Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1918_I | ASK_1918_II | ASK_1918_III | ASK_1918_IV_V | ASK_1918_ylim_vp | HAK_1918 | HAK_1918_ylim_vp | Liite_1918 | PTK_1918 | PTK_1918_ylim_vp |

1:    YLIMÅÅRÅISET
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4:               1918
5: 
6:   . PÖYT ÅKIRJAT
7:                 SEKÅ
8: 
9: 
10: 
11: 
12:  NIMI- JA ASIALUETTELOT
13: 
14: 
15: 
16: 
17:                                    ,   .
18: 
19: 
20: 
21:          HELSINGISSÄ 1918
22:       VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23: •
24:   Ylimääräiset Valtiopäivät
25:                                                   1918.
26:                                     Pöytäkirjat.
27:       Noudattaen Suomen valtionhoitajan kut-                   Turun läänin eteläinen
28:     sukirjettä 10 päivältä syyskuuta 1918 ko-                        v a a 1 i p i i r i.
29:     koontui 1 ja 2 päivinJälokakuuta 1917 v.alittu
30:     Suomen eduskunta syyskuun 26 päivänä                Bergroth, Fredrik Waldemar, kirkkoherra, ro-
31:     1918 y limääräisille valtiopäiville maan pää-         vasti, V ehmaan pitäåästä. S. 1852.
32:     kaupunkiin HeLsinkiin. Samana p.äivänä              Brander, Helena, johtrujatar, Tnrun kaupungista.
33:     esittivät s~euraavat eduskunnan jäsenet vai-          s. 1872.
34:     takirjansa tarkra,stamista varten senaattori        Nevanlinna, Ernst Fredrik, filosO'fiantohtori,
35:     F r a n s 0 s k a r L i l i u k s e ll e, jolle       Helsingin kaup.ungista. S. 1873.
36:     V. ;r :n 21 § :ssä säädetty t·eJhtävä tällä ker-    Rantasalo, Onni, maanviljelijä, Yläneen pitä-
37:     taa oli uskottu.                                      jästä. S. 1883.
38:                                                         Roos, Samuel Vilhelm, prost, Helrsingfors. F.
39:   U u d e n m a a n 1 ä ä 11 i n v a a l i p i i r i.     1858.                   .
40: Erkko, Eero, sanomalehdentoimittaja, Reisingin          Schybergson, Ernst Emil, bankdirektör, Hel-
41:   kaupungista. S. 1860.                                   sing·fors. F. 1856. (Toinen varapuhemies).
42: Fumhjelm, Annie, .fröken, Helsirrgfor:s. F. 1859.       Sundblom, Julius, redaktör, Mariehamn. F.
43: Furuhjelm, Ragnar, e. o. pr01~esrsor, Relsingf.ors.       1865.
44:   F. 1879.                                              Yrjö-Koskinen, Iida, •vapaahermtar, Helsingin
45: Hornborg, Eirik Mikael, rektor, Helsingfors.              kau-pung.ista. S. 1857.
46:   :F. 1879.       .
47: Kaila, Erkki, jumaluusopintoMori, Helsingin
48:   kaupungista. S. 1867.                                       Turun .Jäänin pohjoinen
49: :Kaitila, l'euvo, maanviljelijä, Orimattilan pitä-                  v a a l i p i i r i.
50:   jästä. S. 1873.
51: J"ouhivuori, Oskari Wilho, filosofiantohtori,           Alanen, Iivar, maa1:wiljelijä, Pa.rkanon pitäJjästä.
52:   ent. senaattori, Helsingin kaupungista.                  s. 1863.
53:   R 1884.                                               lfaataja, J{yösti, ylitirehtööri, Helsingin kau-
54: Palmgren, Axel, direktör, Helsingfors. F. 1867.           pungista. S. 1881.
55: von Rettig, Eric, bankdir.ektör, Helsingfors.           Ing·man, Lauri Johannes, pmfessori, Helsingin
56:   F. 1867.                                                 kaupungista. S. 1868. (Puhemies.).
57: Rosenqvist, Georg· Gustaf Alexander, pmfessor,          Setälä, Emil Nestor, senaattori, Hels.ingin kau-
58:   Helsingfors. F. 1855.                                    pung.ista. S. 1864.
59: W·alkama, Wäinö, kansa•koulunopettaja, Iitin            Sjöstedt-Jussila, Oskari Anshelm, maanviljelijä,
60:    pitäjän Kuusanrkoskelta. S. 1877.                       Alastaron pitäjästä. S. 1869.
61:  2                                                      Eduskunnan jäsenet.
62: 
63: 
64:           Hämeen lännin eteläinen                                  Nissinen, Oskar, maanvilj,elijä, filosofianmais-
65:                 v a a 1 i p i i r i.                                  teri, Sortavalan kaupungista. S. 1864.
66:                                                                    Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Kirvun pit:i.-
67:  Astala, Juho, maanviljelijä, Urjalan pitäjästä.                       jästä. S. 1888.
68:      s. 1860.                                                      Paavolainen, Pekka,· varatuomari, Kivennavan
69:  Kairamo, A. Osw., ent. senaattori, Hattulan pi-                      pitäjästä. S. 1868.
70:      täjästä.. S. 1858.                                             Pullinen, Erkki, maamriljelYJsneuvos, Antrean
71:  Retulainen, Alfred, maanviljelijä, Urjalan pitä-                     p.itäjästä. ~s. 1871.
72:      jästä. S. 1860.                                               Pykälä, Bertta, maanviljelijä., Vuokselan pitä-
73:  Virkkunen, Artturi H., koulun1euvos, Helsingin                      jästä. S. 1891.
74:    kauiYUngista. S. 1864.                                          Relander, Lauri Kristian, filosofiantohtori, Hel-
75:                                                                       singin kaupungista. S. 1883.
76:           Hämeen läänin pohjoinen                                  Salovaara, Aleksis, maanviljelijä, Sortavalan pi-
77:                 vaalipiiri.                                          tädästä. S. 1866.
78: 
79:  Häkkinen, K. R., agronoomi, Ruoveden pitä-
80:    jästä. S. 1878.                                                       lVI i k k e l i n l ä ä n i n v a a l i p i i r i.
81:  Unna, Kustaa Eemeli, maaruvilj-elijä., Messuky-
82:    län pitäjästä. S. 1876.                                         Alopreus, Erik, hovioikeudtmnotaxi, \Viipnr1n
83:  Tavastähti, Elli, vaivaishoidon apulaistarka8                       .kaupungista. S. 1883.
84:      taja, Helsingin kaupungista. S. 1883.                         Heimonen, Taavetti, torppari, Sää:mingin pif:i-
85:                                                                       jästä. S. 1870.
86:           Wiipurin lääninläntin::-'1                               l,eura.koski, Juhana Oskari, metsäneuvos, H p]-
87:                  v a a 1 i p i i r i.                                 .singin kaupungista. S. 1869.
88:                                                                    Tanttu, August, maamriljelijä, Mikkelin pitii·
89:  Hultin, Tekla, filosofiantohtori, Helsirugin kau-                    jästä. S. 1859.
90:    lJ.ungista. S. 1864.                                            VIrkkunen, Paavo Emil, juma•luusopintohtori.
91:  Joukahainen, Vilkku, kansakoulunopettaja, Ha-                       kirkk.oherm, Ilmajoen cpitäjästä. 8. 1874.
92:    minan kaupungista. 8. 1879.                                     1Vuokoski, K. W., maanviljelijä, Mikkelin pi~ii­
93:  Juutilainen, Antti, sanomalehdenlfoimittaja,                        jäJstä. 8. 1880.
94:    Wiipurin pitäjästä. S. 1882.
95:  Lundson, Johannes, pankinjohtaja, ent. pormes-
96:     tari, Wiipurin kaupungista. S. 1867.                                   Ku•opion läänin läntinen
97: Paasivuori, Matti, puoluetoimitsija, Helsingin                                    vaalipiiri.
98:     kaupungista. S. 1866.                                          Hahl, Eero, agronoomi, Iisalmen kaupungistn.
99: Sinkko, Elias, agronoomi, Lapp•eenrannan kau-                         S. 1872.
100:    'PUngista. S. 1871.                                             J,öthman, Tilda, opettajatar, Pieksämäen piti\.·
101: Särkkä, Wille Kustaa, maamviljelijä, Suomen-                          jä,stä. '8. 187 4.
102:     niemen påtäjtLstä. S. 1877.                                    Päivänsalo, B. H., .iumaluus.opintohtori, R no-
103: 'l'ukia, Elias, maaDNiläelijä, Lappeen pitäjästit.                    pion kaupungista. S. 1875.
104:      s.1877.                                                       Snellman, Juho, maanvil.ielljä, Karttnlan pitii-
105: ·wanhala, Tuomas, maanviljelijä, Kyrmin pih-                         .iästä. S. 1866 .
106:    .iästä. S. 1872.
107: 
108:            \~Viipurin     läänin itäinen                                    Kuopion läänin itäinen
109:                        vaulipiiri.                                                v a a l i p i i r i.
110:  Arokallio, Gustaf, rovasti, Kurkijren ]Jitäjästä.                 Laine, Augusta, rouva, .Toe~J;:uun kaupungista.
111:      S. 1&54.                        . . .··.                         S. 1'867.'      .    .         .     ·.        ·' ,     '
112: · 'IfoldtC>; :Juho Pekka, kå.ii4tä"o1lliini:t1;liottåj~; It·llu-   Pennaneri; Pekka, maririvil 1ieH,1ä. Ke~tr)i:Lhde'n '1)i-
113:    dun pl.tä(jä.stä. S, 1865: ·. , ... ; ··                          täjästä. )S. 187.2.                 , , . · . "
114: I,eino)ien; Mikko,' maanvilJel~jä, .•n:akkifn\in '6i-              'S'aarelain0n~' ''Pelclia, 'maa.1iy:iljelijä, 'Pie.11sjär-t·'en
115:      ,tä~ästä·.   S. 1874. ,           . • ... · · ,,    ..           ·pitäjästä. R 1868. .              . . ,,
116: 'Mänrier, · Albitt.~:.±h11 an,vil1mj~li, ·:rrörtMenoA J:iitä-      Tanskanen, Pekka, maanviT,ieli.iä, ,J'it.ua:ti pitä-
117:      .iästä. S. 1888: ·      ·    ' · ·· '          '                 jästä.    S. 1866.        ''
118:                                                Eduskunnan jäsenet.
119: 
120: 
121:         Vaasan -läänin itäinen                             Inborr, Johan, nämndeman, Pedersöre socken.
122:              vaalipiiri.                                     F. 1867.
123:                                                            Kotila, Matti M., maanviljelijä, Taholammen
124: Koivisto, Aleksanteri, maarrvi ljc lijä, Kuorta ne en        pitäjästä. S. 1887.
125:   P'itäjästä. S. 1863.                                     Lahdensuo, Oskari, maanviljelijä, Lapuan pi tii-
126: Luopajärvi, Mikko, maanviljelijä, ;) alasjärven              jästä. S. 1871.
127:   pitäjästä. S. 1871.                                      Loukko, Jaakko, maalllviljelijä, Ylistaron pitä-
128: Rentola, Antti, paSitori, Kuhllllois•ten pitäjästä.          jästä. S. 1871.
129:   S. 1881.                                                 Malmivaara, Wilhelm, mvasti, Lapuan pitäjästä.
130: "lVekara, Emil, agronoonll, Karstulan pitäjästä.             S. 1854.
131:    S. 1874.
132:                                                                    Onlun läänin eteläinen
133:        Vaasan läänin eteläinen                                           v a a 1 i piiri.
134:              v a a 1 i p i i r i.                          Haa.panen,      Santeri, sanomalehdentoimittaja,
135: Ala-Kulju, Eveliina, talonemänrtä, K uortaueen                Kuopion kaupungista. S. 1877.
136:   pitäjästä. S. 1867.                                      Heilrkinen, J. A., maanviljelijä, Hyrynsalmen
137: Alkio, Santeri, kirjaiEja, J-1aihian piti1jästä. S.           pitäjästä. K 1863.
138:    1862.
139:                                                            Juustila., Väinö, maanviljelijä, Limingan pitä-
140: Antila, Juho Erklri, maan•viljelijä, Ilmaj.oen pi-            jästä. S. 1884.
141:     täjästä. S. 1856.                                      Kallio, Kyösti, IJllaaruviljelijä, ent. senaattori,
142: Estlander, Ernst, profes,sor, Helsing-fors. F. 1870.          Nivalan pitäjästä. S. 1873.
143: Gädda, Gustaf, landtbrukare, Mustasaari socken.            Lagerlöf, Arthur, vuorineuvos, Raahen kanpn !l-
144:     F. 1871.                                                  •gista. S. 1860.                             ·
145: Hedberg, Aug. Reinhold, kapellan, Mustasaari               JJantto, Iivar Fredrik, talonomistaja, Oulun kau.
146:     socken. F. 1862.                                          p.ungista. S. 1862.
147: Lanne, Kaarlo, maanviljelijä, Ilmajoen pitii-              JJinna, Hugo 1., a.gronoomi, Kajaanin kauputi-
148:     jästä. S. 1860.                                           gista. S. 1873.
149: Ottelin, Karl, landssekreterare. Vasa. F. 186!l.           'fyppö, Leonard, maanviljelijä, Raution pitii-
150: 'l1åg, August, landtbrukare, Nii.rp.es socken. F.             jfi,stä. S. 1868.
151:    1871.
152:                                                                   Oulun läänin pohjoinen
153:                                                                             v a a 1 i p i i r i.
154:        Vaasan läänin pohjoinen
155:              v a a 1 i p i i r i.                          Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä, Iin pitäjästä.
156:                                                              S. 1862. (Ensimäinen varapuhemies).
157:  lljörk, Matts Viktor, hofrättsråd, Wiborgs stad.          Lohi, Kalle, maaruviljelijä, Ranu,an pitäjästä.
158:     F. 1867.                                                  s.1872.
159:  Bäck, Alfred Johannes, kyrkolherde, Vörå soc-             Runtti, Juuso, maanviljelijä, Kiimingin pitä-
160:     ken. F. 1872.                                            jästä. S. 1854.
161:  Hästbacka, J. E., direktör, Teerijärvi s.ocken.           Takkula, Edvard, maanvi·ljelijä, Kempeleen pi·
162:     F. 1872.                                                 tä\iästä. S. 1884.
163: 
164: 
165:            Myöhemmin ovat valtiopäiville saapuneet seuraavat edustajat:
166:  U u denmaan 1 äänin v a alipiiri s t ä:                    T u r u n 1 ä ä n i n p. o 'h j o i s e s· t a v ·a a l i-
167:                                                                                  piiristä:
168:  'Vrede, Rabbe Axel, frihene, pwfessor, Helsing-
169:    ,for.s. F. 1851.                                        Puumala, Jussi, maanviljelijä, Nno·rmarkun pi-
170:  Akesson, Otto, vicehäradsihö fdilJig, Heisingfors.
171:                                   1
172:                                                              täjästä. S. 1878.
173:    F. 1872.
174:                                                             H ä m e en 1 ääni n p o h d·O i s e s t a v a a 1 i-
175:    T u r u n 1 ä ä n i n et e 1 ä i s e s t ä v a a l i-                         piiristä:
176:                       p i i r i s t. ä:
177:                                                             Hyöki, August, maanvibelijä, Luopioisten pitä--
178:   Colliander, Rafael, reda:ktör, Aho. F. 1878.                jästä. S. 1874.                           .
179: 4                                                  Eduskunnan jäsenet.
180: 
181: 
182: \V i i p u r i n 1 ä ä n i 11 l ä n t i .s e s t ii v a a l i-    Kuopion 1 äänin itäisestä vaali-
183:                       piiristä:                                               piiristä:
184: 
185: ,·uorimaa, Arthur Olivier, rova,s·ti, Kymin pitä-                'l'alas, Onni, senaattori, Helsingin kaupungista.
186:    .iästä. S. 1854.                                                  S. 1877 .
187: W i i p u r i n l ääni n i t ä i s e s t ä v fl a l i-            0 u l u n läänin et c l ii i se s; t ii vaali-
188:                    p i i r is t ä:                                               piiristä:
189: 
190: Uälvä, Pekka Juho, kansrukouluno1letLt,in, Kir-                  Arffman, Kusti, työmies, Soth:'!lm10n pitäjästä.
191:  vun pitäjäHtä. S. 1876.                                           S. 1885.
192: K u o p i o n l ä ä n i n l ä n t i s e s t ä v a a l i-         0 u 1 u 11 1 ä ä 11 i n 'Pohjois e s ta v a a.l i-
193:                     piiristä:                                                         :Piiristä:
194: 
195: Pehkonen, Eero Yrjö, agronoomi, ent. ·S~Cnaattori,               Nurmela, Kalle, maammittari, Ylikiimingin pl-
196:   Kuopion l\'aupungista. S. 1882.                                  täjästii. S. 1882.
197:                                          1. Perjantaina 27 p. syyskuuta
198:                                                                     k:lo 10 a. p.
199: 
200:                          Päiväjärjestys.                                       I k ä p u he m i e s: Ennenkuin puhemiehen ja
201:                                                                             varapuhemi-ehen vaaleihin ryhdytään, saan ilmoit-
202:                                                                      Siv.   taa, että ·edustajat Talas ja Vuorimaa ovat mi-
203:   1) Puhemiehen .ia kahden varapuhemie-                                     nulle näyttänoot asianmu:kaise:sti hyväksytyt val-
204: hen vaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       5   trrkir.iansa.
205:   2) Kansliatoimikunnan vaali . . . . . . . . . .                       6
206: 
207:                                                                                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
208:                            Ikäpuhemies.                                         1) Puhemiehl·n ja varapuhemiesten vaalit.
209:    Puhhemiehen paikalle asetuttuaan ed. rovasti                                Ikäpuhemies: Nyt toimitetaan ensin pu-
210: F. V. Bergroth lausuu:                                                      hemiehen vaali umpilipuilla.
211:                                                                                Kun vaali on toimitettu ilmoitetaan, että vaa-
212:    Arvoisat kansalliedusta.iat!                                             lissa ovat ääniä sarmeet ecl. Ingman 56 ääntä, ed.
213:                                                                             Lundsan 38 ääntä sekä -ed. Nevanlinna ja Penna-
214:    Koska ·eduskunnan ijältään vanhin edustaja,                              nen kumpikin 1 älinen. Sitäpaitsi on jätetty 1
215: vapaaherra R. A. "Wrede ei ob voinut tähän tilai-                           tyhjä vaali1inm.
216: suuteen •saapua, on minun, joka olen hänen jäl-
217: keensä vanhin, velvollisuutena valtiopäiväjärjes-             I k ä p u he m i e s: Kun ed. I n g m a n on saa-
218: tyksen 23 §:n mu:kaan johtaa puhetta tänään näit- nut ehtlottoman äänienemmi,stön, niin on hän
219: ten ylimääräisten valti päivien ·ensimäis·essä täysi- valittu e d u s kunnan puhe m i e he k s i.
220: istunnossa, kunnes eduskunta on valinnut puhe-
221: miehen sekä lmk.si varapuhrmiestä .ia kunnes vali-            Ensimmäisen vara puhemieh-en vaali toimitetaan
222: tut ovat kuk:n vuorostaan antaneet säädetyn juh- samassa järjestyksessä kuin puhemiehen vaali; .ia
223: lallisen vakuutuksen.sa. Samalla. saan ilmoittaa, ilmoitetaan sen tapahduttua, että äänestyks·essä
224: että olen pyytänyt. protokol] asiht.eeri, lakitiede tt-en ovat saaneet liäniä ed. Ahmavaara 58, ed. Alkio
225: kandidaatti Eino.Johannes Ahlan pitämään pöy- 38, ed. Pennanen 2 Häntä .i~ ed. Ka.llio 1 äänen.
226: täkirjaa tässä tilaisuudessa. Edustajain valtakir- Sitii;paitsi on ji:itt>tty 1 tyhjä vaalilippu.
227: jain tarka•sta.ia· on eduskunnalle antanut luettelon ,
228: niistä edustajista, joit.ten vallbkirjat on tarkas-           Ikäpuhemies: Kun ed. Ahma. vaara
229: tettu ja oikeiksi havaittu. Pyydän, dtä .sihteeri on vaalissa saanut ehdottoman äänt.en enemmistön.
230: toimittaa nim211huudon ·sen :luettelon mukaan, on hän valittu e.d u s kunnan en :s i mä i-
231: minkä senaattori F. 0. Liliu.s on eduskunnalle an- s e k s i v a rapu he m i e he k •S i.
232: tanut.
233:                                                               Toinen varapuhemieo: valitaan .samassa .iärje.:-:-
234:                                                          i ivhessä kuin edelliset; j.a ilmo:tetaan, että vaa-
235:                       Nimenhuuto                           lissa ovat iiänifi saaneet ed. Schyherg.son 57 äänt'i.
236:                                                            ed. AJ:kio 38 ällntä sekä edustajat P~mnanen.
237: sen jälk:en toimit.etaan sen luettelon mukaan, Kallio .ia ColEa.ncler kukin 1 äänen.
238: jonka .senaattori F. 0. Lilius on eduskunnalle an-
239: tanut .ia merkitiiän .saapuvilla oleviksi muut luet-          I k ä p u h e m i e s: Kun ed. S c h y b e r g -
240: telossa mainitut edustajat, paitsi ed. Jonbhainen. s on on vaali::isn saanut ehdottoman äänten enem-
241: {l                                           Perjantaina 27 p. syyskuuta.
242: 
243: 
244: mistön. on hän valittu e d u s k u n n a n toi-             telua. Toimintamme menestys -eddlyttää, että me
245: s e k s i v a r a p u h e m i e h e k s i.                  kansanedustajat voimme vapautua kaikesta itsek-
246:    Pyydän, että nyt valittu eduskunnan puhemies             kyydestä, että ka.nsamm~ onni meille on se suuri
247: Ingm:m ja varapuhem:ehet Ahmavaara ja Schy-                 hyvä, jonka ti~ltä kaikki muu saa väistyä. Mikäli
248: oon:;son antavat eduskunnan ed·essä Valtiopäivä-            näin käy, niin me työssämme varmaan myöskin
249: järjestyksen 23 § :s.sä säädetyn juhlallisen vakuu-         löydämme toisemme. Me löydämme ne polut,
250: tuksensa.                                                   jotka. toiselta valtatieltä vievät tois~lle, ja me
251:                                                             voimme •saavuttaa yhteisen tnloks~n kansamm~,
252:      Puhujalavalta lausuvat tämän jälkeen:                  onneksi.
253:                                                                 Arvoisat edustajat! Kansamme katseet ovat
254:    Puhemies Ingman: Minä Lauri Johan-                       tällä kertaa hartaasti kiinnitetyt eduskuntaan.
255: nes Ingman vakuutan, että minä puhemie1stoi-                T~rötämme kannattaa kansamme palava toivo, että
256: messa tahdon voimieni mukaan puolustaa sekä                 t;vi_imme mahtaisi menestyä. Jos .ia mikäli ·se
257: laillisen hallitsevan valtiovallan että eduskunnan          mPn·estyy, siunaavat m~itä tul~vat polvet. Me
258: ja Suomen kansan oikeutta perustuslakien mu-                tunnemme va•stuunalaisuutemmc; mutta me tun-
259: kaun.                                                       nemme myöskin, ~ttä on avautunut suuri tilaisuus
260:                                                             tehdä perustavaa työtä kansamme onneks~ ja me-
261:     ~j n s i m ä i n-e n v a r a p u h e m i € s A h m a-
262:                                                             nestykseksi. Suokoon Kaikkivaltias .Tuma.la, ettii
263: \- a, a r a: Minä Pekka Ahmavaara vakuutan, että
264:                                                             työmme menestyisi.
265: minä puhemic·st.oimessa tahdon voimi~mi mukaan
266: puolustaa laillisen hallitsevan vallan, eduskunnan
267: ja Suomen kansan oikeutta perustusla.ki·en mu-                Puhe m i ~ s: Olen pyytänyt sihteerin virkaa
268: kaan.                                                       edelleen toimittamaan protokolla:sihteeri Ahlan.
269:    T o i n e n v a r a p u h e m i e s S c h y b e r g-     kunnes virka voidaan täyttää..
270: s on: J ag Ernst Emil Schyoorgson försäkrar, att              Toimenpide hyväksytään.
271: jag vill i utöfningen af talmansbefattn:ng<en efter
272: all förmåga upprätthålla •såväl d-en lagliga rege-            Puh~ m ies: Samoin olen pyyHi.nyt toimittaja
273: ringsmaktens som landtdagens och det finska fol-            Puuskaa ,suoriHamaan y]eistnlkin tehtävät knn-
274: kets rätt i enlighet med grundlagarna.                      nrs tämä toimi täytetään.
275:   Ikäpuhe m i e s: T-ehtäväni on nyt päätty-                  'Toimenpide hyväksytään.
276: nyt .ia pyydän eduskunnan arvoisaa puhemiestä
277:                                                               2) Neljän jäsenen vaali Kansliatoimikuntaan.
278: ryhtymään toimeen.sa.
279:                                                               Puhe m i e ·s: Työjärjestyksen 3 § :n mukaan
280:                                                             on tässä täysi-istunnossa, valittava 4 edustajaa
281:                Puhemiehen terveJul;yspuhP.                  kansliatoimikuntaan. Pyydän edustajia ellitotta-
282:                                                             maan jäseniä.
283:      Puhemieh-en paikalta lausuu
284:                                                                Ed. A 1 k i o: Minä pyydän ehdottaa kanslia-
285:      P u h e m i e s I n g m n 11 :                         toimi'kuntaan .iäs~meksi ed. Relanderin.
286:      Arvoisat edustajat!                                       Ed. Kairamo: Yhdeksi .iäsen~ksi k;ms1ia-
287:    Eduskunta on kutsuttu :koolle vastuunalaiseen            toimikuntaan pyydän ehdottaa ed. Haatajan.
288: tehtävään. Se perustus, jolle meidän tässä tulee
289: rakentaa, on kaikille selvä. Se on kansamme kal-              Ed. V u o koski: Kanslicttoimikunnan jäse-
290: liilla uhrilla hankittu vapaus. Ja toimintamme              neksi pyydän saada ehdottaa ed. Pullisen.
291: pääpyrkimys on niinikään selvä. S-e ~i voi olla
292: muu kuin tämän vapauden - .sisäisen ja ulko-                  Ldg-m. Estland·er: Till medlem i kamsli-
293:                                                             kommis,ionen ber jag att få föreslå ldg-m. B.iörk.
294: naisen - turvaaminen kansamme onneksi .ia me-
295: nestyks~ksi. Mutta; ·siitä, miten tämä parhaiten
296:                                                                                        .
297: olisi saavutettava, menevät mielet nyt niinkuin               Ed. Pennanen: Minä pyydän ehdottaa yh-
298: aina .suurten ky.symysten ed·essä hajalle. Ja •siitä        deksi jäseneksi kansliatoimikuntaan ed. Alo-
299: huolimatta m~idän täytyy toimia, täytyy toimia              paeuksm.
300: ratkaisf'vasti, sillä olevat olot eivät salli vitka.s-        !Keskustelu julistetaan nrliittynf'rhi.
301:                                                Valtiopäiväin avajaiset.                                        7
302: 
303: 
304:    Puhemies: Kansliatoimikunnan .iäs-en~ksi                 teille, herra puhemies, täten ilmoittaa, että Suo-
305: on ehdotettu ed. Relander, Haa.taja, Pullinen,              men 26 päiväksi syyskuuta. 1918 kokoonkutsutut
306: B.iörk .ia Alopa1eus. Run eduskunta ei ole voinut           ylimääräiset valtiopäivät avataan ;lauvantaina
307: yhtyä kansliCJ.toimikunnan jäs~mistä, on vaali työ-         tämän syy.skuun 28 päivänä .ia pidetään sen joh-
308: järjestyksen 3 §:n mukaan lykättävä .ia toimitet-           dosta Nikolain kirkossa täällä samana päivänä
309: tava työjärjestykseen liittyvien suhteellista vaali-        .iumalanpa1velus . .ioka alkaa k:lo 12 päivällä.
310: tapaa koskevien, määräyst,en mukaan.
311:                                                                                          G. E. F. Albrecht.
312: 
313:          Ilmoitus valtiopäivien avajaisista.
314: 
315:   Valtiopäivien juhlamenojen ohjaajalta on saa-                'Seuraava täysi-istunto on huomenna k:lo 11 a. p.
316: punut kir.if'lmä, jonka sihteeri lukee:
317:   Valti opäi väin. juhla menojen ohjaaja.
318:                                                                rräysi-istunto päättyy k:lo 11,25 päivällä.
319: Hds1ngiRsä. 27 p:nä syyskuuta 1918.
320: 
321:      Suomen Eduskunnån herra puhemiehelle.                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
322: 
323:   Suomen Eduskunnan tietoon saatettavaksi saan,                                         Eino J. Ahla.
324: Suomen fH'naatin miiiirä;vksen mukaisesti, kunnian                                            V.   t.
325:                             2. Lauvantaina 28 p. syyskuuta
326:                                                k:lo 11 a. p.
327: 
328:                  Päiväjärjestys.                       pitämään valtiopäiväin ava.JalSlssa.. Koska asia
329:                                                        mielestäni on sitä lraatua, eJtrtä se olisi käsiteltävä
330: Ilmoituksia:                                           suljetussa istunnossa, ol€n tyhjmnyttäuyt lBht.e-
331:                                                 Siv.   rit ja. jätän työjärjestyksen 21 §:n mukaran edus-
332:   PuhBmiehen puheen tarkastus                      9   kunnan ratkais,tavaksi, onko asia käsiteltävä sul-
333:                                                        jetussa vaiko julkisessa istunnossa. Ehdotukseen
334:                                                        asian käsittelystä suljetussa istunnossra liittyy
335:   Va.ltiopäiväin ·avajaisten jälkeen:                  puhemiehistön ehdo'tuksena se lisäys, et,tä jos asia
336:                                                        käsitellään suljetussa istunnossa, pöytäkirja is-
337: Ilmoituksia:                                           tunnosta julaistaan heti kun se on tarkistt"ttu.
338:                                                          Puhemiehen     toim~mpide   hyväh.ytään.
339:         Pöydällepanoa varten
340:              esitellään:
341:                                                          Puhemies: Puhe kuuluu seuraavasti:
342:    1) Hallituksen esitys Suomen Hallitus-                 Kunnioitettu Herra Senaa'btori! Vapauden ä~­
343: muodoksi ........................... .            13   ken saavuttanut kansamme elää yhä suurten rat-
344:    2) Hallituben esit:vs laiksi edustajan-             kaisujen aika,a. Mailmansodan verisistä mdr-:keis-
345: palkkiosta vuoden 1918 ylimääräi.sil'lä val-           tä se tosin tähän asti on säästynyt. ja kansamme
346: tiapä.ivilHi ........................... .             harras toivo on, eiltä se edelleenkin mahtaisi vnr-
347:                                                   "    jeltua niihin joutumasta. Mutta mailmanscdan
348:                                                        nostamat mainingit vyöryvät voimakkaina lä-
349:                                                        himmässä läheisyydessämme. SisäisE't olomme
350:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi edus-         eivät vielä o~le voineet S·aavuttaa riittävää lujuut-
351: tajat J oukahainen ja K. E. Linna.                     ta. Valitettavat ilmiöt, osoittavat, että Jeanvan
352:                                                        maa,::::amme v,allinnwt lait:tomuuden järjestelmä
353:                                                        ja tunnoton kiihotus yhä kantavat hedelmiä lain
354:                   llmoitusasiat:                       rikkomis:ssa, vel vollisuudentnnnon· heikkoudes::;a,
355:                                                        isänmaan yhteis•estä edusta välinpitämättömässä
356:   Puhemies: Ilmoitf"taan, etttä €dnstajat              hajanaisuudessa ja omanvoitonpyynnissä, josta
357: A r f f m a n ja Puu m a l a ovat puhemiehelle         varsinkin vähävamise•t kansanainekse't raskaasti
358: nä,vttäneet a·sianomaisesti tarka~tetut valtakirjat    kärsivärt. Tällaisissa oloissa tulee eduskunnan työ
359:                                                        erityisen vastuun alaiseksi. :Eduskunnan tulisi
360:                                                        olla se vartiot·orni, josta sanalla ja teolla oikcat.
361:    Vapautusta tämän piiivän istt:nnosrt.a saa yksi-    kirkkaat merkit annetaan vaarojen ympäröimälle
362:                                                        ka11Salle. Ellnskunnan on omalla työlHHin lasket-
363: tyisasiain· takia ed. K. E. Linna ja sairauden
364:                                                        tava se vankka perusrtus, jolle tulevatkin suku-
365: takia. ed .•Tonka lwinen.
366:                                                        polvet voiva•t kansammt: onm:n ja m'~ncs'tyksen
367:                                                        rakentaa. Tällainen työ edellyttää palavaa isän-
368:                                                        maanrakkauth kaikissa, joiden korkeaksi tchtä-
369:           Puhemiehen puheen tarkastus.                 väksi se on suotu. Erityis€sti edr:skunnam työ
370:                                                        menestyäkseen sen ohessa vaatii, että fie t.äss11
371:    Puhe m i c 1'1: Ensimäisenä asiana. tänään tu-      vengessä tapahtuu kiinteä;;:sä yhteistoiminnass:;
372: lee E"sirteHäväk~i se puhe, jonka puhemies tulee       maan hallituksen kanssa. Siih että tämä nytki11
373: 10                                         Lauvantaina 28 p. syyskuntr1.
374: 
375: 
376: on oleva mahdollista, että suurta yhteistä työtä                           Eduskunnan istuntosaliin.
377: voidaan tehdä täysin avomielisesti ja luottarmk-
378: ;::elli.-;esti, olette Te, Herra Senaattori, hallitul;:;;nn      Siellä astuu seisoalleen nousseen eduskunnan
379: ,;;;]miehenä varmana takeena. Lausun TeiHe julki              eteen valtionhoitaja Svinhufvud, v. rt. Senaatin
380: t dnskunuan kunnioituksen tunteet.                            kanslistin Eero Koskimiehen seuraamana, sekä
381:                                                               kohtaa. eduskunnan puhemiehen ja va.rapuhe-
382:   Puhe<'n johdosta saatuaan puheenvuoron, lau-                miehet.
383: suu
384:                                                                 Valtionhoitaja S v i n h u f v u d lausuu:
385:    Ed. Paasi vuori: 'l'ässä puheessa on jon-
386: kun hinen salaperäinen viittaus tunnnttomaan                     Suomen kansan edustajat!
387: kiihoitukseen, jota harjoitetaan vieläkin. Eikös
388: porvarit ole sillä suukapula-laillaan voineet kaik-              Hallitus on kutsunut edus·kunnan kokoon yli-
389: kea tunno·tonta kiihoitusta estää? Minusta se
390:                     1
391:                                                               määräisille valtiopäiville valitsemaan kuningas-
392: lause olisi poisrt>ettava, koska siitä ei tarkemmin           sukua Suomen valtakunnalle. Koska uuden ha:l-
393: selite:tty, kuka sitä nykyään harjoittaa.                     litusmuodon säätäminen kuitenkin olisi tärkoeä
394:                                                               ennenkuin vaaliin ryhdytään, on hallitus katso-
395:      KeskustPln juliste.rbaan päättyneek!'i.                  nut v-elvollisuudekseen antaa eduskunnalle esi-
396:                                                               tyksen hallitusmuodosta. Eduskunnalla on siis
397:    Puhemies: Nyt keskeytetään täysi-istunto                   suoritett.avana erittäin painavat tehtävät. Saat-
398: ja kello 12:ksi mennään va:ltiopäiväin avajais-               tamalla ne onnelliseen tulokseen eduskunta las-
399: jumalanpalveluLseen kirkkoon. Sen jälkeen ko-                 kisi varman pohjan nuoren valtakurrtamme ole-
400: koonnutaan tiinn8, jossa valtiopäiväin julJlalliset           mukselle ja vahvistaisi sen aseman sisään ja ulos-
401: avajaiset tapahtuvat ja avajaisten jälkeen jatke-             päin. Eduskunnan työn onnistuminen on sitäkin
402: taan täysi-istuntoa.                                          tähdellisempi, kun kansamme a.sema nykyisinä
403:                                                               myrskyisinä aikoina on vaikea. ja va.aranalainen.
404:                                                               Mutta vaikeud>et ja vaarat eivät saa meitä pelot-
405: Täysi-istunto keskeytetään k:lo 11,30 päivällä.               taa. Kansan oma kunto lopulta:kin ratkaisee sen
406:                                                               kohtalon. Tietoisuus siitä antaa luottamusta
407:                                                               tulevaisuuteen ja lisää vastuuna:laisuuden tun-
408:               V altiopäiväin avajaiset.                       netta.
409:                                                                  Toivoen menestystä eduskunnan työlle julistan
410:    Vähää ennen kello 12 päivällä >edustajat läh-
411:                                                               täten valtiopäivät avatuiksi.
412: tivät eduskuntatalolta kulkucessa, pn•hemi>es ja
413: varapuhemiehet etumaisina                                        Representanter för Finlands folk!
414:                    Nikolain kirkkoon,                            Regeringen har kallat lant.dagen till urtima
415:                                                               möt-e för att välja konungahus för landet. Enär
416: jossa edustajat urkujen soidessa. asettuivat pai-             clet likväl vore av vikt, att ny regeringsform kun-
417: koillensa ja. jonne myös valtionhoitaja .Svinhuf-             de antagas, innan valet eger rum, har Regeringen
418: vud sekä hallituks•en jäsenet saapuivat. Suomen               ansett drt vara sin plikt att till lant.dagen jäm-
419: Laulun sekakuoron maisteri Hei·kki Klemetin                   väl öve:rlämna proposition angående regerings-
420: johtamana. esitettvä maisteri Klemetin säveltä-               form. Lantdag.en har sig sålunda förelagt upp-
421: män alkukuoron: ,Vapahtajani Jeesus on", suorit-              gifter av utomordentlig hetydelse. Genom a.tt
422: tivat pastorit K J. Sylvander ja \V. Mikkonen                 lösa dessa uppgifter skulle lantdagen lägga. en
423: alttaritoimituksen. Kun vielä oli vei;,;attu Hilari-          säker grund för vårt unga rikes tilivaro och
424: uksen kiitosvirsi, astui saarnastuoliin edustaja,             städm. dess stäl1ning såväl inåt som utåt. Ett
425: rovasti Vilho Malmivaara, joka ensin suomeksi ja              lyckligt utförande av larrtdagens arbete vore så
426: sitten ruotsiksi saarna3i J oh. ev. 11 luvun 32 vär-          mycket mera av nöden, som vårt folk under nuva-
427: syn johdosta, joka on näin kuuluva: ,Herra, jos               rande stormiga tider befinner sig i ett svårt och
428: sinä olisit täällä ollut, ei veljeni olisi kuollut."          f&rligt 'läge. För faror och svårigheter få vi dock
429:    Ruo·tsinkielisen alt.taritoimituksen jäl·keen vei-         it~ke rädas. Ett folks öde beror i sista hand av
430: sattiin vielä J. Rosenmilllerin säveltämä loppu-              dess egen duglighet. Meclvetandet häl'om är egnat
431: koraali: ,P.ois maasta matalasta", minkä jälkeen              att stärka >tillförsikten till fram.ttiden och öka
432: f)duskunnan puhemiehistö ja jäse-net samoin kuin              ansvarskänslan.
433: myös valtionhoitaja ja ha1lituksen jäsenet siir-                 I det .i.ag önskar lantdagen framgång i dess
434: tvivät                                                        arbete förklarar jag härmed lantdagen öppnad.
435:                                              Valtiopäiväin avajaiset.                                            II
436: 
437: 
438:   Puht-esoon   va·~.tasi   puhemies Ingman lau-             V. t. Se11aatin kanslistin KoHkimieh;:m jätc4 ..
439: su€n:                                                     tyä esitykset puhemiehelle lausuu
440:     Kunnioitettu Herra Senaattori! Vapauden äs-              P u h e m i e s: Tulen esi>ttämään nämä halli-
441: ken saavuttanut kansamme elää yhä suurten rat-            tuksen esityks·et eduskunnalle perustuslainmu-
442: kaisujen aikaa. Mailmansodan verisistä melskeistä         ka i;;:esti Uisii t'liit \·ibi.
443: se tosin tähän asti on fläästynyt .ia kansamme
444: harras toivo on, että se edelleenkin mahtaisi var-          Tämän jälkeen poistuivat valtion hoitaja ja
445: ieltua niihin joutumasta. Mutta mailmansodan              hallituksen jäsenet eilnskunmm istuntosalista.
446: nostamat mainingit vyöryvät voimakkaina lähim-
447: rnäissä läheisyydessämme. s:säiset olomme eivi:it
448: vi-elä ole voined saavuttaa riittävää lujuutta. Va-
449: liiettavat ilmiöt osoittavat, että kauan maassamme                      'räysi-istuntoa jatketaan
450: vallinnut laittomuuden järjestelmä .ia tunnoton
451: kiihotus yhä kantavat hedelmiä lain rikkomisissa,                             lclo 1,3;') i. p.
452: Yehmllisuud·el~tunnon heikkondessa, isänmaan yh-
453: teisestä edusta välinnitärnättömässä hajanaisuu-             P u h e m i EO s: Ed. C •o ll i a n d f' r on jättänyt
454: dessa . ja umanvoitm}pyynnissä, josta varsinkin           eduskunnalle oso•t·etun kirjelmän, jossa hän ilmot-
455: vähävaraiset kansa.nainekset raskaasti kärsivät.          taa kapinan aikana kadot.taneensa edustajavalta-
456: Tällaisissa oloissa tulee ·eduskunnan työ erityisen       kirjansa, ja on liittänyt asianomaisen keskuslau-
457: vastuunalaiseksi. Eduskunnan tulisi olla se var-          takunnan siht.eerin antaman todis>tnk·sen siitä,
458: tiotorni, josta sanalla .ia teolla oikeat, kirkkaat       että hänellä on ollu't valtakirja. olla edustajana
459: merkit annetaan vaarojen ympäröimälle kansalle.           valtimJäivillä.
460: EduBkunnan on omalla työllään laskettava S<'                 Puhemiehistö ehdottaa että cd. Colliandrr
461: vankka perustus, jolle tulevatkin •sukupolvet voi-        julistettaisiin valtiopäiväjärjeS>tyksen 22 § :n no-
462: vat kansamme onnen ja menestyksen rakentaa.               jalla oikeut.Ptuksi olemaan er1uRtajana näillä val-
463: 'l'ällain.en työ edellyttää palavaa isänmaaurak-          tiopäivillä.
464: ka u !ta 1mikissa, .ioiden korkeaksi tehtä vä.ksi se on
465: suotu. Erityisesti eduskunnan työ mene,styäkseen            Ehdchls hyväk~ytään.
466: sen ohessa. vaatii, että se tässä hengessä tapahtuu
467: kiin1Rässä yhteistoiminnassa maan hallituksen                Puhemies: Ed. :p e h kone n on niinikään
468: kans.sa. Siitä., että tämä nytkin on oleva mah-           jä-ttänyt eduskunnalle kirjelmän, jossa hän il-
469: dollish:, että suurta yht.eistä työtä voidaan tehdii      mottaa että hänen edustajavaltakirjansa kapinan
470: täysin avomie1isesti ja luottamuksdlis:sti, ol-ette       alussa hänen ollessaan matka:lla Vaasaan hukkui
471: Te, Herra Senaattori, hallituksen esimiehenä var-         ja pyytää ,eJttä eduskunta hakemukseen liitetyn
472: m;ma takeena. Lausun Teille julki eduRkunnan              virallisesti oikea1ksi todistetun valta.kirjan jäljen-
473: knnnioituks1'll tunket.                                   nöksen nojalla hyväksyisi hänet edustajakPi yli-
474:                                                           määräisillä valtiopäivillä.
475:    Tämän :tapahduttua Valtionhoitaja S v i n-                Puhemiehistö 'puoltaa' tätä hakemusta.
476: h u f v u d lukee luettelon valtiopäiville annetta-        Hakemus hyväksytään.
477: vista. esityksistä, mikä luettelo suomen- ja ruotsin- '
478: kielisenä on nräin kuuluva:                                P u he m i e s: Ed. H y ö k i on jäitänyt kirj-el-
479:    Luettelo niistä esityksistä, jotka hallitus antaa män, jossa hän, senjohdosta., että asianomainen
480: v limääräisil1e valtiopäiville vuonna 1918:             valta•kirjain tarkastaja ei ole winut hyväksyä
481: . N :o 1. Esitys Suomen hallitusmuodoksi.               hänen valtakirja,ansa, pyytää että eduskunta
482:    N :o 2. Esitys laiksi edustajain palkkiosta valtiopäiväjärjestyksen 22 § :n nojalla julistaisi
483: vuodE-n 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä.             hänet 1kuitenkin edustajaksi, sitä:kin enemmän kun
484:                                                         hänen esittämänsä valtakirja jo kerran ennen on
485:    Förteckning över ele propositioner, som rege- tvllut eduskunna.n puolelta hvväksytyh·i.
486: ringen överlämnar till urtima lan:tdagen 1918:             Puhemiehistö puoltaa lät.ä ha kemuRb.
487:                                                                                               1
488: 
489: 
490: 
491:    N :o 1. Proposition angående regeringsform för          Hahmus h;vvä:ksytään.
492: Finland.
493:    N :o 2. Proposition angående lag om arvoele             P u he m i e s: Ed. N u r m e l a on jättänyt
494: för represenbnterna Yid 191R års urtima lant- ~irjotuk~e.~ jossa. h~n ilmottaa että hän~n edus~~.:
495: dag.                                                    .]avaltabrJansa on .Joutunut hukkaan .Ja pyyti1;l
496:                                          Lauvantaina. 28 p. syyskuuta.
497: 
498: 
499: eitä eduskunta hakemu1ksen oheen 'liitdy:n jäljen-      siten että vasemmalla puhemiehestä äänestävät
500: nöksen peruste:ella hyväksyisi hänet edustajaksi        suomalaisen puolueen, maalaisliiton jo sosiali-
501: närllä val-tiopäivillä.                                 demokraattisen puolueen edustajat .ia oikealla
502:    Puhemichi··,tö puoltaa tätä ha'kemusta.              puhemiehestä äänestävät nuorsuomalaisr~n puo-
503:                                                         lue:en, ruotsalaisen puolueen ja, kansanpuolueen
504:   Hakemus l1yväksytään.                                 edustajat. Tämä siinä tarkotuks:essa että äänes-
505:                                                         tykset menisivät nopeammin, kun olisi suunnilleen
506:    Puh tl m i r s: Luetaan tarkastettavaksi se il-      yhtä monta edustajaa kummallakin puolella.
507: moitus, ioka on menevä senaatin herra puheen.ioh-
508: tajaHe puhemiehen ja va.ra}mhe:mi•esten vaalista.          Puhemiehistön ehdotus hyväksytää;n.
509: 
510:   Sihteeri lukee:
511:                                                                   Kansliatoimikunnan vaalin aika.
512:   Suomen Senaatin Herra Puheenjohtajalle.
513:    .Suomen Edusknnta ilmottaa hmnioittavimmin,            Puhe m i e •s: Ilmoitetaan, että kansliatoimi-
514: että eduskunta on voimassaolevan valtiopäivä-           kunnan vaali tulee tapahtumaan ensi tiistaina.
515: järiest;vksen 23 §:n mukai1~es·ti tänä päivänä toi-     Ehdokaslistat ovat annetta vat sihteerille viimeis-
516: mittanut puhemiehen .ia kahd'en varapuhaniehen          tään ennen k:lo 12 ensi maanantaina.
517: vaa'lin vuo·den 1918 y:limääräisten .valtiupäiväin
518: aiaksi .ia että täten on valittu:
519:                                                                     Valitsijamiesten lukumäärä.
520:    p7thcrnieheksi jumaluusopin professori Lauri
521: JDhannes Ingman;                                          P u h l' m i e s: Puhemiehistö ehdottaa että
522:   'ensimäiseksi varapuhemieheksi maanvi1ljdijä          valitsijamiesten I u'kumäärä näillä va ltiopäi vil hi
523: Pekka Ahmavaara; sE,kä                                  määrättäisiin 35 :ksi.
524:    toiseksi va11ccpuhemieheksi '])an kinjoMa.ja Ernst
525: Emil Sch;d1ergwn.                                         Ehdotus ·hyväkF;ytään.
526: 
527:   Heisingis~ä   27 päivä.nä s:vvs'kunta 1918.
528:                                                                    Valitsijamiesten vaalin aika.
529:   Till Herr Ordförandcn. i Finlands Senat.
530:    Finlands I.~an:tdag har äran härnwd anmäla, att         P u h e m i e 'S: Valitsijamiesten vaali tulee
531: luntdagen, jäm'likt 23 § i gälland•e la.ntdagsord-      tapahtumaan en~i t.irstai.na. Ehdokaslistat ovat
532: ning, denna dag förräHat val av ta·lman och             annettavat siht-eerille viimeistään -enn-en k:lo 12
533: tvänne viceta'lmän för 1918 år:-: urtima lantdag och    er.si maanantaina.
534: att därvid utsetts:
535: 
536:   till tahnan teologiP}W-ofessorn T~auri J.o·hannes              Suur!'n ·valiokunnan vaalin aika.
537: Ingman;
538:   till försie vicetalm'an lantbrukaren P.ek:kå Ah-         P u !h e m i e s: Edelleen ilmoit.etaan ,että sum·f'n
539: mavaara; samt                                           valiokunnan vaali myöskin tapahtuu ensi tiis-
540:   till andre viceba:lman bankdirektören Ernst Emil      taina ja että ehdokaslistat tätä vaa·lia varten niin-
541: Schybergson.                                            ikään ovat annettavat siht.eerille ennen ,ldo 12
542:                                                         maanantaina.
543:   Helsingfors, den 27 septBmber 1918.
544: 
545:   Kirjelmä h;yvä>ksytään.                                                Asetettavat valiokunnat.
546: 
547:                                                            P u h e m i e s: Pu·hemiehistö ehdottaa ettii
548:                                                         1"äiHä vlimääräisillä valtionäivillä a:sc:tdtai~iin
549:      Nimenhuuto äänestyksissä ja vaaleissa.             perustuslakivaliokunta ja valtionvarainva'lio1mnta
550:                                                         ja että kummankin jäs,enmäärät määrättäi.~iin
551:   Puhe m i c .s: Puhemiemeuvosto dljlottaa ;;ttä        17:bi.
552: ääne;:;tybet näillä valtiopil~villä toimitettaisiin       E hdotus hyvä:ksybLin.
553:                                                             1
554:                                                  Pöydällepanot.
555: 
556: 
557:    Puh e m i ·e s: Täytyy keskeyttää täysi-is-            2) Ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta Hloden
558: tunt.o, koska ne esitykset, jotka. ova•t ta.r.koitetut           1918 ylimääräisillä valtiopäivillä
559: pö;vdäillepantaviksi, eivät ole saanun·eet.
560:   'räysi-istuntoa jatketaan tänä iltana k :lo 8.         sisältävä hallituksen esitys n:o 2 esitellään ja pan-
561:                                                          naan puhemiehistön ehdotuksesta pöydälle t>nsi
562:                                                          tiistain istuntoon.
563:   'rä:vsi-istunto keskeytetään k:lo 1,50 i. p.
564: 
565: 
566:              i'äysi-istuntoa jatketaan                     Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina k:1o
567:                                                          11 a. TJ.
568:                    k:lo 8,10 i. p.
569: 
570:         Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
571:                                                            Täysi-istunto pärittyy k:lo 8.115 1. p.
572:                  Pöydällepanot:
573:     1) Ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi
574:                                                                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
575: sisältävä hallituksen esitys n :o 1 esitellään ja l
576: l)annaan puhem:ehistön ehdotuksBsta pöydälle .                                        Eino J. Ahla.
577: ensi tiistain istuntoon.                          '                                        V.   t.
578:                                                                                  3. Tiistaina 1 p. lokakuuta
579:                                                                                           h :lo 11 a. 11.
580: 
581:                                Päiväjärjestys.                                                     a.ian lmlue~.sa on annettu neljä listaa, joissa on
582:                                                                                                    nimet Relander, Alo"Paeus, Björk ja Haataja. Kun
583: Ilmoituksia:                                                                                       työ.iär.iestyksen 3 §:n mukaan on valittava kanslia-
584:                                                                                            Siv.    toimikuntaan neljä, jäsentä, niin Eduskunta to-
585:   1) Kansliatoimikunnan vaa 1i ......... .                                                   15    dennee, että edustajat R e 1 a n d e r, A l o p a e-
586:   2) Valitsijamiesten v.aali ............ .                                                        u s, B j ö r k .ia H a a. ta ja on valittu .kanslia-
587:   3) Suuren valiokunnan vaali ......... .                                                          toimikunnan jäseniksi.
588: 
589:                                                                                                      Puhemiehen käsitys hyväksytään.
590:                            -Esitellään:
591:                                                                                                                 2) Valitsijamiesten vaali.
592:    4) Hallituks{;n esitys n :o 1 Suomen Hal-
593: litusmuodoks: ........................ .                                                     16
594:    5) Hallituksen esitys n:o 2 laiksi edus-                                                           P u he m i e ,s: Nyt on toimitettava valitsija-
595: ta.ianpalkkiosta vuoden 1918 ylimääräisillä                                                       miesten vaali. Oikeassa järjestyksessä on annettu
596: valtiopäivillä ........................ .                                                    ,,   viisi ehdokaslistaa, Ne on yhdistetty vaalili"Puksi
597: Ilmoituksia:                                                                                      ja. edustajille jaettu. A:siantunti.iaksi vaalin toimi-
598:                                                                                                   tukseen olen pyytänyt profes-:.sori Ernst Linde-
599:                                                                                                   löfin. Pyydän niitä edus-tajia, jotka asiamiehinä
600:                                                                                                   ovat jättäneet va.aliliput, nimittäin ed. N urmelaa.
601:     Nimenhuudossa m;:;rkitään poissaoleviksi edu,;-                                               Alopaeusta., Bäckiä, Vaikamaa ja Puumalaa,
602: ta.ia,t Antila, Hä.lvä, Pehkonen .ia Relander.                                                    vaaleissa avustamaan. Heti kun vaaliliput on
603:                                                                                                   avattu jatketaan täysi-istuntoa.
604: 
605:                                Ilmoitusasiat:                                                       Ryhdytään vaalin toimituksei~n. Vaalin tapah-
606:                                                                                                   duttua vaalili]Jnt avataan ja lasketaan.
607:   Puhemies: Ilmoitetaan. että ed. Wrede
608: on puhemiehelle näyttänyt asianmukaisesti tar-
609: kastetun valtakirjan.                                                                                        3) l::)uurcn valiokunnan vaali.
610: 
611:                                                                                                       Puhemies: Tämän jälkten olisi valittava
612:   Vapautusta eduskuntatyöstä saa sa.irauden täh-                                                   wuri valiokunta. Oikeassa. järjestyksessä on an-
613: den tämän päivän is.tunnosta ed. I>eh:konen ja                                                     nettu 5 ehdahslistaa. Ne on yhflis.tetty vaalili-
614: e5itetyn lääkärintodistuksen nojalla cd. Relander                                                  puksi .ia edustajille jaettu. Kun kuitenkin niissä
615: sairauden takia ti:imän viilwn a.ia hi.                                                           olevien edustajain yhteenlaskettu lukumäärä on
616:                                         - --,-----------;-                                        ainoastaan 59, mutta valtiopäiväjärjestyksen .37
617:                            '       q     .1                             .   ~
618:                                                                                                    § :n 'rimkaan suuren valiokunnari jä&enten -lulm-
619:         Pä~väjärjestykse8.\'ä                                           oleYat asiat:              määrä on oleva 60, ,ift kun vq.litsijoilla yaalimää-
620:         •   /'1        '       J              '            1    '           .'       '
621: 
622: 
623:                   '1                                                                               räy.sten 5' § :n in11~aan vain on oikeus listasta
624:             · 1) Kau.sli!l,toimikmlnan
625:                   •   !l
626:                        11
627:                                        yaali. · '
628:                                          1,       l'           ,l   :
629:                                                                                                    pyyhkiä pois nimiä tai muuttaa nimien järjes-
630:    ''                              {1             •    '                                          tystä, mutta ei lisätä nimiä, joten vaaEn tulos ei
631:    Puhemies: Päiv'ä.iär.i·estyksen ):qu;k'aa,.~ ,?n                                               voisi olla, että tulisi valituksi enempää kuin ·19
632: n;yi toimitettava kansliatoimikunnan vaali. Määrä-                                                ·edustajaa, ei vaalin. tulos voi' olla sellainen, kni''
633:                                                  Tiistaina 1 p. lokakuuta.
634:                                                                      -----
635: 
636: va ltiopäiväj.Hr.iE>styks·2n 37 § :ssä sää.detään. Okn         yhtemsä 10.2 äänestäjää, jota pait.si oli jätetty 1
637: spntährlen ~itä mieltä, ettil vaalia nyt ei ole toimi-         tyhjä vaalilippu.
638: tettava.
639:    Puhemiehen käsitys hyväksytään.                                Tämän mukaan on en listojen ehdokkaista va-
640:                                                                littava:
641: 
642:           Sunren valiokunnan vaalin aika.                           listasta n:o 1           8 varsinai.sta jäsentä
643:                                                                               .. 2           7      ,.
644:    P u h e m i e s: Ilmoiteta c1n, että suuren valio-                         .. 3           8      ,
645: kunnan vaali toimitetaan ensi torstaina. Ehdokas-                                l          11
646: lisiat ovat annettavat sihteerin2 ennen kello 12                               .. ;)         1      ,.
647: huomenna keskiviikkona.
648:                                                                yhteensä 35 varsinaista jäsentä.
649: 
650:                                                                   Vaali.ilir.iestyhen 11 § :n mukaan olisi sns va-
651:       4) Ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi
652:                                                                littava
653: sisältävä hallituksen esitys n:o 1, jok: viime täysi-
654: istunn~ssa pantiin pöydälle tähän istuntoon. esi-
655:                                                                        listasta n:o 1            3 varajäsentä
656: tellään ja lähetetään puhemiehi,stön -ehdotuk-                                   .. 2            2
657: sesta ·keskuste1utua 11 e r n s t u s l a. k 1 v a l i o-                        ,, 3            3
658: k unta a n.                                           '                           ..             3
659:                                                                                   .. "",)        1
660: 5) Ehdotuksen laiksi erlustajanpalkkiosta vuoden
661:        1918 ylimääräisillä valtiopäivillä                         Mutta :koska listoihin n :o 1 ja 11 :o 3 on asetettu
662:                                                                vaan 10 oehdoka;;:ta. niin kunkin listan osaksi tuloee
663: sisältävä hallituksen .esitys n :o 2, joka viime täysi-        ainoa·staan 2 varajäsentä.
664: istunnossa pantiin pöydälle tähän istuntoon, esi-                 Yalitniksi ovailull·eet:
665: tellään ia läh2tetään puhemiehistön ehdotuk-
666: sesta k<eskuste1utta p <e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o-                               Listasta n :o 1
667: k unta a n.
668:                                                                  jäseniksi: rd. Lohi, Haapanen, Juutilainen.
669:    Puhemies: Nyt kc.skeyt•etään täy:si-istunto                 Arffman, Kokko, Rmtola, Heikkinen ja Pykälä:
670: k: lo 1/z 2 :·:en.                                               varajäsen i k s i: ed. Salovaara ja Lantto.
671:                                                                                        Listasta n :o 2
672:   Täysi-istunto keskeytehiän k :lo 11,55 päivällä.
673:                                                                   .i ä s en i k s i: -ed. Colliander, R. :Furuhjelm,
674:                                                                Gädda, Hornborg, Inborr, :Sundblom ja A. Furu-
675:                                                                hj-elm;
676:               'l'äysi-istuntoa jatketaan
677:                                                                   vara.iiiseniksi: Tå.g ja Hä!'tbarka.
678:                      k:lo 1,30 i. p.
679:                                                                                        Listasta n :o 3
680:             ValitsijamiPsten vaalin tulos.
681:                                                                  .i ä se 11 i !k s i: •ed. Pennan<en, Sn<ellman, Lainf'.
682:   Sihteeri luk<ee:                                             Lötl1man .. Brander, Arokallio, A,stala ja V.eb.ra;
683:     ,Valitsijamiesten vaalissa 1 päivänä lokakuuta               v a r a .1 ä s € n i k s i: Paav·olainen ja Nissinen.
684: 1_918, jota varten oli sisäänjätetty 5 <eri ehdoka.s-
685: 11 staa, on kunkin listan hyväksi äänestänyt:                                          Listasta n :o 4
686: 
687:         li:stan 11:0 1        2·4 ään<?.stäjää                    .i ä s en i k s i: Ala.-Kul.itl. A ntil a, Kotila Peu-
688:                      2        20                               rakoski, Rantasalo, Retulainen, Tavastähti. Tu-
689:                      3        23                               kia, L. Typpö, P. Virkkunen ja Alan·en;
690:                      4        30                                  vara .1 ä sen i k s 1: K. R. Häkkinen, Runtti
691:                      5          5                              ja \Valkama.
692:                                          Valiokuntien jäsenten ja varajäsenten vaali.                                 17
693: 
694:                         Listasta n :o 5                                        Suomen Eduskunnalle.
695:        j ä s e n e k s i: Puumala;                                 Eduskunnan valitsijamieh-et ilmoittavat kun-
696:        v a r a j ä se ne k s i: Heimomm.                        nioittaen Eduskunnalle, että Valitsijamiesten pu-
697:                                             In fidem:           heenjohtajaksi on tänään pidetyssä Valitsijamies-
698:                                          Ernst Lindelöf."       ten kokouksessa valittu ed. Peurakoski, sekä lähet-
699:                                                                 tävät Eduskunnalle sanotun kokouksen pöytäkir-
700:                                                                 jan, josta lisäksi käy selville, -että Valitsijamiehet
701:        Ed. A r o k a 11 i o: Valitsijamiehistä ijältään         V. J :n 36 § :n perusteella ovat yksimielisesti sopi-
702:      vanhimpana jäsenenä pyydän valitsijamiehiä nyt.            n·e·et vallitsemaan jäsenet ja varajäsenet Perustus-
703:      kun istunto keskEytetään, jäämään tähän i,s.tunto-         lakivaliokuntaan ja Valtiovarainvaliokuntaan yh-
704:      huonoos-t.en valits'Cmaan puheenjohtajaa ja va.rapu-       tyen esit€tyistä ehdokkaista.
705:      heenjohtajaa.                                                  Täten on tullut valituksi
706: 
707:                                                                               Perustuslakivaliokuntaan
708:      Tulkkien ja painatustöiden: valvojan asettaminen.
709:                                                                   j ä s e n i k s i: Antila, Nevanlinna, Peurakoski,
710:         Puhemies: Kansliatoimi'kunta on päättänyt               Rantasalo, Runtti, Puumala, A1kio, J uutilainen,
711:      ehdottaa että näilläkin valtiopäiviUä asetettaisiin        Kokko, Vuorimaa, Erkko, Hultin, Pennanen, Alo-
712:      kaksi tulkkia, yl·eistulkki tulkitsemaan ruotsinkie-       paeus, -Wrede, Estlander ja. Hornborg, sekä
713:      listen lausuntojen ponnet suomeksi ja tarvittaessa           v a r a j ä s e n i k ,s i: Antilan, Nevanlinnan,
714:      puhemiehen tiedonannot ja äänestysesityhet ruot-           Pc.urakosk.en, Ranta.salon, Runtin ja Puumalan
715:      l~iksi, ja. toinen eli yksityistulkki ruot,sia puhuvia     varalle Tukia, P. Virkkunen ja. Hyöki;
716:      kansanmiehiä varten, jonka tulkin tarpeen mukaan             Alkion, Juutilaisen, KokQn .ia Vuorimaan va-
717:      on tul:kitsemisella avustdtava ,sanottuja kansan-          ralle Lantto ja Leinonen;
718:      miehiä myö.s valiokunnissa, .ios kansliatoimikunta           Erkon, Hultinin, Pennasen ja Alopaeusken va-
719:      hänelle s2Haisen tehtävän määrää. Sen ohessa               ralle J uustila .ia K E. Linna; ,sekä
720:      kansliatoimikunta ehdottaa, -että a;setettaisiin pai-         \V reden, Estla-nderin ja Hornborgin varall€
721:      natustöiden valvoja. Sen varalta, että eduskunta           Gädda .ia Roos.
722:      hyväksyy nämä kansliatoimikunnan ehd•otukset,
723:      on kans:iat.oimikunta päättänyt ehdottaa, että                           Valtiovarainvaliokuntaan
724:      eduskunta antaisi kansliatoimikunnan tehtäväksi
725:      näitten virkojen täyttämisen.                                 .i ä sen i k s i: Häkkinen, Kairamo, Louhi vuori,
726:          Kansliatoimikunnan ehdotus hyvälrs;vtään.              Retulain-en, A. H. Virkkunen, Pullin€n, Kallio,
727:                                                                 Luopajärvi, Lahdensuo, Arffman, Ahmavaara,
728:                                                                 Lundson, Paavolainen, Löthman, B.iörk, R. Furu-
729:        P u h e m i e s: Nyt ike·slreytetään täysi-istunto       hjelm .ia Ottelin, sekä
730:      kello 3 :een.                                                 v a r a .i ä s € n i k ·s i: Häkkis-en, Kairamon,
731:                                                                 Louhivuoren, Retulaisen, Virkkusen .ia Pullisen
732:         Täysi-istunto keskeytetään kello 1.55 i. p.             varalle 'valkama, Lanne ja Päivänsalo;
733:                                                                    Kallion, Luopajärven, Lahdtnsuon .ia Arff-
734:                                                                 manin varall€ R~mtola .ia Nurmela;
735:                   Täy~i-ist~toa ja1tketaan                         Ahmavaaran, Lundsonin, Paavolais·en ja Löth-
736:                                                                 m:min varalle Kaitila ja Nissinen ynnä
737:                           k:lo 3 i.·p.                             Biörkin. Furuhjelmin .Ja Ott·elinin varalle
738: 1                                                               v. Rettig .ia Pa lmgr·en.
739: \         Edustaja KalliolJ.e myönnehiän hän•en perhees-
740: \      sään sattunf'Rn sairauden takia vapautta eduskun-           Helsingissä, 1 päivänä lokakuuta 1918.
741:     '· ta töistä tämän viikon a.iahi.
742:                                                                               Valitsijamiesten llllolesta:
743: 
744:      Valiokuntien jäsenten ja varajäsenten vaalin tulos.                        J. Oskari Peurakoski.
745: 
746:        Luetac;.n valitsi.iamirhiltä saapunut näin kuu-                                                .T. P. Kokko.
747:      luva kirjelmä:
748:                                                                                                                  3
749: 18                                    Tiistaina 1 p. lokakuuta.
750: 
751: 
752:   Ed. Wrede: Perustuslakivaliokunnan van-              Seuraava tliysi-istunto on ens1 torstaina k:lo
753: himpana jäsenenä saan minä pyytää valiokunnan        10 ~ p.
754: jäseniä kokoontumaan puheenjohtajan ja varapu-
755: heenjohtajan vaalia varten kohta täysi-istunnon
756: loputtua hallituksen huoneeseen täällä.
757:                                                         Täysi-istunto päättyy k :lo 3,35 i. p.
758: 
759:   Ed. Kai r a m o: Valtiovarainvaliokunnan ]a-                               PöyUikirjan vakuudeksi:
760: senet suovaitkoot kokoontua heti täysi-istunnon
761: päätyttyä n. k. valiokuntahuoneeseen täällä valit-
762: semaan puheenjohtajaa ja vara puheenjohtajaa.                                     Eino .T. Ahla..
763: 
764:                                                                                         V.   t.
765:                                        4. Torstaina 3 p. lokakuuta
766:                                                                lclo 10 a. p.
767: 
768:                        Päiväjärjestys.                                            2) Suuren valiokunnan vaali.
769:                                                                 Siv
770: 11m o i t u k s i a:·                                                     Allekirjoittaneen jälleen ryhdyttyä pöyiäkir-
771:                                                                        .ianpitoon lausuu
772:    l) Sihte-erin vaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      19
773:   2) Suuren valiokunnan vaali ......... .             Puhemies: Oikeassa järjestyks-essä on an-
774: r 1 m 0 i t u k s i a:                                                 JH~ttu viisi -ehdohslistaa.
775:                                                                                  N-e on yhdistetyt vaali-
776:                                                    lipuksi ja eduf'ta.iille jaettu. Asiantuntijaksi vaa-
777:                                                    litoimitukseen olen pyytänyt. proferssori Ernst
778:    Nimenhuudossa merkitään poissa.olevi!ksi edus- Lindelöfin. Pyydän niitä· -edusta.jia, nimittäin ed.       1
779: 
780: 
781: tajat Kallio ja Relander.                          Nurmela, Alopaeus, Valkama, Heimonen ja R.
782:                                                    Furuhjelm jotka asiamiehenä ovat jättäneet eh-
783:                                                  ' dokaslistat kansllaan, avus~tamaan vaalintoimituk-
784:                   llmoitusasiat:                   sessa. Kun vaaliliput on avattu ke&keytetään täysi-
785:                                                    istunto ja jatketaan ldo 1 tänään, jolloin va.alin
786:    Ilmoitetaau että ed. H ä l v ä on näyttäny i tulos julistetaan.
787: puhemiehelle asianmukaisesti tarkastetun valtu ·
788: kirjan.                                               Täysi-istunto kesk-eyt-etään k:lo 10,40 i. p.
789:                       Pöytilkirjan vakuudfiksi:
790:                                    · Eino    ;J. Ahla.
791:                                              V.   t.                                Täysi-istuntoa jatketaan
792:                                                                                          k:lo 1 päivällä.
793:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
794:                                                                                 Suuren valiokunnan vaalin tulos.
795:                      1) Sihteerin vaali.
796:                                                        Sihteeri luk~:
797:     Puhemies: Eduskunnan sihteerin tointa on           Suuren valiokunnan jäsenten vaalissa, 3 p. lo-
798: hakuajan kuluessa hakenut senr1atin lll'0tokollasih- kakuuta 1918 on sisäänjätetty viisi -eri ehdok:l.slif;-
799: t'6-eri, lakitiedetten kandidaatti Eino Johan- taa, ja on kunkin listan hyväksi äänestänyt:
800: n e s A h 1 a. Kansliatoimikunta. puoltaa hänen '
801: ottamistaan eduskunnan 'sihteeriksi. Eduskunta
802:                                                             Listan n:o 1       23 äänestäjää
803:  päättänee ottaa protokollasihteeri Ahlan eduskun-
804: nan sihteeriksi työ,iär.iesiyksen 4 § :ssä edellyte- ,                 2       24
805: tyksi ajaksi.
806:                                                                     ,. 3       31
807:                                                                     ., 4         5       "
808:     Ehdotus hyväksytään.                                            ,, 5       20        "
809: 
810:                                             Vakuud-eksi:               yhteensä 103 ään-estäjää, jotapaitsi oli jätetty yksi
811:                                                                        tyhjä vaalilippu.
812:                                             K. V. Puuska.                Tämän mukaan olisi eri listojen -ehdakkaista
813:                                                                        valittava:
814: 20                                           'l'orstaina 3 p. lokakuuta..
815: 
816: 
817:         Listasta n:-o 1         13 ehdäkasta                  noudatettava, mitä vaalilaissa on -säädetty edusta-
818:                       2         14                            .ianvaaleista, .ia että ky•symys on puhemiehistön
819:                    "   3        18    "                       raHmistava, on puhemiehistö ratkaissult tämänkin
820:                        4          3                           kysymykstm sil1ä tavoin, että puuttuvan jäsenen
821:                    "   .5        12
822:             "      "                                          tilalle on, sov-elluitamalla vaalilain säännöksiä.
823: yhteensä 60 ehdokasta.                                        otettava se, jolla on lähinnä suurin vertausluku;
824:                                                               s-e on, tässä tapauksessa listan n :o 1 neljästoista eh-
825:    Mutta koska listaan n:o 4 on a•setettu ainoas-             dokas, joten siis valituksi ovat tulle-et vaalinövtä-
826:                                                               kir.ia.ssa mainitut edustajat.                   , ·
827: t-aan kaksi ehdokasta, niin tul·ee, yleisen vaalilain ,
828: pykälissä 65-67 lausutun periaatteen nojalla, tä-
829: ten täyttämättä jääneeseen sijaan astua se ehdo-
830: kas, jolla on, -edellisten jälkeen, lähinnä suurin '              Ilmoitus erinäisten virkailijain ottamisesta.
831: vertausluku, tässä tapauksessa listan n :o 1 neljäs-
832: toista -ehdoka:S.                                    ·:       Puhemies: Kansliatoimikunnan puolesta
833:                                                            saan ilmoittaaa,' että kansliatoimikunta on julis-
834:     Tämän mukaan on siis lopullisesti valittava:           tanut h.1ettaviksi ja haku-ajan '.loppuunkuluttua
835:           Listasta n:o 1          14 ehdokasta             tä;yttänyt. s-euraavat toimet, nimittäin: eduskunnan
836:                            2      14                       kanslistin viran, .iohon toime-en on -otettu tulevien
837:                      " 3          18     "                 valtiopäiväin alkuun asti eduskunnan entinen
838:                      " 4           2,                      kansli-sti, n-eiti. B ä r t t a R a i n i o, joka hoitaa
839:                           5       12                       myöskin notarin toimen näillä valtiopäivillä;
840:                      "                   "                 ruotsalaisrn kansliaosaston päällikön toimen, jo-
841:     Valituiksi ovat tulleet:                               hon on otettu näiden valtiopäiväin ajaksi maisteri
842:                                                            John G r ö n 1 u n d; ruotsalaisen kanslian no-
843:     Li 1St a s t a n :o 1: Pehkonen, Hahl, Manner, tarin viran, johon on valittu herra C a r 1 A r p p e,
844: Lohi, J oukahainen, Niukkanen, Relander, Py:kälä, 1 yleistulkin toimen, johon on otBttu johtaja K. V.
845: Saardain<n, Raar,anen, Takkula, Tanskanen, Puuska, yksityistulkin toimen, johon on otettu
846:                                                           1
847: 
848: H~~ikkinen ja. Alkio;                                      herra Einar 0 t te 1 i n .ia painatustöiden val-
849:     L i s t a s t a: n :·o 2: Pennanen, Erkko, Alo- vojan toimen, johon on otettu herra H. S t a d i u s.
850: paeu-s, Wekara, Jnustila., Snellman, Ahmavaara,
851: Astala, Lundson, Kaitila, Arokallio, Hultin, Laine            PuhBenvuoroa J;yytää ed. J uutilainen.
852: ja Särkkä;
853:     Listasta n:o 3: Ala-Kulju, Alanen, Haata-                 Puhemies: Minä pyytäisin ed. Juutilaista
854: ja, Hyöki, Häkkinen, Kaila, Lag-erlM, Lanne, Lou-. ilmoi-ttamaan, mistä -ed. J uutilainen tahtoo käyt-
855: hivnori, N-evanlinna, Päivänsalo. Retnlainen, T~J­ tää puheenvuoroa? ,
856: vastähti, Tukia, Typpö, W alkama, W anhala ja 1
857: Y rjö~Kos·kinen;                                         ·    Ed. .J u u t i 1 a i n B n: Näiden vaa-li-en joh-
858:    'Listasta n:o 4: Tanttu ja Vuokoski.                    dosta.
859:     Li •S ta s ta n :o 5: Bäck, Colliander, A. Furu-
860: hj-elm, H-edberg, Hästbacka, Inborr, Palmgren,                Puhemies: NiidBn johdosta ei voida ml-
861: Roos, Sundblom, Tåg, v. R-ettig .ia Gädda.                 tään lausua, kansliatoii.nilmnta kun nämä toimet
862:                                                            täyttää.
863:                                         In fid-em:
864:                                       Ernst Linde11if. i
865:                                                               Seuraava täy-si-istunto on huomenna '!elo 3 päi-
866:     Puh B mies:           Kut·en luetusta vaalipöyhi- vällä.
867: kir.iasta näkyy, olisi vaalilistasta n :o 4 ollut valit-
868: tava kolme ehdokasta, mutta e<hdokkaita ·sanotussa
869: listassa oli vain kaksi. Siitä, mHen tällaisessa              Täysi-istunto päättyy k:lo 1.30 päivällä.
870: tapauksessa on menet-eltävä, ei eduskunnan hyväk-
871: symät vaalimääräykset sisällä nim-enomaista oh-                                       Pöytäkirjan· vakuudekf'!:
872: .i-etta. Kun vaalimääräyst-en 6 § :stä käy s·elville,
873: että -erinäisisså vaalia .koskevissa muissa tähän                                           Eino J. Abla.
874: verrattavissa tapanksi1ssa on sov·eltuviHa osilta
875:                                                                                     •
876: 
877: 
878:                              5. Perjantaina 4 p. lokakuuta
879:                                               k :lo 3 päivällä.
880: 
881:                   Päiväjärjestys.                        kaan tulee -ehdottaa asetettuvien tarkastus- .ia toi-
882:                                                  Siv.    mitusvaliokunnan varajäs~mten lukumäärä, ehdÖt-
883: Ilmoituksia:                                             taa että tämä lu:kumäärä kummassakin valiokun-
884:                                                          nassa näillä valtiopäivillä vahvi·stettaisiin 9 :ksi.
885:         Pöydällepanoa varten                              · Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään.
886:              ·esitellään:
887:   1) Perustuslakivaliokunnan mietintö n :o                        Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
888: 1 hallituksen esityks·en johdosta, joka sisäl-
889: tää -ehdotuksen laiksi edustajapalkkiosta                  Pöydällepanoa vart·en esit.ellään
890: vuoden 1918 ylimäär.äisillä valtiopäivillä ..      21
891:   2) Pernstuslakivali.okunnan mietintö n :o              1) Ehdotuksen laiks·i edustajapalkkiosta vuoden
892: 2 hallituksen esityksen johdosta Suomen                         1918 ylimääräisillä valtiopäivillä
893: Ha,llitusmuodoksi ..................... .
894:                                                     "    sisältävän hallituksen esityksen n :o 2 johdosta laa-
895:                                                          di Hu perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 1 esi-
896:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi edus-          tellään ja pannaan puhemiesneuvoston ehdotuk-
897: tajat Haapanen, Kairamo, Kallio, Koivisto, Lei-          sesta pöydälle ensi istuntoon.
898: nonen, Setälä, Ta!kkula, Talas ja Tukia.
899:                                                            2) Ehdotuksen laiksi Suomen hallitusmuodoksi
900: 
901:                    Ilmoitusasiat:                        sisältävä hallituks-en esityksen n :o 1 johdosta laa-
902:                                                          dittu perustuslakivaliokunnan mi€tintö n :o 2 esi-
903:   V a puutusta tämän päivän istunnosta saa yksi-         tellään .i.a pannaan pöydäll€ puh€miesneuvostor.
904: tyisten asiain takia ed. Koivisto.                       ehdotuksen mukaisesti seuraavaan täysi-istuntoon.
905: 
906: 
907: V aHokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.         Ed. A r o k a ll i o: Suuri valiokunta kokoontuu
908:                                                          heti tämän täysi-istunnon päätyttyä tässä huo-
909:    Puhemies: Ilmoitetaan että perustuslaki-
910:                                                          neessa valitsemaan puheenjohtajaa .ia varapuh-een-
911: valiokunta. on puheenjohtajakseen valinnut ed.
912:                                                          johtajaa.
913: \V r e d e·n ja varapuheenjohtajakseen ed. A 1-
914: k i on.                                                    Ed. P e u r a k o s k i: Eduskunnan valitsijamie-
915:                                                          hiä pyydetään kokoontumaan täällä valiokunta-
916:    P u he mies: Ilmoitetaan edell€-en, että val-         huoneessa tänään k:lo 1lz 6 iltapäivällä.
917: tiovarainvaliokunta on puheenjohtajaksBen valin-
918: nut ed. Lund s on i n .ia va.rapnhB-en•.ioi1la.iakseen
919: ed. K ai r a m o n.                                        Seuraäva täysi-istunto on täniiän k:lo 6 1. p.
920: 
921:  Toimitus- "ja tarlmstusvaliolmntien varajäsenten          'räy.si-istunto päätt.y:v k:lo 3,2;) i. p.
922:                     lukumäärä.
923:                                                                                   Pöytäkirjan vakuudeksi:
924:    Puhemies: Puhemiesn-euvosto, jonka .suh-
925: teellisia va:j.le.ia koskevien säännösten 12 § :n mn-                                   Eino .T. Ahla.
926: •
927:                                6. Perjantaina 4 p. lokakuuta
928:                                                      k:lo 6 i. p.
929: 
930:                      Pä.iväjärjestys,                       ten vaalia varten Toimitus- ja Tarkastusvalio-
931:                                                      Siv.   kuntiin esitetyistä ehdokkaista ja että ,siten on
932: Ilmoituk:;;;ia:                                             tullut valituksi :
933: 
934:            Ensimäinen käsittely:                                           Toimitusvaliokuntaan
935:    1) Ehdotus laik-si edustajaTJalkkiosta v.                 . jäseniksi: Kaila, Louhivuori, P. Virkku-
936: 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä ....... .                nen, Lantto, Reland-er, Arokallio, Nissinen, Est-
937:    Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan                      lander .ia R. Furuhjelm; sekä
938: mietintö n:o 1; hallituksen esitys n:o 2.                       v a r a j ä .s e n i k s i: Kailan, Louhivuoren ja
939:    2) Ehdotus Suomen Hallitmmuodoksi ..                     P. Virkkusen varaHe: Lonkko, Tavastä!hti ja Wal-
940:    Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan                      kama;
941:  nietintö n :o 2; h a1l i tuksen €-Si tys n :o 1.              Lanton ja Relanderin varalle: Pykälä .ia Ren-
942:                                                             tola;
943:                                                                Arokallion ja Nissisen varalle: Hälvä .ia A.lo-
944:                                                             paeus; ynnä
945:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi edus-                 Estlanderin .ia R. Furuhjelmin varalle: Horn-
946: tajat HaaTJanen, Kallio ja Leinonen.                        borg .ia Palmgren.
947: 
948:                                                                            Tarkastusvaliokuntaan
949:                      Ilmoitusasiat:
950:                                                               j ä s ,e n i k s i: Kotila, A. H. Virkkunen, Yrjö-
951:            Suuren valiokunnan puheenjohtaja.                Koskinen, Kokko, J uutilainen, Erkko, Brander,
952:                                                             Roos .ia A. Furuhjelm; sekä                       .
953:     P u he m i e s: Ilmoitetaan että suuren valio-            v a r a .i ä s-en i k s i: Kotilan, P. Virkkusen .ia
954: kunnan puheenjohtajaksi on valittu ed. E r k k o            Yr.iö-Koskisen varalle: Alakul.iu, Peurakoski ja
955: jr, varapuheenjohtajaksi ed. K a i 1 a.                     Vanhala;
956:                                                               Kokon ja J uutilaisen varalle: SaJ.ovaara .1a
957:                                                             Hahl;
958:        Toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenet.            Erkon .ia Brandoerin "varalle: Löthman .ia Hul~n;
959:                                                             ynnä
960:   :e u he m i e 's: Valitsijamiehiltä on saapunut             Roosin jaA. Furuhjelmin varalle: Björk ja von
961: kirjelmä, joka luetaan:                                     Rettig.
962:    Sihteeri lukee:                                             Helsingissä, 4 päivänä lokakuuta 1918.
963:                 Suomen Eduskunnalle.
964:                                                                         Valitsijamiesten puolesta:
965:    Eduskunnan Valitsijamiehet lähettävät kunni-
966: oittaen Eduskunnalle tänään pitämän~ä kokouksen                            J. Oskari Peurakoski.
967: pöytäkir.}an, josta käy :selville, että Valitsijamie-
968: het nojautuen Valtiopäivä.iär.iestyks2n 36 §:n                                                   J'. P. Kokko.
969: määräykseen ovat yhtyneet jäsenten ja varajäsen-
970: 24                                        Perjantaina 4 p. lokakuuta.
971: 
972: 
973:         P!iiväjarjestyksessä olevat asiat:                 massa järjestyksessä kuin se syntyi, velvotti edus-
974:                                                            kunnan monarkistinen enemmistö hallituks-en ryh-
975: 1) Ehdotuksen laiksi edustajapalkkiosta ·vuoden tymään valmistaviin toim-enpiteisiin kunink~an
976:              1918 yli1nääräisillä valtiopäivillä           vaalin toimittamis·l?ksi mainitun 1772 vuoden hal-
977:                                                            litusmuodon 38 § :n mukaan. Tämä pykälä herä-
978: sisältävän hallituksen esityksen n:o 2 johdosta tettiin siis doon levättyään kuolleena jo 110
979: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 1, vuotta. Se herätettiin eloon hätävarana tilapäistä
980: joka viime istunnossa pantiin pöydälle, esitellään valtiot1l.rkotusta vart-en. Tä.stä valtioteosta oli itse
981: mainitun lainsäätämisasian ensimäistä k ä- herättäjäin piirissä 'suuria epäilyksiä. Voisiko
982: s i t t e l y ä varten.                                    Suomen tasavaltaan pystyttää valtaistuinta Ruot-
983:     Kukaan ei pyydä puheenvuoroa.                          sin  vanhan hallihtsmuodon perusteella, sellaisen
984:                                                            pykälän perusteella, .ioka Suomeen nähden ei ole
985:     Ensimäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ollut olemassa sitte kun Suomi erotettiin Ruot-
986: .ia asia lähet-etään suureen valiokuntaan.                 sista? Mutta. epäilyk,set nähtävästi saivat poistua,
987:                                                            kun Suomen tasavallalle piti saada kuningas -eikä
988:        2) Ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi               muuta, keinoa ollut. Tuo 38 § näytti siis tulevan
989:                                                            käyttäjilken pela:stusvenhe<:ksi, jonka avulla voi-
990: sisältävän hallituksen x:sityksen n :o 1 johdosta sivat purjehtia kansantahdon ul'appain ylitse mo-
991: laadittu perustuslakivnliokunnan mieti•ntö n:o 2, narkian satamaan.
992: .ioka viime istunnossa pantiin pöydälle'. ejlitrllään         llfutta kun ·eduskunta kutsuttiin ylimääräisille
993: mainitun         lainsäätämisasian      en s 1m ä i s t L\ valtiopäiville valitsemaan lmningasta, :esitti halli-
994: k ä .s i t te l y ä varten.                                tus taas uuden esityksen hallitusmuodoksi. Tällä
995:                                                            kertaa kävi viestejä täällä edustajapiireissä, :että
996:     Keskustelu:                                            esity,s tulee olemaan niin kansanvaltainrn, että "*'
997:                                                            ,oikein hämmästyttää". Niinikään se~ittivät mo-
998:     Ed. Alkio: Meillä on nyt .saman hallitukg.en narkisti~et sanomalehdet, että '8'8 tule.e olemaan
999: antaman::\ esillä kolmas hallitusmuotoesitys vajaan viimeinen sovint0€hdotus tasavaltalaisilJ.e. Minä
1000: 10 kuukauden a,ialla. Kun tämän edellinen esitys ainakin odotin suu'rella ut,,liaisuude1la tätä esi-
1001: oli monarkistisen €dnskuntaenemm;stön toimesta tystä. Saatuani tutustua .siihen, sain todJellakin
1002: pantu lcpäHmillin yli vwafen, olisi ollut mitä luon- aihetta hämmästyä sen johdosta. Mutta en suin-
1003: nollisin ja parlamenttaaris:essa elämässä välttämä- kaan esityks('n kansanvaltaisuuden vuoksi, vaan
1004: tön asia hajoittaa eduskunta ja antaa kansan lail- sen vuoksi, että se oli 3iinä mäiirin samallainen.
1005: lisessa .iäri:estyksessä uusien vaalien kautla viipy- kuin se hallitusmuotoehdotus, jonka monarkistit
1006: mättä ratkaista tämä isänm'lallemme niin perin olivat viim<> valtiopäivinä iiälH'stäneet lepäämään.
1007: tärkeä ky.symys. Mutta :sitä ei hallitus aikonut- Ja minä kysyin itseltäni, mikä tällä esityksellii. on
1008: kaan tehdä. Tässä tuki hallitn.~ta monarkistisen tarkoituksena? Epäilyttääkö monarkisteja sitten-
1009: eduskunta·2nemmistön yleinen mielipide. Ei myös- kin käydä perustamaan Suomen valtaistuin Ruot-
1010: kään ot·ettu km1leviin korviin tasavaltaisen vä- sin vanhojen lakipykälien varaan? Tahdotaanko
1011: hPmmistön esit~;stä, että hallitusmuoto1siassa pan- tämän kautta vain valmistaa silta niill:e tasaval-
1012: tai"iin toimeen kansanäänestys. Hallitus .ia mo- tahisille, jotka hukkuvasta laivashmsa pyrkivät
1013: narkistit sulkivat korvansa kaikil'ta 'kansan ratkai- p·elastumaan monarkian satamaan 1' Vai uiisilw
1014: suun vetoaviita ehdotuksilta . .Sen sijaan bytettiin tämä todellakin vilpitlin yritys saada sovinto
1015: sopivia .ia sopimattomia ike:no.ia taivuttaakseen aikaan monarkishen .ia tasavaltalaisten välillä?
1016: tasavaltainen vähemmistö eduskunnassa vastoin , Jos se tätä on tarkottanut, tätä viime ksimainit,.<;e-
1017: vakaummtaan hyviiksymiiän monarkian. Ja kun maani, siksi se on toki li:aksi naivi- annettakoon
1018:                                                        1
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023: s-r ei onnistunut. päätettiin yhtäkkiä asettaa mo- minulle anteeksi, että. kä;ytän tällaista sanaa. Ja
1024: narkia voimaan käymällä kuninkaan vaaliin vuo- nyt on asia siten, -että vasta tämän hallitusmuoto-
1025: rkm 1772 hallii:11smuodon 38 § :n mn1man.                  esityksen ilmestyttyä ja s,en tähänastisen käsitte-
1026:     Pykälä ei ole oHubSuomessa <Suomen Ruotsista lyn aikana perustuslakivaliokunnassa on loT'nlta-
1027: erottamisen jälkeen voimas2a eikä vaikutnkQe!'sa. kin alkanut 'selvitä. mikä 1mi1l1; mikä juopa 011
1028: Sen esiin vetäminen tapahtui n:vt monarlcistien olemas,ga monark;stis·rn .ia tasavaltahJisen valtio-
1029: omanl;-in tunnustuksen mukaan hätäkeinona, ilman muodon välillä. Tätä kuilua ei voi millään täyttää.
1030: että eduskunnan vuod·Pn 1917 joulukuun 6 päivänä Tätä juopaa ei voi millään tukkia .ia syy on :<iinä.
1031:                                                        1
1032: 
1033: 
1034:  t-ekemää päätöstä, jolla Suomen hallitusmuoto että monarkia ja tasava 1ta edustavat kumpikin
1035:  määriteltiin tacava Haiseksi. olisi v-ernutettu sa- erityisiä historiallisia aikakausia, aiva•n erilaisin
1036:                                                  Suomen hallitusmuoto.
1037: 
1038: 
1039:  kansanvälisiä-, rotujen ja luokki·en välisiä suh-             yritetään nyt estää hallitusmuodossa ilmenemästä
1040:  teita. Monarkia asettaa perinnölliseksi omaisuu-              antamatta Ira:nsan itse valita monarkian ja tasa-
1041:  d-eksi yksityiselle suvulle kansan kohtaloita ja              va.llan välillä tai vetoamatta uusiin vaaleihin,
1042:  elämää johtavan vallan. Tasavalta pidättää tämän              tämä jäännöseduskunta valtuuttaa itsensä anta-
1043:  johtavan vallan kansan omissa käsissä. Yksityi-               maan kansalle mielensä mukaisen hallitusmuodon.
1044:  sinä ihmisinä emme ·enää kukaan asetu vapaaehtoi-             suuri osa kansasta kat.soo oikeutensa. loukatuksi.
1045:  sesti taloudellisissa, enempää kuin henkisissi)               Uuden hallitsijaistuimen perustamis-e•en tulee liit-
1046:  asioissakaan holhousvallan alJ.e. 1rfutta valtio-             tymään ei ainoastaan punai.sten kapina.n toimeen-
1047:  vallassa pyrkivät wtpaamieli.s·Emmätkin monar-                panema vallankaappaus vaan myöskin monarkis-
1048:  kistit siihen dtä hallitsi.ialla olisi yksi•noikeus           tien epäilyttävä tapa. tulkita edustajavaltuuksi-
1049:  eräissä tapauksissa tehdä tyhjäksi koko ·eduskun-             ensa ulottuvaisuutta laajemmin kuin mitä oma
1050:  nan tahto, .ia että hallitsijana olisi kaikissa valtion       laki .ia europalainen kriitillinen arvostelu voi tun-
1051:  asioissa en·empi sananvaltaa kuin eduskunnan yk-              nustaa oikeaksi. ,Ja nämät kumpainenkin ovat
1052:  sinkertaisella enemmistöllä. 'fämä ajatustapa olisi           semmoisia t·eki.iöitä ett·ei Suomen valtaistuinta   pe-
1053:  mieletön, ellei siihen olisi olemassa eräs hyvin yk-          rustdtaessa niitä saa jättää huomioonottamatta.
1054:  sinkertainen selity.s. Tämä s-elitys on: monarkian            Sillä ellei Suomen kansan suostumus ja luottamus
1055:  kautta varataan harvain vallalle, s. o. sukuaatelis-          ole jo ennakolta valtaistuimen tukena, sitä on jäl-
1056:  tolle, maan rikkailie ja vanhoillisimmille ainek-             k€enpäin hyvin vaikea •saa.da. Ja .ios niissä vai-
1057:  sille se valta, min'kä he parlamentaarisen elämän             keissa ulkopoliittisissa suhteissa, missä Suomi nyt
1058:   muuten kehitty€ssä a.ste rrst-eelta, menettävät kan-         varustautuu its€näiscen valtio·elämään, suhtei-ssa
1059:  sanvallalle. Monarkistinen hallit.sija tulee silloin          .iotka Suom-en täytyy turvallisuutensa vuoksi saa-
1060:   ol-emaan se aallonmurtaja, joka luokkavallan €tu-            da luottamuksdlisiksi .ia hyviksi, tulee vaikeuk.•ia
1061:  nenässä, arvostelun ja vastuun yläpuolella tulee              synnyttämään se, että Suomen hallitusmuodon
1062:   seisomaan loukkaama.ttomana kaikkia kansanval-               syntymiseltä kielletään varman laillisuuden päte-
1063:  lan hyökylåineita vas•taan. Siinä 'Oli monarJkistis.en        vyys, se virhe on hyvin vaikea myöhemmin kor-
1064:   hallitusvallan järjellinen selitys. Mutta toinen on          jata. Suomen hallitusmuoto täytyy siis puhta.id·en
1065:  ky.symys, kestävätkö tällaiset aallonmurta.jat täs-.          tosiasioid.en no.ia.lla rak·entaa oman kansan vapaa-
1066: · tälähtein niinkuin tähän asti. Varsinkin kun nii-            seen sopimuks-e€n .ia europalaisoon tunnustukseen.
1067:   dfm tehtävänä tästälähtim enempi 'kuin milloin-              Kumpikin niistä ri\ppuu toisistaan. Jos }):ansa saa
1068:   kaan ennen tulisi ol€maan olla harvain vallan suo-           m~i.ärätä hallitusmuodosta, silloin Europan valto-
1069:  .i€li.ioina kansanvallan pyrkimyhiä vastaan, esi-             jr:n arvosteleva ääni vaikenee .
1070:   merkiksi sill'ä tavalla kuin täi~sä meillä nyt par-              Olen mietinnön ensimäis·es•sä vastalausc-essa,
1071:   haillaan ·esilläoleva·ssa hallitusmuodossa. Onko             ,innka ryhmätov.erieni kanssa olen allekirjoitta.nut,
1072:   luultavaa, että SuomPn yht,eiskunta. tuler ]ojaali-          tuonut· esiin joukon ·muistutuksia :tlätä hallituf'-
1073:   sesti asettumaan niihin valtiovallan puitteisiin,            muotoa va•staan. En tahdo niihin yksityiskohhli-
1074:   joille tämä hallitusmuoto rakrntaa? M1nun täy-               sesti enempi kataja. Kun siis ehdotan ,sitä hylättä-
1075:   tyy sanoa, että ne, jotka luulevat Suomea voitavan           väksi, tapahtuu .se periaatteilisista ja. asiallisista
1076:   hallita tällai8·en hallitusmuodon mukaan, he vael-           syistä., .ia minä uskallan toivoa, että eduskunnan
1077:   tavat tätä tehdessään s·1tuj.en maailmassa. Tämti            monarkistinen (•nemmi:stö ottaa harkitaks·een näitä
1078:   hallitusmuoto edellyttäisi tyytyväistä, vaatima-             syitä vielä brran.
1079:   tcnta, nöyrää kansaa. Mutta Suomen kansa on ty;:-                Täällä sekä edu'skunnan ulkopr10leUa on kulu-
1080:   tymätöntä. vaativaista ia ylpeää kansaa. Srm on              neena kesänä. lukuisia kertoja. vedottu tasavalta-
1081:   Venäjän viimeinen hallitsija halrim:aikanaan teh-            laisten isänmaalli.seen omaa·ntuntoon ja smä pe-
1082:   nyt vihamic liseik•si kaikelle va llankfiytölle, joka. ·ei   rnstoolla suorastaan velvoitettu luopumaan peri-
1083:   P€rustu kansan omaan oikeustajuntaan. Viin1e                 aaUeestaan k1äytännössä kuninkuud-en hyväksi.
1084:   vuosikymmenien valtiollinen kasvatus on tässä                Minä en epäile, etteivätkö nämät kehoitukset ole
1085:   kansassa kutsunut esiin ylivertaisessd mäi'iräFsä            kummunn€et vilpittömålstä tunnosta. Mutta vasta-
1086:   halun saada eduskuntansa lnntb määrätä la·:ois-              painoksi on minun sanominen, ett.U minua tasaval-
1087:   tansa ja laitoksistansa. Tämä vaatimus on viime-             tal.aisena juuri isänmaallinen tunne velvoittaa vas-
1088:   aikoina munessa suhteessa mennyt sairaalloisepn              tustama'ln monarkiaa. Näen kansamme valtiolai-
1089:   itsekkvvteen saakka, mutta se nyt on tosiasia, jota          van heittelehtimässä myrskyssä. Sen sisässä olevat
1090:   ei voi .kieltää eikä kiertää.        .                       valtiomahdit ovat men·ettäneet luottamuksen toi-
1091:      Tosias:at siis vaativat, että Suomen hallitus-            siinsa, r.eräsin vaanpuu, tä,htäimen viivaa hämär·-
1092:   muodon tul-ee p·erustua kansan tahtoon eikä ·oletet-         tää pa.ksu sumu. P-elastusta odotetaall sattumuk-
1093:   tuuu aukt.oriteettiuskoQn. Jos tämä kansan tahto             sista; toiset lnl!levat pelastuksen saa\·utettavan
1094:                                                                                                                4
1095: 26                                     Perjantaina 4 p. lokakuuta.
1096: 
1097: 
1098: kuninkuuden kera, toiset hm1tovat mielessään vielä käsittämättömään tietämättömyytef'n taikka v.ää-
1099:                                                      1
1100: 
1101: 
1102: 
1103: uutta kapinaa sekä rajan tällä että tuolla puolella. rinymmärrykseen perustuvia. Ja kun minä olen
1104: Keskinäistä yhteisymmärrystä ei ole! Äänet, jotka saanut sen vaikutuks·en, että arvoisa puhuja kui-
1105: sitä teroittavat, häipyvät myrskyssä. Sill~ aikaa t-enkin panee näille yksityismuistutuksillensa
1106: maassa aikaansaamattomuus, huolimattomuus ja suurta. arvoa siinä suuressa kysymyksessä, joka
1107: eräänlainen anarkia, ilkeä voitonpyynti ja muiJt nyt on esillä, niin minä tahtoisin rtehdä viimeisen
1108: paheet viettävät ri-::muhetkiä. Luokkataistelu aivan .vrityksm osoittaakseni, ett-ei ainakaan näillä
1109: m~sissa merkeis:;ä pyrkii nostamaan päätänsä. Näl-    syillä voi perustella hylkälävää 'kantaa.
1110: kää on .io kymmenettuhmmet kärsineet .ia s-e leve-      Jos rohkmisi nimittää asioita niiden oikeilla ni-
1111: nee. Nämä ovat vaarallisia ilmiöitä. Olemme il- millä. niin täytyisi sanoa, että ensimäisen va.sta-
1112: meisesti .ioutuncet et·simysailiaan: :1feillä on pi- laussen puheenaolevat väitteet suurelta osalta ovat
1113: m-eää ja pelottavaa. Tämä on isänmaallinen vaaTa; totuudenvastaisia. Ensinnäkin väitetään vastalau-
1114: se on suu!'empi kuin viimetalvinen vaara. Te, .iot- sec:ssa, että 13 § edelleen on siinä muodossa, että
1115: ka hallitsetie ja pidätte nyt eduskunnassa valtaa, ,kuninga.8suvun sammuessa eduskunnalle e-i jää
1116: harkitkaa hieman vielä kerran niitä syitä, mitkä vapautta hallitusmuodon uusimiseen laillista
1117: ovat vaikuttaneet sen, ·cUä valkoisen Suomen viime tietä". Tämä ei pidä paikkaansa. Juuri herra
1118: talvinen mahtava kansallisnousu nyt on laskenut Alkion tyydyttämiseksi on hallitus jättänyt esi-
1119: niin alas. Ei siihen, arvoi.sat naiset ja herrat. ole tyksestänsä pois sen säännöksen, joka ·olisi tässä
1120: syynä punaisuus. Syynä on s·e, että tältä Suomen esteenä ollut. Me monarkistit emme ole syypäitä
1121: v'a pauttajakansalta on kiellet.ty oikeus laillista siihen, jollei herra, Alkio joko tätä käsitä tai
1122: tietä saada äänensä kuuluviin, kun lopullis·esti suostu .sitä uskomaan; vika on silloin pelkästään
1123: .iär.iestetään hallitusmuoto SuomEn valtiolle, jonka hänen omans-a:- Edelleen sanotaan: ,14 §:n mu-
1124: he ovat verensä ja henkensä alttiibi panemalla. kaan valtioneuvoston jäsenten ei tarvitse olla edus-
1125: luoneet. M:nä pyydän isänmaan ja kaiken pyhän kunnan luottamusta nauttivia." Onko tämä nyt
1126: nimessä: älköön kukaan, joJl.~ Suomen onni ja , rehellistä esittämistapaa? Herra AlkioUe niinkuin
1127: lwnnia on kallis, koskaan rinnastako valkoisen ' muillekin vastalauseen allekirjoiUajille on erin-
1128: Suomen vapaustaisteluihin osaaottanPil:a kansalai- omaisen hyvin tunnettua, että meillä on .io ole-
1129: sia puna·isten ma.rrnpetturien kanssa senvu-oksi, jos mas·sa: perustuslainsäännös, joka tähän velvoittaa.
1130: heissä ilmenee katkeruutta ny'kyisiä oloja vastaan. Onko suurikaan merkitys sillä, onko sillä yleensä
1131: Tämä katkeruus näissä kansalaisissa on loukatun ~ mitään merkitystä, onko t.ämä säännös olemassa
1132: its·etunnon, syrjäytetyn kansalaisoik€udt8n kuohah- kahdessa laissa vai yhdessä perustuslaissa.? Ei
1133: tanut ilmaus. Se on ,siis ·sellaisenaan til·apäinen tämä ainakaan ole mikään rsyy hyljätä tätä halli-
1134: ilmiö, mutta rse perustuu juuri siihen siveelliseen tusmuotoehdotusta. - 57 ja. 65 § :stä. väitetään
1135: voimaan .ia kansalaisknntoon, jonka nyt vi ipy- vastalaus-eessa, että ne antavat - tai, niinkuin
1136: mättä pitäisi saada toimimaan yksimielisenä edus- oiinä sanotaan, ,sisältävät" hallitsijalle - ,liian
1137: kunnan .ia ha1lituksen kanssa. Trämä kaikki •on pitkälle menevän valtuuden valtion raha-<3.sioihin
1138: aika.ansaatavissn, ios kansalle annetaan tilaisuus nähden, jota eduskunnasta välittämätön hallitus
1139: lausua sanansa hallitusmuodosta ja uudistaa edus- voi käyttää hyv:nkin väärin". H-Prrrt AJ.kio1 le .in
1140: kuniansa uusien vaaliPn kautta.                       muille vastalans~en aUekirjoitb.iille on kuitenkin
1141:                                                       - rohkenen sanoa - ~selvästi'osotettu, että niin-
1142:     Ed. Nevanlinna: Nousen epäröiden tähän, kuin nämä pykälät nyt ovat kirjoitetut- ja juuri
1143: sillä ede 1lisen puhujan lausunto teki todella sen kirjoitetut tällä ta-valla sentähden, että herra
1144:                                                      1
1145: 
1146: 
1147: 
1148: 
1149: vaikutuksen. että hän nähtävästi on oikeassa, kun Alkion puolelta. on sitä vaadittu - niin ne eivät
1150: hän puhuu kuilusta. Ainakin sen katsantotavan anna ha llitsi.ialle eikä' hallitukselle siinäkään ta-
1151: välillä, jonka hän esitti, ja sen, jota moni meistä pauksessa, josta nyt on puhe, nim . .ios eduskunta
1152:                                                      1
1153: 
1154: 
1155: toisella puolella olevista edustaa, on nähtävä;;ti suvaitsee rettelöidä tulo- .ia menoarvion säätämi-
1156: hyvin va;kea löytää yhtymäkohtia. Mutta kun s·essä, muuta oikeutta meno.i·en .suorittamiseen kuin.
1157: kerran keskust-elu on viritetty Mssä tilaisuudessa, että :se saa. suorittaa ne mfmot, joiden suorittami-
1158: niin tuntuu vaiktalta vaiti ollen sivuuttaa sitä seen valtio ioka tapauksessa on .ioko sitoumustensa
1159: vastahusetta, jonka sama puhuja on ensimäisenä tai lakien .ia asetusten kautta velvoitettu. Voiko
1160: allekirjoittanut ja johon hän tässäkin tilaisuu- silloin rehellisesti väittää. että nämä pykälät anta-
1161: d-essa vrttasi. Asia on nimittäin siten, että ne vat hallitsijalle liian laajan valtuuden. Liian laa-
1162: muistutukset, joita tässä vastalauseessa tehdään .iaksi täytyy katsoa sitä valtuutta, jonka nojalla
1163: nyt ehdotettua hallitusmuotoa varstaan sen yksityi- täyt.Ptään valtion 'sitoumukset .ia lait j.a asetukset.
1164: sissä kohdissa. ovat suurelta osalta joko melkein       Niinkuin sanottu . .iollei keskustelua o1isi virin-
1165:                        ,.
1166: 
1167:                                             Suomen hallitusmuoto.                                               27
1168: 
1169: nyt, en-'olisi halunnut näihinkään seikkoihin kos-         kumminkin sillä tavalla, ·että, kun tästä on {)tettu
1170: kea. Mutta on ehkä syytä alunpitäen todeta, että           pois vaatimus siitä, että valtioneuvoston jäsenten
1171: asiallisi:la syillä vastustajat eivät ole voineet nyt      tulisi nauttia eduskunnan luottamusta, sillä on
1172: ehdotettua hallitusmuotoa kumoon todistaa. Kun             myöskin monarkistien toimitustavassa tänän näh-
1173: he vieläkin esittävät asian niin, että tämä hallitus-      den oma historiansa. Siitä oli nimittäin .io kesällä
1174: muoto muka -ei olisi kansanvaltaincn, jopa että se         keskustelua, että tähän py!kälään pitäisi s-emmoi-
1175: olisi itsevaltainen, niin heillä on minä hetkenä           nen muutos saada sisällytetyksi. Mutta monarkis-
1176: tahans1, .ios vain tahtovat, mahdollisuus vakaau-          tisen oikeiston taholta .selitettiin, että olisi oikeas-
1177: tua siitä, -että, kuten on hyvin tunnettua, Euro-          tansa pyrittävä siihen, ettei valtioneuvoston tar-
1178: passa ei ole sitä monarkista eikä monta tasaval-           vitsisi olla eduskunnalle edesvastuussa. Tavalli-
1179: taistakaan hallitusmuotoa, joka niin vähiin ra-            nen järki sanoo, -että jos kerran on vakava pyrki-
1180: joittaa hallituksen vallan kuin se, joka Suomen            mys parlamentta.::triseen hallitus,iär.iestelmään, sil-
1181: edns·kunnallR ·nyt on tilaisuus hyvä:ksyä.                 loin myöskin sääd·etään siitä hallitusmuodossa,
1182:                                                            mili:äli sillä on yhtenäisyyttä valtiop:äivä.iärjestyk-
1183:     Ed. A 1 k i o: Qlin todellakin varustautunut           srn kans.sa. Ja minulla on syytä entist-en koke-
1184: siihen, että arvoisa <Ed·ellinen puhuja olisi tehnyt       muksieni perust-eella· lain tulkinnasta epäillä, että
1185: j.oitakin muistutuksia minun va.stalaus·ettani sekä        jos tähän ei sisällytdä määräystä siitä, että val-
1186: myöskin äskeistä lausuntoani vastaan. Mutta jos            tioneuvoston jäsenten iul•"e nauttia eduskunnan
1187: .iolloinkin voi sanoa, että kysymyksessä oli vuor-         luottamusta. ·vastaisuudessa, kun tullaan rinnak-
1188: ten synnyttäminen mutta syntyikin vain pieni               kain selittämään valtiopäiväjärjestystä .ia tätä hal-
1189: hiiri, niin tässä tapauks-essa se kai pitänee paik-        litusmuotoa, laintulkitsi.iat tulevat h;vvällä omal-
1190: kansa. Mitä ensinnäkin tulee siihen, että arvoisa          latunnolla selittämään, että .iälkimäinen lainsään-
1191: puhuja katsoi sopivaksi väittää, että 13 § nyt             nös on kumonut ennen ·syntyneen. An oisan puhu-
1192:                                                                                                      7
1193: 
1194: 
1195: esilläolevassa hallitusmuodossa ei sisältäisi estettä      jan lausunto 57 ja 65 §:stä oli siih-en määrin epä-
1196: siihen, ettei edus:kunta, kun vanha kuniga.ssuku           määräinen j.a sekava, ettei s-e millään tavalla ku-
1197: on loppuun sammunut, olisi tilaisuudessa ryhtyä            monnut sitä mitä olemme lyhyessä lausunnos-
1198: säätämään uutta hallitusmuotoa, niin olisin luul-          sRmme vastalauseessa esiin tuon"et, joten en katso
1199: lut, että pykälä olisi siinä tarkoituksessa edes           olevan syytä s:inä suhte-essa seikkaperäis.empään
1200: myöskin 1-ehtereid-en 'arvosteltavaksi luettu. Py-         esitykseen.                                        ·
1201: k:älä nä-et kuuluu näin: ,Jos niin tapahtu~si, että           Arvoisa puhuja esitti tälläkin kertaa s·en hänen
1202: koko kunin.&('a.ssuku loppuisi, hoita1koon valtioneu-      taholtaan verrattain usein (,sintyneen väitteen, •e-ttä
1203: vosto hallitusta kunnes eduskunta, joka yiipy-             syynä s-ellaisiin ajatuksiin, joita: vastalauseessa
1204: mättä on kokoonkutsuttava, on valinnut uuden               esiin tuodaan, on suurelta osalta y mm ä r t ä-
1205: kuninkaan." Tässähän ei mainita edi1skunnalla              m-ä t t ö myy s. Epäilemättä voi olla sinä ta-
1206: ollenkaan olevan semmoista valtnutusb, jolloin se          valla, että toisin ajatteleminen on hänen kannal-
1207: voisi ~kunin&('asvaalia varten kokoontuessaan säätää       iansa ymmärtämättömyyttä. Mutta kun tä~sä
1208: uuden hallitusmuodon. Ja kun siinä hallitusmuo-            eduskunnassa täytyy jokais-en edustajan .esiintyä
1209: don pykälässä, jossa on pidätetty kuninkaalle              oma.n ;vmmärryhensä mukaan, on 1Ponno1lish,
1210:  kiE'lto-oikPPS lakei_hin nähdrn, asetetaan knJ'n-         että niin kmvan, kuin päänsä lyö srinään, noudat-
1211: kaalle ehdoton kielto-oikeus hallitusmuodon kaik-          taa myös tätä. oman iär'kensä johdatusta. Tällä
1212: kia muutoksia .ia .selityks:ä vastaan, niin joudu-         hrtaa kPitenl.cin siinä vastalauseessa tuodnt m:~_
1213: taan siihen, että kun tämä hyväksytään niin edus-        . lip:teet näyt.tävät o11een sellaisia, ettei ·äsk-einen
1214: kunnan kokoontuessa kuninka-anvaalia varten, jos           hromautus ol·<> nienimmässäkään määrässä niistä
1215: ruvef.:tan selittämään tätä hallitusmuodon pykälää         yhtäbän horiuttanut.
1216: siksi. -että eduskunnal1a on oikeus silloin muuttaa           Edelle~n edellinen arvoisa -puhuja sanoi, että
1217: hallitusmuotoakin. voi knka1 tahansa osoittaa, että        hänellä on syytä alunpitä·en todeta, -että asiallisilla
1218: te ette voi muuttaa hallitusmuotoa eikä edes se-           syillä -ei enää voida tasavaltaista ha 11itusmuotoa
1219:  littääkään siinä, syystä, et t ei ole k u n i n-          puolustaa _h. vastustaa tätä tässä olevaa monar-
1220:  g a s ta, joka !kruunaa teidän selityksen ne. Tällai-     kista ha lrtusmuotoa. Kuten tässä olen osottanut,
1221:  nen on a•sia. 14 § :ssä ed-ellinen puhuja edell-ern       olivat n-e syyt, .ioiHn hän uskalsi käydä. niin tär-
1222:  vaittää, että koska valtiopäiväjärjestyksessä on          keitä .ia päteviä. ettd yksik<iän hänen muistutuk-
1223:  säädetty, -että valfoneuvoston tulee olla ·eduskun-       sistansa 8-eiso enää. jotavastoin ne kaikki muut
1224:  nan luottamusta nauttiva, niin vaikka sitä ei ole-        muistutu!ksft, io'hin hän ei F-äsiksi käynyt, olivat
1225:  kaan tässä säädetty, sitä muka ei tarvitse kah-           epäilemätH ·s€llaisia, että hän its-ekin kltsoo voi-
1226:  rlessa laissa .säätää samalla tavalla. Asian laita on     mansa niidfm kumoamis-een riittämättömiksi.
1227: 28                                        Perjant~ina 4   p. lokakuuta.
1228: 
1229: 
1230:     Ed. Paasi vuori: Minä lausun tyytyväi- ! mehdollis·esti tahtoisivat. .Eduskunnan ·jäsenet
1231: syyteni Alkion kannan johdosta, kun hän vihdoin 1 ovat olleet tilaisuud-essa lukBmaan n-e peruutukset
1232: nyt on tullut sille kannalle, että olisi k>imitettava , itse, joten minä en t::issä t.ilaisuud-essa tahdo niitä
1233: uudet vaalit, ennenkuin hallitusmuodosta päätös kerrata, vaikka minulla on ne sanasta .san~an näh-
1234: tehdään. Minä olen tällä kannalla ollut jo ah,m- tävänä. Tämän vuoksi, kun pääperuste monarkian
1235: pitäen viime keväästä asti, mutta silloin ei vielä saamiseksi Suomeen on riisuttu alas, minä rohke-
1236: Alkio eivätkä hänen toverinsa oll-eet tiillä kan- nisin toivoa, -että ne, jotka tämän painostuksen
1237: nalla. Koko porvaristo silloin piti nykyistä edus- vuoksi ovat tulleet monarkian kannalk~ taik'ka
1238: kuntaa pätevänä. Tahdottiin ajaa konjunktuuri- luopuneet tasavaltalaiselta kannalta, palautuisi-
1239: politiikkaa ja käyttää tilaisuutta. hyväkseBn, a.iaa vat nyt takaisin tasavallan kannall-e. Se olisi kä-
1240: täällä sellaisia lakeja ·lävitse, jotka muutBn -eivät :sittääkseni aino:1 keino, että me saisimme maa-
1241: täällä olisi tulleet hyväksytyksi. Nyt on tullut hamme viipymättä a.ianmukais:-n hallitusmuodon.
1242: huomaamaan, ettei tätä hallitusmuotokysymy,stä             Näillä värit-etyillä tiedonannoilla, joitten mn-
1243: voisi ratkaista täällä vähääkään kansanvaltaisia kaan sanomalehtiäkin muutettiin kuningasmi-eli-
1244: mielipiteitä tyydyttävällä tavalla. 1\linä täydelli- siksi, on myöskin, se täytyy yalittaen sanoa, ase-
1245: se·sti yhdyn Alkion vastalauseeseen, mikäli se tettu, ainakin yrit•etty asettaa. meiiLän kansamm-e
1246: kosk-e-e uusia vaale.ia .ia -ehdotuksen kiireelliseksi auttajakansa vtlärään valoon ja S·e menetk lv on
1247: julistamista. Jos monarkistit tahtovat lähteä va- mielestäni monarkistien politii1msS·R kaikkein- vai-
1248: lits-emaan kuningasta semmoisen lainpykälän pe- keimmin tulevaisuud-essa vastattavissa. Toivotta-
1249: rustoolia, mikä ei o1e sataan vuoteen Suom-essa vasti nyt kuitenkin on levinnyt oikei~a ti-etoja
1250: ollut voimf!ssa, niin lähtekööt vain, jos heillä sem- asian tilasta molemmin puolin niin, että näitten
1251: mo:sia kuningasehdokkaita on, jot~m moisilla pe- kahden kansan välit .ia suhteet palautuvat taasen
1252: rust-eilla tänne lähtevät. S·emmoinen kuningas ei takaisin siltä väärältä polulta., johon näitt-en kan-
1253: tule olemaan koko kansan kuningas, vaan s-e tulee 'soj-en erinäiset, valtiolliselta näyttämöltä poistu-
1254: olemaan tämän oikeiston kunin[ps, pitäkööt huolta vat, piirit ·ovat• koEttan€'et sitä viedä, oikea1le kan-
1255: kuninkaastaan .ia myöskin hänen hallituksestaan. nalle.
1256: Meidän toisten asia ei ole tunnustaa h-eidän yksin-        Jo viittasin alussa, että sisällisissä oloissamme
1257: valitsemaansa kuningasta koko •kansan kunin- monarkiahanke on myöskin ollut hajoittava .ia
1258: lmaksi. Minä yhdyn Alkion vastalauseeseen, erittäin h-eikoi1le perusteille rakennettu. Nk perus-
1259: ettei esitystä .iulist.eta kiir-e-elliseksi.            teet nyt toivoakseni tul-evat itsestään rauk-en:-maan
1260:                                                         ja me pääEem~e toivottavasti lähhi'ko;na oih~alle
1261:     Ed. J u u tila i ne n: Minusta on tuntunut jo pohjalle. Minä painosian lopuksi -erikoisesti ed.
1262: us-eita viikkoja siltä, -että. monarkiahanke vaime- Alkion lausunnon sitä 'kohtaa, että ainoa pohja,
1263: nee omaan mahdottomuutcensa. ja sortuu niin si- jolla meidän nuori valtiomme k-estää on luotavis.«a
1264: sällisten kuin ulkonaisten p-erusteittensa ,he"kkou- vain uusien tcluskunbvaali-en kautta. Ka:kki
1265: teen. Ja S·en vuoksi omasta puolestani voin-en hy- muut yritykset ne eivät johda :suotuisiin tulok-
1266: vin rauhallisesti odottaa sitä a :kaa, .iolloinka tämä siin. Sitä ti-etä me pääsemme todelliseen puolueet-
1267: minun käsityks-eni toteutuu. Kun kuitenkin suuri tomuuteen .ia sisäise-en eheyt-efll, joitt-en varassa
1268: osa entisiä tasavaltalaisia on siirtynyt monarkiaa meidän valtiomme s-eisoo, .ios s-e_ seisoo. Sen vuoksi
1269: kannattamaan -eräitten hyvin tär:k:eiksi .ia painos- toivoisin, että maan hallitus vihcloink:in palautui~i
1270: taviksi esitettyjen väitteiden takia, rohkenen nii- si11e kansanvallan ti-elle, jolta viimr' keväänä -erot-
1271: hin lyhyesti viitata.                           ,       tiin.
1272:     Muistamm-e kuinka viime t,-esänä hl-elkein joka
1273: viikko, jopa me~kein .iokai:sena päivänäkin, kun           Ed. Rento l a: Kun nykyinen Suomen !!.alli-
1274: hallitusmuotokysymy's oli rat'kaistavana, tuotiin tus on antanut saman eduskunnan käsiteltäväksi
1275: €sille yhä uusia ja uusia ulkoa tulleita painostlvia 'kolmannen hallitusmuotoesityksen .ia kun noin
1276: tiedonantoja, joitten mukaan meidän olisi halli- satakuuta kansaned.usta.iaa on tilaisuudessa lan-
1277: tusmuotokysymyksemme j~ir.iestettävä. Nyt on 'SUmaan siitä mielipite-ensä, niin todettakoon aluksi
1278: kuitenkin selvinnyt, että, s]loinen m-ridän käsityk- ilolla, että on havaittaviss1 vissiä raitistumista
1279: s·emme. -että ainakin osa näidä tiedcnannoista oli ha1lituksemme monarkiahankkeissa. Elokuun 9
1280: sitten:Fin väritettyjä .iopa tilattu.iakin, oli oik~a. päivänä tänä vuonna oli hallitus vielä sillä kan-
1281: l\fitE pätevimmältä taholta on p-eruutBttu ne mo- nalla. että s-e hankkii ka.nsa 1 ta lup1a kysymyttii
1282: narki~hemme t:edonannot, ·eHä Sahan ha.Hituk-           tähän maahan vento vi-eraan muukalaisen monar-
1283: l'·en taholta olisi vaadittu meidän ratkaisemaan kin, r-erustellen :tekoaan Ruotsin valtakunnassa
1284: s-isäinen kysymyksemme sillä tavoin 'k11in he s-en aikoinaan voimassa olleeseen vuod-en 1772 halli-
1285:                                              Suomen hallitusmuoto.                                            2U
1286: 
1287: 
1288: tusmuodon 38 §:ään. Nyt on hallituksemme sikäli           s-esti omaa kansaa kohtaan ja ,siksi hi·enotuntoi-
1289:  raitistinut, - joka onkin hyvin ymmärrettävää,           suutta puuttuvalla tavalla Suomelle ystävällisen
1290:  sillä onhan nyt kieltolain aika, joten raitistumi-       Saksan hallituksen mi-elipidettä meidän sisäisistä
1291:  selle on hyviä edellytyksiä olemassa, - hallituk-        asioistamme senaattimme on ,tiedustellut". Min-
1292:  semme on siis sikäli rail-istunut, että katsoo tar-      kähän palveluksen ~sekä Saksan kansalle että hal-
1293:  peelliseksi saada ainakin moniasten kymmenien            litukselle ja meille itsEllemme Suomen sena;atti
1294:  its-enäislyn~n Suom-en valhkunnan kansanedus-            siinä teki, että ,tiedust-eli" mainittua suoma.laista
1295:  tajain määritt-el·emään ne perusieet, joiden nojalla     a.siaa siltä ulkolaiselta hallitukselta, joka siihen
1296:  maamme onnellistutetta:siin ulkolaisella monar-          ei tahdo sekaantua! Perin ikävään valoon tässä
1297:  killa. Oli siis hallituksemmekin midestä liian ar-       asia,ssa tulee senaattimme jäämään semminkin nyt
1298:  veluttavaa tuoda maahan kuningas useinmainitun           kun Saksassa,kin .pa.riamentari.smi pääsee olkeuk-
1299:  vanhan Ruotsin aikais·en hallitusmuodon 38 § :n          siinsa ja ne piirit siellä väistyvät asiain johdosta,
1300:  mukaan. Hallitusta on tästä rait:stumisesta onni-        joilta meidän monarkistimme voivat ,pyydet-
1301:  t-eltava varsinkin vastapainoksi sille kiihkomonar-      tä-essä" saada its·e·ll-een mi-eluisia lausuntoja. Sen-
1302:  kistien moitteelle, jota he ovat ilmaisseet hallituk-    .sij.aan, että Saksa pienemmässäkään määrässä
1303:  sen ,epäiröimisen" tähden, kuten he sanovat.             rsuositlelisi meille ruhtinaitaan on siellä vallalla
1304:  Toivoa sopii nyt vain, että hallituksemme osot-          siksi selvä näkemys poliittisesta tilanteesta, että
1305:  tautuu kehityskykyis·eksi ja raitistuu niin suu-          Saksassa. voi .io olla vaikuttavammat ne voimat,
1306:  ressa määrässä, -että voi aivan selvästi nähdä, mikä     jotka suorastaan va.siustavat saksalaisten prins-
1307:  on pettämätön p·erustus valtaistuimelle. Minä us-        si-en maastasiirtoa. Parlamentarismiin kehittyvän
1308:  kallan edellyttää, että hallituksemme huomaa jo,         Saksan kanssa säilytämme parait·en hyvät välit,
1309:  että monet niistä, syistä jo:dtm nojalla aivan kii-       kun Bmme ~kuormita Saksan •emmekä Suomen po-
1310:  ruusti on tahdottu maahamme saada muukalainen            litiikkaa dynastisilla vaikeuksilla. Suorastaan
1311:   majes·te-etti ovat paikkansa pitiimättömiä. Y'ksi        v.alh·ep-erustus oli siis se monarkistien väite,
1312:  syy monarkian voimaansaattamis:c·ksi oli Kauko-          ettemme pysy Saksan kanssa hyvissä väleissä il-
1313:  Karjalan kysymys, heimakuunistamme ~hkä h2n-              man saksalaista ruhtinasta. Nyt ti-edämme: se
1314:  k2vimmän liittäm;nen muuhun Suomenkansaan.               ruhtinas o1isi pikemminkin taakaksi kuin tarp-een,
1315:  Hallituskaan ei suinkaan, kaik-en sen jälkeen mitä       järiestäessämme poliittisi·a olo.iamme s-ekä Saksan
1316:   on taTJahtunut, enää kat.so voivansa vakuuttaa:         että muiden maiden kamsa.
1317:   perustakaamrne monarkia, niin me saamme                     Ja mitä. siunausta sisälpolitiikallemma monar-
1318:  Kåu'ko-Kar.ialan, Kuol<\n, Muurmanuin .ia Aunuk-         kistin-en touhu tuo, se jo nähdään. J\1illoin on raha
1319:   sen. Nyt me ·tiedämme, että vallan jotakin aivan        saanut sellaisen jumaloinnin maassamme kuin
1320:   muuta mB saisimme a.iat-ellun ulkolaisen 'kunin-         monarkistisessa propagandassa. K-en rahasta ei
1321:   kaan t.ähd-en -eikä suinkaan IStmria suomalais-         ol-e myynyt tasavaltalaista vakaumustaan hän on
1322:  alu-eita. Mutta tuollaisella näkemyksen raittiutta       armotta työnnetty po:s julkisen sanan palveluk-
1323:   puuttuvalla uskott-elulla saatiin kyllä yksi .ia toi-   sest.a, sillä tulevien ,hovihankkijain" kai on kan-
1324: . ncn suur-Suomea hartaasti odottava tasav•altalai-       nattanut ostaa tasavaltalaisten lehtien osake-enem-
1325:   nen monarkistiksi. Suur-Suomi prnpaganda oli             mistö moninkertaisesta hinnasta. 'Tämä maas-
1326:   pettävä perustus monarkisdl-e valta1stuim-elle. Eri     samme ennenkuulumaton meno osottaa, että mo-
1327:   asia s:tt-en on koska ja millä tavalla Suomenkan-       narkistiset mi-elipiteet ja monarkisuus -eivät suin-
1328:   san toiveet venäläis·en sorron alla huokaavien v-el-     kaan pelasta kansaamme mammonismista. Ja sitä
1329:   jien vapauttamisesta toteutuvat. Nyt vain ti-e-         kuitenkin on väitetty, koskapahan monarkistit lei-
1330:  dämme: ajateltu monatkia ei sitä •aina'kaan toteut-      masivat tasavallan rahavallaksi. Huomaamme
1331:   taisi sillä tavoin kuin on uskote:tu. Kauko-Kar-        n:vt kuitenkin, että monarki,stinen meno m-eiEä on
1332:   jalan tähdBn ei siis ainakaan tarvitse hallituksen      perustunut häikäilemättömään kapitalin väärin~
1333:   Suomeen kuningasta ottaa. - Ja ·tarpe-eton on            käyttöön. Ei siis kel·paa monarkian puolustu':-
1334:   mom~rkia myös hyvi-en välien !Säilyttämiseksi           seksi s-e soimaus, -että ,ta,savalta on rahavalta".
1335:   Saksan .ia Suomen välillä, ti-edämme nyt. Mehän         J\Ionarkistit ovat itse jossakin määrin onnistu-
1336:   muistamme sen kesällisen iskun, jolla hallituk-          n·e-ella agitat.sio.onillaan kuninkaansa hyvaksi osot-
1337:   s·emme onnistui kuolettaa. tasavaltaisen hengen          taneet, missä ilmaniirissä .,raha ka'kki toimittaa".
1338:   monesta kans,aneclus-ta iasta. Saksan hallituksen           En t~ahdo pit-emmälti jatkaa niid-en väitteiden
1339:   m:elipide meidtin hallitusmuotokysymyk&estämme          onttouden osot.tamista, joilla on tahdottu puolus-
1340:   lyötiin mi:p.isteri-emme toimesta säh'kösanomitce       taa monarkian .iuurnuitamista maahamm-e sillä
1341:   vaakalautaa.n. Emme tahdo viipyä .siinä asia.ssa         euäkansanvaltai8e1la tavalla, .iolla sitä hallituk-
1342:   enempää. • On hävettävää, että siksi epälo.iaali-       Sf'mm-e kolmann-es.sakin esityksessä tahdotaan .to-
1343: 30                                      Perjantaina 4 p. lokakuuta.
1344: 
1345: 
1346: teutetta'-raksi. Sitä vähemmän ·katso-en siihen ole- sän kuluessa olisi annettu värit-etty.iä tietoja ulko-
1347: van pitemmälti syytä, koska minun nähdäkseni          poliittisesta asemasta ja että sen kautta olisi koe-
1348: monarkistien kesk-en yl-eensäkin li-enee tapahtunut  tettu painostaa. tasavaltalaisia hyväksymään mo-
1349: ainakin osittaista raitistum:.sta, luultavasti niidennarkistisen hallitusmuodon. Tätä väitettä i:ninun
1350: vakavien syystuulien vaikutuksesta, jotka nyt        täytyy jyrkästi vastustaa. Minä rohkenen va-
1351: Europan politiikassa puhaltavat. Toivon, että        kuuttaa, että k a i k k i tie d on a~ n n o t, jotka
1352: .eduskuntamme monarkistit ottavat vaaria ajan        hallitus tai sen edustajat ovat edustajiU'c antaneet,
1353: merkeistä .ia hak-evat valtaistuimelle tukevampaa    ovat olleet t ä y d e 11 i .se s t i totuuden
1354: perustusta kuin m:tä tähän saakka hallitus sille     'k a n s •S a yhtä p i t ä v i ä. Mutta samalla. minä
1355: on esittänyt. Tukevampi perustus valtaistuimelle,     myöskin tahdon käyttää tilaisuutta torjuakseni
1356: tuli se sitte olemaan tasavaltainen tai kuningas-     erään tois-en väitteen, .ioka on julkisuudessa esi-
1357: valtainen, on esitetty perustuslakivalio'kunnan      tetty .ia johon tänäänkin on viitattu, nimittäin
1358: mietintöön liitetyssä ensimäis·essä vastalausee5sa.   väitteen, että kun hallitus asettui sille: kannalle,
1359: .i<mkatähden suosittelen Qitä suuren valiokunnan     -että Suomen tul-eva valtiomuoto oli oleva monar-
1360: hyväksyttäväksi.                                      kistinen, tämä olisi tapahtunut jonkun ulkovallan
1361:                                                      pakotuksesta. Minä pyydän saada selittää, että
1362:    Senaattori Ta l a s: Kun hallitus päätti antaa yksinomaan hallituksen nkaumus siitä, että mo-
1363: näille ylimääräisille valtiopäiville esityksen Suo- narkistinen halEtusmuoto on maaUemme onnebi
1364: men valtiomuodoksi, niin tapahtui se saadakseen' ia ainoa valtiomuoto, joka 'kykenee luomaan sen
1365: Suomen kansan rivit kootuiksi. Maamme asema p.2rnstuksen, jolla maamme voipi luoda itselleen
1366: on siksi vaarallinen, että hallituksen pyrkimyk- onnellisen tulevaisuuden, attä yksinomaan tämä
1367: senä täytyy olla saada kansamme yksimielisesti vakaumus ·on saanut hallituksen asettumaan mo-
1368: laskemaan its-enäisen Suomen valtiollisen_ olemuk- narkistista hallitusmuotoa puolustamaan. M i n-
1369: sen perusteet. Minä luulen'kin, että jos tasavalta- k ä ä n l a i s en u l k omais-en painos t n k-
1370: laiset tahtoisivat pyrkiä sovintoon, niin sovinto s en v a i kutu k se s t a se ei o 1 e ta p a h-
1371: olisi nyt annetun hallitusmuotoesityksen poh- t u n u t.
1372: jalla aikaansaatavissa. Minä -en ole voinut huo-         Viimein'en arvoisa puhuja viittasi Kauko~Kar­
1373: mata, että tätä hallitusmuotoehdotusta vastaan jalan kysymykseen. Minun asiani ei ole tästä ky-
1374: olisi voitu tehdä mitään s·ellaisia muistutuksia. symyksestä puhu·a enkä katso myöskään, että nyt
1375: jotka tasavaltalaistenka'm kannalta katsottun~ esilläoleva kysymys olisi se, ]onka yhteyd·essä
1376: ehdottomasti veisivät siihen, että heidän tarvitsisi tämä kysymys olisi käsiteltävä. Mutta minun täv-
1377: asettua tähän ehdotukseen nähden hylkäävälle tyy sanoa. dtä            se   seikka, 'että Suomen eduskunta
1378: kanna!le. Minun täytyy sanoa, .ia siinä suhteessa tällais-een aikaan ei ole v.oinut kokoontua yhtei-
1379: minä voin yhtyä ed. Nevanlinnan lausuntoon, että sestä ohjelmasta. on maallemme .io tuottanP.t sel-
1380: tuntuu siltä, kuin jonkinlainen väärinkäsitys la;sia vahinkoja. joita ei enää voida korvata. Mutta
1381: eräissä suhteissa olisi aikaansaanut ed. Alkion minä rohkenen lausua .sen toivomuksen, että edus-
1382: ynnä muiden vasta lauseen. Jos niin on, että ed. kunta nyt viime h2tkessä pääsee yksimielisyyteen,
1383: Alkio katsoo, että ne hallitusmuotoehdotuksen sillä muuten voipi ta1•ahtua, että maatamme koh-
1384: pykälät, joist•a hän lähinnä puhui, ovat niin tul- taa sellainen onnettomuus, josta edesvastuuta ei
1385: kittavat, kuin ed. Alkio lausui, niin mini.1lla ei kukaan meistä voisi kantaa.
1386: ole mitään sitä vastaan, ettfi ne selv·ennetään sii-     Ed. A l k i o: Syy siihm, että ·eduskunta on
1387: hen suuntaan, kuin ed. Nevanlinna n-e tulkitsi, joutunut hajanaiseksi hallitusmuotokysymyksoo-
1388: sillä ed. Nevanlinnan tulkitseminen vastaa sitä. sä, ei liene eduskunnan piirissä. Kuten tunnettua,
1389: mitä hallitus on tarkoittanut ja jota minä puoles- oli eduskunta, myöskin ne, jotka nyt ovat täältä
1390: tani lakimiehenä katson myöskin ainoaksi mah- poissa, :y"~ksimiclinen t.a.savaltaisesta periaatteesta
1391: dolliseksi tulkinnaksi. 1\finä puo1€stani en saata joulukuun 6 päivänä, jolloin a·sia oli täällä käsi-
1392: luopua siitä toivomuksPsta, että tämä •2duskunta teltävänä. Jos hallitus oEsi pysynyt uslmllj.s-2na
1393: kokoontuneena ylimäärii !sille valtiopäiville voisi tälle periaatt.eeHe .ia jathnut viime keväänä, kun
1394: päästä yksimi·elisyyteen. niin että uusi hallitus- kapina oli kukistettu ja pää;stiin uudelleen jär-
1395: muoto saataisiin syntymään. :M:inä toivon, että jestettyihin oloihin, samana pohja·lla, oEsi var-
1396: suuren va 1io'kunnan jäsen·et •siinä suhteessa teke- masti eduskunta nyt .io aikaansaanut halEtusmuo-
1397: vät kaihn voitavansa.                                 don ja oltaisiin yksimielisiä siinä asiassa.
1398:    Eräät kohdat eräiden arvoisain puhujain lau-
1399: sunnoi.ssa pakottavat minua muutamiin pieniin            Ed. J u u t i 1 oa i ne n: Senaattori Talaksen
1400: huomRntuksiin. On viitattu siil1en, cttft viime ke- loppuhuomautukse-en pyydän vastata, 'että se on
1401: 
1402:                                                                                            /   '
1403:                                           Suomen hallitusmuoto.                                         :n
1404: 
1405: niitä samoja. hurskaita. pelot'teluja, joihin me        Ed. E r k k o: Pyytäisin saada ilmoittaa suu-
1406: ,olemm.e tämän puolen vuoden aikana joka viikko       ren valiokunnan jäsenille, että suuri valiokunta
1407: tottuneet ja jotka sen vuoksi ovat menettäneet        kokoontuu huomenaamuna kello 8 8äi1t:ytaloUe.
1408: kaiken kant,avuutensa.
1409: 
1410:   Keskustelu julistetaan päättynee:ksi.                 Seuraava. täysi-istunto on huomenna k:ltJ 1 päi-
1411:                                                       vällä.
1412:   P ~ h e m i e s: Ensim'äinen käsittely j aliste-
1413: taan päättynt>oeksi ja asia menee suureen valio-        Täysi-istunto pääityy k:l·o 7,30 1. p.
1414: kuntaan.
1415:                                                                             Pöytäikir.ian vakuudeksi:
1416:                                                                                  Eino ,J. Ahla.
1417:                              7.        Lauvantaina 5 p. lokakuuta
1418:                                                k:lo 1 päivällä.
1419: 
1420:                   Päiväjärjestys.                            Eduskunta hyväksyy ,suuren valiokunnan ehdo-
1421:                                                   Siv.     tuhen.
1422: I] moi t u k s i a:
1423:                                                              Asian toinen käsittely julistetaan päättyneerosi.
1424:              Toinen käsittely:
1425: 
1426:    1) Ehdotus laiksi edustajapalkkiosta v.
1427: 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä ....... .        33        P u he m i e s: Koska suuren valiokunnan mie-
1428:    Asia k i r .i a t:   Suuren valiokunnan                 tintö s-euraavassa asiassa ei vielä ole valmistunut,
1429: mietintö n :o 1; perustuslakivaliokunnan mie-              keskeytetään täy.si-itsi:unto k :lo 3 :ksi.
1430: tintö n:o 1; hallituksen aitys n:o 2.
1431:    2) Ehdotus Suomen Hallitusmuodoksi ..             ,
1432:    A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan
1433: mietintö n :o 2; perustuslakivaliokunnan                     Täysi-istunto keskeytetään k :lo 1,35 1. p.
1434: mietintö n:o 2; hallituksen esitys n:o 1.
1435: 
1436:                                                                          Täysi-istuntoa jartketaan
1437:    Nimenhuudossa merkitään poissa:oleviksi edus-                                 k:lo 3 i. p.
1438: tajat Haapanen, Ka.llio, Leinonen .ia Takkula.
1439:                                                                   2) Ehdotus Suomen Hallitusmuodoksi.
1440: 
1441:                                                      Esitellään suuren valiokunnan mietintö n :o 2
1442:                       Ilmoitusasiat:              .ia otdaan t o i s e e n k ä s i t te 1 y y n siinä sekä
1443:                                                   perustuslakivaliokunnan mietinnössä n :o 2 vai-
1444:   Vapautusta eduskuntatyöstä s&a. täksi päiväksi mistelevasti käsitelty hallituksen esitys n :o 1, joka
1445: yksityisten asiain takia ed. Leinonen.          ' sisältää ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi.
1446:                                                              P u he m i e s: Käsittelyn pohjaksi pannaan
1447:                                                            suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan
1448:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                 yleiskeskustelu ja kun se on juli.stettu päätty-
1449:                                                            meksi, toimitetaan lakiehdotuksen yksityiskohtai-
1450:  1) Ehdotus laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1918          nen käsitte!y. Sitten k'un yksityiskohtainen käsit-
1451:            ylimääräisillä valtiopäivillä.                  tely on päättynyt, voidaan vielä tehdä koko laki-
1452:                                                            ehdotusta koskevia ehdotuksia.
1453:     Esitellään ·suuren valiokunnan mietintö n :o 1 ja
1454:  otri:aan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä      Keskustelu :
1455:  perustuslakivaliokunnan mietinnössä n :o 1 val-
1456:  mistelevasti käsitelty hallituksen esitys n :o 2, .ioka       Ed. W r e d €: Det är icke angerrämt att taga
1457:  sisältää mainitun lakiehdotuksen.                          tili ordet i denna fråga, i hvilken redan så många
1458:                                                             ord blifvit fällda, ·OCh att göra det ·efter den remiss-
1459:    P u he m i e s: Käsittelyn pohjana on suuren             debatt, som egde rum i går, och då man har a.tt
1460:  valiokunnan asiasta ·antama mietintö.                      göra med motståndare, på hvilka alla Iörnnfts~
1461:                                                                                                               5
1462: 34                                      Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
1463: 
1464: 
1465: skiil sy.nas vam fö11spiHda.. Att jag d·et oaktaa.t he- märkning-en, att d-essa båda. förslag äro mot var-
1466: gärt ordet beror på sakens utomordentliga vikt, andra stridande. Atminstone fattar icke ja.g, huru
1467: den vikt det lig;ger därpå, att landidagen ändtligen .det är möjligt att "På samma gång yrka, att frå-
1468: i denna landets lifsfråga måtte komma till ett så- gan om regeringsformen afgöres genom folkom-
1469: vidt möjligi enhälligt resultat.                        röstni~g, och tillika yrka., att den afgöres af landt-
1470:      Jag tber att till en början såsom komplettering dagen efter nya val. Reservationen strider i detta
1471: till hvad af hrr Nev,anlinna och Talas i går ytt        afs·eende mot den regeln, att landtda.gsman icke
1472: rades få göra några rättelser till ldgm Alkios då får framkomma med försla.g, som äro inbördes
1473: gjorda påstående.                                       stridiga, och den kan, såvidt jag förstår, icke i
1474:    Då hr Alkio nämnde, att monarkisterna vid se- d·enna. form komma under omröstning·. Hela denn:a:
1475: naste landtdag antogo förs.laget om ny regerings- sträfvan att få saken undandrag-en den nuvarande
1476:  form a.tt hvila öfv·er nä:sta landtdag, så var-detta landtdagens afgöra.nde går ut därpå, att i denna
1477: en sanning med modifikation. Formellt förhöll det viktiga fråg-a, som gäller hel-a landets framtid,
1478: sig ju så att landtdagens plura.Jitet an.tog lag- väd.ia till de element i samhället, som upprest
1479:  fönslaget att hvila öfver nya val, meni själfva ver- sig icke blott emot vår nu gällande regeringsform,
1480: ket var detta icke plura.litetens afsik.t. Det va.r mi- utan mo·t all sammhällsordning öfv.erhufvud. Den
1481: norit.eten, som genom att hindra förs1ageis be- starka länghan att få in socialdemokrruierna i
1482: handling såsom brådskande bragte det att hvila landtdagen och det va,rma bifall från socialdemo-
1483: öfver nya val.                                          kratiskt håll, som skänkts hr Al·hos m. fl. reserva-
1484:    Hr Alkio påstod vidar·e, att 38 § i nuvarande tion, dessa omständigheter visa ju tydligt, på
1485: t•egeringsform icke vore gälla:nde. J ag vill icke hvilkend·era sidan de sammhällsbevara:nde elemen-
1486: här ingå på detta påstående. Det har blivit flere t.en äro och på hvilk·endtra de samhällsomstöntan-
1487: gånger fullständigt bemött. J ag vill endast t.ill- de bflfinna sig.
1488: lägga, att den uppfattning, som ligg-er bakom ett          I reservation·en yrka.s vidare på förka.s·tande af
1489: stidant påstående, är temligen identisk med den det föreligga.nde förslaget till regeringsform och
1490: uppfattningen, som under före gå.ende tider _gjorde jämväl på förkasta:nde af dess behandling såsom
1491:                                 1
1492: 
1493: 
1494: sig gällande hos våra motståndare i Ryssland, då brådskandP. Detta innebär, a,tt den:na fråga, som
1495: de påstodo, att d<C gamla svenska gru:n·dla.g'a.r. som varit anhängig vid landtdagen sedan fyra måna-
1496: gällt under Finlands förening med Sverge, omöjli- der tiUbaka, då regeringen först framställde s.in
1497: gen kunde hafva tillämpning på ett från Sverge proposition med förslag till monarkisk regt-rings-
1498: afskildt Finland. Då man nu vill göra gällande, form, borde ytterligare, under lika lång tid för-
1499:  att ett konungaval på grund af 38 § R. F. icke blifva oafgjord. _Vid såda:nt förhållande kan det
1500: kunde erkännas såsom l'agligt, så står detia i di- synas såsom hade regeringen gjordt. riktigast i att
1501: r-ekt strid med vår konstitution. Detsamma ·gäller alls icke förelägga landtdagen någon ny propoi'i-
1502: också det yttrande, a.tt en regeringsform, som skul- tion till regeringsf.orm, utan endast låta landtda-
1503: le af den ·nuvarande landtdagen an.tagas, utan att gen verkställa kon·ungaval på grund af 38 § ·R. F.
1504:  folket fått genom folkorriröstning ell~r nya. val För min del kan ja•g dock icke ans,e att det varit
1505: diirom uttala sig, skuUe sa,kna stöd hos folk-et och öriktigt af regeringen att framställa denna propo-
1506: därför icke kunna erkä.nnas såsom .giltig. Vår sition. Regeringeii har därmoo velat lämna landt-
1507: konstitution känner icke någon annan lagstift- drgen ännu ett tillfälle att i endräh lösa denna
1508: ning, än den, som sker g-enom landets valda repre- viktiga fråga, och däri har regeringen gjordt rik-
1509: sentanter, försam1ade till landtdag. En lagstift- t;gt. Det är icke nog med att saken vi"auer en lös-
1510: ning genom folkomröstning är för densamma full- nmg på hvilket sätt som hälst. Det är nf ytterat.a
1511: komligt främmande.                                      vikt i närvarande svåra situation, att det slut,
1512:    ! reservationen II, ·som undertooknat.s af hr Al- hvrtriill landtdagen kommer, är såvicit mö.iligt
1513: kio och hans partikamrater inom grundla:gsutskot- enhälligt. Därpå kan ofa:ntligt mycket bero. Och
1514: tet, föreslås nu såväl anställand-e af folkomröst- ja:g kan därför icke anuat än skänka fullt erkäm-
1515: ning för att afgöra frålgan om ny regeringsform nande åt regeringens ifrågavarande åtgärd.
1516: som frågans rufgörande af landtdagen .efter nya val.       Då man nu, såsom undertecknarena af den för-
1517: Båda dessa yrkanden innebära en öfvervunnen sta reservationen, icke vill medverka till en lös-
1518: ståndpunkt, de hafva af landtdagen -pröfvats och ning af frågal). på denna grund, utan fortfarande
1519: .ogillats. Det är något sent att numera komma yrkar "På dess unda.nskjutande, så bevisar detta, att
1520: fram därmed. J ag vili icke heller upprepa de .skäl, man antingen alls icke förstår saklägets fruktans-
1521: som mot dem anförts. Men jag vill med anled- värda allvar, den svåra situtation, i hvilken Jandet
1522: ning af reserv.ationen fr!unstäila. den formella. an- befinner sig och från hYilken det är landtdagens..
1523: 
1524: 
1525:                                                 .
1526:                                              Suomen hal1itusmuoto.                                         35
1527: 
1528: 
1529:  ·och regeringens plikt att söka en utgång, eller men skulle bibehållas. och regering·en vid-taga för-
1530:   också att man väl fattar detta, men icke fäster af- beredande åigärder för att landtdagen skulle kun~
1531:   seende därvid. En sådan hållning måste gifvetvis na. fullgöra sin i regeringsformen grundade för-
1532:   vara ägnad att väcka bekymmer om la.frdets fram- pliktelser att välja åt landet en monark. Detta
1533:   tid. En annan omständighet, som ocksä varit ägnad ilr ett fa.ktum, inför hvilkd det hade varit minorj-
1534:   att om möjligt t. o. m. verka misströs,tunde, är det tetets plikt att böja sig. Men långt Hrån att sil
1535:   sätt. hvarpå minoriteten eller en del af den drifvit :'lkulle hafva skett har emot den ståndpunkt, soin
1536:   sin sak. Det nämndes under diskussionen i går, a tt omfattades såväl af pluraliteteu i landets lagliga
1537:   ett vidt svalg ligger mellan pluratitetens och mi- representation som af landets lagliga., .af sa.mrha
1538:   noritets uppfattning i fö11evarande fråga. Det far- pluralitet valda regering, rests ett hänsynslöst
1539:   liga är emellertid icke olikheten i åsikter, äfven motstånd. Menhar under tiden mellan landtdagar-
1540:   om den vo11e huru stor som hälst. Olika åsikter i na intrigera.t och agiterat p:l ett sätt, som t. o.' m.
1541:   politiska frågor måste ailtid finnas i ett vaket sam- i detta. intrigerna.s och agitationens förlofv'ad\J
1542:   hälle, och de kunnat. o. m. verka befrukta'llde, om land lyckligtvis är sällsynt. Man har gått så
1543:   de olika meningarna dr~fvas med sans och lojali- långt att nian t. o.m. sträckt .sin agitation .11tom
1544:   tet. Men så har icke i detta fall skett. Det jag yr- landet, och man har V:erkligen lycka:ts ·i · ru';Ycket
1545:   kar innehär icke, att minoriteten bort undertrycka hög grad skada den sak, som nu utgör landidagens
1546:   sin åsigt, men den innebär att, då €'11: gång minori- l1ögsta uppgift, att 1skaffa la:ndet ett statsskick,
1547:   tetens förslag fallit, då saken kommit till ett af- som motsvarar dess ställning .såsom oberoende stat.
1548:   göra.nde, som utesluter möjligheten af att dess me-        N u har regering.en, såsom sagdt, ännu ·en gång
1549:   ning blefve gällande, minoriteten bör afstå från att velat bereda landiJdagen tillfälle att medverka til1
1550:    motarbeta förve1'kligandet af det slut, hvartrll plu- anta.gande af en frisinnad, demokratisk regerings-
1551:   raliteten kommit, ·samt att den bör söka medverka form och såluuda bygga staisskieket på en grupd,
1552:   tili att förverkliga det ernåd-da resultatet och af som ,kunde vara varaktig. Hvad åt·er beträffar
1553:   detsamma göra det Msta möjliga. Så 'har man på land·tda.gens plura1Het, så har den, om man får
1554:   s€llare tid i allmänhet icke förfarit hos oss. Man döma af den hållning pluraliteten i grundlagsut-
1555:    intrigerar på alla håll, man klandrar allt som gö- · '?kottet och stora utskottet intagit, gått så långt i
1556:    res, förmenande sig ensamt bäst fö11stå saken. Ma11 medgifvande som någon·sin varit rimligt och möj-
1557:    motarbetar dem, som hafva att utföra allmänna ligt. Dmt.a har kostat mången en stor själföfver-
1558:    värf, och försvårar för dem fullgörandet af deras vinning, ja det har heträffande vissa punkter kräft
1559: ' uppgifter utan tanke på a:tt det är fosterlandet, ntt våld på en.s .egen öfvertygelse, som icke ha.d.e
1560:    som får betala priset. Det har blifvit ett sjukligt varit berättigaiflt, om fråga.n icke faktiskt gäHt
1561:   begär att ·klandr;1, intrigera och motarbeta hvar- landets vara eller icke vara såsom oberoende stat.
1562:    an•dra, hvilket påmin·ner om det tillstånd, som råd- 1 Och huru har nu detta tillmötrsgående mötts af
1563:    de under gustavianska tid<en. Så har också skett i undertecknarna af den första reservatiouen? Jo,
1564:    förevarande fall. J ag behöfver icke närmare redo- g-enom det mest hallsstarriga motstånd, som synes
1565:    g-öra för sakens gång. Det .har sagts och är riktigt, göra hvar.ie förnuftigt resultat omöjligt.
1566:    att ännu vid årsskiftet ingen i detta land på allvar     Inför en sådan ståndpunkt kan man, såsom jag
1567:    tänkte på införande af ett annat statsskick än det nämnde, bringas åtminstone för ögo~blicket att
1568:    republikanska. DE!tta var en följd af det oer- misströsta om detta folks framtid. För egen del
1569:    hörda tryck, som både yttre och inre fö!'hållanden har jag under de gångna åren af förtryck aldrig
1570:    utöfvade och som g-jorde tanken på monarki då g·ripits a1f en sådan misströstan. J ag har förstått
1571:    omö.ilig. Men längre fram, när Finland·s själfstän- och vetat, att ett foJ,k ioke kan gå under genom
1572:    di.ghet blifvit erkänd och befrielsekrig.et fördt tili yttre förtryck, om dess kärna förblir sund. Men
1573:    ett lyckligt slut, vann tanken på bibehållandet af jag vd också, att hvarje folk 1iksom den enskikla
1574:    vår monarkiska statsform aUt mera spridning, och människan har sin farligaste fiende inom sig
1575:    då det .senare blef klart, att den omfattades af själft. Om folkets moraliska halt fördärfvas, dess
1576:    pluraliteten i landtdagen, framställdes den också kärna skadas, och därpå tyda hos OS$ många tee-
1577:    i offentligh€ten. Att man då, när tanken först ut- ken då är fara. för dess for1Jbestånd för handeii.
1578:    :talades gjorde motstånd mot densamma, var all- Det är historiska tider vårt folk nu upplefver. 1J'i.n-
1579:    d.eles naturligt, och fullt berättigadt, sålä:nge näm- lands folk har vunnit sitt oberoende hufvudsakH-
1580:    ligen saken icke kommit iill afgörande. Men ett gen genom en för detsamma gynnsa•m ntveekt!ng
1581:    sådant afgörande br nu skett. Det skedde vid af de yttre världshändelserna, utan att det ka11 titl-
1582:    slutet af senaste 1andtdag. De beslut landtdagen skrifva sig själft detta lyckliga resultat. Sikall
1583:    då faitad~ innoouro, att den mon'!lrkiska S'tatsfor- , det nu, sedan det vunnit yttre oberoende, visa sig
1584: 36                                      Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
1585: 
1586: 
1587:  oförmöget att skapa åt sig ett 'Statsskick, som mot- [ tilaa parantanut huolimatta siitä, -että osa edus-
1588:  svarar denna oberoende ställning, och sålunda ernå : tajia, jotka vielä kesällä innolla motiveerasiva.t
1589:   d~n viktigaste inre förutsättningen därför. Det blir  tasavaltaisen hallitusmuodon etevämmyyttä, nyt.
1590:   ett sorgligt blad i vår historia., om denna fråga ovat periaatteensa hylänneet.
1591:   skall be.svaras jakande, om landtdagen icke för-         Jokaisen on tyynesti punnittava ne sisä- ja ul-
1592:   mår göra detta. J ag vill emellertid ännu tro, aH kopoliittiset Wkijät, jotka ovat olemassa ja anta-
1593:  så icke skall gå. J·ag vill hoppas, att landtdagen vat vastauksen, mitä yhteisen isänmaamme etu
1594:   ä-nnu i sista stund ska.ll kunna förena sig om det ' nyt vaatii. Si.säpoliit.tinen tekijä on ensimäinen
1595:   försla.g, som framställts af regeringen.              ja pääasia, - sillä lopultakin riippuu kansan koh-
1596:      J ag bcr såsom resultat af hvad jag yttrat att talo kansan omasta sisällisestä tahdosta ja voi-
1597:   få förorda godkännande af förslaget tiH reg-erings- masta.
1598:   form sådant det föreligger i stora 11tskottets be-       Siinä -ei voida kieltää, ettei maassa edelleenkin
1599:  tänkande, åtminstone i all hufvudsak. Det är en- olisi voimakas ta.savaltainen mielipide vallassa,
1600:  dast .en punkt, det i 14 § gjorda tillägget, för hvil- joka ei hyväksy monarkiaa. Onko 'tämä enemmis-
1601:  ket jag för min del icke skulle kunna rösta.           tönä ja kuinka .suurena tai olisiko monarkistinen
1602:      H vad beträffar rtJServationen II så behöfver 1 mielipide enemmistönä, siitä on aivan turha väi-
1603:  jag väl icke säga, att jag delar de synpunkter, tellä. Se selviää yksinomaan siten, että uusien
1604:  som framställts af den ärade reservanten. Men vaalien tai'kka mahdollisesti kansanäänestyksen
1605:  sakläget är nu sådant, att man enligt min tanke kautta annetaan kansan itse ratkaista tämä asia.
1606:  i.cke kan låta sin •egen åsikt i den ena eUer andra Tä.mä on välttämätöntä, koska nykyin-en edus-
1607:  punkt.en ·hindra frågans bringande till slutlig lös- kunta ei sisällä perustuslain määräämää 200 edus-
1608:  ning. Frågan är ju, som sagdt, af den utomordent- tajaa vaan anioastaan vähän yli puolet, siis edus-
1609:  liga vikt, att vi alla böra medverka till en sådan taa vain osaa Suomen kansa.sta. Jos nykyinen
1610:  lö::ning. Jag tillåter mig därför att väd:ja tili al- vaillinainen tai osa eduskuntaa ottaisi ra.tkaistak-
1611:  las goda vilja och fost-erlandskärlek, Må, vi enhvar sensa niin perin tärkeän kysymyksen monarkiasta
1612:  göra hvad på oss ankommer för att bringa. saken tai tasavallasta, kun kansassa on kaksi virtausta
1613:  till dE.'n lösning, som · fosterland·ets väl och vårt ja enemmistön mielipi-de on epätietoinen, toisi se
1614:  folks framtid kräfva, och må vi till vinnande däraf maahan riitojen ja mullistusten aikakauden, joka
1615:  undertrycka våra -enskilda meningar, äfven då rl:• olisi maalle 'turmiollinen. Tämä oE,si seuraus,
1616:  äro i s:g själfva berättigade. (Eduskunnasta: Bra! l vaikka k o k o vaillinainen eduskunta ratkaisisi
1617:                                                         asian ja asettaisi kuninkaan, sillä sille kunin-
1618:      Ed. Vuori maa: Nyt seisoo Suomen edus-             kaalle  ei voitaisi tunnustaa tulevaisuud-essa eikä
1619:  kunta taas arvaamattomasti tärkeän ratkaisun nykyään täyttä pätevyyttä. Vielä arveluttavam-
1620: edessä, ratka.isun, joka voi kansalle tuottaa. mitä maksi kävisi asia jos 'tästä vaillinaisesta eduskun-
1621:  kohtalokkaampia seuraamuksia. Sentähden olisi nasta vain osa ryhtyisi kutsuma.an maahan kunin-
1622:  nyt sniään jät.ettävä l•aikki pl1 olue- ja luokkanii· gasta kauan sitte haudatun .ia voimassa olemat-
1623:  kökohdat .ia myöskin lempimielikuvituks-et, itse- toman pykälän nojassa vastoin toisten, vaikka vä-
1624:  harkitut tahi toisten suggereeraamat, samaten hemmistön protesteja. Vaikeaksi tulisivat silloin
1625:  kuin kaikki yksityisten persoonallisten etujen ta- maan sisäiset olot .ia sietämättömäksi sen henkilön
1626:  voittelu .ia odotus ja pyrinnön päämaaliksi olisi kohtalo, joka tämmöisillä perusteilla olisi vas-
1627: nyt asetettava vain isänmaan nykyinen ja tuleva taanottanut Suomen kruunun.
1628:  mewstys .ia onni.                                         Olisi sanoisinko enemmän yksinkertaista kuin
1629:     Tyynen, intohimottoman harkinnan valossa on luvallista, kuvitella, että kun kuningas vaan tulee
1630: tosiasiana, -että jos olisi keväällä saatu jatkaa sen millä tavalla te~hansa, Suomen kansa siihen tyy-
1631: tn."avalta:sen hallitusmuodon lopullista käsittelyä, tyisi .ia nöyrästi taipuisi ja rauha .ia kaikki hy-
1632: jota nykyinen hallitus esit.ti eduskunnalle jo ennen vyys vuotaisivat maahan. Mutta aivan toiseksi
1633: ·kapinan alkua ja jota jo silloin alustavasti käsi- muuttuu asia, jos kansa itse saa asian ratkaista,
1634: 1;;ol1iin, niin maalla nyt olisi eekä hallitusmuoto .ioko uuden eduskunnan taikka kansanäänestyksen
1635: että presi-dentti .ia säännölliset olot. Monnrkisti- kautta. Jos silloin monarkia saa vaikka knin'ka
1636: nl'n ag:tatsiooni, alkanut vasta kapinan kukista- pienen en.emmistön, niin voin vakuuttaa, että tasa-
1637:  rroisen iälkeen, jolloin hallituksen iäsen-d1rin ctti- valtalaiset kuten takavuosina N or.ias.sa 1o.ia.ali-
1638: vnt ,siihen agi.tatsiooniin osaa ja hallituksen ke- sesti siihen alistuvat .ia tulevat kuninkaan uskoi-
1639: väli'lä esittämä uusi monarkistinen valtiomuotO on lisiksi alamaisiksi. Semmoinen menettely ratkai-
1640: edelli"en saavutuksen f'stänyt ja tämä toinen hal- s~ asian lopullisesti ja pliästää rriaan siitä umpi-
1641: liin ksen monarkinen hallitusmuoto ei ole asian kujasta, johon monarkistien ja hallituksen har-
1642:                                            Suomen hallitusmuoto.                                          ö7
1643: 
1644: 
1645:  ki:tsematon menettely on nyt maan johtanut. ympärysvalto.ien vastahako~suuden tähden rau-
1646:  Ainoastaan siten saadaan rauha ja sopu palaute- hankonferenssissa. Luulen etteivät monarkistit
1647:  tuksi jälleen ja kansa saavuttaa joko rauhallisen tahdo ajaa asiaa tällaiseen uuteen umpikujaan,
1648:  kuningas- tai vankan tasavallan.                      kun heille selviää nykyisen maailmantilanteen
1649:     Jos sisäpoliittinen tilanne on näin tärkeästä oikea asianlaita ja he kylmästi harkitsevat, mitä
1650:  merkityksestä niin ei ulkopoliittinen ole sitä sen tilanne .ia isänmaan etu vaatii. Luulen myös, että
1651:  vähemmän. Kaikille, jot.ka •kykenevät poliitilli- s~ kaikin puolin kunnioitettu ruhtinas, jo:ka on
1652:  sesti ajattelemaan, pitäisi olla selvää, että rauha, monarkisteillemme lupautunut Suomen kurrin-
1653:  joka ennemmin tai myöhemmin kamppailevien kaaksi, nyt tilanteesta saatuaan täyden selvyy-
1654:  valtioryhmien välillä solmitaan, ei tule olemaan den, ei aseta maailman rauhaa, maamme itsenäi-
1655:  :vhden valtioryhmän dikteerama rauha, vaan sopi- syyttä ja omaa persoonallista onneaan kyseenalai-
1656:  musrauha. Tämän pitäisi olla jokaiselle jotenkin seksi rupeamalla nykyoloissa maamme kunin-
1657:  selvä. Meidän pienen maamme itsenäisyydelle on kaaksi. ·
1658:  rauhan konferenssissa ratkaisevasta merkityk-1           Edellisestä selviää kuitenkin, kuinka arkaluon-
1659:  se&tä että silloin ollaan .puolueettomia ja hyvissä toinen tilanne nykyään on ja ettei meidän pitäisi
1660:  väleissä kaikkien sotaa käyvien ja puolueettomien s-entähden sitoa käsiämme. Meidän pitäisi jättää
1661:  valtioiden kanssa. Ainoa-staan sillä tlhdolla on monarkistiSflt tuumamme tällä kertaa sikseen, että
1662:  toiveita, että kaikki valtiot tunnustavat itsenäi- rauhankonferensissa vois~mme esteettömästi to1-
1663: syytemme, nekin, jotka eivät .sitä vielä ole teh- mia ja sillä välin vahvistaa sisällistä tilaamme
1664:  neet.                                                ennen kaikk-ea vetoamalla kansaan uusien vaalien
1665:     Saksa on Suomen ja Saksan välisessä rauhan- kautta sekä kehittää ja parantaa ulkonaisia suh-
1666: teossa sitoutunut vaikuttamaan siihen, että itse- teitamme. Lausun sen vuoksi sen toivomuksen,
1667:  näisyytemme tulee tunnustetuksi. Mutta jos että monarkistimme älyävät, mitkä arvot nyt ovat
1668:  meillä silloin on kuninkaana saksalainen prinssi, kysymyksessä maallemme ja yhtyvät kannatta-o
1669: jota ympärysvallat tai pääasiallisesti Englanti maan ensimäise..."Sä vastala.useessa olevia ponsia,
1670: eivät hyväksy, on tämmöinen ,fait accompli" ei jotka ehdottavat, että tämä valtiomuotoehdotus
1671: ainoastaan Saksan politiikalle rasittavana ehkä hylättäis·iin .ia että ryhdyttäisiin uusien valtio-
1672: ylivoimaisena ·esteenä täyttää sitoumuksensa, vaan päivien kokoonkutsumiseen.
1673: meidän maamme itsenäisyyden tunnustamiselle            . En ole tahtonut ryhtyä kritiseeraamaan halli-
1674: kuolflttavana painolastina. Tätä Saksan nykyiset tuksen esitystä a.siassa, kun Sf\ on nyt tässä syrjä-
1675: vaikutusvaltaiset piirit, jotka ovat johtamassa asia. En ole myöskään tahtonut koskea. ehdotuk-
1676: Saksan kohtaloita mailman rauha.a kohti, ovat sen yksityiskohtiin. Mutta pyydän kohdistaa huo-
1677: selvänäköisesti käsittäneet ja sekä yksityisesti mion vain siihen seikkaan, että valtiopäiväjärjes-
1678: että sanomalehdissä .iul'kilausuneet. Tämmöisessä tyksen 2 § :n mukaan, joka on Suom-en perustus-
1679: ulkopoliittisessa tilanteessa valitun kuninkaan laki, eduskunta on Suomen laillin-en ja päätös-
1680: täälläolo tulisi ·sit-en täällä vaan rauhattomaksi ja omainen eduskunta vain kun se sisältää 200 edus-
1681: pian haihtuvaksi episoodiksi.                         ta.iaa. Nyt siinä ei sitä määr'Jä ole. Se seikka,
1682:     Tällä ei ole sanottu, että luopuisimme hyvistä -että suuri osa -eduskunan jäseniä on rikoksiensa
1683: väleistä Saksan kanssa ja sopimuksista, joissa j tähden menettänyt (edustaiaoikeutensa tai että ko-
1684: olemme sen kansan kanssa, jolle olemme ei ainoas- konaisen puolueen edustajat ovat Sf\n tehneet, ei
1685: taan niin suuressa lciitollisuuden velassa, vaan 1 suinkaan kumoa Suom-en kansan oikeutta säätää
1686: maan yhteisten etujen ja kulttuuri yhteisyyden 1 lakia 200 :Ua perustuslaissa määrätyllä ~usta­
1687: suhteessa. Ei ensinkään. Mutta näitä sopimuksia .ialla. Jos yksityiset -edustajat tai kokonainen puo-
1688: ja suhteita pyhin_ä säilyttäessämme ?n. velvolli- lue on tehnyt itsensä mahdottomaksi edustaa Sno-
1689: .euutemme maata ]a kansaa kohtaa säilyttää täy- 1 men kansaa, ei Suom-en kansa semmoi.senaan ole
1690:                                                      1
1691: 
1692: dellinen itsenäisyytemme .ia riippumattomuu- J menettänyt tä:vttä edustusoikeutta. Ja vaalilain
1693: temme ja sentähd-en Saksan kansan ystävyys ei 1 67 ja 68 § :issä selvästi määrätään, että siinä ta-
1694: lainkaan saa estää meitä olemasta hyvissä suh- pauksessa, että -edustajan sija .syystä tai tois~sta
1695:                                                      i'
1696: teissa myös muihin valtioihin. Tätä vaatii sekä on joutunut avoimeksi, on heti· annettava valta-
1697: meidän että Saksan ~aut .ia tätä on erittäin myös . kir.ia varamiehelle, ja ellei laillista v.arami-estä ole
1698: Saksan hallituspiirien puolesta useasti terotettu. 1 kelvollista astumaa.n hänen paikalleen se jolla
1699: Poliittinen aSf\ma on nyt sellainen, että Saksan vaalipiirissä oli suurin vertausluku niid-en jou-
1700: winssi Suomen kuninkaana suuressa määrin vai- kassa, joita aikaisemmin ei ollut valituksi julis-
1701: keuttaisi ylei&en rauhan saamista .ia itsenäis-en tettu.
1702: Rnomen tunnustami~t::~ ja että tämä johtuisi juuri       Voimassa okvan perustuslain ja vaaHlain mu-
1703:  38                                       Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
1704: 
1705:  ~~P. ei muu kuin 200 jäseninen eduskunta. voi               sen, mi~lkä soe tällä kertaa on voinut tehdä yhtei-
1706:  .Pli!Htää Suomen asiasta, ei ryhtyä valtiomuotoa. ' sen pohJan löytämiseksi. Totuuden nimessä mi-
1707:  ~äätämää:n ~kä kuningasta valitsemaan, vielä vä-             nun on myönnettävä, että sen enempiä myönny-
1708:  ll~mmän vo1 eduskunta .iota ei lain määräämässä              tyksiä mitä monarkistien ~taholta on tehty, minä
1709: 
1710: 
1711:  ~
1712:    ·är..:jest.vksessä ole t~:~t~tty eik~ yritett;v~ään .täyt- en ole osannut toivoakaan, jos kerta mieli pysyä
1713:       ~. kumota sen paatöksen, .Jonka l~nlhsesti va-          monarkian puitteissa. Tietysti on toinen asia
1714:     ~ttu, täysilukuinen ed11skunta joulukuun 6 päi-           sitten, jos monarkia voitaisiin vaihtaa tasava.l-
1715:    vlinä 1917 teki, että Suomi on riippumaton tasa- taan. Ja minä rohkenen uskoa, että tuhansissa
1716:    valta .ia sille laadittava valtiomuoto. Ja kun nvt , suo~alaisis~a kodeissa tällä kertaa toivotaan ja
1717:    ori'kysymys, ei laista ja päätöksistä, jotka mill~in ' rukmllaanlnn, että 1Jämä yhteensovittelu nyt on-
1718: 'tahansa voidaan vastapäätöksillä kumota, vaån nistuisi. Minä toivon kohdaltani 'Sitä samaa. Minä
1719:    päätöksenteosta, .ioka kestää ehkä sukupolvia ja en. käsitä, mit€llkä nyt esimerkiksi, jos kerran
1720:   .i()ta ilman vallankumousta on mahdoton poistaa. m1ssään muodossa voidaan ajat,ella monarkiaa .
1721:   .io<> ·se tulisi mona.rkistiseksi, tulisi aina olemaan mitenkä silloin voidaan esimerkiksi kall!sanvaltai-
1722:   li:tin pyhyyttä vailla, ja. häälyvälle hett~0l1             suuden kannalta vaatia hallitusmuodossa enempii.i.
1723:    takMnettu ja ainoastaan uudet vaalit pela.stavat muutoksia, ·kuin mitä siihen on tehty. Tällaisen
1724:    maani.me siitä umpikujasta johon sosialisfen pe- hallitusmuo<lon hylkääminen voi vastoin asian-
1725:   tos .ia sittemmin hallituksen erehdykset ja harha- omaisen tahtoakin muodostua ei ka.nsnnvallan
1726:   as~eleet ovat .iohtaneet.                                   kannattamiseksi, mutta. sillä ra:tsastamiseksi.
1727:                                                               Tiedetäänhän kyllä ja. t{)siasia se on, että tässä
1728:       .Ed. P en n a n e n: Pyysin puheenvuoron en maassa on paljon niitä, jotka aja,tte1evat asiasta
1729:    piin~ään paljon edes koetta~a.kseni enää vaikut-           toisin, ja tämä vastakikainen ajatus on tuotu esille
1730:    t,ajl ·edustajien mielipiteisii~n tässä asiassa - jo- eduslmnnag.sa:kin. Minulla ei ole profeetan sil-
1731:   'lia.inen on kai kantansa määrännyt- mutta pu- mää; on parasta olla ennustamatta tulevaisuu-
1732:    tleenvuoroni taTkoittaa sa,llida nämä kohtalokkaina desta sitä tai tätä. Luulen kuitenkin, että ne,
1733:    hetkinä merkitä pöytäkirjaan ne perustelut, jotka. jotka jyrkäs·ti pysyvät. tasavallan kannalla, vielä
1734:    pääasiassa ovat minun ·kantani määränneet tässä asian tässäJkin tilanteessa uskovat tai ainakin toi-
1735:    kysymyksessä.                                              vovat, että he kielteisellä menettelyllään voivat
1736:         MeiHä moneHa. ja muiden muassa minullakin :·almist.aa tietä tasavaltai·selle ha1litusmuotojär-
1737:    :on ollut sanott!~Nana sekä hallituks-elle cltä myös- : .]estelmälle. Jos tämä usko tai tämä toivo pitäisi-
1738:    kin eduskunnalle yhtä ja toist•a siitä, mitä h~lli­ kin paikkansa., minkälaisie~ mahdollisuuksien
1739:    fu-s ja eduskunta·kin on tehnyt ja tekemättä jät- eteen silloin todennäköisesti jouduttaisiin? Us-
1740:    tänyt tämän hallitusmuotokysymyksen yhtey- kaltaa·ko edes toivoa, et,tä se sosialistis-maalais-
1741:    dessä, mutta sen esille vetämi•sellä, mitä tähän liitiolainen ha'llitus, jonka tehtäväJksi jäisi tasa--
1742:    ast?. on tapahtunut, me emme voi imään rahtua- vallan lopullinen läpiajaminen, että se voisi edes
1743:    kaan muuttaa sitä tilannetta, jossa nyt olemme, yksien. vaalien jäl·keen saada tänne tasavaltaisen
1744:   'Sit'ä 'tosiasiaa, jonka edessä nyt seisomme. Minun tai vai~kapa monarkkiselllkaan hallitusmuodon?
1745:    täytyy nähdä tosiasiana se, että a.jatelta.koonpa Onhan opittu jo silloin keino käyttää säännöksiä
1746:    PJOnar.kian tai tasavallan, toisen tai toi,sen, pa- määräenemmistöisiä ja jättää asia vielä seuraa-
1747:                                                          r
1748: 
1749: 
1750:   'remmuudesta sitä tai täitä. meillä .ei tällä kertaa vista vaaleista riippuva.ksi. Täimä välitila, joka
1751:   lvooi 'olla kysymys ·siitä, tasavaltako vaiko monar- meillä nyt on, todennäköisesti tulisi siis jatku-
1752:    kia. Kysymys minun ~nähdäkseni rajoittuu tällä . maan vuosikausia ja aikana, jolloin maailma myl-
1753:   1rertaa siihen, ·kumpi'ko on Suomen k·ansalle pa- ! lertää aivan sekaisin ja jolloin meidänkin on koe-
1754:   l'empi, sekö että kuningas valitaan niillä valtuuk- : tettava jolla:kin tavalla tuosta kaaok·sesta selviy-
1755:   silla, joita vanhassa haHitusmuodossa val>tion : tyä. Se on juuri tämä:n asian ties kuinka.pitkäai-
1756:   ;päämiehelle suodaan, vai sekö,. että ·edus'kunta ' kainen viivästyminen, joka minulle on tässä ol-
1757:   saisi päättäneeksi uuden hallitusmuodon j.onka lut ratkaisevana ja jota minä en parhaalla tah-
1758:   perusteella kuninkaanvaali tapahtuisi. 'Däri:J.möi- dollanvkaan v'Di ottaa vastatakseni.
1759:    senä minä näen nykyisen tilanteen. Kun näin ol>               Tietysti meidän kaikkien täytyy tällaisen rat-
1760:    asianlaita, niin mi€1estäni ei pitäisi oHa erimieli- kaisevan asian yhteydessä ottaa huomioon, mi-
1761:   syyksiä siit.ä, 1kumpi näist.ä kahdesta va~htoeh- , käli 'kukin voi, sekä sisä- että ulkopoliittisia
1762:                                                          1
1763:    doista. on parempi. Minä annan tunnustuksen oloja. Jokarsen on tehtävä laskelmansa kunkin
1764:   eduskunnan monark'kiselle enemmistölle siitä, kykynsä mukaan. Minun laskelmani tässä suh-
1765:    että· se on nyt tässä ;y·hteen'sovitteluehdotuksessa, teessa täytyy olla jotenkin yksinkertaiset, minä.
1766:   .joruka hallitus on rdnskunna1le csittän;yt, tehnyt         en vaikearnpiin pysty. Minä nli.Pn ;yleisen tilan-
1767:                                             Suomen hallitusmuoto.
1768:                                                 -----------
1769: 
1770: teen sellaisena, ·että mei'llä on ·edesSiämme suuria         Ed. vapaaherra Wrede tahtoi leimata meitä
1771: vaikeuksia idässä ja lännessä, meitä uhataan muun muassa sillä, että sosialistit ovat 'kannatta-
1772: sieltä ja •täältä. Meillä on vaikeuksia sisässä ja neet meidän vastalause1Jtamme. Kyllähän edus-
1773: ulkonapäin. J•a missä meidän ystävämme ov·at? kunnan ainoa sosialisti, hä:n joka nyt on heistä
1774: Silloin kun monet valtiot tunnustiva•t Suomen jäleHä, ilmoitti ikannattavansa sitä, mutta minä
1775: itsenäisyyden, silloin mahtava. Englan.ti pysyi puol·esta.ni 1en katso sitä miksiikään pahennuk-
1776: ~ivan ääneti. Nyt, kuten arvOisa edellmen pu-              seksi. Sillä me tiedämme sen, että ne työväen ai-
1777:  huja täällä jo sit•eerasi, on sillä o'llut asiaan jota- nekset, jotka. eiväJt ole kapinaan osaa ottaneet, ja
1778:  kin s•anomista ja kerl"otaan sanotun, että Suomen :iotka ovat yhtä hyviä ·Suome:q. kansalaisia kuin
1779:  kuninkaan vaali voi vaikuttaa siihen, tunnustaa- l mekin, kannattavat tasavaltaa, ja senvudksi, jos
1780:  ko Suur-Britannia Suomen itsenäisyyden vaiko j ed. Paasivuori on kannattanut meidän tasaval-
1781:  ei. Yhtä paljon kuin kysymys ·siitä, onko Suomi 1 taan pyl"kivää va-stal·ausettamme, niin hän on teh-
1782:  oleva monarkia vaiko bsavalta, on Suomen sisäi- 1 nyt aivan oikein va1itsijainsa jopa laaj&Jn työ-
1783:  nen asia, yhtä paljon minun nähdäkseni täytyy 1 väestön kannalta. katsoen. Muutkin ed. va-paa-
1784:  olla meidän oma asiamme, mistä me pyydämme 1 herra Wreden väitteet olivat sellaisia kuin yleen-
1785:  kuninkaan, jos me k•erran sellaista. pyydämme säkin puheet nyt ha.Uitusmuotdk:ysym:y~sestä·
1786:  (Hyvä!). Ja entäs mahtava Ameri:kk~? ;Mitä ~e ovat. Näm'ät keskustelut ·tuntuvat s1:ltä kmn me
1787:  .on meid'än hyväksemme tehny,t? S1Uom ~um olisimme jonkun suuren-puoleisen juhlan rää-
1788:   meillä oli vaikea elintarvehätä, me emme smltä piäisissä, h~ukan kohmelossa, unisina ja väsy-
1789:  ~aaneet sitä, mitä ehkä jo oli luvattu meille an-          neinä. Sellainen leima näillä yleensä on ja sen-
1790:   taa nimittäin aineellista apua. Nyt sanotaan sil- vuoksi va-paaherra Wredenkin täytyy turvautua
1791:   läkin puolella kiinnitettävän jotakin huomiota noihin kuluneisiin väitteisiin, etteivät maalais-
1792:   meidän asioihimme. J ul.kinen sana tietää kertoa, liittolaiset joko ymmärrä ol'lenkaan asemaa tai
1793:   oettä Amerikan· taholla on lausuttu, että niin sitten ei heillä ole niin pa'ljon vrustuunalaisuutta,
1794:   kauan ·kuin yksikin salksal·ainen sotilas on Suo- että he voisivat suhtautua. vakavasti tähän asia,an.
1795:   messa, ei Amerikka tul·e tunnustamaan Suomen Se on sitä oi·keaa tyypillisilä monarki·stisen esiin-
1796:   itsenäisyyttä. Jos niin ·on, tämän täytyy myös- tymistä, jommoista se •On tämän puolen' vuOden
1797:    kin pak~stakin olla meidän sisäisiin asioihimme aikana ollut.
1798:   sekaantumista. Mitä se Amerikka.an kuuluu?                   Myös hän väitti, että olot vaativat monarkis-
1799:    Me olemme jos ollaksemme itsenäinen va~liio ja tista hallitusmuotoa. Mitään perusteluja ei kui-
1800:   meidän alueellamme voi olla meidän ystäviäm- ten'kaan tuotu, mitkä ne olot ja ne syyt ovat,
1801:    me vaikkapa sotilaspuvussa. Ainoa, josta. ~ina­ jotka sitä erikoisesti vaativat, sillä sama väite on
1802:    kin minä rohkenen nähdä jotakin ystävyyttä, on aina tuotu esiin eikä asema ole muuttunut liioin
1803:    mahtava Saksa. Swksa on ei ainoastaan sanoin miksikään. Vi:elä hän toi senkin väitteen, että
1804:    tunnustanut meidän itsenäisyytemme, mutta tasavaltalaisten taholta on kiihotettu kansaa.. Jos
1805:    myös voimakkain ·teoin valmi~tanut ~eille rts~­ milkään niin se syytös sopii aivan <tarka.Ueen mo-
1806:    näisyyttä. Se on auttanut mmtä punmsen kapi- narkisteihin, sillä siltä taholta on kiihotettu kan-
1807:    nan' arkana teholikaasti ja. me muistamme ken- sua ja käytetty sen hyväksi keinoja. jos toisi!l,kin.
1808:    ties monet mieskohtaisest.i, miten tervetullut meil-\ Sitten hän myöskin mainitsi, että nyt tullaan nä-
1809:     le huhtikuun puoliti,enoissa se apu oli. Onko kemään, onko meidän kansamme kypsynyt itse-
1810:     meillä vielä nyt nämä a11ttajat viera·anamme näisyyteen. Minustalkin monal"kinen hanke on
1811:    vai•ko ei sen ei mielestäni pitäisi yhtään mitään näyttänyt sen, että tosiaankaa.n ei meidän kan-
1812:     kuulua Amerikkaan. Katsottakaan sii·s ulkopoli- samme kokonaisuudessaan, varsinkaan sen ylem-
1813:     tiimkaakin miltä kannalta tahansa., se on ja py- mät kerrokset, ole kyps.yneet itsenäisyyteen. Ne
1814:     .syy nähdäkseni meidän sisäisenä asian:'lmm~, ovat vain muuttaneet tukikohtaa, ennen ·on nojau-
1815:      pyydämmekö me kuningasta Saksasta vmko e1. duttu venäläisiin, nyt nojaudutaan toisiin. To-
1816:      s:aks.alaisten asia·ksi jääpi ticlysti rat<ka.ista se, siaan on tultu näJkeni.'ään, että me olemme va.salli-
1817:     antavatko he meille kuninlkaan vaiko ei. (Hyvä! kansa, joka ei kykene itsenäisyyteen eikä se sii-
1818:     liyvä!)                                                  hen kunnolla. yritäkään. Sen sijaan, jos olisi yri-
1819:         Ed. J u u tila i ·ne n: Täällä ovat ed. Wrede tetty meidän valtiosta kehittää ja muodostaa ta-
1820:     je Pennanen kosketel1eet sitä vasta1ausetta, joka sav·altaa, se olisi osottanut, että me pyrim:tne edes
1821:      löytyy -pernstusl·akiva'lioikunnan mietinnössä j~ nousemaan omille jal·oil'lemme emmekä aina no-
1822:     jonka allekirjoittajana minäkin .olen. ~·~~vu~~s1 jaudu johonlkin ulkopuolis~n voimaan. Ed. Pen-
1823:      pyydän muutamalla sanana kaJota hmdan val:t- nanen näkee nyt niinkuin ennenkin ,,,kohtalok-
1824:      teisiinsä.                                              kaan hetken" taas. Minusta ei r!:ämä atka ole yh-
1825:                                        Lauvanta.ina 5 p. lokakuuta.
1826:                                                            --~--~~-----------~-·--   -~~---··-------
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831: tään 'kohtalok'kaampi kuin ennenkään. Suomen            Uusi hallituksen esitys sanottiin esitetyn so-
1832: valtakunta pysyy sellaisena. kun se on huolimatta     Yinnon aikaansaamiseksi ja senvuoksi on nyt il-
1833: siitä, että sitä uhataan ja pelotallaan omalta ta- motettu tehdyn suuria myönnytyksiä. Tosiasia.-
1834: holta ja koetetaan esittää, että jos se ei tänä päi-  han on, ·että sovintoa tasa.vallan ja monarkian.
1835: vänä tee niin ja. niin, niin huomenna tli voida mi-   periaatteen vällille ei ole rakennettavissa, sillä
1836: tään tehdä enää. Sen ovat olot osottaneet, ettei niin pa.ljon ne toisistaan eroavat. Monarkian peri-
1837: suurten asioiden ratkaisu ole niin hetken ja päi- aatteet ovat niitä, jotka näyttävät poistuvan pois
1838: vän varassa. Ed. Pennanen on nvt täydellisesti näyttämöltä kun taas kansanvallan periaatteet
1839: luopunut ·tasavallan kannalta niin ettei katso ole- astuvat esiin ,kaikkialla. Monarkiset pyrinnöt
1840:  van· siihen mitään mahdollisuulksia. Minusta on ovat yksilön ihailua ja jumaloimista. Meilläkin,
1841: päinvastoin tasavallalla nyt suuremmat mahdolli- kun vain saataisiin kuninga,s, niin kaikki yh-
1842:  suudet tulla v·oimaan kuin koskaan ennen. Sillä dellä kertaa muuttuu hyväksi, kaikki olot; kaikki
1843:  nyt on kokeiltu jo monarkia:lla ja. monarkistit epäkohdat muuttuvat hyviksi. Näin uskotellaan.
1844:  ovat >koonneet kailrki voimansa sekä 'käyttäneet Monarkiaperiaatte on meillä kuitenkin esitetty
1845:  kaikki keinot, niin kotimaiset kuin ulkomaiset, olevan suoranaista kansan halveksimista. Jo ne
1846:  saada:tnreen tänne monarkian ja. nähdäkseni epä- ensimäiset julistukset, joita monarkia-aatteen
1847:  onnistuneet. Sen vuoksi luulen, että ennen pit- puolesta. keväällä annettiin, herättivät tavatonta
1848:  kää monarkistit ovat :pa.koitetut turvautumaan vastarintaa ja .kammoa !kansanvallan ja tasaval-
1849:  taas omaan kansaan ja silloi.n ei ole enää muuta lan ·kannattajissa. Ensimäisessä julistuksessa.
1850:  keinoa ·kuin ottaa se entinen koeteltu tasavalta- mainittiin ja tuotiin peittelemättä esiin, että ny-
1851:  ohjelma. esille, se jolla me yksimielisinä kerran kyinen yleinen äänioikeus on myöskin heti mo-
1852:  oltiin. Sitten ed. P·ennanen pani epäilyksen alai- narkian tultua muo4ttava. Siinä julistuksessa,.
1853:  seksi ettei muka meillä tasa.valtalaisi'lla voi enää jonka maa.n valtiomiehet toukokuulla julkaisivat.
1854:  olla luottamusta asiaamme vaan toiveita ainoas- perustellaan, että nykyinen eduskunta on osot-
1855:  taan. Kyllä me luotamme siihen ·aivan yhtä hy- 1 tautunut sellaiseksi, ettei se voi turvata yhteis-
1856:  vin kuin viime syksynä .}a viime keväänä. Ei se kuntaa. Senvuoksi täytyy saada se muutetukai
1857:  luottamus ole millään tavoin horjunut. Se, että ja erinäisille luokille siinä luvattiin antaa etu-
1858:  uutta hallitusmuotoa ei ma.hd·ollisesti saataisi oikeu'ksia, että saataisiin eduskunta muutetuksi.
1859:   uusien vaa!lienkaan jälkeen senvuoksi, että sil- Samoin ne kirjoitukset, joita monarkian puolest&
1860:  loin toiset jarruttava•t ja äänestävät. sen yli vaa- esille tuotiin, kävivät siihen suuntaan, että mG-
1861:  lien, kuten ed. Pennanen arvelee, ei muuta asiaa. narkiahanke muuttui heti alussaan vastenmieli-
1862:  Täysilukuiuen eduskunta kyllä hoitaa senkin seksi. Ja s·e on monarkistien oma syy, että he
1863:  asian ja asettaa sellaisen hallituksen, joka myös ;:ilottivat tällä tavoin asiaansa aja,a ja. sillä tavoin.
1864:  hoitaa maan asiat. Silloin ei hallitulesen tarvitse peittivät mahdollisesti monarkiassakin löytyvät
1865: turvautua johonkin 1 / 4 osaan eduskunnasta ja hyvät puolet. Monarkiassa siirtyy valta hoviu
1866:  koettaa tällaisen eduskuntajäännöksen painostuk- ympärille olkoonpa hallitusmuoto kuinka kan-
1867:  sella pitää valtaansa pystyssä. Ed. Pennasen sanvaltainen tahansa. Aivan varmaan meilläkin
1868:  lausuntoon ulkopolitiikasta en kajoa. Minun täy- hovin ympärille 'kerääntyisivät ne ainekset, jotlm
1869: tyy siinä antaa Säälille tila.a sillä niin pahoin on eivät muuten yhteiskunnassa saa enää valtaa pi-
1870: mielestäni ulkopolitiikassa monarkistien poli- detyksi ja sitä kautta sitten hallitseisivat maata.
1871: tiikka särkynyt. Sen minä kumminkin ulkopoli- Kuinka moinen politiikka voisi olot hyviksi
1872: tiikasta tahtoisin maini·ta., että monal'kian ajatus muuttaa?
1873: eikö se ole tuotu tänne Bulgarian kautta. Muis-         Viittasin jo niihin a'lkuotteisiin, joilla monar-
1874: taakseni monarkistien ensimäinen airue profes- kiahanketta ryhdyttiin ajamaa:n. Myöskin myö-
1875:  sori Mikkola kävi siellä viime talvena ja hän hemmät monarkistien ikeinot ovat olleeet sellai-
1876: esitti muistaakseni jokseenkin ensimäiseksi mo- sia, että ne ovat olleet omiaan heräMämään suurta
1877:  narkia-aatteen, kehuen erikoisesti, kuinka siellä vastenmielisyyttä koko monarkiaa vastaan osot-
1878:  ovat kuninkaan ja kansan valit hyvät. Ei.len val- taen samalla sen perusteitten heikkouden. Pai-
1879: lastaan luopunut Bulgarian 'kuningas ·on ollut nostusta hallituksen taholta eduskunnassa, eri-
1880:  meidän monarkistiemme ~ensimäisiä neuvonanta- näiset erouhkaukset, joita ·aina. tuotiin esiin sil-
1881:  jia. Nyt kehottaisin, 'että monarkistit lähettäisi- loin kuin jokin ratkaisu hallitusmuotokysymyk-
1882:  vät uudelleen airueensa käymään Bulgariassa. tu- sessä esiintyi, suuria lupauksia esitettiin, jotka
1883: tustumassa monarkian pysyväisyyteen sekä sii- sitten ennen pitkää n'äyttäytyivät olleen jo tie-
1884:  hen minkälaista ulkopolitiikkaa siellä monarkia toisesti turhaan raukeavia. Hallituksen auktori-
1885:  on harjoittanut. Nähtävästi sieltä nyt saataisiin teetti tällä tavoin l-askeutui niin, ettei sen oikei-
1886:  uusia kokemuksia ja uusia vai,kutteita.              takaan 'esity,ksiä enää voitu ottaa täysin vaka-
1887:                                           Suomen hallitusmuoto.                                            41
1888:                                        - - - - - - - - -------------- -------- ---··----
1889: 
1890:  valta kannalta. Mehän olemme itse asiassa nyt            lykkääntyneet sen vuoksi, että myöskin Suomen
1891:  olloot, niin kauvan kuin hallitus keväällä julis-        hallitusmuotokysymyksen ratkaisu on lykkäyty-
1892:  tautui monarkiseksi, monarkisen halliiuksen alla.        nyt. Mutta niinkuin minä alussa lupasin, minä
1893:  Minkälaiset sitten ovat nämä olot olleet? Esimer-        säästän ul'kopolitiikan alan. Jos me alistuisim-
1894:  kiksi julkis-en sanan käyttämiselle itsenäisessä         me monarkiaperiaatteen alle, niin me alistuisim-
1895:  Suomessa on asetettu rajoitulksia, jotka aivan hy-       me silloin menneisyydelle kuuluvien johtavien
1896:  vin muistuttavat takavuosien oloja, jolloin me           valtio- ja yhteiskuntaperiaatteiden alaiseksi.
1897:  olimme Venä.iän monarkian alla. Sanomalehtien            Alistumalla monarkiaa. kannattamaan, me pani-
1898:  toimituksissa on monena hetkenä tunnettu samaa           simme Suomen maan ja kansan myös alttiiksi
1899:  turvattomuuden tunnetta, kuin tunnettiin taka-           niille mahdollisille J.evottomuuksille, jotka voiv&t
1900:  vuosinakin, koska tiedettiin, että nykyin-en hal-        minä päivä.nä tahansa puhjeta millä puolella hy-
1901:  litus ei häikäile la:kkauttaessaan tasavaltalaisia       vänsä naapurimaissamme, mutta kun me pysym-
1902:  lehtiä, jos n-e totuuden sille sanovat. Monta muu-       me tällä kannalla, kansanvaltaisen tasavallan
1903:  ta samanlaista esimerkkiä voisi esittää siitä,           kannalla, niin mei'llä on ma.hdollisuuksia, että
1904:  millä tavoin monarkia-aatteen taakse kokoontu-           kansamme pysyy koossa ja että meidän osamme
1905:  nu-t hallitusmahti heti alusta pitäen aikoo maata        tuli jo viime talvena suoritetuksi. Mutta jos
1906:  hallitu. Kuinka voisi vapaa kansa alistua moi-           tänne pakkomonarkia tuodaan, niin silloin tuskin
1907:  seen holhoukseen ja harvainvaltaan? Niistä hal-          vakavimmatkaan yritykset voivat estää, etteivät
1908:  lituksen esittämistä syistä, mitkä vaativat monar-      aallot pyhkäise myöskin meidän maatamme.
1909:  kiaa tänne, mainitsen vielä sen, että tässä maassa         -Mielestäni Suomen kansalla on suuri tehtävä
1910:  pitäisi saada nyt luja järjestys ja lain kunnioitta-     kansoj-en joukossa. Sen vuoksi si,tä kasvatetaan
1911:  minen ai'kaan. Kuitenkaan siinä ei ole voinut hal-       vastoinkäymist'8nkin kautta. Viime talvinen so-
1912:  litus itsekään esiintyä sillä ta voin, että tämä vaa-   sialistien ka-pina osotti Suomen sosialidemokra-
1913:  timus voisi saada tod'ellista 'kantavuutta. Ha-         tian rikollisuuden, ja sen rikollisuuden, mikä oli
1914:  jaannus kaikilla yhteiskunnan aloilla vaan leviää        alaludkkaan kypsynyt. Mutta se nostatti Suo-
1915:  ja elintarvekysymys kärjistyy. Tämän kaiken             men 'kansan terveet voimat esiin. Meidän kan-
1916:  lääkkeeksi kaivataan vain dilktaattoria kansaa           sallisessa ruumiissamme tehtiin varsin ~terveelli­
1917:  varten, jollei kuningasta saada.                        nen leik,kaus, mutta se leikkaus on nyt huonolla
1918:     Maalaisliiton kanta on tällä hetkellä tasaval-       jälkihoidolla suureksi osa,ksi pilattu. Monarkian-
1919:  taan nähden aivan sama kuin mikä se oli viime            hanke puolestaan on taas ollut erittäin tehokas
1920: keväänä. Minulla oli viime ~keväänä kunnia               keino kokoomaan kansan omia voimia väheksyvät
1921:  esittää tältä paikalta maalaisliiton valitsijain        ja halveksuvat ainekset, taantumukselliset ja van-
1922: mielipide varsin päteväUä tavalla. Silloin jo vaa-       hoilliset piiri,t yhteen. Tämän kautta on oltu
1923:  dittiin uusia vaaleja taik,ka ainakin hallitusmuo-      näinä aikoina tilaisuudessa näkemään, minkälai-
1924:  don lopullista ratkaisua kansan käsiin annetta-         seen valtiollis·een itsenäiseen elämään monarkian
1925: vaksi. Mu-tta erittäinlkin silloin kaikkialla käsi-      kannattajat ovat kypsyneet ja minkälaiseen ei-
1926: tettiin, että Suomi on tasavalta ja että sitä on         vät. Myös on tultu siitä näJkemään, millä tavoin
1927: tasavaltana hallittu, ja se käsitys on vielä nyt-        vaitiotamme ei ole hallittavå. Monarkiahanke on
1928: kin kansamme keskuudessa olemassa. Tätä val-             siten näyttänyt kansamme ylem-pien kerrosten
1929: tiota ei tunnusteta monarkiaksi vaan sitä pide-          valtiollisen kypsyneisyyden arvon sekä osofur
1930: tään tasavaltana. Se mielipide tuli meidän puo-          nut selvät viivat edistysmielisyyden ja taantu-
1931: luekokouksessamme niin elävästi esiin, että mei-         muksen valillä. Ennenkaikkea se on osottanut,
1932: dän täytyy sille vwkaumukselle antaa täysi kun-          mistä piireistä on löydettävissä itsenäisen Suo-
1933: nioitus. Kun meidän puolueemme kanta on järk-            men ~tuki ja turva, ja. mitkä piirit siihen eivät ole
1934: kymättä sama nyt, mikä se oli viime keväänä,             kykeneviä. Vielä on monarkiaha;nke, jota OD
1935: niin tasavaltaiselta kannalta ei voida luopua,           ajettu '8rityisen väkevästi, rikkonut onneksemme
1936: vaan sitä on viimeiseen asti pidettävä meidän oli-       luonnottomat puolueolot ja valmistanut maa.perää
1937: .ieenamme. Minä olen valkuutettu siitä, että maa-        luonnollisille puolueille .ia terveille virtauksille,
1938: laisliiton ryhmän esiintyminen, kun se on voi-           joten jotain hyvää siitäkin on ollut joskin Suo-
1939: nut lykätä kuninkaan tänne tuomisen näinkin              men valtakunnalle ·se on ·ollut kallista leikkiä.
1940: pitkälle, ja minun käsittää:kseni ainiaaksi, se on       'l'oivottavasti maamme ja kansa.ssamme niin ulko-
1941: pelastiluut meidän maamme suurilta onnetto-              puoliset kuin sisäiset olot eivät ole monarkistien
1942: muuksilta. TäsS'ä olisi varsin 'kiitollista käydä        käsissä ehtineet niin pahoin sotkeutumaan, ettei
1943: tuomaan' esiin niitä vaaroja, jotka meitä ovat ku-       niitä kansallinen ja elinvoimainen hallitus, jolla
1944: ninkaan kintereillä vaanineet, mutta jotka ovat          olisi täysilukuisen f'dnskunnan ent>mmistö ta'ka-
1945:                                                                                                        6
1946: -42                                      Lauvant.aiiu~o 5 p. lokakuuta.
1947: 
1948: 
1949: 
1950: naan, voisi korjata. Isänmaan pelastus ja itsenäi-        Ed. Vuorimaa lausui, että se eduskunta, joka
1951: syys on toteutettavissa vain siten, että isänmaan         tiiällä nyt on koossa, ei ole laillinen eduskunta.
1952: j& kansamme asia viipymättä vapautuu monar-               Hän siis lähtee siitä, että kun joukk<> edustajia te-
1953:  kistisen helsinkiläislklikin käsistä, kokonaisen         k-ee rikokS€n .ia siitä syystä joutuu pois eduskun-
1954:  Suomen kansaa edustavan eduskunnan ja sen                nasta, niin se edushnta, joka sitte jääpi jälell€,
1955:  luottamust-a nauttivan hallituksen käsiin. Siihen        ei ole laillimm eduskunta. Ja kuitenkin ed. Vuo-
1956: ~on voimakkaasti pyrittävä ja luultavasti tällä-          rimaan täytyy vanhana valtiopäivämi-ehenä tie-
1957:  kin eduskunnalla on keinoja. taivuttaa monarkis-         tää, että valtiopäiväjärjestyksessä ja vaalilaissa
1958:  tit, jotka eivät ole as'8n1an tasalla, jättämään         on määräyksiä siitä, miten ednstajapaikat täyte-
1959:  asema uusien vaalien ·kautta valitulle eduskun-          tään silloin, .ios joku eduskunnan jäsenistä joutuu
1960:  nalle ja uudelle hallitukselle.                          rikokS€n takia pois, .ia että -eduskunta ei suinkaan
1961:                                                           sen takia .iää laittomaksi eduskunnaksi. Mutta
1962:     Ed. H a a t aja: Edustajain J uutilaisen ja • sitä paitsi on otettava huomioon, että meidän maa-
1963: Vuorimaan lausunnot tarjoavat monta erinomaisen laisliittolaisemme olisivat kyllä olle.et valmiit ja
1964: kiitollista kohtaa sen ·logikan onttouden ·osottami- nähtävästi nytkin olisivat valmiit eduskunnan
1965: selle, joka. heidän taholtaan asioissa esille tuo- i ässäkin ko'koonpanossa hyväksymään tasavalta-
1966: daan. En malta olla koskettelematta muutamiin laisen ha11itusmuodon ja katsoisivat sen aivan täy-
1967:                                                         1
1968: 
1969: 
1970: 
1971: niistä.                                                    sin laillisella tavalla aikaan tulevaksi, .ios olisi
1972:     Ed. Juutilainen lausui, että monarkinen ajatus- , mahdollisuudet s-ellaiS€n aikaansaamiseen. Tämä
1973: suunta on herättänyt erinomaisen suurta vasten- ·. minun nähdäkseni osoittaa -erinomaisBn selvästi
1974: mielisyyttä kansamme keskuudessa. Hänellä on ' fitä logiikkaa ja sitä laintulkintaa, mitä sillä ta-
1975: kai todistuksena se monarkistisen ajatussuunnan holla harjoitetaan. Ja tuntuu oudolta, että näin
1976:                                                         1
1977: 
1978: 
1979: 
1980: 
1981: erinomaisen laaja leviäminen, joka on sitte kevään vakavassa asiassa todella sillä tavalla esiinny-
1982:  maassamme tapahtunut. Minä arvelen, että todis- ' i.ään. Muuten valitettavasti minä olen ainakin
1983:  tus on se. Ed. Vuorimaa lausui että, jollei meillä omassa itsessäni ollut toteavinani sen, -että ed.
1984: ,Qlisi ollut eduskunnassa monarkisteja, niin meillä .Tuutilaisen ajatussuunta lepää jotakuinkin sen sa-
1985:  olisi ollut nyt tasavaltalainen hallitusmuoto val- • man punaisen hengen pohjalla, joka täältä edus-
1986:  mis, .ia hän katsoi, että monarkistit ovat tehneet · kunnasta. on läht-enyt.. Hän puhuu kansantahdosta
1987: erinomaisen vaikean ja raskaan rikkomuksen samalla tavalla kuin täällä ennen puhuttiin siitä.
1988:  maata ja kansaa kohtaan sen kautta, että he ovat Tämä sekä monet muut symptoomit viittaavat
1989:                                                         1
1990: 
1991: 
1992: 
1993: tätä monarkistista ajatussuntaa ajane2t. Jos nyt ' ."amaan. Ja se ei ole mikään hauska i.lmiö. Se
1994:  tällä Vuorimaan ajatussuunnalla pysytään ja sillä valitettavasti täyi;yy tod-eta. (Vasemmalta: Louk-
1995:  perusteella lähdetään jotain todistamaan, niin me kaus se on! Oikealta: Äänestys!)
1996:  monarkistit voimme aivan yhtä hyvin sanoa, että,           1
1997: 
1998: 
1999:  iollei täällä olisi ollut tasavaltalaisia, niin meillä i     Ed. Luopa järvi: Jos minä kuuluisin nii-
2000: ~lisi monarkistinen hallitusmuoto valmis, ja -että ! hin eduskunnan jäseniin, jotka, katsovat itseänsä
2001:  siis tasavaltalaiset ovat tehneet erinomaisen huo- ,kansanvaltaisiksi monarkist-eiksi," niin saatta.i-
2002:  non palveluksen maalle ja kansalle täf)sä ta.saval- ~·in ehkä · joltisellakin mi•elihyvällä merkitä ne
2003:  taisesta hallitusmuodosta kiinnipitäessään. Mutta · muutokset, joita suuri valiokunta on tehnyt esiUä
2004:  minä huomautan, että, jos me tätä viimeistä to- olevaa.n mietintöön. Varsinkin ovat näistä. muu-
2005:  distelua käytämme, niin me voimme siih-en vi-elä toksista ka.k,si mielestäni ~~en laaiuisia. Ensiksi on
2006:  lisätä, että tasavaltainen pieni väh-emmistö on -es- ] 3 § :ään tehty muutos, jolla on mu11tettu tämän
2007:  tänyt eduskunnan huomattavan enemmistön saa- pykälän sisältö toiseksi kuin se oli valiokunnan
2008:   masta monarkistista hallitusmuotoa aikaan. Missä mietinnössä. Minun kä·sittääheni suuri valiokunta
2009:   määrin se va:kuttaa tähän todisteluun, se jääköön on tä•hän mennyt niiden painavien muistutuksien
2010:  herro.i€ll Juutilaisen ja Vuorimaan itsensä harkit- johdosta, joita mietintöön lii·tetyssä vas,talauseessa
2011:   tavaksi. Ed. Vuorimaa lausui, että kansan koh- ia sitt-emmin ed. Alkion esittämässä lausunnossa
2012:   talo riippuu yksinomaan kansan sisäiS€stä tah- Hitä pykälää v;astaan on tehty. Samoin 14 § :ään on
2013:   dosta .ia voimasta. Onkohan asianlaita todellakin tehty täydellinen s-elvennys. Siinä nimenomaan
2014:   aina .ia kaikessa näin? Ol·ikohan meidän oman nyt sanotaan, että Yaltioneuvoston j.äsen tulee naut-
2015:   kansamme sisäis-en voiman ja tahdon tulos se, että tia eduskunnan luottamusta. Se tulkinta, joka täl-
2016:  <llimme p.akoit.etut toistasataa vuotta okmaan Ve- le pykälälle .s•en alkuperäisessä muodossa yritettiin
2017:   nä.iän yhte:vdessä .ia myöskin kärsimään siltä ta- ant.aa että muka se olisi ilmankin tätä muut.osta
2018:   holta routavuosien .sortoa. Minä en usko, että S{' si~ältänyt saman, mitä se nyt muutettuna sisältää,
2019:   di meidän kansamme sisäisen tahdon mukrri~ta. senvuoksi että on okmassa aihioommin hyväksyt-
2020:                                             Suomen hallitusmuoto.                                            43
2021: 
2022: 
2023: ty hallituksen jäsen'i:en edesvastuuta koskeva laki, 1 on kyllä san~en laajois.sa, piireissä nytkin dlemassa
2024: joka sisältää sen sar):lan, mitä pykälä nyt muutet- : ajatus, että täytyisi saada jonkunlaisia rajoitta-
2025: tuna. Minun mielestäni, vwikka nämä muutokset via lak;eja tällaisten epä:terv~eellisten yhteiskunna·l-
2026: on tähän tehty, ei kuitenkaan ole suurestikaau listen ilmiöitten muuttamiseksi, mutta silloin, jos
2027: lain sisällys oleellisesti 1mllut siitä muuttumaan kenan hyväksy-tään tuollainen lain kohta, kuin 28
2028: kansanvaHai,semmaksi, kuin mitä se alkuansa oli. § :n toinen lause sisäHää, silloin on ~tämän hallitus-
2029: Mitä koskee nimittäin 13 § :ään, niin sillä on a:i- muodon hyväksymisellä pm1'tu salpa mouen sellai-
2030:  noastaan siinä tapauksessa ra.tkais>eva merk~ty,s, sen uudistuksen tekemis·elle, joka ~saattaisi olla
2031:  jos kuningassuku sattuu sammua. Me tiedämme, sangen tärmeä. Uudistusta ei voida siis tehdä muu-
2032: että tämä kysymys saattaa siis tulla esiHe mahdol- ten kuin siinä järjestykses:s'ä kui,n perustuslain
2033:  lisesti hyvin harvoin, ehkä ei vuosisatoihin, joskin laatimisesta on säädetty, ~eli että täytyy olla 2 /:{
2034:  tod·ella jossakin tapauksessa sa·atiaisi käydä niin, äänten enemmistö eduskunnassa ja 5 / 6 äänt.en
2035: että sitä lyhy~emmänkin ajan kuluessa V'oitai,siin enemmistö, jos asia tahdotaan käsitellä kiireelli-
2036:  tarvita. Mitä taas 'tulee 14 § :n muutokseen, niin, senä. Sit\L pa,itsi jää muutoksen lopuHinen saami-
2037:  jos kerran Qll olemassa asia jo ilman tähän pykä- nen vielä riippumaan kuninkaan p~rsoonallisesta
2038:  lään tehtyä muutosta sillä tavalla, €itä min,isterit mielipi•teestä. Toinen kohta; joka. kos·kee tavallisia
2039: 'Ovat vastuunalaisia eduskunnalle, niin tällä muu- lf,keja, on, että nytkin tährun pykälään on sisälly-
2040: tohella ei ole m~tään ol~eellista merkitystä. Sen f,etty sama määräys, joka on ollut aikaisemmin,
2041:  SIJaan minun mielest,ämi olisi ollut paljon tär- nimittäin että kuninkaan kieltäytymism jälkecm
2042:  keämpää, jos olisi saatu muutetuksi 38 § kansa.n- ei voida saada. lakia vaalien jälkeenkään hyväksy-
2043:  valtaisemmaksi. Tämä pykälä mielestäni on juuri tyksi muuten kuin 2 /:l ää.uten enemmistöl%. Tämä
2044: se, johon pääasiassa kohdistuu koko kysymyksen pykälä siis mielestäni •on sellainen salpa säännöl-
2045:  ydin. Yhä edelleen sisältää tämä 38 § sen, et.tä lis.en lainsäädännön tiellä, että jos se tu18'8 tällaise-
2046:   kuninkaalla on täydellinen oikeus kieltää vahvis- naan hyväksytyksi, se on mitä jyrkimmässä risti-
2047: tuksen lailta, joka kosk~ee hallitusmuotoa eli s~en riidassa sen kansanvaltais·en periaatteen kanssa,
2048:  muutosta. AikH~isemmin tämä kuului sillä taval- joka. sisältyy meidän eduskunta!laitokseemme, joka
2049:  la, että s<G koski yleensä perustuslakia tai perus-       minun kä,sittääkseni kuit.enkin· pitäisi olla, yMeis-
2050: tuslain muutosta. Minun käsittääksen~i se muutos, ku.n:nallisen lainsäädäntömme perustus.
2051:  mikä ny.t {)n tehty, €i kuit.enkaa:n !Sa.noM:.avasti-       Tahtomatta lwsketella. useampia tämän laki-
2052:  kaan muuta tämän asian oleellista sisältöä siitä. ehdotuksen pykälistä ki~nnitän .kui~t,enkin vielä
2053:  kuin se .oli siinä mietinnössä, joka äänestettiin ke~ huomiota §§ :iin 34, 55 ja 71, j.otb koskevat n. s.
2054:  säilä yli vaali,e,n. Sillä tässä halHtusmuodossa on       kielellisiä suhteita. Nämä pykälät ovat ed·elleen
2055:  niin paljon kohtia, jotka ovat oleellisessa yhtey- sisällyt·etjyinä tä~hän laki,ehdotukseen. Varsinkin
2056:  dessä lainsääaännön 'kanssa yh?.ensä, että ·on oi- kaksi viime~s.tä, näistä tietävät, että niiden hyväk-
2057:  k€astaan .e.ama, jos käytetään sanaa ,hallitus- symisestä saaitta.a olla mitä arveluttavimmat seu-
2058:   muoto" taikka sanaa. ,p2rustuslaki". Erityi- raukset maalle ja ka,nsall>e ja, että ja.tkuvaa riitai-
2059:  sesti mielestäni kiintyy tässä suhteessa huomio suutta saattaa tulla olemaan eri ki,eEryhmien vä-
2060:   ;m,i,etinnön 28 §:ään. Siinä toisessa lauseessa sa- lillä juuri näiden pykälien peruste'Blla. Mikäli
2061:   notaan: ,Älköön Suomen ,karr11salaisen saavutettu- saa.tan käsittää, ovat nämä pykälät jääneet tähän
2062:   jlj. oikeuksia uud.ella lailla raj.oitettako muussa jär- mietintöön, siitä syystä, että ruotsahisella taholla
2063:  jestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on ei ole katsottu olevan syytä a,ntaa perään tässä,
2064:   ;<>äiildetty". Me olemme huomann!('et, mifenkä vii- kun tied,etään, .että heistä juuri riippuu ratkaioo-
2065:    me aikoina on herännyt tavatan pyrkimys ,oi- vasti s~e, josko koko tämä hallitmsmuoto tulee hy-
2066:    lreukiSien saavui:tami,se-en". Niinikään olemme väksytyksi vai ~ei ja että he siis ovat voineet jyr-
2067:    saan.eet huomata, mit.enkä m1 noussu·t ja nous€- kästi pitää vaatimuksis,taan kiin.ni. Mikä merki-
2068:    massa yhteiskunnalliselle .i'a taloudelliselle näyt- tys näillä vaa.timuksilla käytän~nössä saattaa olla,
2069:    tämölle aivan uusi aines. Voisi si't.ä :nimittää ra- siitä antaa pien,en aavistuk~s,en ne uhlmukset, joita
2070:    hanousukasjoukok.si; nopeasti rikasrtuneita hellki- on lausuttu .io .iulkisestikin ,vieraan vallan" aseel-
2071:     löitä, jotka mitä häikäHemättömimmin käyttävät lisesta sekaantumis€sta.
2072:    kaikkia keinoja omaisuut.en,sa lisäämiseksi tavalla       Nämä huomautukset jo ri,ittäneväct t,odi,stamaan,
2073:     ja toisella. ~Muistettava on myöskin, mitenkä jo sitä, kuinka vähän kansanvaltainen tämä 'hallitns-
2074:    aikaisemmin esimerkiksi n. s. tukkiyhtiöt ovat muotoesit.Y'S on, varsinkin, jos sitä katsotaan sitä
2075:     hankkineet haltuunsa maata. Tämän estämisek,si taustaa vastaan, jonka mainitsin, nimittäin edus-
2076:     :on kyllä olemas,sa. laki, mut:ta tätä lakia on kier- kuntalaitosialmme vastaan. N~e ova:·t kieHämättö-
2077:    retty. M1,kä1i minä olen tilaisuudessa tietämään; m.äss!i, ristiriidassa kPsk€nään. Tämän esityksen
2078:             '
2079: 44                                       Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
2080: 
2081: 
2082: h;yväksymis·estä, jos sille an:nettaisiin se Leima., että jonka ystävyydestä .ia ayusta olemme saaneet
2083: sen ta.kana on kansa tai suurin osa ka~sasta, olisi nauttia. Tässäkin kyllä voisi väi<ttää, että nämä
2084: seurauksena jatkuva kamppailu edu&kulllllan ja. ovat edesvastuuttomien henkilöjen tekoja. Mutta
2085: hallitusvallan v"'älillä tuleviin aikoihin. Ja y hteis- siinäkin suhteessa meidän täytyy palauttaa mie-
2086: kunnallinen ja taloudellinen elämä maassamme leen esimerkiksi se kohtaus, jolloin eduskunnan
2087: saattaisi jatkuvasti jää.dä a:linomatisen l.evott.omuu- istunto keskeytettiin .ia tuotiin hallituksen tahalta
2088: denuhkan alaiseksi.                                       sähkösanoma, jolle annetti.in se leima, että se si-
2089:    Samalla kun minulla on puhevuoro, pyy·dän sälsi tuon vallan t a h .a o n meidän hallitusmuo-
2090: saada muutamalla sanalla kosketella eräitä seik- toomme nähden. Siis tässäkin suhteessa täydelli-
2091: koja., jotka tulivat ilmi eilisessä tämän kysymyk- nen ristiriita ilen selityksen, joka hallituksen.
2092: sen käsittelyssä. Eräs edustaja oli maininnut, että puolesta annettiin asiassa viime kesänä, kun hal-
2093: monarkista hallitusmuotoa on tahdottu ajaa ja litusmuotokysymys ratkaisevasti oli esillä ja sen
2094: perustella m. m. sillä, että sen avulla me varmim- s-elityksen välillä, jonka oikeusministeri antoi
2095: mim voimme saada avustetuksi veljemme Kauko- eilen. En katso tarpeelliseksi näihin seikkoihi:q
2096: Karjalassa. Hän kos.ketteli .siis n. s. Karjalan- tämän enempää kajota. Olen tahtonut ne vain
2097: kysymystä. Tämän lausuman johdosta esiintyi mainita osottaakseni eräitä oireeilisia piirteiiä
2098: hallituksen oikeusministeri .ia selitti, että mistään hallituksen menettelystä .ia hallituksen jäsenten
2099: tällaisesta ei ole saattanut olla puhettakaan halli- menettelystä tämän kysymyksen käsittelyyn näh-
2100: tusmuotokysymyksen yhteydessä ja siis, että se- den eri tilanteissa.
2101: kin lausunto, joka tässä suhteessa nyt oli annettu,          Sitten tahtoisin muutamalla sanalla kcn;kettaa
2102: ei muka pitänyt paikkaansa. Asianlaita kummin- sitä seikkaa kun on tahdottu vyöryttää edesvastuu
2103: kin on sillä tavalla, että vastoin oikeusministerin tasavaltalaisten hartioille, .ios tätä hallitusmuotoac
2104: jyrkkää huomautusta todella kuitenkin tällä ky- ei hyväksytä. Tässä suhteessa minä erittäin jou-
2105: symyksellä on hyvinkin paljon monaJ:"'kista halli- dun kiinnittämään huomiota niihin pariin lausun-
2106: tusmuotoa painostettu ja myöskin, ellen erehdy, toon, jotka ed. Nevanlinna on tämän kysymyksen
2107: on tällä painostuk&ella ollut ainakin vississä suh- johdosta antanut. Kun viime kesänä kysymys
2108: U:e.ssa menestystä. Suurimmaksi osaksi tämä on silloin oli kolmannessa käsittelyssä, lausui ed.
2109: kyllä tapahtunut epävirallisella tavalla, voipi Nevanlinna jokseenkin varmana sen mielipiteen.,
2110: sanoa, edesvastuuttomain kansalaisten l'lUUn ja että tasavaltalaisilla ei vastaisestikaan tule ole-
2111: ·kirjoitusten kautta, mutta, että sillä on myöskin maan minkäänlaisia toiveita saada tasavaltaista
2112: ollut syvemmällä juuret, sitä todistaaksensa ei tar- hallitusmuotoa läpiajetuksi. Samalla hän lisäsi,
2113: vitse mennä edemmäksi kuin ainoa.staan palauttaa. että se monarkinen hallitusmuoto, .ioka silloin oli
2114: mieliin sen puheen, jolla päämimisteri e'jästtnalli- tarjolla, oli niin kansanvaltainen, että sen kan-
2115: tusmuotoehdotusta kun se viime kesänä eduskun- sanvaltaisempaa ei missään tapauksessa saata kos-
2116: nalle esitettiin. .Siinä puheessa nimenomaan huo- kaan ajatellakaan .ia että, kuten määritelmä kuu-
2117: mautettiin, mikä merkitys tälle valjeskansan va·· lui, tilaisuus· sen hyväksymiseen oli a i no kai-
2118: pauskysymykselle on sillä, että saadaan monar- n en 1 a a t u a a. n. Eileniltaisessa lausunnossaan
2119: kistinen hallitusmuoto maahan. Siis pääministeri ed. Nevanlinna käytti taas samaa mainesanaa.
2120: ja oikeusminist'8ri selityksissään ovat tässä suh- Taas oli tila,isuus hyväksyä tämä hallitusmuoto-
2121: teessa esiintyneet ristiriitaisesrti. Tämä todistanee esitys ,ainokainen laatuaan". Tämän aamun
2122: sitä, että hallituksen taholla joudutaan tämän ky- Suomettaressa minä lisäksi näin käytetyksi aivan
2123: symyksen yhtey-dessä esiintymään vähemmän samoja sanoja.. Mielestäni on merJi.ille pantavaa,
2124: varmalla tavalla- käyttääkseni mahdollisimman että tahdotaan tällä tavalla painostaa, uhata.
2125: lievää arvostelusanaa. Eräs toinen seikka myös- ainakin peitetysti uhata., että ellei tällä kerta.a
2126: 'ki~ samassa keskustelussa ilm-eni, johon on .syytä       taivuta tähän, silloin saadaan syyttää itseään,
2127: kiinnittää huomiota. Oikeusministeri lausunnos- saadaan kantaa seuraukset menettelystä .ia siis
2128: ~aan myöskin jyrkästi: torjui sen väitteen, että          olla edesvastuullisia siitä ett-ei ole kansanvaltaista
2129: olisi ollut jotakin ulkomaista painostusta. tämän hallitusmuotoa otettu vastaan silloin kuin siihen
2130: hallitusmuotokysymyksen ratkaisuun näh-den. olisi ollut tilaisuus. Olen edellä kuitenkin osotta-
2131: Hän selitti, että mitään sellaista ei ole ollut ole- nut, että tämäkään hallitusmuoto ei ole suinkaan
2132: massa. Nyt ovat kuitenkin kaiken kesää varsin- kansanvaltain<'n, huolimatta siitä. e.ttä siihen on
2133: kin ne asiamiehet, jotka monarkistilen puolesta enemmän tai vähemmän näRnnäisiä. kansanvaitai-
2134: ovat pitkin maata liikkuneet, 'selittäneet, kuinka suureen vivahtavia muutoksia tehty. On siis aivan
2135: tärkeä merkitys on juuri sillä, että, monarkian .turhaa puhua ed~svastuusta tasavaltalaisille,
2136: i"aamista tähän maahan. vaatii se mahtava kansa, koska piiim:astoin. kuten täällä on moneen kertaan
2137:                                           Suomen hallitusmuoto.                                       45
2138: 
2139: todistettu, tasavaltalaist~n taholla on oltu niin       Puhemies: Nyt keskeytetään täysi-istunto
2140: sovinnollisia kuin suinkin on saattanut tulla kysy- ja jatketaan ·kello lh 8 illalla.
2141: mykseen, ettei kokonansa antauduttaisi tuuliajolle
2142: ~äin tärkeässä kysymyksessä.
2143:     Ed. Haataja tässä äskeisessä lausunnossaan          Täysi-istunto keskeytetään k:lo 5, 30 i. p.
2144: moitti eräitä edustajia siitä, etteivät he katsoneet
2145: sopivaksi, että tämä eduskunta hyväksyi tämä.n
2146: hallitusmuodon ja että muka nämä edustajat ovat                    Täysi-istuntoa jatketaan
2147:  ristiriidassa itsensä kanssa, koska he ovat otta-                        k:lo 7,30 i. p.
2148: -neet osaa tähän eduskuntatyöhön nykyisessä ko-
2149:  koonpanossaan aikaisemmin ja että nytkin otta-          Keskustelu jatkuu:
2150:  vat osaa ja olisivat siis valmiit muissa suhteissa
2151: •pitämään tätä eduskuntaa laillisena, mutta eivät       Ed. \Vuori maa: Minä pyysin puheenvuo-
2152: tämän        hallitusmuotokysymyksen käsittelyyn roa vain ed. Raatajan puheen johdosta, jossa hän
2153:  nähden. Tahtomatta näitten edustajain puolesta esitti asiat minun mielestäni aivan nurjalla ta-
2154:  lausua mitään, on minun mielestäni kuitenkin valla. Hän pahoitteli ·sitä, että vielä esiinnyin
2155: cSyytä omasta puolestani lausua perusteluni, min- tasavaltalaisena. Mutta minä pyydän huomaut-
2156:  kä vuoksi olen ottanut osaa eduskuntatyöhön tä- taa siitä, että ed. Hawtaja myös viime syksynä oli
2157:  hän asti sekä viime valtiouäivien loppuosalla että innokas tasavaltalainen. Erotus on vain siinä,
2158:  näillä valtiopäivillä, vaikka eduskunta on vaja- että ed. Haataja on syönyt periaatteensa ja minä
2159:  nainen. Luonnollisesti ei käyne väittäminen eikä olen ollut sille uskollinen. Sitten ed. Haataja
2160: .ole tarpeellista asettaa väitteen alaiseksikaan vielä teki huomautuksen sitä lauselmaani vas-
2161: ·ettei eduskunta lain kirjaimen mukaan olisi lail- taan, että kansan kohtalo riippuu kansan omasta
2162:  linen, mutta kysymyksessä onkin asian siveelli- tahdosta ja voimasta. Ja ·todistaakseen että tämä
2163:  nen puoli. En luule olevani yksin, enpä yksin väite olisi väärä, hän otti esimerkiksi Suomen
2164:  niitten maalaisliittolaisten kanssa, jotka ovat jul- olot, kun Suomi oli Venäjän s·orron alla suuren
2165:  kilausuneet mielipiteensä tässä asiassa, päinvas- vihan aikana ja takavuosina ja ·että, jos olisi Suo-
2166:  toin luulen eduskunnan jäsenissä suuren enem- men kansan kohtalo riippunut kansan omasta
2167:  mistön, ainakin aikais·emmin olleen sillä kannalla 1 v&imasta ja tahdosta niin ei olisi mitään sortoa
2168:  että tällä vajanaisella eduskannalla on siveellinen ollut. Mutta asia on nyt niin, että jollei olisi
2169: <likeus käsitellä kysymyksiä, ainoastaan· sikäli ollut Suomen kansan oma tahto ja voima, joka
2170:  kuin ne ovat sopusoinnussa niitten alkuperäisten on säilyttänyt Suomen kansan, niin emme olisi
2171:  suunta viivoi en kanssa, jotka eduskunta hahmoit- siinä asemassa, missä nyt olemme. Minun mie-
2172:  teli ennenkuin punakapina syntyi. Sen käsityk- lestäni se on kansan oma tahto ja voima ja usko
2173:  sen vallassa olivat muun muassa ne edustaja-se- tulevaisuuteen, joka on Suomen kansan säilyttä-
2174:  naattorit, jotka olivat valkoisessa Suomessa viime nyt, niin että se on nyt itsenäisenä. Jo~ ei sitä
2175: talven aikana. Saman käs:tyksen ovat vieläpä ah- ' olisi ollut, niin se olisi sortunut venäläisen sorto-
2176: taammassa merkityksessä lausuneet ainakin muu- vallan alle. Sitt-en ed. Haataja vielä pahoitteli
2177:  tamat oikeiston edustajat täällä silloin kun puna- sitä, että olen lausunut, että tämä eduskunta ei
2178:  kapinan jälkeen eduskunta kokoontui. Siis niin- olisi laillinen. Minä olen lausunut, että se ei ole
2179:  pian kuin mennään jyrkkiin ristiriitoihin, jyrk- laillinen, jollei siinä ole 200 edustajaa, mutta
2180:  kiin poikkeuksiin siitä mitä aikaisemmin on pää- myöskin sanonut, että tähän olisi pitänyt kutsua
2181:  tetty, astutaan siveellisesti vaaralliselle tielle. lisäksi varamiehet vaalilain ja valti·opäiväjärjes-
2182:  Silloin on jouduttu ulkopuolelle niitä siveellisiä tyksen mukaan. Mutta sitä ei ole tehty ja sen-
2183: -oikeuksia, jotka meillä on tämän eduskunnan tähden tämä eduskunta tämmöisenä vajanaisena
2184:  koossanitämis-een nykyisessä kokoonpanossaan, ei ole lallisena Suomen eduskuntana.
2185:  joskin meillä siinä suhteessa olisi laillinen
2186:  -oikeus.                                               Ed. J u u t i 1 a i n en: Minäkin pyysin puheen-4
2187:     Olen tehnyt tässä eräitä huomautuksia tämän       vuoroa  ed. Haatajan lausunnon johdo.sta. Ed.
2188:  :mietinnön johdosta. Lisäksi vii·taten siihen mitä Haatajalla on melkoinen taito vastustajansa sanoil-
2189:  asiasta maalaisliiton taholta on valiokunnan mie- la solmimis-een, mutta sanoilla solmimisella ei
2190:  tintöön liitetyssä vastalauseessa sekä eri lausun- maamme hallitusmu.otokysymystä ratkaista, eikä
2191:  ·lloissa·.lausuttu, ilmoitan yhtyväni kannattamaan sitä ratkaista tänään eikä huomenn•a
2192:                                                                                    1
2193:                                                                                             muutenkaan.
2194:  Mnottua ensimmäistä vasta lausetta,. jonka mu- Ei edes silloinkaan, vaikka / 4 kansamme eduskun-
2195:  kaa.n tämä lakiehdotus o~isi hylättävä.              nasta toisi tämän kuninkaan, se tule ratkaistuksi.
2196:   4G                                     Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
2197: 
2198: 
2199:    Hallitusmuoto tul-ee ra~kaistuksi vast·a silloin kuin        Ed. A 1 k i o: lVIinä pyysin puheenvuoroa vtu~­
2200:    kaikki kansanluokat yMeisesti päättävät ja sopi- tata:kseni muutamiin kohtiin .P.o. vapaaherra Wr~
2201:   vat, miten he itse itseään hallitsevat. Ja kun rau- d·en äJskeisessä lausunnOISsa. Hän lt,eki useita muis-
2202:    hanneuvottelut tul·evat, niin silloin on tilaisuus tutuksia vasta'lansettamme sekä minun ·ensim-
2203:    kansallamme astua kansojen ja vaUioitten jouk- mäistä lansuntoani vastaan. Ensinnäkin hän tah-
2204:   koon, jos kansamme sitä ennen ehtisi itse päättää, toi sanoa, ·että se tapa, jolla minä olin muistuttanut
2205:   mit.en se itseään ja valtakuntaansa hallitsee. J oUei hallitusmuodon 38 §:n käyttämistä vastaan kunin-
2206:    se ole päätöstään tällä tavalla tehnyt, on vaara., ka.a.n vaalin toimeen pa.nemiseksi, se oli 'Samasta
2207:   eNä se joutuu rauhankonferenssissä ,suurten val- hengestä lähtenyt, kuin millä venäläiset ovat Suo-
2208:   tojen sovittelun •esineeksi sitäkin suuremmalla men hallitusmuotoa viime aikoina käsitelleet.
2209:   syyllä, jos se on yksipuolisesti hallitustapansa jär- Asianlaita on kuitenkin seHain·en, .että 38 § ei ole
2210:   jestänyt. Kun -emme tiedä, milloin rauhanko-n- ollut v·oimassa koskaan Suomeen nähden, senjäl-
2211:    ferenssi voi tulla, olisi sen vuoksi kiirehdittävä sel- keen kun Suomi on RuotsiSita erotettu. Sitävastoin
2212:   laista hallitusmuodon rath~sua, joka kohotta.a ja on ollut voimassa hallitusmuoto erädltä osiltaan,.
2213:   oikeuttaa meidät kansakunta.in joukkoon.                  tähän päivään asti. Ja minä voin vakuuttaa, pitä-
2214:       Ed. Haa.taja luulee lmata.vansa vastaisella kan- väni tämän hallitusmuodon yhtä pyhänä ja kun-
2215:    nalla olevat vertaamalla niitä -punakapinoitsijoihin. nioit€ttavana kuin koskaan edustaja. vapa>aherra
2216:   Sitähän monarki:otii ovat liiarnkin pa.ljon jo tehneet, Wrede. Rinnastaminen siis ei oHut paikallaan ja
2217:   .ia on h~illä ollut siihen vapaus, vaikka hallituk- se kuulun siihen keskusteluta.paan, jota en olisi
2218:   sella on erikois•et valtuudet hillitä sentapaista kii- luullut hänen käyttävän. Edelleen piti ed. va-
2219:   hoitusta, jollaista moinen puhetapa on. Mutta paaherra Wre·de raskauttava.na asianha>ara.na :sen,
2220:    meidän toimistamme ei puolueetonta arvostelua että ed. Paasivuori täällä oli kanna:ttanut meidän
2221:   tuomiaineen sano minä eikä ed. Haataja.kaan. Siitä allekirjoittamaamme vasta lausetta. Ja minkä täh-
2222:   sanoo arvostelu tnleva.isuus ja minä hyvin ty;y- dm? Sen vuoksi vain, että ed. Paasivuori ou so-
2223:    nesti ja vapain mieiin alistuu puolu-eettoman tu- sialidemokraatti. Minun ti,etääkseni ei ed. Paasi-
2224:   levaisuuden arvosteltavaksi, .kuulunk'o :minä sii- vuorta ole syytetty mistään ja hän iSituu tfussä
2225:   hen joukkoon, jotka esiintyvät punakapinaa vas- eduskun:nassa siis kunniatllisena miehenä. Minä en
2226:   taavan vallankaappauksen ti<ellä vaibl niiden pidä oikeana., että sen painosiuksep jälkeen, minkä
2227:   joukkoon, jotka ovat ankkurina pitärueet ta:sapai- ed. Paasivuori varmaankin ·on pouoluetovtmeiH.aan
2228:   noa, pysyneet peria.atteessaa:n ja parla.meTI!ttarismin kestänyt koko viimetalvisen terrorismin aikana,
2229:   yleväliä tiellä. Toivon että ·ed. Haa:taja alistuu häntä tä:män oikeiston puol.elta alituiseen uäyki-
2230:   myös saman arvostelun alaiseksi.                          t.ään. Me emme ole bhtoneet lukea ed. vapaaherra
2231:       Ed. Ha.atajan huomautukseen, cliä tasavS:ltalai- \V redelle viaksi sitä, että häll'en ryhmässään nyt-
2232:   set ovat vähemmistössä, pyydään sanoa, että ne kin istuu edustaja, jonka j,sä,nmaallin-en kanta Suo-
2233:   ovat enemmistössä, kun .eduskunnan 'koko jäs-en- men kokonaisuuteen nähden on hänen omassa ryh-
2234:   määrä otetaan huomioon.                                 1 mässään asetettu hyvill'kin suuressa määrässä ky-
2235:       Sitten myöskin vielä, kun puh-eenvuoro on, pai-1 seenalaiseksi.
2236:   no.s~~n si~~' ett~ j~s !lYt n.n~et va~lit toi~een}~an­       Täällä kosketeltiin äsken myöskin ulkopolitiik-
2237:   taisun, mm so~ralu.>~It tulisivat p~enemmällä JOu-~· kaa, nimittäin meidän suhtautumistamme Saksaan.
2238:   kolla tän:ne, kmn mitä he kahden vuoden perästä Saksassa ovat nyt astunoot hallitukseen myöskin
2239:   voivat tulla. Nyt olisi entisen sosiaEdemokraatti- sosialidemokraatit ja keskusta. Se merkitsee epäi-
2240:   sen puolueen menettely tuoressa mnrstiss·a kaikil- 1emättä muutosta Saksan politiikassa ja se muu-
2241:   la kansalaisilla, joten varmaankin äänivaltaiset tos on senluontoinen, että ~sen pitää meillekin jota-
2242:   lähettäisivät nyt harkitsevia ja. edesvastuuntuntoi- kin tällä hetkellä opettaa. Minä olen Saksan ystä-
2243:   sia edustajia. Nyt voitaisiin auttaa kunnollisen, vä ja olen kaiken aikaa kamnattanut Suomen ja
2244:   teoistaan vastnunalais·en sosialistisen puoluoonsyn:- Saksan välisiä hyviä suhteita, ei ainoa.staan se11-
2245:   tymistä, jos annetia.isiin heidän tulla mukaan jul- vuoksi, että olen monta km-taa julkisesti tunnus-
2246: • kiseen valtiolliseen elämään. Mutta jos sosia- tanut sen, että Sa.ksa oli Europan valtioista ainoa, '
2247:    lismi painetaan maanalaiseksi, on se vaara, että joka hädän hetkellä astui auttamaan Suomea, va,an
2248:   se nousee siellä katk.eroitunoona ja hillittömänä myöskin ·sen.iohdosta, että Suomen ja Sak~an kult-
2249:   esiin ja sitä voi olla paljon vaikeampi sillroin saada tuurin välillä on niin tavat:toman suuri yht-enäi-
2250:   ohjatuksi parlamenttarismiin .ja SiOvinnolli&en työs- syys. Sitäpai~i taloudellinen yhteiselämä Sak-
2251:   ·kenwlyn tielle, kuin mitä nyt 'Olisi asianlaita. Tä- s·an .1a Suomen välillä on ollut ja tulee vastakin
2252:   mäkin asianhaa.ra on mieloestän:i yksi uu~iren vaa- ol-emaan 1mnri ja voima.kas. Kun on ollut pu.h,etta
2253:   lien suurimpia vaåtitiluksiil.                            yhteisen pohjan rakentamisesta Suomen ja Sak·
2254:                                      •
2255:                                           Suomen hallitusmuoto.                                        47
2256:                                              ---------            -----~-------------·
2257: 
2258: 
2259: 
2260: 
2261: sau tul,evaisuuden suunnitelmien välille, -olen minä nettaisiin sille pohjalle, ettei kansojen tarvitse·
2262: puolestani aina lausunut sen epäilyksen. että kes- -enää nyrkki pystyssä seisoa toinen toistaan vas-
2263: tävän yht.eisen pohjan rakentamiseksi ,ei_ riitä se, tassa .ia pel.iätä milloin toinen hyökkää. Tämä po-
2264: että meille otet-aan saksalainen kucingas, vaan litiikka sopii myöskin Suomelle ja se sellaisenaan
2265: varmempi ja lujempi yhteinen pohja löydetään velvoittaa Suomen kansaa, .ioka varsinaisesti, ak-
2266: senka:utta, jos Suomen ja Sa:ksan kansat pääsevät tiivisesti ei tähän saakka ole ottanut osaa Euroo-
2267: sellaiseen . vuorovaikuiukseen, että kummankin pan kamppailuun, koettamaan politiikkaansa joh-
2268: valtakunnan politiikka kansoj-en yhteisen johdon taa siihen, ettei Suomi millään tavalla olisi aihoona
2269:  avulla tähtää samaan päämäärään. On lausuttu jo siihen, että Euroopan politi:kan langat meidän
2270: epäilyksiä siitä, että nyt kun Saksassa vasemmisto tähtemme vielä enemmän sotkeentuvalt. Minun
2271: ja keskusta as:tuva.t myöskin hallitukseen, se vai- luullakseni tämä tällainen ulkopolitiikka sopii re-
2272: kuttaisi kylmentävästi Saksan .ia Suomen välisiin helliselle suomalaiselle .ia siitä sopii myös puhua
2273: suht-eisiin. Minä uskaHan uskoa, ett.ä näin ei tule eduskunnan puhujalavalta siitä syystä, että sitä
2274: ,ta-pahtuma-an. V aan että sinä hetkenä, jolloin esi- täytyy ymmärtää sekä eni:enten että keskusvalto-
2275: merkiksi Suomen hallitus .ia eduskunnan nykyinen j-en taholla. Me olemm-e pieni kansa, jolla minun
2276: monarkistinen ooemmistö julistaa, -että myöskin luullakseni tulee olemaan tärkeä tehtävä Euroo-
2277: Suomess-a nyt vaHaa pitävät ryhmäJt alistuvat neu- pan uudestimkentamisessa. Ja minä uskon, että
2278: votteluihin k a .n s ansa kanssa, keskinä.is,en luot- tämä tehtävä tulee täytetyksi jos tne saavutamme
2279: tamuksen avulla muodosrtaaksensa. maall-e 'hallitus- Euroopan politiikassa sen tilan, että m-eidät tun-
2280: muodon, varmasti tämä tu1oo vaikuttamaa'n niin nustetaan täydelleen puolueettomiksi. Minä uudis-
2281:  voimakka.asti nyt Saksassa vaikuttavaan asemaan tan, ettei se merkitse mitään suhte:den rikkomista
2282: astuneeseen vasemmistoon ja keskusta-an, että suh- Saksan kanssa, sillä ne suhteet eivät saata tulla
2283: teiden kylmentymisestä ei tarvitse olla -epäillystä- rikotuiksi sen kautta, jos Suom('J!sa rehellistä po-
2284: kään. Tämä -ei suinkaan merkit,se sitä, että me litiikkaa. harjoitetaan, sillä, niinkuin olen sanonut,
2285: kats-öisimme, että ne valtioma,hdit, jotka tähän ' meidän kiitollisuudenvelkamme Saksalle on niin
2286: saakka ovat ystävällisesti suhtauttuneei 8u10meen suuri, että kaikkien muiden valtioiden täytyy sen
2287: m. m. lähettämällä Suomeen saksalaisen sotajou- pyhyys tunnustaa.
2288: kon vapauttamaan Suomea, että tämä merkitsisi            Edustaja, vapaaherra Wrede vielä huomautti
2289:  Suomen kansallisen politiikan ja Saksan entisen siitä, että minä olisin kieltänyt tältä eduskunnalta
2290: johtavan politiikan välillä eroavaisuutta. Päin- laillis-en oikeuden säätää hallitusmuodon. Sitä
2291: vastoin! Kai'kki tämä tähtää siihen, että äärimäi- minä en ole tehnyt. Minä olen puhunut eduskun-
2292: s-estä oikeistosta äärimmäisimpään vas-emmistoon nan s i v e e ll i se s t ä oikeudesta ja se on ny-
2293: saakka, näiden kansojen suhteet sillä tavalla yh- kyisellä hetkellä siksi ratkaiseva tekijä sekin, että
2294: distetään, että tilapäiset politiikan käännökset se täytyy ottaa huomioon. Olemme tällä siis pyr-
2295: eivät tulisi sitä horjuttamaan. Kun minä väitän, kineet siihen. että kansan oikeus määrätä hallitus-
2296: että tasavaltainen hallitusmuoto Suomessa, joka muodostansa tunnustettaisiin. Me emme ole tah-
2297: tu]jsi nojaamaan kansan syviin riveihin., s-e halli- toneet eduskunnan monarkistista enemmistöä
2298: tusmuoto tulisi varmasti takaamaan Suomen ja syyttää yhtään muusta kuin epälo.iaalisuud-esta
2299: Saksan välillä lujan kestävän yhdyssiteen, kauaksi kansan pyhää tahtoa vastaan. Minulla on se usko,
2300: kantavan yhteistoiminnan valt~on, talouden .ia että sinä päivänä, jolloin tämä eduskunta vetoaa
2301: sivistystoiminnan alalla, niin minä luulen, että kansan ratkaisuun hallitusmuotokysymybessä,.
2302: sekä Suomes-sa että Saksassa ymmärretään täl- sinä päivä,nä nousee Suomessa uudella voimalla
2303: 1aista politiikkaa. aivan hyvin. Se ei perustu mi- taasen yhteinen kansallistunto. Kansa tuntee ol~c
2304: hinkään tilapäisiin otaksumisiin vaan realisiin to- vansa ta.a8€n asioissa mukana eikä enää syrjäy-
2305: siasioihin, joiden merkityksestä maailmanhistoria t-ettynä niinkuin tällä hetkellä. Me olemme kerta
2306: antaa aivan riittävän määrän selviä todistuksia.      kaikkiaan joutuneet tässä asiassa sellaiseen tilaan,
2307:     Tämäkin keskuSttelun kuluessa on lausuttu         että minä en näe siitä muuta keinoa pääsemiseen
2308: myöskin a.ll!-tuksia siitä, että Suomen olisi nykyään kuin .ioko uudet vaalit tai kansanäänestys; muuta
2309: koe"tettava pyrkiä puolueettomaan asemaan. Niin ratkaisua -ei ole. Senvuoksi uskallan kehottaa
2310: olisi tehtävä. Saksalaiset, voimakkaana kansana, eduskuntaa vielä kerran harkitsemaan, eikö sit~
2311: aivan varmasti ymmärtävät tämän pyrkimyksen, i.rnki·n ole, ennenkuin ratkaisevasti astutaan silie
2312: eiväitkä tahtone ollenkaan sitä tulkita siten, että monarkistiselle pohjalle, .iolla tällä kertaa ei ole
2313: se ol;si epälO'jaalisuutta Saksaa kohtaan. Nykyi- kansanenemmistön kanna.tus, ~ikö sitten'kin <>-i-e
2314: nen Stlksan hallitus on ottanut ohjelmaansa myös- tiiliä hetkellä syytä hieman harkita, eniienktT1n
2315: kin kanso.ien liiton rakentamisen. Sama Saksan sille tielle astutaan.
2316: hallitus pyrkii myöskin siihen, että rauha raken-       Yleiske&kustelu julistetaan päättyneeksi.
2317: 48                                      Lauvantl!lina 5 p. lokakuuta.
2318: 
2319: 
2320:    Puhemies: Ryhdytään lakiehdotuksen yk-                 samma framsl:ällda skäl. Och för att icke för-
2321: sityiskohtaiseen käsittelyyn.                             länga diskussionen skall jag icke härtill foga någ-
2322:    1 § hyväksytään keskustelutta sekä samoin jär-         ra nya sådan-a, ehuru det förslag, som stora utskot-
2323: jestänsä 2-13 § :t.                                       tet nu fra-mlägger, nog skuU.e föranleda sådana.
2324: 
2325:                            14 §.                             Ed. E r k k o: Viitaten perustuslakivaliokun-
2326:      Keskustelu:                                          nan mietintöön liitettyyn kDlmanteen vastalau-
2327:                                                           seeseen, pyytäisin ehdottaa, että eduskunta hyväk-
2328:    Ed. \\T r e d e: Beträffande denna paragraf bt'i·      syisi tämän pykälän 3 momentin siinä muodossa
2329: jag att få . förorda den lydelse paragrafen har i         kuin sillä on minun vastala,useessani.
2330: grundlagsutskottets betänkande. Jag är, såsom
2331: ja.g nämnt, beredd att gå tili det yttersta i med-           Ed. LD h i: Kannatan ed. Erkon tekemää eh-
2332: gifvanden. Att jag motsätter mig godkänna:nde1            dotusta. Miele-stäni jääpi vi·elä aivan riittävästi
2333: af denna paragra.f beror därpå, att det tillägg, som      takeita ettei harkitsematonta lainsäändäntöä tulla
2334: den fått, gör att d-en blifvit i vissa fall omöjlig att   harjoittamaan vaikka.pa yksinkertaisella äänten
2335: ti!lämpa., och en sådan lag-stiftning, som icke i         enemmistöllä eduskunta sitten hyväksyy uusien
2336: tillä.mpningen kan förverkligas, kan jag icke hel-        vaalien jälkeen lain, .iDnka kuningas on kieltäynyt
2337: ler vara med om.                                          vahvistamasta. Onhan valtiopäiväjärjestyksessä
2338:                                                           .io takeita jotta vähemmistö voipi lykätä jonkun
2339:    Ed. E s t 1 a n d € r: .Tag ber att få understöda      lakiehdotuksen yli vaalien. Voi olla tapauksia että
2340: frih€rre \Vr-edes förslag.                                jonkun uudistuksen aikaansaaminen vetää hyvin
2341:                .;                                         pitkän ajan vielä sittenkin, vaikkapa. tämä hyväk-
2342:      Keskustelu 14 §:stä julistetaan päättyneeksi.        syttäisiinkin siinä muodossa kuin ed. Erkko on eh-
2343:                                                           dottanut. Voi olla mahdollista että vähemmistö
2344:   Puhemies: Keskustelun kuluf*'sa on ed..                 ensin lykkää la.in yli vaalien. Seuraavana vaali-
2345: Wrede    oo.
2346:            Estlanderin kannattamana tässä kohden          kautena on eduskunta taas hyväksynyt, kuningas
2347: IJUoltanut TJ·erustuslakivaliokunnan ehdotusta.           kieltäytyy sitten vahvistamaata ja se jää taas yli
2348:                                                           vaalien. Eiköhän tuo ole jo siksi kylJsynyt silloin
2349:      S-elostus myönnetään oikeaksi.                       että yksinkertaisella ääntenenemmistöllä tavalli-
2350:                                                           sen lainsäädännön voipi päättää. Jos tämä pykä-
2351:      Äänestys ja päätös:                                  lä hyväksytään siinä muodossa kuin se on suuren
2352:                                                           valiokunnan mietinnössä, niin jokainen s-ellainen
2353:   Ktm tässä kohd€n hyväksyy suuren valiokun-              lainsäädäntö, jota kuningas kieltäytyy vahvista-
2354: nan ehdotuksen, äänestää ,jaa" jos ,ei" voithw            ma.sta, siirtyy sellaisten lakien joukkoon kuin
2355: on ed. Wreden ehdotus hyväksytty.                         m-eillä on voimassa perustuslaissa, että tarvitaan
2356:                                                           määräenemmistö. Midestäni juuri kansanvallan
2357:      Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitDlla·.              kannalta .ia eduskunnan oikeuden kannalta olisi
2358:                                                           välttämätöntä että tässä saataisiin edeR sellainen
2359:   P u h e m i e s: 14 § on siis hyväksytty suuren         korjaus kuin -eJ. Erkko on ehilottanut.
2360: valiokunnan ehdotuksen mukaan.
2361:                                                            Ed. Wrede: Gällde det nu att få till stånd
2362:    15-37 §:t hyvä.ksytään jär.iest.änsä keskustr-       en regeringsform, sådan man hälst ville hafva den,
2363: lutta.                                                  skulle jag utan hetänkand·e förena mig om herr
2364:                                                         Estland·ers förslag. Det lider intet tvifvel att 38 §
2365:                           38 §.                         i den gestalt den nu föreli_gger står i viss mån i
2366:   Keskustelu:                                           strid med den monarkiska principen; det kan t. o.
2367:                                                         m. ifrågasättas, huruvida man icke _genom att
2368:    Ed. E s t 1 a n d e r: J ag har icke velat reservera godkänna paragrafen i d·enna formulering- äfven-
2369: mig i flere punkter än ja.g funnit alldeles nödvän- tyrar det ändamål, som i ingressen till detta lag-
2370: digt, ehuru jag väl skulle anse åtskilliga ändrings- förslag betecknas som ett af detsammas syfte,
2371: förslag- därutöfv·er vara af vikt. N u önska.r jag nämligen att tillförsäkra regeringsmakten nödig
2372: icke heller upptaga min reservation annat än be- kraft och fasthet. Men med afs.eende å de omsiän-
2373: träffande de allra viktig-aste lagrum, som den be- digheter jag i dag på förmiddagen an förde och den
2374: rör. J ag kan emellertid icke und-erlåta att ifråga stora vikt det ligger därpå att detta lag-förslag
2375: om 38 § förorda. reservationen n:o II på de i den-- , verkligen blir lag- , anser jag mig kunna godkänna
2376:                                                Suomen hallitusmuoto.                                           49
2377: 
2378: 
2379:    paragrafen, m~n endast under föt;Itsätt~ing att              Aänestyksessä a;nnetaan 67 jaa-ääntä ja 34 ei-
2380:  -3 mo'm. förbhr oförändradt. Enhgt mm tanke                 ääntä; eduskunta on sii& päättänyt hyväksyä suu-
2381:  .är detta en af de allra viktigaste bestämningarna          r-en valiokunnan ehdotuksen .
2382:   i paragrafen att för la.gens träda~tde i kraft utan
2383: ~anktion då den godänts af landtdagen efter nyval,             39-54 § :t hyväksytään järjestänsä keskuste-
2384:   fordras 2/:~ pluralitet. Thltta utgör, tror ja,g, pra·k-   lutta.
2385: . tiskt taget en starkare garanti än mop:arkens rätt
2386:  <att vägra sanktion. Om nu herr Erkkos förslag                                      55 §.
2387:                                                                Keskustelu:
2388:   .skulle godkännas. innebure detta. att landtdagen
2389:   med enkel pluralitet skulle kunna väsentligt redu-            Ed. E s t 1 a n d e r: Beträffande moment 3 i
2390: ·cera en så viktig fömtsättning för landets själv-           dtmna paragraf ber .iag att få förorda den lydelse,
2391:  .bestånd som dcss försvar, .ia att landtdagen kunde         som moment-st har i andra reservationen. Det stad-
2392:    med enkel pluralitet afskaffa allt försvar för lan-       gande, som ingår i detta moment, jämte anara
2393:  <let hvilket aUs icke är otänkbart, då socialisterna        stadganden i denna regeringsform, som hafva af-
2394:    ko~;ma in i landtdag-en och agrarerna förena sig          seende å den svenska mindretalsbefolkningens i
2395:    med dem. Mot detta skulle intet ruedel gifvas, då         Finland rätt, har icke i propositionen och icke hel-
2396:    konungens sanktionsrätt i detta fall icke vore            ler i betänkandet erhållit en affattning, som kan
2397:  . 0 villkorlig. Däremot kan man tä.nka sig, om det
2398:                                                              tillfredsställa dem, hvilka dessa stadganden när-
2399:    efter nyval fordras 2 /a pluralitet för att sådant        mast röra. Då regeringsformen behandlades se-
2400:    förslag skall blifva lag utan sanktion, att det all-      nast här i landtdagen uttalades detta å svenska
2401:  iid skall finna:s 1/R af landtdag-ens medlemmar,            la.ndtdagsgruppens vägnar och jag ber att nu få
2402:   som äro beredda att mot•ätta sig dylika fördärf-           upprepa detsamma. På grund af förhållandena
2403:    liga förslag. J ag vågar hoppas att herr Erkkos           vill jag dock nu lika litet som senast framställa
2404:    förslag icke skall a.f landtdagen godkännas.              annat. förslag- än det, som i regeringens ursprung-
2405:                                                              Jiga proposition ingår, och .iag ber därför att här
2406:    Keskustelu 38 § :.stä julistetaan päattyneeksi.           fä uppptaga andra reservationen.
2407: 
2408:   · Puhemies: Keskustelun aikana on ed. Est-                   Ed. Colliand-er:          Jag ber att få förena
2409: lander puoltanut pykälää hyväksyttäväksi toisen              mig m-ed herr Estlander.
2410: vastalauseen mukaan. Tätä ehdotusta ei ole kan-
2411: natettu. Ed. Erkko o~ ed. Lohen kannattamana                   Ed. T å g: Afstår.
2412: puoltanut pykälän hyväksymistä kolmannen vac;-
2413: talause-en mukaan. Kutsun •tätä ehdotusta ed ..                Keskustelu 55 § :stä julistetaan päättyneeksi.
2414: Erkon ehdotukseksi.
2415:                                                                Puhe m ies: Keskustelun kuluessa on ed.
2416:    Onko selostus oikea?                                      Estlander -ed. Collianderin kannattamana ehdot-
2417:                                                              tanut, että 3 :s momentti hyväksyttäisiin toisen
2418:                                                              vastalauseen mukaan.
2419:    Ed. E r k k o: Minä pyydän huomauttaå, että
2420:  minun ehdotukseni tarkoirttaa ainoastaan pykälän              Selontekq .myönnetään oik-eaksi.
2421:  3:tta momcnttia. Ehdotan, että 3 momentti hy-
2422:  väksyttäisiin minun vasta.lau'Seeni mukaan.                   Xänestys ja päätös:
2423: 
2424:     P u h e m i e s: Selostus oikaistaan siis siten,           Ken hyväksyy suuren validkunnan ehdotuksen,
2425:  että ed. Erkko puoltaa 3 momentin hyväksymistä              äänestää ,jaa" .ios ,ei" voittaa, on ed. Estlanderin
2426:  kolmann-en .Jastalauseen mukaa,n, mutta pykälän             ehdotus hyväksytty.
2427:  muuten suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
2428:                                                                Aänestyksessä ovat jaa-äänet voito11a; edus-
2429:    Selonteko myönnetään oikeaksi.                            kunta on siis päättänyt hyväksyä pykälän suuren
2430:                                                              valiokunnan ehdotuksen mukaan.
2431:    Äänestys ja päätös :
2432:                                                                  § :t 56-81 hyväksytään järjestänsä kesknste-
2433:    Ken tähän pykälään nähden hyväksyy suuren                 'lntta.
2434:  valiokunnan ehdotuksen äänestää ,jaa", jos ,ei"                82 § hyväksytään suuren valiokunnan ehdotuk-
2435:  voittaaa., on ed. Erkon ehdotus hyväksytty.                  sen mukaan.
2436:                                                                                                            7
2437: 50                                        Lauvantaina 5 p. lokakuuta.
2438: 
2439: 
2440:   §:t 83-90 sekä lain nimike ja alkulause hyväk-                Xänestys ja päätös:
2441: sytään niinikään .iär.iestänsä keskustelut-ta.
2442:                                                      Ken hyväksyy puheenaolevan lakiehdotuksen
2443:                                                           i
2444:                                                   sellaisena kun.se toisessa käsittelyssä on päätetty
2445:   P u h e m i e s: Nyt on vielä tilaisuus tehdä i äänestää ,jaa' .ios ,ei" voittaa on ed. Alkion ehdo-
2446: koko lakiehdotusta koskevia ehdotuksia.           tus hyvä-ksytty.
2447: 
2448:      Keskustelu:                                                 Äänestyksessä annetaan 66 jaa- .ia 34 ei-ääntä.
2449:                                                               Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä puheena-
2450:                                                               olevan lakiehdotuksen s-ellaisena, kuin se toisessa
2451:      Ed. Alkio: Ensimäisen vastalauseen m'.lkai-              käsittelyssä on päätetty. Kun suuren valiokunnan
2452: .~~~ti ja niiden lausuntojoen per.usteella, joita. mei-       ehdotus on muuttamattomana hyvälisytt.y, juliste-
2453: , dä]J. ryhmän puolelta täällä on esitetty, pyydän            taan toinen krusittely päättyneeksi.
2454: ehdottaa että lakiehdotus hylätään.
2455: 
2456:    Ed. J u u tila i ne n: Pyydän saada kannat-                  Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina k:lo 2:
2457:  taa ed. Alkion tekemää ehdotusb.                             päivä.llä.
2458: 
2459:      Keskustelu julistetaan päättymeksi.
2460:                                                                 Täysi-istunto päättyy k:lo 9,5 i. p.
2461:    Puhemies Keskustelun aikana on ed.
2462: Alkil(} -ed. J uutilaisen kannattamana ehdoi:ta1nut
2463: että lakiehdotus hylättäisiin.                                                        Pöytälkir.ian vakuudeksi:
2464:      Selonteko myönnetään oike;_,ksi.                                                      Eino J. Ahla.
2465:                                                                                                           '
2466: 
2467: 
2468: 
2469: 
2470:                                  8. Tiistaina 8 p. lokakuuta
2471:                                               k :lo 2 päivällli.
2472: 
2473:                     Päi väjäl'jestys.                    tinnössä n :o 1 ja suuren valiokunnan mi-etinnössä
2474:                                                   Siv.   n:o 1, esitellään k o 1m a n teen käsi t te-
2475: I 1m o i t u k s i a:                                    lyyn.                                                    .·
2476:                                                             P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiasta keskus-
2477:              Kolmas        k~isittely:                   telua, jossa kai<kki a.siaa koskevat chdotuks-eit ovat
2478:                                                          tehtävät. Sitten tehdään lippuäänrestyksellä pää-
2479:    1) Ehdotus laiksi edustajapalkkiosta Y.               tös perustusla;kivaliolmnnan mietinnön sivulla 2
2480: 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä ....... .       51    olevasta ehdotuksesta, että laJ,iehdotus käsitellään
2481:    A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mie-          siinä .iärjestyk.&essä, kun Valtiopäiväjärjestyksen
2482: tintö n :o 1; perustuslakivaliokunnan mie-               60 § :n 2 momentissa on sääd·eHy s. o. kiir-eelli-
2483: tintö n :o 1; hallituksen esitys n :o 2.                 senä. Jos mainittu ehdotus hyväksytään toimite-
2484:    2) Ehdotus Suomrn Hallitusmuodoksi ..           52    taan lippuäänestys lakiflhdotuks·en hyväksymi-
2485:    A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mie-          sestä tai sen hylkäämisestä. Mutta ell-ei kiireelli-
2486: tintö n:o 2; perustuslakivaliokunnan mie-                ·seksi julistamista tapahdu, äänestetään siitä, onko
2487: tintö n:o 2; hallituksen esitys n:o 1.                   lakiehdotus hyväksyttävä jätettäväksi l-epäämään
2488:                                                          ensimäisiin uusiflll vaalien jälkeen kokoontuviin
2489:                    Esitellään:                           valtiopäiviin, vaiko hyljättävä.
2490: 
2491:   3) · Hallituks·en kirjelmä koskeva lm-                   Tämä käs·ittely.iärjestys hyväksytään.
2492: ninkaanvaalia .... ' ................... .
2493:                                                             Kun kukaan ei halua käyttää puheenvuoroa ju-
2494:                                                          listetaan keskustelu päättyneeksi.
2495: 
2496:   Nimenhuudossa merkitään kaikki edustajat saa-            P u he m i € s: Nyt toimitetaan lippuään-estys
2497: puvilla oleviksi.                                        perustuslakivaliokunnan mietinnössä sivulla 2
2498:                                                          olevasta asian kiire-elliseksi julistamista koske-
2499:                                                          vasta ponnesta.
2500:                     Hmoitusasiat:
2501:                                                            Sihteeri lukee ä.änestysesityksen, joka hyväk-
2502:   P u he m i e s: Ilmoitetaan, että ed. Akesson          sytään.
2503: on näyttänyt puh~mieheUe a.sianmukaisesti tar-
2504: kastetun valtakirjan.                                      Xänestys ja päätös:
2505: 
2506:                                                             Ken hyväksyy puhoonaolevan .ehdotuksen asian
2507:                                                          kiireelliseksi julistamisesta ään€stää ,jaa"; kfln ei
2508:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:               sitä hyväksy äänestää ,ei"; jos vähintäin 5/11 an-
2509:                                                          netuista äänistä kannattaa mainittua ehdotusta on
2510: 1) Ehdotuksen laiksi edustajapalkkiosta vuoden           se hyväksytty, mutta muuten on ehdotus hyljätty.
2511:        1918 ylimääräisillä valtiopäivillä
2512:                                                             Äänest:vks>essä ann€taan 104 ,jaa"- ja 3 ,ei"-
2513: sisältävä hallituksen esitys n:o 2, jota on valmis-      ääntä. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä
2514: televasti käsitelty perustuslakivaliokunnan mie-         p.ernstuslakivaliokunna.n flhdotuksen, että 1akieh-
2515: '
2516:     5\l                                          'T'iistaina 8 p. lokakuuta.
2517: 
2518: 
2519:     dotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n         i>esta. ,! ,)ko uusi hallitusmuoto saat-etaan nyt lo-
2520:     2 momentissa sää.dety.ssä järjestyksessä, se on kii-        pulliseell suotui.saan päätökseen tai asia jälleen
2521:     r~ellisenä.                                                 siirtyy s. o. tällä hetk-ellä raukeaa, niin eduskunta,
2522:                                                                 .ionka asia on hallitsijan vaalin toimittaminen,
2523:       Puhemies: Nyt on toimitettava lippuäänes-                 epäil·emättä ryhtyy sitä suorittamaan. Kysymys
2524:     tys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämi-             on ainoastaan siitä, suoritetaanko vaali uuden ny-
2525:     sestä.                                                      kyaikaisen hallitusmuodon vai 1772 vuoden halli-
2526:                                                                 tusmuodon 38 §:n nojaJla. (Ed. Paasivuori: Se
2527:           Åänestys ja pijätös:                                  on vallankaappaus.) Kumpikin menettely on yhtä
2528:                                                                 laillinen. Mutta kaikki oJemme siitä yhtä mieltä,
2529:        Joka hyväksyy lakiehdotuksen sellaisena kuin             että meidän vanha 1772 vuoden hallitusmuotomme
2530:     se on toisessa käsittelyssä päätetty, äänestää              kaipaa mon·essa suhteessa uudistusta ja sen vuoksi
2531:     ,iaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos             olisi tärkeää, nyt kun lähdemme uudelle taipa-
2532:     vähintään 2 / 3 annetuish äänistä on ,jaa" -ääniä,          le-elle, saada valtakunnan rakennuksen runko
2533:     on lakiehdotus hyväksytty, muut•sn se on hylätty.           uudistetuksi ja korjatuksi nykyajan vaatimust-en
2534:                                                                 mukaan. Senvuoksi on suuresti val:tettava, jos
2535:        Äänestyksessä annetaan 107 ,jaa"- ja 1 ,ei"-             tämä asia jää suorittamRtta ja meidän täytyy
2536:     ääni. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä la-              ecl·cllcen -elää ja toimin tum1 vanhan rakennuksen
2537:     kiehdotuksen, sellaisena kuin se toisessa käsitte-          ;: llO.la~:Ell.
2538:     lyssä on päätetty.                                              Monarkian kannattajien piirissä on- ollut eri
2539:                                                                .mieliä siitä, oliko tämän uuden esityksen antami-
2540:           Asia on loppuun käsitelty.                             nen hyödylEnen ja hallitusta on moitittu siitä,
2541:                                                                 että se on tähän uuteen yritykseen ryhtynyt. Toi-
2542:              2) Elidotuksen Suomen Hallitusmuodoksi             ·selta puolen on monarkian kannattajien piirissä
2543:                                                                  ollut toisenlaincnkin mi·elipide vallalla ja sitä
2544:     sisä lts vä HallitukS€n esitys n :o 1, jota valmis-          mieltä on myös hallituskin ollut. Hallitus on kat-
2545:     te~f'vasti   on käsitelty perustuslakivaliokunnan            sonut velvollisuudekseen yielä kerran tehdä yri-
2546:     m idinnössä n :o 2 ja ·suuren valiokunnan niietin-           tyksen antaa eduskunnalle tilaisuus uudestaan
2547:     nö:::sä n :o 2, ·esitellään k o 1 m a n teen käsi t-         harkita asiaa. Hallitus on tietysti alusta alkaen
2548:     t e 1 y y n.                                                 ottanut lukuun sen mahdollisuuden, että uusikaan
2549:                                                                  yritys ei v-eisi toivottuun tuloks{en, vaan että ky-
2550:        P u he m i e s: Ens:n sallitaan asiasta keskus-           symys tälläkin kertaa raukeisi, mutta hallituksen
2551:     tdea, .icssa kaikki asiata koskevat ehdotukset ovat          m:elestä ei suurempia haittoja siitä ole seurauk-
2552:     trhhvä1.. Sitten tehdään liT>nuäänestyl\sellä näätös         sena. Ainoa haitta on se, että asia on ·lykkäänty-
2553:     perustrs 1aki va 1iokunnan ehdotuksesta sivulla 26,          nyt viikon eteenpäin ja asia on kyllä kiireellinen.
2554:     dtä ld-iehdotus käsitellään siinä .iär.iestyks·essä          mutta ei se ole niin kiireellinen, että se yhdestä
2555:     ku:n valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa             viikosta riippu:si. Hallituksen .ia eduskunnan
2556:     on sääd·ett:v. :ooe on kiireellisenä. Jos mainittu eh-       enemmistön puolelta on tehty, mitä on suinkin
2557:     dolus bvväksytään, t-oimitetaan lippuäänestys                voitu yksimielisyyden aikaansaamiseksi .ia meidän
2558:     lR kiehdoh kS€n hyväksymisestä tai hylkäämi-
2559:                   1                                              vikamme ei ole, ellei siinä onnistuta.
2560:     Be!'h; mutb ell-ei kiireelliseksi julistamista ta-              Maalaisliiton edustajat ovat edelleen a·settunoot
2561:     T>~hilu, fi'in-oBt.etään siitä, onko laki-ehdotus hyväk-   , vastustamaan uuden hallitusmuodon hyväksy-
2562:     sytt1ivä jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien           mistä näillä valtiopäivillä ja kun heitä on enem-
2563:     vna 1ien jä'keen kokoontuviin valtiopäiviin vaikö            män kuin 1 / 11 eduskunnan jäsenistä, niin on heillä
2564:     hy'ättävä.                                                   mahdollisuus saada estetyksi asian julistaminen
2565:                                                                  kiireel 1iseksi ja siten myöskin saada asia näillä
2566:           Tämä menettely hyväksytään.                            valtiopäivillä raukeamaan. Maalaisliittolaiset mi-
2567:                                                                  nun nähdäkseni unohtavat ja jättävät noudatta-
2568:           Keskustelu:                                            matta tässä asiassa sitä valtiollisessa, niinkuin
2569:                                                                  usein muussakin, elämiissä välttnmsti;ntä vaati-
2570:        Senanttori Paasikivi: Eduskunnan on nyt                   musta, että jokaisen puolueen, vieläpä yksityisen-
2571:     toisf:'n kerran ryhdyttävä päättämään kysymystii             kin kansalaisen täytyy tulosten saavuttamiseksi
2572:     'Fde::ta halHusmuodosta Suomell-e. Päätös, minkä             olla valmis tinkimään vaatimuksistaan ja ihan-
2573:     eduskunta nyt tulee t-ek-emään, ei tule vaikutta-           teistaan. Sovittelu, kompromissi on va 1tiollisessa
2574:     maan kysymykseen kuninkaanvaalin toimittRmi-                 elämässä välttämätön, jos halutaan jotain aikaan-
2575:                                             Suomen hallitusmuoto.
2576: 
2577: 
2578:   .saada. Senhän me ol€mme tämäln uudenkin edus- män esilläol-evan ehdotuksen johdosta saata enään.
2579:   kunnan 10-vuotisen toiminnan aikana monasti esiintuoda.                                                    .
2580:   huomanneet. Me monarkian puolustajat olemme                Tasavallan puolustajat, maalaisliiton edusta,jat
2581:   tässä asiassa äärimmäisiin ra.ioihin asti noudatta- ovat ilmoittaneet, etteivät he katso voivansa luo-
2582:   neet tämän kompromissin, sovitieluu periaatetta. pua periaatteistaan ja yhtyä kannattamaan esillä-
2583:   Me olemme menneet pitkälle myöunytyksissämme, o1evaa monarkistista hallitusmuotoa. Mutta itse
2584:   pitemmälle kuin moni meidän joukostamme kat- asiassa he minun nähdäkseni panevat hyvin pit-
2585:   soisi hyödylliseksi. Oikeutettuja muistutuksia ei källe meneviä vaatimuksia toisen katsantokannan,
2586:   minun nähdäkseni demokratiankaan kannalta voi- tois-en ajatuksen kanna tt.ajille. He vaativat kan-
2587:   tane nyt esillä olevaa lakiehdotusta vastaan t-ehdä sanäänestystä .sekä että hallitusmuoto on raken-.
2588:   .siinä muodossa, missä se nyf meidän edessämme nettava sen periaatteEn pohjalle, joka tHssä kan-·
2589:   on. Ne muistutukset, joita tasavaltalaiselta maa- sanäänestyksessä saa enemmistön, vaikkapa tuo
2590:   laisliittolaiselta taholta ensimäisessä vastalau- enemmistö olisi kuinka pieni tahansa. Katso-
2591:   seessa esiin tuodaan, ovat niin vähäiset, .että ne bamme muutamia tosiasioita, jotka mielestäni
2592:   eivät voi oikeuttaa kaatamaan niin tärkeää asiaa valaisevat tätä kysymystä. Asema maassa on
2593:   kuin nyt on esillä, mikäli nämä muistutukset kos- tällä hetkellä sellainen, että suomalainen puolue
2594:   kevat tämän lakiehdotuksen sisältöä. Eräät näistä ia ruotsalainen puolue jotenkin kokonaisuudes-
2595:   muistutuksista eivät o1e missä.än yhteydessä mo- saa.n kannattavat monarkistista hallitusmuotoa.
2596:   narkian tai tasavallan periaatteiden kanssa. Sel- Samoin suuri osa, sanokaamme puolet, nuorsuo-
2597:   laisia <>vat säännöks·et ulkovaltojen kanssa tehty- malaisista, ja toinenkin puoli nuorsuomalaista
2598:   jen sopimusten vahvistamisesta, määräy.s saavu- puoluetta on isänmaan yhteisen asian vuoksi val~
2599:   tettujen oikeuksien turvaamisesta, joka viimeksi- mis lojaalisesti alistumaan monarkistisen hallitug.,
2600:   mainittu säännös on sanasta sanaan samanlainen muodon •Säätämiseen. Minulla ei ole ollut käsillä
2601:   kuin vastaava säännös maalaisliittolaisten hyväk- .numeroita viimeisistä vaaleista, mutta minuUa. oli
2602:   symässä tasavaltalaisessa hallitusmuodossa ja käsillä numerot vuoden 1916 vaalista, joka kyllä
2603:   joka on tärkeä maanviljelijäin oikeuksien suo- oli ei-"sosialisteille n. s. porvarillisille ryhmille
2604:   jaksi; sellaisia ovat kysymykset· valtiDl1 raha- epä-edullinen, siinä vaalissa kun sosialistit saivat
2605:   asiain järjestämisestä ja n. s. kielipykälät. Kaikki 103 edustajaa. Näissä vaaleissa teki monarkian
2606:   nämä ovat kysymyksiä, jotka esiintyvät yhtä hy- kannatta.iain äänimäärä noin 300,000, tarkemmin
2607:   vin ·tasavaltalaisen kuin monarkisen haliitusmuo- 284,000 sen mukaan laskettuna kuin tässä lausuin.
2608:   don yhteydessä ·eikä niiden johdosta senvuoksi Toisella puol-en olivat porvar-illiset tasavaltalaiset,
2609:   voida kohdistaa muistutuksia monarkistista halli- maalaisliittolaiset ja kristillinen työväenliitto ja,
2610:   tusmuotoa vastaan. Ja pieniä ovat minun ymmär- ·sanokaamme siis, puolet nuorsuomalaisista, yh-
2611:   tääkseni myöskin muut muistutukset, jotka ensi- teensä 135,000 ääntä, ja ilman nuorsuomalaisia
2612:   mäisessä vastalauseessa ovat tehdyt, lukuunotta- 85,000 ääntä .. Tähän tulevat sitte lisäksi 376,000
2613:   matta kysymystä kuninkaan veto-oikeudesta. •sosialistia. Nämä 376,000 sosialistia ovat tasa-
2614:   Mutta tässä kysymyks·essä, niinkuin useissa muis- valtalaisuud-en varsinainen perustus maassa. Il-
2615: ' sakin, tässä mainitsemissani kysymyksi.ssä on ma.n niitä tasavaltalaisuus ei tällä hetkellä näh-
2616:    eduskunnan enemmistön taholta m2nty niin pit- däkseni merkitsisi meillä paljoa. Jos nyt sosia-
2617:   källe myönnytyksissä, että kohtuU>lliset aiheet listeista esimerkiksi puolet ovat tehneet' itsensä
2618:    muistutuksiin pitäisivät olla. poistetut. Eikä niin ' syypäiksi viimetalviseen kapinaan, niin tasaval-
2619:   ollen mielestäni voikaan väittää, ettei myöskään talaisten kannatus sosialistien avullakin nousisi
2620:   demokratia, kansanvaltaisuus jos sillä ei käsit-etä siis jotakuinkin yhtä suureksi kuin monarkian
2621:   yltiösosialistien kansankomisariaattia, nyt esillä- kannattajain, -ehkäpä se voisi jäädä vähän alle. --
2622:    olevan hallitusmuotoehdotuksen puitteissa, jos se Tasavaltalaiset kysyvät kait minulta: Miksi ette
2623:   tulisi laiksi, voisi vapaasti kehittyä, mikäli sillä sitte pääJstä kansanäänestykseen, ehkä monarkis-
2624:    on kansan ja eduskunnan keskuudessa kannatusta. • 'tinen ajatus siinä voittaa: Olen jo ennen lausunut.
2625:   Parlamenttaarinen hallitustapa, mikäli eduskunta että, jos tuo äänestys voitaisiin panna toimeen
2626:    puoluerikkinäisyydeltään kyK-enee sitä toteutta- niiden kesken, jotka viime talven tapauksissa
2627:    maan, - mikä kylläkin voi olla ky.seenalaista, -- esiintyivät ja seis"oivat laillisen yhteiskuntajär-
2628:   tulisi toteutetuksi .ia eduskunnan vaikutusvalta jestyksen kannatta.iina, niin minulla ei olisi mi-
2629:    asiain kulkuun olisi täy.sin taattu. Mistään har- tään sitä vastaan. Sanotaan kuitenkin, että sos.ia-
2630:    vainvallasta, jota tällä tahdottaisiin tukea, t>i sen- Iistit kuuluvat myöskin Suom-en kansaan, niillä
2631:    vuoksi sa:1ta oikeudella .ia kohtuudella puhua. To- on myös oikeus ·sanoa sanansa tästä asiasta. So-
2632:    dellista syytä sellaiseen ei minun nähdäkseni tä- sialistit kuuluvat kyllä Suomen kansaan ja heilW
2633:                                           'fiistain_a 8 p. lokakuuta.
2634: 
2635: 
2636: tulee myös olla jälleen oikeus saada edustajansa .ia ajattelevien .ia laillista yhtei!Sknntajärj.esty.stä
2637: tänne osaa ottama.an maan yhteisten asiain käsitte- ptiolustan-eiden .ia kannattavien kansalaisten
2638: lyyn .. Miutta sen jälkeen mitä viime talvena ta- ~ enemmistön mielipide on oleva ratkaiseva maan
2639: pa.htui täytyy mcidä katsoa että nyt, niinkuin asioissa. Suurin piirtein ,katsoen muodostavat
2640: monasti täällä on siitä ollut puhe, on ei ainoastaan : nämät kansan vaiistuneet ja ymmärtävät, ,nämät
2641: laillinen vaan myös siveellinen oikeus, vieläpä i lailli,sta järjestystä kannattavat kansalaiset ne
2642: velvollisuus järjestää maan tärkeimmät &siat heitä : kansankerrokset, joiden edustajat tässä huoneessa
2643: kuulematta. Tästä asiasta on paljon puhuttu, enkä nyt istuvat. Ei ole -epäilemistä '&iitä, että näiden
2644: minähän tahdo siihen· sen pitemmältä kosketdla, kansankerrosten enemmistö on monarkian puo-
2645: mutta minä pyydän kuitenkin saada esiintuoda lella. Sen ovat äänestykset täällä o:;oittaneet ja
2646: vielä erään uud€n huomautuks·en.                          Sf'n osoiJ:tavat myös nuo edellämainitsemani vaa-
2647:     Eräs meidän sosialidemokraattiemme huoma- linumerot. (Vasemmalta: Vanhat!) - Minulla
2648: tuimpia miehiä, herra Väinö Tanner, on eräässä ·valitettavasti ei ole ollut 1917 vuoden vaalinume-
2649: haa,stattclussa Ruotsissa äskettäin sanomalehtien roita, mutta ne eivät epäilemäWi anna mitään
2650: mukaan va.kuuttanut, että viimetalvisiin kauhei- muuta kuvaa kuin 1916 vuoden num-erot ja ne
2651: siin rikoksiin, kåpinaan osa.aottaneista vain 2 % numerot, jotka ovat vaaleissa aikaisemmilta vuo-
2652: oli syyllisiä, mutta muut 98 % olivat harhaan.ioh- • silta esiintyneet. - Kun nyt ei voida säätää: vali-
2653: dettuja. Tämä voi olla ja epiilllemäHä onki'n oikea : tettavasti 'valtakunnall-e yhdellä k·ertaa kahta
2654: Yäite. Mutta mikä murhaava arvost1elu koko puo- : hallitusmuotoa, sekä monarJri.sta että tasaval-
2655: lueesta sisältyykään näihin herra Tannerin sanoi--~ taista, vaan on tyydyttävä yhteen, niin on yh-
2656: hin ja miten mus€rtava tuomio koko siitä d·emokra- teensovitus, kompromissi välttämätön, ja. minun
2657:                                                          1
2658: 
2659: 
2660: 
2661: 
2662: tiasta, koko siitä kansanvallasta, mikä ilmaantui nähdäkseni oikeus ja. kohtuus ja järkevä menet-
2663:                                                         1
2664: 
2665: 
2666: 
2667: meidän maamme sosialismissa! 2 % on voinut vie- tely vaatii, että tämä kompromissi tehdään -enem-
2668: koitella, harhaanjohtaa kaikki muut täysillä val- mistön kannattaman s. o. monarkisen hallitus-
2669: tiollisilla ja kansalaisoikeuksilla varustetut kansa- muodon pohjalla ja -että tasavaltalaisten vaati-
2670: laiset. .Ta minun täytyy sanoa vielä, että näidenkö muksia otetaan huomioon muodostamaila laki ja
2671:  käsiin meidän on jätt>ttävä ja näi&enkö päätöksen s.en erityiset säännökset, mikäli ·Re suinkin on
2672: varaan meid1ln on nyt asia luovutettava. Jos minä mahdollista, h€idän toiveitaan ja. vaatimuksiaan
2673: olisin herra Väinö Tannerin sijassa, niin minä sa- huomioonottaen. Mutta juuri niin on nyt esillä-
2674:  noisin: ,Suomen tiilhän astinen sosialistinen 1iik•e on olevassa asiassa ja esilläolevassa, ehdotuksessa
2675: tehnyt tä.yclellist>n 1haaksirikon. YElTattomadi suu- ; tt>hty: Siinä on kof\tettn menetellä näin ihan
2676:  rin osa.. milt2i koko puolue on väärän kiihoituksen · itärimmäiseen rajaan asti ja sen vuoksi se minun
2677: kautta kasvatettu sellaisebsi, että he itse eivät oh~ . nähdäkseni on o:'k.ealla pohjalla; se on se ehdotus,
2678: kyenneet arvost€l€maan asioita, -ei ·edes ymmärtä- .ionka nyt pitäisi luonnollisena tulla perillevie-
2679:  mään rikosta. Me ti€tysti vaadimme osuutemme r1yksi. S€n vuoksi vastaa tämä ehdotus minun
2680:                                                          1
2681: 
2682: 
2683:  vaikutusvallasta maan asioiden hoitoon, mutta nähdäks·eni oikeuden ja parlamenttaarist>n elämän
2684:  meidän täytyy nyt alka:a alusta, aivan alusta: vaatimuksia, t>nkä saata nähdä muuta kuin, että
2685:  meidän täytyy kasvattaa joukkomme aivan toi- tämä -ehdotus voi vaatia kaikkien tyynesti ja jär-
2686: oolle pohjalle. Se vie a·ikaa ennenlmin heistä saa- kt>västi a.iattel€vien kannatuksen, katseli asiaa
2687: daan .iälleen .iärlwviä .ia ajatt-2levia kansalaisia. miltä kannalta tahansa.
2688: N :vt on meitä Suomessa vain kourallinen järkeviä,            Minä toivon siis viim-eiseen a.sti, että myös maa-
2689:  a.iatt.devia sosialisteja, joiden merkitys, pääluvun laisliittolais€t katsovat asiaksensa vaikuttaa sii-
2690:  ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteen hen, että esilläoleva hallitusmuotoehdotus nyt
2691:  mukaan mitattuna, on mitätön. Sen vuoksi on saadaan lopullisesti hyväksytyksi. Tapaukset
2692:  tPidän laillista yhteiskuntajärjestystä kannatta- kulk€vat hirvittävällä vauhd.illa ja ehkä pia.nkin
2693:  neid-en kansalaist-en asia nyt ratkaista maan pe- kokoontuvat valtioitten nt>nvotteli.iat ratkaise-
2694:  raskysymykset. Meidän r:molueellamme ei ole maan kansojen ja valtakunti€n kohtaloita. Me
2695: siihen tällä hetkellä sivcellistLi. oikeutta." Näin Yaan riitelemme periaatteista, kuka meidän etu-
2696:  pitäisi sanoa, jos oikeudt>nmukaiselta ja järkeväl- .iilmme, kuka m-eidän 'kohtaloitamme valvoo. Sf·
2697:  tä kannalta asiaa arvostellaan.                        , n.iatus on lähellä, että Suomen kansa ei näytä
2698:     Tämä €i ole mitään harvainvallan puolusta- P~'styvän itsenäiseen elämään, kun se ei kyk·ene
2699:  mista. Suomes,sa ei ole; s-en jokainen ymmärtää, cc1-es rak-Ennuksen perusviivoista ,se lvi1le pääse-
2700:  muuta kuin demokraattinen, kansanvaltainen jär- mään .ia sopimaan. Pitiiäkö lopultakin kauniitteu
2701:  .iestelmä .ia hallitustapa mahdollinen, mutta s·e toiveitten rau-eta tyhjiin. Yhtykää senvuoksi,
2702:   '~etää minun ymmär'HWk"Pni, että v~distnneiden          ,,·:}emmistö, tähän ·:>hdotHkseen ia saattakaa nyt
2703:                                               Suomen hallitusmuoto. ""<4                                      55
2704: 
2705: lläätökseen tämä ylentärkeä asia. Se olisi meille          lisen johtovallan. Mutta ne käyttivät tätä niin·
2706: tavaton voitto, oo nostaisi meidän arvoamme koko           h:uin luokkataisteli.iat ainakin, täydelliseen val- ·
2707: mailman silmissä ja se antaisi meille jälleen tule-         liiJ1kaappaubeen, j.oka. !ilmeni kailkissa nnissä
2708: vaisuuden toi:voa ja luottamusta, jota totisesti tar-      edesottamisissa, joihin Suomen sosialidemohaart-
2709: vitsemme.                                                  iinen puolue silloin ryhtyi. Minä en. tahdo ker-
2710:                                                            toa kapinanai-kaisia ta.paull:sia, panen vaan mer-
2711:                                                            kille sen, että Suomen kansallinen voima nousi
2712:       Ed. A 1 k i o: Minä olin ajatellut. telhdä vaan      tätä     sosialidemokraattilsta, luokkavallankaap-
2713:   lyhyen ehdotuksen, silloin kun pyysin puheen-             pausta vastaan ja kukisti sen. Tässä toimen-
2714:   vuöroa. Mutta s·enaatin vara.puheenjohtajan lau-         uiteessä ·avusti meitä mahtava. ·eurooppalainen
2715: . sunto aiheuttaa kuitenkin, koska se oli erityi•sesti     va:ltakunta tavalla, joka aiheutti sen, että veren-
2716:   kohdistettu juuri sep. ryhmän kantaa ja käsitystä        vnodatus Suomessa 'kävi lyhytaikaisemmaksi ja
2717:   vastaan, jota. minullakin on kunnia edustaa, joi-        ::päilemättä. paljon pienemmäksi kuin mitä se
2718:   takin muistutuksia.                               ·      muuten olisi käynyt, jos Suomen kansallisten
2719:       Hän mainitsi joksikin viimeisinä lauseinaan,         voimien olisi yksin täytynyt tämä kapinaliike
2720:  'iJttä sillä aikaa kun maailman suurtapauks0t             lm'kistaa. Mutta se että Suomi oli tällä taval'la
2721:   kulkevat hirvi:ttävä1!lä voimalla, me hallitus-          antautunut vapautensa. puolesta taisteluun sekä
2722:   muotokysymy.ksessämme kiistelemme vaan peri-             venäläistä vuosisatais·ta sortajaa vastaan että
2723:   aatteista. Tässä on erehdys. Ainakaan meidän             myöskin sosialidemokratian ikansaUiseksi vaa-
2724:   maalai,sliittolaisten puolelta ei tässä kiistellä ai-    raksi muodostunutta yltiöpäisyyitä ja kapinaa
2725:   noastaan periaatteista, vaan päämääristä, joihin         vastaan, sen olisi pitänyt aiheuttaa, että niissä
2726:   hallitusmuotoasian kautta pyritään. Tätä edel-           luokissa, jotka. olivat yhtyneet kapinaa kukis•ta-
2727:   lis-essä istunnossa, kun hallitusmuotokysymys            ·naan ja jotka nyt katsoivat •seisovansa sen halli-
2728:   tällä kertaa oli tois•essa. käsitte:lyssä, olin jo ti-   ~uben takana, joka joulukuun al,kupuolella oli
2729:   laisuudessa huomauttamaan siitä, että minun kä-          ,vksimielisesti eduskunnan kans·sa asettunut tasa-
2730:   sitykseni mukaan monarkian ja tasavallan vä-             valtalaiselle pohjalle,• olisi eCLellyttänyt että sitte
2731:   lillä on olemassa ylitsekäymätön kuilu, juopa, ja        kun kapina oli kukistettu, tämä hallitus olisi nii-
2732:   sen perusteella, mihin eduskunnassa tähän saak-          den ryhmien kanssa, jotka olivat maan vapauden
2733:    ka on tultu, ei tätä juopaa ole voi·tu saada sillä      ja laillisuuden t1ikeiksi asettuneet, lo.iaalisesti
2734:   tavalla täytetyksi, että • meidän kannaltamme            ,järjestämään oloja sille pohjalle, mille ne lå!Mi-
2735:   katsoen voitaisiin !käsittää se ehdotus, mikä nyt        vät silloin kun eduskunta 6 päivänä joulukuuta
2736:   .on esillä, koinpromissiehdotukseksi. Pyydän sen         1917 pää1tti periaatteellisesti Suomen tulevasta
2737:   johdosta ·hiukan laajemmin siis kosketella tämän         valtiomuodosta. Mutta mitenkä kävi? Kun !ka-
2738:   kysymyksen kehittelyä.                                   pina oli kukistettu, ilmaut.ui vaatimus monar-
2739:       Täällä on useampia. kertoja kuluneen kesän           kian toteut·tamisesta maassa. Tämän vaatimuk-
2740:   kuluessa pantu merkille, että ·kun Suomen edus-          sen etunenään asettui hallitus, hallitus, joka oli
2741:   kunrta viime joulukuun 6 päivänä päätti hyväk-           omanut tehtäväkseen toteu:t,taa Suomen ,itsenäi-
2742:    syä, että Suomi oli oleva riippumatton tasavalta,       syyden. Tämä hallitus asettui ajamaan monar-
2743:   Suomen eduskunta siinä asiassa oli yksimielinen.         k~stista hallitusmuotoa sitä ennen ollen·kaa:n neu-
2744:   Tämä oli suuri tapaus. Koko sen va.Uiollisen             vottelematta, oliko tälle kannalle asetuttava,
2745:   taistelun ajalla ainoa laa·tuaan, mikä Suomessa          muun mua·ssa sen ryhmän kanssa, jota minulla
2746:    oli tapa-htunut sitte kun routavuodet alkoivat.         on kunnia edustaa. Hallituksen astuminen oi~
2747:   Se oli suuri kansallisen nousun aika. niiden miP-        keistopoliti~kan !kannaJ!le •oli siis vi>ime t.ouko-
2748:    lestä, jot.ka käsittivM, että kansallinen valtio        kuussa. niin selväpiirteinen, ettei siitä ·edes kes-
2749:   iässä maassa on muodostettava ei :sen mukaan,            kusteluja eikä väitte~tä mahda syntyäkään. Kun
2750:    miten muutamat luokat tahtovat sitä määritelLi.         toukokuussa hallitus esitti eduskunnalle ehdo-
2751:   vaan sen periaatteen pohjalla, .iossa kaikki kan-        tuksen että se valtiovalta, jonka eduskunta oli
2752:    ~'ln eri kerrokset voisivat siihen yhtyä. Tällai-       itsellensä .korjannut tuu]ia.io.lta, siirrettäisiin
2753:    seksi periaatteeksi käsitetti~n silloin tasaval·tai-    Senaatin puheenjohtaja'lle, asetuimme me muun
2754:    mn .hallitusmuoto ja. siitä oltiin kaikin yksimie-      muassa ,cpäileväl'le 'kännalle siltä siirtoa vastaan,
2755:    lisiä. Kun luokkavalta sittemmin ryhtyi Suomen          nimenomaan senvuoksi, että me .epäiE>mme jo
2756:    valtion asioihin, kun vallankumousliike täällä          tässä l)iilevän jonkunlaisen pyrkimyksen monar-
2757:    tapahtui suureksi osaksi V·enäjältä alkuunpan-          kistiseen haUit.usjärjestelmään. Kun tästä asias-
2758:    tuna, oli tämä ·yksimielisyys siten loppunut, että      ta eräässä ·neuvotteluss·a keskusteltiin, vakuutet-
2759:    vr.semmi·st.() oli ottanut käsiinsä Suomen kansal-      tiin ·hallituksen puolelta kahden senaa.ttorin
2760:                                                                                          •
2761: 56                                      Tiistaina 8 p. lokakuuta.
2762: 
2763: 
2764: lausunnon kautta, ettei mitään a:jatusta.kaan sesti Suomen kuninkaan ja saksalaisten hallitus-
2765: ollut tämän toimenpit~n kautta pyrkiä siihen, huoneitten välillä, ei tulisi onnellisella tavalla rat-
2766: että mon•arkistinen hallitusjärjestelmä tulisi to- kaisemaan Kauko-Karjalan kysymystä. Ja t.ämi1
2767: teutetuksi. Me alistuimme siih·en että valta siir- käsitys vahvistui vielä sen kautta, että Kauko-
2768: J:-ettiin senaatin puheenjohtajalle. Emme tahto- KaJI"jala on sittemmin pyrkinyt tulemaan euroop-
2769: neet siitä edes eduskunnassa äänestystä, vain. ni- palaiseksi sotanä,yttämöksi, :Joka on antanut aihetta
2770: menomaan sii·tä syystä, että me olemme tottuneet epäillä, että Kauko-Karjalan Suomeen liittäminell'
2771: pitämään senaatin puheenjohtajaa aina kunnioi- ei saatakaan tulla kysymykseen meidän kuningas-
2772: tettavana ja rehellisenä miehenä ja T)idämme sitä kysymyksemme ratkaisun kautta, vaan että siihen
2773: yhä edelleenkin. Mutta se oli meiltä P·ersoonal- tarvitaan muita keinoja ja että ne keinot ova,t
2774: linen luottamus, jonka silläkin kertaa tahdoim- bsavallalla paremminkin käytettävissä kuin.
2775: me häntä kohtaan osottaa. -                            konsanaan monarkialla. Edelleen on hallituk-
2776:      Kun sitte on käsitelty kysymystä hallitus- sen ja monarkistien aiheena monarkian iokutta-
2777: muodosta, on 'kaiken aikaa haUit.uksen puolelta miseksi maassa usEin mainittu, että S:tksan puo-
2778: painostettu eräitä seilkkoja, joidenka on katsottu lelta sitä tahdotaan. Viimeaikaiset tapaubet
2779:  erityisesti vaativan meHle monarkLstista halli- ovat ·osottaneet, että tässä suhteessa on o'llut n.i-
2780: tusjärjestelmää. Tärkein tässä suhteessa on ollut nakin ko·ko pitkälle men·evi.ä väärinkäsit;vk;;iit .ia
2781:  se, että hallituksen mielestä Suomessa ei •laillista että nämä väärinkäsitykset ovat nyt johtaneet
2782:  järjestystä saada aikaan ~lman monarkistista siihen, että tällä hetkellä, 'kun Suomen on läh-
2783: .hallitusmuotoa ja, ilman kuningasta.. M-eidän dettävä hallitusmuotoansa ratkaisemaan, minä
2784: kannaltamme on tämä otaksuma kuitenkin ollut käsitän, -että me olemme siinä suhteessa riippu-
2785:  vaara. Olemme olleet siinä käsityksessä, että mattonmmpia ulkomaista kuin milloinkaan en-
2786:  enempää Suomessa kuin missään muuallakaan 1 n·en1 Käsitän, että kaikki ulkomainen pain<>stus
2787:  maailmassa ei yksityisen henkilön auktoriteetti, tällä kertaa on loppunut ja että jos SuDmi valit-
2788:  olkoon hän varustettu minkälaisella hallitusmuo- 1 see monarkin Saksasta, se voi aiheuttaa sen, että
2789:  don valtuudella tahansa, enä:ä voi saada •kansojen ue voimat, jotka nyt ovat Saksassa astuneet
2790:  keskuudessa vallitsevia aaltoliikkeitä p;ysähty- rauhanliikkeen johtoon, käsittävät, että Suomen
2791:  mään ilman, elleivät kansojen sisä:lliset olot muo- politiikka. tällä pyrkimyksellä jolla·kin tavalla
2792:  dostu sellaisiksi, että n1istä johtuu tämän aalto- sotkee heidän asioitanslj, jolloin on kyllä syytä
2793:  liikkeen pysähtyminen. Me olemme siis 'olleet epäillä,.        että Sa.ksa .kylmenee Buo'mea kohtaan.
2794:  sitä mieltä, että monarkistisen halli,tusmuodon 1 JOS se aikoo raskauttaa Saksan politiikkaa pyrki-
2795:                                                                                                       .
2796:                                                     !
2797:  muodostaminen Suomelle merkitsisi ainoastaan my ksil'lään. Minä jo edellisessä la usunnossani
2798:  jonkunlaisen polii.siva1lan varmenhmista, jonkr, 1 mainitsin siitä, että Saksan keskusta ja vasem-
2799:  kautta ne rikdllisd ainekset, .ioita nyt Suomessa / misto, joka nyt on ottanut Saksassa vastuun it-
2800:  on niin suunnatt·oma~sa määr:i.ssä, tuliEivat tiit--1 selleen, ne eivät ole vihamielisiä SuomeEe, vaan
2801:  tävässä määrässä. kurissapid·etyiksi. TMä vas- että ne tulevat Suomessa vaa·timaan samaHaista
2802:  ·taan olemme· väittäneet, että kansalfl on kasvat.et- parlamentta:arista järjestelmää, minkä ne nyt
2803:  tava, ja että yhtmskun.nalliset olot ovat keh1tet- ovat onnistuneet toteuttamaan omassa maassaan.
2804:  tävät s]le kanna.U8, että nf' aiheet, jotka ovat Tässä tulemme siihen, mitä maalaisliittolaiset
2805:  näitä aaltoliikkeitä; kumousliikkeitä, kapinaliik- ovat tässä hal'litusmuototaistelussa kaiken aikaa
2806:  keitä aikaansaaneet voitaisiin poistaa. Tä.ssä on ajan-eet. Me emme ole sanoneet ehdottomasti sitä,
2807:  ollut periaatteellinen ristiriita, jolla myöskin on että. me tahdomme vaatia tasavaltaa kaiken
2808:   sangen kauas kantava käytännöllinen merkitys. l uhalla. Me olemme sanoneet., että me olemme
2809:   Edelleen hallitus on nimenomaan maininnut -että ta.savaltalaisia.
2810:                                                      J                    Mutta tämän tarkistamiseksi
2811:  Kauko-Karjalan Suomeen yhdistäminen oli vä- olemme pyytäneet vedota joko vaaleihin tai kan-
2812:   littömässä yhteydessä monarkistisen hallitus- sanäänestykseen ja siinä suhteessa olemme aset-
2813:  muodon kanssa. Meidän käsityksemme mukaan tuneet lojaalisiksi kansaa kohtaan. ,Ja me sei-
2814:  ta:as·en Kauko-Karjalan Suomeen Iiittämi•nen oli somme nyt tällä kertaa lujemmin tallä pohjalla
2815:  kysymys, joka oli tuleva ratkaistuksi vain niiden kuin koskaan ennen. Sillä me käsitämme, että
2816:  tapausten yhteydessä, millä tavalla yleensä Suomen kansa niiden kärsimysten keskellä, mit-
2817:  Pohjois-Europan asiat rauhan.kongressissa rat- kä sillä ovat olleet ja joihin se mahdollis·esti
2818:   kaistaan. Kauko-Karjalan Suomeen yhdistämi- vasta tulee, täytyy saada ottamaan osaa myös-
2819:  sestä ovat kaikki ryhmät täällä eduskunna•ssa ol- kin hallitusmuotonsa määräämiseen. Riippuu
2820:  leet yksimielisiä. Me olemme vain asettuneet siitä, onko tämä tapahtunut muutamien ryhmien
2821:   epäilevälle kannalle siinä suht~essa, että se su- itsekkäiden val'lan käsiinsä ottamisien kautta,
2822:   kulaisuussuhde, mikä tulisi olemaan ma·hdoHi- vai onko se tapahtunut kansan tahdon mukaan.
2823:                                             Suomen hallitusmuoto.                                          57
2824: 
2825:   jos riita siitä .loppuu. Jos tällä ·k-ertaa hyväksy-   neet tämän maan. (Oikealta: Oho. Va•semmalta:
2826:   tään tämä hallitusmuotQ, voi olla, että porvaril-      Hyvä).
2827:   lisissa vaHtsijois<Sa olisi enemmistö, joka on mo-         Edelleen huomautti senaatin varapuheenjoh·
2828:   narkistisen ratkaisun kannalla. Mutta siinä suh-       ta.ia: ne muistutukset, mitä maalai,sliiton vasta-
2829:   teessa ei riitä vetoaminen vuoden 1916 vaaleihin.      laus-eessa tuodaan esiin, ovat vähäisiä. Me olemme
2830:   Olosuhteet. ovat sittemmin paljon muuttuneet.          vastalauseessa nimenomaan sanoneet, että olemme
2831:   On vedottava uusiin vaåleihin ttaikka kansan-          luetellee.t ainoastaan muutamia, mutta ne sellai-
2832:   äänestykseen, jolla asii ratkaistaan. Muulla ei        senaan ovat jo sangen syvälle käypiä. Sillä täl-
2833:   tämä enää auktoriteetillisesti ratkea.                 laisessa asiassa on useimmiten kysymys tulkin-
2834:      Niihin numeroihin nähden, jotka senaatto.ri         I).a.sta, jota lakiin nähden tullaan harjoittamaan
2835:   Paasikivi edellisessä 1ausunnossansa toi esiin, on     eikä siitä minkälaisena sana kirjoitettuna esiin-
2836:   tapahtunut 1917 vuoden vaaleissa. koko suuria          tyy. Mainitaks~mi vaan eräitä seikkoja, jotka nyt
2837:   muutoksia, mutta minru:lla ·ei ole niitä numeroita     tulevat tämän hallitusmuodon kautta mahdotto-
2838:   käytet.t.ä vänäni, joten en voi ,niitä esittää.        miksi koskaan uudistaa ilman, -ellei kuningas sii·
2839:      Mitä sitte tulee sena·attori Paasikiven erinäi-     hen suo,stu, mainitsen nimenomaan sen, että se
2840:   siin muistutuksiin, pyydän niistä vain muuta-          vaarallinen liike, .ioka tässä maassa on esiintynyt
2841:   mia kosketella. Hän sa.noi, että kunin1kaan vaali      n. s. hyök:kä.ävänä ruotsalaisuutena, se vaaralli-
2842:   joka tapauksessa toimitetaan 1772 vuoden hal-          nen liike on nyt saanut jalansijan tämän halli-
2843:   litusmuodon 38 §:n mukaan. Ja tätähän ei va-           tusmuodon eräissä pykälissä. Minulla on ollut
2844:   semmisto voi estää. Vasemmiston asiaksi jää sil-       tilaisuus elämäni varrella osoittaa, että minä en
2845:   loin ainoastansa; panna vastalause tällaista me-       ole mikään fanatikko kiel·iasioissa, mutta minulla .
2846:   nettelyä vastaa•n ja valittaa sitä seikkaa, ettei      on pyrkimyksenä se, että Suomi tulisi yhtenäi-
2847:   niin suurella historiallisella hetk.ellä, mitä Eu-     seksi, kokonaiseksi kansaksi, niin minä väitän,
2848:   rooppa nyt elää, Suomen haUituksella ole sel-          että pyrkimys erottaa ruotsalaiset kokonaan eri
2849:   laista luottamusta omaan kansaansa, että se roh-       lääneihin, erottaa ruotsia puhuvat sotilaat eri
2850:   kenisi antaa ·tämä•n asian kansan ratkaisuun,          ryhmiin, merkitsee sellaista eristäytymistä näit-
2851:   vaan että se ryhtyy ratkaisutavaan, joka on niin       ten bnsanainesten välillä, joka tulee uhkaamaan
2852:   suuressa määrässä eiJäilyksiä herättävä ja joka        Suomea aivan samanlais-ella 'hajaantumisella kuin
2853:   epäilemättä ·tulee vaikuttamaan s·en, ei:tä se 1.o-    bolshevikika-pina. Tässä suht-eessa on jo viime
2854:   ninkaanistuin, joka. tänne pystytetään, tulee ra-      aikoina oireita ilmaantunut. Eduskunnassa ole-
2855:     kennetuksi hiedalle.                                 vain ruotsalaisten edustajain -puolelta on eri ker-
2856:       Edelleen sanoi senaatin v&rapuhe::'njohtaja,       toja ilmoitettu, että ellei heidän va'lltimuksissansa
2857:   että hallituhen ja eduskunnan oikeiston puolelta       myönnytä, näitä pyrkimyksiä hyväksytä, tullaan
2858:    on tehty kaikki, mitä •on voitu kompromissin ai-      vetoamaan ulkonaisiin voimiin. Uhkaus on ollut
2859:    i]mansaamiseksi. Ei ole tehty kaikkea. Se, mitä       hieman epämääräinen eri kerroilla, mutta me ym-
2860:   edellisessä lausunnossani olen tuonut esiin, on        märrämme näitten uhkausten laadun saades-
2861:   osotuksena, että minun käsitykseni mukaan on           samme kuulla, miten ruotsalaiset sanomalehdet
2862:    jäänyt tava.ttoman paljon tekemättä. Jos täksi        asian tulkitsevat. Kun täällä lievitetään asiaa .
2863:   tekemiseksi käsitetään se, että nyt on eduskuri-       sillä, että sanotaan vedottavan rauhankongressiin.
2864:   na·ssa esillä olevaan hallitusmuotoon tehty eräitä     me ymmärrämme mistä siinä on kysymys. Sille
2865:    myönnytyksiä, ei se ole vielä mikään sovinnon         esitetään Suomen asiat siinä muodossa, ikäänkuin
2866:    tarjous. Tässä ei ole älemassa mitään muuta so-       täällä tode.llakin vainottaisiin ruotsalaisia. ja
2867:   vinnonmahdollisuutta .kuin antaa asia 'kansan          ruotsinki€ltä! Vaikka tilanne tässä maassa on
2868:    ratkaistavaksi. Meitä vastaan on usein muistu-        ollut aina &ellainen, että suomalaiset ovat saaneet
2869:    tdtu, että me muka tahdomme työn~ää edesvas-          valittaa ruotsalaisuuden sorrosta, joka on johtu-
2870:    tuun tästä kansan hartioille ja että me teemme        nut siitä, että ruotsinkielinen yläluokka on har-
2871:    sen pdkuruudesta. Ei asia ol-e niin. Me emme          joittanut suomalaisten suhteen sortoa, joka ei ole
2872:    tahdo ottaa vastuuta. senvuoksi, kun me epäilem-      vielä tänä päivänäkään loppunut. Me maalaisliit-
2873: ' me, että tässä tulee vuosisadoiksi, ainakin vi1osi-    tolaiset olemme kieliasiassa asettuneet sille ka.n-
2874:    kymmeniksi laskettavaksi semmoinen riidanaihe         nalle, että meillä ei ole ruotsalaisilta kansanmie-
2875:    tämän kansan eri luokkien välille, että ne olosuh-    hiHä, ruotsalaiselta kansalta kielen .suhteen mi-
2876:    teet, .i·oissa me olemme viime vuoden eläneet, tu-    tään kadehdittavaa. Me tulem~·e aseH11maan kieli-
2877:    levat uudi.s.tumaan ja pahenemaan. Kun minä           asiassa aina sille kannall-e, €ttä me tunnustamme
2878:    sanon tämän, tahdon nimenomaan mainita, että          ruotsahtisille täydellis-esti samanlais€t oikeudet,
2879:    minä en puhu hols·hevikeistä eikä kapinoitsijois-     kuin mitä suoma.laise11a kansanmiehellä on kie-
2880:    ta, vaan minä puhun niistä, jotka ovat vavautta-      leensä nähden. Mutta minä pelkään, että jos nämä
2881:                                                                                                        R
2882: 58                                        'l'iistaina 8 p. lokakuut~.
2883: 
2884: 
2885:  pyytoot a~te.taan tänne, siitä tul-ee olemaan seu- Suomen             vapauden    puolesta.   (Va.semmalta:
2886:  rauksena, että ruotsalainen yläluokka, joka täällä Oikein!) Ja tältä kannalta nähden minä pyydän:
2887: esiintyy kansanpuolueen nimessä, tämä ruotsalai- Harkitkaa. vielä kerran ennenkuin teette tuon
2888:  nen yläluokka tuloo esiintymään aina hyökkää- päätöksen .ia muistakaa ettei täältä eduskunnan
2889:  vänä ruotsalaisuuuma, jonka tarkoitusperänä on puhujalavalta enemmän kuin lainsäädännönkään
2890: hallita suomalaista kansaa, tätä maata. Minä tah- kautta voida hallita maa.ssa liikkuvia aatteita ja
2891:  toisin, että ruotsalainen ja suomalain~m kansan- virtauksia, eikä täältä voi.da myöskään järjestää
2892:  aines pääsisivät yht€en. Me annamme kernaasti oloja sellaiseksi, että ne eivät synnytä tyytymät-
2893:  puhua kummankin omaa kieltään. :Kaikki ne, tömyyttä, ellei vedota kansaan ja toimita yhdessä
2894:  jotka tiilssä ki-elitaistelun pohjalla liikkuvat, siinä , kansan kanssa.
2895:  vanhassa mallissa, hajoittavat tätä kansaa. Kieli- ·        Edel'leen sanoi senaatin varapuheenjohtaja, että
2896: taistelua merkitsevät nämä kielipykälät ~Haisi­ iämä ei ole harvainvallan puolustamista, mikä
2897:  naan .ia niitten tuleminen hallitusmuotoon mer- nyt esiintyy tässä monarkistisessa hallitusmuo-
2898:  kitr,ee Suomen valtakunan hajoittamista. Sen- dossa. Mutta minä käsitän, että koko monarkisti-
2899:  vuoksi vastustan näitten pykälien tulemista halli- nen pyrkimys on harvainvallan puolustamista.
2900: tusmuotoon: Tässä maassa on suomalaisen ja ruot- Samalla on minun sanotta.va, että minä tunnen
2901: salaisen kansanaineksen päästävä lähemmäksi paljon monarkisteja, jotka eivät tätä käsitä, vaan
2902: toisiaan. Se taistelu· jotä yläluokka harjoittaa otaksuvat, että monarkia on järj-estelmä, jonlra
2903: :kansan eri kieltä puhuvain kansalaisten nimessä, ' kautta onnellisemmin kuin ta·savallan kautta voi-
2904: :s0 t.aistelu pitää loppua.                                daan uudessa valtiossa olosuhte•et järjestää myös
2905:       l\fitä tulee saavutettuihin oikeuksiin, jotka kansanvallan periaatteita ,'Silmälläpitäen. Enkä
2906:  myöskin tulevat t'tlatuiksi tämän hallitusmuodon minä tahdo ehdottomasti sitäkään kieltää, ettei
2907: kautta, sillä ei ole tarkoitettu, mikäli minä olen 11äin voi.si käydä, jos olosuhtoot olisivat toisin
2908: ymmärtänyt, maa'omaisuuden omistusoikeutta, kuip. ovat. Mutta meillä nyt ovat olosuht-eet muo-
2909:  sillä se toisella tavalla samassa pykälässä määri- dostuneet niin, että täällä ovat jyrkät luokkaval-
2910: tellään. On siis turhaa V·edota maanviljelijäin it- lat taistelemassa toisiaan vastaan ja niiden, jotka
2911: sekkäisyyteen. Kysymys tä:ssä on sellaisista saa- ··esiintyvät ke,skustassa kompromis.sia ajaen, niiden
2912:  vutetp.ista oikeuksista, jotka nurjien yhteiskunta- täytyy täällä sekä oikealla että vasemmalla
2913:  oloj·en vallitessa heikon yhteiskunnallisen lainsää- nithdä aina jyrkkiä luokkavaltaisia pyyteitä. Kun
2914:  dännön puuttoossa on vuosikymmenien, vuosisa- on sanottu, että me keskustass:;t ajamme luokka-
2915:  tojen kuluessa kertynyt muutamien harvojen pyyteitä, olisi pitänyt kuitenkin meidän esiinty-
2916:  luokkien ja muutamien yksityisten käsiin. 'Sel- ! misemme tässä. asiassa osoittaa, että jos kukaan
2917:  laisista saavutetuista oikeuksista tässä on kysy- tai ~utkaan tässä eduskunnassa ovat olleet luok-
2918:  mys. Ja kun eletään sellaisena gulashiaika'kau- kapyyteistä vapaita, ne ovat olloot juuri maalais-
2919: t-ena, kuin nyt eletään, on kansalla täysi syy ka- liittolaiset, jotka. viimeiseen saakka seisovat tä-
2920: vahtaa, ettei se laske lainsäädäntöön, .ios·sa siltä wän tasavaltaisen hallitusmuodon pohjalla. Kun
2921: lopnuu ·kokonaan vastaisuudessa vaikutusvalta, me olemme tasavaltaisen hallitusmuodon esittä-
2922: iällaisia pykäliä, joid-en kautta yhteiskunnallinen met niiden eduskuntatoveri-en kera, jotka ennen
2923:  lainsäädäntö joutuu mahdottomaksi.                ·       ovat· olleet tasavallan kannalla, on meille huo-
2924:        Senaatin varapuheenjohtaja lausui, että nämä mautettu, että se on sellainen hallitusmuoto, jota
2925: asiat on järjestettävä .sosialisteja kuulematta. sos:alistit €ivät koskaan tule hyväksymään. Kun
2926:  Minun täytyy sanoa, että me emme ole päässoot .;,itä tois·2ltapuolen eivät myöskään ole voinoot
2927:  sosialidemokraateista sillä, että täällä on kapina }JyväksyH. oikeiston monarkistit, on siis niin ainoa
2928:                                                        1
2929: 
2930: 
2931:  kukistettu. So,si11lidemokratia on maailmanilmiö, i kompromissiehdotus, mikä tälle eduskunnalle on
2932:  yhteiskunnallinen liike, joka varsinkin niiden .olo- tarjottu, se on se hallitusmuotoehdotus, jonka
2933:  suhteiden vallitessa, jotka maassa nyt ovat, on edelli·sessä eduskunnassa maalaisliittolaiset ja
2934:  saanut uutta jalansijaa allensa. Tämän kesän ku- nuorsuomalaiset esittivät viid-entenä vfllstalau-
2935:  luessa ei suomalainen porvaristo ole ilmeis·esti- seena. Siinä on kompromissiehdotus, jonka poh-
2936:  kään pystynyt käsittämään etsikkoaikaansa ja jalla, jos s•e olisi tullut jo elokuussa muodostu-
2937:  niitä menettelytapoja, joilla sos:alidemokratia maan hallitusmuodok.si, nyt voisi koko eduskunta
2938:  olisi t~ehty tässä maassa mahdottomaksi. Tämä olla yksimielinen. Silloin, .se on minun syvä va-
2939:  kesä on luonut täällä uusia sosialidemokraatkia, kaumukseni, voisimme myös mennä uljain päin
2940:  ~ täytyy minun sa.noa valittaen. Ja mii~i pel-            sosialisteja vastaan ja sanoa: me olemme laitta-
2941:  kään, että .ios tämä lainsää,däntö, .iosta nyt. on neet tasavaltaisen hallitusmuodon, ~~naisen, joka
2942:  kysymys, toteutuu, se lisää sosiall,stioen lukumää- on hyvä.. Me olemme laittaneet sen teitä. kuule-
2943:  .:-'.iän niistä, jotka olivat rintamalla taistelemassa 1 matta, mutta teidän syynne on se, etteivät teidän
2944:                                            Suomen hallitusmuoto.                                          59
2945: 
2946: 
2947: ~dusta.ianne ole ollooi mukana.       Me omistimme kuultu vaikuHavalta taholta selitettävän, että
2948: periaatt-een siltä teduskunnalta, .ioss.a teidän -edus- vähän a.ian perä.stä ei meistä välitä kukaan mi- .
2949: tajanne olivat mukana, mutta me käytännölliS€1Sti tään. Me tulemme sitäkin ti-etä siihen, että mei-
2950: järjestimme sen niiden olosuhtEiden mukaan, jotka dän on sisälliscsti turvauduttava omiin voimiin.
2951: nyt olivat maa.ssa syntyne-et. Ja s-e on minun ·syvä ; Ainorustaan omin voimin voi Suomen kansa tule-
2952: vakaumukseni, •että, jos tämän k o m p r'o m i s- i vaisuuden itselleen rakentaa eikä muiden voi-
2953: s i n pohjalle olisi rakennettu täällä tasavaltain·en   milla. Tämä merkitf!'ee myöskin sitä, että jos
2954: hallitusmuoto, me nyt, kun Europa järjestyy rau- : tälle ti€lle lähdetään, .se alakuloisuuden tila,
2955: hantoimiin, määrittelemään kaikille nusilk val- : missä Suomen kansallinen mi-elipide nykyään on,
2956: takunnille niiden aseman, me esiintyisimmec yksi- i se nousoo, kuohahtaa, .ia me kaikki, jotka vaa-
2957: midisenä kansana .ia sanoisimme EnropaUe: 'l'äss.ä 1 dimme kansaanvetoomista, me ilmoitamme, että
2958: on meidän. hallitusmuotomme, jonkR mukaan me ' m-e lojaalisesti alistumme sen päätöks-en alle, mikä
2959: tahdomme järjestää asiamm-e, kokonaan riip1m- ' kansa its-e .silloin tässä asiassa tekee. Tulkoon -
2960: matta siitä, mitä joku idästä, lännestä tai etelästä rnonarkkia taikka trusavalta, joka tapauksessa
2961: meille siiHi .sanoo. Vakaumukseni on se, että :oiihen on silloin aEstuttaYa. ltit:'';n ;·,; '<ta trc-
2962: Europa yksimieliscnä tunnustaisi Snomen itse- i maria ei -enään ole. Ja kun niin tehdään, saamm-e
2963: näisyyd·en. Mutta se kompromissi on hylätty. ! oHa valmutettu.ia siitä, että meidän ulkopolitiik-
2964: Tämä sovintoehdotus. joka. nyt esiintyy, -ei ole i kamme järjestyy paljoa helpommin kuin mitä se
2965: mikään kompromi•s.si, se on päinvastoin meille · jär.iestyy, jos tällä kertaa tämä hallitusmuoto hy-
2966: lopullinen antautumishtr.iou.s. Tähän antautumi- \'äksytään. Minä pyydän siis -ehdottaa, -että sa-
2967: seen ei kuit-enkaan ole näyttänyt meidän kanna.l- malla kun vastustan kiireelliseksi julistamista,
2968: tamme olevan aihetta. Siitu. estävät meitä isän- -eduskunta päättäisi antaa. hallituks.en asiaksi
2969: maalliset syyt. ~f2illä on nimittäin vieläkin uf'ko ryhtyä viipymättä toim-enpiteisiin siihen suun-
2970: tähän 1mnsaan ja tämän isänmaan tulevaisuuteen taan, eWi eduskunta .saisi valmisha. sekä tasa-
2971: ja Suom-en vait:on t·ehtävään vastaisui:!des,sa, usko Ya.ltaisen että monark~stis-en hallitusmuotoehdo-
2972: .ioka antaa m-eille sellaisen tulevaisuuden p~iämää­ tuks2n, joiden välillä sitte toimeenpantaisiin kan-
2973:  rän, että tässä maassa on vielä kerran vedottava sanäänestys.
2974: kansaan, .ioka silloin ra:tkaisoo riidattoma.sti hal-       Ed. A h m a v a a r a: Valtiomuotoasiassa on
2975: litusmuotoky,symy ksensä.                               .io puhuttu niin paljon, eUei s-e enään juuri puhu-
2976:     Minä tul•en siihBn, josta alotin. S-enaatin vara- malla paran-e, mutta iahdon kumminkin minäkin
2977:  puheenjohtaja lausui, -että asiat kulkevat hirvittä- ' viela muutaman sanan lausua.
2978:  vän nopeasti, ·me vain riitelemme periaatteista.           Kantani asias·sa olen jo -ennen ilmoittanut ja on
2979:  Kuten tässä olen osoittanut, ei riita ole vain p-e- s" edcllc·enbn sama, nimittäin dL:.           rw ; i : .vt
2980:  riaatt-eista. vaan yksinkertais.esti on riita .siitä, olisi valittava tasavaltalaisen ja monarkisti-en hal-
2981: laaditaanko, •säädetäänkö Suomen kansa.lliselle litusmuodon välillä, äänestäisin oedellistä, koska
2982: unddle valtiolle hallitusmuoto yhteistoiminnassa 1;äsitykseni mukaan .s-e parhaiten vastai.si kan-
2983:  kansan kanssa, vai välittämättä kansasta. Kysy-         oamme -enemmistön tahtoa ja olisi niin muodoin
2984:  mys on siitä, tahdotaanko täällä noudattaa halli- sillä ehkä parhaat menestymisen mahdollisuudet.
2985:  tusmuodon säätämisossä vanhan kuuluisDn itse- :VIutta nyt ei ole meillä valittavana näid€n kahden
2986:  valtijaan periaatteita; kaikki kansan hyväksi, hullitusmuodon välillä, vaan on ratkaisu tehtävä
2987:  mutta ei mitään kansan kautta; vai tahdotaanko : iitä, tahdommeko hyväksyä uud-en kansanvaltai-
2988:  pyr.kiä sii}Jen. johon k.aikkialb mDni1m:1."Sa n~·­ ~en monarkisti·scn hallitusmuodon, vaiko jättää
2989:  kyää.n kehityksen suunta viittaa, että kansa saa Yoima.an vanhentuneen epäkansanvaltais-en halli-
2990:  itse määrätä kohtalonsa mvös hallitusmuotonsa ' tusmuodon, joka antaa kuninkaall-e' ai'van liian
2991:  säätämiseen nähd-en. Minä kannatan tätä jälkim- suuren vallan. Kun näin on asianlaita, en minä
2992:  mäistä niistä syisHl, jotka olen tässä la asunnos- :molestani ensinkään epä.ile, knmmalJ.e puo 1 e1le
2993:  sani esittänyt. S.e on minulla isä.nmaallinen ja i ääneni annan. En voi ollenkaan ymmärtää niitä,
2994:  omantunnon vaatimus. Minä en näe nykyhetkellä ;otka kansanvallan nimessä. äänestävät kan-
2995:  mitään muita mahdollisuuksia Suomen tulevai- :-anvaltaista hallitusmuotoa kumoon ja jättä-
2996:  suuQ.en perustuksien las.kemisEksi kuin s-en, -että ' vät yk.sinvaltais-emman hallitusmuod-on voimaan.
2997:  koko kansa saadaan yhteen laatimaan it•selloon          Käsitän hvvin sen. ettii tasavaltainen halli-
2998:  tulevaisuud·en perustukset. Se -epäluottamus, jota tusmuoto o~ kallis niiUe, jotka ovat vakuutettu.ifl
2999: .kansaan vetomattonmus merkitsee, s-e epäluotta- :cen paremmuudesta, mutta kun kerran sen aikaan-
3000:  mus kantaa .io tuomion itsessänsä. Kansanluotta-        ;a a min-en nykyisin on mahdottomuus, niin -en, voi
3001:  musta nyt vandiban. THäHä on viime ai'koi.na            muuta a.iat.Plh. knin Ptiä >:illoin. kun ei parasta
3002: 60                                         Tiistaina 8 p. lokakuuta.
3003: 
3004: 
3005:  saada, täytyy tyytyä .sitä lähinnä olevaan. Ei delle meidän maassamme annettu sellaisia eris-
3006:  kaiketi kukaan voin€ väittää, ettei nyt esillä Qleva täytymisoikeuk·sia, jotka eivät ole maan hyödyn
3007:  hallitusmuotoehdotus ole paljon enemmän kansan- kannalta suotavia. Minä myönnän, että tässä
3008:  valtainen kuin 1772 vuod-en hallitusmuoto. Mi- huomautuks-esa on paljon perää .ia itse puolcsta-
3009:  nullekin tuntuisi tas-avaltainen hallitusmuoto 'kal- nikaan en olisi pitänyt näitä ta.rpeellisena, tU sen-
3010: ·liilta, mutta vielä kalliimpi on minulle kansan vuoksi, että tahtoisin sortaa ruotsalai·sen kansan-
3011:  itsenäisyys ja ,sen rauhallinen kehitys, ei niin ym- aineks·en kielellisiä oikeuksia, mutta .iuuri samois-
3012:  märtäen, -ettei tasavaltainenkin hallitusmuoto säi- . ta syistä, joihin ed. Alkio viitta;s.i, että nuo määrä-
3013:  lyttäisi kansamme itsenäisyyttä ja soisi sille rau- i ykset minustakin eivät ole hyödyllisiä Suomen
3014:  hallista kehitystä, muttå jos me silloin, kun kan- kansalle. Mutta eiväthän nämä kohdat nyt kum-
3015:  samme itsenäisyyden perusteita pitäisi rakentaa minkaan voi olla mitään erinäisiä monarkistiselle
3016:  .ia &en rauhallis-en kehityksen tietä viitoittaa, ku- tai tasavaltalaiselle hallitusmuodolle, kyllä ne voi-
3017:  lutamme aika,m.me taisteluun siitä, minkälainen , vat ilmetä kummassa tahansa, eikä siis tämä mi-
3018:  p-erustus on rakennettava ja minkäväriset viitat i nun kannaltani ole sellainen syy, jonka vuoksi oli-
3019:  ovat pantavat, emmekä 'siis voi mitään perustusta ', sin valmis tämän ehdotuksen hylkäämään.
3020:  laskea, niin saattaa käydä niin, kuten hif:>toriassa      Toinen syy, johon arvoisa puhuja. viittasi, on
3021:  monasti on käynyt, että vierast-en kansojen hirmu- minusta vieläkin merkillis-empi. Hän lausui noita
3022:  myrsky pyyhkäisee kaikki meidän suunnit€lmam- r saavutettuja oikeuksia vastaan, jotka hallitus-
3023:  me yhdellä iskulla ja asettaa kansamme jälleen muotoohdotuksen 28 § :ssä on turvattu, ja samaa.
3024:  vieraan ikeen alle. Silloin, jos niin onnettomasti ovat useat maalaisliiton edustajat suuressa valio-
3025:  kävisi, huomaisimme, mutta liian myöhään, että kunnassa ja jo ennen tässä eduskunnassa huomaut-
3026:  sekin järjestelmä, jota vastustimm€ ja jota pidim- taneet. Tämä mifllipide jo suuressa valiokunnassa
3027:  me turmiollis-ena, sittekin olisi ollut kulta.akin kal minua hämmästytti, sillä tässähän ennen kaikkea
3028:  liimpi.                                                juuri tarkoitetaan suojella maanomistu.soikeutta,
3029:      Nämä viittaamm1i syyt ovat. minut saattaneet .ia tätä oikeutta ei minusta ainakaan maalaisliiton
3030:  tyytymään vä·hempää.n ja luopumaan siitä, minkii kannalta .sopisi koettaa heikentää. Ei ole sentäh-
3031:  olisin pitänyt parempana; Toivoisin sydämeni ' den liikaa vaadittu, että on määrätty tuo 2 /R ään-
3032:   pohjasta, että me kaikki, joille on tänä kohtalok- ten enemmistö, ennenkuin yksityisen maanomis-
3033:  'kaana aikana uskottu kansanedustajan kunniakas tuksella saavutettuja oikeuksia mennään .rikko-
3034:  .ia vastuunalainen tehtävä, voisimme katsella maan, varsinlcin kun meillä viimeaikoina nn aivan
3035:   kauas tulevaisuuteen ja unhottaa oman minämme yllinkyllin eläviä todistuksia siitä, mitenkä tätä
3036:   ja puolueen edut isänmaan kokonaisuuden tieltä. oikeutta järkytetään kaikenlaisten tarkotusperien
3037:  Tähän toivoon olen sitäkin oikeutetumpi, kun sil- tieltä, tarkotus.perien, jotka aina eivät ole edes
3038:  lekin perustalle, joka esilläolevassa hallitusmuo- välttämättömiä. Onhan meillä esimerkiksi uudel-
3039:   tOf'sityksessä tarjotaan, voidaan rakentaa täysin la torpparilailla näitä oikeuksia .iärkytetty - ja
3040:  itsen.äinen .ia kansanvaltainen Suomi. Tämä on se oli tietysti välttämätöntä - , elintarvelailla
3041:  kantani. Jos tämä selitetään kannan muutokseksi niitä on .iärkytetty aivan tarpeeksi asti ja uusia
3042:   ja selkära.ngattomuudeksi, niin kannan 'mielelläni tällaisia näyttää olevan suunniteltu. Uusi vero-
3043:   nämä syytökset, kun tiedän tällä i.sänmaan etua tussysteem{ nä,yttää m. m. asettavan sellaisen
3044:   ajavani.                                              säännöksen, että siitä maatilan arvosta., mikä on.
3045:      Kumpa me kaikki, sanon vieläkin, tänä vaka- ilmoitettu verotusta varten, on valtiolla oikeus
3046:   vana hetkenä voisimme uhrata omat harrastuk- ilman muuta lunastaa tuo tila, muista puhumatta-
3047:   semme ja ihanteemme 'isänmaan alttarille ja lyödä i kaan. Kun tällaisia ilmiöitä .nyt jo on ilmennyt,.
3048:  sovinnon kättä, tietäen -että kukin on velvollisuu- · niin minusta tällaisena aikana kaikkein vähimmin
3049:  trnsa täyttänyt vakaumuksensa mukaan, niin olisi sopii maataviljelevän väestön edustajain ruveta
3050:   siitä Suomellemme sanomaton hyöty. Niin ei tätä P·erustuslain turvaa vastustamaan, sitä:kin vä-
3051:   valitettavasti kuitenkaan näytä asianlaita nyt- hemmän, kun on osottantunut aivan selväksi se,
3052:   kään olevan.                                          että tässä eduskunnassa, vaikka on tähänkin asti
3053:      En ajatellut asiassa Bnempää lausua kuin tä- vaadittu tuo 2 /n äänt.en enemmistö näiden oikeuk-
3054:   män kantani vielä kerran merkitä, mutta edellisen si{'n .iärkyttämiseUe tai muuttamiselle, on aina
3055:   arvoisan puhujan lausunnon johdosta sallittanee saavutettu tuo enemmistö. Asialhseltakin kannal-
3056:   minun vielä lausua muutama sana.                      ta katsOfln minua on suomnn oudoksuttannt &e, että
3057:      Yhtenä 'syynä siihtn, miks-ei hän voi tätä mo- juuri maalaisliitto käypi näiden oikeuksien kimp-
3058:   narkista hallitusmuotoa hyväksyä, s-elitti hän en- puun, jotka jos mitkään ovat minusta turvattavat,
3059:  sinnäkin olevan sen, että siinä on ruotsalaisun- ei yksinomaan maRnviljeli.iän rdnn kannalta, vaa.n
3060:                                             Suomen hallitusmuoto.                                         61
3061: 
3062: 
3063: koko kansamm€ edun .ia turvalli.suudfln kannalta. . Saksan hallituksen sähkösaJlomaa.n eikä kukaan
3064: Tällaisia oikeuksia, mikäli minä tiedän, on joka voine osottaa., ettei se ol~ut oikea. (Vasemmalta:
3065: maassa sentään turvattu ainakin yhtä paljon, kuin Tilattu!) Toinen asia on se, että toinen tai toinen
3066: tässä hallitusmuot02hdotuksessa tehdään.                  rmoli on tulkinnut tätä omien tarkoitusperiendä
3067:     Mutta vieläkin omituisemma;ksi muodostuu mukaisesti. Itse tiedonanto oli oikea j,a turhaa on
3068: herra Alkion moite näistä oikeuksien turvaami·· meidän ruveta sitä tyhjäksi tekemään. Muuten
3069: <Sesta, kun hän itse viime valtiopäivillä kirjoitta- minusta se seikka mitä edellinen ja nykyinen Sak-
3070: mas·saan vasta.lai1scessa on aivan sanasta sanaan san hallitus on pitänyt suota.vana ja mitä ei, ei
3071: samallaisia säännöksiä laatinut. Tä.ssä on siis yksin saa määrätä me:dän kantaa.mme. Se tosin
3072: täytynyt herra Alkion kannan muutamien kuu- on jossain määrin huomioonotettava, mutta sillä
3073: "kausien kuluessa kokonansa muuttua. Jottei väi- ei ole mitään ratkaisfwaa merkitystä. Enkä tah-
3074: tettäisi minun turhia puhuvan, pyy.dän sa&da lu- toisi, että niin pitkälle mentäisiin kuin arvoisa
3075: kea sekä nyt ehdot-etun säädöksen tästä, että ed. edellinen puhuja, että Saksan .nykyinen hallitus
3076: Alkion vastalauseen .säädöksen osottaakseni, että muka vaatii meillekin parlamentaarista hallitus-
3077: ne sisältävät samaa. Tässä nyt esilläo 1evassa tapaa. - Sehäl'l. meillä .io on. - Kylläkai tämä
3078: hallitusmuotoasiassa sanotaan 28 § :ssä: ,Älköön asia on meidän sisäinen asia eikä se kysymys mitä
3079:  Suomen kansalaisen saavutettuja oikeuk•sia siellä vaaditaan tai ed~s toivotaan, saa asioitam-
3080:  uudella lailla rajoitettako muussa järjestyksessä me ratkaista.
3081:  kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty", ja            Täällä on edellisessä istunnossa useat maalais-
3082: ed. Alkion. vastalauseessa, jota hän viime valtio- liiton edustajat myöskin koskeneet ulkopolitiik-
3083:  päivillä suositteli eduskunnalle, lausuttiin: ,Äl- kaan .ia lausuneet toivomuksia, mihin :suuntaan se
3084:  köön Suomen kansalaisen •saavutBttuia oikeuksia olisi .iohdetta va. Ja kun eräs puhuja väitti, että
3085:  uudella. lailla rajoitettako muussa järjestyksessä me emme saisi ulkopolitikas&a, emmekä .edes tässä
3086:  kuin perustuslain muuttamises-ta on säädetty." hallitusmuotoasiassa tehdä ratkaisevaa lopullista
3087:  Siis •sanasta sanaan aivan samalla tavalla ed. päätöstä ja valita hallituksen päämiestäkään en-
3088:  Alkio on ehdottanut tämän säädettäväksi ja nyt nenkuin vasta sittekun suursodan rauhankonfe-
3089:  hän kuitenkin m. m. tällä perust€-ella on valmis renssi kokoontuu, tulisi meidän siellä asettua
3090:  hylkäämään esillä "olevan -ehdotuksen. Tuntuu sille puolfllle mikä mflille näyttää edulliselta, niin
3091:  minusta tällaiset syyt jo hafltuilta ja se on sangen ainakin minuun teki tämä ikävän vaikutuksen, ei
3092:  ikävää näin vakavassa asia-ssa. Muuten minun täy- senvuoksi, flttä tämä olisi mitään uutta, kyllä
3093:  tyy puolestani valittaa sitä, että täällä a:lituiseen tällaista macchiavelliläistä politiikkaa on jo van-
3094:  joka ainoa kerta kun hallitusmuotoasia tulee -esille, hastaan harjoitettu. Mutta minä käs:tän, että
3095:  vedotaan siihen mitä ennen on tapahtunut ja mi- Suomen pienellä kansalla ei ole voimaa eikä halua
3096:  tenkä olisi vo:nut tapahtua jos niin ja niin olisi ryhtyä tällaista epärehellistä politiikkaa seuraa-
3097:  menetelty. Minusta on kyllä käsitettävää, että maan. Kylläkai mridän täytyy ottaa varma kanta
3098:  jonkun kerran tästä muistutetaan, mutta tuntuu jo ulkoasioissakin, eikä horjua· päivän tuulten mu-
3099:  aivan liialliselta kun sitä melkein joka. ainoassa kaan, sillä .ios niin teemme, olemme ehdottomasti
3100:  'J)uhoossa tyrkytetään. Eihän kansanedustaja saa hukassa. 'Minua kuit-enkin ila.hutti. että seuraa-
3101:   asettua näin vakavassa. kysymyk8€ssä sille poh- vassa istunnossa toinen maalaisliiton €dustaja
3102:   jalle, että kun minua ei ole silloin .ia silloin tar- puhui toiseen suuntaan ja siis osoitti, ettei siflllä-
3103:   peeksi kuultu vastaisella kanna.lla olevan ryhmän kään tätä mielipidettä hyväksytä. Minä olen ku-
3104:   puolelta, niin senvuoksi hylkään asian, joka mitä ten· kai useimmat muutkin edustajat, S1ksan ys-
3105:   tärkeimpiä maan etuja koskee. Kylläkai meidän tävä enkä voi käsittää, että me muuta voisimme
3106:   täytyy voida unohtaa. loukkaukset, jos niitä on olla. Sillä Saksa on avustanut meitä itsenäisyy-
3107:   ollut, niinkuin niitä ti-etysti on ollut puqlelta ja temme ja ylipäänsä meidän kultuurimme .ia kan-
3108:   toiselta .ia käsitellä asioita asiallisuuden kannalta samme olemassa·olon turvaamisessa ja näin ollen
3109:   -eikä yksinomaan menneisyyden ja tunteiden pe- olisimme huono kansa, ellemm€ tuntisi kiitolli-
3110:   rustflella.                                              suuden velkaa tästä. Se seikka, dtä olemme sak-
3111:       Täällä on tänäkin pä.;ivänä niinkuin .io ennenkin salaisystäviä ei pitäisi suinkaan olla loukkaus-
3112:   kosketeltu Saksan politiikkaa, nimittäin mitä sak- myöskään vastaisen valtioryhmän valti.ioil!e. Ei
3113:   "Salaiset ovat vaatinoot .ia mitä ne eivät ole vaati- tällä suinkaan sanota sitä, että me tahdomme hei-
3114:    neet .ia on moitittu hallitusta siitä, että se on vää- dän kanssaan tulla vihamielisiksi ja ettemme
3115:    rin iiroottanut meille Saksan hallituksen tiedon- tahdo ystävällisiä suht-eita heidänkin kanssaan.
3116:   annot. Se tieto, joka. meille eduskuntaryhmille on .M:utta meillä lienoo oikeus. tässä .suhtressa asettaa
3117:    annettu, pe:t:ustui kuitenkin aivan kirjoitettuun 2tualalle se kansa, j.onka m€ ·katsomme mflidän
3118: 62                                         Tiistaina 8 p. lokakuuta.
3119: 
3120: 
3121: -eiu.iamm.e parha.idBn ja pontevimmin ajaneen. Sitä       on sitäkin suurempi, ·kun olen saanut tuoreita.-
3122: vastaan -ei pitäisi kBllään olla muistuttamista.          kin todistuksia siitä, että va,lta1kuntamme väestöä
3123: Mutta tarpeetonta tässä on ulkopolitiikkaan               kaikissa kerroksissa ja. vielä valtavalla osalla
3124: käydä. sillä siitä meillä OTh ylipäänsä vajavat tiB-     elähyttää tällä hetkellä samat toiveet ja sa;ma
3125: dot. emmekä siis voi mitään ratkaisevaa siinä suh-        tyydytyksen tunne kuin its.eänikin.
3126: toossa lausua. Olen ainoastaan tahtonut huomaut-             Vanha voimassa oleva hallitusmuotomme on
3127: taa ettei eduskunta suinkaan ol-e .sillä kannaHa          monissa kohdissaan sangen, puutteellinen ja ah-
3128: kuin täällä muutamista puheista päättäen voisi           da.s. Sentä·hden maas,samme 'Y leenStä \hartaasti
3129: a.iatBlla. En puol-estani luulisi, että sekään seikka,    toivotaa.nkin, että uusi nyt käsiteltävänä oleva
3130: mistä kansasta Suomen kansa valitsee itsellBen           hallitusmuotoehdotus tulisi sekä kiireelliseksi ju-
3131: valtion päämi-ehen, kuninkaan, .ios se tuloo vali-       listetuksi että myös-kin lopullisesti hyväksytyksi.
3132: tuksi, niinkuin kaiken todtmnäköisyyden mukaan           Jos kuitenkin vastoin tältä toivoa, ehdotus edus-
3133: näyttää tulevan ·saisi tahi tarvittaisi olla minään      kunnassa. ei saisi tarpeellista äänimäärää, täytyy
3134: loukkaukstma toisten kansD.i€n ystävyydelle, sillä       Suomen muuten uudist,etuss.a va.ltakunnassa
3135: tämän pitäisi olla myös mBidän l'lisäinen a~iamme        Bdellee:rrkin jäädä tuo va.nha hallitusmuoto vai-
3136: eikä siinä siis pitäisi olla toisilla kansoilla oikeu-   iiollisen toiminnan 1Jerus,ta.ksi, sillä muuta halli-
3137: tettua sanomista, sillä tämä kuningas, niin pian         tnsmuotDa meillä ei ole, eikä mei.llä koskaan
3138: kuin hän tulee Suomen kuninkaaksi, ei ole -enään         muuta hallitusmuotoa kaikista väitöksistä huo-
3139: vierasmaalainen, vaan on hän ensimäinen .suoma-          limatta ole ollut. Ja. ilman haUitusmuotoa ei min-
3140: lainen mies. · Sill-e ·kannaJle kai meidän ka"ikkien     kään itsenäisen valota.kunnau haUinrt:o tietenkään
3141: on oikeus asettua.                                       ole mahdollinen. .T os tämä käsillä oleva ehdo-
3142:                                                          tu-s nyt hyljätää.n tai lykätään, niin on aiU<oana
3143:     Ed. Anti 1 a: En aijo olla monisanainen,             lohdutuksena, ainakin voi olla, se toivo, että uusi
3144: mutta tällä tärkeällä hetkellä en katso myöskään         hallit&ijamme voisi valtioasiain hoitoon .ia joh-
3145: voivani kokonaan vaieta, en varsinkaan sen jäl-          toon tultuaan antaa vielä kerran eduskunnalle
3146: keen kuin täällä on taaskin 'uudestaan eräs poh-         esitys uudeksi hallitusmuodoksi, Ehdottomasti
3147:  jalainen edustaja esiintynyt, pohjalaisten maa-         varminta onnelliselle asian ratkaisulle kuitenkin
3148: laisten nimessä ja myöskin vapauttajain nimes-           olisi se, d.tä Bduskunta ny.t 1opullisesti h~rväk­
3149: sä. Minäkin olen maalainen, maalaisten edustaja,         syisi esi.llä olevan ehdotuksen. Ja sentähden eh-
3150: ja rohkenenpa. myöskin mainita, että olen maa.n          dotan, että eduskunta täJmän ehdotuksen sekä
3151: vapauttajain edustaja ja siis rohkenen puhua             juli,sta.isi kiireelliseksi että myöskin lopulEsesti,
3152: heidän edustajanaan.                                     hyväksyisi.
3153:     Jo edellisillä våltiopäivil1ä olin minä omalta i
3154: ·kohdaltani en ainoastaan valmis hyväksymään, ·         Ed. H n J t i n: Minä käytän tätä tilaisuutta
3155:  silloin yli tulevien vaalien lepäämään jätetyn lausuaks.mi ensiksi hallitukselle :kiitoksen siitä,
3156: hallitusmuotoehdotuksen, vaan vieläpä sitä että se on antanut eduskunnalle esity.ksen uu-
3157: lämpimästi kannatinkin, kannatin perustuslaki- d·eksi hatllitusmuodoksi ja siten vielä kerran tar-
3158: valiokunnassa sekä myös:ki.n eduskunnassa. Tä- .i·onnut tilaisuuden sovittelujen kautta saada sem-
3159: män nyt käsiteltävänå olevan ehdotuksen olen moinen aikaan. ,Jos ei tämä eduskunnalle on-
3160: sovinnon aikaa·nsaamis,eksi myöskin ollut valmis llistu. niin ei ainakaan sii1ä hallitus ole edesvas-
3161: hyväksymään jo perustuslakiva-liokunnassa ja tuussa. Edellis]ssä istunnoissa on jo monasti
3162: sen teen myöskin tällä ·hetkellä. Tämä alistuvai- torjuttu väite, ettei        perustuslakivaliokunnan
3163: s'uuteni .ia. va.lmiuteni perustuu siihen vakavaan en•emmis{ö ole hyväksynyt muka ainoatakaan
3164: tietoisuuteen, että hyvä järiestys valtakunnan maalaisliiton edustajain            muut.osehdotuksista,
3165: asiain hoidossa edellyttää v~allanhoitoa, jonka kes- niinkuin ~he vas.talauseessaan sanovat. On oso,
3166: kuksena ja kiintopisteenä on seisova orgaani, or- ttttu, että jo hallitus esitys1ä laatilf'ssaan on ot-
3167: gaani, .ionka vastuulla on sekä kulloinkin -elettä- tanut huoniioon useita muistutuks.ia, joita ta·sa-
3168: vien päivim että myöskin tulevien jopa kaukais- valta•laisten taholta tehtiin edellistä hallitusmuo-
3169: tenkin aikojen, valtakunnan asukkaille muka- toesitystä vastaan, .ia jotka eduskunta v-iime lre-
3170: naan tuomat kohtalo.ien ja. onnen vaiheet. Syvin sänä hyväksyi. Sen jälkeen on sekä -pcrustus-
3171: tyydytyksen tuntein odotan minä sitä läihesty- lakival1okunn0.ssa että SIUuressa ·va•lH.rkunna.ssa
3172: vää päivää, jolloin Suomen oma· uusi monarki- tasavaHalalisten ·tyydytt.ämis1eksi tehty tärkeitä.
3173: nen hallinto on järjestynyt ja tämä levottomuutta muutoksia pykäliin 13, 14, 19, 38 ja 42. Kaikki
3174: herättävä ja suuria oniJ>ettoniuuksia mukanaan tämä on tapahtunut sovinnon aikaansaamiseksi
3175: tuotta.nut väJlitila on loppunut. Tyydy,tykseni ja siinä mielessä että s!!Jarta1~Siin syntymään uusi
3176:                                               Suomen hallitusmuoto.                                                 63
3177: 
3178:                                                            .'
3179:   hallitusmuoto, 'j.oka vastaa kansanvaltaisuuden                Sanottakoon vielä kerran tässä ti.l·aisuudessa, että
3180: · oi.keutettuia vaatimuksia. Jos ennakkoluulotto-                nämä väitteet eivät pidä paikkaansa -tai ovat
3181:  masti arvostelee täten syntynyttä tulosta, täyty-               kierot. Maalaisliiton tä,Mläinen eduskuntaryh-
3182:   nee 'kenen taha.ns·a ljllYöntää, että nyt tarjona              mä saattaa kyllä edustaa omia valitsijoitaan,
3183:   oleva uusi haHitusmuoto antaa k·ansa•n tahdolle                niitrten mielipidettä, mutta nämä ovat suuressa.
3184:   suuremman määräys·vallan, kuin sillä on mis-                   valitsijakunnassa pienenä vähemmistönä. Minä
3185:   sään monarkisessa maassa. .ia harvassa tasaval-                 voin vakuuttaa että meillä,kin·, n. s. monarki's-
3186:  lassakaan. Mutta kaikki tämä on ollut turhaa.                   teilla, on mielipiteemme tukena valittsijamme.
3187:   Sovittelu on torjuttu tylyllä hylkäämisehdotuk-                Tietääkseni koko ruotsa.larinen ka.nsa:naines yksi-
3188:   sella. Se ei kuitell'ka:an kykene uudistusta kaa-              mielisesti on monarkian kannalla, jot,en ruotsa-
3189:   tamaan, elleivä;t s.en vastustajat cyhdy äärim-                lainen ryhmä täällä yhtä varmasti kuin maalais-
3190:  mäiseen keinoon, äänestämään asian kiireelli-                   liitto voi valitsijoihinsa. v.edota. Muissa. porva-
3191:   syvttä vastaan. Tä,mä 'keino on. kyllä valtio-                 rilhsissa puolueissa ei yks·imielisyys tosin ole
3192:   päiväjäriestyksen muka.isesti          tasavaHalaisten         yhtä suuri, mutta niissäkin tätä nykyä valtava
3193:   vallassa, vaiikka lainsäätäjän tarkoitus ei miten-             enemmistö pitää monarkisen hallitusmuodon sää-
3194:   kään ole voinut olla, että se olisi tämmöiseen ti-             tämistä maalle onnellisempana.           Omasta puo-
3195:  lanteeseen sovellutettava, jolloin jos milloinkaan              lesta,ni a.inakin olen sa-anut varma,n va,kuutuksen
3196:   kiireellistä toimenpidettä kysytään. Mutta olta-              ·siitä, että se ka.nrta, jolle tässä asiassa olen aset-
3197:   koon myös .selvillä, mitä asian jarruttamisella               tunut, on sama kuin valitsi.ioitteni suurella enem-
3198:   saadaan alliman. Siitä oli·si, niinkuin täällä ovat            mistöllä. On a'ivan tobta, että viime talvesta läh-
3199:   edelliset puhujat huomauttaneet, seumuksena,                   tien muutos, ja suuri muut.Qs, mielipiteissä on ta-
3200:  että vanha, ;yli aikansa palvellut ja monessa suh-              pahtunut. Mutta se on käynyt aivan päinvastai-
3201:  teessa itsenäisen Suomen oloihin soveltumaton                   seen suuntaan kui,n maalaisliit•on puhujat väittä-
3202:   1772 vuoden hallitusmuoto jäisi voimaan. Ku-                   vät nimittäin monarkiseen suuntaan. Siitä on
3203:   ninkaalle, jonka vaaliin edustkunta piakkoin on               jokaisella ollut tilaisuus tnlla vakuutetuksi sekä
3204:   rvhtyvä, jättäisivät jarruUajat esim. rajattoman               yksityisissä keskustelui,ssa että julkisen 'Sanan
3205:   kielto-<Oikeuden kaikkien eduskunnan päättä-                   kautta. Mielipiteiden muutos on kynsynyt en.nen
3206:   mäin lakien suhteen. Hänellä tulisi olemaan val-               kaikkea. oma:ss-a mamsa viime talven-a ja viime
3207:  ta alkaa sota, myöskin hyökkäyssota eduskunta!!                 hväänä saavutettujen· kokemusten johdosta eikä
3208:   kuulemdta ta.i vastoin sen ta>ht.oa samoin kuin                kukaan liene nykyiseenikään tilan•teeseen erittäin
3209:  valta solmia ulkovaltojen kanssa sopimuksia,                    tyvtyvä.inen. Jos Suomi on ollut tasavalta, niin-
3210:   ja, kuten 'tietty, olisi hänellä hyvin laaja., yksi-           kuin maalaisliittolai•set. väittävät, siitä saakka
3211:   puolinen päätösvaHa valtion talouteen .ia raha-                kuin yhteys Venäjän kanssa katkesi, niin täy-
3212:   a,sioihin nähden. Jäisihän m. m. tulli,vero.ien                tvnee kai,kkien myöntää, ettei se kokemus kehoit.a
3213:   määrääminen edelleen hallitsi.ian yksinoikendrk-              tätä olotilaa jatkamaan, vaikka,kaan 'kaikkea
3214:  si. Omasta puolestani en tosin pelkää, että nyky-              111itä on tapahtunut, ei pantaisi tasavallan las~
3215:   aikainen hallitsija. enää v·oisi näi•tä oikeuksia vas-        kuun. Mutta maalaisliittolaiset luulevat kai edus-
3216:   toin ka:t:san tahtoa väärin käyttää, mutta var-               tavansa niidenkin mielipiteitä, jotka. tuonnoin
3217:   sin omituiselta nä;vttää että sama<t tasavalta.lai·-          olivat täällä maMavan.a ryhmänä, hiljattain
3218:   set. jotka uudessa hallitusmuodossa nvat koett~:-c­            enemmistönä, vaan jo]lla nykyään ei ole täällä
3219:   neet sttada ha.llitsijan vallan ma,hdollisim"'an              muuta kuin yksi ainoa edustaja. Onhan kaunista
3220:  vähiin supistetuksi, omalla men·ettelyllään jät-               pitää poissaolevien puolta, mutta .Sinoa,staan sil-
3221:   täisivät hänelle rajattoman vallan. Ei ainakaan                loin lmn nämä ovat oikeassa. Tiedämme kuiten-
3222:   tämmöiseen tulokseen vievää menettelyä voisi                  ·k.in kaikki, ettei maalaisliitto voinut hyväksyå
3223:   sanoa kaD:s,anvaltaisuuden asian a iamisPksi., se              s1tä tasavaH.aista ha:llitusmuotoehdotusta, jonka
3224:  kun varmaan pitkäksi aikaa sitoisi valtioelämäm-                sosialidemokra-atit eduskunnassa laativat. Eikä-
3225:  me muotoihin, jotka kaikkitm meidän mielestä pa-               hän tämä ehdotus vielä sosialistisia valitsijajouk-
3226:   hoin ehkäisisivät ja haittaisivat sen vapaata ke-             koja tyydyttänyt, ne kun panivat toimeen kapi-
3227:   hitystä. Maalatisliittolaisten kaikissa puheissa on           nan kukistaaksensa koko tähänastisen yhteis-
3228:   tämän asian käsittelyssä pohjasävele·enä kaikunut             kuntajärjestyksemme ja rakentaaksensa. sen rau-
3229:   väite, että muka ·vain maalais~iitto edustaa varsi-           nioille neuvostotasnvallan venåläiseen bolshe-
3230:   naista Suomrn ka,nsaoa ja sen enemmistön mieli-               vikimalliin. Sosialidemokraatit ovat vahinO'osta
3231:   piteitä ja että muka niitten .lukumää.rä - niin               viisastnneet, arvelPvat kai ma.a•laisliittol;i~et.
3232:   sanotaan va.sialauseessa - jotka epäilevät ny-                Olisihan se erinomaisen suotavaa. Mutta. pitääkö
3233:   kyisen puolinaisen eduskunnan oikeutba lopulli-               tämä myös paikkansa. 'On paljon, selviä todis-
3234:   sesti päättää hallitnsmuoioa., kat;vaisi joka. päivä.         teita, jotka. puhuvat päinvastaista kieltä eli eWi
3235: 64                                      Tiistaina 8 p. lokakunta.
3236: 
3237: 
3238: yhä edell~.n salassa haudota.an samoja •kumouk- •hyvin onnetonta olisi jättää niille tilaisuus sii-
3239: sellisia ja maanpetobe!Hsia hankkeita kuin ka"" hen tulevassa rauharukongressissa. Päinvastoin
3240: pinan edellä. Näille yhte~skunnan salaisille vi- t:-tstyy "'l{aliiorakenteemme ja kaiki<:i mikä siihr:-n
3241: hollisille, joihin lain rankaiseva käsi ei ule·tu. me kuuluu, sil:loin olla purkamaton tosiasia, johon
3242: emme tahdo ojentaa äänilippua maan tärkeim- ulkopuolisten on mahdoton enää sekaantua. Ni-
3243: PJassa asiassa. Eikä niiiläkää·n sosialistisilla menomaan tästä syystä on ratkaisun teko meille
3244: joukoilla, jotka tosi.n eivät ole ottaneet kapinaan tällä hetkellä niin ylen tärkeä. Ul·kovalloilta ~i
3245: <>Saa, osaksi siitä syystä että he Valkois-es·sa Suo- meidän tarvitse pyytää muuta kuin maamme it-
3246: messa vähälukuisuutensa vuoksi eivät voineet senäisyyden tunnustamista ja alueellisen sekä
3247: sitä t-ehdä, mutta jotka vielä äskettäin olivat kansallisen eheyden loukkaamattomuuden res-
3248: osotta ubuneet niin arvostelukyvyttömiksi että pekteeraamista. Suomen valtakunnan itsenäi-
3249: olivat valinneet s-ellaisia e-dusbajia, jotka olivat syyden selvin ulkonainen todistus on Suomen
3250: isänmaansa pettäneet, ei näilläkään voi olla mi- kuning·as. Tältä •kannalta, on en.si njassa kunin-
3251: tään siveellistä, saatikka sitte laillista oikeutta kaan vaali otettava. Tältä kansalliselta kannalta
3252: vaatia itselleen uusien vaa:lien tai kansanään·es- otettiin .io kuudettasataa vuotta sitte Suomen
3253: iyksen muodossa vaikutusvaltaa uuden Suomen kansa!ll ensimäinen osanotto Ruotsin valtalmnnar.
3254: valtiomuodon laatimisessa. Se oikeus voi kuu- ·kuninkaanvaaliin. Kun nimittäin vuonna 1362.
3255: lua yksinomaan niille, jotka kaikissa suhteissa jolloin Norjan kuningas Haakon va•littiin Ruot-
3256: ovat nvsyneet tälle maalle uskollisina ja jotka smkin kuninkaaksi, annettiin asetus, joka myönsi
3257: nyt tahtovat laskea sen tulevaisuudelle semmoi- Suomelle oikeuden olla kuninka.anvaaliss·a osaJ-
3258: •sen vankan perustan, jolle Suomen kansta rau- lisena laamanninsa, papiston edustajain ja 12
3259: hassa voi rakentaa elämäUJsä .ia olonsa semmoi- talonpojan kautta, niin tämä käsitettiin tunnus-
3260: seksi kuin se itse tahtoo, mutta kuitenkin niin, tukseksi Ruotsin muiden maakuntien kanssa.
3261:  että kaikkien kansanluokkain ja yksityisten ka.n- Kun Suomen eduskunta ny·t varustautuu kunin-
3262: salaist.en oikeus ja. menestys tulee yhtäläisesti kaan vllalia toimittamaan, ei se enää tapahdu
3263: iurvattuksi ja ooistetyksi. Tällainen on tällä haa- vain osa.valtiona, vaan itsenäisen Suomen valta-
3264: vaa ei ainoasta·an oikeutemme, vaan myös vel- kunnan puolesta todistuksena. tämän täy-dellises-
3265:  vollisuutemme Suomen laillisen ed:u•skunnan jä- tä kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Har-
3266: >&eninä, olkoon lukumme sitte tapausten johdosta, taas·ti toivoisin, että se samalla voisi tapahtua
3267: joihin emme -ole syypäitä, miten pieni tahansa. myös sen uuden kansanva1tai.sen hallitusmuodon
3268:      On puhuttu siihenkin suuntaan, että ratkaisu perusteella, jon1ka ~äätämisestä meillä nyt on ky-
3269: vielä oli·si siirrettävä ja mieluimmin yleisen rau- symys. Ed. Alkion lausuntQ antaa kui·tenkin hy-
3270:  hankongrEssin jälkeen, jotta selviäisi, mitä mieltä vin vähän toiveita täst-ä. Tuntuu siltä, ikäänkuin
3271:  muut vallat ovat Suomen aseman. suhteen. Täl- olisi ihme tarpeen, jotta tästä hallitusmuodosta
3272:  laista ptuhetta en minä, yhtä vähän kuin edelli- syntyisi tO'si. Ja minä uskallan lausua semmoi-
3273:  nen puhuja, voi mit-enkään ymmärtää. Onhan sen toivomuksen, että se ihme tapahtuisi, että
3274:  kokonaan Suomen sisäinen asia, josta kellään ei maalaisliittolaisten keskuudesta kymmenkunta
3275:  ole oikeutta määrätä, minkälaisen hallitusmuo- itsenäistä miestä astuisi uurnalle .ia. laskisi ääni-
3276:  don tämän kansan eduskunta tahtoo maallens'1 lippunsa kiireelEseksi julistamisen puolesta, joka
3277:  säätää. Niinikään on eduskunnan jyrkä!sti pi- ei merkitse, että nämä henkilöt ov':lt luopuneet
3278: ,dettävii l'iinni siitä, että yksi;;tääu sillä on oi- vakaumukEestaan, että tasava:ltair-2n hallitus-
3279:  keus päättää·· kenm se taht.oo maaHensa. säMää. 1nuoto olisi onn.ellisempi. Kannastani johtuu, että
3280: Niinikään on eduskunnan jyrkästi pidettävä yhdyn samaan ehdotukseen kuin edellinen
3281:  l;:;illlni siitä, että yks·istään sillä on oikens päät- puhuja.
3282:  tää kenen se tahtoo kutsua kuninkaaksi tähän
3283:  ma,a,han. Samoin eivät ulkovallat ole oikeutetut
3284:  sekaantumaan tämän henkilön suostumukseen.                Ed. K a i r ·a. m o: Ha:llitusmuotokysymy ksen
3285: Enkä minä voi uskoa, että Saksan kansa, joka käsittel;yn aikana on ~ luullakseni jotenkin ylei-
3286:  on Suomen kanssa Y'Stävyyssuhteissa, voisi eJus- sesti - odotettu, että maa:laisliiton taholta, niin
3287:  kuntansa enemmistön kautta ryhtyä rakenta- jyrkkänä kuin se nytkin tapansa mukaan on
3288:  maan vaikeuksi.ll Suomen eduskunnan päätöksen esiintynyt, kuitenkin yhteisen suiUren a'Sian
3289:  totE-uttamiselle, joka ei voi olla ristiriidassa Sak- vuoksi olisi tehty yrityksiä todellisiin neuvotte-
3290:  sa.n edun kaus.sa. Ul•kova.ltojen ~ckaantuminen luihin, ei vaan iJmoituksiin• siitä, mitä ryhmä
3291:  t,äihin meidän asiol.'limme olisi ilmeisesti Suomen katsoo tarpeelliseksi vaatia, vaan todellisiin neu-
3292:  kansa.n itsemäärääm:soikeuden loukkaamist>l, ja Yotteluihin, jotka olisiva.t voineet viedä' johonkin
3293:                                            Suomen hallitusmuoto.                                          65
3294:                                                  --------------------------------
3295: 
3296:                                                      '
3297: IJOs1tiivisiin tul-oksiin. Tli!mä odotus on ollut vakaumuksen kanssa. Usko rajattoman kansan-
3298: turha.     JääJtävällä kopeudella on maalaisliitto vallan onnellistuttavaan voimaan näkyy vasem-
3299: l1yljännyt kaikki ehdotukset sovintoon tähän asti. mis-tossa olevan horjumaton, mutta kaiken sen
3300: Yksin ta!ht.oo maa-laisliitto, jon'k·a rta-ka.na tätä jälkeen, mikä on tapahtunut, ei pitäisi vasem-
3301: nykyä 'lienee korkeintaan: 1 /, Suomen kansasta, mistossakaan suuresti ilhmetellä, ettei tämä usko
3302: va·stata isänmaan tulevaisuudesta sen kohtalon .ia kaikissa voi olla yhtä luia. :Sellainen hailinto-
3303: etsinnän hetkellä.         Sama ta.i.prumatt-omuuden tapa, jo·ta. ·täällä harjoitettiin V e.näjän sortoval-
3304: henki, sama valtiollisen älyn puute huokuu meitä lan aika-na, on jo kaikkialla ma.ailmass-a elänyt
3305: vasta.an myöskin maalaisliiton j-ohtajan ed. Al- aikansa, mutta se1lainenkin1 ra•jaton eduskunta-
3306: kion ä.s•k.eisest.ä puheesta. On tunnettua .ia se valta, jon'ka sosiaalidemokraatit maalaisliiton
3307: täytyy olla, tosia,sia;, joka on maalalisliitt.oryh- avustuksella· ja kannattamina vielä viime talvena
3308: mällekin tunnettu, että maalaisliiton omassa koettivat .toteuttaa, on sekin ehdottomasti hyl-
3309: keskuudessa kyllä löytyy aineksia. hyvinkin jättävä, si-llä se on jo teknillis-esti mahdoton ja
3310: huomattavia aineksia, jotka eivät ole tällä ta.ipu- vie varmasti, niin:kuin se on jo meilläkin viety,
3311: mattomuuden ka,nnaUa. Onko tälla.isia virtauk- kansalliseen voimattomuuteen, onnettomuuteen ja
3312: sia mahdollisesti olemassa. myöskin maa.laisliiton anarkiaa-n. Meidän mielestä-mme oliosi pyri-ttävä
3313: eduslmnt.aryhmän sisäpuolella, siitä ei meillä s€1laiseen hallitusmuotoon, jossa molemma•t val-
3314: ulkopuolella olevilla ole mitään tietoa. Joka ta- tiomahdit, hallitus ja eduskunta, pysyisivät kes-
3315:  pauksessa: jos sellaisia virtauksia löytyy, ne ovat kinäis-essä ta:sapajnossa, ni,in ettei kumpikaan
3316: uiin heikot, ettei niitä voida huomata, eikä siis olisi ehdottomasti toisen käskettä•vissä eikä toi-
3317:  myöskään niitä huomioon ottaa. 1\Ierkit. viitta-a- sen edessä .taivutettavissa. Nyt käsilläolevassa
3318:  vat ilmeisesti siihen, että tätä nykyä ei ·ole toi- hallitusmuodossa on• tämä tasapaino a~kalailla
3319:  voa saada riit.täJvän suurta enemmistöä, jotta uusi järkytetty ·kuningasva.llall' tappioksi ja eduskun-
3320:  hallitusmuoto nyt voita;isiin. säätää. Näin ollen ·tavaUan hyvä:ksi. Siitä huolima·tta ei va•sem-
3321:                                                                    1
3322: 
3323: 
3324:  syntyy kysymys siitä, miten enemmiS'tön on me- misto ole tahtonut tietää sovinno-sta. mitään, vaan
3325:  neteltävä lakiehdotuksen suhteen, ellei sitä nyt lykkää. luotaan kaikki, so-vinnolliset ehdotukset.
3326:  julisteta kiireelliseksi. Tämä.n johdosta -etupääs- Kompromissiyritys on siis nähtävästi joutunut
3327:  sti olen rohj.e111nut pyytää puheenvuoroa.            kariLle ja silloin olisi kai luonnollista, että se
3328:      On luonnollista, että ne edustajat, jotka kesällä lwkona:an sai·si, raueta, että kumpikin puoli eikä
3329:  kannattiva-t silloin hyväJk,sytt.yä hallitusmuotoa ainoastaa.n vasemmisto pidättäisi itsellään täy-
3330:  ja jotka- pitävät nyt käsilläolevan edellistä pa- den •vap&uden menetellä vastaisuudessa asian-
3331:  rempana, että nämäi edustajat midihyvällä ää- haarain mukaan. Nähdäkseni saattaa helposti
3332:  nestävät myöskin lakiehdotuksen lepääJmään yli syntyä se käsitys, että jos lopullisessa äänestyk-
3333:  vaalien. Yhtä luonnollista on 'kuitea:Jokin, että ·sessä ainoast.aa.n äärimmäisen vasemmis-ton äänet
3334:  niissä, jot.ka päinvastoin katsovat, että nyt on ann-etaan hallitusmuotDehdo-tusta vasta•a!ll, tämä
3335:  tehty muutos huonompaan päin, että näissä edns- ehdotus jääpi lepäämään yli vaalie-n kaikkien
3336:  tajiss-a syntyy epäilyksiä noudatettavasta menet- muiden yksimielisesti kannattamana ja että va,s-
3337:  telytavasta, onko hallitusmuotoehdotus ·ilellaise- ·taisuudessa saattaa olla kysymys ainoaSJi:aan uu-
3338:  naan lopullisessa äänestyksessä hylättävä vai hy- sista myönnytyksistä ääri.mmäiselle vasemmis-
3339:  väksyttävä. Täällä on vakuuttavasti osoitettu, tolle, maalaisliitolle, sosialisteille ja niille har-
3340:  mikä muuten sanomattakin lienee jo'kaiselle ajaHe- voille muille edustajilLe, jotka. nyt kul•kevat hei-
3341:  levalle selvää, mutta .ionka kuitenkin m . .m. ed. •dän mukanaan. Olen tahtonut nimenomaan lau-
3342:  Alkio tahtoo jyrkästi kieltää, nimittäin että monet sua julki nämä ajatukset torjuakseni sellaista kä-
3343:  edusta,jat ovat suostuneet kannattamaan hallitus- sitystä. Vaikka suuresti epäillen, ol-en senvuoksi
3344:  muotoehdotusta ainoastaan siinä toivossa, että sen päättänyt ~opullis-essa äänestyks-essä äänest-ää
3345:  kautta maan nykyisessä tukalassa asemassa syn- hallitusmuot.oehdotukselll hyväksymisen puolesta.
3346:  tyisi yksimit:linen päätös, että syntyisi pohja so- Minä teen sen op·portuuiteettisyistä,· joihin ei
3347:  vinnollisellt: mielialalle kansahisten kesken, sel- nähdäkseni ole t-arvis lähemmin kajota. Teen sen
3348:  laiseUe mielialalle, joka tuntuu kansamme itsenäi- nimenomaan korostaen, että omasta puolestani
3349:   syydelle ja vapaudelle tällä hetkellä välttämät- en hyväksy kaikkia niitä säännöksiä, joilla asian
3350:   tömän tarp€<elliselta. Nyt käsiteltävä hallitus- käsittelyn aikana ·on tahdottu kuninkaanvaltaa
3351:   muotoehdotus on sellaisena, miksi se on suuressa rajoit-taa. Ja minä teen sen erityisesti siinä toi-
3352:   valiokunnassa muodostunut, meidän kanna.ltam- vossa, että haUitus ed€lleen ja ll'iiu pian kuin
3353:   me katsottuna äärimmäi&een pinnistetty kompro- ma1hdollista, mieluummin jo ennen/kuin uudet
3354:   missi, johon on täytynyt mennä tinkimällä oman vaa:lit toimitetaan, tekee voitavansa tasapuolisen
3355:                                                                                                       9
3356: 66                                           Tiistaina 8 p. lokakuuta.
3357: 
3358: 
3359: ja ajallllllukaisen uuden hall.itusmuodon aikaan-           tässä suuressa a~sirussa. ;laskettaisiin niiden käteen,
3360: saamiseksi perustuslaillisen monarkian muodossa.            .iotka, lievästi puhuen, olivat osottautuneet niin
3361:                                                             vailla, valtiollista ymmärrystä oleviksi, että he oli-
3362:                                                             vat antaneet luottamuksensa henkilöille, jotka
3363:   Puhemies: Täysi-istJUnto keskeytetään nyt                 melkein poikkeuksetta ovat nousseet kapinaan itse
3364: ja ja,tketaan klo 1 / 2 8 i. p.                              eduskuntaa ja - voi sanoa - kaikkea laillista
3365:                                                              järjestystä vastaan. Selväähän on, ettei näitä laa-
3366:                                                              joja kansankerroksia ole kenellekään aikomus sul-
3367:                                                             kea pois osallisuudesta lainsäädännöntyöhön Suo-
3368:      Istunto keskeytyy klo 4,50 i. p.                       messa. Mutta vähin, mikä on sanottava, on kai se,
3369:                                                             että valitettavasti nämä samat ka.nsa,nkerrokset
3370:                                                             olivat, niinkuin senaatin varapuheenjohtaja aamu-
3371:                Täysi-istuntoa jatketaan                      päivällä tältä paikalta siteerasi erään sosialistin
3372:                                                             sanoja, antaneet itsensä hirvittävällä tavalla har-
3373:                     k:lo 7,30 i. p.                         haan johtaa., tai saman sosialistin sanoja vielä
3374:                                                             käyttääkseni, olivat joutuneet hirvittävän vieraan
3375:      Keskustelua jatkuu:                                    tartunnan valtoihin. Tämän taudin pitää ensin
3376:                                                             lähteä. Ei ole oikein vaatia, että henkisesti ~iihen
3377:     Ed. Ne v a n 1 i n n a: Keskustelua on jo kestä-        määrin ~sairaat tulisivat määräämään, mitenkä ko-
3378:  nyt kauan, mutta sittenkin tuntuu, että tä.ssä suu-        konaisen kansakunnan asiat ovat ehkä kaikkea tu-
3379:  r€'ssa .ia va,kavassa asiassa olisi kovin, kovin paljon    levaisuutta varten järjestettävät. Niin ollen voi
3380:  vielä sanottavaa. Muutamia nä:kökohtia pyydän              sanoa, että se eduskunta, joka, tässä on koolla, täy-
3381:  senvuoksi vielä saada tuoda esille.                        sin eduE>taa Suomen kansan terveiden laillista yh-
3382:     Maalaisliitto vaatii tässä kysymyksessä kan-            teiskuntajärjestystä kannattavien kansankerrosten
3383:  sanäänestystä. Se sanoo, että on vedottava kan-            mielipidettä siinä suuressa 'kysymyksessä, ,joka
3384:  saan, että on annettava kansan itsensä määrätä.            nyt on esillä. Tämä eduskunta on niin pätevä,
3385:  Kun ed. Alkio esittä-ä tämän vaatimuksen, niin             kuin olla voi, puhumaan näiden kansankerrosten
3386:  saa siitä sen vaikutuksen, kuin hänen mielestänsä          puoltJsta, joiden nyt olo.ien pakosta täytyy ratkais-
3387:  tämä eduskunta ei olisikaan kansan valits-ema,             ta tämä asia. Täällä €i 108-109 mielivaltaisesti
3388:  voisipa melkt:in, kun ed. Alkiota kuuntelee, saada         koolle tullutta Suomen miestä ja. naista tee ratkai-
3389:  sen käsityksen, että me, jotka nykyään muodos-             sua, täällä on koolla .iuuri kansan itsensä lähet-
3390:  tamme tämän kamarin, olemme tänne itsemme                  tämä joukko, .sen omasta keskuudesta tänne lähet-
3391:  a.settaneet, ettei meillä ole mitään yhteistä tämän        tämä nimenomaan 'sillä valtuudella, että S€n asia
3392:  kansa,n kanssa, että se mielipide, joka täällä val-        tulee olemaan m. m. uuden hallitusmuodon säätä-
3393:  litsee, ei muka ole millään tavalla edustava.inen          minen Suomelle. Kuinka voi näin ollen väittää.
3394:  kansassa vallitseville mielipiteille. Ja kuitenkin         että tässä asiassa kansa sivuutetaan, että täällä ei
3395:  on hyvin, helppo päästä selville siitä, että näin ei       tahdota kansasta mitään tietää, -että tahdotaan toi-
3396:  ole vähimmässäkään määrässä laita. Katsokaam-              mia kansan selän takana ja muuta sellaista. Siinä
3397:  me tämän €duskunnan eri aineksia. :Maalaisliiton           puheessa ei ole vähintäkään perää. Kansa itse'
3398: edustajaryhmä lienee ainakin itse lujasti vakuu-            päinvastoin, Suomen kansan terveet kerrokset, ne,
3399:  tettu siitä, että se tänä päivänä yhtä hyvin kuin          jotka ovat pysyneet henkis·essä tasapainossa tämän
3400:  vuosi sitten, jolloin se valittiin, edustaa valitsi-      .JUaailman-mulli.stuksen aikana, ne ovat tässä huo-
3401: .iainsa mielipiteitä. Ei tietääkseni voi yhtään suu-        n·eessa nyt koolla, ja ne juuri, eikä kukaan muu,
3402:  remmalla syyllä väittää, etteivät muut eduskun-            tekevät nyt ratkaisun. Tämä tästä.
3403:  nan ryhmät olisi tänään edustavaisia valitsijainsa            Mitä muuten maalaisliiton vaatimukseen kan-
3404:  mielipiteille kuin maalaisliittokin. Lisäksi tulee,        sanäänestyksen toimeenpanemisesta tulee, niin,
3405: että me kaikki, jotka täällä istumme, olemme ni-            kun tätä vaatimusta. ·katselee olevien olojen ja to-
3406:  menomaan valitut siinä tiedossa, että tämän edus-          dellisuuden k.annalta, täytyn-ee kaiketi sen vaati-
3407: kunnan, joka vähän toista vuotta sitten valittiin,          muksen kannattajainkin itselken sanoa, ettei se
3408: tuli laskea kansamme elämän perustukset uutta               voi toteutua. Nykyinen eduskunta ei voi vasten
3409: tulevaisuutta varten. 'Tottahan tietysti on, että           vakaumustausa tehdä päätöstä tämän asian alista-
3410: tästä eduskunnasta puuttuu melkein kokonaan so-             misesta kansan äänestykseen syistä, jotka minä
3411: ilialistien ry'hmä, sosialistien suuri ryhmä. Siitä,        juuri olen esittänyt. Me olemme myöskin vakuu-
3412:  mitä tämä asiaan vaikuttaa, on jo paljon puhuttu.          tettu.ia .siitä, että se t>i ole tarpeen, että Suomen
3413: Tahdon vain ,kysyä, olisiko oikein, että ratkaisu           kansan tahto, niitten kansanainesten tahto, jotka
3414:                                               Suomen hallitusmuoto.                                              67
3415: ---------
3416: 
3417: 
3418: nyt voivat päkevyydellä tätä asiaa. käsitellä, on           puhttko tästä. Ali.stuminen kuuluu välttämättö-
3419: tässä eduskunnassa edustettu. Olisi ensin ·Saatava          myydellä kaikkeen järjestettyyn yhteiselämään;
3420: haUitus, joka hajoittaa tämän eduskunnan ja julis-          Mutta katsokaamme hiukan sen ·enemmistön ko-
3421: taa uudet va:alit, ennenkuin voisi aja.tellakaan, että      koonpanoa, .ia tulevaisuusmahdollisuuksia, joka
3422: syntyisi lakia, joka laskisi puheenaolevan kysy-            olisi täten pakottanut muun Suomen kansan nis-
3423: myksen kansan äänestyksen 'kautta ratkaistavaksi.           koille valtiomuodon, jota tämä toinen puoli pitää
3424: Mutta. olen varma, siitä, että kun se uusi eduskunta        onnettomana. Olisiko tämä enemm~stö, sosialistit
3425: olisi koolla, niin havaittaisiin, ett€i vielä •siinäkään    ja maalaisliiton enemmistö, olisiiko se -ensinnäkään
3426: ole mahdollista saada aikaan si·tä lakia, joka kan-         edes yksimielinen .siitä hallitusmuodosta, joka tä-
3427: sanäänestyksen toimeenpanoa va.rten olisi välttä-           ten olisi tullut säädetyksi? Moe tiedämme edeltä-
3428: mätön. Siinäkin eduskunnassa olisi varmas.ti aina-          käsin: ·se ei olisi sitä. Sosialistit äänestäisivät tie-
3429: kin runsas kuudesosa, j.olla olisi edellensä se va~         tenkin tasavaltaista hallitusmuotoa, mutta meill~
3430: kaumus, joka tämän eduskunnan enemmistöllä on,              on hyvin tunnettua, että he vihaisivat sitä yhtä
3431: tämän toimenpiteen tarpeettomuudesta ja eprutar-            leppymättömästi kuin monarkkista, sillä he eivät
3432: koituksenmukaisuudesta.. Joa mikä olisi seuraus?            tunnustaisi sitä sen enempää kansanvallan vaati-
3433: Sen eduskunnan täytyisi jälleen jät-tää uusien vaa-         muksia tyydyttäväksi kuin nyt herra Alkio tun-
3434: lien kautta ra.tkai.stavaksi, onko laki kansanäänes-        nustaa esillä olevaa monarkkista hallitusmuotoa
3435: tyksestä todellakin säädettävä. Siis eivät y h d et         täseä suhteessa vaatimuksia vastaavaksi. Ja sitä
3436: uudet vaalit riittäisi, vaan kahd-et olisivat välttä-       paitsi: olisiko tämä blokki, sosialistit ja maalais-
3437: mättömät. J-a on erinomaisen epätietoista, syn-             liitto, joka täten oli!si sanellut kansakunnalle tah-
3438: tyisikö vielä sittenkään tuota lakia kansanäänes-           tonsa, .lohon muun kansakunnan ti€tenkin tulisi
3439: tyksestä, sillä on ·erinomaisen mahdollista, että           lo.iaalisesti alistua, olisiko .se sitä laatua, että se
3440: tässä kolmaunessakin eduskunnassa disi vielä run-           kykenisi ylläpitämään iämän maan tulevaisen val-
3441: sas kolmannes, jo'ka olisi sillä kannalla tässä kysy-       tiolaitoksen? Kaikkien kansan aineisten velvolli-
3442: myksessä, kuin nykyisen eduskunnan en·emmistö,             suus on tietys,ti kaikissa oloissa Jojaalisesti alis-
3443: ja kansanäänestykseen tarpeellinen laki jäisi siis          tua. Mutta ei voida. vaatia, että sellaiset henkilöt
3444: sittenkin säätämättä (vasemmalta: olisiko se ]ojaa-        .ia ryhmät, jotka olisivat vasten vakaumustansa
3445: lista). Se olisi epäilemättä täysin lojaalista, sillä       pakoitetut alistumaan va.ltiomuotoon, jota he pitä-
3446: se olisi ainoastaan lain puitteissa toimimista sen         vät ·onnettomuutena maalle, ottaisivat toimiakseen
3447: vakaumuksen mukaa.n, joka €dustajilla olisi kan-           aHiivisesti esim. hallituksessa .ia yleensä maan
3448: san kalleimmista eduista ja niitten vaatimuksista          asiain johdossa. Sitä va:a.timusta ei voi asettaa
3449:  (Vasemmalta: Sama oikeus on meillä).                      kunniallisille miehille. Sosialistien ja maalaislii-
3450:    Mutta edellyttäkäämme se tapaus, että näitten           tiQD täytyisi, ainakin sikäli kuin se on hallituksen
3451: 'kaksien vaalien jälkeen, joihin ainakin kuluisi           asiana, pitää 'huoli siitä, että maan ja kansan edut
3452: puoli&en vuotta, s.yntyisi laki, joka saattaisi Suo-       tulevat valvotuiksi ja toteutetuiksi, sen valtiomuo-
3453: men uuden hallitusmuodon .sä.ätämis€n kansan-              don vallitessa, minkä he ovat kansakunnalle sa-
3454: äänestyksellä päätettäväksi, ja olettakamme, että          ndleet. En tahdo puhua. siitä, olisiko näillä ryh-
3455: kansanäänestyksessä maalaisliiton edustama kanta           millä ne henkiset ja aineelliset voimat käyt.ettävi-
3456: voittaisi, että nimittäin säädettäisii·n tasavaltainen     nään, jotka tällaiseen tehtävään tarvitaan. Mutta
3457: vaJtiomuoto, mikä kaiketi on ainakin hyvin mah-            minä olen vakuutettu siitä, että se ,sisällin€n yhte-
3458: dollista. Mitä täst.ä seuraisi? .Sen enemmistön            näisyys, se yksimielisyys valtiot.oiminnan pääpe-
3459: kansanään-est.ykses·sä, joka asettuisi tälle kannalle      rusteista, joka. on välttämätön niille, jotka yhd-essä
3460: ja joka siis muodostaisi voittajat, muodostaisivat,        tahtovat maan asiat hoitwa, tältä yhtymäitä puut-
3461: sen voimme nyt jo varmuudella sanoa, .sosialistit          tuisi. Minä sanon .sen osittain maalaisliiton kun-
3462: ja. maalaisliittolaiset taikka ainakin enemmistö           niaksi- .ia ennenkaikkea maalaisliiton kunniaksi
3463:  maalaisliittolaisia; siinä olisi hyvin vähän muita        - mutta sa;non sen myöskin osittain sosialistien
3464: kansamme valtiollisia aineksia. Silloin nämä ka.k-         kunniaksi. Näillä ryhmillä on molemmilla niin
3465: si ryhmää, sosialistit ja maalaisliiton enemmistö,         väkevästi kehittyneet luokkavaistot taloudellisissa
3466: siis pakottaisivai koko muun osan kansaa, joka             asioissa, jota sosialistit milloin,kaan eivät kiellä-
3467: arvatenkin muodostaisi suunnilleen yhtä suuren             kään, vaan a.vonaisesti sen julistavat ja kunnia-
3468: osan, vaikka kylläkin vähän pienemmän, taipu-              naan pitävät, mutta j.ota maalaisliitto nähtävästi
3469:  maan tasavaltaiseen hallitusmuotoon, nämä samat           tahtoo kieltää .ia josta maalaisliittO -luulen minä
3470:  ryhmät, jotka nyt pitävät niin epäiloja·alisena vaa-      - todellakaan ·ei ole itse .aivan täysin tietoinen
3471:  timusta, että heidän pitäisi taipua monar·kkisen          (Naurua), sen vaikutuksen olen minä ainakin
3472: valtiomuodon ·säilyttämiseen. Mutta älkäämme               us€in heidän. esiintymisestään saanut. Totuus ·on
3473: 68                                           Tiistaina 8 p. lokakuuta.
3474: 
3475: 
3476:  .io'ka.talJ'3.uksessa se, että nämä puolueet- niin va,s- erään amerikkalaisen ,kuva;lehden etusivun, jonka
3477:  takkaisten kansanainesten ja luokkaetujen edus- alla oli kirjoitus ,,Sodan jälkeen" .ia joka k.uvalli-
3478:  ta.iia kuin niin sanotun köyhälistön ja ,manttaa- Stlssa esityksessä tahtoi osottaa juuri tätä sodan
3479:  lin" - ne eivät voi yhdessä kahta viikkoakaan varmaa päättymistä. Mutta minä kysyn: mitä on
3480:  toimia maan hallituksessa, huolimatta kaikista yh- tällä kaikr lla tekemistä tämän illan ratkaisun
3481:  tymäkohdista, joita niillä voi olla erinäisissä ylei- kanssa? Europas,sa on vielä näihin asti ollut mai-
3482:  sissä radikaalisuuden käsityksissä ja muissakin ta, ennenkaikkea Saksa taikka tark-emmin sanoen
3483:  suhteissa.. Siinä me sitt-e olisimme. s~ blo'kki Saksan liittovaltakunta. ja. sen suurin valtio Preus-
3484:  joka olisi - olkoon, laillisessa järjestyksessä -        si, .iois•sa n. s. kansanvalta ei ole ollut täydessä voi-
3485: sanellut Suomen kansalle .ia sen joksikin yhtä suu- tossa. Meillä on kansanvalta viety lopullis-een,
3486:  relle toiselle puolelle valtiomuodon, jota tämä toi- tahtoisin sanoa, rajattomam1 voittoon sen kautta
3487:  nen puoli pitää suurena, onnettomuuttma, olisi pa- jo, että meidän kansamme on tullut itsenäiseksi.
3488:  kotettu parin viikon perästä julistamaan; me em- Ka.nsa, jolla on sellain.fln -eduskuntalaitos kuin
3489:                                                          1
3490: 
3491: 
3492: 
3493:  me voi. Tämä olisi tulos siitä, jos tänne tod-ellakin meillä, ei tarvits-e mitään muuta, kuin että vieras
3494:                                                          1
3495: 
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 1'vasten tämän eduskunnan enemmistön ja sen edus- i ei estä sitä, toteuttamasta omaa, tahtoansa, ollak-
3500: Jamain valitsi.iain vakaumusta saataisiin tasavalta sensa täydellisimmän kansa.nvallan hallitsema.
3501:                                                          1
3502: 
3503: 
3504: 
3505: :aikaan. Minä roihhmen kysyä onko kellään Suo- Voisi ajatella, että huolimatta1 tällaiscs,ta asiainti-
3506:  men kansalaisella halua viedä maatamme tähän lasta•, meillä vielä ka11sanvallalla voisi olla· joita.-
3507:  vararikkoon, aikana jolloin maailma tuntuu huo- kuita taisteluita käytävänä, jos meidän maassam-
3508:  juvan liitoksissaan aikana, jolloin meidän pitää m-e olisi realisia voimia sellaisia kuin monessa
3509:  ponnistaa kaikki 'kykymme ja voimamme voidak- vanhemmassa, sivistysmaassa, jotka kykenisivät
3510:  semme pysyä pystyssä, voida'ksemme valvoa etu- kansanvalla:lle panemaan niitä tosiasiallisia estei-
3511:  jamme, kun koko Europa, koko maapallo järjes- tä, jotka .ioskus ovat vielä voimallisempia kuin
3512:  tetään uudestaan.                                        lainsäädäntö. Meillä ei ole mitään tällaisia reali-
3513:      Ja muistakaamme vie] äkin: se puoli vuosi tai se teette,iä, tällaisia todellisia voimia. Meillä on
3514:  vuosi joka näihin riitoihin, :niäihin hankauksiin ja luullaks·eni kerran ollut yksi tämän tapainen, joka.
3515:  näihin vaaleihin ja taas vaaleihin olisi käytetty, se ainakin olisi pystynyt t<flkemään jotakin vastarin-
3516:  olilili sitä aikaa, iolloin muu maailma niin sanoak- taa äärimmäiselle kansanvallalle. Se oli meidän
3517:  seni uudestan:sa jaetaan, jolloin kansojen vastaiset vanha virkamiesluokkamme, ennen kaikkea sen
3518:  kohtalot määrätään. Sinä ai'kanru me valitsisimme nojalla, että niissä alkuperäisissä oloissa, jotka
3519:  ja valitsisimme, agitaaraisimme ja äänestäisimme, täällä vielä vallitsivat vaj'aa miespolvi takaper,in,
3520:  riit<fllisimme .ia repisimme toisiamme. Ja tämä on tämä luokka melktlin yksin edusti korkeinta, sivis-
3521:  välttämätön ti.fl, jota, on kuljettava, jos tahdotaan tystä maassa, ja sivistys, kulttuuri, se on nyt, ku-
3522:  toteuttaa maalaisliiton nyt edustama ohjelma. ten tunettu, vahvin luonnonvoima maailmassa.
3523:  Onko tällä kansalla, nyt varaa, lähteä sitä kulke- Tämän ainoan reaa1ise11 voima,n, joka. olisi voinut
3524:  maan. (Vasemmalta: Kyllä se lähtee!)?                    vastustaa, äärimmäistä kansanvaltaa meillä, ovat
3525:      Minulla on s-e vaikutus, että maalaisliitto, kun kuitenkin viimeisen miespolven aikana osittain si-
3526: se nyt, niinkuin minusta on näyttänyt, entistä sälliset, osittain ulkonaiset voimat ja. syyt ja kehi-
3527:  jyrkemmin paneutuu ehdotettua uutta, monarkis- tyssuunnat ,i.okseenkin runnelleet. Siitä ei aina-
3528:  ti-sta hallitusmuotoa vastaan, t.flkee sen jonkunlai- kaan nykyä.än -enää ole pienintäkää:n pelkoa kan-
3529: sen epämääräisen vaikutuksen alla, että nyt maail- sanvallan toteutumiselle valtiossa. Ei, se kansan-
3530:  massa käyvät mahtavat kanswvallan aallot, aal- vallan 3'a]to, joka nyt vyöryää, se ei, aivan yksin-
3531:  lot joita vastaan meidänkäån ei ole paneuduttava, kf'rtaisesti, voi m-eillä enää mitään patoja kaataa,
3532:  vaan jotka päinvastoin tuovat tuulta. siipiin n. s. sillä niit(i. ei ole ol-emassa. Minäkin olen äskettäin
3533: kansa.nvallalle t-äälläkin. Että kansanvallan aalto juuri tältä samalta, paikalta todennut, että se hal-
3534:  käy ja nyt nous-e-e, siitä ei voi olla mitä.än epäilyk- litusmuoto, joka. nyt on pantu uudestaan niin sano-
3535: siä. En minä ole tavannut ainoatakaan tuttavaa akseni ruumiskirstuunsa, on kansanvaltaisempi
3536: tai ystävää näid-en sotavuosien aikana, jonka kans- kuin ain.oassa:kaan Euroopan monarkisessa maas-
3537: .sru puh-e-en tultua siitä, mitä muutoksia nykyin-en      sa ja kansrun.valtaisempi kuin monessa tasa.val-
3538: maailman sota on tuova kansojen sisäisiin oloihin, lassa.
3539: ei olisi ollut ilma'\]. muuta yksimielisyyttä olema»sa       Vihdoin on minulla se vaikutus, ,että kun monar-
3540: siitä että, mikä lieneekin tämän maailmansodan kian toteuttamin.en itsenäisessä Suomessa välttä-
3541: loppu ja tulos, varmaa on, että se on tuova muka- mättömyydellä ti-etää, että maahamme on ensi-
3542: nansa .iuuri tämän n. ,g, kansanvallan aallon. mäiseksi hallitsijaksi tuleva mies, joka on alku-
3543: Muistan niin elä>Västi ensimmäisellä sotaviikolla ansa vieras, niin - miksi tlmme sanoisi sitä suo-
3544:                                            Suomen hallitusmuoto.                                          69
3545: 
3546: 
3547: raan, huomenna se on mahdollisimman juhlalli-                Kukaa:n ei voisi moittia maalaisliittoa siitä,
3548: s-esti julistettu koko maailmalle - kun hän on että se vastustaa nyt -esilläolevan hallitusmuodon ·
3549: s a k s a l a i n e n p r i n s s i, niin katsotaan, että hyväksymistä, jos <s-e täten menetellessänsä todel-
3550: tämä semmoisenansa, tämä saksalaisen prinssin lå'kin ajaisi omien ihanteittensa tot-eutumista.
3551: hallitukseen tulo tietää jotakin epä:lmnsanvaltaista, Mutta luulen näyttäneeni, että, niinkuin todelli-
3552: jotakin harvainvaltaa, hovivalta.a ja kuka tiesi suus on, todellisuus, johon jokais~n aina on pakko
3553: mitä. Mutta. arvoisat maalaisliittolaiset! Te alistua, koska se on todellisuus, asia ei nyt ole täl-
3554: olette, arvelen minä, ihastuksissanne siitä todella- lainen. Luulen näyttän-een.i, että ainoastaan
3555: kin mahtavasta kä.ä.nteestä, joka Sa.ksan valtakun- uusien, kuukausia ja. taas kuukausia, ehkä vuosia
3556: nan hallituks-essa on näinä päivinä tapahtunut, ja kestävien lakkaamattomien vaalien ja taas uusien
3557: minäkin luulen, että huoleti voi sanoa sitä maan- vaali-en kautta olisi mahdollista saada toteut~­
3558: manhistorialliseksi, olkoon pienoiskoossa. Kuka tuksi tasavalta,- minä sanon, mahdollista, mutta
3559: on s-e mies, mikä on hän miehiänsä, joka siellä sei- ~i luultavaa, sillä jokaisessa eduskunnassa, joka
3560: &oo Saksan ensimäisen pa.rlamenttaaristm halli- valitaan nyt voimassaolevan valtiopäiväjärjestyk-
3561: tukwn, Saksan oensimäisen kansanvaltaisen halli- s-en mukaan, minä olen vakuutettu, -että tulee ole-
3562: tuksen etunenässä? Hän on saksalainen prinssi. maan ainakin runsas 1 /:~, joka ei voi hyväksyä ta-
3563: Niin, saksalaiset prinssit, tässä tapauksessa ker- savaltaa. Kutru ka.uvemmin tämä riita kestäisi,
3564: rassaan kruununprinssi, ne ovat nähtävästi sukua, kuta ·suuremmat ne onnettomuudet olisivat, jotka
3565: jot-a meidän arvoisa.t maalaisliittolaiset pitävät maamm-e saisi kestää, sitä suuremmaksi tulisi var-
3566: täydellisenä mahdottomuutena, .prinssejä, jotka maan tämä sama vähemmistö, sillä sillä olisi sil-
3567:  ovat kansanvaltaisia. Mutta maailmassa on ilmei- loin silmiensä edessä elävä todistus siitä, mitä ta-
3568: sesti asioita. jotka ovat todellisuuksi•a., vaikka ar- savalta merkitsee. Kun näin on, niin siitä ei:
3569: voisa,t ystävämme täällä maalaisliiton p.iirissä TJääs-e, että ne, jotka tänään kaatavat uuden haUi-
3570: eivät niitä oikein ymmärrä! mahdollisiksi. Sen tusmuodon, ne eivät aja enään realista. politiik-
3571: verran tietäå siis saksalaisen winssin .hallitu:kseen kaa, n-e eivät enään edistä omia ihanteitansa nii-
3572: tulo taantumuksellisuutta, ka.nsanva:llan vastusta- den toteutumista kohti. Ainoa tulos heidän toi-
3573: mista!                                       ·             minna,Bta on nyt s~. ettei sekään tie, jota. toinen
3574:    Ed. Alki-o lausui muistaakseni .iossakussa niistä tahtoo kulj.etta.va:ksi, pää·se aukeamaan. ·Lähinnä
3575: lausunnoista, joita hän on antanut tä.ssä keskuste- on nyt tulos se, että Suom~n kansa, jolle Venäjän
3576: lussa, että monarkian ja tasavallan välillä on sortovaltius ei koskaan suonut uutta, s-en olojen
3577: semmois-enansa .io - oliko se - pohjaton kuilu mukaista hailitusmuotoa, koska. s-e tahtoi pitää
3578: tai joka tapauksessa mahtava. kuilu. Niin, &e käsi- kiinni niistä laajoista. oikeuksista, jotka. meidän
3579: tys, että monarkia on jotakin epäkamsanvaltaista, vanha hallitusmuotomme antoi Venäjän valtiaalle.
3580: sehän on nyt niitä uskon'kapTJaleita., .ioita nähtä- nyt itse ki-eltää itsdtånsä tämän suuremmois-en
3581: vä;gti on mahdot·onta horjuttaa niissä, joihin n.e edistyks-en. Ja - se on surullisinta - .se tekee
3582: kerra.n ovat syöpyneet. Mutta huonosti täytyy sen ainoastaan its-epäisyytensä tä,hd-en. (Oikealta:
3583: totisesti kansojen vaTJauden ja kansa,nvaltaisuuden Oikein! Bra!)
3584: asian olla mailmassa, jos se ainoastaan tasa.val-
3585: loissa on toteutunut. Huonosti ovat ennen kaikk-ea           Ed. H a a. ta .i a luopui puheenvuorosta.
3586: mailman vapaat kansat its-e ymmärtäneet tuon va-
3587: TJautensa vaatimuksen, jos näin on laita. Ei esi-            Ed. Lohi: M1inä en tämän suuren kysymyk-
3588: merkiksi Ruotsin kansa .silloin ole vielä näihin sen esillä oll-essa vaivannut eduskuntaa en'kä ku-
3589: asti käsittänyt, että s-e on orja, että sillä ei ol-e luttanut sen aikaa TJuheilla. Kun tämä suuri ky-
3590: vapautta, ettei se voi toteuttaa kan.sanvaltaa, symys näkyy nyt olevan taas näillä ylimääräi-
3591: koska sillä on monarkinen valtiomuoto. ,Ta Hol- sillä valtioTJäivillä lopullisesti ratkaistaJVa, tahdon
3592: lannin kansa, tämä mailman historiassa niin kuu- muutamalla sanalla 'Pöytäkirjaan merkityksi ne
3593: luisa ,-orjain" kansa.! Se on siis myöskin aivan näkökohdat, .ioihin minun men-ettelyni perustuu.
3594: tietämätön tästä alennuksensa tila·sta, koska se             Pyydän ensinnäkin huomautta:a., että minä -en
3595: yhä kulkee mona.rkian kahleisS'a. Onhan jo pel- kuulu niihin, jot.ka toisin a.ia.ttel-evissa näk-evät
3596: kässään pintapuolinenkin ajatus, omist-ettu näille ainoastaan 'huono.ia vaikuttimia. Uskon, että mo-
3597: tosiasioill-e. omansa jokaiselle ennakkoluulotto- lemmilla puolin on r-ehellisiä isänmaan ystäviä,
3598: mall-e osoitamaan, että se kuilu, .iosta: herra Alkio .ioill~ isänmaan onni on kork~imparra. silmämää-
3599: TJuhuu, on olemassa ainoastaan sen silmissä, joka ränä, vaik'ka käsitteet siitä, mikä on isänmaan etu,
3600: joko ei osaa tai ei tahdo nähdä todellisuutta sel- ovat vastakkaisia. Tahdon rehellisesti ensinnäkin
3601: laisena, kuin Be on.                                      tunnustaa, -että asian tähän v~1iheeseen tultua on
3602: 70                                            'riistaina 8 p. lokakuuta.
3603: 
3604: 
3605:  minun ollut hyvin vaik-ea ratkaista, onko tämä            minun käsitykseni mukaan hyvin heikoksi. Pu-
3606:  uusi hallitusmuotoehdotus nyt hyväksyttävä                nainen vaara tulee meillä tämän toimenlliteen
3607:  vaiko ei. Täytyyhän jokaisen rehellisesti tunnqs-         kautta pa.ljon •suuremmaksi. Mutta kun minä kä-
3608:  taa, -että hallitsijan yksinvaltaa on tässä tuntu-        sitän, että suuri en-emmistö meidän kansastamme,
3609:  vasti supistettu siitä, mikä se oli siinä ehdotuk-        vielällä siitäkin kansan osasta, joka puna.ista ka-
3610:  sessa, .ionka eduskunta on hyväksynyt yli vaali-en        pinaa vasta:an ·on noussut taistelemaan, suuri osa,
3611:  lepiiämään .ia mikä se on meidän vanhoissa perus-         .ios ei enemmistö, on s-en vaatimuksen takana, että
3612:  tuslaeissa. Minä käsitän hyvin niiden tasavalta-          on ka.n.saan vedot.tava ennekuin monarkinen valtio-
3613:  laisten kannan:, jotka sovinnon ja yksimielisyyden        muoto säädetään, niin minun käsittääkseni ei ole
3614:  aikaansaamiseksi nyt katsovat velvollisuudekseen          mitään pätevätä syytä meillä kieltää kansalta tä-
3615:  alistua. Eihän mikään disi sen toivottavampaa            män vaatimuksen oikeutusta.
3616:  kuin sovinnon aikaansaaminen ·siinä onnettomassa             Ulkopoliittinen as-ema on myöskin varsinkin
3617:  rikkinäisyydessä, missä kansamme nyt on. Mutta           viimeaikaisten suurten tapausten yht-eydessä muo-
3618: onko rauha ja. yksimidisyys tällä tav·oin saavutet-       dostunut sellaiseksi, ·että ne vaikuttavat syyt,
3619: ta_vissa, jos me, tämä vaja1ukuinen eduskunta,            .ioita monarkistien ta.holta on monarkian puolesta
3620: koettaisimn;te saada tasavaltalaiset periaatteestaan      aikaisemmin esitetty, -eivät enää -ensinkään puhu
3621: luopumaan. Tätä täytyy minun hyvin vakavasti              monarkian säätämisen puolesta. Suur-Suomen
3622: ;epäilli:j.. Tosiasia on, että laajat kansankerro'kset,   luominen vrulloitussodan avulla on haihtunut
3623: xen,tiesi kansam suuri enemmistö, käsittää, että          unelma. Ei ainakaan väitettäne, että se kansa,
3624: ltamä n. s . .iäännöseduskunta ei ole siveellisesti       joka. meitä vapauteen auttoi, toimernllanisi tai
3625: oikeut-ettu tätä suurta. kysymystä lopullisesti rat-      vaatisi meille monarkiaa. Maa;ilman suuret t,a-
3626: kais-emaan ilman kansaan vetoamatta. joko ka'nsan-        paubet . näyttävät johtavan siihen, että kenties
3627: äänestyksen tai uusien vaalien kautta tois-een            .io piankin rauhann-euvottelut alkavat. Eiköhän
3628: suuntaan kuin minkä edU'skunta oli silloin omak-          meidän pienelle kansallemme ole siUoin edullista,
3629: sunut, kun se oli täyslu'kuisena täällä koolla. Ed.       että olemme .siinä asema,ssa, -ettei millään val-
3630: Haataia huomautti viime istunnossa, että miksi            tiolla ole edes näinnäistä syytä meidän itsenäi-
3631: maalaisliittolruiset olisivat olleet valmiit kysymyk-     syyttämme vastustaa. Tosiasia on, että koko si-
3632: sen ratkaisemaan tasavaltalaiseen suuntaan. Mi-           vistynyt mailma, joka nähtävästi niinkuin ed-elli-
3633: nun käsittääkseni tämäJ eduskunta on kyllä .iurii-        nen puhuja jo sen tunnusti, kaikkialla on kulke-
3634: disesti laillinen, sillä eihän V altiopäivä.iärjest.ys    ma.ssa kansanvaltaa kohti, ei minun käsittääkseni
3635:  nimenomaan määrää montako sen jäsenistä llitää           voi tunnustaa .siveellisesti oikeutetuksi, että tämä
3636:  olla saapuvilla ollakseen lläätösvaltainen. Jos          .iäännöseduskunta kuulematta Suomen kansan to-
3637: tämä eduskunta olisi edelleen kulkenut ·samaa tietä       dellista ääntä ll·erustaa tänne monarkisen valtais-
3638: .ia saman perustuksen pohjalla, jonka eduskunta           tuimen. Kun siis sekä sisä- että ulkop·oliittinen
3639: täysilukuisena ollessa .i·oulu'kuussa laski, ei meillä    tilanne minun käsittääkseni on .sellainen, että mo-
3640:  olisi mitään .sitä vastaan. Mutta toista on, onko        narkkisen valtaistuimen tänn-e pystyttäminen tä-
3641: siveellisesti oikein nyt, kun melkein llUolet edus-       män jäännöseduskunnan a.vulla, sanon vielä, voipi
3642: taja.paikoista on tyhjänä, ryhtyä niin perinllohjai-      johtaa kansamme mitä onnettomimllaan kohtaloon,
3643: seen suunnanmuutokseen kuin monarkisen valta-             niin en voi tähän tekoon olla ään-elläni myötävai-
3644: istuimen pystyttämis-een, joka oei eduskun.na.n täy-      kuttamassa. Kun asetun tälle kannalle, torjun jyr-
3645: siluknisena ollen olisi mitenkään mahdollista.            kästi syytöksen, että toimintami perustuu mihin-
3646: Laajoissa piireissä s-ekä kotimaassa että myöskin         kään itsekkääseen vaikuttimeen, kuten monarkis-
3647: ulkomailla katsotaan tätä tekoa .ion:kunlaiseksi          tien taholta on tahdottu meistä maalaisliittolai-
3648: valtiokaappaukseksi. Siitä tosiasia.sta ei päästä         sista väittää. Meidät on leimattu olevan kokonaan
3649: mihinkään. Kuten muistetaan kokosivat punais-en           vailla valtiollista. älyä. Viimeksi ed. Kairlllmo
3650: kapinan johtajat joukkojaan aina taisteluun               äsken suvaitsi sellaista sanontatallaa käyttää. Tu-
3651: ainoastaan sillä väitteellä, että .ios porvarit voitta-   leva historia, joka meille kaikille vielä on hämä-
3652: vat, niin ne pystyttävät täällä monarkian, jonka          rän peitossa, antaa va.stauks·en siihen, kuka on
3653: kahleista Suomi vasta on va.pautunut. Jos nyt to-         ollut valtiolEsesti kaukonäköinen .ia antaa tuo-
3654: d-ella monarkinen hallitusmuoto säädetään ja mo-          mion, .ionka alle meidän kaikkien <Oll alistuttava.
3655: narkia täällä pystytetään, niin mikä erinomainen          Me ka.ikki käsitämme sen suuren €de.svastuun Ju-
3656: mahdollisuus valmistuu siitä llUnaist.en agitatsioo-      malan ja historian -edessä mikä meillä on viede.s-
3657: nille. He voivat osoittaa kuin!lm kaikki porvarit         sämme lippumme ääniuurnaan. En tahdo ruveta
3658: nyt ovat kansanpettä.iiä. Se luja hallitusvalta,          vastaamaan arvoisan edellisen llUhujan puheeseen,
3659: jota tä1Hi monarkialla toivotaan sa:atava.n, käypi        niin monta mielenkiintoista kohtaa kuin siinä oli-
3660:                                              Suomen hallitusmuoto.                                           71
3661: 
3662: 
3663: sikin. Minä arvaan, että useat seuraavat puhujat           ollut hyvää tahtoa, mutta kuningasmielisillämme
3664: sen tekevät.                                               ei ole tuota hyvää tahtoa ollut. Kuningasmieliset
3665:                                                           eivät ole tähän vaatimukseen suostuneet, koska
3666:    Ed. E s t l a n d e r: Såsom från regeringshåll         ovat pelänneet, että Suomenkansan enemmistö ei
3667: framhållits har upp.slaget till denna proposition         kannattaisi monarkistista hallitusmuotoa, kunin-
3668: va.rit begäret att åstadkomma en kompromiss.              kuutta, vaan kannattaa tasavalta~sta hallitusjär-
3669: Propositionen bär ·också nogsamt .spår däraf, och         jestelmää. Tästä syystä ehdotus kansanäänestyk-
3670: den behandling försla.get und·ergått i landtdagen          sen toimeenpanemisesta on täällä hylätty. Uusia
3671: har enligt min tanke icke varit ägnad att förbättra,      vaaleja vastustetaan osaksi samoilla syillä kuin
3672: utan tvärtom att i afsevärd grad försä.mra det-           kansanäänestystä, muitra siinä lisäksi on vielä ·se
3673: samma. U nder så,dana förhållanden har jag vid            seikka, että osa porvaristoa tahtoo nykyisen luok-
3674: den andra läsningen röstat mot förslagets anta-           kaeduskunnan avulla Suomen työväenluokalle
3675: gande. Det syftemål att erhålla samförstånd, som          tehdä niin paljon pahaa kuin mahdollista. Tahdo-
3676: legat till grund för propositionen, torde, såvidt         taan tämän ,tynkäeduskunnan" avulla (Puhemies
3677: man nu r.edan kan döma, icke komma. att uppnås,           koputtaa: Pyydän edustajaa käyttämään parla-
3678: åtminstone endast uti en mycket ringa mån. Detta           menttaa.rista puhetapaa eikä häväisemään edus-
3679: resultat kan väl på sin hö.i·d visa sig däruti, att ett   kuntaa.) riistää kaikki ne edut mitä työväestö on
3680: något större antal röster kommer att s:1mla sj.g          eduskunnallisella toiminnalla saavuttanut. Lau-
3681: omkring s.iä.lfva valet. Det har gifvits att förstå,      sunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat jo
3682: att detta tillskott röster, i sig själft för öfrigt       työväenluokalta tyystin riistetyt .ia tässä .suh-
3683: tämligen oväsentligt, skulle vara beroende på, om         t.eessa vallitsee täydellinen poliisimielivalta, ka-
3684: förslag.et lämnas hvilande eller icke. För min del        malampi kuin koskaan Bobrikoffin ja Seynin
3685: vill jag icke vara en stötesten, som skulle bidraga       aikana. Laki 8-tuntisesta työajasta on jo suu-
3686: till att förhindra ernåendet af detta blygsamma           reksi osaksi tämän eduskunnan avulla tuhottu ja
3687: sammanjäm'kningsresultat, ·och är jag därför be-          lopullista, tuhoa, .sanotulle laiUe samoinkuin uusille
3688: redd att nu i trcd.i·e läsningen rösta för att för-       kunnallislaille suunnitellaan. Suomen taantumus-
3689: slaget må lä•mnas hvilande till efter nya val. Ja.g       mieliset ovat tämä.n politiikkansa rakentaneet ko-
3690: kan göra det därför att därmed detta förslag icke         konaan Saksan taantumusmielisten piirien politii-
3691: är slutligen antaget af landtdag-en och, såsom jag        kan varaan. Jos heidän laskunsa pettävät ja uudet
3692: hoppas, icke heller skall komma att blifva. det.          arvaamattomat ta.pahtumat yllättävät, jolloin
3693: J ag skulle icke kuna. göra det, i händtllse det nu       vallassaolijoille huomautetaan taas uudistusten
3694: gällde att definit.ivt antaga förslaget.                  tarpeellisuudesta ja tuhotuista uudistuslaeista,
3695:                                                           niin silloin havaitaan, miten turmiollinen se tilan-
3696:    Ed. Paasi vuori: Tätä kysymystä suureen                nep.olitiikka, .iota porvaristo on harjoitta.nut, on
3697: valiokuntaan lähetettäRssä .io ilmoitin kannatta-         sen omille eduille~in ollut. Silloin helposti uudis-
3698: vani Alkion y. m. varstalausetta ja että tulen            tuvat ne tapahtumat, jotka sattuivat kesällä 1917,
3699: äänestämään kiireelliseksi julistamista vastaan,          jo:loin useissa kaupu11geissa sattui kunnallisbk-
3700: jossa tapauksessa, .ios se saa riittävää kannatusta,      koja, .}otka olivat selviä seurauksia siitä, että por-
3701: tämä kysymys raukee. Vähin, mitä tasavaltalais-           varisto edellisinä vuosina vihattujen ryssäin
3702: ten taholta voidaan valtiomuotokysymyksessä               avulla oli tuhonnut ne kmfnallislait, jotka edus-
3703: vaa.tia, on, että siitä toimitetaan joko kansanäänes-     kunta vuonna 1908 toisilla valtiopäivillä oli hy-
3704: tys taikka uudet vaalit. Mieluummin viimemai-             väksynyt. N no 1908 hyväksytyt kunnallislait
3705: nittu. Nämä vaatimukset ·ovat niin vähäiset ja            olivat toki paljon vähemmän vaaralliset porvaris-
3706: oikeutetut, ettei kuningasmielisinä eikä heidän           ton luokkaeduille, kuin ne kunnallislait, joitten
3707: hallituksellaan ole mitään pätevää syytä olla suos-       hyväksymiseen porvaristo viime vuonna oli pakoi-
3708: t-umatta jompaankumpaan näistä vaatimuksista.             tettu. Työväen suo.ieluslakien suhteen porvariston
3709: Kansan äänestystä täällä kesällä v•astustettiin           menettely on ollut jota,kuinkin •samanlaatuista.
3710: .sillä verukkeella, ettei perustuslaissamme ole sem-      Vuoden 1907 toisilla valtiopäivillä hyväksyttyjen
3711: moisen tapauksen varalle mitään säädetty ja uusia         työväensuojeluslakien vahvistamista porvaristo
3712: vaaleja sillä, että tahdotaan estää sosialistit vai-      t·eolli.suushallituksen ja ryssäläisen vihatun senaa-
3713: lmttamasta maan asioihin. Tarkastakaamme näit-            tin avulla jarruttivat kahdeksan vuotta niitten
3714: ten väitteiden pätevyyttä. Mitä tulee .kansan             vahvistamista. Nämä lait vahvistettiin vihdoin
3715: äänestykseen, ettei siltä varalta ole perustuslaissa      viime vuonna val~ankumoustapahtumain johdosta,
3716: säännöksiä olemassa, niin niitä olisi eduskunta ja        vastoin varakkaan 'J)orvaristoluokau tahtoa. Sil-
3717: hallitus helposti voineet säätää, jos siihen olisi        loin kun eduskunta hyväksyi manitut lait, niin ne
3718: 
3719: 
3720:                                                                  •
3721:  .72                                         Tiistaina 8 p. lokakuuta .
3722: 
3723: 
3724:   olisivat silloin jotakuinkin tyydyttäneet työväes-       Jos kuningasmieliset kansanäänestyksessä tai
3725:   töä, mutta keväällä 1917 nämä lait eivät enää työ-       uusissa vaaleissa voittavat, niin silloin on jokaisen
3726:   väestöä tyydyttänret. Silloin vaadittiin ainakin         velvollisuus siihen alistua. Minä en asetu niin
3727:   periaatteessa 8-tuntisen työajan tunnustamista ja        jyrkäUe kannalle asia.ssa kuin ed. Nevanlinna,
3728:   tästä periaatteesta ei työväestö halua vähääkään         joka täällä uhka.ili, että tulkoompa vaalien tulos
3729:   tinkiä. Työväestö viime talvena surullista kyllä         mikä tahansa, niin kuningasmieliset tulevat teke-
3730:   ryhtyi tyhmään kapinaan, jossa porvaristo sen            mään kaiken valtiomuodon säätämisen ta.savaHan
3731:   saksalaisten avulla täydellisesti voitti ja siten syn-   perusteella mahdottomaksi. Minä asetun sille kan-
3732:   tyi se tilanne, jota porvaristo on nyt niin häikäi-      nalle, vaikka olenkin sosiaalidemokraatti, että, jos
3733:   lemättömästi käyttänyt omien luokkaetujensa              tässä kansa.nääne.styksessä tai uusissa vaaleissa
3734:   hyväksi, Sen kapinan tuloksena on tämä edus-             kumpi puoli tahansa voittaa, niin .siihen on a.lis-
3735:   kunta, jonka avulla vanhoillinen porvaristo nyt          tutta·:a. Ellei äänestystä eikä uusia vaaleja toi-
3736:   koettaa kumota tai muuttaa kaikki ne lait, jotka         miteta vaan asia ajetaan muuta tietä, niin tasa-
3737:   ovat jo].lain tavalla haitaksi heidän luokkaeduil-       valta.la~set eivät ole velvolliset myöskään siihen
3738:   leen .ia mona.rkistiwsta virkavaltaisesta hallitus-      alistumaan. Minä olen sitä mieltä, että tämä riita-
3739:   järjestelmästä aijotaan siten ikuisiksi ajoiksi luoda    kysymys on annettava kansan itsensä uusien va.a-
3740:   suojamuuri porvariston luokkaeduille. Mutta mo-          lien karutta ratkaistavaksi. Ja siinä mielessä tulen
3741:   narkistien politiikka on rakennettu mielestäni           äänestämään kiireelliseksi julistamista vastaan,
3742:   pettävälle perusteille, kuten viimeaikaiset tapah-       .ioll..oin tämä kysymys luultavasti raukeaa.
3743:   tuma.t ulkomailla ova.t osottaneet. Kehity·s on              Jokainen joka vastustaa uusien vaalien toimit-
3744:   siellä kulkemassa vasemmalle eikä oikealle. Vielä        tamista ja kansanäänestystä, ei täytä velvollisuut-
3745:   liskettäin voittamattomana JJidetyt valtiot ovat         taan ka.nsaa kohban. Jos kuningasmieli.set toi-
3746:   tulleet voitetuksi ja. tnlleet pak·otetuiksi anomaan     meenpa.nevat uhkauksensa, toimeenpanevat valtio-
3747:   rauhaa. Mona.rkistien olisi nyt jo aika luopua           kaappauksen ja ryhtyvät toistasataa vuotta ku-
3748:   kuningashaaveistaan ja lakata t-ek-emästä pilkkaa        mo~saolleen Ruotsin vanhan hallitusmuodon H8
3749:   yleisestä, yhtäläisestä äänioikeudesta ja kansan-        § :n perusteella valitsemaan kuningasta, niin .se on
3750:   vallasta. Samaan aikaan kuin maahamme vas-               väkivaltaa, valtiokaappausta, .ia1 semmoiseen me-
3751:   toin kansan enemmistön tahtoa hommataan kunin-           nettelyyn ei perustuslaissa.mme ole minkäänlaista
3752:   gasta, järjestetään Suomen nuorta armeijaa, ja           poerustusta. Seuraukset voivat olla kansallemme
3753:   siihen kyllä kelpaavat sosia.li.stitkin. Ne ne kel-      perin turmiolliset .ia tuhoisat, mutta niistä saavat
3754:   paavat kyllä porvareiUe kanuunanruuaksi ja to-           vastata monarkistit eikä tasavaltalaiset. Tasava.l-
3755:   teuttamaan imperialistiemme Suur-Suomi haa-              talaiset eivät ole liikoja vaatineet, ·kun ·ovat vart-
3756:   veita. Muita oikeuksia ei ·s·osialisteille haluta        tineet kansanäänestyksen toimeenpanemista tai
3757:   tätä nykyä myöntää. Onko ihme jos asevelvolli-           uusia vaa.le.ia. Joka niihin ei suostu, hänellä ei
3758: ' suusnuorukaiset lakkoilevat ja ·niin monta. kuin         ole mitään siveellistä oikeutta syyttää toisia pe-
3759:   mahdollista karkaa maasta. Se ei ·ole ensinkään          räänantama~ttomuudesta, asian umpikujaan ajami-
3760:   ihme, se on selvä seuraus kuningasmielistemme            sesta j. m. s. Ne jotka kunin.gassuunnitclmaa.nsa
3761:   politiika,sta. Kuningasmielisemme ovat vielä li-         a.iavat keinoilla millä ta.hansa, ne saavat myös
3762:   säksi kuningashommanaan suututtaneet osan tasa-          kansamme ja. historian tuomion edessä vastata
3763:   valtalaista talonpoikaisnuorisoa, jota viime taJvena     teoistan.sa.
3764:   agiteera.ttiin .ia: innostutettiin puolustamaan Suo-         Muuten pyydän niitä herroja, jotka lähtevät
3765:   men tasava.ltaa, eduskuntaa ja sen valitsemaa hal-       kuningasta tänne hommaama.an, kääntymään nyt
3766:   litusta. Nyt niille ·tyrkytetään kuninga.sta, josta      Saks'an uuden ha.llituksen puoleen, kysymällä,
3767:   ne eivät tahdo kuullUJ puhuttavan mitään. Nämä           vieläkö .sidtä ollaan halukkaita kuninkaita leve-
3768:   nuorukaiset tuntev•at, ·että heitä on petetty, eli       reeraamaan. Jos sieltä saadaan kieltävä vastaus,
3769:   kuten sanotaan vedetty nenästä.                          rukkaset, niin luulta.vasti te jostakin työnvälitys-
3770:       Kuningasmieliset usein väittävät täällä edus-        toimistoista ulkomailta. löydätte paika1itomia ku-
3771:   kunnassa, samoin sa.nomalehdissä että monarkisti-        ninkaita. Eiköhän se Bulgarian ts•aari nyt jou-
3772:   sen hallitusmuodon kanna.lla olisi kansan enem-          taisi tänne, koska .sillä kuuluu omassa maassa. ru-
3773:   mistö ja, tasavalta.laisella taholla väitetään päin-     peavan maa polttamaan jalkojen alla.
3774:   vastoin; ja. niin teen minäkin. Siitä kiistelemällä,
3775:   kumman suunnan takana on enemmistö, ei päästä               Ed. Rento l a. Punakapinan olemme voitta-
3776:   täällä sdville. Siihen .saadaan varma vastaus vain       neet, mutta itsemme voittamisesta näyttävät toi-
3777:    siten, että valtiomuoto- .i.a kunin.gasky·symyksestä    veet olevan hyvin vähäis+Jt, siitä nimittäin, että
3778:   toimitetwan kansanäänestys taikka uudet vaalit .         tällä kertaa pääsisimme yksimielisyyteen valtio-
3779: 
3780: 
3781: 
3782:                                              •
3783:                                              Suomen hallitusmuoto.                                            73
3784: 
3785: 
3786: muotokysymyksessä. Ja .sen vuoksi, että yksimie-          kaan 1772 vuoden hallitusmuodon 38 § :n mukaan,
3787: lisyyttä ei ole näyttänyt voivan .syntyä, on usea         useimmilla heistä on .semmoinen käsity.s, että
3788: ennustanut, että kansamme menee perikatoon, tuho          kyllä se laillisuuden puolesta käy päinsä. Mutta
3789: perii meidät. Minun mielestäni ei asia niin ole,          kun minulla on perin toisenlainen käsitys, niin
3790: että tuho vielä meidät siinä perii, jos emme nyt          minun täytyy jäädä laillisuudelle uskollisena
3791: tänä iltana pääse yksimielisyyteen hallitusmuoto-         taistelemaan kuninkaan ottamista vastaan, ja sen
3792: kysymyksestä. Ei Jumalan tapa johtaa kansoja              toon kaikiUru niillä laillisilla keinoilla, mitä mi-
3793: ole sellainen, että hän niin äkkinäisesti kansan          nulla on tarjona. Niin ollen minä en omalla äänel-
3794: heittää kaitselmuksoestaan, kuin ihminen tekisi           läni tule vaikuttamaan siih-en, että meille otettai-
3795: tuskaantuneena vastustajaausa, joka ei voi omak-          siin kuningas tätä tietä, jota nyt on aiottu käyttää
3796: sua hänen mielipiteitään. Olen edelleenkin opti-          kuninkaansaantiin. Lisäksi olen myöskin sitä
3797: mistinen Suomen kansan tulevaisuuteen nähden,             mieltä, kuin bsavaltalaisella taholla yleensä, että
3798: vaikka toteankin, että hallitusmuotokysymys ei            kansan äänen uudelleen kuunt-eleminen tässä
3799: tule nyt ratkaistuksi. Sillä en katso miksikään           asiassa on tarpeen, ettemme tulisi sellaisiksi val-
3800: hallitusmuotokysymyksen ratkaisuksi sitä, että            tiomiehiksi, jotka sorrumme sen kaiketi tunnuste-
3801: m'aahan kutsutaan kuningas sella<isilla perustuk-         tun totuuden mu'kaan, joka kuuluu: ,valtiomies-
3802: silla, jotka kuninkaan kutsu.iista ensimäinen, ni-        ten täytyy seurata ·Selväksi käynyttä kansan ada-
3803: mittäin .senaatin·varapuheenjohtaja, on toistakym-        tusta taikka. sortua". Edellytän, että tämän aja-
3804: mentä vuotta taka1perin julistanut pätemättö-             tuksen lausujan nimi (Wilson) on arvossa pidetty
3805: miksi p-erustuksiksi, .ia saman tuomion on niille         ja tunnettu. Kun olen sitä mieltä, että kuninkaan-
3806: antanut eräs etevimmistä valtiomiehistämme, ni-           tuojain täytyy ha!llkkeissaan sortua kerran sel-
3807: mittäin Leo Mechelin vainaja. Jos niillä perus-           väksi käyneen Suomen kansan aja.tubm ilmaise-
3808: tuksilla, joita nämä kaksi pätevää juristia ja lain-      muksen vuoksi, niin minä katson tekeväni par-
3809:  oppiuutta ovat tuominneet pätemättömiksi, kut-           haan palveluksen monarkisteillekin siinä, kun
3810: sutaan maahamme kuningas, niin olen sitä mieltä,          pyydän hillitä heidän intoansa kuninkaan ottoon.
3811: ettei ole päästy monarkiaan vaan on tultu anar-           - Puolestani en tahtoisi tälläkään hetkellä käyt-
3812: kiaan. Ja sentähden tahdon vastustaa sellaista            tää niitä valtiopi:jiväjärjestY'ksemme suomia jar-
3813: ratkaisua. Minulle ei ole tärkeintä tässä kysymyk-        rutuskeinoja., joita ·siinä on tasavaltaisen hallitus-
3814: sessä kuninkaan tai presidentin saanti, vaan              muodon puolesta, jos meidät olisi vapain valtuuk-
3815:  l a i ll i s u u d en noudattaminen. Puolestani saa      sin nimenomaan lähetetty rakentamaaru Suomen
3816:  tulla kumpi tahansa sikäli kuin se kansan itsensä        kansa:lle va.ltiomuotoa ja .ios meitä olisi täällä 200
3817:  kutsumana tulee ja minä uskon, että Suomen kansa         edustajaa. Olettaen, että me tasavaltalaiset oli-
3818:  voisi sellaisenkin hallitusmuodon puitteissa, mikä       simme silloinkin vähemmi.stös.sä ja minulle tar-
3819:  nyt on esillä, talistella itsensä valtaistuimelle        joutuisi kuitenkin keino vastustaa monarkisen hal-
3820:  saakka, vaikkapa kuningas tuotaisiin mistä               litusmuodon toteuttamista., niin en sitä tahtoisi
3821:  maasta tahansa. Kun vaan ei tuotaisi paljon pis-         tflhdä, sillä katsoisin, että hallitusmuodon saami-
3822:  timiä hänen tuekseen, vaan annettaisiin Suomen           nen nyt, tuli se monarkinen tai tasavaltalainen,
3823:  kansan ilman pistinten painostusta ha.rjoittaa par-      on niin tärkeä, että alistukoon vähemmistö enem-
3824:  lamenttaarista toimintaa, niin se tavalla tai toi-       mistön tahtoon, s i ·ll o i n 'kun -enemmistön tahdon
3825:  sella säilyttäisi kansallisen olemuksensa. En siis       puolella on se l v ä k s i käynyt kansan
3826:  niin suuresti pelkää tuon nykyisen esilläolevan          a .i a t u s. Mutta sitä minä väitän, että kansan
3827:  hallitusmuodon ep~.kansanvaltaisuuksia, joita:           ajatus ei ole monarkistien -puolella, ei ainaka.a.n
3828:  siinä kyl·lä on, mutta minulle on kysymyksen             selvänä ilmaisuna. Kansan ajatus ylimalkaan
3829:  kanta toinen, s·e nimittäin laillisuus'ko saa toteutua   tässä asia1ssa on saatettu hyvinkin epä.selvällä ta-
3830:  vai se, m:nkä minä ainakin olen pakotettu käsit-         valla ilmenemään, ·sillä eihän se ole mikään kan-
3831:  tämään laittomuudeksi .ia minkä pätevät oikeus-          sanajatuksen ilmaisu tässä asiassa, jos suurilla
3832:  oppineet tällä hetkelläkin siksi käsittävät. Edus-       pääomilla ostetaan joku tasavaltalainen lehti, se
3833:  kunnan enemmistö sa1noo, että se on täysin lail-         pannaan puhumaan monarkian hyväksi ja vedo-
3834:  lista tämä kuninkaanottopuuha. Heidän mieles-            taan sitten •siihen, että niin ja niin J)aljon on
3835:  tään se on, - minä kunnioitan heidän vakaumus-           mona.rkistisia sanomalehtiä. intellige.nssi maassa
3836:  taan, vaikka ihmettelenkin, että muutamat heistä         kannattaa monarkiaa, ja muita tuollaisia väitöksiä
3837:   ovat sellais:a, jotka ovat ·ennen selittäneet päte-     tuodaan esiin, sitten kun asia on saatettu tuolle
3838:  mättömäksi Een la:in kohda.n, jonka he nyt tun-          tolalle. Tätä :ei voi sa1noa kansan mielialaksi
3839:   nustavat voimassaolevaksi. Mutta siitä huolimatta       asiassa. Niin ollen minun täytyy vastustaa tä-
3840:   uskon, että yleensä niillä, jotka tahtovat kunin-       män hallitusmuodon hyväksymistä. kunnekka
3841:                                                                                                          10
3842: 74                                        'riistaina 8 p. lokakuuta.
3843: 
3844: 
3845: saavutetaan uusien vaalien tai kansanäänestyksen        kuudessa on juuri eduskunnan suurimman ta-sa-
3846: kautta täydellin€n selvä, riidaton •selvä, millä puo-   valtalaisen ryhmän maalaisliiton jotakuinkin
3847: 1€lla kansan ·enemmistö tässä kysymyksessä on.          kaikki valitsijat. Ne ovat Oulunläänissä, Vaa.san
3848:    Tämän kantani ~lmaisun jälkeen pyydän saada          läänissä, Kuopion .läänissä ja Viipurin itäisessä
3849: vastata muutamiin s€llaisiin väitöksiin, jotka ovat     vaali-piirissä ja ne ovat us·eassa s-eudussa niissä
3850: olleet kaikkea muuta, kuin ·sovinnollisuutta edistä-    vaalipiireissä valtavana en·emmistönä. Eivätkö ne
3851: viä tässä näin vähäksi käynoossä €duskunnassa.          ole sitten yhteiskuntaa säilyttäviä a!ineksia? Oli-
3852:    S.e ajatus, mikä oli tämän päiväisessä Hufvud-       vatko ne yhtEiskuntaa kumoamassa, kun ne -puna-
3853: stadsbladetin pääkirjoituksessa on tullut ylen          kaartia olivat kukistamassa? Voisi mainita €rit-
3854: usein esille tässä eduskunnassa, :sen äärimmäi-         täin loisbvia ja. valais·evia €simerkkejä tästä
3855: sessä oikeistossa ja vi€läpä oikeiston kaikkein         a·siasta, mistä käy ilmi, että tasavallan puolusta-
3856:  kunnioitetuimpain puhujain suun kautta ja se           jat ovat yhteis'kuntaa säilyttäviä. Esimerkiksi
3857: kuuluu sanasta sanaan suom€nnettuna näin:               Kort-esjärven -pitäjä, Ala-Härmän -pitäjä ja joku
3858: ,Myöskin yhteiskuntamme terve ydin, talonpoi-           muu Pohjanmaan pitäjä, joista lähti suurempi
3859: kaisväestö, kannattaa yksinvaltai·sta valtiomuo-        määrä jääkäreitä Sa•ksaan kuin suuresta Vaasan
3860: toa." Käännös ·on kyllä oikea ruotsista suomeksi.       kaupungista, ne sisältävät sellaisen poliittisen ko-
3861: Sellaisen väitteen esittäminen nyt on kerrassaan        koonpanon, ettei esim€rkiksi Kortes.iärvellä etsi-
3862: ooesvastuutonta politiikkaa. uskotellaan kai, että      mällä löytän€ 30 monarkistia. Siellä on nimittäin
3863: voidaan houkutella joku talonpoikia ihaileva            noin 30 äänivaltaansa käyttänyttä ei-maalaisliit-
3864: prinssi maahamme siinä mielessä, että talonpojat        tolaista tuossa viimeksimainitussa pitäjässä. ,Ja
3865: olisivatt muka hänen taka.naan. Se kun näet tun-        maalaisliittolaisethan ovat tasavaltalaisia. Ja ne
3866: tfetaan niissäkin maissa, joista meille aiotaan ku-     flsiintyvät kaikkein voimakkaimpina jääkäriliik-
3867: ningasta, mikä merkitys talonpoikaisella väestöllä      keen .ia va-paan suojelusli.ikkeen harra.stajina.
3868: on yhteiskuntaa .säilyttävänä kansanaineksena. Ei       Nämä leimataan nyt tällaisissa esityksissä, mo-
3869: ole tuollaisten väitösten esittäminen sovinnontekoa     narkistien väitteissä, y'hteiskuntaa säilyttä.mättö-
3870: tässä suuressa kysymyks€ssä, se ei todista rehel-       miksi, milloin epäsnoralla tavalla milloin suora-
3871: listä yhteisen pohjan luomishalua ja •siitä ei voi      nais-esti. Tässä täytyy sanoa, €ttä tällä tavalla
3872: muuta mainita, kuin että se on valhe. Ja mitä           asian esittäminen syöksee ne, jotka asia ta noin esit-
3873: vailh€perustukselle rakennetaan, se -pettää. - Ta-      tävät, lopuksi perikatoon ja ken rakentaa. toiveensa
3874: lon-poikaisväestöä oli parisen viikkoa sitten täällä    valtaistuimesta tuollaiselle -pernstukselle, pettyy
3875: 400 edustajaa kautta koko Suomesta. Se oli suu-         suure'Sti. - Y·leensä on nähdäkseni monarkkise'n
3876: rempi talonpoika.isvä.estön kokous, kuin. ti€dän        hallitusmuodon puolustus jo tullut sille asteelle,
3877: yloonsä olleen. Siellä ei ollut yhtäkään monar-         että sille on jäänyt e-päusko pemstukseksi. Mitään
3878: kistia, siellä olivat kaikki ankaran jyrkkiä tasa-      po;;itiivista syytä monarkkian pystyttämiseksi
3879: valtalaisia ja heitä on minullakin kunnia edustaa.      Suomeen juuri tällä hetkellä ei €nä:ä ole voitu osot-
3880: Tahdon siis, että pöytäkirjoissa tulee tämäkin          taa, kun väitökset, joita monarkistit ovat tehneet
3881: seikka. lausutuksi, että monarkistisella taholla on     monarkkiansa -puolesta, ovat tapausten ankaras·sa
3882: sekä eduskunnassa että johtavissa monarkistisissa       kulussa osottautnneet pettäviksi. M1utta jälelle on
3883: lehdissä väärin tulkittu kansan mielia,la, suoras-      jäänyt kuitenkin e-päusko, se nimittäin että ,Suo-
3884: taan olemattomia asioita väitetty todeksi.              men ka·nsa ei voi hallita itseänsä, me olemme niin
3885:    Sitten toiset lausunnot ovat samansuuntaisia         riitainen kansa ja maassamm€ on niin paljon •Pl1nai-
3886: tässä asiassa, joita monarkistien taholta on esi-       selle tartunnalle tulevaisuudessakin alttiita ain€k-
3887: tetty, että yhteiskuntaa säilyttävät aineks-et ovat     sia ja maalaisliitolla, joka ilmeisesti huomataan
3888: mona~kistisia. Siis ne, jotka eivät ole monarkistejä,   siksi ryhmäksi, joUa tulee aina tulevaisuudessa
3889: olisivat muka yhteiskuntaa säilyttämättömiä tai         olemaan paljon m€rkitystä, ei ole henkisiä kykyjä
3890: kaatavia niinollen. Tarkastakaamme asiaa: Yh-           kä;vtettävinään." Kaikki tuo on yhteisellä nimel-
3891: teiskuntaa säilyttävät ain€kset olivat tiettävästi      lä kansallista epäuskoa ja sillä sitte perustellaan
3892: ne, jotka1 taistelivat tasavallan -puolesta talvella.   monarkkia.a. Mutta tuollainen kielteinen 'Perus-
3893: Sitä en tahdo •sanoa, että jokain€n muisteli sitä~      tus monarkkialle on yl€n löyhä -perustus. Jos
3894: että minä taistelen nyt tasavallan puolesta, mutta      kansa menettää uskon omiin sisäisiin voimiinsa,
3895: hallitus kutsui heitä taistelemaan tasavallan puo-      niin totisesti silloin se onkin mennyt kansa. Mutta
3896: lesta .ia nykyiset monarkistiset edustajat tammi-       me tasavaltalaiset emme ole sitä mieltä että kan-
3897: kuun lopulla antamassaa1n yhteisessä julistuksessa       samme on vielä menettänyt •sen uskon, vaikka sitä
3898: kutsuivat heitä taistelemaan tasavallan puoh~sta.       epäuskoa on kyllä saatu levit-etyksi, vallankin ra-
3899: ja näiden ta.savallan -puolesta taist-e1leiden ke'-     han voimalla koko ~suuressa määrässä ehkä .täällä
3900:                                            Suomen hallitusmuoto.                                         75
3901: 
3902: 
3903: Etelä-Suomessa. MeioMä on kuitenkin sellainen keuksien supisbmisyritykset tulevat palvelemaan
3904: käsitys kansamme mielial3Jsta tässä suhteessa, että ihan päinvastaisia tarkoituksia, kuin mitä toivo-
3905: sillä o n uskoa :Dmien sisäisten voimi-ensa varassa taan niillä aikaansaatavan. Jos viittaamme urko-
3906: elämiseen. J at sikäli se kansallinen usko osottau- maalaisiin esimerk·kei,hin, esimerkiksi saksalaisiin
3907: tuu todeksi, jos 'kansa, itse tasavaltaiselle hallitus- oloihin sosialistilakien aikana ja muidenkin mai-
3908: muodoll-een antaa .kannatuksensa, kun sitä kysy- den oloihin vastaa.vina kausina, jolloin on pakko-
3909: tä-än kansalta uusien vaalien ta:i kansanäänestyk- toimenpiteisiin ryhdytty kansan oikeuksien tuka-
3910: s-en kautta. KansalEsen elinh-ermon, kansallisen hutta!illiseksi, niin huomaamme, että silloin on le-
3911: uskon säilyttäminen onkin niin tärkeä; asia, että vilhllyt vaan suul'emmalla voimaHa tuo vaarallinen
3912: kansalle on ainakin ann-etta:va tilaisuus ilmaista kumouksellinen lii'ke, ja siitä on tulevaisuud·essa
3913: se, onko sillä luottamusta ,siihen, että me ilman ollut pa1.ion kärsittävää.
3914: vierasta a.pua hoidamme kansallis-et tehtävämme.            En voi olla myöskään koskett-elematta ed. Ne-
3915:      Olisi perin monta mielenkiintoista huomautta- vanlinnan lausunnossa sitä kohtaa, jossa hän erit-
3916: misen aih-etta s-ekä senaatin varapuheenjohtajan täin pon.nekkaast.i hyväksyi kaiken maala,isliitto-
3917: että ed. Nevanlinnan ja myöskin -ed. Kairamon laisen v3Jstustuksen. Sellainen lausunto oli nim.
3918: lausunnon johdosta. Tahdon niistä ainoastaanmuu- härien esityksessään. Hän nimittäin sanoi, että
3919: tamia käsitellä. Ed. Nevanlinna sanoi että ,tau- ,olisi -epäilemättä aivan lojaalista kaksienkin vaa-
3920: din syyn pitää ensin lähteä pois kansastamme lien jälkeen jarruttaa 1 / 11 vähemmistöllä hallitus-
3921: ennenkuin .kansa saa kokonaisuudessaan päästä muotoasian hyväksymises·sä". Nyt ei ole ollut yk-
3922: yhf.eiskunna1lliseen elämään jälleen". Siis on jol- siäkään vaaleja, jotka olisi pantu toimeen sitä var-
3923:  lakin tavalla saatava pois bolshevistinen tartunta ten juuri, .että mawlle •laaditaan meidän näin itse-
3924: ensin kansas·ta.mm-e; niin kauan on pidettävä kan- näisenä valtiona ollen valtiomuoto, ja jos mitä tie-
3925: saa pois ääniuurniilta, että se lähtisi kansasta pois dettiin valtiomuodon laatimisesta viime syksynä
3926:  ja sitt-e vasta on kansan mielipidettä kysyttävä tähän aikaan, .iol1oinka. vaalit .i·o olivat suoritetut,
3927: sekä ha.llitusmuotokysymyk.sen johdosta että tie- niin •se tiedettiin, että hallituks-en asettalilla komi-
3928: tysti muissakin suhteissa. Mutta nähdäkseni on tea oli laatimut tasavaltalais-en hallitusmuotoesi-
3929:  asia niin, että tautia vain lisätään juuri tämän t:rksen. !Tasava~lasta jotain tiedettiin, mutta mo-
3930: kauttru mitä nyt on monarkistien taholta aikaan na·rkiasta ei yhtään mitään. Ja nyt on eduskunta
3931:  saatu. On epäämättömiä todistuk!sia siitä että niin vähäinen, kuin se on, ja ensi kerran siis näin
3932:  bolshevistinen tartunta on jälleen alkanut levitä puutteellises•sa eduskunnassa .ia tätä asiaa ratkai-
3933: osaan kansaamme, kun monarkistiset hankkeet tu- semaan valitsemattomassa eduskunnassa· käytäm-
3934:  livat. i·lmi. Tiedän esim. ·semmoisia tapa1uksia että me tätä n. s. jarrutusta, niin minun nähdäkseni se
3935:  sosialisti·set, jopa hyvinkin räikeät nuorukaiset, on -ed. Nevanlinnan todistuksen mukaan oikein .kii-
3936:  vaikenivat sodassa kun taistelivat punakaartilaisia tettävä asia, koska hänen mielestään, vaikka pan-
3937:  vastaan .ia nä,kivät niitä kauhuntöitä, .i·oita puna- taisiin juuri si•tä varten vaalit toimem kaksikin
3938:  kaarti oli a,ikaan saanut. Mutta kun he tulivat kertaa p€räkanaa, että hallitusmuotoasia saatai-
3939:  ta'kaisin rintamalta ja taasen huoma1sivat että nyt siin ratkaistuksi, hänen mielestään on luvallista
3940:  aiotaan kuit-enkin saattaa voimaan se mitä puna- vielä kaksi kertaa tässä asia·ssa käyttää vaH:iopäi-
3941:  kamtilai·set olivat syksy1lä ilmoittaneet porvarim väiär.iestyksen suomaa .iarrutuskeinoa. En olisi
3942:  aikovan voimaan saattaa, nimittäin monarkkius .ia todellakaan voinut aavistaa, että sellaista, - en
3943:  huomasivat muitakin monarkkisista harrastuk- tahdo sanoa härkäpäisyyttä, koska •S€ ei ol-e mikään
3944:  sista lähteneitä epäkohtia~ yhteiskunnassa, palasi- kaunis sana - mutta sellaista oman tahtonsa ju-
3945:  vat jälleen sosialismiin eilkä vain laillisia muotoja maloimista ja täydellis·tä kompromissitahdon puu-
3946:  noudattavaan sosialismiin, mutta takaisin siihen tetta esiintyy oikeiö1tossa. Mutta omallapa ~uul­
3947:  jyrk'empään., joka ottaa a1narkistisiakin keinoja lansa• hän tuomitsi ainakin itsensä .ia mahdollisesti
3948:  käyttääkseen pyrkiessään päämääräänsä. Näitä muutkin monarkistit. Jlt'Iinun 'kantani tässä asi-
3949:  ilmiöitä o'lisi hyvin paljon todettavissa, mutta assa on se, että .ios uudet vaalit toimitetaan ja siel-
3950:   niiden enempi kertominen ei hyödytä. Jos joku i lä tulee olemaan edes 101 monarkistia, niin minä
3951:  vain tahtoo yhteiskunnallisia asioita ymmärtää ': olen valmis niin pian kuin saadaan asia kulke-
3952:   ri.1iden lakien mukaan, mitkä yhteiskunnassa vai- maan valiokunnissa, äänestämään sen hyväksi,
3953:   kuttavat, niin hä.nen täytyy ilman enempiä todis- että tulisi monarkinen hallitusmuoto silloin voi-
3954:   tdu.iakin tietää se, että varsinkin tällaisina ahtai- maan. Sillä eilen sitä tekisi, niin minä asettuisin
3955:   na aikoina, jolloin ·on yleistäkin puutetta olema,ssa .;;elvän kansan tahdon ilmaisua. vastaan ja käyt-
3956:   ja ·siitä johtuu, vaikeuksia kaikkien kansalaisten täisin valtiopäiväjärjestyksen suomia keinoja ta-
3957:   eiämässä, kaikennäköi:;et kansanvallan, kansan oi- hallani vitkastuttaakseni vaan asiassa lopputulok-
3958: 76                                          'riistaina 8 p. lokakuuta.
3959: 
3960: 
3961: sen aikaansaamista enkä olisi silloin kan·sanval-          raimpina "Pid-ettyjä di"J)lomaattejamme koetti ra-
3962: tainen., vaan olisin harvainvaltainen, jos en totte-       kentaa sovintoa venäläisen sortovallan ja meidän
3963: lisi kansan enemmistön tahdon ilmaisua.                    kansamme välillä. Mutta ei oanistunut. Ja se
3964:     Ed. Nevanlinna tahtoossaan "Puhua prim.sienkin         osa meidän diplomaattejamme vetosi siihen, mihin
3965: kansanvwltaisuden lJUolesta .ia suositellakS€en            nytkin vetoavat monarkian kannattajat, että he
3966: meille niitä senvuoksi, että nyt esim. Saksan ensi-        edustavat intellligenssiä, h-e ·edustavat kansan ter-
3967: mäisc.n "J)arlamenttaarisen hallitukS€n johdossa on        veintä ydinainetta, he edustavat uskonnoHisia ja
3968: -eräs kuninkaallinen henkilö, hän tuli siinä yMey-         3iveellisiä elämän arvoja, eikä heidän keskuudes-
3969: dessä lau.suneeksi muun rimassa että ,hän ei ole           taan ainakaan "J)app-eja puutu. Kuinkas kävi?
3970: tavannut näiden vuosi-en aikana yhtäkään sellaista         Heidän "Politiikkansa 'kärsi täydelliosen haatksiri-
3971: h~mkilöä, joka ei olisi tietoinen siitä, että tästä läh-   kon, mutta kuitenkin heillä on "Otsaa tulla esitt-ele-
3972: tien on oleva kansanvallan aika .ia< että olosuhteet       mään itS€änsä sellaise"na politikkoina., joitten pu-
3973: muuttuvat pa[.ion kansanvaltaisemmiksi." Hänen             huessa toisilla ei "Pitäisi olla mitään puheoikeutta.
3974:  tuttavissaan ei ole muka yhtäkään 'sellaista., jolla      Kun ed. Kairamo täällä "J)uhui älyttömistä polit.i-
3975: ei olisi tuollainen käsitys. Pyytäisin kysyä ed.           koista niin minä näin silmieni edessä paljon S€m-
3976:  N evanlinnalta, eikö hän tunne vapaaherra W re-           moisia, älyttömiä politikko.ia, jotka. kaikilla kirkon,
3977: deä. Va"J)aaherra Wrede "J)iH täällä kesällä, kun          sivistyksen ja auktoriteetin v.oimilla, joihin he voi-
3978:  tämä hallitusmuotokysymys ensin oli esillä. "PU-          vat vain vedota, 15 vuotta takap-erin käännyttivät
3979:  heen, joka.' sanomalehdis&ä [eimattiin suureksi pu-       Su"Omen kansaa siihen, eHä täytyy alistua maj.es-
3980:  heeksi ja jos.sa hän todisti "Pitkälti sitä, että nyky-   teetin edessä, täytyy alistua sorron edessä. Mutta
3981:  ä,än on uusi suunta käymässä ha1litusmuotoasi-            me -emme a:listunf-ei, vaan me voitimme. Emmekä
3982: oissa. Parlammttarismista yleensä siinä muodos-            alistu nytkään, .ia voitamme. Emme alistu muu-
3983:  sa, kuin sitä tähän asti on toteutettu, .näytään ru-      hun kuin ~aillisuuteen ja minun aliSii:uvaisuuteni
3984:  vettaman luopumaan ja palataan enemmän yksin-             laillisuuteen on sanon niin h-erkkä, että tulkoon
3985:  valtaisiin periaatteisiin, vaikkakaan ei tietysti         -eduskuntaan uusien vaalien jälke-en yhtäkin
3986:  absoluuttiseen yksinvaltaan. Niin hän esitti muu-         usea.m"J)i monarkisti kuin tasava:ltallJ,inen, niin .iä-
3987:  talillia kuukausia takaperin. Siis hän on ainakin         tän kaiken .iarrutuksm, että hallitusmu~okys;y­
3988:  ollut sitä mieltä, ettei •snull'ta ollut kansanvaltaan    mys saataisiin toimitetuksi mahdollisimman "J)ian
3989:  "Päin vaan "POispäin kansanvallasta ja kyHähän se         "J)ois päiväjärjestyksestä. Jos tällä pohjalla ve-
3990:  nyt yleensä minun nähdäkseni on ·ollut monarkis-          dottaisiin yhteisrtoimintaan jw yksimi-elisyyte-en.
3991:  tiemme kanta että ka<nsanvallasta on vapauduttava         niin olisin siitä iloinen, mutta minä näen, että
3992:  mikäli mahdolliSii:a. Mutta nyt on maailmassa             juuri tätä vältetään .ia "J)Uhe yksimielisyydestä on
3993: olosuhteet sellaiset, että täytyy uudelleen "Paina-        vain silmänlum-eiksi tarkotettu. - Ei yksimieli-
3994:  utua kansanvaltaan päin, kun ei mikään auta tais-         syyteen tällaisissa asioissa "Päästä myöskään niitä
3995:  tellessa sitä vastaan. Saksassakin tais~eltiin kan-       keinoja käyttämällä, mitä monarkistin·en sanoma-
3996:  sanvaltam vastaan. Kyllä .iunkker- "J)uolue taisteli      lehdistö käyttää myötänsä -eikä .sentähd-en meillä
3997:  minkä voi kan·sanvaltaa vastaan, mutta sen täytyi         ole minkäännäköisiä oikeutta uskoa sitä, että sel-
3998:  kukistua vapaa.mielis~en ja sosialistien edrssä.          lainen suuri yksimielisyyden ta.rv-e ja suuri isän-
3999:  Niin se ou muuaUakin maailmassa oleva. Mutta               maallisen kokoumuksen ajatus on nyt monarkis-
4000:  meillä tietenkään ei tuo kukistumin-en ta"J)ahdu          timme täyttänyt ja meidän olisi sitten men-eminen
4001:  ennenkuin se on pakosta.                                  siihen, mitä he ehdottavat. ilman että saa,mme ve-
4002:     Lopuksi tul-en siih-en vakavaan !l!siaan, josta jo     dota. kansaan uud-elleen, niinkuin m-e ol-emme "PYY-
4003:  kerran olen saanut o.iennukseri tässä eduskvnnassa,       tän-eet. Minä -en tiedä mikä on toist>Bn ryhmätove-
4004:  mutta. en ole OlJ"PinU!t siihen nimittäin, mikä on suh-   ricni ka.nta, mutta' minulla on täysi syy uskoa,
4005:  teeni ol-eva. siih-en kuninkaaseen, .ioka tänne hanki-    -että mahdollisimman suuri lojaalisuus heillä
4006:  taan vuoden 1772 haillitusmuodon 38 § :n nojalla.         myöskin tässä asiassa on eikä suinkaan halu ottaa
4007:  Minun suhteeni on oleva ·S€, -että minä m tunnusta        op"J)ia ed. Nevanlinnan "Politiikasta• ja valtiollisesta
4008:  häntä lailliseksi. Minä totean, et•tä tämän -edus-        älystä tässäkään asiassa, -että nimittä:n jarrut-et-
4009:  kunnan -enemmistö tunnustaa hänet lailliseksi, to-        taisiin niin kaua.n kuin suinkin .iarruttamisen
4010:  tean, että on tulossa samat olot, jortka m-eillä oli       mahdollisuuksia tarjoutuu, vaikka kansakin olisi
4011:  alkaen noin 20 vuotta taka.perin .ia lo"J)ullis·esti       ratkaisunsa. antanut.
4012:  päättyen vasta viime keväänä. jolloin venäläiset              As :a,. josta kesäl'lä 1mhuessani mahdolliS€sta
4013:  aiettiin poj,s tästä maasta. M-eil1ä oli taistelu ve-     kuninkaan tulosta ma·ahamme, sain onetusta, oli
4014:  näläistä sortovaltaa va.staan kansanisuutemme .ia         se, -että olin ilmoittanut, ki-eltäytyväni tekemästä
4015:  laillisuutemm-e "J)uo1esta ja, osa meidän silloin pa-      uskollisuuc1€nvalaa kuninkaa.Ue, jota minä en voi
4016:                                             Suomen hallitusmuoto.                                           77
4017: 
4018: tunnustaa laillisBksi. Minä alistuu ottamaan nuh- julkisessa: sanomalBhdistössä noussut tätä pyrki-
4019: teen siitä, Bttä en tunnusta laaliseksi sitä, minkä mystä vastaan. M·entiin liiankin pitkälle, minä
4020: osa eduskuntaa tunnustaa lailliseksi, mutta kun myönnän sen av·onaisesti, siinä e1tä hallituksen
4021: -en ymmärrä laillisBksi monarkistien aikomaa me- tasavaltalaiselle periaatteelle rakennetussa valtio-
4022: nettelyä, niin minä en silloin mitään voi, ja ne m u otaehdotuksessa hallitusvalta: ei ollut kylliksi
4023: kärsimyks-et, mitkä osakseni tulevat, saava·t tulla. keskitetty. Minä en syytä tästä hallitusta,. sillä
4024: Siis senkin pyy·dän edeileen pöytäkirjaan merkit- olin ehdotuksen kannalla, vaan sittenkin myönn.:in
4025: täväksi ja mahdollisesti tulevalle kuninkaall-e il- että hallitusvallan tulee olla enemmän keskitettv
4026: moitettavaksi, että on ainakin yksi sellainen edus- kuin se silloisessa ehdotukse3sa oli. Mutta hall~­
4027: kunnan jäsen, joka ei tule tekemään hän-elle us- tus tahtoi luoda sovintoa· ja rauhaa maassa. Kun
4028:  kollisuuden va:laa, jos hän on otettu 1772 vuoden se tiesi eduskunnassa olevan puolueen, jolle vallan
4029:  hallitusmuodon peruste-ella. Niitä on mahdollisesti ' keskittäminen oli kauhistus, niin se meni mahdol-
4030:  maa:ssa paljon sellaisia. Minä en sano siitä asiasta lisimman pitkälle ja teki ehdotuksen, jossa se oli
4031:  mitään, minkälainen olotila tulee, jos suuri osa asettunut äärimmä1selle ~kannalle, käyttääkseni
4032:  kansaa kieHäytyy uskollisuuden valasta sille ku- s~enaattori Paasikiven ja Kairamon lausetapaa,
4033:  ninkaaUe, jota nyt aijotaan ottaa. Minä valitan jota he käyttivät sovit-ettuna kuninkaan valtaan
4034:  vaan, että sekasortoa, ana.rkia,a tulee. Omasta puo- nyt käsillä olevassa ehdotuksessa. Tästä ehdotuk-
4035:  lestani ei ole minulla pienintäkään halua levittää SBsta ei tullut lakia. Väliin tuli tuo onneton puna-
4036: toisiin tätä henkfä. Jos kansa on ,sellainen, että kapina:, jossa murskautui tunnottomain johtajain
4037:  SB näinkin otetun kuninkaan, laittomasti otetun        ja joukkojen menettelyn kautta niin paljon tule-
4038:  kunink,aa'll hyväksyy, uskollisuuden valan sille v·aisuuden toiveita. Suomen kansa, tosin Saksan
4039:  t-ekee, niin minä j-oudun kyllä silloin vähän pet- tukemana, selviytyi tuosta ka,nsallisen innostuksen
4040:  tymään a.iatuksessani Suomen kansaan ·nähden. ja. nousun kautta. Koko kansassa nälän keskellä-
4041:  Mutta alistuu siihen myöskin,. mutta en luule kan- kin liikkui m a h t a v a o m a n v o i m a n
4042:  saamme sellaiseksi. Se on laillisuustaistelussa jota t u n ne .ia se on parasta mitä millään kansalla
4043:  se on sa.a'nut parikymmentä vuotta käydä, karais- voi olla .ia jota jokaisen ha1lituksen tulisi kansan
4044:  tunut osaltaan, vaikka laillisuustais<telun aikana keskuudessa -edistää. Innostus ja uhrautuvaisuus
4045:  maahan tulvinut v€Uäläisyys vei pois paljon lain- oli kaikkialla suuremmoinen. Tästä kansallisesta
4046:  kunnioitusta. Mutta sitä taa.sen osottautui viime innostuksesta huolima.tta heräsi kapinan aikana
4047:  talvena niin paljon olevaksi, että on syytä huo- kumminkin Helsingissä visseissä piireissä monar-
4048:  lehtia tarkasti siitä., että kansamme saisi hallitus- kin-en harrastus .ia puhuttiin siitä .io julkisesti sil-
4049:   muotonsa riidattomasti, laillisella tavalla, sillä loin kun Helsinki vapautettiin. Tämä teki mie-
4050:  tavalla, ettei siitä voisi enään riitaa tulla. Ja liin vierottavan tunteen. Oli .sentähden ilo panna
4051:   tämän tähden, että sille asialle tilaisuutta valmis- merkille, että vastapairuoksi tälle ensimäisenä
4052:  tettaisiin, minä vwstustan kaikk-ea kuninkaan tervehdyksenä valkoisesta Suomesta oli .senaatin
4053:  ottoa nyt näin vajanaisessa eduskunnassa odottaen täällä olevilla jäsenillä onni saada smaatin rm-
4054:   sitä aikaa, että Suomen kansa kerran saa hallitus- heen.iohtajalta senaattori Svinhufvudiltä sähkö-
4055:   muodon, joka riidattomasti tunnustetaan lailliseksi sanoma., jossa puhuttiin eduskunnan kokoontumi-
4056:   ja jolla on kansan enemmistön kannatus.               st>sta ja jolle yhdeksi tehtäväksi tulisi valita väli-
4057:                                                         aikainen presid·ent<ti. Tämä olkoon mainittuna
4058:      Ed. Kallio: Eduskunnalla. on nyt muutaman todistuksena siitä, -että 'senaattori Svinhufvud ja
4059:   kuukauden sisällä kolma.s hallituksen esitys käsi- Vaa.san hallitus vielä silloin ajattelivat samaa oh-
4060:   teltävänä uudeksi hallitusmuodoksi. Tämä oli jelmaa, jonka eduskunta ja hallitus ennen kapina::t ·
4061:   sangen merkille pantava. tapaus historiassamme, olivat hyväksyneet. Mutta toukokuussa, jolloin
4062:   kun vuosikymmenien toiveiden jälkeen viime jou- eduskunta kokoontui, ei puhuttu enään hallituksen
4063:   lukuussa hallitus antoi kokonaan uusille perus- puolelta väliaikaisesta presidentistä vaan €hdotet-
4064:   teille luodun kansanvaltaisen hallitusmuodon, jo- tiin korkeimman vallan siirtoa senaatin puheen-
4065:   honka suuntaan kaikkialla maailmassa pyritään. johtajalle. Puolestani kannatin tätä vallan kes-
4066:   En tahdo väittää, että kaikkialla pyrittäisiin tasa- kittämistä, vaikka .senaatin puheenjohtaja oli sitä
4067:   valtalaisuuteen, jolla pohjalla hallituksen silloinen ennen ilmoittanut olevansa taipuvainen monark-
4068:   ehdotus oli, vaan kumminkin kaikkialla pyritään kiseen ha1litusmuotoon. Minua ei tämä vallan-
4069:   yksinvallan rajoittamiseen. Ja tämä osoittaa juuri siirto epäilyitänyt koska luotin tuohon tunnet-
4070:    kansanvaltaista pyrikimystä kaikissa mais~a. Ja tuun, koeteltuun suomalais-een mieheen, joka vas-
4071:   tämä pyrkimys meillä oli johtunut niin huip- toin kansan ja eduskunnan tahtoa ei käyttäisi val-
4072:   puunsa, ett-ei yhtään ääntä eduskunnassa eikä taansa väärin, vaikka sillä lainpuustavin jälkeen
4073: 78                                         Tiistaina 8 p. lokakuuta.
4074: 
4075: 
4076: olisi siihen kuinkakin suuri valta. Ja näin on tavaksi.             Minulle persoonallisesti k a n s a:n-
4077: eletty eteenpäin vaikeissa oloissa.                  1 v a l t a j a -e d u s k u n n a n v a l t a o n t ä r-
4078:    Mutta mitä kansan oman voiman tunteen kohot- k ei n ja minä olen julkisissa kokouksissa ja yksi-
4079: tamis-een tulee, niin on se saanut kolahduks-en ja tyisestikin tuonut julki mielipiteeni sovi·ttelueh-
4080: mennyt rikki 1sen kautta, että hallitus siirtyi kan- dotuksen mahdollisuudesta.. Kumminkin olen aina
4081: nattamaan mona.rkista hallitusmuotoa. · Monar- s·en ehtona pitänyt, -että uusi hallitusmuoto on sel-
4082: kista, hallitsijasta, jona kautta historiallisen ajan lainen, joka on täyd·ellisesti luottamuksellisessa
4083: on Suomella ollut vieraan lmn&an mies omine suhteessa kansaan .ia eduskuntaan, ja minä uskoin
4084: harrastuksineen, on ·Suomen kansalla huonot pyrkimyksen ainakin hallituksessa. Dlevan tähän
4085: muistot, ja sentähden pal.autuminen tälle pohjalle, niin suuren, että UUSi ehdotus, jos •Se OOUSkunna.lle
4086: varsinkin kun ei ollut lisäksi kotoista miestä aja- annetaan, on rakennettu enempi kansaan luottava
4087: teltavissa, tuntui kansasta vieraalta. Mutta mo- kuin edellinen. Minä vakuutin tätä, en tosin kenen-
4088: narkistit t·ekivät kaikkensa mielipiteiden kääntä- kään valtuuttamana, muillekin, ja sentähden tä,y-
4089: miseksi. Täällä on jo huomautettu, mitenkä sa- tyy minun sanoa hämmästyn~ni, kun uudessa
4090: nomalehtiäkin ostettiin .sen palvelukseen ja siten ehdotuksessa hallitusmuodon 38 § ehdotti yhtä
4091: saatiin julkinen sana palvelemaan tä.tä aatetta. laaja.n vallan hallitsijalle kuin ä.sken hylätty eh-
4092: Mutta yleinen kansan keskuudessa •ei tämä mieli- dotus. Suuri va:liokunta on sitä jonkun verran
4093: ala ollut, -ei ainakaan niissä piireissä, missä minä muuttanut, mutta. toisessa lukemis-essa ei edus-
4094: olen ollut tilaisuudessa liikkumaan. Minä en pyri kunta taipnnut edes ed. Erkon -ehdotusta hyvä:ksy-
4095: väittämään, mikä harrastus on ehdottomasti yl·ei- mään, jossa hallitusmuotoa koskeva lainsäädäntö
4096: sin, mutta juuri kansan eheyttämis-eksi se olisi olisi siinäkin kokonaan jäänyt kuninkaan tahdosta
4097: kansan äänestyksellä otettava selville .ia niiden, riippuva.ksi, muut perustuslakia: koskevat muutok-
4098: jotka äänioikeutetuista kansalaisista jäisivät vä- set olisi ollut mahdollisuus saada hyväksytyksi,.
4099: h€mmistöön, olisi yhteisen edun vuoksi alistut- jos 2 /r>. uusien vaalien jälkeen kokoontuva.sta edus-
4100: tava tähän ratkaisuun. Näin olisi ollut mielestäni 'kunnasta hyväksyy lain uudelleen, ja muihin la-
4101: tehtävä aina.kin s-en .iälk~n, kuin ha:llituksen esi- keihin nähden, jos uusien va<alien jälke-en edus-
4102: tys ei saanut tarprellista. kannatusta eduskun- kunnan enemmistö lain uudelleen hyväksyy. Tä-
4103: nassa. Tätä ei kumminkaan hallitus eikä edus- mäkään -ehdotus ei saanut eduskunnassa kanna-
4104: kunnan enemmistö hyväksynyt, vaan turvautui tusta, vaan hylättiin 66 äänellä 34 vastaan. Hyl-
4105: entisen hallitusmuodon 38 § :ään ja hallitus otti kääminen johtui siitä, kuten senaattori Paasikivi
4106: tehtäväkseen hankkia sen nojalla kuningasehdok- ja -ed. Kairamo ovat esittäneet, että monarkistit
4107: kaan. Tämän pohjalla ulkomaisen ruhtinaan tänne ovat .io menneet äärimmäisyyden rajaan kunin-
4108: tulo miel-estäni on sangen ky.seenalaimn, jDtten kaanvallan supistami.sfssa. Tätä on jo pidetty
4109: maallikkona sanoisi enempää, ja puolestani -en 1 vaarallisenakin. Ed. Kairamokin sanoi .io m-en-
4110:  katsonut voivani hallituksen jäsenenä myötävai- nyn liian pitkälle ja vakuutti tasapainolain tässä
4111:  kuttaa tuohon toimenpitees·een. Ja meneHelyni oli olevan äärimmillään eduskunnan vallan ja kunin-
4112: sangm johdonmukainen sille lausunnolle, jonka 'kaanvallan välillä. Mielestäni kuninkaan valta
4113: ed. Nevanlinna tässä äsken antoi toisin ajattelevan tässä on vielä aivan liian suuri, kun tämän -ehdo-
4114:  suhteesta. ja tehtävästä hallituksessa ·tällaisessa tuksen mukaan, jota te pidätte äärimmäisyyden
4115: tapauksessa.. Itse asiasta minulla on se tunnelma, huippuna. kuninkaanvallan rajoituksessa kuningas
4116: että suorastaan outo tämän pykälän käyttäminen yksin voi hylätä jatkuvasti, jos haluaa, kaikki hal-
4117: aluksi olikin kaikille ja maan parhailla lakimie- litusmuotoa koskevat muutoks-et ja muutkin lait,
4118:  hillä on sen voimassaolosta jyrkästi eri mieliä vie- ellei uusien vaalien ,jälke-en 2 /r>. eduskunnasta niitä.
4119: läkin.                                                 uudelleen hyväksy. Tässä siis yhä ed-elleen anne-
4120:    Mutta hallitus noudatti eduskunnan tahtoa ja taan 'kuninkaalle pa.ljon •suurempi valta kuin edus.,.
4121: on hankkinut -ehdokkaan ja kutsunut eduskunnan kunnalle ja kansalle. Toisin sanoen: Tämä ehdo-
4122: sitä valits-emaan. Si·tä ennen on kumminkin tus rakentuu luottamukscen perinnöllisiin tunte-
4123: meille, niinkuin jo huomautin, annettu uusi halli- mattomiin ruhtinaihin .ia epäluottamukseen kan-
4124:  tusmuotoehdotus, jonka kohtalo nyt on ratkais- .saan. Tämä on s-e hallitusmuodon pykälä, joka
4125: tava. Tehtävä on tärkeä. Edessämme on uusi hal- minun kantani ratkaisee.
4126: litusmuoto, jota a.siallisesti kaipaisimme. Perus-        Mon·en perinpohjaisen harkinnan jälkeen -en kat-
4127: tedtaan on se kumminkin aivan toinen kuin se so voivani näissä oloissa edistää tällais-en uuden
4128:  hallitusmuoto, jonka p-eriaatt-e-en koko hallitusmuodon syntymistä, vaan mieluummin
4129: eduskunta on -ennen hyväksynyt. näen nykyisen valtionhoitajan ja hallituksen, joil-
4130: Mutta sittenkin on vakavasti otettava se arvost.el- le olen raskaasta työs·tään kiitollinen, hoitava,n
4131:                                               Suomen hallitusmuoto.                                            79
4132: 
4133: 
4134: maan asioita vanhan hallitusmuodon nojalla. Jos             tajaiu lausuntoja arvostelee niin suurella ylenkat-
4135: taas edu.skunta, kuten enoon on päättänyt, yhdessä          seella, millä hän esimerkiksi ed. Alkion ansiokasta
4136: hallitu'ksen kanssa valitsee tänne kuninkaan ja jos         lausuntoa nimitti. Ei tällaisilla arvosteluilla asiaa
4137: s-e katsoo voivansa vajaan 70 edustajan valitse-            edist€tä eivätkä ne ole sopusoinnus&a tämän suuren
4138: mana tänne tulla, niin huolestuttaa minua, että             kysymyksen kanssa. Minä uskon kumminkin jo-
4139: sille jää vielä enemmän valtaa., kuin tässä ehdotuk-        kaisesta edustajasta, toisin ajattelevastakin, että
4140: sessa tarjoutuu, mutta sittenkin us:kaUan niissäkin         he ovat täysin harkiten omaksuneet kantansa ja
4141: oloissa luottaa lailliseen eduskuntatyöhön, vaikka          ovat oikeut-etut myös sitä omilla perusteillaan puo-
4142: en uskalla toivoa sitä, jota ed. Nevanlinna, ettil.         lustamaan.
4143: ka•ikki saksalaiset prinssit olisivat niin kansanval-          Lopuksi ed. Kairamo asetti kyseeseen, tulisiko
4144: taisia kuin mahdollisesti nykyillten Saksan päämi-.         monarkistien tämä ehdotus hyljätä muka liian
4145: nisteri, prinssi Max.                                       kansanvaltaisena, jos se ei tule kiireelliseksi ju-
4146:    Keskustelun 'kuluessa on täällä monarkistien ta-         listetuksi. Tarpeetonta on oikeastaan minun tähän
4147: holta tuotu esiin se mielipide, -että kansanvallan          puuttua, mut·ta pyydän kuitenkin sanoa, että kun
4148: kannalta ei ole johdonmukaista se menettely ett:i           m-eillä on toinen taantumuksellisempi mennyt jo
4149: kahdesta monarkkisesta ehdotuksesta ei valitse              yli vaalien, ei ole syytä näin ollen tätä -estää me-
4150: kansanvaltaisempaa, siis tätä esilläolevaa. Tämän           nemästä •samoin, sillä onhan tällä ainakin suu-
4151: olemme mekin tietysti ottan€et harkittavaksemme,            r·empi mahdollisuus t-eidänkin kannalta tulla hy-
4152: vaan tulleet siihen tulokseen, että vanhan hallitus-        väksytyksi kuin edellisellä, jos monarkkinen halli-
4153: muodon uusimis•een on kaikilla, ta.rve ja me saam-.         tusmuoto tulisi vaalien jälkeen lopullisesti pää-
4154:  me siten pitemmälle menevä:t ehdotuksemme                  tettäväksi. Minä tosin toivon, €ttä ainakin uusien
4155:  uudelleen esille, k-enties meillä on vielä siten mah-      vaalien .iälkoon, milloin ne tulevatkin, löytäisim-
4156: dollisuus saada toiveemmekin toteutetuksi tasa-             me taas uudelleen toistemme yhteistyössä .Juomas-
4157: valtalaiseen periaatteeseen nähden, vaan tämän              sa yhteisvoimin, kuten joulukuussa, tasavalta-
4158: hyväksyttyä pysyy mielestämm-e tämä tuo liian               laista hallitusmuotoa, joka jo kerran löysi niin
4159:  laaja kuninkaanvalta epämääräisoon tulevaisuu-             sopusuhtaisen tunnustuksen kansan keskuudessa
4160: teen.                                                       ja jonka merkissä kansa nousi uskomattomalla in-
4161:    Täällä on sanottu, että hallitusmuodon luominen          nostubella vaaran hetkellä maataan suojaamaan.
4162: on meidän oma sisäinen kysymyksemme. Ja ni:n                    Täällä ed. Paasivuori lausunnossaan huomautti,
4163: se onkin. M€ olemme aina niin väittäneet ja luot-           että. tästä hallitusmuotoa koskevasta erimielisyy-
4164: taneet, ett-ei meille ystävällinen Saksakaan tahdo          destä on seurauksena hänen mielestään se, että
4165: tässä painostaa. Mutta juuri omana sisäisenä asi-           nuorukaiset muun muassa 'Elivät noudata hallituk-
4166: ana olisi sitä niin hoidettava, ettei kansan itsetun-       sen tahtoa ja saavu kutsuntoihin. Minun mieles-
4167: to tulisi loukatuksi, ja sitä välttääks-emme olemme         täni tuo on onneton ilmiö eikä se saa ilmetä sen
4168: me vedonneet kansaan. Täällä ed. Alkio teki siitä           johdosta, että tässä suuressa kysymyksessä ·on
4169: nytkin ehdotuksen ja· minä voin,tsitä ehdotusta             eduskunnassa eri mi-eliä. ·Sellainen velvollisuus on
4170: kannattaa.                                                  jokaisen nuorukai&en velvollisuus isänmaataan
4171:    Täällä. on lausunnossaan ed. Ahmavaara koet-             kohtaan tällaisella hetkellä, jolloin isänmaa tar-
4172: tanut <>soittaa perust€ettomaksi ed. Alkion -esiin-          vitsee järjestyksen ja maansa suojaamisen yllä-
4173: tuoman huomautuksen saavutettujen oikeuksien                 pidoksi miehiä. Ja sama velvollisuuden tunnon
4174: suhteen ja v-ertailemalla krsällistä ja nykyistä ed.        puute ilmenee monessa suhteessa myöskin halli-
4175: Alkion vasta laus€tta luullut havainneensa niissä           tuksen .toimenpiteisiin elintarvealana ynnä
4176: ristiriidan. Ed. Ahmavaara ei kumminkaan näy                 muualla ja sellaiset ovat s::1iraaloisia. ilmiö;tä,
4177: ottaneen huomioon, että on suuri ero, onko tämä              jotka tällaisen erimielisyyden takia, joka meillä
4178: ehdotus tasavaltaisessa• vaiko monarkkisessa ehdo-          'On, eivät saisi missään suhteessa tapahtua. Se on
4179: tuksessa, sillä tässä voi kuningas hallitusmuodon            velvollisuudentunteen puutetta, josta karusamm-e
4180: 38 § :n p-erusteella hallitusmuotoon kuuluvana ac;i-         pitäisi koettaa vapautua ja. täyttää its·ekunkin vel-
4181: ana asettua sen ti-elle kokonaan, mutta presidentti,         vollisuutensa maata .ia kansaa kohtaan.
4182: jolla• ei ole sellaista valtaa, -ei voi olla .samalla ta-
4183: valla estoonä. Ja. tässä on juuri se suuri ero, jota           ;Ed. Jo u k a hain en: Kun Saksan äskenni-
4184: ed. Alkio on tarkoittanut, joten oo. Ahmavaaran             mitetty valtioka.nsleri piti ohjelmapuheensa lausui
4185:  vertailulla ei ole todellista pohjaa.                      hän siinä muun muassa seuraavat huomioonotetta-
4186:    Täällä on puhuttu sovinnollisuudesta. Luuleeko           va·t ajatukset: ,Vain se seikka, että minä tiedän
4187: esimerkiksi ed. Kai·ramo edistävänsä sovinnolli-            tukenani olevan kansan en-emmistön vakaumuksen
4188:  suutta. sillä, että hän toisen katsantokannan edus-        .ia tahdon, on antanut minulle voimaa tänä rae-
4189: 80                                         'l'iistaina 8 p. lokakuuta.
4190: 
4191: 
4192: kaana .ia va:ka vana aikana, jossa elämme, ottaa          joka tempa1si mU'kaansa Suomen. kansan. Olemme
4193: hoitakseni valtakunnan asioiden johdon. Tätä kos-         nähneet, miten suunnattornin ponnistuksin ja uh-
4194:  keva päätös on helpottunut varsin:kin sen kautta,        rauksin kansa yhtenä miehenä heittäytyi taiste-
4195: että uudessa hallituksessa ovat myöskin työväen           luun punakapinaa vastaan. Kysyä .sopii, onko
4196: merkittävät luottamusmiehet päässeet valtakun-            tällaista innostusta vielä nykyään olemassa. Ne,
4197: nan korkeimpiin virkoihin. Tässä minä näen var-           jotka ovat mona.rkiaa kannat·taneet ja kannattavat,
4198: man takeen siitä, että uutta hallitusta tukee kan-        ne luul-evat ehkä, että sitä on ol·emassa. Mutta se,
4199: san laajojen kerrosten luottamus, sillä kan•san va-       joka on enemmän liikuskellut varsinkin ma.alais-
4200: kaumuksellista alistuvaisuutta vailla olisi halli-        kansan keskuudessa. tietää, että mieliala siellä on
4201: tuksen koko toiminta jo edeltäpäin tuomittu epä-         'koko lailla alhaalla. Tuskin enää tapaa jälkeä-
4202: onnistumaan."                                             kään siitä voimakkaasta noususta, mikä viime tal-
4203:    Näemm-e tässä, mihin Saksan uusi hallitus tah-         vella oli huomattavissa. Ja mistä johtuu tämä?
4204: too perustaa tulevan toimintansa.. Ja ymmär-              Se johtuu siitä, että •kansa huomaa itsensä syr-
4205: tääks-eni meillä suomalaisilla, hallitusmiehillä ja       jäytetyksi. Ei ole meidän ha:llituksemme enem-
4206: monarkisteilla, olisi tästä eräässä suhteessa jotain      pää kuin monarkistitkaan tahtoneet ottaa selville,
4207: opittavaa. Olemme tämän illan kuluessa. kuulleet          löytyykö kansassa nykyään sitä v a k a u m u k-
4208: näiltä puhujalavoilta. lausuitavan ajatuksia, että        s e ll i s ta a l istuvai s uutta, josta esimer-
4209: hallituksemme ja sitä kannattavien puolueidoen ei        kiksi Saksan valtakunnan kansleri puhuu. Ja niin
4210: muka tarvitsisi kuulla Iransan ääntä, mikä tietää        kauan kuin tätä selvyyttä ei ole olemassa., niin
4211: ilman muuta sen, että vetoaminen kansaan on tällä         kauan hallitus sekä sitä kannattavat piirit raken-
4212: hetkellä tarpeeton. Kuitenkin, niinkuin tässakin          tavat jossain määrin hyllyväUe pohjalle.
4213: keskustelussa on käynyt selville, on eduskun-                Me ·olemme, ainakin näennäisesti pääSJSeet pu-
4214: nassa huomattav,a osa eduskunnan jäseniä, jotka          naisesta anarkiasta. Mutta siitä huolima.tta, niin-
4215: ovat toista mieltä. Ja: ne ovat toista mieltä siitä      kuin täällä on huomautettu, ei anarkia kaikilla
4216: syystä, että heillä on tuoreita todistuksia siitä,        aloilla. ole loppunut. Mehän jokainen tiedämme,
4217: että ainakin se osa kansaa, jota, he edustavat, on       että meidän maassamme on olemassa vakava ase-
4218: tässä asiassa toisella kannalla, ja että jos tuollai-    vdvollisuusanarkia, ja vieläpä sellai.sissa maakun-
4219: nen mielipiteitten ilmaisu saataisiin toimeen, niin      nissa., joissa monarkialla, on kaikkein vahvimmat
4220: nähtävästi tulokset .siitä tulisivat olemaan halli-      juurensa. Me tiedämme, että meillä on elintarve-
4221: tukselle ja monarkisteiUe yllättäviä.                    ~rnarkia levinnyt jotakuinkin ympäri Suomen, ei
4222:    Täällä on edellisissä puheissa laajasti selitetty,     ainoastaan täällä entisessä punaisessa Suomessa,
4223: mitä merkitsee suuri kansan nousu. Ed. Nevan-            vaan se on levinnyt jo sinnekin ·osaan maatamme,
4224: linna lausui, että tuolla:nen kansanaalto on pa-         joka viime keväänä ja kevättalvella oli valmis
4225: raillaan käymässä ja että me suomalaiset epäiloe-        uhraamaan melkein kaikkensa valkoisen armeijan
4226: mättä vieläkin tunnemme sen aallon kosketukset,          hyväksi. Minä puolestani en tiedä tähän mitään
4227: sillä .mekin olemme saaneet viimekuluneina kuu-          muuta •syytä 'ku!h sen, että se kansallinen innos-
4228: kausina olla srn heiluttamina. Olemme saaneet            tus, se terve elämänvoima, mikä viime keväänä
4229: olla sen pohjalla, vaikka tällä kertaa olemmekin         pursusi m-eidän kansastamme, se on hävinnyt tai
4230: siitä nousemassa. Tunnemme siis varsin hyvin,            ainakin huomattavassa määrässä laimentunut ja
4231: mitä tällainen aalto merkitsee. Pyydän vain huo-         vähentynyt. Sen sijaan on huomattavissa kaik-
4232: mauttaa, että tämä aalto ei .saata. olla aina nos-       kialla haj.a.naisuutta ja välinpitämättömyyttä yh-
4233: tava, se saattaa olla myös hukuttava .ia murskaava,      tei·siin asioihin. Ne viikot ja kuukaudet, jotka ovat
4234: niinkuin oli itäisessä naapurimaassamme. Siellä-         vierineet meidän oh:tsemme, ne ovat korvaamat-
4235: kin nousi tuollainoen voimakas kansan aalto, jo.ta       tomia. Täällä Helsingissä on kyllä touhuttu pal-
4236: sen maan hallitsijahuone .ia hallitusmiehet eivät        jon, mutta touhuttu sellaisissa asioissa, jotka eivät
4237: jaksaneet kestää. Luonnollisesti me suomalaiset          minun ymmärtääkseni ole pys·tyneet pitämään
4238: emme tällaista koskaan enää soisi nousevaksi. Ja         kansallish·enkeä marussa korkealla. Niinkuin jo-
4239: sentakia meidän olisi ·ajoissa katsottava, että pää-     kainen teistä tietää, on suurin osa Helsinkiä val-
4240: sisimme kohoamaan sitä mukaa kuin aalto lähes-           mistunut vastaanottamaan tulevaa kuningasta.
4241: tyy. Toivon, että Suomen hallitus ja ne piirit,          Koko helsinkiläisen yhteiskunnan huomio on kiin-
4242: jotka ha.llitusta. tukevat, ovat myös tämän seikan       tynyt tähän epäilemättä itsessään sangen harvi-
4243: huomioansa ottaneet.                                     naiseen ja tärkeäänkin taTJ,ahtumaan. Ja sentakia
4244:    Viime talvena näimme, miten kansa eri puolilla        suuri osa ihmisiä täällä käyttää aikansa suunnit-
4245: maata voimakkaa~ti nousi. Olemme kuulleet                teluihin, miten kuningas on vastaanotettava, miten
4246: miltei tarumaisia kertomuksia siitä innostuksesta,       kunniamerkit on jaettava, 'kenestä tulee kreivi,
4247:                                              Suomen hallitusmuoto.                                             81
4248: 
4249: 
4250:  kenestä       vapaaherm, kenest.ä kunnallisneuvas nalle, josta oli seurau'ksena, että me salimme vas-
4251:  j. n. e.    Tällainen mieliala ainakin näin maalaisen ta.amm€ kaiken SBn likaryöpyn, jok•a sitte näiden
4252:    silmillä katsottuna vallitsee nykyään korkeam- kuluneiden viikkojen kuluessa on yhä uudistunut
4253:    massa helsinkiläisessä yMeiskuntapiirissä. Ja Huomautan vaan siitä, että monarkistiset sanoma-
4254:    kuitenkin täytyy ·sanoa, että suuri osa Suomen lehdet Helsingissä sekä ympäri maata ottivat maa-
4255:    varsinaista kansaa on pysynyt näille harrastuk- laisliiton erikoisesti ma·alitaulukseen. Jos joku
4256:    sille vieraana. Suomen käyhirnmissä mö'keissä ratkaisevampi toimenpide maalaisliiton puolelta
4257:    valmistaudutaan nyt .iohon'kin muuhun; ikävä meidän suuntaamme aiheutui, silloin meitä heti
4258:    sanoa, siellä valmistaudutaan ottamaan vastaan kohta paikalla, seuraavana päivänä haukuttiin
4259:    kuningas Nälkää. Siitäkin kuninkaas•ta Helsin- älyttömiksi, här'käpäi.siksi ja muiksi :sellaisiksi.
4260:    gissä paljon puhutaan, mutta sikäli kuin olen seu- Ju niinkuin ol>ette huomanneet, on sama menetelmä
4261:    rannut elämää ja oloja täällä, ·ei siitä 11voida puhua jatkunut vielä tänä iltanakin eduskunnan puhuja-
4262:    siinä merkityksessä, kuin voidaan puhua seUai- lavoilta. Tämä tällainen mBnet~ly on epäile-
4263:   sissa paikoissa, mihin eivät ylety hamtusten ja mättä monarkistien taholta ollut hyvin vähä;n va.l-
4264:    elintarvelautakuntien suojaavat kädet.                 tioviisasta. Hyvin vähän he oikeastaan ovat voit-
4265:       Tällaista taustaa vastaan •siis Suomen kansa taneet sillä, että ovat ilman muuta ruvenneet
4266:    valmistautuu kuningasta va.staa'IJJ ottamaan. Sopii mustaamaan kokonaista eduskuntaryhmää siitä,
4267:    nyt kysyä, mikä on sitte maalaisliton osuus tässä että nämä eivät ole tahtonoot mennä heidän mu-
4268:    hallitw;muotokysymyksessä? Julkisessa elämässä kana·nsa. Hyvin vähän on monarkistinen joukko
4269:    käsitetään asia yleensä siten, tai ainakin pyritään eduskunna;ssa voittanut sillä, että eduskunnan
4270:    käsitt.ämään, että maalai,s.liittolaiset esiintyvät omien virkailijoiden taholta ·on maalaisliittoa vai-
4271:  . tässä ainoastaan uppiniskaisina vastaan hangatte- kuttavissa puolueäänen:kannattadissa mitä häpeä-
4272:    lijoina, jotka, saatuaan päähänsä tasavaltaisen mättömimmin herjattu. Olen tahtonut tämän tosi-
4273:    hallitusmuodon paremmuuden, eivät luovu siitä asian tässä eduskunna:n puhujalaV'alta lausua,
4274:    millään hinnalla. Ja sen takia tuon tuostakin ·sillä sitä ei enn~m ole missään ilmi tuotu. Ja näin
4275: . maalaislittolaisista nähdään 'käytettävän haukku- ollen Bi voida ollenkaan toivoa,, että maalaisliitto
4276:    manimitystä ,härkäpäinen", ,itsepäinen" tai jo- minkäänlaisten kauniitten puheittBn tai nyt jäl-
4277:    tain sellaista. Tältä puhujalavalta on tänä iltana ' keenpäin tulleitten hyvi-ttelyjen vaikutuksesta
4278:   3amoinkuin ennenkin pätevällä tavalla vakuutettu, voisi sulat.taa kaiken sen, mitä sille on näiden
4279:   että tämä vastustus ei johdu yksistään härkäpäi- viikkojen ja kuukausien .kulu·essa ta.rjottu. Meidän
4280:   syydestä ja i:tsepäisyydestä, vaan että ne syyt, kannaltammB siis näyttää hyvin vähän mahdolli-
4281:    jotka va.i'kuttavat maalaisliit-on kantaan, ovat pal- 'Selta, eUä me voisimme missään tapauksessa ryh-
4282:    joa syvemmällä. Me olemme aivan niinkuin vais- tyä edes tällä kahdennella.toista hetkBlläkään ve-
4283:    tomaisesti omaksuneet sen; käsityskannan, 'että täl- tämään monarkistien keikkaa suotuisaan päämää-
4284:    laisia suuria ky,symyksiä ei sellainen .iäännös- raan. Ainakin minun täytyy puolestani sanoa,
4285:    eduskunta, kuin tämä on, pysty ratkaisemaan että se on mahdotonta, sillä niin kaualll, kun kir-
4286:   eikä s a a r a t k a i s t a. Jos monarkistit otta- vestä hiotaan ainoastaan yhdeltä puolelta, niin
4287:    vat tällaisen ratkaisun omallBtunnollensa, niin kauan ei terävää· synny. Täällä ovat useat mo-
4288:    tehkööt sen. Mutta maalaislitto ei voi sitä tehdä. narkistiset puhujat .kyllä väittäneet sitä, että he
4289:    Maalaisliitto edustaa 1/R Suomen täysivaltaisesta ovat tehneet huomattavan paljon myönnytyksiä
4290:    eduskun.nasta. Monarkistit edustavat 3/R Suomen maalaisliittolaisille. Mutta nämä myönnytykset
4291:    täysivaltaisesta eduskunnasta. Jos tämä 3/R täy- ovat niinkuin jokainen tiBtää huomatt-avan pienet
4292:    sivaltaisesta eduskunna•sta luule€ voivansa halli- ja itse pääasia, joka sittenkin meistä on se, joka
4293:    tusmuot-opulan onnellisBlla tavalla ratkaista, niin kysymyksen ratkaisee, on jäänyt viBlä aivan kos-
4294:    t€hköön sen. Mutta minun ainakin maalaisliitto- kemattomaksi. Se sovittelu, mihin meitä on koe-
4295:    laisena täytyy puolestani sanoa, että minä en sii- tettu saa.da mukaan, ei ole ollut rehBllistä molem-
4296:    hen uska.lla.                                          minpuolista sovittelua, se ei ole ollut sellaista. so-
4297:       Totta kyllä, että se pa,inostus, jolla meitä on vittelua, että siinä olisi vahvempi puoli tunnusta-
4298:    koetettu saada tätä kysymystä ratkaisemaan, on nut heikomman a:rvon .ia ansion. Meitä on lyöty,
4299:    ollut huomattavan suuri. Jo kesällä, kun kysy- niinkuin lyödään sitä, jolle ei mitään arvoa an-
4300:    mys hallituksessa viritettiin ja eduskuntaan tuotiin, neta, ja koska näin on tehty, 'lliin me emme tunne
4301:    tehtiin hallituksen taholta tiettäväksi, että maa- itseämme täysivertaisiksi sovittelijoiksi niiden
4302:    laisliitto ei voi sen isänmaallisemmin ja paremmin kanssa, jotka ovat meille sovintoa tarjonneet.
4303:    menetellä, kuin että se ilman muuta taipuu mu- Tämä on minun ymmärtääkseni selvä .ia suora
4304:    kaan. Me luonnollisesti asetuimme epää.välle kan- totuus, joka myöskin on ·tältä paikalta lausuttava.
4305:                                                                                                           11
4306: 82                                           Tiistaina 8 p. lokakuuta.
4307: 
4308: 
4309: J.a niin: kauan kuin tällainen menettelytapa mo-              heti erimi·elisyy.s, josta meitä nyt syytetään. Siitä
4310: narkistien puolelta jatkuu, niin kauan kuin maa-              päivästä lähtien kuin eduskunta kesällä antoi hal-
4311: laislitto eduskunnassa saa olla ainoastaan siedet-            lussaan olevan, ennen keisarille suuriruhtinaalle
4312:  tävän rengin tai .palvelijan asemassa, niin kauan           ·kuuluneen vallan yhdelle miehelle, voimme :katsoa
4313: -ei minun ymmärtääks-eni mitään sovintoa synny.               kulken·eemme monarkian merkeissä j.a kokemuk-
4314: Näin ollen on minusta aivan luonnollista, että                semme tältä a.ia.lta ovat meille tasavaltalaisille
4315: maalaisliitto €delleenkin pitää s-en päämäärän                kaikkea muuta kuin kehottavia. Monarkinen hal-
4316: tässä kysymyksessä, jonka se on iiseHensä ottanut.            lituksemme ei edes tänä aikana, juuri valmistaes-
4317: Samoin on luonnollista se, että sama kansanval-               saan monarkialle täällä tilaa, ole esimerkillään
4318: tainen ajatuskanta, jon!ka se niin monta kertaa               näyttänyt niitä hyveitä, joita meille monarkiasta
4319: sekä tältä paikalta että valiokunnissa on ilmi tuo-           on ylistetty. Se juhlallinen, puolueiden yläpuo-
4320: nut, .lärkkymättömänä tulee edelleenkin .lUUrl                lella oleva hallitsija on mielikuvituksestamille
4321: maalaisliiton ajettavana olemaan.                             kadonnut tu4J.essamme näkemään kaiken sen tou-
4322:                                                              hun ja 11ainostuksen, jota hallitus on päämiehiään
4323:      Ed. Pykälä: 'rarkoitukseni ei ollut puhua                myöten monarkisen mielijohteensa perilleviemi-
4324:  tästä asiasta, sillä on .io puhuttu ehkä liiaksikin,         s-eksi käyttänyt. Entä .sitten muut monarkian
4325:  mutta ed. Hultinin puheen jälkeen olen katsonut             kannattajat? Juuri sellainen kiihoitus, jonka tasa-
4326:  olevani pakoitettu lausumaan muutaman sanan,                 vallan v.astustajat sanovat presidenttivaalien yh-
4327:  ensinnäkin merkitäkseni kantani, sillä olen kuul-           teydessä syntyvän, on monarkistien toimesta nyt
4328:  lut eduskunnan ulkopuolella selitettävän', että             pantu voimaan tämän kansan kääntämiseksi mo-
4329:  kaikki eduskunnan naisedustajat kannattavat mo-              narkistisoon uskoon. Tasa.valtalaiset lausuivat
4330:  narkiaa. Sitte muutamiin kohtiin ed. Hultinin                mielipiteensä .iulki keväällä kansa.laiskokouksissa
4331:  puheessa en voi olla kajoamatta. Hän moitti meitä           .ia ·Ovat s-en jälkeen tyyn-esti suhtautuneet asiain
4332:  maalaisliittolaisia siitä, -että puhumme koko kan-           menoon. Mutta millä voidaan puolustaa sitä kiih-
4333:  san nim-essä, vaikka ilmeisesti on monarkistejäkin          koisaa agitatsioonia, joka monarkistien taholla on
4334:  olemassa .ia siitä, että puhumme täällä poissaole-          pantu toime-en. Lukuisat monatkistiset agitaatto-
4335:  vien sosialisti-en puolesta. M-e emme ole puhuneet          rit ovat pitkin kesää hiki hatussa häärineet ym-
4336:  koko kansan, vaan tasava.ltais~m kansan osan puo-           päri maata valitsematta keinoja mielipiteensä le-
4337:  l-esta, niitten sosia1isti€11kin puolesta, jotka olemme      vittämi&eksi; .paitsi että vääristellään asioita, tur-
4338:  pakotetut tunnustamaan rehellisiksi kansalaisiksi           vaudutaan useinkin valheeseen, pdotellaan kaikenr
4339:  -emme puhu punakaartilaisista - , meidän valit-             la.isilla sellaisilla asioilla, joita ei voi muka koko
4340:  si.iaimme puolesta, jotka ovat juuri äskettäin yksi-        .kansalle selvittää, mutta .iotka ovat niin tärkeitä,
4341:  mielisesti meille tasavaltalaisen mielipiteensä             että melkein yksistään määräävät monarkian
4342:  ilmituoneet ja hartaimmin ovat pyytän\)Bt meitä             tänne tulon. Ja mi:kä vielä on kaikkein suurin nu-
4343:  tuomaan tasavaltaisen mielipite-ensä julki, suure,u         mero, esitetään että juuri ulkomaiden taholta tu-
4344:  osan siitä lukijakunnasta, joka on niillä sanomaJ.eh-       leva painostus vaatii tänne tulemaan monarkian,
4345: dillä, .iotka äskettäin on käännytetty monarkian             päinvastoin; kun juuri sama1ta taholta on täällä
4346: palvelukseen keinoilla, jotka te herrat monarkis-            selvitetty, ettei mitkään ulkonaiset voimat saa
4347:  tit paremmin tiedäUe kuin minä. Syystä, kun                 olla määrää.iinä tästä a.s!asta päättäessämme. Se
4348:  nämä lukijat eivät enään saa näissä entisissä sa-           rahan voima asian määrääjänä, josta on pelotettu
4349:  nomalehdissään tuoda julki mielipiteitään. Ed.              mahdollisessa tasavallassa, on näyttäytynyt tänä
4350:  Hultin sanoi myöskin, että jos Suomi on ollut ta-           lyhyenä aikana ol-evan monarkian kädessä sopiva
4351:  savaltana Venäjästä eroamisesta saakJm, kuten ta-           .ia voimakas ase. Ei ole ihme, jos kaikilla näillä
4352: ~avaltalais-et selittävät, eivät tänä aika111a saamam-       keinoilla saadaan joku kääntymään monarkiaan,
4353: me kokemukset tasavallasta ole kehoittavia. En               ,suuri muutos monarkiaan päin" kuten ed. Hultin
4354:  voi olla lausumatta julki samaa minkä jo ennen-             sanoi.
4355: ·kin olen lausunut nimittäin, että juuri tasava.llan             Minulle on pa.kosta muistunut mieleen tämän
4356: merkeissä eläessämme on ilmaa.ntunut se isän-               yhteydessä ne monet puheet, joita täällä nytkin on
4357: maallinen uhrautuvaisuus .ia voima, jota me:dän             pidetty si [tä miten sosialistien johtajat syöttivät
4358: kansastamme ei olisi osannut uskoa, vai voiko ku-          'joukoill-eeJL valheita .ia saivat kannattajansa. niitä
4359: kaan sanoa, että viimetalvin-en taistelu vapaus-            uskomaan. En voi olla vertailematta näitä ka.hta
4360: sodassamme tapahtui monarkisen istuimen perus-              seikkaa toisiinsa.
4361: taJpisen edellyttämänä? Mutta senjälkeen kuin                    T-eidän mielestänne ovat ainoastaan ne järkeviä
4362: monarkinen ajatus heitettiin kansamme keskuu-               .ia harkitsevia, jotka ov.at ottaneet monarkis-en
4363: teen, laskeutui isänmaallinen mieliala .ia syntyi           mielipitem, tapahtuipa >Se sitten mistä vaikutti-
4364:                                              Suomen hallitusmuoto.                                            83
4365: 
4366: 
4367: mista hyvänsä, päinvastaiset leimataan ymmärtä-            lukea, sitäkään vähemmin. kun olemme vielä luvan-
4368: mättömiksi, isänmaan vihollisiksi ja jos joksikin.         neet lo.ia.alisesti suhtautu~ monarkkiseenkin halli-
4369: Nähdessäni monarkian alun ja sen tänne istutta-            tusm uotoon, j o s se o n S u o m e n ·k a. n s a n
4370: misen käyvän tällaisissa mer'keissä, voin ·.ilmoit-        en e mm i s t ö n tahto, ja tämän kansantah-
4371: taa ed. Hultinille jo etukät.een, ettei hämm tarvitse      don selville saamiseksi olemme tahtoneet vedota
4372: odottaa maalaisliiton ryhmän joukosta 10 sellaista,        kansaan. Olemme tahtoneet yleistä kansanäänes-
4373: jotka olisivat halukkaita kiireellisesti saamaan           tystä, että tämä halEtusmuotoriita.kysymys saa-
4374: tänne monarkian. Muut syyt ja tekijät tasa.valta-          taisiin lyhintä tietä ratkaistuksi. Olemme tahto-
4375: laiseen kantaamme on taholtamme tuotu .io .selvä:sti       neet uusia vaaleja, jotta täy.silukuinen, koko kan-
4376: esille, joten en ·käy niitä toistamaan.                     san luottamusta nauttiva eduskunta saataisiin
4377:                                                            mitä pikimmin säännöllistä työtään t-ekemään.
4378:    Ed. La n t t o: Olemme taasen hallitusmuoto-            Mutta näiden vaatimusten johdosta on maalaisliit-
4379: kysymykseemme nähden tulleet aivan sen ratkai-             toa vain milloin milläkin tavalla herjattu. Ei ole
4380: sun kynnykselle, johon tullessa jokaisen on täyty-          muistettu edes huomioon ottaa sitäkään, että onhan
4381: nyt. punnita asiaa puolelta jos toiseltakin, eikä           jokaisen, monarkkisen puolueenkin 1korkeimpien
4382: suinkaan vain nykyisten päiväin tapahtumien                 opinasteiden saaneita, professoreja jos muitakin,
4383: mukaan, vaan ennen kaikkea tulevankin ajan seu-             näihin vaatimuksiin nähden, maalaisliiton kanssa
4384: raamuksia huomioon ottaen.                                  aivan samalla kannalla., joten oppimattomuutta ja
4385:     Ei siis ihme, .ios mielipiteiden eroavaisuuksiakin      tyhmyyttä on nähtävästi muissakin puolueissa
4386: on olemassa., mitkä luonnollisestikin enemmän               kuin maalaisliitossa. Samoin myöskin satoihin
4387: johtunevat eri yksilöi<den .ia eri ryhmien erilaisista      nous-evissa kansalaiskokouksissa on ollut muitakin
4388: maailmankatsomuksista., jonkatakia varsin toivot-           kansalaisia eikä vain maalaisliittolaisia, jotka var-
4389: tava olisi ollut, että täysi arvo toisinajattelevien~       sin voimakkaasti ovwt uusia vaaleja. ja kansanää-
4390: 'kin mielipitEille annettu olisi. Hyvin käsittä-en          nestystä vaatineet, mutta näistä kaikista huoli-
4391: että isänmaamme onnelliseen tulevaisuuteen saat-            matta ovat monarkistimme ·omia polkujaan kul-
4392: taminen ainakin yhtä paljon tasavaltalaisten kuin           keneet.
4393: monarkistienkin korkeimpana silmämääränä on                    Ettei maalaisliiton eduskuntaryhmä ole voinut
4394:  ollut ja on, joten kaikenlaisten iskusanojen käyttä-      myötätunnolla tuommoisiin toimenpiteisiin suhtau-
4395:  miset ja ennakkotuomiot niiden puolelta, jotka täl-        tua. on itsestään selvää, sillä kansanvaltaisena
4396: lä kerralla luulevat olev·ansa. aseman herroina, lie-       keskuspuolueena käsittää se pyhaksi velvollisuu-
4397:  nevät kaikkein vähimmin hyväksyttäviä- ja tuo-             dekseen suojella kansan oikeuksia ja estää kaikkia
4398:  miofkin liian aikaisia.. Sillä historia se on, joka        kohtuuttomia tempauksia ja. heiladuksia, tulkoon-
4399:  vasta näiden päivien jäl-estä meidän molempien             pa ne sitten joko alhaaltapäin tai ylhäältä.
4400:  suuntain toimi-en ja tekojen oikea tuomari on. Ja             Puhutaan kyllä lujasta hallitusvallasta, mutta
4401:  mitä tuolta historian tuomioita odotettavaa lienee-        selvää on että lujan hallitusvallan tulee niin meil-
4402:  kin, -en luule historian voivan minkäänlaista syy-         lä kuin muuallakin levätä juurillaa.n itse kansa.ssa.
4403:  tettä tasavaltalais·en hallitusmuodon kannattajia          Kansan itsensä tulee siis saada hallitusmuotonsa
4404:  vastaan nostaa, sillä he eivät ole minkäänlaista           omaksua. Kaikki muut otteet merkitsevät vain
4405:  rikosta, eikä edes rikokselta näyttävääkään kan-           l1iekalle rakentamista.
4406:  saansa kohtaan tehneet, ei, päinvastoin he ovat               Siis kansan äänekkäille vaatimuksille on nyt
4407:  juuri kansansa oikeuden puolesta taistelleet, horju-       tässä kansan':altaiseksi kutsutussa maassa täysi
4408:  mattomasti pysyen oman eduskuntansa ja oman                arvo annettava j:t sallittava sen its-ensä itseMeen
4409:  hallitulu-ensa viime joulukuun 6 päivänä antaman           vastaisen hallitusmuotonsa valita. Näin sitäkin
4410:  .iulistuben pohjalla, että Suomi on oleva                  suuremmaUa syyllä, •kun edus·kuntamme on näin
4411:  r i i p p 11m a t on tasa v a 1 ta, jonka julistuk-        puolinainen, jäännösparlamentti ja kokonaan suh-
4412:  sen koku Suomen kansa ilolla tervehtien, juhlien ja        teettomasti yläluok.kia eduS'tava .ia niitäkin siinä
4413:  lipuilla kotinsa kaunista-en vastaan otti.                 muodossa, että suuria muutoksia ensi vaalit var-
4414:      Tällä kannalla ovat vieläkin valitsijamme, joita       mastikin näkyviin tuovat.
4415:  viime vaalien mukaan oli jo lähes 130,000 eikä                Ettei tämä toinenkaan ·monarkkin-en hallitus-
4416:   vain 80,000, ja toivon, että jos uudet vaalit tulevat,    muotoesitys voi -tasavaltalai•sta katsantokan·taa
4417:   valitsijoita tulee olemaan ainakin 200,000. Va-           omaavia puoleensa vetää, on aiv.;m luonnollista,
4418:  litsijamme ovat yhäkin yhtä lujasti kuin mekin             sillä monarkkinen hallitus kaikkine p-erimysoike-
4419:   heidän rdusta.iansa täällä eduskunnassa tasaval-           uksineen, hovirasituksineen ja hovi-ylim~rstöineen
4420:  taisella kannalla., ,joten tätä kantamme säilyttä-         ynnä muine ma,hdollisine holhoojahallituksineen
4421:   mistä ei suin'kaan näin ollen voitane meille viaksi       tuntuu suoran ta1savaltalaisen mielestä niin ra.s-
4422: 84                                          Tiistaina 8 p. lokakuuta.
4423: 
4424: 
4425: kaalta ja vast~rumieliseltä, -että ihmetellen kysy-        lain-en sisältö tä:hän nähden 'kuin ny:t esilläolevassa
4426: mään tulee, kuinka kukaan voipi enään semmoisiin           monarkistisEssa hallitusmuodossa, !Siinä sitt-ekin
4427: sitoumuksiin vapaa·ehtoisesti ja vielä kansansa            on tavattoman suuri erotus olemassa jo sen kautta,
4428: nim~ssä pyrkiä.                                             ei:tä se on tasavaltalainen, tämä monarkistinen
4429:     On väitetty, että Saksan painostuksesta nämät          hallitusmuotoehdotus. Mutta en tahdo ruveta
4430: monarkistien •toimet olisivat lähtöisin, mutta nyt-        .sitä nyt sen laajemmin selittä!mään, koska oo. Ah-
4431: hän olemme s-elvillä siitllikin, ettei Saksa, semmin-      mavaara ei tästä epäilemättä muuta mielipidet-
4432: 'kään enään, olosuhteiden suuresti muututtua,              tään. SBn minä voin kuitenkin sanoa, että ed. Ah-
4433: oma.a rauhanpolitiilrkaansa meidän kunin.gaskysy-          mavaara, joka silloin oli myöskin .saman va1sta-
4434:  my k&ellämme tahdo 'häiritsevään suuntaan •kuor-          lauseen ka.nna.lla, on niin paljon muuttanut mieli-
4435: mittaa~ .io:ten meillä siinäkin suhteEssa on €niistä       pidettään, että hän on luopunut koJw vastalau-
4436:  vapaammat kä·det ja entista suuremmat velvolli-            seesta ja ase·ttunut nyt kokonaan mona.rkian kan-
4437: suudet antaa •kail1san its-ensä oman asiansa ratkais-       nalle. Se vastalause oli jo ·silloin 'kompromissin
4438: ta, 8illä &e on ainoa rauhan tie, jolla me Iujan hal-       tuote, enkä minä ollut yhtynyt siihen siinä merki-
4439: litusvallan voimme tähän maahan pystyrttää, ja             tyksessä, ettei siihm saisi ·kansanva.ltaisempia
4440: ainoastaan sitä tietä ajateltu kuninga•skutsnkin,           muutoksia tehdä. Ed. Ahmavaaran kehitys on
4441: jos se saamaan tultaisiin, olisi vasta kyllin luja,         kulkenut siitä pitäen oikea.lle -päin, hän on nyt
4442: johon ha.llituksemme luottaa voisi.                         täysiverinen monarkisti, minun mielipiteeni on
4443:     Näin käs~ttiwn rohk€Jnen ny:t vi.elä tällä 12 het-      kulkenut vasemmaHe päin. Näin ollen •siis kes-
4444: kellä toivoa, että arvo~sa eduskunta .ia ha11lituk-         kustelu rl:ästä a•siasta ei maksa enempää vaivaa.
4445: semme maamme vastai•sen sovun ja rauhan ni-                      Sitte ed. Nevanlinnan lausunnon johdosta muu-
4446:  messä lopultakin jättää tämän 'kauvas kantavan             tamia muistutuk•si.a. Onko tässä maassa olemas•sa
4447: kysymyksen kansa,n its·erusä mtkaistava·ksi. Tässä          yleintJn ja yhtäiläioon äänioikeus? Jos on, minkä-'
4448:  toivossa yhdyn ed. Alkion esittämään ponteen .ia           tähden ei anneta kansan käyttää tätä yle~stä ;ja
4449:  ilmoitan, etten vakaumukseni mukaan ta.sa.vaJ.ta-          yhtäläistä. äänioikeutta? Meidän eduskuntamme
4450:  laisen hallitusmuodon omaavana voi äänellä.n.i             on tähän saakka monta ker·taa hajoitettu vähäpä-
4451: edistää monarkkista hallitusmuotoa.                         töisten syiden vuoksi. Nyt olisi ollut hallituks-ella
4452:                                                             suuri syy antaa kansan kiisrl:ämättä käyttää
4453:    Ed. Ahma. vaara: E'd. Kallio puolustaes-                 äänioikeutiaan, mutta hallitus ei ole tätä tahtonut.
4454: saan ed. Alkion ristiriitaista lausuntoa ed-eltäpuo-        Ja. siihen täytyy -olla silloin, niinkuin on täältä
4455: lenpäivän koki väittää, -että se on eri a'sia, jos &e on    ed. Nevanlinnakin selittänyt ·o~evan, poliittis-et
4456: tasavaltaisessa <trui monark,kis€Jssa. ha.Uitusmuo-         syyt. Muttru nämä syy.t eivät kestä laill:sten syi-
4457: do~sa. Tä,män erehdyttävän väitteen oikaisemi-              den edessä. Ja kun 'kokonainen puoli eduskun-
4458: &e'ksi pyydän huomauttaa seuraavaa. Hallitus-               na·sta oni vangittuna, silloin täytyy niiden, .iotka
4459: muotochdotuksen. 28 § :ssä 1samoinkuin ed. A,lk:on
4460:                      1                                      väittävät, että tällä k.ansa.lla on olemassa tänäkin
4461: ebdotuksoessa sanota.an, -että .sruavutettu.ia oikeuksia    -päivänä yleinen .ia yhtäläinen äänioikeus, niiden
4462: älköön ra.ioitettako muussa järjestyks-essä kuin pe-        täytyy la.illisuuden nimessä vaatia., että tätä
4463: rustuslain muutoksesta. on säädetty. Hallitus-              y1eistä ja, yhtäläistä äänioikeutta saadaan käyttää
4464: muodon 38 § tun•nustaa kuninkaalle ehdottoman               eduskunnan uudistamisek·si. Mutta minä käsitän
4465: kielto-oikeuden ainoastaan hallitmmuotoon vaan              ed. Neva.n1innan. ajatuk'Senjuoksua. Kun routa-
4466: ei muiden perustuslrukien muutokseen nähden. Siis            vuodet tulivat maa.ha,n, asettui täällä eräiS -puolue
4467: ei 'kuninkaan kielto-oikeus tulisi koskemaan oUen-          myöskin tulkitsemaan kansan yleistä mielipidettä,
4468: kaan saavutettujen oikeuksien muuttamista. Näin              joka oli lakia, va1staan. Ed. Nevanlinna edustaa
4469: ollen ed. Ka1lion ehdotus perustui kokonaan vää-             tänä päivänä tuota samaa -puoluetta.. Se tulkinta.
4470:  rään käsitykseen asia,sta. .ia minun: 1ausuntoni siis       .io'k.a. siUoin peru'Stui myöskin siih-en käsitykseen,
4471: pitää paikka.nsa.                                            että poliitti'set syyt velvoittivat Suomen virka-
4472:                                                              miehistön luopumaa.n laista, nämä mielipiteet jou-
4473:   Ed. A 1 k i o: Pyysin puheenvuoroa ainoastaan              tuivat kerran kansan tuomioistuimen etem ja se
4474: eräiden mu:stutus:ten johdosta, joita o:n minun              ta-pahtui vuoden 1905 suurla.k'ossa ja kansan tuo-
4475: lausuntouni vrustaan tehty.                                  mioistuin tuomitsi murhaavoasti nämä mie,Jipiteet.
4476:   Ed. Ahmavaara.Ue, joka tää,llä näkyy ratsasta-             - Ed. Nevanlinna •sanoi, että täs·sä maa1ssa on
4477: van senaattori Setälän vasikalla (Ed. Ahmavaara:             ollut eräs kansalaisryhmä, jolla, jos &e vielä olisi
4478: Kaunista!), pyydän vaan muistuttaa, että jos oli-            ·olemassa, olisi riittävästi voimia vastustaa kan-
4479: sikin niin, että viime eduskunnan samaa asiaa                sanvaltaa, .ia että tämä kansaluisryhmä oli se vir-
4480: koskevan mietinnön 5 vastalauseessa olisi samal-              kamies.ioukko. virkamiesa.ines, joka maassa vallitsi
4481:                                             Suomen hallitusmuoto.                                            85
4482: 
4483: 
4484: ja haHitsi vajaa miespolvi takaperin. Mikä on ·ku-, : vain omia ihanteitamme. Sillä kaikesta yksinker-
4485: monnut tämän mahtavan aineksel)., jos·ta nyt mah- taisuudestaJmme huolimatta me maalaisliittolaiset-
4486: dollisesti vo~si olla niin erinomaisen ·suurta hyötyä kin sentään omai ihanteemme tunnemme koko
4487: kansanvaltaa vastaan? Sen tekivät routavuode·t ja 1ailla paljon p.a.oommin kuin, niin minä uskon, ed.
4488: routavuosina s.e ajatustapa, joka wsettui tulkitse- Nevanlinna ne tuntee. Ed. N eva·nlinna, samoin
4489: maan kansan etuja poliit>tisten näkökohtain mu- kuten useat muut puhujat, valittavalt .sitä, ettei
4490: kaan .ia hylkäsi lain. 8e kaatoi tämän virkamies- tule hallitusmuotoa, .ioka .sitte tulee siirtymään
4491: mahdin ja ed. Nevanlinnalla on täysi syy tm'kistaa, niin .ia niin pitkien aikojen taakse. Syy siihen,
4492: mikä osuus hänellä .ia hänen ystävillään silloin oli tlttei tule hallitusmuotoa nyt, ei ole meidän. Edel-
4493: siihw, että sellainen voimakas ,kansalaisaines kuin : lisessä lausunnossani >mainitsin, että se oli kom-
4494: Suomen kunnollinen virkami-ehistö :tuli kumotuksi i prom~ssiehdotus, joka ,sisältyi edellisen eduskun-
4495: sen virkamiehistön .toimesta, joka astui poliittrsia nan mietinnön 5 vastalauseeseen. Jos sen kompro-
4496: näkökohtia silmälläpitäen syrjäyttämään lakia. missin poh.ialJe olisi rakennettu, meillä olisi halli-
4497: Suomen karusa on sittemmin, kun se on saanut tusmuoto jo valmis. Mutta pyrkimys tämän ,~o­
4498: ääniuurnaUa ·näyttää, millä tapaa se a.rvostelee sialistien tila.päisen kuperkeikan ja laukeemuksen
4499: tätä pomiikkaa, ·tuominnut sellaisen menettelyn. aikana varata täällä koko hallinto ja va.ltion oh-
4500: Ja minulla on syytä edeUyttää jotakin samanta- jakset äärimmäisen oikei>ston käsiin siinä määrin
4501: paista. Kun me tul-emme sii•s joskus, parin vuoden sokaisi myöskin suomalaisen puolueen edustajain
4502: kuluttua, uusiin vaaleihin, niin pelkään, että ne mielipiteet, että he asettuivat tässä yhteistoimin-
4503: uhkaukset, joi.ta .ed. Nevanlinna on rtäällä ·esittä- taan äärimmäisen oikeiston kannalle, josta ctn tu-
4504:  nyt, -että silloin eivät monar'ki>stit missään ta,pauk- loksena, että tälle maaUe ei tä:llä kertaa saada
4505:  sessa tule suostumaan eikä alistumaan siihen, citä hallitusmuotoa. Me maalaislittolaiset katselemme
4506:  silloin säädettäisiin Suomelle kansanval~taisempi asf·maa kirkkain kansanv.altaisin silmin. Me emme·
4507:  ta.savaltainen hallitusmuoto, IW uhkauk,set tulevat, anna houkutella itseämme, emme pilkan emme hä-
4508: ennenkuin niitä oLlaan tih.isuudessa täällä toteut- väigtykseL emmekä minkään keinon avulla siltä
4509:  tamaan, myöskin kansan tuomioistuimen arvostel- tieltä, minkä olemme katsoneet vakanmuksemme
4510:  taviksi. Silloin tämänluontoiset uhkaukset tulevat mukaan oikeaksi. Tai,stelemme laillisuuden puo-
4511:  myöskin arvosteltaviksi 'siliä kannalta, olivatko lesta, koetamme taistella ·eduskunnan siveellisen
4512:  ne sopivat esit>tää sillä hetkellä, jolloin !Samalta oikeur1PTJ. puolesta ja meidän vakaumuksemme on
4513:  taholta tuomitaan niitä, jotka täs3ä eduskunnassa se, että Suomen kansa kyllä tulee pystymään la~­
4514:  ovat asettuneet puolustamaan kansanvaliaa, ali- ·timaan itsellensä hallitusmuodon kunhan vain ne,
4515:  va>t'ko ne oikeita ja, <sopivia esiintuotaviksi niille, jotka tällä kertaa valtaa pitävät, sallivat täll-e kan-
4516:  jotka nyt pakotetaa·n vakaumuks€'stansa luopu- salle tilaisuutta siihen.
4517:  maan, antaaksensa monarkian ·tulla valtaan,
4518:  vaikka heillä on syvä aavistus siitä, ·että he -edus-     Ed. V u ori m a a: Maalaisliiton edustajat oli-
4519:  tavat täällä .si>tä mielipidettä, joka nykyhetkellä vat ajatelleet, että kolmas käsittely voisi tapahtua
4520:  on Suomen kansan enemmistön. Kaikki nämä tu- ilman pitempiä puheita, koska edellisessä käsitte-
4521:  leva.t krrran kansan tuomioistuimen arvostelta- lyssä jo asioista on kylliksi puhuttu. Mutta kun
4522:  viksi. Ed. Nevanlinna totesi täällä sen tosiasian. monarki<stien puolelta lähetettiin puheita pitämään
4523:  että kaikkialla maailmassa nykyään yleinen yh~ niiden parhaat puhujat niin on maa,laisliitonkin
4524:  toeiskunna1linen ja valtiollinen hyökyaalto on kul- wlvollisuus ollut vastata niihin syytöksiin, mitä
4525:  kemassa ka·nsanvaltaan päin. Minkätähden meillä siltä puolelta on maalaisliiton .periaatteita vastaan
4526:   sitte koetetaan tätä hyökyaaltoa pysäyttää .sellai- lausuttu. Pääministeri ensiksi suuressa puhees-
4527:   silla tilapäisillä perustelema ttomiHa kokeilla, saan - sillä suureksihan se huomisissa sanoma-
4528:   kuin on >se, johon nyt monarkistit vetoavat ja tur- lehdissä leiina,t>aan - lausui useita sellaisia pää-
4529:   vaavat, eUei kansaru lasketa käyttämään ä~nioi­ telmiä, jot'ka eivät todefiisuudessa pidä paik-
4530:   keuttaan? Se nn lyhytnäköistä politiikkaa ja se kaansa. Hän, niinkuin täällä monet muutkin, lau-
4531:   vie siih~m tulokseen, että tässä maatssa aivan il- sui muun muassa sitä, että punaisen hirmuvallan
4532:   meisesti ainakin :katkerat sisäiset eduskuntata,is- jäl,iet ovat nsottaneet, minkälainen kansauvalta ou
4533:   telut ovat seurauksena., jos hallitusmuoto nyt laa- ja että tämän esimerkin täytyy, niinkuin vanhat
4534:  ditaan niiden pemsteiden mukaan, jotka tässä hal- latinalaisetkin ·sanoivat ,vestigia terrent" se on
4535:   litu.smnodossa ova.t. Ed. Nevanlinna myös,kin lau- jäljet pelottavat,nyt olla ohjesääntönä eduskunnan
4536:   sui, ettei maa.laisliitto tässä asiassa palvele omia toiminnalle ja työlle. Mutta tämä pääministerin
4537:   ihanteitaan. Eiköhän se kui,benkin oli,si viisainta, väite, että punainen hil'lmuvaita, olisi kansanval-
4538:   että meistä kukin täällä tyy.tyi,simme tulHt.semaan ta<a, on aivan perusteeton. Punainen hirmuvalta ei
4539: 86                                        'l'iistaiu~t 8 p.   lokakuuta.
4540: 
4541: 
4542: ollut kai1Sanvaltaa, se oli päinva-stoin kapinaa kan-         taista suomettarelaista. .ia virkamiestä, jotka ovat
4543: sanvaltaa vas·taan, se oli kapinrua sitä kansaa vas-          tasavaltalaisia, jotka eivät voi hyväksyä sitä vaa-
4544: taan, .ioka esiintyi kansan valitsemassa eduskun-             rallista peliä, mitä monarkistit maassa harjoitta-
4545: nassa. Ja tod-ellisuudessa punainen hirmuvalta oli            vat. Ja samaa olen myöskin kuullut vaJllitsevan
4546: harvainvalta, se oli samaa luontoa, kuin se valta,            ruotsalaisen puolueen valitsijoissa. Pääministerin
4547: jota nyt oikeisto on ajanut vähän toisella tavalla,           väite tässä suhteessa -ei siis pidä paikkaansa. Se
4548: mutta kuitenkin koettanut saada vallan siirrdyksi             on silmäin lumoamista, jolla koetetaan saada suu-
4549: harva.in kä:siin, jotka kuninkaan ympärille muo-              reen yleisöön usko, .että muka monarkistien aate
4550: dostaisivat piirin, jonka läpi ei kansa pääsisi.              on maassa enemmistönä.
4551:    Pääministeri muiden väitteiden muassa, joita                   On vähän väliä vakuutettu, citä se valtiomuoto,
4552: täällä j'() toiset puhujat ovat kumonneet, lausui,            joka nyt on esitetiy eduskunillalle olisi vapaamie-
4553: että on mahdotonta julistaa uusia vaaleja tai kan-            lisin kaikista Europan monarkistisista valtiomuo-
4554: sanäänesty.stä toimeenpanna sentähden, että sen               doista. Sitä samaa. vakuutettiin .io ennenkuip.
4555: kautta tulisiva.t semmoiset saa:maan mtkaisuun                myönnytykset suures·sa valiokunnassa viimeksi
4556: osaa Suomen kansan asioissa, jotka. ova.t kapinalla           tehtiin va.paamielisempään suuntaan ja sitä on
4557: Suomen kansalli vastaan ja p-etoksella :m-enettäneet          monarkistis·essa sanomalehdistössä jokll! ·ainoa
4558: oikeutensa. Tässäkään väitt-eessä ei ole todellista           päivä uskoteHu. Sillä tavalla on koetettu .saada
4559: perää, sillä ne, jotka ovat nousseet Suomen kansaa            ihmis·et us•komaan semmoista, joka ei ole tod•en-
4560: vastaan ja tehmJet maanpetosta, ovat kaikki jo                peräistä. Jo useat puhu.ifrt ovat todistaneet, että
4561: vanghut .ia tuomitut, toiset ovat kuolleet ja toiset          se k i n va.ltiomuoto, joka. nyt on ratkaistavana,
4562: maasta paenuset. Eivät nämä syylliset siis tule               -ei ole tosivapaamielinen .ia kansanvaltainen. Minä
4563: ottamaan osaa mihinkään val.tiollis·e-en ratkaisuun           pyydän vaan mui:stuttaa yhtä ainoaa pykälää
4564: tai vaaliin. Mutta eikö ole kerrassaJan väärin, että          lisää josta ei ol-e vielä muistuiet+tu, joka todistaa
4565: sulj-etaan pois kaJikesta vaikutuksesta kansan ja             samaa. 36 § :·ssä annetaan kuninkaalle täydellinen
4566: maan asiassa ihmisiä, jotka ovat syyttpmiä. Sillä             oikeus hajoittaa eduskunta. Niin monarkisessa
4567: valkoisen armeijan joukossa oli suuri joukko                  maassa kuin -esimerkiksi Saksan valtakunnat
4568: niitä, jotka entisinä sosialisteina olivat asettuneet         ovat, kuuluu vastaava: pykälä. siten, että Saksan
4569: kokonaan johta,jiensa päämääriä ja inenettelyä                 keisarilla on oikeus hajoittaa eduskunta, jos liit-
4570: vastaa.n.. Että heidät nyt suljettaisiin pois maan            toneuvosto si;hen suostuu. Hänkään, niin k-eisa-
4571: asioid-en ratkaisus·ta, on sentähden ilmeinen vää-            rivaltainen hallitsija, kuin hän on, ei ol·e oikeutettu
4572: ryys. Syyttömiä asetetaan siten syyllist.e.n kanssa           yksinään ha.ioittamll!a:n eduskuntaa, niinkuin Suo-
4573: yhdelle penkille. Se on siv.eellis.esti epäoikeu-              men kuning,1as olisi oikeutettu. (Keskustasta:
4574: t-ettua.                                                      Ranskan presidentillä on se valta.)
4575:    Pääministeri vielä väitti, että täällä on monar-               On ehdotettu .ia puhuttu yksimielisyydestä. On
4576: kistien puolella suurin -enemmistö, että suomalai-             valitettu, että meidän kansamme on niin kovin rik-
4577: nen ryhmä ja ruotsalainen ryhmä täällä edustavat               kil'evitty, että täällä ·on niin erinomaisen paljon
4578: ilman poikkeusta mona.rkistisia periaatteita., nuor-           puolueita, jotka riitelevä.t ja sillä tahdottu taus-
4579: suomalaisessa ryhmässä on ainoastaan muutamia,                 talle asettaa muut II11aat, joissa muka. olisi niin
4580: jotka ovat poikkeavalla kannalla. Yksinään jää                 erinomaisen hyvä sopu. Ei tämäkään väite ole
4581: vaan ma.alaisliitto ja. yksi sosialisti tasavaltalai-          tep.sivä. Sillä Saksa.ssa on 7 eri puoluetta, jotka
4582: selle kannalle. Niin ei kuit-enkaam ole asian laita,           ovat vuosikausia riidelleet vastakkain. Itävallassa
4583: sillä suomalaisessakin puolueessa ~duskunnassa on              ja Unkarissa ovat riitaisuudet nousseet niin suu-
4584: tasa,valtalaisia ja niiden joukossa oli paljonkin              riksi, että edusmi-ehet ovat keskenään tapelleet.
4585: viime kevään•ä ja vielä viime kesän alussa•. Mutta             Täällä ei ole semmoistaJ vielä tapahtunut. Ruot-
4586: suuri painostus, jolla. hallitus ja Hrlsingin byro-            sissa on myös 4-5 puoluetta ja talonpoikaispuo-
4587: kratia alkoi painvastaa heitä, on vaikuttanut, että            luekin on .io astunut edustamaan maanviljelijöitii.
4588: he ovat luopun-eet periaatteistaan ja kääntyneet               Koko valtiopäiväjär.iestyksemmekin on perustettu
4589: vastakkaiseen mielipiteeseen. Voiko semmoisille               sillä pohjalla, että pitää olla eri puolia, että eri
4590: vakaumaksill'El .ia semmoisille edustajille antaa              näkökohdat kansankerroksissa tulisivat näkyviin
4591: oikf'astaan mitään arvonantoa, jotka .sillä tavaUa            .ia kuuluviin. Tämä onkin t.a.rpeellista. Yksimie-
4592: vo:daan painostaa luopumaan periaatteistaan?                   lisyys voidaan voittaa vaan sillä, että vedotaan
4593: Mutta -ei ainoastaan eduskunnan s'E\kä ruotsalai-              kansaan. Ainoastaan sillä tavalla, -etiä tämä edus-
4594: sessa että suomalaisessa ryhmässä ole tasaval-                 kunta, .ioka ei ole täysilukuinen, vetoaa kansaan,
4595: taisia, jotka pysyvät vakuutuksesswan, vaan myös-              ainoastaan sillä tavalla voidaan yksimielisyys
4596:  kin va1itsijoissa. Minä tunnen monta vaikutus.val-           saavuttaa .ia että sitten kansan ratkaisuun taivu-
4597:                                      •
4598:                                                  Suomen hallitusmuoto.                                             87
4599: 
4600:   taan. Tasavaltalaiselta puolelta on jo monasti va-               Under diskussionen synas de flesta talare all-
4601:   kuutettu, että kun vedotaan kansaan, vaikka kansa             deles hafva glömt bort, hvarom fråga är, enär de
4602:   ra-tkaisisi asian monarkian eduksi, t!lJsavaltalaisten        talat om helt andra saker; Detta gäller i synner-
4603:   puol-elta a.listuta.an siihen lo.iaalis·esti. Ed. N evan-     het talarna af a.grarpartiet, och detta är ju icke
4604:   linna siinä suuressa puhe€ssaan, joka tietysti huo-           så underlig.t; allra minst bör man förvåna sig, .om
4605:   menna sanomalehdissä .iulistetaa.n suureksi pu-               herr Alkio, som framför andra är de bålstora fra-
4606:   heeksi, julistaa, että monarkistien puolelta ei sitä         sernas ma.n, också i denna fråga sväfv-at i högre
4607:   tehdä, ei alistuta. Kuka on siis täällä oikoostaan            rymder, uppe bland moinen och lämnat åsido det,
4608:   riidam syynä ja erimielisyyden aiheuttajana? Eikö             hvarom här är fråga. Frågan gäller nämligen
4609:   juuri ne jotka tahtovat toisia alistumaan, mutta             icke nu, huruvida landtdagen skall antaga en re-
4610:   jotka eivät itse tahdo €Thsinkään .alistua. Semmoi-           publikansk eller monarkisk ~tatsförfattning; den
4611:   s-ella mielialalla ei koskaan voida saada> valtiomuo-         frågan är för länge sedan afgjord och kan icke
4612:   toa. mutta jos asetutaa11 sille kannalle, mille tasa-         mera komma upp. Frågan är, huruvida konung€n
4613:   valtalaiset ovat asettuneet niin helposti saadaan            skall väljas på grund af nu gällande regeringsform
4614:   yksimidisyys toimeen ja myöskin va.ltiomuoto.                 af 1772 eller på grund af en ny demokratisk rege-
4615:      Norjan kansa oli myöskin riitainen tästä                  ringsform. Det är detta som saken gäller i dag
4616:   asiasta. Se ratkaisi asian sillä tavaUa, että se ve-          och som man ieke tyckes vilja inse.
4617:   tosi kansaan .ia silloin loppui riita ja. erimielisyys           När herr Alkio föreslår, att landtdagen icke
4618:   valtiomuodosta. Niin käy my·ös Suomessa, kun                  måtte behandl·a detta ärende såsom brådskande,
4619:   monarkistit vaan ,otta.vat järkensä vangikseen",              så innebär godkännandet aJ detta förslag icke ~å­
4620:   niinkuin ruotsalainen sanoo. Ed. Nevanlinnan                 got befräm.iande af tanken att få en republikansk
4621:   suurta puhetta, vastaan ovat toiset jo tehneet yksi-          statsförfattning; det innebär endast, att landet
4622:   tyisiä muistutuksia, niin että minä vaan totean               därigenom komme att för en obestämd framtid
4623:   sitä punaista lankaa, mikä puheessa kulki .ia se             vara -en monarki, som styres enligt 1772 års reg-e-
4624:   oli se, että hän yhä.ti seisoo sillä ylimielisellä by-       ringsform och icke enligt en regeringsform, såd.an
4625:   rokratismin kannalla, .io'ka ei :käsitä, eikä voi kä-        som af regeringen i dess proposition föres1agits.
4626:   sittää ihmisyyden pyhää aatetta ja arvoa, .iok.a             Om nu ett sådant förslag hade gjorts från monar-
4627:   vuosituhansien kovien taisteluj.en kautta idän               kiskt håll, hade det icke väckt förvåning, ty helt
4628:   autokratiasta, joka omisti kansalaisen omaisuuden,           säk·ert är 1772 års regeringsform vida mera mo-
4629:   helllgen jopa sielun:kin, on johtanut meidän päi-            narkisk än det nu föreli.ggande förslaget, hvilket
4630:   viemme taisteluihin, joitten tuloksena 011 oleva             .iu innehåller åtskilliga strudganden, som bättre
4631:   ihmisyys, vel.ieys, tasa-arvoisuus. Siihen nämä              patssa i en repub'likans'k regeringsform än i €n mo-
4632:   taistelut lopullisesti johtavat .ia tähän •kehitys on        narkisk. Och om det, sedan sakens behandling
4633:   aikakausien kuluessa kulkenut. Kehitys kulkee                såsom b1'ådskande afböjts, skuUe befinnas, att an-
4634:   siis aivan tois·een suunban, kuin mihi11 mon,arkis-          talet rö.ster, med hvilka förslaget bringas att hvila
4635:   tit tahtovat .iohtaa meidän pienen kansamme ku·              öfv.er nästa val, icke är så stort som man hade
4636:   lun.                                                         väntat, är det gifvet a.tt detta icke Jr.an to1kas så-
4637:      Sentähd·en minä yhäti vielä kehoitan monarkis-            som om den monarkiska principen skulle omfattas
4638:   te.iakin luopumaan siitä härkäpäisestä kannasta,             af ett mindre anta1 representanter än förut. För-
4639:    jolle he ovat asettuneet ja estäneet sovinnon tia           hållandet är tvärtom ·det motsatta, ty .iag förutser,
4640:    sopimuksen teon .ia luopumaan lmninkaankutsu-               att flere monark~ster komma att rösta för att för-
4641:    misen yrityksistä, sekä yhtyisivät kannattamaan             slaget i sådant fall förkasta.s och icke lämnas
4642:   ensimmäisen vastalauseen kolmatta pontta, joka               hvilande.
4643:    kuuluu: että h a 11 i t u s panisi v i i p y-                  Man bör vid bedöma.ndet af denna fråga icke
4644:   m ä t t ä t o i m e e n u u d e t e d u s k u n t a-         förbise, att om en ny reg.eringsform icke antages
4645: . v a a 1 i t, .i o i t t en .i ä 1 k e e n h a 1 1 i t u s-   nu, före nya val, det sannoli:kt under en lång
4646:    muotokysymy.s olisi heti esitet-                            framtid blir omöjligt att alls få en ny regerings-
4647:   t ä v ä u u d e 11 e e d u s k u n n a 11 e.                 form., åtminstone att få någon annan än ·en sådan,
4648:                                                                som lämnats hvilande öfver val. Ty så snart nya
4649:     Ed. Wrede: Det är icke för att ytterliga.re                val ägt rum, kommer ett a.ntal socialister in i
4650:  utlägga min stån·dpunkt i denna viktiga fråga, som            landtdagen, och detta antal blir med säk€rhet så
4651:  jag begäJrde ord·et - jag har redan förut haft                stort, att de bilda mer än 1 / 11 af landtdagen och
4652:  tillfälle att göra det - , utan det är endl).st för att       sålunda kunna förhindra ärendets förk1arande för
4653:  i an·ledning af den förelupna diskussionen göra en            brMskande och sedermera., när det ånyo kommer
4654:  anmärkning, som jag icke kan undertrycka.                     före vid en föl.iande landtdag, åter med tillhjälp
4655:                                                                              •
4656:  88                                         Tiistaina 8 p. lokakuuta.
4657: 
4658: 
4659:   af agrarparhet eller någon del däraf förhindra dagen ogillade ett äfven då framtälldt försla.g att
4660:   antagandet af en regeringsform. Ett afböjande af ,genom folkomröstning vädja till folket, och slutli-
4661:   brådskande behandling hwr ,såloedes i ts.iälfva ver- gen att landf.da,gen uttryckligen uppdro,g åt r€•ge-
4662:   ket till påföljd, att vi sannolikt för myeket lång ringen att vidtaga de förheredande åtgärder, som
4663:   tid få nö.ias med 1772 års regeringsform. Vid så- voro nödvändiga för att la.ndt.da.gen skuUe komma i
4664:   dant förhållande kan jag icke finna det fullt lojalt tillfäille att fulltgöra sin enligt grundlag. åli.ggand:e
4665:   af •republikanerna att motsätta ·sig brådskand·e skyldighet att välja ät landet en monark. Med alH
4666:   behandling. Härtill kommer ännu den omständig- detta vaJ" ju fråJgan om monarki eller republik slut-
4667:  heten, att frågan till sin natur är af brådskande ligen afgjord. Då numera regeringen fuHgjort det
4668:   beskaffenhet. J ag menar na.turligtviiS icke här- åt densamma lämnade uppdraget, då vidare en ädel-
4669:   med, att icke konungaval skuHe kunna ä.ga rum sinnad furste g·ifvit jakande svar på des·s förfrå-
4670:   utan att regeringsformen godkändes. Tvärtom, om gan, om han ville mottaga Finlands konungakrona
4671:   någotdera är mera öfverensstämmande med gäl- och slut.lig·en landtdagen af regeringen blifvit sam-
4672:   lande grundlag, att omedelbart välja konung utan mankallad tiU urtima möte• för att verkställa valet,
4673:   att först antaga. ny regeringsform eller att först då kan det ju icke mer bli fråga. om republik eller
4674:   antaga ny rcgeringsfnrm och s-e.dan välja, så är det monarki. Det, hvarom d-et kan bli fråga till följd
4675:   väl det förra. Ty grundlagen stadgar uttryckligen af regeringe.ns proposition, är, huruvida valet skall
4676:   att konungava.l skall ·ske så snart som möjligt. ske på grund a.f 1772 års .regeringsform eller af -en
4677:   Men å andra ,sidan kan det iclre nekas, att d-et är ett ny re•geringsform, som landtda.gen antagit. Agrar-
4678:   värdigare förfarande af landtdagen att, innan va- partiet har velat, att det .skall ske på grund af
4679:   let förrättas, först förena sig om en ny regerings- 1772 års regeringsform. Denna politik kan, såsom
4680:   form, och -ett sådant förfarande vore äfv·en till stor jag nämnde, icke befordra den repubtlikanska iden.
4681:   nytta. Den viktigaste uppgiften för såväl re.ge- Den är af fullkomligt negativ, jag ville säga des-
4682:  ringen som landtdagen är ju i nuvarande stund truktiv beskaffenhet, den kan icke uppbygga, utan
4683:   att bringa ordning och lugn i landet, att up.phj·älpa enda.st hindra och först.öra.
4684:  lan:det från det halft anarkisti•ska tillst.å.nd, som       J ag hyser icke några förhoppningar om att det
4685:  här nu råder ,samt skydda det för de faror, som jag nu sa.gt skall i minsta mån inverka på agra;r-
4686:  hota bMe utifrån och inifrån. För fullgörande af gruppens hållning. Här hafva. uttalats md som
4687:  denna uppgift fordras endräktig samwTkan, och vida mer fullständigt och bevisan-de ådalagt rik-
4688:  det är .iust för att hringa -en sådan till stånd som tighet.en af .d€n hållning landtdagens pluralitet
4689:  förslaget till ny regeringsform har förelagts landt- intagit. Ait jag framkommit tm€.d d-enna anmärk-
4690:  dagen och som dess antagande vore af betyd-else. ning b-eror därpå, att jag anser sak€n va,ra af den
4691:      V~d sådant förhållande är det ,svår.t att förstå     art, att den bort här framhållas för att beskaffen-
4692:  den tankegång, som i en förment demokratis intres- heten af d·en politik, som af minorit€ten föres, må
4693:  se nu motsätter sig go(!lkännandet af denna rege- klart framstå.
4694:  ringsform. J ag tror också att en af de föregående         Ed. A h m •a •v a a r a: Ed. Alkion ta.poihin
4695:  talarna från agrargruppen, ldgm. Joukahainen, kuuluu se että kun hän ei pysty väitteitään vastaan
4696:  angaf det riktiga motivet till en sådan vägran, då tehtyjä muistutuksia asiallisesti kumoamaan ·niin
4697:  han a.ntydde, a.tt detta var sårad egenkärlek. 8kul- hän turvautuu raakuuksiin?
4698:  le ick-e agmrerna. hafva fått höra alla de omdömen,        S·ellainen parla.menttaarinen kielenkäyttö, jom-
4699: som fällts om dem, så hade de enligt hans tan.ke moista her,ra Alkio täällä käytti toisen vasikalla
4700:  mö.iligen kunnat gå in härpå, men nu var det omöj-· ratsasbmisesta kuuluu kai maalaisliiton johtajan
4701:  ligt. En så!dan ståndpunkt kan man ju förstå, men erikoi•soikeuk,siin, jonka minä hä.nell-e kernaasti
4702: knappa.st försva.ra.                                      suon.
4703:     Den politik, som såJunda inslagits af agrarpar-          Puhe siitä €ttä minä olisin ollut ed. Alkion vas-
4704: tiet är, som jag redan antydde, icke egnad att föra talauseen takana ja sitte siitä luopunut on kerras-
4705:  den republikanska iden i minsta mån framåt, men sa,an tuulesta temmattu. Puhe johdonmukaisuuden
4706: väl är den -egnad a:tt hindra dem, som nu vilja upp- puutteesta sopisi paremmin niille, jotka ovat muu-
4707: bygga vårt statsskick, att göra detta och att där- tama päivä ednskunn:a·ssa oltuaan muuttaneet puo-
4708: vid få den endräktiga sa.mverkan, som af många            lueesta toiseen.
4709: skäl vore så önsklig. Det •kan, såsom jag nä.mnde,
4710: alls icke mer bli fråga om monarki eUer republik.           Ed. J u u t i lain € n: Minä pyydän saada
4711: Vi skola påminna•·oss att landtdagen, då den senast kannattaa ed. Vuorimaan tekemää ehdotusta. Sa-
4712: var föraamlad, godkände ett förslag till monarkisk        malla teen pienen huomautuksen -ed. N€vanlinna:rt
4713: regeringsform att hvila öfver nästa val, att landt- omahyväiseen puhee;;:een. Siinä hän lausui arvelu-
4714:                                               Suomen hallitusmuoto.                                            89
4715: 
4716: 
4717: .ia että, jos uudet vaalit pantaisiin toimeen ja muo-      suunnan aikaansaamista, suunnittelevat mieles-
4718: dostettaisiin uusi hallitus, ·se ei kestäisi kahta viik-   sään hyvinkin pitkäll-e meneviä kansanvaltaisia
4719: koa pystyssä. Tämä ajatus kai johtuu siitä että            parannuksia oloihimme ja yhteiskuntaamme. Ja
4720: monarkistit nyt tänä vuonna ovat pitäneet nykyi-           he aikovat kerään.tyä kuninkaansa ympärille siinä
4721: sen hallituksen pysty.s,sä pitämi·sen pääasiana ja         mielessä, että kuninkaasta saadaan myöskin noi-
4722: hallitusmuotokysymyksen melkein sivuasiana.                den kansanvaltaisten parannusten ja uudistusten
4723: Tämän vuoksi on minusta, kun nykyinen tilanne              ajaja. Minun 'mielestäni myöskin tasavaltalaiset
4724: otetaan huomioon, hiukan varomatonta ed. Nevan-            tekisivät nykyhetkellä viisaimmin, jos he yhtyisi-
4725: linnan mmnä puhumaan tuon mahdollisen uuden                vät tämän ajatussuunnan ympärille yhdessä edi.s-
4726: hallituksen vararikosta, siHä nykyisen hallituksm          tysmielisten mona~kisticen kanssa toimimaan niin,
4727: poliittisessa vararikossa on pian valvontapäivä ja         että kuninkuus todellakin tulee, niinkuin me ajatte-
4728: luultavasti täytyy uuden hallituksen tulla, joka           lemme, sekä kan1sanvaltaiseksi että kansalli·se·k.si.
4729: voi maan olot siitä vararikosta ohjata pois.               Minä luulisin, että he siten parhaiten hyödyttävät
4730:     Ed. Ahmavaaralle pyydän huomauttaa että hän            tällä hetkellä maatansa ja ·kansaansa sBkä edistä-
4731: kieltää nyt ettei hän ole edellisillä valt·iopäivillä      vät todellisten kansanv·altaisten uudistusten
4732: ollut ollenkaan tasavaltalaisen puolueryhmän,sä            aikaansaamista, joiden vilpittömät 'harrastukset
4733: kannaHa (Ed. Ahmava.a.ra: Ei ole ollut ed. Alkion          minä ja kaikki muut epäilemättä olemme valmiit
4734:  vas•talauseen kannallla!) Se oli myös ed. S<tåhl-         tunnustamaam SiUoin he myöskin nähdäkseni
4735: bergin vastalause.                                         parhaiten työskentelevät sen rakentavan kansan-
4736:                                                            vallan hengen mukaisesti, joka. •sota.a'käyvissä
4737:    Ed. H a 'a ta .i a: ;Tämä keskustelu, joka tänä         maissa epäilemMtä on ja tulee ~auhanteon jälkeen
4738: iltana on pidetty, on ·siinä määrin tyhj.ent.ä.nyt         olemaan vallaHa jo joka epäilemättä tulee johta-
4739: asian, ettei siihen ole varsin:a·ist.a uutta sanottavaa.   maan kansan' laajojen piirien entistä suurempaan
4740: Kuitenkin kat,son tarpeelliseksi mainita lisähi            vaikutukseen yleisiin ja yhteisiin asioihin, siitä
4741: vielä pari·sta näkökohdasta, jotka eivät minun näh-        .riippumatta onko hallitusmuoto monarkinen vai
4742: däkseni ole tulket mainituiksi ja joista on tässä          tasavaltainen. Katson puolestani kansanvallalle
4743: yhteydessä syytä mainita. Täällä on tasavalta-             sekä edistysmielisille ha.rrastuksille erinomais-en
4744: laisten taholta väitetty, että juopa tasavaltaisten        suu11eksi vahingoksi tämän hallitusmuotoehdotuk-
4745: ja monarkistien välillä on niin suuri, ettei sitä voi      sen jäämisen näillä va:ltiopäivillä lopulHsesti hy-
4746: mikään ta;soittaa. Minäkin olen sel-villä siitä, että      väksymätt.ä. Jos se jää hyväksymättä, niin minä
4747: on melkoisia eroavaisuuksia näiden katsantokan-            en näe mitään muuta mahdollisuutta kuin että
4748: tojen välillä. Mutta kuitenkin minä luulisin, että         kuninkaanvaaEin ryhdytään vanhan ha.llitusmuo•
4749: asialliset erimielisyydet eivät ole tod-ellisuudessa       don pohjalla. Sekä kansanäänestyksen toimeen-
4750: niin suuret kuin miksi niitä on tahdottu väittää ja        paneminen että uusien vaalien toimeenpaneminen
4751: että ne ova·t toisaalla ·kuin mis·sä t,asavaltalais·ten    tässä yhteydes·sä on mahdottomuus. Uusiin vaa-
4752: puolella niitä luullaan olevan. M·ehän olemme              leihin nähden on huomattava, ett:ä tämä eduskunta
4753: kai·kki yksimielisiä ensinnä:kin vallan kahtiaja-          tulee lopullisesti ai;kanansa, niin pian ·kuin jutut
4754: osta, siis lainsäädäntövaUan ja haUintovallan toi-         rikoksen tehneitä eduskunnan jäseniä va·staan on
4755: sistaan eroittamisesta. Peruseroavaisuus on vain           loppuunkäsitelty ja ra.tkaistu, täydennettäväksi
4756: siinä, tuleeko haHitusvallan olla perinnöllinen vai        sillä tavoin kuin valtiopäiväjär.iesty.s ed€'llyttää.
4757: perioodisr.sti vaihtua kä,destä toiseen. Minusta
4758: näyttää, että tämä on ratkaiseva eroavaisuu•s tässä           Ed. J u u t i 1 aine n: Viimeksi pidetyn puheen
4759: asiassa, sillä muut -eroava.isuudet sen hallitusmuo-       johdosta minä huomautan, että tämä on semmoinen
4760: don väliHä, joka nyt on hyväksyttävänä .ia tasa-           .siEtyspuhe, joka oli tarkotettu :pideUäväksi ,mei~
4761: valtalaisten taholta aikais-emmin esitetyn hallitus-       dän ·käännyttämiseksi kun ed. Nevanliti.na eusin
4762: muodon välillä eivät ole niin •suuret, että ne antai-      pii3kasi meitä hyvästi. Ed. Haataja sattui aikai-
4763: sivat riittävän aiheen koko tämän a,sian toistai-          semmin pyytämään puheenvuoronsa ruoskitsemis-
4764: seks{ lykkiiämiseen.                                       puheen jälkeen. Silloin hän luopui puhevuoros-
4765:     Mutta sitänaitsi jokainen hallitusmuoto saa to-        taan ja sitt.e vasta, kun vähän aikaa oli kulunut
4766: dellisen sisällyks-ensä ja merkityk·s~msä vasta sen        kat<;oi hän sopivamma.ksi pitää puheensa.
4767: kautta, mitä sen puitt·eis.sa tahdotaan toimittaa, ja
4768: siihen nähden minä huomaan olevan paljon yk,si-               Ed. H a a ta ja: Tämä ed. Juutilaisen lausunto
4769:  mielisyyttä tasavaltalaisen ja monarkistisen aja-         osoit.taa sitä vilkasta mielikuvitusta, mikä hänellä
4770:  tussuunnan kannatta.iain keshm. SiMä suuri osa            on, eikä perustu asiain todelliseen tilaan. Minä
4771:  niistä, .iotka kannattavat monarkistisen hallitus-        olin illan kulu-essa odottanut, että joku muu toisi
4772:                                                                                                           12
4773: 90                                        'fiistaina 8 p. lokakuuta.
4774: 
4775: 
4776: esiin niitä ajatuksia, joita koskdtelin, mutta kun      kuninkaanviran hoitajan rinnalle, niin ehdotto-
4777: sitä ei ole ta-pahtunut, olen kat.sonut välttämättö-    masti olen .sitä mi0ltä, että nykyinen kuninkaan~
4778: mäJ~si ne €sille tuoda, ilman että lausunto~i on        viranhoitaja on paljon -päteväm-pi ajamaan meidän
4779: missään yhteydessä edellisten puheitten kanssa.         asioitamme myös rauhankongressis-sa kuin se tun-
4780:                                                         tematon ·saksalainen mies. Niin että .siinä suh-
4781:    Ed. H a h 1: Pyysin puheenvuoroa tehdfukseni         teessa ei ole lainkaan kiirettä tällä asialla.
4782: muutaman huomautuksen sekä pääministerin lau-              Tässä yhteydessä en saata olla varsinkaan -pro-
4783: sunnon johdosta täällä että myös ed. Wreden vii-        fessori Wred.elle huomauttamatta, kun hän aina
4784: me~si lausumain ajatusten johdosta. Pääministeri        pysyy niissä pykälissään niin tarkasti kiinni, että
4785: e!tenkin teroitti meille sitä, että kun niin huomat-    hän pysyisi myös tällä kertaa -pykälissä kiinni, ja
4786: tava en•emmistö on tämän monarkisen hallitusmuo-        tarka·sti valtiopäiväjärjestyksen mukaan tämä
4787: don -puolella, niin väht>mmistön olisi nyt myön-        asia on menevä yE vaalien. Valtiopäiväjärjestyk-
4788: nyttävä, ja todisteli sitä sellaisilla numeroilla,      sessä edellytetään poikkeusta-pauksissa sellainen
4789: joita hän ot.ti 1916 vuoden vaaleista. Mutta onhan      kiireellisyys, että tällainen perustuslakikysymys
4790: meillä -paLjon vereksem-piä tietoja nykyisestä edus-    rat•kaistaan samassa eduskunnassa, jossa se esille
4791: kunnasta. Nykyinen eduskuntahan oli aivan yksi-         otetaan. Perustuslain mukaan se on menevä yli
4792: mielisesti tasavaltainen joulukuussa ja luultavasti     vaalien. Minä -pyytäisin, että nämä pykäläherrat
4793: tasavaltainen silloin, kun se valittiin myös viime      nyt pysyi·sivät tarkasti -pykälissä.
4794: vuonna, ja kaikki sen valitsijat olivat myös tasa-         En myönnä oikeaksi sitä selitystä, että tässä
4795: valtalaisia. Jos riyt nämä, sekä suomettardaiset        niin vähälukuisessa eduskunnassa on -päät-etty sem-
4796: että ruotsalaiset ynnä muut monar:kistit ovat täällä    moinen asia, että on kehoitettu hallitusta ryhty-
4797: muuttaneet takkia, niin voiko ·siitä v.etäiä sen joh-   mään kuninkaanvaaliin, että sillä olisi lopullisesti
4798: topäätöksen, että kaikki heidän valitsijansa ovat       ratkaistu tämä juttu, että tasavaltainen hallitus-
4799: muuttan-eet takkia ·S·amalla kertaa. Minä rohken~m      muoto ei koskaan enää voi tulla täällä esiin. Minä
4800: sitä suuresti -e-päillä. Minä olen nähnyt niin mo-      pidän hyvin mahdollisena sen, että uusien vaalien
4801: nfmlaisia keikauksia ·samalla taholla. viime kuu-       jälkeen se tulee esiin, vaikka •sifä ei tahdottaisi-
4802: kausien kuluessa, että olen tullut hyvin .epäus•koi-    kaan. Sen sei•kka jo, että eduskun.ta on kerran hy-
4803: seksi, ja vakavasti toivon sitä, että tämmöinen asia.   väksynyt tämän hallitusmuodon jätettäväksi le-
4804: alistetaan uuteen äänestykseen. Minä muistan            -päämään yli vaalien sisältää välillis-esti sen mah-
4805: esimerkiksi sitä, kun .samat monarkistit äänestivät     dollisuuden, että voidaan ottaa uudelleen käsitel-
4806: :punaisten ,,Me vaadimme" ohjelman -puol€sta vii-       tävruksi hallitusmuoto siinäkin suhteessa tuleeko
4807: me syksynä, saman ,Me vaadimme" julistuksen             se olemaan tasavaltalainen vai monarkkinen. Ja
4808: -puolesta, jota nyt on pidetty raskauttavana asian-     hyvin lähellä on otaksuminen, että uudessa edus-
4809: haarana, kun on tutkittu valtiorikosjuttuja oikeu-      kunnassa tulee olemaan sellainen perustuslakiva-
4810: dessa. Saman julistuksen puolesta samat naiset          -liokunta, että se antaa sellais€11. ·Selityksen, että ·Se
4811: ja herrat äänestivät viime .syksynä.                    voidaan vielä ottaa käsittelyn alaiseksi. Me tie-
4812:    •Pääministeri -piti sitä .seikkaa hyvin huoletta-    dämme, miten heikoilla perusteilla tämä nykyinen
4813: vana, että jos tätä hallitusmuotoa ei nyt hyväk-        monarkialle edullinen selitys on perustuslakiva.lio-
4814: sytä tai .ios ei kuningasta mahdollisesti tänne         kunnassa. saailu yhden äänen enemmist-öllä vain.
4815: saada., niin kuka hoitaa meidän asioita•mme, kuka       Ei olisi tarvinnut muuta kuin olla muut!llma ääni
4816: valvoo meidän etujamme tulevissa rauhanneuvot-          lisää täällä vasemmistossa, niin olisi saatu toi-
4817: teluissa. Mitäs meidän hallituksemme sitte teke-e?      senlainen selitys. Me tiedämme myös, että niistä
4818: Meillähän on luja täysin monarkinen hallitus ja         lakimiehistä, mitkä-perustuslakivaliokunnassa oli-
4819: meillä on valtionhoitaja, joka toimii kuninkaan         vat, kaksi oli kummalla·kin puolella., lakimiehet
4820: vallalla. Eikö niillä o1e mitään tehtävää tässä         olivat siis aivan kahtia, niin että maallikot asian
4821: asiassa? Minä olen täydellinen kysymysmerkki.           siellä ratkaisivat. Jos monarkia tällä ta-paa kat-
4822: Aikovatko nämä herrat jättää nämä rauhanasiat           sotaan pysyvästi sääd-etyksi, niin en minä voi ·sitä
4823: ja muut sen kuninkaan .niskoille, josta emme tiedä,     kuunnella panematta julkisesti tässä vastalausetta.
4824: minkälainen herra hän on? 'räällä on sanottu, että      Minä en voi yhtyä siihen selitykseen. Minä katson,
4825: hän on .ialomielinen ja muuta sellaista, mutta mi-      että se asia voidaan ottaa vaalien jäiestä koko laa-
4826: nulla ei ole aina;kaan minkäänlaista tietoa hänen       juudessaan esille, huolima.tta. siitä, käyttekö te nyt
4827: persoonallisista •ominaisuuksistaan. Sen mma            kuninkaan vaaliin vanhan, Ruotsinvallan aikuisen
4828: tiedän, että hän on täydellisesti vieras meidän         lain perustuksella.
4829: oloillemme, -ei tunne kieltämme eikä lakejamm-e            Sen syytöksen, minkä ed. Wrede tääillä teki, että
4830: eikä bitoksiamme. Jos hänet as-etan nykyisen            me muka olemme tasava1talaisia sen takia, että
4831:                                              Suomen hallitusmuoto.                                            91
4832: 
4833: 
4834: m-eidän itserakkauttamme on loukattu, ja jos sitä           Äänestyksessä annetaan 74 ,jaa"- ja 34 ,ei"-
4835: ei <>lisi tehty, me olisimme ehkä monarkisteja, sen       ääntä.
4836: minä torjun. Minuun ainakaan ei vaikuta mitään,
4837: jos sanotte kohteliaisuuksia m-eille tai ei. Niitähän       Eduskunta on siis •päättänyt hylätä pmustusla-
4838: sieltä on kyllä kuultu. Sama edustaja ·wrede edel-        kivaliokunnan ehdotuksen, -että lakiehdotus olisi
4839: lisessä lausunnossaan muutamassa edellist'ssä is-         käsiteltävä Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n toisessa
4840: tunnossa käytti s-ellaista kieltä, jota en olisi usko--   momentissa säädetyssä järjestyks-essä, s-e on kii-
4841: nut mahdolliseksi häneltä saada kuulla. Hän               reellisenä.
4842: syytti meikäläisiä kaikenmoisista intriigeistä ja
4843: muista vähemmin hyväksytMvistä puuhista sekä                 P u h-e m i ee s: Nyt toimitetaan ed-elleen ään-es-
4844: koti- että ulkomailla. Hänen pitäisi itsensä tietää,      tys lakiehdotuksen hyväksymisestä lepäämään en-
4845: että juuri monfurkistit ovat niihin syypäitä eivätkä      .simäisiin uusien vaalien jälkeen kokoontuviin val-
4846: tasavaltalaiset. Se on viime aikoina tullut esiin.        tiopäiviin tai sen hylkäämisestä.
4847:    Minä en siis voi äänestää kiireelEsyyden puo-            Äänestysehdotus esitetään ja hyvlLksytään.
4848: lesta ja muuten kannatan sitä ehdotusta, jonka ed.
4849: Vuorimaa täällä teki, että hallitusta pyydettäi-              Joka h;yväksyy puheenaol.evan lakiehdotuks-en
4850: siin toimittamaan uudet vaalit.                           s-ellaisena kuin ·se toisessa käsittelyssä on päätetty,
4851:   Ed. B .i ö r k: Då jag vid senaste landtdag             jätettäväksi lepäämään uusien vaalien .iälestä ko-
4852: röstade för brådskande behandling af då före-             koontuviin valtiopäiviin, äänestää ,jaa"; jos ,ei"
4853: vordna förslag till ny cregeringsform, vill jag för-      voittaa, on lakiehdotus hylätty.
4854: klara, att jag nn kommer att rösta mot brådskandfl          Ään-estyksessä ovat ,jaa" -äänet voitolla.
4855: oohandling af detta lagförslag.
4856:    Keskust-elu julistetaan päättyneeksi.                    Lakiehdotus on siis sellaisena, kuin se toisessa
4857:                                                           käsittelyssä on päätetty, hyväksytty jätettäväksi
4858:    P u h e m i e s: Keskustelun aikana on ·ed. Alkio      lepäämään ensimäisiin uusien vaalien .iälestä ko-
4859: ed. Kallion ka!illattamana ehdottanut hyvä•ksyttä-        koontuviin valtiopäiviin.
4860: vä.ksi toisen ponnen perustusla.kivaliokunnan mie-
4861: tinnön sivulla 30 .ia ed. Wuorimaa on ed. Juutilai-         La•ki·ehdotus on ·loppuun käsitelty.
4862: sen y. m. kannattamana ehdottanut hyväksyttä-                 P u h e m i -e s: Nyt olisi ratkaistava ed. Alkion
4863: väksi 3 ponnen perustusla.kivaliokunnan mietinnön         .ia Vuorimaan ehdotukset. Koska ed. Alkion ja
4864: 30 sivulla. Näitä ehdotuksia on myöskin vastus-           Vuorimaan ehdotukset käsitykseni mukaan ovat
4865: tettu.                                                    vastakkaiset, ·ehdotan S·euraavan äänestysmenette-
4866:    Selostus myönnetään oikea·ksi.                         lyn. Ensin toimitetaan äänestys ed. Alkion ja
4867:                                                           Vuorimaan ehdotusten välillä, ja sen jälkeen
4868:   P u he m i e s: Mitä menettelyyn tulee, niin on         äänestetään voittaneen flhdotuksen hyväksYJmisestä
4869: mi-elestäni -ensin toimit-ettava itse lakiehdotusta       tai hylkäämisestä.
4870: koskevat äänestykset. Sen jälk-een tehdään päätös
4871: ednstajain Alkion ja \Vuorimaan ehdotuksista.               Äänestysmenettely hyväksytään.
4872:    }fenettdy hyväksytään.                                   Äänestykset ja päätös:
4873:    Äänestykset ja päätös:
4874:                                                              Ken hyväksyy ed. Al-kion ehdotuksen, äänestää
4875:    P u he m i e s: Nyt toimitetaan ensin äänestys         ,jaa"; jos ,fli" voittaa, on ed. Vuorimaan ehdotus
4876:  perustuslakivaliokunnan mietinnössä sivulla 26           hyväksytty.            .
4877:  olevasta, asian kiireelliseksi julistamista koske-
4878:  vasta ponnesta.                                            Äänestyksessä ovat ,ei" -ään-et voitolla; tässä
4879:                                                           ään-estyksessä on siis hyväksytty ed. Vuorimaan
4880:     Siht-eeri 1l ukee äänestysehdotuksen:                 ehdotus.
4881:     Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotuks-en asian            Ken hyväksyy ed. Vuorimaan ehdotuksen,
4882:  kiireelliseksi julistamisesta, äänestää ,jaa"; ken       äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on se hylätty.
4883:  ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintään 5/R
4884:  annetuista äänistä ·kannattaa mainittua ehdotusta,         Äänestyksessä annetaan 39 ,jaa" ja 68 ,,ei"-
4885:  on se hyväksytt.y, mutta muutt>n on ehdotus hy-          ääntä.; eduskunta on siis päättänyt hylätä ed.
4886:  lätty.                                                   Vuorimaan ehdotuksen.
4887: 92                                       Tiistaina 8 p. lokakuuta.
4888: 
4889: 
4890:   Ed. Paasi vuori: Minä pyydän merkittä-                 P u he m i e s: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että
4891: väksi pöytäkirjaan vastalauseeni, ,että eduskunta      tämä kirjelmä pantaisiin pöydälle seuraavaan i8~
4892: on hylännyt ehdotuksen uusien vaalien toimittami-      tuntoon. Ehdotus hyväksyttänee?
4893: sesta.    ·
4894: 3)    Kuninkaanvaalia koSlkeva hallituksen kirjelmä       Ed. Bäck: Mitt förslag vore att detta akt-
4895:                                                        stycke måtte bordläggll!s till ett ]llmum, som håll€:8
4896: esitellään.                                            en half timme efter detta plenums afslutande.
4897:                                                        Denna. dag har vari:t för finska fo1ket en skammens
4898:      Sihteeri lukee:                                   dag, och jag anser att vi så fort som möjligt böra
4899:                                                        aftvå denna skam.
4900:                 Suomen Eduskunnalle.
4901:     Kirjelmässä 9 päivältä kulunutta elokuuta on    Keskustelu pöydällepanosta julistetaan päätty-
4902: Eduskunta pyytänyt Hallitusta ryhtymään niihin neeksi.
4903: valmistaviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarl)€en,
4904: jotta Eduskunta voisi täyttää Eduskunnalle Ha:lli-  P u h e m i e s: Ed. Bäck on ehdottanut, että
4905: tusmuodon 38 § :n nojalla kuuluvan velvoUisuuden kirjelmä pantaisiin pöydäUe täysi-istuntoon, jaka
4906: mahdollisimman ·pian toimittaa kuninkaanvaalin. pidetään puolen tuntia tämän täysi-istunnon pää-
4907:     Tämän ohella on Hallitus antanut Eduskun- ' tyttyä. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan ale kanna•
4908: nalle esityksen Suomen Ha1litusmuodoksi, jonka i tettu. Eaus:kuruta hyväksynee P.uhemiesneuvoston
4909: 13 §:n mukaan Eduskunnan asiana on kuninkaan ·ehdotuben?
4910: valits·eminen valtakunnalle.
4911:    Eduskunnan yHämainitun anomuks-en johdosta       Puhemiesneuvoston ehdotus hyväJksytään..
4912: on Hallitus 'lähettämiensä valtuutettujen kautta
4913: ryhtynyt neuvotteluihin Hän-en Ko!'keut.ensa, Hes-
4914: senin Prinssin Fredrik Kaarlen: kanssa hänen va-
4915: litsemis.estaan Suomen kuninkaaksi. Nämät neu-
4916: vottelut ovat johtanret suotuisaan :tulokseen. Hal- Seuraava täysi-istunto on tänään keskiviikkona
4917: litus on sen ohel1a suorittanut myös muut vaalin k:lo 1 päivällä.
4918: toimittamista varten tarpeelliset toimenpiteet. Tä
4919: män Hallitus saa Eduskunnalle tiedoksi antaa.
4920:    Helsingissä, 7 päivänä lokakuuta 1918.
4921:           Suomen Senaatin PuheenjoJhtaja:                .Täysi-istunto päättyy kello 12,30 yöllä.
4922:                 P. E. SVINHUFVUD.
4923:         Suomen Senaatin Varapuheenjohtaja:                                    Pöytä:kirjau vakuudeksi:
4924:                                J. K. Paasikivi.                                    Eino ,T. Ahla.
4925:                                         9. Keskiviikkona 9 p. lokakuuta
4926:                                                                    k :lo 1 päivällä.
4927: 
4928:                           Päiväjärjestys.                                         työtä, saan kunn.ioitta-en pyytää, että eduskunta
4929:                                                                                   Valtiopäiväjärjestyksen 8 § :n nojalla ja tämän
4930: Ilmoituksia:                                                                      Ha·llitu·ksen minulle antama'll ·tehtävän vuoksi
4931:                                                                        Siv.       myöntäisi allekirjoittaneelle vapautuksen edusta-
4932:                           Esit~dlään:                                             jatoimesta näiden ylimääräisten valtiopäiväin lo-
4933:                                                                                   pussa sekä pitäisi huolta varamiehen kutsumisesta
4934:   Hallituks-en kirjelmä ·koskeva kuninkaan-                                       si.iaani.
4935: yaalia : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    94            Helsingissä, loka;kuun 8 p:nä 1918.
4936:                                                                                                                     E. Y. Pehkonen.
4937:   Nimenhuudossa merkitään läsnäoleviksi kaikki     Puhemies: Puhemiesneuvosto on äänestyk-
4938:                                                                               1
4939: 
4940: 
4941: edustajat.                                     i sen jälkeen päättänyt olla puoltalffiatta anomusta.
4942:                                                                                     Keskustelu:
4943:                            Ilmoitusasiat:
4944:                                                                                      Ed. A 1 k i o: Maalaisliiton eduskuntaryhmä
4945:                 V a.liokuntien puheenjohtajat.                                    kyllä valittaoen tot.esi sen, että ed. Pehkonen kat-
4946:                                                                                   soi nyt saamansa toimen vuoksi itsensä pakote-
4947:    Puhemies: EduskunnaJle ilmoitetaan, että                                       tuksi pyytämään .eroa •edustajatehtävästään,. Mutta
4948: t o i m i t u s v a 1 i o k u n t a on valinnut puheen-                           kumminkin ka·tsoen sen työn laatuun, jonka hän
4949: johtajakseen ed. P. V i r k k u sen ja vara<pu-                                   on saanut valtiolta, ryhmä katsoi olevansa pako-
4950: hoonjohtajakseen ed. K a i 1 a n, sekä t a r k a s-                               tettu yhtymään siihen ja puoltamaan ed. Pehkos-en
4951: t u s v a 1i o k u n t a      puheenjohtajakseen    ed.                           eronpyyntöä.
4952: R o o s i n ja vara.puheenjohltajakseen ed. A. H.
4953: Virkkusen.                                                                            Ed. S c h y b e r g s o n: J a.g känner något till
4954:                                                                                   arbetena på Jokkis och vet, hvilket utomord-entligt
4955:                                                                                   viktigt värf, som blifvit herr Pehkonen anför-
4956:                 V a.pa.utus edustajan toimesta.                                   trodt, men jag v·et tillika·, att dessa arbeten äro af
4957:                                                                                    den art, att de ick·e fordra hans närvaro där i hva.rje
4958:   P u he m i e s: Ed. P-ehkonen on jättänyt edus-                                 ögonblick, utan han kan Eka väl som de flesta af
4959: kunnalle anomuksen, joka luetaan.                                                  oss ägna sig åt landtdagsmanna·värfvet, som bör
4960:                                                                                   gå framför alla andra. Agrar·erna hafva tidigare,
4961:    Sihteeri lukee:                                                                då det va.rit fråga om afsägels1e af landtdagsma;n-
4962:                                                                                   naska·p, varit ovilliga att sa·mtycka därtill, och då
4963:                      Suomen Eduskllnnalle.                                        har det dock gällt. politiska samvetsibetänildighe-
4964:                                                                                   ter. Såsom t. ex. när herr Akesson anhöll om be-
4965:    Sen johdosta, että Hallitus on a'lltanut aHekir-                               frielse, •va.r det mycket mera s.kä•l att samtycka
4966: .ioittaneen tehtäväksi Valtion elok. 1 p:nä 1918                                  därtill än i detta fa.U. J a.g måste säJga att, om hr
4967: ostamien Jokioisten kartanoi,den hoitokunnan jäse-                                Pehkonens anhå:llan beviljas, så hafva de flesta
4968: nenä Jokioisissa asu en hoitaa niin hyvin Valtion                                 af oss herättigade ansp11ålk på att oekså slippa fria
4969: maataloutta. kuin toimeenpantavaa< torppari- ja                                   detta uppdrag, .och jag förmodar, att d·et är 90 %
4970: muiden pientiloiks.i sopivien alueideTh prulstotus-                               af oss, som gä,rma s'lmlle ·Önstka. det.
4971: 94                                       Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
4972: 
4973: 
4974:   Ed. P a a v o V i r k k u ne n: Minä myönnän,                          Täysi-istuntoa jatketaan
4975: että niissä epäilyksissä, joita puhemiesneuvoston                             k:lo 2,10 i. ·p.
4976: en-emmistö ja ed-e'llinen arvoisa puhuja täällä ovat
4977: esiintuoneet, on paljon oikeutettua, mutta kuiten-                 Päiväjärjestyksessä oleva asia:
4978: kaan minä, katsoen siihen perus.ieluun, jonka ed.
4979: Pehkonen on kirjelmässään ·esittänyt, en ole puhe-        Hallituksen kirjelmä koskeva kuninkaanvaalia.
4980: miesneuvostossa voinut muuta< :kuin kannattaa hä-
4981: nen anomustaan.                                              P u h e m i e s: Koslka tämä asia mielestäni on
4982:                                                           sitä laatua, että ·se olisi :käsiteltävä suljetussa is-
4983:    Ed. Lund s on: Olen vakuutettu siitä, ettei            tunnossa, olen tyhjennyttänyt 1€hterit ja annan
4984: ed. Pehkonen pyytäisi vapautusta toimestaan val-          työjärjestyksen 21 §:n nojalla eduskunnan ratkais-
4985: tiopäivämiehenä, jollei hänellä olisi siihen estettä.     tavaksi, onko asia käsiteltävä suljetussa vaiko jul-
4986: Minä uskon hänen ilmoituksensa ja ka.nnatan ed.           kisessa istunnossa. Ehdotukseen asian käsittelystä
4987: Virkkusta.                                                suljetussa• istunnossa liittyy puh€miesneuvoston
4988:                                                           ehdotuksena lisäys, että jos asia .käsite!llään sulje-
4989:                                                           tussa istunnossa, pöytäkirja istunnosta julaistaa.n
4990:    Ed. L o h i: ·S.en johdosta, että maalaisliiton        heti kun se on ta.rkistettu.
4991: eduskuntaryhmä on päättänyt puoltaa ed. Pehko-
4992: sen eronpyynt.öä, tahdon nimenomaan huomaut-                Keskustelu:
4993: taa, että se ei jo:hdu siitä, että ma3.laisliiton ryhmä
4994: ei soisi ed. P-ehkosen olevan edustajana. Päinvas-           Ed. J u u t i l a i ne n: Minä. pyydäln €hdottaa,
4995: toin_ me syvästi vaHtamme, että semmoinen edus-           €ttä istunto pidettäisiin julkis-ena., sillä ei tietääk-
4996: taja joutuu pois eduskunnasta, mutta. katsoen nii-        ooni ole mitään syytä 'käsitellä €sillä olevaa asiaa
4997: hin syihin, jotka ed. Pehkonen on eropyyntönsä            salaisena. Asia koskee siksi syvälti koko kan-
4998: syyksi esittänyt, emme voi kieltää eronpyynnön            ·Saa, että se on tehtävä .iulkis·en käsittelyn alai-
4999: 9ikeutusta ja &envuoksi !kannatan sitä.                   seksi.
5000:      Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                  Ed. Pykälä: Kannatan ed. Juutilaisen teke-
5001:                                                           mää ehdotusta.
5002:   Puhemies: Vastoin puhemiesneuvoston eh-
5003: dotusta on ed. Alkio useiden edustajain kannatta-            Ed. Ta k k u 1 a: Luovun.
5004: mana ehdottanut, että edustaja Pehkosen anomuk-
5005: seen olisi suostuttava.                                     Ed. P a a s i v u o r i: Minä olen myöskin sitä
5006:                                                           mieltä, että asia on käsiteltävä julkisessa istun-
5007:      &lonteko myönnetään oikea<ksi.                       nossa; ei ole mitään syytä pitää sitä salaisena.
5008:      .Äänestys ja päätös:                                    Senaattori Sten rr o t h: Minä olen tänään en-
5009:                                                           nen istuntoa antanut eduskunnan valtuuskunnalle
5010:    Ken hyväksyy puhemiesneuvoston ehdotuks·en,            osaa muutamista sähkösanomista, jotka hallitus
5011:  äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Alkion eh-      oli katsonut velvollisuudekseen ilmoittaa edugkun-
5012:  dotus hyväksytty.                                        nalle, nimenomaau juuri valtuuskunna.lle, koska ne
5013:                                                           koskevat toimitettavaa .kuninkaa:nvaalia. Tämän
5014:                                                           minun ilmoitukseni jälk-een ta,pahtui va1tuuskun-
5015:                                                           nassa lyhyt keskustelu, joka antaa minulle aihetta
5016:                                                           luulla., että k-eskustelussa täällä redusikunnassa tul-
5017:                                                           laan koskettelemaan siksi arkaluontoisia ulkopo-
5018:                                                           liittisia asioita, että minä tältä kannalta katsoen, pi-
5019:                                                           täisin erittäin suotavana, että tämä istunto olisi
5020:                                                           salain-en. Kut€n arvoisa eduskunta tietää, niin
5021:                                                           tämmöis-et ulkopoliittiset asiat voivat olla hyvin
5022:                                                           arkaluontoisia ja epäilemättä eräs kysymys, ,loka
5023:                                                           tehtiin minuUe tässä valtuuskunnan kokouksessa,
5024:                                                           on nimenomaan siksi arka, että jos se otetaan täällä
5025:                                                           esille, niin siitä voi syntyä sellainen k€skustelu.
5026:      Istunto keskeytetään k :lo 1,4D i. p.                että sen julkisunteen saattam1nen heti voisi koitua
5027:                                                            maall-emm-e va,hin·goksi.
5028:                                                Kuninkaanva~li.                                                95
5029: 
5030: 
5031:   Ed. Rose n q v i s t: För min del ber ja.g att             Asiassa olisi mielestäni mendeltävä niin että
5032: få understöda presidiets förslag, att d-etta plenum       olisi haettava vastaesitys puhemiehen ehdotukselle
5033: måtte vara sluret. Vi kunna icke i detta nu veta,         äänestämällä ed. Juutilaic;en .ia ed. Estlanderin
5034: hvad allt här kommer att säga.s, och hvilken verkan       ·ehdotusten välil,lä.
5035: det möjligen kan hafva. Detta inn.ebär fö,r ingen
5036: del, a•tt hvad här yttra.s s;kulle håJllas doldt för        Menettely hyväksytään.
5037: Finla.nds folk. Detta folk kommer ju att, så snart
5038:                                                             Äänestys ja päätös:
5039: protokoUet är .iusteradt, få fullständig del af det-
5040: samma.                                                      1) Ken vaiStaesitykseksi puhemiehen ehdotusta
5041:                                                           vastaan hyväksyy ed. Estlanderin ehdotuksen,
5042:    Ed. Co 11 i a n d e r: Ja,g skulle för min del         äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on vastaesityk-
5043: helst motsätta mig behandlingen af frågan vid sek-        seksi hyväksytty ei. J uutilaisen ehdotus.
5044: ret plenum, men på g.rund a.f de s1käil, som anförts
5045: af S€nator Stenroth, och på grund däraf, att jag            Äänestyksessä annetaan 82: ,jaa"- ja 25 ,ei"-
5046: tärrkt förbehålla mig förmånm att eventuellt få           ääntä.
5047: interpellera regeringens medlemma.r, då det nu gäl-         Vastaesitykseksi on siis hyväksytty ed. Estlan-
5048: ler kandidatfrågan, beträffande denna frågas före-        derin ehdotus.
5049: gående skeden, anser .iag fö.r min del d.et nödvän-
5050: dig, att en sådan ihterpellation och dess behand·            P u h e m i e s: Nyt on lopullisesti äänestettävä
5051: ling sker vid -sekret plenum, hvadör jag röstar för       ed. Estlanderin ja puhemiesneuvoston ehdotuksen
5052: förslaget.                                                välillä .
5053:           •
5054:    Ed Estlander: Jämte det jag ber att få                   2) Ken hyväbyy puhemiesneuvoston ehdotuk-
5055: understöda talmannens förslag om att detta p.le-          sen, äänestää ,jaa"; jos ,ei'' voittaa, on ed. Est-
5056: num skulle hållas såsom sekret, ber jag för min del       landerin ehdotus hyväksytty.
5057: att få föreslå, att p;rotokollets publisering måtte få
5058: bero a,f presi,diets beslut, detta med hänsyn till          Äänestyksessä annetaan 3& ,jaa"- ja 72 ,ei"-
5059: hvad här nämndes om meddelanden, som röra utri-           ääntä.
5060: kespolitiska angelägenheter. Också af andra skäl
5061: synes det mi~r, att vi icke nu kun:na- besluta, att         Eduskunta on siis ed. Estlanderin ehdotuksen
5062: detta protokol'l skall offentliggöras genast då det       mukaisesti päättänyt, e:ttä a1sia käsitellään sulje-
5063: .iusterats.                                               tussa täysi-ist.unnossa .ia että pöytäkirjan julkaise-
5064:                                                           minen riippuu puhemiehistön päätöksestä.
5065:    Ed. Bäck: Jag ber att få understöda ta.lman-
5066: nens förslag med det tillägg ldgsm. Estlander               P u he m i e s:    Siirrytään itse asian käsitt-e-
5067: gjord-e.                                                  lyyn.
5068:                                                             Keskustelu:
5069:    Ed. R e 1 a n d e r: Sen lausunnon jälkeen, min-
5070: ·kä ulkoasiainministeri tässä asiassa antoi, minäkin         Senaattori P a a s i k i v i: Eduskunnassa, on
5071: kannatan puhemiesneuvoston ehdotusta.                     u&ea.mmissa ·lausunnoissa kosketeltu kysymystä
5072:                                                           hallitusmuodon 38 § :n laillisesti voima.ssaolemi-
5073:    Ed. N e v a n 1 i n n a: Pyydän myöskin saada          sesta. .ia on lausuttu, että tämä pykälä olisi jo aiko-
5074: kannattaa ed. Estla.nderin tekemää ehdotusta mitä         ja sitten kumoutunut, eikä sitä senvuoksi enää voi-
5075: tulee pöytäkirjan julkaisemiseen.                         taisi käyttää. Minä en ole tästä asiasta tä:hän asti
5076:    Kt:skustelu .iulisteta.an päätty-neeksi.               ajatusb:mi Eduskunnassa lausunut, sillä 38 §:n
5077:                                                           mukaan on e d u s k u n n a n asia toimittaa kunin-
5078:    Puhe m ies: Keskustelun ,kuluessa on vas-              kaan vaali, mutta kun keskustelussa on useammin
5079: toin puhemiehen ehdotusta ed. J U'ltilaioon e'hdot-       kuin yhden kerra,n ja viimeksi eilen viitattu
5080: tanllt, ett"å ac;ia käsiteltäisiin julkisessa täysi-iR-   erääseen kokoelmaan perustusla'keja, öonka minä
5081: tunnossa. Edclle-:>n on ed. Rstland.e!: yhtnnä~lä         parikymmentä vuotta sitten painosta toimitin ja
5082: muuten puhemiehen ehdotubeen ehdottanut että              josta tahdotaan vetää johtopäätös, että minäkin jo
5083: pöytäkirjan julbic;eminen tulisi riippuvaksi puhe-        silloin olin sitä mieltä että 3.8 § on kadottanut
5084: miehistön päätöksestä.                                    voimansa ja kumoutunut, niin pyydän senjohdosta
5085:                                                           saada muutamalla sanalla esittää, mitenkä tämä
5086:    Selonwko myönnetään oi'keaksi.                         asian laita lainopillisesti minun nähdäkseni on.
5087: 96                                      Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
5088: 
5089: 
5090:     Kesku.;;telussa on kahdella perust-eella tahdottu      oikeuksia1 oli ~loukattu, meitä oli sorrettu, ja toisek-
5091: panna kySieenalaiseksi puheenaolevan pykälän voi-          si sillä yleis€lJä perusteella, että jokaisella kansaJla
5092: massa oleminen. On .ensiksikin sanottu että edus-          on oikeus 'PYrkiä ja päästä valtiolEsesti itsenäi-
5093: kunnan viime joulukuun 6 päivänä tekemän pää-              seen elämään. Mutta joulukuun 6 päivän päätös ei
5094: töksen mukaan Suomen valtiosääntö on muut-ettu             tarkoittanut eikä voinut tarkoittaa sitä, että myös
5095: tabavaltaiseksi ja tämän vuoksi ei määräys, joka           Suomen valtiomuoto, Suomen oma sisäinen kollsli·
5096: ko:;;kee kuninkaanvaalia, voisi -enää oHa voimassa.        tutsiooni olisi kumottu, Rillä sitä ei voida kumota
5097: Toiseksi on lausuttu, että joskin, 1772 vuoden halli-      muuta kuin siinä järjestyksessä kuin se itse mää-
5098: tusmuoto ·o'lisi edelleen voimassa, niin sm 38 § on        raa. Perustuslain muuttamisen jär.i·estystä kos-
5099: jo såihenr aikaan, kun mona.rkinen hallitusmuoto           kevat määräykset eivät ole voimassa ,valta-
5100: oli epäilemättömästi voimassa,-ka.tsottiin kumoutu-         kunnansäännön" muuttamisesta, mikä[i samalla
5101: neeksi ja voimansa menettäne-eksi -eikä sitä sen-           myös perustuslain muutos €i ole ·kysymyk-
5102: vuoksi enää voi käyttää. Asiaa katsellaan siis kah-        sessä.       Mutta mitä tulee itse valtiosääntöön.
5103: delta aivan eri pohjalta.                                   jOhonka kuuluu 1772 vuoden hallitusmuoto yn-
5104:     :Mitä tule-e niihin periaa1tteisiin ja säännöksiin,     nä muutamat muut lait, niin sitä ei voida 'kumo-
5105: joika olivat tähän ·kuuluvista kysymyksistä voi-           ta muuta kuin siinä järjestyksessä kuin se itse ja
5106: massa siihen aikaan, kun Suomi oli Venäjän yh-              siis va:ltio·päiväjär.i€stys säätää. Mitään sellaista
5107: te;yd-essä, niin on niihin nrähd,en -erot-ettava kak<si    menettelyä ei ole noudatettu, asiaa ei ole käsitelt~­
5108: ryhmää. Toin-en on meidän valtiosääntömme, kons-           eduskunnas.sa siinä .iärj€styksessä kuin valtiopäi-
5109: titutsionimme, jonka :pääasiallisesti muodostaa             v!!_järjestys säätää ja sen vuoksi ei mitään perustus-
5110:  1772 vuoden hallitusmuoto ja 1789 vuoden yhdis-            lainmuutosta ole voinut tulla toimeen. ~inoa pe-
5111:  tys- .iru vaJkuuskirja: ynnä eräät muut säännöks-et.       rust€, joka on tath.dottu esiintuoda sen puolesta, että
5112:  Toisena ryhmänä o'livat ne periaatteet ja oikeus-          joulu:kuun 6 päivän päätös muutti myös Suomen
5113:  säännökset, jotka, johtuivat Suomen suhteesta Ve-          konstutitioonin ·siinä kohden, mikäli sre koski ..mo-
5114:  näjään ja jotka muodostivat erityisen, konstitut-          narkista periaatetta, on s'e, että j1oulukuun 6 päi-
5115:  sioonista, valtiosäännöstä eriWiän oleva,n ryhmän          vän päätös, vaikkei se tarpa,htunut laillisessa järjes-
5116:  säännöksiä, jotka tosin eivät ole mihinkään yhtei-         tyksessä, o:li kuitenkin s.ellainm v a 1 t i o t e k o,
5117:  seen lakiin koottuja, vaikka tällaisesta kodifioimi-       joka jo itsessään :muutti monarkios€n valtiomuodon
5118:  sestakin oli puhe. Vasta viime vuonna •perustuslaki-       tasavaltaisreksi. Mitä tämä tietäisi? Se tietäisi,
5119:  komitea ryhtyi tä:hän kodifioimistyöhön, valmista-         että eduskunta: myös meidä,n omiin 1Jerustuslakei-
5120: maan erityisen ,valtakunnansäännön" niinkuin                himme nähden ja niitä va.staan pani toimeen to-
5121: sitä kutsutaan, ja 'siitä erillään olevan valtiosään-       d€1lisen v a 11 a n k a a p p a u k s .e n. Sillä mitään
5122:  nön eli konstitutioonin. Samanlainen oli asian-            muutahan ei ol e, että laittoma•ss'a järjestyksessä
5123:                                                                                1
5124: 
5125: 
5126:  laita' Ruotsin ja Norjan vä:lillä. Ruotsilla oli oma       kumotaan perustuslaki; se olisi t~od€llinen
5127:  konstitut:ooninsa sam'oin kuin Norjalla, mutta li-         v a :1 1 a n k a: a 11 p a u s, s t a t ,s k u p p, s t a t s-
5128:  säksi oli yhteinen valtakunnansääntö olemassa,             s t r e c k. Ja s:iihen perustuisi monarkisen halli-
5129:  j·oka sisälsi ne määräykset, jotka koskivat Ruotsin        tusmuodon muuttaminen Suomessa. Mutta tätä
5130:  ja N or.ian välistä oikeussuhdetta. Mai·nita sopii          minä .ia muut., jotka olemme sama:lla kannalla,
5131:  myös, €ttä Saksan· keisa.rikunnassa on kullakin eri-        emme millään tavaiHa voi myöntää. l\fe 'emme
5132:  tyisellä valtiolla oma valtiosääntC\nsä ja Saks'ln         ,saata myöntää eduskunnalle sitä oikeutta ja sitä
5133:   valtaikunnaiHa ylein€n valtakunnansääntö, .ioka si-        valtaa, €ttä se, y:ksimi€lis·estikään sivuuttamaila
5134:  sältää määräybiä koko valtakuntaa koskevista                niitä muotoja ja määräyksiä, jotka p€rustusla.issa
5135:  kysymyksistä. 6 päivänä tammikuuta viime vuon-              sääfletään. voisi tehdä tällaisia muutoksia, mei,dän
5136:   na 'eduskunta katkaisi ,valtakunnan:säännö.n", kat-        valtiosääntöömme. Sitä ovkeutta eduskunnalla ei
5137:  kaisi siteet, jotka yhdistivät Suom€n Venäjään -            ol€. Minä en puhu tässä hallituksen jäs€n-enä vaan
5138:   tahdon lyhyesti kutsua näitä Suomea ja Venäjää             Suomen :[ransalaistma, valitsija-na ja, äänestäjänä.
5139:   yhdistäviä! määräyksiä ,,va1lta•kunnansäännöksi",          Kun edusrta.iat valitaan, niin ne valitaan sillä edel-
5140:   vaikka ei ollut olema.ssa erityistä lakia, vaan kun-       lytyksellä, että niiden täytyy perustuslakeja nou-
5141:   lui tähän määräyksiä, jotka osittain ~olivat tulkin-       datta,a, .ia perustuslakia muuttaa siinä järjestyk-
5142:   nan varassa ja· johtuivat 1809 vuod€n tapausten            sessä kuin vaWopäiväjär.iestys säätää. Jos €mme
5143:   loogillisena .iohto11äätöks€Uä - tämä ,rvaHa.kun-          t.ästä pidä kiinni, niin joudumme vaaralliselle
5144:   nansääntö" putosi lJOis. Eduskunta katsoi tähän            tielle. Vaikka tämäkin edus:kunta olisi yksimieli-
5145:   olevansa oik€utettu ja o'li siihen ·oikeutettu ,ensik-     nl{'n, niin s·e €i voi säätää pernstuslmkia muuta kuin
5146:   sikin ·sen johdosta., ett,ä Venäjän puo 1elta tätä sa-     siinä järjestyksessä kuin valtiopäiväjärjestys sa-
5147:   maa valtaku·nnansääntöä ja mei.lle siinä taattuja          noo. Ja 'Siitähän täällä eduskunnan vähemmistön
5148:                                                Kuninkaanvaali.                                              97
5149: 
5150: 
5151:  puolelta on pidetty 1kiinni, kun 1 /a vähemmistöllä räyksiä ja saadakSemm€ ne sopimaan siih€n to$i-
5152: tai vähän suuremmalla on ,gellaiset tärkeät kysy- asialliseen tilaan, johon Suomi oli Venäjän yhtey-
5153:  mykset kuin kysymys uud-esta hal!itusmuodosta, dessä joutunut. Mutta merkillistä on, että nyt vie-
5154:  saatettu raukeamaan. Se on laillista, vähemmis- lä erityisesti tahdotaan takertua kiinni niihin muu-
5155:  ltöllä on ollut l&illisesti siih-en oikeus. Sitä vastaan tamiin suhteellisesti vähäpätöisiin yksityiskohtia
5156: -<ei voi laillisesti mitään sanoa,. Mutta meidän täy- koskeviin tulkintoihin, nyt kun tosiaan Suomi on
5157:  tyy pitää kiinni siitä, että. muissakin tapauksissa tullut itsenäiseksi ja tosiasiallis-esti 1772 vuo-
5158:  perustuslait ja valtiosääntö muutetaan ainoastaan den hallitusmuoto vapaammin sovd'tuu tosiasial-
5159:  sellaisessa .iär.iestyffisessä kuin perustuslait itse 'lis,een olotilaan. Mutta ihmeellistä sittenkin on,
5160:  säätävät. S.envuoksi .en saata myöntää oikeaksi dtä laintulkitsijaiu sanontatapa, nähtävästi asian
5161:  edellämainittua väitettä. Minun täytyy sanoa, että 3isällisen luonnon johd.osta, ei sittenkään sanotta-
5162:   kun tark-emmin rupesin ajattelemaan tuota väi- vasti sisällä sellaisia väitteitä, joita nyt täytyisi
5163:   tettä, että Suomen eduskunta 6 päivänä joulukuuta korjata~. Enn-en kaikkea se tulkinta, josta nyt on
5164:   olisi, ei ainoastaan katkaissut valtakunna,n sään- kysymys: nimittäin että ne 1772 vuod-etU hallitus-
5165:   nön poikki, vaan myös·kin tehnyt vallankumouk- :muodon ja muiden perustuslakien säännökset,
5166:   sen, va.ltiokaappauksen meidän vanhoja ~rustus­ jotka eivät soveituneet Venäjän ja Suomen välisen
5167:   lakia,mme vwstaan, niin se ajatus oli minusta kovin , valtakunnansäännön" määräyksiin, siirtyivät
5168:   outo, en ollenkaa,n saattanut ·sitä. käsittää. Ja syrjään niin kauaksi kuin Venäjän yhteydessä ol-
5169:   minkä enemmän olen tätä a,siaa .iuriidiselt.a kan- tiin, niitä ei voitu s o v e 1 ta a, ne €ivät olleet
5170:   nalta harkinnut. sen mahdottomammalta mielestä- ,tillämpliga", tätä tul•kinrt.aa vastaan ei voida nyt-
5171:   ni kiinnipysyminen tuossa väitteessä tuntuu. Mi- bän tehdä oikeutettuja, muistutuksia. Tämä tul-
5172:   nun nähdäkseni ei siis ole epäilystä siitä, että Suo- kinta on ollut aivan yleinen, se esiintyi myöskin
5173:   messa nykyänsä on voimassa 1772 vuoden haJli- virallisissa asiapaper-eissa, niinkuin 1863 vuoden
5174:   tu,gmuoto ja siis monarkinen valtiosääntö.                valtiopäiväin avauspuheessa. Puheenaolevat 1772
5175:       Pyydän sitten saada katsoa, mitenkä muuten on vuoden hallitusmuodon säännökset eivät kumoutu-
5176:   38 § :n voimassaolon la.ita. On tahdottu väittää, neet, koska meidän vanha konstitutiSioonimme
5177:   että Jaintulkitsijat .ia perustuslaö.n .iulkaisijat, joi- vahvistettiin olemaan voimassa ilman mitään ra-
5178:    den joukkoon minäkin olen j•outunut, (vaikka mi- .ioituksia, mutta. eräitä säännöksiä siinä ei voitu
5179:    nun .iulkaisuni ei ole muuta kuin lyhyt yhteenveto s o v e 1 ta a niin kauan kuin yhteys Venäjän
5180:    .Mechelin-vainajan julkaisuista), ovat jo Venäjän kanssa kesti, vaan niiden säännösten täytyi väistyä
5181:    aikana katsoneet 38 § :n säännöksen kadottaneen valtakunnan säännön tieltä, mutta sinä hetkenä,
5182:                                           1
5183: 
5184: 
5185:    voimansru si.Uoinkuin Suomi yhdistettiin Venäjän kuin tämä este on poistunut, sinä hetk€nä näiden
5186:    valtakuntaan, .ia ettei sanottua kuollutta pykälää säännösten soveltaminen jälleen alkaa.
5187:    nyt enää, 110 vuoden kuluttua voi ruveta henkiin           Luullaa111 kenties, että tämä tulkinta on keksitty
5188:    herättämään. Jokainen, joka on vähänkin ollut .ia tarpeen vain 38 § :ää varten. Ei, vaan saman-
5189:    tekemisissä meidän vanhojen perustuslakiemme lainen tul·kinta on vä:lttämätön eräitä muitakin
5190:    tulkitsemisen ka·nssa Venäjän aikana, tietää, mitä ky,gymyksiä varten, joissa asianlaita on samanlai-
5191:     va.ikeulksia siinä monessa tapauksessa oli, sillä n€n. Pyydän saada kosketella muuta.mia, jotka
5192:    1772 vuoden hallitusmuoto on laadittu ja vahvis- tulivat mieleeni, kun tätä asiaa ajattelin. Ensimäi-
5193:    tettu a.J·ku!llnsa itsenäistä valtakuntaa vaorten. Kun nen on 38 §. Periaatteena Venäjän aikana, joka
5194:    Suomi yhdistettiin Venäjäm, valtakuntaan, niin periaate johtui 1809 vuoden tapauksista, oli se,
5195:     Keisari Aleksanteri I vahvisti Suomen va1tiosään- ·että Venäjälle kuului se oikeus, €ttä Venäjän kei-
5196:     nön kokonaisuudessaan voimassa olemaan.. Missä sari oli .myös sama.Ila Suomen hallitsija, Suomen
5197:     kuitenkin va1tiosäännön määräykset tulivat risti- monarkki. Se periaate ei kuulunut meidän perus-
5198:     riitaan ,valtakunnansäännön" kanssa, niidm mää- tuslakiimme, meidän koMtitutsiooniimme, vaan se
5199:     räysten kanssa;, jotka johtuivat Suomen yhdistyk- kuului Suomen ja Venäjän väliseen ,,valtakunnan-
5200:     sestä Venäjän kanssa, niitä 1772 vuoden mää- sääntöön". Tämä periaate putosi pois, sitte kun
5201:     räyksiä €i voitu ,g o v e 11 u t ta. a, mitä sanonta- 1 eduskunta katkaisi yhdyssiteen Venäjän ja Suo-
5202:     tapaa ylipäänsä karkki laintulkitsi.i111t käyttävät. men välillä, ja V-en!äjän oikeus pitää monarkkinsa
5203:     1772 vuoden ynnä muiden vanhojen perustuslakien Suomen hallitsijana hävisi, ja silloin Suomen pe-
5204:     tulkitsemisessa Venäjän aikana oli vaikeuksia ja rustuslakien, Suomen va:ltiosäännön vanhat mää-
5205:     ~n myönnettävä, että täytyi eräissä tapauksissa räykset tulivat jälleen sovellutettaviksi. Olisi
5206:     käyttää vähän niin sanoakseni väkinäistä tulkit- ~mnuten'kin luonnollista-. vaikkei mitään määräyk-
5207:     semista. selittäessä.mme itsenäistä valtakuntaa ' siä siitä olisikaan; että kun Venäjän oikeus pitää
5208:     varten säädetyn 177'2 vuoden hallitusmuodon mää- 1 mona.rkkinsa Sn<>men valtaistuimella. putoaa pois,
5209:                                                                                                           13
5210: 98                                            Keskiviiliko'na 9 'p. lökakuuta.
5211: 
5212: 
5213: sftloin S'uoniim niofiårkkin~n hailitusmuoto vaatii, :k~r.iiu~ .1 § :n, mukaan _voidaan nim,ittii.ä S'upl$n
5214: ettlt kå.nS'an'~:Usk1nitii. hankkii itsell€-ett uliden mo- v1rko1hm amoastaan Suomen kansalaisia. K:C>ko
5215: nårkin, jota vaiti:9såäi1tö .iä muut la.it .ia asetu:k8et . V-e'näj~~ aik~n'a on k~1itenkin otlut yleisesti tup.-
5216: edelfyttä\t'ät. - Mutta on muitakin samanlaisia · nustettua, että ·kenrawbkuvernööriksi voitiin nimit-
5217: tapatrlisia, joita vastaan en luule kenenkään voi- i tää V-Pnä.iän mies. Siis senaatin puheenjohtaja.n:a.
5218: vll.n tehdä väitteitä. Siitä suhteesta, .iossa Suomi j - kenraalikuvernöö.ri oli sa;malla, senaatin. pu-
5219: oli Venäjään, johtui, että Suo'mella ei ollut mitli:än heenjo,htaja - voi olla venäläinen ja niin .olikin
5220: ~:~aa, ulkopoilitii!kk.11;a. Suomen ulk?asiat olivat melkein koko V.euäjän aikana asian laita. Nyt, on
5221: yhteiset Venäjlin kanssa, Suomella e1 ollut ulko- tämä poikkeus lJudonnut pois ja hallitusmuodon
5222: asioita varten mitään viranomaisia, ei ollut ulko- 10 § :n määräys, että vieraita, ulkomaan miehiä
5223: asiain ministeriä, ei ollut lähetystöjä eikä konsu- älköön käytettäkö val.takmman viroissa .ia Yhdis-
5224: 18.'atteja. Venäjän hallitus hoiti ja johti .näitä tys ja Vakuus<kirjan 1 § :n säännös, että syntype-
5225: asioita myös Suomen puolesta. 1772 vuoden ha.~i­ räisiä Suomen miehiä on asetettava Suomen vir-
5226: tusniuoto sisältää ·kuitenkin määJräyksiä myöskm koihin, on jalleen astunut täyteen voimaansa ol-
5227: ulkopolitiikasta, sillä 1772 vuoden haiJlitusmuoto tuansa 110 vuotta ·tässä suhteessa soveltumattomia.
5228: 10n laadittu itsenäistä valtakuntaa varten. Halli- (Ed. Hahl: KuniiJikaaksi olisi siis pantava Suomen
5229: tusmuodon 21 § sisältää määräyksiä valtakunnan mies!) - Se on Hri asia, mutta .ios herra Ha.hlilla
5230: kansliasta; .io.ka oli neljäs valtakunnan kollegio ja on joku solJiva suomalainen, niin ehkä otetaan har-
5231:  johonka kuuluvat muun muassa ,liitot vieraitten kittava:ksi.- Luulen muuten, että jos tarkemmin
5232: ~altain kanssa sekä rauhan :päätökset vihollisten näitä asioita harkitsisi, niin löytäi"i vielä muita
5233: kanssa, lähettiläin oikea lähettämim.m". Niinkuin samanlaisia analogisia ta'J)auksia.                           Ulkomaan
5234: tunnettu. 1772 vuoden hallitusmuodossa olevat oikeudesta niitä löytäisi m;vös, mutta veisi .liian
5235:  kollegioita koskevat periaatteet kohdistuvat >E:ri.- pitkäMe r:vhtyä niistä trussä sen tarkemmin puhu-
5236: näisten vuoden 1809 Porvoon vaJtiopäivien myötä- mfwn.
5237: vaikutuksella annettu.i·en määräysten nojalla se-                       Minun 1nielestäni siis ei ole siitä elJäilystä, että
5238: naatin ta1ousosa.stoon, sillä se tehtävä mikä oli 38 § on laillisesti voimassa .ia että sitä laillisesti
5239: valtiosäännön mu:ka&n kollegiolla, on pääasialli- nyt voidaan käyttää. Mikäli tiedän, ollaan asian-
5240:  sesti senaatin talousosastolla. Kun nyt Suomen yh- tuntevissa 'Piireissä tätä mieltä jotenkin yleisestL
5241:  teys Venäjän ,kanssa on katkennut, ovat ulkoasiat Tiedän 'kyllä, että presidentti .Ståhlberg on toista
5242:  joutuneet Suomen omaan hoitoon ja meid~n va!l- mieltä, mutta - kaikel'la kunnioituiksella 'Presi-
5243:  han hallitusmuotomme periaatteet, samom kmn dentti Ståhlbergia kohtaan- täytyy huomauttaa.
5244:  koUegiojru koskevat periaatteet yleensä ovat nyt että hän ·ei ole valtio-oikeudellisissa kysymyksissä
5245:  päässeet voimaansa, ja senaatti, maan hallitus, on auktoriteetti. Meidän suurin auktoriteettimme
5246:  tälläkin alalla ruvennut harjoittamaan sitä val- tällä alalla on lJrofess.ori He.rma111son; hän on tätä
5247:  taa, mikä siltä Venäjä,n yhteyden aikana. on 'PUUt- asiaa erityisesti haHituksen 1Jyynnöstä tutkinut ja
5248:  tunut. Ja hyvästi voi sanoa, että Hallitusmuodon antanut siitä laajan lausunnon, jossa hän tämän
5249:  21 § :n näitä asioita koskevat veriaatteet ovat astu- asian monipuolis,esti se1ittää. Valtio-oikeuden nv-
5250:  neet vaikutukseensa, vaikka ne ovat ko1ko sen ajan, kyimm professori me~dän ylioiJistossamme, profe~­
5251:  minkä me olemme Venä:jän 'kanssa yhteydessä, eli sori Erich, on minun tietääkseni myöskin samaa
5252:  110 vuotta, ol,leet soveltumattomia. Se on minun midtä. Parhaimmat auktorit€etit, ios niitä. tah-
5253:  nähdäkseni a,naloginen tapaus kuin se josta ·edellä. dotaan kuulla, ovat siis tällä kannalla. Mainitsen
5254:  38 §:ään nähden puhuin. Ja onpa vielä .muitakin tämän s€n vudksi, että minä en ole mikään aukto-
5255:  samaritapaisia kysymyksiä. V aitio-oikeudellisten riteetti juridisissa asiois-sa. Siitä on .io hyvin
5256:  periaatteiden mukaan on Suomen alueella. ainoas- kauan, kuin minä olen .iuridiikassa, lainopissa
5257:  tåan suomalainen valtiovalta mahdollinen, mutta työskennell;vt.
5258:  me tiedämme etta niin kauan •kun me olimme Ve-
5259:  näjän kan8sa' yhteydessä, toi tämä yhteys muka-                        Ed Nevanlinna: Eduskunta on viime val-
5260:  nansa eritiliisiä :raj,oituksia, tässä suhteessa. Venä-             tiopaivillä. tämän vuoden elokuun 9 päivänä päät-
5261:   jällä o'li oikeus pitää täällä linnoituksia, sotilas.~ tänyt pyytää hallitusta ryhtymään niihlll: toimen-
5262:  i~'ttoksia y. m. s. Nyt ovat nä.lnä rajoitri):set pit~isiin, jotka ovat tarpeen, jotta edusk:unta voisi
5263:  pbi~-tul:i~et 'jaJi3'lli~s~uodol). .vit-Q.'hat )>eria~~t täyttaii. .edus-kunnalle 'ha:llilhsln'uod·on. 38 .§ :n .      no-
5264:  ·siitä että. Våln Snotnen valtiOvalta. on SttoJD.ell jäilla . ki:inlnvan 'Velvo1Hsuriden . :hlahdotlisimm~n
5265:  ålUe~fla ;JmtH!Ls~a. .:p{tits~t täyt~en . vatlditnk- :PMn-:ioffu11tati.Jnluihkaå.n '\raåli. :Seu, ·m.u·kaau Wui1I
5266:  s€eh'~a. ~ TtlU Vi~lä ul:iefooni yksi ~llaus ..• Ralli- h~'mt~s. :n;y:t ." ~~tir~~yssä ·tt~ije~~~~ä ,?,~. iliiö~fut-
5267:  tu ~l:ll riOdofi 1 () § :n.· riiillta.a'n ja Yhdisf;~rs .ia Vakims- nut, on hallitus .nyH.emnun suor1tta.nut sen te'h-
5268:                                                                                                                                 99
5269: 
5270: 
5271: tätän, j<hikä eduskunta mainitulla pä,iitöksellä qh                maamme tod.el'liset elinkysymykset ovat saaneet
5272: hallituks-elle antanut. Näin o1len ja sitten kun                   jäädä kokonaan syrjään.
5273: yritys uud.e·n hll.Iiitusmuodon a,i:ka.ansaamiseksi ~n­                Ainoana lohdutuksena kansanvaltaisesti ajat-
5274: nem kuningaSISu vu:h .viLli tseiriista valtakun·nalle ·op          ielevine henkilöille tässä maassa on se, että koko
5275: rauennut, ·oh eduskun.rian ·asiana viipymättä täyt-                tämä 'touhu on •tulokseton, että tällä edus:knnna.lla
5276: tää :\mheenalainen V'elvojlisuus, ja on minulla                    ·ei ole o i k e u t t a pääittää niissä asioissa, joita se
5277: niinhmodoin kunnia ·ehdottaa, ·että eduskunta                      ottaa ratkaista.vaksi ja että s-en s.aavutukset voi-
5278: päättäisi :tänä iltana pidettävi:j,ssä :täysi-istunnossa           daan ·ensimmäisessä sopivassa. tilaisuudessa panna
5279:  toimittaa -kuningassuvuri vaa.li.                                 rHtaan ja varmasti tullaankin niin menettele-
5280:                                                                    määm, sikäili kuin tämä ~eduskunta on vastoin kan-
5281:                                                                    san enemmistön toivomuksia. työskennellyt.
5282:     Ed. Paasi vuori: Kun eduskunnalla nyt il-                          Tällä ·eduskunnalla nimittäin ei ole lailli"Sta pä-
5283: meisesti aijota~p. teettää . päätös, joka tulee ole-                tevyyttä Suomen ·ka:nsa·n nimessä tehdä päätöstä.
5284: maan turmiollistmpia niiden lukuisten turmiollis-                  Ensiksikään ei tämä eduskunta •ol·e täysilukuiuen.
5285: ten joukossa, joita tä:mä jäänhös·edus•kunta lyhye-                 Valtiopäiväjärje&tyksen mukaan ·täytyy eduskun-
5286: nä toiminta-aikana jo on ennättänyt tehdä, en voi                   nassa olla 200 jäsentä. Tässä eduskunnan jäännök-
5287: olla omasta puolestani esille tuoiJll!atta ajatustani               ses.sä ei ole enempää kuin puolet tä.stä määrästä.
5288: tämän S'uunnitellun ash:~le·e·n johdosta ja samalla                 PorvariHisten .taholla ved01taan ta vaUisesti sii-
5289: ·esittää millä silmillä varsinaism kansan keskuu-                   hen, ·että on nii:de·n ·oma asia. jotka ovat tehneet
5290: dessa tätä eduskuntaa ja sen toimintaa yleensä                      itsensä mahdottomiksi, jos ·ovatkin pakoitetut. py~
5291: katsotaan ja mitä erikoisesti nyt suunniteltavana                   symään pois·sa. Tämä todistelu riippuu kuiten-
5292: olevaan toimenpiteeseen tulee.                                      kin kokonaan ilmassa. Eduskuntaan nähden ei ni-
5293:      Silloin kun tämä jäännöseduskunta keväällä                     mittäin edustajilla ole oikeuksia vaan valitsijoilla.
5294: suuresta supistuksesrta hu·olimatta .ia vastoin tyii-               Jos ne 400,000 sosialidemokraattista valitsijaa,
5295: väestön taholta esitettyä vaatimusta näytti aiko-                   jotka. tätä nykyä ovat vailla edustajaa iässä edus-
5296:  van ryhtyä leikkimään kansaa edustavaa parla-                      kunnassa, eivät ol•e tehneet itseänsä mahdotto-
5297:  menttia, mukaannuttiin tähän ajatuks·een aluksi                    miksi Suomen kansalaisina, jos ne sen olisivat
5298:  työväenluokankin keskuudessa, kuitenk:n sillä pi-                  tehneet, olisit.t.e te. herrat ne murha.nneet .tai heit-
5299:  dättäytymisellä ettei tätä -olotilaa sai·si ja.tkua                täneet vankiloihi·n kid utettaviksi, niin:k uin olette
5300:  kauemmin kuin olosuhteet välttämä.ttömästi vaa-                    kaikille sisälliseen sotaan <osaaottaneille tehneet.
5301:  tivat. Nimenomaan ajateltiin tällöin, että saat-                   Nämä 400,000 valitsijaa tulevat teille aina heit-
5302:  taa olla tarpeellista järjestää maa·n raha-asiat ja                tämään syytöksen vas;ten kasvoja, ·että te olette
5303: ·elintarv.ekysymys niin nopeasti, e:ttei uusi.en vaa-               heidän ·oikeutensa anastaneet, •ettekä te tule tei-
5304:  lien kautta täydennettyä edus:kuntaa siinä ajassa                  dän. puuhillenne mitään tunnustusta saamaan,
5305:  >ennät.ettäisi saada kooll-e. Pian kuitenkin käv~ sel-             Edellisen lisäksi on tämän eduskunnan viaksi luet"
5306:  ville tämän luokkaedu·skunnan ail\eet ja mihin                     tava se, että tää,lJä olevien edustajain suostumuk-
5307:  kaikk,een sitä suunniteltiin käyt.ettäväksi. Se on                 sella ja k:an.natu·ksella lain vastais·esti on tämä
5308:  liiankin usein jul·kilausuttu sekä 'täällä eduskun-                eduskunta saat•ettu näi-n kutistuneeseen muotoon.
5309:  nassa että porvarillisissa sanomalehdissä. Tar-                    On olema·ssa joukko sosiaJi.d.emokraattisia edus-
5310:   koituksena on ollut ei -enempää eikä vähempää                     tajia, jotka sisälliseen sotaan ovat ainakin yhtä
5311:   kuin järjestellä tämän maan asioita vapaasti niin                 viattoma.t .kuin täällä salissa istuva:t porvarilliset
5312:   kauvan ·kuin ·siihen -on tilaisuutta, eli rtoisin sa-             ·edustajat, ja jotka siitä huolimatta ovat kuritus-
5313:   noen niin kauvan kuin työväestön ääni voi-daan pi-                huoneeseen sijoitetut ja siten estetyt edustajavel-
5314:   dättää kuulumasta ja jakseiaan se pitää poissa                    vollisuuksiaan täyttämisestä, ja tämä räikeä lain-
5315:   n'euvospöytien äärestä. Tällä aikaa aiotaan kii-                  rikos on t.ehty ilmei3•esti siinä tarkoituksessa, että
5316:   rehtiä juurruttamaan taantumusta maassamme                        teidän ·epäkansanvaltaiset pyrkimyksenne tulisi-
5317:   siksi lujasti, että se kestäisi pitkän ajan ennen-                vat onnistum.aa.n. Kun te ette kuningashommis-
5318:   kuin kansanvallan aatteet pääsisivät täällä oikeuk-                sanne ole varmoja, huolimatta puolikaseduskttn-
5319:   siinsa.                                                            nast'anne, annoitte f.e vi~lä ratkaisun edellisP:Jiä
5320:     Ja.   tätä suunnitelmaa ei ole ainoastaan j~H}~­                 päivänp. vangita tä·une vahi.Iijl;ossa saapune~ par~
5321:   ljtpsuttu, .ya.a-n. sit~ 011. myöskin tO~fUte~.tu S~kii,fi         sosiandemok;raattista ed.ruitajaa, jotta he eivät pli,si
5322:   kuin :r:r:ie1däq JUn'k:kerrm,me ovat s1tii Jilik;sanoot.          ~s!~ma.·ssä , 'teitä .v.elj~lli.se~sä. S?VP,~.sa .asioi.fttnrie
5323:   {~jä~~_}all!n't!lxp~styöhö~ jll:. tai~t~~lilln. ~a~~i:l1J.       JärJI;l~tä.~~~··   tT!i saJ;Uass~ tark.oltl.f~S~~a oEle~_te
5324:  e-w~m~p;sj!>~ v~s~auc. f.~LJ_Ituskm.~Jkt?k:Y~t'J~;ytk'81e!lt.~~   .j~tti.in~t täy.ti~Ipä~t~ ~~~·ä eåus~11n~a v~r           _M~~r
5325:  on unrattu snna maann                 alK 1 voima , e ta          JJJ.la nnden edustaJain Jä.l:koon, JOtka ovat uolleet
5326: 100                                    Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
5327: 
5328: 
5329: tai jotka ovat teloitetut, vaikka samaan aikaan osattomaksi. Semmoinen parlamenttarismi ei me-
5330: olette kyllä pitäneet tarkkaa huolta siitä, ettei ke- nesty, ja jos nykyistä olotilaa vielä vähän aikaa
5331: nenkään porvarillis-en sija jäisi päiväksikään täyt- · jatkuu, on tässä maassa kenenkään työmiehen.
5332: tämä;ttä. Nämä jatkuvat laittomuudet aiheutta- mahdoton ruveta selittämään joukoille parlament-
5333: vat, että eduskunta nykyisessä 'kokoonpanossa-an tarismin etuja. Häntä ei uskota, hänet huudet-
5334: on laiton eikä sillä ole •oikeutta kansan puolesta taisiin aJas. Vastustan mitä jyrkimmin kurrin-.
5335: tehdä päätöksiä. Tämä eduskunta sitäpaitsi asi- kaan vaalia, koska se tietäisi valtiokaappauksen
5336: allisesti on senlaatuinen, ettei se edusta kansaa. tielle käymistä, tässä laittomassa eduskunnassa.
5337: Itse asiassa se on samallainen, kuin sisällisen so- Samalla ilmoitan, etten katso arvolleni sopivaksi
5338: dan aikainen pääneuvosto. Se on muodollisesti ottaa csaa kysymyksessä olevaan val.tiolliseen il-
5339: yhtä vieras meidän valtiopäiväjärjestyks.ellemme veilyyn.
5340: ja asiallisesti yhtä suuressa määrässä luokkaedus-        Se kiero selitys, jonka senaattori Paasikivi äs-
5341: kunta kuin viimebimainittu. Tällä vajanaisella kettäin antoi, s·e ei yhtään tasavalta-laisia kääntä-
5342: eduskunnalla te herrat orkeistolaiset kuitenkin nyt siihen mielipiteeseen, että se 110 vuotta kuol-
5343: ai•otte toteuttaa tämän ajatuksen, jolla ei ole leena ollut valtiomuodon pykälä nyt olisi ylös-
5344: kannll!tusta ·tämän ka·nsan valitsijain enemmistön noussut ilman, että olisi tarvinnut antaa uutta esi-
5345:  keskuudessa. Te aiotte vielä käyttää siinä uutta tystä edus·kunnaMe ja se käsitellä täällä valtio-
5346: laittomuutta hyväksenne, selittää laiksi erään py- päiväjärjestyksessä säädetyllä tavalla. En minä
5347: kälän, jonka kaikki tässä maassa jo sadan vuo- ainakaan puolestani siihen tulkintaan yhdy,
5348: d·en aikana ovat selittäneet merkityksensä menet- minkä senaattori Paasikivi täällä äskettäin antoi.
5349: täneeksi. Tämä teko olisi lailliseltakin eduskun- Senaattori Paasikivelle olisi ollut paljon rehe1li-
5350: nalta j u 1 k e a v a 11 a n k a a p p a u s, ja tältä sempää, jos hän olisi sanonut: hyvät herra:t, me
5351: eduskunnalta tehtynä se on sitä kaksin k e r- teemme tässä nyt valtiokaappauksen, kun meillä
5352: t a i s e s s a m ä ä r ä s s ä, jopa siihen määrin, on siihen nyt tilaisuus.
5353: että arvattavasti ei mikään ulkomaalainen pri·nssi
5354: tämmöisillä edellytyksillä halua persoonaansa tä-         Ed. N i u k k a n en: Minä yhä vielä senaa.t-
5355: män maan puolueriitojen ristituleen pistää. tori Paasikivenkin selityksen jälkeen uskallan
5356: Muuta ulospääsyä nykyisestä sekavasta tilan- väittää, että v. 1772 hallitusmuodon 38 §, jonka
5357: teesta ·ei ole, kuin uusien vaaEen toimittaminen. nojalla aijotaan kuninkaanvaaliin käydä, on pi-
5358: Siihen olisi pitänyt käydä jo aikaa sitten, mutta detty yleensä kuolleena ja että itse herra senaat-
5359: toivottavasti se ei ole vielä;kään liian myöhäistä. t<>ri J. K. Paasikivikin on ollut sille hautaa siu-
5360: Tapau·kset tosin vyöryvät myrskyn nopeudella ja naamassa. Minulla on tässä herra senaattorin kir-
5361: romahduksia sattuu sielläkin, missä niitä vähim- joittama kirja ja siinä sen johtolauseessa sivulla
5362: min odotetaan. Senvuoksi on syytä kiirehtiä, ettei 11 herra se.naattori itse sanoo muun muassa näin:
5363:  meillä taas kerran tultaisi liian myöhään. Jos mei- ,Jotta kokoelmaa olisi helpompi käyttää, ovat ne
5364: dän maamme vielä kerran sattuisi joutumaan kan- kohda.t, j o t k a e i v a t en a a o 1 e vo i-
5365: sainvälisten melsk.eid<en piiriin, ei siHä olisi mi- v o i massa, merkityt pienemmällä painoksella."
5366: tään arvovaltaa nauttivaa laitosta, joka voisi as- Sitte tässä nyt kysressäolevassa 38 § :ssä jäl-
5367:  tua isänlffiaan kohtalojen etunenään ja kerätä kios.a, joka alkaa: ",Mutta jos valtaistuin jäisi
5368:  kansan joukot ympärilleen. Tämä eduskunta ja 1 avonaiseksi miespuoli·sen kuningasheimon suku-
5369:  sen valits-ema hallitus ·ei ainakaan siihen tarkoi- puuton kautta, mistä onnettomaata tapauksesta
5370:  tukseen kelpaa. Ne tulisivat kansanliik·keet pyyh- Jumala meitä varjelkoon" j. n. e., on tässä teok-
5371:  kimään pois tieltään niinkuin pölypilv-et. Otta- sessa painettu pienemmä1lä pa.i-noksella ja vielä
5372:  kaa ajanmerk<eistä va:ari, älkää viivytelkö, älkää pykälän loppuun on lisätty samallainen huo-
5373:  myös ärsytelkö tätä kiusattua kansaa enempää mautus kuin kirjan alkulauseessa. SenaaJttori Paa-
5374:  kuin se jaksaa sietää.                                 sikivi on siis sittenki·n pitänyt tämän pykällän
5375:      T<e tuomitsette työväen väkivaltaisen menette- voimansa menettäneenä. Tätä kuningasasiaa ei
5376:  lytavan ja odotatte tässä maassa syntyvän par- suinkaan paranna S€ että herra senaa:tt.ori itse nyt
5377:  lamentaarista toimintaa harrastavän työväenpuo- myöntää, että hän ja hänen hengenh€imolaisens.a
5378:  lueen. Mutta samaan aikaan te teette voitavanne kuten .tääJllä eilen muun muassa eräässä lausu-n-
5379:   kääntääiksenne työväen mielen pois parlamenttaa- nossa on osoitettu, ovat aikaisemmin ven.äJläisten
5380:   risuud.esta. Sillä minkä ·arvon luUliette työväm . vallan aikana senvuoksi, että silloin heille se on
5381:  a-ntavan sellais.eUe . 'Parlamentaarisuudelle, joka ollut edullistä, tulki·nnret väärin' perustusla.kia.
5382:  tarjoo etuja yksinomaan porva.rillisille luokille ja Vaan että näin on, että. Suomen hallitus tänä
5383:  sortaa työväenluokkaa, jättää ren edustuksesta 'kohtalokkaana ailffi,na on se1laisten miesten kä-
5384:                                                 Kuninkaanvaali.                                                  101
5385: 
5386: sissä, jotka tilanteen mukaan ova•t valmiit perus-         ole oHeet kuolleit~, mutta sanokaamme että ne
5387: tuslakia selittämään aivan päinvastoin ja että tä-         ovat ol:leet ,val1ekuolleita", mutta nyt 'kun itsenäi-
5388: miiln saman hallituksen toimesta nyt taasen pe-            syyden valo on niihin paista;nut, ne ovat 'herän-
5389: rustuslain mielivaltaiseHa tulkinnalla vastoin kan-        neet. Ulkoasiain hoitoa koskevat säännökset ovat
5390: san tahtoa ja 'kansalta kysymättä tahdotaan tuoda          olleet samoin 110 vuoden kulu-Essa kuollooi. Pi-
5391: tänne kuningas, se muuttaa 1äimän kuningashom~             tääkö nyt sanoa, •että <näiden sä,ännösten periaat-
5392: ma.n vietlä:ki:n vastenm ietlisemmäksi. Minä sa(qon        teet ovat yhä kuolleita? Ei suinkaan, vaan vaik-
5393: vieläkin, että se ta'Pa, jolla. tä;män vanhan haHi-        ·ka va;nhan hallitusmuodon P·eriaatteet, jotka kos-
5394: tusmuodoo 38 § :ää on eduskunnassa ja nykyi-               kevat ulkoas•ioita, ovat olleet 110 vuotta ,kuol-
5395: sessä hallituksessa tulkittu O'D minun käsittääk-          tleita", ovat nä;mä p-eriaatteet, jot:ka •nyt kohdistu-
5396: seni mielivaltaista ja Suomen kansan oikeuskäsi-            vat sen<aatin talousosastoon, entisten ·koHegioidea
5397: tyksen mukaan koko·naa.n väärää. Minä ·kehoit-             tehtävi<ell! hoitaja;na., nyt jälleen tulleet noudate1:ta-
5398: 1aisin ·vieläkin herroja montarkisteja, jotka tämän        viksi mikäli ne nykyisiin oloihin soveltuvat.
5399: tällaisen tulkinnan perusteella aikovat nyt kunin-
5400: kaanvaatliin ryhtyä, miettimään•, minkälaiseksi ti~            Ed. R e n t o 1 a: Minä totea•n ensiksikin sen, et-
5401: lanne muuttuu sitten, minkälaiseen asemaan te ja           tä senaatin h<erra varapuheenjohtaja ei ole saa-
5402: teidän tänne tuomanne kuningas joutuu silloin              nut tehdyksi ihmettä vaan että hänkin on vaan
5403: ·kun teidän· joka tapauksessa on kahd·en vuoden pe-         ihminen. Se tehtävä, kuolleen herättäminen, m-eni
5404: rästä toimitettava edus,kuntavaalit ja kun täällä          yli voimien. Vaikka siihen kuviteLlaan paistavan
5405: eduskunnassa siUoi·n on iliois·enlainen enemmistö,         min'kälaisen valon, nliin kuoHut ei sikäili herää
5406: kun silloinen perustusla:kivaliokunta selittää, että       että Suomen kansa näkisi sen elävänä jälleen.
5407: tämä pvkälä ei ole ollut voimaasa vaan että sitä           Sen kuolleen herättämisessä ka.tson. senaatin herra
5408: on tulkittu mielivaltaisesti. Jos teillä ja teidän         varapuheenjohtajan sikäli epäonnistuneen että
5409: tuoma:llanne kunin:kaaHa ·ei ol:e silloin pistimiä,        vanhat lyijyt painavat jaloissa. Olisipa ollut pe-
5410: jolla te voitte tämän selityksen •kumota, niin tässä        rustuslakitaistelu toisenlainen, niin ei tarvitsisi
5411: maassa ei ole valtiomahtia, joka \'oisi teidä.n ku-        enään tuta niin ·katkeraa tunn<etta kuin minun näh-
5412: ninkaan valtanne pystyssä pitää, ja tällaisen               däkseni routavuosien suomettarelail;t€n täytyy
5413: mahdollisuuden pitäisi kehoittaa teitä vieläkin            tuntea. Se O'D Jumalan rangaistus ja se on hyvä.
5414: tätä kysymystä harkitsemaan.                               Olen nähnyt .tässäkin ~hdottomasti vilpiiltömässä
5415:                                                             yrityksessä käyttää tilanteen .tähden jotakin kei-
5416:                                                            noa e~ä päästäisiin tästä umpikujasta, olen näh-
5417:    Senaattori Paasikivi: Edellisen ::Lausunnon             nyt että w,nhat rilm•kSiet tällä alaltla tulevat e&teik-
5418: johdosta pyydän huomauttaa, että an•oisa puhuja            si. Minä ymmärrän. että joltakin hyvin tiukalta
5419: ei siteerannut oi:kein muistutusta minun perustus-         perustuslailliselta onnistuisi 'Paremmin tuon
5420: iakijulkaisustani. Hänen olrsi pitänyt lukea 38             kuoHeen herättäminen; hän 'kun on oHut Slicmen
5421: § :ään liittyvä muistutus, jossa sanotaan, että 38 §       läheisessä suhteessa ja katsonut sitä vähän enem-
5422: ei ol-e kumoutunut -eikä •kadotta.uut wimaansa             män eläväksi aiheeksi, ja sentähden vaaitan että
5423: \'aan sanotaan: ,Muuten ei Suomen yhdistämisen             sitä täytyy juuri yrittää herättää sellaisten, jotka
5424: jälk6en Venäjän va·ltakuntaan tämän pykälän jäl-           eivät ~rustuslaHtaistelussa kiivarlleet niin lain
5425: kimäinen osa enää s o v e 11 u". Se sana, jota täs-        puolesta. kuiu herra senaattori nyt tahtoo lain puo-
5426: sä käytetään, on ,sovellu" (ti:Uämplig). Jos edel-         lesta puhua. Lain puolesta puhumiuen on 'kyllä
5427: linen puhuja oli:;;i meootellyt niinkuin hänen. olisi      hyvä, mutta toiselta. puolelta minä nti;en siinä
5428: pitänyt, olisi hänen pitäny.t myöskin lisältä, että        myös Jumalan sormen että hän asetti juuri sellai-
5429: minun perustuslakipainoksessani on monta koh-              -sia mi~hiä nyt tätä asiaa ajamaan:, jotka tekevät
5430: taa, joissa lta.kipykälät on painettu pienemmällä          sen kaikkein heikoimmin. Se on ollut Suomen
5431: painoksella, vaikka ei ole minkäänlaista epäilystä         kansan onneksi. Kuolleiden tänne esiinkutsumi-
5432: siitä, ett;ä näitten pykälien periaatteet, vi.elä.pä yk-   nen saa aikaan sen että tulee ·kummitubia ja niin-
5433: si.tyi~t säännöksetkin eräissä suhteissa ovat nou-          ollen on minun Jtähdä,kse~ aivan hyvä että n~in
5434: datettavat. Semmoisia ovat esim. kaikki kolle-             'heik-at miehet ovat heräJttämässä 'kuolleita, jot.ka
5435: gioita, ei ainoastaan kansliakolleegiota ·voo..n mui-      eiviilt. saa niitä herää1mää:n tänne sekMortoa lres-
5436: bkin 'kollegioita kosk.eva.t kolb:dat, joitten periaat-    kuuteemme loihtimaan.
5437: teet on koko Venäjän ajan katsottu olevan meillä               Tahdon 'kiinnittää huomiota siihen, mitä herra
5438: .sovellut.ettavissa ja noudatettavina ja nyttemmin         senaattori viimeisessä lausunnossaan mainitsi. Hän
5439: niitten soveltuva.isuus on vielä laaj·entunu:t. Mei-       kyayi, minkä perust.een noja-lla me hoidamme ul-
5440: dän vanhassa laissa.mme on pykäliä., jotka. eivät           kopolitiikkaa, jollei tälbista kuoHeistaherättämis-
5441:                                                                          •
5442:  102
5443: 
5444:  tä ole tapahtunut kyseessä olevia asioita. ko.skeviin      :kuitenkin v.-oima.av., 11iin tätä ei ka~~a yleensä Ylll.-
5445:   perustuslain .s:ään.nöks.iin nähd-en. Me hoiclamme märrä, ja. tällaisessa tilan<f:.ees~ on kuitenkin tär-
5446:   ufkopolitiikkaa sen päätoksen :n. ojaUa, joka tehtiin keintä se mitä keisari Wil4elm}in pn t.ärkeimmält-
5447:   6 päivänä joulukuuta 1917. Siinä päätettiin että .;:i ymmärtänyt että hallitusmi~hillä .-on sopusoint'u
5448:   Suomi on oleva riippumat~on t.a'samlta, ja silloin ja yhteenkuuluvaisuus kansansa kanssa ol~eva en-
5449:   saatiin ulkovaltoj.en ;bunnustus ennen kun oli kek- simmäinen asia ·eikä JOku .iuriidinen seikka, josta
5450:   sitt.ykään tätä tarvetta että täytyy herätbäii hen- la.kimi,ehet .ovat erimielisiä .ia j.oka on siksi syvii,-
5451:   kiin kuolleita. Ulkopolitikka.a hoidettiin niin että mielistä. lainopin tulkintaa, ef:.t.ei s.e ollenkaan pää-
5452:   kaikuivat iloisd huudot airm bolshevikkien pen- se yhteiseen kansaan leviämään. Katson sii·s, et.tä
5453: ..k,eiltä äärimmäi:sf't'n ·oikeistoon saakka. ja Suomen sellaiset perustukset, joita herra senaattori tätä
5454:   ·ka·nsa oli 'kerrankin yksimieli'nen. ja kansassa .oli asiaa käsitceHessään ·esine t·oi, voivat .kyMä olla
5455:   henkeä ja elämää tämän pää.töksen tähden. Ja teoreettisesti oikeita ja la:k:imiesten piirissä tulla
5456:   tämän' pää:töksen ka,nnu,s'lumana kan,sa myöskin hyväksyty.i:ksi, mut.ta tila·nnetta ne eivät auta.
5457:    kukisti sen anarkistisen liikkeen, joka talvella syn- Herra senaattori lausui myöskin erään arvost·elun
5458:   tyi. Sen J)akon <iähd·en että Suomen t ä y t 3- i ju- maassamme sangen kun:nioitetusta p·erustuslaki-
5459:   listautua it·9enäis·eiksi valtioksi ja ~eduskunta yksi- taisteli.iasta ja nykyis~en hallituksen suuresti huo-
5460:   mielisesti julisti että Suomi on oleva itsenäinen mioonottamasta la:kimiehestä, nim. ·edus:kunnan en-
5461:   riippumaton tasavalta, meidän täytyi ryMy<ä hoi- , tisestä · puhemiehestä professori ja presidentti
5462:   tamaan ulkopolitiikkaa ja. as·ett.aa parlame·ntin · Ståhlbergista, ettei hän ole muka valfi.o-,oihuden
5463:   enemmistön ta.hdon mukaisesti hallitus, .i;oka lähti : tuntija ja tutkija. Se arvostelu oli ain.aldn sii-
5464:    hoitamaan url,kopolitiikkaa. Ja hallitus sai tam- vompi kuin se yliopiston· opettajan arvostelu, joka
5465:   mikuussa vi·elä laajemmat valtuudet ryhtyä toi- : sanoi, että pr·esident.ti Ståh1berg on , - - - - -
5466:   miin lmikiss1a wsioissa, jotka ta.rkoi:ttivat järjes- - - i"! Jos vähäsenkin arvossa pitäisivät omaa
5467:   tyksen palauttamista ja. sillä perusteella se kutsui · monarkista halli,tustaan nuo kiivaimmat yliopis-
5468:    meine ystävällisen viera'a.n kansan sotajoukot ton opett.ajan paikalle päässeet monarkistit, niin
5469:    meidän avuksemme. Niin hoidettiin ulkopolitiik- , eivät tällaisia arvos.t'l:lluja lausuisi. Miksikä sil-
5470:    kaa eduskunnm1 päät-öks€n mukaan.                         loin jää se hallitus, joka. nimittää tällaisen hen-
5471:        Pyydän sitte huomauttaa siitä käsitteiden se- kilön · korkeimman ha.llinto-·oikeuden presiden-
5472:   kaannuksesta., mikä on olemassa. :M:illoin tar~e : tiksi?
5473:    vaatii sitä sanomaan, niin silloin on Su~omi ollut •         Minun 'katsan,tokan,tani 'On käynyt esille jo eili-
5474:    'koko viime talv·en tasavalta; oikeistolais-et ovat sessä la.usmmossaniki11: ja eräässä sitä ennen an-
5475:    valmiit silmää räpäyttämättä todistamaa·n maam- tamassani tähänkin kysymykseen nähden ja se on
5476:     me tasavallaksi ja vetoavat sitten ,kansanjoukkoi- se suuri huoli, että kun meidän oikeiston täytyy
5477:    hin sa~noen: ,katsokaa, tuollaine11 kuin näitte oli . puskea päänsä seinään, niinkuin tarvitsi vasem-
5478:    tasava,lta". :M:11tta kun on tarve. niin todistetaan mistomme talvella tehdä, niin tämä tuottaa ylen
5479:    ette~ :]muna kullan valke-ana Suomi ole ollut tasa- paljon ·kärsimyksiä ka,nsalle. Minä en näe mitään
5480:    vålta eikä 6 päivänä .i·ou.Iukuuta tehty eduskun- muuta rea<lista syytä enää tämän politiikan ajoon
5481:    nan päätös merkitse yhtään mi·tään. Tämä on kuin hallituksemme kunnian pelastaminen, mut-
5482:    ainakin käsitteiden selmann:usta, .ioHen sarw jota- ta olkaa vakuutettuja siitä, monar4kistit ja arvoi-
5483:    kin muuta. Eikä suinkaan se vahvista kansassa s'a hallituksemme, että minä ja mikäli ymmärrän
5484:    s~tä . käsitystä ett•ä lakimielhet tuHcitseva't lakia     kaikki ryhmätoverini eivät kielt.ää·n'ny isänmaalli-
5485:    Ö'ikein, vaa:n vahvis:ta'a kansa·ssa sitä ajatusta. että sessa mielessä myötävaikuttamas.t•a. siihen suun-
5486:    ,laki on niinkuin se luetaan".                            taan kuin he ymmärtävät isänmaan ·edut. Olka~
5487:        Sitte kiinnitän humniota siihen, mitti herra pää- vakuutettuja, että m€istä e-i ·tul,e ·olemaan sella~ta
5488:     ministeri puhui p:erustusla:ki·en ja valtiosäännön estettä hwllituksen hyvässä jä.rjestyksessä peräy-
5489:     kahtee1i ryhmään .i'a.kamisesta,. ja jolm on syväl- tyessä, että se tulisi teille olemaan vaikeampi t-ie
5490:     lisiä lairloppia. Minun nähdäkseni se on: siksi 'kuin on tämä ti·e, kun täytyy pa·kosta. perääntyä,
5491:    syV.äliistä lainoppia, ettei se tule käytän.nöili·siä .:;:illä ·ehdottomasti Mmä politiiH~, j<ota hallitus
5492:     tirpei:l:a pa:lv.elemaan. Mi•nä :en ta:hdo ensinkään pyytää. nyt harjoittaa, tulee noloon loppuun kään-
5493:     Heltää ett.ei,kö lakimiesten, tie·demi<esten, 'keskuu- •tymään. Sille on noussut m~dän nostattamatt&,
5494:    dessa ne näkökannat ·ol.e aiva•n oikeutettuja, oi- .Tnmalan nostamia ·esteitä ja. siHe nousee niitä edel"
5495:     keaksi hyväksyttyjä, mitä herra. s·enruattori 'esitti. leenkin ja. sentähden pyydäJn, että hallitus antau-
5496:    MJiHa jos niiltlä 1)yydetää:n todistella ~että 6 päi- j tuisi s.ille tielle, mikä tunnust·et.a.an• täysin parla.-
5497:     vänä .i'oulukuuta 1917 ~eräiden perustuslain valtio- i mentta.ariseksi, 'kutsuisi uudet vaalit, j()Hei tah-
5498:     säänt-öä !Jmskevien kohti,en •lakattua t.-o~9et jäivät do ryhtyä antamaan laheh(!..olusta ref-erfndnmi.g..
5499:                                            ..
5500:                                                            1
5501:                                                                Kuninkaanvaali.
5502: ---       --~-----
5503:                                               ------- _______ :__!__~_.:_____.:2.___.__: __::_-_:: :~~
5504: 
5505: 
5506: 
5507: 
5508: ~ kansanäänesty k.sestä.           S~lloi<n lbnsa on iaa-
5509:                                                         maton. ~ksikä se siis silloin oli soveltumaton;?
5510: -~:d haiiitukse:il hlana ja plifu      on   u$_oh,d~t~u tä,!-
5511:                                                         Se dli s-Q,yel-tumaton siksi, että S1,1omi ei .ollu.t ~~se­
5512: Iäi&et a:Siat,,. kui.n mitä' on' tänä :k~ä~J,~ ollut. :K;ali-
5513:                                                         näinen. vwlti,o, että Suomi e1 voinut Venäjän hal-
5514: eiamme ·palaa terve~, lu~tamus lia:llit1:rk~:t,l, ja    li~ijasuvusta rii~pumatta valita hallitsiiasukua.
5515: me menemme iloisella vauhdilla eteenpäin,' kuin         Se oli. soveltm;naton a i u o a s t a a n tästä syystä.
5516: -or(nyt menty, jos on ollenkaan menty. Tätä minä        Jos nyt tahtoisi väittää ettei Suomi itsenäisenä ja
5517: _l)yydän, että hllitus sitä miettiSi eikä kävisi tuo-   vapaana. voisi tehdä mitään, mikä on ollut saveltu-
5518: hon kohtalokkaas•een kuniukaanvaaliin..                 matonta Suomen oHessa Venäjään liitettyuä, niin
5519:                                                         ;,:e on sama kuin Suomen itsenäisyyden. tosiasialli-
5520:      Senaattori S ·et ä 1 ä: Minä en- tahdo käyttää nen kieltäJminen. Se on sitä .oudompaa, että jot-
5521: monta sanaa, ja soo, mitä on sanottu ja mitä on kut nyt tääJl'lä kieltävät haUitusmuodon 38 §:n
5522: sanottava, saattaakin koota aivan muutamiin har- voimassaol.on, koska juuri täJhän pykälään nimen<-
5523: voihin sanoihin. '                                      omaisesti v·edottiin silloin, kuin tuo kuuluisa val-
5524:      Eduskunta päätti eilen uudelleen, -ettei uuden talaki :säooettiin, ja, aivan tuohon samaan pykär
5525: hallitusmuodon säätäminen Suomen valtakunnalle lään vedottiin· eduskunnan päätöksessäkin •silloin
5526: .ole kiireellinen asia. Tästä ei tietysti voi muuta kuin eduskunta :päätti as-ettaa va1tionhoitajakun-
5527:  päättää, kuin että Suomen eduskunta katsoo valta- nan.
5528: kunnan toistaiseksi voivan tulla toimeen nykyi-              Ainoa. seikka, joka olisi voinut tehdä tämän py-
5529: .sellä hallitusmuodoll:a, sillä eihän •kaiketi kukaan kälän uudelleen soveltumattomaksi, olisi tietysti
5530:  yrittän-e väittää, että tällä vaHakunnalla, jolla on se, että Suomi todeNakin olisi julistettu tasava,l-
5531:  ollut kauan valtiosääntö, tänä hetkenä, kun se on laksi. Ett-ei niin milloinkaan ole tapahtunut, on
5532:  itsenäinen, ei olisi mitään hallitusmuotoa. Eilen jo niin monta kertaa -osotettu, että s.U.ä: enää tuskin
5533: eduskunta myöSJkin hylkäsi tehdyn ehdotuksen tarvitsee uudelleen todistella. Päinvastoinharr on
5534: kansanään-estyksen toimeen:panemisesta, niinikään . eduskunta jo bhdes-ti hyväksynyt Suomelle mo-
5535:  ehdotuksen, että eduskunta tekisi anomuksen ' narkkis-en ha-llitusmuodon·. Etteivät tasavaltalai-
5536:  uusien vaalien pikaisesta -toimeenpanosta. Ei ole set itsekään usko Suomea tasavallaksi, sitä todis-
5537: siis mitään syytä olettaa, että hallitusmuotoasia • taa ettei kukaan puhu tätä nykyä Suomen tasa-
5538:  'Pian ratkeaisi tai ratkeaisi ainakaan tois-ella ta- va-Has,ta vaan kaikki tasa.valtalaiset puhuvat Suo-
5539:  valla, kuin nyt on käynyt.                             men v a l t a k u n n a s t a, eikä ole twpa.na ni-
5540:    · Voimassaolevan hallitusmuodon mukaan, kun mitt-ää tasavaltaa va'ltalmnnaksi, siten nimitetään
5541:                                                                                   1
5542: 
5543: 
5544:  kuningassukua ei ole olemassa, on va:ltakunnalle ainoastaan keisarikuntaa rtai kuningaskuntaa.
5545:  uusi kuningf),ssuku valittava. Että nyt todella 'l'ahdon huomauttaa yhdestä ainoasta seikasta.
5546:  asianilaita on s-e, ettei meillä ole kuningassukua, Kuuluisan päätöksmsä 6 p. joulukuuta, jota on
5547:  se ei ole kiellettävis.sä. Romanovien hallitsijasuku sanottu Suomen tasavallan julistamiseksi, sen
5548:  ei koskaan ole ollut Suomen haHitsijasuku. Suo- eduskunta on nimenomaan ja aivan erityi-
5549:  men valtaistuinta tähän sukuun kuuluvat henkilöt sesti siihen seikkaan painoa pannen julistanut
5550: .ovat pitäneet hallussaan ainoastaan sikäli, kuin he tekevänsä k o r k e i m m a n v a ll a n h a 1-
5551:  ovat olleet Venäjän keisaTeita.                        t i j a n a. Mutta se seikka että Suomella on
5552:      On yhä Ul:ld-elleen uudistettu, vielä tänäkin päi- valtiosääntö merkitsee että korkeimman vallan
5553:  vänä, että ha;llitusmuodon 38 § ei ole voimassa., ja haltija ei ole oikeutettu ma;htikäskyllä säätämiiän
5554:  on v·edottu lainoppineiden lausuntoihin, että muka valtakunnalle ha1litusmuotoa. S-e joka tahtoo
5555:   nämät niin ovat sanoneet. Eilenkin sama puhuja, väittää korkeimman vallan haltijalla olevan tämän
5556:   joka juuri odelläni esiintyi, useampia kertoja lau- oi'keuden, hän samalla väittää ettei Suomi ole va<l-
5557:   sui, että m. m. senaatin nykyinen varapuheenjoh- tiosääntöinen vaan itsevaltiaasti hallittava maa.
5558:   taja. eräässä julkaisussaan oli lausunut, että tämä Korkeimman vallan haltijal!la on valtiosäännön
5559:  38 § on ,pätemätön''. Tällä sitaatilla oli se paha mukaan. oikeus tehdä ainoastaan e h d otuksi-a
5560:   vika, että se oli väärä. Niinkuin jo tänäänkin on maan hallitusmuodon muuttamiseksi. Ja niinhän
5561:   osoitettu, on tässä kirjassa sanottu, että puheen- on todella kä.ynyt. Hallituksen puol-esta ja -edus-
5562:  alaisen pykälän jälkimäinen osa Suomen yhdistä- kunnan silloisen korkeimman valtiovallan haltijan
5563:   misen jälkeen Venäjän valtakuntaan ,ei enää so- hyväksymyksellä edu.skunnaHe tehtiin ehdqtus
5564:   vellu", ja niin ovat sanoneet kaikki ne lainoppi- siitä, että Suomesta oli tuleva riippumaton tasa-
5565:   neet, joiden lausuntoihin on viitattu. Ei y:\rsikään valta täysin la~llis.essa jär.ie.styksessä siten, -e~tä
5566:   ainoa ole niistä sanonut, että tämä pykälä olisi uusi tasavaltala~nen hallitusmuoto olisi säädetty.
5567:  J;>ätemätön tai voimaton. Kaikki ovat sanoneet, että Sillä aja tukseHa, että Suomesta oE tuleva tasa-
5568:   se· on ollut, sen jälkeen kun Suomi yhdistettiin : valta, sillä oli kerran, se on kie~tämätön!l:ä, tässä
5569:  V.enäjän valtakuntaan, niissä oloissa s o v e 1 t u- 1 eduskunnassa. -sangen yleinen kannatus. T-odelli-
5570: 104                                      Keskiviikkona 9 p. lokakuu.ta.
5571: 
5572: 
5573: snudessa meidän kuiten'kin täytyy 'sanoa että tuo 1 att störta i en afgrund. Det kan också hända, att
5574: kannatus oli kuitenkin perustaltaan sangen haja- ett fall i afgrunden slutar lyckligt. Så, som hän-
5575: nainen. Näiden ka.nnattaji·en joukossa oli niitä, delserna utvecklats under de senast-e tiderna, ä.r
5576: jotka epäilemättä olivat aina olleet ja vakaumuk- det fullkomligt omöjligt att nu förutsäga, hvad
5577: senaan olivat monarkisteja, mutta jotka taipuivat som skall visa sig lyokligt och hvad olyckligt~
5578: tasava,ltaan senvuoksi, että he eivät katsoneet sinä Fruktansvärdt molnhöljd är vägen. och blicken
5579: hetkenä ja niissä oloissa minkään muun olevan förlorar sig i mörkret. Det åt-erstår endast att göra
5580: mahdollisen Suomen sisällisiin eikä ul•konaisiin sitt bästa och försöka enligt samvete och öfver-
5581: oloihin nähden, sillä ei ollut oletettavissa että ve- tygelse lösa de frågor, som tränga sig på oss.
5582: näläinen bolshevikkitasavalta tunnustaisi Suomen Kommande släktled skola en gång i belysning at
5583: kuningaskunnan itsenäisyyden. Toisaa.lta taas ne händelser, som vi icke känna, bedöma vårt hand-
5584: ·edustajat, jotka olivat vakaumukseltaan tasavallan lingssätt och be.römma eNer klandra oss. Det ka.n:
5585: kannalla, varmaankin lähtivät hyvin eri perus- hända, a.tt inför en högre domstol såväl be.röm som
5586: h·ilta. Täällä oli kai myös todellisia tasavaltaiai- klander är obe.rättigadt. Vi kunna blott, som
5587: sia, j.otka ajattelivat tasavaltaa nykyaikaisessa sagdt, göra vårt bästa och böja oss för ödets dom-
5588: ·mielessä, semmoista tasavaltaa, jolla oli qleva to- slut.
5589:  de-llinen korkeimman vallan haltija. Mutta oli hy-         För min personliga del är jag öfvertygad om,_
5590:  vin suuri osa tasavaltalaisia, joiden ihanteena oE att den monarkiska statsformen är den, som läm-
5591:  neuvostotasavalta, bolshevistitasavalta, jolle me par sig bäst för oss. J ag förnekar icke vissa teo-
5592:  tuskin olisrmme taipuvaiset myöntämään edes to- retiska föret,räden, som man kan tillerkänna den
5593:  dellisen tasavallan nimeä, tuskinpa edes oikean republikanska statsformen, men jag tror, ati mo-
5594:  valtiomuodon nimeä. Mutta olipa tällä ehdotuk- narkien ännu så läng-e är den -läimpligaste för de
5595:  sella, että Suomesta oli tuleva tasavalta, kuinka flesta sta.ters förhåHanden och aHdeies säkert för
5596:  suuri kannatus tahansa, tämä ehdotus ei koskaan oss. Men om den uppfattning, som jag represmlr-
5597:  ole joutunut ehdotusta pitemmälle. Ei koskaan tera•r, segrar, kommer hvarken jag eller - kor
5598:  ole mitään muuta todistettavissa kuin että Suomen jag - mina meningsfränder att känna kiumf. Vi
5599:  eduskunta silloin kuin se oli korkeimman vallan gå mot framtiden med ängslan, bekymmer ooh an-
5600:  haltijana ja juuri korkeimman vallan haltijana il- svll!rskänsla. J ag kan icke underlåta att säga., att
5601:  moitti kannattavansa sitä periaatetta että Suo- jag efter allt det, 'som sedan ett år tilihaka har
5602:  mesta oli 1uleva tasavwlta ja tahtoi tässä ominai- j passerat i detta land, står så nära mis~ri:i&tan som
5603:  suudessa antaa eduskunnalle tätä koskevan ja tätii (·n man med bibehåHet hopp kan stå. H va.rt man
5604:  ta.rkoittavan esityksen.                               • ser, från partigrupp tili partigrupp, blindhet ooh
5605:      Saatan lopettaa tähän ja luulen tällä vastan- halsstarrighet - ingen nämnd och ingen glömd.
5606:  n.eeni myöSkin edelliselle puhujalle kaikkiin hä- Det är tvifvel underkastadt, om monarkien S'ka.U
5607:  nen semmoisiin vastaväitteisiinsä, jotka ansaitse- visa sig vara d-en räddande vägen, men om någon
5608:   vat jotakin ·huomiota. Lisään tähän. vain sen että 1 af de hinderfyllda vägar, som ligga framför oss.
5609:  hallitusta kai ei voitane moittia siitä, jos se on ni- 1 skall leda. tili målet, så tror jag det är denna.
5610:   mittänyt korkeimma.n haMinto-oikeuden presiden-            Sta tsskeppet d.rifver rediöst bland bränningar
5611:  tiksi semmoisen henki.Jön, joka ei ole erikoistuntija 1 och grundbrott. En del af besättningen har gjort
5612:   valtio-Oikeuden alalla, sillä hallin•to-oi.keuden teh- myieri och nyss med möda blifvit öfvermannad,
5613:   tävänä pääasiallisesti on työ toisella alalla, nimit- och återstoden tvistar. Somliga v~lja lägga far-
5614:  täin haHinto-oikeuden alalla, jonka aineen profes- tyget i kurs igen, andra vilja tillspörja de just be-
5615:  sorina presidentti Stä;hlberg on ollut, eikä suin-- segmde myteristerna, hvil'ka.s vanvettsdåd bragt
5616:   kaan voitane ilman muuta rinnastaa !käsitteitä fartyget i lägervall, om den kurs som bör följas,
5617:   rillä tavalla että sanotaan että se, joka ei ole eri- och .somlig-a slutligen finn·a situationen så kritisk
5618:   koistuntija valtio-oikeuden a'lalla, se on samalla och fa<rlig, att de anse bäst att låta skutan drifva.
5619:   ,abnormi".                                              oc'h icke förwka få siyrkraft i den på nylj;t, utan
5620:                                                           1ugnt öfverlämna åt ·en måhända nådig försyn att
5621:      Ed. H o r n b o r g. Det öfvergår mäns'Jdig för- ~rod•hetsfulH a:llt fortfarande spela de dårars för-
5622:   måga att afgöra, om det Slteg, hvarom nu är fråga, myooare.
5623:   skall 1ända rtill lycka eller olycka för vårt folk.        Det kan. hrunda, att grundstötn<ing är oundviklig-.
5624:   Vi följa tidens skenande hästar, och det åt.erstår men det synes mig dook vara värdigare om .en gång
5625:   endast för oss att med den fattning, vi äro mäk- ett haveri skall inträffa, a.tt det sloor, under för..c
5626:   tiga af, vä.ja för en sten här ooh för en afgrund sök att fiuna den riitta kursen, än att fartyget
5627:   där. Det kan hända, att vi väja för en sten fö.r drabbas af sitt öde under redlös drift.
5628:                                                 Kuninkaan vaali.                                               105
5629: 
5630:   J ag ber att få omfatta förslaget am omedelbart         märrän, voi tulla kysymykseen. Mitään ehdotusta
5631: konungaval.                                               siitä, että nyt ei ryhdyttäisi toimeenpanemaan
5632:                                                           vaalia, en tietystikään tee. Tarkoitukseni <>li va.in
5633:   Ed. T a•TI! sk a ne n: Luovun.                          aivan lyhyesti ilmoittaa käsitykseni asiasta ja sa-
5634:                                                           malla antaa tietää, että minä pu<>lestani en katso
5635:   Ed. S ne 11m a n: Pyydän saada kannattaa                voivani täl.lä perusteella ott.aa osaa vaaliin.
5636: ed. Nevanlinnan lausuntoa, että eduskunta ryh-
5637: tyisi toimittamaan, kuninkaan-vaalia.                        Ed. B j ö ·f k: Det af herr Nevanlinna fram-
5638:                                                           ställda förslaget kan jag för min del ioke biträJda.
5639:     Ed. L u •n d s on: Viimeiseen saakka olin toi-        Meda.n mooorkisterna förfäkta påståendet, att
5640: vonut, ettei Suomen kuninknuskysymys joutuisi              1772 års .regeringsf<>rm i sin 38 § innehåller ej
5641: sellaisen ratkaisun alaiseksi, kuin se nyt näyttää        blott en befogenhet, utan äfven förpliktelse för
5642: tulevan. Olen tehnyt tämän monesta syystä ja              landtdagen att nu med enkd omröstning välja en
5643: ennen •kai·kkea siitä, että en ole katsonut sen pe-       konung för landet, ha>r riktigheten af detta på-
5644: rustoon, jolla kuninkuutta tänne nyt aijotaan saa-        stående kategoriskt bestridits af andra lag1;olkare,
5645: da, olevan pätevän. Tähän tulee lisäksi vielä se          hvilka häfda den nppfattningen, att nämnda la.g--
5646: seikka, että minä olen vakuutettu siitä, ettei ole        stadgande förlora.t sin giltighet. För min del vill
5647: onnellista kuninkuuden saattaminen· tänne aina-           jag icke och ans·er icke ens nödigt att nu bestätmdt
5648: kaan tätä tietä. Minä olen ollut ·tilaisuudessa jo        uttala mig därom, i hvad mån denna 38 § s'kall
5649: ennemmin tässä huoneessa, vaikka toisessa yhtey-          anses fortfarande gäJlla; men såtillvida. tror j.ag
5650: dessä, esittämään sen mielipiteen, etteivät ne sään-      mig dock kunna ingå på en .tolkning af detta stad-
5651: nökset Hallitusmuodon 38 § :ssä, joiden mukaan            gande, att detsamma i ingen händelse kan tiiHmä-
5652: valtakunnalle on vaEttava kuningas siinä ta,pauk-         tas den betydels·e, att landtdagen på grund däraf
5653: sessa, että valtaistuin joutui avonaiseksi miespuo-       vore laglig-en fö:rtpliktad at:t nu skrida till konun-
5654: lisen kuningassuvun sukupuuton kautta, ole sisäl-         gaval. Om man emellertid ser det sakläge, hva.ri
5655: 1.äneet eivätkä sisällä mitään määräyksiä siitä, mi-      vi nu befinna oss, sådant det verkligen är, tror
5656: tenkä olisi meneteltä.vä siinä tapauksessa, että           jag, att man dära:f måste sluta sig tiH att vi oo
5657: Suomi joutuisi erilleen Ruotsista ja vieläpä itse-        ieke kun'll!a företaga vai af konung. Om vi taga
5658: näiseksi valtidksi. Kun mitään muitakaan mää-             i betraktande, att landtdagen i fu>Hständig sam-
5659: räyksiä viimeksimainitun .tapauksen varalta ei            mansättning den 6 sistlidne december enhällig1;
5660: ole olemassa, niin näyttää minusta siltä ·kuin ei          förklarade Finland för en oafhäng-ig republik, att
5661: ·olisi perustuslain hengen ja ta.rkoituksen mu•kaista      regeringen på uppdrag af landtda.gen delgifvit
5662: ryhtyä valitsemaan kuning-asta, ennenkuin oli sii-        'detta utländska malkter med anhållan om erkän-
5663: nä järjestyksessä, kuin rperustuslaissa on säädetty,      nande af den finska republikens sjäJlfständighet,
5664: määirätty, että Suomi oli oleva kuningaskunta.            att regerin.g-en tilllandtdagen af·låtit först ett för-
5665: Minä olen nimittäin sitä mieltä, että mainitsemani        slag tili republikansk författnån.g- och sedan tvenne
5666: Hallitusmuoto ei ole tarkotettu Suomelle yksin-           prop<>sitioner med förslag .tili regeringsform,
5667: omaan, vaan että se, säädettynä Ruotsia varten,           bygg'da,,på -monar'kisk grund, att vid be•handlingen
5668:  on ollut voimassa myös'kin Suomessa, Ruotsiin            i landtdagen af dessa lagförslag den författnings-
5669: kuuluvana. Kun sitte Suomi erotettiin Ruotsista,          strid, som härvid uppstod, icke så mycket gällt
5670:  niin olihan selvää, että tämä hallitusmuoto ei voi-      frågan om •lydelsen af en eller annan paragraf i
5671:  nut olila enää voimassa Suomessa, joka oli muut-         dessa författningsförslag, utan fastmer f.rågan
5672: tunut valtioksi muulla tavoin, kuin että se siinä         därom, •huruvida, den blifvande författningen bor-
5673:  järjestyksessä, kuin oli säädetty, O'li otettu laiksi.   de baseras på den republikans.Joo. eHer den monar-
5674:  Senpä vuoksi nimenomaan määrättiinkin, että hal-         kiska princirpen, att vidare det aa.gstiftnin.gsresul-
5675:  litusmuoto ainoastaan soveltuvissa osissa oli käy-       tat, som utgått ur denna förfat.tningsstrid, vis&er-
5676:  tännössä. Niihin kohtiin, jotka näin jäivät v<>i-        ligen utgör ·ett på mona:rkisk grund baseradt lag-
5677:  mattomiksi, kuu1uu minun mielestäni juuri tämä           förslag, men att detta förslag ännu ioke slutligen
5678:  kohta, j<>nka nojalla aijotaan nyt kuningas valita.      antagits, uta.n lll!moo.ts hvilande tiH nästa landt-
5679:  Kun sit•te Suomi julistautui itsenäise'ksi, seurasi      dag efter nyva'l, så synes det mig, att man häraf
5680:  siitä, mitä edeHä olen sanonut, s·e, ettei tämä kohta    måste draga den slutsatsen, att frågan om grun-
5681:  Hallitusmuodossa, joka, kuten sanoin, oli pudon-         den för Finlands blifvande fö:rfattning ännu icke
5682:  nut pois, enää ollut voimassa ei•kä vaikutuksessa.       är slutgiltigt fastställd, att nästa landtdag efter
5683:  Tästä seuraa myöskin, ettei mikään kuninkaan~            nya vai skall beredas tillfäHe att därom besluta
5684:  vaali tällä pohjalla, niin paljon 'kuin minä ym-         och att -förty ett konungaval, som nu under sådana
5685:                                                                                                           14
5686: 10~                                    Keskiviikl,w?a 9 p~ lokakuuta.
5687:                                                                           ------------·-
5688: 
5689: oLQ.Stän,digheter skulle företagas, skuHe preju~­ ~~eviivata. hänen loppulausoonsa. Senaattori S.e-
5690: cera d't}nna fmmt~da landtdag och sålun(la utgöra tälän ~ikaisempaan lausuntoon,' iknn hän maini:tai,
5691: e~ akt af illojalit<et icke blott mot landt«\a,gelliS ti- €tteivät tasavaltalaiset itsekään pidtä enaän til.tä
5692: di~a.re åtgärder och beslut, utan äfven mot gäl-          maata tasavaltana, ·pyyd~ saada muistuttaa, että
5693: lande gmmdlags lagstiftningsprinciper, dess anda senaattori S.etMä 'kirkollistoimituskunn.an pää.lliik-
5694: och mening. Huru man än to}ka.r förenämnda pa- könä lähetti viime talvena tasavaltajulistuksen
5695: ragra.f i 1772 års R. F., synes mig ett konunga- ' Suomen kirkoissa julistettavaksi, sekä ripustetta-
5696: va.l, som nu företoges, icke kuuma rättsligen för- . vaksi kirkon soeinille entisilen hallitsijavakuntustf'n
5697: svaras. Då härtill kommer, att vår internat.ionella viereen, j-ossa ·ne vielä nykyään!kin ovat. Senaat-
5698: och sta:t.lig.a ställning samt det världspolitiska lä- tori Setälälle on tullut pieni erehd:vs, että silloin
5699: get, såsom hvar man Ha·rt borde inse, äro ägnade kun hän halli>tuhen kanssa muuttui monarkistik-
5700: att på det bestämda.ste afråda från en sådan poli- si,. ·ei tullut l'ähettäneeksi kirkkoihin uutta monar-
5701: tisk handling, som ifrågava.rande konungaval kista jwlistnsta aikaisoemman julistuk&ensa p.eruut-
5702: skulle inalehäQ'a., kan jag för min del icke besluta tamiseksi. Sitten 'hän mainitsi, ·ettemme puhu ta-
5703: mig för att under,stöda, det gjorda förslaget, utan ~avallasta sanomal·ehdissäkään. Siitä ei voi pu-
5704: måste jag för mi.n del undandruga mig delaktighet hua, sillä hallitus on ikiBltänyt, ettei siitä saa pu-
5705: i konunga valet.                                          hua eikä hallituksen toimia arvostella; sitä voitai-
5706:                                                           siin pitää kansan kiihoittamisena.
5707:     Senaattori Setälä: Minulla ei valitettavasti .           Senaatin varapuheenjohtaja.n Paasikiven lau-
5708:  ol€ käytettävänä ed. Lundsonin lausuntoa pika- suntoon minä parilla sanaltla kajoan. Ero kai ta-
5709: kirjoi·tuksen mukaan muistiinpantuna, niinkuin 5avallan ja )Jl:onarkian ajatuksen välill'ä Uenee sii-
5710:  mielelläni soisin, katsoen siihen, että tämä lau- i nä, että ·tasavaltalaiset kats·ovat, eUä. Suomen val-
5711: sunto sisä.lsi niin erinomaisen kauas kantavia pe- tion elä:mää ei voida puristaa mihin:kään va.nhoi-
5712: ·riaatteellisia, mielipiteitä, että olisi tärkerutä nähdä hin lakipykäliin -eikä myöskään kun:inkaan hal,lit-
5713:  ne sanasta. sana•fm,. Sen mukaan kuin minä ym- tavaksi joittenkin vanhentun,eitten p;y"'käli·en mu-
5714: märsin, lausui puhuja, että tämä hallitusmuodon lman, vaan että tämä va-1tioelämä on laskettu sille
5715: .38 § on senlaah1inen lainsäännös, joka on ollut perust.eelle, mikä viime vuod·en joulukuussa las-
5716:  V{)imassa Suomeen nähden Suomen ollessa Ruotsin kettiin. Sena,attori Paasikivi mainitsi, että ainoa
5717:  osana, mutta on Suomen erottua Ruotsista kadot- peruste, millä meidän valtakuntamma voi 1evätä,
5718: tanut voimansa. Minä suuresti kummastelen kuul- on 1772 vuoden hallitusmuoto. Minun käsittääk-
5719:  lessani täitä lausuntoa suomalaisen lakimiehen •eni a.inoa peruste, millä meidä:n valbkuntamme
5720: :suusta. Tämäntapaisia lausunt.oja minä olen en- lc:pää, on eduskunnan viime vuoden joulukuun 6
5721:  nen kuullut toisella taholla ja olen ollut mukana päiväin päätös, jonka eduskunta teki korkeimman
5722: taistelemassa niitä vastaan. Venäläiseltä ta;holta vallan halt<ijana ja joka 'Seikka an:taa sille päätök-
5723: nimittäin väitettiin pitkin aikaa sitä, että koko iiel1e senvuoksi vielä juhlaUisoemman ja päteväim-
5724:  hallitusmuotomme oli senlaatuinen, että se oli ol- män vaikutuksen. Samoin on toinen peruste val~
5725:  lut voimassa Suomeen nähden Suomen ollessa t&kunna.J,lemme s:e, että Suomen valtiovalta ou tä-
5726:  Ruotsin osana, mutta oli kadotta.nut voimansa sen näkin päivälnä ,tämän ·eduskunnan y•ksinkertaisen
5727:  jälkeen kuin Suomi oli yhdistetty Venäjään. Tätä :1änten eJiemmistön käytettävä. (Oikealta: Siis
5728:  käsitystä vastaan olemme kaikin miehis,sä taistel- m.eidän). Ja tästä minä pyydän vetää muutamia
5729: [eet, sekä meidän oikeusoppineemme että kaikki , johtopäät-öksiä tu1evais.uuteen nähden.                 '
5730:  muut, jotka olemme olleet heidän takanansa. Jos ·           Tällä kerralla on korkein valtiovalta valtion,_
5731:  minä oikein myös :Y'mmä:rsin tämän lausunnon, hoitaja Svinhufvudilla. Jos s·e nyt siirrellään lm-
5732:  niin se sisähi sen, ·että Suomen nY'kyinen hallitus- 'llinkaaUe, niin tul•evaisuudessa -ei voida pidää että
5733:  muoto ei 113·kyään oikeastaan ollenkaan ole voi- korkein valt1ova1lta on siirtynyt hälll8lle valtio-
5734:  massa, vfllan e<Hä mei,dän olisi perustuslain säätä- siiännön 38 §:n mukaan, vaan ainoastaan jä;.ännös-
5735:  mässä, jä,rjestyksessä sääelettävä kokonaan uusi ecluskunta, y.ksin:kertaisella ä:änten enemmistöllä
5736:  hallitusmuoto, siis toisin sanoen: me tällä kertaa on sen sijoittanut toi·sotais·ek·si sahalaiseUe prins-
5737:  olemme koko~aan ilman valtiosääntöä, ilman pe- sille. Ja ,kut.e.n ed. Niukkanen jo mainitsi, kun
5738: ['Usla-kiemme pohjaa. Minä en ymmärrä, mitenkä käydään uudet vaalit, voi tulla semmoinen edus-
5739:  tähän käsitykseen saattaisi yhtyä. En minä ai- kunta, joka ;')"ksinkertaisella äänt.en •enemmistöllä
5740:  M,kaan puoiestani voi sitä tehdä.                        selittää, että korkein valta otetaan nyt taas edus-
5741:                                                           kunnalle ja siimä on silloin S€ teidän monarkinDJe
5742:     Ed. J u u t i 1 a i n ·e ·n: Minä pyydän yhtyä ed. valta ja soen perusteet. Tätä minä eri!koisesti pyy-
5743:  Björkin lausuntoon tHydellisefrli ja {'ri!lmisesti al- täisin kii\n;nitt.ä.mään monarlcisti.en huomioon. .Tu-
5744:                                                                                                               107
5745: 
5746: :ri~tis!'lt selity::&:~~t   ?8 § hyväksi sill9in vaike.:qey.at   ~t
5747:                                                                 oakta,dt, och ehurn regering.sfr~gan så4p~
5748: iJ:~nHipun t~elt.ä. La:]iimieh1;)t voivat siUoiJ:Urin Sf- hvilande ännu ic~e är slutlig~n ~handlad, "Y,Ul
5749: ~~ttää m,itä yain, mutrra jos e~1,1skuu1J,1an ene;rilmis~ man skri® till k~mungava,l och åberop·ar iS&,sQ~
5750: päättää; että korkein valta otetaan :qyt €'(1,uskun- rättsg_rnnd e:ri ur 38 § 1772 års R. ~. h~rledd f~r.:.
5751: nalle, niin se tulee sille ja sillä hyvä. Ja silloin pliktelqe. ~hurn jag för min del erkänner, att
5752: voidaan vedota valti·omj.esten Moohelinin ja Paa- nä~nda rege:ringsform och följaktligen äfv~n
5753: sikiven ai•kai~empaan kantaan, eiltä 38 §ei ole voi- n~m:iLda para,graf icke äro upphäfda, måste jag
5754: massa. Sillo~nenkin edus·kunta voi myös ,tulkita · dock anse försöket att ur 38 § härleda en rättsplikt
5755: vapaammin" näitä valtiomuodon pykälliä., niin- att nu sluida tili konungaval vara tvifvelaktigt~
5756: kuin sena.a.ttori P.aasi'kivi ilmoittaa nyt monarkis- Om nämnda paragraf innehöHe en dylik förplik-
5757: tien voivan tehdä. Tähän mahd·olliseen asiainti- telse, hade d€ll, synes det mig, bort föl.ias, när
5758: laan olen tahtom1t vaan kii·n~nittää huomiota, osot- Finland frigjordes från Rys·sland och blef en själf-
5759: taa·ks:eni, ·että eivä.t ole vahvoja ne perusteet tule- ständig stat ut.a'n någon regent och regentätt. Sl\
5760: vaisuute-enkaan nähden, jolla nyt aij'otacan kunin.- skedde emellertid icke, och såväl regeringens sq:qJ.
5761: ga,s tänne ottaa.                                         landtdagens uppträdande och handlande under de
5762:                                                           mera än 6 månader, som därefter föl.ide, vittnad.e
5763:     Senaattori S e1t älä: Edellisen puhuja.n lau- ' icke om .något sådant pliktmedvetande. Ännu i
5764: S'unn•on j-ohdosta pyytäisin saada huomauttaa, että • .iuni månad innevarande år, då regeringen för
5765: l()duskun'lm:n pä.ätöstä 6 päivältä joulukuuta ei kos- landtdag·en framlade sitt andra förslag tili rege-
5766: kaa'n ·ole maan kirkois~sa, ei virallisissa lehdissä ei- ringsform, d-enna gång byggdt på monarkisk bai$,
5767: kä as.etnskokoelmassa julaistu, niinkuin todella • för att af landtdagen behand.l'as och slutbchandlas
5768: olisi odottanut, jos eduskunta olisi tehnyt niin tär- • i grundl<agsenlig ordn:ing, kunde svårligen h(}S
5769: ~eän valtioteon. kuin Suomen mona1;kian. Suomen : vare sig re~eringen eller landtdagen den t.anken
5770: valtakmma'n tasavallaksi julistamisen.' Se mikä hafvrr förefunnits, att man, i n n a n frågan ·E~lut­
5771: i.kirkkoih[n lähetett.iin ju laistava:ksi ·oli puhe, joka ligen avgjorts, v.ore rättsligt förpliktigad att.skrid~
5772: senaatin puolesta. pidettiin e·duskunna•ssa jfl: jossa , till kon~mgaval. J·a, d-e~ utomo~dentliga bråds~~.
5773:  puheessa muun muassa. ilmoitetkiin, että ha:l'1itus ' som enhgt 38 § Hr förkmppad v1d ett konungaval,
5774: can:toi eduskun·nalle ·esityksen, io-nrk'a m11 kaa.n Suo- nå rcY'entätten är ut;loclmad. hvilket konun!laval
5775:  mi oli oleva r.iip11mnaton bsavaltn.                     tckt~ finge uppskjutas därför, att några ricldare
5776:                                                           eller präster o. s. v. icke hunnit. infinna sig tili den
5777:      Ed. E s t 1 a n de r: J a·g ber a tt få llnderstöda ut.satta tid·en, förpliktelsen till denna ,skynclsamhet
5778: ·det af herr Nevanlinna framstäUda förslaget.             synes åt·er hafva träclt ur medvetandet, då rege-
5779:     Ed. R o s B n q vi •s t: J ag hegärde ordet icke ringen framlacle sitt tredje förslag till r~egerings­
5780:  för att göra något förslag, allra minst något för- form, hvilket äfven, såsom känd.L af landtclagen
5781:  .slag, som skulle innebära ett försök att sätta något npptogs t·ill he'handllng .
5782: llinder i vä!len för det påtänlda kommrra valet.             Regeringsformsfråga.u är, såsom ·kändt, ännu
5783: .Jag anhöll om o!'det ~endast för att, då jag icke för- icke slutbehandlad. utan har i full öfverensstäm-
5784:  ut utta lat mig i denna fråga, få til:l protokollet melse med landtdagsordningens bestämmelser an-
5785:  antecknacl min ståndpunkt och PII' kort rn otive- .f.;ående behandlingen af grund.la~sfrågor genom
5786:  ring för densamma.                                ·      beslut af repre8entationen tvenne gånger lämnats
5787:      Regeringen och pluraliteten inom åt-erstoden .af hvilande till landtdag efter nyval. Först efter
5788:   1917 års lantdag hafva icke v·elat vädja till -en det ärendet af landtdagen första gången icke för-
5789:   fullst.ändig, alla samhäUsklasser företrädande klarades bråclskande, synes man hafva kommtt till
5790:  landtdag, sådan vår landtdagsordning förutsätter, medvetande om en i 38 § 1772 års regeringsfor,m
5791:  i och för skapande a.f en ny regerin~sform, och inneliggande förplildelse att omedetbart skrida< tili
5792:  detta, ehuru man brutit med en princi'p, ~som af val af konunrg för clet suveräna Finland och sökt
5793:   l917 års normalt sammansatta landtclag· enhiillig'i giva en ingående juridisk bevisföring i och för hf-
5794:   omfattades. JWgeringen har också, tack vare den grundande .a.f en dylik förplikt.else.
5795:   automatiska verkan af de bestämningar i !vår               Denna bevisföring har, ,såsom kändt, icke verkat
5796:  landtdagsordning, hvilka af1se att skapa garantier öfvertygande på många och det funt vittnesgilla.
5797:   för at.t en tillräck ligt stark och konstant, icke tiU- person•er såväl inom som utom Finlands gränser.
5798:   fällig folkvilja, står bakom viktiga beslut af Äfven jag måste anse, måhända af oförmåga a.tt
5799:   grundlag.snatur, icke lyckat.s genomdrifva de föl.ia oovisföringens maskor, den rätt.sgrunq, på
5800:   tvef\I\€ förslag till ~geringsform, byggda. på mo- hvilken man velat stödja förpliktelsen till om~
5801:   narkisk bas. hvilka den förelagt denna landtdag. delbart konungaY8 L vac1dande och osäker. åtmii)..S·
5802: 108                                     Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
5803: 
5804: 
5805: tone icke ägnad att i f o 1 k m e d . .~et a n d e t grund af hvad ja,g här ofvan antydt afhålla mig
5806: skapa en förpliktande kraft. Det vakna och star- från detta val, då jag icke kan anse det vara på
5807: ka pliktmedvetandets psykologiska ·gen-esis hvilar ett öfvertygande sätt vare sig rättsligt eller poli-
5808: icke på en konstig bevisföring, .som icke ens juri- tiskt motiveradt. (Hyvä!)
5809: diska profes.sorer kunna följa och godkänna, äfven
5810: ·om denna bevisföring15 stringens vore för öfrigt         Ed. A k e s s o n: Herr Hornborg yttrade i
5811:  odisputabel. Helt annan är den rättsgrund, på sitt varmt kända andragande några ord, hvil!k:a det
5812: hvilken vi stödde oss i vår kamp gentemot Ryss- vore önskligt att alla de närvarande skulle lägga.
5813:  land. ·                                                på sinnet. Han talade om det djupa allvar, som
5814:     net har också synts mig, att det hufvudsa;kligen präglar denna stund, och han talade om det tunga
5815:  varit icke rättsliga, utan politislkt-praktiska skäL ansvar som hvilar på alla dem, hvilka nu skola
5816:  som lämnat de starka,ste motiv ~ill krafv·en på ta o-a i afg-örandet.. J ag är för min del öfvertygad
5817: konuno-avaL Atskilliga af de förutsättningar, från om att detta ansvar kännes tungt, lika tungt af
5818:  hvilka man härvid utgått, synas emellertid nu alla, att ingcn har rätt att beskylla. den andra för
5819:  hafva något förändrats. För min del frånkänner bristande ansvarskänsla, ty någon tyngre uppgift
5820:  jag icke de praktiskt-politiska. skälen rätt att på än den, som nu åligger landtdagen, och någon vik-
5821: b e h ö r i g t sätt göra sig gäJlande. Men jag har tigare up,p,gift har säkert aldrig tidigare ålegat
5822:  äfven vid d~mna öfverläggning förts till andra den men detta ansvar förpliktar också i hög gTad
5823:  resultat än de, till hvilken ma.ioriteten kommit. enhvar. Det tvingar hvar och en att göra klart för
5824:  Här gäller det s.iälffallet hvad herr Hornborg sig ,situationen, atU med sitt samvete öfverlägga
5825:  framhöll, att vi alla :kunna mis,staga oss och sär- hvad i denna stund är rätt. huru han s·kall träffa
5826:  skildt i detta afsoonde misstaga oss, vare sig vi stå sitt afgörande. Han bör göra det så att han kan
5827: på den ena eller andra sidan. I betraktande af tids- svara inför sitt samvete, med andra ord, han bör
5828:  läget, såväl hvad Europa som vårt eget iland be- föl_ia sin egen öfvertygelse i detta fall, han bör
5829:  träffar, har dd dock synts mig, att tanken på Fin- icke föl.ia andras paroUer.
5830:  lands framtid, enigheten och solidwriteten inåt och      ,Då det nu gälrler att öfverväga, hvilket hand-
5831: själfständigheten utåt, liksom äfven respekten för lingssätt är det rätta, så ligger de.t nära tili hands
5832: den blifvande monarkens perHon och hänsynen att först försöka klargöra för sig, hvi1ken ställning
5833:  till hans ställning, bort mana tiH besinning och tili lagen i detta faLl intager. Här bar ju också redan
5834:  att icke låta en splittrad återstod 'Uf 1917 års mycket talat•s om grundlagens bud, och i själfva
5835:  landtda.g vidtaga åtgärder, för en lång tid binaan- verket har man velat ur ·grundlagen härleda en
5836:  de för Finlands fo1k.                                  förpliktelse för landtdagen att skrida tili konun-
5837:      Då vi sålunda enligt min mening hvad konunga- gaval. För min del kan jag icke dela denna åsikt.
5838:  valdrågan beträffar sakna en säker och folkmed- J ag kan icke anse, a•tt de grundlagar, som i detta
5839:  vetandet förpliktande rättsgrund, då vi för närva- nu gälla i Fin:land, ålägga landtdagen en dylik
5840:  rande icke äga en landtdag, .sådan som landtdags- skyldighet, och ja.g ber att få med några ord mo-
5841:  ordningen förutsätter, och då den nu sittan<L tivera denna åsikt.
5842:  landtdagen twmne gånger fattat beslut, enligt             Då Finland blef en s.iälfständig stat, skedde
5843:  hvilka reg'8ringsformsfrågan blifvit hvilande, . detta samtidigt nied att det lösn,ktes från före-
5844:  hvadan denna fråga ännu icke är slutbehandlad, : ningen med Swrige. Finland blef då upphöjdt,
5845:  och då de prakti<Slkt-politiska skälen, aJllra minst i bland nationernas anta1, och det blef en stat huf-
5846:  detta nu, :Såsom det synes mig, tala för förhas- vud·sakligast därigenom att eröfraren fastställde
5847:  tade steg, så hade .iag för min del ansett det rikti- för oss en kon&titution, våra grundlagar och våra
5848:  ga.st att icke trots aUt nu drifva på konungaval.      privile;.;ier. Men det var icke de grundlagar i sin
5849:      Pluraliteten inom hndtdagen har emellertid helhet, hvil'ka då gällde för oss vid föreningen
5850:  afgörandet isin hand, och den, ·som ur 38 § i 1772 med Sverige. Det låg i sakens natur, att han ~cke
5851:  års regeringsform utläser en rättslig förpliktelse kund€ fastställa för oss de regler, som ingingo i
5852:  'ait nu skrida till konungava1, måste naturligtvi,s regering·sformen angånde tronföl.iden. Han kunde
5853:  följa denna plikt, och jag vågar icke klandra den- bland annat icke godkinna den rätt, som ingår i 38
5854:  na person; jag vågar icke betvifla hans ansvars- § R. F., att, i händiilse tronen blir ledig, Finland.s
5855:  känsla, hans rättsmedvetande, m. rn. hvilket allt landtdag. bör omedelbart skrida tili konungavaL
5856:  utslunga.ts mot dem, som våg"at inta;ga en annan Detta kunde han ick·e, emedan han samtidigt fa.st-
5857:  ställning än d€11 rådande majoriteten. För min ställde, att Finiland sku11evara en oskiljaktig del af
5858: del står jag nu inför valet att utan vidare böja det ryska ri'ket. Den konstitution, som Al~xander I
5859:  mig för plnralitetens Yilja och beslut eller att på fastställde. för FinJa.nd, var i s.iälfva. v·erket ofull-
5860:                                                Kuninkaan vaali.                                                           109
5861: 
5862: 
5863: ständig .iust därigenom att den icke innehöll några           ett dylikt steg, så .skulle jag vara den första att
5864: stadganden om tronens innehafvare och tronföl.i-              rösta för det, oberoende däraf om något lag-stad-
5865: den. Vi veta .iu, att. under de stridigheter, som             gande icke kan stöda detsamma, och · sådan vore
5866: .ägt rum angående vår politiska ställning, detta              situatiouen, i·fall landtdagen enhälligt kunde
5867:  framhållits och bland annat föranledt mången fullt           förena sig- om detta konung-aval. En dylik stats-
5868: .opartisk och neutral utländsk rättslärd att från-            akt beroende på ett enigt beslut af rep.ese.ntanter-
5869:  känna Finland egenska:pen af stat. Vi s.iälfva               na för de folklager, som represent~ra de samhälls-
5870: b.afva dock häfdat denna ståndpunkt, och vi hafva         1
5871:                                                           1
5872:                                                               hevara.nd.e element-en i land·et, kunde fulU försva-
5873:  i detta afseende utgått med seger. Finland var               ras, äfven om till stöd för densamma icke kunde
5874:  under föreningen med Ry.ssland en stat med sin               åberopas något grundlagsstadgande. Men alla
5875: egen konstitution, sina egna grundlagar, och då               veta, att situationen t;vvär icke är sådan. Tyvärr
5876: det afslet bandet med Ryssland, då blef det fort-             står landets befolkning i d·enna fråga delad. Nå-
5877:  farande €ll stat med egen konstitution. Men det              gon enighet har icke kunnat uppnås, och då jag
5878:  kan icke förnekas, att denna konstitution fortfa-            för min del icke i ;:;n dylik situation kan känna
5879:  rande var bristfällig. Det, som hade gällt under             mig öfvertygad om att e•tt dylikt steg, s·om jag
5880:  för·eningen med Sverige, kunde icke mera gälla, ty           dessutom an,;;er stå i strid med grundlagens anda.
5881: det hade a.Jarig gällt så länge Finland var en stat.          åtminstone icke hafva stöd i lag, kunde l·eda tiU
5882:      Man har här påpekat, att under denna landtdag            land•ets lycka, så kan jag för min del icke förena                  •
5883:  ofta gjorts hänvisningar till § 38. Detta är full-           mig om det. Und·er de årtionden, som senast för-
5884:   komligt riktigt, men man frånser därvid, att § 38           flutit och sett landet splittradt i olika partier, hvil-
5885:  egentligen innehål!ler tvenne väsentligt skilda reg-         kas riktlinjer varit vidt åtskilda., har det åt-
5886:   ler, det ena är föreskriften om föranstal tande af          minstone för mig a.lltid varit det hög-sta rättesnö-
5887:   konungaval, det and·ra principen om att, i händelse         ret a.rtt följa det jag anser vara rätt, det jag an&er-
5888:  högsta makten upphör att funktionera, det är den              vara grunruadt på lag. J ag kan icke inse, att jag
5889:  andra statsmakten, som bör gripa in och taga hän-            nu inför mitt samv·ete kunde svara för något .an-
5890:  delserna·s roderi sina händer. Det är denna regel,           nat handlingssätt. Också nu måste jag följa det
5891:   som har åberopoats, det är denna regel man mån-             .i'ag anser vara öfverensstämmande med lagens me-
5892:  gen g-ång stödt sig på, det är denna re!lel som är           ning-. Det är på dessa ~runder jag- icke kan anse
5893:  så allmängiltig, att, om den också icke funnits ut-          mig kunna taga del i ·ko:c:un.ga valet, och jag hll.l'
5894:  tryckligen uttalad i 38 § R. F., den det oaktadt             ansett det va:ra min skyldighet att meddela detta.
5895:   hade kunn:at åbcropas.
5896:      Såvidt jag kunde finna, ha.r senator Paasikivi               Puhemies: Täysi-istunto keskeytdään nyt
5897:   i sitt andragande ganska tydli,o1 angifvit .iust den        .ia .iatkBtaan k:lo 7 i. p.
5898:  ståndpunkt jag här velat göra gällande. Han
5899:   gjorde :;killnad mellan Finlands konstitution och
5900:  det som han bildlikt, ifall jag öfversätter hans ord            If'tunto Keskeytetään k:lo 5,5 i .p.
5901:   riktig-t, betecknade såsom en riksakt, d. v. s. lag-
5902:   stadganden, hvilka gällde Finland och Ryssland
5903:   gemensamt. Denna skillnad anser jag, som sagdt,
5904:    vara fullkomligt riR:tig och giltig. Att jag för min                       Täysi-istuntoa jatketaan
5905:   del icke sedermera kan komma till samma slutsat-
5906:   ser som senator Paasikivi beror därpå att jag icke                                   k:lo 7 L .p.
5907:   kan inse, hurusom upphörandet af riksaktens gil-
5908:   tighet kunde hafva till påföl.id, att lagstadgan-             Keskustelu jatkuu:
5909:   den, hvilka, såsom nämndt, aldrig ägt giltighet, så
5910:    länge den finska staten ägt besttånd, plötsligt               Ed A 1 k i o: Eduskunnan pöytäkirjaan pyydän
5911:   kunde uppväckas ur grafven.                                 sa·ada merkittäväksi seuraavan vastalauseen:
5912:      Detta om frågans .iur1diska sida. J ag är dock den          Maalaisliiton eduskuntaryhmä kokonaisuudes-
5913:    första att medgifva, att det steg, som nu skall            saan vastustaa jyrkästi .h ehdottomasti kuninkaan
5914:    tagas, icke i första rummet bör vara en lagtolk-           vaalin toim:ttamista 1772 vuoden hallitusmuodon
5915:    ning. Finlands landtdag har an.dra uppgifter än            38 § :n mukaan, koska mainittu lainkohta ei ole
5916:   att tolka lag. Finlands landtdags uppgift. i detta          Suomessa ollut voimassa, sittekun Suomi erosi
5917:    nu är i första rummet af politisk natur, och jag           Ruotsista. Niinikään eduskunnan viime joulukuun:
5918:    medgifver gärna, att skulle jag vara öfvertygad            6 päivänä · yksimielisesti tekemji.ä. päätöstä, että
5919:  ·om. att den politiska
5920:     "            .     . situationen
5921:                             . .        nu skulle fordra
5922:                                                      .        Suomi oli oleva. rii'Pt>1lmatoJ;~· tasa:\ta:lta. ei ole; 'P11...f
5923:     llO                                           Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
5924: 
5925: 
5926:     ~ttu, vaikkakin elduskuiltl!i anti!Jriralla haHitJl;kaelle    tämä hän.·~mla.·us'untotiSa o8a. ei sisältänyt ~ui.'1:Jn väi!.. ·-·
5927:     ~iaksi ·&htyä valmi~ta.viin toilhiin ku:iri.nkått:n           rä~ tOdistuksen lausumista lähim.mäuiitil,.n va:$-
5928:     v~~tlia varten on tehnyt sen kanssa ristiriitai'sen           taan. Minä torjuu ne syYtökset, jotkå ed. Rentol~
5929:     päätöksen. Myöskään ei eduskunnan, jossa on vain tässä kohd{ln on vi&kannut. toisin ajattelevil). koh~
5930:     hi'eman yli puolet eduskunnan laillisesta Juknmää- taan, enka minä lakkaa valitta;masta sitä., että e·cl.
5931:     räStä, pitäisi katsoa itseään asial'Hsesti oikeute- Rentolan arsemassa olev·a ·mies katsoo itsellen~å
5932:     tuksi ratkaisemaan äänestäjiin vetoamatta niin mahdolliseksi lasketeHa ed.uskunnan p·öytäkirjaan
5933:     'lrnuvas 'ka:ntavaa kysymystä. Jos kuitenkin -edus- Suomen kansala•isista sellaista nurjaa ja väärää~
5934:     :kunnan enemmiStö tästä kaikesta huolimatta päät- mitä hän tältä Paik·alta on lausunut. Hän ei voi
5935:     tää toimittaa kuninkaanvaalin, olen saanut toi- vastata siitä, mistä hän syyttää pääministeriä ja
5936:     niekseni ilmoittaa kaikkien maalaisliiton edusta- , niitä suuria Suomen kamsa•lais.ioukkoja, joitten val-
5937:     jain puolesta sitä vastaan vastalauseemme. Me · tiolliwen luottamusmies pääminister:i on ollut ja on.
5938:     emme ota osaa kuninkaanvaaliin, joten vapautam- Ori surul·lista. todeta, -että ed. Rento'lakin kuulun:
5939:     me itsemme kaikesta siitä johtuvasta edesvas- niihin, joilla ei julkisen sanan vastuu vielä ole kir-
5940:     tunsta.                                                       k·astunut. Sentähden on h~ngenyhteys1kin heik-
5941:                                                                   koa meidän välillämme. Tämän olen pakoitettu
5942: •        Ed. P a ru v o V i r k k u ne n: V astöin aikomus- s.isäJllisestä voo tim uksestar lausumaan.
5943:     tani katson olevani velvollinen ottamaan osaa                    Suuressa kysymyksessä minun ei ole tarvis jat-
5944:     täällä ta·pahtuvaan •keS'kusteluun pari'lla sanalla, kaa keskustelua:. Kun täällä. on mainittu Jumalan
5945:     jotka minun on osoitettava· ed. Rantolalle hänen sormi, niin minä en tahdo salata., että jos minä
5946:     tältä paikalta anta<miensa lausuntojen johdosta.              mitään käsitän ta.hi olen mitään oppinut Jumalan
5947:          Hänen esiintymi:sensä on· minuun vaikuttanut sormesta ihmiselämässä .ia historia,ssa, niin on mi-
5948:      enemmän tuskastuttavasti kuin paljo muu ikävä, nun kokemukseni kokolaiHa toinen kuin sen edus-
5949:     mitä tässä huoneessa väliin saa kuulla. Tuskas- tajan, .iota vasta.a:n minä tässä esiinnyn. Mutta
5950:     tuttavasti, :koska mielelläni edellytän, että ed. Ren- juuri sentä.hden, että minä uskon tähän korkeim-
5951:      toJan ja minun välilläni pitäisi olla paljon hengen- paml' johtoon, minulla syn1kkinä:kin hetkinä säilyy
5952:      yhteyttä, läheisempää kuip monen muun kesken. luottamus meidän ka,nsamme tulevaisuuteen. Sen
5953:      Ja. kuitenkin minä tunnen, .kuullessani ed. Rento- vakaumuksen puolesta, .ion'ka omistan, on tääHä
5954:      Jan puheita, tätä hengenyhteyttä hyvin vähän. : p.a:l.ion .ia hyvi•n puhuttu. Erityisesti minä pyy-dän
5955:      Minä valitan tätä suuresti, mutt:ct vika siihen tus- omista'a omakseni pääasiat siitä, mitfi. ed. Hornborg
5956:      kin on minun.                                                tä~sä istunnossa on lausunut.
5957:           Olen omalta kannaltani sekä ihmet.ellen että tus-
5958:      kastuen loukkaantull'ut varsinkin kahteen kohtaan               Ed. Wrede: Jag- begärde ordet i auledning
5959:      ed. RentoJan mehevissä lausunnoissa. Hän arveli af herr Lundsons yttra.n.de vid förmiddagens ple-
5960:      odottelevansa itsellensä mahdollisesti tulevaa num. Då detta yttrande afgafs, trodde jag, att
5961:      marttyriutta sen kannan johdosta, jonka hän jag· icke hnde hört r.iktigt. .J ag kunde icke före-
5962:      kuninkaanvaali-asiassa on omaksunut. Martt;y- ställa mig, a.tt en så va:rm vän af Finlands rätt
5963:      rius on suuri .ia pyhä asia·, jos s·ellaista sattuu elä- och Finlands s.iälfständighet. som herr Lundsan
5964:      mässä; mutta se on liian suuri, jotta. sitä saisi en- skuUe framställa sat·ser, mot hvilka vi under långa
5965:      nakolla toitotella, niinkuin ed. Rentola t-ekee, ja tider nödgats polemisera, ·då de f,ramstruHts från
5966:      se on liian py1hä, jotta olisi 1lupa •siitä tääl'lä taikka ett mot oss fient.ligt hå:ll. J ag har sedermera
5967:      muualla t'flhdä reiklaamia.                                  genom gmnskning af stenogrammet öfver herr
5968:          Yhtä suuressa määrässä minä ka.ipaan hengen- Lundsons yttra11de öfvertygat mig om 1art:t jag dock
5969:      yhteyttä kuunnellessani toista ed. Rentola·n väi- hörde riktigt och att således .den fost-erländska och
5970:      tettä. Hän on rohjennut sanoa näkevänsä J uma- lo.iala .ståndpunkt herr Lundson alltid intagit icke
5971:      lan sormen, J uma.Jan rangaistuksen:kin siinä, että med nödvändighet betingar, att man gör sig :reda
5972:      täällä on pääministerin osa'ksi joutunut osoittaa för grunden för en sådan stå!l'!:dpunkt. Herr Lund-
5973:      vuoden 1772 hallitusmuodon 38 § :n lailli[Jen son :yttrade, att 38 § R. F. gällt för Finland end.asi
5974:      sltovaisuus. Ed. Rentålan tarvitsisi muistaa, että så.som del af Sverige, lilen ioke såsqm stat, och att
5975:     ~ ihmiset ovat hyvin vahniit sovittamaan juma- af denna. pa.ra~raf icke frjlmgår, hurn det skilll
5976:     lallisi'a 'rimka;iseinisiSL ,ffiuihin, joiden olisi täysi syy för~a.ras, oni Finl~~~ ?lef~e eli egen. s,ta!t. ~c~e
5977:      si..ioitta1a ne 'patioä låh'emmMlä osoit't~Ha. 8'~ tn'itä MUer skulle det fuH1af!l an'dra stadgan;den, ~orti
5978:      ~n täsS'ä :yhtey~essä: snyaitslla,u.~u~, ~odiMi vali- gafve anvi'Siiing i               ett
5979:                                                                                             ~Mant iitli soril        aet
5980:                                                                                                                     nu :rt&-
5981:      tml;a.våUa tavalht~ :eitä ll~n käY\;än'n'össä. thl.'ohtaå vafänae. .På d'en grimo b'Ohle ~nlift lie'rr l.iu ·i;;a~
5982:      kMio-ekså-'l.'l.neil :kUkYn v:elvoitnl:sen, siJ.lä, mUt'ttå val icke sk'e, it1rian i itlindHt.iS'onf.nin~ blifVlt ~-
5983:                                                                                                                       Ill
5984:                                                   ----------··-··--···--··-··-···---
5985: 
5986: ~nc:dt, :at\ ~iålM äx ~~ iontl'n't~. ·:rretx- nttM-          s k r ä ·n 'k n i n g. Att ViSsa 'bestämmelser utti denmt.
5987: ~~e tt~d~, ~~l~~~~~~!n:e!1a"ttmt::                           kon~fitution ic'k'e -voro tiUÖ.inpli_:ga följde af sjä.Ifva
5988:                                                               förerun!teri, ni-ed Ryshland, såsom senator PaasikiVi
5989: d~l a!f 8\refi!ie. !kiul'de tlleiina. ~gerih~form vrd vid förrilfddag-ens plenum anford-e, och af detta
5990: Fin:lali.ds skilsmässa från 'Sveriv:e icke blifva gäl- faktu:m samt däraf, 'att grundlagarna bioohallos
5991: Ian(tl:e iör Fin.lartd utan rutt föl'St bli.f'Va lag i den utim inskränkning fö1jer vidare att, så snart det
5992: drdning, som f'ör stiftiwde af grulidlag stlrd~, hinder, som föreningen med Jtyssland inneburit
5993: oun att i 'öfverensstämin€lse harmed oek:så bestäin- för tillämpningelll af något visst stadgande, U'P'P-
5994: des år 18()11 att den hlefVe gällånde end:ast i till- hör't, detta stadgand-e utan vida.re s-kull-e träda. i
5995: lä!m'pliga -delar. Nar Fi1Jiland sooermera blef själf- kraft. Senator Paasikivi anförde åt.skHliga exeni-
5996: ständiit, föUde däraf, att denna paragraf icke pel på sådana stadganden, hvilka jag naturli.~tvis
5997: ltu.nde vara i gällande kl'låft och att på grund af icke vill upprep.a. Däraf följer oekså, •att d-et vO.re
5998: den    konung icke lrnnde väljas.                            en alldeles öfverflödig gärning att, ·såsom herr
5999:      Denna fra.ill,ställning öfverensstämmer emeller- Lundsan fann nödigt, innan man skrider till ko-
6000: tid icke med de akter, som tillkommo vi:d Borgå nungaval, först få tiU stånd en lag därom, att Fin-
6001: landtdag. I dem finnes ingen antydan nm att land är ett konunga.dke. Finiland var före 1809,
6002: uågon ny författning för Finland skulle hafva såsom vi veta, en del af ett konungarike, ty titeln
6003: stiftats i den ordning, som för stiftande af grund- storfurstendöme var ingenting 'annat än en ti~l;
6004: Iäg är gäUande, utan ke.isa.r &lexander I försäkrar d-en innebar icke att Finland på grund däraf skulle
6005: tvärtom uppl'e,pade gånger, att Finlmnds förut gäl- hafva någon särskild ställning i Sveriges rike. När
6006: lande g-rundla.gar b i b e h å 11 a s för detta land. Finland skildes från Sverige, skulle föl.iden hafva
6007: Finland fick b i b e h å ll a · såsom konstitution varit, i händelse Finland då blifvit .själfstän.digt
6008: den konstitution det förut ägt såsom del af Sve- och den ·svenska författningen blifvit gäJllande för
6009: rig-e.. Såluncla säges i ke.isarens försä:kran -t.ill Fin- Finland, att 'äfven Filllland b'lifvit ett konungarike.
6010: lands inbyggare af den 27 mars 1809: ,Hafv-e vi Detta blef icke f:all-et, -eniedan Finland förena.d-es
6011: häl"lllecl velat bekräfta och stadfästa landets r.eli- med Ryska riket, och därför fick Finland bibe-
6012: gion och grundlagar etc., lofvades att b i b e- hålla titeln af storfurstendöme, men icke mera så-
6013: h å 11 a. alla dessa förmåner och författningar som en tom titel, utan såsom benämningen på en
6014: fasta och oförryckta i sin fulla kraft." D-et var stat, hvilket Finland då blef. När numera fö·r-enin-
6015: ett fastställande af hvad som hade gällt och an- gen med Ryssland blifvit bruten, så fö,l.ier utan
6016: sågs fortfarande gälla för Finland. I kungörelsen vidare, att Finland är ett 1konungarike. Därom
6017: af den 23 mars ( 4 april) begagna.s samma uttryck. behöfver icke bestämmas genom ilag. Finlands
6018: Ke.isaren h2'kräftar och försäba.r landets inbyg- landtd>ag har endast att draga konsekvenserna af
6019: g-are oin bihehå:lhndet af de:l'as religion och grund- deita sakförihåJ.lande ocih vidta:ga. de åtgfi.t~der, som
6020: lagar o. s. v. Och ännu mera, då landtdagen , 38 § R. F. föreskrifver.
6021: sammankallade~ o'ch sål-edes någon ny författning                Härmed tror jag mig hafva beriktigat det utta.-
6022: för Fin'land ännu icke ha.d-e kunnat ·~tift.as, så sä- · la.nde, som afgafs af herr Lundson. Det var ung-e-
6023: ges i s.iälfv•a- landtdagskallelsen, att ständerna, kal- fär, ehuru icke fullkomligt enahanda synpunkt-er,
6024: las 'l i k m ä t i g t 1 a n d e t s f ö r f a. t t n i n g som fpamställd-es :af herrar Björk och Ak-esson.
6025: till -en allmän landi:da.g, hvilket tydligt visar, att , Herr Bjöl'k upprä:knade de statsakter, som från och
6026: ke.isaren redan innan ständerna sammant,räd.de an- ' med d-en 6 december förekommit, och kom till den
6027: såg landet;; forna )ronstitution fortfarande gäl- slutsatsen, att frågan om grunden för Finlands
6028: lande och vi1le bibehålla d~m såsom gällande. I              författnin.g ännu -e.i blifvit på ett slutgiltigt sätt
6029:  det berömda ma.nif-estet af den 2·1 februari 1816 afgjord. Om nu detta vore riktigt, så skulle däraf
6030:  säger ke.isar-en ocks;l, sig vilja befästa den för- föl.ia, att vi ·sedan den 6 december lefva.t utan nå-
6031: slikran landets iniiebygglue af honom mottagit gon :konstitution. Jagförstår icke, på hvi[ka grun-
6032:  [1.ngående ,Oibehålld:rhdet" af deras särskilda för- der landtdagen då h!llde tillämpat åts.killiga. stad-
6033:  iåttningar, 'såi~des helt annorlu:nda än hvad he.rr ganden uti vår reg.eringsform och öfver hufvud
6034:  Lundson anförde.         .                . ..     . _.     fungerat. Landt.dagen ha.r ju d-essutom flere gån-
6035:     .Herr Lunds9n a11Jörd-e _ocks~ •. a:tt ·~el.. 'lS09 be- ger, t. o. m. redan i november 1917, åooropat
6036:  lltiiihdes,, }tt aeB forna.; sv1nsk~ K?n~Y.f9-~i6~~n :inst "38 §·:R. F. Vi skhrle, som .sa:gd't, ~nligt d-enna
6037: de.lar". Detta ofv-erensstammer tofte Helter
6038:                                             1,
6039:  skulle bhfva ..ga.llartoe ;;;r,~~·laJl~. _t1 ~lll~ljlJ!lUta ,~'!f#f~tt~fu,.\f 'befinha .öss. i s?its~~ttsli~ hän~d~
6040:                                                     m~ tiet pa ·~tt vfl1a:n{Je •haf, "öCh kunde Ua förfara som !för
6041: •tallaiskä fö!-'h&lUiikret.' Firiia.Has ian:se!fution 'fhst- !r3Ht s:Vrirf~s. 'IJenfnh ~1ittsats 1di'ogs 1c'ke lif ~li.err
6042: ~fåUdes· ait r&rtfaiitiae·;ia:lla u "'ta n n å g on 'i  n-   Björli: &c'h 1cke 'hell-er a'f herr Ålresson, nien Ellut-
6043: 112                                   Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6044: 
6045: 
6046: satsen drogs af herr J uutilainen, som förklarade,         Ed. V u o r i m a a:. Pääministeri en-si.mäisessä.
6047: att den enda grunden för Finiands statsskick är         lausunnossaan todisteli,. että 1772 vuoden valtio-
6048: heslutet af den 6 deoomb€-r 1917 och att, om det nu     muodon 38 § olisi vielä voimassa. Hän siinä tar-
6049: väl.ies €n konung med enkel röstp1uralitet, landt-      kotuksessa selvitti, että löytyy kahdenlaisia val-
6050:  dagen med enkel röstpluralitet kan göra hvad som       tiollisia asiaki.r,jQja, nimittäin n. k. valtakunnan-
6051: hälst. Detta yttrande torde icke behöfvla något         sääntöjä .ia perustuslak-eja ja että Suomi joulukuun
6052: vidare bemötande.                                       6 päivänä katkaisi nämä n. k. valta•kunnansään-
6053:     Herr Rosenqvist 'anförde såsom ett vägande skäl     nöt, mutta että se ei voinut tarkottaa edellämai-
6054: emot dcn åtgärd landtdagen nu tänker företaga           nitun pykä!län kumoamista, että se olisi ollut val-
6055:  och den grund landtdagen härför åberopat, att          tiokaappausta, statsstreck. Mutta eiköhän Por-
6056:  landtdagen icke i bör.ian, d. v. s. omedelbart efter   voon va.ltiopäivien päätös ollut myöskin sa.mallai-
6057: ,det s;iälfständighetsförklaringen afgafs, uppfat-      nen valtiokaa ppa us, statsstreck. Valtiopäiväpää-
6058:  tade. att det var landtdagens plikt att skrida till    tös .iou1ukuun 6 päivältä oli kui~nkin itse luonnos-
6059:  vai af konung; den ärade talaren förvånade sig         taan aivan samallainen sta.tsstreck entistä tilaa
6060:  öfver, huru man så s-ent h!!Jde kommit på den tan-     vastaan kuin Porvoon valtiopäivien päätös silloista
6061:  ken och förmenade, att det på grund däraf icke         asiaintilaa kumotessaan. Porvoon valtiopäivien
6062:  nu heller var så nödigt att följa d-etta stadgand-e.   päätöksen nojalla tai siis tämän statsstreckin pe-
6063:  Jag kan icke fatta, att ett sådant resonemang, om      rusteella on rakennettu koko sen jälkeinen Suomen
6064:  grunden därtirll vore riktig, kunde betraktas såsom    valtiollinen elämä eikä kukaan ole väittänybkään
6065:  logiskt. Äfven om uppfyllandet af en plikt någon       paitsi muut!!Jmat ruots•alaiset. historian kirjailijat,
6066:  tid försummats, så befriar drtta .iu icke från full-   että Porvoon valtiopäivien päätös olisi laiton,
6067:  görandet af d-enna plikt, sedan den bl\fvit klar i     vaikka &e -ei tapahtunut siinä järjestyks€'Ssä kuin
6068:  meodvetandet. Det har under den gångna vintern         s:Jloinen Ruotsin valtakunnan perustuslakisäädös
6069:  förekommit mycket, som varit eognadt ath förvirra      määrää.
6070:  sinnena, och den uppfattningen, att Finland skulle         Samallainen historia[linen käännös on nyt ta-
6071:  blifva en republik, hade efter den ryska revolu-       pahtunut 1917 ja. joulukuun 6 päivänä tehty val-
6072:  tionen gjort sig gäUande med så stort eftertryck,      tiopäivien päätös on sama.lla.inen ja yhtä pätevä,
6073:  att man icke kom sig för att genast draga kon-         koska sen teki k 0 k 0 eduskunta. samanaisessa
6074:  sekvenserna af s.fälfständighetsförklaringen. Men      tilant-eessa eikä koko eduskunta ole sitä kumon-
6075:  denna omständighet, om den än kan tadlas, är på        nut. Ja tämä y>ksimielinen päätös sisältää, että
6076:  grund af de exooptionrHa förhållanden, i hvilka        Suomi on itsenäinen .ia riippumaton tasavalta niin-
6077:  landet befann sig, förklarlig och hefriar oss icke     kuin Porvoon valtiopäivät päättivät, että Suomi,
6078:  från att föl.ia grundlagens bud.                       .roka dli niinkuin ed. Wrede täällä lausui vain osa
6079:     H vad för örigt ooträffar handlingen af den 6       tai maakunta Ruotsin va:ltakunna.sta, että siitä tuli
6080:  d-ecember 1917, så har det så många gånger visats,     autonominen valtio, yhdistetty erottamattomasti
6081:  att d· n hvarken inneball' någon lagstiftningsakt,
6082:       0                                                 Venäjään .ia Venäjän keisari tuli Suomen suuri-
6083:  som skulle hafva förändrat landets statsskick, eller   ruhtinaaksi. Tämän päätöksen ·vahvisti sitte va-
6084:  ens var afsedd att innebära detta. Den var och för-    littu suuriruhtina,s. Sen kautta kumoutuivat myös-
6085:  b:.ef endast ett förslag, ett progra.m.                kin kai·kki ne vanhat perustuslain säännökset, joita
6086:                                                         ei voitu uuteen tilanteesoon sovelluttaa ja niiden
6087:                                                         joukossa 38 § samaten kuin ne ·py<kälät, jotka kos-
6088:  . Ed. P u II i ne n: Hallitusmuotokysymy<ksem-         kiva.t ulkoedustusta .ia muutamat muut, koska hal-
6089:  me jouduttua nykyiseen asemaansa ja kun kunin-         litsija ei ole voinut mitä vahvistaa. Nämä pykälät
6090:  kaan valitsemisen vanhan hallitusmuodon nojalla        siis eivät ole koskaan tull-eet:Jt.aan vahvistetuiksi
6091:  pidän mahdollisena, katson edustajavelvollisuu-        eivätkä siis itse asiassa ole tämän uuden Suomen
6092:  dekseni vaikuttaa kysy.myksessä:olevan va.a.lin me-    sil'loin perustetun suuriruhtinaskunnan perustusla-
6093: .nestymiseen .ia si·ksi kannatan va,alin toi.mitta-     ke.ia. Voimaan jäivät ainoastaan aemmoiset, jotka
6094:  mistia.                                                soveltuivat uuteen tilanteeseen. Suomen valtio-
6095:                                                         muoto jäi tämän kautta monesta osasta vaillinai-
6096:    Ed. H u 1 t i n: PY:v'sin ll'llheenvuoroa ed. Juu-   seksi, epämääräiseksi .i.a häilyvä<ksi, joka onkin an-
6097: tilaisen lausunnon johdosta oikaistakseni erään         tanut aihetta niihin valtiollisiin kiistoihin, joita
6098: hänen väitteensä. Olen sittemmin tullut samaan          nyt lähes puoli vuosisataa on Suomen valtion
6099: päätökseen kuin täällä vapaaherra Wrede, että se        oik€1a1Sta luoooQ6ta käyty.
6100: ei kuitenkaan •ka:nnata. Luulen ettei maa.laisliitto-       Että ui1koa.siat kuuluvat itsenäisen valtion omiin
6101: kaan pane hänen viisåsteluunsa mitään paine>a.          asioihin, on va.llan luoonollista, eivätkä ne riipn
6102:                                                Kuninkaan vaali.                                               113
6103: 
6104: 
6105: 1772 vuoden vanhimtnneista määräyksistä, .iotka          tovuosina rauikesi omaan mahdottomuuteensa.
6106: sitä paitsi eivät soveHu nykyisiin oloi.hin·. Ja tämä    Siinä esiintyi ,Jumalan sormi", ja huo\llautin,
6107: eduskunta on itse välittämättä näistä vanhoista          että n,e, jotka. joutuivat myöntyväisyysmiehinä
6108: ulkoasioita kos·kevista säännöistä laatinut täällä       routavuosina puhumaan toisessa äänilajissa perus-
6109: aivan uudet säännöt ulkoasioita varten. Muuten ei        tuslaeistramme kuin he nyt niistä puhuvat, että he
6110: vanhassra valtiomuodossa ole mitään määräystä            tässäkin joutuvat tott-e•lemaan J umahn sormea,
6111: esimerkiksi siitä, tttä eduskunta ottaa korkeimman       koska Jumala kuljettaa ihmisiä sille tielle, missä
6112: vallan, ia kuitenkin riippuu nykyinen valtionhoi-        he huomaavat entiset heikkout-ensa. Tämän mai-
6113: taja ja hallitusvalta, ei 1772 vuoden valtiomuo-         nitsin Jumalan sormen johdatuksesta historiassa
6114: dosta, vaan niistä kumouksestra johtuvista päätök-       enkä ymmärrä, että teoloogilla pitäisi olla jotakin
6115: si~tä, joita 1917 vuod-en toinen eduskunta teki. Ja      sita va.staan.
6116: ·sentähden on myöskin 1772 vuoden valtiomuodon
6117: 38 §, joka asiallisesti kumoutui Porvoon valtionäi-         Ed. E r k k o: Jos se hallitusmuotoe•hdotus, joka
6118: villä, .ia muodollisesti joulukuun 6 päivänä 1917,       eilen .ioutui lepäämään uusien vaali-en jälkeen, olisi
6119: menettänyt IDf'rkityk.srnsä ja va:kutuksensa ja sen      tullut eduskunnassa hyväksytyksi, olisin minäkin
6120: säännösten no.iaUa tehty kuninkaanvraali riippuu         katsonut velvolli•suud·ekseni alistua ottamaan osaa
6121: s-entähden ilmassa, sillä e-duskunnan pi.enen enem-      sen perusteella toimitettavaan kunin·kaan vaaliin.
6122:  mi~tön päätös ei ole nykyist.en perustuslakien mää-     Niin kuitenkaan ei trupahtunut. Ja kun en voi pi-
6123: räämässä järj.estyksessä syntynyt.                       tää kuninkruan vaalin toimittamista 1772 vuoden
6124:                                                          hallitusmuodon 38 § :n nojalla. laillisuuden kan-
6125:     Ed. R e n t o 1 a: Tässä täysi-istunnossa on         nalta oikeana, on siihen ryhtymin-en näin vajanai-
6126: määrä puhua kuninkaanotosta ja arvostella kunin-         sessa. .ia näin hajanaisessa eduskunnassa mielestäni
6127: gasmielisten p·olit:ikkaa sikäli, kuin katsoo vel-       arveluttavaa, varsinkin kun aika s-en toimittami-
6128:  vollisuudekseen vastustaa kuninkaan ottoa. Mutta        seHe on niin sopimaton, kuin suinkin o11Ja saattaa.
6129:  koska jumaluusopin tohtori Paavo Virkkun-en on          Kun kuitenkin tiedän eduskunnan enemmistön ole-
6130:  tahtonut tämän tilaisuud-en minuun nähden kate-         van ed. Nevanlinnan ehdotuks-en takana, en tahdo
6131: :kisatsioonitilaisuudeksi, niin täytyy minun hänen       ehdottaa sitä hylättäväksi. Ilmoitan vain, etten
6132:  itsensä tähden mainita, että kunnian mies todistaa      tule ottamaan vaaliin osaa.
6133:  väitteensä tai pyytää ankeksi. Tohtori Paavo
6134:  Virkkunen todistakoon väitt€ensä, että minä o1en           Senaattori Paasikivi: Vruikka en ole edus-
6135:  pöytäkirjaan merkittäväksi pyytänyt, että toivon        kunnan iäsen, täytyy minun kuitenkin alistaa
6136:  marttyyriutta, .ia todistakoon sen, että olen sanal-    herra puhemiehen suosiollisesti harkittavaksi, eikö
6137:  lakaan maininnut marttyyriudesta tänä päivänä,          olisi syytä estää edus.kunnan istuntoja tulemasta
6138:  ei~en tai jonakin muuna lähimenneenä päivänä.           Jumalan pilkkaamisen tilaisuu'ksiksi, etenkin pa-
6139:  Päinvastoin olen nimenomaan sanonut, että minä          pistoon kuuluvien jäsenten puole!lta. (Oi·kealta ja
6140:  valitan sitä, että maahamme tule.e anarkia, valitan     k-eskustasta.: Hyvä!)
6141:  sitä, -että täytyy asian näin olla, -että jos minä en
6142:  voi tunnustaa jotarkin kuningasta lailliseksi, mi-         Ed. R o sen q v i s t: J ag begärrde ordet endast
6143:  nun täytyy kieltäytyä uskollis•uuden valasta,           för att göra en kort repilik med an!edning af fri-
6144:   mutta -en tahdo kenellekään puhua tästä sil'lä ta-     herre Wredes utbalande. Friherre Wrede har icke
6145:  valla, -että levittäisin tätä kä~ityskantaa. Ja jos     riktigt uppfattat min tankegång och därför icke
6146:  ·Suom-en kansa tekee kuninkaalle usko'llisuusvalan,     heller rätt återgifvit densa.mma. J a.g har icke
6147:   niin minäkin tunnustan hänet. Nyt on tohtori           framhållit såsom ett vägande .skäl mot att landt-
6148:   Paavo Virkkunen esittänyt tämän asian ihan toi-        dagen nu skulle sk.rida till val af konun.g det fak-
6149:   sella tavalla,. Vaadin, että kunn:an mi-e•s pyytää     tum att lång tid förgått, innan landtdagen kom
6150:  anteeksi tai todista;a väitt-eensä .ia tälle kahdelle   till mrdvetande om i 38 § R. F. inneliggande för-
6151:  -minä en tahdo sanoa minkä käskyn mukaan se             pl~kt-elser. SkuHe ja;g hafva sagt detta, gkulle fri-
6152:   on nimitettävä- .ia täl'le kahdoUe olemattomalle       herre Wredes anmärkning varit ful't riktig, näm-
6153:   perustalle han p-erusti deklamoivan moraalisaar-       ligen den anmärkning att äfven om en plikt någon
6154:   nansa minul!e. Kun perustus vedetään pois, rau-        tid försummats, rden icke förlorar i kraft, sedan
6155:   keaa rak,..nnus, minun ei tarvitse muihin kohtiin      den kommit till medvetande, och vi brfria.s icke
6156:   niinollen kaiota. }fitä tulee varsinaiseen asiaan,     från att föl.ia rdensa.mma. J ag är därutinnan full-
6157:   politii·kan arvosteluun, niin siitä olen käyttänyt     komligt ense m-ed friherre Wrede, men det träffar
6158:   Jumalan nimeä puhuessa.ni Jumalan sormesta, kun        icke alls mitt uttmlande. Jag konstaterade endast
6159:   sanoil\, että myöutyväisyy.smiesten politii•kka sor-   det faktum, som äfven frihe.rre Wrede er.kände,
6160:                                                                                                          lö
6161: 114                                   Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6162: 
6163: 
6164: att lång tid, mer än 6 niånader förgick, innan för aHvarsam.t för att a,nhänga,re af olika åsikter
6165: landtdagen kom tilrl medvetande af den i 38 § R. F. nu skulle behöfva inlåta sig i polemik med hvar-
6166: inneliggande plikten att förrätta 'konungaval och andra. Då emellertid friherre Wrede har inledt
6167: vida1re det faktum, som äfven här i dag bekräftats, m dylik polemik också mot det andragande jag
6168: att såväl bland jurister som~ ic~e-juriE>ter menin- gjorde här tidigare och då han därjämte gifvit en
6169: garna äro delade-, huruvida man ur nämnda para- skef framS'tällning af detta andragande, anser jag
6170: graf kan härleda en sådan plikt eller icke. Sedan mig skyldig att bemöta honom med några ord.
6171: yttrade .iag enligt stenografisk uppteckning att J ag har nämligen icke, såsom man måste uppfatta
6172: ,den rättsgrund, på hvilken man velat stöd.ia för- friherre Wredes yttrande, någonsin 'U.ttalat, att
6173: pliktelsen till omedelbart konungavaiJ. var, vack- . Finland i ·detta nu skulle sakna en konstitution.
6174: lande ock osäker, åtminstone icke ägnad att i folk- Tvärtom har jag uttryckligen framhållit, att vi
6175:                                                        1
6176: 
6177: 
6178: medvetandet ska-pa en förpliktande kraft. Det i haft denna konstitution under föreningen med
6179: vfl,kna och starka pliktmedvetandets psykologiska ! Ryssland ooh att denna konstitution också äger
6180: genesis hvilar icke på en konstig bevisförill'g', som bestånd efter skilsmässan från Ryssland, men jag
6181: icke ens .iuridiska professorer kunna följa och god- fram'höll .och påpekade, att denna konstitution är
6182: känn·a, äfvcn om denna bevisförings stringens vore ofullständig i det afseendet att den icke inne•hål-
6183: för öfrigt odisputabel". Detta var mitt uttalande. ler några. sta·dganden om tronens innehafvande och
6184:                                                        tronföljden. De stadga,nden härom, som ingå i re-
6185:     Ed. Hei m o ne n: Vastustan kuninkaanvaalin geringsformen, tillhöra icke vår 'konstitution. Ja.g
6186: toimittamista, e-nkä tule siihen osaaottamaan ja pa- har stödt denna uppfattning på åsikter, som all-
6187: nen vastalauseen sitä vastaan'.                        mänt varit gillade bland såväl finska som utländ-
6188:                                                        ska jurister. J ag har framför mig en upplaga. af
6189:     Ed. V u o k o s k i: Koska uuden hallitusm uo- Finlands grundla.ga.r med kommentarier, där
6190: don aikaansaaminen maallemme on lykkäytynyt bland annat säges om § 3 i regeringsformen:
6191: ja kuninkaan valitseminen 1772 vuoden haillitus- ,Denna paragraf upphäfdes genom Fin.lands för-
6192: muodon mukaan on riidanalainen, .ia sen vuoksi ening med kejsardömet Ryssland" och om § 38:
6193: kuninkaan valitseminen sellaisen tilanteen valli- ,Hvad i första delen af denna paragraf sägs be-
6194: tessa minun käsitykseni mukaan voipi olla maalle träffande tid och ort för ständerna.s sammanträ-
6195: ja kansalle suureksi onnettomuudeksi, tämän den är ändradt genom §§ 2 och 3 i landt.dagsord-
6196: vuoksi en katso voivani äänelläni myötäv•aikutta.a ningen. I öfrigt är· § 38 icke tilläm plig." J ag
6197: kuninkaan vaalissa.                                    åberopa.r detta icke därför att författaren till
6198:                                                        dessa kommentarier skulle vara en ove:dersäglig
6199:     Senaattori Setälä: Ed. Rosenqvistin uudis-         a uktoritet. Han var visser ligen på sin tid den för-
6200:  tetun lausunnon johdosta pyytäisin huomauttaa. i      sta  auktoriteten på området och den första, som
6201:  että on kai jokseenkin ymmärrettävä, ettei ole ryh- ' uppträdde och försvamde satsen om Finland som
6202: dytty soveltamaan hallitusmuodon 38 §:ää sem- en särskild stat. Det var Leo Mechelin. J ag fram-
6203: moisena aikana, jolloin oli olemassa haHituksen håller deita därför, att den uppfattningen. varit
6204:  esitys siitä, että Suomen valtiomuoto muuttuisi fullkomligt allmän bland alla finska cich utländ-
6205: tasavaltaiseksi ja semmoinen oli ·olemassa aina tä- ska jurister under den tid vårt .Jand var förenadt
6206:  män vuoden kesäkuuhun saakka. Kun sen jälkeen med Ryssland. Jag för min del ka.n icke inse,
6207:  aina. eiliseen päivään saakka on koet.ettu saada ai- hva.rför denna upp.fattning nu skulle kunna un-
6208: kaan uutta hallitu.smuotoa uusilla perusteilla, niin dergå någon ändring. J ag kan åtminsi.one icke er-
6209:  on ymmärrettävä, että sitä ennen ei ole voitu ryh- känna mig höra till de jurister och politici, som
6210: ~tyä soveltamaan 38 § :ää eikä siis tätä myöhästy-
6211:                                                        under förändrade konjunkturer ändra sin uppfa.tt-
6212: mistä suinkaan suuresti saata ihmetellä.               ning  om lag och rätt.
6213: 
6214:    Ed. L o ukko: Pelkään, että tämä kuninkaan-               Ed. Y r j ö - K o s k i n e n: Ikävä kyHä on
6215: vaali, johon eduskunta nyt aikoo käydä on maal-            tästä erikoisen tärkeästä asias,ta keskusteltaessa
6216: lemme vahingollinen sekä sisään- että ulospäin.            annettu hyviwkin kiihkeitä ja alasvetäviä lruusun-
6217: Tämän takia tahdon merkittäväJksi eduskunnan               toja ja teMy mmia., arvottomia syytöksiä, sem-
6218: pöytäkirjaan vastalauseeni ja ilmoitan etten tule          moisia, joita ei koskaan pitäisi tässä huoneessa
6219: ottamaan osaa .nyt tormitettavaan vaaEin.                  kuulla ja kaikkein vähimmän tämmöisellä het-
6220:                                                            kellä. Hallituksen esimies joutui aamupäivällä
6221:   Ed. A k e s s o n: J ag hade a.nsett och anser           mitä loukkaavimman syytöksen alaiseksi, jonka
6222: fortfarande att det pärvarande ögonblicket ä.r allt-       johdosta en voi olla, lausumatta syvintä pahek.su-
6223:                                                Kuninkaanvaali.                                               115
6224: 
6225: 
6226: mistani, liiatenkin 'kun puhuja asettui jonkinlai-       ed. Rosenqvistin perusrteluihin, en voi ·nyt ottaa
6227: seksi J umal,an tuomion antajaksi. Yhdyn kaikin          osaa kuninkaan vaaliin. •
6228: puolin ed. Virkkusen lausuntoon. - Maassamme
6229: on kaunis tapa nimittää eduskunnan jäseniä maan              Ed. P a a v o V i r k k u n e n: Minä oJ.en tietysti
6230: isiksi ja äideiksi. Jos eivät vanhemmat, isät ja äi-      velvollinen vastaamaan ed. Rentolan vaatimuk-
6231: dit kykene viisaudella ja arvokkuudella jär-              seen. Minua kummastuttaa vain, että hänellä on
6232: jestämään perheensä asioita, eivät he nauti kun-          huOll'ompi muisti siitä, mitä hän itse on täällä pu-
6233: nioitusta la:psiltaan eikä naapureiltaan vaan jou-        hunut.
6234: tuvat pilkan ja halveksumisen alaiseksi, ja niin             Se kohta ed. Rentolan puheesta, jota lausuntoni
6235: käy meidänkin. Nyt on todellakin niin suuri ja            ed·ellinen osa koski ja jonka johdosta katson voi-
6236: tärkeä asia Suomen suuressa perheessä järjestet-          vani sanoa, että rd. RentoJa teki rek<laamia mart-
6237: tävänä, että kaikki viisaus, maltti ja keskinäinen        tyyriudella, jonka hän antoi ymmärtää itseänsä
6238: kunnioitus on otettava käytäntöön. Kehoitan sii-          mahdollisesti lwhtaavan, se kuuluu näin: ,Minä
6239: hen mitä hartaimmin. - Täällä on aikaisemmin              alistuu ottamaan nuhteet siitä, etten tunnusta lail-
6240: muutamilta tahoilta vakuutettu, eHä maalaiset             liseksi sitä, minkä osa t:duskunta tunnustaa lail-
6241: olisivat kaikki järjestänsä tasavaltalaisia. OiPn         liseksi. Mutta kun en ymmärrä tätä lail!isebi,
6242: minäkin puhunut ja tavannut koko joukon maa-              niin en sille mitään voi, ja ne kärsimykset, joLa
6243: ia1Eia sekä V ar:oinais-~uumessa että IIä meessä ja       osakseni tulevat, s&avat tulla". Ed. RentoJa!
6244: kaikkialla olen huunwnnut monarkkisen ajatusta-           Kumpaanko meistä kohdistuu vaatimus pyytää
6245: van olevan voitolla. Selvän ja kuvaavan lausun-           anteeksi? (Ed. RentoJa: Pyydän lu-ettavaksi edel-
6246: non antoi eräs vanha mies, kun kysyttiin kumpi,           leE-n!) -
6247: kuninga:, vaiko presidentti, sano·en: tottapa taloon         Puhemies: Ei saa puhua puhe.envuoroa
6248: pitää isäntä saada eikä jättää sitä määräaikaisen         pyytämättä. Minun täytyy kutsua ed. Rentola
6249: voudin hoitoon. Se on todellakin lausunto, jonka          järjestykseen pöytäkirjan edessä.
6250: eduskunnankin sopisi omata. Pyydän että ryhdy-               Sc:naattori Renvall: Eräät arvoisat lausun-
6251: tään kuninkaanvaaliin.                                    not, jotka muutamain arvoisain edustajain puoles-
6252:                                                          ta on lausuttu, kehot1a vat minua ilmaisemaan lian-
6253:    Ed. Rose n q v i s t: l likhet med herr Akes-         tani samasta pykälästä kuin hekin. En o:e tm:in
6254: son förstår jag icke, att man här behöfver pole-          ollut eduskunnan jäsenenä viime aiko;na, mutta
6255: misera mnt uttalanden af personer. hvilka icke           olen kuitenkin ollut osittain hyvin::in lähcisfS::l·ä
6256: gjort något förslag, icke afsett att göra något för-      yhteyd<Essä edustajain kamsa ja o:rn ollut koko
6257: slag, hvilka enda;;t velat få till protokollet anteck-   ajan sillä kannalla, että 38 § haJitusm<wdossa on
6258: nadt s i n ståndpunkt och en kort motivering; för        ollut Suomen kansaa vc~lvoitt.ava ja että Suomen-
6259: densamma. Så har nu emellertid skett.                    kansan Pduskunnan piti tämän i:ykälän nojalla ot-
6260:    Gentemot senator Setälä ville jag framhålla,          taa itsellensä valta käsiinsä. Eduskunta on myös
6261: att jag för min del icke förstår, att en ur 38 §         kin niin menetellyt se! ä pilä!öks ss~\än 8 piiiv;d:i
6262: Regeringsformen härledd eUer inne,ligg;ande rätts-       marraskuuta 1917 valtionhoitajakunnan asettami-
6263: plikt, hvilken enligt denna paragraf m: d sådan          sesta, sekä viikko myöhemmin 15 päiviinä va'lan
6264: sk:vndsam het måste följas, att man icke ens hinner      siirrosta päfittäfssä~in on ed-s' rnta tälle kannal 1e
6265: in~änta alla landtdagsmän·s ankomst till landtda-        asettunut. Ja silloin kun hallitus antoi eduslnm-
6266: gen, jag förstår icke, att en sådant rättsplikt ka.n     nalle jdistuksfn Sromen :t:::en~;isyyd~shi, hallitns
6267: ·och bör i månadtal upp·skjutas på grund af att ett      siinä nimenomaan sanoi, että se tekee tärniin sen-
6268: eller 3 regeringsformsförslag fåfängt hafv:a för-        johdosta, että ,Suomen eduskunta on 15 päivänä
6269: sökts bringas till antagande.                            marraslmda nojaten maan hailitusmPodrn 38
6270:                                                          §:ään julistautunut korkeimman vallan halti-
6271:     Ed. S i n k k o: Minäkin kuulun niihin, jotka        jaksi." Jos f'drskunta on näin mencte],]yt viimeis-
6272: vuoden 1772 hallitusmuodon säännöksiä pitävät            ten kuukausien, puolE·n vuoden, kulue;osa kolme
6273: liia·n vanhentuneina näissä olo:ssa. Knn kuni n-         kertaa, niin m:nun mi·elrstäni ei ole lain arvolle
6274: kaanvaalin toimittaminen sen perusteella ei mie-         eikä eduskunnan jäoentenbän arvolle s·opivaa se-
6275: lestäni tuota maallemme onnea ja menestystä, en          littää, dteivät he voi kä;vilä 38 §:n säädöksiä nou-
6276: katso voiva·ni ottaa osaa kuninkaan vaa.Jiin.            dattamaan sen takia, eitä tämä pykälä on Ei:m
6277:                                                          va·nhentrnut. Ei s·e ole prolessa v1:odrs>·a vanh<n-
6278:   Ed. Laine: Kun uudesta ka·nsanvaltaisesta              tunut. Minä olen i1,ävä'ks-eni kyllä nähn;d, eWi.
6279: ha.Uitusmuodosta valitettavasti ei ole voitu yhtyä,      mond niistä, jot.ka ovat olleet minun kannallani
6280: täytyy minun ilmoittaa, että yhtyen pää:asiassa          silloin, kun on ·ennen riidelty 38 § :n soveltuvai-
6281: 116                                   Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6282: 
6283: 
6284:                                                           Ed. S ä r k k ä': Kun mielestäni 'kuninkaanvaa-
6285:                                                        lin· toimittaminen 1772 viTod@ hallitusmuodon 38
6286:                                                        pykälän perus1teeUa tuottaa maa:llemme onn·etto-
6287:                                                        muutta ja sen laillisuus on ainakin riidanalainen,
6288:                                                        pyydän saada ilmoittaa, että minä en katso voi-
6289:                                                        vani ottaa ·os•aa kun~Il'kaa.nvaaliin.
6290: 
6291:                                                           Ed. R ·en t o l a: Olisin jättänyt. käyttämättä
6292:                                                        puhevuoroa tässä tapauksessa sen kehoituksen mu-
6293:                                                        kaan, jonka herra pääministeri täällä antoi ja jon-
6294:                                                        ka ka,ts·o·n kohtuuHiseksi, mutta koska ed. Paavo
6295:                                                        Virkkunen ei lukenut min·un ·eilistä lausuntoani
6296:                                                        siihen saakka kuin olisi tarvinnut, että sii·tä olisi
6297:                                                        saa.nut oih•an käsityksen ja j·ossa jälkiosassa, jcn-
6298:                                                        ka hän nimenomaan jätti lukematta, aivan s·el västi
6299:                                                        sanotaan, että minä en toivo tän•ne anarkis1tista
6300:                                                        asiaintilaa, niin halusin senvuoksi va•an kuitata
6301:                                                        sen sillä että välihuomautuksena pyysin edustaja
6302:                                                        Virkkusta lukemaan pitemmälti, ettei minun olisi
6303:                                                        tarvinnut tästä s·ivuasiasta enää käyttää puheen-
6304:                                                        vuoroa. Ja tuon kohtuullis·en välihuomautuksen
6305:                                                        t.ähden jouduin sen huomion alaiseksi, jonka puhe-
6306:                                                        mies näki mukavaksi tähän pyyntööni nähdrn
6307:                                                        osoittaa, kun pyysin edustaja Virk·kusen .lukemaan
6308:                                                        eilistä lausuntoani tarpeeksi. Minä pyydäm vielä-
6309:                                                        kin ed. Virkkusen lukemaan lausuntoani pitem-
6310:                                                        mältä, että tulisi s-elville, •että olen paheksuu ut
6311:                                                        sellaista ristiriitaa., mikä voisi tu'lloa, jos käydään
6312:                                                        valitsemaan kuningast1a 1772 vuoden haHitusmuo-
6313:                                                        dou 38 §:n mukaan. Samassa yhteyd·essä pyydän
6314:                                                        huomauttaa, ettei edustaja Virkkunen voi millään
6315:                                                        tavalla osoittaa myöskään sitä, mitä olisin väärin
6316:                                                        puhunut s•ekä senaattori Baasikiven että muitten
6317:                                                        hänen hengenheimolaistens•a politiik3Jsta routavuo-
6318:                                                        sina.
6319: 
6320:                                                           Ed. A n n i e F u r u h .i •e l m: J ag hör också till
6321:                                                        dem, som djupt beklaga, att den nya regerings-
6322:                                                        formen lämnats hvilande till ·efter nyv8!l, och hade
6323:                                                        jag hellre sett, att vi skridit till konungaval på
6324:                                                        grundvalen af denna r'Cgeringsf·orm, hvars demo-
6325:                                                        kratiska anda åtminstone icke skrämmer mig.
6326:                                                        Jag vill inte inlåta mig vidare på frågan om 38
6327:                                                        paragrafens tillämplighet, men synoes det mig åt-
6328:                                                        minstone, att här från kompetent håll gifvits be-
6329:                                                        vis på dess tillämplighet. Men frånsedt a•Ua para.-
6330:                                                        grafer, anser jag att d>Cn, s.om i denna stund icke
6331:                                                        vågar handla, påtager sig ett vida större ansvar än
6332:                                                        den, sam nu · sokrider till konungaval. Ty den
6333:                                                        fara, s·om nu hotar oss gen:om d·et tillstånd af anar-
6334:                                                        ki, som råder i Jandet, är så stor, att jag tycker,
6335:    Ed. V e k a r a: Pyydän vaan lyhyesti pöytäkir-     att man icke kan tveka. En konsolidering af mak-
6336: jaan merkittäväksi ilmoittaa, että samoista syistä     ten är nödvoändig, dröjsmål kan blifva ödesdigert
6337: ~kuin ed. Vuokoski esitti, en tule ott-amaan osa•a     och är jag på grund häraf beredd att sokrida till
6338: täällä toimitetta.vaksi aijoituun kuninkaa.nvaaliin.   konungava1 på grundvalen af 38 § R. F.
6339:                                                  Kuninkaan vaali.                                              117
6340: 
6341: 
6342:     SenaaHori Ta '1 a s: Kun ed. Lundsonin vi~mei­          taan että tuo lainpaikka on lakannut oLemasta v·oi-
6343: nen lausunto on omiaan antamaan väärän käsityk-             massa; 38 § :n jältkimäisestä ·os•asta sanotaan taas
6344: sen s-enaattori Mechelinin ·esityksestä, katson pöy-        ·että se ei ole sovellutettavissa. Mutta kuten minä
6345: täkirjan vuoksi tarpeellis·eksi huoma.uit<ara että se-      jo mainitsin senaattori Mechelin nimenomaan en-
6346: naattori Mechelin Hallitusmuodon 3 § :stä san·oo,           nen viittaamassani alkulausees.sa sanoo kaikista
6347: .että se on ,Jmmottu", mutia 38 § :stä, josta nyt on        sellaisista kohdista, jotka olivat muuttuneissa
6348: kysymys, nimenomaan ·että tämä pykälä ei ole                oloissa sovelluttamattomat, etteivät ne enää olleet
6349:  s~vellut•ettava .. i övrigt är § 38 icke tillä:mplig",     voimassa. Hän .sanoo nimenomaan: ,ej vidare
6350:  joka suomeksi. merkitsee ,ei ole sovellurtettava",         skulle gälla".
6351: ·eli siis sama mielipid•e, jota täällä sen:watin vara-
6352:  puhe·enjohtaja on puolustanut.                                Ed. Luo p a.j ä r v i: Minäkin ilmoitan yhty-
6353:                                                             väni ed. Pennasen rlausuntoon, mikäli sanottu lau-
6354:    Ed. P •e n u a ne n: Ilmoittwess.aan kielteisen          sunto koski sitä, että edustajan on tehtävä velvol-
6355: !kantansa ovat jotkut puhujat perusteeksi lausu-            lisuutensa koettaessaan vaikuttaa asian onnelliseen
6356: neet s•en että kun uusi hallitusmuoto ei ·ole tullut        ratkaisuun. Mutta kun minulla on •aivan päinvas-
6357: lopullisesti hyväksy'tyksi ja toiset ovat sanoneet          tainen käsitys siitä, mikä ratkaisu nyt kysymyk·
6358: •että kun kuninkaan vaali on toimitettava 1772              sessäolevalle asialle on onneUinen, kuin ed. Pen-
6359: vuod·en hadlitusmuodon perusteella j. n. e. Minul-          nasella näkyy olevan, niin mi.nun, vaikuttaaksmi
6360:  la ei ole omaUatunnollani kummassakaan suhteessa           myönteisesti siihen, että se pula, jO'honka. on jou-
6361: mitään. Olen !koettanut myötävaikuttaa siihen               duttu tämän ha.llitusmuoto- ja kuningasvaaEkysy-
6362: suuntaan ·e'ttä uusi hallitusmuoto dlisi tullut hy-         myksen yhteydessä selviytyisi maa'lle onne'lisesti,
6363: vä.ksytyksi ja vaali sen mukaan toimitetuksi. Mitä          päinvasto:n täytyy tulla siihen lopputulokseen,
6364: iu'lee sitten 1772 hallitusmuodon s-oveltamis•e<>n          etten katso voivani ottaa osaa tuohon kuningas-
6365: tä.ssä tapaukses·s,a, siitä olen jo aikaisemmin saa-        vaaliin, koska, jos niin tekisin, katsoisin, joutu-
6366:  nut mielipiteeni lausua etten voi ottaa väittääks-chi      neeni myötävaikuttamaan sellais·een tekoon, joka
6367: toimenpiteen laittomuutta ja tämä on minulle rat-           tuottaa maalle onnettomuutta. Samalla pyydän
6368:  kaisevaa. Olkoon 'toimenpide miten vastenmieli-            saada muutamalla sanaUa viitata erääs·een seik-
6369:  nen tahaniSa, mielestäni edustaja ·ei voi ve täytyä
6370:                                                  1
6371:                                                             kaan, .ioka on täällä useissa lausunno:ssa tuotu
6372: tehtävästä, jota •ei v•oi väittää 'l·aittoma·ksi. En voi    esiin. On nimittäin valitettu sitä, että tämä edus-
6373:  estää kuninkaa.nvaalia tapahtumasta ja minun on            kunta ja että koko meidän kansamme näin kohta-
6374:  vähäiseltä ·osaJtani myötävaikutettava että tulos          lokkaa:lla hetkellä on tavattoman rikkinäinm ja
6375:  johtaisi mahdollisimman suotuisa•an lopputUJlok-           että tämä ei ennusta maalle ja kansalle hyvää. Yh-
6376:  seen. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos pystyisin          dyn tähän valitukseen; ·sitä suuremmalla syyllä
6377:  väittämään että toimenpide on laiton, katsoisin            kun tiedän, että tämä pieni mwa .ia P':eni kansa on
6378:  olevani omantunnon pa.kotuks•esia velvollim€n ve-          joutunut täJllaisena aikana, jolloin maailman jät-
6379:  täytymää,n syrjään, mutta muussa, ta.pauks•eSSfU. en       tiläiset törmäävät yhteen kamp'IJa.illen elämästä ja
6380:  (Eduskunnasta: Hyvä!).                                     kuolrmasta, elämään itsenäisyytensä synnytystus-
6381:                                                             kia eikä voi näitä tehtäviä suorittaa yksimielis·enä.
6382:   Ed. K a i t i l a: Yhtyen ed. Sinkon lausuntoon,          Va.Iitan sitä. Mutta kun use:issa ni~ssä valituk-
6383: en minä,kään katso v·oivani ottaa osaa toimitettu-          s:issa, joita on lausuttu, on t,ahdottu ed€svastuu
6384: vaan hminkaan vaaliin.                                      siitä, että näin riita,iseen lop'J)utulokseen on jou-
6385:                                                             duttu, työntää tasavaHaisille, useissa ta'J)auksissa
6386:    Ed. H. I. ~ i n n a: Minäkin pyydän Slaada 1JÖY-         nimenomaan maoaluisliitto1aist.en ni·skoille, niin
6387: täkirjaan merkityksi, etten katso voivani ·olla mn-         'PYYdän torjua tä!Uaisen yksipuolisen syytöksen.
6388: ilmna kohta ta·pah'tuvassa vaa:lissa.                        Tahdon 'J)alauttaa miel-een sitä, joka on täällä jo
6389:                                                              ennemmin•kin 'Palautettu; kuka on lähttmyt valkoi-
6390:     Ed. B r a n d e r: PuolestaJn:i ilmoitan ly hy•esti     sen y·ksimielisyyden tieltä, rake111tamaan eri teitä
6391:  etten tule ottamaan oS'aa ikuninkaan vaaliin.              .1a niiltä etsimään Suomelle onnellista tulevai-
6392:                                                             ·suutta. Ne ovat ne, jotka kesken kaikkea yksimie-
6393:    Ed. K. E. Li n n a: Minä1kin ilmoit.an yhtyväni          lisyyttä lähtivät tähän maahan hankkimaan mo-
6394:  edellisiin lausunnoihin.                                    narkis•ta •hallitusmuotoa ja. vierasta kuningasta.
6395:                                                              Kaikkein onnettomimpana pidän sen, että nyt näi-
6396:     Ed. L u n d s on: Senaattori T.alas on pakoitt.a-       d€n kuukausien kuluessa on koko maa joutunut ole--
6397:  :rmt minut käyttämään puheenvuoro.a.. On t~otta             maan niiden riitojen todistajmm, .io·ita tääl'lä edus-
6398:  mitä hän sa:noi eli siis että 3 § :n .selityksessä sano-   •kunnassa tämän hanitusmuotokysymykse.n yhtey-
6399: 118                                       Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6400: 
6401: 
6402: des·sä on käyty. On valitettu, että laittomuuden osaa, ei minun a.sianani ole tehdä siinä suhteessa
6403: hl.'nki kasvaa maassa, -elintarveanarkia leviää, mitään ehdotuksia niille, jotka asiasta .mahdolli-
6404: maanviljelijät eivät tahdo antaa viljojansa raja- sesti ajattelevat toisin.
6405: hinnoista, kurittomuus kansassa kasvaa, lainkun-
6406: nioitus puuttuu. Minä epäilen, että tähän on suu-                Ed. R o o s: J a.g •kan icke ur•aktlåta. att fram-
6407: rena syynä se, että täällä, sillä ta.vaHa, kuin se on hålla det eg-endomliga däri, att man först mot-
6408: tapahtunut, kiistellään siitä, mikä on laki. Sel- arbetar godkännand·et af en demokratisk rege-
6409: •lainen mendtcly, johon eduskunnan johtavat laki- ringsform för landet och sedan tili protokollet
6410: miehet ovat tehmet itsensä syyllisiksi, sellainen anför, att man på grund dära.f att den n.ya r-ege-
6411: menettely minun käsittääkseni on yhtenä varsin ringsformen icke blifvit godkänd, icke kan del-
6412: suurena syynä .siihen, että myöskin ·kansan kes- taga i val af konung för riket. För min egen del
6413: kuudessa lain·kunnioitus vähenee. Ja se on valitet- är jag fullt med veten af stund-ens allvar och af
6414: tavaa. Nimenomaan minä täillä kertaa tahtoisin det stora aill'lvar, som hv·ilar på oss landtdagsmän,
6415: kiinn:ttää huomiotani niihin lausuntoihin, joita för vårt handlingssätt vid d·etta tillfälle, men jag
6416: s·enaattori Setälä on täällä esittänyt. Hän on kan med godt samvetc för-ena mig om det förslag,
6417: useammassa lausunnossa eri kerroilla tahtonut to- som herr Nevanlinna tidigare i dag gjort och med
6418: distaa sitä, että 1772 vuoden hallitusmuodon 38 § godt samvete afgifva min röst till förmån för den
6419: on ollut ja on voimassa ja että w~ teot, jotka ta1lah- föreslagna kandidaten tili Finlands tron.
6420: tuivat joulukuun 4 päivänä 1917, jolloin hallitus
6421: eduskunnalle esitti, että Suomi olisi oileva riippu-             Ed. N e v a n.l i n n a: Pari sanaa pyytäisin mi-
6422: maton tasavalta, ja joulukuun 6 päivänä samana näkin saada lausua siitä kysymyksestä, joka tänä
6423: vuonna, jolloin eduskunta yksimi-elismä tämän iltana on ollut niin laajan mielipiteiden vaihdon
6424: halrtuksen lausuman johdosta totesi, ,että Suomi esineenä. Pitkiä selityksiä asia ei minun nähdäk-
6425: on oleva riippumaton tasavalta.", ·eivät voi asiain SE'ni kaipaa, niin selvä se tuntuu olevan ja - pa-
6426: menoon mitään vaikuttaa. Minun käsittääkseni, nen tälle erityisen painon- niin selvä aivan riip-
6427: .ios kerran on kiistämätön tosiasia, että 1772 vuo- pumatta siitä, onko -38 § hallitusmuodossa vai ei .
6428: den hallitusmuodon 38 § :n kuninka•an vaalia kos- Kahdella tavalla vain voi nähdäkseni Suomen
6429: keva kohta on voimassa ne teot, joihinka ha,JJitus eduskunta täyttää laillisen velvollisuutensa., sit-
6430: .ia l.'duskunta viime joulukuussa antautuivat, eivät ten kun maamme on tullut itsenäiseksi. Joko niin,
6431: olisi oll·2et laillisia. Ed. Wrede on selittänyt, että c·ttä se säätää sellaisen uuden hallitusmuodon, jon-
6432: 38 §:n sisältö ,on nyt vasta oivallettu". ::a mukaan hallitsijaa ei ole olemassa eikä tar-
6433: Eikö sitä oivallettu silloin. kun hallitus ja edus- vita. Taikka, jollei se tätä tee tai saa aikaan, si-
6434: kunta .ia m. m. ne .l a k i m i e h e t, j o t k a n y t ten, että se pitää huolen siitä, että kun Venäjän
6435:  3 8 § :n l a i n v o i m a i s u u t t a t o d i s t a v a t, oikeus pitää oma hallitsijansa Suomen hallitsijana
6436:  olivat yl,simielisinä hyväksymässä ne teot? Ei- etn lakannut, maahan tulee se hallitsija, joka hal-
6437: vätkö he olleet siitä silloin selvillä? Vai oliko litusmuodossa nimenomaan vaaditaan olevaksi. Ei
6438: todella sillä tapn, että silloin hallitus .ia eräät nähdäkseni näin ollen voi olla mitään epäilystä
6439:  muut olisivat fetois-ena men>etelleet vastoin 'la·kia? siitä, mikä nyt on eduskunnan velvollisuus, kun
6440: Jos niin on ollut laita, on se valitettavaa. Joka ~e ei ole säätänyt, aikomuksista huolimatta, sel-
6441:  tapa,uk·s-essa. sellainen men-ett:lv, .iohon monet mei- . ~aista uutta hallitusmuotoa, joka vapauttaisi sen
6442: il.än maamme lakimiehet, niid~m etevimmät ainek-               vei vollisuudesta hankkia maalle hallitsija.
6443:                                                          1
6444: 
6445: 
6446: 
6447: 
6448:  s•et. yleensä edustavimmat piirit ovat .ioutuneet
6449:  antautumaan tämän halHusmuotokysymyksen                         Ed. Paavo Virkkunen: Minä valitan,
6450: yhteydessä tapahtun-eessa laintulkinnassa, on ollut e-ttä ed. Rentola ei vidäkään taivu tunnustamaan,
6451:  mitä koht3'1okkaimmin vaikuttamassa siihen, että kuinka väärä,ssä hän on. Hän ei käsitä mikä mei-
6452:  lain kunnioitus yhä enemmän ja en•emmän myös- dän välisessä kohtauksessa on minun todistamis-
6453:  kin kan•san k·eskuudessa on pyrkinyt vähenemään. velvollisuuteni ja mikä on hänen. Kun hän väit-
6454:  Tämä minusta on yhtenä .ia kai.kkein suurimpana tää, että hän ei ole lausunut mitään sellaista, jonka
6455: syynä siihen, että yht·e;skunnan vähempiosaiset johdosta minä olen sanottavani sanonut, niin minä
6456:  jäsenet ovat myöskin yhä en-emmän ja. enemmän olen todistanut, että hän o n lausunut. Siihen
6457: joutuneet lain polkemisen teille. Minun mieles- päättyy minun todista:misvelvollisuuteni. Mutta
6458:  täni ei, kuten alussa main,itsin, olisi kuninkaan kun hän edelleen on lausunut kunnia.llekäypiä
6459:  vaaliin nyt käytävä koska se vain lisää sekaan- syytöksiä nimit·ettyä hen1kilöä ja ~kokonaisia kan-
6460:  nusta, riitaa ja laittomuutta. Mutta koska olen sanryhmiä vastaan ja minä sen johdosta olen väi,t-
6461:  puol~stan,i ilmoittanut, -etten tule siihen ottam'aan         tänyt, että hän näitä syytöksiä ei koskaan voi to-
6462:                                              Kuninkaanvaali-                                             119
6463: 
6464: distaa oikeiksi, vaan että hän kantaa väärää to-       nut hänen edessään olevasta pöytäkirjanotteesta
6465: distusta, lähimmäistään vastaan, niin silloin hän      sitä mitä minä pyysin lukemaan. Minun täytyy
6466: pyytää minulta todistuksia. Eikö hän todellakaan       niinollen se lukea. Olen lausunut näin: ,Minä va-
6467: käsitä, et.tä todistamisvelvollisuus kuuluu hänelle;   litan, että sekasortoa ja anarkiaa tulee---".
6468: mutta tätä velvollisuutta hän ei milloinkaan voi       Tämä oli tärkeintä minun lausunnossani, se ni-
6469: täyttää. Tämän johdosta minä uudistan kysy-            mittäin, että minä valitin, että ristiriitaa tulee.
6470: mykseni: kummaHako tässä on anteeksipyytämis-          :M:inä ilmoitin kuitenkin että alistuu tunnusta-
6471: velvollisuus?                                          maan kunin·kaan, jos Suomen kansa on ensin tun-
6472:                                                        nustanut lailliseksi sen kuninkaan, joka on lai·t-
6473:                                                        tomasti otettu. En siis millään t.ava.Ila puhunut
6474:    Ed. Bäck: J ag ber blott att få koiLstate·ra, att   ma.rttyyriudesta mitään enkä marttyyriutta ole
6475: alla de personer, tillhörande landtdagen, hvilka       tavoitellut. Sitte ed. Virkkunen huomautti minun
6476: genom sin oppositionspolitik mö.iligen komma att       arvostelustani vanhan suomalaisen puolueen sorto-
6477: hindra Finland att erhålla en laglig regent, där-      vuosien aikaisesta politiikasta ja pyysi, että minä
6478: igenom ha förlängt det tillstånd af anarki, som        todistaisin sanani. Minua pätevämpi on historian
6479: tyvärr rådt och ännu råder i vårt land.                todi·staja .ia se on todistanut että se oli onnistuma-
6480:                                                        tonta politiikkaa .ia minä toivoisin että siitä otet-
6481:                                                        taisiin oppia. Minun nähdäkaeni mikä ryhmä ta-
6482:    Ed. Lohi: Ed. Nevanlinnan lausunnon joh-            hansa maassa on voinut harjoittaa joskus onnistu-
6483: dosta pyydän huomauttaa, että eduskunta on täyt-       matonta politiikkaa jossakussa asiassa. :M:utta eri-
6484: tänyt velvollisuutensa. Silloin kun korkein valta      tyisesti routavuosina, siitä on Suomen kansa täy-
6485: tässä maassa joutui tuuliajolle, eduskunta otti sen    sin vakuutettu, sitä harjoitti vanhasuomalainen
6486: ·omiin käsiinsä ja myöhemmin on luovuttanut sen        puolue. Ei kai minun p·ersoonallinen todistukseni
6487: kotimaiselle miehelle P. E. Svinhufvudille, jonka      voi sitä muuttaa., mistä jo on historian todistus
6488: käsissä se nyt on. Me siis emme ole ilman kor-         olemassa. Haluaisin vaan huomauttaa että
6489: keimman vallan käyttäjää, vaikkapa tämä halli-         vastedes otettaisiin oppia siitä; älköönkä siis il-
6490: tusmuodon 38 § olisi voimassa, se ei velvoita suin-    man sitä, että kansan oikeustajunta on riidatto-
6491: kaan kutsumaan ulkomaista prinssiä. maahan.            masti jonkun valtiollisen toiminnan takana, äl-
6492: Minä nimenomaan pyydän huomauttaa kuinka               köön mitään valtiollista toimintaa ilman sitä har-
6493:  suuren edesvastuun meidän nykyisen eduskunnan         joitettako.
6494: enemmistö ottaa päällensä. Meille huomautti
6495: täällä ulkoasiainministeri että hän on saanut yh-        Keskustelu julistetaan päättyn:eeksi.
6496: den tärkeän tiedonannon, sähkösanoman, joka kos-
6497: kee ulkopoliittista asemaa. Se on kai eduskunnan
6498:  jäsenille tuttu. Meidän monarkistimme ikään-             P u h e m i •e s: Kes:kustel un aikana on ·ed. Ne-
6499: kuin uhmaten tahtovat toimia siten että joku suur-     vanlinna useiden kannattamana ehdottanut että
6500: valta kenties kävisi meitä sortamaan. Tämä teko        eduS'kunta päättäisi tä:nä iltana pidettävässä täy-
6501: olisi ymmärrettävissä, jos tämän teon ehtona olisi     si-istunnossa toimituttaa kuningassuvun vaalin.
6502: sen valtion ystävyys, joka, meitä on hädässämme        Nimitän tätä ehdotusta ·ed. Nevanlinnan ehdotuk-
6503: auttanut. Mutta jokainen nykyään käsittää että         seksi. Tätä ehdotusta on myös vastustettu.
6504: sen valtiomahdin nykyiset vallanpitäjät saisivat
6505:  vallan mielellään että me emme heidän rauhan-           Sel-ostus myönnetään oik·eaksi.
6506: pyrkimyksiään vaikenttaisi sillä teolla, johon mo-
6507:  narkistit ryhtyvät. Minä huomautan, että täällä
6508:  on jo viidettäkymmentä edustajaa jokaisesta              Puhemies: Asi•a on rat.kaistava äänestyksel-
6509: täällä olevasta puolueryhmästä ilmoittanut että        lä. Esitän tämän johdosta eduskunnan hyväksyt-
6510:  he eivät voi ottaa niin edesvastuulliseen ratkai-     täväksi s•euraavan äänestysesityksen: Ken hyväk-
6511:  suun os·aa, ·katsoen että se voi johtaa meidän        syy ·ed. Nevanlinnan ehdotuksen äänestää ,jaa";
6512:  maamme ja kansamme mitä koht.alokkaimpaan tu-         jos ,ei" voi•ttaa on ehdotus hylätty.
6513:  levaisuuteen.
6514:                                                          Tämän johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
6515: 
6516:    Ed. R en t o l a: Minä ·en ·tahdo sanoa mitään
6517: ed. Virkkusen moraalisen menettelyn laadusta, ai-         Ed. Roos: Omröstningen gäller vä:l endast ti-
6518: noastaan sen ihmeteHen totean, että. hän ei luke-      d'ell, då detta 'konungaval verkställes?
6519: 120                                     Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6520: 
6521: 
6522:   P u h e m i ·e s: Omröstningen gäller f.örrättande        Suomen Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
6523: af konungaval vid p1enum i kväll.
6524:                                                             .Suomen Eduskunna·n tieiloon saoat.ettavaksi s1aan,
6525:   Äänestysesitys hyväksyttään.                           Suomen Senaatin määräyksen mukaisesti kun-
6526:                                                          nioittaen TeiHe, Herra Puhemies, tä'ten ilmoittaa,
6527:   Äänestys ja päätös:                                    että Suomen 26 päiväJksi syyskuuta 1918 kokoon-
6528:                                                          kutsutut ylimääräiset valtiopäivät lwetetaan tors-
6529:   Ken hyväksyy ed. Nevanlinnan ehdotulksen ää-           t.aina tämän lokakuun 10 päivänä ja pidetään
6530: nestää ,,jaa"; jos ,·ei" voittaa, on ehdo1tus hylätty.   sen johdosta Nikolainkirkossa tä:ällä S amana päi-
6531:                                                                                                   1
6532: 
6533:                                                          vänä Jumalwnpalv·elus, joka alkaa k:·lo 4 j. p. p ..
6534:    Äänestyksessä anneta:an 64 ,jaa"- ja 41 ,ei"-
6535: ääntä. Eduskunta on siis ed. Nevanlinnan ·ehdo-
6536: tuks-en mukaisesti päättänyt tämä iltana pidettä-                                      G. E. F. AlbreeM.
6537: vässä •täysi-istunnossa toimittaa kuningassuvun
6538: vaalin.
6539: 
6540: 
6541:          Ilmoitus valtiopäiväin lopettamisesta.            Seuraava täysi-istunto on tänä iltana k:J.o 1f2 10_
6542: 
6543:   P u h e m ies: V a:ltiopäiväin .iuhlam€nojen oh-
6544: jaajalta 'O'n Sla.apunut kirjelmä, joka luetaan.
6545: 
6546:       $ihteeri lukee:                                       Täysi-istunto päättyy k:lo 9,10 i. p.
6547: 
6548:        V altiopäiväin                                                            Pöytä:kirjan vakuudeksi::
6549: J uhlamenoj.eonohjaaja.
6550:      Helsingissä,
6551: 9 p:.nä lokak 1918.                                                                    Eino J. Ahla.
6552:                            10. Keskiviikkona 9 p. lokakuuta
6553:                                              k :lo 9,30 illalla.
6554: 
6555:                   Päiväjärjestys.                       naisuudessaan vastustaa jyrkästi ja ehdottomasti
6556:                                                         kuninkaanvaalin toimittamista 1772 vuoden hal-
6557:                                                  Siv.   litusmuodon 38 § :n mukaan, koslka mainitttu lain-
6558:   Suomen Kuningassuvun vaali                     121    kohta ei ole Suomessa ollut v·oimassa sittenkun
6559:                                                         Suomi erosi Ruotsista. Niinikään eduS!kun:nan
6560:                                                         viime joulukuun 6 päivänä yksimielisesti tek·emää
6561:   Nimenhudossa merkitään kaikki edustajat sa:a-         päätöstä, että Suomi oli oleva riippumaton tasa-
6562: puvilla oleviksi.                                       valta ei ole purettu, vaikkaki,n ·eduskunta anta-
6563:                                                         mall~ hallituks·elle as•iaksi ryhtyä valmis:taviin
6564:                                                         toimiin kuninkaanv•aali'a varten ·on tehnyt sen
6565:         Päiväjärjestyksessä olevat asiat:               kanssa ristiriitaisen päätöks·en. Myöskään ei edus-
6566:                                                         kunnan, jossa on vain hieman yli puole~ e~u.skun­
6567:            Suomen Kuningassuvun vaali.                  nan laillisesta edustajalukumäärästä, }}Itäisi kat-
6568:    Puhe m i ·e s: Eduskunnan ·edellisessä täysi-is-     soa itseään asiallis·esti oikeutetu'ksi ratkaisemaan
6569: tunnossa tekemän päätöksen mukaisesti on tässä          äänestäjiin vetoamatta näin kauas kantavaa kysy-
6570: täysi-istun.nossa toimitettava Suomen kuningas-         mystä. Jos kuitenkin eduskunn;a-n. enemmis~ö tästä
6571: suvun vaali. Esittelen siis tämän asian.                kaikesta huolimatta päättää tmm1ttaa kumnkaan-
6572:                                                         vaa.lin, olen saanut toimeksoeni ilmoittaa kaikkien
6573:   Keskustelu:                                           maalaisliiton ·edustajain puolesta sitä vastaan vas-
6574:                                                         talaus·eemme. Me ·emme ota osaa kuninlk:aanvaa-
6575:    Ed. A n t i ·1 a: Pyydän saada ehdotta•a. eUä        liin, joten vapautamme its,emme kaikesta siitä joh-
6576: eduskunta valitsee Hessenin prinssin Fredrik            tuvasta edesvastuusta.
6577: Kaarlen Suomen kuninkaaksi hallitsemaan Suo-
6578: men kuninga•skuntaa sen vaitiosäänön ja lakien            Ed. W r e d e: J a.g her att få ibiträda det af
6579: mukaan, päättäis·i oikeuttaa Hessenin pri,nssin         herr Antila framställda förslaget.
6580: Fredrik Kaarlen rintaperillis·et hänen jälkeensä          Keskustelu julistetaan päättyneelksi.
6581: astumaan Suomen kuningaskunnalll valtaistuimelle
6582: sjinä järjestyksessä ja sillä tavoin kuin vastedes         P u h •e m i ·e s: Kes·kus:telun a:ikana on •ed. An-
6583: säädettävä vallanperimyslaki määrää sekä valtuut-       tila ed. Wved·e•n kannattamana ·ehdottanut, ei~ä
6584: taisi nykyi,sen puhemiesn.euvoSiton jäsenet mää-        eduskunta valitsisi He.ssenin prins'Sin Frednk
6585: räämään millä tavoin nämä eduskunnan päätök-            Eaarlen Suomen kum:in:kaaksi hallitsemaan Suo-
6586: ~et ovat saatetta va:t Hessenin }}rinssm Fredri'k       men 'kuningaskuntaa sen valtiosäännö? ja l.a;kit;n
6587: Kaarlen tietoon.                                        mukaan; ·päättäisi o~mell'ttaa Hessemn }}nns·sm
6588:                                                         Fredrik Eaarlen rintaperiHiset hä:!Il·en jälkeensä
6589:    Ed. P a a s i v ~ o r i: Minä ·en tule ottamaan      astumaan Suomen kuningaskunnan valtaistuimelle
6590: osaa tähän valtiolliseen ilveilyyn ja pan•en vasta-     siinä järjestyksessä ja sillä tavoin, kuin vasted·es
6591: lausee·ni koko wimitusta vastaan.                       säädettävä vallanp·errmysla!ki m'äärää, sekä val-
6592:                                                         tuuttaisi nykyisen puhemioesneuvoston jäsenet
6593:    Ed. A 1 k i o: Jo äsk·eisess'ä suljetussa eduskun-   määräämäälll ~illä tavoin näJmä ·edus·kunnan pä!l·
6594: nan istunnossa esitin vastalauseen kuninkaan vaa-       tökset ovat s'aatettava·t Hesse•nin prinssin Frednk
6595: lin toimittamista vastaan. Nyt tässä avonaisessa        Kaarlen tietoon. Muuta ehdotusta ei ole tehty.
6596: istunnossa }}yydän uudestaan esittää saman vas-
6597: rtalauseen. Maalaisliiton eduskuntaryhmä koko-            Selonteko myönnetään oikeaksi.
6598:                                                                                                         16
6599: 122                                         Keskiviikkona 9 p. lokakuuta.
6600: 
6601: 
6602:    P u he m i •e s: Kun ehdotusta ei ole vastus-              rimyslaki määrää, sekä valtuutta-
6603: tettu, katson edus.kunnan hyväksyneen sen.                    nut nykyisen puhemiesn·euvoston
6604:                                                               j ä s e n e t m ä ä r ä ä m ä ä n, m i ll ä t a. v o i n
6605:    Puhemiehen ja usei:main ·edustajain noustua                nämä eduskunnan päätökset ovat
6606: seisalleen lausuu tämän jälkeen                               sa.atettavat            Hessenin          prinssin
6607:                                                               F r e d ri k K a a rl en t i -et o on.
6608:    Puhemies: Eduskunta on s11S
6609: :päättänyt valit·a Hessenin :prins-
6610: s i n F r e d r i k K a a r l e n S u o m e n k u-
6611: n ink aa k si        h a ll it s e m a a n S u o m e n          Seuraava täysi-istunto on huomenna k:lo 12
6612: 1k uni n g a s kun t a a s en v a l t i o s ä ä n-            päivällä.
6613: n ö n ja lakien mukaan; päättänyt o i-
6614: k e u t ta a Hessenin prinssin Fred-
6615: r i k K a a r l en r i n t ap eri ll i se t h ä ne n            Täysi-istunto päättyy k:lo 10 i. p.
6616: j ä lk eens ä       a s t u m a a n S u o m e n k u-
6617: n i n g a s k u n n a n v a l t a i s t u i m e 11 e s i i-                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
6618: n ä j ä r j e s t y k s e s s ä j a s i ll ä t a v o i n,
6619: kun vasted·es säädettävä vallanpe-                                                           Eino J. Ahla.
6620:                                       II.      Torstaina 10 p. lokakuuta
6621:                                                           •k:lo 12 päivällä.
6622: 
6623:                        Päiväjärjestys.                                     Hessenin Prinssin Fredrik Kaarlen
6624:                                                               Siv.
6625: Ilmoituksia:                                                         Suomen kuninkaaksi hallitsemaan Suomen kunin-
6626:                                                                      gaskuntaa sen Valtiosäännön ja lakien mukaan.
6627:   Kuninkaan vaalia koskevan vaatiasiakir-                               Eduskunta oikeuttaa myös Hänen Kuninkaal-
6628: jan tarkastaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   123    lisen Majesteettinsa rinta perilliset Hänen Kunin-
6629:                                                                      kaallisen Majesteettinsa jälkeen astumaan Suomen
6630:                       Esitellään:                                    kuninb.alliselle valtaistuimelle siinä järjestyk-
6631:                                                                      sessä .ia sillä tavalla kuin se vallanperimyslaki
6632:    1) Toimitus'- .ia tarkastusvaliokuntien                           määrää, .ioka myöhemmin tulee sää:dettä väksi.
6633: tehtiiviä valtiopäivien päätyttyä koskeva                               Koska Suomen Eduskunta. on kaiken tämän
6634: valtiovarainvaliokunnan kirjelmä . . . . . . . .              125    päättänyt, sen vuoksi olemme me, Eduskunnan
6635:    2) Valtiovarainvaliokunnan kir.ielmä kos-                         puhemiehet, tämän asiakirjan omakätisesti nimem-.
6636: keva puhemiehelle tulevaa korvausta . . . .                   126    me allekir.ioittamalla vahvistaneet; .ioka tapahtui
6637:                                                                      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta vuonna 1918.
6638:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed.                                     F i n 1 a n d s L a n t d a, g,
6639: Löthman.
6640:                                                        till urtima Landtdag församlad, gör veterligt:
6641:                                                     att alldenstund Finland blivit ett s.iälvständigt
6642:                    llmoitusasiat:                   rike, och det förty .iämlikt 38 § i regeringsformen
6643:                                                     av den 21 augusti 1772 ankommit å Landtd<tgen
6644:     Vapautusta tämän päivän edu'stajatehtävästä ' att ett konungahus för Finland utkora, alltså ha,r
6645: sll!a perheessä sattuneen kuolemantapauks-en joh- • Landtdagen den 9 oktober 1918 ut,korat Hans
6646: dosta ed. Löthman.                                  Höghet
6647: 
6648:                                                                                Prins Friedrich Kad av Hessen
6649:            Vaaliasiakirja kuninkaan vaalista.
6650:                                                                      till Finlands konun:g ait styra konungariket Fin•
6651:    Puhemies: Luetaan tarkistettavaksi vaali-                         land -enligt dess Konstitution och lagar.
6652: a,siakir.ia eilen toimitetusta kunin•kaanvaalista.                      Landtdagen tillägger även Hans Kun.gliga Ma,..
6653:                                                                      .iestäts bröstarvingar rättig-het att efter Hans
6654:    Sihteeri 'lukee:                                                  Kungliga Majestät intaga Finlands kung1iga tron
6655:                                                                      i den ordning och på det sätt den successionslag
6656:               'S u o m e n E d u s k u n t a,                        fastställer, som framdeles skall stiftas .
6657:                                                                         .Som Finlands Landtdag allt detta beslutit, am-
6658:   Ylimääräisille valtiopäi ville kokoon tun€€na,                     så hava vi, Landtdagens talmän, denna akt med
6659: tekee tiettäväksi: että kosh Suomi on tullut itse-                    våra namns -egenhändiga underskrivande b-ekräf-
6660: näiseksi valtakunnaksi .ia .Eduskunta siis elokuun                   tat, som skedde i Helsingfors den 9 oktober år
6661: 21 päivänä vuonna 1772 annetun hallitusmuodon                        1918.
6662: 38 § :n mukaisesti on velvollinen valitsemaan Suo-
6663: melle kuningassuvun, on Eduskunta lokakuun 9
6664: päivänä 1918 valinnut Hänem Korkeutensa                                Tämä,n johdosta la,usuu. puheenvuoron saatuaan
6665:                                            'rorstaina 10 p. lokakuuta.
6666: 1 ~24------~---- - ..
6667: 
6668:     Ed. J u u t i '1 a in e n: Esillä olevasta pape- j     Ed. H u 1 t i n: Ei liene mahdollista kieltää
6669:  rista ei tule näkyviin :se seikka, että maalaisliiton näiltä lausunnoilta ti'laa tämän päivän pöytäkir-
6670:  puolesta on ilmoitettu kuninkaan vaaliin nähden ja.ssa, mutta eivät ne siinä tule olemaan minään
6671:  eriävä kanta. Ja senvuoksi minä pyytäisin ehdot- kaunistuk.sena. Ensimäinen kert.a myös lienee, kun
6672:  taa että tämä paperi lähetettäisiin toimitusvalio- vaaditaan, että eduskunnan päätöksessä on mai-
6673:  kuntaan .ia se ·siellä muutettaisiin sellaiseksi, että nittava as~assa tapahtunut äänestys.
6674:  siinä tulisi näkyviin asiain oikea tila.
6675:                                                            Ed. A h m a v a a r a: Minä pyysin myöskin
6676:                                                         puheenvuoroa huom.auttaakseni, ettei vielä kos-
6677:     P u h e m i e s: Ed J uutilainen on hyvä ja tekee kaan liene Suomen eduskunnassa itse päätöks·essä.
6678:  ehdotuksensa kirjallisesti.                            sanottu millä tapaa ·Se on tap•ahtunut, onko nimit-
6679:                                                         täin äänestetty vai onko se syntynyt yksimieli-
6680:     Ed. Paasi vuori: Se eihmiltainen istunto sesti. PöytäEr.iassa on kyllä eilinen keskustelu ja
6681:  muuttui petkutukseksi .....                            luulisi sen jo maala.i.sliittolaisille riittävän, jos
6682:                                                         heiUä olisi hiukankaan käsitystä pa.rlamentaari-
6683:     P u h e m i e s koputtaen: Puhuja on hyvä Ja sista ta voista.
6684:  käyttää pa:rllamentta.arista puhetapaa.                   Ed. Heimon € n: Minä pyydän: myöskin
6685:                                                         yhtyä ed. Juutilaisen kantaan.
6686:     Ed. P a a sivu o r i: Asioita täytyy kutsu;:
6687:  niiden oikealla nimellä.                                  Ed. K o k k o: Kun edustaja Hultin ihmetteli,
6688:                                                         että ensi kerran tehdään eduskunnan päätö.kseen
6689:                                                         muistutuksia, niin pyydän huomauttaa, että se on
6690:     P u he m i e s: Puhuja on hyvä ja tottelee, myö.s ensi kerran .kun eduskunta rupee 64 äänellä
6691:  muuten minun täytyy kieltää puhoon.vuoro. (Sa- tekemään päätök,sensä näin tärkeässä asiassa ja
6692:  lista: Hyv.ä! Oikein! Hyvä!)                           silloin on sitä tärkeämpi, että sitä vastaan pan-
6693:                                                         naan vastalause ja yhdyn senvuoksi ed. J uutilai-
6694:     Ed. P a a s .! v u ori: .... siitä ei tule näkyviin seen.
6695:  että niitä oli vaan 64, jotka kannattivat lmnin-
6696:  kaanvaa.lia. Teillä ei ole oikeutta toisten nimessä       Ed. S c h y b e r g s o n: Det förhållandet, a·tt
6697:  ajaa .sellaisia a,S<ioita.                             €ndast 64 af landtdagen·s medlemmar stå bakom
6698:                                                         beslutet att välja konung, kommer för ingen del
6699:     Ed. H :a h l: Minä pyysin puheenvuoroa lau- att dölja.s. Protokollet, fördt vid det .sekreta sa.m-
6700:  suakseni pöytäkirjaan myös sen huomautuksen, manträdet, kan, såvidt ja.g åtminston:e fö['står, när
6701:  että tämä asiakirja, joka nyt on esillä on siinä suh- som hälst öfverlämnas til!l offentligheten. Atmin-
6702:  teessa epätäsmälilinen, ettei siinä näy, että tämän stone en tidning- innehåller redan i dag- uppg-ifter
6703:  kuninkaanvaalin takana. on ainoa·staan 64 edus- härom, och om ja,g icke är oriktigt underrättad, så
6704:  kunnan 200 edustajasta. Minusta on aivan väl>ttä- har äfven vår utkor.ade ·konung fått fullständigt
6705:  mätöntä että R:e pöytä,kirjaan tulee .sanotuksi.       meddelande om saken·.
6706: 
6707:    Ed. Alkio: Minä pyydän vam11 yhtyä ed.                    Ed. L o u h i v u o r i: On: ehkä syytä m€'fkitä,
6708:  Hahlin lausuntoon.                                      että sen päätöksen takana, jota nyt esilläoleva
6709:                                                          asia ko·skee, ei ollut 64 edustajaa .ia 41 sitä vas-
6710:     Ed. N i u k k a n e n: Minun mielestäni on           taan, vaan •Se äänestys, jossa äänet näin lankesi-
6711:  myös välttämätöntä, jos asiat oikeassa valossa tah-     vat, koski ky,symystä, onko ryhdyttävä kunin-
6712:  ·dotaan vaEtulle kuninkaall€ esittää, että lähetet-     kaanvaaliin vai ei. Näin ollen eivät ne vaatimuk-
6713:  1!ävästä •pöytäkir.iasta nitkyy, minkälainen eoom-      ·set, jotka koskevat tätä asiakirjaa ja jotka ovat
6714:  mistö se on ollut, joka on hänet v.alinnut. Pöytä-      vasemmistosta esitetyt, voi missään tapaU'ksessa
6715:  kirjassa olisi senvuoksi tultava ilmi, että osa edu~­   tulla. huomioonotetuiksi.
6716:  kuntaa on ·kieltäytynyt ottamasta osaa vaaEtoimi-         Ed. Niukkanen: Edel'lisen arvoisan puhu-
6717:  tuk.seen .ia senvuoksi pyydän kannatta:a ed. Juuti-     jan lausunnon johdosta pyydän todeta, että tar-
6718:  l.aisen tekemää ehdotusta, että toimitusvaliokunta      koitus todellakin näytttiä olevan pettää valittua
6719:  1aatisi kirjelmän siihen ta.paan.
6720:                                                          kuningasta.
6721:    Ed. Lantto: Minä pyydän yhtyä myös ed.                  Ed. P e n n a. n en: Eräitten lausuntojen, etu-
6722:  Juutilaisen tekemään ehdotukseen.                       päässä ed. Kokon lausunnon johdosta, on syyiä
6723:                                     Kuninkaanvaalia koskeva vaaliasiakirja.                              125
6724: 
6725: 
6726: merkitä pöytäkirjaan, että jos johdonmukaisesti            Äänestys ja päätös :
6727: asetuttaisiin sille kannalle kuin hän on esittänyt
6728: niin yksikään ainoa tämän eduskunnan päätök-                Ken hyväksyy esilläolevan ehdotuksen vaali-
6729: sistä siUen kapinan jälkeen ei olisi pätevä. Minä        a·siakirjaksi, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
6730: uskon ettei ed. Knkkokaan aikonut olla niin joh-         ed. Juutilaisen ehdotus hyväksytty.
6731: donmukainen. Siihen hänen selityksensä ehdotto-
6732: masti veisi .ia minä en voi myö.ntää sitä oikeaksi.        Äänestyksess·ä annetaan 75 ,jaa."- ja 25 ;,ei"-
6733:                                                          ääntä.
6734:    Ed. L u o p a .i ä r v i: Sen johdosta, että varsi-
6735:                                                            EduS'kunta on siis päättänyt hyväksyä toimi-
6736: nainen keskustelu kuninkaanvaalista. .ia päätös
6737:                                                          tusvaliokunnan laatiman vaaliarsiakirjan.
6738: si:tä onko vaalitoimitukseen ryhdyttävä vai ei,
6739: tapahtui eilen suljetussa istunnossa, lienee pai-
6740: kallaan, että nyt tulee pöytäkirjaan merkit;y:ksi se,
6741: kuinka monta edustajaa tod·ella on ollut tämän                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
6742: kuninkaanvaalin toimittamista vastaan .ia kuinka
6743: monta sen vaalin ta.kana. Siitä syystä minä yhdyn        1) Toimitus- ja tarkastusvaliokuntain tehtävät vai.
6744: puolestani siihen lausuntoon, jonka. ed. Hahl                           tiopiii väin päätyttyä.
6745: täällä pöytäkirjaan sa.neli.
6746:                                                            Puhe m i e s: Vallt.iovarainvaliokunnalta on
6747:    Ed. T a n ·s k a ne n: Minun mielestäni kanssa        saapunut kirjelmä, joka, koskee toimitus- ja tar-
6748: <>lisi asia niin oleva, että se olisi selvä siHä eihän   kastusvaliokuntien tehtäviä valtiopäiväin pää-
6749: mikään asia ole pilalla tehty selvyydellä. Mutta         tyttyä.
6750: nyt tämä kuninkaanvaalin päätös on epäselvä,
6751: sillä kuten muistet.aa.n, meitä oli 41, jotka kieltäy-     Sihteeri lukee:
6752: dyimme kun:nkaanvaalista, minkätähden minä
6753: toivoisin, että päätöksessä selvästi näkyisi hinka            Suomen Eduskunnan
6754: monta oli jotka kuninkaanvaaHn toimittivat.                 V arl tiovar.ainvaliokunta.
6755: Kann'atan ed. Hahlia.                                    Helsingis,sä, lokak. 9 p. 1918.
6756:                                                                        N:o 6.
6757:    Ed. Kokko: Ed. Peruna·seUe huomautan, että
6758: minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos kaikkiin                       Suomen Eduskunnalle.
6759: muihinkin päätöksiin merkitään äänrstysten tu-
6760: lokset. Toiseksi tahdon huomauttaa ed. Penna-               Siihen nähden, että Edus-kunna.n vastausten ja
6761: selle, koska hän on niin huonomuLsti.nen, että           kir.ielmäin laatiminen valtiopäiväin päätyttyä jää.
6762: koko hallitusmuotoa käsit-eltävän ajan olemme            Toimitus- ja. Tarkastusvaliokuntain tehtäväksi,
6763: ol~eet sillä kannalla, että koko kanswlla tulisi olla    saa Valtiovarainvaliokunta, viitaten Eduskunnan
6764: tilaisuus merkitä kantansa. tahtovatko ne monar-         työjärjestyksen 37 § :ään, kunnioittaen ehdottaa~
6765: kia vai ei. Sii·s 200 äänellä olisi <>llut asia pää-     Eduskunnan päätettäväiksi,
6766: tettävä.
6767:                                                                    että T·oimitusvaliokunnan asiaksi anne-
6768:   Ed. Jo u k a hain en: Koska se käsityskanta,                  taan valtiopäiväin päätyttyä niin hyvin
6769: jonka ed. Louhivuori täällä ilmaigi, oikeistos"a                harkita .ia määrätä ne palkkiot .ia menot,
6770: saattaa olla varsin yleinen, niin ·kat5on minäkin               jotka a,iheutuvat Toimitus- ja Tarkastlus-
6771: puolestani olevan asianmukaista asettua kannatta-               valiokuntain toiminnasta, kuin myö.:kin
6772: maan ed. Juutilaisen vaatimusta.                                tarkastaa ja hyväksyä kaikki valtiopäi-
6773:                                                                 väin aiheuttamat la!skut ynnä pitää huoli
6774:    Kes•kustelu julistetaan päättyneeksi.                        niiden maksamisesta, ollen Toimitusvalio-
6775:                                                                 kunnan näistä toimistaan tehtävä tili ensi
6776:    P u he m i e s: Vastoin toimitusvaliokunnan eh-              valtiopäivä.in V aHiovarainvaliokunnall e.
6777: dotusta on ed. J uutilainen ehdottanut, että arsia-
6778: kida lähetettäisiin toimitusvaliokuntaan muutet-            Tämän ohessa saa Valtiovarainvaliokunta Eiilus-
6779: tava;ksi siten, että siinä tulee näkyviin eduskun-       kunnalJ.e ilmoittaa, että Valiokunta, Valtion'äivä-
6780: nan todellinen kanta.                                    jär.iestyksen 43 §:n nojalla, on määrännyt Toimi-
6781:                                                          tus- .ia Ta;rkastusva1liokuntain pääkaupungissa
6782:    Selostus myönnetään oikeaksi.                         asuvien jäsenten palkkion 40 markak:si jokaiselta.
6783: 126                                    Torstaina 10 p. lokakuuta.
6784:                               - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ·-·------· ·-·· -----··-·---
6785: 
6786: kakouspäivältä. Ne jäsenet sitä vastoin, jotka ei-        Sihteeri lukee:
6787: vät ole pääkaupungissa a·suvia, saavat saman
6788: palkkion päivää kohti koko idalta, joka heidän               Suomen Eduskunnan
6789: täytyy valiokuntatöiden takia täällä oleskella,            Valtiovarainvaliokunta.
6790: sekä matkapäiviltä, minkä ohessa heidän valiQ-          Helsingissä, lokak. 9 ]). 1918.
6791: kuntatöistä ehkä johtuvat matkakustannuksensa                       N:o 5.
6792: on heille korvattava.
6793:                                                                      Suomen Eduskunnalle.
6794:        Valtiovarainvaliokunnan .]Juolesta:                 V altiovarain valiokun ta saa Eduskunnalle kun-
6795:                                                         nioittaen ilmoittaa, että Valiokunta Valtiopäivä-
6796:                 J ohanne:s Lundson.                     .iär.iestyksen 43 §:n 4 momPntin mukaisesti EJus-
6797:                                                         kunnan päätettäväksi ehdottaa Eduskunnan Pu-
6798:                                                         hemiehelle 2,500 markan kuukautisen määrärahan
6799:                                       J. V. Minni.      niiden kulujen korvaukseksi, joita. hänellä on val-
6800:                                                         tiopäiväin aikana ..
6801:   Valtiovarainvailiokunnan kirjelmä:ssään tekemät              Valtiovarainvaliokunnan ])uolesta:
6802: ehdotll'kset hyväksytään.
6803:                                                                        Johannes Lundson.
6804:                                                                                            J. V. Minni.
6805: 
6806:   P u h e m i e s: Pyydän, että ensimäinen vaTa-          Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväksytään.
6807: puhemies esittelee seuraavan asian.
6808: 
6809:   Ensimäinen varapuhemies astuu puhemiehen-                Ensi mä i ne n varapuhemies: Täysi-
6810: paikalle.                                               istunto lopetetaan nyt .ia edus·kunta kokoontuu
6811:                                                         jälleen k:lo 3,45 i. p. lähteäksoeen jumalanpalve-
6812:                                                         lukseen Nikolainkirkkoon.
6813: 
6814:          2) Puhemiehelle tuleva korvaus.
6815:                                                           Täysi-istunto päättyy k:l'O 12,55 p.
6816:   E n s i m ä i n e n v a r a p u h e m i e s: Esite-                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
6817: tään valtiovarainvaliokunnan kirjelmä ·koskeva
6818: puhemiehelle tulevaa ·korvausta..                                                   Eino J. Ahla.
6819:                                              •
6820: 
6821: 
6822: 
6823:                   Valtiopäiväin päättäjäiset.
6824:    N el.iännestä vailla kello 4 päivällä eduskunnan    Herra Senaattori, eduskunnan kunnioituksen ja
6825: is1untohuoneustoon kokoonnuttuansa edustajat           onnentoi votuksen.
6826: lähtivät kulkueessa, puhemies ja varapuhemiehet
6827: etumai.sin:a                                             Tämän jälkeen lausui
6828:                 Nikolainldrkkoon,
6829:                                                           Valtionhoitaja S vi n h u fv u d: Arvoisat Suo-
6830: jossa edustajat urku.ien soidessa asettuivat pai-      men kansan Edustajat!
6831: koillensa pääkäytävän molemmin puolin, alttaria           Ylimääriisten valtiopäiväin työt ovat loppu-
6832: va.sta,päätä, ja jonne myös valtionhoitaja Svinhuf-    neet. Ne ovat johtaneet tärkeään tulokseen:
6833: vud sekä hallituksen jäsenet saapuivat samaan          maalle on valittu kuningas. Kun ei -päästy br-
6834: aikaan. Suomen Laulun sekakuoron maisteri              peelliseen yksimielisyyteen uudesta hallintomuo-
6835: Heikki Klemetin johtamana laulettua Ludvig van         dosta, on vaali tapahtunut nykyisen hallitusmuo-
6836: Beethovenin säveltämän Alkumotetin, ·suorittivat       don perusteella ja toteutettu yhteiskuntajärjestyk-
6837: pastorit K. Sylvander ja U. Muren alttaritoimituk-     semme ikivanha periaate, että korkein valtiovalta
6838: sen. Kun vielä oli veisattu Hilariuksen kiitosvirsi    maassa on oleva hallitsijan kädessä. Siinä on
6839: nousi saarnastuoliin edustaja, jumaluusopintohtori     vuosisatain myrskyissä koeteltu perusta valtiolli-
6840: Paavo Virkkunen, joka ~msin suomeksi ja sitten         selle ja yhteiskunnalliselle elämällemme. Sen
6841: ruotsiksi saarnasi, aiheenaan Tim. 1. Ep. 2 luvun      ruhtinaan oikeamielisyys ja jalo luonne, joka on
6842:  1 ja 2 säkeistö.                                      Suomen kuninkaaksi valittu, ovat myös takeena
6843:    Ruotsinkielisen alttaritoimituksen jälkeen vei-     siitä, että hänen toimintansa Suomen valtion pää-
6844: sattiin loppukoraali, minkä jälkeen eduskunnan         miehenä on tuottava maanemme onnea ja siu-
6845:  puhemiehistö ja jäsenet samoin kuin myös valtion-     nausta.
6846:  hoitaja. .ia, hallituksen jäsenet s,iirtyivät            J ulistan täten ylimääräiset valtiopäivät -päätty-
6847:                                                        neiksi.
6848:             Eduskunnan istuntosaliin.                    Årade representanter för Finlands folk!
6849:    Siellä a3tuivat seisoalleen nousseen eduskunnan        U rtima landtdagens arbeten äro slutförda. De
6850: eteen puhemies, varapuhemiesten seuramana, sekä        hafva ledt tili ett viktigt resultat: åt Jandet har
6851: vailtionhoita.ia Svinhufvud.                           valts en konung. Då nödig enighet icke vun.nits
6852:    .Jättäes,sään valtionhoitajaHe valtiopäiväpäätök-   angående ny regeringsform, har valet skett i stöd
6853: sen lausui                                             af nugällande regeringsform och därigenoru för·
6854:                                                        verkligats den urgamla principen i vårt samhälls-
6855:    P u h e m i e s: Korkeasti kunnioitettu Herra       skick, att högsta makten i landet bör vara lagd i
6856: Senaattori! Eduskunta on suorittanut valtiopäivä-      häuderna -på en monark. Detta är en genom sek-
6857: kutsumuksessa mainitun tehtävän. Kun edus-             lers stormar -pröfvad grund för vårt ,samhällsskick.
6858: 'kunta tällä kertaa lopettaa työ.nsä, voi eduskunta    Den rätt.rådighet och ädla karaktär, som utmärka
6859: ha.iaantua ainoastaan lyhyeksi välia.iaksi. Valta-     den furste, som nu korah; tili Finlands konung,
6860: vat maailman tapaukset, jotka suuresti vaikutta-       äro ock en borgen för att hans wrksamhet som
6861:  vat Suomenkin asemaan ja uudistustyön tarve si-       fiuska statens öfverhufvud skall bringa landet
6862: säisten olo.iemme vakaannuttamiseksi vaativat          lycka och välsignelse.
6863: niin hallitukselta 'kuin eduskunnaltakin mitä suu-        Jag förklarar härmed urtima 1andtdagen af-
6864: rinta valppautta ja tarmoa. Esiintuon TeiHe,           slutad.
6865: 128                                       Valtiopäiväin päättäJfiset.
6866: 
6867: 
6868:    'Tämän tapahduttua poistuivat va.ltio.nhoita.ia ja    1      Kiitän Teitä arvoisat edustajat, minulle puhe-
6869: ~allituksen  jäs,enet edu~ku~na!l istunt?s~list~,        1   miestoimessa osotetusta er:nomaisesta suopeu-
6870: .Jossa eduskunnan puhemies .1a .Jäsenet v1ela toi-           desta. Kiitän eduskunnan sihteeriä ja kansliahen-
6871: siaan hyvästelivät s-euraavin sanoin:                        kilökuntaa, heidän suuriarvoisesta työstään. Kii-
6872:                                                              tän julkisen sanan edm,tajia, jotka valppaasti ovat
6873:    Puhemies Ingman: Arvoisat edustajat!                      saattaneet neuvottelumme ja päätöksemme kansan
6874: Viime vuoden lokakuun 1 ja 2 päivänä valittu                 tietoon.
6875: eduskunta on lyhyin väliajain ollut koolla kohta                Suokoon KaikkivalFas, että tulisi kansamme
6876: vuoden. Ainoa pitempi keskeytys oli kapinan                  .siunaukseksi se työ, minkä täällä olemme tehneet.
6877: aikana viime keväänä, mutta silloin vallitsevat
6878: olot kokonaan estivät edustajia saamasta rauhalli-             Puhees-een vastasi edustajien puolesta seuraavin
6879: suutta saatikka sitte lepoa. Kun eduskunta ha.-              sanoin
6880: joaa, tapahtuu se siinä tietoisuudessa, että edes-
6881: sämme lyhy·en väliajan jälkeen todennäköisesti on               Ed. Ahma vaara: Herra Profes'Sori! Edus-
6882: koko talven kestävä jotenkin yhtämittainen edus-             tajain puolesta pyydän minä mitä lämpimimmin
6883: kuntatyö. Tällaiset olot tuottavat suuria vai-               kiittää Teitä siitä ystävyydestä, jota näillä val-
6884: keuksia edustajille, varsinkin niille, joitten on            tiopäivillä olette meille kaikille osottan~t ja siitä
6885: jättäminen kotinsa ja varsinain-en toimintansa               erinomaisesta taidosta .ia farmosta, jolfa o1ette pu-
6886: täyttääkseen täällä edustajatehtäviään. Mutta ei             hemieht:m vasaraa käyttäneet. Me toivomme Teille
6887: auta. Isänmaa vaatii nyt niiltä, jotka. se on vas-           voimia eteenkinpäin tärkeässä työssänne isän·
6888: tuunalaisiUe paikoille asettanut, poikkeuksellisia           maan hyväksi. Kiitos!
6889: ponnistuksia. Kansan edustajina meidän on käy-
6890: tävä muiden edellä itsemme uhraavassa velvolli-
6891: suud-en täyttämisessä. Niin mielui,saa kuin minun
6892: olisikin nyt erotessamme toivottaa Teille, arvoi-
6893: sat edusta.iatoverit, rauhallista, pitempiaikaista lo-         Edustadat erkanivat k:lo 5,35 i. p.
6894: maa eduskuntatyöstä, täytyy minun päinvastoin
6895: lausua toivomus, että lyhyen väliajan jälkeen                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
6896: taasen kohtaamme toisemme täällä ja siinä mie-
6897: les·sä lausun Teille: pikaisiin näkemiin asti.                                            Eino J. Ahla.
6898: SISÄLLYSLUETTELO.
6899: 
6900:   I.   VALIOKUNTIEN TYÖT.
6901: 
6902: II. NIMI- JA ASIALUETTELOT.
6903: 
6904: 
6905: 
6906: 
6907:                               17
6908:                                                   1.
6909:                   V aliakuntien työt valtiopäivien päättyessä.
6910: 
6911:                           Valiokunta. Asia.                                   'roimenpide.
6912: 
6913: 
6914:                         Perustuslakivaliokunta.
6915: 
6916: Hallituksen esitys n:o 1 Suomen hallitusmuodoksi.                        Mietintö n:o 2.
6917: Hanituksen e~itys n:o 2 laiksi edusta.iapalkkiosta vuoden 1918 ylimää-   Mietintö n:o 1.
6918:    räisillä valtiopäivillä.
6919: 
6920: 
6921:                            Suuri vali'okunta.
6922: 
6923: Perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 1.                                 Mietintö n :o 1.
6924: Penistuslakivaliokunnan mietintö n :o 2.                                 Mietintö n :o 2.
6925:           Il.
6926: 
6927: NIMI- JA ASIALUETTELOT.   •
6928:                                       Selitys lyhennyksistä.
6929: 
6930: A. = asiakirjat.                                           = mietintö. Siis esim. Prvm. = Perustuslakivalio-
6931: A. K. = ainoa käsittely.                                   kunnan mietintö.
6932: ehd. = ehdotus.                                       ' P.=   pöytäkirja.
6933: Edk. = Eduskunta.                                       Pp. = pöydälle pantu.
6934:             =
6935: jtk. ja j.a~k.    ja;~k.oa, jatketaan.                  Prv. = Perustuslakivaliokunta.
6936: K. =   kasittely, kasttelty.                            s:n = samoin. (Viittaa edelliseen asiaan:.
6937: 1, 2, 3 K. = ens:imäinen, toinen, kollna;.; käsittely. Suurv. = Suuri valiokunta. ·
6938: Ks. =   katso.                                          Tarkv. =   Tarka,stusvaliokunta.
6939: L. = lähetetty.                                         Toim. = Toimitusva1iokunta.
6940: Lk. =   lähetekeskustelu.                               Vp. = valtiopäivä;t.
6941: m. (valiokunnan nimeä osottavan na1rkiu perässä) Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
6942: 
6943: 
6944:    •
6945:                                                                          •
6946: 
6947: 
6948: 
6949: 
6950:                               Hallituksen jäsenten lausunnot:
6951: Paasikivi, Juho Kusti:                                  Stenroth, Otto:
6952:       54 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.) ; 95 (kunin-            94 (kuninkaatrva.ali, A. K.!.
6953:       kaanvaali, A. K.) ; 101, 114 (s :n, s :n).
6954:                                                         Svinhufvud, Pehr• Evind:
6955: Renvall, Heikki:                                              10 (pitää avajaispuheen eduskunnan istunto-
6956:                                                               salissa); 10 (antaa eduskunnalle hallituksen
6957:      116 (kuninkaanvaali, A. K.)                              es,itykset n :ot 1 ja 2); 127 (lopettaa ylimää-
6958:                                                               räiset vp. eduskunnan istuntosalis,sa).
6959: 
6960:                                    Numerot osottavat pöytäkirjan ,s:ivuja.)
6961:                                   '
6962: 
6963: 
6964: 
6965:                       Eduskunnan jäsenet ja virkailijat.
6966:                                               •
6967:                             (Numerot osottavat pöytäkirjan sivuja.)
6968: 
6969:                     Puhemies.                                       Jäsenet ja virkailijat.
6970: Ingman, Lauri Johannes, jumaluusopinprofessori.                                  A.
6971:      Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
6972:      ma 1.
6973:      valittu eduskunnan puhemieheksi ja juhlalli-      Ahla, Eino .Johannes, protokollasihteeri. Iakitiedet-
6974:      nen vakuutus 6.                                         len kandidaatti.                  ·
6975:      tervehdyspuhe eduskunnalle 6.                      - valittu eduskunnan sihteeriksi 19.
6976:      ilmoittaa valtiopäivien avajaisjuhlallisuuk-
6977:      sista 7.                                          Ahmavaara, P. Ks. Ensimäinen varapuhemies.
6978:      esittää eduskunnalle puheensa avajaistilai-
6979:      suudessa 9.
6980:      tervehdyspuhe avajaisissa istuntosalissa 10.      Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
6981:      esittää eduskunnalle tarkistamista varten kir-     - Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
6982:      jeen puhemiesvaalista 12.                              ma 3.
6983:      ilmoittaa eduskunnalle että Hessenin prinssi           valittu valitsijamiehe.ksi 16.
6984:      Fredrik Kaarle on valittu Suomen kunin-                   ,    jäseneksi Suurv:aan 20.
6985:      kaaksi 122.                                                    varajäseneksi Tarkv:aan 23.
6986:      -pitää valtionhoitajalle puheen vp :in lopetta-
6987:      .Jaisissa 127.                                    Alanen, Ivar, maanviljelijä.
6988:      pitää jäähyväispuheen eduskunnalle 128.            - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
6989:                                                             ma 1.
6990:                                                              valittu valitsijamieheksi 16.
6991:                                                                 .,   jäseneksi Suurv:aan 20.
6992:              Ensimäinen varapuhemies.
6993:                                                                Lausunto:
6994: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.                               6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan).
6995:  -- Oulun läänin pohjoisen vaalipi·irin valitsema 3.
6996:     valittu eduskunnan ensimäiseksi varapuhe-
6997:             mieheksi ja juhlallinen vakuutus 6.        Alkio, Santeri, kirjailija.
6998:             jäseneksi Vv :aan 17.                            Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
6999:        ,        ,     Suurv:aan 20.                          ma 3.
7000:     johtaa puhetta eduskunnan täysi-istunnossa               valittu jäseneksi Prv:aan 17.
7001:       126.                                                               ,      Suurv:aan 20.
7002:                                                                      varapuheenjohtajaksi Prv:aan 21..
7003:         Lausunnot:
7004:                                                                Lausunnot:
7005:         59, 84, 88 (Suomen HalliLusmuoto, 3 k:.);
7006:       124 (kuninkaanvaali).                                    24, 27, 30 (Suomen Hallitusmuoto, 1 K.) ; 46,
7007:                                                              50 (s:n s:n, 2 K.); 55, 84 (s:n s:n, 3 K.); 93 (ed.
7008:                                                              Pehkosen eronpyyntö); 110, 121, 124 (kunin-
7009:                                                              kaanvaali, A. K.l.
7010:                Toinen varapuhemies.
7011:                                                        Alopreus, Erik, pormestari.
7012: Schybergson, Ernst Emil, pankinjohtaja.                      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2.
7013:   - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema i.          valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 15.
7014:      valittu eduskunnan toiseksi varapuhemiehek-                               Prv:aan 17.
7015:              si ja juhlallinen vakuutus 6.                               ,     Suurv:aan 20.
7016:                                                                      varajäsenebi Toimv :aan 23.
7017:         Lausunnot:                                     Antila, .Juho Erkki1 maanviljelijä.
7018:         93 (ed. Pehkosen eronpyyntö); 124 (kunin-       - Vaasan lääl}m eteläisen vaalipiirin valitse-
7019:       kaanvaali).                                            ma 3.
7020:                                                Eduskunnan jäsenet.                                           137
7021:                                                                                                                    •
7022:       valittu valitsijamieheksi 16.                       Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
7023:               jäseneksi Prv:aan 17.                            Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
7024:                                                                ma 3.
7025:        Lausunnot:                                              valittu jäsenek,si Suurv:aan 20.
7026:        62 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.); 121 (ku-
7027:      ninkaanvaalil.                                               Lausunnot:
7028:                                                                   92 (kuninkaanvaali, Pp.); 95 (s:n, A. K.);
7029:                                                                 119 (s:n s:n).
7030: Arffman, 1\:usti, työmies.
7031:      Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 9.
7032:      valittu valitsijamieheksi 16.
7033:               jäseneksi Vv:aan 17.
7034:                                                                                    c.
7035: Arokallio, Gustaf, rovasti.
7036:      Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-         Co!Iiandet·, Rafael, sanomalehdentoimittaja.
7037:      ma 2.                                                  -   Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7038:      valittu valitsijamiehehi 16.                               ma 11.
7039:               jäseneksi Suurv :aan 20.                          valittu valitsijamieheksi '16.
7040:              ·    ,     Toimv :aan 23.                                  jäseneksi Suurv :aan 20.
7041: 
7042:        Lausunnot:                                                 Lausunnot:
7043:        17 (kutsu valitsijamiehille);      21    (kutsu           49 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.); 95 (ku-
7044:       Suurv :IIe l.                                            ninkaanvaali, A. K.).
7045: 
7046: Arppe, Carl, toimittaja.
7047:      valittu eduskunnan ruotsalaisen kansliaosas-                                  E.
7048:      ton notariksi 20.
7049:                                                           Erkko, Eero, sanomalchdentoimittaja.
7050: Astala, Juho, maanviljelijä.                                   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
7051:  -    Hämeen läänin eteläi,sen vaa Ii piirin valitse- '        valittu jäseneksi Prv:aan 17.
7052:       ma 2.                                                                      Suurv :aan 21.
7053:       valiLtu valitsijamiehe.ksi 16.                              "        ,     Tarkv :aan 23.
7054:               jäseneksi Suurv:aan 20.                                  puheenjohtajaksi Suurv :aan 23.
7055:                                                                  Lausunnot:
7056:                                                                  31 (kutsu Suurv:lle); 48, 49 (Suomen Halli-
7057:                          B.                                    tusmuoto, 2 K.) ; 114 (kuninkaan vaali).
7058: Bergroth, Fredrik Waldemar, kirkkoherra, rovasti.         Estlander, Ernst, professori.
7059:  -   Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1.            Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7060:      johtaa ikäpuhemiehenä puhetta eduskunnan                   ma 3.
7061:      ensimäisessä täy,gl-istunnossa 5.                          va\ii ttu jäseneksi Prv :aan 17.
7062:                                                                                     Toimv :aan 23.
7063: Björk, 1\latts Viktor, hovioikeudenneuvos.
7064:   - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                 Lausunnot:
7065:       ma 3.                                                       6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan);
7066:       valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 15.                48, 49 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.); 71 (s:n
7067:          ,         ,    Vv:aan 17.                             s :n, 3 K.) ; 95 (kuninkaan vaali, A. K.) ; 107
7068:                varajäseneksi Tarkv :aan 23.                     (s:n s:n).
7069:        Lausunnot:
7070:    ~   91 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.); 105 (ku-
7071:      ninkaanvaali, A. K.).                                                        F.
7072: Brander, Helena, johtajatar.                              Furuhjelm, Annie, neiti.
7073:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitse-          -   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
7074:       ma 1.                                                    valittu vaJit.s,ijamieheksi 16.
7075:   ~~- valittu va\H;sijamieheksi 16.                                    jäsenksi Suurv:aan 20.
7076:               jäseneksi Tarkv :aan 23.                                     ,       Tarkv:aan 23.
7077:         Lausunto:                                                Lausunto:
7078:         HS (kuninkaan vaali).                                    117 lkuninka,:=mvaalil.
7079:                                                                                                         18
7080: 138                                          Eduskunnan jäsenet.
7081: 
7082: Furuhjelm, Ragnar, ylim. professori.                        Hornborg, Eirik 1\likael, rehtori.
7083:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.                   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
7084:      valittu valitsijamieheksi 16.                               valittu valitsijamieheksi 16.
7085:         ,    jäseneksi Vv:aan 17.                                        jäseneksi Prv:aan 17.
7086:                        Toimv :aan 2.'l.                                  varajäseneks•i Toimv:aan 2.3.
7087:                                                                     Lausunto:
7088:                               G.                                    104 (kuninkaanvaali, A. K.).
7089: 
7090: Grönlund, John, fiiosofianrnaisteri.                        Hultin, Tekla, filosoi'iantohtori.
7091:  -   valittu eduskunnan ruots,alaisen kansliaosas-                Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin vali'tse-
7092:      ton päällikök.s.i 20.                                        ma 2.
7093:                                                                   valittu jäseneksi Prv:aan 17.
7094: Gädda, Gustaf, maanviljelijä.                                                 ,      Suurv:aan 20.
7095:      Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-                         varajäsencks'i Tarkv:aan 2.3.
7096:                                                                      "
7097:      ma-3.
7098:      valittu valitsijamieheksi 16.                                  Lausunnot:
7099:              varajäseneksi Prv:aan 17.                              62 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.); 113, 124
7100:              jäseneksi Suurv :aan 20.                             (kuninkaanvaali, A. K.).
7101:                                                         i   .Hyöki, An!Just., maanviljelijä.
7102:                               H.                              -- Hämeen läänin pohjo.isen vaalipiirin valit.!'<e-
7103:                                                                   ma 11.
7104:                                                                   valittu varajäseneksi Prv:aan 17.
7105: Haapanen, Santeri, sanomalehden<t,oimittaja.                               jäseneksi Suurv:aan 20.
7106:  -   Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
7107:  ·-· valittu valits.ijamieheksi 16.                         Häkkinen, K. R., agronoomi.
7108:              jäseneksi ~uurv:aan 20.                         -   Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
7109:                                                                  ma 2.
7110: Haataja, l{yösti, ylitirehtööri.                                 va!.ittu valitsijamiesten varamieheksi '16.
7111:      Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                          jäseneksi Vv:aan 17.
7112:      ma 1.                                                                          Suurv :aan 20.
7113:      valittu jäseneksi kanslirutoimi'kuntaan 15.
7114:                          Suurv:aan 20.                      Hälvä, Pekka Juho, kansakoulunopettaja.
7115:                                                              -- Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-
7116:         Lausunnot:                                                ma 19.
7117:                                                                   valittu varajäseneksi Toimv:aan 2.3.
7118:         42 (Suomen Hallitmm.uoto, 2 K.); 69, 89 (s:n
7119:       s:n, 3 K.).                                           Hästbacka, J. E., johtaja.
7120:                                                              -- Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin vali!,se-
7121: Hahl, Eero, agronoomi.                                           ma 3.
7122:  -    Kuopion läänin läntisen v!l!alipiirin valitse-             valittu valitsijamiesten varamieheksi 16.
7123:       ma 2.                                                              jäseneksi Suurv:aan 20.
7124:              varajäseneksi Tarkv:aan 23.
7125:         Lausunnot:                                                                   I.
7126:         90 (Suomen Hamtusrnuoto, 8 K.) ; 124 (ku-
7127:       ninkaanvaali).                                        Inborr, Johan, Iautamies.
7128:                                                                   Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
7129: Hcdberg, Aug. Reinhold, kappalainen.                              ma 3.
7130:      Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-             --- vaHttu valitsijamieheksi 16.
7131:      ma 3.                                                               jäsenekisi Suurv :aan 20.
7132:   -- valittu jäseneksi Suurv :aan 20.
7133:                                                             Ingman, Lauri Johannes. Ks. Puhemies.
7134: Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
7135:  -   Oulun läänin eteläisen vaalipiirin vaJit,sema 3.
7136:  ·- valittu valitsijamieheksi 16.                                                    J.
7137:              jä•sencksi Suul'v:aan 20.
7138:                                                             Joukahainen, Vilkku, kansakoulunopettaja.
7139: Heimuaen, Taavetti, torppari.                                    Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7140:      Mikkelin läänin vaalipi.irin valitsema 2.                   ma 2.
7141:      '~·.littu valitsijamiesten varamieheksi 17.
7142:                                                                    Lausun no l:
7143:         TJ a u s u n n o t:                                      valittu jäseneksi Suurv :aan 20.
7144:                                                                    79 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.): 125 (ku-
7145:         i 14.   124 (kuninkaanvaali).                            ninkaanvaali).
7146:                                                        Eduskunnan jäsenet.                                          139
7147: 
7148: Juustila, Wiiinö, maanviljelijä.                                         Lausunnot:
7149:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
7150:       valittu varajäseneksi Prv:aan 17.                                  124, 125 (kuninkaanvaali).
7151:               jäseneksi Suurv :aan 20.
7152:                                                                  Kotila, Matti M., maanviljelijä.
7153:                                                                   -    Vaasan läänin pohjoisen vaalip.iirin valitse-
7154: Juutilai~~n, ,~ntt~J .. s1_1nof!!.al~hdentoi~i~~aja.      .            ma 3.
7155:        \V npurm !aamu lant1sen vaahpnrm valitse-                       valittu valitsijamieheksi 16.
7156:        ma 2.                                                              ,    jäsenekrsi Tarkv:aan 23.
7157:        valittu valitsijamiehcks,i 16.
7158:                 jäseneksi Prv:aan 17.
7159:                           Tarkv:aan 23.
7160:                                                                                            L.
7161:          Lausunnot:
7162:          20 (virkailijoiden ottaminen); 28, 30 (Suo-·            Lagerlöf, Arthur, vuorineuvos.
7163:        men Hallitusmuot,o, 1 K.) ; 39, 45, 50 (Sn s :n,           -    Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema :L
7164:        2 K.) ; 88, 89 (•s,:n s :n, 3 K.) ; 94 (kuninkaan-         -- vaUttu jäseneksri Suurv:aan 20.
7165:        vaali, A. K.); 106,124 (s:n s:n).
7166:                                                                  Lahdensuo, Oskari, maanviljelijä.
7167:                                                                   - Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitst•-
7168:                                                                       ma 3.
7169:                              K.                                   -   valittu jä•seneksi Vv:aan 17.
7170:   Kaila, Erkki, jumaluusopintohtori.                             Laine, Augusta, rouva.
7171:    --- UudPnmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.                       Ku~pion Jään~~ it~isen vaalipiirin valitsema :!.
7172: ·       valittu jäseneksi Suurv :aan 20.                               valittu valitsijamieheksi 16.
7173:                     ,     Toimv :aan 23.                                       jäseneksi Suurv :aan 20.
7174:                 varapuheenjohtajaksi Suurv:aan 23.
7175:                                       Toimv:aan 93.                      Lausunto:
7176:                                                                          116 (kuninkaam·aali::.
7177: Kairamo, A. Osw., ent. senaruttori.
7178:      Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitse-                Lanne, Kaarlo, maanviljelijä.
7179:      ma 2.                                                         -- Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7180:      valittu jäseneksi Vv :aan.17.                                    ma 3.
7181:              varapuheenjohtajaksi Vv :aan 21.                         valittu varajäseneksi Vv:aan 17.
7182:                                                                               jäseneksi Suurv :aan 2Q.
7183:          Lausunnot:
7184:          6 (ehdottaa jäsenen kansliatoimikuntaan);               Lantto, Ivar Fredril•, talonomirstaja.
7185:        18 (lmt.su Vv:lle); 64 (Suomen Hallitusmuoto,                   Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema ~~.
7186:        3 K.).                                                          valittm valits.ijamieheksi 16.
7187:                                                                                varajäseneksi Prv :aan 17.
7188: Kaitila, Teuvo, maanviljelijä.                                                 jäseneksi Toimv :aan 23.
7189:        Uudenmaan läänin vaalipiirin vali.tsema 1.                            "
7190:       valittu varajä·seneksi Vv:aan 17.                                  Lausunnot:
7191:           ,   jäseneksi Suurv:aan 20.                                    83 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.); 124 (ku-
7192:                                                                        ninkaanvaali).
7193:          Lausunto:
7194:          i18 (kuninkaanvaali).                                   Leinonen, Mikko, maanviljelijä.
7195:                                                                   -   Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valits<'-
7196: Kallio, Kyösti, maanviljelijä, ent. senaattori.                       ma 2.
7197:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.             --- valittu varajäseneksi Prv :aan 17.
7198:       valittu jäs·eneks'i Vv:aan 17.
7199:                                                                  Linna, Hugo Immanuel, agronoomi.
7200:          Lausunto:                                                 -- Oulun )äänin eteläisen vaalipiirin valitsema ~l.
7201:          77 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.).                                Lausunto:
7202:                                                                          118 (kuninkaanvaal.i).
7203: Koivisto, Aleksantel'i, maanviljelijä.
7204:  - Vaasan läänin itä,isen vaalipiirin valitsema 3.
7205:                                                                  Linna, Kustaa Eemeli, maanviljelijä.
7206: Kokko, Juho Pekka, kansakoulunopettaja.                            -   Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitst>-
7207:                                                                        ma 2.
7208:  - Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-                        valittu varajäsenc•ksi Prv :aan 17.
7209:      ma 2.
7210:      valittu valitsijamieheksi 16.
7211:              jäseneks-i Prv :aan 17.                                     Lausunto:
7212:                         Tarkv:aan 23.                                    118 (kuninkaanvaali).
7213: t40                                         Eduskunnan jäsenet.
7214: 
7215: Lohi, Kalle, maanviljelijä.                        Manner, Albin, maanviljelijä.
7216:       Oulun läänin pohjoisPn vaalipiirin valitse- • -   Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-
7217:       ma 3.                                            ma 2.
7218:                                                        1
7219: 
7220: 
7221: 
7222: 
7223:       valittu valitsijamieheksi .IG.                    valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7224:          ,    jäseneksi Suun· :aan 20.
7225: 
7226:         Lausunnot:
7227:         48 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.); 69 (s:n
7228:                                                                                      N.
7229:       s:n, 3 K.); 9'! (ed. Pehkosen eronpyyntö); 119
7230:       (kuninkaanvaitli).                                   Nevanlinna, Ernst Fredrik, filosofiantoh tori.
7231:                                                                 Turun iäänin eteläisen vaalipiirin valitsema J.
7232: Louhivuori, Oslmri Wilho, filosofiantohtori, enL se-            valittu jäseneksi Prv:aan 17.
7233:       naat~ori.                                                    ,              Suurv :aan .20.
7234:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valilscma i.
7235:       valittu jäseneksi Vv:aan 17.                                 Lausunnot:·
7236:                         Suurv:aan 20.                              26 (Suomen Hallitusrnuoto, 1 K.); 66 (s:n
7237:                         'I'oimv:aan 23.                          s:n, 3 Kr.); 95 (kuninkaanvaali, A. K.); 98, 119
7238:                                                                  (s :n s :n).
7239:         Lausunto:
7240:         124 (kuninkaanYaali '.                             Nissinen, Oskai', maanviljelijä.
7241: Louklm, Jaaldm, maanviljelijä.                                   Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valit.~e­
7242:      Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                ma 2.
7243:      ma 3.                                                       valittu valitsijamiesten varamieheksi 16.
7244:      valittu varajäsenrksi Toimv :aan 23.                                varajäseneksi Vv :aan 17.
7245:                                                             -.-          jäseneksi Tarkv:aan 23.
7246:         Lausunto:
7247:         115 (kuninkaanvaali).                              Niuklmnen, Juho, maanviljelijä.
7248:                                                                 Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valits·e-
7249: Luudson, Johannes, pankinjohtaja.                               ma 2.
7250:  -- Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-            ·- valittu jäseneksi Suurv :aan 20.
7251:      ma 2.
7252:      valittu jäseneksi Vv:aan 17.                                  Lausunnot:
7253:                  ,     Suurv:aan 20.                               100, '124 (lmntnkaanvaali).
7254:              puheenjohtajaksi Vv:aan 21.
7255:          "        ..                                       Nurmela, Kalle, maanmittari.
7256:         Lausunnot:                                             Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-
7257:         94 (ed. Pehkosen eronpyyntö); 105, l16, i17,           ma 11.
7258:       118 (kuninkaanvaali, A. K.) .                         -- valittu varajäsenek·si Yv:aan 17.
7259: Lnopajärvi, Mil,ko, maanviljelijä.
7260:      Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7261:      ma 3.                                                                           o.
7262:      valittu jäseneksi Vv:aan 17.
7263:                                                            Ottelin, Einar, sanornalehdentoimittaja.
7264:         Lausunnot:                                               valittu yksityistulkiksi ruotsalaisia kansall-
7265:         42 (Suomen Hallitusmuoto. 2 K.); 118, 124                miehiä varten 20.
7266:       (kuninkaanvaali).
7267:                                                            Ottelin, l{arl, lääninsihteeri.
7268: Löthman, Tilda, opettajatar.                                     Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
7269:      Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitse-                valittu jäseneksi Vv:aan 17.                    ·
7270:      ma 2.
7271:      valittu valitsijamieheksi 16.
7272:              ,jäseneksi Vv:aan i7. ·
7273:              varajäseneksi 'I'ankrv :aan 23.                                         P.
7274:                                                            Paasivuori, Matti, puoluevirkailija,· ent. senaattori.
7275:                                                                  \Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsP-
7276:                          M.                                      ma 2.
7277: 
7278: .Ualmivaara, Wilhelm, rovasti.                                     Lausunnot:
7279:      Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                 10 (puhemiehen puheen tarkastus); 28 (Suo-
7280:      ma 3.                                                       men Hallitusmuoto, 1 K.) ; 71, 92 (s :n s:n, 3
7281:   -  piti valtiopäiväsaarnan avajaisissa Nikolain-               K.); 94 (kuninkaanvaali, A. K.); 99, 121. 124
7282:      kirkossa 10.                                                (s:n s:n).
7283:                                              Eduskunnan jäsenet.                                           141
7284: 
7285: 
7286: Paavolainen, Pekka, varatuomari.    . ...                        Lausunnot:
7287:      Wiipurin läänin itäisen vaahpmm valitse-                    82 (Suomen Hallitusmuoto, 3 K.); 94 (ku-
7288:      ma 2.                      ·                              ninkaanvaali, A. K.).
7289:      valittu valitsijamiesten varamieheksi 16.
7290:              jäseneksi Vv:aan 17.
7291:                                                          Päivänsalo, B. H .. jumaluusopintohtori, kirkkoherra.
7292:                                                                Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7293: Palmgt•en, Axel, tire h tööri.                                 ma 2.
7294:   - ·Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema l.                valittu varajäseneksi Vv:aan 17.
7295:      valittu varajäseneksi Vv:aan 17.                                  jäseneksi Suurv:aan 20.
7296:          ,   jäseneksi Suurv :aan 20.
7297:          ,   varajäseneksi Toimv:aan 23.
7298: 
7299: Pehkonen, Eero Yrjö, agronoomi, ent. senaattori.                                   R.
7300:   _ Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7301:      ma 11.                                              Rainio, Bärtta, neiti.
7302:      valittu jäseneksi Suurv:aan 20.                           valittu eduskunnan kanslistiksi ja v. t. nota-
7303:      vapautetLu edustajatoimestaan 93.                         riksi 20.
7304: Pennanen, Pcl\ka, maanviljelijä.                         Rantasalo, Onni, maanviljelijä.
7305:   -   Kuopion liUinin itäisen vaalipiirin valitsema 2.        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1.
7306:     - valittu valitsijamiehe,ksi 16.                          valittu valitsijamieheksi 18.
7307:               jäseneksi Prv :aan 17.                                  jäseneksi Prv:aan '17.
7308:                   ,.     Suurv:aan 20.
7309:                                                          Relander, Lauri Kristian, filosofiantohtori, maata-
7310:         Lausunnot:                                            lousneuvos.
7311:         6 (ehdottaa jäsenen· kansliatoimikuntaan);          - Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-
7312:       38 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.); 117, 124 (ku-          ma 2.
7313:       ninkaanvaali).                                          valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 15.
7314:                                                                                 Suurv:aan 20.
7315:                                                                                 Toimv:aan 23.
7316: Peurakoski, Juhana Oslmri, metsäneuvos.                                   "
7317:   -·- Mikkelin Hi.änin vaalipiirin valitsema 2.                  Lausunto:
7318:     - valittu valitsijamieheksi 16.
7319:          ,    valitsijamiesten puheenjohtajaksi 17.              95 (kuninkaanvaali, A. K.).
7320:               jäseneksi Prv:aan 17.
7321:               varajäseneksi Tarkv:aan 23.                RentoJa, Antti, pastori.
7322:                                                                Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3.
7323:         Lausunto:                                              valittu valit-sijamieheksi 16.
7324:                                                                        varajäseneksi Vv:aan 17.
7325:         21 (kutsu valitsijamiehille).                                                 Toimv:aan 23.
7326:                                                                                "
7327: Pullinen, Erkki, maanviljelysneuvos.                             Lausunnot:
7328:   -- Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-                28 (Suomen Hallitusmuoto, 1 K.); 72 (kunin-
7329:       ma 2.                                                    kaanvaali, A. K.); 101, 113, 116, 117, 120 (s:n
7330:       valittu jäseneksi Prv:aan 17.                            s:n).
7331:         Lausunto:                                        von Rettin, Eric, pankinjohtaja.
7332:         113 (kuninkaan vaali).                                Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema -1.
7333:                                                               valittu varajäseneksi Vv :aan 17.
7334: Puumala, Jussi, maanviljelijä.                                        jäsene,ksi Suurv:aan 20.
7335:     Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                       varajäseneksi Tarkv:aan 23.
7336:     ma 9.
7337:     valittu valitsijamieheksi 17.                        Retulainen, Alfred, maanviljelijä.
7338:             jäseneksi Prv:aan 17.                              Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7339:                                                                ma 2.
7340:                                                                valittu valitsijamieheksi 16.
7341: Puuslm, K. V., toimitusjohtaja.                                        jäseneksi Vv:aan 17.
7342:      valittu eduskunnan yleistulkiksi 20.                                        Suurv :aan 20.
7343:                                                                            "
7344: Pykälä, Bertta, maanviljelijä ..                         Roos, Samuel Wilhelm, rovasti.
7345:   - Wiipurin läänin itäisen vaalipiirin valitse-               Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema i.
7346:      ma 2.                                                     valittu varajäseneksi Prv:aan 17.
7347:       valittu valitsijamieheksi 16.                                    jäseneksi Suurv :aan 20.
7348:          ,    jäseneksi Suurv :aan 20.                                     ,     Tarkv :aan 23.
7349:               varajäseneksi Toimv :aan 23.                             puheenjohtajaksi Tarkv:aan 93.
7350: 142                                          Eduskunnan jäsenet.
7351: 
7352:         Lausunnot:                                      Särkkij, Wille liustaa, maanviljelijä.
7353:         119, 120 (kuninkaanvaali).                            Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7354:                                                               ma 2.
7355:                                                               valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7356: Rosenqvist, Georg Gustaf Alexande•·, profe•ssori.
7357:  -- Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema L                    Lausunto:
7358:         Lausunnot:                                              117 (kuninkaanvaali).
7359:         95 (kuninkaanvaali, A. K.l : 107, i14, H5
7360:       (s:n s:n).
7361: Runtti, Juuso, maanviljelijä.
7362:                                                                                    T.
7363:       Oulun läänin pohjoisen Yaalipiirin valitsema 3.
7364:  -- valittu jäseneksi Prv:aan 17.                       Takkula, Edvard, maanviljelijä.
7365:                                                          -   Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsr-
7366:                                                              ma 3.
7367:                                                              valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7368:                          s.
7369:                                                                 Lausunto:
7370: Saarelainen, Pekka, maanviljelijä.                              94 (kuninkaanvaali. A. K.!.
7371:   -   Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 2.
7372:   - valittu jäseneksi Suurv :aan 20.
7373:                                                         Talas, Onni, lakitiedettentohtori, senaattori.
7374: Salovaara, Aleksis, maanviljelijä.                        -   Kuopion läänin itäisen vaalipiirin yalitsema 5.
7375:      Wiipurin läänin itäis,en vaalipiirin valiusf•-
7376:      ma·2.                                                      Lausun no l:
7377:      valittu valitsijamiesten varamiehe.ksi 16.
7378:         .,   varajäseneksi Tarkv:aan 23.                        30 (Suomen Hallitusmuoto. 1 K.); 117 (ku-
7379:                                                               ninkaanvaali).            ·
7380: Schybc"l'gson, E. E. Ks. 1'·oinen Yarapuhemie.s.
7381:                                                         Tanskanen, Pekka, maanviljelijä.
7382: Setälä, Emil Nestor, senaattori.                         -   Kuopion läänin itäisen vaalipiirin vaJit.sema 2.
7383:   - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-              valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7384:       ma 1.
7385:                                                                    Lausunnot:
7386:         Lausunnot:                                                 105, 125 (kuninkaanvaali).
7387:         103, 106, 107, 114 (kuninkaanvaali, A. K.).
7388:                                                         Taottu, August, maanviljelijä.
7389: Sinkko, Elias, agronoomi.                                -    Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2.
7390:   - Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-            valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7391:      ma 2.
7392:                                                         Tavastä~ti, Elli,.. ~öybäinh?i~on apul~is.~a~kastaja.
7393:         Lausunto:                                         -   Hameen laanm pOhJOisen vaaiJpurm valitse-
7394:         116 (kuninkaanvaali).                                 ma 2.
7395:                                                               valittu valitsijamieheksi 16.
7396: Sjöstedt-Jussila, Oskari Anshelm, maanvi!j,elijä.                ,    jäseneksi Suurv :aan 20.
7397:   - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitse-                  ,    varajäseneksi Toimv:aan 23.
7398:       ma 1.
7399:                                                         Tukia, Elias, maanviljelijä.
7400: Snellman, Juho, maanviljelijä.                           - Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7401:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitse-            ma 2.
7402:       ma 2.                                                  valittu valitsijamieheksi 16.
7403:       valittu ~~litsijar_nieheksi 16.                                 varajäseneksi Prv:aan 17.
7404:          ,    Jaseneksr Suurv :aa,n 20.                               jäseneksi Suurv:aan 20.
7405:         Lausunto:                                       Typpö, Leonard, maanviljelijä.
7406:         105 (kuninkaan vaali).                           -   Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
7407:                                                           -  valittu valitsijamieheksi 16.
7408: Stadius, Hemming, sanomalehdentoimittaja.                            jäseneksi Suurv:aan 20.
7409:   -- valittu painatustöiden valvojaksi 20.
7410:                                                         Täg, August, maanviljelijä.
7411: Sundblom, Julius, sanomalehdentoimittaja.                     Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7412:      Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1.          ma 3.
7413:      valittu valitsijamieheke.i 16.                           valittu valitsijamiesten varamieheksi 16.
7414:              jäseneksi Suurv:aan 20.                             ,    jäseneksi Suurv :aan 20.
7415:                                               Eduskunnan jäsenet.                                           143
7416: 
7417:         Lausunto:                                             valittu jäseneksi Prv :aan 17.
7418:         49 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.).                              puhPenjohtajaksi Pn:aan 21.
7419:                                                                 Lausunnot:
7420:                                                                18 (kutsu Prv:llc); 33, 48 (Suomen Hallitus-
7421:                        W. V.                                  muoto, 2 K.); 87 (s:n ,s:n, 3 K.); H1 121 rku-
7422:                                                               ninkaanvaali).                      '     ·
7423: Walkama, Wäinö, kansakoulunopettaja.
7424:  -   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema l.          Vuokoski, K. W., maanviljelijä.
7425:      valittu valitslijami,esten varamieheksi 16.         -   Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2.
7426:              varajäseneksi Vv:aan 17;                        valittu jäseneksi Suurv:aan 20.
7427:              jäseneksi Suurv:aan 20.
7428:              varajäseneksi Toimv :aan 23.                       Lausunnot:
7429:                                                                 6 (ehdottaa jäsenen kansliaLoimikuntaan);
7430: Wanhala, Tuomas, maanviljelijä.                               1H (kuninkaanvaalil.
7431:     Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7432:     ma 2.
7433:  - valittu jäseneksi Suun· :aan 20.                     \Vuorimaa, Arthur Olivier, rovasti.
7434:        ,   varajäseneksi Tarkv :aan 23.                   - Wiipurin läänin läntisen vaalipiirin valitse-
7435:                                                              ma 5.
7436: Wekara, Emil, agronoomi.                                      valittu jäseneksi Prv:aan 17.
7437:     Vaa·san läänin itäisen vaalipiirin valitsema :-!.
7438:     valittu valitsijamiesten varamieheksi 16.                   Lausunnot:
7439:         ,   jäseneksi Suurv:aan 20.                             36, 45 (Suomen Hallitusmuoto, 2 K.) ; 85
7440:                                                               (s:n s:n, 3 K.): 113 (kunilllkaanvaali).
7441:         Lausunto:
7442:         H7 lkuninkaanvaali).
7443: 
7444: Virkkunen, Artturi H., filosofiantohtori, kouluneu-                            Y.
7445:     . vos.
7446:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitse-
7447:       ma 2.                                         ' Yrjö-Koskinen, Iida, vapaaherralar.
7448:       valittu jäs•eneksi Vv :aan 17.                       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsPma L
7449:                    ,     Tarkv :aan 23.                    valittu jäsenek.si Suurv:aan 20.           ·
7450:               varapuheenjohtajak·si Tarkv:aan 93.                             Tankv :aan 23.
7451: Virkkunen, Paavo Emil, jumaluusopint.ohtori, kirk-             Lausunto:
7452:      koherra.                                                  115 (kuninkaanvaali).
7453:      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 2.
7454:      valittu valitsijamieheksi 16.
7455:              varajäseneksi Prv:aan 17.
7456:              jäs·eneksi Toimv :aan 23.
7457:              puheenjohtajak•si Toimv:aan 93.                                   Å.
7458:         Lausunnot:
7459:         94 (ed. Pehkosen eronpyynti): 110, 116, H9      iikesson, Otto, varatuomari.
7460:       (kuninkaanvaali).                                   -   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 51.
7461: 
7462: \Vrede, Rabbe Axel, vapaaherra, professori.                    Lausunnot:
7463:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 15.               108. 115 (kuninkaanvaali).
7464:                                                Asi aluettelo.
7465:                             A.                                                    N.
7466: Avajat,et, toimitetaan 10.                              Nimenhuuto: nimenhuutojärjestys äänestyksissä ja
7467:                                                                       vaaleissa hyväksytään 12.
7468:                                                         Notari: tehtävät hoitaa kanslisti 20.
7469:                             E.
7470: Edustajan toimi:                                                                  P.
7471:                    Ed. Colliander, Pehkonen, Hyöki
7472:                    ja Nurmela hyväksytään olemaan       Painatustöiden valvoja otettava 17, otettu 20.
7473:                    edustajina 11.
7474:                    Ed. E. Y. Pehkonen vapautetaan       Perustuslakivaliokunta:
7475:                    edustajatoimestaan 93.                                 päätetään asettaa ja· jäsenluku
7476:                                                                           määrätään 12, jäsenet ja varajäse-
7477: Ednstajanpalkkio. Ks. Valtiopäiväjärje.stys.                              net 17, puheenjohtaja ja varapu-
7478:                                                                           heenjohtaja 21.'
7479:                                                           -- Miet. n:o 1, hallituk•sen esityksen n:o 2 johdos-
7480:                             H.                                            ta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
7481:                                                                           edustajanpalk,kiosta vuoden 1918
7482:                                                                           ylimääräisillä valtiopäivillä, Pp. 21,
7483: Hallituksen esitys:                                                       1 K. 24, Suurvm. n:o 1, 2 K. 33,
7484:         n:o 1, Suomen Halli.tusmuodoksi. Ks. Hal-                         3 K. 51. A.
7485:                  litusmuoto.                                           2, hallituk,sen esityksen n:o 1 joh-
7486:               2, edustajanpalkkiosta vuoden 1918                          dosta, joka sisältää ehdotuksen
7487:                  ylimääräisillä valtiopäivillä. Ks.                       Suo!llen Ha!litusmuodo~si, Pp. 21,
7488:                  Va!.tiopäiväjärjestys.                                   1 K. 24, Suurvm. n :o 2, 2 K. 33,
7489:                                                                           3 K. 52. A.
7490: Hallitusmuoto.     Hallituksen esitys n :o i Suomen
7491:                    Hallitusmuodoksi, tuodaan Edk :lle   Puhemies, valitaan 5, juhlallinen vakuutus ja ter-
7492:                    11, Pp. 13, L. Prv:aan 16, Prvm.                     vehdyspuhe 6, avajaisissa P.idettä-
7493:                    n:o 2, Pp. 21, 1 K. 24, Suurvm.                      vän puheen t1;1rkastus 9, Ilmoitus
7494:                    n:o 2, 2 K. 33, 3 K. 52. A.                          puhemiehen ja varapuhemiesten
7495:                                                                         valitsemisesta 12, palkkio 126.
7496:                         •   K.                          Päättäjäiset. Ks. Valtiopäiväin lopettaminen.
7497: 
7498: Kansliatoimikunta, jäsenten ehdottaminen 6 ja 7,                                  R.
7499:                 jäsenten vaali 15, ilmoitus virkai-
7500:                 lijain ottamisesta 20.                  Ruotsalainen kanslia, sen päällikkö ja notari o.tet-
7501:                                                                         tu 20.
7502: Kanslisti, otettu 20.
7503: Kuninkaanvaali. Hallituksen kirjelmä esitetään ja
7504:                 Pp. 92, K. 94, päätetään toimittaa
7505:                                                                                    s.
7506:                 kunin~assuvun vaali 120, Hessenin
7507:                 prinss1 Fredrik Kaarle valitaan         Sihteerin vaali 19.
7508:                 kuninkaaksi 121 ja 122, puhemies-
7509:                 neuvosto oikeutetaan määräämään         Suljettu istunto. Puhemiehen puheen tarkastus 9,
7510:                 päätöksen tiedoittamisesta 122,                          kuninkaanvaalia koskevan kirjel-
7511:                 vaaliasiakirjan tarkis.taminen 123.                      män käsittely 94.
7512: 146                                                As~aluettelo.
7513: 
7514: 
7515: Suuri valiokunta:                                          Vaalimääräysten
7516:                   ilmoitus vaalista 16, vaali 'ja vaalin                     5 § :n sovelluttaminen suuren va-
7517:                   tulos 19, puheenjohtaja ja varapu-                         liokunnan vaalissa 15.
7518:                   heenjohtaja 23.                                            6 §:n sovelluttaminen suuren va-
7519:   - Miet. n :o 1, Hallituksen esityksen n :o 2 joh-                          liokunnan vaalissa 20.
7520:                   dosta, joka sisältää ehdotuksen                            Ks. Valtiopäiväjärjestys.
7521:                   laiksi edustajanpalkkiosta vuoden
7522:                   1918 ylimääräisillä valtiopäivillä,
7523:                   2 K. 33, 3 K. 51. A.                     Valitsijamiehet: lukumäärä määrätään 35:ksi 12,
7524:                2, hallituksen esityksen n:o 1 joh-                          valitsijamiesten vaali 15 ja 16.
7525:                   dosta Suomen hallitusmuodoksi,
7526:                   2 K. 33, 3 K. 52. A.
7527:                   Ks. Valtiopäiväjärjestys.                Valtiopäiväin avajaiset, ilmoitus nii;stä 7, toimite-
7528:                                                                             taan 10.
7529:                                                                          lopettaminen ilmoitetaan 120, toimi-
7530:                                                                  "          tetaan 127.
7531:                           T.
7532:                                                            Valtiopäiväjärjestys:
7533: Tarkastusvaliokunta. Varajäsenten luku määrätään                            Hallit)lksen esitys n :o 2 edustaja-
7534:                 21, jäsenet ja varajäsenet 23, pu-                          palkkwsta vuoden 1918 ylimääräi-
7535:                 heenjohtaja ja varapuheenjohtaja                            sillä valtiopäivillä, tuodaan Edk:lle
7536:                 93, Vv:n kirjelmä palkkioista 125.                          11, Pp. 13, L. Prv:aan 16, Prvm.
7537:                                                                             n:o 1, Pp. 21, 1 K. 24, Suurvm. n:o
7538: Toimitusvaliolmnta. Varajäs.enten luku määrätään                            1, 2 K. 33, 3 K. 51. A.
7539:                 21, jäsenet ja varajäsenet 23, pu-                          (37 §) Kun suuren valiokunnan
7540:                 heenjohtaja ja varapuheenjohtaja                            vaalia varten jätetyissä ehdo1ms-
7541:                 93, Vv:n kirjelmä palkkioista sekä                          listoissa oli vain 59 nimeä, ei vaalia
7542:                 tehtävistä valtiopäiväin päätyttyä                          voitu toimittaa vaan määrättiin
7543:                 125.                                                        uusi vaalin aika 15.
7544:                                                                             (37 §) Suuren valiokunnan vaa-
7545: Tutkit, otettavat 17, otetut 20.                                            lis,sa olisi listalta n :o 4, jossa oli 2
7546:                                                                             nimeä, ollut valittava 3 ehdokasta;
7547: Työjärjestys. (3 §) Kun kansliatoimi,kunnan vaalia                          noudattamalla yleis·en vaalilain 65
7548:                  varten annetuissa neljässä listassa                        -67 § :issä lausuttua periaatetta
7549:                  oli vain neljä nimeä, katsottiin nä-                       ratkai.si puhemiesneuvosto vaali-
7550:                  mät neljä valituksi ilman vaalia 15.                       määräysten 6 § :n nojalla asian niin
7551:                                                                             että puuttuvan jäsenen tilalle on
7552:                                                                             otettava se, jolla valittujen jälkeen
7553:                                                                             on lähinnä suurin vertausluku 20.
7554:                           V.
7555:                                                            Valtiovarainvaliokunta:
7556: Vaali. Ks. Kuninkaanvaali.
7557:                                                                             päätetään asettaa ja jäsenluku
7558: Vaaliasiakirja: kuninkaanvaalista tarkistetaan 123.                         määrätään 12, jäsenet ja varajäse-
7559:                  Ks. Kuninkaanvaali.                                        net ~7, Pl:lheenjohtaja ja varapu-
7560:                                                                             he·en.lohtaJa 21.
7561:                                                                             kirje mä puhemiehen palkkiosta
7562: Vaalilaki. 65-67 § :issä lausutun periaatteen sovel-                         126.
7563:                 luttaminen suuren valiokunnan                                kirjelmä toimitus- ja tarkastus-
7564:                 vaalissa, kun li stasta n :o 4, jossa
7565:                                    1
7566:                                                                              valiokunlain palkkioista sekä nii-
7567:                 oli vain 2 ehdokasta, olisi ollut va-                        den tehtävisti valtiopäiväin pää-
7568:                 littava 3 jäsentä 20.                                        tyttyä 125.
7569: