Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1919_I | ASK_1919_II | ASK_1919_III | ASK_1919_IV | ASK_1919_V | HAK_1919 | Liite_1919 | PTK_1919_1 | PTK_1919_2 | PTK_1919_3 |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:                        1919
3: 
4: 
5:        PÖYTÄKIRJAT
6:                           II
7: 
8:                ISTUNNOT 54-102
9:  LOKAKUUN 15 PÄIVÄSTÄ 1919 HELMIKUUN 24 PÄIVÄÄN 1920
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                . H EL S 1N K 1, 1 9 2 0
15:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16:                  •
17: •
18:                           54. Keskiviikkona 15 p. lokakuuta
19:                                            kello 2 'Päivällä.
20: 
21:                  Päiväjärjestys.                                        llmoitusasiat:
22:                                                Siv.     Ilmoitus edustajain W ankkojan ja Rönnbergin
23: Ilmoituksia:                                                             kuolemasta.
24:                                                          P u he m ies: Arvoisat edustajat. Surusano-
25:                  Esitellään:                          ma kohtaa Eduskunta·a :tänään sen kokoontuessa.
26:                                                       Sinä aikana, jona Eduskunta ei ole ollut koolla,
27:   1). Ehdotuksen laiksi ~räis,tä n&a,puruus-          ovat eduskunnan jäs,enistä Väinö V:ankkoja ja
28: suhteista sisältävä hallituksen esitys n:o 36 1094    Sixtus Rönnber_g kuolleet. Surren kunnioitam:.
29:   2) Karlotuksen laiksi tulo- ja omaisuus-            me keskuud,estamme poist.emmaftujen edustaja-
30: verosta sis~ältävä hallituksen ,esitys n:o 37         toveri!emme muistaa.
31:                                                 "
32:         Pöydäll.epauoa varten                            Tätä ~lmoitusta edustajat kuuntelivat seisoal-
33:              esitellään:                              leen nousten.
34: 
35:    3) Varajen myöntämistä valtion asunto-
36: poliittista toimintaa varten koskeva ha:l-                        Uusia hallituksen esityksiä.
37: lituksen esitys n :o 31 ................. .
38:    4) Lakivaliokunnan mietintö n :o 8 edus-     "        P u h e m i e s: Hallituksen jäsen saa puu jät··
39: kuntaesityksen johdosta laiksi kuolemanran-           tääkseen eduskunnalle hallituksen esityksiä.
40: gaistuksen ·poistamisesta. . ............. .    ,       Eduskuntaan saapuu 1V. :t. :Valtioneuvoston-
41:    5) Lakivaliokunnan mietinltö n:o 9 ano-            kanslistin A. Woutila.isen seuna;a;maD!a ministeri
42: mus·ehdotuksen johd.osta, joka tarkoittaa,            R i ta vuori, joka lausuu:
43: todistajajääviä koskevien lakisäännöksien
44: muuttrumista ........................ .                  Kunnioitettava Herra Puhemies!
45:    6) Lakivaliokunnan mietintö n:o 10 ano-     "         Arvoisa Suomen Eduskunta!
46: musehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa.                 Hallituksen määräyksestä on minulla kunnia
47: vapaan todistusteorian voimaan saattamista            i}dnskurrnalle jättää seura:avat Hallitn;ksen esi-
48: lainkäytös1sämme '·' ................... .     ,      tykset nimittäin :
49:    7) Lakivaliokunnan mietintö n:o 11 hal-               N :o 38. Esitys vä:littävistä säännöksistä niiden
50: lituksen esityks.en johdosta laiksi ulkomaa-          muutosten sov~elluttamiseksi, jotka 15 päivänä
51: laisen ottamisesta rSuomen kansalais~eksi ..          elokuuta 1919 aametui11a laeilla on tehty 27 p:nä
52:                                                       marraskuuta 1917 annettuihin maalaiskuntain
53:                                                       kunnallislakiin, kaupunkien kunnallislakiin ja
54:                                                       kunnalliseen vaalilakiin.
55:                                                          N :o 39. Esitys sisältävä ehdotuksen laiksi
56:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed.          margariinin ja muid:en raviniora,svo.ien sekä mar-
57: Alanen, Fränti, Gebhard, J unes, Kaskinen,            gariinijuuston valmistubesta ja kaupasta.
58: Kauppinen, Koivulahti-Lehto, Koivuranta, Lat-
59: vala,· Lohi, Paasivuori, Patinen, Raatikainen,          Puh .e m i ,e s: Eduskunnalle nyt jätetyt h~alli­
60: Snellman, Taskinen ja von Wendt.                      tuksen esiiykset tulen esittämään eduskunn,alle
61:                                                       perustus-lain mukaista käsittelyä varten.
62: 
63: 
64:                                                                                                    139
65: 1094                                  • Keskiviikkona 15 p. lokakuuta.
66: 
67: 
68:    Va-pautusta eduskuntatyöstä yksityisasiain                             Pöydällepanot:
69: vuoksi saavat seuraavat edustajat: •ed. von Wendt
70: tämän -päivän täysi-istunnosta, ·ed. Gebhard tä-         3) Varojen myöntämistä valtion asuntopoliittista
71: män ja huomis-päivän täysi-istunnoista, ed. Junes                      toimintaa varten
72: ja Arffman tämän -päivän täysi-istunnosta, ed.
73: Paasivuori siksi ajaksi kuin hän vii-pyy W ashing-       koskeva hallituksen esitys n:o 31 esitellään ja
74: tonin työkongressissa, johon hän on valittu Suo-         -pannaan -pöydälle ensi -perjantain täysi-istuntoon.
75: men edustajana osaa ottamaan, 1s·ekä oheenliitetyn
76: lääkäritodistuksen nojalla ed. Heimonen toistai-              4) Kuolemanrangaistuksen poistamista
77: seksi.
78:                                                          koskevan edusk. esityksen j·ohdosta laadittu laki-
79:                                                          valiokunnan mietintö n :o 8 esitellään ja •-pannoo,n
80:                                                          -pöydälle ensi -perjantain täysi-istuntoon.
81:        Uusia jäseniä valittava valiokuntiin.
82: 
83:    P u h .e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdottaa,             5) Todistajajääviä koskevien lainsäännöksien
84: että eduskunta auttaisi valitsiiamiesten tehtäväksi                         muuttamista
85: valit·~ jäsen -perustuslakivaliokuntaan hallituk-
86: sen jäseneksi .kutsutun ed. Ritavuoren tilalle           koskevan •anomusehdotuksen johdosta laadittu
87: s·ekä jä&en laki- .i'a talousvaliokuntaan ed. Rönn-      lakivaliokunnan mietintö n :o 9 esitJBllään ja pan-
88: berg-vainajan tilalle.                                   na-an -pöydälle tensi perjantain täysi-istuntoon.
89:   Ehdotus hyväksytään.                                    6) Vapaan todistusteorian voimaansaattamista
90:                                                                        lainkäytössämme
91: 
92:                                                          koskevan anomusehdotuksen johdosta laadittu
93:            Suuren valiokunnan jäsenet.                   lakivaliokunnan mietintö n:o 10 esitellään ja pan-
94:                                                          naan -pöydälle ensi -perj-antain täysi-istuntoon.
95:    P u h :e m i e s: Ilmoitetaan, •että suuren valio-
96: kunnan jäseneksi hallituksen jäs·eneksi kutsutun         7) Lakia ulkomaalaisen ottamisesta SuoJQen ka.n·
97: ed. Ritavuoren ja ed. Rönnberg-vaina.ian tilalle                            salaiseksi
98: tulee, valtio-päivillä suhteellisen vaalitavan mu-
99: kaan toimit•ettavia vaaleja koskevain määräysten         koskevan hallituksen esityksen johdosta laadittu
100: 13 §:n säännösten mukaan, ministeri Ritavuoren           lakivaliokunnan mi.etintö n :o 11 esitellään ja pan-
101: iilalle varajäsen ed. W u -o k o s k i sekä ed. Rönn-    na·an -pöydälle ·ensi perjantain täysi-istuntoon.
102: berg-vainajan tilalle varajäsen ed. J. W i r ta-
103: nen.                                                       P u h e m i e s: Eduskunnalle tänään jätetty
104:                                                          hallituksen esitys
105: 
106:         Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                välittävistä säännöksistä niiden muutosten sovel-
107:                                                          luttamiseksi, jotka 15 päivänä elokuuta 1919 anne-
108: 1) Ehdotuksen laiksi eräistä naapuruussuhteista          tuilla laeilla on tehty 27 päivänä marraskuuta
109:                                                          1917 annettuihin maalaiskuntain kunnallislakiin,
110: sisältävä hallituksen ·esitys n:-o 36 esitellään ja      kaupunkien kunnallislakiin ja kunnalliseen vaali-
111: lähetetään ·-puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-                                   lakiin,
112: kaan 1 a k i v a l i o k u n t a a n.
113:                                                          joka esitys on edustajille jaettu, voitanoo panUJa
114:   2) Ehdotuksen laiksi tulo- ja omaisuusverosta          pöydälle ensi -perjantain ·täysi-istuntoon.
115: sisältävä hallituksen esitys n :o 37 esitellään ja          Esitys p a n n a a n   'll ö y d ä 11 e   perjantain
116: lähetetään -puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-             istuntoon.
117: kaan v a 1 t i o v a r a i n v a l i o k u n t ·a a n.
118:                                                            Puhemies: Niinikäiin voitanoo Eduskun-
119:                                                          nalle tänään jaettu ·esitys, sisältävä ehdotuksen
120:                                                    P öydällepanot.                                 1095
121:                                                                                        -   ----------
122: 
123: laiksi margarinin ja muiden ravintorasvojen sekä               Seurwava täysi-istunto on tänään k:lo 3 i. p.
124:   margarinijuuston valmistuksesta ja kaupasta,
125: 
126: ·panna pöydälle seuraavan perjantain täy·si-~stun­
127:  toon.                                                         Täysi-istunto päättyy k:lo 2,20 i. p.
128:     Esitys: •p a Jli n '8J a n p ö y d ä 11 e ensi perjan-
129: tain täysi -istuntoon.                                                            Pöytäkir.ian vakuudeksi:
130:                                                                                        Eino J. Ahla.
131:                                  55. Keskiviikkona 15 p. lokakuuta
132:                                                 k:lo 3 päivällä.
133: 
134:                       Päivä.J~rjestys.                        P u h e m i e s: Va;stoin ptrhemiehen ehdotusta'
135:                                                     Siv.   on ed. Laherma ed. Ampujan kannattamana eh-
136:                                                            dottanut, että nyt esilläoleva asia kä&te:ltäisiin
137:       I l m o~t u k s i a.:                         1097   julkisessa täysi-istunnossa.
138:                                                              Selostus myönnetään oikeaksi.
139: 
140:    Nimenhuudon asemesta merkitään läsnäole-                  P u he m i e s: Asiassa on siis äänestettävä.
141:  vikai ne edustajat, jotka ottivat osaa. edelliseen
142:  täysi-istuntoon.
143:                                                              Äänestys ja päätös :
144: 
145:                                                              Ken hyväksyy puhemiehen ehdotuksen, äänes-
146:          Päätös siitä ettei istunto ole julkinen.          tää ,jaa"; jos ,ei" voiiltaia; on ed. Laherman ehdo-
147:                                                            tus hyväksytty.
148:      Puhemies: Kun hallituksen edustaja nyt                              t
149:   tulee jättämään hallituksen tiedonannon edus-              Äänestyksessä annetaan 113 ,jaa"-ääntä ja 62
150:   kunnalle Neuvosto-Venäjän tekemän rauhantar-             ,ei" -ääntä.
151:   jouksen johdosta, ja tämä asia mielestäni on sitä
152: . laatua ettei sitä olisi julkisessa täysi-istunnossa
153:   käsiteltävä, olen tyhjennyttänyt kuuntelijapar-            Eduslfunta o,n siis asiassa hyväksynyt puhe-
154:   vekkeet ja esitän työjärjestykseu 21 § :n mukai.J        miehen ehdotuksen.
155: · sesti eduskunnan päätettäväksi, hyväksyykö
156:   eduskunta :tämän menettelytavan. Ehdotukseen
157:   as.ian käsittelystä suljetussa täysi-istunnossa liit-
158:   tyy puhemiesneuvoston ehdottama lisäys, että jos         Hallituksen puolesta jätetään salainen tiedonanto
159:   -asia käsitellUu suljetussa istunnossa, pöytäkirja        Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksen johdosta.
160:   istunnosta julaistaan heti kun puhemiesneuvosto
161:   katsoo sopivaksi sen julkaista.
162:                                                               P u he m i e s: Hallituksen edustaja saapuu
163:       Puheenvuoron saatuaan lausuvat:                      jättämään eduskunnalle nyt kyseessäolevan halli-
164:                                                            tuksen tiedonannon.
165:    Ed. L a h e r m a: Minä pidän tämän varo-
166:  vaisuus-toimenpiteen aivan tarpeettomana, ja                 Eduskuntaan saapuu v. t. Vaitioneuvostonkans-
167:  pyydän sen vuoksi ehdottaa, että eduskunnan is-           listin A. Woutilaisen saattamana Ministeri R i-
168:  tunto olisi julkinen, niinkun sen minun mielestäni        t a; v u 'o r i, joka lausuu:
169:  pitäisi aina olla.                                            Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa
170:  i•                                                        Suomen Eduskunta!
171:     Ed. Ampuja:               Kanna.tan ed. I..aherman         Hallituksen määräyksestä on minulla kunnia
172:  tekemää ehdotusta.                                        eduskunnalle jättää hallituben salainen ti~don­
173:                                                            anto Neuvosto-Venäjän .tekemän rauhantarjouk-
174:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                 sen johd()Sta.
175: 1098                                              Keskiviikkona 15 p. lokakuuta.
176:    - - - - - - - - - - - - - - - - --
177: 
178:    P u h e m i e s: Herra Ministeri! Eduskunnal-                    Seuraava täysi-istunto on huomenna torstaina
179: le nyt jätetyn tiedonannon tulen esittämään edus-                 kello 6 i. p.
180: kunnalle perustu:slainrrnu:kaista käsittelyä :varrten.
181: 
182: 
183:   P u h e m i re s: Kun kyseessäoleva tiedonanto                    Täysi-istunto pä:ättyy k:lo 3,20 i. p.
184: on jo j!!Jettu edust'ajille, voitanoo se jo nyt panna
185: pöydälle.                           ··
186:    A,sia p a n n a a n          p ö y d ä; 11 e    seuraavaan                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
187: täysi-istuntoon.
188:                                                                                              Eino J. Ahla .
189: 
190: 
191: 
192: 
193:                                                        •
194:                                      56. Torstaina 16 p. lokakuuta
195:                                                              kello 6 i. p.
196: 
197:                        Päiväjärjestys                                  kaisesti edus;:kunnan 'Päätettäväksi, hyväksyykö
198:                                                               Siv.     eduskunta tämän menettelytavan. Ehdotukseen
199:                                                                        asian 'käsittelystä suljetussa täysi-istunnossa liit-
200: Il m o i t u k s i a:                                                  tyy puhemiehen ehdotus, ~että asirun käsittelystä
201:                                                                        ·suljetussa täysi-istunnossa syntyvä 'pöytäkirja .iu-
202:                        Esite 11 ä ä n:                                 laistaan heti, kun puhemi'flsneuvosto ~katsoo, että
203:                                                                        se voi ta'J)ahtua.
204:   Hallituksen tiedonanto Eduskunnalle
205: Neuvosto-Venäjän tekemän rauhantarjouk-                                  Keslmstelu:
206: sen johdosta . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1099
207:                                                                            Ed. P r o c o p e: Med hänsyn till de händelser,
208:                                                                         som under det sista dygnet inträffat, anser jag
209:                                                                         för min del, 'att den föreliggande frågan icke är
210:   Nimenhuudossa merkitään 'J)6issaoleviksi ed.                          av den a.rt, att den vidare behöver inför slutna
211: Gebhard, Lehtola, Paasivuori ja Taskinen.                               dörrar behandlas. Jag ber därför att :få föreslå,
212:                                                                         att f11ågan upptages till behandling vid offeniJligt
213:                                                                        1plenum.
214: 
215:                         Umoitusasiat:
216:                                                                           Ed. Co 11 i a n d e r: Då jag är av sa~ma upp-
217:                         Uusi edustaja.                                 fruttning som riksda.gsman Procope, ber jag att
218:                                                                        få understöda hans förslag.
219:    P u h e m i e ·S: Eduskunnalle ilmoitetaan että
220: ikiven'hakkaaj:a:a K a ~11 e A a 1 t o on 'J)uhemie-                     Eeskustelu julistetaan päättyneeksi.
221: heUe esittänyt TuTun läänin eieläisen vaali'J)iirin
222: kes'kuslautakunnan lokrukuuu 8 päiväll'ä: ·antaman                       'Puhe m i: e s: Keskustelun kuluessa on ed.
223: valtakirjan, jolla hänet va1tuuteta:an olemaan                         Procope oo. Collianderin kannattamana ehdotta-
224: eduskunnan jäsenenä Sixtu:s Rönnberg-vainajan                          nut, että nyt käsillä oleva asia käsiteltäisiin jul-
225: sijassa, .ionka .iä:~keen edustajrupaikka on tullut                    kisessa täysi-istunnossa.
226: avona-iseksi. Tämän va:lta:kir.ian on oikeusneuvos
227: F. 0. Lilius ilarkastanut ja hyväksynyt, ja on ed.                       Selonteko myönnetään oikeaksi
228: K. Aalto siis oikeutettu ottamaan sijan eduskun-
229: nassa.                                                                   Äänestys ja päätös:
230: 
231:                                                                          :K!en hyväksyy ·puhemiehen menettelyn, äänes-
232:            Päiväjärjestyksessä oleva asia:                             tää ,jaa;" jos ,ei" voittaa, on ·ed. Procopen ehdo-
233:                                                                        tus hyväksytty.
234: Hallituksen tiedonanto eduskunnalle N euvosto-1
235:  V enijän tekemän rauhantarjouksen johdosta.                             Å'äll'estyksessä annetaa"n 73 ,jaa-" ja 116 ,ei-"
236:                                                                        ääniä.
237:    1P u h e m i e s: Kun mielestäni tämä asia on
238: sitä laatua, ettei sitä olisi julkisessa täysi-istun-                     Puh e mies: Eduskun~ on siis päättänyt,
239: nossa käsiteltävä, olen tyh,iennyttänyt kuulija-                       että nyt esilläoleva lasia käsitellään julkisessa
240: parvekkeen ja esitän työjärjestyksen 21 § :n mu-                       täysi-istunnossa.                      ·
241: 1100                                      Torst~ina 16 p.   lokakuuta.
242: 
243: 
244:   Keskustelu asiasta:                                    Suomf}lle sen laivaston hei:kkouden takia voineet
245:                                                          muodostua varsin tuhoisiksi. Aseman teki vielä
246:     Pääministeri Vennola: Venäjän ary.symyk-             arveluttawmmaksi ·se, että minkäänlaisia myön-
247: sen järjestelyyn nähd·en, jonka erääisiä Suomea          teisiä takeita sillä hetkellä ei saatu länsivaltojen
248: koskeva<Sta osasta eduskuntaa on pyy.detty lau-          sotilaallisesta .ia rwhaUisesta avustuksesta vaan
249: sumoon mieli>piteensä, oltanee verrattain yksi-          päinvastoin kielteisiä. Sellainen oli "cl!Sema. Si-
250: mielisiä .siitä, että nykyinen vähemmistödikta:          säisiin oloihin n·ä!hden tuli vielä se, että voimakas
251:                                                          puol~ maassa, nimittäin 'SOSialidemokraattinen,
252: tuuri-tilanne, joka .ei 1J·erustu kansantahtoon, e1
253: vai tulla Venäjällä pysyväiseksi. Sen •luhistumis-       VTerrattain voimakkaasti, sikäli kuin sanomaleh-
254: ta onkin vain käsitetty ajan .kysymykseksi,              distöstä voi päättää, va•ati rouhoo Neuvosto- Venä~
255: mutta erimielisyyksiä on varsin suuressa määrin          .iän kanssa, seikka, jota hallitus ei myöskään voi-
256: vallinnut siitä, otrko tilanteen muuttuminen ta-         nut olla huomioon ottamatta tilanteen eri teki-
257: paili.tuva pitkäaikaisen evolutsioonin kautta demo-      jöitä arvosteltaessa.
258: kmattiseen kamsantahtoorr nojautuvoon ha:Nitus-             Näissä vastuuna!l·a~sissa oloissa 'katsoo hallitus
259: valtaan, vai onko s·e tapahtuva nopearuman aseel-        velvollisuudtlkseen tilanteen selvittämiselle vält-
260:                                                          ~ämättömäksi noudattaa kutsua yhteisiin · neu-
261: lisen ratkaisun kautta. !Molemmilla suunnilla on
262: sekä meidän että ulkomaitten diplomaattisessa.           votteluihin Suomenlahden eteläpuolella olevien
263: maailmwss.a. kannattajansa ja ·kannan määräämi-          reunavaltioiden kanssa, jotka neuvottelut pidet-
264: noo käytäml'öllisiin toimenpiteisiin rrälhden on         tiin Räävelissä viime syyskuun 14 ja 15 päivinä
265:                                                          ja '1\artossa .syyskuun 29 ja 30 päivinä ·sekä kulu-
266: rii']Jpnnut suuressa määrässä siitä, mikä käsitys        van lokwkuun, 1 päiväinä. Hatllituksen edustajat,
267: tähän peruskysymykseen nä:hden on muodostunut.           joina olivat pääministeri ja ulkoministeri, katsoi-
268: 'Dapausten kulku ei ole aina. ollut omia.nsa anta-       vat v·elvollisuudekseen samalla kun alleviivattiin
269: maan selvää vastausta, koska se on riipnunut             Suomen ·erikoisasemaa, koettaa estää harkitse-
270: monista hyvin vaikeasti arvioitavista voimista ja        mattomasta syöksyruisestä rauhanneuvottelpihin
271: mahdollisuuksista.                                       sekä saoada ai·lroa til anteen selvittämiselle niin hy-
272:                                                                               1
273: 
274:     A•seman arvioiminen tuli aktuaaliseksi -sen rau-     vin bolshevihlen asemaan nähden samoin kuin en-
275: hantarjouksen kautta, jonka N euvosto-Verräjä            tenten kantaan nähden taistelun jatkamisesta bol-
276: kuukausi •sitten teki Suomenlahden eteläpuolella         shevismia vastaan. Nämä pyrkimykset käyvät
277: 'Oleville baJtiilaisille reunavaltioille Virolle, Lat-   selville sen lausunnon loppuponsista, jotka annoin
278:  via1le j~ LiettuaUe 'sekä Suomelle ja joka •viime-      Suomen kannasta Tarton neuvottelukokouksessa.
279: mainittu rauhanta;rjous nyt on eduskunnan käsi-          Ne kuuluvat: 1) että Suomi on rauhantekoon näh-
280: teltävämä. On todettava, että tilanne silloin, v]e-      den toi:sessa asemassa kuin balttilaiset valtiot,
281: läpä •pari viikkoa sitten, jolloin eduskunta kutsut-     koska sen itsenäisyys on kansainvälisesti tunnus-
282: tiin koolle, oli monessa suhteessa toinen kuin nyt.      tettu, vieläpä Neuvosto-Venä.iänkin puolelta. tun-
283:     Tosin voitiin arviolta todeta, että rauhant,a,r-      nustettu, bolshevikit ovtat 'ajetut maan rajoje11
284:  jous jo sinänsä oli heikkous bol.sheviki·en aoo-        ulkopuolelle ja se n. s. asel•epo, jota. rauhan sol-
285: massa, mutta tiedot olivat kuit•enkin ristiriitaisia,    miaminen iholshevikien kanssa nykyoloissa rooli-
286:  vieläpä heidän asemaansa, lukumäärä:änsä ja tais-        sesti merkitsisi, on Suomeen nähden olemas.sa.
287: teluma:hdoNisuuksiinsa nähden heille edullisiaikin.       2) että Suomen ja balthlaisten valtioitten .on rnu-
288: Sen lisäksi oli todettavissa, että niiden venäläis-      hankysymykseen inähden, mikäli mahdollista. va-
289: iJen taholta, jotka bolshevike.ia vastaan taistelivat,   hingoit:ta:ma:t.ta kunkin valtion omia etuja, toi-
290: ilmeni verrattain huomattavaa heikkoutta, vielläpä       mittava yhdessä, eikä minkään valtion pyrittävä
291: ::n. s. Luoteis-Venäjän armeija, joka tällä het-         tekemään erikoisrouhaa. 3) että rauhanpyrki-
292:  kellä voitokkaasti uhkoo Pietaria, oli kärsi'llyt        mys on 'koetettava asettaa laaj:emmaUe pohjalle
293:  tappioita ja arvostelut siitä epäedulliset. Enten-      niin että myöskin Puola .ioa niiden mukana en·
294:  <ten taholta. ei esiintynyt voimakasta otetta bol-      tentevaUat <ennen kaikkea rauhan noudattamista
295: shevismia vastaan, joka olisi tan.nnut. sen :kukista-     kontroNoisivat. 4) että tilanteen selvittämiseksi
296:  mioon. Suomenlahden eteläpuolella olevat reu-           ententevaltioisSJa ja myöskin holshevikien ase-
297:  navaltiot, varsinkin Viro, olivat pitkän sodan ra-      ma;ssa on voitettava aikaa ja. siis rauhantekoa ly-
298:  rittamina. ja sen synnyttämien raoskaitten uhraus-      kättävä. Tämä .ajan voitilaminen on Suomeen
299: lten uuvuttamina valmiita alkamaan rauhanneu-             nähden tarpeellinen jo s•enkin takia että Suomen
300:  vottelut. Se mahdollisuus oli otettava huomioon,        eduskunta ei ole okoosS'a ja ·se on tarpeellinen myös
301:  että Suomenlahden etelärannikko voi joutua bol-          baltilaisille valtioille, jotta ne saisivat itsenäi-
302:  shevistien va1too.n tai niid•en vaikutuksen a~ai­       syyskysymyksensä varmemmalle pohjalle.. 5)
303:  seksi, jOSita seuraukset ·luonnollisestilcin olisivat   ·että tällä ajalla halttHaiscl valtiot tekevät voita-
304:                                        Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                                         1101
305:                                                                                                 -   ---------- - - -
306: 
307: 
308: vans·a saadakseen ententeval,lat tunnustamaan it-         on heitä vas·ta:an taisteleva Derrikin ainoastaan
309: senäisyytensä ja Suomi avustaa voimainsa. mu-             400 kilometrin -päässä Moskovasta. Itäise.Uä rin-
310: kaan tä:män päämäärän saavuttamiseksi. 6) että           tamalla. on Koltshak vielä kau1mna tlä!stä Jreski-
311: kukin valtio ryhtyy valmistamaan yksityiskoh-             pistees:ta, mutua hänkin on uud·estawn varustautu-
312: taisesti niitä ehto.ta, joilla hcidän kannaltaan on      ,nut ja etenee viime aikoina voitokkaasti. Poh-
313: rauhansopimus Venäjän kanssa laadittava silloin          joisessa valmistaudutaan myös voimakkaaseen
314: kun se kerran tulee välttämättömäksi.                     rynnäkköön .ia länness•ä ·on Luorteis-,Venäjän ar-
315:      Kun balttilaisten valtioitten, varsinkin Viron,     meija ~Cdennytj; viime päivi<nä niin voimwkkaasti
316: puolelta rauhantekoa kiirehdittiin ja voodibtiin         •että se tällä haavaa. on enää vain muutamien kym-
317: kutakin vaLtiota määräämään kantansa, ilmoitet-           menien kilometrien päässä Pietarista. Reng-as
318: rt;iin Suomen pudl•esta., että jos rauhankaipuu          bolsheviki:en ympärillä •puristuu siis puristumis-
319: ba'lttilaisissa valtioissa. on niin suuri etteivät ne    twan. Saatujen tietojen mukaan suunnitellaan jo
320: voi rauhwnkeskusteluihin yhtymistä pitemmältä             Pietarin evakuoimista. Vaikkakaan ei voida tällä
321: lykätä, niin ei Suomi voi eikä tahdo :sitä estää,        hetkellä vielä sanoa, kuinka pitkän ajan bolshe-
322: mutta että Suomi määrää kantansa vasta s·en               vikien lopullinen luhistuminen tuloo viemään,
323: eduskunnan kokoonnuttua, joka tapahtuu kulu-              niin •ei voine kieltää <e'htä merkit viittaavat vah-
324: van 1o1mkuun 20 päivänä .ia että olisi siitä syystä       vasti sinnepäin. Asema käy heille vielä tuka-
325:                                                                 1
326: 
327: 
328: su<Yt·ava että kaikki valtiot lykkäisivät rauhan-         lammaksi kun he ova.t karlottaneet juuri Etelä-
329: neuvottelujen alkamisen ainwki!Il! lokakuun 25 päi-      V:enäjän rikka3!t vilja- ja kivihirilialuoot, joten ta-
330: vään.                                                     loud·ellisten el:in<E!htoj.en kannalta ei ole enää sa-
331:      Ylliilmainittu ehdotus asian lykkääruisestä loka-   moja takeita olemassa heidän pysymiselleen kuin
332: kuun 25 pälivään onnistui Suomen edustajain              aikaisemmin. Totean vaan nämä tosiasiat. Nii-
333: myöskin pitemmän keskustelun jälkeen ajaa läpi.          hin voisin lisätä vielä joukon tiedonantoja, joita
334: Viro, Latvia ja Liettua kui·oonkin ilmoittivat           ei vo~da yksityiskohdissa tarkistaa, mutta jotka
335: siHoin a•lkavansa neuvottelut. Suomi pidätti sii-        joka ta-pauksessa antavat meid'än aavistaa että si-
336: hen asti vapaat kiildet. Olimme ku~tenkin pääs-          säinen ha~iaantumisprosessi bolshevikien neuvos-
337: seet tarkoitustemme perille, voittaneet aika:a ti-       tovaltiossa ·On nopeassa käynnissä.
338: lanteen selvittämiseksi niin hyvin bolshevikien             Sama:lla kun bol'shevikien !asema osoittaa hei-
339: asemaan kuin ententevaltioihin nähden heidän             'kontumisen merk'kejä, on sitä vastaan taistelevien
340: kannastaan jatkaa taistelua Venäjän bolshevis-           suurvaltoj-en taholta annettu merkki jatkuvasta
341: mia vastaan. 'Tämä Suomen aikaansaama lyk-               (yhteisestä esiintymisestä bolshevikeja vastaan.
342: käys muodosiuikin, kuten monet merkit näyirt;ä-          Suomen ulkoasiainministeriöön •S•a.apui nimittäin
343: vät viittaavan, käänteeniiekeväiksi koko ra.uhan-        .Parisin vlimmältä neuvosiJoita ·ententevaltioiden
344: kysymy<kselle ja taistelulle holshevismia va!S'taan.      puolesta . annettu tiedonanto, joka ilmoittaa Bol-
345: Katson velvollisuud•ekseni myös ~lmoittaa, koska         'sheviki-Y.enäjään nähden t.oteutettavasta saarrosta
346: muistutuksia osanottamisesta halttilaisten valtioi-      ja jossa -pyydetään myös .Suomen myötävailkutus-
347: den neuvotteluihin on tehty, että erittäinkin Luo-       ta. Nootti kuului:
348: teis-Venäjän hallitukS'en, mutta myöskin muiden              Bolshevikien vihamielisyys jokaista hallitusta
349: maiden diplomaatti•en taholta, päinvastoin kuin          vasta•an ja heidän vallankumouksellinen ohjel-
350: jotkut 'kotimaiset sanoma.J.ehdet ovat tehneet, on       mansa ov-:at vakavana vaarana kaikkien valtojen
351: lausuttu kiitokset siitä että Suomi otti puheenaole-     kansalliselle turvallisuudelle. VaP'aa· kauppa. li-
352: viin neuvotteluihin osaa ja sai aikaan mainitun          säisi tuntuvasti bolsheviki•en voimia yhteiskunta-
353: lykkäyksen, jolloin •saatiin tilannetta :selvittää ja    järjestystä vas<ta.an.         Liittoutuneet haJllitukset
354: säästyttiin monessa suhtoossa epäedullisia ja va-         pyytävät :Suomen hallitusta yhteistoiminnassa
355: hin.~rollisesta rauhasta.                                niiden kanssa viipymättä ryhtymään •seuraaviin
356:      On nimittäin merkittävä että tilanne on selvin-     toimenpiiJeisiin ja ~antamaan vakuudet siitä, että
357:  nyt tällä ajalla siinä määrin, että kysymys on           se ankarasti nouda;tiJaa seuraavissa ·kohdin esitet-
358: -paljon helpommin ratkaistavissa kuin aikaioom-          tyä rpolitii'kkaa:
359: niin. Selveneminen on tapahtunut niin hyvin bol-             1. K]ell-etään antama:sta lähtöpa•pereita jokai-
360: shevikien wsema•an kuin sitä vast.aa.n t.aisrteleviin    selle laivalle, jolm. lähtee venäläisiin bolshevikien
361: suurvaltoihin nähden, jota taustaa vas!baan mei-         haUussa. oleviin s•a<tamiin tai tul•ee s•anotuista sata-
362:  dän oma kantamme on ratkaistava.                         mi·sta.
363:      On todettava että bolshevikieri asema on, mi-           2. Samaa kantaa. noudateta'an kaikkiin tavaroi-
364: käli tilannetta voidaan ulkoapäin arvosteNa, huo-        hin nähden, jotka on osotettu toimitettavaksi Bol-
365: matbavasti huonontunut. Erte'läisellä rinrta;maUa         sheviki-Venä.iälle.
366:                                                                                                              140
367: 1102                                       Torstaina 16 p. lokakuuta.
368: 
369: 
370:     3. P.assi kielletään jokaiselta ·henkilöltä, joka. neuvotrteluihin Suomenlahden eteläpuo.leHa ole-
371: menee Bolsheviki-Venäjäl1e tai tulee sieltä, paitsi vien reunavaltioiden kanssa saatiin muhanneu-
372: kun erikoisissa tapauksissa 1iittoutuneid·en halli- vottelujen alkaminen lykä.tyksi, jolla aikaa a.sema
373: tusten kanssa toisin sovifuaill.                        on selvinnyt niin hyvin bolshevikien voimasuh-
374:     4. Pank~eja estetään te~emästä kauppoja. Bol- t.eissa kuin •suurvaltain kanna:ssa. Mitään pakko-
375:                                       1
376: 
377: 
378: ISheviki-Venäjän kanssa.                                tilaa ei ol.e tällä hetkellä O'lemas•sa, vaan olisi rau-
379:      5. Kukin hallitus kieltää mikäli mahdolrlista 'halnneuvotteluihiu ryhtyminen päinvastoin maal-
380: omia •karusaraisi:aan hel pottama:sta kirjeenva:ihtoa lemme vahingollinen. Maan etujen mukraisrta on
381: 'POstitse, sähköteits·e tai kicpinälennättimitse Bol- siis a:settua muhanueuvotteluihi:n nähden kieltei-
382: .sh~viki-V enä.iän kanssa.                              selle kannalle .
383:     N ootissa ehdotetut toimenpiteet ei vätt tuo olool-
384: 'lista muutosta siihen politiik~aan, mitä Suomen           Ed. S u o l a h t i: Kansallisen kokoomuspu<~­
385: ha:llitus jo tähänkin a:sti on noudattanut, ja on lueen eduskuntaryhmän ·kanta rauhanneuvottelu-
386: hallitus päättänyt jatma samaa politii:k~aa N~u­ ,kysymyksessä on ehdottomasti kielt-einen. Se vas-
387: vosto-Venä.iään nähden.                                 tustaa kaikkia tMä tarkoittavia toimenpiteitä ja
388:      Minun ·ei tarvinne huomauttaa~aan niitä va:a- tietää, että sillä tässä käsityksessä on koko sen ta-
389: rroja, mitä rauhanteosta Neuvosto-Venäjän kanssa kam•a oleva puolue mukanaan.
390: on. Bolshevismi pyrkii, kuten ,tiedämme, yleis-            Nieuvosrto-Venäjä, joka nyt meiUe rauhoo rfJa:r-
391: !Dlaailmalliseksi liikkeeksi eikä katso ol~vansa :ioaa, on ·ollut niiden onnettomuuksien varsinainen
392: sidottu ~altioilisiin rajoihin. Mutta va:ara on vie- aiheuttaja, jotka syöksivät maamme perikadon par-
393:  lä suurempi, jos valtiolliset rajat ovat avoinna. taalle. Se oli idättäwrt kapinan:siemenen, se tuki
394:  Missä määrin tässä :suhteessa epäluottamus bol- ja ·avusti kapina!llisia ja oli joukoillaan osallisena
395: shevistisen rauhan merkitykseen vaBitsee, mai- taisteluissa. Se cm meidän silmissämme siitä läh-
396:  nittakoon ·että Suomenlahden eteläpuolella ole- tien ollut kansamme .ia sen kansanisen olemassa-
397:  ya,t baltrtilaiset valtiotkin, jotka ovat ilmoittaneet olon pahin vihollinen. Viime aikoina ei ol~ sat-
398:  ~dkavansa rauhanneuvottelut, eivät, sikäli kuin on     tunut mitään sellaist•a., joka olisi saanut tämän
399:  ilmikäynyt, a.iattelekaan :ava.ta rajojaan ja vaati- krusit:vksemm~ muuttumaan ja pakoittaisi meitä
400:  vat sitä pairtsi neutra:alista aluetta Bolsheviki- lopettamal8.n sen sotatilan, joka kapinam puhkea-
401:  V·enäjän .ia maittensa välille. Koko rauhanteko misesta wlkaen on vallinnut meidän .la Neuvosto-
402:  heidänkään puolelta •ei ole, lukuunottamatta itse- V,enäjäu vä!lillä. Päinvastoin on N~uvosto- Venä-
403:  näisyytensä tunnustamista, katsot1Java, kuten jän hallitus toiminnallaan yhä selvemmin osoit-
404:  Räävelin ·kokouksen päätöksen viimeinen >kohta ni- rtanut että se on nykyisen yhteiskuntajärjestyk-
405: illl'enomaan ilmaisee, muuksi kuin jonkinlaiseksi ls·en pahin v:Vho.llinen. Se ei ole mikään sellainen
406:  välirauhaksi. Todettiin nimittäin jo Räävelin valtiomahti, jonka voisi rinnastaa sivistysvaltojen
407: ·kokouksessa :v~simielisesti, ·että ,huomioonottaen vastuun•alaisten ha1llitusten ka11Ssa, vaan se on
408:  että Neuvosto-V·enäjälll: kanssa on mahdoton sol- vallankumoukoollin~n jär.iestö, jonka tarkoitus-
409:  mita tavallista rauhaa, ·ei v:arsinaisis·sa ehdoissa perän·ä on nykyisen yhteiskuntajärjesty~sen hä-
410:  voi olla kysymystä muusta kuin sotatoiminnan vittäminen kaikissa vrultioissa. s~n vuoksi on
411: 1pysyväisestä lopettamisesta". Mutta se mitä Suo- 'luonnollista, että jokainen kansa, joka itse tahtoo
412:  menlahden •eteläpuolella olevat balttilaisetkin val- 1määrätä kohtaloistaan, eikä salli vieraan vaiku-
413:  tiot rauhankeskusteluihin ryhtymisellä tarkoitta- tuksen s:a:ada jal>a:nsijaa ma:an vahingO'ksi, v·aroo
414:  vat, on SuomeUa olemassa: itsenäisyytemme on ryhtymästä suh~isiin Neuvosto-V,enä.iän kanssa.
415:  tunnustettu 1ei ainoastaan kansaiuvä:lisesti v:aan Erikoisesti koskee tämä Suomea, jolla V>enäjäru
416:  myöskin N euvosto-V·enäjän puol-elta ja sotatoi- läJhimpänä na.apurina on katkera kokemus ·siitä,
417: menpiteet ·ovat tosiasialrlisesti, kuten tiedämm~, ko- tmitä bolshevistin~n propaganda kykenee saamaan
418:  'ko vuoden a'.ian olleet varsin mitättömät.            ·aikaan. Jo nykyisissä olosuhteissa on vaike;t es-
419:      Hallitus on koko ajan ollut sitä mieltä, että tää sitä kiihoitusta joka häikäilemättömästi t.yr-
420:  rauhanneuvotteluihin Nieuvosto-Venäjäm kanssa ei kytettynä vähiteUen 'SYÖPYY yksinkertaiseen aja-
421:  olisi ryhdyttävä muuta kuin ainoastaan pakko- tustapaan ja tekee siellä hiljaista hävitystyötä.
422:  tilanteessa. Mahdollisuuksia. s>en muodostumi- V~ielä paljon otollisemman maaperän saisi bolshe-
423: selle oli olemassa Suom~nlahden eteläpuolella vistinen propaganda., jos sotatila lakkaisi eikä
424:   olevien reunavaltioiden pyrkimyksessä nopeaan sen sallimia varokenoja voisi täydellä tarmolla
425: :rauhaan, samoin kuin eräiden •suurvaltain ajoit- käyttää. Ne lupaukset ja takeet, jotka Neuvosto-
426:  tain väsähtänees·sä kann:a:ssa .iatkuva:an tais~luun •Venäjä tässä tapauksessa ehkä >suostuisi anta-
427:  Neuvosto-Venäjää v·astaliln. Osanottomme kautta maan, eivät mitään merkit,sisi, sillä kokemuksesta
428:                                        Neuvosto-Venäjän rauhan tarjous.                                  1103
429: 
430: 
431: tiedä:mme, että ·täillarisiin lupauksiin, jotka OV'8!t        Se epävarmuus, johon hallitus niin kauan on
432:  ristiriidassa bolsheviikkihallituksen tarkoituspe- peittänyt oman mi,elipiteensä, on aiheuttanut le-
433:  ri:en kanssa, .ei saata vähimmässäkään määrässä vottomuutta ma•assa ja on vaikutt!llllut haitalli-
434:  luottaa. Jos sotatila lakkaisi ja muodollinen rauha .sesti talou<lellisiin suhteisiimme ja poliittiseen
435: !tehtäisiin, ei ole missään tapauksessa mahdollista arvonautoon ulkomailla. Syrjäisen on tietysti
436: aV'ata rajaa ja päästää vapaaksi Suomen ja V e- vaikea täysin vmmasti arvostella hallituksen
437: nä.iän välistä liikey-ht.eyttä. Sehän olisi ehdoin esiintymistä reunavaltioiden kanssa käydyis·s:ä
438: tahdoin syaksymistä perikatoon. Mutta jos ei neuvotteluissa, mutta päättä!en siitä selonteosta.
439: kerran ole ajateltavissa mitään todellista vuoro- joka sisäJltyy hallituksen tiedonamtoon sivulla 5,.
440:  vaikutusta Suomen ja Venäjän välillä, niin ei on tämä esiintyminen ollut varsin epäröivä. Hal-
441: myöskään ole rauhasta sitä hyötyä, minkä talou- lituksen edustajat ovat nim. selostuksen muklll!an
442: dellinen yhteys näiden maiden väJlillä muuten tahtoneet säilyttää toimintavapauden ja tiedus-
443: voisi meiU.e tuottaa.                                     tella eduskunnan mielipidettä, olisiko syytä Suo-
444:       On hyvin ymmärrettävää, että NeuvostD-Ve- men yhtyä reunavaltioiden kanssa yhteisiin rau-
445: näjä nykyhetkellä, jolloin sen asema päivä päi- hanneuvotteluihin vai ryhdyttävä ,erikoisiin neu-
446: välro näkyy käyvän vaikoomma;ksi, on ilaipuvari- votteluihin v<aiko jätettävä suhteet neuvostoval-
447:  nen neuvottelemaan vihollistensa ka.nssa. Mutta taan 'entis·eHeen.
448: meillä on vielä entistä vähemmän syytä antautua               Näyttää melkein siltä, kuin hallitukseilla olisi
449: tällaisiin neuvotteluihin hallituksen kanssa, joka ollut se bsitys, että kaikki nä:mä asiat kuuluisi-
450: ehkä hyvinkin pian on sortuva. Myöskin tietäJ.isi vat eduskunnan ratkaisuvaltaan, ja tällaista luu-
451: r:auhanneuvotooluihin suostuminen me~dän puolel- loa tukee vielä hallituksen lähellä olevassa leh-
452: :l;;ll;mme jonkunlaisen hel potuks·en ham.kkimista dessä, Helsing-in Sranomissa, ollut pääkirjoitus 5
453: Neuvosto-Venäjälle siinä ta.istel ussa, jota se käy p :ltä .lokaJkuuta, jos;s:a sanotaan, että Suomen hal-
454: niitä voimia vastaan, jotka pyrkivät' vapautta- lituksen 'edustajat ovat 'kokouksessa jättäneet
455: maan maan sen vallasta, ja näiltä v-a·lkoisen Venä-~ •asian riippumaan Suomen eduskunnasta ja että
456: .iän esitaistelijoiltahan me emme tahdo kidtää Suomen •eduskunnal1a on oleva täysi tilaisuus ja
457: myötätuntoamme, sikäili kuin heidän tavoittele- rvapaus määrätä asia myönteiseen tai kielteiseen
458: m!llllsa näämäärä ei ole ristiriidassa mi:Ul,Jmme etu- suuntaan. Tämä hallitusmuDdon 33 §:n tulkinta
459:  jen kanssa.                                               ei ole oikea ja on varsin valitettava, jos, kuten
460:      :Sen käsityksen mukaisesti, että rauhanneuvot- näyttää, hallituks,en väärä kä:sitys sen ja ed us-
461: teluihin olisi suhtauduttava ehdottomasti kieltei- kunnan ratkaisuvaltaan kuuluvista kysymyk-
462: sesti, olisimme suoneet, että haJllitus olisi osotta- sistä on V81ikuttanut häiritsevästi asiain kulkuun.
463: nut suurempaa pidättyväJ.isyyttä nHtä tarkoitta- Mutta joka ilapauks:essa olrsi neuv(}tteluissa reu-
464: viin toimenpiteisiin nähden ja esiintynyt päät- navaltioiden kanss,a halli'trrksen meidän mieles-
465: tävämm:Un, .ku>in mitä on ollut laita. On jo kulu- ·tämme pitä:nyt omana m:ielipiteenään niille esit-
466: nut •kuukauden päivät :siitä, kun Suomi edusta- tää, ettei olisi ryhdyttävä mihinkään rauhanneu-
467: jainsa kautta sekautui tähän neuvottelukysy- votteluihin, ja olisi pitänyt koettoo tehdä voita-
468: mykseen, ja vasta V'iime päivirrä on hallituksen vansa saadakseen reunava·ltiot omaksumaan sa-
469: kanta käynyt selväksi. Neuvottelut reunavaltioi- man kannan.
470: den edustajien kanssa alkoivat jo 14 p :nä syys-             Hallitus viittaa tiedonannossaan länsivaltojen
471: kuuta .ia 26 .p :nä syyskuuta pääministeri edus- kannan suureen merkitykseen tässä kysymyk-
472: 1kuntaryhmien valtuutetuille ilmoitti neuvotte- sessä. Hyvin ymmärrettävää onkin, että niiden
473: llu.ien tulokset. Silloin sai se käsitys jalansijaa, suhtautuminen neuvotteluihin vaikuttaa myös-
474: 16ttä eduskuntaa ei kutsuttaisi tämän asian takia kin meidän suhtautumis,eemme niihin. Onhan
475: koolle. Murtta kun sitten uudistettu.ien n<euvotte- se mahdollisuus teoreettisesti ol1lut otettava huo-
476: Jujen jälkeen syyskuun viime päivinä ja loka- mioon, että länsivallat suhtautuisiva:t rauhanky-
477: ·kuun 1 päivänä kävi ilmi, että eduskunta sitten- symykseen myönteis,esti ja että silloin voisi syn-
478: ikin kutsuttaisiin koolle ennen määräaikaa, antoi tyä sel1ainen ti:l,anne, ·ettemme yksin pystyisi so-
479: ISe aihetta siihen 'luuloon, että ha:llituksella ei ollut timaan neuvostovaH;a·a vastruan. Mutta täJmä
480: :itsellään varmaa kantaa tässä kysymYksessä, vaan tilanne, jossa me äärimmäisen hädän pakottamina
481: että se aikoi tehdä päätöksensä eduskunnan lau- ikäänkuin witsi kurkulla oli·simme ryhtyneet rau-
482: sunnon mukaisesti. Yleistä levottomuutta ei häl- hanneuvotteluihin, oli vain yhtenä epävarmana
483: rventänyt virallisen tietotoimiston ti.edonanto 5 mahdollisuutena otettava ·huomioon. :Se ei olisi
484: rp·äivältä lokakuuta, jossa ·viitattiin rauhanneuvot- 16Stänyt hal!litusta länsivalloille kuten reuna-
485: telujen mahdollisuuteen huomauttamalla, että ne 'ValtioiUekin esittämästä pontevalla tavalla sitä
486: myön<Deisessä tapauksessa olisi sailltettava :laajem- käsitystä, että rauhanneuvotteluihin ei olisi käy-
487:  ma.Ue pohjaUe.                                           ttävä. Tällainen päämäärästään tietoinen varma
488: 1104                                       Torstaina 16 p. lokakuuta.
489: 
490: 
491: lldlitiikka oHsi meidän mielestämme ollut halli-         auttavan kä-tensä neuvostovallan alaisina huo-
492: tu:ks~llem:me sopiva eikä se odottava, passiivinen,      ikaileville reunava1tioille. Sen sijaan on vähem-
493: epäröivä, jota nähtävästi on npudatettu.                 mistödiktatuuria häikäiJ.emättömä:sti harjoittanut
494:    Olot ovat nyt viime päivinä kehittyneet s·ekä         Il!euvostovalba menettänyt kaikkien sivistys-
495: iänsivaHoissa että Venäjällä sellaisiksi, että halli-    :valtioid·en, myöskin Suomen, myötätunnon. Se
496: tukseHemme asian ratkaisu on käynyt hyvin yk-            on julistettu kansa•invälisen saarron alaiseksi, .jota,
497: JSinkertaiseksi. Kun hallitus nyt tiedonannossaan        cvmpärysvaUat ovat valvoneet suurella ponnella.
498: lausuu ikäsityksenään, ettei Suomella näytä ole-         Kuten viimeiset tiedot osoittavat, alkaa tämä
499: v·;m syytä tällä hetkellä ryhtyä rauhanneuvotte-         tsaarto vähitellen kantaa hedelmiä. Neuvosto-
500:                                                                         1
501: 
502: 
503: luihin Neuvosto-Venäjän kanssa, pyydän Kansal-           Y.enäjän asema alkaa käydä päivä päivältä vai-
504: lisen Kokoomuspuolueen •OOU'Skuntaryhmän ni-              keammaksi, joten ei ole kuin ajan kysymys, mil-
505: messä ehdottaa, että asia ei amtaisi eduskunn:an         tloin se kukistuu. Tämä onkin luonnollista, sillä
506: ;puolelta aihetta mihinkään toimenpiteeseen.             ei ole vielä maailman historiassa tapausta, joka
507:                                                          !O&ottaisi, että mikään valtio olisi yksin kyennyt
508:    Ed. J o u k a h a i n en: Hallituksen tiedonan- tkukistamaan koko maailmaan. Aina on käynyt
509: nosta käy selville tosin kaikessa lyhykäisyydes- päinvastoin, jos joku on sellaista yrittänyt.
510: sään, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat aiheuttaneet            Meidän on nyt vastattava, onko Suomen ryh-
511: nykyisen sotatil'an Suomen ja Neurvosto-Venäjän dyttävä neuvotteluihin Venäjän neuvostovallan
512: välillä. V enä.iän neuvostohallitus, vaikka se oli kanss•a, vaiko pysyitävä ·niistä täydelleen erossa.
513: tunnusta.nut Suomen itse:rräisyyd·en, ei suostunut Hallitus on tähän kysymykseen vastannut kiel-
514: poistamaan tääiltä venäläi·siä sotavoimia, vaan •teisesti. E.duskunnankaan kanta ei voine olla toi-
515: päi·nv:astoin salli niiden määlräävällä tavalla se- ,:rren. Ne syyt, jotka puhuvat k:vseenalaista rau-
516: kautua Suomfl.Ssa puhjenneeseen kapinaan, vieläpä hantekoa ·vastaan, ovat siksi painavat, ettei niitä
517: bolshevismin ohjelman mukaisesti edisti, k8innatti voida sivuuttaa. Jo :se seikka, että neuvostov·al-
518: ja johti aseellista hyökkäystä Suomea, sen lail- la·n oma menettely kwnsainvä1isiä naapuruusta~
519: lista kansaneduskuntaa, hallitusta ja yhtei:skunrta- poja vastaan te1we rauhan sen kanssa kestämät-
520: jär.iestystä vastaan. Ja näiden jokaiselle tunnci- tömäksi, on riiiltävänä isyynä näistä neuvotte-
521: tujen tosi<asiain nojalla toteaa hallitus, että Suo- luista kieltäytymiseen. Tätä kielteistä kantrua,
522: men on täytynyt puolustautua neuvostovaltaa vaikkakin se vaatii Suomelta suuria uhrauksia,
523: vastaam. Sota on siis ollut puolustussotaa sanan tukee liittolaisvalto.ien tähänastinen ja. toivotta-
524: vwka viromassa merkityksessä.                             va•sti edeUoonkin jatkuv·a suhtautuminen nykyi-
525:    .Sen kestäessä on kuitenkin jo •kesältlä 1918 sil- seen tilanteeseen .
526: loisen Suomen hallituksen taholta yrrtetty rau-              Edelläsanotun perusteella ja vallitsevat olosuh-
527: hanneuvottelu.ia neuvostovallan kanssa. Jo t.ä:l- teet ·huomioonottaen suhtautuu maalaisliiton
528: ~öin voitiin tocleta, että pääkysymyksiinkään näh-        eduskunta.ryhmä Neuvosto-Venäjän 16hdottamiin
529:  den :ei voitu minkäämlaiseen ytksimielisyyteen rauhanneuvotteluihin ehdottomasti ki~lteisesti.
530:  päästä. Suomen perusvaatimukset, joita. jokainen
531: tääHä piti ilman muuta ·s•elV'iö:Unä, kohtaisivat •an- .   ~
532: 
533: karoa vastustusta venäläiseltä taholta. Väitti-              Ed. Koto Ill e n: Aina siitä •lähtien, kun Suo-
534: vätpä v·enäläi:s•et valltuutetut, ettei minkäänlaista men työväki kansalaissodan ja sen loppuselvityk-
535:  satatilaa. ole Suomen j.a Neuvosto-Venäjän väl:Hlä sen hirmujen jälkeen alkoi saada äänensä kuulu-
536:  vallinnutkaan. On llliin ollen luonnollista että •ville julkiBessa elämässä, on se järjestöj~nsä, sano-
537: JSillois•etkin rauhanneuvottelut raukesivat ja on malehtiensä ja täällä ol•evain edustajainsa kautta
538:  neuvostow[ta s•enjälkeen, niinkuin sitä ennenkin kehottanut vaU8issaolijoitamme pyrkimään rau-
539:  osottautun-ut olevansa Suomen suhteen kai·kkea haan Venäjän kanssa. Samana ol·emme vakavasti
540: muuta kuin rauhalilisel'la kanna:lla. Hyökkäykset varoittaneet hallitus-ta ja sen takana olleita puo-
541:  maa.n rajoja vaJStaau, julkinen uhkailu ja salainen ·lueita tai puolueen jäseniä ryhtymäiSttä mihinkään
542:  kiihoi'tus ovat jatkuneet välhentymättömällä 'VOi- viha"m~elisyyksiin itäistä n8iapurimaatamme vas-
543:  malla. !Siitä on ollut seurauksena joukko ham- toori taikk•a muutenkaan •esiintymästä tavalla,
544:  tuksen sotilaallisia ja muita turvallisuustoimen- joka ~oukkaisi ve:rräläist,en kansallistuntoa ja an-
545:  piteitä, jotka ovat kai•kki kohdi•stuneet joko maan taisi heille näennäistäkään aihetta hyökätä
546: :tai välittömästi rajoilla. asuwin heimokansain ,kimnnuumme nyt tai va-staisuudessa.                     Näin
547:  suo.1e1emis·een. Niitten onnistumisesta ja merki- o1emme menetelleet g.ekä ihmisyyden että Suo-
548:  tyksestä ylipäänsä ·saattaa luonnollisesti olla hy- men ja V•enäjän kansojen tulevaisuuden nimessä.
549:  vinkin ·eri m~eltä, mutta hyökkäyssodan Juontoi- Ihmisyyden nimessä senvuoksi, ·että mielestämme
550:  seksi niitä on mahdoton uskottavasti selittää. on vihdoinkin jokaisen, joka vielä tahtoo rhmisen
551:  Ovathan kaukaisimmatkin kansat ojentaneet nimeNä kulkea, tultava rauha:n iJekijäJkm, ryhdyt-
552:                                        Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                                       1105
553: 
554: 
555: .tävä kaikin voiminsa asettamaan sul'kuja sille           telyä, joka ei ole puolustcitavissa yhdenkään it-
556: hirvittävälle ihmisteurastukselle, sille järjettö-        ·sensä venäläiseksi •tuntevan ja tunrrustavan
557: mäHe henkisten ja talouddlisten arvojen tuhoa-            edessä, s,e on säädyttömyyttä ja kevytmielisyyttä,
558: miselle, jonka katselijoina olemme jo kuudetta            johon vain narrimainen kansal'lispöyhk~i·ly ja ty-
559: ;vuotta olleet ja joka on niin verisellä perinpohjai-     peryys voi tehdä itsensä syypää1ksi.
560: suudella paljastanut koko nimikristillis-porvaril-            Nyt on Neuvosto-Venäjä tehnyt meille nimen-
561: Jisen kulttuurin raaka'laisuuden ja mädännäisyy-          omaisen muhantar.iouksen. Hallitus ilmoittaa
562: den. Venäjän kansan kannalta taas olemme pitä-            ·ettei se katso oLevan syytä ·alottaa edes råuhan-
563: neet onnellisimpina sen oman sisäisen kehityksen          amuvotteluja.       Tähän hallituben kantaan on
564:  tietä ilman u.'lkoo päin tulevaa sekaantumista ta-       syynä ensinnä!kin se, että luullaan Neuvosto-
565:  pahtuvaa olojen järjestymistJä ja pit-äneet sellaista    Venä.iän lopun olevan 'lähellä. Miten sen asian
566: 1asiain mahdoHisimman rauhallista ratkaisua V e-          laita t-odellisuudessa litenee, siitä on vaikea edes
567:  näjän kansalle onnellisempana siitä syystä, että         joltis,ella~aoan varmuudeHa mitä:än sa1noa, sillä
568:  aseellinen ratkaisu, varsin•kin jos se tapahtuu ul-      tarkkaa huolta on pidetty siitä että luotettavien,
569: •konaisten voimi·en avulla, varmasti johtaa tämän         tasapuolisten tietojen saaminen Neuvosto-Venä-
570:  kohtalon kiroissa elävän kansan yhä uusiin väki-         jän sisäisestä tilasta ja -sotilaaUisesta asemasta,
571:  va'ltaisiin mulli:stuksiin ja niitä aina seuraaviin      •on mahdoton. Ne asiaa koskevat sähkösanomat,
572:  'kärsimyksiin. Mitä vihdoin omaan kansaa:rume            joita porvarilliset lennätintoimistot ja kirjeenvaih-
573:  li;ulee, olemme pitäneet ja pidämme itsenäisen Suo-      tajat ovat taasen viime päivinä niin viljalti ym-
574:  men tul•evaisuudelle mitä tärkeimpänä, että olojen       •päri maailmaa levitelleet ,näyttävät ennustavan
575:  kehitys Venäjällä saisi kulkea sisäisen evolutsio-        Neuvosto~V,enä:jän pikai,sta sortumista.        Mutta
576:   nin tietä ilman ulkoapäin tulevaa sekaantumista         seHaiset sähkösanomat ovat ennenkin osottanoot
577:  ,tai painostusta, koska äkiHinen mullistus kaiken        erikoista taipumusta •sukeHautua esille olo'suh:hei-
578:   todennäköisyyden mukaan nostaisi sieillä ennem-          den sitä vaati~ssa, ja s•envuoksi on myös opittava
579:   min tai myöhemmin valtaan kansalliskiihkoisen           suhtautumaan niihin vissillä varoV'aisuudella.
580:   taantumuksen, jolta meidän kansallemme ei kos-          Muistammeharr vielä liiankin hyvin esim. kunin-
581:   kaan <OLe mitään hyvää odotettavissa. Säännöllis-       g1a:skuumeen ja presidentinvaalin aikuis•et hälyy-
582:   ten rauhansuhteitten pa:lauttaminen Suomen ja           !l;ykset voidaksemme kiinnittäiä täyttä huomiota
583:   Venäjän välille on mielestämme ollut tähdellistä         nykyisiinkään tiedoituksiin. Mutta jos niin kä-
584:   myöskin senvuoksi, että on aina vaikeampafl rik-         visi, että rauhanneuvottelut nyt raukeaisivat Neu-
585:   Jwa voimassaolevaa rauhaa 'kuin jatkaa jo •val-         vostohaUituksen kukistumisen vuoksi, niin me
586:   miiksi vireiHä olevaa sotaa. Lisäksi on Suomen           jäämme jännityksellä odottamaan tuloksia niistä
587:   teollisuudelle ja kaupalle Venäjän markkinoiden          rauhanneuvotteluista, joihin sitten on ryhdyttävä
588:   avautuminen suoranainen elinehto.                       1valkoisen V•enäjän, Denikiuin \~enäjän kanssa, jon-
589:       Ääntämme ei ole kuu'ltu. Kehotuksemme .i-a           :ma voittoa nyt niin suurella riemulla odotetaan.
590:   varotuksemme ovat kaikuneet kuuroiUe korville.           T·oinen syy, minkä nojalla porvarillis•et piirimme
591:   Sen sijaan että olisi pyritty rauhaan ja keski-          tahto:vat v·etäytyä tarttumasta Neuvosto-Venäjän
592:   näiseen ymmärtämykseen Venäjän ja kll!ikkien             ojentamaan rauhan käteen, on tiettävästi liitto-
593:    venäläisten kanssa on Suomen porvaristo kohta          •v·altojen, ensi sijassa Englannin, nykyisten vallan-
594:   kahden vuod·en ajan esiintynyt Venäjää ja venä-          pitä.ii•en <taholta harjoitettu painostus. Me puo-
595:    läisiä vastaan tavalla, joka, kun otetaan huomioon      lestamme kuitenkin varot:tai.simme ha:llitustamme
596:    meidän kansamme voimat ja. mahdollisuudet, ei           hinnittämästä liian suurta huomiota niihin neu-
597:   todista suurtakaan valtiollista kypsyneisyyttä.           voihin ja varoituksiin, ehkäpä uhkauksiinkin,
598:    En puhu nyt totuutta salaten alotetusta ja sur-         joita siltä taholta tänne nyt sateLee. Otettakoon
599:    keasti päättyneestä Aunuksen retkestä, en lii:on        tarkoin huomioon ·että ne voimat, jotka liittolais-
600:    tahdo viipyä Inkerin kansannousun synki:ssä             maissa nyt ovat määräävässä asemassa ja joita
601:    muistoissa. Voidaanhan nuo molemmat s·eikkailut         oi'ke~stolai:semme vuosi sitten iva.llis·esti nimitti-
602:    tarpeen tullen ainakin yrittää selittää yksin-          vät vieraiden kansojen ammattisuoj.elijoiksi, otet-
603:    omaan bolshevikeja vastaan tähdätyiksi puolus-          takoon huomioon että nämä voimat voivat nekin
604:    tustoimenpiteiksi. Mutta kun täällä on valkoisen        kenti,es ·ennemmin ·kuin tällä hetkellä osaamme
605:    ja lujan järjestysvallan turvissa tervattu kreikan-     aa vis:taakaan tulila syrjää.n sysätyiksi toisten tiel-
606:    uskoisten kirkkoja, raastettu kuva patsaita ja käy-     tä. Ja mikä esim. Engh.nnissa näiden va:ltaan
607:    tetty yksin eduskunnassakin venäläisistä kieltä         \pyrkivien voimren suhd,e m1 Venäj·än kysymyk-
608:    ja nimityksiä, joita ennen pidettiin ominaisina          seen, siitä Hi 'liene vähä;äkään epäilyst.ä ja vielä
609:    eräänlaatuisille kadun elä:jiUe, niin on •s·e mem;t-    :vähemmän ·siitä, mikä kaikkien maiden työtäte-
610: 1106                                        Torstaina 16 p. lokakuuta.
611: 
612: 
613: kevän väestön harvinaisen yksimielinen ajatus on           själv Iåter sig i betydande g-rad påverkas, ja
614: :tä:ssä asiassa. Mi,elestämme eivät siis Neuvosto-         reni av duperas, så att den vidtager förberedelser,
615: Venäjän nykyisestä tilasta levitetyt tiedot, ei           som låta bålde hemlandet och utland·et förmoda
616: utkopuolelta ·ehkä esiintynyt painostus eivätkä            en stark henäg-enhet för fred. Visserligen har
617: muutkaan syyt tai ennakkoluulot saa estää halli-          man lyckats hålla den inhemska opinionen okun-
618: tustamme suostumasta tarjottuihin rauhanneu-               nig om regering-ens av·sikter, men den utländska
619: votteluihin tai oikeammin jatkamasta niitä neu-            har icke förblivit dei. Här i landet gör sig den
620: votteluja, jotka kesällä 1918 Suomen ja Neuvosto-          uppfattningen gälland•e, ati reg-ering-en tidigare
621: Venäjän välillä Berlinissä jo ·alulle pantiin. Muis-       iakttagit en vida. annan hållning än den, som i
622: l!;akaamme: Idus martii on tulilut mutta ei vielä          meddelandet n:o 40 sett dagen, och att först rela-
623: mennyt.                                                    tivt nyligen, .sedan riksdagens förtidiga inkal-
624:     Mutta •kun swa.t.taa olla tarp,eellista että edus-    <lande var beslutat, omkastningen skett. Stats-
625: kunta varaa it>S<elleen :tilaisuuden perehtyä tähän        ministerns andragande synes ·bestyrka detta.
626: -poik]muks>elEsen tärkeään kysymykseen ja kaik-            Ifall reg.eringen vill dementera denna uppfatt-
627: kiin sen yhteydessä ol,eviin Heikkoihin tarkemmin          ning, är clet att hoppas, att det sker i en så fullt
628: kuin mitä asian nykyis,essä tilassa ollen on mah-         bestämd form, att anlednirug till olika. tolkning
629: dollista, niin ehdotan ·että asia lähet•ettäisiin ulko-   icke gives.
630: asia:invaliokuntaan, jonka oli>Si laa;dittav•a perus-         I va;rje fall kvarstår faktum att regering-ens
631: teltu ehdo•tus eduskunnan lausunnoksi asiasta.             oklara och vacklande hållning, vilka dess motiv
632:                                                            än må hava varit, vållla.t vå;rt land enorm skada.
633:       Ed. Co 11 i a n d e'r: Det må att börja med          Förtroendet till Dss, engång under den avgångna
634:   ti:llåtas mig beklaga, att den nuvarande .statsmi-       riksföreståndarens tid så stort och allmänt, har
635:   nistern frångick sin företrädares vackra princip         i hög grad spolierats: och bland annat, såsom ·en
636:   att också på svenska s-pråket delgiva riksdagen          föregående talare påvisade, lämnat djupa märken
637:   sitt uttalande.                                          efter sig i den ohyggliga val.utakris vi uppleva.
638:       Sällan har väl en ri'ksdag av sin regering för-      Och huru kunde det väl vara a.nnorlunda. Me-
639:   satts i en egendomligare situation än den vi nu          dan man hade goda skä1 a.tt misstänka, att Sov-
640:   uppleva. Den har kallats för att besluta i fråga         jets fredsanbud innebar ett sista räddningsför-
641:   om fredsförhandEng-ar med en makt, som ligg-er i        sök av de i nöd stadda bolschevikerna, lät re(!'e-
642:   själatåget.    Skulle vi nu hänvisa frågan till          ring;en godtrog-et dupera sig, och sin obekantskap
643:   utskottsbehandling, kunde den eventualiteten in-         med det verkliga sakläget i öster demonstrerade
644:   träffa, att den andra parten, Sovjet-Ryssland,          den inför hela ·värld·en genom att allvarligt till-
645:   upphört att existera, innan utskottsbetänkandet          sammans med de små och svaga i sin tillblivelse
646:   blir färdigt, och Finlands riksdag bleve själ v-        varande baltiska staterna. behandla fredsfrågan
647:   fallet ett åtlöje för hela världen. Dess värre          i ett ögonblick, då den bort veta, att en ny
648:   har regeringens poli'tik icke .enba,rt varit av det     stark aktion var under förhered·else. Först in-
649:   slag, som man ler åt. Den har fastmer a·v brist         för d.ennas framgång-a.r föllo fjällen från regerin-
650:   på förutseende, hållning och klarsynthet varit           goens .ögon, och den fattad·e att d·en varit med
651:   egna;d att starkt skada landets intressen, och jag      om ett diploma~kt misslycka.nde av betydande
652:   har icke av hr statsministerns andragande blivit         omfattning. Godtrogen och lyssnande till illa
653:   övertygad om motsatsen. Redan mot de former,            initierade rådgivare levd·e d·en i sina teorier för
654:   under vi:lka samarbete med Balticum inletts kunde       att plö·tsligt väckas till insikt om · att verklig-
655:   gra va anmärkningar göra.s. Både stats- Dch ut-         heten erbjöd ett fullständigt annat sakläge än
656:   rikesministrarna hava tillåtits lämna la.ndet för       d-et reg·eringen under inflyta.nd·e av Balticums
657:   underha.ndling-ar på utländsk botten, därmed             di ploma ter hade trott existera.
658:   undHrstrykande, viiken -enorm betydelse man fäst            Enligt min mening finnes det för regeringen
659:   vid anbudet fråln en i u·pplösninQ' varande rö-         blott en kons,ekvens aitt draga ur det skedda. och
660:   va.rstat. Att man ville påverka · Balticum för          då jag icke yrkar på remiss till utskott, sker
661:   hindrande av fredsslut är förståeligt, men a.ndra       ,det, emedan jag såsom redan antyits, icke vill
662:   emissarier än de nämnda. hade bort kunna an-            utsätta riksdag.en för smälek,en att a.ll varligt be-
663:   lita.s. Ma;n kommer icke ifrån a;tt 11edan denna        handla ett fredsanbud, vars framställare må-
664:   formella •synpunkt varit Hgnad att avslöja. rege-       hända då redan upphört att existera. Men skulle
665:   ring-ens brist på lugn och kall besinning. Men          reg-eringen i det faktum att remissvägran göres
666: · intrycket förs.tärkes då regeringen, i stället för      vilja se ett förtroendevotum för sin politik, så
667:  ·att påverka Balticum i syfte att hindra fred,           nödgas jag dess värre beröva den en sådan illu-
668:                                       Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                                    1107
669:                                                                     ----
670: 
671: .s1on. F~red&tank•en är så ahsurd, att den varken önskligt, och jag tvekar ~e.i 'llns att säga, att en
672:  kan eller bör diskutera<s. ,g,e där enda orsruken ·dylik l'emiss till utskott i ruetta fall knappast
673:  till remissvägran.                                      vore en riktig til1ä1mpning av gällande b€<Stäm-
674:      Då :så ·betydande feigrepp från regeringens n:Ungar i L. 0. Jag har antid ansett och anser
675:  sida begåtts, hör denna förstå, att land·et med rulltjämt, a.tt det e.i i län~den bleve lyckligt, om
676: .ständigt vä.:x:ande oro ser mot den situation, som riksdag·en g;enom sitt utribsutskott, till vilket
677:  föl.ier med händelserna i öster. Den frågar sig: ju ärendet skulle hänvisas, företog;e sig; att leda
678:  skall väil ten regering, tsom alls icke var situatio- 1 eller ,söka utöva ett avgörande in'flytande 1>å
679:  n1en vux,en i en tid, då det dö·end·e sovjet var vårt lands förhållande till utlandet. Det rikti-
680:  vår motståndar·e, förmå överblicka de •enorma och gaste vore väl i sakens nuvarande läge, att till
681:  svår~ problem den nya situationen i öster till- grundlagsutskottet remittera hela frågan om
682:  skapar, skall väl icke i det stora diplomatiska skrivelsens formella behandling, huru d:ensamma
683:  intrigspel, som står för dörl'en, denna brist cpå bör behandlas och huruvida den und·er nuva-
684:  förutseende och 'klara riktlinjer komma att vålla rande förhållanden kan hehandlas. Ty så oklar
685:  oss nya och irreparwbla missgl.'epp. Som en tolk är saken, då ju reg;eringsformen icke erforderli·
686:  för denna opinion har jag icke kunna·t tiga, så gen kompletterats med de bestämmelser i L. 0.
687:  obehagligt det än är att mä.stm och nagelfara som tydlig.en a.v måmg;a stadganden i reg;erings-
688:   för öppen dag liggande felgrepp. De tunga för- formen påfordras. Det torde visserligen ansetts,
689:  iuster vårt Iand lidit till föl.id av d'enna politik att !.1. O:s 31 § .iätmföl'd med 55 § i L. 0. skulle
690:  :måste r.epareras, vi måste tillvinna oss ny akt- giva vid hand·en att i detta fall en remiss till
691:                                                                    1
692: 
693: 
694:  ning, ,nytt förtroond·e och detta kan väl icke ske utskott kunde och jä.mväl bord•e äga rum. Men
695:   under •en regim, som lett oss nedåt det sluttande denna tilläm pning; a·v sagda lagstadg;ande synes
696:  -planet. Varlren vårt eller utlandets förtroende mig ·knappast vara riktig, <tå .iu dessa paragra-
697:   återvinnes på den vä,g1en. Man må iblott betänka, 1 fer tillkommit under helt andra förutsättningar
698:   att Alandsfrågan, 1s,havsfrågan, Ost-Karelska och syf.ta på helt andra förhålland·en än de som
699:   frågan och de vittsyftande fråg-orna om våra nu äro för handen. Jag erinrar endast om att
700:   mellanhavanden med Ryssland stå inför sin lös- förutsättningen för de i sal?'da lagrum antydda
701:   ning, för att visa, att situationen kräver radi- förfråJgningar f.:r;ån kejsa!'ens (ooh :storfurstens
702:   kala förändringar. MinDritetsregeringen kan väl sida, därvid utlåtande av lantdag'lln begäres, är,
703:   e.i ens s.iälv önska fortsätta en regim, som för att förfrågningen röT sådana områden av lag;-
704:    landet blivit så i hög grad a~nsträng;ande och stiftningen, där folkrecpresentationen icke har att
705:                                                        1
706: 
707: 
708:    fu~.                                                1  btta ibeslut. Det är ju nog riktigt, att icke
709:                                                          heUer på det område av statens V'llrkswmhet, som
710:       ·Ed. E s t l a n d e r: R·egeringens nu på dag;- här nu är fråga om, ·lantdag-en äger ,att fatta
711:    ordningen upptag-na meddelande till riksdagen i beslut.. Reg;eringsfDrmens 33 § förutsätter en-
712:    anledning av Rå.Jd.s-Rysslands fredsanhnd är i dast, att beträffande krig och fr·ed riksdag;ens
713:    formellt avseend•e så .egendomligt, a.tt mam stan- bifall bör av presidenten infordras. Men något
714:    nar i tvekan, huru detsamma bör a v riksdagen bör.irund.e av krig- eHer slutande av fred är här
715:    behandlas, ja, rtill och med huruvida detsamma nu ick•e 'fråga om. För den skull är det nog
716:     afs kari giv·a anledning till någ;on handläg;gning rikti,g1;, a tt riksda,g1en beträffande utrikespoliti-
717:     e h,. något . heslut J~ån ~ksdagens . sida. Jag• k·en icke kan fatta för regering;en hindande be-
718:     dkah~e a1:t hll en 'honan fa uttala m1g angaend•e slut, utan endast äger att uttala en åsikt. Men
719:                                                 0
720: 
721: 
722: 
723:      enna ~rmella sida av ärend'llt. Jag medgiver icke <d·es:s mindre och ehuru såled.es 1en remiss i
724:     att det 1 '<iss mån vore frästand•e •att under riks- varj€ fall borde begränsas till en förber.edelse
725:     dagens n~rmare g;mnskning, under en närmare allen:ast av ett dylikt uttalande från riksdagens
726:     ~ch mer mg;ående granskning än den ·som kan sida, a1nser jago dock, att ~remiss ic]m bör ifråga-
727:     agna~ densamma und·er denna}~ debatt, taga denna komma. Ty utrilmsutskottets uppg;ift är av L.
728:     rege~ngens skrivelse, för •såv'itt nämligen därav     0. lämnad fullkomli,g1; obestä:md, och just detta
729:     ~germ.~ens utr~kespolitik framgår.       Genom .att .sakförhållande, 1denna 10bestämdhet ~omme att
730:    sand~ arendet t1ll utskottsheredning; på sätt här leda till att utskottcl - kanske mer än riks-
731:    ?cksa under ·d:ebatten föreslagits kund'e måhända dagen s.iälv - skulle tillvälla sig; ett inflytande
732:    1 ~·er än. ett .avs•eende intressanta omständigheter   på utrilmspolitiillen, villmt 1sä!kerligen •vore till
733:    ~nngas 1 dag-en ooh en klarare belysning kastas föga fromma, då ju ett sådant inflytande skulle
734:    oyer denn~ re?ering.ens utrikespolitik. Men en fordra allmänna uolitiska insikter och en kon-
735:    sa~an re~1ss t1ll utskott skuUe emellertid enlig;t tinuiiJet i uppfattning-en, som icke kunna för-
736:    mm menmg skapa ett pre.iudikat, som icke vore utsättas.            Dessa vådDr och skuggsidor av ett
737: 1108                                     Torstaina 16 p. lokakuuta.
738: 
739: 
740: . riksdagsstyre sä.:rs.kilt på utrikespolitikens öm- regeringen ·varken visat sig äga d-en ·klara upp-
741:   tåli,g-a område, där vårt ·lands nykomling:sställ- fattning ·av situationen eller den kraft och auk-
742:   ning äv·en a:nnars. är så prekär, kunde väl e.i av- toritet inåt soon utåt, av vil'ka nu gjordes be-
743:   lägsnas genom en i lagstiftningsvlilg skeende hov. Att en helt annan kurs., än den regeringen
744:   komplettecing av L. 0. mooels bestämningar an- på ,g-rund av sina förutsättningar ända frå.n dess
745:   dende utskottets ibehandling av uppgifter, så- bildande och på grund av det stöd den föredragit
746:   dana som i detta faU. Men dessa s:kuggsidor att söka inom samhället, inslagit och sedermera
747:   och vådor 1mnde dock kam:ske genom en dvlik trots up-prepade varningar blint vidhållit, hade
748:   begränsning motverkas. Emellertid, så länge •bort och åtminstone härefter bör föl.ias, vilja vi
749:   en dylik komplettering av L. 0. e.i ·skett, bör här särskilt inskärpa. Och vi uttala förhopp-
750:   enligt min •ta:tike ·en :behandling i utskott i före- ningen, att detta numera allmänt skall inses på
751:   liggande fall icke ifrågakomma.                       alla de håll, där man ännu bevarar hågkomsten
752:       Till sin uatur är ·denna fråga och dess ;läge av vilka de kraf.ter voro, som i förening 'befriade
753:   i riksdagen närmast att .iämföra med ett i in- Finland och gjorde det tili en oberoende stat.
754:   terpella,tiousväg upptaget. ärende. Också då ett
755:   ärende i interpdlationsväg upptages., medgives           Ed. Keto: Kun Suomen sosialidemokratia
756:   visserlip;en remiss tili utskatt, men då denna on merkinnyt kantansa Neuvosto-Venäjän ta-
757:   förevarande •sak i s.iäh"a verket dock icke har halta }ähteneesoon rauhanalotteeseen, niin sen
758:   upptagits i interpellationsväg, anser jag att riks- kannan on määrännyt -           pa·itsi sitä, että se
759:   dag.en icke •bör 'skrida till remiss för att icke tahtoo maamme saattaa vihdoinkin rauhanti-
760:   skapa ett pre.iudikat, .som i framtiden kunde laan - myöskin, sanottakoon se suoraan, se
761:   bliva hetänkligt. Sås.om jag härmed tror mi,g- seikka, että nykyään valitta'Vana olevien vaihto-
762:   hava ådagalagt är för·evarande regerin,.s-skri- ehtojen vallitessa se on rehellisesti ja julkisesti
763:   vels·e verkligen av ,g-anska egendomlig beskaffen- tahtonut asettua Neuvosto-Venäjän puolelle.
764:   het och tvivel kunna, :S1åsom j:ag redan antydde, Asiaharr on nykyään sillä tavalla, että kun on
765:   icke undertryckas, huruvida genom densamma valittavana, minkä Venä.i'än hallituksen kanssa
766:   ett •egentligt initiativ tili åbgärd från riksdagens meidän maamme tekee rauhan, niin ei ole muuta
767:   s~da alls har tillkommit. · Då jag nu ber att få      kuin kaksi valintamahdoUisuutta, toiselta puo-
768:   yttra :mig i salk:, gör jag det dä<rför med begräns- len Neuvosto-Venäjä ja toiselta puolella vasta-
769:   ning tiU va.d som und•er en diskussiou med ka- vallankumoukselliset Koltshak, Denikin ja Ju-
770:   raktär av en interpel1ationsdebatt k:an uhan re- denitsh.
771:   missyrkande andraga.s.                                   .Suomen sosialidemokra.tia ei tosin suinkaan
772:       .T!a.g ber då få fmmhålla, att vi inom den itse kannata bolshevistisia menettelytapoja. Päin-
773:   svenska gruppen så gott som enhälligt funnit det yastoin Suomen sosialidemokratia on yleensä sitä
774:   oundganglig:t att uttala ett. bestämt ogillande av mielt.ä, että V enä.iän perustavan kansalliskoko-
775:   regering:ens politik gentemat Råds-Ryssland och uksen hajoittaminen, jossa vielä kaiken lisäksi
776:   sär:skilt av deltagand·et i underhandlingar:na med oli sosialistinen enemmistö, oli bolshevikien tfi
777:   d·e baltiska statsbildningarna. Denna politik, holta suuri poliittinen erehdys, erehdys, jok
778:   som uppenbarlig:en influer:ats av regeringens mahdollisesti vie nykyisen V·enäjän neuvostoha
779:   ställning till de socialistiska elementen inom lituben perika.toon. Tuolla taktiikallaan nim ·
780:   eg·et land, har lett tili det olyckliga sakläge, som täin Venäjän bolshevistinen puolue ennen k~
781:   här så ciktigt av riksdagsman Colliande.r kamk- ~ea aiheutti sen kansalaissodan, joka nyt oY_'V
782:   teriserats. Sjä1vklart är att några fortsatta un- näjällä jo niin pi1Jkälti riehunut, kawAa1sso
783:   derhandlingar, i det avseende reg:eringens ·skri- dan, jonka aikana luonnonlakien välttäudi.ttömyy
784:   velse berör, icke böra ifrågakomma. Jag nödgas dellä on syntynyt terroria .ia jonka vallitessa Ve-
785:   tillfoga att, vare sig krig eller f11ed komme att näjällä oli mahdoton järjestää kansan talou~el- 1
786:                        1
787: 
788: 
789:   bestå med Sovj·et-Ryssland, vi icke kunna hysa lista elämä.ä, . v_arsin_kaa~ ka~s~·n taloudelhs~~ \
790:   förtroende för den nuvarande reg:eringen. Och elämää sosialist1-seks1, mille .1anestelylle Vena- '·
791:   då vi an:se det vara av största vikt, att vårt .iän .taloudellinen kehitys ei vielä tar.i-o1;1n~tkaan \
792:   Iand och vårt samhä1le vidtaga d·e må:tt och steg, edellytyksiä. Kuitenkaan Suomen sosialidemo-
793:   som situationen nu måhända mer än annars sy- kratia •ei yleensäkään, vaikka se onkin hyljän-
794:   nes kräva, för att kl!.nna med tryg.ghet möta nyt .bolsh~vistiset taktilliset menettelytavat, ol.e
795:   alla ev·entuali~eter rav d.en utgång händelserna milloinkaan asettunut uskomaan niitä ryöväri-
796:   hortom v;år östra gräus kunna medföra ävensom historioita, mitä meidän maassammekin - ja
797:   deras återv•erkan på vårt eget land och dess för- varsinkin meidän maassamme - on kerrottu
798:  -håi1landen, är det med djup oro vi konstatera, att Neuvosto-Venäjältä. Sen verran kuin me olem-
799:                                                                                                                 •1   i
800:                                          Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                                     1109
801: 
802:                                                          1
803:     me kyenneet ottamaan selkoa neuvo.stovallan lueitten .edustamille poliittisille periaatteille.
804:     oloista - •mihin·kä meillä ei suinkaan 'J)'aljoa- Tämä tä:llainen kehitys näyttää ny·t olevan mah~
805:     kaan tiJaisuutta alB ollutkaan - niin me olem- dollisuuksien ulkopuolella. Yleismaailmallinen.
806:     me yleensä tulleet siihen ikälsitykseen, että ne ja \"enäläinen vasta.va.llankumous - joka, · sanon
807:     kaikesta siitä periaatteellisesta erimielisyy- sen, on osaltaan bolshevistisen taktiikan provo-
808:     destä huolimatta., miHä me suhtaudumme bolshe- soima - .näyttää nyt onnistuvan yrityksissään
809:     vismiin, ·ovll!t olleet paljon to~senlaiset kuin toista tietä saattaa Venäjällä valtaan tois·enlai-
810:     miksikä ne meillä on kuvattu. Onhan meil-~ nen järjestely. Mutta se järjestelmä, mikä Ve-
811:     lekin toki saapunut tietoja todellisista:kin oloista näjäJllä nyt, jos ne voimat, jotka tällä haavaa N eu-
812:     Neuvosto-Venäjällä, jotka, joskaan eivät ole ol- vosto-Venä.iän kukistusta niiTI tarmolla ajavat
813:     l~et mitkään ruusunhohtavat, •eivät ole olleet            takaa, siinä onnistuwt, se järj,estelmä, mikä syn-
814:     kuitenkall!n niin anarklciset, niin boottiset kuin tyy, tulee merkvtsemään koko maailman työ-
815:     miksi täällä on tahdottu >'äittää. Onhan tie- väenluokalla ja työtätekevilLe kerroksille raskasta
816:     detty esim. että järjestys Pietarissa y. m. suur- onnettomuutta. Se järjestelmä tulee merkitse-
817: .- kaupungeissa ·viime aikoina on ollut kunnollinen. mään 'myöskin meil'le suomalaisille kansallista
818:     Tiedämme myöskin, että jo jonkun aika-a ter- tuhoa.
819:     rori, jota bolshevikit olivat tosin kyllä harjoitta-          Niinkuin sanoin, nyt nimittäin ei ole valitta-
820:     neet poliittisia vastustajiaa.n kohtaan, oli lieven- vaTia muuta kuin Neuvosto-Venäjä tai vastaval-
821:     tymässä j. n. e. M-e tiedämme myöskin, että ta- lankumous, toiselta puolen Lenin, toiselta rpuolen
822:     loudellinen ·elämä v.enäjällä alkoi huomattava.sti Koltshak ja Denikin. Mitä ovat nämä herrat
823:     päästä käyntiin, varsinkin sen jälkeen kuin oli Koltshak, Deniikin ja Judenitsh? Kaikkihan me
824:     luovuttu sov·elluttamasta alkuperäistä yksinval- tiedämme, että ·he ovat tsaa;riva1lan aikuisia ken-
825:     taista sekaantumisoikeutta teollisuuslaitosten raaleja, joiden takana. ovat tsaristiset upseerit ja
826:     y. m. taloudellisten yritysten johtoon ja palau- joiden pyrkimyksiä näiden , lisälksi kannattllivat
827:     tettu teknillisen johtajan määräämisvalta, urak- •ennen kaikkea Venäjän ·entiset byrokraatit, suur-
828:     katyö y. m. sellaiset järjestelmät jälleen käyn- maanomistajat ja suurkatpitalistit. Juuri siitä,
829:     tiin.    Tiedämme myö.skin, että esim. liikenne että nämä tä.Haiset ainekset nyt käyvät aseellista
830:     Venäjällä alkoi vähitellen parantumistaan pa- taist~l ua Neuvosto-V enäj:ää vastaan, johtu ukin,
831:     rantua, sen jäJlkeen 'kuin Venäji:j.l'lä rliikennelai- että kaikkialla, missä näJm'ä vastavaUaniJrumouk-
832:     toksen johtoon oli saatu tunnettu entinen teolli- selliset kenraalit joukkoineen pääsevät valtaan,
833:     suusmies, in:siööri Krasin, joka melkoisesti ky- siellä pannaan voimaan mitä taantumukseHisin
834:   . keni saamaan järjestystä Venäjän liikenneoloi- yhteiskunnallinen ja poliittinen jädestelmä. En-
835:     hin. Me sosialidemokraatit olemme yleensä ol- sinnäkin kaikkialla pa;unoon toimeen hirmuinen
836:     leet sitä mieltä, että jollei Europan suurporvaris- valkoinen terrori. Joka on seurannut u1komaa-
837:     ton ·etuja ajavien taantumuksellisten länsieurop- laisia lehtiä, tietää mitenkä ne ovat täynnä ·esim.
838:     palaisten valtiovaltain puolelta olisi väkivaltai- Ukrainan juutalaisten valitushuutoja siitä, .että
839:     sesti sekaannuttu nu.iertamaan Venäjän neu- näitä tuhansittain ja tuhansittain surmataan.
840:     vostovaltaa, niin VenäjäJllä olisi sisäisen evolut- ~Meidänkin lehdissäimme on !näkynyt tietoja siitä,
841:     sionin, regeneratsionin kautta tapahtunut vähitel- mitenkä Koltshak ja Denikin kaikkiaUa palaut-
842:     len melkoisia muutoksia .sekä taloudellisessa että ·tavat sen maan, .ioka vallankumouksen jälkeen
843:     poliittisessa järjestelmässä. Me olemme olLeet on jaettu talonpojille, jälleen suurmaanomista-
844:     vakuutetut :siitä, •että neuvostohal'lituksenkin oli- jille. Tosin täällä meillä on koeteltu uskotella,
845:     si taloudellisten olojen pakosta ollut lakattava että n. s. Luoteis-Venäjän hallitus, jonka takana
846:     sovelluttama.sta alkuperäisiä kommunistisia ta- on täällä meilläkin niin tunnettu kenraali J ude-
847:     loudellisia •periaatteita ja •että ·sen tpoliittisestikin nii.sh, olisi muka edist.ysmielisempi, koska siihen
848:     olisi ollut Jakattava sov.eilluttamasta niitä pe- hallitukseen kuuluu m. m. jonkko kadetteja . ja
849:     riaatteita, joita se nyt kansalaissodan aikana myös pari n. s. Plehanovin sosialistia. Mutta
850:     - taisile1lessoon sekä yleismaailmallista ·että ve- täytyy sanoa, että tämä Luoteis-V:enäjän hallitus
851:     näläistä taantumusta va:soo:an -          on joutunut •He on vain perustettu Länsi-EurooT)an demokra-
852:     käyttä.imään. Se olisi .Lopettanut pialiittisen ter- tian silmäin lumeeiksi. 1Se on hallitus, .}olla sen
853:     rorin ja ymmärtääkseni se taloudellisten ja 'PO- jälkeen, jos Denikin onnistuu valloiilta;;maan Mos-
854:     liittisten vaikeuksien ajama·na olisi joutunut etsi- kovan ja sieltä tunkeutumaan ylös Pi•etariin kä-
855:     mään liittoa toisten sosialististen ja kenties kan- sin, ·ei tule olema·an mitään poliittista merkityst-ä,
856:     sanvaltaistenkin puolueitten kanssa, jolloin ·sen vaan joka syrjäytetään yksinkertaisesti, tämän
857:     olisi ollut pakko tehdä myö·nnytyksiä näiden ·va,stavallan'kumouksellisen joukon ottaessa koko
858:     t..oisten sosialististen (ia demokra.a.ttisten) puo- Venäjän valtiomahdin ha1tuunsa. Miten käy sil-
859:                                                                                                           141
860:                                         Torstaina 16 p. lokakuuta.
861: 
862: 
863: ·loi!}., jos tämä koltsha:k-deniki:läintm joukko ounis- i maan turvaton taantumuksellisen Suur-Venäjän
864: tuu kukistamaan neuvostovallan, jos sen onnis- taholta tulevia hyökkäyksiä vastaan meren puo~
865: tuu saada Venäjän koko valtiomahti haltuunsa? lelta. Ja saammekin olla varmat siitä, että jos
866: Ei' ole epäilystäkään siitä, että silloin V euäjällä tämä va.stavallanku.moukseHinen hallitus onnis-
867: perustetaa.n jälleen uusi tsaarivalta, mahdollisesti tuisi va:kiinnuttamaan valtaansa Venäjällä, se
868: to·sin hiukan nYkyaikaisemmassa muodossa kuin tulisi käy.ttämään ·ensimmäistä sopivaa tilaisuutta
869: oli tuo entinen tsaarivalta. Mutta joka tapauk- hyväkseen hyökätäkseen myöskin meidän maam-
870: sessa tässä valtiovallassa tullaan takaamaan po- me kimppuun, tuhotaksoon myöskin meidän
871: liittis·et etuoik.eudet ja poliittinen määräämisvalta maamme itsenäisyyden. On mahdollista, että se
872: niille yhteiskuntakerroksille, jotka nyt ovat tä- itsenäisyyd·en tunnustus, jonka meidän maamme
873: män aseellisen hyökkäyksen takana Neuvosto- on nyt 'Dnnis•tunut its•elleen hankkimaan, tällä
874: V enä.iää vastaan: On ymmärtääkseni jokseenkin kertaa hetkeksi pelastaa maamme itsenäisyyden
875: toivotonta ja naivia, uskoa, että jos maailmassa samalta tuholta, mikä epäilemättä nyt tule-e koh-
876: nykyinen poliittinen vallanjako pysyy •suunnil- tMmaan Ukrainaa ja balttila·i:sia maita. Mutta,
877: •leen sellaisena kuin se on, jos Länsi-Euroopassa- niinkuin sanoin, nä:mä ainekset tul·evat käyttä- ,.
878: •kin pysyvät satulassa nykyiset suurporvarilliset mään ensimmäistä sopivaa tilaisuutta yhdistäälk-
879: hallitukset, ei tämä denikin-koltshakilainen jouk- seen myöskin meidän maamme Suur-Venäjään,
880: ko tule milloinkaan suostumaan siihen, että V e- sil'lä nämä piirit ovat kaikki sisimmässä sydä-
881: näjän perustava kokous kutsuttaisiin siinä muo- messään vakuutettuja siitä, että Suomi on Venä-
882: dossa kokoon, jossa se oli koolla maaliskuun val- jälle taloudellisesti ja sotilaallis•esti välttämätön.
883: lankumouksen jälkeen. Mutta j{)s mahdollisesti Senvuoksi nuo piirit tällä haavaa tietoisesti pyr-
884: länsieurooppalaisen cpainostuksen vuoksi tuo jouk- kivät sellaiseen eurocppalaiseen ,poliittiseen kon-
885: kio olisikin pakoitettu kutsumaan kokoon pe- steUationiin, että ne kyk·enisivät •tuon Suomenkin
886: rustavan kansalliskokouksen, ei se tulisi suin- va•lta uksen vielä joskus · suorittamaan.              Ne
887: kaan suomaan vaalivapautta tämän perustavan kaikki piirit, jotka ovat K'DHshakin takana, ja
888: kansalliskokouksen vaalissa en•empää kuin :sitä vielä .eräät muutkin venäläis,et piirit aina sosiaali-
889: on suonut nykyään Unkarissa valtaan päässvt vallankumouksellisten oikeistoon saakka, ovat
890: rtaan.tumuksellinen joukkio. Venäjästä tulisi sil- sisimmässä sydämessään saksalais-venäläisen lii-
891: loin yksinvaltainen valtio, jossa valtiovaltaa pi- ton kannaHa, liiton, jonka kärki tulisi olemaan
892: täisivät suurmaanomistajat, suurporvaristo, byro- käännetty etupäässä Eng-lannin maailmanvaltaa
893: kratia ja mi'litarismi.                                   vastaan. Me kaikki tiedämme täällä kai sen, että
894:      On s·elvää, minkäl3!inen tämäm tällaisen valtion m-eidän itsenäisyytemme on jossakin määrin no-
895: ulkopolitiikka tulisi olemaan. Johan me nyt tie- jauduttava Englannin maailmanvaltaan, siltä
896: dämme, että tä:mä koltshak-d!enikiläinen joukkio esittävä tukea Venäjää vastaan. Mutta silloin
897: koettaa yhdistää yhteen koko entistä tsaarivalta- kuin tämä saksalais-venäläinen taa.ntumukselli-
898: kuntaa. M-ehän t~edämme, että Denikiuin jou- nen liitto syntyy, se :tul•ee työntämään mahdolli-
899: kot ovat •hyökänneet U~rainaan, ja että Ukrai- suuden mukaan Englantia p·ois Itämereltä. Tä-
900: nass-a paraillaan käydään kiihkeitä taisteluita män liiton suojassa V enä.iä 'PY'rkii epäilemättä
901: Denikiuin joukkojen ja Ukrainan talonpoikais- vielä kerran ottamaan haltuunsa myöskin meidän
902: d•emokratian johtaja}.l' Petl.iuran j·oukko.ien välillä. maamme.
903: Me tiedämme niinikään, -että jo nyt tämä samai-             Näis•tä syistä Suomen •sosialiruemokratia on
904: i!Jen joukko suunnittelee myöskin balttilaisten pik- ollut jo pitkän aikaa sitä mieltä, että rauhan ai-
905: kuvaltioiden hävittämistä. Me tiedämme, •että ne kaansaaminen Neuvosto-Venäjän kanssa on vält-
906: saksalais-venäläiset joukot, jotka nykyään oles- tämätöntä sekä yleisistä maailmanpoliittisista
907: kel-evat Lätissä ja Liettuass·a ja jotka ne·kin kuu- syistä että myöskin kansallisista syistä. Sen
908: •luvat KoltshaJPn, Denikiuin ja Judenitshinjouk- vuoksi meidän maamme sosiaEdemokratia pitää
909: ~oihin, ovat lähteneet hyökkaämään tuhotakseen            kansalliseltakin kannalta rikoksellisina, Isan-
910: I);äiden uusien valtioidenitsenäisyyden ja palaut- maanpetturuutena, niitä puuhia, joita taas tällä-
911: taakseen ne jälleen· Venäjän yhteyteen. Meille kin haavaa eräät oikeistolaispiirit niin innok-
912: suomalaisille pitäisi ol1a selvillä, mitä merkitsee kaasti .ia niin tarmokkaasti puuhaavat, kun ne
913: meille kansallis·estikin, .ios nä:mä von der Goltzin, nyt aikoivat taas saattaa meidän maamme sotaan,
914: Bermondtin ja muiden koltshakilaisten ken- vakiinnuttamaan juuri tätä vastavallankumO'Uk-
915: raalien joukot onnistuvat tuhoamaan uudet hai- sellista valtaa V•enäjällä. Suomen sosialidemo-
916: tilaiset valtiot. Se merkitsee sitä, että meidän kratia tuloo kaikin voimin näitä tällaisia yrityk-
917: maamme its·enäisyys joutuu mitä suurimman vaa- siä va:stustamaan. S.en mielestä olisi ollut ainoa
918: ran alaiseksi. Meidän maamme tul-ee aina ole- oik·ea menettelytapa se, 1että meidän maamme
919:                                       N lc'uvosto-Venäjän rauhan tarjous.                             1111
920:       ---------~--
921: 
922: 
923: 
924: 
925: hallitus olisi tehnyt rauhan Neuvosto-V,enäjän        heet, joita hallituksen tiel:lonannossa osittain selc
926: :kanssa ja sillä ta;valla auttanut osaltaan sitä Neu- vitetään, ovat ilmeisesti saal}eet aikaan sen, että
927: vosto-Venäjän olojen rauhallista kehitystä, jota      tämä tiedona•nilona esiintyvä aiheenauto hallituk-
928: min:ä olen täällä aikaisemmin kuvannut.               sen puolelta on saanut tavallisuudesta poikkea-
929:     Kun nyt trlanne on sellainen kuin se on, voi      van muodon. Mutta tällöin iulee nähdäkseni
930: olla mahdollista, että rauhanteko tällä kertaa        muistella sitä, että parlamentlmri.sessakin toimin-
931: tulee liian myöhään. Kuitenkin olen sitä mieltä,      nassa voipi sattua tapauksia., joihin on vaikea
932: että eduskunta voi tälläkin kertaa ilehdä tuhoisan    suoranaisesti ja välittömästi sovelluttaa jotakin
933: erehdyksen siinä, että se nyt hälyyttävien huhu-      ennakolta määrättyä menettelytapaa, vaan jol-
934: jen perusteella ilman muuta hylkää Neuvosto-          loin täytyy jonkinlaiseen analog-iaan turvautua.
935:  Venäjän rauhaniarjouksen. Olen sitä mi•eltä, että    Ja tällöin ~i voine olla mitään epäilystä siitä,
936:  trumä asia <>lisi lähetettävä valiokuntaan siellä kä-että se ana}ogia, joka tässä on käytettävänä, on
937: siteltäväksi. Sinä aikana mahdollisesti nykyi-        lausunnnon antaminen eli oik.oommin sanoen, sel-
938: .nen sekava tilanne ehtisi jossakin määrin selviy-    lainen alote eli aiheenanto, joka tarkoittaa lau-
939: tyä .ia porvarillisetkin voisivat vielä mahdoll~      sunnon antamista. Aivan ilmeistä on, ettei tämä
940:  :sesti taxki<Siaa kantaansa. Pyydän kannattaa        alote ole mitenkään verxattavissa interpellatio-
941:  edustaja K<>tosen tekemää ehdotusta, että asia       nnn.
942:  lähetettäisiin valiokuntaan.                             Mitä tässä olen •esittänyt pitää nähdäkseni
943:                 •                                      paikkansa   riippumatta. siitä, että jokainen heti
944:     P. JLh e mies: Kun on tehty ehdotus asian ensi silmäyksellä <havaitsee ja voi todeta, että
945: v..a:liokuntaan lähettämisestä ja tätä ehdotusta on tä:mä tiedonanto eroaa tavallisesta alotemuodosta.
946: k;annaiettu, on työjärjestyksen 28 §:n mukaan Jos täs·sä tiedona.nnoss•a, tässä hallituksen aiheen-
947: iästä ehdotuksesta ensin päät,ettävä, ennenkuin 1 annos.sa, vaadittaisiin eduskunnan lau-
948: enempää keskustelua itse asiassa sallita,an. Pyy- suntoa, silloin olisi ilmeistä, että •eduskunnan val-
949: dän siis puh~envuoron käyttäjiä ·kohdistamaan 1 tiopäiväjärjestyks<en 31, 54 ja 75 § :n mukaan pi-
950: lausuntonsa 13iSian valiokuntaan lähettämiseen.        täisi ryhtyä sen. asialliseen käsittelyyn ja siis
951:                                                        myöskin •läh·ettää tämä asia .Y'aliokuntaan, mutta.
952:     Ed. K. E. L i n n a: Asian valiokuntaan Jä:het- kun tässä, tuon ·aiheenannon oman tarkoituksen .
953: tämistä voi puoltaa ainoastaan sillä syyllä, että mukaisesti, ainoastaan vaihtoehtoisesti on kysy-
954:  valiokunnassa voitaisiin varmasti esittää sellai- mys eduskunnan lausunnon antamisesta eikä sel-
955: s-ia asiakirjoj,a ja muita tiooonantoj'a, jotka täy- laista lausuntoa siis suora,staan vaadita, niin ,saat-
956:  dellisesti valaisisivat tämän asian kehitystä. Kun taa eduskunta ,tietenkin aivan hyvästi asettua.
957:  kumminkin tämä vaEokuntaan lähettäminen voi- sille kannaHe, että ·sillä ei ole syytä käyttä:ä tar-
958:  t.aisiin selittää aivan väärin, tulkita aivan toi- jottua tilaisuutta sellaiseen julkilausumaan, min$:ä
959:  s.ella V!tvaUa kuin mitä sillä tahdotaan sanoa, vas- asiallinen ja perusteltu lausunto sisältää. Jos
960:  tusta,n minä sen ryhmän puolesta, johon minulla kohta saattaisi ol'la s•ellaisiakin syitä, joihin näh-
961:  on kunnia kuulua, asian valiokunta;an lähettä- den valiokuntakäsittely tässä asiassa. ei olisi mie-
962:  mistä.                                                lenkiintoa ja merkity.stä vailla, näyttää kuiten-
963:                                                        kin useihin asianha.a;roihin nähden asian jatkuva
964:     Ed. R. E r i c h: Jliiinä pyydän myöskin saada käsittely olevan aiheeton ja johdun siis minäkin
965:  kosket.ella ainoastaan asian muodollista puolta, puolestani samaan tulokseen kuin aikaisemmin
966:  joka on yhteydessä juuri va1iokuntaan lähettä- •ed. Suolahti.
967:  miskysymyksen kanssa. Kun nimittäin muodol-
968:  lista puolta täällä on käsitelty, tah,don omana          Ed. v on W· en d t: Då g-enom förslag-et om
969:  käsityksenäni •lausua :sen, ettei voi olla epäilystä att fråg-an .skulle hänvi·sas till utskott diskussi<>-
970:  siiiä, eitä. käsiteltävänä oleva hallituksen tiedon- nen i någ-on mån blivii inskränkt, viH jag endast
971:  anto a1siailisesti sisältää, käyttääkseni mahdolli- påp•eka följande. Kastar man en blick över den
972:  siwman ~~lima11kaista sanaa, ai:heenannon halli- politik, som överhuvudtag-et ha.r förts i vårt land
973:   tuks•en puolelta sellais·een eduskunnan lausun- och burit namn av utrikespolitik, så har den från
974:  toon, jota Valtiopäiväjärjestyks·en 31 § edel- första början till den dag- som är burit konjunk-
975:   lyitä;ä. Mutta tämä aiheenauto on sikäli erikois- turpoiitimens fatala S'tämp·el. Det är icke endast
976:   laatuinen, ettei hallitus nyt olevaatinut edus- i detta ögonblick som vi kunna konstatera, a tt
977:   kunnan }ausuntoa, vaan on ainaasiaan tahtonut vår politik följt vinkar från utländska maMer
978:   antaa eduskunnalle tilaisuuden lausua asiasta på ett säitt, som g-jort ·det möjligt för d·essa a tt
979:   mielensä, siis ·antaa l'ausunnon. Asian vaikutta- 1 utan större hänsyn begag-na oss för sina ända-
980:   vat erikoiset seikat 'i>ekä myös sen ennakkovai- mål. Jag för min delanser det vara hög-sta tid
981: 1112                                     'rorstaina 16 p. lokakuuta.
982: 
983: 
984: på aiJt en sjäilvständig finländsk politik börjar      menee valiokuntaan, oo retkuu ja vetkuu yhä.
985: föras. Av denna orsak skulle jag anse, att före-       ·edelleen. Voida;an joutua lopuksi siihen !tilan-
986: liggand<e fråga av riksdagen begagnades för att        teeseen, että sitten 1kun Suomen eduskunta on val-
987: noga grMLska riMlinjerna för regeringens poli-         mis vihd<oin 1lopullisesti 'Pä:ättämään asian, sitä
988: tik. Jag understöder dess remiss till utslmtt          Neuvosto~V.enäjää, jonka ka.nssa rauha rakenne-
989: med denna motivering.                                  ta;an, ei enää olekaan.
990:     Ed. A. H. V i r k k u n e n: Minusta tuntuu         Ed. Jo u k a hain •e n: Kun m'll!alaisliiton
991: suorastaan tuskallis~lta, että ajankohtana, jol- eduskuntaryhmä on alunpitäen asettunut rauhan-
992: loin sekä oma kansa että sivistyskansa,t yleensä neuvotteluihin nähd1en kielteiselle kannalle, niin
993: varmaankin odottavat meiltä kokonaan toisen- pyydän ilmoittaa, että s:e on samaHa asettunut
994: laista suhtautumista •bols,h~vismikysymyks,een. , va•stustamaan 'llsian valiokuntaan lähettämi•stä.
995: me täällä, sekä Suomen halhtus että eduskunta,
996: kaikessa vakavuudessa keskustel•emme, onko              Ed. Schauman: J·ag anhåHer om att få
997: Neuvosto-iV·enäjän Jmnss;a ~tehtävä iDauha. ,Ne, 1 ställa tili regeringen en fråga, särskilt tiH hr ut-
998: jotka nykyään mtkaisevas'ti vaikuttavrut Itä- rikesministern, som korrtrasignerat det medde-
999: Euroopan •oloihin, ovat johtaneet asiat sii·hen, lande riksda.gen få.tt emottaga.. Är det regerin-
1000: että he ovat muutamien kymmenien kilometrien gens avsikt att riksdagen ·skall fatta ett beslut
1001: päässä Pietarista, mutta tämä tosi,asia ei näytä ·i saken, eller är det regerin_g1ens avsi.kt, att detta
1002: vaikuttavan sanottavasti Suomen hallituksen ja meddelande ·endast skall bringas till riksdagens
1003: eduskunna.n esiintymiseen tällä hetkellä. Minä kännedom? På besvarandet av deima fråga be-
1004: U!skallan toivoa, että eduskunnassa on hyvin vä- ror •helt och hållet min ståndpunkt tiH frågan,.
1005: hän niitä, jotka ·eivält .sisimmässään ole vakuu- huruvida medd~lan·det skaU .remitteras till ut-
1006: tettuja siitä, •että rauhanteko Neuvosto-Venäjän skott eller ioke. De ordalag, i vilka meddelan-
1007: kanssa ·tällä hetkellä olisi sula järj.ettömyys. Se det är avfa1Jtat, äro · icke tillräckligt tydliga, det
1008: a.si:a on niin selvä, että 'siitä ei järkevässä ihmi- har redan framhållits av flera andra talare här.
1009: sessä 'saata olla epäilyksiä, ja He mitä täällä tä- Är vegeringens mening att meddelandet en.dast
1010: män rauhan puolesta tänä i'lt:ana on koetettu skall lbringas till riksdlagens kännedom, måste
1011: tuoda ,esiin, on ta.pahtunut niin sanoakseni hel- jag stanna vid samma. slut 's'Om den första ta'l:aren
1012: posti käsitettävistä syistä. Ed. Kotonen on rau- 'här i afton, repres:entanten för \'lamlingspartiet,
1013: hantekoa puolustanut ja koettanut sotkea kortit ·som yrka·de på rutt saken idm skulle föranleda
1014: sillä, että hän rinnastaa tbolshevismin ja koko )llågon åtgärd. Är däremot regeringens av.sikt
1015: Venäjän. Eikä muutu asia ·paljon siitäkään att något uttalande ska1l göra'S, något beslut
1016: suitsu:tuksesta, minkä toinen vasemmiston pu- fattas, så må:ste saken enligt min uppfa:btning,
1017: huja, ed. Keto on koetta.nutt bolshevismin så vitt vi iclm bryta mot R. 0., förv1sas tiU
1018: kunniaksi virittää. Kun minä olen vakuutettu utskott. R. 0. känner icke tili någon annan
1019: siitä, että tämän kysymyksen selviUesaamiseksi form för behand<ling av ett ärende, som av re-
1020: €i ole minkäänlaista tarvetta valiokuntaan lähet- regeringen hänskiutes tiH ri:ksdagen.
1021: tämiseen, ·niin minä •omalta kannaltani jy,rkästi
1022: vastustan ;valiokuntaan lähettämistä.           Minä    Ulkoa.siainministeri H o 1 'S t i: 1 anloo·rring av
1023: toistan sen, et'tä meillä on jo aivan tarpeeksi rdgm Schaumans förfrå;gan ber jag endast få
1024: häpeää ni.eltävän:ä siitä, että me tämmöisenä 'Påpeka: att på sid. 6 i ifrågavarande meddeland&
1025: ajankohta;na 'Olemme joutun•eet /keskustelemaan står det uttryckligen, att ,regeringen här:med
1026: tästä asiasta, 'mutta ainakin siitä olisi pidettävä y;elat hereda riksdagen tillfä:U.e a.tt göra sig för-
1027: huolta, jos ·emme muuHa tavalla voi vaikutta;a trogen med saken och däri uttala sig".
1028: siihen mitä Europan sivistY'ska.nsat tällä het-         Ed. Schaumanin lausunnon johdosta pyydän
1029: kellä koettavat ·aikaansaada, nimittäin s1en mä- ainoasta;an huomauttaa että kysymyksessä ole-
1030: täpaiseen puhkaisemisoon, joka meidän rajojem- vassa hallituksen tiedonannossa lausutaan m. ·m.
1031: me itäpuolella on ja joka koettaa sieltä levittää sivulla 6 aivan g.elvästi että ,hailitus on tahtonut
1032: myrkytystään koko sivistyneeseen ihmiskuntaan, täten antaa eduskunnalle tilaisuuden pereMyä
1033: Jos emme saata mitään muuta tehdä tässä suu- asiaan sekä lausua siitä mielipit-eensä".
1034: J'Iessa ·a:s:iassa, niin meidän pitää koettaa kuiten-
1035: kin .osata tehdä niin paljon, että tänä iltana lo-      Ed. T o r p p a: Täällä on jo ilmoitettu sen
1036: petamme sen keskustelun, joka nyt o.n päivä.iär,., ryhmän rtaholta, johon minulla on kunnia kuu-
1037: jestybessä, 'emmekä lähetä valiokuntaan tätä lua, mitä koskee asiån valiokuntaan lähettämistä
1038: kysymystä. Onha.n itsestään selvä, että jos se että me tulemme si·tä vastustamaan. Mutta tä-
1039:                                    Neuvosto- Venäjän raubantarjous.                                         1113
1040: 
1041: 
1042: b.än liittyy eräs toinen näkökohta., jonka minä           tiin ·ainakin yhtä anka.ra:a kiieltä sen aj·an por-
1043: katson tässä yhteydessä tarpooHiseksi esittää, ja        varistossa, mutta historia on k<>ko joukon toisella
1044: .se koskee juuri sitä putlta asiasta, johon ulko-        iava1'la ·p.erästäpäin sitä arvostellut. Sanotta-
1045: lministeri äSlreisessä vastaurksessaan viittasi ja       koon miltä tahansa Venäjän vallankumouksesta
1046: joka on yhrtäpitävä .sen käsityksen kanssa, jonka        .ia lbo'lshevii:kkivalla:st.a, !historia sittenkin tulee
1047: ·ed. Erich on lausunnossaan esittänyt hallituksen        sille monessa suhteessa antamaan tunnustuk-
1048: :.kirjelmän sisältöön nähden.                            sensa. Sen suuri tehtävä on '{)Hut vapauttaa Ve-
1049:      Tämän keskustelun yhteyd:essä on yritetty           näJj'än talonpoi'kasvälestö ja: siitä ainakin tulee se
1050: ~yyhtää hallitusta <epävarmasta kann·asta Venä-           sa•ama:an historian kiitoksen.
1051: jän neuvostohallituksen rauhantarjoukseen näh-
1052: •den, vaikka hallitus sekä kirjallisesti että mies-         Ed. H·eleniu s~ 1Seppälä: Se pieni ryh-
1053:  kohtaisesti on käsityks·ensä eduskunnalle ilmi-         mä, mitä minä edustan, kuuluu ,rauihantekijöi-
1054: tuonut~     1Tämä: osoittaa joko huonoa. käsitystä       hin" ja. haluaisi rauhaa kaikkien kanssa. (Nau-
1055: -:tai •hyvän ta·hdon puutetta näiltä edustajilta.        rua) Kun kumminkaan ei nyt ole minkään-
1056:                                                          nälkäistä tietoa siitä olisiko edes tilaisuutta tehdä
1057:     Ed. .S c h a. u m a n: Min fråga gälde egentli-      rauhaa Venäjän neuvostohal·lituhen kanssa, kat-
1058:  gen det: äiskar regeringen ett uttalande eller          son puolestani viisaimmaksi, että tätä asiaa to-
1059:  icke? På denna fråga ha.r _jag icke erhållit svar.      della vähän pitkitetään, että otetaan selkoa asian-
1060:  Herr utrikesministern har visserJ.icgen uppläst         haaroista ja että asia siis saa. mennä ·valiokun-
1061:  .en passus i regeringens medd·elande, som na tur-       taan.     Erikoisesti varmistuin käsityksessäni
1062:  ligtvis va.r mig ooka:nt, men dat är just denna         asian vali:o'kuntaan lähettämisen tarpeellisuudesta
1063: . passus som j·ag finn:er otydlig och svävande.          kun kuulin ne perusll;elut, jotka ed. v. Wendt
1064:   Äskar regeringen eHer äskar den icke ett ut-           täällä esitti. Minustakin sietäisi eduskunnan
1065:  ialande? Därpå beror riksda.gens hålllning och          kerran perusteellisemmin harkita Suomen u'lko-
1066:  .svar. ·                                                politiiklkaa. Niinikään ulkoasiainministe.rin lau-
1067:                                                          sunto vakiinnutti minua .siitä, että asia olisi va-
1068:     Ed. V u o l i j o k i: Pyysin puheenvuoroa ed.       liokunnassa käsiteltävä jotta siitä voitaisiin an-
1069: Virkkusen mahtipontis•en lausunnon johdosta.             taa perusteltu lausunrto.
1070: Se sivistynyt maailma, josta ed. Virkkunen
1071: ;puhuu, on toinen kuin me:tdän. Teidän ,koko si-            Ed. K o t o n ·en: Sen lisäksi, mitä ed. Wuoli-
1072: vistynyt maailmanne" ovat ne imperialistiset hal-        joki lausui ed. Virkkusen äskeisoon puheeseen,
1073: litukset ja se porvaristo, jotka Englannissa ja          pyydän viielä huomauttaa, ettei ainoastaan työ-
1074: Ranskassa ja Amerika<ssa ovat sanelloot pakko-           väki esim. Englannissa ole samalla kanna.Ua
1075:  rauha-n Saksalle, ja jotka jo aikoja sitten ovat        kuin on 'se, mikä .!meidän lhaholta rtänä ii.Hana
1076: tahtoneet kukistaa Neuvosto-Venäjän. Meidän              täällä on esriltetty, vaan nähdäkseni myös koko
1077: .,,sivistynyt maailmamme" on välhän toinen ja jos        Eng}annin vapaamielinen puolue, jopa osa van-
1078: ed. Virkkunen on lukenut muit.alkin• sanoma.-            hoillistakin puoluetta. Muuten pyytäisin Herra
1079:  l<ehtiä kuin Uutt:a · Suomea, niin hän on nähnyt,       ulkoministeriä ed. Schaumanin viimeisen lausun-
1080: -että työläiset sekä Englannissa että Amerikassa         non johdosta lukremaan kaksi kertaa puheena
1081: ja Ranskassa ov·at olleet aivan toista mieltä kuin       ol'leen kohdan hallituksen tiedonannOISsa, ehkä
1082:  imp:eria.listiset hallitubat, ne eivät ol1e halunneet   hä<n sitten .yhden kerran sen yffiJillä:rtäfå.
1083: lähteä holshevi~kkivalta:a kuki-stamaan.           Me
1084: olemme samal'la kannalla olemmepa tänä päi-                 Ed. A. A a •l t o: Mielestäni asia on niin tärkeä,
1085: vänä va;lmiit ryhtymään rauhantekoonkin, em-             että se kaipaa välttämättömästi elllemmänkin pe-
1086:  mekä häpeä vai:klka huomenna ei enään olisikaan         rusteluja kuin mitä eduskunna'ssa nyt on voitu
1087:  Neuvosto-Vrenäjää. Se on kerta kaikkiaan so-            antaa. Siksi olisi asia tosia:ankin lähetettävä va-
1088: sosialid·emokraatien •kanta ja sillä tulee maail-        liokuntaan, enkä minä ymmärrä mitä syytä on
1089:  massa vielä olemaan voitto. lKy.llä on nähty            niillä, jotka sitä vastustavat, pelätä sitä. Ehkä
1090: maailmansodasta, mihin se katsantokanta vie,             he pelkäävät ·että valiokunnassa saattaisi käydä
1091: jota ed. Virkkunen ja hänen kanssaan koko por-           selville yhtä ja ,toista seUais·ta, joka olisi niille
1092:  varisto edustaa.                                        epäJedullis:ta, jotka vastustavat asian valiokun-
1093:     Muistuttais.in vielä yhdestä asia~sta ed. Virk-      taan •lähettämistä. Ehkä kävisi selville monta
1094: 'kuselle, ihistoriantutkijaUe, kun hän maalasi ää-       sellaista s·eikkaa, mikä osottaisi, mitä lajia se si-
1095:  rettömän mustaksi Venäjän vallankumouksen ja            vistys useissa tapauksissa ·on, josta ed. Virkku-
1096:  bolsh-eviikkivallan. Muistammeharr että Rans-           nen täällä puhui ja joka parainen on käynyt ilmi
1097:  kan suuresta vaHankumoukresta silloin käytet-           kansalaissodan jälkeisissä tapauksissa, jolloin
1098: 1114                                     Torstaina 16 p. lokakuuta.
1099: 
1100: 
1101: meidän maamme 'sivistynyt luokka, jota ed. Virk-       ansluta sig till de gemensamma fredsunderhand:.
1102: kunen edustaa, on osottanut työväenluokkaa vas-        lingarna. Tonvikten ligger tydligen på ordet
1103: taan kansalaissodan jäl-meisessä ,vailkoisessa" ter-   ,handlingsfrihet", särsl8lt om man jä;mför detta.
1104: rorissa. 8en sivistyksen merkit ovat niin hyvin        meddelande med d.en officiösa kommunike, som
1105: olleet meidän maassamme näkyvissä, ettei tar-          regeringen utfärdade lördagen den 4 dennes.
1106: vitse epäillä, että se sivistys olisi sen parempi      Dessa Mda uttalanden sammanställda vilja tydli~
1107: kuin se sivistys, jonka ed. Virkkunen sanoi Neu-       gen giva vid handen, att vår regerings represen-
1108: vosto-Venäjällä vallits•evan.                          tanter uti Dorpat liksom .i Reva;l hade varit den
1109:                                                        bromsande kraften, som hindrade mt olyckligt
1110:    Ed. P r o c o p e: Herr Koto111ens första, andra-   fredsslut mellan de baltiska staterna och Sovjet-
1111: gande och herr W ualijokis yttrande sist sku:lle       Ryssland, och herr statsministern har i dag i sitt
1112: otvivelaktigt tarva ett 'Par randam:när'kningar.       andragande ytterligare betonat denna 'Sylipunkt
1113: Det ena innebar det största möjliga. tillmötesgåen-    genom a;tt framhålla, att regeriug"en har mottagit
1114: de gentemot ryssarna överhuvudtaget, till och med      tacksägelser från utländska ma.kter för detta sitt
1115: mot d·e kyrkliga, det andra var en panegyrik av        uppträdande. Jag hetvivlar ingalunda riktighe-
1116: bolschevismen. I sinam tid få vi vä:l mera till-       ten av dJessa uppgifter. Dock måste jag konsta-
1117: fälle att gå in på dessa frågor. Tillsvidare ber       tera, att de meddelandJen, som hava träugt till
1118: jag att få hålla mig till regeringens utomordent-      utlandet - ·de baltiska sta:!Jernas representanter
1119: Hga mEiddelande n :o 40 och börjar med att be-         hava tydligen ick~ varit fullt så förtegna och fullt
1120: klaga, att ja,g icke har läst de 39 föregående. Jag    så diskreta som vår regerings representauter -,_
1121: beklagar det på d·et hö·gsta ty de skulle troligen     dessa meddelanden hava givit vid handen eller
1122: hava berett mig ett utomordentligt nöje liksom         åtminstone låtit en misstänka, att Finlands repre~
1123: det föreliggande, ty det måste uppriktigt sägas        sentanter kanske ickle i Dorpat uppträdde fullt så
1124: ifrån, att detta meddoelande :n:o 40 är gott, över-    bestämt avvisande, som jag är övertygad om att
1125: raskanqe gott. Med glädje konstaterar man det          den borgerliga majoriteten i ·ruenna kammare hop'-
1126: slut, vari regeringen så- jag höU på att säga-         pas och som vi kunde hava a:nledning att tro på
1127: oförmoda t stannat.                                    grund av de uttalauden, •svm göms uti medd·elan-
1128:    Det finnes •emellertid vissa .punkter, som kun:na   det n:o 40.
1129: giva anledning ;till tveksamhci och tili frågor.
1130: På sista s~da.n säges följand·e: ,Enär frågan om         P u h -e •m i e iS: J ag ber att talaren skulle be-
1131: avslutande av :L11ed med Råds-Ryssland är syn- röra uteslutande frågan om remiss till utskott~
1132: n:erligen vittbärande, har regeringen iek.e skridit. (Pyydän 'PUhu.iaa koskettelemaan ainoastaan ky-
1133: till avgivande av något noggrannare .sa·kligt svar symystä asian lähettämisestä vali:dkunnan.1
1134: på nyss nämnda radiote1egram, utan .endast den
1135: 24 sistlidna september meddelat sig hava motta-            Ed. P r o c o p e: Herr Talman! Detta är min:
1136: git telegrammet". Den 26 septemher ägde en motivering. Jag har fått lov att framhålla dessa
1137: sammankomst av representauter för de olika oklarheter i medd·elandet för att komma till mitt
1138: riksda.gsgrupperna rum, varvid herr utrikesmi- slut. Jag skall em~llertid fatta mig kort för a:tt
1139: nistern för de församlade riksdagsmännen fram- icke vida,l'e störa församlingen.
1140: lade vissa 'Synpunkter i fredsfrågan. Enligt de          J ag p<åpekar till att börja med dessa oklarheter
1141: anteckningar jag då förde yttrade herr utrikes- i meddelandet. Jag påpekar vidare att trots det
1142: ministern, att en möjlighet ·att beha.ndla det ryska intressanta meddelande herr statsministern i dag,
1143: fredsanbndet vore att ,Degeringen enbart skulle lämnat oss, vi ännu lcke hava någon klar och
1144: svara, att ·den har mottagit :belegrammet och in- fullständig bild a.v de riktlinjer, som regeringew.
1145: genting vidal'e.      Denna möjlighet förkastade ·har följt under de gångna två måuaderna med av-
1146: emellertid, enligt de anteckningar jag då förde, seende å sin ryska politik. EUer skulle det må-
1147: herr utrik,esministern bestämt sås·om fuUständigt hända vara så, att det icke funnits några be-
1148: otän'IDbar. Det synes mig här föreligga en viss stämda riktlin.ier, utan att dessa 1stundom hava
1149: oklarhet uti meddelandet, en oklarhet, som jag bytts om? Detta är också frågor, som jag anrser
1150: är övertygrui om att herr utrikesministern med att vi hava ·en vi:ss rätt att få svar på. Jag fram-
1151: lä'tthet skall undanröja.                            1 hål1er detta icke för att framkalla osämja på
1152:    Däremot företer sidan, 5 en oklarhet aN svå:rare borg1erligt håll. J ag har tidigare upprepade gån-
1153: beskaffenhet. Där säges, att representanterna ger varit i tillfälle att 'betona, att under dessa'
1154: för Finlands regering ville förbehålla sig hand- tider och moo de svårigheter som vårt land nu
1155: lingsfrihet och bereda riksdagen tillfälle att ut- har att genomgå, en borgerlig samling är absolut
1156: tala sig, hurnvida skiil fö11elåge för Finlamd att nödvändig, men för att detta skaU bliva mö.iligt ..
1157:                                     Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                                   1115
1158: 
1159: 
1160: måste vi hava klara papper och situationen i för-      edun. Tätä ehdotusta ei ole kumminkaan kan-
1161: hålland<e till regeringen klarlagd.                    nailettu, joten ,se raukee.
1162:    Med hänsyn därtill anser jag, att det i detta
1163: sammanhang finnes åtskilliga frågor, som fort-           Selostus myönnetään oikeaksi.
1164: farande tarva belysning. J·ag skall kanske be
1165: att få nämna ännu en omständighet, också om-             Äänestys ja päätös:
1166: nämnd i den skandinaviska pressen, måhända i
1167: vår, det vet jag icke; nämligen att i Dorpat ett         K:en haluaa jatkaa a:sian asiallista käsittelyä,
1168: avtal skulle hava ingåtts mellan vår regeringa         äänestää ,jaa"; jos ,ei" voi tta.a, on ed. Kotosen
1169: representanter o0h representanterna för de bal-        ehdotus hyväksytty.                         ·
1170: tiska stailerna. För min del anser jag, att det
1171: för bedömande av den förevarande frågan är er-          · Äänestyksessä annetaan 107 ,.iaa"- ja 83 ,ei"-
1172: forderligt, att vi få se detta avtal, om ett sådant    ääntä.
1173: föreligger. Med hänsyn till detta och betonande
1174: att jag icke vill åstadkomma oonighet på borger-          Puhemies: Eduskunta on siis päättänyt
1175: ligt håll har jag efter lång:t övervägande kom-        jatkaa asian asiallista käsittelyä.
1176: init därhän, att clenna fråga bör hänskjutas tili
1177: utrikesutskottets behandling. Men här ·har med           Keskustelu jatkuu:
1178: stor styrka och i visst avseende med full rätt
1179: från högerhåll framhållits, att fredsfrågan icke          Ed. M a n te r 1e: Ed. •Suolahti lausunnossaan
1180: vidare kan underkastas beha.ndling. Man kan            -ehdotti päätettäväksi, ettei asia anna aihetta toi-
1181: icke tala om att avsluta fred med •en motstån-         menpiteeseen eduskunnan puolelta. Minä puo-
1182: dare, som måhända ligger i sjäilatåget. Det är         lestani en voi hyväksyä tätä ehdotusta päätöslau-
1183: icke heHer, såvitt j.ag kan förstå, denna fråga,       selmaksi. Hallitus on ilmeisesti halunnut sa,a.da
1184: som skall komma under utrikesutskott.ets hand-         tietoonsa ·eduskunnan kannan esiHä olevassa isän-
1185: läggning. Regeringen har icke fordmt av riks-          maalle tärkeässä kysymyksessä. Eduskunnan on
1186: dag1en något uttalande. Alltså behöver riksda-         mielestäni ilmituotava selvällä tavalla kantansa.
1187: ~en icke giva något uttalande, men ·regeringens        Ehdotan sentäihden, että eduskunta päättäisi hy-
1188: framstä:llning är av den art, att riksdagen må:ste     väksyä hallituks·en tied·onannossa n :o 40 esittä-
1189: vara ·herät.tigad att av regeringen fordra klart       män kannan käsiteltävänä olevassa asiassa.
1190: besked om reg1eringens po~itik. M·ed hänsyn här-
1191: till vågar jag föreslå, att regeringens meddelande       Ed. J o u k a h a i n e n: Kannatam ed. Mante-
1192: n:o 40 måtte hänskjutas tili utrikesutskot.tet, icke   reen ehdotusta.
1193: för ·ett uttalande om krig eUer fred, utan för att
1194: utrikesutskottet måtte granska regeringens åt-          ·Ed. V u o koski: Luovun.
1195: gärder .i fråga om den i medd·elandet n:o 40 om-
1196: nämnda fredsaktionen ävensom frågan, huru re-            Ed. A. A a '1 t o: Kun eduskunta nyt on ki'ltl-
1197: gerin_g-en i samband med fredsaktionen tagit ri-       täytynyt lähettämästä tätä näin tärkeätä asiaa
1198: kets värdighet och ·intressen i akt.                   valiokuntaan .perustellun vastineen laatimista
1199:                                                        varten ja siten päätetty ottaa asia heti tässä is-
1200:    Keskustelu asian valiokuntaan lähettämisestä        tunnossa ratkaistavaksi, niin ehdotan minä edus-
1201: julisteta·an päättyneeksi.                             kunnan päätettäväksi, että eduskunta kehottaisi
1202:                                                        hallitusta viipymättä ryhtymään tarjottuihin
1203:    Puh e mies: Keskustelun kuluessa on ed.             rauhanneuvotteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa.
1204: Rotonen ed. Kedon kannattamana ehdotta.nut, että       Minun mielestäni tämä asia on sellainen, ett,ä.
1205: asia lähetettäisiin ulkoasiainvaliakuntaan, jonka      hallituksella on kyl'lä syytä ryhtyä neuvottelui-
1206: dlisi laadittav·a perusteltu ehdotus eduskunnan        hin edes saadakseen selville, millä perusteilla rau-
1207: lausunnoksi asiassa. Kutsun tätä ehdotusta ed.         ha mahdollis•esti olisi aikacansaatavissa.
1208: Kotosen .ehdotubeksi. EdeUeen on ·ed. Procope
1209: ehdottanut, ·että asia lahetettäisiin ulkoa.siainva-     Ed. N e v a n l i n n a: Ed. Suolahden lausun-
1210: liokuntaan ei sotaa tai rauhaa koskevan kysy-          nosta on fk.äynyt täysin selvä:ksi, että ne, jotka
1211: myksen käsittelyä varten, vaan jotta valiokun-         ajattelevat samoin kuin hän, ovat yhtä mieltä
1212: nalla olisi tilaisuus tarkastaa hallituksen toimen-    hallituks·en kanssa siitä. että rauhanneuvottelui-
1213: piteitä tiedonannossa n :o 40 mainittujen rauhan-      hin bolshevikien Venäjän kanssa ei ole ryhdyt-
1214: neuvottelujen suhteen sekä onko hallitus sen yh-       tävä. Tässä kohden ei ole eroa meidän ja ed.
1215: teyclessä ottanut varteen va·ltakunnan arvon ja"       Mantereen välillä. Mutta voi ·olla epäilyksen
1216: 1116                                     Torstaina 16 p. lokakuuta.
1217: 
1218: 
1219: alaista, onlko oikein, •että eduskunta ilman va-           Ed. P. Vrirkkunen: Sen jälkeen kun herra
1220: Hokuntavalmistelua tekee positiivista laatua            Puhemies on ·eduskunnalla :toimituttanut äsken
1221: olevia päätöksiä. Kun toiselta puolen halli-            tapahtuneen äänestyksen, .lonka mahdollisuu·tta
1222: tusmuodon mukaan ~i ole ollut välttämättö-              vastaan minulla tosin oli suuria epäilyksiä, vaik-
1223: myyttä asiaill' nykyisessä tilassa a11istaa tätä        ka en niitä tuonut julki, niin minusta nähd~n ei
1224: 'kysymystä edusk1unnan •kä&iteltäväksi ,ia kun li-      Valtivpäiväjärjestyksen 31 § :n mukaan, verrat-
1225: säksi tulee, että jos 'kerran perusteltu päätöslau-     tuna. saman V:altivpäiväjär.iestykseu 54 § :ään,
1226: sel.lma tehdään, voi ·olla erimieliä siitä mitä sen     herra. Puhemies enä:ä voi asettaa äänestyksenalai-
1227:                                            ed:
1228: ehkä pitäisi ,sisältää ·sen 1 i s ä k s i, jota Man-    seksi vhtä vähän ed. Mantereen kuin red. Aallon-
1229: tere ehdottaa, niin •puolestani en tahtoisi yhtyä       kaan .perusteltuja ehdotuksia. Valtiopäiväjärjes-
1230: hänen ehdotukseensa, vaan !kannatan ed. Suola:h-        tyksen 5·4 §:n mukaan tällaiset perustellut lau-
1231: den ehdotusta.                                          sunnot voivat syntyä ainoastaan valiokuntakä-
1232:                                                         sittelyn va·lmistuksen kautta. Huoma;utan edt-
1233:    Ed. A m p u j a: Minä •ka:nnatan ed. Aallon          täin 54 §:n toiSJen momentin määräyksrestä. Näin
1234: tf!kemää ehdotusta. Tämän minä teen sitäJkin            ollen minä tulen V a<ltiop.äiväjärjestyksen nojalla
1235: suuremmalla syyl'lä, kun pidän selvänä, että vain       siihen tulokseen, että kuu asia on edellisen äänes-
1236: sen hallituksen kanss·a, joka ·edustaa työväkeä         tyksen kautta joutunut siihen tilaan, missä se nyt
1237: Venäjällä, on toiveita •sa:ada Suomen itsenäisyyttä     on, on ainoa mahdollisuus, •sen .iälkeen kun kes-
1238: tyydyttävä sopimus aikaan. On merkille pan-             kustelu on julistettu päJättyneeksi, hyväksyä jä-
1239: rtavaa, että ne puolueet, jotka nyt vastustava,t eh-    lrellä oleva ed. Suolahden ;bekemä ehdotus.
1240: dotettuja neuvott.eluja V•enäjän Neuvostohallituk-
1241: sen kanssa, ovat aina siUoin kun siellä ovat olleet        Ed. tS et ä 1 ä: Minakin olen sitä mieltä, -ett.ä
1242: taantumukselliset puolueet vallassa, olleet läJhei-     meidän Valtiopäiväjärjestyksemme on siUä kan-
1243: sissä sopimuksissa v~näjän hallituksen kanssa ja        na;lla, että mikä·än positiivinen ratkaisu eduskun-
1244: erinomaisen ~hyvin tulleet toimeen. :Mutta nämä         nassa ei voi tulla kysymyksreen ilman valiokunta-
1245: VenäJjän omistavien luokkien 'kanssa tehdyt sopi-       valmistelua. Valtiopäiväjärjestys on ·tässä aset-
1246: mu'kset ovat myöskin aina olleet va;hingoksi tä-        tunut niiu johdonmukaisesti täHe kannalle, että
1247: män maan työtätekeville luokille. On selvää, että       32 § :n mukaan ei edes peru:s.teltua päiväjärjes-
1248: jos ne joskus vielä pääJsevä:t •sopimuksia tekemään     tystä välikysymyksen j·ohdosta voida päättää
1249: samojen taantumuksellisten luoikkien kanssa, tu-        eduskunnassa lwhettäm•äH.ä asiaa t'ätä varten va-
1250: loo niistä s<mimuksista edelleen ol'emaan vahinkoa      livkuntaan. Tämä osottaa aivan selvästi, mikä
1251: Suomen työväelle. Ka1'klmin suurin mahdollisuus         Varltiopäiväjärjestyksen kanta on. Minäkin tulen
1252: puoltaa työnväenluokan etuja on tekemällä niin          siis aivan samaan tulokseen kuin eräält edelliset
1253: pian kuin mahdoHista rauhan N•euvosto-Venäjän           puhujat, että nyt rei ole mHään muuta m&hdolli-
1254: kanssa. ·                                               suutta kuin hyväksyä ed. Suolahden ehdottarua
1255:                                                         loppulausunto: tiedona.nt.o ei ann·a aihetta toimen-
1256:    ·Ed. R. Erich: Minä olen yhtä mieltä ed.             piteeseen.
1257: Neva11ilinnan kanssa siitä, että -perusteltu päätös-
1258: lauselma 1edellyttäisi valiokunta valmistelua, min-          Ed. •S c h a u m a n: Sedan num•era, till följd
1259: kävuoksi kannatan ·ed. Suolahden aikaisemmin            av regeringens okla·ra håUni11.g i den formella de-
1260: ehdottamaa muotoa.                                      ]en av sa·ken ärendet icke har blivit hänskjutet
1261:    Ed. v 10 n W ·en d t: J ag ans·er det ookså ute-     ·ti'll utskott, så åJter.står, ifall riksdagen håller
1262: slutet att riksdagen ka;n avgiva något som häl.s·t      s:i<g strängi tili R. 0., icke annat än att bes1uta
1263: uttalande utan att ärendet beredes. Då riksdagen        i -enlighet med rdgm. Suolahtis förslag, att .ären-
1264: avlböjt ä 11endrets ber:edning har riksdagen uttalat    det icke föranleder ·tili någon åtgärd. Jag måste
1265: a·tt riksda.gen icke ·ansett ärend·et kräva beredning   bestämt hålla före, att R. 0. icke medgiver någon
1266: alltså, att icke heller ärendet boroe för~läggas         möjlighet för riksdagen att fatta beslut uti ett
1267: riksdag;en.                                             ärende, tsom hänskiutits ·tili riksdagen från rege-
1268:                                                         ringen, utan att det härförinnan blivit berett i
1269:    Ed. E s t l a n d e r: Av vad jag tidigare an- utskott. § 54 i R. 0. är fullt tydlig i dcita
1270: fört frnmgår, hoppas jag, m-ed önsklig tydlighet avseende. Efter det att i första mom. omnämnts
1271: att :SV'enska grn'p'J)en i rik,sdagen ieke kan omfatta att a;}.}a propositioner och likaså motionsförslag
1272: rdgm. M·anteres förs·lag så mycket mer som det- skola underkastas fö·rberedande gra.nskning i
1273: samma kunde -tolkas såsom ett förtroendevotum utskott, så heter det, att förheredand·e granskning
1274: för r>egerin,gen oCJh måhända oekså varit avsett i utskott underligger ä v e n ärenden som över-
1275: att framkalla ett sådant.                             1
1276:                                                         lämnas tili lantdagen Bndas·t i avseende å urtlå-
1277:                                        Neuvosto-Venäjän rauhan tarjous.                                 1117
1278: 
1279: tande. Nå:gon tredje möjligh~t förutsättes icke            suuri an!Sio meidäJnkin maamme itsenäisyyden ja
1280: i R. 0. Ett beslut i enl,ighet med den av rdgm.            vapauden saavutta,misessa.. Ei koskaan tsaarivalta
1281: Mantere föreslagna <resolutionen står uppenharli-          eikä koskaan :sitä seurannut v.enäläisten vallan-
1282: gen icke i överensstälmmelse med R. 0.                     kumouksellisten valta, olisi Suomelle tuonut itse-
1283:                                                            n·äisyyttä. ·Sen Kerenskin, Lvovin, Sas·onoffin
1284:      Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Min'äkin olen y. m. ha1lirtus on yltäkyllin osoittanut ja osoittaa.
1285:   sitä mieltä, ett'ä eduskunnan on enä:ä mahdoton Ainoastaan semmoinen perinpohjainen vanhan
1286:   antaa mitään lausuntoa asiassa, ~koska kerran sortovallan tuhoaminen, kuin minkä bolshevismi
1287:   ei suostuttu siihen, 'että olisi asia lähetetty vruli(}- on aikaansaanut Venäjällä, on -tehnyt mahdolli-
1288:   kunna'n käsiteltäväksi p e r u s ,t e ll u n lausun- seksi vanlhain ry.ssäin sortovallan !IIlla huokaile-
1289:   non antrumista va.rten.                                  vien vi~erairtten heimojen nousun ja vapauden.
1290:                                                            Mutta vieläkin ja ehkä kauan kummittelevat tä-
1291:      Ed. Vuorimaa: (Hilpeyttä koko eduskun-j män vanhan venäläisen 1sortova1lan haamrut ja
1292:   nassa.) Suomen kansa on parina viime vuotena s~ei­ sen seuraajat ja ne ovat varattavat ja pelättävät.
1293:   sonut historiansa äärettömäJn tärkeällä kohdalla.          Kun siis on kysymys bolshevi<kien rauhantar-
1294:   Niinkuin sadun lintu Fenix, jdka pesässään pa- jouksesta, niin on muistettava. että rauha voidaan
1295:   loi, että se uudistunoonruikauniimmilla siivi1lä voisi tehdä vain semmoisen va'llan kanssa, jolla on ei
1296:   lentää korkeUJtta kohti, ~Suomenkin kansa vapaus- ainoastaan siveellinen ·ta-hto täyttää rauhan-ehdot,
1297:   taistelun hävityksen ja uhrien kautta nousi vuo- vaan myös voimaa siihen ei ainoastaan hetkeksi
1298:   sisatoja unelmoituun itsenäisyyreen Venäjän, or- vaan tulevaisuuteenkin nähden.                 Ainoastaan
1299: -junttavasta sylei'lystä. Historian jumala on mitä näillä edel'lytyksillä voidaan rauha solmia. Mutta
1300:   ihmeellisimmällä tava:lla tämän itsenäisyyden hil- 'kun on päivänselv'ää, ettei ibols:hevikivallrulla
1301:   jalLeen vahvistanut ja käyttänyt aina välikappa- löydy ,näitä edellytyksiä, ei Suomen kansan itse-
1302:   leita, jotka ovat ajoissa estäneet harha-askeleita. näisyyden ja tulevaisuuden kannalta voi niitten
1303:   Nyt on historian kulku johtanut ·kamsamme ta:as kanssa mi'hirrkään rauhanoopimukseen ryhtyä.
1304: -tärkeän ratkaisun kohdalle ja nyt kysytään onko Rauhan teko bolshevikien karussa olisi nyky-
1305:   Suomessa tarmoa omista:a ·ne hed·elmät, jotka ny- oloissa itsesurmaamista, mutta tähän on heti li-
1306:   kyisin kansojen ohjaaja Qn va.lmis·tanut, onko siUä sättävä: Yhtä varovainen täytyy Suomen kansan
1307:   vielä sitä rohkeutta ja päättäväisyyttä, joka johti olla rauhanteon suhteen muitten ryssäin maassa
1308:   viskaaa:naan vapaussodan a-lussa sortoikeen: nis- kamppailevien hallitusten ja voimien kanssa.
1309:   ikoiltaan, silloin :kuin näy:bti vastassa olevan aivan      Nykyinen tilanne vaatii mitä suurinta varo-
1310:   voittamaton voima. Ny·t jos milloinkaan vaadi- vaisuutta, mutta samalla rohkeutta.
1311:  -taan toimen miehiä, laajanäköis-iä ja rohkeita, poi-       HaHitusta on oikeiston puolelta ankarasti moi-
1312:   mimaan kypsyneitä hedelmiä. Meidän on rot- 'tittu siitä tänä päivänä, että se yli päänsä otti
1313:   kaistava eräs rauha,ntacrjous, mutta sen yhteydessä ·osaa rauhankeskusteluun. Valuutan katastrooffi-
1314:   ja taka:na häämöittää vielä paljon tärbämpi rat- mainen lasku luetaan tä:män syyksi, mutta ainoas-
1315:   kaisu. Venäjän ~entisessä valtakunnassa. on ny- taan ne puolueet, .iotka tähän asti näinä kohtalok-
1316:   kyään paitsi rauhaa tarjoavia bolshevikejä viisi k.aina vuosina ovat pelanneet va banque ja niin
1317:   muuta hallitusta: pohjoin:en Arkangelissa, 'luotei- usein vieneet SuomE'n häviön partaalle ja nyt
1318:   uen Narva:ssa, läntinen Berlimissä, itäinen Tom- taas tahtovat suin päin työntäytyä jonkun oikeis-
1319:   skissa ja eteläinen Kiovassa. Sitäpaitsi on joku toryssän hallitu'ksen syliin, ovat ·harhateillä. Kun
1320:   halli·tus Pari:sissa ja vielä Petljurnn Ukrainassa. ~olojen todellisessa valossa eikä puolue-edun va-
1321:   Mitä näistä kaikista lopultakin tuh~e tai tuleeko lossa ja pikkumaisten persoonallisten etujen kan-
1322:   mitään, on vielä tietiilmätöntä, sillä sopusuhtai- nalta arvostellaan hallituksen menettelyä, niin on
1323:   suus · jo näitten:kin väli'llä ei näytä olevan para- se nyt ja on his-toriassa arvosteltava oikeaksi.
1324:   hinta. Y.hden asian wi kuitenkin varmlliksi päät- Sillä jo-kaisella pitäisi olla selvänä, että ellei Suo-
1325:   tää ja on: voinut jo kauan, että bolshevismi :tai men hallitus o'lisi ottanut osaa rauhanneuvotte-
1326:   kielteinen Neuvostovalta on elänyt aikansa lop- Juihin baltti'laisten valtioiden kanssa ja saanut
1327:   puun ja kohta menevä isieniSä luo. 8e on ollut heidän rauhantoiminnassaan viivytystä, olisivat
1328: ·-epä,inhimiillinen, niinkuin epäjumalinenkin hävi- nämä varmaan epätoivoisessa asemassaan jo sil-
1329: -tyksen episoodi, joka :on kaivanut itse o-ma.t pe- loin tehneet rauhan bolshevikien kanssa .ia -
1330:   rustuksensa ja ~täytyy lang-eta, kun se ~on histo- mitäJ siitä olisi o1lut seurauksena Judenitshille
1331:   riallisen tehtävänsä täyttänyt. Ja se tehtävä on ja lopuksi Suomelle, voi jokainen ymmärtää.
1332:   ollut kaamean ja e'J)äinhilmi:llisen tsa.arillisen sor-    Mutta hallituksen menettelyllä on ollut toiset-
1333:   tovallan perinpohjainen hävittäminen. Niin kum- ·kin suurpoliittiset seuraukset. En-glanti 'J)ääsi
1334:   ma.l'lis:elta kuin näy,btääkin, niin bolshevismilla on sillä aikaa rautatielakon uhkasta ja Suomen hal-
1335:                                                                                                       142
1336: 1118                                      Torstaina 16 p. lokakuuta.
1337: 
1338: 
1339: lituksen osanotto on pakoittanut nykyään sen              Veljeskansamme Viro ja ed€lleen toiset pienet
1340: valtiomiehet päättäviin toimiin Neuvostovallan kansat Liettua ja. Lätti ovat nähtävästikin joutu-
1341: suhteen ja tunnustamaan Suomelle liikkumiseh- neet ensimmäiseksi uhriksi suurvenäläisi'lie. Onko
1342: toja, joita se ennen ·oli epäröinyt ja samoin baltti- jo seuraavana uhrina oleva Suomi, sen tulevai-
1343: laisille valtioille. Mutta myös lähin ryssäläinen suus näyttää. Me olisimme voineet hankkia niin
1344: hallitus on ollut pakoitettu ·tekemään näille ja rSuomelle kuin toisillekin pienille kansoille mel-
1345: Suomelle myönnytyksiä, joita se sitä ennen ei koisen luotettavan ttakeen niiden olemassaololle
1346: tehnyt, vaikka kylläkin vuosisatainen kokemus ' ·koettamalla pitää yHä osaltamme jonkun:laista
1347: hyvin osoittaa, ettei ryssien lupauksiin ole mer- tasa painopolitiikkaa Venäjän oloissa. Mutta; me
1348: kitystä pantava.                                       olemme nyt käsittääkseni auttaneet suurvenäläi-
1349:    V a;luntan lasku ei riipu hallituksen toiminnasta siä liiaksi valtaan. Ne •ovat täälläkin Suomessa
1350: tässä rauhan asiassa, vaan suul'eksi osaksi meidän ,saaneet pitää tukikohtia ja siten päässeet liiaksi
1351: ruotsalaisten sanomalehtien ja miesten y'llytys- ja voimistumaan, mutta jos Suomi osaltaan ·olisi
1352: hälyytystoiminnasta etupäässä Skandinaviassa. ja koettanut saartaa kaikki venäläis•et omalle alueel-
1353: Ruotsin johtavien piirien ja pörssimaailman bais- 'leen ja koettanut järjestää, mikäli olisi ollut sii-
1354: sejuonitteluissa .ia Suomen talouden heikeniäanis- hen mahdollisuutta, että venäläiset olisivat keske-
1355: yrityksissä Ahvenanmaan saantia varten. Suomen nään taistelleet, olleet tasavä!kisiä, niin mahdol--
1356: hallituksen osanotto balttilaisten kanssa rauhan- Hsesti se liitto, joka alkoi hieman kehittyä balt-
1357: neuvotteluihin on 1sentähden oikea, joka on teh- tilaisten valtojen ja Suomen välillä, olisi voitu
1358: nyt ratkaisevan ja Suomelle sa!moinknin baltti- ulottaa Puolaan ja Ukrainaan sekä siten saada
1359: laisi1le valloiUe edullisen käänteen oloissa. Tätä syntymään niin voimakas valtioyhtymä, että se
1360: tiiannetta on nyt päättäväisesti käytettävä ja odo- olisi voinut näiden reunakansojen itsenäisyyden
1361: tettava, ettei hallitus eikä eduskunta enään .epä- paljon paremmin turva ta kuin koskaan sitä teke€
1362: röi. Nyt on käytettävä, kuten ha-llitus tähänkin mikää~n suurvalta.
1363: asti, puhtaasti suomalaista ja suursuomalaista po-        Epäilemättä kaikben suurvaltain pyrkimyk-
1364: litiikkaa ja viipymättä käytettävä suotuisaa tilai- siin kuuluu nostaa Suur-Venäjä takaisin valtaan.
1365: ~uutta hyväiksi ennenkuin se taas häipyy vuosi-        Suomea ·on näiden ystäviemme taholta viime ai-
1366: satojen taa.                                           koina tavattoman pa:ljon 'heikonnettu ja köyhdy-
1367:                                                        tetty, .ia varmaa on, jos maamme ,edelleen joutuu
1368:                                                        niin vieraiden: armoilla eläJmään kuin 'mitä se tällä-~
1369:    Ed. J u u t i 1 a i n e n: Edellinen puhuja on pi- kin hetkeHä on, niin tämän maan taloudeHinen
1370: tänyt eräänlaisen muistopuheen bolshevismi:lle. itsenäisyys ennen pitikää tulee heikonnetuksi niin
1371: Minä otan vapauden hieman omalta kannaltani pahoin, että me emme kykene seisomaan sitä ve-
1372: tervehtiä sitä ,valkoista" Venäjän hallitusia, jota näläistä vyöryä va.staan, joka ennemmin iai myö-
1373: suomalaisten pitäisi loistojunalla mennä viemään hemmin maatamme uhkaa.
1374: Pietariin ja valtaan nostamaan. ·R:ysymys rau-            ISuurvenälälisten toiminnasta on tänä iltana
1375: hasta bols'hevi'kien kanssa on nähtävästikin nyt täällä jo esitetty us·eita valaisevia esimerkkejä.
1376: tällä kertaa -         mahdollisesti sähkösanomain !Tiedetään, että paraillaan suurvenäläisien halli-
1377: avulla - sivuutettu asia. Mutta kun yhdestä pa- tus ·kokoaa Lätiss'ä !kaikki Lätin vatltakunnan kan-
1378: hasta päästään, niin toinen ehdottomasti tulee ,sallisliput kokoon, kieltä:ä niiden käyttämisen,
1379: vastaan. Ja senvuoksi olisi suotavaa, ettei maas- vaatii vannomaan uskol'lisund·en valaa Venäjän
1380: samme n:iin erinomaisen suurella riemulla sitä hallittrkselle, .ia sama kohtalo odottanee aivan lä--
1381: uutta vihollista, joka aikoo valtansa nyt Venä- hiaikoina Li~uaa ja: veljeskans~mme Viroa .
1382: .iällä ']lysyttää, v·wstaanotcltaisi. - 01emme viime Onko näinollen syytä erikoisesti riemnita siitä
1383: vuosina tottuneet siihen, ·että ·kumarrwmme aina :että n. s. ,valkoinen Venäjä" nyt niin voimak-
1384: liika syvään milloin minnekin päin. Tällä kertaa ,kaasti pääsee valtaan kuin miltä näyttää.
1385: me olemme sunrvenäläisky.symyksessä kumarta-              Vielä pyydän erikoisesti aHeviivata sitä että
1386: neet liika syväiän ympärysvaltoihin päin. Siinä- virolaiset eivät ole luottaneet mahdollis-een hoish-e-
1387: Ikin olisi voinut hieman pitää suomalaista jäyk- vikirauhaan niin paljon kuin miksi sitä on koe~
1388: ikää niskaa pystyssä. :Me olisimme voineet, itl- tettu selittää, he ovat vain koettaneet saada edes
1389: anan että olisimme .ioutuneei vaaraan, harjoittaa ~aselepoa aikaan, että voisivat hieman hengähtää
1390: maa,ssamme hieman enemmän suomalaista poli- monivuotisen raskaan sodan alla huoattuaan ja
1391: tiikka:a, kuin mitä on harjoitettu. Me olemme heittää sotajoukkonsa heidän ja Suomen pahinta
1392: auttamalla 'suurvenä.läisi'ä eh!kä lei'kanneet ~vel- vihollista vastaan, nim. niitä suurvenäläis-saksa-
1393: .ieskansamme Viron irti Suomesta. Oikeiston laisia joukkoja vastaan, jotka jo tallaavat Lättiä
1394: sanomalehdistö on aivan kylmäsii sen tehnyt.         , ja Liettuaa sekä uhkaavat Vironkin itsenäi~yyttä.
1395:                                        Neuvosto-Venäjän rauhan tarjous.                                1119
1396: 
1397: 
1398: Näinollen ei Viron rauhanneuvotteluaikeita olisi      rtekevä. Ja ne nuoret diplomaatit ja aatelismie-
1399: ·ollut syytä ottaa aivan siltä kannalta kuin on       het, jotka aikoinaan olivat Berliinissä hieromassa
1400: .otettu. On mainittu että he mahdollisen rauhan        rauhaa juuri näiden samojen haukuttujen, soivat-
1401: jälkeen edelleen tulisivat pitämään rajansa sul-       tujen bolshevikien kanssa, ne huutavat nyt en-
1402: jettuna ja että he kaikin ·voimin tulisivat vastus-   ISimmäisinä täältä eduskunnan puhujalavalta:
1403: tamaan m. m. etteivät elintarp·eet Virosta lähtisi     ristiinnaulitse. Mutta heidänhän pitääkin puhua,
1404: pois virtaamaan. Nyt näyttävät tapahtumat vie-        niinkuin •puhutetaan, sillä eivät he yksin jaksa
1405: ,neen siihen että Viro jäänee oman onnensa no-         tä.ssä maassa hallita asemaa, jollei tukea tule jos-
1406: jaan.                                                 ·takin muualta. On samantekevä, onko se tuki
1407:    Minä en tahdo jatkaa pitemmälle. Lopetan            Lloyd George tai Poincare tai Koltshak, Derrikin
1408: vain siihen ·että pohjolassa muodostuneen itsenäi-    tai Judenitsh, samantekevä. Kansallisuudella
1409: sen tilallisen, Suomen, tulisi koettaa rohkeasti      ·ei ole eroa. Pääasia on, että sitä tukea tulee. Nyt
1410: vapautua kaikista suurista isännistään ja ennem-      1sitä tarvitaan ja nyt sitä näkyykin tulevan, ja
1411: min vaikka sekoittaa leipään: puoleksi petäjäistä     mielihyvä se on aivan rajaton.
1412: ja koettaa tulla mahdoLlisimman pitkälle omin             Täällä on •puhuttu kauniisti, kuinka Eurooppa
1413: avuin toimiin. Siten voisimme vapautua siitä          1käy sotaa raakalaisuutta vastaan, joka esiintyy
1414: Tiippuvaisuudesta, johon me olemme nyt ympä-          Venäjän .neuvostotasavallan muodossa, kuinka
1415:  rysvaltojen ja tulevan Venäjän suhteen joutu-         meidän Suomen 'kansan on ryhdyttävä taisteluun
1416:  massa ja joutuneet. (Eeskustasta: Oikein!)           yhtenä miehenä Euroopan kulttuurin puolesta.
1417:                                                        Kaunista puhetta. Mutta siellä takana on aina
1418:    Ed. Co 11 i a n d e r: Den skämtsamma herr cpukinsorkka, sillä .ei tässä ole kysymys sivis-
1419: Vuorimaa; har funnit lämpEgt att i frågan om tyksestä sinänsä eikä kansanvallasta sinänsä.
1420: fred med ;bolschevikerna inblanda det svenska Ei ale kysymys siitä, että Venäjällä ·tällä het-
1421: eJ.ementet i Finland och dess agitation utomlands. rkellä ei ole kansaan perustuvaa valtiovaltaa, sillä
1422: J ag viH i anledning av hans yttrande endast säga. ,eihän meidän oikeistomme niin kovin paljon kan-
1423: e:tt stark månde den .regering vara som inför ett tsanvaltaa ihaile. Mutta siinähän onkin juuri pa-
1424: försvar av den befäng-da art herr Vuorimaa pres- hin paikka, että tämä diktatuuri, jota he nyt pel-
1425: ,terat kan hålla sig uppe och ber få eriura om det !käävät, esiintyy Venäjällä hiukan toisessa muo-
1426: gamla uttrycket, ,bevare mig för mina vänner, dossa, kuin he tahtoisivat sen olevan. Kun Deni-
1427: ·med mina fiender, reder jag mig aHtid".              'kin astuu lähemmäs näyttämöllä Suomen rajoja,
1428:                                                     ' ja jos hän ha:llitsee Venäjällä asemaa diktatuurin
1429:    Ed. La: he .r m a: Se· taantumus, joka toi maail- avulla, ei perustavan kansalliskokouksen, ei kan-
1430: malle päättyneen suursodan, näyttää jatkuvan ja sanvallan avulla, vaan sotilasmahdilla ja paju-
1431: vieläpä uhkaavan tulla entistään suuremmaksi. llleteilla, ei silloin kysytä meidän herrain oikeis-
1432: Täanä taantumus se niin selvästi lkuv,astuu myös iolaisten taholta, onko Venäjän kansa hänen ta-
1433: tämän illan edustajain puheissa ja vielä parem- :kanansa. Kyllä he tunnustavat Denikilie her-
1434: min, kun katseJ.en tuonne oikealle päin, näiden 'ruud·en ja vallan ja ovat valmiit antamaan sille
1435: edustajien :kasvojen ilmeissä. _ Se on niin itsekyl- siunauksensa. Mutta minä tahtoisin kysyä, eikö-
1436: läinen, rasvaisen tyytyväinen. T'ässä on tulossa !hän ole vähän toinen asia, mahtaako Derrikin
1437: ihanat makean 1eivän päivät Suomen suurporva- ·oHa yhtä suopea meidän herro.iamme kohtaan?
1438: reille, sitä käymme nyt niittämään. Ja 'sieltä Minä <6ll yleensä ole ~ha:illut sitä koetta, joka
1439: ikuuluu huuto, ei ainoastaan tänne vasemmalle Venäjällä on pantu täytäntöön sosia:lististen pää-
1440: Suomen työväestön edustajille, vaan vieläpä kes- määrien toteuttamiseksi, eikä minulla ole ollut
1441: kustaankin, samoille porvaveille, kuuluu huuto, 'vahvaa uskoa sen tässä muodossa onnistumiseen.
1442: että teidän on aaskeudutt111va lJOlvillenne, sillä ·Mutta sekin on sentään historiallinen tapahtuma
1443: siellä allkaa nyt olla valtit käsissä. Katsokaa, ne ja sitä on myös sellaisena arvosteltava. On var-
1444:  merkit ovat niin ko·dn selvät. Tämän eduskun- maa että nykyinen Neuvostovallan a:ika on jät-
1445: nan y.ksi virkamies 'kirjoittaa ruotsin!kielisess'ä tävä varsin •syvät jäljet Venäjän kansan histo-
1446: ·POrvariston äänitorvessa mitä röyhkeimpiä ennus- ·riaan ja että sillä kaikista niistä puutteista ja
1447: tu:ksia tämän maan tulevista kohtalaisia, ja suo- huutavista epäkohdista huolimatta on oleva myö-
1448: menkieliset mustimmat lehdet eivät ole jäljessä ihemmin 'historiassa tunnuSitus, olkoon, 1että .se
1449: tästä ruotsinkielisestä virkaveljestään. Se ku- tunnustus ·ei tulekaan aivan heti. Kun on kysy-
1450: .ningas, jota tänne yritettiin haalia Saksasta käsin mys suhtautumisesta Neuvosto-Venäjään, sodasta
1451:  vuosi takaperin, se on nyt saatava keinolla millä tai rauhasta sen kanssa, niin <ei täl·lä hetkellä ole
1452: tahansa, olkoon, että se tuodaan jostakin muualta, kysymys yksinomaan ·kommunismin tukemisest-a,
1453:  kenties Eng~lannista, kenties Venäjältä, saman- -bolshevismin säilyttämisestä, vaan on kysymyk-
1454: 1120                                      Torstaina 16 p. lokakuuta.
1455: 
1456: 
1457: eessä ·tuhotaanko Venäjän vallankumous: !koko-           Venäjän kanssa; kutsun tätä: ehdotusta ed. Aallon
1458: naisuudessaan. Tämän käsittävät myös Suomen-             ehdotukseksi.
1459: lahden eteläpuolella olevat suomalaiset heimot.
1460: Olin tilaisuudessa kuulemaan virolaisilta henki-           Sel-onteko myönnetään oik-eaksi.
1461: >löiltä, että he siellä lahden takana ovat näin tä-
1462: män asian käsittäneet ja niissä merkeissä he nyt
1463: ryhiyvrut myöskin neuvottelemaan rauhasta Bol-
1464: sheviki-Venä.jä:n kanssa. He tietävät, että sen
1465: tuhoaminen on samalla koko Venäjän vallanku-                P u h e m i •e s: Täysi-istunto keskeytetaän puo-
1466: mouksen saavutusten tuhoaminen. He näkevät,              leksi tunniksi ja puhemiesneuvosto kokoontuu
1467: että taantumus uhkaa heitä selän takaa. Pihko-           <Sinä aika.na.
1468: van puolella he oikaisevat linjaansa saadakseen
1469: siellä asemansa tukeviksi .ia siirtääkseen joukkon-        Täysi-istunto keskeytetään kello 10 i:Halla.
1470: sa eteläänpäin Bermondtia ja saksalaisia vapaa-
1471: ~htolaisjoukko.ia vastaan.
1472:     On turha ryhtyä kiistelemään siit-ä, onko Suomi
1473: dllut sodassa Venäjän kanssa vai ei. Mitään so-
1474: danjulistusta ei ole ollut ja kumpikin puoli väit-
1475: tää jyrkästi, etteivät he tahdo olla sotatoimen-                       Täysi-istuntoa jatketaan
1476: rpiteissä toistansa vastaan. Siis sotaahan ei fak-
1477: 1f;illisesti olisikaan. Suomen hallitus kieltää myös-
1478: tkin virallisesti ryhtyneensä Aunuksen retkeen,                           kello 10,50 illalla.
1479: kieltää ryhtyneensä hyökkäämään Rajajoen taak-
1480: se. Ei hallitus väitä olevansa sodassa Venäjän              P u h e m i e s: Koska perustellun lausunnon
1481: kanssa ja kuitenkin väittää olevansa. On suuri           antaminen esillä olevasta asiasta Valtiopäiväjär-
1482:  ristiriita olemassa näiden päätelmien välillä.          jestyksen 31 ja 54 §§:ien mukaan välttämättö-
1483:  Asiahan olisikin yksinkertaisimmin ratkaistavis-        mästi ed•ellyttäisi valiokuntavalmistelua, mutta
1484: sa siten, .että ulkoasiainminis·teri Halsti, joka näh-   eduskunta aikaisemmin asiassa t.ekoemällään pää-
1485: tävästi tämän rauhankysymyksen yhteydessä on             tö'ksellä Qn hyljännyt ehdotuksen asian lähettä-
1486: o~lut radio..:yhteydessä Moskovan kanssa, ilmoit-
1487:                                                          misestä valiQkuntaan, en katso voivani a·settaa
1488: taisi sinne, että me ·emme ole sodassa emmekä            äänestyksen alaiseksi ed. Mantereen ja ed. Aallon
1489: ai.io olla sodassa ja että hekin tsaavat turvalli-       tekemiä ehdotuksia, jotka sisältävät perustellun
1490: sesti järjestää asiansa niinkuin itse parhaaksi kat-     lausunnon asiassa.
1491: sovat, .ia ·että meillä heidän asiansa kanssa ei ole
1492: mitä:än tekemistä. Asia käynee kuitenkin käy-              Puheenvuoron saatuaan lausuu
1493: tännössä narhaiten päinsä s~llä tavalla, kuin ed.
1494: Aalto täållä ehdotti, ja senvuoksi pyytäisin kan-            Ed. Koto ne n: Lähettäessä asian eduskun-
1495: na·ttaa sitä ehdotusta.                                  taan, ei presidentti tietysti•kä:än ole voinut nojau-
1496:                                                          tua Valtiopäiväjärjestyksen 31 §:ään, jossa puhu-
1497:                                                          taan ta:loudellista lainsäädäntöä koskevista asiois-
1498:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                  ta, vaan on hän antoossaan eduskunnaUe tilaisuu-
1499:                                                          den lausua kysyrrnyksessäolevasta asiasta mielipi-
1500:                                                          teensä arvattavasti nojautunut siihen uuden halli-
1501:    P u he m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.           tusmuodon säännökseen, joka mä:ärää, että sodasta
1502: Suolahti ed. R. Erichin kannattamana ehdotta-            ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suos-
1503: nut, etilä asia .ei antaisi eduskunnan puolelta ai-      tumuksella. Kun nyt Valtiopäiväjä.rjestys ei si-
1504: hetta mihinkään toimenpiteeseen; kutsun tätä eh-         siilllä mitäiän määräyksiä siitä, minkälaisen menet-
1505: <dotusta ed. Suolahden •ehdotukseksi. Edelleen           telyn jälkeen eduS'kunnan näissä uuden hallitu·s-
1506: on ed. Mantere ed. J oukahaisen kannattamana             muodon ooellyttämissä tapauksissa on mielipi-
1507: ehdottanut, että eduskunta päättäisi hyväksyä            teensä ilmoitettava, saa :eduskunta siitä V'81paasti
1508: hallituksen tiedonannossa n :o 40 esittämän kan-         päättää ja siis myöskin antaa perustellun lausun-
1509: nan esilläolevassa asiassa; kutsun tätä oo. Mante-       non asiasta sitä valiokuntaan lähettätmättä. Minä
1510: ~reen ehdotukseksi.     Edeltleen on ed. Aalto ed.       en näin ollen voi yhtyä siihen 'käsitykseen, jonka
1511: Ampujan kannattamana ehdottanut, -että edus-             Herra Puhemies on asiassa esittänyt.
1512: kunta kehoittaisi hallitusta viipymättä ryhty-
1513: mään tarjottuihin ranhanneuvottel uihin Neuvosto- '        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1514:                                    Neuvosto-Venäjän rauhantarjous.                               lUU
1515: 
1516: 
1517:    P u h e m i e s: Näin ollen jää .iälelle ed. Suo-~ Seuraava täysi-istunto on huomenna perjantai--
1518: lahden ·~hdotus, joka siis tullenee eduskunnan pää- na k :lo 6 i. p.
1519: tökseks1.
1520: 
1521:   Hyväksytään.                                         Täysi-istunt10 päättyy k:lo 11 i. p.
1522:   Puhemies: Asia on loppuun käsitelty.                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
1523:                                                                                  Eino J. Ahla.
1524:                           57. Perjantaina 17 p. lokakuuta
1525:                                              kello 6 i. :p,
1526: 
1527:                  Päiväjärjestys.                                                                       Siv.•
1528:                                                                         Esitellään:
1529:                                               f::iv.
1530:   Ilmoituksia:                                            7) Hallituksen esitys n:o 38 välittävistä
1531:                                                        säännöksistä niiden muutosten S'Ovellutta-
1532:                                                        miseksi, jotka 15 päivänä elokuuta 1919
1533:         Ensimäinen käsittely:                          annetuilla laeilla on tehty 27 päivänä mar-
1534:                                                        m;gkuuta 1917 annettuihin maalaiskuntain
1535:   1) Ehdotus laiksi ulkomaalaisen otta:mi-             kunnallislakiin, kaupunkien kunnallislakiin
1536: sesta .Su01men kansalaiseksi ........... . 1126        .ia kunnaU:iJseen vaa;lilakiin . . .......... . 1133
1537:   Asia k i r .i a t: Lakivaliokunna~n mie-                8) Hallituksen esi,tys n :o 39, sisältävä
1538: tintö n:o 11; hallitu:ksen esitys n:o 15.              ehdotuksen la:i:ksi margarinin ja muiden ra-
1539:    2) Ehdotus laiksi soiatuomioistuimista ja           vintora.svoj.en sekä margarinijuuston val-
1540: oikeudenkäynnistä niissä ............. .               mis.tuksesta ja ka.ulJ'!I;sta .............. .
1541:    Asia k i r .i a t:     Sotilasasiainvaliokun- "                                                      "
1542: nan mietintö n:o 3; hallituksen esitys n:o 3.          Pöydällepan o a varten esite l-
1543:    3) Ehdotus laiksi k~ahdeksan tunnin työ-                       1 ään:
1544: ajas.ta 14 päivänä elQilmuta 1918 annetun                 9) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o
1545: lain muuttamisesta toisin kuuluvaksi .... 1129         6 sisältävä ehdotuksen johtosäännöksi val-
1546:    Asia k i r .i a t: 'l'yöväJenasiainva.liokun-       tion tilint.arkast.ajille ................. .
1547: nan mietintö n:o 9; ed. Paa,sivuoren ednsk.                                                             "
1548: esit. n :o. 41.
1549:    4) Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuk-
1550: sen poistamis~es·ta.                                     Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed.
1551:    A s i a k i r .i a t: La;kivaliokunnan mie-         Arajärvi, von Born, Estlander, Hakkila, Helene-
1552: tintö n:o 8; ed. Ryömän edusk. esit. n:o 20.           lund, Homen, Hultin, Kallio, Nix, Paasivuori,
1553:                                                        W·enMla ja W uolijoki.
1554: 
1555:          Ainoa käsittely:
1556: 
1557:    5) Todistajajääviä koskevien lakisään-
1558: nöksien muuttamista tarlmittava anomus-
1559:                                                           Vapautusta
1560:                                                                          llmoitusasiat:
1561:                                                                          eduskuntatyöstä yksityisasiain
1562:                                                                                                                '
1563: ehdotus ............................ . 1133
1564:    Asia k i r .i a t: Lakivaliokunnan mie-             vuoksi saavat seuraavat edustajat: ed. Homentä-
1565: tintö n:o 9; ed. Maunerin y. m. anom. ehd.             män päivän täysi-istunnosta, ed. Hultin tämän
1566: n:o 46.                                                päivän täysi-istunnosta, ed. Sirola tä·stä päivästä
1567:                                                        ·ensi maanantai-aamuun, ed. von Born tämän päi-
1568:    6) Vapaan todistusteorian voimaan saat-             vän täysi-istunnosta, ed. Broända ensi tiistain
1569: tamista lainkäytössämme tarkoittava ano-               täysi-istunnosta ja 'ed. Pesonen, Y. ensi viikon
1570: musehdotus ......................... ,                 1ajaksi; sairauden vuoksi ed. Arajärvi tämän päi-
1571:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mie-                    vän täysi-istunnosta.
1572: tintö n:o 10; ed. Maunerin y. m. anom. ehd.
1573: n:o 47.
1574: 1124                                       Perjantaina 17 p. lokakuuta.
1575: 
1576: 
1577:             Uusia hallituksen esityksiä.                  jäsentä, jotka, ynnä tarvittavat varajäsenet edus-
1578:                                                           kunnan valitsijamiehet valitsevat suhteellisella
1579:      Puhe m i e s: Hallituksen .edustaja saa puu jät- vaalilla aina kolmeksi vuodeksi. Tämän johdosta
1580:  täimään edtt'skunnaHe hallituksen esityksen.             puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta antaisi
1581:                                                           valitsijamiehille tehtäväksi va!lita puheenaolevaan
1582:      Eduskuntaan saapuu v. t. Esittelijäsihteeri tuomioistuimeen kuusi jäsentä sekä varajäsenen
1583:  Reino Rytkösen seuraamana Ministeri R i t a-. kullekin heistä.
1584:  vuori joka }ausuu:
1585:                                                              Hyväksytään.
1586:     Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa Suo-
1587:  men Eduskunta!
1588:     Hallituksen määräyksestä on minulla kunnia
1589:  •duskunnalle jättää seumavat hallituksen esityk-
1590:  set, n:im.                                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.
1591:     n:o 41 laiksi elintarv·easian järjestelystä sodan
1592:  aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 7 p :nä          Puhemies: Ulkopuolella päivåjärj·estyksen
1593:  .heinäkuuta 1918 annetun lain voimassaoloajaJl pi- esitän pöydällepanoa varten ed. Setälän y. m.
1594:  dentämisestä, sekä                                       asianomaiseHe hallituksen jäsenelle osottaman vä-
1595:     n:o 42 llaiksi ·elintarveasiain järjestelystä sodan. likysymyksen, joka koskee Ahvenanmaan asiaa.
1596:  aiheuttamissa poikk·euksellisissa ·oloissa.
1597:                                                              Sihteeri 'lukee:
1598:     Puhe m i e 'S: Herra Ministeri! Eduskunnalle
1599:  nyt jätetyt hallituksen esitykset tulen esittämään                       E d u s k u n n a 11 e.
1600:  eduskunnalle perustuslain mukaista käsittelyä
1601:  varten.                                                     Pariisista .saapuneet tiedot osoittavat, että Ah-
1602:                                                           venanmaan lkysymy.s on otettu rauhankonferenssin·
1603:                                                          lähimpään ohjelmaan. Julkisuudessa on näkynyt
1604:                                                          mainittavan, että Ranslmn pääministeri Clemen-
1605:                      Uusi edustaja.
1606:                                                          ceau  on Ra.nskan parlamentissa antanut positiivi-
1607:                                                          sen lausunnon tämän asian odotettavissa olevasta.
1608:                                                          ratkaisusta Ruotsille edulliseen suuntaan. Nämä·
1609:     P u h e m i e s: Eduskunnalle ilmoitetaan, että tiedot 'pitävät mie1et Suomessa äärimm'åiisen .iänni-
1610:  isännöitsijä K a a r 1 o I i v a r å. L u m i o, asuva te.ttyinä.
1611:  Pirkkalan ·pitäjässä, on puhemiehelle esittänyt            Mielestämme ei sel·lais<ta menettelyä, että rali-
1612:  Hämeen :läiänin pohjoisen v·aalipv]rin keskuslauta- hankonf,erell!Ssi ottaisi käsittelynalaiseksi kysy-
1613:  kunnan loka·kuun 9 päivänä a:ntaman valtakirjan, IDY'lFsen Suomen valtii()aluees:een kuuluvan Ahve-
1614:  jolla hänet va!ltuutetaan olemaa:n edus·kunnan jä- nanmaan :srua;riryhmän Suomesta erotta.m:ise.sta ja
1615:  senenä ed. ~ankkojan lsija•ss:a, jonka .edustaja- Ruotsiin :liittämisestä, 1mitenkään voida juriidisesti
1616:  paikka on tullut avoimebi. fl'ämän valtakirjan perustella. Vielä väihemmrn voidaan asi&llisesti
1617:  on oikeusneuvos F. 0. Lilius tarkastanut ja hy- perusteUa ~tällaista siirtoa, tapa:htuipa se rauili.an-
1618: väksyny-t, ja on siis ed. Lumio oi'keultettu otta- konferenssin päätöksen tai Ahvenanmaa!ll asuja-
1619: maan sijansa eduskunnassa.                               milLe myönnclyn rrutkaisuoikeuden nojal:la.
1620:                                                             Suomen suvereniteetin ova.t ulkovallat ,tunnus-
1621:                                                          taneet ilma•n ehtoja sen alueeseen nähden. Eng-
1622:                                                          lannin tunnustU'ksessa oli tosin seuraava kohta:
1623:     .Jäsenten valitseminen valtakunnanoikeuteen.         ,Kun H. Majesteettinsa 'ha.Uitus tunnustaa Suo-
1624:                                                          men itsenäisyyden, ta;pahtuu se kuitenkin ·siinä lu-
1625:    Puh·emies: Kesäkuun 17 .päivänä 1918 an- jassa luottamuks.essa, ettei Suomi missään tapauk-
1626: nettu laki Suomen eduskunnan oikeudesta tar- sessa ·ole kieltäytyvä hyväksymästä rauhankonfe-
1627: kastaa valtioneuvoston jäsenten ja rprokuraattorin renssin päätö'ksiä sen rajojen vahvistamisen suh-
1628: virkatointen lainmukaisuutta säätää, että syytettä, teen." Suomen hallitus 'kuiten!kin heti ilmoitti kä-
1629: joka eduskunnan päätöksen nojalla nostetaan val- sittävänsä tämän siten, että mitä Suomen rajoihin
1630: tioneuvoston jäseniä tai prokura•ttoria vastaan lain tulee, oli edellytettävä etteivät ,Suomen vanhat
1631: vastaisesta menettelystä virkatoimessa, käsittelee h]stori.a1lis,et rajat m~ssään tapauksessa tule ky-
1632: erityinen tuomioistuin, johon ·kuuluu m. m. kuusi symykseen", e:Vkä tätä Suomen hallituksen käsi-1
1633:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                      1125
1634: 
1635: 
1636: tystä ole ilmoitettu vääräJksi. Muut rau:hankonfe- 1 dy.iJtää 3/hve.nanmaalaisten taloudellisia ja sivis-
1637: venssiSJSa edustetut valtiot ovat ehdoitta tunnus- 1 tyksellisiä tarp,ei'ta. My,öskin tiedetään hallituk-
1638: tineet Suomen suverenisuudren. Aihvem~•nmaan sen suuuinitte1eva'n lainsäädäntöä ahvena:nmaalai-
1639:                                                        1
1640: 
1641: erottaminen Suomesta, johon se maantieteellis,es•ti, sille myönnettävästä l],aa.ias•ta ]tsehaU:innosta -
1642: historiallisesti ja poliittisesti kuuluu ja jonka ooksi <tämä on viipynyt kauemmin kuin ehkä olisi
1643: ruotsink~lis,estä väestöstä aJhvenanmaaJaiset muo-        01llut toivottavaa, on meille tuntematonta.
1644: dostavrut vain pienen mul'to-osan, olisi its.enäis,en        AhvenanmaaJ.aisten ole<tettuj·en oikeubien to-
1645: Suomen suvereniteetin loukkaus. Ei voida edellyt- , teuttaminen ei missään tapauksessa voi t31pruhtua
1646: tää, että ramhankonferenssi, jos asia sille riittä- sillä hinnalla että maan kokonaisuuden oikeudet
1647: vän selvä:sti esitetään, tahtoisi siihen yhtyä.           ja ·edut syrjäytetään :siten, että asia, jolla Suo-
1648:    Ahvenanmaan saariryhmän erotta.minen louk- melle kokonaisuuC1es,saan on monessa suhteessa
1649: kaisi myösikin Suomen ,etuj,a, tuottaen Suomelle mitä olennaisin merkitys ja jonka ratkaisu huo-
1650: sekä mitä maan puolustukseen että ta.loudelliseen mattavasti v•aikutt31a myöskin Suomen suh·tee-
1651: elämään ~tulee, mitä vrukavimpia haittoja. Ahve- seen ulkovaLtoihin, .ruJ.i,s:tetta:iJsiiu Ahvenanmaan
1652: nanmaan s31ariry~ä on, kä:ytä:nnölliseSJti •kats·oen, väestön ratkaistav,aJksi. J OIS s,eflaista menettelyä
1653: osa Suomen ra:nnik'koa, va:Ukkakin ka:peilla sal- noudll!tettaisiin, voisi missä ·tahansa pi·eni mul'to-
1654: miUa .siitä erotettu. Sen antaminen Ruotsille osa jonkun maan ika;nsallisuu:tta saattaa maan ko-
1655: merkitsisi, ·että Ruotsi pääsisi tunkeutumaan Suo- ikonaisuudelJl,e mitä arv·eluttavim.pia haittoja. Kan-
1656: men Pohjan[·ahden ja Suomenlahden rannikkojoen so.i,en itsemäärä;ämisoikeuden soveltaminen aihve-
1657: väliin. Tuniraåan vartioiminen saaristossa kävisi nanmaalaisihi ·ei voi tulla kysymykseen, koska
1658: ylenmäärin rasittavaksi eikä sitten'kään voisi tul- he ovat os'a Suomen ruotsa·laista viilestöä eikä mi-
1659: la tehokkaaksi.                                           kään eri kansalHsuus. Yhtä vä:hän kuin voi tulla
1660:    Ruotsille ·on Ahvenanmaan saarilla kieltämättä 'kysymykseen, että jotkut yksityiset kunnat Rans-
1661: strateginen merkitys, ja tämäm vuoksi Suomen k31S•sa vo:Usiv31t ratkaista liittymisensä 'Sveitsiin
1662: hallitus on suostunut saarille viiane sodan aik!ana tai Belgiaan taikili:a .päinvastoin, yhtä vä:hän s31at-
1663: rakennettujen linnoitusten :hävittämiseen. Edel- taa .tämmöisen ratkaisuoi~euden myöntäminen
1664: leen on Suomen f)uoleJ.ta ilmennyt valmiutta neu- ahvenanmaalaisille olla mahdollista.
1665: vottelemaan Ruotsim kanssa toimenpiteistä Ruot-              Vaatimus, että Suomelta olisi otettava tärkeä
1666: sin strateg:iJsten .e1Juj·en varteenottamiseksi tä:ssä osa sen aluetta, on Suomessa herä!ttänyt sitä ·enem-
1667: rusiassa. Ruotsi on Suomen 'hallituksen tässä tar- män ~a:tik·eruiJ]jtta, kun Suomi on a'8ettunut eljm-
1668: koitu!ksessa tekemän tarjouks,en hy länn~. Suo- riviin taistelussa maailman oikeusjärjesty·stä ja
1669: men puolelta ,ei ole estettä tämän asianpuolen rat- kulttuuria uhk31avaa bolshevismia vastaan ja sii-
1670: kai<semiselle neuv·otteluiJ1a Suomen ja Ruotsin vä- nä tarkoituksessa ottanut sekä omassa maassaan
1671: lillä. Sen sijaam .tulisi yritys saariryJlmän liittä- e<ttä sen rajojen ulkopuolellakin kantrua1kseen miltä
1672: miseksi vastoin Suomen tahtoa Ruotsiin muodos- raskaimpia :uh11eja. Emme voi pitää m3ihdolli-
1673: tamaan voittamattoman esteen pyrkimyksille hy- S·ena, että ne mruahlman vallat, jotka ovat ottaneet
1674: vien naa,purivälien ai'kaansaamiseksi 'Suomen ja johtaakseen tätä ~taistelua ihmiskunnan korkeim-
1675: Ruotsin välillä ja voisi ~tuottaa mitä vakavimpia pien arvojen pela:stamisemsi, truh toisiv31t ant31a.
1676: selkkau'ksia.                                             suostumu.stansa toimenpiteisiin, joilla Suomen su-
1677:    Mitä sitten tulee Ahv·enanmaan väes,tön oletet- verenisuutta loukattaisiin, Suomen puolustus-
1678: tuihi.n oikeuksiin, niin Suo:mi ei puoles,t31an ole kykyä heikonnettaisiin ja Suomelle tuotet<taisiin
1679: millään tavoin antanut aihetta ahvenanma31lai.sil- mitä suurimpia Vlaikeuksia. Päinvastoin tuntuu
1680: le pyrkiä Suomesta erilleen, ~os~apa ,saariryh- oikeu,tetulta se käsitys, että jos ne juriidiset ja
1681: män väestö nauttii kaimki1a niiltä oikeuksia kuin rusialliset perusteet, joihin ,Suomen hyvä oikeus
1682: maan muu väes.tö eikä milloinkaan ol·e enemm~s­ ·tässä asiassa nojaa, samoinkuin Suomen h31lu tyy-
1683: tön puoLelta ollut kiel<ellisren sorron alais.ena. dyttää Ru•otsin strrutegisia etuja ja edistää Ah-
1684: Päinvastoin on senkin jälkeen, kuin suomen!kieli venanmaan asu.iamiston kaikinpuolista edis.tymis-
1685:  on rusetettu <tasa-arvoon il'uotsinkielen kans,s:a, tä laajan itsehallinnon turvissa, riittävän selvwsti
1686: maan kielilainsäädännön pohjana ollut kuntien esitetään rauhankonferenssissa edustetuille suur-
1687: kieli, ja t.iili:nän nojaUa Ahv·enanmaalla ruotsin- v·alloiHe, näJmä tulevat ottamaan varteen Suomen
1688: kieli todellisuudessa ollut ainoana varsinaisena vi- kansan oilkeuden j'a edun täJssä asiassa.
1689: xallisena kie}enä. Hallitusmuotoon otetuilla sään-           Niinikäiän niiyttää oletettavalta, .että jos Ah-
1690: nöksillä O'll vrustaisik'Sikrin ajoiksi maan kielellis,en ven31UID31an väies·tölle olisi tehty selväJk,si Suomen
1691: vähemmistön oikeus täysin turvattu. Hallitus on kansan h·arras ha.lu jä;rjestää tämän väestön olot
1692: sitä paitsi .truhtonut erityisillä toimenpiteillä ilyy- niin suotui-siksi kuin suinkin ja niinikään ryh-
1693:                                                                                                          143
1694: 1126                                            Perjantaina 17 p. lokakuuta.
1695: 
1696: 
1697: d:yrt;ty ponteviin to:i:miin A>hvenanm!liaUa harjoi-             Keskustelu:
1698: tetun yllytyiben ehkäis.emiseksi, Ahvenanmaan
1699: väestön mi·eliala olisi voinut tulla .toisenlaiseksi             Ed. W a i.n i ·O: Sotilasasiainvaliokunnan mie-
1700: maa:n kokonaisuutta ja eheyttä kohtaan kuin se                tintöön n:o 3 .ajateltu vastalause sattuneesta syys-
1701: nykyään tila'J)äisesti on.                                    tä myöhästyi, .iotenka se eduskunnalle kirj-~lmän
1702:    Viitaten yilläesitetJtyyn -pyydämme V. J :n 32             kautta kesäkuun 16 päivältä levitettiin,~:ia pyydän
1703: § :n 3 mom :in perusiieeill:a asianomais-en hallituk-         sentähd·en lukea tämän vastalauseen tässä tilai-
1704: senjäsenen vasta.ttava.ksi ·esittäJä s•euraavan ikysy-        suudessa:
1705: my:msen:
1706:                 mitä Hallitus on tehnyt estääkseen
1707:               yrityksiä Ahvenanmaan Suomesta                                     Eduskunnalle
1708:               erottamiseksi?                                     Sotilasasiainvaliokunnan mietinnön n :o 3 joh-
1709:      Helsingissä, 16 päivänä lokakuuta 1919.                                         dosta.
1710: 
1711: E. N. Setälä.                   Juhani Arajärvi.                 Vaikka valicokunta onlkin jossakin mälärin teh-
1712: Artturi Hiidoo.heimo.           A~tturi H. Virkkunen.         nyt <korjauksia hallituksen esitykseen sotatuo-
1713: T·ekla Hultin.                  Wilh. :~:la.lmiv·8!a:ra.      mi'()istuimi:sta, m. m. rajoittamalla sotatuomioistui-
1714: J. A. Ihamuotila.               K. Drume.                     meen kuuluvat asiat rauhanaikana sotilasrikoksiin
1715: M. Maunonen.                    Vilho Nikk-anen.              .ia lis•äämäUä sota.tuomarien vaikutusta tuomioi-
1716: H. Suolahti.                    J'Oihannes Nyberg.            hin, on vaHokunnan ehdotus laiksi sota tuomiois-
1717: A. Koivisto.                    Juho Snellman.                tuimista sittenkin vielä varsin puutteellinen eikä
1718: Edvard Hannula.                 K. V. Holma.                  kykene riittävä:s·ti turvaamaan .sotaväkeä mieli-
1719: Ivar Alanen.                    L. Typpö.                     valtaiselta sotaväen rikoslain sovellutukselta. J ot-
1720: Mikko V. E•rich.                Ilmi Hallsten.                ta "Päästäisiin siihen, että sotaväessäkin oikeus-
1721: Paavo Virkkunen.                Elli Tavastähti.              turva •vallitsisi, olisi kysymyksessä oleva laki ra-
1722:                                                               kennettava oleellis·esti toisenlaisille perusteiHe.
1723:                                                                  Mielestämme ei ole syytä kaikkia sotilasri'kok-
1724:   P u h e m i e s: Valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n            siakaan varten perustaa erityisiä sotatuomioistui-
1725: mukaan tul•ee asiwn olla pöydällä johonkin seu-               mia. Voinemme myöntää, että pienempiin rikok-
1726: raavaan täysi-istuntoon.                                      siin, ennen kaikkea järjestysrikoksiin nähden saat-
1727:   As•ia p a: u n a. a1 crJ.>   p ö y d a l Te   seuraavaan    taa olla paikallaan, että niitä koskevilla lukuisilla
1728: täysi-istuntoon.                                              .iutuiHa ei rasiteta ;siviilioikeuksia. Mutta ilmei-
1729:                                                               sesti on vaarallista oikeusturvallisuudelle, jos sel-
1730:                                                               laisetkin .raskaat rikokset, joista sotalain mukaan
1731:                                                               voi seurata kuolemanrengais·tus taikka kuritus-
1732:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                   huonetta, jätetään ensi asteessa sellaiseen tuomiois-
1733:                                                               tuimeen tuomittavaksi, jossa tU'omari•en enemmistö
1734: 1)     Ehdotuksen laiksi ulkomaalaisen ottamisesta            on •syytetyn esimiehiä. Tosin valiokunnan ehdot-
1735:                 Suomen kansalaiseksi                          tama sotaylioikeud•en kokoonpano jossakin määrin
1736:                                                               on omiaan tätä epäkohtaa lievent-ämään, mutta
1737: sisältävän hallituksen esityks·en n:o 15 johdosta             s·enkin viidestä jäsenestä tulisi kaksi olemaan soti-
1738: laadittu I.aJrivaliokunnan mietintö n:o 11 esitel-            lashenkilöä. Mielestämme tulisi raskaammissa ri-
1739: lään mainitun lainsäätämisasian e n s i m ä i s t ä           koksissa tuomiovalta säilyttää kokonaan siviili-
1740: k ä •s i t te 1 y ä varten.                                   oikeuksille, jotka kyllä tietysti voivat käyttää so-
1741:    E.flsi:mäinen käsittely julistetaan päättyneek-            tilashenkilöitä asiantuntijoina.
1742: si ja asia menee Valtiop'äiväjärjestyksen 57 §:n                 Ylläolevan perusteella ehdotamme, ·että lakieh-
1743: mukaan s u u r e e n v a l i ·o k u n t a a n.                dotuksen 1 § saisi seuraavan muodon:
1744: 
1745: 2) Ehdotuksen laiksi sotwtuomioistuimista ja oi-                                      1 §.
1746:            . kendenkäynnistä niissä                              Sotavä;en alioikeutena on rikoksista, joista voi-
1747:                                                               massaolevan sota väen rikosJlain mukaan voidaan
1748: sisältävän ha:llituksen esityksen n:o 3 johdosta              syytetylle tuomita kuolemanrangaistus taikka ku-
1749: laadittu sotilasasiainvaliokunnan mietintö n :o 3             ritushuonetta, sen kaupungin raastuvanoikeus, jo-
1750: esiteHäärr mainitun lainsäätämis8!si·ain en s 1-              ta lähinnä se jou)rko-osasto, johon syytetty kuu-
1751: m ä i s t ä k å s i t t e 1 y ä varten.                       luu, sijaitsee,
1752:                                              Sotatuomioistuimet.                                          1127
1753: 
1754: 
1755:    Muista rikaksista on •sotaväen alioikeutena sota-         Rykmentinsotaoikeuden puheenjohtajana on ole-
1756: ()ikeus, jona nn joko rykmentinsotaoikeus, meri-          va hen'kilö, jolla on ta.itoa ja kokemusta tuomarin-
1757: sotooikeus tai erikoissotaoikeus.                         toimessa, sekä sotilasjäseninä ka·ksi päällystön ja
1758:    SQtaväen ylioikeutena on rikoksista, jois.ta voi-      kaksi miehistön edustajaa.
1759: massaolevan sotaväen rikoslain mukaan voidaan                Merisntaoikeud.essa tuomitsevat laivastoon ja
1760: tuomita kuolemanran~istus taikka kuritushuo-              rannikkopuolus·tuk&een kuuluvat henkilöt ja tulee
1761: netta, se Hovioikep.s, jonka alueella se joukko-          sen dlla samalla tavaUa kokoonpantu kuin edelli-
1762: ()Sa:sto, johon syytetty kuuluu, sijaitsee.               s·essä momentissa on rykmentinsotaoilrJeudesta sää-
1763:     Muista ·rikoksista on sotaväen ylioikeutena sota-     detty.
1764: ylioikeus.                                                   Erikoissotanikeus muodostetaan 1, 2 ja 3 mo-
1765:     Ylimpänä oikeusast•eena sotaväen rikosjutuissa        menteissa määrättyjen perusteiden mukaan.
1766: ()U korkein oikeus.
1767:                                                              4 § :lle ehdotamme seuraavan muodon:
1768:     Edelileen on mielestäJmme sotaoikeuksien · ko-                                 41§.
1769: koon'Pano ja niiden jäsenten nimittämistapa omi-             Sotaoikeuden puooen.iohtajan nimittäå kalente-
1770: .ansa antamaan aihetta m:itii suurimpiin epäilyk-         rivuodeksi kerrallaan korkein oik<eus. Muut jä-
1771: siin. Valiokunnankin ehdotuksen makaan ei sota-           senet, samoin kalenterivuodeksi .k-errallaan, mää-
1772: oikeuteen tulisi kuulumaan ketään varsimtisen             rää pää~lyst.ön ja miehistön asettamista ehdok-
1773:  miehistön ·edustajaa. Pahempi epålkohta on kni-          kaista sen joukko~oswston ·tai laivaston~seman
1774: terrkin, että sotaoikeuden maiden jäsenten kuin           päällikkö, jahon sotaoikeus on asetettava.
1775: l>UheenjohtQ.jan nimittäminen jätetään sen .ioukko-          Ehdokkaita s·otaoikoeuden jäseniksi asettaa p'~äl­
1776: ()Sa.ston tai laivastoaseman päällikölle, jo:hon sota-    lystö ja ~iehis.fö korkeintaan niiden sotaoi~u­
1777: <Jilreus kuuluN. Tällaisen oikeuden pääHikölle            dessa olevien e~usta:.iain kaksinkertaisen määrän;
1778: jättäminen vaikuttaisi ·el>äireinätta lukuisissa ta-      miehistön ehdokkaa,t asettaa valitsi.i&miehistö, .ta-
1779:  patl."ksissa, että sota·oikeuksiien jäseniksi nimitet-   hon kukin komppania valits•ee kaksi edustajaa.
1780:  täisiin enimmän mi'litaristisen hengen lålpitunke-           Varajäseniksi nimitetälän samassa järjestyks-essä
1781:  mia henkilöitä, joiden mielestä hyvän kurin yllä-        kaksi päällystön ja lm'ksi mi-ehistön asettamaa eh-
1782:  l>itämiseen on ennen kaikkea välttämätöntä tuo-          dokasta.
1783:  m:ita syylliset mahdollisimman kork-eisiin rangais-          iSodanaikana sotatuomiQistuimet tuleva·t valio·
1784:  tuksiin. 'l'ällainen jäsenten nimittämista pa tuEsi      kunnan ehdotuksen mukaan va.rustettaviksi erit-
1785:  ~päilemät:tä sotilaille sang-en epämieluisaksi, vaik-
1786:                                                           täin laajaUa tuominvalialla. Ne tulevat näet tuo-
1787:  ka 1)3, •meidän ehdottamamme sotatuomioistuimien         mits•emaan •ei vain satilas- vaan myös,kin siviili-
1788:  tehtävien rajoitus sruataisiinkin aikaan. Ti-etysti      rikoksista. Kun tuomioistuimen tuomiovalta on
1789:  .se oiisi omiansa tuottamaan aivan tois•enlaisia vaa-    oleva näin suuri, tulisi sen pätevyys myöskin oUa
1790:  roja, jos kaikki sotiilasrikokset alistettaisiin sota-   kiistaton. Näin ·ei suinkaan ole asianlaita sodan-
1791:  {)ikeuksien käsiteltäviksi.                              aikaisen alioik-euden, kenttäloikeuden laita. 'Sen
1792:      Vaikea kysymys on kuitenkin, millä tavalla           kokoonpano on valiokunnan ehdotuks:en mukaan
1793:  tähän epäkohtaan saataisiin korjausta. Me puo-           yksipuolisesti pä:ällysiöä edustava ja toisekseen
1794:  lestamme olemme ajateHeet mahdolliseksi, että            sen jäsenet ovat pää!l1ikön määrättävissä. .Mie-
1795:  sotaväki, toiselta puolen päällystö, toiselta puolen     lestäJmme olisi kenttäoikeuden kokoonpanoon teh-
1796:   miehistö itse saisi valita ehdokkaita, joista sitten    tävä s·e muntos, että siihen ehdottomasti tulee
1797:  asianomaisen sotaosaston pääNikkö saisi oikeuden         kuulumaan myöskin miehistön ·edustaia. Jotta
1798:   jäsenet nimittää. Ehdokkaat voisi mielestämme           saataisiin jonkinlaisia takeita siitä, että jäsenten
1799:   päällystö asettaa suoranaisilla vaaleilla, kun taas      nimity.ksessä noudatetaan tasapuolisuutta, olisi
1800:   miehistön ehdokkaiden asettaminen ei kävne muu-         meistä myöskin jäsenten nimittämisoikeus varat-
1801:   ten päinsä kuin välillisillä vaal•eilla, siten että     tava valtioneuvostolle, joskin asianomainen pääl-
1802:   miehistö valitsee valitsijamiehiä, jotka sitten vuo-     likkö saisi tehdä ehdotuksensa kenttäoikeuden j~
1803:   rostaan va:litsevat miehistön ehdokkaat sota-alioi-      seniksi, 13 ja 14 §:ssä mainituissa poikkeustilan-
1804:   :keuksiin. Lähemmät määräykset va;alin toimitta-         teissa ·olisi kuitenkin päällikölle myönnettävä oi-
1805:    misesta olisi tietysti hallituksen annettava.           keus se'kä puheenjohtajan -että jäsenten nimittämi-
1806:      Näin ollen ehdotamme ensiksikin lakiehdotuk-         s·een.
1807:   sen 3 §:n nä:in kuuluvaksi:                                  Ehdotamme näin •oU,en 15 §:n kuulumaan:
1808:                         3 §.                                                       15 §.
1809:     Sotaoikeuden, josta 2 §::ssä mainitaan, muodos-          Kenttäoikeuteen kuuluu puheenjohtaja, jolla tu-
1810:  tavat puheenjohtaja ja .neljä jäsentä.                   lee olla tai:toa .ia kokemusta tuomarintoimissa, ja
1811: 1128                                      Perjantaina 17 p. lokakuuta.
1812: ~--~----~~---~      -----------~----------------------
1813: 
1814: 
1815: 
1816: 
1817: sotilas.iaseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen 1       4) syyte henkilöä va:sta·an, joka on velvollinen
1818: upseeri ja yksi alhrääillystöön sekä yksi miehis- astumaan vakinaiseen palvelukseen, mutta on .läJä-
1819: töön kuuluva henkilö.                                   nyt määrättynä aikana saapumatta ilman laillista
1820:     14 § :ssä mainituissa tapauksissa voivat sotilas- estettä;
1821: jäsenet olla a.rvoltaan alempia upseereja.                  5) syyte sotaväen rikoslain 3 ja 4 §:ssä mai-
1822:                                                         nittujen henkilöiden ·tekemistä sotiiasrikoksista,
1823:     16 §:n ehdotwmme näJin kuuluvaksi:                  si'lloin kun heidät on katsottava soti!laik!si tahi he
1824:                                                         muuten ovat sanotun lain ·alaisia;
1825:                           16 §.                             6) syyte S'Otaväen rikoslain 6 § :ssä tarkoitettuja
1826:     ~enttäoikeuden puheenjohtajan määrää korkein        henkilöitä vastaan, kun he tekevät samassa pykä-
1827: oikeus 4 § :ssä mainitun päällikön esit:yksestä ja lässä mainitun rikoksen;
1828: sotilasjäsenet valtioneuvosto :r;tiinikään ·sanotun         7) syyte sotavankia, vihollisen vakoo.iaa tai sel-
1829: 'Päälllikön esityksestä.                                laista · ulkovallan •kansalaista vastaan, joik:a .vie-
1830:     1Niissä •ta.pauksissa, joista puhutaan 13 ja 14 raitten valtojen välisen sodan aikana., j<>Ssa Suomi
1831:  § :ssä, ja muulloinkin, milloin 1 momentissa mai- on puolueeton, on valtakunnassa •ollut pidätettvnä.
1832: ni·tuUa •tavalla määrätty kenttäoikeuden puheen- sikäli kuin rikokseen voidaan sovelluttaa sotaväen
1833:  johtaja ja jäsenet eivält ole saatavilla, olkoon 4 rikoslakia; <sekä
1834: § :ssä mainittu päällikkö oikeutettu määräämään             8) asia, joka koskee sopimatonta esiintymistä
1835: kenitäoikeuden puheenj·ohtajan ja jäsenet.              sotatuomioistuimen edessä;
1836:     V•aliokunta on mielestämme ·lis•ä:ksi ;varustanut       Jos sotaväenosasto sodan aikana joutuu pitem-
1837: sodanaikaiset sotatuomioistuimet laajoilla val-         mäksi    aikaa sellaiseen asemaan, että se menettää
1838: tu'dksilla, kuten yl·empänä •olemme 'huomauttaneet. yhteytensä sellais·en paikka;kunnan ·kanssa, jossa
1839: Kun meistä -ei sodan aikanaka<an ole syytä siviili- :siihen kuuluvan sotaväen siviilirikok<sia käsitte-
1840: oikeuden tuomiovallan a~aisuudesta siirtää sota- 'levä tuomioistuin sijaitsee, kuuluvat sotatuomiois-
1841: väkeä sellaisten tuomioistuinten tuomiovallan tuimeen, paitsi edellä mainittuja a•sioita, kaikki
1842:  alaisuuteen, joiden kokoonpano ja nimittämistapa vakinaisessa paiveluksessa ·olevan sotilaan teke-
1843: ei'vät anna takeita tuomioiden oi,keudenmukaisuu- mät rikokset.
1844: desta, ei sen vuoksi mielestämme sodan aikana-
1845: kaan olisi siviilirikoksia :i·äitettävä •sotatuomiois-.     Nykyaikaisessa oikeudenkäytössä pyritään kyl-
1846: tuinten käisiteltäivi'ksi. Valiokunnan ehdottamaa       lä   antamaan tuomioistuimene vapaa haEkintaoi-
1847:  menettelytapaa voi puolustaa ainoastaan sillä käy- keus esitettyjen todistusten arvoon nähden. Sillä
1848: täJ:Imölliselilä näkökohdrulla, ·että ·sodan aikana ei puolustetaan 53 §:nkin olemassaoloa. Jos kui-
1849: liikekannalla olevan joukon asema paikaJila ·ole aina tenkin •sotatuomioistuinten kokoonpano .ia valtuu-
1850: siviilituomioistuinta saatavissa. Tällaisen poik- det tulevat sellaisiksi .kuin valiokunnan ehdotuk-
1851: keustapauksen voisi •kuitenkin ottaa huomioon, sessa, on erittäin vaaraillista antaa tuomioistui-
1852: tarvitsematta sen takia uhrata sitä tärkeätä ·pe- mene kysymyksessä dlevaa vapaata harkintaoi-
1853: riaatetta, että minkäänlaisia siviilirikoksia ei ole 1keutta. Miel·estämme •olisi nimenomaan sotatuo-
1854: sotatuomioistuimissa tuomittava.                        mioistuimiin iD'ähden pysyttävä siinä vanhassa
1855:     :Näin ollen ehdotamme 23 '§ :n kuulumaan seu-       oikeudenkä:yntiohjeessa,    <että vasta kaksi todis-
1856: roava:Ua tapaa:                                         tusta on täy:si •todistus.
1857:                           23 §.                             Ylläsanotun perusteella ehdotamme,
1858:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat 1seuraavat asiat:
1859:     1) syyte vakinaisessa palveluksessa olevan soti-             että 53 § lakiehdotuksesta poistettaisiin.
1860: ·laan tekemästä •sotilasrikobesta sekä syyte vara-          Lakiehdotuksen 9 luvussa on mielestämme tah-
1861: väkeen tai nostoväkeen kuuluvan sotilaan teke- dottu sotatuomroistuinten joukkoon ;vakiinnuttaa
1862: mästä sotilasrikoksoesta, joka on tapahtunut har- erittäin vaarallinen laitos, nim. pika:oikeus. Pika-
1863: joituskokouksessa;                                      oikeuden tehtäväksi on ajateltu tuomita sellaisia
1864:     2) syyte sotilasrikoksesta, joka sisältää kurin- rikoksia, joista sotarikoslaki s·äätää ku·olemanran-
1865: pito- tai tottelemattomuusrikoksen sotilaallisia gaistuksen ja joiden rankaisematta jättäminen ai-
1866: kutsunta- tai .ta:rkastusviranomaisia vastaan tahi heuttaisi vaama :kurille tai sotaväen, laivan tai
1867: <esteettölmän poissaolon paheluksesta;                  linnoituksen turvallisuudelle. Meistä lakiehdo-
1868:     3) syyte sotaväkeen kuuluvan siviilivirkamie- tuksessa suunnitellun tuomi-oistuimen luominen
1869: hen tekemästä sotilasri1mbesta, miilloin hän sota- tätä tapausta varten ·ei <>le kuitenkaan välttämä-
1870: väen rikoslain 5 §:n mukaan on sanotun lain mää- tön ja ·on :se toiselta puolen omiansa antamaan
1871: räysten alainen;                                        aihetta mitä suurimpiin oikeusvaaroihin. Ym-
1872:                                             Kahdeksan tunnin työajasta.                                        1129
1873: 
1874: 
1875:   märtääksemme kysymyksessä olevissa tapauksissa työnantajain ja työväJenluo.kan väiliHä. Tuskin
1876:   voidaan ..sotaväJen, •laivan taikka [innoituksen tur- missään, 'eikä milloinkaan, on ta·pahtunut, että
1877:   vallisuus yleensä saada rtaatu'ksi pidättämällä ri- työnantajain taholta yleensä, mahdoHisesti joita-
1878:   kolliset siihen saakka, kunnes säännöHinen sota- kin pieniä poiklkeuksia 1ukuunotfumatta, olisi
1879:   tuomioistuin ehtii heidän asiansa käsitellä. Ei varpaaehtoisesti lyhennetty työaikaa. Sen on aina
1880:   ytiD.märtääksemme ole yl·eensä taUaisissakaan ta- lOlosuhteiden pakosta ollut lyhennettävä työaikaa
1881:   pauksissa välttämätöntä, että rikoltliset heti telloi- siinä määrin kuin se on katsonut työväestön voi-
1882:   tetaan. Pikaoikeuksien asettaruisoikeus johtaisi masuhteiden olevan sellaisia että se voi tavalla
1883:   helposti siihen, että niitä asetettaisiin silloinkin, tai toisel~a työaikaa saada lyhennetyksi. Aina
1884: . kun eivät turvaliisuusnäkökohdat sitä vaadi. Pi- siitä ajasta saakka. kuin meillä <>n työaikaa lyhen-
1885:   kaoikeuksien kokoonpano on myöskin omiansa n·etty, on se synnyttänyt enemmän taikka vä-
1886:   mitä suurimmassa määrin antamaan epäi•lyksiä hemmän ankaria taisteluja työntekijäin ja tvön-
1887:   kysymyksess•äolevan laitoksen suhteen. Rikollista antaJjain vällillä eikä myöskään se 8-tunnin työ-
1888:   tuomitsemaan kutsutaan nim. puheenjohtajaa lu- j aikalaki, joka 1917 säädettiin, suinkaan ole por-
1889:   kuunotilamatta yksistääin upseereja.. Tuolla tavoin variston taholta vapaaehtoisesti meille suotu, sen
1890:   kokoonpantu <oikeus •ei mielestämme anna min- ovat he vain aim~astaan ·olosuhteiden pakosta kll!t-
1891:   kä:änlaisia takeita siitä, että kuolemantuomiota ei soneet olevansa. ~pilllkotetut myön<bämään. Mutta
1892:   measti tultaisi lang-ettamaan <liian ·keveästi ja niinpä heti, kun olosuhteet muuttuivat sellaisiksi
1893:   edesvastuuttomasti.                                       että porvaristo katsoi itsensä riittävän voimak-
1894:       Ehdotamme näin ollen,                                 kaak,si ja uskoi, että nyt on ·Suomen työväen
1895:                                                             luokka ikerta •kaikkiaan nuj.errettu, ehkä iki-
1896:             että pikaoikeuksia koskevat 22, 72, 73, 74, -ajoiksi, vuonna 1918 !kiirehti porvaristo tynkä-
1897:          75, 76, 77, 78 .ia 79 §§ lakiehdotuksesta 'pois- •edus<kunnassa ·huonontamaan tuon 8-tunnin työ-
1898:          tettaisiin.                                        aika!lain, joka 1917 saavutettiin, huonontamaan
1899:                                                             sen s•el~aiseksi että asiallisesti tuo •laki pitkin rui-
1900:       Helsingissä, kesäkuun 16 päivä;nä 1919.               ~kaa, aina ·el'Okuu:n 27 päivään tänä vuonna oli
1901:                                                             vain paperiNa. Voida•an sanoa ettei laista tyrikä-
1902:           V. Vainio.               M. Laukkanen.            eduskunta huonontanut kuin muutamia. kohtia.
1903:           M. Ampuja.               J. Ku.iala.              Mutta ne huoMnnuks·et ·olivat asiallisesti juuri
1904:           0. Hi•ltunen.            M. Puittinen.            sellaisia, jotka tekivät tämän työailka•lain paperi-
1905:                          J. W. Keto.                        Iaiksi. Juuri se seikka, että annetaa.n hallituk-
1906:                                                             selle rajaton oikeus myöntää oikeuksia kaikilla
1907:       Keskustelu julistetaan pääittyneeksi.               , aloilla työnantajiHe, jotka vain halusivat dlla
1908:                                                             rnoudattamatta 8-tunnin työ•aikalakia, aiheutti
1909:       P u 'h e m i e s: Ensimäinen .käsittely jul:rste- sen ·ettei meillä, kuten työväenasiainvaliokunnan
1910:   taan päättyneekai ja asia menee va:ltiopäiväJjärjes- mietinnön :vastalauseessaJkin sanotaan, oHut todel-
1911:   tyksen 57 §:n mukaan suureen valiokun- lisuudessa 8-tunni.n työaikaa :käytännössä! muuta
1912:   taan.                                                     kuin ainoastaan muutamilla harvoilla vähemmän
1913:                                                             merkitystä vail'la olevilla teo:nisuus- ja. työaloi'Ha,
1914:   3) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työajasta joiden noudattami:sta n<iå:Häkään aloilla ei tehok-
1915:    14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain muuttami- kaasti ole valvottu. Kun tämä asia dli eduskun-
1916:                     sesta toisin kuuluvaksi                 nan työväienllisiainvaliokunnassa esillä, esitettiin
1917:                                                             valiokunnan sosiaJlidemakraattisten jäJsenten ta-
1918:   sisältäV'än ed. Paasivuoren edusk. esityksen n:o holta että valiokunta ottaisi huomioon sen seikan
1919:   44 johd'Osta laadittu työväena:siainvailiokunnan että kaik!kialola sivistysmaissa nyt jo pyritäiän
1920:   mietintö n :o 9 esitellään mainitun lainsäätämis- säännösteltyyn 8-tunnin työaikaan, jolloin toisissa
1921:   asian e n s i m ä i s t ä k ä s i tt e 1 y ä varten.      maissa se on lailla säJäd·etty, toisissa maissa sopi-
1922:                                                             mustietä siihen päiäisty ja yleensä melkein kaik-
1923:                                                             kien sivistysmaiden porvar.istokin, imperia!listit-
1924:       Keskustelu:                                           kin, ovat ka~oneet vä:lttämättömfuksi edes jossain
1925:                                                             määrin saa.da 8-tunnin työaikaa käytäntöön teol-
1926:       Ed. A. A a 1 t o: Työaikakysymys on kyllä lisuudessa, ja että meillä eduskunnan työväen-
1927:   ollut kaikkina aikoina ja kaikissa vaiheissa sekä asiain·valiokunnan por:varillisen enem:mistönkin
1928:    meil·lä että muualla sellainen, joka on synnyttä- tulisi suostua muutilamaan tuon tynkäeduskun-
1929:    nyt enemmän tai väJhemmän, usein suuriakin ri•s- nan huonontaman lain sellaiseksi että siitä; to-
1930:    tiriitoja, jopa työtaistelujakin kahden luokan, dellisuudessa tulisi la.ki käytännössä eikä vain
1931: 1130                                      .Perjantaina 17 p. lokakuuta.
1932: 
1933: 
1934: >laki paperina. Sitä ·oli turha odottaa, aivan niin-         poikkeuksia, myönsi sahateol'lisuudessa. ja eräissä
1935: :Jro:in tä:män va·liokunnan: mietinnöstä näikyy.             muissa t>eO'Hi.suuksissa poikkeuksia ilman että hal-
1936: Valiokunnan p.orvaril'linen enemmistö hylkrusi litus millään lruilla julkisuudessa olisi antanut
1937: iärrnän sosialidemokra•attisten jäs.enten ehdotuk- •kansa:lle edes tietää .ne perusteet millä noita poik-
1938: sen .ia 'asettui anomusmietinnön ta,a:kse, anomaan keuksia, teettää pitempiä työaikoja, myönnettiin.
1939: ~allitukselta että eduskunta päättäisi kehottaa              Ei mitäiän perusteluja. Yksinkertaisesti vain se.
1940: haJllitusta vii'Vyttel·emättä vahnistuttamaan ja •että hallitus on myöntänyt näille teoHisuuden-
1941:                                                         1
1942: 
1943: 
1944: vielä tällä istuntokaudella ·esittämään oouskun- harjoittaj~lle poikkeuksia. Emme siis edes ole
1945: Jl'an hyväksyttäväJksi uuden 84unnin työaika.lain. sa:aneet ti:etä'ä sitä, olisrko hallituksen näkökul-
1946: Tähän kyllä huomautettiin jo sil'loin että siitä malta katsottuna: ollut joitakin välttämättö-
1947: tuskin tulee mitäJän, eikä tällä kertaa ainakaan myyksiä, joiden no.iaH,a haHitus .olis.i noita poik-
1948: näytä si·ltä, että hallituksella olisi edes •aikomusta keuksia myöntänyt. Minun mielestämi ei kyllä
1949: tä!llä istuntoikaudella tuollaista esitystä tehdä. !sellaisia ole ollut, e:i siitäkään syystä, ettei edes
1950: Näin ·oN-en me jäämme. edelleen sen 8-tuntisen työv.äJestön puute meillä ole vaa.tinut työajan :pi-
1951: työaikalain nojalle, joka huononnettiin 1918 .ia ·dentämistä. Päinvastoin tiedetään, että yleensä
1952: joka edel1een antaa hallituks-elle rajattoman val- .kaikilla aloiNa on riittävästi ·työvaestöä, vieläpä
1953: ·tuuden myöntäJä työnantajiHe oikeuksia teettää suuri määrä työttömyyttäkin ja, niin O'llen ei. ai-
1954:  pitempiä työaikoja. V:oidaan vedota siihen, että nakaan se pudli olisi ollut pakoittava.na syynä.
1955: hallitus ·ei tarpeettomasti tule myöntämään tuol- Tiedetään myös, että väitteet teonisuuden kan-
1956: laisia poikkeuksia, vaan että 1se tulee aina pitä- nattamattomuudesta lyhyempänä työailianc:1, ei·
1957: mään yhteiskunnan !kaikkien 'luokki•en ·etuja sil- vät pidä paikkaansa. Työväenl!Jsiainvaliokun-
1958: mällä myöntäes'sään poikkeuksia; ·että siis näitä nass·a kyllä 'Sitä koetettiin väittää, että rr,eidän
1959: poi~keuksia tullaan myöntämään ainoastaan si>l-              teollisuutemme ·ei ole vielä niin kehittynyt että
1960: ~oin kun välttäm'ätön tarve teollisuuden ja mui-             ·.se .kestäisi 8-tunnin työajan, mutta tuot~ väitettä
1961: den· seikko.i·en kamialta' sitä vaatii. Ja yleensä 1el siellä millään voitu pr.rustella. Päin.vastoin
1962: arveltiin, että kun elokuun 27 päivä on saavu- voita.isiin osoittiva sangen monta suurten t.eollisuu-.
1963: tettu, niin mahdollisesti meidän n. s. ,edi·stys- den har.ioittaja!in lausuntoa, ulkomailtrukin, jotka
1964: mielinen" hallituksemme tulisikin ottamaan huo- :lausunnot osoittavat, ett.ei suinkaan työajan ly-
1965: mioon kansan •laajojen kerrosten vaa·timuksia eikä hennys 8-tuntiseksi ole ollut sdlaiuen . .ivsta teol-
1966: myöntäisi edelleen noita poikkeuksia. Uskottiin lisuus ali,si kärsinyt, josta tuotanto olisi kärsinyt,
1967: vielä senkin johdosta. tästä n. s. ,edistysmieli- vaan ovatpa eräät suurteoUisuuden ha.rjoittaja,t
1968: sestä" hallituksesta niin hyvää, kun ti1edettiin, Euroopassakin päinvastoin huomauttaneet, että
1969: että tuossa työailkalautakunnassa, johon hallitus 8-.tunnin työajan· tultua käytäntöön, tuotanto on
1970: oli nimittänyt sekä työntekijäin että työnanta- pysynyt yhtäläJisenä kuin pitempänäkin työ-
1971:  jain jäirjestöjen edustajia J:udituksen edustajien ·aikana. Vieläpä kohonnutkin. Meillä ei olisi
1972: lisäksi, dli eräiden teollisuusalojen työnantajain näin ollen ollut :minkäiänlaista pa•kkoa hallituksella
1973:  anomuksia ·poikkeu'ksien saamisesta 'käisitelty ja .myöntää näillä: teol'lisuuden aloilla poikkeuksia
1974:  m. m. metalliteollisuudessa oli työaika}auta,kunta ja jos hallitus olisi !katsonut olevan välttämätöntä
1975:  asettunut :sille kanna'l1e, ettei ole vä!lttämäJtöntä .myöntää poikkeuksia, olisi luullut, että se olisi
1976: enää myöntää sillä teollisuusalalla poikkeuksia. myös~in julaissut kamsa}lle nähtäväksi nuo pe-
1977:  Uskottiin yleensä, että kun työaikala utakunta, rusteet, ·minkä nojalla :se katsoi poikkeuksien
1978: nallituksen nimittämän'ä, näinlk~n yksimielisesti myöntä'llisen välttämättömäksi, vastoin työaika-
1979:  katsoi, ettei mikään tarve sitä vaadi, vaan etta ·se lautakunnam nimenomwi>sta lausuntoa ja ehdo-
1980: on ainoastaan työn~antajain taholta esitetty val- tusta. 'Täimä osoittaa todeksi S>en seikan, että
1981: ·takysymys, jonka mukaan työnaUJtajat yleensä meillä, olkoon hallitus kuinka taantumuksellinen
1982: •eivät milloinkaoan sallisi että työa;jau pituudesta tai mahddlliseshi ,edistys'llielisen" nimellä käyvä,
1983:  saisivat muut päJälttäJä 'kuin työnantaJjat, ettäJ hal- .aina .se kuitenkin tul·ee tälLaisissa kysymyksissä
1984: litus tosiaan ottaa tämän työaikalautakunnan esi- as·ettumaaJil! yksinomaan suurkapitalistien etu~jen
1985: tyksen huomioon. Mutta lffi'itä vielä! Nähtiin, että ·rusiana:jaja.ksi ja on vrulmis myöntymään nåitten
1986: halHtukseHe ei m1erkinnyt mitään työwi'kaiauta- vaatimuksiin huolimatta siitä, vaikka näihin vaa-
1987: !k.uniJJan •esitys, huolimlltta siitä va:ikk!a s:e oli yksi- timuksiin ei olisi minkäärrlaista perustetta yh-
1988:  mielinen melkein, vaikka siellä hallituksen n. s. teiskunnan ja yleensä teollisuuden kannatta:vai-
1989:  ,puolueettomat" ·edustajat, vieläpä työnantajain- suuden kannalta. Näin dllen on asia siten, että
1990:  kin edustajat muistaakseni, olivat asettuneet jos me edelleenkin jää:mme tä:mäJn tynkäeduskun-
1991:  poikkeubien myön1Jäimistäi vastaan. Ha11itus nwn 8-tuntisen työaikaloain varaan, niin me voi'm-
1992:  siitä huolimatta myönsi metalliteollisuudessa ~e milloin hyvänsä odottaa, että yhä useam-
1993:                                            Kahdeksan tunnin työajasta.                                          1131
1994:                                                                                     ·-----------------
1995: 
1996: 
1997: milla; teolllisuuden aloilla, huolimatta siitä, vaik-      sillä niinkuin ·ed. Aalto täällä lillainitsi, on nykyi-
1998: kei minkäiänlaisia viillttämäittömyy.ksiä olekaan,        nen'kin hallitus myöntänyt niin tavattoman 1pa-lion
1999: kumminkin tuliaJan myöntämään työaåan piten-               poikkeuksia. Kun työväienasiainvali'okunta eh-
2000: nyksiä jolloin ei meillä edelleen oltaisikaan 8-          dottaa hYl.iättäv,äJrsi ed. Pall!Sivuoren, y. m. edus-
2001: tuntisessa työajaiSsa, vaikkaki,n. kerska:i:llaan tuon    kuntaesityksen, niin .esittää :se kainosti täissä, että
2002: lain nojalla, •että Suomi siinä kolhden olll maailman     hallitus amtaisi ·esityksen työnteon rajoituksesta.
2003: muka kansamva:ltai•sin •maa.. Minun mielestämoi            TäJlilä on tahdottu heittää sumua työnitek~jäin sil-
2004: olisi nyt ainakin eduskunnan käsitettäv.ä, että           mi'11e, siUäi kyllä tiedetään, että hallituksen toi-
2005: kun muuallakin maailmassa pyritäl:Vn säännöstel-          meenpi'ieet talla.isessa kysymyksessä tava.lli·sesti
2006: tyyn 8-tuntiseen työrui:kaam, useimmissa Euroo-           viipyväit :kauan ja niin ol1en saatai'siin jatlkaa
2007: pan valloissa.kin on siihen lainsääidäilllllöllä pääs-    yhä edelleen sitä poikkeuiks1ell±sta ·o!loti<la:a:, missä
2008: ty, toisissa maissa, Englannissa, säädetty jopa           nyt työpaiväkysymyk:seen nähden olla1am Kun
2009: 74untinJen työaika, vieläpä erä:i.Hä alo~lla Eng-         ed. Aalto tiliHä jo mainitsi, että kilpailu naapuri-
2010: lanJllissa 'lyhempilkin työaika ja ettäi silloin kun      maissa ei ole ainakaan esteenä meillä tämäin lain
2011: useissa maissa. m. m. Englannissa ra.utati~ehenki­        käytä:ntöön ottam:Useen, sellaisena1 kuin se 1917
2012: lökunnan keskuudessru on esifutty hallitukselle           hyväiksyttiin, niin •ei luulisi oleva;n työnantaja~
2013: vootimuksia 6-tunnrin työaj!lllll käytäntöön otta-        piireissäkä:äiu, eikä m ui'ssa:kaan porva:ri piir:eissä
2014: misesta, •että meillä silloill eduskunta asettuisi        mitäiän vastaan täitä, ja 'SI(lntähden minä!kin ilruu-
2015: siHe kamlnal'le, että meiHä täytyy tuo 8-rtuntinen        'su:n evästyksenä, kun asia menee suureen vrulio-
2016: työruikalaki .saada seHa:ioseksi, että sitä on myös       kuntaan, että vasta-lause hyvälksyttäisiin.
2017: käytännössä noudrutettava, että se ei ole selvä pa-
2018: perilaki. Onhan esim. Kööpeniliaminan konfe-                   Ed. Palm g r e Ili: 8åsom vid upprepande trll-
2019: renssissa viime huhitikuuJlla, jossa oli edustettuna       fällffll: från fl.era dlika hå,ll på ful'lgoda sikäl fram-
2020: 4 SkandinaJavian maata ja Islant[, rusetuttu, tosin        hållits, vrur 1la_gen av den 27 november 1917 om
2021: periaatteessa kyllä, luonwoliises.ti siritä syystä,        8-timmars arbetstid icke blott en revolutions-
2022: että tällä: :konferenssil'la e:i oN ut mrnkä:änlaista      pla.n:ta och så:som s•ådan förhatlig, uta1n den var
2023: sitovaa päätösvaltaa, •kuitenkiw 8-tuntisen, 48-           oc'kså till 1sri•n ruatur wv så underha:ltig beskaffen-
2024: tuntisen viil.:kotyöajau kannalle ja rräJkyipäi tuo        het, att den var omöj1ig att tilläJmpa i praktiken.
2025: ohjel'lll'a oleva;n, esitettynä siinä ohjelma1ssa, joka   J)et var vid sMaJnit förhållanlde absolut nödvän-
2026: tulee käsiteltäväiksi' t. k. 29 p :nlä ikokoontuvassa      digt att, wär för:hålla1ndeoo d·et medgåvo, gå i för-
2027: W·a:shingt.oniw kongressissa Amerikassa. Nfuin             fattning om ·dess äindrande. Nä:r regeringen i
2028: ollen, tahtomatta tämän enempäiä ·kuluttaa aikaa,          juni 1918 a,vlämnade en proposition til'l undan-
2029: esitän ·eduskunnaUe, että eduskunta suosittelisi           rö.ialnde av -en del av de m~e:st i ögonenfaUande
2030: suuren va:liokunnan huomioon· sitä va:stalausetta,        .missgreppen i berörda la.g, unders-tröks i moti-
2031: .ionlka työväenasiain'V'aliokunnan sosial.idemo-           veringen til:l pro-posritionen ·den omständigheten,
2032: kraattiset jäsenet täissä ·edus:kuntaesitysmietin-         att ~agen ·Visserligen s'kuHe hava tarvalt en genom-
2033: nössä u :o 9 ovat esittäneet, että. ne kohdat 8-           gående revision, meu att därti:U då icke va.r tid
2034: tunnin työaikailaista, jotka tyiJikäeduskunta on          •och a·tt de part~ella ändringa.r, som föreslogos,
2035: huonontanut, muutettaisiin se1laisiksi, minkällai-        ·skuHe komma att vara arv interimiBtisk nla.tur.
2036: sina ne vuonna 1917 hyväksytyssä 8-tunnin työ-             Reg1eringen ha.r också på grund därli v gått i för-
2037: aika.lais.sa olivat.                                       fattning om en fuUs.tändig revision av lrugen och
2038:                                                            h:a.r för sådant ända:må:l t]Usat:t en kommitte, som
2039:    Ed. H a 1 m: e: Täima laki! on niitä lakeja, jotka     den 1 a.pril 1919 .tiH regeringen överlämnat ut-
2040: kaikista enimmin kiinnittruvät työväestön huo-             kast tili en ~ag, va.ri lrugen· om 8-timmars ar-
2041: miota. Ja trumä laki on niitä lrukeja, että jos           betstid och förordningen ·ruv den 18 augusti 1918
2042: saata.]siin •se voimarun siinäkin muodossa •kuin se       '&ammanslagits. >Sedan denna kammitte slutredi-
2043: vuonna 1917 on hyväksytty, niin olisi se hyvä              gera.t sitt förslag, kommer sllid·an utredniritg att
2044: edistysaskel työrauhan .sfuilymiseksi yleensä. Tie-        föreligga, att reger]ngen i stöd a;v deu kan göra
2045: detään, e'ttä työpäåväkys.ymyksestä juuri johtu-           u-pp en propositi'On. Att nu redmn gå och ,äJndra
2046: vat use:Ummat ltyöriidat. lMutta 1918 vuoden              'lagen skulle •sålunda v.arw en onödig åtgärd, s-om
2047: eduskunta, samoin hanitus ·on kiirehtinyt ediJS-tä-       i aHa frull icke s!kulle komma aitt verka för }äJngre
2048: mään sitä se~kkaa, että 'työrauha.a, ainakaan työ-        än en aUdel•es kort ~id. Jag för:ordar däirför, och
2049: lläivälkysy.mykseew nähden, ei saataisi ·säily:mäiän.      p'å de av utskottet i övrigt framhå'llna skälen,
2050: Jos nimittäin tästä .syntyy riitoja, niin on se sy-       att riksdagen vi.Ue förkasta. föreliggande motion.
2051: sättävä vuoden 1918 eduskunn<alll. sekä halllitUk-            Beträffande d:en diskussion, som förts här i
2052: sen, v•ieläipä: ny•kyi•senkin hallituksen niskoille;      a:fton, tillåt.er jag mi.g också a:tt fralmhålla, altt
2053: 1132                                        Perjantaina 17 p. lokakuuta.
2054:                                             -----------~                      -----~--~--·--·~---
2055: 
2056: 
2057: 
2058: 
2059: några större industri-id'kare ute i världen vis-           hoitamiseen, lepoon ynnä .muuhun semmoi-
2060: serlig-en, såsom hr Arulto uttalat, ställt <Siig på        seen hyvinvointiin, jota yleensä ]hminen tar-
2061: den ståndpunlkt, <S{)IID ihållit rpå 8-timmars arhets-     vitsee. .Sil:tä kannalta työv:äJki on ajanut 8
2062: ti.ld, men har vida välgnar flertalet industri-tid:kare    tunnin työaikalakia meiUäJkin. Tämä 8 tmmin
2063: i wlla faJl1 kommitt till insikt diilrom, att iruförande   työaåkalaki on eduskunnan suurimpia! saavutuk-
2064: av 8-timma]."s arbetstid ickie har medfört den             sia, vaikka ·porvaristo on kyllä selittän!yt, että
2065: ökade intensiJet i a.rbetet, som man hade öns:kat,         se on j.onJkun!lainen paikotuksen tulos. Muu'ten ei
2066: utan tväJrtom. De av hr .Aalto åberoprude för-             po.rvacisto :sitä olisi myö.Il!täruyt. Tämä muistetta-
2067: hå.Uamdem i Entgla,nd viH jag nu icke ing;å ·på            koon ilolla maamme porvariston työväensiUojelus-
2068: för wtt därigenom upptaga riksdagen<s 'tid, men            laillliäädäJrmön harrastuksesta:. Kun työviiiki tä-
2069: <ltlltag-er jag, a·tt en och var här har fullt klart       män 8 tunnin 'työa&kalain sruavutti, iloitsi se siitä,
2070: för stg, att dessa, förhåillantden icke äro av den         se a~iattel:iJ että tosiaallllkin oli toistakymmeruvuoti-
2071: beSka.ffenihet, att det sku~le lönai sig för oss att       sena laiooäiädämtökautena merlkitsevä saa.vutus
2072: t!llga d·em tili efterrruttelse. Jag hoppas dwrför,        työväenJSuojeluksen aJ.alla saavuiiemu. Muttru heti
2073: :aJtt r~ksda,gen l'åter motionen 'för'faU:a, o~h wtt       kun se säiäJd'ettiin, .Suomen t.yövä:ki huomasi, että
2074: stora utslwttet oc'kså skal}l utta:la sig i denna,         porvaristo ei ollut mielel1lään siihen lali.msäJädäin-
2075:  riktnintg.                                                töön ottanut osaJa ja .että se ai.Uitoi selv.ästi ym-
2076:                                                            märtäJä että sopivw hetken tiuUen laki otetaan
2077:    Ed. Le i lll o n en: Vi~me aikoina on useasti takaisin ja miin surullisesti on käynyt. Se on
2078: :porvariston ja yleensä työväJen vastustajain ta- otettu takaisin. 8 tunn:intiyöaikalailcia 'ei ole käy-
2079: holta sanottu, että ·eduskunta on saanut cpaljon tänll/Össä juuri mis'säJäin, Siitä on anm~etim poik-
2080: a.ikaan täss·äJ maassa, ja siitä huolimatta on työ- keuksia jäJrjestäiän melkein ikai~ill.le siUurimmille
2081: väki ollut niin1 tyytymätön, että se m. m. lähti maamme teoll:Usuuden ·ha•rjoittaji~le sellaisillaJcin
2082: aseeHi&oon kapiruaan. Porva.!'iston taiholta on1 vii- teollisuusa.loiltla., joissa on runsaasti työttömyyttä.
2083: meist·en tap!llhtumain jälkeen airvan mvoimesti seli- Siis uiis:sä .ei suinlkaam ole valkko ollut anltaa poik-
2084: tetty, että tämä 8-1-tunnin työwkalaki oli vallan- ~euksia tJälstä la.ista., ,sillä verukkee11a, että olisi
2085: kumQ1:rksen tulos, siis ei syntynyt no!'maali·sis'sa ollnt työväen puutetta. Sirs lupa 8 tunnin työ-
2086: oloissru eikä ole si!llä perusibeella; sopiva työpäivän- aljwsta poilkkeamisoon on annettu yksityisten ka-
2087: dyhennyslain<säädännaksi. Selvästi on käy>nyt pita[iisti•en 'kukkaron paisuttamiseksi.                       Mitäiän
2088: esille sekä .työväienasiaiilliVailiokunnas'sru ikuin muuta perustetta ei löydä siill.e rus'iaUe. Täillä
2089: myöskin niissä istunnoissa sen verra.n, mitä itäJstä poikkeuslaimääJdäJnntöllä on ollut vieläikin' huo-
2090: lai·sta 'Oili •oHut puhetta, että porvaris.ton tahto yk- , nompi puoli se, ·etiäJ se on ollut vaikutukseltaan
2091: simielisesti on se, että hyvälksyttyä 8Jtunnin työ- turmiolli111en nitiHäkin aloilla, missä ei' Qlle lupia
2092: päivälakia ei läihitu:levaisuudessa a:ijota saada lai'sta poik!ke:amiseen ·annettu. Nyt huomaa jo
2093: ellltiselloon. Se ei muka tässä malaSsa sovellu kaupunki paikoissa. sen,, .että kaupoissa: useasti
2094: cilkä meidäin ma.amme teoHisuus kannata. Niin tootetään pitempiä työpäiviä k'llin 8-<tuniisia.
2095: sanovat porvarit. Joka.inen tietäiä, että pitkä työ- Usea·t pientemmäit työruantajat selii!tävä:t, että 8
2096:                                         1
2097: 
2098: pä/ivä .on turmioll'inen. Ma1amme •pariHa teol1i- tunnin t.yöaioka.lakia ei ole niin cpakko noudattaa.
2099: suusaJaHa, joi1sta on saa1tu päievämpiä tilastoja, Niillä •on se 'käsitys. Olen mer!kinnyt useita kaucp-
2100: ovat työväen ter:veyssuhteet :huonot. Muutama poja Helsintgissä, j-oissa. eil ollenkaan UJoud'wteta 8
2101: vuosi tahperin todi,stettiin tila,stotieteellilsesti, tunnån työrui'kaa. Pienlemmissä käsityölaitoksissa
2102: että kutomateollisuudessa sairasti työläisiä 60 % ei usciu noudateta, samoin ~lmhvillois:sa. 8 tunnin
2103: mikä minkinlaista tuberkelia. Paperiteollisuu- työaikalaiki täJllä hetkellä 'Olli vain pape:citlla eiikä
2104: dessa todetaan työlälisten sairastavan kaikenlaisia missääin: muualla. Se on siis turmiollinen seu-
2105: wmmattitauteja. Kaikissa maissru mi'ssä on saatu ' ra,uksiltaan ollut muillakin a.Loilla eikä nii[lä
2106:                                                            1
2107: 
2108: 
2109: 
2110: 8 tunnin työpäivä ja yl·eensä työpäivän lyhen- a:lo~lla, joille tluprna on ancOOttu. Sil~si koska tämä
2111: ny.slainlsilidäinrtöä aJjettu, ajetaan sitä työväen ·ter- lupajärjestelmä lwin suhteen on llliå.n turmiollinen
2112: v<eyden kannalta, ruumiillisten ja henlkisten voi- ja vaara1linien, täytyy eduskunnaTIJ puuttua asiaan
2113: mien suojelemisen kanmdta. Työväki on: ainakin ja siksi tahtoisini ·suositeUa työväenasiainv:a'lio-
2114: koottanut sitä siilltä fkanrnalta ajaa.. Työväki ei kunnan vasta,lausetta asiassa.
2115: ole ajanut 8 tunnin työ'pälivää minään :sosialismin j
2116: periaatteena tai päämääräJnä vaan 'Se on ajaJnut           1   Keskustelu jutlisteta<an päättyooeksi.
2117: sitä keinona. siihen pä:älmäläräiän pyrkiessälän. Siis
2118: se on a;janut si!inä miel,es:sä, että työvä'ki ·sa.isi        P u h <e m i •e s: Ensian'äilllen 'käsittely juliste-
2119: mahdollisimman pailiou aikaa .henkiseen kehityk- taan pääJttynooksil ja aJsia m'enee :s u u r e en' v a-
2120: S'een, että se saisi aikaa myöskin terveytensä lio'knnltaan.
2121:                                                 Pöydällepanot.                                                 1133
2122: 
2123: 4) Ehdotuksen laiksi kuolemanrangaistuksen pois- ' 8) Ehdotuksen laiksi margarinin ja muiden ravin-
2124:                    tamisesta                       torasvojen sekä margarinijuuston Vialmistuksesta
2125:                                                                      ja kaupasta
2126: s:i:sälltälväru ed. Ryömäln edu&kunillaesi·tyksen u:o
2127: 20 jdhdosta laadittu lakivaliokunnJa.u mieti•nltö n:o         sis<äll·tävä haHittuksen esitys n:o 39 es.itellääru ja
2128: 8 esitellään mainitun lainsäätämisasian ensi-                 lähetetään puhemiesneuvoston 'ehdotuksesta m a a-
2129: m ä i s t ä k äJ s i t t e 1 y ä ·vwrten.                     t a 1 o u s v a: li o kuntaan.
2130: 
2131:    Kukruan ei -hailua puheenvuoroa; asian käs:iJttely
2132: juH.sietaan päättyneeksi ja asia m{mee s u u r e e n- ,
2133: v a H o k u Dl t a;a n.                               !
2134:                                                           1                     Pöydällepanot:
2135:   5) Todistajajääviä koskevien lakisäännöksien
2136:                   muuttamista                                 9) Ehdotuksen johtosäännöksi valtion tilintarkas-
2137:                                                                                   tajille
2138: tarkoittavan ed. Manuerin y. m. anomusehdotuk-
2139: sen n:o 46 johdosta laadittu lakivaEokunnan mie-              sisäiltävä vaJ.tiovail'aimvaliokunlllan mietintö n:o 6
2140: tintö n:o 9 ·esi~e}ilään a i n ·o aan k äi s i t te-          esitellään .ia pan~Imaill pöydälUe ensi täysi-istun-
2141: lyyn.                                                         toon.
2142:   KUJkaan ei> pyydä puheenvuoroa.
2143:   EduskunrtJa hyvälk.Syy la·kivaliokun:nan mietin- i               Vapautus lakivaliokunnan jäsenyydestä.
2144: nön.
2145:                                                                 P u h -e m i e s: Voidakseen ottaa osraa sivi&tys-
2146:   Puh em i-es: Asia on loppuu:rukäsite'lty.                   valiokunnan töihin pyytää ed. 0. K o r h on en
2147:                                                               vapautusta lakivaliokunnan jäsenyydestä.
2148:  6)    Vapaan todistusteorian voimaansaattamista
2149:                  laill!käytössämme
2150:                                                                 Pyyntöön suostutaan.
2151: 
2152: tarkOittavaJli ·ed. Manuerin y. 1m. a:nomuS'ehdotuk-
2153: sen n:o 47 johdosta laadittu lalkivaliokunna:n mie-
2154: tintö n:o 10 esitelläJän 81 <i n •o aan ·käsri'ttelyyn.         Puheenvuoron saatuaan lausuu
2155: 
2156:   Kun ei kukaan: ha1lua, puheenrvuoroa hyväksy-                  Ed. Lohi: Eduskulllnan va·liltsrjam:ilehiä pvy-
2157: tään lakivalliokunmn miletirutö a.sill.sta. Asia on           det&n .jäJä.määul täimän isltulllnron päätyttyä tänne
2158: loppuun käsitelty.                                            istuntosaliin.
2159: 
2160: 7) Välittäviä säännöksiä niiden muutosten sovel-
2161: luttamiseksi, jot~a 15 päivänä elokuuta 1919 an-                Seuvaava 'täy.si-istunto ou eUJSI tiista.vna kello
2162: netuilla laeilla on tehty 22 päivänä marraskuuta              6 1. p.
2163: 1917 annettuihin mllia.laiskuntain kunnallislakiin,
2164: "kaupunkien kunnallislakiin ja kunnalliseen vaali-
2165:                        lakiin                                   Täysi-'isturuto päättyy k-ello 7,25 i. p.
2166: koskeva hallituksen esitys n:o 38 esit-eHää:n ja                                      Pöytäkirjan vakuudeksi:
2167: lähetetääUJ puhemi~sneuvoston ehdotu1ksesta 1 a-
2168: k i- j ·a ta 1 o u s. v ad i o kun :ta a n.                                                 Eino J. Ahla.
2169: 
2170: 
2171: 
2172: 
2173:                                                                                                              144
2174: 1
2175: 1
2176:  1
2177:  1
2178:   1
2179:   1
2180:    1
2181:    1
2182:     1
2183:     1
2184:      1
2185:      1
2186:       1
2187:       1
2188:        1
2189:        1
2190:         1
2191:         1
2192:          1
2193:          1
2194:           1
2195:           1
2196:            1
2197:            1
2198:             1
2199:                              58. Tiistaina 21 p. lokakuuta
2200:                                               kello 6 i. p.
2201: 
2202:                    PäiväJärJ~s.                                                                              Siv.
2203:                                                           esit. n:o 36; ed. Paasivuoren y. m. -edusk.
2204:                                                   Siv.    eB~it. n:o 37.
2205: I 1m o i t u k s i a:                                         6) Ehdotus 1aåsl1 kahd·eksan tunnin .työ-
2206:                                                           ajasta 14 päivänä elok:Uuta 19•18 •annelt.un
2207:                                                           lain muuttamisesta toisin kuuluvaksi .... 1149
2208:           Toine.n käsittely:                                  A S' i a k i r .i a t: :Stuuren• valiokunnal!l
2209:    1) Ehdntus .laiksi ulkomaa1aisen ottami-               mietinto n :o 2'7; työväenasiai•nVIa.liokun-
2210: sesta •Suomen kansa:laiseksi . . .......... . 1136        nan mi~intö n:o 9·; .ed. Paasivuoren :OOusk
2211:    A s i a k i r .i a •t: 1Su uren va.linkunnan           esit. n:o 41.
2212: mietintö n :o 2·2; la,ki valiokurnnau mitetint<i              7) Ehd'O:tus laiksi Rikoslain 16 luvun 24
2213: n :o 11; hallituk&en. esitys n :o 15.                     § :n •kumoamisesta ................... .
2214:    2) Ehdotus laiksi so•taV>oiman saatavista                  A s i a k i r j a <t: .Suuren v8!liokun:na1Th
2215: rauhanaikaisista •luontaissuorituksista .... 1137         mietintö n :o 19; lakiVJaliokunnan mietintö
2216:    A s i a k i r j a t: 1Suuren va;liokun:nan.            n:o 5; ed. Arhon y. m. edusk esit. n:o 14.
2217: mietintö n :o 23; so1tilasasiain.valiokunnan•
2218: mietintö n :o 2; ·hallituksen esiltys ·n: o 19.                Ain-oa käsittely:
2219:     3) E:hdotus ~aiks~ lilluutdks~Sibru hel'mikuun     r8) Ehdotus valtionltliii.inta.rkast.aja.in .ioh-
2220: 215 päivänä H~l511 annettuun asetuksoon, joka       tosäännöksi ......................... .
2221: koskee ehtoja ·kiinteän omaisuud~n haHitse-            A s i a k i r j a: V altiovarai.n valiokunnan
2222: mis•elle Suomessa .................... . 11391 mietintö n:o 6.
2223:    A s1 i a 'k: i r ja t:  Suuren vaLiokunnan
2224: mietintö n :o 2'4; l:aJkli.vai1okurnnan mie-
2225: tinitä n:o 6; ed. Huiltinin y. m. edn'sk ..es;it.                    Esitellään:
2226: n:o 18.
2227:                                                        9,) Va.ro.ien myöntämistä va.ltion asunto-
2228:     4) E·hdotus laiksi, joka slisä!ltää muutok-     poliittista ·toimintaa vart€•n rkoskeva halli-
2229: s-en tyo"ttömyys:kws-soista, .ioiHa on oike~us      tuksen esitys n:o 31 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
2230: saada apura.haa yleisistä varoista, 2 päivänä
2231: ma:rras•kuuta 1i9•17 annet-un asetuksen 11·§:n             P·öydäilepanoa vaden
2232: 1 momenttiin ....................... . 1148                           esitellään:
2233:     A g i a kirjat:        Suuren va.liiokunnan
2234:                                 1
2235: 
2236: 
2237:  mi~tintö n:o 2151; .työväiena•siainvaliokun-           10) Ha:Hi:tukslen esit.ys n :o 4li lruiiksi eHn-
2238:  na.n mi'etintö n:o 7•; ed. Paaså.vuoren y. m.      t.arveasiain järjestely,siä .sodan aiheutta-
2239: eduslk. esit. n :o 44.                              missa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä
2240:      5) Ehdot.us lai:ksi, joka sisä.ltää muutok-    heinäkunta 1918 annetun lain voimassaolo-
2241: sia työväen ftapaturmava:kuutuksesta 18             ajan pidentämisestä . . ................ .
2242:                                                                                                               "
2243:  päivänä elokuuta 19•17 annetun a:seftuksen 1           11) Halliiiuksen .esitys n:o 412 [laiksi elin-
2244: §:ään .............................. .              tarveasiain jär.ies•tely.stä sodan aiheuttamis-
2245:     A s i ·a 'k: i r ja t: Suuren valiokunnan "     sa poikkeuksellisissa oloissa ........... .
2246: mietlintö n:o '2•6•; ;f;yöväernasia.i:nvaliokun-                                                               "
2247:  nan mi•etintö n:o 6; ed . .J:vskoon y. m. edusk. ·
2248: 1136                                       Tiistaina 21 p. lokakuuta.
2249: 
2250: 
2251:     N1menhuudossa merkitään pollssa.Olevi:ksi edus-           P e r u s t u s 11 a k i v a> l i o k u n t a a n vailit-
2252: :ta(iat Broända, Erich, R., Gebhard, Heimooon,            ·tiin edustaja Mantere ja
2253: Homen, Juusti[a, Mamnonen, Niukkanen, Paasi-                  L a k i- d a ta l o u s v a l i o k u n ta a n edus-
2254: vuori, Selrund·er ja Sihvo.                               taja Rönnberg- vainajan \ti~a!Ue vaJlilttiin •edusta;ja
2255:                                                           Lumio selkä
2256:                                                               La k ,jl valiokunta a n -edustaja 0. Korho-
2257:                                                           sen tillaUe valittiin edustaja Kotonen.
2258:                    Ilmoitusasiat:
2259:                                                                         V aEtsijamiesrten puolesta:
2260:   · Vapautusta    eduskuntatyöstä yksityisasian
2261: vuoksi ·saavat: ed. :Mannonen täJmän päåvän täysi-                              K. A. Lohi.
2262: istunDJOSta, ed. Silivo yhden viri;kon aja,ks:U, ed.
2263: Kro.kko täimäm täJysri-istuniDlOn loppuosasta ja ed.                                               J. P. Kokko.
2264: Niukkanen tämän 'Päivän täysi-istunnosta.
2265:                                                           Uusi puheenj(}btaja ja :varapuheenjohtaja perustus-
2266:                                                                           lakivaliokuntaan.
2267:             Uusia hallituksen esityksiä.
2268:                                                              P u h e m i e s: E·dusll.mnnrulle ilmoirtetaa.n että
2269:                                                           peru:stuslak'iva1iokunlta on puheenjohtajakseen va-
2270:    P u h e m i s: HaUituksen edustaja saapuu              linnut ed. R y ö m ä n ja varapuheenjohtajrukseeri
2271: .iäJttämään eduskunnan.e haHiltuksen esitybiä.            ed. M a n t ·e r e e n.
2272:    Eduskuntaan saa.puu v. t. valtioneuvoston
2273: Jmn:sl:Ustiw A. Woutilailsen :saattamana ministeri
2274: Lund s o n, joka lansuu:                                   Ed. Setälän välikysymys Ahvenanmaan asiassa.
2275:    Kunnrioiwttava herra: 'PUhemies! Arvo:Usa Suo-
2276: men eduskunta!                                              P u ·h e m iJ e s: UlkopuO'lella päåvädä:r.iestyksen
2277:    Hallituksen määräyksestä on minulla kunrntia           ilmoitetaan että ed. S.etäJlän väJlilkysymykseen,
2278: eduskunn:alle jättää :seuraavak hallituksen esityk-       joka viime istunnossar pantiiln pöydälle on yht.y- '
2279: set, nrimittä~n                                           nyt 22 eduSitajaa ja tulen sa:al1:tamaan seru asian-
2280:    n:o 43 Ehdotus laå·ksi silementavarain :ma;aham-       omaisen hallitukosen jäsenen tietoon.
2281: tuonnista ja kaupasta;
2282:    n:o 44 Ehdotus laiksi sääntö,perintöomaisuuden
2283: kiinm:ittämise•stä .ia käyttätmisestäi sille panrmn
2284: varaHisuusveron sumittamrseksi.                                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
2285:    P u h •e m i e s: Merra minis.teci! EduskunruaJ.-      1) Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottamisesta Suo-
2286: ile DJyt jätetyt haUituksen esiltyikset ltulen esittä-                   men kansaJaiseksi.
2287: mään eduskunnaUe perust.uslain mukaista käsit-
2288: telyä varten.                              ·                 Esitellää:ru suuren valiokuDIDJan mietintö ru:o 22
2289:                                                           ja •otetaan t o i s e ~ n k ä s i tt e l y y n siinä se-
2290:                                                           kä lakivatli•okunnan mietilnnössä m:o 11 valmis-
2291:             Uusia jäseniä valio kuntiin.                  televaslti lkä.sitelty •halliltuksen ·esitys n:o 15, joka
2292:                                                           sisäJltää yllälm<ainitun lakiehdotuksen.
2293:    P u h e m i e s: V alitsi.irum'iehiltä on •sarupunut
2294: kirjelmä, jonka sihteeri lukee.                              .p u h ·e m i e s: Eä:sittelyn poh.iruksi !l!Seteta•am
2295:                                                           suu:ven lV·alilokunllllan mietiDJtö. Erusin sallitaa-n
2296:   Eduskunnan Va)litsi.iamiehet.                           as~a;ssa yleiskeskustelu .ia kun se oru julistettu
2297:                                                                                             1
2298: 
2299: 
2300:                                                           pääJttyneeksi, siirryitään lakiehdotuksen yksityis-
2301:   Helsingissä, <lokakuun 17 'J):nä 1919.                  kohtaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun ku-
2302:                                                           luessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotuksen
2303:                 E d u s k u n n a ll e.                   yksityiskohtiin, ovat nämä ehdotukset ·tullakserusa
2304:                                                           äiänestytksen ailaisilksi, Y'ksityiskohtaisessa kes-
2305:    Eduskun:na.n: valiltsijamiehet saattavat kunnioit-     kustelussa uudistettavat .ia kannatettavat.
2306: taen Eduskurumm tietoon, että ministeri Ri:tavuo-
2307: .ren tåhlle            ·                                     Kä.si ttelyjä:rtj.estys hyvälksytään.
2308:                                           Sotavoiman luontaissuorituksista.                                        1137
2309: 
2310: 
2311:   Knn ei . kuhan hailua ylei:skeskus'OOlussa pu-                 Keskustelu juHstetaan päättyneeksi.
2312: heenvuoroa, siirrytään. lakiehdotuksen yksityis-
2313: koMaiseen käsittelyyn.                                           iP u h e m ies: Keskustelun •kuluessa on ed ..
2314:                                                               Pilkka ed. tSaarelaisen kanni:Llttaanarm. ehdotilanut
2315:   1-8 pykruäit, johtolause sekä la'kiehdotuksen               .nyt esitllä.olevan pykä:läin 1 momentille seuraavan
2316: nimike esitelläiän ja 'hyvä:ksytäiäm '.iäJrjestäDJSä kes-     sanamuodon:: ,Tämän lam noja.lla on sotavoima
2317: kustelutta.                                                   oikeutettu rruuhan: aåkama, ·valtionvaroista suori-
2318:                                                               tettava·a täyttru ikorvau,gj;a vastaan, sa,amaan seu-
2319:   P u h e m ies: Suuren. valio'kunm\3.IIJ mietimltö           raavia luorutruissuorituksiru." Kutsun tätä ed Pil-
2320: on s[is muuttamwtta ·hyväiksytty. Asian toinen                kan ehdotuksebi.
2321: käisittely julistetaan päättyneeksi.
2322:                                                                  Selonteko myönnetääJn oikeaksi.
2323: 2) Ehd·otus laiksi sotavoiman saatavista rauhan-
2324:          aikaisista luontaissuorituksista.                      Äänestys ja päätös :
2325: 
2326:    Esitellään suuren vaJiokunnan. mietmtö n:o 23                 Ken hyväksyy suuren vailiokunnan ehdotuksen,
2327: ja otetru:Mt t o i s e e n k ä: s i t t e 1 y y n siinä se-   täissä kohden, äänestäJä ,jaa"; jos. ,,.ei' voittaa, on
2328: kä sotila:sasiainrvaliokunnan miietiiJ.Illössä n.:o 2         ·ed. Pilkall! ·ehdotus hyväiksytty.
2329: valmisitaJV81sti käsitelty haHitu:ksen esitys n.:o 19,
2330: joka sisäiltää yUäim81imtun lakiehdotuksen.                      Ä'äwesty.ksessä a.nnetaan 112 ,jaa'"- ja 69 ,ei"-
2331:                                                               ää:ntä.
2332:    P u h e m i e s: K·äsittelyn pohjaksi asetetaan
2333: suuren vailiokumua1n mietintö. EDJSin sallitaan                  Puhemies: Eduskunta on siis hyväksyntYt
2334: asia.ssa yleiskeskuSJtelu ja kun se on julistettu             ;nyt esillä: olevan pykäläin sellais·ena, kuim. se on"
2335: päiättyneeksi, siirryitä:äilll lakiehdotuksen y'ksityis-      suuren valiokulllnrun mietinnössä.
2336: koht81iseen käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun ku-                1 luvun nlimike lhyväik:syiään sekä jä;rjestänsä
2337: luessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotu-ksen               keskusteluilta 2-2·4 § :t, 2 luvun nll!milke sekä 25·
2338: y.ksityiskohtilin, ovat Iliälmä ehdotukset tuUakseen          ja 26 §:t.
2339: äänl8styks·en rulaisi'ksi yksirtyislmhtaisessa keslkus-                              27 §.
2340: telUJSsa uudistettavat ja kannatettavat.                        Keskustelu:
2341:    Käsittelyjärjestys hyväiksytään.                              Ed. V rn i n i o: Miniä pyytäiisin täm'än: 27 §:n
2342:                                                               kuuluvak<sli. s~illä tavoin, 'kuin se on: sotilasasi:ain-
2343:   Kuu ei kukaa~ halua yl·eiskes·kustelussa pu-                vrulioikulllll!alll m~etintöön mo 2 'liitetyssä vasta!lau-
2344: heelliVuoroa, sllTrytään lrukiehdotuksen yksiiyis-            seessa:.
2345: koh taiseen kä:si ttelyyn.
2346:                                                                  Ed. A m p u j ru: Minä kannatan tehtyä ehdo-
2347:                             1 §.                              tusta~.
2348: 
2349:   Keskustelu:                                                    K·eskustelu julistetaaill p.äättyneek:s~.
2350:    Ed. P i 1 k k a: Tuntien s•en tosiasian, että                 P u he m i e s: Keskustelun k:ulues·sa ODJ ed.
2351: luonltaissuoritus tulisi hyvin suuressa mä:älrässä            Vainio ed. Ampujan kannattrumana ehdottanut nyt'
2352: rasittamaan juuri rajaseudun 'Pienviljelijäväes-              esillä olevalle pykäl'älle '.sen sana:muodon, joka
2353: töä, näinollen minä rohkenen ehdottaa, ·eittä lruki-          siNä ODI va•stalauseessa;, jokru li:irttyy somla~Sa<siain­
2354: ehdotulksen 1 § :n: 1 momenttiin lisä;ttäisiin sanat          ·VaJ1iokunmant mietintöön. Kutsun tätäJ ahdotu:star
2355: ,suoritetta,vrua täy·ttä Jmrvausta vastaan". Sillä            ed. V ain'ion :ehdotukseksi.
2356: niinkuin ·tunnetltua ra-jaseudulla, varsinkin mitä               Selostus myönnetään oikeaksi.
2357: tu:lee itäiseen rajaoo, on piellJVil,ielijöitä paljon ja
2358: jos näille ei annetta~si täyttä suoritusta, Thiin rasi-         Äänestys ja päätös :
2359: tus tulisi heiHe kenties ylivoimai:seksi. NäJin-
2360: oHen ·ehdotan, ~tä tälhän lisättäisiin san:at ,täyt-             Ken: hyvälksyy suuren va!l:ilokunnan ehdotuksen
2361: tä korvausta, vastaaml'.                                      tässä kohden, äiiJruestäiä ,jrua."; jos ,ei" voitta-a, on·
2362:                                                               ed. v~ainion ehdotus hyväiksytty.
2363:    Ed. H a ,a r e l'ru i n: e n:   Kanln81tan ed. Pilkan
2364: tekemää ehdotusta.                                               Åänestyks'essä ovat .ia.a-ä:ä:net voitolla.
2365: :1138                                         Tiistaina 21 p. lokakuuta.
2366: 
2367: 
2368:    ,puhe m i ·e s: Eduskunta. on siis hyväiksynyt               Puhe m i ·e s: Ed. Kotolllen k!ld tarkoirtti, että
2369: cesi:llä olevan pykälä:n ·sellaiseoo, kuin se ODJ suuren      sana ,lailliS'esti" '))yyhittäisiin '))ois?
2370: vruliokunnan mietinlnössä.
2371:                                                                 Ed. Koto ne n: ,Laillis-esti".
2372:     28-32 § :t hyväiksy'tää:n jäl'jestänsä keskuste-
2373:  lutta.                                                         Ed. L e •h i •k o i DJ e n: Kann1atan ed. Kotosen
2374:                        33 §.                                  tekemää ehdotusta.
2375:                                                                  Ed. Horn b :o r g: Det före.fwller mirg som om
2376:    Keskustelu:                                               rdgm. Rotonen rhade mits'SU'Ppfattat '))aragrafen.
2377:                                                              Det ord, som ham vill stryka, åsyfta.r mturligtvis
2378:      Ed. E o t o lli e n: Käisitelttävänä olevassa laki-     i·c.ke wtt man ~ulle förutsett, a!tt krigsfolk lag-
2379:  ·ehdotuksen 33 § :ssä säädetään, että milLoin sota-         stridigt komme att medföra a;ndra rd.iur, som äta
2380:   väeHä on laiH:iisesti muka,DJarun muita eläimiä kuin       foder, men man kan tänlka sig, att en trupp med-
2381:   hevosia·, on se 26 § :ssä mää:rätyillä edellytyksillä      för ·djur, som deru visserligen ka,n vara beträttigad
2382:  .oikeutettu saamaarn tnti:i!He'kin, rehuja täm'än lain      .att privat med'föra, men som icke till'höra dess
2383:   mukaan. Luettuamli trumän .py1kälän jäin mietti-           la,gliga utrustnin:g. Såd8Jnta d.iur, älro icke under
2384:   mään, mitäihän muita re'huja syörpiä eläimiä kuin          några förh:ållanden berättig&de att av '))riyat'))er-
2385:   hevos.ila sotaväki kuljettaa mukainlaan. Jos olisi         soruer •erhå:Ua foder. Detta är åtmilllStone '))ara-
2386:   kysymys sadan ajasta ja sotajoukko olisi '))aluu-          grafenrs men:irug. Om denna mellling lyokligt
2387:   mrubkaUa voitttoisal'ta sota['et~eltä .iosta;kin kamk·ai-  framträder i föreliggarude stiliSerin:g, det ·är 'Se-
2388:   sesta ma<!vll!ä:ärestä, DJiiDJ vo'ita.isiinlha.n aja<t~lla, että
2389:                                                              <lan en anmaDJ fråga., men jag tror, att rdgm K<rlo-
2390:   siUä olisi mukwnaa.n vaikkrupa, kalllleele.ia ja puh-      nendiilJ.rdå bktiskt ul)pfaltta.t stilliseringens merung.
2391:   veliMrkiä. Mutta nyt orr huomattava, että laki
2392:   ikoskee aiiilloasta.an rau•ha.naikalisiw luonta,issuori-           Ed. H e 11 e: Mi:na vaa111 kan'Ill8!tan ed. Kotosen
2393:   tuksila. Sitä paitsi m'inrnSita tuntuu omiimrselta, tekemää ehdotusta.
2394:   että jo laissa, on ·edellytettävä Suomen sotaväen
2395:   rau!haDJaika!Illa:kin kul.iettruvan laittomasti muka-              iEd. R o t o n en: Olen koettanrut erinomtaisen
2396:   naan rehuja syöpiä eläimiä muitakin 'kuin hevo- tunDJollisesti tutkia tMä 'PYkälää j.a valita111., jos
2397:   sia. Mutta jos täJlla,iseHe edellytyksell'e tahdo- plen s·eru väärinikästittäntyt. Mutta muuhun tulok-
2398:    taan la:k]a rakentaru, n~in 'min'lllsta ei olisi syytä seen kuint si'i!hen, mikä äskeisestä lausunnostani
2399:   asettaa näå.tä besorga;ttuja. eläJi.miä siihen as·emaa.n, ilmeni, en ole voinut tulla, enlkä voi vielä ed.
2400:   että ntiiden olisi] rehun 'PUutteess·a 1kuoltava. Näl- Hornborgiin lausunnaru kuul'tua.nikwan oikein kä-
2401:   krukuolemaamJ nte kui•tenlkin jou:tuisivrut, sillä lain 1 s.ilttlää, mitä rmuita rehuja syöpiä eläimiä kuin he-
2402:   26 § säätää, että ,rehuja älköön vaadittako muul- 1 vosia sotmäki rauhanta.ika.na, ·kuljettaa; mukanaan.
2403:  Join kuin mikälii aleslkelupa[kka.kunna:}1a ei ole Suuressa; valiokunnassa' kun tein saman ehdotuk-
2404:   sota,väenr rehuva:rasto.ia e]kä sotaväki myöskään sen 'kuin .nytkin, millJUille vastattiin, että tarkoi-
2405:   .voi mukanaant kuhettaa tatrvitttayaa rehnmäärää tus on tiillä estää upseere.ilta kuljettamrusta jorn-
2406:   tai viivyrtyksettä tai erikotisitta lisrukustannruk- kiulaisia loistohevosia mukanaan. Mutta tässä-
2407:   si•tta hanik,ki•a sitä vapaa;n väilipuhoon perusteella,". hän pU'hutaan juuri siitä, että elukoid·en pitää
2408:    Koko sä:äm.nös tullltuu miinusta niin ollen lievim- olla' muita eläimiä kuin hevosia, joten siis nämä
2409:   min 'Sanoen tarpeett.omatlta ja luulen'kin, että se loistohevoset ei,vät •sisli!l'ly tiilhän. Toisaalta vas-
2410:   on p-erruisin .iostakilll sellmisest·a maast•a, jossa to- tattiin, että upseerit voivat myös kuljettaa koiria
2411:   d·ella, sotavä.ki ku~.iettaa mukanaa.n muitalkin re- mukamlit•an~ Mutta koirat taas eivät minun käisitt-
2412:   huja syöpiä eläimiä kuin hevosia, tahi niiltä ajoin, täJäksenå. ole rehuja syöpiä eläimiä. Nruin ollw
2413:   jolloin sotaväen matka1ssa kaitkenlaist.a k:a.rjaa kule- min'ä ·edeUeerukin Oilen hyviin epätietoi11.1en tämä:n
2414: , tettiin. Mutta meidän nykyisten kulkuneuvo- py.kälän siJsällyksestä.
2415:    jemme ja teurastus1aitostemme aå.kana sotarväki
2416:   tuskin rruuhanaikana ·enää teuras-eläimi•ksikään 1                  Keskus'telu julisteta;an päattynlfleoksi.
2417:    kuljettaa - .ia larttomastci vi·elä - mUikaman
2418:   kaikenlaista karjaa.                                                Puhe m iJ e s: Keskustelun kuluessa on ed.
2419:       tNäimollen min!ä ehdOJtta,ilsin, et'tä sa.rua ,laitto- Rotonen ed. Lehikoisen kannattamana .ehdottanut
2420:    masti" tä:stä pykä1äsiä po~stcitaisiin. Muut.en nyt esilläolevalle py'kälälle seura;avan sanramuo-
2421:    pelkää!lll, että joskus saamme vastata Suomoo ar- don: ,Milloin sotaväeltlä on mukanaan muita eläi-
2422:    meijam kurumiran•louk•ka:uks·esita tämän pykäiläru hy- miä kuin hevosia, on se 26 § :ssä mälärätyllä edel-
2423:    väiksymisen johdosta.                                           lytyksellä oikeutettu saa,maan niillekin rehuja tä-
2424:                                                 Laki kiinteästä omaisuudesta.                                              1139'
2425: 
2426: 
2427: märu lain mukaan". Kutsun tij,tä ehdotusta ed.                  teätä omaisuutta; muuten kuin hallituksen kulla-
2428: Kotosen ehdot!Ukseksi.                                          kin . e~r .kerralla antamwUa erikoisella luvalla.
2429:                                                                 Käs~~tel'täv•ällä olevassa la·kiehd·otuksessa ny.l; kui-
2430:   Selostus myönnetään oikeaoksi.                                tellkm ehdotetaan säädetlJäJ'väksi sellailllen poik-
2431:                                                                 k,eskusmää:räys Viipurin 'lääni!in nähden, ett, halli-
2432:   .liblestys ja piiitös :                                       tuksen luvallaJkaa.n ei tässä läänrussä saisi luovut-
2433:                                                                 twa k:idnteimistöjä ulkomrualaisiile. Luul[ruk.seni
2434:   -Ken hyväksyy suuren vaJrokunman ehdotuksen                   tämä koko .lakiehdotus on vain jon!kunlainen
2435: täSsä kohden1, äänestää jaa; jos ei voittaa;, 0111 ed.          Ill!llisto nlii!ltä ru.ioililru, ioHoiru eri:näiset valtiolliset
2436:                                                                 pii~it maassamme taMoivwt osottaa isänmaallista
2437: Kotoseru ehdotus hyväiksytty.
2438:                                                                 mieltäiäiru siten, että kaiwki, mikä venäläisrotä vi-
2439:   }._äfllest:yksessä ovart jaa-äiä:net voitoiJ.la.              vahti, oli asetettava johonkin erikoiseen muista
2440:                                                                 kansallisuu'ksista poikkeavaan ja niitä huonom-
2441:   ,p u ·~ ·e m i e s: Eduskunlha on siis hyväksyn~t             paan asemaan. Em· <tahdo kieltää nliitä epäkohtia
2442: Dlyt esilläolevan pykälläJn• \SleHais<ena: kuin se on           jo'tk~ Kar.ialanJ Kan'Dla:ks ella. ovat syntyneet ve~
2443:                                                                                                 1
2444: 
2445: 
2446: 
2447: suuren valiokunnan mietinnös•sä.                                näläis-en< <asutukseru vuoksi. :Mutta nämä epäikoh-
2448:                                                                 drut ova,t syntyneet nliilllä ai1koina,, ennen vuotta
2449:    KMim.aniil/en luvun ruimi'ke hyvä:ksyt'åän-, sekä            1918, jolloiln venälläis,et ma1an: harukintaan nähden
2450: samoin järjestänsä 36-46 § :t, IV :uen luvun                    olivmt edui.lisessa poikkeusas·emassa muihi[\' ulko-
2451: n<ianike, 47-54 §:t, V:nen luvun. nhnhlre, 55-60                maalaisi.iru verrat.tuina. Jos emme nyt, sen jäl-
2452: §:t, VI:nen luvun nimike, sekä lakiehdotuksen                   keen ku.m haUi'tuks•eru 'kul'la:kin eri .kerralla annet-
2453: johtolause ja lakiehdotuksen nli:mike.                          tavasta 1uvwsta. jäi riippuvaksi venä:lä±stenlkin
2454:                                                                 maanhankilruta:oi,keus, voi luottJaa la·insäädäntöön
2455:    P u h e m i e s1: Suuren vruliokunmtan mietimltö on          täten muutettunrakaa11, ni'iin kyllä me emme tällä
2456: siis m uuttamattomarua. hyvälksytty.                            lisäl:aiHakaa.u siinä suhteessa .suuria' parann:uiksia
2457:                                                                 aikaan saa. Mutta .poliittisesti tä1lä :lailla:. on se
2458:   Asti-aru toinen käJsittely julils'tetaan päJä,ttyrueeksi.     ikävä puoli, et:tä se näyttää; o[eva;n suunlllattu
2459:                                                                 yhtä erikoista vierasta kansallisuutta vastaan
2460: 3) Ehdotus laiksi muutoksista helmikuun 25 p :nä
2461:                                                                 ja oru poi:kkeuslaki yhden •läänin va.ra:lta, mikä
2462: 1851 annettuun asetukseen, joka koskee ehtoja kiin-
2463:                                                                 seikka s•ekiiD minusta on! lai·n:säädäJnnöUiseltä kan-
2464:    teän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa.
2465:                                                                 nalta hyvin arveluttava. LisäJksi Viipurin lää-
2466:                                                                 nissä, johon tämä poikkeusiaki kohdistuu, ovat
2467:                                                                 olot eri paikkakunnilla niin erilaiset, että s•e, mikä
2468:    Estitellää:n< suuren vatHokmina.n mietintö n:o 24            soveltuu yhteen ·paiklma;ru, esi:m. Ka.rjala.n Kan-
2469: ja otetaa.n t o i s e e n !k äJ s i t t e [ y y ·n siinä sekä   n:akseeru, se ei ~ovi toisiin osiin Viipurin iläånissä,
2470: lakivaliokuil'Ilan mietinntÖ'ssä n::o 6 valmistelevasti         sa.nottaJkaon esrm. Haminan, Kotkan ja Kymin
2471: käs['telty ed. Hu•Hlinin y. m. edusikunta,-es.itys n:o          seuduille. Lisäksi v·ielä tämän: lain 2 momerutti
2472: 18, joka sisältää yllämainlitun la.kiehdotuksen.                nälhdäkseuri. -on jo sekä muodoflises:t~ että a·siani-
2473:                                                                 s~~ti aivam kurin jonikunUaisen erehdyksen: tulos.
2474:   lP u h e m i e s: Krusittelyn pohjalksi asetetaan             SunäJ sa·n<ota.an: ,SaiDia -olkoon~ .la!k~ ul'komwalai-
2475: suurell! valiokunn;a:n' mietim:tö. Ensin sallitaan              sestaJ 'laitobes~a ja säätiöstä sekä :Y~htiöstä, osuus-
2476: asiassa yleiskeskustelu ja kun1 se on' julistettu               kunn,asta, yhdistyksestä ja muusta, 'S-ellalisesta yh-
2477: pää/ttyneeksi siirrytään: lakiehdotuksen ybityis-               tymäs.tä, jonika knt'i'pa.itkka ei ole Suomessa".
2478: kohtais·een käsilttelyyn. Lakivaliokunman mietin-               Näy'~t~ siffis, niinlkuiru tässä mome11tissa edelly-
2479: nön sivu1lla 4 oleva polliSi otetaan aimoaan 'käJsit-           tett~S'll~ 1löyt.yvän ulkomaa.laiJSia. yhtiöitä, osuus-
2480: telyyn sen jälkeen kuin lakiehdotuksen kolmas                   kun~ha .1a sen sellaisia:, jo~den •kotipa1ikka on Suo-
2481: käsittely on julilsrtettu 'Päiäitlty11eeksi.                    messa. Mutta sellainen luullakseni meidän la-
2482:                                                                 kimme ka·nmalta on kieHe'ttyä. Osa!keyhtiössä
2483:    Käs·ittelyjärjes'tys hyvälksytäiä:n.                         tä;ytyy haJli,tuks.en jäsenten enemmistön• o'lla suo-
2484:                                                                 malaisia. Tällllä toin<en momentti niin vllen
2485:    Yleiskeskustelu :                                            näyttää minusta olevan ris:tiriidassa voimassa
2486:                                                                 olevan lain kan1ssa.. Lyhy•esti, tämä l1aki ei käy-
2487:    Ed. K o t o n' e nl: Nykyisin voimrussa olevien              tänmöslsä voi epäkohtia, jos nJii,tä sellaise'ksi tahdo-
2488: asetusten mukaan ·ei ulkomaalainen~ olipa hän                   taa.n sa'llloa, korjaita•. Valtiollilsesti s·e on arvelut-
2489: sitten veniiläinen tai j.onkun muun maan alaanai-               tava ja m~'?dollisesti myöskin hyvin epäilyttävä.
2490: nen, ole oikeutettu hanlrokimaa;n Suomessa ikiin-               Ehdotan sus, että koko laki 'hylättäisiin.
2491: 1140                                          Tiistaina 21 p. lokakuuta.
2492: 
2493: 
2494:     Ed. v o n \V e IJI d t: J ag erkänner vi'lligt att sesta on jo miltei muodostunut ~esikau'J)UDiki Ve-
2495: det är föga önskligt att utlä:nin!iJug ä.ger jord i näl.}äru pää/kaupungille. J'Os ·täillainw olotila .saisi
2496: landet och att detta säirskilt gäl[er Viborgs Iän, ja;tkmv, koituisi täJstä, eif>tä suurin osa Viipurin
2497: då ~de urtläm!llingar, ~&om där tilläventyrs få jord, läänistä joutuisi' venäilä:isen asurtlu!ksen va<ltåian,.
2498: äro ,så,dana, som vi .kanske mindre än nl1gra all!dra · sillä tämä asutus on ·pitkin a;iJkrua os'ottautull!Ut hy-
2499: öDJSkaJ så.solm jordägrure i Fin!lan<d. Men i den vin taipuvalksi 1eviämään. Sitäpaitsi on meidän
2500: förordniug, som druterar sig r€idan från 1851 fin- muistettava, ~että silloin kun suurvenaläiseHä ta-
2501: nes ett fu:llstä.nldigt slkydd gellltemot möjligheten h(jlla haluttiin liittää osa Vii1>urin lää.nilistä ja
2502: för utlän~Il!g a11t urb!IJn re~erinlgens vilia få jord i y<hteen aikaan jo koko Viipurin: läiäini Ven<äjään,.
2503: Finland. Jag anser ,emellertid, att det är högSt täitä va:ati!mus.ta perusteltiin sillä, etltä Karjrulan
2504: oklokt av riksdagen rutt stifta unda•gsla.ga[" kanmlrus oli n·iin suuressa määrässä vellläläisten
2505: tydligt riktade mot Ryssland. Vår utrikespoli'tik asuttama. 1Sii:s jo Suomen ittsenäisyyd·enkin, \kan-
2506: har ingaJlunlda, unJdier den korta tid deru vail."at, nalta olisi nyt jo tarpeen ryhtyä varokeinoihin,.
2507: visat sig synoorligen skickliig och vuxen silti värv ettei .tuo~laisi:Ue perusteluille en:ää sa,atruisi jalan-
2508: och vi havw roullllerligen ej förhoppmi.n'gar, att den sijaru. Sittälpailbsi uihkrua venälämeru ll!sutus Vii,..
2509: s.kall :bliva stort hälttre i ·framtiden. Finnes det purin läällliss'ä erikoisesti :kB~nDJ!IJksen työvålen ase-
2510: då ·skäil att för denn13, utrikes;politik 'lägga dyiika maJa. 'Se seikka että veruäll:äii:set miljoonamiehet ja
2511: stenar i vägen, som att 'fikapa en dyli:k undan.rtags- ruhtill!alat rrukentavat huviloita kai!Jlla~seHe, on
2512: lrugstif'tnin~g gentemot Ry~a.nd, under en tid då           omiaan 'kalllilstrumaaru ·elintarpeita· 'ka.nniaksell'a .ia
2513: RysslliJlld e.i kan! göra si.g gäl'lanide .genltemot vårrt saa1Jta,ma•a;n väihäNaJI'Iaise't a~sulkkaat huonoon ase-
2514: lwd. Ryssland kommer genom d·enn.a lagstift- maan. 'l'ältäkm karunalta 1>iltäisin .suotavana, että
2515: mng a,tt framstå såsom minJSt gymnad, och förr tällruinen 'la:ki, joka estäisi veruäiläisen rusutuiksen
2516: ehler sena1re b1ir Finlands ri.ksdag tvungen att leviämisen ikamruakseUa;, saa·taisiin aikaan. Edus-
2517: upphäva la.gen ifråga. Finn.es det något skäJl a:tt tada Kotonen mainlirtsi<, että poliittisesti oli:si ar-
2518: stifta la;ga,r som •kumna förs·äitta ass i sådan si- veilu'tta!Vaa ryhtyä tä:llaisen lain laatimiseen,
2519: tuation? Vi måste med hänsyn tili ailla - det mutta niinkuin jo huomautin, näyttää se olevan
2520: må nu också vara. ryssar - iaJkttaga den regeln Suomen ]tseuäisyyden turvaamiselle ltäirkeätä ja
2521: att de skola tbehan.diJ.a:s såsom mest gynna1d natilon. Suomen irbsenäJi,syyden turv,aamiruen ei mirmn
2522: Att utnyttja ett tiHfäUe då en dylik undantags- mielestä.n~ n~kyisiss<ä<käiä:n oloissa saa ol,la. a:r:ve~
2523: lagstiftning ä>r möjlig kommer ~säkert att leda tiH lutt~JJva.a.
2524: tråkiga konse'kvelliSer. Med tillhjälp av 1851 års
2525: föro11dning .kunna v~i förhin:dra utlänningar a.v              Ed. R yö mä: Ed. Kotonen jo huomautti, että
2526: alla nationa1li1Jeter att förvärva, iord ookså på Ka- tämä laki tähitää nimenomalain erään määrätyn
2527: relsikru ntä.set el'ler ] när'heteru aN gränsen. Vi valtion kailliSrulaisilll vastJaa,n:. Tämä tulee vielä
2528: måJS'te emellertid tili var.ie ,:>ris bibehåHa skenet erityisemm]n huomwttavaksi sen kautrtla, että.
2529: av objektivitet - en lagstiftning, 1som verkar maa,ss·a on eräitten toisten mailtten ik.run:Sialla:iJsilla
2530: oberoende av om det är ryssaJ." eller tyskar, frans- nimenomaan oikeus ha:nlkki<a itselleen ma.aomai-
2531: män eller en~gelsmän.            J ag vill · y:tterl1gare suutta. Ed. von W~endt hu01ma.utti jo edellä, että
2532: tillägga a:tt de utta.1la;nden, som i hetänkall!det fin- tälmä. [aJki on myös sellainent, .ei1Jtä Sie void:aan jQS-
2533: n•as a,n_g1å:erude tyska<r och österri:kare e.i torde kus pako1lru mäiäträtä lkumoittavHksi, mikäli ~siinä
2534: stämma med närvrurande sitwation., sålunda ärro vrulbiossa, jota vastaoo täanäJ on tähdätty, n10usee
2535: många konlklusioner i betänkandet bristfäiJrliga. voimakkaampi 'ha:Uitus voimaa,n. Tä:ssä ehdotuk-
2536: Om rilksdagen vi:lle anhå:lla hos regeringen om sessa kyllä on sitä vmstalaJil! jo ·talkaportti, kun sa-
2537: proposition i frågllln alllg"å:ellllde .iordega.nderätt för notrua,n, että laki on voi:ma!ss:a, mikäli '6i laillisesti
2538: utlänn:iJng ] Finlland, ·&å är det nå:gon'ting som hyväksyty.i:ssä sop]muksis,sa vierait.ten va1ltioitten
2539: borde göra;s. M·en em dylik urud!l!ntagslagstift- kanssa ole toisin mäJäJrä.tty. On ;kuitenkin perin
2540: ning .som föreliggan!de kan ja;g umder intga för- herkkoa:, ~että tällaisen lruinlsä:äJdämmlÖn tkauttru voi-
2541: lrå:llaruden vara med om.                                   taisiin .iouturu seHaiseen 'aiseilllliaru, että tosiaa.n pi-
2542:                                                             täisi t.äJllruista takaporttia ,]a,inl voim'8lSISa pi:täimi-
2543:    Ed. Manner: Minä olen &itä mieltä, että sessä kä:vttää. Ihmettelen muuten, että !IDeskus-
2544: täimä lruki, päinvastoin kuin mitä edelliset puhuja.t tallli taihol!ta tahdotaan nweoomaa.n säätää täJ.-
2545: ovat eh:dotta;neet, hyvälksyttäiisiinl, ja myös sitä laiistw pookkeus'lakia, ikä.änlkuin ihaJllituben toi-
2546: mieltä, että se on hyviin tarpeellinen. Tärrnän lain miman varmentami'Seksi ~eikä keskusta ·siis luota,
2547: säätäminen on johtunut ~siitä epänormaalisesta että •ha1litus käytrl;äi:si Suomen it'senäisyyden tur-
2548: olotilasta, että Venäjän pääka,u,:>urulci: on kovin vaamiseksi, minikuin edellinen puhuja lausui, 'hal-
2549: läheltlä Suomen rajaa ja että Ka~r.ialaJli kannwk- lituksella n:vrt; jo vlevaa. oilkeuttru kieltäJä ulkomaa-
2550:                                                                                                    1
2551:                                               Laki kiinteästä omaisuudesta.                                     1141
2552: 
2553: 
2554: la:isten mruuromisiuksen hanJkikimioom vaan tarvi-              sesta; ja; säätiöstä sekä yhtiöstä, osuu:skunntasta,
2555: taan sille poikkeuslaki. Yhdyn 'kannattamaan                    yhdistyksestä ja muusta sellaisesta yhtymästä,
2556: ed. Kotosen tekemää ·ehdotusta~ 1ie'k!eillä olevan              jonka 'kotipaåkka ei ole Suom€i8sa". T·ämä !laki-
2557: poi:kkeuslakiehdotuksen hylk•ää.miseksi.                        valiokunnan mietintö on merkillinen siiniilkin suh-
2558:                                                                 teessa ·että se on aiva.n yksimielinen. Lakivalio-
2559:     Ministeri! K a 11 i o: Olot Kwrja.lan Kaooaksella           kunnan Viasemm~ston ta,holota ei ole mietintöön lii-
2560:  asutukseen nähden ovat siksi huomiota herättävät               tetty minkäännäköistä vaslta1ausetta, joka ~seikka
2561:  että on valla.n luon:ruollista että tä!Ua1ruen a.late on       selvästi oos·ottaa, että kyseessä olevien toimenpi-
2562:  eduskunnassa tehty. En tunn1e tosin lähemmin                  teitten tärkeys ja välttiilmättömyys Karjalan Kan-
2563:  KarjalaJll oloja, mutta minulla •on kumminkin                  naksen asukkaille on täysin valiokunnassa tullut
2564:  tie'toja Kalllniatksen olorslta miten suuren alan              ymmärretyksi ja huomioon otetuksi. Sitä oudom-
2565:  sieflä on: venäläinen a1suius vallannut alaa ja tul-          malta ja omituisemma1lta 'tuntuu että nyt va.sem-
2566:  lut sieillä sumastwan niin san:oaks·en:i ·kall!s·rulliseksi    miston puolelta ja :myös ruotsalaisen ryhmän ta-
2567:  vaaraksi. Esim. U udenikirkon pitäjässä on· ve-                holta· on esiinnytty lalk:i!ehdotusta vasta:an. Tämä
2568:  n!älläisteru hallussa 13 mruntbaalia., ollen talojen           tuntuu sitä:kin oudommalta 'kun ymmärtäälkseni
2569: ·luku n~iUä 367 ja sitäpaitsi palsta:tilallisina pitä-          juuri nyt ulkonaisten olojen suuresti muututtua
2570:  jässä 1, 725. Kiv<ennavalla on heidäm hallussaan              tämän lain säätäminen olisi emti.stäkin välttä-
2571:  4 1 / 2 manttaalia, 13·4 taloa ja 3,649 palstatilaa;          mättömämpi ja kiireeHisempi. Eduskunnan jä-
2572:  KuolemaJjärvellä noin 2 lh manlttaalia, 74 taloa              seruet tietäneviilt hyvin, kuinka tavattoman laaja
2573:  ja 250 1pwlstatilaa; Muola.ssa tois-ta. manlttaalia, 33       venäläinen ma;anom]stus Kannaksella nykyään
2574:  tilaa ja 531 palstatilaa. Luettelematta tilastoa               on. Täällä on ministeri Kamo jo äskeisessä pu-
2575:  muista Ka.llinaksen pitäjistä osottavat Diämät lu-            heenvuorossa.an maininnut siitä muutamia valai-
2576:  vut jo kuinka äärettömän: lujasti venäläis·et ovat            sevia numeroita. Minä 'PYYdän sen lisäksi huo-
2577:  lujitttaneet as·emansa KarjaJan Kannaksella. On                mauttaa., e!btä jo vuonna 1907 29 % koko mant-
2578:  vallan luonnollista, että kaåkissa oloissa täm-               ta,alimäärästä Uudella,kiåolla oli jouimnut venä-
2579:  möinen etuva1rtija Suomelle on vaarallinen ja                 läisten käs·iin; Kivennavalla oli vastaava prosent-
2580:  heikko. Ei ole liika a.ikaista, jos tässä suhteessa           timäärä 17,65 ja vuoden 1907 jälkeen on kehitys
2581:  suora.staa.n, vaikkapa se kohdistuisi määrättyä               ilmeisesti kulkenut siihen suumtaan, että vuosi
2582:  kansallisuuttakin kohtaan, laitetaan mahdollisim-             vuodelta yhä ·enemmän ja enemmän suomalaisel•le
2583:  man luja sulku siUe tulvalle, mikä sieltä on aina             väestölle 'kuulunutta maata on joutunut muu·ka-
2584:  meille vwarana. Tälmän ohessa. pitäisi ryhtyä toi-            lais·ten kä:s-iin. On aivan luonnollista että; tästä
2585:  menpiteisiin, jotta voitaisiin saada nekin tilat,             koituu ·ensinnä maanviljelyksell'e Karjalan Kan-
2586:  jotka venäläist-en ha.ltuuru ovat ennen joutuneet,            •naksella mitä suurinta haittmt. On ,s,elvää että
2587:  ehdottoma·sti oman ma,an, kansa.l·aisten haltuun.             väes,tö näis'sä oloissa vi.eraantuu maanviljelyk-
2588:  Suomella on syytä tehdä kaikkensa, .että tällaiset            sestä ja tottuu elättämään itseään osittain kau-
2589:  ulkoma1alaå'set •eivät millään keinoilla voi'si päästä        panteolla, ositltain enemmän tai välhemmän tila-
2590:  tää!l:lä maahan käsiksi kuten he ennen ovat siinä             päisillä ansioi.Ua kuten a:juritoimella taikka aivan
2591:  onnistuneet. Näin ollen on minus<tla vaEokunn,an              yksinkertaisesti juomarahoilla, mikä tietysti vai-
2592:  ehdotus Kallllla:ksen kansan vuoksi kanmtettava               kuttaa siveellrsesti vahingollisella tavalla Karja.-
2593:  ja myöskin sen ponsilau:s•elma.                               la.n Ka,nnaks~en väestöön ja •on omi,aan suuressa
2594:                                                                määräiSsä heikont3Jillaan sen halua todelliseen, ja
2595:    Ed. M. Erich: Lakiva·lio'kumnan mietintö n:'O               vakavaan, työhön, alenta1en siten arveluttavasti
2596: 6 muutoksista. helmikuun 25 päivänä 1851 an-                   yleistä siveellistä 1Jasoa näillä s·euduin. Mutta
2597: nettuun asetukseen oikeudesta Suomessa hankkia                 vieläkin suurempi ·on tietys.ti se kansallin,en ja
2598: ja hallita kiinteätä omaisuutta. on varsionkin                 isänma.rullionen <vaara, joka pi,ilee siinä, että maa-
2599: niissä osissa ma,at.amme, joiden elinetuja ja tule-            rulue toisensa jälkeen Karjalan Kannaksella on
2600: vaa kehitystä siJ.mällä pitäen se eduskuntaesitys,             joutunut venäläisten käsiin. Juuri tämän vaa,ran
2601: johon Ja,khnaliokunrua.n mietintö l)erustuu, on laa-           ehkäisemiseksi ovat useat Karjalan edustajat teh-
2602: dittu; 1herättänyrt suurta mieHhyvää ja vilpitöntä             neet eduskuntruesityben, joka on: lakivaliokun-
2603: tyydytystä. Lakivruliokunta ,ehdottaa eduskun-                 nas'sa saanut osakseen: valiokunnan yksimielisen
2604: nrulle hyväksyttäväksi näin kuuluvan la:kiehdo-                kamvatuksen. Kuten tunnettua, on hallitus aset-
2605: tuhen: , Ulkomaalaiselle älköön annettako lupaa                tanut komitean, jonka tehtävänä on tutkia, mit~n
2606: hankkia kiinrte~stöä Viipurin :J.äänissä. mikäli ei            saataisiin muuka;laisten haltuun Karjalan Kan-
2607: lailliseSiti hyväksytyissä ja vahvistetuis•sa S'Opi-           naksella joutunut maa vähitellen siirtymään ifla-
2608: muksissa· vierai•tten valtioitten kanss'a toisin mää-          kai:sin ·suomwlaisten käsiin. Tämän 'komitean mie-
2609: rätä. Sama olkoon laki ulkomrualaiseslta laitok-               tintöä ja ehdottamia toi:menpi!teitä odotettaessa
2610:                                                                                                               145
2611: 1U2                                           ·Tiistaine. 21 p. ~l'kuqta.
2612: 
2613: 
2614: olisi välttärrnätönltä ryhtyä toimiin aånakin siihen        tä.äk~mi osottaa. :~Pttä. jo dunpitä,.en edellytettiin
2615: snu:ntaau, ettei yhä uutta mruata Karjalan Kan-             semJnoisia 'l),oikk-eustapauksi~ kuin nyt kysy-
2616: naksella' .ioutuisi vieraiden <Jm]stajien 'käsiin. Nä-      myksessä ole:va. &!l!imu·~ 2 arti:klan 4 k<Jh-
2617: mä toimenpiteet ovat, niinkuin minä jo huomau-              drussa nianittljän sa•uo't~n: ,Lim,~itusalueella ja
2618: tin, tällä hetkellä •aivan: erikoisesti kiireelli.siä.      sellaisiJla a~uei'lla, jotka '0ll julistettu rajansuoje-
2619: TilaJilne Venäjällä on viimeisinä päivinä ja. viik-         1usa.lueiksi, on kum·pikin valta oikeutettu rajoit-
2620: koina .suuresti muuttunut. Me emme tiooä, millä             ta,~ran tois.en sovimusvaUan a:lamaia!ent oikeuksia
2621: h~kellä Pietari jälleen joutuu vwlkoisten venä-             kiinteistön hall!kintaaR .ia kä:vlttöön nähden". Puo-
2622: läisten käsiin, ja on aivan selvää että silloin sieltä-     lastani ·hyväksyn Mp.validkunruan Hsäämän toi-
2623: käsin tulee Karjalalli Kannasta. uhkaamaan m'van            sen mom·entin~ jolla laki ulotetoon ikoske.ma:Ml
2624: sama vaaTa kuin eniD!en vallankumousta. Sewtah-             myös wkoma·a'laå:sta la~tosta., ~Sii,ä.tiötä, yhtiötä,
2625: den on välttämätöntä nyt juuri r~htyä toimiin               osuuskuntaa, yhdistystä ja. muuta yhtymää, jon-
2626: tämän vaarai], torjumiseksi, eikä lakivaliokunnan           ka koti,paikka ei ole SuomeSISa:.
2627: ehdottaunan lain hyväJksymiMn suinkaan sisällä,                Va.rs•illlkin vrus,emmwlta 'hyökätä;äru nyt tä.män
2628: kuten ed. Kotonen täällä väitti, tmitään :viha-             la,kiehdlotuksen lcimppuun ja vaa.ditarun sen hyl-
2629: mielistä toimen•pid·että venälläistä kansallisuutta         kä:ätmistä. Ed. K~tonen, näinkuin im.~uutki·n rpu-
2630: vastaan. Eihän se ole mitään muuta kuin advan               hujat, jotka a:siata vas·tu.statVait, myönttää k;vllä,
2631: luon,nomseeu itsesäilytysvaistoon per:u:stuva va-           että Ka.rjalan Ka,nn,aibella on suuria epäkohtia
2632: rova!isuusioianenpide, jolla. tahdotaan estää suo-          olematstsa:, mutta hän a,rvelee, että nJe ova.t synty-
2633: malaisen kansa;llisuud·en asteittaista, hiljalleen ta-      neet siihen: afi,ka,an, jolr}oin veniäJlä.iset olitVail; etu-
2634: pahtuvaa venäläitstyroistä Karjalan KailJIIJRb&lla.         oi'k@utetus•sa asemassa m.a.allihankin:taan nä:hden.
2635: Näytitää si}tä, kuin meil!lä ei uykyään•olisi mitään        TQtta .an kyllä, että maa:u'hankinta suuresti k~voi
2636: ma.hdollisuuk:si•a vapautta.a ja Suomen yhteyteen           juuri siihen aika.an, mutta 'kuka takmll .sen, ettei
2637: saattaa ra;jantakana as·uvia hcimolwisia.mme. Sen-          se rajan avauduttua tulisi lisääntymään gepmetri-
2638: vUJok:si <Jn meidän sitä suuremmalla tal'molla: toi-        ses:sa :S!I1Tjas!Sa vielä !senlki:n jälkeen, kun vel\läläi-
2639: mittava si.ihen .suuntaan, ·että ainakin Karjalan           set maanhankintaan nfl;hden on palautettu aa,ml,tan
2640: KaDJUakstella a1suva väeEitö säästyisi vell!äläistymi-      a\Semaan 'kuin muut ulkoma;a,laiset. Ed. E;Qtpnen
2641: sen vruara.lta.                                             11itää myös virheenä, että tärrnä ,rpoikbuslaki"
2642:                                                             tulisi koStke.rnaa:llJ vain :v'htä lääniä, .ia huoonauttaa
2643:    Ed. H ui t 1J n;: Esitysehd:otuksen aJltlekrrjOiitta- että täls.sä. läänissä olot ova.t hyvin erilaiset. Totta
2644: jana saHittaooe minunkin lausua tyy•tyväisyyteni on, että olot ovat jonkunveFTan erilariset riippuen
2645: siitä, että sekä tlakivaliokunta .että suuri va1i<>- siitij,, miten kau'kanra. Hiäniin osat ovat ra.iasta,
2646: kuntat ovat yms·imir(lllisesti puolta,neet lalkiehdotus- mutta val\Sin' ~aaja.Ua <ailueella on laki jo osottau-
2647: ta. Ehdotus perus.tuu Viipurin läänin olojen tun- tunut ltarpeellis·eksi. Niin1pä esim. semmoisella
2648: temulkseen, ja nämä olot, varsinlkin Karjalan Kan:- pa.ikkakunnaHa kuin Luumäellä, job sijaitsee
2649: na;ksella, .ovat sellaisia, että ne ehcloUomasti vaa- sa.DJg-en katukan:a rwj<a;lta, .illl minä tredän että myös
2650: tivat ehdotettua toimenpidettä. Lakivaliokunta Laa.tobn :ra,nnoiHa. ja silläkin pa;ikkakunnrulla,
2651: on rmuoda11.is·es'sa suhteessa hiukan muuttanut a:l- missä ed. Kotonen viettää kesänsä, vaara on jo
2652: kuperäistä ehdotusta lisäten lauseen ,mikäli ei ilmeiill!en .ia luonnollisesti liikenteent I!INauduttua
2653: lwillis·esti rhyvämsytyi:s,sä ja va;hvistetu~ssa sopi- on tuleva vielälkin suuremmaktsi. Turulll(llbtomaHe
2654: muksissa vieraitten valtioitten .kanssa; tois~n mää- jobba,riUe j'o!ka ei välitä ,siitä, kenelle hän myö
2655: rätä." Tälmä lisäys ei minus,ta näytä ta,rpeelli- maansa j!IJ kenen. haJtuun osa isänmaata siten jou-
2656: selta, koska ·å.li itsestään selvää, ·ettei ylksi•puolis·en tuu, sa1atta,a ky1lä tärrnmöinen ·kieltol18Jkr olla vas-
2657: lainsäädännön kautta voida. kumota, sropimubia, tenmielinen, mutta jokais·en, joka ka,tsoo maan ja
2658: jOii.ta kahden valtion välillä on tehty. Lisäys 'Oll kansan ·etua, täytyy myöntää, että se on meille
2659: syntynyt sen .iohclosta, ~että Suomen ja Satksan aivan välttärrnätön.
2660: sekä Itäva:lta:-Unlkarin väl:i!llä on tehty rauhan-            On myös väitetty, että ·olisi poliittisista syistä
2661: sopimus ynJn'ä ~siihen 'liittyvä ika.uppasopimus, arveluttavaa sä~ää tämmöinen l'a:ki, joka muka
2662: jossa molempien supimusvaltojen kansalaisille on kääntyisi vain yhtä valtiota, Venäjää, kohtaan.
2663: turvattu •samat oikeud€\t maanha:nkint-aan .ia hal- Tähän huomautettakoon, että poikkeus koskee ai-
2664: lintaan: nJäihden. Sorpirmus pitää tietysti paikkall!Sa noastaan yhtä lääniä .ia siinäkin läänissä kaikkia
2665: huolimatta siitä, minkä sisällön puheenaoleva ulkomaalaisia ·eikä suinmaan vain ven:ä1ä:isiä, vaik-
2666: laJri tulee sa.amaan, mutta t,i'Elttyähän on, että ka 'luonnosta lankeaa .että sen vaikutus tulee koh-
2667: tälmä sopimus j'Oka 'alunpitäen tehtiin: lyhytaikai- dist.umaan ·etupäässä venäläisiin. Jos meillä nyt
2668: seksi, arvrutentkin hyvin pian: tulee muutettavaksi. jo ollaan niin arkoja että ~peli;iiään pahoit·ella
2669: Sopimus si.sältää sitä pairtsi kohdaJll, joka käsit- . itäistä naapuria toimenpiteellä jota .meidän oma
2670:                                            Laki kiiuteästä. omaisuudesta.                                          lHS
2671: 
2672: 
2673: turvallU.uus vaatii, niin kuirrkahan arko.ia tulta-          i finska hänider. M·en å ·ena silda:n tror ja:g, att
2674: n-eekaan olemaan sitt-en, kun tämä naapuri saa-              redan nu !l"·e.u:eringen <eger möjlighet artt vidtaga.
2675: vuttaa. entisen valta-asemansa! Mielestäni on nyt            de för&i.kti~hetsåtgärder, som kunillil. vidtag-a.s;
2676: 11 :nnes hetki säätää sensuuntainen laki, josta              odh lärugre gåend!e åigärd:er sku:lle denna lag icke
2677: tässä on kysymys. Se on se kansall-emme vält-                .s'käruka: regeringen: möjlighet att vidtarga. Den
2678: tä.mätön itsesuoj.elustoimenpide. Tiedämme kaikki,           skuHe .iu dock icke komma a,tt tillämpas på den
2679: että. on olemassa lukuisia tapauksia, jolloin irri-          rmvaramle bosättnin•gen. Detta å ena sida:n:. A
2680: dentat eli niinsanoakseni kansalliset ulkopalstat            arud<rn. 1sidan tror jag, att dy:l~ka åtgärder i många
2681: ovat $ata:ne~ aika,an mitä V!a~keim-pia selkkauksia          avseerud•en ieke leda tili målet. En la•.u: sådan som
2682: naapurimaiden välillä. Meidän olisi siitä syystä              dema skulle komma a.tt på ,mångfaldiga .sätt
2683: kaikella tavoin varottava, ettei sellaista synny             kringgå;s och icke visa sig uttömmande. Det anrty-
2684: meidän itä:mjaHemme. Vetoan welä k·erran edus-               des redan genQiill den til'läggstkliilm, som finnes i
2685: kuntaan, että käsittelevänä oleva lakiehdotus                betänkand-et, att s.iälva lagförslaget icke ansetts
2686: mitä pikimmin hyväik:syttäisiin.                             vara tillräckligt.. Slutligen kan jag •e.i väirja mig
2687:                                                               för rinltrycket, att det ~eke vore endast ett grann~
2688:      Ed. M w n n e r: Ed. Ryömiä ky~.ylli taan:n:oin,         folk, som sknl'le k'Omma 1att göra in:vändnin:g-ar
2689:  miksi juuri ke'skusta.n taholta ajetaan tätä laikia         mot ·en l'ag~stiftn:ing som denna och med denna
2690:  niin suurella, ponnella läpi. S.iihen •on syynä se,          tenderus, utan att v·i myeket väl kunde komma att
2691:  että vasemmistosta käsin meille •c1n ilmoit·eiltu,           från: a.:Uldra ·håH finna oss stäUda inlför yrkand·en,
2692:   että. tul.ee vielä aiiffia sellainen, että hei,dän jouk-    som V'el'kligen bleve för oss svåra att motsäga.
2693:  koDJS~a lisääntyvät ja he hallitsevat täällä. Oi-            U nder sådruna förhåHanden, och •då regeringen
2694:  keislto myöskin 'Olli vtim~ a:ikoina näyttän(Yt hyvin        d·ock i varje frull redan nu älr i :tillfä:lle att söka,
2695:   suurta haluar hallita tätä maata. M·e senvuoksi             såv•itt det är möjligt genom åtgärder fr~n dess
2696:   ta•htoisimrme, ·että laimäädännöl'lä kerta kaikki•aan       sida, motverka en ökaJd främmarude bosättning i
2697:   estettäi•siin: venräilä:isten o]ke'U!s hanlkkia maa,ta Vii- dessa d•elar av Finland, s:vrues mig, a;tt vi :kall!Sik'e
2698:   purin läänissä, jotteivät nuo äärimmäillsyydet jou-         skuHe förfa.ra kloka:st i att ntu ieke stifta denna
2699:   tuessaan vaJta:an: tulisi ki,usauks.eeru myöntää ve-        särskHda lwg.
2700:   näläisille oikeutta ;sa,ruda maata Viipurin läänissä.
2701:  Tämän ohessa minä ,pl'ofessori von Wendtin lau-                   Ed. R yö mä: Ne pu!hujat, jotka kannattavat
2702:  suooon johdosta pyytäisiin :lausua ihmeiltelyni, tä!män poikkeuslain säätämistä, ·elävät mielestäni
2703:   mi_ks.itkä .iuuri silitä. 1taholta, ltahdottaisiin es1tää niin sa~oakseni takarutuvassa ajassa. He ottavat
2704:   su{)fffialaisten oiikeus lainsä,ädänn:ön kautta eh- esi!merkmejä .olojen kehittY'Dli!sestä 'kannaks,ella
2705: . käistä suomalaåsta maa,tar joutumasta venäläisten nii1tä ajoilta, .i'ollo·i:ru Suomi oli V•enäjän yhtey-
2706:   haltuun, lk~,ka,pa ruotsalaisten taholrta ·kirjoitta- dessä eikä Suomen hal:lituksella ollut mitään oi-
2707:   mattomien laki1en turvissa ta:hdotaan pitää båkki 1 keutta S<ekaantua näihin asioih·in, vaan päinvas-
2708:   ruotsa.lallist.en hallitsema. maa runtsa1ialis·ten hal- toin veruäJläisiHä oli etuoikeuksia tässä suhteessa<.
2709:   lu:ssa.                                                     ; Kuten on huomautettu, 'On asema: ruyit aivan toi-
2710:                                                                 sin. Nyt. 'On Suomen haLlituksella oikeus estää
2711:       Ed. Pii t ula i ru en: S.armahla kun minä .pyy- epäkohdan kehittymistä kY'symykJsessä olevalla
2712:   dän yhltyä ad. Manuerin lausuntoon, en ·voi oHa a,laJlla. Mutta! tä;mänlkään lainsäädännön kautta
2713:   kumma.stelematta sitä, että niin vag.emmiistosta se ei vo·i parantaa enää oloja .ta:i muuttaa 'kehi-
2714:   kui:n oikeistostakin on ryhdytty esilläolevaa laki-. tystä siitä, mihin jo on jouduttu. Sanroin, että
2715:  ehdotusta vastustamaan, vaikka:kin on myönnetty tuntuu i'hmeelliseltä, että keskusta, ci iluota halli-
2716:    että suuria,•epäk.ohtia :on olemaJssa. Ministeri Kal- tukseensa, että tämä ilman tällaista poikkeuslakia
2717:   lion la.usun:n01sta kävi ·erittäin vailais.evasti 1selville, voisi suo•.iella maata ltälla<iS<ta kehitystä vastaa'n.
2718:   mi!kä tu~o on olemassa, ·ettei ·lainiSäännösltä täs.sä Lisään tähän, että tuDJtuu v•i:elä en1emmän ihmeel-
2719:   kohd·e.ru ole ol·emassa. Minä vaan va1liltan ,sitä, liseltä, .että itse hallituksen jäsen, ministeri K:aUio
2720:    että tämä ta~pahtuu vähän Eian myöhään. Mutta vaa,tii ruykyiseHe haJlitukselle täJlaista -poikkeus-
2721:    se on hyvä että se ·edes nyt saadaan ai.kaan.                lalkia, jotta se voisi taristella tätä epäkohtaa vas-
2722:                                                                 taan. J ns keskursta, -pitää ha.Ilitus,ta heikkona tässä
2723:       Ed. E s t 1 a n d e r: Ehuru med mycklen ltve- suhteessa, on vielä ihmeellisero pää, että eräJs halli-
2724:   kan nödga:s •också jag uttala mig mot detta la;g- tu'ksen .iä<>en pitää omaa ha:llitustaa.n nllii'Il heik-
2725: . i'örs.lag. Ic'ke dä!r'för, att jag ·e.i s'kuHe hehjärta kona, ettei s·e voi tu1la ilman rtällai'sta poikkeus-
2726:    änldamålet med detsannma och finrua, att ett stort laJkia, 'toimeen. TäiäHä kyllä sanottiiln, •että se
2727:    oc:h väsentligt fosterlänldskt intrasse är förenat ol·isi vastaisuutta, myöhä:isempiä vuosia varren.
2728:   ·med återböroandet av .iorden inom dessa trakter Miuä luulen, että ain,a;ka.an va1semmi!stosta ei ole
2729: 1144                                          Tiistaina 21 p. lokakuuta.
2730: 
2731: 
2732: vaara•a, .että se tulisi lmyöntämään koviru suuria           Jos tämä laki 1hyväksytään, ei sillä saada ai-
2733: oikeuksia sille V eruä.j.älle, jonka nyt näinä TJäivinä   kaian sitä vaikutusta, mitä 'sil<lä on tarkoitettu,
2734: pitäisi ottaa Venäjä haltuunsa. Tahdon erikoi-            vaan sillä ainoastaan vieroitettaisiin pois Karja·
2735: sesti vielä huomaiUt'b~, että tä'ssä .ei ole kysymys      lan Kannaksen huvila-·asutusta ja estettäisiin sen
2736: itse a's•ian vastustwmisesta, vaan ainoastaan rsen        l]säänt:y~mistä, ja se on ,kuitenkin muodostulliUt, se
2737: vastustamisesta täJHaisen poikkeuslain avulla,,           sanottalkoon, Ka1rjalan lkannaiksen ·elinkeinoksi.
2738: joka nimenam!lla:n tähtää, !kuten on sanottu, yhtä        Minusta on aivan toivotonta läihteä väkipakolla
2739: vierasta, valta·a va:staan, .kun sen sijaan eräiden       parantamaan Ka·rja,lan kannalks,en asukkaita,
2740: toisten s·opimusten kautta on myönnetty päinvas-          jotka ovat kerran sukupolvesta sukupolveen tot-
2741: taisia. oikeuksia taas toisten vrultojen 'kan:salaisille. tuneet ajamaan ,vossik'kaa" ja ·palvelemaan hu-
2742: Niillllä perus'tei.Ua minä vastuSitan tärrnän poik-       vila-asukkaita. Niistä ei' kunnollisia maanvilje-
2743: kewslain hyväkiSY'niistä. Mutta me .emme kehoi-           lijöitä saa tekemälläkään. Jos niiltä riistää tilai-
2744: ta hallitusta olemaan käyttämättä niitä keinoja,          suuden ajaa ,vossilrlkaa" .ia palveilla huvila-a,suk-
2745: joita sillä jo aikaisemmin on käytettävissä.              kaita, niin niistä tulee salakuljettajia ja rikollisia,
2746:                                                           sillä eivät ne mihinkään kunno1lis:een työhön ilmi-
2747:                                                           tenkaan pysty. Joka !liikkuu Ka,rjalan kannatk-
2748:    E1d. I t ik on ·e Jli: 'Tälmän laikiesityksen ehdotta- s,ella varsinkin varattoman väestön lmskuudessa,
2749: .iat näkyvät. ajavan rsitä ihanteellista päämäärää, se tietää, että 'siellä on ainoana ja yksimielisenä
2750: että v-enäläinen vaikutus Karjalan Kannaksella toiv·omuksenå se, cltä huvila-asukka:at tulisivat
2751: on saatava ·loppuma,a:n. Ja tätä päämääräänsä he talkaisin. S1e on tosiasia, josta ·ei m±hinkään päästä
2752: koettavat ajaa tällaisilla •erikoismääräyksillä ja .ia on tuT'haa 'koettakaan sitä, välttää.
2753: poikkeus1rueHla,. 'Mutta joka tuntee :oloja Krur.ia-         Muut (j_uonnonihanat p]enet maat !koettavat vi:e-
2754: lan Kannaksella niiden todellisessa valossa, sen kotella kesäasukkaita. .ia huvila-asukkaita maa-
2755: täytyy tulla ,siihen johtopäätökseen, että tä1lai- hansa parantaakseen valtiotaloudellista asemaa'Ilsa,
2756: sella, p·oikkeusmääräyksellä ja minkäänla:Usi:lla valtions.a maksubilanssia.                   Mei,dän maamme
2757: •keinotekoisilla toimenpiteillä ei venäläistä vaiku- maksubilarussi on setlainen, 18ttä 1se jos mikä kai-
2758: tusta Kwrjalan Eann!liksella voida 'estää. Asian- paa parannusta. Ei o1e meillä minkäänlaista
2759: laita. yleensä on s•e, että suurten kaupuåien, ku- syytä ruveta tukkimaan tätä tulolähdettä. Päin-
2760: ten esim. Pi·etarin, läheisille maaseuduille keräy- vastoin on koetettava tasoittaa sille tietä, mutta ,
2761: tyy aima ta.vattoman suuret määrät kesätasutusta. samal1la toisilla keinoilla pidettävä huolta siitä,
2762: Niinpä v·enäJläinen asutuskin KaT.iHlan Kannak- että suomalainen asutus säilyy. Minä otaksun
2763: sella on pääasiassa kesäasutusta. Ne maanomista- ni:mittäJin, :että tämä !kesäasutus <ei kykene sitä
2764: jat, j'Oiden 'maJanostoa täJllä lailla· tahdotaan estää, tappamaan. Poikkeuslaeista yleensä ja tällai-
2765: ovat varak'katita v,enäläJisiä, jotka osta:vat ·huyila- sesta poikkeuslaista erikois>e:sti on s'e1lainen koke-
2766:  paikkoja itselleen Suomessa. V at])Sinaista venä- mus, että ei 'Se kuit·enkaan kykene sitä tosiasiaa
2767: läistä asutusta ei tämä 'laki tarkoita, eikä se ole muuiltamaan, mikä •on olemas sa.. Minkäänlainan
2768:                                                                                             1
2769: 
2770: 
2771: tähdäity sitä vastaan,. Nyt meillä •on tosiasia IGinan'muuri Suomen ja Venäjän vätlillä ei 'ky-
2772: kuitenkin se, että tällaisia varakkaåta venäläisiä kene estämään venäläistä asutusta. •siirtymästä
2773: ei voida estä:ä mirrkäänlaisilla poikkeuslaeilla Suomeen ja. omistamasta täällä joko •peitetysti tai
2774: haru~ki:masta itselleen kesäpaikkoja KarjaJan             julkisesti ·kiinteistöjä.
2775: kannaks<ella. Ne tuleva•t hankkimaan näitä täl-
2776: laisia la;keja k<iertäimällä, jo1s laki säädetään. On        Ed. v o n W e n! d t: Riksdagsman Manner har
2777: helppo •perustaa Suomeen· yhtiöitä .ia hankkia misstagit 1sig i hög grad om han. tror, att ja;g ej
2778:  Suomesta bulvaaneja, jotka ·nimiinsä hankkivat är e'Il ivr.ig •motstånda:re till rrusfrämmande bo-
2779: venäläisille k81sä-·asuntoja. TehdäJän ainoastaan sättruin'g inom våra områd·en och sä11skilt mot en
2780: epäonnistunut laki, joka on •omiaan 'loukk•aa:maan såda.n på Karelsika näset. Det är jag absolut
2781:  ven<äiläisiä, mutta its·e sitä twr4koitusta, mitä tä!llä motståndare tili, men det ruedel som riksdagen
2782:  lailla· ajetaan, ei ·kuitenlkaan saavuteta. Siifuen nu tänlmr .använda är •enligt :min ÖVlertygelse
2783: tarvittaisiin toise'Ill·aisia :toimenpiteitä, sellailisia fullkomligt oriktigt och därtill icke verksamt.
2784:  joita meillä on myöskin rsuositeltu oikeiston ta- Det bör anvä:ndas helt andra medel för att vi
2785: holta. Muistaakseni juuri saman edustajan ta- skola kunna befrias från ryssbosättning i Vi-
2786:  holta, joka tälmän laik:i·ehdotuksen on tehnyt, on borgs län.
2787:  suositeltu sellaisia toimenpiteitä, nimittäin, tettä        Ytt•e:v1igalre v.i:ll jag påpeka, att en .lagstiftnin:g
2788:  Pieta,ri olisi siir:vettäJvä kauemmaksi Suomen ra- som denna hälr vittne om en betydande politilsk
2789: .iaJsta, mutta sdlaisiin toimenpiteisiin meidän! v<oi- omog-enh•et. Ett litet la,nJd bör på alllt sätt se till
2790: mamme eivät toistaiseksi riitä.                           att gran:n•arna icke få anledruing att inblanda. sig
2791:                                            Laki kiinteästä omaisuudesta.                                      1145
2792: 
2793: 
2794: i detta tands anig'eläg;eruheter, men vi däremot ut-        sellaisen 'lain, että rse a:ina·kin puolustrua ra:ja·a.
2795: kasta dil'ekt en \harudsfkle åJt det blivalllde Rysslamd,   'Dämä ei ole mikäiän kiinrula.inen: muuri: Tiilmän
2796: odh giva, dei en kävkommen anl<edmrug tm in-                muurin yli pääsee, jos ostaa ·piletin ja matkustaa
2797: bll8illldnling.. Det äir det första. man bör undvika.       maahan. Mutta se 'estäa ul:kom~valaisrta maa ta. os-
2798: Vi böra ISe till att vi äro fuHkomligt objektiva            tamasta jota 'e'i aio vi>ljellä, se e!stää tekemästä
2799: g;entemot alla nationaliteter. .Sedan må vi ärlig;en        työtä, jonka ka'itta meidän kansamme rajaseu-
2800: bekäJmpa de fairor, som inrn~ligga i den rySika             duiHa: vähän kerra1la:aJn muuttuu enemmän· tai
2801: bosättning;en.                                              väih<em'män muuka,laiMk&,i.
2802:                                                                                  /
2803: 
2804: 
2805: 
2806:     Ed. T h u n 'e b e r g: Vii~puri:laisena minä voin      Ed. H u 1 t i n: Sekä .aikea,lta 'että vasemmalta
2807: hyvin ymmärtää niitä edustajia, jotka kannatta- väitetä'än, ·että tämä laki mu'ka on ta,rpeeton, koska
2808: vat täi'mlmöi,sen lain laatimista. Mutta mintä voin hallitus voi ~m.llinno1Hsess.a jävjest:vksessä hoitaa
2809: myös ymmäirtää nriitäJkin edwstajia, jotka vastus- asiaa.. On kuiterukin: nähty, ettei hallitus, o'le ai-
2810: tarv!llt tälla.is@ ·poikkeus'lain synnyttälmi:stä. Siinä ka~sem'min kyenn(Y:t sitä tektemään, nimittäin .sil~
2811: on moruta luoruntollis,ta syytä, muttru luonruoHista roåm., kun venäiläisillä 'eii ollut oikeutta ilman eri-
2812: se j:oka, t8!pauksetssa on, että pieni kansa koettaa ko'ista lup.aa ha:nJkkia maa.ta Suomessa. S.ama voi
2813:  puolustaa itseää:n niin pa·ljon kwin suinlkin mah- uusiutua. Kun nyt 'kuvitellaan kaikenlalisten po-
2814:  dollista. TruäJl.lä >sanoi joku puhuja, ettäi mle emme liittisten vaarojen voivan johtua siitä, että nyky-
2815: saa. Pi,etaria et'ä:ämtmäiklsi, ,kuin se on, mutta me het.kellä ryhdytään täJmmöiseen la.in:sää;däntötoi-
2816: voimme estää Pietaria siirtymästä tSuomeen, ja m:enJpi!teeseen, tahiJ.on vain 'llluistuttaa siitä vaa-
2817: sitä tämä 'laki tarktoittaa. TääUä satlllotaan, että msta., jossa maamme tosia.s~aHitsesti oli muutamia
2818: a;sukkaat täällä rajaseudulla ovat vaan kesäasuk- vuosia sitten kun venäläiseltä taholta vaadittiin
2819: kaita, ja että niistä ei ole mitään vaaraa. Se Ki V"enna·van ja Uudenkirkon 'Pitäjä;in erottamista
2820:                          1
2821: 
2822: joka tuntee ·n'ä:itä oloja, tietä·ä ·että ne eivät oll·e Suomesta viittaamalla siellä atsuvaan venäläiseen
2823: vain kesäasukkaita, vaan ~että se suuri joukko, väestöön. Tätmä silP'omisvaa:timus voi helposti
2824: joka sinne on muut·taruut, ont muuttunut todella- ·uudistua•, jos ann.etaan olojen esteettömästi kehit-
2825: kin :vakituisiksi asukkai~i. Sitä paitsi tun- tyä siihen suuntaan, johon ne OIVat olleet kehitty-
2826: netaan, että se joukko rahaa,, jofu:a lkannaJkselle mässä. Minusta ·on >eduskunnan seltvä velvolli-
2827: tuoda.aill, tekee a'in!ll v·ailkutuksensa. Ja se on ai- suus ad·o~ssa tehdä, minkä se suinkin voi:, tämmöi-
2828: va,n: totta, niinkuin täällä olll sa,nottu, että ne sen vaa,ra'Ill ehkäisemiseksi.
2829: asukkaat ts•ilellä tulevaJt aina yhä ;enemmän ~ia1
2830: enJemmän venäläisen rahan :orj~ksi. Täällä on1              Ed: Pilkka: Pikaisinkin tsilmäys Karjal!lill
2831: lausuttu seHaista, että, meidän suomalai:set, jotka Kan'Il'a:IDsen maatUomistusoloihin, josta tilasto löy-
2832: tällä kert.aa tekevät rahtia ja, ka,ikenlaista vä- tyy Karjamn komitean mietinnön 30 sivulla, on
2833: hem'män hyödyttävää työtä, ovat niin iloppuun omiaan puhumaali tämän lakiehdotuksen puolesta,
2834: kuluneita karusa1aisia, ·että ei niistä voi mitään niin ettei minun tarvit.se siitä puolesta sen en{lm-
2835: kelvollista· emään saada. Minä o}en aivan toista, pää sanro'a. Tä:äHä ed. Itkonen on esiintynyt eri-
2836: mieltä. Meillä Karja,la,ssa oli maan>vi,ljelys ka.uan tyisenä Kar.iala>n Kannaksen olojen tuntijana ja
2837: aikaa hyvin kur_i8!sSa tila>StSa, mutta se alkaa siitä sen väiestön mierlipiteiden ilmituojana.. Mutta si-
2838: nousta vilihän kerra11aan, s•entähden että rahdin- käli kuin minä kannakselaisena tunnen oloja
2839: teko ja ,vossi:roka.naolo" väJhän ·kerralla•an Olli jä- Kannaksella ja Kanna1l:sen v,äestölll mielipiteen,
2840: tetty ja tode!Jliruen maanviljelys on astunut tällai- voin va.kuuttaa., että hänen tietonsa ovat olleet
2841: sen satunnaisen elinkeinon sijalle. Tä:äJllä on väi- 'kokonaan erehdyttävi'ä 'siinä >suhteessa. Karjatlan
2842: tetty, että tämä hyökkäys ol:itsi vain venäläisiä Kannaksen väes,tö toivoo mitä hartaimmin, että
2843: vastaan. Niin ei ole asiwn laita', ikanna,kseUa asuu 'Olot eivät koskaan tulisi enää sellaisik,si, :kuin
2844: paljon toisia.kin kansallisuuksia, .iotka Pietaris:sa ne ovat olleet ennen sota:a, ·että venä;läinen .asutus
2845: asuvina 'Omistavat maita, .ia rikka.ita kun 'Ov.at, >e~ koskaan pääsisi tsiihen määrään, missä s>e oli,
2846: ostavat suuriakin aluerta, niii:n'kuin ,edelliset puhu- <Vaan päinJvastoin :vähentyisi, .entistä ·enemm'än
2847: ja,t ovat selväJsti näyttäJrueet. Nämä ala.t meidän 'Piententyis.i. Maa:nviljelys ei kannattanut .siHoin
2848: isänmaastamme ova·t mitä :kurjimmassa ja mit'ä Karjalan Kannamsella, kun t.ilrupäisillä a;nsioilla
2849: huonoimmassa: kunrn'Dssa. Tämä t·ekee sellaisen voitiin saada niin huimaavia tuloja. Mutta nyt,
2850: vailmtuks'en 'lmko siihen seutuun, ~ettei sitä ku- kun nuo tulot ovat loppuneet, on se kiinnittänyt
2851: kaan •muu voi ytmmärtää, kuin se, joka, omi:ltla, si:l- Ka!"jalan KatUna;ksen pienviljelijän maahan kiinni,
2852: millää'Ill sitä on näJhnyt. On siis. luonnrolli~a, että ja; sikäli kuin oloja nyt tunn·en, ovat maan:viljeili-
2853: tämä meidän oma, 'Pieni ka:nJsa'lilme kä:yttäiä tätä jäin a:urat ja kuokat Karja:lan Kannabella täy-
2854:                              1
2855: 
2856: 
2857: tilaisuuttru, j:oka simä nyt on, .ia koettaa~ säätää deStSä käynnissä, niin että, jos tätä jatkuu, ennen
2858: ll46                                       Tiistaina 21 p. lokakuuta.
2859: 
2860: 
2861: pitkää Kaa-ja:lrun KaniDJ!llksen pienviljelijäin asema    laisten maaniOilllistus täJäJllä. :MUiu ei ·täSisä enää
2862: hyvin suuressa määräsrsä korjaantuu. Näin ·ollen           auta. Sillä vanlha 'sananlasku 1sanoo: Aa;si kuil-
2863: minä lämpimäJsti karunakselais-ena voin jäädä kan-        ·taikuol"ma s:ellästsä p.ääisee korkeimmanlkin muu-
2864: nattamaan, että tämä lakiv~dio.kunnarr lakiehdo-           rin yli. <Se 'Pitää 'karjalai'sruin'kin nä!hden pailk-
2865: tus hyvä:ksyttäisiin.
2866:                                    ..
2867:     Ed. P r o c o 'P e: Då detta ärende förevarr i
2868:                                                            kaniSta. Karjalan ikannaiksren asukkaat eivät jruk-
2869:                                                           ,sa kullan voimaa vastustaa. .Siis on laki saa-
2870:                                                            ta~va he~tä turiVaamaan. Minä puolesta,ni ikarrja-
2871: ·lagutskottet yppa,des inl{)lm utskottet, såvitt j.ag      laisena y!hidryn Jkanrra tta'rria:an laikiiValiokunnan
2872: kwn på:minna mig, ingen IID'eningsskiljaktighet i          eh1d1otusta.
2873: frågan, utan omfattade alla en!häJlligt 1den tanke,
2874: som hade uttalats av motionärerna. Jag kan icke            J!Jd. A r a j äJ r :v i: Kellek·ään eduskunnan jär
2875:  finna, att därefter sadana omständigheter sikulle senelle ei ol'e ·tuntema;,1Jonta, mianrrnoirset O'Vart olot
2876: hava framförts, att de vore .egnade att ruibba den rajaseudu!lla 1siinä ISIUihte~ssa, j01horu tälmä <lalkieh-
2877: asikt, tiLI vilken vi då i utskottet kammo. .Sär- ,do,'ms lkotslket,taa. Kun tästä huo.Jima1tta !kuulee
2878:  S'k~lt i]uLVa tvärtom Ii .d~a;,g ;de u1J1Jalanden, ~om  niitten lausuntoja, jo1Jka 'OVa,t 'v,astustaneet la-
2879: gjorts av representauter för Karelens ooh Ka- kii'Valiokunnan mieti·ntöä, ~ei voi tulla muruhun
2880:  reiska näJsets befolkning övertygat mig om, att tul,olkseen !kuin sii1hen, mihin minä kannaltani
2881: d·enn:a lag för d~em verkligen framstår sås(}m en olen ns,ein ennen'kin tullut eldluåunnas,s:a saman.
2882:  nöd'(ändighet, att den fondras av deraiS intressen luontoitstia atsi,oirta käis:iJt.e'lttåeSisä, nilm. 1siihen,
2883: och utav rättsmedvetandet där. Det har av rdgm että l,iiaksi paljon 1kans,all.lliseSiti 'kalpeata välke'ä
2884:                                                                 1
2885: 
2886: 
2887: von Wendt sagis, att denna .Jag vore ett bevis on Suomen eiduslkunnrussa. Ainoas:taa<n !kansalli-
2888: l)å pvlitisk omogenihet; i så faU får jag säga, nen ikalpeus saattaa aset.tua sille kannalle, ikuin
2889: att ~mma si:ags omogenhet fö:vekommer i de skalll- täällä taas ovat erinäiset lausunnot osoittaneet.
2890: dinaviska 1länderna, däJr liknand'e laga<r torde vara Kun minä llmnnaJ.tani •ol,en s<~tä mi:e1t:ä, että se
2891: _g<älla:nde.                                             on kamsalmi's'esti välk:evä itsetunto, å'olka on pa,ras
2892:     Det förvåna'r rmig för övrigt i någon mån, ojennUis,nuora kai'keHe v·a:lt]olliselle viliis,audelle,
2893: att man <hä;r ha!l' 1ställt så stor till'tro till fram- niin minun täytyy vAlittaa erinäisiä lausuntoja,
2894: tida regeringars möjligheter ~att bedöma frågor om niin viisa;,ass,a mi,elessä, kuin ne täällä li·enee
2895: u:tlännings rätt att besitta fastighet. Sä:rskilt annettulki:n, jotlkru 'O'Va t vaiSituSitaneet lalkiva:l~o­
2896: v·enstern och hög;em borde ju vara instälda på att kunnan tekemää mietintöä.
2897: rmisstro re:g;ering.en, och den'l1a Tags betydelse lig-    On :myös laUisuttu ja1 !ko'h!diJsrterttu se Mällä
2898: ger just däri, att den kommer a:tt i fra:mti<len g;iva eterukin rhallituksen edustajaan ja hallituksiin
2899: va,cklande .regeringar ett stöd. Det kan 1komma yleeiJJSiä, että ·hallitlll!S ·tai :hrallitu:ks,et tätä laJkia
2900: ,aJtt givas tillfäUen, då trycket utomland:s ifrån erityisesti tarvitsevat. Minä luulen 'Puolestani,
2901: hlir ·så ·starkt, att regerin:gen icke av egen myn- että tätä lalkia tanvitsmat ennenkaikkea ra{ja-
2902: rdighet känne:r sig i stånd till att avsl'å anlsöknin- seudun asu1klkaat. Heidän tul,ee tietää se, etttä
2903: gar av utlänninga,r om rrätt att besitta, faiStighet. kai'kki ne maakau:p'a't, joita siellä rte1h:dään, eivät
2904: Men har ·regeringen då bakom. ffig en rlag, arrta,gen ole laillisia, jos tä.mä ehdotus on kerran laki.
2905:  av riksdagen, så 'hrur den också den skrivrra rät- ' Tälmä on el'lin1oma:iJs,en tärik:eä atsia, ja Kannak-
2906:  t,ens och riksdagens stöd att hålla. sig till. I <letta sen !kawjalainen minun luullaiks1eni •on tätssä .suh-
2907: ligger deniDa la.gs betydelse, och med hänsyn där- tees.s:a thYivin arka. Hän pelkää niitä seurau:h;ia,
2908: tiU kommer ja,g a:tt röst;a. för :dess g;odkännande.     joihin thän Vioi joutua maJhldO:lllis.ten maaJlmUlJIJ.l'O-
2909:                                                          jensa ta1kia, ~os la!k1i1 ·on se.mmoinen, ikuin tässä
2910:     iEd. V a 1 k o n e n: Kaf!Vas:ta mieli'Pahaa on nyt ·ehrdot.etaan.
2911:  jokaisen suomalaisen sydämessä synnyttänyt · ~Minä p,u,olesta:ni .katson1, että e1d'U:slkuntta eik-
2912:  näky siitä, että pala ·palan jälkeen Karjalan syisi, jos se ei hyväksyisi tätä lakiehdotusta,
2913:  kannakses:ta, lon vuosien 'Vieriessä joutunut ve- mitä tahans'a 'kall!salliseiSti 'kalpea t viisaat rsii1ä
2914:  näläisten käsiin ja entiset pienviljelijät ovat lausUivatkin.
2915:  jääneet tilattomiksi ja loisiksi. Minä uskon,
2916:  että joka·inen tos[,su·omailainen •olisi taM.onut jo       tEd. K o 't o n •e n: Mi'llä en t.iedä, kellä täällä
2917:  ennemmin a1settaa e•steitä tälla~selle ike~hiizylk­ on s:yytä pulhua :kansallises,ta kailpeude;sta ja vi.i-
2918: s,elle, mutta !kuten rt,unnettua on :ste täJhän a!sti SH.urdesta.
2919:  oUrut maihdrot:onb. Nyt 'kun Suomi on ·tullut i't-
2920: senfuiiSel~s~i va1ti1o.ks~, on luonnollista, että :lain-    Ed. · A m p 'U j a: Se ,va!stustus, mi!kä 'POrva-
2921: säätäj·äm on turvatt.a;va maao1lo~. lkann,aiksoella, ri'Si''on rtahrotUa ruYJt e:siint.yy venläiläiisiä awhtaan,
2922: niin että !kerta ikiailktkvaan kieHetää:n u'l'k,omaa- 1 on :meil'lä ve>rna:ittain uusri lkälsite. Onhan !Se trussä
2923:                                             Laki kiiliteiilstä omai6ttudesta.                                       1147
2924: 
2925: 
2926: maassa yleensä oHut jotain ·loistoa, jos täällä                  P nlh e m i e !S: Ryhdytään :Ia!kiehd19ttllksen
2927: on vieraitllut j·oiku perintöruJhtinas tai l•eskikei-         y'k1sit·yis!kohta•i!s een ~äs:i ttelyyn.
2928: saJ'in·na ja ihei:l:le on tarjottu ikai:l&ea paras•ta,
2929: mitä tä.siSä maa1s1s:a on :t1arjol:1a •ollut. HerraJs!kai-       Es•i,te'llääl11 la'kielldotuben te!ksti.
2930: set ovat tä.siSä marussa ol'leet venäläi:sten upsee-
2931: rien kanstsa a•ina pru11hais.sa vä1e~ssä. Vieläpä               KeskliBtelu:
2932: europpa.Jaisen sodan ensi vuosina hallitsi puolu-
2933: eisiin krutsomrutta }'lleinen ha:avoien parantamis-             (ffid. R. Erich: LiJs:ätys·, o•oka on vaiilokun-
2934: kuume, jolloin koko maa aijottiin saada kylpy-               nassa tehty 1 momenttiin: ,mikäli ei lailli-
2935: laitoksilla ·täytetyksi.          Karjalan kannak·s·ella     .se•sti ·hyväksY't'yiJssä ja vah'V'istetuitstsa sopimuk-
2936: on kaupunkeja, kuten Käkisalmi, joissa porva-                sissa toisin määrä.tä" 'on wäihdäklseni aivan tar-
2937: r~ston miel•es1tä paikkrukunnan menes•ty1S oli pe-            pe•eton, sillä ne sopi.muJks.et, jo]sta peruiSiteluiss·a
2938: ruste-ttava !ky}vyla,itosrt.en ja !krupa!koi.den varaan,     siihen että V•enä.iän puol•elta tultaisiin vtaati-
2939: joitSIS•a olisi1v a. t venäläiset olleet pääasiaillisina      ollisten olojen johd001ta mentettäneet merkitylk-
2940: vieraina. Viha venäläisiä kohtaan esiintyi v.                 sens'ä ja tosia:s•ia.llisesti 1allmnnaet olema.sta 'V'Oi-
2941: 1917 jälkeen,jO:~l:oin venäläisiä twöläis.i:ä laatstiin       ma:ssa. Senvuoksi ei ole ,mitään aihetta kiin-
2942: siunaamattomaan hautaan. En usko että tuolloin               nittää näihin sopimuksiin enään huomiota. Sitä-
2943: syntynyt viha kestää pit'kä:än, ja jos kestäisikin,           vastoin jos täJmä la:kielldlotws :hyvä!klsytään, olisi
2944: niin tämän kansan olemusta ei suojella tämänlai-             tietenkin vaarallista että tällainen mahdollisuus
2945: silla toimenpiteillä, mitä tässä la~ssa esitetään.           my,önnettä:Usi.in, sil·lä ikäytänn:ölli•sesrti johta:Usi se
2946: Täällä eräs keskustan edustajista jo sanoi, että             sii:hen eHä Venäjän p.uolelta ·t,ulta:is•iin va.ati-
2947: kultaa kantava aasi kiipeää mu1lrien yli ja täl-             maan tai ainalkin ehdottamaan .sellaiJsten so:pi-
2948: laisten .Jakiesitysten avulla sitä ·ei estetä. Käy-          musten telkemitstä, johon ma;hruo:llisuuteen 1 mo-
2949:  tännlölEs•ets•ti tällä! es:i ty!ms•ellä :on oi•keastaan     mentin .si!vulawse•e:s.sa 'Viitataan. Senvuoksi eh-
2950:  hyvin väJhän .merki'tystä. Korlkeintaan voitsi              d011Jan •että s•imat ,mikäli ·ei laillisesti hyväksy-
2951:  Karjalam kanna!ks,ella eläjillle jääidä joslkus tilai-      tyis,sä ja vahvis•tetuis.sa •sopimuksissa toisin mää-
2952:  suus ikoroHa.a huoneen vuokria j•os ·venäläis·et            rätä" täJstä poi•stettaisiin.
2953:  eiNät .saa os:taa .maata.. Näin •väJhä!pM.öis•en •syyn
2954:  täJhden ei 'Vioi p;u•olus~·aa. •tälr'keän uuden periaat-       .Eid. •S et ä 1 ä: Pyy:dän saatda. !kanna;ttaa €1d.
2955: teen hYJvälks'Y'mistä. Minä siis• vasrtmstan tämän            Erichiili t.ekemää ehid'O•Ltllis:ta.
2956: lain hyväk!Siymils.tä.                       t
2957:                                                                 Kes1ms:telu juliste.taan pä:ättyrueeklsi.
2958:    Ed. A r a j ä r v i: Ed. Kotoselle pyydän
2959: lausua, että kansallisesta v·erevyydestä e1 ama-                Puhemies: Kes!kusteJlun !kuluessa ·on ed.
2960: kaan voi puhua se, joka tanssii Internationalen              R. Erich, ed. Setälän kannattamana ehdottanut,
2961: pi~lin m u:kaa.n.                                            että lakitekstin 1 momentista sanat: ,mi'käli
2962:                                                              ei 'laillisesti •hyvälk,syty~·s'ä ja vah!Vitstetui!Ssa :Sio-
2963:     Ed. P i i 'b l1 1 a i n e n: TääHä viitruttbiiu' va:,-   pirrmrkJs,iss'a vieraitten valtioitten lka.nssa toi•sin
2964: semmi•s•ton puolelta •siihen että vtoimastsa ole-            määrätä" pois•tett.aisiin. Kuts.un tätä ehdotusta
2965: vi.s:sa laeissa j•o oli:si hallitu!kise1la va:lta ulkomaa-   ed. Erichin, Elihdotu:ffiselksi.
2966: laiselta kieltää kiinteistöjen omistaminen ja hal-
2967: litseminen !Suomessa. Mutta voi.sihan olettaa                   Selon"belko myönnetään oi!keakis:i.
2968: sen maih•dollitsmu.den, jolloin asiantila t•äls,sä maa•S-       Åänestys ja päätös:
2969: sa ·olisi •s:ellainen !kuin ikap·ina.n a:ika;na talvella,
2970: 1918 jolloi111 oli:si s•e •mahtdoillisuus, ellei latkia         ·Ken :hyvälksyy ,suuren v•aliokunnan ehtdotuk-
2971: oli,si, et1tä jokwinen K::tl"ja.1an lkannruk,sen maatila     :sen: täss'ä 'kothden, ääne•stää ,j.a.a"; jos ,ei" voit-
2972: oli:si rys:säläitsten krus:]ssä.                             taa, on ~d. Erie'hin ~hdotus. hyvä.:k:.sytty.
2973:    Keskwste:lu julistetaaUJ päättyneelkls•i.                   ÄänestyK!s:essä. a;nnetaan 113 ,jaa-" ja 66
2974:                                                              ,ei-" ääutä.
2975:    P u ih e m i'e 1s: Kesllmstellun lkulues:s'a ·on eld.
2976: K01'onen ed. von W en1dtin kannattalnlana ehdot-                Edutskunta on SJiis 'hyvälksynyt; laikiteksiin
2977: tanut, ett.ä la,kiehlruotus :hyläit.äisiin. Tärrnä eih-      s•e'Ilai·s·ena, kuin :se •on •SillUTen valiokunnan mite-
2978: dotus tul·ee huomioonotettavaksi sitten kun yksi-            tinuössä.
2979: tyiskohtainen käsittely on suoritettu.
2980:                                                                 La-ki~hdlo"buik:sen   joihtolaus.e ja nirmiike hyväJk-
2981:    SeJl<Onteiko myönnetään oilkeaikså..                      sy.tää·n.
2982: 1148                                         'l'iistaina 21 p. lokakuuta.
2983: 
2984: 
2985:    LalkiehldotUJksen yk,si twiskolh<tali.n:en fkäsi tteily     Asian toinen rk:äJsiJttely juli,srtetaan p.äJMlw-
2986: jul>isrtetruan pää'ttynee:kisi.                              neeksi.
2987: 
2988:   1p u ,h e m i e :s: Vastoin suur.en 'vruliokunnan          5) Ehdotus laiksi, joka sisältää muutoksia työväen
2989: m~etintöä on 'eid. K:otonen ~d. von .w endtin lka~­          tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
2990: na.tt.amana eth!dottanut, että nw't esillä olewa lrukl-                annetun asetuksen 1 § :ään.
2991: elldotus hylätt.äiJS,iin.      ·
2992:                                                                 ,])sitellä:än ~uuTen vrulioikuwnan 1miet>intö n:o
2993:   Sel01s!tws myönnetään oikeak's'i.                          26 j.a otetaan toiseen k ä 1s i t te 1 y y n siinä
2994:                                                              s•ekä työväJenasiainvaliokunnan mietinnössä •n:o
2995:   Äiinestys ja. päätös:                                      6 valmistelewas.ti käsit,ellyt ~d. Jy:skeen y. m.
2996:                                                              eduskuntaesitys n:o 36 ja ·ed. Paasivuoren y. m.
2997:   Ken hyvälks;yy :lalkiehidotu!ksen sellais·ena kuin         edu:slkuntaesityJS n:'o 37.
2998: .ee on ;hyvaksytt.y edellisillä päätöksillä, ääMs-
2999: tää ,jaa"; jos ,~i" voit't·flla, 'On e:d. Eotos:en ehd()-        P u h ·e m i e s: Krusi,ttelyru •pdb.ja'ksi ruset,etaan
3000: tus hsnvruksy.tty.                                           suuren valiokunnan mietintö. Ensin 1sallitaan
3001:                                                              18.siaSJsa yleiakefllkustelu ja lkun se on julistett!l
3002:    Åäne·srtyik:sestSiä ,anneta'an 96 ,jaa-"ääntä ja 83       päättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksl.-
3003: ,ei-"äänrtä.                                                 tyislkohtais,een käJs,ittel;yyn.
3004:                                                                Yleiskeskustelu :
3005:  Eduskunta on siis hylännyt ed. Kotosen teke-l
3006: män elldot·uiksen.                                              •Eld. H a 1m e: :Suu>ri va~~iolkunta on muutta-
3007:                                                              nut työväenasiainvaliokunnan ehdotusta siinä,
3008:  1Suuren valliOikJUnnan mietint.ö on siis muutta-            että s~~ ehdotba tämän lain voimaanastumisen
3009: matta lhyvälksytty.                                          lylkättäJväJksi y:hde:l1ä V'll•odella, nim. 1 päiyään
3010:                                                              tammikuuta 1921. Kun tälmä lykikäys ·mmun
3011:   \Asian toinen; /käsittely julis:tetaan päätty-             käsittä:äkseni ei ole tar1JeeUinen, niin minä elh-
3012: neefksi.                                                     dottai•sin että työväenasiainvalioikunnan mi,e-
3013: 4) Ehdotus laiksi, joka sisältää muutoksen tyött~­
3014:                                                              tintö hy~äksyttäi1siin ja että la1ki a.stuisi voi-
3015:                                                              ma:an 1 ,päivänä tammilkuuta 1920.
3016: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa ylei-                         •
3017: sistä varoista, 2 päivänä marraskuuta 1~.17 anne-
3018:        tun asetuksen 11 § :n 1 momenttnn.
3019:                                                                Eld. A. A ru l t o: 1.Minä 1JYY,dän llmnnrutta:a ed.
3020:                                                              Halmeen tekemää elhdotus.ta.
3021:   ,:ffisi,tellään 1suuren valiokunnan mietintö mo
3022: 25 ja otetaan t o i 'S e e n k ä s i 1: t e l y y n S·iinä     Ed. W u o T i m .a a:        .Minä kannatan myös
3023: sekä työväenasiainvaliokunnan mi·etinnössä n:o               tehtyä ehidotnsta.
3024: 7 'Valmis'teileiV,alsrioi käsitelty ed. Paasivuoren Y·. ~·      YleilskeJS:kustelu juliJstetaan väättyn:eelk:si.
3025: eduskuntaesitys n:o 41, :j1oka' sis,ältää ylläJmaml-
3026: tun [alkieihdotulksen.                                          ,p u •h e m i e .s:   Yleisikeskustelun :kuluessa on
3027:                                                              ed. Ha·lme ed. Aa'Ho, A:n ikannat.ta.mana tehnyt
3028:    P u U1 e m i e :sr: Käsittelyn po'hjaJcsi rusetetaan      muu tos.ehldntulk:sen lalkiehdotu'ksen ykisi tyisko:h-
3029: suuren valiokunnan mietintö; ensin sallitaan                 taan. TäJmä muuinsehdotus otetaan 1huo:mioon
3030: asiassa yleiskeskustelu ja kun se on .iulistett!l            lakielldotUista ytrosi tyisrooih taisesti ·käsiteltäessä.
3031: päättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksi-
3032: tyiSikdhtaiseen lkäJsi,tte:lyyn.
3033: 
3034:   Kun yleilslkeskulstelUis'sa kukaa1n ei 'haJlua 1JU-          Ryhdytään .laJki~hdotu'ksen ytk.sityiiSikoMai1S1een
3035: heenvuoroa, -'siirry,tään rusian ytkisi tyiskoh biseen       kiisittelyyn. ·
3036: käsittelyyn.
3037:                                                                 P u rh •e m i e 1s: Esite'llään 1 §:n la:ldteks•ti, ja
3038:   Laki•ehldotruktsen laikiteksti, nimike ja jOihto-          kun sen käsittely on ,päättynyt, tulen erikseen
3039: lause hyvälksytään ikes:kuste·lut,ta.                        esittämään 1lain 1'01JUS!Sa olevflln lain voi:m8!anas-
3040:                                                              turmils·ta k•QISik;evan määJräyksen.
3041:   P u lh e m i e 'S: Suuren 'Vali,oikunnan mietinttö
3042: on siis muuttama1Ua ·hw.välkswtty.                              1 § ihYJVäksytä:ä:n.
3043:                                               Kahdeksan tunnin työaika.                                             1149
3044: 
3045: 
3046:    La·in 'lorpuss·a oleva lain voirrnruanrusrtumista !kos-    peude:s1ta. Nyt näJkyy ruuri .valioikunta cyhty-
3047: keva määräys esitellään. Kun k·eskustelua. siitä              neen eJdisrtäJmään ltällais,ta kansaUista, vieläpä
3048: ei haluta, lausuu                                             ruumiiHista kalpeutta kun se hyväksyy työ-
3049:                                                               väenasiainvaliokunnan mietinnön.             Siis työ-
3050:    P u he m i ·e s: Y1l'mskes•kustelun aikana on              väenaiSiainvaliokuntakin oru tässä ikansan.i~sen
3051: el. Halme ed. A. Aallon kannattamana ehdot-                   kalpeuden edistämisessä mukana. Tämä laki,
3052: tanut, että •esmäolev·8J 'koihb hyväJksyt;t.äirs•iin          jolka on .työ;väestöUe tärlkeimrpiä la,keja., j1o:s S\8
3053: sanaJillUioldo1leen seuraruvall!a: Tämä laki &stuu            lykätään pä:iväs,tä rpäirvään, vu'otdesta vUtoteen,
3054: v·oimaan: tallll!miikuun 1 rpäi!Vänä 1920: Kut.s•un           katkeroi,t:trua työväestöä nii,n rpalj·on, että tuol~
3055: tätä ehdotu\Sita ed. Ra'lmeen ehd.otuJk;seksi.                lainen ik:all!SiaUinen !kalp.eUis edist•yy. Ehdottaisin
3056:                                                               että s•e'kä työvälenasiainvailiokunnan e.ttä ·suuren
3057:   Äänestys ja päätös:                                         va[io:1mnnan esitymset ·hyliilttäisiin ja e>ttä eduts-
3058:                                                               kunta hyvälksyisi työv~ena:si.ain;valioikunn,an
3059:    Ken hyv.äJk.sy-y !Suuren valiolkunnarn ehldohlik-          mietirutlöön n:o 9 liitetyn vastala-useen.
3060: sen tästsä lmlih:den, äänestää ,jaa"; j•os ,ei" vo~t­
3061: taa, on ed. Halmeen ehdotus hy:vaksytty.                          Ed. A. A .a H ·o: Esilläole,van 8-tunnin työ-
3062:   Åänestylkselssä annetaan 94 ,jaa-" ja 82 ,ei-"              a~ka!lain    kohtalo ,s,ellaisena .kuin se ~on ~suuren
3063: ääntä.                                                        valiolkunnan mietinnössä, on :parain toditstws
3064:                                                               siitä millä tlaiHa meillä rptorvwislto iko:htele'e niitä
3065:   1FAuskunta on siis ihyväklsynyt esill1Lo1evan               toiV1omu1ks-ia, joita työväets·tön taholta on jo vuo-
3066: kohdan sellaisena, kuin se on suuren valiokun-                sikauksia tsitten esitetty ja täytettäväksi vaa-
3067: nan ·mietinnö·ssä.                                            dit•tu. Lälheteikes·kustelus:sa •suureen :valiokun-
3068:                                                               ta.a.n huotma:utin minä jo, että sen .lain mukaan
3069:    ,LaJkiehdotuksen juhto'lause ja nimilke esitel-            mi'kä 191 8. säädettiin, haUitus.·on !Saanut täys.in
3070:                                                                           1
3071: 
3072: lä:än j!ll hyvälks·~tään 1seHaisenaan.                        r·at,ialttoman rvaHan menetellä ·8-rtunJtisen työpäi-
3073:                                                               väikysymyks,en ·kaniSisa mi1ten s·e ittse halu111a.
3074:   P u ih e mies: <Suuren rvalioikunnan miet·irrtö             Huomautin jo tsiilloin, miten nwkyinenikin :halli-
3075: on siis muutamatta hyväksytty.                                tus on täs,sä lkySIY'm~s·ess'ä :menetellyt vastoi:n
3076:   Asian tiJoinen krusitteily dulistetaan rpääitty-            niitä.kin mi,elipiieitä, joita sen a1sett.ama työai-
3077: neeksi.                                                       kalautakunta 8-tuntffi,een 'työpäi:väJkysyrmykseen
3078:                                                               nähden eräillä teollisuuden aloiUa on esittäJnyt
3079: 6) Ehdotus laiksi 8-tunnin työajasta 14 päivänä               ja totean edelleenikin, että .~.ämä mietintö on rpa-
3080: elokuuta. 1918 annetun lain muuttamisesta toisin              ras todistus siitä ettei meillä halutakaan •por-
3081:                   kuuluvaksi.                                 variston ta;h<o:lt.a: pyrkiä muulhun kuin :siihen
3082:                                                               että hallituhella 10li,si aina rajattoma!t vaHmu-
3083:    EsiteiJ.lään !Suuren rva'lioikunnan mieiinrbö n:o          det menet'8llä siten lkuin joi:deTIJkuiden •suurten
3084: 27 sekä o.tetaan t o j, tS e e n k ä s i t t ·e 1 y y n       teolli:s,umtdenlharjloittatjain  truholta     esitetään.
3085: siinä selkä työväena.si:ainvaliolklunna.Th mietin-            Tämä ;suuren valiokunnan mietintö os·o>ttaa JSii-
3086: nössä n:o 9 valmistavrusti käsitel-ty ed. Paasi-              tä:kin suuremunaHa syyllä, että meillä ei 8-tun-
3087: vu'oren ed'U'skuntaes•ity~s mo 41, jollm sisältää             ti.seen t.yöaiikats,äännöst·elyyn muuten kuin rpa-
3088: y;llrumaini.tun 'lakiehdo·tu:ksen..                           perilla, 'PYritäkään, koska tässä mietinnössä
3089:                                                               p.onnesta on p1oiste<t:tu se k~oihta, miJkä ,t.yörväen-
3090:    P u ih e m i •e s: ~äJsilt•te1lyn p.orhjalkJsi asetetaan   asiainvaliokunnan enemmis,tön, 'porvari-ston ta-
3091: suuren rval~okunnan mietintö. Huurren rvaliotku-              holta, siihen 'Oli l)antu, että hallitusta koetettai-
3092: nan mietinnössä sivulla 1 oleva toinen ponsi ote-             siin kiire!hti1ä •edes uUtden 8-'tunti.s:en työaiJka.lain
3093: taan ainoaan käsittelyyn, senjälkeen kun laHeh-               esiHämiseen. Me t•yöväenasiainvalioikunnassa
3094: dotuksen kolmas käsittely on julistettu päätty-               emme ole 'olleet s·il'lä !kannalla että mitään
3095: newi.                                                         uutta       8-tuntista työaikalakia        tarvittaisiin
3096:                                                               vaan että •se laiki, joJm 1917 sä.äJdet1iin, olisi
3097:    Käsi t:tel;y;järjesltys hyrväJksytään.                     saata;va Vloimaan, !Sillä siinäikin Ia,i:s.sa on j·o riirt-
3098:                                                               tävä,sti rajoituksia niitä mahtd<o:llisia tarp>ei,ta
3099:    Keskustelu:    ·                                           v•arten, joita joissakin ta pu:ukS'issa voi tuUa ky-
3100:                                                               symylkseen rpoilkkeuiksien myöntäJ.mi,se.s,sä 8-tun-
3101:   Ed. H a ltm e: Ed. Arajärvi era,an toi:sen                  tiseS''a .työp'äi'Väs'tä. J o:s me a:Setu'mrrne sille
3102: asian yihteyideiSISiä 'Puhui tä:äUä :kansal:lilsesta kal-     kannalle yhä edelleen eitä hallituksella sa,a;
3103:                                                                                                                   146
3104: 1150                                         Tiistaina 21 p. lokakuuta.
3105: -----~---------------------------~
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110: olla rajattomat valtuudet myöntää. <poikkeuksia              8-tunnin työaiikalailci nyt on V10i1massa, joille ei
3111: j'O·honkin lalkii•n nälhiden, t•oisrin 1sanoen, antaa        hallitus, i•hme kyllä., ole m'Y'öntänyrt poiklk:Ehl:k-
3112: j•oiUekuiUe pienemmille tai !suuremmille kausa-              sia, niiHä a~oilla melkeiu rp1o:iJ'kkeUik<set<ta riko-
3113: lai!STy:hmille, työantaciiUe tai muiHe, ikelle hy.-          ta•an täitä lalkia. j!ll tälmä te:bJCLään tietenkin siinä
3114: vänsä, olla jotakin •lakia noudattamatta, niin               hyvässä tiedosiSa, että jo:!l allllmrutinta:rtkrustaja
3115: j·outmi's'i1mme· auttruma.ttoma1sti •seHai.s·een tilan-      ehikä •sruttuu herää!mään ja vetälrnään tämän lain-
3116: tees~en, että ikai'klki se t.yö, mitä lains·ää,d!äntö-       riklkojan oikeurteen, niin hän pääs:ee .sii.tä siHä
3117: rulaUa tehdään, on \huikikaan tehtyä työtä, tur-             rangaistuksella, eUä saa rma!hdlolli•sesti malksaa
3118: haan umlutettua aikaa. Pai.tsi sitä, että ihallri-           muutaman kymmenmarkkasen, ehkä satamark-
3119: tuks-elle on tämäm •lain 1suhteen annettu rajat-             karsen sakkoa, joka hänelle ei itse asiassa mer-
3120: tomat oikewdeb 1ja et,tä käytäntö osotta.a, että             kitse mitään. Ne määräyk.set, jotka olivat alku-
3121: sitä on awan raJattomasti käytetty, on tämä                  peraLSOSISä lai1ssa, oliva.t !kuitenkin sellai•sia,
3122: 1918 e1duslkunnan muut.tama 8-tuntinen työaika_              että työnantajan •lakia rilkkoessaa.n olisi ikui:ten-
3123: laki mui•ss•alk~n ~ohdin .sellainen että se .k,aiiJaa        kirr t·äytyn.yt tehtdä las!ke•lmansa, voilko hän
3124: huomautuksia.           :Tynkäeduskunta 'katsoi ensin        hyötyä tästä lainrikikomi1sresta niin 'Pa'ljon 1kuin
3125: hyvälk1s•~ mrru1ttaa niitä kohtia, jois1sa määritel-         hän ·tuo:sta malhdolli1s·esti •saa rangaistusta, jos
3126: lään ylityönrte1k o ja sen muutoksen jo.h1d<os•ta on
3127:                   1
3128:                                                              häne:t sii·tä vedetään edeS1Va1stuus•een. Minä J\U'O-
3129: näitä yli•työtunteja 1918 edusikunnan säärtä-                les:twni olen .sitä mieltä, että lilleidän työnanta-
3130: mäss·ä laissa tuntuva•sti liosätty. Sen liiS•äksi on         jistomm~ ja meildän rpOiwaristOiilllme, j•oka nyt
3131: siitä la1kiehCLotulk•sesta rporiste1ttu ue määräykset,       käiyttäJä •sitä taa.ntumu•sa:ikaa ·hyvälkseen, j.olloin
3132: mirtä 1917 vuoden l·aiss•a oli rangails•tusmääräylk-         he v:vat saaneet ikaiken :vaUan käsiinsä ja joruka
3133: siksi niille, j·o•tka lalkia riklmvat. 1917 vuoden           nojalla he, vaikka -puhuvatkin kauniita sanoja
3134: laissa oli nimenomaan määrätty vissit sakko-                 isänmaaiEs u udes.ta, kansaHisru u:sikysymy'kisi.st·ä
3135: ra:ngaistulkset laip.ri·kikQIIllisis·ta ja käytäntö on       ja s•en sellaisista, eivät kuitenkaan voi täs·sä
3136: meiHä !kai!k'kina ailkoina os•ottanu~, että työnan-          yhtei·skunnaslsa mä;äJrätä niin kovinlkaan piilkiä
3137: taja.piir.ei!s·sä IJyritään 1työväensuojeluslaikedw          aik•Oija, vaaru että työväestö s·:Uttenikin, huoli-
3138: ri~lmmaan niin p.aljon lkui•n vain 1siilhen tilai-           ma:tta lkaliiki.srta 'Sille nylikin jä•rjes•tötoiminnmlisa
3139: suut.ta da maihdiollilsuutta •on o•le1mas1sa, ja silloin     a.setetui•sta esteistä, tulee !kerran !kuitenkin .ti-
3140: eivät suirukaan ole ls.ella[.s.et rangai•stusmääräylk-       lanteeseen, jolloin se voi vaatia ja jolloin iyön-
3141: set kuin laissa 1917 o'li säJäidetty, Eika·a. Mutta          ant.a.jis'to ja porvari.S'to !lmlt•so:vat olevansa, palko-
3142: 1918 vuolden laissa ne rpoist,ettrin ja jät-ettiin           tetltucr•a hyvaksry~mä!än täHai•s,en työaiikalain.
3143: rangai'Stusmääräykset rii·p-puvaksi tuomarin har-            llfinä puolestani :siils yhdyn ed. Halmeen teke-
3144: kinnan muikaan määräten !kuirtewkin ikorkein                 mään eJhrdotwkseen, dtä e:du'Sikunta. päät~äisi hy-
3145: summa mihinkä sakkorangaistukseen trromari                   lätä suuren valiolk,unnan mietinn1ön ja hyvälkisyä
3146: rj~oiklseHisen •swa tuooota. KoQik-emu~seJSta taas           työ'väena,stiainvaliokunnanl mietinnössä olevan
3147: tiedälmme sen, •että nykyään vallitsevien •olosuh-           sosia;li1demoikraattisten ·valiolkunnan .H1senrt.en
3148: teiden mukaan aina -porvarilliset oikeudet ovat              vas•talaus·een täs sii työruiik.a.kry~s;ymY'kses:sä.
3149:                                                                                 1
3150: 
3151: 
3152: tuQllaisia rangaistuksia: määrätes!sääm työnan-
3153: tajiHe, koettaneet määJrätä niin mitättömän pie-                 Ed. K 'e 1k k ro ne n: Kun näin työväenasiain-
3154: niä rangaistukS<ia, että niillä i1t1se ·as.ia1ss-a ei <Yle   va.lio!kunnan euemmistön. aJS•ettuneen vastusta-
3155: san•ott•avaa merfu:i1ty.srtä. Ja täJs•sä •tarpaukses.sa ei   maan teMyä eibld!ot·nsrta 8 tunnin työatian jälleen
3156: suiwka.an työnantaja 'Välitä s1iitä mitään jos hän           voimaansaa.ttallliseimsi, 'Oli minrullru ikuitenikin
3157: j.ontkun kymmenen, jonikun ~·a.trusenlkin ma:hJdol'li_       vi~me kerralla, kun oli tästä -puhe, se toivo, että
3158: sesti •s1alisi1kin ls•a:k!koa tämän •cyöailmla.in riklkio-   tämä asia 1saisi !suuressa valiokunnassa toisen-
3159: mis,elsrta, niillä a•loilla, jois•sa se on 'V'oimrussa,      lai.s·en ratkaisun. Tänruä :toiV1o 1oli 1kniten'kin
3160: sillä hänelle muutwman .s~adan ma~ka,n ,sraklko ei           turha. En .swatru ymmärtää, mistä 1syys•tä edlliS~
3161: merkits'e mitään, jos· häneHä on, ja saatta,a olla           kunna:n keskustaik:in on käynyt tukemaan teol-
3162: suurikin määrrä ityöläi,siä, joi1den työntu'loks:Ust.a       lisuuska,pitalistien vaa:timu'kisia .täJs•sä rusiagsa,
3163: hän monin kerroin korvaa sen, mitä hän mah-                  Eihän nyt ole ik~symys tämän 8 tunnin työajan
3164: dol'li•sin•a safkikoina .on joutunwt rmafksama.an, ja        saattami.ses:tru maata·l·onden alalle, joten olisi
3165: juuri tamäJn 8-rtunnin 'työairka'lain rilkilmminen           toivonut, että .maalaisedustajat olisivat yksimie-
3166: n:iiHäikin aloilla, joissa se on kä\Y'f;änmös.sä, osoit-     lise.slti yhtyneet ed. Paasivuoren esitYlstä kan-
3167: taa, miten väJll'än meillä nii,s,soä ;pii'l'ei.s,sä anne-    nattamaan. Kesiku.sta nälkyy a~settuneen sille
3168: taan aNoa laiHe edes s>i'Hoin, kun sitä oli<si               kannaUe yJh1dessä oiikei•ston ka.ns.sa, että hallitns
3169: palk!k:~o nou'da.ttaa.      NiiHä aloina jovs•sa tfumä       antaisi uuiden es•ii;ylksen 8-tunnin työajasta.
3170:                                              Kahdeksan tunnin työaika..                                       1151
3171:    -----~-~-------------------------------
3172: 
3173: 
3174: 
3175: 
3176: Täimä ikuitenlkin tiet.äi1si viiiVytySitä .rusirussa ja ai- seurnsteluun, soitaJnto~n tai johonkin muihin
3177: heuttaisr:i. sitä paitsi tunhaa työtä. Jos keslkuSJta harra,s.tuksiin. V <Lstalkdhtana tälle on meillä
3178: on 8-tunnin työaikalruin ka,nna.Ua, niin !ll]ksikä kymmenen~ ja ikaiks•Hoi.s·tatuntinen •työpäiiVä
3179: sil'l•oin täytyy täJSJsä a.sias.sa viivytel'lä, ti<L jos se voimirukuluttavillakin teoni.suu1den• aloilla, ja
3180: ei :taas !Sitä ole, ni·in on pruras sitten s•anoa 1s·e ka1hdeksantuntinen työpäivä on tiärjestyneen
3181: sooraan ja tuoda re•heHi.sesti kantansa ju]ki. työväen ilhanne. ~eoHisuuJden rvaartima pi·t·kä
3182: Mielestäni oli.s•i •hyvin tärkeätä, että nyt vih- ty•öp·äJivä, tkiire ja paino~tUJs ilmlutiawd!t loppuun
3183: doinkin a1lettaisiin .poistaa rsitä ik<Ltkeruutta, jota p.a.11haimmatlkin rvoimat, joitakin eriiyisen iky-
3184: viimeaikainen taantumus •on työtät~k!eväin kan- vyklkäitä •po:i:kkeulksia •lukuuUIOttamatta. Väsy-
3185: sankerrosten mielissä synnyttänyt. Tämä kat- nyt ruumi·s :kaipaa l·epoa, :vai:htelua ja virki•s-
3186: keruus ei ole suinka:an ainoastaan kiihotuk- ty·stä, mutta sii!hen te~h'o<La. v·ain voima,krus ja räi-
3187: sen tulos, niinkuin tahdotaan väittää, vaan keä kiihotus·. Kaikis·S•a: teh!da.sikau'Pungeiss·a,
3188: siHä on myös syynsä niissä :vhteiskunnalli- miiEJsä ikäyte'tään :Pitkiä työpäiviä, vietMvät ilta-
3189: sissa •epä:k!ohdissa, joita -ollaan niin hitaat pois- koulut, kiråa•stot ja ik:irkot kitu!Vaa •elä;mää, fkun
3190: ta:ma,run. Ka;pinan aikrun•a •kuultiin vakuutett:a- sen srijaan ka'Paika•t. ja siveettö!llyyiden 'Pesät ku-
3191: van yleisesti valkoisen Suomen sanomaleh- kois•tav·at. VäJkijuomat :i<L sukupuolisiveettö-
3192: dissä, ettei ole suinkaan tarkoitus taistella myys ovat .vä·syTheen ruu•miin alttii,s'ti varattuj.a
3193: yhteiskunnållisia          uudistuspyrintöjä       V!l!staan. päänalu!ksia ja ainoat rhuvitulk•sen muodot, mitkä
3194: Toisin kumminkin huomaamme käyneen. Jään- alennuksen tila,s•sa ol81Va ]h:minen• •tunte·e". Hän
3195: nöseduskunta sääti ahkerasti poikkeuslakeja siis erikoisesti viitta•a myös siihen siveelliseen
3196: .ia silloin tämäkin tärkeä työviilestön saavu- merkitylkseen, mikä •on ly'hyemmällä työ'Päi-
3197: tUJS, 8-tunnin rtyöai'k·alalki, !korjattiin teoUisuus- vä'l'lä. Toirv'On, että n:e, joilka siveellisiHe 'Peri<La<t-
3198: ka~pi•talisiien mielen mukaiseksi. Nyt voi-daan               teiUe antavat arvoa täällä •eduskunnassa, näistä-
3199: kyllä huomautta.a täJhän, että la:ki .syntyi aLku- kin s.yi·stä •ryihtyisivät 'kanartbmaan 8-tunnin
3200: jaan p:oilk:keuk•s.elli.si!s•sa oloi1s.sa. Sen olen fkyllä työaiikalain jälleen 8!ltk111p.eräises,sä muod'Oesaan
3201: valmis myöntämään, mutta samalla tekee mieli voima<Ln'S'aa.ttami,sta. Minä :PUolestani. 371hdyn
3202: huomauttaa, että jos ei näitä ·la1mja s•aa'da lailli- : niilhin, j1otka ovat ·asettuneet työväenasiainvalio-
3203: sissa .ia säännöllisi.ssä oloissa lä,piajetuiksi, niin kunnan 'Inietintöön liitety.n vasta1aus•een fk.an-
3204:                                                          J
3205: 
3206: sill!oin työväes!töön juu!'lt.nu 1se käJsitons:, että 1sen naUe täällä eduskunnassa.
3207:                                                          1                                                        .
3208: täy!yy ryrhtyä 'Pa'kilmkeinoi·hin, :sa.a,dalkseen oi-~
3209: keutetut vaatimu!ksens•a 'Peril'le. Olisi: syytä "'               Ed. W u orimaa: Suuri >va1io'kunta on
3210: painaa mieliimme erään va!kavan länsisu:omalai- ·' hyväJk.synyt ty:öväenas,iainvaliokunnan mietin-
3211: sen :n;aall!Viljelijä:n sanart lk~·pinan dälkeen. Hän nön, jolka asettui ikieH·eise'lle ikannaHe tehtyyn
3212: la~UI, 1ett~ olkoot yhtMskunn~_L? uh:rauks~t ehdotuik•s'een, •siitä syy.SJtä, et•tä 1918 vuorden laki,
3213: va11klkarpa miten suuret taJhans•a, mm kyllä me1- samaten lkuin sen ~dellinen 19'17 vuolden 8-tun-
3214: dän on :tiil~rtäläl~ti:en •sa.at~:va työ':ä·~·~·tön oloihin ni1n työailkalaki, olivat ikumpai,s•etkin niin :Puut-
3215: p.arannukls.l·a la1lhsta tle·ta. - IS1sa1sen rraUJhan teellisia, että kolmen opykälän :muuttaminen ,t.ai
3216: kannalta kats-o·en olisi sii•s' tärkeätä, että hyvruk- parsiminen ei suinkaan asiaa parantaisi. Ei
3217: s:vttäisii·n       työväenasiainvaliokunnassa         tähän sa!l!taisi mitään muurta ikuin jäH>een lalkitekele,
3218: mietin' öön liitet<ty :va.s•ta'lau.s•e. Tämälll hy'välk- joka olisi opuutteellin:en ja joka kestäisi e.hlkä
3219: s:y:minen ·~~ietäis~ myös :P~r!amenttaarise.n mieli- ensi v-uoden. Sitä;paitsi· •dli :haHitus ~o aset•twnut
3220: p1t•oon LnJitt.UJml•Srta työläi.S•lssä.                       komitean, jolka on t·~hnyt e1hdotUik•sen valmiiksi
3221:     Minä on taihd!o •l.aaje!mmin ,käJsitellä sitä, •kUJm- täyidelliselle nyik:.yaiikai•selle 8-tunnin työaika-
3222: pika on ed!ullisem'Pi, · 8 tunnin vaifk.o 'Pit•em'Pi laille ja antanut sen h8!llituJkseHe ja s·entäihden
3223: työa·ilk<L :Päivässä. Siitä •on kai 'Pa>Iionkin tä:äUä hallitus· varmast•ikin en1si eJdu1slkunnaHe antaa
3224: .io kii•stelty. Mutta viittaan erään kristillis-yh- ehdvtuksen hyvä:ksyttäväiksi. Tällä perusteella
3225: tei,skunnallis•en• kirj•ailijan amerikalais·en pro- eikä millään :POrvarillisilla .perusteilla, niinlkuin
3226:  fessorin Rauschenbp.schin lausuntoon. Hän sa- tääUä d•o1ku ·edellinen p•U!h:uja lausui, valiokunta
3227:  noo: ,Tieteen ja .iärjestämistaidon kehitys on on ·katsonut, .et:ei ,p,!lll1si•ttaisi lakia, joka mo-
3228: niin •paljon li1s•ännyt 'tuotantovoima:a:mme, että nessa muussa suhteessa -on aivan puutteellinen
3229:  nykyääJnikin j'o olisi mahdollista ·tyytdyttää kaik- nyk;yol•oi1s•sa. Sirtrupait:si on1 1otetta.va hu,omioon,
3230: kien ta<valli.set tarpeet, j•os kailluki työskentelisi- että juuri nälmä sama•t 8-tunnin. työpäivä:lairt nyt
3231:  vät va:ilkkava IV!llin nelj'ä tai vii1si tuntia p.äi- ovat nous·seet 'P·äi:väjärjestylkiSeen naarpurimaissa
3232: väJs.'Sä, ja lOIJliPUO>Sa päivästä :käytettäisiin lueske- .ia ·että tämä :asia oilkea!staan on !kansainvälistä
3233:  luun, ur:heiluun, :PUutarhatyöh:ön, !käsitöihin, luont10a, j·ossa åoikai•s:en maan lain täis,sä ,s,uhte!)s:sa
3234: 1152                                          Tiistaina 21 p. lokakuuta.
3235: 
3236: 
3237: täytyy :k!öettaa saad.t y;hiderunm1milseiksi. Nämä           ryhtyi tätä la!kia muuttamaan. Eduskunna..n
3238: olivat 1ne syyt, jotlka aiheuttivat •sen, että valio-        keskusta on merlkinnyt m. m. erään tärrnän va-
3239: kunta !katsoi, ettei voida täa:nlm•öistä parsimista          jaluJkuisen eidusikulllnan to]men:piteen valtiolli-
3240: tä;llä .kertaa 1hY'väJksy.ä.                                 sek,si vallankaaJprpa.uk'Seksi, nimittäin •sen, kun
3241:                                                              se Hallitusmuodon 38 § :n nojalla ryhtyi valitse-
3242:    Ed. Leinonen: Suuren valiokunnan: mie-                    ma.tn kuninga:sta. Me olemme täältä va,semmi•s-
3243: tintö, on 'PIOrvarien haut.tus'Puilie ·8-tunnin työ-         tost.a kaiikin v·oi.min !kanna t~taneet tä·s·sä asia;s1sa
3244: ajalle. Valiokunta ehdottaa työväenasiainvalio-              ja täJmän mieli<piteen ilmaisussa ikeskUIStaa.
3245: kunnan mietinnössä olevasta ponne,sta •senkin                N;v.t Suomen työväenluok'ka ikatsoo, että tämä
3246: kohdan pois, jos•sa hallitusta kiirehdittäisiin anrlla-      8-tunnin iyörpäi'Välain muuttarrninen on ollut
3247: maan eduskunnalle jo tällä istuntokaudeHa esi-               vastaava      y h te iskun n all i ne n         vallan-
3248: tYiksensä. KysYimy;ks·e1ssä olevan !kohdan p·oi.sta-         kaawaustoimenpide ja työväenluoimka odottaisi,
3249: misella ovrut :porvwrit yk·simie1i.ses·ti haudanneet         että keskusta, ji()IS• se kerran on. vilpitromäS>S~ä
3250: 8-tunnin työarkalain epämääräiseen tulevaisuu-               mielessä tätä vallrunkaarprp.austoi,men:pi.dettä vas-
3251: teen. Porvarit tä;män lain tappami•s-puuhassa ovat           tustanut, ny-t vuol'iosta.an yihotyisi työväenluokan
3252: ilahduttavan •luokkat~etoisia ja yksimielisiä.               edustajiin tämän vallankaappaustoimenpiteen
3253: MiSISä ovat nyt edistysm~elis·et, jotka vaalien              takai.sin rpala•uttamisessa.
3254: aikaan kalwstellessaan työväen äJäniä lupasi-                    >Ed. Leinos·en 1ausunoon j·ohldosta tahtoisin
3255: vat tämän lain saattaa entiselleen, niinkuin                 sanoa, että se muutos, miik:ä suures·sa valiokun-
3256: se oli vuoden 1917 laissa hyväksytty. Nyt                    na.ssru tapa:htui, että .poistettiin nälmä 11ari !koti-
3257: ne sitävastoin sen .peruuttavat. Maalaisliitto-              me ·sa;naa, esityksen .iäJttämisestä .io tälle ·edus-
3258: laiset, j•otka ·tahtosivaot hekin muka kulkea                kunnalle oli it.ses,s·ään mruo•d•oUi:sb laatua.
3259: urudis•tushaluisina, ovat oHeet yiksimietlisinä              Siellä as•etuttiin •sille kannalle, ett.ä ikun tämä
3260: kantamassa kortensa yhteiseen kekoon toisten                 laki valmistuu ·eld.u:s'kunnasta vii:mei,ses.sä as-tees-
3261: porvarien kanssa työväen tär1keää sivistys- ja                saan ja joutuu hallitu]k,sen kä!Siin, niin silloin
3262: eliruky·symystä 1hautaamas·sa. Merlkit.täJköön tämä           e.duS>kunta. ma:hidol1is·esti on >j1o ha-jaantunut ja
3263: työväen twholta .muistiin tulevien: aik<ojen va-             tämä ikehoitus ednslkunnan :pUo'lelta olisi sillä
3264: ralle. .Me olemme ,kyllä tottuneet sen aina yJ:n:-            tav-oin myöhästynyt. Kats>ottiin, että mikäli
3265: märtämään, että •silloin kun. on se'llaiset :kysy-           hallitus mu.;uten ottaa thuOimioon tämän edus-
3266: myffis.et, jotka oihin lä1heltä meitä koskevat,              1kunnan toivomuJks•et, niin se toimii ilman, oE-
3267: niin siUoin meillä ei ole edi,s,ty!slmielisiä, ei ole        :vatk!o nUJo ·pari kolme •sanaa e1duskunnan :Pää-
3268: maalai,sliittO'laisia. Meillä on yksi taantumus-              töksessä vai ei. l\1inä muut•en yih.dyn sii·hen,
3269: joukiko vastassa., j1oka aina lyÖ'Pi me~dän tärkeät          mi:t.ä kri•stilli.smielisten e·dustalja lausui, et~tä
3270: sivistY's- ja elirukysymylksemme !kumoon. Tämä                tämä:n Jain hyväksyaninen jos \mikään vaikut-
3271: sotaretki, joka on 8-tunnin työaikalakia vastaan             taisi rau:hoittava:sti työväenluokan mielia1aan
3272: saatu, on pääoman sotaretki sitä vastaan, se on              ja lkohottaisi •siinä uskoa pa.rlamenttarismiin, ja
3273: porvariston taantumusjoukon yhteinen sotaretki.              toi van, että keskusta täJllä '1\erusteella hyväk-
3274: Ne lupaavat aina vaalien edellä, mutta ovat aina             tsyisi tämän lain, j,o:ka rpa.l.tuHaa entiselleen ne
3275: val·ehdelleet ,~yöväJelle lia illiin Jne ovat ~ehnoot        toimempiteet, joilla tynikäe1dnskunta 8-tunmim
3276: nytkin .                                                     työpäiväla!k:ia va·staan rikkoi.
3277: 
3278:      .Ed. R y .ö mä: Kun eduskunta !kapinan iku-                 IDd. P a 1 m g r e n: På tde skäl s•om åherorpats
3279:   kistamisen jälkeen vajalukuis.ena !kokoontui jat-           av soeialuts1kottet och utav mig, då ärentd·et re-
3280:   kamaan töitään, lausuttiin silloin keslkustan              mitteraldes •till stora utsk6.ttet, får jag ookså nu
3281: . ta.holta ·se aijatus, että edus!kunlllan :pitäi.si ryh-    ,föl'o:rtda god:kännande av va1d stora utskottet
3282:   tyä ainoa•st.tan kailkikein tärlk:eimpiin ja kiireel-      föms•la·git.. I samma•nhang 1dänmed ber jag at·t
3283:   lisirrn:piin te~Mäviin, mutta :sen •sijaan välttää         i anslutnimg till vad från v·en.stern nu untder
3284:   kailkkea ·sella•ista lai•nsääJdäntöä, j•oika ei ikosike    .dislkussionen aruförts yttedigare få fra:mJhålla,
3285:   päivän tärikeimp.iä kysymyk!siä. Ja sillä tavalla          ·a:tt lagen a:v 27 nov. 1917 är så bris:tfälli.g, -a.tt
3286:   muista!ikseni keskustan ta;holta 1m. m. vastustet-         des•s tillämpning i praiktiik:en slkulle medfö·ra
3287:   tiin muutosten teikoa tä·hän 8-tunnin •työ,vä·en1a-        ·S'ynnerliga svåirig~heter; ait man från vens.tern
3288:   kiin. 1.\untuu omituiselta, että ·sruman ike·slkustan      i mycket hiö•g gra;d har övel'ldrivit 1de olägenheter,
3289:   ta;holta nyt va,stu:stetaan lain 11rulauttamista sii-      som rskulle 1kunna följa av tillämpningen av la-
3290:   hen muotoon, j1ossa se si'lloin oli, kun e'dns:kunta       gen av 14 augus.ti 1918, och at.t •den sistnämnda
3291:   niinilmin ili.e <Väiitiv·ät, va;sto-in ihei1dän bhtoa,an   la.gen, vi1ken ju tillikormmit i fuUt laga ordning,
3292:                                           Kahdeksan tunnin työaika.                                     1153
3293: 
3294: 
3295: äT 'i aHa avseenden av 1JI'Orvisionell na<tur och        Minä !kyllä rtiilmäm hallitukseni mietinnön alku-
3296: .slutligen \att \sdJrnlhäJHtslfreden :i !aUo he·ror av   suunniteLman tunnen, :mutta minun täytyy
3297: andra ooh viktigare ,falktore•r än huru det går          sanoa, että se •on vielälkin Jhuonom:pi laki, Omin
3298: med denna motion. J a.g ,hoppa.s även att det i          se, mikä meillä oli käytännö,s•sä, se, miikä vuon-
3299: sinom tid mlå förverk]i,gas vrud ·s•tora uts:kottet i    na 1917 sääJdettiin. .Se ei ole :palgon :parempi,
3300: andra ildäJmmen säger.                                   kuin tynikä·eldusikunnan lalki, mutta •siinä on
3301:                                                          vaan .pa~lJjon enemmän katsottu ty·önantajcl!in
3302:      Ed. A. A a 1 t '0: Minä en ·ensinkään å.httnet-     etuja, kuin työntekijäin etua.
3303:  t.el niitä väJi.tteitä, joita ·ed. Vuorim~m ja PaLm-
3304:  gren täällä ovat tehneet, että ·lruki muka on niin       .Ed. H a l me: Minua ilhmetyttää suuresti,
3305:  rmutteellinen. Sitä •ei ol·e voitu työväJenaJsi•ain- ett.ä työväenasiainvaliokunnan :puJheenjOihtaja,
3306:  valiolmnnas.sa t01distaa, mi.ssä ·Se olisi puutteel- ed. Vuorimaa esittåä täällä, että valiokunta
3307:  linen, väitetään vaan ylimalkaan. On,p.a työ- es~ittäi1si trru1ka hyljättäJväksi tämän vastalau-
3308:  väenasiainva:liolkunnan trnie·tirunössä ts.ellainen- seen sillä p.erust,eella, että vuoden: 1917 ja 1918
3309:  kin porvariLlisen käsityksen kukka, että 8-tun- työaikalait olisivat liika !huonot, että ne pitäisi
3310:  nin työaikalaki muka on mennyt niin pitkälle, laatia paremmat. No, 1se siinä on totta, •ttä
3311:  että kokemrus niinä muutamina 'kuUJkausina, tämä 1918 vuoden tynkäeduskunna.n laki on
3312:  jolloin se on ollut voimassa, on osottanut sen huono, mutta 1917 vUO'den ·laJki kun nyt tyydyt-
3313:  .soveltamisen käytäJntqön hankalruksi. Kun tyn- tää iyövakeä, niiru t.aihtoisivatko työväenasiain-
3314:  käeduskunta läfuti tekemään :poikkeulk.sia 8-tun- valiokunnan •porvarilliset jäsenet, samoinkuin
3315:  nin työailkalalkiin jo:htui 1se luultava.sti työnan- kaikki muutbn :por~varit, taMoisivat1ko mielel-
3316:  tajaliiton taholta e!lustaja Palmgl'enin alle'kir- lään a:ntaa pa;remman työaikalain, kuin mitä
3317:  joitulkseHa varus•tettuna., hallitwkse1ta hallitulk- vuoden 1917 laki on ja oli. He nyt muka hal-
3318:   sdle tekemästä ehdotuks·esta jossa vaadittiin toi- • lituksen 'kautta ja !hallituksen esitylk.senä antai-
3319:  menpiteitä 8-·tuntisen työaikalain kumoa;mi!leksi. sivat :par-eiilllman, si•tä ·tarikoittai1si ed. Vuorimaan
3320:   Sii:hen mennessä ei· ·ollut mitään kokemusta, lausunto. Tätä :pu'hetta ei kulkaan tällä :puolen
3321:   että tä>rnä 8-tunnin työaikalaiki olisi ihankala salia nsiko, se on aivan selvää, eivätkä he usko
3322:  ·käytännö·ssä, .sillä ika:pinan aikruna sitä ei e1des sitä its•ekääJn. Ei nytkyinen1kään. hallitus, niin
3323:   voi·tu vää,s1ä 1mtkeilemaan, j·oten se vä·ite, että va'[laamieliseksi !kuin aitoa 1sanottanee•kin, tule
3324:  IS>e on os>ottautunut 1hanlkalaksi ja mahdotto- tekemään s·ellaista !hallituksen esitystä työai-
3325:  malksi ei :pi1dä :pai:klkaansa ei .senkään johdosta, kalai!sta, että 1se olisi ;parem:pi työväes•tölle kuin
3326:  että niillä teollisuusa.loilla, joihi·n ·halli-tus nyt tämä 1917 lhy.väJksytty laki 8-tuntisesta työ-
3327:   ei myöntänyt poikkeuksia., •s'e on sovellu- päivästä oli. Jos ha.llitus p.i•tänee esityksensä
3328:   tettu käytäntöön, eikä 1suurempia :hankaluuksia pohjana, mitä s·e aikonee kenties tehdä, sitä
3329:   ole olemassa. Tämä siis· on '[lelikkä tekosyy, ehdotusta, mitä eräs työaikalautakunta lie
3330:   jolla tah1dootaan vain •san1oa, että me mu'ka :pe,ri- suunniteUut, niin se ei ole :parem'[li kuin tynkä-
3331:   aailt·eeslsa emme ole sitä vastaan, •vaiklka 'käy- edusikunnan la:ki. Päinva;stoin 'sieltä on kar-
3332:   täntö on kOikonaan toisin. J,o työväenasiain- si.u vielä ·e~äitä tärikei•tä teomsuusaloja, joita
3333: •valiOikunnassa meille lkoeteltiin uskotella, että ei tulisi sen luonnok'Sen mulkaan koskemaan
3334:   hallitukselta on tuloss-a hetimiten uusi lakieh- ollenlkaan tuo laki, vaan jäi•sivät kdkonaan lain
3335:   d,otus. Minun mielestäni, cios hallitus olisi kii- u~ko:puolelle. Tällaiset esity'kset, Joita eivät
3336:   rehtinyt, ·s·e olisi nyt jo voinut antaa tämän itsekääJn usko, vaan uskottelevat., että sillä kei-
3337:   uuJden laikieihdotuksen. Mutta siltä on •kai •ku- noin saa-taisiin asiat vii:pymäiän, eivät minun
3338:   lunut aika Pietarin retken p.uuhis.sa. niin :paljon, käsi•ttääikseni edi,stä työrauhan säily1mistä, päin-
3339:   ettei ole voinut 'tällai,Hiin kysy.myiksiin ollen- vastoin ne katker-oitta;vat tavattomasti työläi-
3340:   ikaan kiinnittää huolffii1ota, koska se on työnan- siä, josta saattaa olla ~käväJillliDii!t 1seurau.'k:set.
3341:   taji:He ja rporvareil1e vastenmielistä.         KyHä
3342:   minä tiedän, että työnanta(jat aina pitävät              Ed. W u o r i m a a : E'd. Ryömä on· seli ttä-
3343: · 8-liunnin työa;ikala!kia väliaikais-ena, sillä. he· nyt vallan rväärin keskuS'ta;n !kannan tässä 1koh-
3344:   pyrkivät siihen, ettei työntekijöillä e&ä lain- den, kun 1hän sanoi, että keskusta vastustaa
3345:   säätäjillä saa olla mitääm oi1keutta !määrätä 8-tunnin työpäivää, Ei asia ole niin. 1Se on
3346:   työaikajärjesty1stä, vaan ainoastaan työnanta- :päinva•st·oin. Jos luetaan vali01kunnan mietiln-
3347:   jilla. Ja :siitä johtuu tämäkin :pUihe, että lruki töä, niin siinä .sanotaan, että e!lus·kunta :päät-
3348:   muka on seimä puutteel'linen ett.ä 'ha,nkrula ja että täisi :kehottaa halEtusta viivytt.elemättä val-
3349:   •hallitus mwka antaa unden ja varemmarr lain. mistamaa•n rja lVielä tällä istuntoikaudella e<dus-
3350: ll54                                       Tiistaina 21 p. lobkuuta.
3351: 
3352: kun:nan lhyväksyttälvälksi ~ättämään esitylksen           tuJli, jQka ta~asi viidan hintojen kortkeuJden.
3353: lai:ksi työnteon rajoitu:ks,esta eräi,s,sä ammateis-      Teollisuusherrwt olivat ·t•äJssä ·antta'm<l!ssa maa.n-
3354: sa. ·Näimä edelliset lait tai 1917 rvuQiden la~ki,        viljely$herroja ja maa.n:vi•ljelySiherrat sitten
3355: jota eld. Halme ja muutamat muut ovat !kovasti            auttruvat teollisuusherl'toja 8-tuunin työpäivä-
3356: kiittäneet, on suuresti kehityksen .iälessä. Valio-       laiS!Sa. T'ä;mä on seUaista siivoa ikampan:käyn-
3357: kunnassa oli m. tm. pulhet.t.a siitä, ·kuinka ~esim.      tiä, jota :rnaanvilj·elijät ja teo·msuusiherrat kes-
3358: Englannissa ny·t jo on 'SäläJdebty 7-tunnin työ-          kenään lkäy.vät ~työväen ja kuluttajien kustan-
3359: aika kaivostyös,sä ja sitäJpaitrsi ·on siellä 3-tun-      nuksella.
3360: nin työaika rsäädetty nautateillä, jungtioniväes-            ·Ed. Vuorimaa !kyllä lupailee meille G-tunnin
3361: tölle jossa on tuhansia työläisiä. Siellä on spesi-       työpäivää sitt·en kun täimä muka tulee kansain-
3362: aliseerattu työmiesten työ niin, että missä               välise-sti taatulksi. Kyllä!hän tämä :olisi hyvä,
3363: on nl;s'kaaimrpaa työtä, siinä on tväihel:!l1'män työ-    mutta täimän t,yöpäivälyihennytksen IJitäisi rkul-
3364: tuntia päivässä, ja missä on helpompaa, siinä             ke.a asteet,tain. Pitäisi nyt ensin rhyvälksyä
3365: on ·enemmän työtunteja. Ed. Aalto itse puhui              8-tunnin työ'Päivä, me oltaisiin paljon rvalmiimpia
3366: tästä valiokunnassa, mutta nyt ei näytä muis-             ja olirsi help.o:mpaa 'siirtyä 'niihin 3-tuntisiin työ-
3367: te.tt.ll..van tätä. ~Mitä taasen ed. Leinosen lausun-     pä:iJviin, joita ed. Vuorimaa lurpasi.
3368: taoft' tulee niin na~set ovat nyt aina tulisia ~a
3369: hevmos<tunei,ta, niin että niiUe ei ole niin lko:vin          Ed. Å IJilJ rp u j a: Voi olrla, että naineu on
3370: suurta merlkitystä IJantava.                               tulinen, mutta .kyl1ä rprupiJ:iJkin ·on vieikas. Siihen
3371:                                                            kä;sit.ykseen täytyy joka ~trupamikse~ssa tulla ed.
3372:    :Ed. I t k o :ne n: Heti sen(jälkeen kuin He·l-         V uor:iJmaan lausunruon dohdosrta. Hän ep.äile-
3373: sinki vuonna 1918 v,aJ1loitettiin ja porvarilliset         mätttä ·ei 1pulhu vakavarsti Englanniu kaivostyö-
3374: lehdet pääsivät ka;pinan jä>ltke-en ihnest,ymääin,         läisten 7-tunnin tyröpäivästä, !hänellä va~rmaan­
3375: kirj~otti tasavallan nytkyinen presidentti 18-tåJhl-       kaan ei ole yihtään a:rnlmattialaa esitet,tävissä
3376: herg Helsingin Sanomissa johtavia artikke-                 Suomessa, jolle hän taik!ka ytks·ikään hänen ryh-
3377: leita, joissa hän m.. m. sanoi, että Suomen poli-          mästäiän tulisi 'puolustatmaan 7-tunnin työpäi-
3378: tiikkaa olisi iilyt j.ohJdetta:va siithen suuntarun,       vää. Eoko 8-tunnin päivän juttu on os'Oittanut
3379: et;tä kaik'ki työv·äen lainsäädännölli,set saatvu-        sen ihYJVin selvästi, että sii'hen ~tä·ytyy oHa mel-
3380: tubet ai'nif1 8-trmnin työpäivälakiin sa~akka oli-         koisen :vaJka,via syitä, ennenlkui•n porvari•sto saa-
3381: sivat ~hdottormasti säilytettävät, et.tei 'POrvarien      daan taipumaan edes 8-tunnin työpäivään.
3382: pitäisi käyttää sitä tilapäistä valta-asemaa hy-           Minä muistan eläNä:sti sen juihlal'liseu hetken,
3383: väkseen, minkä he kapinan kukistamisen jäl-                joUoin 8-tunnin työpäiivä tässä maassa sääJdet-
3384: keen saiv·at, vaan antaa niitten lainsääJdännöl-           tiiu työväestöä .tyy,dyt.tävällä tava.lla. Minä olin
3385: listen saavutusten olla edeHeen voimassa. Tämä             siellä väkijoukassa Rautatientorilla niinä päi-
3386: on !Se oilkea ja te•rve p·eriruate, jota porvaris.ton      vinä ja :minusta n'äytti nii·nlkuin oouslk:unta il-
3387: olisi pitänyt nroudat.taa ja jos ,sitä olisi edes osa-     man niitä malhtruvia ulrkonaisia voimia - tosin
3388: puilleen ·ruondattettu, niin tässä maa~ssa. olisivat      parlrumentaarirsia voimia, sillä ei siellä rollut mi-
3389: olot olleet paljon t~oisenlaiset, :kuin mitä ne vt         tään aseellisia d,o,ulklkOija - , ilman ·niit.ten voi-
3390: ovat. Tätä viisa·sta neuvoa ei ole kuitenik~n              mien. tukea ei .kyennyt saamaan S.-tunnin päi- •
3391: noud.rutettu, eikä sitä edes nyt, vaikka on jo            vän ·}aikia. Siita on ·puhuttu paljon, kuinka ~edus­
3392: kauan aikaa 'kulunut tämän kapinan kukistami-             kunta oli mulka siUoin p.aJkoitettu hyvä:k,symään
3393: sen .iäH~eisen 'ens]mäisen huumauksen 'ajasta,            8-tunnin lain, jo<ka ei ollut tyydyttävä. Minä
3394: vieläikään edes· meirdän rporvaril.lisen vaseJmmis-       puolestani en n·äihnyt .siinä mitään ~tavallista
3395: ton taholta noudateta. Vielälkin .tahdotaaiil säi-        paklkoa. Se oli rkansa'n enemmistön voimakas
3396: lyttää s·e keinotekoinen valta-asema, minkä 'POr-         mielenHmai'su, j.oka kenties eräinä 'he11kinä voi
3397: vaåsto tyn:käed11Skunnassa saavutti. Täällä on            muodostua luofk!kataistelus·sa patmO!ksikin. Mutta
3398: ihmetelty :sitä, minlkätäthden esi:m. maalais,liit>to     porvaristo oli :sillä 'kerta·a a.inwkin täss·ä maas•sa
3399: haluaa tässä läJhteä teollisuusikarpitalistien etuja      niin viisas, että se ei ·ådottanut 1paikkoa, vaan
3400: aj'8lllarun. ~Se ei ole ollenkaan :iJhmetelt.ä:vää, kun   alistui välttämättömyyden edessä. Minä erityi-
3401: muistetaan, että täJmä ei ole ainoa laki ja ain·oa        :sersili muistJrun tuota hetkeä suurirurvoisena, kun
3402: varus,tus, minkä rpor.varisto tässä lkansalai·ssOtda~n    minä näin koko pääkaupungin työväen liik-
3403: jäl'keisenä ailkana on itselleen turvannut. Maan-         keellä. !Siellä oli työmiesten vaimoja .p~klkula.IJ­
3404: vilj.elig·öi täi hyvi tettiin ensilk:Jsi kansalaissodan   set sylissä mielenrosoituksella ja 'heillä ei oHut
3405: jälkeen rkor!keilla viljanlhirunoilla, ja s~ittenkun      suin'kaan 'mitään väkivaltaista ai:komustaJkaan
3406: näm.ä viljanhinnat alenirvat, sääJdettiin vilja-          sinä iltana, sinä yönä eduskuntaa /kohtaan. He
3407:                                            Kahdeksan tunnin työaika.                                        1155
3408: 
3409: 
3410: tahtDivat vain yksin!kertaisesti näyttää vaka-            partta, että asm oli järjestettävä siinä ~eduskun­
3411: van halunsa, ikuinlka <pwljon ihei•tä on s.ellai•sta      nassa s·envuoksi, että se saataisiin läpi, ennen-
3412: v8llltimassa. Ja ikmn •Sillmunoisis•sa oloissa saa-       kuin sosia:listisella työvä.ellä taas olisi edustajia
3413: daan j.otakin, niin olisi p~dettäJvä •se niin PY'hä:nä,   eduslkunna·ssa. Mutta vaitsi t-ässä IS:ruhteessa,
3414: ettei läJhdettäisi ainakaan srumassa asiassa ai-          tehtiin siinä eduskunna,ssa ·-paljon merkits·eviä.
3415: heuttamaa•n kentie•s ~olli!sta tilaa, j•olloin            yhteiskunnallisia vastavallanikucrnouksellisia s•o_
3416: täytyy taipua välkivaltaan. Ed. Palmgren lau-             pimuJksia. Siellä m. cm. s•äädettiin n. s. tielalki,
3417: sui, .että yhteiskuntarauhaa •ei 'säilytetä 8-tunti-      jota, mikäli mui1stan, aina:kin ruotsalaisen oi-
3418: sella työpäivällä 1vaa•n 1jollain muiUa \keinoilla.       keiston taholla oltiin ·ensin va,staan, mutta sitten
3419: En tiedä, mitä !keinoja 1hän tarkoitti. Kenties           jostain erikoi!Sist,a 'syistä asetuttiin sitä kannat-
3420: wojeluskuntia. Mutta pitkän päälle ei kai niil-           tamaan. En osaa sanoa, olisiko 8 tunnin työ-
3421: läikään ainalkaan ·:malliJkel<po~sta rauhaa säily-        päivälaiki kuulunut nii,hin vasta-anteihin, joil'la
3422: tetä, vaan sii,nä il;äytyy ISi'bten!kin lopulta ennem-    tielaiki sR!atiin läJpi ja tierasitus p.ois maanomi1s-
3423: min tai myöhemmin kuulla työtätekoevien luok-             tajain niskolta. Joka ta:pauks·essa ·on asia niin,
3424: kien e1h1doton ja vfukaa talhto. Ja minä toivoisin,       että lkesfkustan •taholla ainaJkin ulkonai•ses·ti ja
3425: että tässä perin tärlmässä kys.y:mylksessä, työ-          .iulki•se.sti asetuttiin sille 1ka,nnalle, kuin ed. It-
3426: väenlainsäädännön' alalla kaikkein tärkeim-               kone•n refereerasi erityisesti presidentti Ståhl-
3427: m:ässä kysynn:ylksessä rpalattaisiin si1le oikealle       bergin asettuneen, että nim. tärnän,tapaisiin ylh-
3428: tielle, millä !kerran oltiin, :nim. !palautettaisiin      teiskunnalli<si·in [akeihin ci tyn1käeduskunnau           •
3429: latki voiJmaan 1siinä mu01dossa, ikuin se 1917 o.li.      olisi tuHut 1ka(jota. Kun me nyt ehdotal!lflme, että
3430:                                                           niiJmä toi:menpi teet 1Jeruu1e.ttaisiiu ja pala ttai·-
3431:    Ed. W u ori maa: Ei oi!keastaan kannat- siin .sille ,kannalle, •mi'llä a·siat olivat ennen tyn.-
3432: taisi enää mitä·än va.stausta antaa e•d. I~o.s.elle, käeduskunnan niihin tekemiä rrnuutoksi•a, niin
3433: kun hän il,meisesti lkoettrua kääwtää toi!Seksi, on ihmeellistä, että tähän muutokseen ei yhdytä
3434: mitä olen sanonut. En ole s·anolllnt, että tulisi niitten taJhoHa, jot!ka s·illoin •sanoivat ol.evansa
3435: yleinen amlmen tai •s·eitsemän tunnin työpäi.vä. taantumuffis·ellisia muutoksia vastustavalla kan-
3436: Minä olen vu1mnut vaan siitä, ·että laissa on nalla. Ed. Wuori1maa sanoo, että la:ki on huono
3437: spesialis·eeratta:va työp.äi1vät erilaisten amma•t- eikä hän sentähden voi palata sille kannalle.
3438: tien ja töitten mwkaan, koska toiset eivät työ- Jos Ia!ki on huono, 'niin työväenasiainvaliokun-
3439: l~~d~n .:~u\ka~n lke~~~ 'enemmän :ku~n 3 tun~ia 1 nan ·o.li,si ollut thyvin theltppo tehdä !korjauksia
3440: p,aiVässa Ja to1set eJ:Vält enemmän kmn 7 tuntia, niihin 'kohtiin, mi'S!Sä se on huono, eikä sen-
3441: mut•ta keSik:UmääräJksi tulisi 8-tunnin työpäivä. vuoiksi oEsi tarvinnut :pyy>tfuä hallituksen esi-
3442: Kun ·sanotaan, ett.ä ·näi'llä pai,'klkaus•pykälillä tys.fä. Nämä ;pyikälät voitaisiiru p.alauttaa siihen
3443: sa.ataisi muutosta aikaan nykyisessä 8-tunti- muotoon, mis'sä 'Ile olivat, ja teilwlä ikorojauJksia
3444: sesSJa työajassa, n~in .ei ,siinä ol:e •perä;ä. Siitä tu- niihi,n k·olht.iin, jot'ka sitä ik:aitpaavat. Minä en
3445: lisi :paikattu laiki, joOihon ei työvfuki olisi tyyty- tahdo sanoa, ettei laissa olisi ikorja~ttavia ikohtia,
3446: väisem<pi kuin nykyiseen. Jo va.s,talauseen 12 routta se ei estä tek.emästä 1sitä, että palaute-
3447: § on sanamuodoltaan vanhanaikainen. Tässä taan nämä oleellisesti tärkeät kohdat enti.s·elleen.
3448: san~taan •esim.: Tarkempia määräyksiä lain so-            Kyllä minä vielakin ihmettelen sitä !keskustan
3449: veltamisesta antaa !Suomen Senaatti. Ja edel- •kruksinaa:maisuutta, että 1918 pahe'k.suiva't toi-
3450: leen sanotaan: Jos eduskunta hyvä,ksyy ylläole- menpidettä, jolla nämä muutokset saatiin ai-
3451: VI\n lalkiehdotulksen, niin ehdotamme, ett-ä Suo- kaa·n, ja nyt 'kieltäytyvät myötävaikuttama·s•ta,
3452: me.n 'S.~tnaatin 'Päätös j. n. e. Vastalause on vail- että nuo pa~heksumansllt toimenpiteet p·alaute-
3453: Enainen ja puutteemnen. On parempi sa·ada ker- tettaisii.n entiselleen.
3454: ras'Saan ihyvä laki, job.o•n työvälki voi tyytyä.
3455: Em:m.e kes,kusia·ssa ole sitä vas•taan, että saa-             Ministeri A 'l ik i o: PyY'dän täJmän !keskuste-
3456: daan ;hyvä la,ki ja sen luomiseen voivat va1sem- lun ;johdosta ainoastaa.n, huomauttaa siitä että
3457: miston ,edustajat ollta mukana auttamassa. Ol!l tä;mänluontoisten lakien muutteleminen jokaisil-
3458: väärin, ikun koetetaan twssä asiassa kärpäJsestä la vaJtiopäivillä ei liene milleikään ed:usikunta-
3459: puhaMaa lhäl'lkämen.                                      ry·hmälle, huolil!llatta luoklkatoiveista, edullista.
3460:                                                           Vasemmisto ~epäilemättä tuntee s·en tosiasian että
3461:    Ed. Ry ö mä: 1918 vuoden tynkäedus;kun.- tämän kuun lopulla kdkoontuu W a·sthingtonissa
3462: na;il'Sa,. jostru ;mainitsin, Jkäyttivät ne edustajat, maailman kongressi, jossa kansainliiton periaat-
3463: jotlka sieHä ajoivat ~lti•ollirsen. va,stavallanku- teet määritellään myöskin 8-tuntis·een työpäi-
3464: mou~n asiaa, usein -puheenvuoroissaan laus·e-             vää'Tl' näJhiden. Niinilkää:n rvasemmisto tietäuee
3465: 1156                                       Tiistaina 21 p. lokakuuta.
3466: 
3467: 
3468: sen että Pohjoismaissa on paraillaan kysymys                    sillä 'Vasemmistoa siellä ei ollut - ihu<Jnon-
3469: 8-tunnin        työpäivänjärjestelystä     j.oikaisessa    tamaa .lakia. Tämä 1on 1seHaista josta muuan
3470: maa.ssa vireillä, mutta ettei täs,s·ä 'suhteessa •ole      mies sanoi 'kerran, että herrat eivät tarvitse
3471: niissä päästy vielä lopullis-een ratkaisuun. J·olka        kovin!k:aa•n paljon 8!~kaa, ei puolta;kaan vuotta,
3472: tavauikses·sa on ilmeisesti selvää että 1äJhimmän          kun niiden kanta muuttuu. Niin näyttä:ä kes-
3473: tulevaisuuden asiana on myöskin määrätä                    kustan kanta tässä jutussa muut·tuneen. Myön-
3474: 8-tunnin työpäivä yleise~ksi \koko anaailma:s,soa.         nän että työväenasiainvalioikunnassa tiilmä laki
3475: Mutta sitä ·en•nen ymmärtäälkseni tuskin on                ei tyydyttänyt minua, ·sinä huomautin että työ-
3476: syytä Suomella lähteä uudelleen uusimaan sel-              läiset kyllä pyrlk:ivM lyhemp·ään työa~kaan kuin
3477: laista 8-tuntista työpäivälaikia, minlk:älaisena se        8-tuntiseen ja että Engla·nnissa on osaksi jo
3478: oli siinä laissa, joka viime talvena vast·oin kes-         siihen päästy. Mutta Englannin hallitus ·onkin
3479: kustan tahtoa muutettiin sellais•eksi, mikä se             osottautunut paljon viisarummaksi monissa po-
3480: nyt on. Puolestani katson ,siis että ne toimenvi-          liittisissa ja taloudellisissa kysymyksissä kuin
3481: t·eet, jo~hin Suomes·sa aivan ensi tilassa rylhdy-         meillä !hallitus, ja e'llen •vääirin muista, on aina-
3482: tääm 8-tunnin työpäivälain uu1d'elleen toteutta-           kin Uudessa Seelannissa ·esitetty työläisten ta-
3483: miselksi, ovat sellaisia että e.duslkunta voi luot-        holta yleinen vaatimus 6-tuunin työpäivän voi-
3484: tamuk·sella, va11sinikin vasemmisto, joulka voima-         maansaattrumis.eksi, niin että olkaa porvarit va-
3485: suhteet näyttävät olevan tulevaisuudessalkin               kuutettuja ·siitä, että •8-tuntinen •työaika ei tule
3486: taattuja, 1sen itsellensä silloin hamkkia. Minä sen-       olemaan se lo:purlinen pää/määrä mi,hin työväJki
3487: vuoksi luulisin että tällä 1kertaa ei ·ole ·syy>tä         pyrkii. Mutta minä tyytyisin tähän huonom-
3488: tätä la!kia muuttaa. Mitä muuten •on puhuttu               p.aan lakiin ja toiv,oi·sin että W Thorilmaa tyyt\)l'i.si
3489: siitä millä tavalla 'hallitus on suhtau.tunut              myöskin käytännössä siihen !koska työväen
3490: 8-rbunnin työpäivälakiin, ei se pidä paikkaansa si-        edustajina mekin tyydymme.
3491: käli mitä ;.siinä suhteess1a on hallitusta moitittu.
3492: Jokainen tietää että ny>kyääm on Suomessa                     IDd. ,S i 11 a n pää: Kuunnel1esrsani niitä
3493: 8-tunnin työpäivä toteutettu niim pitkälle kuin            väitteitä mitä 'porvariston <puole'lta• on esitetty
3494: se 'mi'SISää,n 1muus.sa ·maa,ssa Europassa on •toteu-      8-tunnin työailkalain entiselleen palauttami-
3495: tettuna.                                                   sesta, !huomaan että täs·sä on ikysymytksessä ai-
3496:                                                            noasta!l!n voittaa aikaa ·siksi kunnes lk:oko maail-
3497:    Ed. A. Aalto: Kes'kustan edustajat, mi-                 massa, saadaan 8-tunnin työaik:alaki 'käytän-
3498: nisteri AJJHo ja Wuorimaa ovat tulleet ristirii-           töön, kuten ministeri Alkio.rsanoi. E:Uhän täällä
3499: taan 1keslk:enään. Ed. Wuorimaa on trussä väit-            ole sosialidemokrattien!k:aan pual.elta 'Vaadittu
3500: tänyt et·tei hä•n lähde 8-tuntista työaikalakia            muuta kuin lain <palauttrumista ·entiselleen, ei
3501: kannattamaan sentäihden että se oli niin hllono,           siis mitää·n uutta l<akia. Ne 'Perusteet mit'ä
3502: että 'hän !haluaisi työläisille pa,remman lain.            tääl'lä on esitetty, että mulka lain noudattami-
3503: TäJmä on tietenlkilll sitä, jota olemme hyvin              nen ·oli·si käytännössä mruhdoton, ne ovat aivan
3504: usein ~saaneet ko>kea ke.skustan taholta, että pe-         turhaa •pulhetta. Olen eräillä aloilla ollut mu-
3505: riaatteessa he ovat aina melkein edistysmieli-             kana, jossa ennen väitettiin olevan aivan maJh-
3506: sempiä kuin me vasemmi·stolaiset, mutta käy-               doton noudattaa 8-tunnin työaikalakia, siellä se
3507: tännö,ssä on aivan toista. Ed. A~lkion puheesta            on näy>ttäytynyt aivan 1hyvin ~käyvän ;laatuun,
3508: tali siiJhen lkä:sit~kseen, eHä thän odottaa min-          kun vaan on hyvää truhtoa järjestää asioita.
3509: kälainen tekele W ashin1gtonin k.ongressis•sa              Tässä ·on ilmeisesti työnantaji,ston puolelta tah-
3510: mahdollisesti tulee ja me tiedäJmme että Wa-               dottu saada m!l!hd·ollis~mma.n paljon 'hyötyä työ-
3511: shingtonin kongre,ssissa on taattu porvari1linen           läisten työvoimasta, mutta minusta la,sketaan
3512: enemmistö työnantajain ja hallituiksen edus,ta-            sittenkin vikaan liian pal.ian, kon katsotaan, ettei
3513: jain muodossa ja että siellä ,ei tule niin hyvää           ole tarvis ottaa ollenkaan huomioon työläisten
3514: la·kia ;kuin ed. Wuorimaa vaatii. Mutta minis-            •toivomuksia. Kuiten:kin tiedetään, että voitai-
3515: teri Alkion pulheen johdosta täytyy ihmetellä,             siin paljon ·sitä katkeruutta •hälventää, joka yhä
3516: että niinkö pian keskustaan kanta muuttuu. Hän             kiteytyy l uj eilllillaksi, kun työ'Väestö näJkee, että
3517: sanoi että tynkäeduSikunnassa laki huononnet-              p.orvaristo'lla ei ole edes minkäänllairsta halua
3518: tiin vastoin ikeslkustan tahtoa •sellaisekisi, joka        ry;htyä entisiä vääryy!ksiään korjaamaan.
3519: hallitulk:selle .antaa rajattoma'n 'Valtuuden ja nyt
3520: on t'äJmä \keskusta siis ·vihdoin 1huomannut että            Ministeri A 1 k i o: Ed. Aallon lausunnon
3521: se silloin oli väärä;llä uralla ja nyt täytyy sen         johdosta .on minun sanottava, •että minä vali-
3522: asettua p.uoltrumaan tynkäeduskunnan oikeiston            tan, että sellainen muutos tehtiin 8-tuntiseen
3523:                                            Kahdeksan tunnin työaika.                                        '1157
3524: 
3525: 
3526: työpäivälakiin', joka viime vuonna tehtiin,               rää;miä rpoi[{ikeulksia. Kun työnantll{jat tulivat
3527: mutta hän ~tietää varunaankin, yihtä hyvin kuin           pyytämään, niin ihwllitus lhyväJksyi, wntaen
3528: minäkin, että jalka vuosi muutelia tällai'sissa           mennä vaan 'Pitempiä työpäiviä. Ministeri Al-
3529: asi·oi,s·sa ,la:kia on mruhdotonta. Kun nyt !kerran       kio mainitsi myös, etteivät tällaiset ·kysymykset
3530: se :muutos on tehty, se ei ole niinkään yksinker-         tarvitseisi olla aina käsiteltävinä, ja minä olen
3531: tainen asia lkäytännöllisen järjestelyn 'kannalta         sitä mieltä, ettei ne tarvitse·kaan olla. aina kä-
3532: sitä uudestaan :muutta·a !kuin rse lainsä:ätfujälle       'siteltävinä. Ja siitä; pääJstään nyt to:Ustaiseksi,
3533: näyttää. Mitä tu'lee Washingtonin k~ongressiin,           j·os hy;väJksytä·ä:n tä:mä esitys, mintkä me oleimme
3534: j,osta myös eid. Aalto tmainitsi, että sieHä porva-       vastalauseessa 'esittäneet, että vuoden 1917 laki
3535: rillinen ~enemmistö määrää, niin pyydän saada             saatetaan sellaisenaan rvoimaa·n. Niin hUIOno.ksi
3536: ilmoiUaa., että 1siellä ei ole ·edes oikeute,ttuja        kuin tätä on'kin sanottu, niin toista.:Useksi ty'ö-
3537: äänestämään rporvarilliset työna•ntajarin edusta-         väestö on tyytyväinen sirhen, ettei tarvitse ai-
3538: jat, elleivät saanalla ol,e sruman maan työnte~ki­        nakaaru seuraalvalla istuntolkauldella tätä asiaa
3539: jät äänestämäissä, joten siis mitään< sellais<ta          kä:sitellä, mutta ellei tätä nyt hyväksytä, niin se
3540: puolueeHisuutta ei .voi tulla lkys.ymyikseen.             asia tulee siinä tapaulkse.s:sa. seuraavalla i1stun-
3541:                                                           tokaUJdella ikäisiteltäväksi. J"os lhaUitus ei tee esi-
3542:     Ed. R y ö m ä: Ministeri Allkio on täällä pi-         tystä, niin !kyllä ainalkin meiikäläiset tekevät, ja
3543: tänyt esiteLmän kansainväli,sen ld.insääidännön           .ios ny·t tätä ~ei thyvälksytä, niin silloin me saam-
3544: päämääristä 8-tunnin ty(}päivälain suhteen.               me tätä asiaa jauJhaa j01ka istuntdkaudella.
3545: Minä 1kiitäin siitä. Meille tä:mä esitelmä !kuiten-       Mutta ministeri Alkion 'esittämä mielipide toteu-
3546: kin itse a·siwssa oli tarpeetonta, me~Uä 'Vasem-          tuu silloin, jos nyt vasta lause hyväksytääin.
3547:                                                                                       1
3548: 
3549: 
3550: 
3551: mistossa tunnetaJan nimittäin kyllä, milliL ta-
3552: valla ja 'miihin suuntaan tY'öpäiviLkysymys on                Ed. A. A a l t o: Ministeri Alk:Uon 'Pwheen
3553: ke'hittyiill'äs,sä. Tiedetään, ,että etsi:m. Ruot.sissa   j·ohdasta minä pyydän ihuOIIIlauttaa, että Wa-
3554: on molemmissa llmmareissa hyväiksytty 'hiljalk-           'shing1;onin konferensissa on muitakin edusta-
3555: 'koin 8-tunnin työ1päivälaki, ja että S•e ·on käy-        jia, hallitu.ksien e1dusbjia eilkä ainoastaan työn-
3556: tännö·ssä tullut voimaan useimmissa Euroopam              antajien j'a työväellJjärjestöjen edustajia niin
3557: mais-sa. Ja tämä on taiJ.&htunut sen jäl~een lkuin         että joika trupaulksessa tulee vo:r:varistolla ole-
3558: 1917 vuolden eduskunnissa meillä laki ensin 'hy-          maan siellä enemmistö. Sillä mikäli minä olen
3559: väksyttiin ja sitten vahvistettiin ja, mikäli tie-        sen ohjelmaa ,tutkinut, tulevat siellä olemaan
3560:  dän, oli m. 'm. IIIli,nisteri Alkio tätä 8-tunnin         äänrovkeutettuja myös n. s. !hallituksen edusta-
3561:  työpäiväilfllkia 1917 edwSikunnissa selkä thyvälk-       jat, työnantajain edustajat ja työnteikijäin edus-
3562:  symäissä että myö,skin vahvistamassa. Ja ku-              tajat ja !kun 'kuiHn maa lähettää :kolme edusta-
3563:  ten nyt !hänen esity1k,sistään käy ·esiin ja kuten       jaa, niin !kustakin crn'aas,ta on lkalksi 'POr'Varia
3564:  muuten tunnetaan, niin vasta sen jäl:keen on              yhtä työntekijää vastaan, niin ei sieltä; muuta
3565:  8-,tunnin tY'öpäivälruki t•oteutunut us·eissa muissa     lrukia tule lkuin sellainen, joka on juuri meidän
3566:  Euroopan maissa, joten sen ·sijaan kuin muissa            porvaristomme ihanne ja josta sitten tahdottai-
3567: 'maissa on kehitytty 8-tunnin työpäivää kohti,            siin sanoa: meillä on 8-tunnin työaiikalatki: Si-
3568:  on meillä ·kehitytty pitempään työpäivään päin.           täpaHsi on W a,s:hingtonin konferenssin 8-tun-
3569:  Jos jonkinlaista logiikkaa noudatetaan elämässä           nin dhjelma, milkäli se 1kostkee 8-tu:nnin työajan
3570:  .ia poliittisessa toiminnrussa, niin kyllä silloi·n      kysymystä, paljoa huonompi kuin se sosialimi-
3571:  odottaisi, että ne henkilöt, jotka ·ovat tämän lain       nisteriön mietintö, josta ainakin 'työväestön jär-
3572:  aikaisemmin hyväJksyneet, myös hyväksyisivät             jestöiltä pyydettiin lausuntoa, niin että jos
3573:  s~en nyt entisessä muodossaan, ja että ne henkilöt,      Wa:s'hintgtonin 'konferenssissa tulisi se 8-tunnin
3574:  jotka 1918 paheksuivat sitä, että tähän lakiin teh-      työaika:ehdotus hyväksytyksi, niin minä luulen,
3575:  tiin taantumukselHsia muutoksia, nyt olisivat ilo-        että 1hallitu'ksen täytyy vielä tsilloin tuota mie-
3576:  mielin valmiit näitä muutoksia 'peruuttamaan.             tint.ö.änisä ,huonontaa, !Ollaikseen lka.nsain;väli·sen
3577:  Mutta keskustalta taitaa olla turhaa odottaa jota-       p.orvariston tasona.
3578:  kin johdonmukwisuutta toiminnassa.
3579:                                                             'Ed. 8 a r l i n: 1Minun täytyy lausua yhty-
3580:   Ed. H a ltm e: Ministeri Allkio .sanoi, ettei           väni täy1delleen niihin ajatuksiin, joita ministeri
3581: hallitus olisi tSYY'Pää täimän lain 'hnonontami-          Allkio on lausunut, ja huomauttaa lyhyesti 'Pa-
3582: seen. Mutta hallitus on antanut työnantwjille             rista se~kasta. Si:käli !kuin ymmärrän, ei vasem-
3583: poi'kkeuk·sia silloin 'kun ne 'vai·n 'ovat pyy,täneet;    miston edUtstajillru työväenasiainvaliokunnassa
3584: ainwkin alus'sa lha!llitus antoi !huonon lain mä:ä-       näy niinikään olle.en ·tw11koitU:ksena saa.da 8-tun-
3585:                                                                                                            J,t7
3586:     1158                                          Tiistaina 21 p. lokakuuta.
3587: 
3588: 
3589:     nin ty,öaikalrukia säädetyksi uudelleen 'sellai-             ollaan juuri rparai'ka•a säätämässä 8-.tunnin t.yö-
3590:     sena, että. se j>äa'ljeHisesti oli,si ollut sovitetta-      päiväla:kia, ~oten sieltä •tarvitsee 'meidän myös
3591:     vissa j.ärjellisillä aloilla, vaan päinvastoin pyr-          saada asiassa o'hjeita :ja ma.Ueja lainalksi. Nyt
3592: •   kiä välkisin siiihen, että on vää,st'ävä juuri sa-          kuitenkin, •silkäli kun olemme sanQiillaleihdissä
3593:     maa'n '8-tunnin työai'kalalkiin, joka 1sylksyllä             huomanneet, on asia jo Ruotsis·sa ratkai:stu,
3594:     1917 oli ISääJdetty sel,laisissa olois.sa, joilla va-       mutta meidän rhaHituksemme •ei ota vielä huo-
3595:     semmiston ei ilmnnruta kelli.ua. ISellltä(h!den. ei työ-    mioon tätäkään tekijää, koska se nimenomaan
3596:     väenasiainvaliolkunnas:s•a talhdottukaan ryhtyä              v.etoaa si:ilhen, et<tä W a.s'hin:gtonin ~ong·ressisrsa
3597:     asiaa perinp!Oihjin penkomaan uudelleen. Valio-             tullaan ensin asiasta päättämään. Minä olisin
3598:     kunta ei lii·oin puolestaan katsonut olevan syytä           kuitenkin sitä mieltä, •että j•os todella 'IJ{H',varis-
3599:     rY1htyä uutta 8-tunnin tY'öaiikalakia. valiokun-            ton ta'holla tahldotaan ajaa sitä politiikkaa, e-ttä
3600:     nassa sää täJmään, senkään ·vuoikJSi, ett.ä 'hallitus       Suomen työ·:väestön joulkoissa juurtuisi usko J)a['-
3601:     oli juuri asettanut :komitean, •j,onka .piti siitä          lamenttarismiin, niin siUoin täytyi.si näyttää
3602:     mietintö valmistaa ja 'hallituiks,en sen ptohjalla           sen myös niitä hede1miä, mitä parlamenttaris.mi
3603:     esitys la,atia, ja 01li, nii1rukuin valiokunnan mie-        tuottaa työ·väestölle. Täytyy sanoa, että työ-
3604:     tinnöstäikin nälkyy, tällä lkomi•tealla 'lisäksi tar-       läiset eivät ·enää ole sellaisia yksink•ertaisia
3605:     koitus sulattaa yhteen 8-tunnin työaikalain                 uskovaisia, jotka aina vaan uskovat, mitä niiHe
3606:     kanssa myöslkiru ·laJki vuodelta 1917 työ,stä teol-         san01taan. Ne ·o·dotta va t 'j•o tulolksi'a myöskin
3607:     lilsuus- ja eväissä mui,ssa ann:mateissa. Minä luu-         tästä usilmsta ~a jos ·talhidotaam tordellahn työ-
3608:     lisin, vailkklllp.a !keskustelua voitanee jatlkaa           väenjou\klk,ojen moraalista tasoa pitää yllä, niin
3609:     kuinka pitkälle ta1hanJSa, ·että siinä ei mitään se1n       silloin täytyy niille •osoittaa, ett-ä · erduslkunta
3610:     enempää tule esille, kuin mitä työväenasiain-               toldellakin: voipi niiden oloi1hin ,S'aada pa.ra.n-
3611:     valliakunnan jä.senet ovat jo valiokunnassa lau-            nusta. Muutoin nii.d<en hyvä us!ko e~dus:kuntaan
3612:     suneet; kai!klki s.e on tänä iltanaki·n kuultu.             .ia parlamentarismiin kokonaan loppuu, joka on
3613:                                                                 rky llä lhy.vin •va li tettruvaa.
3614:        :Mi·nisteri A l ik i o: Ed. Aallon viimeisen
3615:     lausunnon Ö•Oihdo.sta pyytäisin ainoastaan huo-                 Ministeri Alkio: Edellisen puihujan lau-
3616:     mauttaa siitä, että nykyään saattaa olla Wa-                sunnon Jo,hldosta IJyytäisin vaan :huomauttaa
3617:     shingtcmin :kongres.sissa valtioiden edustajina             siitä, että esim. se ]alki joka Ruol<sis:sa on hyväk-
3618:     myö·slkin sosialisteja, niitä, jotka menevät työ-           sytty, 1menee !huomattavasti oikealle siitä, milkä
3619:     päivän järjiestelyssä jumi sille 1kannall.e, mitä           Suomes·sa on voimassa, ja että se laki .semmoi-
3620:     esim. rmeidäJn vtasemmistomme täällä kannattaa              senaan siis ei minun luuLlakseni lk:elvaisi esi-
3621:     ja 1harras•taa. ·Minulla ei ol·e tila,stoa sieltä, kos-     merkiksi täällä. J\feillä on nykyään voimassa
3622:     'ka kongressi ei vielä ole kokoontunut, mutta mi-           8-tunnin tY'öpäivählki, josta. on sa,ngen vähä·n
3623:      nulla on se lkä1sitY's, ettei toistaiseksi v.oibne         myönnetty 'P'oilkkeu:ksia, ja ne poilk:lkeukset,
3624:     täällä .sanoa, kumpi puoli siellä siinä suhtees.sa          mitkä ·on myönnetty, •on myönnet•ty ainorustaan
3625:     tulee olemaan enemmistönä.                                  silmällä pitäen nykyä:än vallitsevan vaikean
3626:                                                                 sosiaalisen atjan vaatimuksia. ·EdeHeen pyytäi-
3627:          Ed. T ö rm ä: Viime keväänä lkun tätä asiaa            sin huomauttaa siitä, citei 10le oHut tarkoi·tus
3628:      1yöväenasiain.va1iokunnassa lkäJsit·e1tiin, i1moi-         aivan pi1Jkäll.e lylkätä uu1den esity·ksen antamista
3629:      tettiin p.or.variston taiholta, että hallitus antaa        täJsrHä a·s:iassa, mutta joka ta.paulk:ses·sa. kai aina-
3630:      jo 'syysistunt01kawde1la elduskunn:alle asia1sta esi-      kin vasemmnalla J).itäJi:si vanura lhuomirota siihen,
3631:      ty•.ksen, guten valiolkunnan silloinen hylkäävä            että sellainen tavaus kuin W ashin:gtoninr kong-
3632:      kanta .ei suinlkaan ole asi,aHe vaihirn:goikisi. Tä-       ressi on sellainen, jota esim. Suomessa on riit-
3633:     .män vu()lden aikana .si·ten voitaisiin jo asia 'saada      tävästi syytä odottaa. T.ämän kongressin aika
3634:      loppuun •etd.uslk:unnas~sa käsitellyksi. Nyt •sarum-       on aivan l]{olhta Ikäsillä ja ljus meillä pari kolme
3635:      me kuulla sosialiministeriltä, ·että tämä asia             kuu'lmutta myö'hä·styy uuden 8-tunnin ty•Öij)äi-
3636:      kä1sitellä:än ensin W a:shingtonin lmngre:ssissa. ja       vä!lain e1sityiks1en autauninen ·e<duskunnalle, •Se ei
3637:      sitterr vasta voi hallitus valmi<staa asiasta esi-         suinka'a'n saa täällä se~m:moisia •vailkeuksia
3638:      ty;ksen e~dus'kunnallle. Tämä i1mroitus t.e'kee mi-        aikaan !kuin vasermma1la on tahldottu uslko-
3639:      nuun sen vaikutulksen, että herra tiesi :mis,sä,           tella.
3640:      vaikka'Pa joss•ain taivaanvaltakunnan ikong:r;e.s-
3641:      sis's'a tämä asia lO'p,ullisesti !käsiteltäisiin, ennen-   Ed. A. Aalto: Minist•eri Alkion lausunnon
3642:      kuin 'Eliduskunta slaa ·siitä ·esity.ks•en. Sanottiin jdhdostta pyyidän ihuomauttaa, että !hallitus olisi
3643:      ffiYIÖS silloin keväällä, ett-ä 'Ska'nldinavian maissa : voinut sen esitylkJsen ik:yll·ä, milkä lk:eväiilllä jätret-
3644:                                                 Pöydällepanot.                                             1159
3645: 
3646: 
3647: tiin Suomen a:mmattijär.iestö.ien toimikunnalle          9) Varojen myöntämistä valtion asuntopoliittista
3648: J,ausuiJitaa varl€n · 'anll!efltavaksi, :eduskull!naHe                 toimintaa varten
3649: esittää. Se ~oli 1kyllä suoranainen åäljrennrö.s
3650: Ruotsissa hyväJksytystä laista eikä siis sen huo-        koslkeva ihallitu:ksen esity<s n:o 31 esitellään ja
3651: nompi ja mi nä en uslko, että mei:dän rhalliilws
3652:                  1                                       lähetetään puihe:miesneUJvoston ehdotulksen mu-
3653: tulee sen parempaa lakiesitystä tälle eduslkun-          kaan v a 1 t i o v a, r a i n v a l i o k u n t a a. n.
3654: naU.e es:~ttämä:än niri:n kauan kuin meillä on por-
3655: varillinen 1hallitus. Ruotsissa tuo !huono lalki
3656: on kullllillinkin saatettu .:v·oimaan, mutta lilleillä
3657: :ei ole sitä edes ~esitettykääm, vaikka nämä <lait                          Pöydällepanot:
3658: ovat sa1mallaiset. :Tämä on muuten ensi !kerta
3659: kuin minä ,kuulen hallituk,sen P'erusteet siitä,         10) Ehdotuksen laiksi elintarveasiain järjestelystä
3660: min1kätähld·en nykyinen rhallitus lillyönsi eräillä      sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27
3661: teollisuusaloilla :poikkeuksia vastoin työväen-          päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassa-
3662: asiainvalioikunnan        nimenomaisia     lausuntoa,                 oloajan pidentämisestä
3663: mutta se verustelu, ruinikä ministeri Al\kio antoi,
3664: ei suinika:an ole s:ellainen, :jalka olisi mitään ,sa-   sisältävä <hallitulksen esi,tys n:o 41 esitellään ja
3665: nonut.                                                   pannaan pöydälle seuraavaan tä:vsi-is,tuntoon;
3666:   Keslmstelu julistetaan JJ,äättynee'ksi.
3667:                                                          11) Ehdotuksen laiksi elintarveasiain järjestelystä
3668:    ,p u h e 1m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.          sodan aiheuttamissa poikkcuksel1isissa oloissa
3669: Halme ed. A. Aallon kannattamana ehdotta-
3670: nut, että eduskunta asiassa, hyvälksyisi työväen-        sisMtävä :hallitulks<en esitY's n:o 42 esitellään ,ja
3671: asiainvaliokunnan m~etintöön liitetyssä vastalau-        pannaan 'P·Öy,dälle seuraavaan täysi-i,stuntoon.
3672: seessa olevan lakiehdotuksen. Tämä ehdotus si-
3673: sältää sen, että eduskunta asian krusittelyn täJllä          Niini1kään esitellään ja p. anna a n p ö y-
3674: asteella asettaisi yiksityiskohtaisen 'käsiMelyn         'd ä 11 e seurawvaan täysi-istunt,oon
3675: p.o'hja:ksi ky,seessäolevas,sa, vastalaus,eessa löyty-
3676: vän lalkieihdotulksen. Kutsun tätä ehdotusta e1d.        Ehdotuksen laiksi siementavarain maahan tuon-
3677: Halmeen. ehldotuiks,e'ksi.                                              nista ja kaupasta
3678: 
3679:   ~Se-lostus    :myönnetää:n oiazeaksi.                  sisäHävä hallitulksen ~esitys n:o 4J3 sekä
3680: 
3681:   Äänestys ja päätös:                                    ~hdotuksen laiksi sääntöperintöomaisuuden kiin-
3682:                                                          nittämisestä ja käyttämisestä sille pannun varalli-
3683:   Ken hy,välk:syy .suuren valiokunnan eihdo,tuk-                     suusveron suorittamiseksi
3684: sen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voitta~a, on -ed. Hal-
3685: meen ehdotus hyväksytty.                                 sisäHävä ha:llitu!Jmen esitys n:o 4'4.
3686:   Åänesty1k:sessä .annetaan 98 ,jaa"- ,ja 85 ,ei"-
3687: ääntä.
3688:   Edus\kunta on 'siis hylämnyt e:d. Hallmeen te-            P u ih e m i e s: Tänä 'ViäEaikana, '.io'ka nyt tu-
3689: kemän elhd:otu\ksen, joten suuren va1iokunnan            lee, kokoontuu puhemiesneuvosto.
3690: mietintö on muuttarma:Uo~mana hyväksytty.
3691:   Asian        toinen !käsittely julistetaan päätty-
3692: neeksi.                                                    •Seura·ava täy:si-istnnto ~on tänään :kello 11 i. p.
3693: 
3694:   ·Puhe m i e 1s: Kun aiika on niin pitlkälle
3695: kulumut ja trumän täysi-istunnon jäl!keen on vie-          Täysi-istunto päättyy ikello 10,45. i. p.
3696: lä .pidettävä toinen tä:vsi-,istunto, poistetaan nyt
3697: asiat 7 ja 13 :päiväjärjestyksestä.
3698:                                                                                  Pöyti:tkir.ian vakuudeksi:
3699:                                                                                        Eino .T. Ahla.
3700:                                     59. Tiistaina 21 p. lokakuuta
3701:                                                          k :lo 11 illalla.
3702: 
3703:                       Päiväjärjestys.                                ja talousvaliokunnaUa on paljon vähemmän tyqtä
3704:                                                                      kuin talous:valiorkunnalla ja ennättää siis tätä
3705:                                                             Siv.     käsitell'ä. Muuten rpyydä·n huomauttaa että 1se
3706: I 1m o i t u k s i a:                                                va'liolkunta cio:hon se lopu:llis.esti 1äihetetään ot-
3707:                                                                      taisi huomioon sen ·että ·se komitea joka asetettiin
3708:                                                                      v al tiopäi villä ta:r&aS'tarmaan elin tarveministe-
3709:                                                                      riön toimia on t~hnyt t·ehtävänsä ja pa.rin rpäi-
3710:                                                                      vän :v.eräistä ,saa mietintönsä valmiiksi ja että
3711:     1) Hallituks·en esitys n:o 41 la:iksi elin-                      v·aliolkunta sent:ah:den ei voisi ryhtyä töiihinsä.
3712: tarveasiain järjestelystä sodan ·aiheutta-                           ennenkun se saa tärmän mietinnön · jdka tulM
3713: mis·sa poikkeuksellisissa olois,sa 27 päivänä                        olemaan 'suuresta me:r&ityksestä siinä suhteessa
3714: heinäkuuta 1918 annetun lain voima,ssa,olo-                          josko elintarvelakia •enää hyväksytään taikka ei.
3715: a:jan pidentämis,estäy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161   Mitä muuten i.ts•e asiaan tulee niin elintarvelaki
3716:     2) Hallituksen •esitys n:o 42 laiksi elin-                       hyvä:k.syttiin sillä rpemsteella ·eMä kurkaan ei
3717: tarveasiain järjestelystä .sodan aiheuttamis-                        kärsisi nä1käiä vaa.n että j,olkai,nen saisi yrhtä
3718: sa poikkeuksellisissa oloissa . . . . . . . . . . . . 1162           paljon elintarpeita. Kuitenikin on muodostunut
3719:                                                                      käyttö sillä 'tavalla että varakkaimmilla on ollut
3720:                                                                      tilaisuutta sawda elintarpeita 1kun sitä vastoin
3721:                                                                      väihävarai·semmat ovat ·näJhneet mitä suurinta
3722:    Nimenlhuu:don a.sermesta merikitään lä:snäole-                    nä!likää. Tästä olisi paljon enempi .sanotta;vaa
3723: viksi ne edustaja·t jotka ottivat osaa edelliseen                    mutta minä lykkään rsen siiksi kunnes valioilmn-
3724: täysi-istuntoon.                                                     nan mietiUJtö tulee eduslkuntaan.
3725: 
3726:                                                                          ~Ed. T a ,k k u 1 a: Minä :kannatan ed. W uo-
3727:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                          rimaa,n t.etkemää eihrdotusta eHä tämä esitys
3728:                                                                      läihetetään laki- ja talousvalioikuntaan. .Samalla
3729: 1) Ehdotuksen laiksi elintarveasiain järjestelystä                   pyytäisin jollalkin sanalla kosketella tämän
3730: sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27                    lain ta.rpeellisuutta tästä eteenrpäin. Koska mie-
3731: päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassa-                       lestäni tilanne jonka aiheuttalilla Htmä laki on
3732:              oloajau pidentämisestä                                  ollut on jo sellaisenaan sivuutettu ja 1ko1ko elin-
3733:                                                                      tarvelky,symys niin u~lwmailhin tkun lko.tirmaa-
3734: sisältävä ha'llitulk·sen esitys n:o 41 esitellään.                   hwnkin nä:hden jotakuinkin siirtyy rauhana:i-
3735:                                                                      kais·ellle 1kannalle ja sii;s sellaisenaan on tämän
3736:   ,p u ih e m i e .s: Puhemi·esneuvosto e~hdottaa                    lain tarrpeellisuus jo menettänyt mer.kityJksensä,
3737: että asia 1äihetettäisiin talous'Valiolkuntaan.                      katsoisin 'minä rkohtuullise1ksi, eHä valiokunta,
3738:                                                                      joka tätä lalkiehdotusta ~tulee lkä!sittelemään,
3739:    Keskustelu:                                                       a,ntai.si siitä hylkäävän mietintönsä. Sen sijaa-n
3740:                                                                      voisi valiokunta ikelhoittaa hallitUJsta antamaan
3741:    IDd. W u o r i m a a: Minä elh:Wotan että se                      uuden esityksen laiksi ulikOimailta tuotujen vil-
3742: läJhetettäisiiu lalki- ja ta:lous·valiokuntaa;n. Laki-               .io.ien y. m. elintarpeiden tuonnista .ia jakelusta
3743: 1162                                       Tiistaina 21 p. lokakuuta.
3744: 
3745: 
3746: me~dän   maassamme. Minä ·luulisin, että tämän               Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa
3747: elintarvelain p.i!d·entäJmisestä tälmän 'Pitemmälle        asian lähetettävruksi talousvaliokuntaan.
3748: ei ainaJkaan elintruuveja.kelun 1kannalta y:htä vä-
3749: hän kuin tuotannon kannaltaikaan toisi mitäiän
3750: hyötyä, 'Päinva.stoin säästettäisiin ne sa.tumai-            Kesk,ustelu:
3751: sen huimaavat ;kustannul.,se•t, mitä valtio ja
3752: kunnat täJmän elintarvesäännöstelyn kautta tu-                  Ed. a f F o r s e 11 e s: Regerin~ens propo-
3753: levat ylhä ·edelleenlkin lkä11simään. SiH:ä Qrrhan         sition n:o 41 var millidre ägnad att väcka upp-
3754: nyt jo .ellintauvesäännöstely niin löysää, eUä voi-        märlkswmhet, :då 1den ruv.såg endast förlängning
3755: daan ullko'Pnolella elintarvesäännöstelyn ostaa            av livs:medelslrug.en till år.ets slut. Propositionen
3756: ja myyJdä ~lintarpeita, se vä!häinen osa, mitä             n:o 42, som avser att lförlärugra ldenna lag på ett
3757: elintarvesaännöstelyllä enää on •olemassa, ei lä-          helt år, väcker däremot stöTTe uprpmär!ksamhet
3758: heskään vastaa niitä kustannu!ksia, mitä tämän             och ldessutom !de aUvarligas.te betänildighet.er.
3759: lain voima·ssaolo valtiolle •ja kunnilte tuo•ttaa.
3760:                                     1                      Då livsmede1sbgens historia i ti1d·en silmll slkri-
3761: Minä ,siis suosittelen, että se valiolkurrta, jolhon       vas, kommer man att förhålla sig tvivlande, hu-
3762: tii!mä asia menee, .ottaisi .sellaisen as'keleen, ja       ruvi:da ·de 1±1örihoprpningar reaEsemts, som för-
3763: hyllkäisi lk·o'lm 1ha1lituiksen esitylksen, ja rpyytäisi   knirppa1des vid livsmedelslrugens stiftanide. Om
3764: ulkomailta tulevien elinta.rpeilden jakeluun nillh-        detta sikedde unrder ikriget, :måste man ställa sirg
3765: den ha!lituik.sen unt.ta esitystä.                         än mer tvrv lanlde i ,fl'ågan, ihuruvida 1des1Sa :för-
3766:                                                            hop'P•ningar lkunna rea:lisera,s unrder en ti1d, då
3767:   Ed. Le i v o: Mi•nä Y'hdyn kannattamaan ed.              de a;v :mri,get 1förorsi'åika1de umda.ntag:sfö'rlhållan-
3768: \V uoriJmaan eJhidotuJsta että asia läJhetettäisiin        dena icke mer äro gällan'de eller äiro i begrepp.
3769: laki- .ia talousvaliokuntaan.                              a t t UIJ'J)Ihöra. U nder 1dessa för<hålllanden ,måJste
3770:                                                            man göra sig 1frågan, rhuruvida icke landet vore
3771:   Kesik:Uistelu juli.stetaan päättynee,ksi.                betj'änt a1v att vara utan 'hela ,denna lag.stift-
3772:                                                            rring, synnerligast :då man vet, att denna lag
3773:                                                            förorsa;kat s:å många utväxter på samhällslivet,
3774:    Puhemies: Keslkustelun /kuluessa ·on ed.                företeelser, som man hopprudes att lag.en s.kuUe
3775: W uo,rimaa eid. TaJk.kulan tkanna ttamana eihdot-          hindra.
3776: tanut, että asi<t lähe•tettäisiin lalki- ja talousva-          J atg skulle däriför anihålla, a tt 1det utslkott,
3777: liokunta:an. Kutsun täta ehdotusta ed. \Vuori-             so!m 1kormmer att övertaga föl'lb~han:dlingen av
3778: maan ·e'hrdotn'ks.eksi.                                    detta äirende, sUmlle taga i öv.ervägan1de, huru-
3779:                                                            vilda idke ri;ket kunde vara betjänt endrust av en
3780:                                                            kontroll a•v expO'rte·n, ·såluntda med antaga·nde
3781:                                                            av 6 § 1 odh 4 mom., under det att lagen för
3782:   P u 'he m i e 1s: Asias1sa on •Slls äänestettävä.        övrigt av rilk,s,dagen lkunJde avböjas.
3783: 
3784:   Äänestys ja päätös:                                        :"ffid. J u u t i 1 a i n e n: Minä!kin olen ·Si•tä
3785:                                                            mieltä; että hallitu~>:sen esitys, joHei aivan !ko-
3786:   Ken hyväksyy puhemiesneuvoston ehdotuk-                  konaan, 'niirn \kuitenlkin, niin laadana kuin se
3787: sen äänest'ää ,jaa"; jos ,ei" rvoittaa, on ed. W uo-       esiintyy, on tarpeeton ja 'suosittelen, että valio-
3788: rimaan eihidotus h\)Tväksytty.                             kunta lhylkäisi sen ja hallitus antaisi mahd'()lli-
3789:                                                            simman s:upi:Stehm uutden esityksen.
3790:   ÅänestyJksessä annetaan 103 ,\iaa"- ja 61 ,ei"-
3791: ääntä.                                                       Ke,s.kustelu julistetaan rp•äättyneelksi.
3792:    Edus:kunta on .siis :hyväksynyt pulhemiesneu-             Asia lälwbetään t a l o u s v a ·1 i o k u n ta a n.
3793: v·oston eib.~dotuk,sen, joten asia menee ta 1 o u s-
3794: v a 1 i o ,k u n t a a n.
3795:                                                            3) :Ehdotuksen laiksi siementavarain maahan tuon·
3796:                                                                            nista ja kaupasta
3797: 2) Ehdotuksen laiksi elintarveasiain järjestelystä
3798:   sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa           sisäJltä:vä ha:Hituksen •esitys n :o 43 ·esitellään .ia
3799:                                                            läJhetetään p.u'hemiesnenvoston elhdotulksen :mu-
3800: sisältävä hallituksen esitys n :o 42 esiteHään.            kaisesti m a a t a 1 o u s: v a 1 i o k u n t a a n.
3801:                                 Sääntöperintöomaisuuden kiinnittäminen.                           1163
3802: 
3803: 4) Ehdotuksen sääntöperintöomaisuuden kiinnittä-         <Seuraava täysi-istunto on ens1 perjantaina
3804: misestä ja käyttämisestä sille pannun varallisuus-     k:lo 6 i. IJ.
3805:               veron suorittamiseksi
3806: 
3807: sisältävä hallituksen ·esitys n:.o 44 'esitellään ja
3808: lähetetään puhe:miesneurvuston eihdotuk,sen mu-          Täysi-istunto päättyy l}do M,25 i. p.
3809: kaisesti l a lk i v a l i o lk u n t a a n.
3810:                                                                            iPöytäkirjan vakuud,eksi:
3811:                                                                                  .Eino J. Ahla.
3812: •
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 
3817:                         j
3818: 
3819:                     j
3820: 
3821:                     j
3822: 
3823:                 j
3824: 
3825:                 j
3826: 
3827:             j
3828: 
3829:             j
3830: 
3831:         j
3832: 
3833:         j
3834: 
3835:     j
3836: 
3837:     j
3838:                           60. Perjantaina 24 p. lokakuuta
3839:                                               k:lo 6 i. p.
3840: 
3841:                  Päiväjärjestys.                                                                                 Siv.
3842:                                                      vänä ·elokuuta 1917 annetun as,etuksen 1
3843:                                               Siv.   §:ään .......... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 1178
3844:                                                         Asiakirja F          Suuren valiokunnan
3845: Ilmoituksia:                                         mietintö n :o 26; työväenasiainvaliokunnan
3846:                                                      mietintö rn:o 6; ed. Jyskeen y. m. edusk.
3847:                                                      esit. 'n:o 36; ~ed. Paa~sivuoren y. m. edusk.
3848:             Kolm'as käsittely:                       esit. n:o 37.
3849:     1) Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottami-            ·6) Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työ-
3850:  sesta Suomen kansalaiseksi . . .......... . 1170    ajasta 14 päivänä elokuuta 1918 annetun
3851:     ·Asia k ·:i: r ja t: :Suur,en valiokunnan        lain muuttamisesta toisin kuuluvaksi ....
3852:  mietintö n:o 22; lakivwliokunnan mietintö              Asia k i r .i a t:   Suuren valiokunnan "
3853:  n:o 11; hallituhern esitys n:o 15.                  mietintö n :o 27; työväena;siainvaliokunnan
3854:                                                      mi·etintö n :o 9; ed. p,aasivuoren edusk. esit.
3855:     2) Ehdotus laiksi sotavoiman saatavista          n:o 41.
3856:  rauhanaikaisista luontaissuorituksista ....
3857:     Asiakirjat:           Suuren valiokunnan "
3858:  mi~tintö n :o 23; sotilasasiainvaliokunnan
3859:                                                                     Toinen käsittely:
3860:  mietintö n :o 2; hallituks·en esitys n:o 19.
3861:                                                         7) Ehdotus laiksi Rikoslain 16 luvun 24
3862:     3) Ehdotus laiksi muutoksista helmikuun          § :n kumoamisesta . . .................. .
3863:  25 päivänä 1851 annettuun a~setukseen, joka            A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan                  "
3864:  koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitse-         mietintö n:o 19; lakivaliokunnan mietintö
3865:  miselle Suomessa . . .................. . 1171      n:o 5; ed. Arhon y. m. edusk. esit. n:o 14.
3866:     A S'i a kirjat:       Suuren valiokunna.n
3867:  mietintö n:o 24; lakitvaliokunnan mietintö
3868:  n :o 6; ed. H ul tinin y. m. 'ed usk. 1esit. n :o                   Ainoa käsittely:
3869:  18.
3870:     4) Ehdotus 1laiksi, joka sisältää muutok-           8) Ehdotus vaJltiontilinta.rbstaj·ain johto-
3871:  sen työttömyyskassoista, joilla on oikeus           ,säännöksi ........................... .
3872:  saada a.purahaa yleisistä varoista, 2 päivänä          A s 'i a kirja: !Valtiovarainvaliokunnan
3873:  marraskuuta 1917 annetun ·asetuks<f:m 11 §:n        mietintö n:o 6.
3874: .1 ·momenttiin . . ...................... . 1178
3875:     Asiakirjat:           Suuren valiokunnan
3876:                                                                Pöydälle~panoa         varten
3877:  mietintö n:o 25; työväenasiainvaliokunnan
3878:  mietintö :n:o 7; ed. PaasivuoDen y. m. edusk.                             esitellään:
3879:  esit. n :o 44.
3880:                                                        9) La.ki- ja talousvaliokunnan mietintö
3881:     5) Ehdotus l1aiksi, joka sisältää muutoksia      n:o 5 merilain 31 §:n muuttamista koske-
3882:  työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päi-              van hallituksen esityksen johdosta        1193
3883:                                                                                                              148
3884:  1166                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
3885:                                                                ---~-----~-~---------~----~--
3886: 
3887: 
3888: 
3889: 
3890:                                                   Siv.     P u •he •m ies: Herra Ministeri! Eduslkun-
3891:      1'0) I1aki- ja talousvaliokunnan miet[ntö           nalle nyt jätetyn lhallituJksen esitylksen tulen
3892:   •n:o 6 -esikaupunkiolojen korjaamista kuske-           esittelemään eduskunnalle verustuslainmu.kaista
3893:   van anomusehdotuksen johdosta ........ . 1193          käsittelyä varten.
3894:      11) Talousvaliokunnan mietintö :n:o 9
3895:   halHtuksen ·esityks-en johdosta, joka sisäl-
3896:   tää ehdotuks·en laiksi rokottamisvelvollisuu-
3897:   desta isonrokon liikkuessa tahi uhattaessa             · V rupautusta tä;män pal'Van täysi-i.stunnosta
3898:      12) Talousvaliokunnan mietintö n:o 10 "             yksityisten asiain vuoksi saa ed. Arho, Erich,
3899:   hallituksen esityksen johdosta, joka sisäl-            R., Snellman, Kolkiko, Vesterinen, yksityisten
3900:   tää ehdo<tuksen laiksi ·elintarveasiain järjes-        asiain vuoksi vielä ed. W alavaara täJmän kuun
3901:   telystä sodan aiheuttamissa poikkeukselli-             27 päivästä tämän knun 29 päivään, ed. Malmi-
3902:   sissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta 1918               vaara huomis:Päivän täysi-istunnosta, Korhonen,
3903:  !annetun lain voimassaolaajan pidentämi-                W., lauvantai-aa:mnsta ensi kuun 3 päivään, ed.
3904:   sestä ............................... . ,              Sirola täksi ja huomispäiväksi, Särkkä tästä päi-
3905:      13) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö             västä ensi tiistai~aamuun, Typpö, L., ensi maa-
3906:   n:o 7 haJUituksen •esityksen johdost·a välit-          nantaisota seuraa.vaan veorjantai-aa.muun, ed.
3907:   tävistä säänrröksistä niid·en muutosten sovel-         Hakala •eTIJsi maanan<tais·ta •seuraava~;n perjan-
3908: . lu<ttamiseksi, jotka 15 päivänä •elokuuta              tai-aamuun, Turtiainen lauvautai.ksi ja maanan-
3909:   1919 anne<tuilla laeilla on tehty 27 pai-              taillno;i, sairauden vuciksi Lehtola toistaiseksi,
3910:   vänä marra;skuuta 1917 annettuihin maa-                perheessä sattuneen •sairausta;paulksen vuoksi
3911:   laiskuntain ja kaupunkien kunnallisl·akei-             :Fränti tämän kuun 24 väiV'ästä tämän ikuun 31
3912:   hin sekä kunnalliseen vaalilakiin ....... . ,          päivään.
3913: 
3914: 
3915:                                                                     V altakunnanoikeuden jäsenet.
3916:     Nimenihuudossa merlkitän voissaoleviksi edus-
3917:  tajat R. Erich, Heilmonen, Homen, Kolkko, Leh-            ,puhemies: ValitsijamiehiMä on saapunut
3918:  tola, Paasi•vuori, Y. Pesonen, Ramsay, Sihvo,           kirjelmä, .i•onlka sihteeri 1ulkee.
3919:  Snellman, Tanner, Tavmstähti, v. Wendt, Wen-
3920:  nola, Vesterinen •ja Wuolijoki.                           Si•hteeri lulkee:
3921: 
3922:                                                                 Eduskunnan
3923:                                                                VaEtsijrumiehet.
3924:                    llmoitusasiat:                               Helsi•ngissä,
3925:                                                          loka1kuun 22 päi;vänä 1919.
3926:                    Uusia esityksiä.
3927: 
3928:    :Puhemies: Hallituk,sen edustaja saap.uu
3929:  jättämään eduskunnalle hallituksen esityksiä.              Eduskunnan va~itsi'jamiehet }ä·hettävät :kun-
3930:                                                          nioittaen elduslkunnalle :mukana seuraavan pöy-
3931:    :IDdnsikuntaa·n saavuu v. t. valtion:euv·oston        täkirjan Hallitusmuodon 5·8 §:;ssä säädetyn
3932:  kanslistin A. V·outilaisen •saattamana ministeri        ValtaJkunnanoilkelllden jäsenten vaa:lista, j.on!ka
3933:  A llk i o, joka lausuu:                                 kokoonvanosta ja tehtävistä sääidetään 17 :Päi-
3934:                                                          vänä kes>äJkuuta 1918 eduslkunnan oilkeudesta
3935:    Herra Puhemies! Arv.oisa Edus:kunta!                  tarilmstaa Valtioneuvoston jäsenten ja pr0iku-
3936:    ValtioneuvOistan mäii!räylksestä on :minulla          ra1att01rin virka:Uoi1n<ten lainmuka•isuutta, oone-
3937: kunnia jättä•ä edusikunnan !käsiteltäväksi halli-        tussa laissa.
3938: tumsen esitys n :o 46, joka sisältää ehdotu'ks·en
3939: lai1ksi denaturoitujen alkolholipitoi.sten aineiden                  Valitsijrumiesten 'Puolesta:
3940: valmistuksesta, :maaha·ntuonnista. ja myynnistä
3941: 29 päivänä toukdkuuta 1917 annetun asetuksen                                   K. A. Lo!hi.
3942: muuttamisesta. Esitys annetaaJn suomen- ja
3943: ruotsin.kie lisenä.                                                                           .T. P. Kokko.
3944:                                  Välisysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                              1167
3945: 
3946: 
3947:           ·PoytäJkirja, teJhty Valitsijamiesten lko-                                 § 6.
3948:        llmuksessa .Suuren valiolkunnan 'huoneus-
3949:        t,oss.a lo.katkuun 22 rpäivänä 1919.                 Pöytä:kirjan tarkastajiksi         valittiin edustajat
3950:                                                            Auer ja Huttunen,P.
3951:                                                                                      Pöytäkirjan vakurudeksi:
3952:                                                                                             J. P. Kokko.
3953:                           § 1.                                     Pöy,tä:kirja ta rikastettu ja hyväksytty:
3954: 
3955:    Luettiin Eduskunnan TJöytäkirjanote lokakuun               Ilmari Auer.                        P. Huttunen.
3956: 17 päivä!ltä täysi-istunnon 562 §, jossa kehoitet-
3957: tiin illesäkuun 17 päivä;nä: 1918 annetun lain pe-           P u 'h e m i ·e s: Puhemiesneuvosto -ehdottaa, että
3958: rusteella valitsemaan jäsenet Valtakunnanoikeu-            eduskunta päättäisi, että vaalin tuloksista on il-
3959: teen eduskunnan puolesta tarkastamaan Valtio-              moit-ettava Korkeimman Oikeuden presidentille,
3960: neuvoston jäsenten ja prokura;attorin virkatoin-           joka on puheenjohtajana Vwltakunnanoikeudessa.
3961: ten lainmukaisuutta.
3962:                                                               E·hdotus hyvä:ksytään.
3963: 
3964:                           § 2.
3965: 
3966:    Määräajan kuluessa oli jätetty ka'ksi ehdokas-                           Valiokuntien jäsenet.
3967: listaa, jotka nimitettiin listoista N :o 1 ja N :o 2.
3968:                                                               P u ~ e m i e s: V wpautusta jäsenyydestä Val-
3969:                                                            t~ova.rainva.liokunnassa pyytää edustaja a f F o r-
3970:                                                            s e 1:1 e s.   Puhemiesneuvosto puoltaa anomusta.
3971:                                                               ·A·nomukseen suostutaan.
3972: 
3973:                           § 5.                                P u h e m i e s: Edustaja E s t 1 a n d e r, jo!ka
3974:                                                            on jäsen perustuslakivaliokunnassa ja toimitusva-
3975:    Äänestyksessä annettiin listan n:o 1 hyväiksi           liokunnassa pyytää: v3Jpautusta suuren valiokun-
3976: 19 ääntä ja listan n:o 2 1hyvälksi 26 ääntä, joten         nan jäsenyydestä.
3977: v a 1 i t u ri k :s i t u E v a t.                            Pyyntöön suostutaan.
3978:   lis•talta n :o 1 :                                          Puh e m i e s: Ilmoitetaan, että S' u u r en v a-
3979:   Rotonen, A., varatuomari, Helsinki ja Tanner,            1 i o k u n n a n jäseneksi : edustalja Estlanderin
3980: V., t~oimitus.iohtaja, Helsinki sekä                       tilalle astuu varajäsen edustaja v o n B o r n.
3981: 
3982:   Estalta n:o 2:
3983:    Lohi, K. A., maanviljelijä, Ranua; Svinhuf-             Ed. Procopen välikysymys Suomen suhtautumisesta
3984: vud P. E., senaattori, ·Turku; W allden, E. V.,                  N cuvosto-Venäjän rauhantarjoukseen.
3985: Suomi-yhtiön toimitusjohtaja, Helsinki, ja Est-
3986: land·er, E., professori, Helsinki;                           Puh e :mies: Ulkopuolella päivä.iärjestyk,s-en
3987:                                                            esitän ed. Procopen asianomaiseUe hallituksen jä-
3988:   v a r a j ä s e n i k s i listalta n :o 1:               senelle osoittaman vä,likysymyksen.           ·
3989:   Voionmaa, V., professori, Helsinki ja Hakkila,              Sihteeri lukee:
3990: Y., varatuomari, Helsinki;
3991:   sekä listalta n :o 2:                                       T i l•l R i k .s d a; g e n s H e r r   T a 1 m a n.
3992: 
3993:     Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Kirvu; Erich,            Finland ihar, alltsedan rikets oberoende ge-
3994: R., professori, Helsinki; T·orp'pa, Ju~o, maanvil-         nom frihetskrig-et vanns, och intill senaste tid
3995: .}el~jä, K:älvrä ja von Born, E., varatuomari, P·er-       haft sin politiska betydelse genom sin tydligt
3996: naw.                                                       markerade ställning i kampen mot bolschevis-
3997: 1168                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
3998: 
3999: 
4000: men, och 1t. o. m. förvärvat ett visst anseende och      Vi äro övertygade om, att för rikets ryska
4001: ett rum i den europeiska poHtiken genom att            politik andra aktionsmöjligheter än inledande
4002: sätta en damm mot det röda skräckväldets ut-           av underhandlingar och diskussioner angående
4003: bredning västerut. Denna ställning hade med            fred med bolscihevikerna ihava förefunnits, och
4004: kraft bort hävda:s och upprätthållas. Emellertid       det synes oss jämväl otvivelaktigt, at't ett annat
4005: har man utomlands under de senaste månaderna           förfarande än det nu ins'lagna varit mera ägnat
4006: begynt hysa tvivelsmål, huruvida vil.ian därtill       att för framtiden befästa rikets säkerhet och
4007: inom vårt lands politiska ledning vidare före-         möjliggöra ett förv·erkligande av dess intressen.
4008: funnes. Förtroendet till Finland har rubbats.             Vilka följder den av den nuvarande Regerin-
4009:     Till detta förhållande hava en mångfald om-        gen inslagna rpolitiken redan fått och framdeles
4010: ständigheter av såväl inrikes som utrikes art          kommer att få, är f. n. omöjligt att överblicka.
4011: medverkat - framför andra likvisst den freds-          Säkert är dock, att riket i detta nu står inför
4012: aktion, varpå man inlåtit sig i samförstånd med        synnerligen allvarliga svårigheter, ävensom att
4013: de baltiska randstate1.1na. Att Estland och de öv-     detsamma i den nuvarande situationen ej är hul-
4014: riga randstaterna, - 1sedan de1t sviktande b{jl-       pet med en vacklande politik sådan, som den av
4015: schevikväldet för att i någon mån lätta trycket        Regeringen hit1tills följda.
4016: mot sina gränser erbjudit fred, icke' efter många         Den kombination av omständigheter, som
4017: års krig skulle hava kraft att utan vidare avslå       gjort att numera fredstanken fått förfalla, har
4018: erbjudandet, är förståeligt. Men att Fihlands          ej varit nog att vare sig utåt eller inåt klargöra
4019: Regering, såsom i ·en officiös kommunike även-         huruvida en ny riktning, avvikande från den
4020:  som i Regeringens ny ligen till Riksdagen över-       under de senaste månaderna i vår utrikespoli-
4021: lämnade meddelande N :o 40 antytts, givit sig          tik följda, verkligen inslagits. Klart besked i
4022:  in på att i samråd med rand,staterna förbereda        detta a vseende är därför a v nöden, så mycket
4023: .en eventuell fred med Rådsryssland samt tidi-         mer 'sorru det faktum, a:tt Regering-en ännu ej
4024: gare än ämnat varit och trots att Regeringen           avstått från at•t söka sitt stöd hos den yttersta
4025: icke kan hava varit obekant med opinionen inom         vänstern med dess lutning åt Rådsryssland, är
4026:  de borgerliga riksdagsgrupperna, sammankal-           ägna1t att göra vår ställning oklar och vansklig.
4027:  lat riks.dagen för att di·skutera frågan om fred         Hänvisande tili ovanstående, anhålla vi att
4028:  just i samma stund, som ententen utfärdade sin        jämlikt Lantdagsordningens 32 § 3 och 4 mom,
4029: skärpta blockadförklaring oeh den nordväst-            sådant detta lagrum lyder i lagen a v den 31 de-
4030:  ryska armens offensiv begynte, är oförklarligt        cember 1917, få till vederbörande medlems av
4031: och tarvar närmare upplysningar. Av vad hit-           Regeringen besvarande framställa föl.iande frå-
4032:  tills blivi·t känt, måste man sluta tili en okun-     gor:
4033: nighet om förhållandena inom utrikespolitiken
4034:  och särskilt även om ställningen i Ryssland, som              Vilka omständigheter hava varit hestäm-
4035:  uppenbarlig·en redan vållat vårt land stor skada.          mande för Regeringens <tillvägagående med
4036:  Det må villigt erkännas, att Finland i många               avseende å de med Estlands, Lettlands och
4037: stycken har gemensallhllia intressen med de bal-            Lithauens Regeringar inledda underhand-
4038:  tiska randstaterna och deras kamp för politiskt            lingarna om en eventuell fred med Råds-
4039: oberoende har naturligtvis här följts med den               ryssland, och vilka orsaker hava förmått
4040:  största förståelse och medkänsla. Men å andra              Regeringen, att i den mån, som skett, i den-
4041:  sidan får e.i förglömmas, att Finland, vars obe-           na fråga förena Finlands po1itik med de
4042:  roende icke endast de faeto, utav även de jure             baltiska statsbildningarnas?
4043:  allmänt erkänts, har sina särskilda intressen                 Vilka Mgärder ärnar Regeringen vidtaga
4044: och uppgifter, vitt skilda från de baltiska sta-            för att med hänsyn ej mindre till för till-
4045:  ternas.                                                    fälle·t rådande förhållanden i Ryssland än
4046:     Det •torde väl också få tagas för visst, att re-        även tili i en snar framtid ·troligen inträf-
4047:  geringen i fråga om de eventuella fredsunder-              fande förändringar därstädes befästa rikets
4048:  handlingarna från särskilda makters sida varit             ställning och bevaka dess intressen ~
4049:  utsatt för en rät<t stark och måihända växlande
4050:  påtryckning, men viiken den ~linje varit, som            Helsingfors, clen 2.4: oktober 1919.
4051:  Regeringen själv för sig utstakat, är ovisst.
4052:  Klart är dock i allå händelser, att ifrågavarande     E d n s k u n n a n H e r r a P u h •e m i ·e h e 11 e.
4053:  fredsaktion icke varit ägnad aott underlätta till-
4054: skarpandBit av tryggande relationer med ett bli-          Suomella on, siitä lähtien kuin valtakunnan
4055:  vande vitt Ryssland.                                  riip.pumat:tomuus vapaussodalla saavutettiin, aö.na
4056:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1169
4057: 
4058: 
4059: viime aikoihin asti ollut valtiollinen merkityk- tanut, on epä-tietoista. Selvää on kuitenkin joka
4060: sensä sen johdosta, että se on selvästi osottanut tapauksessa, että puheenalainen rauhanhanke ei
4061: kantansa taistelussa bolshevismia vastaan - on- ole ollut omansa helpottamaan turvaavain suh-
4062: pa se saavuttanut jonkinlaisen arvoasemankin teiden syntymistä vastaisen valkean Venäjän
4063: ja sijan Europan politiikassa asettamalla tokeen kanssa.
4064: punaisen hirmuvallan leviämiselle länteen päin.             Olemme vakuutettuja siitä, että valtakun-
4065: Tätä asemaa olisi ollut voimakkaasti käytettävä tamma Venäjän politiikalla on ollut muita toi-
4066: ja ylläpidettävä. Ulkomailla on kuitenkin viime mintamahdollisuuksia kuin neuvottelujen ja kes-
4067: kuukausina alettu epäillä, onko siihen enää ole- kustelujen alottaminen lbolshevikien kans•sa teh-
4068: massa tahtoa maalllliile valtiollisessa johdossa. tävästä rauhasta, ja epäilemättömältä meistä
4069: Luottamus Suomeen on järkähtänyt.                        niinikä-än näyttää, että toinen menettely kuin
4070:     Moninaiset seikat ovat edistäneet tämän ulko- nyt a'lotettu olisi paremmin ollut omansa vastai-
4071: mawen lepä;luu'lon .sy,ntymistä .ia vahvistumis- suudessa lujit,tamaan valtakunnan •turvallisuutta
4072: ta - ennen kaikkea ne rauhanhankkeet, joihin ja saattamaan mahdolliseksi sen etujen toteutta-
4073: yhdessä baHilaisten valtioiden kanssa ryhdyt- misen.
4074: tiin. On käsitettävissä, että Virolla ja muilla             Mitä seurauksia nykyisen Hallituksen seuraa-
4075: reunavaltioilla ei, horjuvan bo1shevikivallan tar- masta politiikasta jo on ollut ja vasted·es on
4076: jottua niille rauhaa voidaksensa jossain määrin oleva, on nykyään mahdoton arvata. Varmaa
4077: keventää rajojansa ahdistavaa p"ainetta, moni- on kuitenkin, että valtakunnalla nykyhetkellä
4078: vuotisen sodan jälkeen olisi VlOimaa ilman muuta on edessään erittäin vakavia vaikeuksia, sekä
4079: hyljä-tä tarjousta. Mutta että Suomen Hallitus ·ette.i nykyinen tilanne o'le aut-ettu semmoisella
4080: on, niinkuin eräässä puolivirallisessa selonteossa häilyvällä politiikalla, jota Hamtus on tähän
4081: sekä Hallituksen hiljattain Eduskunnalle anta- asti noudattanut.
4082: massa tiedonannossa N :o 40 on mainittu, antau-             Se asianhaarain yhdistelmä, jonka johdosta
4083: tunut yksissä neuvoin reunavaltioiden kanssa rauhanajatus n~yttemmin on saanut raueta, ei ole
4084: va1mis,tel<emoon Neuvosto-VenäjiJJn kanss·a tehtä- ollut riittävä ulos- eikä sisäänpäin selvittämään,
4085:  vää rauhaa sekä aikaisemmin kuin oli ollut ai- onko uutta, viime kuukausi.en aikaisesta poikkea-
4086:  komus ja siitä huolimatta, ettei porvarillisissa vaa ulkopoliittista suuntaa alo.tettu. Selvä tieto
4087:  eduskuntapiir~issä vallitseva mielipide voinut          tästä seikasta on sentähden tarpeen, sitä enem-
4088:  olla Hallitukselle tuntematon, kutsunut Edus- män kun se tosiasia, ettei Hallitus vielä ole la-
4089:  kunnan koolle pohtimaan rauhan kysymystä kannut etsimästä tulma Neuvosto-V enä.iää koh-
4090:  juuri samana hetkenä, jona ympärysvalla·t an- taan myötämielises1tä äärrmäisestä vas·errnmis-
4091:  toivat vi,imeis·en 'saartojuHstuksen:s'R ja venäTäi•sen tosta, on omansa saattamaan asemamme epäsel-
4092:  luoteisarmeijan hyökkäys alkoi, on selittämä- väksi ja epävakaiseksi.
4093:  töntä ja kaipaa lähempää valaistusta. Siitä                Edellä esitettyyn viitaten pyydämme V aitio-
4094:  mitä tä-hän asti on tullut tiedoksi, täytyy päät- päiväjärjestyksen 32 § :n 3 ja 4 momentin mu-
4095:  tää, että Hallituksessa vallitsee oloista ulkopoli- kaisesti, semmoisena kuin tämä lainpaikka on
4096:  tiikan alalla ja eritoten myös asemasta Venäjällä joulukuun 31 päivänä 1917 annetussa laissa, asi-
4097:  tietämät·tömyys, joka ilmeisesti jo on tuottanut anomais·en Hallitukseniäsenen vastattaviksi esit-
4098:  maallemme suurta vahinkoa. Kernaasti myön- tää seuraavat kysymykset:
4099:  nettäköön, että Suomella on monessa kohden yh-
4100:   teisiä •etuia balti•laisten reunavaltain kanssa .ia             Mitkä asianhaarat ovat olleet määräävinä
4101:  niiden taistelua valtiollisen riippumattomuuten-             Hallituksen menettelyssä alot.taa Viron, Lä-
4102:  sa puolesta on täällä tietysti seurattu mitä suu-             tin ja Liettuan Hallitusten kanssa neuvot-
4103:  rimmalla ymmärtämyksellä ja myötätunnolla.                    ,telut N euvrnsto-V•enä.iän kanssa tehtävästä
4104:  Mutta toiselta puolen ei saa unohtaa, että Suo-               rauhasta, ja mitkä syyt ovat saattaneet Hal-
4105:   mella, jonka riippumattomuus on yleisesti tun-              lituksen, siinä määrin kuin on ollut laita,
4106:   nustettu ei ainoastaan de facto, vaan myöskin                tässru kysymyksessä rauhanneuvottelujen
4107:   de jure, on erikoiset etunsa ja tehtävänsä, jotka            alottwm]sesta Neuvosto-Vienä.iä:n kanssa yh-
4108:   ovat aivan toiset kuin baltilai:sten va:1tioiden.            distämään rSuomen politiikan balttilaisten
4109:      Varmana saaneekin pitää, että Hallitus on                 valtiomuodostumain politiikkaan?
4110:   mahdollisiin rauhanneuvotteluihin nähden ollut                  Mihin toimenpiteisiin aikoo Hallitus ryh-
4111:  .eri valtojen puolelta varsin voimakkaan ja eh-               tyä valtakunnan aseman lujittamiseksi ja
4112:   kä vaihtelevan painostuksen alaisena, mutta                  sen etujen valvomiseksi sekä Venäjällä ny-
4113:   minkä suunnan HallHus itse on itselleen viitoit- .           kyään vallitse•viin oloihin että siellä luulta-
4114: 1170                                    Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4115: 
4116: 
4117:        vasti kohdakkoin tapahtuviin muutoksiin         liokunnan mietinnön 20 sivulla oleva.sta ehdo-
4118:        nä.hden?                                        tUiksesta, että la·kiehidotus käsitellään ikiiTeelli-
4119:                                                        senä. J O!s IIDainittu ehdotus ihyväJksy•tään, toi-
4120:   Helsingissä, :lokakuun 24 päivänä 1919.              mitetaan !lip~määnesty.s lakiehdotuksen hyvälk-
4121:                                                        symisestä tai hylkäämisestä, Ellei kiireeJliseksi
4122: Hj. J. Procope.              Ragnar Furuhjelm.         julistamista tavruhdu, äänestetään siitä, onko
4123: Rafael Colliander.           Ernst Estlander.          lakieJhdotus ihyväJksyttävä jätettäväJksi lepää-
4124:                                                        määJn •ens•imäisiin uusien vaa.ll1en: j·älkeen kokoo.n-
4125:                                                        tuviin va!ltiopäi•viin vailko hy}ijättävä.
4126:   P u h e 1m i ·e s: Valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n
4127: mukaan tulee asian olla pöydällä johonkin seu-           ,Menettelytapa 1hyvälk1sytään.
4128: raavaan täysi-istuntoon.
4129:                                                          Kun ei kulkaa.n :halua puheenwuoroa, ryhdy-
4130:   •Asia :pannaan p ö y d äll ·e huomispäivän           tään toimitta;maan äänestystä.
4131: täysi-i,stuntoon.
4132:                                                           Äänestykset ja päätös:
4133: 
4134:                                                          ISi!hteeri lukee ääne.stysesi•tyksen:
4135: 
4136:                                                          Ken ihyvälksyy puheenaolevan ehdotuJksen
4137:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:            asian kiireel:lise.ksi julista!IDisest a, äänestää
4138:                                                        ,jaa"; lken ei sitä 'hyväksy, äänestää ,ei". Jos
4139: 1) Ehdotuksen laiksi ulkomaalaisen ottamisesta         väJhintäim, 5 / 6 annetuista äänistä 1 .kannattaa mai-
4140:             Suomen kansalaiseksi                       nittua eJhdotusta, on se 1hyväJksyHy, mutta muu-
4141:                                                        ten on e1h'Cl•otus hylätty.
4142: sisältävä hallituksen esitys n:o 15, jota on val-
4143: mistelevasti ·käsitelty hkivaEokunnan mietin-            Äänestykse.ssä annetaan . 150 ,jaa" -ääntä Ja
4144: nössä n :o 11 .ia suuren vali·o'kunnan mietinnössä     16 ,ei-"ääntä.
4145: n:o 22, esitellään 'kolmanteen käsite-
4146: 1 y y n.                                                  P u h e m i e ,s: Eduskunta on rsii.s päättänyt,
4147:                                                        että esilläoleva lainsääitämisasia. käsitellään
4148:   ,p u h ·e m i e s: Toisessa kä1sittelyssä hyväk-     siinä jär•jestyksessä ilmim, rvaltiopäiväjärjestyk-
4149: sytty lakiehdotus voidaan nyt •hyväksyä taJhi          sen 60 §:n 2 momenti:ssa ron sääJdetty eli ikiireel-
4150: hyljätä.                                               lisenä. Nyt seuraa äänestys laikie'hdot.uJksen
4151:                                                        hyvälksymi,sestä tai sen ihylkääimisestä.
4152:   Lakiehdotus hyväksytään.
4153:                                                          iSiihteeri lu'kee äänestysesity!k:sen.
4154:   Asian kolmas käsittely on päättynyt. Asia on
4155: lop·puun käsitelty.                                       .J aika hyväiksyy lakiehdotulksen seUa.isena
4156:                                                        kuin se on •toisessa ikäsittelyssä päätetty, äänes-
4157:                                                        tää ,.ja•a"; joka •si,tä •ei hyväksy, ålänestää ,.ei".
4158:                                                        J.os vähi,ntäin 2 / 3 annetuista äänistä on jaa-äJäniä,
4159: 2) Ehdotuksen laiksi sotavoiman saatavista rau-        on 1aikie'hd.otus hyväiksytty, mutta muuten se on
4160:        hanaikaisista luontaissuorituksista             hylätty.
4161: sisältävä hallituksen esitys n:·o 19, jota on val-       Äänestylkse.ssä a.nnetaan 153 ,jaa"- ja 20
4162: misteleva•sti käsitE!lty sotilasasiainvaliokunnan      ,ei" -ääntä.
4163: mietinnössä n:o 2 ja suuren valiokunnan mietin-
4164: nössä n:o 23, esitellään k o l m a n teen käsi t-        P u lh e mies: Edus'kuruta on siis hyväJksy-
4165: t e 1 y y n.                                           nyt nyt esilläolevan lakieh1doi ulksen.
4166:   P u ,h e m i e .s: Ensin salli taam asia1sta kes-      AJsian !kolmas !käsittely on p;äättynyt.
4167: kustelu. Kun se on julistettu pääittyneeksi, teh-
4168: dään lip.puäänestyksellä •Päät·ös sotibsasiaimva-        Asia on loppuun käsitelty.
4169:                                          Laki kiinteästä omaisuudesta.                                   1171
4170: 
4171: 
4172: 3) Ehdotuksen laiksi muutoksista helmikuun 25              joku raliansuojelusvyö,hyke, jon'ka ·sisällä ulko-
4173: p :nä 1851 annettuun asetukseen, joka koskee eh-           maalaista maanomistusta ei olisi sallittava.
4174: toja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa Luulen tietäväni, että tämmöinen ajatu1s on ol-
4175:                                                            lutkin yhteen ailkaan haUituJksen taholla. Mei-
4176: sisältävä ed. Hultinin y. m. eduskuntaesitys dän haUitulksi11amme O·n 'kuitenkin ollut niin
4177: n:o 18, j•ota on valmistelevasti !käsitelty !Valtio- paljon .ia tärkeitä a•sioita valvottavana, varsinkin
4178: varainvalidkunnan mietinnössä n:o 6 ja suuren sillä, joik:a ensiksi sai hoitaalkseen itsenäisen
4179: valiokunnan mietinnössä n:o 24, esitellään k o 1- Suomen asioita, että minä kyllä ymmärrän, että
4180: m a n t e e n lk ä s i t t e 1 y y n.                      tämä itsia ai:kaisem!min oll' jäänyt hoitrumatta.
4181:                                                            Tämän laiminlyönnin iko!'ljaamiseksi ovat Vii-
4182:      P u llic e m i e s: · Toisessa ikäJsittelyssä ,hyväk- purin läänin useat edustajat tehneet 'Puheena
4183: sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä ·tai olevan es]tys·ehdotulmsen. 'Se ·rauhansopimus,
4184: hyljätä.                                                   josta e1deHinen p.u'huga ;mainitsi, oli väliaikaista
4185:                                                            laatua, joten se ei tUJle olemaan !kysymyksessä
4186:      Keskustelu:                                           o'levalle lainmuutokselle esteelksi. Edellisellä
4187:                                                            kerralla vasemmiston taholta lausuttiin hyvin
4188:       Ed. v·on W e n•d t: Förevarande la.gförsla,g anikaraa arvostelua Karjalan ikannakselaisi1sta.
4189: är ett initiativ fr1ån ri1ksdagens si:da i en fråga, Sanottiin, että rhe ovat \muuttuneet issi1koiiksi ja
4190: som är av utomor'den1Jlig betyldel.se för 1hela lan- siksi jäävätkin, vai'kka puheena o·1eva laki saatai-
4191: det. Redan denna satk är egnad att förvåna, ty siinkin a]~aan. Kannaksen e·dustajat eivät tarh-
4192:  det 'ha:de varit allt slkäl från regeringens sida do salata Kannalksen väest>ön vilkoja, mutta rhe
4193:  att i vårt land såsom i arudra. Iänder förfara så- väittävät, •että ne johtuvat vrullitsevista olosuh-
4194:  lun1da, at1t vis:sa zoner invid grränsen sikulle .för- teista, ja olosuhteiden parantamisen kautta he
4195:  'klara:s vara sådana, där utlänning-ar · icke få ·ega toivovat, että ne ep.äikohldat sa,a1daan voiste-
4196:  jord, exempelvis 40 lkil01meter räkna,t från gräm- tuilksi, joish nyt valitetaan. Kannaksen väestö
4197:  sen sikulle j.orid såilun1da icJke få e•gas av utlän- tarvitsee epätasaisessa taistelus.sa maansa säi-
4198:  ningar. Därmed skuHe frågan. en gång för alla ly l tämis.e:ksi t.äm:möi1sen surojel uslain. ·Minä ve-
4199:  vara löst. lNu ~atva vi ett för,drag me•d Tysik- toan vielä lkerran eduskuntaan, että edusikunta
4200:  land oeh ett :med Österri1ke, sam li'kstäHer dessa hyvälksyisi ·lalkieh-dotu1k.sen eikä 1jättäisi kansal-
4201:   länders invånare med landets •egna med avseende lisen :raja;rrpuolustuksen kohtalO'a riippuvaksi
4202:   å .iordbesittning-srätt. Detta kommer naturligt- venäläisten ruplien ratkaisusta.
4203:   v:ils att iföranleda. alla andra stater att söika srum-
4204:   ma rätt, och resultatet Mi>r, att :de.tta lag1förslag        Ed. M. Erich: Minun tarkoitukseni ei ole
4205:   blir illusO'rislkt. 'Det •kommer snarare att upp- venyttää tälmä1n asian lopullista ratlkaisua pit-
4206:   muntra till anskalffande av jorid in<Ym •dessa för killä puheil'la, eilkä myös1kään toistamalla ja
4207:   oss så :viiktiga zoner än tiU motsatt .förihållall'de. uudistamalla niitä nälkökdhtia, joita lakie,hdo-
4208:   För a.tt bereda regeringen, tilHälle a.tt ikomma twksen ystä·vät toisen :käsittelyn aikana esittivät
4209:   in med ett lag1fö·rslag, som verikligen har den ja jo\lka puhuvat erinomaisen selvää ja painavaa
4210:   åsyftade verikan, :bo:vde riks1dagen ännu i elfte kileltä 1aki·ehdoiJUfusen hyvltksymisen puo1leslta.
4211:   sturuden avböja detta försla.g. Det ·sikulle 'kansike Mutta !kun tässä a.sian kolmannessatkin :käsitte-
4212:   föranleda regeringen att snart göra en fra!m- lyssä edeUeen on •ehdotettu kysymyksessä oleva
4213:   stäJllning till rikslda,gen i fråga. J a:g får på la!kieihdotus lhyljättävälksi, niin /hyvin vasem-
4214:   denna •grund :föreslå, att riiksdagen avböje•r detta miston lkuin lllyöslkin Tuot·salai.s•ten taholta, niin
4215:   förslag, som utgör en undantag,slag.stiftning, minä katson velvoHisuudeikseni rkehoittaa tätä
4216:   riiktad :mot en nation, och s·om ikan 1föranleda för latkiehdotusta vastustavia erdustadia v:ielä kerran
4217:    oss mycket •svåra lföhder utan att rmedföra någon tarkoin ja irrtdhimottomasti harkitsemaan esillä
4218:   nytta. för lan'det i dess hel!het.                        olevaa asiaa, ennenlkuin the äänillään myötävai-
4219:                                                             kuttavat la!kiehdotuksen kumoamiseen. Minä
4220:        Ed. I t:k on en: Minä tpyydän 1kannattaa ed. •pyydän vakuuttaa, -että ed. Itkonen, joka sivu-
4221:    von W en1dtin te1kemää eh!dotus•ta la:kie1hdotulksen mennen sanoen toisen ·l"äsittelyn aikana 1k äytti
4222:    hylkäämisestä.                                           Karjalan    kannaksen     väestöstä     jotakuinkin
4223:                                                             lou1k1kaavaa ja sol1vaavaa .kieltä, e1d. r.tkonen,
4224:        Ed. Hultin: Tietysti olisi mahdollista joka itse on va:littu täihän eduskuntaan suureiksi
4225:    menetellä silläkin tavalla kuin ed. v. Wendt on osalksi juuri näi,den seutujen asUJkikai,den äänil-
4226:    täällä ehdottanut, että nimittäin määrättäisiin lä, ei viime istunnossa oikealla ta.vaUa tulikin-
4227: 1172                                    Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4228: ---~-~-~---~~-----------·                                           ---               -----------~-~---
4229: 
4230: 
4231: 
4232: 
4233: nut Ka·r.ialan kannaksen 1asukkaiden da •erityi-        johtuu suurimlmaJksi osa!ksi Viip.urin läänissä
4234: sesti ei Karjalan kannaksen köyhälistön mie-            niin ti.heästi truvattavasta venäJläisestä asutuk-
4235: lialaa ja mielip.iteitä iky.sym;yfu:.sessä oleva.ssa    sesta. Minä siis toivoisin etilä vaserm:mi:ston
4236: asiassa. 1Sillä nyt ei suinlkan ole !kysymyksessä       edustaja.t ennenkuin ta.vaHa tai toisella !myötä-
4237: mikään luokkalaki, vaikka sattuukin ol·emaan             vaikuttavat siihen että tämä laki ei tulisi sää-
4238: sillä tavaHa, että alatteen ·te.ki•jöi•de·n jonlkossa   detytk.si nykyisessä eduskunnassa, ta.rkalJeen
4239: on yksinomaan porvarillisiin ryhmiin kuuluvia           punnitsisivat tätä a:siaa ja ikysyisivät itseltään,
4240:  edustajia. Nyt •ei ole kysymyksessä s•ellaisen         hyö.dyt.tävätlk:ö lhe todellakin ääinestiilmällä laikL
4241: lain ·säätäJminen, josta voisi sanoa, että .se ta-      ehdotusta vastaan niitä Viipurin läänin asu!k-
4242: valla tai toisella koituisi onneMomuudeksi ja           kaita,, joita ihe eduskunnassa läJhinnä edustavat.
4243: turlmioksi työväes•tölle, vaan päinvastoin tämä             Mitä tulee eräitten ruotsalaisten edustaJain
4244: laiki on tarkoitettu ainakin yhtä paljon Viipu-         kantaan lkysymykses.säolevaan laikiehldotu'ks.een
4245: rin •läänin välhävarai,sta väestölä kuin varaJk-        nä:hden, olen varma siitä että 1hei•dän :kielteinen
4246: 'kaampa;akin suojelemawn.        Minä vakuutan,         ka:ntansa johtuu •suuremmassa määrin todellis-
4247: eMä nililleno.maan juuri tälle väihävara,iselle         ten olojen tuntemattomuudesta Viipurin lää-
4248: väestölle koituu lain säätämisestä erityistä hyö-        nis•s'å .ia Karjalan ·kannaksella kuin suoranai-
4249: tyä. Sillä j·os venäläistulva Viipuri·n läänissä        sesta välimpitäJmättömYY~destä. .Se ;kielteinen
4250: jatkuvasti tulee lisääntymään, jos yhä uudet ja         kanta, jolle eräät edustajat ovat asettuneet, on
4251: uudet maat j-outuvat venäläis•ten :haltuun, niin        mitä sunrimma:ksi vaara!ksi ikolko Viipurin lää-
4252: tämä on erilkoisesti va•hingoksi ennenkaikkea           nille ja erityisesti Karja:lan lkann~kselle. Tah-
4253: Viipurin läänin !köyhälle väestölle, sille väe,s-       tomattaan täimänlk:altaiset e•dustadat edistäV'ät
4254: tölle, jota vasemmisto tässä eduskunnassa eri-          samankaltaisten rta·:nkotusperien toteutumista,
4255: tyise·sti .sa·noo edustavansa. On:han vasemmiston       jota 1Stolypi•n ha.llitusa.ikanaan 'koetti toteuttaa,
4256: taholta aina talhdottu tuomita kaikenlaista :kei-       nim. raja,seutujen eroUa!mista 1Suomesta, ja yh-
4257: nottelua, da keinottelu onkin mitä suurimmassa          distämistä Venäjään. Tiedämme e.Uä: ainoa.s-
4258: määrässä tuomittava. Minä en usko, että tässä           taan maailmansota esti Venäjän silloista sort•o-
4259: edus:kunnassa on ainoataikaan jäsentä j.o:ka ei          hallitusta erottamasta- Kivennavan, Uudenkir-
4260: keinottelua rtuomitsi.si. Jos vaselllJ!llisto yli-      kon ja, Terijoen !kuntia ja yhdistrumästä niitä
4261:  päänsä tuomits·ee keinottelun, niin s·e arvaten-       Pietari'n lkuvernementtiin. ·Mei.d:än päivinämme
4262: kin tuominnee kaikkein vahing-ollisimman ja             on kuulunut sangen .pa}jon hu'huja siitä, että
4263: räi,keimmän lkeinottelumuoCLon, nimittäin maa-          vallkoset venäläiset ovat 1suimnitelleet ta'Valla tai
4264: keinottelun. Täimäp_ lain tarlkotuJksena on juuri       toisella erottaa nämä rada.s.eu:dut Suomesta ja
4265: maa·keinottelun es•tä.minen ja ma•hdottomaksi te-       että näi•den raja·seutujen eliottaminen ja, yhdis-
4266: keminen Viipurin läänis·sä. Jos venäläiset jat-          ti1minen Venäjään ·olisi jonkunlainen ehto, jonka
4267: kuva.sti, niin pian kuin raja on avautunut, voi-        Venäjän~ tulevat vallanrpitäjät asettaisivat en-
4268: vat ha.n•kkia maatiloja Viipurin läänissä, .silloin     nenikuin suostuisivat tunnustaJmaan Suomen
4269: hyvin monet vähemmän edesvrustuuntuntoiset               riippumattomuuden. Näille puheille ei ole tosin
4270: maanviljelijät •suuren hinnan hoUikuttelemina           sampurrut virallista valhvis·tusta mutta niiden ai-
4271: tuleva•t myymään maansa, venäläisille ja tästä          naise,sta ·toistumisesta voi tehdä sen .johtorpää-
4272: asianlaidasta ikoituu vahinikoa: •kOik·o Viipurin       töiksen että tämänlkaltai.sia ai,kei ta t<>de:lla on
4273: läänin väestölle, mutta ennen 1kailkJkea jumi Vii-      oHut olema.ssa. J·os 'Venäläinen asutus saa jat-
4274: p.urin läänin vä•hävaraiselle 'Väestölle. Kuta          kuvas>ti lisääntyä, niin on luonnollista, että tä-
4275: enemlmäin ·venäläinen asutus· rp'ää.see li·säänty-      mänkaltaiset suunnitelmat saavat taasen suurta
4276: mään, sitä enemmän nousee yleinen !hintataso            tu•kea ja saattaa lkäy.dä niin että Ka1rjalan !kan-
4277: va·rsinikin elintarrpeitten alalla. Tiedetäänhän        naiksesta vielä tulee unsi AJhvenanmaa .ja tuleva
4278: kuinka jo ennen sotaa elintarrpeet Viipurin lää-        Venäjä kaikella mahdollisella tava-lla, kansain-
4279: nissä olivat paljon lkorlkerummalla kuin missään        liiton, ikO'rlkeimman neuvoston y. m. avulla koe·t-
4280: muualla maassamme. 'T·erijoella, Kuokkalassa ja         taa sawda sen iTToitetuksi Suomesta ja y;hdiste-
4281: kaiRikialla ra,jaseuduilla asuva venäläinen väes-       tyksi Venäjään. Vailkka. onhan täällä valitet-
4282: tö maa~soi elintarrpeista hui•kean iko:nkeita hin-      tavasti ruotsalaisten joukossa s·ellaisiakin edus-
4283: toja, vaikuttaen .siihen suuntaan että Viipurin         tajia, ri·otika eivät .tähän seilkkaan !kiinnitä niin
4284: kaupungissakin elintarpeet ovat d1eet paljoa            suurta huomiota! Mehän saimme äskettäin lu-
4285: kalliimmat !kuin muissa maamme 'kaupungeissa.           ·kea erää'stä Vaasas•sa pidetystä kokouksesta,
4286: Samoin voidaan sanoa että koko Viipurin lääni           jossa lausuttiin se ajatus että Ah'Venanmaan yih-
4287: on ollut maamme kaUein osa, ja tämä kaikki              distämi.stä Ruotsiin ei :pi•täisi er1koisen innok-
4288:                                          Laki kiinteästä omaisuudesta.                                      1173
4289: 
4290: 
4291: kaa:sti vastustaa, ja täs·sä kokouksessa lienee ol-      lu'ksi. Kysymys tällaisesta uu:den'aikaisesta ka-
4292: lut .saapuvilla 3 ruotsalaisen ryhmän edustajaa,         pitalistisesta maaomaisuuden järjestelystä, jota
4293: joista ei ainoa!k:aan pannut vastalausettaan ko-         tämä laki nyt tietää, on mitä suurimmassa mää-
4294: koumsen päätöstä vastaan. Toivoisin että ruot-           rässä tätä poliittista laatua olevaa keinottelua,
4295: salainen ryhmä as·ettuisi kysymyksessäolevaan            .ia siihen ed. Erich 1sa:moin kuin muut hänen kan-
4296: lakiin nä'hden samalle isäll'Illaalliselle ja Karja-     nallaan olevat ovat tehneet itsensä syypäiksi tätä
4297: lan tkannalksen väestöä ymmärtävälle kannalle,           l3ikia suositellessaan. On 1a,psellista uskoa, että
4298: jolle viime tiistaina asettui se ruotsalainen edus-      tällaisen pakkomääräyksen avulla voidaan estää
4299: taja, joka us.ein on osottanut eduskunna,ssa ym-         kapitalistista kehitystä Karjalan Kannaksella ja
4300: märtävänsä suomenlkielisenikin väestön ·ioivo-           sitä vaikutusta, mikä venäläisellä 'pääomalla tu-
4301: mulksia ja pyrkimyksiä paremmin lkuin muut,              lee olemaan tämän seudun ·elintasoon ja oloihin.
4302: nim. ed. Procope. Karjalan kovia kokeneen kan-           Minä olen varma, että se .keinottelu, jota tässä
4303: san onnen ja menestylmsen ni,messä rohkenen              tahdotaan estää v·en.äläisiltä, tulee jatkumaan,
4304: viimei,S'een saakka toivoa, että lakiehdotus tulee       mutta ka:hta suuremmassa määrässä, suomalais-
4305: eduslkunnassa lhyvä'ksytYik,si.                          ten ·käsissä. 8iUä onhan selvää, että jos v·enäläi-
4306:                                                          nen asutus ei saa o m i s t a a tää:llä maata, se
4307:    :Ed. S c'h a u m a n: Ja.g måste säga att, om         v u o k r a a maata ja hall'kkii ·sitä muita teitä voi-
4308: den senaste ärade talaren tr01dde, att ,han :metd         dakseen siirtää sinne niitä liikoja ihmis.iöukkoja,
4309: sitt a.ndragarude Skulle kunna .på.venka den             joita se ei voi sijoittaa Pietariin ja sen lähimpään
4310: svens·ka Tilksda·gsgruppen, så tog 'han nog fel.          ympäristöön, Minä en näe mitään keinoa. jolla
4311: Men jag ·s[{all etj urppehålla mi.g vid rtlgm. Erichs     voitaisiin •estää tätä asutuksen leviämistä.~ Kyllä
4312:                                                           Karjalan Kannaksen väestö tuntee rahan arvon
4313: andragande, so'm .syutes mi1g mer vältaligt än            ja tulee lkalastrumaan ruplia Pietarista, omistipa
4314: Iogislkt. För min del ställer jag 1mig i saiken på        se itse maata tai oli sitä omistamatta.
4315: den stån1d·punlkt, som. jag tror alla i denna för-           1Muuten ·ed. Erichin puheenvuoro teki sellaisen
4316: samling intaga: Vi beklaga alla d,iupt, att               vai'kutuksen ·että hänkin itse asiassa toivoo tä-
4317:  andra än .infödingar besitta jovd uti gränstralk-        män asian lykkäämistä tuonnemmaksi. Kun minä
4318:  terna mot Ryss1anid, men vi kunna ej ik:Qimma            olen samaa mieltä ed. Schaumanin kanssa. minä
4319:  från <det fa1ktum, att vår gräns ligger så n'ära         pyytäisin kannattaa hänen ~ehdotustaan.
4320:  en stor miljonsta·d, som ti11hör ett annat rike,
4321:  en s·ta.d som därtill äruda tiili det sista vari t          Ed. Pii t u 1 a: i ne n: .Sen jälkeen kun ed.
4322:  detta rilkes 'huvUJdstad. Då så är tförhållandet,       Erich valaisevassa lasunnossaan toi esiin lakieh-
4323:  och då jag •för min 1del anser det ytterst betänlk-     dotuksen hyväksymisen välttämättömyyden, voin
4324:  ligt att ,stifta en lag av 1den art som den nu          vaan panna merkille että Kaifas ja Herodes ovat
4325:  föreliggande odh måhända uruder trycket av en           tulleet ystäviksi ja että äärimmäinen oikeisto ja
4326:  nationell upp'he·tsning, och 1då jag särs!k:ilt anser   äärimmäinen vasemmisto ovat nähneet hyv.äksi
4327:  det betän1kligt, att vi nu, innan för'llå;llandena i    asettua näin välttämätöntä lainsäädäntöä vastaan
4328:  Rysslaud blivit ordnrude, gå att stifta en lag,         :kuin kysymyksessä olevan Karjalan Kannaksen
4329:  som måhända lkommer att dire!kt ska:da vårt             maaomaisuuden siirtymisen estäminen ryssil.le tai
4330:  blivande förhålllande tili Rysslan1d, så 1ser jag       muille ulkomaalaisille .
4331: .mig nödsa'ka;d att i s•tad av R. O:s 57 § mom. 5            Ministeri Kallion esittämistä numeroista kävi
4332:  frrumställa y11kan~de ~om att ärendet måtte läm-        toisessa 'käsittelyssä esille ,se kumoamaton tosi-
4333:  nas vild.nde. För den 1hän1delse att detta yr-          seikka että hyvin suuri ja huomattava osa Kar-
4334:  kande slkulle ·M den nödiga tredjedelen · för sig,       ja.Jan Kannaksen maa:kiinteimistöä on jo joutunut
4335:  tror jag ·Hksom 1rdgm ·von Wen1dt, att det bleve        ulkomaalaisille ja etu päässä venäläisille. Tähän
4336:  .möjligi för re,g-eringen 1att senare framkomma         nähden minä toivoisin että vasemmiston puolella
4337:   me'd ett ,förslag i saken, ett försla.g som vore        on vielä s•en -ve-r:r3Jn tervettä ajatusta ·etteivät he
4338:   mer avvägt än 1detta oCJh där hänsyn togs til<l        ainakaan suuremma:ssa määrässä hyväksy ed. It-
4339:   a1la falktorer, även 1de utrilkesp.olitiska.           kosen mielipidettä, jota ed. Laherma kannatti,
4340:                                                          sillä se ei suinkaan edistä Karja:lan pikkuviljeli-
4341:    Ed. La he r m a: Ed. Mikko Erich puhui kei-           jäin ja sen köyhälistön asemaa.
4342:  nottelusta ja luuli o'levansa vakuutettu siitä, että
4343:  me kaikki täällä olemme yksimielisesti sitä vas-          Ed. I t k o n e n: Ed. M~kko Erichin puhe sai
4344:  taan. On ·eräs laji keinottelua, jota vastaan minä      minut erinäisiin arveluihin. Hän nim. asetti ky-
4345:  luulen tällä puolen .krumaria oltavan erikoisesti       seenalaiseksi, edistänkö minä tämän lakiehdotuk-
4346:  ja se on se, jota sanotaan poliittiseksi keinotte-      sen vastustamisella Ka.rjalan köyhärlistön asuta.
4347:                                                                                                           149
4348: 1174                                   Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4349: 
4350: Mutta minä ol~n edeHeenkin vakuutettu siitä, rehditty <katumaan, kumartamaan takaisin siHe
4351: että minä sitä edistän. Vi1m~inen käyntini Kar- ·suunnalle, mille kansalaissodan jälkeen oltiin niin
4352: jalan Kannaksella antoi minulle semmoisia vai- tavattoman röyhkeitä. Minä olen aivan varma
4353: kutelmia, että jo täillä hetkellä etupäässä Karja- siitä, ·että jos tämä laki vastoin toivomuksia tulee
4354: lan 'köyhälistö toivoo, että ne huvila·asukkaat hyväksytyksi, niin ei tule kulumaa,n kovin pitkiä
4355: joista s•e 1sukupolv~sta sukupolvoon on elänyt, aikoja ennenkuin täJltä samalta taholta tullaan ku-
4356: Karjalan Kannaksella palaisivat. Nyt tällä laki- martamaan taas tämän lain johdosta samalle suun-
4357: ehdotuhalla tahdotaan näitä huvila-asukkaita es- nalla, ja sentäihden, ettei tä:mä tuleva kumarrus
4358: tää Suomeen tulemasta, siis juuri täunän kö"y- muuttuisi niin syväJksi ja nöyryyttäväksi, minä
4359: himmän, sen väestökerroksen, joka ei mitään toivoisin, ~ttei tätä pöyhistelemistä tällä; kertaa
4360: omista muuta kuin mahdollisesti hevos·en ja ajo- ·ollenkaan tapahtuisi.
4361: pelit, s·en väiestökerroksen lei:pävartaan nostamis-
4362: ta, ja kenen eduksi? Minä jo viime käJsittelyssä         Ed. v on W en d t: Jag kan ej förstå iden
4363: mainitsin, että ei suinkaan tällä lailla saada ai- med att riksda~sman Erich givit mina or.d en
4364: kaan sitä, että tämä huvila-asutus häiviäisi tai fullkomligt falsk tydning, någonting som utta-
4365: että sitä estettäisiin siellä kasvamasta ja Hsään- landen från centern bestyrker. Han frrumställde
4366: tym'ästä. Päin'VIastoin se tulee ed,eUeen kasva- sa,ken som om jag 'Skulle utta,lat, att jag gärna
4367: maan jft lisääntymään, mutta maanomistus Kar- skulle se ut:länningar som jordägare 'På Karels:ka
4368: jalan Kannaksella tulee :saamaan toisen muodon. n.äs~t. J ag är ju tvärtom en motståndare t~ll
4369: Nämä varakkaat v!enäläiset, jotka sinne etupäässä någonting s:ådant. J.ag föreslog, att denna lag
4370: siirtyvät, tulevat hankkimaan bulvaaneja, perus- 1skulle förkastas 'för att dä:rigenom bereda rege-
4371: tamaan osa,keyhtiöitä ja vuo'kraamaan maata suo- ringen tillfälle ska,pa en sådan lag, som verkligen
4372: malaisilta voidakseen sinne •perustaa näitä b.uvila- hindrar utlänningar att ä·ga jord på områden,
4373: asutuksia. Hyöty· tästä koituu ainoastaan suo- som för ~årt försvar äro av hetyd·else. Andra
4374: malaisille maanomistajille, jotka tahtova;t pidät- Iänder hava liknande försvarszoner, inom vilka
4375: tää kaiken tämän Pietarin läheisvydestä johtu- ingen utlänning kan få tillstånd att äga jord.
4376: van maanarvonnousun •poikkeuslain turvin itsel- Med en dylik lag uppstår inga diplomåtiska för-
4377: leen, ·siis keinotella'ms·een sillä arvonnousulla it- vooklingnr, då å.nga undantag från l'agen kunna
4378: selloon yhä suurempia voittoja sillä syyllä, että bevil.ias. Låt oss exempelvis på Karelska näset
4379: heidän maatilansa sattuvat olemaan Pietarin lä- sätta denna försvarszon till 6 mils bredd och göra
4380: hellä. Siinä on asian ydin ja sentähden he tätä frågan om ·expropriering av fräanmande jord inqm
4381: lakia haluavat. Me ·emme halua, että suomalaiset · d·etta område klar så få vi en saker bas att utgå
4382: erikoisena poikkeuslailla takaavat its·elleen tä- ifrån. Herr Erich röstar för •en lag, som är aibso-
4383: män yksinoikeuden, tämän maan arvonnousun. lut utan värd·e och som ej skyddar oss mot främ-
4384: Sanotaan ·et.tä tahdotaan tämä voitto hankkia ve- mrunde inkrnktave, och som. dessutom har ikarak-
4385: näiläisille. Miniä 'huomautan siihen, ·että keinot- tär av en und,anta:gslag; jag u'ndrar vem. som
4386: teluvoitto ei tule silloin olemaan niin 1suuri ellei gynnar främmande bos·ättning på Vlår ostgräns.
4387: tällaisia 'keinotekoisia rajoituksia maanhankin-
4388: taan täällä sääJdetä. Juuri sillä seikalla, että         Ed. J u u tila i ne n: Ed. It!konen aikai-
4389:  tällaisia keinotekoisia ra.ioi·tuksia säädetään, semmassa käsittelyssä toi esille sen mielipiteen,
4390: annetaan valtit keinottelijain käsiin. Ne maan- että Karjalan Kannaksen a's*kaiden tulisi
4391:  hankkijat, jotka tänne Venäjältä päin tulevat, jou- ottaa aivan pääelinkeinolkseen venäläisten val-
4392: tuvat erikoisasemaan suomalaisiin verraten ja veleminen, a:jurin ammatti :ja an:it'ä mut:.~a. siihen
4393: sentähden suomalaiset voivat pusertaa heiltä suu- kuu[uu. Tämänpäi·väisessä lausunnossaan hän
4394: rempia voittoja, kuin mihin he kykenisivät va- vielä lke'hitti ajatustaan siilhen suuntaan, että
4395:  paan kilpailun vanitessa.                             suomalainen rmaa p.itäi:si joutua. mahdoUisim-
4396:    Ed. Erichin puheenvuoro todisti parhaiten sit·ä, man huokeasta venäläisille mutta että ne suo-
4397: ·että juuri siltä taholta ei olla valmiita tätä asiaa malais•et, jotka omistavat maata, eivät siitä pal-
4398: kiihkottomasti käsittelemään. Tämän laki~hdo­ joaikaan .saisi. Tällainen on _ihänen ajatwksensa
4399: tuksen syntyminen kai on selitett-ävä sen kiihkon juoksu. Eiköhän sittenlkin tyoväestölle ·olisi
4400: ja suuremmoisen kansalli,sen innostuksen ja venä- suurempi hyöty siitä, jos Kannaiksella olisi hy-
4401: läisvihollisuuden hedelmäksi, joka meidän kan- vin'Voipa maatavil.ielevä suomalainen 'Viilestö.
4402: salaissotamme jälk·een Suomen porvaristosaa niin Nyokyisin ikyllä ikesäaiikana KannaikseUa OJl työ-
4403:  kukkeana ja niin raakana ilmeni. Erinäisillä ta- väestöHäkin erittäin ~hy~ät a·nsiot. Mutta hu-
4404:  hoilla on tätä :kiihkoa ja sitä mielirulaa, mitä sil- vila-asukkaat menevät taJlveksi Pieta;riin ja tal-
4405:  loin sekä teoissa ·että puhei,ssa oso~ttiin, nyt kii- vella 'ei työväJestöllä ole liioin mitään ansioita.
4406:                                         Laki kiinteästä omaisundes ta.                                      1175
4407:                                                                               --------------------
4408: 
4409: Mutta jos Kanna:kseHa maa py,syisi maanvilje-              pääasiallisesti ulkopoliittisista syistä, siitä
4410: lijäin käsissä, niin silloin ne voisivat talvella         syystä, että mielestäni täillainen poilklkeilslaiw.-
4411: antaa työväestölle työtä ja ansiota. Näin ollen           sääldäntö, jo'ka tulisi kolrdistmnaan venäläisiä
4412: ei ole ollenkaan väärää s'e, jos Kannaksen ma;an-         vastaan, on omiansa saattamaan meidät vastedes
4413: omistajat saisivat niistä maista, mitä rhe mah-           uhlwpoliittisiin se1kJkan'k:siin venäläisten kanssa,
4414: doUisesti vuokraisivat huvila-~rusutukselle, mah-         sen kansallisuud·en -kanssa, jonka kanssa mei-
4415: dollisimman korkeat hinnat.                               dän kuitenkin Iähei•sessä tulevaisuudessa täy-
4416:     'Vielä PYY'dän lkoih1dis,taa vuheeni siiihen kdh-     tyy järjest'ää asiamme ja jonlka !kanssa meidän
4417: ta;a:n oo. Itkos1e:n lausunnossa, :kun hän mainitsi,      täytyy järjestää asiat sillä tavalla, e·ttä meidän
4418: että muualla aivan suositaan :~entapaista hu-             maamme itsenäisyys taataan, ja että taataan
4419: vila-asutusta !kuin ed. Itkonen on asian esittä-          myös vapaa !kauppa tämän maihta.van na.a;puri-
4420:  nyt. Onkohan asia niin? Myykö esim. sweit-               maa:mme ;ka·n.s.sa. Minä olen tVa}mis myöntä-
4421: sil'äinen ma<tn'sa Uilkomaalaisille ~huvila-asuk­         mään puolestani - ja luulen, että useat ryh-
4422: kaille? E~kö hän itse rakenna :maa'llensa ihotel-         mäni jäsenistä telkevät myös sen - että Ka.rja-
4423: lia tai maJtlkustajrukotia ja siinä !har:ioita liilket-   lan Kannaben yihteiSlkunnalliset olot eivät
4424: tänsä se'kä ansaitse rahoja ikesävierailta? Aivan         suinikaan .ole nykyään .miten1kään i1hanteelliset
4425: sa•malle periaatteelle pitäisi Kannaksella!kin            ja että •huvila-asuka:.sjärjes•telmä, enemp.ää kuin
4426: pyrlkiä. Maa pitäisi !koettaa saa!da säilymään            siitä johtuva suomalaisen våestön muuttumi-
4427: nylkyisteiL ma.anomistadain, suomalaisten !kä-            nen rahdin.a.ia.ia-luoka'ksi, ·ei suinkaan ole sel-
4428: sissä ja toi:mia siihen tlllpaan, että he v·oisivat       lainen yhteiskunnallinen ol·oti1a, jota voisi nyt
4429: rakentaa itse huviloita ja 'VUolkrata ne lkesä-           erityisesti ihanteellise'ksi ikut.sua. Olen myös-
4430: asu•mkailrle. Silloin :suomalaiset maanomistajat          kin sitä mieltä, e-ttä meilleikään ei ole samante-
4431: p,ysyisivät aseman herroina, eivät'kä vaipuisi            kevää, oniko meidän maamme maanomistaja-
4432: venäJläisten pal.velij·oiksi, niinkuin tapaihtuu, jos     luoiklka ja meidän maamme porvaristo kansaHi-
4433:  h-e menettäisivät maaomai,suu<len pois käsis-            nen vai onJko se vierasmaalainen. 1\.futta kuten
4434: taän. Minä en käJsitä :asiaa niin, ·etiä tällä laiHa      täällä on jo tätä la:kia ·vastustaneitten taholta
4435:  tahdottaisiin !huvila-asutus te:hdä mahdotto-            osoite-ttu, täJllä kysy,myksessä oletValla lailla ei
4436:  malksi. 1Sitä ei voi'da välttää. 1Mutta niinkuin         kuitenkaan voitaisi mitään       tässä suhteessa ·ai-
4437: oJen jo sanonut, suomalai:sten pitäisi omista-            kaansaruda, JOtapaitsi 1nyikyisen 'lainsäädännön
4438:  malla maa päästä maili.dollisim!illan its.enäisesti      mrukaan 'hallitUikseHa on jo riittävästi keinoja
4439:  hwvila-asutU:ksesta ansaitsemaan.                        hallussaan estääkseen tällaista vieraan maan
4440:      liDd. Erioh on pitäny,t hyvänrpuoleisen :puheen.     kansalaisten meidän .maa1hamme tunkeutll!mista,
4441:  Mutta, yrhteen !kohtaan minä pyydän hieman               jos siitä jotll!'kin epäJkolhtia !huomattaisiin ole-
4442:  kajota. Hän iJmoitti jo tietävänsä että tul~vat          van. ·Sen'vuaksi minun ylll1iillärtääJmseni on aivan
4443:  snurven'äläiset :haut<>vat mielissään Kannaiksen         tarpeeton tämä tälla.inen rpo:iklkeuslaki. Tulen
4444:  pitäjien riis,tämistä. Mutta tsiitä huolimatta se        va·stustamaan sitä.
4445: puolue, johon 'hän kuuluu, olisi valmis, 'kaiiketi
4446:  jo vailklka huomenna, menemään näitä salmoja                Ed. M. Erich: Minä en voi oHa !huomaut-
4447:  venäläisiä nostwma:an valtaan.                           tamatta siitä, kuinka täiHlä tehty ehdotus laki-
4448:                                                           ehdotuksen lepäämään jättämisestä .on erin-
4449:   Ed. Roos: Herr Piitnlainens uttalarude                  omaisen huonosti sopusoinnussa sen kanssa,
4450: därom, att en averensllwmmelse skulle ha1va               mitä viime .tiistaina etusija.ssa esitettiin -lain
4451: gjorts meUan vänster ooh höger om förkastantde
4452:                               1
4453:                                                           hyvälksymistä vastaan. Pääasiallisena. syyn~
4454: av detta la1_g~förslag är ful1komligt obefogat.           la!kia vastaan sanottiin olevan vain velon selk-
4455: En såldan överens!kommelse existe_rar ic!ke, ätven        ·kauiksista VenäJjän !kanssa. J o.s tällainen vaara
4456: om några •talare -från sven:s1ka rikstda.gsgrurpp.'en     nyt jo on ,olema:ssa, on se todennäköisesti palj-oft.
4457: uttalat sig mot detta lag;förs:la,g. Allt va;d jag        ·suurempi lk·olmen tai ka1hden ja ;puolen vnode·n
4458: känner •om ·för!hållanldena rpå KarelSika näset,          perästä, joHoin tämä asia uudel1leen joutuisi !kä-
4459: tvingar mig att rösta för lag,förslaget .ooh jag          sittelyn ja lop.ullisen ratlkaisun aJaiseksi etdns-
4460: skuU.e 1belda:ga, om detsamma bleve ,fö:rlkastat.         ·kunnas~så. Silloin on lkentie.s selklkausten airheut-
4461: V ad vi nu försultllliila, lkunna vi måJhänida län.gre    tajana 1IhaJMava ja vahva Venäjä, sellainen Ve-
4462: fram ej ~ottg.öra.                                        näjä, jota nyt ~i o.le olemassa.. Juwri lmahdol~
4463:                                                           Iisten seUrlkausten pel/ko siis ennen~kaiidkea pu-
4464:  IDd. K e 't o: Minä puolestani· tulen asettu-            huu asian ratkaisun 'ja .sen myönteisen ratkai-
4465: maan tätä ehidotettua lainsäädäntöä vastaan               sun puolesta tässä eduSikunna:ssa.
4466: 1176                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4467: 
4468: 
4469:    Ed. M a n n e r: Dl. Keto totesi, että täillä        tuksella, joka on riipvuvainen tästä eduskun-
4470: lailla· ei voita.isi saruda aikaan sitä, mi·tä sillä    nasta, on valta !kieltää jalkainen maaoosto ei ai-
4471: tarkoitetaan; Mill'ä rpyydän huomauttaa vaan            noastaan Viip.urin läänissä rvaan !koko SuOIIDes~
4472: siitä tasia:siasta, että jos tätä la~ia ei hyväk-       sa, niilllpian !kuin ul\komaa!lainen esiintyy osta-
4473: sytä Iille saamme ailkaa;n, että suhdeluku venä-        jana. Kun tämä aina jätetään mainitsematta.,
4474: läisten ja suomalais~ten maanO'IDistajain välillä       niin on se varsin outoa menettelyä ja varsinikin
4475: yhä IIDuuttuu ja että Karjalan Kannaiksen llwlko        outna niitten truholta, goitten edustajat täUä
4476: kunnal1ispolitiilk!ka muuttuu venäläisebi. Tä-          'kertaa ovat ihallitulksessa ja joitten edustajat
4477: mä se on, jota olisi minun mielestäni syytä va-         ehikä rpiankin tul81Vat oleiiDaan hallituksessa.
4478: roa.. EJd. Keto 'huomautti edelleen, että ul'kopo-      Käytännöllisesti tällä asialla •on pieni metkitys,
4479: liittisista syistä olisi .syytä tällä ~ertaa olla va-   mutta periaatteellis~esti sitä suurempi, koska
4480: rovainen näilhin venäläisiin näJh1den. Minä iih-        kako lain !kärki on kohdistettu yhtä ikansa:lli-
4481: metteloo .attä tässä asiasa samat piirit ovat lä-       suutta vastaan a~kana, jolloin illle1llä ei ole va-
4482: heisessä yhteydessä k~esk!en'ään, kuin nekin, jotka     raa ,pulli~oida".
4483: vrulhlt>muot.okysymyksen käsittelyn aikana koet-           1Eräs keslkust.an edustaja lausui äslken toivo-
4484: tivrut saada siinä läpi mahdollisimman laajarpiir-      vansa, että vasemmistossa vielä •olisi niin paljon
4485: teisiä oikeuksia ruotsalaisille.                        tervettä \iärlkeä j. n. e. Tämän jolh.dosta min'ä
4486:                                                         pyytäisin, että sillä ta1holla, jolta tuo itselky!l-
4487:    \Ed. Pii t u 1 aine n: Ed. Keto mainitsi,            läinen läJhti ~oetettaisiin !käyttää lkaiklki :siellä
4488: että ulkopolitiikan kannalta on suotavaa, ettei         maJhdoHisesti löytyvä terve järki omilksi tar-
4489: lrukiehdotulksella estetä ullkomaalaisilta !kiinteis-   peiwsi. V ase1mmisto rpuolestaa.n: !koettaa tulla
4490: töjen hankintaa ja sen vuoksi •hän asettuu la-          omillaan toimeen.
4491: kiehdotusta vastustrumaan. Ei aina~aan minun
4492: eikä monen muunkaan mielestä u~kopoliittises­               Ed. N i u k k a n e n: Minä en 1kummastele
4493: tilkaan olla. •Sen varmemmalla rpohjalla, jos Kar-      niin .suuresti sitä kantaa, j.oHe eräät ruotsinlkie-
4494:  jalan Kannaksen väestö muukalai:stuu. Ed. Man-         liseen ryJhrrnään !kuuluvat • edustajat asettuvat
4495: ner 1mainitsi 1myös, mitkä seuraukset tulisivat         tässä lkysymykses·sä, sillä onhan useasti 'Vaitu
4496: olemaan !kunnallisessa eläm'iiissä, jos venäJläiset     huomata, ·että siltäl ta;holta johdonmuikaisesti
4497: tai muut ullkomaa[aiset suuremmassa määrässä            tahdotaan 1heikentää Suomen rpuolustu.slkyikyä
4498: kuin tähän asti p.ääsisivät omi,stamaan \kiinteis-      myöslkin Venäjää vastaan, mutta sensijaan mi-
4499: töjä Kannaksella.                                       nun täytyy ihmetellä sitä, että vasemlmistomme
4500:                                                         on ryhtynyt tässä asias·sa ajamaan venäläisen
4501:   /Ed. Hu 1 t i ·n: Y.ailk!ka minusta tosin allkaa      suurporvariston asiaa. Venäläisen 'suurp.orva-
4502: näyttää toivottomalta saada vasemmistoa. ja ed.         riston imperia.listisia 'PY'I'k1mylksiä Suomen val-
4503: v. W endtiä ja SClhaumania luopumaan puhee-             loitta,.miselksi. Eivät ne ole nimittäin mitä:än
4504: naolevan lakiehdotu\ksen vastusta:misesta, en           VenäJjä~n proletaareja, jotka tulevat ralkenta-
4505: kuitenkaan v·oi olla muistuttaiiDatta siitä, /kuin-     maan huviloita Kanna!kselle ja Viipurin lääniin
4506: ka paljon vaivaa ja varoja maa:mme on saanut             siitä'kään huolimatta, että nykyinen neuvostojär-
4507: uhrata lahjoitusma1den taikaisin lunastrumiselksi.      jesteLmä tuli~si pysymään Venäjällä voimassa
4508: Jos SuOIIDella olisi ollut ai1koinaan mahJollisuus      pitemmät ajat. Myösikään ei se venäläinen yli-
4509: estää suomalaisten talonpoikien omistaman                mystö, joka sinne ~sijoittuu, tarjoa sanottavasti
4510: maan siirtymistä ·venäläisille ylimybille, niin         työansioita todelliseHe työväestölle. Niiden
4511: yarmaan se olisi sen tehnyt. Nyt .Suomen edus-           palveluskunta ja työväestö ~on •enimmäkseen
4512: kunnalla on tälmmöinen tilaisuus ja sitä ei truh-       VenäJjältä kuljetettuja 1kai1kenlaisia vahtimesta-
4513: dota käyttää.                                           reita, ~yyppareita, lkuslkipoilkia ja sen sellaisia,
4514:                                                         joten en luulisi, että myö~sikään näiden etua olisi
4515:    •Ed. Koto ne n: Asiasta näyt.ään tehtävän             vasemmistolla syytä erikoisesti asiassa ajaa.
4516: paljoa suurempi numero, lkuin minkä se käy-
4517: tännöllisesti ·katsoen ansaitsisi. Toistetaan tois-        Ed. I t lk on en: Minä o1en to:dellakin ollut
4518: ta.masta päästyä •lalkiehdotulksen puolustajain         siinä harhalkäsi tylksessä tähän saakka, että tä-
4519: taholta, että jollei tätä laJkiehdotusta nyt hy-        män lafkie'hdotulksen ajajain !ka-nnalta asetutaan
4520: väJksytä, on \kO'ko Karjalan Kannas ja ehkä koko        'Sille ibnteelliselle kannal1e, ~että koetetaan va-
4521: Viipurin lääni huutava.s.sa hukassa. Ne jobk:a          pauttaa Karjalan Kannas tästä .huvila-asutuk-
4522: tätä puhuvat, golko truhallaan ta.i tietäJmättään       sesta, mutta ed. Juutilainen ~ai'keksi onneksi
4523: syrjäyttävät •sen tosiasian, että .Suomen halli-        vap.autti minut tästä !b.arthaluulosta ja selitti
4524:                                        Laki kiinteästä omaisuudesta.                                      117'7
4525: 
4526: 
4527: sellreösti ja kourruantuntuvasti, mikä on rtarkoi- kuuttaa, myögl):in muuta lkansana.inest·a, /kuin
4528: tulksena. On tarkoituksena vaan taata suoma- tuollaisia venäläisansioista eläviä issitkoita ja
4529: laisille ja eri·koisesti tmaanomistajilrle ik:a~klki se kaitkenlaisia. keinottelijoita. 1SieHä [öytyy eteen-
4530: ma.lrdo'lliuen voitto, mrkä tästä huvila-asutulk- päin ;pynkivä talonpoikais luokka, jonka eteen-
4531:                                                                                       1
4532: 
4533: 
4534: sesta täimän poi'kikeuslain voi:maa:ut.ultua tulisi. . päinpyr.kivä·n talonpoi!k.ti.sluorkan yksi ja vält-
4535: Minä en tiedä, onilw täJmä erikoisesti työväen tämätön elinehto on, lkYJsymyikse-ssä 'Olevan lain-
4536: asian ajamista, ja mitä tällaisella poikkeuslailla säädännön 'Viipymätön a~kaansaaminen.
4537: voidaan hyödyttää työväestöä. Ei riitä ainoas-             Ja jos me tämän lain thyväksymrrne, niin minä
4538: taan se, että meille taattaisiin tämä voitto va- usikon, että ainalkin osalta:mlme ·olemme toimi-
4539: paa.Ji !kilpailun !kautta, vaan rSe pitää taata lain- neet siihen suuntaan, että ne e1Jä:ko·hdat, jotka
4540: säädännön !kautta, Suomen edusfkunnan. siuna- tällä the1Jkellä niin lhuo'mattavin.a, Kar:ia.lan Kan-
4541: ll!ksella, ja niin tarlkasti, että hallitus ei edes saa nakse'lla esiintyvät, ja jotka epäJkohtdat ovat
4542: sitä raJoittaa.                                         saaneet muun Suomen rhyvin'kin,~tnkara.sti arvos-
4543:                                                         telemaan Kann!tksen maata'Viljelevää väestöä,
4544:     Ed. R yö m ä: Minä y~hdyn siilhen i'hmett.e- saadaan binsäädäJnnöllisin toimenpitein ainakin
4545: lyyn, jonlk:a erd. Rotonen lausui, että ne henkilöt, os-a·krsi "POistetuksi.
4546: jotka täällä aj.wat tätä poilklkeuslakia, kok<>n.aan
4547: vaikenevat siitä, että on oJ.emassa jo laki, joka           Ed. T 1h u ne b e r g: TäJälläJ on .io kauan ai-
4548: vastaa a~van täydellisesti sitä, jolhon tällä lailla kaa keskusteltu ja l)itkään aikaan ei ole tuotu
4549: pyritään. Tällä .lailla sitävastoin on poikkeuk- muuta kantaa kuuluville, kuin vain kaksi. Toist~
4550: sellinen luonne ja tähtää yhtä lk:ansaHisuu:tta puolustavat 'siitä, •että :mruanarvonnousu ja siitä tu-
4551: kohtaan. Erik6i.sesti pyysin puheenvuoroa sen leva voitto tu1lisi muillekin kuin suomalaisille, ja
4552: johdosta, että eld. Niu1kikan.en ed. Kotosen lau- toiset ov;rut sitä mieltä, että tämä maaoorvonnousu
4553: sunnon jälkeen - ja juuri sen jä~keen. - voi tul~si vain rsuomalai,sille. T-ääJllä Qlll väiitetty, että
4554: käyttää s~llaisen puheenJVuoron, jonlka hän täJmä järjestely on syntynyt vihamielisyydestä ve-
4555: käytti.                                                 näläisiä lktohtaan. •TäJmä ei ole oUenkaa:n niin,
4556:                                                         /koska ehdoteta;an, että kaikilta ulkomaalaisHta
4557:    !Ed. N i fk 1k a n e n: Ed. Kotosen lausunnon ·kieHettåisiin maanomistusoilrell!s. Täällä on niitä..
4558: jo!hdosta p.yydän. ihuoon8JU.ttaa, että tämän laJki- ;ki.n, jotika pu.olUistava•t •tätä kantaa, :mutta ovat
4559: ahdotuiksen Ikäriki ei ole missään ta;pa.uiksessa., .epätoivoisia siitä, rtuleerko täJmä .laki hyväksytyk-
4560: niinlkuin illän koetti vaJkuuttaa, suunnattu aino- si tai ei. Mjrnä olen vakuUJte.ttu ·siitä, että SulOlillen
4561: astaan venäläisten. maanomi.stusta vastaan, vaan .edus:kUinta tänä !päivänä sen hyväksyy. Vaan so-
4562:  tämä lakiehdotus tarkoittaa kaiken vierasmaa- siaEstit tänä päivämä vatstustavat refhdotusta ryh-
4563: laisen unaanomistuksen le'Viäanisen. estämistä mänä, ·eikä miikään muu puolue puolueena.
4564: KannaJksella. Näin ollen ei siis missään trupa-
4565: U:ksessa huolenpito 'Venäläisistä, joika erikoisesti        Ed. J u u rt i .1 a i n en: Kun kyseessä oleva la-
4566: tämänkin a.sian ;yihteydessä on niin huomatta- ki, vailkka, se rtulis~kin hyväktsytyksi, ·ei muuta
4567: valla tavalla. tullut va•semmiston taholta esille, nykyisten venäläi·sten .maamomi,stusta miksikään,
4568: tarvitsisi olla esteenä tämän lalk:iehdotulksen hy- miin sen kärki ei voi olla rniim. ilhmeen terävä, että
4569: väfk:symiseen. Muuten on sellaisille henlkilöilJe; ,sitä täytyisi niin arkaillen tässä ikäyttää. Muu-
4570: kuin aUe!kirjoittaneelle, jotka ou juuri näiden ten, jos ed. Itkonen käsittää, että ISuomen työ-
4571: seutuJjen asulkas, 'joista tässä on. puhe, orllut mie- !Väestölle on sitlLoiu kaikkein pwra.sta, jos täällä
4572: lenkiintoista. tutustua ni~hin eri aJatuksiin. ja on mahdollisimman iköyhä ja laiha oma porva-
4573:  virt.aulksiin, joita. täJssä edus'kunna:ssa •on niiden ,risto, mutta s·en sijaan se, että ~täällä pääomat k.o-
4574: seutujen •oloista 'ja eläJmästä esille tuotu. Erit- koollltuvat vieraisiin käsiin ja kesäisin asuu joita-
4575:  täinlkin on ollut mielenlkiintoista., vaikkapa toi- Ikuita rikkai·ta venäläisiä pffivareita, tuottaa työ-
4576: selta puolen harmillista, :kuulla sellaisialldn aja- väestölle todellista hyötyä, niin olkoon hän siinä
4577: tuksia, joita ed. Itkonen täällä esitti, että Kan- käsityksessä.
4578:  nakseHa ei muka olisi ollenilman muuta !kansan-
4579:  ainesta, kuin issikoita ja omaa etuaan tavoitte-           Ed. M. E r i c h: Minä pyytäisin ed. Itkoselle
4580:                                                                                1
4581: 
4582: 
4583: levia maanmyyjiä ja maakeinottelijoita. Täl- häJnen äsikeisen tyypillisen 'agitatsionipuheensa
4584: lainen :käJsitys, vai:kkava ed. Itkonen. sa:noikin johdosta huomauttaa, että lakivaliokunnassa ,:so-
4585: äJslkettäin tehneensä matk8in Kannakselle ja tu- sialidemokraattiset jäsenet katselivat näitä 8!Si<>i-
4586:  tustuneensa. rpailkanpäällä oloiihin, on. eh,dotto- ta koko lailla toisilla silmillä kuin ed. Itkonen.
4587:  masti väärä. Kannaksella löytyy, sen· voin· va- Olisi erinomais·en mielenkiintoista tietää, ovatko
4588: 1178                                        Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4589: 
4590: 
4591: eli. ]tkOIS'en ja eräiden muiden karjalaisten vasem-         Asian ikoilma1s kä,sittely on päättynyt.           Asia
4592: IBlistoJ.aisten puheet todella tehoJllneet näihin la-      on loppuun käsitel·ty.
4593: ikiva~iOiku;n.nan vase.mJllistolaisiin vai jruksavatko                         .
4594:                                                            6) Ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työajasta
4595: he 'JlY'SYä edelleen :siUä ikanna.Ua, miSISä olivat vii-
4596: me keväänä.                                                14 päivänä elokuuta 1918 annetun lain muuttami-
4597:                                                                         sesta toisin kuuluvaksi
4598:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
4599:                                                            sisältävä ed. Paasivuoren eduskuntaesitys n:o 41,
4600:   P u h .e .m i .e s: Keskustelun kulue,ssa on ·ed.        jota on valmJ.stelevasti 1käsitelty ·työväenasiainva-
4601: Schauman ed. Laherm:an kannattamana esittä-                liokunnan mietinnössä n :o 9 ja rsuuren valiokun-
4602: .nyt vaa;timuksen asian jättämis·estä le~päämääm..         nan mietinnössä n: o 27, ·e:sitellään k o 1 cm a rn-
4603: Tämän johdo,sta. a1sia V a.ltiopäiväjärjestYiksen 57       t e e n :k ä 1s i tt e 1 y y n.
4604: §:n 5 momentil} mukaisesti pannaan p ö y-
4605: d ä 11 e ,seuraavaan täysi-istuntoon.                         Eduskunta päättää pysyä toi.sessa lukemisessa
4606:                                                            teikemässään päätölksessä, rmikäli koSkee esillä-
4607:                                                            olevan -eduskuntaesityksen hJ71lkärumi•stä. ·
4608: 4) Ehdot,uksen laiksi, joka sisältää muutoksen
4609: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu-             PääJtörnsen johdosta lrau1suu .puheenvuoron saa-
4610: .ra.haa yleisistä varoista, 2 päivänä marraskuuta          tuaan.
4611:    1917 annetun asetuksen 11 § :n 1 momenttiin
4612:                                                               Ed. H a l m •e: Minä valitan että näin on ta-
4613: sisäLtävä ed. Paasivuoren y. m. eduskuntaesitys            pahtunut, ja ilmoitan jyrkän vastalauseeni tätä
4614: ;n:o 44, jota on va:Lmistelevasti käsite~,ty työväen-      päätösrtä vastaacn,, koska edUJskunta hylkrusi esi-
4615: IB.Siainvaliokunnrrn mietinnössä n :o 7, jra suuren        tyben :kahdeksan •tun111in työaiJraiJ:ain voimaan-
4616: valiokunnen mietinnössä n :o 25, esitellään k o .1-        sa.attamiS<es'ta sellaiseksi kuin s·en v. 1917 edus-
4617: m a n t e e :n ik ä ,s i t t e l y y n.                    kunta hyväiksyi.
4618: 
4619:    P u JJ. e mies: Toisessa ikä:sittelysrsä hyväk-           RJesikustelu julistetaan, päruttyneeksi.
4620: sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hyl-              P u he m i e s: Tämäm jälkeen otetaan ainoaan
4621: jätä. Eduskunta päättänee hyväiksyä lakiehdo-              käsittelyyn suuren v.aliokunnan mi-etinnössä ole-
4622: tuksen sellaisena kuin se nn :t.oisEHsa krusittelyssä      Ya toinen rponsi.
4623: hyväJksytty.
4624:                                                              P10nsi hy.väiksytään.
4625:   Lakiehdotus hyväiksytään.
4626:                                                              Asia on 1ommun kä!siteUy.
4627:   Asian kolmas käsittely on päätty.ny·t.          Asia
4628: on loppuun käsitelty.                                      7) Ehdotus laiksi Rikoslain 16 luvun 24 §:n ku-
4629:                                                                              moamisesta.
4630: 5) ElidotDksen laiksi, joka sisältää muutoksia työ-
4631: väen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta               EsiteHään suuren valiokunnan m<i:etintö n:o 19
4632:          1917 annetun asetuksen 1 § :.ään                  ja otetaan t o i 'Se en k ä :s i t t ·e l y y n siinä selkä
4633:                                                            lakivaliokunnan mietinnössä n :o 5 valmistelevas-
4634:  sisältävä ed. J yskeen y. m. edUJsilmniaes]ty,s n :o      ti käsitelty ed. Arhon y. m. ednskrmtaes]tys n:o
4635:  36, ed Paasivuoren y. m. eduskunta.esitys n:o 37,         Lt, joka sisältää y.llä:mai:nitun lakiehdotn'k.sen.
4636:  jota on valmistelevasti .!käsitelty työväenasiain-
4637:  valiokunnan mi-et~nnössä n:o 6 ja suuren valio-              P u he iill i e s: Käsi·ttelyn pohjalksi esitetään
4638:  kunnan rmietinnössä .n :o 26, e.sitellään k ·O 1 m a n-   suuren valiokunna~n mietintö. Ensin sallitaan
4639: ,1; e e n rk ä s i U e 1 y y n.                            asia.ssa yleiskeSkustelu ja kun se on julistettu
4640:                                                            päM.tJ'Illeclksi, siirrytään ltakiehdotuiksoen yksityis-.
4641:   P u h e m i e •S: Toisessa käsittelyssä hyväksyt-        kahtaiseen :käsittelyJ'In.
4642: ty laki·ehdotus voidaan nyt hyväksyä tahi hyljätä.           Käsitt·elyjär.iestys hyväksytään.
4643: Eduskunta päättänee hyväksyä lakiehdotuksen
4644: sellaisena kui111 se on tois.ess;a käsitJbel~ssä hy-         Yleiskeskustelu:
4645: väksytty.
4646:                                                              Ed. S c h a u m a n: J a.g hade redan vid första
4647:   T1akiehdoius :,hyväksytään.                              behandlingen av ärendet tJänkt yttra mig i saken,
4648:                                            Rikoslain 16 luvun 24 §.                                           1179
4649: 
4650: 
4651: :men då motionsförslaget, som omnäimndes både ' stadgande jag nyss anförde. Men också det stad-
4652: uti utskottsbetänkandets och i reservationens gande, som i detta fall skulle återstå, d. v. s.
4653: ikiläun, ic'ke var til'lgängligt, så ansåg jag rrnig då stadgandet, att ,den som of'fentligen i fo1ksam-
4654: förhindrad a~tt ingå i behandHng av frågan.             ling- framstäJller eUer genom 1skrifter eller annor-
4655:     Det gjorde på mig ett ytterst beklämmande in- Iedes utsprider uppenbarligen och bevisligen
4656: tryck att i betänkandet finna å ena sidan. ute- grundlösa. uppgifter, vilka äro ägnooe att ned-
4657: slutande borgerliga representanter bakom en upp- sätta regering·en, folktepresentationen e1ler dess
4658: iattning och å andra sidan ute~utande socialde- utskott eller offentlig myndighet eller att väcka
4659: mokratiska hakom en annan. ~ågan är dock e.i missaktning för dera's åtgärd, straffas" o. s. v.,
4660: av d·en art att ·<len nö-dvändigt borde s'kil.ia bor- även ·<letta stadgrande 'Synes mig gott kunna und-
4661: gare från socialister. När samma fråga var före varas. J ag kan icke tänka mig att i -pra·ktiken
4662: vid 1905-1906 års lantda·g, var det många som det vel'kligen skulle ifrågakomma, att åtal skulle
4663: yrkade på uteslutande av ett stadgande, som dock anställas på grund utav att en tidning eller talare
4664: var mildare än det, ·som nu är . gällancle lag. i en fo1ksamling fra.mstäJllt oriktiga uppgifter an-
4665: Blan:d dem som yrkade -p'å uteslutande av detta gående ri'ksdagen eller regeringen eller någon
4666: stadgande var också lagutskott.ets dåvarande Ol'd- offentlig myndighet i syfte att nedsätta dessa.
4667:  förande P. E. Svinhufvud.                              Atminstone är ett sådant förfarande absolut icke
4668:     Då ärendet nu förekommer tiH andra behand- att rekommend·era. En regering eller folkrepre-
4669:  ling, måste jag säga, att det icke .iust gör ett senta;tion, •som .ej kan upprätthålla sitt anseende
4670: fördela•ktigare intryck än vid första behancllin- utan d:vli'ka medel, är en dåilig regering och en
4671:  gen. Stora utskottet har visserligen gjort en ·dålig folkrepresentation. Denn:a kammare har
4672: ändring i d·et gällande lagsta:dgandet, rrnen denna ofta blivit utsatt t. ex. i tidningen Hufvudsta.ds-
4673: ändring synes rmig hö,gst obetydlig och värdelös. bladei1 för rältt smädefulla uttalanden, och sär-
4674:  Det kan hända, artt den är uttryck för den klara skilt ha vi fått V'eta, att vi äro full'kormligt in-
4675:  och konsekventa centel"politiken, den centerpoli- kompetenta, men nog måste j:ag säga, att ett åta;l
4676:  tik, som framstegs:partiet har beslutit att följa. för dylika artilklar, det vore rutt fuHkomligt hug-
4677:  Men jag mås.te för min del säga, att om center- ga i .sten.                                                      ·
4678:  politiken består i att söka o~Yh finna en medel-        1
4679:                                                            Att    döma   av   uttalaudan   av  den  tyska  krimi-
4680:  proportional mel'lan vänsterns och högerns stånd- .1wlisten Hippel i det stora arbete, som jag redan
4681:  punkt, så bör ·man då söka och finna en riktigare .omnämnde, synes rmam åtminstone icke i Tysk-
4682:  medelproportional än den man här lyckats finna. .land vara principieiilt benägen att yrka på ett .dy-
4683:  Den riktiga hade otvivelaktigt varit den, a;tt ute- Bkt rsdladganrdes :Untagande i straHlagen sorm 24
4684:  lämna från det nu gäillande lagstadgandet den § 16 ka p. Det iinn:es visserlig:en ett stadgande
4685:  bestämmelse, som belägger med straff den som i tyska straffl.agstiftnimgen, ett ,stadgande uta;v
4686:  offentligen i: fol.ksaJID.ling framställer •eller ge- UJngefär samma aJrt, sorm de.tta, IID.Ien det säges
4687:  norm. skrifter eller annorledes utsprider uppen- uttryckligen, ai•t detta stadgande icke lkommer till
4688:  bara och bevisligen grund•lösa uppgifter, vilka ,tillämrming och att det ,saklöst kunde utgå. :På
4689:  äro ägnade att väcka missa.ktning f ö r d e n samma sätt finnes d-et i den· rnorska rst.rafflag-
4690:  la,Q:Ega samhällsordningen eller stif,tningen ett l:Uknande ,s.tadgande. Huruvida
4691:  a t .t ä v ·e n t y r a a ~1m ä n o r d n i n g. Denna rdet TI'åigonsin tilläm pruts vet jag 'ej, men jag finner
4692:  bestämmelse synes :mig fullkomligt överflödig. det föga sannolikt. Atminstone har jag e.i hört
4693:  Strafflagens 16 kap. 8 § i den form den nu har omtalas nåigot celebert fall av ett dylikt åtal.
4694:  innehåller ·entigt mitt ringa förstånd fullkomligt        J ag lkan på de skäl j~g anföm idke stanna vid
4695:  tillräckliga korrektiv mot ·de förbrytelser, som något anna;t slnt än det jag r.edan 1905-1906
4696:  här äro i fråga. J ag 1har e.i heJ,ler kunna,t finna sbnnade vid, nämligen att ·ett dyliM lagstadgande
4697:  i den utländska lagstiftningen, 'såvitt jag kunnat som .d•et i 24 § 16 kap. S. I.J. ingående är öv·erflö-
4698:  göra mig förtrogen med den genom studium av digt. På denna grund ber jag för min del få om-
4699:  d!Elt stora tyska arbet•et om de ol~ka ländema:s fa;tta ·det i reservationen till lagutskottets betän-"
4700:  strafflag.stirtming, något ;motsvarande lagstad- · kande framstä:llda yrkandet, att motionsförsl11.g1et
4701:  gancle.                                                om upphävande av detta lagstandgande måtte bi-
4702:     Jag upprepar, att had·e man funnit den riktiga fallas. Skulle ·ett förmedlingsförslag i d·en rikt-
4703:  medelproportionalen emeHan det av socialisterna ning jag haf;t äran antyda framställas, så vore
4704:  framstäl'lda yrkandet att fullkomligt upphäva 24 jag emeUertid 'beredd att eventuellt ock!Så omf.atta
4705:  § 16 'ka:p., :mellan detta yr.kande och nu gäl- ett 'Sådant. Dä:remot anser jag att .det nu gälla;n-
4706:  lanae stadgande, så hade man bort utesluta det de stadgandet icke bör få oändrat kvarstå.
4707: 1180                                    Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4708: 
4709: 
4710:     Ed. A tmip u j a : Esi·tyksen tätmän rikoslain li-     Viirrneksi on tieto eilispäivältä Nurunijärven
4711: säpykälän 'lmmoatmiseikisi on tehnyt korkeimman käräjiltä, j,ossa muuan räätäli, paikallinen työ-
4712: lainopintu~kinlllon suorittanut edustalia, illim; laki-  väenyhdistyksen toimihenkilö, sai 6 kuukauden
4713: tieteentoMori Arho. Hän tässä ·esityksessään mel- linnarangaistuksen kuuluisan v aalij uEs.tuks<en
4714: ·koisen hyvin osoittaa, minkälaisista vaikutteista levittälmisestä. 'Tämä mies jo sitä julistusta le-
4715: puheenaoleva lisäys ri1koslakiin on syntynyt. En- v~ttäessä vangittiin paikallilsten viranomaisten
4716: sinnälkin se on syntynyt poikkeuksellisissa ol·ois- toimesta ja 1pidettiin 1lääninvankilassa viik:lwkau-
4717: sa vajalukui1sen eduskunnan toimesta ja lisäksi si, ennenlkuin h~ lalkimiehen avuUa päälsi sieltä
4718: tämä on tarkoitettu tekemään. tehottomaksi eräs- pois. Juttu on lenjälkeen ollut kihlakunnan oi-
4719: tä laihan'Puoleista 1lainsäädännöllistä uudistusta. rneud€ssa esillä ja, lkuten sanottu, eilen tuli 6 kuu-
4720: Hyväksy,ttiin nim. IS!llmaan aikaan painovapaus- karuden tuomio.
4721: laJki, joHa poistettiin ennakkose:nsuuri, ja tämä li-       Kä;sityben siitä, kuinka rajattomalle :mieli-
4722: säpykälä samana ikertaa rikoslrukiin laadittiin vallaHe ma!hdollimen on täJmä pykälä, antaa juuri
4723: tarkoituksella umrvaamaan peitetyssä muodossa näitten tuomioitten erilaisuus. Eipä edes rikok-
4724: ennrukkosen,suuria. Dakivaliokunta on nimittäin sen ha:juus ja laatu ole usein missään suhte81Ssa
4725:  perus.tell.lut sitä sillä, että aikaisemmin on voitu tuomion anlkaruuteen.. O:masta 1kok€muksestani
4726:  pa;inotuotteella tehdyt rikok:tset julkista viran- voin esittää, että minä levitin näitä vaalijulistuk-
4727: omaista ja järjestystä vastaan ehkäis,tä ennakko- sia en8lllllmän lkuin ehkä kullman muu hookilö täs-
4728: sensumil1a ja kosika se nyt poistetaan, täytyy hy- sä ma.a;ssa. Tämä tuli oikeudellisten tutkintojen
4729:  väksyä muka tälmmöinen 1isäta·e voimassaolevaan kautta todistettua. Noim lähes ·parikymmentä-
4730:  riikoslakiin.                                           tuhatta niitä levitin kaikella tavaUa sekä toisten
4731:     Esityiksen la!l!tija sanoo, elttä ilman täUai,sta välityrnsellä, •että suoranaisesti olin tä;ssä työssä
4732: yhteiskuntaarvostelua 'e:stävä'ä r~kossäännöstä on mukana. Siitä olisi siis pitänyt tulla .lähes vuo-
4733:  tultu toimeen pahimpinakin sortokausina, mikä den tuomio ja Hel1singin raastuvanoikeuden 3 :s
4734:  on erittäin merkittävä seilkka pykälän tarpeetto- osasto va;pautti minut tämän saman lakipykälän
4735:  muudesta. Hän edelleen 1e1sittää, että terveisiin nojaH.a kaikesta ·edesvastuusta. 'Tä;mä;n kansan
4736:  perus.teihin 1noj autuvassa y h teisikuntal ainsäädäln- keskuudessa on vanha ·sananparsi,' <Btttä la.ki on
4737: nössä ei oUenkaan voitaisi :kiinnittää huomiota niinkuin se luetall!n. Jos missä, niin tässä se
4738:  seUaisiiln kuviteltuihin vaaroihin, mitä tämän osoittaa !hyvin paiikkan1sa. Tämmöisiä erilaisia
4739:  poistettavalkisi vaaditun pykälän no,jalla juuri tar- truomioita ajateLlessa sa:man lakipykälän nojalla
4740: koitetaan. 1Tä!mä antaa 'hetkdlisel1e mielivallalle johtuu mieleen ranskalaisen kuuluisan kirjailijan
4741:  laajan käytämnöllisen mahdoHisuuden, e:hkäistä erä;s 'lllestarillinen kertomus, jossa hän esittää
4742:  yhteisikunnallis,ta llirvostelu1a, kuten varsinkin erään ·tupa:klkaikauppiaan jutun raastuvanoikeu-
4743:  meillä on voitu jo käytännössä osoittaa. Näiltä des•sa. Ranskalaisiin :poliiseihin oiJ.i vaHanku-
4744:  käytännöllisiä ,seikkoja, tmitä tämän lain avulla mou~se.sta alkaen jäänyt syyte, ,että niitä sanot-
4745:  meidän maassamme on jo aikaan saatu, onkin tiin lahta;reiksi. Yksi kiukkunen poliisimies kuu-
4746: tavlattoman .paljon. Viimeinen vaalitaistelu tä- li väärin tämän tupakkakauppi<aan heittäneen
4747:  män 1edusikunnan ·Suurimman puolueen taholta . tämmöise1n 1solvauksen. Kun poliisi tätä .tupruk-
4748:  voitiin nimittäin ,tämäm 'lakipykälän nojalla teh- kakauppiasta komensi katukäytävältä pois, niin
4749:  dä kokonaan luvattomruksi, !kokonaan rilkolliseksi. hrurmistuneeria sanoi äijä, e,ttä hän lähtee heti kun
4750:  Vaalijulistusten levi,ttämisestä on annettu epäi- sa'a rahansa. Poliisi •kuuli väärin ja sanoi: ,J a.s-
4751: lemättä wseirta satoja linnatuomioita ja. myöskin soo, sinä sanot .lahtariksi" ja läihti v]emään häntä
4752:  rahasakikoja. NäJmä tuo:miot orva,t vaihdelleet la- putkaan. Yliopiston professoreita ja muita vii-
4753:  kipykälän s~allimasta korkeimma;gta määrä!stä saita miehiä oli ,todistamassa että äijä ilmeises:ti
4754:  ,sen al~mpiin. 100 markan ja 1,000 markan sak- ei sanonut ·sitä, mistä polliiJsi häntä .svytti, mutta
4755:  koja on saman lakipykälän avuHa annettu aivan .poliisin numero on pettämätön .ia mies sai >linna-
4756: ,jlamallaisista .r~koksista lkuin myö181kin linn'atuo- rangaistuksen. Tämä sama mies oli rangaistu:k-
4757:  mioita aina kuukaudesta 9 kurukauteen. Yksin sensa kärsiny,t, joutui puutteesee•n, ylei.sön hall-
4758:  Uudenmaan läänissä minä tunnen pitäjiäJ, joissa veksumisen alai1seksi eikä käynyt tupakkakaup-
4759:  yhdessä ainoassa. pitäjässä on truomittu kymmen- pa, tahtoi uudestaan hanlkikia samanaisen linna-
4760: kunta henkilöä saman vaalijulistuksen levittämi- tuomion ja meni varta vasten <poliisin 1s.elän taak-
4761:  sestä joko rahasakkoihin taikka linnarangaistuk- se, sanoi sanan, josta hän ennen ·oli syytetty: ala,s
4762:  seen. Muuta:missa perheissä on tuomittu isä sekä la;htarit. Trumä poliisi oli •enemmän ihminen kuin
4763:  poikia. €ttä ty,ttäriä vain sillä ,syyllä .että heillä poliisi ja sanoi: mitä ~sinä turhia--puhut, mene
4764:  on ·Otllut tuo vaalijulistus naapuriin menn•essä ja kotiisi. Ei nostettu juttua .ia siis hän ei saanut
4765:  antaneet sen kenties vieraiHekin.                       rikoksesta:an tuomiota. Aikaisemmin •sai tuo-
4766:                                           Rikoslain 16 luvun 24 §.                                            1181
4767: ·----~-----·----------------------------------~
4768: 
4769: 
4770: 
4771: 
4772: mion erehdyksen kautta. Näiden kahden ,polii-             tekemästä. Vielä hä:n es~ttää että taloudelliJSet
4773: sin eri1ainen .mielenlaa;tu kuvastuu meidän tuo-          edut yleensä vaikuttavat sen että mikä on toi-
4774: marien antmmissa ristiri~taisis.sa tuomioissa.            selle hyö.dyJksi, vahingoittaa toista. Maanviljeli-
4775:      Beriaa.tteelEsesti on sangen arveluttavaa yh-        jälle on eduksi että viljan ja. karjanhoidon tuot-
4776: teiJskunnaUises,sa Jiainsä&dännössä a;ntaa tilaa          teiden hinta on ko11kea, jotavastoin teollisuus-
4777: mioelivallaUe. Siimä aina tahtoo, va~kka ovat kiin-       tuotteid-en päinvastoin alhainen, ja taas teoHi-
4778: teätkin lakimääräybet, vallita ~tavattoman pal-           suusmiehille päinvastoin. 'Työnantwjat pitävät
4779: jon lainikäy,ttäjäin mieHpi,teet. Itävaltal1ainen         alhaisilsta pa~koista, työntebjät korke]sta j. n. e.
4780: professori Menger esittää esime11kiksi, .että Sak-        Kaikista näistä johtuu, 1että oikeuskäsitykset ei-
4781:  sassa on ollut aina vahva keisall"iva1ta, keisarin       vät eri yhteiskunta:luokissa ole •S'acrnan:laiset, ja
4782: kunnia hyvin turvattu, siitä on rangaistu, kun            hän :piti ·erittäin arveluttavan;a :sitä, jos laki
4783:  sitä vastoin Engl'annissa se on tuntematonta. Si-        on sellainen, ettei .sitä voida noudattaa. Siitä on
4784: tävastoin Englannissa. on Jumalan kunnianlouk-            paljon haittaa, •Se jäyotää oikeusjäTjeiS.tyiksen ole-
4785: kaus, Jumalan pilkka pahemmin rangaistu, j-osta           ma,ssaoloa. Jos mikään lwki niin juuri tämä H-
4786:  ei .taas ISaksass'a ti.ed:etä mitään. Tämä ris,tirii-    säys ri:IDoslakiin, minkä edusikunta on aikaan.saa-
4787:  tainen lain käyttö johtuu siitä, että Englannissa        nut, on -seUai:nen, joka horjuttaa oikeusikäsittei-
4788:  on heikko .kuningasvalta, voimakas valtiokirkko,         den perusteita. :Minä rvi]me kerralla sanoin, että
4789:  Sruksassa vapaamielinen 'P~pisto mutta vahva             meidän :puolueen taholta tullaHn epäilemättä jär-
4790:  keisariva1ta.                                            jestelmällises,ti rikkomaan tätä lakia. Me pi-
4791:      'Minä ositin täJmän asian ·ensi ·kertaa esillä-      dämme melkein kunnia-:asiana toimia vastoin tätä
4792:  ollessa käsityksiä 'lainkäytöstä. Siinä s•elvisi,        lakia. ISiirtä on epäilemättä haittaa yksityisille,
4793:  ·että tässä :maassa on yleensä suna suh-                 haittaa Olli siitä yihteiskunnalle. Minä olen näh-
4794:  teessa asiat onnettomammalla kanoolla kuin juuri         nyt sitä ·sumta ~touhua, llllikä on 80,000 .punikki-
4795:  missään :muussa :maassa. Esit:tihän hän käytän-          vangin oilkeusjuttujen 'käsittelystä tullut, ja nyt
4796:  nöllisillä tuomioiJstuinten päätöksillä esimerk-         varmaan tulee tuhansia pai,nori'kosten johdosta
4797:  kejä, että ,täJssä maassa saa t~hdä virkamies mel-       nostettuda oikeusjut.tuja, ne käyvät kaikki oi-
4798:  kein mitä tahansa, sitä on :mahdoton saada lain          keusasteet läpi, siHä kukaan ei tyytyne alempien
4799:  mukaan rangaistuksi. Hän esitti kuiJnika julkinoo        oikeuksien .tuomioihin, ikellä suinkilll on varaa,
4800:  kaprukoitsija saa i1man oikeuksia. myydä. väki-          käydäiän !kaikki oikeusa:stoot läpi. Työtä rtäim'än
4801:  juomia, sitä ei rangaista; vain silloin, kun on          lain'PyJkälän noja.Na 'tulee epäilemättä oikeus-
4802:  j.oku .onneton köyhä •työmies podtikong]s'sa. myy-       i,stuimille, llllut.ta kuka ,tästä hyötyv, ·Se on ky-
4803:  mässä väkijuomia, voi joutua rangaistavaksi.             •seenalaista. Mi,nä pyytäisin vedota maa.Iaisliitto-
4804:  Toinen esimeriklki, jolka jäi tminulta ma~nitse­         laisiin, joilla on pal,joiJl talonpoiikaisia. käsityksiä,
4805:  mll!tta, dli että muuan koulumopetta:ja .pelotti op-     jotlm ovat monissa käräjissä herrojen kans,sa va!r-
4806:  pilaan .telkemään itsemurhan, opetta!ja pääsi va-        maan hävinneet, että heillä olisi miehuutta esiin,-
4807:   roituksella, ei edes virasta ·eroitettu. !Sellaisia     tymään tässä ;sen verran rpäättäväirsyydellä, että
4808:  esimerkkejä voisi' epäilemättä esittää paljon.           tämä 1l'aJki kumottaisiin.
4809:  Muistan tässä kaupungils1sa ,ta;pauksia että raitio-         Koska minä en näe täs,sä mitääm muuta :kuin
4810:  vaunun ajaessa koiran yli on vaununikuljettflljaa        onnettomuutta olevan, ehdotan vastoin valiOikun-
4811:  ran.gaistu, mutta aja:malla työmiehen Ia,ps'en yli       nan ehdotusta. päätettäväksi: Eduskunnan pää-
4812:  on pääJssyt rangaisrtuksesta va<paaksi, aivan kuin-      töks:en mukaan ik:UJmotaan täten ,rik01slain 16 .lu-
4813:  ka lakia kyetään käyttämään. Tämän 'Saman ri-            vun 24 §.
4814:  kosoi:keuden 'professorin Serlachiwksen eräitä
4815:   periaatteita sopii täis,sä vielä mainita. Hän ni-         ·Ed. Hilden: Ja.g vill fatta mig lk()rt. De
4816:   mittäin esittää vertauksen, kuinka ihmisen olo-         två ti<di,ga,re talarena., rdgm. Schauman ooh Am-
4817:   suhteet erilaisissa o1loissa vaikuttava't myös eri-     puja, ~hava !ju redan belyst dessa stadgan;dens
4818:  laisia l()ikeuskäsitteitä. Kau-punkilaisnuomkaiset       natur, såsom varande vartken rätt-sligt eller mo-
4819:   voivat mennä kalakudun ~aikana rannikolle har-          raliskt motivera,de. Rdgm. Sc:hauman framhöll
4820:   joittrumaan rumpu:rnista, joka varsinkin ·suo·jelu.s-   att Huvudsbdsbladet har .fört en lka:mpanj mot
4821:   kuntalailsten toiminna~n aikana on hyvin mahdol-        regeringen Mh fa<ktis1kt gjort en 1hel del lögnalk-
4822:   lista, ollenlkaHn huomaBJma,tta sitä, että he telke-    tiga ut·fall ic'ke erudast ·mot regeringen, utan
4823:   vät rikoksen ikalastajaa ja kalastajan elinkeinoa       ookså mot denna fo,likrep.resentation. Något åtal
4824:   vastaan; ja maalHismies voi puistosta taittaa           har icke rväcikts mot Hurvudstadsbladet. Där-
4825:   oksan hu01maa;m!l!tta. tekevämsä rikoksen, koska        emot har den ~socialistiska pressen att annotera en
4826:   hän ei kortikylällään kieltäisi ketään ,samanlais-ta    hei d·el' åta'l. Detsamma som gäller tidning'S·
4827:                                                                                                             150
4828: 1182                                        Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4829: 
4830: 
4831: pr.essen gälller ocikiså en:skilda indivi:der. Doonar       åtal ver!kligen rföljer, tdär rsådant är IJå sin 11iats.
4832: hava f:allit, ·såsom rdgm. Ampuja framhöll, va.rvid         J ag betvivla.r visserligen iok'e, att såväl före-
4833: de åtalade dömts tiN änd:a tiH 6 måna;del'ls straff         trädaren av utrikesintressena som också företräda-
4834: för t. •ex. utb!'ledande av V'alrugitJationslitteratur. A   ren av inrimesintr•essen:a i statsrådet, såsom d·essa
4835: andra si•dan ihava enskil'da meodbol'lgare i det.ta         intressen för närvarande där U'Pp.fattas, skoia
4836: land, til]höranlde högern, u:ppmanat till stats-            vara mindre ohugaJde att se en dylik tillämpning
4837: kupiJ. Inga åta.l iha.va .följt. En bemärkt soci-           från justitieväsendets sida arv detta lagrum,
4838: alistis'k medl•em av denna riksdag har för att han          men enligt miu .tan.ke vore •det i la,ndets vä1för-
4839: kritiserat en f'ö'l'ldetta regering, 1d•ömts till fän-      strudda intres.se, att 1detta ·lagstruruga.nde skulle
4840: ge.lsestrafJ. I ihögerpressen lhar däremot hårda            effe'ktivare tilläm:p;ars.
4841: ord ·fä1l ts o•m ,den nuvarande regeringen. In•ga
4842: åtal mot denna press hava hörts av. Ifråg:ava-            JDd. K e lk lk o· n e n: Se lainkohta, jota va-
4843: rande lrugpa'l"ag:rafer, 1hava enligt min UIJpfatt-    semmiston iaiholta on vaa.drittu ikumottava:ksi,
4844: ning ing;en aUmä:n räJttsEg natu:r, utan här före-     kuuluu seuraavasti:
4845: ligger en klasslag, en ·sociaHstlag. Den är riktad        ,Joka du,lkisesti välkijoukossa esittää tai lki:r-
4846: just mot arbetarroörelsens män. :Vi kunna :p;å-        joitu\ksen ·kautta tai muuten levittää ilmeisesti
4847: visa det genom hundrade exempel, att en rätt-          perätt.ömiä tietoja, jotika ovat omiaan halven-
4848: mätig, till ooh .meid mild kritik från arbetarhåll     bmaan hallitusta, kansaneduslkuntaa. tai sen rva-
4849: utmynnat i fänge'lsestraff för Juitikern, under        liolkuntaa tai julikista viranomaista, tai saatta-
4850: det, sOilll sagt, en ytterst slkarp ikritik och ett    maa niid,en toimeniJiteen tai laillisen yhteis-
4851: påvisbart s•pridand·e av osanna uppgifter från hö-     kuntajär.iest:v ben halveksimisen alaiseksi tai
4852: ge'I'håll ic\ke lett t.ill n:ågon åt.gärd. .Som nä;mnt,ai:kaansaa;ma.an vaaran yleiselle .järjestyk.selle,
4853: denna lag ·äir en :klassla.g, som intet rättssa:m-     rangaistakoon sakolla. Jos esityksen tai tie-
4854: hälle, vi]ket vil•l bev ara sin värdighet, kan tole-   donannon tarlkotuk•sena on ·seUa.inen ihalventa-
4855: rera. J !l!g ansluter mig således till dem, som        minen !kuin edellä on sanottu tai rvaara.n aikaan-
4856: förorda a.tt sagda lag.IJaragrafer up:phävas.          saattaminen yleiselle .järrjestY,kselle, olkoon ran-
4857:                                                        gai•stussakko vähintäin 100 .markkaa tai van-
4858:       E'd. E •S t l a n 1d e r: Va!d ihär av några keutta !korkeintaan 1 vuosi. Tätä lkaiklki asian-
4859: föreg1ående ära.de taiwre yttrats a.ngåelllde denna omaiset nouda tt a.ko•ot."
4860: strafflagsbestäJmning och 'dess förmenta orätt-           Silloin •kun tämä lainkohta tynlkäeduskun-
4861: visa tillämpninlg, •d'ä!ri ka.n :jag icke se annat än nasssa säiä.dettiin, oli tar!koitu:ksena, että 'koetet-
4862: en subjektiv oförmåga att upps'katta en ldomares taisiin sen kautta estää lhal:lituksen ihalventa-
4863: stä1lning oelh jrumväl ·de förhållanoden, som för mista ja 'P·erättömien tietojen levenemistä. Mutta
4864: närvarande råda i rv'årt samhäJUe. • För min del .ios mistä laista, niin täJstä on tullut todellinen
4865: anser jrug att .denna lag~bestämning iCike bör UIJtP- luo'klkalalki. Siitä jors mistä voi tätä •sanaa käyt-
4866: hävas, emeda,n det är av vikt, att i straf.flagen tää. Tai eivät suinkaan porvavilliset edustajat hy-
4867: dylika lha.ndlinlgar, •som :här äro i fråga, stä:mplas välksyessään täJmän lain, tarkoittaneet sen nou-
4868: såisom brot.tsliga, såsom de i själva verlket äro.     datta.mista omas•sa piirissään. 'Kuiterukin voi ai-
4869:    V ald beträJffar 1den ändring, .som jämväl före- van hyvällä syyllä .kysyä, mi,ssä määrin, oi-
4870: .slagits a v •stora ut:slmttet, kan jag icke heller keisto, e-rikoisesti ruotsalainen IJUOlue, on nou-
4871: gorukänna densamma, enär •den enligt min ta.nlke dattanut trumän lain määräyiksiä. Tässä IJuhu-
4872: enda.st srkulle leda tili att göra til:lämpningen taan erikoisesti hallituksen toimenpiteistä. So-
4873: svårare o0h os·älkrare. Det ika.n visserligen med pii •esimel'kiksi k:vs:vä, missä määrin on ruotsa-
4874: sanning sägas, att be•stäJmmelser av ·den innebörd laisen 'Puolueen taholla kunnioitettu .sellaista
4875: som ifråig.warande möta vissa svåri~heter att toimenpidettä kuin ki·eltola:ki? Ja mitenkä on
4876: tillämpa huvuidsalkligen 1därför att .det ofta esimerlkilksi <Sillä talholla. menetelty silloin, kun
4877: blir .svårt att fälla för vissa brott, emeldan bevi.s- on ollut !kysymys IJtre.si!den:tinvaalista, jonlka
4878: ningen är •svår. I var.ie fall är ·det dock av vikt, eduslkunta on suorittanut? Ei ole ollen:kaan lka-
4879: såsom jag anty;d!de, att ett 'dylikt stadgan1de fin- jottu oikeiston, erilkoisesti ruotsalai•sen puolueen
4880: nes i strafflagen. Här ihar med skäl sagts -~ taholla •hardoitettuun 1hallitusta halvebiva.an
4881: och 'det r:6örefa.ller mig vara odet enda ri'ktiga toimintaan ja sentruhden •on oikein il:mennyt. käy.
4882: som lhär ntäJmnts - att en lag bör tillämpas, då tännössä, että tätä lalkia on ainoastaan tarkotus
4883: den engång ;finnes. J ag är också av denna me-~ sovelluttaa vain yhteen kansanosaan. Pyytäi-
4884: nin•g oc'h ville ldärför till den nUJVarande jurSti- sin ikysyä :ruotsalaisen ~puolueen edustajilla, ei-
4885: iieministern riHa en up'Pmanin.g att se till att vätkö ihe koskaan ole, rvarsinikin viimeaikaisessa
4886:                                                 Rikoslain 16 luvun 24 §.                                           1183
4887:                                                                        ---------------------------
4888:   toiminnassaan, menete~leet tätä lakia vastaan?                  nössä tälhän asti, nnn osoittaa se, että, sanoi-
4889:   -- -- Minä· tulen äänestämään vastalauseen hy-                  •sinko kaikissa niissä tapauksissa, joissa tä-
4890:   vä.k:symi.sen puolesta.                                         h'än asti ltämäm. pykälän nojalla tuomioit:a on
4891:                                                                   langetettu, ·on oikeusistuin ottanut langettaak-
4892:                                                                   seen tuomioita a.siois•sa, jotlk:a /kuuluvat p.uh-
4893:      Ed. H o 1 m a: Ed. Hilden tässä äsken kutsui                 taasti !historian tuomioihin. Ne arvat ryhtyneet
4894:   keskustelundaista        lainkohtaa        lsosialistipykä-     la.ngettamaa,_n tuomioita t.sellaisi~ta lauS?In-
4895:   läksi. Sen johdosta lienee vielä!kin syytä muis-                noista joissa •on esitetty rurvostelUJ.a. eronrue1sta
4896:   taa eUä tällilä pykälä •on syntynyt yhdessä                     hallit~sista ja ·hajonneista edusikunnista. Ja
4897:   enu'ak'ko·sensuurin poista.misen kanssa ja että •Se             sama näkyy e'del1een .ja1ikuvan. Meillä ovat
4898:   on ollut pu'heena!laisena jo 1905 ja 06 v:n valtio-             useat ehkä jo lu keneet, mitenkä esim. ai•van
4899:                                                                                       1
4900: 
4901:   päivillä, jolloin avmollinen esitys. 'Pain<_>va.p.aus-          näinä .päivinä on nio·stettu •syyte erästä kuopio-
4902:   lai'ksi pääasia,ssa eh1dotti täm'än sisältö1sen py-             laista lehteä kohtaan ·siitä, mitä se lehti on lau-
4903:   kälärr. :Sen /Jllyös:kin silloinen lalkivalio'k:unta !hy-       sunut eronnee,sta valtion1hoitajasta, mutta :sa-
4904:   väksyi. Eduskuntaesityksen tekijät ovat väit-                   maan aikaan tälkäläiset ruo·tsalaiset lehdet pu-
4905:   täneet, että .tä~än lainkohdan olemassaolo ,es-                 1mvat Helsin,ginl San:01main :presidentistä" ja
4906:   tää tai tekee mahdottomaksi ·edis·t:vksen ta-                            " ta.paisesta.. Minä luulisin, että JOS
4907:                                                                   y. m. seru                                    . tä.-
4908:                                                                                                                      1
4909:   salla pysyvässä sivistysvaltiossa perustuslain                  lainen !kirjoitus tulisi Hel•singin, taastuvanoi-
4910:   voima1Jå ~ahvistetun lausumi•sva[)audtm ja oi-                  keuteen tut.kittava[csi, se siellä .saisi !kymmenen
4911:   keulden arvostella valtioelimiä ja niiden toimin-               markan :srukon, .kun sensijaan /kuopiolainen le~hti,
4912:   taa". Jos tä.mä pu\he on rvalkavasti tar'kotettu,               i·o:ka on arvostellut henJkiJ.öä, :jalka jo kuuluu
4913:   täytyy tosiaan i·hmetellä sitä käsitys~ä, jalka                 tässä maassa :historiaan, tO'dennäköisesti saa
4914:   sielläpäin näJkyy ole•van vaUalila todelhse~ s.a-               u,seitten 1kuu1kausien. rangai•stuk;sen. Tä>mä siis
4915:   nanva.pa:uden luon1teesta. Tämä pykälä mmit-                    osoittaa, että tätä 'pyikäläJä 'käytetään .määrä-
4916:   täin ei :suin'kaan 'kiellä t•odenperäisten tietoJjen            tys·sä tarlkoituksessa ja mielivaltaisesti. Minä
4917:   levittämistä ei edes todennälköisten. tietojen,                 olen 1kyUä sitä mieltä, että se muoto, mitkä sillä
4918:                 '
4919:   vaikka ne myöhemmin         haVIartta.isiin perättöm:l!'k.
4920:                                                            s1,    niYt on suuren valiokunnan e'hdotuiksessa., ei 'Pal-
4921:   vaan ainoasta;an sellaisten ti·etojen .iulkisaatta-             jon asioita paranna. Voimme melkein sanoa,
4922:   mista, jot!lm ilmeisesti, siis ennalk•olta tieten,              että :se on ristiriitai·sta, lkun 'P'Uihutaan ,ilmei-
4923:   ovat perätMmiä, eli mitä tavallisessa jokrupäi-                 sesti 'Perättötmäs•tä" ja ,todistettavasti perä:ttö-
4924:   väisessä ikielenlkäytössä sanotaan: se kieltää                  mästä" rinnamkain, mutta :käytäntö on johta-
4925:   tieten taiten vastoin 'Parerrn'Pa.a tietoa vaJlehtele-          nut tähän san3imuotoon sen vuO'k·si, että ainaJkin
4926:   masta. Jos lausunnonvapaus todella tarkottaa                    Helsingin raastuvano~keus so:vel1uttaa tätä p.y-
4927:   o:ilkeutta saada miUoin .mi.Uä tavalla ja missä                 kälää sillä tavalla, että siellä ei syytettä teh-
4928:   hyvänsä levitellä tieto~a., jotka. lewittätiä itse tie-         dessä eldes •sa.nota, mikä ko'hta on ilmeisesti pe-
4929:   tää olevan •valheellisia, mutta åoita 1hän käyttää              rätöntä, eikä: ryhdytä todistamaan, .mikä on p~­
4930:   saattaaJkseen IaiHisen y:hteiskuntajärjestyksen                 rätöntä. Voidaan esim. Helsingin raastuvanm-
4931:   ha.Iveksi:misen alaiseksi ja tuottaakseen vaaroga              keudessa :olla sitä .mieltä, ett.ä seUainen lause-
4932:   yleiselle järjestybelle, silloin minun ikäsityik-               parsi, että mona.rlkistisen hallituksen politii!klka
4933:   seni mukaan se on p.ara•s todistus siitä, että täl-             oli maalle tumniollista ~a jo'hti maan näl,kä.kuo-
4934:   lainen ~}ylkälä on tarpeen ja että lairillwhta va.l-           leman partaalle, on ilmeisesti 'Perätön.tä puhett.a
4935:   heellisten tietojen tietoista levittämistä varten              .ia muuta •sellaista. Y1hrdyn näin ollen.,se'k:ä ylei-
4936:   e·hkäisevässä tarkoitu~{.sessa on tarpeen •vaatima.             sen teorian että truhän asti sa31vutetun /käytän-
4937:   Minä u.s!kallan lkuitenlkin t.oitvoa ja o~ettaa, että           nön peru,stee.Ila niiJhin, jotlka e'hdottava.t että
4938:   sillälkin talhoUa, josta tä.mä alo·te on lähtenyt,              esitylksessä ·oleva la1ki rikoslain 16 luvun 24 §:n
4939: - a:Ietaan1 !huomata, että se tapa harjoittaa. yhteis-           'lmmorumi·sesta lhyvä'ksyttäisiin.
4940:   kunnallista ja valtionista O'Pposit.sio•onia, jossa
4941:   eräs kuopiolainen 'Sanomalehti viimein on an-
4942:   tanut mestarinäytteirtä, on hylättävä ja vihdoin-      ,Ed. 18 c h a u m a n: En: le:drumot aN laguts!lmt-
4943:   kin jätettävä a;rvottoma•na taistelukeinona.        tet, rd&"m. Holma, har påstått, att 1905-1906
4944:                                                       å•rs lantda,g antog ett la:gsta,dgan~e a•v sam.ma
4945:                                                       innehall•som ·det nugällan'de; han tilla.d.e visser-
4946:     :Ed. R yö 1m ä: Yhdyn pääasias.sa sii•hen, 1igen ,försilktigtvis ,i lhuvu'dsak". Men icke ens
4947:   mitä ed. Sdhauman lausui tällaisten pykälien 1 i ·den modi1fierade form, som hr Holma använde,
4948:   mer'kitylk:sestä yleens,ä. Mutta mitä erikoisesti j är detta påstående ri'ktigt, ty ,det •stadgande,
4949:   tulee tämän ·.pyikälän sovelta,miseen !käytän- ', som awtogs vid 1905-1906 års lan.Mag, inne-
4950:  1184                                      Perjantaina 24 p. lokakuuta.
4951: 
4952: 
4953:   höH, att den, som oHentligt i folks.amling fram- den skall vara v•erksam. Pöbelaktiga utfall
4954:   ställer eller. genom skrift utsprider upp.enbart måste til1ibalkavisa.s, men rdetta siker bäst genom
4955:   grundlösa UJprpgifter, •som äro egnade att ned- att rlugnt överlrämna •domen åt •den o1f.fentliga
4956:   sätta regeringen, :f.o~krepresentat.ionen el.ler of- meningens bildade d·el."
4957:   fentlig myndighet eller deras åtgärder, ,.straf-            J ag fka.n icke lkomma från det, att socialis-
4958:   fes" o. .s. v. Men ·det som .följer därefter, som terna ·ha rätt i att, sådan tillämpnin.gen av den-
4959:   just är det betänlk'ligaste oCJh som är en up:pfin- na lagparagraf varit, så •har den !Varit en fk:lass-
4960:   ning av senaste lantdag, detta lkan icke bet.ralk- la.g. Det att .denna lag avf.1ttades vi'd senaste
4961:   tas såsom en bisak. Ha;de nu centern haft- ja.g laniJda,g gör den ytterligare crni,s.stäruklig, ty se~
4962:   skall tillåta crnig säga - .f•örstån.d nng att rik- naste lantdag . stiftade 1la~ under up-phetsning
4963:   tigt tilläimpa sin :polit:iJk att sölka oc!h finna me- l och under intryok a;v up:proret, so.m .så nyss hade
4964:   del:proportiona.len, så 1hade centern bort i stora föDsig_g~ått. Vi 'hava nu redan lkommit till en
4965:   utskottet utesluta just •denna bestämmelse, som lugnare sinnesstäirnnin,g, och 1det är vår sruk att
4966:   ioke ,fanns i ·den a'V 1905-1906 års lant-dag an- försölka. korrigera de >fel, .soin måhälllda vid se-
4967:   tagna ol.agen.                                           naste lantda;g begingos. .J ag upprepar att jag
4968:       J ag måste dessuto:m i sanningens intresse kon- för min ,del ti.Ustyrker antrugan1det av motions-
4969:   statera, att .denna lagparagra,f ·har kommit att försla.get.
4970:   tillämp.as •Så, att sociali•sterna iha;va skäl att
4971:   kalla den en ldasslag. Det är dock egentligen               Ed. H a k k i 1 a: Jo silloin kun tämä asia
4972:   ingen lklasslag. Den haJde borl oc:h kunnat till- olli. ens11ffi'äis•essä ~äsittelyssä ~es1llä, mma
4973:   läm:pas även .på högern. Det finnes mån:ga hö- useilla esimerfkeil1ä todistin, että tämä lalki on
4974:   gers'kribenter i tidnill!garna, •Som, såsom redan muodostunut se1laiselksi, 'kuin .se on tar'koitet-
4975:   sagts, i mer ·eller mindre förtäckta ordalag u-p-p- tukin, nicrnittäin luoklkalailksi, jonlka avulla koe-
4976:   ma,na till att göra ett brått slut på denna rilks- tetaan tuikaJhuttaa ·sosialidemokraattista valis-
4977: . dag, u:ppmana mer eller mindrre .förtäokt att tustoimintaa ja yksin-pä sosialidemokratian vaa-
4978:   göra stats'kupp. Men myndig>heterna se genom litoimintaa'kin. Se ·on muodostunut s•osialisti-
4979:   fingrarna, när det gäller dylik.t artiik:lar. För lai'ksi, jollaiselksi sen tynkäedu.skunta on aiko-
4980:   min del är jag så Hberal, att jag a.nser att vi nutkin. 1 Senjäl~een minä olen yhä saanut uusia
4981:   icke böra tinämpa •derssa stadgarud.en vare sig åt es:iomerkkejä, jotlka vahvistavat tätä väitettäm-
4982:   höger eller åt venster . .J ag tror, att sanningen me. Ed·elleen on liämän lainkohdan nojalla tuo-
4983:   segrar genocrn sin egen fk:raft. Vi behöva icke mittu täissä .maassa ;0ksinomaan sosialisteja. Ai-
4984:   genom domstolsut.sla•g komma tin sanningen.              hetta ei suinkelan olisi p.uuttunut ja!kc~,a, tasapuo-
4985:                                                            lisesti tämän laillipyikälän pemsteella oikeutta
4986:       Här ha,r ·också åberorpats ut.ländsk lagstift- myöskin meidän oikeistollemme, sillä !kyllä siltä
4987:   ~in~ ooh sagts att lifka:dan~ sta·CLganden. finna.s      taholta .on nylkyistä 'hallitusta ihal•vennettu le-
4988:   1 ·den ut.ländsfk:a la.gshftmngen. Men Jag ber           vittäirnäUä perättömiä tietoja ja sen toimenpi-
4989:   att få påp.eika, att det enligt de nya lagar, som teitä arvoste1ltu ta.val.la, johon ei suinilman mei-
4990:   citerats i det av m]g tidigM'e anföfida tyska ar- dän •sosial]demofk:raattinen sanomalehdistömme
4991:   betet, 'år ell!dast •de, som mot bättre vetande ut- ole tehnyt itseään. syypääksi. Mei·dän sosialide-
4992:   sprida grundl.ösa uprpgifter, .som strafffas. Här mokraattinen vastaver.sova sanomalehdistömme
4993:   är stadgandet vi.dare. Det gäller ioke blott den, puhuu verra.ttain ·neitseellistä, pUJhdasta ja via-
4994:   som mot bättre vetande, utan övel'lhuvudtaget tonta. kieltä, kun sen sijaan oikeiston sanomale'h-
4995:   v.tr och en, som utsJ)rider upJ)erubara grundlösa distö !käyttää 'hR~U!kkuma.tulvaa, j ollaista yleensä
4996:                                                                                                1
4997: 
4998:   upp•gifter.                                              käyttää jo tumneltunut, ijäkkääksi tullut vai-
4999:       J ag ber ännu att lfå tiUägga tili det ja,g saJde, moilhminen. ,Jos tä.mä lainpyikälä ei oli•si luok-
5000:   oaiJt jag tror, att man utan straff.-paragrafer vin- kalaki, siksi tarkoitettu ja •Sinä !käytetty, niin
5001:   ner mest. Den tys'ka ikrimina.list, som beha.nd- varmaa.nfk:in o'lisi ilmeisesti perättömien ja hal-
5002:   lat dessa ·deli'kt i 1det arbete, ·som jag re•dan så litusta halrventavien tietojen levittämisestä saa-
5003:   ofta omnämnt, säger uttryclkligen: ,J'rudana nut jo monta ;kuukautta. vankeutta ne Suomen
5004:   strwf1föresfk:rifter böra icJke f.örekomma, som träf- hallitu'ksen 'Palveluksessa ole•vat sa.nomalehti-
5005:   fa en till f·ormen överdriven lkritifk: uppmanande mi~het, jotka ovat levittäneet ilmeise.sti perättö-
5006:   till ·hat Mh föra;kt., tiH Slkymfa.nde. Det är just miä tietoja ullkomailla meidän viime !VUoden ta-
5007:   för den berätti•gade lkrit:iJken aw •offentliga miss- pahtu•mist3JIDme. Nämä tiedot ovat sehillä nu-
5008:   förhållanden en nödvändighet att s1karp.t och meroilla, tila;stoilla osotett .tvissa p.erä ttöm~ksi.
5009:   hänsynslöst, •otfta också il'IOnislkt, uppträida, om Ja jos siis tasapuolisesti lalkia sovellutettaisiin,
5010:                                            Rikoslain 16 luvun 24 §.                                      1185
5011: 
5012: 
5013: niin olisi porvaTiUi:sia sanoma1ehtiatasheoja p;ois, niin olisi rkiirruhdettava myös täJmän tyn-
5014: täytynyt tuomita rangaistu!kseen 11erättömien käeduskunnan rikoslain 16 luvun 24 § :n :sana-
5015: tietojen IevittäJmisestä, jot\ka. varsinlkin vapaa- muoto pyyhkimään vois rikoslaistrumme.
5016: mielisis•sä maissa ovat. omiaan ;ha.lventamaa.n           rMinä ythdyn kannattamaan niitä, joilka ovat
5017: hallituksen as•emaa. Nämä sanomalehtiatasheat- ~hdottaneet että täJmä py.kälä 11oistettaisiiw ri-
5018: han ovat muodostuneet var.sinaisi'ksi ammattiva- koslaista.
5019: l~hte'lijoilksi j.oi•den sanoja ei tosin lkuikaan enää
5020: usko, ainakaan a.wosteluikykyinen ul'kmna.alai-            Ed. J u u t w1 a :i n •e n: Olin silloin kun tätä
5021: nen yleisö, joka on ehtinyt saada tosiasioita, vie- lakia laaldittiin •sitä vf!lstaan ja si'lloin toin esiin
5022: läJpä :hallituksen omien vinkailijoiden!kin raport- sen näiköllwhdan, että sitä tullaan lkäyt.tämään
5023: teja rja lopullisesti •se1viteltyjä tilasto.llisia tie- aina ·heiko.mpaa •vastaan ja ens~ksi tätä lakia
5024: toja.                                                   käytettiinkin maalai•sliittoa vastaan. Tämän lain
5025:     Kun tämä laki tynlkäe1dus\klunnassa on laa- nojalla lakkautettiin Joensuussa ilmestyvä maa-
5026: dittu luokkalaiksi ja siksi tarkoitettu ja kun käy- laisliitt.olainen sanomalehti K·orpijaa'kiko, !koska
5027:  täntö on näyttänyt että sitä ylksin omaan luotk- se käytti 38 § :n varjolla toimitetusta v:aalista
5028:                                        1
5029: 
5030: 
5031:  kalrukina sove:lluteta.a.n, niin olisi 11a~kallaan sanantav.aa, että se •oli va:llanlkaa;ppausyritys.
5032: '8'Wci. se poistettaisiin. Ja voihan tulla wilm jol- iKun lakkautusasiaa ryhdyttiin tark,emmin käsitte-
5033: loin tätä lakia ruvetaan vuolueettomasti sovel- lemään, niin Kuopåon läänin m'a•aherra ei ottanut
5034:  lutta;maan äa silloin on oikeiston.kin herrojen tekoa vastuuHeen, vaan lvkkwsi sen lääninsihtee-
5035:  vaarallista jatikaa nYfkyistä menette'lytapaansa. rin niskoille. Lääninsi!hteeri ei myöskään sitä
5036:  Voihan tasapuolisesti .sovellutettaessa käydä ottaUiut, vaan lylkikäsi yhä ·alemvien virkamies-
5037:  niinlkin että me vasemmistolaiset alam:me p.ääs- ten: niskoille. Näinollen siis lainkäyttö sai huo-
5038:  tä s~oi1la ja ili.errat oikeistoporvarit j-outuvat non ellJSim'äisen otteen. Itsessään kyHä laki ei
5039:  istumaan. ·Me ·olemme näet tottuneet istumi- mielestäni oHsi vaarallinen, tuskin ollenlkaan
5040:  seen; mutta oikeistolaisilla se ta.itaisi olla outoa vaarallinen, jos sitä puolueett.omasti :käytettäi-
5041:  (Oikealta: Kyllä mekin!)                               siin, mutta sitä sen ~äyttö ei ole ollut. Minä
5042:     rSi t äJpai tsi tämä 1uo'kJkalain sovellut.tamirren siinä yhdyn niihin lausuntoihin, joita ·ed. Hil-
5043:  on niin tavattoma.n rhy·vin valaissut sitä asemaa, den .ia .Schauman ovai esille tuoneet. Jos tä-
5044:  missä meidän oikeuslaitoksemme ovat. Se on män lain p.y(kälän mukaan olisi oi•keutta jaettu
5045:  osoittanut että oikeuslaitosreformi täytyy mitä puolueettomasti niin vasemmall<e kuin oikealle,
5046:  'kiireimmin toteuttaa. Kun alioikeudet samasta niin tuskinpa •erikoisemmin valituksia sitä vas-
5047:  asiasta, esim. vaalijuHstu!kse:iJ. .levittämisestä, taan olisi. Olen sitä mieltä että ennemmin tai
5048:  tuomitsevat vähäisestä sark\komäärästä aina 8 myöhemmin tämäntapainen lainlisäys täytyy
5049:  kuukauden vankeuteen asti, niin osoittaa se että meidän rikoslaistamme 11oistaa, si:ksi paljon mie-
5050:  nykyinen oikeuden !kokoonpano ei enää :vastaa livaltaisuutta se ttuo 'keskuuteemme.
5051:  ajan •kehitystä. Kun työmies joka lainaa naa-
5052:  purin l uettruvalksi Sosiali.demo!kraa ttisen IJUO-       rEd. a f F o r s e 11 e s: Då rman nu önskar ute-
5053:  lueen vaalijulistulksen, tuomitaan siitä kuukau- sluta det flere gånger nämnda •stäHet i straffla-
5054:  siksi rvanlkeuteen, niin onhan tämä jo kohtuu- gen, ber jag att få omnämna den tidpunkt, då
5055:  t·onta. Eitköhän mei·dän rkeslmst.amme pitäisi detta stad.u;ande infördes i strafflagen.
5056:  miettiä, la.s'kiessaan ·äänestyslipiJunsa' :vaaliuur-     Det är nog :sannolikt, att vi reda:r;t länge skulle
5057:  naan että vähänkin •vapaamieliselle !hallituk- hava behövt ifrågavarande stadgande, åtmin:stone
5058:  selle ei suinkaan ole kunniruksi ulkomai·denlkaan efter 1905, men om man påminner sig tiden före
5059:  silmissä se että täältä tuon tuostakin saa11uu det röda upproret, så var d.et just i den socialis-
5060:   tietoja, että tunnetut va.semmiston toimihenki- tiska tidningspressen, där en oupphörlig agitation
5061:  löt joutuvat •kärsimään Jmukausien vanlkeusra.n- bragte prol·etariatet i det tillstånd, vari det var
5062:  gai•st:ulksia y(ksinomaan siitä syystä että ovat före up,proret, och bragi;e det senare faktiskt till
5063:   arvostelleet joko entistä tai nykyistä hallitus- uppror. Det är genom en dyrköpt erfarenhet,
5064:  järjestelmää. Sel.laiset tiedot yhä •va.Jhvistavat genom viiken man här i landet kommit under-
5065:   sitä käsitystä että Suomesta ei vieläkään ole fund med behovet av denna la.u;. Herr Schauman
5066:   tullut oikeusvaltiota, jossa lkaikki 'kansalaiset yttrade, att man skall tro på det godas seger,
5067:   olisivat ;y1hdenarvoisia lain edessä. Kun ennem- och skulle 1man följa hans ord, tror jag vi icke
5068:   min tai myohemmin tullaan siihen että lkailklki skulle behöva någon strafflag alls. Men det röda
5069:   tynikäeduskunnan säätämät kurjat lalkitekeleet upproret har allra bäst öppnat ögonen icke en-
5070:   ja kaikki sen toimenpiteet tulevat ,pyyhittäviksi , dast för högern, utan för pluraliteten i ·detta tland,
5071: 1186                        Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5072:                ------------------------------------
5073: 
5074: att stränga •stadga:nden äro av behovet påkallade.        .iestys, jossa lainoppinut tuomari ratkaisee mel-
5075: Det har här nämnts, att detta stadgande även kan           •kein yksinvaltiaasti, minkälaiset päätökset tulevat
5076: rikta,s mot högern, och jag tl'or att högern gärna         j.a onko syyllinen :pid•ettävä syyUisenä vrui ei.
5077: skall bära följderna av sina åtgöranden. Vidare            Tällaisista byrokraattisista tuomioistuimista on
5078: har man klagat över att lagen blivit en klasslag,          melkein kaikkiailla maailmassa jo •luovuttu s-en-
5079: som icke tmä:mpas emot borgare. Hall någon                 tähden, että on huomattu ne nykyaikaan aivan
5080: är missnöjd med lagens tillämpning, kan han ju             soveltwmattomi'ksi. Meillä ne kuitenkin vielä
5081: vända sig tiH justitiekanslern, och .dessutom står         ovat voimassa .ia •hallitus ja kansaneduskunta ja
5082: möjligheten öppen att här väcka interpellation             kaikki maan lailliset voimat ovat voimattomia
5083: till justitieministern an~å,end>e lagens tillämpning.     tämän mahdin, nimittäin riippuma~toman byro-
5084: Jag her för min del att få förorda bi:behållande           kraattisen ·tuomioistuimen edessä. Eduskunta
5085: av det omta•lade stadgand·et av •strafflagen.              saa täällä laatia lakeja, vaikka kuinka ankaria,
5086:                                                           esim. keinottelun ja elintarverikosten estämiseksi
5087:                                                           t.ia tämä rii p·pumatoll' tuoniiokunta, jonka päähän
5088:                                                            nyt kerta kaikkiaan on pälkähtänyt, että omista-
5089:                                                            via •luokkia ei yleeri:sä ole mistään rängaistava,
5090:                                                            tämä tekee kaikki nämä •lait tehottomiksi siten,
5091:                                                           että se tuomitsee elintarverikoksista 10 ja 5 mar-
5092:                                                           kan sakkoja ja keinottelurilmksista, vaikka ll!e
5093:                                                           olisivat ·kuin'kakin törkeitä, korkeintaan 1,000 ja
5094:                                                            2,000 markan sakkoja samaan· aikaan, kun tämä
5095:                                                           keinottelija hyötyy tä:stä 1ainrikkomumsesta kym-
5096:                                                           meniä tuhansia markkoja.
5097:                                                                Tällainen tuomarikunta, joka kykenee ja ilkeää
5098:                                                           tehdä kaikki lain tarkoitukset aivan tyhjiksi, täl-
5099:                                                           lainen tuomarikunta kun saa as·een sellaisen kuin
5100:                                                           tämä laki sille antaa nykyistä yhteiskuntajärjes-
5101:                                                           tystä vastustavaa puoluetta vastaan, niin me
5102:                                                            ymmärrämme helposti kaikki ne tuomiot, mitä
5103:                                                           tä:män lain noj!l!Ha sosialidemokraattista iSanoma-
5104:                                                            lehdistöä vasta&n on aivan aiheettomasti langetet-
5105:                                                            tu. Kansaneduskunnan täytyisi rehellisyyden ni-
5106:                                                            messä riistää meidän tu'I'meltun•eelta tuomarikun-
5107:                                                           naltamme pois tällainen vaarallinen ase, jota -se
5108:                                                           käyttää aivan vastoin oikeustajuntaa ja kaikkea
5109:                                                           oikeusjärjesty,stä. Edus·kunta säätämällä ensiksi
5110:                                                           tämän lain on myötävaikuttanut tällaisen vää-
5111:                                                           ryyden syntymiseen ja nyt ·edelleen jatkam&l,la
5112:                                                           tällaisen lain voimassaoloa, vaikka käytäntö <On
5113:                                                           ilmeisesti ja 'selvästi todistanut, mihin se johtaa,
5114:                                                           on tämän tuomarikunnan kanssa rikollinen.
5115:                                                           Eduskunnan on, sitä vaatii sen kunnia, riistettävä
5116:                                                           poi,s tuomareilta tämä ase, jota he eivät kuiten-
5117:    Ed. a f F o r s ·e ll e s: Jag ber a'!:t få undP.r-    kaan osaa käyttää mihinkärun muuhun kuin vää-
5118: stöda herr Estianders förslag.                            ryy-den palv-elukseen.
5119: 
5120:    Ed. Itkonen: Jo ·tä:män asian edellisessä kä-             Ed. R yö mä: Pyysin puheenvuoroa arvoisan
5121: sittelyssä minä lausuin, että jos tässä maassa            entisen opettajani rprofessori Forselleksen lau-
5122: olisi toisenlaiset tuQllllioistuimet, niin tämän lain     sunnon johdosta.      Hän nimittäin lausui, että
5123: poistaminen ei olisi niin välttämätön kuin se nyt         ruotsalainen oikeisto kyllä kestää ne syytteet,
5124: on. Jos meiUä olisi eri kansankerroksista ko-             mitä heitä vastaan ma,hdollisesti tullaan nosta-
5125: koonpantu valamiesoikeus, joka ratkaisisi syyt-           maan, ja minäkin olen .sitä mieltä, että, se sen
5126: tees-eenpannun syy:llisyyden tai syyttömyyden,            kestää, varsinkin Helsingin raastuvanoikeudessa.
5127: niin tämä -laki'kin käytännö•ssä muuttuisi aivan          Siellä ovat nimittä;in tuomarinpaikat niin täydel-
5128: toisenlaiseksi, kuin minkälai·seksi •s-e nyt ·on. muut-   lisesti 'Sen omien miesten käsissä, -että sillä ei ole
5129: tunut. Meillä on n. s. byrokraattinen oikeusjär-          pelkoa. Mutta siitä 'huolimatta minä väitän, että
5130:                                           Rikoslain 16 luvun 24 · §.                                           1187
5131: 
5132: 
5133:   oikeiston lehdillä on niin 11aljon syntiä tällä          icke hålla sträck. Riksdagsman Ryömä uttalade
5134:   alaHa, etteivät ne bstäisi niitä tuomioita, jotka        bland annat, att sagda domstol icke i sina deci-
5135:   niitä asiallisesti tulisivat kohtaamaan, jos rikos-      sioner skulle nä:mna, vad densamma uti de åkh-
5136: · lakia niihin sovellutettaisiin samalla tavalla kuin      gade artiklarna funnit brottsligt. J a.g tanker
5137:   sitä on sovellutettu merkäiläistä sanomal·ehdistöä       mig, att riksdagsma.n Ryömä främst har i min-
5138:   ja meikäläistä puoluetoimintaa kohtaan. Tahdon           net sitt eget fall och konstaterar då, ,,tt uii råd-
5139:   viitata Hbl:n toimintaan, joka alusta loppuun            stuvurättens dom uti ifrågavarande mål dom-
5140:   on ollut 'koko eduskuntatoiminnan ja eduskunta-         .skä;len, de punkter i artikeln, som ansågos för-
5141:   laitoksen halventamista. Se ei ole ollut jonkun          gripliga, noggrannt hava angivits.
5142:   erikoisen hallitusjärjestelmän ·eikä yksityisen ta-          .Jag skulle emellertid vRia betrakta denna
5143:   pauksen arv{)stelemjJsta, vaan yleensä koko ylei-        fråga lillera ur rent juridisk synpun'kt och ville
5144:   seen äänioik·euteen ~perustuvan eduskuntalaitok-         framför allt bemöta den invändning, som gjorts,
5145:   sen hrulventamista.                                      att den ifrågavarande lagparagrafen vore en ano-
5146:                                                            mali, ~en utväxt på vårt rättssystem. 1Tag 1Bn
5147:    ·Ed. P r o c o p e: J ag :heklagar, att denna fråga     nämligen ioke finna, att detta p'åst!1ende vore rik-
5148: skaU tagas så häftiJri;, att uti de flesta uttalan-        tigt. Tvärtom synes det mig som det ifråga-
5149: dena särs~kilt fran vänsterhåll skall darra ·en så         varande stadgandet fullkomligt organiskt går
5150: djup hröstton. Varför kunna vi icke diskutera              ihop med hela vår nuvarande rättsordning. Vi
5151: SIB!lmn ob.i'ektivt och lugnt? Det är ju ändå här          skola komma i:håg, att samhället skyddar den
5152: fråga om ·ett strafflagsstadgande, 1Som avser att          enskilda mot noosäitande av hans 'äm - 27 kap.
5153: 'S'kydda samhäHet såsom sådant mot a:Ua angrepp,           Straffla:g-en - . Likaså s:kydda.r samhället den en-
5154: oheroende av från vilka sarmhällsklasser de utgå.          skilda mot möjligheten av fara. Jag hänvisar
5155: Om det tillsvidare har kommit a:tt använd•as mest        · ttill 34 kap. Strafflagen, där det i många fall är
5156:                                                                                        1
5157: 
5158: 
5159: mot vänstern, s:å heror det nog på den omstän-             fråga om icke en konkret fara, utan den rent
5160: dighet, som av riksdag,sman Hakkila s·å tydligt            abstra'kta mö.ili~heten av att den enskilda indi-
5161: och klart framhölls, d. v. s. att socialisterna            rekt utsättes för fara. V ad äT det emellertid,
5162: tycka om att tala rent språk. H!lide på högerhåll          som man vill skyd,da uti 16: 24 Straffla-
5163: begåtts något brott mot denna lag, - .ia då bör            gen? Det är precis samma rätt,shåvor, försåvitt
5164: det naturligtvis hestraffas, men det är nog en             som staten, samhället och statsinstitutioner äro
5165: liten skillnad på huru högern angriper den be-             deras subjekt. Man vill skydda samhället och
5166: stående 'sa.mhällsordningen och huru vänstern              staten mot upperibart lögnaktiga U1Jpgifter, alltså
5167: gör det. J ag skulle kunna citera några yttran-            mot sanningslöst tai, som är ägnat att nedsätta
5168:  den fäUda nu under hösten av en av de mera                regeringen eller att väcka 1missaktning. Det är
5169: framskjutna högersociailisterna, herr Tain:io, men         .iust samma fall, som omnämnes uti 27 kalJ.
5170:  jag ·s'kall icke besvära kammaren med det. J ag           Strafflagen. Vidare vill man skydda den be-
5171:  skall endast hålla :mig till de •exempel, som ib.är i     stående ordningen mot lögn, som äventyra-r sagda
5172: kväll av andra ta:lare hava framförts, främst det          ordning. Detta fall korresponderar 'fuHkomligt
5173: exem11el, som h(;lrr Ryamä omnämnde i sitt första          med 34 kap. Strafflagen. J ag >kan icke förstå,
5174: andragande. Han förvånade sig över att en tid-             varför icke staten skulle hava rätt att skydda
5175:  ning i Kuopio :måJhända ·skuUe bliva straffad för         sig s.iälv eller samhället i liknande fall, då den
5176:  att den hade angripit Mannerheim. Den f. d. riks-         skyddar den enskilda. Om jag säger om en bo-
5177:  föreståndaren hade i denna tidningsartilml kallats        lagsstä:mma, att den är sammansatt av idel blod-
5178:  ,se verinen mies". I samma veva förv:ånade han            hundar, så får jag straff. Om E'knande ·påstående
5179:  sig över att icke högerpressen angripes för det           fälles oon ~en kollegial statsinstitution, slå hör väl
5180:  att aen kallar Vlårt nuvarand·e statsöverhuvud            straff fölia också på det. Påstår jag om ett bo-
5181:  ,Helsingin Sanomats rpresident". Jag är full-             l•ags adminis1Jration, a:tt dern brottsligt illa 'sköter
5182:  komligt av den uppfa.ttningen, att statsöverhu-           bolagets angelägen'heter, är jag med ganska stor
5183:  vudet hälst ibör hållas utom diskussioner och per-        säkerhet .hem'fallen under 1straff. Fäller .ia·g ett
5184:  sonliga angrepp, men det kan väl ändå icke för-           liknande yttrande om brottslig underlåtenhet
5185:  nekas, att särs'kilt .iust i detta fa:ll det var en       från en regeringsmyndig-het, från statsmaktens
5186:  him:melsvid skå.llnad mellan •angreppen :trån             sida, så bör jag väri i allt förnu'fts 'll'amn få straff,
5187:  vänstern och angreppen från högern (Vasem-                förutsatt att jag ick.e haft rätt, vilket .iu ibland
5188:  malta: Och mellan personerna också.)                      kan hända.
5189:     ~För övrigt måste jag säga, att de anklagelser,            Den invändning, som man huvudsakligen har
5190:  som av herr Ryömä riktats mot våra. domstolar             riktat mot den ifrågavarande paragrafen, är att
5191:  och särsk~lt mot Hel•singfors råd~stuvurätt, nog          den skulle lägga så myclret vikt på det subjektiva
5192: 1188                                        Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5193: 
5194: 
5195:   momentet i brottet. Särskilt har det frarrnhå:llits          Den svåraste anmärkning, man trott sig göra
5196:   uti motiven för motionen och uti reservationen            mot denna paragraf, är emellertid, att den vore
5197:   till lagubskottets betärrkande. Det synes mig             omodern, att den icke ·skuHe matsvaras av ut-
5198:   emellertid, som om man <härvidlag gjorde sig skyl-        ländsk lagstiftning. Herr Schauman erkände
5199:   dig till en viss begreppsförvirring. Det sub.i~k­         visserligen, a tt i en del utlänsk rätt vissa, ehuru
5200:   ti\Ca momentet v:id ·ett brotJt är .iu d•e kännetecken,   begränsade motsvarigheter tiU ifrågavarande lag-
5201:   som hänföra sig tili den brottsligas sinnesbeskaf"        rum förefinnes, men påstod, att dessa lagrum
5202:   fenhet. Här är det emeUertid i det faH, som om-           icke komma till tilläJmpning och att de vore av
5203:   nämnes i 16: 24 Strafflagen, så gott som                  den utländska doktrinen utdömda. Det är mö.i-
5204:   uteslutande fråga om objektiva, yttre särmärken.          ligt, att någon enskild författare utdömer dessa
5205:   ,Uppenbart grundlösa uppgifter", det är någon-            lagrum, men i allmänhet äro d·e iC'ke av doktri-
5206:   ting som objektivt kan fastslås. Likas:å äro ,ned-        nen utomlands förkastade, vilket oovisas bland
5207: . sättande", ,väJckande av missaktning" eller               annrut därav att flere av dem äro .iärrnförelsevis
5208:   ,'ävoentyrand·e av ordningen" •omständigheter, som        nylig-en antagna. I allmänhet går <emellertid den
5209:   äro fullständigt oberoende av den brottsligas sub-        utländska lagstiftnin_g<en i dessa avseenden be-
5210:   .iektiva sinnesriktning. Enda<st uti paragrafeUJS         tydligt vidare än våra lagstiftare gjQrt uti den
5211:    2 mom. talas om den sub.iektiva sidan, om brQtts-        ifrågavarande paragrafen.
5212:   lingens avsikt, men ihär är uttrycket icke oklarare          J a,g .ber att få anföra några utländska lag-
5213:   än uti ett otal andra av strafflagens •paragrafer,        bestämmelser i förevarande avseende och an•hål-
5214:   där motsvarande locution aldrig har givit an1ed-          ler om att samtidigt få åJtergiva dem på finska
5215:   ning till •svårare missförstånd.. Jag ·hänvisar           för att tydligare 'klargöra saken.
5216:   exempelvis till den kända paragrafen .om inbrOitt:           I nol'ska strafflagen ·stadgas exempelvis: ,med
5217:   ,,Var som i aV1sikt att .st.iäJla litet eller mycket      böter eUer häkte •eller fängelse t. o. m. 1 år
5218:   bryter sig in" o. •s. v.                                  straffes den, som mot bättre vetande -eller av
5219:       Man har där.iämte sagt, att :de 'kä:nnetecken,        oaktsamhet tillvrtar statsmyndighet eHer annan
5220:   som anföras :på det uti 16: 24 .StraHlagen                offentlig myndighet handling, som de icke hava
5221:   omnäJmnda brottet, icke vore tillräckligt tydlig!l,       företagit eller som civa vilseledande framställ-
5222:   utan skuil•e inry,mma alltför mycket sp·elTum för         ningar om d·e omständigheter varunder de hand-
5223:    prövning från domarens sida. Man har sagt, att           lat". ,Joka vast·oin parempaa tietoa on tai huoli-
5224:   denna paragraf vore ett farligt vapen i en kor-           mat,tomuudesta väittää valtion virka;miesten tai
5225:    rumperad domarkårs 'hand. För det första her             muun valtion viranomaisen syyksi tekoja, joita
5226:    jag att få tillbakavisa angreppet på landets do-         sanotut viranomaiset eivät ole tehneet, taikka har-
5227:    markår. Det tror jag ingen med skä:l kan fram-           haan.iohtavaHa tavalla ·esittää ne '()losuhteet,
5228:    föra. För det andra är .påståendet om, att ifråga-       missä viranomaiset ovat toimineet, rangaista-
5229:    varande lag skulle inrymma <större mö.ilighet för        koon sakolla tahi van'keudella". I denna para-
5230:   domareus godtycke att göra sig gällande än andra          graf stadgas alltså ~till att börja med stra'ff icke
5231:   lagrum, fullkomligt gripet ur luften. Exempel-            endast för uppsåtlig handling, utan handling
5232:    vis uttrycken ,nedsätta regeringen" och ,väcka           skedd av oaktsamhet och dessutom fordras för
5233:   missaktning", •särskilt det senare, vilket utav herr      straffbarhet icke att därigenom missaktning har
5234:    Schauman har starkt angripits, hava sin fullkom-         framkallats, utan det är helt en'kelt nog, att den
5235:    liga motsvarighet uti 27 ka p. Strafflagen. Vore         hrottslige har påstått omständighet eller hand-
5236:    nu :dessa uiJtryck ägnade att framkalla ovisshet         ling, som ioke av statsmyn:dighet har företagits.
5237:   och oklarhet, •så borde .iu domar fällda av under-        Och detta st!lldgande uti norska rä:tten komplette-
5238:    domstol på grund av 27 kap. Strafflagen, med             ras ytterligare genom ett annat, vilket stiR"er:
5239:   andra ord domar i ärekränkningsmål, synnerligen           ,Den vilken utsätter de fl'edliga förhållandena 1
5240:   ofta underkastas ändring i högre instans. Det             landet för fara genom att ·offentligen förhåna el-
5241:   är emellertid ett faktum, som var.ie landsdomare          ler up'Phetsa till hat mot Norge eller N orges stats
5242:    känner till, att paragraferna uti 27 kap. Straff-        styrelse eller, utan att bevisa grunderna för sina
5243:   lagen i förevarande avseende synnerligen sällan           påståenden, tiUägger nå_g<on stats ;styrelse skam-
5244:   giva anledning till svåra · tolkningsfrågor. Om           liga handlingar straffes med fän_g<else eller böter."
5245:    nu fuUkomligt motsvarande uttryck uti straff-            ,Joka saattaa maan rauhalliset olot vaaranalai-
5246:    lagen härintill icke hava givit anledning till           siksi pilkkaamaHa Norjaa tahi Nqrjan valtion
5247:    godtycke, så bör väl ic'ke samma uttryck uti             hallitusta tahi yllyttämällä vihaan maata tahi
5248:    denna ·para;graf vara så betänkande, som man vill        hallitusta vastaan tahi myös'kin väittämällä val-
5249:    göra gällande.                                           tion hal·lituksen syyksi häpeällisiä ~tai oikeudetto-
5250:                                        Rikoslain 16 luvun 24 §.                                                   1189
5251:                                              - - - - - - - - - - - ------- ----·---· ---- .. --   ·-   ------
5252: 
5253: 
5254: 
5255: 
5256: mia t.eko.ia, ran_g-aistakoon sakolla tai vankeudel- vit förd bll!kom ljuset. Det off.entliga ordcl är
5257: la." Liknand.e stadganden finnas, som känt i en makt, men det får ej missbrukas och mot dess
5258: svenska rätten. Tysk rältt ha.r fulllkomliga mot- missbruk har samhället :li'ka myeken rätt att för-
5259: svarigheter till dessa bestämmelser ooh den tyska svara sig som mot var.ie annan samhällsfara.
5260: rätteus stadgande ä;ro .iu som känt tagua ur             J ll!g 'ber få understöda rdgm Holmas förslag
5261: Franik6kes Code :penal. Det vidsträoktaste stad- därom, att ,stora utskottets betän:kande måtte för- ..
5262: _g-andet :i förevarauCLe avseende har emellertid ka:stas och att aHtså fortfarande para~raf.en måtte
5263: Engla'!ld. .Enli_g-t engelsk räitt straffas deu, som bliva gällande i den form den för nä.rvarande har.
5264: i ord eller b~ldlik framställning framför omstän- l
5265: digheter egnade att fram'kalla hat, förakt eller         Ed. S c h a u m a n: Det som hr Pr()()()J)e sis:t
5266: missuöje med statsmakten, regeringsmyndighet anförde röraude sina resein:tryck från Ty>skland,
5267: eller författning eller att åstadkomma missnö.ie har nu egentligen intet att göra med saken, ooh
5268: och fiendskap mellan de olika klwsserna i sa.m- jag tror för resten, att man kan hava olika :rese-
5269: hället. !Englannin· oikeudessa löytyy seuma va intryck beroonde -på den UJJJJfattning man.- själv
5270: määräys: ,Joka sanoiHa tahi !Jruvaa.nnollisessa har. Vad jag emellertid frä:mst ville säga var
5271: esityksessä esiintuo seikkoja, ·jotka ovat omiaan att rdgm Procope har förbisett en mycket väsent-
5272: herättämää;n vihaa, halveksimista tahi tyytymät- lig omständighet enligt min UJJpfattninR", nälmli-
5273: tömyyttä valtiovaltaa tahi 'hallitusviranomaista gen deu, att åtal i dylika faH, sOJ:W mär nu för-
5274: tahi hanitusmuotoa vwstaan taikka aikaansaa- utsättes, bero ·på åklagaremyndigheten~ som i sin
5275: maan tyytymättömyyttä tahi vihamielisyyttä eri tur är mer eller mindre beroonde av regeriugen.
5276: kausa•nluokkieu välillä:, on rangaistava." Som Det är helt annat när det ·gäHer ärekränkning av
5277: synes går utländsk rätt betydligt längre ä:n vår enskild }lerson, då är brottet.s bei vrande beroende
5278: strafflag. Vi skola för övrigt icke glömma, huru av den kränkta, är mål·segandebrott. Rdgm Pro-
5279: pressen ntomlands i ldetta 1nu har behancHats, oopes UlJJJgifter rörande lagstiftningen i ntlandet
5280: huru den hethandlas i Tyskland och huru den be- vill jag delvis bestrida, åtmiustoue det som han
5281: haudla:s i Amerika där in:dragningar av tidningar anförde beträffande Tyskland var ioke· absolut
5282: i dessa tider ingalunda äro ovanliga. I detta rikti_g-t. J ag har här ,den tyska texten för mig,
5283: srummanhang kan jag ej underlåta att i anledning och deu iyder i fri översättning så: ,,Den som
5284: av ·ett yttrande av en ta:lare från centern påpeka, offentligt emot bä:ttre vetande påst;år eller. ut-
5285: att detta stadgande ingalun:da utgör grunden för breder u1mdiktade el1er oriktiga upJJgifter straf-
5286: ti,dningsindragni,ngar; de ske nog på grund av fes" o. s. v. Allts'å ,,mot bättre betande". Detta
5287: andra lagrum.                                         förekommer dock e.i i vår nugä:llande .}ag.
5288:    Här har tidigare belysts i viiken mån fram- - Rd~m av Forselles har anfört, att detta stad-
5289: ställningar i tidnings'Pressen äro eKnade att fra.m- .gande vore ahsolut nödvändigt särskilt med häm-
5290: kalla oriktiga förestäMningar, och i viiken mån syn tili den ·hållning den socialdemokratiska 'Pres-
5291: de kunna ~ara fa.rliga för samhäUet och för sta- sen intog före UlJPToret och eom den eventuellt
5292: t-en. Jag skall he om att i detta swmman'hang kan komma att intaga ännu i en framtid. Men
5293: tili slut få anföra en ytterligare omständighet. jag ber få uppmärksamgöra därpå att helt nyli-
5294:  AUa de som på sommaren 1918 voro i tillfä:lle gen har antagits en förändrad lydelse av 16 kalJ.
5295: att besöka. Tyskland och 'kommo i beröring med 8 § S. L., i viiken •säges: ,Den, som offentligen
5296:  vfln!Sterkretsar där, :Jmnde ikonstatera, ntt illlan i folksamling eHer genom skrift eller annan fram-
5297: inom dessa kretsar då i rätt hög grad hetrnktade ställning, viiken han utspritt, eller of'fen:tli>gen
5298: den finska frågan såsom den betraktas från våra ansl•agit ellrer utstäHt, uppmanat eHer sökt förlooa
5299: ·socialisthålll nu. Man fick rätt ofta bland tys'ka tiU brott, dömes, om i följd därav brottet eller
5300:  socialister höra talas om den vita terrorn i Fin- straf'fhart försök därtill utfördes, såsom anstif-
5301: laud, och man kuneLe konstatera, att Tysklands tare. Blflv UJJpmanin:gen utan sådan JJåföljd,
5302: socialister då vmo synnerli~n väl fövsedda med straffes den skyldige" 0. s. V. Och i 2 momentet:
5303:  underrättelser från Finland och att en hel del i ,Var som, på sätt som nu är nämnt, UlJJJmanar
5304: tryck kom dem tillhanda. Det märkliga är emel- tili olydnll!d mot lag eller ,Jaga stadgar eller lov-
5305:  lertid, att knapJJt ett halft år därJJå en fullstän- ordar eller söker ,såeom strafflös framhålla !hand-
5306: dig omsvä;ngning inträffat. En person, som nu 1 ling, viiken i ~a,g är med straff helagd, straffes"
5307: är ministeri Tys'ldand, yttrode i .iuli 1918 hårda o. s. v. Jag tror dessa stadganden borde räcka
5308: ord om det han kallade vit terror i Finland. I tili.
5309:  dooember samma år, sedan han sett ett rött U"PlJ-
5310:  ror JJå nära håll, erkände han, att man måste           puhemies: Jag her talaren fortsätta från
5311:  skänka förståelse åt det tillvägagående, som hade talarstolen. (Pyydän edustajaa jatkamaa~· JJnhu-
5312:  utmä'rkt de vita i Finland, och att han hade bli- · jalavaJtru.)
5313:                                                                                                                 151
5314: 1190                                      Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5315:                -------~--------    --~-   --~----~-----------
5316: 
5317: 
5318: 
5319: 
5320:   Ed. Schauman: Ja.g skall sluta.                        esitin, kuuluu lähe~sesti nykyiseen haUitukseen,
5321:                                                          se nim., miUä twv•alla nY!kyistJstä tasavallan pre-
5322:    Ed. R yö mä: Ed. Pr-ocopen lausunnon joh-             sidentistä kirjoitetaan. Siinä minä vaan otin esi-
5323: dosta .tahdon sanoa, että minä en ole -puhunnt-          merkiksi Helsing-in Sanomain presidentti" -'kir-
5324: ka.an ruii:stä perusteluista, jotka ovat tuomioissa,     joituksen ''muine herjruuksineen, jonka julkaisi
5325: vaan m.iistä perusteluista, miHä :syyttäjä on nos-       SvenSika Tidningen ja sitten Huvulistadsbla·det
5326: tanut syy,tteen ja !kantanut asiassa. Ja ~iitä ~i:nä     vastalausetta sanomatta. K>ehoitan herroja lwke-
5327: tahdon 'lalliSua, että kaiikissa niissä jutmssa, JOita   maan sen kirjoitukisen.                           .
5328: on ollut, -syyttäljä ei ole koskaan sano~ut, et~ä           Mitä sitten ,ed. P.rocope puhui erään saksa1m-
5329: se tai oo kohta Qn ilmeisesti ·perätön, e1kä mil-        sen sosialistin lausunnos.ta, valikoisen ·terrorin
5330: lään tavoin koet"talnuit syytettään ,todistaa, -teh-     ymmälriämisestä Suomessa, nii,n minä kyUä us-
5331: den tä.Uä tarvalla vastaajalle mahdottoma:ksi to-        koo, että hän ,ymmärsi" ·sen ,siinä muodossa
5332: distutfua että se dooihta, o)n.illlkä hän väittää val-   kuin ed. Procope sen esitti. Mutta en minä usko,
5333: heeUisebi onkin totta. Tlilmä siitä asiasta.             että y!ksikään Saksan sosialidemok.raatti .suhtau-
5334:         minä
5335:    X-ittä           sanoin tuamareilsta, niin senkin ed. tuu .symparuttisesti va;lkoiS'een terwriimme, kun
5336:                                                          hän saa kuulla asian oiil\;ean laidan.
5337: Brooope 1käänsi välilrin. Minä en suinkaalll o!e sitä
5338: sanonut, että meidän ,tuomarimme tahallaan tuo-             Ed. H i l d e n: När rdgm af Forselles fram-
5339: mitsevat :väärin vaa,n minä olen ainoastaan sa~ höll att det röda upproret på sin tid var oo lo-
5340: nohut että tu~arien mielenlarutu johtaa siihoo, g~s!k följd av .agitation. i •socialistpressen,_ så har
5341: että ~ikeisto aina ,kestää" nykyisissä oikeuslai- han kanSke enda·st delv1s rätt. J ag medg1ver, att
5342: toksissa paremmin kuin esim. vasemmisto. 'Min_ä den socialistiska tidnilll,gspressen möjligen bidrog
5343: otan .tästä yhden esimerkin. Jos me e.sim. väi- til'l att upphetsa sinnena. Sål:edes, enligt hr av
5344: tämme että monarkistien ulk01politiikika oli Forsell~s syn på ting-en, vore slika. rtidnilllgar
5345: maalle' erittäin ,tunmioHista ja johti maalle ~rit­ brott.sliga. När nu högertidningspressen, såsom
5346: täin iiuho:itsii'll tul01ksiin, ja jos ibasava:lta~atnen t. ex. Hufvudstadsbladet, i otvetydiga ordalag
5347: kes!lmtsrbail:8:111ttus katsoo täm'än lausunnon 'ha·lven- uppmanar .tili statskupp, så är den emellert~d
5348: ta.noon mltitusm. niin silloin ehdottomasti rarustu- ioke brottslig. D. v. s. högern får uppmana t11l
5349: vanoikeudesta alkaen hovioikeutksia myöten kor- uppror, v'enstern får det icke. Detta är natur-
5350: keimpaan h:allilllto-oikeutoon saakka on tätä asiaa ligtvis icke lagens fel, utan höga rvederbörandes,
5351: arvosteloonassa henlkilöt, jotka minun tietää;kseni som icke väcka MaL Jag är dock öfver:tygad om
5352: läpeensä ova.t hyvin lähellä tältä !lllonarkis,tist'J att ·sknlle vederbörande väcka åtal t. ex. mQt
5353: katsantokantaa. Ja olen sitä mieltä, ·että tässä Hufvudstadsbladet, så tSikuU.e .tidlllingen bliva fri-
5354:  asiassa voi mtkai,sta ainostaan historian tuomio, känd. men skulle någonting litknande skriva-s i
5355:  eikä mikään tänäpäivänä elävä tuomari. Sa.mn Suomen Sosialidemokr-aatti t. ex -är ja.g sä.ker
5356:  on asiamlaita, :jos ~rvootel1aa,n edusikuntaa. Minit · på att hr Ryömä skulle bli å.nspärrad p~ sex må-
5357:  ainakin luulen että Helsingin raastuvanoikeu- nader, minst. 'D. v. s. lagen är som .1ag redan
5358:  des,sa eduskunn~n kelvottomaksi julistaminen jn tidigare sade i sin tillrumpning en Masslag. Intet
5359:  sen muu halventruminen löytää vastakaikua eikti enda exeD1Jll'el kam påvilsa,s, att så e.i sku-He vara
5360:  se'llaista sieHä senvuoksi 'ka,tsota niinkään suu- fallet. År emellertid vår domarkår icke kormm-
5361:  reksi rikokseksi. Tä:mäln minä olen tahtonut sa- pemd, såsom ,rdgm Procope säger, och äro våra
5362:  noa. selitY'kseksi lausuntooni tuomareista.              åklagare verkligen rättvi·sa, ja, då är denna lag
5363:     Mitä tulee ,syytteen nostamisoikeuteen, mistä ej så farlig. J ag 'skulle näs·tan önska understöda
5364:  ed. Prooope puhui, on asia. nii~, että jos ~sim. rdgm Rolma. Ifal'l icke ifrågava·randte paragra-
5365:  minä sanon että joruknn yhtiön 'JohtOkunta, .JOISS'1 fer bliva borttagna, som vi hoppas, så hoppas
5366:  ed. Procop~ <>n jäsenenä, tekee hirveitä rikoksia, jag-. wtt dessa oförän.drade måtte kva!s.tå i straff-
5367:  voi tietysti edustaja Prooope ja muu johtokunt<l lagen såsom pröv01stenall' för framhden, på det
5368:  nostaa syytteen. Sruma.Ua tavalla voivat Y'ksityi- vi må kunna se om de oo'IDså komma artt ti'lläon-
5369:  set henkilöt, joita vastaan on t-ehty loukkaus, pas mot högern, vi kunde då oc\kså wvgöra i vad
5370:  nostaa aina syy-tteen. SamaHa tavalla esim ken- mån vår domarlkår är situationen vuxen. Från
5371:  raali ,Mannerheim voi nostaa syytteen ,Savon den sidan sett undel"Stöder jag rdgm Holmas för-
5372:  Kansaa" vasta:an. Mutta IDinä sanon, että ken- slag un:der förutsättning att, som sagt, paragra-
5373:  raali 'Mannerheim !kuuluu maruillJTile hallitusmie- ferna ej helt odh hållet avlägsnas.
5374:  henä ·h:itstoriruan ja mitä hänestä sa.notaam, koslkee
5375:  häntä yksityisenä henkilönä eikä. se kuulu haHi-           Ed. H a1k k i l a: Ed. af F.orselles huomautti
5376:  tukselle. Mutta. se toinen esimerkki, minkä minä että lain rikkomisesta voitaisiin vedota oikelL'l-
5377:                                          Rikoslain 16 luvuu 24 §.                                       1191
5378: 
5379: 
5380: kansleriin. Me Oilemme kuitenkin nykyään ede.l- i tata siihen, että porvarillilnen Jihteiskunta on
5381: leen sellaisessa a~an kohdassa, ettei tätä hyvää eräänlainen kapitalistinen yhtiömuoto, jonka hal-
5382: neuvoa voida noudattaa. Olen asianajajana. ve- litus,ta ei saa halventaa eikä moittia, että tämä
5383: donnut oikeuskaonstleriin sangen useita kertoja. järjest.elmä jatkuisi s€n yhtiömiesten ·eduksi. l\fe
5384: Wrkeissä rikoksissa, jotka voidaan todistaa, mut- olemme tätä y.htiö.n johtokuntaa niin .sanoakseni
5385: ta kun ne ovat !koskeneet n. s. valkoista Suomea, sen viimevuotisessa kokoom:pano.ssa. sangen ko-
5386: ovat ne edelleenkin jääneet rankaisematta, vaikka vasti moittineet. SiHoin meillä oli monarkistinen
5387: ne eivät ole olleet niin pieniä rikok!sia, kuin mistä hallitus, jonka katsomme hoitaessaan iä.män
5388: tässä pykälä:ssä puhutaan. Täällä oli edellinen maan a•sioita tehneen itsensä syypääksi useihin
5389: oikeUBministeri vasbtessaan välikysy.mykseen sangen töJ.'Ikeihin tekoihin, jotka olivat useat ri-
5390: keväällä myöntänyt, että surkean .kuuluisa ni- koslakia vastaan tängeeraavia ja joista useat oli-
5391: mMm.iJes T·roherg on todi:stettwv8J.Srti tehnyt itsensä vat poliittisesti sangen tyhmiä ja ovat siksi autta-
5392: syypäälksi vankiren 'Pahoinpitelyyn. Siitä huoli- mattoma;sti osotrtautuneet. Tällai•sesta arvoste-
5393: D1fti;ta; ei :tämä her-ra dle edes vielä saanut syy- lus·ta, joka pitää paikkansa kaikesta huolimatta,
5394: tettä nY.kaansa, vailkka oikeuska;nslerin määrää- meitä on tuomittu tämän nyt ~illäolevan rilkos-
5395: mä virkaanies on voinut todeta, että rikoksia on lain pykälän perusteeHa. Ne oikeisto-puhujat,
5396: tapath:tunut. Edelleen voi tämmöisiä rankaise- jO'tka <Ovat kannattaneet tämän säilyttä1mistä, ar-
5397: mattomia rikoksia, joita on ilmoitettu oikeus- velevat, että kun tähän aiSti hei,dän viim-e vuoden
5398: kanslerille, luetella .loppumattomiin. Tyydyn huuSihoilistaan arvos.telut ovat rangaistut, niin
5399: vain viittaaanaa.n siihen, että kuulu~sassa Iso- he joko nyt uhkaamansa valtiokaappauksen
5400: mäen jutussa, jossa Jämsän pyövelit talollinen kautta ta:hi ~htymällä keskustaoo, uudelleen
5401: Saa;ri sekä eräs Jussi From y. 1m. ovat ilmianne- pääsevät valtaan ja tarvitsevat tätä pykälää.
5402: tut useMta murhasta ja. useas•ta murhayrityk- MahdolHsesti 1he sitä tarvitsevatkin. Tämä py-
5403: sestä, ·huolimatta siitä että tämä juttu on ollut kälä ei kuitenkaan estä meitä arvostelema,sta hei-
5404: päivänvalossa rpiteilll1llän aikaa, niin ei näitä hen- dän toimenpiteitänsä ja heidän ha.llitustansa, jos
5405: kilöitä ole rangaistu •eikä syytettä heitä vastaan se to:Umii samalla 'tavalla· kuin viime vuonna ja
5406: edes nostettu. Vasta sitten kun viime syksynä jos se menettelee yhtä verisesti kuin viime
5407: eräs porvarillinen asianajaja uhkasi v·etää jutun vuonna. Me tulemme silloin1kin l·eimaa;maan se>n
5408: ulllwmaalaisen foorumin eteen, el.lei syytettä nos- hallituksen sitä vastaavalla nimeHä samoinkuin
5409: tettaisi, vasta sitten ilmestyi syyskuun loppupäi- olemme leimanneet viimevuotisen Svinhufvud--
5410: vinä sanomalehtiin tieto, että a.siassa ry!hdytään Paa.sikiven systeemin.
5411: toimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä saadaam              On lausuttu että meillä tuomioi!S'tui:met eivät
5412: edelleen odottaa. 1Me emme harra,sta ilmiantoja, olisi puolueellisia, vaan että ne tasapuolisesti so-
5413: se ei ole kuulunut ennenkään meidän ohjel- velluttavat •laJkia. Tämä ei 'Pidä paikkaansa. Kun
5414: maa;mme ja senvuoksi ·eiDJme me vaivaudu tässä kerran väitetään, että jonkinlaisia lainsäännök-
5415: suhteessa ilmiautoja tekfflllään oikeuskanslerille. siä on ulkomaisissakin rikoslaeissa, eikä sieltä näy
5416: Varsinkin on tämä nytkyis·en järjestelmän aikana mitään sellai,sia. esimerkkejä, !kuin meidän ma!l!s-
5417: hyttysten seulomisrta, kun ikerran oikeuskansle- tamme, niiden lakien sovelluttamisesta käytän-
5418: rin .tiedossa. on paljon törkei•tä .rikoksia ja maas- nössä siillä .tavalla, kuin meiHä on sov·ellutettu,
5419: samme olotila on s·eHainen, että eivät ole toistai- niin se lienee parhaiten o:miaan •todistamaan sitä,
5420: seksi Mkään tulleet rangaistuiksi enempää kuin että tuomioistuimet ovat siellä toisenlaisesti ka-
5421: toistaiseksi ovat tulleet oikeiston tätä nyt käsillä- koonpantUJja; ja to~mivat toisella tavalla. Ellei
5422: olevaa rikoslain cpykälää v3/staan tek•emät rikokset 'katsota Suomessa jo olojen kehittyneen niin pit-
5423: edes syyt.teen alaisiksi. Ed. P.rocope koetti to- käHe, että voidaan tulla toimeen iLman tätä tyn-
5424: distella, ettei tämä pykälä suinkaan ole dstirii- käedus•kunnan sääi·ämää. :pykälää, niin kyllä lie
5425: dassa Suomen ri:koslain yleisten periaatteiden silloin para;sta hyläten tä:mä suuren valiokunnan
5426: kanssa, vaa;n että se selvästi täydentää rikoslain ehdotus palauttaa pykälä sellaiseen muotoon,
5427: rakennetta ja täyttää siinä erään vajavaisuuden. l kuin se oli ennen1kin. Jatkuva lainkäytäntö on
5428: Hän huomautti erittäin yleistä vaaraa tuotta- kai •paras todistamaan, ·että tämä pyikälä ei ole
5429: vista rikoksista rikoslain 34 § ~ssä ja että tämä paikallaan ja että sen säily.ttä1minen ei suinkaan.
5430: pykälä ttäydentää siinä rikosla,kia. Hän viittasi ole omiaan tukemaan 'laillista yhteiskuntajärjes-
5431: yhtiöön, yhtiökdkoukseen ja yhtiön johtokuntaan ty;stä eikä tulk!emaan mitään oikeaimielistä halli-
5432: ja mitenikä tällaisia rikoslaki suojelee solvauk- tusta, vaan että jos tätä pykäilää samalla tavalla
5433: silta.. Hän sattuva~ kyllä siirtyi tästä nykyi- 1 kuim ,tähän as~ti käytetään, se juuri on omiaan
5434: seen hallitussysteemiin, tahtoi toisin sanoen vii- 1 saattamaan sekä yhteiskuntajärjestyksen lailli-
5435: 1192                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5436: 
5437: 
5438: suu~en, että _h_a1l~tuksen toiu:nerupiteet vä!hintäin 1 anföi"d lirknelse var haltande eller måhända rät-
5439: epäl'1yiksenaJmsiksi.                                    tare ioke 1hårlrhar därför att jag tala,de om bor-
5440:                                                          gerliga alktieholag. Häremot vill jag blott :på-
5441:    Ed. Koto n ·en: En ta;hdo halventaa maa,m-            peka, att jag fullkomligt lika väl kunde hava
5442: me tuo:marikuntaa, jonka yolistykseksi täällä on         talat ·om socialdemolkratisika 'handelslag. Re-
5443: niin kauniita puheita pidetty. ~1utta, minä tah-         sultatet ihade v·arit det,samrma.
5444: dOin sanoa, etitä tuomarikaaru pruraimmassakaan
5445: ta·pauksessa ei ole muuta 'kuin ihminen. Ja kun             Ed. Keto: Ed. Procop~n .lausunnon johdosta
5446: meissä ihmisissä yloonsä ei löydy mitään täydel-         tahtoisin minäkin huomauttaa, että ei ole löydet-
5447: lisyyttä, niin ei sitä löydy :myöskään tuom:treis-       tävissä mitään objektiivista mitta;puuta arvostel-
5448: &a.    iSiltä kannalta lähtien kai Anatole France        taessa, mikä on yhteiskunnan vastaista. ja mikä
5449: lausuu, ettei hän ole nähnyt vanhurskaita tuoma-         on hallitusta halventava,a. Hänen verta.ukaeiiJSa
5450: reita muuta kuin kalksi ja ne olivat eräässä mu-         siitä, että hallituksen arvosteleminen olisi lasket-
5451: seossa tau1ukokoe1massa. Kun nyt tältä inhimil-          tava samaan kategoriaan kuin jonkun yksityisen
5452: liseltä ka;nnalta käsitte1emme myöskin tuomarei-         yhtiön j01htokunnan arvosteleminen, on kokonaan
5453: ta, ja samalla otamme huomioon, ·että tällainen          ontuva (Vasemmalta: Sillä ei ole jalkoja.) Po-
5454: la!ki, kuin tämä, tulee va:ill käytäntöön poikkeuk-      Hittisessä ·elälmässä .on asianlaita ;siten, että toi-
5455: sellisena aikana, jolloin puolueintohimot ja muut        set poliittiset puolueet arvosteleva.t vastustavan
5456: W'llaiset tunteet ovat kuohum]stilassaan, niin ei        poliittis8ill puolueen hallitusta. Siinä on siis ta-
5457: voida vaatia tuomarilta, että hän voisi mennä ulko-      vallaan sama tapaus kuin jos jonkun yhtiön yh-
5458: puolelle om"<l!n itsensä ja säilyottää puolueettomuu-    tiökokouksessa joku oppositsioniryhmä arvoste-
5459: den. Tässä maassa on ennenkin nähty, jo ennen-           lee yhtiön johtokunnan menettelyä. Sellaiseen
5460: kuin meillä sosialistista liike·ttä oli suuresti ha-     arvosteluun ,täytyy aina olla oikeus. --:- Kun ed.
5461: vaittavissakaan, ettei meidän tuomioistuintemme          Procop~ on täällä puhunut paljon yhteiskunnasta
5462: puoluootto:muus ja vrupautuminen valtiollisista          ja yhte~skunnan 'säilyttämisestä, hän on kuiten-
5463: näkökainnoista ja :Untohiu:noista suinkaan ole taat-     kin jättänyt kokonaan määrittelemättä, mitä hän
5464: tu. ·Minun muis.tuu tällä •hetkeHä mieleeni sanat,       yhteiskunnalla tarkoittaa. Yhteiskuntahan ei ole
5465: jotka valtioneuvos Danielson-Kalmarin kerrotaan          muuta kuin yhteiskuntaluokkien yhdessäoloa,
5466: lausuneen, :kun hän palasi t.odistamasta jutussa,        yhdessä asurrnista, yhteiskuntaluokkien, joilla on
5467: jota herrat Jon3Js Castren, Axel Lille y. m. eräät       vastakkaiset intressit ja joiden käsitykset siitä,
5468: muut parikymmentä vuotta sitten ajoivat vapaa-           mikä on yhte~skuntaa säily,ttäJvää ja mikä yhteis-
5469: herra Y·rjö-Koskis-vainajaa vastaan. Muistel~n           kuntaa kumoaV'aa, ovat kokonaan erilaiset.
5470: valtioneuvos Danielson-Kalmarin silloin tultuaan
5471: Helsingin raastuvanoikeuden istunnosta lausu-              Yleiskesku&telu julistetaan päättyneeksi.
5472: neen, että hän häpeää suomalaista tuomioistuin-
5473: ta. Täl•laiset a;jat voivat tulla vieläkin muillekin        Puh ·e mies: Keskustelun kuluessa on ed.
5474: eikä vain meme sosi3Jlidemokraateine.                    Schauman ed. Ampujan kannattama,na ehdotta-
5475:                                                          nut, että eduskun1ta •hyvälksyisi eduskuntaesityk-
5476:    Ed. P r o c o p e: lMed &käUsord bevisax man          sen. Tämä ehdotus sisältää .sen että eduskunta
5477: nog ingenting. Domaren:a äro ej mera än män-             Mian käsittelyn tällä asteella asettaisi yksityis-
5478: niskor, men herraTna hlt)kas ej övertyga någon,          kohtaisen käsittelyn .pohjaksi eduskuntaesityk-
5479: att den 1finska domaren ej Sikulle handla i gott         sessä n:o 41 olevan lakiehdotuksen. Kutsun täitä
5480: uppsåt. - Gentemot vad herr Schauman på-                 ehdotusta ed. Schaumanin ehdotukseksi. Edel-
5481: pakrude beträiffa.n1de 'slkillnruden mellan äreikränk-   leen on ed. Holma ed. P,rocopen ·kannattrumana
5482: ning och ifrågavarrurude brott sa•mt åtalsrätten         ehdotta.nut, että suuren valiokunnan mietinnössä
5483: i de bå!da ,fallen, vi'll ja,g endast påpeka, att        oleva lakiehdotus hylättäisiin. Kutsun ~ätä eh-
5484: satmma skillnad består mellan var.ie målsägand·e-        dotusta ed. Holmrun ehdotukseksi.
5485: brott och vrurje aiktora.t. Från denna synp,unkt
5486: kan man ej angripa ifrå!g.avarande paragraf                Selonte\k.o myönnetään o:UkeaJksi.
5487: mer än var.ie annan lagbestämning om bront
5488: under a11mänt åtal. För övrigt lkonstatera.r jng,           Puhe m i e s: Mitä menettylytapaan tulee
5489: att iherr Halk!ki:la ioke kan vederlägga riktig-         lienee ensin ·ratkaistava, mikä ehdotus on asetet-
5490: heten aN ttnit.t påstående beträff.ande samhä1lets       tava yksityiskohtaisen käsittelyn <pohjaksi. Jm
5491: rätt att i iförevarande avseende sikyillla sig.          yksityiskohtaisen käsittelyn pohjaksi hyvä:ksy-
5492: Det eooa •han lkunde an1föra var att en av mig           tään suu11en valiokunnan ehdotus, on ed. Hol:mar
5493:                                                Pöydällepanot.                                            1193
5494: ----~----~----~- ~---------~--------~
5495: 
5496: 
5497: 
5498: 
5499: hy.lkäysehdotuksesta äänestettävä sen jälikeen          tetään lakiehdo-tus sanamuodolleen sellaisena,
5500: kun suuren validkunnan mietinnössä olevan la-           kuin se on eduskunnan päätöksellä hyväksytty,
5501: kiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely on             takaisin s u u r e e n v a l i o k u n t a a n, j-oten
5502: päättynyt. Jos taas yksityiskohta~en käsittelyn         asian toinen käsirtte~ly tulee jatkumaan.
5503: pohjaksi hyväksytään eduskuntaesityksessä oleva.
5504: ehdotus, raU:keaa ed. Holrrnan ehdotus, jaka koh-
5505: distuu suuren vaJliokunan mietinnössä olevaan
5506: lakiehdotukseen ja on viimemainitussa tapauk-                        Muutos päiväjärjestykseen
5507: sessa tila~suus tehdä muutosehdotuksia käsitte-
5508: lyn pohjaksi hyväksyttyyn la'kiehdotukseen.                Puhe m i e s: Kun aika on niin pitkälle ku~
5509:                                                         lunut ja meidän on vielä tänä iltana pide-ttävä toi-
5510:   Käsittelyjärjestys hyvä:ksytään.                      nen täysi-istunto, poistetaan asia n:o 8 päiväjär-
5511:                                                         jestyksestä.
5512:   P u h e rm i ~ s: On siis ensin äänestettävä siitä,
5513: mikä ehdotus hyvä:ksytään käsiiltelyn pohjaksi.
5514:                                                                           Pöydällepanot:
5515:   Äänestys ja päätös:
5516:                                                                  9) Merilain 31 § :n muuttamista
5517:    Ken hy;väksyy ikäsittelyn pohjaksi suuren va-
5518: liokunnan mietinnön, äänestää ,jaa"; jos ,ei"           koskevan hallituOrsen esityksen johdosta laadittu
5519: voitta-a. on ed. Schaumanin ehdotus hyväksvtty.         la;ki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 5 esitel-
5520:                                                         lään ja 1pannaan pöydällä ensi •tiistain if>äysi-is-
5521:   Äänestyksessä annetaan 86 ,jaa"- ja 79 ,ei"-          tunto<YU.
5522: ääntä..
5523:                                                                 10) .Esikaupunkiolojen korjaamista
5524:   Eduskunta on siis päättänyt käsittelyn poh-
5525: jahli ottaa suuren va1iokunnan mietinnön.               kosk<evan anomusehdotuksen johdosta valmistettu
5526:                                                         laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :-o 6 esitel-
5527:   Siirrytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen          lään ja pannaan pöydällt- ensi tiistain täysi-istun-
5528: käsittelyyn.                                            toon.
5529:   Esitellään lakiehdotuksen lakiteksti, joka sa-        11) Ehdotuksen laiksi rokottamisvelvollisuudesta
5530: moinkuin lakiehdotuksen johtolaUJse ja ·lakiehdo-            isonrokon liikkuessa tai sen uhatessa
5531: tuksen (11imilk;e hyväksytään.
5532:                                                         sisältävän hallituksen esityksen johdosta laadittu
5533:    P u •h e m i e s: Tämän jälkeen on äänes,tys         talousvaliokunnan mietintö n:o 9 esitelläiiln ja
5534: toimitettava ed. HoLman yleiskeskUJStelun aikana        pannaan pöydälle ensi tiistain täy1si-istuntoon.
5535: tekemästä ~hdotuksesta, että nyt esillä oleva la-
5536: kiehdotus hy.lättäisiin.                                12) Ehdotuksen laiksi ·elintarveasiain järjestelystä
5537:                                                         sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27
5538:   Äineatp ja päätös:                                    päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassa-
5539:                                                                      oloajan pidentämisestä
5540:   Ken hyväksyy esilläolevan lakiehdotuksen
5541: sellaisena kuin se on edeHisillä päätöksillä pää-       sisältävän hallituksen esityksen johdosta ~aadittu
5542: tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on sa.not-     ta'lousvaliokunnan mietintö n:o 10 esitellään ja
5543: tu lakiehdotus hylätty.                                 pannaan •pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
5544:   Äänestyksessä annetaa-n 38 ,ja"- ja 118 ,ei"-         13) Välittäviä säännöksiä niiden muutosten sovel-
5545: ääntä..                                                 luttamiseksi, jotka 15 päivänä elokuuta 1919 anne-
5546:                                                         tuilla laeilla on tehty 27 päivänä marraskuuta
5547:   JEdus·kunta on siis toisessa !käsittelyssä hylii;n-   1917 annettuihin maalaiskuntain ja kaupunkien
5548: _nyt lakiehdotuksen.                                      kunnallislakeihin sekä kunnalliseen vaalilakiin
5549: 
5550:    P u he m i e s: Kun suuren valiokunnan ehdo-         koskevan hallituksen esityksen johdosta laadittu
5551: tust& ei ole muuttamattomana hyväksytty, jä- , laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 7 esitel-
5552: 1194                                       Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5553: 
5554: 
5555: lään ja pannaan TJöydälle ~nsi tiistain täysi-istun-       1   trätffande dylika tillfä:lhgtvis sammarukalla:de
5556: ~00.                                                       1   plena, men hamstäl~er jag, huruvida det vore
5557:                                                                n:ödvändigt att rfortsätta med 1denna. som ja:g
5558:                                                                tror a:rv alla som ·dålig erlkända '[l·raxi'S, och 1ber
5559:   Puheenvuoron saatuaan lausuu                                 ja.g för min ·del .a.lltså att få hemstä1la tili herr
5560:                                                                talmannen att ioke vidare i kväll nrugot nytt ple-
5561:    :IDd. Lohi: Pyy~diän ilmoittaa, että suuren                 num måtte 'hållas, utan att nrästa plenum skulle
5562: valiokunnan kdlwus ·pi!detään huomenna arumu-                  på föreslkrivet ·lllätt annonseras.
5563: päiväl1ä kel'lo 10. Eduslkunnan valitsijrumiehiä
5564: pyydän däämään tän:ne istuntosalii·n nyt tämän                   P u rh e mies: Mitt förfaranlde grundar sig
5565: istunnon päätyttyä, silksi rvälia:jaksi, ~kunnes toi-          på 1grumJmal -p.raxis ooh jag anser att det ärenkle,
5566: nen täysi-istunto pidetään.                                    som kommer att beharudlas 'Vid näJstföljanrde ;ple-
5567:                                                                num är av så brådskrunde nntur, att vi måste
5568:                                                                ha.va ännu i !kväll ett anrdra plenum.
5569: 
5570:   Puhemies: Seuraava täysi-i·stunto                  on           PuhemieJhen menettely perustuu airkaisempaan
5571: tänä iltana ·neljännestä yli 11.                               menettelytapaan. Minun kä:sittää:kseni se asia,
5572:                                                                joka meillä on seuraavassa täysi-istunnossa käsi-
5573:   Tämän ilmoituksrn johdosta lausuu                            teltävä, on niin ,kiireellinen, että katson olevani
5574:                                                                pak·otet.tu pitä;mään täysi-istmnnon i1mottMnal-
5575:    Ed. E s t 1 a n d e r: Jag ber att få yttra mig             lani ajalla.
5576: med anledning av talmannens meddelarude om
5577: ett nytt plenum ännu i •kväll. Det har o,fta                     Ed. E s t l a n ,a e r: J ag belkfagaT att det
5578: varit tillfäl'le fr!!imhårla, att rdet i srukligt a,vse-       icke tidigare uppmälfu:s!limmats, att detta ärende
5579: ende är oegent.ligt, att plena på tdetta Slätt utsät-          är brådsikande, så att för detsamma plenu.m ·haide
5580: tas utan att oförut vara annonsera.de, eme•dan det             kunnat <på lagligt sätt utsättas.
5581: är omöjligt för åtslkilliga lantda.gsmedlemmar,
5582: som tö~hända 'hwva avlägsnat sig utan att vara                   Puhemies: Kuten ilmoitin, on seuraa'Va
5583: unrdenkunniga om .detta ,falktum, att infinna sig              täysi-istunto lk: lo 11,15.
5584: tili rdeltaganlde i ett dyliikt sent~da ut•satt ple-
5585: num. J a;g rhar emellerti:d rko.mmit att uppmärik-
5586: samma, att detta d'örfaringssätt också ~Strirder
5587: mot .Ian:tdag-ens arbetsordning, i vars 18 § för-
5588: utsätt es, a tt kaHelse till lanhlrugens plenum                  Täysi-istunto -p.äättyy ,k:lo 10,55 i. p.
5589: dels srkall ans'lås i rörrUimmet till lan.hdagens
5590: ses.sionssal delrs odkså in:föras i .huvudsta.dens                                     Pöytäkirjan vakuud~ksi:
5591: större dagliga tildningar. Jrug .måste erikänna
5592: att du en staldga'd praxis har ~ått inrita si·g be-                                           Eino ,J. Ahla,
5593:                                        61. Perjantaina 241P· lokakuuta
5594:                                                                kello 11,15 i. p.
5595: 
5596:                          Päiväjärjestys.                                        P u h e llll i e s: Edelhsessä: täysi -istunnossa esi-
5597:                                                                              tettiin vaatimus asian jättämisestä: lepäämä"ån.
5598:                                                                     Siv.     Tämä ·kysymys on nyt ratkaistava. Ensin salli-
5599:                                                                              taan asiassa keskustelu. Sen .iäJ.keen 1Joimitetaan
5600: Ilmoituksia:                                                                 lippuäänestys. Jos vähintä:in 1/3 edUS'kunnan
5601:                                                                              kaikista järsenistä kannattaa vaatimusta, .iää la:ki-
5602:            Eusimäinen käsittely:                                             ehd·otus lepää;mään ensimäisiin uusien va:alien
5603:                                                                              jäJl.jestä llwkoontuviin valtiopäil.viin, mutta muussa
5604:     1) Ehdotul! lai:k<si elinta1weasiain järjes-                             tapauksessa on ehdotus lakiehdotuksen lepää-
5605: telystä sodan aiheuttamissa poikkeukselli-                                   mään jättämiJSestä hytläitty, .ia asian kälsitt.elyä
5606: s:issa ol'oiss~a 27 päivänä heinäkuuta 1918                                  jatketaan.
5607: annetun lain voimassaoloajoo !pidenilämi-
5608: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195     Kukaan ei TJY.vdä puh€-envuoroa.
5609:     A s i ,a; 'k i r j a t:          T·alOIUsvttliokunn'oo
5610: mietintö n:o 10; ha:llitu'kisen esitys n:o 41.                                 Äänestys ja päätös:
5611: 
5612:                                                                                Sihteeri lukee kirjallisen iilänestysesityksen:
5613:   Ni:menhuudon asemesta merkitään läsnäole-
5614: vikai ne edustajat, jotka ottivat osaa edelliseen                               Ken kannattaa vaatimusta, että esiUäoleva la-
5615: täysi-istuntoon.                                                             'kiehdotus, sellais·ena kuin se on toisessa lkä.sitte-
5616:                                                                              lyssä päätetty, jätetään le:päärrnään ensimäisiin
5617:                                                                              uusien vaalien jäl.iestä kokoontuviin valtiopäi-
5618:                                                                              viin, ää:nestä:ä ,jaa"; 'ken sitä ~ei ·kannata, äänes-
5619:                           Ilmoitusasiat:                                     tää ,•ei". .Tos vähinrtään l/3 eduskunnan kaikista
5620:                                                                              jäsenistä !kannattaa vaatimusta, jää ~akiehdotus
5621:    Vapautusta huomis'päil.vän täysi-istunnosta y<k-                          le~ämään ensimäi:siin uusien va<~~lien jäiestä ko-
5622: sity·ist,e,n a.<!iain vudksi saavat ed. M. Hannula,                          koontuviin valtiopäiviin, mutta muussa. taJ)auk-
5623: Mantere. Sarlin, Soininen ja Vuokoski                                        sessa on ehdotus lakiehdotu:kJsen lepäämään jät-
5624:                                                                              tämisestä hylätty.
5625: 
5626:                                                                                 ÄäJnestyksessä annetaan 27 ,jaa" -ääntä ja 132
5627:             Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                                .,ei" -ääntä.
5628: 1) Ehdotuksen laiksi muutoksista helmikuun 25                                  Eduskunta on siis •hylännyt vaatimuksen laki-
5629: päivänä 1851 annettuun asetukseen, joka koslee                               ehdotuksen lepäämään jättämisestä.
5630: ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suo·
5631:                     messa                                                      P u he m i e s: Asian koLmatta käsittelyä jat-
5632:                                                                              ketaan.
5633: sisältävän ed. Hultinin y. m. edusk. esit. n:o 18,
5634: jota on valmistelevasti käsitelty lakivaliokunnan      Kun keskustelua ei enää haluta, [ausuu
5635: mietinnössä n:o 6 ja suureu valiokunnan mietin-
5636: nössä n:o 24 esitellään .i a t kuvaan k o 1m a n-      Puhemies: Yleiskeskus·telun aikana on ed.
5637: t e en k äi s i t te 1 y y n.                      , von Wendt ed. Itkosen kannattamana ehdottanut,
5638: 11116                                        Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5639: 
5640: 
5641: ettiil nyt esilläoleva 'lalk.iehd{)tus hylättäisiin. Kut-   purkamaan sitä suurta ja laajaa koneistoa, minkä
5642: sun tätä. ehdotusta ed. von W endtin e:hdotukseksi.         elintarvesäännöstely vuosien 'kuluessa on ehtinyt
5643:                                                             luoda. Sen sijaan jos nykyistä elintarvelakia
5644:    Selostus myönnetäiän oikeaksi.                           jatkettaisiin pitemmälle, niinkuin on ehdotuksia
5645:                                                             tehty, se voisi johtaa 1siihen, ·että me 5 kuu'kauden
5646:    Åinestys ja päätös:                                      kuluttua olisimme samassa tilanteessa missä nyt-
5647:                                                             kin, että meiHä olisi tuo erinoma.isen kaUis ko-
5648:    Ken hyväksyy esilläalevan lakiehdotuksen sel-            neisto paikallaa'll ja me emme olisi päässeet sen pi-
5649: lai~na kuin se on toisessa kälsittelyssä päätetty,          temmälle. Käsittääkseni niin valtion 'kuin 'kun-
5650: äänestää ,jaa"; jos ,.ei" voittaa, on ed. ·von              tien palveluksessa olevat elintarveviranomaiset
5651: Wendtin ehdotus hyväJksytty.                                pitävät itse itseään paljon tärkeälmpinä kuin mil-
5652:                                                             laisina heitä enää voidaan pitää. Kun tämä laaja
5653:   Ärunestyksessä annetaan 86 ,jaa"- .ia 72
5654: ääntä.
5655:                                                    ,ci"-1   ja kallis koneisto, 'kuten luonnollista on, nauttii
5656:                                                             ainakin siedettävi:ä tuloja, niin s<envuoksi ei liene
5657:                                                             vierasta se ajatus, että se koettaa säilyttää ,paik-
5658:   P u h e m i e s: Eiduskunrta on siis hyvä!ksynyt          kansa mahdollisimman pitkälle. Senvuoksi on
5659: nyt esilläolevan lwkie.hdotnk~n. Asian kolma.s              mielestäni eduskunnalla täysi syy, että se tulee
5660: käsittely on ·päättynyt.                                    hallitukselle avuksi ja antaa elintarvesäännöste-
5661:                                                             lyn rajoittamiselle ja pmka.miselle niin voimak-
5662:    P n h e m i e s: Täimäm jälkeen otetaan ainoaan          kaan sysäyksen, kuin mitä eduskunta voi antaa.
5663: käsittelyyn lakivaliokunnan mietinnön sivulla 4                 Itä-Suomessa ovat useitten kuntien valtuustot
5664: oleva ponsi.                                                pdhtineet kysymystä ja tehneet yksimielisiä pää-
5665:                                                             töksiä siitä, ettei nykyistä elintarv·esäännöstelyä
5666:    Ponsi hyväksytään.                                       siinä laajuudessa kuin se nyt on voimassa, voida
5667:                                                             eikä ole tarvis kovin pitkälle enää jatkaa. Meille
5668:                                                              edustaj~lle on saapunut lulkuisia pöytäkirjanot-
5669:    Asia on loppuun käsitelty.
5670:                                                              teita, joissa kuntien valtuustojen mielipiteet esi-
5671:                                                              ~tetään. Eihän tietvstikään olisi voitu eikä voi-
5672: 2) Ehdotuksen laiksi elintarveasiain järjestelystä
5673:                                                              tane koskaan laati~ sellaista eEntarvela'kia, joka
5674: sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27
5675:                                                              kaikkia voisi tyydyttää, mutta ei tämä: ny'kyi-
5676: p:nä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassaolo-
5677:                                                              nenkään viljanluovutus.iärjestelmä! ole onnistunut.
5678:               ajan pidentämisestä
5679:                                                              Kun sitä on käytännössä ryhdytty Itä-Suomessa
5680:                                                              sovittamaan, on se vienyt kerrassaan mahdotto-
5681: sisältävän haHirtuksen ~esityksen n :o 41 johdosta           muuksiin. Voi sanoa, että useimmat Itä-ISuomen
5682: laadittu talousvll.<liokunnan mietintö n:o 10, joka          tilalliset omistavat viljeltyä maata vain 5~6-8
5683: viime täysi-istunnossa pantiin pöydälle, esitellään          ha. Kenellä on aiHe 5 ha, sen ei tarvitse luovut-
5684: maiDJitun lainsäätämisasian         ensim ä ist ä            taa mitään, mutta kenellä on 5 lh ja 6 •ha, hämm
5685: k ä s i t t e 1 y 'ä varten.                                 .pitää :luovuttaa ·koko alasta .lo tuo määrliitty sum-
5686:                                                              ma ja se on vienyt siihen, ·että jos lakia kaj-
5687:    KeHustelu:                                               lkessa ankaruudessa pantaisiin !käytäntöön, niin
5688:                                                              joulun seudussa olisivat nälmä !JJikkutil8!lliset ai-
5689:    Ed. J u u t ,i l a i ne n: Täytyy valittaa sitä,          van puilla paljailla vilja:varoihinsa uäihden. Täl-
5690: että näin tärkeä asia joutuu puolenyön aikana                •laisia esirrnerkke.iiL on satoja .i·o tultu kökemaan,
5691: keSkustelun alaiseksi. Olisi ollut mielestäni koh-           kun viljanluovutusjärjestelmää on ru'Wttu l)ane-
5692: tnulliata, että asian ensimäiselle käsittelylle              maan käytäntöön. Senvuoksi, kun hallituksella
5693: olisi koetettu varata päivän aika.                           tiettävästi on viljavaroja hallussaan, olisi erit-
5694:    Mielestäni talousvaliokunnan ·mietintö, jdka on           täin hellin käisin pidettävä Itä-ISuomen l>ikkuvil-
5695: yk:simielinen, on onnistunut oikeaan, kun se on              jeli.iöitä: ja koetettava mahdollisuuden mukaan
5696: tullut siihen tulokseen, että nykyistä elintarve-            myöntää heille poikkeuksia viljanluovutusehtoic
5697: laki& korkeintaan voidaan jatkaa vain k8ihdella              hin. Minä olisin sitä mieltä, että me voisimme
5698: kuuk&udella. Nykyistä dintarvela'kia vastaan on               jo 2 kuukauden pel'ästä vapautua kaikesta sään-
5699: olemMsa niin suurta tyyty:mättömyyttä, että sen               nöstelystä. Se tuskin missään trupauksessa veisi
5700: pitemmäJUe sitä ei voida,kaan jatkaa ja käJsittääk-           meitä mihinkään vaaroihin. Ne vilja varat, mitä
5701: seni, jos sitä sen ;pitemmäille yritetään viedä, niin        maassa on, voitaisiin nyt 2 kuukauden aikana
5702: la;ki tulee kokonaan hylätyksi. Sen kahden kuu-               jakaa kunnille asukasluvun mukaan ja 'kunna'i
5703: kauden aikana voi ha1litus ryhtyä tarmokkaasti                voisivat sitten niiden jakami·sen järjestää iiten,
5704:                                                 Elintarve laki.                                          1197
5705: 
5706: 
5707: kuin ne parhaaksi ·katsovat. Sillä tavoin kunnat         kunnialla suorittaa (VasemmaJta: Tienata, hintoja
5708: va'!'autuisivat krulliista elintarvevirastoistausa.      kohottaa!) Minä en tahdo virittää näitten huo-
5709:    Kuitenkin •kaiken varalta saattaa olla tarpeen.       mautusten johdosta keskustelua, pyydän vain
5710: että eräänlaiset välittävät säännökset tamiiili-         mitä komteliaimmin huomauttaa, että sosialide-
5711: kuusta eteenpäin joksikin aikaa säädetään. Sel-          mokraattiselloa taholla ei olisi syytä ryhtyä pitä-
5712: laisena suosittelisin sellaista lakia, joka käsittäisi   m'ään kansalai.skokouksia eräitä maanviljelijäin
5713: vaan aivan muutaman •säännöksen. Siinä voi-              järjestöjä vastaan. Se kaivaa esiin turhan vuoksi
5714: taisiin maanviljelijät ja teollisuusharjottajat jät-     ikävälti entiset muistot ja tulos tulee olemaan
5715: tää aivan vapaaseen elälill.ään. Pääko!htana r>i-        aivan sama, mikä oli 2 vuotta sitten elintarpei-.
5716: truisi olla vain se, että viljavarain maasta vienti      siin nähden, elintarp,eet eivät tule näkyviin ja
5717: jyrkästi ja tehokkaasti .bellettäisiin. Toinen           hinta vaan nousee. Se vie ehdottomasti siihen,
5718: mahdollinen .rajoitus tarvittaisiin !kaiketi ~kulje­     jos maanviljelijäin tuotteita käydään •polkemaan
5719: tuksen ala;lla, että hallitus voisi asettaa tarvit-      kansalaiskokousten ja muitten toimenpiteitten
5720: taessa kuljetuskieltoja niin ettei viljavaroja ke-       kautta, että maanviljelijät Suomessa järjestyvät
5721: räänt:visi yksiin maakuntiin, vaan että vil.iavarat,     ja silloin voin hinta ei asetu 26 markkaan (Va-
5722: kun ne nyt 2 kuukauden aikana on jaettu kun-             semmalta: 40 markkaa vaatii Maakansa). Se vie
5723: nille, •pysyisivät siellä.                               siihen, että kuluttajat, olkoon he keitä hyvänsä,
5724:     Kolmannen myönnytyksen tekisin siinä, että           joutuvat ostamaan jokikisen perunalitran, voi-
5725: sokerin ja hallituksen tästä ·edes hankkiman vil-        kilon y. m. maanviljelijäin järjestöjen mitta-
5726: jan voi hallitus sopivalla tavalla edelleen jakaa.       vaa'asta.
5727: Kun vielä jonkun rangaistuspykälän lain loppuun
5728: liittäisi, niin siinä 1mi•elestäni alkaisi olla sitä        Ed. Wuorimaa: Noin 11;2 kuukautta sit-
5729: uutta elintarvelakia riittäJväJsti, ja tämäntapainen     ten nä!kyi sanomwlehdissä, että 'elintarveministeri
5730: supistettu säännöstely voisi mahdalEsesti saada          oli ilmoittanut, että maassa on viljaa tarpooksi
5731: eduskunnassa hyväksymisen.                               ·ensi •kesään asti. Sen jäiestä on tuotu yksi lai-
5732:     Tahtoonatta myöhäistä a:ilkaa pitemmä.Ue ku-         vwnlasti toisensa perästä lisää viljaa, sitäpaitsi on
5733: luttaa suosittelen, että suuri valiokunta pysyy          vuositulo aina:kin kauroista ja muista touoista
5734: talousvaliokunnan mietinnön takana ja että sen           huomattu runsaammaksi kuin mitä oli odotettu.
5735:  2 kuukauden aikana, mitä elintarv-elakia jatke-         Sitäpaitsi ovat osuuskuntajärjestöt ja yhtiöt,
5736: taan, eduskunta säätäisi nuo - minä kutsun --            kauppayhtiöt ja yksityiskauppiaat sitoneet kaup-
5737: vä~ittävät sMnnökset nykyisestä tilasta var>aa-          pa.sop:iJmuksiansa ympäri maailmaa viljaseuduissa
5738:  seen kauppaan.                                          ja ovat tilaisuudessa sieltä tuomaan •elintarp·eita
5739:      Olisihan tietysti tilaisuus puhua elintarV'ethan-   ja viljaa, niinkuin he toivat ennen sotaa ja en-
5740: kinnasta ja elintarvesää:Jnnöstelystä vaikka kuinka      nen nykyistä säännöstelyä. Sentähden minun
5741:  pitkäJlJe, mutta en tahdo jatkaa sitä. Yhden            mielestäni on nyt jo aika, että siirrytään rauhan-
5742:  ainoan esimerkin kuitenkin mainitsen. Kaikki-           ailkaiseen tilaan niin 'Pian kuin mahdollista, jonka
5743:  alla maassa ovat l])erunat eriiltäin suuressa mää-      kautta on tarpeen, että nykyinen elintarvejär-
5744:  rässä osottaneet pilaantumis·vaaraa.          Monessa   jestö ja sen lukuisat virkamiehet, joid·enka palkka,
5745:  paikassa. eivät maaiwiljelijät Itä-Suomessakaan         kansalle tekee vähintäin 30 miljoonaa, puoleksi
5746:  ole voinoot 'kellareihinsa ja kuoppiinsa säilyttää      valtiolta toinen .puoli kunnilta, saadaan siten
5747:  muuta kuin 1/3 sadosta, 2/3 on joko 'Pitänyt jät-       'Poistumaan. Minä ehdottaisin sentähden, että
5748:  tää pelloHe tai korjata vain elukoiden ruuaksi.         suuri .valiokunta kun ottaa käsitelläkseen tämän
5749:  Sam.o.nlaisiJa 'kerrotaan: kaikkialla maassa. Ja        asian, ·palauttaisi mietinnön takaisin talousva1io.
5750:  vii:me •keväänä useissa paikoissa ostettiin ·siemenet   kuntaan muodostettavaksi ·siten, -että nämä k~tksi
5751:  80 anarka.Ha hehtolitralta. Kallista työtä myös-        kuukautta ta;mmi'kuun 1 päivään olisivat sem-
5752:  kin käyt;ettiin 'Perunaviljelykseen. Nyt on ulkoa       moisia siirt.o'kuukausia, .ioUoin elintarveyiran-
5753:  tuotettu 1maa,han 5,000 tonnia perunoita ja niillä       omais·et voivat tehdä &sioista tiliä ja jär.}estää.
5754:  polettu perunain ·hinta alas ja ne jaetaan nyt ·ku-     asian sillä ta,valla, että tarrnmi!kuun 1 päivälnå
5755:  luttajille. Suomen maanviljelijäin omat perunat,         päästään rauhanaikaiseen tilaan. Siihen tarvi-
5756:  mitkä olisivat kaul)paan riittäneet saavat mädän-       taan muutamia toimenpiteitä. Niistä jo ed. Juu-
5757:  tyä omissa kellareissa. Olisi ensin pitänyt käyttää     tilainen mainitsi. Esimerkiksi tarvitaan semmoi-
5758:  oman maan tuotteet ja sitten ulkolainen jonka olisi      nen väliaikainen säännöstely, että hallitukselle
5759:  voinut säästää varastoihin. TäJmänta•painen huus-        annetaan vientikielto-·oikeus ja että sentähden
5760:  holli on mielestäni erittäin raskws isku maanvil-       myöskin tullivartiosto, joka nykyä:än on sangen·
5761:  jelijää v.astaan, joka kieltämättä on !koettanut        heikko varsinkin itärajalla, tulisi va:hvistetuksi.
5762:   nä.inä Tuosina osansa elintarpeitten hankinnassa       Sitäpaitsi tämmöinen tulilivartion jotenkin run-
5763:                                                                                                         li~
5764: 1198                                    Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5765: 
5766: 
5767:  sas lisääminen tulee tarpeelliseksi ki~ltolainkin ten kun v·oi pääsi vapaaksi, niin se lruski välhit.el-
5768: tähden, koska on pelättä.vä, että niin pian kuin len niin, että viime kesänä myötiin jo maaseu-
5769: Venädän kanssa tulee säännölliset olot, sieltä pit- dulla toisin paikoin 11-12 markasta 'kilo. Että
5770:  kin rajaa tulvaa tänne Suomeen suuret määrät se on noussut tätä nykyäJ syksyllä, on säännölli-
5771: alkoholiaincita. Jos esimerkiksi niistä 30 mil- nen ilmiö. Se on luonnollinen ilmiö rauhan aika-
5772:  joonasta, jotka vuodessa maksetaan nykyisille tar- nakin sentä:hden, että syksyaikana Suomessa val-
5773: 'J)eettomille elintarveviranomaisille, käytettäisiin 2 mistetaan vähemmän voita. Ja varma on, että
5774:  tai 3 miljooiLaa markkaa rajojen vartioimiseen .ioulun jälkeen se ta3Js laskee luonnollisten lakiensa
5775: tullivartioilla, niin voitaisiin olla jotenkin varmat mukaan, kun voita valmistuu enemmän. Kun
5776: siitä, että voitaisiin ·estää elintarpeiden vienti pois myöskin margarinin ltuotanto pääS<ee käyntiin, niin
5777:  maasta.                                                 sekin tulee laskemaan voinhintaa luonnolliseen
5778:     Toiseksi on tarpf'en, ett'ä se viltia., minkä valtio a:s,emaansa. Kaikesta t~ästä ja siitä äärettömän
5779: QU ulkoa ostanut, tarjotaan niiUe :kunnille, jotka       suul'esta kulusta jonka ·elintarvesäännöstely on
5780:  sitä tilaavat lauta:kuntiensa !kautta ja jätetäJän matkaarrsaattanut on siis eduskunnalle nykyjään
5781: 'heille.                                                 tarpeellista niin p.ian kuin mahdollista lopettaa
5782:     K01lmanneksi on nyt tarp·een, ~ttä ne maanvil- täJmä säännöstely. Kuinka suuria summia elin-
5783:  jelijät, jotka tähän asti jo ovat ,}uovuttaneet elin- tarvevira1stojen kykenemättömyyden ja huonon
5784:  tarvelautakunniHe viljaa, saavat siitä korvausta hoidon kautta on kulunut maassamme, t.a;hdon
5785:  sen eron :mukaan, mikä on todellisen hinnan ja mainita muutaman esimerkin.
5786:  luovutushinnan välillä, tai ·että heille annetaan          Tässä kesäl·lä sanomalehdissä tarjottiin huuto-
5787:  oikeus saada luovutettu viljausa takaisin.              kaupalla Helsingin elintarveviranomaisten maa-
5788:      Twmunöisen säännöstellyn elintarvevira-ston ai- han hankkimia ja ostamia elintarpeita m. m. lä-
5789:  kana ovat sekä tuottajat että kuluttajat saaneet . hes 300;000 kiloa hemeitä, joitten oli ann·ettu
5790:  maksaa monin kerroin kalliimpia hintoja kaikista pilaantua, niin että ne olivat purtkaneet sä.kit ja
5791:  elin-tarpeista, kuin jos kauppa olisi ollut vapaa. olivat homeessa. Niistä olivat elintarveviran-
5792:  Minä huomautan esimerkiksi muuta1Jll.i1sta sem- omaiset maksaneet usein 5~6 markkaa kilolta ja
5793:  moisista aineista, jotka ovat olleet elintarvevi- nyt ne huutokau'J)assa myytiin 5-6 'J)enniä ki-
5794:  ranomaisten käsissä, kuinka kansa on saanut lolta. M. m. myytiin puoli miljoonaa kiloa hapaJJ.-
5795:  maksaa äärettömän pa:ljon enempi. Esimerkiks i kaalia, joka oli kokonaan pilaantunutta. Niistä
5796:                                                    1
5797: 
5798: 
5799:  sok,eri.     Sok-eria ovat muutamat suuremmat vähistä, mitä. maanviljelijät ostivat, ma:ksoivat he
5800:  kaup'J)aliiklmet tarjonneet tuotavaksi ja myy- 1-3 penniin kilolta. Luultavasti olivat näistä
5801:  täv~ksi maan kansalaisille Smk. 3: 50 kilo.             elintarveviranomaiset maksaneet 60-70 penniä
5802:  Nyt tiedämme. että -elintarveviranomaiset OV'at kilolta. Vielä t!llrjottiin 19 mi:ljoona,a liemikuu-
5803:  jobbanneet tämän kanssa niin suuresti, -että ovat tiota myytäväksi, 19,600,000 kiloa, joita ei mene
5804:  muutamissa lkoh:d-en ottaneet aina 20-30 mark- nyt kaupaksi kuin muutama sata kilo. Tässä
5805:  kaan asti. Minä en tiedä onko täJmmöinen oikeata tava-rassa oikeastaan ei ollut ravintoaineita pal-
5806:  ja ovatko he ollenkaan oikeutetutkaan verotta- jon mitään. Suurin osa oli suolaa ja vähän liima-
5807: maan kansaa ilman eduskunnan kuulematta tfum- ainetta. Näistä oli senverran kuin muistan mak-
5808:  möisillä hinnoilla. Sitten toiseksi eivät ne ole sattu aikoinaan 9 penniä kuutiosta, joka tekee
5809: kuitenkaan kyen1l!eet tkylliksi antamaan elintar- monia kymmeniä miljoonia !koko summasta.
5810:  peita tarvitsijoille. On ollut viime syksynä ja Tästä välittäjät olivat tietysti laskeneet miljoo-
5811:  sen edellisenä kesänä ja koko viime talven kevät- nia omiin taskui'hinsa. 'l'ämmöi.tsiä esimerkkejä
5812:  pualelle asti useita viikkoja peräkkäin, jolloin voisi ilmoätaa hyvin paljon. M. m. ostivat elin-
5813:  korttiannoks-et toisin paikoin eivät saaneet ·ensin- tarveviranomaiset ~toissa keväänä ryytimaa.nsie-
5814:  kään minkäänlaisia elintarpeita ja jol1loin ihmis- meniä 10 miljoonan markan ·edestä, joista. suurin
5815: ten täytyi sadoissa määrin rauta•teitä pitkin läh- osa oli aivan itämätöntä, ja jossa joukossa oli
5816:  teä suuremmista liikepaikoista ympäri maata -ke- semmoisia siemeniä että ne riittävät esim. :tomaa-
5817:  räämään itselleen ruoka-aineita ja varoja.              tinsiemenet 68 vuodeksi. Kun oteltaan lukuun,
5818:     .Tos maanvilj·elijäi saa vBJt itse myydä tavaransa attä itäväisyys on ainoastaan pari. V'Uotta niin
5819: käyttäjille, niin tulevat elintarpeet paljon huo- huomataan mikä suuri tappio 'Siitäkin tuli. Täm-
5820: 'keaomw,.a'IDsi !kuin elintal'V'eviranomaisten· kautta. möisiä 1esimerkkejä rvoisi Qaskea !hyvin ;pa.ljon.
5821:  Tämä on nähty esimerkiksi niiden elintarpeiden mutta nä/Illä .io riiiltävät osoittamaan, että elin-
5822: :suhteen, jotka on päästetty va·paiksi. Ensin huo- tarveviranomaisista ei ole liikemiehiksi vaan että
5823: mautan esimerkiksi li:hasta. Kuinka äärettömän he ovat tehneet 'Suurta vahinkoa .ia osaltaan myö's
5824: korkea lihan hinta oli sil;loin, kun se oli sään- vaikuttaneet hyvin sumessa määrin Suomen va-
5825:  nöstelty ja kuinka se nykyisin on la,skenut. Sit- luutan huononemiseen.
5826:                                                 Elintarvelaki.                                           1199
5827: 
5828: 
5829:    Ed. a; f F o r s ~ l:l e s: Jag beklagar, att eko-   keneromekään ratkaisua tekemään, että meillä on
5830:  nomiutskottoet ihar varit så fåordigt i sitt betän-    tilanne niin selvänä edoessä.mme, 'kuin se tänä het-
5831:  kande, att i egentlig mening in:Wt betänkande före-    kenä saattaa olla. Tä!hän näihden on ,lausutta.va,
5832: ligger ooh att r~ksdagen sålunda måste fatta sitt       että ne asiakirjat, jotka tänä !hetkenä ovat edus-
5833: beslut utan att något betänkande tligger till           kunnan jäsenten käytettävinä, joiden nojalla hei-
5834: gruud därför. Vid r·emissdebatten var jag redan         dän pitää mielipiteensä ja lopuUinen ratkaisunsa
5835: i ti1lfälle •att uttala, att föreliggande lag har gi-   muodostaa, eivät ole tyydyttäv,iä. Hallituksen
5836: vit upphov till så stora olägenheter. att jag för       kaksi esitystä eivät anna selvitystä tästä tilan-
5837:  min del 'ansåg, att ett förnyande av lagen ej          teesta, ja se niukka mi·etintö, jonka talous-valio-
5838: kunde äga rum med undantag av vissa bestämda            kunta on antanut, •ei tuo pienintäkään lisäselvi-
5839: .stadganden, som även påpekats af föregå,ende ta-       tystä tähän rusia.an nähden. Pyydän yhtyä sii-
5840: lare.- Då jag nu icke vill :motsätta mig en för-        hen, mitä arv. ·ed·ellinen puhuja äsken lausui.
5841: längning av lagen på två månader till slutet av         Olen käyttänyt puheenvuoroa sitä varten, että
5842: året, sker aet ingrulunda därför, att jag skulle        kun m. m. minun suuressa valiokunnassa täytyy
5843: hava än(irat uppfattning i huvu'dsa•ken, utan en-       huomenna käydä asiaa asiallisesti 'käsittelemä..än
5844: dast därför, att under den tid av två månader,          ja ratkaisu tekemään, olisi paljon laajempi selvi-
5845: som förlängningen skulle omfatta, regeringen            tys tarpeen, kuin rmitä meille tänä hetkenä 011
5846: skuUe hava til1fä:lle att avveckla hela det system,     annettu. En voi olla lausumatta ·kummasteluani
5847: som förutsälttes uti :livsmedelslagen.                  sen johdosta, että hallituks-en puolelta ei ole edus-
5848:                                                         kunnalle tässä nä:in erittäin tärkeässä asiassa an-
5849:    Ed. P. V i r k kun en: Jokainen käsittää, että nettu tarkempaa selontekoa tilanteesta, ku:i:n mitä
5850: esilläolevalla kysymybellä ·elintarpeitten järjeste- meille on tarjottu. Olisi erittäin suotavaa, että
5851: lyn, tarkemmin sanoen: viljan ja sokerin järjeste- täällä olevat hallituksen jäsenet - meillähän on
5852: lyn jatkamisella taikka lopettamisella on kaksi tilaisuus nähdä keskuudessamme herra -elintarve-
5853: eri puolta. 'Toisaa;lta vaatii yleinen mielipide yhä ministerikin- antaisivat meille niitä tietoja, jotb
5854: voimakkaammin meidän maassamme tämän sään- tässä asiassa ovat aivan välttätrnättömät, ennen-
5855: nöstelyn lopettamista niinpian kuin mahdollista. kuin voimme ratkaisuamme tehdä. Ennen kaik-
5856: Ne monenlaiset ikävät kokemukset, joita kaikilla kea olisi saatava selville, kuinka pa:ljon viljaa
5857: on tämän säännöstelyn ylläpitämisestä ja sen tu- kansalle tarvitaan läfuem:män kulutuskauden ku-
5858: loksista, kypsyttävält tätä vaatimusta. Toisaalta luessa, jotta kansa pysyy elossa, 'kuinka paljon
5859: tälytyy niiden, joilla tällä :hetkellä on ratkaisu kä- viljaa hallitukse1la on olemassa, ·kuinka paljon
5860: sissänsä, hallituksen ja ·eduskunnan .iäJsenten, tar- · sitä maassa kokonaisuudessaan on olemassa, mitä
5861: kalleen itseltänsä kysyä, olemmeko nykytilassa · mahdonisuuksia on saada ·puuttuvaa viljaa lä-
5862: vi·elä valmiit kokonaan lopettamaan tätä sään- himpien aikojen kuluessa. Sen jälkeen kuin
5863: nöstelyä. Jos säännöstely lopetetaan joko nyt kaikki nämät se~kat ovat tarkalleen selvitetyt.
5864: heti tahi jonkun lyhyen ajan kuluttua, eikö sil- saatamme esitettyjen tosiasiain perustuksella kat-
5865: loin siitä johtuva loppuvillitys ·sa•ata tulla vielä sella tilant·een vaatimuksia ja tehdä ratkaisumme.
5866: pahemmaksi kuin edoeHinen on ollut. J ontuu ky- Tahdon siis ainarkin mnasta puol,estani saada sa-
5867: symään, tulevatko ·erittäinkin vähäväkiset kulut- notuksi, että minulla ei ole vielä olemassa asiasta
5868: tajat kärsimään siitä, jos tämä säännöstely verrat- sitä selvitystä, jo:ka välttäJmättä on tarpeen. Toi-
5869: tain äkkiä lopetetaan, tulevatko hinnat ehkä odot- von, että arvoisat herrat asiantuntijat, ennen
5870: i;amatta kohoamaan, jossa tapauksessa tämä kohoa- kaikk-ea hal.lituksen jäsenet, jotka ovat käsiteltä-
5871: minen tulisi näitäi yhteiskunnan vähäväkisiä Hi- vinä oleva~t ka'k:Si es:i:tystä eduskunnalle antaneet,
5872: hinnä kohtaamaan. Ennen kaikkea joutuu kysy- antaisivat meille myöskin tämän pvytämäni sel-
5873: mään, tule~ko maassa olemaan tarpeeksi viljaa, vityksen ja että me saisimme sen niin pian kuin
5874: tältä ensimäistä ja kaikkein tärkeintä elintar- mahdollista.
5875: vetta. Kun nyt olemme täJmän ratkaisun edessä
5876: ja kunkin täytyy aivan muutamien läheisten päi-            Ed. K. E. fL i n n a: Mielestäni tämän. lain
5877: vien kuluessa ratkaisunsa tehdä niin eihän ole jatkaminen ei ole mikään ilahutta.va asia. Tuskin
5878: kUJmmeksuttavaa, että ratkaisu saattaa monelle mitään lakia on niin paljon vihattu, kuin tätä.
5879: käiydä sangen vaikeaksi. Sentähden on ymmär- Ei sentähden, että se on yksityiskoMiirn saakka
5880: rettävissä, että eduskunnan jäsenten ikeskuudessa säännöstelyä maanvrljelijäin tuotteisiin nähden.
5881: Qn yksityisissä neuvotteluissa lausuttu ajatuksia vaan et,tä se on ainoa laki, joka on jotakin sään-
5882: s~kä puoleen ja vastaan. Olemme riodellakin tul-        nöstellyt. Sillä se teollisuustavaroiden säännös-
5883: leet huomaamaan, että asialla on kaksi eri puolta. tely, mikä kohdistui sekä tarvikkeisiin että kuln-
5884: Näån oHen on mielestäni tarpeen, ennenkuin ky- tustarpeis·iin, oli enemmän näennäistä kuin todel-
5885: 1200                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
5886: 
5887: 
5888: lista. Tämäu .tähden olisi syytä lopettaa olaiki niin ' paasoon kauppaan. Ei ole ensinkään tietoa mitä
5889: l:vh.vesti kuin suinkin. En kuitenkaan usko, että lähin aika, aivan lähin aika voi tuoda mukanaan.
5890: tällainen aika on vielä tullut. Meidän täytyy Eikö jokaisella hallituksella, joka tahtoo Iransan
5891: muistaa, että kaikissa maissa elintarpeet ovat parasta valvoa, ole vielä välttämätöntä ryhtyä
5892: sääännöstelyn a.laisina. Jokaisessa maassa on uudestaan hyvinkin suuriin rajoituksiin. Onhan
5893: säännöstely lakkautettu, mutta hinrnat ovat vielä aivan mahdollista että tilanne niissä maissa, joista
5894: sen jälkeen säännöstelrtyjä. Kun näin on asian olemrrne saaneet elintat'Peita ja muita kulutustar-
5895: laita, on uhkarohkeata. lählteä meillä yks' kaks' peita, voi muodostua kenties aivan pian sellai-
5896: lopettamaan koko tä.mä säännö..stely. Trussä on seksi, että kaikki tuonti maahan on mahdotonta.
5897: toinenkirn vaara. Nyt puhutaan yhtämittaa Pie- Voihan tilanne meidän läheisen itäisen naapu-
5898: tarin avautumisesta. Jos viiihänkään on tieltoa sii- rimme kanssa muodostua sellaiseksi että raja
5899: tä, että elintarpeet val)autuu, on varmaa, että vil- sinne tulee auki, niin kyUä minä luulen, että jos
5900: jaa alkaa koikoontua yksiin ikäsiin, sillä ruvetaan ei haHituksella ole silloin käytettävissään tar-
5901: keinottelemaan ja kohotetaan viljan hintaa. Tä- l)OOksi päteviä keinoja estää meiltä kaikki vält-
5902: män tähd-en olisin toivonurt, että valiokunta olisi tämättömät ltarp•eet sinne menemästä, niin kyllä
5903: tätä lakia, nykyään voima.ssaol•ervaa la.k·ia piden- silloin voidaan tulla ti•lanteeseen, jota ei voida
5904: tänytt pitemmällä ajalla !kuin 2 kuu'kaudella, kos- kenties aavistaakaan.
5905: ka on epäilemättä onnetonta, että laki loppuu nii-         Talousvaliokunta ei ole katsonut tarpeellise'klsi
5906: hin aikoiihin, kun eduskunta ei ole koolla, eikä tässä mietinnössä ollenkaan laajemmin perustella
5907: tiedä saako uutb lakia siksi, ja jonkunlainern asiaa. Talousvaliokunta on käsittääkseni pitänyt
5908: säännastely on oleva väliltä!lnätön senkin jäLk-een. niin selvänä että kailkki eduskunnan jäisene-t ova.t
5909: Eliruta.rpeiden vapaaksi julistaminen :tällä hetkel- siksi tietoisia :bilanteesta, että selitystä ei kaivata,
5910: lä tuottaisi sellaisen seka.sorron, jota emme tällä ainakaan niin lyhyellä ajalla, kuin talousvalio-
5911: heikellä kylkene arvaamaan. Toivon että suuri kunta ehdottaa elintarvesäännöstelyn jatkamista.
5912: valiokunta tässä !kohden teikisi sen muutoksen, Mutta minun mielestäni talousvaliokunta ei ole
5913: että pidentäisi tä!lnän lain voimaSiSaoloai:kaa aina- osunut siinä oikeaan että tämän entisen elintar-
5914: kin kahdella kuukaudella.                               velain jatkaminen on näin lyhyeksi ajaksi ase-
5915:                                                         terttu. Jo ne lausunnot, joita. täällä on annettu,
5916:    Ed. L o h i: Minä ensiksi pyydän huomauttaa, osoiltavat kuinka vaikeaJta täs1sä ·eduskunnassa on
5917: että kaksi ensimäistä puhujaa eiV'äit ole puhuneet saada aikaan tämänluontois·ia lakeja. Voihan olla
5918: maa.laisli~ton ·ryhmän puolesta, vaan ainoastaan        mahdollista :että siitä toisesta hallituksen esitylk-
5919: omaan lruskuunsa (Ed. Vuorimaa: Yhtä vähän sestä, joka myös on eduskunnalle jätet,ty tästä
5920: kuin Lohikaan). On aivan luonnollista, että täl- asirusta, niinkauan täs:sä edus'kunnl11S1Sa riidellään,
5921: laisiin poikkeuslakeihin ollaan tyytymättömiä että sitä ei ehditäkään loppuun käsitellä ennen-
5922: ja on selvää, että jokaisella olisi halua mitä pi- kuin ·edUJSkunnan istuntokausi on pääiJtynyt. Sil-
5923: kimmin tällaisista •pii.ä&tä. On myöskin totta, että loin on tultu siihen, että kaikki säännöstely lak-
5924: tämän elintarvelain nojalla on .tehty erehdyksiä, 'kaa. Edusi]mnta ei ole koolla. Mikä on silloin
5925: sitä ei voi kieltää; niitä .voisi luetella pirtemmäl- turvana? Se toinen hallituksen esitys, se ky.Uä
5926: rtäkirn kuin mitä ed. Vuor~maa niitä luetteli. muutamilta kOihdin eroaa nykyisestä oelintarve-
5927: Mutta ed. Vuorimaalle pyytäisin huomauttaa, laista, on jonkunverran vapaampi. Mutta nämä
5928: että jos .elintarvelain noudattamista minä olisin eroava·isuudet eivät ole niin suuret että tämän
5929: hänen rtavallaan itse kohdaltani eoveltanurt, en trukia tarvittaisiin tätä entistä elintrurvelakia niin
5930: minä menisi tälle rpaikalle puhumaan.                   pian ehdottaa tapei.ltavaksi. Minä olen talousva-
5931:    Tilanne on· vielä. koko sivistyneeSlSä maailmaS~Sa liokunnassa jo ehdotta.nut eibtä tätä entistä elin-
5932: maailmarn sodan seurauksista sellainen, että meil- tarvela,kia jaA&:ettaisiin vähän pite:mmäksi adaksi,
5933: lä kellään ei ole vielä tietoa, minkälaisiksi olot esim. 4 kuukau(teksi. Silloin "Päästäisiin siihen
5934: muodostuvat, jdko maailma rauhoittuu vai mita että eduskunta ja hallitus olirsivat ~rlaisuudes:sa
5935: bik'kia sellkkaUiksia on odot~vissa. :Minusta a;siaa 'käsitilelemään sen.iä'lkeen kun eduskunta on
5936: tuntuu, että niin vaikeita kuin tällaiset poikkeus- kokoontunut 1920 vuoden valtiopäiville. Ja sil-
5937: lait ovatkin, tuntuu että on peräti lyhytnäköistä, loin olisi tilaisuus arvostella, tarvitaanko vielä
5938: jos eduskunta tulee siihen iulokseen, ~ä tällä miten pitkälle eteenpäin säännöstelyä. Näin ollen
5939: hetkellä kaikki oikeudet hallitukselta otettaisiin minusta tuntuisi toivottavalta ,.että suuri valiD-
5940: pois säännöstellä elintarpeita ja muita tarpeita, kunta siinä suhteessa muuttaisi talousvaliokun-
5941: Taikka tällä hetkellä hallitus on vapauttanut 1 n&n mietintöä. J\Hnä en :tahdo tässä pitemmältä
5942: k:a.ikki muut tarpeet paitsi vil.ia.n ja sokerin va- .ruveta tätä asiaa :käJSirbtelemään varsinkin 9811-
5943:                                                      Elintarve laki.                                        1201
5944: 
5945: 
5946: takia ikun puheenvuoroja on täällä jo niin pal>jon        masti ja .täytyy myöntää, että va:iiklk:ak]n tämän
5947: pyydetty ja sitäpa]tsi olen tilaisuudessa suuressa        lain tar\koituksena on ollut silmälläpitää sitä,
5948: valiokunnassa vielä !tämän asian käsittelyyn ot-          että !kaikki bnsankeTl'Okset saisivat välttämät-
5949: tama!lln osaa. Ainoasrt;aa.n ,tahdon sen huOIIllauttaa    tömält ravintotarpeensa. tyydytetyiksi niin kui-
5950: eduslkunnan jäsenille, e!btä tärrnä a,sia on vielä niin   tenkin tällä lailla ja säännösltelyllä on katsottu
5951:                                                           enilllllläkseen ltuottajain etua. On väitetty, ~·
5952: vakava, että sitä -ei pitä:Usi niin keveä;s·ti käis:i!tellä
5953: kuin kaksi ensimmäistä puhujaa tätä asiaa käsit-          muut tuotteet ovat ,nous;seet myöskin esim ..teol-
5954: teli.                                                     lisuustuotteet, ja on väitebty että työpalkat ovat
5955:                                                           nousseet myöskin. MUitta tosiasiahan on, että
5956:      Ed. H e l.l e: On kyllä ·totta että tämä ·po:i:k- ennenkuin työpalikkojen ja teollisuustuotteiden
5957: buslain tapainen laki .elintarpeiden säännöste- noususta tiedettiin mitään, .eJ.intar,peiden hinnat
5958: lysitä oo herärlltänyt tyytymättömyyttä miltei olivat monenkertaisesti nouseet. EillSimmäisenä
5959: krukenlaisissa :kansanryhmissä. .MaanviljeHjät sotavuonna jo myytiin . normaalirujan tuotteita
5960: ovrut olleet .tyytymättömiä siitä syystä, enteivät moninkerta1sista hinnoi!sta, 2- 3- 4-kertaisi:sta
5961: he ole saaneet vapaasti !käyttää maanviljelystuot- hinnoista. Kaikki siis oli tuotta.jille puhda!S'ta
5962: teita.nsa, ja näyttää todenmukaiseLta kylläkin, voitt-oa; vasta senjälkeen seurasi ltyöpalklkojen
5963: että heillä ol:Usiikin oikeus tyytymälttömyyteen.         nousu ja teollisuustuotteiden nousu. iNyt kun
5964: He kun viljelevät ma·itansa, ehkä oli ainatkin hei- ajatellaan, että tyytymättömyyttä .oli myösikin
5965: dän mielestään luonnollista, että he saisivat va- kuluttajain puolella, niin siihen oli :va.kwat
5966: paasti .määrätä tuotteistaan. Mutta kun ottaa syynsä, sillä olihan seutuja ihan vH.iavainioiden
5967: huomioon sen s1eikan, että •kaikki tässä maassa keskellä ja viljavarastojen keskellä, .ioiS'sa eivät
5968: eivät kuitenkaan 1missään tapauksessa voi olla moneen vi~ktkoon vähävaraiset saaneet leipäai~
5969: maanviljelijöitä ei!Vätkä 1kaiikki maanviljelystöi- neita ensinkään, ja tiedetään :myöskin se, mi-
5970: hin sovikaa.n ja kun yleinen hätä on kysymytk-             tenkä huonosti elintal!"velautaiKuntien ja elintar-
5971: sessä, niin Juonnollista on lky.Uä silloin, että           vepäävirastojen ·ta1holta näitä asioita hoidettiin.
5972: maanviljelijöiden täytyy alistua siihen, mitä             Leipävilja-aineita esim. kuletettiin våiklkakun-
5973: koko kansan etu vaatii. Tätä <mkin noudatettu              nalta toiselle edes takaisin ja kailkkialla oli .pula.
5974: tai. ainakin •koetettu noudattaa ja vaadittu sään-         Oli kyllä totta., että tämä <lli jotakin ennen koke-
5975: nöste1yn kaultta. Mutta siinä tosiaan ei aina o1e          mrutonta ja oli va:Ukeata !pääSitä säännölliseen toi-
5976: onnistuttu. Tätä lakia jos miltään lakia on ri-           mintaan tämän elintar]leiden säännöstelyn ala1la,
5977: kottu tavattoman paljon. S.e on oikeastaan joh-           mutta jos hyvää :tahtoa olisi riittänyt ja jos eten-
5978: tanut s·iv·eellisoon rruppiotilaan, sillä melkein jo- kin olisi myöskin vähävaraisempia a·ineksia ;pääs-
5979: kainen, jolla vähänkin varoja on, on j-outunut syt säännöstelyn järjestämiseen osallisiksi, niin
5980: lalkia rikkomaan. Ne joilla .on maanviljelystuot- olisi <tämä monin 'kerroin pruremmin luonnista-
5981: teita ollut, ne ova;t salanneet niitä ~ja myyneet nut. Mutta vaikka näiltä epälkohtia on ollut ta-
5982:  salaa, ja ne joilla rahaa on ollut, ne ovat osta- vattoman ·pa:ljon, niin eilhän ole syytä nyt kui-
5983:  neet; siis selviä lainriklkojia kaikki. ja vielä voi- tenkaan valita vielä huonompia epäkohtia. Jos
5984:  daan sanoa, että tämä ant.oi viimeiseen ka.pi·naan tämä Juutila.isen resepti otettaisiin käytäntöön,
5985:  aihetta, se oli miltei <pääsyynä. Kun lainri·kko- 1 niin silloin aivan selvästi jouduttaisiin sellaisoon
5986:  mus tuli niin yleiseksi, eihän vo:Utu suinkaan vaa- kaaokseen, missä ei elintarvepulan aikana tuskin
5987:  tia;, että mitään la'kia oli kenenkään nouda;tet- ole oltukaan. Minä ymmärrän tavattoman hyvin.
5988:  't!!iva, sillä ylksi laki ei ole paremrpi kuin toinen- että tässä on eri ryhmäin edut kysymyksessä,
5989:  kaan. Vähävara:i:set kansanlk,errokset ovat myös- toiselta puolen tuottajien edut ja toiselta puolen
5990:  kin olleet tyytymättömiä säännöstelyyn, mutta kuluttagien edut ja Juutilaisen pyhä velvollisuus
5991:  ei iltse säännöstelyyn, vaan siihen, että se on ollut on ajaa tuottajain etuja ja minun pyhä :velvolli-
5992:  huonosti säännösteLty. Onhan tunnettu tosi- suuteni on ajaa kuluttrujain etuja tässä edUStkun-
5993:   seikka, että esim. sellai;sissa tapa.uksissa, kun nassa. Siis ne ovrut aivan vastakkaiset. Se on
5994:   elintarpeita olisivat saaneet jotkut yhtymät esim. luonnollinen asia. Mutta minä en ole uskoout
5995:   osuuskaupat ,ja voineeJt kuluttajille myydä niitä koskaan, että Juutilainen, joka väliin esiintyy
5996:   kohtuhinnoista,· s~lloin on elintarve-säännöstely kansanmiehenä, esittää täällä niin tavattoma·n
5997:   ja hallitus astunut väliin, että niitä ei saa niin huonoja ja; epäonnistuneita reseptejä ja että hän
5998:  halvalla myydä, täytyy ottaa määrätty hinta. niin aivan peitt.elemättä ja rehellisesti esittää
5999:   Siis on rajruhintoja ·pidetty sella:i:sina, joiden alle nämä tuottajan edut •tänne eduskunnalle hyväik:-
6000:   ei saa mennä, siis ei halveillLmallakaan saa myy- syttäviksi. Nyt kun aja,tellaan, että tämä sään-
6001:   dä. TäJssä on ka1tsottu tuott.adain etuja ehdotto- nöstely tahdotaa.n lopettaa, niin 1helposti huomaa.
6002: 1202                                         Perjantaina 24 p. lokakuuta.
6003: 
6004: 
6005: mikä sen >takana piilee. Onhan tämä Preta•rin-               hyvästi. Jos luovuttaisiin nyt tykkänään ;oään-
6006: tauti nyt vaikuttamassa niin tavattoman suu-                 nöstelystä, se tietäisi tavatonta hätää, se tietäisi
6007: ressa määrässä, jota ei kylläkään J uutilain.en              ääretöntä puutetta vähävaraisemmaUe kal18an-
6008: ole sanonut rpotoevansa koS1kaa1n, mutta kummi;:-            ainekselle. Ja ed. J uutilainen otti tämän huo-
6009: kin tämä ta.rtUJnta. häneen tuottajana ja tuo.tta-           mioon. Hän nim~ttäin huoonautti siitä, että kun
6010: jien etujen ajajana on tavattoman .helppo kiilsittää,        ny.t tilanGmistajat, elintarpeiden tuottaja,t ryhty-
6011: 'kun vielä tietää, että paraillansa kootaan elintar-         vät 'kerrankin asetta:maan hintoja tai hallitse-
6012: peita varastoon, esim. voita ja viljaa monin pai-            maan tuotantonsa, niin älkää te vasemmistolai-
6013: ]win, ja odotetaan, koska tuo Pietarin tie aukeaisi,         .~et pitäJkö silloin kansahl!iskokouksia. Jos te pi-
6014: että saataisiin vilja viedyksi sinne ltai elintar-           dätte, niin te tiedätte, kuinka ·teidän käy. Nyt
6015: peet yleensä. Tälmä:hän on kokolailla julkisesti             on aika todella aivan toinen ikuin !kaksi ja kolme
6016: jo käytännössä tällainenkin säännöste·ly. Täällä             vuotta talkaperin, · jolloin nälkiintyneet joukot
6017: mainittiin, että kun esim. voi on ollut rva.paassa           pitivät kansala.iskokouksia., fhuusivat toreilla lei-
6018: kaupassa, se halpeni, mutta nyt se on taas ka1-              pää, mutta jos te nyt vasemmistosta huudatte tai
6019: Hstunut. Syyksi sanotaan, että Va'lio on siihen              toimitatte kansalaiskokouiksia, jois,sa huudetaa.n
6020: syynä, mutta Valip kaitsoo tietenkin tuottajain              lei-pää, niin ,nyt etmme enää ale aseettomia. Eikö
6021: etuja ja .t~etää ta-vattoman hyvin, että nyt on tu-          niin Juu.tilainen? Tässä on s·e 1ka'Pula, jo111ka Juu-
6022: lossa talviaika, joUoin voita voidaan pitää varas-           tila.inen, joka väliin esiintyy kansa•nmiehenä,
6023: tossa siihen asti, kun !kenties tuo Piebr~n ti:~             a.s0ttaa kamsalaiEikokousten suuhun ja asettaa va-
6024: auikenee. Juutilainen ehdottelee, että ryhdyttäi-            s,emmiston suuhun, selvä viittaus aseellisesta.
6025: siin ankariin toimenpi,teisiin ha:llituben puolelta,         toiminnasta, jos kansa nälissään ,parkuu. Kun
6026: että elinta.rpeiden maastavienti tulisi kioelletyksi.        aja.ttelee, mitenkä häikäil·emäitöntä tämä ·ed. Juu-
6027: Se on kyllä tavattoman kaunis toivomus, mutta                tilaisen viittaus oli, niin •se todella ajaa todellisen
6028: J uutilainen unohtaa, että täJS<sä maassa on kor-            kansarumiehen pel1kä'ä:mä.än, mikä tästä todella tu.
6029: keampikin mahti olema,ssa kuin hallitus, •sellai-            lee, m~kä on k.odella ed. J 'l.u.tilais·en tarkoitu.s ja.
6030: nen maliti, jolle ei hallitus mahda mitään. Se on            niiden, jotka. samaa asiaa. ajavat. Minä lJ)yytäi-
6031: gulashimwailma. Ha'llitus ·ei ole koskaan maili.ta-          sin selvää selitystä siitä. Tämä ei ole sellainen
6032: nut sille yhtään mitään. Hallitus on rimpuillut              asia, jota kevytmielisesti käsitellään eiikä tätä
6033:  sen suitsissa, ·halli,tu!ksell~ on ollut päitset päässä,    asiaa, kansan äärimmäistä hätää voisi myöskään
6034: niirukuin sanotaan, ja gulashimahti on sitä tans-            käyttää sellaisena asiana, josta, ainakaan suoraan
6035:  sittanut mihin tahansa. Niin se aikoo ,nytkin               Juuti'lais·en tapaam voidaan puhua. Jos kansaa
6036: tehdä, jos ajatellaan, että hallitus tulisi eräissä          uhataan ja kansa.laisko.kouksia, niin täytyy se
6037: tarpauJksissa runrtrumaan jonkunlaisia vientilupia,          tehdä aina!kin jonkun v.erran .peitetyssä muodossa.
6038: kun todisteta:an, että ·muka sitä tai tätä lajia ta-         Minä !kyl.lä kunnioitan aina rehellistä rtoimintaa
6039: varaa on 'liian 1paljon, .ettei sitä tarvita maassa,         ja rehellistä puhetta, mutta törkeydrsiä minä en
6040:  niin mikään ei estä, ettei tuon jonkunlaisen E-             voi koskaam kunnioittaa.. Voidaam kyllä väittää,
6041:  senssikonil:ltorin ~innalle tai yhteyteen perusteta         ett·ei ole sanottu, koSika Pieiarin tie aukenee. En
6042: aiva.n rtoista. lisenssikon:ttoria, josta saa lllipia min-   minäkään tahdo siitä väitellä, että sinn~ voidaan
6043: kä verran :tahansa. T·ässä rmaa;ssa on totuttu sii-          viedä isompaa;n aiikaan elintarpeita, sillä emmP-
6044: hen. Jos minä olisin siivoton, niin minä sanoi-              hän tiedä, mitenkä nuo asiat ratkeavat, elämlni·e-
6045:  sin, että tässä maassa. on kaikki huija.us mennyt           hän sellaisia aikalkautta, jolloin ei tällä viikolla
6046: korilmammaUe, !kuin milllkää:n maan historiassa              tiedä, mitä ensi viilkolla tapahtuu. Emme tiedä
6047:  on kas!ka:an .tunnettu. Tääl.lä on aivan häikäile-          maailman po.Jitiika>Sta, miihin suuntaan se kallis-
6048: mättömästi varastettu ja petetty ja huijattu.                tuu, ei historiaa voida edeltäJkäJsin kirjoittaa.
6049: Vaikka me ·moitimmekin ryssiä, niin ryssillä on              V ai'kka me olemmekin kovin rohkeita poikia tässä
6050: jonkun verran /kohtuutta aina ollut. Ryssät ovat             meidän maassa;mme ja vaikka me arw~lemme tuos-
6051:  varastaneet ja huijannoot aina asemansa mukaan,             sa suuruudenuskos:samme, eitä me voimme hyvin-
6052: kukin virkamies sen mukaan, kuinka korkea ase-               kin paljon vaikuttaa •maailman suurpolitiirokaan,
6053: ma hänellä on oHut. 'Mutta täällä se on ollut                niin siinä voidaan pettyä myös. Voi ky.Uä niin-
6054: aivrun ra.jatonta. Vi~mB aiikoina se on todistettu           kin :käydä, että nuo varastot, mitä kootaan Pieta-
6055: kyllin selvi!S'ti. Siis jos Juutilai:sen reseptiä nou-       rim tai VenäjäUe vioentiä varten ne voivat mä-
6056:  datettaisiin tä.ssä ja ruvettaisiin UISkomaan, että         däntyä huHummin kuin Juutilaisen äsken mai-
6057: hamtus, jos se vakavasti tahtoisi, tässä maassa              nitsemat perunat. J uutilainen valitti sitä, että
6058: voisi hallita gulashijou&:koa., niin siinä pety;t:täi-       jos säännös·telyä jossaikin muodossa vielä kahden-
6059:  snn. J uu«tilainen tietää ililse!kin sen t.avruttoman       kin kuukauden perästä jatketaan, voi viipyä se
6060:                                                 Elintarve laki.                                          1203
6061: 
6062: 
6063: aika, jolloin elill!ta.npe~den tuotbja ·saa vapaasti   ne olisivat olleet vioelä paljon huonommat kuin
6064: määrätä hintoja. Se oli selvää puhetta se. Siitä       mitä ne· ovat olleet tämän lain avulla. Minun
6065: näemme, mistä kohdasta tämä asia oilkeastaan           täytyy tunnusrt:<aa, että minä en lainkaan yrrnmär-
6066: tm>ttajia likistää. Huomautettiin, että tuotiin        rä niitä keskustapolitikoitsijoita, j.otka ny.t ova•t
6067: ulkmnailta perunoita ja siten maanv:ilj·elijät eivät   ilma;n muuta valmiita jättrumään \kaikenlaisen
6068: saa1neet omia 1perunoitansa myytyä •täällä. Mik-       säännöstelyn, jättämään tuonninjärjestelyn, vien-
6069: seivät 1ne saaneet? Olisivat :myyneet halvemmal-       ninjärjestelyn, mitä tämän lain hy.1kääminen
6070: la 1kuin ulkolaisia perunoita. Tottahan kotimais··     edellyttää. Kuilllka me voimme jälrjestää va1uut.
6071: ta tuotantoa pitäisi voida myydä 'halvemmallr.         ta!kysymyksen? On kai hal.lituhella jo koke-
6072: kuin ulkomaista tuotantoa, ainakin yksinkertai-        musta siitä, että ilmn se laski vapaaksi suuren
6073: sen ihmisen ymmärryksen mukaan, mutta niin ei          määrän tuottavia artikkeleita, niin se siinä teki
6074: ol~ tehty eikä aiiota ed. Juutilais·en ·reseptin mu-   arvaamattoman rtyhrrnyyden, koska seurasi tava-
6075: kaan vastedeskään tässä maassa tehdä. Minä             ton juoksu ulkomaille ja siitä j01htui ,tavruton ul-
6076: erään 'kerran ikuulin erään suuren ti.lanOIIllis.tajan koontaisen valuutan puute. OLemmehan tässä
6077: valittavan, että perunasalto tulee niin tavattornaru   maassa siinä asemassa, -että meildän pitää !koettaa
6078: suuri tänä vuonna, että •ne eivät maksa juuri mi-      niin pru~jon ikuin pystymme säännöstelemääm;
6079: tään. Se on varsin kuvaavaa, että vaikka tavaraa       meidän -pitää koettaa, pystymmekö todel'la saa-
6080: rtulee äärettömäm paljon, niin sekin pelliättää siitä  maan sekä elintarpeet että valuuttamme j:a muut
6081: syystä, että ne eivät maiksa mitään. Jos taas iml,ee   järje&tykseen, jos ne järjestettävissä ovat. Eihän
6082:  vähän tavaraa, miin se harmittaa, !kun niillä on      tässä ·laissa sitäpaitsi 'määrätä, e:btä säännöstelyä
6083:  kallis hinta, eikä sitä ole paljon myy,tävänä. Ei      jatketaan. Hallitushan voi vaiikka huOIDl.enna
6084:  ole milkään o~kea-staan hyvää. Jos ed. Juutilai-      lopettaa säännöstelyn ja sentakia minun on aivan
6085:  nen keksisi tru'hänikin vielä •reseptin, niin silloin  mahdoton ymmä:r'tää ,Jr,eskustan jäseniä, jotka
6086:  minä olisin tyytyväinen ja moni muu.                   eivät antaisi omalle hanituikselleen sen pyytä-
6087:     Minä puolestani olisin sitä mieltä, että kun        miä valEtuuksia. Onhan lherroiHa Juutilaisella
6088:  tämä asia menee suureen valiokuntaan, siellä kiin-     ja Vuorimaalla ja muilla vaikutusvaltaisilla kes-
6089:  nitettäisiin ·huomiota siihen, että elintarpeitten     t11Sitanjäsenillä milloin taha.nsa tilaisuus määrätä
6090:  säännöstelyä on vielä jatkettava hyvinkin suu-         toinen suunta hallitukselleen •tai eroittaa seUainen
6091:  ressa mittaka:ava:ssa, jos kohta siitä jonkun ver-     hallitus ilma,n muuta (Edusikunna;sta: Eihän sitä
6092:  ran· hellitetääll'kin, mitä tähän rusti on ollut voi-  tiedä, rkUlka mil.1oinkin on ha1lituik,s1essa). No tä-
6093:  massa.                                                 män lyhyen ajan, joksi lakia ehdotetaan, kyllä kai
6094:                                                         sen hallitus pysynee. Ja koska kerran teidän
6095:                                                         ha.Hituksenne sitä rtarvitsee, niin !kyllä kai se val-
6096:    Ed. W u o 1 i j o k i: Mim1stakin tuntuu tämä ta olisi sille myönnettävä tai sitten luovuttava
6097: kes!kustelu vähän tarpeettomalta niinkauvan kuin koko hallituspuolueena olemasta (Ed. Vuorimaa:
6098: hallituksen jäsen ei sano ainakin omalle puolu- Ta:kaako ~uihuja sen?).
6099: eelleen, että hallitus tarvitsee tältä la:kia, ja vä-      Jos tässä tahtoisi mveta hallitwk.sen elinfiarve-
6100: hän perustele sitä, minkätähdoen sitä tarvitaan. politiirrrkaa. arvost.el~maan, niin ei suin:kaan va-
6101: .Minusta on köyhyydentodistus, että hallitus an- semmiston puolelta puuttuisi aiheita siihen. Kyl-
6102: taa ensinnälkin niin niukan -esityksen ja sittem lä meillä olisi aivan riittävälsti syyitä tyytymät-
6103: runtaa täällä omain puoluelaistensa hauikkua sekä tömyyteen elintarvesäännöstelyssä. Emme me
6104: hallituksen esityksen ·että toimenpiteet, sanomatta siis een taJkia näitä vnltuuiksia myönnä, että me
6105: sanakoon, niin ett:ä meidän vH:semmiston, oposit- olisimme tyytyväisiä siihen elintarvepolitiik-
6106: sionipuolueen, täytyy täällä ruv•eta puolusta- kaan, jota hallitus on lharjoitta.nut. !Mutta siitä,
6107:  maan ha;llituksen esi:tystä.                            minä luulen, on toisessa •tilaisuudes1sa, jolloin ei
6108:     On sillä tavalla, ett.ei suirukaan kulman mic- ole vielä nämä pikkutunnit a1lkaneet, parempi ti-
6109:  l~llään tällaista lalkia kuin elintarvelaki tässä       laisuus puhua. Minä täillä kertaa sivuutan ne.
6110:  maassa 'hyväksy. Olihan silloin jo, kun se sää- Huomautan vaan, että nämä ed. Vuorimaan to-
6111:  dettiin, kaikilla, se tunne, että se on ikävä laki maaitinsiemenistä puhumiset ova;t niin harhaan
6112:  ja ·että se tuo tähän maa:han ikävät ajat. Ja sa- osutrl:u.ia kuin mikään. Erhän niitä siemeniä to-
6113:  ma kokemus on ollut jo1krupaikassa maailmassa, ma·atinsiementeu takia ostettu. Ne tulivat siinä
6114:  missä analoginen laki on säädetty, ei missään väliJtäJmättömänä pahana mukana. Ja sitäpailtsi
6115:  sitä ole kiitetty. Mutta ei kukaan pysty sano- oston tE&ijäJnä oli maa:laisHiton ministeri, uiin
6116:  maoo., mill!kalaiset olot olrsi·vat olleet ilman täl- että en luule, että oli viisaJSta mainita tätä esi.-
6117:  laista lakia. Ja; minä. uskaUa.n vakuuttaa, ettii merkk:iä.
6118: 1204                                     Perjantaina 24 p. lokakuuta.
6119: 
6120: 
6121:    MinäJkin olisin sitä mielipidettä, että tätä la-        oli käsittelyn alaisena me:Ukäläisessä eduskunta-
6122: kia ei pitäisi pidentää kahdeksi kuukaudeksi,              ryhmäs.sä, tuli siellä tosin äälnestyksen jäLkeen
6123: vaan jo vähän pitemmäksi aikaa, ehkä viideksi              enemmistön päätölk:.seik,si se, ·että .tätä lakia olisi
6124: kuukautta. · Se tahtoo ·sanoa niin kauabi, ettei           pidennettävä 5 kuukaudella ja. tämä enemmistö
6125: olisi vaarassa, että hallitus jäisi ilman kaikkia          oli huomattavan suuri. Näin ollen minä yksin-
6126: valtuuksia elintarvesäännöstelyyn. Voisiharu käy-          kel1tai:sesti pyydän heit•tää takaisin sinne sen
6127: dä niin, että emcrne ikeTikiäisi saamaan näiHä val-        orbaksuman, että me emme ymmärtäisi tilannetta
6128: tiopäivillä valmiilksi enää t.oista elinta.rvelakia,       ja niitä :velvoituksia, rmitä tilanne meiltä vaatii.
6129: joten rtamm:iJkuun 1 päivästä säännöstely loppui-             Muuten mitä itse laJkii:n tulee, ja yleensä elin-
6130: si. Minä siis .puolestani tahtoisin evästää suur.ta        tarvetilarnteeseen, jonka trumän ·lain sanotaan
6131: valiokuntaa sillä, että se koettaisi pidentää tä-          ariheuttaneen, täytyy siitä sanoa, niinkuin kai-
6132: män lain 5 kuukaudeksi eli huhtikuun 1 päivään             kesta inhimillisestä työstä, että se on puutteel-
6133: 1920.                                                      lista. Mutta tässä maassa Oill niin monta 1kertaa
6134:    Sitten minä vielä ed. J uutilaiselle huomautan          pettuleivälläJrin päästy yli taivien ja on monta
6135: siitä •pelotuksesta, että maanviljelijät määräävät         kertaa myös kimttu sitä piikkistä pettuleipää,
6136: voin hinnan siihen, mihin he tahtovat. Se ei käy           mutta siitä huolimatta se on monta !kertaa tämän
6137: yhteen ed. J uutilaisen vapaakauppasysteemin               kansan pelastanut. Ja minä puolestani olen
6138: kanssa, jota hän ajaa. Ei voi ajatella, että jossa-        varma siitä, että niin paljon kuin näitä elintar-
6139: kin maassa joku tuottajaryhmä, vaikka se olisi             vesäännöstelyjä nykyään moititaan eri puolilla.
6140: kuinka järjestynyt, voi määrätä jonkun hinnan              niin kerran on vielä kuitenkin tuleva sellainen
6141: niin rkorkea.Lle kuin se tahtoo, jos ke·rran vapaa         aiika jolloin historian 'tuomio paljon lievempä!llä
6142: kauppa vallitsee. Sitäpaitsi minä en luule, eiltä          kohtaa näitä ,;;äännöstelyjä sekä niitä henkilöitä
6143: olisilkaan niin viisasta maanviljelijöille koettaa         ja niitä hallituksiwkin, jotka ne ovat sa.aneet
6144: järjestää nyrt hinnat niin korkewlle ikuin mahdol-         a~kaan.
6145: lista. Sillä voi olla seurawksena, että :keskustaa
6146: V!l!Staan tul.evat muutkin ei vain työläiset, kaikki         Ed. E 1 v i n g: ·Minä luovun.
6147: kuluttajat voivat yhtyä yhteen. Silloin ei ole
6148: asema niin erittäin hyvä maamvi~jelijöillä. On               Ed. H i i denhei m o: Kun ministeri Collan
6149: hyvin kaksiteräinen rmiekika käyttää niin itsetie-         on pyytänyt puheenvuoroh, nii:n ani1nä luovun.
6150: toiJSta uhkansta ·kuin mitä ed. J uuti1ainen täällä       Ministeri Co 1,1 a.n: Minä heti ensi aluiksi ta.h-
6151: käyrtti.                                               toisin huomauttaa, että olen aikonut esittää 'Pe-
6152:                                                        rusteellisia numeroita huomenna suuren valio-
6153:    Ed. R e i n i k a i n e n: Minä luovun.             kunnan istunnossa. Tahtoisin kuiterukin, vaikka-
6154:                                                        kin ilta on jo myöhä, huoonauttaa muUJtatmia ylei-
6155:    Ed. Raati lk a i n en: Minä myöskin voin siä asioita. Me täällä Suomessa olemme yleen5ä
6156: hyvin supistaa sanani. On tarkoitukseni iLmoit- tottuneet ehkä ottamaan esimerkkejä muualta.
6157: taa vaan, että minä en voi hyväksyä niitä ajatuk- Minä sentähden tailltoisin huomauttaa muuta-
6158: sia, joita maala.isliittolaisten taholta kahdessa mista asioista. Englannissa on elintarvesäännös-
6159: puheenvuorossa on esitetty. Luulen, että on a.i- tely olemassa. Siellä on laki, siellä oo säännös-
6160: van •pakko jatkaa tätä elintarvelalkia :pitemmältä telyn a·lais·ena voi, margariini ja sokeri. Sak-
6161: kuin mitä valiokunta esittää, niistä syistä, jotka sassa säännöstelyn luvatussa maassa, on elinta.r-
6162: UJSeissa puheenvuoroissa on tässä tuotu esille. Mi- vesäännö.stelyjä monenlaisia. .Siellä on ainakin
6163: nulla. oli hiulkkasen ajartUJSta lausua muutamia to- leipä, sokeri, liha, kala. Tanskassa on säännös-
6164: v"fillllisia sanoja näiden ka:hden maalaisliittolaisen telyla.ki, va~kakaan s~eUä ei ole säännöstelyn-
6165: lausunnon johdoorta, jotka tämän keskustelun he- alaisena muut, paitsi sokeri. Ruotsissa on muis-
6166: rättivät, mutta täällä ·vasemmis.ton taholta mel- taa!kseni kolme eri säännöstelylakia, vaikkalkaan
6167: kohyvällä rutiinilla !käytettiin siinä koulumesta- siellä nykyään säännöstelyrn3Jaisena ei liene mi-
6168: rin :keppiä ja minä voin yhtyä siihen.                 tään. Ransikassa on myös .säännöstelylaki. !Siellä
6169:                                                        juuri näinä päivinä on poistetltu säännöstelystä
6170:    Ed. Jo u k a h a illl en: Koska tää:llä on va- viimeiset elinta.rpeet, mutta kui,t.en!kim Jaki sään-
6171: semmiston taholta tehty huomautuksia sii.tä, että nöstetlystä on olemassa. Minun ikävälkseni täy-
6172: keskusta ja eritoten tällä lkel'taa maalaisliiton tyy yhtyä niihin arvoisiin edellisiin puhujiin ja
6173: eduskunta;ryhmä ;ei osaisi ikannatta.a oma.a halli- siihen yleiseen mi,elillteeseen, että elintarvelaki
6174: tustansa, niin minä väärinkäsityksen välttämi- , se on jotain vältt.åhn'ätöntä pahaa rpakkoa, ta.i se
6175: ~aksi pyydän ilmoittaa, että silloin kun tämä asia     on paha. mutta minä ta<htoisin vielä lisätä, Bttä se
6176:                                                        1
6177:                                                  Elintarvelaki.                                             1205
6178: 
6179: 
6180: on välttämMöntä pahaa. Hallituiillsen puole1ta            nän rettä se on hyvin suuri, rmutta eiköhän tä-
6181: ön koetettu sää<Imöksiä lieventää.    Krrikki me          män elintarvesäännösterlym nurjat puolet ole
6182: muistamme, mitä kaik1kea oli säännösteltv tämän           juuri sitä luoneet. Totta lmiketi meidän täytyy
6183: vuoden alussa. NykyäänhäJn 1meillä säännöste-             toivoa, että gulashit ovat 1sota-ajan tuotetta, jotka
6184: lynalaisena ei ole muuta kuin leipå ja sokeri.            meidän täytyy saada ·pois va paam ja terveen
6185: Hallitus aikoo niin pian kuin mahdolliseksi käy           lii<ke-elämän tieltä. Mutta niin:kauan kuin sel-
6186: lieventää säännöstelyä yhä. Mutta säännöstely-            laista laJkia pidetään voima,srsa, jota kaikki rikiko-
6187: laki meillä kai on tarpeen. En tahdo enemmän              va•t, ni~nikauan gulashit pysyvät •pystyssä ja lois-
6188: pohjustaa tätä a,siaa, 1koska toivon tekeväni sen         tavat.
6189: huomenna suuressa valiokunnassa.                               Minun täytyy valittaa sitä, mitä ,ed. Helle ja
6190:                                                           osa hänen ryhmä:t,overeitansa on lausunut minun
6191:   Ed. A a 1 t o: Luovun.                                  äskeisestä lausunnostani, jossa minä nimenomaan
6192:                                                           toin esiin maanviljelijöiden ammatillisen järjes-
6193:   Ed. Ta kik u l :a: Luovun.                               täytymisen merkitykis.en •omien Eikekeskuskun-
6194:                                                           tielllsa ympärillä, joka on aivan yhtä oik€!utettua
6195:   Ed. K on t u: Luovun.                                    kuin työmiesten liittyminen armmattijärjestöihin-
6196:                                                           sä. Eikö ed. Hrel1e myönnä tätä oikeutta maanvi•l-
6197:     Ed. J u u ti 1 aine n: Kun minun edellisestä           jelijöille? Että hän tämän ,koetti käsittää jopa
6198: lausumno,srtani on täällä te1h.ty niin erinomaisen         aseelliseksi toiminnaksi si•tä minä vtali.tan, sa- '
6199: suuri numero, niin katson olevani ,oikeutettu ,ka-         moin kuim sitä että jos arvoisa·n puhujan mie-
6200: joamaan sitä vastaan tehtyihin lausuntoihin.               lessä :pohjimmallaan on semmoista, jota hän toi
6201: Ensiksikin minä en toistai.seksi ole voinut käyt-          esiin. Lausunnossarni nimenomaan sanottiin, että
6202: tää kaukonälkäisen ryhmätoverini ed. Lohen val-            minä huomautan, että ikans:alais1mkouksia ei ryh-
6203: tuuksia tullessa1ni ,tänne Ja.valle puhumaan, vaan         dyttäisi panemaan juuri kuluttajien etujen
6204: oJen käyttäJnyt sitä valtakirjaa, joka valitsijaini        vuoksi, sillä se vie maanviljelijät ankariin jär-
6205:  puo!lesta on annettu, ja minun täytyy a'Voimesti          jestöihin. ISi~tä tulee yik:si rautainern jä:rjestö li-
6206: ,;;anoa, että mimun valitsi~jani ovat sillä kannaHa        säksi. On olemarssa kapi.talisrti,ern rautaiset trus-
6207:  mitä minä olen tässä esi,ttänyt ja se on ikaik!kien       tit ja järjestöt ja työväen lujat järj·estöt ja jos
6208: Itä-Suomen pihlmtilallis•ten ik:a,nta ja heidän mie-       tällä ag1temataan ·tähän asti :hajallaan olevart
6209:  hl?~teensä olen minä tuonut tässä peittelemättä           maanv~ljelijät yhteen, niin ne muodostavat kol-
6210:  e,snn.                                                    mannen järjes,tön ja silloim ,totta tosiaan minun
6211:     Ed. Helteen lausunto oli ehdottomasti monessa          nähdäkseni mraa,taloustuotteet eivät joudu mal'lk-
6212:  kohden valheeUiJrien. Hän mainitsi e.ttä maata-           kinoiHe niin huokealla hinnaHa, kuin ovat joutu-
6213:  loustuotteet ensiksi nousiva•t monin~ertaisi:&si,          neet tähän a.sti, jolloin maanviljelijät ovat oUeet
6214:  ja sitten vasta ,työväen <palkat. Eivätköhän her-         kahden mahtavan järjestön hajoitettavina ja hal-
6215:  rat muist,a, että kaksi ·ensimmäi•stä sotavuotta tais-     l:i.ttavina. Tätä kaikkein yksin:kertaisinta asiaa
6216:  teltiin maitolttrasta, että se saataisiin korote-          koetin •tä,srsä vain esittää. Minä huomautin myös
6217:  hJ!ksi aina 5 penniä kerranaan: ensin 20 penniin,         siitä, että pari vuotta sitten ei maanviljelijöiltä
6218:  sitten 25 penniin ja ,ellen aivam väärin mui,s•t'a,       e1intarpeita. saatu, vaikka n.iitä lähdettiin hake-
6219:  niin se ei toisena sotavuoruna ollut muuta kuin           maan melkoisiUa voimakeinoiUa. 1\faanviljelijöiUe
6220:  25 penniä. Siis ei elintarpeet, totta totises•ti ole      niitä jäi viimeksi kumminkin. Sen vuoksi senta,-
6221:  niin huimaasti nousseet kuin ed. Helle mainitsi.           painen lkärjis,tämimen, jota minun mielestäni on
6222:  Ne rupesivat nousemaan Va'sta seuraa.vina vuo-             taas ryhdytty harjoittamaan, vahingoi,ttaa myös-
6223:  sina, anlkaran .säännöstelyn vuoksi. Toise:&si pyy-        kin kuluttajia. Näin rauhalliselta kannalta ja
6224:   dän huomawttaa, että ed. Helle tietää, että Hel-          näin täy,sin maanviljelijäin ammatillisen järjes-
6225:   singim toril1la on tänä syksynä ollut enem1n~in           ty;misen :kannalta minä otin tihmäm asian, ja sillä
6226:   tavaraa ,kuin mitä .on oHut 20 vuoteen. Sitä              kannalla olen. Tämän minun vaillinais,en ,seli-
6227:   värtrtävät vanhrut helsinkiläiset niinkuin kaikki         tykHeni pyydän myöskin ed. Vuolijoern lausun-
6228:   muut. Ja se johtuu siitä, että nyt on saanut to-          toon saa•da kohdistetu!ksi. Vaikkapa vapaakaup-
6229:   rille tavaraa tuoda vapaammin lkuin viime syk-             paa puolus•taakin, niin jos vapaaJkauppaa har-
6230:   synä. 'Sama tilanne on Viipurissa ja muuallaki'll.         joittaa suuri trrus.ti, ja maanviljelijöillä on 'myös
6231:   Siis Wl,paakau·ppa on laskenut maataloustuotteita          sellainen, niin kyllä aina ,trustim jäsenet hyöty-
6232:   kauppaan ja hinnat •niin abs, että nii:tä kannat-          vät paremmin !kuin jos nämä tuottajat ja muut
6233:   taa herra Hel.teenkin ostaa.                              8'linkeinon harjoittajat esiintyvät hajanai,sina.
6234:      Sitten hän mainitsi gulashivallasta. ll'!inä myön-      Tämäniapaista tahdoin vain saa;da sanortuksi.
6235:                                                                                                            153
6236: 1206                                       Perjantaina 24 p. lokakuuta.
6237: 
6238: 
6239:    Muuten vieläkin mimun täytyy valittaa sitä,              r]ngen i propositionen •till ny .liv,smedelslag ock-
6240: että maalaisliiton edustajista eräät ovat niin              så har föl'eslagit, a•tt foderämnen för lantboruk',-
6241: erinomais€s.ti yrittänee•t hyökätä me~tii vas•ta:m,         och övrig livsmedelsprodukti:on nödiga industri-
6242: jotka olemme tässä eriäivän mielipiteermme tuo-             alster, bränsle för al,s,trande av vär.me, bely,sning
6243: neet esille. T~etysti täytyy hallituspuolueen              och kraft, beklädnadsartiklar, papper, medicrina-
6244: koeiltaa lka·tsoa aina mlaan yhteis•tä paras•ta. ~iutJta   lier samt övriga allmänna material och :förmö-
6245: en minä kä1sitä asiaa niin, et,tä halli:tuspuolueen         genheter, a,t.t oc:kså alla. dessa varor fortfarande
6246: täytyy :syrjäyttää kokonaan omien vaEtsijainsa             :skola vara underka.stade reglementering?
6247: mielipide, ·O~koon, että se saa.ttaisi olla lyhyt-
6248: näköisempää kuin niiden, jo.tlk!a asioita ovat jou-          M:imisoteri Co ·11 a n: Viime:iJseen !kysymykseen
6249: tuneet hoita:maan.                                         minä 'tahtoisin vastata, ·että 'hallitus tahtoo pi-
6250:                                                            dattää itselleen mahdollisuuden, jro:s ta•rve niin
6251:    Ed. JJ e i v o: Minä puolestani haluan ilmoit-          vaatii, •säännöstellä :myöskin näitä tarveainei.ta.
6252: taa, että minä olen ta.lousvaliokunnassa as·ettu-
6253: nut hallituiksen ehdotuksen kannalle miikäli !kos-           Keskust-elu julist.etaan -päättyneeik•si.
6254: kee aikamäärää', siinä nimenomaisessa luottamuk-
6255: ses:sa, että •tämän ,kahden ikuukauden aikana
6256: eduskunnalla ja halHtukseUa pitäisi mieles•täni              Puh e m i •e s: _Asian ensimäinen käsittely on
6257:                                                            päättynyt ja asia menee s u u r e e n v a l i o-
6258: olla tilaisuus va.lmistaa uusi .~aki, ikoska kerran
6259:                                                            k unta a n.
6260: hallituksen ehdotus siitä .on ol-emassa. •Mutta jos
6261: ednsikunna,ssa y lee:nsä tullaan ,siihen tulokseen,
6262: etJtä Olll edullisempi jatkaa tämän ny.t käsilläole-
6263: van lakiehdotub•en mukaan nykyistä vo:imwssa-                Seuraava •täysi-istunto on tänään kilo 2 päi-
6264: olevaa .lakia, niin ei ainakaan sillä taholla, johon       vällä.
6265: minä lkuulun, oLe periaat,te,ellisia .syitä, jotka so-
6266: tisivat sellai.st!a järjestelimää vastaa!ll. Ky1sy:mys
6267: on .siis y:'k!sinomaa1n käytännöllisestä toimesta.
6268:                                                              Täysi-istUinto pääliJtyy iklo 1.20 yö:Uä.
6269:    Ed. S c h a u .m a n: Livsmedelsministenn har
6270: här förkila,rat att för närvarande enda·st spann-                                  Pöytäkirjan vakuudeksi:
6271: mål och ·Socker äro unde•J.1kastade reglementering.
6272: J ag ·ber i anledning härav få fråga, vn:för rege-                                       Eino J. Ahla.
6273:                                62. Lauvantaina 25 p. lokakuuta
6274:                                                     !Jdo 2 päivällä.
6275: 
6276:                     Päiväjärjestys.                               FAu~kuntaan saapuu v. t. Valtioneuvoston-
6277:                                                        Siv.     kanslistin A. Voutilaisen saattamana ministeri
6278: Ilmoituksia:                                                    Pohjan .p a.l o, joka lausuu:
6279:                                                                   Kunnioitettava .herra      Puhe!Inies!   Arvoisa
6280:               Toinen !käsittely:                                Suomen E·duskunta!
6281:    1) Ehdotus lai'ksi elintarveasiain järjes-                     Hallituksen määräyiksestä on minulla kunnia
6282: telystä sodan aiheuttamissa. poik1keukselli-                    Eduskunnalle jäJttää s·euraavat hallituksen esi-
6283: sissa olo]ssa 27 päivänä hemälkuuta 1918                        tykset nimittäin:
6284: a.nnetun lain voima'SsMloajan pidentämi-
6285: sestä ................................ 1207                       n:o 45 va:luutta1kaupan thartj'Oittatmista kos<ke-
6286:    A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan                      van 'lain edelleen voima,ssap,itämisestä.
6287: mietintö n :o 28; talousva.liolkunnan mie-
6288: tintö n :o 10; ha11li tuks.en esitys n :o 41.                     n :o 4 7 esity;s va.paasatamista ja vapaa varas-
6289:                                                                 toista.
6290:           PöydäBepanoa varten
6291:                esitellään:                                        :Puhemies: Herra Ministeri! Eduskun-
6292:                                                                 nalle nyt jätetyt hallituksen esitylkset tulen
6293:   2) Halli:tuksen esitys n:o 46 lai,ffisi dena-                 esittäJmään perustu'slainmuikaista. !käsittelyä
6294: turoitujen alkoholipitoisten aineiden val-                      varten.
6295: mistuksesta, ma•a,hantuonnista. ja myynnistä
6296: 29 päivänä toukokuuta 1917 annetun ase-
6297: tuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1224      Vapautusta tämän pawan täysi-istunno,sta
6298:                                                                 ylksityisten asiain vuoksi saavat ed. SinJkko,
6299:                                                                 Raea.ro, Kontu, Torppa, Kovhonen, Hannula,
6300:                                                                 E., Nikkanen, Helle; yksitytsten asiain vuoksi
6301:   Nimenihuudossa )merlki'tään: lp•ois·saoleviksi                ed. Les1kinen tä?stä päivästä ikello 3 ensi tiistai-
6302: e-dustajat: Al'ho, ·Fränti, E. Hannula, M. Han-                 a'amuun, sekä ed. Jriustila ensi maanantai-aa-
6303: nula, Hei'illonen, Helle, KdWko, Kontu, 0. Kor-                 musta .seura:ava·a:n m'aanantai-aamuun.
6304: honen, V. Korhonen, Leihto'la, B. Leppälä, J.
6305: Lep·pälä, Mal.miJvaara, Mantere, Paasivuori, Y.                   Asian johdosta puheenvuoron saatuaan lausu-
6306: Pesonen, Raearo, Ritavuori, Sarlin, 8ihw,                       vat:
6307: Sinkko, Snellman, Soininen, Särkkä, Torppa,
6308: Turtiainen, W esterinen ja. W uoikoslki.
6309:                                                                    E'd. K o t o n e n: .En taJhido sunrastaan vas-
6310:                                                                 tustaa, tätäJkään ·vapautuspyyntöä, joka jos
6311:                                                                 oikein kuulin, !käsittää ajan tästä päivästä seu-
6312:                       llmoitusasiat:                            ra'av•an viikon loppuun, (Puhemies: Ens·i-
6313:                                                                 maanantaista seuraavaalll maanantaihin) mutta
6314:              Uusia ballituksen esityksiä.                       minun orr ]ausuttava jyorlkkä ·pruhek,sumi,seni
6315:                                                                 siitä kurittomuudesta, joka ilmenee näitten tu-
6316:                                                                      1
6317: 
6318: 
6319:   Puhe m i e 's: Hallitu\ksen edusta.ja saa:puu                 kuttain t~ht.yjen vapautusanomusten muodossa.
6320: jättämään edus\kunnalle hallituksen esitylksiä.                 Nyt tietää suurin osa edus·kuntaa, e'hikäpä 'kaik-
6321: 1208                                             Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
6322: 
6323: 
6324: kikin e1dustaåat, että eduslkunnaHa on tar1mitus                    Yleiskeskustelu :
6325: ot' aa ensi vii1kon. 1Jerjantaista. alkaen jonrkun-
6326: lainen puolivirallinen lomaviikon ajaksi, mutta                      Ed. Lohi: Niinkuin herra puhemies huo-
6327: siitä huolimatta sd"ä eilen illalla että tämän                    mautti, suuren valiokunnan mietintöä ei ole ehdit-
6328: pä:Uvän täysi-istunnos,sa esitetään lky;mmenittäin                ty painattaa. 'Tämä johtuu siitä että ,suuren Ya-
6329: loma-anomuksia. Eilrsillan äänestvksissä oli                      liokunnan 1ko1mus, jossa tämä asia käsiteltiin,
6330: poissa noin 40 edusta.jaa, ja se on" jo /kuritto-                 päättyi vasta noin pari tuntia sitten. Mutta kos-
6331: muutta, jota. ei voida sietää. Jos me edustajat                   ka suuren valiokunnan ehdo.tus ei poi•kkea talous-
6332: täällä näin 'kevyesti ota:mme vehollisuutemme,                    valiokunnan ehdotukse:s·ta muussa suhteessa 'kuin
6333: millä oikeuCLella sitten v.a:ad:imme muilta velvol-               ainoa:staan siinä että suuri valiokunta ·on päättä-
6334: lisuuksiensa täyttämistä.       (Eduskunnasta: Oi-                nyt täJmän lain voirrnass1oloaikaa jatkaa huhti-
6335: kein, oilkein!).                                                  kuun 1 -päivään a~sti 1920, nii'n tämä ei tehne.
6336:                                                                   vaikka'ka:an :mi,etintöä .r:Ji o1e •P·aina'tettu, va.ikeuk-
6337:   Ed. M. Eri c :h: Minä ;pyydän ilmoittaa                         sia asian käsitte.lylle eduskunnassa.              Samalla
6338: olevani täysin samal'la f)mnnalla 1kuin ed. Ko-                   -pyydäin huomautta:a, että tämän la.in .iatkami,sen
6339: tonen.                                                            tar-peellisuudesta suuri valiokunta oli niin yksi-
6340:                                                                   mielinen •ettei ainoakaan -puhuja 'esiintynyt tätä
6341:                                                                   jatkamista vaJsta,an.
6342: Ed. Procopen välikysymys koskeva hallituksen suh-
6343: tautumista Neuvosto-Venäjän rauhantarjoukseen.                       ·Ed. H ä s t b a c k a: Då stora utskottet [,ö-
6344:                                                                   reslagit en förlärugning av livsm81delslagen ända
6345:    puhe m i e s: mkopuoldla päiväjärjestyksen                     till .den 1 arpril1920, ·sy·nes det nöd'Vändigt 'delge
6346: i1moitetaan, että ed. Procopen välikysymykseen,                   riks'dagen, till vil:ket resultat jag ·k·ommit 'Vid
6347: joka viime täysi-istunnossa. pautiin -pöydäHe, on                 granslkningen av rrninisteriets räkens:kape•r.
6348: yhtynyt 22 'edustajaa j1. tulen saattamaan sen                       Det ,ha.de 1mns'ke va.rit på .sin plats att vid
6349: asianomaisen 'hallituksen jäsenen tietoon.                        detta tilLfälle ge en ingående utredning över
6350:                                                                   mini,steriets vi:dtagna såvä'l rudministrativa åt-
6351:                                                                   gärder som arudra handlingar, ·samt p.åvisa. i
6352:                                                                                           1
6353: 
6354: 
6355:                                                                   vi1ken utsträcikning myndigheterna överträtt
6356:                                                                   lagen i fråga och framkallat ·de miss:för~hållan­
6357:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                        den 'varuti vi nu befinna oss.
6358:                                                                      En ·sådan utredning vore .ja:g 1även i tillfälle
6359: 1) Ehdotus laiksi elintarveasiain järjestelystä so-               att lämna ri'ksda,gen, men 1då den berättelse jag
6360: dan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päi-              av:fatta.t över den vertkstäUda grans'kningen
6361: vänä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassaolo-                    icke ännu genomgåtts av de övriga medlem-
6362:               ajan pidentämisestä.                                marna i granslkningsnä;mnden, anser jag mig
6363:                                                                   iCJke berättiga:d att :vi:d 1detta til1fälle gå till en
6364:     Esitellää,n suuQ"en valiokunnan mietintö n :o 28              detaljgranslkning och :frrumlä:glga, allt ·vad jag er-
6365: .ia otetaan t o i 'S ·e e •n ,k ä s i t t 'e 1 y y n si,inä se-   fa,rit .
6366:  kä talousvaliokunnan mietinnössä n:o 10 valm:Ls-                    J ag ins'krän'ker mig :därför att såsom redan
6367:  televasti käsitelty halli,tuksen esitys n:o 41, joka             antytts enda·st meddela i aHrmänna ordalag till
6368:  sisältää yllämainitun ~a,kiehdotu]{lsen.                         villket resultat ja.g fkommit beträ:frfande ~huru 'Vår
6369:                                                                   framti•da lifsme.dels- och haDJCLelspolitik Mr be-
6370:    P u he m i e .s: Kun ,suuren valiokunna.n ffil,e-              drivas.
6371: tintöä ei :ole ehditty painaa, luetaan 'Se.                          Då livsmedelslagen genom sin feltillämpning
6372:                                                                   under de gångna åren rfmmkallat en massa över·
6373:    Sihteeri lukee mi•etinnön suomeksi ja ruotsiksi.               trä1delser odh någon respe~kt ·för la,gen icke mei
6374:                                                                   ·kan pårä'knas va:r1ken •från producenterna.s ellei
6375:    P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi !llsetetaan               konsumenternas sida, 'har den icike mera någon
6376: suuren valiokunnan mietintö. Ensin saHitaan                       pralktisk betY'de'l,se och bör lagen •därför io'k€
6377: $Siassa yleiskeskustelu, ja kun se on julistettu                  mera förnyas.
6378: 'J)äättyneeksi, •siirrytään 1akiehdo:tuksen yksityis-                At ·statsrådet bör därför givas i rup,pdmg ·a,t1
6379: kohtaiseen ·käsittelyyn.                                          efter ~hand på lämpligt sätt avveckla. hela sys·
6380:                                                                   temet sa:mt snarast 1möjligt •vi:dtaga åtgärdeJ
6381:    Käsittelyjär.i·e.stys hyväksytääm.                             för U1Jp'häJvande av alla på grun1d av livs:me,dels
6382:                                                Elintarvelaki.                                               1209
6383: 
6384: 
6385: lagen utfäl"dade restri1ktioner, ,förordningar, och      clana varor som icke kunna •hänföras till de aUra
6386: beslut.                                                  nödrvändigaste livs- och nördvändighe:svaror.
6387:    Hära.v följer att såväl livsmedelsministeriet            Med en sådan begränsning följer även en
6388: och länskommissionerna rsom de 1oka1a livsm~e­           nödvändighet att underkasta importörerna en
6389: delsnämnderna successivt böra upphöra med sm             viss kontroll, rså at·t till ex. importen av
6390: ver'ksamhet.                                             150,000,000 ·kgr srpannmål och mjöl iclke över-
6391:    ~Men ,för att ·kunna vidtaga dessa åtrgärder,
6392:                                                          sk6des. Likaså böra vissa föreskrifter gröra•s rö-
6393: fordras att ett progra.m på förhand Ullpgöres            rande stmlE~ken av :det paTti ·SOiffi ensikild per-
6394: enligt vi'lket rhela systemet avrve~klas ooh över-       son reller bol•ag får importera, så att man icke ge-
6395: gången till rdet normala fövverikhgas.                   nom begränsningoo skapar mm:wpolaffärer.
6396:                                                             I .sådan t a vseende ·kurude u tfä·rdas föres'krif-.
6397:    Vard beträffar liv•simerdels:mini.steriet kunde       ter att en firma eller rperson icke äger impor-
6398: denna, centralaWlelning ome.delbart sluta sin            tera mera än till ex. 2,000,000 kgr sp,annmål
6399: ver.ksamhet ·ooh rmini:steriet·s återstående åli~­       eller mjöl, 2,000,000 ikgr socker, 10,000 rkrgr
6400: ganr<1en överför"as på jor~bruks- och ~an~e.lsml­        gryn, 2,000 lkgr ika.ffe 0. S. •V. utan rsärskilt t.ill-
6401: nisterierna. Da ransonermgen och tyatfolJande            stånd. För 1kontrollens s1kull böra importörerna
6402: fördelning av statens förråd av li"vsmedel tol'de        varje veclka inrapportera stmle'ken arv sina
6403: måsta bibehåUas tills importen nästa år kan              gjorda rköp, så att regeringen är i tillifälle att
6404: vi-dtaga, eventuellt tms 1.920 års tskörd oär in-        följa me·d derars möjlig;het a,tt amnrna förse lan-
6405: bärgad, s:vnes d·et behöv hgt att srpannma:lskon-        det rmed livs- ocih mö!dvändighets.varor. Tfall
6406: toret, länEikommissionerna, oc!h de lorkala hvsm.e-      tillgång .på •betalning:sme·del s1kulle finnas
6407: delsnämnderna bibehållas, åtminstone för en h'd          kunrde vis·sa va.rusurter srom stå närma.st intill
6408: framåt. Handelswvdelningens återstående funlk-           de nödvändigaste liv·s- oc'h nodvändighets·varor
6409: tion 1kan med lätilhet överlföras :PJå sp.anmmåls-       efter hand frigiva.s. Kontralien över handeln i
6410: kontoret utan att i någon väsentlig grad ölka            antydd ·rilktni.ng underovdnas Handels- och In-
6411: derars arbete. En boikföringsavdelning torde             dustriministeriet.
6412: måsta bibehållas för att arv•sluta ministeriets             Vi1d grnppering·en av Evs- oc1h nördvänrdighets-
6413: löpande a:f:ifärer. De övriga avdelningarna böra         varor, liU\:•Som ·odkså vird fas+ställanrdet av de oli-
6414: U'IJIJrhöra. Central:kontmllen 'kan även utan men        ka varumängder, som få importeras, oc:h mäng-
6415: överif,öras på jordbrulksministeriet, samt de lö-        den per per·s•on eller ;firma j1ä.mte andra fröre-
6416: pa.n'de ärendena•s förber~dning oc'h lk:ontrollen        skrifter, som a.nse's nödvändiga, böra Ha.n,dels-
6417: över spannmåls·kontmet övedämnas åt en före-             kamrarnas Ce.ntralorgani•sation höras.
6418: dra;ganrde. Då den loikala konlrollen ie~ke heller
6419: har någon prakti·sk betY'delse mera, synes •den-            Om en såJdan ändring vi·dtag·es i vår rhande'ls-
6420:  samma kunna indmgas och länskommissionerna              och impmts organiserin'g oeh genomföres under
6421:  och deras persanantai något minskas.                    sa'krkunnig och opartisk lerdning, tovde rden fi-
6422:                                                          na.nsiella rsvårighet :staten har, tsmåningom
6423:     Då en övergång tili frihandel är nMvändig            kunna fiörbättras. At:gäl"den skulle ä.ven bety;d-
6424:  för att vår myntlmrs ska,ll ikunna förbättras           ligt rerducera tjäns: emannralkåren odh den fria
6425:  och en ·stardga i vårt elkonomislka liv få;s tili       konkurrensen inom de föreslagna gränserna,
6426:  stånd, synes det äv·en nödvändigt a.tt i detta, av-     sän1ka p;risnivån oeh hötja betalning•smerdlens
6427:  seende rföreslkriva vis·sa rpartiella åtgärder unrder   värde.
6428:  överg.ån:grsti·den.                                        Härtill ver'ka följande faiktorer:
6429:     rl antytt a vseende borde där.föT ilmiJorten be-        Om frihandeln införes, om också med be-
6430:  gränsas till det minsta möjliga, och endast tili        gränsnin·g, så behöver iCike staten slkuldsätta
6431:  sådana varor som äro roundgängligen. nöd.vän-           sig i den ut:sträclkning rsorm om ·den rdriver im-
6432:  di.ga. Således kun·de genast impor' en frigi vas        porthandeln, ej 'heller marikera statens hrist på
6433:  för tili ex. 150,000,000 1kg·r sp,annmål och mjöl,      betalningsmedel vi.d Ii:kvidering av stora varu-
6434:  30 000,000 Jkgr soCiker, 5,000,000 lkgr gryn,           mängder. Genom att bes'la.gtargningen av in-
6435:  200 000 •kgr lmf'fe o. s. v. Med stöd av statisti-      hemslk ·spa.nn.mål uprp1hör, ocih :handeln rdrives di-
6436:  ken' Jkunde man berälkna behovet av n•öd•vändig-        rekt meUan producenterna och konsumenterna
6437:  hetsvaror och råmaterialer för fa.brikerna., samt       minsikas ä·ven behovet a.cv de cirkulera.nde betal-
6438:  giva en begränsad del av ·dem även fri. Då den          ningsmedlen inom landet.
6439:  rådan·de bristen på betalningsmedel allt mer grör          För a.tt snabbare .kunna upp•hjälp.a. rmyntV'är-
6440:  sig kännbar, synes en cviss begränsning av im-          det borde även ·valuta:handeln frigivas, samt rdis-
6441:  porten vara nödvänrdig, sävsikilt beträffande så-       kont oc;h inlåningsräntan ihöjas. Genom sistan-
6442: 1210                                    Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
6443: 
6444: 
6445: tydda åtgärder kunde man p•åräikna aH .de me-           vad den komma1lde hden bär i sitt s:köte, tkan
6446: del som nu lig.ga lhos ens(kilda i by·rålådorna,        jag icke finna 1det klokt a.tt bibeihålla en la.g
6447: och' som emigrerat smånimgom, skulle söka sig           som .ger rmöjlighet åt regeringen att bestäim.ma
6448: till ·ban1kerna och såle·des 1nom en översrkådlig       am ens egendom oeh •handlingsfri!het.
6449: fmmtid göra det mö.iligt att minska sedelstok-              Förlänga vi nu lagen så är jag fullt överty-
6450: ken.                                                    gad om att •då 5 månader g:ått, så ·har regerin-
6451:     Genomdrives en såJdan handels- och finanspo-        gen vidtagit 'Så.da.na åtgärder att •det •då igen är
6452: litiik ikonselkvenrt, ·så kommer utom statsfinan-
6453:                         1                               omö.ilig-t att upphäva den. På detta sätt slippa
6454: serna även Finlaruds Banlks oc!h våra prirvatban-       vi aJ.drig IJivs:medelslagen och därmed följande
6455: kers ställning till Ut1andet att i väsentlig gra.d
6456:                     1                                   avarter från novmala förhåHanden. Lagen (kom-
6457: förbättras.                                             mer ä:ven att ytterligare föra våra statsfinan-
6458:     Men för att kunna genomdriva en sårdan han-         ser i ett såldant läge att ett normalt .system är
6459: dels- och finansp,oliti'k med åsy,ftacl verkan,         snart .sagt omöjl'igt att ·påtänka.
6460: foridras det ham·dlingskraftiga och insiHsfulla             J ag föresl:år därför att lagen f1örlänges endast
6461: män i ·ledet, män som 'kunna dra.ga. rde rätta          •på högst 2 månader och att statsrådet genast
6462: konsekvenserna av varje !konjun1kturväxling och         'låt•er utarbeta en proposition, innefattande
6463: bega.gna sig :därav ti'll olan,dets 'fördel, - icike    lämrpliga, föreskrift er för a vveclklande a1v det
6464: så,dana män, som .den ljämnstrukna fol1kviljan          gamla systemet, således ett övergångssta•d-
6465: väljer. Det ·skall vara personer me·d verfklig för-     g.ande.
6466: lnåga och insikter ocih så1dana som ha. a,nseen.de
6467: bland dem s·om ha materiella resurser, särslkiH             Ed. af For,s·elles: Av ingripande natur
6468: utom 1an,dets gränser.                                  voro de åtgärder, vilka under krigsåren avse·tt
6469:     Böja vi oss för dessa 1falktorer .då vi välja re-   regleringen av handeln med skillda förnöde1lhe-
6470: geringsmerdlemmar och låta .pa.rtipolitiiken mera       ter samt dessas fördelniug bland lbefolkningen.
6471: trärda i balkgrunden för det reala. i en surud na-      Till föl.id av bristen .på livsmedel och andra va-
6472: tionell- och finans'Politik, så ·kunna vi ännu med      ror, upkommen genom blockaden, genomförd,es
6473: try.gghet •se fra;mti•den an, -- men icke annars.       antydda lagstiftningsåtgärder tidigast i Tysk-
6474:     För avver!klandet av det gamia ·syslemet och        land, från vilket land dessa 'kopierats i ett fler-
6475:  för or·dnandet av ra.nsoneringen ooli handeln i        t.al Iänder i Europa. Hos oss är den betydelse-
6476:  antydd riktning bör statsrådet genast låta ut-         fullaste åtgärden från denna tid lagen av den 2
6477:  arbeta en •proposition, innefattande lämpliga fö-      .iuni 1917 angående förfogande över egendom av
6478:  reskrifter inom vilka 'deras befogenheter be-          visst slag under de av kriget fram'kallade undan-
6479: gränsas till rdet n'ördvändigaste :för det nya sys-     tagsförhållanden, msprungligen giltig till den 1
6480: temet i fråga.                                          ma.i 1918, iffi'en förnyad till1 nov•ember samma år
6481:     Det a.ll!föl,da rc.mlterar i följan.de:             och ,genom lagen av d·en 27 .iuli 1918 till den 31
6482:     :Senaten och rdess livsme'lielsa.vdelning ha icke   oktober 1919.
6483: fullständigt genonJt:f.iört bestä:mmelserna. i livs-        Oaktat avsedd att sä:kerställa folkförsör.inin-
6484: medelslagen utan ensidigt ingripit i näringsli-         gen, utnytt.iades lagen av den 2 .iuni i stor ut-
6485:  vet, vara.v följden blivit: en onaturlig höjning       •sträckning till förmån för hä.r för1agd rysk mi·
6486: av prisnivån rpå nörhändig'hetsva.ror, behovet a<v      litär och de s. k. ·priviligierade klasserna., vilka
6487:  beialningsmedlens ölkning, 'hopning a.v ka:pital       i främsta rummet genom denswmma fingo sina
6488:  p.å ·få 'händer, utländs'k Silrul'dsättning, rhöga     behov fyllda.. Måhända hade lagen varit till väl-
6489:                                                                                   1
6490: 
6491: 
6492:  skatter, p·enningvärdets faH, .iobberi och en ty-      signelse •för befolkningen i ett land med starkare
6493:  åtföljande moralisk degeneration.                      aUmänkänsla och kraftigare regering än i vårt
6494:     På grund a:v antydda. omständig;heter ocih          land, men såsom förhållandena här utvecklade
6495: va1d jag för övrigt erfarit ·vi.d granskningen a1v      sig 1918 kan 'det anses tviv·ela.ktigt, huruvida la-
6496:  räkenskarperna lkan .jag icike rföror·da en fort-      g·en ens under krigsiiden 'kunde realisera de med
6497:  sättning a.v sy•stemet. Förlänges lagen ;på 5          denswmma avsedda syftemålen. Redan vå för-
6498: månader framåt synes det mig förhindra infö-            'hand kunde förutses a.tt, om överhuvud några
6499: randet a.v frih.awdel. Livs.medel·sministeriet blir     goda resultat kunde förväntas av en lag, som på
6500:  då på nytt i t.iUfälle, kanske tV'unget att göra       •ett så oerhört sätt förgrep .sig på ekonomiska la-
6501:  ensidi.ga ingrepp i näringsli-vet, grun•da nya af-     gar, dessa resultat skulle bliva av mycket kort
6502:  färer och göra stora inköp av varor för sta.tens       varaktighet. Dess värre har det visat sig att
6503: .r.äkning och tyåtföl.iande yUerliga.J1e förläng--      :lagen medfört en knwppa.st anad mäugd skugg .
6504:  ning av lagen. Och :då man icke lkan beräkna           sidor.
6505:                                                 Elintarve laki.                                           1211
6506: 
6507: 
6508:     De myndig-heter som ombetroddes lagens                nas fördyrande, delts 'i omöj1iggöra·nd·et av import,
6509: tillämpning- voro livsmedelsstyr.elsen, senare om-        dels i gy.nnandet a v en del firmor på andras be-
6510: bi-ldad till livsmedelsministeriet, länekomm1ssio-        kostnad. Det sagda böT belysa.s med några
6511: nerna o0h livsmedelsnämruderna. Handels- och              exemp·el.
6512: Industri'kommissionen tillkom under inbördeskri-             Sålunda berättas att en firma anhållit om li-
6513: g-et 1918 och något senare hyresnämnderna. Här-           cens för import av ett parti ka:ffe tiU 5: 50-6: -
6514: tiH kom ytterlig-are Valutakontrollkontoret ge-           cif Finland, men fått avslag av :livsmedelsminis-
6515: nom valutalag-en.                                         te:riet, då .priset e.i finge överstiga 4: 50, men att
6516:     Tillämpning-en av lag-en vid Evsmedelsranso-          samtidigt en annan person av Handels- och In-
6517: neringen delade vårt land i tvänne kateg-orier,           dustrikommissionen erhållit lioens på 18,000
6518: s.iälvhushållatrna. och korthus:hållarna, av vilka        säckar kaffe, som sedan erb.iödos den förra fir-
6519: de senare firng-o sig- tilldelad endast •en brå:kdel av   man till 8: 80. Finska folket fick för denna
6520: d·en hrödsäd, som tillföll s.iälvhushållarna, och         affär hetala 3 :mil.ioner i överpris.
6521: i de S'törre hefolkningscentra utföll t]dtals t. o. m.       Ett annat exempel: Firman A. anhöll ·o<m licens ·
6522:  en:dast en ringa d·el a v den i utsi'kt ställda ranso-   för 10,000 lådor russin a 7 mark ci:f Finland, men
6523: nen. I dessa fall motsvarade densamma ej när-             förvägrades lioens, under det att firman B. er-
6524: melsevis det mi•nsta .näring.sbehovet, och skulle         höll licens på 60,000 låJdor samma vara och där-
6525: säkert en stor del av befolkningen dött i svält,          efter erb.iuder den åt firman A. till 12 mar'k.
6526:  om e.i livsmedelstillskott erhållits i smyghandel,           U nder 1sommaren ,a. å. ·offererades Valencia
6527:  visserlig-en till oerhörda wis. :Sålunda uppstod         russin cif Abo till 2: 20 ·per kg. Offerten gil-
6528:  denna näringsutövare i •form av ett skillt skrå,         tig 10 dagar. Handels- och Industrikommissio-
6529:  d•e s. k. smyghandltarna, genom vilka de icke till       nen sölade med licens-en, varföre tiden utD"ick,
6530:  liVlsmedelsnämnd·erna överlåtna livsmedlen för-          vareft.er samma parti offererades till 8: 85.
6531:  des i hand·eln till svindlande pris. Att hö.ia pri-         I .iuni d. å. ·o'ffeDerades cif Abo havregryn till
6532:  s•et på brödet bidrog även hö.iningen av .priset av      2: 27 och potatism.iM tiH 1: 95 att 'betalas i finskt
6533:  den t1ll staten överlåtna säiden. Det har beräk-         mynt i finsk bank. Giltighetstiden 10 dagar.
6534:  nats att under ·den svåraste bristtiden 1918 i Fin-      Tili fä<l.id av söl på Handels- och Industrikommis-
6535:  land 2/3 av livsmedlen ·skaffades genom smyg--           sionen utgrck giltighetstiden med åtföl.iande höj-
6536:  handel. Motsvarande tal var i Sverige 40-50 %            ning av priset för havregryn till 2: 95 och för
6537:  och i TysMand 35-40 %. Samma verkam som                  potatismjöl till 3: 42 att betalas i pund.
6538:  beslaget och ransoneringen hade även åsättandet             En ·Särskild uppmärksamhet 'har den nyss
6539:  av maximi·pris, i det varan försvann ur handeln,         ba·nkrutterade firman , Tralllscontinenta:l incorpo-
6540:  ifall detta var för låg-t, men annars uppfattades        rated" uppväckt genom sina licenser på 14 milj.
6541:  i vida kretsar som minimipris. J u flere varor,          kgr risgryn som, såsom d:et i pressen u,p'pgivits,
6542:  som åsattes besolag, ransonering eller maximipris,       mot förskott off.ererades a1ndra firmor ·och aldrig
6543:  dess mörkare tedde sig befolkningens möjlighet           in•kommo tilllandet. Samma firma skall även av
6544:  till utkomst. Officiellt varo ISmåningom utom            liv:smedelsministeriet erhållit order på 12 mil,j.
6545:  självhnshållen så gott som alla viktigare nä.rings-      kgr socker, varav e.i ett kilogram kommit till
6546:  medel underkastade ransonering med resultat att          landet.
6547:  ransonerna blevo mindre och mindre eller helt               Livsmedelsministeriets handelsföretag äro ti1l
6548:   och hållet uteblevo under •långa perioder, medan        stor del höl.ida i dun'kel, men kan d·et knappast
6549:  samma varor förekommo i smyghandeln.                     lida något tvivel därom att icke landet genom
6550:      Und·er distanserande av landets erfarna han-         desa.mma åsamkats enOJ,ma förluster. Dessutom
6551:  dels'kår koncentrerades så gott som all import-          har detsamma g·enom o'förklarliga påbud bidra-
6552:   handel hos livsmedel~ministeriet med dess stab av       git att ytterligare tillspetsa landets även annars
6553:   tjänstemän med föga kännedom om de ärenden              svåra försör.iningsmöiligheter. J ag behöver en-·
6554:   det gällde att sköta.                                   dast 'J')åminna .om huru vi trakasserades med
6555:      Efter inbördeskriget tillkom som nämnt Han-          transportförbud med potatis, oaktat varan stod
6556:   dels- och Industrikommissionen med uppgift att          aJtt erhåUas i vissa de1ar av la:ndet och 'J)å vissa
6557:   övervaka handeln och i·ndustrin. Då efter va-           ort·er t. o. m. ruttnade bort. Detsamma var för-
6558:   penstilleståndet meHan de krig{örande makterna          hållandet med hö:et, varav brist rådde i södra de-
6559:   större mö.iligheter till import förefunnos, blev en     len av Iandet under det att det fanns rikligt därav
6560:   av kommissionens 'huvuduppg-ifter rättigheten att       i nmra delen av landet.
6561:   utfärda licenser. A•tt döma av de i dagspres.sen            Man har även hört mycket omtalas ,>}yckade
6562:   förekommande uppgifter hava hä:rvid alldeles            inköp av surkål, saltade bönor, torkade grönsaker
6563:   oerhörda fel begåtts, vilka resuH·e-rat dels i varor-    och potatis" tili enorma pris och sedan så:lda på
6564: __ _____ __ ____ _____________ ___
6565:   ,           ,   ,   ,            ,_,   ,.                                      _____ _________
6566:                                                                                        ,
6567: 
6568: 
6569: 
6570: 
6571: auktion för en spottstyver, am n:åg-on ens alls               max~mipris,        s.ynnerligast då kursdifferenserna
6572: ville rmera hava dessa varor. Här må även                     vid 'köp av flere måna,ders &redit lkunna variera
6573: nä.mnas upp'köp för mil.ioner av renlav och cellu-            så bet.ydligt som för närvaran:de. Däremot be-
6574: losa, vilkas näring.sväroe för mämniskan är Eka               reder denna prissättning en särdeles g.ynns!!Jm
6575: med noll.                                                     joDdrnån för ·kedjehandel, vil1ken man just ön-
6576:      Även om man frånser ·d:et s. k. lyx-sockret och          s•kar undvi'ka.
6577: vetet, har ministeriet anvä.nt sin monopolställ-                   I motiven tili' rpropositi·onen n:o 42 nämnes,
6578: ning- tili uppehållande av höga pris, varav vins-             att jobberiet allt fort.farande upp,träder i nya
6579: ten delvis använts att täcka tidigaDe förluster.              former oah anhåller regeringen 1därföre om ut-
6580: Livsmedelsministeriet har härig-mom i s.iälva                 vidga,de ,fullmakter tili jnbberiet.s be1l"ämrpande.
6581: verket utövat en beskattning, som tyng-st träffat                  Härvid är att mär.ka, a.tt staten med stöd av
6582: den fattig-a befolkningen. Samma metod har                    sitt enligt den tidigare Iivsmedelsla.gen tillde-
6583: även prakti.serats av en ·d·el livsmedelsnäirnnder.           la·de :monopol Uippträtt såsom den störst.a. johba-
6584: Dessutom hava komm1,1nerna e.i sällan med skat-               ren samt genom vägrande a!V licenser .på fullt
6585: temedel fått ersätta uppkomna brister.                        be,hövliga varor i h<ög graid .g.ynnat uppkomsten
6586:      Den största förlusten har emellertid uppkom-             av jobberi. Var varubrist ed exi·sterar, florerar
6587: mit g-enom ut.estäng-ande av landets handelskår               ej lheller jobbberiet.
6588: från :möjlig-heten att utnytt.ia sin sakkuns'ka:p och              ·Emol licen'Ss.ystemet ocJh •.för frihandel hava
6589: förbindelser samt g-enom att omö.iliggöra kon-                även de ·flesta mel1kantila sammanslutningar
6590: kurrens. Att sålunda brist uppstod, var ej att                utt.alat sig, s:åsom CentralhandelsOnvmmaren,
6591: förvåna sig. Så:so:m exempel kan anföras en of-               importaUärerna:s allmänna möte oeh andel.sla-
6592: fert av en bekant firma i december 1918 på 10                 gens 17 :1de representantmöte. ~Slutligen utta-
6593: mil.ianer :kg sock·er cif Hang-ö ell'er Hds1ngfors a          lade sig i sa:rnma riktning Ha.n1dels- oeh In-
6594: 1 kr (kurs 2: 60), betalning-svillkor 1/4 kontant,            ·dnstrilkommis·sionens stora rå,d.
6595: rest·en med 3 månaders rembours. Affären ac-
6596: cepterades av livsmedelsministeriet och firman                     De tidigare och den nuvarande reg-ering-en hava
6597: fortsä:tter underhandlingarna med gott resultat.              emellertid än så länge håJllit på sin handelspoli-
6598: En v•ecka 1senare ryg-gas affären, för att efter en            tik Dch först •på •senaste tid såg-o de s. k. frilis-
6599: tid överlåtas åt en annan firma under statsg-a-               torna dag-en. Sannolikt skulle Handels- och In-
6600: ranti. 8enare förb.iöds åter denna firma att fort-            dus'tri'kommissionen äunu i dag- ·som ä:r fortfara
6601: sätta affären.                                                med sin fördärvlig-a verk:samhet, om ·e.i en tragi•sk
6602:                                                               händelse inträffat, so:m •slutlig-en dräpte denna
6603:      Det bör fästas uppmä:rksamheten därvid, att              inräi-tning-, i det att dess egna direktörer anhöllo
6604: ifall en •privat firma g-ör förluster geno:m bris-             om entledigande. Ur 'kommerserådet rSahlboms
6605: tande affärsvana, så är det firmans ensak. Gör                 av.s•edsansö.kan av den 26 aug-us1Ji ber jag att få
6606: däremot staten förluster på sina affärer, så får               inskärpa följan:cle ord: ,'I synnerhet •har behand-
6607: landet betala de:m.                                            lingen av licensärend·en haft i nationalekonomiskt
6608:      Man kan rmåhända invända att livsmedelsmi-                avseende fördärvlig-a följder. Då jag icke heller
6609: nisteriet i somras förklarade sig- v~llig-t att tillåta       i 'a•ndra ·av·seenden kan godkänmn en statsreg-le-
6610:  privata firmor importera •spann:mål.                 Detta    mentering-, som red:an alltför länge upprä:tiJhål-
6611: skedde emellertid på sådana villkor att såvitt                 lit.s och i f·lere avseenden inverkat menligt på vårt
6612: bekant enda:st ·en firma 'kunde åtag-a sig- import.            e'konclffiiska liv, anhåller jag- vördsamt om ai:t
6613:      Emot upprätthållandet av ransonering-en ·en-              bliva befriad fråm mitt uppdrag- som medlem i
6614: ligt livsmedelslagen kan dessutom anföras, att                 lmmmissionens direktion." E-tt par veckor senare
6615:  det icke skedde opartiskt. Att sträng- o·partisk-             föl.ide så direktör Vil.ianens och de övriga direk-
6616:  het icke iakttogs av de ryska myndig-heterna,                 törernas avskedsansökning-ar, sedan -de hos Han-
6617:  var .iu mindre förvånansvärt. Men att g-ynnandet              dels- och Industriministeriet föreslag-it kommis-
6618:  f!:V s. k. , pri vilig-iera;de" äg-t rum ända tili senaste    sionens indrag-ning och des3s funktioners överfö-
6619:  tid även efter det de ryska myndigheternas makt               rande .på annan myn:dig-het. Det·ta har .iu även
6620:  upphört, har i hög grad upprört sam hället. Jag
6621:                                               1                för kort tid ·sedan ägt rum g-enom Startsrådets be-
6622:  vill härtiH ännu pårrninna orn utdelning- av sac-             slut att överföra kommissionens funktioner på
6623:  karin och socker till vissa t.iänsterrnän sa;mt A. B.         Hand-els- och Industristyrelsen. Härmed avsluta-
6624:  Mar.ias sockeraffärer.                                        des historien för ·en inrättning-, viiken som få
6625:      Kontrollen av vinsten genom ·prissättning av              kUJnnat ådraga .sig trafikantell"lla'S hat, och härmed
6626:  var-or i form a·v hög.sta. vinstproce.nt blir s.yn-           hade d:et kunnat vara nog med handelns kla v-
6627:  barli.gen li:ka illusorislk som experimenten merd             bindni·ng-.
6628:                                                   Elintarvelaki.                                            1213
6629: 
6630: 
6631:    För min del skulle jag finna det tvivelaktigt,          J ag vill härvid hålla mig till livsme:delsministe-
6632: huruvida 'en:s under krigstiden '!lågon nytta ·ernåd-      riets i pressen synliga uppgifter, då jag icke så-
6633: des genom d·etta system. Men även om man t. o.             som medlemma\I'lla av stora utskottet blivit dlel-
6634: m. s'kulle erkänna dess berättigande under krigs-          a;ktig av livsmedelsminiS'tems siffror.
6635: tiden, kan man fråga sig, om systemet efter vå-               Enligt dessa förefanns i landet i 'början av au-
6636: ren 1919 medfört någon nytta. Denna fråga                  gusti 80 mil.ioner kgr. samt uppköpta och på väg
6637: skuUe jag vilja besvara obetingat nekan<ie. Här-           40 milj. kgr. .Av landets egen skörd fö:vefanns
6638: vid bör ihågkommas, att de varor, vilka i likhet           sedan s.iä:lvhushållens behov, utsäde, malnings-
6639: med veden :vedan tidigt fritagits från reglemen-           förlust och 127 milj. kgr. tili 'kreatursföda bort-
6640: teving, ,S'tigit minS't i pris, och att d·e varor, vilka   räknats, 100 milj. kg. tili statens förfogande.
6641: nu frigivits såsom kött, sinör och m.iölk, s.iunkit        Den redan nu för korthushållen tili förfogande
6642: eller åtminstone icke stigit i pris efter frigivnin-       stående spannmålsmängden uppgår sålunda tili
6643: gen, och att de nUimera erhållas i större kvantite-        80 + +  40     100 milj. kgr. = 220 milj. kgr. Ä ven
6644: ter och av bättre kvalitet än tidigare.                    med de förhö.ida ransonerna kunna korthushållen
6645:     Med valutafrågan förhåHer det sig på samma             knappast konsumera mera än 20 milj. kg. per
6646: sätt. J ag begagnar tillfället att påpeka, att jag         månad eUer 240 milj. kgr. per år. .Av denna
6647: i våras hörde till de få riksdagsmän, som röstade          kalkyl följer att, så när som på 20 milj. kg. lan-
6648: mot valutalagens antagande. Har måhända                    dets behov av brödsäd är sä:kerställt för 1 år
6649: denna lag kunnat h.iälpa vår s.iunkande valuta?            framåt. Härvid är alls icke taget i betraktande
6650: Nej, den har småningom trots kontrollen s.iunkit           in'kö·pet av den s. k. överskottsspamnmålen i lan-
6651: så lågt, att marken i E'khet med österrikiska kro-         det.
6652: nan smånin_g~om •kan med vinst användas såsom                 Den ·brist, som under dessa förhållanden kund-e
6653: etikett på saftflaskorna. .Tili och med den nuva-          uppstå, bör sålunda med lätthet kunna fyllas,
6654: rande finansministern förklarar sig hava rådgjort          särskilt ifall <landets gamla importfirmor få del-
6655: med bank- och affärsmän i valutafrågan och fun-            taga i arbetet. Under normala förhållanden hava
6656: nit att dessa överhuvud varit av den meningen,             vi varit vana att fylla betydligt större brister,
6657: att de nuvarande restriktionerna ieke matsvara             än v'ad som nu är frå.ga om. Överhuvud kan nå-
6658: sitt ändamål, utan tvärtom varit ägnade att ned-           gon brist i egentlig mening e.i komma i frå;ga
6659: bringa vårt mynt.s värde, sllimt ansåg för egen d-el,      förrän näista sommar, då seglationen sedan länge
6660: att ingen annan mö.ilighet vid importens frigi-            är fri ut.med landets hela kuststräcka. Skulle
6661: vande kan komma i fråga än att även valutahan-             den omständigheten att landet e.i har magasine-
6662: deln frigives. Oväntat nog ha vi i dag mottagit             rad·e spannmålsförråd för 12 månader framåt,
6663: proposition, vari regeringen föreslår valutalagens         tagas såsom ·orsak för ransonering, skulle vi
6664: förnyande.                                                 aldrig slippa från densamma. Dessutom äro of-
6665:     Såsom orsaker till behov•et av ransonering av          ferterna från .Argentina och .Amerika för var dag
6666: m.iöl ooh s·ocker anfö:ves:                                talrikare ·och •prisen i fallande.
6667:     1) att utomlands dessa vamr icke kunnat er-                En e.i ringa risk vid statens spanmnålshandel
6668:  håillas i de kvantiteter som en fri konsumtion            är varaus magasinering på jämförelsevis få
6669: skuUe förutsätta;                                          platser med fa:ra för varans försämring eller för-
6670:     2) att då lagren ä.ro mindre än årskonsumtio-          störelse. Ett färskt exempel är branden av Sam-
6671: nen, i slutet av konsumtionsperioden skulle u·pp-          pos m.iölkvarn i Kuopio, varvid en stor del av
6672: stå brist, speciellt i de stör:ve konsumtionscentra;       d-et här förva.rade lagret, 14 skeppslaster eller
6673:     3) att under förhandenvarande förhållanden             2,5 milj. kgr, förstördes.
6674: ~kulle uppstå .iobberi me:d förhöjda brödpris och              Billig-a Evsmed·els- och speciellt brödpris ä;ro
6675:  svårighet för småfolket att tillgodo-se sitt behov        av d.iupt ingrrpande ·betydelse för landets ·~kono­
6676:  av brödsäd.                                               mi, i det livsmed·elskostnaderna utg-öra den viktoi-
6677:     Vad mö.iligheten att erhålla spannmål beträf-          .g"aste utg-iften för medborgarens •existens och där-
6678:  far, ber jag få påminna, att enligt u,ppgift den          för utgöm en indikator för priset för det elemen-
6679:  kv·ot som av de allierade makterna senaste vinter         tära:stbe arbetet. Dett-a vä.rde utgö.r åter en ut-
6680:  bevil.iades Finland steg tili 300 milj. kgr och att       g-ångspunkt för mera komplicera.de arbetspresta-
6681:  ifaH livsmedelsministeriet icke begagnat sig av           tioner, vilkas ersättning i penningar icke i 'läng-
6682: möjligheten till import, den därvid beg-ått ett            den kan undgå att stiga med livsmedel.sprisen.
6683:  oförlåtli9't fel, så mycket mera som dåvarande            Då denna steg-ring äger rum undan för undan,
6684:  kursförhålla·nden tillåtit betydligt billigare in-        är det klart, att alla nyttigheter av vad slag de
6685:  kö·p än senare. Det oaktat skulle jag icke finna          vara må, stiga i pris. .Att även andra omstän-
6686:  spannmålsförhållandena i landet aUs så knappa.            digheter, såsom ·höga tullar, ·pris i utlandet o. s.
6687:                                                                                                           lfi4
6688: 1214                                    Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
6689: 
6690: 
6691: v. cverka i srumma riktning, ligger i sakens natur.       Därvid vill Jrug uttryckligen bet.ona, att ja.g
6692: Säkert är emel1ertid, att under för övrigt lika        ioke p•åstått, att livsmedelslagen varit den enda
6693: omständig'heter i skilda länder nyttigheterna i ett    orsa:ken till den exeptionellt höga prisnivån
6694: land med högre livsmedelskostnader måst·e stäHa        hos o.ss.
6695: sig dyrare än i ett land med billigare sMana,             I detta samman'hang kan ej lämnas oanmärkt,
6696: eller med andra ord att •den allmänna prisnivån        att regeringen för 1919 med 20 penni hö.it de av
6697: höjes och att penningens köpkraft inom •landet         densam:rfta garanterade tminimi:prisen för råg
6698: med detsamma nedgår. Härmed vare icke sagt,            samt med 10 penni övriga sädesslag.
6699: att ej ä.ven andra omständigheter inverka min-            ·J ag tror mig hava påvisat, att de nuvarande
6700: s·kande på penningens köpkraft såsom sedelstoc-
6701:                                                        restdkti·onerna medfört rilket oerhörda förl'Us-
6702: kens inflation, beskaffenheten av motsvarigheten
6703:                                                        ter. .Systemets genomföran•de har ikostat tiotal
6704: för sedelutgivningen, politiska förhållanden och
6705:                                                        milj.oner årligen odh förlusterna stiga sälkert till
6706: handelsbilans•en.
6707:    Om vi under belysning 1häracv betrakta vår livs-    hundra.tal miljoner. Vi V·ore tacksamma om vi
6708: medelspolitik, komma vi till intressanta resultat.     finge låna ~mns~e 100 miljoner, samti:digt vi
6709:    F.öre an.' agandet av livsmetdelsla.gen voro pri-   genom oläJmplig lag.stiftn:ing göra förlnster till
6710: senl p.å rågmjöl visserligen höga, varieran·de         mångrdubbelt större beklpp. Fortsätta vi detta
6711: t. ex. i Helsing1fors krin.g 50 p. per kg. I och       system; bliva vi med var dag fattigare tills en
6712: med antaga.ndet av livsmedelsla:gen stegrades           fuHständig katastrof icke me.ra kan undvi:ka•s.
6713: medelprisen på fölgande sätt:                          Genom detta system !'hava vi höjt prisnivån i
6714:                                                        landet med åHöljantde nedgång av vår valutas
6715:     juni 68 p ..per ikg.                               värde inom landet. Då va,lutan för oss själva
6716:     juli 101 , , ,                                     ic'ke är mera värd än rden är, ikan man knap.past
6717:     aug. 56 , , ,,                                     vänta att utlän•ningen, som för •vårt mynt. i :Fin-
6718:    sept. t80 , , ,                                     land iC'ke •kan .köpa mera varor än vi själva,
6719:                                                      ' skall urppslkatta den högre än vi. Eller med
6720:                                                                          1
6721: 
6722: 
6723:  eller i metdelta'l 76 •penni per kgr. iDen 13 oik- andra ord, först när man hos oss kan kö))a lika
6724: tober bestämdes överlåtelsepriset .för råg oc:h billigt eller billigare än i andra Iänder de av
6725: korn till 1:15 med åtföljande pris i Helsingfors: oss producerade varorna, ska1l marken stiga i
6726: okt. 128, nov. 189 och dec. 192 p.enni eller i me- jämhöjrd med va1utan i de l•änder, där man be-
6727: deltal 169 penni. Ar 1918 varierade rågmjöls- höver våra pmdutkter. Man •har räiknat ut, att
6728: prisen i Helsing1.fors 1: .SO-_j3: 50, untder det jämfört med förhållantdena Töre kriget 'IJrisnivån
6729: över1å'e1sepriset var 1: 50-2: -.                      stigit i England 2 lf2 gånger, i Tyskland 3 gån-
6730:     Vad betyda dessa siffror? Omsatt•a i ord be- ger, i .Sverige 3 gånger, i .Sc•hveitz 2 lf2 gånger.
6731: tyda d,e, att uncler det rågmjölspriset. i Helsing- I Finland ·däremot 7---.S gtånger. Vi hava kna;p-
6732:  fors om våren 1917 var lika högt som i Sverige pa.st några förhoppningar att lmmma till lägre
6733:  eUer omkring 66 % högre än fö11e 'kriget, det prisnivå än ·de n·ämn:da, lyclldigare lottaele län-
6734:  straxt ef.ter l·ivsmedelslagens antaga:nde steg till •derna, men vi måste ik:omma betydligt lägre än
6735: ett pris 153 % dyralle än före kriget sa:mt efter nu. Först då kunna vi tkomma till bi1ligare
6736: hekantgörandet av överl'åtelseprisen, med .en bran't produlktionskostna,der och ökad exiJort, om vi
6737:  stegrin.g av 44 % mot föregåJende måm11d, tiil1 ett ·därjii:mte utnyttja våra naturliga resurser. Här-
6738:  pris 463 % dyrare än före kriget samt år 1918 tm till äro en •del sa·Mörhållanden de.ssutom nöd-
6739: ett pris matsvaranele 11 2 /n gånger pris-et före vändiga, ·fram~f1öra1lt arbet·sam:het och s•parsam-
6740: kriget.                                                thet, men en grumibetingel·se är även billiga livs-
6741:     Då priset rör närvaran'de för rågmjöl utgör medels<pris, •oCJh då :det p1å li vsme•delsla.gen bygg-
6742: 2: 50 är det fortlfarande 8 1 / 3 gånger priset före da systemet endast 'höjer livsme.delsprisen, bör
6743: !kriget, under det priset för spannmål p,å vär Ms- det få vitka ·för ett ·friare system. V ad en billi-
6744: marlknaden, då det varit s•om högst. stigit till gare prisnivå betyder ,för jo11dbru:k och in·dustri,
6745: endast 2, 7 gånger JHiset ·före lkriget.               behöver thär !knappast vidlyftigare utlägga.s.
6746:     Då tman jä:mför inrdextalen i ,Economist" för         Så mycket :mera överraskande är att stora ut-
6747: prisen oför S'!_)annmål och för prisnivån i allmän- skottet varit IDera konungsligt än konung·en och
6748: het, så finner rman en nära överenssämmelse, och föresla.git liv-smedelslagens prolongation till 5
6749: •de av mig aruför,da talen för vårt la.nd s.ynes be- månader mot att i propositionen n :o 41 och ekono-
6750: kräfta :detta f1örhållande, i det 8 gånger högre mi u ts:lmttets betän~cande föreslagi ts 2 månatder.
6751: spann:målspris synas matsvara en prisnivå 8 J a,g fäste mig vi•d, att livsmedehministern i
6752: gång-er högre än fö:m krig-et.                         går förenade sig om y:rlm.n:dena i denna riktning
6753:                                                   Elintarveluki.                                           1215
6754: 
6755: 
6756: och jag misstänlker att rförlängningen på 4 lillå-        tarveministeriön virka:kunta, joka vuo·den alus.ssa
6757: na,der varit i sädk förrän den 'kom i påse.               tai noin vuos.i 'sitten lienee ollut 95 paikkeilla, on
6758:    Vad som än mera överrasikat mig är, att soci-          vähentynyt noin 30 :een. tai 40 :een. Edustaja
6759: alisterna förenat sig om en förlängning av la.gen         huomautti srumalla, että eEntarveministeriö olisi
6760: utöver det löpande året, rdå detta upp.enbart ioke        tehnyt kauppoja kaikenlaisten epäluotettavien
6761: ligger i ·dera.s intre·sse, och skola. rde sna.rt ·finna  firmojen kansrsa; ~· llll. mainitsi hän :että elin-
6762: att ·de grundligen dragits vid näsan.                     tarveminist·eriö oE tehnyt ,kontrahdin sokerin
6763:    Det enda mo\ivet till f1örlän.gning av de i livs-      hankkimisesta 0. Y. Transcontinentalin kanssa.
6764: me•delsla.gen föreJkommande restriktionerna. är           Se on aivan totta. Minä en muista olirko .se
6765: vårt förhållande tili Rys.sla,nrd, men är.o i detta       12,000,000, ehG.l:ä se oli enemmänkin, - en ta.r-
6766: avseende, såsum ja.g och flere föregåerude talare         kas·ti muista, - mutta konrtrahtiin pantiin eh-
6767: påvisat, enda.st exrportförbud emot utlandet              doksi, että tämä sa.mainern yihtymä, koska me tie-
6768: nödvändigt.                                               simme, ettei se ollut :mikään vanha, tuttu ja laa-
6769:    ·På grund av vard jag rhaft äran framf,öra och         joi.lla perusteilla •seisova. liike, hankkii ta1mun
6770: då jag uttrycklirgen hos mina. valmän uMäst               kahde1ta suo1mrula~3elta pankilta ja ,kahdelta
6771: mig, att venka för livsme.delsla,gens sättande ur         amerikalaiselta. Takuuta lillainittu yhtymä ei
6772: funlidion, ber jag få föres·lå förkastande av •stora      kyennyt hantkkimaan joUoin tietysti rkontrahti
6773: utskot.te:ts förslag och antagande av ·elwnomi-           jäi omaan •wrvoonrs•a. Ministeriöön on tehty sokeri-
6774: utsikottets förslag.                                      tJ.rjouksi·a hyvin paljon, varsinkin ensi aikoina.
6775:                                                           Samaa pa,rtiaa tuli meiHe ·tarjoa;maan ei yksi
6776:    }il:irnisteri C o ll a n: Minä suurellet ilolla .to- vaan llllonta. rkauppiasta, mutta rtavallisresti lkävi
6777: tean, että ed. Hästbackalla oli aivan rsamoja mie- niin, että täJmä sokeri, jok-a ta·rjottiin ei ollut saa-
6778: lipiteitä minirs.teriön lopetta:mi.s.esrta kuin mitä mi- tavissa. Siitä johtuu ehkä ,syy, minkätähden me
6779: nisteriössä on esiintuotu. Luultavasti hän on lau- olemme kieltäytyneet otta.mas•ta rsokeria, jonka
6780: sunnossaan esiirntuomansa mielipiteet ·saanut 'hinta on ollut hirvreän halpa mutta josta me
6781: lukemaolla niitä memorandumeja, mitä asiassa on olemme olleet aivan täysin vakuutettuja, että
6782: tehty elintarvmninisteriössä.          Elintarv.eministe- sitä ei ole •olemassa enemmän kuin monta muuta-
6783: l'iöstä tehtiin aivan samallainen esitys valtioneu- kaan 'sokeripartiaa. Puhuessaan 0. Y. Trarnscon-
6784: vostossa noin kurukausi rsitten. Valtioneuvosto tinentwlista, ed. af ForsreHes mainitsi, että elinta.r-
6785: har.kittuaarn asian silloin näki mahdottomaksi lo- w~ministeriö on joutunut kärsimään. Kaikki
6786: pettaa oelintarveministeriötä.         Elintarveministe- :jotka rsanomalehtiä lukevat, ovat tioetäneet täJmän
6787: riön lopettaminen on ollut kys·eenalaisena valtio- : asian paljoa 'ennen. Sanomalehdissä syytettiin
6788: neuvostossa jo pitemmän ajm. Ainoa ero mikä elintarveministeriötä ja puhuttiin niistä ·Suurista
6789: tässä a1siassa on kansanedustaja Hä:stbackan ja ennakkomaksuista, joita ministeriö 10li maksanut
6790: elintarverministeriön edustama.n miehpiteen vä- tälle samaiselle yhtymäUe, ja sai elintarveminis-
6791: lillä, on se, että kansanedustaja Hästbacka sa- teriö silloin ,kuulla kunniansa aivan yhtä täydel-
6792: malla •tahtoisi .myös lopettaa elintarvrelain, mutta lises•ti kuin nytkin vielä mainitussa lausunnossa.
6793: elintarveministeriö yhtyen kansanedustaja Häst- Kun kuitenkin huomattiin, että elintarveminis-
6794: backan mielipiteeseen, et•tä elinta.rw>minis'teriö jo teriö ei ollutkaan etukäteen mwksanut mitään
6795: voi lakata, kuit·en1kaan ei ,katso suotavaksi, oettä maksuja ja että se muutenkaan ei oHut joutunut
6796: elint.arv·e!laki vielä loppuu. Ed. af Fors•elles on pit- kärsimään. - tiertys.ti kontrahti joka on mennyt
6797: kässä lausunnossaan käsitellyt elintarveminisrte- rikki on jonkinlai•sia kä'I'simistä sekin - kun
6798:  riön toimintaa. Koska siinä käsiteltiin vuoroin oli huolillattu, ·että elintarveministeriö ei ollut
6799:  elintarveministeriön, vuoroin ka u p:paministeriön etuma,ksuja antanut, niin ilmoittivat samaiset lo-
6800: ja finanssiministeriön toimintaa, oE minun vähän jaaliset sanomalehdet, että ministeriö ei ole kyllä
6801:  vaikea .siihen tutustua. l\futta joka tapauksessa tehnyt ·näitä •enrnakkormakrSuja, vaan ovat ne tois-
6802: koetan tähän 'sangen perusteellis•een lausunt.oon ten tekemiä: eilintarveministe:riön -ehdotuksesta ja
6803:  vastata. Puhuja mainitsi, että samalla kuin elin- suosituiksesta ovat dintarvelautakunnat maksa-
6804:  tarveministeriö on vastustanut yksityisiolle kaup- neet enna.kkoa täHe samaiselle vhtiölle. Minun
6805:  piaille oikeuden antamista tuoda. maaha.n viljaa, täytyy sanoa, että tässä asias,sa, ·~iinkuin yleernsä
6806:  samalla ovart elintarv·eministeriön virka·kunta ja kolko vastaul{isessa, olen verrattain jäävillinen.
6807:  palvelusmiehet ikostunee't ja virkakunta on kas- Kuitenkin olen hankkinut jäävittömiltä henki-
6808:  vanut suureksi ja m~htavalksi ja e.ttä asioita se löiitä tietoja siitä, kuinka paljon on suoritettu
6809:  on hoitanut huonosti. 'Tässä tahtoisin kuitenkin elintarvelautakuntien ;puolesta etumaksuja Trans-
6810:  huomauttaa, että tämän vuoden .kuluessa elin- continentalille. Niitä on kokonaista kaksi, ja ovat
6811: 1216                                        Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
6812: 
6813: 
6814: ne malksaneet yhteensä n. 10,000 markkaa. On                     Sarmalh tahtoi,sin huomauttaa myöskin edus-
6815: mahdoHista että ,on olema1ssa elintarvelautakun-             iaija Vuorimaan liemikuutiaista (Ed. Rotonen: Ei
6816: tia, jotk·a ovat maksaneet Transcontinentalin                maksa vaivaa). Voin lyhyesti sanoa, että foo-
6817: edeltäjälle, - 1Somersalo & Kumpp. luulen minä               ru:mi oli vääJrä, sillä hän .tar.koittanee liemikuu-
6818: sen nimen olleen. Asiata on tutkittu ja on tultu             tioita, joista elintarvemin~steriön ei tarvitse vas-
6819: siihen tulokseen, •että sil1e liene·e maksettu, mutta        tata.
6820: ei kuitenka•a:n edes 100,000 markkaa sinnekään.                  Mitä tulee siihen, ,että elintarveosrtot on suorit-
6821:      Samalla huomaut.ti arvoisa .puhuja siitä, että          tanut 'kykenemätön aivan viheriä henkilö, joka
6822: elinbrveministeriön kauppaosasto, (jos minä oi-               ei tällaisia os•toja ennen ikinä ole tehnyt, tahtoi-
6823: kein tulin käsittäJmään, on tehnyt pimeitä affää-             sin minä siinä asiassa jäävittömänä henkilönä ,sa-
6824: rejä yleensä, ja että s•en hoitn ei ole ollut sellai-         noa, että nstot on suoritettu twaHis•esti Englan-
6825: nen, :kuin sen o1la pitäisi. Tästä arvoisa edustaja           nissa, jossa meillä on asiamiehinä valistuneeseen
6826: muutti puheen niihin elintarvemääriin, joita oli             :lmuppiaskuntaan kuuluvia sarngen hyvällä kaup-
6827:  ostet•tu, mainit.en ,siinä m. m. ha.panka.alin. l\1inä       piasmaineella varustettuja henkilöitä.
6828: ajattelen, Että hän tarkoitti elinimveryhmää,                     Tulee sitten vielä sok·erinos·to.t, jotka osaksi
6829: jnka on otsa!kkeeTla ,kuiva·tut ja. suolatut vihan-           ovat päätetyt täällä tSuomess.a. !Siinä voitaisiin
6830:  nekset", johon 1kuuoluu hapankaa.lia, kuivattuja             sanoa, että kunnian niistä sokerinos.toi,sta ta·htoo
6831:  vaLkoka:alia, vi'herkaalia, kuiva.ttuja soppajuu,ria,        niittää elintarv·eminist·eri persoonallisesti. Kui-
6832:  suola:ttuj.1 papuja, :makka-raa, - lihamakkaraa,             tenkin minä täs,sä suhteessa tahdon oHa vaatima-
6833:  ma:ksamakkaraa, rasvamakkaraa -             y. m. täl-       ton. Kaikki ostot, jotlka muodollisesti on elin-
6834: 'laista. 'Tässä asias,sa minun täytyy huomauttaa,             tarv•eministeriö pääJttänyt, on .tehty kuultua sii-
6835:  ·EJttä tavarat ostettiin siihen aikaan, jolloin ei ol-       näkin asia,ssa sangen korkealle sivistyneitä ja a,r-
6836:  lut tiedossa, kuink·a pitkän ajan sota tulisi kestä-         voisia ja suurta kokeneisuutta omaavia afääJri-
6837:  mään, ne 'ost•sttiin ,silloin, l]mn silmien edessä oli       miehiä. Mitä viimeisiin ostoihin tul•e'e, on muo-
6838:  mahdottomuus saada mitään viljaa tänne Suo-                  dollisestikin rpäättänyt ne ostot sakerikeskusko-
6839:  meen ja •loiJJ'PUlien lo•puk,si ne osti henkilö, jonka       mi.tea ta~kka sokeriosakeyhtiö.
6840:  maineeseen .edellinenkin puhuja olisi liittänyt .sa-             Ikävälkseni minä en voi vastata nume,roilla
6841:  man lausun1non kuin monet muut a~fäärimiehet,                arv. edellisen puhujan tekemiin laskelmiin, mi-
6842:   että hän oli -prirmus inter pares. Minä taJ"knitan          ten paljon enemmän ,Suomes,sa :e.si:m. viljan hinta
6843:   s•enaattori Pal:oheimoa. Edu,sta'ja puhui vielä suu-         on noussut .srodan aikana kuin suhtee-llinen viljan-
6844:   ris·t:J. :määristä jä.kälää y. m., joita elintarvemi-       hinta Ruotsissa ja ulkomaiHa. Mi,nä muistan,
6845:   nisteriö on ostanut. Tämäkin :mahdollise,sti on             hänen maininneen, että viljan hinta on 8 3 / 4 ker-
6846:   ta.pahtunut. Kuitenkin se on tapahtunut niin                ta:J. korkeampi täällä kuin se oli ennen sotaa.
6847:   aikaiseen, ,että siitä olisi voinut a,ntaa lau,sun-          Minun tietojeni mukaan tuotantopa]koilla viljarn
6848:   tonsa, ei tämä eduskunta viime istuntokaude.Ua,             hinta on noin 2 1 / 2 kertaa ,suul'empi kuin ennen
6849:   vaan sitä edellinen ,eduskunta.                              .sotaa. Jos a,jattelemme että Suomen rahan kurssi
6850:       Näistä esimerkei,stä, joita e1d. F01rselles 10n tuo-     on lask•enut niin, että se joka ennen oli dolla-
6851:   nut jul>ki, muis.tuu minun m~eleeni ed. Vuori-               reis•sa 5 1ma.rMn tienoilla, nyt on 20 marikkaa,
6852:   maan ei,len tuomat huomautukset siitä, että val-             niin me .saamme, jos me kerromme 2 1 / 2 4:Hä kai
6853:   tio on anta,nut, elintarveviranomaisten huolimat-            lähimaille tuon 8 3 / 4 osaa. Minä en ollenkaan
6854:   tomuudesta pi1aantua - muistaak,seni hän mai-                tahdo sanoa, että täJmä on mikään 'vas·tine arv.
6855:   nitsi - 300,000 kiloa hemeitä. .Si.teeksi tässäkin           edellisen pu'hujan väitteisiin. Meidän viljanhinta
6856:   lienee tortta, sillä val.tio on tuottanut ulkomailta         on ky.llä suureksi osaksi riipnuvainen ulkomai-
6857:   hnn•eitä. Yksi herneitä ·tuovista -laivoista, ISagit-        sisia markkimnista, mutta tuutammehan Suomes-
6858:   tarius, ajoi :karille ja sai vuodon. Tämän tuntee            sa:ki'n yli 1 / 4 käytJtä:mästäJmme ],eivästä, tämä luon-
6859:   ar·vo~s.a eduskunta. ~Luulen, että ed. Vuorimaa              nollisesti vaikuttaa wsia·n soelvittelemis:tä.
6860:   tarkoitti näitä herneitä. Niitä oli kaiken kaik-                Vielä,kin ennenkuin lopetan, tahtoisin huo-
6861:   kiaan vähän vaille 100,000 kiloa. Ne kuitenlkan              mauttaa siitä, että vaik.,kakin elintarveministeriö
6862:   eivM pilaantuneet täydellisesti. Todistuksena               ·ei ole vastannut niihin syytöksi·in, jotka sanoma-
6863:    siitä minä voin ilmoittaa, että ne on myyty ja              lehdissä ovat .iulki'tundut, niin •eivät kaikki asri:at
6864:   syöty ihmisruokana. Minä en tahteisi sanoa, että             kuitenkaan liene aivan niin huonolla kannalla
6865:   tä:ssä t.a•pauks•essa pilaantuneita elintarpeita on          kuin mistä meitä on ta·hdottu syyttää. Elintar-
6866:   tarjottu, sillä maini1tut hemeet kuivattiin, niitä           veministeriöhän kyllä m]elellään olisi -parem-
6867:   !käytettiin amma.ttimiehen luona, joka antoi niistä           ma:ssa s'eu,rassa, ku>fen esim. Osakeyhtiö Tra>ns-
6868:    arvos•telun, ·että ne elintarpeiksi olivat otollisia.        continentalin konkurs•sip·es·än va~lvomises-sa. Siellä
6869:                                                   Elintarvelaki.                                              1217
6870:                                             ----------------
6871: 
6872: 
6873: hän, pa~tsi näitä muutamia elintarvelauta•kuntia, jaa 10 kiloa henkeä ja kuukautta kuhti. Mutta
6874: on verrattain mon,ta vakavaraista ja ,sangen laa- olosuh~eet tulivat sellaisiksi, että täytyi Vaasan
6875: jalla pohjalla seisovaa liikettä.                         ! hallituksenr mennä ~paljon 1pit·emmälle kuin laki
6876:                                                             edellytti ja pakoitti rkansan antamaan omasta
6877:     Ed. Ta k ·k ula: .Minä ulisin toivonut, että
6878: herra elintarveministeri olisi lausunnossaan        s:-   •
6879:                                                             •leivästään osan. Ja ne antoivat siinä määrässä,
6880:                                                             että monet tuutta:ja1t ·söivät itse uhrautuvaisuu-
6881: lostanut, mitkä syy.t pakoittavat yhä edelleenkm , tensa tähd·en pettua ja jäkälää. Ja sitä ,suhtautu-
6882:                                                           1
6883: 
6884: 
6885: näin ·pitkäksi aikaa tätä elintarvelakia jatka- :
6886:                                                             m~sta ei ole ha<lveksittava. Jos ei meillä olisi
6887: maan. Mutta yhtävähän nyt kuin viime yönä-
6888:                                                             ollut säännö,stelyä näinä vuosina, niin puutteellis-
6889: kään pidetyssä istunn·os.sa ei herra 'ministeri ,sitä ta 1kui1;1 se on ollutkin, niin e'Päilemättä kurjuus
6890: tehnyt. Tämä oEs'i ollut mielestäni tarp.eel1inen olisi oHut monin verroin suurempi. Näitten sään-
6891: sitäkin suuremmalla syyllä, kun haHituksen nöksi,en nojalla. ovat sentä:än jo kolmena vuonna
6892: esitys uudeksi elintarvelaiksi ,ei .sisältänyt mi-
6893: tään muuta kuin jonkun kuivan 1pykälän siitä, 1tuottajat luovuttmset huomattavia määriä vi•ljaa
6894: että elintarvelakia olisi ja·tkettava. Talousvalio- kuluttajille, vaikka valitettavasti vuodet ovat ol-
6895: kunta on antanut yhtä lohduttoman mietiutönsä leet satoon nähden 1sangen niukat, sillä on muis-
6896: ja suuri valiokunta ei ole ainakaan istunnon · tettava, että vuoden 1917 kesällä Länsi-1Suomessa
6897: alussa antanut minkäänlaista mi-etintöä, vaan sateet ja halla •saivat rukii•s'ta aikaan melkein täy-
6898: ilmoittaa vaan, ,et.tä se on .s~E llä käsitelty asia. dellisen kadon ja 1918 syksyllä taas sama suhde
6899:                                                             vallitsi Pohjois-ISuomes,sa. Nyt meillä on vasta
6900: Kun minusta tämä asia -olisi sen arvoinen
6901: että ainakin 'Suomen maatav·i'ljelevä väestö ensimäinen kunnollinen vuosi viljantuloon nä:h-
6902: olisi hyvi'n halukas t:ietämääm, mitkä syyt yhä den, si:tt.enkun meiTlru un tämä 1säämnöstely alkanut
6903: edelleenkin hallituks.en ja eduskunnan ovat pan- ja nyt onkin s-en kautta saatu huomattavia mruä-
6904: neet pakottamaan sen niskaan yhä uudestaan tä- riä viljaa. Säännöstelyssä voi olla virheitä ja on-
6905:  män kuorma.n, mitä •se us•eita vuosia on kantanut, kin, mutta siitä huolimatta ·s·e .pyrkimys .ia lo.ia.ali-
6906:  niin yhdyn minä:kin tässä ·ed. Hästbackan ~hdo­ nen suhtautuminen, jolla 1tähän on tuottajie-n puo-
6907: tukseen, että tä:tä la!kia ja;tkettai,siin v:ain 2 kuu- lell.ia suhtauduttu, ei ol•e halveksittava. Valitet-
6908: kautta ja jos hallitus todella tarvitsisi uutta elin- tavwsti nämä sä:äidöks•et ova't yl,eensä s-ellaisia, että
6909: tarvelakia, niin se antaisi perusteellisemman m]e- rehel'linen tuottaja lon ,joutunut \monasti ikä:rs:i-
6910:  tinnön, kuin ne asiakirjat, joitten perusteella 1!1lei- mään, mutta må.nä 1pyytäisi<n sittlenkin huomaut-
6911:  dän nyt täytyy tä.tä lakia jatkaa niinkin pit- taa, että ,ne, jotka ovat rehellisesti tayttäneet teh-
6912:  käiksi ajaksi vastoin Suomen kansan enemmistön tävänsä, ne 'eiv·ät ·sittenkää:n 1ens:ilmäisenä ole
6913:  tahtoa.                                                    na piss,eet näitt•en säädösten olemass•aoloa.. Täällä
6914:                                                              edellinen puhuja ed. Ta:kkula kY'syi .sitä, että mistä
6915:      Ministeri K a 11 i o: fl'ääHä •ensimäisen pu- syys'tä on vielä -tarpeen jatkaa. elintarVles.ää:döksiä.
6916:  ht·envuoron käyttäjä, ed. Hästb_wka sanoi vas- Se on s-entään .nä:in epänormaa;lisena aikana kuin
6917:  tustavansa tätä la·kia sen johdosta, että se ei O'le nykyään, vermttain paljon ky.gy1tty •edusmå:ehen
6918:  olemassaolonsa aikana saan11t aikaan muuta lkuin puolelta, jonka täy,tyy tuntea olevat ol'ot ja. myös-
6919:  pahennusta ja .kansan siv,eeHisten käsitysten höl- kin ne epäva.rmat taloudelliset, mahdolli•suudet,
6920:  l·entymis·tä, koska ,sitä ·ei ole kukaan noudatta- joihinka me voimme jaut.ua. Kun meillä puuttuu
6921:  nut. Minä voin yhtyä siihen, että tätä lrukia on vielä kymmeniä miljoonia kiloja vciljaa, eikä siis
6922:  valitettavan paljon tässä maassa kyllä polje.ttu, ol,e elintarpeita ky.Uiksi, nii1n siHoin on tarpeel-
6923:  mutt•a olot kuitenkaa1n suurin ·p:iirtein katsottuna Esta ni-itä säämnöstellä, sillä muuten kansan köy-
6924:  eivät ole niin kurjasti, kuin ed. Hästbaoka täällä hin aines saa silitä säännöstelyn 'puutteesta kärsiä.
6925:  sa,noi. Sillä suurissa piirteissä ovat sittenkin tuot- Maanviljelyksen kannalta ti·etysti olisi sang'en
6926:  trujat suhtautuneet tähän lojaal~sesti ja koettaneet suatava vapaus. Se kuuluu jo maan:vilj.elyks-en
6927:  tehdä velvollisuutensa. Heill-e on 'ollut kummin- luonteeseen, ja. tarpeettoman .pi•tkäHe ei ol1e sään-
6928:  kin ylivoimainen tämän kansan ruok.kiminen, nöstelyä •pidettävä. Säännöstelyt ovat ·poistetta-
6929:  koska milloinkaan tässä .maassa ei ole vielä va·t nirn pian kuin mruhdolli•sta. Ja 1niinhän on
6930:                                                                    1
6931: 
6932: 
6933:   Olillalla 'leivällä tultu toimeen. Elinbrvelaki .ta- tehtykin. Nyt meillä ei enää ole, siitä huolimatta,
6934:  kaa tuottajalle oimeuden pitää ,eEntarpeita omiksi va;ikka :meillä elintarvela-ki on demassa, joka on
6935:  tarpeikseen. Vaan 'Olosuhteet ovat olleet niin hallitukselle antanut vallan säännöstellä kai,kkea,
6936:   Milrkeuksellisia, että lain sovittajain on -täyty- ei ole enää ,säännöstelyn alaisena muuta kuin vil-
6937:   nyt mennä paljon pitemmälle kuin lain henki. ja ja s·okeri. Mutta on huoma:tt:wa, 1että jos esrm.
6938:   Minä muistutan vain tapauksia vuoden 1918 tal- nyt katkaistaisiin elintarvelain ,säännöstely, niin
6939:   v.ellla, jollo1n oli omavara~staloulmsiUe if;aa;ttu vil- ne, jotka eivät ole vielä vil,jaa luovuttaneet val-
6940: 1218                                      Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
6941: 
6942: 
6943: tiolle ja jO'tka .annettujen sää:nnöksien mukaan ei-       ner äro oclkså byg_wda på clen förutsättnin.gen,
6944: vät o1e siihen vielä pa•koritetutkaan, ennenkuin           altt det skall vara möjl'igt att åtminstone den nn-
6945: muistaaberri ennen 1 pä:ivä!ä heLmikuuta, niin ne          gällande livs•medels1agen skall 'kunna re1dan vid
6946: voisiva!t sruada palkkion s<iitä, •etta he ovat olleet     årets slut avs!krivas oeh en ny bättre, linclrigare
6947: vastenmieliisiä suhtautumaan elintarvebkiin. Sii-          och försikt.igare 1ag :i s:täHet antagas. Så myc-
6948: tälkin sy:ystä ·on säännöstelyä jatkettava siinä           ket egendomligare är det då att å ena si·da,n sto-
6949: määrässä, että voidaan vdvoittaH. jokainen täyt-           ra ut,skottet ha:r sökt klamra sig fast vid den
6950: tämään ~tehtävänsä suhteellisesti.                         gamla livsmedelsbgen oeh yr\kar dess förläng-
6951:    Hallitus on anta,nut kalksi esitystä kuten tääUä        n]ng på hela fem månader, å 'allldra sidan att här
6952: ori huoonautettu, jossa toisessa se on ehdottanut          från regeringens 'håll, sena•st av minister Ka.llio,
6953: kahden kuukauden jatkami,sta nykyiselle elintar-           yr;ka.s •På att, i motsats till va:d regeringens pro-
6954: velaine ja toisen, jos.sa on niin sanoaks·eni höl•le:m-    positioner giva vi1d 'handen, :man skulle bevara
6955: pi järjesteLmä jo otettu ,käytäntöön tarkoituksella        möjlig,het att bibehålla denna livsmedelslag en
6956: jatkaa sitä ensi vuoden loppuun. Kmmminkin,                längre 1id framåt. J a:g hor att den erfaren'het,
6957: kun täällä eduskunnassa on huomattava määrä                som har vunnits och so:rn så tydligt toirrmts av
6958: edusmiehiä, jotka ovat haluttomia ehlkä sääJtä-            flera ,föregående tahre, talar bestämt för att
6959: mä.än uutta dintarvelakia •nyt niin .pitkäbi ruikaa,       vi nu slkulle besluta oss att så <~ort som :möjligt
6960: kuin ensi vuoden loppuun, niin on mielestäni               bliva kvitt 1denna la.gstiftningsproduikt, som lkal-
6961: suuri valiokunta ·tehnyt viisaa•sti siinä että se on       las li vsmedelslag oeh som varit en s,kamfläc'k: i
6962: ehdottanut jatketta.vaksi .nykyistä elitarvehkia           vår lagstiftnirug och icke uta.n skäl betraktas
6963: viisi .kuukautta, jolloin edustkunnalle jää mahdol-        såsom ett av ele väsentligaste me,c1len till att
6964: lisuus ensi istuntokaudella helmi- ja maaliskuul-          fördä.rva ,vår aUmänna ~folkmoral oeh bringa den
6965: la hamkita asiaa niiden olosuhteiden mukaan, jot-          till en så låg nivå 'SO.m 1den, på viliken den f.a,k-
6966: ka silloin ovat. \Silloin saa eduskunta harkita,           tisikt nu ·befinner •sig.
6967: voidaanko luopua jo kokonaan elintarvejärjeste"               Om det är ri1ktigt, såsom regeringen i sin pro-
6968: lystä huhtikuusta alkaen, vai pitääkö vielä sään-          p.osition angiver, att det är möjli,gt att begränsa
6969: nöstelyä jatkaa. l\Enä a,se.Uuisin sille ka.nnalle,        tillämpningen e1ler ,förlän:gningen av den n'uva-
6970: että tällainen säännöstelyoikeus pitäisi näin epä-         rande la,gen till detta år oeh om det är möjligt,
6971: vakaisissa olois•sa olla., vari~kk<ei sitä käytettärisi-   såsom regerirugens andra. p:r:oposition giver vid
6972: kään. Mutta kaikessa tatpaukses,sa, kun ajama-             handen, att för den följarude tiden reda sig med
6973: tas pyörii omaa kulkuaan ja me emme aina ·voi              en väsentligen lindrigare livsmedelslag, ·så ikan
6974: sen kulikuun vaikuttaa, ,niin on hyvä, että edus-          jag ioke inse, viLka rationeHa motiv som skulle
6975: kunta saa ha:r:kinta-aikaa, jos se ei ole nyt valmis       clriva riksclagen .att nu antaga stora utskottets
6976: jo marraskuussa käsittelemään sitä hallituksen             försbg.
6977: ehdotusta, jonka se on antanut uudeksi elinrtarve-            För min ,del förenar ja.g mig med ·dem, som
6978: laiksi. Ja koska kerran haluttomuutta siihen on            yrka ·förlkastarude av stora utskottets betänkande
6979: ilmeis,esti eduskunnan keskuudessa, niin silloin           och bifall tili propositionen n:o 41. Men ja.g
6980: minusta on paras se menettelytapa, jon'ka suuri            anser, at.t detta icke bör s:ke annat än i ·Samband
6981: valio'kunta o.n ,tässä oma1ksunut.                         med en proposition, som 1riksdagen skuHe begära
6982:                                                            angående en övergång'Sla;g att anta.gas vi1d inne-
6983:     Ed. E s t 1 a n ,d e r: Den erfarenhet som vun-        varande session och avseen;de en möjli,gast snar
6984:  ni ts angående li vsmedelsla.gen och dess tillämp-        avvec1kling av nuvara.nde unclantagsJörhållanden
6985:  ning har under ·des.sa år varit så riildig och så         betrMfan'de livsme1delsangelägeruheterna. Skulle
6986:  konstant, att man numera utan tvivel kan säga,            det grå så •o'lyclkligt att 6bdagen a.ntoge stora
6987:  att en stor del av den allmänna opinionen b€stämt         utskottet.s .förslag, stode vi säikerligen elter fem
6988:  yr'kar plå att så fort som möjli•gt detta regle-          måna:der in1för den .situationen, att man återigen
6989:  menteri,ngs,s•ys.tem må avlägsnas. .Ta, denna opi-        begärde förlängning ll!V 'denna •samma la,g i stäl-
6990:  nion 'har redan vunnit 1den styrlka, att också re-        let för att ilwmma iill en avveclkling eller åt-
6991:  geringen funnit sig nödsakad att räkna med den-           minstone i varje fall till att antaga. en ny lind-
6992: •samma, v.arpå vi 1hava ett tY'dligt bevis i ,hr mi-       rigare ·oc'h efter ,förhållandena'S utveekling mer
6993:  nisterns för livsmedelsangelä.genheter uttalande          avfattad lag. ·Vi fk:unna, enligt mitt förmenande
6994:  här, att denna reglementerinrg kan undvaras               ioke nog snart besluta a.tt 'gravlägga. ·denna nu
6995:  redan nu, ehuru ihan tyvärr tillwde, att regerin-         gälla:nde lag.
6996:  gen dock ·anser det vara önskligt att bibehåJla              Hr minister Kallio ihar anifört, att, om blott
6997:  den någon tid 'framåt. Regeringens IJrovositio-           en ikortare .förl'ängning, sådan som doc'k rege-
6998:                                                   Elintarvelaki.                                             1219
6999:                                                                        -~-----~-           -~-----------
7000: 
7001: 
7002: 
7003: 
7004: ringen sj'älv ·föreslagit, s·kulle go·dkännas, så          nut varovasti käyttää olisi voinut tehdä li:sä-
7005: s'kulle därav földa, a.tt rde jon1bru•kare, som nu         y.ksiä, jotka olisivat olleet omiaan luomaan sel-
7006: åligger leveranss:kyldig•het av s.pannmål till             •l<aisen ti1ant1een, että enemmän tavama ol,isi tul-
7007: staten i och för den övriga. be:folkningens behov,         lut markkinoiHe. Minä luulen että monet tuol-
7008: skulle kunna undandra.ga. sig fullgörandet av              laiset rajoitukset resim. maanvil5ely ksen alalla
7009:                                                                                                     1
7010: 
7011: 
7012: denna stkylrdig•heL Det skulle förvåna mig i               ovat omiaan sarumaan to~meen sen, että toiminta
7013: mycket ·hög grad, om iclke detta motiv nu en-              tällä alalla tOn jonkun verran 1amauk.sissa. siitä
7014: dast vore ett svrepskäl, .ty det ligger ju doek för        syy,stä, että 1ei ole kylliksi vapa:a.ta toimintaa. Nyt
7015: öppen dag, ait just i en rdyli[{ interimslag, s.oun        sanotaan, että kaikenlaiset säännökset -eivät enää
7016: jag här har a.ntytt, ·skulle in•f•öras bestämmelser,       ole voimassa, lffiutta joka ta,paukS<ess'a meidän yllä
7017: :som vore egnade •att trygga en punktlig och               lepää .se miekka, ettemme tiedä minä hetlmnä, jos
7018: ovägerlig leverans ·från jorrdbrulkarnes sida. I           olen ostanut sitä tai tätä t!llvaraa, esim. jalos-
7019: detta avseende äro •därför •de betänlkligheter,            taakseni sitä voi:ksi tai maidoksi tulee yhtäkkiä
7020: smn hr 1ministern här 1framdm.git, <fullkomE·gt            muutors toiseen suun•taan, joka te.k:.ee, että v•apwa
7021: omoti verarde. Odkså andra ti1l ä·ventyr·s nödvän-         'käyttöoikeus minulta ryöstetään. Tämä tekee,
7022: rdiga bestämmelser i ooh för a,vveeldande av la-           että suuri osa maanviljelijöitä -ei ole niin tyyty-
7023: gen srkulle naturligtvis inrf.öras just i denna            väirsiä siihen kuin olisi suotavaa oUut. Mutta
7024: övergångs.lag, men i och me'Cl ett ·beslut om att          en tahdo täällä ajaa minkään joukon, olkoon se
7025: anhålla o•m en •dylilk rpro<posi timr sikulle riks-        maa1miehen tai työmiehen tai p.orva,rin etuja, vaa.n
7026: .dagen dock redan nu thaNa tydEgt antytt den               minä tahtoisin vapaamielis·enä kansalaisena aset-
7027: ri1ktning, i vil:k:en utvecklingen bör genom re<ge-        taa jokaisen siihen tilaan, että hän saa ostaa va-
7028: ringens försorg ledas.                                     paasti mit'ä hän elämistä varten tarrvitsee. Tämä ei
7029:    .Som sargt, ju förr vi hesluta oss för •att ä:ntligen   ole mahdollista muuten kuin .että kauppa suuDem-
7030: skrida till av·veclklande a,v hela detta 1vångssys-        mwssa määrässä kuin nyt on asianltaita tulee va-
7031:  tem, dess bättre är ·det ooh rdesto snarare kunna         paaksi. Koska tämä on va]keata ja pelätään, et-
7032:  vi hoppas att råda bot prå alla •de olyckliga             tä rajan yli menee tavaraa, niin on sitäkin enem-
7033:  f<öljder, som denna lagstiftning dragit över              män syytä pitää huolta siitä, että enemmän tava-
7034: landet.                                                    raa. tulee ja tulee vapaammasti kuin truhän asti
7035:                                                            meidän lffiaahan. Tämä ei voi tapahtua muuten
7036:     Ed. T h u n e b e r g: Minua ihmetyttää eräs           kuin siten, että nykyinen lisenssi.iär.iest,elmä lo-
7037: seikka, n~mittruin Se että J:aki sellainen kuin erin-
7038:                     1                                       petetaan ja ,että sitä .ei lopeteta ainoastaan ajaksi,
7039: 'ta:rvelaki, jota vastaan on niin monta painavaa           vaan että k•au-ppiaille ja muille tuottwjiU.e on taat-
7040: huo.mautUJSta tehty, tällä kertaa niin yksimieli-          tu varmat takeet että, jos he ~jotain asiaa perus-
7041: sesti hyväksytään iLman että eri ryhmien tai eri           televat, niin he voivat .se.n myös :loppuun suorit-
7042: edustajien puolesta sen enen'män toiv01muksia lau-         taa. Senvuoksi minä olen sillä kannalla. vaikka
7043: sutaan niiden säännösten toimeenpanoon nähden,             tiedän että sitä vastaan voidaan tehdä monenlai-
7044: joita tämä bki sisältää. Katson a:ivan luonnolli-          sia muistutuksia., että viljant-uonti annettaisiin
7045:  seksi, että näissä oloissa jatketaan rsäännöste•lyä.      ·tulla varpaaksi, niinkuin sen täällä väitetään ole-
7046: Mutta olen huomannut, että ·tääHä on kahden-               van. }frutt.a lffiinä luulen että se on do myöhäistä
7047: laista pelikoa ~lmennyt. Toisa:alta S e, <että tuotta-
7048:                                         1                  tä:ksi tahneksi, mut•ta soisin ·e1Jt;ä kauppiaiHe a.nne-
7049:  jat pellkäävät että heidän viljat ja tavarat al·ene-      •taan v·a1paus tuottaa maahan viljaa, vieläpä seu-
7050: vat hinnassa ja toisaalta että kuluttajat .pelkäävät       raavaksi vuoc1eksi, senverran kuin 'he katsovat
7051: että hei:dän täytyy maksaa enen:män kuin .mitä             t>-tunsa ja oikeutensa antruvan siihen aihetta. Tä-
7052:  suotavaa on. Olen vakuutettu siitä .että sää,nnös-        män kautta tulisi viljaa marMrinoiHe ja tämä on
7053: tely ymsistään ei o1le omiaan näitä hintoja pitem-         ainoa keino, jolla v.oi painaa hintoja. J ns ei ole
7054: mäksi aikaa paina.ma:an. Aina löytyy kaiken-               tavaraa tai jos annetaan .i·ollekuHe yksityiJseUe -
7055:  laisia, jos niin •voi sanoa, vähemmän rehel·lisiä         yhtiölle tai muuUe yksityiselle henkilöHe mi-
7056:  ihmisiä, jotka koettavat hank1kia it.sd1een suun-         koisoikeudet ja a.nn·s,taan senvenran tuontilupaa,
7057:  na.ttomia voittoja, ja että ne aina osaavat kiertää       et,tä hän v!llrmaan tietää että juuri tämä viljamää-
7058:  näitä säännöstelyjä. Ainoa joka markrkinoilla voi         rä tarvitaa.n, niin silloin hä:neUä ei ole mi'tään
7059:  pitemmä•ksi aikaa sa•ada toimeen pysyviä hintoja,         syytä sitä antaa poi,s, vaan hän tietää, että jos
7060:  on se että tavaraa joutuu markkinoille enemmä;n           hän ostaa ei1kä rkellään lffiuuHa kaurppiaaHa .olre
7061:  kuin sitä aiva,J.e välttälffiättömästi ta·rvitaan hen-    tilaisuurt:.ta kil pai:Ua, niirn hän aina voi mäålrätä
7062:  gen ylläpitämiseksi. 1Sentähd·en oli.sin ollut sitä       hinnan sa.lakaupalle. Siihen aikaan .kun meillä
7063:  mieltä, että tä•hän lakiin, j'Ota hallitus 'On koetta-    ei ollut lanttuja eikä .ollut lihaa j. n. e. siihen ai-
7064: 1220                                      Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
7065: 
7066: 
7067: kaan pysyivät hirmat jokseenkin korkeina keinot-          käytettävissä ullk.omaa.lta ostettua ja ik:otimassa .
7068: telija:in käsissä. M:ut:ta s~Ho:in ·kun jokainen tai      tuottajilta luov:utuksen 'Perusteella ~saatavaa vil-
7069: ·hyvin ns·eat rupesivat viljrelemään juurikasve~a         jaa 220 miltioonaa 'kiloa tätä lkulutus'kautta var-
7070:  itse, niin tiedetään että viljelijäin ke1lalleissa jJ.   ten ja että tämä riittäisi 11 [mu:kauden aja:ksi
7071: aumoissa on vaikka kuinka paljon niitä .ia se             kailkille korttilaisiHe ja että va,ja.us ~olisi aino-
7072:                                                                    1
7073: 
7074: 
7075:  oso]tta<a että sitä voidaan eks:porteerata kun aika      astaan 20 miljoonaa kiloa 'ku'lutuskautena, joka
7076: tulee. Säännös•telyn alaisena .sai sitä ostaa vain        p.äättyy 15 ·päivänä tulevaa elolk.uuta. Minulle
7077:  vähän, jokainen t}e.si ottaa tavarastaan enemmän         ei ole tunne: tua, mistä ed. af Forselles on saanut
7078:  kuin hänen olisi pitänyt oikeuden 1muka•an saada         nämä tietonsa maassa olevista. viljavaroista.
7079:  ottaa. Sitten se tuli va:pa'a'ksi ja. hinta meni alas.   l\Enä olen tätä varten 'han:kkinut tietoja valtion
7080:  Moni sanoi että voin hii.nnan alennus johtui sii:tä,     viljakanttorilta ja sen muikaan maassa on ny-
7081:  että .sen kauppa tuli vapaaksi. Mutta se ei ollut        kyään ulkomaalta tuotua viljaa elintarveliauta-
7082:  yksistään ,sentähden, vaan sentähdt:,n että kevääl-      kuntien vara.st·oissa 18 miljoonaa 'kiloa, Hangon
7083:  lä, jolloin karja pääsi laitumelle, sattui :lämpimiä     satamassa 8 mil:joonaa kiloa, eri myllyissä on
7084:  sateita, josta oli seurauksena että maritamäärä          21,345,000 kiloa .ia mat<kalla ulkomailta 14
7085:  nousi ja kun se nousi, halventui voi, erittäinkin        miljoonaa ikiloa, yhteensä on siis 61,345,000
7086:  kun ei ollut tila]suutta sitä ulkomaille viedä. .Sa-     kiloa ulikolaista viljaa maassa ja maahan tu-
7087:  notaan :että vapaata. järj~estt:lmää vastaan puhuu       lossa. Luovutusvelvollisuuden ~perusteella pi-
7088:  se -että voi on taasen noussurt. Mutta .se näyttää       täisi .tuottajirta sa·ataman 95,000,000 kiloa.
7089:  vain miten väärin päätelmiä tehdään, sillä asia-         Kun tästä l'uovutettavasta määrästä on 'kuiten-
7090:  han on niin että syksyllä poikivia lehmiä on pal-        :kin 'J)uolet n. s. kevyttä viljaa, kauraa, josta jää
7091:  jon vähemmän kuin kevää[lä poikivia, ja sitäipait-       myllyt.ysjät' eilksi jo 50 %, niin voitanee sanoa,
7092:  si ka,rja tähän aikaan viedään .laitumelta navet-        että kotimal]sta viljaa :liikenee yleiseen kulu-
7093:  taan, mi.kä s:ekin alt:ntaa maitomäärän. Mutta           tukseen, jos se ·k:a~kki saadoo.n, mikä luovutus-
7094:  jos ~annetaan va:paa:st:i tuoda J'lehua maahan niin-     v:elv·olrisuud•en ;perusteella pitäisi saatamam,
7095:  kuin raaka->aineita teollisuudelle, niin :me voimme       noin 50-55 miljoonaa kiloa. Näin ollen on
7096:  lehmiemme a vuHa jwlostaa raaka-:aineet rasva'ksi        tällä haaNaa tiettävä vajaus tätä :kulutuska,utta
7097:  .ia saada voimäärän niin korkeaksi •että voita voi-      varten vruhintään 70 miljoonaa !kiloa. On siis
7098:   daan vi.edä ulkomai'llekin.                              aivan ajattelematonta tällä :kertaa puihua sään-
7099:      Sentähden minä olisin :enemmän tai vähemmän           nöstelyn lopettaJmises! a, ikun maa:ssa ei ole koko
7100:   vap1akaupan kannal.la ja ennenkaikkea tahtoisin,        :kulutuskaude ksi läheskään riittävää määrää
7101:                                                                          1
7102: 
7103: 
7104:   että :kaikki lillonopoolijärjestelmä joutuisi pois ja   syömäviljaa. Mei·dän on otettava huomioon, että
7105:  sen :sijaan tuEsi oikeus :vksityi,sille annettavaksi     maailman tapa:h1mmat voivat lk.ääntyä sellai-
7106:  hwnkk.ia moohan viljaa siihen määrin kuin hank-           si•k.si että meillä ei ole mahdollisuu! ta ensi pur-
7107:  'kija katsoo :eitä ma:assa tarvitaan, kuitenkin vel-      jehduslkautena (saada. ima.ahan iuutta viljaa tia
7108:   voHisuudella iLmoittaa hallituksdlle, minkä ver-         silloin me voimme joutua :sellaiseen tilantee-
7109:   ran hän aikoo hankkia ja :minkä verran hän on            seen, josta ei o'le niinkäälll helppo ~selviytyä.
7110:   onnistunut hankikirrnaan, niin että :hallitus voi:si     Sentä'hden on aivan luonnollista että niitä vilja-
7111:   järjestää tätä elintarvepulaa niin, ettei kenelle-       varoja, mitä maassa j:o on ja mitä tuo"taåilta
7112:   kään yksityiselle tulisi siitä mirrkäänlaista hait-      saadaan, säästäen !ja säännöstellen käytetään.
7113:   taa tahi vaaraa. Nyt olemme kuulLeet että halli-         Täällä on sitt•en l<ausu:J:Jtu se mielipide ~että myös-
7114:  :ims hankkii huokeaiill'ma!lla, kuin muut tuotrtajat.    1,in ikuluttajain taholta ja va.rsin!k.in Itä-:Suomen
7115:   HaUituksella ei ole mitään vaaraa. Se pääsee             kulu"tajain kes:kuude·ssa olisi erityistä tyyty-
7116:   tavarastaan, vaikka toiset ha.nkkivat enemmän-          mä ttämyytt'ä elin tarve~säännöste lyyn. Minusta
7117:   kin, ja se pieni vahinko joika mahdollisesti voisi       tuntuu luonnottomalta että 'ku~luttajain ikes:kuu-
7118:   tä!llä tavaUa syntyä, jos hallitus sitä ostaa jon-       dessa tälhista 1yytymättömyyttä voisi olla, ja
7119:   kunverran en•elillmän, sitä ei tarvitse pelätä. Elin-    jos sitä onkin, ll!iin se on ep.äoi1keutettua sen
7120:   tarveministeri itse .sanoi, etrtä hän käskystä IJU       perusteella, että niiden ikuluttajain lulku, jotka
7121:   toiminut ,niin että hän elintarp:eilla on koattanut      viljatarpeensa kortti.eläjinä .saavat, on vilime
7122:   ansaita. Minä ,olen sitä mieltä, että veroitus täy-      vuodesta aiv:an huoma.ttava:s:s•a määrässä nous-
7123:   tyy oHa suht:eellinen, m~in 18'ttei ISUurip:erheis:iä    sut. Mei,dän maassamme ~oli viime vuoden lkulu-
7124:   taksoiteta elintarpeitten myynrrin kautta ~enem­         tus.kauden a1ussa noin 1,200,000 n. k. kortiHa
7125:   män kun toisia kansalaisia.                              elä;jää. 1 'P'äivänä lo•ka.kuuta tänä vuonna oli
7126:                                                            va:Staava lulku j•o 1,.565,440. Tämä ·siis tietää jo
7127:  Ed. H i i d e n 'h ei m o: Ed. a'f Forselles              lähes 400,000 !korttilaista enemmän •kuin viime
7128: mainitsi tä:äl'lä tietävänsä että valtiolla olisi          vuonna tä1hän ai•kaan. Ja kun ot&ta.an huomi-
7129:                                                 Elintarvelaki                                           1221
7130: 
7131: 
7132: oon että korttilaisten ·lukumäärä on viime kulu- tilanteeseen, että vilJan hinta aivan suunnatto-
7133: tuskauden a.ilkana crnel:kein 10 %:lla 'kuu'kausit- m<asti kohoaisi kos<ka maassa ei ole rii•lltäväisti
7134: ta.in noussut, niin voitanee pitää joterukin var- vilja.varoja. Jos ·säännö,st.eJy nyt lopetettaisiin
7135: mana että korttilaisten lulkum'äärä, ennen1kuin ja jo.s tilanne muodostuisi sel1aiselksi, että syn-
7136: tä:mä ' ,kuhitus·kau:si päättyy, nousee 2 m1"1"JOO- tyisi .huomattavia vaiikeuksia , väihävaraisille
7137: naan. !Kun li.sä.ksi tämä seikka otetaan huomi- elintarpeiden hall!kinnassa, niin luulen, että sil-
7138:                                                                        1
7139: 
7140: 
7141: oon ' on !kysymystä      säännöstelyn. lopettamisesta      loin olisi aivan m!llJhdotonte. paolata säännöste-
7142:                .
7143: pidettävä ennenalikaisena.
7144:                                                    .
7145:                                   Tääillä on s1iiten lyyn talkaisin: Sentähden on aivan välttämä-
7146: sekä ed. af Forselles ·että viimeksi· ed. Thuneberg töntä, että elintarvesäännlöstelyä 'jatlketaaru ja
7147: lausunut että 1liallitulksen olisi pitänyt ottaa että siis tätä lakia pidennetään. Olen joikseen-
7148: huomioon se •SeiJkka, että maahan olisi annettu kin tietoi1wn siitä että !kun ~1duslk:unta tulee
7149: ~~ksityisten liikkeiden tuoda elintarpeita ja etu- tä!tä asiaa ensi :maaliskuussa kä·sti.ttelemään, niin
7150: päässä viljaa. M;inun tietääkseni ei tä.s•sä suh- me tulemme siihen tulokseen, ettemme voi sil-
7151: teessa ole ollut elintarveviranomaisten eikä hal- loirukaan vielä säännöstelyä lopettaa.
7152: lituJksen taholta tämän vuaden ai1kana mitään
7153: esteitä. Päinva,stoin on hallitus ·wntanurt vi·l-             Ed. R e i n i k a i n e n: Siinä selostuksessa,
7154: jantuontiluVJun rrnellkein kailkille niille liiilrkeille, jonka iherra elinta.rveministeri antoi suures•sa
7155: jot•ka ovat !hallitukselta sitä 'pyytäneet. Täl- valiokunnassa, kiinniiti huomiota eräs seikka,
7156: laisia lup.ia on twrrimikuun 1 päivästä 22 •päi- joka on ~erittäin tärkeä köyhiHe kuluttajiUe.
7157: vään l okakuuta •wnnettu kaikkiaan 18:lle ka!ik- Tämän lain nojalla nimittäin on nyletty voittoa
7158:        1
7159: 
7160: 
7161: kein suurimmalle tuontilii:kkeelle maassamme yli 80 miljoonaa marikikaa, vi}jalla 17 milj.
7162: yhteensä 35 miljoonalle kilolle, mutta näistä on markkaa ja solkerilla yli 60 milLi. markkaa.
7163: ainoa1staan 2 liikettä voinut maa;han halllklkia Minun käsittääkse.ni tämä on - käyttääJkseni
7164: yhteensä 1,575,000 !kiloa viljaa, ja 34 miljoonaa lievää sanontatapaa - hävitöntä, sillä, 1kuten
7165: !kiloa, jolle tuontilupa. on annettu, on tänäpäi- herra elintarveministeri itseikin. ilmoitti, rrämä
7166:  vänä vielä tulematta. Mikä s,ffikka sitten vai- voittovarat on koottu verotta.malla iköy,hiä :kulut-
7167: ·kuttaa siihen, että yk·sit.yiset liikikeet eivät ole tajia. Minä toivoisin, että elintarveministeriö
7168: maahan voineet tuoda >;il.iaa? Siihen VJaikuttaa määrätessääm. nyt •hintoja erintarpeille korvaisi
7169: yksinkertaisesti se se:iJkika, että Suomen ra!han- tämän tekemänsä vääryyden siUä tava1la, että
7170:  arvon alennuttua on ollut mahdotonta yksityis- 1määräisi •hinnat niin alhaisiksi, että ;kuluttajat
7171:  liikkeiden tuoda mawhan viljaa sillä hinnalla, voisivat nämä 81 miljoonaa markJkaa. saada. ta-
7172: jolla sitä kotimaiset tuottajat :ja vaJtio on han!k- 'kaisin. Kun elintarpeib ei ole tarpeeksi,
7173: kinut. Täällä on ailkaisemmin ja viime<ksi olemme tietysti säännöstelyn •kannalla, !koska
7174: tänään suuressa valioikunna's·sa. ollut puhe sen kokJemus on osoittanut, . että hinnat nousisivat
7175:  viljan hinnasta, milkä ulkomailta· on maaJhan hui:keasti, jos säännöstelystä luovuthisiin.
7176: tuotettu ja mainittu, että viljan: hinta ulko-1
7177:  mailta kotimaa11 satamaan tuotuna •olisi oHut                Ministeri Co ll a n: Edustaja Reinikainen huo-
7178:  1: 35 penniä, Minä en tiedä, minlkälaisen lasku- mautti siitä, että elintarveministeriö olisi kisko-
7179: perusteen mu'kaan hinta näin alfhaisekai on voitu nut suuria voittoja. Minä suuressa valiokunnassa
7180:  laskea. ·Minulle airralkin on ilmoitettu viimeksi puhuen näistä voitoista en ehkä tullut huomautta-
7181:  eilen varmalta asia:ntuntevalfla taholta, että 1leeksi a•sian ydintä. Yksi syy, minkätähden
7182:  nykyään ulkomailta maa;han tuotu vilja maksaa: olemme hal1kkineet sokerilla ja vehnäjauhoilla
7183:  ruis 2 mar~kaa, ve'hnä 2: 60 ja silloin .on otettu 1 voittoa, on suuressa valiokunnas-sa mainitsemani
7184:  dollarin 1kurssi1ksi ainoastaan 12 .markkaa. ,Tos 1 eduskunnan .pä:ätös, 'että meidän tulee hR~nkkia
7185:  siis niiden tuontiliiikkeitten, joiHe lupia on an- 70 miljoonaa markkaa vai tion ra:hastoon. Minä
7186:  nettu, pitäisi maahan tuoda viljaa nylkyis. en ra-~ pidän aivan luonollis·ena, että yhtä selvästi kuin
7187:  hanilrurssin mukaan: niin viljan 1hinta tulisi näJmä 70 miljoonaa markkaa tullaan eduskunnan
7188:  nousemaan aina:kin yli 4 marikkaa kilo. Tässä ~päätöksen mukaises.ti tilittäimäån valtiolle, muut
7189:  siis on se syy, joka vai1kuttaa siihen, että yksi- J voittovarat, olkoot sitten koottuina mistä tahansa,
7190:  t:fi~et Jiiikikeet eivät ole maa1han voineet tuottaa 1 tullaan käyttämään hintain alentamiseen tulevai-
7191:  VI}Ja:a.                                                i suudessa. Tahtoisin huomauttaa tähän, että ny-
7192:     Minä olen! ta.htonut tällä lausunnollani osot- i kyisin me elämme nousevissa kon.iun•ktuureissa.
7193:  taa, että tällä k~ertaa mi·elestäni ei ole aihetta lo- Samaan :aikaan on Suomen markan kurssi alentu-
7194:                                                       1.
7195: 
7196: 
7197: 
7198:  pettaa säännöstelyä, sillä jos säännöst.ely lope- ; nut. V:oi tulevaisuudessa tulla hyvinkin tarpeel-
7199:  tettaisiin, niin me tulisimme varma,sti siihen : liseksi, jotta meidän ei tarvitse elintarpeiden hin-
7200:                                                                                                        155
7201: - 122'2                                       Lauvantaina. 115 p. lokakuuta.
7202: 
7203: 
7204:   taja .korottaa. että meidäln täytyy, niinkuin tu-           ma;ksi. Vaikkakaan hyvälä taihtoo ei ole puuttu-
7205:   lemmekin, nämä 17 miljoonaa ja jok'ilisen pen-              nut ja virkamiehet ehkä otäyttävätlcin tehtäväJD.sä,
7206:   nin 'käyttämään hi-ntojen alentamiseen. On vaikea           niinkuin he ovat voineet -sitä tehdä eri tilaisuuk-
7207:   yleensä suures&'t lii;kkeessä laskea kaikki hinnat          siss'a, tämän vimston suul'!i. ja mollli:mutka:inoo. ra-
7208:   ~llaisiksi, ~ttei :mitään voittoja tulisi.     Mutta        kenne on vaikuttanut sen, että lisenssi ei ole tul-
7209:   kun 'liike lo]Wteta.an, niin minä toivon ja. Q}en va-       lut ha:ki.ian käsiin sii1hen a~kaan, ·kui'll hän 01lisi
7210:   ·kuutettu siitä. että Suomen hallitus katsoo, että          toivonut, siihen ai'kaan '1kun rahan:kul'13Si oli al-
7211:   se ei vie oma1l'le tiliHoon näistä elintarvevoitoista,      hainen, siihen aikaan knn tavara oli iJnmkesmlJB&,
7212:   joita oikeastaan voisi ehkä ,verirahoiksi" nimit-           vaan usein tu,li !tämä li'SelloS~&i se-&iseett~n hä-
7213:   tää. :vhtä.än penniä. vaan käyttää ne elintarpeit-          nen käi&insä ettei ·Mn: .enää voinut sitä käyttää.
7214:   ten hintojen alentamiseen.                                  Sewt&hden olen m'inä 'l>tl'Olibanut että Ntmä lisens-
7215:                                                               sijätrjestely kai:Jren v~ljan ttwntiin nähden 'POi·s-
7216:      }~d. .T u u t i 1 a i n e n: M.inun täytyy valittaa,     tettaisiin, niin ettei tä:1la.isia ;e&teitä olisi niiden
7217:   ettei enem:pää hallituksen esityksessä kuin siitä           tiellä, jotka maaha'D. tahtovat tuottaa vä;lttä!Jnät-
7218:   a'llnetussa mi-etinnössä ja niiSS'ä la,wsunnoissa, joita    tömiä -elintarp-eita ja viljaa.
7219:   hallituksen taholta on annettu, ole eduskunnalle               ~Ed. Niukka n en: Ed. Reinikai.lsen va1itte7
7220:   ilmoitettu esimerkiksi sitä, minkälajset viljava-           lul\n niistj:i. voitoista, crnitä -elintarveha:llitus on
7221:    rastot hallituksella on ja min:käilaisia mahdolli-         ryhtynyt Qttama:an sokerilla ja vehnäjauhoilla,
7222:   suuksia tällä •hetkellä ön . ui'kolaisen viljan saan-       minä ta.ihdon huoma.u.tta:a, ~-ä: nä;mä voitothoo tu-
7223:   tiin. Olisin ;pitänyt täillaiset tiedot erittäin tar-       levat karrnetuksi jokseenki'll yhtäläisesti ka.ikiita
7224:   J)OOllisena juuri maaseutuvålestön rauhoittami-             ka~n'kei~roksilta, <eikä $:noastwan ·työväesi:öltä.
7225:   seksi. 'Toiseksi m-erkitsen :eriäNän ·kantani eräi-         Siihen sijaan, kuten t!i,mäin keskwstelun kuluessa-
7226:   siin lausuntoihin nähden siinä, että nykyinen               kin QU käynyt selvil~le, tän·äkin vuonna annettu-
7227:   säännöstely tu'loo uivan kuin luonnonlain voi-              jen luovutusmääräysten no.iaHa Suomen maan-
7228:   .malla heikontwmaan 1Suomen maataloutta. Nyt                viljelijöHtä luovutetaan 95 1/2 miljoonaa kiloa
7229:   jo ovat pääomat Itä-Suomessa luisuneet niinkuin             viljaa valtiolle ja ktl'Skimäärin noin markkaa haJ-
7230:   siivillä pois maanviljelijäin käsistä ja jos maan-          vemmaUa kilo kuin mitä esimerkiksi ulkomainen
7231:   viljelijän vapauta to:iJmintaa edelleen rajoitetaan,        vilja ~maksaa .iakelukaupoiHa. ·Maanviljelijöitä
7232:    min m,le emme luultwva>sti ·pitkiiin aikoihin pääse        siis ~sinänsä 1!a1a:Sikin verote'talwn 9 51/2 miljoonal-
7233:                                                                                                     1
7234: 
7235:   täällä omillamme elämään, vaan täytyy tosiaa·n-             la markalla muiden kansamluoklmin hyväksi. On-
7236:   kin yhä elää tällaisen säännöstelyn varassa.                ko tämä ·verotus kohtuull'isem-pi··kuiln se, jota ed.
7237:                                                               Reinikainentäällä valittaa? Tässä eJ.intarvea:sia:s.sa
7238:      Ed. He 1 e ne 1 u nd: Jag ber att få und.er-             on se juuri bikista ikävi.ntä, että se tällä het-
7239:   stöda rdgm Thtlan.d·ers framställda försla.g, att           kellä, samoin kuin nähtävästi edelleenkin sikäli
7240:                                                                                                           1
7241: 
7242:   riksdagen v~lle 1förkasta stora utskottets förslag          kuin sitä .ia1ilrotaan, velvoittaa yksistään yhtä
7243:   och i s+äHet antaga :vegeringens proposition, dock          kam:sanluokka'!ll jQ rasittaa sitä, nim~!Vtäin .m:aata-
7244:   samt~digt anhållande om ny •proposition till över-
7245:                                                               viljehwää väestöä, mutta. ei :velvoita ketään muita
7246:   gångsstadganden, så att man snarast möjligt                 missään suhteessa. Senvuoksi en minä tähän vä-
7247:   skulle kuuna avvec<kla h-ela livsmedelslagen.               estön osaan kuuluvana voi hyväksyä niitä &.ieli-
7248:                                                               piteitä, mitä elintarvelain pitkääin jatkamiseen
7249:      Ed. T h u ne b e r g: Ed. Hiidenh:eimo selitti,          näJhden on esiHe tuotu.
7250:   e~tä yk~ityi.~t tuott.aj~t 'eiy~t ole käy~tänee~ ~-ii~~ 1
7251:   hsoo:sse.]ä, .101~ h-m:Ha olll.S'l ol,lut kaytettavana.    Ministeri Co 11 a n: Ed. Thuneberg huomautti,
7252:   Hän sanoi, ·että yksityiset tuottajat eivät nyt voi että yksityisten .on ·ollut mahdotonta tuottaa ul-
7253:   hanikkia ma:ailile 1sitä viljaa., ja elintarpeita, jotka komailta v~l.iaa. Hän sanoi, että yhtenä syynä
7254:   ovat m~poon. Siihen on syynä ·korkea kurss'i ja siihen on ollut se, että tieHä on ollut taas .ioku
7255:   sa;malla lailla .meidän alhainen rahanarvo .ia virkamies ja virkakoneist<', jdka ei ole tarpeeksi
7256:   nyt kork·eat viljan hinnat ulkomailla. Tämä voi -nopeasti voinut antaa lupia. .Tahtoisin huomaut-
7257:   kaikki oHa oikein. Mutta syynä si~hen, ettei trua, ettru ed. Thuneberg samoin ed. Hä:stbaclm ovat
7258:   yksityinen tuottaja ole voinut tuottaa siinä mää- sitä mieltä, että jolllkinlaisia lupia olisi annet-
7259:   rin kuin olisi ollut SUQtava ja kun si<Ue on lisens- tava ja jonkunlaista k()ntrollia olisi käytettävä.
7260:   sejä annettu, on toinen. Se ei ole :sentähden, että Mini.lsteriö tietää, että virkakunta ei yleisen mie-
7261:   he eivät alkuaan ole ta)htoneet sitä tehdiL, eivätkä lipiteen mukaan kykene tuollaisiin asioihin. Se
7262:   olisi kyenneet sitä tekemään, vaan se on se, että sentä!hden ei ole itSie t:a.htonut 'täiHaisia 'lise.n.ssejä
7263:   elintarveministeriön ja koko elintarvelaitoksen antaa, ei ole pidäitilänyt luvanautoa elintarvemi-
7264:   monimutkainen rakenne tekee ·sen rnahdotto- 1 nd.steriölle, vaan on elå,ntarvem.iniS'tleriön huoneus-
7265:  toissa kokoontunllt l,a.u~Ul}ta, johon on kuulu- hinnan nousunn tavaramhirntojen nousu, joka ~n
7266:   nut valistuneen ika.upp1assäädyn edustajia ja tä- twpahtui lQsenssiä odo~
7267:   F.i~·~. a.'l'!A
7268:                 . J~un..tp. Qn.ap.-1;~~~ lis.~~it ja. t~QJJ.tilnva.t.
7269:  J\Jrl;.f;ä._ t~ll\* ,p,~~u~, ,ql~~ ~l~~~n Nl. ~li\a iiYY-              ~- ~i u kik a n e n: EHH~il}i~ter~ l~u­
7270:  t;y~~Y~· ~~~1:n w.untwl .1J~qm~u~a. sn~non _.ipM!~t-a. 'PY);'Häp. ~)lO~al.l~fila ~tä: ,~i
7271:   että tämä ehdot~. ~ttä: Y.']p;ityi~t toisivat viljaa kmn nnA& a·~(nta tunnen, :qp·u :.v,~ye~ä M~?~
7272:   ul'komailta. osaksi on saanut alkunsa elintarve- P,atkp~i'Ja valt\9?1 ~~~~asta o~ta~n :r~aa~'i w.M:k-
7273:   lnil\~~~t~. sillä .i:o ~~@en a.lkJ\pl:!olella siell.ä .k..~~ '~r)r~~~l Jl~llta k.t~-in ~. ~,1;1i;a zqi}rä. m;~n~
7274:  ieht~ ~4.a:tus :v:k;uty.J;~ll~e kat.lPPlaille, ()ttä n~ vll,te}l~ölll~. ~+eta.aJl ~P.?~iie~yasta vij~~­
7275:   rn'J)eaisiwt importeeraamaan vi,ljaa. ·Kuitenkin J.os ~aanv~·l.lEf11.11f~ tnvli-t ql!Sl p~ko~einoje~ ,~tf:;(­
7276:   on käytännössä näyttäytynyt, että cvain harvat sia, tietysti ne saiS1vat saman lunnan, kuin lJlltä
7277:   'J)yyswJi.t 'tnontilu;'J)ia, kai'k.Sn kaikkiaan noin 35 maksetaan uikJmaan . vil.l~sta ' jakelupaikOiss~.
7278:   miljoonaf1.Ef k11ollb, .ia vielä harvmhmat ovat tuo- Täten he siis :kärsivQ.t :ooin markan ikilolta tap-
7279:    neet, muistaakseni noin 2 miljoonaa :kiloa. Seli- piota. Sitä sei'kkaa oettä laki ei veivoittaisi muita
7280:   tyksenä tahtoisin huomauttaa että sy:Vnä. siihen kansanluokkia .b.in Jtiaanv:iijllflijöitä ei ~lintarve­
7281:    m.ibi on .tuotu nriin välhän, on e'päilemättä. nou- ~i, e~m'nää ikwin kwka.a.n m u'U'k61a:O.; ole
7282:    seva· hintasuunta. Ed.· Niukkanen huomautti, kyenfJJ.Yt· 'kt~-~<>Q!maali•. Vaikka koko sod~n· ajan
7283:   ~ttä; maanviljelijät ovat saaneet :kantaa päivän                    on !l)!Ll.ion . pu}).Jitt.u siitä kuin,ka myöskin toolli~
7284:    h~~~~n vilja.lftl~t;WP.f.v.\..ll\Wl. ~~utta. .ia e~1iä niilJe .Q:n sU.ustu~tteiden h:into.ia olisi käytävä sä:älnnöstele-
7285:   suoritettu hintoja, Nlika ovat olleet jopa markan- 1 m&än, niin ei ·kä.:vtän.nössä ~itää.n sää.nni>itelvä
7286:    kin pienempiä; kuin,. ne hinnat jotka valtio Olli 1 täHä hmk4:lllä:kä&n oioe a.~kaansaaiu. !I'ältnä. $e on
7287:    ~AAnnt nkk~·ailJ:e .w~~a. T~sä rpitiiiuooo olla .it~-:uri o~ia.n'sa· ·maan:viljelijöideru 'keskuudessa s.vn-
7288:    :jil~~~~~V:~n v,ij.ä.r,i:nkä's~tys. Nykyi~än jo pi~m­ n?V'ttiWlään niin suurta vastenmielisyyttä tätä ia-
7289:    män ·a:itkaa olemme 'iili1itäm.eet .ulkoma,e,la.ista vil- kia kQhi;a.a,n.                                         ,
7290:    jaa va•paasti vaunu\SISa s'amaan hintaan kuin me
7291:    ma'ksMilme maan:vil.ieli.iälle häm:en kotonaan. Tä-                   Yleiskeskust!lllu julistetaan päättyneeksi.
7292:    ten me olemme ulkolaisesta viljasta koonneet ne
7293:    mahdolliset voitot, joista nyt oli puhe ed. Reini-                    Puhemies: Keskn:stelun kuluessa on ed.
7294: ..Jraisen kanssa.                                                     Hästbacka ed. af For8eUeksen kannattama.t\.a eh-
7295:                                                                       dottanut, että nykyisen elintarvelain voima.!!sa-
7296:          Ed. J u u t i l a i n e n: Luovun.                           oloaika pidennoettäisiin talousva1iokuiman mietin-
7297:                                                                       nön mukaisesti kahdella 1kuukaudella. Kutsun
7298:        ·Ed. H i i denhei m o: Minä pyydän vain ed. tätä ehdotusta ed: Rästbackån 'ehdotukselts1 ja
7299:    T~huneberg~Ue huomauttaa että hänen lausun-                        tulee t.ämä oehdotus h~omioori 'ot~tåv-å:ksi' likieh-
7300:    tonsa ei voi siinäkMn ·kohdassa pitää paikkaansa, dotuksen y®sityiskohtaisessa käsittei!Vssä. Edel-
7301:    kun hän mainitsi, että tuontiliikkeet eivät ole sa:a- 'leen on ed. Estlander ed. Helenelundin kannat-
7302:    noot tuontlihi;paa aikoinaan·. Pyydän main~ta, että tamana eh,dottat;tut. että: ~u,uren valip•knnmin mie-
7303:    Suomen elintarpeitten tuonti•kunta on saanut huh- tinrtö hylättäi:siin ja esitys lllumet"o 4'l 'hy\räikisyi~
7304:    tikuun 1 -päivänä ~uvan tuoda 5 mil.ioonaa kiloa täisiin. Käsitäin että tämä ehdotus asiallis&<~·ti on
7305:    maahan eikä vieläkään ole tuonut. Samoin on sama kuin ed. :U:ästbackan ehdotus. Edelleen on
7306:    Valtamerentakainen Kauppa saanut oikeuden ·ed. Estland;er '€ld. Helenelundin kannatt!}mana
7307:     tuoda 10 miljoonaa kiloa, mutta seki'll on tuo- ehdottanut, että edu-skunta ·a.nois~ €Siiytstäi väliai-
7308:     matta.                                                            kaiseksi laiksi, joka hyväksyttäisiin tällä ~tun­
7309:                                                                       tokaudella ja tarkoittaisi elintarveasioihin näh-
7310:           .Ed. T h u n e b e r g: E lintarveminiS'teri totesi, den vaJlit&evien poikkeuksellisten olojen mahdol-
7311:                                    1
7312: 
7313: 
7314:     ~ttä ne ajwtukset; jotka. lausuin olivat tosia.                   Esimmwn. ·pikaista POistamiSJta. Kutsun tä,iä eh-
7315:     Hän sanoi, että hän ainakin on vakuutettu, että d·otusta ed. Estlanderin ehdotukseksi ja tulee se
7316:     se ei ole ministeriön v~ka ja minä sanoin että mi- ratkaistava'ksi sen jälkeen kuin lakiehdotuksen
7317:     DJi.s1teriö ·011 hoita.nut kaikki tehtävänsä hyvin. kol.mws käsittely on päättynyt.
7318:     Se että yksi tai toinen firma niinkuin ed. Hiiden-
7319:     heimo 'huomautfti, on ollut lis.enssejä käyttämättä,                 8elonteko myönnet.ä.äm o]kea'ksi.
7320:     ei todista eiJt•ä minulla on tiedossa •sell'aisia fir- 1
7321:     :moja, .iotka sanovaJt että, va:i'lrea ja ;hidas, moni-     '1       ·Puhemies: Siirrytään laki~hdotu'ksen yk-
7322:      mutkaimm lisenssien saanti on estänyt myönnet- sityiskohtaiseen käsitt-elyyn.
7323:     tyjäJkilll lisenssejä 'käyttämästä. Aivan niinkuin
7324:     elö.nrbarvemin~steri sanoi, vaikuttaa tähan :rahan- 1                Esi1JeiHään 1alkiehdotnilcsen la:kiteksti.
7325: 1224                                         Lauvantaina 25 p. lokakuuta.
7326: 
7327:   Keskustelu:                                                                   Pöydällepanot:
7328:    Ed. J u ·n e s: Sen kiireellisyyden ·vuoksi, m!i.kä       2) Ehdotuksen laiksi denaturoitujen aJ:koholipi-
7329: suuressa va:liokunuassa on vaHinnut, on nähtä-               toisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista
7330: visti •aiiheutilanut lakitekstim jODJkun ·vemm ereh-         ja myynnistä 29 p:nätoukokuuta 1917 annetun ase-
7331: dyttävänkäsitteen ja siitä syystä "PYytäisin ehdot-                         tuksen muuttamisesta
7332: taa, että ~hdotuksen 2 momentti tulisi kuulumaan
7333: näim: ,,Laki elmtarv·e!lisiain jär.iestelysiäi sodrun ai-    sisältävä halHtuksen esit}'!s n:o 46 esitellä;än ja
7334: heuttaJIDis.sa ipoikkenksellisissa oloissa 27 "J):ltä hei-   -pannaan "Pöy.dä:tle seUl'laava:an: ttäysi-fustunrtOon.
7335: illäkuuta 1918 on voimassa edelleen 1 11 ~stä mar-
7336: raskuuta 1919 1 ·"P:ään huhtikuuta 1920".
7337:                                                              3) Valuuttakaupan harjoittamista koskevan lain
7338:   K·eskustelu .iuli,stetaan 1>äättynooksi.                             edelleen voimassa pitämistä
7339: 
7340:    P u ·h •e m i e s: Y~eislreslrostllehm aikana Wki ed.     ~os'Jreva ihallitu:ksen. ·esitys n:o 45, joka tänään
7341: Hästbaclm lakiehdotukseen muutosehdotuksen,                  eduskunnaU:e :iätettil!n, ·esitellään ja pannaan "PÖY-
7342: jon:ka äsken selostin. Edelleen on ed. Junes eh-             dälle seuraavaan :täysi-tistuntoon.
7343: dottJanut, että nyt ·esillä olevan. ~akiehdotuksen 2
7344: momentti saisi 'seuraavan sanamuodon: ,Laki                  4) Ehdotuksen laiksi vapaa-satamista ja va~
7345: elintarveasiiain jädestelY'stä .sodan aiheuttamissa                            varastoista
7346: "Poikk!eu'ksellisissa oloissa 27 'P :Itä heinäkuuta
7347: 1918 on voimassa edel,leen 1 'P:stä marraskuuta              •sisäiltävä tänään eduskunnaUe jätetty hallituksen
7348: 1919 1 11:ään huhtikuuta 1920". Tätä ehdotusta               esitys n:·o 47 esitellään .i·a "P:annruan pöydälle seu-
7349: ei ole kuitenkaan kannateiltu, jo1Jen se raukeaa.            raavaan täysi-istuntoon.
7350:   Selonteko myönnetään oikeak!si.
7351:  P u h ·e m i ,e s: Ou näin Qllen äänestettävä ed.
7352: Hästbackan tekemästä ehdotuksesta.
7353:                                                                 Fuheenvuoron .saatuaan llliusuu
7354:   Äänestys ja päätös :
7355:                                                                 Ed. L o 'h i: Suu1.1en va;liokunna.n kokous 'Pide-
7356:   Ken hyväksyy suuren valiokunna.n. ehdotuks,en              tään tiistaina kello 9 aamulla, joten maanamta.iksi
7357: tässä kohden, äänestää ,;jaa"; jos ,ei" voittaa,             ilmoitettu 'kokous peruutetlli8ill.
7358: on •ed. Hästbackan ehdotus hyvä'ksytty.
7359:   Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten
7360: suuren valiokunnan •ehdotus on tässä kohden· hy-
7361: väksytty.                                                      Seuraava täysi-istunfu on ensi tiistaina k:io 6
7362:                                                              1. p,
7363:   Lakiehdotuksen johtolause · ja h~kiehdotuksen
7364: nimike esitellään ja hyväksytään keskustelutta.
7365:   Puhe m i ·e s: Suuren valiokunnan mietintö
7366: on siis muuttamatta hyväksytty.                                'Täysi~istunto   päättyy k:lo 4,55 i. "P·
7367: 
7368:   A·sian toinen käsittely julistetaan ·päättyneeksi.                                 PöytäkirJan vakuudeksi:
7369:                                                                                            Eino J. Ahla.
7370:                                          63. Tiistaina 28 p. lokakuuta
7371:                                                                    k:lo 6 i. p.
7372: 
7373:                          Päiväjärjestys.                                                                                           Siv.
7374:                                                                              kunna·tlishrkiin, ·kaupunkien kunnallisia- .• ,
7375:                                                                    Siv.      kiin ja kunnallisen vaalilalkiin . . . . . . . . . ..
7376:                                                                              1
7377: 
7378:                                                                                A s i a ·k i r j a t: Laki- ja talousvaliokun-
7379: Iimoituksia:                                                                 nan mietintö n :o 7; hallituksen esitys n :o
7380:                                                                              38.
7381: U 1 k o p u o 1 e 11 a p äi i v ä j ä :r j e s t y k-
7382:        selll annetaan va•staus                                                                   Ainoa käsi.tte~y:
7383: 
7384:      1) Ed. Setäläm y. m. tekemään välikysy-                                    6) Ehdotus valtiontilintarkastajain johto-
7385: mV~kseen Allwem.nma:an asiasta   .......... 1226                             SM1lillöksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7386:                                                                                 A s i a k i r j a: Valtiovarainrvailri.okunnan
7387:                                                                              mietintö n :o 6.
7388:                   Kolmas käsittely:                                             7) Esikaupunkiolojen korjaamis<ila lros-
7389:                                                                              ikeVla anomuseh-dotus ............. ; ... .
7390:     2) Ehdotus la·iksi elinrbarvoosiam järjes-                                  A s i a iki r ja t: Laki- ja rtalousvaliokun-
7391: !flelystä sodan aiheuttamissa poikkeukselli-                                 nan mietintö n:o 6; ed. Kaskisen y. m.
7392: sissa oloissa 27 päivämä heinäkuuta 1918                                     anom. ehd. n :o 80.
7393: annetun lain voimas·sooloajan pidentämi-
7394: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
7395:                                                                     1
7396: 
7397: 
7398:    iA. s i a k i r .i a t:       Suuren valiokunnan                                                    Esitellään:
7399: mietintö n:o 28; talousvaliokunnan mie-
7400: tintö mo 10; hallituksen esitys n:o 41.                                         8) Hallituksen •esitys n:o 45 valuuttakau-
7401:                                                                              pan harjoittamista kos1revan lain edelleen
7402:                                                                              voimaJsa rpitäimisestä: . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
7403:              Ensimä:inen käsittely:                                             9) Ha:llituksen esitys n:t> 46 laiksi dena-
7404:                                                                              turoirtu.i'en atkoholipitoisten aineiden valmis-
7405:    3) Ehdotus laiksi merilain 31 § :n muut-                                  tuks-esta, mruahantuonnista ja myynnistä
7406: tamisesta ........................... .                                      29 päivänä toukokuuta 1917 annetun ase-
7407:    Asia k i ·r ja t: Laki- ja talousvaliokun-                                tuksen muuttrumisesta ................. . 1289
7408: nian mietintö n :o 5; hallitukSien esitys n:o
7409: 8.                                                                              10) Hallituksen esitys n:o 47 vapaasarta-
7410:                                                                              mista~ ja Va'J)aav.rura;stoista . . . . . . . . . . .....
7411:    4) Ehdotus laiksi rokOitusvelvoUisuudesta                                                                                                       "
7412: isonrokon Jiikkues•sa ta[hi uhatessa . . . . . .
7413:    A s i a; k i r j a t: Talousvaliokunnan mie-                                        Pöydä.Jle,panoa varttJn
7414: tintö mo 9; hallitu~sen esitys n:o 29.                                                      esitellään:
7415:    5) Ehdotus laiksi joka sisältää välittä-
7416: vät  säännök,set niiden 'rnuutoSJflen sovellut-                                 11) Valtiovarainvaliokunnan mietintö
7417: tamisesta, jotka 15 päivänä elokuuta 1919                                    n:o 7 hallituksen" 'esityksen johdosta, joka
7418: armetulla lailla on tehty 27 päivänä mar-                                    sisältää ·ehdortuksen laiksi tulo- ja oma.isuus·
7419: rnskuuta 1917 annettuihin maalaiskuntain                                     verosta .......................... , .. .
7420: 1226                                               Tiistaina 28 p. lokakuuta.
7421: 
7422: 
7423:                                                                      Siv.\                    Suomen ~uskunnallle.
7424:     12) Maatalousvalioku:ntnan mioe:!lin.tö n:o 5                        i
7425: 'hallituksen esityksen johdosta, .ioka sisäl·                             i     Eduskunnan vrulitsijamieh-et ilmoittavllit täten
7426: t.ää. 6hdotu'ksen laiksi margarinin ja muiden                               että v a 1t i o v a r a i n v a i i o k u n t a; a n on ed.
7427: ravintomsvojen ja margwrinijuuston val-                                     af Forselleksen sijalle valittu ed. iR a m s a y.
7428:  mistuksesta ja ikaUJprusta ............... . 1289                              Helsingissä, lokaJkuun 24 päivänä 1919.
7429:     13) Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o                                                 V alitsijatniesten puolesta:
7430: 5 hallituksen esityksen .iohdostå, j~kä Si-
7431: sältää ehdotuksen [aibi erä:is:tä Suomen                                                             K. A. Lohi.
7432: uud-esta vrultio-oikeudeUisesta. •as-emasta joh-                                                                   A:a.r.no Pesonen.
7433: tuviSlta nimitysten muutoksi'Sta ......... .
7434:                                                                       "
7435:     14) Perustusla;kivaliokunnan mietintö n:o
7436:  6 ·edu:s~11ntruesityiks-en johdosta, joka sisä:l-
7437: tä.ä. ehdotuks.en laiksi Lantdag-nimityksen
7438: muuttamisesta Ribda,g-nirmitykseksi ....                                    1) Ed. Setälän y. m. välikysymys Ahvenanmaan
7439:                                                                       "                                 asiassa.
7440:     15) PerustuslaJrivali:okunn•an mietintö n:o
7441:  7 anomusehdotuksen johdosta, joka :h>skee                                      P u lh e m i e s: U]kopuolclla päiväjärjestyksen
7442: toimen'J)iteitä erinäisissä lacissa ja asetuk-                              tulee nyrt. a.n;n:ettava:ksi vastaus .ed. Setäilän y. m.
7443: sissa olevien Suomen aikaisemm'<liSta Yh-                                   väJikysy.mykseen, ,}Oka koskee Ahvenairmaan
7444: teydestä VenÖi.tiin •ka.n's.sa johtun'6idoen S'iiä.n-                       asiaa.
7445:  nöksien ·kumoamiseksi. muuttamiseksi tahi
7446: ·oikaisemiseksi ....................... .
7447:                                                                       "         P u 1h em i .~ s : ·Sittellikun väai!ttssy.il'Lykseen .on
7448:     1'6) Shisty~valio4u~nan mietintö n:o 4                                  vastaus annettu ja :Sen johdootå ~ä. aiheulunut
7449:  mä.ä.rä.ra•han myöntämistä k:ausanopij;to~                                 .keskustelu päättyny.t esitän eduskunnan hyväk-
7450: avustamiseksi tarkoittavan anomusehdotuk-                                   syttäväksi s-en .pä:ivä(järjestylkseen siirtymisen sa-
7451:  sen •.iolhdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,       n8.11Uuodon, jö.ka l11ytyy Va1tio}iä.irvitjärjestyksen
7452:                                                                              32 §:,ssä; silloin on vielä tilaisuus niillä, tiotika
7453:     17) L!l(ll;k ja Jalousvaliokunnatll mi~~tö                               eivät hyviiksy Y,ksink~rtaista siitty.m'ist!i pilivä-
7454:  n:o 8 l.w.llituk!S'en esityksen johdosta poi']r-
7455:  keuksesta voimassaolevista säännölka,is~ si-                                .iär.iest:\'kseen, tehdä ehdotuksensa.
7456:  tä .tuloa 1-asbttaessa, joka on vuodelta 1919
7457:                                                                                 Välikysjwykseen vas·taten lausuu
7458:  toimitetfuvan kunna:llisen tuloverotuksen
7459:  alainen ............................. .
7460:                                                                       "         Ulkoo:tiinist!:ln H o 1 s t i: Hallituksen pMl&ta
7461:                                                                             on :minulla. ktitltlia ed. Setiillän y. m. tek~Un
7462:                                                                             vMikyrsymykseen siitä; inlitä ·hall1tu.S on tehhy;t
7463:     Nim~nhuudossa IIIlerkitää.n i{l'Oisaql(}viksi edns- estääkseen Ahvenanmaan erottamisen Suomesta.
7464:  ta~t: Aratiärvi, Fränti, Hakala, Helo, V. !Kor-                             vastwta seuraavaa:
7465:  honen, L~hto1a, Paasivuori, 1Ritavuori. Turliai-                               Halli<tns edellyttää: 1puheenaolevassa välikysy-
7466:  n611, ·rry.p.pö j:a W•alavaaJ'Ia..                                          myksessä useiden arvoisain kansanedustajain tah-
7467:                                                                             tova.n saada ul.kopoliitt~sesti vafkavana !tljltnkoh-
7468:                                                                             tana ·osotetuksi ulospäÖJn, miten itä.rke.Wnä edus-
7469:                                                                             kuntakin ~Pitää, että Ahvenan~maa;ta ei eroitJeta
7470:                         llmoitusasiat:                                       Suomesta.
7471:                                                                                 VälikysJlmyksessä on viitarbtu useisiin näkö-
7472:     Vapautusta tämänpäivän täysi-~MtinuöSta yk- kohtiin, j~~t~_I~UO'J:IWP. ,puolelta on jo. moneen eri
7473:  sityisasiain vuoksi saa ed. Arajämvi sekä sairau- kertaan esilt.etty priJheena?le-yassa &<>i!llf!Sa. , , \.
7474:  den vuOksi ed. Ritavuori.                                                      V a.staansanom,aton toSiasia on että .1Illaan'tle-
7475:                                                                             tee1lisesti k~iSOttu~~. ~n. ,A.P.ven~fn.ma!l luonJ1.ol1!-
7476:                                                                              nen osa iSuomen vrulholhsesta 1kokona1suudesta .1a
7477:                                                                              siitä ori ~o melittlM&n vnosisa'tOj~ •i)..J6i·~ oHut
7478:            tr-o$1 jÄsen valtiova'rainv'åliokuiltaån.                         vastaavana seutaU.kS'eha ' A•hveiiaurii~~ !kaikin-
7479:                                                                              puolinen .l~h~~i ~teys. suoimeen lkum Ruot-
7480:     Valiit.Sijämieliiltä on saä!Punnt ltiJ:.jelmä, ,iöttkå siin. Rl'lots~IHsen kanl8anairi&ksep. levehe'Ihi~
7481:  sihtoori lukee:                                                             itään 'P~th ~i dle paiilttynyt AhvooaniOan.han.
7482:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                    ll!la7
7483: 
7484: 
7485: vaan on se ikimuistoisista ajoista ollut edustet- harrastuk!siin, vaa.n se tekee se:n yhteisen tulevai-
7486: tuna manner-ISuo.messakin. Taloudellisesti ovat suuden tumvaamisen välttämättömyydestä. Tästä
7487: myös vrunhoil·ta adoilta ahvenanmaailaisten siteet stmteegisesta näkökohdasta Suomi ei voi tinkiä
7488: sen ka..JllSlSia ()neet lujat., jopa lujemmat Suomeen ahvenanmaalaisten hyväksi.
7489: kuin Ruotsiin pä~n. Menneinä vuosisatoina, jol-             Vwatimu'ksensa saada erota Suomesia ja li'iitJt:l(ä
7490: loin Ahvenanmaa ja manner-iSuooni olivat osana toiseen valtakuntaan :perustaa irrtipyr.kivä osa.
7491: Ruotsin :valta•kunnasta, antoi myös Ruotsi näillle A-hvena;nmaan vä-estöä kansojen itsemääräiimlis-
7492: maa.ntieteellisiUe nä:kökohdille ratkaisevan mer- periaatteeseen ja pysyy yhä kannalla.an, vaikka
7493: kityksen, s. o. Aihvenalllilllaa oli kirkollisesti, hal- sille on sitovasti osotettu, ettei kukaan näi,nä.
7494: lin:oollisesti ja monessa muussakin suhteessa Europan valtiollisten olojen uudist11S1päivinä ole
7495: Ruotsin val.tiovalllan omista toimenpiteistä lä- •pU'hunut 1Jiit-äjien itsemääräämisoikeudesta. Jos
7496: hemmi.n 1i:itettynä Suomeen kuin Ruotsiin. Ah- todel[a Europan umia vailtiollisia oloja olisi ollut
7497: venamnaan           luonnoUinen yhteenJmuluvaisuus aikomus luoda ottrumalla huomioon jokaisen pa-
7498: Snomen kanssa tunnu'Siiiettiin :si'llo'in Ruotsin1 ta- rii~kymmeneen tulu~nteen henkeen •nousevan
7499: holta eikä sen s~tova vo~ma tosiasiaUisesti vä- väestöryhmän tilapäinen tahto, syntyisi varsin
7500: hene, vai'kka näinä päivinä onkin koetettu ah- useassa :maa<ssa turmiollisia riit01ja sekä sisäisesti,
7501: venarumaalaisten taJhollta ja heidän vuolestaa.n että naaxpurimaid€n vällillä.
7502: väittä:ä päinvastaista.                                     A:twoiswt väliiky,5ymyksen tek]jä;t huoonautta-
7503:     On tarpeetonta tässä 1pitemmältä tois·taa' kaik- vat, että, dos Ahvenanmaan väestölle olisi :tehty
7504: kia niitä eri näkö·kohtia, jotka vaativat, että .selvruksi SuOIIDen J«Lnsan: harras halu järjestää Itä-
7505: Ahvenanmaa on pysvtettävä edelleenkin osana män väestön alot niin suotuisiksii ku~n suinikin
7506: Suomen fusavaHasrta ja .ioita nä:kök!ohtia on, ku- ja niin:i!kään ryhdytty ponteviin tDimiin Ahve-
7507: ten sanoin, viiime aä.oiJira varsin runsaa:sti esi- nanmaa1lll.a harjoitetun yllytyksen estämiseksi,
7508: tetty 8uom·en puol-elta, vti~eksi ;puheenaol~vassa olisi ,A_hvenan,maan väestön mieliala voinut tulla
7509: välikysymyJrsessä. ·                                     toisenlaiseksi maan :kokonaisuutta ja :eheyttä
7510:     Ainoastaan Ahvenallllllaan saariryhmän strrutee- kohtaan kuin se n~kyään tilapäisesti on. Mutta
7511: g:i:sta merkitystä ei tä.ssä ole syytä •sivuuttaa, niin jos tässä 'suhteessa on <laiminlyöntiä tapahtunut,
7512: paljon kuin siitålk!in on :esiintudtu Suomen eduksi ei ·sitä voida lukea nykyisJJn Hallituksen viaksi,
7513: selviä tosiaiSioi'ba. Ku111 äsken rpää'ttynoon :ma•ail- sillä tiettävästi alkoi ,eristäytymisli~ke Ahvenan-
7514: ma.nsodan a.Vkana V €1Ilajä vwSitoin Pariisin sopimus- maalila jo vuonna 1917. Kuluvan vuoden aikana
7515: ta Ii:n:noitti AhV!enanmta!an smtriryhmän, on sen jä- on useilla eri •toimenpiteillä ry1hdytty turvaa-
7516: lestä SuOtmen hwUitus suostunut mainittujen va- maan ma:an ruotsalaisen väihemmistökansaJaisruu-
7517: rnstusten hävittiimliseen tia: saariryn:män saatta- den aseman ~ia eri.koi'sluonteen sålily.mistä. Kaikki
7518: miseen tässä suhteessa vaarattomaksi. Vastai- nämä ·toimelllpiteet OIVat samalla tulleet ahvenan-
7519: suudessakin on !Suomi valnnis ilojaalisesti vastaa- maalaistenkin hy:väksi. Uudessa Hallitusmuo-
7520: maan Pariisin sopimuksen servituuti,sta ja s~ten dossa ou kai,kiil11e !Suomen kans•alaisille ja. ~iis ah-
7521: turvaatmaau Ruotsin strateegiset edut. Mutta jos vena,nmaalaisillekin annettu heidän kielensä ja
7522: Ruot.silla .näin on Ahvenarumaal1a valvottavanaan sivistyksensä turvaksi niin pitkälle menevät ta-
7523: strateegisia etuja, jotk'Si, Suoonli on valmis tyydyt. 1 koot kuin miUääin kohtuudelTa on voitu ·wmilia.
7524: tämään, iciväJt ~inkaan /Suomen 'puolrus.tusedut SuOIIlli ~ja Ruotsi ovat tasavallan kansallisk~elet,
7525:                                                        1
7526: 
7527: ole niitä välhemimät. Päinvastoin puhuNat erit- jokaisella 8uoonen ika.nsailaiseUa on o~eus käyt-
7528:                                                        1
7529: 
7530: 
7531: 
7532: tätin painavat syyt sen puolesta, että !Suomen tää oikeudessa ja hallintoviranoma:Usen .luona
7533: rannikoiden · <pnolU~S>tuseheys saadaan säilyttää ja omassa asiaSiSaan äidinikieltään, suomea ja rood:-
7534: se voi ~pahtua va]n sillä nimenomaisella clldolla, sia, sekä .tällä ikielellä saada tdimituskirjansa
7535: että Ahv.enarumoaa pysyy osana 'Suomen tasavail- varteenottaillUl,lla, että maan suomen- ja ·ruotsin-
7536: lasta. .Ta tästä ikoko ISuotmen kansalile mitä täir- kielisen väestön oikeus ljävjestetään samanlaisten
7537: keimrrnästä kysymyksestä eivät ahvenanmaalai~ perusteiden mukaan. Viimemainitussa tar:koi-
7538: set voi eiväiilkä saa yksin määrätä, vaan sen rat- tuksessa •tuleekin Halilitns eduskunnaUe jätt.ä-
7539: kaisu kuuluu, niiinlkuin koko •Suomen puolust:u~s- . maan esityksen täUaiseksi erikoiseksi laiksi
7540: kin, Suomen kausa.lle kokonaisuudessarun. Kun virkakielestä, jossa esityksessä ehdotetaan tar-
7541:  Snomen koko kansa haluaa saada täysipainoi- 1 kenrpia sä'iinnök!siä 'hallitusmuodon toteuttami-
7542: se&ti äänensä Ahvenanmaan asia,S:Sa lkuuluvil.1e, j seksi :sekä yksit:vi!sten että. kuntien kielellisten
7543: ei se suinkaan tee sitä enemmistöaineksen vallan-~ tarneiden tvvdy.ttämiseksi. Vie.lä on perustus-
7544: halluS'ta tai erikoisesta halusta sekaantua ahve- lain pyhyyd-eUä uudessa Hallitusmuodossa sää-
7545: na.h'1I'laalaisten kielelQisii·n tai sivistyksellisiir1 detty €'ttä t'>Uomen- ja,. rnotsinki~lisM .väestön si-
7546: 1228                                        'riistaina 28 p. lokakuuta.
7547:                                         ~~~~~-----~~-                     -------------------------------
7548: 
7549: 
7550: vistyks~llisia ja :taloudellisia ta11peita tulee val-     mfmOillaisella •ed-ellytyksellä, että Ahvenanmaa ·
7551: tion · tyydyttää sallllanlati:sten periaatteiden mu- :pysyy osana :Suomen T'asaval1asta. Jo kwhtoon
7552: kaan.                                                     kertaan on 1Suomen Hallitus ilmoittanut Kunin-
7553:     Sen rrisäksi, mitä jo on näinoUen lainsäädäntö- kaalliseNe Ruotsin Hallitukselle, että, ihuomioon-
7554: tietä teihty ja lähimpinä aikoina tulee tehtäväksi ottaen A•hvooanmaan aseman, tSuomen Hallitus
7555: Ahvenallllllaan vä;estön ruotsalaisen kielen ja si- on edel1eenkin halukas keSikustelemaan moJ.ean-
7556: vistyl~sen .tu!'Vaamiseksi, on Hallitus piaktkoin         pien maiden strategisista eduista Ahvenanmaalla
7557: jättävä ·edu:s'kunnarrle esityksen ·paikallisen itse- jotta sen kautta ,turvattaisiin m i t ä p a r h a i n
7558: hw1Jlirrnon laajentamisesta ja tilimän uudistuksen y h t •e i s ymmärrys molempien narupurival-
7559: toteuttwmi:sesta juuri khvtmanma~than mä)hden, tojen väliltlä. Sitä paitsi täytyy Suomen voida
7560: joka nyt jo on vä-estön vahäiluknisuudesta huoli- odottaa, että ne Ahvenanmaan vä.lestön hyväksi
7561: matta muodostettu erit-yiseksi lääniksi. Hallitus tulevat toimenpit-eet, joihin tSuomen puollelta jo
7562: on vlliime kesä;nä; 'asettanut komitean laatimaan eh- on ryhdy:tty tai piakkoin .tullaan ryhtymään,
7563: dotusta :maaJmnnallisen itsehallinnon 45äätämi- tulevat herättämään Ruotsin kansan ymmärtä-
7564: sestä Tasavallan eri osille. Tämä komitea om jo mystä siitä, ettei ole mitään todellista tarv-etta
7565: kweellisesti vaJmistamut l)eriaattee.Hise!ll m~e­ Ruotsin esiintyä Ahvenarumaa.n väestön asian-
7566: tintönsä asiassa ja on ,silile annettu toimeksi heti ajadana :maai1man yleisen mielipiteen _i'a Parisin
7567: sen jälkeen ryhtyä mainitun mietinnö.n pohjalla rauhankonferensim 1edessä. I_.Jl1opuminen ahve-
7568: laatimaan ehdotusta laajan itsehaEinnon sovel- , naiwnaalaisten kannattamisesta ei merkitse ah-
7569: luttamiseksi Ahvenanmaalla, ja on- komitea f.ä- :r·enanmaalaisten jättämistä oman onnensa no-
7570: mänikin tehtävä11sä jo a•lattanut. Hanitus tulee , Jaan.
7571: siten aivan 1piakkoin jä.ttä!mään eduskunnalle esi-         Tälle ikannwlle asettUJlllalla. Ruotsin kansa löy-
7572: tyksen maakumna1llisen itsehallinnon myöntä.lmi- tä~si myös suorimman tien todellis·en ythteis·ym-
7573: sestä :Ahvenanmaalle, jonka mukaan sen väestö marryksell syntymiseen Suomen ja Ruotsin kan-
7574: la!l(jalti itse saisi oik<euden huol-ehtia taloudelli- sojen välillä. SiJlä Ruotsin on kerta kaikkiaan
7575: sista ja sivistyksenisistä -eduistaan.                    valittwva joko 20 tuhannen whvenan:maa1aisen
7576:     Lainsäädänn~llisten -toimenpiteiden ohella on         ehkä •hetkelli-sen kiitoUisuuden, ,tai SuOlillen Ta-
7577: myoskin [aadittu ehdotus Ahvenamnaa.ntalou- savallan ja sen lähes 3 1 / 2 mi[\ioona,n suuruisen
7578: dellisten ja sivisty\ksellisten ,ta-rpeiden tyydyttä- kansa.n myötätunnon ja yihteisto:irrninnan mah-
7579: miseksi ja näJmäikin ehdotukset tulevat -epäile- dollisuuden välillä. On ollut aikoja, :jolloin Suo-
7580: mättä, ·m~käli niihin on todellista syytä, ennen- men kansaUe -on ~a:itkissa mahdollisissa muodoissa
7581: pitkää ~jdhtamaan asianmukaisiin Hallituiksen toi- selitetty, miten suu11essa velassa se on RuotsiHe
7582: menpiteisiin.                         ·                   sen kautta .saamastaan länsirrna:i!sesta sivist~k­
7583:     Kaik-i-U:a näillä eri toimenpiteillä on Hallitus 1 sestä. Mutta SuOlillen kansa on jo elävästi rtie-
7584: oso:Lttanut Ahvenanmaan asukk<ailile, että heille toinen siitä, että sillä on myöskin suuria vasta-
7585: on ISuo.m-en 'Tasa-vallan radoden .sisäl~ä tarjona niin ' laskuja esitettävänä.
7586: •eduHinen valtioHinen, yhteiskunn-aHinen, sivis- .:          Katsaus menn-eisiin vuosisatoihin osottaa meil-
7587: tyksellinen ja taloudellinen tulevaisuus kuin le, miten Suome!ll kansa on usein aivan uuvutuk-
7588: mahdollista, ja itekee {HaUitus tseil ltorjuakseen seen saakka uhrannut voimiansa, oHes.sansa län-
7589: niinhyvin nyky- kuin tulevienJkin sukupolvie.n tisen naarpurinsa V'a-rsinaisena turvana idän hyök-
7590: mahdollisen ,syytöksen siitä, että aikoinaa.n ei käyiksiä ja vaJtauspyyteitä vastaan. Eikä twmä
7591: muka o1e :tahdottu Ahvenanmaan asutkkaille an- suojelustyö ole vieläkään lonussa. Me olemme
7592: taa mitä annettavissa on ollut. Mutta näistä toi- vapaussodassa --bor.iuneet bolshevistisen, länttä
7593: menpiteist-ä Hallitus neuv>ottelee j·a rpäättäiä a.i- uhkaaV'wn hyöky.aa:Hon, me maksamme vapau-
7594:  nostaJB,n Suomen Eduskunnan ka-nssa. Millään temme uutta hintaa satoihin •miljooneihin nouse-
7595: vieraalla vailtioHa ei ole oikeutta odottaa, että vissa puo.lustusmenoissa, mutta meidän puolus-
7596: Suomi antaisi &en kajo-ta ,edes ahv-ehalllJmwal·aisten tusva1miud!estamme hyötyy myös Ruotsi. Oli
7597: nyväiksi meid,än suve!leeniseen oikeuteemme jär- to~sin vielä kaiksi vuo.tta 8iJtten, jolloin Aasian
7598: jes-tää omat sisällis-et asiaillime -eikä oilmutta vaa- rsisäosista saaik!ka salattoivat sotilrus.iunat V'apaS!sti
7599: tia siinä sananvaltaa.                                    saapua 'Tornioon, Vaasaan, Turkuun, s. o. miltei
7600:   · Sauna:Ua kun Hallitus jy:rkästi .pitää (kiinni Aihvenanmaahan, eli siis hyökkäyskohtiin, jotka
7601: mainitust.a periaatteesta, samalla se ·ei voi luo;pua Ruotsi elävästi muistaa talven 1809 ,päiviltä.
7602: myöskään siitä kannasta, että keskusteluja Ah- ~oid-wa.nko mrilliliim ·totuudeHa ~swnoo. Suonien -kam-
7603: venanmaan kysymytksessä Suoni-en ja Ruotsin salle, että Ruotsilla on tallä hetkellä $Uurenipi
7604: halJiituiSten välliBä voidaan, !käydä vain sillä ni- siveellinen velvoHisuus kiinnittää huomio 20 tu-
7605:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                          1229
7606: 
7607: 
7608: haamen ahvena.nmMlaisen eristäy:tymisp:yTki-              näkin ,päivinä Suomen rannl:koid~.n turvana. Sel-
7609: myksiin, kuin osottaa a:rvioivansa oikein sen his-        lainen merivalta kuin ISuur~Britannia voi myös
7610: toriallisen tehtävän, jt:Jika SuOlillen kansalla 'koko-   parhaiten käsittää, mitä vaikeuk:sia. iSuomen nuo-
7611: naisuud·essaan on tähän 1sarukka ollut ja. vastakin       rell~ Tasavrullalle ,koituisd. Ahvena1m1<aan eroitta-
7612: tuloo olemaan koko Pohjois-Europan yhteisten              misesta. sii,tä luonnollises<ta yhtey.dJestä SuOlillen
7613: .etu~n ensimäisenä :tuTva:na idä:stäpäin uhka'avia        kanssa, .joka ei riipu ainoastaan historial[~sesta
7614: vaaroja vastaan.         Kääntyessään viime huhti-        menneisyydestä ja yhteydestä muun Suomen ja
7615: kuulla Parisin rauha.nkoofe•rensin 1puoleen pyyn-         sen ruotsinkielisen <väestön .kanssa, vaan oonen-
7616: nöllä, ·että konferenssi päättäisi h;yväksyä Ahve-        kailkkea maant:iJeteeHisistä ja yleensä kä;ytännöl-
7617: nanmaan väestön vaatimuiksen, ilmoittivat Ruot-           lis-poliittis:Lsta tosiasioista.. Se kanta, ,jolla SuOIIDi
7618: sin Kuninkaallisen Hallituksen arvoisat valtuu-           on Ahvenanmaan asias'sa, on sitäpaitsi muissa-
7619: tetult, että ahvenanmaalaisten py:rintöjen toteut-        kin suhteissa sopusoinnussa Englannin omien,
7620: taminen oli tinkimättömänä eihtona hyvän yh-
7621:                                   1                       eri :kansalliisuuhiin 'nähden vaJ)'aamielisten poliit-
7622:  teisymmälrry!k:sen va:llitsemisell'e Suomen ja. Ruot-    tist~en 1peria.a.tt-eiden :kanssa, ja odottaa sen vuolksi
7623:  sin 'Välillä. TäJhlän .selväfun kannanilmaisuun on       Suomen Hallitus sitäkin suuremma!lla luotta-
7624: myös Suomella oikeus vastata yhtä sel'Västi:              muksella tässä asiassa !Suur-Britannian Hallituk-
7625:  Ruotsin on ;yalittava yhtte~symmärryksen ja hy-          sen täyttä kannatusta.
7626: vien välien mahdollisuus ~jakama.t,toman :Suomen             Mitä Amerikan YhdysvaLtoihin, Italiaan ja
7627: 1ransa.n .kanssa, <taikka SuomleSta irtipy:r:kivien       Ja:paniin tuT,ee, ei Suomen ole syytä odottaa
7628:  ahv1enanmaalaisten ystävyys ja häilyvä uskolli-          muu,ta myösikään näiltä suurvalloi~ta. ~Niinpä on
7629: ·suus.                                                    mwhdotonta uskoa, .että Yhdy.svallat katsoisivat
7630:     Edellä kosketeLtu tosiasia, että mennään mah-         oiJrein käsit~ety<n kauS'o.ien itsemäärää.misoikeuden
7631: dollisimman pitkälle ahvenanmaalaisten todellis-          va?tivan, että parikymme.ntätuJhatta. henkeä Suo-
7632: ten ta11peiden, erikoista.rpeidenkin, tyydyttämi-         men ruotsalaisesta kansanaillleksesta saisi lillää-
7633: sessä ja rettä Suomi on vrulmis .täysin turvarumaan       räilllä ,täJ:män valtion aJ.ueesta, että .AJhvenan:maa
7634:  ~äntisen naa"Pnrimaans-a oikeutetut stratee,g-rset       •sen nimellä uyi otettaisiin .meiltä Ruotsille ja
7635:  vaatimukset, antavat lHallitukseUe var:man luot-         täimän kautta ikylvettäisiin !Suomen ja Ruotsin
7636: t3!muksen siihen, että Parisin rauhankomerenssi,          kam:sojeu vä•l[Ue mitå onnettomin ·eri'Pnraisuuden
7637: jos se asiaan lainkaan puuttuu, ta:sapuolisesti           ja kwtkieruuden aihe.
7638:  punni.ten asian 1eri 1puolia, tn.lee .tek-emään pää-        Italiakin on erinomaisella suopeudella suhtau-
7639: töksensä ISuome,n odottarrnalla tavaLla. Onneksi          tunrut Suomen Tasavaltaan, eikä meillä oile ai-·
7640:  Suomella ei ole tässä <suhteessa ainaikaan toistai-      hetta uskoa, että se tahtoisi tulkita kansojen itse-
7641: seksi syytä .epäilykseen.                                 määiräiäiillisperiaat.teen s~t<Bn, että tä:m:ä.n tulisi mer-
7642:     On viiJme aikoina 1ta:h:dottu väittää, että Rans-     kitä sille itselleen ikansaHi:.s;l>en voimien kokoo-
7643:  kan TasavaHan Pääministeri olisi jo lausunut             mis;ta, mutta 'Suomelle sen alueen ja kansallisuu-
7644:  painavan sauan,sa !Suomea vastaan.· Harvan ul-           den 'Pirs,toarnista p:ys;y":väiseksi ">~ahingoksi koko
7645:  komaisen va:Hiomiehtm elävilille oikeudentun-            Pohjois-Europal11e.
7646:  nd11e on kuitenkin .Suomi niin suuren kiitollisuu-          Lyhyesti sanoen: ne aat.teet, joitten dähy:ttä-
7647:  den vela:ssa rkuim .iuuri M. Clemencearm. Hetkell:ä,     minä suurvaLlat tahtovat luoda uutta pohjaa
7648:  jolloin <Suomi välttämättömäisti ta.rvitsi maJhdol-      Europa.n •valtioUiselle eläimälle ja sitä tietä !kan-
7649: 1isiarunHLn monen suurvallan ·täy,ttä myötätuntoa         sojen liitolle .i·a maailmanrauhalle, civät voi vaatia
7650:  ja luottamusta, astui hän esiin anta.en suuren           sen mahdollisuudten tyhjäksi t,ekemistä, että Poh-
7651:  Tasavaltansa nimessä Suomen vastrujulistetulle           jois-EurOipan piooten kansojen keskinäinen [ä-
7652:  itsenäisyydeHe ensimäisen suurval:lan tunnus-            hentyminen tulisi entistä kiinteämmä.ksi ja sitä
7653:  tuksen. Eikä tätä luottammsta itsenäisen Suo-            tietä val1IDaksi ,takeeksi rauhan ja kaikkien yh-
7654:  men tulevaisuuteen ole senkään :hetken jälesiä           teisten sivistyshamistusten :sä:i!}:ymiselle Poh-
7655:  ihän:eltä puuttunut. iKun siis Suomen kansa täl-         jolassa. Ne suuret valtiomiehet, joiden tehtävä
7656:  läkin hetke]lä uskoo ihämen oikeamilelisyyteensä,        on oUa näiden aatteiden voimakkaina edustajina,
7657:  tekee ,se sen täydellä luottamuksella asiansa            ova,t tähän saakka täysin ymmär,täneet iSuomen
7658:  oikeuteen.              ·                                kansa.n valtiolilisen its•enäisyyd:en oilkeutu1ksen, ja
7659:     Sama luottamus elähclyttää meitä myöskin nii-         sentähden Suomen Hallitus uskoo edelleenkin
7660:  hin toisiin suurvaHoihin nähden, jotka näinä päi-        voivansa luotta•a heihin myöskin pitäessään kiin-
7661:  vinä Pariisis·ta: kälsin luovat uutta Europwa. Maail-    ni tuohon !itsenäisyyteen kuuluvasta Suomen
7662:  man suurimman laivaston voimakas kä.~i on näi-           a1ueen loukkaamattomuudest.a, tietäen Hallitus
7663:                                                                                                                156
7664: 1230                                       Tiistaina 28 p. lokakuuta.
7665:                                                                                                 •
7666:                                                                              ------~---··-·------
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671: Suomen, elinetujensa ja h;yvän naapuruussovun synpunikter. Aland var i :kyrkli,gt, administra-
7672: puolesta Pohjola.ssa, .tehneen ikaiken, mitä !Suo- iivt och · i många andra 'hä.nseenden genom
7673: men kansan vellvol<lisuus vaatii.                        svens'ka •regeringens 1förfogalllde n'ärmare knu-
7674:    Välikysymyoksen tekijät ovat tahtoneet t~etää, tet vid Finland än vid Sverige. Å:lands natur-
7675: mitä Ha.Hitus on .tehnyt Ah.venanmaan asiassa liga saan!hörig'het med Finland erkändes då
7676: estääkseen näitten .saarien erottamisen Suomesta. även ofrån svenskt håll ooh detta faktum för-
7677: Minulla on ollut kunnia Hallituksen puolesta: tä- minskas inte i sin •bindande kra:ft, O'ID odk man
7678: ten viitata lainsäädännöUisiin ja hallinnollisiin i 1dessa 1da.gar från ålänningarnas sida ooh i.
7679: toimenopiteisiin, joihin on ryhdyotty ahvenanmaa- ·deras intresse 1försökt .påstå motsatsen.
7680: laisten tarpeitten ltyydyittämiselksi. Samoin olen          •Det är onödigt att 1här vidare uwre~ de
7681: 08oittanut, miten on !koetettu ;päästä välittömiin olilka synpunkter, som ·fordra att, Aland allt
7682: neuvottelniihin Kuninkaalli.<;;en Ruotsin Hallituk- f;rrum~nt kvarbl:iver •som en del av ~puibliken
7683: sen §:anssa niitten kysymyStten ratkaisemiseksi, Finland, då dessa syll!punkter, sås{)m ja:g sade,
7684: jotka sotilaa1llisluontoisum ikoskevat motempitl på senaste tiden tä:mligen ofta framförts från
7685: maita. Edelleen olen esittänyt muutrumia yleisiä f:Lnskt hlå1l, senast i iJfrågavarande interpella-
7686: näikökoihtia, joita toivomme suurvaltojen pitävän tion. Ellldast Å:lands 1stra,tegislka 'betydelse
7687: huOiillion arvoisina. Tuskin tarvinnee liJsä!tä, että torde det vara sikäJl att i detta samma.nhang
7688: on vile\lä olemassa iänkeitä asiaan vaikut·tavia icke åsidosåltta. ehuru även i detta avseende
7689: seikkoja, sen laatuisia, että .niitä tässä ;paraikaa rmånga klara ,fakta till Finlands fördel fra;m·
7690: e.silhi.olevas.sa arka1luontoi:sessa asiassa ei haitatta la,gts. Då seda.n Ryssland under det nyss a•v-
7691: voida saattaa julkisuuteen; mutta Hallituksella slutade världsikri.get tvärtemot Pa.riSlföroraget
7692: ei ol~ mitään sitä vastaan, jos Ulkoasiainvplio- _ibefäste ögruppen, ihar därefter Finlands rege-
7693: kunnal1e annetaan tehtävä:ksi perehtyä asian näi- rintg åtrugit si;g att demolera de niilmnda befäst·
7694: hin rpuo1iin.                                            ningarna ocih göra ögruppen i detta avseende
7695:                                                          ofarlig. Även i framti;den ar Finland villigt
7696:    :På Regeringens .vägllJalr har jag ·hä1med äran att lojal1t ansvara rför Parisförara,gets servitut
7697: a 1t i a;nlednirug av riksdagsmannen Setäläs och därigenam tilLgooose Sveriges strategiska
7698: m. •fl.s gljo·r.da interpellation i froålgan QID vad fördelar. 1Men om Sverige sålunda på Åland
7699: R.egeringen. gjort >rör att hi11dra strälvanden, 'har strategiska intressen att bevaika, vilka in-
7700: som avse Ålands lösslitan<de d'rån Finland, med- tressen Finland är villigt a.tt upp1fy lla, äro Fin-
7701: dela fö1jande svar:                                      lands försvarsintressen iclke mi.n,dre. a:'värtom
7702:     Regeringen ser i den iJfrågavarande inter- tala särdeles tungt vägande s'kä1 .:J!ör att möjHg-
7703: pellatio·nen en önskan från flere ära,de riks- heterna för ett. enhet ligt försvar a:v Finlan·ds
7704: drugsmäns sida att vi<d en i utr~kespolitislkt lhän- kuster bevara<S, och detta är m:öjligt endast i
7705: seende a.llvarsam t:iodpunlkt låta. det utåt framstå det ·faH att Aland fiörblir en del av Republiken
7706: huru vi'ktigt också Riksda.gen anser det vara Finland. Och denna för 1lela Finl·ands folik
7707: att Ålanrd ej skiljes 'från Finland.                     ytterst vikti:ga frå!g·a v arken •kunna eller ifå
7708:    I interpellationen har hänvis.ats till flere ålänningarna ensamma a.vgiÖra, utan a.vgöran-
7709: omständigheter, som från finsk sida redan •det tiUkommer, lilksom ihe1a Finlands iförsvar,
7710: många •gånger ti.digare i saken fraanförts.              iFin11a.nds folk i dess helihet. Då ·. h~la Fin'l:ands
7711:    Det är ett ofrånkomligt faktu:m, a.tt Åland befollkning önska.r g'!Öra sin sUilmma eftertryGk~
7712: gtr~rrufiskt taget utgör en naturlig del av den          ligt 'hörd i Ålands.fråg.an, tg•ör den det icke av
7713: fin&ka ri!ksenheten •ooh ihär:på 'har även under majoritetens rrna;ktlystnad eller a.v sär·Sikild lust
7714: de föregående årihundradena grundat sig Ålands att blanda sig i ålänningarna>s .språkliga och
7715: ur alla syn,punlkter närmare lföreninrg med Fin- kulturella strävanden, utan av nödvän:iligheten
7716: land än med Sverige. Det svensika folkelemen- att trygga den .gemensamma tfra:mtiden.
7717: tets utbredning åt öster 'har inte slutat vi·d              I frruga om denna strate·gisika ~ynpurrkt lkan
7718: Åland, seda.n urminnes tider .har det varit jäm- Finlan1d ej dagtinga tili förmån för ålännin-
7719: förelsevis starlkt ,företrätt iLven i :fasta. Finland. garna.
7720: Seda.n ä.ldsta t:iJder har även ålänningarna i               Sin ;fordrrun att 1få slita sig loss .från Finlaud
7721: ekonomi·skt avseende varit nämnare f1örenade oclh ·förena sig med ett annat rike 'grunda. de
7722: med Finland än me~d !Sverige. U nder tidigare åländ&ka separatisterna p;å principen om fol-
7723: år\hundraden då Åland odh fa.sta Finland voro kens självbestämningsrätt odh <framhäroa i sin
7724: en del av ·det sven·slka rilket, \gav ålven Sverige ståndpurukt fa.stän lför dem övertyogaride bevi-
7725: en avwörande betydelse åt dessa geogra.fil'ika sats, att ingen under dessa tider av politi;gk
7726:                                           Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                    1231
7727: 
7728: 
7729: n;tidanin~ i      Enrotp:a taiat om enS'kiMa sooknars -Ålarids vidkommande, som allaredan, mvktat be-
7730: själV.bestämni~rält.           Om ma,n vllrlkligen av- follklllin;gens ,fåtalighet, .gjorts till ett län för s-ig..
7731: se'tt iit vid .S:Itäpåndet av nya statli·ga fö'rhål- Regeringen :har under senaste somma.r tillsatt
7732: landell. i Europa t aga 'han.syn till varje till ett en kommilfle föT utarbetwid·e av förslag till la!nd-
7733: p!ltr tiotaittus'en individer u<pip,gåeiide follkgru:P'PS skaplig ,sjä.Jv.styrelse ·för Rejublilkens olika de-
7734: tiltrm1Hg;a. on·slkni.n,gstmå-1, sknHe det sälkert i lar. Denna kammite lhar redan slkyndsoont ut-
7735: mlå.-ngä län'tlet Uj)llo§tå fördärvHga. ;s.tridigfheter i färdat ett <principiellt .betäri'kalllde i :fråga.n och
7736: int~ f.rågor ooh mellan gr~innländerna.                     h~r åt den'Samma u1)-pdra;gits a:tt crme<lelbarl
7737:      D~ äiå;J~ intel'\pe:Jlantetna ,fram:hltlhi, att om dä:reftler ·skrida tili uta11betande av förs1ag till
7738: för AJaritts befolkning iklar·gjorts finsika fol'kets genomf.örawde av v~dsttäclkt självstyrelse åt
7739: tti:P'iiri~i.ga. !ivsifkt c1 tt orilna ålan:dsb(llfol-knin- Åland på 'hasen av ·detta. hetä'll!kande, och ha.r
7740: gl;ris :iöft'Ii"ålla\riden så ,fiövdelaiktigt sbm möjligt kommiten redan begynt även ,(letta a!'lbete.
7741: och om ma.n även s'kri<dit tili ener.giska åtgär- Regeringen kommer sålunda att inom .kort tili
7742: de!! :!Or ätt hiridrå agitatiotien tpJå Åland, så ·hade Riksda,goen illllämna en •propos.itil()n om bevil-
7743: den ålänrdska .(;pinionen i fråga om landets ·hel- :iande av landskaplig självstyrelse :på Åland 1
7744: het vltl atun1i·at blivit eri anna.n än 1den f':ör när- enligt Viiken -dess ·befollknirug sfkulle rfå rätt ait:
7745: vlirand~ ät. ~n om :hiå;got lhar i detta avse- . i vidsträclkt mån själv •bevaka sina lkuliurella
7746: eilde blivit ,försummät, <kan skulden icke Slkju- ooh ekonomiska intressen.
7747: täs på den ilrtvatande regeringen, då den ·sepa-               Jäimte la~stift.ningsåt.gll!rder ha förslag upp-
7748: r&:~b. <töroLien på Aland bevisligen v.ildtog gjorts även ;fö~ tillfred.sställande av Alands
7749: reda:h 1917. Urider detta år ha olilka åtgä~der e'konamisfka och lkulturella behov, och slkola
7750: vidtrugits för att tryrgga bevarandet av den ·dessa foörshtg, såvitt ver'kli·g anledning därtill
7751: sven~kä · folkmi•hor!it.eten:s i liandet stililmning finoos, otvivelruktigt inoon lkort leda tili av för-
7752:  och na:tionella särart. Alla dessa åtgärder ha 'hlåillandena .på!kallade MJ.tä.rder från Regeringens
7753: d·ä.r,}ä;m:tie :kommit Männingarna tili go:do.            I sida.
7754: ~den nya regerin.gs.fol'lffien ,ha alla finska med-            Genom saiilltliga. dessa. åtgäirder 'har Regel"in-
7755: borgare, så:ledes även ålän:ningarna, erhållit gen :för Ålands beifolkning {~dagalagt, att den-
7756:  för sikyrndalllda av sitt .språik och sin kultur ·så sa:mma inom Republikens gränser bjudes en i
7757: vittgående garantier som n:å:gonsin kunna ·statligt, kulturellt, swm\b.älleligt och ekono-
7758: fordms. Flmslmn och 1svenskan äro RepuMikens. miskt avseende så fördelalkti1g ·fnvmi:id som
7759:  nationalsprruk. Varje m'ed'borgare i Finlall!d möjligt, ocih g1ör re.geringen detta för a.tt av-
7760:  ha;r rä.tt att inför rätila och hos administmtiva värja den eventuella f1örebråelse från såväl nu-
7761:  myndiglheter i egen sa'k begrugna sitt moders-, varande som 'kommande generationers sida, att
7762:  mål, tfihska ooh svens<ka samt p;å detta ·språlk: man åt Alan<ds befolknin.g i ti,den idke velat
7763:  erhålla 'Sina expeditioll!Sskrivelser, med iaktta- , giva allt va;d man kuumat giva. Men rörande
7764:  gande a.v a.tt landets finsk- odh svenspråkiga des.sa åtgärder f:öthandlar oc'h ·besluter regerin-
7765:  befollknings rätt ordnllis e:fter srumma. .grund- gen endast i samråd med Finlands Riksdlitg.
7766:  prihci'Per. I sistnämda S·Y'fte skaU regeringen Ingen främmande stat ,har rätt att vänta, a,tt
7767:  till <Rin\:sdagen lä:mna en proiJosition rörawde en Frnuland en:s för ålännin,goa·rna's skuH s'kulle tili-
7768:       •     '       •         •   0   •    •            •
7769: 
7770: s                                      ,                            e 's ma 1n -·      a 1pn var suwran111 ra
7771:  ti:dn rföreslås nä:rmare ·hestämmelser för rege- att själva. ordna våra ime förhållan'<len, ingen
7772:  rihgs:fOl~mens genomföra.nde 'för tillifre-dsstäl-         såldan rätt att 'där.vid taga si·g talan.
7773:  laiide av både enSikilda och lkommuner;s. språ:k-             .Tämte ·det Regeri·nig'en kateA'o.riskt fasthå:ller
7774:  liga •b'ehov. Vi·dare har i den nya regerings- vid näinhda princi'}J, 'kan densamma idke frångå
7775:  for.men :med grundlagshe}gd stadga.ts, a.tt sta- den ståndpunrkt, att förhan:dlingar i Åland·Siftå-
7776:  ten ibör tiUgodose den finsik- och svensktalande gan mellan :Finlands oclh Sveriges regeringa.r
7777:  befolikningens ~kulturella odh e'konomislka behov kunna föra'S end;arst under den uttryckliga förut-
7778:  enligt samhla l)rici}ler.                                  sälttning, att Aland fortfarand•e förblir en del a..v
7779:      F·örutom ·vaod .sålun1da redan p.å la,gstilftnings- Republiken Finland. Jledah tvänile sär'Skilda
7780:  välg ~~d6'1't~ o~h i n'ärmaste ·framtird kommer att gånger 'har FJ.nla.nds Regering meddelat Kung-
7781:  göra:S !1ör tryggande av åltandsbe.folknintgens liga Svenska. Regeringen, a tt densamma i be-
7782:  s'Vehska språ:k o'Cih :kultur, skall Regerin.gen tra,ktande av Alands läge även lframgent är be-
7783:  inbl!h kort tili Riksdagen lämna en rpro<position redd att i!örihandla om de bålda ländernas stra-
7784:  .15tfi utvid~ärlide av ·den loikala självstyrelsen oclt ~ska. intressen på Aland, 'På: d·et oa:tt såhmda
7785:   denn:a själ vstyrelses genomföra.:tide speciellt för d e t b ä s t a s a m f ·ö r s t å n d mellan de
7786: 1232            \
7787:                                          'riistaina 28 p. lokakuuta.
7788: 
7789: 
7790: tvänne grannsta.terna måtte tryggas. Där~ä:mte att fkonferensen vil:le besluta godtkänna. det
7791: bör Finland rhava rätt. att vänta, att de åtgärder, .krav, som uppställts av Alands befolkning,
7792: vilka a.v Finland redan vidtagits eller med det fraan'höllo desamma, att ett förverkligande av
7793: snaraste ikO'Illma iaJtt ;vidtagas tt~ll 'f['omma för de åländska strävandena ntgjorde ett oefterg~v­
7794: den åländslka rbefolkningen, s.kola .bringa Sve- ligt villrk<Or för ett gott samförstånd mellan
7795: riges •fol.k till insi'kt därom, a.t;t intet verkli~t Finlan-d och .Sverige. Detta {Jdara uttalande· om
7796: be:hov uprpfordrar Sverige att inför världs'Opl- Sveriges st.åndpunkt ikan med rätta av Finland
7797: nionen och fredslkonferensen i Paris föra talan bes.varas li:k.a rklart: Sverige har att välda mellan
7798: frör Å:lands 1befollkning. rEtt urppgivande av sU~mförstånd samt möjligen att upprätt'hålla
7799: detta understöd dlör Alands befol1kning är iclke varalktiga goda tf'örihållanden till ett odelat
7800: liik:ty-digt med att densrumma :lämnas åt sitt öde. fins'kt follk:, eller tde från Finland sig lösryc-
7801:     Genom att ställa sig på denna ståndpunkt kande ålänningarnas väns•kap ooh obestän-diga
7802: :funne Sveriges rfolk även den ge)las.te vägen trohet.
7803: tili verkligt samfiörstånd melbn de fins.ka ooh            Det ,förberörda ,faktu:m a.tt man är bö.jd •för att
7804: svenska ·fiolken. Ty Sverige har en gång för gå så långt som möjligt i tilltfredsställandet av
7805: alla att välja mellan den möjligen flY'ktiga ålänningarnas verkli.ga behov t. •o. m. deras sär-
7806: tac'ksamheten hos 1-Jugotusen ålännin:gar, ocih intressen, s!llmt att. Finland är 9 berett att fullt
7807: tillfäJU:e tili •&rumförstå.nd och sympati med tillmötesgå de berättigrude ·krav, som i strate-
7808: den finsika Tepubliken med. dess nära på 3· 1/2 giskt hänseende kunna uprpställas av vårt
7809: miljoner innebyg,gare. Det .h~ :funnits tider vrästra .grannland, tillåJt~r Reg'eringen at.t :med
7810: då man i alla möjliga •fo~mer ·har ,förklarat för til1försilkt ihop.pas, att fred·skon.ferensen i Paris,
7811: finska ·follket i .huru stor ta.cksamhetsskuld såvitt densrumma övethuvud kommer att taga
7812: det står till !Sverige för den vesterländs:ka llml- befattn'ing med frå<gan. med rättvist bedömande
7813: turen, s•o:m vi genom dess förmedling erhållit. av de därmed förkni•ppade omständigheterna
7814: Men finslka ·fioliket är nu redan livligt medve- sk'<!:ll fatta clt avgörande i den cikning Fin-
7815: tet om att det 'äiven har att :firamlägga stora hwd emoiser. L:vckligtvis har Finland åtmin-
7816: moträlkningar.                                           stone tiHsvidare iclke skäl till misstro i detta
7817:     En blicJk på de g1ångna se'klen visar oss hu- avseende.
7818:  rusoon finska •fiolket rofta ihar illiP:POffrat sina        Under senaste tid ha.r man velat göra gM-
7819: sista kra:fter i rdet att det utgjort sin västre larru:le, att FDan!s'ka ·Re-pu:blikens Konselipresi-
7820: grannes säkraste skydd mot österns anfall ocih dent allaredan s1mlle 1fällt sitt vägande ord mot
7821: erövrin~srplaner.      Och rdetta s•kyddsarbete har Finland. •Det gives dock få utländ·ska •statsmän,
7822: iclke ännu uprphört. Vi hava i vårt frihets[uig vil'kas levande rättskänsla Finland vore skyl-
7823: tillbakaslagit ·den bolschevistiska sMrtvågen, ,dirgt så mycket taCJksam'het, som M. Clemen-
7824: som ihotat västern, vi e.rlägga priset fiör vår n;ya oeaus. Vid en rtidpunkrt, d'å Fin1and oundgäng-
7825:  frihet i rf·örsvars·kostnader, 'som · u:ppgå till ligen ;hade beihov av ·sympati och .förtroende
7826: hundratals mil,joner; men V'år förmåga att tför- från så många stomnalkters sida SO'ID möjligt,
7827: svara oss Iänder även Sverige tiJl nytta. Ännu framträdde han och gav å sin stora repnbliks
7828: :fiör två år s.erdan var ·•förhållan-det ett annat, -då vägnar det första stomnaktserkännandet åt Fin-
7829: militärtågen ·från det inre Asien fritt lmn-de mnds nys:s förkl!llrade ,sjä<lvständighet.                 Och
7830:  anlända till Torneå, Vasa oC:h Åbo, d. v. s. denna tro på ett självständigt Finlands ,frwmtid
7831: näistan till Ahmd, etlloer m. a. o. till anfaUs- har han icke heller s·euare up•pgivit. När såle-
7832: pnnkter, som Sverige livligt minnes från vin- ·des Finlands fo1k: även i detta •Ögonblick :förli-
7833: tern 1809. Kan man med någ·ot ·SOIID hälst be- tar si.g på hans rättrådighet, sker det med ·full
7834: rättigande påstå för det finska tfoliket, att Sve- färtröstan på rättmäJtighetBn av dess se.'k.
7835: ri~ i denn:a stund har större moralis•k sk:vl-              Samma .förtroende urpplivar oss även i fråga
7836:  di.ghet att nnderstöda i:.jugntusen ålänningars om de andra storma.kter, som under dessa da.gar
7837:  separaiions•strävan:den, än att visa sig kunna i Paris sikapa ett nytt Europa. Världens största
7838: räi!t uppslkartta d·en hisrborisk~ up-pg-ift, som finska flotta räoker även i des•sa rdagar sin mäiktiga
7839:  folket i dess •helhet 1hittills· ha.ft och även fram- arm till sfkydd av våra kuster. En sådan sjö-
7840: deles skall !hava såsom •de gemensamma nor- makt som S:tor-BritanniBn 'kan också 1bäst färstå,
7841: diska intressenas ,första bålverk mot österns -fa- vilka svårigiheter, som skulle urp.pstå tför Fin-
7842: ror. Då Kungli<ga rSvenska Regeringens ärade lalllds unga repwblilk a.v att Aland s-kulle sfkiljas
7843: representanter under sistJi.dne april hos rfreds·- från den naturliga 1förening med Finland, som
7844: konferensen i Paris framställde anhållan om icke endast grundar sig på ett historiskt förfln-
7845:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                       1233
7846: 
7847: 
7848:   tet och srummanJhang med det övriga JTinland            ålänningarnas strävan:den. J ag har samtidigt
7849:   och dess svenskspråkiga bef'o1kning, utan fram-         visat, huru man ·försökt att kom:ma tili omede1-
7850:   för allt på googrrufislka och i aUmänhet prak-          bara underihandlingar med Kungliga J8venska
7851:   tiskt-politiska syn~unikter. Den stånd•punkt,           Regeringen för av.göran:de av de frågor, ;vil.ka
7852:   som Finlands Regering intar i Alandsbågan,              äro av militärisik kara!ktär och •beröra de båda
7853:   är dessutom även i andra avseenden överens-             länderna. Vidare har jag framställt några all-
7854:  stämmande med Englands egna i avseende å                 männa synpunkter, ·som vi 'hop1pas stormakterna
7855:  olikå nationaliteter lrberala rpolitisika principer      skola anse värda uppmärksamhet. Kna:p-past
7856:   och vänta.r därför Fin1ands Regering äV'ell i           torde man rbehöva tillägga, att det ännu rfinnes
7857:   detta avseend-e med d·esto siörre förtröstan un-        vikti•ga omständigheter, som verka. på sruken, av
7858:   derstöd av Stor-Britanniens Regering.                   det slag, att 1de i ifrågavarande ömtåliga ange-
7859:       Vad heträffar Förenta Sta.terna, Itailien och       lägen!het iclke utan hinder ikunna bringa•s· tili all"'
7860:   Jap.aill, ha:r Fin1and icke an'looning att väm.ta av    män •känne<dom, :men Regeringen 'ha.r ingenting
7861:   dessa storma'kter något annat. Det är sålunda           emot det att Utrikesutsk·ottet erhåller i up;p.drag
7862:   omöjligt att tän•ka, att Förenta 1Staterna skulle       att när:ma.re göra sig förtrogen me:d dessa sidor
7863:   ansoe a:tt en rätJt fattad fol'kens s.iälvbestämmel-    av frågan.
7864:  serätt slkulle fordra,~tt omkring tjugutusen av
7865:   Finlands svensika befol.knin1 ägde bestäm:ma              Va~ti:FU'~soen johdosta viriää seuraava
7866:   över detta rikes område, att land under en så-
7867:   dan förevändning· ·skulle frånta.gas oss av Sve-          Keskustelu :
7868:   ri~ ·och att härigenom · skulle utsås meUan det
7869:   finska och det svenska foliket anledning till en           Ed. S et ä l ä: Sen lisäksi, mitä on sanottu
7870:   den oly•okligaste missämja oe>h ·bitterhet.             eduskunnalle esitetyn välikysymykseru ·perus-
7871:       Även Italien har med utomordentlig välvilja         teluissa, ei minulla nyt, ·kuultmani hallituksen
7872: . förhållit :sig tili Republiken F·inland och vi hava     a1ntamau selityksen, ole :syytä .puhu.a ·lruajalti.
7873:   ie>k'El anl'edning att tro, •att det ville tolka fol-      Meille suomalaisilLe on ollut käsittämätöntä,
7874:  ikens självbestämmelseprincip •sålunda, att denna        miksi rauhankonferenssi \käsittelisi 1kysymystä,
7875:  horde betyd•a för det självt ett uppsamlande av          olisiko Ahvenanmaa erotettava Suomesta vai
7876:   nationella kraJter, men :för Finland ett sönder-        ei,kö. Niirrkuin jo t.ekemämme väliikysymy.ks.en:
7877:   splittrande av dess område ·och nationalitet till       perus-teluissa Dn .esitetty, ovat u'l:kovallat tun-
7878:   en bestående skada för 1hela Nol'ld~Europa.             nustaneet Suomen suvereniteetin ilman ·ehtoja
7879:       Kort sagt, de ideer, vil'ka besjäla,t stormak-      jSen alueeseen nähd•en. Tosin kyllä Eng.lannin
7880:   terna att försöka skap.a en ny grund för Euro~          tunnustuksessa oli lausuttuna, että Englannin
7881:   pas st.atliga liv ·och rdärigenom för folkens för-      tunnustus trupahtui siinä luoottamuksessa, ettei
7882:   bund och för världsfreden, llmnna icke fordra           Suomi ole kieltäytyvä hyväiksymästä raruhan-
7883:   ett :frörintande av den möjlig"het, att ett när-        kolllfereussin päätöksiä sen rajojen vllihvistami-
7884:   mande mellan Nord-<Europa.s s:må folik skulle           sen suhteen. Mutta Suomen hallituikisen puo-
7885:   bliva allt fastare och därigenom en säiker bor-         lelta Oll\ nii:inkuin on .iu:lkisuudess•a mainittu,
7886:   gen ·för .fredens och alla gemensamma kulturin-         heti tämän jälkeen ilmoitettu, että meillä tä-
7887:                                                                    ••      •a       ••',...'••      •   ••
7888: 
7889: som 1hava att ikraftigt förfäkta dessa ideer, :hav~ ' tyk·sellä, että ,:Suomen va.nhat historialliset ra_
7890: ä!nda hittil1s förstått den fulla rättigheten i jaJt eivät tu1e kysyun:y'mseen." Ja tätä käsitystä
7891: finska. fol:kets statliga självständig1het, 'OCh där- vastaan ei ole ainalkaan tunnetusti mitään vas-
7892: för:tror sig Finlauds Regering fortfarande kunna taväitettä Englannin 1ll'aUituben puolesta. esi-
7893: Iita :på dem ·då •den fasthåller vi:d fins.ka områ- tetty, eikä mu'iden ra.uha.nlkoruferenssissa oous-
7894: dets okränikbarhet, som ju tiUhör självständig- tettujen valtojen •puolelta ole milllkäänlaisia eh-
7895: heilen, och Regeringen vet att Finland för sina toja asetettu Suomen itsenäisyyden tunnusta-
7896: livsintressen och en god grannsämja i NoDden miselle alueeseen tai muihin seikkoihin nähden.
7897: gjort a1lt, ·vwd finska ~olkets :pli:kt fordrar.      Suomi ei myöskään ntilloi:r'l'kaan ole ollut sota-
7898:    Jnterp~llantema hava velat veta vad Re~.:          kannalla liittolaisvaltoja vastaan. Päinvastoin-
7899: ringen gjort i Alandsfrågan för att hintdra. ett han ovat täysin ystävälliset välit vallinneet.
7900: s'kiljande av dessa öar från Finland. J ag 1har Näinollen on mahdotonta käsittää, millä juridi-
7901: ha.ft äran att i dag å Regeringens vägnar åbe- sella perusteella rauharrkonferens•si voisi ryh-
7902: ro:pa de legislativa och administrativa åtgärder, tyä väJhentämään Suome·n suvereenisen valta-
7903: som vidtagits i ooh f·ör tillfredsställande av kunnan aluetta, tai edes y1eensä tätä :kysy-
7904: 123(                                          Tiistaina 28 p. lokakuuta.
7905: 
7906: 
7907: mY'5.tä ensinikään esille ottrumaan. Ja aivan häm- Suomen meria,luoou kahrt.iajakoa. Se eroilliaisi
7908:  mäsiyttävääi on, että Ruotsi voi !kehoittaa xau- <Suomtenlahden .ia Poh.ianla.hden Jtois~. .se
7909: ha.nJk.onfel"66tSissa SuO'Dlen va,ltiJa]rnnllllan suveroonis- tekisi malhdollis~ksi vieraalle valt!llkunnalle sul-
7910: ten      oilkewksien lowklkaamiseen, sama. Ruotsi, kea S,uomelt:a Pohjanla'hden ja tehdä tämän vie-
7911:  jo\ka itse on tunnustanut Suomen itsen'äisyyden raan vaitaikunnan alais.aksi sisäjä.r:v:ekSL Alh-
7912:  ih'na.n •:mi:nikäänlaisia ehtoja alueeseen tai mui- venanmaa vieraan •maan lhallUJSsa antaisi Suo-
7913:  hin serklkoi1hin nWhden.                                     melle sellllilloisen xajan ·~ä~'heen .päin, joka rtelcisi
7914:      -Ruotsin 'PUolelta ei ole tietääkseni tkoetettu- tkailken tulli- ja •muun rajanvartioianisen teih;Qt-
7915:  ik:aan milloinkaan väittää, että Ruotsilla olisi tamaksi, milte~pä ma.hdottomaikai. Täm.unöi~n
7916:  minkäänlai.sta oikeutta itseUeen omistaa Ah- iskun anta.miseen Suoonelle ei ahve.nan:maa.lai-
7917:   venanmaa'. On tosin koetettu väittää, että .A!h- siUa ole mitään laillista eikä siveeHistä oikeu,t-
7918:   venimmaa 1historiallisesti ei aina muka ole kuu- ta. Vielli vähem~j:i;n sa~ttaa ruhy,en,an;lllafl.l#sil-
7919:   lunuilkaan Suomeen. Mutta näillä väitteillä, la oUa oikerntta ra.tJra;ista. sem'i\1oj~ !B;~aa, jqll~
7920:  .Wtlm meidän ·histori~unt.utkijrumme ovat oso11ta- on kansainvälinen luonqf) .
7921:   neet täysin perusteeUomilksi, ei lkaiiketi ole talh-     1
7922:                                                                  Siinä nootissa, ciouka Ruotsin •hallit11s viime
7923:   dottukaan todistaa mitään juridista. o~keutta, huntitkuun 22 päivänä antdi rauhan.ikonferensmn
7924:   Qn ainoastaan vain \koetettu antaa a.sialle kau- puheenjohtajalle on erityijlsti pwntu painoa sii-
7925:   nis ulkonä:kö rmuka •Hei:.eeHisillä •syill'ä. Päin- hen, että ,1\'hvenanma.an:Kys;\rmy.s ei ·ole y.·kBin-
7926:   vastoin. on Ruotsin puolelta vakuutettu, että omaan :kysymys, joka .'koslkee saaxiryhmän am:aa.
7927:   Ruotsilila ei ole mitään muuta, oikeutta Ahve- väestöä ja s-en snhd61Jta Ruotsiiin .ia ;Suomeen".
7928:   n·anmaalla valvottavana ·kuin ahvenanmaalais- ,Tälmä on kysmys", sanotaa.n, ,,joka ko~e
7929:   ten oikeus.                                                 koko Eumoppaa". Ruotsin .hallitlii!S todistelee,
7930:      tMikäl siis on tuo a:hvenanmaalaisten oi'keus? miten jo Pariisin rau·ha.nsopi•mukseen vuontla
7931:   Ilmeii~SeSti twhdabaa.n Ahven'8lll:maahan StOvellut-        1S5u ·otetulla. määräy®sellä, että saaricy1hmää
7932:   taa n. s. ikansain itsemä.ärä:ämisoikeutta, jo!ka ei saisi linnoittaa, on n~menomaan tunnustettu,
7933: ·viimeaikoina on iåusanana !kiertänyt lka.utta että kysy.mykse<llä se.n asemasta .on yleiseuroop-
7934:   maa~1man. Mutta :kuinlka laa1ialti tahansa tah-             :p.aJainen luonne, ja. Rno~sin !hallitus tka:tsQo saa-
7935:   dotaankin tkansain itsemäärääJmisoikeutta to- vansa tä!hän !käsitykseen tutkea mnistaki,n ta-
7936:   teutt.a.a, - Jtod.etllisuudessaham 001 s:i.iitä asiasta pa!htumista. ·Mutta jos niin on laita, niin kuin!ka
7937:   enemmän pu'huttu 1kuin sitä on toteutettu, -                wisi olla rmahdolliS'ta, ~ kysymys, jolla c~m
7938:   niin täytyy ehdottoma<sti torjua sellainen tä- 'kansainvälinen, vielä]Jä yleiseur:ooll[lalai:Q,en
7939:   män periaatteen sovelluttaminen, että muuta- l1L();Il.ne, jätettäisiin Ahvenanmaan saariryhmän
7940:   mat ·kunna.t, ehkäpä jo loprnl:ta •kyläkunnat, sai- asuJ.Jka.iden ra ilkaistavwksi? lK.ansa.inv:älistä on
7941: . sivat :määrätä, eivät ainoastaan asukkaistaan, Ahvenanmaan 'kysymyksessä 1kieltämättä Jkysy-
7942:   va;an myös maa-alueestaan, milhin valtiolliseen mys .Athvenanmaan linnoitutksesta, ja täss·a koh-
7943:   \kokonaisuuteen n'äiden tulisi !JmTJlua. Niinkuin 1 din 'On :Suomi Ahvenanmaan a:lueen omistrujana
7944:   jo lulremattomia kertoja on lau,sutrtu, eivålt ah-~ oll:urt valmis täyf;tämäiäin: ·va.n•h•astaam. voimaåsa ol-
7945:   venanmaalaiset o'le milkään ikrunsa, eivät edes leet kansainväliset vaati·m.uks.et. •Mutta "Ållve-
7946:   kansallisuus. He ovat a.inoas.taan 1 / 15 erästä Suo- . n.aJI.!Illaan voosmNä ci voi o1la ratkaisevaa santaa
7947:   men lkansa;nainesta, Suo:men ruotsinkielistä 1 Kysymyksissä, .iotika kos'k.eva.t Suomen suhteita
7948:    väestöä, e.hikäpä noin 1 /1 50 •koko Suomen tkan- ulik:ovaltorhin.
7949:   sasta. .Tos ·siis tämmöinen osa kansaa, joka ei                tHallriiuksen puoMta ,annettu lausunto, jos
7950:    mrnodosta .kansalli.sta ·kokonaisuutta, pyrkii eril- minä oikein olen sen :yJmmärtä.nyt, tuntuu osoit-
7951:   Ieen oman kansansa yhtey·destä, ·niin sillä voi tavan, että iäimä on tehty rauhan!kon.feremsin
7952:   olla itsemääräämisoilkeus ainoastaan omiin ihen- .iäseniHe selvillksi. Minä en herra ul:k·ominis-
7953:    kilöihinsä nruh>den, sellaiset 'kansan jäsenet voi- terin lausunnosta tarlkoin voinut päästä selviUe,
7954:    v~t satada vrupaa\Siti m ·u u t t a a. maasta, mutta        onJko niin ollut laita - ehkä minä en kuullut
7955:    heillä ei voi ol1la mitään oiikeutta mitäriitä •kan- o'iikeirn, mu,tta mi.n<ä toiwn, että nämä asia:t on
7956:    sa.nsa maan rajoista rkolkonaisuuden vahin- rauhankonferenssille selvitetty. Minä oletan,
7957:    goksi.                                                      että niiniikä:än on selvitetty; ettei tässä ole myös-
7958:       On jokaiselle selvä - .ia siilioo. hallituikisen kiä:ä:n :kysymys minkä:ä:n sorretun tiai poljeiun ih-
7959:    va·stauksessakin viitattiin. -          mitä tA'hv~man­ misjmi'kon pela.stwmisesta sorron käsistä. On:ha.n
7960:    maan imenettälminen mel'lkilsisi !Suomen eduille kwikWlle :tU'n:nettua, että: >a:hvenanmaala:iset ika:i'k-
7961:    ja sen itsenäisyyden \Säilytt.iilmiselle. Ahvena-n- 'kina ailkoina ovat saaneet nauttia s~itä määrää
7962:    maa vieraan· vaitaikunnan hallussa merkitsisi va.JtioJlislta. turvaa, joka Suomen muilla asuJr-
7963:                                            Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                       1235
7964: 
7965: 
7966:    •kailla. on ollut. Meidä.n vi'krumme ei ole oHut, tiin semmoisena ailkana, jona. Suomen itsenäi-
7967:    -että. se turva ei aina ole ollut täysitkelpoinen. .syyden tun1llltlstamin.eu oli •kaitkista tkriitillisim-
7968:    Alhvenrunmaan v'äestöllä on myös aina oHut täy- ..mässä vai.heessaan, da suomalaisen on vailkea
7969:    det kielelliset oitkeudet vieläpä paljon suuretn- unohtaa, että 8€ tap.a'ht111i tämmöisenä 'hei:lkenä.
7970:    il'l'l'M!la määrässä 'kuin Suomen kansan suurella Jotta tämän :menette'lyn tuottama !katkeruus
7971:    tm8B'l!mistellä. ui!. semmO>isenaikin< aikana, jona <pestä,isiin pois, sii'hen täytyy Suomen ehdotto-
7972:     Stumtett kansan ·S'Illl'l'e'}la' enemm:is'ttilli- niitä ei ·m3sti vaatia, että Ruotsi luopuu 1kaikista
7973:    &ut: Tältii. v~D.t oo aina.· ollut omatieli,. ll!äis:tä anastn$1)'yyteistä, joihin sillä ei ole ·min-
7974:    set lkans~ouhrt k!llilkissa kunnissa, niin kauan käärul!llis-ta laillista eiikä siveellistä oik~utta.
7975:     k'llfin kansakouluJa tässä maassa on ollut. Ruotsin hallitukselle ja Rootsi.n kansalle on
7976:     Rseillä on myös ·Maarianhaminassa yliopi•stoon tehtävä selvä.ksi, että Suomen ikansa ei voi va-
7977:    jo\htava ruotsi:Bikielinen yMe;slyseo, Jonlka .val- paaehtoisesti suastua täJmmöiseen alueensa sil-
7978:     tio on ottanut ;huostaansa. Niinikään. on Siellä pomiseen j~a vastaisuudessa!kin tu'lee saatta-
7979:    m~R'k.ttllrukoulu, loo.iempi ikuin mihin oi'ke- maan sen itsenäisyyden uhan ala,iseksi. Jos se
7980:     astaan sen oppna.sluku. ja Athvenanma.an väestön väkivallalla 'Suomelta ryöstetää1n:, niin sill-oin on                 ,
7981:     lu:1rutn"äärii. ~i:keutta.isi. Aikaisemmin oli ruot- · tietysti naalpuris'Opu pitkiilrsi ajoilksi lopussa, ja
7982:     sin ;kieli 1k~o maassa ainoana virallisena lde- Suomen täytyy etsiä keinoja, minkälaisia ta-
7983:     lenä, ja ·kun sitten suO'men1kin kieli on saanut •hansa, päästäJksensä pois semmoisesta asemasta,
7984:     <>ikeuksia tässä tma.assa ja vihdoin päässyt tasa- joka on !Sen oma.n itsenä.isyyden ja täysivaUai-
7985:     arvoiseenlkin a-semaan, niin tämä ei millään ta- suuden ainaisena uh:ka.na.
7986:    ·-wl!l~ ~le 'V1i!irk:utlllanm ahve.narnmaala1siin, 'kos•ka        Minä en tunne tässä yhteydessä mitään tar-
7987:     nytkyinen tha.rlinnollinen kielilainsäädäntö pe- ,vetta moittia nykyistä ~allitusta. Minä luulen
7988:     ru,stuu siihen, että tkunt.ien tkie'li on .pohjana ja tkuitenkin, että laiminl;Yöntedä on oHut tässä
7989: -- 'Perustukseh:a kiel•iolojen åärjestelylle. Tämän suhteess·a omallatunnoHa joka~lla ilmJllituk-
7990:     johdosta onkin, niintkuin vä:likY'symylksen pe- sella, ncy'äf1kin sillä, j<,>hon minä itse olen kuu-
7991:     rnstelaissa. on huomautettu, ruotsin :kieli todel- lnnut ja cionlka ioimenpiteisiin minulla tietysti
7992:      lisuudessa ollut A•hvenanmaalla ainoana. viral- ei ole ollut tilaisuutta vaikuttaa muuta kuin
7993:      li.sena •kielenä. Ovathan näm'ä kieleNiset oilkeu- yhdellä ainoana äänellä, joka, useissa tapauk-
7994:     ~et, mitä.. ~hv~.n~nmaa.Ha o~ oHut - puhu:n?-·t- sissa -on annettu •hallituksen toimenpiteitä vas-
7995:                                                              'Ii
7996: 
7997: 
7998: 
7999:     !fab'an .snrta Illllotlåi UU!Sil 1haHfltusmuoto vaS'batsik- taan. iMinun lkäsitylkseni mukaan olisi oHut
8000: " ~~. aj~ksi m~an vä~emm~~öl1e ta~a:a .-,· muutamissa suhteissa alusta a.J,kaen meneteltävä
8001:      Jotalkm aiVan toista, kmn m1ta Ruotsi tarJOO toisella tavalla, ja varsinkin asetettava. ehdoksi
8002:      o-man maansa toiskielisille a.s.urkikaille. Länsi- 1 linnoit.usten 'hävittämiselle se, että kys.y.mys
8003:      J}ohjMJ: suomenkielisillä asuklkailla ei ole enää saarirythmän .Suomeen kuulrumisesta iheti alusta
8004:                                                              II
8005: 
8006:      alhaisintakaan tkou1uopetusta tarjona omalla . olisi ollut täysin :selvi'llettynä. Minä luulen,
8007:      kieleHänsä. .Siis ei ain31kaan Ruotsilla ole mi- ! että Ruotsinmaan diplomaatit ylipäänsä ovat
8008:      täiim. !S'iVlOOllisttäikä:ätn ·oikeu1it.a Mrtua tässä anuka i olleet ovelampia kuin me, joten me monessa ta-
8009:      s.orrettuja ja cpoljett.uja •puoltamaan.                    ; pa~ses.sa olemme jääneet taJkapa.julle. Se tie-
8010:           fHallituiksen antamasta vastauksesta on mi- : tysti riippuu 1meidän {pienemmäs'iä tottumuk-
8011:      nun ymmltr(!Utkseni ·k!l:ynyt selville, että halli- 1· ·sestaxnme näissä asioissa. ·Minä luulen m~rös­
8012:      tus on tetlmyt tai tahtoo tehdä myös Ruotsin l kin, että alusta alrkaen 'OEsi ollut tarpeen voi-
8013:      .ila.HitukseUe selvälksi, että t:ämän asian ratkai- ; .maik;kaampi toi1minta sen 'häi'käilemättömän yl-
8014:       ~usta tul,ee r_~ipp~maan n.a.apurisovinhl. ~~otsin llyty.ksen ehkäise:ri:tiselksi, jota Ahvenanmaalla
8015:      J9. !Suoonen vahlla. Tusikm ·on ollut m1t'aan ta-             on ,harj.oitettu. Tämäkin moite lko&kee yhtä
8016:      pahtuma:a, joka 'ikat•keramn;.in olisi .v~ifkuttanu~ 1 hyvin edellisiä ihaHitutksia •kuin n;ytkyistä.
8017:      ik"*o ·Suomen ikansaam:, kufln se, mtrta ta'J)ahtm. 1 Minä luulen my;öskin, että jos jotakin vaiku-
8018:       A!hven~,nm!l:&~1a talvella 191.8 ... ~inä .olen -~i~-~ tusta tahdotaan saada aika.an Aihvenanmaalle
8019:       luwmmm sttltlä puhumatta, stHa JO\SSttkm maann myönnettävä:llä .itse!hallinnolla, niin siinä!kin
8020:       ovat sen härpeän Ruotsilta pes.seet pois ne Ruot-I olisivat nopeammat toi:met jo aikaisemmin olleet
8021:       sin miesten veret, jotka virtasivat taistelussa l tarpeen, vaik·katkin minun käsitykseni on se,
8022:       Suomen vava.uden puolesta saman talven lwmiin., eUä tämä asia ei voi va.i;kut.t:aa :kysymyksen Ia.il-
8023:       8e menettely, jota Ruotsin hallitus on viime- liseen eikä siveelliseen puoleen.
8024:        ai;koina käyttänyt, on yhtä 1ka{lkerasti suoma- ,              Herra ulfk-oministeri on siinä suhteessa oi1kein
8025:     ·l181isiirn \rali:kuitanut.        Se Ruotsin im:llitu'ksen 1 ·käsittänyt vruli1k;ysy;m;y•ksente!kijäin mielipiteen,
8026:        nootti, ,idka annettiin. viime kevännä, se annet- 1 että väli:kysymyksellä oli tarkoitettu ainoas-
8027:     1236                                      Tiistaina 28 p. lokakuuta.
8028: 
8029: 
8030:     ta.an antaa Suomep; eduskunna.lle tilaisuUJS yhte-         uen määrä .A'hvenanmaan väestöä ·on saatu ryh-
8031:     näisen mielipiteen lausumiseen asiassa, jOika              tymään tekoon, joka johtuu tilapäisestä aiheesta,
8032:     Suomelle on erinomaisen tärkeä. iMinä katson               j.on'kun.Iaisesta päähänpistosta. Jossain määrin
8033:     puolestani 'kyllä suotavruksi, että ulkoasiain-            on ahvenanmaalaisten mielial•wa;n voinut . vaikut-
8034:     valiokunta, niinkuin herra U]koministeri .lausui,          taa se mielivalta, jota venäläinen sotaväki sota-
8035:     saa tilaisuuden tutustua asiakirjoihin ja; voi             vuosirua heidänkin saall'iilla:an har.ioitti.. Mutta
8036:     ehkä saada !l!Siasta niitä tietoja, jotlka annetussa       ei ole epäilysrtä: siitä, ~tä. päävaikuttimena on
8037:     vastaulksessa jäivät JJ.iukan ihälmäriksi, mutta           sittenkin ollut 'kiihkeä 1agite:bsiooni eikä ole
8038:     minulla ei ·ole kuitenkaan mitä:än tar:vetta eh-           mikään >salaisuus sekään, että täJtä a·gitatsioonia
8039:     dottaa, että eduskunta siirtäisi .asian ulkoasiain-        :IDesällä 1917 ajettiin Ruotsista 'päin. Julki-
8040:     valiolkuntaan tai riohankin lmuu:hun 'va.lioikun-          suudessa'kin on nä;kynyt siitä tietoja. Alwenan-
8041:     taan perustellun poäiväjärjesty'kseen siirtymisen          maan separatismista ei tiedetty mitään vielä alku-
8042:     suunniittel·emista varten. Minä puolestani 1mn-            kesällä: 1917. Päiinvrustoin ahvenanmaalaisten
8043:     natan y>ksinkertaista päiväjärjes.tykseen siirty-          eristäytymispyrkimysten huomattavin ·edustaja,
8044:     mistä.                                                     itse toimittaja Sund-blom, Helsingin ruotsalaisessa
8045: '                                                              laulujuhla·ssa piti 'J)u:hoon yhden ja ja.kamatto-
8046:        Ed. A. H. V i r ik: k u n e n: A'hvenanmaan             man suomalaisen isänmaan puolesta. Mutta
8047:     kysymys njkyisessä muodossaan on tavallaan                 ahvenanmaalaisten mieliala saatiin muuttu-
8048:     yhteydessä tapahtumain !kanssa, åotka ulottu-              ~maan sylks;y1mp.änä.      'Tämä muutos esitetään
8049:     vat vuosi<kymmeniä taaksepäin ajassa. Se soti-             Suunta-lehdessä, jon'ka kirjoittaja näyttää ole-
8050:     laallinen melikitys, :mikä tällä Itämeres·sä sijait-       van asian perillä, näin: ,Ennenkuin ·ahvflnan-
8051:     seva;lla saa:riryhmällä on, oli näet täysin selvä          ma.alaiset esittivät Ruotsissa tunnetun adres-
8052:     jo ltä;maisen <sodan •aika,na. Ruotsin <etujen :tur-       sinsa, jossa ihe yhtä!kkiä unohtaen ,yhden ja ja-
8053:     vaamiseksi otettiin:kin n. s. Parisin trwktaa.ttiin    1
8054:                                                                ikamattoman isänmaansa" julkilausuvat toi-
8055:     vuodelta 1856 määräys, <eitä Ahvenanmaan saa-              vonsa Ahvenanmaan Ruotsiin liittämisestä, oli-
8056:     ria ei saa linnoittaa ei'kä sinne perustaa tai             lkin tapahtunut jotain, jota voimme pitää sysä-
8057:     siellä ylläpitää 'mitään marini- tai sotilaallista          yiksen antajan3J koko ;han\klkeelle. Ruotsista
8058:     laitosta.                                                  käsin oli· näet kolme nuorulkaista, jotka omien
8059:        Ruotsi on •koetiJamut myöhempinä vuosikym-              tu'lllnustustensa mukaan ovat olleet Ruotsin palve,-
8060:     meninä kaikin tavoin valvoa tämän määräYJksen               luksessa, te•hneet kolmisen viik1koa kestäneen
8061:     noudattamista, ja :kun Venäjä vuosina 1906-                 ..~huvimatkan" A'hvenanmaalle moottoriveneellä.
8062:     1908 koetti saruda säännöksen 'kumotuksi, herätti           Tukholmassa silloin :majaileville suomalaisille
8063:     se Ruotsissa suurta •hermostumista. Asia rau-              a'ktivistipillireille oli näitten henkilöitten omain
8064:     mesikin !Sillä kertaa.      V<enajän ·pyrkimykset           tunnustusten mukaan tunnettua, että matkan
8065:     eivät vieneet milleikään .perille. Asia muuttui             tarkoituksena oli adres•siarsran järjestämin·en."
8066:     sitten maailmansodan a~kana. Venäjä linnoitti                  Aivan omituisen surkeata ja. viheoliäistä osaa
8067:     niinkuin tiedä:mme sotavuosina Ahvenanmaan,                on tässä asiassa näytellyt sen tarmokkain
8068:     .ia Ruotsi ·otti koko asian nyt odottamattoman             a]a.]'a, .entinen kans•anedustaja Julius Sund-
8069:     tyynesti. Se tuskin olisi ollut mahdollista :rituu-         blom. Kai1k ella sillä kaunopuheisuudella, jonka
8070:     ien, kuin että Ruotsi oli saanut tarpeelliset va-          •hän on kykenevä itsestään rpuristamaan, hän on
8071:     1mudet siitä, että tämä yritys ei tuottanut vaa-            erinäisissä juhl!l!puheissa vuosikymmeniä todis-
8072:     raa sen eduille.                                            tanut !käsitystään suomalaisen isänmaan jak!)',-
8073:        Venäjän :maaliskuun ,vallankumouksen jäl-                mattomuudesta. Kannattaa seurata näitä herra
8074:     keen Ahvenanmaalla alettiin valmistaa liikettä,             Sundblomin isänmaallisen tu;nteen purkauksia.
8075:     joka talikoitti saariryhmän erottamista Suo-                Vuonna 1896 kuului sävel näin: ,Yksi oli isäu-
8076:     mesta ja sen liittämistä Ruotsiin. Asialle koe-             maa, yksi sen <kansa. Niin on vielä tänätkin  ·wi-
8077:     tettiin antaa se muoto, 1eitä .ahvenanmaa}miset             väna ja niin tulee olemaan ailkojen ailkoihin.
8078:     koko sen ajan, jonika ne olivat olleet ja eläneet           Vieri vieressä mei·dän on uskollisesti seistäyä,
8079:     Venäjän yhteydessä, muka aivan vastenmieli-                 ahvenanmaalaisten ja pohjalaisten, länsi-suo-
8080:     sesti olivat tähän :ko<htalQonsa alistuneet ja että         malaisten ja uusmaalaisten, herrasmiesten ja
8081:     heissä aina ·vuodesta 1809 oli ollut palava halu            talonpoikain, p.orvarien ja työläisten. Rakkaus
8082:     tulla jälleen vall!haan emämaahansa liitetyiksi.            yhteiseen, <suomalaisten ja ruotsalaisten y.htä
8083:     .Jokainen tosiolot tunteva tietää, että nämä täl-           syvästi rakastamaan isänmaahan on. •oleva mei-
8084:     laiset p.erustelut ovat pelkkää veruketta, jolla            dän johtotähtemme, yksimielisyys meidän V9i-
8085:      on koetettu i)eiteUä sitä tosia·siaa, että melkoi-        mamme. Yksi on ruotsalainen heimo Suomessa.
8086:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                    1237
8087: 
8088: 
8089:  .vai'kika sirotettu twhanten ranta.in parta.hille,         väillä vastaan lähetystön ja sen tarjouksen sekä
8090:   yksi on mei:dän päämäärälllme. - - -              ·Me     lausui t·oivomuksen, että Ruotsin hallitus kek-
8091:   vannomme uskollisesti ja re!hellisesti te:keväm-         sisi :keinon ythteisymmärryksessä vapaan ja itse-
8092:   m~ työtä katiseudrm ja rwkkaan :i:särumaMJ. 'puo-       . näisen :Suomen kanssa, voittaakseen m~käli
8093:   lesta." Ja :kymmenen vuotta myöhemmin                     mahdollista ne vailkeudet, jobka esiintyisivät
8094:   nälmä kauniit ajatukset saivat tällaisen muodon:          Ahvenanmaa.n väJemön rtoivciden tot-eutta:mis,essa.
8095: . ,'Eåimä työ kysyy uhrautuvaa ra:kkautta isiemme              ·Tällä tav{)in Ahvenanmaan asia oli joutunut
8096: . maahan ja sen la.illisiin laitoksiin, rehellistä          siksi :Suomen etuja loukika.avaksi ja ·sen valta-
8097:   truhtoa syrjäyttäniällä kai•kki persoonalliset           kunnalli~sta eheyttä uhkaavaksi 1ky·symykseksi,
8098:   edut uhrata kaiklki suomalaisen ikansallisuuden           jona se sittemmin on ·ollut. Ahvenanmaalaisten
8099:   olema·ssaolon turvaa1miseksi kautta aikojen.             Ruotsin yhteyteen ·pyrkimisessä on twhdottu
8100:   - - - -Y-ksi on isänmaa, meidän isiemme                  nahdä ;muka vuosisataista mielia}aa, mutta
8101:   ja poikiemme maa. - - - Sillä kohtuudella                 varmaan tällä mielialana väestön sisimmäissä
8102:   ei voida: koskawn sanoa, •että Suoffilen ·ruotsia-       ·olemuksessa, joitakin mahdollisia ;kiihkoilijoita
8103:   puhuva päestö on •pettänyt velvollisuutensa ra-          ltrkuunottamaii.a, ·ei ole mitäiän pohjaa. Ja ver-
8104:   ka.stettua isänmaatansa kohtaan. Käsi !kädessä           rattuna sii,hen, mitä herra Sundblomin edelli-
8105: . suomalaisten veljien ja sisarten /kanssa on mei-         sestä käsity!ksestä tiedetään ei hänen myöhem-
8106:   dän ikäytävä käsiksi uuden aJan vaativiin teh-            pi esiintymisensä tåissä ·kysymyksessä anna vä-
8107:   täviin." Ja kun jä;lTeen v. 1908 vietettiin laulu-       h'intäkään aihetta 'luulla, ~tä håmenkään toi-
8108:   juhla :1\'Iaariaruhaminassa, ravitsi ~erra. Sund-        mintansa AJhvenan:maan eroittamisek.si Suo-
8109:   blom a·hvena:nma.alalisia näin :sanoen: ,Rinna-          mesta perustuisi valtiollisen seikkailijan paa-
8110:   tusten uslkollis.esti seisokaamme a.hvenanmaa-           hänpistoja syvempään vaJkaumUJkseen. Vaiheilla
8111:   laiset ja pohjalaiset, lämsi-•suom·wlaiset ja uus-       jrt' houkutuk,silla ovat ahvenanmaalaiset anta-
8112:   maal'aiset. Rakkaus kotiseutuun .ia i:sänm&a-            neet p.ettää itsensä ja valheellisia tietoja heidän
8113: . han on oleva päämääränäJmme, yksimielisyys               mielialastaan on !herra :Sundblom levittänyt
8114:   voimamme. Y:ksi 'OIIl ruots.alainen heimo Suomessa,      sekä Ruotsiin että ·muihin Euroopan maihin,
8115:   yksi sen tarkoitusperä. - - - Vannokaamme                omassa menettelyssään todeten sen vanhan to-
8116:   aina velvollisuutemme täyttäen tekeviimlme               tuuden, että kun isänmaallisuus .ia muut ~hyvät
8117:   työtä uskollisesti ja rehellisesti kotiseudun ja         ominaisuudet liian paljon pyrkivät pesiytymään
8118:   synnyimaamme •hyväJksi. - - - Pan;kaa :käsi              i•hmisen :kielelle, ei ole kaukana se vaara, että
8119:   sydä:m~Ue .fa vasi:aJtkaa: tahdonteko eläJä ja           ne tipahtavat siitä maahan.
8120:   :kuolla sen maan p.uolesta, joika on teille la'hjoit-        Jo yksin sen :seilkan, että tämä asia nylkyi-
8121:   taruut niin runsaasti siunatun ·kotiseudun."             sessä muodossaan perustuu keinoteikoisesti ai-
8122:      Sama mies, 'jolm tällaisia ajatuksia on [~u­         kaa:nsa:atuun taitarna,ttoman voostön tilapäiseen
8123:   sunut ja koettanut niitä mhvenanmaalaisiin juur-        mielenilmaisuun, pitäisi olla varottavana tosi-
8124:   ruttaa, havaitsi sitten y'ht:itkkiä, että ahvenan-       asiana ratkaisemasta kanso-jen !kohtaloihin ja
8125:   maalaisissa ja 1kai1keti 'hänessä itsessäänkin on       niiden välisiin suhteisiin syvästi vaikuttavia
8126:   elänyt satavuO'tinen halu .ia ikävöiminen pääJstä       :kysymY'ksiä. tällaisten syiden nojalla. Ruotsin
8127:   Ruotsiin yhteyteen, Se lausu:tti:in ·siinä yTi 7,000    hallitus on kuitenkin 'käsittänyt ~asian aivan
8128:   ahvenanmaa.laisen allekirjoittamassa adres,sissa        toisin. Se on tekeytynyt athvena.nmaalaisten hy-
8129:   3 'P:ltä joulukuuta 1917, joka aJhvenanmaalais-         v~nteki!jwksi, heidän toiveittensa toteuttajaksi
8130:   ten lähetystön .kautta jätettiin :Ruotsin lkunin-       ja menetellyt tässä asiassa niinkuin se, joka mi-
8131:   kaalle. Siinä sanotaa.n., että A!hvenanmaan aito-        tään uhraaii!latta, mitään menettämättä, min-
8132:   ruots~a1ainen V'äestö vertavuo·tavin sydäiillin otti-   ikäänlaista alttiiksi panematta, tahtoo saada
8133:   aikanaan vastaan tiedon siitä, että saarivaltio         mahdollisimman suurta hyötyä toisen kustan-
8134:   ei enää saanut kuulua; Ruotsiin. Sisimmässä             nll'Ji,sell~. Silloin kun Suomi kävi t:aistelua elä-
8135:   o~erunos·saan syväJsti liikut:ettuna iästä erosta,      mrustä ja kuolemasta sekä ulkonaista että 'ko-
8136:   joika ahvenanmaalaisten käsityksen mulkaan              toista väkivaltaa ja sortoa vastaan, osoitti Ruot-
8137:   soti in:himillistä ja jumaia.llista ·oiikeutta vas-     sin 'hallitus .kehuttua ja siihen saakka täällä
8138:   taan, ahvenanmaalainen ei kuitenkaan luopunut           u:skottuakin hyvänsuopeutta meitä kohtaan siten,
8139:   lmmsansieluun juurtuneesta toivosta, että saari-        ~että se •kielsi henkensä puolesta kampTJai-
8140:   ryhmä jälleen tulevaisuudessa yhdistettäisiin           levalta Hu01melta aseet ja muut avut, vieläpä
8141:   Ruoisin . valta:kuntllian. Adressissa pyyd-ettiin,      su1ki rajansa siltälkin avulta, milkä muualta oli
8142:   niinkuin :fmnnettua on, saariryhmän Eittwmistä          saatavissa. Sen sijaan se lä!hetti sotaväkeä Ah-
8143:   Ruotsiin. Ja Ruotsin kuningas otti mielihy-             venanmaalle nähtävästi siinä toivossa, että saa-
8144:                                                                                                         157
8145: 1238                                       Tiistaina 28 p. lokakuuta.
8146: 
8147: 
8148:  riryhmä ainaiseksi ·pysy1s1 Ruotsin !hallussa. · voitaisiin soveltaa ja joika. tämän o:iJkeuden no-
8149:  Mitä laatua Ruotsin tämänaikainen myötämie- jalla voisi määrätä kdhtalolliSa, sillä! h:e ovat
8150:  lisyys Suomea 1ko'htaan oli, lkäy selville m. m. vain murto~osana SuOimen ruotsinkielistä rkan-
8151:  siitä, että kenraali 1Ma.nnarheimin läJhettämä salll'ain~a, joruka muu osa jyrkäJsti vastUJS!taa
8152:   sälhkösanoma NhvenanmaaUe siirtyneiltä Suo- aihyen:anma'alaist.en [riau<twmi<S:pyrkimymä;.; On
8153:  me.n suojeluskuntwlai'Silta :pidäJtettiin.       Saba- pa.itsi sitä moneen kertaan Otl6tettu, että aih:ve-
8154:   laisten tulon lmutta Ruotsin aikeet ·saariryh- nanmaa1aiset eivät ~-·voineet viitata vähim-
8155:  mä:äm nähden eilvät toteutuneet, vaan ruotsalai- pä•änlk:ään rortoon·~ mita he rSuomen puolelta. oli-
8156:  'SOO sotaväen: oli 'J)akko vetäytyä Slielta pois.          sivat kärsineet: 'Päinvastoin on asia niin, että
8157:       Sen jälkee~l ruotsalaiset ovat !kohdistaneet ihei:dän toivoonuksiansa -on mahdolli<simman tar-
8158:   pyrkimyksensä siihen, että saisivat hävitetyiksi kasti ~a huolellisesti koetettu ot.taa huomioon ja
8159:   A:hvenam'lilim sa~arille perust.etwt J.innoito:'.lrset, varmaan otetaan edelleenkin. Täimä tosiasia ei
8160:   ja ikun Pariisin tra.ktaatti oli 'herdän puolellaan, kuitenlmam: ol!e .~1Jän~ Ruotsin haJiitusta t1;'(llkey-
8161:   ei Suomen .puoleHa voitu muuta kuin suostua tymästä ahv.oo.:aJD.ina•a:laistOO. -oikeuden !puolusta-
8162:   tähän vaatimukseen. Kun kdko sinä ailkana, jaksi ja esittäinli.stä kansojen itsemä!äräämisoi-
8163:   jolloin A:hvenanmaan :kysyunys on ollut päivä- 'keuden käyttämistä silläkin tavalla, että jollar
8164:   järjestyksessä, on alituisesti toistettu sitä !käsi- ,'kin vaitaJkunnan osalla on oleva oi'keus mää-
8165:   tystä, että Suomen ~a :Ruotsin välit on. säilytet- rätä, milhin se talhtoo kuulua, ollerukaan välit-
8166:   tävä hyvinä, tuntuu omituiselta vaatimus mai- täimä<iltä ISI:iitä, mitä hai1Jto.ia tSe1laåsest.a menet-
8167:   nittujen linnoitusten ;hävittämises.tä. Sillä !hy- telystä a.~heutuu saman valtakunnan lkokon.ai-
8168:   vien naa~urivälien vallitessa ei mikään oli•si suudelle. Ei ta.hdota käsittää, että itsemäiirää-
8169:   ollut luonnollisempaa, kuin niiden ·käYttänni:q;en ,.misoikeud'en soveltaminen siten, että muut8!,m.a
8170:   yhteiseen puolustukseen. Ruotsin taJh.olt~ oltiin tu'hatkunta kansa:kunnan jäsentä maärä:änHs-
8171: 'kuitenlkin tässäkin asiassa toisella. •kannalla: vallaUaan sais~ tuottaa ·ilmeistä ihaittaa, vahin-
8172:   vaadittiin linnoitusten 'hävittämistä, josta viih- lkoa .ia vaaraa ikan.salmnna.lle !kokonaisuudes-
8173:   doin tulikin sopimus.                                     saan, olisi tämän tä.rkeän o~keurden väiärinikäyt-
8174:       :Kun yritys sotaväen avulla vallata Alhvenan- tämistä, j'O'ka ennen 'Pitlkä!ä saattaisi ikoko tä-
8175:    maa ei ollut vienyt toiv'Otnille ])erille, koetti män itsess:ää.n kauniin 11erioottoon arvott.om-a;ksi
8176:   Ruo1•si, •saadaikseen Ahvenanmaan b.a.ltuunsa, ja huonoon ;huutoon.
8177:    turvautua kanso.ien itsemäärääimisoilkeuteen.                Ruotsiin antamaan noottiin :Suomen ~allitu.s
8178:   Suomen !hallitukselle antamassaan nootissa <11 suunllitteli uudella vuod.eHa 19:19 vastauksen,
8179:   päivältä joululkuuta 19'18 Ruotsin hallitus lau- jossa osotettiin edellä esitetyt n:fukökohdat,
8180:   sui toivovansa, että kysymys :AJJ.rvenanmaan miksei kansanäänestykseen voida suostua. Sa-
8181:    saariryhmän vastai'Sesta asemasta jätettäisiin malla ehdotti ISuoonen hallitus neuvotteluja
8182:    ~Saaristossa toilmitetta.van kansanoonestv•ksen rat-     siit.ä, miten Ruotsin stmteegiset edut AhvBnan-
8183:   lkaistavruksi ja. että tällä ää.nestyksellä olisi si- maalla voitaisiin ottaa :huomioon. 'Vastaus au-
8184:    tova voima .Suomelle ja :Ruotsille. Nooiiss,a va- nBttiin etukäteen ruotsala.isten tiedolksi, ja jul-
8185:   ikuutettiin, että :myötätunto tätä Ruotsin .halli- :kisuu:dessaJkin on kerrottu, ettfu syynä, .miJksi
8186:    tuksen toivomusta kohtaan enemmän kuin !IDi- Suomen ihalli tus ei silloin virallista vastausta
8187:   ikään muu tulisi ,helpottamaan 'hyvien välien ai- antanut, oli Ruotsin taholta lausuttu toivomus,
8188:    .kaa:nsa.antia Ruotsin ja .Suomen välillä. Lisälksi ettei suunniteltua vastausta annettai,si. .Ta asi-
8189:    lupasi Ruotsin hallitus, jos Suomen ·:puolelta tä- anlaita lieneekin näin.
8190:    hän suostuttaisiin, di'Plomaattisesti .kannattaa             :Mutta vai'kka Suomen hallituksen V'rusiaus vi-
8191:    Suomen itsenäisyyden tunnustamista ympärys- rallisesti jäi antamatta, ta]la.htui asiassa ikui-
8192:    valtojen puoleJta sekä Karjalan kysymylk.sen tenqu neuvotteluja. Vähän myöhemmin Siali.
8193:    ratlka.isua mfl!hdollisimman yib.tä:pitäväo.sti Suo- näet valtionhoitaja ManneT'heim va•staanottaa
8194:    men toiv01musten kanssa.                                  Ruotsin kuninkaan kutsun saapua. viera:tksi
8195:        Niirukuin tiedämme, on .Suomen' puolelta vas- Tukholmaan. .Ta julkisuuteeuki.n saatettiin
8196:    tustettu täiä Ruotsin ehdotusta, ensiksi'kin siitä tieto, että täJmän vierailun aikan·a iapa'htui neu-
8197:    syystä, että näin täl"keän \ia. Suomen oloilhin v.otteluria Suoonen ulkoministerin. ja eräirden
8198:    mitä oleellisimmin. vaikuttavan kysymyiksen Ruotsin ministerien välillä Alhvenalllllaan
8199:     ratik:aisua ei ,mitenkään sovi jättää yksin ahve- a:siassa ja että näissä neuvotteluissa ilmoitettiin
8200:     nannn<a:a'laisten käsiin. Di'Siillrs:i on huomautett.u, se kam.<ta, .iollie Suom-en truholla yksimielisesti
8201:     että aihvena.nmaa1aiset eivät muodos.ta mitään tässä asiassa oli asetuttu. J <Yku aika vierailun
8202:    !kansaa, jorhon kansojen itsemääl'ä.ämisoikeutta .iä,likeen lausuikin Ruotsin }\ääministeri Eden
8203:                                      Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                      1239
8204: 
8205: Örebrossa. pitämässään pn1heessa, että joskin täl- s:isäilrtä:ä täimä iJrirjeilimä, .iohooka myäskiln 'edellinen
8206: löin ilma-antui vajikeuksia Ahvenanmaan ikysy- puhuja viittasi, 'huomautuksen, etiä !kysymYJS Ah-
8207: myk:sien suhteen, oli vierailluUa kaikesta huoli- venanmaasta. on yleiseurooppalainen, !kansain-
8208: matta .se merkitys, että sen· kautta erilaiset ikä- välinen >kysymys. Ja edelleen siinä mainitaan,
8209: sity.skannat selvenivät ja että voitiin neuvotella että Ahvena.nmaan ·kysymyksen ratkaisu on mi-
8210: kysymyksen ratkaisun mahdollisuuksista, ja tä lähilmmässä yhteydessä kys.ymykseen Suo-
8211: J.tim lisäsi, että voiJtiin todeta, että kummallakin men ja Ruotsin välisi•stä sulhteista, että Ruotsin
8212: :puolella vallits.ee vaikava rehellinen halu yihdis.- hallitus on alusta allkaen vilklkaa.sti pyrkinyt
8213: tää !Ruotsi ja Suomi 1kai:kissa asiois·sa ystäväHi- •hyviin ~a. 1uottamuksellisiin suhteisiin uuden
8214: .seen yhteistoimintaan.                                 .Suomen va.ltioru kanssa, ettäJ Ahvenanmaan ky-
8215:     Jo siJHoin ·sirs esitettiin Suomen ja Ruotsin symylksen ratkaisu tavalla, jCJika: tyydyttää väes-
8216:  ministerien välisissä neuvotteluissa Suomen hal- tön· toivomwksia ja Ruotsin etuja, on väilttäanä-
8217:  lituksen •kanta., jolka kaiiken ailkaa oli ollut se, , tön edellytys ihyvälle yliteisymmarey&.selle
8218: että hallitulksemme on vaJmis Aihvenanmaan Ruotsi'n ja Suomen välillä. Lopuksi vakuute-
8219:  asiassa neuvottelemaan Ruotsin hallituksen taan, että Ruotsin hallitus ei ole lkavahtanut
8220: !kfmssa toimenviteistä:, jotka voivat olla tarpeen .mitään vaivoå.a päästäkseen väilittömillä neu-
8221:  Ruotsin wtil•aallisen rturvaHisuuden ta:kaami- votteluilla .Suomen ·hallituksen ka;n;ssa tässä
8222:  seksi,. mutta että se sitävastoin ei voinut antaa kysymyksessä sellaiseen ratkaisuun, mutta
8223:  Suomen koko tulevaisuudelle· ylen tärkeää rat- s;Vistä, jotka eivät ole rii!p~uneet Ruotsin halli-
8224: 1m.ima ahvenanmaalaå.~ .k!äsiin.             Ja myö- tu:ksesta., ovat näanät yritykset tälhän asti osot-
8225:  hemmmkin ta;pahtui •sumlisia neuvotteJluja. Ruot- tautuneet lkokona.a.n tuloksettomilksi. Kirjel-
8226: sin täikMäisen edu:stajllllll ja u1komini'Siterianme mässä pyydetäiän että; ahvenanmaailaiset ika.n-
8227:  välillä. Suomen. ·ha,llitlllksen !kanta tässä asiassa sanäänestylksellä saisivat itse antaa lausuntonsa
8228:  on täten usei.ta !kertoja selvästi saatettu Ruot- tulevasta kohtalostaan.
8229:  sin •hallituksen tietoon. Ettei se tapahtunut !kir-       :Saattaa erehtymättä san10a, että täJmä kirjel-
8230:  jallisesti, muodollisena tkirjaHisena vastauks:ena mä on loistavana näyUeenä siitä, miten meidän
8231:  Ruotsin •hallitulksen joulUJkuun noottiin, ei riip- a':i!kamme diplomat-ia V()i mene!OOHä. Totta on
8232:  punut Suomen hallituksen· haluttomuudesta, siin:ä se, että A'hvenwnmaa.n väestö on ilmoitta-
8233:  w..an aiheutui, ni:irukuin ol<en osottanut siitä, nut haluavans1,11 päästli Ruotsin yhteyteen ~a
8234:  ettei Ruo.tsin taholta ole tah·dottu saada kirjal- että tälmä väestö on alkuperältään .ruotsa.laista.
8235:  lisesti sitä vastausta, minkä SuQmen hallitus oli T·ätäi ei ole Suomen puolelta mi,Ho~aan kiel-
8236:  ilmoittanut olevansa halukas antamaan.                  lettykään. Mut.ta puhe siitä, että mu.ka tämä
8237:      lMutta juuri tätä seikkaa Ruotsin hallitus väesiJö olisi aina ollut erikoiasemassa Ruotsin
8238:  käytti suora1Staan oudolla tavalla hyväkseen. vaitaikunnassa ja eWi ·Se vuonna 1809 Venäjälie
8239:  Ruotsin hallituksen valtuutetut jättivät nimit- luovutettaessa pidettiin; ruots·alaisenll! eikä
8240:   täin 22. päivänä ilnihtikuuta: 19'19 rauhanJmnfe- Suomeen kuuluvana, täJmmöinen väite ei pidä
8241:  'l"ffilssin ·puhoonjohba.}rulle kirjelmän, jossa tätä pai·kkaansa.. 1Suomen 'historiantutkijat kaikki
8242:  asiwa 'k~yt-etää:n muka oooi1ltwmaam, ~tä Suomi jä11jestään, jotka asiaa.n ovat !kiinnittäneet huo-
8243:   ei ole ollut halukas neuvottelemaan. Tämä kir- miota, miinlkuin Schy:bergson, von Bonsdorf:f,
8244:   je1mä sisältää yhtä ja toista muutwkin, jaka on Voionmaa, ·ovat edustaneet sitä !kantaa, että
8245:   m,~m yhtä; •omoitU:~sta. .Siinä sanotaan, että jo      A•hvenanmaa 1300-luvulta alkaen ja ikai.klkina
8246:   sylksyllä 1917 A<hvenarnp.aan väestö kansojen it- 1 seumavina ajauja·ksoina Ruotsin vallan ai'kana
8247:   semäälräämisoikeutta koskevan peria,a.tteen no- kirko.Ilises·~a, hallinollises.sa ja orkeudellise.ssa.
8248:   jaUa. ilmoitti haluavans•a yhdi,syä v·anhaan ·emä- suhteessa on luettu Suomeen kuuluva:ksi, ja
8249:   ·maaihan, iRuotsirin. Kirjeessä tuodaa'n ilmi, että mainitut tutkijat ovat myöskin todistaneet tä-
8250:   Ahvenanmaan vä;estö on alku~erältään ruotsa- män •käsitylksen•sä kumoa1mattomilla :historialli-
8251:   laista, että se, huolitmatta. ajoittain vaihtelevista silla todistus-ka.p~aleilla. Vä:häiset pa;:iJkallriset
8252:   oloista, hallinnollisessa suhteessa aina on ollut eroavaisuudet eivät tälssä me:rikitse mitään. Yh-
8253:   '8rikoisasemassa va.n·ha.ssa !Ruotsin valtaikun- tä väihän mertkitystä on sillä, että A<hvenanmaa
8254:    na:ssa. 'Semmoinen oli sen asema ennen vuotta 1808-09 vuoden sadan aiJkana, sittenlkuin venä-
8255:    1809, erkä ·se ikoskaan ·ole :kasvanut yhteen Poh- läiset olivat vallottaneet Turun ja Porin läänin,
8256:   janlahden itäpuolella olevan maan kanssa. Kun jon'lm osana ·se 'V1B,nhastaan oli ollut, kuninikaan
8257:   RuQtsin haHitus vuonna 1809 oli pakotettu luo- 'käskyllä määrättiin ·kuuluvaksi Tukholrrnan
8258:    vutta®oon Ahvenanmaa, pi•dettiin saariryhmää .ma.aherra~kuntaan, Upsalan ihii.p:pakuntaan ja
8259:    ruotsalaisena e~kä Suomeen 1kuuluvana. Lisäiksi rSvea:n 'hovioikeuden piiriin. 'Eilhän tämä ollut
8260: 1240                                        Tiistaina 28 p. lokakuuta.
8261: 
8262: 
8263: muuta kuin hätätoimenpide, ·jolla saariryhmä               seen saariryhmän omistajaksi, edelleen koetta-
8264: koetettiin pysyttää va.ltalkunnan yhteydessä              nut estää asiassa sellaiset kään:teet, jotka jolla-
8265: niin kauan kuin mahdollista. Ruotsin valtuu-              iki:n tavalla voisivat olla Suomelle edulliset. Se
8266: tettujen· yritys uskotella rauhanneuvottelukun-           llläyttäytyi esimerlriksi, kun baltil'ainen komis-
8267: nan jä;seniä, kuinlkru mruka ~~hvenail!Illaa oli          siooni 8 päivämä viime ·heinäkuuta ·oli ·päättänyt
8268: Ruotsin vallan a~kana er~koisasemassa muihin              liittovaltain neuvostolle ehdottaa, että !kysymys
8269:  Suomen maakuntiin nähden ja luettiin muka                 Ahvenanmaasta saisi jää:dä lepääJmään; · 1kunnes
8270: Ruotsiin •kuuluva,ksi, on aivan vastainen päi-            Venäjä tulisi tilaisuuteen esittämään mieliili-
8271: vänselville historiallisilla tosirusioille, joiden i~ä­   teensä asiasta. V rustaehdotulksena oli, että asia
8272: tevyyttä ei mikään diplomatia eikä mikään tut-            heti ratkaistaisiin Ruotsin eduksi. Ruotsi koet-
8273: kimus •pysty muuttamaan.                                  ti <Sall!da täitä komli!ssioonin päätöstä muutetuksi
8274:     Aivan kummallinen on :kirjelmässä :mainittu            ja onnistuikin yrityksessään. Kun asi<a balti-
8275: •kdhta, että Ruotsin hallitus ei ole kavahtanut            la:ilsessa 1komissioonissa oli ratkaistu, ei Suomen
8276:  mitään vaivoja päästrukseen välittömillä neuvot-          hallitus näy :käsittäneen, että se oli Suomelle
8277: teluilla .Suomen ·halitwksen !kanssa tässä •kysy-         'edullinen, vaan suunnitflteli vastdausetta sen
8278:  mYJksessä ·sellaiseen ratlkaisuun, jotka tyydyttää        johdosta. Joka trup!l!uksessa pääsi Ruotsi väliin
8279:  ahvenanmaalaisten toivomuiksia ja Ruotsin etu-            ja <Sai ai,lma.n S€<llaisen· muuioksen komissioonin
8280:  ja, mutta että nämä neuvottelut syystä, jotka            päätökseen·, että AhvenaUJmaan kysymystä ei
8281:  eivät ole riip.puneet Ruotsin• •hallituksen tah-         voitaisi lykäitä kauaksi, minkä johdosta se ·voi-
8282:  dosta, aina tähän asti ovat osottautuneet koko-           taisiin ratkaista V enäji kuulematta. - Tätä
8283:  naan tuloksettomiksi. Tämä on tietysti sikäli            nykyä Ahvenail!Illoon kysymyk<sen raltkaisu
8284:  oikein, että Ruotsin hallituksen vaivannäkö ei           lienee :siirretty tuonnemmaksi, .ioten se tbäillä het-
8285:  ole voinut jo'htaa siihen, että Suomen hallitus          Ikellä ei ole Suomen va'ltakunnllm uhkaoo.
8286:  olisi saatettu havaitsemaan •oikeaksi ja tarpeel-            Niinkuin tässä esittäJmäni selostus Ahvenan-
8287: liseksi jättää täcrnä kysymys herra Sundblomin            maan ky.symY'ksen va:ilheista osoittaa, on .Suo~
8288:  ja hänen agitatsiooni:kuntansa 'hoidettavaksi ja
8289: ratkaistava:ksi. Siihen on ollut sitä vähemmäin           men oikeus Ahvenam.maahan 'kieltärrnätön sekä
8290:                                                           historialliselta että ·oikeudelliselta !kannalta.
8291: syy~ ä, !kun Ruotsin valtuutetut samassa hengen-
8292: vedossa vakuuttavat, että 'koko kysymyksellä              Ruotsiin •puolelta esitetyt vaatimukset ovat im-
8293:                                                            perialistisia valtauspyyteitä, joita ei ole voitu
8294: on yleiseurooppalainen luonne ja että sen rat~
8295: kaisu on mitä lä:heisimmässä yhteydessä kysy-             tukea millään 'Oi'k!eudellisil'la syillä, ja se tapa.
8296:                                                           jolla tätä kysymystä on Ruotsin taholta ajettu.
8297: mykseen Ruotsin ja Suomen vä1isestä suh-                   on juuri tälla:Usten pyyteitten mukaista. Viita-
8298: teesta. Tällaisia kysymyksiä ei ole tapana .iät-          ten niihin syi:hin ja näJkö'ko'htiin, joita väliky-
8299: tää herra Sundblomin tapaisten miesten johta-
8300: main tribunaalien ratkaisun varaan; Mutta                 symyksessä on esille tuotu ja joita ed. Setälä
8301:  väärän. käsityksen antaa kirjelmän sisällys ko-          lausunnossaan on esittänyt, olen sitä mieltä~
8302: ikonaan, siinä kun asia esitetään siten, että Suo-        ·EMä siNä suku polvella, .ioka tätä nykyä ··edustaa
8303: men hallitus on ollut neuvotteluihin tai:pumatan,          Suomen lkansaa, ei ole nykyisyyden eikä tule-
8304: vai1kka, niinlkuin jo sanomastani selviää, meidän         vaisuuden edessä oikeutta. luopua ·puolustamasta
8305: .hallituksemme puolelta on neuvotteluja ;pitkin           isänmaan ja 'Valta:kunnan eheyttä, vaan sen on
8306:  ai·kaa esitetty, vieläpä itse asiassa niitä saatu        velvollisuus, vaikkapa suurillalkin uhrauksilla,
8307: ai.kaankin. Ja kaiken lisäksi Ruotsin hallituk-           säilyttää vaitaikunnan alue e'heänä ja kosikematc.
8308: sen valtuutetut eivät kavahda lausua, että Ahve"          tomana kwikilta 'n'llkoaJPiil]n tuhkaaviita •anastus-
8309:  nanmaan kysymyksen ratkaisu 'heidän toiveit-             <pyyteiltä.
8310: tensa mukaan on välttämätön edellytys hyvälle                 Niinlkuin jo viittasin, on hallituksen1kin me-
8311: yhteisymmärrykselle Ruotsin ja 1Suomen välillä.            nettely t.ässä asiassa voinut antaa aihetta huo-
8312: Vaa'imukset eivät t·odella ole vä!häiset, sillä ne        mautu:ksiin. Kuitenkaan en ole katsonut tätä
8313: tietävät sitä, että ystävyytensä palkaksi Ruot-           ti'laisuutta sopivaksi mielenilmaisutilaisuudeksi
8314: sin ilman muuta tulee saada Ahvenanmaa. Niin              hruHituksen menettelyn johdosta. Olen vain <bah-
8315: lkol'!kealle kuin Suomi arvioipi.kin hyvät naapu-         rtonut luoda katsaåsoo Ahvenanmaan kysymyk-
8316: rivälit Ruotsin kanssa, ei se tämän edun hin-             seen ja tuoda esille sen käsityksen, mikä maassa
8317: naksi ikinä tule sallimaa.n oman valtioruu-               vallitsee ahvenanmaalaisten ja Ruotsin menet-
8318: miinsa silp,omista.                                       telyn johdosta tässä asiassa. Kun näin on laita~
8319:     Mi' ä Ahvenanmaan kysymyksen: viime kuu-              puoHan minrukin yksinkertaista siirtymistä päi-
8320: kausien. vaiheisiin tulee, niiln on Ruotsi, päästäk-      väjäråestYJkseen•.
8321:                                                  Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.     _______ ______       "
8322:                                                                                                                                        1241
8323: 
8324:     1Ed, W u o 1 i j o k i:" Jotenlkin yksinomainen ovat vain noin 6-7 %. Vaikka tältä va:staväit-
8325: lkansanväilisten .przyblemien ratlkaisukeino on teeltä ei voitane kokonaan oikeutusta kieltää,
8326: tähä;n asti ollut väkivalta. Se on: voima;kkaam- ei se 1kuiten'kaan mielestäni 'Pidä paikkaansa.
8327: vi "on tehnyt heikommal1le niinkuin hämelle oo Ei joku saman ~kansan ·väestöryhmä, do.ka itse
8328: oHut edullista huolimatta onko se yleisten oike- asuu S'ella.isessa p.aiikll!ssa, että sen eroaminen
8329: uskäBitteiden rmuka:an oikein vaiko ei. Vi,eläipä emäJmaa.staan ja Hittyminen .ioh0nkin toiseen
8330: porvariHinen historiantutkimus on hyväksynyt- maahan ei, saata tulla kysymY'kseen1kään, voi
8331: kin sellaiset Y'ksityisten ilhmisten <kesken! epäsi- estää jotakin! osaa samasta ikansalli·suudesta,
8332: vooHis:inä pidet.yt 1keinat, ku'in valheen, petoksen joka elää toisessa tähän tarkoitukseen sopivaro-
8333: ja väkivaUam di p]omaarttisina. keinoina, kun ne massa paikassa, :saamasta tässä suhteessa talh-
8334: vaan ovat vieneet tarfkoitettuun tulokseen. Täl- toansa täytetyksi. Otbaakseni vefltaumsen, vaik-
8335: ~ainen vwlta·kunta- ja kansainvälinen politiikka kru ikailk,ki vertaukset tietysti ontuvat, eivät
8336: on tietysti varsinlkin rpienille kansoille ollut mitä kaikki Schl·esvig-Holsteini,ssa :asuvat 'futns!ka-
8337: tu•hoatuottavinta, heiltä kun on tietysti puuttu- laiset, saa ottaa osaa äänestJ'Ikseen onko Flens-
8338: nut riittävät voima.keinot. He ovat siten joutu- burg kuuluva Tanskwlle vaiko Saksallet vaa;n on
8339: noo s1mrten kansajoen rul~arusiksi tai ainakin heistä se Flehsburgin asukkaiden itsensä m!i'ärättävä,
8340: rii11puvitksi ja heitä; on "paraassa tap.ll!uksessa kuten Saksan .ia Tanskan sosia.Lidemokraa.tit .ovat
8341: suojellut ailllo!l!staan suurten kansoåen keskinäi- keskenään .sopinootkå.n. Samalflen minun mie-
8342: nen kateus. Eihän tarvitse [mukaa b.akea esi- 1~l~!li Jli ...tiitltiLkJ;J,lmaJ.t.a.~i"""QL.~!I~Y"efii;!}§~:~I~i~f~n
8343: me:rlk1kejä, sillä meidän oma kansamme on ollut 1 tsemääräälmisoikeutta 1kieitää.
8344: tällaisessa suuren kansan s.ononalaisessa ase- ''"'"i{i';~u~C'"täytyymyfui:tiä;---että voi löytyä jouk-
8345: massa. Ei ollut senvuoksi i•hmeteltävää, että ko muita syitä, jotka voiva,t OITa~fliemaarnämå.s­
8346: pienet kansat suurella innostu:ksel1la hyväksyi- oikeuden esteenä. Tahdon :heti huomauttaa,
8347: vlH sen varsinkin viime :maailmansodan' aikana että nä;ihim sy~hin eivät meidäm. sosialid.eano'kraat-
8348: yhä enemmän kantavuutlta saaneen teorian -                 tien mielestai1fuli1il'selläiset"p:Ofv§.rillisten"Vrtr-
8349: vieläipä; sitä kannattivat molemmat sotaa!käyvät 1ifomi~li·      -" ~" .miellesua      ll"a.tk···,
8350:                                                                          ".".·····~········""           · y,· t:li~,~;:'·IJJ:
8351:                                                                                               . . .;a;J:~.u.a.                ·· ·o'k.a·l~~.-
8352:                                                                                                                  . ~li'II~'"]Qt         "'"'·
8353: puolet, - että kansoille on myönnettävä täUai- vall!seiih ovat raJoja määrääviuä, kuin 'historial-
8354: ·nen itsemääräämisoikeus. Meidänkin maamme Eset JastrtiitiOO~S:VYt.'"'"'Mm~m.min-1Iltfuirr'lmc
8355: johtavat .polit'i!Jmt ovat tietää;kseni yksimidi- jäteii._öilntttäVitS'tt-te'hty vääryyttä eri ikansa:l-
8356: -sesti 'Oma'ksuneet tuon teoria·n ja 1'liihen vedonrn€Jelt lisuulksille, nii'n että ne me py:himme rajojen
8357: Suomen itsenäisyyden tunnustamista vaatiessa'am. järjestelyperusteiJsita :pois.                                Mutta sitävastoå.n
8358: Kun nyt 'samaa teoria:a vaadit.aJan soveHutettavak- voi 1öytyä seikkoja, joilla voi olla; ra~kaiseva
8359: si Ahvelllaillrmaan kysymykseen >ahvenanman;}a:is- merlkity~s ,koko maalle, jos rajatonta itsemää-
8360: ten va:a!tiess:a oik·eutt'a· kainsanäänestyksen perus- rä;ämisoilkeutta sovellutettaisiin. Tällaiset syyt
8361: teella saa:da li!ittvä Ruotsiin, niin lienee syytä ot- ovat useimmiten taloudellista laatua. Alueella,
8362: taa lähemmin tarka,stettruva'ksi ---:: :tietysti nriin ly- jonka itsemäärääJmisoikeus siirtäisi toiseen va.l-
8363: hyesti kuin se lt'ässä til,ruisuudessa on mahdol- takuntaan, voi esim. olla, ~sellaisia luonnoriikka-
8364:  lista, - mitä tuo teoria j;arkoit.taa ja onlko se u'ksia, että ikoko maan teollisuus voi perustua
8365:  tahän tapaukseen sovellutettavissa.                       niihin. Täillöin cvoisi tuon pienen väestön osan,
8366:      On heti ·huomattava, että tällaiset valtio-opil- sanOlkaamme vaikkapa onmi, koskarpa aina;kjn
8367:  liset teoriat eivät milloinkaan ole yhtä riidat- ne itse asian niin 'käJsittävät, olla arva·amat-
8368:  tomat, se on sisäJlly'kseltään ja sanonn·altaan tomaksi onnettomuudeksi ehkäp.ä satoja 1kertoja
8369: :vhtäl täBmä.llis·et 'kuin esim. matematiikan ja suuremmalle jouikolle ihmisiä. Ottaalkseni taas
8370: oek.srukti:sten ·}uonnonti,eteiden teoriat, ,Jo käsite koolkreettisen €Simerkin, niin tahdon maml-
8371:  kansa., mitä sillä tarkoiteta,an, voidaan selittää ta, että jos Pohjois-Ruotsin mrulmikentiUä a.suva
8372:  useamma1la tavalla. OttaaJcseni konkreettisen suomala,inen väestö ta.htoisi liittyä Suomeen it-
8373: esimerkin esilTäolevasta kysymy'ks·estä 111riirn semääräwmisoikewden perusteella, nii'Ili puoles-'
8374:  voidaan kysyä ontko a·hvenanmaa.laiset ikansa tani heiitä 1sen oikeuden ki,eltäisin.
8375:  iässä merkityksessä. Suomen cviralliselta ta-                Mitä sitten Ahvenanmaahan tulee, niin kiel-
8376:  holta on selitetty, että ahvena.nmaalaiset eivät tää ei voida., ettei,kö Ahvenanmaalla olisi Suo-
8377:  ()le ilmnsa, vaan muodosta.valt he vain osan mei- melle suuri taloudellinen merkitys. Ahvenan-
8378:  däm. ruotsalaisesta 1kansastwmme ja jos siis hei- maan saa,risto on 'Suomen :kwlarikikain pa.i,kJka
8379:  dän itsemäärää!misoi1keutensa olisi tuleva kysy- eikä ole 'Pieneksi arvarttava se rav.innoniisä,
8380:  IDJ'Ikseen, olisi siitä :koko Suomen ruotsalaisen jonka a:livenanmaalaiset :kalastu\ksel.la. SuomeHe
8381:  väestön äänestettävä, josta a'hvenallJlilaalaiset tuovat. Hmast{)Ilisesti on AhvenallJlilaa myöskin
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386:                                                                                                                                                 •
8387:     1242                                                           Tiistaina 28 p. lokakuuta.
8388: 
8389: 
8390:     Suomen suotuisin· osa, millä seikalla vwstaisuu- trurvepula on vallinnut siellä, kuteDJ muuallalkin
8391:     dessa voi olla ihyvirukin suuri merkitys. Niin~ä Suomessa, ehkä siellä ei juuri y!htä ankarana.
8392:     va;ka.umuksenJ on, että esim. so'kerijuuriikasta ei Ja erittäin ahvenanmaa:la.iset !kuuluvat olevan
8393:     voida taloudellisesti !lldullisesti viljellä muualla äkäisiä ka:iJkelle elintarvejärjestelyLle. He luu-
8394:     Suomessa ikuin Ahvena:nmruaUa. !Si,täpaitsi on levat nyt kaiike11 hyvän saa,vansa Ruotsista, var-
8395:     Ahvenanmruan .kauppa.laivasto tä.rkeä maallem- ·siwkin kun Ruotsin taholta on· 1koetettu ·heitä
8396:     me. Nämä mainitsema:ni .seikat eivät •kuiten- SUOstutella sokerilla ja voonäjauih-oilla, åot>ka
8397:     ikaaDJ '"öfe n i i n rätr{:äisev!a~---ena··n~·te.ltistwt nälinä aikoina ovat olleet .kai1kkei•n teholkJkaimpia.
8398:      X'""'·'---...·••"."''~·.·~~;····•;.,1."''"'".. ·.·.-·"J:' .. •·.·· .......... ·1 ,.,. ·~~ ..... ":~·h
8399:     J.~l!L,ll§Ql~..\i~:l.l&~:~~ ~~ty~~31ll!maa al!snn na -                                                 agitationiaseita. Mutta sitä vastoin heillä ei
8400:      uen sov~Il'UJmattoona•k;u.                                                                            ole vielä 1kokemusta siitä, miUä tavoin nuori
8401:      "~e; jå'tlka ~~iliä taJhtovat ahvenammaaJaisilta. Suomen tasavalta tulee heitä kohtelemaan. Olen
8402:     ikieHiilä itsemääräämisoikeuden, vetoovat siihen, puolestawi vakuutettu, että !kun Suomi tulee
8403:      etilä Ahvenan:maa ikuuluu maantieteellisesti e'h- myöntämäänJ heille laajan itsehallinto-oilk:euden,
8404:      dottomasti 1Suomeen. Ruotsin ja Klivenäill.maan laa,jemman kuin millekä:än mmdle maalkttn-
8405:      välillä on avoin syvä meri, kun ta.rus :sitä Suo- na1leen~ mikä johtuu heidän eri-stetystä asema:s.
8406:      m:een yhdistwvät maila:~ll!t vedet ja yhtenäinen saa- taa:n, ja; osoiltaa, ·että s·e milläiän tavoin ei 'ta·hdo,
8407:      risto. MoontieteeHis:ellä ja ·goeoloog-isella yhteen- heidän :kielellisiä eikä muita sivistyspyrkimyk-
8408:      kuuluvaisuudella ow tietysti me11kity.stä. Ei ·Siään 'häiritä, niin maa,perä suur-ruotsalaiselta:
8409:      voi tulla ikysymy'kseen jonkun ·osan maasta eroit- agHationilta häviää. Mutta; tämä. ka.iklki ei Qle
8410:      taminen, joka: on aivan toisen maan !keskellä, .nähtävissä ennenkuin usooml>'ien vuosill'n kulut-
8411:      ikuten esim. itäisenJ Uudenmaan tahi P.ohJa,n- tua. Jos aihverrawmaalaiset vielä sen jälkeen,
8412:                                                                                                            sanokaa)mfier··e·sim.:·To·vuooe'it~a mi1kä
8413:      maawkaan ruotsalainen a·sutus, jotka sitrupaitsi arka"lfrä''
8414:      taloudellisesti•kin kuuluv-at yht.een talouspiiriin
8415:                                                                                                       so;          .; ··;: .;: . . "
8416:                                                                                                                               ~ -~"                '11-~--~~r-
8417:                                                                                                             -~·,_--w, ..1L.!]ceu .el.MnäsSfl.. QA.... Y~. XUh alua
8418:                                                                                                                                                                    ~   -
8419:      muun maan ikanssa. Ja myönnettävää o·n .A:h-                                                          vat   erota     Suomest~J,,  Jriin   saakoot   sen  te·hdK'
8420:      vena,nmaruhankin nälhden, että sen erottaminen                                                          :,"T.ä;liäil' hii~d~~n joht~~t ·.iii.:YöS'Bn käytän-
8421:      Suomesta tekisi esim. vaitaikunnan tullirajan noHis..;po'li:ittiset syyt. On näy<itäytynyt, että
8422:      sangen hankalruksi. Mutta niin 'Painavia !kuin jollakin kansalla ODJ enemmän haittaa <kuin hyö-
8423:      näimä s·eikat ov111tkin, eivät nekääJn minun .mieles- tyä sellaisesta kansa-naineksesta tai ryhmästä,
8424:      täni saa olla; eh-l tto ana ~-~---h"''''liänmaa::. joka on tyytymätön oloihins-a. Se ei tunne yh-
8425:      tilsrerr-·it~affiää~~~~oik'e·~~ilJ.lft~Yox{a:m:iseif~. teistä •maata isänilla'akseen, wan toimii sitä
8426:      reiaäii;:·JoEka~!tse:o1'8:tilille-;;.ft~~;t:~;·8'äihlnme vastaan ja koettaa vahingoittaa sitä. Se ·koke-
8427:      ehkä usein vastaisuudessa vedota kansojen itse- .mushan .meillä on jo a1hvenanmaala-isistaikin.. Ei
8428:      määräällllisoiikeuteen sekä/ Suomen itsenäisyyden ole varsin vähäinen se vahinko, jon1ka Sund-
8429:      suo.ielemi•seksi että h•e:iJmo1aistemme Vienan blom ja. kumpp.anit ovat maallemme ai-kaansa.a-
8430:      :lmr.ialaisten Suomeen liittämiSeksi, on oltava neet. Ja vastedes, jos :he vaJkavasti pyrkivät·
8431:      kaksinkerroin vamvaisia ki~ltämäsila muilta sa- eroon Suomesta eikä heitä lasketa, tulevat he
8432:      moja oi:keu1J:rsia. Nmn ·eivält suinka;an men~ttele {)leiD!aan a:.inaisena esteenä na•apurimaiden Ruot-
8433:      meidän p-orvari.Iliset valtiomiehemme, jotka kan- sin ja Suomen väliltlä, Ruotsilla ·on mi.el~s­
8434:      sojen itsemääräälmisoikeuteen nojaten ovat val- iään a.ina syytä seikaantua rusioi•himme. iMuis-
8435:      miit vaatimaan k01ko Venlijän Karjalan, Kuolan tuu mieleeni TanSikan sosialidemokraattisen
8436:      niemimaan vieläpä Inkerin Suomeen liittämistä, puolueen gohtajan Borgbjergin lause, kun hän
8437:      mu:tta ·eivät ha:lu•a kuuaa puhuttavalikoon ah- -puhui 1mm•sain itsemäiärää!misoikeudesta Bern~n
8438:      venanmaala~sten itsemääräämisoikeudesta..                                                             :tronlf·erenssissa .ia 'IIanslmn sosialid-emokra:wtiri.en
8439:         ·Mutta: samalla ikuin me näin ilmoitrumme, suhtautumisesta siihen. Hän. sanJOi - vrustusta-
8440:      olev~~.~. t!l!~R.~~~~~_!:t. antamaan .. ahvena.nmaa- essaan Tanskan nationalistien vaatimuksia !his-
8441:     ·IJ'ä.~le Itåemääräåmismkeuttetr n1-1n · m'E\' ····myös                                                toriallisten syiden nojalla saada saiksalaisi•a;
8442:     iiMuam'iffie'-Saäa'lt""V'Vffmiftrltmr·:sii-tä, että lkun he alueita Schleswigistä: - ,;Saksalla on ollut
8443:      itsestään ja mahdollisesta Ru{)tsii11 kuulumises- tanskalainen •kysymyksei!JSia ja s•e on ollut paha.
8444:      rboon pä:ätltävät, meillä on taikoot siitä, että heil- Mutta pa1hempi ja vaarallisempi olisi jos Tans-
8445:      Hi. pysyväiisesti on se mielia:la. ,J.a. sitä varmuut- kaan saataisiin saksa:rainen kysymys.'' Minun-
8446:       ta meiHä ei mielestäini ole, jos he nyt asiasta
8447:       äiänestäisi,vät. Tällä hetkellä he ova,t vielä                                   <~}fääm~~~~~m~~~u~i~~ili~rt~·-··~1~--~~
8448:      ma.ailiD!ansoda:n iloo;vyyksioo vaikutuksen alai- ~eriånffia:~-kys:v~·:Vll:seii-~lliuöclossa:;y,,~~~--~"-~
8449:      sina;. He 1kuten k()ko maamme, ovat riittävästi ~·-ion ~:yön;;;:~uä;ä:"·~ttä R~~t;i;·;;:''(l]. olla Ahve-
8450:      saaneet kö:rsiä venå!läis·estä mielivallasta, elin- nanmaan kysym;yikseen i·nnostun:eita. suinkaan
8451: 
8452: 
8453: 
8454: 
8455: •
8456:                                               Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                           12!3
8457: 
8458: 
8459:  aJwenanmaalaiS'ten: tä:hden·. vaan Ahvena:nmruan                      tiollinen yhdistä!minen H.uotsiin saisi a1ikaan
8460:   saaTiston stra.teegisen merkitY'ksen vu01ksi. On-                    maantieteeUisen muutoksen? Ahvenanmaa; si-
8461:   han monta !kertaa selitetty, miten suoja.ton Tuk-                    tä;paitsi Jkäsittäälkseni ·ei !Suinka;an ole ollutkaan
8462:   holma· on, jos niin lälhellä oleva Ahvenanmaa                        tässä suhteessa en1etiD män rpoi:ktkeu:S'a!semoassa
8463:   on "Yieraan vallan hallussa. Ja vaikka. ruotsa;lai-                  kuin monri muu Suonien osa. Sekä pohjoisessa
8464:   set •eiv!ät ·pelkääikä:än Suomea ·niin sanovat he:                   että ~dässä on maassamme pwi,klkakuntia., jotka
8465:   ,Kuka taikaa, mitten kauam. Ahvenanmaa pysyy                         palgon suuremmassa määrässä kuill' Ahvenan-
8466: · Suomen ha.Hussa ?" Ja tä'Ytyy avoimesti tunnus-                      maa kärsivät ikul,kun:euvojen ·puutetta;. Oniha.n
8467:   taalkseni, että tältä kannalta epäilen asiaa                         sellaisia, joilta vielä puuttuu kunnollisia maan-
8468:   ka:tsovan useiden Ruotsin sosia.li,demoikraattien-                   teitälkin, puhumattakarun rautateistä ja höyry-
8469:  (kin. On:ha'n •heidä:n tunn·ettu .johtajansa halli-                   laivareiteistä. Suursaaren, Seisk:l!rin: ja: Tytär-
8470:   tuksensa asia.miehenä !koettanut tehdä; voita-                       saaren asukkailla ei ole säällliiÖllistä laivayh-
8471:   vansa sawdalkseen Parii•sin imperialisti:sen .rau-                   teyttä mannermaan kanssa ja ovat usein jääes-
8472:   hankonferenssin, joka,, kuten tiedetään, yleensä                     teitten takia· pit1kät ajat kokonaan eristetyt
8473:   väiJ.ittää sa;ngen välhän !kansojen •itsemä.Wräämis-                 muusta maaiLmasta. Ahvenanmaan päiä;sa:a.reUa
8474:   oikeudesta, määräiilmäiän Ahven<allliiil:aan Ruot-                   serusilja.an on säiännö11inen ja verraten tiheä höy~
8475:   sille, arvatenkin paJlkinnoksi Ruotsin · ententc-                    rylaivalii1kenne sekä itään että länteen. Tosin
8476:   :vlhtäiväl.lisyyidestä sodan aika.na. AinaJkin tu'lee                ei Ahvenanlillaan p.ikkusaarten välillä ole laiva-
8477:   tähälll käsitykseen RaDJSkan: pääministerin                          lk:ulkuyhteyttä, muttru samassa asemassahan
8478:   Clemenooaun 'J)itäimrus·tä pu'hoosta, jossa hän jo-                  ovat monet muut ulkosaaret. Mitä AhveiDa.n-
8479:   tenkin selväisti sanoo Ruotsia; palikittavan A>h-                    maan kouluoloiJhin tulee, on Ahven8!nttna8!lla,
8480:   venanmarun lii ttamisellä siilllen. •Meidän Suo-                     paitsi ·ka,nsakouluja ja ylhtä kansanop·istoa,
8481:   men sosiali:demokra.8!ttien mielestäJ A'hvenan-                      Maaria:nhaminassa ylempi merenlmllkukoulu
8482:   m:aan kysymys ei kuulu PaTiisin Tauhankonfe-                         sekä yhteislyseo, kaiikoki · ruotsinkielisiä. Ah·
8483:   renssille, vaan on sille ratkaisu 1öY'dettävä jolko                  ven:arumwal!lliset ovat ehkä mielestään liian
8484:   molempien maitten, Ruotsin ja Suomen välisten                        'kauan saaneet odottaa keskikoulunsa muodosta-
8485:   neuvottelujen kautta, trui todellisen demokraat-                     mis·ta korkOOllllma!ksi oppikoul'u:ksi, mu;Vta taas
8486:   tisen kansa.inliiton toimesta., .jo:hon ·kaikki· kan-                minä kysyn, kuinka monella seuduin ma;ass:am-
8487:   sat kuuluvat. Ja ei:häin liene mahdotonta löy-                       me eikö suomalai11en vaestö ole sa:anut odottaa
8488:   tää wsialle jOiku muu1kin ratkaisu, joka tyydyt-                     valtionlkoulujen verustamista. ja on ollut pako-
8489:   tä.isi aJhvenarumaa.laisia1k.in, kuin kiinteästi joko                tettu ikoulutarpeen:sa tyy·dyttämiseksi pane·
8490:   Su(}meen t!llhi Huotsiin 1kuuluminen.                                .maan oppilait~ksia pystyyn vain omin voimin ja
8491:      !Koska ulkoministeri täällä ilmoitti, että hä-                    omalla 'kustannuksellaan:? Ottaen huomioon
8492:   nellä on ehlkä lisä;tietoja annettavana ulkoasiain-                  Ahvenanmaan saaristoväestön poi1kkeuiksellisia
8493:   valiokunnwssa ja ·kun kaikesta päättäen haJli-                       oloja. on: valtio sitäpaitsi rahallisesti !llvustanut
8494:   tuksen kanta ei oletayde1Ilsesfi"'8'eli'äiitä:'"ml1le                sikäläi&iä ;pieniä seura:kuntia pappien: pa:lk-
8495:   soSiåTii(Ieffi(j'krä:attiriie·n- rY'hM1t ·tassil:"!fsettuu;~~iiiin   kauksessa y. m. :SaJina1J:a.i.st:a huolifia Suomen
8496:   eiraotan asian 'lä:hetfäirfilstä utkoa:s:i!tinvaliokun-              valt.io e·päile:mättäJ vastwkin on, pitävä heistä.
8497:   taan.                                                                Onko a'hvenanmaalaisilla: sitten ollut syytä va-
8498:                                                                        littaa !kansallista tai kielellistä sortoa suoma-
8499:       Ed. Hu l t i n: Kaikella mi1kä tapahtuu, on                      lai•sten ta:holta? -Mitään esimerkkiä sellaisesta
8500:  riittävät syynsä. Mitkä: ovat sitten ne syyt,                         ei ole voitu esittää. Että e:hkä joiku •harva. seu-
8501:                                                                                                1
8502: 
8503: 
8504:  kysytä)än, joitten n(}jalla ahvena:trmm'laiset ha-                    ra.kullJ1llarr itsensä valiisema pa1p]Ji tai haJlitulk-
8505:  l'tlava.Jt il'1l'Oittua Suomesta ja liilttää saarensa                 sen nimittärrnä ·nimismies on suupuheessoon
8506:  Ruotsi·in:. Tähän kysymykseeiD on annettu jul-                        !kankeasti 'käyttänyt ruotsin1ki•eliä, on kieltä-
8507:  :kisuudessa hyvin epämääräisiä vastauksia. On                         mättä sellaisia poi,kokeusta'Pau'ksia, joille m:l!an
8508:  niälhty ahvooanmm1lrui<S'ten väittävän, että heitä                    suomalaisilla paiklka.kunnilla voitaisiin luetella
8509:  on ruina kohdeltu lapsi~uolen truvoin. Missä suh-                     paljon useaanpi'a vastrukohtia. Vielä vähemmän
8510:  teessa? kysytä.än. He ovat mulka sa.aneet tur-                        Ahvenanma.u ruotsinkieliset voivat syyttää .Suo-
8511:  haan odottaa kouluolojensa ja kulkuneuvojensa                         mea siitä, että jotkut 'heistä its.estäärr ova:t
8512:  parantamista, ovat kärsineet eristetystä. ase-                        omanvoiton pyynnöstä myyneet maansa man-
8513:  masta;an. Mutta Ahvenanmaan eristetty asema-                          nermaan: suomalaisille taikka omiin tarpei-
8514:  han on luonnollinen seuraus saariryhmän maam-                         siinsa ovat tuotta:neet saareHeen suomalaista
8515:   tieteellisestä rusemasta. Luu1evatko ookä Ah-                        työväkeä, jontka käyt15iksestä; ;heillä jois·saffi:in:
8516:  venanmaan a;sukikaat, että 'heidä11 saarensa val-                     tapauksissa ehkä on: ollut ikäviä kokemuksia.
8517: 
8518: 
8519: 
8520: 
8521:                                                                                                                                  •
8522: 1244                                        Tiista,ina. 2& p. lokakuuta.
8523: 
8524:  Huomattwkoon lisäJksi että tällaiset .kdkemuk- valitus heidän kärsilmyksistään sota-aikana,
8525: set :saattavat ib.el·posti ja:nkua .siinäkin tapauk- jolloin venäläinen sotaviilk:i monella muotoa
8526:  sessa että A~venanmaa tulisi Ruotsiin ~~hdiste­ väestiiä rasitti cia :kiusasi. Mutta Ahvenan-
8527: tyksi, · jos yksityiset. ahvenanmaalai:s·et pit:ä.vät mawko yksin sota-ajan mielivallasta ja rasitnrk-
8528: vain omaa etuaan sHmämääränääm·. Ruotsin 'PUO- sesta: kärsi? Eikö väestö lnkuisila muillaik:in
8529:  lella ei näet tähän asti ole p.a;Thtu mitään es- p.aikkakun.niUa Suomen niemellä ollut samassa
8530:  teitä suomalaisen työväenJ rkäyttämiselle siHoin tUikala.ssa asemassa? Olen vakuutettu siitä, että
8531: /kun se ·on näyttänyt taloudellisesti edul1iselta. tarkempi tutkimus antai,si tä:hän myöntävän
8532: Kun ahvenanmaa:laiset eivät ole voineet väittää vastauksen. Pääiasiahan •kumminkin on, ettei
8533:  että kansallista sortoa olisi heidän suhteensa noita: ·kärsimyksiä voida :millään muotoa lutkea
8534: ~harjoitettu, ovat he viime a~koina tarkistaneet         Suomen syylksi. rEikä ·ole edes .varmaa, että Ah-
8535: valitustan:sa sikfuli, että he muka ,;pelkärävM." venanrmaa olisi sodan vaurioistll! ·kokonaan sääs-
8536:  että sellaista, sortoa voi tulevaisuudessa Suomen tynyt, vaikkapa se olisi kuulunut 'Ruotsiin. En
8537:  taholta tapahtua. Minun: on vaikea uskoa että tiedä miten paljon ahvenanmaalaiset itse teki-
8538: tämmöiselle tulevaisuudenpelolle, jolla ei ole vät saarimaansa varpauttamirseksi venäläisestä
8539:  mitään perää nJrkyisissä tosioloissa, annettai- ·sotilasmie1ivaHasta.           Ensimäiset va'pauttaja t
8540: siin todistusvoimaa siellä, missä nyt koetetaan kuitenkin             tu'liva,t Suomen       mamne!'lillaa.lrta.
8541: tätä /kysmystä selvittää. Eikä ahvenanmaalais- U udesta!kaupungista. Ja tännä vapaajouJkJko
8542: ten asia suintkaan pa:rane sen rkautta etiä he, taisteli hyvällä menestyksellä. Olisiko sen on-
8543: kun iheille !Suomen ]JUolelta itsehallintoa tarjo- nistunut täydellisesti vapauttaa AJhvenanmaa,
8544: taan,, vastaavat, ettei tämä·kään voi muuttaa jos ruotsalaiselta viralliselta taholta ei olisi es-
8545: theidän ka.n.taansa. Minun on maihdotonta ikäsit- tetty aseidern lähettämistä sille Tukholmasta ja
8546: tää, että kansainvälinen sovintolauta~kuwta, .iolia ellei sa1malta: taholta olisi rpidätetty kenraali
8547:  on ikäsiteltävänäänr lukuisia kansainvälisiä 1\fan.nerheimin säihkösanomia, joissa •hän •ke-
8548: ·pulma- ja riitakysymyksiäJ, jotkra .l<>htuvat .todel- hoitti vapaajoukkoa ur:hoollisesti 1kestämään
8549: lisista ri&tiri·idoista ja vaikeiden epäkohtain ole- rkunnes hänen länettämänsä aseet ehtisivät saa-
8550: masSI8JOlosta, · kuul'lessaan moista .perätöntä •pu- IJUa, sitä on rminrun. tosin vaikea arvostella,
8551: ·hetta, joka •perustuu va.in mielitekoihin ja tun- mutta asiaa läheltä seuranneet sitä vi.j..itt&vät.
8552: nelmiin, enään voi ottaa Ahvenanmaan pyrki- En tahdo tässä :myöskään lähemmin •kosiketella
8553: mystä valkavalta :kannalta. Ahvena.nmaalaiset sen ruotsalaisen sotilarsretkikunnan menettelyä,
8554: VJaikuuttavat tosin nyt, •ettlj, hre aina •siitä .a,:sti joka Suomen rhaHitulffien 'PY:vi'äJmätt.ä 1sa:apui
8555: kuin Suomi tuli erotetuksi Ruotsista, ovat ikä- Ahvewanmaa1le ja rs~ellä pakoitti ei ainoastaa:n
8556: vöineet p.äästä ta1kaisin va,:nfuan emämaan yh- :metelöivät venäläiset sotamiehet, vaan· myös
8557: teyt,oon. Semmoinen toivo kyti \"a!rmaran Hami- suomalaisen vapaajourkon, s. o. .Suomen laillis.en
8558: nan rauhanteon jälkeen monen muunkin .suoma- ha.llituksen sotavoiman, riisuma:an !llseenea.
8559: laisen mielessä. :il'tf: u t ta: 1kaTikonruköisimmät Totean. vain, samoin tkuin eräs .edellinen pu:huja,
8560: heistä käsittivät pia.n, jo Porvoon valtiopäivillä, että tämä menettely aikoina~J,n .herätti .Suomessa
8561: että uus.i tilanne saattoi tarjota m[l.allemme .ti- hyvin suurta katkeruutta.
8562: laisuudim itsenäisempään tk&hityJkseen. Histo-             ,Tällä Iausunnolla on ollut tarkoitus osoittaa,
8563: rian kulku on johtanut maamme täydelEseen ettei ~rhvenanmwaiais!i.~1a ole mitään syytä, saa-
8564: rvaHio.llis:een riippumattomuuteen ja on siten tikka sitten riittäviä rsyitä, eroon 'P:vrkirmykseensä.
8565: osDittan:ut heidän olleen oikeassa. On. surkutel- Kun olen vakuutettu siitä, ettei· ilman riittä-
8566: tavaa, ettei Arhvenanmaan väestö ole jaJrsa.nut viä syitä mitään tässä maailmassa tapahdu, olen
8567: rkullkea tälmän 1kehityJksen rinrnralla, eikä nyt myös vakuutettu siitä, että whvenanmaalaisten
8568: tahdo kanssamme riemuita tämän päämäärän nykyinen pyrkimys on ·raukeava omaa:n ma!h-
8569: saavuttamisesta. Mutta väitetäänikin, etteivät :dottomuuteensa,, ja luulen'pa että· he Hsekin
8570: eropyrinnön johtajat olekaa.n oikein tulkinneet •pian tulevat olemaan siitä tyytyväisiä. Koska
8571: ahvenanma!a}aisten ·toruellista miellipidcltä, että olen sitä miel'tä, •että nrerra Ministerin :s•elirtys
8572: !he ovat esittäneet ainoastaan tila,päisen .mie- va<sba sitä mielirpidettä, mikä yleensä Suomen
8573: lenWan, niinik:uin pääjo>htaja itseikin todiste- :kan1sa.s.sa Ahvenanrrna:an asiruss'a vallitsee, puol-
8574: tu:sti vmslba. aivan äskettäin on munthanut kan- lan minäkin siirtymistä yksiwkertaiseen päivä-
8575: taansa. Ne, jotka a'hvenanrrnaal,aisia: ~parhaiten jäi~jestykseen.
8576: tuntevat, väittävät heidän nyikyisen pyrkimy1~­
8577: sensä olevan viimeisen •sota-ajan tuloksen. Ah-            !Ed. K. E. •L i n n a: Kun ·A·hvenanmaan ·ir-
8578: venanmaalaisten väitteisiin kuuluu näet myös roittamista Suomesta ja sen Ruotsi·in· liittä-
8579:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                  1245
8580: 
8581:  mistä on ll!jettu, on aill!a myös yhtenä kaikkein t.ihlnkin taloud·ellisissa hcidän aluettaJa,n koske-
8582: tärkemmistä erottamiseen p.<likotta.vista syistä vissa kysymyksissä tekee heidät kokonaan
8583:  maå.nittu se, että khvenanma-an väestö, j1Jika riiprpumattomilksi valtrukunnan }ainsäädännöstä.'
8584:  muodostan 'Pienen murlo-osa:n m•nam koko väles- Ei missäiän maa1ssa V1Jida näyttää esimer.kkejä
8585:  töstä, s~daan sekä kielellisesti •että <sivistyksel- siitä, että vähemmistö, joka kaiken ruotsalaisen
8586: 1isesti turrvatuksi eDJemm~stösonrolt.a ainoastoon <kieliain1~ksen mukaan ottaen ikäsittää vain• n.
8587: .siten, että se liitetään: srumankieliseeru Ruotsiin. 400,000 :hen•keä eli siis jotenkin 1 / 8 jru a<hvenan-
8588: 'Tämän· vuoksi on myöskin tarkoin katsottava, maalaiset yksin Iaskien 23,000 eli 1 / 145 koko
8589:  minlkäla.inen se'kä a;hvenanmaa.laisten että ruot- :maan asukasluvusta, on saanut tällaiset oikeudet.
8590:  salaisen kansana:ineksen· asema yleellisäkin tässä          :Mutta tämän kysymyksen yhteydessä tulee
8591:  ma'wssa on, että voitaisiin osottaa, ovatko nuo rpa•kostaUcin tehneeksi erinäisiä vertailuja siitä,
8592:   väitteet paikka:nsa pitäviii, si'llä jos ne sitä ovat, miten ja millä tavoin ]J'ienten toiskielist.en 1kan-
8593:  siJiliQin ~on meidän tehtävä kaikki, mitä voimme, s<mainesteru <kielellisiin. .jru sivistyksellisiin pyr-
8594:   noiden epäkohtien korja:amiseksi. Ennen kaik- kim;y4ks,iill' •suhta!uclutarun muissa maissa. Täällä
8595:  :kea on mei·dän: oltava oikeudenmukaisia, mei- ed. Setälä jo on, .huomaruttanut, millä tavoin
8596: ..län, joilla its~Uämme on niin äskettäinen anka- Ruotsi suhtautuu siihen verrattain suureen yh-
8597:  Tan Taskas sortokausi takanamme.                         tenäiseen suomalaiseen asutukseen, .ioik:a siellä
8598:       Tocl<el.lisuudessa nuo Yäitteet kumminikin ovat on. On1ko s i e ll ä suomalainen asutus saanut
8599:  ka'ik;}{Jea ·perää vailla. Meillä Suomessa on ruot- itselleelll turvatuksi ne oikeudet, j-ot:ka tässä
8600:   ~alaisella ·kansanaJinelk:sella, siis juuri a:hvenan-   maa;ssa a1ina on ollu~ ruotsalaåsella kansanai-
8601:  maal<aisiUakin ja miksei, erittäinkin juuri neksena ja joita nykyisin vielä p.aljon laa~enne­
8602:  heillä. hranitusrmuodos•sa .io turvattu aiwn yhtä taa.n.? Näin ei, i'käJvä kyl:l'ä, ole asialaita. Päin-
8603:  suuret k~eleHi<set oikeudH ku~n ma<&n väestön va,stoin ·puuttuu Ruotsin ~suomalaå.sasukkaå:lta
8604:  suurella en:emmistöllä, suomenkieliselläJkin vä- ik:aimkein al1keellisimmatkin oi<keudet omaikieli-
8605:   estöllä on. Heillä on oikeus omalla kielellään sen opetUiksen saantiin:, l<aaljemma1sta omakieli-
8606:  saa·da; opetusta :hamasta alakansakoulun aalkkos- sestä sivisty.ksesta puhumattakaan. Jos tässä
8607: ·Iuokilta: airua yliopi,ston profe.ssoritu1Jliin asti, olisi ·kysyJmys :hajallaan ·kamtta maan olevasta
8608: 'yliol>iston; jo.ssa sivumennen sanoen 'Professo- suomelllkielisestä a;sujwmistosta, voisi asian,· vie-
8609:  rien 'Bnemrrni:stön muodostaVIat saman:ki:eli:set kuin lä ymmärtää, mutta tässä .on kysymys a'sujamis"
8610:   hekin. Kailkissa oikeusasteiss•a on 'heillä oikeus tosta, jdka on verrattain yhteruäinen, muodos-
8611:  omana ikie1ellään esiintymiseen. Ei siis mis- taen useitten !kuntien as·ukaseruemmistön. Nu-
8612:  sään YOi puhuakaan kielellisestä, sitä vähem- merot ovat !Siinä suhteessru 'kuvaavat. Norrbot-
8613:  män sivistYJksellisestä sorrosta. l\Iutta tämän tenin läänissä oli vira1list.en ruots,ala•isten tieto-
8614:   lisäksi suunnitellaan täällä parhaillaan kunba jelli muikaan suflmeapuhuvia asukkaita vuonna
8615:  f<aa.iemmiUe a1luciUe i~sehallin~oa, joka takaa H3t60 113,739, vuonna 11870 14,015, vuonn'a 1880
8616:   tälle alueelle verrattruin 'laagat oikeudet talon- f 16,510, vuonlllla 11890 19,1345, vuonna 1900
8617:  uellisten ja siviS'ty:k,selE,stenl kysymystensä i 21,9'40 ja vuonna 1910 25,266 <hen1keä. Tähän
8618:   omintakaiseen ratkaisuun ja~ joka· itsehallinto tila;gtoon on kumminkin tehtävä se .muistutus,
8619:  erittäin khvenanmaaihan näihd·en on 'laajennettu että siitä on jätetty pois mel1kein kaikki sellai-
8620:   verrattlllin suur~ksi autonormia:ksi. Sanomale'h- set· ihenlkilöt, jotka ovat suoritilaneet ruotsalaisen
8621:  dis:sä 10n .ioku ai,kra ta:lmperin ollut :luettavana 11~ kau<sakoulun ku11ssin, siitä huolimatta että hei-
8622:  yleiset perust-eet, joiden pohjalle tällaisten mwa- däm se'kä perlhe- että kotiikielensä on suomi, joten
8623:  kun:tain. itsehallinto ehdotetaan rakennettavaksi nämä numerot todellisuUidessa ovat paldon suu-
8624:   .ia, -mikäli tiedän, - on Ahvenanmaan itse- remmat ja voitanee~in suomenikielisen väestön
8625:  hail:lintoehdotusta. va1mista:maan asetettu komi- lu!kum!ä:ärä tätä .nykyä laskea noin 35-40,000
8626:   tea näitä perusteita vielä Ahvenanmaaihan näh- hengeksi.
8627:  den koko .iouik:on laajenrtanut. Lopputuloks.ena           TäJmän väestön a'Suma-'alue on vermttain kiin-
8628:  kai'kesta tästä on sanottava s>euraavaa: Ensiksi teä .ja yhtenäinen, käsittäen Läntisen-!Fornion-
8629:   ahvena1nmaalaisille on nyt jo hallitusmuodon lruabon, Kainuun:roell'l~aakson ·pohjoisosan, Jälli-
8630:   perusteella vakuutettu vrustaisiksi ajoiksi täydet vaara.n ja .Tukkasjärven 'Pitäjät. !Tällä aluella
8631:   kiele1liset, tia sivistykselliset oiikeu'det, aivan sa- olevissa ,kunnissa oli erikielisten asukkaiden
8632:  manilaiset kuin maan. suomenkielisille •asuk- asutussuhde ·seuraava: Haaparannan kunrurusaa
8633:  'kaille; toiseksi &hvenanmarulaiset saavat, nriin suomalai'Sii:a 777, rudtsa:hisia 790, hq:rpal'aisia 1;
8634:  :pian kuin se la1insäädämmöllä voidaran järjestää, Aila.-'rorniolla su.oma~aisia, 1,82'6, motsalaisia
8635:  laajan it.sehallinto-oikeuden, joika useissa erit- 1,222. la'J)p-alaisia 8; Karungissa suomalaisia
8636:                                                                                                       158
8637: 1246                                       'l'iistaina 28 p. lokakuuta.
8638: 
8639: 
8640:  203'2, ruotsalaisia 365. Ia•ppa'l•aisia 6; Ylä- ki<eltä:, josta hän ei sanaakaan ymmärrä,. Suo-
8641:  T{Jrniol1a suoma.laisia 3,01•6, TnotsaJaisia, 371, malaisten lllillten kesäsiirrot ovat srnmanlwatuisia_
8642: larppalaisia 19; HietaniemeS"sä 'sudma1aisia 1,592, Niissäikin joutuvat V'arattomat van·hemmat, joi-
8643: ruotsalaisia 353, 'l!vTJ:PJala:isra 23; Kon>ilom- den laTJset ennenkaikkea novhin siir:toloihin jou-
8644:  polossa 'Suomalaisia 1,694, ruotsalaisia 294, tuvat, useinkin sangen raS'kain mielin. suostu-
8645: }ajppalai·sifll 32; Tä:rännös:&ä su01malaisia 1,280, . maan la~psens!ll toiseLle paikka•kunnalle läJhettä.'-
8646:  ruotsalaisia 29, la,ppala,isia~2·6; iPajrulassa suoma- miseen, sillä :lei•päkysymy·s on ruiillä seuduin
8647:  laisia 3, n8, ruotsalaisia 192' la:ppalaisia 55; usein prukosta:kin ratkaisevampi ikuin: •kansalli-
8648:  lfuoniona:lusta·ssa .suomalaisia 4 78, •ruotsalaisia suuslkysymys.
8649:  20, hppa.laisia: 61; .Enontekiöllä suomalU~isia             !Kun näiin· on laita jo allkeisopetuks.en su'hteenv
8650:  415, ruotsalaisia 31, lla:popalaisia. 820; JäUivaa- •on :selvää, ettei voida puhuakaan mistään varsi-
8651:  r8issa •suoma1laisia 2,951, ;ruotsalaisia. 8,394, larp- naisesta oma1kielisestä sivistysmahdollisuudesta.
8652: pa:laisia 400 se'kä: J ukika.sjärvellä suomalaisia . Joko on jäätävä sivistystä vaille tai uhrattava
8653:  2,000, ruotsalaisia 337 ja. Ja1ppa.lait&ia. 711 henkeä. Im:nsaUisuustuntonsa. Sellaista mahdollisuutta,
8654:  Täimä tilasto on vuodelta. 1900 ja oru sitä vas- 1kuin se, ettäi oikeusis•tuimissa suomalainen
8655:  truan te'htäivä sama muistutus kuin edellistrukin, voisi omrunlkielisesti rnjrua a:sioitru tai s•aada niistä
8656:  että siinä nillll. on suomalaisten laskuista jätetty omankielisen päätöksen, sellaista ei voi edes
8657: pois, kati.kki ne, jotka ovat ruotsinkielisen kaniSa- kuvitellakaan.
8658:  koulukur:ssin suoritta,DJeet, mutt<a tä:mänkin ti-           Suomenkielinen :kansan'ailnes on Pohjois-~Ruot­
8659:  laston mukaan oDJ suomeulkielisen väestön luku- sissa, siinä maassa, jonka se QTh raivannut vilje-
8660:                                                         1
8661: 
8662: 
8663:  määrä tä:llä alueella noin 70 % koko alueen a·su- \ lykselle ja luonut siellä kult.uurimathdollisuudet,
8664: !kasluvusta.                                            1  vaillaJ kailkikea DJiitä al'keenisempia,kini oma-
8665:     Miten on sitten tämän alueen suomalaisväes- kielisen siviSJtyksen! ja oikeudenikäyttämisen
8666:  tön sivistykselli,set olot jä:rjestetty? Virallisen edellytyksiä, cioita sentään nyt jo pie.nten ikanso-
8667: tilaston mukaan ikälyteit:iin ISIUomala.isaluoon si- jeDJkin oikeuksien tunn:nsta:misaikama pidetään
8668:  vistyttrumistyöhön vuo1ma 1915 250,000 kruu- minimiV'aatimuksina. Se on surul1inen1 kuva,
8669: UU!a ja 'nousi tämä SUJIDma vuonna 1918 jo                 mutta se on tosi. Minä en tahdo tässä yhtey-
8670:  700,000 kruunun. Sa:maan aikaan käytettiin dessä esittää, mitä oikeuksia täHä suomalaisella
8671:  n. s. lastentyötupien: ylläopitä:miseen 154,000 väestöllä on kaiklkiin näi'hin ika:ns,allisen elä-
8672: rkruunuao ja suoma:laisten lasten llllajoittamiseksi mänsä p.eruslkysymyksiinr nähden. ·Mutta minä
8673: ikesäaj•itksi ruotsalaisiin perheisiin noin 15,000 en ole voinut olla luomatta sitä ikuvrua, minkä-
8674: •kruunulli. Ei siis voida kieltää, etteikö va.roja laiselta tämälli suoma1aisväest:ön asema niVt
8675: kansanvalistustarlkoituksiin käytettäisi. iMutta näyttää varsinkin kun sitä verrataan ,sii1hen ase-
8676:  tässä on vaan olemUissa yJksi varjopuoli ja se on- mallin, missä Ahvenanmaan llillllikkaat ovat Suo-
8677: kin ta:rpee'ksi musta: Kaikki nålmä r'<l:hamäoärät meen• nähden. Tässä tpuhuvrut tosiasiat omaa
8678: käytetään y ksinoma•run r u 0 t s i n k i re 1 i :s e n selvää 'kieltänsä. Niistä jokainen voi tehdä M
8679:  opetuksen :hyväksi. Koko tällä suoma.laisalu- vertaukset, mitä ha-luaa.
8680:  eella ei ole a i rr o a t ru k a a: n s u o m e n ik i e-   1.A'hvenrunmaan Suomesta irtire11imistä eivät
8681: I i s t ä opp.ilaitostru olemassa. Ummikko-:suo- siis suinkalan vaadi kielelliset, ei•kä kU~USalliset~
8682: ma:laislaprsi joutuu ·heti lukemaan opetellessaan enempää kuin ta.loudelliset1kaa.n syyt sitäJkin vä-
8683: aivan ump.iruotsa.laiseeru kouluun, jossa. kuri hemmän, jos sitä >k•at,sot8Jan edellä esittämääni
8684: Ikieleen nähden on niin amikara, että lapset väli- ta'llstaa vastaan.
8685: tunnlillaikiw ovat rangaistukseDJ uhalla kielletyt           Tääl:lä ovat jo sekä välikysy~yksren teki-
8686: omrua kieLtään käyttä:mästä, - suomea keske- jät että .varsinkin herra ulkoministeri perin-
8687: näiän ,puhumasta. Jos siis suomalaiset tahtovat pohjaisesti .kumon.neet ne väitteet, mitä ~ä;ssä
8688: saada vuosisata.isella asutusseudullaa.n edes opin suhteessa on tehty, joten minun ei ole tar-
8689: alkeita1ka:an, OV81t 'he pakotetut iheti omasta: kie- vLs ·tässä suhreess•a niihin enempää puuttua.
8690: lestään luopumaan. .Sama on laita kaikilla Täissä. lkysymyJksessä on ko'ko Suomen kansa
8691: aloilla. rNuo n. s. työtuvat, jotka ova:t peruste- täysin yksimielinen. Alhvenlammaian vwkiva1-
8692: tut vara,ttomalmpia lapsia varten, asettavat myös taiuen: !Suomesta irtirepiminen on tämän ka.usan
8693: sa;roan vaatimuksen. Köyhä vanhin, joka ei ruumiin repimistä. Jos Ruotsi on tässä työssä
8694: voi itse lapsiaan elättää, vaan on pakotettu lä- mwkana, on .se :sa:malla hetlrel1ä ikatlkaissut myös
8695: 'hettämään heidät näi'hin työtupiin, tietää sa- suhteensa raJtkai,sevaJSti, lopullisesti, ne suhteet,
8696: malla, että hänen/ lapselt.am !kielletään oman jotlka ovat vuosisatoja näiden kahden kM1San
8697: kielen lkäyUö ja häruet p.aikotetaan puhumaan välillä olleet. .Ta Suomi ei ole koskaan unoh-
8698:                                        Välikysymys Ahvenanmaaq asiassa.                                  1247
8699: 
8700: 
8701: tava sitä tekoa, - unohtava sitä, •ken oli tässä        längre, varkeu ur mora.lisk eller ur rättslig·
8702: repiruistyössä osallisena.                              syDJpurukt låter sig försvara ~att ensidigt lfast-
8703:     ;Täällä on ·herra u1kaministeri niiDJi:kään sel-    hålla vid Alands :hullldenJhet till riiket, utalli att
8704: västi jru pain:ruvasti esittän'Yt hallituksen ikanna~n, i gengä-ld erkänna och omedelibart tillgodose
8705: joilika kannan takana on .ko!ko Suomen kansa.           dess fordran på en :fullt tryggad nationell fram-
8706: Kun ei väli:kysymy.ksentekijäinkään: taholta ole        tid swmt jämväl de ekorromiska och andra yr-
8707: vaadittu asian vruliokunta1an 1äihettämistä, vaam       kanden, vilka betingats ·av Ålands lä:ge, förthål-
8708: on luotettu siihen, että ·hallitus tl:&ee 1kaiken       landen och natur. Detta .kan ske ut.an att denna
8709: voitavansa AhvenanmaankysymykseDJ oikeuden-             hi.storiskt och geografiskt med övriga ·delar a v
8710: mukaisoon mtkai:suun smtrtltam:is~ksi ja krm silm-      vårt land förenade la~nds~del upphör att med riiket
8711: ]:\3;:itsi ei alSiallisesti eduslkunUJan kantaa kysy-   höra samman. Sannt är att en sådan för den
8712: mykseen näihden ra:htua'kaan muuta se, lähete-          svens'ka- stammen i Österla.n'd lycklig lösning nu
8713: täälllkö se vali()lkuntruan tai ei, 1ka:nwatan minä     förkast.a.s av den a>llmänn-a meningen bland
8714: ryhmäni .puolesta y'ksinkert.aiS"een päiväjärjes-       öborna. M:en: ·detta ut.talwnde från· den åländska
8715: ty.kseen siirtymistä.                                   befol,kningens sida varken lmn eller bör äga
8716:                                                         någon bindalllde •kraft för den, därest ver1kligen
8717:     Ed. E s t lru n ·d e r: På det stora flertalets ett ärloigt menat a.nbud om överenslkommels~
8718: av sveDJSka grutppens vägnar har ja:g redarr vid framställes.
8719: ett föreg:åelllde tillifäJle uttalat, att vi iclke hysa    J a!g tvekar ,icke att utsä:ga a.tt det är en all-
8720: förtroende 1~ör den nuvarande regeringen, var'ken mä.n uppfat.tning blan'd oss på svens:kt håll, a.tt
8721: då ·det gäUer dess inrikes.- eller dess utrikespo-. vad Alan1d och dess befolkning i ovanamtytt a.v-
8722: litilk, och något skäil tiH föTämdri:ng •av denna upp- seende !Imu göra •anspråk på, det bör nu äntligen
8723: falttning iha·r sedan dess icke inträtt.                omedelbart av regering och ri1ksda.g :på ett 1bin-
8724:     1Ett allvarligt beky1mmer hall' regeringens håll- ·dande :Sätt beviljas, fullständigt och frikostigt,
8725: ning i av.seende :å Ala:nd varit ägnad att ingiva icke njuggt och motviUigt, även!som a.tt det ibör
8726: särskilt oss svens:ka.r i Finlahd. Den senfärd::ig- ske under .såda;na former och ga:rwntier, a:tt löf-
8727: het och omedgörliglhet, som härvid varit känn.e- tet därom i vwd :det icke 11111 genast 'kan til1fullo
8728: tec'knande, har visserligen denna; regeriDJg tagit förverkliga.s, emedan utavbetandet och genom-
8729: i arv efter 1fiöregående ministärer, men det stan- föran:det av de åtgärder, som här sko1a ifråga-
8730: nar ·deDJSrumma tilllrust att hava vidb1ivit denna ·komma, tager sin tid, må ~kunna även under
8731: oboufä~dighet även sedan Alands-fråga:n inträtt framtida förhållanden ut•krävrus. Endast så-
8732: i dess nuvamnde i högsta gr:!l!d oroa1nde skede. lunda 1ka.n det förtroen,de upp.vä.ckas, som genom
8733: Enskildlhetema i denna ,pol!it~k atv kortsynthet den 'härtillls föl.ida pol'itiken förspilts och uta.n
8734: och ,fö~halande må :här lämnrus åsido, - åtmins- viiken varje åtgärd numera är förgäves.
8735: tone iför denna g:ång.                                     Den s.iälvstyrelse, som måste tillförsä:kras
8736:     Däremot ville jag erima om huru re.dan från Aland och som bör inne~fwtta ed endast en •ad:mi-
8737: höl'jan å den svenS'ka belfollknångens i Finlarud nistrat.iv autonomi, utan även en vidsträckt eko-
8738: vägnar framhållits, att det som i ålänningarnas nomisk och .finansieH sjä;lv.bestämmelserätt srum1
8739: krav är ·berättigat måste til1fuUo tiUmötesgås, jämväl lagst~ftning, ·måste ,förlänas Åland på
8740: medan denna befolkning samtidigt å den andTa sådant sätt att •den icke 1kan återta;gas utan
8741: sida.n ing"alunda visat sig :blind 1för ·hela riikets Alands eget fria samtycke. Och delllll:a utfäs-
8742: intresse. Ja, det 'kan med sanning sägas att, telse - som nu bör göms för ailt, som vi 'hoppas,
8743: om den svenska opinionen i la·ndet. ihade ta:gi t därefter .j samför.stånd med representa.nter iör
8744: parti :f:ör Alands anstpråk wtt ·få •helt och hållet Ålands ,folk i eniSikildheter utaJI'Ibetas, - måste
8745: skilja sig från Finland, sa1ken .därmed för länge omfatta vissa allare;d:an käJ.llda yrka.nden, dem
8746: sedan varit a:vgjord. F.inJ.and ha,r emellertid ålänningarna hålla på och S()lm böra utan för-
8747: fått tid på sig att ordna -denna sa1k. Huru 'har behåll godkännas.
8748: denna ,frist tillvara,tagits? I .sciälva ve.rket :har      ÄnJnu en sa!k ber jag att få å svenska grup-
8749: inrllfrl; ,gjorts för :att främ.ia en god lösuing. Myc- :pens vä:gna;r utta:la. Om Ålands-frågans rätta
8750: .ket 'har ·fastmera ,fått ske, som varit ägnat att lösning är en sak av st.örsta vi,kt för riket i dess
8751: äventtyra en 1såda!ll. DoC'k äir tiden ännu ej a:li- helhet, är den ej mindre en hela det :svens•ka
8752: deles utrunnen. Så myckcl nödigare är det där- Finlands angelägenhet. Dess ställning tili
8753: för :aJtt U'U omsider tag<a hänsyn tili den opin:i!on, A1ands-spörSI1Ilålet beror däirför i •hög grad :på
8754: vHken på sv,enskt håll ·i landci allt aJllmäilJlllare regeringens ställnin:g tili 'hela den svenSika nn-
8755: 'kommit tili nttryek, nämligen, att det ic'ke tionaliteten i laudet. Ä ven denna; kräver ga-
8756: 1248                                        Tiistaina 28 p. lokaku;ita.
8757: 
8758: 
8759: rantier. Det skall utan tvi vel, p.å sätt också i ; olevat valitsijat vastustavat jyrkästi kaikkea
8760: illlterpellaltionen s~ket.t oeih här ånyo upprepaks, i isänmaan silpomista.. Tämä mielialru on jo sekä
8761: hänvisatS till .de s. k. svenS'ka paragra1fel'na i re- tässä eduskunn,assa että ~arsiniJrin varhaJisem-
8762: gering.sf'{)rmen. J ag svarar, att vi, redan då de massa tullut monta kertaa näkyviin. :Sentälh-
8763: antogos i tiden, •g'låvo tillkänna a.tt de icke kunde den maalaisliiton eduskuntaryhmä on suurella
8764: tillfredsställa oss och a.tt de icke heller i och tyydyt.Y:ksellä ja mielihyvällä :kuullut sen vas-
8765: för sig äro tillräc'kliga. Den svenska befol<k- tauksen, jonka herra ullkoministeri on antanut
8766: ningen 'På fastlandet intruger visserligen icke .i välikysymykseen.                Maalaisliiton eduskunta-
8767: alla 'hänseenden samma särställning som folket ryhmä on tullut vaikuutetuksi siitä, että halli-
8768: på Aland till föUd a,v det geografis·ka läget. tus on t.e'hnyt kaitken, mikä sen voimissa on
8769: Men må man ioke dä11för på finskt håll uppifatta ollut saaclwkseen tämän asian se'kä sisäpoliitti-
8770: sa1kläget så, att rättvisa behövde bevisa.s endast sesti että ulkopoliittisesti oikeaan järjestyrk-
8771: Alarud, <därf·ör a tt dess ruart.ionella yrlkanden vun- seen. Kun minä sanotun ryhmän puolesm tä-
8772: nit ge:hör ·hos främmande nationer och blivit en .mä.n ilmoitan, niin samalla minä pidän tarpeet-
8773: mel1anfolklig angelägenhet. Även vi svenskar, tomana että asia lähetetään valiokuntaan. Olen
8774: vilka sedam hedenhös ho odh byg,ga :på Finland·s aivan <Samall:a kanna:lla kuin ed. Linna t'äiä:lTä
8775: kuster, även vi hava vår egenartade na.tionali- lausui, etiä wsia ei sanottava<sti valiokunnassa
8776: tet och kultur samt i dem grundade s,aunhälls- vallkenisi. Mutta niille sekä vasemmiston että
8777: förhållruruden, traditioner, åskådmingssätt ooh oi,keiston pu'hujille, ~otka; täällä ·ovat asettuneet
8778: strävanden, dem vi för vår egen silmll, men sam- t~oiselle kannalle kuin' keskusta, tahdon huo-
8779: tidigt till fromma lför hela lan1det vilja bevara ma'U tba: erinäisisi ä seikoista. Vasemmiston
8780: och ·för.kovm. Även .härtför be'ltövas jämförHga puolesta on ed. Vuolijoki ilmoittanut, että :so-
8781: å!tgärder ·och garantier 1wm för Aland; ty såsOilll sialidemokraaittinen ryhmä ei ole Ahvenan-
8782: en lllationeU minoritet med dess •säregna histo- maan <kysymykseen nähden samalla kan.nalla
8783: riska bety·dels·e .för Finland behöver ·den svenska kuin Suomen -po.ryariHinen kall'Sa. Tämä on
8784: befol1kningen i Finland ett sär.skilt s'kydd till ikälvä jru vatlitetta>va sei'kka. Se jos mikään osoit-
8785: trygghet för sitt fortbestånd. Oeh .dettru, så äl- taa<, et.tä sillä talholla ei p.i.Jetä •kiinteästi lkiinni
8786: slm v.i 8!tt tro, står i ·sa,mkLang med d·et intema- isänmaan yhtenäå:syydestä ja jakamattomuu-
8787: tionella rättsmedvetancle, vartill vår tid ·hunnit. dest'll. Keskustelu muutamia päiviä takaperin
8788: Huru våra kra.v härpå <skola av regering oeh erään toisen asian ~y:hteydessä osoitti, että sillä
8789: rep.resentation urpplfattas odh tillmötes,gås i ta:holla ollaan 'Wtlmiit myönn:vt.vksiin itäJän-
8790: dett•a nm, .detta kommer idke att bliva av rin,ga päJin, ja nyt tämä keskustelu tiiäl1ä näyttää
8791: bety.delse •.tör up'j)ifattllli11gen inom de11 svenska osoittavan, e1ttä ollaan valmiita myönnytyksiin
8792: nationa1iteten här i landet oeh därmed samti- myös länteen päin. .SaJma 'huomautus täytyy
8793: digt för den lyckliga lösningen av clen fråga, minun lausua myös ·edeHisen '81TV'Oi&an 'J)uhujan
8794: viiken är före:mål för dennll! interpellation. Så lausunnon johdosta. Ed. Est.lander huomautti,
8795: utomordentligt betyclelseJull ooh ömtålig som että jos ruotsrulainen eclus1kuntaryhmä olisi a-set-
8796: denna fråga är, utta.la. vi clen a!llvarliga ·förhopp- tunut tukemaan ahvenanmaalaJisten Vlllati.muk-
8797: ninJgen, att va:cl sam här av oss i upwiktig av- sia, niin kysymys olisi .io pois päivä.iärj.estyk-
8798: sikt fmmJburits även skall allvarligen behjär- sestä. ~Minun täytyy täJhän sa.noa, että jos tämä
8799: bs.                                                      on luettava virheeksi ruotsalaiselle eduskunta-
8800:     J ag har härme·d angivit den svenska grup- ryhmäLle niin niittäiköön ryhmä siitä itselleen
8801: pens ställnin:g. Vacl a:ngår herr utriokesminis- ;kunnian. Ruotsrulruinen eclus'kurutaryhmä on• ai-
8802: terns häntyclning om utskottsbehandling, så sy- kana,nsa lii<an kauan vaiennut sriitä, ,että sen ]ms-
8803: nes en såcla1n frågans ·behandling för närvarande kuudessa on täs•sä ecluskunn1assa ollut mies,
8804: icke ur vår synpunkt påkaHrud, enär regeril!l- .ioka on a:lkuunpannut ja innokkaasti aj•anut
8805: gens bebådacle prop.osition angående Ala.nds au- Ahvenammaiarn irroittamista Suomesta. Silloin-
8806: tonomi ännu icke är f,ör ·hanclen. l\fen såsom jag han keskustan .ja eritoten ma1alais1ii ton taholta
8807: i börja.n framhöll, torele likväl regeringen ic1'e tästä huomautettiin, mutta ruots<rulainen ryhmä
8808: däruti, att remiss å vår sicla ioke påyrkas, se siitä vaikenj, ja nyt se saa niit.tää vaikenemi-
8809: något förtroen<devot.um.                                sensa hecle1.mi:ä. Silloin huomautettiin, että ne ra-
8810:                                                         .ialttom<art v.a1atimukset, joita ruotsalaisten kans:all-
8811:    Ed. J o u k a h w i n c n: Minun lienee tar- liskYISyrrnyksessä asHtettiin. tulevat .iohtaroa<an sii-
8812: peetonta ruveta varkuuttelemaam, että se edus- hen, mi1hin ne ovat nyt johtll!neet, nim. että
8813: kuntazyhmä, johon kuulun, sekä sen taikana separatismi Aohvena,nma1alla selkä myös ruotsa-
8814:                                       Välikysymy_!;! Ahvenanmaan asiassa.                               1~49
8815: 
8816: 
8817: 
8818: laisella Pohja,nmaalla voittaa yhä enemmän voinut huomata, on tätä erikoiskysymystä ver-
8819:                                                       1
8820: 
8821: 
8822: alaa. Täimä ennustus on toteutunut. Taht{)- j rattain vähän käsitelty. Sellaisia •proMeemeja,
8823: mrutta tällä kertaa syveniy·ä nii,hin ikäviin seik- 1 •kuin Ahvenanmaan 'kysymys ei ole muualla
8824: lkoi:hin, jotka häiritsevät sitä ik!llunista yhtenäi- esiintyliJYt kovintkaan pa~jon, jonka vudksi ei ole
8825: syyttä ja yksimielisyyttä, .iolm suomalmusten •käynyt tarpeelliseksi tässä asillissa selvästi .kan-
8826: porwrilHsilen taholla vamts·ee, pyydän vain taa määrätä. YlOOlllSä olisin minäkin ·puolesta:ni
8827: esittää ryhmäni kantana sen, että eduskunta taipuvwinen tunnustllimaan, että tällaisessa ta-
8828:                                                           h~::ui:~u~~fi~~!t]~f.~~:f"·1~~ilrfif~[g~~-'
8829: siirtyisi Y'ksinikertaiseen päiväjärjestykseen.
8830: 
8831:     Ed. K! et o: Kun .A<hvenanrrnaan kysymys on öi'Keutta-m:Yöliiiettivä. T~~'~k:~~~aii~.Yt;mär­
8832:  tällä truvrulla1 tullut täällä edus~mnnasswkin kä- taäEeii~r-- ~ov-at···-·'()'i'il'aksuneet myöskin ~muiden
8833:  siteltäväksi, niin lienee meillä sosia1idemokraa- ma~den sosia.lidemokraatit. Tähän yhteyteen
8834: fui1Uakin velvuHisuus sen li:sruksi, mitä täällä ·kai kuuluu es~m. Sa,ksan sosialidemolkraa.ttien
8835:  jo edus!kunta:toverini ed. Vuolijoiki lausui, mai- rkanta, kun he ovat selittäneet olevansa valmiit
8836:  nita .sosiaHdemokraattisen ryhmän ~kannan p.e- vieläpä asevoimin kukistamaan klliikki Saiksa.n
8837:  rusteluksi tässä •asiwssa vielä muutama •sama.         eri osi,ssa ilmenneet separatistiset p.yrkimy>kset.
8838:     Ahve1uarumaan kysymyksessä on tällä het-~ Tämän nojalla, ottaakseni tarpauksen, joka on
8839:  kellä enää ka;ksi puolta, nimittäin ensiksi ky- verrattain likellä .A!hvena:nmarun tapruusta ja jcis-
8840: symys siitä, onko. Ahvenanma1a, luovutettava t31 on ·huomarutettu myöskin tässä välikysymyk-
8841:  Ruotsille j81 toiseksi ikysymys itsehallin~on sessä, olisi 1kai moni,kansallisuusva:ltiossa, sel-
8842:  myöntämisestä A:hvenanmrualle. Mitä nyt tulee laisessa valtiossa, kuin 'Sveitsissä, evättävä sen
8843: kysymykseen Ahvenam:rnaan palauttamisesta yksityisiltä osilta oi1keus vastoin saman !kansal-
8844:  Ruotsin y~hteyteen, niin minun täytyy suoraan lisuuden ta:htoru erota nykyisestä valtioyhtey-
8845: myöntää, että. ainakin minun. on oHut erit- doestään yhtyäkseen s:aman kansaHi,suuden .muo-
8846: täin vaikea tässä asiassa knntaa muodos- dostatmaan toiseen valtioon, siis es~m. Sveitsin
8847: taa. :K:aikkihan me tiedä:mm'e, ·että Ahvenan- ranskalaiset Ranskaan ja saksalaiset Saksaan.
8848: maan väestön suuri enemmistö tällä hetkellä - Mutta toiselta puol:en, mikä:1i minä käS!itän,
8849:  vaatii :AhvenaniDann palauttamista Ruotsin tässä esittämäni näitä verrwttain harvinaisia ta-
8850: yhteyteen ja että ahvenanmaalaiset vetoo- p3iuksia knS!keva sääntö jos ,sen hyväksyisikin
8851:  vrut tässä vruatimukses,saan presidentti Wilsontin 1 ei ole sekään sovellettavissa ilman muuta jakai-
8852:  tunnettuun periaatteeseen kallisojan itsemäärää- 1 seen tarpa,ukseen. On olemassa siitiil'kin tun'll.us-
8853:  niisoikeudesta. Kysymys on myt siitä, mitenkä tettuja poiikkeuksia, ja sellaisena poH~keuksena
8854:  tä'hän kansojen itsemä.äräämisperiaatteeseen on tahtoisin ma;inita tuon kansainvälisessä politii-
8855:  suhtauduttruva. Me sosialidemokraatit yleensä kassa niin tunnetun Elsass-Lothringin tapa uk-
8856:  tunlliUstamme tuon periwatteen oikeutetuksi, sen. Senhän väest.ö on osa Saksan kansallisuu-
8857: ·selJaise'ksi peri•aatteeksi, jotru olisi pyrittävä to- desta, jos tiilmän kansa:llisuuden tunnusmerkiksi
8858:  teuttamaan järjesteltäessä kansainvälisiä poliit- otetaan v·ain kieli. Mutta 'kuiten1kin me kaikki
8859:  tisia suhteita. Mutta olen toiselta puolen val- tiedämme, että Elsa;ss-Lothrinki on ollut Sa:k-
8860: mis myöntäJmään .minäkin, että tuo periaa:te ei sassa ,irridenta", jaka on pyrkinyt vap.autu-
8861:  ole ilman muuta selvä eikä se rwtikwise suirukaan ma,8illl Saksasta liit.tyäikseen toiseen valtioyhtey-
8862: kaikkia kansainvä:låsiä probleemeja. Se on käsit- teen. Yleerusähän on tuo py~kimys tunnustettu
8863: tääkseni vain .ionkunlainen ·apukäsite, .ionlm muo- oikeaksi. 'Miksi? Siksi, että tässä tapauksessa
8864:  dostaminen on omiaan antamaan ohjeita kan- on ollut otettava lukuun myöskiu.historiallinen
8865: ·sainvälisiä suhteita! muodosteltaessa., mutta tekijä, Ehass-Lat'b.riuki 0!1äilraiseillill1ll.~IU:iiru~
8866: .ioruka soveltamisessa· voi syntyä erimielisyyksiä nut Ranskalle, .iosta se on eroUeiJtu '\'atstoin sen
8867:  ja jota sovellettaes.sa voi syntyä ristiriitaisuuk- våJeS<tön tahtoa. Se on, vaikka se kielellisesti oo
8868:  sia muiden näJkökohtaint kanssa. Juuri tätä •kuulunut 1Saksan kansallisuuteen, •kuitemkin
8869:  Ahvenanmaan kysymystä poo:hdittaessa on a.s- kulttuurillisesti, sivist.y~ksellisesti ollut Saksan
8870: tunut selvrusti :etoolaUe ·eräJs •pulma, joka voi kansakuntaan kuulumaton. Se on :kuulunut
8871: syntyä tätä periaatet.tw sovellettaessa, nimittäin Ramskan kanswkuntaan, s•e on kuulunut Rans-
8872: kysymys ·siitä, onko jonkun kansallisuuden kan 1kulttuuriyhteyteen. Jos nimittäin kansa-
8873: osa:Ha oikeus va.stoin mma.n kansH'kunnan enem- kunnalla y:rnmärretään s!llmojen historiallisten
8874:  mistön tahtoa erota valtioyhteydestä Joko yh- kohtaloiden luomaa •kulttuuriyhteyttä, niin
8875:  tyäkseen: toiseen vailtioy>hteyteen tai muodos- Elsass-Lothrinki ei o1e kuulunut Saksan kansal-
8876: truaiklsoon its•enäi~n valtion. Mlil:ä:li minä olen lisuuteen, vaan Ranskan. Siksi, niinkuin sa-
8877: 1250                                     Tiistaina 28 p. lo_kaJmuta
8878: 
8879: 
8880: n;oin, sillä on oikeus prulata siihen kulttuuriyh- tetta.va soveHutta.a tähän :kysymyksessä ole-
8881: teyteen, jo·hon se kuuluu Ja; johon se tuntee kuu- vaanlkin .tapruukseen. Tahdon .en•si•ksikin huo-
8882: luva;nSJllj. Mielestäni on juuri täunä seitktka., mi- mauttaa, että •Suomi on monikaDISallisuusvrultio,
8883: hin histom!lllliseen kulttuuriyhteyteen joku alue kuten esim. Sveitsi. Suomelli kliillsWkulllnan muo-
8884: !k"tLnluu, rartka.iseva tekijä sovelletta.essa. ;periaa- dostavat suomalainen ja ruotsalainew ika,nsa.lli-
8885: tetta 'kansain itsemääräämisoikeudesta. Tämä , suus, jotka samat hi.storialliset kohtalot ovat
8886: ainakin minulle on dllu•t se nälkökohta, joka on yhdistäneet samaan kulttuuriyhteyteen. Jo
8887: ollut ratkaiseva määrätessäni 1kwntanri. Ahve- tältä ka•nnalb ei siis voi tulla kysymykseen
8888: .nanmaan kysy.my.ksessä.                                 tämä:Ill •kulttuuriyhteyden erottaminen e.sim .
8889:     1Niirukuin sanoin, yllämainittu näkökohta, sillä tavalla, että Suomen ruotsalaiset yleensä
8890: mihinkä ka;nsalliseen kulttuuriyhteyteen joku yhtyisivät 1kaUJSa.llisuutensa muodostamaan kul-
8891: alue kuuluu, se ymmärtääJkseni on oleva sosia- tuurivaltioon, Ruotsiin. Tätä pyrkimy.stä vas-
8892: Ji.de:mokraltialle ratkaiseva sen tällaisessru 'kysy- tassa olisivwt lisäksi ne t•!Vlousmaantieteelli<Set
8893: myksessä krunta;ansa määrätessä. KuitenJkin täy- syyt, joista esim. Katsky siteeraa•massani Iau-
8894: tyy minun oi:kaiJstakseni niitä monia väiärin&ä- sun:nossa mainitsi. :Su()imi muodostaa yhteruäi-
8895: .sityksiä miltä tässä asiassa on, ·heti myöntää, sen talousmaantieteellisen alueen. Jos siis Poh-
8896: -että tämä näkökohtw on vain päänälkökohta. .iannnarun tai Uudenmaan ruotsa)aineru väestö
8897: .Mutta se ei voi a:lla kuitenkaan. ainoa• näkö- pyrkisi ero!Vmaan Suomen yhteydestä liittyä>k-
8898: !kohtw. On olemassa muitakin näkökohtia, joita seen Ruotsiin, niin tuo rpyrkimys vahingoittatisi
8899:  sosialidemokratia•kaan ei voi kokona:an jättää 1Suomen1 taloud~lli.sta keh~ty·stä mitä suurim-
8900:  huomioon ottamwtta. Tämän kantani todi:stuk- ma·ssa määrässä. Se sulkisi meren yhteydestä
8901:  seksi halua,isin tässä .siteerata erästä Kautskyn Suomen viljavimmat seudut. Si'ksi taloudelli-
8902:  lausuntoa, 9olllka hän ·antaa tästä 1kansain itse- sen ke:hityiksen nimessä Suomen sosialidem.o-
8903:  määräämiskysymyksestä kirjoitta1massaan. kir-- ikraattin~en: puolue käsittääksel).ti. vastustaisi
8904:  jassa ruimeltä ,,Ka,lliSankun~ain vapamtus". Siinä niitä! separclltistisia virtauksia, joita siellä täällä
8905:  hän laiUsuu m. m. näin: ,Ei mitään a·luetta ole varsinkirni ruotsaJlaiJsella. Pohjallllla!Vlla on. il-
8906:  vastoin sen väes:Wn tahtoa 11akotettarva muutta- mennyt.
8907:  maan sen valti-oonkuuluvaisuutta. 'l'ämä on kan-           Nyt p.orvarilHset lehdet ja: <pOrvarit yleensä
8908:  sainvälisen •demokratian ehdoton •käsky. Ka,n- väittävät, että Ahvenanmaan• .suhode Suomoeen
8909:  sain tulee la:kaota olemasta lrummasla.umoja, olisi aivan sama kuin muidenlkin Suomen ruot-
8910:  joista vrullam'Pitäjät vielä mielin määrin mää- salaisten lma.aJkuniiem MilliUn y.mmärrykseni
8911:  räävät. Kuitelllkaan emme voi tätä rperia·atetta mnkaoan ei a1sian'laita ole a.ivan swma. Ahve-
8912:  _yksistään ottaa huomioon. 1Me olemme jo useam- na.nmaa on jo .maanJtieteellises.ti toisessa ase-
8913:  pia kertoja viitanneet siihen, että kansoja ei ma,ssa 1kuin Suomen muut ruotsailais.en väestön
8914:  ~idä ikoossw y:ksistään kieli, vaJan myös histo-         asuma-alueet, se on yhten:äinen erillinen, suh-
8915:  rirulliset ja luonnolliset olosuhteet. Lnon'nolli- teellisen helposti muusta :Suomen mantereesta
8916:  set ehdot luovat välistä yhteruäi•sen liib- ja Iii- otettava: alue, jon1ka Suomesta erottamisesta: ei
8917:  •kennerulueen, jossa yksi osa ei voi irrottua, il- ainakaan olisi yhtä suuria truloudelrlisia. 'haittoja
8918:  man että sen ka.utta ehkäistään tuotanto;proses- kuin toisten ruotsa.'laisten maakun<ta:in. Tärkeä
8919:  sia !koko alueella ja anikamsti vahingoitetaan seikka ainaikin minulle tässä 1kysymyksessä kan-
8920:  sen •koko työtä:telkevää väestöä. Se]lai.se.ssa ta- taani määrätessä on ollut lisäksi se, että, 1huoli-
8921:  pa wksess·a täytyisi •kamsain;välisen sosialidemo- m!Vtta kaikista niistä väitteistä, mitä on <ennen-
8922:  kratian vastustaJa rajain muutosta, vaikkapa. tä- mini jo täälläikin tehty Ahvenanmaan kuulumi-
8923:   mä rajainmuutos vastaisi .irroitettavan osam sesta Suome111 historialliseen kulttuuriyhteyteen,
8924:   väestön tahtoa. - Nämä -ovat n:e kaksi n.ä~kö­ tälmä väite ei kuitenlkawn pi<dä pai1kkaall1Sa, ei
8925:  kohta·a, jotka kansaillfVä.l.:Usen. so.si.alismin kan- ainwkaan siinä määrin, ei läilieSikään! siinä mää-
8926:   nalta ovat 1huomioon otettavat awosteltaessa. ta- rin kuin se pitää paikkansa Suomen muihin
8927:   v.oiteltuj.a raJjain. muutoksia. ·Meidän täytyy toi- ruotsaJaisen väestön1 wsumalueisiin nähden.
8928:   selta puolen kysyä, oniko asia:nomaisen alueen Täälliä on ed. A. H. Virk.kunen1 jo !koettanut his-
8929:   väest•ö siihen suostuvainen, ja toiselta puolen·, torialllisesti todistella •sitä, että A:hvenanmaa
8930:   onko se välttämätöntä vaiiko ei sen valti•on, jo- ikimuistoisista ajoista alkaen on kuulunut Suo-
8931:   ihon alue tähän saakkru kuului, tuotan:toproses- meen kirkollisessa, oikeudentkäytöllisessä ja 'hal-
8932:  sin edistymi:selle jw siten sen !koko työtäteke- lilllnollisessa suhteessa. !Minrukin olen •koettanut
8933:   välle väestölle." Näitä tässä mainitsemiani hiukan tutustua, mitä Ahvena.ruffiaan1 histori-
8934:   yleisiä periaatteita olisi sosialidemokratian 1koe- asta on kirjoitettu, mitä ·siitä ovat kirjoit.talleet
8935:                                         Välikysymys Ahvtmanmaail asiassa.                                  1251
8936: 
8937: 
8938:  ·esim. suomrulaiset tiedemiehet professorit Schy- toisinaan myöskin 1600-1700-luvuillla muodos-
8939:   bergson, von Bonsd.or·ff ja V{)iODJIDI8.a ja •mitä siitä tettuun Suomen kenraruli:kuvernöörikun:taan.
8940: {)n     ikirjoittanut esim~ ruotsaiainJe:n· tiedemies Mutta toiselta puoleni on useita esime:r1kkejä
8941:   Ttmiberg y. m. NQista· tutkimuksista olen aina- siitä, että. Ahveruanm31a oru ollut- toisin ajoin
8942:   kin min•ä käsittänyt käyvälll' selvime ensinnäkin esim. Suomesea: olevien •hallinnollisten ykseyk-
8943:   sen seikan, että iRuotsiTh vallan aikana ei ollut sien ulkopuolella, jonlka o'htJssru on koko ajan
8944:   olemassa 8rio1uenlmaim käsitettä siinä mielessä IJoi•d.ettävä mielessä, etä lllllo Suomessa olevat hal-
8945:                on
8946:   'kuin se. riyt    {)lem'a.ssa nim. poliittisen: yhtey- linnolliset ylkseydet eivät yhdessä muod'Ostaneet
8947:  ·dEm .mel'kitY'ksessä. Suomenllll'aan käsite dli mitään poliittista Suomen !käsitettä, joka olisi
8948:   tosin olemassa, mutta .käsitettä •käytettiin. etu- ollut vastakohtllln•a Ruotsille. Ne olivat Ruotsin
8949:   pääSISä maantieteellisessä mielessä. Su{)mi ero- läänejä, jois·ta yhteen AhvenlWnlmaa kuului.
8950:   tettiin maa•DJtieteellisessä mielessä Ruotsin vas- Mutta mi•kä tärkeämpää: on olemassa lukuisia
8951:   ta:ko'h•dwksi. Suomeksi kutsuttiin sitä osaa todistuksia; siitä, että. vaikka 'Nhven:anma•a esi;m.
8952:   Ruotsin va1t.aikuntaa, joka oli Pohjanlahden itä,- hallinruoLlisesti kuului 1Suomessa oleva·an Turun
8953:   puo1ella. Niirukuin sanoin, Suomenmaan· käsite ja Porin lääniin, se kuitenfkin ikQko Ruotsiru val-
8954:   poliittilsessa mielessä, vastrukohtana Ruotsille ei lan ajan 'katsottiin olevaru ai.van erikoisessa wse-
8955:  _yleensä synJtyn'Yt Ruotsin vallaru aikana. Kor- m81ssa juuri hallinnollisessalkin' suhteessa. Niin-
8956:   keinttaan voi puhua tuollruisen vastakohdan oi- pä se Turun ja Porin: läänistä puhuttaessa usein
8957:   Teista vasta 1700 luvulla. .Suomen alueella mainitaan erikseen tamän Tälä:nin osana. Pitkät
8958:   <(llevat ·hallintoykseyJd.et, läänit, esim. olivat ajat oli sillä erityinen mruwkirja: ja erityinen
8959:   Ruotsinvallan mruakuntirua aiva:n samaillatavoin tulo- ja menoarvio .AJhvena.nmaalle laadittiin ja
8960:   kmn Ruotsin:kin IJoUolella olevat läänit. Ja mil- saariryhmä •käsitettiin valtaikunnan pääkirjwssa
8961:   loinl Suomesta puhuttiin jonikinlaisena hallin- <lman:a :kanto-ja tilitysalueelll.l. Usein Ruotsi·n
8962:   n.olliserua yhteytenä, tuo kä,site vaJhteli, samaten kruunu määräsi Ahvenanmaalrt.a tulevat valtion
8963:   :kuin vai:hteli Suomen: käsite mruantieteellisessä- tulot suoraan Ruotsiin vietäväiksi. Lisäksi mai-
8964:   kin mielessä. Niinpä tiedämme, että Ka;rjala ja nittakoon, että useissa a.setuiksissa 1600-1700-
8965:   Pohjrunmaa usein: Ruotsilllva:llan aikana erotet- luvuilla: tehtiin tarkka ero Ahvenanmaan: ja
8966:   tiin Suomen' käsitteestä. Mehän tiedämme, että .Suomeri! välillä. V altiopäiväin ja ·hallitu:ksen
8967:   P.dhjanlniMta 1600-luvuUaJ hallittiin~ yhdessä ·päiäit.oksissä tehdään n'iiniikään 'lukuisissa tapa-
8968:   W~te~bolttenin kanssa ia vie:lä 1700-'luvuHa oli uksissa myiÖSkin ero Ahvenanmaan ja. .Suomen
8969:   Pohjanmaan ylei·sessä tå.iunnassa Suomesta eril- välillä. Lopuksi IIllWinittakoon', että •kun Hami-
8970:   lään oleva alue miikäli Suomesta ni.m. puhuttiin nam rauha vuonn1a 1800 te'htiin, niin Ruo.tsin
8971:   mäimitse:mwlla ·se maantieteellisessä merkitY'k- haHi.tus vielä silloiru ilmaisi Ruotsin silloisen
8972:   ilessä.                                                  .krusitykselll Ahvenanmaan eriikoisasemasta val-
8973:          !Mitä tulee toiselksBen A'hveoonmaan suh- trukunn:as·sa. Ruotsin rauhaniVwltutit·ettujen in~
8974:   teeseen Suomeen Ruotsin aikana, niin ma.a.Ui- struktione.issa painostetaan sitä seikkaa', että
8975:   kon!käsitY'kseni on•, että .Ahvenanmaa muodosti rauhaniValtuutettujen olisi koetettava pahim-
8976:   Qman erikoislaatuisen yhteiSikuniaykstly.den, jota massa tarpamksessa saada ra,ja. Ruotsin .ia Suo-
8977:    ei :katsottu ehdottomasti SuometJn ikuuluvwksi jo men välillä kuolkemaan ~nsin K~mijokea myö-
8978:   ·mainitussa maamtieeteellisessäikääni mielessä, ten ja siitä vedettävä •linga •Pohjan:lahtea pitkin
8979:   saati .sitten ·hallinruoHi.s.essa mielessä, miLloin Suomenilahteen, niin että Ahvenanmaa jäisi
8980:   Suomesta tuollais·ena 'ha:lli:rinolliserua y:kseytenä Ruotsin .puolelle ja, niinilmin1 instrukti.a.neissa
8981:   :puhuttiin. •Me·hän tiedämme ainiakin, Bttä esim. .sanota-an, ,siis ruotsa:laiseksi, niinkuin se iki-
8982:   Ruotsin vallan &joilta löytyy myös sellaisia vanhuudesta on ollut".
8983:    karttoja, joissa Ahvenanmaa on me11kitty Ruot-             Tällä :historiallisella todistelulla olen koetta- ·
8984:    sin puolelle kuuluvwksi, jos lienee toiselilaisirukin nut osoittaa, ·että Ahvenanmaar 'Ruotsin vallan
8985:    karttoja olemassa. 1Myönnän, että suomalaiset aikana oli erikoisws·emassa·. A1hvenammaa ei
8986:    historioitsijat ovat fkyenneet arkistoista poimi- krus·ittärubeni Ruotsiru vallan a.irkana kuu-
8987:    maJan useita. tapauksia., jotka •osoittavat A:hve- lun'Ut         ·erikoisemmin~    suomaJais-ruotsaJlai.see:n
8988:    nanma.an eniSikg.i lkirkollisesti kuuluneen Turun :kulttuuripiiriin, Sen vuoksi ymmärtääkseni
8989:    hiippwkuntaa,n, toiseksi oikeuden käyntiin nah- tätä A:hven1anrmaanlkysymystä on käsiteltävä
8990:    denl ;keskiajan jw uuden atian alussa Pohjois-•Suo- myöslkin melkoisesti toiseUa· tapaa :kuin kysy-
8991: . m-en laa.mauui:kuntaan ja myöhemmällä uudella mystä rSuomenr muiden ruotsalaisten alueesta.
8992:    ajalla Turun hovioikeuden ·piiri.in, ja •hwllinnol- Tämä seikka, että ahvenanmaalaiset muodosti-
8993:    ·Iisesti sen kuulmreen Turun ja Porin lääniin ja vat Ruotsin vallan ai•kana tavallaan oman :kult-
8994: 1252                                    Tiistaina 28 p. lokakuuta.
8995: 
8996: 
8997: tuuripiirinsä, myöStkin selittää, ,miksi whvenan~      stratee;gisten näikQkohtien vuoksi luoVlllttaa 'ky-
8998: maalaiset senkin jälkeen,, kuin ne toistasataa        symyksessä olevaa aluetta tois·elle valtakunnaUe,.
8999: vuotta ovat kuuluneet poliittiseen Suomeen,            va:atisipa tuollaista luov\ltusta lkansain itsemää-
9000: eivät näytä vieläkään käsittävän. kuuluvansa           rääimrisoikeus mitenkä suuressa määrässä tahan-
9001: suomalais-ruotsalaiseen kulttuuripiiriin, . .Suo-      sa. Jos tälle kaninalle jyrkästi asetut&an, niin
9002: men suoma.lais-ruotsalaisen kansalwnnan yih-           silloinhan me yleensä sa·a:mme heittää romukop-
9003: teyteen. Ainwkin viimewikaiset ilmiöt näyttäi-         p.aan •koko 'kaDJsain itsemääräälmisoikeuden, sil-
9004: sivät siihen viittaavan. Syyt, milksi a!hvenan-        loinhan voi Venäjä aivan hyvällä syyllä vaatia
9005: maalaiset civät vieläkään näytä ~lukeutuvan            strateegisten näkökohtien vuoksi Suomea jrul-
9006: suomalais-ruotsalaiseen ku1ttuuripiiriin, ovat         leen yhdistettävruk~si Venäjän valtakuntaan, sillä
9007: samat, jotka pitivät sen tä.stru kulttuuri-            on!hallJ Suomi V enäljälle strateegisessa suhteessa
9008: piiristä! erillään Ruotsinvalrlankin aikana.           tärkeä, jos miikään, ja erityisesti juuri Ahvenan-
9009: Tämä a1lue on: vieläkin maantieteellisesti            maa. Mutta senvuo:ksi, että minä puolesta.ni en
9010: erikoisasemassa, ~se muodostaa; yhtenäisen             näitä tällais,ia nrukOkohtia hyväksy ratkaise-
9011: alueen Suomen ja Ruotsin väli:Bä ja,                   viksi, en voi tunDJustaa enempää Venäjälle kuin
9012: mikä tärkeämpää, tuo alue nojruutuu vielä mei-         Suomelle'kaan oikeutta näiden nrukokohtien lliO-
9013: dän päivinäimme taloudellisesti huomattavaksi         .ialla estää tätä kansain itsemäärääimisperiaa-
9014: osaksi Ruotsiin. Tästä syystä minä tahtoisin           tetta toteutett~vaksi, jos. se periaate muuten olisi
9015: tätä Ahvenanmaankysymystä käsi teitä vfuk,si          soveJllettava. :1\fyönmän kyHä, että Ahvena;nmaa
9016: aivan erillisenä ilmiönä Suomen :politiikassa.        on Suomelle sotilaallisesti täTikeä . .Sa•ariston jäiä-
9017: Jos ne sep.aratistiset pyi'kimylkset, joita nyt Ah-    tyessäihän ~on sieltä kautta ~help'IJO pääisiä Suo-
9018: venanmaallru huomataan, osoittautuvat vaka-            meen. Ahvenanmaalta rkäisin voi helposti val-
9019: viksi, jos a·hvenarumaalarset jatkuvasti pysyvät      lata Länsi-:Su01men tärkeimmät satrumat, Rau-
9020: ikannallaan, silloin ei ymmärtärukseni auta muu       man, Turun ja Hangon ja myöskin päästä :kä·
9021: kuin, aånakin tältä tässä nyt huomioonottamaJl-       siksi Suomen strateegisesti tärkeimpiin rauta-
9022: tami kannalta lähtien, la,skea heidät erilleen         teihin. rMutta tahtois•in: 'kuitemkin tähän huo-
9023: Suomen valtioyhteY'destä. 1Mutta kun minäkään         mauttaa, että strateeginen vaarw on melkoisesti
9024: enempää kuin ryhmänikään ei ole vakuutettu            vähentynyt, jopa: mielestäni melliil:yt melkein
9025: vielä siitä, että nämä ahvenanmaalaisten pyrki-        olemattomiin. · Ahveruanmaahan on nyt neutra-
9026: mykset olisivat niin ~ehdottoman vakavia, kuin         lisoitu. 'Sieltä on poistettu !kaikki linnoitukset
9027: on syytä otruksua, että 100-vuotinen aika, jonlka     .ia se tulee linnoittamattomana p.ysymään niiden
9028: ahvenanmaalaiset ovat kuiten1kin kuuluneet Suo-       sopimusten noja:lla; joita asianomaiset int.ressee-
9029: men p·oliittis·een yhteyteen, on vaikuttanut heitä    ra·tut valtiot ovat tässä suhteessa tehneet. Vaik-
9030: Suomen kulttuuriin lähentävästi, niin en tah-         kapa Ahvenanmaa siirt.yisi Ruotsillekin, niin se-
9031: toisi minäkään tätä asiaa nyt tällä hetkellä          joka tapauksessa siirtyi•si pik!kuvaltion ·haltuun~
9032: ratkaistavf!lksi, vaan olisi sen mtkaisu lykättä-     jolla se ei olisi meidän maaU·emme sotilaallisesti
9033: vä tuonnemmaksi, kunnes ehditään nruhdä, voilko       niinkään vaarallinen kuin ollessaan jonkun
9034: Suomi myöntämällä ahvenanma,alaisille Iaafä:n         suurvaltion oma.na. <Sitäpaitsi on huomattava~
9035: itsehallinnon saada heidät taipuvaisiksi y,hty-       että Ruotsis·sa hal'litukse~sa ova•t nykyään ja
9036: mään Suomen muiden ruotsalaisten ka.russa työs-       myöskin todennäköisesti tulevaisuudessa rauhaa
9037: kentelemään tämän maan ·kulttuurin hyvälk.si.         rakastavat puolueet ja, että Ruotsi alituisesti
9038:    Kuten jo mainitsin, täytyy meidän sosiali-         vähentää laivastoarmeijaansa; ja laiva:stoansa.
9039: demokraattienkin tällaisia kysymyksiä! arvos-         Ei siis Itäimeren politiimka, ede'llytä pitämaän
9040: teltaessa epäilemättä ottaa huomioon muitakin         tätä A!hvenaanmaan saaristoa strateegisesti niin
9041: näkökohtia kuin kansallisuusperiaa,tteen, jonka       täl'keänä kuin mitä se oli ennen, senjäLkeen
9042: soveltamisesta olen tässä puhunut. Ensinnäkin         kuin Venäjä ja Saksa ova,t maai1mansodassa
9043: talousmaantieteellisen. Myönnän, että taloudel-       ,sotilaallisesti niin tuntuvasti ~heikentyneet.
9044: lisesti Ahvenanmaan erosta olisi Suomelle :hait-      Senvuoksi on mielestäni aivan tarpeetonta ja
9045: taa, mutta en luule, !kuten jo täällä ryhmäto-        väärää painostaa niin tava•ttomasti sotilaallista
9046: verini Vuolijoki on os·oittanu~, näitä haittaja       näkökohtaa kohottamalla tämä näkökohta pää-
9047: niin ylivoimaisiksi ja niin vaarallisiksi, kuin on    näkö'kohdaksi. Sitä trumä strateeginen näkökohta
9048: tahdottu uskotella:. - Lisäbi on täällä ~herra        ei ymmälrtäälkseni sittenkään saa olla.
9049: ulkoministeri erityisesti painostanut strateegi-          Näillä tässä esittämilläni perust.eilla yhdyn
9050: sia nä:kökohtia ja on puhunut uhkaavf!lssa ääni-      siihen käsitykseen, jonka täällä ryhmätoverini
9051: lajissa siitä, kuinka Suomi ei voi juuri näliden      Vuolijoki on tuonut esille, että nimittäin tämän
9052:                                                                                          ~
9053:                                            Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                          1253
9054: 
9055: 
9056: 
9057: a~JV r.~~~~~)Yt;~~i!!~~J!~ !;~~t~~Ifl:;f;l:!l!~~LV.:~I?~e;~~~,i   lmomiota, siihen kes·keiseen osaa.n, mikä Ahve-
9058: elieenp.ain Ja ra ;KalsLaisnn a:mru as1a tUlevan                  naillma.alla orr ollut Itämeren ylivaltaa viime
9059: äeiii:Olå:ruattiseilJ :ffirull1Sa:imlii1Jon yilkydessiä. SiLlä    ai1koina pitäneit.ten suurvaltojen käsissä. Venä-
9060: aika'a on meidän maamme ha.l:litulksen tehtävä                    jän pitkäailkainen johtavalta, sotilasvalta Itä-
9061: kaikkensa, jottru saataisiin pidätetyksi meidän                   merellä perustui Ahven·anmaan' omistamiseen.
9062: ma·amme yhteydessä tämä sille kuitenlkin, sen                     En,g-lanti, toinen s.uurva.lta, tunkeutui Itäme-
9063: myöunän, tär:keä alue. J.Jopu'ksi voin yhtyä                      relle, kukisti he1kiseksi tuon Veruäjä.n ylival-
9064:  siihen, mitä täällä ruotsalaisen puolueen taholta                lan itäma.isen sodrun: aikana. Sitten Venägän
9065:  on san<oi tu laa(ja.n itsehallinnon myöntäimisestä               onnistui uudelleen rakentaa Ahvenan1maan no-
9066:  Ah ven,ammaaUe. Sillä siinä on' meillä keino,                    jalla merivaltansa Itämeren piirissä, kunnes
9067: joli.ru me voimme :saaida ·sillvill.e, h.a:luavatko aihve-        ly.hyeksi hetkeksi keväällä 19,18 Saksa vuoros-
9068:  nanmaalaiset tulla tästälähin kuulumaan: Suo-                    ta>an, taa,s yksi suurvalta;, otti Ahven1an1maan
9069:  men suoma;lais-ruotsalaisen ikulttuurin yhtey-                   haltuunsa ja. alkoi sieltä käsin uha.ta. kdlikkia
9070:  teen, vai ·ha.luavatko he palata Ruotsin ruotsa-
9071:                             1                                     seru ympäristöjä.•r a nythän tosic1siallisesti Eng-
9072:  laisen kulttuui-in yhteyteen. Ehdotan myöskin,                   lallllti jW.1e.en on ruvennut lläyttel·emäå:lll sitten
9073:  että asia siirrettäisin ulkoa·siainvaliokuntaan.                 Itämaisen sodan aika,in unohtun;utta osaansa
9074:                                                                   Itämerellä ja tosiasiallisesti .pitääi käsissään,
9075:    Ed. V o i o IJI m a a: Tosiasiallisesti näyttää                 joskaan ei näJkyvästi, niin näJkymättömästi Itä-
9076: edus.kunnassa; vallitsevan se mielipide, että                     meren vallan avainta, A1hven•anmaa.ta.
9077: Ahvenanmaa.ta ei nyt tällä kertaa eikä läihim-                        Näiemme siis että Ahvenanmaalla on ItäJme-
9078: mässä tulevaisuudessa,kaan ole luovutettava                       ren valtiollisessa ja. sodallisessa historiassa ollut
9079: Suomen yhtey•destä ·Ruotsiin. .Sen selvän asian                   hyvinkin 'keskeinen a•sema. Nyt on asema kum-
9080: vuoksi ei minun oli.si tarvinnut käyttää puheen-                  minlkin siinä suM-e-essa pertii11Pohliin muuttunut.
9081: vuol'oa ja vaivata eduslkuntaa kuulemaan vielä                    Entisen neljän ItäJmeren valtion sijasta,
9082: yhtä esit.ystä. Mutta 'kun täällä ·on kuultu sel-                 joista kailk:si oli suurvalta,a, mei!Uä nyt
9083: laisia mielipiteitä, joita en puolestani saata hy-                 on yhdeksän Itämeren valtiota, sellaista val-
9084: väiksyä, ja 1kun en myöskääw voi hyväksyä sitä                     tiota, jot•ka. kailk1ki ovat hyvin läheisesti intres-
9085: uhkamielistä sävyä, joka ilmeni hallituksen                        seerattuja Itämeren valtiollisista oloista ja jotka
9086: edustajan lausunnossa, nii.n rohkenen muuta-                      kaikki nykyä.ä11 ·heikkoina valtioina varmaan-
9087: malla sanana valaista käJsitystäni tässä asiassa.                  kin toivoisivat, että Itämeren valtiollinen kysy-
9088:    !Tahdon aluksi jättää kokonaan syrjään ahve-                    mys tulisi ratkaistuksi rauhalliseen suunta.a:n,
9089: nanmaalaiset ja puhua ainoastaan Ahvenan-                          että lakkaisi tuo niin pitkänai1kainen suurva~l­
9090: maasta. Seikka on. miel·estäni nimittäin• s:iten,                  tmin sotiila:allinen y1ivaHa fitJäJm•ere'Hä, että nämä
9091: että Ahvenanm81rulla sinänsä, saarima.ana, on                      niin 1kauan sortoa :kärsineet pienet kansat ja. it-
9092: suuri merkitys meidän mawllemme. Vailk:ka                          senäistyneet. valtiot Itämeren ympäirillä t·ai hei-
9093: siellä ei olisi yhtään asu'kkaita, olisi A1h venan-                kenJtyneet ja uuteen' elämään astuneet entiset
9094: maan ;kysymys 'kuitenkin olemassa. Se olisi                        suurvallat voisivat rau'ha,ssa ja Ahvenanmaan
9095: olemassa Itämeren .kysymykselll vuoksi. Sen-                      linnoit,us1en uhkaamatt•a ruveta. elämään ka·n-
9096: vu:olk.si, että A,h,;,enanmaa kerta kaik'kiaa1n mer-               sallista. ja taloudellista. elämäänsä Itämeren
9097: killisen tärkeän 1keslkeisen asemansa vuoksi Itä-                  punssa. Siinä merkit~ks.essä !koskee Ahv,en1an~
9098: meren meripiirissä ·on painava. vaJtiJ()llinen tai                 n:~a~n ky~ymys ka_ikkia n~itä _ma.ita. Kai•kille
9099: sanottaikoon vain strateeginen te'ki(jä Itämeren                   nä:t!lle madle on ehoohto, e1 su1nlkruan Ahv.n-
9100: oloissa tätä nykyä. En sil.lä suiruka.a.n tahdo                    maalha.u perustuva sotilasvallta, •vaan se, että A'h-
9101: myöni ää, että tämä olisi semmoinen näJkök01hta,                   venanmaa.ta. ei käytettäisi mihinkään sotilaalli-
9102: jonka mukaan Ahvenan:ma;an1kysymystä aina                          siin tar'koitulksiin. Siis ei .stra.te.egi,nen tarko.i-
9103: pitäisi ratkaista. Mutta rusiassa on kuitenlk:in                   tus vaan strategidla· vastustava. tarikoitus. Ja
9104: olemassa se p.uoli, Ahvenanmaalla on niin vai-                     tirmä onJ se näikökohta, j·okw on otettava
9105: kuttava ll!sema näissä strateegisi,s.sa ja valtiolli-              huomioon Ahv·enanllla;an kysymystä arvos-
9106: sissa. Itämeren kysymyksissä, et.t-ä sitä on ma,h-                 teltaes•sa. HämerenJ kys,ymyksenä. M:inust'a
9107:  doton jättää huomioon ottamatta.                                  täällä tämän illan kes•kUJStelui.ssa ol1 ollut
9108:     Ahvenanmaan valitiollise.sta. t.e1itävästä läp.i               s·e vika, että asiaa; on ka:tsottu yksinomaan
9109: historia.n olisi paljonkin puhuttavaa. En tahdo                     vain Suomen ja Ruot·sin· välisenä asiana; kah-
9110:  tämäniltaisia :historiallisia esitelmiä jatkaa luo-               den valtion yksityisenä wsiarua ja tois·elta puo,.
9111:  malla ka.tsau'ksia Ahvenanmaan kirjaviin vai-                      len myöskin esitetty samanaikaisesti se mieli-
9112:  heisiin tässä suhteessa. Lyhyesti vaam kiinniiän                  pi.de, ·että Aohven>allimaan :ky.s,ymys cm myöskin
9113:                                                                                                                    159
9114: 1254                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9115: 
9116: 
9117: yleiseuropala.inen, !koko ma,ailman .kysymys. Ei             siJi.tä, että ei Ahvenanmaan kautta, enää mikään
9118:  ainoaka.anl ääni ole tämä iltana kohdistunut                va;aTa uhkaisi Ruotsia. Mutta. kun on seurannut
9119: .a,sian "Oikea.an ytimee.n, siihen nimittäin•, että          ruotsalaista kirjallisuutta A•hvenanmawn kysy-
9120: Ahvenalllffiaa.n asia luonteensa vuoksi ennen                myksessä, niin hav-aitsee, ·että on toisenlaisiakin
9121: kaikkia on Itämeren valtioitten keskinäinen ky-              pyyteitä olema,ssa. Ruotsi-n oikei!ston taholta on
9122: symys ja että kaikille näille valtioille juuri tu-           useampia kertoja ·ilmaistu seHaisia mielipiteitä,
9123: levan kansamrauhan ja kansai·n liiton täihden on             että Ruotsin ei olisi suostuttava mihinkä:än Ah-
9124: tärkeää •sa:ada Ahvenanmaan kysymys rau-                     v•eoonmaan ilinnoittamtllibtomuuteen, va•an ·päin-
9125: hassa ja rauhan suuntaan rat.kaistulk:si.                    va.srtoin ~ä Ruotsin olisi kiiruimman kautta lin-
9126:     !Ruotsin bholta on esitetty hyvin voimaik-               noitetilava Ahvenanma;a, sillä ainoastaan sillä ta-
9127: kall!sti ja monipuolises·ti se'rlai.nen väi.te, että         voin Ruotsi voisi saada 'Sen ~käiVöidyn varmuuden
9128:  Ahvenanmaan kysymys on jos ei juuri Yfksin-                 siitä, ettei mikääm vaara V•enäjä1n taholta sitä u'h-
9129: omaan, niin kni·tenkin juuri ensi ·kä·dessä Ruot-            kai·si. Tällä ilmnna.Ua., niinkuin 'kaikki tietävät,
9130:  sia koskeva kysymys. Ruotsa.laisten mielestä-               ·ei tosin ole Ruotsissa nykyään vaLla.ssaoleva halli-
9131:  hän Ahvenanmaa on tilk:ari, joka on o3ennettu               tus, mutta mikä takaa clteivätkö siellä taantumus-
9132: Ruots~n sydäntä, Ruotsin pääikaupuntha vas-                  puolueiden v•ehkei!lyt ja juonet vi·elä: voi aiheuttaa
9133: taan. Yksi syy mi·rukävuoksi R.uotsi vaatii Ah-              sellaista tilannetta, jolloin todent>eolla sellaiset
9134: v·enanma.wta. haltuunsa, on, ni.inikuin enrtinen             pyrkimyks-et pääisevät hyvin etuala:Ue.
9135:  ministeri Westman U psala,ssa 1917 vuoden lo-                   Mitä Suomeen tuLee, ni<Un mi:elestäni ei Suo-
9136:  pussa pitämässäJan metkittävässa puheessaan ilau-           menkaa.n kannalta voida Ahvenanmaan kysy-
9137: sui, se, että: Ruotsi ei voi luottaa sirihen, ettei          mystä katsoa ai-noa:silawn 'kahd~;mkesk•eiseksi
9138: Ahvenanmaa Suomen käsissä tulisi minkäänlai-                 asiaksi Ruotsin kanssa. Kuten äsken juuri mai-
9139: seksi uhaksi Ruotsille. HäJn :lausui m. m. seu-              nitsin •ei ny'kyisis•sä sotila1sva:ltaisissa -oloi•ssa ole
9140:  raavat s•anat, j.oita saattaisi vieläikin kuulla:           suinkaan poistunut \kaikki vaara · !siitä, 18'tteikö
9141:  ,:Mutta joskin niin onnellisesti kävrsi niinkuin            AhvenanmaJa Ruotsin käsissä voisi tulla käyte-
9142:  me kaikki toivomme, 1että Suomi nyt saavutilaa              tyksi uuden, meille ikävän sotilasvallan. pysty;ttä-
9143:  its.eruä:isyyden (si,Uoi.rr Suomi ei ollut vielä s:Utä      mi:seen Suomen vesille. Suomen kannalta mieles-
9144:  saavuttanut), niin ·ei sen jatkumitmn ole vielä             täni täytyy tätä asiaa katsoa lruajempana Ltä.me-
9145: .ilman muuta varmaa. Tulee kulumaan pian pari                ren-kysy.myksenä. M·ehän puoLestamme, ja mei-
9146:  vuosikymmentä, ennenkuin Suomi voi sa;ada tyy-              dän 1mrussa:mme koko ·kanJsanva.Uairren Suomi,
9147: dyttävän ·ajmnmukaisen •armeijan, reikä ·se kuiten-          olemme valmiit •antamaan kaikki mahdolliset ta-
9148:  kaan miss-ään ta.pauksessa voi tulla •s•en sotavoi-         lmet, mitkä: antaa voidaan •siitä, että Ahvenanmaa
9149:  man verta~seb.i, mi1Tkä Suur-iV enä.iä: hyvin "J)ie-        meidäm puolestamme ,saa ka~kiksi ajoiksi jäädä
9150:  nennettynä:kin voi asentaa. 'l'ähäm tuLee 1isä1ksi,         linnoi11ta;mattomaksi, että me sitä käyttäisimme,
9151:  e•ttei ole varmuutta sii~tä, ·etteikö v,enä.iän varlta-     jos me voisimme, vain rauhan l,evittä.iänä ja ilmi-
9152:  kunnll!Bsa .nyt rtal)aihtuvaa. iha:.iaantumislii:kettä      ken sotilasvallan hävittäjänä. Mutta juuri tuo-
9153:  vaJStaam nouse v:astaJliilke. Sitä oiikeussuo.ia•a Ve-      hon nähden, j.otta tämä tarkoitus saavutettai:siin.
9154:  näjän vaHa:kunnan :iäJlloonraiken:tam~spyrkimyk­            ol~si varma,an edullista, että siihen pyrkimykseen
9155:  siä vastaan minkä suunniteitu :kansainvä'linen              yhtyisivii:t muutkin kuin Ruotsi, Y1kt.yisivät
9156:  oikeusjärjestö voisi ~oda. Suomelle, ei nyt voida           muutkin Itämer·en valtiot, jotka ·ovart siinä
9157:  arvioida.                                                   tilass,a. ja siinä tilaruteessa, että sellai,sen yhty-
9158:      .tltvenanmaan kysymyksen ratkaisua Ruotsi               ,misen \luul:iJs,i io<levaJn niiHe lhyvirukin edunisen
9159:  lmikkiin nä>j;hin asianhaaroihin nähden ei voi jät-         ja toivotun.
9160:  tää Suomen krus:iin. Jos Ahvenanmaa nyt jää                      Sillä tavoin saisimme myös.kin toivoa sirtä, että
9161:  V•enä.iän yliherruud•en alaiseksi .ia vasrt8Jisuudessa      me pääsisimme siitä kaikkia Itämeren maita nöy-
9162:  siihen jällee.n; joutuu, ·on Venäjä ·en:nerummin tai         ryyttäväsrbä holhouk•sesta, jota Itä:meren ulkopuo-
9163:  myöhemmin paneva lisättyä arvoa Ahvenanlmaa,-               lella olevwt voa.Hat nykyjään Itämeren piirissä
9164:  han laivaston tuldkohtana. Ruotsia, uhlkaa sil-             harjoittavat tehden siten tyh.iaksi todellisen karrl-
9165:  loin se vaara, että p.olttopi,ste Itwmeren, yliher-         sainliitoUisen elämän. Täyi;yy olla kaikkein itse-
9166:  ruuden taist.elussa. on aivan sen 'Piiläika.upnngin         tietoisten ltäJme11en kans.ain pyrkimyks-enä se, että
9167:  edessä."                                                    viernat vallat' veisivät tä:ältä sotalaivastonsa <pois
9168:      Toäss•ä ·siis ilmeneeyksi mielestäni hyvin käJsi:tet-    j-a että Itä:meJ1en valtiot itsekin hävittävät sota-
9169:  tävä •syy, minkävuoksi Ruot<si haluaa Ahvenan-              laivastonsa,. johonka ensimäin'en askel juuri olisi
9170:  maata, se nimiitäin, että Ruotsipeläten Venräjä.J:l.~        astuttu Ahvenanm·a:an Hnnoittamattomuussol)i-
9171:  maan uudestaan syntymistä, t.ahtoi'si vakuuden               mukseHa ja Ahvenanmaan mahdollisesti koko-
9172:                                                     Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                           1255
9173: 
9174:  naalll llleutmwliseksi julistrumisella sotilaaUisessa                       neet kiehll!Illwan tämän kuum·an Ahvenanmaan
9175:  suhteessa. Mutta ikdlro tämän cpolitikan tekee                              k}'lsymyksen.
9176:  tyhjruksi ulkopuolist•en suurvaltojen esiim.tyminen                             AhvenaJnma•alaiset ovat suurella ponnella esiiu-
9177:  liämerellä, joskin se kenti1es ei oJe ollut vältet-                         tyneet 'k'ansall~sen itsemäärä<ämisensäJ puoleSita.
9178:  tävissä, ehkä on •ollut hyödyUistäkin näinä sota-                           Nyky,päivä:in tunnussanana on kan.sain itsemää-
9179:  vuosina. E.i sitä voi må.ssään rba.paubessa näiden                          räämisoikeus. On menty niin pitkälle, että on
9180:  Itämeren valtioiden ja kansojen arvon ja ·its•etun-                         esitetty kansojen its~määrää!misoikeutta jonakin
9181:  non vuoksi ottaa tulevaisuude'Ill ohjelmwan, vaan                           ehdottoman~a;, kaikkiin valtiollisiin olooihin aov•el-
9182:  siihen täytyy ·ottaa vaatimus ja pyrkimys, että                             tuvana ja sov·ellettavana ·periaatteena. On uäh-
9183:  Itrum·eri on oleva Itämeren mwiden ja Ltärrneren                            täväisti päässyt hyvri,n laajaUe vwltaan s.e käisitys,
9184:  karus'Ojen meri, joka on •s.uljettu vier.Mlta sota-                         että van'hojen valtioitten wika on loppunut, että
9185:  laivoilta.                                                                  se muoto, .se tapa, jolLa va1tiot tähän sa·a.kka ovat
9186:      •Sen vuoksi minusta AihJV·enanlffiaan kysymystä                         syntyneet, on jo hyl•ättävissä .ia että sen sijaan
9187: .olisi jahdettava siihen •suuntaan, että saataisiin                          nyt jo ilman mU'ita. mutkia voidaan ·astua kanso-
9188:  aika:an uusi Itämeren so'P'imus rauhaa tarkoitta-                           jen itsemääräiämistielle ja tehdä siitä VJaltioolä- .
9189:  vassa mielessä, johonka so'J)imub•een kaikki Hä-                            •mäln ja v'aHioitt•en kulmakivi.
9190:  meren kansat olisi saatava yhtymään ja jonka so-                                Minusta kuitenkin on tässä kohdin menty liial-
9191:  pimuksen täytyisi tarkoibtwa Ahv·enanmaan täy-                              lisuuileen. Karkki asiat ovat suhteellisia, niin
9192:  dellistä 'linnoittwmattomuutta ja neutrwlisoimå.sta.                        tämä ka'll\Sa[n itsemälälrälalmisoikeuskin. Viime
9193:  .Jos tämmöisen n1äin suuren tarkoitukoon saavut-                            vuosikymmenien historia tietää kertoa ~yvin
9194:  taanisel1e ol~s·i ehtona se, että meidän isäntäval-                         omituisista kansain itsemä:äräämistapauksista, hy-
9195:  ta.mme Ahvenanmaalla vähenisi, ei minun mie-                                vin merk:illi:siSitä •kansainäänestyksiSitä. Rooman
9196: .1estäni se vallanvähennys, mikä •siitä Suomelle                             vallan ajoilta !Saak:kia on tällaisia äänestyksiä käy-
9197:  johtuisi, olisi ndiru suuri, etteikö siihen voisi suos-                     t,etty suuressa määrässä va•ltiollisen humpuuk:i:n
9198:  tua. Ei minunkaan mielestäni meillä ole itses-                              kannattam:iseksi. J•a •minusta (lläyttää, että vielä
9199: sään mitään iloa siitä, että me vain kansalEsen                               näinwkin aikoina kansain its•emääråämis~ikeutta
9200:  täyteläisyytemme tunnossa haluaisåmme Ahve-                                 UYitetääfi-sangenlepifu1tava;Uä 'llavaHa: · Emmekö
9201:  n'anTillaata pitää valtiopiiris:sämme. Onhan mei-                          -me-yliaeli'isuuren ifu:watliriarisooån si.iaa.n ole saa-
9202:  dän v-a:lti'Oruumii:mme kärsinyt kaikenlaisia· sil-                          neet .pian cpari'kymmentä ~tt:s•emääräämissotaa. Ita-
9203:   pomisia, se on ol.lut 1elävä org"aani, joka on vä-                         liass·a, Fiumessa, U n<kwrissa, J ugo-rSI<aaviassa,
9204:  hentynyt .ia kasvanut ,elämän olojen mukaan.                                Tshekko-!Srovakia,ssa, Puola·n äiäril:ltä, truällä 1)0h-
9205:  K'Orkeampien valti<Jitarkoi1msten· saavuttamiseksi                           joises•sa, kaikkialla lkans•ain itsemäärääimisaatteen
9206:  ,olisin kylHii valmis jä1Jtäimään AhV'enanmaan koh-                         nimessä hio:taan aseita .ia :käydään suomstaanveri-
9207:  ;taJ'On Itämeren •kans'Oj,en ikeskinäis·en sopimu'ks•en                     siä sotia. Sil:l~in herää epä·~l~s, eikö tässä käytetä
9208:  varaan.                                                                     väärin :kan•sain itsemääräämisoikeutta. Onko kan-
9209:      Mutta ·pidän aivan ilmeisenä, että jos näyttäy-                         sain it,semääräämiso:Ukeuden oikea tarkoitus se,
9210:  tyy m:a:hdottomalta luoda Ahvenan:maasta mitään                             että •sitä ruvetaan toteuttamaan näissä asevaltai-
9211:   täysin 'itsenäistä valii:iJollista ~lijaa - siihenhän                      sissa IQlo~ssa, jolloin kaiken:la:Uset 'kansallisvaltiot
9212:  tuon saariston pienuus ja vähävrukisyys •panee kä-                          ovat haanpaisiin ma·kka varustawtmnoot :tovsiaan
9213:  sittä:äksemi voitta:mattomia esteitä - niin, koska                          'Va1staan, jolloin n'e ihan ilmeis·esti tästä kansain
9214:  Suomi on .ennenkin ·pitänyt hallussaan Ahvenan-                             itsemääräämisoi:keudesta ottavat aihetta uusiin
9215:   maata, koska Ahvenanmaa ennenkin on 'kuulunut                              riihoihin, uusiiniSortiin. Rohkenen huom:a u'btaa, että
9216:  ·&.omeeff"Jak:O:SR:a~·suömena: ;c;.u··.:g:iffi·en· oleVia· ·ju.-            vaikka .ennen on •silvottu VJadtioitba väkivallaHa ja
9217:   nfCiilli:sia; ... "\l'altio1Iisia 'Oiieu1i:'s'ia~"'"nitn .. ino.nn'OHi-     ryöstä:miseHä paljon suuremmassa m'ä:ärnssä, kuin
9218:  Siinmin se edelleen olisi PY's~ttä'Y.'[]iQ.!ikeu·:;ar:                      mitä nyt nä;y.tään sil'vottavaDJ itsemääräämisoikeu-
9219:   ~'1"i1essiC"~· ····· ·              ·· · · · ·                             den n'OjaHa, niin sittenkin on Euroopa·ssa ja :sivi:s-
9220:  ---& .,Siiiiä; · Minä en •siis voi myöntää ·ihan                            tyneessä maai~massa 'DUut havaittavissa myös
9221:   oikeaksi sitä, •että meidän täytyisi kaikki uiin                           rauhallista: valtioitten muodostumista. Luulen,
9222:   sanotut 1strateegiset näkökohdat jättää huomioon                           että jos yksinomaan väkivalta olisi ohjannut val-
9223:    ottamatta. Minusta nekin on otettava huomioon                             ti•on muodostwmis·ta •es:Um. tä•äiliä Suomen niemellä,
9224:   'Siinä hen~essä j·a ·siinä tarkoituks•essa, jota tässä                     niin tämä k:msa olisi .io aikoja hajonnut tuhansik-
9225:    olen koettanut esittää.                                                   si ka:ppal:ei%si ruotsalaisten ja venä1äisten sitä lei-
9226:       Mutta Ahvenanmaallahan asuu ahvenanmaa-                                keUessä. Mutta täällä on onnek!si ollut muukin
9227:   laisia, ja monen mielestä se on kaikkein tärkein                           v<dtioteki.iä, n:i:m. täJmä meidäin maamme, jolm on
9228:    puoli koko A·hvenanmaan kysymyks•essä. Ja ah-                             yhdistänyt kansaa, yhteinen taJous ja yhteinen
9229:    venanmaalaisethan ne ovat juuri, jotka ovat saa-                          työ, jo•ka on yhteiselämää m!kentamiot, huolimatta
9230:   1256                                              Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9231: 
9232: 
9233:      kaikesta viiikivallasta ja, huolimatta erilaiS'lsta kwn-          Minålbn uskallan lausua krusitykseni tästä koh-
9234:      salli:suuspy!"lrrrnöistäkin. On olemaiSsa tuolla'inen dasta, ta!htoi:sin valaista kysymystä missä määrin
9235:      rauhallinen voimta, jota ·edellinen m-v. ·puhuja sanoi nämä historirulliset tekijät. s8!attaisivat vaå.!kuttaa
9236:      tailous..;mwantietle~llits~ksi ja jota sopii 'sanoa myös       AhV'enanma,an kohtalon määTäämiseen. Ka.rta'n
9237:      luonnoUiseksi. On olemassa semmoinen voima, pitkiä esityksiä ja lyhy,est'i pyydän me~kitä a•i-
9238:      joka muodostaa wltioita, ja jos· :tarkkaamme noastaan sen, että käsitykseni mukaan Ahvenan-
9239:      historian: kulkua ja valtioitten muodostumista maa vanhimpina :aikoina, paka.nuuden aikana ja
9240:      pitempi,en 'aikojen kuluessa, me näJemme ihmeek- ~anhem pa;na keskiarkana, on 'elänyt sangen itse-
9241:     semme, että. kuta lk.orbammaJ.le Euroopan kan- nä:istä elämää. Se ei kuit,Emlkatan näytä olleen
9242:     sat kohoavat 1sitä suuremman 'vallan 'bärrnä vrul- Ruotsin sillois,en Svean vdta'kunna~n yhteydessä
9243:  . 'ti:otekijä sa!a. ja et.tä oikeastwan va]n Euroopa.n jä:l- muussa suhteessa kuin e'hkä väkivailaJia kukis-
9244:     kijättöis,et kansat, Itä- ja I~aakkois-·Euroopan ta- t·ettuna, veroamaksavana alusmaana. Mutta toi-
9245:     ka,pa.julle jäänoot sh•'avilaiS<sukurs,et kansat, joi1la. selta puolen se on kuulunut 1Suomesta erilliseen
9246:     ei ole ·sitä ·etua, joka meidän kamsalla on, nrm. kulttuuri~iiriin, jonka Itälmeren sa,aret ovat kes-
9247:     maantieteell~sen ·eheyden, luonnol1isen eheyden                k·enään muodosta,neet. Sillä on ~siihen 01llut Otlllat
9248:     etua, ·OV·at jä;äueet valtion muodos'tamisessa taam:tu- edellytybensä, ja erityiset syynsä ova;t oHeet sil-
9249:   .mukselliselle 'ka.nnal<le ja. koettavat valtiota muo- lä:kin, 1että tämä saarikulttuuri loppui. Se on ollut
9250:     dosta;a vain kie1li:pohjalla ja n. 1S. kansain itsemää- kuitenkin mielenkiintoinen ja A 1hvenanma:a on
9251:     rääm.iso:i'keuden perustalla. Mutta en tahdo tähän n:auttinut ·smoisiin oloihin nähden sangen kehit-
9252:     seikkaa'n pitemmälti puuttua, koska se liiaksi iku- tynyttä itseha1lintoa. Se on keskiajan loplJu:puo-
9253:    luttaisi eduskunnan !arka·a.                                    1e1la jo .rap.peutunut tuo itseha,1linto, mutta I100m-
9254:        Mi'll'usta näyttää ,siis, .ef!tä kan:saim. irtiserrnäärää- me kuinka ~s~ellä on ollut <kansankäräjät 'käynnis-
9255:    misoikeutta on suuressa mä:ärä;ssä väärin käytetty s:ä, kuinka s1e 'On o1lut oma maa (,land"), niinkuin
9256:    ja väärin käyt-etäiän tälläkin hetkellä. Mutta jos siihen a:ika;run monet muutkin seudut olivat om~
9257:    joku o~kea a1ate ·tuleekin väälrin käytetyksi, ei its•e ,maita", si·sällisesti ·pieni a:utonomiinen yhteis-
9258:    a!llte siilti ole hyl'ättävä., enkru minäkäan suinkaan kunta. Semmoinen oli Alll'Venanllll:aaki'Il!, sillä oli
9259:    tathdo vrustusta•a ja. hylätä kaillsa,rn itsemääräämis- oma oikeus, ,leges terrre", eli .sen omat lakitavat
9260:   oikeutta. Päinvas1toin minä näen siinä ·kannatet- olivat korkerummat kuin minkään valtakunnan
9261:   tavan y·l,evän 'aat.teen, jota varsinkin sosialistien laki, siUä oli omat valitsem:ansa tuomarit, ylem-
9262:    on ka:ikin voiminsa ·edrstettävä..ia k!)etetta:va käy- mämkin asteen tuomarit, l&iUä oli Otlll'a kirkollinen
9263:   tännössä 11oteut1Jrua, mikruli se rauhalliisella tavalla haJUintonsa, todennäJköisesti kansan wlitsern:at ro-
9264:   voi tapahtua, mikali se ·ei aitheu ta sodaUisia mullis- vastit, oma omituinen v'erol,aitoksenSJa j. n. e .
9265:   tuks]a. Mutta sellainen kansain ,];1Jsemääräämis- Lyhy·esti 'sanoen Ahvenanmaa on nauttinut suurta
9266:   orkeus voi toteutua. va,sta yhdessä yleisen uuden itsehallintoa, .ionk!a katoaminen tekee surumielisen
9267:   krunsarne,lämän ka-nssa, todeUisen 'kansHinliiton vaikutuksen oollais,een historiantutkija,an, joka
9268:   mukana. Silloin kulll ~s·ellrainen syntyy, si'lloin on rha.il1en nälkee ·noissa muinais,aikai:sissa kansanlai-
9269:  tullut oi:k,ea a[ka kansain ,i·tsemääräämisoikeudelle- toksissa jotakin varteenotettavaa nykyajallekin.
9270:  kin tulla täysin määrin toteutetuks~. Niin kauan                    iM;l1At1t,_myQihl:lmmiA' .. Ahy€JnB:A'!!l_~-~-j.Q!!.Y!!L:Dlie­
9271:  :kuin me vielä olemme .niin kra ukana siitä toivo- lestäni a:ivan :ilmeis,esti j:a .iä.r]rkymättömä:sti
9272:   tu:sta pä:ämääräJstä, kuin vielä olemme, on minusta Bliomen-:Vl1te:Y1leell. ..... :Nirn . pilll.n kuin.synif:Y1ha-
9273:   suhtauduttava varovaisesti 'kansairi 1itsemääl"aä- je':ffip1 hailinnollinlen, kir:kollinren ja va.ltiollinen
9274:  misoikeuteen. Ei voi tunnollisesti vaatia sitä elämä, joutui tä:mä saaristo 1Suomen: yhteyteen
9275:  ilman muit.a mutkia kaikissa oloissa toteutetta- hyvin käsitettävistä luonnollisista syistä, j·otka
9276:  vaksi.                                                           myöhemmin ovat taas·en osittain muuttuneet.
9277:       Mutta pal1ataks,eni Ahv·enanmaahan voidaan ky- Minä huomautan vain entisajan ku1kuneuvoista,
9278:  syä, eikö Ahvena<nmaa kuitenkin ole sellaisissa jot·ka kerrassaan ka.tkaisivat Ahvenailimaan yh-
9279:  poikkeuksellisissa oloissa, eivätkö sen maantie- teyden Ruotsin kal1issa suurelksi osalksi vuotta,
9280:  teeHis,et olot, ,s;en .kulttuurisuhteet o1e kuitenkin mutta edistivät :meren jäätymisellä ja luonnolli-
9281:  sella:iset, että se .iärkiperäisesti si:etäi,si Imusain sen talviliikenteen kautta yhteyttä Suomen
9282: :its·emäärää:mi,soikeuden tot•euttamista?                         kanssa. Se oli niissä oloissa hyvimkin tärkeä
9283:       Mitä :siihem tulee, niin voidaan esittää a:sian- tekijä. Sellitapaiset seikat lienevät vai,kutta-
9284: ha'aro.ia puoleen .ia 1ioiseen. Tä:ssä kyllä eräis pu- neet sen, että heti kun Turun hiipp;akuruta muo-
9285: 'huja ma,initsi, <että historiallis,et tekijät ovat aiilla- dostui, luettiin Ahvenanmaa; Turun .hiippakun-
9286: 'kin 'sosiallistien ikJanml,ta jätettävät kokonaan l'as- taan.
9287: kuista pois. 'Toinen puhuja .taasen tahtoi panna , !Mutta vaikka näinkin. 'On, n.iin en tahtoisi
9288: .iuu:ri sosialist1selta kannalta erittäin suuren p·ai- näille historiallisille seikoille antaa ratkaisevaa
9289:  non nä<ille historiaHisille oloille.                             merkitystä. Emmehän !kuitenkaan r·at.ka.ise ny-
9290:                                         Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                                  1257
9291: 
9292: 
9293:  kya;jan va•lti.ollista •kysym~stä vain ~enneiden          m'el'en valtiollisessa ikysymymsessä. Se on kum-
9294:  aikain historiallisten todistuskappaleiden mu-            minkin! niin suuri ja tär.keä .kysymys, että sen
9295:  kaan, tai •s:aada:ksemme !le tod~stetuiksi, ':'a~n        ratkaisemista ei voida jättää riippuvalksi ahve-
9296:  nyky'lmnsan eläimimtarl?ei~en ~u'~aan m:md~n              nanma:alaisista. Ahvenanmaalaiset tekevät mie-
9297:  on valtiolliset olomme JäQestettava. Ja sillo~n           lestäni vrultiollis~-penn··vaäfin;· !kiin :Vaati~
9298: täytyy muitakin kuin ·historiallisia näköko<htia          ·;äJt:---etia"''suurt·.···.··araiilSaiiiJva:tinen· ']tysy.mys ·····on·
9299: '()ttaa huomioon.                                          ratkaistava     neid·ä:n ·;pi,enten .. i>äilii.Uisten pyyteit-
9300:     :Me näemme että a.hvenanmaalaisten eristäy-            tensä muikaan Heidä.n saar:ella,an on muuhvkin
9301: ivmispyrkimys perustuu moneen seikkaan.                    merkitystä kuin olla hei1däru kotipa.ikikan:a·an.
9302: Y'ksi 'Perustus on itse>hallinnollinen. Ahvenan~           Ilmeisesti o•Ahvenanmaa tuottanut ahvenan-
9303:  maa on: j·onlkunverran eri.Uinen Su?mesta, ~I             maa.laisille paljon ikävyyttä suurpoliittisen ase-
9304: kui:tenkaan mitenkääm ehdottomasti, vaan ll;I-             mansa vuok,si, mutta toiselta puolen se .on
9305:  noa•staan suhteellisesti. .Se on enemmän kmn              myöskin tuottanut ahvenanmaa:laisille ilmeisiä
9306:  mikään muu .Suomen maakunita erillinen Suo-               ja suuria etuja., j.oten: kulungit siinä suhteessa
9307:  mesta, mutta on vielä pa.ljon selvemmin eril-             lienevät ikorvatut. En voi myöntää· oikeaksi
9308: lää.n: Ruotsista. Ahvenanmaalla elää vanha                 sitä käsity.stä, että :ahv,en<anmaalaiset nyky-
9309: 1uonnollinten itseha:llintopyvkimys, joka on kä-           oloissa olisivat oikeutetut ratkaisevalla tav·alla ...
9310: sitettävä yhdeksi ahvenanmaalaisten eri.stäyty-            vaikuttamll!al1 Itämeren-:kysymykseen tai suar'
9311: mispy11kimyksen syy.ksi •j_a· joka täyt~y ~unnus­          rastaan ratkaisemaan Itämeren-kysymyksen
9312:                                                            ·määrättyyn· suunta,an vaatimalla saartensa yh-
9313:  taa. 'T:ä:mä pyrkimys voidaan ku~mmiln_n ~yy­             ·distämistä Ruotsiin, vaan täytyy minun niillä
9314: dyttää suomalla Ahvenanma·alle nun laaJa Itse:
9315:  hallinto !kuin mahdollista, ja minä puolestam             syillä jot,ka olen esittänyt, asettua toistaiseksi
9316:  rohkenisin lausua sen toivomuksen, että se                sille 'hnnlall1e, elttäi tämä asia on ra,1Jkaista.va
9317:                                                            suuremmiss•a valtioHisissa piirei,ssä kuin ·ahve-
9318:  myönnettäisiin oikeiJn laaja. En näkisi mitäiän
9319:  våaraa siinä, että uusittaisiin ahV>enanmaalais-          nanmaalaisten neuvotteluissa. On ratkaistava
9320: ten kirkollinen itsehallinto ja oikeushallinto             vielä suuremmissa piireissä 'kuin Suomen ja
9321:  vlemmässäkin 'Oikeusasteessa että !he saisivat            Ruotsin keskinäisissä: neuwttel ui•ssa.
9322: ~malli lainsää:dän•ruönkin siin:ä merkityksessä,              Kun tällä tavoin mielestäni ei ainoastaan
9323: että :kai,kiki .Suomen lait eivät olisi sovellutetta-      Suomen! jru Ruotsin vaan kaikkien Itämeren
9324:  vissa Ahv•enanmaahan. .T äimä ·puoli ahvenanmaa-
9325:                             1                              maiden etu vaatii Ahvenanma·an-ikysymyksen
9326: laisten py!'bmyksistä on ·oikeutettu ja se on              ratkaisua määrätyHä tavalla, kun m~nusta en-
9327: mielestämi toteutettava.                                   Il'enaikainen .Aihvenanmaan-kysymyk&en jä:rj.es-
9328:                                                            rtely tuossa suhbees,sa vo]si olla haitaksi mei-
9329:     Toinen puoli ahvenanmaalaisten. eristäyty-             dä:n ma'amme tulevaisuudelle, ikun toiselta puo-
9330: mi:sessä on heidän va.stahalkoisuuterusa Suomea           1en ahvenanmawl'aisille myönnettävä:llä itsehal-
9331:  ja ··erittäin suoma;laisuutta v•astaan .ia •ehkä myös-    linnolla toi'VCottavasti voidaan ·poist.a•a s'f~ tyy-
9332: kiru niitä yhteiskurunallisia reformeja vastaan,          tymättömyys, joka siellä. nykyään vallitsee
9333: ioita täällä on viime aikoina toimeenpantu.               Suomea vasta.an, niin mi,näkin olen sitä '!Ilieltä,
9334: ·Reidiiln syy:töskir.ioitubrs•s:aan sanotaankin Suo-       ettei oNsi ·~uostu'ttaVä.I{uotei:il:V~ä:tl!illii'Ksiin ·;eikä
9335:  mea •suorastaan .sosialistiseksi la:bora tom·ioksi,      ffitoiicTiitfava .· ahven{lnm~.~;iai~ille . 1ä'heises1sä yas-
9336:  josta ahvenanmaalaiset tahtovat pääisiä eril-            fä1suiiiles~swkaa.n . myöntä,inä,än oikeuUa. kansan
9337: leen. Minä en tiedä onko tällaista erilleen pyr-          friiliest;Y'K.se1lä.tätä asfäa r~atka.ista:. övat!ko olot
9338: kimistä sentään karnnatettava. Mutta' eihän ih-           jo 'kymmenen vuoden perästä siksi .muuttuneet,
9339: mi•siä viiikipakolla voi y;hteiskunnaUiseen oois-         että silloin voitaisiin hyvällä menestykse.Uä
9340: iykseen vetää, jos ei heilläitsellään siihen myö-         ru'\'eta toteuttamaan 'kan•soj.en itsemä är<äiä:misoi-1
9341: 
9342: tätuntoa ole ja jos he eivä;t itse siiheru myötä-         tkeutta, 1sitä minä en puolestani läihde ratkaise-
9343: va1.kutusta.an anna. Se ei ole mikään sellainen           maan. Sen täytyy kokemuksen saada näyttää.
9344: syy, jonlka mukaan Ahven,anmaa·nkysymys o.Jisi            Meidän on vain sillä välin rehellisesti ja vilpit-
9345: ratkaistava.                                              tömässä rauhanrakkaudessai kehitettävä Ahve-
9346:     :Sitte11 näemme, •ettäJ ahv·enanmaala1:siHa on        nan'maan-ky;gymyksen suotuisaa. r·atkrui-sua. Kun
9347: vielä erikoinen 'PYI'kimys ~siinä :ko1hden, että          hallituksen puolelta ei ole vastustettu !kysy-
9348: be eivät ruinowstaan tahdo irrtautua Suomesta,            myksen lykkäämistä ulkoasiainva1iokuntaan,
9349: VJa<an ·liittyä Ruotsiin, ja twssä he minun mieles-       j·oten täimä ylen tärkeä asia siellä voisi :maamme
9350: täni nyiryisissä ol.oissa menevät valtuuksierusa          edwksi tulla lä!hemmin perustelluksi, niin minä
9351: ulkopuolelle. He ottavat sananvallan siinä tär-           yhdyn niihiru, jotka esittävät ikysymy,ksen ly·k-
9352: keässä kysymyksessä, jota ·alussa kuva•sin, Itä-          kää:mistä ulkoa:siainvalrokuntaan.
9353: 1258                                        Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9354: 
9355: 
9356:     Ministeri Alkio:           A'hvenanmaa..ikysymys niin sillä ei ole tä:märu ·asian nykyisen ratkai-
9357: minun .käsittäruksen!i. on aiw:n erikoia11en. Siihen ~sun kanssa mitä;ä;n erikoista tekemistä.
9358:  ei voida sovelluttaa kansojen itsemääräämisoi-            ~Ede1leen pitää ed. Keto Ahvenalliilla.an ·kysy-
9359: keutta ei'kä sitä ole edes ~sillä pohjalla varsi- my,stäi jonikun verran myös talou·dellisena,-
9360: naisesti tosi~asiassa ajettuka1an. Ahvenanmaa- mutta hän ei ,sittenkään katso, että sen taloudel-
9361:  kysymys on ~pitkiä aikocia jo ollut eurooppalai- linen merkitys Suomelle olisi niin tärkeä, että
9362:  nen kysymys ja s]ksi se on muodostunut etu- se vaikuttaisi tämän asiant ratkaisuun. Ed.
9363:  llääissä stratoogisista sy:ustä. Kuu Ruotsi on al- Vuolijoki tawsen pitää, että Ahvenanmaalla on
9364: kanut ajaa Ahvenanma;a-kysy;mystä, on se teh- varsinkin 'kaJastUJksen: suhteen hyvin tärkeä
9365:  nyt g,en "PUhtaasti strateegis:Us:ta ts~stä. J,a kun taloudellinen mel'lkitys. Mutta tosiasiassa Ah-
9366:  Suomi on nyt tullut itsenäi,seksi ~ltakurunalksi, venanmaalla on myö,skin taloudel.lisesti, varsin-
9367:  on A'hvenarnnaan Suomeru yhteydessä pysyttä- kin yhdessä strateegisten syitten kanssa arvos-
9368:  minen tullut Suomelle myös stvateegiseksi !ky- tellell', .paljon suurempi taloudellinen merkitys
9369: symykseksi ollenkaan silmälläpitäJmäittä sitä, Pdhjanlahden rannikoille, kuin mitä herrat ovalt
9370:  tahtoo'ko Suomi vaTustaa AhvenJanmaata tai ei. ottaneet huomioonsa. Kun minäkiru lähden
9371:  On mielestäni selvä, että kysymystä on myös- siitä, että Ruo1 si pyrkii omistamaa;n Ahverua.n-
9372:  kin! lähdettävä käsittelemään~ ~suureksi osaksi maata m y ö 'S k i n rtalou<lellisista :syistä, niin
9373:  juuri tä:ltä ikallinallta.                              minä panen mer.kille sen, että samana ~päivä­
9374:     'Mutta a~siassa on myöskin historialliset ga ta- nä, jolloin Ahve:n:anmaa hitetään Ruotsiin, on.
9375:  ~oud,emset näkökohdat.         Tä:ä!llä 'ed. V uolijoki Pohjanlaihti muodostunut ruotsalaiseksi si,sä-
9376:  äsiken kielsi historiallisten syiden vai,kutusoi- mereksi, joka taloudellisesti. merkitsee Suomelle
9377:  keu:d~en, mutta hänen jäilkeensä ed. E!eto 'päinvas-    äärettömän p.a'l.ion. Ja :minun täytyy sanoa,
9378:  toin myönsi näiden oikeuden ja hänen kans- että samana päivänä, jolloin tulliraja vedetään
9379:  saausa y'htä mieltä ·hän ilmoitti olevan myös·kin A'hvenanma'an ja Suomen mantereen väliUe,
9380:  sosialistiteoreetikon Kautzkyn. Mikä on sosia.E- merkitsee se Suomelle taloudellisesti äärettö-
9381:  demokratian mielipide tässä as~i:assa? Ed. E!eto män pruljoa, va'l".sin!kin ~iuuri silloin kwn, R u o t s i
9382:  •sanoi, että se on tsosiarl'idemokratian mielipid~e, omi,staa. Ah venalliillaan.
9383:  jonka hän esitti. Mutta häntä ennen puhunut               Mutta näiililin soti:laaHis-strruteeg:i:sii•n syilhin
9384:  sosiali<c.lemokraatti j'a hänen jälkeensä puhunut nähden täytyy a~settaa. kysymyksenalaiseksi,.
9385:  sosiaui'demokraa,tti väittivät aivan toista, ja onJko uudena.ikaisella valtiolla, kansanvalta.i-
9386:  meillä, jotka olemme kuunnelleet tätä väittelyä, , sel.la vaHiol1a ja - miksei - sosiali·demokra:at-
9387:  on syytä edellyttää, että myöskin he voivat tisella valtiolla mitään syytä pitää kiinni val-
9388:  lausua sosia;lidemokirat<ian m~e1ipiteen.          Ed. takuntamsa strateegisista eduista? Ed. Kete>
9389:  Keto toi esiin esiimerkin ElsaiSs-Loi:lhvin!gista. mainitsi, että meillä ei ole mitääm pelättävää
9390:  Häm myönrt.ää, että Elsass-Lothrin!ki kuuluu kie- tässä suhteessa Ruotsista, ja täanän takaukseksi
9391:  lellisesti Saksaan, mutta kulttuuri:historiaHi- hän asettaa sen, että Ruotsissa ·on voimakkaasti
9392:  sesti Ralliskaan, ja tiililä perusteella. hän anta<1 sosialidemokraattinen ha.llitussuunta, ja, että se
9393: ·Ranskalle oikeuden omistaa Elsass-Lothringin. tulisi olemaan twkeena, siitä, ettei mitään sotaa
9394:  Mutta kun: ed. Keto samaa teoriaa 1käyttäen synny. Onlkohan tämä asia niin varmaa? Ed.
9395:  tulee Ahvenanlma.a,han, hälll ei esit.äJkään tätä Keto kai muistaa, että Ruotsin vasemmi.stoso-
9396:  teoriaa enä:ä eheänä - ainwka,an ·hänen lausun- sia:lisrtit 'Oli'Vat jo ikeväällä mel]rcin valmiit ta!rt-
9397:  tonJsa ei ollut siiniä suhteessa eheä - , 'hänen pe- tumaan aseisiin lähteäJkseen ~Suomeen. J·a ne
9398:  rustelunsa tähtäävät siihen, että Ahvenanmaa olivat vasemmistososialisteja, niitä, jo~ka ovat
9399:  on yhdistettävä Ruotsi:ill' ei ~puhtaasti historial- yhteydessä bolshevikien karussa. Ja,, kun vuonna
9400:  listen eikä myöskään kulttuurihistoriallisten 1918 trummiJmuHa; kuunt~licrmne täiällä sosia-
9401:  eikä :ki:elenisrtJen perustei:<len vuorosi, vaan sen lidemokraattien puhcita rauhanaatteesta ja tais-
9402:  jdhtopäätö;ksen vuoksi, minlkä ed. Keto on- saa- telua 1Suomen puolustuslaitokselli perustamista
9403:  nut tätä asiaa; harkitessaan. Ja täimä joht-opää- vasta.an, me saimme aivan lyhyen ·aja,n kulut-
9404:  tös ei ole selvä. Minun täytyy siis sanoa, että tua huomata, että sosirulidemokratia ei ole niin-
9405:  sosia,lidemokratialla ei ole tässä asiassa vielä kään varma ta.e a; rs e i s i i n t a r t t u m i s t a
9406:  mitään mielipidettä eikä voi olla. Sosialidemo- va,staan kuin miksi ed. Keto äsken on tahtonut
9407:  <kratia - nimittairu kansainvälinen' sosialide- sitä uskotella. Minä vedän esiin muutamia.
9408:  mokratia - ei ~ole määrännyt mielipidettänsä muita esimerkkejä. Ruotsin sosialidemokraat-
9409:   Ahvenanmaan kysymyrosessä. Jos yksityisillä tien johtaja, herra Branting, on O>llut johtavana
9410:  sosialidemokraa.teiHa on siitä joku mi~lipide, t~kijänä a,laaiksensa A.h'V1enanma:a,n liittämistä
9411:                                      Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                      1259
9412: 
9413: 
9414: Ruotsiin ja hän ei ole sitä tehnyt ahvena,nmaa- uudenaikaiseksi sosialidemokraat,tiseksi valta-
9415: laisten agitaattorina vaa.n ruotsalaiisena natsio- kunna.ksi. Mutta minä en tiedä, tuleeko Thiin
9416: nali:st:Lna. Hänellä on ollut siihen ilmeisesti ta1Jahtumaan. EnnenkiLilkkea mr Suomella kum-
9417: hyvät kansalliset syyt. Koko maailmassa ei m':Lnkilll Europan silmissä valvottavana eräät
9418: löydy nykyään ketään, joka häntä tsii<tä moittisi hyvin tärkeät kulttuuriedut, joiden valvomi-
9419: ruotsalaisena, siHä sosialidemokratirussa on huo- sessa Ruotsi ei kykene kilpailemaan;, eikä ole
9420: marthavas;ti erity·isissä \IDiaissa viimeisten sota- tilaisuudessa kilpai1lemaan Suomen kawssa,. Kun
9421: vuosien kuluessa päassyt valtaan natsionaJlisrni. siis Ahvenarumaa sellaisenaan merkit·see Suo-
9422: Ainoa maa, jossa ·se ·ei 'Ole sama.ssa mitassa melle tässä taistelussaan tukea, täytyy Suomen
9423: vielä päässyt vaikuita:maan, on: 8uomi. Mutta saada omistaa. Ahvenanmaa sekä tkansain itse-
9424: .ios minä ymmärrän o~kein, kehitys on hyvää mälä.rä:äirnis•oi.keutden TJemsteeltla, että Suomen
9425: vauhtia menemässä siihen suuntaan. Sillä esim. Y'1eiseurooppalaisen merkitY'ksen              r~emsteella.
9426: tässä välikysymyJksessä, minä uskon sen, ei Ja tästä minllln ymmärtääkseni ei ole Suomessa
9427: tässä eduskunnassa tule olemaan min·kään- eri mielipiteitä. Olen: va:kuutettu siitä, että
9428: li!Jista eri mielipidettä siitä, miten rSuomen on va.ikk·a·kin filoso.fiselta kanna.lta katsoen sosia-
9429: suhta.uduttava Ahvena,nmaan kysymykseen.              lidemokraattien ilooskuudessa va1Ji.tsee menette-
9430:    :Jo äsken tulin maininneeksi, että Ahvenan- lyta'Paan nähden erilaisia 'kä1sityiksiä, koko tärn.ä
9431: maan !kysymykseen seUai.sen:aan ei, sosialide- e-duskunta kuiten1kin on yksimielin•en siitä, että
9432: mokratia vielä. ole merkinnyt kantaansa, enem- Ahvenwnma·a:n kysymys on ratkaistava: Suomen
9433: pää kuin tuleva lmnsainJiittoka:an, enem paa .ia Ahvenanmaan välisenä kysymyksenä. On
9434: kuin mikään muu va.ltakunta. Euroop.assakaan ehdotettu sosialidemokraattien puolelta että
9435: muut ;kuin ~Ruotsi ja Suomi. Meidä·liJ Suomessa 'kansanäänestys täs-tä asiasta saisi ta.pa.htua
9436: täytyy kumminkin pä:ästä tässä lopullisesti, 10 vuoden kuluttua. Minusta täimä odotus ei
9437: myöskin sosialidemokraattien y!ks:Urnielisyyteen maksa vaiv·aa, siUä 10 vuotden kuluttua a:sia ei
9438: siitä, että Ahvenanmaa on suomala:i.n:en :maa ja saata olla sen selvempi. Mutta, sinä aikana jou-
9439: teiltä .ios kerra:n Suomen va'ltakunta saa sy.ntyä, tuvat Ahvenanmaa ja. Suomi sellaisiin suhtei-
9440: jos Suomi saa oi~keuden olla itsenäisenä valta.- siin toistoosa karussru 'loppumattoman .a:gitatsio-
9441: kuntana, sen täytyy ~saada itsemä:äräärnis·oi- nin vaikutuksesta, että niitten hallitseminen
9442: lkeuttansa ulott·aa sii:hen, ettei sen tärkeimpiä tulee .olemaan san1gen vaiikealuontoinen, huoli-
9443: etuvarustuksia s.]ltä riistetä toisen vanhemman matta siitä, hall1tsivatko tääl'lä sitlten porvarit
9444: va:ltatkunnan etuja sihnällä.pitäen. Suomen it- vaiko sosialirdemokraatit.
9445: semääräämisoikeus OTh tässä tapauksessa tär-
9446: keäimpi kuin .Aihvenauma.an itsemäärä!ämisoi-            -Ed. H e.I e l1i e l u nd: Lösningen av Alands-
9447: keus. .Jos Ahveuanma.a. olisi erillinen sikäli, frågan hänger .så in,timt sammalli med hela det
9448: että SuO'lllessa ei muu:aUa 'puhuttaisi tJ.'UoUsin- iistsvenstka pwblemet att var.ie t.illgörande,
9449: kieltä ·kuin Ahvena.nmaaUa, minä olisin valmis Vatr.ie nyi;t s~ede i od·enna sak övera:Ht i våra
9450: myöntäJmään, että kysymys on harkinta:kysy- sV<enska bygder fölies mel livliga:ste intresse.
9451: mys. Mutta kun, niinlkuin 'täällä: on monia ker- Ja, jag kan säga, att Åla:ndsfrågan tangerar
9452: toja sanottu, Ahvenanmaa ei ole kansaHisesti swnskfolkets innersta h.iärtesträngar. Tnlritka
9453: erillinen maa, va:a.n että se sisältää ainoastaa.n äro också de uttalaruden som ,vid möten och i
9454: muui a:rnia ruotsiavuhuvia suomalaisia pitäjiä, tidningS'press·en set.t da.gen härorn, och om än tiill.
9455: on selvää, että kysymys täs,sä suhteessa on rat- synes olika bära1s ·de dock alla. av sa:mma ide:
9456:  kaistava siten, miHä tavalla Suomen valta:kun- svenskf.olkets fulla betryggande vid sina natio-
9457: nan edut sekä strateegisesti että ·kansantieteeni- nella och !lmltureHa rättigheiJer inom ett ooh
9458: sesti oitkea.Ua tavalla. tuleva,t tässä järjeste- samma rirke. Detta har helt visst varit grund-
9459: tyilbi. MinkäJtä:hden tärrnä on meidän kanna;l- ta.niken såväl i Österbotten, som i Nyland oc:h
9460:  twmme sius •oik!eutettua? Se on siltä kannalta Å'bolantd, om än sättet att ta:la varit oirka. Det
9461:                                                                            1
9462: 
9463: 
9464: oikeutettua, että Suomen tai,stelu itää vastaan sätt VM!lå lösn~ngen av odenna för oss så bety-
9465:  kulttuurillisesti! .ia tarloudemsesti tu1oo olemaan delsefuUa fråg·a ,från finsk sida bedrivits hair
9466: ta,vattoma•lli kriiti1linen. Suomen os·a tässä taiis- givit oss anledning rtro, att en ärbar vilja tili
9467: telussa on sellainen. että jos Suomelta ryöste- .försMelsefuH ha:rudling från regeringens sida
9468: tään Ahvenanmaa, Suomen valtiollinen merki- swkruats. Attt Österbottens ·SveniSkar under så-
9469: tys samalla .hei'kontrretaan sekä sen taistelukyky da,na ·förhållanden klart och utan omsvep an-
9470: idän vaaroja va;sta:an. Täällä voidarun sitä va.s- .sett sig böm säg-a ifrån, rutt idäJrest icke åil.läinill'in-
9471: taanl vä:ittä:ä, että itäihän on muodostumassa gawn~ bevrilirus sådana viHkor, 5om fuG1t tryg-ga
9472: 1260                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9473: 
9474: 
9475: daras siälllnintg-, man ej ka.n hindm tdem i dems      mista. Mutta sen sijaan hän kats.oi, että Suo-
9476: strälvanJd,en mot vester, .må lkultllla fattas. Man thar
9477:                                                        men taholta ei ollenkaan olisi otettava. näitä
9478: nå det hä.ftigaste kla.ndrat ålän:lliinga:rna. för de- näkötkohtia huomioon tätä !kysymystä !käsitel-
9479: :ra.s .strävan till förening med moderlandet Sve-      täessä. .Juuri n'alilla nä1kökohdat., nimittäin
9480: rige. Det thar så o1fta :framburits ele s:käl, vil:ka  maantieteelliset ja 1naa.npuo.Justusta ikos·keva;t
9481:  för hela sv·enskfolket i vårt land •göra det a!h-     puhuvat sen ·puolesta, että Ahvenanmaa on
9482: -solut nödvändig-t a.tt i ord och handling få vå.r     p.ysytet.tävä Suomeru yhteydessä. Pidän myös-
9483: ställning betryg-g-ad, att det ej är nödigt att vi-    kin tarpeellisena .huomauttaa ed,. Kedon lausun-
9484: .dare heröra desamma'. Det må blott påpe.kas           non! johdosta, että on epä:historia.lli,sta puhua
9485: den ovilja, som 1från .fin.sk sida. •stäidse kommer    Ahven•runlmaa.n , palauttamisesta" Ruotsin yh'tey-
9486: d.e naturligas':e sveniSik·a ikrav till del. Hava vi   teen.     Onhan historiantutkimus, kuten t'äällä
9487: ·detta kla.rt för o.s.s. då .framstår även ålännin-    tänäkin ilta.na on huomautettu myöskin sosi-
9488: gariJias ha.ndling i ett a.nnat luus. Det må vil-      alistisella taholta, pätevästi . osoittanut, että
9489: ligt erkilnnas. att Alands s·täJlln~nig geogra1fisH,   Ahvenanmaru on koko histori1allis.en ajan kuulu-
9490: •ka,n1ske även kulturellt är annan än det ·övriga      n'nt Suomeen. Näin ollen ei siis Ahvenanmll!an
9491: svenska Finlands. .Men tillgndoseendet av              Ruotsiin yhdistäminen suinkaan merkitsisi :tä-
9492: Svenskfolkets rättigheter, om det sedan gäller         m:ä:nl alueen , pa:la:utt.amisesta" Ruotsin yih teyteen.
9493: Alani!, Osteiihotten eUer Nyland, hör oupplösli-       Se merkitsisi yksinlkertais.esti Suomen historia·l-
9494: g-en tiUsamman och kan endast i ett sammanoha.ng-      lisen a.Iueen silpomista. Se, :mi 1ä ed. ·Keto lau-
9495: avgöras. Så se ösierbottninga.rna swken'; ·detta       sui Elsass-ILothringista ja ·sen: !kuulumisesta
9496: är den ösi e:r~bo.ttDiis;ka sepa.ratismen. iEtt snal:ibt
9497:                                                        Ranskaan histormllisen !kultuuriy!M.eyden perus-
9498: avgörande och i sådan riktning, som regerings-         teella, puhuu minun ymmärtää!kseni juuri sen
9499: formens an1da rförutsätt•er detta är vår 1fordran.     kannan puolesta, että Ahvena.nmaa on •py.sytet-
9500:     .J ag ber för •övrigt ftå ansluta mi g till rdgm.
9501:                                          1             tävä Suomen yhteydessä, johon se :historialli-
9502: Estla.nders ut:talan•de.                               sesti ja sivi.st;y"ksel.Jisesti 'kuuluu. Kun Suomen
9503:                                                        riippumattomuus ulkovaltojen ·puolelta tunnus-
9504:    tEd. Mantere: Minäkin totean aluksi, tettiin, ei liioi'n mitään ehtoja pantu enemmän
9505: että Suomen oikeus Ahvenanmaaihan on kiistä- Ahvenanmaahan kuin niihin muihinkaa.n aluei-
9506: tmiHön ja selvä. Niinkuin tänä! i1tanaJkin on siin nä,hden, jotka ovat Suomen: historiallisten
9507: huoma,utettu, niin ma;antieteellisesti yihtä ·hy- rajojen sisällä. Ei .myöskään Ruotsin hallitus
9508: vin tkuin historiallisesti'kin puheena.I•ainen saa- mitään täHaisia ehtoja asettanut. 8enjäilkeen
9509: riwlue kuuluu eittälillättömäisti !Suomeen. Sen :kuin tämä tapahtui, ei ole tapahtunut mitään,
9510: a;suklmat ovat osa Suomen .ruotsiarpuhuva·a mikä alisi katsottava riittäväksi perusteeksi
9511: väestöä, s·amaa, .iota asuu Turun saa,rist.ossa, vaatimuks.elle, ·että •Suomen nyt olisi luovuttava
9512: Pohjarumaalla ja Uudellrumalla. Näin ollen on ! pnheena.laise:sta ma·akunnasta. Suomi .ei ole
9513: :kwsity•k.se·ni ed. Vuolijoen toiseen suu·ntaa,rr :me- teoillaa.II' a.nltanut aihetta, tyyt.ymMtömyyteen
9514: n:evä;.stä lausunnosta huolimatta, että riittävåä : enempaa ahvenanmaalaisiUe rkuin Ruotsille-
9515: perustetta ei ol.e olemassa kaniS.ojen itsemäärää- i kaan. Päinvastoin ou niin .edellisten .kuin, jäl-
9516: misoikeuden p.eriaatteen sovelluttamiselle tähän i .kimmäistenkin kohttmllisia ja oikeutettuja vaa-
9517: ,tapaukseen. Niinikuin: jo moneen ·kertaan tänä ' timuksia Suomen puolelta .pyritty pa,raiffilman
9518: iltana on huomautettu, ei tässä ole kysy:mys, mukaan tyydyttwmään. On syytä palauttaa
9519: niinkuin a:hvena.n:maa,laisten: ria :myöskin Ruot- mieleen, että Suomen hallitus pian senjälkeen,
9520: sin hallituksen taholta on koetettu todista·a, kuin Suamenr irtautuminen Venäjästä oE tapa:h-
9521: mistään eri kansasta, vaan' ova.t ahvenanmaa- tunut, ryhtyi toimenpiteisiin Ahvenanma·an
9522:  ~aiset sirpale Suomen ·rnotsiapuhuvarsta väes- . väestön itsehallinuran järjestäimiseksi entistä
9523:  töstä. ,Ja päinva;stoin, /kuin mitä ed. Vuolijoki la,a,j.emmaUe pohjaUe ja tämän väestön si vi.styk-
9524:  väitti, on mielestäni puheenalaista .periaa.tetta, sellist.en tarpeiderr tyydyttämise'ffisi. Ahvenan-
9525:  nimittäin ka.nsain :Vtsemäärääimisoikeusperia.a- maas' a muodostettiin erityinen lääini ~a Maari-
9526:              1
9527: 
9528: 
9529: tetta, sovelletbessa otettava. huomioon muita- nnhaminaan p1erustettiin täysiluoktlminen yli-
9530:  kin ruifköko:htia, kuten maantieteellisiä: ja op,istoon johtava ruotsinrkielinen oppilaitos.
9531:  rmoffi!s.ei myös maanpuolus•tnsta kosk•evia. Ed. Nä,mä toirmen>piteet ovat mielestätni todistuksena
9532:  Vuolirjnki itse puoleshmsa tunnusti·, että :Ruot- siitä, että Ahvenanmaan väestön toivomuksia,
9533:  sin taholta tätä ky,symy.stä •ajeta:ankin n~men­ lkan:sallisia. erikoistoivomu.ksia ja vaatimuksia
9534:  omaan juuri strateegisilta: näkölmhdil.ta, eikä todella on: tyydytetty ja että puheella •kielelli-
9535: :hä.nellii tä.mä,n johdosta •ollut mitään hnoma.utta- sestä .i·a ka111saUisesta sorrosta. ei ole tosiolo~ssa,
9536:                                                                      1
9537:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                      1261
9538: 
9539: 
9540: ei teoissa eirkä tapa.ht umissa, mi tä,än todellista       mei tomaksi. Huoli.ma.tta ahvenanmaalaisten ja
9541:  pohjaa. ISorros.ta voidaa,n puhua sitä vähem-             Ruotsin pontevista yrity<ksistä saada asia rau-
9542:  män, kun tied-etään, että hallituksen toimesta            hankonferenssin ·käJsiteltäväksi .ia lolJUllisesti
9543:  kiire.elliisesti valmistetaan ehdotusta· Ahvenan~         päätettäväksi Huotsin eduksi, sitä ei ole otettu
9544: maan it.sehallinnon laaj,enrtamiseksi, toimenpi-           ratkaista:vaksi, vaa.n asia on lykätty jo kaksi
9545: dettä, jpka on hyvässä sopus<Oinnus-sa nrykyisen           eri kertaa tuonnemmaksi. Tämä on 'käsitetty
9546:  hallitu'kselll rkaikesta. suomalaisesta kansallis-        ja se onkirr ymmärtää•kseni ollut käsitettävä
9547:  kiihkosta va.paan 'POlititikan kanssa, mistä to-          Suomen voitoksi ja orr hallituk,selle siitä: annet-
9548: distuksia mr en'emmän !kuin kyllik-si - viitt<aan          tava tunnustus, >koska lyklkäys ilmeisesti on
9549:  vain ha.llitnksen myötävaikutuksella .syntynei-           aiheutunut siitä selvityksestä, ~oka Suomen: ·hal-
9550:  siiru hallitusmuodon kieli- .ia :kansaHisuuspykä-         lituksen taholta on asiassa' a.nlnettu ja joka lyk-
9551:   liin, suunniteltuun •ruotsa•laiseen hiip-pa.kuntaan      käys e.päi·lemättä orr myös ollut eduksi meidän
9552:  sekä laajennettuun itsehallintoon - niin että             politii•kallemme tässä asiassa. Kun näin1 on
9553:  hämmäst.yks.ellä :kuulee ed. Estbnderin ja ed.            a1sianlaita, voi mieloest1äni luottamuks-ella odot-
9554:  Helen.elurudiru yhä uU'di:stuvia, ed. E:stl:anderin       taa, että hallituksen ·onnristuu lopullisesti saad>l
9555:  viime }ausunn:ossa •kaihdesti toistamia huomau-           Ahven.a1nmaan asia ratkaistuksi sillä tavoin,
9556:  tuksia :siita, ettei ruotsalainen ryhmä voi antaa         kuin Suomen oikeus ja Suomen etu ja y.mmär-
9557: luottamusta ny<kyiselle hallituksdle. .Johtuuko            tääikseni samalla myös p·O'hjoi,~teru valtioitten
9558:  tämä ryhmäm .epäluottamus juuri n'dii:stii halli-         yhteinen etu sitä vaatii. !Mitään epä;se1vyyt.tä
9559:   tuksen toimenp.iteistä, siitä suunnasta, jota hal-       siitä, milkä 8uomen ka.nsa'n' tahto on' tä!Ssä asi-
9560:   litus t ä.ssä kohden on noudattanut, •sitä täytyy        assa, .ei tietenkään ole olema>ssa. Kun näin
9561:   kysyä. Et:bä Ahvenanmaan i:ts:eha;llintoa•siaa ei        ollen ei minun käsittääkseni· ole mitään syytä
9562:   vielä ole ennätetty kaikin;puolin loppuun käsi-          en1empää jatkaa tämän. kysymyksen käsittelyä,
9563:   tellä, ·on enemmän kuin ymmär~reitävää, kun              niin' minä;kin karunatan puolestani ehdotusta
9564:  muistaa, että kysymys voitiin ottaa esille var-           y·ksin:kertaiseen päivä:järjestyks-een siirtymi-
9565:  .sinais.esti vasta senjälkeen kuin uudessa thaUi-         sestä .
9566:   tusmundossa oli vahvistettu ne yleiset periaat-
9567:   teet, jo-iden pohjalla se ow ratkaistava. Mitään             Ed. von W en d t: D.en för den finländska,
9568:   epäi~ystä ei saata .olla siitä. että Ahvenanmaan         ja, f:ör hela den skandin1aviska politiken olyck-
9569:   väestön oi1keutetut vaatimukset tulevat tyydy-           li-ga s. 'k. Åla.ndsfrågan slka.U nog i sinom tid
9570:   tetyilksi. ·Minä hm'len V!oivanå. vakuuttaa, että        u·nderkastas en detalljunHecrsökning ic'ke. så
9571:   niin hyvin hallitus kuin Suomen eduskunbkin              mycket för att fa.ststäilla den störne eller mindre
9572:   on tässä suhteessa te'kevä: :lmilken, mi.tä kohtuu-      anparten atv ansvar för begångpa missta.g och
9573:   della voidaan odotta<a ja vaatia. Mitä taasen            försy.nd~el&er, vilka trä:ffa •enskilda personer och
9574:   Ru.otsiTh vaatimuksiin tulee, niin täytyy >Sanoa,        politiska frillktioner, utan främst ,för att över
9575:   että niitälkin on kohtuuden m1iois•sa pyritty tyy-       d·et hela ka~sta en exa.ktare och med V'erkliga för-
9576:   dyttämään, kuteru rherra. ulkoministerirr lausun-        håHarrdet mer överensstämmande helvsning äu
9577:   nostakin käy ilmi ja niirukuin ennestäänkin tie-         den, som är gäng.se och mot-svaras av de tills-
9578:   detäälll. Halliturksen ilmoitus, että neuv<Otte-         vidalre synrlig.a officiella meddelandena. Alands-
9579:   luihin Ruotsin kan:ssa. on ryhdytty sillä: nimen-        frågans U'P.prinnelse och samba,nd med •den poli-
9580:   omaisella edeHytyksellä että Ahvenammaa• on              tis;ka ri'ktning, som var den: domin:erande under
9581:   Suomen eroiitamaton alue, herättää varma,an              tiden för vårt själ-htändigbl:ivanrde, skulle också
9582:   tyy.dytys:t!ä 'k,aikkiaJla Suomen 'kansassa. Tästä       nu kans'ke föril.iäma .en belvsning li!ksom den om-
9583:   kaikesta huolimatta ova-t ahvenm1m:aalaisten ep'ä.i-     stärrdigheten, att .den dåvara111de regerin1gen
9584:   sänlillaalli!rren ·a.gitatsiooni se'kä Ruotsin pyyteet   ic'ke lyCJkard'es utverka Sveriges erkä:nnanrde,
9585:                                                                                        1
9586: 
9587: 
9588:   aikaansaa.neet, että tämä asia, kysymys Ahve-            vilket erhölls trot.s nämnda regering, .en omstän-
9589:   narumaan erot.i amisesta Suomesta• ja a.lueen liit-      dighet, som :mycket nära. .sa,mmanhänger med
9590:   tämisestä Ruotsiin, on saatu esille Pariisin rau-        Ålanlds frågans senare utveckling. De' måste
9591:                                                                   1
9592: 
9593: 
9594:   hankomferenssissa. Voimatta estää a.sian esille-         ä;ndå lärrnna•B åt 'en frarmtid att .närmare i.ngå ll~
9595:   tuloa on !Suomen hallitukseru tieten•kin t.äytynryt      frågor, som äro av så ömtålig nahu och som
9596:   tehdä kai.kki, mitä teMävissä on .ollut, ~jotta          heTöra -p.erson.e:r i: :dagspolitiken på så kän,nbart
9597:   a·sia ,saisi Suomelle suotuisan ratkaisun. Herra         sätt, att omständighetema ·bjuda att låta en
9598:   ulkoministeri ei l•aajemmin' .kajonnut tähän             närmare belysning iillsvidare aill.stå.
9599:   a;sian puo·leen, mutta a,sian 1kulku j-o ·osoittaa,         ·En av grundorsa.kerna till ~att överhuvudtaget
9600: -.että hallitus ·ei tässäJkään kohden ole jäämyt toi-      en ·fråga av den art >S.Om Alandsrfrå-gan kunnat
9601:                                                                                                           HJO
9602: 1262                                         'riistaina 28 p. lokakuuta.
9603: 
9604: 
9605: up.p>komma har i anmät•kningsväDd gra.d ,förbi-              ringru överensstämmels,e med d~en ,finSika. Mer
9606: setts och står i nära samhalnd me'd deru oh~ka.nt­           än engång påpelkar ha·n detta i sirua .polemiker
9607: skap med det svenska folket i Finland, villmn                oeh skrifter. J ag vill be1ysa detta med ett citat
9608: förefinnes lli.os ,den :finslka 1ma.ioriteten. Också         frrån 1859: ,8ikiHnaden", säger ·SneUman, ,mel-
9609: den svenJSka bildade klas,sen är delvis icke på              lan seder och täruke,sätt i en .svensk och en :finsk
9610: flet klam. i dettw av.seen1de. 8ärskilt gäller               arrbetares 'fam~lj är li•ka stor som me1lan en tys'k
9611: d:etta ~ele ctela,r av ~svenskf'olliket, villka stått mera   och en rysk arbeta;res f.amilljer". Man hrur i all-
9612: uta.nför 1det dir.ektw inflytall'de den jordegande           mänhet v.elat göra t.roligt att ,snellma.n var en
9613: sven's·ka herremannakla.ssen ut-öv~at.                       mot,ståndare till den dualism i språk, som för-
9614:     Den bildade sven1sktalande finlä.ndaren, som             håll3lndena beti:ngade i Fin~a.nd, men enligt
9615:                                                                            1
9616: 
9617: 
9618: ä.nda in i serraste tid !kallat sig sjätlv finne och         Snellmwn är rdell' en olycka en1dwst så läng,e
9619: vars hela t·a.nikevärld rön.t iruflytande av Hktio-          - oc;h jag eiterar igen - ,finnarna e.i gjort sin
9620: nen om ett enhGtligt om än' t våsp.rå;kigt finslkt           bitdning sjäJlva". Det äJr så;l11nJda rätt länge se-
9621: folk, har icke rätt fa.tbt äm mindre i nödig                 dan den va.r en olyoka.
9622: ~ro~d klargjort det förhållandet att ·ett djupt och              Utan en språket.s och en .sinnets likhet mel-
9623: fast ban1d i grun:d och ibotten aUt annu trots               lan >den bi<ldade rklass,en och fo~ket ka.n aldrig
9624: långvarig skiljsmässa sammanbin1der sverrsk-                  den :fördjupnin:g av mvtimmlmedvetandet upp-
9625: folket av de två stamma.rna som bo på Finlaruds              rkomma, som ä:r ett av 'huvudvillrkoren för ett
9626: Jmst och uti Sverige. Under den mer ä;n ihundra-             folks motståndslkra:ft rmot denartionalis,ering. ·
9627: årig.a skilj.smä1ssan har detta salffi'hörighetsmed-         DeUa är ett av grund-dragen i Sn1ellmans åskåd-
9628: vetande ej ,försvunmit och många tec'ken, ~som               ni:ng ocrh det var enligt min öv,ertygelse inte
9629: man dessvärre ,förlbis.ett. ·hava under tidernas             minst med härusyn till vårt förhållande tili
9630: lop'p givit vid handen att den kruap}last ·heUer             Rysslan1d en a v de stö~sta gä'rningar i fost.er-
9631: för.svagats. Det är a.lldeles uppenlbart att en              larudet.s historia, som .Snel•lman utförde, då han
9632:  stegring av nationalmedveta.ndet hos dessa sven-            banade väg rför finska.ns utveclding till ett kul-
9633: skar lätt. kan framkalla åstunda:n ~av ookså ett             tursp.råk. Det delvis av ma'ktpolitis:ka, orsalker
9634:  poli!tiskt närmande till SV1erige, ifall e.i den            >framkallade sv.ensk& motstånd, som restes
9635:  na,tionel,la trygg<het ·ooh trevnad förefinnes,             hä~emot, har ha:f1t sin· stora betydelse ej allenast
9636: .som måste lbetra'kta.s såsom viUkor för all rua-            ,f,ör svenskhetens historia utan äv·en för [insk-
9637: tionell förlkovran och ntveckling.                            heten, ~ty just deilta var mer äJn rrågot annat egnat
9638:     Ett !fullkomligt för:biseende a:v detta sakför-          att väcka och unlderhållar entusi:asni för arbetet
9639: hållande är för.klaringen fill den förvåning och             i])å finskt håll. Så'hava clessa ~samv,erkarude om-
9640: indigna:tio11, som ,från ledarude sverusffifi'nländskt        stänldigfueter, vfur seke}ga.mla. statsfiorm, den
9641: .håll mött ålänningama under ·denna kritiska                 ~grund Snellman lade och det pulserande liv
9642: tid. 1 struHet ,för att söka 'komma ,frågan till             striden medförde bi.dragit till att srkapa förnt-
9643: botten och vinna åläm11ingarnas förtroerude och               sättninJgar .för vår g~mens.amma seg.er unJd.er
9644: stärka deras til1it till den svenska sa.kerus                 den .stora •a,v,görandets tid, vi nu g.enromLevat.
9645:  framtid, har man på ett ödesdigert sätt ,s,eknn-            Det va:r en kamp såväl inom lanldet som i många
9646:  derat den ,finska pressen i dess hetsarbete.                stycJken gemen:;am mot faran från östel" av
9647: Man kan sålunda •knapp.ast med s•käl riada                    utomol'!dentlig betydel>se >e.i aJlena.st för Finlan:d
9648: några rbeskylh11ingar mot finnarna att de ej fat-             utan även f,ör he,la Nol'den. En stor del av
9649:  tat hela fö,r:eteelsen. De finske bära vissed,i:-            kampbördan har vilat 'På den svenska bildade
9650:  gen of:ha! av s~n mä:srtare J. W. Snellman 'lånwde           klassen i Fin1la:nd. Det må därd'ör vara förlåtet
9651:  ord l.på tungailll, men ·de ha,va föga rrutriängt i den     a'tJt maJlJ d'ålr än[lln ej fuUt fattalt att. näir lkampen
9652: tankevärM, so.m var hans och med skäl änn11                   är ly;kta.d larudets ledn~ng i huvuds.alk måste
9653: borde vara deras liksom även vår.                             över:flytta till det ,firus<ka:J noationa.lmedvetandet.s
9654:     Det är egen'domligt att tänka a.tt derr Snell-            bärare ooh att deru svenska bildade kla.ss.eru i den
9655: marusrka polemiken ofta rikta•de sig emot be-                 utsträJckn~ng den vill förbliva svensk måste
9656:  traktelsesättet att ]'inl'anrds innebyggare 'Ui-             söka s~n närmaste sa:mhörighet m~d d~et svenrska
9657: gjoDde ett enhetli,gt finskt folk. Denna åskåd-               folket i Finland på ett sMt som mediför full
9658: nirug berodde ingalunda därprå att :Snellman                  Im,tionell ås1kådn,ingsöv,erensstäJmmelse. Hade
9659:  enbart scbälilrde d~en svenskatala.nde överklassen           derma utv,eckling hunnit nå si'n fuUä:ndning,
9660: i .en särstäUning gentemot 1det ~finska ,flertals-            sku1le de första; yttring-arna av den åländska
9661:  fol1ket - nej - han var nog rkla·rt medv,eten om             åskåldn.irugen nog be-dömts arnnodunda och även
9662: denJ svenSika bondebefolrknin1gens egenart och                behandJ.a.ts a•nnorhmda.
9663:                                       Välikysymys Ahvt>nanmaan asiassa.                                   1263
9664: 
9665: 
9666:     Också med avsoonde å den s·tällnirug ·de djupa av föreställningen om isolering och stärker
9667: 1eden av svenskfoLket i s.iälva verket intaga hade samtidigt samhörighetskänslan med Sveriges
9668: Snellman en: förvånande klar bli0k. Ha;n fat- folk. Den hretskampanj, som drivits har .gjort
9669: trude sål'Ull!da tillfullo den utomordenttligt nära den fosterländska helihetssarken deru största
9670: srumhörig hei, som ,finnres mellan vårt svellJSrk- otjänst. I samma riktning verlkar även .det
9671: folrk och Sverges folk. Föl!jandle ISnelLmanciität dröjsmål med förverkligande av landSJkap:ssjälv-
9672: f:r:ån 1859 rkan tjällJar tihl: ib€il:ysnili111g ihäraiV: styrelsen man nu i eHte stum:len låtit komma
9673:                                                                                 1
9674: 
9675: 
9676: ,Om", framhåller <Snellman, ,t. ex. ALands- sig till l ats't.
9677: öarna företoge .sig a.tt segla över till svens.ka            Trots Sveriges åtgöranden inför utländskt
9678: kusten, är det säkert att rderas inruevånare icke forum är lösnå.111gen av Al.andsfrågan 1ångt mera
9679: alLs skulle saknra finnarnru ('- märk här be- beroende av inrikespolitiska åtgärder än av ut-
9680: nämningen :finnarna -). Samma är förhållan- rikespolitiska förhåll;mden. Skänrk svenskrfol-
9681: det med deru övriga rent :svenstka befolrkningen kiet t.ro på ·framti1da trevnad i landet. Skän'k
9682: överhuvudtag1et bå·de vid Finsrka viiken och vid den självstyrelse, denr själv!besitämningsrätt vår
9683: BoHenh;vve:t. Troligt är att ·fin:nama skulle förlfattning förutsätter och gör de1 ta med varm
9684: srukna de goda la.ndstyclmna. Men •en stor del av hand och utan •bittra ord. Det är den eruda frwm-
9685: dem srkulle för första gången höra talas om komliga vägen och den största vinningeru d'ör
9686: sag.de svenJska bröder vird underrättel.sen: om de- fost.erlandets ennn•de och helrhet. Det inneslu!ter
9687: rrus avr:esru. Såida.n: ar rhis.torrien i s:in nakeruhet, i ·sig intet annat än konsekvenserna av .tänke-
9688: frigjord från exklamationer."                             sä:tten hos den svens:ke manr, viiken för en
9689:     T·antken på ett a-vseglande i Sn:ellmans me- . mansålder sedan på ett •S'å utomordentligt sätt
9690: n:ing vatknade hos en del av sagde svenska brö- : visade :sig fatta <Clet finslka rfolkets livsrhehov.
9691: der år 1917 - det ·första år detta efter 1808                 Den omstä.ndigheten att RysslaiJJd IliU på oli·ka
9692: -1809 rurs hig va.r mvj.Ligt. Den enda möjlig- vä;,gar gjort gä!llande att dess ord borde höras
9693: het, som fi111nes ait rmotv.erka, att .den svenska i Alanrds.frågan, måste ma.na, oss till den allra
9694: samhörighetskänslan tager sig ett för riksen'- stör.sta snabbhet, den allra stö11sta entighet i be-
9695: heten fa.rligt uttryck, är att handla i Snellmans slutet. Det är Åli!,nds folk, Alands il!V'enskar
9696: anda -        att skarpa tryggande förutsättningar som lätt·lllst av alla <lmnna avföra Alands.frågan
9697: för ett sveruSikt nationellt liv oc:h en svenslk från dagordningen. Det ·behöves bara ett en-
9698: n:ationell utveCJkling iruom Finrlands landamä- ~elt oos•lut från d·eras sida, men vi1lkor~ för
9699: l'en. Hela denna företeelse, som nu framträder detta beslut ligger i riksdagens och regeringens
9700:  inom svenrskfolket och tagit sig sitt våldsam- hand. Måtte man icke försumma denna tid,
9701: ma-ste uttryck på Aland är blott uttrycket för ty dert är ieke lång tid 'kvar oc:h .för oss alla är
9702: en naturkrruft lirka litet brottslig som någon Aland lika dyrbart.
9703:  anrn•am och oändligt •förklarlig, då alla de virkti-
9704: gaste förutsättningarna för ett framgångrsrikt                Ed. He 1 o: Tämä väJlikysymys on tuotu
9705: motarhetande sa'knats. .Maru har p.å finrskt håll eduskuntaa11 na.tsion•ali.stisessa. hengessä ja sa-
9706: sa.gt sig fri från förtryck. Det är som om ma,n massa hengessä on sitä truällä edeUeen kä:sitel-
9707:  ej fattade eHer icke ville ,fatta, trot.s att man tykin. Tämä tilaisuus antaa kuitenkin aihetta
9708: just :själv under årtionden frä;mst rirktwt sig . myöslkin vasemmistolle tunda esille eriäivä kan-
9709:  däremot, a1tt en av de bi,ttmste förtryckSifor- : ·tansa tässä 1ky·symyksessä ja minusta. tähän on
9710:  mrerna just är <Cl•e.n då ·en nationalitet i sina egna : 'sitä enemmänr syytä. kun monessa 1J•eri.a·atteelli-
9711:  angelägenhreier i nära nog allt är beroende av · 'sessa kohdassa kläis:i<ty.skantani eroaa s~i1iä kan-
9712:  en annans vilja. Rörelsen på Alarud liksom ut- nasta, minkä kaksi .edellä ollutta vasemmistoon
9713:  vecklingen i:nom Svensika Finland överhuvud- rkuuluvaa, puhujaa ovat esirttä:neet.
9714: taget är intet awruart än en av UJatioruarlitet•stkän-       Ensiksikin t·ruhtoi:sin pyytää ihmeteHä sitä.
9715:  slan tframka:llad instinkti v reakttion mot detta että väli.kysymyksen t>Ckijänä esiintyy ed. Se-
9716:  sakförhållandle.                                         täilä. Onhan nimittäin tunnettua, että kap.inan
9717:     Om man betraktar sllikernas sammamha.ng aikana oli olemassa jonknn,Ja:isia nreuvott.elu.ia
9718:  med detta fö:r ögonen, inser ma:n utan vida~re Suomen haHituks<en ja Ruotsin väliHä Ahv:ena.n!
9719:  huru utomordentligt olycklig den behandling maan suMeen. Ainakin ·puhuttiin täällä julki-
9720:  varit, som ålänningarrua unde:vkasta ts. Hårda sesti jonkunmoisesta Ahven!anmaaJIJ <kaupus-
9721:  ovd och bittra uttalanden måste ju framkalla telemisesta, eriruäisiä etuj.a, nirmittäin aselähe-
9722:  ju:srt motsatsen av det vi !fllftersträva, ty detta tyksiä vastaan. Ja täällä lausuttiin eri1koisesti
9723:  befordrar ju i hög grard en vidare utveckling ilmi kat'keruus siitä että Ruotsi ei suostunut
9724: 1264                                        Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9725: 
9726: 
9727:  tä:tä aseapua ,antrumaan ja uhattiin että sentäh- i tyssä lausunnossa, että sosialidemolkratia vaatii,
9728:  den Ruotsi ei milloinkaan tulisi saamaan Ahve- : että ka~nsaiiJJ it·semäärä:ämisnikeut.ta ehdotto-
9729:  nanmaata. Että tällainen käsityskanta, tällai- ' ma,sti pidetään voimassa ja että myöskin te·h-
9730:  nen luulo on ollut yleinen, senhän tietävät ne, dä:än rrujU~muutoksia sen nocia1la, ja kiinnitti
9731:  jotka ovat oHeet ka,pin,an aikana Helsingi,ssä ja erikoisesti ·huomiota siihen:, että tä;tä ka,nsojen
9732:  se käy myöskirr ilmi• m. m. esim. professori i t semääräälmisoi.keutta väärrennetä:än 'kaiken-
9733:  Fa:h}bälckin Ruotsissa pitämäistä esitelmästä, laisten hi,storiallisten, taloudelli:sten ja maantie-
9734:  jossa ai:van lopussa on viitattu tähän seikka,an. teellisten syiden va:rjdla ja että kansa.invälisen
9735:  Hän i'tse näyttää olevan jotenlkin varma siitä • sosialidemokratian oli as·etuttava tällaisia vää-
9736:  että, milkä1i suomalaisten avunpyyntöön tullaan 1 rennyksiä vastustamaan.
9737:  suostumaan, tulee siitä seuraamaa'n Ahvenan-                rSilloin kun oli "kysymys n:iistä 'kahdesta kult-
9738: maan lu:>vuttaminen. Hän lopettaa esitel- tuurista, oli kysymys erikoisesti 'V enäjälstä,
9739:  mänsä: ,Jos näin ta]Ja.htuu ,(nimittäin että jonne oli levitettävä tältä ,va]koista." kulttuuria.
9740:  apua Suomelle annetaan), niin m1 myöskin Millä kannaHa erikoisesti Venäjän neuvos·tD-
9741:  Ruotsi ilman: vaikeutta sruavuttava tarkotUik- hallitus on kansoj•en itsemäärääJIDisoikeuteen, se
9742:  sensa, 'sen tavkotu'ksen, joka on koonnut meidät on täysin• epäämättömästi rkäynyt ilmi. Se on
9743:  kaikki trunne yhiteen eräi,den Ahven:anma.a.lta kiäynyt il:mi sii,tä, että Venäjän neuvostohra>Hi-
9744:  sacvpuneideTh edustajai1n kanssa nim. Ahvenan- tus todellisuudes•sa o·n itsemääräämisoikeuden
9745:  maan yhteenliittruminen Ruotsiin, joka saadaan : nojalla tunnust:anJut 'Suomen riippumattomuu-
9746:  aikaan antama11a tarpeemsta apua 'Suomelle." ' den, ja missä hengessä sieHä., tu01ssa ~solvaistu­
9747:  En mene väittämään, että ed. f:letälä olisi juuri .ien ja häväistyjen bol.s.hevikien neuvost·o-valta-
9748:  tämän 'kaupustelemisen t a.kana, mutta joka ta- kunnassa, täll'aisia asioita, kä·sitellä'än, käy ilmi
9749:  pam·ksessa .sen hallituiksen· jäsene·nä, j•olka oD' tä- .siitä lausunnosta, miikä: wnnettiint siin:ä lkeskus-
9750:  hän asiaan sotkeutunut, ei hänkään ole epäi,lyl{- ·kongressin 'kokouksessa, missä .Suomen riippu-
9751:  s·eSJtä vapaa ja sentä:hclen näyttää kuin tässä asi- · mattomuus lopullisesti va:hvistett.iin. Siin:ä
9752:  assa tahtoisivat esiintyä syylttäjiiJJä ne, joiden ! nim. asian esittäjä lkomisaario tStali:n lausui
9753:  oikea paik'ka ehkä olisi syytettyjen ·penkillä.        i ·seuraava.gti: ,Kansan komisaa>rioneuvosto ei
9754:     !Kun käsiteltii'n ,kysymystä N.euvosto~V·enäjän · voinut muul,la tava1lla menetellä (n1im. Suomen
9755:  ra:uhantarjouksesta, puhuttiin oi·keiston tah'olta it.senäisyy.d·en tu'nnusta:miseenJ nälhden), sillä
9756:  kul1ttuurista .itt sivistyksestä, jota olisi levitet- kansan edustajiensa kautta ehdottomasti vaa-
9757:  tävä iläänpäin~ ja vastan'kseksi mainittiin va- tiessa hallitukse'lta riip:pumattomuutensa. tun-
9758:  semmiston ta1holta, että löytyy toinenkin kult- nustamista, 1köyhäli.stöhaHitus, seura1ten peri-
9759:  tuuri, toinen sivistys, j01ka on päinvastainen aatetta, että kansalle on annettava iltsemääräiä-
9760:  tälle edelli:sel,le kuJ;ttuurille. Nämä molem- misoi'l{'ell!s noudatti tällaista Suomen toivo-
9761:  mat ,kll'l'ttuurit ni€ jälleen tormäläivät jytrkä:sti musta." 8e hen'ki, s.e kulttuuri, sivistys, m>i:kä
9762:  yhteen tä.mäntpä:ivä.isessä 'kes'kustelu.ssa. Sen esiintyy tä:ssä Jausun'nossa, se on i01della jotain
9763:  selvä:<sti huomara, kun kuuntelee oikei5ton lau- aivmn ko·konaan toista kuin se 1kulttuuri j·a ,si-
9764:  suntojru ja niitä lausuntoja, jotka on esitetty vistys, miikä tänä päivänä on ilmenn'Yt niistä
9765:  vasemmalta.                                              lausmrnroista, joita oikeiJs+on taholta: on a,ntnettu.
9766:     Milhvinen orr porva.riston kanta Ahvenan- N.åistä lausunnoista mainrtsi,sin eriko~s,esti mi-
9767:  maan .kysymyksessä, se nn jo monasti käynyt nisteri Alkion lausunnon·, ·koslka se aivan täy-
9768:  selvä•sti esiin ~ja viimeksi tässä tehdyssä väliiky- delli:sesti eroaa edeLlisestä lUiusunnosta, Minis-
9769:  symY'ksessä ja myösrkin siinä. vastauksessa, teri .AJJ!kio muistraakstni lmvsui 'S·ana1sta sanaan
9770:  jolllka hallituksen puolesta. ulkomini~steri on au.- seuraavaa: ,Kun Ahvenarumaa. merkitsee Suo-
9771:  tanut. Selllsijaa.n näylttää olevan jonkinmoista meHe tukea, olen ·S·~tä mieltä, että Suomen täy-
9772:  epäselvyyttä kansainvähsen sosialidemokmtian tyy omistaa Ahvenanmaa".                        T.äJmä :lausunto
9773:  kanua.sta, ja: ministeri Alkio näkyy olevan sitä sisältää tkokonaa:n tnista sivistystä, t·oista kuit-
9774:  mieltä, että se ei ole vielä määränn•yt kantaansa, tuuriru kuin tämä äiskei·nen Stalinin lausunto.
9775:  tässä kysymyksessä. Tämä kuitenkaan ei p.idä Sen sijaal1J ministeri Alkion lausunto tuo mie-
9776: ·pai.klkaan;sa, vaan on ]mnsainväJi.nen sosialide- leeni erä:än toisen la·usunnon, nimittäin Purisch-
9777:  makratia. viimeksi Bernin .ia IJuzernin konfe- 'kevitshin lausunnon, jonka hän 3Jnt.oi siinä tilai-
9778:  rensseissa: määrännyt kantansa si·llä tavoin, suudessa, jolloin oli käsiteltävänä yleisvalta-
9779:  ·että tämä kysymys niiden valossa tulee täysin ·lmntnallisen la,nsäädä;nnön u1otuttarminen Suo-
9780:  ratkaistuksi. Bernin ·lmmferenssissa esim. te- meen, nimittäin kesäkuun 17 p.:nä 1910. Sil-
9781:  roitettiin erikoisessa yksimielisesti hyväiksy- loin hän miHJei S·RnaJsta sanaan lausui, että
9782:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                        1265
9783: 
9784: 
9785: koslka Venäjän täytyy .saada rauha Pietarin               pa'IJJ v·outi, joka ,en'IWn muinoin on kiskonut ve-
9786: ulkopuol·eHa, niin riippumatta siitä, onl~o oikei!l       roja Ahven:111nmaa,n asukkailta. Ja ehkä siis
9787: tai väärin:, tulee se ulotuttamoon VenläJällä voi-        asian lopullinen ratkai:su tulee riippumaan
9788: mrussa olevan lainsäädiilnnön Suomeen. Hän                siitä, kenen onnistuu ikelksiä jostain !llrkiston
9789: kuitenkin jonkun verran häpesi täitä lka.ntrua ja         pimennoista jonkun vieläkin vanhemman per-
9790: larusui, että ;tläimä on kyllä 'ehkä yksityismoraalin     gamerutin•. Kansainvälisen sosialidemokraJtian
9791: kannalta häv,ettäviilä, mutta asia katsottuna val-        killnnalta tä!llruisilla paperika.pp.al.eiUa ei ole
9792: tion kannalta on toin1en. Kun nyt vertrua toi-            minkäämmoista a.rvoa. ,Ja muutenkin it.se peri-
9793: siinsa näitä ikulttuur·eja näiden la•usuntojen no-        aatteessa.kin sosialidemokratia as·ettuu historial-
9794: jaJ,la niin ei suinkaan voine väittää, että se            lisia oikeuksia vastaan. Historialliset oikeu-
9795: kulttuuri, josta. ·porvari,sto on 1tää!llä ylpeiLlyt      det nehän perustuvai milttei yk.sinomaan väki-
9796: joutuu mihinkään1 edulliseen va.l·oon sen V enä-          valtaan ja tätä väkivaltaa vastaan juuri kansain
9797: jällä vallalla ·olevan kulttuurin rinnaHa, jota           itsemääräämisoikeus on suunnattu. Jos siis
9798: täiäillä on s·olv:aistu solvaiS~emasta päästyä.           hyvärksytään historialliset oi[,;:eudet, niin ei
9799:    Itsemääräfumisoilkeutb vastaan on e•sitetlty           voitda hyväiksyä kansain it.semruäräämisoitkeutta,
9800: useitakin näkökohtia, mutta suurin piirtein               sillä molempia periaa:tteita ei voitda hyväksyä
9801: nä:mä •näikökohdat eiväit ole mitään uusia näkö-          yhtaikaa.
9802: kohtia, vaan ova1.. ne niitä. samoja ruäkökohtia,             Lisäksi on esitetty -ja twmä Hn, voisi sanoa,
9803: joilta on esitetty Venäjän ta.holta .silloin :kun         meikäläisten oma,a keksintöä - että Ahvenan-
9804: Suomi samam itsemääräämisoikeuden nojaHa                  maan kysymyksessä riippuu asian ratkaisu
9805: vaati ri.ippumruttomunttaan. Ensilmäine:n ·näistä         myös1kin mannermaalla ·rusuvista ruotsalai•sista,
9806: orkeuksis.ta, nä~s·tä syistä ovat ,;historialliset"       siis esim. Kuopiossa asuvista ruotsaiai·sista., -
9807: oilkewcle:t.   Näihin sy]hin nahden asetun puo-           ei suoma.laisista. Tälhän srumaan s·eilkkaan on
9808: lesltani kokonaan toiselle ka:nnaJ1le kuin kak-           :tääillä:kin jo monet kerrat vi!irtattu ja laskoettu,
9809: si ViaJSe:mmiston edustaLiaa. A·setun samalle kan-        monenko murto-osan Ahvenanmaan väestö muo-
9810: nalle kuin ed. Vuolijoki, kun hän1ma.init,si, että        dostaa 1mko Suomen ruotsala~S'esta väiestöstä.
9811: nämä ovat sellaisia kysymY'ksiä, joiden :kä,sitte-        Tätä ·seikkaa todeLlakaan venä:läiset vastu•sta:es-
9812: leminen •ei kuulu •sosialidemokraateiHe. Histo-           saan Suomen its·enäisyyspyrkimystä ja koettaes-
9813: ria.lliset oi1keudet, ne eivät ole mikää•n uusi ke'k-     •saarr keksiä kaik!ellaisia tekosyitä, joilla voi-sivat
9814: sintö, kuten tää;llä jo on esitettykin. Etsim. 17         sitä V3is·tuostaa ilman ett!ä nimenomaan kj.elt.ä~sivät
9815: vuosi.sa.daUa Ludvig XIV asetti niiden nojal1.a           kans'ain itsemääriilä:mi>Soikeuden, eivät huomanneet
9816: reunionikamaTit .s·ekä vaati liitettäväiksi Ran's-         esittää, mutta jos he olisivat esittäneet, .että Suo-
9817: kaa.rr suuret osat Swksaa, m. m. Elsass-Lothrin-          •mEm itsenä~syys .ri,ippmsi •esim. inkeriläisten
9818: genin. Vuonna 1870 näiden samojen ,histori-                m~ehpiteestä, että ·nekin saisivat siitä lausua sa-
9819: allisten" oikeuksien noj·a.lla vaati Saksa uudel-          nam.sa, tai'kka karjalaisi.sta, .puhumattakaan
9820: leen El.sass-Lothri·ngenia liitettäviilksi Sa.ksaan.       viro'laisirsta ja morrista muista, Venäjällä asu-
9821: Mutta jo tällöin huomrusi tkansainvä1inen sosiaili-        vista suoma}aisista heimoista, en luule, että
9822: demo,krattia, mistä oli ky.symy.s, ja nii'npä ·esim.       tällaine11 vaatimus, jos se olisi esi'tettykin, ·oli•si
9823: Marx jo selvästi oso:ict·ti tällaisten ,oikeuksien"        laillikaan hetkeäkään voinut sarattaa, meitä epäi-
9824: oikean arvon. Hän pureva.sti ia pilkatllisest:i            lemään sitä, että meiUä kansain its-emääräämis-
9825: huomautti, että jos1kin Salksrulla on oikeus taka-         oikeuden oojaJlla on täysi ork.eus Tiippumatt.o-
9826: varikoida Elsass-iLothringeniru arsuktkaat sen             muuteen.
9827: tähden, että ne jos•kus ovat kuuluneet Sal~san                 'Täällä on hyvi•n monipuolisesti puhuttu siittä,
9828:  valt.akuntaan, nii111. ei iule :myöskäälnr jättää huo-    että yleiset va.l't:i>on .edut va.a:ti'V'a.t Ahvenanmaan
9829:  miO'onottamatta, että Prensrsi aikoinaa.n on ollut        pysyttä!mistä Suomen yhteydessä. Vaikka. täy-
9830:  Puolan va:sa·llina. Ja samrullaisia..esimeDkkejä          tyykin tunn:ustaa, e:ttä voi oUa täUa,i·sia yleitsiä
9831:  VJoitaisiin esittää ·lukemattomia. Mitenkä na.lu-         etuja. eräissä tapa.utksi.ssa, niin on kuitenkin
9832:  retta vaisuuksiin Yoidaan näiden :MstoriruHisten          syytä hyvin va<rovaisesti käisit,ellä s~eHaiosta kä-
9833:  oikeuksien nojalla mennä, osoittaa jo mihinkä            sitettä kuin ,valtion edut". Ja varsinkin mciH:ä
9834:  on jouduttu siinä suhteessa Ahvena•n.maanlky-            .pitäi1si olla tälhän •Va:roovaisuuteen sitä suure1mpi
9835:  symykseenlkin näh.den. Siten esim. ovat parrui-           syy sentä.h1den, että; täitä samaa periaatetta on
9836:  kaa, suomala,iset ja ruotsalaiset professorit muis-      yhtämittaisesti esitetlty Venäjän taholta silloin
9837:  taa<ksenti, Schyberg-son ja 'Dhulliberg-, osoit:ta-      kui:n sieltä, on pyritty .venäläistyttälniruän Suomea.
9838:  m!llssa arkistotutkimuksien nojaLla, oliko se les-       Tätä samaa asiaa !Uoisti Deutrich •alirnom:rua Ha-
9839:  kikuninga.ttaren vouti vwi se Turun! arkkipiis-           riton.of·fin komiteaS~sa ja samasta. ~;::i~.,t.a puhui
9840: 1266                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
9841: 
9842: 
9843:  myös Korevo ja Purischkevitsh•kin duuma.ssa ne miUo,irulmaru tehneet itselleen ky.symyksen,
9844: p·ainost~    yht.älillit.taa tätä näkökantaa. Ja kui- että omko sa1Jtuma muod<lstanut kaikki a:siat
9845:  1Jenkin on siten, kuten esimerkiksi Venäjän va}- niin ihmeelli•si'kosi, että siitä on aina. etna heille
9846:  takunnan neuvostossa silloin 1kun ·sieHä oli kasi- itselleen ja vahinlkoa muil·le. Ja: ovatko he aja-
9847:  teltävänä yleisvalta.kum11allisen lainsäii!dänn•ön telleet, että joo •he 'sattumalta kuuluisivwtki·n
9848:  uloituttaminen Suomeeu j•a jossa Mmä ulotutta- vasbleiriin, olisivatko he •sil:loin siellä yhtä
9849:  m~nen koet.etti,in saa<d•a toimeen. juuri näiden                varmat käsityks~msä oikeutuksesta, kuin knu-
9850:  ,valtion y.leisten• etujen" kannlalta, juuri täällä luessaan toisoon •leiriin?
9851:  valtrukunnarueuvostossa ·esimerkiksi Oorvin Mi1-                  Näistä lausuniJJoi.srta, mitä tää11ä on annettu,
9852:  jeffski 'lruusui, että näiden ,etujen" va.rjolla on on ikäynyt .epäämättömä.sti ilmi, että :Utse pe-
9853:  vuosisatojew kuluessa :hävitetty kansojen onni riaatteessa, porvaristo ei tunnUista kansojen itse-
9854:  ja siUä on puolustettu suurimpia poliittisia määräämisoikeutta, murtua että se ei kehtaa, tätä
9855:  harha-a•S'keleita, kuten' esimerkiksi Pariisin ve- tuoda selvä.sti esi,in, varsin:kaall' sentähd.en, että
9856:  rihäitä y. m .•Jos näidelll ,etujen" luonne on jo äskettä:in he it.se ovat s~ihen periruatteeseen no-
9857:                                                          1'
9858: 
9859: 
9860: 
9861:  valistuneeHe Venäjän porvaristolle ollut sel- , .iautuneet ja sentähderu koettavat sen ta;ppaa
9862: 
9863:  väärinkäyttämi·stä, nii·n voi.si toki odo-ttaa, että   r
9864:  villä, kun: ~e on ·a.JSettunut vastustamaan niiden ! ka.ilken!a:isilla keksityillä 'syi1lä.
9865:                                                                    Omast•a. p.uolestani •kansainvälisen sosialide-j
9866:  myöskin tääHä. jossa kouraantuntuvasti ollaan 1 mokratian mukaisesti a1setun lk~inteäsi:i ka.n;so-
9867:  s~~tl!- ha~.ailta:: ..mitenl~ä ?Jäi:tä käsitt~i~~i, voi:~<Lan i je~ r~~emä~rä~~i.soikeu~en.kannane ja ol'811 sitä!
9868:  vaarm kayttaa, myoskm luovnttanmn :nuden m!lelilä, ett•a onta on myo.skm sov€illutetta'Va Ah-1\
9869:  sovell uttrumisesta..                                           venan!illa;aha.n.
9870:     M:itäJ ·kansojen itsemäärä:rumisoik·euden tun- 1 Löytyy tosi,n 'tapaukJSia., jo1loin itsemäävää- ·
9871:  nusta:miseen tulee, on !Suomess·a menetelty miso~keutta ei tule sovellutta;a ja jolloin päin-
9872: siinä aivan: samall<a tava.Ua kuiru mone:ssa muus- vastoin :sosia:lidemokratian tulee .taistella sen
9873: sa;kin maassa. ·Sitä sovellutetaan ja nQudat·e- •sov·eHuttam~:sta vastaan.                      Mutta se ta·pahtuu
9874:  taan silloin, •kun siitä on etua omalle maal·le, vain :siinä tapauksessa, että kysymyksessäole-
9875: mutta silloin kuin .siitä on va1hinko-a, periaate van alueen yhtey•s on oleeHisesrti vä:lttämätön
9876:  unohdetaan. Silloi•11 !kuin oli .kysymys Suomen ympär.istönl toimeentulo.lle. .Tos siis voidaan
9877: itsenäisyydestä, olimme me kaikki lujasti va:- todistaJa, että Ahvenarumaan erowminen voi ai-
9878: kuutettu~i:a täJmän periaatteen oikeudesta, mutta                heuttaa Suomelle aivan oleel.lista va.hinkoa sen
9879: kun tuli iky.symykseen sen sovelluttaminen Ah- toimeentuloon nähden, niin siinä on 'syy, minkä
9880: venaniJnaa,han, nii:n se unohdettiin. Mutta kun pohja.Ua vo•itaisiin asettua esltämää·n Ahvenan-
9881:  senjä.llkeen tuli kysymyiksoon s·elll saveHuttrumi- maa:n eroamista. Tällaisia syitä ei !kuitenkaan
9882:  nen Karjalaan. niin se jä;lleen uudest3:1an. vedet- ole esitetty. On tosin puhuttu, että suomalai-
9883: tiin esiin. Kun: ajattelee tällaista häilymistä set ·kabstajaJt voi:sivat joutua siitä kän~imään
9884: sinne ja tänne, tulee mieleen Napoleonin lau- j·a on puhuttu, että sokerintuotantoon nähd-en
9885: sunto, että hänellä on asiat pääs•sä kuin eri lo- siitä 'V'Oisi johtu:a Suoonelle haittaa. Mutta nä-
9886: keroissa. Kun hän tarvitsee jon<kun asia:n, niin mii: seilka't 10vat !kuitenkin, !kuten tälm!än jällki-
9887: h:äln a;vaa lolkeron! ja; ottaa, aJsia;,n esiin ja. sulkee , mäisen seiikan esittäjäkin huomautti, niiw vä-
9888: kaikki muut lo'kerot. Samalla ·tavalla :r.orva- hä:nmerkitykselliset, ~että niitä ei mitewkään
9889: ri,stolla näyttävät olevan eri lokeroiss.a, yhdoessä voida asetta·a esteeksi kysymyksen rat:kai.suHe.
9890: kansain itsemääräämi.soikeus, toisessa histnria:I-                 Välikysymys on ·esitetty nwtsiona;listisessa
9891: linen oikeus, muissa taRoud,ellisia oikeuksia, hengessä .ia, kuten on ·ilmennyt, ilman aihetta.
9892: ma'3:lltiete~Hisiä oik~uksia ja st.rateegisia oi•lreuk-          Min'kä:änl'aista aiheilta siihen ei ale ollut, joten
9893: si!a. Kun on ky.symys Suamen rii:pnumatto- olisi oi1keasta,a:n; .parasta lopettaa ky;symys il-
9894: muudesta, suljetaan :kai•k.ki 'muut lokerot, mutta mam valiokunlta:an lähettäimistä. Mutta kun kui-
9895: <ltetaan esille kansojen itsemääräämisoikeus. tenlkin ulkoministeri ilmoitti, että :siellä olis·i
9896: Kun on ky·symyksessä Ahvena.nmaa, suljetaan vieläJ saatavissa eri<koi•sia tieto.jw kysymyksen
9897:             1
9898: 
9899: 
9900: ede1linen lokeno .ia avataan !historial'listen oi- vaiheista, niin kannatan puoles.ta.n.i asian siir-
9901: keuks·ien lokero ja kaikki muut n;yt kysymyk- .tämistä ul'koa•siaiva.liokunta:an.
9902: seen tulevat oiikeudet. Kun tältä kan:IJ!a.lta, it-
9903: semääräämisp·eri:aatteen kannalta, katsoo por-                     Ed. Vuori maa: On oui:'0a. että tämmöi-
9904: variston ~BlJäJloogiUis.ta esiirutymistä, niin tul1ee nen välikysymys on esitetty nykyiselle iha.lli-
9905: todella :kysyneeksi, ova,tko nämä herrat milloin- . tukselle juuri oikeiston puolelrta ja moitittu
9906: kaan pysähtyneet sen a;ja.tu:ksen eteen', ovatko ! sitä sii1tä, ettei se olisi tehnyt selväJksi Ahven3!n-
9907:                                          Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                        1267
9908: 
9909: JruiWJn:. vruesto:Ile Suomen •kansau harrasta ha-                  il\fin!ä. •san.oin., eHä hernwstus A:hvenanmaa11
9910:          .... ~....+.~:{ täimlm väestön
9911: i na. .1&1":1""'...,...,         •        olot
9912:                                              • niin
9913:                                                   .  suotui-
9914:                                                         •      kansa>Ssa ja ään<estykos·et siellä ovat puhtawsti
9915:  s-a:sti tiillle ·kansalle kmn rnaihdolhsta Ja ette1 se         y.llytyk,sen ·tuotetta. Itse kansa ei vielä ke-
9916: olisi ryhtyn1yt. :p·onteviin: toirnen:pitelisii·n ylly-        väällä 1918 edes uneksirrut .siltä, että s·e eroaåiSi
9917:  tyksen lopetta.miseks~. On ou~oa .s~ntähden,                  vanhasta isänmaasta, Suomesta. MinuHe on
9918:  että Ahvenanmaan. vaalke·a nykyinen hlamne on                 varmoista lähteistä .kerrottu, millä tavalla tätä
9919: seuraus juuri oikeiston j·a, •sen ha1lirtu:ksen omas-          yllytysltä toimeenpantiin. Ky1iin ja taloi-hin
9920:  ta toiminmasta ja :perintö sen työstä. Tä:rnän                läJhetetti1i.n joukko malk:settuja agentteja. He
9921:  vruliiky.symyoksen olisi oikeisto saa·nut esit~~ä             .kertoivat Ahvenanmaan 1mnsalle, että Ruotsin
9922:  omalle lral.litukselleen jo tkevä.äillä. 19>18, nun           hallitus taht.oo anta.a. a1hvenanmaa;la.isille SoQ-
9923:  ehkä Ahvenanmaan •kysymys olisi toisella kan-                 keria ja vehnäjauhoja, että se tahtoo, jos ahve-
9924:  nailla. Minä muistuta.n, kuiruka s•illoin, kun                na.rumaalaiset yihtyvät Ruotsiin, ·päästää ·heidät
9925:  yllytys alkoi ,..~hvenantma,aHa, ria yllytystä                kai,kista veroista va:paaiksi.
9926:  siellä. on yhä vieläk.in -             (,raJha <se on kun         Heitä opelotettiin lisäksi, et~tä Suomen p.uo-
9927: ]l.elaa", saimo kanrsanmies,) ja raha. tä.ssälkin              l>elta aiotaan lhä'vittää lheidlän k~elensä, että
9928:  tapauksessa on pelannut, raha Ahvenanmeren                    suomenkielisiä virkamiehiä ja muita henki-
9929:  }ä.DJsi:puolelta, ·niinkuin; raha taas ,itäpuol·elta, on      löitä lruhetetään Ahvena.nmaahan valloitta-
9930:  :pelannut punaisten jou~os:sa. ja ·~yös. satam.a-             maan heidän talojaan da tekemään heille väki-
9931:  lakossa, kuten erä1s sos1a·hshren Joht•a,Ja on Il-             valt·aa. ·TäJmmöisillä peloituksina. ja houku-
9932:  moit.taruult.                                                 tuksi'lla saa:tiin k·ans•a, joka ei edes saanut tie-
9933:       Niin silloin kev>ätrpuolella 1918, kun yUytys            tää mitä aUekirjoitettavissa listoissa oli, pane-
9934:  .a~Lk{)i, maa•lali:sliitmr puoleLta tehtiin ky:symys          maan n'imensä alle. 'Semmoinen oli Ahvenan-
9935:  ruotsalais·e'lle puolueeHe, tietärukö se, että. sen           maan äänestys.
9936:  ik:eSJkuudessa istuu yksi sen suurin kykyjä,                       Tämmöi•nen y.ll.itys on .sitten synnytl änyt
9937:  joka on .pettärnäJssä i1särumaata. ja koe\f;tamassa           jll! saattanut aikaan sen, ·että Ahvenanmaan ky-
9938:  silpoa 'Suomea. .Se ei vastamuut .siihen muulla               s.ymys on tullut suure.l{Jsi po-liitilliseksi kysy-
9939:  tavalla kuin .että se arsetti tämän sa:rnan mie-              mJnkseksi. Nyt Ahvenan:maa itse on kuiten!kin
9940:   hensä .luottamustoimeen useaan va1iorkuntaan.                hyvin pieni ja vä!häpät•öinen nurkJkakunta.
9941:   Mutta halliltuos, sendä.lkeen ikunl tuli tiedoksi,           .Siellä k]l'lkonkirjo~en mukaan on a,inoa•s.taan
9942:  että tämä sama mies olir :kruynyt vieraan va;lta-             vährun yli 24,000 a.sulk:a;sta, mutta niis<tä1kin on
9943:  ikunnalli ha;lli tsijan luona ja, p.yytänyt ·häntä            aililakin '8,000, jotka asuvat ympäri kaikkea
9944:   ryhtymääm t·oi1men:piteisiin, että 1Suomen:maasta            maaii!.ma.a:, Amerikassa, Austrialiassa: ja maiJ-
9945:  irrotettaisiin Ahven1anmaa, ryhtyi •kyllä toi-                m,m .kai•kJi1la me11iUä, nii·n että ainoastaan noin
9946:  menpiteisiiln ja .lähetti sinne pari miestä, joi-             16,000 henkeä -on todellis•esti kotona olevaa
9947:  deuka piti pitää tut,kintoa tä,stä asia,sta.                  väestöä. •Se tahtoo sanoa; Ahvenanma;an koko
9948:  Mutta silloin nousi ruotsalaisten ryhmän puoQ-                :kanrsan alue ei ole edes nliin .suuri kuin .i·oku
9949:  le'lta ja V!j)rsinlkin ruotsalaisten 'sanomalehti-en          suurempi Suomen pitäjä. Kun nyt on nos·tettu
9950:   puolelta hirmui,nen melu sitä vast•aan, että ryh-            kysymys siitä, että ttämfu ·pitläjä eli tämä ·pieni
9951:  dyt1Jäisiil1J joiJhinokin to~men'J):Utmsiirn y:Hyiyk:sen      osa Suomen 'ruotsin- ja suomenkielioosta ~an­
9952:   tauottamiseksi.                                              sa,sta saisi niin sa.notun .ka:nsoden itsemäärää-
9953:       .Siten 1pa.im·ettiin kolk•o täJmä a·sia, ·nii11kuin      mrso~lmud<en, niin tälffiä ·ei vastaa maini1Jtua
9954:   saruotaa1n, viU.rusella ja siihen se ~äi ja yllytys          periaatetta.         Ei Wilsonin teoria tarkoittanut
9955:  llmsvoi. 1Päinvastoin ha,lliHts anto,i tälle yllyt-           sitä, että joku nurkkakunta., joku pitäjä tai joku
9956:  tä;jälle Sunrd!blomille passin, jotta. hän s•ai,si lä:h-      kylä sais'i ·semlffi'Disen ·oikeuden, joka· .on yhte-
9957:  l!Jeä. ulkomaille jatkamaan isänmaan petostaan.               näisiHJe kansakunnille tarko~tettu.         Kansojen
9958:   Ja hän teki seru. Häm meiJJi. .aina. Pariisiiin asti         itS!emruäiräåJmisorkeus sisälvä:ä sen, että kansalli-
9959:   ja siellä hän voiteli T.eomp.s-lehden toimitusta' ja         suurdet, j<lt1m asuvat ~nh:tenäisim<ä ikaTIJsan10sina
9960:   "Piti suuren ~iuhla;ru, joka1 kertomusten mukaan             jossain valtakunnassa, saavat määrät-ä oman val-
9961:   maksoi 18•5,000 frangia, jossa koetettiin taivut-            tiolli•sen asemansa. Ahvenanmaan •ruortsalaiset
9962:   taa ulkomaiden sanomalehtimieh~ä ja siellä                   ovat Suomen ruotsin;kielistä. ja suomenkielistä
9963:   olev:ia d]plomaatteja ka,nnattaima•a,n tätä Suo-             kansaa. Niillä on yht·eistä kaikki poliitilliset oi-
9964:   men maan ,silpomista. Ja .s-itt·enkun hän ;pa-               keudet, sama oikeus käyttäJä ki:eltänsä kuin suo-
9965:   lasi takaisin tänne, oteUiin h'äruet suurella juh-           menkiruisi1'lä, niilllä on 'kaikissa muissa1kin suh-
9966:   lallisuudeHa >"asban. Mutta kokoomusha.llitus                teissa sama oikeus. Heitä ei sorra suomenkielinen,
9967:   ei ryhtynJ;t vieläkään mi1hinkä<än toimenpitei-              yhtävällä:l1l kui.n su01menki·el•isNilkään s01rretaa.n.
9968:   .snn.                                                        Ne •eivät ol1e es]merkiks1 samassa asemassa kuin
9969:    1268                                        'riistaina 28 p. lokakuuta.
9970: 
9971: 
9972:     itäkarjalaiset; joilla ·ei ole mirtlään oikeutta kie-       erilaisia vallbiollis!ia ·ohjelmia ja että näitä loke-
9973:     lensä eikä kansallisuutensa suhteen. He ovat                roita käytetäiä;n miten miHoinkin omat edut va•a-
9974:     saaneet ·elä'ä venäläist,en vuosisataisen sorron alla.      tivat.
9975:     Itä-Karjala ja Ahvenanmaa ovat 'siis kokonaan                  Näihin aikoi<hin täytyy sentään joka-ainoan ja
9976:     toisessa suhteessa toisiinsa eikä niitä voi toisiinsa       <varsinlci:n pienen 1maan koettaa noudattaa joh-
9977:     verrat-a niinkuin •ed. Vuolijoki tääillä koetteli se-       donmukaista politii<kka:a .ia .tahdon •sentähden
9978: \ littä:ä.                                                     osoit.ta:a, että !Suomenkin <poEtiiklm ·esillä/olevissa
9979:         Mitä vielä .AJhvenan!ill'aan lvililytykseen tulee,     kYJsymyksissä on aivan selvä ja .iohd<onmukainen.
9980:     niin mi:ruä ta:pasill äSikettäm ·erää.n papin, joka            Jos 'riJ.e ~uovuttaisimme sovinno:lla Ahvenan-
9981:     kerto!i; että jos Ahv,enanmaa tulisi 'siirrettävälksi      maan Ruotsil'le. ·emme v.Uelä sillä !saiså. ratkais-
9982:     vä:khnalla.Ua Ruotsiin, niin Ahvenan:marun •pa pit         tuksi l"Uotsa:LaiismL ilmnsallisuwden kohtaloita .ia
9983:     tulisivat muuttama:am Suomeen pai•tsi yks·i a1inoa.        va·i:h·eita koko Suomess,a. Suomeen jäisi vielä sa-
9984:     'rämlä osoittaa·. ·että siel·lä on toisenlruinen mi.e-     doissa,tuhansissa 'lask,ett.ava määrä juuri samaa
9985:     lia1a, kuin mitä on kuviteltu. Se tosoittaa,               kan·sallillsuutta, kuin on Ahven~mma:a:n välestö.
9986:     että Suomen siteillä ja suoma·laisella isänmaalla
9987:    sittelllkin: on juurensa sielläkin ja että myös A!hve-          On ati:van toinen asia, .ios Vi~nan-Klar.ialan ky-
9988:     nanmaa:n kansalaiset, jos 1ne :tulisivat äkkiä muu-        symy•s ratka·istawn kansoj,en: itHemä:älrääJmis-peri-
9989:    tetu~ks.i Ruotsiin, eivät tuntisi itseänsä Ruotsin
9990:                                                                aat•teen mUikaan. Ei ole ik!oska1an otlut kysylillys,
9991:     l'alcien ja vieraitten olojen aHa tyyiyväi·siks<i,         venäiläist'en pa,kkoolistamisesta Viena,n-Karja-
9992:                                                                l~:s:sa Suomen valt;awn. ,Jos s·en •stijaan jätetäiän
9993:    va:an ,pirun huomailsiva:t, että he ovat joutuneet
9994:    toisenilaisiin oloihin, •kwin mihiln ifl'e ovat lapsuu-     Vienan-Mrjalan •suomensU'kuinen väestö yhä
9995:    d,esta:an tottuneet ja ka;svameet.                          edelleen vieman vall:an 'a'lle ja. se tapahtuu va.,s-
9996:         Niin, vielä pyydän huomaU!ttaa siitä, kuinika          toin ·tämän vruestön omaa tahtoa, n<iin on vaara
9997:    oikeis.tohallitus, ei ainna:staan il'aiminlyöny.t ko-       br.ioUa, •että siitä .syntyy Suomen ja tuleVIan V e-
9998:    konaan ehkäistä tätä yllytystä va:an kuinka se              näjän välåJ.J.e ainai:S<ta 'kahnruusta. Mei<llä on mitä
9999:    vielä teki Ruots:Un hallituksen kanss•a 1erity.is·en        verisin kokemus äsken pä:älttyneessä maai[man-
10000:    sopimuksen, kuulematta eduskuntaa tai saaltta-              sodalssa siitä, mrt.en ·p~enen va,ltiOlJ.l ja suurvallan
10001:    matta edes 'kysymy.stä eduskunnan tietoon, että            våliHä voi tuollainen mtka•]sematon ka;nsa:lli,suus-
10002:    Ahv·enanmaan varustukset hävitettä:isiin ja sliilnä        kysymys 'aiheuttaa mitä vawraHis.impia s:elk-
10003:    samassa myös suuri osa s;emmois:Ua laitoksia, jot-         kauksia: •serbia'laist•en ja kma<tialaisten suhde Itä-
10004:    ka makso:i:V'a,t .satoja mil.ioorrila, niinkuin ka:sar-    \'aJ;ta.- U nikwrin kffisari-lkuningaskuntaan antoi
10005:    meja, rakennuksia, joita olisi voitu käyttää mo-           .iuuri aihetta maa.ilmansodan syttymiseen. Vaik-
10006:    nenlaisiin va'ltion 1!Rrpeisiin, ·lJaitureita j•a maan-    kemme tahtoisikaan väittää, että Suomen suhde
10007:    teitä. Hävitettiin 'saltlo.i,em miljoonien edestä rur-     tU!l·evaan Venäjään •aiheuttaisi Vienan-KJarjaJan
10008:    vo.ia, jotka oliisiva.t tul:leet Suom:en 'lmnsaHe ja       tä:hden tåillaisia konfl'ikt:eja, ·ei meillä •ole syytä.
10009:   myös .itse •ahvenanmaal,aisiUe Bnureksi hyödyksi.           ummistaa si,lmiämme s~ltä mahdollisuudelta, että
10010:    Tällä taViaila oilmistohallitus on osoittanut ,Sti_tä,     Vienan-Karjalan jääminen V•enä.i'än vaLlan alle
10011:   mitä s'e on koko oai'kana näinä vuosina oo·oittanut,        voisi sittenkin ol,la hyvi<en suhteitten säilymiselle
10012:   että siNä 'ei ole di p1lomaa ttista •ky kyä, niin prul-     Su:omen ja V enäjä:n väliHä varsin vaaratl!linen
10013:   jon kun se kehuukin siitä kykypuol,estaan ja moit-         'kari.
10014:   tii k~skustaa kyvyttömäksi ja s•en hallitusta ky-               Sitä patitsi ·ed. Helo •on puhunut strateg']sista
10015:   vyttömä:lisi. Minä sentahd·en kannntan sitä, mi-           teduista •a.iva'n si,inä vwlossa, kuin yksinomaan
10016:   tä täällä jo ma:ala.i<sliiton puolesta on esi~tetty,       .Suomen puolelta olisi kiinnitetty huomi<ota tähän
10017:   että tätä kysymYJstä •ei läJhetettäisi valiokuntaan        tärkeään näkökohta1an.             Pyytäisin kuitoenkin
10018:   vaan yksinkertais·een päiv:äjär.iestyks,een siirryt-       huom'a uttaa, :että kun Suomen puol:eHa Bedinissä
10019:   täisiin.                                                    viime vuonna esitettiin: ~euvosto-V·enäjän va·l-
10020:                                                              tuutetuille va:a:timrus Vienam-Karjalan lii1Jtfumi-
10021:     Yinislteri H o l s t ·i: Ed. Helon lausunto voi          sestä rSuomeen, niin .iuuri nä:mä bols'hevistrset vwl-
10022:  helposti johtaa. siihen, että hänen käyitämiänsä            tuutetut viittasivaJt :stra!tegis.iin •etuihin, siihen
10023:  todistelutapoja tullaan ulkomailla käyttämään               v:älttä:mättömyyteem, ·että Venäjällä täytyy olla
10024:  meidän lmnt,a:amme vwstaan. Sen vuoksi katson               Mummannin rautatie, j•a siitä :syystä hylkäsivät
10025:  velvollisuudekseni o:i1ka,ista eräitä: hänen väittei-       koko vaatimuks:emme. J•os siis tahdotaan sanoa..
10026:  tään.                                                       että !kan~sainvållinen !so1si:alid,emokratia 1ei IO!Uen-
10027:     Hän on tahtonut selittää, että Suomen n. s.              kiaan o1ia huomioon strategnsia näkökoM.Ua, niin
10028:  virallinen kanta on !kovin epäjohdonmukain<en,              tuHaan ·a.iJnn'kin: tä:stä juuri Suomea koskevasta
10029:  että siihen sisältyy .ioukko lomeroita, joissa on           tapauksesta aivan päinvatstaiseen tulokseen.
10030:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                       1269'
10031: 
10032: 
10033:        Hallituksen kania on, Jmben s:moin, tässä suh- ws·ia'S1sa. Kun me asetamme tämän vaatimuksen,
10034:  t.eess'a aivran .iohdon~mulmioon.. Me tahdomJme niin viittaam:me si i·hen, että Ahvenanmaan on-
10035:                                                                                 1
10036: 
10037: 
10038: 
10039:  .A!hvromnma:an kysymyben !'latka:isuHa Suomen neton asia on' SuomeHe elintärkeä. Tänäkin
10040:  vaatimaa:n sUiunta;an estää epäisovun ja, naaipuri- iltana on huomautettu, laa.ia•stiokin P'llhuttu,
10041:   ri±dan syntyJl:ruistä Suomen ja RuO'llsin välillä. ·tä!stä merki,tyksestä. Minä rohikenisin melkeåm
10042:   SamaHa tavailia .me tahdomme Vienan-Karjalan sanoa: Airvena.nnm;a on nykyään ja luultavasti
10043:   kysymyksen mtk:arsemisellla raivata . tien sovin- vielä ka.ua,n eteenpä!in Suomen .tärkein a:lue.
10044:   u:J.ron: .Ta hyvien naapUJrisuhteitten •perust•amiselle MeiHä ei ole ·ainoata!k:aa_n iko,lkkaa tässä :pienessä
10045:  tulevan Venäjän ja. Suomen vltlillie. Me olemme maassa, j10ka ·olisi meiHe lniin ei;intä:rkeä kuin
10046:   aivan liian pieni ma!a :iaJksaaiffisem:me ylläJpitää' Alhv.eoolllillala. Me ol18mme 1karrsa, jalka. vasta. äs-
10047:   Ea.iarii<toja oikooUe .ia vasemrna:He, itään ja län- ken on saanut it·senäilsyyden. Me emme ole kyUin
10048:   teen, ja poliittinen 'kaulwnäJköisyys paikO'ttaa. sen- tietämlälttömiä, .iotta 'V~O~simme minikään!laisten
10049:   vuoksi Suomen hal:l~tu•k:sen .io 111ä:ilrin aikoihin sireenien .anrkta tuudittaa itseällnme siihen uskoon,
10050:   pitäJlllään huolta si~tä, että meidän raj1akysy.myk- :ettei seHaisen kansan tarvitsisi pitä.ä ta;.rkkaa
10051: . ~Semme eivält tul•e lt!ekemään vaikeuksia hyvien vaaria, joilta. se ei menettä!isi sir!Jä kaHista tavall"aa,
10052:   suhteitten !Säilymiselle rrneid:än· 'kaikkien noaapu- jonka S'e vihdoin on voittanu't. Ne kansat, :pre-
10053:   riemme kan•ssa. :Me odotamme, •että ka'llsa.inliitto netkoin, jotka historian suopeudesta ova.t vuosi-
10054:  syntyy ja että se tulee turvaamaan Suomen itse- satoja :saanoot nauttia itsenäisen kansan etuja,
10055:   näisyyden säilymisen. Mutta kansainliiton p:iiris- ovat suhteeHises.ti .turvat.ussa. asemassa :pelkän
10056:   så!kin täytyy vallita hyvät väJlit ja siksi me tah- tä!män his<boriaJ:lisen tosia:sran no.iassa.. Mutta
10057:   doffilillle päiälstä lkan·sa.in~iittoon jälseneksi hyVJien ne, .i·oilTa on se onnettoimuus että ova.t. myöhään
10058:   naa"J)uri,suhteiden vallitessa niin itään kuin län- tulleet, niiden asema ei ole yhtä suotuisa. Suo-
10059:   teen. TäJmä on Suomen ha:llituksen politiikka. , men itSienäisyyden 'kannalta on ilmeistä että Ah-
10060:   ll.I):Jan 1mitään sa:laisia Tokeroita. Se on •kauko- venanmaalla on meiHe suuremmoinen merkitys.
10061:                                         1
10062: 
10063: 
10064:   llälköistä, se on kansanvailtaista eikäi i>en vuoksi Suomi merkitsee jOitla:kin Pohjolassa, se merkitsee
10065:   sitä p:i:tä!isi vasemmistonk•aan ta,holta vastustaa. jOiila:in koko EuroopaUe, jos sillä on Ahvenan-
10066:                                                              •m:a•a, siitä ei v:oi ol'l'3 mitään erimielisyyttä..
10067:         Ed. W u o k o :s k i: Suomen kansa;n vielä tlais- Mutta yhtä sel väiä on, että Suomi mer'kitsoo val-
10068:   tellessa va.pamten:sa ja itsenäisyytensä puolesta tawtsti vähemmän jos ·siHä näitä saaria eå ole.
10069:   ryhtyi RUJO'tsi •ah\"ena;nma:aJaisien heitkkouden Kysymys, onko Suomi itsenäinen vai 'ei, on
10070:   tuntien AhV!Emanmaan anastamiswuhiin. Tä:l- maailmrulil:e pal•.ion vähemmän täEkie:i:i., jos meillä ei
10071:   l:ainen ·toimenpide on Su:om'en kansa'n keskuu- ole A;hvenanmaata kuip, jos meillä se on. Puhu-
10072:   dessa heräittänyt oikeutettua ·suuttumUJsta sekä kaamme suoraan. Jos Venäjä :kerran tahtoo ja
10073:   antau:rut aihet-ta arvosltelema•Ml Ruotsin halua onnistuu valloittamaan takaisin Suomen ja se
10074:   elää hyvässä sovuss·a va;stikään ikansa;kuntain sa:maJHa ni~lee myös Ahvenanma:an, niin Su·omen
10075:   joukiko~n its,enäisenä a1stunoon Suomen ta!Siaval- itsenäisyy·clen menetyksell'ä on siHoin muulle
10076:   ian kanssa. Eälsitykseni on, ettäi jos Ahvenan- maailmalle ihan toinen merkitys, kuin .ios Venäjä
10077:    maa Suomelrta rii·s11etä:äm, rnst.etälän sarrnalla yh- nielee Suomen, muttJ3. se ei s:illlä srua Ahvenan~
10078:    teisymm'ärryksen mahdoUisuns Suomen ja Ruot- maa·ta. E1kö meiLl:ä niilinollen ole oikeutta pitää
10079:   si.ll väliltä. Tltllaista asiaintilaa täytyy pitää kiinni tä!stä ka:ppa}eesta Suome:n manteretta?
10080:    valitettavana ja varsirn a'rVJeluttavana S•eurauksil- Kuinka voi vaatia et:tä meidän pitäilsi hyväi·läJ
10081:    taan, .101ten on 1syytä toiVJoa, •ett.ä Ruotsi oivraUaen katseUa, kun täm:äi tahd:otaan m~iltä riiHiää, tä-
10082:    "PY:vteittensä epäoikeudenmukaisuud:en jättää Ah- mä: meid'äi.ll! kaUein• tawlll·aJm:me, taMoisin rrnel-
10083:    V!enwnmaan saariryhmän •sen va•ltakunnan rajo- keiru srunoa., pantti? Kuinka. voi meiQiä va.atia
10084:    jen lJNrTim, johon s·e ma:antieteellisen asemansa että: 24,000 Suomen kansa1,ais·ta saisi mieliVJaltrai-
10085:    puol,esta kuuluu.                                         s1esti ratkaista, voiko 'Suomi säilyä Hsen;äisyy-
10086:                                                              tensä puolusrtiamis•kykyi<senä vai ei? Tämä pi-
10087:                                                              rtä.i•si myös Ruotsin ymmäirtää, sitä .enemmän iku!l
10088:                                                              RuO'tsill<e tä:Hä alueella ei ale tämänta•paista.kaan
10089:                                                              merkitYlstä. Mui!ta Ruot.sin pitäisi Y.I:Um'ärlää
10090:                                                              ~nemmänkin. SM .pitäisi käsittää, ·että Suomi _ja
10091:                                                              ·sen säilyminen puolustamis- ja säilymi:skykyi-
10092:                                                              senä merkit:see Ruotsinekin jotain, ainakin pal-
10093:                                                              jon enemmän kuin RuQ/tsiHe merki<hsee Ahvenan-
10094:                                                              maan kaN~oidoo •Sillverenitootti. Ruotsin luulisi
10095:                                                              tajuavan, että jos k'erran niin onnettomasti kävisi
10096:                                                                                                            161
10097:  1270                                         Tii,;taina 28 p. lokakuuta.
10098: 
10099: 
10100:     että Suomi, ensin riisuttuna siitä, :nlllkä ~en tekee kessa t.ulevwisuudessa suhltautun, jos se tahtoo
10101:     jonkuna:rv.oiseksi valt~ollisesti, ikerran jäll!l.ieen edte]l'ensä elää Ruotsin ys.tävänä, sieltä .hakea it-
10102:     joultuiffi idän poliettavaiksi, että rtlämä merkitsee, •seHensäi sivistysvaikutuksia, olla uskollinen ty-
10103:     joil:lei ·v.a.a.ma, niin afunakin vahin!koa sille, rrnitä trurkaJJ.Sa.? Eikö Ruotsi tajua, 'että ·se :niiHe 'PY-
10104:     Ruotsi irtse tahtoo 1maailimassa edusrtaa. Jos rinnöiHe, joiden luulis·i olevan ruotsalu.iselle mie-
10105:     Ruotsi taMoisi m ei t ä ymmärtää, jos se taihtoisi lelle lrnQklkein .kaJUeiimmart ja kaiikkein ra.kkaåm-
10106:     ymmä'!iäiä r u o t s a. ·l a 'i s -u u t .t a maailmassa, mat, tekM korv1a:maoaionta v·ahinkoa·, jos se tahtoo
10107:     niin sen: pitäisi ikäsittä:ä.,. ~.i.läJ matsalaisuus sanan rikkoa nämä väilit? .Sillä niiden täytyy
10108:    'suu:reSsa merkityksessä vaartii .iuurri Ahvenan- men'nä :ri~ki ainakin :suomalaisen kans•an: ikwnssa,
10109:     maan rpitäJmistä Suom'el1:a- eikä sen riistrum:istä jos Ruotsi meiltä riistää ana:amane tärkeimmän
10110:     Suomelta. !Sillä •mitä: on :ruvtsa:la.isuns saillan a<Tt:t:een. Ja kuit•en:kaan tä;llä;kään osana kan-
10111:    :suul'essra merkity;kses:sä? !Se 'liiffilee t·oki ruotsa- sa!a:mme, Se on minun V'llikaumukse.ni, Bi olisi -
10112:    laisen sivistyksen •asia, sen kwlrtuurin, jota Ruot- :toistan s·en, - hartaarrn:paa toivoa, mitä suhtee-
10113:    sin kans:a on V'nosisatojen :kautta monessa suh- seen Ruotsiin tulee, kuin että se s·aisi 'muodostua
10114:    teessa niin komeasti maailmaJSsa edusta.nut en- ai,·an toisenilais•eksi. T·ä:mä ·on meidän nä:hdäik-
10115:     nen lmi:klrea vailtion ja yhteiskunnan •alalla. Ja semme sarrnaa kykenemättömyyttä Ruotsin -puo-
10116:    sehän 'On Rootsi:n ka\ll:San suur.impia; t·ekoja, että lel:ta katsoa tätä a·siaa sumesti, Ruotsinkin kan-
10117:    se ·On •ky-ennyt aneidäitkin, Vä!rnän aivan \ri>eraan n,aJlta 'Oikein fra !Suuresti. Mutta, ieihän lse 1ole
10118:                                                                       1
10119: 
10120: 
10121:    suomalaisen heimomme omaJ,la hengeHämä suu- oikea:sba;n anikääill ihme. Me oltemme 1Suomess•a
10122:    reksi osaiksi 'lämitunkem!lllan, että :tää:Hä Suomen- saaneet puolen vuosiswtaa tottua siihen, että Ruot-
10123:    maassa on syntyn_vii; sivistys, joka •a1rvatmrk:Un iki- sikaan ei kykene katsomaan, taikka, sanon pa-
10124:    ajmksi tuloo ika:ntam1aan anyÖISkin Ruotsin hen- r-emmin, -että Rootsissa vain ·h:aTV'at kykenevät
10125:    gen l·eimaa. Se on jotaikin enffill pää, kuin tettä ka11somaan ·suhdetta Suomeen tä1tä Ruotsin kan-
10126:    ltOOllä 'PUhutaan xuotsinkieltä, eikä tämä henki, nalta oikeail1la näikokul:rna1t!Ja. Suomala<isuuden
10127:   se on meidän vakaumuksemme, jotka rrimit·äiill'me historia ja 1se tapa, joi11a RuiQtsissa on arvosteltu
10128:   itseämme suomenmielisiksi, oleka;an <bämän :puhu- suomalais~kansal1ista liikettä, on täynnänsä to-
10129:   misen varassa; se on syvemmä:Ue upotettu. Luu- distuksia trus•tä. Ne Suomen miehet, jl()taro, t.ä;ällä
10130:   leeko Ruotsi, että tämä sen tod,eH·inen ·elämä Suo- owt tehri,eet työtä suomalaisen kansaHisuuden
10131:    messa, •Sen todteltimm saavutus itä:m~ri.llia, sen jota h~rättämiseksi ja suomalaisen sivistyksen synrty-
10132:   sen pitäisi 'ennen ka,rkkea vaalia, josta sen pi- miseksti, ne ovat Ruotsis•sakin kaikkein u:seian-
10133:   täisi olla YJl'peät, jutJa..sen pitäisi ylil:ä;pitää jos se pien 1s•ilmissä oHeet ruotsalaisen ilwlttuurin :pa-
10134:   tahtoisi ja kykenisi katsomaan asioita ja omaansa hillllpia vihollisia, sen hävittäjiä. Ja siLloin he
10135:   suU!resti, !luuleeko Ruotsi, että sitä palvellaan riis- todellisuudtessa ovat oUeet juuri n1e, jot1m ovart
10136:   täimäUä Suomelta alue joka on s·en itsenäisyydten tehnoot uusia val•loituk'Siia !Tnots.alaiselle kulttuu-
10137:   'J)alllltti? Ei; Ruotsi vahingoittaa itselääill!, :sitä mi- rili1e, kun he ovat tehneet kokonaisen :kansalli-
10138:   ikä .on, minkä· 'Pit·ä:isi ·olla sen varsinainen pyrintö suuden osaU·iseksi sriitä sivistyksestä, joka toi-
10139:   tällä puol-en Pohjanlahden, kun ~Se pyrkii he:Uken- 'se<lta ·pu ol,eltansa, 1mnties· enemmältä, on ruotsa-
10140:                                                                      1
10141: 
10142: 
10143:   täan'ään SuOllllea Ah'V'enianma:a'n .riistämis·ellä.         laista. Niinhän on ma·ailmassa: Niitä on h~rvoja,
10144:        Minä en l{)lle ollenkaan puhunut 'siitä a.rvosta, · jotka osaava.t katsoa asioita suuresti. Niitä on
10145: ~ m.ilkä RuotsiUe 'Pitäisi •olla si'rlä seilkailla,, että      Ruotsissa oHut 1enti:sinä aikoina .ioitaJkuita, on-
10146:   ltliliJ.lä :elä:ä ystävällinen anieJiala Ruotsia kohiJa,an. neksi nytkin vi·elä niitä; nrukyy ol~evan joku.
10147:    En · t.i:edä, 1paneeko Ruotsi suurta arvoa s:i!lle, Maailman koht·w1o on se, .ettei niitä koskaan ole
10148:    mitä ltämän ka.nsan !suomalainen ·os.a ajatt,elee, mom.a.
10149:   mutta totuus 'On jdka ta pauks·essa, ~ettei suoma-              Ruotsa.laiselt sanovat: Mutta ahv·enanmaalaiset
10150:   laisellakaan ·kansalla ol1e, mitä1 tu:l1ee naapuruus- ta:htovat tuHa meiille, kuinka me vois~mme h-ei-
10151:   1S'uh1Jeeseemme [äntoon ·päin, hartaampaa toivoa, dät torjua ·po:iJs? Siihen toki •saanee sanoa: Onko
10152:   kuin että hyViält j.a ystävälli•set suhteet v<oisivat Eustaa Vaasan ja Kustaa A·dolfin kansa nyt
10153:    jatkua, että se .siv·istyksellinen vuorovaikutus, sillä kannaHa., että se ,aik.oo an1l.aa: herrojen Sund-
10154:    joka tähän asti on va:Uinnut, voisi nyt, kun blom:Un ja Eumpp :n ta.~kka, sanokaamme, Ahve-
10155:   olemme V'Upaa:t ja i1t.senäiset ja sa~mme kääntyä nanmaan ta.lon11oikien ratkaista sen, anil:lä lin-
10156:   sinne minne henki vetää, saisi tästä lähtien tu[la jalla Rwot,sin tulee ruotsalaisuuden asiaa maail-
10157:   vi,elä monta kerta.a v:i'lkkarummwksi yli Pohjanc ma-ssa p.arhair!Jen a.ia·a? 'Totta Ruotsin kansan
10158:   ~ahd:en.        E~kö Ruot.,s.i tajua, että tämäkin jota-     pitänee itsensä kä:sirttää, mikä on •sen todellinen
10159:   kin \Sillekin merkitsee? S:UUä mitkä voi olla Ruot- etu tässä asiassa.
10160:   sille tSUUI'emlli vo~tto kuin jos kokonaan vieras               Mutta sitäpaitsi: Me Ruotsin ystävät Suo-
10161:   kansakunta, vieras rotu, ttällä ·tavoin siihen kai- i me.'1sa, me O'l•emme tottuneet taikka totutetut ku-
10162:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                            1271
10163: 
10164: 
10165:   virtflel·emaan tätä kansoo ritarill~seksi kansaksi,           :Äilkööt mo'hsalaiset siis luulko, että me emme
10166:  jolla 'Pitäåsi ol1a ymmärtämystä jaloa m:Uelen-             heitä yilllilläl'!rä.. Me ymmärrä:mme heitä vrun
10167:  laatua ikohta;an, Täytyy kys.yä, ·eikö jalo mieli           liiaksi. Mutta, llll'e suremme 'sitä, ·että V>all'hassa
10168:  tunne suurinta vastenmielisyyttä sell&ista 'PYrin-          Ruotsissa ei enää osata ikaifosoa suuria asioita suu-
10169:  töä kohtaan kuin ahvenanmaa3.aisrflen halu pääs.tä          resti.
10170:   isärumaasiansa ·pois? Eikö jokainen ja:l:o mieli,
10171:  olkoon hän mistä kansasta tahansa, olkoon hänen                   Ed. S c h :a u m a n: J ag måste be om ursäikt
10172:  ilcicloosä mitkä tahalliSia, tunoo vaisrtomai•sta vas-        för att jag icJke kan ifortsätta i sa~mma .ton som
10173:  tenmielisyyttä sellaista ilma usta va<sta;an, että           den ·senasite ärade tala:ren. Min a vsikt är endast
10174:  .pienoinen osa jotrukuta. kan:s:aJmntaa. !tahtoo <päästä     ;a:fJt göra. €'tt polemillskt infägg i >diskuiSsionen, och
10175:  'ffi'il<lensä i<sänmaas1Jansa? Jalo ja ritarillinen          j31g har för denrra gång t.änkt vara litet oa:rtig
10176:  mileli ei koskaan voi imnrbea tästä 'läimpenevänsa.          mot socia~is'hema.
10177:  Voisi olla toj,st'3, vielä, jos tämä Suomi olisi jota-            lDet gjord<e på mig 'ett hög.st besynnevligt in-
10178:  !lcin toilsta kuin mitä se on, jos se olisi joku            tryck <8itt höra herr Ketos filos10fiska utläggnin-
10179:  ,,'Fenno-Ugria", joka olisi joka suhteessa vieras           gar. Herr Keto fälrsökne med stöd av Kautsky
10180:  kwrkeHe sille, mikä Ahvenanma:am kansassa ja                fi1osofis1kt b'wisru, hUJru 'J)roduiktionsprooe.ssen ge-
10181:  asu:kkaissa elää; ·sille katsa;ntotavaHe, rsiHe si:vis-     st.al>tar sig så olika i Nyla.nd och Österbotten och
10182:  :tykseUe, s~Ue .kulttuurille sanan 1aajassa merki-           på Aland, :a'bt det var heli naturligt, att Aland
10183:  tyksessä, joka on he:Udän. Jos 1Jää1lä todellwkaan          skulle avslkitljas 1fråJn Fintllarud, men de övriga
10184:  ei olisi mitään, joka noiden ·saarien väesrtöUe olisi        sve!l's1m 1runds:delarna <Skulle ·bliva kvar. När
10185:  tuttua .ia yhteistä ja kOiboilsta, ~Hoin voisi olla         dag hörde detta, kom j.ag att fä·nlk:a på ett ut-
10186:  toista. SilLoin ei voisi kohtuuHisesti wa.tia, että        tryck 1av C. J. L. Almqvist, en täruk.are, ISOm bör
10187:  !aJhven'aDlilaala·iS'elt tuntisivat !tätä Suomea isän-      vara socia:list.erna rätt sympatisk. Htan talar
10188:                                                              'OID .det slags •s1Jo<ra.rtadle .na1r:r hä!r i .världen, som
10189:  niaaksens;a, niinkuin ·ei voi kahtuul'lisesti vaatia
10190: .oesimeraiksi Vienan karjalaisilta, <että he tuntisi-        krul1a.s .filosolfi. Idke är det nu väl med den
10191:  "Wtt Venäjää isänma;akseen - vaikka minä en                 marxistiSika lfiLos·crfins tillhjä:lrp, som vi skola
10192:  tailido ifimuten mitään paralle1le.ia v<eltää. Mutta        lösa; Alanids-;fråg.an:.
10193:  n!äin ei ole. Jokainen t<i·etää, että Suomi on maa,              rMen herr Keto 1anrvände ·också en Mstorisk
10194:  jonJka ·sivistys on sitä laatua, <että a!hwnanmaa-          argumenta,tiion. Hall' hade, sade han, prövat
10195:  Iaå:nen ei ·voi tunt€:8. itseään yhtään enemmän ko-         de ·finska oeh .de svens•lm argumenrten ooh kom-
10196: :tonanSia Ruots~ssa kuin Suomes:sa. Jokainen tie-           mit till ·det res-ult.a:tet, a:tt, kort s.a:gt, ehuru han.
10197:  tää, mikä asema Tnotsin<kieleHä on täällä. Onko            ick·e nä:mnde det, den s'"en~ka :S<tånldpunlkten. var
10198:  ruotsinkielinen. tunteeko hän iils<eään :tä:ssä maas-      den rätta. Det gjord<e också på mig ·ett ibesyn-
10199: sa v]era:aJksi? Ei ikinä! Minä menen niiD •pit-             ·nerligt intryclk, ty tiil ooh med i Sverige hair
10200: ikäHe, että !'ohikenen väittää: tå.äUä on melkein           åtminstone e Il' ung :fors.Imre lf:Mmträtt öppet
10201: helpompi rtunttea :iitsensä kotoiseksi, j.os ei osaa        och evkän<t, 1att >den arrgumentering i hisiori.skt
10202:  måitaä:n muuta kui~n ruotsia k'U!in tuntea itsensä         av.seerude, soon fvån 1finskt hålll har förebragis,
10203: täysin kotoiseksi, jos ·ei osaa ruotsia, niin on aina-      är riktig. J,ag kan ioke erinra mig hans n.amn,
10204: kin Suomen pääiktampung]s,sa vielä. Mutta ei ole            men han torde nog ändå haVia swmma auktori-
10205: kysymys pelkäs~tä'än 1ntäistä ulkonaisista seikois-         tet som herr Keto som histor.iker.
10206: ta. Koko Suomen !kulttuuri on ~läpeensä, hi,sto-                  tRedan herr Ketos uttryck om Alands ,.åJter-
10207: ri:allisten ol•o.ien johdOiS:ta upotettu täyteen ruot-      förening" med Sv;erige, ,Ahve'I1a'lllm:a:an pilliaut-
10208: salaisuutta. Se tekee, että tämän maan: valtiossa           taminen Ruotsiin", v:isar, att herr Ketos. u:t-
10209: yhteiskunna,ssa, ~ahvenammaalaisen ·on mahdo-               gångspurukt är .aUdeles oriktig. Alantd har ju ·
10210: tonta tuntea i>Useämsä vienaaksi. Kun he tällai-            aMrig :såsom ett sär.skilt ltand för sig tillhört
10211: sissa oltoissa tahtovat kuite!rlcin lällteä pors, niin      Sveri-ge. Det är Finlam:l jämte Aland som har
10212: se on .iota:kin, jonka, ei ·pitäisi voida herättää          tillhört Sveri:ge, och när Al:and avskild.es frå:n
10213: muuta kuin mitä va:stenmielisimpiä tunteita, riip-          Sv;erige, så ay;ski:ldes också Finland, m~n •det
10214: rpurrna•tta si.HJä, minne pyritään .ia mitä kieltä pu-      lär väl icke stå i de .svenska historilk:e11n1as. :skrif-
10215: hutaan. Ja kun näin on, niin on ruotsal<8iisten             ter. De sveruska :historikerna och herr Keto
10216: turhaa vaatia meitai panemaan heidän kanna;ltlen-           förbise, ~a.tt Fin!l·alnd bJ.ev en egeru s;tat med eget
10217: sa arvoa sen nojalla, että muka ahwmanmaa;lai-              statsområde år 1809, och till det statso<mrådet
10218: .set pyrkiväJt Ruotsiin. Ei'kä se ole kunniaksi             hörde ookså Alan>d. När Sveri<ge erkände vår
10219: Ruotsin ka•nsaHe. Se ei ale oma•nsa meissä, jotka           självs·tänd.ig;het i .början .av 1918, så erkände det
10220: mieleUämme olemme pitäneet suurta uskoa Ruot-               även hel1a våvt statsomrooes· in.tegriiet. Det
10221: sin •kansasta, täitä uskoa ylläpitä:mään.                   har också professor Harald Hjärne er'känt.
10222: 1272                                          Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10223: 
10224: 
10225:      Här ikollimer dessutolli det till, solli ockiså har     ring besjäilas av i:mperialistiska. .avsikter, ·n:är
10226: bely,sts tav herr Virkkunen, att åläll'ningarna              det gäller att rförvärva Åland. J a.g för min
10227: a:ldrig ha;va givit tinkänoo något missnöje för-             •del haiT den uppf,att·ni:ngen, a:t:t det är bäst. ta;tt
10228: rän nu plötsligt. Det,kaJTh ju vissi v·ara, att tdär         icke kasta sten, rnär man sjä:lv sitter i g.la:shus.
10229: har .fort1ev.a:t, såsolli herr Voionmaa utlade, en           Jag tycker också, att reg~vingen, e11er lhenr utri-
10230: separ.atisti:sk e:Uer a:utonolliistisk i:nstinkt,            keslliintiJS'tern i den på regering.ens vägnar av-
10231: grundllid· på g1amla själv.styrel•S·ev&nor. Nå j1a,          givna dek.l.ar.atioruen h8ir använt ett ·delvi.s för
10232:  det är möjligt, llien när llian får höDru ålännin-          slkarpt språk emot Sv.eriges reg·erin.;g. 'Reg.erin-
10233: garnas stm.~a ]_)I"O'fet :SundbLom tala ännu för             gen, V·år regeri:rug, har uti den. deklaration, som
10234: ett •pa:r •år seda.n tså solli han har ta;lat, så kan        regeringen 'avgav, ruär ·den lbegynte s.in verk-
10235: rnan idke på allVIar tll!ga ålänningarnas stora              saJmhet, s•argt: ,vi 'hoppa!s .rutt våra •st.rumJförvoo-
10236: missnöje ·och ·deras ännu st•örr.e längt•a.n till åter-      ter själva rfå tbestäillima över sitt öde och si.ltt
10237:  förening, ·för •att anvä:ruda herr tKetos uttryck,          förhållande til<l Firul,arud." Därrned. avses ju
10238: ·med Sverige.                                                Ulp•pentbalr'lilgen krumlMoo odh irugerlliaruläm.llllin-
10239:      Herr Vuolijokis exellipel från, .Sleswig ooh            garna. Eru regering, solli uttala•r sig så som
10240: ·herr Ketos från Els&Ss-Lothringen vom SY'nner-              denrua reg.er:ing, har icke •rät:tr at.t. ·kliandra ern
10241: ligen missvisande. J ag förvånar mig över att                a:nnc11n för •att deru 'ha:ndlat på srullima rsätt.
10242: icke herra,rna själv.a insågo ·det. Icke är ju               Dessut.olli komllier det tiU, att vi Hl.ngt tidigare-
10243: Åland aUs i samma ställn:ing solli Sleswig eller             än Sveri_g~e ha kommirt fram med våra utvidg-
10244: ElslllSS-Lothringen. Jag up·prepar: •det var hela.           nirrgspla:ner. Redan i ett jä.:mför.el•sevis· tidigt
10245: Finland, solli skildes 'frålll Sverige 1809, icke var        skede av 'higet ..Iram:stä.Udes f•ör TySik1and tan-
10246:  det· Ålarud.                                                iken på ett Stor-Fim.land såsom ett öusklllingJs-
10247:      För re.sten' mruste jag fråga: 1hade verkli•gen         mål för oss i sa:mband med tan:ken ;på vår sjäilv-
10248:  herrar Vuoilijoki och Keto, Illär ·de i iSchweiz            •ständighert ~&om en monarki, och tdeil fa:nM då.
10249: kommo överens med Bran•tirug Olli ,den stånd-                irug·err ho1schevi.sm att tskyUa ;på så.som il•elllall'e
10250: IPUnkt de nu intaga- (Ed. Vuolij,o;ki: Det är ett            för våra s. k. humani.tJära expeditioner. Det är
10251: misstag. Vi •kommo icke övererus.) J aså her-                nu så ati principen Olli natiOill'ern.as ,s,j'ä:lvbestäJm-
10252:  rarrua. ikommo icke överens. I a;Ua ,faJlJ har man          ningsrij,tt har blivit helt eruke1t ett. bekvä.mt
10253:  haft' på grund av meddelanden i tidnimgspres-               medel för vinnrunde rav vissa syften•. När det
10254:  sen •den uppfattnin:gen att på en ;]mnfer·ens i             är tal om lKare'lens tförenta!rude gäHer det ioke i
10255:  Schweiz de sveruslm ooh ·de filn'Sika; socialtdemo-         själva veriket: S'å mycket mänillslk.orna 1Bom sko-
10256:  kr.atern•a ha.de träffat en överenslkollimelse, en-         garna och andra naltu:rtiUgångar. Och i fråga
10257: ligt, vilken de finska socialdelliokratema gingo             om Åla.nd gäUer det ircke åläruningarna Slå myc-
10258:  :i<n p.å ett tsådarut .förslag, at•t lfolkollirös'bning     ket rSOlli ,artJt komlli.a åt 1åset t.ill Bottniska och
10259:  skulle ·anställ&S •på Åland ·efter etlt a;rutal år,         Finska vi~aroo:. Det vet n101g Sverige.
10260: och nu frågar jag: grundar s:iJg verkligen derrna               J ag tka'n: ej tkollirna från det, jag t.ror jag stö-
10261:  överenskomllielse ·från de tfinska sociruldelliO'kr·a-       ter lliå.ngen, men jag anser mig höra, säga. •S·an-
10262:  ternas sida på ·hr Keto.s filosofåskt-.h:Lstoriska          nin_g~en, då min öVJertyge!lse är såldan, jag ikan
10263:  argument·ering eller har denn•a lmmllii t tiH               ej komllia från att vår siårudpurrkt i Ålands-
10264:  eft.eråt? J.8Jg måste s'äga: ~·a;g tror för min del,        fråg&n ot.vivel.aktigt lförsvårws genolli att vi i
10265:  att •hä.r ~ha Finlands sosia:ld!etm.okrate·r ·låtit ihelt   denna fråga avviS<aJ till1äimpruilllgen• av sa•mma
10266:  enrkelt rdrruga .sig vrd uäsan av Sverige.s social-         p.rincip, v•ams t.i1läJllipll!i:n:g vi yrka på, DJär det
10267: ;demokrater; Det v.ar en stor trumf, det hade                gäller. Karel en och Kola. :Mau säger att det. är
10268: h<errrurna bort i'nse, för Branting att kunna                ivå .skiJ.da sa1ker. I fråga Olli Ålwll!d gäUer det
10269: komma. rh.e:lli och säga, wtt ·n.u ä11o ookså Finl!ands      blott en del av den •svenska befolkningen
10270:  ;;ocialister eruse med o.ss, och tä:ruk viliken stor        i Finland. I frågan om Karelen gäller det
10271:  fralligång för den liberal-s·ocila1delliokraltiska          hela 'det ikarelska folket i Ryss1and.                Men
10272:  regeringen i utrikespolitis-kt avseerude att kunna          detta är ej riktigt. IStörre 'dBlen av ikare-
10273:  få förvärva A1and gratis, utan v.ederlag.                   larna bor i guvernementet 'Twer. Ja1g har
10274:      Nu ska.H jag elliellertid slut.a min vidräknin:g        förnt framhål'lit dei, men :det har hestritts.
10275: med sosialisterna. J•ag skall i stället. he att              åtminstone enski.!lt för mig. Jag iber elliellertid
10276:  f'å vända lliig ·delvis ·till iruterpe·1Lanterna och         få hänvisa: till det av. 'PTOifessor Home.nJ uigivna
10277:  delvis tili regeri.ngen. Från interpellanternrus            arbetet Olli Ost~Karel·en, och jag hitnvisar till
10278: håll, ooh rsä~skilt från herr Virkkunens, har                herr Iiv.o Härkönen:s artikel i da;gens Helsin-
10279: gjorts gallarude att Sverige och rSverig.es rege-            gin Sfl!noma,t. - Dessuuolli ä:r K1rureJ.en• ]cke på
10280:                                              Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                             1273
10281: 
10282: 
10283:   långt 'ruär li!ka rellJt 1ka.reLskt eUer finskt, wm 1 hrilttiE&a riket. Ålänminga.rna borde få 8\ven-
10284:   Åi}a:nd är ~svenskt. Av befoilkningen i ,d_.en de- :sklan tili officiellt srpråk, det skulle gö'lil.s 'det
10285:   len: ~a:v Karelen, som vi göra ~lllSiprå!k .på, utgöres unrdamtaget för rde'm; :h•ela den: :a'llmäh:iia lag-
10286:  icke mHt hälften av finska :starrnmar. Och det stiftnin~n sku:He icke behöva utstrookas U:tan
10287:   är förv'åruamsvärt 1att urtrik.esmi!llisteriet gör pro- vidare ti'H Al,a.n:d, enrd:a.st: såda'n1a lag·ar, i vlllka
10288:   pag.and.a för Karelellis och Kolas. iruförlivalllde, detta särsk:hl't rrälrnnes, sku:t:l'e gälrla dar; å'län-
10289:   såleam de:t g<öres t. ex. i eru engelsk bro·schyr, mingarrua horde befrias rfråru militärtjänrst, om
10290:   som ja.g har 'Ined mi!g: ,FinilraJnd, its Cou.nt.ry de så önrska, och stä1la någ.ot vederla.g tör denna
10291:   and people". Det är elde~ ·en mycket ·slarvig förmrån1•
10292:   pUJbJi,ffiation, inom parentes s'agt. Dätr gives en                 .Trug hrar för minr del frlån 'b'Örjrun varilt av den
10293:   d'ulLkomlig<f; stkev fmmst'ii1lnrimg av dell! karelska åsitkten, ra.tt< dell!na irnterpellationr enrdåst k-au
10294:   frägralll, icke rblott så, latt. derrl! fin!ska ibefolknlin- fö!'anleda enke1 övergång tilll rdrugordningen,
10295:   gens antal i förhållande till den rygka övm-- men ja·g måJste sruga, :att ·utrikesminis'terns, se-
10296:   drives, men så berät•tas där även: sådanra sagor ·naste inlrugg i dis:lmssionenr var a v :den: art, att
10297:   som at:t k•alrelarne 'blivit förföljda iför sin reli- jag blivit tveksam. Utrikesministerns fötsök
10298:   gi,O!ns rskull och måst Lly över ti'll sikogarnra på att 'förkliara regerihrgerus pol.iti1k i Al•ands- ,och
10299:   finSika sidan. Med andna ·ord, man får, d. v. rs. karrelska fråJgorllla rSå,SOID :koruse!kvenrt V<LT e'fter
10300:   en utJfundsk publik .:får deru förestäHningen att mirtt ,förstånd a11t: annat äm: lyek!at. J ag kU!h!de
10301:   ikarelarne äl'o 1utheraner sorm fin·nrarna, med3in ej finrrua all'nrat än at,t ihär var något logisikit ho-
10302:   en!Vla:r vet a1rt så ioke är f,allet, utan ailt de äro :kus pokus, rsom jag ej begrep.. Vi kunn;a, ej
10303:   <Jrtodox-a.. Äll!n'll mera skev ooh terudensiös ärr koonma: från dei, ·att ·det är en ii:r11konsekv~ns i
10304:   ell' skrift, som .niyligeru luilgivits ra v Karja!l.am            vår offidellru s1JåndpU!rtikt 1iH Ål;ands-frågan
10305:   Karusala'iis~Liitto och s-om ·heter: ,frhe Greåter                ooh tili dren karelsika, ocll oon regeTin~en e.i vill
10306:   Fitnilarud". Den är rså 1full ra:v för Fillllanrds utri- erkänna detta, så borde ·den åtminston~ inrte
10307:   kes'P!olriltik ;far:liga påståenden, att regering·en påsiå ralkla mots:atsen; det bara skardar rden.
10308:   ooh vi alla rhär måste om d~m sruga: ,Gud be-                       ,Jag kommer väl ändå a.tt röSta för enkel
10309:   vare 01ss för vå'l",a, vänner".                                   övergårug till dag·ordninge:n.
10310:       rJag vil1l med det som jrag fra:mfört icke på
10311:   något sätt giva: rätt åt Sverige i ,frågan oill                     IMirnirsrteri H o lr s t i: Täytyy valittaa, että
10312:   ÅLa·rud. Det är rsärskilt klia:rt: att vi svellillkta- ed. Schauman lamsunnossaan -ei ole sen enem-
10313:    lande., som redan rförut ä11o eru lirten minrorirtet, män ;kuin ·ed. Relokaan ottanut huomioon to-
10314:   iclre vilja vara med om en självstympni'll!g. dellista! a:sriairutii.a1a. ISenJvuokrsi, tahiom~tta
10315:   S'Verige ha:r ·dessutom ieke handlrat, EJmOit oss tois'tara kaJi.kkea .sitä, mitä jo il~,t.'Usuin ~. 1Ie-
10316:   sås&m .det efter ridderligheteniS rregler bort lo1le, pyydäiru ed. Scbwmahin· l•am1surunon joh-
10317:   göra, då de't förs~t el'1kåffi!t vår oavhängig~het ut,am dosta lisätä seuraavaa:
10318:    förbehåll och rsedan ·efter det vädjmt tijl frrum-                 On olema,s:sa eri.itäiru ,suuri ero toi·srualta Åh-
10319:    mrunde doms,tol, frrumman:de rmyndighet för att vena'liJIIlruailll väestön ja t<Jisarul'tra Vienan• eli
10320:   .skäu'a; 'bort et:t stycke av vår k:ropp. Det är, jag iK.au!ko..Karj411anJ väe,störu y].e~sell! sivisty,s1Jason
10321:    måste ·säg~a det, det är ic*ke svens:kt. Dert är nå- , ja v·altioUi&tenr oirkeuksien väliHä. Toimalla
10322:   gontirug fräimmarude, nåigonlti'll'g importerat i on Vienan-Ka.rjal,assal vruestö, jolta! puuttuu
10323:   detta. · J,ag ~ä;runer ej ig.eu 1Sverige och Sveri- melikein k•a.ikki, mitä kutsutawn: sivistyks'elksi
10324:   ;ges folk - Det är ·d! e tt a vi hava. rätt atlt ja valtio:llisiksi oiiken:ksiksi, toisaa.lLa :meill'~ on
10325:   ,förebtå sveniSka folket och. dess r.egerillig, men Ahven1anma1a, joUra -on ;]mikkea ,sitä mitä on Suo-
10326:   wi lfrå '8\1 gå så långt :S•Oill1' rf·lere tarLare hrur, !i.<llke men ·ka!lliSaUra. .ia jolle vielä tailidoilruan l'ähe.isim-
10327:   ·ens så l'ångt som vår reg.ering.                        ,        mä:ssä tulevaisuudesSia :a;ntara; E'Särukin:. Jos odisi
10328: 1. ',"f!S"_:~!l!~E '!.?E ·~iru ~~L-a!i.:v:LL.}l~rwil:s::f!~~~ val'Illuutta siitä, että Vi:enan-K:a'l'jala truiee kul-
10329: \ böra :bestämt avvi'S'a S'v.enges: och alännmga.tnl!lJS lkemruam: Ve·n:äjän y.htey;d!essrä parempaa tuleva.i-
10330: 1   .~~:!~".~a~1·z:~~~···1;;~:~~:if[~~i!~*!1~~~                     suuitla: kohti, niin on p.a.ltionr mahdoi'lista., e:t~i
10331:                                                                     Suomessa olisi niin su·urla myilmtunrtQra Vie-
10332: !  Ål.arud en vidsilräckt · a>utonomi, i det avseeindet n:a;h:-Kia'r.ia:l;an väestöä 'lwhtaän, kuin ,täHi;l; ihet-
10333:   :älr jag ettSJe tned hetr Voianmaa, och vi oorde kellä on. Muilta juuri se :seikka, että Vien-a~n­
10334: 1:kunDJa gå så lårugt i ,fördortnSifrihet, att vi ·SikuJ'le Karja1an väestön koko onneton menne:i&yys
10335: c
10336: 
10337: 
10338:   1k:rnnnta. giva åt Aländ på grurtid .av :d.ess· öläge t·. ubkwa Venäjä:n: yht.ey.dessä vielä ja~t:kua tuJ.e-
10339:   ~X. så vidS'fu.'äc'kt aurtan·O'Iili, S:OII1 de ·fiOr'Iliäh- va.ilsuudessa, ,rumaa mei·ltle ailhetta tuntea mitä
10340:    DJiSk:ai öatrm:t i K:an:a!ltm eller ISifie of Man !ha i suli1'in'ta myöti:l;tm.nioa, täitä vä-estöä ·koht~aru ja
10341: 1274                                          'l'iistaina 28 p. lokakuuta.
10342: 
10343: 
10344: a:nrtrua meille myös täyden: ·o.&euden toivoa, että         sävy, jon!ka vallitett.a;vaJsti viime aikoina ·olemme
10345: sen valtiolLinen tulevaisuus tulisi entistä pa-             havainneet monilukui:sissa ruotsa'lais.en sanlO-
10346: nemmalksi. Ed. :ScJhruu:mrun saillloi, et~ä hän! ei voi     malehdistömme lausunnoissa, use~den ikokouk-
10347: krusittää tätä ni.in sano•akseni Suomen' virallista         ,sien, viime~si erään Vruasas,sa. pidetyn koikoulk-
10348: !kantaa.. iSe olll hänestä va<11sin epäjohdonmulmi-         sen pää;tö,slauselmissru sekä, .li:sätt:äköön: se.
10349: nen. MinuiJI täytyy v.ali tt.aa, että. 1Suomen              erittäin: raikeä·ssäi muodoissa siinä toimenpi-
10350: •omien 11ajojen sisällä ei sitä käJsitetä, kun :maail-      teessä, kun n. s. Pohjaill!IIl'awn· ruot&alaiset ma:a-
10351: man nykyään dohtaJvat v.altiomiJehet ova·t 8en              kuntrukäräjät tämän vuoden a.lkupuol•ella kään-
10352: !käsittäneet ja: .sen s·elvi1lä teoiilla: os.ottaneet.      tyivät Skandinavian. hallituksen puoleen erään-
10353: Viime t•oukokuuUa, kun Parisin rauhankoruf·e-               lai.sella ,hyvi•ll! omi,tui:sella asirukivjalla. Minä.
10354: Tenssissa !tuli kysylllyikseen .ton:kunlaisen hrulli-        en .millää.n ta·V1alla •harrrust•a. p.a;inettujen kirjoi-
10355: .tukse•n: t·nnlll.u•staminen Veniäjällä, ja piti esitet-    tustuotteiden käyttämistä ja: julkilukemista
10356: tälmän Ill, s. EoltSiha,ki•n halJ~tukselle ehtlot,          'eduskunnassa, mutta minun täytyy pyytää
10357:  jo~Uru täan'ä. v·oi.si tu1l13; tunnustetuksi, i1lmoitet-   anteeksi, että nyt itse teen poikkeuksen tuosta
10358:  tiin suurvaltain puolelta hänelle •m. m. että               periaa:tteestami:, ~oska se a sialkir.ia, .ioruka mai-
10359:                                                                                             1
10360: 
10361: 
10362: Suomen nykyistä itäis{.ä raja1a ·ei voida p.itää lo-         nitsin, hyvin läheisesti o.sa:Uaan v•alaisee myös.-
10363:  pullisena, va!a1n .että suurV1aHat .toi:vowut, että         kin A!hvenla:nmaan kY'symysrtä ja sen yhtey-
10364: .Suomi ja Venäjän tuleva perustav.a Oransallis-              ·dessä ol.ev.i'a 1seikkoja. Minun ei ole milloin-
10365:  ikokous sopiva.t asi,asta kes:keruään. Ellei sovilll-       Jca,an onniistunut Slaillda tätä as.i1akirdaa a:lik:upe-
10366:  ioa s.y'lmy, ottaru ky.symyksen ra.tkaist.akseen            rä;i,s.enä tahi mi•lllkä.änl•aisena oikeaksi tO'dis·tet-
10367:  kansainllii.trbo. Kun suurvaHain talholta on tällä          tuna; jäJljenn1öksenä, vaan1 millllln on täytynyt
10368:  tavalla osotettu ymmärtämystä VienanriK•rurja-               turvautua siiherr muotoon, jossa se tälm:äTh vuo-
10369:  1aJn väestön pyrkimyksiä kohtaan, kun •ne ov.at             den helmi:kuussa oli .iurkaistuna Huvudstads-
10370:  käsittäneet, että on suuri moralailinen· oikeutus           bladetissa, tosin seHais•essa muodossa, jos'ta
10371:  hei·dltn pynkiJmy;ksessää:n, ei· .Suomen kansalla           ruotsin kiel:ess'ä ~lähinnä käytettäisiin sanaa g r o-
10372:  'tietäälk:seni 10le mitäänJ syy'tjä heittää asiaa• sik-     t ·e s :k.     Sentähden tahdon sanoa ennakolta,.
10373:   seen, v.ailk:ika \io•ku edustaj•a ei näkisikärun selviä    että kun minä .tässä pyy.!län saada esittää
10374:   johto:laniko.ia täs•sä politiikassa.                        siitä: joitrukuita lyhyitä otteita, nii•n älköön
10375:                                                              .luultako, e•ttelll milliä kyken:i:si välttäväs:ti :si-
10376:     E1d. R. ]} r i c h: Minä voin kiittää onneani             sältä lukemruan paåmettua ruOit·s'a'l,aista telkstiä.
10377: siitä, ·että ·ed. Sehaumanilla juuri ·ennen minua             Jos näit:ten lausuntojen muoto hämmästyttää;
10378: oli pol•eminiHn lausunto, jottei minun lausun-                monta kuulija•a, niin syy on tämän asiwkirjan
10379: torui, joka myös tulee olemaan ]JOlem:iJsta laatua,           lallltijois·sa ta!hi mahdo'lli·s·esti Huvudstrudsblade-
10380: joudu räJikeäJän ristiriitaan ·ed. Nevantinnan                tissa. 'Tämän asiakirjan, niinkuin j.o mainit,sin.
10381: lausunnon ikanssa. Ennenkuin ryhdyn tähän                     ovat laatineet nuo Pohj•anmaa.n ruotsalaise-t
10382: polemi:U~kiin, minä pyydäw huomauttaa, että                   :maakuntaikäräj.ät ja se Oll' os.otettu .Skandinar
10383: minrukin luonnollises•ti olen s~l:lä kanna.lla, .että         via;J:iJ va•ltojen ha:llituksi1:1e. A'lkuosan voi•n syr-
10384: Ahvenanmaan edelleen tul·ee jääidä .Suomen vaJl-              jäyttää. Mut.ta< minä pyydän ensiillsi lukea pie-
10385: takunna:n yhteytee•n. Voin myöskin sivumen-                   nen !kohdan joka nimenomaan kos.kee Ahvenan-
10386: nen mainrita, että 'aJina: ja johdonmukaisesti olen           ma.rut•a. iSe kuuluu seura:avasti: ,Uruder de<t vi
10387: oUut sitä mieltä, että Ahv·enanmaan kysymys                   kämprude sökte en del av vålrt •sverus1ka folk, som
10388: ol.i:si pitä;nyt koet.t.aa järjes·taä jo ai1kaisemmin,        bebor Åla•n1ds öa~r, skydd •hos .Sverige. Vi er-
10389: ja että :sii:nä suhteessa ei ole tehty kailkkea:,             kännla ,a.tt denna handling bevisar tillgiv-en:het
10390: mitä olisi voi•tu tehdä~. Si>in:ä ovat osittain tun~          och f.örtroende f.ör moderlandet, de·t ·enda verk-
10391: nesyyt es•tä!neet ~>eHai•sen järjestelyn aikaa,nsala-          liga ·ef.fektiva stödet lför ·de nationella minori-
10392:  mista, joka olisi kaikki oikeutetut vaatimukset               teterna, o0h trygga·de tiHi~a •det nationella och
10393: tyydyttänyt. Eikä olekaan ihme, että tunnesyyt                 intevnationella 1ugn·, varav vämlden ,för närva-
10394: ovat .as.ia•aln va:Ukuttarueet, vaiJkka j.ärkisyiden           ra:nde är i stönst.a !behov". TäJmä on omituista
10395:  yksin olisi ]Jiiänyt olla määräävinä.                         sekä a.siallis.esti että muodo!Hses:ti . .Syynä uiin-
10396:     'Se :polemiikki, johon nyt ryhdyn, aiheutuu               ;knin ~avaitaan, sanotaa·n, että Ahv.enanmaan
10397:  lähinnä ·ed. Helenelundin lausunnost•a. Tämä                  kansa aikoinaan etsi tukea. Ruotsista ja että
10398:  la1usu:nrto on minun nähdäkiseni sit.ä l.aaJtua, ettei        wsirukirjan laatijat tunnustavat, että tuo teko
10399:  sitä voida. vaiti ollen syrjäyWi:ä, sillä ,siinä il-          osoitti: k'iintymysiä .ia· luottamusta emälmaata
10400:  menee s·ellai:nen va1takunnan ja valt.akumnaHi-               Ruotsia .kohta:a:n, •koska, näin li:enoo tarkoitettu
10401:  suuden a.aJtteelle ja olemukselle vastalkkainen               sanoa, siinä Olli löydettävissä ainna tekok.as tuki
10402:                                        Välikysymys Ahvenanmaan aF>iassa.                                          1275
10403: 
10404: 
10405: kansallisille vähemmistöille, ja 'koska a.inoa.s-            den f.a:sta överty,gelsen, att Dauma.rlk, som
10406: t.arun siten< voitiin turva ta se ka-n:sall~nen ja           snart får motse ett J,ä:nge swkn!at dansikt amrå-
10407: krunsaimvälinen r:aruha., jota maJai<lma, niin ki-          des återförening med moderlandet, skwll vi:d freds-
10408: lleästi ta~tvitsee. Sen 1jä;}k,een .puhutruan siitä,         kongressen genom sin regerinlg verka; för ska-
10409: et.tit Suomen ruotsalainen. kamsanaines tarvitsee           pam1et av intern3Jtion:eUa garantier för :de natio-
10410: takeita Skan:dinta:virun ma·id•en .ia iJ.ä!hiHm:ä Ruot-     nella minoiitet,er, vilkas b'osåt'tningsområden
10411: sin <puolelta, s·euraa.vin tsa.noin: ,Det är Ul:Jlpen-      Ekt våra :svenska. i Finland ej li<g_g1a. så gyrun-
10412: baJrt artt.·den :svenska natianaliteten i Finland,          samt för en· tåterföreming med de't moderland
10413: i vil,ket det fim1sk:a fo.Lket utg·pr majoTiteten,          som det danska. laudet .Sönderjylland." Tämä
10414: enclast i .skydd av ·en srådarr över de inhemslka            on kieleHise,sti ja Joogillisesti senla•atuista, että
10415: parlisynpun1kte1m>a · höjd institu trion kan se             minun: täytyy luopua yrittämästä sitä suomeksi
10416: verklig garanti för hewktande a,v sina. berätti-             ldiäntää. J.JJ vihdoin• on os·mltaant va!l,aiseva
10417: gad•e mut.ionella kra.v. Bestäm:me:l.s.er tiH en na-         myös .se lop:pupon:si, joka on: Norjan· haHituk-
10418: tionell minorit,ets säikerhet uti ett rikes rege-           selle osotetussa; asia1ffiirjassa. Se :kuuluu: ,Vi
10419: ri:ngs.form kun:na ioke skän:lm denn1a minoritet             Österbo.ttens sven:skar vädja tiU Norges rege,.
10420: erfordedig try•gghet i anwrun ·hän:delse än att              ring i denr fas.ta överty.geJsen, wtt: Norge i käns-
10421: minoriteten är så sta!rk at:t den i varje faH 1mn            lan >av den s:amn'O'rdis~ca :kulturens förp1i•kte·1srex
10422: hindra ·dessa bestämmel•s·ers. upphävande ge-               mQt :samtli.ga dess bärwre p.å fredskongressen
10423: nom ny lag.stif.tniug. Finl•aimds svens•kar äro ej           vi:He verka; Jör rutt ruaiionella minoriteter, så-
10424: t~llräckligt starka för att i folkrepresentatio-            ·dana :som Finlan.ds svenska •be,folk,nin>g, erhå.Ua
10425: nen kunna avvisa en fö·rvanskning av •en dem i              betryggande ga.rant.ier för vidsträckt självför-
10426: regerin:gs1formen tiUerkän:d räJtt till egen natio-          valtnin•g sa.mt språ•kets, kuH.urens ·och bosätt-
10427: nell tillvaro". Täissä lyhyesti .lausut,tul1a viita-        ningsområdenas· okränl~barhet." Nimenomaan
10428: talan sii:hen, ett.ä Suomen ruotsalainen kansan-            pyydetään siis Norjan hallitus,ta rauhaukon-
10429: aines tarvitse'e u:lkoJIDaisi:a takeita, koska sillä         grestsi.ss>at it.oimitmaran :erity,ise.s<ti 'Suomen· ruot-
10430: ei o'le 'sellaisia voimakein10ja, sellaista vailku-         .salaisen kanrsallisuuden hyväk.si.
10431: tusvalta-a, e·ttä se voisi estää tSnomen' valtiova'l-           !Tämän asiakirja;;l1 ovat J>ohja:nmaa;n ruotsa-
10432: ta,a .ia •lähinnä eduskuntaa tekemä:s·tä se.llais.ia        la]sten maa.kunta'käräjäin' :rmolesta a!llekirjoi·t-
10433: muutdhia haliitusmuotoon, jotka voivat !koitua              twneet ·hel'll'at Osk:ar Nix, G. l\folii:s-Mdlberg,
10434: sille vahingoksi. Sen\jäl'keen siinä kirjelmässä,           J. E. Storbjörk ja Edvin rSumdqvitst, ja Hu:fvud-
10435: joka on Ruotsin hallitllikselle osoitettu, on ·Lorp-        stads:bladet tietää itämä•n :asi<aikirjan ,myöhem-
10436: pulka'Ppale, joka kuuluu seuraavwsti: ,Vi, Ös-              mis:tä vam1eista: kertoa seuraa.vaa.: ,Så:som ·dele-
10437: terbottens svenskar, ha härmed :br.agt vår en-              ga.tionJens :företräidare inläimnade prof. G. von
10438: hälliga, åskåldning till Sverges regerilligs känne-         Wendt under .sin ·nylig.en ,företagma: skandirrm-
10439: dom odh uttala d.en fasta fför.trösta.n att. Sver-          vis:ka resa dessa fmmstä:llninga•r till res:p. utri-
10440: ges regering s1kall ä:gna .sp;örsmålet i denJJ:a vi-        kesministra.r i de nordiska lärndern:a. Av des:sa
10441: dare ombt<tning en ny och i:ngående gransk-                 ställde sig itsynnerhet. 'sv·enska, utrikesmin<istern
10442: ning och icke underllåta något s'om kan erbjuda             synruedigen sympatisk till den• gjorda Jram-
10443: Finl1runds-,svensk.arna:s - e.i ·blott Alands-svew-         s•tällni•ngen, och ut.lovaifle positiva: iåtgär:der i
10444: skarnrus - nationeHa rätt den S'ä:kerhet, tsom är           önskad riktnim:g, i<fall såda1na virS>a•de sig, av
10445: grundva.l•en ;för hela den ös.tsvenska, ua.tioualite-       nöd<en."        Kcerrotam1 siis, että valtuuskunnan
10446: tens framt~da existerus." Tälssä siis tahclutrua.u          asiwmiehen'ä profess-ori G. von \Vendt käydes-
10447: sulkea Suomen ,ruotsa~ais!ten asia· Ruotsin hal-            sää.n Skandinavi:a.n ma,issa jätti tämän esityk-
10448: lituksen suosi:olli:seen hUiomioun, kosilm ei        me     sen asimwmaisille ulkorusiain ministereille,
10449: lu:pru lailminilyödä mitäiän ~se.lla:ista, joka voi antaa
10450:       1
10451:                                                             joista erittäin Ruotsin ulkoasiainministeri suh-
10452: Suomen rnotsailatisilil'e, eik:ä ai.nowstwwn mhvem.tn-      tautui siihen hyvin rmyö.tä:tuntoisesti seka
10453: maaliaisillle, :sen varmuuden .ia :oikenstumna:lEsuu-       lupasi asianhaarain mukaan edistää: asiano-
10454: deni, jdka, 001 ·koko itä'l'uotsala~sen ka.nsalllisuud-en   ma:isi'a toimell:piteitä sellaisen ratikaisu:n aiikaan-
10455: olemassa•olon ehto.                                         saamiseksi, joka, oli ilmoitettu suo-tavaksi.
10456:     !):binittu asi.a;kirjru nii:nkui:n huoma,utin jätet-    Minun täytyy uudistaa arnteeksirpyyn1tönti, ·että
10457: tiin myös Norjan ja 'Tanskan :haJli:tuksille.               olen näin paljon lukenut sitaatteja tästä as]a-
10458: Tanskan ha11itubelle jätetyssä kappaleessar on
10459:                                        1
10460:                                                             kirja:sta., .iosta. ehkä sanotaan, että se voi: ö.Ua
10461: eri,gkummallinen loppulwhta, joka Huvudsta.ds-              aina:kim1 kr:on101logisesti hinkd.'n' va.n:hentunrut,
10462: Ma<detiss·a :kuuluu seuraavast-i: ,Vi Österbot-             mutta se niin hyvi:n vru1a]see eräii ä 'tämän asian
10463: tel1S svemsk•ar vä•dja tiili Danmarks regering i            J.AU01i·a ja erityi:Resti on omanP·R valaiRemaan ed.
10464: 127{)                                           Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10465:                                                                         - - - - ---------------                         -     -
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 
10470: R<elenelundin lausuntoa, etten Jmitenkaan luule                syttä:mistä 'Suomen yhteydessä :taikka käyt-
10471: t-urha;a,nl kä.yttäm~eeni eduskunnan kallista. a~lma           tääkseni erätstä :Silinontatapa:a:., joniiDa olen tavan-
10472: •näitä otteita· .lukemalla. 1Se ioirmen'Pide, josta             nut jullik:ilsundessa, Ostsv·ensklandiw y:htey.dessä,
10473: nyt -O'Il! 1oiltlut ik:y.symys, oli niin sa.ruolkseni ensi-     nimenoma'a,n ,sillä perusteella, että noilla vie-
10474: mäci_nenl yrity-s -s1aattaa voima,a-n ·n. .s. itä-ruoisa-       railla vallloillla siJUoi.n o:w suur.iJmmat ma'hdoUi-
10475: Jaislkysymy,s lka·ns-alinivällisell!ä oikeuskysymyk-           suudet ottrua os-a;a rtä-ruotsalaise:n ky-s-ymyksen
10476: sen!ä. ·Mi-nä pyydäru anteeksi, että käytä:n tätä              ratkaisemiseen, määrätä ita-ruot.sa:laisien oiike-
10477: saruaa itä-'ruot<s•a1aineru ja itä-ruot•salaisuus. S.e          uksie·n si,sältö 1Suo:men vaitaikunnassa ja turva:ta
10478: ei soii minun 1korv:Ussani sen paremmalta kuin                  nämä/ oikeudet ikarusruin!välisiltlä takeiUa. En
10479: mon,en muun täfuhlä olevan korvissa ·eikä •se vas-             .l:uule Ui1io.ittelevani .a.siaru l•ll!irtaa, täiSIS.ä. 1lyhyessä
10480: ta>a nii1tä <sivisty,Sitrrud'itsiooneja, joihi:n minä olen      kuvauk,s,ess1d!ni. 1Mi-nJä luulen 1että joka.inen,
10481: to.ti!Ull'Ut, muUa kun sitä OliJ ruvettu useilla ta-           joka jossain määrin on seurannut yksin vain sano-
10482: hoi>lla yleiseS!ti käyttämään ja s-e tässä on omam-             ma•leMiä viime 'ai!koiJna, on saan111t tälmäru kuvan
10483: s·ru asiaa v,ru}a.isema•illn, ni:i:n: ·käytän sit-ä <täls-sä    jokseenkin selväJsii eteensä. !Mi:nä en tahdo
10484: yhteydess,äJ.                                                  lwusua mitään siitä, kui-nka. laatialle tälmä ikat-
10485:     :Mon~m mielestä itä-ruotsalaisuus             luonteel-    san<totap1ru on levinnyt, mutta että: s-e mahtaa
10486: ta,an jru olemukseltaan on kausainväline-n kysy-                ollru suhteelhsest,i laaja/He Jevinnwt, sitä milniä en
10487: m:ys ja sa;ma,lla tarv,alla kuin ,whven:a;nmaal•ai•set         voi e'päiJHä, si!l'lä siksi paljon siitä julkisuudessa
10488: ovat: py11kill!eet tekemään oman kysymyksensä                  puhuta,a,ru ja 'kirjotetaa;n j·ru suurissa tko<kourosissa
10489: kä;ytänn:öllis-'POIJJi:i'tt:Usess-a isiUMeessa lkarus,ainvä-   'Puhutaan ja näyttää tuJtavan jokseenkin yksi-
10490: liseimsi lky.symyikseik:Jsi, niin myös n. s. maamer-           mielisiksi. TäHai.sten vierwsten seka-antumista
10491: maan itä-ruots-ail:aiset. voi:va:t. kansaci_niVä-listyttää      tairkottavieru jpyrki:myste:n lluva:t.t;01muus sekä
10492: lkysymykseru vastaisest1a a.semrusta;wn ja: juilJki-            valta1kunnalllisuuden: että voimrus,sa olevan oiike-
10493: sista oikeuksistaan, enintään ehkä sillä eroavai-              usjärtjestyfusemkin ikanniaJlta katsoen; on mi-1lllln
10494: SU'll·d-ella:, et1tä kun 'ahven1a,nmaalaiset vaativat          nähdäkseni aililakin useiss,a. sen ilmenemismuo-
10495: yhtymistä Ruot,sii'n ja eroa ISuomes,ta., nii•n                 d-oissa s~ksi selvä, ettei tätä arvostelua tarvit-
10496: e:rä:ält ruotsallruset kam:s•alilisuuden -edustajat Suo-       s-e sen tarkemmin p-erusteUalka,a!n. !Sillä mitä
10497: mes,sa vaativat jotrukin muuta, joka ei merkitse               tämä iklllnta oikea.stwa,n si,s·ä<I.tää, jos ry·hdyt·äiif.n
10498: :tällaista eroa, mutta vaatli joka -ta;pauksessa               :tekemij;äJn ne .iuhiloTJäätöks-et, jotka voivat, niin
10499: jotain, jomaJ on ·hyvin! pal(jon. !Kysymyksessä                san10isin, joidellJ täytyykin s-iitä aiheutua. Jos
10500: on hyvin suuri vruatlmus ja hudmituksena on                    itru-ruotsa1laisnud:en vwatimwa kansainvälisyyttä
10501: usei.ssa esityksissä i1maan,tunut yhtenäisen eli               ajeta~m       •äiäJrronJäisoon cidhtopää!tö:Kseensäj, niin
10502: kootun Ö.stsvensldandin, •s. o. yhtenäiisen Suo-               tullaan ensinnäkin siihen, tettä ahvenanmaalai-
10503: men• Ruots~n luominen, j-osta ,Juodaan ·tuo.lq•a;i-             siJHe on· ill•Illll1n muuta a.nrnettwa, •alllteek.s•i että
10504: nen välhän ep-äselvä. joskin usein fhyv.in -muri               ·he ovat !kää:nty-neet viwcti:den va,Itojen puo:leen
10505: ja :}loistava .mre1iku'Via. Useasti näissä esityk-             ja vaatineet näitä valtoja -ryht.ymään merki-tse-
10506: sissä on enemmän paat-osta kuin !VsiaHiJsuutta,                vällä ta:V'all:a Suomen laillisiin, kan1sainväilisiin
10507: nii1n ettei voi var:muudella sanoa, mihin nämä                 oikeuksiin. Siinä aiSi,akirja.ssa, josta äsken lu..in
10508: vaatilmru:k,set <lopullisesti ko'hdi,stuvat ja mitä             otteita, oli n!älhdäJik:Jseni myös sellaista kiitosta
10509: yhtenäåJs•tä niissä oikerus•ban! on; iuon1 ohjelman            ja :t.urunustU:.sta ahvena-nmaalln:isiUe. EdeiLl-e:en
10510: voi oikea:struaru vain 111egatiivisestii määritellä            johtui:si tuosta että myöskin motsalaisi'lle on
10511: saniOma:]la ettei •niissä tva·a:di:ta a:i:n:!lJkaan •niin      anneUava amieeksi, että he t>iVat. -ase:ttuneet aJl-
10512: pa.ljaa kuin ahvenanmaJailai:set va,ativat. Ja                 vell!atnma-alaisten <wsia.na1j-ajvksi: sekä/ taht.one-et
10513: tähän lm1uluu nwt siltten hyvin monen esityksen                aikaansaada Ahv-enanmaan-1kysymy:ksen reillrei-,
10514: mukaan aivan -oleellisena osana se että tämäm.                 sun väilittäanättä Suomen vaJtiov.a:ll:an: kannasta
10515: tarkotu:sperän saatvutt-amisel{jsi-, .tämän: ohjelman          ja tahdosta. J,a; minä t•ah.Wi!silll lisä:ik:Js,j •Sil!noa,
10516: toteuttami-seksi on ki:Jännyiltävä vierai<de1n val-            että tuollainen: k'äJsitysk•anlta, jolka terottaa itä-
10517: ti.Diiden p.noleen jw pyydettävä miitä seka;anrtu-             ruotsal,aise,n ky-symyksen i}mJnsaitn~äl!is,yyttä, on
10518: -ma:fullJ meidän maamme n. ,s. kausaJlisuuSikysy-              niin vaa,raninen siinä su1hteessa, että sen mukai-
10519: ;m.ylkseen:. .Ta minun täytyy sanoa -että, mi:käili            sesti Suomea tahdotaJan lmhd.eHa eräämiLai~Sena
10520: minä olen voinut ·havwi<ta, - ehkä ol-en ereh-                 puoliivalmiinla. va.ltion111, sillä pai1ts,i voitetiiua
10521: ty~yt, mut•ta' mikä:li minä olen vcoinillt havai-              vll!StusilaJja vail tiota tai aiv.run hadaantumistila&M,
10522: ta., - niin :monet merkit ,selvästi viittaavat sii-            olevwa: va[tiota., joll-a ei ol-e ·mitään järjestettyä
10523: ·hen, et:tä erää-t n. s. itäruotswl-ais-et. johtohenki-        halilittus- ja valtiev:aHaa., minull! tietääf~ni
10524: ;}öt Skrunitlin:aviassa puoltavat Ahvenanm'aa.n py-            ain:owstaa-n tuollaisia puolivruliffiiita, iiDans·ruUi-
10525:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                             12i7
10526: 
10527: 
10528: sesti' sivistyks>eHisesti j·a .valtiol.lise.sti   epälkyp-       jemme mrukaisia. J.oku ~e<hkä taihtoi,si väittää,
10529:                                               .
10530: siä valltioita :k.o,hdelt1aan 'sill'ä tavoin, että vJ.e-
10531:                                                         .         että kun minä olen ruäitä väitteitä täs8ä esittä-
10532: raat voimrut ja jVa1lo1at määrääväsrti (puuttuvat                nyt, 'Väitteitä!, jot'ka; kaikki olen nä>hn'Yi 'Painet-
10533: niiden asioihin. Ja kun nyt tässä äsken pidetyn                  tuina, muka >olisin olettanut, että ne kuvastaisi-
10534: Fohjanmaan ruotsrulaisen maakuntakokouks•en                      vat meidäJn ruotsalaisen puolueemme yleistä
10535: päätöslauselm!lls,sa srunoban, että koko itä-ruot-               'kärsitystä. Sitä minä ell! taJhdo väittää, en tahdo
10536: sailainen probleemi on k äsi1Jettävä Y'htenä lko-
10537:                                1                                 väitt.ä.ä mi:tää.n 11äideru yleisyydestä,. Minä tah-
10538: konoaisuutenta ja. kun •toiselta puol'e.n juuri on               •don ainoastaan rlruusua, ett'ä sellaisia väitteitä
10539: nå.ion pa[~,ol1 ~uhuttu tuosta :ka.l1Sainväli•syydestä           oru esit·etty en!kä voi.J kieltä.ä niiltru kaikkea
10540: ja kansainvälisten takeiden tarpeellisuudesta,                    symptomruatistJa merkity,stä. Jotalkin, todistus-
10541:  niin .eikö siHoin ole tarlwiimlk,s·ena se, että ·koko            voimaa n'ijjllä lienee, toivot.tava:sti mahdollisim-
10542: tämä nilin san10t,tu itä-ruots•alainen• kysymys                   ma'lll 'Vä.b'äin!. Mutta: mikä minusta täSsä on
10543: o>li:si swaltav·a. kansai'llvälisesti ikälsitellyk·s] ja         ylenmruärin valitettava,a., vwliJettav•aa juuri nii-
10544:  ratka•istuksi ja1 että sii1s .Suome-n VJaltiota koh-            den kansa:l:a,isten ka.nnaJ!t,a katsoen, jotika eri-
10545: deHais!iin joksee•nkiru sellwi1serua te'kijänä, kuin             tyisest'i :s·oisivat kansallisuusrauhan meidän
10546:  äsken juuri esiti•n. Näin minä puolle.stani en                   maassamme vaUi,tseva'n sekäJ kohtuuden ja
10547:  voi oltlru 'havait1s·ematta muuta kuin että nUJO itä-            oikeude111 !P'eria•atteita ·niOudaJtettavan !kaikkiin
10548: ruotsalai,suuden ka.nsainväilistyttämistä talrkoit-              kansalaisiin nähden, on se ettei johtavalta ruotsa-
10549: ta:v.a.t pyrkimylkset joutuVlat sa1ngen räikeään                 lais,elta .taho~ta, muutamin poikkeuksin, lisrään
10550: risti'riit•aan Suomen itsemiliärrumisoi,keuden,, sen             sen iheti, y.leensä ole asetuttu jyrlk:emmin tätä
10551: täysiva1truisuuden ja S•e11 valt.akunn:aHisuuden                  täll:aista lkatsa:ntot:ap:a.a vastustamaa.n, vaam
10552:  kan:SISa. Ja pit,äisi o],}a hyvinkin se.lvaä, ;kuinika          ].\äinv•astoilll tuollaiset väitteet. hyvin useasti
10553:  haitaUlisesti tuo]lainen katsamrtok•anta ja, sen-                ova:t, miikä:li minä olen voinut todeta, saanoot
10554: nmkaisesti ajettu prop•aganda vaikut~taa meidän                   osakseen •samgen •lempeätä kritiik·kiiä, jos kohta
10555: ml8irumme asemaan ja. si.ihe'll arvonant.oon, jota               kritiikikiä, ~a useasti ~hyvänrtahtoista y,lllll1ärlä-
10556:  se ulkomailla nam.Uii. iLu:ulisimr 1se11 v·erran tun-            mystä sen sija,sta että ne epäi:lemättä oJisivat
10557: tevall!i ulkopolitiikkwa ja diplomatiaa, ·et.t.ä täy-             ansainneet ai'V1an .toisenlai.Jsta Jmhtelua juuri
10558:  dellä syy:l1ä voill! väittää, että ne ulkomaiset                 va'stuunrulai,st.en •hen!kilöiden ja johtajien puo-
10559:  vo1mat, jotk•a ovat toimi·neet Ahvenanmaan                       leltw.
10560: Suomesit.a er.ottami,sen hyväksi', va'l'si;n' hyvin                  'Ainoa o~keudenmukainen ja ik:ansainv.åli:sten
10561:  ovat ymmärtäneet -t~a~koi,tus]Jeri.ensä hyvä•ks·i               oikeU\Sip'eviaatteiden mukainen Ahvenanmaa~ ky-
10562: 'käyHää •tuota useilla tahoillru esitettyä itä-                   SY'IDY"k·sen ratkaisu, .i'oka voidaan ottaa huomioon,
10563:  ruotsalai:su uskysymy:~kseru lmrusa.invälistyttämi-              on ·tietysti 'se, ettei m.i~ä:n. Suomen :"altakunnan
10564:  sen vruatimus·ta. .v;ai eiikö ·o1lisi mu:ka luonnol-            osaa, ol>kootpa !Sen kieli- .1a kall!salhsuussuhieet
10565: lista, että kun täJäll!ä meidän ma;a;ss.amme IIllo-              toiset :taikka toiset, i'rroiteta Suomen yhteydestä,
10566:  nel:ll!J taholla saa.rnataan, että ulkova1toj.en tulee          1ei riistetä SuO'illelta, ja. edeNoon ettei myöskään
10567: käsJi:t,ellä ja ratkaista itä-ruot,salaistew kysymys             keinotekoiS'esti ja aihoottomwsti luoda mitään itä-
10568:  yhteniä kokonHi,suutena, km1 rlarusutruan, että ah-              ruotsa}ai,suuskysym}'lsrl!ä ka.llSainvälisessä merki-
10569: venanmaoa1'ais·et ovat osoittaneet ti'ell! manner-               .tyksessä, vaall! ·että rSuomen •kansa, kuten itsenäi-
10570:  maan rtwtsmlaisi!lle, j,otilm .eräiil1ä edellyty1ksil,lä        sen maan ja sivistysvaltion sopii ja tulee, tyy-
10571:  voivat anta;a kannatustatan ahvenanmaalaisten                   dyttävästi ja oikeud-enmukaisia 'vel'ia:rutteita. nou-
10572:  pyyteille, kun lausutaa'lll että ainoastaan itä-                da,ttamaHa itse saapi :n;äJmät asiansa järjestää.
10573:  ruotsaJåisista, mutta ei •koko .Suome'.ni ka.niSiasta,           S:i'llä tahitoi,sin kY'syä, miksi pit-äisi juuri meidän
10574:  riip~uisi !koko Ahvewrunrmaaw 'ky.symyksen: rat-                täMlä 1Siuomessa jäiitää tämiä niin s81Ilottu kanmlii-
10575:  kaisu, ta~kka ni,inkui'll rusken lui'n eräässä pä;ä-            ·suuskY'SY'IDYkseurrme laajemmassa tai ahtaam-
10576: R:aupungissal i1lme.styvässru ju1kaisussa, että                  massa muodossa muiden ratkaistava!ksi niin
10577:  luollllltJllisinrt.a oli·si, että ·kaikki 1Sunmen ruotsa-       kan_mn kuin ei maailmassa y,lee.nsä ole omaksuttu
10578:  la!ise't asutusHJlueet yhdi,stettäis1in emäJmaahan·,            'seHruilsta periaatetta, 'että kaikki 'kys}'lmykset,
10579:  vaikka täi'mä ei ainakaan toista'iseksi käy                      jotka vaativat fkansa:Hisuus·kysymyksen 'luonnet-
10580:  påin'Siii, eikö siUoin o[e ~selvä'ä, että kaikki tämä           ta, että kaikki sellaiset kysymykset ovat jonkun
10581:  olll erinomai,sen arveluttruvaa Suomen valtakun-                kansainvälisen .elimen Ta1ikaistavi~si lY'kättävät.
10582:  rttclifsuuden :kannrulta, ~että se ulos- ja 'sisä!änpäin        Niin .Jmuan ikun •n:äin ei tapahdu - ja siitä ol-
10583:  sitä ·heikentää jrn ·että 'SJe voi tarjota viera:iihle          laa-n 'nykyhei'Jmllä niin kawkana, i]miil'l oHa voi-
10584:  vcrimiJfte erinomai.Sell! otollisia aiheita rf:.oiJmen~         daan -, miksi si1l'oin •pitäisi juuri meidän alis;f;ua
10585:  piteifflh;, jötlrn eivät suinlkMn ole nil{lidäin etu-           siihen, että mcidän kami&lJUisuuskysymy~semme
10586:                                                                                                                   Hl2
10587:                                                              •
10588: 1278                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10589: 
10590: 
10591: koko laajuudeSrsaan tai joltakin o.sa:lta alistettai- taå1selta, että lka:rrsa1rli-skielen asema•a vielä voi-
10592: siin tä.:llaiseen ratkaisuun? Sillä, niinkuin huo- t,aisiin ja pitäisi turvata kansainvälisillä ta!keilla
10593: :mll!utin, ei oLe jä:llkeä·kä:ä:n siitä, että mrhinkä.:äin ja 1säännöksiUä. SeLlais-et kansainväliset rtrukoot
10594:  muihin kvs.ymyksiin taihdottai:siin tuota kansa~n­ a:nnetaan päinvas,toin s:ellaiselle kieleUe ja kan-
10595: välisyysperiaatetta ja ikansa:Unvälis,en ~~atkaisun sanos·a,t1e, .iolla on jossakin ma.wss•a enemmistö-
10596: menettelyn peiliaatetta sove1luttaa ,siLlä. tavalla, ·aineksen rinnalla 'enemmän rtai vähemmän vie-
10597: ·kuin ~nyt us•eilta taho~lta on aijottu 'sovelluttaa raan, suvaitun kielen ja kmrsa1Esuu<1en asema ja
10598: nimenomlll&n juuri ja lä:hinnä Ahvenanmaan ky- merkitys valtion sivist.y,selä:mässä, mutta s~Hai­
10599: symykseen, mut.ta mahdollisesti vielä laajemmal- sia ta·l\'eita ei a.Il'neta erkä pyydetä ikans,alli1skie-
10600: tikin.                                                       leUe. J,a niin joutuvat Il'UO moJ.emmat käsit.Y!sta-
10601:     Minusta on ollut vähän outoa kuulla tässä kes- vat, nuo molemmllJt harrastuks,et ri1stiriitaan tois-
10602: kustelu-ssa 'hlllllitusmuodon kieli- ·eli n. s. kansal- . tensa kan:ssa. Onko .iakin iki•eli kall'SaHiskieli
10603: iisyy\Spykä~istä lausuitavan jokseenkin kovia ja             vailm sellaine.n vieras kieli, .ioJ.l'e täytyy pyy:tää
10604: ankaria sanoja, varkka 1ruots'ala~nen eduskunta- ulkopuolisten voimien turvaa ja takeirta, siitä on
10605:  ryhmä viime kevääinä saavutti kuin saavutti:kin kysymys. ~1inä ·en puolesta·ni koska:an. sois:i.
10606:  jokseell'kin katrk&n sen, mitä se 'siHoin vaati, ja että ruotsinkieltä tässä maassa kohdeltaisiiin sel-
10607: vaikka tä:mä siUoin jokseenkin yleisesti myön- ·laisena vi!eraana kielenä:, jolle, jos se maailman
10608: nettrinkin. Mutta olkoon nyt tsen a:sian !laita niin ol'Di:hin: y:leensä kävi'si puoJ:ustettavaksi, täHäi ta-
10609:  taikka näin, arvostelta:koon nyt näiltä pykäliä paa rpyyd:ettäisiin weraitten voimwtekijäin ta-
10610: toi!seHa ·taikka toisella ta vaUa, niin jä:ä kuitenk.in ilmita, en:kä minä myöskä!ä1n luule, että sellainen
10611: tosiasiaksi se. ettei mikää.n nykyaikainen valtio- ruotsinkielen asema on millään trupa:a sopusoin-
10612: sääntö ole niin vapaami>&lisesti järjes,tänyi kah- nussa ruotsalaisen kansa-aineksemme ja ruotsalai-
10613:  den tahi useamman 'kansallisuud-en ·k·eskinäisiä ISen puolueen omi,en tll!fkoitusperien kans,sa, vaik-
10614:  suhteita 'eikä siis :myöskä!än niin va,paamielis·esti ka minun täytyy S•llJnoa, 1että monet tältä taholta
10615:  ott,anut huomioon ja :taht,onrut turvata väihem- viime ll!ikoina tuHeet ;lausunnot ja menettelyta-
10616: :mistökansallisuu:den \o~keuksia lia. ,ertuja. Minä v<a:tkin va:litettaW1 Sti viittaavat toiseen, v'RstaJk-
10617:                                                                                1
10618: 
10619: 
10620: :luulen, ettei kukaan voi täitä väitettä väärä:k!si kaiseen ~suuntaan.
10621: todistaa. Tämä on tosiasia, josta ei päästä. Ehkä               Minä ;pyydän 'lopuksi muutamin sanoin koske-
10622: tsanotaan, ·että me olemme huonosti sen järjestä- tella eräs·tä kysymystä, jota ed. Schauman lll!u-
10623: neet ja muut vielä huonommin, mutta silloin me sunnossa:an ilws,ketteli. Hän 'siHoin lausui, että
10624:  olemme kuiten~kin s·en parhaiten tehneet. Eikä meidän sociaEdemokraattimme ovat jollakin ta-
10625: minun luuUa!kseni y~eis~ltäikää:n kannalta voisi valla sitoneet kätensä Ahvenan:ma.an kysymYk-
10626:  sall'oa, että tääUä olis'i huonosti tämä asia jä:r- , sessä Ruotsin sosialis.teihin nähden. Ellen kä-
10627:  jestett.y, enkä luule, 'e:tttt ~esi:m. ulkomainen, oh-j sittänyt väärin niitä huuhdahduksia, joita kuului
10628:  jektiv:isesti arvosteleva asiantuntija sitä millään , ed. Schaumanin TausUJnnon johdosta, niin tahdot.
10629: tavalla voisi myöntää.                                       tiin sosialidemokraattise,lta taholta väittää, että
10630:     Jos sitt-en aja;ttelemme pia:kkoin tulossa olevaa mitään sellaisia sitomuksia 'ei ole annettu, mitälä:n
10631: kieliia·insä:äldäntö-ä ja itsehaUintola;insäädä:ntöä, sellaista ,sopimusta ei ol·e tehty. J,a saattaa olla
10632: niin ei va•rma:a·nkaan voida tehdä ruotsalaisuuden niin, minä en ~se:n tarkemmi·n tunne asiaa. M~utta
10633: asialle ja 'eduille huonompaa palvelusta kuin ,s]llä kyllä on olemll!ssa omituill'en todistuska'P-pa;le
10634: tavwl1a, että varudiban tämän n. s. itäruotsalai- vastakkaiseen suuntaan, silU:ä muistaakseni noin
10635:  suuskys}~myk,sen lkansiainv:älistyttä:mis·tä.       ';Minä paTi viikkoa sitten ~luin 'Suomen Sosialidemokraa-
10636: senkä;ä:n takia en soisi tätä vaatimusta ylläpi- tissa sen Tukholmassa olevan puolalaisnimisen
10637: dettävän, 1siUä: minä 1en tahtoisi ·puolmtani tehdä kirjeenvaihtajan artikkelista, ett·ä: sosialidemokra-
10638: meidän ruotsa;laiselle kansa.naineks•e:Ue mitään tia on yleinen kausainvä.linen rpudlue ja. että sillä
10639: huonoja pahe1uksia, va,a:n toivon, että ·sen etuja S'envuoksi myiYs täytyy oHa. yhteinen ohjelma ja
10640:  ja kaikkia oikeutettuja vaatimuksia edelleen ote- .nimenomaan myöskin juuri twssä Alhvenanmaan
10641: ~taan tarkasti ja tunnollisesti hu.omioon ja että            kysymvtksessä täytyy olla sellainen ohjelma.
10642: ni:itä oikeudenmukaisesti yH'ä:pidetään. l\futta Min'ä sain sen krusityksen tuosta kirjoituksesta,
10643: jos täStä 1huol'imatta "Pideti!ä.isiin kiin'ni juu.ri truos- että aina'min sen kirjoittajan· mielestä .selilainen
10644:  ta itäruoiJsalai:suuSik:\'1Symyksen Jka.nsainväilistylt- :vhteill'en ohjelma olisi tehty Suomen ja Ruotsin
10645: iä:mi·sestä, niin aJsetuttaisiin ristiriitaan sen halli- sosialidemokraatti•en ike:s,ken. Minä 'en voinut
10646: tusmuodossa .iuHrilausutun periaa;tteen ikanss,a, muuna tavalla hänen ~a;suntoansa fkäsittää, ja
10647: että suomi j.a ruotsi ovat tasavaillan kansalliskie- ainakin tuo lausunto siis, mikäli sj:Hä on todistus-
10648: let, sillä ainakin minu:lle on aivan tuntematonta voimaa, hyvinkin tukee sitä: kä:sitys;tä, jonka oo.
10649: ja mimliSta tuntuu myös suorastaan käsitteenvas- Scha•uma,n on esittänyt.
10650:                                                         •
10651:                                        Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                         1279
10652: 
10653:     Ed. Setä l •ä: Minä en tahdo käyttä:ä minulle           symyksessähän on -kysymys aivan erikois:ka.ntai-
10654: my·Önllleityä puheenvuovoa tämän jo pitkäksi ve-            sesta tapauksesta., tapauksesta, •että joku pieni
10655: nyneen keskustelun piltkittäimiseksi, va:an ·ainoa.ts-      murto-osa kansallisuutta haluaa ·erota valtioyh-
10656: taan pariH'a sanrulla kosiretella;kseni 'erästä kohtaa      teydestä. .Ta tä:män kysymyik:sen ratkaisemiseen
10657: •ed. Relon l~u:sunnossa. Hän puhui nimittäin sii-           ei soVJellu ilman muuta Bernin konfevenssin pe-
10658: •tä, että punaka:pinau aika.na on yleisesti liikku-         riaate. Minäikin ol'en •sitä mielrtä, että silloin kun
10659: nut s·emmoisia huhuj·a, .että Suomen silloinen              on: kysymys kok<1nais~n :kansallisuuden inroittau-
10660: ~aillinen ha.llitus ta;htoi 1l.mu•pustella Ahvenan-         tumisesta entisestä ~his·tori:allisesta yhteyd,estä:,
10661: maata ruotsalaisille. Minä ;en 'S·ii'hen aikaan ol-         siUoin ei tuo valtio, ·jonka yhteyteen tällainen
10662:  lut Helsi.ngi.ssä, enkä siils o~e voinut kuulla tätä       kansallisuus on kruulunut, voi! vedota h:Ustorialli-
10663:  yleistä puheenainetta. Minä luul•en jotain sem-            siin oikeuksiinsa, eilk!ä myöskitä.n strategi·slin,
10664:  moista ky1lä nä:hneeni niissä sanomalehtijullkai-          eikä pääsyynä ta.l'oll!de1l:i:siinkaan nälkok01htiin.
10665:  su~s,sa, jotka 1siihen aikaan Helsingissä ]l'mestyi-       Mutta nii'llkuin sanoin, täNöinkin on aina otet.tava
10666:  vM ainoina v•:Ural1lisina l'ehtinä. Mutta kuu ed.           huomioon mu~ta n•ä:kökohtia, jotka voivat olla
10667:  Helo sanoi, •että nä:Ustä huhuista lankee varjo sekä        ristiriidas•sa    tärmän itsemäJäiräämisperiaattoon
10668:  sillois•en hallituben että myös minun päälleni,            kansrsa. Kun tällaisia ristirii-toja voi sy.n:tyä,
10669:  niin minä en voi ymmärtää, minä tavaJla vå:ä-               niin minä pyytä;rs.in ed. Seha:umanille 1h uomaut-
10670:  ristä, v:astuuttomis1ta herjauksista millo:Unkaan          taa: Aina täiytyy jokainen tapaus arvostella in
10671:  varjo 1lankee muiden pääll:e kuin niiden jotka             ca:su, erikseen. Ja silloin siinä todella tarvitaan
10672:  semmoisia herjauksia esittävät niitä mitenkään              hiu:kacn sirfiä Marxin filosofiaa:kin, josta 1ed. Schau-
10673:  todistamatta. Minä jätän herra Helon ha>rkitta-            ma·n on nriin iroonises•ti .puhunut. Mitä nyt tähän
10674:  vaksi, mrko niD:tä neuvotteluja, joita Suomerr ja          Ahvenanmaan kysymykseen •erikois·esti tulee,
10675:  Ruotsin. sosialidemokraattien kesken on harjoi-             niin olen oma.na mielipiteenäni lausunut, että
10676:  tettu Ahvenanmaan kysymykcsestä, nimit.ettävä               pä:äisääntönä ei voi r>itää sitä, eHä ·pieni osa kan-
10677:  kaupusteluksi. Minulla •ei ole minkä:än:laisia to-         rsru1lisuut:ta eroa:a pääkansallisuudestansa vastoin
10678:  disteita 's•emmoiseen väitteeseen, en·kä tahdo sitä        sen tahtoa, mutta että on ol•emwgsa joitakuita
10679:  siis esiintuoda.                                            poi:kkeustaf}auksia, joissa tuo tulee kysymykseen.
10680:                                                              Sella:iosena mainitsin El,sa:ss-Lothringin ja myös
10681:     .Ed. Keto: Minäkin pyydän tässä vielä jon-              ~1\thvenamlrnaan ky.sYJmykseen. Ed. Schau'man on
10682: kun ·sanan lausua ed. HeloUe sen johdosta, koska             täMlä sanonut eti!ä ETsass-Lothringin kysymys
10683: hän väitti ·ed. Voionmaan ja minun kantani ole-               an aiV'an tois~llainen kun Alwena;nmaan :kysy-
10684: V'au ristiriid3!ssa sosial,iJd•emokrat.i:an •kansainväli-   mys. Minä ·en käsitä ollenkaan, että se oli•si toi-
10685: sesti hyväimsymäiin ~p·eriaartteiden kanssa. Hän            s•ellainen. E1sass-Lothring-han on ka'lllsaUisuu-
10686: 'l'ausui, että 1meidäm lkantamme olisi terityis,esti        •rueltaan samaa kuin Saksa ja tsiitä h u•o1imatta se
10687: ristiriioda,ssa Bernin konferenssissa •tehdyn kansain        'PY·rkii erilleen Saksasta ja sille on tämä oikeus
10688: itsemäärää:m~'Soikeutta koskevan r>äJätösJa use1man         tunnust.ettu. Ahvenanmaa on kansallisuud•elltaan
10689: kanssa, jossa ei anneta arvoa täHais~a kan1sallisia         •samaa kuin Suomen ka·nsakunntain toinen päiäJkan-
10690: okysymyksiä ratkaistaessa strateegisille, historial-
10691:             1                                                sa:HiJsuus, ruotså:lainen, ja s·e pyrkii tästä yhtey-
10692: l:i:sil;le ja taloud!elli:sille näJkökdhdille. Oloen oHut     ruestä eriHeen (Ed. Schauman: E.ls!llss-Lothrinki
10693: mukana, kun tuota ponsilauselmrua on ·laadittu,              on kuulunut Ranskalle. Puhuja: Niin minä tu-
10694: ja tunnen .ne keskustelut joita käytiin sitlloin,            len srii·hen myö•s). Tässä täy•tyy oiJtaa huomioon
10695: 'klnn tätä ponsil:aus•elmaa laadittiin. Silloin useat.       myös täimä historiallinen tekijä, se kulttuuriyh-
10696: arvovaltaiset henkilöt kansainväilisessä sosiail'ide-        teys, :mihinlkä joku vis:si lm.rusaU:Lsuusa~lue on
10697: mdk:raattis·ess·a liikk:ees,sä ~uomauttivat nimen-           kuulunut. Eod. Schauma'n väitti minull'e, että
10698:  omaan u•seaJa,n ker1iaan siitäkin, mi•stä ·ed. Voion-       minun histmiaUinen resonnemangini ei pitäisi
10699:  maa ja minä ol•emme ilmomauttanoot, •että täimä              paikkaansa ja 'että ruot,sa:l<aiseHakin taholla on
10700:  kansain itsemäaroomisoik·eus ei ol•e kaikk:ialla             myönnetty suomalaisten nä!kökohtien oikeus.
10701:  itlman muuta soveHettava periaate, vaan että sitä            Min:äihän en ~eltänyt 1suinkaan sitä, ettei Ahv·e-
10702:  SOV'e1lettruessa täytyy ottaa huOillioon niitä muita        nanmaa olisi kuulunut Ruotsin aikana hallin-
10703:  näkökohtia, joista esim. KaU'tsky, joka on kai               nollisesti, ikirkollisestio ja oi:keudenkäytöUi'Sesti
10704:  etupääJssä t'ämän: •päiätöslauselman laatinut, on           suurimman osa•n aikaa niihin vastaaviin yhdys-
10705:  laaj•emmin kirjoittanut mU'us,sa yhteyd•es•sä. E01ko       :kuntiin, joitten päiäp.airkat sijaits•ivat Suomessa.
10706:  tämä Ahwmanmaaniky:symyshän ·ei ole paljon-                 Mutta ed. Schauma,ni.lle :pyytäisill! kuitenlkin
10707:  okaan t~ekemisissä tilä:män på:ätösJauselman kanssa.         huomauttaa:, että Ahvelllanmaa 1kuu•lui tuoll'a
10708:  Ed. Htelo ·on puheessaan jättänyt kokonaan hruo-             ai'kana kuitenkin; Ruotsin vrultakuntaa•n. Ei
10709:   m~oonotta:rmJ.·tta sen, että tässä Ahvenanmaanky-           ollut olema·ssa mitään Suomea poliittisena kä-
10710: 1280                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10711: 
10712: 
10713: sitteentä, va.an ka1Jkki nuo l'äa,nriot, hiipp.akunnat     >kieli on virallis·ena kielenä, ei ole oLlut min-
10714: ja hovioi•keuderu alueet, rue ol~vart vain o·sa Ruot-      kääntlarista sortoa, iniruUä on ioUut ts.ama'l·laiset
10715: sin vwltakunn'asta. Ed. SchaiUmaniUe pyytäri-              oikeudet kuin muilla suo;malaisi[}a, s. t. s. hen-
10716: sin huomautiaa: vielä, että nimenomaan H.ami-              k~l:ölwihtainen vapaus ja 'kailkki rue ka·nsalailsoi-
10717: mm rauha,ssa ei Venäjälle luovutettu Suomea,               ikeudet, jotka; .sivi,st.ysmruassa ovat olemas,sa.
10718: vaa.n luovutet·tiin ,nimit.etyt lääni1t Ruot•sin va,l-     Minkälainen on vatstaava asema ltä-Kamjalassa?
10719: takunniast'a'. Ainoastaan tässlt mrieil.essä: minä         Hallitus ei ole tehnyt juurri mitään sivistyk-
10720: olen :puhunut Å!hvenanmaaru pala~uttalillisesta            sen kohottamr:ilseks! sielllä. Mutta parikym-
10721: Ruötsiin, sii,nä mielessä kuin joo· puhuisin ~siitä,       mentä vuotta sitten, samaan aikaan, kun v.enä-
10722: että jotkut läänit Suomea pal,autettais.iin jäl-           läJistyttämispolitiikka atkoi Suomessa, sinn,e-
10723: leen Ruotsin yhteyteen, en1 muussa:. Täimän                kin perustettiin kansalkou1utia, ja ti•heämm:im.,
10724: enempää en haJua kOtSketel:la nriihin persoonal-           ikuin mihi,nJkääiDI .ffiUUhUlll OSaJaiJj koko V.e,näjän
10725: l:ilsiin huomautuksiin, mitä on: tehty minun kan-          suures;sa valtaJkun:nassa, ei suinkaa<n •sentäh·den,
10726: ta<ani vastaan,. Ol~m yhä edeUeen1kin sitä                 että tahdottiin ·sivistystä koho,ttaa, vaan ainoas-
10727: mieltä, <että Aihven:anmaa on !melkoisesti poik-           taan nimenomaan ,näiden venäläistyttäJmiseksi.
10728: keava's·s~a asemassa' muihin Suomen: ruotsa;Jai-           Koulut olivrut kai~kki venäjämlkielisiä vaikka
10729: siin allueisiiru nähden ja• että senvuoksi on hi<u-        la'Pset e~vät sielläi ymmärtäneet srunaakaan
10730: •kan if;oise.J:la tava11la. ltätä 'kysymy1stä fk:äsitel-    tästä ·kieles•tä. Tästä j.o käy selville, mitä sie11lä
10731: tä'Vä.                                                     tahdottiin tehdä, nimittäJin muukalaistuttaa, ve-
10732:     1Mitä nyt vielä tähän Ahvenanmaan kysy-                 nälläutstyttää niitä. Suomalaisia ki,rjoja ei an-
10733:  myksen p.oliittiseen puoleeill tulee, nriin, niin-        nettu m:iillään tavaHa tuoda sinne, estettiin erit-
10734: kuin olen sa,nonut, miruäkiill myönnän >Ah-                täin huolellisesti ·kairoki vuorovaikutus Suomen
10735: V!m!anmaan: Suomessa :pysyttämi,sen tä'l'lkeyden.          ja itä-karjalaisten väJli:][ä, puhumatta siitä sor-
10736: iMin:ä:kin ()lisi;n toiv·onut, että Ruot•si olisi ollut     ro,sta, joka :myös tapahtui henkilö'kohtai:ses:ti
10737: niin: p.oliitti'ses·ti kaukonålköinen, että se olisi        samas1s.a maakunnassa. ·Me tunnemme tämäm
10738: torjunut ah>"enanmaalaisten pyrkimyksen päästä             komennonr, tämän politi:iJka:nt vall:a.n hyvin Bob-
10739: Ruotsin yhteyteen.            :Se olisi ollut minun         ri·koffin ja Seyninr atio:iJlta. meilllä. Siellä se oli
10740:                                                                           1
10741: 
10742: 
10743: !IIl:ielestämi Ruotsin kamualta porliittisesti vii-        vielä •paljon jy,rkempää. Tämä jo riittäinee näiy.t-
10744: sasta, mutta. - kuteru täällä: jo puoluetoverini            täimäätn, miliä erotus on, että. a:sema on aivan
10745: Vuo1ij'O'ki on; huomauttanut siitä, että meille            ,vastakkainen! iKarjallassa kui.n AhvenanmaaUa..
10746: tä~lainten irridenrtta on poliittisesti! vaa:rani-              M~nä valitan p.aljon, että monessa. ik:irjassa ja
10747: nen - olen< myös sitä mieHä, että me~dän ajan               sanomrul:ehti:wrti1kkelissa on a.nm1ettu vääriä tlm-
10748: pitkään käy vaikeabi vastustaa ~tätä ahvenan-               vaurksia tästäi maasta kuten e!du'Sta.ia• SohafUIIllan
10749: maalaisten eroon pyrkimistä, jos sitä nimittäin             väitti. Mutta &e ei nyt aina ole autetta'V"issa,
10750:  jatkuu, kun kerran Ruotsi on1 kartsonut asialk-            vaik·ka ne eivät suinlkaa.n :paranma lmrja'laisten
10751: .-;een a:settua täm'äm vaatimuksen· taakse.                 asemaa, sillä väärät. ti.e.dot ovat aina väärät ja
10752:                                                             pa·hwa tuottavat. Mutta ~että täiä maata voi
10753:    Ed. Home n: Miruulila ei ollut aikomus                  !kutsua suomalai:s,eksi mwaksi, se on: ·kerratSSJaan
10754: ottaa osaa tämänrpäiväiseen keskuste'luu.n,                totta. •Stolhovan ~rauhan kautta vedettiin raja
10755: mutta muutama:t ·ed. >Schaumanin. väitteet pa-              Venäjä•n ja. Ruotsin valitakunnan välille ~han
10756: kottwvwt mill'ua kummintkin s.ii1hen. iHänttä               'lä:pi Karjå,1mm. Pien:empi osa tuli kuurlumaan
10757: k11Ihrrnastutti, että samalla •kun· me Suomessa             Ruot,sii;n, suurempi' osa VenJäjään. Ol'ir. sa>ma a  1
10758: 
10759: 
10760: ta·hdomme ahvenanmaalai,silta. !kieltää itsemää.-           kansa:a, joka asui raJjan molemmin puoli:n, ja
10761: räämisoilkeutta, nimittäin tulisivaiko he 'kuulu-           nliin on v~eläkin a.sian laita. Mutta ·erilaiset
10762: maain >Suomeen va.i Ruotsiin, niin me puolus-               olot Ven•äijä:l'lä ja Ruotsi-iSuomess.a ovat saaneet
10763: tamme i!ämäni o:i!keud~n antrnmisita itä-krul'lja-         aikaan erilai1suuksia esim. uskonto()n nähden.
10764: Iaisi'lle,. Hän katsoi nimi:tiäi!n että Ahveruan-           Mutta sama on ka,rusa molemlilliHa. puo;lin, j,a
10765: ma.an a>sema mainitussa· suht,eessa on ·sama fk:uin        •kieli on si:lle puolelle jää.neis:sä karjalaisis.sa
10766: Itä-Karjatlan. Ontuvwmpaa, :pintarp.uoli.sem:paa            atvan :samaa kieltä kuin tä:äJllä Suomessa,
10767: Vlerlaålua •ei V()i kuulla kuin tämä. Onko Ahve-            vaikka mul're on väJhän t10isenlainen OSaksi1•
10768: 
10769: narimaa:hla. koetettu >sortaa ·sen kansaa, onko             p.ohjo:Us.ess,a. Vieruan-Karjrula:ssa se onl s·amraa
10770: i,ahd·ottu muu!k:wlais'tuttala' sitä, ·Olllko tahdottu     suomenkieltä kuin meilläkin. Vain id.empä.nä
10771: saa,da sitä jättämään aidinikielensä ja suomra-             niissä tkihlailmnnissa, jois.ta suurin osa ja ·län-
10772: •laåstuttaa <sitä? Ei suirukaani. Eihäin :siellä ole        tinen osa on •suoma[aista, on myöskin ven:äiläri-
10773: yhtrukään suoma'laista ·koulua, asuka;sten äidin-           s:itä, sitä ei kukaan a.jattel,eva ihminen ta:h'Clo
10774:                                       Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                       1281
10775: 
10776: 
10777: kieltää, vaikka s.Hna suhteesSia maa.ssamme                 dragan•de folkpsykologiskt förlda•ra, huru situa-
10778: kyll1ä. on ann•ettu vääriäJkin tietoja.                     tionen var på östsvenskt håJld, huru •lätt en dylik
10779:    'J,'rumä jo riittänee todistukseksi siitä, mitä          åJS'kådning kunde 'k!omma fra;m, och det är SO!n-
10780: s&noin, että ·pi.ntapuolisemp;3Ja veriai.Jlua, kuin         nerhgen att sätta sten på börd111n, när man för-
10781: Ahv·en;a,nmaan ja Itä-:Karja.lan• väHUä kysy-               söker rmisstänkliggöra den sv•enska lednin~n,
10782: myltsessä olevaan asian nwhden ei voi olla ole-             trots att hela voår ISträvan .gått ut på att föl'ISÖka
10783: maJS'sa.                                                    få nationalitetsfrågan löst inom landet så snabbt,
10784:                                                             att en dylik olyc'kilig hänvändning utåt icke skulle
10785:      Ed. von \V en d t: Det ä1r en a'lldeles för ' hinna tvinP:as f['!a;m. Hela ·ert andra:gande ihade
10786: sen timme f:ör att åt rdgm Erich giva det ut- bort rikta.s ml'ot <1e nationalistiska krafter inom
10787:                                               ok 11 D       och utom Pep'l"esen;tationen, •som hava moivoerkat
10788: fönli'ga svar ha:n;s uttrulanlde skurle pa a . a. et vålr strävan att håJ:la fosterlandets eJllhcl i helgd.
10789: föresvävade mig, då jag hörde detsamma som Det har varit grundt3Jrrkoo i hela vårt arbete.
10790: om, ilrots den 'lil'la inledande reser'va,tionen, rd.g~m Det har ni veta·t och hade hort inse, innan ni
10791: Nevanlirmrus 11a•gra:r imte skuHe Jlämn.at rdgm
10792: E•rich ·någon ro. Han säger att 'han icke harft grep :t~i>I1l ordet i drenna f.råga.
10793: d:en l'ingaste avsikt att skada de svens·ka i                       A
10794: deras strävanden, men utta~a,mdet bevisade ty-                 Ed.    k e r b l 0 m: Professor Erich drog fram
10795: v.ärr icke detta. Jag frånser aillde'les alit han nå,g-onrtl:i.ng från 'ett landsting i Vwsa ·på tretton-
10796: med .sitt citat ur Hufvudstads·blad.et har tagit ~:it:~grer!i~~~=i :~M .~!rots~~~ess;e~lfo~~~
10797: hänsy·n ti:11 ombrytning~sfel i tidningen, som en har åsyfta,t. Herr v. Wenidt haor redan antytt
10798: van t.i•d:Jl1iugl8ma.n, som ·ha;n ju torde vara., genast vil~en verlmn dessa resolutioner hade då de fram-
10799: hade bort kunna .se nch vilik:a han: också läitt fördes. Jag begagn:ar ti~lfä.llet att s·äga, rutt jag
10800: hade kunna;t rätta. Ja;g tager en:daJst fasta på för min •del fatt3Jde då gen111st, att hoerr Erich
10801: den; punlkten; i harus tai, däri •ham. säger, att han gjord•e os:s svenskar en .större tjärust med att lä.sa
10802: vä:l som domare kan godkänm.:a en int•ernationell UPll dem, äJn om de iblivit aullplä:sta. Det blev
10803: inJStitution ·~d uppgift att sl~ta, me~la:nJfrollk- i kväJ}Il bekantgjort i kammaren för de finsikta-
10804: l:i.g·a tvister. GM'le det d·å frågor, som beröra lande, att doo sveuska befolkningen har känt sig
10805: enskildlll nationruliteter eller ,förlhårllaJndem riken ·orolig över sin frrumtro. •oeh att den ännu gör det.
10806: emellrun. Märk vä<l vdgm ErilcJh, att den lfram- Därför hava vi •srumlats tiH fol'kmöten om d•enna
10807: stäillni.lllg. som ni angrep, a•ldri:g har tänkt sig sak, och därför har man formulerat dessa uilta-
10808: s-ruken annodunda. Den •har aJ.drig begärt en l'anden. 8edan: de där klälmmarna. på tretton-
10809: direkt irubla.ndning i Finla•ds inre ange'lägelll- da•gen avfatt3Jdes hQva vi lyckligtvis fått in i l'e-
10810: heter. Den: har bl.ott velat verka därhän' ·aJtt gerinP:sformen vissa stR~dganden, som stäJ.la den
10811: den intern1atio:ruelila rätte·n skulle utveckilas i svellS'ka befolknin~n i jämbredd med d•en finska
10812: den ri.ktruin:g, att det 1f:i.n111es ·en• högre rätt, ifwll på odika områden. Vi ävo g1a·da åt denna fmm-
10813: en såldam behöves. Skulle ni velat ställa ut- _g-årrg, men det återstår att få dessa hestämningar
10814: vecMim1gen mv förhål'la:ndenla :U våri land i dim tiHälmp'ade i det l·evamde livet, och i detta av-
10815: riktiga hilstorisilm belysningen <>ch icke cirt!erat seende hava de <sista tidernas rövelser i den fin.ska
10816: fråln tider, under vi!l'ka v·erkligen en fara för att laooshyP:den icke va!rij 1oftesrika.. De!t 1har ju
10817: en ·anlll'an åi.skådning skulle komma tiU maMen upnstått frågan om a·tt bildta •sv<enska •Iän utav
10818: än ·den som s•enare hembar segern, hade .iu det de •svenska la:nclskomrmunema, att få en svensk
10819: hela: ställt .sig i annan belysning. Det fanns s.J.ml:sty.relse, ett •svenskt bislmpsstj.ft. Jag har
10820: ingen ide i väirMen till det försiJa ci:tatet, ·som med förundran ,sett i tidningen Ilkka, hurnsom
10821: anför<les.                                                  man i ·de finska landskommunerna uttala·t mycket
10822:      Att rdgsm Helenelund frrumhöU, altt den öst- :starka protester mot att :we svenska ~andskom­
10823: svenska frågan ibör lösas i sin hel'het såväl med munerna i Vasa län skuil.:Le få hilda ett Sikilt iän.
10824: hlänsy.n tiJll Ala·mlsom mred hänsyn ti>I:l s.iälvsty- Denna rörelse på detta område visar, att vi ej
10825: relseområden öv•erhuvud i •landet, bety.d•er icke hava ors•aik a:tt känna oss så •lugna, som man
10826: llå ill:åP:ot sätt, att det skuUe vara vår aV!sikt att skul.le vänta. Vi måste alltså ytterliga[1e u'pprepa·
10827: föra denna .sa;k uiJanfö:r land~s ,gränser. Från vår foromn att nwtiona;litets•paragr.aferna i re-
10828: den svenska l•ednin,g-ens sida har ,a1lt _g-jorts för gerinP:sformen oc'kså bli tiillärrnp3Jd·e i praktilren,
10829: att förhindra d·en 'fwra, 1som faikt:i:skt har före- då först [ugnar sig d•en svenska befolknin~n.
10830: legai, att fråga;n s:Imlle dm~s ut ·också i vidare J ag vil•l begagna tillfället ·att här nu ·påminna om
10831: utsträckning än vad Alandsfrå_g-a;n olyckligtvis vad som rör si,_g- i svenska hjärtan för tillfället,
10832: redan •moofört. J ag försökte i mitt tidigare an- då man hör ta;las om att regeringen har låtit
10833: 
10834: 
10835:                                              •
10836: 1282                                       Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10837: 
10838: 
10839: en kommittc hörja utarbeta förslag ti>1l :sj-äilv-          .Lopuksi tahtoisin ed. Setällälle huomaulbta.a,
10840: styre1s,eomrården av större natur :än kommuner.         että olen siteerannut myöskin prof. F:ahtlbäclkin
10841: Då öns:ka vi, att ma,n ej endast 'för Arland ut-        lausuntoa, e:n minlää!n t•odistuksena, rvoon, ikä:v:t-
10842: tänker utvidgade rättighet.er, utan att- kommitten      tää:ks:eni ed. Erichin •sanoja, osoittrua'kseni että
10843: moo detsalmill'a oc·kså kommer ihålg de övriga          !l;äil:lä lausunnolla •on symptomaattinen merkitys.
10844: \Svenska landsdrel'arna.        Vi kromma icke, ålt-    Sentä!hdren asia, vaikka :mitä'än syy:töstä !Sen 'POh-
10845: minstone icke vi sVJenslm ö'sterboitningar, att tiga    ja:Ha ei tekisi, on s~eUainen, ·että sekin voitaåJ-
10846: med vår fo.vdran, förrä:n detta önsilremål kommer       •siin l:ä:hettää ulkoasiainvaliokuntaan käsiteltä-
10847: fram tillika med dtet, :som föreslåls i Alands-frå-     vä:ksi.
10848: gan. Vi kunna ·icke för vår d•el vara med om att
10849: man nu löser Å[ands-frågan ensamt för sig och               ~d. W u o 1 i j o k i:    Pyysin puheenvuoroa
10850: lärrnnar ålsido rdre övriga SV'erus"ka Jandsdelarna•s    oikeastaan ed. Schaumanin ja ed. Erichin huo-
10851: önskningsmål. Vi äro 'beredda att rösta ·emot            mautusten j-ohdosta, että muka löytyy joku Ber-
10852: !l!ilt Å}and får skillja si•g från Finland men endast    nin konf.el'ensi:ssa tehty sopimus ruotsa;laisten ja
10853: under de förutsäoitningar, att oo:k!så d·e andra         suomail'aisten sosialidemokmatti,en välillä. Minä
10854: SV'enska lan:dsdelarnas intvessen gena•st i ett s·am-    valitan, ·että täiHaista ·sopimusta ei sa!l!tu aikaan
10855: manhang bliva till.g-odosedda.                           Bernin konf•erenssissa. Puolesta.ni koetin tehdä
10856:                                                          voita:va~ni, että s·eHainen olisi saatu aikaan, eikä
10857:     Ed. H e l o: Vaikkakaan tämä ei ole oikea miel:estä:ni siinä olisi mitäiän vä;ärää ainakaan so-
10858: frorum oikajista,kseni ed. Kedon huomautuksia, sia;lidemokraa.tt'ien kannalta. Me koetamme juu-
10859:  pyytäisin kuitenkin huomauttaa, että olen sitee- ri saada ·sosialidemokraattien väl~llä aikaan sopi-
10860: rennut Bevnin kongressin päätoksiä miltei sa- muksia, jotka 'koskevat naapurikansoja ja sillä
10861:  nBJsta sanaan. Muuten tuntui ed. Keto olevan tavalla 1uulemme .p:araiten voivamme mtkaisia
10862: sita mieltä, että es~m. rajamuutoksissa ei kysy- kansainvälisiä kysymy:IDsiä. ,Sopimus" ruotsa-
10863: myk•sess•ä:olevan alueen vä•estö, jos s•e muodostaa laisten kanssa jäi si·ihen, että oli kaksi lrausun-
10864: murto-osan kansaLlisuudesta, voi asiasta päättää. toa vastatusten: minun, jossa ·esitin ~emniäisiä
10865: Tämä ·on myös vastoin Bernin kon,g-ressin pää- Suomen vaatimuksia, itsenaisyyden vaatimulrJsen,
10866: toksiä ja s·e on myös vastoin Luzernin kongres- J·ääJmeooHe-rpä:äsy va:at~mu•k>sen, oi:keud·en Venä-
10867: sin pä!ätöksiä, jossa ei puhuta enää yksistään jän Karjrulan pitäjille, - siis pitäjille, herra
10868: kansain vaan myöskin ka.nsanos·ain itsemä!ärä!ä- Ulkoministeri, - saada .liittyä Suomeen jos. ne
10869: mirsoikeud•esta. Virel!ä lisäJJI.s,i voisi mainita, että sitä vaativat, ja neljäntenä kysymyksenä Ahve-
10870:  Sleswig-Holsteinin äänestys >On sovittu suoritet- na.nmaa kysymyksen, joka minusta oli monimut-
10871: ihava,ksi siten, että se ta;pahtuu kolmessa osassa, kaisempi, koska siinä on :kysymys vain pi.enestä
10872: jotenkin 'PUhtaa:sti tanskalaisessa, jotenkin .puh- osasta Suomen ruotsalaista kansal:lisuutta. Sa-
10873: taasti saksalaisessa osassa ja lopuksi alueena, 1 noin, että se ·ei ole niin vksin'k>ertaisesti .ratkaista-
10874: jossa asuu :kumpaaikin kansallisuutta. Siis siinä vissa ja .että se olisi :lykä!ttärvä usreamma'ksi vuo-
10875: ei olre kys.Y'mys :Jmkonais·esta kansatlisuudesta deksi eteenpäin. Tätä vastaan poTemisoi Bran-
10876: 'V!a:an niitten osista.                                  ting pitkässä ~lausunnossa, jossa hän olri sitä
10877:     Herra Ulkoministeri koetti osottaa, että Ah-         mieltä,   että ään•estys toimitettaisiin nyt heti ja
10878: wnanmaan kysYJmys ja Karjalan kysymys ovat sitten toinen jälkeenpäin. •Mitään päijjtöstä ei
10879: 18ri: asioita ja perusti tä:män todistuksen siihen siis Bernin konferensissa tullui.
10880: että Karja[an ky•symyksen ratkaiseminen tulisi
10881: lopullisesti ratkaisemaan idän kysymyksen, jota             Ed. J u u tila i ne n: M.inun on mielihy-
10882: vastoin Ahvenanmaan ·ky·symys ei vrel'ä lopulli- väl:lä merkittävä se, että värlikysymyksen tekijä
10883: sesti ratkaise ruotsa1aisuus kysymy.stä.
10884:                                1
10885:                                                   ~ämä   ilmoittaa jo V'UOsi sitten oHeensa eri kan:n:alla
10886: todistus e'i ole m:i.e1estä:ni täys~n sitova, sillä kuin •se •hraliitus, .1·ohon hän kuu[ui, Ahwnanmaan
10887: eihän asianlaita ole siten että Karjalan kysy- kysymyksressä ja myöntää, että se halrlitus,
10888: mys vielä ratkaisee idän kysymy•stä. VenäjäJllä- jonka aikana Ahvenanmaan kysymys sai sen
10889: kin rrusuu vielä lisäksi inkeriläisiä ja .niiden ky- luonteen, kuin se sitten sa:i, toimi erittäin levä-
10890: symys on yhtä monimutkainen kuin Suomen perä:Vsesti. Valitettavaa vaan on, että väl.ikysy-
10891: rnotsa;laisuuskysy:mys. Vielä lausui ulkoasiain- myksen t.ekijä ei silloin käynyt tätä leväperäi-
10892: ministeri, ebtei h'än ol'e kuullut puhuttavan pitä- syyttä torjumaan. EdeNreen v:älikys.Y'myks.en-
10893: jäin itsemää:rää:misoikeudesta. Tällaista on kui- t.ekijä myöntaä että ruotsalaiset valtiomiehet ovat
10894: tenkin ta·pahtunut, kut,en Sleswig-Holsrteinin esi- olleet ovel,ampia kuin ne suomalaiset valtiomie-
10895: merkki osottaa.                                          het, jotka \ollivart siihen aikaan tvall!l!ssa koska
10896:                                            Välikysymys Ahvenanmaan asiassa.                                       1283
10897: 
10898: R'Uotsi paasi A·hvenanmaan Ennoituksia purka-                 vid fred:skonf.el'ensen har för övrigt för mig fö!l'-
10899: maan ja sillä lailla tekemään siitä kansainväilisen           säJkrat, att den .stånd·punkt Finland rintagit i Ka-
10900: a'Sia,n.                                                      J•elska. frågan har varit ti~l dir~t skada iför Fin-
10901:     Yhteen kohtaan vielä kiinnitän huomiota, Ent.             J,ands 1sak ti Alandsfrågan. Utrikesm.inistern kan
10902: edustaja SundMomia vastaan kä:s~ettiin nosta-                 ju ej svä:va i akunn'ighet om detta.
10903: maan va,ltio1Jetasjuttu, mutta valtionhoitaja Man-
10904: ([)!erhei:m ki,elsi jutun jartikam:isten, ja syy;ksi ilmoi-      Puhe m: ies: Keskustelun kuluessa on ehdo-
10905: tettiin, että •se on kansainväJ.irren a:sia ja voi            tettu, ettäi asia ·1ähetettäi•siin u•lkoasainvaliokun-
10906: aJiheutta:a vaawruHisia i]wrrflikileja. Mi•nä toivon          taan. Ttämä ehdotus otetaan huomioon, kun iky-
10907: että läheisess ä tulevaisuudessa välikysymyksen-
10908:                 1
10909:                                                               sy;mys 1Jäiväjärjestykseen siirtymisestä otetaan
10910: kin ·tekijä tulisi siLle kanna:Ue clrtä oli •erehdys          ratkaistavaksi. Vialtiopäiväjärjestyksen 32 §:n
10911: että tämä juttu keskeytettiin.                                mukaan esitän hyväksyttäväiksi 'p'äiväjärjestyk-
10912:     Tåiällä on vasemmi•ston •punlelt.a käyt-etty usei-        seen siirtymismuodon: ,Kuultuaan ann·etun ,seli-
10913: ta ;puheenvuoroja ja kä:sittää;kseni on nii::1sä koe-         tuksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen."
10914: tettu ovapautua (kaikista \maa:nlti·etoollisistä, ihis ..     Kutsun tätä! puhemiehen ehdotubeksi.
10915: toriaHisista ja taloudellisista syistä, jooiden
10916: V'lloklsi Suomen tulisi pitää Afhv.erranmaa kuulu-                P u h e m i e s: Keskustelu päiväjärjestykseen
10917: vama valta:kunrbaans•a. Kä:sittä:ä!kseni t·ä!Uä on            •siirtymis-estä :kats:ottaneen päättynooksi.
10918: ;koetettu osoittaa että Suomessa on niin laaja-
10919: näköirren sosiadidtemotkrat.ia joka vrupautuu kai-                .p u 'h e m i e s: Puhemiehen esittämää päivä-
10920: kista pienistä lJYY'i.eistä ja kykenee käsittelemään          .i'äöestykseen siirtymistä vasta·an on ed. Vuooli~
10921: suuria kansainväJlisiä ·asioirta iSUUI'IJiirteisesti ja       .io:ki ed. Kedon kannattrumana ehdottanut, cltä
10922: siinä on tämä pieni Ahvenanmaan ky•symys otet-                asia I'ä!hetJettä:isiin u['koa:sioainvaEokuntaan. Ku't-
10923: tu koekaniiniksi. Kuitenka:a:n ei näiden puhu-                ·sun tätä ehdotusta •ed. VuoEjoen e'hdotukseksi.
10924: jain •m:Uelipide ole omas•sa cyhmäss1äJkä:än saanut
10925: kannatust:a, vaan sieHä ·ollaan vi•el'ä:kin vaiilem-            Äänestys ja päätös~
10926: mrulla.
10927:                                                                  Ken hyväksyy puhemiehen ehdotuksen, aJanes-
10928:     Ed. S c h a u :m a n: Utrikesministern medde-             tää ,ja;a"; jos ,,ei" voittaa, on 1ed. Vuoli.ioen ehdo-
10929: lade i .sin replik t.iil<l mig att det varit :lätt för        tus hyväksytty.
10930: U:tl'ännin~arna a,tt förstå vår stånd pu:nkt, ooch jag
10931: fattade att han .särski,lt åsyftade att det var 1'ätt           'Äänestyksessä a.nnetaan 105 ,jaa"- ja 68 ,ei"-
10932: för d•em, tsom 'suttit i fredskonf.erensens ba:ltislka        ääntä.
10933: 'klommission, att fa.tta den: :iiltåndpunkt, :som Fin-
10934: land inta.!cit, då Finland gjnrt answålk på ryska                Puhe m i ·e s: Edus]~_unta on •siis hyV'ä:ksynyt
10935: Karel.,en. Däremot v·ar ha:n förvånad, att d:et.              puhemiehen ehdotuksen yksinkertaiseen päivä-
10936: :fanrrs :en eHer annan 'representant, som t. e:x:. jag,       jä;rjesty:kseen siirtyrmi,iilestä.
10937: som inte kurude föl1stå ~detsamma. Ja:g skall
10938: ti1låta mig ·att gewtemot utrik~smirris•berns utta-             Asia on [lOppuun käsitelty.
10939: loode loäsa upp någrn rnder från iett intervju moo
10940: sekreteraren i Finlands delegation vid fl'edsknnfe-
10941: rensen i Paris, infört i Huvndsbdsbl&det den 24                       Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
10942: augu:sti, där det heter: ,Dock fi<nnes föga san-
10943: nolikh•et för aJtt Kal'elska frågan kan få:s upp tiH          2) Ehdotuksen laiksi elintar-veasiain järjestelystä
10944: definitiv ·behandling vid fxedskonlferens,en, enär            sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 27
10945: man uppenbar.ligen :anser densrummas .avgörande               päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain voimassa·
10946: vrura beroend.e av Rysislands medve11kan. Inom                             oloajan pidentämisestä
10947: diplomattkretsa.r ntta1ad,es nog den 1mening att
10948: Finlarnds anspråk på kursiJområ:de vid Ishavet vore           sis'ä:Häivä hal:litu<k.oon esitys n:o 41, jota on va>l-
10949: fnllt berättigat sa:mt •rutt vi H:kruså kunde få en           mist,elevasti ikä,si:t·elty truloUJsvaliokunn'an mietin-
10950:  ,IOOC'tific:aJtion 1de i1a _.:frontioere" 1mot 1öster. :Så   nössä n:o 10 ja suuren valiokunnan mietinnössä
10951: sn•art det under diskussionerna Mev fråga ·om                 n:o 28, esitellään kohn:anrteen käsitte-
10952: M'llll'manbanans territorium, <b1ev man· nervös och           lyyn.
10953: ropa:de ,fingrarmv ·bort". Nu äir d,et helmnt att
10954: Mmmanbanan just gå;r genom detta tel'ritorium,                  P u h e m i e s: 'Ensi:n .sall"litaan \asiassa :kes-
10955: som vi göm ansopråJk 1Jå. En av våra •de'legerade             kustelu. Kun se on julistettu päät.tynooksi, teh-
10956: 1284                                         Tiistaina 28 p. lokakuuta.
10957: 
10958: 
10959: dä.än lippuäänestyksellä päätös talousvali:akun- i        Äänestys ja päätös:
10960: n~n mietinnön ,sivulla 2 alevasta •ehdotuksesta, ·
10961: että 1.akrEehdotus ikäsitellääJn ikiiree:Hisenä. !Jos ;   1) Äänestys asian kiireelliseksi juliS'tami'SeS<tla.
10962: mainit1m ehdotus hyvälksytää:n, to~mitetaan lip-
10963: puääoostys .lakiehdotuksen hyvä-ksymisestä tai            Een hyväksyy puheenaol;evan ehdotuksen
10964: sen hylkäämisestä; ·el'lei kiireeHis•eksi julistamis- asian kiicreelliseksi julistamisesta., ään'6Ståä ,.ja,a";
10965: ta tapa•hdu, :älänestetään siiiJä, <Onko [akiehdotus ken ei sitä hyväiksy, Wän€J!Stä:ä ,ei". Jos vähin-
10966:                                                                                       1
10967: 
10968: 
10969: hyväksyttävä .iätet•täväbi :l,epä:ämään ensimäisiin tä:ä.n 5} 11 annetuista ääJn:~stä kannattaa mai:nittua
10970: uusien vaalien jälkeen kokaontuviin valtiopäi- ehdotusta, on se hyväiksytty, mutta muuten on
10971: viin, vaiko hyljätiJävä.                                ehdotus hylätty.
10972:    Menettelyrta:pa hyväksytä:än.                              Äänestyksessä !l!nnetaan 157 ,jaa" ja 16 ,;ei"-
10973:                                                             ääntä.
10974:   Keskustelu:
10975:                                                                .p u h e m i •e s: Eduskunta on sils pääi;tänylt,
10976:     Ed. af F o r ,s e 'll e :s: J ag begärde ord,et för     että wsia käsiteHälän siinä jär_i<es:tyksessä kui:n Va.l-
10977:  att meddela käHan tili några siffror, som jag              t]opåliväjärjestyksen '60 §:n 2 momentiSS!al on
10978:  nämnde angåJende förekomsien :av spa:nnmM i                sälädetty eli kiireelE·senä.
10979:  landet .oc'h gent.emot vilka. iherr Hiideruheimo an-
10980:  fört andra •siffror. J•ag hade berä:knat att i ian-           2) Äänestys ,lakiehdotuksen hyvä:ksymisestä
10981:  det skulle finna:s 240 milioner kgr. säJd. Ber'äJk-        tai 'Sen hylkää;mi;s,estä.
10982:  ningen grundade sig på uppgifter, som avgåv>o.s.
10983: ltill livsmedelskommissionernas möte i medlet av               Jo1m hyväksyy lakiehdotuksen selrlaisena ~in
10984: september. ReferatJet lydde sålunda.: ,Livsme-              se on toisessa k•ä.sitiJely;ssä rpä:äJtetty, ä'äillestä.ä
10985: delsministeri!ets representant herr Kunna's redo-           ,jaa", jnka sitä ei hyväksy äänestää ,ei"; jos
10986:  gjord·e i sitt öppningstal för liv·smed•elsfrågans         vähintäin 2/ :~ annetuista äänistä on ,jaa" -ää.niä,
10987:  nuvarande •läg:e i vårt ,land. I statens ägo finnas        on laki~hd•otus hyvä;ksytty mutta muuten se on
10988:  för nä.rtvarande c:a 80 miljoner kg. spannmål.             hyl'ätty.
10989:  Up11köpta äro dessutom c:a 40 mil.ioner kg, varav
10990: en del redan är på väg till landet. I enlighet                 .ÄJänesty;ksessä annetaan 153 ,jaa"-<äiänriJä ja 20
10991:  härmed kamma :att i statens upplag i september             ,;ei" -ä".1ntä.
10992:  finnas c:.a 120 miljoner kg. •utländsk spannmål."
10993: I ett annat meddelande från livsmedelsministe-                1
10994:                                                                Eduskunta on siis hyv8iksynyt ~a·Hehdotuksen.
10995:  riet ingick i ti:dnings'Pres•sen föl.iande up·pgift:
10996: ,Enligt pla.nering av Hv·smedelsministeriet .sJrulle          'Asian kolmas käsittely on pä:äittynyt.
10997: årets skörd bliva ungefär 100,000 kgr. för sta-
10998: tens vidkommande". Då nu herr Hiidenheimo
10999: sannolikt med siffror från utrikeSilllinisteriet an-            P u h e m i e s: Tämän jällkoon otetaan a i n o-
11000: giV'er, rutt ·det skall finna!S en brist ·på 70 mil.ioner    a u n k ä s i t t e .1 y y n ed. E·stland.erin ·lakiehdo-
11001: mot .av mig heräknade 20 miljoner kgr, kan det              tuksen toisen käsittelyn y:hteydessä ehdo1Jt&m.a
11002: endast bero därpå att en del av ·de förråd, som              anomu:sponsi, jo:ka ;kuuluu: ,Että eduskunta
11003: i sepiJember funnos ·hos liv:smedelsministeriet,            a.noisi ·esitystä väliaika:iJs18kisi ~ai1ksi, joka hyVIä;k-
11004: blivit utdela·de åt livsrnede1snä;mnderna eller arv         sy:tlläi:siin :tällä l,s1:mntokaud<elh ja ;tarkoittaisi
11005: Finlands folk bl'ivit uppåilen.                             'elintarvea:sioihin nä:hd·en vallitsevi·en poikkeuk-
11006:     För min del her jag få rösta mot bråJdskande            sellisten olojen mahdoHrsimman pikaffista poista-
11007: behandling.                                                 mista."
11008: 
11009:    E'd. H i i d e n h e <iJ m o: Ne tiedot, jotka edus-       Keskustelu anomusponnesta:
11010: kunnan istunnossa, kun :jJä,tä asiaa viirneksi käsi-
11011: teltiin, annoin, on saatu valtion vilj.akonttorista            Ed. H i i ·d e n h: ei m o: Minun mi~lestäni täl-
11012: ja minä pidän, että ne ovat täysin lopulliset nu-           laisten väilittåvien sää:nnösten laatiminen on täJlä
11013: merot, jotka tässä voidaan 'esittää. Ne numerot,            ~kertaa aivan tarp'eetonta, kun eduskunta kerran
11014: jotka ed. af Forselles ilmoitti, ovat ·syyskuussa           on päättä.nyt pidentää viidellä kuukaudella ny-
11015: annettuja nurneroita ja n•e eivät ·pidä paikkaansa.         kyistä elintarvelakia. Jos sellainen sälä:n:nöstely
11016:                                                             käy ta,rpeelliseksi, niin eduskunnalla on ell!Si
11017:   Eeskusilelu ju.Jistetaan päätty:nooksi.                   istunto'kand,ell<a tNaisuus siihen.
11018:                                               Elintarvelaki                                             1285
11019: 
11020: 
11021:    ·Ed. N i u ::k k. a ne n: Minun mielestäni taasen      Äiillestys ja päiit6s:
11022: tällaisen kehoituksen antaminen hallitukselle
11023: olisi erittäin tarpeellinen. Se antaisi hallitubell\      Ken hyväksyy ed. Estlanderin ~ehdotuksen,
11024: tiedon, että ·eduskunta toivoo mahdollisimman pi-       äänestää jaa; jos ei voittaa, on ehdotus hylätty.
11025: kaista poispää;syä nykyisestä elintarvetilanteesta.       Äänestyks•essä annetaan 41 ,jaa"- .ia 109 ,.,ei"-
11026:                                                         ääntä.
11027:   Ed. E s t ·l a n d te r: Ursprung-ligen var detta
11028: mitt försl•a•g- framställt i samband med ett annat        ·Eduskunta on siis hylännyt •ed. E·stlanderin
11029: förslag, nämlig-en att lagen skulle förlängas till      ehdottaman anomusponnen.
11030: sin gioltig-het endast 1på itvå månader, och det          Asia on ~loppuun käsitelty.
11031: kunde måhända för en och annan synas naturligt,
11032: att detta tilläg-gsförslag- nu skulle få förfalla.
11033: Men då d·et tyckes mig finnas giltig- anledning-
11034: betvivla uppriktigheten av de motiv ·som fram-                       lUuutos päiväjärjestykseen.
11035: förts beträffande förläng-ning på fem månader,
11036: nämligen att lag-en därefter icke skulle förläng-as,       P u h e •m i ·e s: Kun aika ·on näin pitkälle ku-
11037: vill jag för min del nu låta den föreslag-na kläm-      lunut, poistetaan päiväjärjestyksestä asiat 3, 4,
11038: men stå för att man må se, huruvida riksdagen           5, 6, ja 7.
11039: V'erkJi.gen har altlvar med att avv·eckla denna sak.
11040: 
11041:    Ed. J o u k a •h a i n ·e n: Minä olen <myöskin      8) Valuuttakaupan harjoittamista koskevan lain
11042: sitä mieltä, että jo vähitellen on aika ruveta pur-                edelleen voimassapitämistä
11043: kamaan sitä suurta koneistoa, jonka ·elintarve-
11044: säännöst.ely on aiheuttanut, ja olen näin ollen         'käsittelevä hallituksen 'esitys n:o 45 ·esitelläiän.
11045: valmis kannattamaan tehtyä ehdotusta.
11046:                                                           Keskustelu:
11047:   Ed. Lohi: Kun elintarvelakia .nyt päätettiin              Ed. Ramsay: Mot ärend•ets remitilerande
11048: jatkaa vHdeksi kuukaudeksi, niin me emme ol-            tiH bankutskottoet har jag- självfallet ing-enting
11049: lenkaan tiedä, minkälainen tilanne on silloin, kun      att anmärka, men vid remissen önskade jag ut-
11050: tämä ·aika on kulunut. Minun mielestäni näin            tala några anmärkning-ar tili själva propositio-
11051: ollen ·ei eduskunta voi ·Puheenaolevaa anomusta         nen, så att hankutskottet skulle hava tillfälle att
11052: nyt hyväksyä. Sehän riippuu kokonaan siitä,             oeventuellt beakta dem. J ag- vågar göra det, ehuru
11053: minkälaiseksi maailmantapahtumat muodostuvat.           ti•den är lång-t framskriden, men äl'endet är av
11054: Jos ne muodostuvat sellaisiksi, että voidaan            vikt.
11055: päästä elintarvela·ista niin kyllä kai hallitus pi-         Utan någon ·som helst bevisföring- motiveras
11056: tänee huolen ilman eduskunnan tällaista ano-            proposirtionen med tvänne kateg-oriska påståen-
11057: musta elint8!rvejärjest.elyn ja koneiston lakkaut-      den: 1) att unda ntagsförhållanden äro rådande
11058: tamisesta.                                              och att genom dem valutakna ppheten har upp-
11059:                                                         kommit och 2) att valutaknappheten kan av-
11060:   Ed. K o k 'k o: Minä .olisin aivan •samalla pe-       lägsnas endast medels reg-lementering-ar rörande
11061: rusteella kuin ·ed. Lohi tahtonut kannattaa eh-         va.Iutahande,ln. - Uppfattningen att ett undan-
11062: dotusta, että jos olot ovat sellaiset, että välttä-     tag-sförhrullande nu är rådande är falskt och
11063: mättömästi tarvita·an uusi elintarvelaki, hallitus      grundar sig- icke på -en djup statsmannavishet.
11064: jättää siitä aikanaan uuden •esityksen.                 När världskrig-et utbröt, inträdde visserligen un-
11065:                                                         ·da.ntag-sförhållanden, men när världskriget har
11066:    Ed. T a k k u l a: Minäkin pyydän yhtyä nii-         upphört hava undantagsförhållandena icke upp-
11067: hin, jotka rtahtoisivat, että hallitus antaa uuden      hört, ·emedan världskrigets verkning-ar alltjäomt
11068: esityksen supistetuksi elintarvelaiksi, jos olo-        fortgå. De hava medfört väsentlig-a omgesta.It-
11069: s·uhteet tekevät sen tarpeelliseksi.                    ningar i uppfattningen på det socialpoliti<ska om-
11070:                                                         rådet och på det ·ekonomiska områdoet. Verk-
11071:    Keskustelu julistetaan pääi;tyneeksi.                ning-arna av krig-et hava lett tili ett nytt utveck-
11072:                                                         ling-sstadium, som hetecknar ett väs·entlig-t g-enom-
11073:   p u h re m i ·e s: Nyt ·On rtoimi tett.ava äänestys   brott av äldre jämviktslägen och hetecknar en
11074: tehdyn anomusponnen hyväksymisestä tai <hyl-            utveekling lmot jämviktslägen, 1som ännu icke
11075: käämisestä.                                             äro fastställda. Den som tror sig kunna be-
11076:                                                                                                        163
11077: Jif(;                                   Tiistaina 28 p. lokakuuta.
11078:                                                                             ---------------
11079: 
11080: 
11081: ltii;mpa de nya förhållanden, som hava. inträtt Den goda skörden i år har .iu gjort en väsen'tlig
11082: genom att angripa det ena eller det andra specieHa lättnad i sådant avseende och således bi·dragit
11083:  momentet i de företoolser, som möta, arbetar i tn att nedbringa behovet av utländsk valuta,
11084:  fåvitsko. En k8imp mot det -ena .eUer andra en- ·OCh den ~energi .iordbruka~ena i Finland under
11085:  staka förhållandet är en o.iämn strid lika med dessa år hava utvecklat för att hö.ia produktio-
11086: ·striden i sagan med den lerneiska hydran. Där nen är egnad att också för framtiden garantera
11087:  ett huvud hugges av växa tio i stället. I sagan den nedåtgående tendensen i behovet av en ut-
11088: vanns segern över hydran genom facklans eld. ländsk valuta för import av näringsmedel. Åven
11089: Så är det också i detta fall. Endast kritikens denna ·utveckling kan väl icke betecknas såsom
11090:  ljus och s.iälvransakningens renande eld och upp- något undantagsförhållande, utan e·tt lyckligt
11091:  lysningens fackla kunna giva vapen att reda ut och naturligt steg i vår utveckling.
11092:  de invecklade {örhållanden, i vilka vi leva och        Enligt vad jag har inhämtat har. vår export"
11093: visa vägen tili det nya .iämviktsläge, mot vilket industri för närvarande goda förhoppningar om
11094: vi J'ängta. Med undantagslagstiftning på de avtal för export på våren ooh också utsikter att för
11095:  olika områden, som möta, och särskilt på det dessa avtaJ indraga förskott nu redan. Däri-
11096:                                                      1
11097: 
11098: ekonomiska området kommer man icke till nya genom komme återigen genom den utveckling,
11099: jämviktslägen.                                      som vår ex·port får, valutatillgången att hava
11100:     Se vi särskilt på det ekonomiska läget och på utsikter att ökas r-edan innan exporlen på våren
11101: valutaförhålland·ena, så finner man att den ut- vidtager. Denna gynnsamma omständighet är
11102:  veckling vi hava genomgått inga.lunda är nå- naturlig och karakteriserar icke heller något un-
11103:  gonting oväntat eller någonting som icke har dantagsförhållande.
11104: kunnat förutses såsom en föl.id av den pågående         Det har beräknats, ooh finansministern torde
11105:  utvecklingen. Exporten har varit knapp under även kunna konstatera d·et, att statsverkets be-
11106:  krigsåren och har ännu icke utvecklat sig till- hov av utländsk valuta för de närmaste måna-
11107: börligt. lmporten har igen varit nödvändig för derna är kännbart lägre än det man haft behov
11108: att sätta näringslivet åter i tillfälle att verka. av under a.e närmast föregående månaderna, detta
11109: lml)orten har erfordrats för f.olknäringens behov dels iföl.id av minskad import av livsmedel och
11110: och för de miJi.tå:ra ändamålen. Sålunda har en d:els av minskade behov för de militäTa ända-
11111:  jämnvikt icke egt rum mellan införse1 och utför- målen.
11112: sel, mellan behov av finska beta-lningsmedel för        Alla dessa omständigheter peka sålunda 'På
11113: vruror, uppköpta i Finland, d. v. s. för export, kännba.ra förbättringar eUer att ~en förbättring
11114: och behov av betalning.smedel för d·e varor vi stegvis och med visshet kan motses i valutaför-
11115: behöva från utlandet. P•enningen såsom för- hållandena, och .denna gynnsamma utveckling
11116: medlare av valutautbytet har haft en ojämn iorde väl ytterligare kunna utvecklas, då handeln
11117: strid, i viiken den finska marken har represente- över den ryska gränsen mot öster kan emots·es
11118: rat ett löfte om valuta efter viss tid i d·en mån att öppnas.
11119: export kan ·ske, då däremot införsel har kräft          Uti allt detta-'hava· vi ett stöd för ·en lugn
11120: valuta, som varit ögonblicklig valuta. Därige- iillförsikt för fråmtiden. Vi hava i detta land
11121: nom har d·en finska marken genom denna o.iämn- resurser, som kunna omvandlas tili valuta, ooh
11122: het förlorat intresse för den internationella han- vi hava ännu icke utvecklat och använt hela den
11123: 'deln. Den finska marken har icke haft efter- ·arbetskraft, som kan nedläggas på produktionen.
11124:  frågan, och dess värde har därigenom varit i I den mån arhetsro och arbetslust återvända,
11125: fallande. Detta betecknar icke något undan- vinna vi även däruti ~en mäktig faktor för att
11126: iagsläge, utan är en naturlig föl.id av förhållan- hö.ia vår styrka i den internationella handeln el-
11127: dena och den utveckling som pågår.                  ler i våra valutaförhållanden. Ytterst är det .iu
11128:     I den mån -exporten tager fart., inträffar ome- arhetarkraften, som är den förnrums<ta valutan i
11129: delbart ·en ändring till det bättTe, och mot en så- •ett land .
11130: dan ändring tili det bättre gå vi för närvarande,      .J ag tror 'därför, att vår unga stat ingalunda
11131: och därmed kommer att föl.ia ett naturligt ökat behöver med mo s·e på de omständigheter, som
11132: intress~e för den finska marken och således ~ett    hava framkaHat tanken på ien särskild lag rö-
11133: stigande värde för densamma, ett avlyftande så- rande valutaförhå1landena. J ag tror icke, att
11134: ledes av valutanöden. En utveckling i sådan vi här behöva .stirra oss blinda på kursnoterin-
11135: riktning är också naturlig, ingalunda ett undan- garna och se 1>å sakerna med den mörka blick,
11136: tagstillstånd. Såsom en gynnsrum omständighet som en odel av statshushållningens 1edare hava
11137: hava vi vidare att obs•ervera •cWt minskade heho- •och den oro, av viiken de beherskas .iu:st genom
11138: vet a;v införs·el •av nå.ringsmedel från utlandet. ensidigt ·stirrande •på ku:rssiffrorna, s·om dook yt-
11139:                                        Valuuttalaki.                                                      1287
11140: - - - - - ----------- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11141: 
11142: terst ä.To toma siffror. Jag kan därför icke för        velat skydda. Den har dragits bort från ordnade
11143: min del omfatta den '<tanke, som uti den andra          förhållanden -och kommit in i samvetslösa oord-
11144: lJ'Ull'kten i propositiOlllens motivering har kommit    nade förhålland-en.
11145: tili uttryck, nämligen att dessa undantagsför-              V ad deu andra punkten heträf'far som jag
11146: hållanden, - vilka jag nu förnekat - kunde              framhöll, nämligen inskränkning av utlännin-
11147: betvingas endast genom at<t en undantagslagstift-       gars, särskilt utländska bankers tillgodohavanden
11148: ning skulle 'ega rum på valuta:handelns område.         i Finland, har lagen lett tili konsekvenser av
11149:     För denu:a min uppfattning har jag även stöd        otrevlig art. De hava lett tili missnö.ie hos de
11150: i vad som erfarenheten har givit vid handen un-         utländska bankerna och de •utländska finaus-
11151: der den tid va1utahandeln har varit reglemente-         kretsarna -och härmed hava de fört till minskat
11152: rad. Fakta tala i sådant avseende <ett alldel·es        intresse för deu finska valutan. Annars kunde
11153: förkrossande språk gentemot dem, som förorda            mången finsk importör hava fått för varor köpta
11154:  reg-lementering på va1utahandelns område. Den          i utlandet betala i finska mark, vi:lka säliaren
11155: valutahandelsreglementering, som härintills har         skulle håHit på bankkon!or här för att småning-
11156: egt .rum, har inriktats huvudsakligast på tvänne        om och -vid lägligt tillfälle disponeras. Men då
11157:  pun:kter: d1en ena punkten går ut på att hindra        denna dispositionsklausul eHer hinder för fri dis-
11158:  fiuska markens förvandling tili utländsk valuta        positiou införts, har en mängd avtal ej kunnat
11159: i den mån sådan har kunnat behövas för impo.rt          ske i finska mark, utan 'På annat sätt, alltså nöd-
11160:  och i sammanhang därmed en kontroll över va-           gai till anskaffande av utlåndsk valuta på illo-
11161:  lutaha.ndeln; den andra 'punkt~m gåend'e i samma       .iala vägar.
11162:  riktning genom åtgärd,er att inskränka utländska           Men det mest ä'"entyrliga har varit det hot,
11163:  tilJgodohavandens fria dispositi,on här ·i Iandet,     som från särskilda håll framkastats, nämligen
11164:  uämligen så att de insättningar, som en utländsk        att då den finska marken icke kan fritt -dispone-
11165:  hank eller utländsk firma kan hava i finsk bank        'ra:s a v dess ··eg-ave, då medlen ligga bundna i finsk
11166:  icke få fritt disponeras ·av sin ägare. Det är         bank, det måhända vore skäl at<t helt och hå1let
11167:  dessa två .punkter, 'kring vilka hela valutareg-        stryka noteringen av den finska marken från de
11168:  leringen 1h ar vänt sig.                               utländska börsernas kurslista. Därom har fråga
11169:      Angående dessa punkters v~erkningar har mau         varit före, och man vet att både 'enskilda och
11170:  att anteckna föl.iande erfarenheter: 1) V ad            ha1v-of<fentlig-a, iförf:rågninga:r och antydningar
11171:  hindrande av finska markens försäljniug tili ut-       därom gjorts. Skulle detta, vilket ·«iock lyckligen
11172:   landet beträffar, så :har tden lett tiH att den        icke ännu skett, inträffa, ja då hade alla porta,r
11173:   ordnade bankrörelsen, som har följt. lagstiftarens     öppnats för de mest långtgåen-de orgi,er i valuta-
11174:   påbud, ha;r blivit utestängd från valutahand·eln,     jobberi. Men vi få icke v&ra likgiltiga för denna
11175:  medan däremot val utahandeln löpt över till dem,        fara, ty med fortsatta restriktioner kunde det
11176:  som icke lo.ialt följt författningen, d. v. s. tiH      hända, att ma·n kunde komma till .iust detta att
11177:  smyghandeln 'S'Om florerat och lett till ,}ysande       den finska marken skuHe strykas för någon tid
11178:   ekonomiska resultat för dem, tvilkas 1samveten         från kursEstan på d~e utländska börserna.
11179:   och kotym ej ställt hinder för utnyttjandet av            .Jag har hä:rmed velat påvisa, att de restriktio-
11180:   tiUfället att fötrljäna pengar. En hejdlös speku-      ner man nu försökt sig på för att få valutahan-
11181:   lation har på .smygvägar ~egt rum på valutahan-        deln reglementerad hava lett tili motsatsen av.
11182:   d·elns område, och tdärjämte har denna spekula-        det man avsett och l~ett till påfö,ljd-er, som varit
11183:   tion i valuta, allt under denna reglementering,       skadiiga för det finska näringsiivet, för exp'ort
11184:   lett tili hejdlös ked.iehandel med valuta, viiken     •och import, och 'som kunna, om vi skulle fortgå,
11185:   ytberligal'le skärpt olägenheten av valutaus pris      leda tiH komplikationer av ännu allvail'ligare atrl.
11186:   och kna·pphet. Tillika har det visat sig, att den      Den som inte ser vådorna av detta, är slagen
11187:   koutroll, som skulle utövas över valutahandeln,        med biindhet eller 1l<edes av någon en:sidig vilja
11188:   har varit vanmäktig så:som alltid då kontroU           att med toma siffror döl.ia verkligheten, och ty-
11189:   över någ-onting e.i na turligt skall ske. Man har      värr kunna vi e.i förneka, att man icke skull'e
11190:   t. o. m. i dag-spress-en f&tt se annonser innehål-     hava o·p.ererat rätt mycket med toma siffror här
11191:   lande anbud om försälining av den och den valu-       i ,Jandet.
11192:   tan, men man har ~e.i fått se att kontrollmyndig-          Finlands Banks 'kurser iha under <en föl.id av
11193:   heten i ett enda fall velat eller haft kraft att       månader, aHtsedan våren varit av den art att de
11194:   ins-krida bestraffande mot sådana uppenbara            icke betytt någonting. Finlands Bank har gjort
11195:   trotsare av den väJmenta lagen. Såilunda full-         sina kursnoteringar förmånligare för den finska
11196:   ständig banlkruttJförkla.ring a:v försöket a.tt me-    valutan än verkligheten skulle tiJlåtit. Finlands
11197:   dels :ros:trikt~ouer hämma. den va:lutahandel man      Banks kulf'ser voro J;å,nga tider 10, 15, 20 % av-
11198: 1288                                      'fiistaina 28 p. lokakuuta.
11199:   ---·-------··-----------··-·--·---·-·-----
11200: 
11201: vikande från d·en sanna ·kursen, ·eUer med andra          äventY11ligt för näringslivet. Man kan hava skäl
11202: ord, de utländska myntslagen n'oterades billigare         att befara att '8D så.dan· stark vilja med en egen-
11203: än d·et pris de kunde köpas för i allmänna mark-          sinnig s.iälvtillräcklighet skulle hliva bestäm-
11204: naden enligt de internationella noteringarna.             mande. Ty det kan antaga;s och jag har skäl
11205: Samtidigt kunde Finlands Bank icke sälja va-              •tro a.tt så är fallet, att vår finansminister, som
11206: luta och sålde icke häller till sina egna kUTser.         ändå är förtro,Q:~en med näringslivets förhMlan-
11207: Det var således toma siffror, ·SOm man ställde            den, icke står bakom denna lag. .Tag har ock;;å
11208: upp, siffror som kunde se bra. ut, men .ej hade           skäl att tro att vår handels- och industriminister
11209: något 1reelt innehåll. Dessa vilseledande noterin-        icke är intresserad av en valutahand•eln restringe-
11210: gar hava varit skadliga, då ·de rent av upp-               rande lag. Det äir då a.tt antaga, att de beslut,
11211: muntrade till överdrivna kurser i den handel,             som skulle komma att bliva bestämmande för va-
11212: som på sidan om Finlands Banks noteringar ägde            lutahand,eln, om denna lag blir antageu, skuUe
11213: rum. Man har .ej ha.ft någon ledning av kurs-              ställas i ·Sammanhang med den ledning av va-
11214: noteringarna, varföruto!J. dessa kurser va.rit ett        lutaröJ1elsen, som nu alltfl:ir läJnge tryckt sin
11215: åtlöje i finansväirden både inne och ute. Dessa            prägel på våra valutaförhållanden.          Däruti
11216: fingerade kurser uppehöll Finlands Bank lång               skulle jag se en olycka och vill äv·en för den
11217: tid, men fick plötsligt i ·ett givet ög-onblick be-       skull icke att denna lag skulle antagas.
11218: nägenhet för att föra dem åter till det riktiga               ·Jag har framhållit några 'synpunkter för att
11219: beloppet. Det kunde se ut .som en tanke, att               motivera min nl)pfa·ttning i d·enna fråga och vill
11220: detta •skedde samtidigt med presidentvalet. Om            sammanfa tta den däri, a>tt Tegeringens propo-
11221: det var för att celebrera presidentvalet eller om         sition icke blivit på något sätt motiverad, utan
11222: det var en tillfätllighet lämnar jag därhän. Men          :endast grundas på •påstruendet att vi :leva i un-
11223: i varje fall t.edde sig denna åtgärd i ett egen-           dantagsförhållanden och att undantagsförhållan-
11224: domligt ljus.                                             dena kunna genom reglementering undanröd.ia·s
11225:      Ett annat upptåg i kursnotering:arna hava vi          på :valutahandelns område. Dessa två nakna -på-
11226: att an.teckna från tiden 15-17 oktober. Kurs,en            ståenden .iäva;; av den -erfarenhet om viiken jag
11227: varierar starkt och Finlands Bank beslöt den 15            hä:r erinrat. Det vore önsklig"t att bankutskottet
11228: att icke aHs notera pa några ·dagar, av viiken             skuUe ägna de a:v mig ·anförda synpunhlerna
11229:  anledning är svårt att utröna. Men n&,r Finlands          beaktand,e, och för den händelse ban:kutskottet
11230:  Ban'ks kursnoteringar ·helt och hållet upphörde           vill höra sa·kkunnigas uppfatt.ning utöver Fin-
11231:  inträffade det märkvärdiga att valutatillgodo-            •lands Bank. så vore det skäl att bankutskottet
11232:  havanden som bjödos ut i bankerna ökades och              skulle jämväl höra handels- och industris·tyreJsen,
11233:  till fallande kurs. Så snart den oriktiga note-           viiken bör känna till näringstiV'ets önskningsmål
11234:  ringen föll bort och man ej hade •en kompass,             och behov, samt möj.ligen höra ba.nkföreningoen,
11235:  som visade huru mycket man kunde våga gå                  som i dessa frågor kan hava en •sakkunni.g åskåd-
11236:  över eller under, blev det så att .den finska mar-        ning, ävensom oentrala handelskammaren. Där
11237:  ik·en steg i värde. Denna eg-endomliga kursnote-          hava vi mganisationer, vilka kunna belysa frå-
11238:  ring har ytterligare accentuera·t valuta.läget och        gan från olika håll och giva det utslag, ~om
11239:  verkall' ingalunda stadgande på det hda. Om nu            näringslivets idkare kunna finna önskligt.
11240:  densamma starka vilja, som dirigerar denna kurs-              Jag vill med dessa utt.alanden överlämna sa-
11241:  notering äv·en s·kulle bliva bestämmande vid va-          k·en till bankutskottet.
11242:  lutalagens tillämpning, om nämligen den valuta-
11243:  lag, som här föreslås, skulle komma till stånd. så          Ed. Pal~gren: Då lagen av den 30 aJlll'i]
11244:  vore det äventyrligt för näringslivet. Man har           1919, innehållande provisoriska stadganden an-
11245:  skäl att antaga rutt sådant kunde äga. rum, då man       gående idkande av valutahandel stiftades, för-
11246:  ser § 1 i ·lagförslaget., som säger att ,rättighet       ,spordes l'edan allvarsamma tviV'el därom, huru-
11247:  att idka handel med beta1ningsmedel lydande å            vida den skulle vara egnad att råda bot 'J)å va-
11248:  utländskt mynt tillkommer, på villkor, s o m a v         ·lutanöden. Erfarenheten från .den tid lagen har
11249:  s t a t s r å d e t bestämmas"; .således ej någru när-   varit gällande har icke •tala t för densam!IDa.
11250:  mare villkor fixerade, utan statsrådet hestrummer        Trots berö:J1da lag eller måhända .iust till föl.id
11251:   dem, alltså från fall till fall eller från den stund    av ruen har valutan äV'en stegrats i en grad som
11252:  lagen träder i kraft eller efter andra variabla          knappast kunnat vara högre om lagen alls icke
11253:   omständigheter.       Om nu dessa bestämmelser          •emanerat. På grund härav och med stöd av de
11254:   skulle givas av ·samma starka vilja, som dirige-        av rdgm Ramsay åberopade mycket vägande
11255:   ra.t valutakursen och rörel.sen under de sista må-      skälen tvekar jag e.i att på det allvarligaste av-
11256:   nad·erna. så skulle det vara så.som jag nämnde          Tåda från att förnya det farliga experimentet.
11257:                                              PöydällApanot.                                                 1289'
11258: -----------·-·--------
11259: 
11260: Jag •hoppas utskottet avstyrker godkännande av 1 14) Ehdotuksen laiksi Lantdag-nimityksen muut-
11261: lagen.                                                   tamisesta Riksdag-nimitykseksi
11262: 
11263:   Keskustelu jwlistetaan l)·itättyneeksi.                   sisäiltävän eduskunta·esityksen .i·ohdosta laadittu
11264:                                                             perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 6 esitellään
11265:   Asia il_ähetetään ·p a n ik kiva l i o kuntaan.           ja pannaan pöydälle seuraavaan t1äysi-istuntoon.
11266: 
11267: 9) Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden val-           15) Toimenpiteitä erinäisissä laeissa ja asetuksissa
11268: mistuksesta, maahantuonnista ja myynnistä 29                olevien Suomen aikaisemmasta yhteydestä Venä-
11269: päivänä toukokuuta 1917 annetun asetuksen muut-             jän kanssa johtuneiden säännöksien kumoamiseksi,
11270:                     tamista                                         muuttamiseksi tahi oikaisemiseksi
11271: koskeva hallituksen esitys n ::o 46 esitellään ja           koskevan anomusehdotuks·en johdosta laaditrtu pe-
11272: Jäheretään puhemiesneuvoston ehdotuksen mukai-              rustus·lakivaliokunnan mietintö n :o 7 esitellään
11273: sesti t a 1 o u s v a 1 i o k u n t a a n.                  ja pannaan pöydälle ·seuraavaan täysi-istuntoon.
11274:       10) Vapaasatamia ja vapaavarastoja
11275:                                                              16) Määrärahan myöntämistä kansanopistojen
11276: koskeva hallituksen esitys n:o 4 7 esitellään ja                               avustamiseksi
11277: lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-
11278: kaisesti laki- .i a talousva l ·i o kuntaan.                tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta laad'ifJtu
11279:                                                             sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 esitellään ja
11280:                                                             ·pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
11281: 
11282:                                                             17) Poikkeusta voimassaolevista säännöksistä sitä
11283:                   Pöydällepanot:                            tuloa laskettaessa, joka on vuodelta 1919 toimitet-
11284:                                                                 tavan kunnallisen tuloverotuksen alainen
11285:  11) Ehdotuksen laiksi tulo- ja omaisuusverosta
11286:                                                             koskevan hallituksen ·esityks-en johdosta laa-dittu
11287: sisäHävän hallituksen ·esityks·en johdosta Jaadittu         laki- ja .talousva.liokunnan mietintö n:o 8 esitel-
11288: valtiovarainvaliokunnan mi•etintö n :o 7 esitellään         lään ja pannaan pöydälle s·euraavaan täysi-istun-
11289: ja l)annaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.            toon.
11290: 
11291: 12) Ehdotuksen laiksi margariinin ja muiden ra-
11292: vintorasvojen ja margariinijuuston valmistuksesta
11293:                   ja kaupasta
11294:                                                               1Seuraava täysi-istunto on tänään keskiviik-
11295: sisäJltävän hallituksen ·esityks·en johdosta laadittu       kona k :lo 6 i. p.
11296: maatalousva·liokunnan mietintö n :o 5 esitellään
11297: ja pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
11298: 13) Ehdotuksen laiksi eräistä Suomen uudesta val-
11299: tio-oikeudellisesta asemasta johtuvista nimitysten
11300:                     muutoksista                               Täysi-istunto päättyy k:lo 4 yöllä.
11301:                                                         1
11302: 
11303: sisältävän hallituksen ·esityks·en johdosta laadittu 1                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
11304: perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 5 esitellään
11305: ja pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.                                          Eino J. Ahla.
11306:                                   j
11307:                                j
11308:                               j
11309:                            j
11310:                           j
11311:                        j
11312:                       j
11313:                    j
11314:                   j
11315:                j
11316:               j
11317:            j
11318:           j
11319:        j
11320:       j
11321:    j
11322: . j
11323:   j
11324:  j
11325:                              64. Keskiviikkona 29 p. lokakuuta
11326:                                                   k:lo 6 i. :p.
11327: 
11328:                      Päiväjärjestys.                                                                             Siv.
11329:                                                   ~·
11330:                                                   l ... 1V.
11331:                                                                 7) Ehdotus laiksi eräistä Suomen uudesta
11332:      Ilmo i t u :k s i a:                                     v~lt~o-oikeudellisesta asemasta johtuvista
11333:                                                               mm1tysten muutoksista ............... . 1325
11334:            Ensimäinen käsittely:                                Asiakirjat:         Perustuslakivaliokun-
11335:                                                               nan mietintö n:o 5; hallituksen esitys n:o
11336:    1) Ehdotus laiksi joka sisältää välittä-                   18.                                  .
11337: vät säännökset niiden muutosten sovellut-                       8) Ehdotus laiksi Lantdag--nimityksen
11338: tamisest,a, jotka 15 päivänä elokuuta 1919                                                                        ,,
11339: annetulla lailla on tehty 27 päivänä mar-                     muutta>misesta Riksdag-nimitykseksi · ....
11340: raskuuba 1!)17 annettuihin maalaiskuntain                       Asiakirjat:         Perustuslakivaliokun-
11341: kunnallislakiin, kaupunk}en kunnallisla-                      nan miet.intö n:o 6; ed. Procopen y. m.
11342: kiin ja kunnalliseen vaalilakiin ....... . 1292               edusk. es1't. n :o 5.
11343:    Asia k i r .i a t: Laki- ja talousvaliokun-
11344: nan mietintö n :o 7; hallituksen >esitys n :o
11345: 38.                                     .                                   Ainoa käsittely:
11346:    2) Ehdotus laiksi merilain 31 § :n muut-
11347: trumis·esta ........................... .
11348:                                                                ...?)  ~h~otus valtiontilintarkastajain johto-
11349:                                                "               saannoksl .......................... .
11350:    Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokun-                           A s i a ·k i r j a: Valtiovarainvaliokunnan
11351: nan mi·etintö n :o 5; hallituksen esitys n :o                 mietintö n :o 6.
11352: 8.
11353:                                                                   10) Esikaupunkiolojen· korjaamista kos-
11354:    3) Ehdotus laiksi rokotusvelvollisuudesta                  keva a.nomusehdotus ................. .
11355: isonrokon liikkuessa tahi uhatessa ..... .                        Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokun-
11356:    A s i a k i r j a t: Talousvaliokunnan mie-                nan mietintö n:o 6; ed. Kaskisen y. m.
11357: tintö n :o 9; hallituksen esitys n :o 29.                     anom. ehd. n :o 80.
11358:    4) Ehdotus laiksi poikkeuksesta voimassa
11359: ?levista säännöksistä sitä tuloa laslmttaessa,                    11) Anomusehdotus, joka koskee toimen-
11360: .10ka on vuodelta 1919 toimitettavan kun-                     'J)iteitä erinäisissä laei;ssa ja a,setuksissa
11361: nallisen tuloverotuksen alainen ......... .                   olevien, Suomen aikaisemmasta yhtey-
11362:    Asia k i r .i a t: Laki- ja talousvaEokun-      "          destä Venäjän kanssa johtuneiden sään-
11363: nan mietintö n :o 8; hallituksen esity1s n :o                 n!Jks.ien ~um?amiseksi, muuttamiseksi tahi
11364: 25.                                                           oika1sem1seksl ........................ .
11365:                                                                   Asiakirjat: P·emstuslakivaliokun-
11366:    5) Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve-                     nan mietintö n :o 7; ed. R. Erich'in anom. ·
11367: rosta ............................... .                       ehd. n:o 2.
11368:    A si a k i r j a t:    Valtiovarainvaliokun-    "
11369: nan mietintö n :o 7; hallituksen esitys n :o                      12) Määrärahan myöntämistä kansan-
11370: 37.                                      .                    opistojen avustamiseksi tarkoittava ano-
11371:    6) Ehdotus 'l>aiksi marg-arinin ja muiden                  museihdotus ......................... .
11372: ravmtorasvoj,en ja marg-arinijuuston val-                        .A.s i a kirjat:         Sivistysvali:okunnan
11373: mistuksesta, ja, kaupasta ............... .                   m1etmtö n:o 4; ed. Kojosen y. m. anom.
11374:    A s i a k i r j a t: Maatalousvaliokunnan       "          ehd. n:o 88.
11375: mietintö n:o 5; hallituksen esitys n:o 39.
11376: 1292                                      Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11377: 
11378: 
11379:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed.                  Kukaan ei ha;lua puhe-en.vuoroa.
11380: Fränti, Hakala, J uustila, V. Korhon-en, Lehtola,
11381: Leinon-en, Maunonen, Paasivuori, Ritavuori, Typ-              Asian ensimäinen käsittely julistetaan päät-
11382: pö, Wennola ja. Woionmaa.                                   tyneeksi.
11383:                                                               Asia menee suureen v a 1 i o kuntaan.
11384: 
11385:                    Dmoitusaslat:                            4) Ehdotuksen laiksi poikkeuksesta voimassaole-
11386:                                                             vista säännöksistä sitä tuloa laskettaessa, joka on
11387:    Vapautusta tämän illan täysi-istunnosta yksi-            vuodelta 1919 toimitettavan kunnallisen tulovero·
11388: tyi<sasiain vuoksi saa ed. Voionmaa, toistaiseksi                             tuksen alainen
11389: sairauden vuoksi -ed. Ritavuori, sekä tämän illan
11390: täysi-istunnosta sairauden vuoksi ed. Man·non-en.           sisältävän •hallituksen -esityksen n:o 25 johäosta
11391:                                                             laadittu laki- ja talousvaliokunna•n mietintö n:o
11392:                                                             8 ·esitellään e n s im ä i s e e n k ä s i t t e 1 y y n.
11393: 
11394:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                    Kukaan ei halua puheenvuoroa.
11395: 
11396: 1) Ehdotuksen laiksi, joka sisältää välittävät sään-          Asian ensimäinen käsittely julistetaan päät-
11397: nökset niiden muutosten sovelluttamisesta, jotka            tyneeksi.
11398: 15 päivänä elokuuta 1919 annetulla lailla on tehty
11399: 27 päivänä marraskuuta 1917 annettuihin maalais-              Asia mene-e s u u r -e e n v a 1 i o k u n t a a n.
11400: kuntain kunnallislakiin, kaupunkien kunnallisla-
11401:         kiin ja kunnalliseen vaalilakiin.                     5) Ehdotuksen laiksi tulo- ja omaisuusverosta
11402: 
11403: sisältävän hallituksen esityksen n :o 38 johdosta           sisältävän hallituks-en esityksen n:o 37 johdosta
11404: laadittu laki- ja talousvaliokunnan mietrntö n:o            lafl!dittu va.ltiovaninvaliokunn.an mietintö n :o 7
11405: 7 esitellään en s i m ä i s e e n k ä S• i t t e 1 y y n.   esitellään e n s i m ä i s e e n k ä iS' i t t e 1 y y n.
11406:   Kukaan ei halua puheenvuoroa.                               Keskustelu:
11407:    Asian ensimäinen käsittely julistetaan 'J)äät-
11408: tyneeksi.                                                      Ed. Neva nJ i n n a: !Suomi alkaa vähitellen
11409:                                                             kokea, että se 0:n itsenäinen valtakunta. Valtion
11410:   'Asia. menee 1s u u •r e e n v a 1 i o k u n t a. a tn.   taloutta koskeva.t kysymykset nousevat nimittäin
11411:                                                             mahtavasti päiväjärjestyks-essä etualalle. Ja tä-
11412: 2) Ehdotuksen laiksi merilain 31 § :n muuttami-
11413:                                                             mä on jotakin, joka .iuuri its-enäisessä va.Hakun-
11414:                      sesta
11415:                                                             nassa meidän aikanamme on yleistä. !Näissä ky-
11416:                                                             symyksissä taas täytyy verotusta koskevain olla
11417: sisältävän hallituks·en esityksen n:o 8 jo,hdosta           kaikkein ensimäisiä. Mutta minä luulen, että
11418: laadittu laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o            meillä vielä ollaan jokseenkin valmistumattomia
11419: 5 esitellään en 'S' i mä i s ·e en käsi t te 1 y y n.       tähä:n uuteen as;ain tilaan. Tämänkin asian tä-
11420:                                                             hälllastinen k,äsittely on vakiinnutta,nut · minussa
11421:   Kuhan ei haJua 11uhoonvuoroo.                             tätä ·käsitystä. Niid.en 6-7 viikon kulu-essa, jotka
11422:                                                             valtiovarainvaliokunta on käyttänyt tämäiD. hal-
11423:   Asian ensimäinen käsittely julistetaan päät-              lituks€n esityksen käsittelyyn, on ollut useita san-
11424: tyneeksi.                                                   gen synkkiä hetkiä. Valiokunnan mietint-ö vas-
11425:                                                             talauseineen sisältää tästä jokseenkin selviä merk-
11426:   Asia menee s u u r e en v a 1 i o k u n ta a. n.          kejä. Käsittäväthän vastalauseet melkein yhtä
11427:                                                             monta kymment.ä sivua kuin itsre mietintö. Ja mi-
11428: 3) Ehdotuksen laiksi rokotusvelvollisuudesta ison-          nä voin lisätä, että vastalauseissa on tehty ehdo-
11429:          rokon liikkuessa tai uhatessa                      tuksia semmoistenki•n ,päätösten muuttamiseksi.
11430:                                                             joita ·kuitenkin vastalauseitten teki.iät itse ovat
11431: sisält.ävän hallituksen esityksen n :o 29 johd·osta         valiokunnassa tavallaan ajaneet. Asia on oik~a.s­
11432: laadittu talousvaliokunnan mietintö n :o 9 esitel-          taan varsin huolestuttava, ja minä luulen, että
11433: lään en s i m ä i s e e n k ä s i t t e 1 y y n.            monelle, jotka ovat tähän asti olleet sen käsitte-
11434:                                            Tulo- ja omaisuusvero.                                         1293
11435: ----------~·
11436: 
11437: 
11438: 
11439: 
11440: lyssä mukana, on vielä melkoinen ]l€lko siitä,           syys, joka. vaEokunJnassa, alkuaan näyttäytyi, ei
11441: kuinka asia lopulta ma.htanee päättyä.                   enää ole uudistuva.
11442:    Lopultakin on valiokunnan mietintö, semmoi-              Mutta jos tästä voimmekin sopia, niin on jäl-
11443: sena kuin se nyt esiintyy, voinut tulla eräissä          j·ellä vielä monta. karia, jotka ova.t vältettävät,
11444: tärkeissäkin kohdin yksimielinen huolimatta sii-         en:menkuin tämä asia on viety onnellisesti sata-
11445: tä, että käsittelyn aikana paljon hajaa,nnusta on        maan. Rohkenen tältäkin .paikalta kiinnittä:ä
11446: esiintynyt, niissäkin kysymyksissä., joissa sitten       huomiota siihen, että uudenaikaisen tuloverotuk-
11447: yksimielisyys on saavut-ettu. Jotta. ai·nakin tämä       s·en periaatte-et ovat sekä tutkimuks.en että useim-
11448: yksimielisyys voitaisiin säilyttää asian jälellä ole-    pien sivistysmaiden la~nsäädännön kautta suurin
11449: vassa käsittelyssä, lienee lupa hiukan kosketella        piirt.ein katsoen jotakuinkin vakiintuneet. Yksi-
11450: näitäkin kysymy ksi,ä.          ·                        tyisko;hdista. kiistellään ja ne järjestetään lain-
11451:     ·Ensimäinen näistä asioista, joista erimieli-        säädännössä eri tavoin. Mutta ne suuret pe·riaa.t-
11452: syyttä valiokunnassa, on ilmaantunut, vaikka yk-         teet, jotka. valiokunna·.n mietinnössä luetellaan si-
11453: simielisyyteen on vi:hdoin päästy, on se, onko ol-       vulla 3, ne ovat vakiintuneet. On lausuttava se
11454: lenkaan oikein, että verouud1stus, joka. nyt näyt-       toivomus, että kun meidän €duskunta nyt käy
11455: tää vihdoinkin joutunee'll toteut!amisensa kynnyk-       toteuttamaan meilläkin uudenaikaisen tuloveron.
11456: selle, pa.nnaan toime-en sillä t.avoin kuin hallituk-    se pitää tämän tosiasian arvossa eikä lä'hde hor-
11457: sen esillä oleva esitys ed-ellyttää. On nä-et lausuttu   juttamaaln sellaisia y leisest.i maailmassa oikeiksi
11458: semmo:nenkin ajatus, että olisi oikeinta uudistaa        tunnustettuja säännöksiä ja menettelytapoja,
11459: koko verolainsäädäntö yhdellä kertaa. Minä PYY-          jotka epäilemättä, kun vain asia tarkkaan harki-
11460: dän saada alleviivata, mitä valiokunta mietinn9s-        taan, näyttäytyvät hyväksymisen a.rvoisiksi, ja
11461: sään tästä sanoo, että nimittäin koko verolainsää-       sentähd-en myöskin meillä oikeiksi ja välttämät-
11462: dännön uudistaminen, niinkuin on helppo käsit-           tömiksi. Pyytäisin näistä kaikkialla omaksu-
11463: tää, olisi liian suuri tehtävä yhdellä kertaa suori-     tuista periaatte·ista, joista kuitenkin valiokunnan
11464: tetta.vahi. Eihän se ehkä olisi yhtä suuri kuin          käsittelyssä on ilmaa.ntunut j001kunlaista halua
11465:  koko siviililainsärudännön uudistaminen yhdellä         poiketa, mai·nita yhden, juuri sen<truhden, että on
11466: kertaa, mutta jotakin samansukuista se olisi. Jo         ollut valiokunnassa hetkiä, jolloin se vaara on
11467: tämä käytä.nnöllinen seikka pakoittaa mt:mettele-        pyörinyt, että siinä lähdettäisiin kulkemaan vää-
11468: mään toisin, nimittäin ottamaan asiat yksitellen,        rälle tola.Ue, tolal,le, jota ei tietääkseni missään
11469: vuorossansa•. Ja silloin on epäilemättömästi oi-         muua.lla o.le k,atsottu mahdolliseksi.
11470: keinta, että alotetaan juuri pysyväisen tulo- .ia           Ylei·sen tuloveron periaa.tteisiin kuuluu ehdot-
11471:  omaisuusveron säätämisellä, jota hallitus nyt eh-       tomasti se, että koko verot.ettavan tulo on ol€va
11472: dottaa. Syyt ova~ lyhyesti siinä, että tällainen         veronala.inen. Siis että esimerkiksi verov€lvolli-
11473:  vero on kaikkialla sivistysmaailmassa. verojärjes-      sen tulee maksaa veroa. myöskin siitä tulosta,
11474: telmän varsinais·ena runkona, mikä taas johtuu           mikä hänellä .on, sanokaamme osin:goista, joita
11475: tämän veron etevistä ominaisuuksista sekä val-           hän nostaa omistamistaan osakkeista, niin ett€i
11476:  tiotalouden että kansa·ntalouden ja ehkä ennen          suinkaan voida. panna esimerkiksi a.sianomaista
11477:  kaikkea oikeudenmukaisuuden kannalta. Lisäksi           rahalaitosta tai liilfeyritystä joka osingon mak-
11478: tulee, että tämmöisen veron olemassaolo ei suin-         saa., tältä osalta veroa maksamaan. Ja niinikään,
11479:  kaan estä, vaan - niinkuin va.liokunta huomaut-         että verov-elvollisen tulee maksaa sitä omaisuus-
11480:  taa - päinvastoin helpoitta,a ta·rkoituksenmukai-       veroa, joka tuloveroon liittyy, koko (tuloa tuot-
11481: sen verojärjestelmän luomista. Sitten tulee vih-         ta:vasta) omaisuudestansa, esim. taas niin, että
11482:  doin se seikka, joka. puoltaa kiireellistä tointa       jos hänen oma.isuute-ensa kuuluu osakkeita liike-
11483:  tässä asiassa, että me emme missään tarpauksessa        yrityksissä, hänen pitää ma.ksaa veroa näistä
11484: enää tule toimeen ilman tulov·erotusta. Kysymys          osakkeista eikä suinkaan rahalaitoksen, jonka
11485:  on vaan siitä, tahdommeko tyytyä edelleen niihin        osakkeita ne ovat. Tämä vaatimus että koko
11486:  ylen karkei'hin ja puutteellisiin tila.päisiin tulo-    verovelvollisen tulo on käsitettävä yhtenä ja että
11487:  suostnntalakei!hin, joita sodan aikana on vuodesta      siitä on semmoisenansa veroa maksettava, on yksi
11488:  toiseen säädetty, jotka ra,kentuvat kokonaan kun~       niitä yleisesti oma.ksuttuja periaatteita, joita ei
11489:  nallisen verotuksen pohja-lle, jotka toistavat          ole mahdollista horjuttaa. jollei ta1hdotå. kokonaan
11490:  klai1kki ne puutteet, mitkä kunnallisverotu.kse.ssa     poiketa kaikesta, mitä tämänluontoinen laki vält-
11491:  meillä vallitsevat, vai ta:hdotaanko päästä näistä      tämättömyydellä vaatii. Tärkeimpiä syitä siiJ!en
11492:  epätyydyttävistä verotustavoista ja saada. kii-         on se, että tämä:n vemn olemuks·&n kuuluu n. s.
11493:  reimmän kautta aikaan suurempia vaatimuksia             progressiooni veroasteikossa. Tätä ei näet voida
11494:  vastaava.. Toivon, että tässä kohdin se erimieli-       tyydyttävästi toteuttaa, jos osa tuloista, jätetään
11495:                                                                                                         164
11496: 1294                                    Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11497: 
11498: 
11499: w~rot~amatta
11500:                                     .                                    --------~------------------
11501: 
11502: 
11503: 
11504: 
11505:                verovelvollisen käd-essä. Sillä jos Tämä j()htuu ·etupäässä siitä, että jos jo yhtenäi-
11506:   minä olen velvollin-en maksamaan veroa tuloistani       sen tuloveron säätäminen on vaikea asia., on vielä
11507:   paitsi siitä, mikä minull-e ehkä kertyy osinkoina        vaikeampi sää1:ää yksi ainoa yht.enäin€1n oma.i-
11508:   ja. minulla onkin ehkä suurin osa tuloistailli osin-    suusvero. Sentähden nimittäin, että jos tuloa on
11509:   kotuloina, niin minä tulen maksamaan veroa ai-           monenlaista, niin on omaisuutta vielä useamman-
11510:   van liian alhaisen asteikon mukaan, vaikkakin           laista. Meidän täytyy tyytyä, jos tahdomme jär-
11511:   rahalaitos pantaisiin maksamaan veroa. minun             jellisesti ja tarkoituksenmukaisesti menetellä,
11512:   osinkotuloistani. On tietysti ma·hdoUista järjes-        kulkemaan kappalettain myöskin verotuslaitok-
11513:  tää tämä v-erotus joko sille englantilais-peräiselle     sen jär.iestämis·essä. Meidan pitää olla tietoiset
11514:   kannalle, josta valiokunta tekee selkoa, jossa. ei      siitä, että nyt on kysymys tuloveron eikä omai-
11515:   oikea.staan olekaan enää mitään yhtenäistä tulo-         suusveron j.ärjestämisestä ja että meidän pitää
11516:   veroa, vaan jossa eri tulolajit verotetaan eriksensä    täJssä puuttua omaisuusverotukseen ainoastaan si-
11517:   erilaisten säännö,sten mukaan. Mutta jos kerran          käli kuin tuo vaatimus, että omaisuuden antama
11518:  omistaa s-en mannermaalaisen järjestelmän, jolle         tulo on verotettava a.nkarammin kuin työn an-
11519:  hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö on ra-        tama, vaatii. Meidän pitää jättää erikoisen lain-
11520:  kentunut, ja jonka aina.kin teoreettiset edut ovat       säädännön va.raan se omaisuusverotuksen järjes-
11521:   kieltämättömät, koska tulov-eron etevät ominai-         täminen, joka tahtoo kohdata veronkantokykyä
11522:  suudet siinä pääsevät parhaiten esiin, jos kerran        sikäli kuin se i.lmenee pel.kässä omaisuuden
11523:  omistaa järjest-elmän, että tulo on yhtenäisenä          omistamisessa. Valiokunta viittaa niihin
11524:  verotettava, silloin ei saa enää te·hdä sellaisia        veromuotoihin, jotka tässä tarkoituksessa ovat
11525:  poikkeuksia., kuin esim. nämä mainitsemani. että         käytettävissä: eriluontoiset kiinteistöverot, ar-
11526:  osinkotulo ja osakeomaisuus jätettäisiin itse tu-        vonnousuverot ja ylellisyysverotus.
11527:  lonsaajan ja. omaisuuden omi·stajan kädessä ve-             Sanomastani seuraa, että se omaisuusvero, joka
11528:  rottamatta ja verotettaisiin asianomais-essa yh-         tässä on kysymyksessä, ei periaatteellisesti voi
11529:  tiössä. Valiokunta onkin lopulta. asettunut tälle       eikä sen pidä kohdata muuta. kuin sitä omaisuut-
11530:  oikealle kannalle ja toivottava olisi, ettei asian      ta, joka a n t a a t u 1 o a. Nyt on kysymys tu:
11531:  myöhäisemmässäkään käsittelyssä tästä yleisesti          lon verottamisesta, tosin omaisuusveron nimellä.
11532:  hyväksytystä periaatteesta horjahdettaisi pois.          Ne muistutukset, jotka. tehdään esim. hallituksen
11533:      Toinen niitä, tekisi mieleni sanoa, selviöitä,       esitystä ja jotka. myös voidaan tehdä valiokunnan
11534:  jotka tutkimus ja lainsäädäntö ovat vakiinnutta-         mietintöä vastaan sillä ·perusteella, että ehdotus
11535: 'neet, koskee sitä kysymystä, mitä se n. s. omai-         ,suosii tuottamatauta omaisuutta", ampuvat val-
11536: suusvero oik€astansa on ja tarkoittaa, joka liittyy       lan sivu maalin, ne menevät jonnekin, jonn-e muis-
11537: tuloveroon, myöskin siihen, jota hallitus ja va-         tutuksilla on vallan avonainen pääsy, koska tässä
11538:  liokunta ehdottavat. Valiokunta tekee tästä.ki·n         on kysymys vain tuloa antavan omaisuuden ve-
11539: selkoa. Minä pyydän ainoastaan. saada allevii-            rottamisesta. Tässäkin suuressa kysymyksessä
11540: vata, mitä mietinnössä asiasta esitetään, että ni-       on vihdoin, tosin hyvin TJitkällisten keskustelujen
11541: mittäin· tämä omaisuusvero oikeastaan on tulo-           ja paljon ajanhukan iälkeen, valiokunnassa saa-
11542: vero sekin. Se tahtoo ainoastaan tyydyttää sen           vutettu, jos käsitän oi·kein, yksimielisyys ja. taas-
11543: yleis·es,ti hyväksytyn vaatimuksen, että omaisuu-        kin olisi hartaasti toivottava, että tämä yksimieli-
11544: desta lähtevä tulo, joka on veronkantokykyisempi         syys asian myöhemmässäkin. käsittelyssä säi-
11545: kuin työn a:ntama, on pantava ankararuman ve-            lyisi.
11546: ron alle, kuin viimeksimainittu. Ainoastaaill se             Ne saavutukset, jotka valiokunta siten voi mer-
11547: käytännöllinen vaikeus, joka kohtaa tämän vaati-         kitä, eivät ole aivan vähäiset. Mutta ne eivät
11548: muksen toteuttamista muulla. tavoin., on aiheena         riitä. Tässä asia,ssa on vielä useita muitakin koh-
11549: siihen, että omaisuus semmoisenaan on pantu ve-          tia, joissa on tarpeen päästä täyteen selvyyteen
11550: ron esineeksi. vaikka oikeasta.an tahdotaan koh-         siitä, mikä on välttämätöntä tyydyttävän lain
11551: data omaisuuden antamaa. tuloa. Tuloveroon liit-         aikaansaamiseksi. Yksi tämmöinen kohta, josta
11552: rtyvä omaisuusv·ero ei siis niinkuin va.liokunta         valiokunnassa ei ole ymmärtääkseni päästy yksi-
11553: huomauttaa, tahdo eikä voi ratkaista niitä mut-          mielisvyteen ja jota valiokunta mietinnössänsä ei
11554: kallisia kysymyksiä, jotka liittyvät omaisuusve-         myöskään suoranaisesti koskettel-e, mutta jolla on
11555: rotuks·een. Olisi toivoton.ta., niinkuin olisi onne-     suuri merkitys, on se, että tämänluontoisen veron
11556: tontakin, jos koetettaisiin laati,a tässä yhteydessä     välttämättömästi pitää olla suhteellisen maltilli-
11557: esiintyvä oma,isuusvero sellaiseksi, että voisimme       nen. Lisään heti: aivaUl rHpTJumatta siitä, kuinka
11558: katsoa tyydyt-täneemme kaiken niin sanoakseni            pa.lj·on yleensä tahdotaan ver.ottaa, sanokaamme
11559: vanhurskauden mitä. omaisuusverotukseen tulee.           rikkaita, pitää yleisen tulo- ja. omaisuusveron olla
11560:                                           Tulo- ja omaisuusvero.                                        1295
11561: 
11562: 
11563: maltillinen, maltillinen siinä, että se ottaa. suh- moninaisuutta. kD'hdella yhdenmukais-ena massa-
11564: teellisesti vähäisen osan tuloista. verona tulonnaut- na, jota se ei ole, voiva.t kuitenkin olla siedettäviä,
11565: tijalta pois. Miksi juuri tämän veron. pitää olla ne eivät tarvitse tulla. millään tavoin raskaiksi,
11566: tätä laatua? Ennen kaikkea siitä syystä, että jos se vero, joka säädetääcr:t näin y htäläiseksi kai-
11567: yleinen tulo- ja siihen liitetty omaisuusvero on kille, "Pidetään maltillisena, suhteellisesti pienenä
11568: jossakin määrin skemaattinen, sha.bloonimainen, osana kunkin tulosta. Vääryydet eivät ole huuta-
11569: siis vero, joka jokseenkin karkeasti kohtaa vero- via, niillä ei ole suurta merkitystä. Ne voitot ja.
11570: tettavia, välittämättä sa·nottavasti niistä perin edut, jotka yleisellä tuloverolla on, tuleva,f; silloin
11571: monista erilaisuuksista, joita. tulo- ja omaisuus- paljon suuremmiksi kun nuo epäk01hdat. Mutta
11572: suhteiden alalla maailma on täynn.änsä. Voisi eh- niinpian kuin tällaista. karkeata yhtäläistä veroa
11573: kä myöskin sanoa., että tämä yleinen tulo- ja omai- koetetaan tehdä raskaaksi, silloin tulevat vääryy-
11574: suusvero on jossakin määrässä doktrinäärinen ve- det ja karkeus raskaiksi ja rasittaviksi. Jos anka-
11575: ro. Se on koko lailla tieteiso·p·piin perustuva, se raa verotusta, tahdotaan pa.nna. toimeen, täy-
11576: on suureksi osaksi syntynyt tutkijain ja oppineit- tyy sen mukautua eri tul-olajien ja. eri oma.isuusla-
11577: ten mietiskelyn tuloksena. On. erinomaisen ku- ji-en erila.isuuksien. mukaan. Kaikkialla maail-
11578: vaavaa, että tuo käytännöllinen Englanti ei ole massa onkin tietääheni tämä näkökohta. otettu
11579: antanut itseään houkutella tälle alalle. va,an on huomioon. Yleinen tulovero on kai·kkialla suh-
11580: 'Pitänyt kiinni aikaisempien olo.ie~ mukai- teellisesti alhainen 'prosentti tulosta. Toinen asia
11581: sista erilaisista tuloveroista. Tutkimus luullak- on, että sodan aikana, kun poikkeuksellisen suu-·
11582: seni voisi osoittaa, eUä yle:nf'n tulo- ja omaisuus- ret ra:hat·arpeet on ollut tyydyt-ettävä, useissa
11583: vero oikeastaan on melko lailla niitten abstraktis- maissa. on ollut pakko väliaikaisesti nostaa sitä
11584: ten yhdenvertaisuus- ja yhtäläisyysaatteitten tuo- verokantaa, jonka muka.an yleistä tuloveroakin on
11585: te, jotka 1700-1 uvun lopulla. valloittivat maa•ilman maksettu. Mutta säännöllisissä oloissa on se va,a.-
11586: ja muodostuivat ihmisille uskonkappa.Ieiksi. Tässä timus ty:ydytettykin, että tämän veron pitää olla
11587: verossa on annos tätä doktrinäärisyyttä., kun se jokseenkin maltillinen ja että ankarampi vero-
11588: leikkaa kaikki tulot samalla mitalla, ottamatta tus, si,käli kuin se katsotaan tarpeelliseksi, on
11589: huomioon muuta erotusta tulojen eri lajien välillä pantava. toimeen ·erikoisverojen avulla. Sat!.oin,
11590: kuin yhden, joka sekin taas on abstraktista että vHliokunta ei ole tästä tullut selvyyteen. En-
11591: laa.tua., nimittäin . erotuksen omaisuuden an- 'simäinen vastalause on erittäin räikeässä risti-
11592: taman ja työn antaman tulon väli.llä. Täm- riidassa tämän vaatimuksen kanssa. Sen mukaan-
11593: möinen vero, va.ikka sillä on p·a.l.ion eteviä han vero tulisi nousemaan 30 % :iin tuloista. Sii-
11594:  omina.isuuksia, muodostuu Yälttämättömästi jos- hen tulee vielä lisäksi oma.isuusvero, joka tietysti
11595: sain määrin karkeaksi; se ei voi notkeasti tekee. että mikäli tulo on omaisuudesta lähtenyt-
11596: mukaautua tulojen erilaisuuksien mukaan ja tä, niinkuin se aina on korkeammissa. tuloluokis-
11597: tästä on seumuksena, ·että se helposti tu- sa, joissa juuri tätä korkeata prosenttia. ta.hdotaan
11598: lee ristiriitaan todellisuuden vaatimusten kanssa soveltaa, verotus tulisi vielä paljon ankarampi.
11599: sekä tuottaa. vääryyksiä. Minä otan muutaman Aivan riippumatta siitä, katsotaanko oikeaksi ot-
11600: esimerkin. Va.Iiokunnassakin on huomautettu, et~ taa näin suuria. osia verovelvollisten tuloista va.l-
11601: tä esim. maa.talouden antama. tulo on monessa suh- tiolle, ei siitä voi olla eri mieltä, ettei ole oikeata
11602: tee.ssa aivan erikoisluontoista. Se,häcr:t on hyvin ja tarkoituksenmukaista veropolitiikkaa ottaa nii-
11603: riippuvaista. esim. sadon laadusta. Mutta on help- t,ä tämän veron muodossa. Ne ovat otettava.t
11604: po mainita muitakin erilaisuuksia, joita tarkoitan. erikoisverojen. muodossa. Jo valiokunnan mietin-
11605: Esim. puhdas korkotulo, kupon.kitulo on kieltä- täkin rikkoo tätä tärkeätä vaatimusta.. Meitä on
11606: mättömästi paljon veronkantokykyisempää kuin ollut valiokunnassa muutamia, jotka emme ole
11607: esim. pienviljelijäin tulo, jonka hän saa työ·sken- voi•neet tähän yhtyä, vaan olemme kolmannessa
11608: nellessään aamusta. iltaan pienellä maatilkullaan. vastalauseessa ehdottaneet veroa.steikkoa, joka
11609: Yleil)len tulovero ei tee mitään eroitusta noiden en.emmän tyydyttäisi järjellisen verotus.politiika.n
11610: tl}lola,jien välillä, se verottaa yhtäläisesti rikasta vaatimusta. Olen vakuutettu siitä, että olisi on-
11611: ku'J)on.kileikkaa.iaa kuin pienviljelijää; molemmat ne.Ilista, jos eduskunta ,kallista,jsi korv<aa näille
11612: tulot ovat sen· silmissä omaisuuden· antamaa tuloa. näkökohdille j,a. tulisi, mitä veroasteikkoon tu-
11613: Eroittamattoman virkamiehen palkkatulo, päivä- lee, suunnilleen sellaiseen tulokseen kuin kolman-
11614: työläisen pa.lkkatulo - totta. niillä on melkoinen nessa. vastalauseessa ehdotetaan. Kyllä tilaisuut-
11615: erotus. Mutta molemmat ovat palkkatyöstä saa- ta siitä huolimatta jääpi verottaa, niinkuin sano-
11616:  tua. tuloa, eroa ei tehdä. 1'ämmöiset vääryydet, taan, rikkaita. lujasti. Mutta meidäcr:t ei pidä näyt-
11617: .ioita aina syntyy, kun tahdotaan elämän kirjavala tää, et,tä me emme osaa te'hdä sitä oikein, tarkoi-
11618: 1296                                    Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11619: 
11620: 
11621: tuksenmukaisesti ja järjeHisesti. Muuten me vaan         sääntyminen on välttämätön siksi, että väkiluku
11622: arunamme, niin:kuin ruotsalainen• sanoo, iskun           lisään.tyy joka. vuosi, Suomessakin 30,000 hengel-
11623: päällemme.                                               lä. Jo tämän johdosta tarvitaan välttämät·
11624:    On vielä yksi tärkeä näkökohta, joka. vaatii          tömästi seuraavana vuonna, enemmän pääomaa
11625: maltillista menettelyä, vaikka minä tunnustan he-        kuin tänä vuonna, sillä noille 30,000 hen-
11626: ti, että se vaa.tii maltillista menettelyä ei ainoas-    gelle on •hankittava, jollei muuta, niin ainakin
11627: taan tässä verossa, vaan yleensä siinä, mikä muu-        a.sunnot .ia sitä vartt:n ·pitää olla uusia pääomia..
11628: ten on niin. populääristä ja miellyttävää, nim. rik-     Pitää nyt olla. s-elvillä siitä, että rikkaitt.en vero-
11629: kaiden a.nkarassa verotuksessa. Pitää olla selvil-       tus tietää ennen kaikkea sen tulo-osan. vä!hentä-
11630: lä siitä, että kun ankarasti verotetaan rikkaita,,       mistä, joka voisi tulla li·sä.ksi vuonna. vuotuissaan
11631: niin se ei merkitse sitä, että rikkailta vähennetään     kan•sakunnan pääoma•an. Vaikka näin onkin, ei
11632: nautintoja, nO.ille jää aina. kyllin. Mutta tällä        tietysti voi vyöryt.tää verotaakkaa pelkästään va-
11633: vähennetään p ä ä o m a n l i s ä ä n t y m i s t ä.     rattomien niskoille, sillä ne eivät sitä kestä. Mut-
11634: On tunnettu .ia luonnollinen asi.a, että pää•omau li-    ta trumä näkökohta pakottaa - ei rikkaid-en edun
11635: sääntyminen tapahtuu pääasiasS>a rikkaiden tulo-         vuoksi, vaan yhteiskunnan. edun vuoksi - verot-
11636: jen ylijäämästä. Tietysti myöskin vähävaraiset           tamaan myö•skin vähä.varaisia, vaikka sillä taval-
11637: säästävät jonkunver·ran. Ja kun näissä luokissa          la pakotetaan heitä alentamaan kulutustaan. Näin
11638: on paljon jäseniä, merkitsee sekin jotain. Tässä         sen vuoksi, että kun otetaan veroa vä!hempivarai-
11639: kohden ovat kuitenkin olot eri maissa erilaist:t.        silta. niin sillä ei sanottava.sti vä,hennetä pääoman
11640: Ranskassa, niinkuin tunnettu, säästävät jo ajurit        muodostusta, vaan sillä pakotetaan asianomaiset
11641: ja ompelijat rpaljon. .Saksassa. a:n jo väJhemmän        tyytymään vä>hempään kulutukseen. Valtio ku-
11642: asianlaita. näin, ja meillä on suuri keskisääty, jo-     luttaa silloin sen, minkä verotetut olisivat muuten
11643: ka säästää hyvin vähän. Pelkään että säästöomi-          kuluttaneet. Mutta kun vara.kkailta otetaan, niin
11644: naisuus on myöskin meidän työvä.estössämme pal-          se merkitsee, että valtion kulutus tulee lisäksi
11645: jon heikompi kuin se on -vanhempien sivistysmai-         siihen kulutukseen, mikä muuten olisi olemassa.
11646: den vastaavissa luokissa. Mutta sitä.paitsi täy-         En tahdo tätä kaikkea. esittää muuta kuin huo-
11647: ~YY •alemmissa tulo-asteissa säästämisen yleensä         mauttaakseni, että tämä näkökohta on m yö s k i n
11648: Jäädä verrattain. vä•häiseksi siitä yksinkertaisesta     otettava huomioon monien muiden ohessa.. Mutta
11649: syystä, että tulosta niissä on niin välhän säästettä-    se ei tapahdu, jos sillä anka.ruudella. kuin va.lio-
11650: vää: se tahtoo enimmäkseen kulua välttäm&ttö-            kunta ja varsinkin sillä kuin ensimäinen va·stalau-
11651: miin tarpeisiin. Tämä tekee, että kansa.kunnan           se verotetaan n. s. rikkaita. Sanotaan, että mo-
11652: varallisuus lisääntyy etupäässä varakkaid·en luok-       nessa muussa maassa. on ainakin sodan aikana
11653: kien tuloylidäämästä. Nyt pääoman lisääntymi-            ott:t.tu veroa paljon rohkeammastikin tai ainakin
11654: nen on aivan välttämätön yhteiskunna.Ue. :Niin-          yhtä rohkeasti. Ensimäisessä vastalauseessa esim.
11655: kauan kuin yhteiskunta ta:htoo tuleva.na vuonna.         vedotaan Tanskan esimerkkiin ja. vastalauseen te-
11656: elää paremmin kuin tänä vuonna., esim . .asumus-         kijät olisivat voineet vedota myös Englannin esi-
11657: tensa puolesta, kul.kun,euvojensa puolesta ja. mui-      merkkiin, jossa on verotettu sotavoitoista 80 %:a
11658: den tarpeiden, tyydyttämisen puolest.a, jotka ovat       valtiolle. Mutta nämä ovat ensinnäkin tila.päisiä
11659: pää•omien sijoitusta · vaativien yritysten va-           veroja .ia hätä ei lue lakia, kuten tunnemme. Mut-
11660: rassa., niinkuin ra.itiotierakennukset, säihkölai-       ta sitäpa.itsi tulee yksi seikka lisäksi. Eri maissa
11661: tokset, rautatiet, kanav.at, viljelysten pa.ran-         voi menetellä eri tavalla. Varakkaa.mmissa mais-
11662: ta~inen, niin 1kauan kuin, sanon minä, yh-               sa, varsinkin siellä, missä väest.ön lisääntyminen
11663: teiskunta tässä suhteessa tahtoo saada. olon~            on sU'hteellisesti vähäinen, ei ole niin tärkeätä,
11664: sa pa.rannettua, se välttä:mättömästi t.a.rvitsee pää-   että pääoma lisääntyy. 'Tanskassa, johon ensi-
11665: oma.n lisääntymistä. Sitä parempi, mitä useam-           mäisen vastalauseen tekijät vetoova.t, voi menetel-
11666: mat voivat parantaa. olojansa o m a n pääomansa          lä rohkeammin kuin meillä, sillä Tanskassa on
11667: lisääliltymisen nojassa. Mutta lorpult.a on y>hteis-     varallisuus niin kovin ·paljon suurempi eikä siellä
11668: kuruna.J.?. kannalta pääasia, että yhteiskunta           pääomien lisääntymisen tarve ole niin huutava
11669: semmOisenaan vuosittain saapi varoja, joilla             kuin se on meillä.                                    ·
11670: se voi ra.kent.aa. uusia ja .parempia. asun-                Olisi suotavaa, että asian seuraava1ssa käsitte-
11671: to.ia, parantaa viljelyksiänsä, kehittää sähkö-          lyssä näille näkökohdille omistettaisiin enemmä.n
11672: laitaksiansa j. n. e. Etupäässä ta.rvitsoo näitä uu-     huomiota, kuin valtiovaraiuva.lio.kunnassa on ta-
11673: sia laitoksia,      jotka. v.aativat 'Pääomia•, va-      pa:htunut.
11674: rattomaml)i vä.estö. Mutta va.Lkkapa ei kansa.kun-          Mutta vielä muutamassa tärkeässä kohdassa la-
11675: ta. edes tahtoi·si elää .paremmin, niin pää.oma.n li-    kiehdotus :kaipaisi korjaamista, ennenkuin eitä
11676:                                                Tulo- ja omaisuusvero.                                         1297
11677: 
11678: 
11679:    voi nimittää tyydyttäväksi. Tosin se, mitä nyt            suus on selvillä siitä, että lisäyksen tulee kohdata
11680:    tulen koskett-elemaan, ei ole enää niin sanoa.kseni       juuri tuloa. Se tapalhtuu 'helposti omistamalla
11681:    yhtä itsestään sel"ää, se ei ole niin va.kiintunutt.a     ruotsalainen, menettely. Jos otetaan erillinen tu-
11682:    tutkimuksessa ja käytännö~:sä kuin se, missä tä-          lo- ja omaisuusvero, voi se vaara olla olema.ssa, et-
11683:    hän asti ol-en viipynyt. Siitä, mistä minä nyt            tä yleiseen tajuntaan syntyy se käsitys, että täs-
11684:    aijon .puhua., vallitsee paljon erimielisyyttä myös-      sä on kysymys kahdesta eri verosta ja että esi-
11685:    kin pätevien tutkijain .ia. eri maiden lainsäädännön      merkiksi kasvava. rahan tarv€ voidaan tyydyttää
11686:    välillä. Mutta oikea mmettely niissäkin jä:ä kui-         siten, ett.ä nostetaan ainoastaan toista näistä kah-
11687:    tenkin erittäin tä.rkeäksi.                               desta. Se ·ei olisi oik€in, se voisi päinvastoin olla
11688:        Otan ensin kysymyksen siitä, millä tavalla on         vaarallist.a. Sanoka•amme, että ·kasvavaa. rahan-
11689: ,. toteutetta1va se vaa.timus, että omaisuuden anta-         tarvetta ruv-ettaisiin tyydyttämään siten, -että ko-
11690:    maa tuloa on verotettava: raskaammin kuin työstä          rotettaisiin vain omaisuusveroasteikkoa.. S-e mer-
11691:    lähtevää, toisin sanoen, millä tapaa on n. s. omai-       kitsisi silloin, että eduskunta päättäisi tyydyttää
11692:    suusvero tuloveron yhteydessä järjestettävä.              valtion kasvavaa rahan tarvetta siten, että m. m.
11693:    Myönnän. 'heti, että teknillinen puoli täitä kysy-        ka•ikki maamme pienviljelijät saisivat maksaa
11694:    mystä ei ole ylen tärkeä. Valiokunta on lo.pulta,         suurempaa tuloveroa. kun taas kaikkien pa,lkan-
11695:    yritettyänsä ·ensin toista menettelyä, •hyväksynyt        nau~tijain tulovero jätettäisiin entiselleen.      Jos
11696:    esityksen kannan, tuon ruotsalaisen menettelyn;           molemmat verot, niinkuin hallitus esittää, lyö-
11697:    että tulo- Ja oma.isuusvero lyödään aivan yhteen          dään yhteen, niin tällaisdta vää·rältä m€nettelyltä
11698:    siten, että verotuksenalais·een tuloon aina lisä-         on ikäänkuin teoreettin€n pohja riistetty jalk()jen
11699:    tään 1/60 omaisuudesta ja tätä n. s. arviomäärää          alta.
11700:    sitten v·eroteta.an yhden ainoan asteikon mukaan.             Tulee sitt€n kysymys yhtiöitten, lähinnä osake-
11701:    Myönnän ne muistutukset oikeutetuiksi, jotka. en-         yhtiöitten v€rotuksesta. Tässä kohden pitää nyt
11702:    simäisessä va.stalauseessa. laajasti tehdään tätä         erityisesti paikka.nsa, se, miihin viittasin, eli että
11703:     menettelyä vastaan. Valiokunta itse myöntää ne           nämä kysy.mykset, joissa. nyt viivyn, ovat riidan
11704:    myöskin, vaikka se ei niissä yhtä laajasti viivy.         esineinä sekä tutkimuksessa että lainsäädännössä,
11705:    Tulee kuitenkin huomauttaa, etteivat ne epäkoh-           ja niitä ratkaistaa·n eri tavoin. Mutta. on kuiten-
11706:    dat, joita. menettely tietää, .käytännössä ole niin       kin joita.kuita vaatimuksia, jotka yl€isesti myön-
11707:     suuriarvoiset, kuin miltä ne ensimäisessä vasta-         netääm välttämätt.ömiksi ottaa huomioon osakey h-
11708:    lauseessa näyttävät. Mutta. minä en luule tarvit-         tiöitten v-erotuksessa. Niitä on se, ettei mitenkään
11709:    sevani viipyä tässä. Minä luulen tietäväni, että          voida puolustaa täysin kaksinkertaista verotusta
11710:    toinen puhuja on keskust.elussa. valaiseva muun           siitä tulosta, joka an~Saitaan osakeyhtiössä, ja siitä
11711:    muassa tätä kysymystä.                                    omaisuudesta., joka on osakeyhtiöön sijoitettu.
11712:        Ei olisi luullakseni vaarallista, jos eduskunta       On m~hdotonta puolustaa menettelyä, että en~in
11713:    IJäättäisikin omistaa sen kannan, että otetaan eril-      osakkaiden pitää maksaa täysi vero osinkotulosta
11714:     linen tulovero ja erillinen omaisuusv-ero. Tämä          ja osakeoma.isuudesta .ia sitten vielä asianomaisen
11715:     on vielä kaikki kysymystä tekniikasta, eikä kos·         yhtiön taas täysi vero sekä koko tulostansa että
11716:     ke asian ydintä. Pääasia on, että. järjellinen as-       myös koko omaisuudestaan. Val.iokunta on
11717:    teikko ja muutenkin. järj.elliset säännökset anne-        ollut kerran hyvin lahellä tätä tykkänään mahdo-
11718:     taa.n ja ne näkökohdat, joi·ssa. m. m. tässä lausun-     tonta kantaa. Se on siitä sitten peräytynyt sen
11719:     nossani olen viipynyt, otetaan huomioon. Kun             verra.n, että on a,ntanut 20 % alennuksen osake-
11720:     puolestani olen kanna.ttanut hallitukEen esitystä        yhtiöitten arviomäärään. Tämä on tietysti paran-
11721:     myöskin mitä täJhän menettelyyn tulee, niin se on         nus. Mutta. valiokunta ei ole tällä suinkaan tyy~
11722:     tapahtunut etupäässä niistä syistä, jotka valiokun-      dyttävästi ratkaissut pulmaa. Oikeinta olisi epäi-
11723:     ta. mietinnössään ·esittää. Niiden joukossa on yk-       lemättä, -että ha.llituksen esityksen tavoin, joka
11724:     si, jolla ei -ehkä kaikkien mielestä ole suurta asi-     rak€ntuu tässäkin niinkuin yleensä Ruotsin esi-
11725:     allista merkitystä, mutta joka kuitenkin. minulle        m-erkin n·oja.lle, osakeyhtiöt pantaisiin. aivan eri-
11726:     merkitsee jota,kin. •Se nimittäin, et.tä ruotsalai-      tyisen veroasteikon alaisiksi sillä. tavoin, että
11727:     nen menettely s·elvemmin kuin mikää•n muu tuo             niitä verotettaisiin a.inoastaan tulon eikä omaisuu-
11728:     ~iin tämän verotuksen yhtenäis-en luonteen, sen,         den peruste-ella. Onhan oikeastaan luonnotonta
11729:     että tässä todella on kysymys tuloverosta eikä            verottaa niitä molempa.in p-erusteilla, kun on ti-
11730:      omaisuusverosta muuta kuin nimeksi. On tärh-             laisuus ottaa niiltä niin pa.ljon kuin kohtuulliseksi
11731:      ätä; että tämä y.l.eisessä tajunnassa tul€e selväksi.    katsotaan· .ia. tehdä s·e mahdollisimman yksinker-
11732:     Sillä jos esimerkiksi tahdotaan veroa korottaa,          taisen perusteen mukaan, joka. on tulo. Miksi vai-
11733:      niin on luullakseni tärkeätä, että yleinen tietoi-       vata taksoitusvira.nomaisia jokru vuosi arvioimaan
11734: 1298                                     Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11735: 
11736: 
11737: yhtiön oma.isuutta? Pääasia on, että osakeyhtiöitä            Olen TJUhunut niin kauan, etten rohkene puut-
11738:  on verotettava erikoisella verolla. Sekä tutkimus        tua yksityiskohtiin. Ainoastaan si~nen ta•htoisin
11739: että .käytäntö alkava.t y·hä enemmän tulla selville       vahän palata,, mitä ensimäisessä vastalauseessa
11740: siitä, että yleisen tuloveron soveltaminen ei-fyy-        esitetään osakeyhtiön verottamisesta, kun sano-
11741: sillisiin henkilöihin niinkuin yhtiöihin, ei ole suo-     taan, että kuta. paremmin liike onnistuu, toisin
11742: siteltavaa. sillä yleinen tulovero on kaikilta peri-      sanoen kuta suurempi tulo yhtiöllä on, sitä lie-
11743: aatteiltaan suunniteltu elävien ihm~sten verotta-         vemmän verotuksen alaiseksi se valiokunnan eh-
11744: mista varten. Aina siitä asti kuin Itävalla.n laki        dotuksen mukaan joutuu. Tämä pitää paikkansa,
11745: asettui sille kannalle, että olisi varas ottaa. osake-    jos lä;htee siitä edellytyksestä, että osakeyhtiön
11746: yhtiöiltä erikoinen vero, joka olisi realiveron, elin-    omaisuus aina tulee verotettava.ksi ainoastaan ni-
11747: keinoveron kaltain-en, on tämä a·ate voittanut alaa       mellisarvoon. Mutta laki kä&kee taksoittaa sen
11748: ja Ruotsin verola.ki on tällä kannalla.. Valiokunta       siitä arvosta, joka siitä myytäessä todennäköisesti
11749: on siitä poikennut. Se on pannut myös yhtiöt              sa.ataisiin. Ja jos näin niendellään, niin muistu-
11750: yleisen asteikon alle. Sillä'kin voidaan e•hkä tulla      tus ei pidä siinä räikeydessä 'Paikkaansa, jossa se
11751: kutakuinkin •hyvään tulokseen. Verotusasioissa ei          ensimäisessä vastalauseessa on terhty. 1Siinä on
11752: yleensä saa siivilöidä hyttysiä; vääasia, on, ettei       kyllä jotakin oikeutusta .ia minä myönnän, että on
11753: niele kameeleita. Mutta tyydyttävään tulokseen            semmoisia yhtiöitä, joiden omaisuutta on vaikea
11754: ei päästä jos puheena.olevan verotuksen kak'sin-          taksoittaa muuta .kuin nimeHis•a•rvoon. Mutta voi
11755: k-ertaisuus tulee niin suureksi kuin se on valio-         olla oikein, että niitä ei veroteta omaisuutensa
11756: kunnalla. Ensimäisessä vastalauseessa puoluste-           mukaan, vaan tulojensa. mukaan1, koska tässä
11757: taan oikeata periaatteellista kantaa .. .Sii'hen, ensi-   on kysymys tuloverosta. Mikä ei tietysti estä,
11758: mäisen vastalauseen herrat a.llekirjoittajat näky-        että ·minä olen hyvin valmis suostumaan sellai-
11759: vät lopultakin tulleen. Oikeata myös sikäli, että         seen yhtiöitten verotukseen, joka, niinkuin halli-
11760: rhe vastustavat valiokunnan ehdotusta verottaa            tuksen esitys pane·e y'htiöt. eri veron alle ja. mää-
11761: osakeyhtiöitä myös omaisuuden perusteella, joka           raa niittellJ verovelvollisuud€ll silmälläpitäen
11762: todella on erinomaisen tarpeetonta. taksoitusviran-       osaksi, kuinka. suuri 'P'rosent.ti niitten voitto on
11763: omaisten vaivaamista. Minua ilahuttaa, että .iuuri        varoista, osa.ksi, kuinka suuri tämä voitto on a.bso-
11764: ensimäisen varstalauseen tekijäin taholta tehdään         luuttisena summana.
11765: se ehdotus, ettei osakeyhtiöitten omaisuutta TJa.n-          Toinen yksityiskohta, jota en voi aivan sivuut-
11766: taisi verona.laiseksi, sillä valiokunnan päinvastai-      taa, on ensimäisessä vastalauseessa ehdotettu n. s.
11767: nen päätös oli heidän ehdottamansa. Mutta kuin-           toimeentulominimin eli alimman ·verovelvollisen
11768: ka tämä asia ratkaistaneekin, joko erityisen osa-         tulon suuruus. Ensimäisessä vasta,lauseessa ehdo-
11769: keY'htiöveron tai y'hteisen veroasteikon mukaan,          tetaan se 5,000 markaksi. Vastalauseen tekijM
11770: joka koskee myös osa,keyhtiötä, pääasia on tässä-         väittävät, että sen nostaminen 3,000 :sta 5,000 :een
11771: kin asiallin-en tulos. Olen katsonut myös voivani         markkaan -ei merkitse kuin 2 % veron tuotosta.
11772: olla. "Panematta vastalausetta varliokunnan ehdo-         En usko, että tämä tieto on oikea. .Se tilastolli-
11773: tusta. vastaan, mutta a.inoastaan sillä ehdolla, että     n>en selvitys, johon tieto perustuu, rakentuu ny-
11774: suuremlJi vä:hennys, 40 % osakeyhtiön arviomä;ä-          kyiseen kunnallisvevotukseen, ja on yleisesti tun-
11775: rästä on luTJa tehdä. Ensimäisessä vastalauseessa         nettua, että siinä suuri osa !Sellaisia verovelvol-
11776: ilmenee jonkinlainen osa.keyhtiöviha, .iota en kui-       lisia, joitten tulot ovat juuri 3-5,000 .markan
11777: tenkaan luul-e, että niillä herroilla., jotka ova.t sen   vaiheilla, ei koskaan tule veron alle, ei ainakaan
11778: aUekir.i·oittaneet, voinee olla. Sillä hehän yleensä      kaupungeissa; ja maallrahan kunnallisverotus on
11779: näkevät mielellään pääomien konsentreerauksen .ia         ollut jotain niin karkea.a, jotten sanoisi törkeää
11780: heissä on vi.isa.ita miehiä, jotka tajuavat, että yh-     arviokaup.paa, että 'siihen ei ·oikea.staa,n voi mi-
11781: tiÖ'llluoto on tuotannon kannalta monessa suhteessa       tään perustaa.
11782: edullinen. Minä luulen, että he .ovat antaneet               Siitä veroj-en poistosta,, jota. ensimäisessä vasta-
11783: vähemmän ymmärtävän min.änsä saada itsestään              lauseessa vaaditaan, tahtoisin myös lausua pari
11784: voiton, kun ovat as-ettuneet kannalle, .ioka tahtoo       sanaa. En luule, että ilman muuta, voi väittää
11785: yhtiöitä niin erityisesti lJUristaa. Ei kansa,kunnan      hen.kirahaa täysin kohtuuttomaksi veroksi. Sel-
11786: taloudellista ·elämää mitenkään sillä edist-etä.          lainen korkean oikeamielisyyden elähyttämä mies
11787: Eikä sitä myöskään edistetä toisen va•stalauseen          kuin suurin verotusasiain ja yleensä finanssiopil-
11788: tavalla. Siinä on, jollen ole aivan erehtynyt, mak-       listen kysymysten auktoriteetti Adolf W a.gner-
11789: simivero, joka olisi puolet tuloista. Se voisi näet       vainaja Berlinissä, joka. ainakin oli ylävuolella
11790: korkeimmassa tapauksessa, olla osakeY'htiölle             kaikkien epäilyksien, että mitkään luokkanäk·ö-
11791: 32 % a.rviomäärästä. Mutta arviomäärässä on               kohdat voisivat rhänen ylhäiseen arvosteluunsa
11792: ainru tulon lisäksi 1/ 110 omaisuudesta.                  vaikuttaa, ei ilman muuta katsonut oikea.ksi sitä
11793:                                            'fulo- ja omaisuusvero.                                      129!l
11794:                                                                ---------
11795: 
11796: vaatimusta, -että kaikkein rpienimpien tulojen piti      efter det den för sig- !uppg-jort en fullständig-
11797: aina olla vapaat suoranaisista. v-eroista. Jonkun-       framtida finansplan. För riksdagen gäU.er det
11798: lainren al'hainen henki v-ero oli hänen mielestään       att ·pröva och avgöra, om förslag-et är bygg-t på
11799: puolustettavissa. Ja meidän kansamme oikeus-             sådana principer, att det icke blott passar in i
11800: tajunta, minä luulen, on todistuksena siitä, et.tä       det nuvarande och blivande s'kattesystemet, ~tan
11801: W a.gner oli oikeassa. Luulen, että meidän kan-          även, såvitt det ankommer på denna detalj, fy.l-
11802: sassa on paljon sella,ista käsitystä, että henkirahan    ler statshushållnin~ens och rättvisans fordringar.
11803: maksaminen on ikäänkuin jokaisen kunniallisen            Propositionen är kontrasignerad av dåvarande
11804: ihmisen velvollisuus. Ja kun toimeentulominimi           finansminisilern Aug. Ramsay, vars underskrift
11805: ehdotetaan siksi korkeaksi kuin 3,000 markkaa,           borgar för vederhäftig-heten av de til>l g-rund för
11806: olkoon rahan arvo kuinka alha.inen tahansa, niin         propositionen lag-da kalkylerna. Då det är be-
11807: henkirahan säilyttämistä -ei voi pitää kohtuutto-        kant, a'it statsutskottet under tillräcklig-t lång
11808: mana.                                                    tid, redan innan riksda~en samlades med sam-
11809:    •Mitä vihdoin tullimaksujen poistamiseen tulee,       vetsgrannhet och g-rundlig-het behandlat frågan,
11810: niin siitä täältä oik-ealta päin on vastenmielistä       har åtminst.one jag- med stort intresse och bety-
11811: puhua, sillä vasemmistossa nyitään silloin olka-         dande förväntning-ar tag-it del av betänkandet.
11812: päitä ja, ollaan ilman muuta vakuutettuja siitä,         Därvid väckte det icke ring-a överraskning, -
11813: että porvarit tietvsti puhuvat kukkaroittensa puo-       för att ick·e såga besvikelse, - att erfara, det ut-
11814: lesta. On kuitenkin niin, -että voi olla niinkin has-    skottet i så hög- grad,. som skett, frångått de i
11815: suja ihmisiä, etteivät he osaa valvoa kukkaronsa         propositionen utstakade riktlinjerna. Då fler-
11816: etua, vaan että pelkkä sellainen ajatuskin sa.a ihei·-   talet ~av utskottets ledamöter reserverat sig- mot
11817: dät melk-ein voimaan pa.hoi•n. Joka tapauksessa on       betänkandet samt d·etta sålunda uppenba'fli~en är
11818: asianlaita niin, että meillä nyt on kysymyksessä         l'esultatet av flere omröstning-ar, ställer man sig-
11819: tuloveron -eikä kulutusverotuksen järjestäminen, ja      tveks.am och fråg-ar sig- ovillkorli~n, huruvida
11820:  näitä asioita on -paha kytkeä yhteen, kaikkein          utskottets förslag också passar in i den framtida
11821: pahin meillä, kun ei ole mitään tietoa siitä, mitkä      finanspl,an reg-ering-en tänkt sig. Det slut, var-
11822: ne edes osapuilleen järjelliset menettelyt olisivat,     till utskottet kommit, avvik•er också i så hög-
11823:  joilla se vaillinki olisi peitettävä, joka tärkeiden    g-rad från vad jag- i detta faU skuHe finna mest
11824: kulutusverojen yhtäkkisestä poistamisesta. syn-          överensstämmande med landets verkliga föTdel,
11825: tyisi. .Sanotaan: valtiona täytyy ·olla keinoja sii-     att jag icke kan annat än giva uttryck åt mina
11826:  h-en; niitä täytyy yksinkertaisesti löytyä, sillä       allvarliga betänkligheter. Jag- hoppas, att stora
11827:  nämä kulutusverot ovat väärält. Kenties se on           utskottet ska.ll egna fråg-an den ytterlig-are och
11828: mahdollista; ei niitä tosin vi-elä ole muualla löy-      ing-ående prövning, som dess vikt och be.tydelse
11829: detty. Mutta olkoon, että se on ma·hdollista, niistä     kräver, samt tillåter mig- att nu redan häri ut-
11830:  pitäisi sentään olla jotain aavistusta, ennenkuin       ta.la någ-ra synpunkter.
11831:  ilman muuta uskalletaan tämä vaillinki luoda.               A pag. 9 av statsutskottets beta:nkande yttras:
11832: Ensimäisen vastalauseen tekijät sanovat, että            ,Isynnerhet bör aktieholagens skattebärkraft
11833:  ellei nyt poisteta. näitä monessa suhteessa vääriä      dock anses vara stor. De åsamka även ofta sam-
11834: veroja, niin ei tämän verouudistuksen kautta tule        hället sårskilda. onera och åtnjuta särskilda för-
11835:  mitää verolievennystä väJhätuloisille. Aivan niin.      måner av detsamma". Huru -typiskt detta ytt-
11836:  Mutta ei Suomen veroreformin. pidäkään olla             rande än är för uppfattning-en å en del håll, där
11837: siinä, että annettaisiin kellekään verohelpotusta.       omdömesförmåg-an och sakkunska pen icke .stå i
11838:  Tämän reformin täytyy olla siiruä, että siellä,         rimlig proporti~on till s.iälvöverskattning-en, kan
11839:  missä •hartiat ja.ksa.vat enemmän kestää, on pan-       jag dock icke underlåta att beklaga, det utskot-
11840:  tava lisää taakka.a ..                                  tet funnit ett sådant uttalande i detta samman-
11841:                                                          hang vwm på sin plats och att den tanke yttran-
11842:    Ed. P a 1m g r en: U ~i förevarande proposi-          det återg-er i så hög grad som skett inverkat på
11843: tion har regering-en föreslag-it revision i en vä-       utskottets förslag. Huru oförstående och ill-
11844: sentlig del av nu g-ällande skattelag-stiftning- i       villig-t man ä:n ställer sig- till aktiebola~en, kan
11845: sådan ri.ktning,. •att -en ständig inkomst- och den-     man dock icke med fog förneka, att ekonomiska
11846: samma kompletterand-e förmögenhetsskatt skulle           och andra förhållanden ute i världen allt mera
11847: utgöra stommen för det framtida .skattesys~emet.         utvecklat sig- i sådan riktning-, att bolag med
11848: Man måste förutsätta, att re~eringeh, som ju             stora akt]ekapital ·och därav betingad ökad soH-
11849: bäst känner eHer ånminstone borde känna l•andets         ditet vida bättre kunna å världsmarknaden ut-
11850: finan.siella r-esurser, avfattat ·propositionen, för&t   härda internationell konkurrens än exportörer
11851: 1800                                  Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11852: 
11853: 
11854:  med mindre ·solvens och mindre inarbetade mär-~ beska.ttar såväl den av aktieholagen hopbrakta
11855:  ken. För såg-, -pa-ppers, cellulosa-, m. fl. av våra inkomsten och den i desamma placerade förmö-
11856:  exportindustri·er är det därför av största vikt, genheten som ock aktionärernas dividendin-
11857:  att de omhå:nderhavas av sådana stora aktiebolag, komster och aktieförmö,g-enhet. Utskottets :för-
11858:  vilka just på grund av .sin stvrka kunna göra slag, att aktiebolagens skatt faststä1les enligt ett
11859:  sig · bäst gällande. Ifall den animositet man på något nedsatt uppskattat belopp är, ifall man
11860:  visst håll också inom riksdagen hyser mot de stora icke följer den enda riktiga princip·en och be-
11861:  aktiebolagen och d·e på grund därav emot de- ska ttar endast aktieholagen eUer aktionärerna, i
11862:  samma igångsatta åtg-ärderna verkligen skulle och för sig naturligt och rättvist, men nedsätt-
11863:  leda tili, att de stora, starka bolagen skulle delas nin,g-en borde i rättvisans intresse vara vida
11864:  i mindre företa:g, eventuellt under annan än större än i förslaget.
11865:  aktieholagsform, så bleve den naturliga följden         Bet·räffande skatteskalan i § 20 skulle jag :för
11866:  därav, att de industrigrenar, vilka utsatte.s för övrigt göra den a.llmänna -påminnelsen, att, en-
11867:  en sådan reform, bleve mindre bärkraftiga. Detta ligt densamma, lde mindre och 'medelstora in-
11868:  vore åter liktydligt med mindre ska tt till staten, komsterna icke beskattas i den gmd det allmänna
11869:  lägre pris åt .iordägmena för stubbhyra m. m. finansiella läg'let kräver. Utskottet har icke be-
11870:  och stark,t reducemde mö.iligheter a tt utgi va de aktat, att de stora aktiebolagen, vilka visserli-
11871:  avlöningar, vid vilka fabriksarbetarna tack vare gen tidtals kunna hava högkonjunktur, också
11872:  systemet med aktiebolag haft förmånen att vänja ofta under årtal med ens kunna vara underka-
11873: sig. N u 1iksom vid särskilda tidigare tillfäUen stade Låg.koniun.ktur. Då deras inkomster nedgå,
11874:  rikta•r jag därför tili motståndarna av aktiebo- utfaUer skatten icke så, att den kan bliva lejon-
11875:  lags-formen för drivande av näringsverksamhet -parten i statskassan. Vid skatteska,lans fastsbäl-
11876:  ett allvarligt maningsord, att icke fortsätta en .Jande bör detta obs•erveras. Erfarenheten visar
11877:  politik, som är lika kor.tsynt ·och direkt fördärv- ju, att statsutgifterna ·stadigt stegras i samma
11878:  lig som åtgärden att .slwkta den hönan, som V"är- mån som styrelsesät.tet und•er hägnet av den så
11879:  per guldägg.                                         kallade parlamentarismen demokratiseras. Den
11880:     A pag. 3 av utskotts~betlänkandet framhålles, dyrtid, vi de senaste månaderna nödgats uppleva
11881:  att skatten bör vara proportionell med de skatt- underlättar viss-erligen icke fullgörand•et av skat-
11882: skyldigas ska ttebetahingsförmåga; a tt denna teplikten för de mindre bemedlade, men å andra
11883:  stig·er snabbare än inkomsten; samt att skatteska- sidan kräver rättvisan, att samhället i dess helhet
11884: lan därför bör avfattas så att för större inkomst efter förmåga bär påföl.iderna av att statsutgif-
11885: erlägges i skatt en •högre- procent än för mindre. terna springa upp tiH oanade belopp. De stora
11886: Huru riktiga och aHmänt erkända dessa sa.tser välja.re-ma.ssor, vilk•a på grund av den allmänna
11887: än äro; gäller dock också beträffande d.eni, att de och Eka rösträtten utöva huvudinflytandet på ri-
11888: måste tillämpas på ett förståndigt sätt och 'icke kets angelägenheter, skulle kna pnast heller anse
11889: nttän.ias in absurdum. När utskottet i d•en skala, det tillbörligt eller värdigt att de omkostnader,
11890: som återfinnes ,j § 20, avsevärt s:karpare än i vilka utgå på grund av flertalets beslut, skulle
11891: prop·ositionen stegrat skatten för de största in- företrädesvis bestridas av ett mindre tal skatt-
11892: komsterna, har utskottet uppenbarligen utgått dragare. J ag honpas, a tt stora utskottet skaU
11893: från att ·en enskild person med dessa största in- göra en genomgripande ändring i meranämnda
11894: komster kund·e tåla en sådan stegring i skatte- ska tteskala.
11895: proportionen. Måhända har därvid .iust tänkts            Slutligen får .iag hos stora utskottet på det
11896: på de jobba:re, gulaschare och andra, individer, bästa rekommendera det uttalande Gentralhan-
11897: vilka under' krigsåren skott sig genom allehanda delskammaren i saken avfat.tat och kommer att
11898: knep eller kanske rentav brottsliga tiHtag. Emel- distribuera. För det stå personer med omfat-
11899: lertid har skalan i § 20 utfallit så, att dessa tande insikiler i iekonomiska frågor samt med
11900: ihögsta skattesatser drabba icke blott jobbare och känd rä:ttrådighet och väderhäftighet. J ag hop-
11901: äventyrare, utan, bland annat, också aktiebolag pas i sakens intresse, att stora utskottet skall
11902: d. v. s. föret.ag, i vilka fler·e enskilda personer egna berörda yttrand.e aH den uppmärksamhet
11903: äro delägare. Dessa enskilda aktionärer, av det fört.iänar.
11904: vilka många ofta äro i ·den ekonomiska ställning,
11905: att dem borde påföras .skatt i d·e lägsta eller         Ed. E. Huttunen: Ensimäisessä lausun~
11906: mellersta. kategorierna, få emellertid med sin n'Ossa täällä ed. N evanlinm.a kosketteli lakiehdo-
11907: skärv bidraga tili skatt i den högsta kategorin. tusta enemmän abstraktiselta kuin konkreettiselta
11908: Detta är .iu en lika upprörande orättvisa som den puolelta. Minun tarkoitukseni olisi kosketella
11909: dubbelbeskattning, viiken äger ·rnm, ifall man sitä etu-päässä viimemainitulta; kannalta, sen-
11910:                                             Talo- ja o~SJ;Il;lSVero.                                        1801
11911: 
11912: 
11913: vuoksi että työväen luokan kannalta s·e 'puoli siinä oikea ja millä tavalla ~än on tuoJ:wn tulokseen
11914: on tärkeämiJi.                                            päässyt, mutta kuitenkin on syytä olettaa,, että
11915:     Jos 1uo silmäyksen maamme verotusoloihin, ~ärueru laskelma.nsa, 'hänen väitteensä, ail}a:kin
11916: herää kysymys, li~neekö missään maassa aina :pääasiassa, IJitävät paikkansa.
11917: viime aikoilhin saakka ollut vallalla, vero-olojen          MaiDJitsin jo, että ra.ska~mmin verokuorma koh-
11918: alaUa sellaista ra.ppiotilaa, mikä meillä vielä tällä taa. nykyisen verojärjestelmän mukaan meillä
11919: .hetkelläkin oru olema,ssa. rSuomen, joka tahtoo vähävaraisempaa. väestöä ja se ·on sikäli totta., mi-
11920: käydä kulttuurivaltiosta, täytyy tunnusta.a ole- käli verotus yleensä lepää välillisessä v·erotuk-
11921: vansa. ehkä enemmän kuin mikäiän muu maa taka- s•essa. Meillä on tosin tilast'ollineu työ puheena-
11922: pajulla. juuri puheenaolevassa sU!hteessa.. Valtion olevassa ~uiliteessa verrattain vaillinaista ja. puut-
11923: kulttuuri-tasoa, sen kaikiniJuolis·eru menestyksen t,eellista, mutta jonkirulaisoo ·käsityksen voi senkin
11924: ja hyvinvoinnin määrää mitata,aru epäilemättä pohja1la saada siitä osuudesta, jonka vä~ävarai­
11925: kaikiss.a oloissa ·enemmän tai väihemmäin tarkoi- lnen väestö suoritta,a. välillisten verojen kautta.
11926: tuksenmukaisesti järjestettyjen uudempj.en vero- Niinpä vuonna 1lf06 toimitet.tuj·en la.skelmien mu-
11927: ol-ojen mukaan. :Mutta meidän maahamme, vaii- kaan kävi selville, että työläinen, jon:ka tulot nou-
11928: tettavasti kyllä, tä:tä mittapuuta ei ollenkaan sivat 1,000 ma,rkkaan, suorittaa noista vuotuisista
11929: voida. sovellutta.a. Meidä!ll vero-olomme ovat ol- tuloisbnsa ei vähemp.ää kuin 13 % välillisinä ve-
11930: leet ja vielä tänä ~päivänä ovat mitä vailfhenrtu- roina. Sa.ma.a,n aika,an varakkaa,t tulojen nauttijat
11931: ·neimmalla kanna.Ua.. Tämän käsityksen tunnus- suorittavat ainoastaan 1 % :n, tai eräissä tarpauk-
11932: taa myöskin valtiova.rainvaliokunta mietinnös- sissa siitäkin vielä alLe. VNotusolojemme nykyi-
11933:  sään, joss.a se lausuu m. m. seura.avaJil.: ,Vakinai- nren rappiotila on niin suuri, että se on pakotta-
11934: nen verotus le~pää .Suomessa .pääasiallisesti tulli- nut yksin:pä meidäru taam,tumUJksellisia, piirejäm-
11935:  ma•ksuje'Il .perusteella. ja on siten etupäässä kulu- mekin ryhtymään toimenpiteisiin uudistuksen ai-
11936: tusv-erotusta, joka a.ina, enimmin rasittaa; vä~ä­ kaans•aamiseksi •Pu:heenaoJevalla a·lalla. Vii<ttwan
11937: varaista väestöä. Suorarnainen verotus, joka. enem- ·siihen mitä esim. kokoomuspuolueeseeru lukeutuva
11938: män kohtaa varakkaa:mpia kansamluokkia, on va- kirjailij.a Hämeen-Anttila äskettäin on lausunut
11939: kina·isessa verotuksessa aiva.n 'heikosti kehitetty ja verotusoloja, koskeva-ssa kirjoituksessaan eräässä
11940: epMyydyttälvä:sti järjestetty. Tästä seuraa, että jul1m.isussa. Hä!n !lmoma uttaa ulkomaalaisesta
11941: maamme valtioverotus ei vasta:a valtiotalouden uu~immasta v•erotusla.insäädännöstä sekä si•ttem-
11942: eikä oikeudenmukaisuuden varutimuksia."                  miu meikäläisestä asiantilasta veropolitiikan
11943:     Tämä valiokunnan. käsitys O'Il a.ivan oikea. Ve- alana, ja, mainitsee, että ,suomalaista ra'hawoli-
11944:  rotaa,kka meillä vielä nykyisin lepää va:ra,ttoma.w.- tiikkaa, ni'znittäin elinta'l'Peiden moninkertaisen
11945: man väestöluokaiu hartioilla. Läihempi tarkastelu 'hinu{l;n lisäämistä niiden maalmntuonti>hintaan ei
11946: valli•tsevaan ti·lanteeseen tuon)JJemrpana tässä ~Uih­ sivistysmaa i l·m a s s a ole tultu aja,wl-
11947: teessa osoittaa väitteen kaikin puolin, oi'~ksi. le~ksi". Politii·kka., jota meidän maa,ssamme nou-
11948: YleiB!en kehit,yksen <vero-olojen uudistuksen a'lalla datetaan ei ·ole h~en, käsitY'ksensä mukaan sivis-
11949: tulisi käydä siithen suuntaan, että se olosuhteiden tysvaltioiden politiikkaa verotuso}ojen alalla. Ja
11950:  salliman mukaan poistaisi välillisiä veroja ma:h- näin all!kin todellisuudessa asian laita. Lyhytkin
11951: dollisimmaru suuressa määrässä sekä,.toiselta puo- katsa.us ulkomaalaiseen verotuslainsäädäntöön
11952:  len siirtäisi v·erotuksen etnlläässä suoranaisten ve- täf;,o;ä suhteessa antaa valaisevia todistuks>ia. Ul-
11953:  rojen kautta suoritettavaksi. Meillä kuitenkin on komfJ;illa on verotuksen pairuo,piste siirtynyt välil-
11954: tässälki11 suJhteessa, aivam päinvastainen tila va.llit- lisistä veroista tuloveroili.irn. Niinpä ansaitsee mai-
11955:  semassa. Maisteri Rauhala, jota valtiovarainva,- nita, että Englarooissa vuoden 1918 budjetissa. vä-
11956: liokunta käyt.ti asiantuntijana :hallituksen esityk- 'littömät verot tuottivat valtiolle 4 kertaa enem-
11957: ·sen arvostelussa, valiokunnalle jättämässään kir- män kuin välilliset.. Edelleen on huomattava, että
11958:  jallisessa lausunnossa huomauttaa tästä seikasta suoran:8Jisissakin veroissa. pää'Paino on pautu juuri
11959:  erityisesti. En saata olla viittaamatta :hänen la.u- suurien omailluuksien ja ennenkaikkea sota:voitto-
11960: suntoonsa, -erittäinkin, koska se oru asia.a sattu- jen verottamiseen. !Niinrpä saman Englannin bud-
11961:  va,sti valaiseva. Hän nimittäin mainitsee, •että jetin mukaan viime vuodelta. yksistänsä sotavoit-
11962:  ,viime vuotisesta.aill\ ovat välilliset verot meillä toverot tuottivat 1 /:~ kaikista valtion tuloista.
11963:  kasvaneet 20-kertaisesti, - ainutlaatuinen taiJaus Skandina•vian maissa, johon lainsäädäntömme luo
11964: ,kaiketi viime vUJosisa,toje·n ja tulevienkin vuosi- aina katseensa ja josta. se ha.kee esikuvia., on vii-
11965: sa·tojen finanssihistoriassa, - välittömi·en v•ero.ien meisten vuosien kuluessa välittömien verojen
11966:  kasvaen 2-kertaisesti". Minä en .puolestani ole tut- ·Osuus ka,ikista. veroista noussut 10-20 %:sta 50.
11967:  kinut, missä määrin maisteri Rauha·lrun väite on jopa 75 %:iiin. Nämä muubmat numerot- en:
11968:                                                                                                          165
11969: 1302                                      Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
11970: 
11971: 
11972: .tahdo ja.tkaw pitemmälti niitä- os-ottava.t jo yk-         ta.va, ,miten esityks.en lJuutte·ellisuudet o1isivat
11973: sistänsä, milla,inen vero-olojen kehitys ulkomailla         paraiten korja.tt.avissa siten, että v•ero tulisi liit-
11974:  on ollut vallitsemassa.                                    tymään 'kii:nterusti keskustan ja •haUituksen muu-
11975:     Meillä tietyst.i uudistuksen tarve täissä suh-          hun polimkkaa.n, ohjelmahenkeen ja miten voi-
11976: t:eessa, on ollut erittäin kipeä ja tarpeen vaatima.        taisiin perustaa vero-ähjelma edes jonkun-
11977: Se on käynyt vä1ttämättömäksi va.rsink}n näinä              lais,elle ko'konaisuuHa si1mällä-
11978: sotavuosina., jolloin valtion men.ot. ovat 1hirvittä-       ll i t ä v ä 11 ·e s u u n n i t e 1 m a. 11 e".  Tässä
11979:  vässä määrrussä kasvaneet. Se seikka, että valtion         kirjoituksessa jo näkyy jonkinlais·en yhtenäisen ja
11980:  menoa.rvio 'J)äält.tyy kymmenkerta.iseen summaa'll         selvän ohjelman tarve verokysymyksen vastai-
11981: ,siitä, mitä se .oli rauhanaikaua., .pa.kottaa nekin        sessa jrurj·estelyssä, kut.en hyvin luonnollista ja
11982:  yMeiskuntaviirit., jot.ka: valtion ohja.ksia hoitele-      suota,va.a olisikin.
11983:  va.t, miettimään keinoja tämän ti.lanteen järjestä-             lOiemme yhtä mieltä siis keskustan äänenkan-
11984:  miseksi. Kuitenkaa·n meillä ei ole vero-olojen             nattajan kanssa siitä, ·että tä!lbisen ohjelman tu-
11985:  uudistamisen a.la.lla päästy nii'll nopeasti eteen-        lisi olla olemassa ja. olisimme odottaneet, että hal-
11986:  päin ja saatu niin radikalisi·a uudistuksia aikaan         litus, jättäessään eduskunnalle esityksen tulo- ja
11987:  kuin olisi ollut suota.vaa ja välttämätöntä. Viipy-        omaisuusvcerolai'ksi, olisi esittänyt siinä suunni-
11988:  misen syvt, esim. tuloverolainsäädännön uudista-           telman, tai ainakin ·p ä ä rp i i r t e et siitä ohjel-
11989:  misessa, ovat epruilemättä olleet monet. E:nnen-           masta, jota se lälhiaikoina tulisi verotuskysymyk-
11990:  ka.ikkea. voitaneen merkitä sellaiseksi tsaarivallan       sessä noudattamaan. Edelleen olisimme 'Pitäneet
11991:  aikainen tilanne, joka yleensä esti huomattavam-           suota1va,na., että jo esityksen, yhteydessä olisi hal-
11992:  pain uudistusten aikaansaamisen kaikilla a.loilla,         lituksen talholta ·esitetty käytän:nöllisiä, positii:vi-
11993:  siis myöskin verotusolojen rulalla. Toiseksi omis-         sia t'Oim~enrpiteitä va:nlhentuneiden verotusolojemme
11994:  tavien luokkien haluttomuus sii'hen, koska omista-         uudistamiseksi. 'Tässä ·sU'hteessa ennen kaikkea
11995:  ville luo'kille oli erinomaisen edullista ja mieluista      olisimme odotta:ll,eet hallitukselta e h d o t u s t a
11996:  koettaa hoitaa valtion ta,loutta entisen verojärj.es-      muutamien verolajiep.1, kuten .hen:kira•han, käräjä-
11997:  telmän kautta, jonka. kuorma. oli etupäässä välil-         kappaveron, maa.kauppiasveron ja, muiden sa.ma,n-
11998:  listen veroien muodossa ty.ötä:tekevän vä.estön ja         la.ist.en ,,keskia:jan" verojen .kumoamisesta. Tätä
11999:  suuren kuluttaja.kunnan ha.rtioiHa~ Saamme kiit-           ka.ikkea ei ole kuulunut, eikä 'hallituksen esityk-
12000:  tää meillä vallitsevaa. räikeätä luokkavaltaa. siitä,       sessä ole liioi:n viittauksi·akaan siihen suuntaa.n.
12001:  että täs•sä suhteessa ei jo aikaisemmin ole saatu               Edelleen oli·si ollut erittäin suotavaa, että halli-
12002:  uudistuksia toimeen. Edelleen on merkittävä y:h-           tuksen esityksessä olisi lälhemmin viitattu siihen,
12003:  t.enä syynä verotusuudistuksen viivästymiseen se           millä tapaa aijotaan saada k u lllJ n a ll i 11 e n ve-
12004:  byrokraatti'lllen :henki, joka meidän ru'Ot.soa.laisia     rotusuudistus aikaan, koska, käsittääksemme,
12005:  esikuvia t81Voitteleva.ssa hallitusjärjestelmässäm-         kunnallis·en ve-rotusuudistuksen tulisi käydä käsi-
12006:  me on a:iva,n viimeaikoi'hin saakka ollut vallalla.        kä,dessä va,ltion tulo- ja omaisuusverouudistuksen
12007:     Kuitenkin va:l1ankumouksellinen liike vuonna            ka,nssa.. Täällä on ta;pruna, varsinkin oikeiston ja
12008:  1917 toi tuulahduksen Suomenniemellemme .ia pa-            ehkäpä mes'kusta.nkin taho:Jla, uskoa mieluummin
12009:  kotti täällä ottamaan käsiteltäväksi myöskin ky-           joihinkin porvarjllisiin as.ia.ntuntijoihin kuin va-
12010:  symyksen verotusolojen uudistamisesta. Kun                  semmiston taholta esitet.tyihin lausuntoihin. Viit-
12011:  tämä asia vihdoin tuli •esille, olisi toivonut, että       taan tässä suhteessa tohtiori WiUgrenin la,usun-
12012:  hallituksella ja niillä 'hallituksen takana olevilla       toon:, jolle valiokunta yksimi.eHsesti on katsonut
12013:  'Piireillä, joiden tehtävälnä oli asiassa aiotteen esit-   voivansa. a1ntaa asia.ntuntijan 'Pätevyyden. Tohtori
12014:  täminen, ,olisi ollut edes jonkuhlainen ylhtenäinen        Willgren 11i•mittäin viittaa kunnallisten verotus-
12015:  selvä ohje.lma, jonk·a 'J)dhjalla lähinnå vastaisuu-        olojen uudistukseen sa.massa yrhteyd:essä .iru huo-
12016:  den verotusjärj·estelmä olisi voitu uudistaa. Täl-         mauttaa, ni:menomaalll, että ,syyllä voitaisiin vaa-
12017:  laisen Y'htenäisen, laajasuuntaisen ohjelman tarve         tia, että kun:nal'lisen verotuksen uudistaminen 'Pi-
12018:  on tun·nustettu, ei ainoa,staan sosialidemokraatti-        täisi tapa1htua. samaan arikaan kuin puheenalainen
12019:  sella vaan myöskin porva.rillisella ta/halla. Kun           valtioverotuksen reformi pa.nnaa.n toimeen".
12020:  viime kuussa valtiovarainvaliokunta. käsitteli !hal-             Tähän suuntaan on kehitys käynyt myös ulko-
12021:  lituksen esitystä tulo- ja omaisuusverolaista, niin        mailla.. Ka.ikkialla, missä tuloverolainsäädämtö
12022:  nykyisen keskusta:ha:llituksen lJuolivirallinen ää-         O'll uudistettu ajan kansanvaltaisten va.a.timusten
12023:  nenkl\.nnattaj.a ,Helsi:ngin ·Sanomat" eräissä vero-       hengessä, kaikkia.l'la siellä on samalla 'PYritty ku-
12024:  kysymystä käsittelevissä artikkeleissaan 'kosket-          moamaan jo vanhentuneita ja aika.nsa, eläneitä
12025:  teli nimenomaan tähän seikkaa.n. Mainitussa kir-           vero1atieja.. Niinpä Ra.uskassa vuonn,a 1909 hy-
12026:  jo:ituksessa lausuttiin nimittäi'll, ett.ä olisi harkit-   väksyty llä tuloverolailla kumoitiin 5 eri v·eroa.
12027:                                              Tulo- ja omaisuusvero.                                           1803
12028: 
12029: 
12030: Sellaisi·a oli 1) maa.vero ·ra<~~run~tu.~ta:. kiinteistö~- 1    Va1tiova,rainva1iokunnassa täJmän kyosymyksen
12031: tä, 2) ra:kentamattomasta .kuntmstosta, 3) hewki- käsittelyn yhteydessä kuitenkin, erääJt ·edustatiat,
12032: ja asuntov·ero, 4) OIVi- ja rukkun;avero, sekä 5) elin- muista·akserui ed. Araåärvi, viittasivai sivumennen
12033: keinovero. Tällä tavalla on Ra.nskassa t.oimeen- ma,hdollisuuteen eräitten vasta:lauseessa.mme kos-
12034: pantu uudistus tuloverolainsäädännön yhteydessä keteltujen vanhentuneitten verojoen poistamisesta.
12035: vanhentuneissa vero-·oloissa. Mitä nyt meillä kä- S€ kos·ki nimenomaa'n kysyomys'tä henkiralli.a•n ja
12036: siteltävänä olevaan. lakiehdotukseen tulee, niin ei maa,veron kumoamisesta. Mitä tulee ed. Arajär~
12037: se tiedä mitään ,suurempaa. eikä laajemmalle täh- veDI lausuntoon, niin 'hän huomautti, että jos ni-
12038: tääNää uudistusta v•ero-olojen a.lalla, va.an ainoas- mittäin vwliokunna1111 sosialisrtin~m ryhmä olisi
12039: taan yksirukertaisesti uutta veroa: entisten suostunut lask·emaan toimeenltulominimin veroas-
12040: raskaitten verojen l i s ä k s i.                            teikossa mwhdollisimma!I1 alas, niin hän olisi ken-
12041:     Herää kysymys siitä, milloin meillä sitten saa- ties ollut valmis myöskin suostumaan sii'hen, että
12042: taisiin yleinen verotusuudistus aikaa;n, sellairum helllkiraha. tulisi paistettua. Edelleen huomautti
12043: verotusuudistus, johon. täällä jo -ensimäi·nen pwhu- lhän,, että jos keskusta,, maalaisliittolais·et ja. edis-
12044: ja sivumennen. viittasi. Kun valtiovarainvaliokun- tysmieliset, olisivai tahtoneet 1hyvaksyäJ hänen eh-
12045: nassa tämä kysymys as·etettiin valiokunna.n <por- dotuksensa. osakeyhtiöitten verotuksesta, niin hän
12046: varillisille ryhmille vastattavaksi, huomautettiin olisi ollut valmis sitten ,vastwlahjaksi" kannatta-
12047: meille, että eduskunnalla on budjetin yhteydessä maa,n maaveron •poistamista. Se hinta, jota, ed.
12048: kulloinki•n, läihimmässä vastaisuudessa. lupa. ha·r- Arajärvi ja hänen kannallaan olevat vaativat näis-
12049: kit.a., mitä va.nlhoja veroj·a se malhdollisesti katsoisi tä uudi·stuksista., oli siksi korkea, ettei sitä va.Iio-
12050: voivansa poistaa. käytännöstä. Tämä on. ky1lä kau- kunlllatn vasemmalla puolella: voitu ottaa, Hdes va.-
12051: ruiisti sanottu, mutta, on kuitenkin va.rmaa, että kavalta, kanrualta harkittavaksi.
12052: sillä ei käytänn·össä ole mitään mer'kitystä. Meillä            Mitä tulee sitten ha.1lituksen esityks-een, .ionika
12053: on hyvin väJhä.n toiveita siitä, että bwdtietin yht-ey- pohj·alla valiokunna,n mietintö on rakenn·ettu, niin
12054: dessä voitaisiin saada lähivuosina kumotuksi sel- täytyy huon;rauttaa, ·että Sle ei ole vastannut niitä
12055: laisia vanhentuneita verolajeja, joi·hiru mietintöön toi veita., joita siiihen verotus olojen, uudistusta
12056: liittämä.ssämme ensimäi'sessä vastalauseessa viita- lramnatt.avain, keskuudessa on asetettu. Mai-nittu
12057: taan. Valtion ra.hantarve kasva1a, me11oj.en ta.vatto- esitys oli kopioitu vastaa.vasta ruotsalaisesta vero-
12058: masti lisääntyessä. Tä.nään minulla oli tilaisuus laista. ·Mitä tulee >taasen valirokunma.n mietintöön,
12059: kuwlla, että ensi vuoden budjettia. valmisteltaessa joka. esityksen poihja.Ile oli rakennettu, er sekään
12060: ajatellaan otettava.ksi tul'O- ja menoarvioon 180 vaslt-aa niitä toiveita., joita sii'hen voitiin hyvä;llä
12061: miljoonan markan määräraha valtion virkamiesten syyllä asettaa. Hallituksen esityksen suhteen jo
12062: palkkojen korottamista. va.rten! Ma,inittu määrä- a.lun pitäeDI oli niin hyvi'DI valiokunnam, keskusta
12063: raha ei koske vielä rautat.ielaito·ksent, eikä opetus- kuin keskustan taka.na oleva hallituskin !hylkää-
12064: laitoksen virk,amies- ja henkilökunnan vaa'n aino- väliä kannaHa . .Sii;hen aikaan kun valiokunta ryh-
12065: astaa,n valtioneuvoston alaisten 'ha1lintoelinrten vir- tyi lakiehdotuksen kä.sitt.elyyn, keskwsta!ll ää,nen-
12066: kamiesten palkkojen korotuksia. Emme voi ar- kanna:ttaja. ,Helsingin rSanomat" ju'listi hallituk-
12067: vata vielä tällä kertaa, mit-en 1huikeaan summaan sen esityksen kelpaamattoma.ksi. Lehti väitti, et-
12068: valtion ensi vuoden tulo- ja. menoa,rvio saattaa tä vaikkakin kes.kusta,haUituksen nimessä mainit-
12069: .pääMyä, mutta kun on varmaa., että menot joka tu esitys on j.äJtetty ·eduskunn,aHe, ei kes·kustaha1-
12070: tap•auksessa kasvavat, n:iin se helrposti selittää, et- litus kuit-enkaan voi siitä, sen .as~allisestaJ puo-
12071: tei meillä ole t.oiveita, ainakaan lähivuosina., saa- lesta, vastata, sen,vuoksi. että se oli vanhan, Man-
12072: da kumotuksi niitä veroja, jotka raskaimmin lan- nerheimin ha.Ilituksen aikana. laadittu ja että kes-
12073: keav-at työväenluokan ma.hettavaksi. Hallitus, kustahallitus va,in esitteli sen ·eduskunnalle. Tä-
12074: sen sijaan, että se täs1sä suhteessa oli·si •esittänyt hän kritiikkiin y·htyivät myöskin valiokunillan
12075: eduskunnalle joitakin positiivisia toimenp.iteitä, on maa] aisliitto;lais.et ja edistysmieliset jäsenet.
12076: asettanut erään komitea,n laa.timaan suunnitelmaa Mutta tästä arvostelusta huolimatta valiokunnan
12077: valtion lainaust-oiminnan uudelle kannalle järjes- mietintö ei lopullis·estika.an kuitenk•aan vastaa
12078: tämis-estä. Komit.ea.n te>htä vfunä on ke'ksiäJ keinoja, niitä vaatimuksia, joita. arvostelun nojaHa olisi
12079: joilla help·ommin kuin tähän saak,ka, voitaisiin sil.le vo.inut asettaa. V.oi sauoa, että va.Iiokunnan
12080: tha'lJJkkia uusia lainoja enltisten lainoj·en. lisäksi va1- mietintö on yhtä hyvä tai yhtä huono. kopio hal-
12081: tion y:hä kasvavain menojen peitteeksi. Eik·öhän litukosen esityksestä Imin hallituksen esitys oli
12082: pikemmin olisi ollut syytä asettaa komitea tut.ki- Ruotsin laista. Täällä eiHsiHana. varsin suurella
12083: maan, millä tavalla m e n o j a voitaisiin s u p i s - paatoksella julistettiin ruotsalaisuuden voittoa
12084: t a a valtiotaloudessa ja sen jälkeen, millä ta,v·alla sekä ylistystä ruotsalaiselle kulttuurille Suo-
12085: helpoittaa. verokuormaa.                                     messa'. Ja minä uskon, että ruotsa.Iaisuus voi to-
12086: 1304                                        Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12087: 
12088: 
12089:  si.aan ylpeillä siitäJkin voitosta, jonka ·se täs5ä          alu'ksi oli oma.ksunut. Täytyy lisätä, että tämä
12090:  tuloverolakiehdotuks-essa on saavuttanmt.                    tapahtui vielä vastoin niitten asiantuntijain .lau-
12091:       Ennenkuin ryhdyn tarkastamaan valiokunnam               suntoa., jotka valiokunta oli :itselle-en halllkkinut.
12092:  -ehdotusta lä;hemmin -eräissä yks,ityiskohdissa, täy-        Keniies .io!hdonmukaisena tälle omaksumalleen p-e-
12093:  tyy minun kertoa, pikkuinen välitapaus valiokun-             riaatteelle, valiokunta :poisti mietinn,ön johdan-
12094:   nasta, senvuoksi, että se ratkaisevasti vaikutti            nosta, mairuinnan ,asiantuntijo~sta", jott-ei tämä
12095:   itse mieti<nnön lo-pulliseen muodostumise-en. Kun           perääntyminen, sen aikaisemmin omaksumalta
12096:   vaJiokunnan täytyi ryhtyä mietinnön toiseen kä-             kannalta olisi ILäyttäm.yt ·nå.in kovin rumalta.
12097:  .sitte.lyyn, niin 1keskustan ta.ho1ta lausuttiin, että           Ed. N evanli11na on viitannut täällä siihen, että
12098:   he mi-eluummin noudaUavat täJSsä verökysymyk-               vaEokunnan erääi jäsenet. jotka aikaisemmin olic
12099:  ;gessä sellaista, 'Politiikkaa, jo.ka suo va,semmistolle     va;t mietinnön kalll!JJa.Ua, lopuksi oliva<t sittenkin
12100:  tilaisuud·en merkitä mietintöön vastalauseen. Minä           pakotettuja liittämään sii:hen vastalauseensa, ja
12101:  <en ti-edä, missä mä:äirin tämmöinen men-ettBlyt-apa         polemiseeraamaan samoja ehdotuksia, v:astarun, joit-
12102:   on keskustan ta,rkoitus-perien ja pyrintöjen• kanssa        ten .,puolesb ~he oliva,t valiokunnassa äänestän-eet.
12103:  sopu&oinmussa., mutta. ni~n· rusianla,i ta kUJitenkin oli.   TäJmä kai koskee etu-päässä oikeiston ·edustajia.
12104:   Tämä'Di seikan lä;hempi 'ha.rkinJta, jää kes'kustan         Heidä.n, kanitansa on va.liokurunass·a ollut n:iin hor-
12105:   omaan va.raau. Kuitenkin on tästä huolimatta                juva, niin ha.puileva, ainakin lakiehdotuksen tär-
12106:  muomautettava, että vastalausetta -ei ole suinkaan           keimpiin kdhtiin nähden, ettei ole ollenk:a,an ili-
12107:   kirjoitettu mietintöön vastala111seen vuoksi, vaan          meteltävä sitä umpikujaa, johon siinlä lopuksi jou-
12108:   senvuoksi, että sii'h-en on meillä ollut kylli!ksi .pä-     duttiin. Viittaus sosialidemokraattien e-pä:johdon-
12109:   teviä ja painavia syitä. V as.talau&een kautta on           mrukaisuuteeiL -eräissä asioissa oli aivan turha, sillä
12110:   jä:äny<t tehtäväksi koettaa saada mi-etintöön sellai-       mikäli kysymys kos·kee osakeyhtiöverotusta, osa.-
12111:   sia korjaUJksia, jotka näyttävät olevan välttä!mält-        ~keylhtiöasteikkoa, minun ta.rvirunee vain ma:inita,
12112:   tömiä.                                                      että rylhmämme oli valiokunnassa alunpi-täen juu-
12113:       Ensimäinen tär,kein muistutus,· joka en-                ri sillä kannaHa, jonka se on: oma~ksunut myöskin
12114:   simäisen vastalauseen all-ekirjoittajilla on v•alio-        vasta-lauseessa. Se seikka, että tois-essa lukemi-
12115:   kunna.n mieti'lllt·öön, koskee sitä virhettä, joka il-      sessa. valiokuntaryhmä joutui kamnattamaan sel-
12116:   menee siinä, että valiokunta on toimeen1pannut ve-          laistakin muotoa osakeyhtiöitten verottamiseksi,
12117:   l'On yhdistämisen, nimittäin, että omaisuudesta             mikä on valiokunnan mi-etinnössä, johtui keskus-
12118:   lähtevä tulo on v-erotetta.va yhdessä muun tulon            tan, voisiko sanoa, epäreh-ellis-en m-enettelyn
12119:   ka;nssa. Mitä tähän järjestelmään tulee, en1 sen            vuoksi.
12120:   sisältöön lälhemmin -puutu. Ry!hmä11ov-erini tule-              Herää kysymys siitä, mitkä ovat olleei ne syyi,
12121:   vat siihen läillemmin kajoaJmaan. Viittaan vain             jotk·a ovat vaikutta,neet sen, että keskusta, joDJka
12122:   sen eräisiin tärkeimpiin heikkoUJksiin ja ne ovat            kä•sissä oli tämän asian lopullinen raJtkaisu, muut-
12123:    ensiksikin siinä, että valiokunnan1 omaksuma. kan-         ti viimeisessä rrutkaiseva:s,sa käsittelyssä kantansa.
12124: , ta ·estää omaisuudesta~ sa!l!tujen tuloj-en tarpeeksi       Kun valiokunnassa pääJstiin siihen, että oli pääi-et-
12125:   tehokasta. verotusta. veronmaks~ajan maksukyvyn             tävä veroasteikoista, ja v-eron yhdistämis-estä tai
12126:    mukaan ja toiseksi tekee ma,hdottomaksi tuotta-             erottamisesta, valiokunnan oikeiston ja: ennenkaik-
12127:   ma-ttomien omaisuuksien verottamisen'. Nämä tär-             kea teollisuuska.pitalismin edusia.iain taiholta tar-
12128:    keäi seikat ovat ne, jot.ka ~:Jouhuvat vaEokunn:an          mok:kaasti painostettiin maanviljelyksen edustajia
12129:    mi,etintöä vastaa.n.                                        huomautta.malla., ,että jos 'he hyväksyvät jaoston
12130:       V a.liokunnan. enemmistö a.l uksi ky Häkin oli           oma.ksuman kannan, jossa: oma,isuus on ehdotettu
12131:    a.iva.n yksimielinen tämän erottamisen tar-                 vel.'oteitavaksi eri as-teikolla ja, palkasta ~saatua
12132:    -p-eellisuudesta. Se .periaa.tteessa päätti ensik-          tuloa. niinikään eri aJSteikon mukaan, niin tällöin
12133:    sikin hyl,iä:tä hallituksen esityksen veron, yh-            tul-ee mamwiljelystä kohta&maan vero ,paljon an-
12134:    distämis·estä, asettuen: ka<htiaja.on kanna>lle. Tällä      karammin, kuin mitä maanviljelyselinkeinot voi-
12135:    ·pohjalla. asia lähetettiin erikoiseen j<aostoon, joka      sivat si€tää. Tällainen sävY' oli siinä pa,inostuk-
12136:    sai te'htäväksen:sä laatia. a,iva.n uuden ehdotuksen,       s.essa, jota valiokunnalll' oikeiston tatholta keskus-
12137:    joka nvjautuisi tälle uudelle -periaatteelle. Mutta         taan harjoitettiin. Ja iäytyy myöntää, eitä sillä
12138:    va:ikka ja:ostossa vaJSemmiston j•a ,keskusiarn edus-       oli vaikutuksensa. Maalaisliittolaiset ja maa,nvil-
12139:    tajat olivat tärk-eimmissä -kysymyksissä voineet           :ielyksen -edustaja,t keskustassa a:lkoivat peljMä
12140:    täydellis,esti Y'htyä, 'niin va.liokunn:a.n keskusta,       tosiaankin s'itä, että ,heidän valitsijansa, jos tämä .
12141:    kun oli ryhdyttävä lakiehdotuksen -toiseen käsit-           juttu tehdään julkiseksi, myöhemmin tulevat .a,n-
12142:    telyyn, meni Can,ossaan. V a:liokun,nan · keskusta          karasti käymään heidän kimp'Puunsa sen vuoksi,
12143:    perti,äntyi täydellis-esti siltä kannaUa, ;i.onka •se      ·että he ovat olleet my,ötäva,ikutbmassa maanvil-
12144:                                            Tulo- ja omaisuusvero.                                             1305
12145: 
12146: jelystä raskaasti kohtaavan veron säätämise~n.           ven ~hdotus n1mittäin tiesi sitä, että osakeyhtiöt
12147: Kuitenkin on tosia:sia, että tilihän saakka ma<anvll-    saisivat luk·ea vero'helpotusta 5 % osakepääomal-
12148: jelystulot ovat yleensä tulleet erittäin heikosti v-e-   tansa. J a.ostoss·a muista.a.kseni -esitti ed. Arajärvi
12149: rotetuksi. Saa~en viitata valiokunnassa esitettyi-       7 % tä,ksi normiksi. Kun ottaa 'huomioon, että
12150: hin eräisiin mielipiteisiin tässä suhteessa, en-         osakey·htiöid·en keskimääräinen voitto meillä nor-
12151: nemkaikkea. ed. Arajärv-e·n l,ausuntoon. Hän             maa,liaikana tuski•n nousi edes 7 % :iin, niin ai-
12152: huomautti, että ,kunnallinen verotus maalta ta-          nakin. teollisuuden, harjortta.jain t~aholta väit'flttiin,
12153: lollisiin nähden on täihän saakka. ollut joks-e•enkin    n!iin olisi tämä tietänyt osakeyhtiöille jokseenkin
12154: yhtä tyhjän kan'Ssa". Maa.nviljelijän tulojen• ar-       tä:ydeUistä vel'ova:pautta. Nii11hyvin ovat teolli-
12155: vioin.ti ja niitten v·erottamin,en on tä!hän saakka      suuden ja maanviljelyksen edustajat koettaneet
12156: ta,pa.ht.unut sellais t·oo :perusteitten mukaau, että
12157:                     1                                    valiokunnassa. valvoa luokkaetujaan.
12158: maanviljelijäluokka, on päässyt verra.ttain mität-           Valiokunnan mietintö tässä suhteessa. olisi mie-
12159: tömä:llä verotuksella, sen sijaa.n, että pallmnsa.a-     lestämme rakennettava ensimäis-essä vasta.lau-
12160: jat, teollisuuden harjoittajat ja muut tulojen naut-     s·eessa esitetyn ehdotuksen pohjalle, sille pohjalle,
12161: tijat ovat sa,a.neet ma.ksaa kokolailla run,saampaa      jonka keskusta ja vasemmisto valiokunnassa. aluk-
12162: ja raskaampaa veroa. Tämä vaikeus ma~mvilde­             si yksimielisesti olivat omaksunee-t, että nimittäin
12163: lyksen kunnallisessa verotuksessa on jo-htunut sii-      palka.sta ja omaisuudesta saadut tulot ovat vero-
12164: tä, ettei ole ollut mitääm säännöstelyä niistä pe-       tett.av•at eri asteimon muka.an. Mitä tulee niihin
12165: rusteista, joitten mukaan maanviljelyksestä saa-         erikoisveroihin, joi'hiu ed. Nevanlinna täällä viit-
12166: tuja tuloja on arvioitava.. Kun siis meidän maan-        tasoi, nii·n. on selvää, että niiden säätäminen on lä-
12167: viljelysluokkamme, maatawiljelevä väiestömme on          hemmän tulevaisuuden asia, sillä meidänkään kä-
12168: päässyt tähäinl saakka v-errattain vähäisellä vero-      sityksemme mukaan ei tämä ·tuloverolakiehdotus,
12169: tukseUa, olisi sille tietysti ollut kau'histus nyt äk-   olirpa se asteikkonsa pll'olesta minkälainen tahan-
12170: kiä. ryhtyä ka,ntamaan suurempaa verotarukkaa,           sa, mtkaise verokysymystä kokonaisuudessansa.
12171: kuin mihin se tähän saakka on tottunut. Vaikka-          Käy aivan välttämättömäksi lä!hi'Vuosina säätää
12172: kin, uusi vero sellaisenaankin, kuin va:liokunnan        uusia. veroja, jotka. ko1htaava.t erikoisesti tuotta,-
12173: jaosto oli sen ehdott.anU't, jossa veroasteikko nousi     matonta omaisuutta, kiinteimistöjä .i. n. e. Muu-
12174: vain 20 % tuloista: ja 12 })romille-en omaisuud·esta,    ten' .käy ma.hdottomaksi täyttää valtion yhä kas-
12175: oli erittäin lievä, koska keskustan. ·edustaja. Jouka-   va.via tarpeit.a.
12176: hainen katsoi voivansa yhtyä sellaiseen ka·ntaan             'Toinen, muistutuksemme ~koskee valiokuuman
12177: ja vieläpä my.ö'hemmi•n ilmoitti, olevansa tai,puvai-    oma;ksum1a asteikkoja. V ahokunnan asteikko
12178: nen tuloasteikon kohottarrnaan 25 % :iin, niin vaik-     pä.ättyy nimittäin 20 %:iin tuloista, ja se on :mie-
12179: ka. tämä vero olisi siis jo jaoston oodotuksen mu-       lestämme liianr allhainen. Todellisuu(!.essa valio-
12180: karuru erittäin lievästi tullut kohtaamaan maa.nvil-     kunnan asteikko on .pruljon a. l.h a i s e m p i k i n
12181: jdysvä:es·t·öä, teki keskusta oikeistolle sen palve-     kuin mitä mil8tin'nö.stä käy selville. Asianlaita
12182: luksen, että s-e toisessa lukemisessa asettui halli-      on nimittäin niin., ·ettäJ la:kiehdotuksen mukaan
12183: tuksen esityksen kamnalle.                               verot.etta va saa väJhentää tulostansa. valtiolle me-
12184:    !Täytyy tunnustaa, että maa,nviljelyksen edus-        nevät verot. Kun ottaa huomioon, että tämä: 'Vero-
12185: ta:jat olivat ·erinomaisen hyvin va.liokunnassa val-     ·välhennys tuloista. tietää lhuoma,ttavaa ·eräiä, mer-
12186: voneet luokka-etujaalli, kenties .pa.remmin kuin         kits,ee se .käytännö·ssä veroasteikon keskimäärin
12187: muut ryhmät. Menltiinpä v-aliokunnassa pitem-            .ehkä noin 3 % :lla alentamista. V eroastei,kko siis
12188: mäHekin maan,viljelysedusta.jain taholta. Viitt.aa'n     todellisuudes·sa: ei ole 20 %, niinkuin 'Valiokunta.
12189: vain ed. V uokosken ehdotukseen, kun .häm; ehdotti        ehdottaa, vaan 17 %. Valiokunnan mielipide
12190:  aivan vakavassa. mielessä, että maanviljelijät jo       sekä täällä jo aikaisemmissa puheeruvuoroissa'
12191:  tästä alhaisesta veroasteikosta huolimatta . sai·si-     esiintuotu käsitys siitä, ettei meil.lä omaisuus
12192: vat verotetta,va1a tuloa, määrättä,essä 'Vähentää 30     kestä ankarampaa. veroa, kuin. mitä valiokunta. on
12193:   % veron arviomä.ärästä, eli siis, että he saisivat      ehdottanut, ei pidä pa.ik'kaan·sa. Vertailu ulko-
12194:  lähes kolmannen osam va,pautusta, siitä veromää-        maala.isiin oloihin, osoittala tämän aivan selvästi.
12195:  rästä, minkä muut saavat aivan täydesti •suorit-         Täällä on kyllä jo viilta.ttu, mitenkä ras·kaana
12196:  taa. Tämä ,siivo" ehdotus ei kuitenkaan' saamut         vero eräis.sä valtioissa. ulkomailla ,kohtaa. oma.i-
12197:  suurempaa kannatusta, jotenka. se ·raukesi. 'Se ta-      suutta ja tuloa. Sen Esä:ksi tahdon vielä mainita
12198:  va.lla.nsa. oli kyllä sopusoinnussa oikeiston ja en-     j·on1kun asia ta valaisevan seikan. Enn-en sotaa
12199:  nenkaikkea ed. Arajärv-en ehdotuksen kan-ssa, että      tuloveraasteikko Euroopan eri mai,ssa IJl:ousi 5-6,
12200:  osakeythtiöt olisivat tässä laissa asetettavat mah-      jopa eräissä tapauksissa 8 % :iin. Se oli siis ver-
12201:  dollisimman lievän veron alaliseksi. Ed. Arajär-         rattain alha,inen. Nyt sodan aikana. kasvaneiden
12202: 1306                                     Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12203: 
12204: 
12205:  valtiomenojen vuoksi on t.uloveroa.steikkoja täy-             olojeru ka,nssa. Jos ottaa 1huomioon nykyisin v·al-
12206:  tynyt vuosi vuodelta korotta:a. :Ni~npä nikyisen              litsevia elaillitosuhteita, niiru tä,ytyy myöntää, ettei
12207:  verolainsäädännrön mukaan Skandinavian maissa                 kukaan tässä maassa. tule toimeen 3,000 markan
12208:  se on 20 %, saattaapa nousta eräissä maissa 30                 vuotuisilla tuloilla va.an ·ruiiden täytyy olla mo-
12209:   % :iin. Ja kuten ed. Nevanlinna täällä alussa                ninverroin korkeammat. Tuloverolainsäädännön
12210:  mainQtsi, Englannissa se on noussut eräissä ta.-              tärkeimpiä ·peria.a.tt.eita. on, että veroa on ka,mnet-
12211:   pauksissa 80 %:im,kin tuloista. Sabassa äsket-               tava niiltä, joilla ka.tsotaan oleva;n veronmaksu-
12212:   täin hyväksytyn tuloverolain mukaa•n asteikko                kykyä ja me katsomme, että veronmaksukyky
12213:   nousee muist<aakseni 63 %:iin. Se on siis jotain             alkaa kokolailla korkeammista tuloryhmistä,
12214:   toista. kuin mitä valiokunnan Ejhdotus 20 % :in              kuin mitä valiokunnan ehdotus edellyttää. V a-
12215:  tai tosiasiallisesti noin 17 %:in asteikosta tietää.           liokunta. tosin on puolustanut al'haista toimeen-
12216:  Valiokunta on sanalla sanoeru ta. 11. t o 'll' u t a s-        tulaminimiä sillä, eHä jok.aiseru kansalaJsen on
12217:   t ei k koe h d o t u k s e 11 a n s ·a s i i r t .ä ä v e-    velvollisuus luruastaa tuo ,pääsymaksu" valtio-
12218:   r o 'k u o r m a n v a r a k •k a a m m i l t a. 1 u o-       laivaan ja tästä luna.stamasta.an pääsyma.ksusta
12219:   k ilta keski- ja alaluo .k a n kannet-                        hä·lll nauttii niitä etuja, joita valtio saattåa 'hä-
12220:  t a v aksi, eli toisin sanoen, päästää suuTemmat               nelle tarjota. Oru huoma.utettu, että jos toimeen-
12221:   tulot, suurten omaisuuksien omis.tajat mahdolli-              tulomimimi on kork-eammalla. kuin valiokunta on
12222:  simman •helpolla, v.erotuksella. Vastalausees.sam-            ehdottanut, niin se tietäisi melkoisen osan vähem-
12223:   me olemme eohdotta.neet, että tuloveroasteikko ulo-           pivaraisien ja alhaisempia tuloja. nauttivien vero-
12224:   tetta.irsiin 30 %:iin ja omaisuusasteikko 15 %:iin            vapautusta.. Tämä väite ei kuitenkaan pidä 'Paik-
12225:   1,000:1ta. Tätä ·ei suinkaan voitane pitää koh-               kaansa, kuten s·en voi kuka ta•hansa. käsi·ttää, jos
12226:   tuuttomana, eikä sellaisena., joka ,syö" •pääomia,            ottaa 'huomioon•, että •juuri väihärvara.isimmat ja
12227:  josta tääUä aika.isemmin .en •huoma,utettu, koska              vä'hempiä tuloja nauttivat ovat raskaimmin vä-
12228:  ulkomaa.lais.et esimerkit osoittavat, että :veroas-            lillisten vero.ien ka.utta kuormitetut. Toimeen-
12229:  teikot saatta.vat nousta .paljon .korkeammallekin.             tulominimiä arvostellessa voisi viritata. myöskin
12230:  Viittaan va~n si~hen~ että vasta.lauseessamme eh-               ulkoma.alaisjin kokemuksiin. Amerikan Yhdys-
12231:  dotettu asteikko niin hyvin tuloihin kuin omai-                 valloissa, vuonna 1916 säådetty tulo- j1a om•aisuus-
12232:  suut-eenkin nähden on jotakuinkin läheUä sitä,                 vero määräså: •p-erheettömälle 3,000 dollarin ja
12233:  minkä ed. J·oukahainen on valiokunnass.a esittä-                p·eflheelliselle 4,000 dollarin toimeentulomi•nrimin,
12234:  nyt.                                                           -eli alimma.n verot·ettavan tul'orajan,. Vuonna
12235:      Kolmas vastalauseemme tärkeimmistä muistu-                 1917 laki uudistettiin ja. oli siinä mää;räJtty toi-
12236: tuksista koskee osakeyhtiö·v·erotusta. Olen jo ai-               meentulo-minimi per'heettömiltä 1,000 .i·a perheel-
12237: kaisemmin vi~ta.nnut siihen, että va.lio'kunna·n, so-            lisi<lt.ä 2,000 dollariin. Jos sen laskee Suomen ra-
12238: siaalid·emokraattiset jäsenet ova.t vastalausees-                haksi edes normaalia.jau kurssin mukaan, tietää
12239: sa.a.n asettuneet samalle kann•alle, jonka aikaisem-             S•e perhe-ettämille :vähin1ään 5,000 ja. perheellisille
12240:  min olivat vaEokunnass.a esi•ttäneet, että nimit-               vähintään 10,000 ma·rkan toimeentulominrimiä.
12241:  täin osakeylhtiöt ova.t asetettavat jonkunverran                Ottaen näitä näkökdhtia huomioon, täytyy ehdot-
12242: erikoiseen asemaan verotuks•ess.a. y ksi•tyisiin vero-           tomasti yhtyä silihen ki1sitykseen että valiokunta
12243: tettaviin nähden. Tähäln katsoen pidämme ·välttä-               on toime~mt.ulominimiä määrätessääm osunut har-
12244:  mättömänä, että osakeyhtiöverotuksessa otdaa:n                  ha·an.
12245:  :huomioon myöski11 voiton su:hde pääomaanr. Ne                      ·Edelleen kosketeliaan vastala.useessamme ·eräi-
12246:   osakeyhti•öt, jotka. tuottavat väJhempää voittoa               siin. toisiin valiokunnan mietinnössä esiintyviin
12247:   pääomille, ovat verotettavat lievemmin ·kuin ne,              seikkoihin, joilla. niilläkin on tärkeä merkityk-
12248:   jotka ·tuottavat suuria voittoja ja joita cm vero-             sensä. ~ajoan vielä sivumennen niiihin, ja kos-
12249:   tettava ankarammim. Ulkomailla, on verotuslain-                kee nii·stä ensimäinen kysymystä siitä, onko tälffiä
12250:   sälädännössä yleensä toteutettu tämä oikeuden-                 uusi v·ero katsottava sellaiseksi kruununveroksi,
12251:  mukaisuuden• peria.ate ja meillä olisi miel-estäni              jonka maksamatta. jättäminen tietäisi! •äänioikeu-
12252:  myös.kin syytä pyrkiä :sama·an •päämäärään.                      den menrettämiseru. Jos Jtäst.ä tulee vakinainen
12253:      Mitä tulee seuraavaan muistuiuks·eemme mi;.;-               va.ltiovero, niin lien•ee kai selvää, että sitä tulki-
12254: tinnön suhteen, koskeva toimeeniulominlimiä, niin               taan, sellaiseksi veroksi, josta. pu:hutaan Valtio-
12255: :si:in·ä katsomme, että valiokunna.n 0hdotus on                  päiväjärj.estyksessä. fl'yöväenluokan kannalta
12256:  asetta.nut verotettavan tu1on, läihtökohdan liian              tämä 'kysymy·s, sanot,takoon se suoraan, koskee
12257:   alhaiseksi. V aHokunnan omaksuma ka:nta siitä,                n. s. ,saavutettuja, oikeuksia", ja on meidän mie-
12258:   että 3,000 markkaa on olerva aJimpana. verotetta-              lt:>.stämme ~älttämä1önt.äJ, ettäi tässä suhteessa laki-
12259:  vien tuloden ·rajana, ei ole sopusoinnussa. olevien             ehdotusta selvenndä·än sillä tavalla, että täJtä ve-
12260:                                                 TulR- ja omaisuus",ero.                                         1307
12261: 
12262: roa ei ole ka.tsottava sellaiseksi, josta on ·puh:e            kunta on yleise~ti tietoinen, että Hmoitus ei pidä
12263: V. J m 5 § :ssä. Niiden, joiden vallassa on ra,t-              paikkaa:nsa. On:ko sillä oikeutta lisätä v·eroa? Mi-
12264: kaista tämän verolain ko1htalo, keskustan edusta-              nun nähdäkseni tämäin lakiehdotuksen mukaan
12265: jien, on ennen kaikkea ha.rkittava, minkä merki-               ei o:1e. Tämä lakiehdotus säätää nimenomaan,
12266: tyksen 'he tälle seikalle arutB.Jvat.                          että lautakunnan kokouksissa on pidettä'Vä pöy-
12267:    ·Mitä mu1hi,n vastalauseemme ehdotuksiin tu-                täkirjaa ja milloin poiketaan verohliiD'oituksesta,
12268: iee, ovat rue •enemmän tois,arvoisia., mutta silti             on siihen merkittävä ·poikkeamis,en syy. Täimän
12269: kyllä puolustavat täydellisesti paikkaansa laki-               lakiehdotuhen lopussa 'säädetään ankara ran-
12270: ehdo.tuheen näihd·en.                                          g-aistus lautakunnan .iäiseniHe ja kaikille, j®ka
12271:    Mitä yleensä tulee valiokunn,an mietintöön                  tätä lakia toimeenpanevat, jos ne ovat poiken-
12272: tästä lainsäädännöstä, nliin t,äytyi,si vaatia, että           neet laista. Ajatellaan suhdetta maas•euduUa,
12273: sen tulisi sisiiltää aina,kin ne tärkeimmät periaat-           jossa maataloudesta saatavat tulot ovat tietysti
12274: teet,· jotka vastalauseess1amme ovat ·esitetyt. Va-            ensinnä rahaksi arvioitavat. Jos joku on antanut
12275: liokunnassa, on ed. Aradärvi lausunut 'hyvin sat-              lautakunnruUe veroilmoituksen, että hän on saa-
12276: tuvasti, että hänen tarkoitukseniaan on ,keritä                nut esim. rukiita 50 hehtoa, lautakunta on var-
12277: v·erolB.Jmpaita niin, että mahdollisimman vähäJn               masti tietoinen, ,että ·sil,le on tullut jyviä pa'ljon
12278: kuuluu mäJäkimistä". Tämä tietäisi ymmädääk-                   enemmän, minkä lautakunta tekee? Se ei voi sum-
12279: seni sitä, että veron tulee tyydyttää valtion ta,r-            mamutika.ssa. lisätä v-eroa,, mutta, miten hankkia
12280: ·peita sekä olla "oikeudenmukB.Jinen ja kohda.ta ve-           pätevät todisteet, että .asia on niin, siihen ei tämä
12281: ronmaksajia. heidän todellisen maksukykynsä                    laki anna minun nähdäkseni minkäänlaista oi-
12282:  muka,an. Kun valiokunm1n ehdotus ·ei, tyydytä                 :roeutta. Tämä johtaa nähtävästi siihen, että kun
12283:  näitä vaatimuksia ka.ikissa suhteissa., kuten vas-            ne ,reheHiset, jotka. tosiaan kunnian ja omantun-
12284: talauseestakin käy selville, niin rpidämme välttä-             non kautta ensi kerraHa oikein ilmoittavat, tule-
12285: mättömänä, -että suuri vB.Jliokunta ottaisi vasta-             vat näkemään, että joku ·epäreheLlinen, joka vä:ä-
12286:  lauseemme ehdotukset ·tässä suhteessa huomioon.               ifin on ilmoittanut, •pääisee tuolla keinoin vähem-
12287:    Ed. Lohi: Minulla oli tarkoitus kosketella                  mläillä, niin silloin tois,ella kertaa tulee kovem-
12288: ainoastaan muutamia puutteelEsuuksia, jotka                    ma11e koetuks,elle tuo kunnia ja omatunto. Mi-
12289: minä Jiuul·en olevan t,ässä laissa, puutteellisuuksia.         nun käsitykseni mukaan olisi tähän saatava S'en-
12290: joihin ei näytä kiinnitetyn huomiota valiokun-                 suuntainen :lisäys, ·kuin meillä on ollut voimassa
12291: nassa, ei valiokunnan mietinnössä eikä siihe·n lii-            elintarv.elaissa, että jos on todennäköistä syytä
12292: tetyissä vasta:lauseissa. TäJmä uusi ·tuloverolaki             epä'illä:, että ilmoitus ei ole oikea, niin voidaan
12293: perustuu iJl~moittamisvelvollisuuden pohjalle, joka            tarkastaa oma,isuus. Tämä .ei lmske ainoastaan
12294: periaate on •tietysti aivan oikea, mutta sen totea-             maataJ.outta, mutta kaikkia aloja, voi:da:anhan
12295: minen, .että nuo ilmioitukset tulevat todella oikeat,          asiakirjoilla hyvin pett1älä. Eikö siliJ.:oin olisi tar-
12296: näyttäJä, minusta ·tämä!ll lakiehdotuksen mukaan               peellista antaa verotnslautakunuaJI.e oikeus tava-
12297: kiäyväin hyvin vaikea.Jksi. Ilmoitukset sä:äJd·etä:än          ran inventoimiseen?
12298: tässä annettavaksi kunnian ja omantunnon kautta..                  Toinen puutteellisuus minun mielestäni tässä
12299: Minä ajattelen, että tämä kunnia ja omatunto                   lakiehdotuksessa on :siinä, ettJä tämän lain no-
12300: tulee hyvin kovalle koebukseUe, kun tätä lakia        1        jalla verotus voipi tulla hyvin kirjavaksi. Rat-
12301: ruvetaan käytännössä sovelluttamaan, jos nimit-                kais,eva päätösvalta veron määräiilmisessä on tä-
12302: täin ei samalla saa,da tepsiviiä keinoja että pakko            män lakiehdotuksen mukaan noilla kunnallisiJl'la
12303: on tämän kunnian ja 'Omantunnon takana. Näi-                   verotuslautakunnilla, joihin puheenjohtajan ja
12304: den ilmoitusten oimecllisuuden varmentamiseksi                 yhCLen jäs.enen nimittää maaherra. Mi1Jälän lä-
12305: sää:d•etåJän tämän lain 27 § :ssä, että verotuslauta-          hempiä ohj.eita, mink·ä!laisia perusteita on nou:da-
12306: kunnan puheenjohtajan vaa,ti:muksesta nn ·esitet-              tettava rahaksi a,rvioitaessa s'ellaista tuloa, joka
12307: tävä. asia.kirja,t, tilikir.ia·t ja, muut :sella.iset, jotka   tulo on arvioitava mhaksi, ei :lakiehdotuksessa '
12308: asialle valaistusta a!lltavat. Mutta onko mitään                ole. Tämä v·oipi johtaa siihen, etta kaikissa kun-
12309: takeita, että ne mahdolliset asia!kirjat, .iotka sil-          nissa kaikissa verolautakunnissa koetetaan päästä
12310: loin lautakunnalle ~esitetään, ovat todellisruud,en            niin vähällä kuin suinkin sillä peloHa, ·että toi-
12311: kanssa yihiäJpitäviä? Toiselta, puolen on huomat-              sessa paikassa menetellään •swmalla tapaa, ja niin
12312: tava etta suuri osa., ellen sanoisi .suurin osB.J, ve-         tul:laan kasvattamaan tuota lainki•erlämistä yhä
12313: ronmaksajia on .sellaisia, joilla ei ole esitettävä-            edeHeen, johon elintarvepulan · /aikana ~Säädetyt
12314: nä:äin minkäänJlaisia asiakirjoja. Miten verotus-               poikkeuslait ovat jo kyllin ·opettaneet. Minusta
12315: lautakunta tulee tällaisessa rtapaufks.es.sa menclte-          tuntuu, ·että jotakin olisi saatava lakiin takeita.
12316: lemåJän, jos veroilmoitus on sellainen, että lauta-             että yhtenäisyyttä noissa l)erusteissa saataisiin
12317:       1308                                     Keskrililtkona ~ p. lok'tikuuta.
12318: 
12319: 
12320:        aikaan. •Sitä on ta;rlwtetim to~in t~hän valio-          poittamaan t<Jtuuden selvillesaantia, jos mm.
12321:         kunnan mietintöön liitetyssä neljännessä vasta-         täss'ä laissa määräittäisiin, että .tämä vero.Ja.uta-
12322:         lauseessa, mutta johtavatko ne perusteet, jotka         kunta tai sen ipuhe-enjohta!j.a on velvollin,en anta-
12323:         tässä vastalruuseessa on tarkotettu, oikeaan tulok-     maan kunnan taksoituslautakunnalle sekä oikeu-
12324:         seen, .että hallitus va;ltuutettaisiin nuo pernsteet    tettu siltä sarumaan niitä tietoja, jotka vero>nel-
12325:         antamaan? Minä ajattellen, että hallitukselLe on        vollisen todellisten 'tulojen selvinesaamiseksi
12326:         hyvin vaikeata oikeita perusteit.a tässä suht~essa      näyttäivät tar1peellisilta.
12327:         löytää, ,sillä, kuten tunnettua, maamme on pmta-           T·äällä ovat jo monet puhujat tämän verolain
12328:         a1altaan verrattain laaja ja ilmastosuhteiJltaan        ·erikoisiin .lmhtiin hyvinkin laajalti bjonneet.
12329:         niin peräti •erilainen, olosuMeet ovat niin kovin       Sentähd·en minä •en tahdo niihin ollenkaan kajota,
12330:         erilaiset eri osissa maata.. Eikö voita.isi ajatella,   mutta ainoa;staan tahdon huomauttaa näistä puut-
12331:         cltä yh:bell'äisyyttä .saavutettaisiin ainakin jos-     teista, joita minä mielestäni olen tässä lakiehdo-
12332:         sain .määrin sella.isen menettelyn ka.utta, jolle       tuksessa 'huomannut.
12333:          pohjalle nykyinen kruununveron rmä'ärääminen
12334:         perustuu. Esim., joka·isesta läänistä verotus•lau-          Ed. A. P e s .o' ne n: P.erusteluissaan tulo- ja
12335:         takuntien •puheen~iohtajat määTättäisiin pitämään       omai.suusver•ola:kiin lausuu valtiovarainvaliokun-
12336:         ensinnä yhteisen ·kokouks·en, jossa neuvoteltaisiin     ta, ·ett1ä Suomen valtioverotus -on monessa suh-
12337:       . ja sovittaisiin niistä perusteista, joiden mukaan       teessa puutt•eeUinen. Se 'on sekä vanhentunut
12338:         luonnossa sa.atu tulo on rahaksi a.rvioitava ja         e·t.tä järjestelmä,llisyyttä vailla, eikä se vasta"
12339:         näiden tällaisten lauta.kuntien ·kokousten hyvä:k-      va•ltiota,louden eikä oike'l!l-denmukaisuuden va:ati-
12340:         symät p·ääitökset alistettaisiin sitten valtiovarain-   mnksia. Senvuoksi olisi vemtus uudistettava.
12341:         ~inisteriön vaili.vistettavaksi. Niilin ollen saatai-   Mutta toisaalta koko verotuksen uudistaminen
12342:         siin jonkunlaista yhtenäisyyttä koko maassa.            on valiokunna.n mielestä niin suuri tehtävä, että
12343:         Minä ·epäHen hyvin, että ilman tällaisia takeita        siihen tällä ·kertaa ·ei olisi käsiksi käyt.ävä. --
12344:         tulee tästä verotuksesta ainakin ensi aluksi hy-        Näyttälä siltä kuin valiokunta olisi :pannut ~liian
12345:         vin kirjava ja, niinkuin sanoin, tois·elta puolen       suurta painoa viimeksi mainittuun näkö'lwhtaan,
12346:         se on oman•sa johtamaan siihen, ·e~ttä kullakin         koko verotuksen uudistuben vaikeuteen. Näyt-
12347:         paikkakunna.lla tahdotaan oman paikkakunnan             tääpä siltä kuin valiokunta olisi ollut siinä mää-
12348:         puolta pitää ja lakia kieJ\tä;ä niin paljon kuin se      rin tämän ajatuks·en ,lumoissa, ett•ei se ole otta-
12349:         on mahdollista. Tähän olettamukseen minun               nut edes tutkiaks,een, missä määrin tulo- ja omai-
12350:         mielestäni antava.t aihetta. ne tiedot, mitä minä       smisv•erolain s•ääiämrsen yhteydessä jo nyt voi-
12351:         olen saanut 'Pa["aallaan toimitettavan omaisuus-        taisiin pahimpia puutteellisuuksia, ainakin mitä
12352:         veron yhteydessä. On kuulunut nimittäin kerto-          v.erotuksen oikeuden·mukaisuuteen tJl•ee, ajatella
12353:         muksia, että esim. lehmän arvo on toisin paikoin        'POisiJettaviksi. En ainakaan minä ~ol•e löyi:iänyt
12354:         arvioitu 100 markkaa, toisin paikoin se on              siihen nähden ainoataka:an viittausta en perus-
12355:         arvioitu toista tuhatta ma.rkkaa.. Jos tuol-            teluissa enkä lakitek.stissä.
12356:         lainen kirjavuus tämän lain mukais·essa verotuk-            'Koetta-es•saan välttää ·epä:oiiilleutettua kaksin-
12357: ;.,     sessa toteutuu, niin sehän on kaiken oikeuden           kertaista verotll8ta eräissä ta•pauksissa, ehdottaa
12358:         uHropuoleHa. S.entähd·en ·minun käsitykseni mu-         valiokunta, .että ·osakeyhtiöt, osuuskunnat ja
12359:         kaan tähänkin asian •puoleen olisi kiinnitettävä        muut k!eskinäis,et Y'hteisöt verotettaisiin 20 % :lla
12360:         huomiota.                                               vä:henneiystä 1arviomälä:räJstä. ;Kun minulla 1on
12361:            Yksi kohta on myös, johon minä olen kiinnit-         suuressa vaJiokunna.ssa tilaisuus lausua mielipi-
12362:         tänyt tässä laHehdotuksessa huomiota. Tässä             i1Jeeni tämän ehdotuksen oikeuden- ja. kohtuuden-
12363:         laissa nimenomaan kielletäJäm rangaistuksen uhal-       mukaisuudesta, •en ·siihen 1Jä;llåJ kertaa s-en enem-
12364:         la ik:aikki tiedot, mitä lautakunnan puheenjohta-        pää kajoa. Mutta •en voi ,oUa huoma.uttamatta,
12365:         jat ja muut jäsenet voivat saa.da. verovdvollisen       •että sitä oikeudenmukaisuutta, j'oiiia valiokunta
12366:         omaisuudesta ja •sen taloudellisesta asemasta,          tavoittelee osakeyhtiöihin nähden, ei se näie tar-
12367:         muid,en tietoon saattamasta. Tämä lienee kyHä           peelliseksi yrittä'ä sovelluttoo ·muihin tapauksiin
12368:         tarpeellista ja paikallaan. Mutta •on otettarva         nähden, joissa s,e]vä kaksinkerta;inen verotus tu-
12369:         huomioon, ~ttä meillä on nyt s·ääd·ettynä myös-         lee tämän lain 'säläitämis•en kautta ta'Pahtumaan.
12370:         kin ilmoitusvelvollis.uuden :pohjalle kunnalilinen      Jos laki tUJl'ee hyväiksytyksi valiokunnan ehdo-
12371:         tuloverotus. Eikö voitaisi ajatella, että näid·en       tuks-en mukaan, imlee kokonainen kansanluokka,
12372:         eri normien, ·eri lautakuntven välillä olisi säiä-      maan.viljelijät. tuloa tuottavaan omaisuuteeiJ..ga, ja
12373:          ruettävä jonkunlainen yhteistoiminta? Se ken-          s1en tu·Ioon nähden asetetuksi a·rmotta kaksi~er­
12374:         ties olisi muutamissa tapauksissa omansa hei-           taisen V!erotuksen alruiseksi. . Ehd"Otuksen mukaan
12375:                                           TulO"- ja oma.isu.usver0.                                     1309
12376: 
12377: 
12378: on maanviUelijän maksettava tulostaan ja omai- että 1Jäimä sa;adaan toi!eutetuksi. Mawtalouden on
12379: suudestaan veroa täysin .samassa stiM.eessa kuin nyt jo vihdoinkin ja viipymättä päästävä tämän
12380: muidenkin kansalaisten. Tämä on tietysti aivan maan v·erojuhdan joskin kunnia:narvoisesta niin
12381: oikein, eikä kellään ole siihen mitään sanomista. kuitenkin näJänny.ttåJväs·tä asemasta.
12382: Mutta sen lisäksi on maanviljelijän entisten voi-~           Tahän ·tulokseen .päästään ka:hdella ta,vaUa:
12383: massaolevain sä~nnösten mukaan. suorit-ett~':a joko niin, 'että maanvi•ljelijäll:e myönnetään oikeus
12384: omaisuudestaa.n .1a sen tulosta kaikenkarvaisia vähent!ää maksettavasta tu'lo- ja omaisuusveronsa
12385: muita valtioveroja, joihin verrattavia yksikäiän määrästä se summa, jonka hän maksaa erikoi-
12386: muu kansanluokka ei suorita. Tällaisia maa;ta- sena maa,ta rasittavana. veron,a tai 'Poistamalla
12387: loutta yksin rasittavia veroja ovat m. m. maavero kaikki maata ·rasittavat verot. Edellinen vaihto-
12388: eli vakinainen vero, kruununkymmenykset, silta- ehto on mielestä;ni vai'kerumT>i toteutta;a veroerien
12389: ja jahtivoudin ikapat, kärä.iäkapat ja muut s·el- monenkaltaisuuden ja monikirja.vuuden vuoks·i.
12390: laiset. - Tässä .ei ole oikeudenmukaisuutta. Ta- Jälkimäinen vaihtoehto on käytännöllisem pi ja
12391: lonpoika yhä edeUeen ,-jlätettäisiin verotuksessa mi·el:estäni ainoa mahdollinen kahdesti verottami-
12392: erikoisasemaan sillä verukkeella että koko vero- ses-ta johtuvan ep·äoikeudenmukaisuuden ·ehkäise-
12393: tuslaitoks:en uudis:taminen on niin suuriöinen .ia miseksi. 'Valtion meno- ja tuloarviossa, ottaen
12394: monimutkainen yritys, että siihen nyt ei voida - huomioon s1en nykyisen la;ajuuden, ·ei maaverojen
12395: ryhtyä.                                                   poistaminen, sen.iäilkeen kun tulo- .ia omaisuus-
12396:     Voidaan huomautta;a, että niinkutsutut mant- v-ero astuu voimaan, tule aiheuttamaa,n sannttavas-
12397: taalirasituks:et ovat luonteeltaan omaisuusveroa ti häiriötä:, jotav:astoin niiden poistamisesta on se
12398: kun taas nyt •sääd'ettävtänä oLeva verolaki kohdis- .etu, että suuri veronmaksajaluokka p'ääsee tunte-
12399: tuu e.tuT>ää·ssä tuloihin ja että oma;isuuden osuus masta etunsa ja. asemansa muihin veron:maksatiiin
12400: tässä verossa, tarko.itt.aa. vain va.kiutetun ·tulon n'äihden loukatuksi. Poistettavaksi tulisi näin
12401: raskaampaa verotusta. TäJllä huomautuksella ei ol1en:
12402: kuitenkaan :saada selitetyksi valiokunnan ehdot-             1) vakinainen vero eli maavero eli ruplavero,
12403: tamaa verotusta oikeudenmukaiseksi. Kaikki niinkuin si·tä myöskin sanotaan, perustuva ase-
12404: omaisuus, olipa se sitten mitä laatua tahansa, tukseen veroparsel:lien muuttwmis:esta 9 p:ltä
12405: jää edeLleen pääasialEsesti verottama:t:tomaksi, huhtikuuta 1840, sekä asetuks:een 16 p:ltä heinä-
12406:  tuota vä:häistä arviomäJärää:n ,sisälhntettävää kuuta 1886 maaveron laskemisesta, uusien vero-
12407: omaisuuden 1/60 osaa lukuunottamatta, joka. nii- jen toimeenpanemisesta Viipurin läänissä, eri-
12408: nikään otetaan huominon myös maaomaisuuteen näisten ulostekojen ja veromäärien suorittami-
12409: nähden; mutta maaomaisuutta 'kyllä v·eroitetaan sesta :metrisen mitan ja -painon mukaan sekä 5
12410: ed~lleenkin entisten perustei•den mukaan.           Sille p :nä elokuuta 1886 annettuun rusetukseen rust-
12411: yksin jäävät erikoisverot ka.n.nettaviksi omaisuu- holleista menevä:in vakans:simaksujen lakkautta-
12412: desta saatavan tuloveron lisäksi. Eikä pailjon misesta sekä rustholleille 'fi:a.utittava,ksi suotujen
12413:  paranna asiaa huomautus, että omaisuuden vero- a.ugumentti- j•a muiden verojen rperuuttamisesta;
12414:  tus ötetaan erikoi.sesti :kiäsiteltäväksi toisella ker-     2) kruununkymmenykset, jotka perustuva.t
12415:  ral.la. Se on välttämätöntä; mutta myös on vält- vanhoihin kymmenysten panoihin ja kymmenys-
12416:  tämätöntä, :että n:yt jo poistetaan kaikki sellai- sopimuksHn, useihin kuninka;aHisiin k]rj:eisiin,
12417: set erikoisverot, jotka tulo- ja. omaisuusvel'on keisarimseen kuulutukseen 12 p:ltä ma;rraskuuta
12418:  voimaan astuessa joutuvat entistä jyrkempään 1847, ·koskeva kymm'enyksien panoa uutistiloille,
12419:  ristiriitaan oikeudenmukaisuusperiaa;tteen kans- asetukseen uusien verojen toimeenpanemisesta
12420:  sa.                                                      Viipurin läänissä 16 .p:ltä heinä:kuuta 1886 sekä
12421:     Myös voidaan huomauttaa, että n. s. manttaali- samana päivänä annettuun asetukseen erinäisten
12422:  rasituk.sia ei voida poistoo, kun ei vielä tiedetä, ulos·t·eko.ien ja. veromäärien suorittamisesta. met-
12423:  minkä verran kysymyksessä nleva vero tulee risen mitan ja painon mukaan;
12424:  tuot.tamaan. V a1ioku•nta sanoo teettäneensä las-           3) silta.- ja, ja:htivoutihpa,t, jotka aikoinaan
12425:  kelmia :tämän tUilon selville saamiseksi, mutta mälärättiin n. k. sHt.a- ja jahtivontien palkkaami-
12426:  tahtoo nähtävästi pitää tiedot salaisuutenaan. seen kussakin kunnassa. mutta s•ittemmin kunin-
12427:  Joka tallauksessa tuottanee säädettävä vero enem- kaallisen .kirjeen nojalla 7 p :Itä elokuuta. 180'1
12428:  pi, kuin mitä maata:lou:tta rasittavat erik:oisv:erot ja 10 p:nä helmikuuta 1891 annetun a•setuksen
12429:  ovat tuottaneet; siUä jaksanee toki kaikkien kan- mukaan, koskeva toimenpiteitä poliisihoidon pa-
12430:  salaisten yhteinen tulo km1ta.a veroa enempi kuin rantamiseksi maalla, vedettiin kruunulle;
12431:  mitä maanvil:reli.iäin tulot tähåin :saakka ovat yk-        4) käräjäikapat, dotka perustuvat !asetukseen
12432:  sin ·kantaneet. V e1.1oasteikko ·on säädettävä niin, 25 p:·ltä tammikuuta 1886 koskeva huojennusta
12433:                                                                                                       166
12434: 1310                                     Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12435: 
12436: 
12437: käräjäka.-ppojen suorittamis>ess•a. - KäJräjäka.pat        siis yhdyn edelliseen; vuhujaa.n siinä, että kun
12438: ovat tosin .iuriidis·elta 11l'onteeltaan henki:löv•eroa,   suur.essa valiokunnassa tämä asria tulee esille,
12439: mutta siihen kat.soen •että nii:tä maksaa melkein          meikäläisten taholta osa tätä kohtuutonta ja
12440: yksinomaa,n maataomistava j.a maata.viljelevä              epäoiHmtettua veroa, kun kerran nyt yleinen
12441: väestö ovat ne tosiasialliselta ~uonteeltaan myös          tulo- ja omaisuusvero laa·ditaan, poistettaisiin.
12442: maaveroa;
12443:    5) ·Maa kirjaan merkityt iparppissuostunta.ka.rja-     •Ed. .S a a r 'e 1 a i n e n: .Silmäillessäni valtio-
12444: v·ero, herugellisrälssivero ja taksavero; sekä         varainvaliokunnan mi·etiutöä o}en tullut siihen
12445:    6) maakirjaan merkity.t verot kalastuksesta ja      krusitY'ks·een, että siinä esitett.y veronmaksusys-
12446: hylkeen pyynnistä.                                     teemi on enemmän Jmin mitkaän muut tähänas-
12447:    Mitä henkiraho~hin tulee, niin, siinä olen sa-      tiset verotusmuodot oikeuden ja kohtuud.en mu·
12448: malla kannalla, kuin millä ovat ensimäisen vasta-      lkainen. 'Senpätähden pääpiirteissä yhdyn kan-
12449: lauseen tekijät; tässä :kohdassa siis yhdyn siihen.    nilltt.amaaul! •sanottua mietintöä, vaan kuitentkin
12450:    Suosittelen suurta vaHokuntaa ottamaan tässä        erinäi.sillä ehdå~lla. Ja nliis·tä ehdoista on yksi
12451: esittämäni ajatukset huomioon tul'o- ja omaisuus-      m. m. se, että kun aikanaan toistakymmentä
12452: verolakia lopullisesti käsiteltäessä. Olen varma       vuotta sitten oiikeisto:vuolueet., ainakin vanhal•la
12453: siitä, että näiden seikkojen huoniioonottruminen       komea:l1a nimeHä sanottunru rsuomalaicnen- ja
12454: tulee helpottamaan kysymyksessä oLevan verolain        nuorsuomalainen :vuolue sekä sittemmin myös
12455: aikaansaamista.                                        maa.laisliittopuolue, tunnustiva,t ohjelmissaan
12456:                                                        ma•anomisbjiUe vekseJlin, nå.in minä olen' sitä
12457:    1Ed. T a k k u l a: Minä vo1s1n ede1Jlis·en pu- mieltä, että •se vekseli olisi vihdoin.Xi.n nyt mak-
12458: hujan lausunnon johdos·ta luo:vua :vuheenvuoros- settava. Mailinittuna. :vuolueiden syntymisai- _
12459: ta.ni, mut·ta koska. se minulla, on, nriin minä tah- kana nämä puolTheet nlimittäin tunnuS'taen maa-
12460: don joil'lakin sa.noiHa kysymyks.essä olevaa.n h- veron kohtuuttomuuden 'lu:vasiva.t maanomista-
12461: kiehdotuksee:n kajotru. Minä ihmettelin sitä, jille, että maaverot ovat :vo,istettavat jä niiden
12462: että hallitus, jossa meikä:läi.siä edustajia <On ole- sijalle laadittava tulo- ja omaisuusv·ero. Epäil-
12463: massa, on antanut S'e:llaisen mietinnön, j·osta len tämänkin velkselin pätevyyte·en varsinkin
12464: puuttuu kokon,aa·n se kohta, jost.a edellinen :PU- kun nyt eduskunnassa. lyödään maanviljelijöi-
12465: huja huomautti. Mutta minä kuulin ed. Huttu- den hartioille v.eroo veron päälle ovat maanvil-
12466: sen lausunnosta, että nykyinen hallit.us ei ole jeli~t viimeaikoina alkaneet suhtautua sen-
12467: trutä e.si,lystä tehnyt, va.an. se on sen ed.eQtäjän ta.kia,, että tuo veheli alkaa, mennä liian van-
12468: tuotteita. Minä siis ymmärsin sen valla.n hy- haksi, eikä sen kokonai.smaksusta rula tulla
12469: vin, että tulos on sen •kaJlt.ainen. Sitä vähemmin 'täyttä totta. Mutta ne vieläkin ikävällä od.ot-
12470: minä voin ymmärtää sitä, että valiokunnassa tavat näiden liupansten täyttämistä, vekselin
12471: maa1aisliitolll taholta ei ole maaveron poi,sta- maksamista eli toisin' .sa,noeru maa.verolain ku-
12472: m:i·sta adettu, ei ole edes :vantu vastala.usett.a tä- moamista. Jollei nyt jo ainrukin ne :vuolueet,
12473: män asian :vuo'lesta, niim: valitettavaa, kuin se jotkll! ovat ohjelmi:ssa.amt sitoutuneet maa- ja
12474: ainakin minun mielestäni on. Minä kyllä kuulin manttaaliveron poistamiseen, ala, pontevammin
12475: ed. Huttusen lausuni!lJosta, että valio.kun:nassa on kuin tähän asti, :vyrkiä mainitun veromuodon
12476: olilut puhetta maa:veron poistamis:esta ja, että jos :voistamiseen, ·niin talonpojankin kärsiväUisyys
12477: maalaisliittolaiset olisivat ryhtyneet kannatta- vihdoin lo!):vuu. Sillä vaikka .Suomen talonpoika
12478: maan :Poistaa os,akeyhti.öv·eroa, niin olisivat teol- on, kuten tunnettua, kärsivällinen ja :vitkämie-
12479: lis·u:uden edustajat silloin valmii·t :p.oistamwan rlinen, nriin siUrukin on ra;jansa.. Mutta nythän
12480: maaveron. Mutta, kun Jl'äiru ei ole ta:vahtunrut, juuri tarjoutuu erinomainen tilaisuus arvoisille
12481: ei ole maaveToa myöskään :voistettu. Kun kui- herroille edustajille, kun tulo- ja omaisuusveroa
12482: ten'kin tä'llainen yhdenmukaisuus on näyttänyt täällä laaditaan, että s<en yhteydessä kumotaan
12483: oikeis!on ta.holla olevan näiden verojen yhtäläi- vakinainen maav•erolaki tuotannon välinettä; maa-
12484: syyteen n.ä:hden, nii,n minä o[isin toivonut, että omaisuutta ra.sittavana, kohtuuttomana ja. van-
12485: aina1kin keskustan ja maalaisliiton edusbjat hentuneena. Mutta vai.kka kuinka. valtiova.rain-
12486: va'liolkunnaiSsa oli·siva t ehdottaneet, sekä esittä- valiokunna;n mietinnöstä etsisi, niin siitä ei
12487: neet vas,talaus·eessa, että olisi ain3!kin ·S·e os•a, löyd.y yhtään motii~ä siiihen suuntaan, että nyt
12488:  mikä osakeyhtiöltä on poistettu, 20 %, pois- edes aijo.ttaisiin niin tehdä. Päinvastoin mie~
12489: tettu myös maaverosta. ·Mutta mitään täl- tin1 ö on aivan ontto sillä kohda:l;la ja tuntuu sitä
12490: laista ehdotusta ja va·stalausettaJ ei valiokunnan lwkies,sa, kuin valiokunnassa ei olisi mui.stettu-
12491: mietinnössä ,näy jota mi.näi ihmettelen. Minä lkaan maanomistajia tässä suhteessa vaan kyllä
12492:                                               Tulo- ja omaisuusvero.                                       1311
12493: 
12494: sensi~aan uuden veron maksuvehoUisuudessa on              asti, että ensin suun valiokunta ja sittem-
12495: heitä mui,stettu aivan tehokkaasti. On väärin              min koko eduskunta täyttä;ä maanomistajain-
12496: että! näin lyödäälll eduskunnassa veroa veron              kin hartaan ja oikeutetun toivomuksen. Edus-
12497: päälle mutta ei tois-elta puolen vähennetä talon-         taja Nevanlinna muistaakseni äskeisessä lau-
12498: potialta edes niitä veroja,, jotka e-pätasaisina ja        sunnossaan sanoi m. m., että se ei ole oikein,
12499: vanlhen~uneina. on ·luvattu poista,a :ia joiden si-        että osa1keyhtiöiden tuloa ja omaisuutta verote-
12500: jalle uusi veromuoto saäidetään, kuten nyt esil-           taan kaksirukerroin. Kun herra Nevanlimna: tä-
12501: läoleva tu'lo- ja ·omai<SiUThsverolaki<. Täimä on pe-      mäln kwnnan omaksui oswke.yhtiöiden suhteen,
12502: rin huolestuttmva i:lmiö tääHä eduskuunassa ja             niin sitä snuremmallaJ syyillä luulisi ·hänen
12503: täimä nähtävästi johtuu siitä, että .taJonrpoika.in        omalksuvan saman 1karurran va}its,ijoihinsa ma:an-
12504: edustus täällä on liian heikko. Tämän johdosta            ;omi:s.tajiin nähdeu. 1Sillä jos edll!skun;ta ilman
12505: minun täytyy vedota suuren valiokunnan oi-                 muuta hyväJkS\YY iäJmän lain, niin, :kuten j·o sa-
12506: keuden;tuntoon ja ehdottaa e.ttä suuri valiQkunta          noin, tulee ·s.e monessa suhteessa verottaJmaan
12507: mietinnön loppuun liittäisi lisäpykälän, jolla             maaomaisuutta kaksinkerroin. Luulisin tai a.ina.-
12508: kumottaisiin; mainittu maaverolaki. Jos suuri              kin t.oivois]n .että kaikki herrat edustajat yksi-
12509: valliokunrta ja. sittemmin eduskunta, kumoaa               mielisesti niinhyvin osakeyhtiöillle, maanviljeli-
12510:  mainitut vuosisataiset van!ha.t lait, uiin se ei          jöill-e, kuin myös kaikille kansa,nkerroksille ja-
12511: tiedä sitä,, että lähes.kääru kaikki maata ra:sitta-       kaisivwt velvoll1suuksia ja oilkeubia samalla
12512: vat vero'lait tulisivat aakk,aama.an. Vieläihän            mitllllla.
12513: jäisi voimC!Jan esim. kymmen1ysvero, jonka pe-
12514: mstee1la maanviljdijät maksaisivat edelleen                  'Ed. R. F u r u h j e l m: Det är icke synner-
12515: s·ielunhoitajille eJi papeille määrättyjä maksuja.        ligen up'Pmuntrande för en riksdag:sman att
12516: Samoin jäisivät voimaan 1silta- ja jahtivoudin            yttra sig i denua debatt, då bänka.rna blivit så
12517: sekä kä;räjäka-ppoja koskeva,t maksusä:äd·öks~et kuin     toma som de förnärva•rande äro. Dock vore det
12518: myös metsävero, joka: <sekin on maata rasittava           g,ynnerligen nyttig.t :för de riksda~smän, som .ej
12519:  vero. Mutta, näitä v-eromuotoja, koskevat lait           vari.t med om sta.tsutskottets ·behandling, att
12520: ovat kumotta.vat toisten asiain yhteydessä. Va.ki-        något ,höra på vad <S·om i denna fråga yttras.
12521:  nainren maa,vero eli toisin sanoen maakirjavero          Det är näimlligen en högst oklar f.örestäalning,
12522:  on syntynyt vuosi,sa.tailll kuluess·a. siten .että       som riksda,g,smännen i aJll.mänhe.t hava om denna
12523:  useista vanlhemmista hen:kilökoMaisista veroista         skaHela,g. Som ett exempe'l härpå skall jag an-
12524:  muodostettiin vero, joka ·on siten muuttunut kiin-       f,öm, att dJå rdg;sm. Nevanlinna ha.de avsluta.t
12525:  teäksi, maaomaisuutta msittavaksi; sellaisena            siH stora synnerligen upplysande och intres-
12526:  se merkittiin noin 400 vuotta sitten maakirjoi-          santa föredrwg i C!Jfton, var ·det en riksdagsman,
12527:  hin ja kutsuttiin s<itä maakirjaveroksi. <Sitten         viiken uttryokte sin 1fägnad över detb föredrag,
12528:  1600 luvulla .tuli taaiS liswksi useita henkilö-         men s1amtidigt viswde sig va.ra ,så okunnig om
12529:  kohtaisia veroja, j<otka myöskin pantiin tiloiHe         denna sk,a.ttelags iunebör.d, att ·han .före.stäUde
12530:  suoritetta.viksi .ia nä,mä,kin vahi<tellen muut-         sig, att de.n S k. •förmögenhetss1katten hä:rvidlag
12531:                                                                         1•
12532: 
12533: 
12534:  tuivat vakinaisiksi, ne otettiin maakirjaveroon,         helt en;kelt utgjord·e en sexti<ondedel a,:v lkap.ita-
12535:  sekottamatta sitä kuitenkaan van1haan va.kinai-          let, att man <sållunda skulle få Iov att betala en
12536:  seen veroon, nimellä manttaalivero. Siten tuli           sextiondede'l av kapiblet i skatt. FaHet är ju
12537:  maakirjavero krusittälmään .laveammassa mel'lki-         a.tt man icke 'betalar denna. sextiorudedel av för-
12538:  ty!kse.ssääm seikä vanihan vakilllaisen veron että       mö<genheten i <s:kwtt, ubn a.tt skatten utgör en
12539:  myöski,n mantta'a'liv·eron. Tästä osaksi n'rukyy,        vis:s procent av denna sextiondedel. Det är nu
12540:  miten vanhentunut, oi:keudeton ja kohtuuton              emellertid icke om den saken, j.ag; ämnade tala,
12541:  ainakin .n~nkyoloi,ssa mi mainittu veronmuoto.           utan specielllt om ·den till betärukallldet ~o,gade
12542:     Jo yksistänsä täimän vuok,si on eduskunnaUa           första reserva ti·oll!en, som är undertecknad a v
12543:  ei ainoastaan; oikeus vaan myöskin ve'lvollisuus         statsutskottets sosiaJ.d.emokra.tiska. medlemmaT.
12544:  lakkaut"aru     pu:heena1ainen       ver·otussysteemi.       'Rdg,sm. NevamJi:nna nämnde i <Si<tt andragande
12545:  Mutta. täimälll lisäksi on myöskin otettava huo-         a.tt också ibland statsutskottet.s e~gna. medlemmar
12546:  mioon, kun nyt rtähtävästi eduskunnan enem-               uppfaitningen om ·denna skatts riktiga innHbörd
12547:   mistö säätää lopullisesti mietintöön sis.ältyvän        är något dun1kel. Ma•n har stirra.t ,si:g b:lind 'PI\
12548:  tulo- ja omaisuusev·erolain, että sen 'perusteella       ordet förmög.enhet, <bitit si.g fast i detta ord tiH
12549:  tullaan kantamaan maanvil.ielijöiltä omaisuus-            den grad, att man betraktar ·denna 'la•g såsom en
12550:   veroa kaksinkertaisena .ia se teko ei ole oi-            lag om förmögenhetsslkatt. Lagen gäller dock
12551:  keudenmukainen. iSentähden toivon viimeiseen             icke f'öl1mögen,hetsskatt, ntan en inkomstskatt,
12552: 1312                                    Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12553: 
12554: 
12555:   och deuua, illlkomstska,tt utfaller olika be- het i betrakta,nde, så ställer sig sa,ken helt annor-
12556:   roende plå om ~rukomsien h'ärflyter fråu arbete, I unJda. Om man antager att ka,-pitalet gi;ver
12557:   såsom lön o. s. v. eller om den härflyter av ett 5 % ränta,, - och det är ett an:tagande, som är
12558:   räutebära,ude ka,pital. I det senare faillet blir genomgående b!\de i ut:skottsbetäJka.ndet och re-
12559:   iukomsten något starkaTe heskattad. J ag servationerna, - gör man aetta. ani agande, så
12560:   uä;mrude, att ~de pe11smmr, som :hav~a underskrivit får man att en förmög-en!het .av 3,,200,000 drab-
12561:   första reservakionen, ha,va stirrat sig blinda på ba,s a,v en ska,tt, som är 19 % av imkomst€n, en
12562:   uttryoket förmögeuhetsskatt. Det ,framgår av förmöge·nhet, utav 4,000,000 mark drahba:s av en
12563:   hela sammauhauget. Hela tide.n tala,s det om skatt, som är 19,6 % av inkomsten, en förmö-
12564:   att förmögeruhet-eu drahbas orättvist, den drabbas genhei av 12,000,000 dmhbas av en skatt som
12565:   ojä:mut. Iblarud är den progressivt beska,ttad, är 25 2 /a % a.v inkomsten·, o. s. v. Här hava, vi
12566:   ~bland degr,essivt; i ~blaud är det emkel prop.ortio-    en stigande procent,sats hela vägen. Alltså, om
12567:   :ruali~et o. s. v. Det kan hava si,n riktighet, men      man s1er saken från den :sidaru och betraiktar
12568:   detta gäller ~blott deu del av slk:atteu, som beror skattens storlek i procent a.v i,nJlwmsten, så blir
12569:   a v denna s~extion;de.del a v förmögenhet~eu, vilken ' denna procent a1Ht större ju större förmögenhe-
12570:   lägges tiU irukomsten, och ·det är ju b1ott en del ten är. För a·tt niärmare belysa det påstådda
12571:   av s1katteu, i 1flera f,a:ll Mott en hrålkde1 ut.w miss,förhålla.ndet ha:v•a reserva:rutern~a bifogat en
12572:   deuna. Den,, som inrte är initierad i denna ange- ~kurva på si,d. 47. ,Denna ikurva ser icke särde-
12573:   lägerrhet och läser reservationen mo I, ,får en les vadker ut, men en sådan kurva,s utseenae be-
12574:   fuHkomligt skev uppfattuing om hela 1agför- ror tiH stor del på, vilke,n ska:la ma:.n använder.
12575:   slaget. För a.tt bevisa detta ska'll jag nämua Och då här nu en ruta i vertikal 1led blott mot-
12576:   några. exempeL På ,sid. 46 i sveuslm upp[agau svarar eru halv pro mille, så är ju skalan e.gent-
12577:   står bland wnnat föilja.nde: ,men i allmänhet un- ligen alldeles för stor. Också denna omständig--
12578:   derkastas de små och medelstom förmögen- het gör a~tt lä:saJ',en utav reservationen får en
12579:   heterna en tyn1gre beskat>tnirug äu 'de stora för- ori'ktig föres.tällnin:g om det hela. J ag ska!ll
12580:   mögeruhetema". Debta gäller icke i allmänhet, nälmna ännu ett exempel. På följaude sida, sid.
12581:   det innebär blott detta, a,tt den av näJmlllda sex- 48, säga. reservanterna: ,Arutages, att en p'llrson
12582:   tiorudedel härrörande delen ,a,v ska·tten ka,u vara äger en ,förmögenhet av .500,000 mark och en
12583:   tyngre för de små och medelstora förmögenhe- a.nnan en förmögenhet av 15,000,000 mark, för
12584:   tern!ll än .för de s;tora förmög~enheterniR. Men vilken de erläggru förmögenhet.sskatt. 8kuUe
12585:   shtten i dess hel'het, alUså den skatt som åväl- varderas förmögenhet tillväxa med 100,000 ·
12586:   ves inkomsten plus 'sextiondedellen av förmögen- mark, borde na•turligtvis den sena.res skatt ti1l-
12587:   heten, drahbar aHdeles otvivelaktigt tyngst ,de växa mera än den förras,. Den förra får dock i
12588:   stora ,förmögen;heterna. För att bliva övertygrud tilläggs,skatt erlägga 250 mark, den senare en-
12589:   om derurua omständighet behöver man hloti 1kasta dast 183 mark" Detrta är riMig-t om man iblott,
12590:   en blick på skatteslkalan, där procenrten stiger. som sagt, tar den del av skatten i betralktan:de,
12591:   Det är en starkt. ;p;rogressiv skala. J ag vill här som 'härflyter av sextiondedelen a,v ka,pitalet.
12592:   ej hava sagt att i de a,nJförda orden inneligger ~en M·en bea:ktar man såsom rärttvist och naturJigt
12593:   or~ktighet, en medveten or~ktighet. Meru det             är, he'la den tilläggssikatt, som härfilyter av
12594:   hela, äir stilisera.t ,på det viset, att en icke initie- de,s.sa, 100,000 ma!'k, som tiUkomma., i det en~a
12595:   rad med~em av riksdagen får en oriktig upp.fa:tt- fallet 500,000 mark ocih i det andra 15,000,000,
12596:   ning av saken. I slutet av samma sida 46 ingår så ·kommer man ti1ll arunat TesuHat. Vi an1taga,
12597:   en ta!bell, ~där förmögenhetsskatten: i pro mi:Ue att en '[)erson älger en förmög'llnhet av 500,000
12598:   ä:r. uträknad 1för ollika klass,er av ,förmögmJihet. mark och en a.nnan en .förmögen:het a.v
12599:   Promil,lesatsen hörjar med 1 / 6 och går så uppåt 15,000,000. Ökas, ·den ·,förr!li personens förmö-
12600:  till över 3. Reservantema vilja göra gälla,nde 1 genhet med 100,000, så ökas tota.lbeloppet av
12601:   att ska,tten är högs't oj·ämn, emedaru des.sa pro- ha.ns skatt med 467 mark; ökas åter den :senwe
12602:   mille-sats,er ed växa regelbundet för aH förmö- personens fömD.iögenhet med 100;000, ~så ökas to-
12603:   genlhe't. För en d'örmögenhet av 13,'200,000 mark talbeloppet av han:s skatt med 1,·3•33 mark, så-
12604:   är förmögenhetsskaUen '3,54 Ill'O mille och för ledes med omkring 800 mark mera. Alltså, det
12605: . en förmögen1he•t a v 4 til11 6 miljoner 3,17, allts1å ja1g ville komma, till, är art.t lnan e.i får Mlla. sig
12606:   ntågot mindre. Detta. är nu alld-eles riktigt, om blott till derr s. !k. förmögenhetsskatten, ~den del
12607:   man blott ta.ger i be1raktande den del av ska1- av ska,tten som beror av sextiondedelen av ka.pi-
12608:   ten, s~om härrför si,g tiH sextiondedelen av ·för- talet, utan man måste betra:kta skatten i dess
12609:   mögen!heten. Men tar man; skatten uti dess hel- helhet. Gör man: detta, så får ma,n; a.tt skaiten
12610:                                             TulQ- ja omaisuusvero.                                           1313
12611: 
12612: 
12613: st~ger p,rogressivt, den dmbbar tyngs•t ·de störst_a      m:ark o. s·. v. Reservanterl!Jas resonnema'lilg i
12614: förmögelllheterna. Det är ing·a.lunda på det Vl- ,t<lenna ·puukt är därför icke fullt riktigt.
12615: se•t s.om en del av riksdagel!Js medlemmar före-              J ag ber till s~st att få rekommendera. reser-
12616: stäht sig, att de •stora förmögenheterna, sluppa vationen n:o III, underteoknad av hrr Araj.iilvi,
12617: jämf·örelsevis ·lätt undan.                               af Forselles, Nevanlinna och underteckna.d.
12618:     ;E11 <lel andra a.nmiärlkningar har jag också att Deruna res·erv·ation avviker i någon mån från
12619:  framstä]la, emot reservationen' n:o I. Bland an- utskottets förslag-, dock icke på lång-t när så
12620:  na:t ·kallJ jag ej undanhå'lla en anmä·rkn:i.ng om myeket s·om res•ervationen n:o I avviker från
12621: .de.n egendo.mligheten, att i reserva.nternas för- utstkottets. Utskottets skatteslmla sluta.r vid
12622: slag förekommer sådaTht, som vid utskottets 20 %, vår skatteskala vid 15 %. Om man mger
12623: beh,andling icke med ett ord •har berörts! för- i1 beha.ktande, att tili inkomsten skall Hilggats
12624:                                                            / 60 av ,ffiapitalet, så slutar utskottets skatte:skala
12625: slag ·som det ha.r varit omöj·ligt 111tt yt.tra s1g om
12626:  i u~ko.tt.et. Exempelvis § 25 il!Jn>ehåller sådant,      de    facto vid 26 2 / 3 %, medan däremot den skala,
12627: som icke :har bEvit f·ramställt i utskotte·t. Det         s-om    föresTa.gits i reservati•onen n:o !II, de facto
12628:  har aldrig gjorts, <letta förs'lag a.tt i·nhems•ka       •slutar    vid 20 %, vilket av oss anses vara ett
12629:  akiiebolag ,gkola erlägga ska.tt eniJ.:Ugt den och skä!1igt belopp. Man får n~mlig.en i d~tta sam-
12630:  den skala.n •ooh att den beräknade skatten ,skall mal!Jhang icke glömma, att slkatt.en hll 1staten
12631: höja,s med den ·procentsats, som erhålles, då bo- icke är den enda skatt, som s·kaU betalas. Det
12632:  lag-ets vinstprocent !IlluJtiplicecr.-a:s med ilre, dock kommer <lessutom tili kommunala utskylder,
12633:   icke utöver trettio <procent."                          och mau ha~r att rförutse, att också dessa i fram-
12634:                                                           ti<len komrrna att beta1as enli.gt en progres•siv
12635:      Vald nu de av res1ervanrterna f.öresla.gna ska- skala. Bestämmes •Skattep.rocenten för skatten
12636:  lorna beträJffar, ka11 som aillmänt omdöme ut- tili state•n högre än 15, ,s,å okommer totalbelop-
12637:  talas, att de är·o tiH ytterlig.}wt :stränga. Slmt- pet av al'lta skatter a.tt i frrumtideu •bliva högst
12638:  ten ,för inkomslt kan enfligt reservanterna Sttiga betunga.nde och synnerlige.n mel!Jligt inverka på
12639:  till 30 % av •hela inkomsten. Men det är d.()ck ka.pitalbildningen, vars betydel!se för he1a lan-
12640:   i0ke aJlt, ty enlig-t reS€rvanterna kommer dess- dets välstånd av hr Noevanlillina redan välltaligt
12641:   utom tili eTh fö~mög-enihets.s'katt enligt en •sär- utveokla·des.
12642:  skUd skala., och .denna förmögenhets•skatt .slutar           ,Jag ber att få innesluta reservati,onen n:o III
12643:  med 15 pr·o mi~le •av hela förmögenheten'. AHt i stoDa utskottet.s bellläigna åtanJke.
12644:  dett·a gör för de största förmögenheterna, ifl)All
12645:  man antager att de aVJkasta 5 % om året, icke
12646:   mi.11dre än 6D % av inllwmstem                               Ed. He 1 o: Olen pyytänyt puheenvuoroa puo-
12647:                                                           Justaabeni :ensimäistä vasoo:lausetta ja varsinkin
12648:      I slutet aw sid. 44 säg-a. reser'Vanterna:           sen ueljwttä lu~ua, joka on tämän ~ain tärkein
12649:      ,a:tt storleken ruv den kompletterings:åatt sam kohta ja. jota vastaan edellisistä puhujista var-
12650:  slmU erläggas för fö~mögeruhet, kommer att sinkin ed. Noevanlinna ja Furuh_jelm ovat polemi-
12651:   förändras i förhiåJlande tili de ifråga,va;raooe soineet. Ed. Newnlinna mainitsi m. m. että ensi-
12652:   inkomsternas storlek. Huru starkt. deThna om- mäisen vastalauseen ilekijät o:Ii1sivat tuonoeet esiin
12653:   ständighet bryter mot d1en av utskott.et anf·örda ehdotuksia., joita eivät ole esittäneet valiokun-
12654:   motiveringen framgtår av nedansiJåen:de exem- nassa. Ed. Huttunen on täJällä .io osottanut, että
12655:   pel, vari uträkna.ts storleken a'V skattebe'lopp.et väite ei .pidä p·aikbansa, mutt~a koska ed. Furu-
12656:   för en f.ö:rmögenhet av 3,000,000 mark, då ve- hjelm on tämå!Th väitt€.ellJ uudistanut, olen pako-
12657:   derbörande        skattskyldiges       inkomst·er   äro tettu uudelleen osottamaan sen perättömäksi.
12658:   120,000,       140,000,     160,000,      200,000   ooh      T·ehty väite koskee osakeyhtiöiden verotta-
12659:    400,000 mark." Häirtill är att a1nmärka, ·att det mista. Kuten ehd-otuksesta ilmenee on kysy-
12660:   ytterst s•äUa.n kan ifrågrukomma, att en f·örmö- myks,essä oleva laki S!ellainen, 1että s.en eri kohdat
12661:   genhet av 3 lp.i,ljo,ner mark avlka,s+a:r så väsenrt- riippuvat siksi olennaisesti toisistaan, että mää-
12662:   ligen olika bel·opp, s·om från 120,000 tili 400,000 rätyn kohdan sääitäminen toisenlais·eksi estää tuo-
12663:   mark. Fö:rmögen·het•en skall, såsom rdg,sm. Ne- masta toiselle -p'OhjaUe perustuvia ehdotuksia.
12664:   va.nlinna redan framhöl'l, särs•kilt taxeras, och Siten esimerkiksi, kun asian toisessa käJS'ittelyssä
12665:   ·då detta sker, så s:krull det belopp bestämma,s, hyväksyttiin lain 19 § siinä muodossa kuin se
12666:   1S01'll vid försäljn[,ng a v förmögenheten sannolikt on valiokunnan mietinnössä, siis hyväksyttiin
12667:    erhålles.. AlHså, om förmög.enheten avka.siaor ruotsalain€n järjestelmä, ei niillä, jotka ·Ovat ny-
12668:   blott 120,000 mark, s·å heräknas• dess värde då kyaikaisemman verotus~iärjestelmän kannalla, ol-
12669:    bloM ·~å stort, at,t 5 % räruta dä:rav utgör 120,000 lut enää tilaisuuttaa tuoda esiin omia ehdotuk-
12670: 1314                                   Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12671: 
12672: 
12673: sia.an, koska n~ raJmntuvat kokonaan toiselle -poh- J että verotetaan erikseen tuliOja sekä sitä omai-
12674: jal1e. Nii>lbä oli ·siLloin truydellisesti !katkaistu suutta, •jolm on täJmän tulon tuottanut. Niistä
12675: tie esittää oma kantansa ja olivat -pakoitetut yh~ asiantuntijoista, joita, valiokunta 011 käyttänyt,
12676: tyUJ.ään valiokunnassa 'esitettyihin .e~dotu:~sii~, ovat ne mo!lemmat jotka ovat täJhäm puoleen :la-
12677: vaikkeivät niitä ·hyväksyneetkäärn1. M1tä enkOl- kia kiinnittäneet huomiota asettun•eet kannat-
12678: sesti osakeyhtiöiden verotukseen tulee, niin esi- tamaan ma.nnermaaJla olevaa järjestelmää eri
12679: tettiin kuitenkin vastalaUJseessa esitetty kanta tulo- ja omaisuusveroasteikkoineen. Kun valio-
12680: valiokunnassa 'lain ernsilmäisessä käsittelyssä. To- kunta on siitä huolimatta asettunut toiselle kan-
12681: sin vastalauseessa esiintyvät numerot poikkeavat nalle, luu'lisri sen tuovan esiin erikoisemp.ia nlä-
12682: jonkun verran valiokunnassa esitetystä ehdotuk- kökohtia, j.oiUa se tätä ka,n>taa.msa puolUJsta.isi.
12683: sesta, mutta numero.ien muuttamisella on itse TäMaisia näkökohtia ,se ei kuitenkaan ole voi-
12684: a·~ia:an nähden toisarvoinern merkitys. Ja muuten        mut tuoda esiin muit<a kuin toisarvoisia, kun se
12685: tahtoisin huomauttaa, koska ed. Furuhjelm toi sitä vastoin on itsekin ollut t.äysin tietoinen esit-
12686: tämän huomautuksen 'esiin, •että hän itse on teh- tämänsäi menettelytavan hei,klmuiksista.               Ja
12687: nyt syypäläksi itsensä juuri siihen samaan :syn- oi·kea.sta.an tä:mä 'menettelytc11pa. onkin tullut va-
12688: tiin, j.osta hrun moittii ensimäisen vasta·la useen liokunnan päät.()kseksi miltei'pä vahingossa,
12689: tekijöitä. Hiiln on nyt allekirjoittanut vastalau- voisi s•anoa..        Valiokunta ensimäisessä · käsit-
12690: se-en, j·os.sa ehdorl:.etaan osakeyhtiön arviomäärän telyssä: asettui nykyaikais•emmaHe .karunalle
12691: rulentrumista 40 %:'lla. Tämä a:lentamislmksintö, mutta toisessa krusittely.ssä muuttivat yhtäk-
12692: josta jo ed. Nevanlinna huomautti, että :se on koti- kiä keskustan edust,aj3!t oikeiston pakotuksesta
12693: maista tekoa. ja josta. meidän •tuskin ka.nnattaa kantaansa il1moittaen kuitenkin' viel.ä siLloinkin,
12694: ylpeiNä, s·e on lähileny·t juuri ed. Furuhjelmista, että he periaatt.eelli,sesti pys.yvät edeUeen edelli~
12695: mutta kun hän ehdotti 'ensin alennusta vain ,sellä ka.nnaLla.. .Sen• valkava1mpaa pohjaa ei :sii,s
12696: 30 %, on hän n.yt kuitenkin allekirjoittanut ruotsa,l,ai:sella ljärjes•te'Lm'ä:llä ole valiokunnassa
12697: vastalauseen, jossa a.Joennulsta ehdotetaan korotet- ollut.
12698: tavaksi 40 %:iin. Siis jos joku ·Oll muuttanut             Niihin muistutuksii·n, j·oita matsalaista jär-
12699: ehdotuksiaan valiokunnassa ja vastala:useessa, jestelmää vastaan voidac1n es,ittää ja joita esi-
12700: niin sopii moite ed. Furuhjelmiinkin.                    merkiksi Ruotsiss•a on esitetty, pyytäisin täs1sä
12701:     Ed. Nevanlinna on kiinnittänyt suurta huo- kos.ketel!la varsirukin sentähden että ed. Furu-
12702: miota 1ensimäiseen vastalauseeseen, samoin kuin hjelm on koettanut näitä muistutuksia pienen-
12703: ed. Furuhj.elmkin. Mutta minusta tuntuu että tää. Nämät ~hu01mautukset, joi,ta e-d. Furuhjelm
12704:  ed. Nevanlinna on a·ntanut sille suurta tunnus- täällä esitti, voisi kylllä käsittää, jos ne tulisi-
12705: tusta samruten kuin hän yleens:äikin 'kehui täimän vat >joltrukin tois1elta, mutta on vai,kea käsittää
12706: vastalauseen allekirjoittajien erinomais•empaa. vii- niitä ed. Furuhjelmin esittruminä. Hän ·koetti
12707: sautta nä.issä verotusasioissa. En sentäJhd'8n oikein t-ehdä tiettäväksi, että ensimäise11 va,stalau&een
12708: tiedä, mikä hänen tarkoitu:ks•ensa oikeastaan oli, tekijät eivät ole osa.n1nieet eroittaa käsitteitä
12709:  puolustaako ensimäistä vastalausetta tai vas.tus- ,tulovero" ja. ,va.raHisuusvero", vaan että m•
12710: taako sitä, sillä 'kuulijasta •ei ensimäinen vasta- todella ovat luu:lleet, että tässä oleva nimellinen
12711:  lause hänen arvostelemanaan tullut lainkaan huo- omaisuusvel"o on todelllista varallisuusveroa, ja
12712: nompaan valoon kuin valiokunnankaan ehdotus. lkäy sentähden se·1laisten la.usep.arsrien ~kimppuun
12713:    Mitä itse verotuks:een tulee, 011 siinä oleellin,en :kuin esim. että puhutaan omaisuusveron pro-
12714: lwhta se, mitä j·rurjestelmää käyteilä:än, Ruotsis- millemääri,stä. Pyytäisin kuitenkin ed. Furu-
12715: sako käytettiilvää jär.iest~lmää vai yleisempää hjelmiUe huomauttaa., että muutkin kuin ensi-
12716: mannermaana voimassa olevaa järjestelmää. mäis,en vastalauseen tekijät tekevät itsensä syy-
12717: Tämä tullee !kysymykseen vaJkautettujen tulo- pääksi truhäln sama,an syntiin. !Siihen tekevät
12718: jen vel"ottrumisessa, siis 1seHaisten tul.ojen verot- niJm. itsensä syyp'ää:ksi suurimmat, yleisesti tun-
12719: tamisessa., jotka j.o1htuvat pääomasta. Kuten rrustetut finanssiteoretiko·t.             .Sellai,sia [aus·e-
12720: täJällä on jo monasti huomauiettu, on näit·ä tu- par.sia ja sellaisia vertaa~mistapoja, joita esitel-
12721: loja verotettava anlka:va:mmin kuin ta;va:Uisi·a lään ensimäi·s.essä vastaLauseessa esittää Ruot-
12722: paJkkatuloja.. .Siitä millä t.av.alla täJmä verotus sin tunnettu finanssit-eoreetikko Davi'dson aika-
12723: tehdään a.rukarammaksi, ollaan eri mieltä. Ruot- kauskirjassa •Ekonomisik Tidskrift vuode>lta
12724: sissa tämä ankarampi verottamiruen tapahtuu 1910 ja osa va,stala.useesb esitetyistä muistu-
12725: siten, että osa omais,uUJdesta, 1 / 60 , lisätään tuloi- tuksista onikin saatu juuri tästä 'ailkakauskir-
12726: hin ja tä:tä mäJärä:ä verotetaan' kuten tul·oa. Ma.n- jasta. Ed. Furuhjelm kohdista,a siis huomau-
12727: nel1maalla on käytännössä sellainen järjestelmä tuksensa ei niin 'P3!ljon vasta:lauseen tekijöihin,
12728:                                               Tulo- ja omaisuusvero.                                             1315
12729: ------------------------------------------------------------------------------
12730: jo•tka eivät olekaan kyllä mitään tunnettuja                  oikea. Jos kerran lähd€täiiiln siitä, valiokunn-an
12731: verotuSI>olitikkoja ~i·a jotka eiväJt halua sellaisina       oesittämästä kannasta, niim silloin ·ensimäisoessä
12732: esiintyäkään, vaan hän tuo muistutuksensa Ruot~              vas·tala.us<eessa. esitetty ·huomautus pitää paik-
12733: sin tunnettuja finanssiteoreetikkoj•a vas>ta.an.             kantSa.. Samalla. sivulla 46 on omaisuus·vero esi-
12734:    Näistä muistutuksista, joita v;aliokunnan esit-           tetty promilleissä j1a. viereisellä sivulla 4 7 on ha-
12735: tämää kantaa vastaan voidaan esittää, on ensi-               va.inn.ollisesti ·esitetty, millai.steksi omaisuusvero
12736: mäinen se, et.tä se 1perus·ta., jolta valiokunta lä,h-       tulee muodostumaan valiokunnan >ehdotuks€n
12737: tee tulee täydellisesti säretyksi valiokunnan käyt-          muka.a•n. Ed. Furuhjelmkin tunnustaa, että käyrä
12738: tämän progr.essii~isen a.steikon kautta.. Valiokun-          ei ole mikään ,kaunis" käyrä, mutta koettaa sitä
12739: taha:n lä:htee siitä, että vakautetun tulon suurem-          veiit>ää sillä, että se riiv'Jluisi skaalasta. Eivät
12740: muus voidaan arvioida kiinteäksi luvuksi j•a ota.k-          suitn.han edusta;jat, joid·en käsiteltäväksi tämä
12741: •suu erikoisesti, että tämä kiinteä luku on 1 / 3 • Se       la,kiehdotus joutuu, ole kuitenkaan niin yksin-
12742: lwhtee siis siitä, että jos verotetaan yhtä suurta           kertaiset, €tteivält ihe tästä käyrästä voi ottaa
12743: palkkatuloa ja yhtä suurta omaisuudesta lähte-               esille sitä, mikä siinä on tärkeintä, nim. että V€-
12744: vää tuloa, nirin omaisuudesta läJhtevää tuloa on             rotus toisinaan on. :progressiivinen, toisinaan suh-
12745: verotettava ensi,ksi samalla verolla, jolla, verote-         te€llinen, toisina.an degressiivinen..
12746: taa;n palkkiatuloa., mutta sen lisäksi tulisi vielä             .Davidson a.rvostel.ee a!JlJka.rasti Ruotsissa ole-
12747: suorittaa veroa 1 /:~. lisää. Siis kaikissa kohdin tu-       vaa järjestebp.ää, mutta järjestelmä ei siellä lain-
12748: lisi tämän omaisuuden kautta lisää tulleen veron             kaan: johda. tä1laisiiu mahdottomiin verotuskäy-
12749: olla 1 /!l tuosta. 'J)alkkatuloa kohtaavasta verosta.        riin• kuin valiokunnan ehdotus eikä yleensäkä.än
12750: Tämä ·ei kuitenkaan pi.dä paikkaan.sa, kuten on              niin suuriin, enäsäännöllisyyksiin, minhinkä va-
12751: osotettu nrumeroesimerkeillä. Pyytäisin vielä ker-           liokunnan €'hdotus joiht.aa. Kun katsoo käyrää si-
12752: ra.n 'huomauttaa. näistä numeroesimerkeistä, esim.           vulla 4 7, niin näyttää ·siltä, kuin ensiksi olisi piir-
12753: sivulla 44 olevasta esimerkistä, jota vastaan ed.            retty tällainen käyrä mieli'VIalta.isesti ja sen jäl-
12754: Furuhjelm kohdisti huomautuksensa, ·että tau-                keen valiokun~a on koettanut laatia. ·jonkun vero-
12755: lukko sivun alaosassa on a.ivan samanlai,n,en kuin           tusjärjestelmän, joka. mukautuisi tuon käyrän
12756: äsken main.itsema;ssani DaNidsonin likakausjul-              mukaan. En minä ainakaan voi 'huomata suu-
12757: k:aisussa. Ed. Furuhjelm sanoo, että ei voi tulla            rempaa j•ärkeä siintä ehdotuksessa., minkä va.lio-
12758: kysymyks,een tä:llainten tulojen vaihtelevaisuus,            kun~a. on esittänyt.
12759: -että omaisuus ei 'VOi liittyä näin erilaisiin tuloi-           Ed. N evallllinna. kiinn[tti myöskin huomiota
12760: hin. Yleensä tietysti •eivät tulot suuremmassa               vastalauseessa esi t€tty:Uhint m uistut.uksiin valio-
12761: määrässä muutu, mutta. mitään va·rmuutta, siitä              kunnan mieti•ntöä vastaan. Mutta pääipiirteissään
12762: ·ei ole ja €sim. Davidson, iesimerkissään lähtee             hän tunnusti ne oik€utetui,ksi. 'Sensijaan teki hän
12763: siitä, että tällainen .tulojen muuttumin€n samaan            muutami1a. toisarvoisia huomautuksia. erinäisiin
12764: omaisuusmäärään nähden todella tulee kysymyk-               kohtiin. M~nusta, kuitenkin sen johdosta, että
12765: seen. Sivulla 45 ensimälisessä vastalauseessa on            hän n:äin. kevyesti si!Vuutt.aa its€ 'Pääosan .ia kiin-
12766: osotettu, mitenkä ei missään kohden ain•l;l. 20 mil-        nittää huomiota väh€mmän tärkeisiin sivuosiin,
12767: joonan omaisuuteen a;sti valiokunnan esittämä               se juuri antaa minullekin aihetta varoittaa teke-
12768: p€ria.ate, ·että vakaut.etun tulon lisäveron tulee          mästä sitä, josta hänkin täällä pulhui, nimittäin.,
12769: olla 1 /:1 va.kauttamattoman tulon verosta, 'Pidä           kuurnimasta hyttys·iä j31 nielemästä k:ameeleja.
12770: paikkaansa. Jos esim. omaitsuus on miljoona                 Jos valiokunnan ehdotus hyväksytään, kuten hän
12771: ma.rkkaa. on omatisuudesta johtunut lisäv€ro koko-          ~hdotti, ni:Un siinä ta.paukses•sa juuri tehdään siHä
12772: naista 76 %, kun se valioku:nnan ehdottaman                 ta·poaa, josta. hänkin varoitti.
12773: kannan mukaatn pitäisi olla 33 %. Nämä luvut                    Mitä osak€y>hti,öitten v€rotukseen tulee, josta
12774: tulevat säännöllis·esti 33 %:ksi vaan. niille               täällä on useampi puhu.ia :huoma.uttanut, 'VOi to-
12775: omaisuuksille, jotka. ova.t 20 miljoona•a, mark-            della sanoa, kuten ed. Nevanlinnakin huomautti,
12776: kaa. suuremmat. Tämän yhteydessä on vasta-                  että tämä uusi muoto osakeyhti•ö·itten veroittami-
12777: lause.essa mainittu, rettä ~ämä luku, 'jonka. pi-           selle, jonka valiokunta on keksin1yt, tuskin lienee
12778: täisi olla kii,nteä, 1/:1, se muuttuu mieliva.ltais·esti,   mikään hyvä keksintö ja. ed. Nevanlinna. oli.si
12779: milloin kasvaa, milloin pienenee, mutta ,yleensä            miel€stän;i voinut sanoa. vi€lä voimakkaamminkin.
12780: as€ttaa. pitenet ja keskikokoiset omaisuudet ras-           Hän olisi voinut suoraan sanoa, ·että se O'!J.. ·huono
12781: kaamman verotuks€nl alais€ksi kuin suuret omai-             k-eksintö. Osakeyhtiöitten verotuksessa. menetel-
12782: suud·et". Ed. Furuhjelm polemiseera.a tätä la.use-          lään yleisesti siten, että mitä .suurempi on voiton
12783: tapaa vastaa•n, mutta hälll! ei ole 'kui•tenkaa.n mil-      suhde pääomaan, sitä raskaammaksi tulee vero-
12784: lään, si~vaHa tavalla. osottanut, että se ei olisi          tus. V aliakunta on, myöskin kiinnittän·yt huo-
12785: 1316                                      Keskiviikhio~m i9< p. lobkuuta.
12786: 
12787: 
12788: 
12789:   miota täihän, on kyllä ottanut huomioon voiton             yksilllkertaisimmin juuri silloin, kun käyt•etään
12790:  su'htooru pää·omaa,n, mutta. aivan 'Päinvastaisella         erilaista astei.Jkkoa tuloille ja. omaisuudelle. Käy-
12791:  tava,lla kuin. sen teoreettisesti pitäisi tehdä. Mitä       tettäessä y•hteistä asteikkoa, voi kyllä siinäkin
12792:  suuremmaksi tulee voiton suhde tpääomaan, sitä              muuttaa, sen omaisuuden murto-osan suuruuden,
12793:  pienemmäksi, sitä helpommaksi tulee ·valiokuri-             joka lisätään tuloon, mutta. kun tulo ja omaisuus
12794:  ·nan ehdotuksen mukaan osakeyhtiöiden verotus.              ova.t kytkettynä sama,an arviomäärään, niin ei ole
12795:  Ed. :Nevanlinll1a. pruäpiirteissääm myönsi tämän            mitään selvää kuvaa siitä, mitä trumä muuttami-
12796:   va.stalauseessa, ·esitetyn 'huomautuksen oikea.ksi,        nen tuloo va.ikuttamaan ja vaikuttaako se sillä
12797:  vaikkakin väitti, ettei se esiinny a,ivan niin räi-        <t·apaa, kuin mitä on alkuaan suunniteltu.
12798:  keästi kuin vastalauseessa esitetää•n. Mutta hän               Ed. Nevanlinna ma,initsi, että v·erokannan ko-
12799:  ei kuitenkaan tätä epäko'hta,a voinut kieltää. Kun         hottamiseen 30 %:iin. ei meillä ole mitään aihetta
12800:  ei ·hän tarkemmin tuonut esiin, mistä syystä tämä           ja -ed. Furuhjelm mainitsi, ·että nämä asteikot esit-
12801:  epäkohta ·ei tule niin räikeästi esiin, kuten va.sta-       tävät aivan äärimäisintä ka.n:taa, verotuksessa. Ed.
12802:  ·la.usoossa :huomautetaan, en voi ryhtyä kumoa-             Furuhj·elmille on nähtävästi jäänyt huomaamatta
12803:  maa.n hämen väitettääJn. Hän vi•ittasi siihen, että        se, josta ed. Neva.nlinnakin huomautti, nimittäin
12804:  omaisuus tulisi arvioitavaksi ei nimellisaxvon              että Tanskarrll asteikko on yhtä korkea. Siinä la-
12805:  mukaan vaan: sen arvon muka,a,n, mi,kä omaisuu-             kiehdotuksessa., jonka rahaministeri Brandes on
12806:  desta saataisiin, myytäessä. Siis tulisi kvsymy k-          ehdottanut, v-erotetaaru vakautettua tuloa 60 %:iin
12807:  seen omaisuuden ,konkurssiarvo". Tämä ei käy-               asti, eikä täJmä la;ki Ta•nskassa. ole aijottu tilapäi-
12808:  tännössä tule kysytmyks.een ja, siitä ed. Nevan-           seksi, kuten ed. Neva.r~~linna lausui, vaan vakina.i-
12809:  linna.kin oli •nä!htruvästi tietoinen, koska hän           s.eksi la.iksi.
12810:   myönsi, että tämä erpäJkohta, kyllä 'Pitää paik-              Mitä toimeentulominimiin tulee, on tämä kysy-
12811:  ka.nsa. Omaisuutta käytännössä ei tulla arvoste-           mys erittäi·n tärkeä vähavaraisille ka.n.sanluokil-
12812:  lemaan· sen mukaan:, kuinka suuren voittoprosen-           le. Valiokunta, on liilhteuyt siitä, että 3,000 mar-
12813:  tin se tuottaa, ei aiua,kaan yksistään sen mukaan,         kan: tuloa• nauttivat voivat t.ätä tulov·eroa suorit-
12814:  mikä onkin luonnollista, koska voitot usein voi-           taa. iKuiten•kin on, kuten ensimäisessä vastalau-
12815:  vat olla tila,päisiä, n:~:in että niiden v-aikutus itse    seessa esitetään' .io ennen sotaakin toimeentulomi-
12816:  pääoma-arvoon on ,heikko. Mainitaks·eni jonkun             nimi ollut ,l!J.iltei sillä korkeudella., ·joksi sitä nyt
12817:  esimerkin voivat esim. kurssivaihtelut vaikuttaa           ehdotetaa.n n.äissä1 oloissa, jolloin rahanarvo on
12818:  <tulon suuruuteen, mutta kun omaisuus a.rvioidaa:n         .kokon,aa;n 'toinen kuin •ennen sotaa.. Erikoisesti
12819:  vasta vuoden lopussa, eivät näimä kurssiv·ai'htelut,      tahtoisin fhuomauttaa., että toimeentulominimi
12820:  jotka ovat vuoden alussa tuottaneet yhtiölle voit-         Englannissa. ennen sotaa oli 160 puntaa., siis en-
12821: toa, enää korota kysymyksessä olevan omaisuu-               tisen; kurssin mukaa:n ennen sotaa 4,000 markkaa.
12822:  den arvoa.                                                'Samaten ehdotettiin Venäjällä vuonna 1907 toi-
12823:     Ed. Nevanlinna huomautti vastamuistutuksena             meentulominämiksi 1,000 rupla.a. 1,000 ruplaa.
12824: ensimäistä vastalausetta vastaan, että on o1e-              V-enäjällä ennen sota.a vastaa. jotensaki.n samaa
12825: .massa se vaara että tulevaisuudessa voitaisiin eri         arvoa kuin taällä nykyoloissa, 8,000-10,000
12826:  asteikkoja omaisuus- ja tuloverolle muuttaa, il-           markkaa..       rr'oimeentulominimin ehdotta.minen
12827: man että muutetaan molempia astei,kko.ia yhta.i•-          3.000 ma1rka.ksi ei siis ole yhtäpitävä nykyarkai-
12828: kaa,, vaan ·esim. IJalkkatulo.ia; vakauttama,ttomia.        sis-sa. verotuksissa. ·esitetyn •periaatteen ka:nssa. että
12829: tuloja, koskeva. ast.eikko voi jäädä muuttamatta,          verotuksen tulee suhta.utua verotettava[!) maksu-
12830: mutta, omaisuusasteikkoa muutetaalll. Tämä ei              kyvyn mukaan'. Sentähden on toimeentulomini-
12831: kuitenkaan ole suinkaa.n mikään epäkohta, pä;in-            mi ensimäisessä vastalaus-eessa ehdotettu 5,000
12832: vastoin. Sillä eihän se kiinteä luku, joka. ilmoit-        markaksi. Todellisuudessa: tämä minimi, jos v·er-
12833: ta.a vakautetun tulon veronkan:tokyvyn suurem-             rataa.n ulkomaitten esimerkkke:i'hin, voisi o1la vie-
12834: muuden 'J)alkka:tuloihin nälhden, eihän se ole mi-         läkin paljon kork~wnpi, mutta otta,en huomioon,
12835: kääin ennakolta annettu kehityksen ulko<puolella           että erinäisissä ta.pauksissa, myönn>etään tuloista
12836: oleva luku, vaan se päinvastoin •hyvinkin usein            tehtäväksi väihennyksiä, on vastalauseessa tyy-
12837: muuttuu ja. sehän on nykyää;n erilainen eri mais-          dytty ajn:oastaan tähän 5,000 markkaan. Ed. Ne-
12838: sa.. Ruotsissa se on 1/R, osass·a Sweitsiä se on 1,        vanlinna polemiseera.si vastalauseessa esit-ettyä
12839: ompa. jossa.kin 1 1 / 2 • Ja siinä tuloverolakiehdo-       ka.ntaa, vastaan toimeenltulominimin korottamisek-
12840: 1uksessa, jonka. Tanskan rahaministeri Brandes'            •si .m. m. sillä, että ne prosenttimäärät 5 ja 2 %,
12841: on ehdottanut, on tämä luku kaksi. Voisihan tulla          joilla vero tulisi pienenemään, jos 3,000 .ia 5,000
12842: tar.p-eellis·e.ksi, että tätä suhdetta. meilläki~ tar-     väliset tulot jätettäisiin verosta vapaa.ksi, eivät
12843: kisteta•an. :Sen muuttaminen bpahtuisi kaikista            pidä ']Jaikka.ansa. Hän ~aul9ui että kun taksoitus
12844:                                                                                                           •
12845:                                            Tulo- ja omaisuusvero.                                          1817
12846: 
12847: 
12848: maaseudulla saadaan tarkemma·ksi kuin >se on ollut        '.iälkimäinen osakeyhtiöiden verotusta koskeva as-
12849: tähän, asti, niin nämä 'Prosenttiluvut tulevat 'huo-      'teikko, joka esitetään t6isessru vastalauseessw on
12850: ma.tta:vasti kohoamaan. Tämä häJnen 'huomautuk-           'niin sanoakseni aivan liian karkea. Se on rarp-
12851: sensa ei kuitenkaan ole kO'hdistettu vastalausetta        tpusma.inen, ja hyppäykset siinä ovat erittäin jyr-
12852: vastaan, sillä jos taksoitus maaseudulla tulee tar-       kät. Jos esim. voitto-prosentti kasvaa 10 :stä, tu-
12853: kemma.ksi, niin silloin tapahtuu, että ne tulot,          :J.ee vähänkin suuremmaksi, kuin 10, niin silloin
12854: jotka ennen olivrut 3,000,----5,000 maxkM1 välillä,       vero ko'hoaa yhtäkkiä 10 %:lla ja jos voittopro-
12855: nyt tulev;at kohoamaan yli 5,000 ma.rkan ja, siis         sentti kasvaa 75 :stä esim. 1 %:lla, n.Un tulee ve-
12856:                                                            TO kohoamaa.n aina 20 % :lla, siis / 11 alkuperäi~
12857:                                                                                                   1
12858: tulevat V·erotettaviksi. Todellisuudessa voi ta-
12859: pahtua siten, että tarkempi' taksoitus maaseudul-         sestä .v-erosta. Tällaisia ma1hdollisuuksia ei vero-
12860:  la tulee päinvastoin näitä prosenttilukuja vielä          laissa saisi esiintyä, ja. minusta. näyttää tämä toi-
12861: pienen tämäänkin. Ja ne pienenevät vielä toises-           nen vastalause senvuoksi sella.isenaan täysin ma·h-
12862: takin syystä. V a's.talauseessa suori.tettu laskel-        dottomalta.
12863: ma on tehty sen arvioinnin perusteella, joka on                Lopuksi pyytäisin yhtyä ed. N evanEnnan huo-
12864: ·tehty ·hallituksen ehdotuksessa e~itetyn asteikon        mautukseen, että kun meillä tässä on esillä ve-
12865:  tuottamasta v·erosta. Mutta hallituksen ehdotta.-         •rolakie~hdotus, jolla on kaThtava merkitys, olisi se
12866:  ma asteikko ·pysähtyy .io 10 % :iin., jotava•stoin        'rakennettava uudenaikaisille periaatteille. En,..
12867:  valiokunnan esittämä asteikko menee 20 %:iin,             simäisen va1stalauseen tekijät ovat tällä samalla
12868:  joten valiokunnan esittämän asteikon mukaan ve-           ikarunalla. ja ova,t juuri siinä mielessä vastalau-
12869:  romäärä 'huomattavasti kasvaa., ja tietysti ne pie-       seensa laatineet. Uudenaikai·nen järjestelmä, jota
12870:  net verot, jotka johtuva.t 3,000-5,000 maxkan             ;ulkomailla käytetään, on se, että varallisuusvero
12871:  välisistä tuloista, tulevat prosenteissa muodosta-        Iasketaatn .eri varallisuusasteikon mukaan, kuten
12872:  maan huoma.ttavasti pienemmän osan koko ve-               ensimäisesf\ä va,stalauseessa. ehdotetaan.
12873:  rosta kuin vastalauseessa mainitut prosenttimää-              Olisi vielä esitettävänä useitakin muistutuksia
12874:  rät 5 ja 2 %.                                             ed. Nevanlitnnan ja. Furuhjelmin lau.Simtojen joh-
12875:     Ed. Nevanlinna huomautti vielä, että ensimä.i-         dosta, mutta kun siihen on vi·elä tilaisuus lain toi-
12876:  sen vastalauseen tekijät, niin rpaljon kuin niis-         ISessa käsittelyssä, voin rajoittaa lausuntoni tä-
12877:  sä näyttääkin .esiiwtyvän. asiantuntemusta, har-          ihän ja ehdotta.a suuren valiokunnan .hyväksyttä-
12878:  joittavat d·emagogiaa siinä, että v·erottavat osa-         väksi ·en.simäistä vastalausetta.        ·
12879:  keyhtiöitä tavallista. ankarammin. Tämäkään väi-
12880:  te ei pidä 'Paikkaansa. Ensimäisen vastalauseen               Ed. Itkonen: Edellinen ·puhuja jo -pää-
12881:  esi·ttäjät esittävät osakeyhtiöitä verotet.taviksi it-   asiassa toikin .esille •suuT·en osan niistä seikoista,
12882:  se osakeyhtiössä korkeintaaJL 39 % :lla, kun sen-         joita minäkin aijoin puheenvuorossani esittää, jo-
12883:  sijaan esim. toisen vastala.useen tekijät ehdotta-       ten voin supistaa puheeni jotakuinkin lyhyeen.
12884:   vat osakeyhtiöitä verotettaviksi ei juuri noin puo-     Täällä erikoisesti maala.isliiottolais·ten edustajain
12885:   Jella koko tulosta, kuten ed. iNevan.Ji.nna huo-         tah·olta on valitettu sitä, että tämä vero tietäisi
12886:   mautti, mutta aina.kin 43 %. On:han ensimäi-             maaomaisuuden kaksinkertaista verottamista.
12887:   sessä vastalauseessa esitetty verotus siten lievem-      Sitähän se todellisuudessa ei tiedä. Ne maaverot,
12888:   pi kuin toisessa va,stalauseessa. Muuten pyytäi-         jotka meiUä tahän saakka ·ovat olleet, ovat san-
12889:   sin 'huomauttaa tähän toiseen vastalauseeseen            ,goen mitättömät. Nehän eivät valtion tuloissa
12890:   >Osa.keyhtiöitt.en verottamiseen nä:hden, että e~hdo­    näyttele juuri minkäänlaista huomattavampaa
12891:   tus .tuskin on vielä viimeistelty. kun se on esi-        osaa. Ellen airvan väärin muista, tuottaa vuo-
12892:   tetty. Sen mukaan nim. voi helposti tapaMua,             tuinen maavero nykyisessä mu'OdO'Ssaan valtiolle
12893:   e~tä tulon kasva.essa joutuu suorittamaan v·eroa         vuosittain noin 3 miJj. markkaa, ja- sehäin >On
12894: ·ei ainoastaan tuon tulon koko lisäyksen vaan vie-         aivan mitätön summa niihin suunnattorniin val-
12895:   lä enemmänkin. Voi helposti ta.pahtua se, että           tion veroihin nähden, jotka meillä nykyään >Ovat
12896:   jos osakeYhtiöllä :esimerkiksi olisi 1,500,000           voima,ssa. Muutkaan tällaiset verot, kuten kärä-
12897:   markan tulot, ·että tulojen kasva.essa. esim.             jäkapat ja jahtivoudinkapat ja mitä kappoja ja
12898:   50,000 markall(l, vero, joka tietysti myös kasvaa,       kippoja niitä lieneekin, eivät tätä suhdetta pal-
12899:   ei ka,sva ai,noastaan tuolla 50,000 ma.rka1la,, niin      joakaan muuta. :Minkäänlaisesta kaksinkertai-
12900:   •että s.iis koko tuo tulojen lisäys menee veroksi,       ·sesta verotuksesta siis ei voida hyvällä syyllä
12901:   vaan voi kasvaa vielä suuremma.llakin summalla,           puhua. Siitä huolimatta ovat vasemmiston edus-
12902:   :niin että: osakeyhtiö suorittaa, lisäv·eroa ei aino-   .tajat valmiit poistamaan kaikki nämä vanhanai-
12903:   astaan tuon 50,000 markkaa, vaan vielä enem-              kaiSet kapat ja maaverot, ei sentähden, että ne
12904:   mänkin. Tällaista voi tapahtua .sentähden, että           niin erikoisen raskaasti rasiiltaisivat meidän maa-
12905:                                                                                                           167
12906: 1318                                     Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
12907: 
12908: 
12909: omaisuutilamme, · vaan sentä:h.den, että ne QVa t          simme suuret omaisuudet ja tulot kokonaan ve-
12910: teknillisesti 'Sangen vanhal}B.ikaisia ja tuottavat        rottamatta ja verottaisimme ainorustaan tullive-
12911: valtioHe hyvin vähän. On jo aika jättää nämä               rotukseUa pienempiä j.a. 'huonompituloisia kulut-
12912: tällaiset ha·nkalat, teknillisesti huonot ja vähän         tajia, niin ·en luule että 'sähköt ja raitiotiet tässä
12913: tuot.tava.t verot ja siirtyä tuot.tavampiin ja             maassa kovin suuresti lisåäntyisivät. Meidän
12914: tehokkaampiin veromuotoihin. Ensimäisen vas-               verotubemme on tähän saakka ollut aivan ko-
12915: talauseen .allekirjoittajat alkuperäistssä ehdo-           kon-aan väliHisten eli tulLiverojoen varassa ja vasta
12916: tuksessaan valiokunnassa ·olivatkin näissä pois-           aivan viime aikoina sitä on ruvettu sälyt.tämään
12917: tettavissa veroissa sillä kannalla, että olisi             myö·skin va.rak.kaampien luokkien· kannettavaksi,
12918: samoin tein 'Poistettava myös maavero .. sekä              mutta nytkin se on .etu'J)'iilässä tuUi- eli kulutus-
12919: muut va,nhanaikaiset verot. Mutta kun tämä                 veroa, joka raskaimmin kohdistuu pieniin veron-
12920: ehdotus erikoisesti sai osakseen suurta vas-               ma:ksajiin.              ·
12921: tustusta. valiokunnan porvarillisten jä.s·enten ta-            Ed. Nevanlinna myö~kin huomautti siitä että
12922: holta., niin tyytyivät en~imäisen vastala.useen            näiden tulli.en poistaminen tulisi sen johdosta
12923: tekijät lopullisessa vastalausessaan es_ittämään           vaikeaksi, että ei helposti voitaisi peittää sitä
12924:  ainoastaa'n kaikkein huonoim'J)ien va.nhoJen vero-        vaillinkia, mikä tulo- ja menoarvioon tällä tavoin
12925:  jen ''Poistamista ja s·ellaisten kulutusveroien 'J)Oi~­   syntyy. Jos tämä puolustus tai tämä este pide-
12926: trumista, _jotka kohdistuvat etupäässä vähävarai-          tään ·pätevänä, niin emme koskaan p'åäise näistä
12927: seen ka·nsankerrokseen. Kun maalaisliittolaiset            väliUisistä veroista, s;i.llä ei se vaillinki ·koskaan
12928:  valittavat maaomaisuuden kahdenkertaista ja                jää tu:lema tta valtion tulQ- ja me~oarvioon, aina
12929:  muk.a ra,skasta verottamista, niin minä pyytäi-           s:v.ntyy vaillinki siitä että joitakin tuloja l)oisrte-
12930:  sin heitä muistamaan, että :meillä parast'aikaa           taan. ·Tällä hetkellä erikoisesti tämä poistami-
12931:  kannetaan vähävaraisemmalta lkansap.aineksoel·ta           nen on otollis.empi kuin koskaan muulloin sen-
12932:  tulli'en muodos·sa valtiolle satoja miljoonia mall"k-      tähden että valtion tulot kasvavat tämän uud·en
12933:  koja vuodessa samaan aikaan, kun maaomaisu11;s             verolain perus.teella, ja s,il1e on helpompaa sa-
12934:  kantaa mitättömiä 3-5 miljoonan markan eri-                malla 110istaa osa tullivero.ia, koska täJstä verosta
12935:  koisveroja, jotka nykyisissä valt~on 1mloissa ei-         saa.tavalla tulolla voidaan va,illinki täyttää. .Sitä-
12936:  vät merkitse paljon mitärun. En tässä ota huo-             paitsi es1merkiksi viljatullit, joita' nyt etupäässä
12937:  mioon niitä. tilapäisiä veroja, joita meillä viime         vaaditaan rpoi:stetta.viksi ensimäisessä vastalau-
12938:  vuosina on kannettu. Niitä ei vakituisesta vero-           seessa, eivat v·ielä edes ole a•stuneet voimaan joten
12939:  ~ainsää:dännöstä 11uhuttaessa voikaan ottaa huo-           niiden vaoraan valtion tuloja ei ole voitu tähän
12940:  mioon, koska ne määirätään aina vuQdeksi ker-              saakka rakentaa. Nämä tullit astuvat voimaan
12941:  rallaan eikä niistä siis ole ollenkaan tietoa,             näet va;sta 'ensi vuod•en oalussa, j·oten ne voidaan
12942:  Qvatko ne enää seuraavana vuonna v.eronmak-                poistaa. synnyt.tämä'ttä minkäänlaista häiriötä
12943:  sajia rasittamassa. Kun me tiedämme, että                  valtion tulo- ja menoarviossa. .Sokeritulli, jota
12944:  meillä v·erotus lepää raskaimpana ruivan varatto-          vastalauseessa myöskin ·ehdotetaan poistettavaksi,
12945:  mien ka-nsankerrosten hartioilla ja kun tämäkin            muodostaa jota,kuinkin pienen osan valtion tu-
12946:  vero alkaa aivan mitätttömistä tuloista, sellaisista       loista,, joten sen poistaminen ei ainakaan peittä-
12947:  tuloista, jotka eivät mitenkään riitä ed.es tulojen        mätöntä vaillinkia. synnyttäisi.
12948:  nauttijain välttämättömiin elintarpeisiin, ·niin on           Henkirahan poista;minen taasen on enemmän-
12949:  syytä silloin ajatella, ennenkuin uusia verotaak-          kin käytä;nnöllisyyd•en kuin oikeudenmukaisuu-
12950:  k<~ja näiUe ·ennes.tä:än raskautetuille hartioille         den kysymys. Ed. Nevanlinna sanoi lausunnos-
12951:  asetetaan. Ed. Nevanlinna huomautti sattuvasti,            saan että me oleiDime tätä veroa vastalauseessa
12952:  että tämä vero merkitsee sitä, että näiden pien-           väittäneet ooikeudettomaksi. .Sitä me tosin emme
12953:  ten tulojen nauttijain täytyy 'Vähentää elämis-,           ole tehneet, mutta siitä ·huolima.tta se kyllä on
12954:  mahdollisuuksia. Hän suosittelee hyvin maltil-             oikeudeton niinkuin yleensä sellaiset henkilökoh-
12955:  lista v·erotusta suuriin omaisuuksiin nahden ja            taiset verot, jotka kaikilta kannetaan samassa
12956:  11erustelee tätä mwltillisuutta si:lä että meidän          maarassa. On aivan ilmeisesti oikeua.etonta että
12957:   kansallisuusomaisuutemme kertyy etupäässä                 esim. köyhä renkipoika, jo:ka saa tuloja kaksi,
12958:   näistä suur.i:sta omaisuuksista ja että mitä enem-        kolme, neljä tai viisi tuhatta markkaa vuodessa,
12959:   män suuria omaisuuksia kerätään ja annetaan               maksaa saman henkirahan valtiolle kuin sellai-
12960:  niiden kasaantua, sitä enemmän me saamme rai-              nen omaisuuden ja tulojen nautti.ia, jonka tulot
12961:  tioteitä, rautateitä, sähkölaitoksia ja muita ·sel-        nousevat satoihin tuhansiin mwrkkoihin: Mutta
12962:  laisia mukavuuksia. Tämäkin väite •pitää a,i-              pääasia tässä henkirahan kantamisessa on se että
12963:   noastaan osittain 'Paikkansa. Vaikka me jät.täi-          se tuottaa hyvin vähän .ia sen kantokustannukset
12964:                                             Tulo- ja oma.i&l1USvero..                                      131!f
12965: 
12966: 
12967: ovat suhteellisesti suuret. Siinä tehdään siis hy-        erikoisia · s:äJädö'ksiä, sillä se koskee kunnaHisla-
12968: vin paljon turhaa ty.ötä ja. senJtäJh'den se joutaa       kien muuttamista ja se ehditään :tehdä silloin,
12969: poistettavaksi samassa yhteydessä kuin täJmä              kun tämä laki on hyväksytty ja nå!hdään, a.stuuko
12970: uusi verolaki säiädetääJn.                                se voimaan ja mi11oin se astuu.                    ·
12971:    Ed. Lohi kaipasi täJstä lakiehdDtuksest.a niitä           cEräs s~Bikka, josta minä vielä ha'luan lopuksi-
12972: ta:keita että veron arvioimin-en ja määrääminen           ~ausua muuta·man sanan, ennenkuin a;sia menee
12973: saataisiin tasaiseksi Y'illPäiri 'koko maan .ja eri-      suureen vali-okuntaan, on osuuskauppojen voco-
12974: koisesti sitä ettei omaisuuden arvoja ilmoitettais.i      tus. Siitä ovatkin ensimäisen vastalaJ.Iseen alle-
12975: pienemmikSi kuin mitä ne todellisuudessa ovat'.           kirjoitfajat tehneet omat ehdotuksensa. Valio.:
12976: Tästä seikasta on ti,etysti vaikea keimnkään an-          kunnan mietinnön mukaan tulevat osnuskau.Pä.t
12977: taa takeita mutta siihen ainakin py>rkii ensimäi-         verotettaviksi samana tavaJla kuin osakeyhtiöt
12978: sessä vastalauseessa se ehdotus Ejttii, valtioHe an-      kaikkeen muuhun tuluon nähden paitsi siihen,
12979: nettaisiin oikeus pakkoluovuttaa omaisuus siitä           minkä ne jakavat voittona omille jäseniUeen. Tä_,
12980: arvosta., mistä s-e on v·erotuslautakunnalle ilmoi-       m•än ainoan ·erän n.e saa~vat nauttia help•otuksena
12981: tettu. Tämä pakko}uovutusmenettely ei tietY'sti-          verotukses·ta.. Minä en tahdo t.oist.aa niitä perus,
12982: kå.än tulisi kysymykseen muissa kuin sellaisissa          teluja, joita j-o tässä vastalause-essa on ·tuotu
12983: tapauksissa, että verovelvollinen aivan ilmeisesti        osuuskauppojen laajemman verovapa-uden hy~
12984: aikoo pa·et·a verotusta, ilmoittaa toisin sanoen          väksi, mutta •haluan vairu muistuttaa, että porva~
12985: omaisuutensa niin alhaiseen arvoon että se pää-           rillinenkin osuuskau•ppaväki on osuuskauppojen
12986: sisi suurimmaksi osaksi verosta vapaaksi. Täl-            verotuskysymyks.essä as•ettunut paljon laajem-
12987: ~öin olisi valtiolla oikeus pakkoluovuttaa tämä           man verovapauden kannal1e aikaisemmin. Minä
12988: omaisuus valtiolle tuosta ·ilmoitetusta hinnasta.         toivon, että ,eduskunnan 'POrvrurillisista edusta-
12989: Täimä uhka vaikuttaisi sen .että verovelvolliset          jista niB, jotka ·lukeutuvRJt osuuskau"J)paväkeen,
12990: vwrmaankin r-ehellisesti ilmoittaisivat omaisuu-          tulevat osuuskauppojen v·erotuksessa asettumaan
12991: tensa arvon. H-e ·eivät pelkän täimän uhkan "J)e-         toisenlaiselle kanna·Ue kuin valtiovarainva•liokun-
12992: losta uskaltaisi silloin arvioida omaisuuttaan ko-        nan enemmistö on aJSettunut ja puoltamaan osuus-
12993: vin alas. Tätä •pakkoluovutusmenettelyä tuskin            kau'Poille suurempaa verovapautta. Tähän osuus-
12994: käytännössä tarvittaisiin montakaan kertaa käyt-          kauppojen :suureill'paan 'V.erovapauteen. !pyritään
12995: tää, kun se va,ikutta.isi niin tehokkaasti, että liian    muualla :maailmassa hyvin innokkaasti, vaTSin-
12996: alhaisia arvioita ei tulisi ~mää verolautakunnille.       kin nyt sodan' jäJlkeen, siUä sota.-a.ikana on sel-
12997: Muitakin' keinoja ti·etysti tähän on, mutta tämä          vemmin kui•n koskaan ·ennen :huomattu g.e suuri
12998: on 'ensimäisen vastalauseen aUekirjoittajioen mie-        yhteiskunnallinen me!l'kitys ja hyöty, mikä eri-
12999: lestä kaikkein tehokkain ja tepsivin keino tämän          koisesti osuuskaupoilla ·on hintatason ·kehotuksen
13000: ta.rkoitusperän saavuttamiseksi.         Maalaisliitto-   estäjämä ja. keinottelun vastustajana. Norjassa
13001: laisten ei tarvitse oHenkaan pelätä, .että valtio         on asetuttu aivan samalle kannalle kuin ,ensimäi-
13002: tulisi h·eidå.n l.ehmiään ja vasikoitaan takava!l'i-      sen vastalauseen •ehdotuks.et sisältävat osuuskaup-
13003:  koimaan tämän pykälän nojalla. On ai'Van var-            pojen verotukseen nähd en ja ny:t aivan viimeksi
13004:                                                                                    1
13005: 
13006: 
13007: maa, että sitä ei valtion puolelta tultaisi ·sillä        tuUeiden tietojen mukaan on Saksan valtiovarain-
13008:  tavalla väärinkäyttämään. SamaHa tavalla ed.             vaJiokunta mvö•skin asettunut samalle kannalle,
13009:  Lohi suositteli jonkinlaista yhteyttä kunna:llisten      eli .että osuuskaupat wat vapautettavat verosta
13010:  v-erolautakuntien ja tämän lain mukaan perus-            siitä voito·lli-OSasta, mikä syntyv liikevaihdosta
13011:  tettavien verolautakuntien välillä arvioimisme-          omien .iäsenien kanssa. Tämä on se oikea uuden-
13012:  nettelyssä. Meillä -ei tosin vielä ole minkään-          aikain-en ·osuu,skauppojen. voerotusperiaate, jonk8i
13013:  laista tietoa siitä, mi1lä tavaUa haUitus aikoo jär-     minä 'lioivon su,ur-essa valiokunnassa tulevan hy-
13014:  jestää tämän lain voimaanastuttua kunnallisvero-         väksytyksi.
13015:  tuksen. Mutta valtiovarainvaliokunnan puheen-
13016:  johtaja huomautti siitä aivan orkein, että mikään           Ed. A r a järvi: Tämän suuren ja mielen~
13017:  hallitus ei voi sallia, että maassa kahdet verolau-      kiintoisen asian käsittely on tänä i•ltana joutunut
13018:  takunnat rinnakkain toimittaJVat tuloverotusta.          toisinaan sille asteelle, ikää;nkuin .olisirrnmiB joko
13019:  Tuloverotuks-en maksuunpane ja kanto ovat jo             suuressa valiokunnassa taikka ·eduskunnassa
13020:  sellaisenaan niin kallista lystiä, että niitä ei aina-   asian toisessa käsittelyssä. Toiselta 'PU-olen on
13021:  kaan kannata kaksia pitää rinnakkain. Täimän             kyllä myöskin mielestäni tullut lausutuksi suu-
13022:  lain voimaana.stU'llinen kai merkitstee iu-onnolli-      flelle valiokunnaHe ·s.ekä lli8 yleiset periaatt·eet,
13023:  sesti sitä, että kunnalliset verolautakunnat silloin     joista epäilemättä on pid,ettävä kiinni, .io.s mieli-
13024:  soonalla lakkaavat, va~kka siitä ·ei tässä laissa ole    tään ny.t saada tästä lakiehdotuksesta käypä kalu,
13025:  1320                                     Keskiviikkona 29 p. lokakuuta.
13026: 
13027: 
13028:   että myöskin ne käytännölliset näkökohdat, joita kaan verotuksen alaiseksi, kuin kukin .vaan jak-
13029:   ~i sovi sivuuttaa, jotta ei ajateltu verolaki tulisi    saa kantaa. Tämä on se lä:htökohta, joka minulle
13030:   mahdottomaksi. Keskustelun kuluessa on myös- on määräävä ollut tätä laki,ehdotu'Sta laadittaessa.
13031:   kin kanneltu esiin asian ykSityiskohtaisesta kä- Ei kumminkaan saata tätä vaatimusta käy-
13032:   sittelystä vaJ~iovarain.valiokunnassa. .ia siilliä yh· tännöllisistä syistä sovelluttaa 'siten, ·että ai-
13033:   teydessä us·oomman kuin kerran nimitetty myös van mitättömät tul9t olisivat myöskin asetetta-
13034:   n;tinun osuuteni tähän asiaan. Olkoon sentähden vat veroasteikon alaisiksi, koska se tuottaa käy-
13035:   sa:Uittu myös minun täs·sä lausua muutama sana tännössä niin palj.on vaikeuksia ja menoja, että
13036:   tästä .mietinnöstä ja mitä minä puolestani olen siitä ei olisi mitään suoranaista 1etua valtioHe.
13037:   siltä toivonut.                                         Tästä syystä minä olen valiokunnassa rohjennut
13038:      Kun hallituksen esitys tuotiin· eduskuntaan, lausua sen ajatuksen, että ne täysi-ikäiset kansa-
13039:   tunsin minä kohdaltani huomattavassa määrässä la,is·et, miehet j,a naiset, jotka eivät tuloi;;saan pää-
13040:   sisäistä tyydytystä. Vuosikymmenien puuhan se 3,000 markkaan saakka, maksavat kerta kaik-
13041:   jälkeen oli ehkä osaksi minunkin ·toimen'J)iteeni kiaan esim. 5 markan veron. Jos tämä kanta
13042:   johdosta saatu eduskuntaan ehdotus pysyväksi oma·ksutaan, niin minulla puol'estani ei •silloin
13043:   tuio- ja omaisuusverolaiksi. Jo tämä tapahtuma, ole mitään :henkiverotuksen poistamista vastaan,
13044:   huolimatta oHenka.a.n siitä, millainen. hallituksen koska minä itse asiassa silloin pääse:a sille kan-
13045:   esitys sisällöltään oli, ·tuotti min"ulle huomattavaa nal,le, että kukaan tä:vsi-ikäinen Suomen kansa-
13046:   •tyydytystä. Minä olen myöskin tavallista suu- lainen ei jäå veronalaisuud,en ulkopuolelle. T·ämä
13047:   remmalla. mielenkiinnolla ottanut osaa tämän kanta ei ole saavuttanut valiokunnassa ·enemmis-
13048:   asian .käsittelyyn valtiovarai·nvaJiokunnassa ja töä (Vasemmalta,: Kaikeksi onneksi!), sitä on sa-
13049:   milliä siis voin nyt tässä mielihyvällä todeta sen, ·nottu van!hoillis·eksi, mutta minä olen huomautta-
13050:   että hallituksen esitys ·on ollut s~mla.atui.nen, että nut, että s·e on aivan sama kanta, jota v8isem-
13051:   se pääJasiassa on säilynyt. Se on mkent.eeltaan misto omassa keskuudessaan väkevästi aina ajaa.
13052:   paJan.nut valtiovarainva.liokunnasta. mil.tei koske- Niin paljon kuin minä tunnen, pitää vasemmisto
13053:   matta•. Myöskin ne •p·eriaatt.eet, joille esitys on ra- aivan erikois.esti omassa keskuudessaan kiinni
13054:   kenlliettu, ovat säilyneet valiokunnassa, niin kuin ·siitä, että jokaisen, kuinka köyhä hän lieneekin,
13055:   on jo ·tänä ilt.ana täällä myöskin todettu. Täomä on on maksettava vero, hänen on jäsenli'P'PU otettava
13056:   tärkeä, mi-eleenpantava seikka. On siis mahdolli- (Vasemma.lta: Se on vama.a.ehtoinen vero.) ja va-
13057:   suus nähdäkseni suurelle valiokunnalle myöskin paa,ehtoisen lisäverotuksen hän saa :maksaa sitten
13058:   löytåä semmoinen pohja, että voi od.ottaa kaikesta työväenyhdistysten kaJhvilassa, joka verotus on
13059:   erimielisyydestä huolimatta sellaistå tulosta, ·hyvilli V·erm,ttavissa tulliverotukseen yDJnä .kaik-
13060:   kuin Suomen kansa tällä haavaa tarvitsee v·ero- kiin muihin välillisiin veroihin. Tämä on se •pe-
13061:   tuslainsäädännön alalla..                               riaate, jota vasemmisto keskuudessaan noudattaa, ,
13062:       Kumminkin näkyy, ennen kaikkea ko}man- ja tätä samaa p·eriaatetta minä myöskin ta:htoi•sin
13063:                                                           noudattaa valtion v,erotuksessa, miin •vanhanai-
13064:   nesta vastalauseesta, että tämä valiokunnan mie- kaiseksi
13065:   tintö ja lakiehdotus kaipaa •erinäisiä korjauksia                 kuin vasemmisto sitä kutsuukin. Nimi-
13066:   ja minun kannaltani, jota minä olen valio-              tykset  eivät merkitse minulle mitään.
13067:    kunnassa koettanut a,iaa kaikella sillä voi-              Minä  olen ollut valmis menemään valiokunnassa
13068:   malla ja väellä, mikä minulle on ollut saHittu,         :myö,9  siihen,  että  minä olen hyväksynyt aina
13069:   niinkuin vasemmiston taholta on täållä keNottu, 20 %:iin asti nousevan veroasteikon, jopa sitä
13070:   se kaipaisi pitemmällekin meneviä korjauksia, e'hdottanutkin, mutta. kun valiokunta. myöhem-
13071:   kuin mitä kolmannessa vastalauseessa tulee nä- min tuli siihen tulokseen, että ne, jotka etupäässä
13072:   kyv-iin. Minä haluaisin' tämän V•erolain säädettä- joutuisiv!l!t maksamaan veroa 20 % tuloistaan,
13073:   vä:ksi niin, että sen alaisuudesta .ei pääsisi va- joutuisivat täydellisesti kaksinkertQ,isen veron
13074:   'J)aaksi kukaan täysi-ikäinen Suomen kansa•lai- alaisiksi, nimittäin osakeyhtiöt, täytyi .minun
13075: . nen mies eikä nainen. M:inun mielestäni asian- iperäytyä 15 % :n veroasteikon kannalle .
13076:   laita ·on se, että yleisen tuloverolain alaisuuteen        On täällä mainittu parin -puhujan ta!holta, että
13077:   tulee kaikkien ·pyrkiä osaltansa. Sen, joHa vähän valiokunnan mietinnössä esiintyvä keksintö osa-
13078:   on tuloja, hänen tu-lee vä:hän maksaa, mutta joka keyhtiöverotusmuodoksi olisi erityisesti meidän,
13079:   tapauksessa maksaa, jolla on paljon tuloja, hä- kolmannen vastalauseen aUekirjoittajain keksi-
13080:   nen tultee paljon maksaa, niin 'Palion kuin hän mä. Niin voi tavallarun sanoa. Mutta niinkuin
13081:   suinkin jaksaa maksaa, sillä tällä kertaa on valta- vastalauseestamme n'Wkyy, se ·ei suinkaan ole ol-
13082:   kunta siinä asemassa, että se vaatii kaikkien s~kä lut meidän kantamme, va:an .iollakin lailla mei-
13083:   pienten että suurten tulojen asettamista niin 1ras- dän täytyi pelastaa vasemmisto ja keskusta siitä
13084:                                          Tulo- ja omaisuusvero; .                                    132l
13085: 
13086: umpikujasta, mihin he o:Iivat 'asi.an ajaneet va;lio-1 kertaa .tuod!aan verolainsääJdäntöön, jos hyvä:ksy-
13087: kunnassa. Myöskään vaSiemmiston edustajilla ei tään &e menettelytapa., että osakeyhtiöt saavat
13088: ollut valiokunnassa, se tulkoon sanotuksi, muuta lulma veloiksensa myös osa.kepaäloma.nsa ja toi-
13089: mahdrollisuutta kuin · siinä asteessa hyvä:ksyä sekseen niille myönnetään oikeus tuloistaan vä-
13090: juuri tämä. sama periaate. Erimielisyys oli vaan hentää 5 % osa,kepääomalle, mutta ei muille va.-
13091: siitä hyvityksen määrästä, joka oli osakeyhtiöiUe roiHe. Tätä. kantaa kyllä sanotaan erityisesti
13092: ann-ettava, etteivät niitten tulot joutuisi :puh·ta.a.n 'Osakeyhtiöitten etujoen a.jamis,eksi. Sanottakoon
13093: ka.ksin1kertaisen verotuks-en alaiseksi. Vasemmis- vaan. Minä kohdaUani olen va,liokunrn·assa, koet-
13094: to katsoi kohtuulliseksi myöntää 10% hyvityk- tanut kumminkin pid·ellä tätä asiaa .yksinomaan
13095: sen, siis aivan sama periaatteeHinen kanta, toiset yleisten etujen kannalta. Sillä minua on puo-
13096: ehdottivat 20 .% , kolmannet 30 % ja mainittiin lestani huolestuttanut tämän lain kas1ttelyssä
13097: myöskin 40 %, joka sittemmin tuli kolmannen kaikkein eniten se, >että aivan erikoisesti huomaa.,
13098: vastalauseen \kannaksi. .Siis loppujen ~opubi, kuinka kaikki pyrkivriLt verolainalaisuudesta pois
13099: kun va:liokunnassa oli ajauduttu semmoiseen aina siltä koMaa., missä se kutakin puristaa. Sii-
13100: .umpikujaan kuin ajauduttu oli, jonka kaikki huo- nä ovat kaikki erittäin suuria mestareita. Minä
13101: masivat mahdottomaksi, ei siitä k:ukaan selvin- p.ersonalliselta osaltani tunnen, mitä tietää tämä
13102: nyt millään muulla tavalla kuin omaksumaHa laki, ·kun se sovitetaan palka.nnauttijoihin. Tun-
13103: tä:mä n. s. kotimainen keksintö. Mutta me 3 :nnen nen myös, mitä s e ti.etää ·pioenenläntiin maata"
13104:                                                                           1
13105: 
13106: 
13107: vastalauseen aUekirjoittajat olimme jo alunpitäen louksiin ja jossain määrin myöskin, mitä se tietää
13108: varoittane-et tämmöis·een asiantilaan joutumisesta, rosakeyhtiöihin. · Viimemainituissa, joista paljon
13109: niin että .tässä suhteessa, jos nyt asia tahdotaan puhutaan, ja joita nähtävästi tässä eduskun~
13110: oikein kuvata; on musta kylki kummaHakin ja., ,:n:assa erittäin paljon 'rakll!steta.an, on useamman-
13111: jos mahdollista, ahran pikimusta siellä vas.em- laisia, sangen monenlaisia, ja tämä tekee asian
13112: ma'Ba. Mutta ·s·e sikseen. Minä puolestani toi- verrattain konstikkaaksi vrerolainså,ätäjän käsissj.
13113: voisin, että suuri valiokunta voisi omaksua ,tässä Minun ymmälrtääkseni pitäisi tällä kohdalla en-
13114: asiassa sen kannan, joka kolmannessa vastalau- nen kaikkea huolehtia siitä, että ei maan teoUinrfln
13115:  seessa kyllä myös·kin näkyy ja jota minä koetin elämä joutuisi puristukseen, joka varmasti ta-
13116: valiokunnassa ajaa lävits'6, nimittäin että osake- pahtuu jos hyväiksytään valiokunnan mieti;nt-ö ·ja
13117:  yhtiöt asetetaan aivan saman veroasteikon alai- aivll'n :erityisen suuressa määrässä tapahtuu:, .ios
13118: siksi kuin kaikki muutkin, mutta osakeyhtiöirlle hyväksytään :ensimäinen tai !toinen vMtwlausre.
13119:                                                                               1
13120: 
13121: 
13122:  myönnetään eräät he1potukset, jotka eivät itse- Toinen vastalause on kaikkein ankarin teollisuu·
13123: asiassa ol·e .mitään muuta kuin ne, min:kä väli- den pmistaja. Kauppaan se ei niin kipeästi
13124: aikainen tuloverolaki niille myöntää, nimittäin koske ei,kä myöskään rahalaitoksiin sillä jrqs
13125:  oilreus väJhentää tuloistaan 5 % ·osakepää'Oma,lle. kauppa asetetaan kohtuuttoman veron alaiseksi,
13126: Tälillä ei ole kohtuuton vaatimus. Se on pikem- niin vero muuttuu helposti kulut'Q.sveroksi. Jos
13127:  min pieni kuin suuri. Minä ehdotin kyllä valio- taas pankit tahdotaan asettaa kohtuuttoman veron
13128: kunnassa aluksi, niinkuin täällä mainittiin 7 %, alaisiksi, nriin: siten yksinkertaisesti korotetaan
13129: mutta minä tein sen käsittelyn sillä as·toolla, jol- maan korkokantaa. Mutta jos teollisuuslaitokset
13130: loin ei ollut selvä:ä, j•outuuko osakeyhtiöitten osa- asetetaan ankaran veron alaisiksi, etenkin ne
13131: rkerpääoma omaisuusverotuksen alaiseksi .taikka ei. teollisuuslaitokset, joitten toiminta Tiippuu ulko·
13132:  Minä nimittäin yritin ajaa lakiin sellaista s•ää- :maitten ki•lpailusta, niin minun ymmärtääkseni
13133:  döstä, että osa.keyhtiöitten osakepääoma olisi sitä ei voida korvata millään muulla., kuin työ-
13134:  voitu lukea myös velkojen joukkoon seka sen li- väien palkkojen vähentämisellä tai myöskin muut-
13135: säksi oikeutta tuloista vähen,tää 5 % s•en vaTalle, tamalla verotus kulutusveroksi, mikäli se on mah-
13136:  että tulojen s-i1lä osalla hyvitetään osakkeenomi'S- dollista. Nämä näkökannat minun ymmärtääk-
13137: tajia, jotka joutuvat lain mukaan siitä verona1ai- s·eni SUUI'en valiokunnan on aivan erity~sesti ase-
13138:  siksi. Näin' menettelemällä olisi minun käsit- tettava harkintansa alaiseksi. Ja tälmä ennen
13139:  tääkseni parhaimmaUa tavalla voitu välttää kak- .kaikkea siitä syystä, että vaikkakin va1tiova:rain,.
13140:  sinkertainen verotus, jota .ei kukaan valiokun· valiokunta on mietinnössään voinut omata ne suu•
13141:  nassa l<oppujen lopuksi puolustanut, niinkuin nä- 11et yhteisret periaatteet, .loilrla tämä laki on le-
13142:  kyy nyt myöskin että sitä kukaan ei ·enää puo- päävä, niin ·Se käytännöllisissä ehdotuksissaan. ei
13143:  luta tä:älrlä ei valiokunnan mietintö eikä yksi- ol~ täydellisesti kypsynyt. On se vaara.· vielä
13144:  kään vastalauseiden allekirjoittajis.ta. Mutta pa- ol•emassa että ei saavuteta yhtenäistä kypSää, kan~
13145:  raiten, niinkuin sanoin, minun mielestäm.i tästä taa eduskunnassakaali .ia ·se· olisi erinomaisen va.-
13146:  tililista päästään ja vij,hemmän uusia muotoja tällä litettava asia. Kun meillä on nyt mailld·ollisuus
13147: 1892                                   Ke~kiviikkona 29 P•· lokakuuta.
13148: 
13149: 
13150: 
13151: 1>ää~tä as'kel eteenpäin ja minun 1mie~tä;ni koko         ll'ääomat qva•t tässä suhteessa monin verroin edul-
13152: hyvä askel eteenpäin, niin suuren valiokunnan             Iisemmassa. asemassa. 'Tämä·n vuoksi minä .toi-
13153: olisi ponnistettava aivan erityis-esti, kenties ryh-      voisin, e·ttä eduskunta ei osattaisi nyt sellaista
13154: dyttävä aivan •erityisiin toimenviteisiin, voi-           puoJueeHisuutta, ettei se ottaisi huomioon edes
13155: daksen~a löytää nyt sen 'kannan, jolla on läpi-           sitä vaatimusta, mikä tää:llä on esitet'y erikois~
13156: menomahdollisuus tääilä. Kenties suuri vali'O-            ten maaverojen poistamisesta. Ainoastaan tällä
13157: kunta on pa.koitettu aivan erityisellä tavalla kä-        edellytybe·~lä voin minä käydä tätä verolakia
13158: sittelemään tä:män asiatll osastossa. tahi ja,ostoss·a    lkrusittelemään.
13159: löytääksensä sen pohjan, jolla void<aan yksimieli-            !Ryhtymättä larujemmin a•sia1a perusielemaan
13160: syys saavuttaa. Its1e puo~estani minä luulen,             voi'n ;minji,, mitä l·rukiehdotuksen ednäisii.n yksi- ·
13161: että niillä periaatteita, j·oita kolmannessa vasta-       tyiskohtiin tulee, pääa.siassa yhtyä niihin !perus-
13162: lauseessa on tuotu esiin, ·ei void:a vaUan paljon         teluihin, mitä tääll'ä m. m. ed. Itkonen lausui
13163: polkea, jos mielitään saada aika'an ·s·ellainen Ia·ki.    eräistä ensimä:isen va.st!llloauseen kohdi,sta. V ar-
13164: että elettävä elämä sen si~Btä:ä. Mikäli ehdotus          sinkin koskee .trumä ensimäi.sen vastalauseen
13165: koskee yksityisten v·erotusta, niin siinä suhteessa       11 §:ääm l'iitlyvää kohtaa Otsuuskuntien vero-
13166: ei vallankaan pal.jon ·parannusta ·tarvita, mutta         tushelpotuksest.a. :Samoin myös• saman vasta-
13167: mikäli se koskoo teollista elämä:ä, niin siinä suh-       lauseen 213 §:ää koskevaa kohtaa siinä ehdote-
13168: teessa on katsottava, ettei aseteta kannettavaksi         tuista, helpotuksista lapsiluvun .perusteella.
13169: semmoista taakkaa, joka tuottaa kansakunn:aHe             Myöskin pyytä:i,s.in minä suurelle valiokunnaUe
13170: kokonaisuudessaan •epäedullisia tuloksia.                 er.iJkoi,sesm suositeLla toisessa våSJtahuseessa ole-
13171:                                                           via korja~usehdotulksia lakie,hdotuksen 12, 1:3 ja
13172:     Ed. N i U' k k a n e ll': EdeHinen ·puhuja ku-        15 § :iin. Ja mitä varsinkin toisessa vastrulau-
13173:  vaå.J!i sitä, mitä johtuu siitä, jos pan~ki, kau:pDa     sees·s'a ,ehdotettuun muutokseen: 13 §:ään tulee,
13174:  tai teollisuus ,a,setetaan liian raskaan v·erotuksen     on asia varsinki.n maalaiskunnissa ja varsinkin
13175:  alaisetksi. Mutta. tuli siihen tulokseen, että ne        toisissa osissa. maata erittäin suuresta me:r.ki-
13176:  siitä sittell'kin selviävät, että ne voivat lykätä       tyksestä. On tunnettua, että esimerkiksi kunnan
13177:  veron heiile tu·ottaman rasituben muitten i'h-           verot jo tätä nykyä ovat aivan hirvittäviä.
13178:  misten niskoille. Hän jätti kumminkin. huo-              Esimer.kiksti Itä-Suomessa on monia. maa:lais-
13179:  mauttama.tta s•en .erittäin !tärkeän 1puolen, että       kuntia, j'Oissa kunnanvero tekee yli 20 % tu-
13180:  mi·kä johtuu sii,tä, jos asetetaan maawviljelijä         loslta, tähän liittyen vidlä monentiaiset muut
13181:  liian raskaan verotuksen alaiseksi. Sellaiset            ma:ksut. .Mikaän menoerä ei voi oUa oikeute-
13182:  kun mei.Uä nykyään ovat olosuhteet ja m1nkä-             tumpi poistaa verotettavasta tulosta, kuin täl-
13183: 1ais,et ne ovat jo pitkän ajan olleet, jootuu siitä       lai,set rasitukset. Samoiu pyytfuisin erikoi$8.Sti
13184:  se, että maall'viljelijä tässä tapauiksessa nääntyy      myö·skin vasemmi1ston mie1 tä 'kiinnittää toisessa
13185:  verokuorman al:le. Hänellä ei ole mitään mah-            vastalauseessa oleviin korjauseh.dotnksiin· 15
13186: dollisuutta lisäJtä tulojaiDJsa s·i:llä tavaUa kuin on    §:ää:n. Mietinnön mukaan olisivat kaikki huo-
13187:  pankiJla, teomsuudeUa ja kaupalla. HaHitse-              ne- ja ta1ous1kalut, vaatteet ·ja muu a;suntoirtai-
13188:  vat p.iirit pitävät ;kyllä siitä •huol'en, että maan~    misto sellaista "Dma,isuutta, jota ei luetta;isi va-
13189: vi1jelijäJllä ei ole tilaisuutta vaiStaa.vasti korot-     roiksi. Minä pyydän kysyä, mitä järkeä täss·ä
13190: taa tuotteidensa hintoja. Täällä on varsinkin             on va~sinkaa.n vasemmiston' kannalta ·ka'tlsottu~
13191: ed. Pesonen laajemmitn kosketellut kysymyksen             n:a. Työväestöllä samoin ku'in maanvilljelijöil-
13192: tätä puolta, ja minä en tahdo siihen enään sen,..         läkään ei y leeniSä tällaista oma]suutta kovin
13193: vuoksi kuluttaa pitemmästi edu:skunuan ai1kaa,            huomatta:va,sti ole, ja siis ne eivät pääse täJstä
13194: va,an yhdyn täy.dellise•sti hänen esittämään>Sä          helpotulksesta · sano+tavastti. ·osallisiksi. Sen si-
13195: vaa.timukseen siitä, että ·ennenkuin tätä verola,kia      jaan •e.rinäi,sillä muilla kansankerrobiffila, jot·ka
13196:  hyvä;ksytään, ovat ma~anvHjellijöihin nähden voi-       ~saattaVJat olla muutenkin' jo erittäin edu'lli.sessa
13197: massao~evat erikoi,sverdt poistettavat. Tästäkin          asema,ssa tähän verotukseen ntäihden, on yleensä
13198: 'huolimattru, va,ikka näin tehdään, joutuu sitten-        tällaista omai·suutta. :suhteellisesti hyvin paljon.
13199: lkin v'ielä maatalouden h!}rjoittaja raskaamman           Se voi nous,+a virkamiehillä, ~kauppia:iHa ynnä
13200: yerotulkseri a1taiseks1I, kuin ne muut, joita tämä       'mui,J/lia satoihin tuhan,siin markkoi~hin. Minä
13201: lak;i tulee '·koskemaan. On ikie1tämäJtön tosiasia,       luulen, että juuri trumä omaisuus .kaikkein par-
13202: että juuri se1ln.ainen •kiinteä pääoma, kuin milä        haiten kestää sekä tämän verotuksen, että mah-
13203: on' maaomaisuus, kaikista hitaimmin ja vaike-            dollisesti siitä vielä säädettävät erikoiset yl-el-
13204: ammin voi tuottaa sellaisia tuloja, jotka. sietä-         Hsyysverot. Samoin myöskin tämä mietin-
13205: vät suurempia veroja. Niin sanotut lii~ku-vat            n.()ssä e'hdotetussa momentissa oleva taideteok-
13206:                                           Tulo- ja omaisuusvero.                                            1328
13207: 
13208: sia y~ m. 1kalleulksia •l!<>s'keva. kohta iskee aivan     hen käsitykseen, jokru täitllä on esill.le tuotu,
13209: harharun ja. toinen va.stala.us:e on siinä aivan          että on järjetöntä ajatella, että kunnissa tnJ.isi
13210: oikeaan osunut. Sitten 'J)yytäisin kiinnittää suu-        toizhimaan rinnakkain kahdet elimet, jotka pa-
13211:  ren va;liokunnan mieltä tämän lakiehdotuksen           . nisivat toimeen aivan samanllaisiin ilmoituksiin
13212: 37 §:ä.än, koskeva verotuslautakuntien .kokoon-           p.erus·tuvaa tuloverotusta, va.an että nämä mo-
13213: p.anoa. Minun täytyy sanoa, että koneisto, joka·          lemmat tehtävät on yhdistettävä. Kun varsin-.
13214:  on ajateltu tätä toimeenpanemaan on häm-                 kin tämä otetaan huomioon, silloin on suurella
13215: mä.styttävän virka,valtainen. Ensinnäkin olisi            valiokunnalla syytä koettaa tehdä koneisto,
13216: mielestäni aivan kohtuullista, että pykälän               m:Ukä verotulksen toimeenpanee, ma:hdollisim-
13217: •a!lussa maa:herran mäiäräämiin jäseniin näihden          man Jransan!VaUtaiseksi ja mahdollisimman •hyvin
13218:  asetutt~.tisiin sille :kantnalle, että ne olisi mää-     sop.eutuvaksi kunnalliseen elämään. Täällä on
13219: räJttäNä 'kumnan ehdolle asettamista henkilöistä.         huomautettu myös siitä tärkeästä seikasta, että
13220: Nylkyään pa.raillaan juuri käytäniliöön sovellu-         lain käytäntöön soveltaminen jää sen vuoksi
13221: tettavassa tilapäisessä omaisuusverolaissa on             puutteelliseksi, ettei ·ole olemassa varmoja ta-
13222: m.. m. sellainen määräy<~~, että liliutakunnan jäse-      keita sii:tä, .että todellakin oikeat' ilmoitukset
13223: DJistä täytyy enemmän kuin puolet maalaiSikun-            sa:ataisiin. Minä en voi yhtyä kumminkaan nii-
13224: nissa o~!la maakiinteistön omistajia. Minä ih-            hin lausuttuihin käsityksiin, että verotuksen
13225: mettelen sitä, että tässä l.aissa, joka on aivan          kiertäjrut oli.si juuri löydettävis:sä maanviljelijä-
13226: samanJuon toinen,· ei ole hajuakaam sellaisesta           väestön !keskuudessa ja •että niitten tulot olisi
13227: ajatuks·esta. Siis myös tällainen mää.räys olisi          kaikkein vaikeimmin: selville saatavia. Niiden
13228: tähän pykälän sijoitettava;. Useimmissa viime-           tulot voidaan, jos verotusta. toimeen.panemassa
13229: aikaisissa laeissa, koskeva varsinki·n kunmallisia       ovat asianymmärtävät hen:kilöt, jo :a.rvion perus-
13230: ja vieläpä tämänluontoisia tehtäviä, on taJva1li-·        teella saada selville· aivan• tarkalleen. Siihen
13231: sesti se mäJäräys, että älköön täJhän virka.au va-       sijaan, sikäli kuin miruulla on tästä asia.sta ko-
13232: li:ttako kruununvoutia, henkikirjoittajaa,, kruu-        kemusta, ovat ne juuri yks•ityiset •kauppiaat,
13233: nunnimismiestä eilkä poliisia. rräJm•ä 'lain py-         liikemi.ehet ja •keinottelijat, jotka pimittävät
13234: kalä selvään viittaa s!iihen·, että lautrukunruan        melkeinpä kaikki tulonsa ja omaisuutensa vero-
13235: toimeenp.aneviksi henkilöiksi olisi juuri näitä          tukselta, joten en käsitä, mi·tenkä muuten näi-
13236: herroja valittava. Tätä täUai.sta käJsitystä voi~        den tu1oa ja omai·suutta voitaisiin edes osapuil-
13237: -taneen kyllä koettll!a puolusta;a s:i!llä, että nämä    leen: ansion muka:amJ verottaa, kuin si:ten että
13238: muka olisivat kaikkein p.ätevimpiä tätä vaike-           aivan hetimiten säädetään mahdollisimman
13239: ata verotusta toimeenrpanemaan ja kaiklkein luo-         ankara laki tilivelvollisuudesta näihin y ksityi-
13240: tettavimpia valtionetujen valvojia. Näin ei             siin liikemiehiin:, kauppiaihin ja. sensellasiin
13241: tkummilll)ka:an käytännössä ol•e a,gian:la!ita. Kai-     nähden. Pyytäisin nämä; seikat painaa suuren
13242: kis1sa ikunniss·a on erikoiset oonat elimeDISä, jotka    valiokunnan jäsenten mieleen samalla huomaut-
13243: ovat siellä, niin k•auan kuru kunnalJishaJlintoa        ta·en ·että lakiehdotuksessa oru monessa:J kohdassa
13244: on ollut, hoitaneet niitten verotus- y. m. asioita      käytetty hyvin vaik•easti tajuttavaa sanontatapaa
13245: ja m!inä olen varma, että sen pätevämrpiä henki-        .ia että valiokunta 'kiinnittäisi huomi.ota myös-
13246: <löitä kuin: juuri .näitten keskuudesta on tähän        kin a·sian tähän puoleen, ottaisi huomioon sen
13247: tehtäväJän ilöydettävissä, ei mistää:n muualta          että ne ovat ta.vallisia siviili-ihmisiä, jotka ·tule-
13248: voida srua,da. V.arsirukaa.n ei tällaisee•n tehtä-       vat tätä •lalkia sovelluttamaan. Ja jos tahdotaan
13249: vään :sovel:lu juuri nämä täss·ä mainitut herrat.       vähääkään pitää sitä silmä:llä cltä asia lähtee
13250: Mi.tä tu·lee varsinkin tämän verotuslautakunnan          ilman 1suuria vaikeuksia: ja ikävyyksiä juoks·e-
13251: puheenjohtajan tehtäviin, niin häne1lä täytyy           maan, silloin la·ki olisi mahdollisimman kan-
13252: olla erikoiset lwhjai osata suhtautua niihin hen-       santaJuisesti ja selvä.sti kirj·oitettava.
13253: ikilöihin, joitten ·kanssa hän tulee tekemisiin.
13254: M~nä en voi hyväJksyä sitä, että ihmisiä, joille            Ed. P i i t u 1 a i n e •IL: Samana kun rpyydän
13255: yhteiskunnan puolelta ·ei ·olle saLlittu opetella       yhtyä ryhmätoverieni -ed. Pesosen ja Saarelaisen
13256: m. m. kirjoitustaitoa, vain mahtikäJskyi:llä ja         ·ehdotukseen, että maa.ver~ ja ma•nttaa.lira.situk-
13257: s.aJ>:kojen voimalla pa.kotettaisiin la.a.tim.aa:n      s·et poistetaan:, en voi olla valittaen vanematta. mer- ·
13258: niitä tavattoman monimutkaisia ilmoituksia,             Ikilie •sitä. käsitystä, joka. ilmenee ed. Huttusen
13259: mitkä täs·sä tulevat kys·ymykseen, vaan että            lausunnossa, kun hän väitti ed. Arajärven asiaa
13260: niitten elimien, jotka tulevat v•erotusta toimeen-      valtiovarairuva<liokunllliRSSa: käsiteltäessä lausu-
13261: pa.nema.an, täytyy olla heiHe siilllä mahdolli-         \llOOn, että talonpoikien verot maalla ovat yhtä
13262: simman suurena •apuna" Minä myös Ylhdyn sii-            !tyhjän ka.n.ssa. Tässä on todettu uudelleen oi-
13263: 1824                                      Keskiviikkonll. 29 p. lokakuuta.
13264: 
13265: 
13266: -keiston ja vasemmiston olevan yhtä ~ieltä siitä,             huomautta1a ed. Arajärven~ausunnon johdosta, et-
13267: et~ talonpoikain verot ovat yhtä tyhjän kanssa.               tä tässä on nyt kysymys valtion verosifi, joka ka.n-
13268: Suosittelisin suurelle valiokunnalle, että se sisäl-          netaan aåvan toisenlaisilla perusteilla kuin edelli-
13269: ,lyttäisi tä:hän la1kiin määr~yksen, jo~a .selitt~isi         set valtion verot ja. jonka kanto on .paljon monri-
13270: kaikki tä'häna.stiset maaverot kumoturks1. Sunä               mutkais.empi kuin edellisten, että siis tosiasiassa
13271: ipyytäisi·n yhtyä ed. Itkoseen,, mikäli .se koskee            5 ja 10 ma.rkaJJ: verojoen kerääminen ei tätä mo-
13272: osuuskauppojen verotusta.                                     nimutkaista menettelytapa.a noudattamalla., mikä
13273:                                                               tässä laissa on edellytetty, tule valtiolle tuotta~
13274:     •Ed. R. F u r u h j e 1m: Minä en tafuido kauan            maa:n kuin aivan pieniä summia. tai ei mitään.
13275: 'Pidentää tätä keskustelua, rrnutta en voi olla lausu-         5 ma.rkan veron kerääJmisestä tulisi varmasti koi-
13276: matta l)aria, kolmea sarnaa ed. Helon lausunnon                tumaan valtiolle ta-ppiota. 10 markan veroakaan
13277: johdosta. Ensiksi: Minä en ole tehi!Jyt samaa                 tuskin enää kannattaa k.a:nta1a, mutta ne tuski111
13278: virhettä kuin ensimäisen vastalauseen allekirjoit-            sentä:än tuottanevat ta.ppiota. Tätä minä sanon
13279: t.ajat, ·nimittäin sitä, että olisin e.sittäuyt sem-           vanhanaikaiseksi käsitykseksi ja S·e liikemies tai
13280: moista, josta ei ole ollenkaa•n ollut kysy_mys va-            se laiva:yhtiö, joka myy ~.tikettiä" ainoastaan ti-
13281: liokui!JOOISsa. Olin kyllä valiokunnassa sillä kallr-          ketin mvynnilll vuoksi ja maksaa tästä tiketistä
13282:  nalla ja. ehdotin, että se alennus, joka. olisi myön-         enemmäm kuin mitä myydessä saa., se on vauhan~
13283: nettävoä osakeyhtiölle, olisi 30 %, ja nyt olen kui-           aikainen liikemies ja vanhanaikainen yhtiö, siillä
13284: tenkin allekirjoittanut vastalauseen, jossa ehdo-              sell.ainen talous menee pian konrkurssiin. Ja mi-
13285:  tetaan 40 %, mutta ehdotus 40 %:sta oli kyllä                 nä toivoisin, että valtio verolainsäädännössä ei
13286: esitetty valiokunruassa. Vas·emmiston edusta~at                ry'htyisi tållaiseen verotukseen, joka tuottaa vain
13287:  ova.t taasen vasta1auseessa<an esittäineet semmOis-           tappiota., vaan a.ntaisi niiden v·eronma.ksajain olla
13288: ta, josta. ei ole ollenkaan ollut kysymys valiokun-           .rauhassa, joilta se ei sen vertaa saa, että kulut
13289: nassa. Ehdotuksien tekemiseen olisi kyllä ollut                tulisivat kuitat.uiksi. Työväenyhdistyst.en jäsen-
13290: tilaisuutta., sillä vaEokunta oli pari kolme viikkoa           maksuja ei kannata. täJhän verrata, sillä ne ovat
13291: sillä kaunalla, että olisi säädettävä eri omaisuus-            vapaaehtoisia.. Minä olen valmis heti maksamaan
13292:  vero ja eri tulove;ro.                                        valtiovet:on kuinka suuren tahaJISa, kun ed. Ara-
13293:     !Muuten luulen, että ed. Helo on väärinkäsittä-            jä.rvi tekee vain sellaisen elhdotuksen, että vero on
13294:  nyt minun lausuntoni. Kyllä minä olen tiennyt,                va:paaehtoinen.
13295:  ettei ole ed. Helon viisautta vastalauseessa; kyllä
13296:  minä tiedän, että Davidsson Ruotsissa on esittä-                Ed. L o 'h 1: Väärinkäsitysten välttämiseksi
13297:  nyt jokseenkin samaa. Minä ta,htoisin va,in sa.-             pyydän 'huomauttaa vastoin ed. Niukkasen lau-
13298:  noa sen että, koska yleinen käsitys eduskunnassa             suntoa, että miii1u:n käsitykseni ·ei a.inakaa'n: se
13299:  tästä laista ou niin 1hämärä, niin voi ta-pahtua se          ole, että suurin osa lainkiertäjiä on löydettävissä
13300:  vaara., että edus:tajat.saava:t aivan väärän käsityk-        maanviljeliJäin -piirissä, vaikka.. ~inä lausunmos-
13301:  sen ·ensimäisestä vastala:useesta.. Se on kokonai-           san.i toin esimerkin., miten voiidaan maata:loudes-
13302:  suudessaan niin kirjoitettu, että ta.vallimen edus-          sa tätä lakia kiertää, mutta: 'huomautin verääin
13303:  taja saa sen käsityksen, .että -pääarsia 0111 omaisuus-      nimenomaan·, että tämä ei koske yksinomaa.n maa-
13304:  vero eikä tulovero, ja minä ta'hdoin huomauttaa,             talouUa, mutta että muilla a.loilla myöskin voi-
13305:  että ruiin ei ole asianrlarita; -pääasia on tulovero;        daan kiertää, jollei ole päteviä ti1eto.ia ilmoitus-
13306:  omaisuusvero on ainoastaan pienem-pi osa v·erosta.           ten todenperäisyyden toteamiseksi. Minä olen ai-
13307:                                                               van tietoinen, että mon,issa muissa kansankerrQk-
13308:     .Ed. J u ne s.: Pyysin puheen,vuo".roa ed. Hut-           sissa petosta ja huijausta toimitetaa[)r yhtä paljon
13309:  tusen ja Itkosen lausuntoj.en johdosta, ;ioissa he           kuin ta.lonpoiikaisväestön keskuudessa.
13310:  koettivat uskotella, että maanomistajien suoriHa.-
13311:  mat v·erot ovat olleet <pienemmät kuin muiden kan-              Ed. J o u k a ·h a i n e n: Olen eritt.äin suurel-
13312:  salaisten ja erityisesti virkamiesten, .ia tarikoi-          la mielenkiin'llolla kuu'Ilnellut tätä -pitkää keskus-
13313:  tukseni oli1kin esi,ttää nämä väitteet tosiasioilla          telua. Toivoisin vain, että suuri valiokunta lu-
13314:  ja numeroilla vääriksi, mutta kun aika. on kulu-             kisi myös itse mieti1nnön eikä vain 1, 2 ja. 3 vas-
13315:  nut myö<häiseksi, en tahdo tällä kertaa enempää              talauseen.
13316:  rpu;het.ta tässä arsia-ssa 1>itää jru jatka~t., koska. mi-
13317:  nulla. on tilaisuus suuressa va.liok·unna.sn ja. myö-           Keskustelu julistetaan Jläättyneeksi.
13318: 'hemmin myös täällä eduskunnassa ·asia, esittää
13319:  toisessa valossa.                                               P u :he mies: La.kiehdotuksen ensimäiin(m kä-
13320:                                                               sittely julistetaan, }läättyneeksi ja asia menee
13321:    Ed. I t k o nr en: .Minä pyy·dän vain lyhyesti             s u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
13322:                                                   Margariinilaki y. m.                                      1325
13323: 
13324: · 8) Ehdotuksen laiksi margariinin ja muiden ra-                Kun ei kukaan pyydä puheenvuoroa., juliste-
13325:   rintorasvojen ja margariinijuuston valmistuksesta           taan ensimäinen käsittely päälttyneeksi, ja asia.
13326:                     ja kaupasta                               menee s u u r e e n v a 1 i o k u n t ·a a n:.
13327:  sisältävän- hallituksen esityksen n,:o 39 johdosta.
13328:  laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o 5 esi-
13329:                        s
13330:  tellään e n s i m ä i e e 111 k ä s i tt ·e l y y n.
13331:                                                    P u 11. e mies: Kun aika on näin pitkälle ku-
13332:     Kun ei kukaan pyydä puheenvuoroa, juliste- ' lunut, lopetetaan täysi-istnnto.
13333:  taa.n ensimäinen käsittely päättyneeksi ja a,,sia
13334:  menee s u u r e e n. v a 1 i o k u n t a a n.
13335:  7) Ehdotuksen laiksi eräistä Suomen uudesta val-
13336:  tio-oikeudellisesta asemasta johtuvista nimitysten
13337:                      muutoksista                                Seuraava t,äysi-istunto on 1huomenna, torstaina,
13338:                                                               kello 6 i. p.
13339:  sisältävän hallituksen esityksen n:o 18 johdosta.
13340:  laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 5
13341:  esitellään ensi mä i s ·e en käsittelyyn.
13342:                                                                 'Puheenvuoron saatuaa111 lausuu ed. L o 1h i:
13343:    Kun ei kukaan pyydä pu~eenvuoroa, juliste-                 Suuren vaHokunm.an kokous o•n huomenna k:lo
13344:  taan ensimäinen käsittely päättyneeksi, ja asia              11 a. p.
13345:  menee s u u r e e n v a 1 i o k u n t a. a n.
13346:  8) Ehdotuksen laiksi Lantda.g-nimityksen muutta-
13347:           misesta Riksdag-nimitykseksi..
13348:                                                                 Täysi-istunto päättyy k :lo 11,35 i. p.
13349:  sisältä\;än ed. Procopen y. m. edusk. esit. lll:o 5
13350:  johdosta. laadittu perustuslakivaliokunnan, mie-                                   Pöytäkirjan vakuudeksi:
13351:  tin.tö n :o 6 esitellään e n s i m ä; i s e e n k ä s i t-
13352:  te l_y y n.                                                                             Eino J. Ahla.
13353: 
13354: 
13355: 
13356: 
13357:                                                                                                           168
13358: 
13359: 
13360:                                                                                           •
13361: •
13362:                                      65. Torstaina 30 p. lokakuuta
13363:                                                                k:lo 6 i. p.
13364: 
13365:                        Päiväjärjestys.                                  Asiakirjat:         .Perustuslakivaliokun-
13366:                                                                       nan mi~tintö n:'O 7; ·ed. R. Erich'in ·anom.
13367:                                                                Siv.   ehd. n:o 2.
13368: Ilmoituksia:
13369: 
13370:                  'T o i n -e n k ä s i ti e ly:                           Nimenihuudossa merkitään poissaoleviksi ed.
13371:                                                                       l!'räuti, Helle, Homen, J uustila, V. Korhonen,
13372:     1) Ehdotus laik'si joka sisältää välittä-                         Lelhtola~ Pooshruoci, Raa~tikainen, Ritavuori ja
13373:  vät säännökset niiden muutosten sovellut-                            Typrp.ö.
13374:  tamis,esta, jotka 15 päivänä elokuuta 1919
13375:  annetulla lailla on tehty 27 päivänä mar~
13376:  raskuuta 1917 annettuihin maa'laiskuntain                                                llmoitusasiat:
13377:  kunnallislakiin, kaupunkien kunnallisla-
13378:  kiin ja kunnalli:sen rvaaJilakiin ......... .                                  Valtiovarainvaliokunnan jäsenet.
13379:     Asia k i r j a t: Suuren valiokunnan mie-
13380:  tintö n:o 29; laki- ja talousvaliokunnan mi·e-                          P u h e m i e s: Ed. I t k o u en pyytää IVa'PaJU-
13381:  tintö n:o 7; hallituksen ·esitys n:o 38.                              tusta jäsenyyd·estään vaJtiorvaminvaliokunnassa.
13382:     2) Ehdotus laiksi poikkeubesia voimassa
13383: ·ol~vista säännöksistä sitä tuloa laskettaessa,                          Puhemiesneuvosto puolt.aa aJl:omusta.
13384:  joka on vuod•elta. 1919 toimitettavan kun-                              !Anomukseen suostutaan.
13385:  nallisen tuloverotuksen alainen ......... .
13386:     Asia k i r j a t: Suuren valiokunnan mie-
13387:  tintö n:o 30; laki- ja ta:lorisvaliokunnan mie-
13388:  tiniö n:o 8; hallituksen esitys n:o 25.                                 Muutoksia suuren valiokunnan jäsenyydessä.
13389: 
13390:                  Ainoa käsitte'ly:                                      P u .he m i -e s: Ben johdosta että kolm~, jäse-
13391:                                                                       mm. paikka suuressa valiokunnassa. on tullut avoi-
13392:    3) Ehdotus valtiontilintarkastajain johto-                         meksi j.a •poistuneide,n tilalle ovat astuneet va:~;a­
13393: säänn:öksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .....          jäsen.et, on puhemiesneuvosto katsonut taflpeelli-
13394:    A s i a k i r .i a: Valtiovarainvaliokunnan                        seksi kolmen uuden va,rajäseuen v~alitsemisen suu-
13395: mietintö n:o 6.                                                       reen, valiokuntaan ja ehdottaa siis, että eduskunta,
13396:    4) Esikaupunkiolojen korjaamista kos-                              nojautuen valtioTJäivillä suhteellisen vaalita.vrun
13397: keva, anomus·eihdotus ................. .                             mukaan toimitettavia vaaleja koskevain mää-
13398:   ·A .s i a k i r .i a t: Laki- ja talousvaiJ.iokun-                  räysten 13 § :ään, määräisi valittava.ksi suureen
13399: nan mietintö n:o 6; ed. Kaskisen y. m.                                valiokuntaan ed. von Bornin, J. Virtasen j·a Vuo-
13400: anom. ehd. n:o 80.                                                    kosken tilalle kolme uutta, varajä.sentä.
13401:    5) Anomusehdotus, joka koskee toimen-                                 Ehdotus 'hyväksytään.
13402: piteitä · erinäisissä la,eissa ja asetuksissa
13403: oleviin, Suomen aikaisemmasta yhteydestä                                Puhemies: Ilmoitetaan 'että eduskunnan
13404: Venäjän kanssa johtuneiden säännöksien                                nyt ·valittavaksi päättämän kolmen var~iäsenen
13405: kumoa:miseksi, muuttamiseksi tahi oikaise-                            vaa.li suureen valiokuntaan toimitetaan eduskun-
13406: miseksi ........ ·.................... .                              nan täysi-istunnoss!l! TJel'iiantaina 7 ''P :nä ma-rrrus-
13407: 1328                                      Torstaina 30 p. lokakuuta.
13408: 
13409: 
13410: ku,uta 1919. Ja on niin ollen ehdokaslistat              ~aikkia: niitä vaaroj.a ja. anastusp,yytei~ä. vastaan,
13411: vaalia varten annettavat eduskunnan sihteerille          .10tka.s1tä koetta.vat uhata. ,Se on kaJ.kllla. ma.h-
13412: viimeistään k:lo 12 päivällä vaalin edellisenä           dol!lisilla keinoilla toTjunut · ne rpyyteet, jotka
13413: päivänä.                                                 Ahv€nanmaa'han nähden Ruotsin talholta on esi-
13414:                                                          tet.ty, ja se on myöskin .menestyksellä suojellut
13415:                                                          aluettamme niiltä hyökkäyksiltä, joilla lNeuvos-
13416:                                                          to-Venäjän puolelta on koet>ettu aluettamme lou-
13417: Ed. Procopen välikysymys koskeva Suomen suh-             ka:t.a; Samoin se on ohjelmansa muka1is-esti myö-
13418: tautumista Neuvosto-V euäjän rauhantarjoukseen.          tätunn.olla seumnnut heimoka;n,sa.imme itsenäi-
13419:                                                          syyspyrkimyksiä va;pautuakseen vuosisataisesta
13420:   ,puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen              vieraasta. vallasta, ja voimiensa• mukaan tukenut
13421: tulee nyt ann.ettavaksi vastaus ed. Procop{m vä-         niitä vaikeassa tta.isteluss·a ibolshevismia vas-
13422: likysymykseen, joka.. koskee Suomen suhtautu-            taan, -erityisesti Viron kansaa, joka 'heimolaiskan-
13423: mista Neuvosto-Venru.iän rauhantarjoukseen. Sit-         soistamme on ve·rrat.tomalla. uljuudeUa torjunut
13424: tenkun välikysymykseen on vastaus annettu ;a             bolshev:i:kivaaran alueelta.an ja •lu:0nut itsel-
13425: sen johdosta ehkä ai,P.eutunut keskustelu julistet-      leen oman itsenäisen valtioelämän. Samalla on
13426: tu päättyneeksi, esitäiiL eduskunnan 'hyväksyttä-        hallitus pitänyt silmämäJäränääm säilyttää ystä-
13427: väksi sen päiväjärjestykseen siirtymisen sMJ.a-          välliset sU'ht.eet myös muiden naa.purivalilain, eri-
13428: muodon, joka, l·öytyy v-altiopäiväjärjestyksen 32        tyisesti Skandinavian kailllssa,. Tätä -politiikkaan-
13429: §:ssä. Silloin on vielä tilaisuus niillä, jotka ei-      sa on ha.llitus noudattanut hyvässä yhteisymmär-
13430: vät hyväksy yksinkert•aista siirtymistä päivä.iår-       ryksessä niid-en suurten enitenteva.ltoj.en ka;n,ssa,
13431: jestykseen, tehdä ehdotuksensa.                          jotka tällä h.etkellä Europan koMa.loita. johtavat.
13432:   ·Välikysym:ykseen vastaa seura.avin saooin                 Hallituksen kanuas:ta. bolshevismiin, joka'. tällä
13433:                                                          hetkellä erityisesti kiin•ni:ttää huomiota, olen ny-
13434:    Pääminist•eri V e n1 n: o 1 a: Ed. Broco-pen telke-    kyisen 'hallituksen ensimäisess.ä istun;n.ossa. lausu-
13435: mään välikysymykseen saa:n kunnioittaen vasta-           nut, että ,ha.mt.us rpitää v·elvol'lisuutenaailll erityi-
13436: ta seuraavaa:                                            S2sti valvoa, yhteiskunnallisen järjestyksen yllä-
13437:    Vedoten erinä·isiin näkökohtii1n,, jotka. väliky-     pitämistä maa.ssru ja asettuu sentähden ehdotto-
13438: symyks·entekijäin. mielestä vaativat selvitystä          masti torjumaan lkaiklkiru ntiåtä (pyyteitä:, jotka
13439: hallituksen kannasta eräisiin ulkopoliittisiin ky-       koettavat sitä j-ärkyttää, tuleva:tpa ne sitten siSiäJJ.-
13440: symyksiin, etenkin Venäjään nähden osoittavat            tä- tai ul.lwa,päilll. Bolshevistisen liikkeen levit-
13441: välikysymyksent.ekijät hallituksen va.statta.vaksi       tämistä maa.SISa tuilee hrul.litus jyrkästi estämään".
13442: seuraavat ik.ys:vmykset:                                 Tämän ·oihjelman mukaillsesti on .haHitus rboiminut.
13443:     1) Mitkä asianhaarat ovat olleet määräävinä          Jätan välikysymylksentekidäin väitteen, ·että !halli-
13444: haJiituksen Il1enettelyssä alotta•a Virron,Lä:tin ja     tus muka etsisi tukea Neuvosto-VenäjiäJä kohtaan
13445: Liettuan hallitusten kanssa· net-iv.otteilut Neuvosto-   myötämielisestä         äärimäisestä vasemmistosta,
13446: Venäjän kanssa tehtävästä rauhasta ja mitkä              omaan arvoonsa. Ha1litus torjuu tämänsuuntai-
13447: syyt ovat saalttaneet hallituksen siinä määrin,          set vrhja:ukset ja toteaa, -että va.ikk.akin maan va-
13448: kuin on ollut laita, tä:ssä •kysymykseiliSä rauha.n-      semmistopuollueessa, sosiaJ!idemokTaattisessa, on
13449: neuvottelujen alottam]ses·ta Neuv;osto-Venäjän            erilaisia aineksia, sen valta.va -en,emmistö o;n, ku-
13450: acl.nssa yhdistämäJän Suomen politiiika1). ba:lti~       ten julkisista keskusteluista 'PUolueen s.anoma.leh-
13451: laist.en vailtiomu01dostumain po.litiikkaan?             distö,ssä ja toimitetuista puolueen -puoluekokouk-
13452:    .2) MiJhin toimen!Piteisiin lh.amtus aikoo cyh-       sen vaa.leista. ilmenee, lbos•hevismia vastaan. Ai-
13453: tyä valtakUtnnan aseman lujittamis·eksi ja sen etu-      kais-emmin harha1a.n johdettuissa kansanjoukoissa
13454: jen valvomiseksi sekä Venäjällä nykyään vaJlit-           on tilanne selvin1nyt ja käsitys bolshevismi:n. m&h-
13455: seviin oloihin että siellä luultavasti kohda.kkoin        dottomuudes.ta lujittunut. 'Sosialidemokraattisen
13456: tarpruM.uviin muutoksiin nähden?                          ryhmän esiintyminen oouskun·nassa on ollut so-
13457:    Hal·litus. on ulkopoliittisessa toiminnassMn           pusoinnussa yleisen parlamenttaaris,en toiminta-
13458: asettunut sille kannalle. että se ·noudattaa itse-       tavan kanssa. Välikysymyksen tekijät selittävät,
13459: näistä suonialaista ulkopolitiikkaa huomioonotta-         että Suomella on ollut v;altiollinen merkityksensä
13460: en kansainvälisen aseman. Tämän mukais-esti on            sen johdosta, että s·e 001 selvästi osoitta:lllut kan-
13461: hallitus pitänyt, kut·en .io nykyisen hallituksen         tan-sa t1aisteluss.a bolshevismia vastaan, onva. se
13462: ensimäisessä istunnossa lausuin, ensimäisenä vel-         saavutta1nut jonkinlaisen a1rvoase~m.n.kin j.a sijan
13463: vollisuutenaa.n puolustaa maaJll itsenäisyyttä ja        Europan politiikassa asettamalla suluu punaisen
13464: valta.kunnan      alueellista. 1oukka.amattomuutta       hilrm:uvaJJ.a:n levittänniselle länitee:nrpäin, mutta että
13465:                                Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                 1829
13466: 
13467: 
13468: ulkomailla on viime kuuk>ausioo. a1lettu e-päillä,'           bol&hevismia vastaan, ~oka olisi ta.aOOJut sen ku-
13469: onko siihen enää olemassa tahtoa valtiollisessa               kistamisen. Suomenlahden etelä/puolella olevat
13470: johdossa. Tällaista. käsitystä on. tosin edesva,s-            reunavaltiot, varsinkin Viro, olivat pitkän
13471: tuutt.omasti j.a isänmaalle suurta valhinkoa. t.ehden         sodan rrusi11tattnina 3a sen synnyttämien ll'as-
13472: joiden•kin piirien ta1holta ulkomaillla levitetty,            kaitten uhra.usten uuvuttamina valmiit alkamaan
13473: mutta väitän, että tämä levitetty tieto maamme                rauhaill:llleuwttelut. Se maihdo1lisuus oli otetta-
13474: oloista ei ole yhtäpitävä tosiasiailll ka!Thssa. Oso-         va 1huomioon, että .Suomenl.aJhden. etelärannikko
13475: tin jo edellä, että sisäisesti Suomi rpäivä pä;ivältä         voi joutua. 'bolshevikien valta.an ja niiden vaiku-
13476: seisoo yhä luj.empana ja yksimielisempänä bol-                tuksen alaiseksi, josta seuraukset luonUoOllisesti-
13477: shevismia. vastaan ja ·että ulkonaisesti on. bolS'he-         kin Suomelle sen laiva·ston heikkouden takia oli-
13478:  vikit tinkimättä pidetty maan raja.in ulkopuo-               sivat voineet muodostua. varsin tuhoisiksi. Ase-
13479: ldla. Vaikka hallitus ei olekaa.n. am.tauut 'houku-           man. teki vielä a•rveluttavammaksi se, että min-
13480: tella itseään seikkailuihin kauas maan rajojen ul-             käänlaisia myönteisiä ta.keita sillä :hetkellä ei
13481: kopuolelle j.a edesvastuuseen suurempaan, kuin                 saa:tu länsivaltain sotilaallisesta ja; ra,hallisesta
13482: mitä maamme voi ka'll!ta.a, niin se on ja,tkaruut j.a         avustuksesta, vaan -päinvastoin kielteisiä.
13483: jatkaa taistelu7J.. bolshevismia vastaan, mutta kei-           . Sellainen oli asema.. Sisäisi:Un oloihin nähden
13484: noilla, jotka. ovat tosiolojen ja maa.n. voimien              tuli vi€lä se, että voimrukas puolue maassamme,
13485:  kan:Ssa, sopusoinnussa. Suomi seisoo tällä het-              nim. sosialidemokraattinen, . verra·ttain. voimalk-
13486: kellä yhä lujempana va.rtiona bolshevismivaa-                 kaasti sikäli kuin sa·noma.lehdistöstä voi päättää,
13487: ran levenemiselle länteen samoin, kuilu. se takaa,            vaati rauha.a Neuvosto-Venäjän kanssa - seikka,
13488: ettei täältä.päin häiritä niitä vaka.via pvrkfmyk-            jota. ;hallitus ei myöskään voinut olla ~uomioonot­
13489: siä. joilla Venäiällä koetetaan. saada järjestystä            tamatta tilanteen eri tekijöitä arvosteltaessa.
13490: aikaan. .Suomen as-ema bolslhevismivaaran suoja-              Näissä vastuunwlaisis.sa oloissa katsoi 'ha·1litus
13491: muurilllaJ .ei siis suinkaan ole ihuaniontunut vaan           velvollisuudekseen, samalla kuin. alleviivattiin
13492: päiDJVrustoin sisäå:sesti llujitturuut ja va!kiintunu<t.      Suomelll erikoisasemaa, koettaa estää ha·rkitse-
13493:     Välikysymyksentekijä,t tahtovat erityiseSiti hal-         mattomasta syöksymisestä rauhanoouvotteluihin
13494: litukselta tiedustella niitä asianhaarr-oja., jotka           sekä saada aikaa tilanteen selvittämis·elle ·niin hy-
13495: ovat oll-e-et määräävinä 'hamt.uksen mencltelyssä             vin bo·lshvikien flASema.an näJhde:n samoin kuin e:n-
13496: alottaa Viron, Lätin .ia Liettua:n hallitusten kans-          tenten kantaa:n nähd:en jatkaa talistelua hokfue-
13497: sa n•euvottelut Neuvosto-Venäjän karu>·s.a tehtä-             vismia vastaan.
13498: västä ra.uhasta ja niitä syitä, jotka ovat saaneet'               Ly'hye.sti sanoen, hallitus oli sillä kanmlla, et-
13499: hallituksen siinä määrin kuin on ollut lai1.a. tämän          tä · silloisessa. tilanteessa, jolloin Suomi uhkasi
13500: kvo::ymyksen mukaan ;v<hdistämään Suomen noli-                jäädä yksinään taisteluun bolshevikeja vastaan,
13501: tiikan baltilaisten rvalti. omuodostum:iJen po:litiilk-       oli maan etuj.en mukaista asettua yhteyteen niiden
13502: kaan.                                                         ka:nssa, jotka sen läJhimp.inä naapureina. suoritti-
13503:     Minä voin vastaukseksi täihän kysymyks·een vii-           vat samaa raskasta. vartiopalvelusta bolshevi.smilll
13504: tata siihen lausuntooni, jonka annoin eduskun-                levenemistä vastaan Län.si-Europaan. Rintaman
13505:  nassa rauhankysymystä lkuluvan kuun 16 l)äivä-               murtuminen tässä suhteessa olitsi epäilemättä ol-
13506:  nä käsiteltäessä. Niistä näkökohdista., jotka oli-           lut vaa·rallin1en niin hyvin Suomel,le kuin Länsi-
13507:  vat mäårää.vinä Suomen osanotolle mainittuihin               Europa.llekin. Stoomella ja baltiJaisilia vaJI.oilla
13508: neuvotteluihin, laUJsuin silloin: ,On todettaNa, että         oli ja on vieläJkilll täSISä vartiotyössä bolshevismia
13509:  tilanne silloin vielä-pä -pa.ri viikkoa sitten, jolloin      vastaan Y'hteisiä tehtäviä. Baltillaist.em. valtioiden
13510:  eduskunta kutsuttiin koolle, oli monessa. suht.ees~          menkiws myöskin Itäme11en kysvmyksen ratkai-
13511:  sa toinen kuin nyt. Tosin voitiin arviolta toM-              sulle. on siksi tärkeä, että se kiinn,ittää suurval-
13512: ta, että rauhantarjous· .io sinänsä oli heikkous bol-         to.ienkin. huomiota niiden asemaan .ia tulevaisuu-
13513:  sheviki-en asema•ssa.. Mutta tioedot olivat kuite'l-         teen. Täesä syy, miksi ei Suomi silloin eikä vas-
13514: kien ristiriitaisia, vi·eläpä heidän asemaansa, luku-         takaan voi jäädä välinpitämättömäksi siitä, mitä
13515:  määraänsä :ia taistelpmahdollis-quksi.insa nähden            baltilaisissa valtioiss·a <ta-pahtuu.
13516: lheil1e ·edullisialkin. Sen lis·äksi oli todettavissa, että       Välikysymyksentekijät katsovat selittämättö-
13517:  niiden venäläi~ten ta.holh1. jotka taistelivRt bol-          mäksi ja lähempää valaistusta kaipaavaksi sen,
13518: shevike.ia vastaan, ilmenli l}momattavaa lheiklkout-          että hallitus kutsui eduskunnan koolle aikais-em-
13519:  ta, viPläpä Luoteis-Venäjän armeija, joka tällä              min kuin oli aikomus -pohtimaan ra~Uhankysy­
13520:  hetkellä uhkaa voitokkaasti Pietaria, on kärsi-              mystä juuri samana hetkenä, jona ympärysva.Uat
13521:  nyt ta.ppiota . .ia all'vostelut siitä arvat euäedulliset.   antoivat viime saa·rto-julistuksensa ja venäläisen
13522:  Enten<ten taholta ei esiintynyt voimakasta otetta            luoteisa.rmeijan hyökkäys alkoi .ia syyttävät hal-
13523:                                               Torstaina BO p. lokakuuta.
13524: 
13525: 
13526: litusta tietäJmättömyydestä oloista ulkopolitiikan            saavutetut tulokset neuvotteluista olivat edulliset
13527: alalla ja eritoten myös asemasta V enäjäl'lä. Tä-             ei ainoastaa~ Suomelle, vaan yleensä koko taist.e-
13528: hän on hel!pipo vastata,. Eduskunnan lkutsu.misen             lulle bolshevismia vastaan. Lausuin jo täsilä
13529: julkai!Semisen ja. k@oontUJinisen väliillä oli parisen        eduskurumassa rauhanky.symyst'å käsiteltäessä tä-
13530: viikkoa, ja hallitus valitettavasti .ei omista sitä           män kuun 16 'Päivänä: ,Olimme kuitenkin pääs-
13531: taitoa·, että se n:vik:yisessä maailmantapa,usrten            seet ta.rkoit.ustemme perille, voittanet aikaa tilan-
13532: vauhdissa voitsi .edeltäpäin ennustalB., mitä aina tu-        teen selvittämis,eksi nriin hyvin ho1s!hevi!kien as·e-
13533: lee tapaJhtu.nuuan. Epäilen, 1Jokko sitä taitoa omis,.        maan kuin •entente valtioihin nähden heidän kan-
13534: ta.vwt vällikysymy'ksentek<iijäilkäläin. SiJ1oiS~en ti-       na·staan jatkaa taåstelua Vmäjän bolshevismia
13535: lanteen vaatimuksista ja hallituksen edustajain               V'a,sta.an. Tämä .Suomen aikaansaama l'ykkäys
13536: menettelystä lausui sil:loi:DJ sen l)uolueen pää-ää-          muodostuikin, kuten monet merkit •näyttävät. viit-
13537: nenkanll1atta•ja Huf:vllldstarlsblladet, jiQ'nka talholta     taavan, käänrteentekeväksi koko rauha·nkysymyk-
13538: väHky.symys on es~tetty: ,Epäilemättä on oikein,              selle .i•a. taistelulle bolshevismia vastaa·n. Katsom
13539: että edusta.jamme ovat asettaUJeet lkannam määrää-            velvollisuudekseni myös ilmoittaa, koska muistu-
13540: misess'ä rauthanky.symy,kseen rii ppu vaksi ententen          tU:ksia on tehty, että erittäå:nkin L1;1:oteis-Venäjän
13541: sruhtautu.misesta; oliiko se taipuvainen edelleen tu-         hallituksen, mutta myöskin muide!Il: maiden dip-
13542:  kemaan taist.elua bolshevikejä vastaan vai aikoiko            lomaa·ttien ta.holta., päinvastoin kuin jotkut koti-
13543:  se kollwnaan dä.ttää VenajäJn oman Olllill:emsa noj~an       maiset sanomalehdet ovat tehneet, on lausuttu kii-
13544:  ja sen: nJaa purit selviyiymääDJ, mit•en •parhaiden ky-      ilokset siitä, että Suomi 10tti l)ruheena!Oleviin n.eu-
13545:  kenivät. ·Meidän etumme eivät lUIOnnollisesti vaadi          Vlot,teluih:Un osa.a ja sa~ mairuitun: lykkäyksen ai-
13546:  mitään sol)imuksia, Leminrin ryöväviyhteiskunnan             kaan, jolloin saatiin ai'ka.a ti:l!l!Dinetta selvittää ja
13547:  kail!SISa.. Mutta jos se sulku, •joka täJhän saakka on        säästyttiin mom~ssa suhteessa epäedullisesta ja va-
13548:  katkeama.t,tomasti sulkenut Neuvosto-,Venäjän,               !hingollisesta rauihasta. On: nim. mer.kittävä, että
13549:  Itämerenmll!iden tekemä:n rauhan ka:utta rikottai-           tilanne on selvinnyt t.älrä mia.lla siinä maärin, että
13550:  siin eikä eniente' ta:htoisi ·antaa. meille mitään            k:y~symys ou "Paljon he}pommin. ra.tkaistavis.88i
13551:  apua puolustusasemissamme, tulee tilanne meille               kuin aikaisemmin; selrveneminen on tanahtunut
13552:  vastaansa.nomattomasti sangen ikäväksi.. Meidän               niin hyvin bolshevikien asemaan kuin sitä vas-
13553:  täytyy ottaa; harkittavaksemme, mitkä menettely-             taan rtaisteleviin suul'\naltoiib.in nähden:, jota tams-
13554:  tapa parhaliien vastaa maamme etuja, .ia silloin              taa vastaaJJJ IDJeidän oma kautamme on ratkais-
13555:  voidaan toinen kuin tähäm saakka. noudatettu me-              tava." Kun vä:li'kysY'my,kenteki.iät vetoavat ve-
13556:  nettelytapa huomata ·edullisemmaksi. Sillä yksi-              näläisen luoileisarmei.ian hyökkäykseen ja suur-
13557:  llllään .emme luonnol'lisesti voi seistä ojennetuin vis-      valtojeDI saa·rto.iulistukseen,. niin on minun huo-
13558:   timim neuvostohaHitusta vastaan."                            mautettava, että jnuri se muhanneu'V'ottelujen
13559:       Jo Viron ja Neuvosto-V enäj·äm r.auhanlha.nk-            l:Vkkäys, jonka erityisesti Suomi osanotollaau sai
13560:  keen ma!hdollisesta toteu·ttamisesta. seuraukset oli-         aikaa.n, teki mahdolliseksi, etilä nämä teot pääse-
13561:  sivat Uuden Suomen miel•estä olJoot niin laaja.-              v'äit •vaikuttamruan rauhankysymyksen kåsiHelyyn
13562:   kantoiset, että niiden edessä ,vapisi Versa.illes"           ei amorustaan Slllomessa vaan myös ibaHilaisissa.
13563:  ja vielä twrkerummi:ksi ne olisivat muodostuneet,              valtioissa.
13564:   jos muutkin Itämeren reunavaltiot olisivai olleet.                Välikysymyksentekijät tiedustelevat vielä eri-
13565:   siinä mukama. Että hallitus käJäntyi eduskunmaJll            tyisesti, mihin toimen~iteisiin aikoo 'ha.llitus ryh-
13566:   puoleen siinä muodossa kui'Il se sen teki, nim. että.        tyä valtakunnan a,sema:n lujittami1seksi .ia sen etu-
13567:   se antoi eduskunnalle t.ilaisuuden lausua asiasta            j.en valvomiseksi sekä Venäjällä nykyisin vaUvt-
13568: .mielipiteensä, ·niin lienee se kysymyksen erin-               sevii•n oroihin että siellä ·luultaV'asti kohdakkoin
13569:   omaiseen tärkeyteen nähden .sillä :hetkellä täysin            t,a,pruhtuviin muutoksiiln nä:hden? Minun on en-
13570:   perusteltu.                                                   sinnäkin huomautetta.va, et.tä kysymys on epä-
13571:       Hallituksen velvollisuus on toimia kunkin ajan            määräinen ja ennenaikain-en siinä suhteessa., ettei
13572:   va~atimusten mukaa:n ja torjua niitä va,aroja, mit-,          tällä 'het.kellä vielä voida sanoa, mitkä ne Venä-
13573:   kä vaTtakuDJtaru uhka.aV'at. Kun sitten jälestä·päin          jällä k<Yhda.kkoin ta~a·Muva:t muutokset ovat, joi-
13574:   Luoteis-Vell'äjän a;rmeija.n !hyökkäyksen ja lärusi-          hin välikysymyksentekijät viittaavat. Mutta
13575:   valtain saartojulistuksen johdosta, jotka molem-              muutamia. huomautuksia on minun kuitenkin teh-
13576:   mat ova.t tapahtun-eet vasta myöhemmin, koete-                tyyn kysymykseen nähd·en tehtävä suhteistamme
13577:   taan antaa asialle aliva'll toin:en valaistus, llliin mi-     Venäjään ja siellä vallitsevaan tilanteeseen-~>
13578:   nulla lienee syytä •huomauttaa., että menettely ei                Hallitus pitää velvollisuutenaan edelleenkin
13579:   ole ollut asianmukaista.                                      toimia niin, että Suomen tasavalta pysyy sinä
13580:       En· voi olla myösHn alleviivaa1matta. ~itä, että          sul()jamiUurina ibolsh.evilsmin levenemistä vastaan
13581:                             V~likysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1381
13582: 
13583: Länsi-EUJI'OOppaaJill, jona. se on ollut tä!hän'kin asti.    Ei voi olla alleviivaamatta sitä, että ystä-
13584: Hallitus toimii sopusoinnussa entente valtojen po- vällisten suhteiden luominen Venäjän ja Suo-
13585: litiikan kanssa. Mutta hallitus pidättää itselleen men välille on hallituksen pyrkimyksenä. Se
13586: Suomen itsenäisen politiikan mukaisesti oikeuden punainen hyökyaalto, joka V eriäijäitä sen omien
13587: a;rvostella, mikä o_n Suomen etujen mukaista ja kansalaisten a!Vustamana kulki myös · Suo-
13588: sopusoinnussa maan voimien kanssa. Hallitus men yli, oli raska:s koetus 1Suomelle ja 'ma.k-
13589: taMoo · välitää selre.antumista. Venäjän sisäisiin soi paljon uhl'leja. Mutta. Suomi tyydytyk-
13590: oloihin tavalla,, joka on omia:an loukkaamaan ve- •sellä · tot.eaa, että se on tästä •punaisesta hyö-
13591: Diälläisten kansaHistunnetta ja antamaan aihetta kyaallosta va·pautuneena voinut ja tahtonut
13592: väitteelle, että Suomi on vaarallinen V enädälle. tadota tyyssijan tuhansille bolshevikien vainoa-
13593: Tämä on myöskin sopusoinnussa sen kannan kans- mille venäläisille pa,kolaisille, silloin kun monet
13594: sa, .iollle Luoieis-VeDJä.irun al'lmei~ian edusta;ja on ulkomaat sen suorastaan kielsivät tai sitä tun-
13595: asettunut selittä.essään, •ettei hän pyydä apua Suo- tuvasti rajoittivat. Ankara elint!l!rvepula ja suuri
13596: meLta, vaan arl.noa1staan esittää ylhtei:stoimintaa asunnonpuute, .ioka on lukuisia joukkoja maan
13597: taistelussa. yhteistä vihollista vastaan. Pitämällä omia kamsalaisia jättänyt ilman asuntoa, o:vat vai-
13598: aJueelliSil. puthtaana -bolsihevike1s·ta Suomi antaa kuttaneet että on loltu ·pakoitettu ryhtymä:än
13599: niille venäläisille, jotka pyrkivät taistelullaan säännöstelyihin eikä kaikkia venäläisten ·pako-
13600: saamaalll: aikaan järjestystä isän:maassaa:n, takeet laisten iloivomuksia ole voitu tyydyttää. Mutta
13601: siitä, että he' tältä taiholt.a ovat turvassa •ja, tukee se ei ole ollut vältettävissä. Hallitus toivoo, että
13602: siten niitä. Kuinka paljon toivottomampi olisi- kansojen itsemäläräämisen oikeuden ja 'kansanval-
13603: kaan taistelu Pietarin vavauttamiseksi, jos bol- taisuuden periaatteet, j•oiden perusteella uutta
13604: shevismi vielä Suomesrba, käsin olis·i stitä UJhkaa- Euroopaa nyt pyrit·ään •rakentamaan, tulevat ·
13605: massa•. Torjuen bols!hevikien hyökkäy,siket ja si- myös uuden Venäjän ·oloja jäcrj.esteijläiessä tunnus-
13606: ten suojelemaila -ei a1inoastaan its·eään vaan 1pyös tetuiksi. 'Tätä taustaa vastaan pyrkii hallitus
13607: osaltaan LäDJSi-Eu110opp3.1a Suomi ottaa osaa tais- rakentamaan ystävälliset suhteet Suomen ja Ve-
13608: teluun bolsheviJSmi•a vaSJtaai11, mutta se on ·oikeu- näjän väili1le.
13609: tettu ja, vel'VIO~linen ar,vioi'IDaa·n ne ma·hdollisuu-      Hallitus toi~oo, että eduskunta. asiaa käsiteJ.-
13610: det, jotka ovat sen käyiettä'viissä ~ia ne ta:keet, jotka tyänsä päättää •palata päiväjärjestyks·een.
13611: pitemmälle menevoiä toimenpiteitä varten ovat tar-
13612: peen. Ly.hyesti sanoen: hallitus pitää, että Suo-            Statsminister V en no 1 a: A riksdagsman-
13613: men ei ole kieltäydyttävä m•itä taist€lusta bolshe- ruen Procopes m. fl. interpellation ihar jag äran
13614:  vismia vastaan, mikä kansainvälisesti katsotaan sva.ra fölciande:
13615: sivistyskan•san velvollisuudeksi, mutta1 se ·pidält-         Hän<visaooe tiU ·särskilda ·omsrtändig'heter,
13616:  täå itselleen oikeudet 1acrvioid1a ne mahdoUisuudet, som enligt interpellanternas· åsikt påkalla ett
13617:  jotka ovat sen käytettä'vis1sä.                          klargörande av regeringens ståndpunkt i vissa
13618:     On mainittava myöskin1, että haJlitu-s on \kaik- yttrepolitiska frågor, särs,kilt vidkommande
13619: kirin niihin 1pyyntöiihin ruäh•den, mitkä uuden V e- Ryssland, uppställa interpellanterna tili rege-
13620: näjän puolelta on tehty t&l:oudellis·esta ja elin- rirtgens besvarande följande frågor:
13621: tarveavustuksesia; .ia kaupalJ]sten suhteiden järjes-        1) Vilka omständigheter hava varit be·stäJm-
13622: tämisestä, asettunut myön1Jei'Selle kannalle. Eri- ma.nde för regeringens tillvägagående med av-
13623: tyinen komitea on jo tässä suhteessa laatinut oh- seende å de med Estlands, Lettland.s och Li-
13624:  jelanan ka urpaUisten 1suhteiden jäJr.iestämisestä, taueus regeringar inledd.1 underha.ndlingarna
13625:  polttoaineiden, elinta>rpeid.en ja muiden· tarveai- om en eventuell •fred med Råds-Ryssland? Vilka
13626:  neid·en .iädest-ämis·estä vapautuva:l1e Pietarille. orsaker hava förmå' t regeringen, att i den mån
13627:  Ku•letuksen jävjestämisestä on laadittu suunni- som skett i denna fråga förena Finlands politik
13628: 1iel1ma ja on Suomi vaimiina ~siinä suhteessa heti med förstsagda staters?
13629: tarpeen vaatiessa tekemään palveluksiaan. Ve-                2) Vilka åtgärder ärnar regeringen vidtaga
13630:  näjän Punais.en Ristin pyyntöön saada avustusta för a.tt med hänsyn ej mindre tili för tillfället
13631:  kuletukseen ja tavaroihin sekä muihin tarpeisiin- rådande förhållanden i Ryssland än äJven till i
13632:  sa nähden on hallitus vastannut myöntävästi. en snar framtid troligen inträ.ffande förändrin-
13633:  Eikä ole epäilystä että hallitus tulee vastaisuu- ga.r därstädes befästa rikets ställning och be-
13634:  dessakin tekemään voitavansa sikäli kun s·e ei va:ka dess intressen?
13635:  saata vaaranalais·eksi maan väestön toimeentuloa            Regeringen har i sin yttrepolitiska verksrum-
13636: avustaakseen onnellisempien olojen aikaansaa- het ·sig tili rä'tesnöre ta,git att tillänipa en
13637:  mista vapautuvassa V enäjässä.                           s\iälvständig ·f,insk 1UtriJkesp,olitik under ·beak-
13638: 1832                                      Torstaina. BO p. lokakuuta.
13639: 
13640: 
13641:  tande aN dei internrutionelila läget. I överens- nionerus up.:pträdande i riJk:JSdagen har varit i
13642: stämmelse härmed har regeringen, såsom jag sallllkla~ng med den ad1märuna pal'lallllentari.ska
13643:  redan vid den nuvarande regeringens .f.örsta kutymen. Inte·rpellanterna förklara, att Fin-
13644: sarrrmanträde uttalat, ansefit 1sin frä.msta ;plikt land h.arr hatft sin politiska betydelse på grund
13645: vara att skydda landets• självständtigihet och ri- dära'v, att landet ty.dligt ådaga.lagt sin stånd-
13646:  kets · territoriei}la, integritet emot alla de faror nunikt i 1kampen mot bo1schevismen, ja, att det-
13647: och annekteringslf·öl\Sök, som kunna hota den- samm8i nått en viss rangställning och en 'Plats
13648: samma. Den h.ar med alla tillbudsstående me-· i den europeiSika politiken genom att sätta en
13649:  del til1baluwisait ·de an:språk, ·som från Sv~riges da:mm mot det röda skräCJkvä1dets utbredniDJg
13650:  sida frannstäl!lts med hänsyn tili Åland, oeih den mot väster, men att man utomlands · under ·de
13651:  har jämväl med framgång s1ky.ddat vårt område senaste månaderna hegynt tvivla på att viljan
13652:  emot de and'a.U, varmed ma.n från Råds-Ryss- ·härtiU }ängre skulle förefinnas hos vårt lands
13653:  lands si·da sökt inkrälkta på detsamma. Likaså politiska ledning. En dylik upp.fa.ttning har
13654:  har den i övere·IJJSstämmel.se med sitt rprograllll visserligen av vissa kretsar an:sva.rslöst och till
13655: med sy:mpati •följt V'åra stamförvan:ter·s sjäilv- stor skada .f.ör fädemeslandet blivit uts:Pridd i
13656:  ständig~hetssträvamden i syfte att frigöra sig        utlandet. Men jag ville påstå, att d·enna ut-
13657:  från ett sekellångt .frä.mmande välde ooh i spnidda uippgift om vårt lands förhållanden icke
13658:  mån av förmåga understött dem i .den svåra motsvarar fakta. Redllin ti•diga.re 1framhöll ja.g,
13659:  krumpen emot bolschevismen, särskilt det est-· att Finland inåt da.g för da.g står a.llt fastare och
13660:  niska ·fo~ket, det bland våra stamfränder, som mera enlhälligt mot holsfhevismen, och att utåt
13661: med oförlikneligt hjältemod ruvvisat ·bodsohe- bol.sclhevikerna utan dagtingan lhållits utanför
13662: vik.faran fuån sit.t område oc.h ska;pat sig ett landets gränser. Om ock regeringen icke låtit
13663: eget självstä~igt statligt liv. Tillika har rege- förleda sig till äventyr l•ångt utom landets grän-
13664:  ringen haft i ögoiJJSikte · att · ibevara vå.ns'ka,p- ser och till att ikläda sig större ansvar än vad lan-
13665: ligt förhåillande· jämväl tili övriga grannstater, det kan bära, har densallllma dock fortsatt och
13666: särskilt Skandinavien. Denna politik har rege- fortsätter ännu kam:pen mot bolshevismen, men·
13667: ringen iaU.:ttagit i gott sa.mförstånd med de stora med anlitand•e av medel, som stå i samklang
13668: ententemalkterna, vilka i denna stund ledru Eu-· med sa1kförhållanJd.ena och landets ma,ktresur-
13669: ropa.s öde.                                            ser. Finland •står i denna stund såsom en allt
13670:     Beträffand-e regeringens förhålla.nde till bol- fastare vaU.:t mot bolseihevismens utbre.dning
13671: sc'hevismen, sOilll å ·detta nu tilldrager sig sär- västerut, liksom detsamma erbjuder garantier
13672: skiJ.d u:ppmärksamhet, har ja.g vid den nuva- för att de allvarliga strävandena · för åvägabrin-
13673: rande regeringens f.örsta sammantrade uttalat, gande av ordning- i Ryssland idke härifrän bli-
13674: att regering-en aktar det för .sin plikt att sär- va störda. Finlands ställning såsom en skydds-
13675: ·skilt övervllika samhällsordningeiJJS up:prätthåil- mur mot holschevihmfaran har alltsä ingalunda
13676: lande i la.ndet samt förty vill obetingat mota förs·älmrats, utan tvärtom tilltagit i inre .fasthet
13677: alla försök a,tt· rubba densamma, vare sig de oCJh .s 1 yrka.
13678: ikomma iniJfrån eller utifrån. Den bolschevi-            Interpellantern.a begära särskilt av regerin-
13679: ldska rörelsens srpridning i landet komme rege- gen up:plysning.ar om de omständigheter, som
13680: :ringen 'fi,tt lene11giskt motarbeta,. EnJigt idetta varit bestänimande för regeringens handlings-
13681: program ha:r regeringen handlat.                       sätt att inleda föl1ha,ndlingar med Estlands,
13682:    Jnterpellanternas påstående, att l'egeringen Lettlands och Litauens regeringar om avslu-
13683: skuUe söka sitt stöd J10s den yttersta vänstern ta.nde av fred med Råds~Ryssland och om de or-
13684: med dess lutning åt Råds-Rysslan:d, lännnar jag saker, som förmått regeringen i den omf~tt­
13685: åt dess värde. Regeringen- tillbaU.:a.visrur antyd- ning dletta skett i denna frråga förbinda Fin-
13686: ninga'r av detia sla,g och .koiJJStaterar, att, ehuru lands politik med de 'baltiska statsbildningarna.s
13687: landets vänsterparti, det socialdemokratiska, p,olitik?
13688: omlf.atta,r oli1karbde element, dess övervägande         ITill svar :på denna fråga krun jag åberopa
13689: flertal, såsom av den offentliga dis_kuss<ionen i mitt anförande iruför riksdagen den 16 inne-
13690: partiets press och de verkställda valen tiH det varande månad vi.d fredsfrågans behandling.
13691: socialdemokratiska partimötet framgår, är Rörande de synrpunkter, som varit avgörande
13692: emot bols0hevismen. Imom de tidigare vilse- för Finlan:ds delt.agande i sagda för'handlingar,
13693: ledda folkmassorna ·har läget klarnat 'ooh en yttrade jag då: Det bör fastslås, att läget ännu
13694: sund uppfattning om bolschevismens omöjlig- för två veckor seda.n då riksdagen samman-
13695: het st,adg.at sig. Den socialdemokratiska frak- kalla.des, var i många 8Avseend-e.n ett annat än
13696:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän ranhantarjouksesta.                                1333
13697: 
13698: 
13699: nu. Visserlige•n kunde ma1n gissllJing.svi·s fast- ta bevaknin•gsvärv mot holsc'hevismen gemen-
13700: slå, att fredsanlbudet redan såsom sådaJl!t va•r eti samma. u:ppgifter. De balti.ska sta' ern~Vs bety-
13701: sva.ghetsteoken från bolschevikl8rnas sida, men delse även, för Östersjöfrågans löS"niug är tili
13702: u;ppgifterna voro dock stridiga, beträffail~e den grad viktig, att deniSammru fäJster även stm-
13703:  deras ställning, anta1 ock kampmöjligheter t1ll mrukternas uppmällksam!he.t vid deras .ställming
13704: ooh med ,för dem .fördelwHiga. Dessu' om kunde och fraimtid. Häri lig,er ors!liken, va.rför Finland
13705: konsta.tera•s, att de ryssmr, som käimpa,de mot iC'ke då oc:h i0ke 1heller framdele:s kan förbliva
13706:  bolschetvilkerna, ådagalade en jälmtförelsevis be- likgil:igt .för det som ·händer i de batltiBika sta-
13707:  ty·dan!dle svagihet och a.tt den s. k. nmdvrustryska te:rna,.
13708:  armen, som llU 'h()t.ar Pet•ers:burg, ·ha·de lidit ne-       Inrterpellani:ema a111se .a.et va.ra. · oförklarli:gt
13709:  derlag, vaDföru'IQm amdömena. om densamma och erfordra närmrure belysnin.g, att regeringen
13710:  voro ofördelaktiga. Ententen ihade icke skridit sammankallat · riksdagen tidigare än avsett var
13711: ·tili någon ikra.ftåtgärd mot bolscihevismen, som för att di·skutera fred.sfiråga.ll just. i S~Vmma
13712:  skuUe .ga:ranterat dess kuvande. De· söderom stund, s•01m p.eriferimaikterua. uttfärdade sin se-
13713:  Fins'ka vike-11 belägna randstatema, främst Est- naste Mocka:dförklaring och den ryska nord-
13714:  land, vor.o, ned yngd.a av det långvariga kriget väis:tavmen.s angrepp begynte, s~~Jmt anklaga
13715:  och utlmattade a.v de tunga offer det medfört, regeringen för obekantska:p med för'hållandena.
13716:   redo a1tt inleda •fredsundie1rha.ndlin1ga,r. Den möj- på ut:rikespolitikens område och särs.kilt även
13717:  iligiheten måste tagrus med Ii •betrakta·nde, aH för lä~t i Ryssland. Härpå är lätt att svara..
13718:   Fiws•ka vikens södra kust kunde råka i bolsche- Emellalll' publioeringell' av til1känua:givandet
13719:   vikerna,s våld eUer unlder deras in1flytande, om riksda.gens sammankallande och dess .sam-
13720:   vara.v följderna .för Finland med dess svaga manträdande förflöto ett par veckor, och regerin-
13721:   fl,otta, självfallet kunnat. bliva synn,erligen ödes- ge·n .besitter' beklagligtvis icke förmågan att
13722:   digra. Ställningen var äinnu betänkligaxe ·däiri- under 'den fart världshändelsecr-na nu tagit kun-
13723:   genom, a/i n.ågra :p10sitiva garantier då icke er- na förutsäga va:d a.llt som kommer a,~t hända.
13724:   höllos rörande militärt ooh finans.iellt under- Ja,g betvivlar, att ens interpemanterna äro i be-
13725:   stöd från västmakternas sida, utan tvärtom ne- sittnå.ug av sådan förmå.ga. ~Arugående den då-
13726:   gativa. Sådan var ställniugen. Beträffande varan.de situationen.s krav oc'h regeringsrepre-
13727:   de ime för:hålla.nldena, tillkom ännu, at' e-tt mäk- sentantern.a.s förfarande yt'll'a•de då huvudorga"
13728:    tigt parti i la11det, näimligen det sociaJ.demokra- net, Huvudstadshladet, för det, parti, från vars
13729:    tiska, jrumförelsevis krad'tigt, ·såvitt !JJV tidnings- JJ.åll interpellationen framställts: ,Det är utan
13730:    pressen kan bedöma.s, påyrkade fred med Råds-~ :vivel riktigt, a.tt •v·åra re:p.r·ese·ntanter gjort vårt
13731:    R:yssland, en omständighet, som regeringen ställningstagande till fredsrf'rågan bel'oende av
13732:    icke kunde und·erlåta att beakta vid bedömandet en!tent.ens för.hållaude: om dens•almma, vai!' benä-
13733:    a.v situationens olika faktorer. Under så an- gen att fortlfa;rande understöda kaiiThpen mot
13734:    svarsfulla förhållanden ansåg regeringen det bolscJhev.iJkerna. elrrer ärnade thelt lämna Ryss-
13735:    vara sin p.likt, att .samtidigt s.om FinJa.nds säir- la.nd åt sitt ode oc'h des.s grann.ar a':t på .egen
13736:    s'•ällning underströks, söka förhindr~V ett obe- harnd reda sig Mst de gitte. Vårt intr·e.sse båu-
13737:    täruks.amt inledamde av fredsunderhandlin.gar der oss naturligtvis att icke irugå ruågra över-
13738:    samt a,tt viruna tid för iklargöra.n•de av situatio- en,skommelser med Lenius rövarsamhälle. Men
13739:     nen såväl med hänsyn till bolsc:hevik.emas ställ- om den balrriär, som hitt.illls obru'1en oms:lutit
13740:     ning som imtenJtens ståndpunkt med avseel'l!de RMiS~Ryssland, brytes genom ett •fredsslut av
13741:     å 1ett .fortsat.t berkä:mparrde a.v bolschevismen.      de baltiska staterna ooh enten1le.n icke viU giva
13742:         I korthet ,sa,gt: Regeringen stäblde sig på den os.s något bistånd i vår försvarsställning, blir
13743:    stårudpunkte,n, att det under .de·n dåvall'ande situationen för oss ogensägligt ganska bryd-
13744:     .ställn.in,gen, då Finland ·hot~Vdes med att lä:mnas sam. Vi må då taga. i överväg.a;nde, vilket för-
13745:     -ens.amt i kam'Pen mo' bolsohevikern.a, va.r fören- farande bäst motsvarar vårt la'Ilds intressen, och
13746:     ligt med landets intr·essen, att ställa sig i fiYr- då kan ett arunat tillvägagångss'ätt än det hit-
13747:     bindeJs.e med dem, viLka. såsom landets närmaste 'lills följda måhändå be·finn-llis föll'dela:ktigast.
13748:     gmnn•ar utlförde samma tunga va.kttjänst m10t Ty ensamma kunna vi naturligtvis icke stå med
13749:     bolschevismens utbreda.nde til1 Väsieuropa. fälld baj•onett mot rådsre.gerin.g.en". Redan de
13750:      Frontens brytande i detta avseen.de skulle otvi- föl.ider, ett eventuelt förVlerkligande aiV freds-
13751:      v·ellbktig+, varit farligt såväl för Finland, som pla,nerna 81ill~llan Est.la.nd och Råds-Rysslan.d
13752:      ock för Vrusteuropa. Finland oclh de baltiska medförde, skulle ep:ligt ,Uusi Suomis" mening
13753:      sta:terna !hava hruft ooh !hava fort.farande uti det- varit så vittbärande, att inför dem ,darraJde
13754:                                                                                                             169
13755: 1334                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
13756: 
13757: 
13758: Versailles" och äinnu vi1ktig.rure strulle de ges-          bahandling iCJke aUenrust i Finlrun<d, uii:an oobå
13759: trultat sig, därest också <de övriga randstaterna           i <le baHiiska staterna.
13760: vid Östers·jön varit med därvid. Att regerin-
13761: gen hänvände sig till riksdagen i den form,                     Irrterpellanter.na fråga vidare särskilt, ·vilka
13762: densamma gjorde dett, nämligen art:t den lämnade            åtgärder Reg·eringen ern.ar ·vidta,ga för att med
13763: riksdagen tillfälle att uttala sin uppfattning              hänsyn •e'j mindtre till f.ör til1fället rådande för-
13764: i sa.lren, är något som i anseende tiill frågans            hålllatnden i Ryssland än även: •till i en sn:ar
13765: utomordentlig.a betydelse vid deirt:a. moment               fratmtid intriilffande tförän.dringar därstäides
13766: torde varit fullt grrundat.                                 befästa rikets ställning och bevaka dess intres-
13767:     tDet äJr regeringens skyldighet att handla i            sen? J ag måste först och främs.t framhålla, att'
13768: enliwhet med vanje t1ids krav samt att avvärja              fråga.n är obestämd och förtidig s.Må.llvida, att
13769:  de farm, som lb.ota ritket. Då mrun så efteråt             man för nälrv ara,nde ännu ic.IDe kan säga, vilka
13770: med a,nlednling av NordväJstryska armens an-                de i Ryssland snart intrWffa.nde förändringar
13771: grep[) ·oah västmaktern111s blockadförklaring,              äro, som int·erpellatnterna .avse·. M·en några
13772:  vilka va.I"dera skett först senare, söker giva             erinringar vill ja:g dock med anledning av den
13773: saken en alldeles annan belysning, så torde                 ~ramställda frågan göra rörande vårt förhål-
13774:  jag hava ·fog framhålla, att förfarandet icke              lande tiU Ryssland och •11en där rådande situ-
13775: rv·arit sakenligt.                                          ationen.
13776:     J ag kan iocke thäJUer låta, bli a.t.t unlderstrylka,       iReg·eringen amer såisom sin p.l:ikt att rullt
13777:  att resulta:ten av .förihandlingarna V'Ol'O förmån-        fralillgent V•erk,a därhäm .att Republiken Finland
13778:  liga ej blott tför Finland, uita,J:+ ocik överhuvud        ·förbleve den skyddsmur mot1 bolschevismens
13779:  för hela kam:pten emot: bo.lschevismen. Dettta             utbredning till Väst-Europa, detsamma härin-
13780:  framhöll jag redan i riksdagen vid behandlin-              tills varit. Regeringen handlar i samklang
13781:  gen, den 16 dennes a,v frediStf:r~ågan: ,,Vi thade         med ententmaldernats politik. Men Regeringen
13782:  dock nått våra syft·e:mål, vrinnit tid för lägets           förbeihåller sig rättigheten att i 'enll.ighet me•d
13783:  klaigörantde såväl med avsteende å bolschevi-              Finla,nds självständiga politi!k: bedöma, vad som
13784:  ]):ernas s.tällning, som med hänsyn til[ entent-            är förenligt .med Finlands intress·en ooh mot-
13785:  makternas ståndpunH i fråga om forts>äittning               svarande dess krafter. Men Regeringen vill
13786:  av kampen mot den try.ska bolschevi.smen. Detta             undvika att inblanda sig i Ryssland.s inre ange-
13787:  av Fi·nland åstadkomna. uppskov blev ;också,                lägenheter på ett sätt som är sårande för rys-
13788:  såsom många teeken syna:s tyda på, utslagsgi-               sarn.as na:tiona~känsla, ooh att giva. anledning
13789:  vande iför 'hela tfredsfrågatn och kampen mot               tili påståendet, att Finiand vore farligt för
13790:  bolsohevismen. J ag anser mig jämväl böra                   Ryssland. Deitta står även i ·,samlklang med den
13791:  meddela, enär anmärkningar fra.mställts, att                ståndpunkt repres,enta:ntten för N ordväst-Ryss-
13792:  särskilt från N ord:väst-Hys.slands r·egerings              lands r·egering intagit, i det han förklaratde, att
13793:   sida, men lilven från dip1oma;thåll i andra Jän-           ha:n icke begär hjälp av Finland u:.an .blott
13794:  <der, 1Närtemot 1\"ad med vissa inhemska tidning-           hemställer om sallll'verka,n i kampen mot den
13795:  gar vrurit ,fallett, uttalats e:rlkänsla för det Fin-       gemensamm111 fienden. Genom att hållRI vårt
13796:  land t•agit del i ]frågavararude förhandlingar              område friilt från bolMhevik.er lämnar densam-
13797:  oclh åvägabragt nä.lnmd.a uwskov, va:rigenom vi             ma de ryssa.r, som genom sin kamp söka åväg1ar
13798:   vunno tid för lägets Haxg·örande och undgin.go             bringa ordning i sitt fäderneslan•d, garrun:tier
13799:   en i fleve· ruvseenden ·otförmånlig ooh stkadlig           för att de från detta hå11 äro skyddade och giver
13800:  fred. Det ä.ir nämligen att märka, a;,1Jt frågan            d·em sålunda sit:t stöd. Huru mycket hopplösare
13801:   krun mycket lättare lö·sa's än tåJUförene. Klar-           vor·e icke ka1m1pen tför Petersburgs be:friamde,
13802:   het ihar •vurmits bäde med lb.äns.yn till bolschevi-       om <holschevismen ännu från Finland hota.de
13803:   kernas ställn~ng oC~h med avseende å de desamma            densamma. Genom att värj.a sig ·emot bolsche-
13804:   bekämpatnde stormakterna, emot viiken. bak-                vikerna.s antgrepp och sålunda, skydtda ej b1ott
13805:   grund IV'år eg.en ståndrpunkt bör fixeras." Då             sig sjäJvt, utan ock för sin del Väst-Europa,
13806:   interpellanterna; häDJVisa tåJ1 ryska nordvä.stail:'-      tagell" Finla.n-d del i kampen mot bolsohevisme-n,
13807:   menis framryckning odh storma:kternas bloc-                men det är beräJtitigat oclh skyldigt att berä.ikna
13808:   kadförklaring, så måste jatg framhålla, att det            d-e chanser detsamma stå tili buds, ooh de ga-
13809:   vrur juslt dett U'IJ'IJSkov i. fredsförhandlingarna,        ran:illter, som för längre gående åtgärder erfQrd-
13810:   vilket särskillt Finland geoom sitt deltiagande            1.1ades. Kort sagt: Re,geringen anser, att Fin-
13811:   kom åsbd, .som gjo.rde d·et .möjligt, att -de,ssa          land icke bör unlda,ndraga sig den kam[) mot
13812:   :handlingar kommit att in'Ver·ka på fredis;frågans          boischevismen, som internationellt prövas ·vail'a
13813:                                 Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksest~.                              1335
13814: 
13815: 
13816: .e\tt kultur.fQllks :plikt, men den 'förheih.åller sig       Keskustelu:
13817: rätten att bedöma ·de möjligheter, som stå till
13818:  dess förfogande.                                              Ed. P r o c o P.~: J8Jg ber få tacka herr stats-
13819:      !Det bör nämnas, att Regeringen betriLffande          minist.ern. .för det svar han 11ämnat på den inter-
13820:  den anhållan, som från det nya Rysslands sida             pell.l:. ion, som jag jäJinte andra undertecknat.
13821:  gjorts om elmnomisk •hjäl:p och understöd med             J ag måste dook med beklagande fastslå, att herr
13822:  livsmedel samt om ha.ndelsrelationernas ordnan-           .statsministerns svar i0ke synes mig fullt tiH-
13823:  de intag1i.t en vätlviUig st.åndpunkt. En sär-            freds.ställande.
13824:  skild kommitte lhar redan• upp.gJort progra:m                  .Herr statsministern inl'edde detsamma med en
13825:  för handelsrelationerna•s ordnande ·och orga'lli-         panegyrik över regeringens progr8Jm. V are det
13826:  .&erande a.v tlillförseln .a'V brän1s.le oCih livsmedel   viss:erligen erkänt att detta progra.m - allmänt
13827:  samt an:dra fömöderuheter till d.et befriade P.e-         hållet so:m det är- erbjuder många rätt så för-
13828:  tersburg. För ilransportens ordnande har pro-             tjä.nstfulla s•idor, men det synes mig som herr
13829:  grrum u:ppg(jorts, och är FinLand berett .att i be-       stalisministern välilätt gled över, huru man sökt
13830:   rörda avseende .omedelbart vid heihov stå tili           förverkliga de förtjänstfulla mål, som upp-
13831:   tjänst. .Ryska Röda Korsets begålran om hjäl'P           s~ ällts. J ag ber att .få .förbigå herr statsminis-
13832:   med avseende å tranS'port., varor ocJh andra för-        terns uttalarude därom, att i utlandet den nu-
13833:   nödenheter har regeringen besvarat jakande.               varande regeringen skulle åtnjuta det fullstän-
13834:   Och det ·råd·er icke något tvivel om att regerin-         digaste förtroende, och att de t'Elcken, ty-
13835:   .gen äv-en ,framdeles .skall göl'a allt sitt till för     dande p.å motsatsen, vi'lka då ·oeh då framträtt,
13836:   åstadkommande 1aiV Jyckligame· .förhållanden i            enda.st och allenast skulle bero på .samvetslösa
13837:   det befriade Ryss.Jand, försåvi ti: ej därigenom          fmmställlningar från a.nsvarslö,sa personers sida.
13838:   äventyras landets befolknings utkomst.                    Vore regeringeu ·Så v.äl underrättad om förhål-
13839:       Jag kan icke underlåta att understryka, att           landena u' omlauds, som vi ur landets synpunkt
13840:   regeringen strävar att tillskwpa vänskapliga              måste önska, skulle - •tror .ia'g - 'hen statsminis-
13841:    relaJtioner mellan Ryssland och Finland. Den.            tern icke hava fällt -detta utta,lfvnde. J ag t:i:llåter
13842:    röda störtvåg, :som från Ryssland, understödd            mig också a.tt beträffM11de den inTe ordnirugen uti
13843:    av dess egna medbwgaa.-e, äv·en övergiCik Fin-           Jandet hysa en upp.f8.1:tning, som i n.ågon mån
13844:    land, var för dett.a .eu sv~r hemsö'kelse ooh            avviker från den av herr statsmimistern fram-
13845:    krävae många offer. Men Fmland kom>tatera['              stäl1da - .en .sida av sa.ken, som emellertid
13846:    med tillbedsställeLse att. det efter frigörelsen         iiDommer av ·en a1nnan ta'lare i kväll 8Jtt här när-
13847:    från denna röda störtvåg kunnat ooh velat                mare rberöras. J ag skall be få hålla mi:g enibrurt
13848:    erbjuda eiJJ fnistad åt tusental av bolschevikema        ti.U det svar herr statsministern avgivit på de di-
13849:    förföljda ryska flyktinga.r ocJh den i dess gran-        rekt framställda frågorna.
13850:    skap boende be•fol1kningen, medan, övriga. Iänder             V rud då svaret på den första frågan vidkom-
13851:    diookt vä~rade att göra det eller gjorde bety-           mer, syrues mi,g att herr statsministern knappast
13852:    dande inskräll!kningar. Den svåra livsmede·ls-           .därvidlag franrkommit med något nytt ut-över
13853:    bristen och den stora !bostadsbrist, som O'iort           det, som å regeringens vägnar vid plenrum den
13854:    a:tt en stor mängd 8JV landets egna med:borgare           16 dennes framfördes. Såvitt jag kan förstå,
13855:    blivit utan bostad, har varit orsaken till, att           ligger kärnan uti vad regeringen tili sitt för-
13856:    reglementerilllg måst 1illgripas ocih att ry·s!ka         svar anfö•r, i den sa.ts, att, som herr statsminis-
13857:    d:'lyktingars alla förhopp.ning.ar icke kunnat till-      tems ord föllo .sig, regeringen sökte förhindra
13858:    mötesgås. Men detta har iclke kunnat undvikas.            ett ohetäniksamt illlledande av fredsun:derhand-
13859:    Regeringen hop:pas att de follkens självbestäm-           lingar 'från ra:nds' aterna,s si·da, me.d andra ord
13860:     ningsrätts och demdkratins rprinciper, på -vilka         a tt regeringens syftemål skulle vari t, ej inle-
13861:     man nu strävar att uppbygga Europa, även vid             dande av fredsunderhandlingar, utan tvärtom
13862:     organiserandet av det nya Rys.s!la.nd skola vinna        att såvitt möjligt hindra att randstaterna inläto
13863:     erkännande. Mot denna •hakgrund strävM re-              .sig :på dylika.. Emeller1 id mås•te jag för min
13864:     geringen att uppbygga de nya vänskarpliga re-            del swga, att detta .synes mig vara en p.å fri hand
13865:     lationerna mellan Finland odh Ryssland.                  gjord skörumålning. Redan den motivering, som
13866:        Regeringen emotser att riksdagen vid be-              herr statsmiruistern i dag antförde - den var för
13867:     ihandlingen aN rfråg.a,n, besluter, a.tt återgå tili     övrigt ordagra.unt tagen ur statsministerns an:-
13868:     dagordningen.                                            föra.lllde av den 16 derunes - .redan denna. moti-
13869:                                                              vering synes mig giva vid 1handen, huru det
13870:     Vast4tuktsen johdosta syntyy seuraava                    verkliga ·förhållandet varit. Där framställdes
13871: 1836                                   . Torstaina 30 p. lokakuuta.
13872:               ---------------------
13873: tiH att· 'böda me.d }.äget sås,om ,synllle11ligen· aU- kans'aa sodan kirouksiin. Kenen thyväksi? It-
13874: varligt f.ör 'OSIS och bolschevikväldet och dess sensä.kö, työtätekevän kauSI<tn hyväksi? Ilmei-
13875: hot .såsom synnerligen starkt. Redan detta gi~ sesti ei. Entä Aunuksen, Inkerin kansan? Ei,
13876: verisin mån en be'lysning åt påståendet wtt av- ei miteukään. 'Entiset jäljet pelotta,vat.---
13877: sik: en med fredsunderhandlingarna skul,le hava           Sotaa ei va;rusteta muiden ;kuin Suomen s-uur-
13878: varit enbart att hindra' ett förha,stat fredsslut porva.ri'koplan, Ma·nnerheimin sei~kailijasakin,
13879: från ra.ndstatemas sida. 8ärskilda andra fakta ulkomaisen ]mp.erialismin ja V e.nä;jän mustasot-
13880: bestyrka uppfattningen att regeringen fak' iskt nialaiisten hyväksi. Ja siinä juonessa näkyy
13881: synnerligen: aUvarligt täntkte på fred. Huru oleva,u myös presi·dentti Ståhlberg halHtuksi-
13882: skul~e annam !kunoo förMa,ras den omständigihet neen."
13883: att regeringen i ut.landet hos de utländska mak-          !Niin puhuva;t Neuvosto-W enäjän edustajat.
13884: ternas regeringar hörde sig före därom, huru Y.altakuntamme pyhimmät kansalliset ja rpoliit-
13885: man i respektive Iänder skulle uppfatta en mel- tiset toiveet ei'vät ole hol.s'heviikeille muuta
13886: lan F~nlaJJJd och rådsväJl<let ingången tfred. J ag kuin wsvoutta, jo·ka on tu:hottava. Se on ym-
13887: hänvisa.r vidare i detta avs,eende till uttalandeu märretrt.ävä, vaan ei•siinä kyHin. 'Sam~ssa het-
13888: av synnerligen initie~:ade oclh herr utri,kesmi- kessä, kuin raulharu trur.iotaan 1o~at Neuvosto-
13889: nistern närstående rpersoner, vilkas kännedom V enäjän julistukset ja seu johtomiesten puheet
13890: om förhå11rundena åtmins1xme 1herr utrikesmi- täynnä uhkauksia kailkkia niitä suomalaisia
13891:  nistern icke kunde jäva, -- uttalanden vilka, va,sta.an, j·otka uslkaltavat 'Pitää 1kiinni riippu-
13892:  avgivna i medlet av sep!ember, mer än klart mat:ilomuuspoEtiik,ka;mme päiäimääris' ä. Jopa
13893:  ådaga'lä.gga att man då inom regeriugen p~ det näJmä uhkauks,et kohdistuvat ny,kyiseen 'haJ.E-
13894:  a:llvarligaste var betänJkt på att göra fred med tuks·eenkin, viEijläpä s·emmoisiin henkilöihinkin,
13895:  Råds-Rys,sland. 00h slutligen om nu icke av- joilta bolshevikit voisivat toivoa rauhanhank-
13896:  sikten va.rit denna, huru skall man förklara det , keittensa lämp;imintä kannatusta. .ÅS'ken mai-
13897:  faktum, att i Dorpat e't avtal -- vilket herr ni t.semass,a,ni julis; ukses·sa, ,smnotaan,: ,Pois ;sel-
13898:  statsministern f. ö. i sitt andragande omnämn- ,lainen hallitus, j.o>ka va.an toi,voo ja tahtoo kan-
13899:  de, -      ingicks beträffande sättet för inle- saa teurastaa. Alas 'Malllnerheimiläis--Stå.hl-
13900:  dande och bedrivrunde av fredsun:derhandl1ngar bergilä,inen 'ko;pia,, IJOis· tieltä !kaikki, olkoo,t
13901:  från Finlands och randstaternas sida. Det sy- va:ikka mata!1a.islii,ttolaisia tahi sosialidemokra,at-
13902:  nes mig, som skulle aHa des.sa f.wkta ogensägligt teja, jotka eivät tode1llla tahdo ka.ns,ain kesken
13903:  giva vid hand·en att inom regeringen ,fred med rehellistä rauhaa." Kaikilla taV'oin on Suomea
13904:  Råds-Ryssland verkligen var p.åt'änkt.. Jag vå- nmma ,parvma, Bol·sheviki-,VenädäJllä soimattu,
13905:  gar betona att jag säger ,inom regeringen", ty Suomea, joka sanotaan .olevan vain appelsiinin-
13906:  det t.ord~ finna;s skä.l för antagandet, aU olilka kuori, mikä bolshe.vikieu jalkojen alle on hei-
13907:  strömnringar inom regeringen gjorde sig gällan- tetty. tSitä s·ovintnoHista ja ·rauhallista mielii- •
13908:  de, ·ehuru den nyss antydda beklagl]gtvis b:lev alla:a, mikä t.elkisi todtellisen raulha·n mahd<llli-
13909:  bestäJinmande regeringens officieDlt framträ- seksi, ei liene N euvosto-·Tasmvalla;ss,a tavatta-
13910:  dande st.åndpun'kt.                                    vissa. Vieläpä röyhkeä;mpi, kuin äJE:Jken mai-
13911:     Taniken på fred viJd 1den1na tid får emellertid nittu iuli.Jstus ja. täy,sin auktoritatiivisesti Neu-
13912:  sin rätta be,}ysning, om man besinnar, med vilka vostovallan suunnitelmia Suomea vastaan pa,l-
13913:  motståndare det var, s-om Fin'land :hade att göra ja.stava on puhe, jonka Trotski syyskuun ,rulku-
13914:  fred. För bols·chevismen är Finland ingenting päJivinä, siis juuri salffiaan aikaan, kuin rauhaa
13915:   annat än e~ t borgerligt röva.rdöme, som skall mei'lle tarj.ottiin, piti eräässä Pietarin ueuvoston
13916:  krossas och vår kamp för nationellt oheroende istunnoSISa. Ei liene meillä tätä ·ennen tehty
13917:  och för nåendet ·av våra, nationeHa och politiska selkoa tästä puheesta. Pyy·dän ,senvuoksi saa-da
13918:  mål blott röveri. Jag skall he om att till klar- .esittää muutamia koihtia siitä. (Vasemmalta: Se
13919:  görande av detta påstående få atrföm några ut- on täällä jo tehty!). Ei ali.nUJkaan IJiorvarillises,sa
13920:  talanden gjorda i Rå.ds-Ryssland just vid tilden sanoma1ehdistössä.           {Vas,elmmalta:    Kyliä!).
13921:   för fredsaktionen eller något tidigare. I ett ,Me teemme", lausui Trotski ,jokaisen suoma-
13922:   npprop kaNat ,Rauha tehtävä!" utfärda.t av en laisen porvarin erikseen vwstuuna1aisetksi vaJl-
13923:  'kommuwis.tisk organisation i Peters1burg säges lankumousyrityksistä meitä va.staam Jokainen
13924:  t. ex: ,Suurin rikoksis,ta on ros~osota.. Sitä käy suomalainen poTva.ri erikseen Vii11urissa ja Hel-
13925:   Suomen porvari1sto. Aunukse.n s·eikJkailu tuore singissä tulee tekemään tiliä, kun meidän sbta-
13926:   todistus. Samoin hyökkäys Inkeriin. Ja uusia .iou'klromme tunkeutuu Suomen a1ue«:ille." Ja
13927:   va;lmistetaan. Yhä enemmän kie.rret.ään Suomen siihen liSiää Troi·ski: ,Tämä on kos~oa". Ja
13928:                                Välikysymys Neuvosto-Venäjän raubantarjouksesta.                                      1331
13929: 
13930: 
13931: joskin io TmJitski siis ·on :pu!hunut verrattain                 na.nt framträder &llimma upp.fattning ut.i Trots-
13932: selvää kieltä, ovat ISinovjeffin samassa tLlaisuu-               kis tidigare nii;mnda taJ. Han yttrar d.är till
13933: dessa laus•nma't sanat vLeJä selvemmät. ,Kun                     sina åhörare: ,Te tiedä·tte mainiosti, että rauh·a,
13934: asia kehittyy rangaistukseen saak<ka:, Helsingin                 siHoin kun me olemme sen solmineet, ei ole
13935: rankai.sl!llmis,een", sanoo Sinovj,eff, ,silloin Pie-            kos1kaan olilut te.rveydellemme vahingoksi. Vi-
13936: tarin työläise•t, vaiJkkakaaru ei väJt ole koskaan               hol~is~mtme, jotka o'livat Viron ~ia Suomen por-
13937: olles:keUeet Arusiam aluee1la, rtulevat osoitta UJtu-            varistoa vahvempia, nykyisin leiJääJvät hauta.us-
13938: maall!, mi,tä tulee Suomen py•övelien lailliseen                 maalla, IIllutta me olemme ·elossa, ja terv·eitä.
13939: ralllkaisemiseen, riittävän karaistuneiksi, ja jos               Brest-Litowskin va1sta.puolemme on siirtynyt
13940: tarvitaan, riitt.ltvän sä.ä:lirnättömiksi, ja he tu-             historiaan, mutta neuvostovalta on ede'lleen voi-
13941: 'levat rinnakkain työskentelemään täs•sä pyhässä                 massa, ja siitä syystä me V'oimme mitä täydel-
13942: Suomen 'Pulhd~stustyöSISä Illmstä rp·edo:iJsta basch-            lisimmä:llä varmuudeHa j81 rauhallisuudella
13943: kiiriJ,ais-toverien kanssa,." Mitenkä on voitu                   larusua Viron' porvaristolle: ~Minkä kuolemam.
13944: ajatella, rauha·a täimmöisten vastustajain kans-                 ja tuhon tien sinä valits•et itsellesi, avoimen
13945: sa, .semmoisten, ·kuin .bolshevikit ovat, on mi-                 taistel un.ko ,tien rrn ei tä vasta:an v c11i ti:lapäisen
13946: nuUe keru'a,ssa.an käsittärrnJätönt.ä. (Vasffillmalta:           rauhan t~en?" Å.Jlltså: död ooh underg-ång är
13947: Entä Berllimssä? Pulhuja.: Palaan siihen myö-                    ändå det, :som genom freden skall bjudas de
13948:  hemmin.) Mielihyväillä on todettava, että hal-                  ma'kter, med vilka bdls,chevi:keroo, vilja göra
13949:  lituk.ses,sa nähtävästi IQn löytynyt miehiä, mitkä              :fred. 'I ,s:in mån up.plysande äm även de förut-
13950:  ova;t älynmee.t rauha'n ajatuksen vaaralilisuuden,              sättn,irugar, som upps:tä:lla1s ,för a:tt öv·erhuvud
13951:  vaan valitet: avaa on, ettei tämä katsantokanta                 fredsunderhandlingar skola kunna från bolsche-
13952:  ole tullut määräämään hallitwksen lkantaa.                      vi,kerna.s sida påbörjas. I ett <kommunis,tiskt
13953:       J ag har .dröjt vid -dessa omst.ändi•gheter för a.tt       prograrn, utfär·da.t i september, säges det a/t
13954:  belysa vad vi ha·de att vänta, om vi gjorde fred                 dessa fö·rutsättningar och villkor ä:ro ,inkeri-
13955:  moo bohroh~w~ker. I s.iälva verket haV'a bo:lscJhe-             lä:i:sten sekä suomaJai:s,ten rosvojoukkojen a.s•eista
13956:  vikerna aldrig tämkt si.g e!t redJ.igt fre.ds·slut,             ri~sumist.a Suomen alueella,.           engl·antilaisten
13957:  en bestående fred med oss, utan deras :syftemål                 palklka,joukkojen karkoittamista, SUlOmesta se.kä
13958:  har varit att. vinna Qättnad för sin hårt a.nsatta              suojeluskuntalaist•en värväyks.en keskeyttämis-
13959:  gräws ooh at,t bere.da ÖIJpen väg för sin prorpa-                tä". Iluru man kan tänka sig att under sådana
13960:  g;mda. Om fred hade blivit sluten, skulle resul-                o:mständig heter begynna fredsun:der handlingar
13961:  tllltet därruv ovilillmrligen hava, vall'it att ihandels-        eller ens artt låt.a påskina att vilja begynna freds,.
13962:  relationerna med bo1sehevi~·erna måste öp.pnas.                 un:rlerhandlingar, är oförklall'ligt. Själva tanken
13963:  Uti Dorpat torde derma fråga oekså varit umler-                 på fred med bolschevikerna i ·dett:a. nu är för-
13964:  kastad en alldeles speciell behandling och man              1
13965:                                                                  ka.stlig. J ag ber få påpeka., att förhållandena
13966:  har ö•erlagt om särskillda programpunkter i detta               v-oro andra 1918 på sommaren. Då hade vi
13967:  av:seende. En fölljd av ett sådant åt·eruppta-                  bakom oss en stormakt, som stödde oss och
13968:  g.a.nde av handelsrelationerna å' er vore, at,t r:u-            stödde oss så kr8Jftigt som Tyskland då kunde
13969:   beln fing•e si tt vä:nle igen och med ·des,sa två              göra. Fö:r. övrigt viUe jag redan i detta sam-
13970:  faiktorer vore den mest ihe.idlösa. ibolsCihevik-               ma.nhang på .förha:nd hemöt.a vissa angrep.IJ,
13971:  propaganda i detta land given. Tysklan:ds                       IS'om troligen 1mmma att riktas mot mig person-
13972:   exempel från hösten 1918, ~d!å ·bolschevika:gi-                ligen i ikväll. De+ är orätt, att som i tidnings-
13973:   ta.ti>On i Tyskland drev siM fria spe,l, borde vara             pressen skett, mins,ka betydel<sen av denula in-
13974:   avSikräckan1de för oss. Vme bolsehevikerna                     terpeHation g-enOJIU att sä;g-a a,tt ·det ·är· att
13975:  andra än de äm, lkunde vi tämk,a ·på fred, ':men                göra mig a.nsvarig för fredsunderha.ndlinga.rna
13976:  med det program, som rådsvitMet har, kan fred                   i Berlin. J ag v,ar blott sekreterare vi,d freds-
13977:  alidrig- '}romma i fr.å~.. Timeo Danaos et dona                 'lwrnmiss~cmen :sommarn 1918, och lycka,des jag
13978:   f·erentes; vil.ket i förevarande fall är uttytt: Vi             medver·k•a ti,l'} någonting, så va:r de' snara,st till
13979:   må frukta bolschevikerna äv·en då de komma                      förhandlingarna,s a:vbryt.ande. (Ed. Kotonen:
13980:  med ·evbjudalliden åt centern. Bolschevikemas                    ,Minä ja. muut maisterit"!). Ja.g var no,g inte
13981:   avsikter hava för övrigt p.å intet sätt för.dolts.              ma,gifs,ter, anna:rs v.ar det räJtt.
13982:  I den Slkri:ft, som jag nyss omnäJm11de sruges på                   1M en om man al:l tså i allmänhet måste säga9
13983:   ett ställe: ,Bolshevikit. eivät lmkist.u eivätkä ne             att 'anken på fred med bol,schevikema, var för-
13984:  Suoonelle rauhaa tarjoo sihi, että ne lnottaisi-                kastlig måste man särskilt framhå.Ua, att det
13985:   vat Suomen porvari,ston kanssa voitavan tehdä                  moment, som va:Mes för frelisaktion nu i höstas,
13986:   ~ellista. ·pysyvää r8Juha,a." Ånnu mera preg-                   va,r synnerligen olämpl1gt <och olyckligt vaU.
13987: 1338                                  Torstaina 30 p. lokakuuta.
13988: 
13989:                                                               1
13990: Denikin• hade jUJSt då begynnt si·n .frillmryck-         Jag sökte förgäv·es i herr statsministerns svar
13991: ning. Hade regeringen varit någrot mera under- i dag liksom i den f·ram:ställnång hel.'f statsmi-
13992: rättad om förhå:llandena, hade den med säJkerhet nistern för någon tid s'8dan gjord·e i riksdag<en
13993: vetat, artt ett starkt mis•s.nöje rådde i det inre en relation av <det avtal som i Dorpat ingicks.
13994: av Råds-•Ryssland, och ·att bolsiChevikerna själva Jag kan va•ra ense med 'herr statsministern, rutt
13995: betrakta.de .si' nationen såsom bl'llig. Uti ett måhända detta a vtal icke lämplig-en i kväll kan
13996: nummer a,v Sever11aja Kommuna, utgivet koct företes, men dess 'existens är i var.ie fall klar-
13997: inn1an frerusaktionen påbörjades, uttalades, att ställd ,genom särskiilid fakta, som fuUkomligt vä.l
13998: Denikim runryckning vetkligen försatte råd.s- kunna här anföras: <den 4 oktober utfärdade rege-
13999: vähiet i det mest kri.tiska läge, ur viilket det ej ringen ·en kommunike beträffande, vad som i
14000: kn.nd:e räiddas annorlunda än genom uppbåd av Dorpat hade försiggått; kommuniken skildrar
14001:  a!Ua tänkbara krafter, och de fact.o vidtog.o de till att bör.ia med förhandlingarna i Dorpat och
14002: ryska kommunisterna, i Petersburg samti.digt åt- skildringen slutar med föl.iande: ,Program för
14003: gärder, som tydligt visa att de fruktade ett gemensamt uppträdande har utarbetats"; i ·sam-
14004: ilwmma,nde häftigt angrepJl. För våra kmnmu- ma nummer av Huvudstadsbladet, där denna of-
14005: nister ihäJr hemma -, ty dess värre finnes det ficiella kommunike meddelas, ingår ett ,telegrrum
14006: ju sådana måhända ej nu inom, men åtminstone från Reval, där de närmare bestämmelserna i pro-
14007: utom riksdagen- stod det 1klart va,d bolschevi- grammet angivas, och Eksom för att undanrödja
14008: ,keru~a avsågo med si tt fredsanhud.       J ag skall a.llt tviv-el om, att här verkligen varit fråga om
14009: he a,tt få citera ett yttrande fällt av en fin- ett avta.l mellan ·Finland ·och randstaterna ·eller
14010: ländsk kommunist v~d ti:den för Råds-Ryss.lands om ett program av avtals natur, meddelades yt-
14011: fredsanbud. Det lyder ungefär som följer: teu'ligare, att Lett'lands utrikesminister ratifice-
14012: ,Tietysti olemme odottaneet ja, odotamille y·hä rat det i Dorpat in,g<ångna avtalet. För övrigt ·
14013: sitä päivää, jolloin meidän miehet tulevat Venä- måste ~jag måhända ti11 sorg för utrikesministern
14014: jältä ja murs-kaavat tykeil'lä vuoros' aan p,istin- påpeka, att det var så många personer närvarande
14015: hallitu'ks,en linnrut j.a varustulkset, mutta mitä i Dorpat, at.t vad där hände nog blivit llekant i
14016: merkitsee nyt puhe rauhasta:? Se merkitsee :v.ärlden.
14017: sitä, että se on tällä hetkellä välttämätönt.ä Neu-       Men ·om nu rulltså regeringen, såsom faktiskt
14018: vosto-V enäl.ii!Jlle. Emme me tälällä voi mennä ar- skett, i Dorpat ingick ett avtal med randstaterna,
14019: vostelemaan tilannetta Ry.ss,änma.allla ja koska ·ett avtal om fredsunderhandJingar, så frrågas det,
14020: ·bo'lschevikit julkisesti ovat ibmoittaneet halua- ihuru reg-eringen S'ed·ermera trots detta avtal och
14021: vansa ryhtyä neuvotteluihin, tulee meidän .kai- tTots de förpliktelser, -detsamma åvälvt !'egerin-
14022: kin voimin kannattaa rauhanajatusta."                 g<en - åJtminstone moraliskt - kunnat komma
14023:    ·Man hänvisar emelLertid till sitt försvar där- tili 1den · med a.vseende å vida1re ·samarbete med
14024: till, att Estland va•r krigstrött i höst&s. Till randstaterna i fredsfrågan avvisande ståndpunkt,
14025: detta må blott svaras, •att Estland otvivelaktigt som framtl.'äder i rege,rinJgens meddelande el-
14026: befunnit sig i svårare situationer förut, men då ler :skriv·elsl) n:o 40 tili riksdagen, och huru
14027: från Finland fått stöd för fortsatt kamp. I s.iälva denna stånd punkt ha.r .kunn~at •gentemot de
14028: verket tror jag, den estländsoka krigströttheten övriga kontrahenterna, d. v. s. mot randsta-
14029: bör ses mot en annan och speciell bakgrund: terna hävdas och försvara:s. Detta är 'en punkt
14030: det kan e.i vara reg<ering<en obekant, a.tt hr Oinas som fortfa:rande är synnerligen oklar. En annan
14031: förnärvarande i Estland •s'pelar en synnerligen o~lar'het föreligger 'beträffande frågan, huruvida
14032: stor rol'l och har ett särskilt betydande infly- regeringens l'epresentanter vid underhandlingar-
14033: tand•e; det kan e.i heller vara okänt, att samme na i Dorpat verkligen framträtt såsom de däJr
14034: !herr Oinas har harft och troligen ha.r synnerli- försökte hindra inledande av fvedsunderhandlin-
14035: gen nära förbindels.e med bolschevikerna; det gar, huruvida alltså -de verkligen voro de retarde-
14036: påståJs .iu tili och med, a.tt han i Estland föl.'be- rande krafterna '8Uer tvärtom. Vissa uttalanden
14037: reder åtgärder till <landets fullkomliga bolsehe- meddelade från utlandet kunna giva anledning
14038: vis.ering, sedan fred blott blivit sluten med Råds- till Tätt så berättigade tvivelsmål i detta avseende.
14039: Ryssland. Mot denna bakgrund står fredsaktio- Överhuvud synes det, såsom reg-eringens stånd-
14040: nen uti synn.erligen märk'lig dager. och i denna punkt i frågan om ·ewntueila fredsunderhandlin-
14041: belysning .ter sig Finlands deltagande än be- gar med Rådsväldet sknlle i någon mån hava
14042: tänklig-are. Ty d·et tord·e icke kunna förnekas, vacklat .och växlat, om ock e.i från dag tili dag,
14043: att Finland 'På ett betydande och rätt aktivt sätt så. dock från vecka till .vecka. Det är ju ingen
14044: ingripit i förhandlingM'rta i Reval och Dorpat. hemlighet, att regreringen har varit utsatt för
14045: 
14046:        ..
14047:                                 Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                          1839
14048: 
14049:   påtryckning utifrån. Av intresse för riksdagen            om, rutt när Finland 1918 började sitt frihetskrig
14050:  vore emellertid att få fastställt, huru regeringen         under oändligt mycket vanskligare förhållanden
14051:   förthållit ·sig tili denna påtryckning. Alltså re-        än landet nu genoml.ever, tänkte ingen på, om
14052:  da,n dessa punJkter: vrud programmet i Dorpa;t            Lithauen ooh Lettlan·d funnos som s.iälvständiga
14053:  innehöll, samt huru det tHlgick vid förhandlin-           ·stater, och när för •ett år sadan det stöd, som
14054:  garna i Dorpat, och viiken Finlands represen-             Tyskland erb.iudit oss, ramlade, så voro vi · be-
14055:  tanters insats varit, motivera enligt mitt förme-         slutna att stå på oss i kampen mot bolschevismen
14056:  uande ett ytterligare Marställande utav den före-          utan Estlarids h.iälp. Tvärtom var det vi, som
14057:  varande frågan.                                           gåvo Estlaud V'år h.iälp och rädd!l!de det.
14058:      I detta sammanhang vill jag heröra annu en               J\Ien just om man, såsom åtminstone jag för
14059:  omständighet av stö·rsta politis·ka bärvidd. I sin        min del bestämt gör, håller på att i var.ie händ~lse
14060:  officiella kommunike gör regeringen gäJllande,            ett gott förhållande tiU Estland är nödvändigt,
14061:  rutt densamma skulle hava framställt Polens in-           så kan man e.i annat än med oro •se den politik,
14062:  dragand•e i fredsunderhandlingarna såsom ett              som av regeringen föl.its. Först detta obegrän-
14063:  conditio sine qua non. I d·en relation, som från          sade nälrmande, som får sitt uttryck dels uti att
14064:  Reval lämnades angående det avtal, som ingicks            Finlands statsminister och utrikesminister per-
14065:  i Dorpat, finnes emellert~d ·e.i med .ett ord Polen       sonligen hegiva sig över tHl Estlamd, dels ooh
14066:  omnämnt. Ä ven detta syn1es mig .vara ·en oklar           framför allt genom vad ,som beslöts i Reval och
14067:  punkt.                                                    Dorpat, och .sedan plötsligt den omkastning, som,
14068:      Alla dessa omständigheter kräva ett närmare           åtmins1Jone :såsom den utomstående måste be-
14069:  belysande, och detta kan kna ppast vinnas annor-          döma det, framträ.dde i regeringens tidigare om-
14070:  I edes, än att de nödiga handlingaJrna för ·riks-         nämnda meddelande till rrksdagen vid plenum
14071:  dagen •eller dess utskott framläggas.                     för två· v·eckor sedan. En så,.dan svängD.ing i po-
14072:      Med det jag nu har yttra-t angående faran aN          litiken är V'erkligen ägnad att äv·entyra de goda
14073:  inledande av fredsunderhandlingll!r med ho1sche-          relatione,rna. J ag kan f. ö. e.i i detta samman-
14074:  vikerna och samarbete i detta avs.eende med rand-         hang underlåta att på:peka, hurusom regeringens
14075:  staterna, har jag ingalunda velat hava sagt, att          vac:klande baltiska politik ilcke :hå;ller har varit
14076:  vi icke böra hysa intress•e för Estland. Det är           ägnad att skänka Finland ökat anseend·e och ökad
14077:  för oss, för Finland, av den allra största bety-          ära ute i Europa, vilket framgår av sådana de-
14078:  de1se, att Estland består såsom en fri och obe-           taljer, som att engelska tidningspressen numera
14079:  roend.e stat. Det var därför icke annat än na-            n:är den omnämner de baltiska staterna och Fin-
14080:  turligt, at.t man ·s·enaste år, .då Estlands oberoende    land torde använda ordningsföljden: Estlo~d,
14081:  silod på spel, från olika samhäNsklasser och olika        Finland o. s. v.
14082:  na.ti.ona!litetsgrupper i Finland skyndade att giva          Det betänkligaSite med fTedsaktionen var emel-
14083:  Estland h.iälp. Men från erkännandet utav Est-           lertid .iust det, att odärigenom. utlandet fick upp-
14084:  larids betydels·e för oss, är steget långt till att       fa.ttningen att Finla,nd ärnade avlägsna sig från
14085:  bygga våvt lands utrikespolitik främst eller i           sin tidigare ldart anti-holscJhevistiska ståndpunkt
14086:  väsentlig mån på en estnisk •eller baltisk oriente-      Ioch närma sig RMs-Ryssland, Det kan ·e.i vara
14087: .ring. Vi måste komma ihåg a.tt de baltiska sta-           obekant, att England och Frankrike hade hotat
14088:  terna allt.iälmt icke äro ·d.e jure erkända av stor-     med blocka1d också dem, som ärnad·e göra eUer
14089:  makterna. En sammanslutning av Firuand och                komme att göra fred med Råds-Ryssland. Ge-
14090:  de baltiska randstaterna skulle visserligen komma         nom fredsaktionen svek Finland sin tidigare po-
14091:  att bilda en politisk formation med ·ett rätt hety-      litik. Va>r.ie ·stat och var.ie land har med hänsyn
14092:  dande innevånarantal, men s.iälva denna forma-           till historian och eftervärldens dom ·sitt värde så-
14093:  tion vore redan g.eografiskt taget alltför svag          som befräm.iare eller värnare av en viss kultur.
14094:  för att skänka egentlig trygghet. Det vore en            Somliga staters uppgift är framför allt att i lugn
14095:  slags revetering på den östeuropeiska statsbygg-          utvookla sin an•dliga ocih materiella odling, ·andra
14096:  naden, ett tunt skikt, som blott alltför lätt kunde      hava sig anförtrodd en mera farlig uppgift, en
14097:  genombrytas. Finland måste nog i sin politik             uppgift •av kamp mot en f.rämmande anryckande
14098:  söka sig stukare och mera tiHförlitligt stöd.            underlägs~n ku1tur. Det är ett egendomligt fak-
14099:     Den felaktiga uppfattning regeringen synes            tum att Fin·land och U ngern, de länder, som
14100:  hysa om vårt förhållande till de baltiska staterna,      åtminstone det finska Finlallld MllSer vara nära
14101:  f.mmträdde f. ö. även dälri, att herr statsmi-           förenade geuom st3Jmfrärud·skap, hava fått sig lik-
14102:  mstem gjorde gäi~lande, a.tt vi i<Yke skulle kunn•a      nande urpp.gifter anför1modda: vartdera en flank-
14103:  fortsätta kampen mot bloschevikerna, därest              ställning tiJ.l försvar för västerländsk civilisation
14104:  rand·staterna gjorde fred. Jag ber få påJminna           mot angrepp koon.mamJde ·österifrån. Sedan medel-
14105: 1340                                         Torstaina 30 p. loka~uuta..
14106: ----------------~---------------
14107: 
14108: 
14109: tiden srtod Ungern ;som ett bMverk mot turkarnR,            förnie.kat att icke etrt vitt Rysslan!d kan bli en
14110: och så långt vår hiistoria g'å,T tiJlhaka ib:a.r Finland    :fa,ra för Fimland. Men det är en far8J, som vi
14111: stått såsom den västeuropeiska kulturens försvara-          kunna neutrruli~era oeh på förhand a.vväria g-e-
14112: re mot det halv-Asien, Rysslantd utg-jort. Denna            nom våra egna åtgärder. Det har otvivelaktig-t
14113: vår uppgift krönte vi i frihetskriget, när bolsche-         civits åtskilli~a tillfruUen för åstadkommande av
14114: vismen nedslogs. Det är denna ställning-, vi hava           förståelse eller å'tminstone ett relativt närmande
14115: V>arit nära att uppgiva, och det är icke mrurklig-t         mellan Finland och det vita Ryssland. Huru
14116: eller förvånansvä11t 31tt därigenom vårt ans-eende          hava de framställningar, som f.I'Iån rysk sida ti-
14117: s.iunkit. Faktum må förnekas av statsministern              di.e;aTe, under sommaii'en, oeh nu ånyo gjorts,
14118: att så va1rit faUet. J ag- tror 'ändå, att var ·o~h en,     av vår reg-ering mottagits? Det synes mig som
14119: som kommit i beröring med utlandet, måste kon-              skuUe man i statsministerns uttalande fö·rgäves
14120: .srtatera, att Finlands anseende icke stigit under          söka efter ett ·klart svar. Huru har det gått med
14121: de senaste månaderna, utan tvärtom. Må det                  de underhandlinga,r, som i somras inleddes med
14122: ~illåtas mig i förbigåend·e a1tt 'hänvisa till valuta-      •en del represoentativa ryssar? Varför har man
14123: SJVIårig-heterna och den påverkan som 'P'olitiken i         låtit dem förfalla? Huru ha;r regeringen m"Otta-
14124: betyda.n~d-e mån hafrt uppå dem.         Må det ·också      g-it den framställning, som för några VJeckor se-
14125: hänvisas till uttalanden av utländska finansmän,            dan från nr olika synpunkter synnerligen aukto-
14126: icke ba.ra s1kandinaviska, utan hetydligt större            ritativt 'håll gjordes till regoeringen om åtgärder
14127: he!"rar, om att man ioke i utlandet har det nödiga          med arvseeDlde å Ost-Karelen, åtgä.rlder varigenom
14128: fört!"oondet för artt giva Finland 'lån, på grund           Finland utan s,vå:rare krigiska förveoklingar hade
14129:  av att man •e.i numera varit säker om att en klart         blivit i ti:.lfäUe att förverkliga det, som en stor
14130: bolschevikfi:entlig kurs i rikets politik komme att         del av Finlands folk betrakta·r såsom vår utrikes-
14131: vida,re föl.ias.                                            ·politiks f.rämsta mål? Vad har överhuvud från
14132:     De sidor av regeringens utrikes1politik, som nu         regering-ens sida vidtagits för att åstadkomma
14133: herörts, tarva närma.re kladäggande i utskott,               förståelse med ·de vita ryssarna? Har d·et varit
14134: men I"edan i detta skede toTde en rätt •9ka,rp dom          några positiva åtgärder, ·eller inskränker det hela
14135: i förevara.nde avseende kunna fällas över Tege-             sig till uttalanden sådana s.om herr statsministerns
14136:  ringens handlingssätt.                                     uti den interv.iu, som vi för någon vecka sedan
14137:     Beträffande den andra frågan, viiken i interpel-         fing-o läsa i ,Dagoens Press" och vfllri heTr 'stats-
14138:  la'twnen framställdes, yttrade statsministern, att         ministern på ett tämligen opolitiskt och olyckligt
14139: sjålva spö·rsmålet vore oklart, enär man icke               .sätt tab.de om våra förhåilanden till vitrys,sarna.
14140:  kunde v.eta, vilka de förändringar voro, som i                 Mycket ·kan g-öms för att lägga grunden tiU
14141: Bolschevik-Ryssland komme 'att inträffa. Full-              ett bättre förhållande tili R:vssland. På ryskt
14142:  komligt rätt; i detal.i kan man e.i veta d.et, men          håll arlhetar sig av allt att döma en större för-
14143: herr ,s.tatsmi,nistern ha1r s.iällv i sitt and.ragande       ståelse för Finland frrum. Ja.g ber i detta sam-
14144: den 16 i kammaren anJtytt, att vi med all sälkei'het        manhang få citera ett telegram, som av en grupp
14145:  hava wtt vänta, a.tt i Ryssland bolschevikväildet          s:vnnerligen infly'telserika härvarande ryssar för
14146: en gång skall .störtas och förändringar inträda.            ·ett antal vookor s·edan sändes tiH !herr Sasoooff
14147:     M!en oberoende av vad man kan förutsäga, att            i Pads.
14148:  und:er den niirr'maste fmintid-en skall inträffa. i            ,En orgallii,sation av .ryska m:edborga!I'.e, viika
14149:  Ryssland har ri:k;sda,gen fuUt grundad a.n:ledllling        funnit en fristad i ·det ·oberoende Finland o~h
14150:  att fråga sig, huru regering-en ärnar sköta landets         viloka sammanslutit sig- till kamp mot bolschevi-
14151:  rys'ka 'J)olitik. Vi måste i god tid göra varl som gö-     kerna under paroUen av Ryss.lands återuppbyg-
14152:  ras ikan för att try,gg-a la.ndets ställning i framti-     g-ande på bred demokratisk g-rundval, anser det
14153: den. Vi skola icke göra .1akejtjänster åt de vita, II'YS-    för sin oavvisliga plikt att rikta Eder nl)pmärk-
14154: sarna, men å andra. sidan få vi icke g-lömma de för-         sa.mhet 'P'å det inneva·rande momentets djupa all-·
14155:  pliktelser, som i huma.n:itetens ooh mänsklighetens         var. Lösryckta, säkra meddelanden, som nå osa
14156:  namn kunna pålägg-as 'oss g;entemot .a~t vita               från P-etersburg, lämna icke rum för tvivel om
14157:  Ryss~and, ej heller att, åtminstO'Ile i en del              he:Dolkningens i ihuvw1sta.den fruktansvä~da dooi-
14158:  punkter, d1e vita ryssarnas och våra intressen gå          merirrg, om hol.schevik-terrorns ohe.ida1de frwmfart
14159: i ett. Ty fö~: dem liksom för os's rur det ett l~vs­         sa•mt om invånarnes .svåra fysiska och moralis!ka
14160:  v~Ukor, a•tt holschevismen störtas. Få bolsche-             lidanden inför 'hung-ersdöd, inför frost <>ch svält.
14161:  vikerna vinna s'lutlig seger i Ryssland, så lrom-           Enlig-t vår enhlilliga övertyg-els.e kommer Ryss-
14162:  mer med •den stall"ka expansion, som är bolsclhe-           land aldrig att förlåta dem, vilka arv en eller an-
14163:  vismen ·egoen, Finlands ställning att vara ·synner-         nan orsak uppställt hinder för Petershurgs be-
14164:  ~i~n bryds:am. Härmed viH jag ing-alunda hava               friande. För bolschevismens vida;re ö'de anse vi
14165:                                  Välikysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                            1841
14166: 
14167: specieHt vrura av stor vikt den stäJhing som Fin- och självstäudig handlingsvil.ia, vare ,s[g hand-
14168: land odefinitivt kommer att intaga gentemot bo1- lin,g'en skulle vara. av ett eller annat slag, ätt
14169: schevikerna. Vid denna fvåga:s avgörande här man med stö;rsiJa oro måste se tiden an.
14170: kommer otvivelaktigt av stor betyruelse att vrura              Såsom en sammanfattning utav vad jag här
14171: den ställning, som d.e ry.ska kretsar, vilka leda haft ·ä,ran framfö.ra, her jag till slut få heiona
14172: kampen mot bolschevismen, komma att intaga föl.iande:
14173: rrned avs·eende å principen om Finlands oberoendre.            att enlirgt mitt förmenande futll Marhet beträf-
14174: E:rkänd aJV vrustmakterna och förheredd g'enom en fande regeringens politik val"e sig med hänsyn
14175: historisk utveckling, som pågått under decennier, till råJds:vä,Jdet ooh de baltiska randstaterna eller
14176: h1lr denna princip enligt vår djupa övertygelse tili d~et antibolschevis,tiska Ryss·land iCke i trots
14177: rledan införlivats med det rvska politiska åskåd- av 'herr statsrministerns utta:lande vunnits;
14178: Millig'ssitttet ocb vi alllse det förty för vår plilkt att     ratt i alla händ·elser på grund av redan fram-
14179: för fosterlandets skuU yrka på ofördrö.iligt un- komna ·fakta regerin,g'ens rpoliti:k med av.seend:e å
14180: danröd.iande av alla hindrer, vilka stå i vägen förberedande av rfredsunderhandlingar med råds-
14181: för denna princips öppna; erkännande. För den väldet icke kwn godkännas;
14182: skuU vända vi oss rtiH Eder 'med en ens.tändig                 att rett nä:ra s'amlillangående med ode baltiska
14183:  våld.ian att Ni - i medvetandet av det på Eder randstaterna på sätt Deger]ngen synes önska utan
14184: vilande historiska. ansvaret - ville medvärka till :bearktande .av, att .iä:msides) rdärmed .och fram-
14185:  ett ofördröjligt upprättande av öppna väns·kap- fö·r alH rikets öv•riga utrikespolitiska re1ationer
14186: Iiga relationer mellan det återupps:tående Ryss- måste upprätthållars, måste D·etecknas såsom skad-
14187:  land och odet oberoend:e ~inlallld samt tiU ett Egt; sramt
14188: enrergiskt, framgångsrikt avslutande av den ty-                att med hänsyn t±ll den rådande situationen. i
14189: värr allt ännu oavg.iorda kampen mot bolsche- Ryss·land kraftiga mått oc'h steg böra vidtagas
14190:  vikerna.. "                                               .tili tryggande av ·rikets säkerhet mot alla: de
14191:     I s.iälva v·erket hava de •sista dagarna brragt eventualiteter, ~s·om ·den förevarande situa,tionen
14192:  meddelanden, vilkw ty.da på att .iust nu mycket :ka:n medföra.
14193:  kunrle fa:ån FinlaJlids s]da åtgörars. Men det for-           Jiag återvänder särskilt tili d~et tidigare i odetta
14194:  dvas i detta a.vseende en politik, virlken icke såsom andragan.de flere gånger berörda förhållandet, att
14195:  herr sta.tsmi,nistern nttaia:de sig, handla.r endast i de frågor, som nu föreJigga tili ibehandling, före-
14196:  från dag tili da,g, från fal'l ti:ll faill, utan som finnas så mråll·f!a. dun'kla och genom oherr sta;t•smi-
14197:  föl.ier vissa :klaa:'a r.ilktlin.ier. Regeringen uttalar IIlisternrs meddelanden ingalunda klarg.iorda. om-
14198:  sig icke ·om sin ståndpunkt i fö·rhålla;nde till en ständigheiler, att enligt mitt förmenande en när-
14199:  eventuell interVJention i Ry.sslallid. Denna fråga mare be'handling av dessa frågor måste från riks-
14200:  kan i detta samma.nhang också lugnt förbigås. da.gens sida påwkas, liksom den enl'igt mitt för-
14201:  Men d.et måste påpekas att regeringens åtgöran- menalll:de icke horde vara regeringen emot. Och
14202:  oden äv·en i dettå avseende äro synnrerligen inkon- den måste .så m:vcket mer -påyrkas, som efter vad
14203:  sekventa. I pressen har synts meddelanden om vi erfarit om re~eringens politik, vi icke kunna
14204:  artt regerin,g'en bestämt avböjer en intervention. hysa förtl'Oend.e tili densamma.
14205:  Gott. Men 'huru ska,ll man då förklara de inger-              Med lhänsyn tin al:lt va1d oVJa.n framihållits, ooh
14206:  manländska äventyren? Två gå~ger åtminstone synnerligast tili att ytterligare utredri.inf! i
14207:  haT det hänt att in,g'ermanländska trupper tillå- förevarande frågor fordm:s, brer .iag aJtt därför för
14208:  tits ~å öv·er finska gl'änsen och 1ryclkt långt in på min del få föreslå ärendets rerrniss tili utrikesut-
14209:  ry.skt område. Jaf! är nog 1den, som med de var- 'skottet, vilket egde närmare granska regeringens
14210:  maste sympatier följ.er dessa företag och beklagar, politik i förhållarnde tili såväl Råds-Ryssland
14211:  BJtt regerilllg'en sedennera har tvun.git dess:a trupper som till randsta,teroo ·och tilll •det vita Ryssiland,
14212:  att dra.ga sig tillbaka, men oheroende av huru sa.mt att i såda.rut a.vseen!de sedermera in:komma
14213:  mlan bredömer själva saken, måste man fråga sig: med förslag tili motiverad övergång tili drug1ord-
14214:  varr· är föl.idriktigheten i detta, att först låta de lllin~en.
14215:  friwilliga,, i FinlaJl!d U!ppSitwUda skarorna, gå över
14216:  gränsen ooh sed·ermera ·s:tälla så tili att de måste          ·Ed. H o 1m a: Olisi ollut toivotta.vaa, että hal-
14217:  återvända, varvid de 'lämna i bolschevikernas litus olisi voi·nurt poistaa ai'heet tämän välikysy-
14218:  våld en 'del land, som säJkerl'igen blir utsatt för m:v'ksen esiintulemiseen. En 'luule että .esteet siinä
14219:  svårnre plundringar än ·tidigare.                          suhteessa olisivat olleet voittamattomat. Edus-
14220:      Det för.eligger också i reg'eriugens politik kunta :kokoontui ennen määräpäivää, sen vaiku-
14221:  gentemot det viita Rysslarnd en :sådan oklarhet, tuks€n alais-ena., jonkta oliVIart luoooet julkisuu-
14222:  en sooan brist på målmedv~enhet, kla1!synthet dessa ilmoitetut tiedot hallituksen osa-notosta val-
14223:                                                                                                             170
14224:   1342                                      Torstaina 30 p. lokakuuta.
14225: 
14226: 
14227:    mli•siaviin neuvottelu~hin IN euvosto-Venäjän kans-     lituspuolue ·asettuu tälle kannalle, herra -päJämi-
14228:    sa ehkä käytävistä rauhanneuvotteluista yhdessä         nisterin äske:illl.en lausun•to sen myöskin välilli-
14229:    valtiomuodostumain kans·sa., joista useimiDiat oli-      s·esti totesi, on ·se unohta.nut koko joukon tosö.-
14230:    viat ulkopuol-ella sitä kansallisuuksien liittoa,        asioita. Ensinnäkin on muistettava., että Suomea
14231:    jossa, Suomea on totuttu pitämään valtiollis.es•sa       uudistuvia kertoja on pyydetty olemaan mukana,
14232:    su'hteessa kypsyn-eimpänä jäsenenä. Tämä tuntui          kun sotaretkeä Neuvosto-Venäjää vasta:an on
14233:    olevan ristiriidassa tasav<allan presidentin V'alkuu-   suunniteltu, erittäirukin kun 1on ol!lut kysymys Pie-
14234:    tuks·en kanssa., että mitään muutoksia Suomen            tari:n vaa.rattomaksi tekemisestä. On syytä muis-
14235: , ulkopolitiikassa ei tulisi ta·pathtuffilaa.n. 'Samoina   taa ·niitä neuvotteluja., se ei ole enää mikään sa-
14236:    ·tunteina, jolloin eduskunta sitten kieltämattä rur-    laisuus, joita !kenraali Jndell'itsihin nö.missä to:iiselta
14237:    vokka,a.Ua tavalla, jonka. vaikutus. ulospäin ei        puolen tämän vuoden kesä- ja !heinäkuussa käy-
14238:    suinkaan ollut vaö.lla merkitystä, käsitteli rauhan-    tiin. Siinä Suomen puolelta asetettiin erinäisiä
14239:    neuvottelukysymystä, tulivat s·en tietoon valkoi-        vaatimuksia avun:annolle. Aina.kin Suomen itse-
14240:    sen Venäjän luoteisarmeijan tosin silloin liiotellut    näisyyden tunnustamiseen nahden päästiin tällöin
14241:    sa•wvutukset, jotka veivät tapaukset nopeasti sen        täydelli:seen yksimielisyyteen, samoin Petsamon
14242:    pisteen toiselle puolelle, jossa hallituksen toimen-     a.lueen luovuttamisesta. Myös sa·i Suomen puo-
14243:    piiteillä olis·i ollut. jonkunlainen oikeutus. Joka      lelta. asetettu vaatimus Itä-Karjalan itsemärurää-
14244:    ta1>auksessa näytti el'lo 1sen 1käsityksen valillä,      m~so•ikeuteen [lä·hden täydellisen· tunnustuksen,
14245:    joka antoi 'hallitukselle aiheen kutsua. eduskun-        Inkerinmaa.n · sivistys-auto'DJomia varsin laaåalle
14246:    llltan koolle ennen mäliräaikaa, ja sen käs.ityskan-     myö:nn.ettiin, Suomen vapautumi,nen kaikista so-
14247:   .nan välillä, joka, ·eduskunnan hajaa,ntuessa presi-     takorva.uksista katsottiin varmennetuksi ja kysy-
14248:    dentin vaalin jälkeen tuntui yleisesti hyväksy-          mys Itämeren neutralis"Dimisesta oLi keskustelun
14249:    tyltä, olevan sihi suuri, että hallituksen ei olisi     alaisena!. Tämän ei pitäis·i olla !hallituksen äänen-
14250:    pitänyt jättää eduskuntaa, sen epämääräisen vai-         kannattajalle tuntema•tonta, koska asia oli niin
14251:    kutuksen ala;is-eksi, johon se rauha.mn€uvottelu-       'Pitkä1le e:htinyt, että sitä käsitelt~iin valtioneuvos-
14252:    keskusteluu kautta jäi. Me olemme S\yystä odot-         ton ulkoasiainvaliokunnassa. Heinäkuun alussa,
14253:    taneet, että hallitus virallisesti tai muilla sen        sekin on tunn•ettua, amiraali Koltshak kääntyi
14254:    käytettävillä keinoilla oHsi sa,attanut eduskunn.an     ·silloisen vaitiollihoitajan ·puoleen pyynnöllä, että
14255:    tietoon ne edellytykset, joihin silminnähtävästi        tämä tekisi hyökkäyksen Pieta.ria va.siaan. Pit-
14256:    muuttunut kats•antotapa su'ht-e.essamme Neuvosto-        kässä sähkösanomassa 'hän nimenomaan huomaut.
14257:    Venäjään p-erustui, ja. miten hallitus sen jälkeen.     ti, että voittamattomia •esteit-ä vwpautetun Venä-
14258:    äkkiä muuttuneissa, olosuhteis·sa nn katsonut pa-       jän ja: Suomen yihteisymmärrykselle -ei ole ole-
14259:    raiten voivansa valvoa Suomen etujen V•aarinotta-        massa. 'Tämän säJhkösanoma·n johdosta Helsingin
14260:    mista.                                                   Sanomat huomatta.va.lla paikalla kirjoittivat siitä,
14261:        Hallituksen vaikenemisesta aiheutuurut .epätie-     että muka va.ltionlhoitaja valtö.oneuvoston ·selän-
14262:    toisuus on käsittääkseni synn(Vttä'llyi tä.män väli-    takana kes·kusteli sodasta. Virallinen, tiedonanto
14263:    kysymyksen. Se sisältää jälkimäisessä os•assaan         kuitenikin lcmed;ti enemmän keskustelun asiassa..
14264:    - se voidaan sanoa julki - kysymyksen Tau-                  Kenraa.li Judenits.hin äsken tekemä ehdotus on
14265:    hasta ja sodasta bi· statusqvon ylläpitämises-tä        yksi niistä aEstuksista, joissa. Suomen apua. on
14266:    N euvosto-Ven•äjän kanssa. Kun ensimäinen vaih-         n•'vdetty. Herra pääministeri ilmoitti äsken, •että
14267:    toehto eduskunnassa t. k. 16 päivänä ta])ahtu-          hallitus ei o·le sitä käsittänyt avunpyynnöksi. ·
14268:    n,een käsittelyn kautt1a. on· päiväjärjestyksestä           ITähä;n kaikkeen väitetään, .että ym-pärysvaltö.ot
14269:    poistettu, jää va.stattavahi ka.ksi viimeksimai-        ja meidän ri~ppuvaisuutemme heistä on estänyt
14270:    nittua kysymystä: sota tai statusqvo. Niihin pai-       meitä tekemästä mitään va1koisen Venäjän hy-
14271:    naviin syihin, joita julkisuudessa on esitetty          väksi, ell-ei ota huomioon suostumusta Venä:iän
14272:    aseellisen osanoton 'PUolesta, vasta;a. hailituksen     Punaisen Ristin pyyntöön sekä muutamiin mui-
14273:    äänenkann1attaja eräiässä äskeisessä pääkir.ioituk-      hin vähäpätöisiim1 valmisteluihin, joista herra
14274:    sessaan seuraavasti: ,Venäjän kysymyksen sel-           pääministeri mainitså:.
14275:    Vittelyssä olisi Suomdla. joka: ta.pauksessa oleva          Entente-valtioiden suMautumin•en lienee kui-
14276:    rengin vähälpäföinen osa.. On sa.ngen epäiltävää,       ten,kin ymmärrettävä niim, et.tä entente-va.ltiot ei-
14277:    tulevatko nämä nyt meiltä 8!puapyytävät piirit          vät ole tähän mennessä luvanneet ehdotonta. ai- ·
14278:    tulkitsemaan lopulta edes Venäjän •po·rva.rist-o'D.     neellista. apua 'hyökkäys-sodan luonteiselle toi-
14279:    tahtoa puhumattakaan koko Venäjän. kansa·sta ja          minrualle Neuvosto-Venäjää vastaan. Hyväksy-
14280:    tuleeko näiden piirien alV11stamin.en, lopultakaan      v.ää kannatusta: muussa, suht.eessa en, tiedä !heidän
14281:    olemaan mikään suositus Venä;jäJD kansalle ja; sen      koskaan Heltäneen.
14282:    tulevalle •poHt:Uikalle esittäydytbruessä." Kun ihal-       Heinäkuun alussa ympärysva.Uat Ranska.n: ul-
14283:                               Välikysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                                1343
14284: 
14285: 
14286: kominristeriön kautta m. m. kenraali Koltshakin             muodostua. Tä:mäJ koskee ennenkaikkea sotilaal-
14287: edellämainitun :pyyn:nön johdosta ilmoittivat,              lis-en toiminTha1!1 taloudellista tukemista. Mutta
14288: että he tahtoma;tta. vaikuttaa Suomen hallituksen          meidä!Ili täytyy olla selvillä siitäkin, että ·sellaisia
14289: kanta.an asiassa, 'halusivat saattaa tunnetuksi,            takeita, joita voidaan verrata lainvoiman voitta-
14290: että h-eillä ei ole mitään ronistuttamista Pietaria         neaseen ja ulosottokelpoiooen tuomioistuimen tuo-
14291: vastaa:n tähdättyä toimenpid.että vastaan.                 mioon, ei kansa,invälisessä ka.nssakäymisessä ole
14292:     Heinäkuun 22 väivänä kävivät Ranskan, Eng-             saa taiVissa, .ia toiseksi •että oma hyötynäkökohta
14293: lannin, Amerikan ja Italian täkäläis·et lähettiläät         tällöin usein saa korvata, edellis-en.
14294: yhdes·sä ulkoministeriössämme ilmoittamassa,                   Ellei V€näjän tsaarivalta olisi kukistunut, ei
14295:  mikä ta,pahtui myös kirjallisesti, että he eivät tule      ma,a:mme tod•ennäköisesti nyt olisi itsenäinen.
14296: lp·anemaan mitään esteitä Suomen mahdolliselle              Väitetä:änl - tämä on toinen niistä väitteistä,
14297: osanotol1e VenäljäJru kysymyksen nwtkaislli'lsa. Tätä       jotka näinä päivinä ovat olleet ·huulilla: - , että
14298: tiedonantaa katsoi !hallitus siksi tärkeäksi, että          tsaari val tarun verraltta va imperia,listinen hallitus-
14299: se antoi siitä tiedon ainakin kokoomuspuolueen             tapa tulee vallit.oovaksi, jos valkoin·en Venäjä
14300:  eduskuntaryhmälle.                                        .pääsee vallaHe. Tämä pelko on nähdäks-eni kui-
14301:     Tämä ei sovi varsin hyvin yhteen sen ka.nssa,          tenkin ariheeton. 1Sitä yarsta.an sotii ensinnäkin
14302: mitä 'hallituksen äänenka.nnatta.ja. kutsuu ,rengin        ajan yleinen hen'ki ja tois-eksi on määrääruisvalta
14303: vähapätöiseksi tehtäväksi";                                lä·nsivalloilla, jotka pitävät huolen siitä, ·että
14304:     Me voimme myöntää, että EnglanJti, joka kui-           ,länsi-•erur.ooppalaine:ru järjeste1m:ä" (sanat ovrut
14305: tenkin itse täillä hetkellä panee suuria, a,rvoj.a. alt-    Helsin-gin .Sanomain) istutetaan uuteen maa.pe-
14306:  tiiksi Neuvosto-Venäjän ·kukistamiseksi, ehkä             rään.
14307: !IDieluummin näkisi, että sillä olisi yksinomainen             On myönnettävä oikearksi, että ,.me emme sa a      1
14308: 
14309: 
14310: ensihaltijan oikeus kaup.pa,suhteiden iär.iest.elyssä      paljon laskea· siihen kiitollisuuden tunteeseen, jota
14311: tulevan Ve!lJä:.iän kanssa. Mutta. että Ranska,             olisimme oikeutetut saamaan· osaksemme, jos
14312: jolla vain on turvattava Venäjälle anta.miensa. lai-       ol>emme olleet mukana kukistamassa Venäjän
14313: ;rwjoen 'takaisinsaantimahdollisuus, ja Amerikka,          bolshevism]a. ,.,Varpautetut kansat ova't rha:rvoin
14314: joka tun:tee ylemmyytecnsä vientimaana, vaka-              kiitollisia, mut:ta usein vaativaisia", on eräs suuri1
14315: va:sti tahtoisivat estää Suomea olemasta osalli-           va.ltiomies -sanonut. Mutta psykoloogise:sti tämä•
14316: s-ena Neuvosto-Venäjän kukistamista tarkoitila-            ei ole merkityksetöntä. Sen me ymmärrämme pa-
14317: vissa toim.enpiteissä, on silloin tällöin tehty väite      raiten, jos muistelemme Ruotsin suhtautumrsta
14318: mutta ei todist~tu tosiasia.                               meidän vapa.udentaist>e•luumme. Ruotsi ei sa.Ui-
14319:     Nämä kaikki ova.t kuitenkin ulkokohtaisia              nut edes aseiden vientiä aluera,jojensa lärpi. Sen
14320: syitä, joita on julldsuudessa ·esitetty, kun on käsi-      sijaan Ruotsi katsoi otolliseksi mi·ehittää A~ve­
14321: telty kysymystä valtakuntamme suhtautumisesta              nanma·an, suo.iatt.oman osam Suomen valtakunta-
14322: siihen tila,nte.eseen•, joka nyt on vallalla meidäm        alueresb. Jos Ruotsi oli·si m'enetellyt toisin, ei ole
14323: ja va-lkoisen Venäjän välillä. 1Sellai:sille syille,       epäihnstäkäim siitä, että me:iJllä suotuisan loppu-
14324: jotka ovat peräisin meidän oma:sta brpeestamme             tuiloksen ty:vdyitämiruä :olisi: Ruotsiin nä:hden ollut
14325: sa.ada; luoduksi oikeudellii·set, kau:pallis>et ja psy-    toisia. tunteita kuin nyt. Olisimmepa voineet aja-
14326:  kologiset suihteet siihen Venäjän valtakuntaa-n,          tella jotain kansain'Vä.listä korvaustakin. Me
14327: joka ka:ikesta päättäen ennenpitkää on syntymäs-           olemme joutumassa. valkoiseen V enä.iään nähden
14328: sä, Olli kiimnritetty melkoista v·ähemmän huom~ota.        osittain V€rrannolliseen wsemaa,n:. Se ei ole vas-
14329: Tahtoisin melkein sa:noa, ett.ä ·näitä vi.imema:init-      ta·isten s.u.hteiden luomiselle itäänpäin yhdente-
14330: tuj•a. syitä on arveluttavasti väheksytty.                 kevä, olemm>eko me bolshevismin .ia lainalaisen
14331:     Tuntuu siltä kuin nykyin,en ulkoasiaåm joh-            y'hteiskunbjärjestyksen välisessä voimien mitte-
14332: tomme ei ta.htoisi ottaa askeltakaan eteenpäin ·ny-        lyssä oneet katsojina tai jälkimäisen kann,atta-
14333:  kyisen ·tila·nteen ta.solt.a vähemmällä kuin ·että        jina myös teoS'sa'. Bolshevismi ei ole enää kaik-
14334: sillä on kädessään sitoumuksia. .ia1 vakuutuksia           kien ma.hdollisuuks,ien Venäjäll-e omina•inen ky-
14335: siitä, että :vm'Pål'IYS·valtain valtioryhmä antaa ta-      symys. S-e on pro.Meemi, jonka ratkaisulla on
14336:  keita siitä, että mahdolliset saavutuksemme•ova.t         yleis-euroop.pa•lainen merkitys ja joka ratkaå.stuua
14337: turvatut ja mahdollig.et tappiomme tulevat kor-            poistaa sen suul'en epäva.rmuuden tekijän, jota ei
14338: va,tuiksi - siis ettei mitää.n riskiä ole.                 ain:oasta:an Euroopmn en.tis'ten keskusvaltioiden
14339:     tSelvää on ,että meillä tul1ee olla jota.in va-r-      ole täytynyt ottaa huomioon koetta,essaan uudes-
14340: muutta, (>nn-enkuin me atktiivisesti alamme olla           taau pystyttää sortuniOOn va.ltiojärjest;vksensä,
14341: muhn:a siinä ta·pausten ikes1dipistees.sä, joksi Ve-       vaan my·öskin Ra·nskan .ia Engla.n:nin hallitusten
14342: .näjän kysymys kaik<ess.a. la'ajuudessaa.n alkaa           on täytynyt tunoostaa raj.oittarvaru 'heidän toimi-
14343: 1844                                      Torstaina. 30 'p, lokakuuta.
14344: 
14345: 
14346: mahdollisuuksiaan :heidän sisäisissäkin olois- vielä lisänn,yt se,, että ha<llitus nähtä:västi tietoi-
14347: sa,au.                                                    sesti tai tiedottomasti ei tahdo luoda rnitää;n opi-
14348:     Selvä va.isto on useilll TJaJ>empi oj,ennusnuora nioonia: aså.assa., mielipidettä, joka joko tukisi hal-
14349: kuin di]Jloma<attiset syyt. V.a.ilreata. on saada ke- lituksen, käsitystä tai l()lisi ·siksi voimakkaa.sti
14350: tään uskomaa1n, että löyty~si yhtään euroopTJa- sille vastainen, että hallituks~m olisi otettava1 se
14351: la.ista. hallitusta tai kansaa, joka ei tunnustaisi, huomioon. Tämä tuli m. m. huomatta,vaUa ta-
14352: että Suomen valtakunta on tehnyt hyväiksyttävän valla näkyvii~n, kun eduskunnassa käsiteltiin ky-
14353: ja kiitettävän työn sillä, että ,se on ollut mu•kana symystä Neuvosto-Venäjän rauha:ntaTjouksesta.
14354: bolshevismia kukistama,s,sa tali omalta. osa.ltaa·n Yksityisesti on selitetty tämän. riippuvan siitä,
14355: aktiivisen toiminnan kautta. on' tehnyt ma,hdolli- että hallitus ei keskuudessaan ole läheskää<n yksi-
14356: seksri, että bolshevismi on tullut kukistetuksi.          mielinen,, S.e ei kuitenkaan ole selit-ys, joka swa
14357:    !Kuinka ymlJärysvallat suhtautuvat kysymyk- kelvata. Edessä Olli kannan ottaminen tärkeim-
14358: seen siitä, onko ja. missä muodossa Suomen olta'Va pääu valtioteko·on, millin Suomi koskaan voi ryh-
14359: mukana tässä, riiJP'PUU kuiteruhn viime kä;dessä tyä. Siinä täytyy sen hallituksen, joh tämäln
14360: siitä, kuinka1 me itse tähän kysymykseen suhtau- kysymyksen' ratkaisun edesvastuun ot.ta,a kan-
14361: dumme, onko meille its'emme tähden hyödyllistä taaksen.sa, seistä eheänä päätöksensä takana. Se
14362: olla, siinä mukana ta1i ei. MeiUä on se tunne, että päMös on sitä laa,tua, ~että kun sen johtopäätöksiä
14363: hallituksemme on koko sen ajan, jolloi.n· kysy- lälhdetääll! kokemaan:, ei hanituks.essa sa1a olla mi-
14364: mys on ollut nykyisessä -polttavassa, vaiheessaan, tään erimielistä vähemmistöä.
14365: välttämyt 'otta,a siinä kantaa,, joka sisälän- ja ulos~1     Kun me tulemme siihen lopTJutulokseen, että
14366: päin. olisi sa<anut johdonmukais~en !poliittisen lei- meidän itsemme tl1hden ei ole ainoastaan hyö-
14367: man,. En 'halua tässä yhteydessä kajota. 'hallituk- · dyUistä, va<ain suorastaan vältt.ä.mätöntä luopua
14368: sen yllättävään suhtautumiseen rauhan mahdolli- P'assiivis·en katsdijan asemasta itäisiin tap.a:uk-
14369: suuksiin N·euvosio-V'fmäjä,n kanssa. ,Sitä kysy- siin nähden, ei tämä ole minkään va'l1aussoda.n
14370: my~tä on täällä jo tarpeeksi valaistu. Mutta se           jälkimaininkina 'kulkeTI>een s•otaisen mielialan tu-
14371: kiireellisyy.s ja< taipuvaisuus, jota: tällöin osotet- los, eikä se myöskään johdu mahdollisuuksiemmle
14372: tiin, on1 1mitenkin epäsuora1 todistus siitä, että .vliaTvioimisesta.
14373: tämä tie on ollut hallitukselle lhalutumpi kuin              Se on yksinoma<an its·esäi:lytyksemme, joka sit.ä
14374: päinvastainen. Meillä on' myös ollut ,se tul1DJ8, vaatii. On katsottava ai V'a:n erinomaisen onnel-
14375: että hanituks<emm<e ei viimeisinä aikoina. ole koet- list.en tapausten yihteensattumisen tulokseksi, että
14376: tanut suurvaHoille ilmaista mitään määrättyä me bolsh~evistis·ell! Venäjän väli~tömänä naa.TJU-
14377: tahtoa. meildäm puolelta kytsymyksessäo1evassa rin.a olemme sa.aneet säilyttää itsenäisyytemme.
14378: a'sia,s,sa. Emme myöskään ole varmat siitä, että Mikä olisi ollut läheisemTJi ja hel:pommin saavu-
14379: ulkovalloille olisi amrettu va:rma ia o.ikea käsitys tetta<vissal oleva tehtävä Neuvosto-V enä.iäUe, joka
14380: siitä mielialasta, mikä esilläolevaan kysymykse:en on ju.listaruut aktiivisen, 'Propagandan taistelukei-
14381: nähden on yleisemmin vallalla maassat. Ruotsin- nokseen, kuin, 'Pa·net.taa ohjelmansa täytäutöön
14382: maalaiset l-ehdet ovalt Le TemlJs-lehden äskeisten juuri Suomeen• n1abden. Meidä,nhän täytyy myön-
14383: kirjoitusten johdosta ottan·eet pä.älh~nsä murheel- tää, että vastustuksemme olisi ollut kokonaan toi-
14384: liS<en haahmon ja mrkea,sti valittanoot si1ä, että voton. Bol,s:hewsmin vai'kutusalan lämsim:ia oli<si
14385: Su,omi vastoin ta<htoansa. pakotetaan ostamawn ilman suuria< vaikeuksia siirretty Rajajoelta: Poh-
14386: i<tsenäillsyyt.ens'ä sotaretkellä Venäj.ä:ä vrustaaru ja jamla.hteen. Se olisi nimittäin tapahtunut nirh1n
14387: isällisesti varotelleet Suomea tätä vaatimusta a:ikoilhin, jolloin entente-vaHio~den kanrta Neu-
14388: noudattmmwsta. MeilläJ_ on perusteltua: aihetta vosto-Venäjään nähdm oli täysin väritön. Että
14389: luulla, että käsitystä mi-elialasta .Suomes,s<a. välit- näin ei käynyt, siitä on meidän kiitettä:vä juuri
14390: tävM ul'komai<lle juuri samat lähteet. Ruotsin- niitä Vt:nlä;jän, valkoi,sia kemrualeja, jotka aikoivat
14391: maa:laistent tarkoitushaiT tässä menettelyssä on il- l,evittää rintamiaan Neuvosto-Venäjän ratjoiUe ja
14392:  meinen.                                                  sitoa V-enäjän haUi,tuksen huomiota ja voimia..
14393:     ~Me nä,kisimme mielellä:mme, ·että voisimme           Olkoon, että -ei yksikään· näis,tä kenraaleista an-
14394: tul'l.a. vakuutetuksi ,siitä, että a:siat eivät ole näin. taisi· yhtäkään, miestä Suomen avuksi, .ios se sel-
14395: Olisi tyydyttävä yllätys, ios hallituk.sen talhdotto- laista ta1rvitsisi, mutta. välillisesti ova,t ne arnta.-
14396: man suhtautumisen 'ta'kana piilee taJ;koituksel:inen n<e-et Suomelle suuriarvoi:sta a:pua. Nykyisiä ta-
14397: menettelyta:]Ja., joka< pyrkii .iohon,kin. Tätä ei kui- pa•lllksia katsoeS'sa ei sama vaara meitä eniää aina,-
14398: tenlkaan .herra. TJääministerin ·Selitys anta,nut ai- kaan s~amassa muodossa uhkaa, mutta bol'Shevis-
14399: hetta toiv,oa. Kuten jo äsken huomautin, on eTJä- min olema Uomaiksi tekeminen ei ole vielä lo.p-
14400: varmuuden tun!llie:tta m. m. eduskunta1pii'reissä puunsaatettu. Jos meillä on siihen käytettäviä
14401:                               Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhant~~;rjouksesta.                              1345
14402: 
14403: keinoja, täytyy meidän olla mukana poistamassa                 .Sanotulla ei ole koetettu "J)Uolusta.a sellaista
14404: ma!hdollisuuksia saman t~lantoon uusiutumieeen.             kantaa, ·että sota kaikissa olosuhteissa olisi ehdo-
14405:     Mutta. tämä ei koske ainna.staan valtiollista ole-
14406: massa.oloalillme meidän omien rajo~i·emme sisällä.·
14407:                                                             ton Vlllatimus, mutta olen tahtonut ilmituoda      sen
14408:                                                             maassa. sa-ngen yleis•en mielipiteen,. että me kai-
14409: Suomensukuisten ra.ialheimo.ien ·etu, joka. samalla         paamme ilmaisua. s·elvästä kannasta kysymyk-
14410: on meidän oma etumme, vaatii sitä samaa.. An-               sessä, onko valtakuntamlllle, sil:loin kun yleis-
14411: ta,ako Venäj'ä meille va:paaehtoisesti Aunuksen,            maailmallinen ristiriit.a asein ratkaistaan muuta-
14412: sitä kysymystä ta·rvitsee tuskin itse.Lleen tehruä.         mien peniThkulmien päässä rajoiltåmme, säilytet-
14413:  Anta'a,ko sen meille ka·ns-ainliitto, S'e on arvoituk-     tävä .neutraaJ:isuutta., jota tos•iasiass-a ei ole ole-
14414: sien varassa. Mutta jos me a1ktiivisessa. to]min-           mwssa, ja ovatko ne edut, joita· valtakunta tämän
14415: oossa olemme tämän alueen vallanneet truiste-               ka•utta. saavuttaa, niin suuret, eUä ne vtoitt.avat
14416: lussa V-enäjän pun-aisia vastaan, sen miehittäneet          vastakkaisen me:ruettelyn ilmeiS'8sti tarjoamat.
14417: .i·a luone~t sille jon1kun ha.llintojärjestelmän, on           Edellä •esitetyssä olen sivuut.tanut kysymyk-
14418: s:iJitä syntyn,yt de fado sellainen oloti1a, jonka          sen strareegisesta tilanteesta. Elli ole kajonnut
14419: venäläis1et voivat o1la pakotetut tunnustamaan ja           tä.rkeään kysymykseen yrityk,&en f]narussioimi-
14420: jolle kansa~nliitto voi an.ta.a tunnustuksensa. Kun         sesta,, enkä myöskään armei:ia.mme sota.vaJmiuteen
14421:  asetba. itS"elleeii! kysymyksen, milloin se hetki on       ia sen yht.eydessä oleviin seikkoi,hin, ~oiden kos-
14422: tullut, jolloin Suomen rauh.a.llinen neutraEt-eetti         ketteleminen ei sopivasti voi ta1pahtua julkisessa
14423: on vai•htuva' akthl.viseen toimintaan, onojuuri tämä        eduskunnan istunnossa. M. m. S'elvityksen saami-
14424: kysymys omiaan peloit.tamaan, että myöhästym-               seksi siitä, mis,sä määrin lll'ä,ihin kysymytksiin
14425: me. .Sinä •hetkenä, jolloin punainen armeija ve-            kuuluvat seikat nva.t vaikuttama'Ssa hallituks.en
14426: täytyy 'JlOis Aunuksesta ja tilalle on tullut val-          su'htautumiseen: esillä olev.aan asiaan, kannatan
14427: koinen, ovat myöskin .Suomen t.oiveet nähdä Au-             välikysymyksen siirtämistä vaEokunnan käsitte-
14428:  nus osana !Suomen valtakunnasta rauenneet ai-              lyyn.
14429: niaaksi.
14430:     ·Me tiedämme myös, että VenäJjän n. k. Pariisi-
14431: komirea on saanut ympärysv·alla.t vakuuretuiksi                 !Ed. Hornborg : Det är obes:tridligen
14432: siitä, että Vi•ron ja InkerLn its.enäi1syyd·en tunnus-       svårt ,för en utoms·Mende a.tt a.vgiva ett om-
14433: taminen nykyääJn ei ol•e sopusoinill!ussa yrrnpä!rys-        döme, och i synnerh:et ett deta.ljerat omdöme, OJil
14434:  valt.ain intressien ka,nssa. Meille taas, jotka koke-       en reg·erings åtgärder. Det är så mycket svå-
14435:  mukS'8n nojalla voimme aavistaa, kuinka uhkaava             rare, ·som tidsförhå~landena ä11o .oiklara ooh in-
14436:  naapuruussu'hde VenäjäJn kanssa, tulee olemaalll            vecklade. De·t är }ångt ifrån mig att v:Llja ge
14437:  ja s>envuoksi its·esäilytyssyistä kanna,tamme reu-          mtjg ut för a.tt fö~stå a.llt bättre än de, som i
14438:  navaltiovyöhykk·een syntymistä, ei ole yhdent.e-            de· ta ögoniblick stå i breschen. Ock.så om man
14439:  kevää kuinka ympärysva.ll.at lopullisesti tulevat           inte har kännedom om alll:a; ·de tillfälliga om-
14440: Viro-on ja Irukeriin niähden suihtautumaa,n. Suo-            ständig:heter, som inverka på avgörandena, in~
14441:  mensukuist<m kan81ojen ehjä rintama bolshevismia            ser man likvisst, att ·dessa oms•tändigheter äro
14442:  v.asta·an on kuiten1kin jotain todelli'st.a, ja ·enemmän    talrilka och förvirra.nde i sin mån.g:fa.ld. De äro
14443:  kuin heimositeet, joi!hin voiaaan asiallisesti ve-          så mycket mer förvirrande, som de na.turligtvis
14444:  dota, kun Venäjästä irtautun.eiden. kansoj•en lo--          01fta verka i motsat' a riktnililllgar. Men en utom-
14445:  pullin-en knhb1o määrätää1n.                                ståen.de har likV'äl kaMke en vi&s' fördel framom
14446:     Sanottu ka.joaa: kysymykseen Suomen va.Ua-               dtem, •som äro mi tt uppe i kampen. Han kan
14447:  kunnan. alueellis-esta ,laajentumis·esta kokonaisuu-        mera obesvärad och ostörd av dags,händelsernas
14448:  dessaan. Juriidinen oikeus, sellainen kuin meillä           da.mm och tillfälEga. vindka.st s~ ooh ia,kttaga
14449:  on Petsamon alueeseen 1864-vuod>elll sopimuksen             de riktlintier, s.om följas. Och om han på .grund
14450:  nojalla; pwinaa· sekin vähätn tai ei yhtään, kun           ·av si.n stäHning är i viss mån lilleddelaktig i an-
14451:  kan.sa.kunnan oikeuksia punnita.an silmämää.ränä            sva1ret, är ha.n ej blott berä:'tigad, utan: ookså
14452:  heidän osanotto[lsa määrätyn olotilan .luomiseen            skyldig att 'Jlåpeka de avvikelser från den rätta
14453:  Euroopassa.                                                 riktningen, som han tycker sig ia.kttaga, och
14454:     On väitetty, että hallitus ny,kyistä kantaansa           anhålla om upp1ysninga.r beträffande dem. Äro
14455:  määritellessääln on kiinn,itt.änyt melkoista huo-           dessa a.vvill:relser verkl~ nödvändrga? Hall" en
14456:  miota sosialidemokraattien tunnettuun midi1Jitee-           definitiv ändring av rikt.nin.gen av förhåUan-
14457:  seen a·siass•a. .Sen herra pääministeri äiskett.äin         dena betin1gats? Eller ä'r det end:a•st så, att man i
14458:  t1mnusti olleen yhden nåistä syistä, j10iden. tähden        mörk'l"et och .stormen har förirrat sig från den
14459:  Neuvosto-Venäjän rauhantarjous oli otetta,va. huo-          rätta vägen.
14460:  mioon. En tiedä onko asia näin.                               ·Därom torde V'äl såvä.l "regerin:gen och de par-
14461: 1346                                    Torstaina 30 p. lokakuuta..
14462: 
14463: 
14464: tier, som stöda den, /S'om' iruterp·ellanterna och de slags överenskommelse med det bolsohevisti.ska
14465: med dem lika tänkande vara ense, a;tt .geoom Ryssland, lha-r svårt skakat Västerlandets för-
14466: vårt lands hela his,oria går såsom en röd tråd troende för oss. V !lid ovederlhäftiga 'Och om för-
14467: mots,atsen mot ·Öster1andet, mots,atsen mot Ry,ss- · hållandena i Rys.sland okunniga västerlännin-
14468: land. Finland skapa:des en g<ån:g- it medveten g-a;r •eller l)adigrupper i Väst-Eumpa må s.äga,
14469: kwmlJen mot Ryssland, OOh ·på d·en •grund, som då kan ej rundra dett.a srukförhål/lan.de.                  ·
14470: lades, hava vi, s.edermera alltid och oavbrute.t         Regeringen har ~ sin politik självfallet sölkt
14471: s·tått. Vår tillivaro såsom samhälle, såsom stat, den 'hrusta vägen och har kanhända, trott s[g
14472: 1har varit ba.serad på vår ·samhörighet med VäJs- finna den. Den h•ar tydlige•n sokt den s. k. gyl-
14473: tern. Vår h'istorias farli•gaste krise[" hava varit lene medelvägen. J a•g är ick.e .den, som förkätt-
14474: de, .då Ös,terns onaili:t träng.t in öv·er vår gräns. rar den vägen. Tvärtom. Men det finnes· två
14475: Des•sa kriser hava inträ'ffat :flera gånger under sätt att söka den. Det ena är a:tt kämpa sig sin
14476: loppet av de sena.ste århundradena; och senast bama ;fram, ledd av vissa fa,sta le·dstjärnor, och
14477: alldeles .nyss.                                       stä!lla sig såvitt möjligt .oberoende av tillfälliga
14478:      Vår nutid och vår framti•d äro knut'na·vid vindka.st. Det andra åter är att s•öka medelpro-
14479: denna .forntid. Så länge Ös.t-Europa är OSIS vä- portiJonJalen meUam de .för t>i.llfälllet existerande
14480: sensoliH, så länge vi höra Väst,em t~ll och e,tt yt.t.erligheterna och sedan :sträva att ·följa denna
14481: svalg är befäst mella:n Öst.ern och V'ästern, så linje. 'Regeringen synes såvä!l i 1sin inre som i
14482: länge måste vi hålla gränsen Idar. Det tsaris- sin yttre p·o.litik !hava vailt det senare sättet.
14483:  tiska Ryssland var os.s firäJmmaude och farligt. Den har ,fö~sökt att styra längs grän:S·en mellan
14484: Det holschevi:s.tiska Ryssland är oss fräJmmande tvänne mo.tsatta strömdrag. Det är omöjligt.
14485: och farligt. Och om eventuellt ett reaktiorrärt Stytkra:ften kan unlder sådana, fö.r'hå!Handen icke
14486: Ryss.Jand skaill upps' å, .så hlir det oss främ- bibehållas, och teC'ken tyda. på •att ·vi, .följande
14487:  ma:nde och farligt. Först då det västerländska denna kurs, <redaJIIJ hava. haft känn:ing av mot-
14488:  statssy.stemets grundprinciper äro tililämpade i strömmen.
14489:  Rys:sland - det må S·edan s1ke under vi]ken so-         Den vack'lande hållning, som :har karakt.ärise-
14490:  cialpolitisk etikett som hälst - först då är vår ra:t den nuvara.rude regeriugen:s politik, har ti-
14491:  grän.svaktsup.pgift förbi.             .             digare tillrä,ck1igt 1belysts. J a1g vill här .endast
14492:    ' Denna klara, och teoretiskt för oss aJlla klara tillägga, att denna vac'kla.nde polilik påtag~igen
14493:  linje har emellertid ,o,hes>tridligen under den är att be.traiHa sås:om en oundvildig följd av
14494:  a:llra senaste tidelll i någ-on mån undanskymts. den nuv8Jra.n:de situation:en, då ba;lwm ·regerin-
14495:  Ingen förklaring kwn upphäva detta förhål!lande. gen faktiskt står en mindr.e del av .folkrepresen-
14496:  Ett sammangåelllde med de baltiska s. k. rand- ia,ti.onen, en del, .srom förnärvarande, sådan stä.H-
14497:  staterna. är för oss herättigat., för så vitt des,sa ningen lllu är i:nom la,ndets 1folkrepresentation,
14498:  ra.ndstater äro fasta sta,tsbildning-ar på väJster- bildar centern. 'Reg·eringen ha.r denna sin cen-
14499:  ländsk g-rnnd, stwts.bildning-a:r, vi•lka äno ~ed­ terstäHning a!tt tacka f·ör artt den över huvud
14500:  vetna om sin uppgift gentemot Östern. Under kan hålla si1g upp.e, men härav ,f·öiljer också,
14501:  andra förhållanden. måste d.et väcka ett berätti- att regering·en omöjligt ka.n följa en fas.t, kl:ar
14502:  gat misstroende, om vi medvetet st.älla oss i oo'h målmedvet:en politik.
14503:  ISamma kateg-ori med ·dem. Detta. misstroende           .Vi1lken är egentiligen för närvara.nde ·den poli-
14504:  förefinnes, och, •&om sagt, det kan icke a v några tiska ku11sen? V:e:t man det tiH .yäJn:ster? Vet
14505:  förkl8Jringar förändras, att det verkligen har mrun :det till hög-er? Var äl"o de lklara lin;ierna?
14506:  gjort si·g gällande. Det är ju uppenbart och er- Det är att märka, artt åt:s-hlliga inrikespolitåS'ka
14507:  känt, att ett eventuellt fredssrrut med Råds- spörsrmål av utomordentligt sior betydel:se äro
14508:  Ryssiland skulle hava inneburit ett s·vikande av olös.li:g-en förenade med de utri:kesp~alitiska frå-
14509:  vår historiska uppg~ft, d. v. s. helt enkelt vårt gorna.. Det torde vara :för alla kilart, att det sätt,
14510:  sammanstörtande. Denna fråga torde jag icke varpå desSJa inrikespo~iti:s-ka :fråg:or lösas, kom-
14511:  behöva ingå på, den hwr redam ti'llräckligt vid- •mer att utöva ett stort inflytande på vår utri-
14512:  lyftigt av t:idigare ta.lare beha.ndlats. Ha.de en kespolitiska stäUning. Är det ·för någon känt,
14513:  gång hols-chevismen segrat ·hos oss, så hade vi huru dessa i sammwn:hang med utrilmspQlitiken
14514:  från Västerns utpost förvandlats tili dess fiende s' ående inre frågor komma att av regeringen lö-
14515:  och ha·de råkat i en fulll.ständigt ohållbar si·tua- sasr?
14516:  tion. Men blotta misstanken om att vi, om                Måll(g"a detarljer, särskilt på uhrikespolirti-
14517:  också i så artt säga förmildrad :Eorm, komme att ikens· område, ärro n:aturligtvis ruv sådan beska:f~
14518:  in•låta oSJs på något sla.g,s samman:gåen.de, någoot fenlhet, a,t.t ·de icke är·o egnade att öpp€t fraon-
14519:                             Välikysymys, Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1347
14520: 
14521: lägga,s inlför ri1ksdagen. Men var äro riktlin-         äänettöm'äim:p.ää taistelua venäläisvaltaa vasta;an,
14522: derna? Vai" ·äJr .den ,s,tatsloonJs.t, öppen s·åsom      kasvatettiin tuota luottamusta :Suomen kansaan.
14523: solens ban", s01m är det ·demokratiska. iodealet?        Kun välikysymyksen tekijät nyt menevät va-
14524:    iDet är natu:rtligtvis icke någon skam för nå-        kuuttamaan, että tämä luottamus on ulkomailla.
14525: g.on, vare sig ertt parti eller en enskild, .om svå-     horjunut, niin he koettavat siiJtä työntää syyn
14526: righeterna hli för stora. Det är klart att om            nykyisen hallituksen niskoille. He jättävät ko-
14527: grunden äJr .för svag, om kratftern'a äro av natu-       konansa mainitsematta kaiken s-en agitatsionin,
14528: ren för kna,ppt tilllmätta, så kan lbördan ibH för       m]tä oikeistopuolueitten ·taholta tämän hallituk-
14529: tung; om blicken e~i är tillräckligt skarp, så          sen aika·na ulkomailla on tehty ja harjoi·tett.u.
14530: kunna dimmorna bliva för täta. Det bet:änk-              Kaikki mwhdoUinen epäluulo, kaikki mahdolliset
14531: liga är endast, om man ej i tid inser, a,tt så är       synnit mitä ikinä tässä maassa lienee tehty, koe-
14532: :fallet, och försöker råda hot därpå.                   tetaan nyrt; panna tämän hallituksen niskoille.
14533:    ,yi begiLra nu besked beträJffande regering.ens       Jokainen varsin hyvin tietää, on sen sanomaleh-
14534: hålaning i d·et förgångn'a 'OCh i det nuvarande.         distänsä lukenut, mitenkä 'Puhtaasti taloudelli-
14535: Hava vi fått det? Vi·sa :punlkter i sta:tsminis-        setkin kysymykset knete~aan selvittää huonontu-
14536: terns SIVar på int.erp.ellationen äro såd·ana, att vi   neiksi siitä, ·että tämän ha:llituben politiikka on
14537: med gliLdje taga fasta på d·em. Där .lämnas vissra      ollut va,staista sille käsityskanna.Ue, mikä ullm-
14538: öppna. och direkta. försäkringar, men åtsrkilliga        mailla on vallinnUit. Mainitsen va:in tuon tavan-
14539: sp·örsmåll återstå ännu artt utreda. Svaret på in-      mukaiseksi fraasiksi tulleen valuuttakysymyksen.
14540: terp'ella.tionlen 1har varit IJrecis sådant, som ma.n   Ja kuitenkin nousi tässä hiljakkoin oikeiston kes-
14541: på förhand kunde tänka sig det, d. v. Si. gott nog,     kuut1esta mies, asiamtuntija,, jonka pätevyyttä ei
14542: om 1ma.n. ut.går från aJt't ingenting nytt eUer för     voida evätä, todistamaan täs•sä kamarissa, ·että va-
14543: saken beilysande borde s•ägas. Men .de förefint-        luu.tta.kysymyksen asemaan ovat syyt, jos ei ko-
14544: liga tvivlen 1äJr.o ick'e hä:vda; frågorna; äro icke    konaan, niin suurimmaksi osaksi, toiset, kuin mi- ,
14545: uttömmande be,svarade. Detta har till fuillo            tä yleensä julkisuudessa on vwkuutettu. Edelleen
14546: fra:mgått av tidigare wndraga.nden, .och i sam-         en voi olla mainitsema.tta sitä äärettömän laajaa
14547: band med ·de re.dan berörda ,fl"ågorna stå andra,       ja sanoisinko häikäil-emätöntä agitatsionia, mi-
14548: som i da.g alls icke hava berörts och kanske icke       kä oikeiston talholta, on ulkomailla toimeenpantu.
14549: k·omma. att heröras. Ja.g kan därför iCike a:nnat       Se jos mikä:än osoi·ttaa, että kysymys, jonka puo-
14550: än anse, a.t:t remiss tili utskott vore egnad att       lesta .i·a asia~ joitten 'Puolesta ·.oikeisto on käynyt
14551: för riksdagens al'l<a partier bereda tillfälle att      taistelua, ovat sille tosiaan kipeät.
14552: bilda sig en kilarare och djuiJare u:pp;fattning av         NYit on oimeis,to käynyt ,ta;isteluun keskustaa
14553: den hittills ·följda. po1itiken, av de mål •Degerin-    ja sen kannattamaa hallitusta v·astaan siitä syys-
14554: gen strävar till, av de medel regerinrgen anser         ·tä, että keskustahalMus on ollut keskus·telussa
14555: tjänliga för ernåendet av dessa mål, av de rikt-        eräitten n. s. reunarvaltioitten kanssa mahdolli-
14556: linjer, som bestrumma vårt la.nds politilk.             sesta rau'hanteosta bolshevikien kanssa. Minä
14557:                                                         ymmärrän, ettei oikeist-on twholta katsota sitä
14558:    Ed. J o u k a h a i ne n:    'Dämän välikysy-        apua, sitä tumea, jonka keskustahallitus on suo-
14559: myksen iuonne on samallainen kuilll välikysy-           nut ennen kaikkea Virol1e ja sen pienille naa'Pu-
14560: mysten yleensä. Se alkaa luottamuks·ella j.a tah-       rima.ille, mielisuosioUa. Minä käsitän asian niin
14561: too päättyä epäluotta:mukseen. Välikysymyksen           että s•e ryhmäkunta, joka on käynyt tällä kertaa
14562: tekijät va.ktmttavat, että luottamus Suomeen ja         Liohtamaan taistelua hallitusta vastaan, suhtautuu
14563: sen hallituk.seen on aikoinansa verrattain lä!hei-      ylipäänsä niihin 'Pieniin kansoihin, jotka asuvat
14564: sessä menneisyydessä ulkomailla ollut suurempi          entisten Suomen valtiollisten rajojen ulkopuolella
14565: kuin se on nykyään. He vakuuttavat, että kun            ja. jotka ovat suomalaisheimoisia, paljon kylmem-
14566: Suomi kävi voitakkaan vapaustaistelunsa, niin se        min kuin Suomen suomalainen kansa. Minä luu-
14567: voima ja kansallinen nousu, joka va:paustaistelussa     len, ettei kukaan oikei·stosta voi väittää tätä val-
14568: ilmeni, oli omiansa kohottamaan Suomen arvoa            heeksi. Kun 1Sumnen suomalainen kansanaines
14569: ulkomaitten silmissä. Ja minun on mielihyvällä          on jo kauan kannattanut heimokans-o.]en vapautta-
14570: myönnett.äV'ä, että näim on tosiaan asianlaita ol-      mista, niin minä muistutan vain, että oikeiston
14571: lut. Mutta samalla minä pyydän todeta, että va-         ja eritoten ruotsalaisten taholta on suhtauduttu
14572: paustaistelu oli ainoastaan aivan kuin piste päiä"      asiaan ääTettömän kylmästi. Minä muistutan
14573: tettyyn lauseeseen. Minä ajattelen asiaa niin, että     vain niist•ä ·pilk!llllisista ja miltei vihamielisistä
14574: oikeastaan kaikkena sinä aikana, jolloin Suomen         huomautuksista, mitä ruotsalainen sanomalehdis-
14575: kansa sai käydä milloin ään-ekkäämpä:ä milloin          tö w.iokanansa heitti näitä yrityksiä vastaan. Mei-
14576: 1343                                    Torstaina 30 p. lokakuuta.
14577: 
14578: 
14579: dän suomalaisten suhde 'Pieniin heimokansoi•him- ' suutta., la•pselHS'ta hoerkkäuskoisuutta., mikä meil-
14580: me ra,jan sekä myöskin Suomenlahd-en toisella · lä on ollut venäläisiä kohtaan. Ja nyt, kun mei-
14581: puolella on ja •s•en täytyy olla toinen. · Meidät tä ta.hdotaan johtaa arvaamattomiin kohtaloihin
14582: sitoo näihin pi~niin kansoihin veriveJ.jeys, .io•ia valkoisen Venäjän yhteydessä, niin vakuutetaan
14583: ruotsalainen heimo tässä ma.assa ei tunne eikä valkoisen Venäjän ja sen kannattajain taholta,
14584: nähdäkseni voikaan tuntea. Ja minä en voi ym- että Suomi on satava ikuisen kiitollisuuden S•iitä,
14585: märtää, että olisi voinut syntyä sellainen asiain- •että se auttaa valkoisen Venäjän edustaja,t Pie-
14586: tila, ettei suomalainen heimo täällä Suomessa, jos- tariin. Me kiitämme kohteliaasti sellaisesta kii-
14587: sa se on epäämättömästi voimakkaampi kuin ra- tollisuudesta. Ikuinenkaan kiitollisuus, jos se ei
14588: jojen toiselLa puvlella., olisi ojentanut kättänsä johda mihinkään positiivisempaan, ei merkitse
14589: auttaaks·ensa silloin, kun a!J)ua tarvittiin. Ja mi- paljon. Minä muistutan vaan, ettei tsaarillinen
14590: tenkä olisi voinut olla ma:hdollista, että se halli- Venäjä, jonka helmasta nykyiset va.lko1set venä-
14591: tus, joka tällä kertaa kantaa ;puhtainta suomalais- läiset ovat nousseet, ole täyttänyt nii•tä aikaisem-
14592: ta leimaa, mitä mikään hallitus tässä maassa kos- pia lupa.uksia, mitä se on aikoina,an Suomelle ·teh-
14593: k.aan on kantanut, että se harHitus, kun se näki nyt. Ei edes sitoumuksia. 1864 se väkipakolla
14594: uhkaavan tilanteen puhkeavan Suomenlahden ete- otti erään ma.a-alueen Suomelta kivääritehdas-
14595: lärannoilla, oli·si jättänyt sukulaiskansamme neu- tansa varten Siestarjoella. Se lupasi maa'J)alan,
14596: voa vaille. Neuvoksi ja tukemiseksi minä ym- viskasi sen kaukaa pohjoise•sta. Petsamosta. Vie-
14597: märrän ne toimen•pi:t.eet, joihin haUitus ryhtyi. lä tämä päivänä se on sa:amatta. Se ei ollut mi-
14598: Täällä on koatettu väittää väittämästä päJästyä, kä:än ikuisen k,iitol1isuu.cten lupaus. Se oli lu-
14599:  että hallituksen tarkoituksena oE ilman muuta paus, joka näJMävä~ti oli pantu !pa<perille, mutta
14600: solmia raUiha bolshev.ikien kanssa. 1\'futta mitään jota siitä huolimaUa ei ole täytetty. Nyt nämä
14601: tosiasioita ei ole tuotu tämän tueksi. Välikysy- uudet liittola~set, meidän oikeistolaistemme, lu-
14602:  myksen en,simäinen tekijä on kyllä t,uonut pal- paavat meiHe IDYJÖS 'Paljon. Täiällä on luetel•tu,
14603: jon ota,ksmnia, johtopäätöksiä, mutta mitään S'el- mitä kaikkea venäläiset allltaisiva.t, mutta siitä
14604:  laista, joka olisi faktillisesti voinut todistaa, että 'huolimatta täytyy meidän, jotka olemme tulleet
14605:  kysymys tosiaan oli välittömästä ko&ketuksesta huonoihin kokemuksiin venäläistä lupauksista,
14606:  bolshevikien kanssa, sitä aTvoisa välikysymyk- evätä kaikki luottamus .ia usko moisiin lupauksiin.
14607:  sen tekijä ei ole voinut. todi.staa. (Ed. PTocope:         l\1:e ol-emme myös äsket.täi.n saaneet lukea sa-
14608:  Pyytäkää asiakirjoja ulkoministeri~stä.)               noma•lehdistä, että ulkomailla on herättänyt
14609:     Minä ymmärrän varsin hyvin, minkä takia, tä- äärettömän suurta, huomiota , mukamas se, että
14610:  mä taistelu k·eskustaa ja sen k.annattamaa halli- Suomi ei tahdo mennä valkoisten venäläisten mu-
14611:  tusta vastaan on pantu alkuun. Minä ymmärrän, kana Pietaria valloittamaan. Toisissa ulkomaa-
14612:  etä siinä on tällä kerta.a pelissä ei ainoastaan suo- laisissa julkaisuissa on valitettu sitä, ·että Suomen
14613:  malaisia voimia, vaa1n myöskin niin sanottuja vaatimukset ovat liiallisia. Juuri tänä päivänä
14614:  valkoisen Venäjän voimia. Se on täällä tunnus- minä luin, kuinka joku ulkomaalainen lehti sa-
14615:  tettu ja tämän yhteyd.en puolesta on myöskin pu- noo, että Suomi vaat·ii liian p.a.ljon, riskeema liian
14616:  huttu (Ed. Procope: ei ole totta!). Valkoisen Ve- palj()n. Ruotsalaisista, nim. Ruotsin maan ruot-
14617:  näjän suhde meihin näyttää myös olevan toinen, salaisista meidän ei sovi sanoa, että ne olisivat
14618:  kuin se on oikeistoon. Me, jotka olemme olojen paljon meitä a,uttaneet, mutta se ritarillinen hyvä
14619:  pa.kos-ta joutuneet tällä kerta1a politiikan, sanoi- puoli heillä jok·a ta.paukstssa on, että he asettu-
14620:  sinlw, kärkreen, emme voi olla. huomaamatta sitä vwt tässä asill!Ssa puolustamaan Bu.omea. Ne sa,.
14621:  kanssakäymistä, mikä on ollut olemassa meidän :n.ovat yksinkertaisesti, että eiväthän ne vaatimu-
14622:  oikeistomme ja valkoisen V·enäjän välillä. Siit~ set sent.ään niin suuret ole, ettei niitä vois,i täy.t-
14623:  ova·t sanomalehdet antaneet päivittäis:in epää- tää.
14624:  mättömiä todistuksia. Ja edellisten pUthujain pu-          Täällä on tänä iltana tehty suuri joukko syy-
14625:  heista, varsinkin ·ed. Holman, kävi päivänsel- töksiä hallitusta vastaan. Ja erittäin raskantta-
14626:  västi, •esiin, että tarkoitus olisi muodostaa sota- vana a.si•aruhaarana on pidetty sitä, että hallitus
14627:  liitto Suomen ja valkois-en V•enäjän välillä. T.%-~ ollenkaan antoi ·edu,skunnalle tietoa siitä, että täl-
14628:  tä ei kuruaan oikestopuhujist.a ole tahtonut ki-el- laisia neuvotteluja n. s. reunavaltioitten kanssa
14629:  tääkään. Si~hen siis pyritään.                          oli käyty. Täällä ilhmeteltiin, minkä tähd-en hal-
14630:     Minä asetan nyt vastattavaksi kysymyksen, litus o:Uenk.aan tu1ee kysymälbn sellaisia. MiRun
14631:   onko meillä kaskustalai,silla mi1Jään syytä suosia mielestäni pitäisi parlamentin olla hallitukselle
14632:  valkoisia venäläisiä. Me suomalaiset olemme sen verran kohtelFaiS, ~en saooisi kiiiollin~, ~t~
14633:   monta kertaa sa,aueet katua: sitli. herkkäuskoi- tä, kun hallitus antaa sille tilaisuuden laustra
14634:                            Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta. 1349
14635:                       ----------------------~------~--------------------~
14636: 
14637: mielipiteensä nam tär:meässä asiassa, se käyttää          mä1ru asian, ja siitä om sille annettava tunnustus.
14638: sen tilaisuuden ja käyttää kunnialla. Näin ei kui-        Minä olen tietysti vakuutettu siitä, niinkuin
14639: tenkaan ole tällä kertaa tapahtunut.                      muutkin keskustassa ja vasemmistossa, että oi-
14640:     Kuitenkin johtaa tämä vä:likysymys, jota niin         keistoa se ei ole tyydyttänyt. Ja. siitäkin, ettei
14641: suurella touhulla on valmistettu, erääseen käy-           se voisi tyydyttää oikeistoa, vaikka se olisi min-
14642: tännölliseen tulokseen. S.en vaiheissa selvenevät         käläinen. Sillä vielä tänä pähnänä Dagens Press
14643: ne rajat, jotka iässä eduskunnas.s·a sittenkin ovat       va·kuuttaa, että haJlituksen on mentävä. On siis
14644: olemassa. Ja. toisaalta me saamme tietää, mitä            luonnollista että kun tällaisella vaatimuksena ja
14645: oikeisto oikeastaan tahtoo. Täällä onkin jotakuin-        enna:kkomielipiteellä tullaan eduskuntaan, niin
14646: kin avomaisesti sanottu, että tahdotaan sotaa.            ei voi tulla kysymyks,eenkään, että oik€isto am-
14647: Tahdotaan liittyä niilhin, jotka pyrkivät Pieta-          taisi hallit;ukselle a:rarteeksi mitään, mistä se on
14648: riin ja aikovat sinne pystyttää uuden Venäjän.            sitä syyttä,n·yt. Minua ha.luttaisi nahdä miten va•-
14649: Minun täytyy omasta puolestani sanoa, että mi-            semmisto, joka myös tahtoo kaa.ta•a. 1hallituksia,
14650: nä en koskaan tule amtwmaan ääntäni siihen, ellei         suhtautuu tähän kysymykseen (Ed. Colliander:
14651: parempia takeita, kuin mitä tähän saakka on an-           Tietysti hyvästi!).- Luultavasti <YVat lehmäkau-
14652: nettu, tule. (Oikealta: Aivan oikein.) Mutta tä-          pat jo valmiina. - Mutta kyllä minä sanon so-
14653: hän sa,akka niitä ·ei ole tullu,t. Niille on sekä oi-     sialidemokraateille, että minua huvitt.aisi nähdä,
14654: keiston sanomalehdistä että myös täällä keskus-           onko heillä rohkeutta hataa tämä hallitus. (Va-
14655: telussa pudistettu ·päätä. On sanottu, että sellai-       semmaJta: On) - Ha.nska nähdä. - Minä vaan
14656:  sia takeita ei voida amtaa; on sanottu, että p.o.Ii-     asetan tämän kysymyks·en, enlll·enkuin m€nnään
14657: tl·ikkia ja juridiikka ov·at eri asi-oita, joten se mi-   viemään li'PPuLia uurnaan, sillä maailmassa voi
14658: kä juridisesti on mahdollista, ei sitä ole poliitt~­      sentään olla huonompiakio hallituksia kuin tämä.
14659: sesti. Olkoon niin, mutta varsinainen suomalai-           Ja siitä, mitä sen jälkeen muodostuisi, en mene
14660:  nen kansa joka trupauksessa vaatii takeita. On           sa.nomaan mitään.
14661:  olema.ssa täs·sä suhteessa el'linomaisen selventävä,        Luonnollisesti, tultuani tähän johtOipäätökseen,
14662: sananlasku, joka samoo, että suomalainen ei usko          en V'oi olla esittämättä, että edus!Jmnta ilma.n
14663:  ennenkun koettaa. Suomalaisella täytyy siis olla         muuta siirtyy yksinkertaiseen ..,.äivä.iärj·estykseen
14664:  jotain kouraantuntuvaa. Ja sitä eivät vall>oeat ve-      eikä lähetä asiaa. va.liokuntaan.
14665:  näläiset ole meille antaneet.
14666:     Muuten minua ihmetyttää, ·että juuri ed. Pro-            Ed. voru W en d t: Att ja1g ej undertecknat
14667:  cope on käynyt johtamaan twiostelua tässä as•ia,ssa.     förevavande in·terpellation iheror ingalunda 'J)å att
14668:  Ed. Prowpelle näyttää olevan retkensä Berliinin          ja,g skulle godkänna regering-ens utrikespolitiska
14669:  vuonna 1918 vielä tuoreessa muistissa. Se tun-           kurs - om man ·övffi'huvudtaget kan tala. om
14670:  tuu vielä jonkun verran pa.kotta:van hän·en omaa-        någon kurs hos reg;eringen - utan 'be<ror ·på
14671:  tuntoansa., koska. hän siitä huomautti. (Ed. Pro-        andra. omständigheter. Ministären Vennola är re-
14672:  cope: Ei ollerukaan.) .Sitä pahempi. Niin nuori          publikens första av presidenten kall!llde regering
14673:  ja niin pa.atunut! Minun tietääkseni ed. Procope         och til.lkom på •en tid, då riksdag-en e.i va.r sam- •
14674:  on ainoa henkilö Suomen nykyisessä eduskunnas-           lad. På grund av ut.ta.Ianden håd-e i press,en och
14675:  sa, joka on ollut välittömässä kosketuksessa bol-        i riksdagen hade jag vänt.at mig att regering-en i
14676:  shevikien kanssa. Minä olen jonkun verran tu-            sitt förhållande överhuvudtaget och särskilt i sitt
14677:  tustunut nii'hin asia.kir.ioihin, joita siellä samai-    förhållande till riksda,gen skulle stå på modoern
14678:  sessa. neuvotteluss·a pidettiin. Ja niistä kävi sel:.    demokratisk grund därvid utgående från den
14679:  ville, että ,ryövärikomisaari" oli silloin ,hänen        anda, som g€nomgår författningen.
14680:  ylhäisyytensä". Se merkitsee poliittisesti ja val-          Enligt författning--en ska.ll regeringen samman-
14681:  tiollisesti suurta kohteliaisuutta. (Ed. Procope:        sättas av så:dana män, S·om åtnjuta riiksdagens för-
14682:  Ja, artig-a bruka vi nog alltid vara). Mutta koska       troen,de. Det förfarande regeringen inslag-it vid
14683:  tässä maassa ja. tässä eduskunnassa näyttää ole-         riksdagssamma,nträdenas återbeg-ynnande hade
14684:  van niin v.aihteleva•t ja eriävät käsitykset siitä,      kunnat om också icke försvaras, så dock möjligen
14685:  mikä yleensä sopii ja on mahdollista,, niin minä         ursäktas, om reg-erin.g-en varit sammansatt av till
14686:   jätän asian, jatkakoot toi&et, jos huvittaa.            ett block samma.nslutna ma,.ioritetspartier. Så är
14687:      Mitä sitten tulee eritJVisesti pääministerin se-     emellertid ing-a.lunda fallet. Reg.ering-en är et ty-
14688:   lon.tekoon ja vastaukseen niin oli se minusta. sel-     pisk minoritetsreg-ering-, som ing-alunda a priori
14689:  laå.nen, että se voi minua ja luulla.beni koko kes-      - såsom den själv tyckes anse - behöver åt-
14690:   kustaakio tyydyttää. Se oli .a.vomielinen .ia päät-     njuta riksdag;ens förtroende. Med helst en ringa
14691:  täväinen. .Se jätti eduskunnan. punnittavaksi tä-        grad av förståelse för modern parla.mentarism
14692:                                                                                    "                     171
14693: 1350                                         Torstaina 30 p. lokakuuta.
14694: 
14695: 
14696:  och för de demokratiska principer, man givit sig           avseende å jordbesittning i Finland, utan att göra
14697:  sken av att villja förfäkta, 'ha·de regeringen lmrt        sig mödan att up>piysa. oss om att situationen är
14698:  omedelbart vid riksdagens sammaJJ:'komst begära            och i varje bll inom närmaste framtid varder
14699:  ett förtro~mdevotum. Med litet mera aktning- för           för·ändr.ad.
14700:  riksdagett än regeringen ansett nödigt visa hade i             J a,g nndrar sedan '\Cidare !lmru alla. de nya
14701:  samband med utverkan·det av •ett förtroendevotum           posterna inom utrikesmin.isteriet tillk'Ommit.
14702:  regeringen bort giva en överblick av det politiska         lngalunda inom hudgeten. Det är möjligt att ut-
14703:  läget såväl hemma som ute i världen samt inför             gift.ema för desamma kunn•a på något s.ätt baian-
14704:  riksdagen relatera viktiga hä.ndel.ser, vilka djupt        seDa.s in genom a,tt utnämnin:gar och tiUt.rädanden
14705:  ingripa i V"årt lands förhållanden och sä!rskillt f·ör     skett så sent på året att budgetår.etSr omkostnader
14706:  ri•ksda.gen måste hava ett stort iutresse.                 e.i bli va så stora. J ag vill icke tro att detta hero.r
14707:       S.ett ur demokratisk synpunkt synes regerin-          på att regeringen velat stälila r.iksdagen inför ett
14708:  gens. ha.ndlingssätt fullkomligt oförsvariigt. Jag         fullbordat faktum, men hade regeringen haft för-
14709:  kan inte nog förvåna. mig över att högern besiutat         ståelse för att med regerin,gsformen en n·Y t.id'
14710:  sig för en interpella tion. Regeringens strävan att        begynt - en tid, som ställer an.dr.a k.mv på f.ör-
14711:  vidbiiva. traditionen, att såvitt mö.iiigt 'hållla riks-   hållandet mellan regering och repres·enta.tion, så
14712:  da.gen ubnför särskilt utrikes•poiiti~en, borde för        hade reg.eringen.s åtgöranden i saiken blivit i en
14713:  högern ju vara en Gudi b€1haglig gämin.g. Att              deklaration ·omnämnda för representation•en.
14714:  jag nu sö'k.er sak med regeringen beror på a tt ja,g           Trots regeringens upperubara motvill.ia måste
14715:  på det bestämdaste .rea.gerar emot a.tt riksdagen          riksdagen söka framtvin:ga det förfarande att re-
14716:  behandias •euligt gammai slentrian utan ringaste           gerin:gen vid varje ny riksdagsperiod ·avger en
14717:  häns.yn tili vad riksdagen enligt författningen            relation av det -politiska1 läget bålde utom och
14718:  .har rä;tt att fordra. Både på inrikes- och på ut-         inom Iandet samt att framför allt varj.e nytill-
14719:  rikespolitikens områden f.innes en mängd förhåJ-           trädande regering förfar på dett,a sätt. Att be-
14720:  landen, viika i sammanträngd form ovillkorligen            trakta en d~ktamen tiH statsrådets 'Pmtokoll som
14721:  i en dekiaxation till riksda.gen av den nya. rege-         någonting likväTdigt. är en ohöv'lighet mot r:iks-
14722:   ringen bort framiäggas. Ja•g vill i detta, sam-           dag.en - en o:hövlighet, s10m jag ej ens vill tro
14723:   manha,ng ·och då utrikespolitiken nu en gång är           att statsministern velat göra sig sky1ldig till.
14724:   å ba.ne särskillt beröra en viktig omständig-het på           I det jag rösta,r för in.terpellationens sändande
14725:   utrikesrpoiitikens •område, viiken väi å.tminstone        till utskott gör jag det för att de utrikespolitiska
14726:   förtjäna,t ett omnämnan.de för riksdagen. I arti-         omständigheter jag omnämnt skola få en till-
14727:   kel 292 i det av Tyskland ratificerade fredsför-          fl'edsställa.nde belysning och för att jag ed kan
14728:   dra:get med ententen står: Tyskia.nd er'känner att        va•ra med om att riksdagen avsiktligt hålles utan-
14729:   a.lla med Rys.sia,nd eller vilken som helst stat eller    för all utrikespolitik.
14730:   reg>ering, vars områlde tidigare uilg,jorde en del av
14731:   Ry.ssland - - - s·edan den 1 augusti 1914 till               U1koministeri H o 1s t i: Olen pyytänyt 'PU-
14732: • ikraftträd.elsedagen av detta fördra.g gjorda över-       heenvuoron ed. von W·endtin lausunnon j.ohdosta.
14733:   ~mskommelser e~ller ·ömsesidiga beslut äro och            Hän kosketteli paria sellaista. kys•ymystä, jotka
14734:   komma att för1bliva U'Pphävda. Ri1ksdagen har             eivät ole suorastaan välittömässä yhteydessä väli-
14735:   ratificerat freden med Tyskland, viiken fred ge-          kysymyksen •kanssa.                 _
14736:   nom V ersailles-fördraget upphäves. Tyskland                 Ed. von Wendt on ·ensiksi huomautta:n:ut, että
14737:   har ratificer.at VersaiUes-fördraget. Om också det        Versaillesin rauhansopimuksen kautta ovat Suo-
14738:   allmänna fredsfördragei därmed ei trätt i kraft           men ja. Saksan väliset so.pimukset viime vuodelta
14739:   hade väl ändå ett meMelande tilli ri•ksdagen ovill-       menettäneet merkityksensä. Tämä pitää Suomen
14740:   konligen bort göras om att fredsfördraget mellan          ha.llituksen mielestä kyllä paikkansa, sillä pykä-
14741:   Tyskland och Finland viiken dag som helst kom-            lissä 116, 117 ja 292 puheenaolevassa sopimuk-
14742:   mer att va.m försa.tt ur kraft. Praktiskt ta,get är       sessa sitoutuu Saiksa meidän käsittääJksemme
14743:   finländskt-tys'ka fördraget redan genom Tysk-             juuri sellaiseen meDRt.elmään, jonka mukaan
14744:   lands ra.tificering ur kraft, d:å Tyskland näppeli-       nämä sopimukset ka tsotaa.n tulleen knmotuiksi.
14745:   gen efter ratificeringen kan göra ansprålk 'På tilii-     MuUa asiassa on ilmennyt jonkunverran erimieli-
14746:   lämpnin,g av någon av dess st:Upulationer. Vad            syyttä eikä senvuoksi hallituksella ole ollut syytä
14747:   har utri~esministern riktigt för avsikt då dylika         vi.e.lä asian oHessa keskusteluasteella antaa siitä
14748:   kardina.lp·unkter hållas utanför fi.ksdagens kän-         mitään tiedonantaa tai lausuntoa eduskunnalle.
14749:   nedom. Man låter oss utan vidare diskutera tyska             Mitä taas tulee eriuäisiin uusiin edusta.ja}l•aik-
14750:   med!borga.r:es rätt såoom mera gynnad nation med          koihin ulkcoma.illa j. n. e., niin kai ed. von W endt-
14751:                              •
14752:                             Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1351
14753: 
14754: kin myöntänee, että uusia paikkoja perustetaan          vaativa velvollisuus ase kädessä viipymättä ryh-
14755: sen mukaan kuin tarvitaan, .ia tarpeita syntyy          tyä pelastamaan siellä asuvia suomalais-ugrilai-
14756: sen mukaan, kun maailman kulku määrää .eikä             sia heimokansujamme varmasta 'J)€rikadosta.
14757: sen mull:aan, kuin meille aina saattaisi olla. edull-   Historia viitoittaa silloin tietämme itään: ,Uraa-
14758: lisinta. Toivottavasti tämä a:sia voidaan selvittää     lia kohti!" Se ei ole vähän!
14759: budjettikäsittelyn y.hteydessä.                            Eräässä :toisessa artikkelissa kir.ioitta>a eräs
14760:                                                         tunnettu parppismies niille tienoille, joilta allekir-
14761:     Ed. Pitkänen: Vaikka herra "Pääministerin           joittanut on saanut valtuutensa puhua tältä pai: .
14762: vastaus minua 'PUolestani tyydyttää, katson kui-        kalta, valitellen Suomen kansan levollisuutta jtt
14763: tenkin täytyväni koskettaa hiukan välikyselyn-          rauhallisuutta m. m. seuraavun sanoin: ,Mei,dän
14764: rtekijän lausunnon loppuosaa, j~ss·a hän tieduste-      kansaamme tuntuu painavan lama:antuminen ja
14765: lee, ,mihin toimenpiteisiin aikoo Hallitus ryhtyä       henkinen herpaisu. Kaakon ·kulmalila kuuluu
14766: valtakunnan aseman lujittamiseksi ja sen etujen         päivittäin tykkien jyske ·kauas isänmaan ran-
14767: va.Ivomiseksi sekä Venäjällä nykyään vallits.eviin      noille. Inkeri:läiset veliemme taistelevat siellä
14768: oloihin että siellä luultavasti kohdakkoin tapahtu-     pienin joukoin henkensä edestä paremman tule-
14769: viin muutoksiin nähden."                                vaisuuden puolesta. Me emme ole ky·enneet heitä
14770:     Harkitessani, mitä tällä kohdalla mahdollisesti     emmekä karjalaisia veljiå:mme asein auttamaan.
14771: t!llrkoinettaisiin:; tuli siihen vastausta antavaksi    Meidän .ia heidän his•toriaansa luodaan veri'8 esti
14772:                                                                                                         1
14773: 
14774: 
14775: taustaksi •eräänlainen äänensävy oikeistolaissano-      Pietarin cporte1lla. Me -emme saa olla velton le-
14776: ma1ehdistössä ja sitten tässä istunnossa nimen-         vollisina, vaan täytyy meidän jollain tavoin oHa
14777: omaan ed. Holman antama lausunto, joka ei               ·esillä nyt, kurn suuret kysymykset Kauko-Karja-
14778: ~uinkaan jättänyt varaa millekään e'Päilykselle.        la.n ja Ahvenanmaan suhteen 'lälhenevät nopein
14779: Ymmärrärl siis tiilmån viLlikysymyksen ta.rkoituk-      askelin ratkaisuallln. Se on meidän karjalaisten
14780: sen siinä valossa, jota, kuten sanoin, viime aikoina    velvollisuus."                                .
14781: oikeistosanomalehdistä on heijastanut. Ne ovat             Nämä ovat lennokkaita sanoja. mol€mmatkin
14782:  mikä av·onaisemmin mikä peitetymmin vaatineet          lainaukset, enkä kaiken totuuden nimessä epäile,
14783: r y h t y mistä suora.staan sotatoimii n,               ~ett.eikö heimoajatus ole sytyttäV'ä myöskin -      ja
14784: sotatoimiin Pietarin va·pauttamiseksi kenraali          liekisi mieli S'anoa: vars·inkin - ka.rjaJaisen hei-
14785: Judenitshille eli, kuten eräs iskusana kuuluu,          mon herkäs1sä, isänmaallisessa pov·essa. Mutta.
14786: ,bolshevismin kukistamis·eksi pääpesässään".            minun täv!yy kuitenkin heti uskaltaa sanoa, että
14787: Myös pidetään enemmän kuin !Suota va.na, että           :sota on siksi vakava asia ja Suomen a:sema 'sovel-
14788:  Suomi ryhtyisi sotilaallisiin toimenpiteisiin hei-     luttautuessaan uuteen kansalliseen ja valtiollis·een
14789:  rnokansojen ja erikoisesti rajantakaisen KarjaJan      vapauteensa siksi vaikea, ·että kuta enemmän
14790: auttamiseksi.                                           näitä ·kysymyksiä joutuu velvollisuuksiensa va-
14791:     Pari kuvaavaa lausuntoa lukemattomien täl-          lossa pohtimaan, sitä vii,leämmäksi käy ajatus
14792: laisten joukosta ansainnee tulla esitetyksi ja          Suomen mahdolHsesta aseellisesta aktiiviSuu-
14793:  sallittanee minun ne tässä yhteydessä esittää.          desta - josta ed. Holma täällä on .puhunut -
14794: E.räässä nimimerkki ,Luutnantin" kirjoittamassa         nykyhetkellä. Jos tietäisi, etta nämä suursodan
14795: artikkelissa, jota pidän tässä suhteessa hyvin          jälkeen lieskaavat pienci sodat olisivat, kuten
14796: tyypillisenä ja joka, huomatakseni kiertää sano-        ennen suursotaa väitettiin, ,viimeinen sota maail-
14797: malehdissä, kaiken lisäksi tuo .ohje1ma on suun-        massa", saattaisi pieni Suomikin kenties· ajatella
14798:  niteltu laajemma•ksi kuin mitä täällä on esitetty      heittäytymistä sodan pyörteisiin ja seikkailuihin,
14799:  ja mainittu, sisältäen. se m. m. vaatimub.en, että     mutta perehtyessä Versaillesin n. s. rauhaan ja
14800:  Ahvenanmaan kysymy·skin on ratkaistava ,vaik-          nykyiseen tilanteeseen Euroopassa, ei käy usko-
14801:  kapa veremme hinnalla".          Sotainen hulluus      minen sitäkään, jota niin kernaasti toivoisi.
14802:  huiputtuu • mainitussa årtilk:kelissa jo a1kulau-
14803:                                             1
14804:                                                            Tunnustan vilpittömästi, että olen akateemikko
14805: seessa., .ioka tulkoon tähän lainatuksi. Kas näin       'sota-as.ioissa, mutta sodan kaameat jäljet kaik-
14806:  se kuuluu:                                             kialla Euroopassa silmien edessä tuntuu rauha
14807:     ,Senjälkeen kuin keDTaali Ironside ja nyt           houkuttelevammalta, jopa siihen määrin, että jo it-
14808:  myöskin sotamarski Rawlinson englantilaisine           sensä 'säilyttämisen vuoksi Suomen on käsittääk-
14809:  esikuntineen oV'at "Poistuneet Muurmanuin ranni-       seni kaksi kertaa ajateltava päänsä ympäri, en-
14810:  kolta ja Arkangelista ja vieneet loputkin liitto-      ·nenkuin se - äsken vasta suoneen iskettynä -
14811:  laisjoukoista mukanaan täten jättäen koko Poh-         antautuu uudelleen sodan roihujen kanssa leikki-
14812:  jois-Venäjän oman onnensa nojaan, on meillä suo-       mään. En nimittä:i!n kuulu niihin., jotka kuvitte-
14813:  malaisilla 1ei ainoastaan oikeus, 1vaan 1ehdO'ton,     levat, että suursodan loppus•uoritukset ovat tehdyt
14814:  1852                                        Torstaina 30 p. lokakuuta.
14815: 
14816: 
14817:    iheti snna paikassa; mlSsa 'Tirotski-Leniniläis-en · sesti osoitti meidän va1paussotaamme nähden, he-
14818:    bolshevismin pää on muserrettu.                 Pikemmin rättäen m-eissä ymmärrettävästi katkeruuden tun-
14819:    pelkään, että Suomen on tarpeen koota kaiken teita. Vaikka ei ole asiamme a,rvostella vieraa:n
14820:    voimansa, sekä aineellisen •että älyllisen, ja kai- vallan politikan oikeutusta ja virs:autta, tuntuu
14821:    ken tarmonsa omien voitettujen vapaisuuksiens-a minusta välhältä osaltani kuitenkin siltä kuin
14822:    .puolustamiseksi, ·ennenkuin se käy, n:iin sa;noak- olisimme nyt suhteessamme Venäjän kysymyk-
14823:    seni silvotuin sormin, sisäisesti hajanaisena ja seen ja - vielä enemmän katkeruutta herättä-
14824:    taloudellisesti uuvutettuna, heikentäimään vielä- västi - ka~.ialaisiin heimolaisiimme nahden aivan
14825: .. tin heikompien heimolaistensa' wrvaam>attomaksi samassa asemassa kuin 1918 talvella Ruotsi mei-
14826:    hyvä;ksi omia vähiä kansal.lisia ma:hdol:isuuksiaan. hin nähden. Ottaessamme asian Ruotsin kansal-
14827:    Puhumattakaan siitä, että Suomi ryhtyisi suur- lis.en •politikan ·kåtrunalta, en voi pä:ästä siitä kä-
14828:    tehtävään, josta maailman suurvalla:tkin varovat !Sitykses,tä, ·että Ruotsi menetteli .ioka tapauk-
14829:    ~Sormiaan.     UStkoisin, ·ettlä suurvaltojen diploma- sessa, omalta kannaltaan ka.tso·en, viisaasti ja va-
14830:    tiån johtajat paremmin kuin meidän sotaintoili- rovas·ti. Ettei ritarillinen mieli Ruotsin k a n-
14831:    jamme aavistavat mahdollisuuksia, jotka ovat ole- s a s s w silti oHut ·kuollut, siitä todistavat niiden
14832:    massa,vaikka eivät vielä näy muuten kuin epävar- vain:a,jain. haudat, joihin on peitetty Suomessa
14833:    moina houkutuksina, hetken yrityksiin. .Sanotaan vuodatetun ruotsaJaisen veven kalpeat jäännöffis,et.
14834:    itsensä Clemenceaun rauhastarpuheen ollessa sano-               Myöskin Suomen kamlsau ritarwielen todisteita
14835:    !llJeen m. m.: ,Rauhansopimuksen arvo riippuu sikäli: kuin s-e ymmärtääkseni on ollut vapaaeh- .
14836:    Ra.nskan pääesikunnan ja Ranskan hallituksen toisuuden tietä mah.d·ollista, on am.nettu heimo- ja
14837:    ·valppaud·esta" ja jatkaneen sittemmin: , En to- v-eljes.kansojen 'hyvärosi. Ja kuitenkin o' en saanut
14838:    dellakaan tiedä, onko sota välinäytös rauhassa olla läsnä kuulemassa a.vunsaaineiden kiittåJmättö-
14839:    vai rauha (V·ersaiUesin rauha) välinäytös s·o- myyttä, jota .ei ole salattu suomalaiaessa juJki-
14840:    daStsa."                                                     sessa sanassa;kaan. 'Tästä kiittämättömyytoon
14841:        Mutta vaikka asianlaita olisikin siten, että nyt johtamisesta heimokalll!so.iemme keskessä minä
14842:    enää sodan jälkiselvittEtlyiksi jäisi ainoastaan kiitän oiJkeistoamme.
14843:    V.enäjän restauratsioni ja sen yhreydessä oleva                 Näin ka.tseHen tuntuu kuitenkin jo alkoollisen
14844:    Baltikumin pulma, ansaitsee kuitenkin Suomen itsesäilytysva]ston kannalta terveelliseltä, että
14845:    osallistumista yleisiin tapahtumiin ajatellesSta hallituksemme politikka on ollut viileätä ja pi-
14846:   ·ottaa avarampi tausta kuin se, mihin isänmaa,Ili- ,dättyvåistä. Jos ja kun Suomi v·oimistuu sisäi-
14847:    sen heimous.tunoon valassa eläjät meillä ylee'nsä sesti ja kansa>lli!sesti, ·on ·sillä tulevaisuudessa suu-
14848:    nojaavat laskelmans.a :eli laajempi näyttämö kuin .llemma;t mahdo1lisuudet asettua heimokanso.iemme
14849:    tapahtumat Pietarin ympäristössä, mitkä ovat hy- etua ka·nnattamaan kuin n:yt yleismaai.lmallisen
14850:    vin sekavat nekin. On vaimennettava kaikelle mi:lt'eipä alkutilan ryöpyissä niiden vuoksi sil-
14851:    p o l i t i k a ll e v a a r a 11 i s -e t t u n t e e t ja mittömäs:t:U syöksyä sotaa,n, edes tietämättä, mil-
14852:    ;harkittava; .sekä mahdollisuudet että va11sirukin laiset ova,t todelliset voimasuhteet Venäjä'lä val-
14853:    vaarat.                                                      las·ta taistelevien ,hallitusten" väEllä ja miUaiset
14854:         Kumpi on silloin rparemrpi? tSekö, että Suomi niid·en ,suunnitelmat nimenomaan myös suhtautu-
14855:    !toipuu omista haavois'taan ja vahvistuu •omia uh- mis·essa. Suomeru vastaisuuteen.
14856:    kaavia val).rojaan vastaanott3!Jllaan vai sekö, että            Emme kyllä unhota, että on tehty a~rkatuntoi­
14857:    h.eikennämme ja uuvutamme itsemme epävarmo- sia viittauksia siitä, 'kuinka Suomen suuri tilai-
14858:    jen laskelmien houkutuksilla, jotka tuskin takaa- suus olisi nyt muka käsissä, kuinka muka -
14859:    vat parempaa tulevaisuutta. niille, joille saisimme englan.tilaisen ,Timesin" sanoessa -koko maail-
14860:    apua, vaan jotka voivat johtaa meidät s,elkkauk- ma .seuraa,, miten Suomi käyttää ti'aisuutta uh-
14861:    siin ja v a ,1 t i o ·e l ä m ä n p e r u u t t a m a t t o- rauksilla hankkiakseen arvonantoa kaikkien näh-
14862:    m i i n v i r h -e i s i i n.                                den. Tuo maailmanlehti sanoo toivovansa, että
14863:        Keskustahallituk•i'l'emme on käsittääkseni nou- .Suomi toimisi. Näilltä tä:m'än maan jutkisimmilta
14864:    dattanut johdonmukaista 'J)uolueettomuuspolitik- puhuja,tuoleilt.a on kuitenkin roh.iett'ava tätä:kin
14865:    kaa sitten Saksan väliintulon sikäli, mikäli se ei vastaa'lll tuoda esiin se suomalainen talonpoikais-
14866:    ole koskenut puolustautumista bolshevikivaaraa käsitys, joka Suomen kansassa on kaikkein voi-
14867:    vastaan, vasten vaa.raa, jonka tiedämme ja käsi- makkatin, että t ä s s ä m '81 a s s •a ·O n .a u r a, n
14868:    tämme koko sivistyneen maailman järjestyskäsit- e i k ä m i e k a n v a tl t a ja ·että vasta~kin aijo-
14869:    teen vastaiseksi, kun on puhe oikeasta ja vää- taan luottaa enempi edelliseen kuin jälki.mäisoon
14870:    !rästli.                                                     aseeseen.
14871:         Me moitimme aikanaan ja osin vieläkin ka,tke-              Jos on luottamista erään ulkomaalai8en leh-
14872:    ra5ti Ruotsin puoluoottoonuutta, jota se viralli- den tiedooontoon, pyysi Englannin parlamentissa
14873:                                 Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1353
14874: 
14875: 
14876: Mr Asquith tämän kuun 21 näivän iltaistunnossa, lismia, niin si'tä ()ll jokaisessa kansassa ja joka~­
14877: että Englanti lopettaisi sodan käynnin Venäjää DJen kansa sitä tarvitsee. Kukaan ei tee poik-
14878: vastaan, sodankäynnin, j·oka •sitten B!se1evon teh- keusta omaa-n kohtaansa nähden.                         ·
14879: tyä on tullut maksamaan EnglaJllll!iUe 100 mil-             Hallituksemme on kaikessa valppaudessaan
14880: joonaa puntaa.. Hän piti, saman tiedonannon mu- ollut uskollinen kansamme enemmistön tälle kä-
14881: k~an, Eng>lann<i<n traditsioneja vastaan sotivailla      sitykselle ja se ·on m i n u s rt a s u u r i a r v o i-
14882: sekautua vieraiden kansojen politikkaan. Hänen n e n a s i a j a - o n n i s t u n u t t u l o s.
14883: käsityksensä muk<aau oli Venäjän asiana1 itse               Voisin lopettaa jo tähän, .mutta väJlikyselijälle
14884: määrätä, millaisen valtiosäännön s·e itselleen tah- ja ruotsalais•elle oikeistolle ansainnee tehdä muu-
14885: too. Ettei Mr. Asquith suinkaan ole Rossija re- tamia rauhoittavia otteita siitä, myöskin viileästä
14886: d1!vivan, vihollinen tai bolsh·evismin, ystävä, sitä käsityksestä, mikä näistä •asioista on Ruotsin riti.-
14887: todiS'taa sekin, että se o1i juuri hän, joka kansain- ki'Ssä Pohjanla•hd·en tuolla puoloella. Viiane lauan-
14888: liiton perustavassa kokouksessa Lontoossa julkitoi taina tukholma1lainen, ,Aftonbladet" kirjoitti
14889: toivomuksen, että uudistuva Venäjäkin mahdol- otsakkeella ,Bolshevismi ja suurvenäläiset ken-
14890: lisimman pian joutuisi allekirjoittamaan· kan- ra1alit" ajatuksia, jotka eivät aikaisemmin osu-
14891: sainliiton perustavan · asiakirjan, siis suureen neina olisi •suinkaan kehoittaneet parlamenttimme
14892: historialliseen tekoon, johon tiettävästi ei :Suo- ruotsalaisia tämän illan uteliaisuusjuhlaan. Olisi
14893: melle vielä ole suotu tilaisuutta, vaikka se mielenkiintoista esittää koko artikkeli täälläkin,
14894: mielellään ehkä nähtäisiin muissa kansain- mutta kun oletan että sen sisältö sillä taholla
14895: välisissä operatsioneissa mukana. Pienenä kan- tunnetaan, teen ainoastaan pa•ri otetta. Lehti ei
14896: sana, joka ilman O'Illaa tahtoaan on joutu- nJäe montakaan merkkiä siihen, että Pietarin koh-
14897: nut taloudellisesti vaikeaan asemaan, voisi ta.lo olilsi selvä Iä!himmässä tulevaiisuudessa, vruan
14898: suurmaailma ymmäirtääkseni kunnioittaa meitä arvostelee Venäjän luoteisarmeijan asemaa. kai-
14899: ja suomalaista käsitystä i·l'ffilanJ miekan hffilutus- ken lisäksi katastrofilla uhkaavaksi. Ei pidä
14900: takin .s·ellais•e.na hetkenä, joLloin maailmam mah- myöskään Pietarin valtaamista s•trateegisesti erit-
14901: tavin valtio vetäytyy edellämainituilla, täys!in täin pa•l.i·on voittoa merkitsevänä, niinkuin meillä
14902: hyväJksy:ttäviUä perusteilla samasta. yrityksestä taas Pietarin valloittwmisessa nä:h:täisiin mielel-
14903: syrjään. Sen noudattaminen, mitä kuuluisa ja läiän koko V enä.dän soikun selvittävä solmu.
14904: loistelias br.iittiläJinen va,ltiomies 'Pitää tässä ky- Lehti rurvelee, että 1liittol•aisvaltojen taholta tul-
14905: symyksessä ohjeenaan, ·ei pitäi'si 'kenenkään näh- lut y'lemnen muonitus olisi ehkä demo:raHsoinut
14906: den ol[a häpeäkS'i nuoren Suomi-valtion haUituk- koko hyökkäävän armeijan. 1Siirtyy •sitten pu-
14907: selle. Vai kuinka?                                       humaan reunaiValto.ien merkityksestä ja sanoo nii-
14908:     'Mutta viittauksilta •päinvastaiseen (tekisi mie- den suhtautumista ,enemmän kuin kylmäksi,
14909: leni sanoa häpäisyyru) ·ei puutu ääntä oikeistomme eikä ilman syytä". ,On nillllittäin ilmeistä,
14910: jul·kisisS'a puheis.sa, ei täällä pa<rlwmentissa eikä sanoo lehti, ,että sitä mukaa kuin menestys Ve-
14911: sa.nomalehdissä l)arlamenrtin ulkopuolella. Het- nä~iän nykyisiä vallanpitäJj:i!ä vastaan lisääntyy,
14912: kenä, jolloin tiettävästi :foko Euroopa voihkii vähenee myöskin bolshevismivastaisten johtajien
14913: ka~kenlaisen .soda,n kirouksen flllla, .io~:loin nälän-  halu ottaa tulevaisuudessa huomioon Tsaari-Ve-
14914: hätä ja hirvittävät kulkutaudit hävittävät kan- näjän ennen sor:twmat kansat itsen;äisinä valti·o-
14915: soja, kaikilla niillä a1lneilla, joita sodan pyörät olioina. Ba1ltilaiset reuruavaHiot ovat erikoisesti
14916: ovat raurui()ittaneet, pitäisi Suomen - eräänlai- sa.aneet hyvin s1elväm muistutuksen tulevaisuuden
14917: sen kå.sityksen mwka'll•n- antautua ve<rise-en seik- · epävarmuu·desta. Be.rmondt-Avaiovin julistuk-
14918: kailupolitikkaan. Minä myönnän, että siinä kai- set Riian ehdottomasta tarpeellisuudesta Venäjän
14919: kelle maailmalle muodo,stuisi joukunlainen vaih- Itämeren ikaupan turva·amiseksi ·j. n1. e. sanovat
14920:  telua tuotta.v-a pienoispanoraama, mutta, Suomelle paljon."
14921:  pelkäisin sen voivan kehittyä sekä k'!lnsallis·eksi        Viitattuaa1n siiten vi•elä Denikiron tunnettuun
14922:  että vfllltiolliseksi itsemurhaksi. ISekään äärim- menettelyyn Ukrainan kansamsen •suunnan aja-
14923: mäinen onnettomuutemme ei kylläkään :tuota mi- jaan, !kenraali Petljuraan nähden, jatkaa •lehti:
14924:  tään riskiä vieraille kans:oille, mutta meidän suo- ,.Sellaiset esimerkit silmien edessä voidaan ym-
14925:  malaisten asiaJlJa .ia velvoHisuutena on ensi si.ias.sa märtää, ·että V en:ä.iän l'leunakans1at, miten innos-
14926:  katsoa. tämän kansan etuja ja •parasta j•a vasta tuneita lienevätkin näkemään bolshevismin
14927:  sitten. toisessa si.ias•sa ja voimiensa mukaan tukea kukistettuna sen keskusliesillä, eivät ole haluk-
14928:  muun ihmisvyden ja heimokanso.iemme oikeu- kaita ju:oksemaan suurven1äil:å.isen kukista.tan
14929:  tettujB! vaatimuksia, joille - kansojen itseiiDää- avuksi. 'I'ähän tulee Hsälksi, .että nämä Venäjän
14930:  rä:ämisoikeuksille - on perustettu oikein temp- uudelleen ra.kentajat näyttävät voivan laskea hy-
14931:  pelikin kansojen liitossa. Jos tämä on natsiona- väkseen tehokasta ·tukea ra.Jllskalai,selta tahoita
14932: 1354                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
14933: 
14934: 
14935: .niyöS'kin siinJä tapa•uksessa;, että '11Ude1leen raken- litiikka, mitä hallituksemme on noudattanut v a-
14936: taminen a!'veluttavasti tulisi rajoittamaan reuna- r o v a i s e ll! a, m u t rt a v a' l p p a a n a.      Sen
14937: vai tioiden itrsenäisyyttä."                               vuoksi tulen puolestani äänestämään tässä väli-
14938:     Kauempama sitten lehti 1ede1leen jatkaa: ,Mie- kysymyksessä y ksinrkertaiseen päivrujä;rj-estykse.en
14939: lenkiintoa Leninin vaUan kukistamiseen ei kyllä- siirtymisen puolesta.
14940: k'åiän •puutu muultakrum ihmiskunnalta, mutta
14941: niitä kons·ekvenrssejä, jotka voivaJt seurata ·kenraa-       Ed. J u u t.i l a i n·e n: Lienoo hieman lupa
14942: lien bolschevismista saamaa voittoa juuri nyt, ei ihmetellä sitä, että ne piirit, joiden taholta tämä
14943:  pidä sivuuttaa huomiotta. Jos sellaista voittoa välikysymys on lähtenyt, 'käyvät niin erittäin
14944: häikäilemättä käytet.äiän hyödyksi, vi:edä:än siten • voimakkaasti syyttämään nykyistä hallitusta
14945:  vaaraan eräs niistä voitoi,sta, joita tahdotaan toi- heikosta ja, päiämäiärästään tietämättömästä ·poli-
14946:  voa sodan< lah.ioitJtanoon, nim. rhitunen 'kansain va- tiikasta. Tämä ka.i johtunee siitä, että näillä pii-
14947:  pa;utta. S.ellainen asialin •kehi,tys .ei käsitettävilstä reillä on itselläiän kolkemusta rpäämäärästään tietä-
14948: syistä ol'e milläiäm: tavoin mi:kään pohjoismainen, mättömän politiikan v·ararikoista.. Erittäinkin
14949: kaiken vä:himmin mikäiän ruots·rulainen toivomus. soveltuu tämrä ajatus välikysymyksen tekijään
14950:     Hiukan arveluttava.lta näyttää. myöskin se ed. Procopehen. Kuten täällä .io eräs pahu.ia mai-
14951:  kiihko, ~joka esidrntyy ·e~aällä taiholla Suomessa nitsi on hänellä suuria tuttavuuksia bolsheviki-
14952:  ha,luna tulla Judenitshille avuksi. LuonnoUi- komissaariloi·den kanssa. Ja· siitä 'kai lienee joh-
14953:  sesrti täytyy Suomen toivoa, että bolshevismi tul.ee tunut sekin, että hän välikysymyksensä tueksi
14954:  tuka(hutetuksi ja että järjestetyt olot sallidaan s•en luki joukon bolsheviiki:komisaarioiden räikeim-
14955:  ooapurimaahan idässä. Mutta on ·kysymys siitä, piä julis·tuksia ja. luki ne vielä suomeksi, niin
14956:  eikö uudistaminen, ioka nyt on Venäjällä tekeillä, että, me .suomalaiset tulisimme sen täydellisesti
14957:  voi sisäJtä;ä <sellaista vaa·raa Suomellekin, että ymmärtämään.
14958:  olisi :IDenties ·parasta pysyä poissa ,lei'kistä. Ai-       rl'ähän lienee lupa huomauttaa, että suurvaltio-
14959:  ooikirn siinä tarpauksessa, ettei siellä tunneta it- miesten Trotskin ja P.rocopen suurpo.liittiset kalli-
14960:  seä;än halukkaaksi ja kykeneväksi sellaiseen voi- nunvalamiset pyrkivät usein hajoamaan samalla
14961:  maotteesen, että kehirty'kisen johtaminen pysäh- ta,voin kuin tuhka tuuleen. :Niin ainakin on ed.
14962: tyy Suomen käisiin."                                       Procopelle 'käynyt, mikäli se koskee hänen vuon-
14963:     <Näin tuo ruotsalainen sanomalehti.                    na 1918 esittämäänsä suurpolitiikkaru, jonka mu-
14964:     'Tällaiset, kieltämättä .terveet .i'a harkitsevat ka.an Suomesta piti tulla. y!ksi kulmakivi saksa-
14965:  mielipiteet .eiväit ole outoja meillä Suomessakara·n. laisee,n valtioyhtymään, ja, sen: piti mennä 'heittä-
14966:  Päinvastoin luulisin iharllituksen varovaisuuden- mään englantila~set Muurmannilta mereen.
14967: kin olevan samanlaista poliittista kaukonä;köi-               Minun täytyy _pala:utta.a välikysymyksen teki-
14968:  syyttä. Ol<enlkin toistanut nuo sitaatit vain siinrä jöille miel•een se, että heidän keskuudessruan on
14969:  hurskallJssa toivossa, että ruotsalaisemme tää!llä varsin huomattavia miehiä, j.otka. ovat katsoneet
14970:  kotonakin paremmin uskonevat ääniä Pohjanlah- bolshevikikomisaarioita päin silmiä. Se tapah-
14971:  den tuolta kuin tältä puolelta, jossa heidän etunrsa tui elokuun 1 päivän\ 1918 Berlinissä. Suomen
14972:  ja onnensa ovat kuitenkin sidotut suomalaisen monarkistihallituksen lähettämään ra·uhanneu-
14973:  kansamme vastlllisiinkin va·iheisii•n, vaikkakin vott.elu1mntaan kuuJuivat ministeri Enckell, pro-
14974:  tietoisuus tastä historiaa kaa<rtamattomasta :vh- fessori Rafael Erich, ylitiDehtööri V lllrtiovaara,
14975:  teenkuuluvaisuudesta taas viime aikoina- kuten entiset senaattorit Rautapää ja· Ramsay ja. sih-
14976:  tunnettua - on huolestutta.vasti himmentynyt. teerinä 'heillä oli ruotsalaisten komea ·herra Pro-
14977:     Joskaan siis Suomi ei ole heittänyt eikä heit- cope. Kun tämä Suomen valtuuskunta kohtasi
14978:  täisiikään miekkaa venäl'äirseen veljessotaan, .ios- bolshevikikomisaarit Berliinissä, esitettiin näi-
14979:  lm.an se <ei käy uuvuttavi:i<n ja •epävakaviin soti- den suomalaisten puoLesta seuraava tervehdy.s-
14980:  laallisiin shaikkivetoihin, vaa1n kokoaa voimiaan puhe:
14981:  monien vaarojen varmaan uhkaavaa tulevaisuut-                ,Niiden raskaiden aikrojen jälkeen, joita, Suo-
14982:  ta,an varten, ei täimä, niilin sanoakseni v i i 1 e ä n menr ka:nsa on nykyisenä ailmna sa.anut kokea,,
14983:  p i d ä t t ä v ä i s y y d e n 'P o l i t i i k k a, ole elähyttää sitä luja toivo saa.da pysyvä rau1ha sol-
14984:  suinrkaam ymmärrettävä siten, kuin olisi Suomi mituksi ja lujitetuksi riip1p•umattomuutensa ja
14985:  luopunrut vastaisuuteen nähden halustaan olla häiritsemät.ön sisäjnen kehityksensä. Pyydän
14986:  vanhin veli heimovel.iesten joukossa kaikella Teidän ylhäisyyt.tänne ollemaan va:kuutettu siitä,
14987:  vroimansa murkaJJsella 1wulla ja tuella.                  että Suomen va.lta:kunna.n puolelta tehdään mitä
14988:     Miten a·siaa 'kuitenkin nykyiselrlä hetkeHä kat- suinkin on ma.hdollista., että tämä tärkeä tehtävä,
14989:  selemmekin, näyttäJä tyynesti a,jate;llen onnelli- jolle kOTI,f·eren:~si omist.aa työnsä, tulisi onnelli-
14990:  simmrulta mawllemme ja kansaJ:lremme juuri se po- sesti ratkaistuksi." (Hilpeyttä eduskunnassa).
14991:                                  Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                              1355
14992: 
14993: 
14994: Tällainen oli se bolshevikiylhäisyyksille pi-               ryhmä, mikä näistä voisi muodostua, tulisi ole-
14995: detty tervehdyspu'he. Kun ed. P11ocope mainitsi,             maan varmasti 'kansanvatltainen. Näillä pienillä
14996: että hän oli vain sihteerinä, niin oliko hänellä·           kan.soiHa .on se r e a 1 i ne n p o h j a, että niii-
14997: mitään erikoista merkkiä joka, os•o.itti, ·ettei hän         ten edut ja kohtalot ovat yhteis.et .ia niitten vi-
14998: kuulun,ut noid·en syntisten joukkoon., joksi ·hän,          holliset ovat. myös yhteisiä. Suur-V enä.iässä on
14999: ja osaksi asiallisesti ·kyllä, bols:hevikikomisaario~­       näitten kansojen yhteinen vihollinen aina Suo-
15000: ta äskettäin esitti. Minä olisin toivonut että OI-          mesta Ukrainaan asti. Ja ed·elleen se vaara ei
15001: keisto ei enää t•oista. kertaa olisi ry;htynyt ny-          ole inyöskäiän aivan vähäinen, että lännestä päin
15002: kyistä hallitusta syyttämään bolshevikien kanssa            harjoitetaan liiallista, painostusta näitä kansoja
15003: neuvotteluista, ko.ska sen keskuudessa istuu mie-           roo1htaan, jos ne yksikseen esiintyvät, ja. ne voi-
15004: hiä, jotka ova.t itse sitä tehn·eet.                        vat, niinikuin jo mainitsin, joutua vumon. perään
15005:     Mitä its>e asiaan tulee, niin minä lausun halli-        suurva:ltojen välisten ·etujen sovittelun esineeksi.
15006: tukselle kiit.ollisuuteni siitä, että se otti niin r o h-   Sen vuoksi heidän mahdomnen t,oisiaan imk.emaan
15007: kea•n suomalaisen otteen, että ryh-                         liittyminen .tulisi turvaamaan heitä niin itään
15008: tyi keskustelemaan toisten Venäjästä ero.nneiden            kuin länteen päin. Tällä tavoin voisivat yhteisiä
15009: valta.k•untien kanssa. Mielestäni Suomen valta-             etuja omistavat talonpoikaiskan.sat mu·odostaa jo
15010: kunnan! ;pit.i1ä olla siksi tietoinen lu.iuudestaan,        Suomen, Viron, Liettuan ja Lätin kan.>s.sa 12 mil-
15011: että s·e voi turhien iskusanojen ohitse keskustella         i-oonaa asukasta. Ja, jos myöskin ehta talonpoi-
15012: asiastaan toisten ko.htalotov·ereittensa kanssa,            kainen Ukraina tulisi tähän mukaan, johon on
15013: tässä tapauksessa. veljes.kans.mmme Viron, Liet-            suuret ma.hdollisuudet, oEsi lisäys 40 miljoonaa
15014: tua.n ja Lätin 'k.a.nssa. Sen ei tarvits·e merkitä          henkeä ja sellainen valtioyhtymä jo jotain
15015: sitä, että olisi suinp.äin käytävä ~auhanneuvotte­          merkitsisi todellisesti Suur-Venäjääkin vastaan.
15016: luihin, mutta se on mielestäni oikeiden realisten           Mutta, niinkuin jo mainitsin, näitä ·kaoooja. pyri-
15017: takeid.en tunnuste'lemista niin Suomen kuin Vi-             tään soimaamaan. (Ed. Procope: Ei ole totta.)
15018: ro.n ja toisten Venäjästä eronneiden kansojen itse-         Niitä syytetään bolshevi.stisiksi. .Sella.inen syy-
15019: näisyydelle. 1Suurvallat, niin mahta.vat kuin               tös yleensä heitetään osittain suomalaisia ainek-
15020: ovatkin, ovat .aina ho~juneet Venäjän kysymyk-              sia vastaan, virolaisia. vastaan ja, osaksi u:kraina-
15021: sen r.atka.isuun nähden. Yhdellä 1kertaa ne aut-            laisia. vastaan lännestä päin. Tällä ta.hdota.an
15022: tavat yhtä pientä valtakuntaa ja neuvovat s.itä             tehdä nämä kansat suurvaltojen va.ltiomiesten
15023: tekemään niin ja niin, toisella kertaa sitä n·euvo-         piirissä epäluotettaviksi.
15024:  taan tekemään aivan päinvastoin. Ja viime kuu-                 Yleinen halventava soimaus veljeskansaamme
15025: kaus.i·en aikana on nä;'hty, että nämä pienet. kan-         V:iroa v.astaan Saksasta päin on se ett.ä ne ovat
15026: sat ,s~ttenkin ovat vain shakkinappuloita suurval-          venäläisiä. Ja seUaista käsitystäJhän varsin usein
15027: takuntien politikoitsijain käsissä. Ja kun tämän            t.uodaan esiin aivan odottamattomil.takin tahoilta.
15028: tekee itseUeen selväksi, niin silloin täytyy uskal-         Tosia·.sia kumminkin ·on, etteivät v·irolaiset ole
15029: taa edes ajatella niitä m a h d o 11 i s u u k-             niinkään valjon venäl'äistyneet kuin mitä Suo-
15030: s i a, mitä pienten tkansain yhteenliit.tyminen             messa on tapahtunut. He ovat sittenkin 700 vuotta
15031: toisiaan tukemaan voisi tuoda.                              sortoa kestettyään säilyttän~et ka,nsa.llisuuhm'la
15032:     ·Minun täytyy viipyä .hieman v·eljes:kansamme           mahdollisimman puhtaana •eikä siellä ole sel-
15033: Virotn kysymyksessä. Täällä Suomessa. on nyt                laisia kansa.kun.ta:a heikontavia luoklrevasta.ko·h-
15034: eräissä (piireissä huomattavissa. kylmenemistä              ·tia kuin esim. Suomess<a. Ja. siin:ä on s:elitys., min-
15035:  veljeskansa.amme nähden,. Minun täytyy sanoa               kävuoksi Viro •on voinut nyt nousta its-enäisyy-
15036:  vakaumukseni olevan sen, että tämä välikysymys             teen. 200,000 miestä •on virolais.ia pitänyt olla
15037:  osaltaan on täihd:ätty siihen, ett<ä Suomen .ia Vi-        maailmansodassa .Suur-Venäjän armeijassa vuo-
15038:  ron välille voitaisiin kaivaa ylitse pääsem.ätön           datta:massa vertaan suurvenäläisyyden hyväksi.
15039:  kuilu. (Oikealta: Se ei ole totta.) Siten nimit-           Venläläiset ja, s,a.ksalaiset ovat vuor~non tY'h.ientäJ-
15040:  täin meidän oikeistomme tahtoo torjua sen vaa-             neet tämän maan ja kansan niin ta.rkoin että ,o-
15041:  ran, -että suomenheimoiset kansat voisivat tulla           ka.isen nav:etassa on •lampaan vuonatkin luette-
15042:  entistä Vloima.kkaammiksi ja voisivat siten seisoa         loitu. Viisi vuot.ta. se on saanut käydä raskasta
15043:  voimakka.ampina ruotsalaistakin vai.kutusta. vas-          sotaa ja sittmakin se on kyennyt puhdistamaan
15044:  ta.an. Edelleen lienee vaikuttamassa sekin, että           maansa, sankariteoillaan bolshevismista, silloin-
15045:  nämä kansat, kuten Suomi ja Viro, sen suoma-               kuin muualla vaan puhutaan siitä teoriassa, sa-
15046:  laiset aineks.et ovali talonpoikaisainesta.. Ne ovat       malla kun suurv,alla.t koetta.vat tyrkyttää omalta
15047:  siis myös demokraattisempaa kuin ne vallat, joita          osa~taan pik.ku kansoja sitä tehtävää heidän hy-
15048:  oikeisto ·suosii ja senvuoksi se ma:hdollinen valta-        väks.en.sä suorittamaan. Viro on kyennyt luo-
15049: 1356                                        '1'orsta.iua 30 p. lokakuuta.
15050: 
15051: 
15052: maan oman arme1.1an, .i<oka tällä hetkellä taiste- sia! -Ed. Juutilainen: Minä luulen että meidän
15053: lee monella rinrtama.l1a maansa va.pauden puolesta. . hallituksella. ei ole niin ·peitettäviä salaisuuksia
15054: Se taistelee venäläistä ja saksailaista ta~mtumusta ·kuin teidän hallituksellanme oli).
15055:  vastaan ja myöskin bolshevismia vas,taan. Ja             Mitä rpääministerin vas.taukse·en tulee lon se
15056: siitä huolimaHa meillä suomalaisillakaan ei kai- pääkohdiss.aan sellainen kuin sen täytyneekin
15057: killa näytä olevan rohkeutta uskoa .että tämä olla. Oikeastaan minun mielestäni olisi riittänyt
15058:  kansa voi säilyttää itsenäisyytensä, vaan dtä S•e, että herroille Procope y. m. olisi luettu toi-
15059: täiällä on pyritt.äv.ä;, - me kun esiinnymme eniSi seen kertaan sama vastaus•, mikä jo aikaisem-
15060: luokan valtiona, ___: aivankuin pakoon n•ois.ta massa .käsittelyssä annettiin (Ed. Procope: Aivan
15061: ,puolivalmii•sta va.Ita\kunnista.", niinkuin niitä oikein! Eipä se paljon muuta sisältänyt'kään).
15062: suvaitaan sanoa. Minä rohkenisin lausua sen toi- Muutamissa koihdin on 'Pääanin~sterin vastauksessa
15063:  V'Omuksen, että meillä suomalaisilla ei oEsi varaa .ehkä poliittisista syistä menty mielestäni hieman
15064: .pitää itsestämme niin korkeita ajatuksia,, vaan liian pit'källe, nimittäin siinä miihinkä laajoihin
15065: että me koettaisimme a1rvata tilamme ja a.nt.aa t.oimen:piteisiin on ryhdytty suur-venäläisten
15066: arvon toisille·kin. Viron ja Swomen k·ohtalot ovat avustami<s·eksi. Minä en olisi tässä asiassa en su-
15067: sidotut toisiinsa. Jos yksi sortuu niin· toi:sen vuo- d-en enkä lampaan• puolta.: venäläiset saisivat jär-
15068:  ro seuraa jälestä. Täällä eräs ruotsa1a.isen puo- jestää omalla alueellaan olonsa niin .hyvin kuin
15069: rrueen edustaja mainitsi, ·että Virossa. ja pikku- ne taitavat, ja olisinrpa så.tä mieltä, ·ett.ä Suomen
15070:  valtioissa. ei ole län•simaista kulttuuria eikä hal- va.ltion pitäi<si an.taa heille vapaa, kyyti <ken1raali
15071: lin.torakennetta.. Virolaisilla 1onkin tasiaillnkin J udenitshin valtakunt,aan.; sen verran ,heil.lä
15072: pruäa~Siassa oma ·luomansa kulttuuri ja valtiora-      siellä tilaa. lienee. En a.inakaan soisi sitä, etiä
15073:  k·enn.e, mutta totta kyl[ä on et.tä monissa kohdin esimerkiksi Viipurissa, kuten viime viiko:lla on
15074: he eivät meidän länsimaisuudbllemme piisara. tapa.htunut, suur-ven.äläis<et pitävät kokouksen,
15075: Esim. siellä mitä sot!llsaalista on Venäjältä saatu, j•ossa koko pitkä päivä käsitellään, mitä heidän
15076: ne on ,pidetty Viron valta•kunnan ·käsissä. Sen- .pitäisi ensiksi tehdä, kun menevät Pietariin.
15077: sijaan kun. lä'lllsimaise,ssa .Suomessa ne on ja.ettu TäsiS;ä kokouksessa on mukana erittäin vaikutus-
15078:  jotenkin tasan yksity.isten kesken jo1pa mil.iaar- valtaisia en•ti:::,;ä tsaarin miehiä. Ja. 'Pääkysymyk-
15079:  deihin nousevat omaisuudet ja yritetty ViroHekin seksi tämä 'kokous hyväksyi sen, ·että niin pian
15080:  opettaa tuota ,länsim!llisuutta". Voisi esittää kuin Pietariin ·päästään, - vaikk<atpa suoma:lais-
15081:  muitakin tämänt.apa,isia es.imerkkejlä, joissa tuo ten avulla. - on käytävä kokoam:aa.n Venäjälle
15082:  kehuttu länsimaisuus ei ole Viroon ehtinyt eikä suul"ta armeijaa. hankkima,a.n ammuksia ja sota-
15083:  toi votta va,sti ehdikä:än.                           tarpeita niin paljon kuin suinkin saadaan. Eräs
15084:     Vielä minun pitää huoma.utta.a että pien,et kan- ko.kouksen osan·ottajista. on kysynyt,, keM vastaan
15085: sat, niin vähäksi kuin meillä yleensä niitä arvos- niitä käytetään. Hänelle on vast,ai!tu: msin Mos-
15086: .tellaankin, --'- me olemme aioo liiaksi taipuvaisia kovaa vastaan, sitten Ukrainaa vastaan, sitten
15087: kääntymään suUJrten .ia ma.htavien puoleen - ne Puolaa va:staan, Itämerenmaita vastaan ja mah-
15088:  nläyttelivärt, viime maailma,nsodassa usein aivan dollisesti Suomea vast.aan. Tämäntapaisia kokouk-
15089:  raJkaisevaa osaa. Me 1ol.emme nähneet ,kuin,ka sia ei mielestäni Suomen tasavallan alueella pitäi-
15090: Se.1.1hiaa, Kreikkaa ja Romaniaa. ja monia muita si saada pitää. (Ed. Colliander: Onko herra Juuti-
15091: Euroopan. kaikkein vaikutusva.Itaisimmat valtio- lwinen ollut mukan:a?) Minä en vastaa. Ruotsiin
15092:  mi-e<het ovat käyneet ,·p·okkaamassa" kuka miltä- muuttoa harra.stavien a:hvenanmaalais-ruotsa.lais-
15093:  kin puolen, jotta saisivat ne puo:lelleen suuroosa ten her.iauksiin., minä pidän niitä siksi poikkeuk-
15094:  maailmalliSodassa.. Kun tällaista on nähty, niin sellisessa as•emassa tässä eduskunnassa.. (Naurua
15095:  huoonautan vielä ettei meidän pitäisi halveksien edus•kunnas,sa.)
15096:  a.rvioida pienten kansojen asemaa. ja sitä yhteistä      Ed. Holman la,nsunt·o•on pyytäisin lopuksi ka-
15097:  voimaa, min'kä ne v<oisivat aikaansa,ada sovitta- j:ota Villin •sen verran, etbä hän kuvaili taas kerran
15098:  m!lla esiintymisensä yht.enäisekiS·i.                 edustavansa ,koko kansaa, joka on muka, valmis
15099:     En ta.hdo täs·sä mitään sen lähemp.älä Ia.usua, sotaa:n lähtemään. Kyllähän kokoomuspuolue pe-
15100: siitä :olisiko se hetki nyt käsissä, jolloinka. Suo- rustettiin koko kansa•a hallitsevaksi puolueeksi ja
15101:  men haillituksen tulisi kiireellä koettaa luoda niitä kenraaleitlll :heillä on. ri.ittävästi, mutta vaalin tu-
15102:  ma:b.dollisuuksia, jotka veisivät vaikkapa sotaliit- los ei lyönyt •oik·ein yksiin sen a.lku:perä.isten pii-
15103: .toon Suomesta. Ukrainaan saakka. Se a.ikaha.n rustusten kanss•a. Koko kalllsa ei ole sotahuHujen
15104:  voi tulla - ja tllllee. Mutta sellaisia mahdolli- puoleHa.. Siksi jär'k·evää tämä ka•nsa jo on, ettei
15105:  suuksia olisi sittenlkin 'J)idelttävä avoinna (Ed. sitä voida enää si:llä tavalla johtaa kuin sitä
15106: Prooope: Älkää paljastako 1ha:llitu'ksen sa.laisuuk- luullaan. Se on aiv!ll.n ilmeinen erehdys, ed. Hol-
15107:                                 Välikysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                               1357
15108: 
15109: ma, ettiä teidän sotarumpujenne mukaan sruoma-               ja lisäksi näilhin epäilemättä kuulunee vielä, si-
15110: lainen talonpoika. !lähtee sotaan, ei totta totisesti        käJ.i kuin tietoja on olema•ssa, ehto siitä., että hal-
15111: se 'Päivä va1kene. 'Ta1onpoi.ka nojaa aivan täy-             lituksen on sitouduttava siihen, että amnestiaa ei
15112: deLlisesti Su<lmen eduskuntaan. Se mitä päät-                ole laajennettava.                        _
15113: tää, sitä se n:oudattaa .ia kuulee, mutta ·ei kos~              '.Dämän oh:ielma.n toteuttamiseksi ovat meid1än
15114: kaan teidän e'Päjuma-lianne.                                 oikeisto~ais·emme, ruotsalaiset j.a kokoomuspuo-
15115:                                                              lue, ha1rjoittaneet kiivasta agitat,sionia sekä koti-
15116:     Ed. Puro: Ed. Procope .on tarjonnut eduskun-             mawssa että ulkomailla. Hei!län ~ehtensä ovat si-
15117: naUe erinomaisen virkistä·vän tilaisuuden kes-               sältäneet agitatsion.iHrj.oituksia. ja sotakiihoitusta
15118: kustella ,sodasta .i·a rauhasta. Mainits·en minäkin          a.lkaen presidentin vaa1lista tähäru saakka:. Kir-
15119: sa.man seikan kuin ed. J uutilainen, että meillä on          joitukset ova,t tulleet :näinä aikoina yhä kiihk<li-
15120: tä!ä.llä näiden as·ioi:den tuntij·oita keskuudessamme.       sammiksi, ja val•lankin silloin, kun eduskunnassa
15121: Edustajat Ramsa[Y, Erich ja Procope, jotka ovat              kfus.it·eltiin iha1mtuks:en tiedonanto Neuvosto-V enä-
15122: olleet neuvottelemassa bolsheviki·en kanssa Berli-           jän ranhantar.iouksesta, olivat lehdet täynnä kai-
15123: ni,ssä, voinevat meil·le opettaa yhtä ja toista täl-         kenmoi:sia sähkösanQIIDia· val:lmistoen venä:äisten
15124: laisten neuvottelujen kulust•a. Tahdon merkille-             suurista voitoista sekä kiihoituskirjoituksia siitä,
15125: panna 1sen seikan, ·että ed. Procopen vrultiollisella        että SuQIID·en on ryhdyttävä sotaan Neuvosto-Ve-
15126: ura1lla on merkittäViä yhdeksi loistavaksi pi•s'beeksi       näjää vastaa. Mainitsen näistä nrjoituksista ai-
15127: Berlinin neuvottelut ja ·toiseksi loistavaksi pis-           noastaan sen verrwn, ·että 23 päivänä tätä kuuta
15128: teeksi tämäin illan välikysymys, jos•kin - se on             katsoi Uusi Suomi :kellon käyvän jo kahtatoista;
15129: myös merkittävä - näJmä pisteet ovat eriväJritsiä.           se twhtoo :sa.noa, ett'ä Unden Suomen mi.elestä oli
15130:     Esillä ·olevan vålikysymyk,s.en ilmei,senä ta:rkoi-      siU.oin jo kahdestoista hetlci. käydä Neuvosto-Ve-
15131: tuksena on ensinnäkin har.i·oittaa mruassame kii-            nä.län kurkkuun Suomen ·puo1elta. T-aytyy huo-
15132: hoitusta hyökkäyssodan synnyttä:mis.eksi V enä-              mauttaa, ·eHä tämä kahoostoista tunti näyttää
15133: jää vastaan, toiseksi sellaisen asiain/tilan sy,nnyt-        venyvän v.erratta.in pitJkäJksi. Ulkomai!ll·a harjoit-
15134: täminen maassamme, jotta sotaan ryhtyminen                   tavat myöskin .samat sotakiihkoilijat kiihoitusta
15135: O'lisi maJh:doHista, ja 'kollmanne:ksi V:älilJlisesti vai-   Suomen sekoittamiseksi V enä,i-äJn sisäisiin asioihin
15136: keuttaa baltilaisten valtioiden ja Neuvosto-Ve-              ja sotaisiin s.elkkauksiiru. S~eHälhän tällä kertaa
15137: nwjän ,käynnissä olevi·a rauhanneuvotteiluja. Väli-          on ainakin ka•ks.i kenll"aaEa ha1r.ioittamassa tlätä
15138: kysymys K>n siten mielestäni yksi rwjavyY'kki sen            ki~hoitustyötä ja ainakin yksi kenraaleista, mi-
15139: dhjelman toteuttamiseksi, jonka kenraali Man-                käli k'el"rottiin, on hallitu1ksen suosiollisella myö-
15140: nerheim esitti kesällä hallitukselle, kun oli ky-            tävaikutukselJa ~siellä. Nämä kiihoittajat turvau-
15141: symys hänen Suomen sotavoimi·en yiipä:äil:liköksi            tuv.wt u'lkomaild.en hikista vanlhoillishnplin ainek-
15142: ryhtymisestä. Saanen esittää tämän ohjeLman,                 siin, samaililaisiin ain:eksiiln ulkomail·la, joita: he
15143: Ilkka-lehden .ia ed. Alkion nimeen se kuuluu seu-            itse ovat. Sella]set lehdet kuin Times ovat hei-
15144: raavasti: Että kenra;ali Mannerheim olisi katso-             dän ul'komaisia äänenkannattajiaan. Tästä jo on
15145: nut välttämättöm'äksi. että SuQIID•en haUituben              ha!Vaittavissa· helposti se seilkka, minkälai:siin voi-
15146:  olisi tullut as·ettua kannattamaan kenraalin ai-            mlin :nämä turvautuisiva:t sialoin, j1os heiaä 01lisi
15147:  jetta ryhtyä valmistamaan :Suomen sota,.joukko-             tilaisuus toteuttaa. s·otaoh.j~lmansa:.
15148: jen hyökkäy,stä Pieta1cia vastaan. Tässä mi·elessä             ·On syytä tehdä llliäille sodan kiihoi:t.taji'l.le
15149:  olisi ryhdyttäivä yhteistoj.mirutaan Kolts'hakin ja         muuan kysyrrny,s, sre ruim., että mitä takeita on
15150: Denikinin kaJ:LSsa. Yleistarkoituk·sena dlisi Pie-           siitä, ett"å sota onnistuu heille, .ios he sen ailkaan-
15151: tarin kaupun.!Pn saattam~nen valkoisten venä-                saa.vat? TäJmä kvsvmys kai lienBe teihtv myös
15152: läisten haltuun ja bolshevismin luopullin·en kukis-          näiden sota.kiihoitta1jain päämiehelle, ja mikäli on
15153: taminen Venäjällä. Tähän yritykseen olisi ryh-               kuultu, on vastaus ollu:t ailnoasta.an se, että minun
15154:  dyttävä !huolimatta siitä, tukevart.ko tai eivät            persoonan~ taka-a s'odan onnistumisen. Tämä kui-
15155:  muut Europan valilat tätä yri•tystä. Toisena koh-           tenkin on niin köykäinen vastaus, että se ei riitä
15156: tana ohjelma•SISa oli se, että Suomi olisi kema·a!li         Suomen kansalle eikä .Suomen eduskunnalle va-
15157: Mannerheimin vaatimusten mukaan julistettava                 kuutuiiDseksi siitä, että ib.yökkäys•sota todella tu-
15158: sotati·lall!n. Seurauksena tästä [uonllllollioosti o:li:si   lisi orunistuma.an.
15159:  oHut o~keistodiktaturi. Ko11man;tena· kohtana oh-              Mitä mruhdo1lirsuuksill! muuten meid'än maal-
15160:  jelmassa mainiiaa;ru, ·ett'ä kenraaJi Mannerheim            lamme olisi ryhtyä täh1äJn sotall!n? Minä ·epailen
15161:  olisi vaatinut itselleen täY'd·elEsiä valtuuksia mä;ä-      suuTesti, elttä meid'ä1n. ei olisi •helpp·oa saa•da sel-
15162:  rä1:ä ja nimittää sotaväen Y'lipäällystö'ä sekä että        laista miesmäJärää hyökkääJmään Pietruriin, jonka
15163:  sotalllinisteri olisi nimitetty hänen suostumukscl·         nama sotakiihkoilil.iat epäilemättä ta,rvitsisivat.
15164:  laan. Nä!mä kolme .ehtoa mainitsee Ilkka-lehti              Minlä luulen samoin kuin ·ed. JuuWainen, että
15165:                                                                                                               172
15166: 1358                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
15167: 
15168: 
15169:  maan talonpoikaisväestö ja työväestö ei ole val- keimmat edut va.ativat j~rkästi, että llliillen tulee
15170:  mis seuraamaalll näitä PietM'iin hyökkääjiä. Minä keskiniäiset sulh'teet ·perusta:a se1lais,elle perustalle,
15171:  luulen, että sisäUinen tilanne maassamme, jos so- jotka kykenevät turvaamarun niiden va poon edis-
15172:  taan ryhdyttäis.ii•n, tulisi senlaatuisek.si, että nä- tymisen ja suojelemaoo niid.en ·ffiin~toja. '.DäHä
15173:  mä kiilhoitta~iat eivät voisi toteuttoo ohjelmaaillisa. kannalta. krutsnen on srtä Suomen 'ky.symyikJSen
15174:     Mitä mahdollisuuksia heillä maamme taloudel- ratkaisua, .ioka on suoritettu V•enä.iästä riippu-
15175:  liseen tilanteeseen katsoen olisi tällaiseen hyök- matta. ja ottamatta. huomioon Venäjän ensiluok-
15176: käymseen? Tarvitsee mainita, että valltiomme kaisia valtiollisia ja ennenkaikkea sotilaallisia
15177:  raha-asiat ovat vielä täHä:kin haavaa erittäin hei- etuja, V en:äjän kansan mahdoton hyväksyä." De-
15178:  lwlla kannailla. Marumme väestö on ra•sitettu suu- nikinin äänenkannattaja sanoo lisäksi, että se teko,
15179:  rilla verohlla. Valtio eilää •hyvin suurelta Qlsalta Suomen tunnustaminen itsenäiseksi valtioksi
15180: laJinojen :vrurassa. E1d. NevanHnna, puhuessaan kuulematta Venäjää, on sellainen teko, jota V e-
15181:  kuluvam vuoden valtion raha.säännöstä, mainitsi, n!äj•ä ei voi hyväksyä; se on rikO'S j.a vääryys Ve-
15182:  että asiain tila on sellainen. että turutuu erittäin näjäln kan•saa kohtamJJ. Lehti lausuu edelleen,
15183: arveluttavalta, voidaanko valtion ·raha-asiain su:h- .EJttä 1iittovaHat ovat jälleen tehneet virheen tun-
15184:  teen pä!ästä •eteenpäin. Hän mainitsi, että jokai- rurustamalla Suomen itsenäisyy.(Len~ vh·heen sellai-
15185:  nen Suomen kansalainen, joka on siinä ijäJssä, että sen, .ioka. ci v·oi o:Ha .iåttämäittä jälmeä sekä Suo-
15186: kylrenee itsen.slä elättämään, joutuu hankkimaan men ja Venäjän että niiden valtojen välisiin suh-
15187:  v.altiol~e tuloja ainakin 450 mar:rokaa vnot~a koh-     teisiin, jotka ovat tunnustaneet Suomeen valta-
15188: den. Hän piti tätä erittäiin raskaana verotuksena kunnan itsenäisyyden.
15189:  valtio11e. En ole tästä !huolimatta näJhnyt, että          ·Ta:rvinneeko maimi:ta, ,että .tämä on Suomeen
15190:  ed. N evanllinna, joka tuntee tarkkaan maamme nähden vallan s,elvä kielt·o. Tarv.inneeko mainita.,
15191:  taloudellisen tillanteen, olisi korottanut ääniffi.än että näiltä herroilta ei DJäJhtäväJsti olisi odotetta-
15192:  pannakseen vasta:lauseen sotakiihoitusta vastaan. vissa mitään vastalahjaa v•as·tinooksi siitä., että
15193:  On myöskin syytä kysyä näiltä sodanlietsojilta, Suomi lälhtisi ·näitten herrojen asioille. Tällaisia
15194:  mitä palkkioita olisi odotettavissa tästä sotaret- herroja ei Suomi voi ryhtyä ·auttamaan. Sel-
15195: kestä. 'Taihän seikkruan en ole havainnut kenen- laisten 'hel'!rojen ityväJksi ei ole whrattava pa"Peri-
15196: kään vielä antavan vastausta. Totta kai s•em- markka:a, eipä edes katkenct1en miekan kärkeä ..
15197: moisessa ta.paruksessa, semmoisessa suU<ressa               Että herra't Eoltscha:k, Deni:kin ja. Judenitsch
15198: asia,ssa, täytyisi kuitenkin olla selvillä jo .siitä, eivät ole suilllkaa.n d,ean,okratian ystäviä, eivät
15199: mitä on voitettavissa, jos hyökkäyssotaan ryhdy- ·pienten kansojen ystäviä, sen todistaa se menet-
15200: tään. Mahdollista on, että siitä olisi hyötyä kaup- telytapa, rruitä he ovat ·ha.rjoitt!lllleet niillä a.lueilla,
15201: piaiJlle, teoUisuudenhar'.ioittajille ja. suurka pita- joita he ovat valloi·ttaneet.. Olemme saa.neet lu-
15202: listeille. Niillehän useimmissa ta·p.auk:sissa on 'kea kertomuksia siitä terrorista, minkä nämä her-
15203: soda.sta. hyötyä. Mutta va·11sinaiselle kansaUe ei vat ovat panneet tailmeen va1taamillaan .aJueilla.
15204: sodasta hyötyä koituisi, päinvastoin vahinJkoa. O~emme •saaneet myöskin tietoja. siiltä, että Derui-
15205: Mahdollista on myöskin, että siitä olisi hyötyä , kin on ryhtynyt sota1an Ukrainan va'ltiota v•as-
15206: asianajrujillle, joiJka. epäil.emlättä .s3!isivat meidän taan irutt'åJä:ksoon sen yhtenä osana: Suur-V enä-
15207: maa;ssamme ajettavakseen suu11en joukon uusia .i'ään. Tuntuu siltä, että meidäJn •kohtalomme, jos
15208: valtiorikosjuttuja.                                      näm'ä herrat päJäsevät v,eruä;jällä valtaan., tuskin
15209:     On .syytä •kosketella .myöskin sitä seikkaa, m~Nä saattaisi olla sen parempi kuin Ukreinan, .eikä
15210: truvoin suhtautuvat Suomen itsenäisyyt.een ne sen pal!'empi kuin Latviain, jossa sattuneet ta"Pruh-
15211: miehet, joidenka, asiaa tultaisiin tällä hyökkäys- tumart meiiHe ov.rut hyvin tunnetut.
15212: sodalla · ajamaan.. Koltshakin suhtautumisesta              Minkälaista jälkeä jäMäå.sivät näJmäJ valkois'et
15213: Suomen iltsenäisyyteen on .io tässä eduskunnasS>a veniälä~set? Jos Neuvostovalta niitten her.rojen
15214: useita kerboja mainittu. On ,syytä malinita n~t, toimesta kukistuu, tuLee vmma,stikin V enä.iäJl'lä
15215: mikä Denikiuin ohjelma Suomen .:itsenäisyyt·een samarulaist.a jälkeä kuin on tehty Unka•rissa. Ne
15216: ntälhden on. Denikiuin lrerTotaan, .ia sehän on sa- titedot, jotka U nkruristru on .s'a:atu, kertovat, ~ttä
15217: nomalehdistössä virallisenakin julkaistu, lähet- U nka.rissa Oili vallalla eri'ttiäin 'V'eri•nen terrori,
15218: täneen Parisiin .Sasonovin, entisen Venäjän ulko- terrori sellainen, josta Kansainvälinen sosialisti-
15219: ministerin kautta vastwlamseen sitä vastaan, ·että nen t,oimisto kirjeessään Suomen sosialidemo-
15220: ententeva:l1lat ovat tunnustaneet Suomen itsenäi- kraattis,ffile •puolueelle sanoo, että se ilerrori vie
15221: syyden. Ttäm'å. vastalause kunluu iehodissä jul- . voiilon siitä rteril'orista, jota Suomessa kerrotaan
15222: kaistunJUa seuraavasti: ,V.enä.iä kyFlä suhtautuu harjoitetun. Kansainvälisen sosialistitoimiston
15223: myötäturutoioosti ajatukseen Suomen itsenäisyy- kiTj.e;lmälssä saootaan edelleen, että viranomaisten
15224: destä, muttru krutS'()Io, että kummanucin kansan k.or- silmien ed-essä vieläpä !kesllmsva11Jailn edustajien
15225:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                  1359
15226: 
15227: si!mien edessä päivittäin murhataan ja teljetään kyistä hallitusta, että se on ~auhaDJU1euvottelui:hin
15228: va:nkiloihin suuret mäiärät U n®arin asukkaita, · j:a yleens'ä siilhen politiikka:an nä:hden, jota .se on
15229: va.llrunkin .1os epäilään heitä juutal!l!isiksr tai so- IJioudartta.n.ut Neuvosto-Venäjää kohtaan, ja
15230: si!lilisteiksi. · Kansairwälinen sos~alistitoimisto il- yleensäkin ulkopolitiikassaan, osottanut hor-
15231: moittaa, että on luotettarv1en kertomusten mukaan juvaisuutta. Huolilmatta siitä, että Ameriikka
15232: tåJhän saak.ka teljetty vankiLoihin aina>kin 50,000 on vetäru:yt TJois S·O"Vmensa Neuv-osto-V·enäjän lie-
15233: ihmi:stä ja satoja murhruta.an päivittäin kylmä- peiltä, ihuolimatta siitä, että Ohurcihif11 on vetä-
15234: verisesti. Tä~laista jälk~ä :epäilemättä syntyisi nyt pois joukko·nsa P.ohjois-Venäjältä, huolimatta
15235: jos Venäjällä pääsisivät valtaan ne tsaarinaikui- siitä, .että vapaamielinen en,gla•ntilaiuen valtio-
15236: S'et kenra'3llit, .1o1Jlm. nyt taistelevat N euvostoval- m~es Asquith ja muut .sellaiset v.amomiehet Eng-
15237: taa vastaan. 'Tois:enlarsia miehiä siis tarvittaisiin lannissa ovat jyrr-kästi t·ällaisia sotaseikkailuja
15238: synnyttämään Venäjällä demokraattinen järjes- vastaa.n, huolimatta siitä, ·että yleensä vapaa.mie-
15239: tys.                                                        liset ainekset kaikissa, maissa vastustavat jvrkästi
15240:     M·eil1ä :ei oLe syytä moitt:ila ihanitllista siitä. sotaretkeä Venäljää vastaaa11, tmrv·autuu meidän
15241: että se otti huomi:oon N·euvostoval'lan rauhantal!'- hwllituksemme kuitenlkin TJää:asi.a vanhoillisiin
15242: jouksen, eilrä siitälkää:n•, :että se ryhtyi baltilais- aineks.iin näissä ententemaissa ja. ottaa niiltä
15243: ten valtioiden kans,sa neuvottelemaan rauhan- neu'VIOja, miten'kä on suhtauduttava Venäjän ky-
15244: asiassa. Mei:lilä on syytä sensijaan syyUää halli- symy:kseen. Näiden neuvo.ien s~eurauk'sena oli se,
15245: tusta vaUa111 toisista s·eilwista. Meillä on syytä että hallitus suhtautui si'Hä tavalla, minkä edus-      1
15246: 
15247: 
15248: syyttää aikaisempia hallituksia, Ingmanin ja Ca- kunta tuntee, Neuvosto-Venäjän rauhantar.iouk-
15249: strenin hallituksia, siitä, että ne :sallivat pitkän seen. Vieläpä hallitus tälnä ilta:nakin on ikään-
15250: aikaa harjoittaa sota•kiihoitu'Sta AuJ:1ukseen hyök- kuin kehuskeli-en maininnut, •että haJlituksen on
15251: käämistä varten sekä sa]livaJt tehdä hyökkäyksen onnistunut estää baltilaisia valtioita ryhtY!Illäs~ä
15252: Aunukseen. Edus'kunna.ss,akiiJI, silloin :kun Au- raUJhanneuvottelu:ihin:, taå. jollei juuri estää, niin
15253: nuksen asioita kätsiileltiin, oli sekä oikeiston että aina,krn >Eilikäistä, V!iliv:ästyttäiä il1äitä ran:rhanneu-
15254: keskustan lmskundessa va:nkka •sotaikiihoitus val- votteluja. Ha:llitruksen va·staus muutenkin osoitti,
15255: lalla. Sallittakioon minun kysyä, mitä Aunuk- että hallitus O'I1 taipuv,ainen kumartamaan niille
15256: s·est!l! on saatu. Ed. A:}kio sa,noi silloin lahdettä- v.anihoillisillle aineksillle ententemaissa, jotka tällä
15257: vän Aunukseen viemään siemenviljaa, vaikka kyl- haavaa p:i!tävät ntii:ssä v:altaa. Me olisimme odot-
15258: läkin 'täytyi liä.hteä miekka kupeella. Ei ole läsnä t!meet, että hrullitus olisi kuullut myö.skin näid·en
15259: arv·ois·a herm ministeri, mutta kY.'?Yll kuitenkin, maiden v:ama:ami.elisten ja työläisten ääm:iä ja ot-
15260: kuinika p.aJljon sillä si:emenvil.ialla on kylvetty ta.nut huomioon s~n. että Suomen kansa voi pian-
15261: Aunuksen pelt.oja. ja kuinka monta vilia:sälrkiä kin tuUa tekemisiin uulden En,glaDJUin, uuden
15262: on satoa korjattu? Tätå ·ha.llitnsta meidän on SY'Y- Rans1kam. ja ItaHa1n (kanssa, ja että rue tuki'Pylvää'f,
15263: tä syyttää sii:i!ä, että se edelleen on sallinut kaha- jotka nykyä.än ovat sielläpäin tukena meidän hal-
15264: koita Ltä-Karjalan ~ajamali1f1a, - että s:e ei ole lituksellemme, saattavat helposti kaatua. Me oli-
15265: lopettanut tylkkä;nääln niitä kahakoita, mitä s'iiellä simme odotta-neet, että hrullitus oli,i toiminut pon-
15266: pitkin kesää senkin jälkeen, kun vapaaehtois,et tevammin rauhankysymyksessä, että se olisi to-
15267: joulko't ovat tulleet TJOi:s, ra:ja.n ta.kaa,, on :käyty. della ryhtynyt rauhanneuvotteluihin. Me myös-
15268: Meillä O'Il! syytä syyttää ha,lJlitusta· myöskin siitä kin toivoisimme, että hallitus tekisi kaikkensa so-
15269: äJrsytY~bestä, jota on ha·rjoitettu Karj.alan kan-         takiihoiturns•en ·estämi,seksi. Tähän saakkahan se
15270: na.kselb, syyttää siitä, ·että inikeri'lä.ist.en, eli nii- ei o1e tehnyt si~nä paljon mitälän. Me toivoi-
15271: den niJJneillä kulkeva,in joukkojen on• s-allittu .Suo- simme, että haltlitus koettaisi estää sotakiihoitusta
15272: men TJUO'lelta :hyök'ätä ra;jan Y'li v~näj.älle. Mei- kotimaass:a ja ul:ottaa, tmi'kä1i mahdollista, estä-
15273: dän on syytä myöskin moittia ha.Uitusta siitä, vlän toimint·ansa myöskin niihin henkilöi:hin nläh-
15274: että se ei ole saanut rajajou:kois:sa sell-aista ikuria -den, jotka ha::r.ioittavat kiihoitusta ulkomailla
15275: aika•an, että ärsytYtStä Suomen puolelta ·ei ta.pah- ma·wm.me :sekoi1tta.mis.eksi sotaan. Hallitus on siis
15276: tuisi. Että ärsytystä ta·pahtnu, vieläpä er~koi­ lyönyt paljon laimin rauhankysymyksessä. iSen
15277: sen tör'keäss'ä muodossa!, siitä antaa Siattuvan esi- kanta on ollut häilyvää, istumista kahdella tuo-
15278: merkin muuan pieni uutine·n, joka julkaistiin lilla ja kallistumista vanhoillisten ainesten rpuo-
15279: muutama viikko sittJen ;s·anomalehdisså. Tämä leen. Tälhän nähden on syytä 'hallitu1ksel'le an-
15280: uutinen kertöi, ·että Suomen puolelta koetetaan taa ihuoma;UitUiksia. On syytä osottaa, !Mä Suo-
15281: kuularuiskuilla, onko Venäjän puolella rajalla ve- men krunsan mieliaJl:a O'Ili ehdottomasti ~rauhan puo-
15282: näläistä sotaväkeä olemassa. Uutirsessa kerrottiin, lella ja .että epäilemättä suuret osat ka.nsa:stamme
15283: että tätä ·koettelemista on harjoitettu aikaisem- kannattavat ra,uhan tekemistä myöskin Neuvosto-
15284: minkin. .Meillä on myösikin syytä moittia n~- Venäljån ka1nssa. 'Toivottavaa on, .että hadlitus
15285: 1360                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
15286: 
15287: 
15288: eslintyisi rauhan kysymyks•essä ·pontevammin,              suomeksitämä lause kuuluu: ,sen lähetystön sih-
15289: kuin mitlä se on täJhän saakka esiintylllyt, eikä          teerinä, joka viime kesänä Iäihetettiin Berliniin
15290: kuuntelisi sotakiihoittajia ja. monarkisteja, vaan         tekemään rauhaa. venäläisten bolshevikien kans-
15291: kuunteli~i mieluummin kansamme suurten jouk-               sa, pyydän minä luvan sJlla.da oikaista j. n. e."
15292: kojen rauhanääntä.                                          (Ed. Procope: Olkaa hyvä ja jatkaka.a. Puhuja:
15293:                                                            Minä siteenasin täm:än alun, sillä tämä. tilaisuus
15294:    Ed. J y •S k e: 1Se välikysymys, jonka. ed. Pro-        ei tarvitse muuta siteeraamista. Ed. Procope: En-
15295: cope ja, 17 muuta ruotsinkielisen .ia 4 kokoomus-          hän minä kos,k.a.an ole kieltänyt sitä.) Tämän
15296: puolueen ed:usta,jaa yhdessä •ovat t.ehneet ha,llituk-     la.usunn.ou lll·ntoi asiantuntija, henkilö, joka itse,
15297: selle ja johon välikyselyyn 'herra pääministeri            tosin vain sihteerinä, oli istunut neuv.ottelupöy-
15298: tänä il·tana on vastannut ja johon vastaukseen             dän ääressä Venäjän bolshevikien edus.tajien,
15299: miruä puolesta,ni VD•iru olla täysin tyytyväinen, ,s.e     herra W orovskyn y. m. ka.nssa. (Ed. Procope:
15300: välikysymys •on kuitenkin minua varsin suuressa            Kyllä minulla oli €rityin-en. pöytä.) Ed. Procope
15301: määrässä oudostuttan:ut. Lyhyttä kieltä käyt-              vakuutta.a täälrrä istuneensa eri pöydän ää;ressä ja
15302: täen.: välikysy.ksessä moitita,an 1hallitusta siitä,       minä pyydän mainita, minä en vielä sitä mainin-
15303: että se ry'htyi Viron, La.tvia.n ja Liettuan kanssa         nut, että tämä a,siantunti.ja, .i·oka itse on istunut
15304: neuvottelemaan yhteisistä menettelytavoista, sen            n€uvottelupöydän ääressä V€näjän bolshevikien
15305: jälkeen kuru Viro, Latvia ja Liettua sekä .Suomi            ka,nss'a rauhasta .neuvottelemassa., tämä rauhan-
15306: kaikki olivat saaneet N euvos.to-Venäjä!ltä rauhan-         neuvott€1ija on' todella tämän tänä .iltana käsitel-
15307: tarjlouk-sen. V:älikysymyksessä va,aditaan halli-           tävänä olevan välikysymyksen isä ed. Hjalma•r
15308: tusta tilille siitä, että se alkoi näistä y'hteisistä      Proco'J)e. Sama ed. Procupe, joka varsin. a1diivi-
15309: menett.elytavoista. neuvot.el·la näitten reun.ava•ltiDi-    sesti on osa!llistunut bols'hevikien kanssa. rauhasta
15310: den kanssa ja erityisesti siitä, että se alotti neu-        neuvottelema,an, sama. edustaja nyt välikysymy k-
15311: vottelut. juuri näitten reunava.ltioi,tten kan•ssa, se     sessä katsoo a•sia;kseen .pyrkiä ihalv.entamaan ny-
15312: on Suomenlahden eteläpuolella olevien valtioitten          kyis,tä hallitusta siitä, että se on ryhtynyt Vi-
15313: hallitus.ten ;ka.nssa.. Ja l•opuksi vali'kysymy ksen-      ront, La.tvian ja Liettuan hallitusten, ei siis, 'PYY-
15314: tekijät haluavat vastausta ·hallitukse'Ili vastaisista     dän alleviivata. sen, Venäj.än bolshevi.kien kanssa,
15315: toimenpiteistä Venäjään nähden.                             kuten teki viimevuotinen hallitus, neuvottelemaan
15316:    Jos minä voiisin kä.sitt:ää tämän välikysymy,k-         yhteisistä menettelytavoista su-hteessa N.euvosto-
15317: sen aiheuttajaksi ed. ProcopeSJSa, välikysymyksen           Ventä.iään aikana, .i·olloin vallitsevat olosuhteet oli-
15318: ensimäisessä allekirjoittajassa, kehittynyttä syn-         vat viemäisillään meidän ·pienen eteläisen naanu-
15319: nillltuntoa tai synninosallisuude·ntun.toa. siitä,         rimme, Viron, suoranaisiin rauhanneuvotteluihin
15320: mitä se hal[itus teki•, joka viime vuonna ·oli val-        .tuon vihatun Venäjän neuvost•ohalli.tuksen kans-
15321: lassa ja joka, oli rauhanneuvotteluissa Neuvosto-          sa. Jos katsotillan rauhanneuvotteluihin ryhty-
15322: Venäjän edustajain Voarowskin y. m. kanssa ja              mistä N euv10sto-V enä.iän kanss•a isä:nmaatlle tur-
15323: jonka ha.llituksoen uskollisimpiin kanna.ttajiin ja        miolliseksi ja jos nykyin€n ha.nitus n.oihin neu-
15324: avustajiin kuului myös juuri ed. Proco-pe, tämän           vott-eluihin ·olisi ry'htynyt, niinkuin :ry'h.tyi se ku-
15325: väl~kysymyks.en synnyttäjä ja isä, niin, jos minä           ninlga$ha1litus•, jonka rauha:nva.ltuuskunnan sih-
15326: voi•sin Dlettaa todella, että ·tämiä valikysymys on        teerinä ed. Procope viime vuonna oli, niin silloin
15327: aiheutunut tuollaisesta synnintun:nosta ja .katu-          saattaisimme ymmärtää ed. Procopen välikysy-
15328: muksesta, niin minä voisin välikysymyksestä to-             myksen ny;kyiselle hallituksell€ tehdyksi siinä
15329: della. iloita j.a ka.tsoa, että pienistä on tullut suu-     t.arkoitu.ksesf'a., että saa.taisiin ny kyis.estä hallituk-
15330: ria. viime vuoden s·okeista näkeviä. Mutta väli-            S€sta tehdyksi viimevuotisen kuningashallituk-
15331: kysymyksen itset~etoisen korskea sävy ei anna              sen kanss•a.rikollinen. sen viime vuoaen. hallituk-
15332: pientäkään aihetta, valitettava.a ky!llä, us koa,  1
15333:                                                             seili, joka, aikamaliaan rauhailta Neuvos•to-Venä-
15334: että katumuksen ha,Ju 10lisi 11äässyt 'Pehmit·tämään        jän kanssa oli syöksemässä vaikeassa asemassa
15335: ed. Proconen ·pol.itikoivaa. sydäntä.. (Ed. Proco'Pe:       oleva.n isänmaamme yhdes:~ä suur-saksalaisten ja
15336: Ei ole. Puhuja: Minä valitan sitä.)                        bolshevikien kanssa meille tuhoisaan sotaan
15337:    Eduskunna,n täysi-istunnoss•a !huhtikuun 11              MuurmanrniUa niitä suurvaltoja va•staan, jotka
15338: päivänä lausui -eräs edustaja tä.ssä istuntosalissa         maailmansodan ovat voittaneet. Mutta viime vuo-
15339: erään toisen asian yhteydessä (Sanikaa minun                den hallituksen ja nykyisen kesku~stahallituksen
15340: käytt.ää ruot.sintki-eltä, jotta s.iteeraan oikein)         kysymyksessä olevia, ed€sottamisia ei voi edes
15341: m. m.: ,Såsom SJekretemre i de·n delega.tsion, som         verrata tois.iinsa, nykyinen haHitus kun ei ole ol-
15342: senaste sommar sändes til[ Berlin för att åstad-           lut ainoast,aaili neuvot.telema.tta N euvosto-Venä-
15343: komma fred med de ryska. bol,shevikerna, ·ber .iag         .iän karussa, va.an lisäksi on saanut aikaan sen, että
15344: att få rätta en oriktighet i herr Helos uttalande".         111. s. reunavaltioiden aikomus yhtyä rauhann.eu-
15345:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                        1361
15346: 
15347: 
15348: votteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa lykkäytyi 1odeHiset syyt tuntee nlllll erinlomais<en: hyvin,
15349: toista.iseksi ja on tälhän <asti jäänyt toteutumatta. hän, silloisen hallitussuunnan aktiivinen ja
15350: Kun näin on, asianlaita, silloin ei todellakaan voi etevä apumies. Mutta ehkä asia ·onkin käsitet-
15351: löytää mitä;än järjellistä s'yytä, joka. olisi pakot- tävä niin, että ed. Procope on välikysymyks·el-
15352: tanut ed. Procopetä tarttumaan kynäänsä väliky- lään tahtonut sara:da huomion kääntymään siitä
15353: symystä varten.                                          hallitwksesta, jonka viime vuotiset poliittiset
15354:    Ed. Procopen n;mi ensimäisenä tämän väliky- otteet olivat saattamaisi~laan meidät turmioon
15355: symyksen allekirjoittajana joutuu tätä taustaa ja kes kusva1tojen va,s.allimaalkså.. Yritys k·oet-
15356:                                                              1
15357: 
15358: 
15359: 
15360: vastaan katsottuna säälittävän naurettavaan a.se- taa telhdä syytt.ömästä syyllinen, joten tod-elli-
15361: ma•an. Vuosi talra.perin bolshevikien 'ka.nssa neu- roon .syyl.lilllen jäi:si huomiron ulkopuolelle, lie-
15362: v•otelleen l.ä:hetyskunn,an si:hteeri, joka. tuohon sih- nee a.sianajajatemppu. Me å•otka emme oJe
15363: teerin toimeen minun ymmärtääbeni ryhtyi va- asianajajia, emme ole siihen tottuneet, me emme
15364: paasta tahdos•ta, .on nyt. asettunut sil:le keskusta.- noita temppuja omasta kokemuhesta tunne.
15365: suunnalla jo viim-e vuonna olle-elle k.all'nalle, ettei    Ed. Proc.ope ja muut 'V'älikysymyksen' t.ekijät
15366: rawhanneu vottel uja holshevikisen Venäjän kans- mainitsevat: ,Siitä, mitä tähän asti on tullut
15367: sa pitäisi ailk,aa; meillähän •oli tämä ajatuskanta tiedoksi, täytyy näättää, että hallituksessa val-
15368: jo viime vuonna, joUoin ed. Procope vielä istui li Lsee oloista ulJmpoli tiikam alaHa ja eritoten
15369: neuvottelemassa N·euvosto-Venäjän kanssa. Ja myös a,semas'ta Venäjällä tietämättömyys, joka
15370: kun hän nyt katsoo itsensä mahdolliseksi mo·itti- ilmeisesti jo on tuottanut maalle suurta va-
15371: maan hallitust& siitä, että ha.llitus on yhdessä hinkoa." Katsokaamme, miten asianlaita en-
15372: reunava.ltioid·en ·ka.nssa yhteis~stä toimenpiteisttä nen muuta juuri Venäjän kyrsymyksen suhteen
15373: neuvote!llut j,a tällä toimenpiteellä saanut aikaan on. Jros V'äili.kysymylks•essä valllit.seva hen'ki
15374: sen, ett-ä reunavaltiotkaan -eivät ry,htyneet neuvot- olisi maassamme valtahen:kenä, olisi maamme
15375: teluihin Neuvosto!Venäjän kanssa., niin. tuntuu täUä . hetkellä jo val:miiksti sotkettuna rsota.an
15376: siltä, että ed. Procopen poliittinen logiikka on ole- ja valtakunnan joukot menne,et Rajajoen ylitse
15377:  matonta. (Ed. Procope: Kyllä se minulle ['iit- Pie a.ria varstaall! aluttaakseen J udeni tshia,
15378:  tää.)                                                   Koltsha;kia, Denikiniä ja milkse'i Bermondt-Ava-
15379:     Vä.likysymyksente.kijät sanovat, että Suomella l.ovia, näitä venäliäisiä kenraaleja., jois•ta tois,et
15380:  on ollut vapaussodasta viime aikoihin asti valti- jo p.arrastaikaa, tuhoavat Ukrainan ja La,tvian
15381:  ollinen merkityks-ensä sen .io'hd'Osta. että se·on sel- riippumattomuutta ja joiden myötätuntoises'a
15382:  västi osottanut kantansa taistelussa bolslhevismia suhtautumisesta Suomeen ei Suomen kansa1la
15383:  vastaan., osottanut kannatbvansa bolshevismin ole mitään ta.keita., päinviJls,toin. Vain jotkut
15384:  vastustamista, mutta että viime kuukausina tämä sotaa, ,ihannorvat itänwtsalaiset 'Voinevat täl-
15385:  luottamuksel:inen suhde on alkanut ulkomailla ilais·e:sta löytää i'sänmaalle onnea.. Suomalai-
15386:  pienentyä, että on. al-ettu epäillä, onko maam- nen isä:niillaa.ny.stiävä ei tällai,sta kevytmielistä
15387:  me va.ltiollisella johdolla enää halua vastustaa seikilca:ilua ole voinut ei&ä nykyilsten olosuhtei-
15388:  bolslhevismia, ja tämiiln 'vuoksi on luottamus den val:litessa voi hy<väksyä. Jos taaskin tässä
15389:  Suomeen järkähtänyt ja että epäluuloja ovat maassa !Valtasuunnan antajana, yleisherugen
15390:  muka lisänneet ne neuvotte·rut, j•oihin yhrnessä esittädänä olisi ollut toinen ääirimmäisyys. sosi-
15391:  baltilais' en valtojen kaMsa ryhdyttiin. Väli- ali:demokraattinen henki, niin tiedämme - sen
15392:   kysYJmyksen tekijöiltä, ennen muita ed. Proco- ova.t sos,ialidemokraattirset sanomalehdet kyl-
15393:  pffitä, olisi odottanut ja olisi oikeutettu odot- lin selvä,sti tuoneet esiin ja S'en saman toi esiin
15394:  tamaan toistenlaista sanontaa. Ei tarvitse olla edeHinen puhuja, ed. Puro - t.iedäm'me, että
15395:  ammattiiJ)olitikoitsija todetakseen, että ne rau- Suomi olisi tehnyt silloin jo raUihan bolshevisti-
15396:   hanneuvottelut, joissa ed. Pr-ocope oE siMeerinä sen V.enätirun kall's'Sa. E 1ttä isall'ma.amme as,ema
15397:  ja senaikainen viimevuotinen hallitussuunta nyt, jolloin niinkutsutut reunavrultiot ja suuret
15398:  meidän maassamme, suur-saksalaisuuden ja ymnärys'Valla,t ovat kielteisellä kannalla rau-
15399:  kuningashumalan korkea henki, joka silloin ha.ntekoon nähden N euvusilo-Venäjän· kanssa,
15400:   vallitsi, olivat niitä kailk'kein tuhoi,simpia, oli- olisri lkwi'kkea muuta kuin ka,dehdittava, jos
15401:   vat juuri niitä p.a;himpia syitä, jotka järkytti- Suomi dlisi yksi tyisra.uharn N eu'Vosto-Venäjän
15402:   vät maailman johtavien valtakuntien ja kans•o- kanssa tehnyt, siitä lienemme yksimielisiä.
15403:  jen keskuudessa luottamusta maahamme. Siitä Nykyinen haillitus ei ole nroudatialllut kumpaa-
15404:   hal!lituksesta ja sen edesoita,misi1st·a., rauhan- kaan suuntaa, ei näitäJ äärimmäise,stä oi•keis-
15405:   neuvotteluista y. m. olisi meiNä ollut oikeus tosta eikä vws,emmistosta tulleita menettelyta-
15406:  odottaa ed. •Procopeltä tuomiota, hänhän nuo poja "omaks-een ottanut. Meidän maassrum:me ei
15407: 1362                                      •rorstaina 30 p. lokakuuta.
15408: 
15409: 
15410: ole rY\hdyt.ty hyö~kä;ämään radamme ylitse,               siin bols!b.evistisen Venäjän 'kanssa, tahtoisi-
15411: emme lii()in ole tehneet rarulhaa venäläis1en dik-        vaiko he, että meidän suhtautumi·semme· kes-
15412: tatuuri:hruHituksen kanssa, emme ole avustaneet           kusvaltoihin tulisi vihwmieliseksi ja ynseäks<i?
15413: valkoisia, emme punaisia, emme mustia, emme               Minä olen varma, hyviruikin varma, että he mi-
15414: kirjavia veruäläisiä. ,J OtS .miSitääru niin juuri        tään näisiä eivät tahdo. Mutta. kun .olen varma
15415: tästä puolueettomuudesta on hallituksemme an-             siitä, että kysymy•ksiini SMin kiellteisen vas-
15416: s.aits•eva, koko kansan tunnustuksen. Sitä siltä          tauksen, n!i.in silloin minusta myös hyökkäys
15417: evätään. Oikeisto epää, vasemmis·to epää ja ai-           hallituksemme Uilkopo.litiikka>a va.sta:an sen
15418: van äärimmäisis.tä ·P'äiruvastaisista syistlä kum-        1häilyväisyydestä muka, samoin: .moite S'en
15419: pikin. Minä ymmärrän asian niin, että m~idän              suunnasta, tuntuu !kokonaan aiheet;tomalt·a.
15420: hallituksellamme on se kanta, että meidän tässä               1Ed. Prooope y. m. •kysyvät, mitkä syyt ovat
15421: maas•sa on .oltava aliJ.'tå. valmiit puolustamaan         vaikuttaneet, että hallitus on siinä määrin, kuin
15422: vieläpä ruseet käJdesSJä.kin, jos niin tarvitaan,         .on ollut asi·anlaita, ylhdisiänyt rmeidän politiik-
15423: 'kansallista elrumäämme ja valtakunnallista               kaiiJJIDe baLtilaisten maitten politiikkaan. On
15424: riippumattomuuttamme, uhatkoot sitä sitten pu-            ,suorastaan ihmeellistä kuuilla t.ätä kysymystä.
15425: naiset tai muunväri·set venäläiset; mutta omat            Välikysymymsen~ekijä't eivät sen mukaan s·iis
15426:  asiansa, sisiilis•et asi.ans'a hoitakoot venäläiset      käsitä, mikä merkitys on silJä seikalla, että yh-
15427: .,
15428: lLSe.                                                     teisymmärrys vallitsee Suomen ja Vir.on vä-
15429:    ,VäJliky.symyksen teikijä't syyttävät hallitusta       lillä, että Vims,sa ei p.ääJs·e b.ols.hevismi vallalle,
15430: lisäksi häilyvästä politiikasta Venäjään nähden.           että 'Suomenlahden eteläpuolella. Viron ran-
15431: Tämäkään väite ei pidä paikkaans·a.. Minä nyt              niklw ei joudu Neuvosto-V euädän käsiin, sen
15432: en puhu siit'ä hallituksesta taaskaan, jolka               mukana RääJveli y. m. Minä pyydän kysyä ed.
15433: viime vuonrra esiintyi. todella häilyvästi: ,mil-          Prooopelta, eikö meidän työmme tää~lä edUJS-
15434: l·oin neuvotteli Berliinis·sä rauhasta Neuvosto-           kunnassakin olisi varsin vaikeata, jos Suomen-
15435: Venäjän kanssa, milloin suunnli'tteli suurta so-           lahden etelärannikko olisi 1bolshevikien hal-
15436: taretkeä 'sama•a N euvosiJo-Venäjää va;staan.              lussa ja ,Suomenlahdella bolshevikilaivasto?
15437: Sen poLitiikka todella .oli häilyvää; sen tuntee          {Ed. Prooope: Samaahan minä sanoin myös).
15438: ed. Procopekin; olihan hän juuri hallituk'S•en                 Ed. Procope ja 17 muuta ruotsinkielisen ryh-
15439: luo' tamusmies. Mutta sitä •hallitusta ei •ed.             män ja 4 kokoomusryhmän edustajaa vaativa.t
15440: Procope trurkoita;kaan p.uihueossa.an häilyväi.syy-        -      niin 'kai välikysymystä ja sen tarkotusta
15441: dest,ä, vaan nykyistä •ha:lli t:usta. Ja, kuitenkin         ensi.krudessä .on kä!Sitettävä -        hallitusta ti-
15442: juuri nykyinen ·hallitus· on johdonmukaises:ti             li.Ue s·iitä, että se ryhtyi Viron, Latvian ja Liet-
15443: seisonut kannallaan. .Se -ei ole . hyökännyt,              tuan kanssa neuvotteluihin: yhteisistä toimen-
15444: mutta se ei ole myös'kään ryhtynyt rauhanneu-              piteistä näi·den neljän maan 'kesken Venäjän
15445: vott.elui,hin. Puhe nykyisen ha.Hitulksen häily-           Neuvostovallan         ra uhanta.rjouksen       suhteen.
15446: väisyydestä välikysymyksessä tuntuukin vain                Mutta täytyy uskoa, että tässä eduskunnassa ei
15447: sana:leikittelyltä; minä taihtoisinkin sitä ta.•as         ole muita kuin juuri kysymyks€1ssä'Olevat 22
15448: nimittää a.dvokatyyriksi viimevuotis•en muhan-             ·edlustaj.aa, jotka ta;htoisiva.t 1haJlitusta todeUa.
15449:  neuvottelijan ja; sotaa uhkaavan hallituks,en             syyttää tästä Suomen bsa.vallan ja •koko Eu!10-
15450: puoles<ta.                                                 pan edun kannalta niin 1Jark'()tuks·enmukaisesta
15451:     Välikysymyksen tekijät esittäJvät vielä olevan          haillitukJs•en edesottamisesta. Tai, jos nyt
15452: tarpeen saada tietää, onko uutta viime kuukau-              asian 1s·u:Q.teen es,iiniyy päinvastainen käsity•s,
15453:  sien ajoista poikkeavaa ulk'Opoliittis.ta 1suuntaa         niin saan uskoa, ert/ä tämä .käsitys ·On tullut
15454:  alotettu. Välilkylsymyiksest:ä saa. lsen käså.tyk-         vasta sen jällllmen., kun on a>jateltu ma•hdolli-
15455:  sen, että välikysymyksen tekijät toivoisi1vat ul-          s·eksi 'käytt.ä:ä tätä kysymys,tä silmänkääntö-
15456:  kopolitiikassa harjoitetun toiseUaista suunta.a           temprpuna maaperän ottamiseksi hallitukselta
15457:  Jrnin mitä villime kuukausina on noudat.ettu.              ja siltä kEllskust:ap.olitiika:lta, jota hallitus nou-
15458:  (Ed. Prooope: Ei, mutta j.onkinJlaista suuntaa.)           dat:taa.
15459:  Minä pyydän ky1syä: taht.oisivat.ko välikysy-                 !Minä olen 'ottanut vaivakseni tutustua eräi-
15460:  myksen t.ekiljät s•iis, ·että meidän olisi rik<Otta.va    lsiin ja hyvinkin mone.en tässä maa,s'Sa ilmesty-
15461:  ystävälliset suhtteemme länsivaltoihin? Ta.h-              vään .san.omaleMe·en niiltä ajoiilta, jotka tässä
15462:  toisivatko lhe, että me •suhta.utuisimme esim.             •ovat kys,ymyksesS'ä. s. o. syyskuulta ja, osi1n lo-
15463:  Ruo's,iin Ahvenanmaan kysymyksessä toisella                ka:lmulta t,ä,nä vuonna, ja minä p.yydän huo-
15464:  tavalla, kuin o1emme t.ehneet? Tahtoisivaiko               mauttaa, että kaikki keskustan lehdet ja va-
15465:  he, että me a•s·e·ttuisimme ysrtävällisiin IS:uhtei-       semmi·S\ton lehdet .ovat antameet jlk.amattoma.n
15466:                               Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                1863
15467: 
15468: 
15469: iunnruSitu'k:sen·sa harrEtukoolle s>iitä, ·että se ryh-         ,Om än Finland, vars självstä.ndighet redan
15470: tyi neuvottelemaan reunava:ltioit:ten kanssa                är erkänd av hela den civiliserade världen och
15471: (Ed. Procope: Keskusta. ei tiedä, mitä siellä               som äger ett givet territorium och ett fullt ordnat
15472: on tapahtunut). Minä pyydän huomauttaa, et-                 statsväsen, inta.ger ·en väsentligen anUJan stä.ll-
15473: teivät vaJin keskusta ja vas·emmi,s•to, jotka ed.           ning- än dessa under bi1dning varande f. d. rand-
15474: Pr.ocopen tässä juuri lausuman väitt.een mu-                stater, står vårt .J.and för närvarande genom krigs-
15475: kaan eivä:t tiedä, mitä on tapruhtunut, vaan näi-           tillståndd med Råds-Ryssland dock i ett visst ge-
15476:  den li!S'äJk,si me1kein koko muukin sanomaleh-              menska.psförhålla.nde med de nämnda länderna
15477:  distö tässä :ma.a:S1s'a a1settui myötä:mi~lis·elle kan-    och bör utan tvivel med hänsyn tili det ifråga-
15478:  ndl·e näitä n'euvotteluja lmh' aan. Näi'n myös-            varende fr-edsanbudet haoola i samförstånd med
15479:  kin ·&en puolueen sanomalehdistön pää, johon               dem."
15480: ·ed. Procope, Estlander ja muut ruotsinlkielis·et               Minusta nama otteet molemmista kirjoi-
15481:  lukeutuvat, s•amoin suurimmarrta osalta· myös-             tuksista, jotka ovat olleet ruotsinki-elisen puolueen
15482:  kin kokoomuspuolueen sanomalehdistö, johon                  pää-äänenkannattajassa, osotta.vat, että sillä ta-
15483:  edustajat Hallsten, Hultin, Hom{m ja Erich, M.             holla kriitillisinä hetkinä oltiin erinomaisen myö-
15484:  kuuluvat. Minä pyydän todistaa tämän väitteeni,            tämielisiä duuri .siihen toimenpiteeseen, josta
15485:  sillä väite voi tuntua epäiltävältä senjohdosta,           saman puolueen ryhmän edustajat välikysymyk-
15486:  että ruotsinkielisen ry·hmän ja kokoomuks.en                sessä .ia täällä esiintyneissä lausunnoissa nyt pyr-
15487:  edus1taja.t nyt t. ä ä ll1 ä ovai esiintyneet kai-          kivät antamaan moitetta. hallitukselle. T·od€lla
15488:  kessa yh'eisymmärryks•essä kannalla, joka. on               tällä tava.Ua myötämielisesti siis suhtauduttiin
15489:  toisenlainen kuin mainits·emani sanomalehdrs-               myöskin ruotsinkielisellä ta.holla niihin neuvot-
15490:  tön kanta asiassa oli. Tällöin tuntuu luonnol-              teluihin, joita hallituksella oli 'baltilaisten mai-
15491:  lisesti hyvin vaikeal·ta ilman todisteita usk•aa            dell! hallitusten kanssa.
15492:  ja ymmärtää, että näiden puolueiden s·anoma-                    Mutta kun näihin äärimäi.simmän oikeistomme
15493:  lehdislsä syyskuussa tänä vuonna esitetään niin             edustajiin välikysymyksen tekijöihin on yhtynyt
15494:  voimakkaita vaatimuksia hallitukselle esiintyä              myöskin, kuten jo mainitsin, 4 suomenkielistä, on
15495:   reunavaltioid-en kanssa yhteis·esti, siis p.uolust.e-      huvittavaa todeta., että kokoomuspuolueen sano-
15496:  taan kantaa, joka on va,stakkainen noiden ,puo-             ma.l.ehdist.ö, kaiketi siitä valta.-osa, asettui noina
15497:  lueiden edustajien nykyiselle kannalle.                    ·kriitillisinä syyskuun päivinä vaatimaan halli-
15498:       Minä pyydän ensinnä esittää lyhy•en .otteensa-         tusta neuvattelemaan niinsanottujen reunaval-
15499:   nomalehd.estä Hufvudstadsbladet syyskuun 15                tioitten kanssa. Siltä va~ralta, että joku taaskin
15500:   päivältä. Pitkässä kirjoituksessa ,Estlands freds-         v.äittäisi näitä väitteitä epäol-eellisiksi, pyydän
15501:   underhandlingar m~d Råds-Ryssland" viimeinen               siteerata eräitä la,usuntoja. sanomalehdistä Uuden
15502:   kappale kuuluu: ,Aven om freden mellan Est-                Suomen Iltalehti, Uusi Aura ja Karjala ..
15503:   land och Råds-Ryssland icke blir annat än en be-               Uuden Suomen Iltalehdessä syyskuun 13 päi-
15504:   ståend·e vapenvila, komm!ll dess v·erkningar att bli       vältä kirjoitetaan artikkelissa: ,Jos Viro solmii
15505:   kännbara för Finland. Om bolschevikerna kunna              •erikoisrauihan" - loppukappale siinä kirjoituk-
15506:   bortdra.ga. sina t1rupper från den estniska fronten,       sessa- ,näissä oloissa., on kaikkien reunavaltioit-
15507:   bli de i t1llfälle att, om de så önska, samla               ten ja Itämerenvalt.akuntain, joid€n kansalliset
15508:   större styrkor mot vår gräll!s. Frågan om Fin-              edut V€näjää:n nä:hden ov:at pääasiassa yhteiset,
15509:   l•ands förhållande till det fredsanbud, som även           lähestyttävä ·entistä kiinteämmin toisiaan, sovit-
15510:   riktats till oss, blir därmed ytt.erst a:ktuell. Då         tava yht.eisistä menettelytavoista ja va.lmistau-
15511:   våra och Estlan:ds intressen i den•na sak äro så            dutta.va voimalla .ia työllä auttamaan toinen tois-
15512:   nära sammankni]Jipade, är det av iJJ.ögsta vikt, att       taan. Yhd€n. sortuminen tietää v,a,arallista ta,p-
15513:   behand1ingen av fredsförslaget försiggår under              p}ota kaikille. Mutta en<nen kaikkea: Ei erikois-
15514:    s,a,mv€:r:kan mellan regeringarna på båda sitf.or a.v      rauhoja." Minusta tämä osoittaa hyvin sattuvasti
15515:    Finska viken. Man förutsätter att de, s.om för-            juuri syyskuun 13 päivältä kokoomuspuolueen
15516:    närvara.UJde ha att ·svara för vårt lands öden, icke       arvoitetussa sanomalehdessä esille tuodun mie1i-
15517:    försumma, att i denn:a utomord·entligt viktiga. an-        piteeUJ, joka kaikesta päättäen silloin myöskin,
15518:    gelägenhet med skicklighet och kraft för.a vår             ja minä tahdon uskoa, vieläkin on. vallitsevana
15519:    talan ocb bevaka våu- rätt." Minusta tämä lylb.yt          va.lta-osassa kokoomuspuoluetta ja. myös.kin sen
15520:    ote tästä kirjoit.uksesta todentaa väitteeUJi ja aset-     eduskuntaryhmää. Ehkä vielä selvempi on Uu-
15521:    taa siis edustaja Prooopen hallitusta syyttävine           den Auran syyskuun 17 päivän kirjoitus. Artik-
15522:    lausuntoine.en yhä omituisem.'Paan valoon. Sa-             kelissa, j.onka. otsikkona on ,,Neuvosto-Venäjän
15523:    massa sanomalehdessä Hufvudstadsbladet 17 päi-             rauhantarjoukset", mainitaan m. m.: ,Jos siis
15524:    vänä syyskuuta, olleessa artikkelissa sanotaan:            bols'hevikit tarjoavat ra.u'haa Suomellakin, niin
15525: 1364                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
15526: 
15527: 
15528: silloin m-eidän on käytettävä tilaisuutta hyväk-         sopimatonta kuin oUJkin sanoa niin, kun on mei-
15529: semme niiden vaatimusten läpiajamiseksi, joita           dän riippumattomasta Suomesta.mme kysymys)
15530: ka,nsamme onni ja menestys välttämättä vaati-            ja myöskin ympärysvaltojen johtavien valtio-
15531: vat. Ensiksi on tällöin v<aadittava. sekä Suomen         mi-esten kanssa. Tällaisia neuvotteluja onkin jo
15532: että Viron täydellisen riippumattomuuden tun-            pidetty eräässä Ta.llinnan .lähellä olevassa lin-
15533: nustamista ja sen ehdotonta .kunnioitusta ja. voi-       nassa." Lisäksi: ,mitä suurimmalla mi-elenkiin-
15534: massa pitämistä." Tällöin edellytetään, me huo-          nolla seuraa koko Suom-en kansa nyt alkaneitten
15535: maamme siis, mainitussa Turussa ilmestyvässä             neuvottelujen tuloksia." jra lisäksi ,hartain toi-
15536: kokoomuspuolueen lehdessä, että on mahdollisuus          vomm-e on, että hallitus neuvoteltuaan asiasta
15537: vi€läpä rauhan·neuvotteluihinkin mennä. Ed€1-            sekä reunavaltioitt-en että liittoutuneitten kanssa
15538: leen tuossa kir.ioituk:s,essa sanotaan: ,Jos maal-       ja mikäli mahdollista, sovittuaan yhteisistä me-
15539: lemme Neuvosto-Venäjän taholta todella tullaan           n.ettelyta voista, a.inakin ensinmainittuj€n kanssa.,
15540: tekemään samallainen rauhantarjous kuin Virolie          voi järjestää tämän tavattoman arkaluontoisen
15541: ja. Lätillekin, on hallituksemme mi€lestämme ase-        ja senranksiltaan arvaamattoman laa.j,akantoisen
15542: tuttava läheiseen yhteistyöhön ja, vuorovaikutuk-        kysymyksen Suomen etuja ja. onnea vastaavalla
15543: seen näiden maiden edustajain kanssa yhteisten           tavalla". Tässä isämmaallisessa ja hyvähenkisessä
15544: etujen ajamiseksi." ,Samassa sanomalehdessä              kirjoituksessa suoraan sanoen asetutaan siis koko-
15545: Uusi Aura s€uraavana, syyskuun 18 päivänä. kir-          naan toiselle kannalle, kuin tässä eduskunnan is-
15546: jotuksessa ,Skylla ja Karybdis" mainitaan                tunnossa ovat asettuneet oikeiston edustajat.
15547: m. m.: ,Yhteisen sotatilran takia. Neuvosto-Venä-           Olen nämä otteet esittänyt osottaakseni, että
15548: jää vastaan on meidän pakko toimia y.hteisym-            vlein.m mielipide ma,assamme kriitillisinä syys-
15549: märryks€ssä n. k. :reunavalt~oitt.en ka·nssa."           kuun päivinä oli, että hallituks-en on ryhdyttävä
15550: ,Vaikka. hallitusmi€stemme nyt käsitelt-ävänä            yhteisistä toimerupiteistä neuvottel-emaan juuri
15551: oleva kysymys onkin perin arkaluontoinen, on             niin kutsuttuien reunavaltioiden kan.ssa. Halli-
15552: sen va.kavuus ja. kauaskantavuus sitä laatua, ettei      tuksella oli sama mielipide ja s·e ryhtyikin .ia
15553: neuvottelujen kulkua ja kehitystä ole yleisöltä          s-euraukset olivat varsin tyydyttävät. Ja nvt jä-
15554: sala.tta va. Kyse·enalaiseksi saattaa as€ttaa, eikö      lestä:päin tuleva.t sitten ed. Procope, Erich, M.,
15555: tämän tärkeän kysymyksen taki,a €duskunta 'heti-          ynnä 20 muuta. edustrajaa kysymään. hallituk-
15556: miten oli·si kutsuttava koolle ennenkuin ratkaise-       selta·: Miksis tämän teit? Minä pyydän kysyä,
15557: vampiin toimenpiteisi.in neuvottelutietä toisten         onko tätä välikysymystä näin ollen arvosteltava
15558: kanssa ryhdytään. Päättääihän eduskunta sodasta          muulla tavalla kuin siten, että nimitämme sitä
15559:  ja rauhasta. Kun kaikki tartp€elliset valmistavat        poikamaisuuden Dolitiikaksi, tea.tteritempuksi,
15560: neuvottelut ov·at pid€tyt ja ententen suhtautumi-        .ioka tar.ioo eräille v-älikysymyksen tekijöille ti-
15561: nen on valmistunnt, on eduskunta kiireesti ko-           laisuuden nävtellä "J)olitiikkaa.
15562: koonkutsuttava. Niin tärkeätä .ia kauaskantoista             Kun herra pääministerin selitys minua hyvin
15563:  kysymystä ei ole oikein peitellä eikä jättää yk-         tyydytti, pyydän minä omasta ja edistysmielisen
15564:  sin valta.puolueen hallituks-en ratkaistava.ksi.         ryhmän "J)uolesta yhtyä nii~in, jotka ovat esittä-
15565: Varokoot siis konsulit ottramasta liian suurta vas-       ne-et ·eduskunnalle siirtymistä yksinkertaisoon
15566: tuuta." Kun vertaamme näitä kirjoituksia niihin          päivä.iäTj·estykseen.
15567: kielteisiin lausuntoihin., joita täällä tänään on sa.-
15568:  masta asiasta oikeiston taholta ann.ettu, niin to-         Ed. Pii t ula i n-e n: Siinä missä välikyseli-
15569:  della täytyy toisinaan huudaMaa tällaisia lukies-       jät ovat nähneet hallituksen edesottamisissa suu-
15570:  saan nuo ed. Procop{m la.usumat vanhat historial-       rimman virheen, näen minä kaikkein ·suurimman
15571: lisPt sa:nat: timeo Dana.os et dona f€rentes.            ansion. Se on nimittäin se, että välikysyjät ovat
15572:      Vielä pyydän saada lukea yhden sitaatin ja          asettan€et nimenomaisesti tai pa•nneet koko väli-
15573:  tehdä s.en Kall'jalan pääkaupung-issa ilmestyvän        kyselylle pääp·ain·on siinä, että Suomen hallitus
15574:  kokoomuspuolue-en lehdestä. Äskenmainittuna             on ryhtynyt neuvotteluihin reimavaltioitten kans-
15575:  8 päivänä syyskuuta. Viipurissa ilmestyvä Kar-          sa. Tätä kaiketi ovat tahton.eetkin välikyselijät
15576:  .iala kirjoitti artikkelissa. ,NeuvoPto-Venäjän rau-    estää. He nimittäin väittävät siitä johtuvan
15577:  hantarjous" m. m. seuraavaa.: ,Olemme jo aikai-         maallemme vaikeuksia m. m. näin: ,.Monet sei-
15578:  semm;n huomauttan,e-et, että Suomen haHitus ei          kat ovat edistäneet tämän ulkomaisen epäluulon
15579:  voi te'hdä mitään päätöstä sillekin tehdvn esityk-      syntymistä ia va·hvistumista, ennen kaikk.ea ne
15580:  sen johdosta neuvottelujen alkamisesta Vmä.iän          rauhanhankkeet, joihin yhdessä baltilaisten reu-
15581:  nykyisen rhallituben' kanssa, ennenkuin se ensin        navaltioitt€n kanssa on ryhdytty" ja kysymyk-
15582:  on neuvotellut asiasta mniden reu·navaltioitten         sen pääponsi onkin mainittu näin: ,Mitkä asian-
15583:  kanssa (Huomatkaa: o'li vielä sana ,muiden", niin       haarat ovat olleet määräävinrä hallituksen men-et-
15584:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                 1865
15585: 
15586: telyssä alQttaa Viron, Lätin ja Liettuan hallitus-         dosta Suomen mrurka.n. kurssi on a.Ientunut. Ed.
15587: ten .ka.n.ssa- neuvottelut Neuvosto-Venäjän kan·ssa        Procope y. m. hyvin tietävät, että markan kurssi
15588: tehtävästä rau•hasta ja mitkä syyt ovat saatta-            oli alhainen jo enn:en muha:nmeuvotteluihin ;ryh-
15589: neet haUit1lksen siinä määrin kuin nyt on laita            tymistä. Ed. Holma lausui: ,Nyt ei ole kysy-
15590: tässä kysymyksessä rauhanneuv(}ttelujen alotta-            mys enemmästä ei~ä vähemmästä, kysymys on
15591: misesta !Neuvosto-Venäjän kanssa1 ylhdistämään             rauhasta t&hi sodasta". Se on suoraa puhetta.,
15592: Suomen p(}litiikan haltilaisten valtionmuodostu-           sitä jo yksinkertainenkin ymmärtää. Sitten hän
15593: main ;politiikkaan.'' Minä omalta v.älhäiseltä osal-       edelleen väitti, et<tä siUoin kun amirlliali Kolts:ha.k
15594: tani näen juuri •tässä parhaiten hallituksen suu-          vaati kenraali Mannevheimin ollessa valtion•hoi-
15595: ren ansion. Sillä lbaltilaisille valtioille ja Suo-        tajana heinäkuulla sotaretkeru Pietariin ja sen
15596: melle ei ole yhdentekevää, millaiseksi baltilais-          vaarattomaiksi tekemistäJ, se olisi pi·tänyt tehdä.
15597: ten valtioiden ja Suomen tuleva valtiomuodos-              Ed. Holma ·ta1htoo siis jättää meidän maamm-e
15598: tuma saattaa muodostua. Suomi ja haitilaiset               suurti€Th valtioidell! leikkwaJloksi. Sellaista ei saa
15599: valtiot yhdessä voivat muodostaa tulevaisuuden             tapahtua, ja minä uskon että Suomen talonpoikai-
15600: suuronkin valtiomuodostuman ja suurenkin val-              nen väestö samoin kuin Suomen työväestö tekee
15601: tiotekijän. Se seikka, että välikysyj.iilt, mikäli         tällaiset. hankkeet tyhjiksi. 'Täällä on juuri tuosta
15602: saata·n minä heidän toimenpidettään ymmärtää,              haltilaisten vaHioideTh muodostumasta jo huomau-
15603: ov>at tehneet välikysymyksensä johtuukin siitä,            tettu, ja minä edelleen uudisilani, että niiden val-
15604: että nämä haitilaiset valtiot ovat muodostumassa           tioiden kanssa on entistä enemmän ruvettava mitä
15605:  ka.nsa.nvalltai•siksi vlliltiokisi, ja sehän välikysy-    läheisimpään yMeistoimiThtaan. Täällä on 'huo-
15606:  myksen tekijöillä onkin kdko kysymyksen ydin,             mlliutettu sitäkin, etilä Denikin tuolla. Etelä-Venä-
15607: että niin ei pitäisi ainakaan ta.pahtua•. Kun minä         jällä:, joilika avuksi nyt meidän oikeistomme ·pyr-
15608:  toiselta 1puolen näen, ·että 1Suomelle on 1hyvin tär-     kii, on juuri .tuhoamaisiHaa.n Ukrainan va.st:i.kään
15609: ·keätä, san()isinko elinehto, että juuri Suomen ja         syntyneen valtion, joka suurella lir:heudella on
15610: näiden suomensukuisten heimojen on liityttävä              taistellut ylivoimaista ·holshevismia vastaan. Tä-
15611:  toisiansa suu•remmassa määrässä tuikemaan, niin            mä sama Denikin, joilika a.vuksi meidän väliky-
15612:  minä toivon, ·että meidän ulkoministerimme kiin-          selijämme mielellään rientäisivät, on valmis heti
15613:  nittää tähän asiaan entistä enemmän huomiota,             polkemaan ·ja paikalla undhtamaoan a.uttajansa
15614:  että näissä va.ltioissa meidän valtiollista edustus·      siten, että tuhoaa juuri sen kansa.n, joka urheasti
15615:  tamme olisi suunnattomasti voimistettlliva. Ei             on hdls'hevismia va!Staan tajstellut. iSåma juttu
15616:  o1e salman•tekevää, saako entinen tslllarinaikainen       olisi tietysti tääilläkin, jos va1lkoiset <tai oikeam-
15617:  Venäjä kohota entiS·een eheyteensä, vai muodos-            min nyt mustiksi muuttuneet venäläiset kenraa-
15618:  tuuko siitä monia uusia valtioita. Toivottavaa            lit saisiv·at Venäjällä vallan !käsiinsä. !Silloin
15619:  olisi että nämä nyt muodostum1st~la.ssa olevat             olisi Suomenkin, itsen,äisyyden kanssa. niin ja
15620:  tahi puolivalm:iJ.t valtiot saavat liittyä 1äheisem-      näin. SentäJhden on meidän venäläisiin suhtau-
15621:  min yhteen•, sikäli kuin tääUä ed. Juutilainen             duttava aiva.Jls sama.Illli tasa.puolisuudella, ta.pel-
15622:  mainitsi, kosk·a heillä jru meillä on joka tapaukses-      koot keskenään, jos minkä kehtaa vat ja jaksa.va.t.
15623:  sa samanlaiset ilot .illl •samanlaiset surut, meillä on    Suomen •ta1olllpoikaisen järjenjuoksun .kannalta on
15624:  yhteinen vihollinen, entinen Venäjä, sillä muuksi          edullisempaa, että nämä ta:ppel€va.t keskenään,
15625:  se ei saata. tulla. J·os nä.mä pienet reuna.valtiot        jos. näkevät siihen syytä olevan. Välikyselijät
15626:  muodostaisiva!t yhden valtioliittoyhtymän niin             ova.t näJhtävästi vaikeroineet sitä seikkaa, että isi-
15627:   se käJsi~äisi jo tuossa enemmän kuin 40 mil-              enhenki on ikäänkuin sammumaan ·päin. Ei se,
15628:   joonaa. Ja sellainen valtiomuodostuma voi jo              hyvät oikeistolaiset, ole niin sammunut. Kyllä
15629:  Suur-VenäjäHekin sanoa, että oikaa ihmisiksi.              S€ leimahtaa silloin ,kun tarvis tulee. Mutta nyt
15630:   Mutta jos nämä eivät saata muodostua, silloin             siihen vielä ~i ole syytä. Minä siis .toivon, että
15631:   Suur-Venäjä voi sanoa meille mitä tahansa, .ia            juuri ulkoministerimme kiinuittää tähän mainit-
15632:   sen vuoksi ei ole saman·tekevää, minkälaiseksi näi-       semaani ba.ltilaisten valtioiden valtiomuodostu-
15633:  den baltilaisten valtioid€n ja Suomen kohtalo tu-          maan entistä €nemmän huomiota. Samalla kun
15634:   levaoisuudessa muodostuu.           Kansanvallan aa·      ilmoitan, että minä olen suurella mielihyvällä
15635:   rimmäinen pelko on saa.ttanut välikysyjät täm-            kuullut päämilllisterin antaman selityksen, en ka.t-
15636:   möiseen hätään, että on ryhdytty tämmöisillä              so olevan .syytä toiv·oa, ·että asia< menisi ulkoa.si-
15637:   välikyselyillä estämään t•ai tekemään tyhjäksi            ainvaliokuntaau, sillä tämä joka tapa.uksessa ei
15638:   kaikki kansanva.Itaiset uudistukset niin Suomes-          sitä ansaitse.
15639:   sa kuin myösEn näissä reun.avaltioissa. Täällä
15640:   ed. Procope on tosin silmienlumeeksi h€ittänyt             rEd. E ·S t 1 a n a e r: Då d'rågan ·Om .fredrss[u-
15641:   sellaisen vä~tteen, että rauhanneuvottelujen joh-        tet här i riksdag,en dehat.terades·, beifa:nn sig re-
15642:                                                                                                              173
15643:  1366                                     Torstaina 30 p. lokakuuta.
15644:                  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -----------------------
15645: 
15646:   g-eringoen i en O:för'tjäm;t lfördtela~tig ·ställning no1Jl!drirvande bör ti11lskriva.s d'en nuvara.nde ut-
15647:   geru:emot -o>ppositionen. Den form reg-eringen rike:s.minisrtern, l:i-ksom ookså haru under deiS'S
15648:   valt, ,skriv-elsen _n:o 40" ~ -den torde komma tidiga·re .stadier frwmjrut -dests tillkomst. Mam
15649:   ait få heta 1så - :för att till representaiio-nen ·kan förstå, ja, skänka -erkännande åt den engel-
15650:   häruskjuta ärendelt, ingav redan i och för sig •Ska synpunkten i denna salk, såldwn denna syn-
15651:   tveki!Jn om remis's tiH utskott kun1de yrka.s. punkt torde framstä11t.s av den enge}ska mili-
15652:   Men avgörande tal81de mot vemiss den farhå- tärfullmäkti~g.e·n, nä:mlig'en a.tt icke ö·v:ergiva
15653:   grun, at't en• remiss• ha.de ·kunnat -erhålla sken1e-t >p·er-soner, vil·ka en ~ång •tagi:ts i tjänst. Men det
15654:   av tvekant och önskan a tt i s~älva saiken -            'hil!de va,rit utri:keslednirugens s1ak att med till-
15655:   freCLsunderlhandling eUe'r icke - ~e t:i,den an. bör}ig bestämdhet klargöra, att de:ss-a personer,
15656:   Ocih däro-m finge dock int,e1 tvivel lämn:a•s öv- av vi1kru s·tö~sta delen burit va:pen mot sitt bnd,
15657:   rigt, att riksd<~Jgen omedeil.bart fordrade at.t re- ej ha.d:e anspråk på -en såda-n omvårdnad, och
15658:   gering·en s•kuUe ruvbryLa sin i detta hänseend-e frarn;för allt arbt framhålla, hurusom Finland
15659:  s1å ytterst kompromett-erande politik. Men där- icke kurude mottaga dem på sådana vinkor. Jag
15660:   med hleve d'et för ·dem, som ogilla.de regerin:- kan icke vä-rja mig för att den engelska opinionen
15661:   g-ens hela hållning, omöjlligt art:t föreslå eri mo- härutinnan blivit stämd mot Finland genom in-
15662:   tiverwd öv·ergång till dagmdningen, s10m tyd- flytwnde av soeia.ldemokraternas politik och att
15663:  ligt tstku:lle hav:a fas1ts.lagit, att det ej var nog, hetrr ut.rilk·e,smini:stern ej gjort va,d som hort gö-
15664:  att regeringen i .elfte stunden själv insett oclh ms för att upplysa denna .opinion. Fa,stmer är
15665:   avstyvkt 's•in egen tidigare fredsriktning och det mycke', ~s•om .synes p.eka i den ri,ktnintgen,
15666:  .sållunda und·erlåtit a,U begå en sista, i:rrepara- artt man därmed· rusy.ftat at.t bereda mark fö["
15667:  bel bute. Det behöves därtför ännu, att det det sammangående med socirul:demokraterna
15668:  klart utt:a.las, hurusom en ny positiv politi1k, en inom riksdag.en, som omed'el'ba:rt dfurpå fram-
15669:  poEtik, Slom ingen tilltr-or llenna regerings vilja trädde i den nuvar.ande regeringens bild:ande
15670:  eHer förmåga, omedelibart inslås. Detta har va- och som s-edan de.ss varit •en av .huvndpunik-
15671:  rit •den nämnasrte ·orsaiken t.ill denna in:terpella- terna i regeringens politik, i des-s s.iälvbevar-el-
15672:  tion, vilken är så mycket nödig.are, •som tVad sepoliti'k, oc:h även tillåti':s att intfluera på hela
15673:  s1edan den förra, diskustsi;onen ·blivit bekant om dess övriga åttgöramlen val'e sig å inrikes- ·eUer
15674:  re•g·eringen:s hålQning, ic1ke varit egnat att göra jämväl utrikes·politiken. Det var en inledning
15675:  stä!Uningen lklar va.rken utåt eller inåt. Fa:st- till denna nya. 'P-olitik IS:om :skedde genom tiH-
15676:  mer hava de s:e,na,ste dagarna omständigheter mötesgåendet mot denna kvarl·eva av d-en röda
15677:  ti!lllmmmit, vilka sna;rare tyda på ett återfaH å uppm·rshären. En amnesrt:i:åt,gärd ,således ookså
15678:  regeringens sida under de inflytanden, vilka be- den!
15679:  strumt dess förra linje.                                    För ernående a V detta sy,fte lät man Finilands
15680:      Att .hr 'statsministerns svar i kväll icke hel- intressen s·itta emellam. Känt är ·artt avtrul•et
15681:  ler varit egnat att tillfredställa, det har redan gen'Oimdrevs, det är måhända icke för mycket
15682:  från flera interp.ellanteTs sida tillkännagivits. att sä,ga., genom utrikesministerns enträ~en­
15683:  Regeringen har icke kunnat visa, huru riket het, ja nä.sta.n på han\SJ eg·et bevåg. Det är lkän.t
15684: skall bringrus ur det sikeva politiska läge, vari att det genomdrevs mot riksiföreståndaren1B1 ut-
15685:  den härintill.s följda, politiken försrutt det- tryckliga vilja och ehuru en del av den dåva-
15686: srumma. Att ·det jus<U varit denna regeringens rande rege-ringen uttalat sig mot. detsamma.
15687: politik, Stom vållat upp.giva.nde av den ställ- .A!vtallet :är i själva, verket ·hä·pnadsväcka.nde i
15688: ning, vi.lken härintiUs vårt land lyckats' up'Pnå, sitt missvårdande av rikels värdighet .och in-
15689: det har likaledes påvisats ävensom de grund- tresse. Det skulle för.a för långt att här p,unkt
15690: väJsentilig.a or.saker, som härtill medverka,t. för p;unkt analyser.a. detsamma. Blott det må
15691: Dock en särslkiH viktig omständighe:t, som konstaterats, att dennat överenslkommel'S•e, up-
15692: sym:ptomatisM pekar 'på d·en -dju-past lig;g-ande penbarligen, ehuru man allt ännu saknar vedelf-
15693: oriktig·heiJen i r-eg.eringens p.olitik vill jmg ännu böDligt k-orustart.erande därav, icke tillkommit i
15694: här beröra, nämligen Murma.n-avtalet ävensom överenssiä:mmel:se med reg-eringsf.ormens .stad-
15695: de tendense.r varom detta bär vittne.                    ga.nden. Dets:amma bör sägas ookså i ty måtto,
15696:     Det Rkall til1äventyrs invändas, att trakta- .att avtalet innehåller bes:bäim:melser, -som kunde
15697: ten angående Murman-legation-ens ,återbör- antagas bl.oit a:v ritks,dag-en, emedan -de beröra
15698: dande till fosterlandet" föll inom den före- bland anrnat ·doms'tiOi}S'våJstendet och :strwffla:gen,
15699: gående regeringens tid. Ic:ke dess mindre tve- från vilkas lmmrpet.entS och ti:llämpni.ng de:s1sa
15700: kar jag ej att sä.ga, att. detta avtal och des'S g:e- , bestämmelser göra betä;nkliga undanta.g. Ja,
15701:                                   Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                1367
15702:    ----~~-------------~--------
15703: 
15704: dessa ullldruntag äro _i sjä1va verlket så hetänk-            är om verklighet.en s1varar mot den önskan som
15705: ligl\1, aJtt 'dä:ri•geniOm fördrag•et är egnatt aJt           ter sig i detta •uttalandte; om viljan vil:l j.ag icke
15706: komma vårt lallld att framstå uti samma plan                  yttm: mig.
15707: med sådana länder, där civilis•erade staters re-                 Det lönar :Lcke att här til.l bemötande .av dEl'trta
15708: geriThgar ans'e nödigt föl'lbehålla sig rätt .att in-         statsmilllisterns något lätt 'frams•tällda på-
15709: :skrida .mot la·ndet.s egna myllldigh,eter och un-           stående åberopa. 'ens•kilda mångfa.ldiga fakta
15710: dallldraga dem personer för att taga dessa under              rörande allt vad :s.om ihä:r i lrurudet i själva ver"
15711: eget hägn oCJh hes1kydd.                                     1k et sker och opå:ta'lt får pa1S1sera, ty regeringen
15712:     Då Mumnan•legionen oc:h avtal•e.t därom h'är              är kanske icke vi;llig a tt sätta ti:lltro till anruat än
15713: aJf mig upptagits, är ·det på sin .pla,ts att jämväl          vad deru stiäl'v ihåUes underkunmig om.
15714:  framhåJlla, hurus·om ej blott ·rättvisan, utan                  [)et ·o.iävigas.te avvägandet av vad våra sam-
15715: odkså landets verkliga intressen krävt, att just              hälls- 00h politisk.a förhålrrwnden äro värda
15716:  de grövs:ta brottslingarna och ledarna. av uppro-            kunna vi teme1lertid a;vläs•a uti utlwndets upp-
15717: ret aUvarligt hort bestra~f.as, meda1n de nu ge-              fattnirug •Om vårt Iand. Den,na värderi.ntg base-
15718:  nom de.nna överenskommels'e undantagits eUer                 rar sig nog icke p.å ,eri ansval'slös agitatioru i
15719: :skola återlätmna1s åt engelsmännen och sålunda               utla.ndet". De utländska makter elle•r intr·esS·en,
15720:  undandragrus lagens arm och .sitt· förtjänta                 som följa vår regering1spolitik ooh vårt sam"
15721: straff. Huru detta avta:l kunnat framställa,s så-             hälle's utv·eckling, hava. n1og egna medtel a.tt
15722:  som för start; och samhället förmånligt, det är              därom .för·skaffa s'~g goda· in~formwtioner. En-
15723:  något. som mås•te betecknas sås1o:m o.fa.tt,b:vrt.           dast en r·egering, som tmr sig ikunna handla i
15724:     Den: undersökning, som enligt tra;ktaten ·egt             inre som yttre politik blott. ,a.us innerem Be-
15725: rum med de hemtranlsrp.ortemde, har ·därjämte i               wusts.ein" samt irubiUa·r sig kun.na tvinga hela
15726:  flera hänseend·en enligt tiUförlitliga medde'lan-            världen a:tt •se gemom dess glas·ögon, enda:st en,
15727:  deu gestrulta·t sig till en komedi, men en ·olycks-          såda1n r·eg·ering kan i detta nu ·om förhåUandena
15728:  bådande så.da,n. Detta wvtal ka1s·tar skugga                 i Vlårt land,' ,så nä:ra beroende som de är.o av stri-
15729:  framför sig. V.ad komma dessa la.ndet på-                    dens utgång i öster, uttala sig ·såsom herr stats-
15730:  tvungnla P'ersHner, UP'pgående ·till ett tus,ental           mini:stern gjmt det å den nu sittande minis,tä-
15731:  vapenövat folk, vad komma de under dessa ti-                 rens vägnar.
15732:  der a;tt före'hava inom [andet? Och des,sa upp-
15733:  r~orsledare, •s01m 'genom själva avtallet undrundra-
15734:                                                                   Detta hä:rom. J a•g återgår nu til[. min fram-
15735:  g.as ett .rättmätigt stra1ff •och som ej skuHe få            stäJllning av ·det som mer än allt annat synHs
15736:  återvända utan tkvrurstå under utlän.d:skt be-               mig i fråga. om vår inre politik berättiga tiU
15737:  skydd, vad ihar om gem erfa.rits? Månllle ryktet             en sådan karakteristik som den nyss gjorda,
15738:                                                               nämligen frågan om amnesti.
15739:  är sant, som förmäler, at:t den främ:sta ·av dem,
15740:  den största förbryta.ren, för närvamnde över-                    J ag nämnde aunnestin, vars genomd~iva.nde i
15741:  förts tili Reval? F.örestår måhända en ny am-                somräs frams•tod såsom ett föremål för cent·erns
15742:  nesti också heträ-Hande ~dess·a? Eller är det ett            och vänste~rn1s underhandlingar. År det nu löf-
15743:  tecke1n• ~endas·t 1\ttt. gamarna. reda:n församla sig        tet a.v i somras, som sk.aJl ruvkrävas regeringen
15744:  dä:r åteln är?                                               uti ·den ,me vwadimme"-ton, :som ligg·er så na-
15745:      J ag ber att i ·detta srummanlhang {å upptaga            turlig även fö'r den nuvarande eftterrevolutio-
15746:  ett uttlande av herr statsministern. A regerin-              nära rik•stdag~gruppen? Och .står detta amnes-
15747:  gens vägnar har herr statsministern försäkrrut                tikrav i något sammanhan1g med den röda agi-
15748:  a<tt ·l:ugn och ordning och try.gghet och allsköns           tati'on, som alltjrumt kraftigt ·pågår och vars
15749:  sa1mhällsfred reda,n råda i ila.ndet, ja, a;tt under         samba,nd med Sovjet-Ry,ss:Iand är .omi,sslkänlitgt
15750:   gke här dagligen, i ty a;tt t. 10. m. socialdemo-           och obestridligi?
15751:  kratern·a bE:vit parlamentariska. J ag tvivlar ej               iAmnetS·ti förut:sätter j·u doc~k .främst, att srum-
15752:  på att .herr •sta.tsministern, sGm redan i s1itt             hället kommit tili lugn och stadga efter över-
15753:   stera prngmmtal, inna,n regeringen ännu gjort               ståndna skakningar, att oron övervunnits, smit-
15754:   någonting alls, måla.de med sa.mma · glada, men              to·härden rensa 1.s, och giftet upp:hört att verka i
15755:   något tj•ookt p.å.s•trukrr.a. 1fä.rger, vel'kligen hyser    samhäHslkr-oppen. Om så icke är fa:llet srå utgör
15756:   denna up•p,fat! n'ing, och aH den delas av flerta-          en beviljad amnesti blott en handräkning åt
15757:   let av hans kolleger, enka.nnerligen, herr inri-            agitationen. År det detta som man vi:ll, ·då man
15758:   kesministern. Huruvida utrikesminist•ern också              fordrar nya amnestier, och är regeringen med-
15759:   ser lika förnö.it på sakläget, vill jag för när-             veten lrärom, då den härom <underhan.dlar med
15760:   varande icke sätta unde,r debatt. En annan saJk             väns.tern om tilf.redsstäUan1de av dess ytterliga.
15761: 1368                        Torstaina 30 p. lokakuuta.
15762: ---------------------------                                                        ·-----------------
15763: 
15764: aillS'pråk? Vore det ej skä:l a1it ocklså tiga i be- hålliler ·på a.tt växa fll'wm ur bolschevismens ke..os.
15765: tra'ktan'lie, :huru d'jurp•t en a:mnesti, sådan fråga Dessvärre J!ar statsministerns svar icke kunnat
15766: varit om, uwrör rättsmedveta.ndet hos od-e bästa, .tilH~redstäJlla, mig ocJh jag viJJ.Il gärna er'käiliD!a.. att
15767: de fastaste e~lementen ioom samhället; att över- detta icke för mig in1111elburi.t DJå!go'n öveNaskllllJ11g,
15768: väga, o()'lil det understöd man e.fterfikar .ä:r v~rt ty den, som sökt följa regecinJgens 1pdlit1k i: detta
15769: d-et man förllorar genom dellJD.a utmanmg tlll a'Vsoonlde har snarl f~nmJ.tt wtt deDJsaunma. salmat
15770: hela det vita Finland? Det är på slin plats• att den klao.<het oclh målmoovetenlhet, utan vilken
15771: säga, att en dylik amnes.ti, om den be_v!-lja.s, gör vrurie politisk aktion måste bli sv•ag, fwmlantde
15772: en borgerlig samling hädanefter omöJhg.                och. mer eller mindre olycksbringande.
15773:     Och s.lutligen, för at.t återkomma ?-11 utri'kes~     För a,tt 1oke bJiva mi<>sförstrudd, "OOr jag red:an
15774: 'J)olitiken, som ju den'Il!a inter-'J)ellatlOn närmast nu  få klarg-öra, att jag icke räknar mig ti~ dCo}ll,
15775: aV'Sier och s•om regeringe·ru så helt och hMlet har vilka till var.ie pris ivra för Finlands ~J:khva; m-
15776: unod-erordnaJt under :sin böjelse för a-tt söka byg- blandning i kampen om Petersburg. V1sserhgen
15777: ga framtide~ rpå vårt socialldemokratiska partis lmn detta deltaga.nde redan ur humanitär syn-
15778: gunst, skulle ej d-enna ·amnesti ä.v-en; i utlandets punkt förefalla, i högsta grad "Påkallat, ty ett land,
15779: ögon te Slig tvi•velaktig ja oförklarhg t. ex. för som själv ropade 1på hjäl:p, då iblodsterrorn vilade
15780: sådana stater, i vilkas historia: jämförliga si- över Finland och hotade att omintetgöra seklers
15781: tuationer förefunnits, och som rfordrat vida kulturvinningar, kan icke utan den livligaste med-
15782:                                                        käns'}a 1Jä:n1kru llå de fmktalliSIVärda lidanden, som
15783: större ga.rantier för statens• ·lngnl, innan allmän åsamka.s
15784: benådning av upprorsmakare. ans•etts möjlig.                       millioner av oskyldiga människor, mäin,
15785: V årt lands politik är tyvärr redan genom freds- grannska'J),och
15786:                                                        kvinnor              barn vid Viåra gränsers närmaste
15787:                                                                       men det måste å andra sidan också be-
15788: underhandlingarna alltför nära att misstänkas· för akta en hel del andra omständigheter, •som det vore
15789: sympatier med bolschevismen. Komme odärtiU ett brott att förbise. Den, ·som skall hjäl'J)a, måste
15790: ytterligare amnesti, så kunna vi knappast hava resurs·er att ,göra det •effektivt, måste göra
15791: undgå att .därigenom göra ~Vårt sa.nrhä:Ue än: m.er det så, att h.iälpen iblir till verklig nytta. Ett miss-
15792: misstänkt .                                            lydkank1e :skuJJ.,e idke ga:goo. . någ<on ooh kunide
15793:     .Men främst står odock eller iborde åtmin- blilvru egruat att utsäJtta, vårlt fo:Ik för a:Uv.wrliga
15794: stone stå hänsynen till vårt eget ·samhälles be- faror. Å ven om hjärtat skälver av avsky över de
15795: s·tånd och motståndskraft. J a.g vågar uttala den IOODhörda. dåJd, över det skändliga blodsregemente
15796: förhop.pningen att centerpartierna inom riksda- bolschevikerna utöva;, så måste a.rusvariga fl()ll'k-
15797: gen måtte besi,nna sig och draga s•ig till min- representa'Illter bihelhålla huvudet kant och 'taon-
15798:  nes, hurusom blott. den enighet, viliken trots alla kwrna ,k,lara. De få icke låta av si:rua känslor
15799:  skiiljaktigheter dock :förefarus mellan de borg-er- förleda sig till handQi-ngar, som kunde vedervåga
15800:  liga. samhälllsgrupperna, gjorde ikampen år 1918 det. egrua landets sälre.rhet. Detta. böra också de
15801:  framgångsrik och ledde till frihet och till la:n- in1se som ruu i .ententelänJd.erruas press :söka klar-
15802:  dets självstärudighet. Det. är i namn av den~a gör~ att Firulam.ds pli.kt wr att omedelbart ~ngripa.
15803:  frihet, vilken hotas av faror såväl om. det v1ta I :kamperu m.-ot de •upplöSJanJde, -samhij;l1sf1enthga
15804: Ryssland segrar som om det röda envälde;t makterna, ha:r Finland gjorlt sin värlllplilkt genom
15805:  äJmu får andrum, det är i namn av denna fn- a:bt ne·dslå anarkin inom sina egna grän:ser 'och
15806:  het som interpellationen söker i1-mn repre:sen- res.a en mur mot bolscheviker.n.as .framträngande
15807:  tationen ås,twdkomma sa-mling kring yrkarudet väs·terut. Skail.l Finfrand på sätt e:ller annat taga
15808:  på en! ny ledning av vår rpolitik och en energi~< rtktiv •del i krumpen, bör :det ib.a.va nödiga. garantier
15809:  bere.dskarp för de möjligheter den nära framh- 'för att kunma göra 1det effek!tivt, det må!ste hava
15810:  den otvivelaktigt bär i sitt sköte. J ag vädjar till:r'äckUga •mäng-der ·av va:pen, det måste hava de
15811:  tiJll oenterpartierna aU · vid behandli.ngen. av -elmnomiska resur.sema ·klargjorda ocfu d·et måste
15812:  detta ärend etaga i överväg-ande en formel för ha~Va ga;rantier för att ldess uppoffrin1gar skola
15813:  övergång till dag.ordningen, vari,genom möjlig- leda till för det självt gagneliga resultat. I &lla
15814:  het-en av denna sammanhållni'ng icke uteslutes. dessa, ·avseenden hava •en:tentefolk,eru möjligheter
15815:  J ag förordar re.miss till utskott.                    att .träJda ·ettneJHa111 och det Ryssland, .som begärt
15816:                                                         vår hjä!l p för övervinnande a:v ka,os i det sii?ra
15817:                                                               1
15818: 
15819: 
15820:      Ed. Colliander: Av de fråigo.r vi interpel- ,gTarunlandet, måste kounna prestera oss nöd1ga
15821:  1anJter stäiHt till r.eger1ngen intresserar mig sär- ooh hetryggande bevis för att de offer a.v blod
15822:  sikat den sista, SJom berör ·regeringens åtgärder Firulan!d ikl'äder sig ffu Rysslands .skuJ.l !komma
15823:   för befäistanlde av rikets stäillning och bevakande a.tt s;känilm vårt la,nd framtiidat -säkerhet ooh lu:gn.
15824:  av odess irutressen i fll"åga oon det Ryssland, som Så Iångt torde vi ana. vall'a eruse. ·Men - FinJ.a.nid
15825:                                   Väliky~ymys Neuvosto-Venäjän ra.uhanta.rjouksesta.                             1869
15826:                      ~-------'--------~--~------- --~ ··-·-·--------·····
15827: 
15828: 
15829: 
15830: h.wr icke Hlott dessa ef.!.'M intressen att passivt          la.nds bor.gare tylllgSI!; av alJa fått errfara vad
15831: fulHö.lja, det ligger fastmer i dess livliga intre:sse       rysk Teaktion innehäa- oclh adltså icke ikunna -va:ra.
15832: att 1llk!tivt medverlka till ska:pande av goda. rela.-       intresserade av deDSaimma ooh detta så mycket
15833: tioner wll f:ramtildem; Ry,ssland, och det ä;r i den         mindre, som Rysslands 'rewktiollläreiJ." äfven, i des:sa
15834: punkten, vår regerin,g syndat •på ett så märkbalft           tider visat Finland ett a1drig ·mkande hat. Re-
15835: och så ödesdigert sätt., Huru det framtida Ryss-             a.ktionoo ooh chauvinismen gå ofta hand i hllind,
15836: land skall komma att se ut v~t ingen. Det kan få             och för idem bevare oss alla goda ma.kter, dem
15837: en reaktionär karaktär eller li!beral eller socialde-        ha vi intat intresse aiV att stöda, men rlika van-
15838: .mokratisk, men ett är visst: bolshevistiskt kan det         sinnig äJr den tanken, att Rysslan:d länge kunde
15839: i c k e förbli. Förr ·el[er senare måste det ohyggli-        förMiva i det förnedringstillstånd, vari det nu
15840: ga. kaos bolshevismen skamat redas ut av positiva,           befinner s:i,g. Det stora ry:sl..a fo'lket innesluter
15841: uppbygga·nde samhällskrafter, och dessa skola;, av           enorma ikrafter, .krarfter vilka nu klavbindas av
15842: vill:ken prurtifä:rg de än älro, icke utarr svidanide        den röda :terrorn:, men soon snart sko.l'3J gÖI'ai sig
15843:  <tVilja. kunna. ttänika på aen trurvliga ;politiik Fin-     fria och på ruinerna av holschevikväldet slkapa
15844: land följde i de tider, då ödet syntes vilja skänka          dat nya rysJka riket. Den föd:slOIVåndan kanr bli
15845:  Finland en stor och älrofuH uppgift. Det kom-               lång, men ur densamma skall ett rike uppstå,
15846: mande nya Ryssland skall identifiera vår rsvaga              till vilket Finla.nd måste sträva av all makt att
15847: och vacklande regering med Finlands folk och                 uppnå väruska,.pliga ooh goda relatironer. Om ock
15848: denna .regerings förs:yndelser skola tungt läJggas           våJr orientering går ooh måste gå västerut, så V"Ore
15849:  hela folket tiU last.. Man skall aldrig förlåta oss         dock den ·piolitik rmer än ·dårakt]g, som skapade
15850: den nålstyngspolitik, som dess värre i mycket ka-            en biltter och mistänksatm stämning mellan vårt
15851:  rakteriserat våra åtgärder mot de landsflyktige,            rike ooh det bliva.llJde Ryssland. Och detta är
15852:  man skall icke glömma den tarvliga och småakti-             just vad regeringen håller på :att görru.
15853: ga knutpolitik, som av vår regering inaugurerats,               I nödtider ~såda<lla som det bilivarude Ry:ss1ll!ll:d
15854:  oclh när den11m politik s!log ut i <en sådan pra,kt-        nu upplever skapas känslor a1v djup och aldrig
15855:  blommlli som fredstanikerr med bolschevikerna,              bleilmande bitterhet ocrh ovi.I.ia, men också käJnslor
15856: s'kaJ:l malli icke kuu.na inse att .de.n var .etrl; resul-   av ISYIIDIPati, erikänm~e ooh förståelse. Bel:y-
15857:  ta;t av en poli:tiskt :iMa orienterad, rsvag och kort-      sande lha i odetta· avseelllde 'Varit ·de ·O<rd den varme
15858: synt regering, utan ,fatta den som ett uttryck för           ry:ska patrildten: ooh Finlandsvänll!en under våra
15859:  Finla'Il!ds öruskaru a,tt bibehåUa Rysslanlds van-          ofäJnd.sår, ·profes.sor Hessen, 1mer ii:n en gång inför
15860:  ma,H. Det •älf dälrför vi måste få en re,gimför-            vår p'll:bilik fra.mför.t. Det Rysslll!lld som är 1
15861:  änrl:ring t.i:U s'tånd, det är därför och av måuga          sin tiUblive1se måste få lkälllslan a:v att det folk,
15862:  am~dra skäl, det 'iilr .en fostevlänldskt plikt att med     som av det froma tsa.rvåldet förtrycktes ooh för-
15863:  det första få rden genomdriven. LDen, s'Om b.l'Ott          tra.m.pades, fö,rmått glömma d.e mörka åren, ja lthl1
15864:  väntat på att .iämte Ba1ticums represenltanter              och med ii.r ·berett att mJetd föl1Ståelse ooh vänska-p
15865:  sätta sig llled vid det bolschevistiska fredsibordet,       stödru det nya, det bättre Ry:sslands ska pa.nde.
15866:  kan va-rlren iruom eller utom ~a,ndet emotse för-              Den, som ihällst en smul intressoerat sig för våiti
15867:  troende, nu 1då en fU'lJkomiligt motsatt 'J)oliti!k         ekon'<>miska liv, vet a:v viJken enorm betydelse
15868:  ftamtvungits. Då regeringen icke synes inse                 för Finlands välstånd rden ryska, marknadelll älr,
15869:  detta., tvingas man a,tt gång på ·~ng och allt              ooh 'han ka,.n Uältt räkna ut vilka skador ett .mot
15870:  mer energiskt rför densaanma gö<ra klarl att de             oss illasinnat Ryssland redan på detta område kan
15871:  män~. s.om förber.edlde bolscrhevikfireden;, icke utan      vålla os'S. Och för den .politiskt något initierade
15872:  aJtt skada våJrt lanlds iooessen .kunna' stanna ·kvar       skall skillnaden mellan goda och dåliga relationer
15873:  DJU, då den nya kursen slkall :sty.ras. Detta svän-         tili framtids-Ryssland icke vara svår att fatta.
15874:  gande av ka'J)pan efter vinden· inger varken re,            Tanken på Finlands väl manar os.S sålnnda att me-
15875:  8pekt eUer förtroelllde, odh a•nd<ra vil.ior :fordras       d·an tid ·är 1ska:pa den grund av sa.mförstånd och
15876:  det, då våra förhåUanden tili .(Let framtida Ryss-          välvilja, varpå en god frrum'tida grannsämia. skwll
15877:  la~nd skola ordnas, än de, som föJ:iberedde bolshe-         byggas. Men är .ma;n ·eniSe om detta - och dåJr-
15878:  viktred och så gjrorde den bållre befängda och              aktig måll!de dell! va:ra SOIID e.i inser sanlllin(gen
15879:  mitrkJigar ik.ovändllling, som resulterade i ,med-          av det a.lllförda - , 1måste 1man med tanke på den
15880:   delan.det n:o 40".                                         olycksaliga ·politik vår nuvarande regering följt,
15881:      På sociaJd.emokratiskt hå:ll lever man i va.n-          med stigande oro fråga sig, 'lmru .lä:nge regerin-
15882:   förestä.l'lningen aJIJt det borgerliga. F~inla.nd tvill    gen skall söka forlsätta ett värv, som den :i:cke
15883:  stöda ett reaktionärt Ryssland och tänker och               visat SJig .mäkta' med. Finlanlds väJl f.ardra.r, rutt
15884:  handlar i överens:siJälm:rn~lse med denna förutfat-         dess folk 1skall kunna samilas lkring retlll Tegering
15885:  .OOe meniinrg. Hwtill lkan imvändas att :iust Fin-          med nödig aUJktoritet inlåt ooh utåt, en .regerill!g',
15886: 137'o                                           Torstaina 30 p. lokakuuta.
15887:  ---·--·-- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15888: 
15889: 
15890: som meld öppen Mick för t~d:släg-ets oäindli_g-a aJl!l-               Ed. H o m e n: Kysymys truhtooko Stwmi
15891: vrur iha.r vilja ooh kralft a.tt på ,a.et <Område vi nu            ottaa osaru nykyiseen ·sotaa,n holshevismia vas·
15892: berhandl•a inslå .en: l:u_g-Jll 1och väJl'ldi_g-, förtl1Dende-     ta!iJn, ei ol~ aivan uusi, nyt . vasta syntynyt,
15893: in.!{ivande~ stark och a:'ktiv politik. Det .är ej nog             vaan on se JO ennen {)llut päiväjärjestyksessä ja
15894:  med att'·sölka viäJclmJ si_g- tiH tillfälliga pdlitiska           on ·s·e tarka,stettava viime vuosi·en tapahtuma.:iii. ··
15895: vindilars ·Styrka och riktnin_g-, man måste ha                     yhteydes,sä. LuoteiH-Venäjällä nyt riihuva sota
15896: s.tyrka a.tt s.iä1v ldriva, en -egen fra:msyrrt och mål-           on vain yksi 1kcihtaus niissä t.apahJu:missa
15897: medveten fostenläindsk ·politik, e_g-nad wtt skapa                 . k                                           .
15898:                                                                    JOt a lnonn.on pakost·a seuraava.t'toisiaam:. · ·'.
15899:                                                                                                                          '
15900: Janidet fra:mtida tryg_g-a1de _g-rannfö:rlhållanden. En               Meid:än maa!Qaarume on olllut tuntemusta
15901: s:å!dan reg.erin_g- och endaJSt en sådan skall med 'klok           näis•tä ta.pahtumi:sta; ja bolshevismista enem-
15902: besinni:ng fö•rstå att 1eda händeLs·ema så, att Fin-               män kuin tarpeeksi. P{)nnistamalla voiniia.an
15903: land med maktemas fasta stöd, under garan-                         viimeiseen asti valkoinen Suomi s:ai maamme
15904: tier fnån dera:s 1och ·det framtida Rysslands sida                 pelastetuksi siitä tuhosta, jota bols,hevistien
15905: kan fu.Ufölja derr stora vän1d:spolitiska mission,                 aikaan.saaiiUa ja karunalttama kapina toista vuot-
15906: .som syn:es vara detsamma förelagd.                                ta sitten oli likellä tuotta1a maallemme. Suomen
15907:     'Taniken •på allt detta utesluter ell'keil. övergång           nuori vapaus pelastettiin. Mutta vaara uhkasi
15908: ti'll d1ljgo['ldningen. Det finnes mycket i regerin-               idästä alituisesti ja uhkaa yhä. Huomattiin ·
15909: gen:s åtgärder att in_g-ående _g-ran:ska och vä:rde-               että rauhaan ja kipeästi kaivattuun rauhallli-
15910: sätta, och skulle regerin:_g-en önska: Ullldatndra:_g-a            seen työhön mrrme voi pääJstä ennenkuin tämä
15911: sig .en •sådan grans'knin_g-, så har d-en .iu en utvä:g            bolshevi,smi -on maaham lyö'ty.
15912: - den a'V mLg vid en tildi_g-ane interpellation:stde-
15913:                                                                        Kun sotavoimamme oli saatu tarpeeksi hy-
15914: batt antydd•a: tden kan bereda rikstda,_g-en tillf.äQle            vää.n kuntoon, ·ryihtyi viime kesän alkupuo-
15915: att ska,pa en regerin_g-, .som icke bär minOtritets-
15916:                                                                    lella silloinen ha!llituks-emme neuvotteluihin
15917: re_g-erin~ens 'Priil_g-el.
15918:      Så ska.Ll ja~ be att med ett pa1r ord få beröra               Valkoisen Venäjän johtomiesten ja ympärys-
15919: de uttalanden, som i dag gjorts. 'Till rdgm J y•ske                valtojen ka.nssa yhteisistä sotatoimista kesän
15920: V'ii11 ja:g sä_g-a, aJtt in:gen, tej :ens de ofta förkät:tra:de
15921:                                                                    loppu puolella      bolshevismin      kukistamiseksi,
15922:                                                                    jotka neuyotte·lut lup.asivalt meille monta etua ja
15923: sven:ska1rna förneka bety:delsen av sama.rbete med                 monen tmvomuksen täyttymistä. Meidän osan-
15924: na<rudetaterna. Det fur mot s •ä t t ·et för detta saun-            ottamisemme kautta yhteiseen tehtävään avau-
15925: 8Jl'betes bedrivande ma.n yJttr.at sig ocfu sfurslkilt             tuisi myös mahdollisuus ystävällisiin suhteisiin
15926: emot att I'tegerin_g-en, okunn:ig oun det v·el"kliga lä-
15927: get, lät dupera sig ända därhän att den höU på                     tulevaan Ven!ä,jaän, mikä seikka siinä ase-
15928: att a.vsluta, 'fred och. skulle fövesla_g-it en sådan              massa kuin m'aamme on, on viillttämättömästi
15929:                                                                    ta,rpeen.
15930: ifa11 .ej J udenit1sch' framma:rsch 'och enltentens
15931: bJ.ockadfÖrklaring i sista ögonblicket ötppnat dess                    iMut.ta nykyinen ha1lli.tus, joka rusetettiin· pre-
15932: ögon och klargjort att den inslagit på farrliga                    sidenltin rvaalin j'ä.llmen, jätti näimä neuvottelut
15933: väJ_g-ar.                                                          sikseen, puhumaHa siitä eUä se myöskin jätti
15934:      'T~hl ndgm Juutilwinen vil'l ja~_g- nämna a.tt d-å            oman onnens•a nojaan karjala.iset hei1molais-em-
15935: han berör vår tyska orientering, han ic'ke bör                     me ja ne va:pa,aehtoiset :s,uomalaisei sot.a:jou!kot,
15936: glömma:, a,tt 1han sitter i glashu:s, oclh ·e.i glömma             jotka: oE,vat rientällleet suojelemaan .näitä velji-
15937: rutt he:tr AUrilo å mgravernas välgnaJr a1vga~ en <för-            ämme bolshevikien hirmuvaltaa ja julmuutta
15938: kla.ring, vari betygades •den varmaslte och u:ppriik-              va•staa,n. VaikJka jo kyllin selvfusti huomattiin
15939: ti_g-a,slie tyskvänlighet, ett uttalarude, som ~a;r ena-           että mai·nitu t pienet. joukot eivät voillleet va.s-
15940: stående i 'l'Msda~ens a1nnaier.                                    tusta.a vihollisten' hyökkäilyjä ja vaikka moni
15941:      Så som s:Ltua•tionen nlll utvecklat sig, heror ut-            halEt.uk:sen jäsen ai1kaisellliiilin uhkrumielisesti
15942:  gången av denna debatlt s·yniba!Dligen av frågan,                 kyllä oli puoltanut näiden vapaaehtoisten mat-
15943: hu:ruvida en övereruskommelse .eller vald :som lb:är               kaa Itä-Karjralaan, niin päinvastoin hallitus rupesi
15944: kaHats 'lehmälkau p·pa, kan koroilla till stållld meil.-           ajat' eJ.emaaru rauha:n• tai sota;Jevon ma:hdoltli-
15945: laa:~: centern och sosia.ldemokra.terna.. Rösta social-            suuksia bolshevikien kanssa..           Mutta mitä
15946:  demakraterna..nu för enkel övergång til,} da:g'ord-               tästä e:p'ä1selvästä horjuvasta politii'kll!stru on
15947:  nirugen, så innehäJr vful detta att a.ff.ä1ren blivit             tullut?
15948: gjoi'td, och det innebfur, att negerin1gen lwmmer i                    Tavalli:sestihan :politiikka, joka pyrkii tB~ke­
15949: sil;aJrkt beroond·e av vfunstern. Regeringen 'kan då.              mään sodasta lopun, herät: ää vieraissa mais·s-a,
15950:  sitta1 kwn, men är :då detta kva.ns~ttande v.erkli-              .etenkin liike- ja finanssimaailmassa 'hvvä;ksy-
15951:  gen en omständighet, som öv:el'går aLla de intres-                :mistä ja luottamusta. Mutta nyt tapahtui jota-
15952: sen vå1rt 1a,nd nu har! ·                                          kin aiva:n päinvastaista. Maa:mme arvl{), luot-
15953:                               Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                   1371
15954: 
15955: 
15956: tamus meihin on koko nylkyis•en haHituksen               suinik•arun .si•Siä1l'ä ·sitä ·että ilma.n hyviä ta;keita
15957: aikana mennyt vain alaspäin ja säikyttävän suu-          ja krunnatusta y.mpärysvalbain puolelta heitt.äy-
15958: ressa määrässä, kuten surulla huomaa, jos vä-            dyttäJisiin sotruan, kuten muutamat keskustan
15959: hänkin seuraa mielipit.eitä ulkoma;illa ja kuten         puhujat oJVat otaksuneet tai ol:leet otaksuvinaan,
15960: myös meidän rahamme alituis·esti pienentyvä              on halilitus, kohdisrtamwlla päähuomionsa sii-
15961: arvo todistaa. Eikä asia lJlarane sillä että um-         hen, kuinka se, <ollen itse ilman va,rmaa ohjel-
15962: mistetaan si.lmät ruäiltä tosiasioilta, luul,otellen     maa, täällä kotona voisi luovailla puoluevasta-
15963: toisillemme että 1kaikki käy .hyvästi. Ja min-           kohtien ristiaallokossa, vain vaillrnaisesti seu-
15964: kä:tähden näin huonosti on käynyt? Sentähden             mnnu~ ja ottanut huomioon määrääviä mieli-
15965: että bols'hevi,smi merkitsee kaiken tuottavan            piteitä ultkomailaa sekä myös aivan väJärin ar-
15966: työn estämistä, vuos.]satojen kulttuuritulosten          vostellut asemaamme na,aipurimaa·hamme idäs-
15967: hävittäJmistä ja ra.a'an. hirmuvrullan valt.aanpä:ä-     sä.
15968: s·em1s•tä ja siis rau1han1 te1keminen bolshevikien          Tässä on minusta hlallitus tehnyt itsensä syy-
15969: ka'll:ssa olisi ka:i·kkea muuta kuin ramha·llisen        pääksi mitä suurimpaan virhees·een. Kuiten-
15970: työn palaamista. Ei siis ole ihmeteltävää, että          kaan en luule, että its'e kan:satrnme on niin heik-
15971: luottamus meihin on horjunut. Miksei viime               ko, niin saama,ton, ettei se voisi pela:stua siitä
15972: vuoden kunniakasta politiikkaa jatkettu, joka            ahdinkotilas,ta, 'johon ~se nyt ·on joutunut, ettei
15973: tuotti ,me.ille muiden maiden tunnustusta ja             se taitruva:n jtohdon olhjaamana vielä voisi. nousta
15974: luottaJmusta?        Minkätä!hden neuvottelut ja         ja vav.wutua niistä vaaroista, jotka,. nyt ymp.ä-
15975: vmru:s·tuks·et yht.eiseen rynrnliLIDköön bolshevis-      röivät sitä eri truhoilta.                  •
15976: min kukistamiseksi jätettiin siibeen? Ta.hdo-               Jotta ·Saa1a.isiin parempaa S'elkoa esillä ole-
15977: taaruko ulkopoliittilsessa S'UJhtees.sa elää jonkin-     va.ss•a, rusia.s:sa, kannatan 'lähettämistä ulkoa.sti-
15978: laisessa splendid isolation'issa, Loistavassa eris-      ainvaliokrurutawu.
15979: tY,ksessä, muista valkoisista kansoista.         Saat-
15980: taa tapahtua että tuo eristys tulee olemaan                  Ed. M ru ru te r e: Kun se ulmopohtiikikaa,, ~ä­
15981: kaikkea muuta kuin loista:va ja lopulta .se 'V'Oi        hinnä maamme suhdetta Venäljaäm !koskeva väli-
15982: saattaa maa.mme mitä suurimpiin vaaro•ihin!kin.          k:y~symys, ~ohon hallituksen esimi<es on tänä iltana
15983:    1Ei, meidän täytyy jatkaa sotaa bolshevismia          rurutanut vastauksen, joku 'Päivä t.a.ka·perin jwlki-
15984: vas·taan: l•op·puun a1sti; si.inä on pelastuksemme.      luettii.n ·eduskunnassa, he:täsi 'heti mielessä 'kysy-
15985: Ja s•elvää un jo ka.na.n ·ollut, että meidän apuam-      mys, oliko v~äJli!kysytlllyksen tåijöillä riittävlä:ä pe-
15986: me bolshevi.keja vastaan tarvitaan, että se olisi        rustetta, patkot:twvaa syytä vä1ikysymyks.ensä te-
15987: hyvinkin tärkeä. Ja täs•sä onkin asian kohta,            kemiseen. Olihan rusi:a, jota välilkysymYIS· koskee,
15988: joka, taitavasti käytettynä, voi antaa maallem-          vastikään olLut edus<kunnas,sa la.aja.n käsiiJtelyn
15989: me sen rau'han, turvan sekä tuotannon ja muun            alaisena. Va,in hiukan toista; viikl{JQa oli kulunut
15990: kehityksen mahdollisuuden, joita ilman emme              siitä, kun lhaHituksen juuri näitä samoja asioita
15991: vo:i p,äästä eteenpäin, s·ensijaan ·että tilanne ja      kios!keva tiedonanto esrtettiin ednskurunaHe, jolle
15992: asemamme nyt heik·kenelffiisUiJän heikkenee.             siten tar.iourtui ti1aå.snus 1saada selik<oa, ha.Uitu'kf;l:en
15993: Mainittu politiikka on myös Ymmärtääkseni                kannata nä]hin asioi'hin nähden, kuin myös tilai-
15994:  ainoa, joka voisi hyödyttää ja. p•elmstaa veljem-       suus lausua siitä ajatuksensa ja merkitä oma kan-
15995: me Itä-Karjalassa ja saattaa yhdis•t<ää heitä            talliSa: ha1lituJksenr toimintaan ja, toimen1piteisiin
15996: Suomeen.                                                 nähden. Ilmoittipa hallitus olevansa valmis, jos
15997:     Mutta tältä politiikkaa halliJtus ei ole nou-        eduskunta. niin halusi, antamaan va'liokunnassa
15998:  dattanut. Pääministerin s.elo:stus ei jaksa ku-         niitä y1ksityisko:htaå.sia tietoja ja lisäselity;ks]ä,
15999: mota tätä t.osias.iaa, niin ontto ja rusia1lisista to-   joita. a.sian laatuun lmts.oen ei täysi-istu:nmossa
16000:  distuksista köyhä se oli, kuten sen jo monet            voitu julkituoda. Eduskunta 'kuitenkin tyytyi
16001:  puhujat ovat näyttäneet. Niin kauniissa va-             hru]litukisen selityJksiin haJ:uamatta l<ä!hettiää asiaa
16002: lossa ikuin kainni siinä esitettiinkin, näytti           valiokuntaal!1. Nätin oJien tuntui ja tuntuu edel-
16003:  siltä kuin herra pääJministeri nou.darttaisi sitä       leen Vla,rsin aiheettomaJlta ryhtyä a,siaa uud-elleen
16004:  diplomaattista ohjetta, ett'ä sa:nat ovat olemassa      penilmmaan. Tärrnä !kioskee olletikin välikysymyk-
16005:  ajatusten peittämiseksi.        Mutta diplomatiiam-     sen .edel·list•ä usaa, tiedustelua siitä, mitkä as.ian-
16006:  me vielä •on nuori .ia muutenkin meidän                 haa:mt o'Valt oHeet määiräavinä ha'1lituikseru menet-
16007:  suomalaisten luonteeseen nähden luulen, että            t€ily.ssä alottaa. Viron, Lätin .ia: Lilettuan ihaUitus-
16008: suoruus ja a.vml'a~,suus olisi paremmin pai,kal-         ten kanssa neuvottelut N euv.ost,o-V enäJ.iän kanssa.
16009:  laan kuin tuon vanhan diplomatian ohjesääntö.           Siihenhän on jo asian aika]semmassa käsitt•el:y~ssä
16010:     Sen po.litii·ka.n sija.s+a, jorsta p;uhun, joka ei   a.mnetJtu tarpeelEnen, eduskuntaa. tv:YJdytt.äNä. sel-
16011: 1379                                     Torstaina BO p. lokakuuta.
16012: 
16013: 
16014: vitys, Turutu'U siås varsin aiheettomalta ottaa koosa, hävittimlään bolshevismin vaaTa,n sekä lu-
16015: !llSia aina uudelleen .ia uudelleen eduskunnassa kä- jittamaan asemaamme riippuma1Jtom8Jll8. valtiona.
16016: siteltävliiksi. A:sia saattaa dlla j~ määrin toi- Tälhän olisi nyt heidän 'mielestään nQpeasti :eyh-
16017: DleDl völi·kysyjäin :toiseen kysymykseen nähden,         dyttävä, j.otta se luottamus Suomeen, joka va.paus-
16018: tiedusteluun siirtiä, mihin toimren~piteisiin ihrullitus soda.Ua saavutettiin, mutta joka viime kuuka:u.sina
16019: aikoo ryhtyä cvaltakuooan aseman 'lujittami-seksi on muka pahoin j~tänyt, jältloon va.hvistuisi.
16020: ja sen etujen vrulromisek.si sekä Venä(jällä ny- Millllln täytyy sanoa, että juuri tämän Slllunnå!tel-
16021: kyään vaJ.itseviin ooloihin että siellä luultavasti man .mukainen :po1liti~kka on omiaan alun rulkuaan
16022: kohdakkoin ta:pab.tuviin muutolk:siin IlläJhden. V.ä- herättäaniilän ·miltä vakavi!mpia epäil:v>ksiä, on
16023: likysym~.ksen tekijäJt laUJSuvat olevansa epäti.e-       omialliSa herättämään epäileviä kysymyksiä mo-
16024: toisia siitä, .minkä suunnan •hallitus on Venäjän nenlaisia. Ensiksi: Olisiko Suomella ue aineelli-
16025: politiilkaJllren vHtottaJllut. Sen verran he kuiten- set va1rat, joita sen toteuttamiseen, sen [o1JuJli-
16026: kin tietävät siitä sauoa, ·että se on ,lhå:ilyvä" ja soeen peril.leatjamisoon vaadittaisiin - asia, josta
16027: että nykyjhet'ken vaikea tilanne ei ole tällä poli- ed. Puro jo tiääil1ä aikaisemmin on hUIOillauttanut.
16028: tiikalla' autetta!Viss:a. Missä tiämä lhäilyväisyys Toisaksi: Onko Suomel•la, sellainen sotavoima,
16029: o.lisi iLmaa.ntunut, se jää väJlikysyjiltä heidän 1Je- jota tuon yrityksen onnistuminen edellyttäisi,
16030: rusteluissaan osottamatta -eikä minun huomatak- yrityksen, joka saattaisi 'kehittylä hyvinkin laa-
16031: seni ole sitä myöskäån tämän illan pitkissä lau- jaksi, ehlkä paJjoa laajemmaksi ja vailkeammin
16032: suoooissru osoitettu. Eivät he liioin anna mei- hoidetta,vaksi •kuin .mitlä sii!hen rylhdyttäessä ooat-
16033: dän selvästi .tietää, mikä s:uunta Suomen o'lisi taisiin arvatakaan. Edelleen: Onko kansasaam-
16034: tässä politiikassaan valittava, suunta, jota sitten me täJhän kysymykseen nähden sellainen yksi-
16035: va.kavasti noudatetta,iJsiin. Mikäli miniä olen oi- mielisyys, jota asian onnistuminen ·ehdottomasti
16036: kein käsittänyt nykyisen ;hallituksen .kannan Ve- edellyttäisi? Ja mitkä olisivat hyökkäävän sota-
16037:  näjän.: politiikassa, niin lientee asia siten, että on retken vaikutukset maacrn:me sisäisiin asioihin?
16038: mahdolllisuutta :myöten lJYritty 'PYSymään eTossa Jao lopuksi: Onlro meillä täysi selvyys, Tiittävä
16039: VenäJ.ian Slåavista, ·aASioista. Ei ole havaittu ol- 1 s-elko :siiiJä, mitä voimia. me auttaisimme valtaan
16040: loon edellytyksiä eikä 1)aikottavaa. syytä syvem- ' Venläjallä, .milkä näiden voimiten suhde on ja vast-
16041: min sek11antua Verujjän asioihin. Ainakin tähän edes on .oleva maaiha:llllme ja s·en ·riippumattomuu-
16042:  asti on n~kyinen \hallitus. vrursin j·ohdonmukaisesti teen? Minä pelkään, että väliiky:sy.my.ksentetki-
16043:  pysyruyt tällä kamnalla. Se ei Qle ryhtynyt neu- .iäin ei ole help·po antaa tyydyttävää vastausta
16044:  vottelemaan neuvostohaUitlllksen kanssa. niinkuin näilhin kysymyksiin.. Kysyä myös täytyy, ovat-
16045: kyllä teki muuan aikaisem11i .ha:lQitus, eikä se ole ko välikysymyksentekijät .ia ne muu~, jotka ovat
16046:  läihtenyt :hyökkääanä;än raja.n yli vieraalle alueel- Hmaisseet ha,l u:a.a·n hyökkäyksen aikaansaamiseen,
16047: le. Myöskin ne neuvottelut, joita hallituksella oli Tiittävästi iharkinrneet, mitä sota merkitsee kan-
16048:  viime kuun puolivälissä ja viime !kuun vM>hteessa salle, mitä ikiärs.imyksiä, mitä hätää ja onnetto-
16049: baltilaisten valtioiden edustajain kanssa - suo- muutta :se aina tuo mu!kanansa. Täytyy todella
16050:  ritetut muuten ajankohtana, jolloin n. s. reuna- oHa .ka:nsa:n olemassaolo, isänmaan va,paus kysy-
16051:  V3!ltioiden' vailtiollinen asema monesta syystä my'ksessä, ennenkuin kamsa syöstään sodan• :hiT-
16052:  näytti :v>len tukalalta - nämäkin neuvottelut veään veril·eikkiin. :Mutta ,yksi asia minun nälh-
16053:  ovat todistuksena hallituksen maltillisesta ja har- dakseni sitävastoin Olli täysin varma. Jos          vaa-
16054:  kitusta esiintymisestä ja näissläkin neurotteluissa dittu hyök!käys syystä tai toisesta etpäon:nistuisi,
16055:  hallitus on pysynyt kannallaan. Tähän kaikkeen niin silloin ma'amme asema olisi todella paili.asti
16056:  nähden on mielestäni Vläiärin väittää, niinkuin vä- horjalhtanut, saaJttaisipa. rpaJhi•mma.ssa tapauksessa
16057:  likysymY!ksoen tekijät ovrut tehneet, hallituksen tuloksena olla se, että 100, mitä kalhrden viirme vu()-
16058:  politiikkaw ihäi'lyvätksi. Mutta tämä hallituksen den kuluessa suurin ponnistuksin on saavutettu,
16059:  politiikka. ei nähtä:V'ästi ole tyydyttän~t eiJkä tyy- suurelta osallta, ehkapä täydellisesti menetettäi-
16060:  dytä välikysymyksen tekijöitä eikä heidän kan- sun.
16061:  nattajiaan. He talhtoisivat arvatenkin, vaikka ei-         Ei ol·e epäilemistä siitä, että !kapinan !kukista-
16062:  vät ole kysymyksen perusteluissa eikä myöskään minen kohotti meidän a•semaamme vapaiden n..I-
16063:  tämii.niltaisissa la.Uisunnoissa sitä suoraan .iul·ki- tojen joukossa. Täs,sä. ei mielestäni kuitenban
16064:  la.usuneet, Venäjään nälhlden noudatettavakai toi- saa kiinnittää huomiotao yksinomaan' siihen, ettl
16065:  sensuuntaista ·politiikikaa. He ta•htoisivat ilmei- saavutettiin huomattava sotilaallinen voitto, vaan
16066:  s.est;. hyökkäy,stä V enli!jälile liitossa venäläisten yhtä ·paljon on ·pantava:, huomiota siihen1, mistä
16067:  va•lkoisten kenraalien kanssa. Vain tämä poli- voitto saavutettiin. Suomi kohosi arvossa käsit-
16068:  tiikka, olisi !heidän käsityksensä mukaan omiaan tääkseni ennenkaikkea siit•ä syystä, että se kukis-
16069:  hankkimaan Suomelle arvovaltaa valtioitten jou- tamaUlli ka1>inan osoitti 'ky,kenevä:IllSä 'pysyttii.Inään
16070:                                                               ~
16071: 
16072: 
16073:                             Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                            1878
16074: 
16075: pystyssä länsi~euroappalaisen y hteiskuntajärjes- l a1ta: Ja!). VäJ'ilkysymyben k<llkp tarkoitus oo.
16076: tyksen, estämään bolshevismin hyökyaallon vyö- 1 siis saada hallitus pois, että oikeiston suuret
16077: rymästä. kauemmaksi länteen ja siten olemaan län- kyvyt pääsisivät tätä maata hallitsemaan. Senc
16078: nen suoj11;muurina itåJä va'Sitaa,n. Niinikään oli mi- tähden on tarpe·ellista että vähäisen •myös tar-
16079: llJUn ymmäl'ltäiäkseni se seikka omansa kQlhotta- kastetaan näitten kykypuolue•ittenJ viimeisten
16080: 1D.8.81Il! maamme arvoa, että meidän onnistui 'PYSyt-     <vuosien nerontuotteita. (Hilpeyttä).
16081: tää voimassa: entiset kansanvalta.iset va[tiollaitok-       Ensiksi siis- minä pyydän ottaa va.an pari
16082: set, vieläipä ni1tä pi:an kaipinan kukistarrnisen jäl- ! viimeistä vuotta esille - "~Yli Venäjän vallan-
16083: keen lujittaa:kin. Tämä kaikki minun näJhd•äkseni kumouksen jälkeen tässä maassa kansassa ja
16084: oli Suomen .kansan lkyl)ISyysnäyte sen astuessa keskustan miehissä 'V'Itrsinkin herännyt se
16085: vrupaa:nrat vrupaitten !kansojen jou•kkoon. Muuta ei käsitys, että Suomen piti julistaa, itsens&, it-
16086: meiltä kohtuudella ole voitu eik!ä voitane vaatia. senläiseksi, koska V·erräjän kansa <>li ·pan~nut V'i-
16087: Tätä samrua sU!untaNiiwaa meildiän olisi mielestäni raJlta tsaarinsa ja sacrnalla myöslkin pistänyt tyr-
16088: ed•eH.eenkin kuljetta·va. Olen sitä mieltä, että Suo- mään Suomen sumiruihtinaan. Tätä p.yrkimystä
16089: mEm on vi•imeiseen s·aa·kka pyrittäNä noudatta- vastaan, joka esitettiin maalaisliiton lehdissä
16090: maMJ~ Tauhrunpolitiikkaa:, [ujittarrnaan sisäistä jär-    ja m'U!UtacrniJSsa muissa keskustan lehdissä, ae-
16091: _jestystä, olemaan t •ä ·11 ä t a: v o i n lännen etu- tuivat kykypuolueen suurimmat kyvyt anka-
16092: muurina itälä .,.a:staan ja s] t ä :tietä han'kki- rasti. Es.im. ·ed. Wrede antoi oikein pamflet~n,
16093: ma'IIJlJ Esäiänty.vää valtiollista a:rvonantoa, mikä jossa lhän puolwsti edelleen pysymistä Venäjän
16094: myös var.maadl on riippuma·ttomuutemme säilymi- vallan _§noja·ssa, samaten kokoomuspuolueen
16095: sen prurihaita ta:keita..                                 muinoinen johtaja Danri.el·son-Kalmari piti pu-
16096:     K8Jtsoen oma·sta puolestani, että s.e vastaus, heita, joissa hän varoit1 i, ettei mil:lään truvalla
16097: minkä hal.lituksen esimies •On teilityyn välikysy- saa erota Venäjästä. Ja tätä jatkettiin sitten
16098: mYkseen anltanrut, on ty,ydyttävä, .ka.nnatan ehdo- pitkin syksyä kun valtiopälivät kokoontuivat.
16099: tusta, että .eduskunta päättätisi 1siirtyiil yksinkertai-   Venäjän silloisen hallituksen kenraalikuver-
16100: seen päivä;jäJrjestykseen.                                nöörin-t apa.isenl Nelkra,sovin kanssa. kävivät
16101:                                                           Enckellit ja. Ingmannit ja se vaaleaverinen solak-
16102:     Ed. V u o r i m a a: Aina 1historian hämä- <ka ger.ma.ani keskusteluja, joissa koetettiin
16103: ristä ajoista asti on ruotsinkielinen ylimystö saruda ·selkätukea entisille vallan'pitäjille Pieta-
16104: .halllinnut Suomen kansaa, viimeisinä aikoina ristll!. Ain'O.a.staalll marulwisliiton jyrkkä esiinty-
16105: mä;kitupal-aistensa kolwomurosen avustuksella. Se minen• pakotti silloin oikeistoha.Ui tuksen esit-
16106:  on en~i k.erran •nyt. joutunut oppositioniin, mutta tämäiän edus,kunnassa, että Suomi o.Ji julistet-
16107: se näyttäytyy oppositionissaan olevan vielä tava itsenäiseksi ta,sav<allaksi (Ed. A,rrujärvi: Ei
16108:  aivan totim.maton ja on s'entähden val!mistanut ole totta!). Vielä edellisenä pmvänä kun oli
16109: itsellensä semmoisen saunan, jossa se tänäkin kokous siitä j.ossa myös ·s·ittemmin valtionhoi-
16110: päiväinä on ollut. Se pyrkii t.akaisin. valta,wn. taja Svinhufvud oli läsnä panivat ·oikeisto-
16111: Oppoeitioni on sen rmi,el.estä va.ikea ja valta on laiset lujasti yastaan tähän ryhtymistä. .Sil-
16112: erinomaiSJen makea ja p.ä!ästäkseen s<i.nheu se loin maalaisiliitto antoi sen ultimaatumin, että
16113: käyttää [miken]a,isia mahdollisia ja maihdlotto- ellei hallitus •seuraavana päivänä esiinny edus-
16114: mia keinoja. Yksi keino, mitä .se on käyttänyt kunnassa julistamassa Suomea itsenäiseksi tasa-
16115: koko oppositioniaikansa, on se, ~että 'Se on koet- vallaksi niin tekee sen maalaisliitto. Se oli tä-
16116: tanut leimllita itsensä Suomen ainoaksi kyky- män johdosta kuin sittemmin silloinen hallitus
16117: puolueeksi ja että ainoastaan siinä ~puolueessa esiintyi ja julisti 1Suomen itsenäiseksi tasaval-
16118: on kykyjä, jotka voivat Suomen rpelastaa. ja laksi.
16119: Suomen ka.nsaa viedä ·eteenpäin. !Mutta tois•in             Jollei tä1lä si,Jloin olisi teht.y, vaan pysytty
16120: Jreskustapuolueet ja va.r.sinkin maa1aisliitto on silloin entisellä kannll!lla, mihin olisi Suomi
16121: leimattu kyiVyttömäksi puolueeksi joka ei Qsaa joutunut, kun kohta ·s.elll jälkeen a!lkoi ka.pina
16122: IIIlitään eikä mitään ymmärrä. Tänäkin päi- ja Suomella ei olisi ollut Berliinissä:kään min;.
16123: vän& on yhdessä ruotsalaisen rpuolueen pää- ikään,laista !Vai t[on:edustajaa.
16124: lehdessä 1sri.itä mainittu paitsi että rpuhujat             Tämä julistus pa,ko,tt.i Su1omen ha.lllituksen ei
16125: täällä, ovat monta <kertaa sa:malla tavalla esiin- ainoastaan pyytämään u1lwvalloilta tunnustus-
16126:  t.ynoot.. Leh.dessä sanotaan: ,På svenska hål'let ta vaa.n myös lwhettämään lähettilään Berlii-
16127:  aniSer ma1n den n<uvara'llde reg·er<ingen oduglig" niin joka sittemmin oli erinomaisen •Silluresta
16128: .ia samassa lausutaan myös: ,svenska folkpar- merkityks·estä Suomen v:wpawsso.dalle. Jollei
16129:  tiet anser wtt regeringen borde avgå" (Oike- tätä olils1i tehty näitten kyvyt.tömien puolueit-
16130:                                                                                                       174
16131: 1374                                         Torstaina 30 p. lokakuuta.
16132: -------------------------~------------~-----------
16133: 
16134: ten rp:uol1esta, vrua:n noud:atettu ky\kypuolucitten           No mennään sitten eteenpäin (Hilpeyttä edus-
16135: politiikka,a., ni.in mihin olisi meidän maamme              kunnassa). Nyt kykypuolueet _ovat tahtoneet vä-
16136: joutunut?                                                   kisin tehdä liittosopimuksia semmoi&en valtion
16137:     ~Kapinan jä!lkeen al1k01i kyky]Jillorueitten kes-       kanssa, jolla ei mitään valtaa ole, se tahtoo sa-
16138: kuudessa monarkistinen mellastelu (Ed. Ara-                 noa. näiden o.ikeisto~venäläist:en kanssa. V·enä-
16139:  .iärvi: Ja Vuorimaa etupäässä!) ja siellä koe-             jää tätä ny-kyä oikea.staaru ei l'öydy, eikä IIIlti-
16140: tet.iilll saada; monarkistista. halllit:usmuotoa            tä.än sel.laista valtiota, joka si:ellä voisi repre-
16141: aikaan ja ainoasta,run keskusipnolueiden jyrkkä             sent.e·erata minkäänlaista valtakunnan: todel-
16142: toiminta esti kesälilä monarkisen valtiomuodon              lista valtiova.ltaa. Siellä on yleisessä karuok-
16143: syntymi:stäJ. Mutta ·se ei vielä riittänyt. Kyky-           ses.sa tsaarinaikaisia. byrokraattisia .ia aristo-
16144:  puolue•et ja sen mahtimiehet, niinkuin Paasi-              kraa:tti.sia kenra-ll!leja, jotka ta&sen taistel•evat
16145: lkivi ja lngma.n ja:ko-ivat sitä uud·esta.run ja            venäläi1s-juutalaisen byrokraattis-en ja. pluto-
16146: uudestaan, ja lopuksi, kun eivät auttaneet lail-            kraa ttisen ryövärijoUJkon kan,ss·a. Ja taa·s mälillä
16147: liset keinot, etsittiin vanha sata vuotta •sitten           'kenraalit taisteleva:t keskenään ja tuomitsevat
16148: kuollut py'kälä ja sen 'bul'v~ssru vruliltiin kunin-        toi!siamsa maap. pettäjiksu, niinkuin Judenitscih
16149: gas. (E:d. Procope: Vuorimaa oli juuri ennen käyt-          es~merkrksi     A valoffia eli Bermondtia.          Ja
16150: t'ämyt. Puhu,ia: .Siinlä ,e:i ole perää.) N y1t ohs.]vat,   nämä samat tsaarinai:kaiset taantuvaiset kenraa-
16151: elleivät nämä kyvytt:ömät puolueet olisi ryhty-             lit koettavat esiintyä jonkujlaisena hallit-
16152: neet toimenpiteisiin, kykypuolueet tuoneet                  tuksena ja val tiovaltana. J udeni tshin lähetti-
16153: .Suomeen kuninkaan. Ja mihin olisi jm~uttu, jos             läs tai sisä- tai ullmminis:teri, mikä li-eneekin,
16154: kuninga-s oLisi silloin tullut Suomeen? Es-                 on 1seLi ttänyt tän1ä:päi vänä etM J uden:i tshin
16155: tääkseen vielä sitä viimeistä villitystä laittoi-           valta on se ai.nloa VenätiäHä olev•a vrulti!ovalta
16156: vat nä!trrä kyvyt.tömät puolueet erityisen hen-             joka pitää käsissään kaiken val:tiovaililan ja sa~
16157: kilön Saksaan, d:oka ilmoittaisi valu: ulle kunin-           malla on Judenitsihin puolelta ilmoitettu, että
16158: kaalle, että olisi paras, kun hän kuitenkin väJhä-          h·e tunnustarvat de fa:eto Suomen itsenäisyyden,
16159: •s>en tuumisi •asia8J eikä näin r>äis,tikkaa tulisi         mu~ta tämän lopp.uun on p.a.ntu e~hto, ,jos Ve-
16160: Suomeen, ja seuraus siitä oli, että hän kävi ai-            n:äJjän kansalli&kokous ·sitten :tunnustaa !Sen"
16161:  norus:taan Räävelis-sä ja. sieltä korkealta mäeltä         niin sitten vasta s.e tulee autentis.eksi ja lopulli~
16162: k.a. seli yli Suomen &u:rnu:isen lalhden• sitä tule-        s·eksi. Mutta kuka takaa, minkälainen on V•enä-
16163: vaa kotilinnaa.; jonka oikeistopuolueet olivat .hä-         .iän kansalliskokous, .ios :se tulee 'Olecrn!llan.
16164:  nell-e valmista:n:eet. Ja siihen jäikin se kunin-          Ehkä siellä istuu Puriskevitsch ja koko hä-
16165: kaa.n tulo.                                                 nen joukkonsa .ia silloin kuuluu ,finiJs Fin-
16166:     ·Jos kykypuolueet olisivat saaneet tahtonsa             !landiae", eikä muuta.•
16167: täytetyksi, olisi seumus ol'l u t se, e: tä Suomi              Nyt . ei .Suomi tarvits·e Venäjän tunnustusta '
16168: oli-si heti joutunut sotaa.n ympärysvaltojen                k un eJ. m1tään Vemäriää ole, ja aiva1n väärä on
16169: .kans-sa ja Suomen kansa:sta oli:si toinen puoli            •Se luulo, että Veuäjällä olisi valkoisia. Ei
16170: kuollut nä:llkään, SiHemmin kun· oikeisto ei                si-ellä ole mitään valikoi-sta. V.a.lko.ista Venä:jää
16171: enää s·a1anut mi:ään turva:a Venäijältä eikä enää            ei ole vielä näJkyny.t;kään. -Se ei ol'e astunut
16172: voinut sa.ada ·turvaa! .saksalaiselta kuniruka,alta,        esille. Siellä on vaa•n tsa-ar-ivallan kenraaleja ja
16173:  niin on ,s:e nyt koetta.n:ut. et:s•iä turvaa taas          leniniläisiä, jotka harjoittavat vielä hirmui-
16174: uudestaan ryssäläisiltä kenraa.leilta.                      sempaa harvainvaltaa kuin tsaarivalta. V alkoi-
16175:     'Tämän hi:storia nyt osoittaa, että jos kyky-           ,sen Venäjän kanss-a Suomi kyllä voi tehdä rau-
16176: rpuolueet olisivat saaneet a~iaa ly:hytnäköistä             han kun semmoinen i-lmestyy. Suomen kansa ei
16177: p-olitiikkaansa, :o:lis:i iSuomi joutunut -onneUo-          vihaa Venäjän kansaa, mutta se vihaa niitä
16178: maan tilaan. Siitä ovat pela1staneet Suomen nle,            ,sortajia, jotka sortavat Venäjän kansaa ja kaik-
16179: jo-i a oik·eisto nyt pa1rjaa ky:vyttömiksi.                 kia vierasheimoisia ja myös Suomen kansaa. ja
16180:     Mutta yksi seikka tässä oi1keistopuol1ueiden            joi.tten lu:pa~uksiin ei koskaan ol:e oHut uslko-
16181: politiika,s.sa kaikkina aikoina on oHut se, ettei-          mista eikä tänlä!kään päivänä voi usko<1.
16182: vät he ko.ska.an ole us'koneet omaa·n kansaan ei-              Edustajat ova1t seuranneet sanomalehdistä
16183: rvätkä usko edes omaan itseensä. He aina koet-              J udenitshin Lontoon lähettillään ·kenralllli tai
16184: tavat saada tukip-is e-en ulk'Orp,uolelta omaa              eversti, mikä se .lienee, Bobr-owskin interiuuvausta
16185: maataan. Ruotsin aikana se oli Tukholmassa,                 Kööpenlhami-nass!ll. Hän sanoo, että Judenit.s1hin
16186: ,yenäjän aikana Pietarissa, viimeis,ten vuosien             tal'koituksena on uudistaJa. Venäjä si-iihen laa-
16187: aikana se oli sa.ksalainen kuningas, nyt se on              juuteen, missä s.e oli t,sa.a.riva-lla.n aikana. Siinä
16188: taas Pietarissa. Ei!kö täJmä ole oikein? (Edus-             on kaksi va.stakka1istru lausuntoa. Semmoisia
16189: kunnasta: Ei.)                                              ovat Venäjä:n kemaa,lit. Nyt oikei-sto taihtoo,
16190:                                 Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                 1375
16191: 
16192: 
16193:   että Suomen kansa veisi närrnä herrat Pi,eta.riin           koien kau,ss!ll, josta oliisi o1lut seuraus se, että
16194:   ja rusettai,si valta,istuimelle. Mi•kä oHsi seuraus?        bol:shevikit olisi·vat saaooet irti k01~o ·suuren so-
16195:   Seuraus ohsi, et' ä lkun Suomen poikien veri on             taväkenrsrä batltilaisi.lta raJ·oilta ja lä'hettäneet ne
16196:   vuodatettu ja rSuomen finanssit viety täydelli-             Suomea vastaan, niinkuin Trotski kyHä on il-
16197:   seen ra.ppiotilaan ja Suomen joukot ovat vallot-            moittanut. 'l'oiseks·i .se sai aikaan .sen että epä-
16198:   ta;neet Pietarin, silloin kiimhta vat J uden~ tSihin        röiväin ymrpärysvaltain. EnglanniiV ja Ranskan,
16199:   herrat sinn·e ja sanovat: olkaa hyvät, tshuhont-            jotka eivät tohtineet minkäänlaista suuntaa il-
16200:   sit, ja lähtekää matkaan. Te olette tehneet,                moittll!a, täytyi silloin ~lmaista., mikä oli nii-
16201:   mi<kä teidän velvollisuutenne oli, me olemme                den tarkoitus. Se nli seuraus Suomen hallituk-
16202:   siitä ki.itollisia, mutta nyt saatte marssia.. Ja           sen toimeni)iteestä ja sentähden se oli valtiovii-
16203:   Suomi ·oLi;s•i heikontunut va,stustamaan sitä               sas teko.
16204:   vaUaa, rmikä niitten puo.l-e:lta tllllisi 'koihtaarrna.an      :Samoin minä luulen, ·että !Suomen hallituk-
16205:   Suomea.                                                     sena n>ytkin on täydelliJlllen ,suunniterlma siitä,
16206:       Suomen ka.nsan Oll! ma.hduton sitä tehdä ja             mitenkä menetellään tas•sä vrultiollis,ess:a vai-
16207: ' se on mitä lyhytn>äJköi·sintä poJ,itiikkaa, yhtä            keass·a wsemassa..
16208:   l:yihytnäköistä kuin nämä kahden edellisen vuo-                1Muuteru krui:kki va:lla.t, ympä.rysvallat samoin
16209:   den polii:ttis.et tuUJmailut, joita oikeisto •on atim-      kuin Saksa, epäröivät, niillä ei näytä olevan mi-
16210:   nut. Jos se saisi vaUan t'ehdäi sitä, niin Suomi            täJän vrurmaa suunnitelmaa ·s·entähden että V e-     1
16211: 
16212: 
16213:    olisi onmeton.                                             nädä on semmoinen kaa.os, jonka mahdollisuUJk-
16214:       Minä täällä viime kesänä jo tuolta toiselta             sista ·ei mitään tiedä. Ja nyt oikeistolaiset tah-
16215:   p.uhu\ialava.l'ta. sanoin, että S'uoma.laisten on           tovat, että pienen Suomen kansan pitäisi mennä
16216:   mentävä Pietarii•n, muMa ei Vliemääm Venäjän                ja uhrata itsensä Pietariin ja siten saada tsaarin
16217:    tsaarilvalla:n !kenraaleja simJJe, vaan silloin kun        kenraaleil<ta suuri kiitos ja ,lähtElikää matkaan".
16218:   tulee se aika, jolloin Pietarista on tehtävä kan-           Minä olen vakuutettu, että 'Suomen nykyisellä
16219:   sainvälinen rkaupi)a,kaup,unki, jolloin myös Ve-            hallituksella. on ainoa oikea politiikka, että se
16220:    näjän eh'kä joskus muodostuva valta1kunta saa              odottaa ja pitää varansa, että siUoin kun tu1lee se
16221:    v·iedä tava,r<Oiita ul.komaille ja tuoda toi,sia takai-    aika jolloin Suomelle ·on edullista astua esiin, ,sil-
16222:    sin sen: kautta. Srumalla. lausuin silloin:, että          loin rustutaankin toimintaan. 'Sentähden minä puo-
16223:    Suormen ve~vollisuus on yhdistää Suomeen Itä.-             :lestani kan:nat.afil siirtyffilis•tä yksinkertaiseen
16224:    Karjala ja vielä lisäksi Inkerinma•a. Minkä-               päiväjär(jes•tyks-een ja valitan suurest.i niitä oi-
16225:    tähden? Sentähden että :Suomella on 1siiihen his-          kei,sto·p.uolueiden jäseniä, jot,ka ovat tahtoneet
16226:    torialliset oikeudet ja velvoitukset. Tämä ei              saada 8'J)äluottamuslauseen nykyiselle hallituk-
16227:    ole valloitusta. Venäjä on valloittammt väkival-           sellä siinä luulossa, niinkuin täällä tämänpäi-
16228:    laHa suomalais'kansan ytmpäri Nev.a,n ja myös              väiseissä sanoma<l·e,hdessä sa.nnta.ankin, että kun
16229:    erottanut suomala.issukuisen Karjalan kansan               se kaatuu, sitten syntyisi oikeistokokoomushal-
16230:   SuomEl!sta. Se on tehnyt sen väikivatllalla.. Nyt           litus. Minä voin herroille vakuuttaa, että vaikka
16231:                                                                          J
16232: 
16233: 
16234:   .on tullut se aika, joJloin historian, kos~aja.tar          tämä hallitus kaa.tuisi, ei 'koskaan tule oikeist.o
16235:    käy tämän väkivaltais'en hallitsijan yli, ja on            valtaan, ei koskaan tule oikeistokokomusha.Ili-
16236:    tullut aiika, joUoin nämä heimolaiset, nämä Y?h-           tusta. Tulee ehkä sella,inen :hallitus, joka on
16237:   ·den a,lrkuperäisen kanrsan lapset taas v•oivat Y?h-        prul,rj.on vastentmieli.sempi oikeistolle kuin nykyi~
16238:    distyä. Sen pitää olla meidän politii'kkamme               ll'8lll.
16239:    päämäärä.
16240:       U'ääHä on sam10ttu oikeis+ on puolelta tänään               IDd. Niukkanen: Päinvastoin kuin useat
16241:    monta kertaa, ·että nykyisellä hallituksella ei            edelliset puhujat ovat tehneet, ·en minä voi olla
16242:    ole minrkäänlaista poliitti:sta suunnitelmaa,              [a:us:umatta kiitorllisuuttami ed: ProcopeUe siitä
16243:    va,a,n että se on aivan hajanaista.. On ,syyte'ty,         v]rkistävästä ja opettavasta tilaisuudesta, jonka
16244:    että .sen jäsenet menivät rauhantekoon T'arttoon.          hän .on täillä kysymyksellä meille tänä iltana val-
16245:       J.olleivät Suomen ha.llituksen jäsenet olisi            mistanut, tilaisuudesta joka on sama:Ua antanut
16246:    valvoneet Suomen asi·oita, jolleivät ne olisi              meille s.en uuden havainnon että tässä meidän
16247:    menneet sinne valvomaan ja tie.dustelemaan,                suuresti halveksitussa parlamentissamme on sen-
16248:    mit.ä siellä toi•mitaan, niin olisi varmaan sama           tään olemassa kykyjä, joiden persoona voi antaa
16249:    oikeistopuolue moittinut hallitusta siitä, ·ettei          a~hetta loppumattomaan sarjaan .puheita.       Minä
16250:    JJidetä vaarin Suomen tärkeistä eduista. .Ta               en tahdo ikruitenkaan täJhän pitemmälti sa.noja tuh-
16251:    minkä se on vaikuttanut? Se on vaikuttanut                 1la:ta.
16252:    sen·. että Viro ei silloin tehnyt rauhaa holshevi-             TaJlldon kumminlkin 'huomautta.a vielä eräästä
16253: 1876                                        Torstaina 30 p. lokakuuta.
16254: 
16255: 
16256:  puol-esta, joka on yhteydessä sen politiikan kanssa, tarin. LiJS:ään siilhen, mi<tlä ei. Vuorimaa juuri
16257:   mitä ilmeisesti meidå.111 ma&mme ruotsalaiset ovat ä/stken tästä asiasta sanoi, että Suomen ei sen!kään
16258:  rylh.tyneet harrastamaan.                                   vuoksi tarvitse lälhteä Pietruriin, ettlä ha.keakseen
16259:      Samoi.n kuin ~el>linen puhuja tassä jo ll1:Uo- itsenäisyyde:llensä sieltä nyt tunDJUstusta, sillä
16260:  mautti, ilmenee tässlilkin kysymyksesS'ä erittäin senihän se on jo .saanut. Me muistamme, että sa-
16261:  !Self\llästi se holhiO'US, jota ,ruotsa:laisemme tahtova;t maan aikaan jolloin muidenkin suurvaltojen,
16262:  suomalaisuutta kdhtaan ihaT.ioittaa ja pellro siitä otettiin meillä vastrurun myöskin juhlatlieesti V e-
16263:  että. tässä nia.assa vithdoinkin .ruveitatisiin hrur.ioit- nä.iän silloisen ainoan hallituksen tunnustus.
16264:  tamaan suomalaisia volitiikkaa. Huomioon otta.en EdmskunDJassrukin oli silloin oikea .iuhlamieli. Siis
16265:  varsinkin sen esiintymisen, mikä ruotsalaisten ta- täytynee tässäkin ikohdin tehdä se jOihtopäätös,
16266:  holta; on ilmennyt viimeksi scl.vimmin Ahvenan- mikäli Pietruriin iJJ.yökkruystä v.a;rsin'kin näissä
16267:  ma;an kysymyksessä on •minuUe vai<ldrakin näissä oloissa siltä taholta kannatetaan, että tässäkin li~­
16268:  asioissa maaJ:liklkona. h:vvin ymmä11rettävissä se nee taikarua tall'llmiitus siUä tavad.la heilkentää Suo-
16269:  pelko mikä ilmenee välikysymyksessä. Tämä men puolustuskykyä, tuhota suomalaista heimoa.
16270:  pellko että. Suomi yhtyisi tukemaan: ja niin osal- Minä olen sitä mieltä, että Suomen ihalHtuksen,
16271:  taan auttamaan elinvoimaisten Itämeren valtioi-1 pitäen ·tiretysti yllä erittäi,n ystävällisiä :suihteita
16272:  den esiintymistä, ja vielä paihempi että se ,ryh- Ruots:i.n kanssa, ei yleensä ole lkaJJ.listettava kor-
16273:  tyisi kenties ulottamaan kätensä aina Ukrainaan vaansa. si:nne päin samoin 'kuin .JudeniitsJhinkaan
16274:  saakka ja toimenpiteisiin tliittosulhteiden ;rak®ta- \hallitUiksen puol,een ulkopoliittisissa, asioossa ja
16275:  miseksi koko tilihän vyÖih:Y1k>keeseen kuuhwien n. ·S. että yleensä oru 1haJ."joitettava suomatlaista politiilk-
16276:  ireUill8!vaJI.tioiden kanssa; Olli viime au1koina näkynyt kaa. Hatllituksren neuvottelurl; Itämeren vail:tioi-
16277:  ruotsalaisten ulkopolitiikkaa ta~karsta;essa yhä kä- den kanssa olivat alotteita omassa suomalaisessa
16278:  sitettävämmä.:ksi. Tä:llairuen ·pyrkimys tietäisi politiikassa. ja minä toivoisin, että sitä linjara jat-
16279:  Suomen ja koko suomalaisen heimon ruotsalais- kettaisiin. Aikai!Sempi hiJStorialllinen kokemus on
16280:  ten mielestä arveluttavaa voimistumista. Täällä meille ikyHin selvästi osoittanut eri tilan·teissa,
16281:  toissailtana Ahvenanma.aDJ kysymyksen yhtey- minkälaista apua ineil'lä on odotetta·vis:sa naa.pu-
16282:  dessä ed. Nevanlinna- puhui ruotsalaisesta ri:taril- reiltamme, niin Ruotsilta kuin Venäjältäkin. Ai-
16283:  lisuudesta. Niin hyvin kun tämä oesitys esittäjää ruoas:taaill niistä n. s. reunavrultioista, jotka prur-
16284:  'Pukikiru, tuntui .se t<>dellaJkilll :hyvin vilihän todeHi- haillaa!Il! t:a,rvitsisivat myöskin meidlän tukeamme,
16285:  suutta vastaa.va.lta. Minun mielestäni se n. s. me voimme saada sellaisia na{lrpureita, joilta myöls-
16286:  rnotsalaioon ritarilllisuus, jonka kanssa useat mei- kin me voisimme kovien päivien tullen kenties
16287:  dän maamme ruotsalaisista ov·at ilmeisesti ,rylh_ty- saada apua. Jo s·enkin vuoksi, puhumattakaan
16288:  neet viime ailwina iloimimaan yhä läheisemmässä siitä, miihin heimoUSJtunne meitä vehnoitta.a, olisi
16289:  y:h teis:yJmmiilrry kseSISä, on !korkeintaan noita meidän niitä tuettavru.
16290:  KaaJ."le XII:n aikuisia suuruuden unelmia, vailk-
16291:  kakin valitettavasti siitä jo aikoja sitten on juos-           \Ed. Koto ne n: Kerran• t.oisensa jälkeen,
16292:  sut kuiviin Kaarle XII :n veri. T'ähän viittaavat sitkeydellä ja tairdo1la, joka. on kunnioitThSt& a,n-
16293:  monet sen esi1leottamiset. Ja noiden suuruuden saitservaa, o·va;t sotaisat oikeistolaisemme jm-
16294:  unelmien, jotka V enäJ.ian vallankumouksen .iäl- maloimansa valkoisen kenraalin opastamina. ja
16295:  keen ovat epäå!lemättä saaneet huomattava1a hrä;nen j01hdollaran taluttaneet keskustan ja kes-
16296:  vauhtia, ilmeisenii. hautaDJa olisi se, jos V enädän kustahallituksen temppelin !harjalle, näyttäneet
16297:  rru.ialle IIDUOOQStuisri ~liDIV'Oimaisten suomalais- niille mahtavan Suur~Suomen utuisoon kaukaå-
16298:  sukuisten kansain liitto. Ainoastaa:q siltä kan- suuten häipyvät) rajaviivat ja kaikkien maail-
16299:  n-alta minä voin asilaa käsittää. V aik'ka kuinka man vaJtrukuntien kunnian sekä sanoneet:
16300:  koettaisi ottaa asian siltiä bm:nalta. että ruotsalai- ,Kaikki tämä meille annetaan, jos syöksemme
16301: 'samme, tahtoen 'olla lisänmaallisia kaDJSrulaisia, ka.IlJSamrne ·S·otaa.n ja auta;mme eräitä kenraaleja
16302: talhtovat estää Suomea syöksymästä; j01honkin on- valkoisen. Vrenäjän uudestaan ralke.ntamisressa".
16303:  nettomuuteen .ia- suojeUa toisiakin veljeskansoja ,Älkäämmekä tässä yhtään peljätkö", oiL sa-
16304:  siltä. onnettomuudelta, että SUiomi tpä!äsisi: niiden mana ikerskusta:lle kuiskattu, ,sillä ne pientren
16305: kaDJSsa yJhteisymmärrykseen, ei sitä voi m:iJten- kansojen .suojelusenkelit, jotika tuliset miekat
16306: kään sula·ttaa enempi kuin siilälkään, mitä .etua kupeilla Pariistissa i,stuimiilla istuvat, ne tule-
16307:  voisi Suomelle olla, että se samaailll aikaaDJ 'kun J vat. kruntamaan rmeidät käsillään, niin että me
16308: itsenäisyytensä rpuolesta kunnriakkaasti taistele- ermme siinä touhussa suinkarun dalkoj8!1IDme ki-
16309: va[n suomensukuisten 'kansain valtioaate on juuri veen loukkaisi". .Siihen tapaan kaikuvat ne
16310: toteutumassa, kävisi auttamaan niiden pahim'Pia sei11eenilaulut, joita oikeistosta keskustaille vi-
16311:  v~hoUisia sum-venäJlålisiä valloittamaUa niiHe Pie-         ritetään, ja näitä lauluja säe.stetään erila;iain
16312:                             Välikysymys Neuvosto-'/ enäjän rauhantarjouksesta.                           1877
16313: 
16314: ooittimin. :Eilen illalla, niin kerrotaan, oli en- nainen: te'kijä, tänä iltana. ;ja. monet muut täSISä
16315: tinen p·äälmill'istem lngmalll per.soonaJS·sawru vie- kamarissa. edeUisiUä. kerroilla ovrut sanoneet:
16316:  nyt tasavoallan president~lile sähkösanoman, ,Kuinka. voi ajrutelllli ramharuneuvotteluiihin-
16317:  jossw :herraJ kemruaM, kruunaamaton kuni·n- kaan                ryhtymistä sellaisten rosvolaumojen,
16318: kawmme, il!moitti preside·ntti.palhasellemme, ett'ä sellaisten kulttuurivihaaJain .ia -hävittäjäin kuin
16319: jollei Suooni nyt ryhdy sota.am Veruäjää vastaan, bolshevikien kanssa?" Minusta tuntuu, ettei
16320: niin se menettää arvommtollJSa. länsivaltoj·en sål- yleensä ole meillä täällä ·eduskunn,assa tarvis noin
16321: mi.ss·ä ja Suomeru itsenäisyYiskin uhkaa tulla ylimielisellä tekohurskaudella, ja itsekylläisyydel-
16322: vaaranalaiseksi.        Ja tämän illan näytelmä, lä käsitellä edes bolshevikeja. On paraiSta sii-
16323: joka väärästä aäniJladista rulotettuna uhkaa päät- vota ~nsin oma,n kynnyksen ·edusta,. Erikoisesti
16324: tyä namrettruvaan .kakrufoniaan, on sekin jatkoa ovat aina ruotsalaisen puolueen edustajat täällä
16325:  tälle :sama]le sotaiselle so~tolle.                    esiintyneet sellaisioo. erikoisina. sivistyksen kukki-
16326:      Keskusta on siltä temppelin harjalta, jolle se na,. Minä pyytäisin kuitenkin. kysyä., mitä sivis-
16327: yhtä mittaa on antanut /itsensä taluttaa, kai- tystä se oli, joka parikymmentä vuotta sitten pani
16328: ihoisin silmäykisin katsellut: kaikkeru tätä ruotsalaisen yleisön kantamaan ruumiskirstun va-
16329: i:hanuutta.. Se on horjuDJUt jru epäröinyt, soe on paa:herra Yrjtö-Koskis-·vainajan etehiseen? Mitä si-
16330: 'käyttän:yt 1i:ppuaa;n neooliinama, j·olla se on vistystä se oli, joka saattoi asettamaan ruotsalai-
16331: pyhkäissyt vuoroin oikeata, vuoroin vasenta sen ·tea,tterin. näyttämölle sama.IlJ Yrjö-Koskisen,
16332: sierainta, mutta täh!än S·aakikru se on pääa1siassa joka silloin jo oli vainaja, esittämään jotakin rivooa
16333: torjunut sen ruma.n tuliset ·nuolet. Miten käy- tanssinäytelmää 1helvetissä yhdessä Bobrikoff.JVai-
16334:  nee tästä läihin, sitä on \Va,i:kea san10a ja me najan kanssa? Ja niinkuin~ ed. Virkkuruen A. H.
16335: jäämme sitä odo:ttaJmruau. Mutta sen me tie- siitä kirjoitti: ,Ruotsalainen yleisö ulvoi riemus-
16336: dämme, että mi'kää:n hallitus ei voi täiSsä maas- ta nähdessään tämän näytelmän". Minä en tiedä,
16337: sa lälhteä aöamaan sotapolitiikkaa syöksemättä onko bolshevikien valtakunnassa lJantu näytteil-
16338: täitä kansaa srumaHa täJydeHi&ew s·ekcliS'Orron ja le esimerkiksi tsaari Ni.kolai II:sta helvetissä.
16339: hajaannuks·en. t.i:laaln. Ne tiedot, joita siinä Minä epäilen, onko semmoista raakuutta siellä ta-
16340: .su'hteessat saapuu eri kulmilta ma:ata, ei va,an pa,htunut, ja kehoitan senvuoksi herroja ruotsalai-
16341:  työläisteDJ, va.an talonpoikaisrv'äestön: kes.kuu- sia puhumaan vähän siivommin ·sivi&tyksestä. En
16342: ·desta, ovat niin ylhte•enmeooviä, että täJytyy myöskään tiedä, onko siellä kirkkoja terva.ttu.
16343:  olla kokolailla otsaa väittää, nriinkuin ed. Hol-         Eräs seikka, joka niinikään on tä:mä:n illan kes-
16344: ma täällä la.usunn1ossaan väitti, että yleine n kus<teluje:n aikana kiinnittänyt huomiota.ni, on se,
16345:                                                     1
16346: 
16347: 
16348: mieli'Pide .Suomessa on ·sodan kannalla. Siinä että niinkuin ed. Procope :lausui, bolshevismilla
16349:   trurv·ita.an jotenkin yhtä paljon uska.Uus,ta, kuin on osoiMautunut oleva.n. tavaton ekspansioonivoi-
16350:   a.i.kan:aan. tarvittiin, kun kirkoista Saksaan säih- ma .i.a sitä varteru on nyt ryhdyttävä sotaan ka.i-
16351:  köteHiin, että Suomen kansall' .s'ururi ewe'mmi1stö kin mokomin. Kun viimeksi täällä oli tämänta-
16352:  hrulrua.a tänne :kuningasta.                           painen valtiollinen yö, niin syytettiin meitä so-
16353:      On itsestään selvää, että se vrustams, jonka sia.lidoemokraartt~a. siitä, :etta me tahdomme: vih-
16354:  •herr8i päämi•nisteri tänä ilt,ma täällä esitti väli- kiytyä toisen kuolinvuoteella. Bolshevismi oli
16355:  kysyjäin ky;sym~ffisiin, ei vastaa yhdenik:ää;n silloin niin heikko, että oikeistosanomalehdistö
16356:  ainoan tässä kamarissa olevan sosialidemokraa- · valitteli, että tuli niin myöhään nyt tä:mä meidän
16357:  tin toiveita ja mielipiteitä, ei läihimai'llekaa;n. rynnäkkömme, ettei enää ennätetä a'Puun ei mi-
16358:  Siitä 'kurva1stui .sa;ma, horjuvaci.suus, sama ihoip.- tenkään. Nyt taas tämä sama bolshevismi on niin
16359:  puvaisuU!s, imikä !yleensä ,(m rmeiodän lkeskusta- vahva, että meitä välttämättömästi tarvitaan
16360:  hatllit.uksen toiminlrual:le ollut omina,ista. Minä rupuun. Minä en ymmärrä, mitä johdonmukai-
16361:  kuitenlkin 'Pidin jo aiJkai:semmin selvänä, että suutta on näissä lauseissa ja niissä sähkösano-
16362:  hallituksen vastaus tulisi sisällöltään täJhän missa, mitä näissä kys.ymyksissä viime talvesta
16363:  suuntaan käymään, j•oskaan en olis·i odotta;nut saakka on esiintynyt. Mitä johdonmukaisuutta
16364:  sen käyvän juuri .siiniä äänilariissa, missä •Se niissä lopultakin on .ia mihin niillä oikeastaan
16365:  kävi. Mutta; makuasiat ne jääJkööt ja minä sen- tähdätään.
16366:  vuoksi tä;llä syrjäytän hallituksen :selityksen.          Toinenkin merkiilep•a.ntava havainto on täällä
16367:  Sen sidaan en voi ol:la lyihy.esti koskettelematta tänä iltana ·ollut tehtävämä ja ·&e on se, että Suo-
16368:  erinäisten pnhu.iain tänä iltana .esitettyihin men eduskunnassa pu:hutaa.n jo aikamoisella kun-
16369:  lamsunto~hin, .iois1sa kuvastuu yhtä ja toista         nioituks-ella. valkoisesta Venä..iästä, niistä, joista
16370:  sekä 'e.nt.istä että nykyistä mieliaJaa valaisevaa.~ vuosi sitten sanottiin, että ne ovat meidän vuosi-
16371:      LEd. Procope, välikysy:myksen• kwiiketi varsi- sataisia veri,vihollisiamme, joid-en k:an,ssa Suomen
16372: 1378                                      Torstaina 30 p. lokakuuta.
16373: 
16374: 
16375: heimo ei ikilllru voi tulla mihinkään, ra:uhaUi.seen    k u s t e ·1 e m .a a n baJtilaisten valtioiden kanssa
16376: kanssakäymiseen. !Tämä näyttää rtodi·sta:vau .sitä,     mahdollisesta rauhanneuvotteluihin ry htymises.tä.
16377: että san.ka.risydän näissä pörheiss•ä rinn:oissa al-    ja syyttää hän hallitusta siitäkin huolimatta, että
16378: kaa surkeasti kutistua ja oriellliieeraus tähtäilee     pääministeri itse ~ häpeä mainita - k·erskailee
16379: taas sinn,e, missä se ·on ollut enn,enkin (Kellarei-    siitä, että 'hän on estrunyt näitä haltila.isia kansoja
16380: hin!). Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ve-     rauhaan ryhtymästä. Lopuksi minun täyrtyy ih-
16381: näläisis·tä IPUhuta.an arvonannolla. Minä vaa.n ta:h-   metellä sitä itsekritiikin puutetta,, joka >On aiheut-
16382: don sanoa. sitä, että olis·i •p,itänyt puhua aikanaan   tanut sen, että sellainen tekele kuin tämä väliky-
16383: arvonannolla ja pitäisi pu'hua. nyt arvona.nnolla       symys on voitu esittää edus·kun.rualle, ja. on sentruh-
16384: kaikista. venäJläisistä. Arvonauto ja h'll:Onatavai-    den mielestäni syy·tä ehdottaa, että tii1mä väliky-
16385: suus valkoisia venäläisiä kohtaan on mennyt niin        symys lahetettäisiin - paperikoriin, mutta jos
16386: pitkälle., että ed. Vuorima,asta.kin jo näyttää ne      tämä ehdotus Valtiopäiväjärjest.yksen mukaan ei
16387: Pieta.rin arkkipiispa.n haaveet arveluttava.sii haih-   tule ään-e.sty.ksen. ala.isehi, niin ei minulla myös-
16388: tuneen. Ja minä onnittelen seurakuntaa sen6o.h-         kään ole mit.ään sitä vastaan, että se lähetetään
16389: dosta.. En sitä Sip'polan seurakuntaa, vaan si·tä       valiokuntaa.nkin, mutta aiva.n :päinvast.aisess.a tar-
16390: Pietarin seurakuntaa (Hilpeyttä eduskunnassa;           koituksessa kuin välikysymyksen tekijät ·ovat eh-
16391: Ed. Vuori.maa: Kiitokisia paljon!)                      dottaneet, nimi.ttäin jotta otettaisiin velvää, mitä
16392:    Meille vasemmi.stolaisille on asema tässä kysy-      hallitus on tehnyt rauha.nneuvott.elujen vastusta-
16393: myksessä ikävä. ·Me emme tahtoisi erikoisesti           miseksi.
16394:  painostaa luottamustamme keskustahallitukseen.
16395: Mutta ioisaaUa me emme voi tä;män asian yhtey-              Ed. p r 0 c 0 p e: Den: saik, SIQIIIl centern i
16396: d€ssä ryhtyä hallitusta ka.a.t.amaan, koska me tie-      ikväll ha.r fö:däktat, måtte vara förtvivla.t svag,
16397: dämme, millä taidolla sellainen menettelymme oi-         efters;om här får lov ,att rumvändas som huV1Ud-
16398: keiston taholta selitet.täisiin ka,nnatuheksi heidän     argument. persoruliga angre:pp på mig. Hr Jyske
16399: sotapolitiikalleen. Ja. muutenkin se ·keltainen lin-     ·höll :på i väl 3/4 timme. J wg ·hörde på ,ungefär
16400: na siellä Senaa.tintorin varrella on muodostunut         1;2 timlme, oc1h den liden talade .ha'n nog mest
16401: s1emmoiseksi kyyhkysia.ka.ksi, josta vuoroin yksi        bara. om .min rin,ga person. J rug beklagaT emel-
16402: lentää ulos, vuoroin taa.s toinen sisään, j.a me         lertid, att de herrar som egnat så mycket up.p-
16403: emme tahdo ny.t virittää laulua ,,Taa.s kyyhkys-         mä;rmsamhet :åt mig oc,h mitt .deltagam.de i Ber-
16404: lakka aukeaa".                                           linerunderhandlingarna sommaren 1918, icke
16405:                                                          hruva tagit närmare reda 'Ilå huru med sa:ken
16406:     Ed. He 1 o: Kun aika on kulunut niin pitkäl- egentligen 'förhölrl sig. Men oberoende ·därruv
16407:  le, ·en tahdo enää ·pideniruä tätä keskustelua pi- måste dock omede1bart i detta. sammanhang
16408:  temmällä lausunnolla, johon minulla. on sitä 'Pie-~ framhållas, att det är en synnerligen rnisslyckad
16409:  nempi syy, kun täällä on jo mona•sti tuotu esiin och låg taktik, bevisande inre svaghet, om
16410:  samoja seikkoja, joihin minunkin oli aikomus vii- mrun ])å detta sätt. går tiill pHr.soil!ligheter. Huru
16411: tata. Siten esim. ed. Kotonen samoinkuin Vuori- vore det exe:mrpelvis - och nu väruder jag mi,g •
16412:  maakin ovat osoittaneet sen ulkopolitiikan lyhyt- speciellt t•ill rdg.m Vuorrima.a - om vi i stället
16413:  näköisyyttä, jota ed. Procope et consortes ovat för att amgr.ipa1 regeringenrs p·o:litik rskulle hava
16414: _viime aikoina osoittaneet ja siten myöskin osotta-. angripit hr ·utrikesmi'nirstern1s :p·er:son eller h<ms
16415:  neet sen ulkopoliitt1isen .reseptin oikean arvon, jota. tidigare åtgörranden, exempel:vis 1917 i själ:V-
16416:  nämä ,kykypuolueet" nyt koettavat tyrkyttää ständiglhets•frågan?
16417:  hallituk>selle. Muuten jo silloin kun keskusteltiin        V rud sedan v~dkommerr llinrderhandl~n.garna i
16418:  Neuvosto-Venäjän tekemästä rrauhantarjouksesta. Berlin, så måste ja.g först odh •främst framhålla,
16419:  kun silloin kuunteli ed. Procopen ja oikeiston lau- a.tt min roll vid dem va.r synnerligen •obet:vdande.
16420:  suntoja, tuli mieleen hurskas fariseus, jokalyö rin- J ag be1fmnn mig vi,d deni tid, 'då de började, i
16421:  toihinsa ylpeänä siitä, että ei ole kuin tuo kurja Berlin, och blev förordnad tiH den finländska.
16422:  publikaani eikä istu siellä, missä pilkkaajat istu- fredskomlrnissio'n,ens :sekreterare. J ag vill ioke
16423:  vat. Tämä sama vaikutus tulee uudelleen mieleen, utta.la mi1g om det riktiga ooh det klo1ka. i a·tt
16424:  kun on. kuunnellut tämän illan keskusteluja.. Rau- dessa underhandlimgar .inleddes, men jag måste
16425:  ha:n palmu kädessään ·oli ed. Proco.pe 1 1;2 vuotta ·emeUertid :des.s värre säga, att, om ;jag gjorde
16426: !Sitten lähtenyt Itämeren toiselle :puolelle te k e- någonting som sekretemre där - det var nog
16427:  m ä ä n rauhaa bolshevikien ka.nrssa.. Nyt käy icke mycket - så vrur det främst det, att j.a,g
16428:  hän hallituksen kim'ppuun siitä, että pääministeri bidl"og till att underhandlingama rätt snabbt
16429:  on läht;enyt Suomenilahd-en toiselle puolelle k e s- avbrötos. För övrigt ka.n jag just emedan jag
16430:                               Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                1379
16431: 
16432: 
16433: va·r i Berlin oc\h koru i beröring med hr \V.o-             Iense•n, understatssekreteraren i tyska utrikes-
16434: :wwski och amdra bolscheviker uttalru mig om                depari·ementet, hr von Stumm.
16435: de.ssa 1herrar med en s.alk:kännedo.m, som de flesta           För öv·rigt har diskussironen i kvtäll rört sig i
16436: i denna kammare icke hava. Hr J yske hade                   rätt skänntsamlma tban'()lr. Det ha.r ,skurits ,go.d.a
16437: vämiligheten att läsa upp eU uttala•rude av .mig            vit:sa.r, men man ha.r å anrdrw sida,n vått konsta-
16438: från p;lenum ·den 11 a~priJl dettru år. Ha•de hr            tera, att riksdagen skra.tta.r åt väl litet, sås.om
16439: Jyske gjort sig besvär med att läsa ·ett pa.r ra-           att ett lllrumn citeDars med ett pa;r .ini.tialer hr
16440: der til,l,. så ha.de 1ha:n, fått erfa~a följande, närrn-    Wirkkunem A. H. De <v·er'kligen goda poänger-
16441: ligeDJ att jag fra:mhöll ett par av de egens'kaper,         na hava däremot ·wått temligen spårlöst förbi.
16442: som under Herl.inerunderhandlingarnru 1hade                 För mig har klimax variit rdgm J oukalha·inens
16443: frrumträtt ihos :bolscihevikern,a, och som gjorde           erkämnande a.v regerimgent. Det var av un'gefär
16444: var~je ,f1örståe1s:e omöjli.g.    J ag citerade blamd      fö]jamde inneihåll: Högern må komma i håg
16445: antn.ali ett 'Uttailande av hr \Voro·wsoki, som jag         och vi må aUa kom'ma i håg, .att vi kunna tänik:a
16446: tager mig frihete.n a.tt återupprepa. Worowski              oss en sii-mre regerirug än den nuva:rande. Sedan
16447: sade en gång under en a!v de förhandlingar, var-           ja1g kommit tilli denna slutsa.ts, yttra•de rdgm
16448: vid j.a,g satt vid sekreteraren1s anspråkslösa             J orrkalhainen:, a.ntser ja.g mig kunna för.orda en-
16449: bord, på ta~ om mänsklig& rättigheter: varje               kel övergång tili .dagordninge.n - Det var ei t
16450: .männi,ska. ihmr en obegränsad rä.tt att mörda.;           vackert erkämniande regeringen1 rf.ick a!V en blanrl
16451: bara om han kommer falst, blir •ha·n. straJffad ·och       sima eg·n1a m'äm
16452: får ·eventuellt sitta inne.                                    J,ag vill ick:e inlåJta mig på frågan, wHmn
16453:      tDet är just för a.tt jag är så varmt övertygad       den sämsta regering, ma:n kumde tä:nka, si.g
16454: om, hurudan,a; boilscJhevikerna äro, och för rutt          V'ore, men på tai om a:ngreppen mO't den nuva-
16455: denna övertygelse .s•tyrktes under Beor:linerunder-        lla:nde •regering-en, måste ja,g göra en invänd-
16456: handiingar.na., ·som jag våga•r så pa•ss krruftigt,        ning, nch den är, a:tt nlär man a.ngr~per regerin-
16457: som jag det gjort, uttala m:ig mot tanken på en            gen, såsom i kväH har gjorts från lhögerhåll, så
16458: fred med Rådsryssland. För ö·vrigt vill gag, än            är det icke därmed ett angre'p'P mot, cerri ern och
16459: en gång betonande att jatg icke· uttaiat mig om            centerpartierna. ,såsom sådan1a. Icik:e är väl cen-
16460: iklokiheten a'V underharudi:inga.rn& på sommaren           t·ern ett med regeringen. Det V'ore ju för övrigt
16461: 1918, tframhålla wtt :fövhållanden då voro <vä-            omöjrligt reda.n p.å den grund att veterligen inom
16462:  s'entili.!.Q.'en olitka mot nu, Bolsdhev,ikerna, s·todo   regeringen syn:nerligen o:Iika åsikter också uii
16463:  då ännu starkt un!der intrycket a.v Brest-Li-             de före<varande frå,gomrn .gjort s.ig gällande.
16464: towsk freden och åda.gaiade gen:temo.t Tysk:la.nd          Cen•ternl hwr 1här lf~örklarat, a.t.t den ioke vill
16465: och Tyskiam1ds maktä,ganlde en stundom näJstam             f'red. Centern 1har 1här förkl.art - biand annat
16466: kryp.amde ödmj,ulkihet. Vi .ha~de den gången               gen01m r·dgm W uori.ma'a - att den önskar en
16467: TysiMand obesegrat i vår närmaste närhet :Som              stark och mlålmedveteu utrikespolitik. I dessa
16468:  ett stöd mot, den propwga.nlda och de underjor-            pun.kter kumna 'Vi vara rätt ens.e, men m~na he.r-
16469: ·diska a,ngrepp, s.om voro ·att vän:ta, ·Om en fred        rar, N.i ha icke Iycka:bs övertyga. mig om, att de
16470: med bo.J.schevikerna lha.de siutits, ·O~h vi hade          .iust antydda .riktlirujer, ni lha uppställt såsom
16471: framl!för a:llt ·då mellaJn: bolschevikväldet :och os·s    rättesniöre 1för rikets [Wliti:k, verkligen oc'kså
16472: icke den neutrala zon, o.m vilken~ ihr sbtsmi-             äro rättesnöret ·för den politik, s.om av rege-
16473: nisterru oCih ihr 'Utrikesministern hawa t.aiat i          ri·ntg•en fö.ljes. Hade den övertyg·e:J,sen funnits
16474: Dorpat, utaru tyska härar, då äntnru obesegra.de.          hos .mig, hade jag icke under'tecknat ·denna in-
16475: För ·övrigt kan ja.g itcke underlåi:a wtt i detta          terp:e:l1ation.
16476:  s.ammanlli.aiThg påpeka,, art:t ett pa.r av taia;rena         Man har frå!ga.t, vari reg'erinig'ens osäkerihet
16477:  hava haft åt.minstone en d;etalj fullständigt om          oeh vackla.mde sikui,le thestått. J ag behövd·e väl
16478: balkfoten. Här har t3Jlats om tituiaturen, ·då !hr         egentii.gen ioke niärmare .g:å in ptå den fråga.n.
16479: W orow.ski ti:Htal&des vid und•el''han•d:Jingarnas         J a,g kurude lhänvi:sa tili yttr.a,nden, fä.Uda, a1v ta-
16480: inledanlde. Rdgm J uutilain:eu citera1de et:t in-          lare från vänstern. I de.s1s.a yttra.nden ha:r osökt
16481: ledningsa.ndra.gande fråm tfredsundenhandlin-              regeringens vackian1de hållni111g .starka·re än uti
16482: garna, däri beteckningen ,ylhäisyy.s", ,excei-             mitt första andraga.nde framihållit.s, men ja.g
16483: lens" förekom. J ag bekiagar, wtt rdgm J uuti-             ska:H ändå än en gång beröra några punkter.
16484:  lainen ic;ke har S'tuderat dessa rrppbyg.giiga prup-      Först oCih främst fred&fråga.n, där regerimgen
16485: p.er litet närmare, t.y då skulle 'han ha;va konsta-       ha.r varit än f.ör fred, än tveka.nde och emot
16486:  ter.at, att ta.Iet var riikta't .icke ti.ll Vrorowski,    fred; Ingermanlänlds.ka f,rå,gan, där reg-.ering.en
16487:  ut.an tiH ordfömnden i freds.lmn'gressen, exce,l-         har tillåtit o.'fifensiv över fimska; gränsen och
16488: 1380                                       Torstaina 30 p. lokakuuta.
16489: 
16490: 
16491: åter stäJJ:lt så tiU att offensive.n ihar runruit ut       vara 'hemli.gt, ,föl'dolt och förborgat 'för rHrsda-
16492: i 1sanden; Ostkarel:s'ka frågan, där regeringen            gen. J•a.g tror B~tt vi i detta 1falll skulle ihava den
16493: otvi'velB~ktigt under in:trycket av den uppfatt-           s'börsta nwtta utav <att .få dessa lhandlingar, om
16494: ning, som råder på cenierhåll, är bentägen lrlt            också ic'ke pulblicerade för hela världen, så. åt-
16495: förverkliga vår poliltiks nationella syf'hemål,            minstone kända i riksda•gen. Det. är därf.ör jag
16496:  men å andra sidan underlåter, ,såvitt man har             fortfaramde anser att vi ·ovil1kor1igen :böra. re-
16497: sig bek81nt, attt utn~ttda· ,de ti,~l.fälleu, SOIID hava   mitterru ärendet tili utri.kesuts,kottet.
16498: erbjudit sig.                                                   rEd. A-. H. V i r ik !k u n e n: En luule erelh-
16499:       iMed avseende å den Ost-!Karels'ka frågan            tyväni, kun sanon, että meidänr politiikkamme
16500:  mruste jag ,särglcillt betoua, a tt jag. icke uti hr      keSikeisimrpänä kysymyksenä tä:Uä hetkellä on
16501: statsministerns andragande för 8 timma.r set:lan           se, millä tavalla me 1su'htaudumme boU?hevis-
16502:  fann nå~n antY'dan d'ärom, a.tt i s•lutet av S'e!P-       miin. Siiltä riippuu järjestynyt. ·e1äimä .1a tur-
16503:  temlber måmad ett ~~.iud!llude 1~dordes l'egerin-         vallisuus, rauha, meidän om81Ssa ke,skuudessam-
16504:  gen, från högst auk1mitativt håll:l, att befria Ost-      me jru siitä samasta seikasta riippuu myös, mitä.
16505:  K:arelen ut:an krigisJm, förvecklingar. Vad rege-         kunnioitusta ja arvonantoa rme voimme saa'Vut-
16506:  ringen i des·sa arvsoonden ä,tgjort .förblir fortfa-      iJa,!li sivis·tys1ka.n.soje.n puol·elta. Jokaiselle on
16507:  raDJd,e .01ldart.                                         selvää, että itsenäisen .Suomen sU:urimrpan'a vaa-
16508:        Man måtte för ö'vrigt fuUkoorrligt hava miss-       rana ou Ve.näjälä raivoava holSihevistinen hir-
16509:  förstått mitt första uttalande, då man gör gäl-           muvalta. Mei·dän kansamme saavutti itsen'äi-
16510:                                                                                  1
16511: 
16512: 
16513:  lande, att jag vore ·för a,tt Estland ånyo skulle         syytensä taistelussa, jota sitä va-staani johti
16514:  förenas med Ryssland. J ag betonade tvärtoon              punaill!en V enäliä, ja mskailla uhreilla 8u01men
16515:   bestämt, att jag anser det vara av stor bety-             ka.ns<an· •par'haimmis.to sa,i tuon 1hirmurvallan
16516:  delse för Finland, att Estland fortfail'ande föl'lblir    he.itetyksi rSu01men ratiojen taakse. Sieltä. se
16517:  sdälvständig.t, liksom jag anser det vara av               yhä ,on o~lut meidän rva~utt81IIlJIDe vaanimassa
16518:   största vikt, att den Ost-Karelska och den In-            ja UJhrkaama1ssa. \Mutta Venäjän bolshevismi,
16519:   germruuländ·s'ka frågan får sin lösni.ng i fiör Fin,_     tuo hirmuvalta•, ei ole Uihaun111t · ainoasta.an
16520:  1and gynsam riktning; men det är just detta.,              meitä, läiheisint'ä uaavurian:sa, vaan: se ·on ikäy-
16521:   att regeringen så litet har gjor.t lför grannfolket,      nyt julkeamsi j,a vaanlliseksi vili.olliseksi koko
16522:   för ,heimolaiset", som ·är beklagligt.                    länsimaiselle valtio- ja yhteisikuntajärjestyk-
16523:        1Från venstern synes det mig, att ma;n åter-
16524:                                                             selle sekä sivistykselle. Samassa määrässä
16525:   igen på annat sätt ihar missupprfatta.t denna dis-        kuin bolshevismi o.n pyrkinyt tunkeutumaan
16526:   kussion. Intel"pellatilonen har ioke gä!llt: inter-       varsi.nrais.e.'3ta mätäpai.seestaan länteenrpäin Eu-
16527:   vention i den ryska politilken el,ler ioke. Denna         !'IOpan kansojen keskuuteen, on kaiJkk~alla sivis-
16528:   lfråga; !Vore isy:nnerligen :intressant• ,'att ·beröra    tynees,sä maailmassa valkaanturuut !käsitys tä-
16529:  .och mång.a .a'V ·de yttrandim, som 'här 1hava fällts      män ·hil'lmuva.llan vaa:ralli.suudest.a koko :iJhmis-
16530:   mot en såJda.n inteTJVIenti,on, hava nog hY'gg:t på       kunnan sivistykselle ja välttämättömyy<destä
16531:   lösan sand. Det är väl gan.ska säJkert, att vi för        yhteisV'oimin hävittää tälmä kB~n.sojeu j•a ihmis-
16532:   sådana åtgärder kunrn<a påräJkna mecr stöd än             kunnan pafhiru v.itsau.s.
16533:   man hä'r ihacr a.niytt blott vår rpolitik s:kötes mål-         iVenäjän kansan ei~bol,shevistiset ainekset,
16534:   medvetet. Det som i ikvä11l 'fråman 'gäl1er, äir          mikäli .eivät ole j.outuneet hirmuvallan uih-
16535:   emellertid något väsentligen annat. Det vi                reiksi, ov.at pakola.isina et,sineet suojaa muitten
16536:   angripa, är, att i regeringens utrikespolitik             kansaiu keskuudesta.. Ne ovat vä!hitel1len jär-
16537:   icke kunnat s•köndas någon best:ämd Hll\ie, ocJh          jestyneet ja eri tah·oilta ryihtlyneet taisteluun,
16538:   .det vi måste få vet.a, är va.d regeringen verkli-        jonka tarkoituksena on vapauttaa heidän onne-
16539:   gen har ,gjort. Hela kärnrpunkten i di.skussio-           ton isänmwans.a ja .samalla koko ihmiskunta
16540:   nen är den, om vi skola bliva i tillfälle att              täJstä y.ht.eise.stä vihollisesta. Ja luonnollista,
16541:   kontrolleraJ regeringens åt,gärder. Måhända                on, että nuo va.l!lmi<sen Venfujän joukot eri val-
16542:   lkommer denna kontroll åtminstone rför en del              tojen puolelta ovat saavuttaneet myötätuntoa,
16543:    riks·dag.smäns vidkommande att leda tm ampelt             joka on ilmennyt eri muodoissa heille an·ne-
16544:    erkännaiJJde, jag tror visserligenr att denna· del        tuissa a.vustuksissa. Kun' nyt tänä hetkenä
16545:    e.i blir alltför stor. Huvudslliken är .dock att          Venäåän, meitä lälhinnä Pietarin, va:pauttami-
16546:   thlHälle gives tili in!gåen1de grrunskn1ng av l'e-         sesta ho ls hevi,s:min ikeestä käydään taistelua,
16547:                                                                      1   1
16548: 
16549: 
16550:   geringens åtgärder men regeringen v~ll icke                jok.a uäyttwä ehkä kehittyvän ratkaisevaksi, on
16551:    låta oss få detta tillfälle. ~ad som finnes i ut-         herättänyt tuskallista huomiota se epävarmuus
16552:    rikesmini.steriets a:rkiv det ska:H fortfarande           j'a häilyväi,syy.s, :iota Suome.n ihallitus on osoit-
16553:                             Välikysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                           . 1381
16554: 
16555: 
16556: tanrut tässä meidäm kansamme elinkysym;}nk- 'Paiha.sti erehtyväin~, kuTh sanon, että noiden
16557: sessä. Onhan tunnettua, että on ollut perusteel- alueiden liittäminen Suoonoon olisi tä!hlä het-
16558: lisia va1mistuksiru siihen~ että meidänkin 1kellä p.aJljoru lälhempänä t.oteutumistaan, jos
16559: marumme olisi oltaNa o.sallisena siinä sruuressa Suomen hallitus olisi ollut tehtävänsä tasalla,
16560: vritYiksessä, jolk:a tarkoittaa Venäjän bolshevis- :jos .se oli·si ~märtänyt jatkaa. .siitä, mihin va:l-
16561: ~in: :kulcist8Jllista.    Neuvottelut va'.ltion:hoitaja tionlhoitaja Mannerheim päätti, jatkaa j31 to-
16562: Mannerheimin viime aikoina olivat ehtineet j.o teuttaa niitä .sopimutksia, jotka nykyisen halli-
16563: s-am•gen p.itkälle sekä ympärysvaltain että myös tuksen toimeen:s·a astuessa olivat oikeasta.an
16564: kenraali Koltsha'kin kanssa. Yrityksen toteut- enää vain viimeietelyä vailla. YEmalkaan on
16565: talll1iseksi ei enää ·oikeasta-an puuttunut muuta illan keskustelusta saaurut serr käJsityksen, että
16566: kuin Suomen hallituksen p•äätös, ja siUoin olisi osanotto ·bolshevismin 'kukistamiseen: V enä-
16567: vielä 'Voitu s'a.a.da a;vu.stuksen ehdok.si suostu- .iällä on .ionikinla.inen pi:lajuttu, josta ,saa.ttaa 1a-
16568: mll'S sangen: .pi:tkäUe .meneviin myön:n.ytyiksiin, della ja •puhua mitä taha.n:sa. Ei tahdota käisit-
16569: sellaisiin, jot'k•aJ o:li.sivat olleet meidän maal- tää, että osallisuus tähän tekoon, va;l'sinkin
16570: lemme erittäin edullisia. Täällä on jo ed. avustaminen boLs·hevismin pahimman mätäpe-
16571: Holma telhnyt selikoa näistä myönnytyksis:ä. sän Pietarin vaJloittrumiseen olisi teko, omansa
16572: Saattaru erehtymättä sanoa, että ne sisäl,s.ivät avaamaan meidän maallemme mahdollisuudet
16573: suuren· osan niitä toivomuksia, ~oilla· Suomen ei vain turvata itsenäisyyttänsä, vllian Ellhkä vie-
16574: ka,n:sa on luul'lut twrvaava.nsa sitä vaJtiollista läkin saavuttaa melkoisen osaJJJ niitä muitakin
16575:  wsema•a, ;minkä se oma.lla t.aistelullaan ·On saa- etuja, ..i·oita. :se valtiollisen ja kansallisen· olemas-
16576: vuttanut.                                               saolonsa valhvista:misek:si on itselleen toivonut.
16577:      Suomi olisi siis silloin voinut saada sangen          ·Minä s.anoin j{), että Suomella o:lisi, ollut saa-
16578:  paljon. Mutta nuo jo melkein loppuunsaa.tetut Vlutettruv•ana ·suuret edut. Saattaa olla niin, että
16579:  neuvottelut keskeytyivät. Meillä tapaJhtui pre- otollinen hettki on la.skettu menemään ohitse,
16580: sidentin vaali .illl hallituksen muuto.s ja kaikki jäi että meiil:lä ei enää hallitu1ksen toi:mettamuuden
16581:  sikseen. Tos:in pre.sidentti a.stuessaa,n toimeensa ja epäröimisen vuoksi ole odotettavissa samoja
16582:  la:usui, että haUitus tulisi lhenikilömuutoksista etuja kuin kesällä. Mutta sittenikin olen sitä
16583:  huolimatta gatkamaan entistä poJit.iikkaa, mieltä, että Suomen olisi viime ,hetkellä:kin ryh-
16584:  mutta ainaJkin ne, jotka ovat olleet hallituksen dyttävä ruvus:ustoiminta.an Pietariin 'Valloitta-
16585:  ulkopuolella, eivät ole •saaneet mitään vihiä mise'ksi. Meidän tulisi toimia nyt samalla lin-
16586:  siitä, että tämä asia 'Olisi edistynyt hyviä ai:ko- jaala kuin toimittiin heinäkuun keskivaiheisiin
16587:  muksia. pitemmälle. Siit•ä vastauksesta, jonka saakka, käytävä aktiivisesti avustamaan Pie-
16588:  p.ä:ämin:isteri tämän illan1 viHikysymyk.seen twrin vaUoittamista. On itsestään .selvää, että
16589:  antoi, ei myöskään käy tämä asi,a, noitten neu- tä:llaiseen yritylkseello on käytävä vrurovaisesti
16590:  vottelujen ja.tkaminen, ollenkaa:n selville. Ei yhteistoi.minnas.sa             ~ru  y!hteisymmärryksessä
16591:  ole mikään salaisuus, että hyvin voima•ka.s mie- länsivalt'Oåen kanss·a. Kuru meidän valtalknn-
16592:  Epide mei·dän ma.a,ssamme asettaa tämän sei- tamme nhrates.saan varoja ja verta, tällaiseen
16593:  kan yihteyteen maallemme mitä turmiollisim- yritykseen, samalla Jmn se palvelee omia etu-
16594:  pien: seur·aamusten •tkanssa·. Suomi on menettä- .ia:a.n, •kantaa whre.ia .koko maailman sivistyska:ruso-
16595:  nyt luottamuksensa ja arv.onantonsa :län&iiVal- jen: puoLesta, niin: on: väihintä, minkä me voimme
16596:  tain !Silmissä: arveLuttavassa måJärä:ssa. Raiha- vaatia, että mei'lle taataan tälhän suureen yri-
16597:  asiamme ovat joutuneet huonoUe ikannal'le osit- tykseen twl"Vitta.vat aineellis,et va,rat .ia soda;n-
16598:   ta.i:n siitäkin syystä, että mitääin, ll'8Jha.lainoja käyntit·arpeet. Jollei edes n:äitä reaalivrukuuk-
16599:   meidän: vaHa'kun:tamme viime aikoina ei ole sia ,saada, niin siUoin on Suomen rajoitutta'va
16600:   saanut, se~kka, joka kaiketi osoittaa myös luot- vain omie.n rajoljen.sa puolustrumiseen niin :te-
16601:   tamuksen: ·puutetta ulkomailla.. Suomen ra:han- hokkaasti kuin mahdolli·sta ja as•oitetta!Va, että
16602:   km\s,si on samoin ·alentunut hä:mmästyttävässä meiHä ,siihelli on riittävät voimat. ·Mutta jos m-
16603:   maarassa. 1\Enä en voi sa.la1ta sitä, etiä ()llen hat ia sota.tarpeett sa,adaan, n1iin siUoilllJ, niin!kuin
16604:   ih:rnettelyllä kuunnellut lausuntoja, Joita tänä .io sa:noin1, se määrä reaaliva:kuu'ksia on saatu,
16605:  iltana var:sinkin kesikustan. puolelta on annetrtu. jotka oi'keutta'Vat ja velvoittavat meitä oman
16606:   Minä muistan hyvin sen ada,n1, jolloin juuri tulevaisuutemme turvaamiseksi kä~ään ak-
16607:  siltä. taholta. pain1ostettiin voima!kk·a.isiin toi- tiiviseen toimin:ta,an, Meillä ei o'le mitään ai-
16608:   menpiteisiin ry;htymistä Petsamon a luee.n, Au- hetta odotta.a, että saamme tällaista rahallista
16609:                                           1
16610: 
16611: 
16612:    nukseu alueen ja. Ttä-Ka1rjalan liit: ämiseksi ja sot&varustuksellista kan~na tusta tulev·aisuu-
16613:    Suomen vaatakurutaan. .Ta minä ~m luule kovin dessa, .jos olot muodostuvat sellaåsik,si, että joko
16614: 1382                                     Torstaina 30 p. lokakuuta.
16615: 
16616: 
16617: voitolle päässyt holshevi.smi ta1i voitolle paas- täyttämätt:ä niitä lupauksia, joita sen vapau-
16618: syt valkoinen Venädä hyökkää meitä va.staan tusta aöavat j01hbvat miehet nyt antavat, j.a .ai-
16619: j~ kentie.s 1ahtoo hä•vittää itsenä~syyte_mme         van varmaan meidän •osa.nottomme tekee mll!ail-
16620: sellaisena, aik•ana, j oHoin Suomen 1t:senä1syy-
16621:                          1                            .man  j.oht;avissa va.lloi.s.s•a paljon mahdotllisem-
16622: den .säilyttämin.en ei enää ole mistään erityi- maksi sen käsityksen, että sen pienen valtion,
16623: sestä arvosta länsivalloille.                         joka on avustanut Venäjän vapauttamista: ja
16624:     Minä käsitän stiis - uskallan sen sanoa -         uudestaa.n rakentamista ja, ·ollut verellään j.a
16625: kaikesta pi.lkaiSta ja ivasta huolimatta., :ionlka hengellään mwkana ihävitlämässä bols1hevismia
16626: alaiseksi täJmä 1kysymys täJällä on tuntika,usia Euroopatsta, semmoi.sen pienen kansan' tulee
16627: rusetettu, minä käsitän ma.atlllme .edun vaativan .myöskin lopullisessa• su.orituksessa saada, mitä
16628: p.ikaista toimintaa, jotta. meidän kansamme sille on luvattu.
16629: saisi olla; osallisena siinä historia1lisessa suur-     [Kun minä siis o[en sitä mieltä, että meidän
16630: teossa jota tie' ää bolshevismin kukistaminen on otetbv.a nsaa Pietarin valloitukseen, niin pe-
16631: Venrujällä, läJhinnä Pietarin vatlloitus. Tä•ällä rus'uu käsitykseni siihen, että va.sta tämä teko
16632: on nsealtalkin• ta:holtru kysytty, mitä takeita. on on Suomen vapautuksen loppusuoritus, että se
16633: olemassa.. Ed. Mantere lausunn1ossaan' kystyy tuottaa. Suomen kansalle oikeuden saada. etunsa
16634: erityisesti, mi: ä takeita on olemassa, että Suo- turvatuksi .silloin, kun •bol·s·hevismi on kukistu-
16635: men kans-a tällä toimenpiteellä saa,vuttaa ne nut ja meidän on te'htävä lop.pusuorituksemrrne
16636:  edut, jotka ovat tuoLlaisen voimainvonnistuk- valkoisen Venäjän kanssa, sen suurvallan
16637: sen ·arvoiset. Olen jo maininnut, että käsityk- kanssa joka. sinne ennemmin tahi myöthemrmin
16638: seni mrukaan aineelliset varat ja varustukset sii- muod.osi uu.
16639: hen on s•aa:ta.va Eurool)an sivistyskansoilta,          Illan momi.ihaaraiseen keskusteluun en muu-
16640: jottka. käsittävät !bolshevismin kuki,s' amisen ten tahdo paljon kaj•ota. On kum:min;k;in huo-
16641: vruUtämättömyyden. Asia onkin luullakseni miotani kiinnittänyt tuo usea.nkin puhujan hy-
16642: Em."OOTJan sivistyskansoille niin tä~keä, että var- vin räikeillä väreillä maa!la.ama BeJ.'ilinin :rau-
16643: maan voidaatn odottaa riit~ ävää ·kannatusta va- harrneuvottelu keväällä 1918. Siitä on koetettu
16644: roihin ja myös ampumatarpeiden thankJkimiseen te·hdä suuri numero ja sille ·sa.ngen makeasti
16645:  nähden. Mutta. .ehtona. on, ·etta asiaa ajetaan nauret.tu. Minä luulen mui.stavani, eUä siihen
16646:  "Päättävästi eikä as.etuta. sille nivan eTJämäaräi- aikaan, kun Saksa tuli Suome·a auttamaan ja
16647: selle ja puolittain torjuvalle kannalle, jolla vaTJaJUtti me~dät bolsihev~kien ihitrmuv•al1rusrba.
16648: Suomen haHitu.s tähän asti on tässä kysymyk- ei Suomessa kukaan pilkallisesti naurrunut.
16649:  sessä ol[ut. Sitä parempi tietysti, jos voida:an Tämä salksalaisten tulo taJpahtui s.iihen aika.a.n,
16650: saada, takeita muistakin eduista. Mutta en voi .io.lloin Suomi oli liittosulhtei.ssa Swksaa.n ja
16651:  olla huomauttamatta, että politiikka, karusoäen siltä sai ainoan apunsa. On muistettava, että
16652:  osanotto suuriin valtiolli.siin tava:htumiin ja ennenkuin Berlinin rauihanneuv·ott.eluja. pidet-
16653:  niiden tule·vaisuuden turvaaminen on jot·ain tiin, oli Saksa tehnyt Neuvosto-Venäjän kaniSsa
16654:  muuta kuin toikeudenlkäynti raa.stuva.ruoikeu- ra.uha:n Bres:t~L~tovskissa; .ioka on yleensä ky-
16655:  dessa. On:han ma.hdolli.sta, eHä me emme voi kenevä jota,kin ymmärtrumään, kä,sittänee myös-
16656:  saruda ka.iklkial takeita., joita toivoisimme, sel- kin, eMä Suomella näis:sä .oloissa ei ollut muuta
16657:  laisi.a va•kuuks•ia, jtoita voitaisiin jälkeenpäin tehtävää kuin käydä rauhanneuvotj eluiihin,
16658:  viedä oikeuden eteen ja, jotka. olisivat ikään- ;ioista, niin[min tiedämme, ei tuUut •kuitenkaan
16659:  kuin ·u:losot.1 o'kelpoisia. Tämä kos1kee va.rsin- yhtään mitään. Ne va.llat,, joiden kans·sa, Suomi
16660:  kin venäl<äisten antamia 1lupa1uksia ja. tarjouk- nyt on läiheisessä yhteydes•sä, ympärY:svallatt.
16661:  sia;. Eihän se, mitä siellä joku johtavassa ase- ova~ ·bolsihevi.smia va1staan sodassa . .Jos Suomi
16662:  massa olev.a. kenraali ihrudän 'hetkenä lurpaa., ole tahtoo nauttia jotain arvonantoa nriiden puo-
16663:  sellruista, että siihen voidaan eihdottomasti ra- lelta, on sen myöskin meneteltävä siten, että se
16664: !kentaa. Enkä minä ole niitä, jotka panevat ai- on rui:iJden ku:n!Moitukisen a.rvoinen.           .Ja tätä
16665:  van paljon arv.oa. :kiitollisuuteenkaan, sillä to- kunnioitusta· ei .säilytetä siten, että ryhdytään
16666:  terua pysyy vanihan vatltiomiehen sana, että va- rauiha.nt~koon, ainakin .sen valmistuksiin hol-
16667:  pautetut kansat eivät ole kiito:llisia, vaan ne shevikien ka,nssa. n~irukuin Suomen hallitus on
16668:  ova.t ;hyvinkin vaativia. Muttta, asiana on sit- tehnyt.
16669:  terukin epäilemättä hyvinkin syvä psykoloogi-          Kun keskustelun kuluessa ed. Procope on
16670:  nen rvaikutus·, joka ei ole vähä:ksi arvattava. tuonut esille jotenkin painavia huomautuksia
16671:  .Tos me olemme olleet mukana maata vapautta- sitä selvitystä vastaan, jonka pääminristeri on
16672:  massa., n~in on V enläijän p.a.ljon vaikeampi olla asia:ssa antanut, niin kat:s'On minä 'hallituksen
16673:                                Välikysymys Neuvosto-Venäjän raubantarjouksesta.                                   1383
16674: 
16675: arvon valLtivan, että eduslkunta saa tässä kysy-              keistoUe kysymyks~m. onko haHH.uksella. yle·eusä
16676: myksessä täyden selvityksen. iSenvuoksi tulen                 oikeutta asettua neuvotte<luihin kysymät•tä siitä
16677: puoltamaan asian ·ulkoasiainvaliokuntaan [ä-                  eduskunnan mieltä? Nykyinen hallitus !kysyi
16678: hettämistä.                                                  flduskunnan mieltä tässä asiassa ~ja silloin edus-
16679:                                                               kunta ilmoitti, ettei sitä dlisi tarvinnut tehdä.
16680:      Mini1Steri A l k i o: ·Minä 'PYYSin puheenvuo-           Olemme saaneet kuulla hallituksessa nyt, että
16681: l'on sen väitteen johdosta, mikä esintyi täällä kah-          v l.eens1ä saisi neuvotella V enä.iän v a l k o i s te n
16682: den edalliJSen ja myöskin viimeisen rpUihuj.an lau-           kanssa, mutta ei punaisten. Asianlaita on
16683:  sunnossa, että keskusta'hallituksen ja venäläisten           kuitenkin sillä tava'lla, että jos otamme kysymyk-
16684: kemaa1ien vå:lillä ·olilsi 1ollut neuvotteluja s•otai-       seen pari kolme viimeistä vuoUa, <OU täällä esiin-
16685: sista 'toim~sta Pietwria vastaan. Asianlaita on              tynyt hyvin erilaisia tiiapäismi·elipitei1tä siitä,
16686: siJ.lä taval:la, että jo Crustrenin 1haUituksen edelli-       miten .ia milloin saa neuvot-olla. Vuonna 191'7
16687: nen haUlitUis oli., mikäli meiil'le sittemmin selvisi,       maaliskuulla syntyi Venäjällä vallankumouksen
16688: 'Pannut vireille tällaisia neu.votteluja.. Kun se             jä,lkeen välliaikain'eu hallitus. Ensinnä oli Suo-
16689: asialkirja, joka oli syntynyt näiden neuvottelujen            messa kaikilla se mielipide, myös sosiaalidemo-
16690: tuloksena, tuotiin ensi kmtaa 1siHoiseen ulko-                kraateilla, •että tämä.n vä:liaikaisen hallituksen
16691: asiainvaliokuntaJan, ·pyhittiin siitä heti pois so-          kanssa. sai neuvotella, oli kaikiHa rse mielipide,
16692: taneuv·ottelu.ia koskeva lk·oihta. Aivan lyhyen               eit'ä niitä valtuuksia, joita .tämä väliaikainen hal-
16693: a,ian kuluessa päästiin s~lvyyieen siitä, että mi-            litus piti, voitiin käyttää myöskin Suomen vaa-
16694: kään sellainen ei saata tulla kysymykseenkään.               tiolEseksi eduhi. Mutta huhtikuuUla oltiin jo eri
16695: Hwllituksen ulkoval~okunta ei ole 1koskaan ollut              mieliä siitä, voitiinko niitä käyttää !Suomen vai-
16696: missään välittömässä tekemisessä venä'Väisten m~eu­          tiolliseksi eduksi. Taäl1ä oii toisia, jofka as.ettui-
16697: vot:beli.iain kanssa. Neuvottelut koskivat pääasi!lls-        va:t siUe .JrannaHe, että se tila.pääasema, johon oli
16698:  sa niitä ehtoja, joita sitten, .kun Venäjällä vi·hloin-     jouduttu, oikeutti SuomeiV eduskuntaa ·pitämään
16699: kin olisi va:kaantunut halli<tus, otettaisiin huo-           Venä.iän vfiliaikaista haillitusta sellai.sena ha.l'litus-
16700: mioon Suomen ja Venäjän våJlisuhteiden lopulE-                orgaanina, .i·onka kanssf!l. Suomi saattoi neuvotella.
16701: seksi .iär.iestämilsebi. Aiva,n •pian senjälkeen, kun        Mutta silloin esiintyi maassa jo mielipide, joka ol~
16702: tällainen pääWs ol.i saatu ruikruan, ilmest.yi meiikä-       toista mieltä, ja jonka. ,mielestä Suomi jo silloin
16703: läisiin sanoma.lehtiiiV Parisista tai Lontoosta. tul-        oii eronnut Venäjästä, !lmru Venäjällä kerran lOTi
16704: leita säJhkösan101mia - en muista., kumpaises.tako,          ta'pa:htunut vallankumous. Nyt ovat samat hen-
16705:  taisi olla, molemmi:sba - , joissa tiedettiim: siitä, eUä   kilöt ja samat ryhmät va~miit kuitenkin llleuvot-
16706:  Suomen hallituksen ja näiden venäläisten kenraa-            telemaan n y k y ä ä n Venäjä!llä no u s e v a n
16707: lien vä.ilillä Q}i jonikumJaisia neuvoHeiluja Pietariin      valkoisen hallitusmuodostuman kanssa siitä, minä
16708: 'hyök'käämisestä. Arv,oisat edustwjat kai muista-            ehdolla Suomen valtakunta saa niiltä tunnustuk-
16709: nevat, että s<illoin ilmestyi hallituksen selitys sa-        sensa. Marraskuulla 19,17 oE näiden samojen ryh-
16710: noma:le~htiin, jossa ilmotettiin, että mitään tällaisia      mien mielip·ide jo myöskin muuttunut. Ne olivat
16711: neuvotteluja ei ole olema,ssa. Kenraa,li Manner-             hal ukka:at neuvotte1ema,an V enä,iän väliaikais•en
16712: heim tiesi ja suostui täihän sel~tyksen antami-              haJJituks·en Suomessa olevan edustajan, :lrenraalli-
16713: seen. Täällä on nyt 3 puhujaa tänäpäivänä selit-             kuvernööri Nekrasovin kanssa. Ja niinkuin ttäällä
16714: ilänyt, että IVeuvot.teluja 'hyökkäyksestä Pietariin         on edellisissä puheissa: .io huomaute.ttu, kesällä
16715: kuitenkin jatkui. Viimeinen puhuja sanoi, että               vuonna 11918 myös'kin samat ryhmät. olivat val-
16716: ne kestivät heini.tkuun puoliväliin saakka. Kuka             miit neuvottelemaan Voenäjän bolsheviki,en kanssa
16717: on käynyt sellaisia rieuwtt.eluja? Hailitus Pi               Berlinissä. K.esälllä 1919 oltiin valmiit neuvotte-
16718:  llliistä minun tietääben1i tiedä mitään. 11ämä              lemaa'n kenra.ali J udenits.hin !kanssa Helsingjlssä,
16719: riittänee siitä.                                             ja .nyt ollaan va.lmiit neuvottelemaan Lianosovin
16720:      .Tämän värlikysymyksen yMeyd€Ssä on ilmen-              haHitukseu kanssa.
16721: nyt eräs merkillinen asia. Suomen hall[t,us on                    TääHä on erinomaisella paatokselila TJainos-
16722:  pantu vastaamaan siitä, että se on Tyhtynyt erää-           tettu 1sitä, kuinka suuressa mäårässä hallitus on
16723: seen neuvo:ttelluun, jonka rtarlmituksena on ·oUut           lyönyt llaimin vehnoNisuuksiansa, ett-ei s.e ole otta,-
16724: valtakunnan etu. N·euvo~t,eJlu yleensä :kieilletiään         nUit riittävän vakavasti huomioon, mitä Luoteis-
16725:  - sitä ka.i tämä välikysymys on tarkoittanut - ,            Venäj.ä:n hallitus ·on ta.rjonnut ,Suomelle. Päivän
16726:  kielletään, ettei saisi ryhtyä neuvott·eluihin nii-         Hel.singin Sanomis,sa on Luoteis-Venäjän hani-
16727: den reunavaltioiden kanssa, jotka. suhteeTlisesti            tuksen päämiehen haastattelu, josta kaikki ovat
16728:  samoissa olosuhteissa, kuin Suomi ovat irtautuneet          tila,isuudessa olleet näkemäån, että hänkin tahtoo
16729:  vanhasta Venäjästä. Minä pyytäisin· asettaa. oi-            lykätä ·Suomen itsenäisyyden hmnust.ami&en Ve-
16730: 1384                                           Torstaina 30 p. lokakuuta.
16731: -   ··--------·--~-----------------~~-------                                -~~
16732: 
16733: 
16734: 
16735: 
16736: nä.iä'IIJ 'kan:sal1'is:JrokoukS€en. JolJ.en minä ole vaä-     reunavailt:i:oiden kanssa. Heiidän näihden siis ei ole
16737: rin käsittänyt, on tää~1ä dl:lut 'bikilla, -oikealta.         s111atta.nut ol1a mitenkää:mloukkaava.a, jos 8uomilin
16738: a.ar1mpaan vasempaan: sa:akka n:äinä .ka,ht.ena               on nii:den kanssa, ryhtylllyi neuvotteluiihim:. Ed. von
16739: vuonna sellainen mielipide, että jos Suomen itse-             Wendt äsken moitti hallitusta, ettei se ole antanut
16740: näisyyden tunnustaminen jää Venäjän kansaUis-                 riittävästi tietoja. eduskunnalle. Mutta se koke-
16741: kokoukseen, niin se jää tunnustama:tta. Siksi on              mus, joka hallituk,sella oli silloin, kun hallitus
16742: oltu sitä mieltä, että tätä itseniäisyy·d-en tunnusta-        antoi tietowsa n:o 40 eduskun11wlle, ·ei ole ollut lii-
16743: mista ei me~däm ole enää v-enäläisiltä odotettava,            aksi kiihoittava jatkamaan samaa'Th suuntaan. Suo
16744:  koska Suomi on itsenäisyytensä aseina venä,lläi-             siellä vetelä täällä:. Toisella kerralla. tahdotaan
16745: SiiJtä valloit.ta.nut .ia. Eump:a on tunnustanut &en.         haUitukselta tiedo.na.n1toja., toisella kerraJla ei.
16746:     Mitä taas tulee niihin etuihin, joista. on oikeis-            Ed. Estlander äskeru puhui Munrmannin. legio-
16747: ton talholla .puhuttu, ja jOO:ta niiru erinoma:Us1a           Jlla&ia. ja, amne.stiasta. Ennen o.n yleensä. saatu
16748: kuului SuomeHe tarjotun, on huomattava, että &e               panna. merkille, että ed. Estla-n-der huomattavassa
16749: Luoteis-::Y.enäjäm. :hallitus, joka. niitä lienee tar-        mää.rä,ssä on harjoittanut logiikkaa.. Mutta kyllä
16750: jonnut,< on hallitus, jota tähäm mennessä ei Kolt-            minun täytyy tällä Ji;erraHa kysyä, mitä niillä
16751: sihak eikä Derrikin liene tunnustanut, joten siis ky-         asioilla on tekemistä tämän asian kanssa? Ei mi-
16752: symys sopimusten tekemisestä sellaisen hallitusor-            tään muuta kuin se, -että tahdotaan saada keskcus-
16753: ganin: kanssa, jota ·ei 'kuik~~Jan o'le tunmstanut, on        telun alaiseksi karikki maHdolliset virheet, mitä
16754: turha. Mutta. •samassa hengenvedossa täällä 1kui-             nykyinen hallitus on tehnyt. 1Se on enäilemättä
16755: tenkin on samalta taholta moitittu, että 'Suomen              oikeutettua puoluepolitiikan ka,nnalta, mutta pää-
16756: haJllitus on .ryhtvnV~t neuV<ott.eluihin reuna-               määrä, johon ed. E.stla.nderkin menettelynsä. kaut-
16757: v a l t i o i t te n !ha1l~tusteJll kanJSsa., joil·la. kum-   ta -nvrkii, ei ole oikeutettua isänma·an kannalta.
16758:  min'kin on .io ainalkin osittain useid-en Europan            Oikeistossa hyvin usein vedotaa'n siihen, oettä isän~
16759: valtojen de facto-tunnustus. ,Valtion ary,on kan-             ma,alll edun ka•nm1a1ta. hallituksen <politiikka ei ole
16760: rua.lta <pitäisi ka.i ainakin tä!ssä olla- n~kyisellä hal-    oikeai:a. ·Mutta .kyllä .minun ·täytyy sanoa, että
16761: lituksella jonkuru verran oikeutta vedota siihen,             sellaiset 'PYrkimykset värittämää·n 'hallituksen toi-
16762: että. se ei ole ryhtynyt neuvotteluihin muuta kuin            mintaa, joihin -esim. tämäinilta.isessa keskustelus-
16763: silmällä pitälen sitä, milloin 1Suomen valtakunna.n           sa on oikeiston tmholta. pyritty, ·eivät ole isän-
16764: arvo ja etu vaatii, että n'€Uvotteluihin on ryhdyt-           maallisia. Sillä jos herrat saavat sen todistetuksi,
16765: tävä. Kun neuvott.elui'hin r-eunavaltioidelll karussa         että nykyinen .haUitus on yhteistoiminnassa bol-
16766: läJhdettiilll, silloin - se -pitäisi jokaisen suomalai-       shevikien ka,n1ssa, täyty.nee hyvin ymmärtää., että
16767: :sen myöntää - ha.llitusta johti maan •etu. Ny-               jos valuuttaa,fil mikä vaikuttaa, niin se on se. Mut-
16768: kyinen hallitus ei .ole ollut missää.n neuvotteluissa         ta miniä luulen, että Länsi~Europas,sa :nylkyä.ä.n ar-
16769: punaisten bolshevikien ka:n:ssa.. Siitä täällä kui-           vostella,a.n Suomen asemaa kokolailla toisin .kuin
16770: tenkin on tahdottu sitä moittia. NäJmä moitteet               milllkäilaisiUa si:lmälaseilla tahtoisi siiäJ krutsotta.-
16771: ovat langeruneet hiekka.a1n, koska mih1nkää:n sel-            van meidän oikeistomme. .Siellä on nim. hieman
16772: la~siin .neuvotteluihin ei ole ryhdyttv. Ed. Hol-             opittu niistä räikeistä kokemuksista., joita viime
16773:  ma. la·usui, että ellei Venäjän tsa.a.rivalta olisi ku-      vuodoet ovat Europan kansoille tuottaneet. Eikä
16774:  kistunut, ei Suomi nyt olisi itsenäinen. Mutta               siella sellainen pol·iti:Vkka, jota Suomen oikeisto
16775: kuitenkin hän, ,ta,htoisi, että me menisimme uu-              -py:r1kii ha,rjoittamaan:, saaJlle arv'ona;nJtoa. Ed. Est-
16776: delleen kohottamaa'n täitä tsaarivaltaa entiselleen.          lander kysyi, onko tämä vasemmistolta saatu apu
16777: Jvs minä olen oikein kuullut, Kolts'hakin rpuoks-             niin tär:keä, ·että sen saamiseksi voidaa.n käydä
16778:                                                                     1
16779: 
16780: 
16781:  ta jo Venäjän kirkoissa .rukoil1aan, n.iin1kuin en-          uhraamaa.n .koko valkoista 'Suomea. Ed. Estlan-
16782:  tis8lllkin :tsaarin puolesta. YksinvaHa on siis nou-          derilla' pitäisi kuitenkin olla ti-edossa, että koko
16783: :>iemassa. ja, Pietarin pystyttämim~-n' uudeUeen, se           70 keskustan edustajan takana on va.lkoinen Suo-
16784:  merkitsisi Suomen valtiollista vaara•a.                       mi ja että keskustan -edusta,jat, mikäli n·e täällä
16785:     Täällä ed. Homborg mainitsi, .että ulkovmlto-             ovat pu:huneet, ovat myös puhuneet valkoisen
16786:  je-n silmissä olemme me suomalaiset nyt joutuneet            Suomen puolesta. Mutta ed. Estlanderille pitäisi
16787:  epäluulon ala.isi~si senvuoksi, ett.ä me olemme              myöskin olla. tiettyä talhi ainakin otaksuttavaa~
16788:  n•euvot-elleet virolaisten ja, muiden reunavaltioiden         että sellai.sella <p-olitiikalla, jota. oikeisto .nykyään
16789: kan1ssa. Eiköhän' tämä nle liiaksi ota.ksut.tua? Kyl-         tahtoo. •ha.rjoittaa, ei täällä Suomessa koskaan syn-
16790:  lä .se epäilys, joka Suomeen kohdistuu nykyään               ny yksi ja yksimielinen kansa. Niinkauan 'Kuin
16791:  vrultaa vitäv>äJin ympärySIValtain puol·e!lta, kyllä se       oikeiston ruotsalaisen ryhmän keskuudessa Ah-
16792: ~n viime vuoden politiikaHa hankittu. Y mpärys-               v-ena,nmaan eristäytymiskysymystä y mm ä r re-
16793: ·vallat itse ovat olleet säälllnöllisissä telwmisissä         t ä ä .u, ei ole ma!hdo.llista, että koko valkoinen
16794:                                Välikysymys Neuvosto- Venäjän raubautarjouksesta.                                  lö8.')c
16795: 
16796: 
16797: Suomi olisi yhteisymmärryksessä niitten pyrki-              mistä taka.naan, että ne voivat aina turvautua va.r-
16798: mysten kanssa. Niiwka.uan kuin täällä pidetään              maa·n enemmistöö.n. Mutt-a silloin kuin• heidän
16799: sovittamaton juopa ·punaisten .ia valkoisten välillä,       valta.nsa kerra.n sortuu, hyvin useissa tapauksissa
16800: ei tässä maassa myöskään koskaan• voi nousta yk-            S·euraa vedempa.isumus. Mi·lllä •e:p, tah'do nykyistä
16801: si ja. yksimielin1en ka.nsa, joka. ha.nkkisi Eurorpassa     hallitusta •puoltaa:, mutta. olen tahtonut tällä lau-
16802: arvoa Suomen politiikaille (Hyvä, hyvä!). Tämä              sunnollani osottaa., että ge .pdlitiikka, jota oikeisto
16803: juopa on poi.stettava. Aivan samoin kuin· sekin             täällä tämän vä:likysymyksen varjossa a..iaa, se
16804: eristäytymiskysymys on maa1han masennettava.,               politiikka. ei ole isänmaalli.&"f:a p.olitiikkaa. Tämän
16805: jota ed. Estlander aihvenanmaalaisten suhteen niin          maan isänmaallista politiikkaa n~kyisellä hetkel-
16806: hyvin ymmärtää. ·Minun käsitykseni on se, että              lä pitäisi oleman &e, että ·eri Lkäisityksiä koetettai-
16807: tässä eduskunnassa oikeiston ja keskustaJt kannat-          siin sula.ttaa yhteen, eri puoluervhmien väliä ma-
16808: taa tehdä paljonkin saadak.sensa vasemmiston ym-            darltaa, sa.a.vutta•a sellainen menettelyta'Pa, joka
16809: märtämään, että tämän maam1 lait .ia la.itokset tar-        tyydyttää oikeutettuja oikeusvaatimuksia. Kun
16810: joa.vat myöskin sille köyhälistölle oikeuksia, .ioka        käsibn asiaa. näin, on minun mielestäm[ selvää,
16811: kerran on ta.rttunut aseisiin tämän maan• yhteis-           että .Suomen su'htautumisessa. Viroon ja. reunaval-
16812: kuntajärjestystä vastaan.                                   tioihin, joista. täJssä on kysymys, täytyy eduskun-
16813:     Mutta täällahä1n on lähdetty välikysymystä te-          nan vähitellen TJäästä sellaiseen yksimielisyyie>en,
16814: kemään sen johdosta, että vihollisten kanssa. ei            ettei täällä koskaan •nää synn.y välikysymystä
16815: sa·iJSi koskaan ryhtyä neuvott.elemawn rauhas,ta.           siitä, jos on ryhdytty näiden vaHioiden ka.nssa
16816: En tiedä, liemovätkö saksalaiset ja, ranska.la.iset ol-     neuvottelemaa,n. Pa!ljon mieluummin ·voi• silloin
16817: leet viihoHisia keskenäns.ä. Ne ova.t kuitenkin ryh-        virittaä välikysymyksen siitä, miksi ei ole ryh-
16818: tyneet n•euvotteluihin rauhasta ja ,saapuneet ai-           dytty niiden kanssa voima·kkaampaan yht-eistoi-
16819: nakin jon>ki.nlaisiin tuloksiin. Ja mi·nä .pelkään,         mintaan. .Sillä näid•en valtioiden .ia Suomen edut
16820: että :Suomessa. on myös vaillwisten ja, punaisten           ovat yhteiset ja. Suomelle o.n äärettömän suuresta
16821: kerran käytävä keskenääilll rauhanneuvotteluihin            merkityksestä, mitenkä näiden valtioiden kohtalo
16822:  vakavas;sa. mielessä. Myöskin• ruotsalaist.en ja           tulee Europassa ratkaistuiksi. Kun asianlaita ke·r-
16823: suomalaisten on päästävä mu'hanneuvott.eluihin.             ran on näin, ei voi olla< valittamatta. sitä, ·että Suo-
16824: Se aika pitäisi olla Iä•hellä, jolloin niihin käy-          men eduskunnassa asetetaan vielä kysymyksen
16825: dään. Elämme nykyään sellaisessa ajankohda.ssa,             alais-eksi se, .että .hallitus on ry'ht.ynyt neuvottele-
16826:  jolloin Suomen olisi ha.nkittava arvon1antoa ulko-         maa.n kaikkien näid·en valtioiden yht-eisestä me-
16827: mailla -ei ainoastaan rahamiespiireissä vaan myös-          n•ettelystä suuressa kysymyksessä.
16828:  kin valtiollisissa piirei,ssä. Ellen minä erehdy,
16829: tulevat valtio~lis.et pillirit ullwma.iJllakin !käiänlty-      Ed. von W B n d t: Minister A1lkio framh01~
16830: mään yJh'ä ·en>emmän 'VasemmalLe "Päin ja Suomen            att mitt audragande hade uttryc:kt mi'ssnöje med
16831: ;politiika.lla., jos halutaan siellä hankkia arvonan~       att regeringen ej 1ämnat rik:sdag€n nödiga. upp-
16832: toa, täytyy silloin olla. .samanlain.en suunta. Mei-        lysningar, Detta ovar emellertid ej innehåUet i
16833: dän oikeistomme politiikka., joka pyrkii ·pitämään          mitt uttrula.lllde, utll!Ili utt.a.la.de .ia•g mig emot den
16834: jyrkkiä rajoja oikeiston ja, vaiS·emmiston välillä, se      omst:ändighffien, at:t r€g-eringen ej följt några.
16835: on sitä politiikkaa, jonka. vuoksi -minä olen sy-           ,parlamentariska. principer. .Jag beklagar livl]gt
16836:  västi vakuutettu siitä -Suomi tulee sa:amaan pit-          att statsministern .genom att i sitt uttalande sam-
16837:  källe .kärsiä. •Se politiikka. on siis lopetettava.        manstäilla detta. :ärendes häll'Visa.nde till utskmi
16838: Jos nykyinen hallitus on tämän politiikan uudis-            med ett mis1stroendevohun ·omöjligtgjort rnormaila.
16839: tumisen esteenä, poista.ka.a. se hallitus. Mutta. jo~       parlamentaris.ka :princip.ers följande. Det är icke
16840:  hallituk.seru poistamisella on tarkoituksena vain          hänvisningen till uts'kot.t, som i allmänhet i pa.r-
16841:  rakentaa yhä korkeampi raja-a.ita. tää.Jlä eri ka.n-       lament betraktas ·såsom mi.s!rlroendevotnm, utan
16842:  salaisryhmien välille, varokaa. silloin. sen poi.sta.-     d€'t ä:r den formulering övergången till da.gord~
16843:  mist.a. Hallituksen tehtävä nykyisellä hetkellä            ningen erhåUes, som beti·ngar det. J ag kan ej
16844:  ei ole mikään helppo. V arsink:aan sellaisen halli-        fa;tta srtatsministems stånl<hmnkt i: detta a;veeende,
16845:  tuksen, jota kohtaa sellainen a.rvostelu, kuin on          som väll ·b.eror på att utrikesministern, som när-
16846:  tänäkin rpäivänä kohdannut sekä oikealta että va-          mast beröres av ifrågamuan·de sa.k, icke vill med-
16847: semma.lta.. Eeskusta~amtnsten: vilh:a •on: airua ia täy-    dela repres•entartion-en·S· 11trikesutsk'Ott en hel del
16848:  tyy olla s·e, että niiden• täytyy •py.rkiä saamaan          fakta, vilka. .iag å andra sidan från demokratisk
16849:  ~annatusta sekä oikealta että vasemmalta.           Oi-    synpunkt sett ans-er böra meddelas. Vad sedan
16850:  keistohallituks-en hyvä puoli on siinä. samoinkuin         utrik>esministerns svar med anledning av uttalan-
16851:  vas·emmistohallituksenkin, jos niillä on vain enem-         det om Ve.rsaillesförd,ra~gets rela!tioo till viår fred
16852: 
16853: 
16854: 
16855:                                                                                                              t
16856: 1386                                        Torstaina 30 p. lokakuuta.
16857: 
16858: 
16859: med Tyskla.nd heträffar, så är saken ] själva. ver-         lä luullaan; olevan pa1l,ion en.emmän ulkopoliittista
16860: ket ganska klar. Art. 116 och 117, som utri-                pohjaa, kuin on asianlaita. Esim. s.e seikka, että
16861: kesministern citerat, har ing-enting att skaffa med         ed. vo·n W endt on tietävinään hyvin taåkaan Pa-
16862: vårt fredsfördrag. Däremot är det art. 292 och.             risin rauhansopimuksen sisällön, osoittaa, millä
16863: 9'3, vilka vardera giva kla.rt besked. Att Tysk-            tavalla voidaan lähteä tällaisia kannunvalamisia
16864: land e.i vore särski'lt benäget att förnya. froosun-        suorittamaan.
16865: derhandlingarna med oss, kan möjligen bero på
16866: at1t Tyskland kommer att stå i battre ställning                 Ed. R-ein;ika,inen: Kun aika on näin pit-
16867: till oss efter V.ersaillesförruragets :trädande i           ·kå.lle kulunut, voin luopua puheenvuor.ostani. Il-
16868: kraft.                             -                        moita.n vain lyhyesti, että se vastaus, jonka 'Pää-
16869:    Vad beträffar de nya' platser, som utrikesminis-          ministeri antoi ja. juhon useat keskustan puhuja.t
16870: teriet har inrättat är det ingalunda för att jag             ovat ·t ä y d e 11 i se s t i yhtyneet., ei minuakaan
16871: .ekulle anse dem vara nödvänd-iga, utan emedan               tyydytä.. K e s k u s t a n rp o 1 i t i i k k a o n
16872: jag skuHe anse ·d·et vara en hövlighet emot riks-            myös sota. p olit iikka, a. Ainoa.staan se,
16873: da.gen att nämna. om IJlanerna i detta .avseende,            että sillä ei ole voimaa -eikä takeita viedä täiä
16874: innan rihdagen stäUes. inför ·ett fulllbordat                hyökkäyssotaa.nsa. N euvosto-VenäJjää vastaan
16875: fa:ktum. J ag anser att ribdagen skall hå,llas un-           voittoisaan loppuun, 'Pidättää sitä. Muuten olisi
16876: derkunnig om vad S·Om tker. Men regeringen                   luullut, että ne suuret veri- ja. ra.hauhraukset, joi-
16877: vill vägra utskotttbehandling och fördöljer fakta.           ta on uhrattu Aunuksen ja Inkerinmaan valtauk-
16878: Ty meddehnden som ske i grupp räknar jag för                seen, olisivat jo riittäneet ja, olisivat jotain opet-
16879: intet. Det är en dålig sed som vi hava fått jag             taneet. Voin yhtyä ed. Helon ehdotukseen, -että
16880: vet e.i varifrån. Ett förtroend·efullt samarbete             asia, voidaan lähettää sinne, minllle hä•n ehdotti.
16881: kräver tiden. Vill ej regeringen genomföra..det
16882: nu, så biir den nog tvun.gen därtill förr eliler              Ed. R y öm ä: (Ei ole saapuvilla).
16883: senare.
16884:                                                               ·Ed. Procope: Ja.g avstår.
16885:    Ulkoministeri Holsti: Olen pyytänyt pu-
16886: heenvuoroa. ed. von Wendtin äskeisen lausunnon                Ed. E 1 f v i n g: Minulla sen lisäksi, mitä tä-
16887: johdosta.. Kun tuli kysymykseen Suomen halli-               män kysymyksen yhteydessä .on oikealta ja va-·
16888: tuksen puolelta ryhtyä asianomaisiin toimenpitei-           semma.lta kuin myös keskustasta lausuttu, -ei ole
16889: siin Versaillesin rauhansopimuksen johdosta, il-            suinka,an mit-ään uutta lausutta.vaa. Mutta sen-
16890: meni, että Saksan haUitus oli toista mieltä asiasta         sijaan tahtoisin lausua muutamia jollain: ta,valla
16891: kuin Suomen 'hallitus. :Tämän jälkeen pyydettiin            tämän kysymykstB,n yhteydessä olevia. havaintoja,
16892:  asia.nomaisilta Parisiili ,rauhankon·ferenssin kor-        joita minä olen tästä eduskunnasta tehnyt.
16893: keimmilta lainoppineilta asiassa lausuntoa ja hei-             Aivan istuntokaud-en alussa. ilmoitettiin kes-
16894: dän lausuntonsa, perustui m. m. juuri pykäliin              kustan ta,holta. ministeri Alkion suun kautta, että
16895: 116 ja 117. Kun ed. von W endt nyt julistaa, et-            keskusta muodostaa kultaisen keskitien, ja pitää
16896: tei asianlaita. •o1le niin, tä.yt.yy minun valittaa, että   kädessään oikeuden vaakaa, jota. se ja.kaa. vuoroin
16897: ed. von Wendtin äällii ei kuulu Parisin rauhankon-          oikealle vuoroin vasemmall.e sen mukaan, kumpi
16898: ferenssiin saakka, vaan siellä tullaan ottamaa1n            puolueista tunlt.uu ·olevan sumcemmassa oikeuden
16899: huomioon näitten asiain järj.estelyssä myös pykä-           puutteessa, se taMoo sanoa, kumpi näistä puolu-
16900: lät 116 ja 117.                                             eista vissei,ssä kysymyksissä pystyy paremmin
16901:    Mitä sitten tul.ee ulkoa.siainvaliokunnan 'haluun        toin-en toistansa, haukkumaan. Kun minä kuulin
16902: saada tietoja. ulkopolitiikasta. j. n. e., ei 'hallituk-    tuon ilmoituksen keskustan taholta, niin ajattelin
16903: sen punlelta koskaa.n ole kieltäydytty niitä anta-          sielussani, li-ekahän asia tällä tavoin. Ajattelin
16904: masta. Jos tällä kertaa pääministeri ei ole kat-            että ma'hdollisesti keskusta on siinä on!IJ€llisessa
16905: sonut olevan syytä lykätä kysymystä juuri tässä             a,sema..ssa., että se muodostaa. .sellaisen kultaisen
16906: muodos.sa, kuin nyt on kysymyksessä,, ulkoasia.in-          keskitien .ia että s-e hy:p,pysissään pitää oikeuden
16907: valiokuntaan, niin se johtuu aivan toisista syistä.         vaakaa. Mutta toinen aja,tus lausui, ett.ei kai se
16908: kuin .ed. von W.endt on tahtonut tuoda esiin. Ai-           keskitie mahda, niinkään kultainen olla ja. ajatte-
16909: van varmaa,n eduskunnalla tul-e-e olemaan tilai-            lin mielessäni, että ·politiikan tie voi olla hyvin-
16910: suus perehtyä ulko:poliittisiin .kysymvksiin soni-          kin or.ianta.ppurain:en. Ajattelin, että jos keskusta
16911: va·ssa tilaisuudessa. Valitetta.vasti tällä hetkellä        tos1aa.n omistaisi se1la:isia henkilöitä, jotka kussa-
16912: liikkuu yleisön keskuude~sa aivan liian paljon lm-          kin vissi•ssä ky.symy hessä pystyvät jalkamaan oi-
16913: huja. Laskelmia ja suunnit.elmi.a on teht.y ja niil-        kentta oikea!lle sekä vasemmalle, s~m tie on koko-
16914:                                Välikysymys Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksesta.                                   1387
16915: 
16916: 
16917:  1ail'la kultainen. Mutta valitettavasti ei a:sia.rulaita,    kin olisi tässä maassa bolshevismi kasvanut enem-
16918:  niiden viime havain:bojen perusteella, joita minä            män kuin oli sinä aikana., josta pääministeri on
16919:  olen tehnyt, kuiten1kaan voi ·olla tällä tavoin. Oi-         puhunut. Mitä pitemmälti Virossa, käydään so-
16920:  keisto, j·oka. minun ymmärtääkseni tässä parla-             taa, sitä suurempi on bolshevismin vaara ja. niin
16921:  mentissa ehdottomasti muodostaa tuon älykkäilm-              on laita tässäkin maassa. Jos tässä maassa kaik-
16922:  män osan1, Olli käyttänyt hyväJkseen tätä keskustan          ki tärkeimmät kysymykset hylätään esim. am-
16923:  .heikkoutta ja. se on kaikiss•a mahdollisissa kysy-         ,IlJestia., on varmaa, että holshevistinen suunta saa
16924:  myksissä koettanut saada keskustan kanruatusta               yhä suuremmassa määrin jalansijaa.. Minun ym-
16925:  osalk:seen. .Ja va:litettarva;sti se on myö.:;;kin tässä     märtääkseni tällä kysymyksellä oikea,staan juuri
16926:  täydellis,esti 'Onnistunut. Oikeis•to on orttanut huo-       tähdätäänkin •tähän vissiin seikkaan. Oikeisto
16927:  mioon sen murroskaudelll, mikä nykyään vaHitsee              tällä välikysymyksellä tahtoi saada. tilanteen sel-
16928:  kaikkien maid.en, työväestön keskuudessa. Oikeis-           laiseksi, että s·e .saisi sodan aikaan kahd€tSta vis-
16929:  t.o käsittää vansin hyvin, .että kaikkien maid-en           sistä -eri syystä. Ensimäinen syy on se, eHä sen
16930:   työväestö näinä päivinä pohtii kysymystä, min..            avulla. nopeammin voitaisiin lyödä Venäjän ny-
16931:  kälaisen men-ettelyta,van se itselle-en ottaa. Se           kyinen bolshevistinen haUitus, .ia iloinen on se, ef,tä
16932:  hoippuu sinne tänne saamatta va.rma:a. menettely-           .saataisiin tähän ma.ahan sotatilå, jo,Ilika. sotatila111
16933:  tapaa jalkojensa, a1le. gpäparlamen~aariset me-             avulla olisi mitä parhain tilaisuus iskeä tämän
16934:  nettelytavat. ova.t hyvin ·herkkiä .nykyään työtä-          kansan köyhälistön suonta. Kun tällä ta.valla on
16935:  tekevän väestön keskuudessa. 'Tätä 1hyväksensä              asianlaita., niin minä en voi mitään muuta kuin
16936:  käyttäten on· oikeisto kaikissa niissä visseissä ky-        yhtyä ed. H€lon tekemää,n ehdotukseen.
16937:  symyksissä, ~otka mitä suurimmassa, määrässä
16938:  koskevat työväestöä, kuten kunnallislait, 8-tun-                  E·d. E k l u n d: När regeringen klandrats för
16939:  nin työpäivä y. m. lait., saanut k-eskustan, ka.n1na-        att dtn inlåltit sig på de mångom•tala.de underhand-
16940:  tuksen, ja tällä tavalla, he ovat voineet katkeroit-         linga.rna. i fredsfrågan, har man särski1t fram-
16941:  taa vasemmalla olevien edustajien mieliä, ja nyt             hållit, att den .kompromeUerat vårt land och ned-
16942:  tämän katkeroittamisen avulla oikeisto koettaa               sai:t det i världens ögon genom att s•tälla det i sam-
16943:  laittaa .rotanloukkua: keskustalle oikeuden vaa'an           ma kategori .som ,<fe ·omogna, start.stbildningarna,
16944:  sijasta.                                                     söderom Finska viken. Regeringen har, om jag
16945:     Kaikistå niistä lausunnoista, joita tämän kysy-           icke aUdeles misstagit mig, betra:ktat detta som en
16946:  myksen yhteydessä on •annettu on minun miel-                 t:i:ll vitels.e, vilken den har skäl att tilihakavisa;
16947:  tä.ni kiinnittänyt eniten ed. Juutila.isen antama            den vill, förestäHer ja.g mig, hålla skilTnaden klar
16948:  lausunto. Tässä ·puihee,ssaan mainitsi 'hän m. m.            mellan Fin:land, en redan jämförelsevis gammal
16949:  jobkuinkin tä•hän tapaan: ,Virossa on kuudetta               stat med tmditioner och utvecklad kultur, och de
16950:  vuotta taist:eltu •lois·tavasti useampia Emopan              nya ·stater, viTka kulturellt äro sva.ga och pollitiskt.
16951: suwrvaltoja vastaan, .ia s•e on mitä loistavimmalla           taga de första stegen på en alltjämt prO'blematiS'k
16952: ta.valla pwhdistanut maansa bo.lshevismista.. '' Tuo          sjähständighets väg.
16953: la.usunto kiinnitti miruun ihuomiotani siitä syystä,               Men av de talare, .som här uppträtt tiH reg·erin-
16954: kun se minun ymmärilääkseni on kerrassaan väärä              ,g-ens försvar, ha mång-a låtit oss förstå, •a.tt detta
16955: .ia kaikesta todellisuudesta poikkeava. Minä ym-              ställande av Finland :j randstaternas kategori,
16956: märrän tuon asian tykkänään toise.Ua tavalla kuin             enligt deras mening icke år något fel, ne.i tvärtom
16957: ·ed. .Juutilainen ymmärtäJä. Viime kesänä oli Viron           har regeringen enligt dessa talares åsikt icke
16958:  ammattiyhdistysliikkeen kokous. Tässä kokouk-               gjorlt tiHräckligt i denna riktning. De anse, att
16959: sessa oli edustettuna Viron koko ammatilli.sesti              Finland 1bör ingå Ii ett randsta:t,ernas förbund,
16960:  järjestynyt työväestö, ja siihen otti osaa muis-            .som icke skulle ·omfatta enda.st d-et stambes,läktad·e
16961:  taakseni täsmälleen 200 edustajaa. Ja kun menet-            Estla·nd, utan även de för oss tämligen främman-
16962:  telytavasta tuli kysymys, ilmeni, että tä.ssä ko-           de 1staterna Latvia <Och Lithauen, och dessutom
16963:  kouksessa oli kokonaista 120 bolshevikia, s. t. s.,         det slav~s,ka Ukraina, .som genom sin stor1ek och
16964:  että Viron työväen joukossa. on j:Ja1.ion enemmän           folkrikedom naturlig'tvis skulle bliva den o.iäm-
16965: kuin toinen puoli bolshevikeja. Mit•enkä voidaan             förligt starkaste och inflyteiserikaE>te medlemmen
16966: siis vetäa johtopäätös, ,että Vironmaa o'i puihdi.s-         i föl'bundet. Vi se, att det som Mr ifrå,g-asättes.
16967: tettu bols<he'Vikeistä. Ja .ios tänä pä.ivänä Vir10n         innebär en fullständig brytni.ng med landet.s hit-
16968: köyhälistön keskuudessa pantaisiin toimeen ää-               tillsvaranda 'kulturella ,och politish traditi·o·ner,
16969: nestys, varmaa on, että bolshevistinen suunta oli-           vil'ka i stort sett, oberoend-e av den t.illfälliga. svå-
16970:  si yhä kasvanut. Ja. aivan varma.a. on, että jos            righet-en med Alands-frågan visa ·oss mot .väster,
16971: tässä maassa olisi ·Pantu toimeen äänesty.s, myös-           mot Sbn·dinavien. Huru litet sinne för våra ·kul-
16972: 1388                                        Torstaina 30 p. lokakuuta.
16973: 
16974: 
16975:  turtraditioner finn€8 ·på det :halil', dä'r denna orien- Rysslands represenltan:ter varit på :g-od väg a.tt er-
16976:  tering förordats, sågo vi även av herr J uutilainens ·känna och s·om de änn:u Väl i huvudsa.k erkänna,
16977:  svärmeri för Esttland, d'är han tydlligen finner en om underhaud.Jingarna med dem äro iag.da å
16978:   kulturell och politisk luft, som tilltala'r honom skickliga händer, de mots·vara ungefär det mesta
16979:   mera än den han finner i vårt eget land.                Finland nu kan vänta. och göra anspråk på, och
16980:      !Men o'beroende av denna ideella syniJunkt fin- i sin fasta begränsning äro de ojämförligt mera
16981:  nes svnnerligen vägande skä~ mot planen på an- värda .än eventuella större .vinningar, som dock
16982:  slutning til~ ett randstaternas förbund. Framför finnas lblott i fantasins dimmiga Ia.nd.
16983:   aUt den omständigheten, atrt det 'är högst osäkert         Vi må tän:ka om det blivande Ryssland vad vi
16984:  huruvidru ett sådant förbund lkan 'komma. tilll vilja, icke des;to mindre äro vi t.vungua att komma
16985:  stånd. Att Ukraina nu hotas att undertryckas överens med det. Och d-et ibJlivande Ryssland, det
16986:   av Denikin, att sammansmälta med Sim-Ryssland, är närmast juS't det vita. Rysstand, _vars förgrunds"
16987:   beror främs/f; därpå, att den statliga iden och det figurer äro de kända. genera[erna och po1itikerna.
16988:  nationella medv·etandet i detta land icke äro starka Det ·kaUas lihland reaktionärt, ibliand försä:kra.r
16989:   nog för att hävda sig och göra sig respekterade. man rutt det är demokra:tiskt; vi kunJla icke med
16990:   Och vad de ibaltiska staterna vidkom.mer, 'är deras visshet säga, hurudant det hlir, men sällrert är,
16991:   framtid osäker. När jag säger .detta:, beror det att ·en återg.ång till det g.aml~a. !i'Cke är mö.ilig,
16992:   icke d·ärpå, a'tt vi högermän vore likgilt.iga: för allra minst i RyEsla:nd, som övergåtts av såda.na
16993:  desS'a 51taters framtid, att vi icke skulle önska och hårda och allt omstörtande öden. Vilja, vi se
16994:  unna dem självständighet, men d-eras googr!l'fi.ska klart på saken, och äro vi övertyga.de om att hol-
16995:  läge och deras ringa. f{)Tktal ingiva dock farhå- bchevismen ieke kan bestå, få vi antså räkna med
16996:  gan, ait ·d-e icke skola: 'kunna bestå gentemot det 1 det nuvarande vi•ta R:vssland såsom det ·bTivande
16997:   väldiga. tryeket från d-etta: Ryssland, som i varje R.yssland - ·låt vara, att det kommer att åtski1-
16998:  'händelse åter en gång, {)Ch antagligen snart nog, ligt modifieras genom kraft.er, som nu icke så
16999:  kommer att. b11iva starkrt {)Ch icke finna sig i att m:vcket fram:träda. Och då det år nödvändigt,
17000:   vara utestängt från ha.vet. Sådant kommer rför- att vi ·leva i fred och smmförs:tånd m:ed våra när-
17001:  hålla.nd·et att vara, ooeroen:de av d-en regim som maste östra; gmnnar, är det absolut nödvändigt
17002:                                                                                            1
17003: 
17004: 
17005: 
17006:   råder i Ryssiand. Inför denna mö.ilighet kan att få en överenskomm-else 1Ji1l stånd .med dem
17007:   Finland icke så starkt binda sig vid Estiand och och att denna blir så fövdelaktig som möjligt.
17008:   de övriga randstaterna, att dessas fall berfyder För nående av detrta syfte 'är den fasta politil~
17009:   Finlands undergång. Den natinnella självbeva- nö.dvändiig, som här varit fråga. om.
17010:  relsedriften förb.iuder oss att påtaga oss ett såda.nt      Det är mera av denna fas.ta politik, som vi
17011:   ansvar.                                                 s'kulle önska få se i regeringens verksam'het. En
17012: . Närmare oss ligger uppgiften att i görlig mån socialistis.k talare sade här fuUkomEg riktigt, att
17013:   förhättra eget lands gränser och samtidi~ räcka ·l'e~eringen vill sitta på tvänn:e stobr oc!h erf.ar de
17014:  en h.iälpande hand åt det finska f.olkets sbm- vanliga följderna. av ett såJdanrf:. experiment. Vi
17015:   frä.nder, vilka för sitt nationema ooh lkulturella s:kulle önska få regeringen fullt över på den .S'tol,
17016:  bestånd äro hänvisande tiH vårt iand. Att man som mö.iliggör 'handlingskraft och förmåga att ut-
17017:  bland agrarerna så starkt ibe'ton;ar vikten av ·d·enna nvtt.ia de srituationer, so.m yppa sig. I försvaret
17018:  UiP'pg-iJft, finner jag lända dem till fört.iänst. Men för regeringen har man i p1nsam grad 1saknat sin:nf'
17019:  gäller d-et att förbättra ifrågavarande folks l:äge, för realiteterna I()Ch de s1tora lin.ierna. J a.g tror
17020:   mMt.e något göras för saken. Agrarernas1 fel och at;t regeringen, särs:kilt så ~ångt det gä[ler de med-
17021:  stora inkonsekvens är, att de trots sin n:vss an- lemmar, som interpellailionen· n'ärmast rört, är
17022:  givna ståndpunkt a.vvis.at de tillfällen tiU ha.nd- bättre än det försvar, som beståJtts ·dem Men lä-
17023:  lTngo, som borde utn:y-t.t.ia:s bl. a. för nående av gets och stu:ndens krav lmnna matsvaras blott aY
17024:  antyd•da mål.                                            en koalitionsregering, :som s•töder sig på en fast
17025:      Någoot sla.gs handlring förestaller man sig, ma.ioritet och motsvarar den kraftigaste uppslut-
17026:  att döma av hr Wuorimaas' uttalande, ·även på ning kring ett g€men'Sa.mt ideal, som före1mmmit
17027:  agrarhåll, men den svävar i ett obestämt f.iärran i vårt lands historia. Det vita Finland har ännn
17028:  och räknar icke med de verkl:iga förhåJllandena. sin uppgift: att bidraga. tili bolschev,ismens stör-
17029:  Huru mvcket mera en verklig rea1po1itik, som är tand·e i dess huvudhärd. Först härigenom ä.r
17030:  målmedv-eho.n och klar på dBt sätt som vi skulle bolschevismen defi:nitivt undertryckt i vårt eget
17031:  önska att regeringens politik vore, :kan åstadkom-~ land; försil härigenom försvinner det hot om upp-
17032:  ma ·i nu ifrågavarande avseende, ha vi erfarit av ror och våldsam, olycksbringande omstörtning,
17033:  'hr Holmas andraga.nde. De vil11mr, som det vita som al<lt.i~mt vi1ar över oss; först .härigenom ~ka-
17034:                              Välikysymys Neuvosto-Venäjän ranhantarjouksesta.                                  1389
17035: 
17036: 
17037: pas mö.iligheter för utfy]l'ande a:v det svalg, wm          tEd!. J u u rt i :l a i .n: -e n': Ed. Wir kkunen on nyt
17038: minister Alktio talat om ooh som den av oss kland-        tuonut esiin sen, mitä me koko fuesän hyvin va:ka-
17039: rade regeri.ngspolitiken av.sett att fyUa - dook          vasti täällä pelkäsimme. :Sen, nimittäin että
17040: uppenbarligoo utan att lyckas.                            meillä oli eduskunta koossa ja. eduskunnan aset-
17041:                                                           tama hallitus ja nän:nä :kum'J]ikwan eivät tienneet,
17042:     Ed. He 1 e nr i u s- 8 e p p ä 1 ä: En ole py;y-      mitä valtionhoitaja Mannerheim hyvin yksinval-
17043: tänyt 11uheenvuoroa ajnroasta~an' ilmoittaa,kseni ää-     taan tahtäävissä ·ha:nkkeissaan oikeastaan täällä
17044: nestäväni yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siir-        ma,llJSsa. 'hommaili.
17045: tymisen puolesta. Pyysin puheenvuoroa aivan ly-
17046: hyeen erityiJS.esti todetaksenå. sen minun kannalta-         Ed. Horn b o r g: Jag ka.n icke underlåta att
17047: ni. ilahuttavan tosiasian, että keskusta~kin taholla      nu i diskussionens elfte stund 'Påpeka. en dbetyd-
17048: nyt tahdotaa,n visusti vysyä poissa, hyökkäysso-          lig, liten d-etalj i denna .som va.nligt tämligen be-
17049: dan edeltäpäin arvaama:ttomista seikkailuista.            drövliga deba.tt, en deta.lj, betecknand-e i all sin
17050: Tämä on minun mielestäni näiden pitkien keskus-           kva:ntitativa ringhet. Riksdagsman Kotonen ut-
17051: telujen ilahuttavin tulos, joka varmasti on heriät-       talade, utgå!llnde från. ruågot dumt och misslycka·t
17052: tävä vilpitöntä tyydytystä laajois,sa .piireissä          s. k. skämt, som han tillskrev den svenska la.nt-
17053: maassamme.                                                dagsgrupp·en eller v-em d-et nu må ha. varit, en
17054:                                                           unrdra111, huruvida en·s i Råds-Ryssland ka,rrika-
17055:                                                           tyrer av vis,st omgi'Vet sla,g hade sett drugen. Det
17056:     Ed. A. H. Vi r.k k unen: Minä pyydän mi-              för~efaller mig, som om han dä:rvid lhade glömt,
17057: nisteri Alkion lausummn johdosta mainita, kun             a:tt den rper,son 'han talade om, kejsar Nikolaj II,
17058: hän kysyi kenenkä kanssa..neuvotteluja on käyty,          i Råds-Ryssla.nd .hade hragts nm livet jämte sin
17059: et'tä ymmärtääkseni niitä hoiti valtioTIJhoitaja          gemål, sin13, döttra;r och sin ännu icke fullvuxne
17060: Mannerheim ja, Tiliitä tapaMui ·heinäkuun -puolivä-       .son. Jag undrar om det va,r tanklöshet o0h na.ivi-
17061: liin ja vielä myöhemminkin. Ministeri Alkion              tet, som dikterade ·hans ord, eller om ma.n icke
17062: huomautukseen, että. kenraali Kolts'ha.k ei tunnus-       snarare här återigen stött 1på det vanli.ga cyniska
17063: ta~nut J udenits.hia, minä luulen olevani oikeassa
17064:                                                           och a,vsiktliga va nställand-et a.v fakta ..
17065:                                                                               1
17066: 
17067: la.usuessanå., että valtionhoitaja Ma·nnerheim ja
17068: kenraali Koltsha·k olivat keskenään .sähkösa.noma-
17069: vai!hdloSsa. Ja kun ministeri A'lkio kysyy, ken1en            Ed. T h u n: e b e r g: Minä olen ollut tilaisuu-
17070: kaJlssa hallitus saa. neuvot.ella, ~niin minulla omal-    dessa tässä keskustelussa huoma,amaan, että täällä
17071: ta vähältä osaltani on se käsitys,, että hallitus oSaa    on moitittu melkein: kaikkia hallituksia, joita
17072: tietysti neuvotella k-enen kamssa taMoo, mutta            meidän maassamme on ollut, varovaisuuden
17073: eduskumn:llJlla on ~oikeus lH.usua neuvotteluden joh-     vuoksi on vielä koetettu moi:ttia niitäkin halli-
17074: dosta mielipiteensä.                                      tuksia, jotka, ma:hdollisesti tulevat ,olemaan. Minä
17075:                                                           luulen huomaavani sitäkin, että monet näistä
17076:                                                           moittijoista ovat olleet siinä luulossa,, että ne ovat
17077:     Mi,nisteri A l k i o: 'Tämä ti-edonanto, jonka. ed.   korottaneet meidä'n a.rvoamme ulkomaan silmis-
17078: Virkkunen' tässä teki. että .näitä neuvotteluja           •Sä. Minä tiedän, että tämä on 'huonoa politiikkaa.
17079: hyökkäyks-estä Pietariin on hänen tietääkse.nsä           Pyysin puheenvuoroa. ed. Holman lausunno:n joh-
17080: johta,nut kenraaE Mannerheim, on. ·hallituk,selle         dosta. Hän sa.noi tietävänsä, että mieliala Suo-
17081: minun ymmärtä.äJbeni sa,ng:en tärkeä. Minä dlin           messa on erittäin .sotainen. Minä tiedän ettei se
17082: myös siinä hallituksessa, -eikä se ha.Ilit.us tietän•yt   niin ol-e. Minä tiedän myös, että Suomen sotilM
17083: niistä neuvotteluista, muuta kuin 'huhujen ja aa-         o.n kelpo sotilas, sen hän on näyttänyt va,paud.en
17084: vistusten kautta. S.e on nyt tullut tiedoksi 1äällä       sodassa,. Hän on valmis tkosrka, tahansa ryhty-
17085: ja. minä mmkitsen s-en suurella tyydytyksellä.            mään taisteluun suorit·tamaan sen kunnon ta-
17086:                                                           valla niin'knin koko maailman sen täytyy tun-
17087:    Ed. von W en d t: J ag vet väl a~t utrikes-            nustaa. Hän on te1hnyt stan omien suoma--
17088: ministern Holsti 'tiUskriver meddelanidet. från en-       laisten .mies,ten .1io:hdolla. !Sen johdossa. on ol'lurt
17089: ten:ten avgörande inflyta.nde. J a.g skulle lätt          suomalaisia kemaal~eja., suoma;la.isia maanvilje-
17090: }muna citera de ifråJgava,ra.nde två artiklama. 116       llijöitä, porwa;re.ia ja. työ,läisiä.    Koko kallis:a
17091: och 117, m-en d~et är onödigt, då minister Holsti         on siis yhdessä ryhtynyt taisteluun kommunis-
17092: likavij,l hn läsa dem själv, och därjämte konfe-          mia ja anarkismia vastaan, .se on suorittan!Ut S€n
17093: rera m~d ministeriets juridiska ,experl professor         tehtävänsä hyvin. Minä ta.htoisin, että ulkoma:a
17094: Emc'h, sålunda kons.ta.tenande att de ick'e hava nå-      tietäisi, että kommunismi on meidän maassamme
17095: got att skaffa med vår fred med Tyskla·nd.                vierM ilmiö ja. että Suomen ka,nsa. on va.kuutett.n
17096:                                                                                                              1711
17097: 1390                                         Torstaina 30 p. lokakuuta.
17098:                                                                                     ---------------
17099: 
17100: siitä, että se ei meidän maassamme milloinkaan             lVIe emme voi tässä asiassa, esiintyä :niin huonossa
17101: 1ule saamaaru pysyväistä, jatkuva.a. jalansijaa.           ~sfc'urassa kuin minkä oikeisto meille tässä tarioisi,
17102:    Ed. Holma sanoi että 'hän tietää että bolshevi-         emmekä a.ntaa aihetta. semmoiseen väärinkäsityk-
17103: kit oli,siva.t voineet koska tahansa hävittää mei-         seeru, että me oikeiston mukana olisimm-e olleet
17104: dät, jos ne olisiva:t tahtoneet ja että se ei ole ta.-     sotapolitiikkaa kannattamassa. Kun emme myös-
17105: pahtunut, siitä on meidän kiitettävä venäläisiä            kään voi yksin.kerta:ista pä.iväjä,rjestykseen siirty-
17106: kenraaleja.. Minä en voi sitä tunnustaa oikeaksi.          mistä kamna.ttaa, tulemme ryhmänä pidättymään
17107: On kiitettävä, omia kenraaleja. ja sotilaita. Me           äänestyksestä.
17108: tiedämme, että Suomen ka:nsa. itse on: suorittanut
17109: tämän ta,istelun omien miesten johdolla.                      Ed. Jo u k a hain en: Minä syvästi vali-
17110:                                                            tan sitä, että vasemmisto ei ole keksinyt menette-
17111:                                                            lylLeen parempaa. ·keinoa ·kuin tämän tällais€n siir-
17112:     Ed. T a, n u e r: Sosialidemokraattiseen edus-
17113:                                                            ron, joka muistuttaa ruili.tä aikoja, jolloin entinw
17114:  kuntaryhmään on tämä keskustelu t-ehnyt sangen
17115:                                                            sosialidemokraattinen ryhmä hyvi-n lukuisasti
17116:  kiUJsa.llisen vaikutuksen. Me olimme odottaneet,
17117:                                                            käytti samaa. tapaa.
17118: että -eduskun·ta tulisi san:omaan voimakkaan vas-
17119:  tala:u.seensa sitä sota.kiihkoil ua vastaan, jota. vis-
17120: seissä piireissä tässä maassa jo pitemmän aikaa                Ed. Co l! l i a n d e r, Utgångern av denna dis-
17121:  on esiintynyt. It.se rauhaa rakastavina, olisimme         kussi•on kommer art.t ,giv•a vid handen, att rege-
17122:  toivoneet, että eduskunta tällä kriitillisellä het-        ringen, uppburen av -en minoritet inom de:nna
17123: kellä olisi .iaksa,nut tämmöiseen suureen yksimie-          riksdag, får lin:ka vl!dare sam en s.iuk ma:n, stöM
17124:  lisyyteen kohout11a. VaEtettava•sti ei keskustelu         i nåder av herr Tanners parti.
17125:  kuitenkaan ol-e anta,nut tämmöistä tulosta. Ai-
17126: noastaan keskustan taholta on eräiden .puhujain              Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17127:  lausunnoissa kaja:htanut va.rma kanta .sotaa, vas-
17128: taan ja sieltä on varotettu hallitustakin kallista-           Puhemies: Keskustelun ·kulues-sa on ehd•(}--
17129:  masta, korvia,an oikeiston taholta tuleville äänille.     tettu, että asia lähetettäislliin ulkoaJSiainvaliokun-
17130: Sen:si.iaa:n oikeis_tosta on täällä, kuten pitkäit ajat    taan. Tämä ehdotus otetaan huomioon kun kysy-
17131:  sen sanoma.lehd1stössäkin, puhall-ettu sotatorv-een       mys päiväjärjestykseen siirtymisestä .otetaan r~t­
17132:  mahdollisimman voimakkaasti ja. koetettu kiihoit-         kaistavaksi.
17133: taa sotai.sia, intohimoja,. Ja hallitus, jonka. olisi
17134:  luullut tällä •tärkeällä hetkellä koettavan johtaa:         Val tiop'äi väjärjestyksen 312 § :n mukaan esitän
17135:  kansamme rauha:an, on• tapansa mukaan esiinty-            nyt eduskunnan hyvaksytMväksi päiv'äjärjestyk-
17136: nyt epäröivänä ko-ettaen istua kahdella: tuolilla.         seen siirtymisen, _ionka sanamuoto on seuraava,a:
17137:  Jo se lausunto, jonka, herra pääministeri istunnon        ,Kuultuansa annetun selityksen -eduskunta sitir-
17138: alkaessa antoi, osoitti, -ett-ei hallituksella ole mi-     tyy päivä.iärjestyks.een". Kutsun tätä puhemi-e-
17139: tään: varmaa. kruntaa. tä:härn asiaan nähden, .ia että     hen ehdotukseksi.
17140: se s-eikka, ettei •toistaiseksi vielä ole antauduttu
17141: sotai.siin puuhiin, on aiheutunut vain siitä, että            KeskUJS:telu p'äiväj.ärjes:t.yksee:n siirtymisestä ju-
17142:  ha.lutaa.n odottaa, ma.hdollisimman sopivaa het-          listetaan päättynooksi.
17143:  keä. Toiselta puolen näytään tahdottavan myös-
17144:  kin 'PUristaa. ma:hdollisimman paljon etuja. tule-           P u he m i e :s: Puh-emiehen esittämää päivä-
17145:  vasta sotaretk€stä. Me emm-e tiet€.nkään voi aset-        järjesty'kseen siir•tymismuotoa vastaan on ed. Pro-
17146: tua sille kannalle, mille hallitus tässä kysymyk-          cope -ed. Holman kannattamarna ,ehdottanut, että
17147: sessä n•äyttää asettuneen, emmekä näinollen voi            asia lähetebtäiSiiin ulkoasiainvalliokunt·aan. Kut-
17148:  yksinkertaisesti päiväjärjestykseen siirtymällä           sun tätä ehdotusta ed. Procopen €hdotukse~si.
17149:  osoittaa tuk€vamme tämänta;paista hallituk~en po-         Asiassa on siis äänestettävä.
17150: litiikkaa.. Oli:mmekin aikoneet ään:estaä asiaa va-
17151: luokuntaa, jossa olisimme olleet tilaisuudessa lä-           Äänestys ja päätös:
17152: hemmin perustelemaan rauhaarakasta-van kan-
17153: tamme _ir1 osoittamaan valitsi_ioil'emme, mitkä               Ken hyväksyy puhemiehen -ehdotuksen aänes-
17154:  Tmrkimykset meitä täss•ä kysymyksessä druhyttä-           täJä ,ja.a"; .ios ,ei" voittaa on ed. Procopen ehldo-
17155: vät. SeniäJlkcen kun hallituksen taholta kuiten-           tus hyväksytty.
17156:  kin on ilmoitettu, että tämmöinen va.liokuntaan
17157:  äänestäminenkin sen taholla tullaan käsittämään             Äänestyksessä an[letaan 70 ,jaa"- ja 44 ,ei"-
17158: ''Pä1uottamuslauseek.si, on kantamme muuttunut.            ääntä.
17159:                              Välikysymys Neuvosto- Venäjän rauhantarjouksesta.                               1391
17160: 
17161: 
17162:    Puhemies: Eduskunta. on siis päättänyt                 ruisterit myöskin- ·ottavat äiänestykSieen osaa. Sa-
17163: hyväksyä •puhemiehen ehdotuksen yks[n·kerlai-             moi,n myöskin tunnettiin .se, että s•ama menettely
17164: sesta päivä.iärjestybeen siirtymisestä.                   on myöskUn muiden maiden parlamenteissa val-
17165:                                                           :la:J:la. Tähän kats-oen ovat ministerit ottaneet ,osaa
17166:   A.sia on loppuunkäsitelty.                              äänestykseen.
17167: 
17168:                                                             Ed. P i i t u 1: a i ne n: Minun katsoen näyitälä
17169:                                                           näin pyhäinmiesten ·Päivän lähestyessä siltä, -että.
17170:    Ptili'eenvuoron saattuaa.n lau·suvat:                  ed. Procope'en y. m. keymtaJkkunaksi tämä kes-
17171:                                                           kustelu riittäisi.            •
17172:     Ed. P r o c o p e: I 53 § av R. 0. är det lre-
17173: stämt: ,I mål, som röra lantdagsmän personligen,            Asia on loppu)ln käsitelt-y.
17174: må han vä.l i överläggningen, men ej i beslutets
17175: fattande d-eHaga". J ag vill icke göra. gällande,
17176: a.tt det föreva.ranide ärerudet direkt varit mål, som
17177: rö·rt m~nistrarn:a p.ersonligen, men jag konstatera,r       Puhe m .ies: Kun ai:ka on näin. pitkälle ku-
17178: i var.ie fa],l, att herra:r ministrar samt och synner-    lunut, Iop;et.etaam täysi-istunto.
17179: Qigen, såvitt de äro medlemmar av :kammaren,                Seuraava täysi-istunto on perjantaina marras-
17180: hava. deltagit i omröstning:en och att förty dess         kuun 7 päiV'änä k:lo 6 i. p.
17181: resu~tat på säirl; och vi.s ·är nillssvisande. J ag an-
17182: håller om at.t detta: utta~ande måtte i protokoJliet
17183: anilecknas.
17184:                                                             Puh-eenvuoron saatuaan ilmoittaa.
17185:     Ed. S c h a u m a n: Med anledning av hen
17186:  Procopes uttalande ber jag att få invända, att det           Ed. M a n 1J e r e: Minä pyytäåsin ilmoittaa
17187: i a.Ha parlament är praxis, att ministrarna, deltaga.     .suuren va:liokunnan jäsenille, että valiokunta ko-
17188: i voteringar av ·det slag som denna. J ag kan så-         koontuu t.ästä päivästä viikko 1/2 2 p. Säätyta-
17189: led:es icke finna någon a.nledning till berättigade       'lolle .ia ·ot-eotaan smoin emsimäisessä lukemisessa
17190: a·nmärkningar mot ·det förfarande, som här har            .käsiteltäväksi valitiovarainvaliokunnau 1mietintö
17191: ia;kf.itagirts av de vid plenum närvarande mi-            tulo- ja. omai:suusverola~ksi.
17192: ruistrarna.
17193: 
17194:    Pääministeri V en no 1 a: SBlitykseks.i tahdon
17195: lausua, että tämä asia oli aikaisemmin muistaak-            T.ä.ysi-istunto päättyy k:·lo 4.5 a. p.
17196: seni Ingmanin haUituksess:a käsittelyn alais-ena
17197: .ia tultiin silloin ·neuvottelujen jälkeen eri ·laki-                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
17198: miesten kanssa. siihen tulokseen, ett.ä periaatteel-
17199: lisista syistä on syyt.ä s'äilyttää se tapa, että mi-                                    Eino J. Ahla.
17200: •
17201:                                      66. Perjantaina 7 p., marraskuuta
17202:                                                                  k:lo 6 i. p.
17203: 
17204:                         Päi väjärjestys.                                                                                                    Siv.
17205:                                                                              6) Anomuse!hdotus, joka koskee toimen-
17206:                                                                  Siv.     piteitä erinäisissä laeissa .ia atsetuksissa
17207:                                                                           olevien, Suomen aikaisemmasta yhteydestä
17208: Ilmoituksia:
17209:                                                                           Venäjän kanssa johtuneiden säännöksien
17210:                                                                           kumoa;miseksi, muuttamiseksi tahi oikaise-
17211:   1) Suuren valiokunnan kolmen varaj'äise-                                miseksi · . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1406
17212: nen vaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394      Asiakirjat:                  Perustuslakivaliokun-
17213:                                                                           nan mietintö n :o 7; ed. R. Erioh'in anom.
17214:                                                                           ehd. n:o 2.
17215:                   Toinen käsittely:
17216:   2) Ehdotus la.iksi joka sisältaä välittä-                                           Pöydällepanoa varten
17217: vät säälnnökset niiden muutosten ,sovellut-                                                esiteltlään:
17218: tMnisesta, jotka 15 päivänä ·elokuuta 1919
17219: annetulla lai.Ua on tehty 27 päivänä mar-
17220:               1                                                             7) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
17221: raskuuta 1917 annettuihin maalaiskuntain                                  n:o 9 haUituben, esityjksen johdosta säh-
17222: kunnallislakiin, kaupunkien kunnallisla-                                  kölaitteista langatonta säh,köttärrnistä tai
17223: kiitn j81 kunnaU~seen vali1akriin ......... .                             puh1elemista varlten ................... .                         ,
17224:    A s i a k i r .i a t: Suuren valiokunnan mie-                            8) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö
17225: tintö n:o 29; laki- .ia tal·ousvaliokunnan mie-                           n:o 10 lennätinlaitteita koskevan !halli-
17226: tint-ö n:o 7; hatllituksen esitys n:o 38.                                 tuksen esityksen johdosta ............. .
17227:     3) Ehdotus lailksi poi'mkeuksesta voimassa
17228: oievista säännöksistä sit·ä tuloa laskettaessa,
17229: joka on vuodelta 1919 toimitettavan •kun-
17230: n.a.l~iS€Hl tuloverotuksen .alai~nen ......... .                             Nimenihuudossa merkitään poissaolev~ksi seu-
17231:    Asia k: i r ja t: Suuren valiokunnan mie-                              raa,v;at edustajat: Arho, Colliander, R. Erich, M.
17232: tintö n:o 30; laki- ja talousvaEokunnan m~e­                              Raillnula, Helo, Romen, Hästhacka, June.s, Koi-
17233: tintö n:o 8; hallituks·en esitys n:o 25.                                  vulalhti-Lehto, Ko.ilointen, Luukkoneru, Niukka-
17234:                                                                           nen, Paasivuori, A. P€sonen, Piitulainen, Raa:ti-
17235:                                                                           kruinten, Rinta:la, Ri~a.vuori, Ryynänen, Saarela.i-
17236:                   Ainoa käsittely:                                        nen, Sa,arikivi, Sinkko, Sirola, Snei:l.ma!Il, Tanner,
17237:                                                                           Taskinen, Thuneberg ja Wenno1a.
17238:    4) Ehdotus valtiontilirutarka:sta;iain jrdhto-
17239: säänn<Yksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395
17240:    Asia k i r .i a: Valtiovarainvaliokunnan
17241: mietintö n:o 6.                                                   ·                                IIEnoittuSasiat:
17242:    5) Esikaupunkiolojen korjaamista kos-
17243: kewt anomusehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398                   V a.pautusta eduskuntatyöstä saavat: y bi.tyis-
17244:    A s i a· k i r j a t: LaJci- ja ta•lousvaliokun-                       ten rusiain vuoksi: ed. Arho, Sinkko ja R.
17245: nan mietintö n:o 6; ed. Kaskisen y. m.                                    Eridh tämän päwän täysi-istunnosta, ed . .T. Vir-
17246: a:nom. tilid. n:o 80.                                                     t.a!Ilen huomenaamusta ensi tiistai-itltaan, ed. Ju-
17247: 139-i                                      Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17248: 
17249: 
17250: nes ensi maanantai ilta,an asti; sairauden vuoksi:                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
17251: ed. M. Hannula tämän illan täysi-istunnosta., ed.
17252: Ryynänen tlämän illan täysi-istunnosta, ed. Häst-          1) Suuren valiokunnan kolmen varajäsenen vaali.
17253: backa !täksi .ia 'huomispäiväksi; oheenliitcltyjen
17254: 1äi1kärintodistusten nojalla ed. Kojonen ja ed.                P u he mies: Nyt toimitetaan suuren va[io-
17255: Rintala toistaciseksii; sekä perheessä sattuneen .kuo-     kunnan kolmen varajäsenen vaali. Vaalia varten
17256: lemantapauks~m .iohdOISta ed. Collia:nder tämän            on jät-etty ainoastaan 1 ehdokaslista.. Vaalil:ippu
17257: kuun 15 päivään.                                           jota vaalissa. on ::käytettä'Vä, on jaettu edusta,jiJ,le.
17258:                                                            Asiantuntija.ksi olen pyytänyt professori Ernst
17259:                                                            Lindelöfin. . ISittenkurr va:alil]put on a.nnettu .ia
17260:                                                            l·a.skettu, jatketaan istuntoa heti.
17261:                                                                S~ttJenkun .vwaliliput on jäJtet.ty ja laskettu, es.i-
17262:                                                             tell'ään seur&ava a•sia rpäivådä:rjestvksessä
17263:             Uusia hallituksen esityksiä.
17264:                                                            2) Ehdotus laiksi, joka sisältää välittävät säännö·k-
17265:    Puhe m i e s: Ha.11lituksen edustaja s-aapuu            set niiden muutosten sovelluttamisesta, jotka 15
17266: jättämään eduskunnaUe ha1Etruksen esityksiä.               päivänä elokuuta 1919 annetulla lailla on tehty 27
17267:                                                            päivänä marraskuuta 1917 annettuihin maalais-
17268:    Eduskun·taan sa-apuu Va[tioneuvosltonkam:;l'is-         kuntain kunnallislakeihin, kaupunkien kunnallis-
17269: tin A. VontHaisen saa:tta:mana. ministeri K a h e-                 lakiin ja kunnalliseen vaalilakiin.
17270: 1 i n, .1oka la u:suu:
17271:                                                               EsiteHä.än suuren vallio'kunnan mietintö n :o 219
17272:     Kunni·olitettava Herra. Puhemies! Arvoisa Suo-         ja otetaan t o i s e e n k ä s i t te 1 y y n siinä
17273: men Eduskunta!                                             sekä laki- .ia ta1ousva1io'kunnan mietinnössä n:o 7
17274:     Ha:llituksen m'ä.ä:r'äyksestä on minulla ikunnia       valmisteleva:sti käsitelty :hallituksen esitys n:o 38,
17275: jättää eduskunnaUe seura:avat hallituksen esityk-          joka, sisältää ylliämainifun lakiehdotuksen.
17276: set, nimittäin                                  ·
17277:     N :o 48 esitys laiksi virkakielest-ä Suomessa.            P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi aset.eta:au
17278:                                                            suuren valiokunnan mietintö. Ensin sal1itaa1Il
17279:     N :o 49 esitys erinäisistä muutoksista Suomen          yleiskeskuste1u. Kun se on päättynyt, siirrytääJl
17280: evanlkelis-:luterilaiselle kirkolle 6 pä~vänä joulu-       la.kiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
17281: kuuta 1869 anoottuun ki:rikkolrukiin.
17282:     N :o 50 esitys eläkeoikeudesta Presidentin kans-
17283:         1
17284:                                                               Käsittiel~järjestys   hyv•älksytään.
17285: lia·- .ia pa:lvelusmiehille.
17286:     N :o 51 esitys la~k!si eläkeoikeudesta kitkkO\her-       Yleiskeskus't.elussa ei kukaan pyydä puheen-
17287: roillie Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kirkkoherra-         vuoroa.
17288: ·kunnissa.
17289:     N :o 5•2 esit.ys kuTkula,itosTahaston lakkauttami-        Seuraa la.hehdotuksen y.ksityiskohta:inen käsi!:~
17290: sesta.                                                     te.ly.
17291:    'N :o 53• esitys vahingonkorvauks'en su:orittami-         Laki-ehdotuksen lakit-eksti, johtola'USle ja nimike
17292: sesta sodan ja kapinan aikana vuonna 1918 va-              hyväksyt-ään jär.iestänrsä keskustelutta.
17293: hinkoa kä.rsineiUe uikomaahisille.
17294:    N :o ~5'4 esitys koskeva niitä y1eistiä perusteita,       P u h e m 'i e s: Suur-en valiokunna;n m~etj·ntö
17295: joiden mukaan lähetystöjen ja konsuEvirastojen             on siis muutt'amatrta hyväksytt.y.
17296: amJtamista toi!llituski:rtioistn on su,oritettava ma:k-
17297: su.ia.                                                        Asian toinen käsittely julistetaan .päättyneeksi.
17298:                                                            3) Ehdotus laiksi poikkeuksesta voimassaolevista
17299:     P u h e m i e s: Herra: Ministeri! Eduskunnalle        säännöksistä sitä tuloa laskettaessa joka on vuon-
17300: nyt .iMetvt hallituksen. esitykset tulen esittämään        na 1919 toimitettavan kunnallisen tuloverotuksen
17301: eduskunn:alle perust.uslain mukaista. käsittelyä                                 alainen.
17302: va.'l'ten.
17303:                                                               Esirtellä:än suuren va:liokunnan mi1etintö n :o 30
17304:                                                           ' ja otetaan toiseen ik,äJsit.te1 yy•n siinä
17305:                                        Valtion tilintarkastajain johtosääntö.                                 1395
17306: 
17307: 
17308:  sekä la:ki- .ia ta·lousva:Jiokunnan mici'innösslå n:o 8 gissa." .Tos sana ,kokoontua" t.äss:ä on tarkDitettu
17309:  valmistelevasti käsiteLty •haHituksen esitys n:o 25, mel'lki,tsemä,än sa:ma,a kuin ,tulla :kokoon", täy-
17310:  .i·dka sisältää y lläma.initun ·lakiehdotuksen.          . tyisi muoto ,pääkaupungissa" vaihtaa muot·oon
17311:                                                             ,pääka upun'kiin". Jos taas, niinkuin momeut·in
17312:      P u he m i e s: Käsittelyn ]J10hjaksi as1etetaan loppu-osa.s,ta näyttää käyvän selville, teonsanaUa
17313:  suuren valio:kunnan mietint.ö, -ensin sallitaan ,kokoontua" on tässä tahdottu sanoa, samaa, kuin
17314:  asiassa yleiskeskustelu ja: kun se on päättyn:yt ,o1la koolla", niin on ,ko'koontua" verbi siinä
17315:  siirrytään 1a,kioodotwksen yksityiskohtaiseen kä- käytetty m-erkit.yk:;essä, .iot'a s·inä ei ole. Sana
17316:  s1ttelyyn.                                                 ,;toimiaikanaan" taas näyttää minusta trurpeetto-
17317:                                                             malta, koska ·on muutenkiTh selvää, et.tä tässä pu-
17318:      KäiSi ttelyjätjes:ty,s hyväi'ks.ytään.                 hutaan va•in niistä koklou;ksista. joita tilintarkas-
17319:                                                             tajat toimiaikana pitävät. Senvuoks-i ~hdottaisin,
17320:      Y•lleiskeskus·telussa ei •kukaan pyydä puh-een- että 3 moment·in alku tulisi kuulumaan näin:
17321:   vuDroa.                                                   , T'ilin•tarkastajat, pitäväJt kolmuksensa puheen-
17322:                                                             johtaja;n kutsumuksesta pääkaupungissa" j. n. e.
17323:      Yksityiskohtain-e.n k·äsittely:
17324:                                                                Ed. La he r m a: Minä en voisi yhtyä ed.
17325:      Laikiehdo•tuksen ·lakiteks•ti, joMoJaus.e ja nimike Kotosen mieEp·iteeseen, koska hän ei ole oik1ein
17326:   hyväksytään järjestänsä kesk•ustelutta.                   kä:sitrtänyt tämän momentin tarkoitusta. Tässa
17327:                                                             painost~etaa.n nimenomaan sanaa, ,toimiaikanaan".
17328:      ,Suuren valiokunnan mietintö ·on s•i·is muurtta- SiHä twrkoitetaaaJ~ tilinta;rka,s:tajan työkautt.a. Sii-
17329:   matta hyväksytty.                                         hen ei kuitenkaan sisälly aika, .ioka on ennen ka-
17330:                                                             lenterivuoden a!lkua, .ia jolloin heillä myös on ko-
17331:      Asian t·oinen 'käsittely julist.etaan pä:ättynooksi. kous, peru·stava 1kokou'ksensa,, se ,kun on taas var-
17332:                                                             sinaisen toimia.ian ulkopuolella.. Senvuaksi sana
17333:   4) Ehdotuksen v.altion tilintarkastajain johtosään- ,toimiaika.naan" on tässä momentissa säilytet-
17334:                              nöksi                          tävå.
17335: 
17336:  sisältäv·ä valtiova:rainvaliokunnan mi1etintö n:o 6            Ed. K o t o ne n: Kyllä minä olen huomannut
17337:  esitellään a i n: o a a n k ä s ] t t e l y y n.            varsm hyvin sen s-eika,n, j1osta ed. Laherma mai-
17338:                                                              nitsi. Mutta minusta on luonnollista, että tämä
17339:       Puh e. m i e s: Mitä menettelytapaan asian ·kä-        perusta va.kin kokous pidetään pääkaupungissa.,
17340:   sittelyss•ä tulee, ·sallitaan rusiassa ensin ylei:skes.-   >ellei työn suorittaminen vaadi toista, kokouspaik-
17341:   kustelu. Kun s•e on julistettu päättyneeksi, siir-         kaa.
17342:   rytOO:DJ johtos•äänrnön ykisityiskohtaiseen käsitte-
17343: ' lyyn. · Jos yleiskes!kustelun aikana tehdääin muu-           Ed. Reinikainen: Pyydän kannattaa ed.
17344:   tostlhdotus .iohtosäånnön yoksityiskoihtiin, ovat          Kotos{O<n tekemäa e'hdotusta.
17345:    nämä ehdotukset yksity•iskohtais:essa rkäsittelyssä
17346:   uudi.stettavat joa kacrm:m.tetta va,t.               Ed. Nevanlinna: AisiaU1a ei ehkä ole
17347:                                                     suurta merk~tystä, mll'tta minäkin luuEs.in, että
17348:     Käsittely.iädestys hyväksytään.                  vaEolmnnan ehdottarua sanamuoto ·olisi paras
17349:                                                     säilyti:,äiä. 'Tässä. momentissa. tahdotaan sanoa
17350:     Yleiskeskustel u:ssa ei •kukaan pyydä puheen- kaksi asia.a: ensi:ksiikin •S'e, että n. s. toimiaikarua
17351:                   1
17352: 
17353:   vuoroa.                                           kokoukset pidetäiän pääikaupungissa, ellei poik-
17354:                                                     !lmuksellisesti muu olisi tarpeen, .ia toiseksi,, että
17355:     Johtosä:ännön y:ksity•is•kohtainen käsittely:   toimiaikana •pidettäviin kokouksiin antaa kutsu-
17356:                                                     muksen puJ1eenjoo1hta~ia. Nä:mät ka;ksi asiaa tu'le-
17357:     1 § hyväksytään.
17358:                                                     va;t ehkä pa.Iiliarten ~lmi, .ios valiokunnan ehdot-
17359:                                                   \ t.ama tSanamuoto säilytetään..
17360:                           2 §.
17361:     Keskustelu:                                         Keskust~lu 21 §:stä julistetaan p·äättyneeksi.
17362: 
17363:      Ed. Koto n-e n: Pykälän 3, momentissa lau-                  P u .he mies: Kesikus'Veilun ·kuluessa on ed.
17364:   sutoon: ,Toimiaikanaan tilintarkastajat kokoDn-            Rotonen ed. Reinikaisen kan.nattamana •ehdotta-
17365:   tuvart puheenjohtaja.n kut!sumubesta. pääkaupun~           lliut nyt esi:llräoleva.n '.pykaMn 3 momen:t~lle sen-
17366: 1396                                       Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17367:                                ~----~-                            ----------
17368: 
17369: raavan sanamuodon: ,Tilintarkastajat pitävät . Minulla on hieman kokemusta siitä, mitenkä jot-
17370: Jrokouksensa mrheen.iohtajan kutsumuksesta pää- kut valtion virkamiehet voivat tässä! .suht.eessa
17371: kaupunogi·ssa, .ellei työn suorittaminen vaadi menetellä omavalta.isesti joko kieltäytymällä alfi-
17372: to'ista: kokous.paikJma". Kutsun tätä ehdotusta ed. ·tamasta tietoja tai koettama1la tehdä verukkeita
17373: K10tosen 'Elhdatu'ks,eksi.                                näitten. tietojen antamisessa.. Minä siis kannatan
17374:                                                           ed. Helon tekemää ehdotusta,.
17375:     Selostus myönn'l:ltään oikea.ksi.
17376:                                                               .Ed. IN e v a •n l i n n a : Ed. Helon ehdottama
17377:     P u he m ies: Asiassa on siis äänestettävä.           säännös ei kai ainakaan sovellu tä:hän asiakirj:Lan,
17378:                                                           kaikkein vähimmin siinä muodossa, jonka hän on
17379:     Äänestys ja päätös:                                   sille aiDJtanut. Tämä on .j.oMosääntö ·valtioru tilin-
17380:                                                           ta.rhstajiUe. rSen tulee siis sisältää määräyksiä
17381:     Ken hyväksyy va:ltiovacrainvailiokunnan ehdo- !heille .ia heidän toimin!llastaan. Siihen ei sove-
17382: tuksen, aänestää ,jaa"; jos ,ei" Vioitta.a, on ed. liaasti voida. panna. määräyksiä valtion virkamie-
17383: Kotosen eh<lotus hyväksyt.ty.                             hille. Mutta luulisin, että koko tämä ehdotus on
17384:                                                            asia1lisestikin ta.rpeeton. Minä tunnen ehdotuk-
17385:     .Ä:äoosty;ks>essä ovat jaa-äänlet voiiolla.           sen sentahden, että se esitettiin myöskin valiokun-
17386:                                                           ·na.ssa. On huoma.thva., että itse hallitusmuoto jo
17387:     P u 'he mies: Eduskunta on si~s hyvä~syny·t .sisärltää määräyksen, jonka muka:an valtion tilin-
17388: 2 §:n se.Haisena. kuin se on valtiova:rainvaliokun- tarkastajain t.ulee saada kaikki tarpeelliset tiedot
17389: nan mi'etinnössä.                                         ja selvitykset valtion viranomaisilta. Ei siis voi
17390:                                                           tulla puhetta siitä, että viranomaiset kieltäytyi-
17391:     3 .ia 4 § :t hyv.ä,ksytään.                           si'Väit anta:masta tietoja ja selvitylksiä, muuta kuin
17392:                                                           jos he tahtovat rikkoa perustuslakia. Sitälpaitsi.
17393:                            5 §.                           sisältää puheena.oleva kohta. johto.säännössä •ni-
17394:                                                           m<momaisen. määräyksen siitä, että tilintarka.sta-
17395:     Keskustelu:                                           jilla on oikeus kieltäytymistarpauksissa vedota
17396:                                                            pä;äministeriin. Enempää ei kai voida asiasta sää-
17397:     Ed. H e l o: Jotta valtion tilien tar:kastami- tää. Määräys, joka velvot.taisi virkamiehiä esiin-
17398: sellru olisi sitä merkitystä, mikä sille a.ijota,an an- tymääm suullis·e.sti tilintarka.stajain kokouksissa,
17399: taa, olisi tilinrt.arkastajille amll!ettava mahdollisim- voisi useiru muodostua. 'haitalliseksi virastojen
17400: man laajat va!ltuudet, siten onkin yleisesti ulko- työlle. Valiokunta ·pu·huu 1_)erusteluissa.an, siitä,
17401: mailla menetelty. Esim. Saksassa on tiliva.lio- et.tä yleensä tilintarkastustehtävä voi tulla häirit-
17402:  kull!naHe, joka vastaa nyt kysymyksessäolevia seväksi vimstolle, ja huomauttaa., oettä se on jär-
17403: tilintarkastajia, annettu valtuus kutsua kokouk- jestettävä niiru, ettei sellaista häiriötä rtapihdll.
17404: siinsa asiamomaisen virwsiJon pä:äl~kkö tai mil- Pulhtaasti asiallisilla. syillä ia myöskin niillä muo-
17405: loin hän on eswttynä, joku hänen määräämänsä dollisilla,, .i·oihin viittasirn, minä, robkmisi:n ~s­
17406: henkilö. Tämä oikeus olisi mielestäni myös pi- tustaa teMyä lisäysehdotusta.
17407: dätettävä va.lt.ion tilintarkastajille. Onha:n aivan
17408: kokonaan eri asia, jos näiden tilintarkastajien täy-          ·Ed. He l o: Ed. N.evan.linnan huomautuksen
17409: tyy juosta valtiolaitoksesta ·toiseen ja, pyytää johdosta, että ehdotettu oikeus tulisi 'häiri-tsemään
17410: sieltä tarvitsemia:nsa tietoja<, kuin jos he voisiva.t 'viras.tojen työtä, "PYYtäisin• mainita, että tämä
17411: kutsua asianoma.isen viraston päällikön kokouk- sa.ma oikeus on ollut. Saksan tilivaliokunnalla .la
17412: seensa. Ehdotan sentähden, ·että 5 §:ä,ä•n liitettäi- että sitä käytettiin. siellä hyvin,kin. ahkerasti. Va-
17413: siin 3 momentiksi seuraava lisäys: ,Asia:noma,i- liokunnarr IJUheenjohta.ja., porva.rilli.n,en Wirchoff,
17414: sen vira.ston tai valtiolaitoksen P·iiiällikön. ta.i, hä- käytti sangen laajassa mitassa; tätä oikeutta eikä
17415: nen ollessaan. estettynä, hänen mää.räämänsä hen- se kuit-enkaan häirin,nyt saksalaisia. oloja,, vaikka-
17416: kilön on sara.vuttava tilintarkastajien kokouksoeen kin .ne ova<t tpaljon monimutka.isemmat kuin mei-
17417: allltama.an tarvittavia tietoja".                         käläiset olot. Jos ,siis tätä oikeutta on voitu käyt ·
17418:                                                           tää Saksa,ssa ilman, että se on ·häirinnyt valtio-
17419:     Ed. L a.lh e r .m a.: Pyydän kanna:ttaa ed. Helon laitoksen toimintaa. niin paljon suuremma,lla
17420: ehdotusta. Minusta tämä lisäys on sitäkin tar- syyllä ja oikeutuksella. voidaan sitä käyttää mtJil-
17421: peellisempi, kun tilivelvolliset viJ"ka.miehet ovat läkin.
17422: usein haluttomia: aruta:maan twrpeellisia. tietoja,
17423: vaikka,pa heidän virkavelvollisuuteensa nimen-                lEd:. Neva n! 1 i rr n a: :Siitä. ei voi olla. e'J)ä1-
17424: <>ma.an: kuuluukin näiden selvitysten. antamin{m.          lystä, että valtion tilinta.rkastajat suoritba.vat
17425:                                         Valtion tilintarkastajain johtosääntö.                               1397
17426:                                   -------------------~--------------------
17427: 
17428: 
17429: 
17430: 
17431: ka·ikkein nopeimmin ja. käytän.nöllisimmi·n ta.rkas-      sellaisen korja.uks.en, että sanottaisiin:: ,Ovatko
17432: tustrehtävänsä asettumalla. yhteyteen, asianomai-         valtion rahava,ra,t. sell etuja vastaavalla tavalla
17433: sissa virastoissa vi.rkamiest€n ja. virastojen IJääl-     sijoitetut". Sitten viimein•en sana sivulla 4 kuu-
17434: likköjtm kanssa. Säädettäköön tässä mitä ·t~ha,n­         luu ,oikeutta". Sanota.a:n, ,ettei niitä ole ylitetty
17435: sa, tuota menettelyä tulevat va.rmasti tilintarkas-       eikä siirretty vuodesta toise-e•n muuta kuin mikäli
17436: rt.aja:t käyttämää.n. On erinomaisen kömp-elöä, jos       siihen on ollut oikeutta". !Kielellisesti tämä muoto
17437: nälmä herrat päättävät ruveta mruhtailemaan sil;ä         minusta on vää•rä. Ei voida, sanoa, että jolla.kin
17438: tavoin, -että rpitävät kokouksensa jossakussa eri-        on oikeutta. tehdä jotakin., va,a.n jollakin on oikeus
17439: tyisessä paikassa ja sinne komenteleva:t luoksensa        tehdä jotakin. Ehdotan siis, -että muoto ,oikeut-
17440: virkami-ehiä. Seuraus on se, että nuo herrat saa-         ta." vaihdettaisiin muotoon ,oikeus" ..
17441: vat kaikkein useimmissa ta-pauksissa. sitten yh-
17442: dessä kuitenki·n siirtyä asianomaiseen virastoon,            Ed. Neva. n 1 i •n n1 a: Edustaja Kotos-eru muu-
17443: sillä he 'huomaa.va:t, että he lakkaamatta tarvit-        tosehdotuks-et voivat ehkä olla. rpa.ra:nnuksia ja
17444: sevat asiakirjoja, joita ei ole voitu kuormittain         pyydän saa·da niitä ka,nnattaa.
17445: kulj-ettaa. kokouspaikkaan.
17446:                                                              K:eskustelu julistetaan :päättyneeksi.
17447:   Keskustelu julistet.aan pä:ättyneeksi.
17448:                                                                Puhemies: Keskustelun kuluessa Olli ed. Ko-
17449:    P u 'he mies: Keskustrelun kuluessa. on ed.            tonen ed. Nevanlinnan karunattama,na ehdottanut,
17450: Helo -ed. Laherman kannattama.na• ehdottanut, että        että nyt esilläoleva:n ·pykälän 3 momentin viimei-
17451: nyt esillä olevaan pykälä•än kolmanneksi momen-           -lllen sana tulisi kuulumaa.n: ,oikeus"; kutsulli tä-
17452: tiksi otettaisiin seuraava määräys: ,Asia•nomai-          tä ehdotusta ed. Kotos.en ensimäis-eksi e-hdotuk-
17453: sen vira.st.on tai valtiolaitoksen 'Päällikön tai, hä-    seksi. Edelleen on ed. Kotonen -ed. N eva.nlin:na.n
17454: nen ollessa.a.n est-ettynä, hänen. määräämänsä hen-       kanna.ttamana ehdot.ta,nut, että 9 momentti saisi
17455: kilön on saavuttava tiliiJ'tarkasta..ia·in kokoukseen     seuraavan salllanmuod-on: ,Ovatko va.ltion ra.hava-
17456: antamaa•n tarvittavia suullisia. tietoja". Kutsun         rat sen etuja va.sta,avalla tava.lla sijoitetut"; kut-
17457: tätä ehdotusta -ed. Helon ehdotukseksi.                   sun tätä ehdotusta, -ed. Kotosen toiseksi ehdotuk-
17458:                                                           seksi.
17459:   :Selostus my•önnet.ään oikeaksi.
17460:                                                              S-elonteko myönnetään oikeaksi.
17461:   P u 'h e m i e s: Asias.sa on siis äänest€ttävä.
17462:                                                                Puhemies: Kun nyt..kyseessäolevat ehdo·
17463:   Äänestys ja päätös:                                     tukset ova:t kumpikin -erillisiä, on niistä erikseen
17464:                                                           päätös tehtävä.
17465:    Joka. ·hyväksyy valtiovarainvaliokunnan. ehdo-
17466: tukse.n, äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voittaa., on ed.          Äänestys ja päätös:
17467: Helon ehdotus hyväksytty.
17468:                                                              Ken hyväksyy valtiovarainvaliokunnan ehdo-
17469:   Åänesty ksessä ovat ,jaa" -äämei voitolla.              tuksen tässä kohden äänestää ,jaa."; jos ,ei" voiot-
17470:                                                           ta•a, on ed. Kotosen -en:simäin:en ehdotus hyväk-
17471:   Puhemies: Eduskunta on siis hyväksynyt                  sytty.
17472: 5 § :n sellaisena kuin -se on suuren valiokunnan
17473: mietinnössä.                                                 Äämestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
17474:                        6 •§.
17475:                                                             Puh ·e m i .e s: Eduskunta. on siis tä.ssä kohden
17476:   Keskustelu:
17477:                                                           hyväksynyt ed. Kotoseu: tekemän ehdotuks~n.
17478:    Ed. K o t o n e n: Esillä.oleva•n •py kälän 9 mo-        Nyt on toimitettava äänestys ed. Kotosen toi-
17479: mentissa säädetään: ,Onko valtion rahavarat sen           sesta ·ehdotuksesta.
17480: etuja. vastaRJva.lla ia.valla. sijoitettu"'. Minusta ei
17481: kuitenkaaiJ: ole riittävä se, -että tilintarkastaj•at        Äänestys ja päätös:
17482: valvovat, onko valtion ralha.varat joskus valtion
17483: etuja. vastaavalla tavalla. sijoit-ettu, vaan heidän         Ken ·hyväksyy valtiovarainvaliokunllla.n ehdo-
17484: tulee tarkastaa, että ne edelleenkin ovat. valtion        tuksen tässä kohdelll, äänestäJä ,jaa."; jos ,ei" voit-
17485: etuja vastaavalla ia:valla .sijoitetut, niin että         taa., on ed. Kotosen 'toinen ehdotus hyväksytty.
17486: esim. pawtti tai muu vRJkuus yhä edelleenkin on
17487: riittävä. 18-entä'hden ehdottaisin tahän ·kohtaan                 '
17488:                                                              Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla..
17489:                                                                                                           177
17490: 1398                                      Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17491: 
17492: 
17493:    Puhemies: Eduskunta on siis hyväksynyt                 latiwo.ia enå;ä saatu m:iostääm. T·ä:llö:i:n täytyi maatlais-
17494: ed. Kotosen tois·enhn elhdotuk,sen.                        kunnan kiiredlisesti lähettää hallituksen puole·en
17495:                                                           lähetystö, joka esitti asian oikean laidan, mutta
17496:    Johtosäännön 7 :s § ·esitellään ja hyväksytään          kun aosia oli !poikkeuksellinen, ei hallitus tietysti-
17497: keskustelutta sekä samoin 8-10 §§:t sekä joh-             kään voinut yksin mtkaista, voiko valtio a.iva,n
17498: tolause ynnä johtosäännön nimike.                         välittömästi käydä yhtä maalai.skuntaa autta-
17499:                                                            maan. INäin ollen siirrettiin kysymys eduskun.-
17500:   P u he m i e s: Asia on. loppuunkäsitelty.               nan puolueryhmien väliseen ja.ostoon,, ja tämä asi-
17501:                                                            aa hrHkittuaa.n yhtyi siihen, että valtion on tässä
17502:          5) Esikaupunkiolojen korjaamista                 ta•pauksessa tehtävä sellainen poikkeus, että yh-
17503:                                                           täkin. kantaa on käytävä aivan välittömästi aut-
17504: koskevan ed. Kaskisen y . .m. anomusehdotuksen            tamaan, ja näin ollen valtion t.akauksella sai Vii-
17505: n:o 80 johdosta laadittu laki- ja talousvaliokun-         purin maalaiskunta, useita miljoonia, käytettäväk-
17506: nan mietintö n :o 6 esitellään a i n o a a n k ä s i t-   seen,.
17507: tel y y n·.                                                   Asiain ti'la on .nyt taas koihilapuoleen aivan sa-
17508:                                                           ma.. Se kunna.llista.ksoitus, joka kunnassa on toi-
17509:   Keskustelu:                                              mitettu, ei ole tuottanut kuin ·puolet siitä, mitä
17510:                                                            taksoitus sisältää. Kun esikaupungeis.sa asuu
17511:    Ed. J u u t i 1 aine ru: Lwki- ja. ta,lousvalio-       ·pääasiassa vähävaraista väkeä ja kun työpaikat
17512: kunta on esikaupunkiolojen korjaamista koske-              ovat seisauksissa, samoin .kuin yleensä muutenkin
17513: vassa asiassa anta.ruut yksimielisen mietintönsä ja       ta.loudellinen elämä lamassa, eivärt nämä voi snoo
17514: kiitollisuudella on mainittava, että va.liokunta on       ritta:a kuntna!llismaksu.ia, .ia tällä tavoin kunta ei
17515: kiinnittänyt atSiaa.n niin kiinteää huomiota, kuin        saa niitä varoja,, mitä se tarvitsisi. Voitanee ai-
17516: mitä se vaatii. Kuitenkin lien·ee syytä .kiinnit-         van lä·hiaikoina varsinkin jos .häitäa'Putöitä taas
17517: tää vielä arvoisan eduskunnan ja myöskin halli-           on tarvis ensi talvena teettää, nähdä se, että Vii-
17518: tuksen huomiota Viipurin kaupungin esikaupun-             purin maalaiskunna.n valtuusto on taaskin pa:ko-
17519: kioloihin, .l<>tka. tietääkseni pääasiassa muodosta-      tettu ha.llituks.elle esittämää,n, että hallitus taas
17520: vat maassamme esikaupunkikysymyksen.                      rY'htyisi mainitun kunnan taloutta !hoitamaan.
17521:    Jo valiokunnan mietinnöstäkin näkyy., että Vii-        Edelleen noitten luonnottomien olojen vuoksi
17522: 'purin esikau:pungit, jotka kuuluvat maalaiskun-          maalaiskunta .pyrkii jakaautumaan lukematto-
17523: taan, ovat asukasluvultaa·n niin laaja.t, että esikau-    mun eri seumkuwtiin ja sitä m~öten eri kun-
17524: punkien asuka-sluku, joka on 29,635, on suurempi          tiin ja näin ollen nyikyisen suuren Viipurin maar
17525: kuin koko ma.a,laislkunmm, joka on 56,980, ja se          larskunnan asioitten hoito tulee entistä s·ekavarrn-
17526: on myös paljon suurempi kuin Viipurin ka.u:pun-           maksi j·a vaike&mmaksi.
17527: gin, mikä on vain 22,000 ·henkeä. Viipuri'n kau-              Valiokunnan mietinnössä_ esitetäiiln asia siten
17528: punki on ollut siinä onnellisessa asemasså, että .se       jtärj.estettäväksi, että 'hallitus ryhtyisi kaikessa
17529: on voinut sijoittaa työväkensä ja vähävaraisensa          laajuudessaan, esikaupunkioloja järje.stämään. Mi-
17530: maalaiskuntaan. Tällä tavoin kaJupunkikunta. on           nulla on va:kav& pel·kio, etttä .ios näin näy, ni1n ky-
17531: säästynyt niistä kulungeista, jotka muut kaupun-          symys muodostuu niin laajaksi ja monimutkai-
17532: git saavat kantaa, kun kaupungin vähävaraisem-            seksi, että siihen vielä kuluu vuosia. ennenkuin
17533: pi asuja:misto kuuluu kaupungin piiriin. Viivu-            mitään muutoksia saadaan a.ikaan. Jo viittasin
17534: rin esikaupurukikysymys on ollut esillä jo kym-            kuinka monenlaisia. tutkimuksia on Vii'Purin esi-
17535: meniä vuosia, mutta asiassa ei ole T>äästy sen pi-         kaupunkiolojen vuoksi toimeenpantu ja kuinka
17536: temmälle. Erilaiset komiteat ovat a.siaa tutki-            niitä yhä edelleen täytyy panna toimeen. Jos
17537: neet ja ha.llituksen ·edustajat ovat aina vuosittain       samanlaisia tutkimuksia: toimitetaan kaikkialla,
17538: käyneet paikanpäällä tarkastuksia toimittamas-             missä esikaupunkeja on, u,iin koko kysymys siir-
17539: sa, mutta sittenkään mitään ko.rjausta .ia muutos-        tyy vain vuodesta rtoiseen. ilman ·että pa.rannuksia
17540: ta oloihin ei ole saatu. Nyt onkin Viipurin maa:-          saadaan aikaa.n.
17541: laiskunnan ta.loudellinen asema juuri ·esikauTJun-            Niiden, keskuudessa., jotka asian tunievat sar
17542: kiolo.ien vuoksi mennyt niin heikoksi, että viime         moin kuin Vi·ipurin maalaiskunnan valtuustossa,
17543: vuonna valtion piti useita kuukausia hoitaa Vii-           on ollut valila!lla .se mieli,pide, e·ttä olisi käytävä
17544: purin maalaiskunnan taloutta. Syyskesällä lop-            .nyt ensi tilassa vain jär~iestämään täimän yhden
17545: puivat maalaiskunnalta kaikkti ikäyttövara,t, niin        ka.upungin esikaupunkiolot, joissa. epäkohta on
17546: että opettajiston prulkat, tervey~denhoitom®ot ja         suurin. Ja !kun se oli,si toimeenpanrtm, sitten olitsi
17547: kaikki, mitä kunm:altla on, jäi suoDittama,tta eikä        ollut aika toimittaa toisten kaupunkien esikau-
17548:                                        Esihupunkiolojen korjaaminen.                                       139fl
17549:                                                                ---------------------------
17550: punkeihin nähden asiallisia, ja tarkkoja. tutkimuk-        kaipaisivat li.yvin kBhitettyä järjesty'ksoen hioitoa.
17551: sia. Minä senvuoksi rohkeni.sin kiintnittää arv.           Mutta sella~sta etivät maala.is·kunnat ole tähän
17552: hallituksen hnomiota, siihen tässä lyhy€sti viit-          saakka pystyneet tarj:oamaan.
17553: taamillani •perusteilla, että eikö olisi syyiä ottaa          Edelaeen on huomattava puutteet terveydell.i-
17554: sittenkin Viipurin esikaupunkiolot ensin yksin             sissä oloissa. Tässä suhteessa, on ,asianlaita mitä
17555: jä;rjestettäviksi jollakin aivan poikkeavall_a. lain:-     vaEtettavin. Varsinkin sota-aikana t.ämä epäkohta
17556: säätämisellä ja sen jäl~een vasta käydä asHta kai-         mitä .väikeimmä:llä taval:la kävi ilmi, ja niinpä
17557: kessa. laajuudessaan käsittelemään.                        es.im. ViipuDin esikaupungeissa erilais·ei kulku-
17558:                                                            taudit raivosivai tavattomalla VIO:imalla, sen sijaan,
17559:     Ed. E. Huttunen: Esikaupunkikysymyk- että ka:upunkiasutuksen lkeskuudess'a niitä ei
17560: sen nykyinen tila, jota valitakuntakin mie·tinnös'" ollut juuri lainkaan, tai ainoastaan poikkeustapa-
17561: sään .käsittel•ee, on yrhtenä rä1i·~eimpänä esimerk- uksissa, havaittavissa. Maalaiskunnat joiden yh-
17562: kinä siitä luokka,vaNasta., joka taNallansa vuosi- ~eydess'ä esikaupung-ii ovat, ova,t yl·~?Bnsä o1Heet
17563: kymmenien ajan on ollut vallitsemassa; meidän kykenemättömiä joko rii:ttruvien varojen tai äl:vl-
17564: k~nnalEsen elämän a1al1a. Lainsäädäntö, joka               listen ja henkisten voimain puutt.een vuoksi, jär-
17565: säätyvaltiopäivi'€<n aikana palveli yleensä ylälluo- jestämään, esikau.punkien sosiaJi,sia oloja ta,r'IDoi-
17566: kan etuja, jätti ~dkonaan huomioQn ·ottamatta esi- twstaan vastaavalla tava:lla. On jo viitattu siihen,
17567: kaupunk,ien oloissa .esiintyvät ta-rpeet. Ainoa yri- mi!llkälaisiin taloudellisiin vaikeuksiin taajaväiki-
17568: tys, jolla esikaupunkitkysymystä k·oetetHin rat- oot esikaupung-it ovat saattaneet ne maralaisku.nilliat.
17569: kaista, oli asetus taajaväkisistä yhdyskunnista jotka ovat joutuneet esti!ka,upunki:laisten asemasta.
17570: vuodelta 1898. Ma.inittu asetus ei kuitenkaan vä- huolehtimaan. Niinpä sopinee mainita siitä tavaJt-
17571: himmässä:kään määrässä ole voinut tyydyttää tä- . toma,sta menojen lisääntymisestä, mikä Vii·purin
17572: män kysymyksen suuria vaa·timuksia. Asetus maa!laiskunna.lila. 011 esika.u punkiemsa johdosta. oHut
17573: taajaväk·isistä yihdyskunnista oli syntyn~t jo kuol- olemassa. Kun vuonna, 1915 maalaisklhllnan köy-
17574: leena. Tämä johtui siitä, et:tä säätyvalti:opäivillä häinhoitomenot nousivat ainoastaan 190,000
17575: ei olllut edustajia niistä yht.eiskuntaluokista, niistä markkaan, niin nousivat ne vuonna 1917 jo
17576: piireistä, joi·ta esikaupunk·ikysymys kosket.ti. 3.29,000 markkaan. TeTveydenhoitomeoot olivat
17577: Oli: s:envuoksi varsin 'luorunollista, ettei s.älätyval- samalla aja.lla. nousseet 19',000 .markasta 116,000
17578: tiopäivil·tä s.en rparempaa kuin mainittu as·etus markkaan. HM.äaputöihin t.äytyi kunnan uhrata
17579:  oli, voitu odottaa•kaan.                                   varsin huomattavia summia ja niinp'ä kun vuonn:a
17580:      Kuitenkin tämän ·asetuksen• avulla, va~kka se 1917 hätäa;putö:ihin myönnetyt määrärahat nousi-
17581: ·osoittautui aivan maihdo·trtomaksi, on yritetty esi- vat 176,000 markkaan, nousivat ne 1'918
17582:  kaurpunkikysymysiä ,radJkai-sta. Vwrma.ankin itse 1,550,'000 markkaan. Tä!llainen vuosi 'vuodelta
17583:  lains•ää:täjä on tullut huomaamaan, että s.e on jatkuva meno.i•en .Jisääntyminen kunt.ien .taloudessa
17584:  tässä tä:vdellis.esti epäonnistunut. Esikaupungit on j'Ohtanut asiat siihen tilaan, et.iä kysymyk-
17585:  ova:t jääneet omalli 'Onnellisa. nojaan, ilman valtion, sesrsä olevat kunna:t,- aina.kin Viipurin moolais-
17586:  ~lman yhteis·kunnan erikoista ja tarpeeJilista huo-        kuntaan nähden on ,asianlaita sel1ainl€n, ja luul-
17587:  lenpitoa. Siellä ovat olosuhteet kehittyneet mitä la.ks-eni tilanne kehittyy samaan suuntaan muuail-
17588:  kurjimmalle ja rä:ikeimmälle ka.n:!llaHe. Näistä la.kin - , että kysymyksesä ·o•leva·t kunn:a t ilman
17589:  epl'.1lrohdista ansainnee ei!JSi sijassa mainita yleisen valtion väliintuloa e :iJ v ä t 'Voi enää hoitaa säänr
17590:  ra'hmnus.iärjestyksen puute. Siitä aiheutuvat ·nöUisesti asi,oitaan.
17591:  seuraruks-et €'S•iintyvät ennen ka,i.kkea tul[palovaa-        K.aupunkeihin nähden, joiden rinnalle esika:u-
17592:  ran muodossa. Esim. Vi·ipurin esikaupungeissa, p)lngit ovat kehittyneet ja ,kasvarneet, on asianlaita
17593:  joihin edellinen pwhu.ia ä;s:ke:ises.sä pllihessaan viit- toinen. Nämät, jos mitkään~, pystyisivät tämän
17594:  tasi, vuoden 19()4 vaiheilla puuttuvan rakennus- asian oepäilemätta, ja myös suuremmitta vaikeuk-
17595:  järjestyks,en vuoksi tulenvaara pääsi llaajen,emaa·n sitta, järjestämään. Ja täytyy sanoa, että tämä
17596:   s.iinä määrin, että 9.S taloa paloi yhtenä iltapäi- 'olisi ennen kaikkea juuri kaupun;kikuntien vel-
17597:  vä:nä ·poroksi. 'Tällain,en epäkohta tietää suurta, vollisuus. Esikaupungithan ovat kaupunkien luo-
17598:   yhteis:kunnal'lista vaa.raa ja senvuohi siihen on mia ja synnyttämiä. Kaupunki on imenyt esi-
17599:  huomiota kiinnitettävä en.emmän kuin mitä eihkä ka.upunkilaist-en työvoiman ja. juuri esikaupunki-
17600:   valiokunnan kuiva mietintö oed-eiJlyttää.                 työläiset o'Vat luoneet pala.tsit, 1he ovat avanneet
17601:       Pa,its.i tätä epäkohtaa rakennusjärjestyks-en suh- uusia l~iikeväyliä, las,keneet vesijohtoja ja likavie-
17602:  teen, on esikaupunHotloissa huoma,tta'Via muita.- märeitä, luoneet, sanalla sano.en, s·en kukoistavan
17603:   kin epäkohtia. Sellaisia on järjestysiaitoks•en yhteiskunnan, jtota kaupungiksi kutsutaa.n, mutta
17604:   puute. Esrkaupungit ovat taajaan .asuttuja. Ne itse ovat aina.kin suureksi osaksi jääneet vaille
17605: 1400                                      Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17606: 
17607: 
17608:  näitä ny ky.aika.isia ka.upunki.eläun:än tarj oomia            .Ruo'tsa1ain-en luokka:valta, säilyi kaupungissa
17609:  e>tuja. He~dän osana,nsa ·ovart kurjassa. kunnossa         -edeUeen, 1mnna,n asioita hoi.detaan aivan kuin
17610:  olevat asuntohökkelit, joista: asuntotutkimukset           muutamien mi,ljonääri-en perhetaloutta., ja voisipa
17611:  ant,avat mitä suruHisimpia todistuksia. Tervey-            sanorukin, että Viipurin .kaupungi.n kunnallispoli-
17612:  d>el'lisissä suhteissa kärsivät he mitä suurimpia          tiikka .ia kunnallistalous on omutkin vain eräiden
17613:  puutteita.      Niinpä Viipurin -esikaupungeissa,          kaupungin varakkaiden talouden ·osana. Ma:a.-
17614:  joiden väkiluku .tekee enemmän .kuin puolet koko           alueita,, joita olisi eri,ttäin halvalla, melkein-pä
17615:  maaJaiskunna:n väkiluvusta ja .enemmän kuin kau-           pi}k:kahinna'll<a voitu ostaa kunnalle ja. sen kautta
17616: 'Pungin vä:kilwku ko{roonai,suudes.saan, -puuttuu kun-      Esä!tä kunnan tuloatuottavia lähteitä, .iotka var-
17617:  nollista .iuomaveUä:kin. Se v·esi, j·ota he saavat,        sinkin täl'lä kertaa nykyisissä vaikeissa oloi•ssa
17618:  on .aivan k·ehnoa, ja lääkärien ·tarkastus~ausunto.ien     olisivat olleet -erittäin hyvään tarpeeseen, ei han-
17619:  mukaan usein terveydelle va.hingoUista.. Mutta             kittu. Parthaimmatkin tilaisuudet annettiin men-
17620:  lmn näid-en esikaupunkilhvisten t.yövoima ja .elä-         nä sivu käsien ja saatavissa olevat maa-alueet yk-
17621:  mä on :i:mett.y, kun .he oV'at tulleet va·nhoiksi ja·      sityisten kasiin,joissa maa-alueiden arV'o on nou•s-
17622:  raajarikoiks.i, on heiclät heit-etty tavallisesti vai-     sut tavatt.oman suuresti valhin_g1oksi kaupun_g1in
17623: vaishoidon varaan. Maa1aiskurrti,en vaivaista.-             vastaisellle terveelle ·kunnallispolitiikall-e. Kun-
17624:  loilla, siellä ovat he saaneet viettää viimeiset ~lon­     nan omistamia maa-a:luei'b vuokra.ttiin mitätt.ö-
17625:  pälivänsä dii:Jen puutteen ja, kurjuuden 'kesikeH'ä.       mästä ·hinnasta ·kaupungin erinäisi.Ue ·suurteoQli-
17626:     iEl'ävän kuvan siitä kehityks.es>tä, jonka alais·en·a    suuden ,harj>oittaj.ille, hinnasta, joka ·On 1 / 7- 1 / 8
17627:  esik~:tupunkikysymys Suomessa on 1ollut, antaa             :siitä vuokra.hinna.s'ta, mit.ä kaupunkikunta myö-
17628:  tääJRä jo kos,keteltu Viipurin ~sfuka:upunkikysy­          hemmin on ,kiskonut" - jos niin taht.oo sanoa,
17629:  mys. E~ ole tarkoitukse.ni suinlkaan ryhtyä yksi-          esikaupunkilaisvuo1kraajilta, jotka ka;upungilta
17630: tyiskohtai'sesti esittämää.n Viipurin esiillaupunki-        ovat vuokralle ottaneet tonttialueita.
17631:  kysymy ks.en yhteydessä olevia seikkoja., mutta                Esikaupunkien yhdistämis.kysymys Viipurissa
17632:  ansai:tsee tii:hän asiaan kiinnittää senvuoksi huo-        raukesi siis vuonna 1897, mutta nousi jälleen esil-
17633:  miota, €ttä se esittää ka,ppaloon Suomen kunna1-           le vuonna 1907. E·deUinen puhuja oli jonkun
17634: li!selämän historina ,sen va,llo- ja val1.io"J)uolineen.    verran erehtynyt siinä, kun hän mainitsi, että
17635:     Jo kolmis-enkymmentä vuotta sitt~m 'kun suo-            Viipurin esikanpunkikysymys on ol~u:t vireiHä
17636:  malruisuuden liike Viipurissa aJ:k,oi vaurastua ja         noin ·kymmenis~n vuotta. AsiaUis,esti se on ollut
17637:  nostaa pä'ätään, kun suomailais·et puolue,et siellä        jo kolmattakymmentä vuotta. sitt-en vireillä ja jo
17638:  pyrkivät valtaan ·kunnaNiselämässä ltarko'ituksella        kolmattakymmentä vuotta sitten valtuusto teki
17639:  kukis'taa ruots.alainen .kaavoihinsa> kangistunut          tuon kuuluisan päätöksen yhdi:stää esikaupunki-
17640:  vå.rkar- .ia harvruinvaHa, a1stui esiin myös esika.u-      aluecl kaupunkiin. Mutta kun v. 191Q.7 tuli esi-
17641:  pun•kikysymys. _Suomalaiset puolueet ottivat <esi-         kaUJT)unkikysymys uudestaan esille, oli se jo saa-
17642:  kaupunkikys.ymy ksen erikolSieksi ohjelmanume-             nut aivan toisen ·luonteen. Ne suomalaiset lJUolueet,
17643:  rokseen ja: koettivat tälllä vied'ä asiaansa eteenpäin.    .iotka aika.isemmin, par;ifkymmentä vuotta sitten,
17644:  Tämä tapa.htui sellaiselila menestyksellä, että Vii-       olivat innolla ajaneet esika.upunkien yhdistämistä,
17645:  purin ·kaupungin valrtuus·to vuonna 18917 päätti           olivat nyt asettuneet tätä ratkaisua va·st.aan. Niin-
17646:  Li<ittää esikaupungit kaupungin yhteyte•en ja lu-          hywn suomettarilai·set kuin ruotsa1ais-et ka·"Pita-
17647: nastaa kysymyksessä oHeet esikaupunHii>alueet.              list,it. erinomaisen hyvin sopivat yhdessä ja1kamaan
17648:  Päätös, joka pai:kbkunnan työviiestössä herätti            vallan kau-pung-i:n kunnalilisessa, el:ämiässä .ia sen
17649: suurta iloa, ei kuitenban ollut pi:tkäa.ikainen,            sa;aliin, jonka tämä valta toi mukamnsa. Nyt oli
17650: si11ä jo kohta valtuuston ruotsala[nen enemmistö            uhkaamassa työväenluokka, valveutunut työ-
17651: peruutti sen. Syynä tähän oli snomailaisen kan-             väestö, .ia se pelo'tti ottamasta Viipurissa .sitä
17652: sa.nvaltaisuudeDI vaara. Ruots.ala·inen y1imystö            aslkelta, joka myohemmin ·kuitenkin on osottau-
17653: Viivurissa pel1käsi sitä vähäistä ka.nsnnvaJ!ta,isuut-      tuva vä!lttämättömä'ksi.
17654: ta, .ionlka suomala,~set puolueet, nnorsuomal'ainen             Viipurin valtuusto vastusti kymmenisen vuot,ta
17655: niinkuin vanhasuomaJai111enkin·, ;olisivat tuo-             sitten esikaupunkien yhdistämist.ä yleensä s i 1 iJ: ä
17656: ,n,eet kunna>Hiselämään, Mainit.ut ;puolueet olisi-         perwsiieella, että esikaupunkia,lueiden järjestämi-
17657: vat ·nimittäin voineet saada. :kunnani,svaa1eissa mu-       nen, vesi.ioihdon laittaminen, sähköla.it.oksen kun-
17658:  kaansa muutamia: tuhansia vä'hävä:kisiä -esik.a.u-         toonp·aneminen, katujen laskeminen, uuden raken-
17659: punkilaisäänestäjiä si.inä ta.pauksessa, että- ·esikau-     nusjärjestyksen 1uomin€ll j. n. e. tuottaa kaupun-
17660: TJunkiallueet olisivat tulleet liitetyiksi kau'Punkiin.     giUe niin suuria kusbnnu'ksia, ettei kaupunki
17661: T.ä:mä vaara :;e oli, j.oka .pelotti ruotsalaisia val-      voi! millään tavalla tähä>n yritykseen ryhtyä.
17662: lanpitäijiä, .i•otlka päätöksen pur~va,t.                   Es·ikaupunkilaisten taholta. ky1'!:ä huomautettiin,
17663:                                           Esikaupunkiolojen korjaaminen.                                          1401
17664: 
17665: 
17666:  et.temme me käd·enkää;ntooss:ä vaadi näitä laajoda pun~iin .ia täs,sä kohdinr on mielestäni eduslkunnan
17667:  uudistuksia toimeen:panta.viJksi, ty}"dymme s~ihen, kiirehdi'trtä~vä hallituksen toimenpiteitä, jottei ti-
17668:  jos meille avataan ·edes tärkeimmät kulkuväy•lät, la,nne es·ikaupunkiseuduilla ja siellä, missä laajoja
17669:  j.os terveydellisistä oloist.a rpidetä.än hieman pa- esikaupunkialueita on, kehittyisi niin kri,itillis•eksi
17670:  rempi huoli kuin ennen, j.jes'tetään muutamia .ia vaikeaksi, -että se vie kun.tia suorasta.nsa vara-
17671:  v·esiposteja., joista väestö .saa ta.rviJtta.va.n 'Veden j. rik~oon.
17672:  m ·e. Nämä vootteet eiväit kurtenlkaan vai.kutba-               V alliokunta. on mielestäni kyl'lä oikeassa siinä,
17673:  neet mi1tään. Toi s et s y y t kuin ·nämä ta!lou- että se lausuu olevan: välttämätöntä ryhtyä toi-
17674:  dellis:et, olivat kunnalll vallanpitäjillä vastus:tuk- menpiteisiin es!kaupunkien eroittamiseksi maa-
17675:  soonsa. Se vaara, · jota toistakymmentä vuotta laisrkunnista. T:ämä on kanta, jonka s•aattaa hy-
17676:  s•itten •kam:pungin suoma,lairuen. ia. lf·UO'ts,ahinren pm- väksyä... Mut.ta sitä vast,oin vailidkunnan ehdotu'k-
17677:  vmristo pelkäsi, oli s o s i a 1 i s m i. Kaupung-in ses•sa. on se heikkous, ·et'tä siinä ei ·esitetä niitä po-
17678:  va.ltuuS'toss~a ja asiaa käsittelevistä a1sia:kirjoirsta    sitiivisi&: toimen:pitei'tä, joihin hallitu:ksen 01lis;i
17679:  llläkyy miinikään, että .tätä vHJara.a pa.inrostettiin ryhdyt•tä.'vä ja sitä sunruta.a, jnta. hallituks-en olisi
17680:  alirtuisesti siinä mieloesrsä, ·että jos ·esi:kaupunr,git e.silka.upun:k]pOilitrikassa nrouda;tetta;v:a.. Min:un .mie-
17681:  li~tetään kaupunkiin, niin s.osialismin läpitunlkema        lestäni olisi ponnessa. ollut la:usuttava myöskin,
17682:  työväestö saa, kaupungissa ääni- ja vaikutusvaJ- että samalla. kun •ha:lHtus:ta, kethotetaa.n ryhtymään
17683:  t.aa .i·a alka.a asiain hoidossa toimia. omien toivei- pika.is·iin ja. t.ehokkaisiin toimenpiteisiin esikau-
17684:  densa. ,ja ta.rpeidensa mukaisesti.                         pun!ki:en eroittamiseksi asianomaisista ma.a[ais-
17685:     Näistä syistä asian .ratilm.isu on viiv.äsiynyt. kunn:i;<;ta, sa:ma.lla oEsi pitänyt la,usua viittaus
17686:  Sota~osina, ehkä ~jonkun v·erran sitä ·en:nenkin,           siitä, että hallituksen toimenpit.eitt€ll tulee myös-
17687: es·iintyi esikaupunkikysymy:ksen ratka.isnlle Vii- 1kin 'tä:hdätä. näiden alU{~iden 1 i i t t ä m i seksi
17688:  -purissa toisiwkin mahdonisuuksia. E·n epäil-e, k a u p u n k i i n.
17689:  etteikö silloineri sapelisenaatti olisi ollut evin-            Mitä tulee va'li·okunnan ponteen, niin sen puut-
17690:  oma1sen halukas järjestämään V•iipurin. esikau- teellisuus mahdollisesti johtunee siitä, että i'f:.s.e
17691: IJUnkikysymystä haHinnoHista tietä esikaupunk•i- anomusehdotuksen •ponsi .oli suuniJJi:lleen saman-
17692:  laisten .ia V.iipurin maalai:skunnan• toiy;omus1en lainen kuin tämä. OJen k:y,llä y'ksi an,omusehdo-
17693:  mukaran, jos va;in maalaiskunnan ja esikaupunki- tuksen. alle~ir.ioittaji·a,, mu'bta 'en oHut ti-laisuud.essa
17694: 1aisten 'taholta olisi lausuttu seUaisia toivomu:ksia. tekemään huomautus~ani aikanaan anomuksen
17695:  Kuit•enkin esikaupunlkilai•set ja työväestö Viipu- ponrue.n \johdosta,, .iotenka hartaasti toivoisin, että
17696:  rissa as~ttuivat .eräänllaisen lailllisuuden kannaHe, eduskunta t.ässä suhteessa nyt tekisi tarpeen vaa-
17697:  eivät tahtoneet, että s·a,peli.senaatillle anmettaisi·in ·tima1n 1kor.iauksen. En luulisi, että ainakaan edus-
17698: ed·es tilaisuutta tällaiseen:kaan ,hyvä.än työhön", kunnan kes.kustalla., maralai.sväes:tön edustajistoUa,
17699:  jota s•e oli odottanut, vaan olisi Mmä kysymys olisi mii'tään syytä vas.tus'taa siitä, että jo ponnessa
17700: 1 a i n sää d ä n t ö t i •e t ä . järjestettävä. Työ- lausutaan. ha.lilit.uksi€111e vaika,val ohje siitä suun-
17701: väestö asettui tällle ankaran .lail1isuuden kannalle, nasta, jota sen olisi tässä asiassa varteen otettava.
17702: mutta tä:tä työväestön lojaalisuutta lairHisuutta Ehdobn. s'i.is, ett"å 1pon.si korja:ttaisiin näin kuulu-
17703:  ~ahtaan käytt.ivä't hyvä1kseen kaupunkikunnan               vaksi:
17704: porvari11iset vaUanpit.äci!ät sikäJli, että kiven•kovaan        ,että eduskunta; kehoHaisi lraJLitusta ryhty-
17705: va.st:us·tivat silloinkin vielä j.okaista· yritystä esi- maoo pi'kaisii:n ja -te!hokka,isiin to~m-enpiteisiin esi-
17706: hupun:kien kaupunkiin liittämi~eksi.                         kaupunk~en erotta.mise~si wsia.n:omaisis:ta ma.a.l•ais-
17707:     !Myöhemmin on. tämä li~i'ttäminen kuitenkm oso't- 1kunnista. ja. 1 i i t t ä m i s e k s i 1k •a. u p u n k i i n
17708: tautunut välttämätrtlimäksi. Viipurin kaupungin selkä toim'ittama:nsa plerinrpoh:jaisen •tutkirmukoseu
17709: valtuusto on .io periaa,t.tees•sa tunnusianut tällaisen perusteella. ryhtymä,ä•n myös muiihin toimen];Ji'IJei-
17710: ratkaisun a.inoalksi ma1hdollis•eksi pa,ikkakun.naUa siin esiika,upunk•irorloiss·a va.Uitsev]en epäkoihtien
17711: niin pol~avaksi käyneessä ky:symikses.sä. Vall- poistamiseksi.''
17712: tuusto on ostanut ka:wpung-in huostaan laajoja esi-
17713: :k!a·upunkialueita tosin sillä erotuksella, että se on          Ed. Reinikai n: en: Valiokunnan mietintö
17714: saanut niistä nyt ma,ks•aa kymmeruiäJ kerto•jH. lwr- .ia ika:h<len ed•ellisen puilmjan puheet ovat kä!Sit-
17715: kea.mma.t hinnat, !kuin miii:ä se olisi mainitut alu- tääks·eni selvästi osoittano2et, että esikaupunkiolot
17716: eet saanut lunastetuks~i parikymmenrt:.ä vuotta sit- ovat erittäin kurga.t. Koska mintUn: nähdäkseni
17717: te·n., .i'D11loin asia oli va1ltuustossa ~:käsiteltävänä ja ainoa: oikeudenmuka,inen ratkaisu näiden olojen
17718: myöskin tuli ratkaoistuksi. Aja;n ky'symys on järjestämisek,si on se, jonka ed. Huttunen täällä
17719: vain., mil'loin ·esilkaupunikialueet myöskin h a ll i n- esitti, pyydän ka·n·na>t'taa hänen ehdotustaan, sitä
17720: n o 1] i s •e s s a suhteessa tullaan, liit.tämään kau· suuremmalla syyllä, koska esimerkiksi SkandinJ·
17721: 1402                                       Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17722: 
17723: 
17724: vian maissa tämä asia. on jo järj-estetty sillä tava l-     keumain·itut esikaupungit ja myös Lahden esikau-
17725: la kuin hän esitti.                                         •pungit. Muualla tietääkseni ei ole sellaisia huu-
17726:                                                             tavia epäkohtia. kuin Viipurissa. Valiokunnan
17727:     'Ed. E. H a n n u l a: En minäkään puolestani           mietinn·össä sanotaan, -että olot ovat erikoisen
17728: olisi tyytyväinen tähän ponteen, mihin valiokun-            kärjistyneet ja ovawäyneet maalaiskunnille yli-
17729:  nan mietintö päättyy, sillä tällaisella kehoituk-          voimaisiksi. Tätä ~ voida sanoa muista esikau-
17730: sella., niin hyvää kuin sillä tarkoitetaankin, ei an-       pungeista kuin juuri Viipurin, ja e·päilemättä va-
17731: n~ta ai,hetta niin pikaisii:ru toimenpiteisiin kuin asia.   liokunta lienee ajatellut Viipurin ·esikanpunkeja,
17732: vaatisi. Erittäinkin tahtoisin viitata niihin sa-           kun se on perust-eluihin.sa ottanut nämä sanat:
17733: mo1hin asioilhin, jo~hin ·ed. J uutilainen on tää!llä       ,Olot ova.t erikoisen kärjistyneet ja ovat käyneet
17734:  jo viitannut. Hän 011 erityis-esti huoma.uttanut           maalaiskunnille ylivoimaisiksi". Sentähden minä
17735: Viipurin e:;ikaupungeissa vallitsevista epäkohdis-          olisin valmis pääasiassa kannattamaan sitä käsi-
17736: ta. Meille on tunnettua, että Viipurin maalais-             :tystä, mikä maalaisliiton edustajalla J uutilaisel-
17737: kunnan on yhtä mittaa täytynyt käydä :hallituk-             la on ollut täs.sä kysymyksessä, mutta kun hän
17738: sen puheilla ja vaatia, melkoisia. ra:ha,-avustuksia        ei tehnyt mitään erityistä ehdotusta, niin minä
17739: voidakseen jatkaa kunnallista toimintaa sanotus-            pyydän saada ehdottaa eduskunnan hyväksymään
17740: sa maalaiskunnassa.. Muttä tämä tuskin enää voi             s€llkaltaisen ponnen, -että eduskunta tällä kerralla
17741: käydä päinsä•, sillä siksi suuret ovat n•ämä raha-          kehoittaisi hallitusta ryhtymään pikaisiin ja te-
17742: avustukset olleet. Viime keväänä ja kesänä sai              hokkai:;iin toimenpiteisiin Viipurin esikaupunki.-
17743: maalaiskunta miljoonan laina·n tarkoituksiansa              oloissa vanitsevi-en epäkohtien .poistamiseksi.
17744: varten. ja se lienee jo loppuun käytetty. Ja kun-
17745: nasta, niinkuin täällä on tänään .sanottu, on saa-             Ed. T h u n: e b e r g: Minä tahtoisin ka.nnat-
17746: tavissa tuskin puoletka:an :siitä, mitä its:e asiassa       taa -ed. Huttusen tekemää ehdotusta. Olen a:ivan
17747: pit.liffisi verotuks·ella, sa:a.taman.                      vakuutettu siit.ä ja kaikki viipurilai.oot -porvari-
17748:     'Muihin esikaupunkeihin nähden ei ole lähes-            puolueet ovat vakuutettuja, siitä, että esikaupunki-
17749: kään vallitsemassa sellaisia epäkohtia kuin juuri           olois:sa ei tule ta"Pahtumaan sanotta·vaa paran~sta
17750: Viipurin esikaupungeissa. Mitä tulee esimerkik-             muulla tavoin kuin si:ten, että ·esikaupungit tulisi-
17751: si Turun vieressä oleviin esikaupunkeihin, niin             V1alt Y'hdistetyibi Viipurin kaupunkiin. Täällä on
17752: niiden väestön luku ei ole sanottavasti kasvanut,           sanottu, ·että tällaiset esikaupungit kuin ViiJpurin
17753: ei läheskään sillä ta.valla kuin Viipurissa. Viipu-         esikaupung]t ova.t aåvrun mahdottomia hoitaa maa-
17754: rin ma-alaiskunnassa oli 13 vuotta sitten ainoas-           laiskuntien yhteydessä, ja. cltlä ne vaativat sem-
17755: taan 30,000; nykyään on väkiluku yli 60,000. Ja             moisia varoja, että maalais·kunoot eivät kykene
17756: tämä todistaa, että olot siellä menevät huimaa.val-         niitä .iäJrj·eståimään<. Melkein samat ol<ot ovat myös-
17757: la vauhdilla eteenpäin, ja The menevät huononemi-           kin kruupunkien suhteen, nimittäin meidäm kau-
17758: seen päin. Jos näin yleisellä kehoituksella kään-           pungissa on ainoastaan vähän yli 20,000 asukas-
17759: nytään halli.tuksen puoleen, niin viipyy useam-             ta ja siihen pitäisi yhdistää 60,000 lisää. Tämä
17760: pia: vuosia, ennJenkuin vooidaan varsinaisesti ryhtyä       tietysti on mruhwo'l:lista, jos kaupungilla siihen on
17761: Viipurin e:;ikaupunkien olojen parantamiseen.               hyvä tahto, mutta ainoastaan siinä ta:pauksessa,
17762: Nykyään ovat jo kaikki maa-alueet, joilla Viipu-            että valtio voimakkaasti auttaa Viipurin ka.upun-
17763: rin esikaupungit sijaitsevat, tulleet kaupungin             kia tämän suunnitelman toteuttamisessa. Kaupun-
17764: omaisuudeksi lunastuksen kautta. Siellä on jo               ki itse on lunasta.nrnt siih-en tarpeelliset maat, mut-
17765: ollut muutamia osia esikaupungeist.a, joita. olisi          ta ne .järj•estelyt, jotka välttämättömästi on rpan-
17766: vallan hyvin voitu liittää kaupunkiin, esimerkik-           tava toime-en, vaativat erinomaisen suuria ja laa-
17767: si Karjalan esikaupunkit, joka. on järjest-etty sillä       joja suunnit-eLmia .ia ennenkuin täJm'ä voidaan saa-
17768: tavalla., että sen olisi ilman mitään muuta: voinut         da toteutetuksi niin tarvitaan erinomaisen paljon
17769: liittää kaupunkiin. Mutta maalaisknnnalla on ol-            varoja ja koska Viipurin kaupunki ei ole y ksis-
17770: lut Karjalan esikaupungista. edes joitakin tuloja,          tään syypää siihen, että nämä suuret epäterveel-
17771: sillä siellä on melkein kaikki maksavia ja ka.u}lun-        liset esikaupungit ovat kasvaneet sen kaupungin
17772: ki voidakseen saada näitä tuloja nauttia, on ha-            ympärille, niin on luonnollista että myös valtio
17773: lunnut saada ne haltuunsa, mutta ei toisia. Sen~            ottaa osaa sen järjestelyyn. Viime vuod-et, eten-
17774: ~ähden olisi aivan vä.lttämätöntä, että hallitus nyt        kin sotavuodet ovat hirmuisen suuressa määrin
17775: kohdistaisi kaiken ·huomi1onsa Viipurin esikaupun-          lisänneet asukaslukua täällä. Siriihen ovat olleet
17776: keihin ja jättäisi muut esilraupungit toistais-eksi,        kaikki muut sellaiset .i:ärj-estelmät kuin vallityöt
17777: sillä muita esikaupunkeja, joissa olot ovat va.lit-et-      ja muut sotaolot syynä enemmän kuin l'lakennus-
17778: tavalla kannalla, ei ole muualla kuin Turun: äs-            olot kaupungissa. Jos siis va1tion puolesta näy-
17779:                                         Esik:aupunkiolojen korjaaminen.                                      1403
17780: 
17781: 
17782:  tetään myötätuntoa tässä suhteessa, niin voimme          man suuressa määrässä lisääntynyt. Nyt on tääl-
17783:  toivoa että kaupunki voi onnistua tässä oikeute-         lä kumminkin monessa puheenvuorossa esitetty,
17784:  tussa pyrinnössään myöskin .ia että sellainen yh-        että kehoitettaisiin hallitusta ensi aluksi ot-
17785:  distäminen siis tulee mahdolliseksi.                     tamaan huomioon ainoastaan Viipurin esikaupun-
17786:                                                           kiolojen järjestäminen ja jättämään syrjään tois-
17787:     Ed. J u u tila i ne n: Kun ed. Hannula on             taiseksi kokona.an toist.en esikaupunkien järjestely.
17788:  tehnyt nyt ehdotuksen, :niin minä saatan sitä kan-       Minä kumminkaaaJJ y:htenå tällaisena maa1aiskun-
17789:  nattaa, kuitenkin niin, että .se on lisäys tä;hän        rum asukkawrua en voi yhtyä tMlaiseen anomurk-
17790:  ponteen. Ed. Thuneberg mainitsi, että 'Pitäisi Vii-      ·&een eduskunnan puolelta, vrum Y'hdyn siirhen,
17791:  JIUrin kaupunkiin liittää 60 000 asukasta. Va-           mitä ed. Huttunen 1a.usui, ·että n~m. valtion puo-
17792:  liokunna·n mietinnössä kuitenkin sanotaan, että          loelta kiireesti ·rY'hrdyttäisiin toimerupiteisiin kaik-
17793:  esikaupunkien väkiluku on 29,000 asukasta. Mi-           :kien maa1aishmntien .esilkaupurukren 'olojen järjes-
17794:  nä käsitän niin, että ed. Thuneberg toi esille sen       täanis·eksi.
17795:  Suur-Viipurin ajatuksen. On nimittäin sillä ta-
17796:  voin, että kun näyttää jo siUä, ·että Vii·purin esi-         Ed. A r a j ä r v i: Täällä on erityisesti pidet-
17797:  kaupungit ollaan ·pakoitetut kaupungin vastus-            ty pitkiä ·puheita Viipurin maalaiskunnan tuka-
17798:  tushalusta :huolimatta yhdistämään Viipurin kau-          lasta asemasta ja Viirpurin esikaupung-eista. Minä
17799:  punkiin, niin Viirpurin kaupungin edustajat ovat          olen yksi niitä, jotka jo .ka:ppaleen 30 vuotta. ta-
17800:  tehneet uuden suun·nitelman, esim. että koko Vii-         kaperin olinr mukana tämän asian käsittelyssä ja
17801:  rpurin maalaiskunta yhdisteitäisiin Viipurin kau-         olen seurannut sitä vähin viimeisiin :päiviin saak-
17802:  punkiin. Sitä siellä paraillaan pohditaan, ja niin        ka ja tullut havaitsemaan, että siinä on tehnyt
17803:  kysymys tulee niin laajaksi, että kuluu taas vuo-         syntiä sangen paljon sekä Viipurin maalaiskun~
17804:  si vuoden perästä, ennenkuin asiassa mihinkään            ta yhtä mittaa tähän 'Päivään asti etrtä Viipurin
17805:  päästään.                                                 kaupunki, jos mahdollista vielä enemmämr. Ja nyt
17806:                                                            valtio nähtävästi saa sovittaa molempien synnit.
17807:                                                            Minun täytyy yleisen edun nimessä kumminkin
17808:     P u h .e mies: Minä pyytäisin huomauttaa ed.           lausua. käsitykseni olevan s-en, ettei voitane aset-
17809:  JuutilaiseUe, että ed. Hannulan ehdotus ei ollut          tua millääin lailla sille kannalle, että kansakun-
17810:  mikään lisäehdotus, vaan oli tarkoitettu tä:män           nan verojensa avulla tulee ilman muuta koko-
17811:  ponnen tilalle. Pyydän kysyä, kannattaako ed.             naan järjestää nämä a:siat, oliva.tpa n,e sitten Vii-
17812:  Juutila~n€n tällaisenakin ed. Hannulan ehdotus-           purissa tai olivatpa ne Turussa niinkuin viimei-
17813:  ta?                                                       nen puhuja mainitsi. Minä luulen, että sielläkin
17814:                                                            asiat ovat liki·p·itäen yhtä huonolla, kannalla ai-
17815:     Ed. J u u t i l a i n e n: Kannatan.                 . nakin Y'hdessä kunnassa. kuin Viipurissakin.
17816:    Ed. P i 1 k k a: Katsoen siihen vaikeaan talou-           Ed. T h u ne b e [' g: Minä olen samaa miel-
17817:  delliseen ahdinkotilaan, johon Viipurin maalais-         tä kuin ed. Lehtokoski nimittäin siinä suhteessa,
17818:  kunta on joutunut sen hallinnon alaisena, olevien        ettei löydy mitään syytä, m~nkätähden koeteltai-
17819:  esikaupunkien johdosta, ·pyydän yhtyä kaikin             siin palotella tätä anomusta. On nimittäin kaik-
17820:  puolin siihen, mitä ed. Juutilainen ja Hannula           ki syy, et.tä koetetaan järjestää esika.upunkien olot
17821:  ovwt asiasta lausuneet ja \kalllll!3;ta,n ed. HMmulan    joka paikassa, sillä Viipurin esikaupunkiolot ovat
17822:  tekemää ehdotusta.                                       todistuksena siitä, minkämoiseksi semmoinen pie-
17823:                                                           ni esikaupunki voi paisua, ellei sitä ajoissa rpara•n-
17824:       Ed. Lehto koski: Laki- ja talousvaliokun~ neta. .Siis kaikkialla on parannus tehtävä.
17825:   mm mietinnöstä samoin kuin sitä tarkoittavasta             Mitä ed. Arajärvi sanoi, ·sitä en voi hyväksyä.
17826:   anomusehdotuksesta käy selville, että meillä on ·Tarkotukseni ei ole ollut se1lainen, että koko maa
17827:   ill.Seampia sellaisia esikaupunkipaikkoja, jotka kantaisi kaikki kustann'll'kset, jotka kaupunkiin
17828:   väilttämättömästi tarvitsevat valtion toimenpiteitä yhdistämisestä syntyvät. Mutta koska olren yksi
17829: · tuJllaksreen oikealla tava.Ua jär_i,estetyiksi. Yihtenä niit.ä, jotka toivovat, että nämä olot tulisivat pian
17830:   tällalisena esimerkkinä la:ki- ja talousvaliokunnan ja niin hyvin kuin mahdollista järjestetyiksi, et-
17831:   mietinnössä mainitaan Tmun Täh·ellä olevat Maa- tei viivytystä enää tapahdu näissä kurjissa olois-
17832:   rian ja Kaarinan pitäjät. Yleensä tiedetään, että sa, joissa ihmiset esikaupung-eissa tällä kertaa elä-
17833:   näiiDä pitäjät eivät ole voineet tulla toimeen omilla vät, niin toivoisin. että sellainen vahva kannatus
17834:   varoillaan, velkatarlous on suuresti kasvanut. Vä-, valtion puolelta, tapahtuisi, että tämä järjestely
17835:    kiluku näissä maalaiskunnissa on kasvanut sen- voitaisiin :panna toimeen jo hyvin läheisessä tu-
17836:    vuoksi, että esikaupunkiasutus on siellä tavatto- levaisuudessa.
17837: 1404                                      Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17838: 
17839: 
17840:    Ed. Hu 1 t i n:: Pyysin 'puheenvuoroa yhtyäk-          kyllä aikoinaan ta1hdottu liittää, s.entahden että
17841: seni siihen mielipiteesee,n, jonka ed. Hannula            se olisi ollut pieni lypsylehmä kaupungille.
17842: täällä on esittänyt. Saattaa kyllä olla paljon pe-
17843: rää siinä, mitä ed. Arajärvi täällä esitti,· mutta            Ed. A r a j äJ r v i: Kyllä minä ymmär.rän val-
17844: on my·öskin tunnustettava, että väliin saattavat          lan hyvin, että asiat ovat nykyään ke'hittyneet
17845: epäkohdat jollakin paikkakunnalla kehittyä niin           sille kannalle Viipurissa ja luullakseni myös Tu-
17846: ylivoimaisiksi, etteivät ne sen paikkakunnan              russa ja. muutamissa muissakin kaupunlg€issa että
17847: omilla ponnistuksilla ole korjattavissa., ja silloin      valtion väliintuloa tarvitaan, hallitusvallan voi-
17848: on valtion väliintulo välttäJmätön,. Semmoinen ta-        mat yks~n riitt.ävä!t a1sian jå;rjestämiseen, mutta
17849: paus on olema.ssa Viipur~n esikaupunkeihin näh-           minä tahdon tässä yhteydessä lausua sen., <9ttä
17850: den:. Senvuoksi minä ehdotan että ed. Hannulan            kun valtiovalta. ryht-yy tätä asiaa. järjestämään,
17851: esittämä ponsi liitetään valiokunnan ehdottamaan          niin sen täytyy jakaa. oikeutta molemmille, sillä
17852: toiseksi kohda.ksi, joten tulevat huomioonotetuiksi       syntiä on tehty, minä uudistan sen vielä, sekä
17853: .nekin epäkohdat, jotka ova.t olemassa muualla            •toisella että toisella puolella. Mitä Vii,purin maa-
17854: kui~n Viipurin: ·esikaupungeissa., vaikka näiden          laiskuntaan tulee, niin voidaan sanoa, että siellä
17855: korjaamiselle on olojen pakosta annettava etu-            juuri tämän yhdistämiskysymyksen takia ei ole
17856: SIJa.                                                     veroja järjest.etty sillä ta.voin kuin olisi pitänyt
17857:                                                           ja voitu järjestää. Kawpunkikunta on myös me-
17858:                                                           netellyt finanssiensa •hoidon .ia verotuksensa kan:s-
17859:    Ed. J u u tila i n1 en: Ed. Amjärven, lausun-          sa sillä tavalla, että se minun t.ietääks.eni ei ole
17860: non johdosta pyydän huomauttaa. ettei suinkaan            ollut hyvä.ssä sopusoinnussa terveen yhteiskunta-
17861: Vi~purin maalaiskunta, enkä usko kaupunkikun-
17862:                                                           kehityksen kanssa. ja ei luulla.kseni ole nyt enää
17863: nastakaan niin huonoa, kieltäydy ottamasta osaa           kyken,evä tekemään sitä mitä sen olisi pitänyt
17864: asian järjestelyyn!. Mutta kun epäkohdat ovat             .io aikoja ·sitten tehdä. Seruvuoksi minä o:len pa~oi­
17865: niin suuret etteivät ne siihen kykene, ja varsin-         tet.tu katselemaan tätä asiaa siten että minun täy-
17866: kaan kun ei hallitusvalta. lailla siihen niitä vel-       tyy vaatia, että valtiovalta järjestä.essään etukau-
17867: voita, niin siitä johtuu että valtion 'on olt.ava tässä   punkiOJloja .iaka•a oi,keutta ·tlois:i'lle ja to]sti.Ue
17868: mukana m1sitl1assa .säätämä:llä 1aki, jolila nämä         eikä •suinkaan merue •si<iihen, •j,ol!l!On 'pyritään
17869: ve1votetaan asiansa jär.iestämäan ja sitten kolman-        sekä kaupunkikuntien että maalaiskuntien: 'PUO-
17870: tena Olttama,an osa:a myös.kin aineellisesti asiain       lelta, nim. vierittämään koko tämä taakka yhteis-
17871: järj·estelyyn.                                             kunna.n kannettavaksi, niin että molemmat asia-
17872:                                                            osalliset pääsisivät. niin vähällä kuin mahdollista..
17873:    Ed. E. Hannula: Minä voisin kyllä yhtyä                Erinäiset lausunnot. eduskunnassa tänä iltana
17874: siihen mitä ed. Hultin on lausunut täällä ja tyy-          ovat antaneet minulle aiheilta otaksua, että odo-
17875: tyä siihen että minun ehdottamani ponsi lisättäi-         tetaan valtiovalla.n puolelta liian pi'tkälle mene-
17876: siin tä,hän valiokunnan ponteen. Se voi kyllä tulla       viä toimenpiteitä.
17877: jälkeenpäin siinä suhteessa vahän muutetuksi,
17878: mutta. itse asiaan nä;hden ka~nnatan sitä että se            Ed. J u u t i h i 11e n: Kun edustajat HiaJJ.-
17879: tulisi toisdrsi kohdaksi ponnessa, jdhon kuuluisi         nula ja Huitin ova:t nyttemmin yhdist.äneet ehdo-
17880: valiokunnan ehdotus ensimäisenä ja minun ehdo-            tuks.ensa, niin minä luovun kannattamasta. edus-
17881: tukseni toisena JJontena.                                 taja Hannulan ehdotusta ja yhdyn edustaja Hulti-
17882:    !Mitä tulee ed. Arajärven lausu'llioon, niin mi-       nin ehdotukseen, .ioka. vasitaa1 minunkin mieilipi-
17883: nunilcin 1Jäytyy sii:hen kiinnittä:ä huomi10'ta;. Tie-    dettäni.
17884: dän etbä Viipurin maalaiskunnan verraten ylivoi-
17885: maiset tehtävät ovat maanneet muutamien miesten              E~d. E s t 1 a. n d -e r: J ag måst-e för min del
17886: hartioilla hyvin raskaana. vuosikausia, 'lliin että       a.vstyrka de tilläggsklä.mmar, som här havta gjorts,
17887: kyllä siellä on: tehty niillä voimilla., joita siellä     och arrser att det VloJ'e väJ1betänlkt att ri.ksda:~en
17888: on ollut olemassa, kaikki mitä on tehdä voitu.            nu endast siku.Ue omfatta det förslag, som utskot-
17889: Ja minä ·en pidä sitä sopivana, että Viipurin maa.-       tet framställ't. Det synes mig ioke vara ai::t an-
17890: laiskuntaa tässä asian harrastuksen puutteesta            gripa sa.ken från rätt håJll, om man nu på för-
17891: möitittaisiin~ vaa.n, kyllä vika, jos ta.hdotaan vikaa    hand vil[e f•asts.tälla grundsatser, som möj<ligen
17892: hakea., pikemmin on kaupungissa., joka. ei ole tah-       vore lä.mp!liga med avooend~ å en ·stads förhål.lan-
17893: tonut mitään tehdä •tuon hädän poistamiseksi,             den, men som s:äkerligen sku'He komma. a.tt åibero-
17894: joka on ollut maalaiskunnassa jo niin pitkän ajan..       pas såsom pr.ecedensfaU av -övri1ga städeT, hvilka
17895: Kuten mainitsin:, olisi Ka.rjala:n . esikaupunki          även vilja få. dessa först•adsförhåJlall!den reglerade.
17896:                                         Esikaupunkiolojen korjaaminen.                                      1405
17897: 
17898: 
17899:  J a,g tror det vore oklokt och komme att hämna neet 'kuin Viipurin maall3.is'kunta on pitänyt.
17900:  sig, om man nu utan undel'sökning eUer verklig ·Minä siis pyydän, 'että eduskunta hy·välksyisi v.a,,..
17901:  kännedom om förhål'landena i .al'lmänhet. skulile liokunnan mietinnön ponnen.
17902: dek:retera någonting med avs.eende å en ort och
17903:  göra detta utan att hava klart för sig vi·lka grund-          Ed. E. H a n n u rl a: Minä pyytäisin vain
17904: satser som mruste bliva gäUande för hela den lag- huomau'tta.a ed. E,s,tla.nderin lausunnon johdosta,
17905:  stiftning som ·här är i fråga.                             ·että periaaH.eet eivät millään tapaa t.ee mahdott.o-
17906:                                                             maks.i tämän toisen ponnen lisäämistä hallituk-
17907:     Ed. Paunu: Kun eduskunta viime keväänä sEille tehtävään anomukseen, sillä s•iinä ainoastansa
17908: hyväksyi uudes:taa.n sen puoli'kas-eduskunna,;n lausutaan yleinen toivomus, et'tä ha11itu'ksen tulisi
17909:  hu10nont.a.mia kunnallislakeja., Iausuttii•n täältä .ioUakin 'tavalla järjestää V·i·ipurin esikaupun-
17910:  oikeistosta, muistaa;kseni tai, eli1en väärin muista, k:ilo'lot, jotta valtio i1tse pää:sisi suorittamasta tuota
17911:  niin se olli ed. Arajärvi, kiitoksensa !Sille politii- niin suuriin s<Ummiin menevää vuotuista avus-
17912:  kaHie .ia niille ä!änioikeusoloine, mit.kä ikunnallis,- tusta, lkuin viime vuosina on täytynyt suorittaa .i•a
17913:  elä<män a1alla tä:hän asti ovat valiinneet, kiitok- yhä aivan vä1ttämä'ttömästi täytyy v.a,st<edeskin
17914: sensa siitä erittäin hyvästä kunnaHisasiain hoi- nykyisien olojen vallitessa suorittaa. Minus·ta
17915: dosta, .iota äänioikeus oli tuottanut. Kun tätä olisi aivan vältt.iilmä'töntä saada sittenkin täJhän
17916: kuunteli, teki mieli san1oa, ettei ikestä kiitliää! aiva.n erityi,nen ponsi, .i'olka 'kohdistuu· Viipurin
17917:  Nyt ed. A])a.iä:rvi its•e myönsi tänä päimnä, ettei esi:kaupunkioloihin. Valtioille muuten tulisi yhä
17918: lrestäkäån kiittää. HäJn on >tullut huomamaan, että rasikarummaksi ka:n1t~a,a 1se kuorma, mikä Viipuri:n.
17919: se lmnn,amse1ämä ja, ne kunnaHiset äänioikeus- esikäupunkiol<Oista johtuu.
17920: olot, jotka ovat va!llinneet, O'Vat olleet sellaisia., että
17921: ne ovat tuoneet mutkanaan palhaa, !hyvin tuntuva,a             Ed. A r a j ä r v i: Minä saatan yhtyä ed. Pau-
17922:  pahaa, vieläpä seHaista :pahaa, jos.ta nykyaikais•en nun lausuntoon muuss•a paitsi mikäli se /kohdistui
17923: yihteiskunnan on hyvin vaikea selviytyä. SiHä minun aikaisempiin <la.usuntoihini, .ioita ihän <epäi-
17924: a1sia kai lienee si1liä tavalla, .että koko esikaupun- lemättä on uni·ssa;au kuunnel~ut, s·i,lJä mi'tään s·em-
17925: 'kien synty, niiden <kehitys on tuLos niistä äänioi- moi•sta min:ä en k.os'kaan ol'e puhunut., 1kuin mitä
17926: ]musoloista, mitkä ovat kunnallisen äänioikeuselä- hän muka on 1kuullut minun puhuvan.
17927: män alalla olleet va:Ualla. 8e on tulos siitä kun-
17928: na~lisesta politiikasta, jota tähän ·astå. on noudatet- l      Kes'kustelu julistetaan päälf;tyneeksi.
17929: tu. S.e on aina täJhän as.ti pyrkinyt olemaan enem-
17930: män yksityisen hyödyn kuin yleishyödyn politiik-               P '11 h e m ies: Keskustelun kuluessa on ed. E.
17931: kaa ja tulokset ovat myös s•en mukaisia. Mitä it:se HuttunJen ed. Reinikaisen !kan,nattamana ehdot-
17932: niihin eri thdotuksiin tulee, joita t.ääl,lä on tehty, tanut, että nyt esililä oleva ponsi hyväksyttäisiin
17933: niin minun mi-elestäni ne varsin hyvin •sopiva.t. tä- sanamuodolleen seuraavana: ,että eduskunta ke-
17934: hän valiokunnan ehdottamaa·n ponteen. Tämä on hottaisi 1haHitusta ryhtymään pikaisiin ja tehok-
17935: si'ksi laaja, että sinne sopii sekä Vi.ipUTin ja. Tu- 'kaisiin toimerrpiteisiin esikaupun'kien erotbmi-
17936: run että Tampereen esi!kaupungin as1iat. Tämä on seksi a:sia:nomaisista ma~l'la.iskunnista, ja liittärrni~
17937: sitäpaitsi siitä syystä parempi, ettei se mä:ärit- seksi k<aupunkreihin, srekä t.oimit'tamansa perirrpoh-
17938: tdle mi1tään erikoista vissiä ta.paa. V a·rsinJkin kun j.ais;en tutkimuksen perust·eellrf ryhtymään myös
17939: kerran valtion puolel'ta on ·oHut komitea ja. kun muihin toimenpiteisiin esikaupunkio1oissa va,l'lit-
17940: siitä kerran ollaan vi<elä pitemmilläkin toimenpi- s<evien ep.akohtien .pois!l;amiseksi". Kutsun tätä
17941: teillä, niin minunkaan miellestäni ei olisi syytä ehdotusta -ed. Huttusen ~ehdotukseiksi. Edelleen
17942: eduskunnan puolelta sanoa i han j;otakin vissiä on ed. Hultin 1ed. E. Hannulan k'annaftamaua eh-
17943:                                  1
17944: 
17945: 
17946: sitovaa muotoa, esimerkiksi tyytyä sanomaan, d:ottanu•t, että toi·s·eksi ;kohdaksi nyt. esillä olevaan
17947: että nyt ei tarvitse tällä ker:t<aa mitaän muuta ponteen hyväksyttäisiin seurarava ~hdotus: ,että
17948: kuin korjata Viipurin es·ilkaupurukien olot sillä hal1li·tus ensi s•ijassa kohdistais.i t.oimenpiteensä
17949: ka,ikissa muissa., useim'mis,sa muissa kaupungei,ssa Viipurin esi'kaupunkioloissa vallitsevi-en epäkoh-
17950: ovat ·es.ikaupumkio1ot, meHminpä y1htä huonolla tain 1kor.iaamisoon". Kutsun tMä ehdotusiJa. ed.
17951: kan:naHa kuin Viipwri;s:sakiu. Ei ne ~Ie Ta~p.e])een Hultinin ehdotukseksi.
17952: esikaupungeissa pali·on paremmat kuin Viipu-
17953: rissa. Kyllä siealä M~essukylän ja Pirkhla•n kun-              Selostus myönnetään oikea'ksi.
17954: nat ovat .iotakuin!kin yh'tä Iujil'Ia, esikaupunki-
17955: o1oist.a kuin Viipurin ma.allaiskunta., vailkka ne             Puhe m ·ies: Mitä nlierue'tt,elytapaan ä.änes~
17956: .iostakin syystä eivät. ole yhtä suurta. melua pittä- tyksessä, tUllee, on minun 1m~elestäni ensin äänes.-
17957:                                                                                                           178
17958: 1406                                      Perjantaina 7 p. marraskuuta.
17959: 
17960: 
17961: tettävä ed. Huttusen ehdotuksen ja. valiokunnan                             Pöydällepanot:
17962: ponnen välil'lä ja tämän jä:lkeen on "helhtäJvä päätös
17963: ed. Hultinin lisäeihdotuksesta.                          7) Ehdotuksen sähkölaitteista langatonta säbköt-
17964:                                                                  tämistä tai puhelemista varten
17965:   :Menettelytapa hyv.älksy'tääu.
17966:                                                          sisäiltävän hallituksen esityksen johdosta. laadittu
17967:                                                          laki- ja talousvaliokunnan mietinW n :o 9 esitel-
17968:   Äänestys ja päätös :                                   lään ja pannaan pöydäille seuraavaan täysi-istun-
17969:                                                          toon.
17970:   1) Ken hyväksyy laki-· ja talousvaUiokunnan
17971: mietinnön, .ään.estää ,jaa"; jos ,ei" voittaa:, on ed.                    8) Lennätinlaitteita
17972: Huttusen ehdo·tus hyväksytty.
17973:                                                          koskevan haJJlituks~n esity.ben johdosta laadittu
17974:   ÄänieSty'ksessä annetaan ·6i6: ,ja:a"- Ja 8:4 ,'ei"-   laki- ja. talousvalioknllinan mietirutö n:o 10 esitel-
17975: ääntä.                                                   lään ja l)annaan vöydäl1e :Sieumavaan täysi-istun-
17976:                                                          toon.
17977:  Eduskunta: on siis hyväksynyt ed. Huttusen
17978: muutosehdotuksen.                                             Ehdotuksen laiksi virkakielestä Suomessa
17979: 
17980:    P u h e m i e s: Tämän 5ä.likeen on äänestettävä      sisältävä haHitua.sen esit.ys n:o 48 esitellääm Ja
17981: ed. HultiniiiJ .ehdotuksesta,                            pa.nnaan IJöydällie seuraava~an .täysi-istuntoon.
17982:                                                               •
17983:   2) K~n lhyv.älksyy ed. Hul:t.inin e'hdottaman          Ehdotuksen erinäisistä muutoksista Suomen evan-
17984: pomren, äänestää ,ja:a"; jos ,ei" voittaa,, on sa-       kelis-luterilaiselle kirkolle 6 p :nä joulukuuta 1869
17985: nottu ehdotus hylätty.                                                   annetuun kirkkolakiin
17986: 
17987:   .Ä!änestyksessä annetaan 38 ,jaia"-ääntä ja 106        sisäli:äv:ä haUitu!ksen esitys n:o 4·!f esitell'ään ja
17988: ,ei" -ä'ä:ntä.                                           pannaan pöydä;Ue seuraavaan täysi-~stuntoon.
17989: 
17990:  Puhemies: Eduskunta. on siis hylännyt ed.               Ehdotuksen eläkeoikeudesta Presidentin kanslian
17991: Hultinin tekemän ehdotuksen.                                        virka- ja palvelusmiehille
17992: 
17993:    Asia on loppuun 1kä:sitelty.                          sisältävä 'hallituks.en esitys n:o 50 esitelläS:im ja
17994:                                                          pannaan pöydäl[.e seuraa.vaan täysi-istuntoon.
17995: 6) Toimenpiteitä erinäisissä laeissa ~a asetuksissa
17996:                                                          Ehdotuksen laiksi eläkeoikeudesta kirkkoherroille
17997: olevien Suomen aikaisemmasta yhteydestä V enä-
17998:                                                            Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kirkkoherra-
17999: jän kanssa johtnneitten säännösten kumoamiseksi,
18000:                                                                              kunnissa
18001:         muuttamiseksi tahi oikaisemiseksi
18002:                                                          sisältävä haltlituksen esitys n:o 511 esiteUään .1a
18003:  koskevan ed. R. Erichin anomusehdotuksen n :o 2         pannaan 'Jlöydä11e seuraavaan täysi-istuntoon .
18004: .idhdosta laadittu perustuslakivaliokunna.n mie-
18005: tintö n:o 7 esitellään ainoaan käsiHe-
18006: I y yn.
18007:                                                          Suuren valiokunnan kolmen varajäsenen vaalin
18008:    Kuikaan ei pyydä ;puJheenNuoooa.                                         tulos.
18009:   •Edus·kunta hyväbyy perrustuslakiva:liokuiiJna.n          Sihteeri •lukee vaalipöytäkirjan::
18010: asiasta antaman mietinnön.
18011:                                                             ,Suuren va.liokunnan kolmen varajäsenen v·aa-
18012:    Asia on :loppuun käsitellty.                          lissa 7 p:nä marraskuula. 19119, jo'ta varten olisi-
18013:                                                          säänjätetty yksi -ehdo'kaslis:ta,, on tli!m'än listan hy-
18014:                                                          väksi äänestänyt 14J1 .ä.änestäjää, jota paitsi oli
18015:                                  Suuren valiokunnan kolmen varajäsenen vaali.                               1407
18016: 
18017: 
18018: jät6tty 16 tyh~iäiä ilippua. Va:lituiksi ovat siis            Ed. M a n1 t re r e: Minä pyy:dän ilmoift,aa, että
18019: tu.Uoot mainitun listan ehdokkaa.t: Aalto, Artturi,         suuri vaili·dkunta :kokoontuu lhuornle.nna •keHo 10
18020: af FiOrselles, Arthur, San11Th. A. B.                       aamupäivällä.
18021:                                        In fid€1Ill.:
18022:                                    Errnst Lindelöf."          Seuraava täysi-istunt.o on ensi tiistaina kello
18023:                                                             6 i. :p.
18024: 
18025:   PU!heen:vuoron saatuaa.n 1lausuvat                          'l'ä}nsi-istunto rpäättyy k:lo 8,30 i. p.
18026:   Ed. L o·h i: Eduskunnan va11tsij,amiehet pyy-                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
18027: detään .iäJämliiä.n täillän istunltosaJ:iin tämä.n istun-
18028: nou päältyttyä..                                                                          Eino J. Ahla.
18029:                                67. Tiistaina 11 p. marraskuuta
18030:                                                      k:lo 6 i. p.
18031: 
18032:                    Päivä;järjestys.                                                                             f::iv.
18033:                                                                5) Ehdotus lailksi eräistä Suomen
18034:                                                      Siv.
18035:                                                             uudesta valtio-oilkeudellisesta asemasta
18036: Ilmo i t u!k,s i a:                                         jolhtuvislta ni mitvsten muutoikaista ..... . 1411
18037:                                                                               1
18038: 
18039: 
18040:                                                                rAsiaiki r ja t: Suuren valiokunnan
18041:           Kolmas           käsittely:                       mietintö n:o 33; perustuslaikivaliokunnan
18042:                                                             mietintö n:o 5; ,hallitulksen esitys n:o 18.
18043:    1) Ehdotus laiiksi, joka sisältää välittä-                  6) Ehdotus laiksi Lantdag-nimityksen
18044: vät säännölkset niiden muutosten sovellut-                  muuttamisesta rRiksd,ag-nimity:kseksi .... 141'2
18045: tamisesta, jotlka 15 "Päivänä el01kuuta 1919                   A. s i a lk i r j a. t: Suuren valiokunnan
18046: annetulla lailla on tehty 27 päivänä mar-                   mietintö n:o 34; perustuslakivaliokunnan
18047: raskuuta 1917 annettuihin maalaiskun-                       mietintö n :o 6; ed. Procopen y. m. edusk.
18048: tain kunnallisla'kiin, ikaup.unkien lkunnal-                esit. n:o 5.
18049: lislakiin ja 'kunnaJiliseen vaalilakii'n ...... 14'10
18050:    A s i a ::kirjat: Suuren valiokunna.n
18051: mietintö n:o 29; la:ki- ja talousvalioikun-                             En s i mä i n e n lk ä s i t t e 1 y:
18052: nan: mietintö n:o 7; hall:Ltu!ksen es.ity,s
18053: n:o 38.                                                        7) Ehdotus la:Liksi sahkölaitteista lan-
18054:                                            •                gatonta ·säihlköttämistä tai puhelemista
18055:    2) Ehdotus la~ksi poiktkeulks.esta voi-
18056: massa olevista säännöksistä sitä tuloa la,s-                varten ...... ,. ...................... .
18057:                                                               lA s i ao ik i r j a t: Lalki-· iia h1ousvalio-    "
18058: kettaessa, joka on vuodelta 1919 toimitet-
18059: tavan :kunnallisen tuloverot·u:ksen alai-                   lkunnan mietintö n:o 9; hallituksen esitys
18060: oon ............      0                         1411
18061:                           ••••••••••••••••• • ••••
18062:                                                             n:o 33. 1
18063: 
18064: 
18065: 
18066:    A. s i a.lk i r ja t: 1Suuren valiokunnan                   8) Eihdotus laiksi lennätin'laitteista ....
18067: mietintö n:o ,30; lalki- ja talousvaliokun-                   A s i ru 'k ir j a t: La,'ki- ja ta.Iousvalio-     "
18068: nan mietintö n:o 8; hlllllituksen esity·s                   ikunnan mietintö n:o 10; ihallitulksen esi-
18069: n:o 25.                                                     tys n:o 3·4.
18070: 
18071:           Toi ne ·n lk ä s i t te l y:                                            E s i t e 11 ä ä n:
18072: 
18073:   i3) Ehdotus lai,ksi rokotmsvelvollisuu-                       '9) Ehdotuksen lailksi vi,Dka>kielestä Suo-
18074: desta i:sonrokon liikkuessa ialhi uhatessa ..                messa sisältävä hallituksen esitys n:o 48 ,
18075:    Asia ::kirjat: Suuren valiokunnan                             10) Ehdotuksen laiksi erinäisistä muu-
18076: mietintö n :o 31; talousvalidkunnrun mie-                   tolksista 1Suomen evankelis-1 u terilaiselle
18077: tintö n:o 9; hallituiksen esitys n:o 29.                    ,'kirikolle 6 päivänä joulu1kuuta 1869 an-
18078:    4) Ehdotus la.ilksi merilain 31 §:n                      nettuun ikirklkolakiin sisältävä ihallitulkw
18079: muu:tta,misesta . . .....................        0
18080:                                                              sen esit~s n:o 49 ....................... 1420
18081:    Asia lk i r ja t: Suuren valiokunnan               "          11) Ehdotuksen ·laiksi Presid,entin kans-
18082: mietintlö n:o 32; lalki- ja talous,valiokun-                lian virka- .ia palvelusmiesten eläk,eoi-
18083: nan mietintö n:o 5; ihallitu:ksen esitys                    lkeudesta sisältävä :hallituksen esitys n:o
18084: n:(j 8.                                                      50 ............... ·................... 1421
18085: 1410                                             TiiAtaina 11 p. marraskuuta.
18086: 
18087: 
18088:                                                           Siv.          Uusi jäsen valtiovarainvaliokuntaan.
18089:    12) Ehdotuksen laiksi eläkeoikeudesta
18090: kirkkdheTroille Utsjoen, Inarin ja Enon-                           .p u h e m i e s: V alitsi-jamiehilt.ä on saapunut
18091: telkiön    :kir.lillwherrakuniJlissa sisä1 tä vä                 kirjelmä, jonka sihteeri lukee:
18092: hallituk,sen esitys rr1:o 51 . . . . . . . . . . . . . . 1421
18093:                                                                  Suomen Eduskunnan Valitsijamiehet
18094:                                                                   Helsingissä marraskuun 7 p. 1919.
18095:          Pöydällepanoa varten
18096:               e s i t e ll ä ä n:                                                !Suomen Eduskunnalle.
18097: 
18098:    13) Eh:dotUiksen lailk·si kul,kulaito>Sra-                       Suomen Eduskunnan valitsijamiehet saattavat
18099: haston bkkauttrumisesta sisältävä 'halli-                        täten: kunnioittaen eduskunnan tietoon: että ed.
18100: tuksen es'i!tys n :o 52 . . . . . . . . . . . . . . . . . .      Itkosen tilalle valtio vara, i n v a.l i o k u n-
18101:                                                             "    t a a. n valittiin ed. P u r o.
18102:    14) J!)hdotuksen laiksi vahinkoavustuk-
18103: sen suorittamisesta sodan ja ka,pinan ai-                             Eduskunnan valitsijamiesten puolesta.:
18104: llmna vuonna 1918 aineellisia vahinlkoja
18105: kärsineille ullkomaalai,sille sisältävä 'halli-                                       K. A. Lohi.
18106: tuksen esitys n:o 53 ................. . ,
18107:                                                                                                     J. P. Kokko.
18108:    15) Ehdotuik:sen laiJksi, koskeva niitä
18109: yleisiä perusteita, joitten mukaan läilie-
18110: tystöjen ja konsulinvirastojen virikatoi-
18111: mista ja toi:mituskirjoista on suoritettava                                     Eduskuntatyön jatkaminen.
18112: maksuja, sisältävä hallituiksen esitys n:o
18113: 54 ................................ . ,                             Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen 17 §:n
18114:                                                                  mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päi-
18115:    16) Lakivaliokunnan mietintö n:o 12                           vänä lokakuuta 1918 annetulla lailla, lopettaa
18116: hallituksen esityksen johdosta lairosi sään-                     Eduskunta istuntonsa 120 päivää koossa oltuaan.
18117: töperinnöstä . . ...................... .                        Eduskunta voi kuitenkin päättää että valtiopäi-
18118:                                                             "
18119:    17) Laik:ivaliolkunnan mietintö n:o 13                        vät ovat aikaisemmin tai myöhemmin lopetetta-
18120: hallitulksen esityksen johdosta laiksi sään-                     vat. Eduskunta tulee 15 päivänä nyt kuluvaa
18121: töp.erintöomaisuuden kiinnittämisestä ja                         marraskuuta olleeksi koossa. 1919 vuoden valtio-
18122: käyttäJmisestä sille pannun varallisuus-                         päivillä 120 päivää. Kun kuitenkin eräät edus-
18123: veron suorittamiseksi ................. . . "                    kunnan käsiteltävät asiat vaativat ratkaisua tä-
18124:                                                                  män vuoden kuluessa, ehdottaa rpuhemiesneuvosto,
18125:                                                                  että eduskunta. päättäisi ja.t.kaa istuntoja toistai-
18126:                                                                  seksi sekä antaisi puhemiesneuvoston toi.Jmeksi
18127:   Nimenb.uudossa' merkitään poissa.oleviksi ed.                  vastedes tehdä e:hdotuksen siitä, minä päiväJnä
18128: Collia.nder, Helo, Kekki, Kojonen, Paasivuori,                   1919 vuoden valtiopäivät ovat loTJet~ttavat..
18129: Rintala, Ritavuori, Roos, Wennola ja J. Wirta-
18130: n~n.                                                               Ehdotus 'hyväksytään.
18131: 
18132: 
18133:                       Ilmoitusasiat:
18134:                                                                          l)äiväjiir,icstyksessä olevat asiat:
18135:     Va.pautusta eduskuntatyöstä yksityisasiain
18136: vuoksi saavat: ed. Roos .ia Kekki tämän päivän                   1) Ehdotuksen laiksi, joka sisältää välittävät sään-
18137: ·täysi-istunnosta., ·ed. Maunonen tämän istunnon                 nökset niiden muutosten sovelluttamisesta, jotka
18138: loppuosasta huomisiltaan, ed. Hämäläinen tästä                   15 päivänä elokuuta 1919 annetulla lailla on tehty
18139: illasta perjantai-aamuun, ed. Hultin ensi perjan-                27 päivänä marraskuuta 1917 annettuihin maalais-
18140: tai-illasta seuraavaan lauvanta.i-iltaan, sekä per-              kuntain kunnallislakiin, kaupunkien kunnallisla-
18141: heessä sattuneen kuolemantapauksen johdosta ed.                          kiin ja kunnalliseen vaalilakiin
18142: Kon.tu huomisTJäivästä seuraavaan keskiviikko-
18143: iltaan!.                                                         sisältävä hallituksen esitys n:o 38, jota valmis-
18144:                                                                  televasti on käsitelty laki- ja ta.lousvaliokunma•n
18145:                                               Kunnallislait y. m.                                                1411
18146: 
18147: 
18148: mieti,nnössä n :o 7 sekä suuren valiokunnan mie-             Kun ei kukaan halua yleiskeskustelussa pu-
18149: tinnössä n :o 29, esitellään k o l m a n teen k ä-         heenvuoroa, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-
18150: s i t te l y y n.                                          kohta,iseen käsittelyyn.
18151: 
18152:    Puhe m i e s: Toisessa. käsittelyssä hyväk-                Lakiehdotuksen 1-6 §:t, lakiehdotuksen joh-
18153: sytt.y lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hyl-           tolause ja lakiehdotuksen •nimike esitellään ja hy-
18154: jätä.                                                      väksytään järjestansä keskustelutta.
18155:    Kun ei kukaaJli halua -puheenvuoroa, hyväksy-            Suuren valiokunnan mietintö on si•is muutta-
18156: tääin lakiehdotus sellaisen31 kuin se on toisessp.. kä-    matta hyväksytty.
18157: sittelyssä hyväksytty.
18158:                                                               Asian toinen käsittely julistetaan, 'Päättyneeksi.
18159:   Asian kolmas käsittely on päättynyt. Asia on
18160: lop-puunkäsitelty.                                         4) Ehdotus laiksi Merilain 31 § :n muuttamisesta.
18161: 2) Ehdotuksen laiksi poikkeuksesta voimassaole-
18162:                                                                Esitellään suuren valiokunnalll miet.in:tö n :o 32
18163: vista säännöksistä sitä tuloa laskettaessa, joka on
18164: vuodelta 1919 toimitettavan kunnallisen tulovero-
18165:                                                             ja otetaan t o i s e ·e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä
18166:                   tuksen alainen                            laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 5 val-
18167:                                                             mistel~vasti käsitelty hallituksen esitys n:o 8,
18168: sisältävä hallituksen esitys n :o 25, jota. valmiste-      .joka Sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.
18169: levasti on käsit.elty laki- .ia talousvaliokunnan
18170: mietinnössä .n:o 8 ja suuren, valiokunnan mietinr             P u h e m ies: Käsittelyn pohjaksi asetetaan
18171: nössä n :o 30, esitellään k o l m an t e en k ä s i t-     suuren valiokunnan, mietint.ö. Ensin sallitaan asi-
18172: te l y y n.                                                assa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu päät-
18173:                                                            tyneeksi, siirrytään m~etinnön yksityiskohtaiseen
18174:    Puhe m ies: Toisessa käsittelyssä hyväksyt-             käsittelyyn.
18175: ty lakiehdotus voidaan ny:t joko hyväksyä tai hyl-
18176: jätä!.                                                        Käsittelyjärjestys hyväksytäwn.
18177: 
18178:   Kun ei kukaan halua 'P'U'heenvuoroa., päättää               Kun ei kukaan halua yleiskeskustelussa pu-
18179: eduskunta ·hyväksyä lakiehdotuksen sellaisena              heenvuoroa siirrytään mietinnön yksityiskohtai-
18180: kuin se on toisessa käsittelyssä hyväksytty.               s-een käsittelyyn.
18181: 
18182:   Asian kolmas käsittely on päättynyt. Asia. on               Mietinnön 'POnsi hyväksytään.
18183: loppuunkäsitelty.
18184:                                                             Suunm valiokunnan mietintö on siis muutta-
18185: 3) Ehdotus laiksi rokotusvelvollisuudesta isonro-          matta hyväksytty.
18186:          kon liikkuessa tai uhatessa.
18187:                                                               Asian 'toinen käsittely .iulist.et.a.an päättyneeksi.
18188:    Esiteliään• suuren valiokunnan mietintö •n :o 36
18189: ja otetaan t o i s e e n k ä s i t te l y y n siinä sekä    5) Ehdotus laiksi eräistä Suomen uudesta valtio-
18190: talousvaliokunn,an mietinnössä n :o 9 valmistele-           oikeudellisesta asemasta johtuvista nimityksien
18191: vasti käsitelty hallituksen esitys n:o 29, joka. si-                           muutoksista.
18192: sältää yllämainitun lakiehdotuksen.
18193:                                                               Esitellään suuren valiokunna'n mietintö n:o 33
18194:    lP.. u h e m i e s: Käsittelyn ,pohjaksi asetetaan      ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä se-
18195: suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan asi-          kä perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 5
18196: assa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu :väät-        va.Imisteleva.sti käsitelty hallituksen esitys n:o
18197: tyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksityiskoh-           18, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen..
18198: taiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun kulu-
18199: essa tehdää'n muutosehdotuksia lakiehdotuksen                J.> u h e m ies: Käsittelyn po'hjaksi asetetaan
18200: yksityiskohtiin, ovat nämä ehdotukset tullakseen           suuren valiokunnan mietin,tö. .Suuren valiokun-
18201: äänestyksenalaiseksi yksityiskohtaisessa keskus-           nan mietinnössä sivulla 1 oleva toinen ponsi ote-
18202:                         .,
18203: telussa uudistettavat ja kannatettavat.                    taan ainoaan käsittelyyn, senjälkeen kun lakieh-
18204:                                                            dotuksen kolmas käJsi·tteiy on julistettu päätty-
18205:    Käsittelyjärjestys hyväksytään'.                        neeksi.
18206:  1412                                      Tiistaina 11 p. marraskuuta.
18207: 
18208: 
18209:    Käs1ttelyjärjestys hyväksytään,.                            8) Ehdotuksen laiksi lennätinlaitteista
18210: 
18211:    !Kun1 ei kukaan halua yleiskeskustdussa. pu-          sisältävän hallituksen esityksen n:o 34 johdosta,
18212:  heenvuoroa siirrytään mietill:llön yksityiskohtai-      laadittu laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o
18213:  seen käsittelyyn.                                       10, joka viime täysi-i.stunn,ossa. pan,tiin pöydälle,
18214:                                                          esitellään ma.initun lakiehdotuksen en s i m ä i s-
18215:     Suurelli valiokunnan mietinnössä oleva. 1 •ponsi     t ä k ä s i t t e 1 y ä vartem
18216:  esitelläälli ja. hyväksytään keskustelutta.
18217:                                                             Ku11 kukaan ei halua puheenvuoroa., julisteta.an
18218:    Suurelli valiokun.na·n mietintö on siis tässä koh-    ·ensimäin.en käsittely päättyneeksi ja as1a menee
18219:  den muuttamatta hyväksytty.                             suureen va.liokun1taan.
18220: 
18221:    Asian toinen käsittely julistetaan päättynee.ksi.       9) Ehdotuksen laiksi virkakielestä Suomessa
18222: 
18223:                                                          sisältävä hallituksm esitys 11:0 48 esitellääm.
18224:  6) Ehdotus laiksi Lantdag-nimityksen muuttami-
18225:            sesta Riksdag-nimitykseksi.                     Keskustelu:
18226:     Esitellään suuren valiokunnan mietint.ö n:o 34             Ed. Schauman: Herr Statsmin·istem har
18227:  ja otetaan t o i s e e n k ä s i t te 1 y y n siinä sekä · vid srurskilda tillfällen i uttalanden avsedda för
18228:  perustuslakivaliokun•nan mietinnössä n:o 6 val- utlandet framhållit, att kna1Jpast någonstädes i
18229:  mistelevas•ti 'käsitelty ed. Prowpen y. m. edus- världen så stor .hänsyn tagits till det språkliga
18230:  kuntaesitys n:o 5, joka sisältää yllämainitun la- mindretalet som här i Finland. Och herr 8tats-
18231:  kiehdotuksen.                                              ministern har härvid hänvisat särskilt till stad-
18232:                                                             gandena i R. F. I samma riktning har också
18233:    ;puhemies: Käsittelyn pohjaksi asetetaan uttalat sig rdgm Setälä i en engelsk broschyr,
18234:  suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaa'n asi- som blivit utarbetad 'J)å uppdrag av utrikesmi-
18235:  assa yleiskeskustelu ja kun se on julist.ettu päät- nisteriet o0h 1som handlar om språkstriden i Fin-
18236:  tyneeksi siirrytään mietinnön yksityiskohtaiseen land. I broschyren känner herr Setälä endast
18237:  käsittelyyn.                                              tili två partier: det ena partiet kallas den fins.k-
18238:    Käsittelyjärjestys hyväksytään.                         ta1ande gruppen och det andra den svenska grup-
18239:                                                            pen. Herr Setälä är angelägen om att fram-
18240:    !Kun ei kukaan halua yleiskeskustelussa. pu- hålla att nationalitetsparagraferna i R. F. be-
18241:  heenvuoroa, siirrytään mietinnön yksityiskohtai- slötos alldeles oberoende av trycket från svenskt
18242:  seen käsittelyyn.                                         håll och att inga medgivanden gjordes som icke
18243:                                                            på finskt håll ansågos vara fullt rättvisa. Ma.n
18244:    Suuren valiokunnan mietinnössåJ oleva. ponsi frågar 1sig vid läsningen av denna broschyr: har
18245:  hyväksytään.                                              författaren redan hunnit glömma att den · form
18246:                                                            språkstadgandena i R. F. erhållit, den ·erhöllo
18247:    !Suuren vaJliokunruan mietintö on muuttamatta de trots de borgerliga 1finska ;partierna och tack
18248: hyväksytty.                                               vare en tertius interveniens, som kaUas det so-
18249:                                                           cialdemokratiska partiet? Jag vill erinra. därom
18250:    Asian toinen käsittely '.iulistetaan päättynooksi. att stadgandet om nationalspråken i landet an-
18251:                                                           togs i andra lä:sni~en med 106 röster mot 86.
18252:  7) Ehdotuksen laiksi ·sähkölaitteista langatunta Ma.ioriteten beswd av de svenska oCJh sociaEsielrna.
18253:          sähköttimistä tai puhelemista varten             jämte en och annan från de .finska borgerliga
18254:                                                           partierna.                                      ~
18255: sisältävän 'hallituks.en esityksen n:o 33 johdosta            Huru motbjudande för regeringen och sanno-
18256: la3idi'ttu laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o likt även för huvudstommen av de finska borger-
18257: 9, joka. viime täysi-istunnossa. pawtiin pöydälle, liga partierna erkännandet av svenskan såsom
18258: esitellään mainitu11 lakiehdotuksen e ,DJ s i m ä i s- nationalspråk här i Jandet är, och ihuru 'l.it:et
18259: t ä k ä s i t t e l y ä vart.en.                          man på finskt borgerligt håll vill draga konse-
18260:                                                           kvensen a.v detta sta.dgande, där.på utgör före-
18261:    Kun kukaan ei pyydä puheenvuoroa, .julis~­ liggande proposition ett bevis. Den del av lag-
18262: taan ensimäinen käsittely päättyneeksi Ja as1a förslaget, som rör ·exped\tionsspråket och föi·
18263: menee s u u r e e n v a l i o k u •n 't a a n.            viiken R. F. uppdragit grundlinjerna är visser-
18264:                                              Laki virkakielesta.                                           1413
18265: 
18266: 
18267: li:gen i stort sett tiUfredsställande; jag skaU 1 tryckli(g-en S'tad.ga;s, att myn;dighet, vars äim:bets-
18268: återkomma senare tili en och annan detalj, som distrikt omfattar hela ·landet, skall begagna det
18269: tyckes mig kunna tarva ändring. ·Men bestäm- språk, som med avseende å sa,kens beskaffenhet
18270: melserna om det inre tjänstespråket, det för sak- pröva:s vara änd~åisenligare. Dessutom s<tad- ·
18271: ägaren icke av.sedda språket i protokoll och gas i nu gällande förordning att i ämbetsdiariet
18272: andra ämbetshandlinga.r, dessa 'bestämmelser stå skall begagnas språket i den handling som skall
18273: i uppenibar strid med stadgandena i R. F. om diariiföras. Principen att ämbetsspråket skali
18274: att svenskan ijämte finskan är nationalspråk i bero av prövning av sakens beskaffenhet och i
18275: landet. .Dessa bestämmelser göra 1på ett listigt enlighet därmed ärenden, .Som inkomma rpå sven-
18276: sätt, på ett icke i ögonen fallande sätt, finskan ska från lägre myndighet, behandlas även i högre
18277: till republikens enda statssJ>råk. Jag ber att få 'myndighet 'J)å svenska, är den enda rättvisa och
18278: hänvisa tili § 8 mom. 3, där det heter: ,Myn- · den enda som står i överensstämmelse med stad-
18279: dighet, vars ämbetsdistrikt är tvås:pråkigt, eger gandet, att även sveuskan är nationalspråk: Den-
18280: begagna det språkliga flertalets inom ämbetsdi- na J>ricip Mr i alla högre, tvåspråkiga myndig-
18281:  striktet språk", med ett undantag, som sedan heter komma tili användning, därom äro alla
18282: närmare precieras. Detta stadgande att myn- svenskar i landet utan undantag ense, och från
18283: dighet, vars ämbetsdistrikt är tvåsJ>råkigt, eger denna billiga fordran komma vi icke att avstå.
18284:  begagna det språkliga flertalets inom ämbets-               Vi mäste även upprätthålla den fordran att
18285: distri.ktet S''JYl'M, betyder på ett enklare språk utarbetandet av }agförslag ska.Il ske på båda
18286: detta: att regeringens, högsta domstolens, högsta språken. Ett stadgaude i denna riktning finnes
18287: iörvaltningsdomstolens, alla centrala ämbets- icke i det nu tili ri:k.sdagen överlämnade lagf&-
18288:  verks, alla hovrätters, alla läDJsstyrelsers med slaget, men ett sådant stadgande borde ovillkor-
18289:  undantag av Ålands, ämbetsspråk skall vara ligen däri inryckas. J ag ber att få uppläsa ett
18290:  finskan. iTy enligt detta lagförslags § 3, äro uttalande av en av landets främste jurister fri-
18291:  ämbetsdistrikt, som omfatta hela landet, såvitt herre R. A. Wrede angående den sak jag nu be-
18292:  jag kan förstå, att betrakta, såsom tvåspråkiga. rörde:
18293:  Det är •m•öjligt, att häir föreligger något förbi-          ,,Att vid avfattningen av lagtext", säger fri-
18294: seende från regeringeDJs sida, -ett utelärrnr1ande av herre Wrede, ,hänsyn måste tagas tili tvänne
18295:  ett särskilt stadgande om ämbetsdistrikt, som olika språk äJr ej uteslutande en olägenhet, utan
18296:  omfatta hela landet, men om detta vore fallet, även Bn fördel. Jag ber att i detta avseende få
18297:  s~ vore thär ett sådant .förbiseende, som måste åberopa vittneS!börd från tvenne olika håll. Så-
18298:  betecknas såsom alldeles oförsvarligt.                    som bekaut uta.rbetas IO'C.b. utfäirdas i Schweiz de
18299:     ·Bör 1l.agen nu föl'Stås såJsom .iag gjort det, så be- för hela eds.förbundet gemensamma lagarna på
18300:  gås i den utan tvivel manriamån mot det ena av tre sJ>råk, tyska, franska och italienska, och av
18301:  landets nationalspråk, i tydlig strid mot andan de tre lagtexterna har ingen kara.ktären av över-
18302:  i R. F. .Man kan säga, att betfolkningen icke sättning: utan alla den av original. A andra
18303:  beröres därav, icke den svenska befolkningen, 1 sidan har i .de tre skandinaviska länderna under
18304:  men också språket har såsom sådant vissa rättig- de senaste årtiondena bedrivits ett, vi:sserligen
18305:  heter. Att svenska ~sJ>räket icke försvinner så- tidtals avbrutet, arbete för åstadkommande av
18306:  som ämbetssp!'låk i oontralförvaltningen, att det 1 överensstämmande lagar i alla tre rikena, ett ar-
18307:  icke degraderas tili ett lokalspråk, är för övrigt bete, som jämväl redan medfört flere positiva re-
18308:  en sak, som också rör landets hela svenska be- 11 sultat. Om detta senare arbete har en så fram-
18309:  folkning. Vi hava att se tili att fordran på stående d.eltagare däri sorn F. Stang i Kristiania
18310:  kännedom av svenska språket upprätthålles be- avgivit ett yttrande, vilket, då det ä>ven berör fö·r-
18311:  träffande tjänstemän, '.som tjäna i centralförvalt- hållamd;et i Schweiz, må här ri utdrrug återgivas."
18312:  ningen. Här har i kammaren nyligen från finskt              ,;Stang ·erkänoor aJtt •språkolikiheten bereder svå-
18313:  borgerligt håll uttalats vackra ord om betydelsen righeter, men säger, att" det visar sig här som
18314:  av svenskt språk och svensk kultur i Finland. så ofta, a·tlt en svårighet, som öv·ervinnes, blir en
18315:  Vi Vänta nu att f!'ån samma h:åH få höra en de- betingelse för ett bättre resultat. I ISchweiz är
18316:  sa.vouering av de sträva·nden att uiträlllga svenSika man ock tvungen att uialrbeta lagarna på tre
18317:  språket s001 ä:mbetsspråJr, vilka i drenna proposi- språk, och jag har sett relationer därifrån, som
18318:  tion taga sig ett tY'c1ligt n:ttryck.                     gå ut ;på, att just detta vanskliga arbete är tili
18319:    · Stad:gandiet i § 8, mom. 2 är så m:ycloot mer fördel för lagstiftningen, emedan det tvingar alla
18320:  egna.t att ådraga sig uppmärksamhet och klander, tre textern'a ti-11 y·ttersta tydlrigthet i uttrye~kssät­
18321:  sam enligt nru gäJllaooe förordning, viiken geniQilll tet. Skall en paragra.f formuleras håde på tyska
18322:  den nya Ia,gen sku.Ue komma att upphlivas, ut- och på franska., kan man icke hjälpa sig med en
18323:                                                                                                          179
18324: 1414                                     Tiistaina 11 p. marraskuuta..
18325: 
18326: väil. turnerad fras. Den tog<Cl sig kauske väl ut        464 enspråkiga oeh 33 tvås'J)råkiga. För min del
18327: -på frans-ka., roen den kunde ickB åtBrges på tyska.     är jag av den up'[)'fa:btmingen att man bör sträva
18328: Ej heller kan man ·hjä1pa sig roed en algebraisk        till att roinska antalet tvås-pråkiga koromuner
18329: forro.el i ord, av det slag, som tde tyska lagarna      särskilt !På landet, där det otvivelaktigt bereder
18330: ofta begagna. Den skulle icke kunna översättas          större svårigheter än i städerna och överhuvud-
18331: till frasmännens elega.nrta tuDJgoroal. På sa,mroa      taget stom svårigheter: att ordnia förlhållit.ndena i
18332: sätt har språkolikheten varit till fördel för det       tvåspråkig riktning. Jag skulle därför ansluta
18333: nordiska lagarbetet. Oeh olikheten mellan de             roig till den åsikt, som Jöreträdes t.. ex. av herr
18334: tre språken bidrar väsentligen tili, att vart ut-       Setälä i hans till: riksda.gen inläronade motions-
18335: tryck blir noga. avvägt. Överallt roåste det ·näm-      tförslag, att roinoritBten bör vrura mimst 20 % för
18336: ligen roed den yttersta noggrannhet prövas, icke         att kommun skall ibetraktas såsoro tvåspråkig.
18337: blott oro de olika uttryck, som de tre texterna          Oro denlWI iilnd!ring- i la.gförslruget Meve infö<rd, så
18338: lm:Jka, i verkligheten betyda dets,amroa, utan ock      lmmroe aN landets städer 27 att bli ens'Pt'ålciga
18339: om likalydande uttryck verkligen hava. saroma           tOch 11 tvåls:prållciga, - det-ta allt enilig:t 1910 års
18340: va;lör i rulil<a too srp:råJken."                       statistik - , av la.nldskorolllluoor:na åter 480 en-
18341:     ,Detta uttalande", fortsätter friherre Wrede,       språkiga odh 17 tvåsmråki<ga. M&n~ ikan Y'tterli:ga·re
18342: ,,ä.ger naturliJttvis sin tilläropning även hos oss.    tiH fÖT'Dlån för denna änidriru_g anföra diet, att då ju
18343: Men här tillkoromer ytterligare en omständi~et,         faktiskt lanruskomrounerna nu äro uteslutande
18344: soro bort hetrygga 1svenskans plats i lagstiftnings-     enspråkiga, så hlir övergån,g-en tirll tvåspråiki~et
18345: aribetet såsom ett roed ifinskan lika berättigat        rätt svår för dem.
18346: språk. Vad jag avser är svenskans i förhållande             Mot lagiförslaget i övrigt finnes ännu en mängd
18347: till finskan långt hunna utbildning såsom lag-          anmärkningar att göra. Jag måste säga, att ;jag
18348: stiftningsspråk. Ja.g citerar återigen Stang.           icke vid denna riksdag sett ett lagförslag, soro i
18349: ,Det svenska lags-pråket", ISäger han, ,är glän-         fovmelt hänseende vore så dlåilit:!;t ,som detta. Det
18350: sande (glimrande); det är lika kärDJfullt, soro det      flikar in definitioner, som borde vara de grund-
18351: är klart och folkeli'!i;, och svenskarna ,fordra, att   lägga.nde, i relativsatseT, så att de nästan för-
18352: deras lagar skola vara genoroarbetade i alla en-        svinna för läsaren. DBt är roed roycken möda
18353: skild:heter. så att varje tanke ·har fast form och      som man kan koroma till rätta med tolkningen av
18354: var.ie ord har sin klaro. h€ityde1se. Dera1s lagspråk   lagförslaget, oro den tolkningen sedan är riktig.
18355: är i sin fasta oeh klara forro och i sin fria, :säkra   Redan rubriken är för resten roisslyckad. Att
18356: hållning en förebild för de två andra länderna."        tala oro det of:ficiella svråket i Finland är ju nu-
18357: ,Oro en no11rman". fortsätter friherre Wrede,           mero alldeles olämpli<gt. Rubrikw ha.de OOrt
18358: ,kan yttra sig så om svenskan ·såsoro lag:wråk          vara: ,Lag om nationalgprltkens användande vid
18359: samt anse detta s-pråk vid, det gemensamroa lag-        domstola·r och andra roynidigheter". 1 § be:höves
18360: stiftningsarbetet vara tili väs'entligt gagn för        icke a,Us, 2 § icke ih1:iHer, •den finnes i grundla-
18361: länder, vilkas lagl3tiftning dock kan åberopa så        garna, i R. F.. Den första rparagrafen ·hade bort
18362: gamla och vackra traditioner, som Danroarks och         innehMla en definition av vad 'ilOID menas med
18363: N orges, huru roycket mera. skaU ieke detta ,gälla      enspråkiga komrouner och ämbetsdistrikt och vad
18364: oro svenskan i förhlållande tili finskan, viiken        som menas med tvåspråikrga. § 3. är mycket illa
18365: såso.m lagspråk kna ppast räknar så många. de-          avfattad och hade dock med lätthet kunnat göras
18366: cenni:er som svenskan århundraden."                     alldeles tydlig oeh klar. §, 10 ä:r ookslå ett bevis
18367:     J ag lovade tidrgare återkomroa till frågan om      för, huru dålig stiliseringen av lagtexten är:
18368: eX!peditionsspråket, sådant det behandlas i lag-        ,Helsingfors universitets oeh Tekn·iska högsko-
18369: förslaget. Lagförslaget inför - enli:gt roin tanke      lans äiDibet!sdistrikt anses mrufatta hela landet;
18370: och enl'igt allas tankar ·här, tror jag, roed rätta -   ooh gäller angående deras ämibetsspråk vad ovan
18371: begr:eppen tvåspråki;g kommun och tvås'J)råki'gt        oro royndighet i ~våspråkigt distrikt är stadgat.
18372: äJmbetsdistrikt. Såsom tvåspråkig, heter det i §        AngåeU:de dera.s undewisnings- ooh examOOSSl}'råk
18373: 3 mo:m. 3, ska'll en korumun anses, där den su:rlåk-    är särskilt stadgat." Detta hade kunnat enklare
18374: liga roinoriteten enligt den senast pUiblicerade of-    och klarare u_tt.ryckas så: ,,An,gående Helsingfors
18375: ficiella stat:Ustiken utgör minst 10 % av koromu-       universitet g-äller va.d ovan oro royndighet i två-
18376: nens hela folkroängd eller, där den icke uppgår         :språkigt distrikt är stadga:t."
18377: härtill, åhroinstone 2,000 -personer. Jag har räk-          J ag kan slutligen icke underlåta att framställa
18378: nat ut 'På grundvalen av 1910 års statistik, som        en anmänkn~ng mot den SIVenska texten i rpropo-
18379: är den senast föreliggan<de, att av landets städer      sitionens motivering. Jag gör denna anmärkning
18380: enligt detta ·l~.gförsla-g 23 skulle bliva enspråkiga   därför att · det icke är första gången som de
18381: och 15 två:wråkiga., av landskommnnerna åter            svenskspråkiga regeringspropositionerna fram·
18382:                                               Laki virkakielestä.                                           1415
18383: 
18384: 
18385: träda i ett skick, som icke kan anses vara ·till-                Ed. H i 1 d en: Det är icke min avsikt att för-
18386: :Credsställande. V ar 1så god och läs t. ex. dessa djupa mi,g i något slags 1kritik a,v föreligga.nde
18387: meningar: ,För avgörande av, .huruvida kommun lagförs:}ag, synnerligast iclre sedan hieirr ,Schau-
18388: .är en- eller tvåspråkig, haT det icke ansetts kunna man så tpass ingående beröi1de en, 1hel d61 missför-
18389: biUigtvis fmdras, att kommun vore att alltid · hruH.anden, SOilll här fra:mträ.da. Det !ä;r onödig;t att
18390: ans!:l såsom tvåsprå:kig, såsnart den inom sig hy-            up,:prepa1 redan sa&U sak. J ag vHll endast under-
18391: ser befolkning, som talar det andra språket, hur stryka att den 1Jill.itik ha:n hä1r utövat 'speciellt V3.d
18392: fåtalig denna OOfolkning än vore. En viss gräns § 8, mom. 31 vidkommer, enEgt min mening älr
18393: undersrtigande språklig min10ritet, som oftast ock- fuHkom[i:J!i; beräihtigad. Li:kaså vad § 3 vidki()lffi-
18394: så kan flertalets i kommunen språk, har ansetts me'r, ville jag :huvudsakligast fäls<ta kamm.arens
18395: böra i ail1mänrt intresse f<Jga, s:i,g efter ma:.ioriteten." uppmärksaun.het på dess fö,llsta momenit, SIOm är så
18396: Regeringen. har tili sitt förfogande en mängd då:ligt sti:Hs.erat, att man måste vara I1ent ut s3Jgt
18397: transla:torer, men de äro anställda för finska och en språkikonstntär för att 1kunna förstå dess in.rne-
18398: för ryska 1språken, och nu skola de användas för ihå:11.
18399: att översätta till svenska, och dm tkunoo. de icke,              V ad herr Sohaumans förslag vidkommer am-
18400: d. v. s. de kunna nog svenska ganska bra, men gåend-e p·aragrafens tred'je moment, näimligen att
18401: de kUJnma det e.i såsom si.tt mod&smål. Ja, det eventu~lilt hö.ia. häJr föreslagnia: 10 % til1 2t0, är
18402: .är ganska egendomligt, nu nödgas vi från svenskt jag ~ej färoig att utan vid'are giw h:onom under-
18403: hålil fralllJStaHa. ,såJdan:a anmiärknin.garr, som man stöd emiedan jwg ej l'igger tiHräckligt inne i frå-
18404: under siiåndslant:daJga:rna ;plä!gade framstäilla. från gan. Sku11e dook önska att deit utskott, dit lag-
18405: finskt 1håll.                                                 förSlagett 'hJir s'kickat, viUe taga nämnda. fömlag
18406:    Det är många anmärkningar och delvis enligt und<er övervä:gande. J ag · t.J:;or att vi l]mnde f,inna
18407: min tanke allvarsamma anmärkningar, som jag den riMiga lösningen i en !kompromiss, som
18408: framställt m•ot lagförslaget, och jag hör ändå ka.niske kunde gå ut på 15 % i ställ1et >för 20.
18409: icke till dem, som söka sak med regeringen. J ag tror 20' % är något för högt tiHtaget. Emel-
18410: Tvärtom, jag vill till och med säga, att jag ogil- 1ertid viH jag ej yttra mig med nlågon sa:kikänne-
18411: lar det delvis alldeles oberättigade och delvis dom om n!ämnd'a prooents storlek I s'torrt sett viU
18412: övedrivna klander, som riktats mot regeringen jag emelU:ertidJ s:om sait ,undersltöd'a. d~n 'kritik
18413: och som sä~rskilt fram'lwmmit från svenskt håll herr Scha1tman uttalat.
18414: och bland annat tog sig uttryck i den senaste,
18415: enligt. Inin åsikt misslyckade interrpellationen.                P u rh e mies: Ennenkuin annan :puheenvuo-
18416: Men så mycket mer smärtar det miP." att hos rege- l'Da• seUTaaville 1Jnhu;jiH.e, pyydän il1moittaa, että
18417: ringen finna så litet sinne för en rättvis eller, puhemiesneuvosto ·ehdottaa nyt esililäolevan asian
18418: låt oss blott säga, en klok lösning av s:pråkfrå- lärhetettäv.äksi perustuslakivaliokuntaan.
18419: grun. I ställlet .för ailt m~d ett dra:g avföra denttm
18420: iråga från dagordningen, har regeringen kastat                  Keskustelu jatkuu:
18421: nya kol 'På den halvslocknade elden g-enom att
18422: föreslå en Ia.g, som väl tryggar den enskildes rätt             Ed. v on W en d t: Herr Schauman lhwr ;redarn
18423: att utfå eXIpeditioner 'På svenska, liksom på f.ra.mhWLlit en del av de viktr:igast.e amn.ä.rlkninga:r,
18424: finska~ men faktiskt gör finskan till republikens            som kunna göPlliS mot if!råga;va.rand·e Ja.gförs~ag.
18425: enda statsspråk. J ag hoppas det utskott, till J a.g viH dock med · hänsyn tiH det, som ~err
18426: vilket la.gförslaget remitteras, skall underkasta Schauman uttaliade ·ooh särs'ki.rt med hänvisuing
18427: förslaget en grundlig !Omar~ing såväl i sakligt till den propaga.nda. SOilll bedrivits utomlands för
18428:                                                         1
18429: 
18430: 
18431: som i formellt avseende och skapa. ett lagförslag, j' att belysa den påstådd'.l. frisinnade ståndpun·kt,
18432: som bereder svenska.n en med finskan jämnbör- som riksdagen intagit i fråga.n om de tven.ne fol-
18433: dig ställning-, en ställning, som svenskan såsom ken i Fi,nla.nd, fram1håJHa., att lden a v riksda.gs-
18434: na.tiona.lspråk i landet .har rätt till. Om icke de mannen Setälä skrivna bl"''SSChyren, vad honO'Ill
18435: finska borgerliga .partierna komma at.t medverka vidkommer är fu11srt.äudigt rikti.g. Han intog
18436: härtill, så hoppas jag, att det socialdemokratiska s.iälv en mera: förstråels~fulil ståndpui:vkt och stödde
18437: partiet ·intager en fördomsfriare ståndpunkt. Vi en lidelsefriare beharnd<l'ing av ifrågan.
18438: kunna mlåhända i slådant fall åter bli i tillfälle              Över'huvud~aget påminner uetta lagförslag på
18439: att se eller höra. regeringen och de officiella bro- ett ganska. fatalt sätt om den tid, som vi lyckligt-
18440: schyriörfatt.a,rena inför utlandet visa på, huru vis !hava •bakom oss och som går und'er namn av
18441: rättvist S1Jråkfrågan i Finland slutligen ordnats den ryska tiden. Det myckna. talet om officiella
18442: - mot deras egen ÖD'.skan.                                   språ:k odh det offricielia språlkci i Firuland,
18443: 1416
18444: ----------~------~
18445:                                             Tiistaina 11 p. marraskuuta.
18446:                                   ----------------~---~-----~--
18447:                                                                                   •                     ··---- --------~-
18448: 
18449: 
18450: 
18451: 
18452:  veta vi allesamman, var iDJg'ellting anrnat äJD.           mom laroskommunen överstiger 1000 ooh inom
18453:  det mer eller mind:re .tydliga framträdande sy;f-          st&dskommunen 1'500 'Person:er, är kommunoo att
18454:  tet till ett enda. of.ficiellt språik, det ryska, med      betraktas såsom tvåsprå!kig. Jag anför dessa siff-
18455:  två tolererade lokalspl"åk. I en här utkommande            ror endast såsom illustrationer till texten. SOOan
18456:  tiMkrift ,Suunta" förealås för att så att. säga            ska:lllag-en särslrilt stadga om expeditOOn. DeD.JILa
18457:   motverka :resterna av det ryska inflyilandet, att         del bör omfatta sårskilda stadganden äveDJSOID be-
18458:   ~år ilmvudsta.d skulle flyttas till Åibo. J ag tror       s'täm!me'lser om .m~ndig:blete:rnas in.re eller inlbör-
18459:   nu för min del att :på ett mycket bi1Jligare sätt         ·des spriålk. Då älr 'lag,förs'la.get rnJtt ullfPhY!l!g't
18460:  detta infJytand~ skulle kunnillJ mota:rbetas med           och står i nära anJSlutn!ing: iill.l det, som grundlag
18461:  litet eftertai!l,loo och [itet mera: (JIIlldöme, då de't   förutsätter.
18462:  gäller avfattning ftlV så.d.a.na handlingar, som               Vidare lämnar <den nu ilfrågava.mnde rproposi-
18463:  exempelvis före1iggande. Det är ju alldeles klart          tionen utrilkesrepresentationens si;lråk aHdeies på
18464:  att någon sorts :]'a_gstiftnång om officiella. s:prå!k     sida.n. Det finnes albsolut iDJgentilllg som ta1a:r för
18465:  alls ej 1behöver tkomma i fråga. Såsom herr Schau-         detta. Det är klart !lltt s:prå'ket, då det gäll.ler rep-
18466:  man framhå:Uit gäller det utesluta.nde a.tt ska:pa         T·eserutationen: utrikes un,der viSIS'a förhållanden icke
18467:  vissa reg'ler för na:tioill81s:pråkens oogagnande i        kan vara något av natiillalsprokien, men annars
18468:  det offentliga •liwt. Grundtanken: :M' ju klart            bor l}a,g:en om nationad•språken haJVa. samma tiU-
18469:   framsagd i grundlagen ooh utgå vi från denna              lämrpniDJg: inom utrikesdepartementet som i'!IDm
18470:  synpunkt, som ju är den enda riMiga ooh klara,             andm ämbetsver:k. Slutligen må påpekas att re-
18471:  är ,hela lagförslaget byggt, om man så får säga            geringens språk står 1så att säga u;i)a.nför dcl ll:re1a..
18472:  fullständigt, 'På 'huvudet. Det finnes ingen. le-          Staifganden häirom lig1g-a; kla.rt inom 1a;~tförs1ruget8
18473:  dande tanll:e i det hela. Först måste etu såda.nt          •l'lli!Il.
18474:  lagförslag behandla vad som avses med det hela                J ag: antec'lmar med i!Ji,Jlfredssta11else .att 1agför-
18475:  sålunda f.inskans ooh svenskans begagnande i ri-           slaget remitteras till grundla.gutskohtet. Grund-
18476:  kets domstolar ooh ämbetsverk ävensom vid                  lagsutSkottet 1kommer helt sälrert att bea.rbeta
18477:  samtliga statsmyndigheter Q. s. v. Det är vida:re          lagförslaget gruooligt, .kanske a.tt omal1betla det
18478:  nödvändigt att i denna första del Jram:hå:lla., att        helt ooh 'hållet. Den stånrupunkt grundlagsut-
18479:  detta begagnande är beroende :p;å ämbetsdistrik-           skottet i många avsoonden intog, då det gäl1lde
18480:  tens språ!k ooh att ämbetsdistri'ktets SIPråJk kom-        para:grrufer av nära beslälttad arl i väir regerings-
18481:  mer att kunna vara 'beroende av om det är fråga            form giver även ~n fiillgervisning om att grund-
18482:  om expedition, då det gäller verksam'het utåt,             lagsu~kottet kommer &tt beakta de synpunkter.
18483:  eller ett inre språk, då det gäller a.rbete inom           som här framställlts. Ja.g ~är emeHertid ieke så
18484:  ämbetsverll:en ell€'1' mellan ämhetsver'keill.             alldeles övertygad som 'herr B~haiUman dä.:rom,
18485:      Härefter kom.mm uppgift om hull'lldana äm-             att regeringen avs~ktlig{m haa: avfattat. denna pro-
18486:  betsdistrikten kunna vara i spni.kligt avsoonde.           position så :pass försåtlig som den är. Jag tror.
18487:  Och där 'hava vi eudast två möjl:ighet.er: ett äm-         att man fa.ktiskt icke 'kommit artt tänlka på kon-
18488:  betsdistrikt är endera enspråkigt eller tvåsprå-           sekvensen av d€ll IWfattni.ng mMl givit. Man har
18489: .kigt. Om ~agförslaget bygges på denna grund,               trott att det varit a:ättVist ooh anan har aldrig
18490:  så blir det enkelt ooh klart, ooh vi veta. :precis, var    granskat det tiHr:äckligt .noggra.nnt för att inse,
18491:  vi skola grip.a. in i varje ens'kilt faH: Låt oss          att det hela eg:entlig:eii står i si:lrid mot g:runidlaogen.
18492:  taga som ex. om det gäHer att definiera. vad som           J ust i detta förhållande ser jag en ytterligare
18493:  förstås mOO. ämbetsdistriktens språk följande:             oorgen för a,tt dethela 'kommer aif;t bliva rättat.
18494:  ,,•enspråkiga äro de ä.mbetsdistrilkt som omfatta
18495:  kommuner med samma språJk, alla övriga äro två-
18496: Bpråkiga". Lagförslaget innehåiller en 'l:ång och
18497:                                                                                   ·•
18498:                                                                Ed. von B o r ill: J ag hade antagit, att förelig-
18499:                                                             gande ärende skullle såsom innebärande en lag-
18500:  invecklad förklaring över kommunernas språk.               stiftningsf:råga :remittera:s till laguts'kottet ooh
18501:  Å ven det kan avfattas oändligt mycJket en'klare           icke till grunldla~utskottet. Det är säJker1ig:en
18502:  och klara:re t. ex. på följande sätt: Kommun är            icke funt korN!kt, att jag såsom medlem av grund-
18503: enspråkig, om miind:re än 20 % av den bofasta be-           lagsuts'kottet, nu i!llger tiU ordet, men då Sag an- ·
18504: folkningen talar samma språk. Vili man. införa              höll därom, in.nan 'herr talmaillnen gjorde sitt med-
18505: något skydd för vissa minoriteter, S1å kan man t.           delande om att remiss ~H1 grundllagsutakottet
18506: ef. införe föl.iande tilläigsstadgande: Om mindre           fö:reSlogs, och då saken i övrigt ur sve.nSk syn-
18507:  än 20 % av den -bofast.a 'befolkningen talar det           punkt har en myoket stor betydelse, tager jag mig
18508: andra inhemska språket, men. deDJJlla m~noritet             friheten att 'här i varje fall fra:mstäJla. någm korta
18509:                                                 Laki virkakielestä.                                              1417
18510:                                                                                        ----   --~~-~---------   ---
18511: 
18512:   erinrirugar ooh a.nmärkningar i anledning av före-          under 10 %. Det hleve således .på sått och vis
18513:   1iggarule reg.eringsproposition, vilka jag i detta          en Iatitud av 10 %, inom viliken oofolkningssiff-
18514:  -sammanhang hade äunnat göra..                               ran kunde stiga -eUer sjunka, uta.n att någon rubb-
18515:     _ Den i re2'erin,_g-slformen uttalade grundsatsen, att    ning i status quo inträdde, och faran för tillfäl-
18516:   fins'k medborgare är berätt.igad att vid domstolar          Hga. flu'ktuati~ners inverkau på språkförhållan-
18517:  ooh myndigheter i sin sak begagna si~t moders-               dena ioom 'kommunerna, med ldärruv föl.iande stö-
18518:   mål! samt att därå .iämväil utfå expedihon, synes           ringar, Meve också därigenom uti väsentlig grad
18519:   mig vara i huvudsa:k på ett. riktigt och tillfreds-         avlägsnad. I va;rje fall syllleS det mig ioke kl'()lkt
18520:   stäHande sätt ilöst uti föreliggande Iagförslag, så         att utan' vidare fastslå, att en rminoritet av 10 %
18521:   myclket man 'åtminstone vid en första gransknång            gör en lrommun tvåsprå'kig, utan att m'an tillika
18522:   ;av detsamma 'kan finna. Ett par omständigheter             därvid har klart för sig vad detta .komme att inne-
18523:   ska.ll jag dock be att få påpeka. Det talas i § 2           bä.ra för själva 'kommunen och dess inre språkliga
18524:  om ,fimska medborgare", i § 4 åter om ,sakägrure".           förhållande; ty vid orolllandet av kommunernas.
18525:   Det hade säkerlrgen varit skäil att tiH förekom-            och de andra sjä:lvförvaltniillgsområdenas språk-
18526:   m'lllnde a.v varje :miss:förstånd odh osäkerhet för         förhållanden komm~r förmod:1igen denna samma
18527:   fra.mtiden för'klara, a.tt med sakägare uti här om~         princip att biiva ibestämmande, kanske på ett sätt,
18528:   förmä:lda faH förstås icke blott ensJ.,ild person,          &om icke alltid vare tiH lycka vare sig för den
18529:   ut;an även :ffiommun, samfund, förening och sam-            fillJSika eller den sven&ka befolkn[ng.en.
18530:   ma..ns:Iutning. Lilkaså had:e diet enl:ig;t mitt förme-       ~ Huru än härmed• förhåller sig, måst'€' det i varje
18531:   nande icke varit. ur väJgen att medgiva ut.länning          fall medgivas, a.tt det föreliggande lla,gförslaget
18532:   samma optionsrätt som finsk mediborgare, då ju              uti nu berörda avseenden rbygger eBer åtminstooe
18533:   engång fi·nska och svens1ka äro republikens natio-          försöker bygga på den uti regeningsformen fast-
18534:   nals,pråk. Ett förtyd[igaoo:e hade måhända även            sla.gna likstä;Highetens grund: lden finska .tbefolk-
18535:   va~it av nöden däthäill, att. mecl sakägare i första       niugen skall få det 1ika bra eller lika illa ställt
18536:   rnmmet fönstodes den, s01m anhänJ_g-ig.gjo:r:t .oo!ken,    som den sv,enska.
18537:   och a:tt saiedes -Ihan främst ägde bestämma, vilket             Däremot kan detsamma, icke s;ägas om övriga
18538:   språk, som iboroe komma till anv:ändning, utan av-         delar av lagförsrlaget. 'Man synes icke strängt
18539:   seende å övriga. sakä.gare, närmas·t motpart, och          hava fasthåHit den i regeringsformen li'kaså ut-
18540:   det språk desse önskade begagna.                           talade grund,läggande principen, att finska och
18541:       Oavsett at.t § 3 i rent formeHt. och lag:teknris'kt    svenska äm republilkena nationalspråk. Detta
18542:   a vseende, såoom 'härr ookså redan tid·igare fram'hål-     gäll'ler .frä:mst hestämningama angående det inre
18543:   Ets, lämnar mycket övrigt a.tt önska, innehåHer            tjänstesproket samt skriftväxliugen myudighe-
18544:   denna § en !bestwmnång, om vars riktighet jag icke         t<6rna emellan. Här har endast tila det ;vttre el1er
18545:   är fullt övertygad, nämiigen den att lwmmun,               rent formeHt en sorls likställig'het upprätthållits.
18546:   där den språ'kli:ga minoriteten eniligt den senast         I § 8, mom. 3, stad'gas: ,Myndigohet, vars äan-
18547:   Jmblicerade officieNa. statistiken utgör minst             betsdistrikt är tvåspTåkigt, äger rbegagna det
18548:   1{) %, e11er åt:minstone 2,0001 -]Jiersoner, gä1ler så-    språkli.ga fiertalets inom 'ämbetsdistriktet språk",
18549:   som tvåswåhlg. J ag är tveksam, 1lmruvida det              likväll rmed vissa nlärma,re angivna 111ndantag.
18550:  är riktigt att utan vi<lrure fastslå en sådan regel.        Detta 'ledde måJh.ända tiH en viss rättvisa och öm-
18551:   Den officiema st11,tisiå.ken är ofta mycket missovi-       sesidighet med a,vseend:e å ämbetsdistrikt, som om-
18552:  sande i detta avseende Eksom i a.ndra, och tillfäl-         fatta blott en större eller mindre del av ri'ket,
18553:  liga filulktuatiolller i hefolkningssiJfran för~komma       således närmast i fråga om de s. lk. lokrula myn-
18554:  >Ofta i ett stort anta~ ·kommuner, särs'kilt i sådana,      digJwterna. Däremot innebär stadgandet en stor
18555:  där större j,ndu:strim, så~r, 'by<~nia.dsföretag m.         orättvisa, dåJ fråga är om ämbetsdistrikt, SIOIIl
18556:  m. finiJJas. Det syn:es mig däTför nödigt, att visoo.       omfatta hela landet, så ock i fråga om regeringen,
18557:   ga~anrtier kunde utfinnas för att den ifrågava-            universitetet och tekniska högs1rolltn. Bestämnån
18558:   rande ,procenten verldigen ·vore kOtDS•tanrt ooh mot-      gen att finska och svenska äro republikens n-a.tio-
18559:   sva.rande den inom Tespektive kommuner faktiskt            nalspråk skaH väl icke blott va.ra en tom ·fras
18560:  hosatta. befo~kningens amt81L Man kunde även                el!ler innehära endast det, att svens'kan ar ett to-
18561: • tänka sig - va.re detta sagt uta,n att jag närmare         lererat språk vid sidan av det finska och att det
18562:  satt m~g in i denna tawke - att för förändrin•g ruv         får komma til[ anvämdnring endast :i särs!kilda
18563:  -ett enspråJkigt område t.i11 tvåspråkigt slku1le er-       däTför angivna faH. Grundsatsen !bör tvärtom
18564:   fordra·s en något !högre prooent, exempelvis 2(} %,        innebära d:et, att håda sp:rlåken 'hava liika rätt ooh
18565:   men för att -ett tvåsprå'lcig:t område åter sknlle         a.tt av förhållandena ;på!Jrallade -undan·tag knnna
18566:  övergå m~ ens])Tåkigt, att minoriteten sjunkit              komma i frå,goa endast med iakttao-ande av princi:
18567: 1418                                        'l'iistaina 11 p. marraskuuta.
18568: 
18569: 
18570: p.en om fulliänd[g ·Ömses1dighet, d. v. s. lika rätt       kan eller f,år skiutas åt sidan, aJlra minst i de
18571: i lika faJ.l iför vantdera språket. Konsekven.t rbilil-    skan.d,inaviska l:än:.derna, där redan ·praiktiska om-
18572: läanpat &ku!lle detta uti nu if:rågavarand:e a vseen-      ständighe!ier tala för dess bibehållan.de i en idke
18573:  den •innebära, att lbeträffande årrn:betsdistrikt, som ringa omfattning.
18574:   ornfa.tta hela landet, icke den språkl:iga ma.j.orite-      Likaså lhad~ det ·bort närmare klargöras, i vii-
18575:  ten, so:m ju aNtid, d<å det gäHer 'hela fo~ket, är ken mån de föreslagna bestämningarna. i lagför-
18576:  finsktalande, skulle bestämma ämbetsspråket, slaget äro ti'llämpliga på våra militära förhålila.n-
18577:   ut.an a.tt såsom sådant skul~e g.äJla landets na- den samt vad därvid möjligen särskilt vore att
18578:  tionalsprå:k. finska och svenska, vilka däirvid iakttaga.
18579:  borde vara 'lika berättigade. På doona grund byg-            Även synes det mi.g, att en hanvisnirng tili de
18580:  ger också den tidågare språkföro11dningen, den av särslki.1da bestärnningar om spl'åikens ställning vid
18581:   iir 19{)121, rom hland annat i frågan om det inre rilksda.~n. som finlllla.s dels i .ri:ksdag-sordnin.gen,
18582:  ämbetsspråket stadgar, att i ärenden, som röra 1deLs i >de av riksda~n utfä1.1dade arbetsordni,n.g-ar-
18583:   ciiiS:kilda. koli1Jilluner eUer med1emmar av desamuna,. na, h'llde v.arit på sin plats.
18584:  lommunalsp:rålket bör aru...~.das, vid dia,rieförin-         Slutligen hwde enligt min tanke även uttr.vok-
18585:  gen 'det språ:k åter, på viliket 'handlingelll är av- ligen bort betonas, att \lagberedninrgen bör för-
18586:   fatiad, samt a.tt i övrigt, då ,äJmbetsdistriMet om- siggå p.å båda spraken, en omständighet, som
18587:   fatta•r ihela. landet, det språk bör begagnas, som långt :i!frå:n är av unrderordna:d bety.dfllse, sä.som
18588:   med avsoonde å sakens beskaffenhet pröva·s vara hä:r oc'kså ·reda:n av rik!sda)g'sman Sc!lm nman f•m>m-
18589:  ändamål&entigare. E.n viss prövningsrätt lämna:s hål'lits.                                         ~
18590:   l1ärvid väll åt respekHve myndig'lheter, och det är         Detta är i ihuvudsa!k vad som i första ögon-
18591:  le1be uteslutet att denna. rätt i månJga f31H miss- blicket kan anmärkas .mot föreliggande rege-
18592:  .brukas, men i dessa stadganden uttaJas i varje ringsproposition. 8ärskilda detaljer däri tar.va
18593:   fall en.!ligt min 'tanke en princip som är fuHt rik- även rättelse, särskilt i formellt avsoonde, men de·
18594:  tig ·och logisk och som lä.ngt bät.tre överensstäm- skola väl av utåottet ibea!ktas,, och blir jag också
18595:  mer med regeringsformens stadganden om natio- s.iälv i tillfä]le att i utskottet nä:rma,re framiliå!Ha
18596:  nalspråken, än vad motsvarande ibestämningar uti desamma.
18597:  föreliggande proposit.ion det gör. I verkligheten,           :Jag ber endast till sist att få uttala den för-
18598:   praiktis1d taget sku1le eiJtl stadgande i överens- hoppningen, att riksdagen skaH utfinna en sådan
18599: . stähilmels:e med 1902 års ,förorthrinJg· komma. att lösning av föreliggande fråga, som är ägnad ic'ke
18600:   innehära, att va:rje 'ärende i a.lla a.vsoonden hand- 'hlott att giva den finska. befolkningen vad den
18601:  lägges såsom ett svenskt ä'rende, om det utgått tiHkommer, utan även skänka den svenska be-
18602:   från S"'"enskt håH eHer gälller svenska. kommuner, tolkningen den känsla av trygghet ;för framtiden,
18603:  personer eUer företag, och a:tt det åter behandlas den ~da tro på den fins:katalanJde majoritciens
18604:  såsom finskt, ruå det gäller fins'k.a sådana. Och vilja odh förmåga ait göra oss sven8kata:lande full
18605:   konsekven&e:n härav bleve vä:l den, att proportio- rättvil'>a, varförutan det iknappt i hast skall bliva
18606:  nen meHan svenska oC:h finska ärenden i ämbets- fred i detta land, nch varförutan vår existens här-
18607:   verken iblle..,,e ungefärligen densamma som mellan mera blir en kamp för tilllvaron ån en med det
18608:  landet.s svensika och finslka befolkning. J ag tror övrig.a folkets strävanden sammangående UJYH;ig
18609:  att macn .på denna väg betydligt 'l'ättare !kunde verksam:het i det gemensamm!ll fosterlandcis
18610:  kom:ma tiH verklig rMtvisa mellan de båda språk- t.iänst.
18611:  gruiJ1l€Tlla i vårt la.nd ooh att Mt missnöje och
18612:   clen oro, 'som 'trots ant, - man må från finsk              Ed. E s t 1 a. n d e r : Då de i regeringsformen
18613:  ~>ida däremot invända vad· som · hälst, -        'fortfa- ingående bestämmelserna röra:nde förhållandet
18614:  rande på s,v~enskt håill förefinnes, därigenom i mellan landets tvenne nationaEteter .ti1l1Hrommo,
18615:  väsent1ig grad s1mlle avlägnas.                           yrkades redan från svenskt ihälL att i desamma
18616:       :Vidare är i lagförslaget frågan om spl'låtket med 1 skulle inrymmas flere stadg.anden berörande det
18617:  avsoon'de 'å utri1kesrepresen,tationen lämna.d ö})pen rättsomräide, som !behandlas uti föreliggande ,pro-
18618:  och hänvisning gjord Mott ti'll en ·blivande admi- position. Men detta .bliev då icke taget i betrak-
18619:  nistra.tiv förord\ning. 'Även denna fråga; !hade tande, utan regeriUS'sformen hänvisar till en mera
18620:  d<>ck i detta sa.mmanhang åt.mrinstone i sina. hu- ingående lag.stiftning, som i allmäm lagstiftnings- '
18621:  vudidrag bort avgöras, ooh jämvrul därvid grund- väg s'ku]le till'komma. Det är nu denna lagstift-
18622:  satsen att finska och svooska äro republikens na- nirug, förel:iggande propositiou odh det däri in-
18623:  tionalspråk lkonse'krvent ti:llämpas. Det .synes åt- gående förslaget a.vser att tillgodose. Det uttala-
18624:  miu._~.one mig naturligt, altt svenskan därvid icke       des, då regeringsformen tillkom, också tvivel.
18625:                                                           Laki virkakielestä.                                   1419
18626: 
18627:                                                       .
18628:               -   -···--   ----   ----~------------   -~----------------~-      ·-·
18629: 
18630: 
18631: 
18632: därom, huruvida d-en:na lagstiftni•ng, som erford- räyksiä siitä, millä tavoin sotalaitoksessamme
18633: msr ibloitt enkel maljori<tet, verlkl>i.gen komme at.t tulisi suomenkielen ja s u o me n m :Le l i s y y-
18634: tillgodose gl"lllliden ooh innebörden i regeringsfor- den asema·a turva.ta. Tässä esityksessä
18635: mens stadganden särskilt stadgaqdet om att ei kuitenkaan aiva.ru selvästi main~rta yhdelläkään
18636: finska och svenska språ!ken äro rikets .national- sanalta sotaJ.aJiwkses-hrumm.e. Kuitenkin rotaJ.a!i.-
18637: språk. Det måste högeligen beklagas, att den toksemme muodos'ta.nee nyt jo ehkä suurimman
18638: prQptQSition, som reg-eringen nu förelagt riksda- viraston maassamme.
18639: gen, icke kan vitsordas såsom ti!llferdssiJällande.                Kuten julkisuudessa on nähty, oiJJ syyskuulll ai-
18640: Den bär i så många avseenden ännu prä.gel av ett kla.na jätetty tasavallan presidentillle ehdot-rus, et..
18641: åSikådni.ngsiSätt, .som rrlll1llera icke bonde här i Qan- tä ryhdyttäisiin toiro€llpiteisiin suomenkielisten
18642: det framföras bet:uäffande förhåHandet mellan upseerien aseman turvaamiseksi ja mahdollisuuk·
18643: nationaliie'berna och allra minst iboroe framföras swn avaamiseksi, nå:in että he voisivat, kun h~
18644:  från regeringens sida. i en regeringens }Jroposition. täyttävät samat ·pätevyysehdot sotilaallisella alal-
18645:     Rörande de vägande anmärkningar, vilika i la, suomenkielensä ja -mielensä vuoksi saavuttaa
18646: principiellt hänseende måste göras mot 1Jmposi- tasa-arvon maa;mme sotalaitoksessa. Tä:mä ehdo·
18647: tionen, kan jag förena m:ig i allt väJsentligt om vad tus on ollut erittäin vaa;timaton. Siinä on niihin
18648: b!äir ti!diga,re yiltrats, sä111siki!lt av friJherre von Born nähden, jotka, on nyt jo korkeisi~n virkoihin nimi-
18649: odh står ·hela den svenska gruppen på &amma ' tet~y, ehdotettu, että he saisivat virkansa pitää,
18650: ståndpunkt härutinnan. J ag :har i detta stadium vaikkapa eivät osaisikaan suomenkieltä pu'hua,
18651: av ärendets hehandling endast a.tt tiUägga, att kuten usein on laita, mutta niihin nimityksii•Il
18652: denna ;viktiga. del av de svenska önsknin:garna oclh nälhldien, jotka tästedes toimitetaan, olisi vaadittava,
18653: det sätt, varpå de härutinnan titlgodoses, mtåste että upseerit suorittaisivat suomen,kielen kurssin
18654:                                                               ha,llikkisiva.t todis:tuksen yliopiston suomenkiele~
18655: bedömas i närmaste sammanhang moo hela de.n opettajilta., eHä he voivat käyttää suomenkieltä
18656: Iösning frågan om den sv<~mska befolkningens
18657:                                                               .ia kun ihci1lä: taHainen todistus olisi, niri,n sitte~
18658: stäiHning i landet erhåller, en ll{)sning, som måste vasta he vois,iv.at tulla nimitety:ikså:. Vali1ietta-
18659:  med det första åstadkommas såvä] i ooh för tryg- vasti tästä ehdotuksesta ei ole ~enjälkeen mitääm
18660:  gand-e av den.na befotlming som i hela landei?s in- kuulurrut, va.an päinvastoin löytyy esimerkkejä,
18661: tresse. Jag viH ·ännu tillfoga, att endast om alla eftät ruotsalaisuuden ylivalta armeijassa sen kor-
18662:  dessa yrkanden verk!ligen på ett definitivt. srutt ke~mmiHa että alimmillakin paikoilla. vain päivä
18663:  tillmötesgås - och dessa yr'kanden .omfatta ic%:e ~~!Vältä vah vi~tu u. Voisi osoittaa nimityksiä,
18664:  endast språklagstiftning, utan också oo <blivande JOISsa ruotsalamen on sivuutta:nut suomalaisen
18665:  Iands!kapens nati>onella och s,pråkliga enb.et även- vaikkapa, hä·n sotilaallisilta pätevyysehdoiltaan
18666:  som a:llt vad dä:rmed ha,r samman!ham;g, en .svensk ole ollut suomalaista. a.nsiokkaampi eikä etevämpi.
18667:                                                                                                                   ei
18668:  skolöverstvrelse och ännu a.ndm j.ämfödiga yr-                    'Tämäntapainen ruotsaJain'{m ylivalta heikantaa
18669: :kanden, för att ruu idke erinra om flen viktigaste ä:ätrcltömåisti meidän avmei.iaamme ja rputolustusky~
18670:  svenska. frågan, nämligen AlaJids <bibehållland·e !kyäm•me, .ia senvuoksi minä tOO.von, että •ios ~ tä-
18671:  för VJårt land - blot:t om en dyli!k lösnin.g av den hä:n la:kiin maillttuisi tailikat mäiärä:vkset euomenkie-
18672:  svens'ka nationaiit·etens stäHning i ihela dess vid:d 'len: ·a:seman turvaamisesta. sotaJla:iot{)>k-sessamme, että
18673:  sker och iblir en varalktig lösning, enda.st då 1ka.n sellam.en uusi la,ki viipymättä saataisiin aikaa.n.
18674:  också en varaktig nationalitetsfred vinnas, en så- Mutta kuten täällä eräät puhujat ovart mainin-
18675:  dan som vi ju dock aJ'la. ~nnerst öns•ka. och efter- neet, nämät vaatimukset. voidaan sisällyttää tä-
18676:  sträiva oC'h ·som aHena kan giva åt vår't Ia.nd styrlm, [ hän,kin lakiin, ja senvuoksi minä rohkfm.e:n lau-
18677:  såvä] utåt som innåt. ·                                      sua, sen toivomuksen, ·että eduskunta ottaa lakiin
18678:                                                               aiva:n selvät määrä:ykset siitä, että sotaväessä up-
18679:      Ed. J u u t i 1 a, i n e n: Edelliset pu:heenmw- seeri:storu nimittläirn isetm nä!hde.n tul€Va:t suQ\lllallruis-
18680:  rot osottav!llt aivan selvästi, kuinka kiinteästi j'1 t.en oikeut-etut varutimuJkset tyydytetyiksi.
18681: voimakkaasti ruotsinkielisten etujen 1puolta yleen~
18682:  sä pidetään,_ ja. käsittääkseni 'hallituksen ·esitys              Ed. .Se t wl ä: Minullakin olisi tehtävä,nä, ta;.
18683:  tulee - oloJen ollessa sellaiset kuin ne ovat -              ·j;ä; hallituksen esitystä vastaan erinäisiä muistu-
18684: hyvin voimakkaaasti juuri turvaamaan ru<Yl:.sinkie- tuksia erittäinkin muodollisessa suhteessa, johon
18685:  ~en etuja. Mutta jos suomenkielen oiikeuksis:ila <pu-        'PUoleen katsoen· 11idän lakiehdotusta melkoisen
18686: ~utta~s~in ;v:htä kiilll~eästi, niin varmaan löytyisi         epäonnistuneena, mut.t.a. koska 'herra. puhemieheltä
18687: Ja voiSI osmttaa 'Pal.lon epäkohtia,, joissa suomen- sain kuulla, että asia, on ehdotettu lykättäväksi
18688:  kielisyys ei ole päässyt vielä oikeuksiinsa. Minä !perustuslakivaliokuntaan, niin en katso olevan ai-
18689:  kaipaa.n hallit~lkS€n esit-yksestä aivan selviä mää- hetta tässä yhdessä muiden peru<:t.nslakivaliokun-
18690: 1420                                          Tiistaina. 11 p. marraskuuta..
18691: 
18692: 
18693:  nan jäsenten kanssa ennakolta ryhtvä a<Sian y<ksi- 'huomautettu, ·ettiL nyt ruotsinkielisen lainvalmis-
18694: tyiskohta.iseen käsittelyyn:, vaan rajoitun 'Pariin t~luJ?- alaJ~a, huoma.taa.n samoja . puutteita, joita
18695:  huomautukseen. Miiä tulee ensinnäkin niihiill aikau.s.emmm •suomenkielisellä ta.holla valitettiin.
18696: säännöksiin, joita ed. J uutilainen viime lausun.- Asianlaita oa se, että laiutValmistelu kaikesta huo-
18697:  niOssaan esityks-estä kaipasi, n~iin ne ei•vät varsi- limatta aina tulee alkuperäisesti tapahtumaan
18698: naisesti sovellu siihen lakiin, jonka hallituksen joko toisella taikka t.oisella kielellä ja että kääntä-
18699: esitys sisältää, lakiin. virkakielestä 1Suomessa., misenliaito on erinomaisen vaikea taito. .Se että
18700: vaan nämä säännökset olisi otettava toiseen la- 1 ruotsinkieliset lakiehdotukset esiintyvät kielelli-
18701: kiin, nimittäin lakiin virkamiehilt-ä vaadittavasta S€st.i epätyydyttävässä muodossa, ei johdu ollen-
18702:  kielitaidosta.. Minä olen puolestani tästä asiasta 1 kaan! siitä, että asianomaisilla ·ei olisi ruotsinkieli
18703: tehnyt eduskuntaesityksen, sa.moinkuiTh olen ai- äidinkielenään, päinvastoin niin Olli luullakseni
18704: kaisemmin, nii·nkuin keskustelun aikana on mai- laita niiden, j{)tka. kirjoittavat la.kieru ruatsinkie-
18705: ~ittu, myöskin tehnyt eduskuntaesityksen laiksi             'lisiä tekstejä:. Mutta .asiauilaita, on se, että kaikki
18706: virkakielestä Suomessa. Sen ,läheisen vuorovai- ihmiset eivät ilman muuta äidinkielellänsäkään
18707: kutuksen" jo·hdosta, joka vallitsee eduskunnan ja osaa kirjoittaa lakitekstejä:, vaan se on aivan eri-
18708: hallituksen välillä, näkyy hallitukselta. jääneen tyinen taito, joka saavutetaan pitkällä työllä ja
18709:  kokonaan huomaamatta, että semmoinen ehdotus vaatii myöskin itse asian tuntemista, eikä ainoas-
18710: aikais•emmin on tehty. Minä rdhlmrui•sin kuiten- taan kielen osaamista. Ja. kun valmistelu on ka!h-
18711: kin toivoa, että perustuslakivaliokunta käsitel- della kielellä tehtävä, niin se aina - säärlet.tiinvä
18712: lessään asiata ottaisi tarkastettavaksensa, voisiko valm:iJstelusta mitä bhansa - tulee tuottamaan
18713: kenties eduskunitaesityskin si:;ältää jotakin huo- vaikeuksia ja. toinen kieli esiinttymään ehd{)tto-
18714: mioonotetta va.a ja eikö samalla olisi syytä myös- masti epäedullisemma.ss:a. asemassa.
18715:  kin eduskuntalainsäädälllllöllä antaa säännöksiä               Eräs ai!"VVOisa 'PUhuja mainitsi tässä yhteydes.sä
18716: vir ka.miehil tä vaadi1ta.vast.a kielitaidosta.             myös.kin Ahvena.nmaakysymystä, sanoen sitä
18717:     Niiden muist.utusten johdosta, joita erinäiset ruotsala.i.suud.en suurimmaksi kysymykseksi tässä
18718: arv. puhujat. ovat ·tehneet hallituksen lakiehdo- maassa. On ilahuttavaa kuulla, että saiilotaan
18719: tuksen sisällystä vastaan, tahtoisin ainoastaan sa- näin. ·Toisaaltahan on päJinvastoin näkynyt, että
18720: noa sen, että arv. puhujat o.vat epäilemättä teh- ruotsimkieli><Jeltä taholta €i tätä asiaa IJidetäkään
18721: neet liian laaja.lle meneviä johtopäätöksiä ,ka.n~ sen täirkeämpänä kuin että sen; asia.n ratkaisu,
18722: ~alliskieli" -~nimityksestä, jota 'hallitusmuoto käyt-       on:ko A'hvenanmaa 'PYSYVä Suomen omana vai
18723: tää, ja että arv. edustaja.t ovat kokonaan jättäneet onko se annettava vieraan valtakunmm omaksi,
18724: huomioonottamatta, että hallitusmuodossa on eräs riiiJpuu vain· si[tä, millä tavalla. va.tkaistarun eri-
18725: toim:mkin 'P·eriaa.t-e, jota. juuri ruotsalaiselta. ta'hol- näiset toiset kysymykset, j{)tka. eiväJt ole tämän
18726: ta on erinomaisella voimalla ajettu lävitse, nimit- kanssa. välitt.ömässä yhteydessä.
18727: täin ettji ·eri hallintoalueet mahdollista, myöten              Ed. Schauman on tehnyt eräälle minun kirjot-
18728: tulisivat yksikielisik&i. On huomattava, että ha.l- tamalleni kirjaselle sen kunnian, ett.ä on maimin-
18729: lituhen esitys aivan. jahdon:mukaisesti kulkee nut sen eduskun~nan täysi-istunnossa. Minä en
18730: 'll!äitä jälkiä myöten. Minä .puolesta.ni olen kyllä puolestani kuitenkaan katso as:Uakseni ryhtyä
18731: ollut sillä kanoolla, ·ettei olisi samassa määrässä tältä paikalta sitä kirj•asta. 'PUOlustelemaan· enkä
18732: imentäJvä yksikielisyyttä kohti eikä siis hallinrt:o- edes tarkastama.an sitä, oliko ed. •Scha,uma.nin a.n-
18733: alueiden ra,joja yritettävä ehdott<Omasti vetää kie- truma. referaatti k~rjasestani oikea tahi väärä. Mi-
18734: lellisiä rajoja my.öt.en. Mutta ruotsalaiselta tahol- nun mielestäni ei kirjasen arvosteleminen; tule ky-
18735: ilahan on juuri täihä:n asiaan ai'V'an erityistä huo- symykseen eduskuun,an istunnossa ja ,kaikista. vä-
18736: miota. pantu. JohtopääMk&et tästä kannast.a nä.- himmin hallituksen kielilakiehdotuksen yhtey-
18737: kyväi nyt· ja. nyt vasta. hämmästytään siitä, mi- dessä, johon se ei -ensin•kään kuulu.
18738: hinkä ne vi-evät. 'Taht<Oisin kuitenkin lisätä sen,
18739: että on vaikeata löytää eri virastojen sisäiselle ,,-jr..       Keskustelu julistetaå.n rpäättyneeksi.
18740: kakielelle muuta oikeudenmukaista perustetta
18741: kuin asuja.miston kielen. Meidän aikaisemmassa                  Asia läihetetään :p e r u s t u s l a k i v a 1 i o-
18742: kielilainsää.dännössämme on suurimpana 'PUuttee-            kuntaan.
18743: na ollut juuri se, että eriuäisissä ta:pauksissa v i r- 10) Ehdotuksen laiksi erinäisistä muutoksista
18744: k a m i e he t ovat saa:neet määrät-ä sisäisen virka~ Suomen evankelis-luteril'aiselle kirkolle 6 päivänä
18745: kielen, eikä ole ollut selviä ja ympäristön asuja.-               joulukuuta 1869 annettuun kirkkolakiin
18746: mien oikeutta turvaa;via .määräyksiä tässä kdhdin.
18747:     On erityisesti 'Puhuttu lainvalmistelusta ja 1 sisältävä 1m:llitu:kJsen esitw n:o 49 esitellään.
18748:                                                    Pöydällepanot.                                                  1421
18749: 
18750:   ·Puhemies:        Puhemiesneuvosto             ehdottaa         tä.ä ehdotuksen laiksi suomen- ja ru•otsinkielen
18751: asian lähetettäväksi lakivaliokuntaan.                            käyttämisestä maamme tuomioistuimissa ja muis-
18752:                                                                   sa virastoissa sekä lisäksi valtion virkamiehiltä
18753:   Keskostein:                                                     vaadittavasta kielitaidosta.    Puhemiesneuvosto
18754:                                                                   ehdottaa, että.. eduskunta päättäisi siirtää . tämän
18755:                                                                   asian lakivaliokunnasta p e r u !S t u s 1a k i v a-
18756:    Ed. iS c h a u m a n: Det ISista av de förslag till            li o k u: n t a a n.
18757: Jtndringa.r i kyrkolagen, som ingår i den förelig-
18758: gande propositronen, motiveras därmed att reli-          Ehdotus hyväksytään.
18759:                                                               1
18760: 
18761: 
18762: gi,onsfriihetstla:~en soort kommer att träida i kraft
18763:                                                               1
18764: 
18765: 
18766: och att det därför är nödvändigt att redan nu
18767: ändra ett stadgande i kyrkolagen, som hindrar
18768: medlem av evangelisk-lutherska kyrkan att ut-
18769: träda ur kyrkans gemenska.p. Såsom bekant har
18770: också i regeringsformen införts ett stadgande                         P6ydällepanot: ·
18771: från den blivande religionsfrihetslag:stiftningen.
18772: Vid sådant förhållande förefaller det egendomligt
18773: ~tt sj.äJlva denna 1agstiftnring, ehmu ett färdigt
18774:                                                        13) Ehdotuksen laiksi kulkulaitosrahaston lak-
18775: förslag redan en tid förelegat, icke i form av pro-                    kauttamisesta
18776: position övedämnas till riksdagens behandling.
18777: J'ag ser icke kyrko- och undervisningsministern sisältävä hallituksen esitys n:o 52 esitellään ja
18778: närvarande hlilr, men må:hända ka.n någon· annan panna311 'Pöydälle seuraavaan tä;ysi-istuntoon.
18779: av regeringens ledamöter upplysa om, va.rför re-
18780: ligionsfrihetslagen så länge låter vänta på sig. i 14) Ehdotuksen laiksi 'V'ahinko-avustuksen snorit-
18781:                                                               1   tamisesta sodan ja kapinan aikana vuonna 1918
18782:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                            aineellisia vahinkoja kärsineille ulkomaalaisille
18783:    Aså.·a läihetetään 1 a k i v a 1 i o k u n t a a n.            sisältävä hallituksen esitys n :o 53 esitellään ja
18784:                                                                   pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
18785: 1.1) Ehdotuksen laiksi Presidentin kanslian virka-
18786:         ja palvelusmiesten eläkeoikeudesta                        15) Ehdotuksen laiksi, koskeva niitä yleisiä perus-
18787:                                                                   teita, joitten mukaan lähetystöjen ja konsuliviras-
18788: sisäiltätvä lhaJ1ituksen esit:v·s n :o 50 esitellään ja           tojen virkatoimista ja toimituskirjoista on suori-
18789: lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-                                         tettava maksut
18790: "ka.isesti v a 1t i o v a r a i ·n v a 1 i o k u n t a a n.
18791:                                                                   !Sisältävä hallituksen esitys ,n :o 54 esitellään: ja
18792: 12) Ehdotuksen laiksi eläkeoikeudesta kirkkoher-                  pannaan rpöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
18793: ;roille Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kirkkoherra-
18794:                       kunnissa                                         16) Ehdotuksen laiksi sääntöperinnö_stä
18795:  sisältäivä hal:lituksen esitys n:o 51 esitellään ja              sisältlilvän hallituksen esityksen dohdosta laadittu
18796: lähetetään puhemiesn'euvoston ehdotuksen mu-                      lakivaliokunnan mietintö n:<o 12 esitellään ja
18797: .kaisesti v a 1 t i o v a r a i n v a l i o k u n t a a n.        'Pannaan pöydälle samaavaan täysi-istuntoon.
18798: 
18799:                                                                   17) Ehdotuksen laiksi sääntöperintöomaisuuden
18800:                                                                   kiinnittämisestä ja käyttämisestä sille pannun va-
18801:  Ed. Setälän kielilainsäädäntöä koskevan edu8'k•                            rallisuusveron 11uorittamiseksi
18802: ..esit. n :o 19 -siirtäminen lakivaliokunnasta perns-
18803:                    tnslaki valiokuntaan.                          sisälltävän hallituksen esityksen johdosta laadittu
18804:                                                                   lakivaliokunnan mietintö n:o 13 esitellään ja pan-
18805:    P u h e m i e -s: Viime huhtikuun 23 päivänä.                  naan pöydälle seuraavaan tä.YJSi-istuntoon.
18806: on eduskunta lakivaliokuntaan lähettänyt ed. Se-
18807: iiälän y. ,m~ .eduflli:amtaesityksen n:o 19, joka sisä.l-
18808:                                                                                                                  180
18809: 1422                                   Tiistaina 11 p. marraskuuta.
18810: 
18811:   Puheenvuoron saatuaan ilmoittaa                      Seuraava täysi-istunto on lensi perjantaina k.:lo-
18812:                                                      6 i. p.
18813:   Ed. L o h i: Pyydän ilmoittaa suuren vaJio-
18814: kunnam. jäsenille että. suuren valiokunnan kokous      Täysi-istunto päättyy k:lo 7,55 i. p.
18815: pidetään huomenna kello 9 aamulla.
18816:                                                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
18817:                                                                                   Eino J. Ahla.
18818:                                      68. Perjantaina 14 p. marraskuuta
18819:                                                                 k:lo 6 i. p.
18820: 
18821:                          Päiviijärjestys.                                                                                  Siv.
18822:                                                                            A s i a k i r .i a t: Suuren valiokunnan
18823:                                                                 Siv.     m:ieti:ntö n :o 36; laki- ja talousva:liakunnan
18824:  H moi t u k s i a:                                                      mietintö n:o 9; hallituksen esitys n:o 33.
18825:                                                                             7) Ehdotus laiksJ: ,]ennätinlaitteista .... 14~
18826:                                                                            A s i a k i r .i a .t: Suuren valiokunnan
18827:                  Kolmas käsittely:                                       mi:etintö n :o 37; laki- ja talousvaliokun-
18828:                                                                          nan mietintö n:o 10; hallituksen esitys n:o
18829:     1) Ehdotus <laiksi rokotusvelvollisuu-                               34.
18830:  desta isonrokon liilkkuessa taihi uhatessa. . . 1424
18831:     A s i a k i r j a.il;: Suuren valiokunnan                                     Ensimäinen käsittely:
18832:  mietintö n:o 31; talousvaliokunnan mie-
18833:  tintö n:o 9; hallituksen •esitys n:o 29.                                    8) Eil:uClotus laiksi sOOnltöverinnös·tä .... 14<27
18834:     •2) Ehdotus laiksi merilain 31 §:n muut-                                Asiakirjat: Lakivaliokunnan mie-
18835:  tamis-esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 1425   rtintö n:o 12; hallituksen ·esitys n:o 32.
18836:     A s i a k i r j a rt: Suuren valiakunnan                                 9) Ehdotus laiksi säämtöperi'll!töom.aisuu-
18837:  mietintö n :o 32; laki- ja talousvaliokunnan                            den kiinnittämisestä ja käyttärrnisestä si1le
18838:  mietinrtö n:o 5; hallituksen esitys n:o 8.                              pannun varallisuusveron suorittamisB'ksi ..
18839:     3) Ehdotus laiksi eräistä Suomen uudesta                                 A s i a k i r .i a t: Lakiva-liokunnan mie-
18840:  valtio~oikeudellisesta asemasta johtuvista
18841:                                                                          tintö n :o 13; hallituksen esitys n :o 44.
18842:  nå:mitysten muultoksista ............... .
18843:     A s i a k i r j a t: Suuren valiakunnan "                                              Esi,teUään:
18844:  miciintö n:o 33; •perustuslakivaliokunnan
18845:  mietintö n:o 5; hallituksen esitys n:o 18.                                 10) Ehdotuksen laiksi kulkulaitosrahas-
18846:                                                                          ton lakkauttamisesta sisältävä hal'litu·ksen
18847:     4) Ehdotus 1laiksi Lantdag-nimityksen                                esitys n :o 52 ........................ .
18848:  muu&misesta Rilkisckl!g--nimity-bekisi ....                                                                                "
18849:     .A s i a k i r j a rt:     Suuren valiokunnan "                         11) Ehdotuksen laiksi va1hiruroavustuk-
18850:  mioetmtö n:o 34; perustuslakivaliokunnan.                               sen suorittamisesta sodan ja ka'Pinan ai-
18851:  mietintö n:o 6; ed. Prooopen y. m. edusk.                               kana vuonna 1918 aineellisia -vahinkoja
18852:  esit. n:o 5.                                                            kärsineille ulkoma.a.laisiHe sisältävä halE-
18853:                                                                          tuksen esitys n:o 53 ................. .
18854:                                                                                                                             "
18855:                                                                             12) Ehdotuksen ·laiksi, koskeva niitä
18856:                   Toinen käsittely:                                      yl•eisiä perusteita, joitten mukaan :lähetys-
18857:                                                                          tö~jen ja llmnsulinvirastojen virkatoimista
18858:      5) Ehdotus laiksi marg-arinin ja muiden                             ja toimituskirjoista on suoritettava ma-k-
18859: . ravintorasvoj·en ja marg-ari~juuston val-                              suja, sisäl>tä!Vä ha11tuksen esitys n:o 54 ..
18860:   mistuksest8i ja kaUJpasta ............... .                     ,                                                         "
18861:      Ar s i a k i r .i a rt: Suuren valiokunnan
18862:   mietintö n :o 35; maatalousvaliokunnan                                          Pöydällepanoa varten
18863:   mietintö n:o 5; hallituksen •esitys n:o 39.                                          esitellään:
18864:      6) Ehdotus laiksi sähkölaitteista langa-                              13) T8!lousvalioknnnan mietintö n:o 11
18865:   tonrta sähköttäan'ist.ä tai op.u:helemlista varten                     hallituksen esityksen johdosta, joka sis.äl-
18866:                                                                   "
18867: 1424                                                Perjantaina 14 p. marraskuuta.
18868: 
18869: 
18870:                                                               Siv.l vuoksi ed. Sillan'J)·åä toistruiseksi ja ed. Juokahai-
18871: 1lää ehd~uksen ~la:i'ksi maalaiskuntien vel-                        nen tämäm lläivän istunnosta.
18872: vollisuudesta palkata kuntiin opinkäy-
18873: neitä kätilöita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427
18874:    ~14) Talousvaliokunnan mietintö n:o 12                                           Uusia hallituksen esityksiä.
18875: hrullituksen esityksen johdosta, joka sisältää
18876: ehdotuksen laiksi denaturoitujen alkoholirpi-                            P u h e m i e s: Hallituksen edustaja saapuu jät-
18877: toisten aineiden valmistuksesta, maahan-                               tämään e!luskunnalle hani:tuksen esityksiä.
18878: tuonnis·ta ja myynnistä 29 . päivänä touko-
18879: kuuta 1917 annetun asetuksen muui.;ta;mi-                                 Eduskuntaan saa-puu V aitioneuvoston kanslis-
18880: sesta .............................. . ,                               tin A. Voutilaisen saattamana ministeri H a h l,
18881:                                                                        jaka lausuu:
18882:     15) Perustuslakivruliokunnan mietintö n:o
18883: 8 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäJl-                              Kunnioitettava herra puhemies! Arvoisa Suo- •
18884: tää ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyk-                           men eduskunta.
18885: sistä 20 päivänä heinäkuuta 1906 annettuun
18886: valtio'J)Iäiväijärj.estyksoon ............... .                           Hallituks·en määräyksestä on minulla ku::mia
18887:    '16) Perustuslrukivaliokunn1an mietintö n:o                         eduskunnalle jättää seuraava!(; hallituksen esityk-
18888: 9 amomusehdotuksen johdosta, joka koskee                               set, nimittäin:
18889: ulkoa;siainvruliokunna.n tehrtä.vien määrit.tele-                         N :o 55 Esitys valtion virkatalojen käyttämi-
18890: m,istä .............................. . 1427                           sestä sekä valtion virkataloista muodostettujen vil- '
18891:     :1.7) Sotilasasiainvalidkunnan mietintö                            jelys- ja asutustHojen :vuokralle antamisesta. "
18892: n :o 4 hallituksen 1esityksen johdosta, joka                              N :o 56 Esitys ynnä ehdotus laiksi edustajan-
18893: sisältää ~ehdotuksen laiksi 1hevosten ja ajo-                          palklkioista_ 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
18894: neuvoj,en ottamisesta soila;voiman tar,peisiin                         viHä kesäkuun 11 päivänä 1919 annetun lain
18895: !rodan ai!kana ...................... ..                               muuttamisesta.
18896:                                                                   "       N :o 57 Esitys laiksi virkamiesten oikeudesta
18897:    18) Ma,~atalousval'iokunnan mietintö n:o 6                          "PYSYä virassaan.
18898: hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää
18899: ehdotuksen laiksi siementavarain maahan                                  Puhemies: Herra ministeri! Eduskunnalle
18900: tuonnista ja kaupasta ................. .                              nyt jä1Jetyt esitykset tulen esittämään eduskun-
18901:                                                                   "    nalle lJ'erustuslain mukaista käsittelyä varten.
18902:     19) !JaJkivaliokunnan mietintö n:o 14
18903: hallituksen esityksen johdosta laiksi eräistä
18904: naa~puruussruhteista ................... .
18905: 
18906:                                                                                  Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
18907:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi, paitsi                      1) Ehdotuksen laiksi rokotusvelvollisuudesta iso-
18908: ennen vapautuksen saaneita, edustajat: P. Virkku-                              rokon IU,kkuessa tahi uhatessa
18909: nen, Alkio,· Ampuja, Colliander, R. Erio'h, Hele-
18910: nius-Seppälä, Helo, Romt'm, Hultin, Itkonen, J ou-                     sisiälltärvä lha:Hirtru'ksen esitys n:o 29, jota 0111 vahnils-
18911: kahainen, J uustila, Kauprpinen, Kojonen, Kontu,                       televas.ti käsitelty ta,lousvaliokunnan mietinnössä
18912: B. Lewälä. N:iJkkanen, Paasivuori, Prooope, Rin-                       n:o 9 sekä suuren valiokunnan mietinnössä n:o 31
18913: tala, Sillanpää, Tanner, \VennQila, Westennen ja                       esitellään k o l m a n t e e n k ä s i tt e l y y n.
18914: Wuolijoki.
18915:                                                                          P u h e m i e s: Toisessa käsittteeyssä hyväk-
18916:                                                                        sytty rrakiahdotus voidaan nyt hy:väiksyä ta.i
18917:                                                                        hylätä.
18918:                         llmoitusasiat:
18919:                                                                           Eduskunta pääitää' hyväksyä lakiehdotuksen
18920:    Va-pautusta eduskuntatyöstä yksityisten ·a.siain                    sellaisena kuin se on toisessa käsittelyssä hyväk-
18921: vuoksi saavat: ed. P. ,Virkkunen, Westerinen,                          sytty.
18922: Itkonen, ja B. Leppälä tämän päivän täysi-istun-
18923: nosta, ed. w alkonen tästä illasta ensi keskiviikko-                     Asian kolmas käsittely julistetaan päMtynooksi.
18924: aamu;un, ed. A. Aalto ensi maanantai-aamusta
18925: seura;avaan keskiviikkoiltaan, st:~kä sairauden                           Asia on loppuun käsitelty.
18926:                                                      Margariinilaki.                                                1425
18927: 
18928: 2) Ehdotuksen laiksi ~Ierilain 31 § :n muuttami-                    P u h e m i e s: Eduskunta on toisessa kä.sittie-
18929:                      sesta                                       lyssä päättänyt hylätä esilläolevan lakiehdotuk-
18930:                                                                  sen. Eduskunta rpäättänee pysyä aikaisemmin
18931: si.säJltälvä 1hwllirfm.kseni esitys .n:o 8, .iata on va1miste-   tekemä:ssä:ä:n ~päätöksessä.
18932: levas'ti käsitelty laki- ja talousvaliokunnan mietin-
18933: nössä n:o 5 ja suuren valiokunnan mietinnössä n:o                   EdlliSkuruta pysyy atiilmisemmin tekemÖISISiiiän
18934: 32, esitefllää~ k o 1m a n teen käsi t te 1 y y n.               pä!ätö'msessä.
18935: 
18936:    P u he m i e s: Eduskunta on toisessa käsitte-                  Asian ko1mas bsitteJ:y julistetaan päättyneek~~.
18937: lyssäJ pOO;ttänyt ihy1lätä esillälolevan lalrielhdotu!k-
18938: ~n. Edu·skunta päättänee pysyä aikaiSJemmin                         Asia on 1oppuun käsitelty.
18939: tekemäs:sään päätöksessä.
18940:                                                                  5) Ehdotus laiksi margarinin ja muiden ravi~~;to­
18941:   Eduskunta pysyy aikaismrrmin tekemässään                          rasvojen ja margarinijuuston valmistuksesta
18942: päJätöksessä .                                                                     ja kaupasta.
18943:      .AisiaJl kolmaJS käsittely julisteiJaalJJ päättynooksi.       Esitellään suuren valiokunnan mietintö n :o 35
18944:      Asia on loppuun käsitelty.
18945:                                                                  :ia. otetaan t o i s ·e e nk ä s i t t ·e 1 y y 11 siinä
18946:                                                                  sekä maatalousvaliokunnan mietinnössä n:o .5 val·
18947:                                                                  mistel'evasti käsitelty hallituksen esitys n :o 39,
18948: 3)     Ehdotuksen laiksi eräistä Suomen uudesta
18949:        valtio-oikeudellisesta asemasta johtuvista
18950:                                                                  jOka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.
18951:                  nimitysten muutoksista
18952:                                                                     P u ib. re m i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetaan
18953: sisältäNä hallituksen esitys n :o 18, jota on valmis-            suuren valiokunnan mietintö. Ensin s!Lllitaa.a
18954: televasti käsitelty perustuslakivaliokwman mie-                  asiassa yileiskeskustelu ja kun se on julistettu
18955: tinnössä n:o 5 ja suuren va;liokunnan mietinnössä                päättynooksi, siirrytään lakiehdotuben yksityis:.
18956: n:o 33, esitellään k o l m a n teen käsi t-                      kO'htaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeB~kustel'lln ku-
18957: te l y y n.                                                      luessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotuks'jn
18958:                                                                  yksirtyiskohtiin, ovat nämä ehdotukset, tullaks~en
18959:    P u he m i e s: Eduskunta on toisessa käsitte-                äänestyksen alaisiksi; yksityiskohtaisessa kä.c;i tt~­
18960: l.vssä päättänyt hylätä esillä olevan lakiehdotuk-               lyssä uudistettavat ja kannatettavat.
18961: sen. Eduskunta päättänee pysy.ä aikaisemmin                         Käsittelyjärjestys ·hyväksytään.
18962: tekemässään päätöksessä.
18963:    ·EduSikuntfla pysyy ai'Jiiai:sem'ID.in tekemälsSäiän            Yleiskeskustelussa ei kukaan pyydä puheen-
18964: l)älältöksessä.
18965:                                                                  VU:oroa.
18966:                                                                    Siirrytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiser:m
18967:      Lakiehdotuksen kolmas käsittely julisrtetaan                käsittelyyn.
18968: pää~yneeksi.
18969:                                                                    Lakiehdotuksen 1-22 §§ :t, sen joh.tnlause ja
18970:    P 11: th e m i e 8 : Tämän jäJlkeen otetaan aåinoaa.n         nimike ihyväksytään.
18971: käsittelyyn suuren va!Jiokunnan mietinnön en.si-
18972: m'iilirellä sivulla oleva a1l!O!IlllUSPOnsi,                       P u he m i e s: Eduskunta on siis muuttamatta
18973:                                                                  hyväksynyt suuren valiokunnan mietinnön.
18974:      Anomusponsi h:yväksytään.
18975:                                                                    Asian toinen käsittely julistetaap. pää/ttyneeksi.
18976:      A~ia on loppuun käsitelty.
18977:                                                                    6) Sähkölaitteet langatonta sähköttämistä ja ·
18978: 4) Ehdotuksen laiksi Lantdag-nimityksen muut-                                  pnhelemista varten.
18979:         tamisesta Riksdag-nimitykseksi
18980:                                                                    Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 36
18981: sisälltävä ed. Prooopen y. m. edusk. esit. n:o 5,                ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä
18982: _joka on valmistelevasti käJSitelity perustuslakiva-             sekä lruki- j.a talousvaliokunnan mietinnössä n:o 9
18983: liokunnan mietinnössä n:o 6 ja suuren valiokun-                  va;lmistelevasti kä.sitelty h·allituksen esitys n:o 33.
18984: nan mietinniissä n:o 34, esitellään k o 1m a n-                  joka koskee säih'kölaitteita langatonta sä.hköttä-
18985: t e en käsi t 't 'e 1 y y n.                                     mis'tä ;Ja puhel·emist.a varten.
18986: 1426                                     Perjantaina 14 p. marraskuuta.
18987:                                                              ----------------------------------
18988:    Puhemies: Käsittelyn 'l)ohj8!ksi asetetaan           stadgande av ifrågavarande art, tiHåter jag mig
18989: suuren valiokunnan lffii(ltintö. Ensin s-allitaan       föreslå, att detta andra moment, - om man icke
18990: a.siassa yl·eiskeskustelu ja kun se on julistettu       föredra.g~er att låta det helt ooh ·hållet ur lagen
18991: 'Päättyneeksi, siir!"Ytään lakiehdotuksen yksityis-     utgå, - måtte erhåJ1a en sådan a.vfattning, att
18992: moMaiseen käsittelyyn.                                  därmed avsåges •endast ersättning, som bör utgå
18993:                                                         enligt denna samma hg, och att således momen-
18994:   I):äsittelyjärjestys hyväksytään.                     tet i fråga skulle erhålla följande lydelse:
18995:                                                            För telegraflinjer, vilka ut.förts innan denna
18996:    Kun ei yleis~eskuS'telussa kulkaan -pyydä :pu-       la,g trätt i kraft och för vilka •ersättnings,anspråk
18997: heenvuoroa, siir!"Ytään lakiehdotuksen yoksityis-       därförinnan e.i fra.mställts, erlägges enli~t denna
18998: ikohtaiseen käsittelyyn.                                lag utgående ersättning endast uti de i 9 § om-
18999:                                                         nämnda fa;llen.
19000:   Lakiehdotuksen 1-9 §§:t, johtolause j.a nimike
19001: hyväksytään keskustel utta.                               Ed. Ö s t e r h o 1 m: J ag ber att. få understölda.
19002:                                                         det förslag, som gjordes av rdgsm. von Born.
19003:    Puh~ mies: Suuren valiokunnan mietintö .Qn
19004: siis muuttamatta ·hyväiks}rtty.                           Ed. E s t 1 a n d e r: Moo anslutnin·g tili vad
19005:    Asian ·toinen käsittely julistetaan -päättyneeksi.   som yttrades av frifherre V.Qn Born ber även jag
19006:                                                         att få understöda förslag~et.
19007:         7) Ehdotus laiksi lennätinlaitteista.             Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19008:   Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 37             P u he m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.
19009: ja otetaan .t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä
19010: sekä laki- ja 'talousv:aHokunnan mietinnössä n:o 10     von Born ed. Öst.erholmin 'kannattamana -ehdotta-
19011: valmistclevasti käsitelty hallituksen -esitys n:o 34,   nut nyt kys:ymyksessä olevan pykälän 2 momen-
19012: joka koskee 1ennätinlaitteita.
19013:                                                         ti:He seumavanJ sa.n3Jllmurod:olll: ,Niistä lenmältin-
19014:                                                         lin.ioista, jotfk:a on ra:kennettu e~en tämän lain
19015:    P u h e m i e s: Käsittelyn ·-pohjaksi asetetaan     voimaanastumista da joista ei korvausvaatimusta
19016: suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan            sitä ennen ole tehty, suoritetaan !korvausta tämän
19017: asiassa yleiskeskustelu ja kun se ·on julistettu        ·lain mukaan ainoastaan . 9· § :ssä mainitussa ~
19018: -päättynooksi, siirrytään laJki~hdotuksen yksityis-     pauksessa". Kutsun tätä ehdotusta ed. von Bornin
19019: ikohtaiseen käsittelyyn.                                ehdotukseksi. ·
19020: 
19021:    Käsittelyjärjestys hyväJksytään.                        Selostus myönnetään oikeaksi.
19022: 
19023:   Kun ei :y:leiskeskustelussa kukaan halua -pu-           P u he m i e s: Asiassa .Qn siis äänestettävä.
19024: heenvuoroa, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-
19025: kohtaiseen käsittelyyn.                                   Äänestys ja päätös :
19026: 
19027:    §:t 1~13 hyväiksytään jät;iest!Lnsä keSikus~­          Keu hyväksyy suuren valiokunnan e:}ldotuksen
19028: lutta.                                                  täisså1 :kohden, äiämleStää ,jaa"; jos ,ei" V'Oit1Jaa., on
19029:                    14 §.                                ed. von Bornin ehdotus hyväksy:tty.
19030:                                                            Äänestyksessä ovat jaa- ;äänet voitolla.
19031:   Keskustelu:
19032:                 .
19033:    Ed. v on Born: Senare momente't av före-
19034:                                                           Eduskunta on siis hyvä'ksyuyt nyt esilläole-
19035:                                                         vaJl pykälän sellaisena kun se on suuren valio--
19036: liggande paragra.f synes .mig innehålla en ibestäm-     kunn,!ln. mietinnössä.
19037: ning, som tangerar grundlag. :Man ~ar Jlär utan
19038: vhlare ooh utan näTmare rrnotivecing i betänikan-          §:t 15·-19, lain johtolau.se .ia nirrnik'e hyrnksy-
19039: det fastslagit, att möjlig~heterna 'äro avskurna. för   tään .iär.iestänsä keskustelutta.
19040: neii enskilde att utbekomma ersättning för skada
19041: oeh olägenhet, som honom åsamkats uti v•issa fall.       Suuren valiokunnan miemntö on siis muutta-
19042: Då jag för min del icke funnit tillräckligt vä-         matta !hyväksytty.
19043: gande skM härtill ooh då det synes mig, att man
19044: bör undvllira att i en la.g som denna fasrtslå ,ett        Asian toinen kii:sittely julistetaan päättyneeksi.
19045:                                                  Pöydä.Uepanot.                                                1427
19046: 
19047: 
19048:         8) Ehdotuksen laiksi sääntöperinnöstä               14) Ehdotuksen laiksi denaturoitnjen alkoholipi.
19049:                                                             toisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista
19050: .sisältävä ·1akivaliokunna.n mietintö n:o 12 esitel-        ja myynnistä 21 p :nä toukokuuta 1917 annetun
19051: lään e n s i m ä i s e e n k ä s i tt e 1 y y n:                         asetuksen muuttamisesta
19052: 
19053:    K'll111 ei kukaan halua puhoonrvnoroa, julistetaan       sisältävrun hallituksen. esityksen johdosta valmis-
19054: ensimäinen käsittely ·IJää.ttyneeksi ja asia menee          tettu ta[ousvaliokunnan mietintö n :o 1'2 esitellään
19055: V:altiop'äli'V'ajärjestyksen 57 § :n mukaan suu-            ja pannaan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
19056: T e en v a 1 i o 'kuntaan.
19057: 
19058: 9)     Ehdotuksen laiksi sääntöperintöomaisuuden
19059:      kiinnittämisestä ja käyttämisestä sille pannun
19060:              varallisuusveron suorittamiseksi                  P u 1h ·e m i e s: Kun asia.kirjoja asiassa. n :o 115
19061:                                                             ei vielä ole saapuri.ut, poistetaan tämä asia päivä-
19062: si.sälltävä 1ak~vaJliokunmran mietintö n:o 13 esi~l­        järjestyksestä. Samasta syystä poistetaan myös-
19063: lä;än e n s i m ä i s e e n k ä s i t t-e 1 y y n.          kin asia n:o 19.
19064: 
19065:   Kun •kukaan ei 1haJua puheenvuoroa, julistetaan
19066: asian ensimäin-en käsittely ·päätiyneeksi ja asia
19067: menee s u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.                16) Ulkoasiainvaliokunnan tehtäväin määrittele-
19068:                                                                                  mistä
19069: 10) Ehdotuksen lailbi kuUmlaitosraihaston lakkaut.
19070:                     tamisesta                               1l:oskevan a.nomusehdotuksen johdosta valmistettu
19071:                                                             perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 9· esitellään
19072: sisältävä hallituksen esit.ys n:o 52 esitelläiän ja lä-     .ia .pannaan 'Pöydälle ensi perjantain t.iilysi-istun-
19073: b.etetitän pu'hemiesJHmvoston ehdotuksen mukai-             toon.
19074: sesti v a 1 t i o vara. i n v a. 1 i o kuntaan.
19075:                                                             17) Ehdotuksen laiksi hevosten ja a;joneuvojen otta-
19076: 11) Ehdotuksen laiksi vahinkoavustuksen suorit.                 misesta sotavoiman tarpeisiin sodan aikana
19077: tamisesta sod•an ja kapinan aikana vuonna 1918
19078: aineellisia vahinkoja •kärsineille ulkomaalaisille
19079:                                                             sisältä-vän haJlituksen esityksen jolhdosta ilaa.dittu
19080:  sisältävä hallituksen .esitys n :o ;5~ -esitellääm. !lia   sotilasasiainvaliokunnan mietintö n:o 4 esitellään.
19081:  lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-                ja pannaan· pöydlä!lJe seura.aivaan mysi-istuntoon.
19082:  kaan v a 1 t i o ·v a r a. i n v a 1 i o k u n t a a. n.
19083:                                                                  18) Ehdotuksen 'laiksi siementavarain maahan-
19084:  12) Ehdotuksen laiksi, koskeva niitä yleisiä perus·                         tuonnista ja kaupasta
19085:  teita, joitten mukaan lähetystöjen ja konsulin-
19086:  virastojen virkatoimista ja toimituskirjoista on           sisältävän hallituksen esityksen johdosta laadittu
19087:                 suoritettava maksua                         maa.talousva:liokunnan mietintö n:o 6 esitellään ia
19088:                                                             pannaa.n pöydä:hle seurawaan täysi-istuntoon.
19089:  sisältävä hallituksen esitys n:o 54 esitellään ja
19090:  lith-etetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mu-                                                   t
19091:  kaan v a 1 t. i o v a r a i n v a 1 i o 'k u n t a a n.
19092:                                                                  Seuraava täysi-istunto on ens1 tiistaina k:lo t)
19093:                                                             l.   p.
19094:                     Pöydällepanot:
19095:  13) Ehdotuksen laiksi maalaiskuntien velvollisuu-
19096:    desta palkata kuntiin opinkäyneitä kätilöitä                  Täysi-istunto päättyy k:lo 6,40 i. p.
19097:  sisältävä talousva.IioJnmnan mietintö n:o 11 esi-                                   Pövtäkir.ian vakuudeksi:
19098:  tellään ja. palllllaan pöyda~•le seuraava.a.n. tä:vsi-
19099:  isttmtoon.                                                                                 Eino J. Ahla.
19100: •
19101:                                        69.        Tiistaina 18 p. marraskuuta
19102:                                                                   kello 6 i. -p.
19103: 
19104:                          Päiväjärjestys.                                                                                     Siv.
19105:                                                                                7) EhdQitns laiksi denaturoi:tujen a;lkoholi-
19106:                                                                     Siv.    pitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
19107: I l moi:tuksia:                                                             tuonni•Siila ja myynnistä 29 päivänåt touko-
19108:                                                                             kuuta 1917 an.nciun asetuksen ositta~sesta
19109:                                                                             muuttamises~ta ....................... . 1439
19110:                  Kolmas käsittely:                                             Asia k i iT .i a t: 'Dalou'sva1iokunnam mie-
19111:                                                                             tintö n:o 12; hallituksen esitys n:o 46.
19112:    1) Ehdotus laiksi m:argarinim ja muidM
19113: ravintol'asvojen ja margarinijuuston val-                                      8) Ehdotus lairosi hevo:sten ja ajOlllreu-
19114: mistuksesta ja kau-pasta . . . . . . . . . . . . . . . 1430                 vojen Oltilamisesi:la sotavoiman tarpei:siin so-
19115:    Asia k i r .i a t:    Suuren valiokunnan                                 d•an. aikana ......................... . 1440
19116:                                                                                Asia :kirjat:          Sotilasasiainval~okun-
19117: mietintö n :o 35; marut:alousvaliokunnan mie-
19118: tintö n :o 5; hal1itukisen esitys n :o 39.                                  nwn mi~tntö n:o 4; halrlituksen esitys n:o 2"2.
19119:                                                                                9) Ehdotus laiksi siementa<Varain maa-
19120:    2) Ehdotus laiksi sä:hkölaitteista lamga-                                haill tuonnista .ia ~aU'pa.sta ............. .
19121: tanta. SäJhköttämistä ltai ·puhelemista va;rten 1432                           Asia k i r .i a t: Maatalousvaliokunnan
19122:    Asia k i r .i 3! t:   Suuren valiokunnan                                 mietiintö .n:o 6; hallituksen ·esi<tys n:o 43.
19123: mietintö n :o 36; htkri- ja talousvaliokunnan
19124: mietintö 1n:o 9; hallituksen esit}."S n:o 33.                                        Pöydällep.anoa varten
19125:    3) Ehdotus la]ksi lennätimlaitteista ....                                              esitreHään:
19126:    Asia k i r .i a t:    Suuren valiokunnan
19127: mi-etintö n:o 37; la1ki- ja ta:lousv>aliokunnam                                10) Ha:Jllituksen esitys n:o 55 valtion viP-
19128: mietintö n:o 10; haHituksen esitys n:o 34.                                  kwtalo.i•en käyttä:mises<tä sekä valtion virka-
19129:                                                                             ta•loista muodost~tu.ien vH.ielys- ja asunto-
19130:                                                                             ti1oj.en vuok,rall<e antamisesta ........... . 1441
19131:                  Toinen kä:sittely:
19132:                                                                                11) Ha:llitukstln esitys n:o 56 ynnä eh-
19133:     4J J4'Thdotus la.:i!k,si sääntö-perinnöstä                              dotus laiksi edustajnnpalkkiosta 1919 vuo-
19134:    Asiakirjat:                Suuren valiokunnan                            den va.rsinaisiHa mltiopäiviltä kesä:kuun fl
19135: mietintö n :o 38; lakivalå.okunman mietintö                                 päiirv.änä 1919 amu.etun lain muuttamisesta.
19136: n:o 12; hallituksen esitys n:o 32.                                             12) Hallituksen esitys n:o 57 laiksi virka-
19137:    5) Ehdotus ~aiksi sääntöperintöomaisuu-                                  miehen oikieudest.a pysyä virussaan ..... .
19138:                                                                                                                               "
19139: den Jriinnitrtämiosestä ja käytltä:misP,stä sille                              13) Perustuslakivaliokunnan mi~intö n:o
19140: pannun varallisuusveron suoritta.miseksi ..                                 8 eduskuntaesi<tyksen _johdosta, joka sisäl-
19141:    A s i a. k i r .i a t:
19142:              1                Suuren valiokunnan                            tää ehdotuksen laik,s.i muutoksista ja •lisäyk-
19143: m.:ietintö n :o 39; la:ki.v>a<liokunlll.'ll.n mietintö                      sistä 20 päivänä 'heinäikuurta 1906 alll.oo"ttuun
19144: n :o 13; hallitu-ksen esitys n :o 44.                                       valtiO'J)äiväjärjestyheen .............. .
19145:                                                                                                                               "
19146:                                                                                14) Laikivalioku.noom mietirutö n:o 14
19147:             Ensimäinen käsittely:                                           hallituksen es~tyksen johdosta laiksi eräi'S'täi
19148:                                                                             nawpuruussuili.lteis'ba .................. .
19149:    6) Ehdotus laiksi maclaiskunrtien vel-                                                                                     "
19150:                                                                                15) Perustuslakivaliokunrnan mietintö
19151: vollisuudesta palkata <YJ>inkäyneitä käti-                                  n:o 10, joka s:isältää ehdotuksen eduskun-
19152: löit.ä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433   nan oilkeusasiamieh'en .iohtosälännök-si ....
19153:    Asiakirjat: Talousva:liQikunnan mie-
19154: tintö n:o 11; ha:llri.tuksen esitys n:o 30.
19155:                                                                                                                           l81
19156: 1430                                        Tiistaina 18 p. marraskuuta.
19157: 
19158: 
19159:    Nimenihuudossa merkitääJn poissaoleviksi edus-         vallisesta härärn talista yksinkertaisesti sillä 1.a-
19160: tajat: A. Aalto, Elovaara, Es,tla.ruder, Hakkila,         va.lla että hän tästä ,puristi eroon junksevalffimat
19161: .T. A. Heikkinen, Helle, Helo, J uustila,, Kojonen,       rasvat ja jälelle jä]v,ä:t kiinteät rasvat. Juokse-
19162: Kontu, Leskinen, Nix, Paasivuori, Y. Pesonen,             vasta ovarasta 1kirnuamal1a maidon kanss•a s~tt.en
19163: Rintala, Ritavuori, RyYIJJä.nen, Sirola, Snellman,        valmistettiin margarini ~iotenkin samoin kuin
19164: Tava.stähti, Waljakka ja Voionmaa.                        valmistetaan voikin. Pitkän aikaa valmistettiin
19165:                                                           mrurga.rinia tällä tavaUa ·härän rasvasta. Suu-
19166:                                                           remman levenemisem sai ma,rgarini vasta sen: jäl-
19167:                                                           keell kun Amerikassa suuressa määrin ru veiil:iin
19168:                      lln1oit~siat:                        sianrasvaa käyttämään raaka-aineena, josta. sitlt·en
19169:                                                           valmist.ettiin oleomargarini, jota nykyään tuo-
19170:     ValJautusta tämän "Päivän täysi-istunnosta yk- daaiiL Europ.aan, ja täällä vasta kirniUtaan lopulli-
19171:  sityisasiain vuoksi saavat ed. Juustila., Sne1lman, s-esti margariniksi. Mutta vi!elä suuremman 1eve-
19172:  Hakkila ja Y. Pesonen, valJautusta eduskunta- nemisen on margarin<i saavu1:1tanut sen jälkeen
19173:  työstä täksi ja huom>is"Päirväksi saa yksityisasiain kun opittiin la·i1:tamaan tätä rasvaa kasvirasvoiSta.
19174:  vuoksi ed. Helle sekä oheenliitetyn lääkärintodi<s- Kun keksittiin että sellaåset tärkeät rasva.t j01tka
19175:  tuksen nojalla sa.irauden vuoksi ed. Leivo tois- kasvavat. troopillisilssa maissa. kuten kokospal-
19176:  taiseksi.                                               mun, so.pivat erinomaisen hyvin margarinin val-
19177:                                                          mistuks·een ja nä:itä kuru saadaan suuria mää-
19178:                                                          ri'ä:, .sen ~iälkeern va:sta margal!'Ml~ tai niinikuin
19179:            Päiväjärjestyksessä olevat asiat:             me~llä siltä on nimitetty kasvisvoi, on saanut suu·
19180:                                                          remma·n leveruemisenJ.
19181:     1) EhdQtuksen laiksi margarinin ja muiden                )Nyt on yleensä hyvin paljon harhakäsityksiä
19182:        ravintorasvojen ·ja margarinijuuston val-         margarinist:a. Luullaan~ että se on sellainen a-la-
19183:                 mistuksesta ja kaupasta                  arvoinen tuote jota suuremmassa määrässä köy-
19184:                                                          hälle kansalle syötetä.än, voin: asemes-ta ja. ettei se
19185:  sisältävä halli<tuksen, esitys n :o 39 jota. on valmis· pysty korvaamaan voita. Se on a1ivan' täydelli-
19186:  televasti käsitelty maata.lousvali:okunnl!ln mietin- sesti ha.rhakäsitys. Kemia ja fysiologia sanovat
19187:  nössä n:o 5 ja suunm valiokunnan mietim1össä tässä asiassa. aiva1n toista. Suorastaan, analy:yttis-
19188:  n:o 35, esit-ellään kolmanteen käsitte- ~en tulosten pohjaUa lähtien voin sanoa että mar-
19189: 1 y y n.                                                 garini ia voi sisältävat aivan kemiallisesti samoja
19190:                                                          arineita yli 90 %. Täillöin voitte ymmärtää että
19191:     Puhemies: Tois-essa kä.sitt.elyssä hyväk- niiden ravintoarvo ei voi olla suuresti eroavainen.
19192: sytty la.kiehdotus voidaan rnyt hyväksyä tahi hyl- Ero margarinissa ja voissa on se etiä lehmä,lli ras-
19193:  jätä.                                                   vassa siis maidossa ja voissa on muutamia erikoi-
19194:                                                          &ia ,rasva.lajeja. ·n. s. hai.htuv~en ·happojen rasvoja
19195:    Keskustelu: ·                                         joita ei >m3Jrgarinilssa. ole muuta. kuin hyvin rpie-
19196:                                                          nte.ssä määrässä sikäli kun niitä siihen tulee mai-
19197:     Ed. W u oli joki: Kun minä tiedän että dosta. Mutta vaikka niissä onkin 5-6 % erilai-
19198: margariuista meidän ka.nsamme keskuudessa on sia rasvoja, niin nekin eriJlaiset. rasvat ovat sekä
19199: hyvi'n paljon ha.rhakäs~tyksiä niin en ma.lta olla sulavuudelta1a:n että kaloriarnäärältään• aivan tois-
19200: käyttämättä tätä tilaisuutta jonkun verran va- tensa vePtaisia. Siis siinäkään suhteessa ei niillä
19201: laista:kseni asiaa, mitä margarini on, mitä se on ole mitään eroi:tusta.. Ainoa lJiJeni ero on mausRa.
19202: kemia.Uisestil ja. minkälainen aine se on ·ra<vintona Se tahtoo sanoa, nuo hai'htuva,t rasvat. joita siis
19203: fysiologiselta. kannalta katsottuna.                     m1 muutwmia 1pmsenttia v.oissa, (ne vloivålt va.iih-
19204:    Margarin~n keksi vuonna 1870 eräs ranskalai-          de1la lh:v'vin 1suuressa mäJäJrin, 1-5 o/o :tiin) n:e
19205: nen kemisti Mege Mouriez. Sanotaan ettei kukko maisltuvu<t jorukun verran lJaremmilta kuin nuo
19206: käskien laula1, mutta todella tällä kertaa se on muut rasvat ja siitä tulee siis se pi·eni e>ro, että
19207: tehnyt sillä ta.valla. sillä. tuo kemisti sai Ramskan herkkusuut syövät voita, mieluummin kuin mar-
19208: hallitukselta suorastaan t;ehtäväksi: .keksiä jonkun g,a,rimia. Muttl!l on ovielä •nå.in, että hyvä ma.rga-
19209: voita korvaavan rasvan•, - silloin kun Pariisin rinivoi sisältää yhtä pa1ljon näitä rasvo.ia kuin
19210: piirityksen aika:n:a oli suuri "PUute rasva-aineis- huon10 voi, jos esim. voi on saaltu ruokkimalla. huo-
19211: ta - ja hän rupesi työhön ja onnistuikin, keksi- nosti kariaa, -pääi8.>Siallisesti oljillla tahi antamal:la
19212: määru ai.n:een joka siitä asti on ollut tunnrttu mar- eräitä vissejä väkirehuja. Muutamilla väkirehuil-
19213: gariruin nimellii. Hän valmisti tämän aineen ·ta- lakin on sellainen vaikutus. että ne tekevält voin
19214:                                                  Margariinilaki.                                                      1431
19215: 
19216: hyvin vähän nälitä ha.ihtuvia rasvoja sisältäväksi.          tänne lruhet.etyksi, joka. ei mairuituissa maissa olisi
19217: Silloin ~i ole ma.ulla,kaan juuri mitään eroa.               kelvollin1en. Ja. kuu kerran margarinia ostetaan
19218:     TäJytyy todella ihmetellä ihmist.en ennakko-             yksin1omaan1 rasvan takia, n,iin meistä on ollut
19219: luuloja meilläkin. Jos tällä kertaa ottaa esim.              syytä 'koroittaa se niin lkorkeatle kuin muissa.kin
19220: wrrartakseeru margariinin ja voin hintoja niid.en            maissa. :Sv·eitsissä on ma.rgarinin rasvapi'toisuus
19221: ravintoarvoon nähden. Meillä ma:rgarillli maksaa             säädetty 85 % :ksi. On väJitetty, että siUoin: ei
19222: nykyään 10~11 markkaa kilo; voi maksaa 28-                   mahdu ma11gariniin muutamia. muita ai,n-eita, joita
19223: 30 markkaa kilo. Kun, niinkuin miruä jo -edellä              siihen pitäisi rpanna, että sen ~onsisrtenssi saataisiin
19224: sanoin, niillä kummallakin on aiva:n yhtä suuri              1paa:~em:rpa.l>:si, sellaisia kuin lesitiini, kolesteriini
19225: ravin1toarvo ja miiä makuun tulee niin mi1nä väi-            y. m. Koska siinä on lupa olla. 16 % vettä ja
19226: tän että 7 5 % tämän edusrkunmarn .iäseniS<tä ei             82 % rasvaa ja suolaa olisi noin 1 1 / 2 , korkeintaan
19227: pysty erottamaan pöydällä, kumpi on ma.rgarinia              2 %, niin silloin ei muka marl'gariniin, mahdu
19228: ja kumpi on voita, niin että se makuerokaan ei               näitä muita ail!lJeita. Mutta, eihän mikään estä jät-
19229: u,iin vallan suuri ol-e. Muita ihmiset vaan tahto-           tämästä TJOis vähän vettä, ja. se on tarkoituskin.
19230: vat syödä vällttämMt.ömästil voita, eivätkä syö              Päinva•stoin se v·esi, mikä mangarinissa on, tekee
19231: ma.rga.rinia. Tämmöimen vanhoillisuus menee hy-              margarinin ei ainoastaan sen takia huonomma.ksi.
19232: vin pitkällle -eräissä kansoissa. Anglosaksit, enlg-         eUei vedellä ole ra,vilntoarvoa, vaan senkin takia;
19233: lautilaiset, ovat erittäinkin vanhoillisia näissä            ettii se helpommin pila.antuu, jos siinä on suu-
19234: ruoka.-aineis..sa ja ne erikoises,ti taMovat saada ja        rempi määrä vettä.
19235: s:v·ödä voita. Ne ta1htova,t sen tietääkin•, että se             Sitt~n Olli 15 § :ääln valiOkunta; ·Whnyt hallituk-
19236: on välttämälttömästi 1-ehmästä 'tullut ja että se on        sen esrt.ykseen· sen muutoksen, ·että kun hallit.uk-
19237: puhdasta voi·ta.. Useat muut kaThsat- minä mai-              s~en esitvks.essä s&nott1in, että margaTin,ia rvoi-
19238: nits~m esim. Taillskan kansan, jolla kyllä olisi pal-        daa:n värjä,tä käyttämällä vaaratonrta väriä, niin
19239: jon voita kotona - ne ovat. oppineet, d.tä s-e on            valiokunta on muut.tanut, sen .,käyttämällä vaa1ra-
19240: turhaa. ~n:na1kkoluuloisuutta. Ne syövät suureS'l'l          to~,ta ka~:riväriä". I'ämäin valiokunta. on t€hnyt
19241: määrin kotona..halvempaa ma:rga.rinåa. ja lahettä-           as~autuntiJan ehdotuksesta, joka valiokunnassa
19242: väit voin ennakkoluuloisemmalle Englanniin kan-              oh näistä lausuntonsa a•n,ta.ma.ssa, senvuoksi, että
19243: salle.                                                       jos ta!}l!(1otaan lffiialfr,rrurinia erottaa voista, niin sää-
19244:     iKosA-a ei siis ole kysymys minkään1laisesta ra-        d~ään, ·~:ttä mar~ri~iin on pantava lisäksi jota-
19245: vintoarvon eroa,vaisuudesta vaan pifmestä maku-              km sellaista• rasvaa, JOka on helposti ·erot-ettavissa
19246: kysymyksestä. niin minun miel'l'stäni olisi myös             tavall~sista. vo~~ra.svoista. S-ellainen on sesa.m-öljy.
19247: Suomen kwnsan opittava syömään enemmän rhal-                Melkem kaikk_I.alla käytetää•nkin juuri: tärtä öljyä,
19248: paa margarin;ia. ja lähettää ·tuo ·englantilaisten ha-      !ehta.at •ovat ,sus pakiotetut panemaan marga;riniin
19249: luama kallis voi Englantiin. Ja että siltä todellal-        JOnkun vermlll sesam-·öljyä, jotta voidaan todeta
19250: kin vDi syödä, voin vakuuttaa herroille. ·että minä          milloin voiiliin •on ·pantu marg1arinia taiti miHOI:i~
19251: syön marga•rinia täil:lä: !kertaa..        ·                 asian:omainen ra•sva on margarinia eikä .voita.
19252:                                                              Nyt jos .:tätä s~~~~-öljy.ä käytetään, nriin löytyy
19253:      Minä -en malta sitten samassa yhteydessä olla          :muutamia amhmLVäre,Jä, Jotka tekevät. tuon
19254: mainitsematta: pa,risita. seikasta vaHokunnan mie-          sesam-öljyrea:ktionin vaikeaksi. Toisin sanoen
19255: tinnössä, jotka. ovat herättäneet huomiotani. Mi-           jos pannaan anili~n.iväriä joukkoon, silloin ei voi:
19256: nulle on yksityisesti huomautettu ja eilen pidet-           dakaa.n näyftää sesam-•öljyä niillä tavallisilla
19257: iiin j.oku esit,elmäkin Helsingissä.. joissa näistä         väri.reaktiollieill&. Ja koska nykyään käytetään
19258: seikoista huomautettiin:. Valiokunta on• muutta-
19259:                                                             :vk's:momaan kasviJv·äirejä voin värjäämi,seen, niin
19260: nut rasva:pros-entim 80 % :sta hallituksen -esityk-
19261:                                                             v~hokunta1 s.en .~akia on myöskin asian·tuntijan
19262: sessä 82 %:iin. Voin rasva.p~toisuus, nrinkuin
19263:                                                             toivomuksesta luttänyt sa.lllan ,kasvi väriä". On
19264: t.i-ed!etään, on määrätlty ulkomaille vietävälle            san:ottu, että kemistit mahdollisesti keksivät mui-
19265: vaille 80 %:ksi. Tä:män varlioktmta on tehnyt s-en          takin sopivia värejä, kuin kasvivärejä joukkoon
19266: takia, Bttä mar1ga.rinille voidaan asettaa korkeam-         pt.mtavaksi ja. että toiselta puolelta. voi 't.ulla. 11ula,
19267: pia vaatimuksia rasva:pit:oisuuteen nähd-en. kuin           ettemme ulkomailta sa1a kasvivä,rejä. Jos sellai-
19268: voille, sen takia .että se valmistetaan suuremmissa         nen pu•la, tu11ee, niin täytyy tyytyä .syömää:n vlär-
19269: t.ehtaissa, joten Oili helpompi saada sen rasvapro-         .iiiä:mätöntä marga1rinia. Ei se ol-e sen onneilto-
19270: :;enltti korkeammaksi kuin vo~n. Ja koska muut              mampi asianrtila.
19271: maat, Ruotsi, Norja ja. Tanska ovat säätän<eet                  ·Minä puolestanri suosit,t-elen tutä lakia. hyvä.k-
19272: 82 % rajaksi. ,niin m-eillä:kään1 ei ole mitään syytil      syH.äväksi.
19273:  jääidä 80 % :iin:, koska. voisi olla ma.hdollista, -että
19274: me silloin ehkä saamme huonoruman margarinin                  Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19275: 1432                                          Tiistaina 18 p. marraskuuta.
19276:          ---··   ----··· - - - - - - - - -
19277: 
19278: 
19279:    ~ u 'he m i e s: E? uskunt3: päättän~e :hyväksyä 1 televasti käsitelty haJlituksen i3sitys n:o 32, joka
19280: lakiehdotuksen sellaisena. kmn se on toisessa kä- ; sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.
19281: sitt.elyssä hyväJksytty.                            \
19282:                                                          P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetaa.n
19283:    Eduskunta <hyväksyy l!vkiehdatuksen sellai- suuren valiokunnan mi€'tintö. EntSin sallitaan
19284: sena kuin se on toisessa käsittelyssä :Päätetty.      asiassa yleiskeskustelu ja. kun se on julistettu
19285:    Asia,n kolmas käsittely on pää!ttynyt.             :Pää.ttyneeksi siirrytään lakiehdotuksen yksityis-
19286:                                                       kohtaiseen käsittelyyn.                    ·     ·
19287:    Asia on loppuun .käsitelty.
19288:                                                                Käsittelyjärjestys hyväksytään.
19289: 2) Ehdotuksen laiksi sähkölaitteista langatonta                Kun kukaaJn ei yleiskeskustelussa 'halua pu-
19290:      sähköttämistä tai puhelemista varten                   heenvuoroa, siirrytään yksit;yiskohta.iS€·en käsit-
19291:                                                             telyyn.
19292: sisäJltävä haUitukseill esitys n :o 33, jota on val-
19293: miS!televasti käsitelty laki- ja talousvaliokunnan
19294:                                                                Tämän jälkeen käsitellään ja. hyväksytään jär-
19295: mietinillössä; •n:o 9 ja. suuren valiokunnan mietin-
19296:                                                             jestykslessä §§:t 1-5, lakiehdotuk·sen johtolause
19297: nössä n :o 36, esitellään k o l m a 11 teen k ä-            ja nimike.
19298: s i t t e l y y n.
19299:                                                               Suuren va.liokunnan mietintö on muuttam111tta
19300:    P u h e m i e s: Toisessa käsittelyssä hyväk-            hyväksytty ..
19301: sytty lakiehdotus voida-an nyt hyväksyä tai hyl-
19302: jätä.    .                                                     Asian toinen käsit<tely julistetaan .päättyneeksi.
19303:   Kun kukaan .ei pyydä puheenvuoroa, hyväk-
19304: syy eduskunta. lakiehdotuksen sellaisena, kuin S(o          5) Ehdotus laiksi sääntöperintöomaisuuden kiin-
19305: on toisessa käsitt-elyssä päätetty.                            nittämisestä ja käyttämisestä sille pannun
19306:                                                                      varallisuusveron suorittamiseksi.
19307:    Asill!n kolmas käsittely on päättynyt.
19308:                                                                  Esit.ellään suuren valiokun.na:n mietirutö h:o 3H
19309:    Asia on loppuun käsi·telty.                               ja. otetaan t o i s e e n k ä s i t te l y y n siinä se-
19310:                                                              kä lakivaliokunnan mietinnössä n:o 13 valmiste-
19311:          3) Ebdotuk86n laiksi lennätinlaitteista             levasti käsitelty hallituksen esitys n:o 44, joka
19312:                                                              koskee ehdotusta laiksi sääntöperintöomaisuuden
19313: S'isältävä hallituksen esitys n:o 34, jota on valmis-       ·kiinmittämisestä ja käyttämises-tä si'lle vaunun va-
19314: ielevasti käsitelty laki- ja ta1ousvaliokunnan mie-          rarlisuusve:ron suorittamiseksi.
19315: tinnössä n:o 10 ja suuren valiokunna,n miet.innössii
19316: .n~o 37, esitellään kolmantee•h käsitte-                       P u he m i e s: Käsittelyn poh.}a:ksi asetetaan
19317: lyyn.                                                       suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan. asi-
19318:                                                             aEsa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu lJäät.
19319:   Puhemies: Toisessa käsittelyssä hyväk-                    tyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen y.ksityiskoh-
19320: sytty 1aki.ehdotus voidaan nyt hyväksyä t.a.i hyl-          taiseen käsittelyy•n.
19321: .iätä.                                                         Käsitt-elyjärjestys 'hyväksytään,
19322:     Kun kukun ei IJyydä :Puheenvuoroa,- hyvälrsy-
19323: l:ä.ä.n la.kiehdlYtus sellaisena kuin si3 on toisessa kä-     Kun kukaan €i yleiskeskustelussa hahra pu-
19324: :sittelyssä 'hyväksyilty.                                   heenvuoroa, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-
19325:                                                             kohtaiseen käsittelyyn.
19326:    Asian kolmas käsittely on päättynyt.
19327:                                                               Tämän jälkeen esitellään ja. hyväksytään jär-
19328:    Asia. on: }O'j)puun käsit-elty.                          jestänsä la:kiehdotuksen § ::t 1--4, laki~hdotuksen
19329:                                                             johtolause ja nimike.
19330:              4) Ehdotus laiksi sääntöperinnöstä.
19331:                                                              Suuren valiakiunnan mietintö on sns muutta·
19332:   Esitellään suuren valiokunnan mietinrt:ö n :o 38          matta hyväksytty.
19333: ja otetaan t o i s e e n k ä s i <t te 1 y y n siinä
19334: ~Jrä lakivaliokunnan mietinnössä n:o 12 valmis-                Asian toinen käsit<tely julist-etaan -päätttynooksi.
19335:                                             Maalaiskuntain kätilöt.                                         1433'·
19336: 
19337: 
19338: 6) Ehdotuksen laiksi maalaiskuntien velvollisuu-           tärk-eään tehtävään, joka käti!.öi11ä on. Minä :toi-
19339:      desta palkata opinkäyneitä kätilöitä.                 voisin, että suuri valiokunta korottaisi kätilöiden
19340:                                                            palka.t ainakin siihen määrään, jota kMilöyMis-
19341: sisältävän hallituksen esityksen n:o 30 johdost.a tys ha.luaa, nim. 3,600 markkaan. 1'ämä olisi
19342: laadittu talousvaliokun11an mieti11tö n:o 11, joka tärkeä siltäkin. kannaltat, -että näin saataisiin maal-
19343: viime täysi-istunnossa. parutiin. ,pöydälle, esitellään le kyvy.kkäämpiä .ia. cpa.rempia kätilöitä, maa.Ue,
19344: e n s i m ä i s t ä k ä. s i t rt e 1 y ä varten.          jossa ei ylimalkaan olla. tilaisuudessa saamaa.n lää-
19345:                                                            kärinhoitoa. niin paljon kuin ka:upungeissa. Kät.i-
19346:    Keskustelu:                                             lökomitea•n mietinnön mukaa.n on Suomessa. aino-
19347:                                                            astaan 27 % :ia. synnyt•t.ä.jistä ollut tilaisuudt\Ssa
19348:    Ed. Reinika,i•nen: Kun minä€n ollut ta- käyttämää.n kätilön a.pua. ,Siis tämä on jäänyt
19349: lousvaliokunnassa tilaisuudessa o'lemaa.n. läsnä toi- ainoastaan 'herramaisten, yksityisoikeud>eksi. Köy-
19350: sessa ja kolmannessa käsittelyssä, ja näi•n ollen en hillä ei ole ollut tilaisuutta. käyttämään. tätä a]Jua,
19351: voimLt vastalauseen muodossa esittää eriävää mie- etenkin kun kMilöitä on ollut harvassa. ja ma.tka-
19352: lipidettäni, pyydän nyt lyhyesti kiinuit•tää edus- kustannuks-et 'nousevat kalliiksi. Ei ihme jos meil-
19353: kunnan ja. erityisesti suuren valiokunoon jäsenien lä ~öyhä~istönt keskuudessa synnytykseen kuo1e-
19354: huomiota. pariin s€ikkaan.                                  vaisuus on niin .suuri, ei ihme jos meillä kuolleena
19355:     Tämäm. kätilölain tarkoituksena on ensinnäkin syntyvien luku on .niin suuri ja. tpikku'last-en kuo-
19356: turvata käti'löiUe riittävä toimeentulo .ia :toiseksi leva.isuus on nyt miin suuri kuin se on, nimittäin
19357: ajat€llaan tämän: lain avulla järjestää asiat ja olot se on puolta. sumempi kuin •niillä, joilla. on tilai-
19358: maaseudulla niin, että kaikilla, olisi t.ilaisuus käyt- suus käyttämään sairars'hoitoa. hyväksensä. Minu.n
19359: tää hyväkseen. kMilön apua. Vaikka rta1ousva.lio- käsittä,äkseni myö·s yhteiskunnan ja. pmvaris.ton-
19360: kunnan mietint.ö onkin suuri edistysaskel entiseen kin kannalta olisi suota.vaa, että asia' järjestettäi-
19361: verrattuna ja vaikka se on paraiD.illettu painos ha:l- siin sillä tavalla., että kaikilla o1isi tilaisuus käyt-
19362: lituks€n esityksestä, n i i n s e e i k y k e n e tämään synnytyksissä kätilön apua.. Sillä, kuten
19363:  täyttämään. kumpa.akaan näistä tietty, synttyväisyys on viime vuosina. huomatt.a-
19364: tarkoituksista.                                            visti mennyt alatSpäin. Syntyvä:isyys nykyään on
19365:     Kuten on tunn:et.tua ja tunnust.et:tua elävät kä- ollut kaupung·eissa ainoastaan 17 1,000 kohti, Jmn
19366: tilöt erittäin huonoissa olosuhteissa. Tilaston mu- se vielä 10 vuotta ta.kaperin. o'li 25 ja maaseudulla
19367:  kaan ovat kätilöirtten vuositulot nykyään ainoas- se on nykyään 25 1,000 kohti, kun se 10 vuotta
19368: taan noin 1,000 markkaa ja. useissa maaseudun takaperin vielä oli 32. V a.ikka. ei ta.hdottaisikaan
19369:  kunnissa. vieläkin pienemmät. Niin <huonosti on mennä ,nii•n pitkälle, .että kaiki'lle annettaisiin, il-
19370:  palkattu tämä ammattikunta. Mutta. tämä on ym- mainen kätilönhoito, niin pri.täisi ainakin jär_i.estää
19371:  märrettävää, sil'lä kuwn tunnettu, ovat kätilöt en- niin, että köyhillä olisi rtåhoo tiJlaisuus. Ja se vori.-
19372:  tisiä palvelijattaria,, ja meidän rporvaristomme on taisiin saa.da. aikaa·n, jos tähä•n mietinnön 4 § :ää,n
19373:  osoittanut erityisesti tätä ammattikuntaa kohtaan lisät<täisiin määräys siitä, että kaiki'lla., joitten
19374:  sellaista harrastusta, että se 'on t,ahtonut niitä: pitää vuositulot ovat esim. 6,000 markkaa. pienemmät,
19375:  huonommissa olosuhteissa. kuin muita työläisiä. olisi ilmainen kätilöhoito. Valiokunnassa erityi-
19376:  Sitä osoitti esim. työaihlain käsittely. Porvarien S€sti vastustivat kaikkia cparanm.•nksia. porvarilliset
19377:  logiikka johtaa siihen, että kun •nämä palvelijat naisedustajat. Kun •näin on•, niin johtuu mieleen,
19378:  toimivat käti'löinä, iietysti •heidän o'lotilansa pide- että ·ehkä näi'llä on samarulainen ra.kkaus työläi"-
19379:  tää•n huo110mpana, kuin muitten sairaaU:hoita.jien. naisia kdhta,an kuin a1ikoinaaJU luhistuvassa Roo-
19380:  'ralousva.liokunrta ehdoUaa käiilöitrten vuosipatl- man, valtakunnassa ylimysnaisilla. oli orjia koh-
19381:  kaksi 2,000 markkaa; kun siihen tulee lisäksi noin taan. Kun he katooliv•at ~ladiaattorior.iataistelu.ia~
19382:  400 markkaa pra.kt.iikasta,, ajattelee talousvalio- niin aina kehottivat pistämään miekan orjaran-
19383:  kunta, että tämä riittää. OnJJ.atn selvää, että 200 kan vatsan lävitse, tietysti siinä hyvässä ta•rkoi-
19384:  markkaa kuukaudessa ei nyt riitä, kun vielä lisäk- tuksessa, •että 1äten tämä orjamukka. vapautuisi
19385:  si otetaan huomioon se seikka, että käti'löitten täy~ kaikista niistä kurjista olotiloista, joissa. hän eli.
19386:  tyy kustantaa its-e puhdistamiskustannukset .i·a Mei'llä kuolee kymmeniä köyhiä työläisnaisia
19387:  heidä,n. täytyy itse kusta•ntaa puvut syn·nytysti- sentähden, •ett.ei niillä ole ollut tilaisuutta käyt-
19388:  iaisuuksiin ja. lisäksi kun kätilöi•tten kmrssit ny- tää hyvä.kseen• kätilöa·pua. Logiikka johtaa mää-
19389:  kyään, kuten p-erusteluista käy ilmi, tuleva,t mak- rättyyn johtopäätökseen. - Minä toivoisin. e:ttä
19390:  samaam noin 5,000 markkaa. Nyt. vielä kätilöit- ainakin eduskunnan miesporvarijäsenillä olisi toi-
19391:  ten kurssia aiiotaan pitentää lähitulevaisuudessa, c•enlatinen rakka.us, kuin porva.rillisilla nais-edus-
19392:  joka on•kin välltämätöntä, lmn ka1sotaam. siihen tajil1a.
19393: 1434                                          Tiistaina 18 p. marraskuuta.
19394: 
19395: 
19396:     Ed. G -e b h a r d: Tämän esit,yksen historiasta          tulisikin parantamaan ma.a'lalskätilöid-en asemaa.
19397: saa todella:kin sanoa, että 'hitaat ova,t h-errain kii-       voidaan !kumminkin :panna. 'kysymyks-een, onko
19398: reet. Vuonna 19{)'7 tehtiin anomusehdotus edus-               tämä alin pa:lkka riittävä ja onko se missään oi-
19399:  kunnassa siitä, että ,kunnat velvoitettaisiin pal'k-         keassa suhteessa kätilöammattikunnan ed-ellyty1k-
19400: kruamawn kMilöitä. Truhän eduskunta yhtyikin.                 siin. Ol-en siinä suhteessa. aivan samalla kannalla
19401: Nyt 12 vuotta myi).hemmin on tämä ~esitys vih-                'kuin -ede.llinen puhuga.. 2,000 mark'kaa. on empi-
19402: doin edessäJmm:e. Koska 12 vuotta sitten olin                 mättä liian pieni. Kätilöt ·ovat itse äskettäin pi-
19403: mukana tekemässä ja myöskin puO'lustamassa sitä               detyssä yleisessä kMilökokouksessa vaatimukse-
19404: a.l,otetta. tässä asiassa, joka nyt vaan odottaa ·edus-       naan ·esi:ttänoot, että maa·lairsrkuntien kätilöitteu
19405: kumva'n .päätöstä, - sillä puolustustalkin tarvit-            rulin pal!kka. oilisi määräittävä 3,600 rmarr.ka!ksi. He
19406: tiin - niin katson voivani lausua .iiUlki s'en tyy-           resmreeraavat tietysti näin: K!Qiska, ·ennen .sotaa 600
19407: dytyksen, minkä täimä lakilehdotus on herättänyt             markan vuosipalkka katsottiin a,lirmma:ksi riittä-
19408: la:ajois,sa ;naispiirei:s:sä .ia varsinkin ilts'e ammatti-   v.äJks:i, n~in nyt, kun e:linJta;so on kohonniUt siten,
19409: ~kunnrussa, mutta myöskin ;ne ltoi'"eet, jotka se            että - puhuakseni tilas,toUista kreltä - hirutoj.en
19410: jättää täyt.tämättä.                                         nykyinen indeksiluku verm1Jtuna VIUolteen 1914 on
19411:     Että todellalkin on aika. jota.kin tehdä maalais-        650, niin on iheidänkin: palkkansa vastaarvassa. mää-
19412: kätilöolo..ien parantamiseks,i, minkä luul,isi o1evan        rässä ko:hotet,tava. KäyttämäUä sarmo.ia laskupe-
19413: primitiivisin toimenpide, mihin kansanterveyden              rusteit:a. 1kuin virkamiesten asettama palkkakormi-
19414: 'kannalta on ryhdyttävä, käy esille siitäkin, että           tea, joka ~laajassa mita,s,sa iils!kettäin 'On laskenut
19415: tämän vuoden valtion menosääntöön a,inoastaan                virkrumiesten 'P'a,l,kkojen nykyistä 'o.s:bokykyä, tul,en
19416: 70;000 markkaa on otettu annettavabi kunnilJB                 siihen tulo'kseen että, jos 2,00>0 markkaa, mitä
19417: avustu:ksena kätilöitten palkkaamiseen.              Kun     talousvaliokunta ehdotta,a, 'otetruan norma:a>lip.al-
19418: meillä oTh kuudettasataa :ma:1daiskuntaa, on s~en­            kaksi, niin tämä 2,000 olisi nyt kätilölle sama
19419: ram; tämän määrä,rahan niu'k'kuudesta se, että apu-           kuin .ios ·heillä olisi ollut 30'7 markkaa vuonna
19420: rahoja voidaan antaa ainoastaan kaukaisille, va-             1914. Jos twas tämä aJl~n pa,lkka nostetaan 3,600
19421: JJaJttom~lle kunm:i:lle.     Noin 170 kuntaa on tänä         mark'kaan, niin1min ed. Reinikainen ja. minä -eih-
19422: vuonna ooanut 300, 'korkeinta;an 400 markkaa                  dotamme, niin tämä 3.,,600 markkaa m-erkitsisi
19423: tätä tarkoitusta. varten. Näin oUen kätilöt mel-              aivan samaa kuin mitä. ennen sotaa merkitsi 554
19424: kein kokonaan ikäyväit ri:ip'puvaisiksi kunna:lta. saa.-     markkaa. Tämä 3,6,00 mar'kkaa ei siis toisi käti-
19425: mastaan pa~kasta. Kun täLlä alaHa kunnanmies-                löiHe suuria taloudellisia ·parannuksia., mutta
19426: ten kuuluisa ta1nkkuus on vi81ttänyt täydellisiä              2,000 ma.rkkaa merkitsisi varmaan maalais'käti-
19427: orgioita., on seuraus siitä, -että kätilöt yleensä ovat      löi>lle nälkäpalkkoja.
19428: saaneet tyytyä aLharsim'piin palkkoihin, mitä bi                 Ei ole minkäänlaisia, syitä olemassa., miksi •eri-
19429: :ylleensä maksetaan meidän maassamme ammatilli-              tyisesti rkäitilöitten p1alkkataso dli:si 'Pid·ettävä ny-
19430: sesta työstä. Vielä niin myö'hään :kuin viime jou-           kyistä hintatasoa alempana. Maa:lais'kunti:en kä-
19431: luna valitti Turun l'äänin kätilöy.hdistys, -että            tilöt suorittavat toimensa erittäin vaikeissa de-
19432: maalais kuntien kätilöiden .vuosipalkat yhä olivat
19433:         1
19434:                                                               suhteissa, jotka rv'lila,tivat heiltä hen!kisi:iä .ia 'fyysil-
19435: 300 a 400 markkaa. Voi,daan tähän väittää, että              listä voimaa harvinais-en suuressa määrin. Toi-
19436: taksatulot tu!levat lisäksi. Talousvalidkumtakin             messaan ihe myöskin kuluttavat runsaasti eliniar-
19437: viittaa er~t:v.isesti tähäJn. Valiokmrta laskee, että        P·eita .ia vaatteita, en-emmän :kuin normaaEs·esti.
19438: taksatulot ova,t 'ke:;kimäärin noin 400 markkaa.             Ei tarvitse muuta kuin muistaa, miten 'he ovat
19439: S.e on liioiteltua., simä ä,slkettäin tä·ällä Helsin-         pakoiJetut liikk>umaan !ul!kona !kaikenlaisi·ssa iil-
19440: gissä pid-etyssä :v leisessä kätilökokouksessa to-           moissa, huonoi'lla teillä, rpitkillä :matk,oilla. Kun
19441: dettiin, että taksatulot ovat korkeintaan 400                nyt tietää, -että näiden kulutustavanoiden, elintar-
19442: markkaa, mutta kes:kimäärin vaan 200'----300                 peiden ja vaatteiden, osanisuus tavalliseen nor-
19443: markkaa. Ja tämä tunt,uukin luonnolliselta. kun              maalita.lousbudjerttiin tekee 50 % mitä elintarpei-
19444: tietää, että talksa toimituksesta tavallisesti vielä-        siin tulee, ja 13, o/o mitä vaatteisiin tulee, niin 'kä-
19445: kin on ainoastaan 1 markka 50 penniä vuorokau-               tilöitten ylimääJJäiset menot näistä kulutustava-
19446: delta varaUomien luona .ia 2-4 markkaa, jos·kus              roista merkitsevät heille palj,on. Lisäksi tulee,
19447: välhän enemmän varakka,id-en luona, sekä -että 3:14          että he tarvitsevat en-emmän puthdistusaineita kuin
19448: osa kaikista s:vnnytyksistä m,aaseudulla on juuri            mitä taval1is-et ihmiset kuluttavat, saippuaa, de-
19449: varattomien.                                                 sinfisioimisaineita .ia muuta. semmoista. Ja aina
19450:     Nyt talousvaliokunta ehdottaa maalaiskuntien             on P'id·ettävä muistissa, että 'kätilön työ on ras-
19451: },ätilöille 2,000 markan alimman vuosipalkan.                1kaampaa ja vastuunalaisempaa kuin usean muun
19452:     Niin suuressa määrässä kuin tämä lakiehdotus             kunnan tai valtion palvdi.ian.
19453:                                            Maalaiskuntain kätilöt.                                        1435
19454: 
19455: 
19456:     Kuvaavaa kunnankätilön oloille ovat seuraavat            Heidän rinnallaan tulisivat siis maalais'kunti.en
19457: sanat, joita eräs yksityinen kätilö käy.tti, perus- .kätilöt, jos valiokunnJalll ehdottruma 2,000 ma11'kilma
19458: tellakseen miksi häll! ei noudattanut kehoitusta menisi läpi, yhä elämäån sii,nä lapsipuolen ase-
19459: ha'kemaan avonais>ta kunnankätilön tointa. Nämä massa, missä yhteiskunta on ne pitänyt tähänkin
19460: sanat 1ovat siteeratut eräässä kirjeessä minulle: asti. Pyydän huomauttaa, minbmoinen ~istiriita
19461: ,Kuinlka minä hukkaisin hyvät päiväni kunnan- oikeastaan on siinä, - enkä tarvitse sillom ·kään-
19462: kätil:ön kur.iiin oloi1hin! N yi: olen vapaa, menen tyä .ion.kun ·erityisen puO'lueen mi-esten puoleen,
19463: jos haluttaa. enkä tarvitse montakaan tapa.us;ta niinkuin edustaja Reinikainen teki - että toi-
19464: kun saan moninverroin suuremmat tulot vuodessa. selta pu'olen yleensä pid-etään, että naisen teh-
19465: En tarvitse 'kulkea kai'kk<ia hökkeliä, rämpiä suot, tävä oikeastaan on synnyttää lapsia ja. että tämä
19466: salot jalkasin ja ·kaikenmoisilla lkulkuneuvoilla., on hänen varsinaisena, kutsumuksenaan sekä että
19467: kärsien vilua, lmduutta, ·puutetta., valvoa dtä sil- ikor'kea. kuo1evaisuuspros.entti äskensyntyneiden
19468: mät puhkee, kun ei ole mihin, Ilitkäksi heittää last-en kes·kuudessa on häpeäksi kansalle, mutta
19469:  ja saan siiten lää:kkeiiStä ja kaikista muustakin 1 miten toiselta puolen ta:hdotaan järjestää niin,
19470: it 2 ma:11kkaa. Ei toki! Muistan kyllä miien oli että ne naiset, joiden amma,ttina on avusta;a ja
19471: kun oli:n siellä vi,rkafll tekevänä nuo 2-3 viikkoa." hoitaa. la.psivuodevaimo.ia .ia äskensyntyMitä, .pa-
19472: Se {)n suurta katkeruutta mitä Uih'kuu näistä sa- koitetaan pysymään taloudellisesti ja yhteiskun-
19473: noista.                                                 , na:Nisesti ala;-arvoi,sessa, a,s.emassa.
19474:     Ammattikunnalle, .ioka toimii tällaisessa ras-          Ehdotan, että suuri valiokunta 'ottaisi harkitta-
19475: kaassa .ia. va.stuunalaisesa työssä, ~olla on tällaisia va.kseen, eikö voitaisi nostaa maalais'käti'löiden
19476: ylimääräisiä mtmo~i·a amma1ttinsa kautta, taili.dotaan alinta palkkaa, 3:,:600 markarrrsi. Kunnille ann-et-
19477: :nyt maksaa. - 1'6'6' markkaa pHJkkaa kuukau- tava. valtioapu olisi siinä tapauksessa. nost-ettava
19478: dessa. Kuinka voildaan odotta.a, että tä;llaiselle sekin puoleksi, nimittäin 1,800' markaksi. Tämä
19479: alalle tulisi uusia. ja pystyviä voimia? Mutta sii- :koskee tämän:l'a.kiehdotuksen tärkeintä koMaa, 5 §.
19480: hen kai yhteiskunnan pitäisi omassa edussaan                 Mutta myöskin 7 § on tarkistu'ksen ta.rpeessa.
19481: pyrkiä. Tämän kautta myöskin kätilöt suoras- Siinä, ehdotetaan 1,·000 markan .eläkettä. Tämä-
19482: taan pakotetaan 1ha'kemaan sivutuloja. N y:t jo kin olisi samoista syistä, jotka .io olen esittänyt,
19483: meillä 'Dll maalaiskätilöitä, j.otka ompelevat pe.r- nostettava 1,2000 markka.an, joten vanhal'la kun-
19484: heissä, jotka. 1ovat taloudenhoitajattarina tai'kka nankätilö.Uä olisi edes 100 markkaa kuukaudessa
19485: jot·ka käyvät sairaita hoitamassa, mikä tietysti käytettävänään. Onhan otetbva huomioon, että
19486: heille .on 'kaikkein arveluttavin sivutyö. Mutta 'kätilö silloin menettää ne edut, mitkä hänellä on
19487: .iotta 'kätilö voisi hoitaa ammatti,ansa moitteeito- ollut asunnon ja. poHtopuitten muodossa. Ja 'hä-
19488: mas:ti, on tämän tietysti oltava hänen päätehtä- nen .paikkan,sa ei vanhoilla päivinä oJ.e vai.va,ista-
19489: vänsä. Jollei tämä ole asianlaita, niin hän ,helposti lolla!
19490: laimin1yö varsinaista ~teMävä.änsä, h.änen harras~          On toi1s.iail~in aiSioita paitsi nämä, joista voi
19491: tuksensa si'tä !kohtaan välhenee, 1hänen taitonsa olla eri mieltä valiokunnan kanssa. Niin €sim.
19492: niinikään. Ei suinkaan tästä 'hyödy yht-eiskunta en v·oi ymmärtää, että on ollut syytä poistaa. halli-
19493: eivätkä synnyttäjät €ivätkä äsikensyntyneet lap- tuksen esityksestä 7 §. Tämä 7 § määrää, että
19494: setkaan.                                                  kunnan palvelukses,sa olevan kiilti lön joka 10 :s
19495:                                                                                               1
19496: 
19497:    Jos· nyt tahtoo tarkastaa, mitä vastaavassa ase- vuosi tu,le>e ~ottAA :osaa kertau>Soppikursseilhin.
19498: massa olevat kuntien virkailijat nauttivat palk- V:aliokunnan perusteluis'Sa V1äit-etäJän, ·että tämä
19499: kaetu.ia, niin tulee 'kai kätilöiden op.etusaikaan määräys paremmin sopii lkätil>öid·en <>hjesäänt.öön,
19500: vnnä muihin oloihin nähden läihinnlä ky.symyJ>,seeh lllnita väitettä ei perus,teUa millään ta,voin. Minus-
19501: ~lakan:sakoulujen opeti<wjat.        Alkusivi>stys on ta sen lJaikika, 1ei ,ole siellä. 8e so1pii huonommin
19502: suunnil1een 1S'ama, valmis:tusa,ika niinikääJn. Olen sinne senvuoksi, että kätilöiden ohj.esääntö reg-
19503: koettanut saada selville, mitä nykyään alakansa- leeraa kätilöiden yleisiä asioita, kaikkien kätilöi-
19504: koulujen opettajain faktiHis.et normaalipalkat den, laitosten, yl-eensä kaikkien semmoisten käti-
19505: ovat. Se ei o1e helppo asi:a, koska kunnat maks•a- löiden olosu'hteita, jotka. ovat oikeutettuja. am-
19506: va.t hyvin eri tavalla, mutta päteväitä taholta on mattiansa harjoittamaan. Hallitulksen esityksen
19507: ilmoitettu, että 2,000-3,000 markkaa, on keski- 7 § as,ettaa sitä va,s.toin vissejä vaat~muksia. juuci
19508: määräinen valkka, mitä nä:mä opettajat ny.kvään k u n n i ll' ·e, jonka. vuoksi sen oikea paikka. mi-
19509: nauttivat. Ja nyt nähdään, että eduskunnan si- nusta on juuri tässä laissa, joka regleeraa valtion
19510: vistysvaliokunta äskettäin on päättänyt ehdottaa .ia kuntien keskinäisiä suhteita, mikäli maalais-
19511: näille opettajille 4,200 markan vuosipalkan ynnä kuntien kätilöihin tul.e.e. Pykäilä asettaa vaati-
19512: 3 ikä:korotusta å 500 marlrkaa!                           muksia. kunn~lle vastwpaJvdukserra siitä, että val-
19513: 14.36                                        Tiistaina 18 p. marraskuuta.
19514: 
19515: 
19516: tio jotalkin ruiill{l antaa. Seruvuoksi pykä'län pallikka   600 markan vuosrpalkan, va.paaJ1 asunnon, läm-
19517: on tässä laissa eikä yleisessä oh:i{lSäännössä.             mön ja valon olevan alin paJkka., d~oka riitti, niin
19518:     Myöskin voi olla eri mieltä siitä, onko 4 §             nyt, kun hintataso on noussut elintarpeista Y- m.
19519: siinä muodossa, minkä valiokunta. sille nyt on an-          vähintään kymmenkertaiseksi, .olisi vuosipaikka
19520: tanut, tarp{l{lksi tarkka. Siinä määrätäån {lSim.           saatava samassa suhteessa. kohoamaan, sillä juuri
19521: 3:ssa momentissa, että kätilöille vuosittain olisi          elintarpeisiin ja vaatteisiin kätilö tämän palkkan-
19522: myönnettävä lomaa. Määräys olisi täydennettävä              ·S•a joutuu kuluttama-an." Sitten hän kirjoittaa
19523:                                                                                            1
19524: 
19525: 
19526: sillä, että 'kunta loma-a,jalla pal<kka.a kätilön sijai-    kätilötaksois<ta, joista maintitaan n'iin sumia tuh)_ia
19527: sen. - Niinikään voi olla kys·ymyksenalaista,                kätilölle tulevan. Hän sanoo: ,Voin selvin nu-
19528: ovatko määräykset kätilön asunnosta tarpeeksi                meroin näyttää, mitä kätilö saa.pi taksoista. On
19529: tarkat. Puhutaan nimittäin ainoastaan siitä, että            laskettu, että kätilö voi 'hy·vin h{)itaa ainoastaan
19530: kätilön on saatava asunto ja rpoltto:puut. On kum-           &0 synnytystä vuod.essa ja taksat ovat korkeintaan
19531: minkin asetuksia, esim. mitä kansakoulunop~tta­              noin 20, 1:0, ja 5 markkaa. 20 markan tapauksia
19532: jiin ja myöslcin alakansakoulujen opettajiin tulee,          trustä synnytysmäärästä Qn noin 2 tai 3; se tekee
19533: _jotka suoraan määräävät, kuinka suul'len asunnon            &0 markkaa. 10 markan talksan mu'kaisia tapa-
19534: on oltruva, kuin1ka tilruvan, ku:Llllka monrta huonetta      n'ksia 20; tekee 200 markkaa. 5 markan ta.pauk-
19535:  j. n~ e. Mitä käti1löihin tulee, jä;tetälä:n tå:mä asia     sia 3 / 4 ; siis yhteensä 2&5. markkaa. Summa 5·4,5
19536: ko.konM.n riippuva:ksi .siitä, mitä he voivat sopia.         markkaa. Sitten hän huomauttaa lqpussa, että
19537:  kurutien ka.nssa ja siitä, mitä arsianomainen !maa-         suurin osa Suomen kunnis·ta maksaa ta:ksoina
19538: herra mruhdollisesti si_:ifu.(m sanoo. Kaikki mainit-        synnrytyks1s:tä vain 5 markkraa, 2 markkaa ja 50
19539: semani asiat ov>a.t sellaiset, että ne todellakin tarr-      penma. Siellä missä hän on, on k'aikkein kor-
19540: vifsevat ·tarkistusta. Pyydän ·senvuoksi, että <muri         keimmat taksat. Tämä summa. on siis suurin
19541:  valiokunta 1hral'lki:tsisi näitä !kohtia.                   määrä, minkä kätilö tulee saamaan ta'ksoista.
19542:                                                              TavalliS<esti ovat t.a'ksat kunnissa puolet siitä
19543:    Ed. S i 11 a n pää:         Evästykseksi suurelle         määrästä kuin mainitsin ja synnytyksien luku-
19544: va.liokunna;lle pyytäisin esittää eräi:den maalais-          määrä on 40'--50. Kun summasta. laS'kemme pois
19545: kunnan kä'tilöiden a;jatuiksia, jotka olisi asiaa ikäsi-     leninki ja esiliinan peso·on .ia silityks{l{ln 80 ker-
19546: wltäessä suuressa valiokunnassa huomioon otet-               ila:a 2 markkan = 160 marrkikaa, lhurpelliOO siiJhen
19547: tava. Että maalaiskuntain kätilöolot ovat kipe-              .io suurin <Jsa tuloista. Ja 'kun ottaa lukuun mat-
19548: ästi 'korjauks-en tarpeessa, sitä kuvaa seuraava             koilla d,a alituisessa pesossa vaatteiden kulumiSiell
19549: pieni kirjelmä, joka on ikäänkuin hätähuuto ja               .ia s-entähd€ll niiden uusimisen, eivät taksojen tulot
19550: samalla syytös yhteiskuntaa vastaan siitä, että se           näihin riitä. Koska. kuitenkin 5,000 asukasta
19551: jättää yhden tärkeän ryhmäkunnan ta.istelemaan               kohti syntyy noin 150 lasta, ei yksi kätilö missään
19552: nälän kanssa. Kirje kuuluu seuraavasti: ,Suo-                ta.pan:koos:sa voi n'äitäJ kai;ktkia hoitaa, kun ottaa
19553: lraa anteeksi, että roh-kenen kääntyä puoloonne              lukuun, että on pyrittävä siihen, että kätilö hoitaa
19554: pyynnöllä, että niin pian kuin mahdollista koet-              myös'kin la-ps·ivuoteenajan. Olisi siis saatava yksi
19555: taisitte vaikuttaa, että saa.taisiin kätilölaki v!llh-       ·kätil.ö 3,000 asukasta kohti. Tälläkin asukasmää-
19556: vistetuksi, sillä me kätilöt olemme joutuneet niin            rällä on 'kä.ti1öllä työtä tarpeeksi, syystä että täy-
19557: perin kurja.an taloud:ellis·een asemaan. Vuosi                tyy laskea ainakin 1 1/2 vuorokautlta tapausta
19558: vuod-elta on meitä käs'ketty olo.iren 'halpenemista           kohti sekä ma.tkat, jofka perukkapitäjissä kysy-
19559: odottamaan, mutta ne vaa.n kallistuvat. Palkka                vät vuorok·ausia. En voi olla. painostama.tta, etM
19560: on 100 markkaa kuussa ja tällä on sitten pidet-               kätilöt pitäisi tulla samaan asemaan niin kuntiin
19561: tävä' asunto, hankittava :puut ja valo. Ja työ-               kuin valtioonkin nä.hden kuin kansakoulunopf"t-
19562: taksa. on halpa. ja kaikki köy'hät on hoidettava              ta.iat.
19563: ilmaiseksi. Tehkää voitavanne, että saisimme                      Vielä olisi huomio:onotettava, että kuntain vi-
19564: kåti1ölain va1hvistetuksi liDaJhdollisimman ·pian             ranomaiset eivät saisi irtisanoa kätilöä toimestaan
19565: s-ekä että 'laki tulisi koskemaan !kätilön palkkoja           ilman virkavirhettä ja tark'kaa tutkintoa. On ni-
19566: vuoden 1919, alusta. Sillä ilman pa.kkoa ei kun-              mittäin tapahtunut, että kaksikymm.entäkin vuot-
19567: nan viranomaiset mitään tahdo antaa."                         ta kunnassa palveltuaran on käti1ö sanottu irti toi-
19568:    Minulla on muutamia muitakin kirjelmiä, jotka              mestaan ilman syytä. Useissa. kunnissa on kätilön
19569: laaliemmin ku'V'R!avat a~siata. Tahdon niistäkin osan         toimeen Y'hdistetty myös rokottajan toimi ilman
19570: esittäa.    Kirjelmässä sanotaan: , V uosipa:lkka             siitä tulevaa ma:ksua. J.os kätilö on tästä valit-
19571: olisi ehdottomasti saatava aina!kin 3,600 markaksi            tanut, u'hataa.n irtisa.nomisella. Op-etuksesta ta.h-
19572: eli niin korkeaksi, kuin se yleis{lSsä kätilökoko-            toisin esille myöskin seuraavaa.
19573: uksessa ehdotettiin. Kos·ka ennen sotaa katsottiin                Opetussuunnitelma olisi välttämättä: käti:1öop-
19574:                                                Maalaiskuntain kätilöt.                                            1437
19575: 
19576: 
19577: pilaill-e varattaNa pitemmäksi, samoin harj•oitus-            jäisi. Yksityisenä mielipiteenäni ta:htoisin lausua,
19578: aika, varsinkin naistautiosastoHa, sekä aivan vält-           että mielestäni on 5,000 piirit !liian .suuret;
19579: tämättömästi olisi teoreettisia tunteja tällä alalla          5-tuhannen piirit ovat aivan mahdoitomat, jos
19580: annettava. SiHä mikä on ikävintä opetuksessa                  tahdotaan, että avustusta kaikille äideille olisi
19581: nykyään, on se, että oppilas täll'ä osastolla tekee           saatava. SieHä ei yksi kätilö paraimmallakaan
19582: työtä kuin kone, eikä llänelle l€nsin:kään selvitetä,         1JaJhdolla V<a•rsinkaan laaj.emmissa. ·pitäj:issä ehdi
19583: miksi juuri niin on tehtävä saira-alle. Tämä tieto            avustusta antaa. Myöskin olisiva:t mielestäni käti-
19584: olisi suureksi 'hyödylksi, sillä Suomen pimeitä               iöt vaikattavat siten, että he voiJSivat uhTata !koko
19585: perukoita knlkiessa koituisi se kätilön kantta hyö-           al:kansa työihön, sen ajan, mikä tulee synnytyksren
19586: dyksi ja hno.J.ennn'kseksi monelle ·kärsivälle. Myös-         ohessa vapaaksi, 1ast-en1loidon op-etukseen, jota
19587: kin samallainen har.i'oitusaika olisi saatava lasten-         meidän kansamme kaipaa suureS>ti. Sillä tälhä.n
19588: sa ivaalassa. Vanhemmille kältilöille ()lisi tähän            soo•kka ei tä.ssä suhteessa ole minkäänJaista. ope-
19589: tilaisuus myönnettävä ja apnra:hoja heille siinä              tusta annettu, \vaan 1ka tsot.aan, 'etJtä :naisten 'on
19590: annettava."                                                   aivan 'kuin itsestään nämä kai'kki osattava. Seu-
19591:     Sitten vielä kolmas kirje, josta muutamia. ot-            raus onkin, ett.ä m-eidän maassamme pienten lasten
19592: teita.     ,Koska Suom-en yleinen kätilökokous                'kuolevaisuus on niin mahdottoman suuri. Kuka
19593: vuonna 19'19 syyskuun 26 päivänä vaati, että kä-              olisi sopivampi kuin kätilö antamaan opetusta ja
19594: tilö.ien pohjapalkka piti olla 31,600 markkaa, 2              neuvoja lasten hoidossa ja puhtaud-essa, jota he,
19595: huonetta, läm;p{) ja valo, niin ·pyy:dän huomauttaa,          silloin kun joutuvat synn,ytysta.pauksissa taloon,
19596: että kenellä on omat huoneet, määrättäisiin vuok-             ovat ,tilaisuudessa. antamaan, .ios voisivat useam-
19597: rarahaa 300--500 markkaan 'Paikka!kunna,n ·ol'Oi-             pia vuorokausia tämän .i·äl:roeen talossa olla, ja
19598: hin näJhden. Samalla voitaisiin määritellä läm-               jälkeenkin päin käydä siellä, missä tällaista ope-
19599: möstä ja valosta tuleva osa. Taksa olisi pysy-                tusta tarvittaisiin antaa. !Silloin Dlisiva.t takSat
19600: tettävä 5--20 marlikaan varallisuuden mukaan.                 poistettava1t kokona1an ja. kätirlö olisi aivan ,kuin
19601: Palkan'koroitus joka. 5 vuoden perästä 2:50 mark-             sairaanhoitaja ·kokonaan kunnan palveluksessa.
19602: kaa. Vapaat paikat valtion sairaaloissa sekä va-               Silloi:n voit•aisiin heidät va.rutira työskentelemään
19603: poaapa~kko.ia kylpylaitoksissa. ja lepokodei,ssa. Vir-        ja uhraamaR~n kpGw aikansa. ja työvoimansa kun-
19604: kalomaa vuosittain ensimäiseltä 5 vuodelta 1                   talaisten hyödyksi. ll'Men tehtäil.siin asiall'e suuri
19605: vii'kko vuodessa, toiselta 5 vuodelta 2 viikkoa vuo-          palvelus et-eenpäin.
19606: dessa, kolmamtnelt<a: 5 vuodelta 4 viihlroa j. n. e.             Suosittel·en suur-en valiokunnan huomioon näitä
19607: Vapaa virkapuhelu piirilääkäriin tai jonkun muun              näkökohtia, mitä olen tässä esittänyt.
19608: lähimmän lääkärin kanssa niissä kunnissa, .iois·sa
19609: t'i ole lääJkäriä saatavissa."                                  Ed. Ra a p a:s a 1 o: Kannatan ed. Reinikai-
19610:     N.ämä esittämäni seikat ovat sellaisia, jotka             sen tekemää ·ehdotusta ja toivoisin minä~in, että
19611: minusta suuren valiokunnan olisi otettava, huo-               suuri valiokunta voisi saada näissä asioissa kor-
19612: mioon, sillä nämä puhuvat itse .puolestaan, tar-              jausta.
19613: vits-ematta siihen kajota. Meidän kunnan viran-
19614: omaiset ovat palkkauskysymyksen su'hteen tähän                   Ed. T h u ne b e r g: Edustajat Reinikainen,
19615: saakka asettuneet hyvin ynseälUe kann<aHe .i·a kui-           Gebhard ja .Sillan,pää ovat ~siUetuoll'eet rsellaisia
19616: tenkin täytyy ajatella, että kätilö -ei juuri voi             näkökohtia, jotka ansaitsevat tulla huomioonote-
19617: ottaa muuta tointa itselleen, vaan hänen täytyy               tuiksi ·silloin kun tätä asiaa mennään ratkaise-
19618: siitä työstä -saada. sellainen pal'kka, että hän sillä        maan. Ennenkaikkea meidän täytyy toimia sii-
19619: tulee toim-een. Esilläolevassa lakiehdotuksessa               hren suunt:aa·n, •että: saarrnme ell'emmän .käti,löitä.
19620: esitetään, että varattomille olisi annettava ilmai-           Me tiedämmre, että suuri osa synnyttäjiä on näitä
19621: nen avustus sekä myöskin kunnan korvattava                    apulaisia vailla. Mutta ennenkuin voimme sitä
19622: matkat. Mutta !kun ·ei ole mitään määritelmää,                toivoa saada toteutetuksi, niin meidän täytyy
19623: mistä tämä avustus alkaa, niin on varmaa, jos se              toimia niin, että kätilömme V'oivat tulla toimeen
19624: nåin epämääräiseksi jää, että suurin osa kunnista.            tuloillaan. Nyt he aineellisesti 'elävät sellaisissa
19625: tulee tämän avustuks·en kieltämään. Tahtoisin                 olois.sa, jotka tekevät heidän t.oimeentulonsa mel-
19626: siis painostaa edustaja Reinikaisen tekemää ehdo-             kein mahdottomaksi. Sentähden täytyy ehdot-
19627: tusta, että määriteltäisiin jdku tuloraja, josta. al-         ta.a, että suuri valiokunta nyt tuntuvasti korot-
19628: kaen vaJrattramille vapaat avustusmatkat ja kai!kki,          taisi sitä palkkaa, jota heille nyt on ehdotettu.
19629: mitä tarvitaan, annettaisiin. On ehdottomasti                 Vähin määrä, joka tätä nykyä voi tulla kysy-
19630: koetetiJaiV'a jä~iestålä 'sit<en, etteiväJt va;ra,ttomuuden   mykseen näissä oloissa, on se, jota kätilöt itse
19631: perust.eella köYJhät avuntarvitsi~iat a'VUstusta vaiHe        ovat pyytäneet, nim. 3,600 markkaa. Mitä sii-
19632:                                                                                                                11'12
19633: 1488                                           'riistaina 18 p. marraskuuta.
19634: 
19635: 
19636: hen :kysyilllykseen tulee, jota :ed. Reinrikai'lren tääJllä   va;kseen eikö olisi mahdollista ajatella tällaista
19637: kosketteli, nim. :että määrättäJ:Usiin joku tulojen           .iä.r.ies•telmä:ä sovitettava:ksi .Jwkiin niinkuin on: nyt
19638: alin rruja 6,000 markkaa, minkä verran tuloda                 yleensä .i'äJr.iestetty virkamielhiin nlälhden nyky-
19639: ihmisellä korkeintaan saa olla enntmkuin hän voi              oloissa.
19640: vaatia hoitoa kunnan kätilön 1Juolelta ilmais-eksi,               Mitä taas tulee TJalkkasuhteisiin, en tahdo siitä
19641: nib minun mielestäni, ei tuollaisia rajoituksia ja            m:iJeltäni nyt lausua.
19642: va·at]muksia saisi panna. Mie1estäm:i on paremTJi,
19643: että vanha ta,TJa säilytetään, että missä köyhä ih-              Ed. L o ih ·i: TääJ1lä ovat monet puhujat syyttä-
19644: minen tarvitsee aTJUa, s.iinä hän on oikeutettu               neet valiokuntaa siitä, että valiokunta on asettu-
19645: saamaan sitä. .Olen sitä midtä, että kätilöitten              nut tässä kätilöiden :palkkauskysymyksessä liian
19646: paJlkat olisivat ilmrotettwVIat, -        mutta kunnan        kitsaa.lle kannalle, että tuo minim]palkka on mää-
19647: :kätilön tulee niinkuin lää:kä:rin1kin auttaa, mil-           rätty liian :TJieneksi. V aliakunnassa kyllä ke:<-
19648: loin lähimmäisemme on vaarassa huolimatta poti-               kusteltiin tästä asiasta paljon, mutta juuri ottoon
19649: laan vara.llisuudesta - . Mitä taas tulee siihen,             huomioon sen tilanteen, :missä oHaan, :että rahan
19650: josta. ed. Gebhar.d huomautti :että pi1:äisi panna.           arvo on niin TJeräti alhain:en, tultiin siihen vakau-
19651: semmoinen määräys, että kätilöitten pitäisi saada             mukseen, että nykyistä hetkeä ei voida ottaa 'POh-
19652:  3 huonetta taikka. 2 lhuon,ett:a j. n. e. niin m'inäJ luu-   jaksi tälle <paikalle kun TJalkka aijotaan järjestää
19653: len, että se on väJhän liian yksity~sllwhtiin menevä          TJitemmä1le tulevaisuudelle. 'Tällä hetkellä voi
19654: ehdotus. Voi olla m!lihdullista, että kunta on ti-            kyllä tämä palkka olla riittämätö.n, sitä ei kiellä
19655: laisuudessa maksamaan TJalkkaa, mutta ei hank-                kukaan, mutta voihan olla että tilanne muuttuu
19656: kimaan sellaisia huoneustoja ja sentähden tämä                toisenlaiseksi. Nythän ra.halla kohta ei ole mi-
19657: yksityiskohtainen ehdotus voisi jäädä pois. Mitä              tään arvoa, mutta on otettava huomioon, että lais-
19658: esim. kaikenlaisiin lomakysymyksiin tulee, jos                sa täytyy ·olla TJohja, joka kestää vastaisuudessa.
19659: siitä määrättäi:siin niin tarkkaan, että sanottaisiin         Kaikki ne kätil·öt jotka tämän lain nojalla vir-
19660: -että yhtenä vuonna ·o1isi kaksi, toisena vuonna kol-         koihinsa astuvat, ne ovat oikeutetut saamaan sen
19661: me ja kolmantena neljä viikkoa lomaa, minä luu-               palkan aina, mitä täJmä laki määJrää. V·oidaanhan
19662: len, että jokainen kätilö tarvitsee jo ensimmäi-              valtion menoarvion yhteydessä järjestää lisäalJua
19663: senä vuonna pitempää lomaa saadakseen t:ervey-                tähän kalliina<jan korotuksina ja luultavasti ovat
19664: tensä kunnossa. 1pys.ymä1äm.. Minä ·en .olisi sitä miel-      kunnat ny,kyhetkellä useissa talJauksissa myös
19665: tä, että täällä tehtäisiin liian yksityiskohtaisia            pakoitettuja lisäämään palkkoja. Tämä laki on
19666: määräyksiä, mutta toivoi.sin että sellaiset tulisivat         tarkoitettu tulevaisuutta varten.
19667: tehdyksi silloin, kun näitä asioita eri kunnissa
19668: jarjest:etään. Mitä tulee lasten hoitokysymyk-                    ·Ed. J..J :e i n o n e n: Minä toivoisin. että suuri
19669: seen, ni~n myönn:äJn että :ehdot-us, jonka. ed. Si:l'lan-     valiokunta kiinnittäisi huomiota tähän 7 § :n vii-
19670: pää teki on tärkeä ja sekin on huomioon otettava,             meiseen momenttiin, jossa sanotaan, että jos kun-
19671: kuitenkin luulen, että kätilöllä ei riitä aikaa               nan kätilö aikaisemmin kuin edellä on sanottu
19672: tähän työhön. Mutta siitä huolimatta meidän                   on tullut työhön kykenemättömäksi, voipi valtio-
19673: olisi tehtäJvä kaikki mitä voidaan tehdä, jotta las-          ll'euvosto suoda lhän1el:le koh:tuullis'fln eläkkeen.
19674: ten :hoito-opetUis tuli:si oikeaHe t.olaHe.                   Tämä käsite kohtuullinen eläke on minusta hyvin
19675:                                                               eTJämääräinen ja sitten vielä, kun la.kipykälän
19676:     Ed. 'r o r ll p a: Minä ,pyytäisin suurelle valio-        viimeisessä momentissa sanotaan, että valtioneu-
19677: kunnalfe esittää harkittavaksi erään näkökohdan,              vosto voiTJi määrätä, niin se voi, jos se tahtoo,
19678: joka mielestäni olisi nyt otettava hu'omioon, kun             mutta se voi olla myöskin määräämätiä tämän
19679: lähdetään yleensä sekä kuntien että valtion vi-               lain mukaan eläikettä. Jios kysymyksenal,ainen
19680: ranomaisten palkkoja järjestämään ja säätämään.               työnteki1.iä menettä1ä työkykynsä, niin onhan •ai-
19681: 'Ji~ikö olisi a·jateltavis·sa. löytää .ionkunlainen :pohja,   van luonnollista, että hänen elämänsä täytyisi
19682: jQka vas1Jais:i todellisia pa.likholo.ia ja :että sen li-     j.ollakin ta:v.a,Ua turvata. Siis ,~hdottaisin :että
19683: säiksi annettaisiin tämän ohessa riittävä korvaus             suuri valiokunta kiinnittäisi huomiota tähän seik-
19684: n. s. kalliinajanlisäyksenä. Sillä jos me nyt                 kaan ja muuttaisi lauseen, kohtuullisen eläk'illeen
19685: otamme ·.pohliaksi tällä kertaa olevat olot, knn              ,täyden eläkkeen" ja määräisi myöskin kiinteäm-
19686: lähd·etään palkkausoloista la:ii]la siäätämään vastai-        min tämän kohdan, että ,valtioneuvoston on
19687: sia, ailwja vaden:, niin minuru :mielestäni on se ky-         myönn€·H,äJvä ]rä:.nei:Le täy·ttä 1)a1kkaa. vastaava
19688: iieena:laista, onko osa:Hu aiv:an i:harr l)aikaHeen kun       eläke".
19689: a;jattelemme säännöllisiin oloihin ·TJalaamista. Sen-
19690: vuoksi minä nä:in ollen 1Jyytäisin, että suuri va-               Ed. G e b h a. r: d: Valiokunnan taholta väite-
19691: linkunta ottaisi tämän lJUolen asiasta harkitta-              tään, että se alhainen palkka, minkä se on ehdot-
19692:                                               Maalaiskuntain kätilöt.                                         1439
19693: 
19694: 
19695: tanut, vo:itailsiin :IDorvata sililä, että kalliina.ian-    siihen meidän Dn pyrittävä. Äs·ken esitin täällä
19696: lisäyksiä annettaisiin. Pyydän huomauttaa, että             eräJän ·kirj:elmän, jossa eräs maalaiskunnan ·kätilö
19697: emme voi ajatella, että olot muuttuisivat niin,             sanoo, että eduskunnan on mää,rättävä palkka,
19698: että 300 markan kuukausipalkka koskaan tulisi               sillä kunnan viranomaiset eivät ilman pakkoa mi-
19699: tälle ammattikunna:lle liian suureksi. 300 mark-            tään anna. Ja se näyttää olevan hyvin monessa
19700: kaa kuukaudessa, m.ilkä vas.taa. minun ehdotta-             kunnassa, sillä meidän ny1kyiset kunnan papat
19701: maani 3,600 markkaa vuodessa, on niin pieni mää-            ova;t tähän saakka olleet .niin kitsaita kaikessa
19702: rä, että· vaikka •rahanarvo muuttuisi miten t(\1;           siinä, mikä ·kuuluu terveyden'hoidon alaan, että
19703: ha·nsa, niin se sittenkään ei korvaa sitä työtä,            ehdottomasti on nyt koetettava saada 'kätilöasia
19704: mistä tä:ssä on kysylmy•s. Senvuok.si on pa.rasta           tyY'dyttäväJllä tava:Ha mrtika:i,stua.
19705: ettei nyt luoteta näihin petoll:Usiin kalli]naja·n:lislä-
19706: vksiin vaan tässä :laissa kerta 1kai~kikia;an teh:d:åän        Ed. Hu 1 t i n : E,d. Gebhard ensimäisessä lau-
19707: tå:lle ammattikunnalle sitä oi1keutta., mitä se niin        sunnossaan mainitsi, että on olemassa. kuntia,
19708: ka:uan on odottanut (Oikein).                               joissa maksetaan kätilölle palklkaa ainDastaan
19709:                                                             700...._800 markkaa vuodessa. Sillä ·ei ole kielletty,
19710:     Ed. Kaskinen: Minusta tuntuu, että tämä                 että saattaa olla muutamia. sel1a:is:Ua·kin, jotka mak-
19711: palkkausasia .on 'V'ä:äri.lllkäsitetty. Eilll'än täimä      savat jopa 2;000:kin. Mutta tämä 2,000 mark'kaa-
19712: palkkausjärjestelmä tä:ssä koske sitä, mitä käti-           kin on nykyoloissa aivan liian •pieni summa. Aset-
19713: lörlle on mwks.ettava vaan se :IDos:kee sitä, mitä          tuuhan va1iokunta kin sille kannalLe, että pitää
19714:                                                                                 1
19715: 
19716: etui,suwksia ;kun:tain on hrovutetta'V'a, eninellikuin      tätä vä:himpä;nä palikkana. Se ei estä kuntia mak-
19717: va:ltio maksaa ehdo•t•etun 1,000 ma.rkkaa. Mutta            rsamasta enemm:äru. Pall~kain kor.ottaminen on
19718: me tiedärrnme, että nyt. .io moni kunta :mruksaa ·pari      kyllä nykyoloissa budjetin järjestelyn kannalta
19719: tuhatta. IDa>:r:kka:a ja :ehklä enemmänkin. Eivät           vai'kea asia, mutta 'kyllä tämän täytyy ehdotettua
19720: suinikaan; nekään kunnat n;iitä meme tinlkimään.            korotusta kuitenkin kestää, sillä 'kätilöt ovat y,h-
19721: Senvuok.si on minusta a.ivan ~hmeel:li·sta, että edus-      teiskunnalle tuiki tarp·eeHisia ja välttämätt.ömi.ä
19722: kl1llta truhtoo mää;rätä kunnille kaiken sen, mi•tä         ja heidän toimessaan on kysymys ihmishengistä.
19723: ne saavat kätilöil1e malksaa, sinä rsiHoin on menrty
19724: lii'ka. ·pit'käiHe kunnallis·en elämän ala.lle.             On vanha sananlasku, •että henki on kalliimpi kuin
19725:                                                             dje.nki. Kannatan ed. Geb'hardin ehdotusta.
19726:     Ed. S i 11 a n pää: Ed. Kaskinen ihmettelee,
19727: että täällä tahdottaisiin määrätä 'kunnille, mitä         Ed. T h u ne :b e r g:. :Minä olen samaa mieltä
19728: heidän pitäisi käti,löille maks:a·a. Se on juuri sitä kuin 'kaksi viimeistä puhujaa.. Minä 1luulen, että
19729: mitä täytyykin määrätä, kos·ka kunnat eivät ole 300 ma.rkan palkka kuuss:a on ai:van v.ä;lttälm.ä-
19730: taJhtoneet va.paaehtoi•sesti maksaa. Jos 100 markan tön silloinkin, kun a.jat muuttuvat ja tulevat pa-
19731: kuukausipalkalla täytyy nykyään tulla toimeen, remmiiksi. On enm1en ka.ik·kea YJksi s,eikJka, joka on
19732: niin täytyy ymmäJrtää että sillä ei voi to~meen tul- vaikuttamassa., ja S•e on se, että .meidän täytyy
19733: la i1hminen joka väMtrukin vaatii. Olen tullut s~ih·en lwettaa saada ·sellaisia i!hmisiä täJile a;}alle antau-
19734: käsitykseen, että huonojen .palkkojen seurauksesta trumaan,. jotka ·sii'he[)J py•styv'ät ja sentäJhden meidän
19735: kaikki, jotka joh'onkin: 'pystyvät, ihwkevat t.ointa täytyy taata heille sellaiset tulot, että he uskal-
19736: muualta, siUä ·he eivät tylh:iäJllä voi toimeen tulla. tavat läiht~ä tälle tielle. S.e, että muutamat kun-
19737: 'l'ämä on samoinkuin eräillä opettaja-aloilla on nat maksavat vä,hän enemmä.n ja ma'ksavat :ken-
19738: ta,palhtunut. ·Missä op,ettrujille on maksettu niin ties kylliksikin, se ei suinkaan takaa sitä, että
19739: pienet pa.lkat, että he eivät ol·e voineet tulla sillä käJtilöt yleisesti saavat sellaisen pa:lkan, ·että voi-
19740: toimeen, ov·at he hakeneet liikealalle ja. kaikkialle vat sillä hyvästi tulla toimeen. T.ämä nä:kökohta
19741: muualle, missä ma,kset.tiin 'kunnollis·esti, kunnes on se, joka määrää minun 'kantani tässä asiassa.
19742: ei ollut opettajia, enää saatavissa ja täytyi ruveta      Keskustelu julistetaan päättynoo'ksi.
19743: paJl<kko.ia huimaa vasti k01Jottama:a:lll. Sama on myös
19744: tässä. Kätilöala on minusta kuitenkin niin tärkeä         Ensimäinen käsitt.ely julistetaan ·Päättyneeksi
19745: meidän yhteiskunnallemme, että! ·olisi ehdotto- 1 ja asia menee suureen v a.l i o kuntaan.
19746:  masti heidän olonsa taloudellisesti .myöskin jär-
19747:  jestettävä, sillä vasta silloin 'kuin heidän taloudel- 7) Ehdotuksen laiksi denatmoitujen alkoholipi-
19748: linen elämänsä, tulee siedettävälle tasolle, täUe toisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista
19749: aLaHe vojvat a.ntautua py,styv:ämmä:t. .ia kmmolli- ja myynnistä 29 päivänä toukokuuta 1917 annetun
19750: semmat työnt-ekijät kuin siellä ·ehkä nyt on. Jo-              asetuksen osittaisesta muuttamisesta
19751: lrainen, .io'ka tietää, että •hän maailmassa jotakin
19752:  voi toimia, hän vaatii siitä myöskin sellaisen pal- sisältävän hallituksen esityksen n :o 46 johdosta
19753: ka.n. dtä hän tulee sillä toimeen kerjä:ämäHä, ja laadittu tal'ousvali•okunnan mietintö n:o 12, joka
19754: l-UO                                          Tiistain& 18 p. ml!.rraskuuta.
19755: 
19756: 
19757: Yiime täysi-istunnDssa pantiin pöydälle, esitellään         tämisestä, vaan siitä syystä., että pienviljPlijät
19758: mainitun lainsäätä:misasian e n s i m ii i s t ä k ä-       ovat tuotta:iia. joilta jos kesän aikama viedään
19759: s i t te 1 :v ä vrurten.                                    ainoa hevonen, niin heidän tuotantonsa silloin
19760:                                                             kokonaan seisahtuu, seisahtuu ei ainoastaa.n elin-
19761:     KuDJ !kukaa.n ei 'halua pulheenrvuoroa, julistetaan kein'on harjoittamisen vaan myös tuotannon alalla
19762: ''nsimäinen käsittely päättynee:ksi ja asia men~ niin täirkeä toimi kuin esim. viljan ja rehun tuo-
19763: s u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.                      tanto nykyisin tunnustetaan Dlevan ja erittälinkin
19764:                                                             juuri sodan aikana. .Sensijaan hevoset ja ajoneu-
19765: ~)    Ehdotuksen laiksi hevosten ja ajoneuvojen vot, jotka Dvat esim. adureilla, vaikka ne 'Ovatkin
19766: ottamisesta sotavoiman tarpeisiin sodan aikana tärkeitä heidän elinkeinonsa harjoittamiseen, 'Ovat
19767:                                                             mielestäni ensi tilassa hel-pommin otettavat sodan
19768:                                                             syttyessä, jolloin on kiire mobilisointiin. Sen
19769: sisältävän 'hallituksen esity'ksen n :o 22 jo.hdosta
19770:                                                             ammatin harjoittaja voi tällaisessa tapauksessa
19771: la:a.dittu sotilasasiailliVaJ~O!kunrran mietintö ru:o 4,
19772: .ioka viime täysi-istunnossa. pantiin pöydälle, esi-        ottaa  ttloisen toimen, arusaita toiiilleentrulonsa s:i:itii
19773:                                                             eikä tuotanto siitä kärsi tai pysähdy, kuten on
19774: tellään      mainitun        lainsäatä!m:Usasian   ensi- laita maanviljelyksen aJalla. Tämän maalaislii-
19775:  m ä i s t ä k ä s i t te 1 y ä varten.                     ton ·ehdottaman muutoksen valiokunta myös ensi-
19776:                                                              mäisessä. lukemisessa hyväksyi vaan toisessa luke-
19777:     Keskustelu:                                             misessa, vasemmiston ehdotuksesta. ja; oilmiston
19778:                                                              kannattamana. se lmuutettiin niin kuin se on v~alio­
19779:     Ed. Ta k k ula: Valiokunta on tehnyt joita- kunnan mi·etinnössä. .Jos 1Slmri valiokunta PYISYV
19780:  kin oleellisia muutoksia hallituksen esitykseen. sotilasasiainvaliokunnan kannalla, merkitsee se
19781:  joista useimmista valiokunta on ollut sikäli yksi- periaatteessa sitä että kaikki maanviljelijät y. m.
19782:  mielin<en että ainoa1staan kaihden eri pykäJläru joh- elinkeinonharjoittajat ovat oikeutetut saamaan
19783:  dosta on tehty vastalause, lukuunottamatta sitä, va1Jautusta niihin hevosiin .ia ajoneuvoihin näh-
19784:  että eräät va;semmisto:laisedustajat ovat ehdotta- den, joita he tarvitsevat elinkeinonsa harjoittami-
19785:  neet koko la.kiehdo·tuksen !hylättiilvälksi. Ensi- seen ja tuotannon lisäämiseen. Mihin tämä joh-
19786:  mäisen vastalauseen takana olevat maalaisliitto- taa käytäJimössä, sitä ·ei t<aivvirune minun tässä ker-
19787:  laiset eivät ole voineet }"htyä val]okunnan mi,etin- mta, .i& siihen kai juuri vasemmiston ta.Jho1ta nämä
19788:  nön toisen § :n 7 .ia 9 .kdhtiin. Mairuitun pvkä:län 7 ehdotukset .ia 9 kohd'all hyväksyminen täihtää-
19789:  hfudassa esittää vaJEokunta va:pau1Je1Jtavaksi elin- väitkin.
19790:  tarvejakeluun välttämättömät hevoset .ia ajoneu-               Sentähden minä suosittelisin suurelle valio-
19791:  vot. Ensimäisessä va.stalauseessa huomautetaan kunnalle, että valiokunta hyväksyisi mietinnön
19792:  siitä että ei ole välhä:å.kitän pelkoa siitä että tällä vastalauseessa olevan 9 § :n sellaisena kuin se jo
19793:  alalla tulisi mitään häiriöitä, jos näitä rajoituk- valiokunnassakin ensimäisessä lukemisessa tuli
19794:  sia ei olisikaan olemassa, jonka tueksi vastalau- hyväksytyksi. Samalla kun minä suosittelen tä-
19795:  seen tekijät esittävät joukon tosiasioita valaistak- män viimeisen kohdan muuttamista samalla suo-
19796:  seen asiaa. Sen lisäksi on vielä huomiooniOtetta;ya sittelen että suuri valiokunta rpoistaisi kokonaan
19797:  että esim. automobitililiike voi nykyään poistaa toisen pykälän 7 kohdan ensimäisen vastalauseen
19798:  sen vähä.is-elllkin 1lräiriön, joka tällä alalla syrutyisi ehdotuksen mukaisesti, sillä niinkuin jo edellä
19799:  alintarpeiden jakelusm sodan a~kana, joten 7 koh- sanoin, se on sitä laatua, joka ei ollenkaan vastaa
19800:  den poistaminen toisessa, pykäläs,sä on aivan oikea. sitä mitä tämän pykälän eri kohdilla on tahdottu
19801:     Sen lisäksi on valiokunta ottanut samaan pykä- sanoa.
19802:  lään uuden kohdan, ,joka on mainitun pykälän
19803:  viimeisenä kohtana ja jossa vapautetaan kaikki                 Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19804:  ne ainoat hevoset ja ajoneuvot, jotka omistaja tar-
19805:  vitsee oman elinkeinonsa harjoittamiseen. Va-                  Ensimäi.nen käsittely julistetaan päättyneeksj
19806:  liokunta ensimäisessä lukemisessa meikäläisten .ia asia menee suureen va1io:kuntaa,n.
19807:  ehdotuksesta hyväksyi rpykälän viimeiseksi koh-
19808:  daksi sellaiseen muotoon tehdyn lisäyksen, että
19809:  ainoastaan ne 'h€1Vosen omistajat, joilla. on yksi            9) Ehdotuks!'n laiksi siement.avarain maallan-
19810:  työkuntoinen :hevoruen, sa,avat vapautusta. Tämä                             tuonnista ja kaupasta
19811:  uusi ·pykälä sellaisessa muodossa kuin maalais-
19812:  liiton edustajat ehdottavat, johtuu ei siitä syystä. sisältävä hallituksen esityksen n :o 43 johdosta
19813:  että me ta!htoisim'me maa.nvi1.ielijöitä yh dessä tai laadittu maatalousvaliokunnan mietintö n:o 6.
19814:                                                 1
19815: 
19816: 
19817:  toisessa, kohdassa varpMlttaa velvollisuuksien tåyt- joka viime täysi-istunnossa pantiin pöydälle, esi-
19818:                                              Pöydällepanot.                                           1441
19819: 
19820: tellään mainitun lainsäätämisasian e n s i m ä i s-    13) Ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyksistä
19821: t ä k li s i t t e 1 y ä va,rten.                          20 päivänä heinäkuuta 1906 annettuun
19822:                                                                    valtiopäiväjärjestykseen
19823:   Kun kukaan ei pyydä puheenvuoroa juliste-
19824: taan ensimäinen käsittely :päättyneeksi ja asia        sisältävän eduskuntaesityksen johdosta laadittu
19825: menee s u u r ·e e n v a Li o k u n t a a n.           perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 8,
19826: 
19827:                                                                  14) Eräitä naapuruussuhteita
19828: 
19829:                                                        koskevan hallituksen esityksen johdosta laadittu
19830:                                                        lakivaliokunnan mietintö n:'O 14, ja
19831:                  Pöydällepanot:
19832:                                                          15) Ehdotuksen eduskunnan oikeusasiamiehen
19833:    Esitellään ja pannaan järjestänsä pöydälle seu-                     johtosäännöksi
19834: raarvaan täysi-istuntoon:
19835:                                                        sisältävä perustusla.kivaliokunnan mietintö n :o
19836:                                                        10.
19837: 10) Valtion virkatalojen käyttämistä sekä valtion
19838:     virkataloista muodostettujen viljelys- ja
19839:        asuntotilojen vuokralle antamista                 Puheenvuoron saatuaan lausuu
19840: 
19841: koskeva halEtuksen esitys n:o 55,                         Ed. M a n t e r e: Pyydän vain ilmoittaa, että
19842:                                                        suuri va:l>iokuruta kokoontuu huomenaamuna lrello
19843:                                                        9, joll'Oin jatketaan verotuslain käsittelyä.
19844: 11) Ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta 1919
19845:     vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä kesä-
19846:       kuun 11 päivänä 1919 annetun lain
19847:                                                          Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kel~
19848:                 muuttamise.<Jta
19849:                                                        6 i. p.
19850: sisältävä hallituksen esitys n :o 56,
19851:                                                          Täiysi-istunt.o -päättyy kello 7,45 i. -p.
19852:     12) Virkamiehen oikeutta pysyä vira-'!siUIJI
19853:                                                                               P9ytäkir.ian vakuudekSi:
19854: koskeva hallituksen esitys n :o 57,                                                 Eino J. Ahla.
19855:                                                                                                                   ..
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                             70. Perjantaina 21 p. marraskuuta
19861:                                                 kello 6 i. p.
19862: 
19863:                   Päiväjärjestys.                            tästä illasta torstaiaamuun, ed. K. E. Linna täksi
19864:                                                              ja huomispäiväksi, ed. Heimonen ja Vuorimaa
19865:                                                  Siv.        huomispäiväksi, ed. Nyberg tästä illasta tiistai-
19866:                                                              iltaan, ed. Koivisto huomisaamusta keskiviikkoil-
19867: Hmoituksia:                                                  taan, ed. A. H. Virkkunen, Maunonen, Perälä ja
19868:                                                              Niukkanen huomispäiväksi.
19869: 
19870:          Pöydällep:anoa varten
19871:               {lsitellä·än:
19872:                                                                      Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
19873:    1) Pankkivaliokunnan m~·etintö n :o 5
19874: ha;lliiu'ksen esityksen johdosta valuutta-
19875: kaupan haxjoittamista koskevan lain edel-                                     Pöydällepanot:
19876: leen wimll!ssa .pitämisestä .............. 1443
19877:                                                              1) Ehdotuksen valuuttakaupan harjoittamista kos-
19878:    2) Talousvaliokunnan mretintö n:o 1~                          kevan lain edelleen voimassapitämisestä
19879: anomusehdotuksen johdos.ta, joka kosk,ee
19880: asu:kkaiden ja tehtaiden oikeuksren jär.ies-                 sisältävän hallituksen esityksen johdosta laadittu
19881: täJmistä nii1la kruununtiloilla, jotka teh-                  pankkivaliokunnan mietintö n :o 5 esitellään.
19882: taat ovat tilajn aiSukkaåta sivuuttaen teh-
19883: taan klälytön vuoksi vwolle 'Ostaneet . . . . . . 1444         Puhemies: Asia pantane.e pöydälle seuraa-
19884:    3) Talousvaliokunnan m~etintö n :o 14                     vaan täysi-istuntoon.
19885: anomus,ehdotuksesta, joka koskee varojen
19886: varaamista kuntien maapoliti-ikan toteutta-                    Keskustelu:
19887: mista va1.1ten ........................ .
19888:                                                      E-d. C o 1 1 i a 111 d e r: J'ag- ,oor av föoodra,g-n[ngs-
19889:                                                   lis,torna att avsikten är att bordlägga detta be-
19890:                                                   tänka.nde, som i tryck omfattar 41 sidor, till ett
19891:                                                          1
19892: 
19893:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. plenum kloekan 8 e. m. Det är s:ålunda menin-
19894: Kotonen, Auer, Collan, R. Erich, Gebhard, P. g"en, att vi under någon timme skola få taga del
19895: W. Heikkinen, Helenelund, Helo, Holma, P. Hut- av detta viktig-a ärende, uti vilket utlåtanden in-
19896: tunen, Kojonen, Lauren, Leivo, Miemois, Paasi- fordrats av ohka fackmyndigheter. Ehuru det
19897: vuori, Sirola ja Torppa.                          skulle kunna anses smickmnde att man tiHmä:t-c;r
19898:                                                   riksdag-smännen ett så utomordentligt gott om-
19899:                                                   döme, aH de på någon kort stund kunna. t.illegna
19900:                                                   sig- inne1hållet av ett ärende av denna art ooh äro
19901:                                                   heredda att omedelhart av,göra det, kan jag ic'ke
19902:                    Ilmoitusasiat:                 för min del anse mig höra till dem, som hava
19903:                                                   dessa utomordentlig-a förutsättningar, och jag tror
19904:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat yksityisten a;tt med mig många andra komma att känna sig
19905: asiain vuoksi: ed. Auer, Torppa, ja Helenelund g-anska besvikna över att man på detta sätt viU
19906: tä:män päivän täysi-istunnosta, ed. P. V. Heikki- forcera ett ärenJdes heihandlling-. J ag har velat
19907: nen täklili ja huomispäiväksi, ed. Koskeiin tämän ~~~ttala detta s'om en protest mot detta, enligt min
19908: kuun 22 päivästä joulukuun 1 päivään, ed. Typpö , lmening, lät.fvindig-a sätt att söka. driva igenom
19909: 1444                                        Perjantaina 2t p. marraskuuta.
19910: 
19911: 
19912: viktiga och avgörande beslut. J ag föreslår, att               Puh fl mies: Eduskunta on siis päättänyt,
19913: ärendet icke måtte bordläggas till plenum kl. 8             että nyt esil1ä:oleva asia 'P a n n a a n p ö y d ä 11 e
19914: e. m., utan till ett till en annan dag utsatt ple-          seuraaJVaa,n täysi-istuntoon.
19915: num.
19916:                                                               Päätöksen johdosta lausuu
19917:   Ed. E s t l a n d e r: I överensstämmelse med
19918: den UP'P'fattning, som jap- vid HerfaJldiga til:lfiäJllen     Ed. S c h a u m a n: J ag anhMler att få reser-
19919: ha:ft anledning uttala, unCLerstöder jag rdg'm.. Col-       vera mig mot det fattade beslutet.
19920: lianders förslag och får jag för min del föreslå,
19921: aitt detta betänkande måtte bordlägg8Jil till det           2) Asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien järjestä-
19922: plenum, som föl.ier efter det nu utsatta plenum             mistä niillä krnununtiloilla, jotka tehtaat ovat
19923: kl. 8.                                                      tilain asukkaita sivuuttaen tehtaankäytön vuoksi
19924:                                                                              verolle ostaneet
19925:   Ed. A r a järvi: Koska minäkin kuulun nii-
19926: hin edustajiin, jotka haluaisivat saada tilaisuuden         sisältävän an'Olnusehdotuksen johdosta laadittu
19927: lukea täiiDän mietinnön, jonka nyt ennätin avata;           talousvaliokunnan mietintö n:o 13 esitellään ja
19928: n~·vldän saada yhtyä ed. Es1Jlanderin tekemäiän eh-         p a n n a a n p ö y d ä ll e seuraavaan täysi-istun-
19929: dotukseen.                                                  toon.
19930: 
19931:   Keskustelu julistetaan päättynBeksi.                        3) Varojen varaamista kuntien maapolitiikan
19932:                                                                          toteuttamista varten
19933:    Puhemies: Keskustelun kuluessa on Bd.
19934: Colliander ed. Estlanderin kannattamana ehdot-              sisältävän anomusehdotuksen johdosta laadittu
19935: tanut, että nyt esillä oleva asia pa11taisiin pöydälle      talousvaliokunnan mietintö n :o 14 esitellään ja
19936: k :lo 8 pidettävän istunnon jälkeen pidettävään             pannaan p ö y d ä 11 e seuraavaan. täysi-istun-
19937: täysi-istuntoon. Kutsun tätä ehdotusta ed. Col-             toon.
19938: lianderin ehdotukseksi.
19939: 
19940:   Selostus myönnetään oikeaksi.
19941:                                                               Seuraava täysi-istunto on tänä iltana k:lo ~.
19942:   Äänestys ja päätös:
19943: 
19944:   Ken hyväksyy puhemiehen ehdotuksen, äänes-
19945: tää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Collianderin              Täysi-istunto päättyy k:lo 6,30 i. p.
19946: ehdotus hyväksytty.
19947:                                                                                     Pöytäkirjan vakuudebi:
19948:   Äänestyksessä annetaan 127 ,jaa- ja 54 ,ei"-
19949: iäntä.                                                                                     Eino J. A.bla.
19950:                               71. Perjantaina 21 p. marraskuuta
19951:                                                      kello 8 i. p.
19952: 
19953:                    Päiväjärjestys.                                                                                Siv.
19954:                                                      Siv.                Toinen käsittely:
19955: 
19956: Ilmoituksia:                                                   '6) Ehdotus laiksi 'hevosten ja, ajoneuvo-
19957:                                                             jen ottamisesta sotavoi!l'llaJJJ tarpeisiin sodan
19958:                                                             aikana ................. ·............ .
19959:               Kolm·as käsittely:                               A s i a1 k i r .i a t: Suuren valiokunnan
19960:                                                             mi-etin·tö n :o 42; sotilasasiainvaliokunnan
19961:     l) Ehgotus lai'ksi sääntöperinnöstä .. ·.. 1446         mietintö n:o 4; hallituksen esitys n:o 22.
19962:    Asia k i r .i a t:  Suuren valiokunnan                       7) Ehdotus laiksi denaturoitujen alko-
19963: mietintö n :o 38; lakivaliokunnan mietintö                  holipitoisten aineiden valmistuksesta, maa-
19964: n:o 12; hallituksen esitys n:o 32.     ·                    hantuonnista ja myynnistä 29 päivänä tou-
19965:    2) Ehdotus laiksi sääntöperintöomaisuu-                  kokuuta ·1917 J8;nnetun .asetuksen tosittai-
19966: den kiinnoittämisestä ja käyttämisestä ,sille               s•esta muuttamisesta .................. .
19967: pannun varallisuusveron suorittamis·eksi .. 1447               Asia k •i r j a: t: Suuven valiokunnan
19968:    Asia k i r .i a t:  Suuren valiokunnan                   mietintö n:o 40; talousvaliokunnan mi€ll;in-
19969: mietintö n :o 39; lakivaliokunnan mietintö                  tö n:o 12; hallituksen esity-s n:o 46.
19970: n :o 13; hallituksen esitys n :o 44.                           8) Ethdotus laiksi siementa.varain. maa-
19971:                                                             hantuonnista ja kaupasta ............. .
19972:                                                                Asia k i r .i a; t: Suuven valiokunnan
19973:                                                             mietintö n:o 41; maatalousvaliokunnan mie-
19974:           Ensimäinen käsittely:                             tintö n:o 6; hallituksen esitys n:o 43.
19975:     3) Ehdotus laiksi, jolla hallitus oikeute-
19976: taan antaanaan määräyksiä vwluuttakaupan
19977:  hwrjoittamisesta ..................... .                                 Ainoa käsittely:
19978:     A s i a k i r .i a t: Pankkivaliokunnan mi-e-
19979: tintö n:o .5: hallituksen esitys n:o 45.                       9) UlkoasiainvaHokunnan tefhtävielll mää-
19980:     4) Ehdotus ,laiksi eräistä naaJPuruussuh-               rittelemistä koskeva anomuSf'.hdotus ..... .
19981: tffi.sta ..................... · · · · · · · · · ·             Asia k i r j.a t:  Perustuslakivaliokun-
19982:     A s i .a; kirja· t: Lakivaliokunnan mie-                nan mi-etintö n:o 9; ed. R. E·rich'in anom.
19983: tintö n:o 14; hallituksen esitys n:o 36 ..                  ehd. n:o 1. . ·
19984:     5) Ehdotus tlaiksi 20 päivänä heinäkuuta                   10) Ehdotus eduskunnan oikeusasiamie-
19985: 1~06 annetun valtiopäiväjärjestyksen ulko-
19986:                                                             hen :johtosäännöksi' ................... .
19987: asiainvaliokuntaa koskevien säännösten                       ·Asia k i r.i a: Perustuslakivaliokunnan
19988: täydentämisestä ..................... .                     mietintö n:o 10.
19989:     A s i a k i r ja t.: Perustuslakivaliokun-                 11) Anomusehdotus, .ioka koskee a>mk-
19990: nan.mietintö n:o 8; 00.. Kedon y. m. edusk.                 kaiden. ja f.ehtaid·en oikeuksien järjestä,
19991: esit. n:o 7.                                                mistä niillä kruununt.j..loiHa, joita tehtaat
19992:                                                                                                                 183
19993: 1446                                       Perjantai_na 21 p~ marraskuuta.
19994: 
19995: 
19996:                                                    Siv.           P u 1h e m i e s: Ensin sanitaan rusia,sJta keskus-
19997: ovat tilai~ asukkaita sivuuttaen tehtaankäy-                   telu; kun se on julistettu rpäättyll'eeksi, tehdään li'P-
19998: tön 'VUoksi. v>erollie ostaneet ............ .                 nuäänestyksellä päätös låkivaliokunnan mietin-
19999:    Asiakirjat: Talousv!lJliokunnan· mie-                       nön sivulla 5 olevasta .ponnesta, että lakiehdotus
20000: tintö n:o 13; ed. Ös1Jerho1min ja von Bornin                   käsitellään kiireellisenä. Jos mainittu ehdotus
20001: anom. ~hd. n :o 83.                                            hyväksytään toimitetaan lippuääneStys lakiehdo-
20002:                                                                tuksen hyv.äksymisestä tai hy Ikäämisestä; mutta
20003:    12) Varojen varaamista kuntien maapoli-                     ellei kiireelliseksi julistamista tapa'hdu ääneste-
20004: tiikan toteuttamista varten koskeva anomus-                    tään siitä. onko lakiehdotus hyväksyttävä jätet-
20005: ehdotu•s ................ ·............ .                      täväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäl-
20006:    A s i a k i r j a t: Talousvaliokunnan mie-                 keen kokoontuviin valtiopäiviin vaiko hylättävä.
20007: tintö n:o 14; ed. Luo'Pa.iärven y. m. anom.
20008: ehd. n:o 64.
20009:                                                                   Mimettelytapa hyväksytään.
20010:                    Esitellään:
20011:                                                            Kun ei kukaan halua puheenvuoroa ryhdytään
20012:    13) Ha111tukRen esitys n:o 55 valtion vir-         äänesty'kseen.
20013: katalojen käy·t:t.ämis·estä sekä valtion virka-
20014: taloista muodostettu.i·en vil.ie1y,s- .ia asunto-          Äänestykset ja päätös:
20015:                                                            1
20016: 
20017: tilojen vuokraHe an:tamise~~~ta ...... : ... . 1463 1
20018:    14) Ha.Uituksen esitys n :o 56 ynnä elh-                Sihteeri lukee äänestysesityksen:
20019: doims •laiksi edusta.ianpalkkiosta 1919 vuo-
20020: den va,rsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11              Ken kyväksyy nUihee11aiOlevan ehdotuksen
20021:                                                                          1
20022: 
20023: 
20024: päi'Vänä 1919 annetun lain muuttamisesta              asian kiireelliseksi julistamisesta äänestää ,jaa";
20025:    15) Hallituksen esitys n.:o 57 laiksi vir-         ken ei sitä hyväksyy, äänestää ,:ei"; .ios ~ähin,tään
20026: k!!imiehen oikeudesta pysyä vi,rassaan .... 14-64-
20027:                                                       5
20028:                                                         /fl annetuista ääni•stä kannattaa mainittua ehdo-
20029:                                                       tusta, on se hyväksytty, mutta muuten on se hvl-
20030:                                                       .iätty.
20031: 
20032:   Nimenhuudon as€mesta merkitään läsnäoleV'iksi                   Äänestyksessä annetaan 115;1) ,jaa-" Ja 3 ,,el-
20033: ne edustajat, jotka ottivat osaa -edelliseen täysi-is-         lläntä.
20034: tuntoon sekä sitäpaitsi ed. R. Erich, Gebhard ja
20035: K.Otonen.                                              ·           Puhemies: Eduskunta on siis päättänyt,
20036:                                                                että esillä oleva lainsää:tämisasia käsitellään siinä
20037:                                                                j.är.ies:ty ksessä kuin :valtiopäiväjärjestyksen :60
20038:                    llmoitusasiat:                              §:n ? momentissa on säädetty eli kiireellisenä.
20039: 
20040:    Vapautusta edus~untatyöstä yksityisten as1am                  P u he mies: Nyt toimitetaan äänestys la;ki-
20041: vuoksi saavat seuraavat edustajat: ed. Fränti tästä            ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
20042: illasta ensi tiistai-iltaan, ed. Liak'ka huomispäi-
20043: V·ästä, ed. Malmivaara ja 0. Korhonen huomispäi-                 Äänestysesitys luetaan:
20044: vän istunnosta sekä     oo.  Ruuskanen huomisesta
20045: e.nsi keskiviikkoon asti.                                           Joka hyväksyy lakiehdotuksen sellaisena, kuin
20046:                                                                s-e on toisessa käsittelyssä ·päätetty, äänestää ,jaa";
20047:                                                                .ioka sitä ei hyväksy äänestää ,ei". Jos vähintään
20048:                                                                2
20049:                                                                  / s annetuista äänistä on jaa-ääniä, on· la'kiehdotns
20050: 
20051:         PäiväJärjestyksessä olevat asiat:                      hyväksy;f;ty, mutta muuten se on hyljätty. '
20052: 
20053:        1) Ehdotuksen laiksi sääutöperinnöstä                     Äänestyksessä annetaan 158: ,daa-" ääntä .Ja
20054:                                                                1 ,ei-" ääni.
20055: sisältävä iha1[ituksBn esitys n :o 32, jota 'On va1mis-
20056: t-elevasti käsitelty lakivaliokunnan mietinnössä            P u h e m i e s: Eduskunta dn siis hyvä;ks:Vnyt
20057: n:o 12 ja suuren valiokunnan mietinnössä n:o 38, lakiehdotuksen; asia11 kolmas 'käsittely on rpä.ätty-
20058: esitellään k o 1m a n t-een 'käsi t te 1 y y n.         ' nyt .ia asia on loppuunkäsitelty .
20059: 
20060: 
20061:                                 ..
20062:                                          Valuuttaka.upa.n harjoittaminen.                                      1447
20063:                                                                       ---
20064: 
20065: 2) . Ehdotuksen laiksi sääntöperintöomaisuuden            vliihintäiän 2 /:>. annetuista äänistä on ,ia.a,•ääniä, on
20066:   kiinnittämisestä ja käyttämisestä sille pannun          lakiehdotus hyväksytty, muuten se on 1hyljätt:y.
20067:           varallisuusveron suo:dttamiseksi
20068:                                                                Äänestyks-essä annetaan; 1'53 ,jaa-' 1
20069:                                                                                                 2 ,;ei-" Ja
20070: sisirltävä. hallitu'Jr,s.e.n esitys n :o 44, jQta on val- ääntä.
20071: mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mietinnössä
20072: n:o 13 ja s1;1uren valiokunnan mietinnössä tn:o 391,_           Puhemies.: Eduskunta on sii13 hyväksy-
20073: esitellään k o 1 m a n te en: ik ä s i t t e 1 y y n.,    i nyt lakiehdotukse~.
20074: 
20075: 
20076:    P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiassa keskus-         Asian kolmas käsittely julistetaan ·päätt'yn-eeksi
20077: telu. Kwi. se on julist.ettu 'Päättyneeksi, tehdään       ja asia loppuun käsitellyksi.
20078: lip.puäänestyksellä päätös lakivaliokunnan· mie-
20079: tinnön sivulla 3 ohm1sta. ehdotu'ksesta, että laki-       3) Ehdotuksen laiksi, jolla hallitus oikeutetaan
20080: ehdotus käsitellään kiireellisenä. Jos mainittu                  antamaan määräyksiä valuuttakaupan
20081: ehdotus ·hyväksyti'j,än, t()imitetaan lippuäänestys                       harjoittamisesta
20082: lakiehdotuksen hyväksymisestä! tai ·hylkääämi-
20083: sestä; dlei kiir-eelliseksi julistamista tapahdu,         sisältävän :hallituksen ·esityksen n:o ~5 johdosta.
20084: äänestetään siitä, ·onko la·kiehdotus hyvä*syttävä        laadittu panlrkivaliokunnan mietintö n:o 5, joka
20085: jätettäväksi lepää;mään ensimäisiin uusi~m vaalien        viime täysi-istunnossa pantiin pöydå.ll:e, ·esitellään·
20086: jälkeen kokoontuviin valtiopäiviin, vaiko hylät-          mainitun' lainsäätämisasian e n s i m ä i s t ä .'k ä-
20087: tävä.                                                     s i t t e 1 y ä varten.
20088: 
20089:   Käsittelyjärj-estys ;hyväksytään.                         Keskustelu:
20090: 
20091:   Kun ei aruka;an !halua keskustella, rythdytään              Pääministeri V ·en no l a: Kun tutustuu sii-
20092: äänestyksiin.                                              heDJ arvost-eluun, mikä pankkivaliokunnan mietin-
20093:                                                            nössä on ann-ettu siitä. säännöstelystä, jonka alai-
20094:   Aiinestykset ja päätös:                                  sena. elinkeinoelämä ja ·erityisesti valuuttakauppa
20095:                                                            on ollut, niin ei voi olla. tekemättä sitä muistu-
20096:                                                            ~tusta, että se mon-essa suhteessa. ampuu y'ti maa-
20097:   Äänestys-esitys luetaan:
20098:                                                            lin ja antaa huomautuksille aihetta.. Kun -esim.
20099:    Ken hyvcäksyy pwheenaolevan ·ehdotuksen asian           ensimäisessä vastalauseessa huomautetaan;, että
20100: kiireellis-e-ksi julistamis·esta, äänestää ,jaa"; k€n      säännöstely on loukannut yksilön oikeutta va-
20101: ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintään 5/ 6         paasti hallita yksityis'tä omaisuuttaan ja että·
20102: annetuista äänistä kannattaa mainittua ehdotusta,          säännöstely on a-istiriidassa ~taloud-ellisten lakien
20103: on ehdotus hyväksytty, mutta muuten on se hy-              ja elinkeinovapauden periaatteiden: katnssa., niin ei·
20104: läitty.                                                    voi olla sitä muistutusta, tekemättä, että tälla.i- ·
20105:                                                            sella. väitteellä 'heitetään oikeastaan moittiva ar-
20106:   Äänestyksessä annetaan 152 ,jaa-" ja 1 ,ei-"             vQstelu koko sitä yhteiskunnallista. ja taloudellis-
20107: ääni.                                                      ta lainsäädäntöä vastaan, mikä viime vuosikym-
20108:                                                           ·menien kulu-essa on aikaansaatu. Koko tämä lain-
20109:                                                            säädäntö ont oikeas.taa'n ollut vapauden rajoitta"·
20110:    P u he m i e s: Eduskunta on siis päättänyt             mista,, samoin • kuin -elinkeinovapauden rajoitta-
20111: että -esillä. ol-eva lainsäätämisasiå käsitellään siinä    mista, tai par·emmin sanoen sen ahtamista, vissi-
20112: järjestyksessä kuinValtiopäiväjärj-estyks-en 60 § :n       jen määrättyjen rajvjen sisään, jotta. se ei tulisi
20113: 2 momentissa vn säädetty eli kiireellisenä.                liian vaarallis-eksi yhteiskunmille ja si1nä eläville
20114:                                                            yksilöille. Tällaisilla perustei'lla ei siis voida. täl-
20115:    P u :h e m i e s: Nyt seuvaa äänestys lakiehdo-         lais-en' lainsäädä.nnön tarpeellisuutta kumota. Mitä
20116: tu ks-en ;hyväksymis-estä tai •hylkäämisestä.              ta~s tulee ta1loudellisiin lakeihin, joihin myös ar•
20117:                                                            vos•telussa viitataan, niin uno'hdetaan, että ·talou-
20118:    Sihteeri lukee äänestysesity.ksen.                      delliset lait eivät ole suinkaan mitään mekaanisia
20119:                                                            lakeja, jotka. aina toteutuisivat, mutta nämä lait
20120:     Joka 'hyväksyy lakiehdotuksen sellaisena kuin          vaativat vissejä edellytyksiä ilmenemismuodo1-
20121:  se on toisessa. käsittelyssä .p.äätetty, äänestää         loon. Koko sota-aika • on monessa .suhteessa. w-
20122:  ,j:aa",. joka ei sitä !hyväksy, äänestää ei. Jos          distamlt tämän ja osoittanut miltei kaikissa mais-
20123: 1448                                      Perjantain~ 21 p. marraskuuta..
20124: 
20125: 
20126: 
20127:   sa, että taloudelliset lait voivat ainoastaan vissien meidän ra:hakysymyksemm.e ·täytyy muocfo~tua ·
20128:   ed-ellytysten vallitessa vallita .ia että erilaiset jär- hyvin arkaluontoiseksi da että, jollei tarvetta voi-
20129:   .iestelytoimenpiteet, samoinkuin kansainvälisen ja da ulkomaisilla lainoilla tyydyttä:ä, muodostuu ul-
20130:  ·poliittisen tilan1t€en luoma.t· seikat, voivat estää komaisen va:luutan perässä kilp-ajuoksu hyvinkin'
20131:  niiden toteutumisen. Emme siis VJoi siinäkään suhc kiivaaksi. Tähän on vielä lisättävä, että u&ea·i:
20132:   teessa .puJhua vain ainoast-aan mekaanisesti että nii•stä •sivutu~oista tai niin sanoakseni sa•latuista
20133:   n:iin ja iniin talpahtuu, huolimatta siitä millaiset •tuloi,sta, jotka maksubilanssiamme aikaisemmin
20134:   olot ja: y;hteiskunnan tilanne ovat. !.ii>oitteluna tasasivat, ovat nyt poiss•a. Useihin kymmeniin
20135:   myös täytyy pitää sitä tässä arvostelussa. kun miljooniin nousiva.t aikaisemmin u.e rahamäärät.
20136:  vedotaan jonikun intressicyh:inä:n, esim. kaupan ja mitkä siirto'laiset läihettivät Amerikasta, useihin
20137:  teollisuuden yksinomaisiin etui•hin tai jonkun kymmeniin. vielåpä satamääriin miljooniin nou-
20138:   ihmisryhmän yksityiskohtaits'iin etuisuuksiin, siva•t ne rahamäärät, mitkä ulkomainen ·huvila-
20139:    joita tällainen ylein•en yhteis'Eln hyvän · nimessä asutus, samoin kuin ulkomainen sotaväki maahan
20140:   tapahtull'ut järjestely saatte.~ •enemmän tai vä- jätti. Aivan väihäiseksi eivät myöskään ole arvos-
20141:   hemmän epäedul1isesti koskea.                              teltava ne rahamäärät, mitkä yleinen matkus.ta-
20142:      Tahdon kiinnittää tähän. huomiota siitä syys- jaliiken·nie toi maa.han. Kaikki nämä lisätulot,
20143:   tä, koska talla.inen arvostelu monessa swhteessa jotka. merkitsivät .meidän taloudelliselle budjetil-
20144:   on vahingollinen tälla.ist'Eln a11ka1luontoisten il- lemme spuria summia, eiviilt näin'ä viime vuosina
20145:   miöiden va.kavaUe käsittelylle ja antaa tilaisuutta eitvätkä Mlläkään hetkellä ole voineet tulla kysy-
20146:   pitämyksille, jotka sitten, vahingoitta.va,t sitä yh- mykseen. Asema tätä taustaa vastaan on siis vie-
20147:   teisty·ötä, mitä tällainenkin säännöstely yhteis- lä enemmän ymmä,rrettävissä.
20148:   kunnan puolelta edellyttää. En ',tahdo tällä sanoa, ,         Näiden seikkojen lisäksi •tulee vie1ä monia mui-
20149:   että me olisimme tpahempia kuin muutkaan. Kaik- ta seikkoja, jotka selittävät asian tilaa. Eihän
20150:   kialla saapi säännöstely, jota sodan aikana on ollut voine kieltää, että se tilanne, mikä itäisessä naa-
20151:   pakko toteuttaa, samoin kuin sen jälkeenkin vielä purimaassamme, Venäjällä, vallitsee, on omiansa
20152:   ta'])ahtuva S'ää]]Ilöstely, ankaraa arvostelua osak- myös lisäämään arvost-elua epävarmuudesta ei ai-
20153:   seen jo siitä yksin•kettaisesta. syystä, että se louk- noastaan siihen maahan nähden, mutta, myöskin
20154:   kaa suuressa· määrässä monien intressiryhmien sen läheisiin naa•purimaihin. P.elko bols·hevismin
20155:  etuja. Mutta tahdon siihen erityisesti viitata sii- levenemisestä jälleen myös Suomeen, on tosiasia,
20156:   tä syystä, että ainoastaan asia'llisempi asian käsit- joka mop.1:a kertaa on tullut ilmi niissäkin keskus-
20157:   tely on omiansa saattamaan näiden ilmiöiden poh- teluissa, .ioita hallitus on koettanut panna toimeen
20158:   timisen ja niiden nojalla tapa•hthvien toimenpitei- lainain saami~ksi maahan. Että tämä asiaintila
20159:   deri toteuttamisen reaaliselle pohjalle.                   on omi'ansa edistämään myöskin valuutan arvon
20160:       Tätä taustaa vastaan täytynee arvostella myös a'lenemiS<ta, ei voitaoo kieltää. Tästä samasta _ti-
20161:   sitä kysymys~ä; mikä tällä hetkell'ä on käsiteHä- lanteesta Itä-Euroopassa johtuu myöskin, että se
20162:   vänä. Kun, ottaa huomioon, että meidän maamme avaa erittäin suurelle kaurppaspekulationille maas-
20163: ·talouselämä on monessa suhteesse: sodan a.ian kaut- samme tilaa. Minulla on· tilaisuus todeta, että
20164:   ta tullut järkytetyksi ja että vielä tälläkin 'hetkel- monia tavaroita on tuotu maahan kuluneen. 9 kuu-
20165:   lä :ia 31rvostelta.vana olevassa tulevaisuudessa vielä kauden aikana. jo ,Paljon enemmän, kuin maassa
20166:   tulemme elämääJn epänormaalisessa. ylimenotalou- tarvita•an, useita lka·ks.i !ke11taa ja ·ylikin siiltä,
20167:   dessa, niin muodostuu valuuttakysymyksemme ei mitä tuotiin rauhanadan viimeisenä vuonna, eli
20168:   yksinään erilliseksi kysymykseksi, vaan yleiseksi 1913. l'ämä V enäjäru tarpeita varten varastoi-
20169:    kysmykseksi, jossa ilmenee taloudellisen elämän thin ostamin-en tyydytetään Suomen valuutan kus-
20170:   tilanne erityisentä symptoomina juuri valuutan tannuksella .ia on omiansa lisäämään sitä maksa-
20171:    kautta.. Kun on todettava, että esim; niid-en yh- essa ulkoma,isen valuutan kysyntää ja jättämään
20172:   deksän kuukauden kuluessa, mitkä tätä vuotta on meidät heikompaan tilaan. Mikään salaisuus ei
20173:   eletty ja josta •minulla on tilastollisia. tietoja, on ole myöskään se, että keinottelu suorastaan raha-
20174:    meidän maahammetuotu ei vähemmän kuin yh- kaupalla rehottaa. varsin suuressa määrässä ei ai-
20175:    den mil.iaardin ka:hd·eksansaidan miljoonan markan nqasiaan kotimaassa., mutta kenties vi-elä enfflll-
20176:    rnrvosta tava11oita .ia ·si~hen vielä. lisää salaka.U'pan män u'lkomailla, jossa tämän ra.hakaupa.n taval-
20177:   kautta tulleet ta.varat, ja tämä kaiken a.settaa si- listen ilmiöiden mukaan ne maat, jotka. ovat hei-
20178:   tä tosiasiaa vastaan, ehtä se.ma1la ·aikaa on maasta kommassa asemassa, tulevat sp·ekulationin esineik-
20179:    viety ainoastaan: noin 600 miljoonan markan a,r• si·:ia sillä tavalla joutuvat· airuakin joksikin aikaa
20180:    vosta tavaroita,· siis aiooastaa>Th 1/3 sitä vastaan, näiden keinottelijain käsiteltäviksi ja näiden mai-
20181:    mitä OTh tuotu, nliin on j6l', ymmärrettävissä, että den raha-arvo siis jo siitä syystä 'huononee.
20182:                                        Valuuttakaupan harjoittaminel),
20183: 
20184: 
20185:       Nämä viittaaman•i seikat ovat sellaisia, to·siasi- tiin maahan 1913 2,7 .milj."kiloa; tänä vuonna. 9
20186:   oita, että me emme voi niitä ilman vakavaa har- kuukauden aikana, on jo tuotu 5,1 mil.j. kiloa.. Fe-
20187:   kintaa sivuuttaa., sillä tuskin voimme asettua sil- runoihin nähden ovat vastaavat luvut: 10;4 milj.
20188:   Ie kannaU.e, että asiat saavat mennä menojaan il- ja tänä vuonna 26 milj. .Suolaa on. tuotu 1913 1,1
20189:   man, että yhteishmnau ja valtion rpuolelta siinä milj. kg.; tämä vuonna 1,5 milj. kg. Öljykakkuja
20190:   tarvittaisiin mihinkään toimenpiteisiin ryhtyä.        tuotiin 1913 11,58 milj. kg.; täna vuonna 9 kuu-
20191:      Olen sitä mieltä, että valuuttakysymyksen rat- kauden .aikana 20,6 milj. kg. Saippua-a. tuotiin
20192:   ·kaiseminen tuskin voi tapahtua millään yksityi.s- 1913 190,000 kg.;. tänä vuonna· 9 kuukauden ai-
20193:   kohtaisella lainsäädän:qöllä ilman, että yhteiskun- kana 527,.000 kg. Jalkineista' ovat vastaavat luvut
20194:   ta on siinä mukana, ilman että tehdään tämä va- 131,000 kg. ja 237,000 ikg. Villakankaista
20195:   ~uuttavaara      kansalliseksi kysymykseksi, jota. 202,000 kg. v. 1913; tänä vuonna 9 kuukauden
20196:   vastaan julistetaa•n taistelu eri keinoilla. Ja olen aikana 316,000 kg. Sähkökoneista .ovat vastaa-
20197:   sitä mieltä, että se ei suinkaan ole parannettavis- vat luvut 1-1,7 milj. kg. Si·lavasta 1913 3,28
20198:   sa ainoastaan yksistään valuutta:lain kautta, mutta 'milj. kg.; tänä vuonna 9 kuukauden ~ikana 5,4
20199:   parannettavissa monien muiden toimenpiteiden milj, kg.                         ,
20200:   ohella sen kanssa. Tämä edellyttää myös ennen-            Nämä esimerkit, ovat tietysti sellaisia,, joista
20201:   kaikkea, että sitä tuontimäärää, mitä. ulkomailta tuOlllnin enemmyys on selitettävissä ja:' epäilemät-
20202:    olemme olleet pakotetut tv.ottamaaan ja joka kat- tä monissa. suhteissa maalle hyödyl'lisiä. Mutta
20203:   soen siihen, että niin .us·eita vu0sia olemme 10Ueet ei voine •kieltää sitä, että näihin sisältyy k6ko
20204:   v·errattain vähällä tuonna.la, on kaiken tod·ennä- lailla spekulationia Venäjälle viemistä varten j-a
20205:   lköisyyden perusteella vielä lisääintyvä, koetetaan että myöskin ainakin jossakin määrin ne sisältä-
20206:   supistaa ja että koetamme pyrkiä siihen, että ku- vät myös yli va.rojensa. elämistä. Hallituksen on
20207:    lutukseinme ja. tarpeemme rajoitetaan mahdolli- täytyny·t näiden y. in. ·esimerkkien ;perusteella to-
20208:   suuden mukaaJlJ. Tämä merkitsee kulutuksen ja deta, e-ttä tuontia ei ole osattu pysyttää niissä
20209: · iarpeiden supistamista kaikille kansalaisille enem- _ma:hdollisuuksien rajoissa, joita maalla on, ja sen-
20210:   män tai vähemmän. . Minun täytyy ·todeta, että takia !haHitu.ksen on täytynyt .io ryhtyä valmis-
20211:    meillä; Suomessa tähän on ilman epäilystä varaa. taviin toimenpiteisiin; niin että eHei asiaintila
20212:    Olen asiasta keskustellut useiden ulkomaala,isten toisin muutu, tuonti pysytetä:än niissä rajoisso..,
20213:    kanssa ja nämä ovat aivan yksimielisesti tehneet joihin .maalla on .malhdollisuu'ksia.
20214:  ·sen huomion, että me mon•essa suhteessa elämme            ~Viimeaikoina, on meillä koetettu vapaakauppaa
20215:    monien mui·tten ma:itten edellä. Tää:llä tuskin sovelluttaa taloudelliseen elämään. Erittäinkin
20216:    mistään on ,puutetta., huomautti minulle joku aika on koetettu tarkastaa., missä määrin tilanne jo on
20217:   .sitten eräs ranskalainen,· joka tuli suoraan koti- sellaine-n, että voisi kaupan päästää kokoua.a•n va- ·
20218:    maastaa•n·, .Parisista, ja teki 'huomioita meidän ja paaksi. Syyskuussa julkaisi 'ha.llitus n. s. vapaa-
20219:    sikäläisistä oloista ja tuli siihen johtopäätökseen, listan., jolloin erityisesti elintarpeet ja myöskin te-
20220:    että me elämme leveämmin ja ylellisemmin, pal- ollisuuteen, ta.rvittava.t raa.ka~aineet julistettiin
20221:    jon ~ähemmillä .puutteilla, kuin esim. Ranskassa. "vapaaksi. Jo edellä viittasin, että tulos on ollut
20222:    Tämän päivän sanomalehdistössä, samaten kuin se, että varsin useihin· ta.varoihin nähde•n on 9
20223:    yleensä viime aikain, on näkynyt yhä enemmän kuukauden· aikana· tuotu kaksi kertaa ja. ylikin
20224:   ·huomautuksia siitä, että jo omassa. maassakin ale- sen, mitä ill!ormaalioloissa. Tämä tulos on lasket-
20225:   taan tämä huomata ja että on esiintynyt vaati- ·tu, kuten sanottu, koko vuoden tuonnin perusteel-
20226:    muksia, myöskin valtiol1e sekaantl!a asiaan ja. ko- la, mutta. ei ole suinkaan kiellettävissä, että -'*
20227:   ettaa sen kautta saada aikaan terveellisempiä olo- vapaakauppa, . mikä on nyt vallinnut yli parin
20228:    ja tässä suhteessa ja. sen kautta myös· pa.rannuksia kuukauden ajan,. ei ole .suinka:an >OHut. omiansa
20229:    va-luutassa.· Minun täytyy· merkitä, ·että monet vähentå:mään tätä' y.Joostä tendensiä kQoko vuod.en
20230:    seikat viittaavat siihen, että se tuontimäärä, joka: aikana, vaan päinvastoin enentänyt. Se on kyllä
20231:    tämän vuoden kulmisssa on tuotu, antaa. muistu- ymmärrettävissä ja selitettävissä sen pitkän paas-
20232:   tuksille aihetta. Mainitsen esimerkin vuoksi muu- toajan jälkeen, mitä sota-,aika on maalle merkin-
20233:   tamia tava.roita, jotka antavat tilaisuutta hyvin- nyt, mutta se ei ole s.opusoin'Uiss·a maan varojen
20234:    kin erilaisille arvosteluille. Otan vertauslmhdaksi ja mahddlisuuksien kanss.a.
20235:    vuoden 1913, joka oli viimeinen rauhan vuosi             Sama epäedullinen kokemus ·on myöskin va-
20236:    niin sanoakseni. Mainittakoon että smd. vuonna luuttakaupan vapaana olosta. Valuuttakauppa on
20237:    tuotiin esim. silliä maahan 6,4 miljoonaa kiloa; ollut tämän .kuun 1 päivästä valJaana. Koko sen
20238:    mutta jo tämän vuoden aikana, 9 kuukauden aika- ajan on kurssi mennyt huomattavasti alaspäin.
20239:    na, on tuotu 12,3 miljoonaa kiloa. Herneitä tuo- Puuta vastasi esim. tämän kuun 1 päivänä .Smk.
20240:  1450                                     Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20241: 
20242: 
20243:   91: 41. Tänä ·päivänä llloteerataan se Smk. 133: varakkaille, on s·e tuottanut hyvinkin paljon ib-
20244:   60, joten lasku on ollut noin 46 % , Tukholman vyyksiä, loukannut heidän intress.ejään, mutta ei
20245:   kruunuun nähden merkittäköön että tämän )mun voine kieltää, että se varsinkin laajoille kansan-
20246:   1 päivänä 100 kruunua vastasi 523 Smk.; tänä kerroksille on ollut omiansa turvaamaan heille
20247:   päivänä 740 Smk. Kööpenhaminan vastaavat lu- välttämättömän toimeentulont Tässä ·suhteessa.
20248:   vut 468-674 tänään. Kristianian 498-718. se tunnustettanee ·vakavassa arvostelussa kaikissa.
20249:   Ranskan frangiin nähden 248~41: New Yorkiin maissa, on tällä epänormaalisen tilan pakotta-
20250:   nähden •olivat noteElraukS.et: tämän kuun 1 päi- mana säännöstelyllä ollut toivottuja tuloksia. Va-.
20251:   vänä 21: 95; tänä päivänä 33: 30. Erotus yleensä luuiltalakia ja valuuttasäännöstelyä on epäilemät-
20252:   katsoen tekee noin 45 a 50 % :ia näitten 3 viikon tä arvosteltava aivan samalla tavalla. Silläkin
20253:   aikana, jolloinka valuutta on ollut vapaa. En saavutetaan tarkoitusperä ainoastaan osaksi ja ,tä-
20254:   tahdo kieltää että tä:hän !huomattavaan kurssin- mä tarkoitusperä voidaan pitää saavutettuna sil-
20255:   laskuun ovat 'Voineet olla vaikuttaanassa monetkin loinkin, kun sillä onnistutaan poistamaan pahim-
20256:   syyt. Ti-edän, että viitataan esim. sen taistelun mat epäkohdat ja aina·kin vississä IDläärin rajoit-
20257:   tu~dbeen- mikä .tapaMui eteläpuolella .Suomen-         tamaan rehoittavaa keinpttelua.
20258:   ia'htea, Pietarin valloittamiseen nähden ynnä             Pankkivaliokunta on tänään .irukrumassaan eSi-
20259:   muihin s:ellaisiin seikkoihin. On !hyvin vaikea tyksessä asettunut sille kannalle, että hallituksen
20260:   ehdottom!IISti a·rvost·ella ja mita:ta näitä erilaisia esitystä valuutta:lain piilentämisestä ei olisi piten-
20261:   tekijöitä, mitkä voiva.t olla vaikuttrumassa, mutta nettävä vaan että olisi säädettävä uusi laki, jossa
20262:   sen voi: todeta, e,ttä koko tämän ajan kuluessa, hallituksen~ anuettaisiiri valta antaa sellaisia
20263:   iolioin valuutta on ollut va:paana, ·on Suomen määräyksiä, :kuin se yleisen edun var.teenottami-
20264:   oohan arvo Jllennyt !huomattavasti hyvää vauhtia seksi havaitsee olevan tarpeen. Kun pankkivalio-
20265:   a;laSIPäin j,a että tämä on vårsin vakava seikka, . kunnan ·ehdotllS sisältää mwhdollisuuden tOteuttaa
20266:   joka ei ain:akaa;n ole ]~ehoituksen:a tällä tavalla myöskin sen, mitä !hallitus on esityksellään tar-.
20267:   jatkamaan.                                             ikoitta111ut, ja kun se s~itäpaitsi antaa hallitukselle
20268:       Olen jo aikaisemmin eräässä toisessa yhteydes; tilaisuutta. vaiparummin tilannetta ha-rkita ja huo-
20269: . sä huomauttanut, että hallitus on sitä mieltä, että mioonottaa ne kokemukset, mitä on saa:tu ja myös-
20270:   säännöstelystä on pääsi:Jä,vä niin pian kuin maan kin ne erilaiset toimenpiteet, joihin tilanne ei ai-
20271:   elinkeinoelämä ja tal'oudellinen tilanne sen salli- noastaan valuuttakaupan alalla, vaan muutoinkin
20272:   vat, mutta hallitus ei ole vielä tällä hetkellä tul- aiheutltaisi - ta.rkoitan tässä erityisesti myöskin
20273:   lut siihen tulokseen että s·e kävisi päinsä. Kun erityisen pankkitarkastuksen •ja myöskin pank-
20274:   hallitus antoi esityks-ensä eduskunnalle valuutta- kiiritarkastuks-en aikaansaamista- tahdon halli-
20275:   lain pidentämisestä, niin oli jo silloin :kysymys, tuksen puolesta ilmoittaa, ettei sillä ole mitään
20276:   että :katsoen•siihen erilaiseen mielipiteitten vaih- sitä vrustaan, että pankkivaliokunnan ehdotus tu-
20277:   toon, mitä asiasta on ollut ja katsoen asian ar'ka- lee hyväksytyksi.
20278:   luontoisuuteen, olisi syytä valuuttakau1)an olla
20279:   jonkun aikaa vapaana, että saataisiin kokemuksia,         Ed. av F o i' s e ll e s: Den korta tid riksdager1
20280:   mihinkä suuntaan kehitys tulee käymään. Nämä lämnat sina medlemmar att tränga i djupet av
20281:   kokemukset eivät ·ole olleet edullisia niinkuin jo detta betänkande har icke tiUåtit mig att taga reda.
20282:   huomautin. Oltiin kyllä esitystä antaessa tie- på detaljerna av ·detsrumma. Likväl har denna tid
20283:   toisia siitä, että säännöstelyllä ei ole sawvutettu varit tillräckligt lång för att kunna fylla en med
20284:   kaikkea ja että salakauppa ja mouet muut epä- förv:åning däröver, att bankutskottet på sid. 3 har
20285:   lrohd:at sen vallitess'a valuUJttakaupan alalla re- :föreslagit, att den hittillsvarande valutahandeln,
20286:   hottavat. Tälhän on kuitenkin huomautettava, som den 1 november redan up'J)hört att gälla, icke
20287:   että millään lain säännöstelyllä e:i saavuteta ko- vidare skulle förnyas, men på följande sida före- .
20288:   konaan sit'å tarkotusta, mitä ajetaan, mutta swa- slår, att regeringen dock medgives befogenhet att
20289:   vutetaan tarkoitusperä ainoastaan osaksi. Sillä om idkande av valutahandel utfärda sådana be-
20290:   sota-ajan säännöstelyllä, minkä mekin olemme stämningar, som för t~llvaratagande av det all-
20291:   saaneet kestää,' ei suinkaan ole saavutettu kaik- männas fördel befinnas vara av nöden, och drur-
20292:   kea, vaan päinvastoin se on tuottanut hyvin pa1- erter före~1år att ribdagen skall god·känna en
20293:   jon :iJkävyyksiä ja epäkohtia. Mutta ei voi kui- va1utalag, som tillåter regeringen att utfärda tem-
20294:  tenlkaan olla myöntälmättä, että tämä sä:ä'lmöstely ligen vilka bestämninga'r som hälst, även om det.
20295:   on yleensä ollut omiansa pelastamaan, voi sanoa skulle gälla att åter publieera· a.en föregåend*)
20296:   koko Euroopan nälänhädästä varsin suuressa mää- valutalagen.
20297:   rässä ja ,tosiasia on että se on sitä tehnyt myös-        Diskussiouen om valutalagen :har .enligt min
20298:   kin meillä. Erikoisille kansanluokille, varsinkin tanke i huvudsak rör.t sig om tvänne frågor, näm-
20299:                                      Valujlttakaupan harjoittaminen.                                  1461
20300: 
20301: 
20302:   ligen <le nedgående kurserna och Finlands B~nks ' land har stigit till det åttadubbla, en sak, som
20303:   behov av utländsk va.luta. Bankutskottet har ICke jag vid annat tillfälle haft tillfälle att påvisa.
20304: · fördjupat .sig i de omständigheter, som inverkat Det är om denna paritet, om ,köppariteten", som .
20305:   på försämrandet av kurs·erna. Därom har emeHer- numera en oscillation av kursen kommer att äga
20306:   tid under .krigstid·en pågått en mycket livlig dis- rum, icke mer run guldparitet. Sålunda är det
20307:   kussion och har härutinnan uppställts flera too- omöjligt att genom skilda åtgärder i huvudsak
20308:   rier. En baserar sig därpå, att de nedgående kur- påv·erka denna kurs. · Endast mindre variationer
20309:  serna äro beroend·e på importöverskottet, sålunda kunna äga rum.                                               •
20310:  Tlå en oförmånlig handelsbilans. Det är kanske              En annan .sak är orsakerna till nedgåendet av
20311:   <len mest utbredda uppfattningen. En annan upp- prismvan. Med ·avs·eende därå, måste man gå
20312:   fattning är den, att de nedåtgående kurserna bero längre tillbaka i tiden än vad vi befinna <Jss. Vi
20313:   på en ök.a.d •sed·elemission, ·~tt betraJktelse~ätt som inåste betänka att vi alla tider haft mycket liten
20314:  särskilt försvarats av natwna.lekonomen Cassel. guldka.ssa. 42.6 miljoner har gouldkassan varit re-
20315:   En tredje teori går ut därpå, att de nedgående dan i åratal, och den har var'ken ökats eller min-
20316:   kurserna äro drre~t proportionel~a mot. den rela- skats något nämnvärt. Sedan kmn den ryska ti-
20317:   tiva inre försämrmgen av pennmgen mom lan- den med sin rubelinväxling och sina va.Iutaobli-
20318:  det och sålunda även proportionella emot förhö.i- gationer varigenom Finlands Bank gjorde oer~
20319:   ningen av prisnivån, ett förhållande, s·om sär- hörda förluster. Så länge man trodde, att det
20320:  sk:ilt blivit l)åpekat av nationalekonomen Vicksell. imperialistiska Ryssland skulle segra, kund·e den
20321:      U nder vanliga förhållanden varierar kursen finska kursen, som var fullkomligt beroende av
20322:  äv·en under det att penningen är bunden vid guld- den ;ryska rubeln, ännu upl)rätthållas, men då
20323:   paritet. Denna variation eger rum för att tillåta bolschevismen inträdde i Ryssland var det klart
20324:  ett handelsutbyte, i det att ·ett nedgående av kur- att en nedgång även av den finska kursen skulle
20325:  sen i ett land befordrar exporten och däremot ega rum. Därefter h8iva vi ännu haft det röda
20326:  hindrar importen och omvänt. Und·er normala ti- 1 upproret. Vi hava •oc.kså fortfarande en mycket
20327:  der varierar sålunda kursen om guldparitet och ' dålig betäckning av vår sedelstock c:a 800 mil.io-
20328:  vi'd vissa tillfällen inträffar i tvänne Iänder fuLl- ner inhemska obligationer och 300 miljoner obli-
20329:  komlig paritet. Nu är att fästa sig vid, att un- gationer i utländskt mynt delvis måhända av
20330:  der krigstiden de flesta Iänder i Europa och även nämnda sämre värden. Detta är en omständighet,
20331:   u·tom detsamma icke mer upprätthålla guldvex- som utlänningarna måste taga i betraktand~ v1d
20332:  ling, och att sålunda valutan icke mera är bun- bestämmandet av det finska myntets kurs. Yi
20333:  den vid guldparitet. Det enda landet i Europa, hava dessutom haft råd att göra statsaffärer med                    t
20334:  utom några neutrala länder, som bibehållit guld- förlust <Jch vi hava bedrivit en dålig livsmedels-
20335:  växlingen, har varit England, oaktat guldutförsel politik med dyra, livsmede.lsprli!, som yttermera
20336:  däirifrån är förbjuden, och därför står d-en engel- bidra?Jt till att. hö.ia prisnivån hos oss. Sål?om
20337:  ska kursen i viss mån lägre än vissa neutrala , statsmmistern påpekade hava vi dessutom levat
20338:  länders kurser. Likväl kan man säga att .en viss över våra tillgångar och gj.ort för litet arbete. •
20339:  paritet m~llan tvänne länders mynt ännu. ·existe- Jag vill ·härvid påpeka, att d·e s. k. bildade klas-
20340:  rar, men det ä;r ingalunda fråga om guldparitet ' serna kanske nog hava gjort stora inskränkningar,
20341:  utan om .en s. k. köpparitet. T. ex., ifall engels- men dessa inskränkningar hava icke sträc.kt sig
20342:  mäJ;l,nen köpa finska trävavor, en standert för 20 till den arbetande :delen av befolkning.en, nian
20343:   pund och dessa trävaror i Finland kosta 2,000 från det håUe't äro pretensionerna precis clesa.mma
20344:  mark, ,sJi motsvarar dclta en •pa.ritet mellan 20 som före tkriget.
20345:  pund odh 2,000 mark, sålunda att -ett >pund är 100          När ·en gång tvänne länders knrser förhålla sig
20346:  mark. Samma är förhållandet ifall en standert till varandra sås·om prisnivåer i desamma, är det
20347:  trävaror i Finland kostar 1,600 mark och beta- klart, att förekomsten ruv några tiota:l miljoner
20348:  las i England med 16 pund. Först ifall i det finska mark mer eller mindre på världtsmarkna-
20349:  senare faJlet trävarorna i Finland skulle gå ned den icke i stort kan förä:ndra d·essa kurser och
20350:  i rpris till 400 mavk skulle samma paritet ega rum att därigenom också några. restriktioner icke kun-
20351:  S<lill för·e 'kriget, att såhrnda ett •pund skulle •vara na inverka på .kurs.ernas förbättrande åtrrninstone
20352:  värt 25 mark.                          ·                 icke i större ntsträckning. Såsom statsministern
20353:      Nu veta vi att i England den allmänna prisni- redan påpekade, kunna dessutom politiska vMia-
20354:  vån har gått ned ungefär till hälften. Om så- tioner bidraga till att .höja vch :sän:ka kurserna,
20355:  lunda ett pund i Finland är fyra gånger dyrare och den nedsänkning av finska kursen, som egt
20356:  än före kriget, så betyder det att prisnivån i Fin- i rum de senaste dagarna må~te väl med säkerhet
20357:         1452                                    Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20358:                                                                                           '
20359:                                                                                  -----·-- ---·-- -·   - - - - ~------------·--
20360: 
20361: 
20362: 
20363: 
20364:         hänföras till engelska flottans bortdragal).de från     lag som hälst, och att man sålunda aldrig kan för-
20365:         Finska viken och den vacklande inre politiken.          utse vad för en valutalag skall. bli rådande; och
20366:         Dessutom förekommer naturligtvis äv-en spekula-         att för det andra denna valutalag icke kan efter-
20367:         tiva variationer, men även de snarare gynnas än         levas och några affärer eller någon affärsverk-
20368:         förhindras av restriktiva åtgärder, varpå den           samhet på grund av en sådan valutalag icke kan
20369:         gamla valutalagen v-ar ett talande exempel.             bedrivas. Atminstone komme de att vara förenade
20370:             Den andra omständigheten, som påpekas såsom         med mycket stora s>våJrig~heter.
20371: •       orsak till behövligheten av re8triktioner är, att          Då '~åsom jag s~gt regleringen av valutan på
20372:         Finlands Banks behov av valuta såsom sedelut-           sätt, som här av bankutskottet hat föreslagits,
20373:         givande bank skall tillgodoses. Såsom sedelut-          icke kommer att lända tili nytta för den finska
20374:         givande bank !kan jag icke förstå att Finlands          kursen och det ej heller är möjligt, att genom
20375:         Bank behöver utländsk valuta. Därtill.skulle d·en       densamma öka Finlands Banks tillgodoha.vande i
20376:         behöva en bättre sedelbetäckning. U tländsk va-         utländskt mynt, så mås'te jag ställa mig på sam-
20377:         lu ta behöves visserligen · för statens behov, men      ma ståndpunkt som den första och andra reser-
20378:         ingalunda för Finlands Bank såsom sedelutgivan-         vationen. Det har förutsatts att genom en even-
20379:         de bank, .sås.om d-et påstås i bank.utskott-ets be-     tuell valutalag e~portörer skulle va.ra tvugna att
20380:         tänkande. Men ej heller d·en. föregående valuta-        giva .sina utländska tillgodohavanden fullständigt
20381:         lagen har ,kunnat hindra att finska mark har            eller delvis tili Finlands Banks disposition. Det
20382:         skickats utomlands och därigenom ökat tillgången        hindrar -emellertid icke, att dessa exportörer i stäl-
20383:         på finska mark. Tili och med om lagen kunde             let för att sälja i utländskt mynt skulle sälja. i
20384:         upprätthållas så .strängt, att ej en ·enda finsk        finskt mynt. I det senare faHet kan Finlands
20385:         mark skuHe komma tili utlandet, så skulle på            Bank icke •på något sätt komma åt dessa utländska
20386:         grund av vad jag .sagt någon väsentlig inv-erkan        tillgodohavanden, i det att exportörerna åt andra
20387:         därav icke inträda i kurserna,_ utom att, om över-      importfirmar kunna överlåta sina utländska ford-
20388:         huvud ej en vara förekommer på marknaden,               ringar. Också skulle des:sa förhållanden medföra
20389:         den icke får något pris alls.                           svåm störingar i vår export, då, såsom det säges,
20390:             Nu har det inträffat, att genoin smyghandeln        det är förenat med vissa svårigheter att ena vec-
20391:         O'anska stora partier finska mar.k kommit utom-         kan försälja trävaror. i utländskt mynt och veckan
20392:         lands,· QCh att marken därigenom åsatts -ett visst      därpå i finskt :mynt. .                              ·
20393:         värd·e. Det är en offentlig hemlighet, att staten          På grund av vad jag tidigare anfört hoppas
20394:         själv begagnat sig av utvägar, som ej varit för-        jag, att stora utskottet skall stäHa sig på ·sam'l'n,a
20395:         utsedda i valutalagen för att förska:ffa sig ut-        ståndpunkt som I och II reservationerna ooh före-
20396:         ländsk valu ta. J ag vill endast påminna om en          slå förkastande såväil av regeringens pro;position
20397:         affär med Aleco Lilius; livsmeMlsminist.eriet           •som av bankutskottets förslag. ·                  ·
20398:         uppköpte utländsk valuta av honom, vi~et var
20399:         den direkta orsaken tili firman Lilius' obestånd           ·Ed. H o m en: Olisin ensimäinen 'kannatta-
20400:     •   och torde finska statsv·erket därvidlag•gjort gan-      maan valiokunnan ehdotusta, vaikkapa hallituk-
20401:         ska st.ora förluster. Det har ej heller lyckats att     sen esitystä ja vieläpä sitäkin, että valuuttakal:t-
20402:         g-eiwm straffbestärilmelser hindra utfö:rs.el av fin-   pan ·oikeus annettaisiin yksinomaan Suomen Pan-
20403:         ska. mark tili utlandet lika litet som det har fal-     kille, jos vain joku voisi todistaa tai edes näyt-
20404:         lit' någon in att, oaktat även stat~n synes hava        tää t6dennäköiseksi, että nämä säännökset' vastai-
20405:         använt utvägar, som ej varit förutsedda i va.luta-      sivat tarkotustaan. Sitä ei ole tehty, ja kokeinus,
20406:         lagen, att bura in vare sig Finlands Banks diretk-      jos siihen viitataan; näyttää, että valuuttalaki,
20407:         tör, eller den förra finansministern för brott          joka meillä oli, ei millään tavalla jaksanut pitää
20408:         emot valutalagen. Såsom det angives i bilagan,          Suomen markan kurssia pysyväisenä. Kokemus
20409:         så tyckes, såvitt ma:n vet, ingen hava blivit åta-      näyttää siis, että tämnnöinen valuuttalaki ei jaksa
20410:         lad för brott mot valutalagen. Under dessa för-         auttaa paljon mitään. Tahdotaan kuitenkin yrit-
20411:         hållanden kan jag för min del icke finna vilket         tää vielä saada aikaan määräyksiä ja toivotaan,
20412:         behov vi egentligen s'kulle hava av en valutalag        että niistä olisi kahdenlaista hyötyä, että Suomen
20413:         vare sig av den art, som förekommit tidigare eHer ·     Pankki voisi saada sitä ulkomaalaista valuuttaa,
20414:         av den art, som nu föreslås av bankutskottet. Sna-      jota tarvitaan, ja toiseksi, että Suomen markan
20415:         rare kan man säga, att denna s·enare lag är en be-      •kurssi ulkomailla imlisi paremmaksi, koska tämän
20416:         tydande försämring, i de~ att den för det första        lain kautta voisi !kieltää Suomen rahaa maasta
20417:         innehåller en sådan ordalydelse, att regeringen         !Viemästä.
20418:         på grund av densamma kan utfärda viiken valu ta-           Mitä nyt tuohon tulee, että .pakkokeinolla voisi
20419:                                           Valuuttakaupan harjoittaminen.                                       1453
20420: 
20421: 
20422:    ehkä vaatia, että 'niiden liikkeiden, jotka myyvät 1 toisin, että tehtäisiin j·otakin todellista, että saa-
20423:    tavaraa ulkomaille, tulisi antaa koko tai suuri taisiin aikaan kielto tuoda maahan tavaraa, .iota
20424:    osa saavuttamastansa ulkomaan rahasta Suomen täällä ei ehdottomasti tarvita. Sen tuon esiin
20425:    Pankille - Suomen rahaa vastaan tietysti - , tässä vastala useessa.
20426:    niin tämä ei ehkä auttaisi, sillä nämä liikkeet voi-          Kun puhumme kurssista. ulkomailla, niin ei voi
20427:    sivat rpyytää maksun tavarasta Suomen rahassa. ummistaa silmiänsä näkemästä, että poliittinen
20428:    Miksi yrittää tämmöistä 'J)akkokeinoa, kun nyt so- asemamme siihen nykyään- etupäässä vaikuttaa.
20429:    vinnossa on tultu hyvästi toimeen. Onhan sopi- Ruotsissa, Skandinaviassa samoin kuin. ulkomail-
20430:    mus olemassa, jonka. mukaan suuremmat liikkeet la meidän asemamme katsotaan hyvin heikoksi.
20431:    jo antavat Suomen Pankille suuren osan, puQlet, Olen kuullut jo kesän loppupuolella ja syksyllä
20432:    niistä ulkomaan rahoista, minkä ne saavat. Vie- ja tiedän varmaan, että Skandinaviassa luullaan,
20433:    lä, jos ei ·ole mitään valuuttalakia olemassa, ne että kaikki täällä Suomessa on ihan hajaantumis-
20434:    voivat paljon rparemmin saada maksua jo talvella tilassa. :Se on bolshevismi, joka tuon vaikuttaa.
20435:    laivauksesta, joka sittea kesällä tapahtuu. Tämä He kats·ovat tämän asia.n meille niin vaarallis-eksi,
20436:    on myös suuri etu. Päästään siis sovinnon kautta ja aina, jos bolshevismi voittaa, meidän kurssim-
20437:    paljon parempaan tulokseen, kuin tällaisen va- me 'alenee, jos holshevismi kärsii jonkunlaisen tap-
20438:    luuttalain kautta.                                          pion, niin se nousee. Me muistamme kun J udenitsh
20439:       Jos taas tahdotaan vaikuttaa Suomen markan JäJheni Pietaria .ia luultiin, että bolshevismin aika
20440:                                       1
20441: 
20442: 
20443:    km,ssiin ulkomailla, niin tuo ei ole myöskään on- oli lopussa, liuinka meidän kurssimme parani
20444:    nistunut. Tämä laki tekee estettä rehelliselle ih- tuntuvasti äärettömän nopeasti. Mutta kun Ju-
20445:    miselle ja reheilis·elle liikkeelle · voida myydä, denitsh sitten perääntyi, niin kurssi taas huononi
20446:    mutta keinottelijat voivat liikkua vapaasti ilman melkein yhtä nop-easti. Ja mikä nyt on syynä
20447:    minkäänlaista estettä tämän lain puolelta. On näiden viimeist•en päivien kurssin :huononemis•een
20448: . niinkuin hätähuuto, kun tässä Suomen Pankin <ellei se, että En~lanti on, niinkuin Lloyd Georgen
20449:    valtuusmiehet puhuvat, että 200 miljoonaa Suo- puheet ovat näyttäneet, •päättäinyt luo.pua vastus-
20450:    men markkaa. on näiden käsissä viety ulkomaille. tamasta bolshevismia. Vallitsee tod·ellinen paniik-
20451:    Tämä juuri on todistuksena, että täJmä laki ei voi ki Ruotsissa arvostellessa .. meidän asemaamme.
20452:    estää täanmöisiä tapauksia. Mil'lä ta.vaHa sitten. Tuoihon seikkaan me emme n:vt juuri mitäån eri-
20453:    voitaisiin täältä vaikuttaa peliin, joka tapahtuu tyistä voi. Ainoa olisi että <koettaisimme saada
20454:    ulkomaan esim. Tukholman rpörssissä. Toisena kauppabilanssimme kuntoon. Silloin ehkä vähi-
20455:    päivänä kur'ssi nousee, toisena alenee, mitä voi- tellen luottamus meidäm rruha-asioihimme ja ra-
20456:    simme siih-en vaikuttaa? Ainoa keino, joka lo- h.aamme nousisi, ja kun puhumme tästä luotta-
20457:    pullisesti voi parantaa rusemaamme, on, niinkuin 1 muksesta, niin rohkenen luulla että sekin vaikut-
20458:    herra pääministeri juuri esitti, että tuonti ulko- taisi hyvästi, '.ios uskaltaisimme .lättää valuutta-
20459:    mailta vähene-e. Minä luulin myös, että, koska ka up•an va·paaksi, si:llä jos teh·dään kaikenlaisia
20460:    hän juuri tästä asiasta erityisesti puhui, hänen ! säännöksiä, jotka vain l.'ehellisimpiä .:iJhmisiä hä-
20461:    tuloks-ensa -olisivat toiset, että siinä olisi viittausta 1 tyyttävät, niin .siitä ei :tule ·pa·ljon parannusta.
20462:    jonkunlaiseen lupaukseen tai aikomukseen halli- Kun herra. .pääministeri pulhtui, kuinka pal'jon
20463:    tuksen puolelta teohdä ehdotus eduskunnalle sii- ta.varaa tänne tuodaan, niin voisin antoo myös
20464:    hen suuntaan. Mutta niin -ei tapahtunut, hän lo- yihden pienen esimerkin siitä, kuinka ylelli-
20465:    petti vain sillä, että hallituksella ·ei· ole mitään sesti .me elämme.             Tänne tuotiin siihen ai-
20466:    vastaan, että tämä mietinW hyväk·sytään. Siinä kaan, !kun valuuttakauppa ~ei ollut vapaa.,
20467:    on juuri yhdinkohta, jos. tahdomme parannusta msinalasti, ·.iosta vain raihti ma:ksoi 525,000
20468:    saada aikaan, että kiellämme maahan tuomasta markkaa; s-euraavana viikkona tuli toinen lasti,
20469:    tavaraa ulkomailta, jota. ei -ehdottomasti täällä josta rahti maks·oi 150,000 markkfcla. S.e]rä rusi-
20470:    tarvita. Se voi tepsiä, mutta muut temput eivät nat että rahti maks-ettiin Suomen rahassa, va-
20471:    auta paljoa. l\fe lohdutamme lopulta vaaTh omaa- luuttalaki ei voinut mitään tehdä. Mutta kyllä
20472:  , tuntoamm-e sillä, että teemme jotakin, jos hyvåk- ymma.rramme minJkälaiseksi rahabilan•ssimme
20473:    symme tämmöisiä tekoja. Luonnollista on, että tulee, jos kaikenlaista tämmöistä tavaraa tu·odaan
20474:    kun tila on niin tus.kallin~m. kuin nyt "on, tah- maahamme semmoisia määriä, .iosta minä tässä
20475:    domme tehdä jotakin. Mutta jos teemme jotakin, puhuin. Pyydän että suuri valiokunta tahtoisi
20476:    joka ei auta, niin se on pahempi, kuin jos emme ottaa näitä seikkoja huomioon, joista sekä päämi-
20477:    tekisi mitään. Sillä .ios luullaan, että juuri tästä nisteri että minä nyt olen puhunut, vaikka johto-
20478:    tulee :pelastus, eikä tulekaan, niin on aika kulunut päätöksemme ovatkin vähän eriäviä. Toivon
20479:    ilman, että mitään todellista on tehty. Minä tah- että ha.llituksella ei myöskään olisi mitään 'Vm'l-
20480:                                                                                                             184
20481: 1454                                     Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20482: 
20483: 
20484: taan koettaa saada aikaan ehdotus, jonka muka·m            Den teoretiska her.äkningen att konsumenterna
20485: voitaisiin kieltää tavaran tuomista maa:h.an, jota      erhålla billigare livsmedel g-enom .statens direkta
20486: täällä ei ehdottomasti tarvita.                         förmedling och att staten har större nytta av han-
20487:                                                        deln genom att dire'kt indraga affärsvinsten genom
20488:      Ed. H ä s t lb a c k a: Ehuru jag i väsentlig egen drift, håller icke sträck om man mera ingå-
20489:  grad ~ar samma uppfattning om vårt lands tryck- ende fördtiupar sig i statsfinansierin~ns inver-
20490:  ta ekonomiska. ställnmg och svårigheter att förse kan på myntvärdet. En priva.t lånetransa;ktion
20491:  iandet med utländsk valuta, vilken ~kommer till mellan inhemska och utländska. pennigeinstitu~
20492:  uttryck i bankuts'kottets betänkande, 'kan jag icke tioner, eller mellan ·köpare o0h säljare av varor
20493:  komma till samma resultat som utskottets flertal från ett land tili ett annat ha icke samma inver1m.n
20494:  i fråga om valutah~ndeln.                             på ett myntvärde, som om staten utför dessa ope-
20495:      :Min avvikande åsikt liksom ocksa de synpunk- rationer. Genom den ·enSJkilda köprätt.en fötxlelas
20496:  ter som ligga till grund för densamma framgår i skuldsättningen på flere i förhållande 1ill deras
20497:  lmvudsak av den av mig till betänkandet bifogade betalningsförmåga oeh a.nsträngningen att fylla
20498:  reaervationen. Jag kan även förena mig om dte förbindelser :blir också genom •det egna intresset
20499:  synpunkter som uttalats i reservationen n :o 2.       intensivare.
20500:                   1
20501:    . Redan då va lutalagen behandlades sena:ste april      En stat med så begränsade resurser som Finland
20502:  månad motsatte jag mig lagens förlängning, eme-       kan    icke utan låneoperationer fylla behovet av
20503:  dan jag ansåg a tt mån icke med lagstadganden varor. Och då ett lands skuldsä~ttning jämförd
20504:  bn hålla v.aluta·handeln inom fastställda gränser. med dess ibetalningsförmåga ',genom !Produktion
20505:  De farhågor jag då ut4alade 1ha även un:der .Ja- och normala skatter har -en avgörande inv-erkan
20506: .gens giltighetstid •besannats. Sedelexport och på penningens värde är ·det SJälvfallet att då sta-
20507:  smyghandel med valuta ha försiggått i otrolig tens egen drift minskar skatteob.iekten, stateru;
20508:  utsträckning och 1haft en dålig inverkan 'På vår · affärer efter hand framkalla en onaturlig skuld-
20509:  valutakurs. Av bankutskottets betänkande lik- sättning, höjande av varuprisen med ty åtföljande ·
20510:  som också av statsministerns uttalande, vilka ökning av betalningsmedel även inom landets
20511:  önska giva befogenheter åt regeringen att utfärda gränser.
20512:  sådana bestämmelser som för tillvaratagande av           'T:ill en s'ådan betä:nklig utvecklrng av våra eko-
20513:  det allmänna intresset beträffande valutahandeln nomiska förhållanden tbidraga :brots ,Statsminis-
20514:  anses vara av nöden, framgår att de som önska terns försäkran icke minst ifrågavarande lagför-
20515:  giva regeringen dessa öppna fullmakter även slag. Dessa öppna fullma'kter åt personer, som
20516:  ön&ka bibehålla en fortsatt statsdrift.               man på förhand icke kan känna skapar en sådan
20517:                                                        oreda i affärslivet ~ allmänhet, vare sig det gäller
20518:      Då jag uti min re&ervation förfälktat .en motsatt importen eller exiJorten, att det kna.ppt finnes
20519:  åsikt, synes det behövligt att något närmare moti- någon enda affärs- ·ellier industriman som .riskerar
20520:  vera. d·ensamma.                       '              utföra något samhällsnyttigt arbete. Åtgärden
20521:  ' Statsministern 'har föDsöikt bevisa nytta:n av sta- leder därhän, att icke endast vårt kaT>ital som så-
20522:  tens direkta affärer ooh valutahandelns reglering. dant emigrerar, utan även a.ktierna i våra indus-
20523:  Erfa.renheten ger emellertid rvid handen att så triella inrättningar övergå i utländska kapitalis-
20524:  länge staten har största delen av 'handeln i sin ters ägo.                                    J •
20525:  hand och. driver affär med .de kur.antaste varorna       Det gäller därför a.it gå försiktigt till väga, då
20526: baillt försäkrar sig om företräd.esrätt till den ut- man skall ingripa uti den enskildes handlingsfri-
20527: 1änds'ka valutan, som erhålles genom exporten, het för a:tt icke bota .ett ont med dubbelt vä:rtre.
20528:  kommer landets penningeväsen att ytterligare för-        För att avh.iälpa dessa antydda missförhållan-
20529: sämras ooh stat~:m att krossas av jätt.eskulder. den, vil'ka uppstått ,genom vårt lands handelspo- ·
20530:  Genom statsdrift med åtföljande monopoliseringar litik o0h reglementeringar, synes det :nödvändigt
20531: kommer statens ibehov av hetalningsmedel att att inom vissa gränser frigöra import.en av livs-
20532: successivt stiga åcll giva direkt a.nledning till ett medel och de aUra mest behövliga nödvändighets-
20533:  fortgående låne: oeh ·konfiskeringssystem, varav varor ävensom råmaterialer för industrin.
20534: föl.ier att vårt lands betalningsmedel inom kort          Genoln statens affärsdrift minskås även såsom
20535: bli värdelösa..                                        redan antytts de årliga skatteobjekten för in-
20536:     Jag skall nu förbigå de omständigheter, vilh komstbeskattningen, varav följer att staten nöd-
20537: iöranletts av statens ensidiga ingripande uti nä- gas genom förmögenhetsskatter lkonfiskera en stor
20538: ll'ingslivet, och •hålla mig tili mer.a aJlmänna syn- del av de ga:mla stamförmögenterna för att fylla
20539:  punkter.                                              statens behov av medel. De sistantydda omstän-
20540:                                         Valuuttakaupan harjoittaminen.                                         14M
20541: ~---~~-----------------------------------------------~-------------
20542: 
20543: 
20544: 
20545: 
20546: digheterna komma att y.tt-erligare öka det mone-             .Med hänsyn tiU dessa omständigheter ho'IJ1)8;I'!
20547: tära eländet, öka de 1i'nhemska ·betalningsm:edlen        jag att stora utskottet vill beakta min reservation
20548: och s-åledes skapa en   artrficiell kopkraft, somxblott   och såled-es besluta att med förkastande av utskot-
20549: i längd~m försämrar vår penningeställning. De             tets •betänkande föreslå fullständigt frigivande av
20550: antydda .missförhållandena kunna icke heller av-          valuta.handeln.
20551: hjälpas genom att staten möjligen kunde unpvisa                                                    ,
20552: en större affärsvinst.           .                             Ed. A r a j ä r v i: Se mitä minulla on suurel·le
20553:     Jämte införandet av frihandeln, synes· det mig         va:liokuunai}le tlausutbva evastykseksi tämän
20554: även nödvändigt att y.tterligare 'höja diskontot           asian käsittelyä va.rten, ·olisi kyllä tullut lausu-
20555: med ·1 % och inlåningsräntan. till motsvarande             tuksi paikaltanikin. Mutta eräs toi•nen asia ke-
20556: höj.d. Genom en sådan åtg.ärd kan man påräkna              hoitti minua nousemaan .tänne -puhujalavalle.
20557: att även det exporterade sedelmyntet. skulle säka              Minä olen tai pu vai.nen antamaan tunnustukseni
20558: sig tilihaka till hemlandet och sålunda höja mynt-         sille ajatll!Skannalle, joka esiintyy toisessa vasta-
20559: värdet och stärka den inhemska. köpkraften. Men           lauseessa, toisin sanoen siUe, että paras keino va-
20560: d.etta kan förverkligas endast under den förutsätt-       Juuttamme auttamiseksi on siinä että kansa ulko-
20561: nln_goen att myntet får inträda uti privat t.iänst.        mai.Jta tuotettaviin tavaroihin nähden asetetaan
20562:    Statsministern 1har även velat ·~öra _gällande, att    !holhuunalaiseksi ja että kansa myöskin alistuu
20563: valutahiwdelns frigivande vore en direkt orsak             holhuunaJaisuut&en. Tällaisen taustan .myös Ml"
20564: tili penningevärdets senaste fall. För min del kan         toi Herra Pääministeri lausunnossaan a;siaHe. Mi-
20565: jag icke se vhluta.handelns frigivande vara. den           n'ua vaan oudoksuttaa, ·ettei hallitus ole noudat-
20566: verkande orsaken till kursfaUet.                           tanut tätä käsityskantaa yleensä, vaan päinvastai-
20567:     Härtill måste man se huvud.orsa·ken dels uti           nen kä.sitys <on käytännössä ollut vallalla. Asiail-
20568: vårt lands osäkra. politiska ställning och dels uti       'lait:a on kyllä niin, että se hallitus, joka tässä suh-
20569: att exporten för innevarande år till största delen         teessa tiukasti noudattaa sitä ohjelmaa, että se
20570: slutförts, varför införseln av utländsk valuta för         asettaa 'kansan holhuunalaiseksi sirhen nähden,
20571: importen icke kan fyllas i samma mån som tidi-            mitä maahan saRJdaan tuoda ja mitä .ei tuoda, kyilä
20572: ga.re. Vid årets början 'hade. staten disponibla          tämän toimintansa takia varmasti kukistuu, mUitta
20573: medel i utlandet Up:Qgående tili över 400,000,000         kansan tåloudellinen .elämä korjautuu. Se, joka
20574: mark. Dessa medel jämte de 1belopp som influtit           asettuu päinvastaiselle kannalle, kukistuu myös
20575: genom exportvaror ha under året utnyttjats för            aivan varmasti, mutta kansan taloudellinen tila on
20576:                                                           mennyt VI:J,rarikon partaalle. Se hallitus taas, jo-
20577: att täcka behovet av utländsk valuta för import-          ·ka keikkuu kummankin .k•atsantt>kannan välillä, ei
20578: varorna. Men trots dessa stora resurser som stått         voi itse tehdä mitään, ei tois·essa eikä toisessa wh,.
20579: tili regeringens förfogande har markens värde bli-         teessa, ·Vaan ylläpitää kansansa kaikissa kerrok-
20580: vit )lästan värdelös.                 '                   sissa saarnattomuuden ,tunnetta .ta yleistä .tyyty-
20581:    ·Vi •hatVa således ä:nda tills stundande sken:n-       mättömyyttä .oleviin oloihin. Se siitä.
20582: nin_gssäsong- inträder ocJh exporten på nytt ka:n             .Mutta vaikka minä näin ajattelenkin, niin minä
20583: vidtag-a, att mo.tse hår.da tider. Denna tryckta          kyllä oJ.isin valmis kumminkin tulemaan senluDn-
20584: stä:llnin•g- kan icke a:vhjä:lpas genom valuta;han-.      toiseen lopputuaokseen kuin valiQkunta .on tuHUJt,
20585: deln:s reg-lering uta.n g-enom en fri överenskom-         s. <J. että hallitukselle myönnettäisiin valta antaoa
20586: ~lse mellan ·~x:portörerna. och imrportörerna,            Valuuttakarupan harjoittamisesta sellaisia mää-
20587: g-rundad rpå lagen om tillg-ång ooh efte11fråg-an.        räyksiä kuin yleisen edun vaarinottamiseksi hao-
20588:    ,Såsom redan antytts, kunna vi motse bättre för-
20589:                          1
20590:                                                           vaitaan oleva·n tarpeen. 'Olisi outoa, ·ellei •i:>a.llla.-
20591: hållanden instundande skeppningssäsong Dm blott           mentaarisesti hallitussa maassa ,voitaisi hallifu'k-
20592: hand-eln frigives. Vi kunna beräkna att de lag-           selle uskoa tällaista valtaa, koska, jos hallitus val-
20593: rade exp·ortvarornas värde stiger i det närmaste          taansa taitamattomasti käyttää, sen on jätettävä
20594: tili 1,5 mil.iard-er .mark. Dessa varor torde under       -paikkansa toiselle hallitukselle, ~ioka noudattaa
20595: en normal sk-eppningssäsong även kunna kapitali-          toista •menettelytapaa. Minä en jaksa siis toisin
20596: seras, blott den fria förfoganderätten får komma          sanoen ymmärtää, mitenikä ·eduskunta, ,ionkn
20597: till uttryck i alla avseel).d,en. Men genom en fort-      kädessä lopultakin ·hallitus on, ei yleensä antaisi
20598: satt reglementering kan d-et lätt hända att icke en-      sellaista valtaa kuin nyt on kys·eessä, halitukselle.
20599: dast sedelm;vntet utan äganderättt-n tili dessa va-       Ja koska täytyy myöntää, että olot voivat kehit-
20600: ror förflyttas utoon landets g-ränser och på              tyä s•enlaatuisiksi, että voidaan tarvita valuutta-
20601: samma gång även det kapital som är bundet uti             kaupan järjestelyssä aivan erikoisia toimenpi•teitä,
20602: s.iälva anläggningarna och varulagren.                    niin vaikeilta kuin ne saattavat t.untuakin niistä.
20603: 1456                                    Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20604:        --------------
20605: 
20606:  jotka näiden toimenpiteitten alaisiksi tulevat, sen kontrollin alaiseksi ja siis on siitä nähtävästi
20607: täytynee varata 'hallitukselle mahdollisuus hoitaa jonkunmoinen asetusehdotus olemassa tai joita-
20608: asioita vaikeissa tilanteissa. niin hyvin kuin se kuita:: käytännöllisiä toimenpiteitä suunniteltu.
20609: ymmärtää ja taitaa, saa'koon sitten tästä palka.ksi SB on hyvä asia kyllä. Tässä suhteessahan on
20610: niittää kansansa tunnustuksen tai kansansa kiro- suuria väärinkäytöksiä ollut olemassa. Asiaa ei
20611: uksen. Mutta va:lkka minulila ontkin tämänluontoi- ole voitu juuri tämän seikan ta~ia, niinkuin pää-
20612:  nen periaatteellinen 'kanta hallituksen oikeuteen ministeri siihen viittasi, hoitaa sillälailla, kuin
20613:  näihden, niin, ennenkuin minä ·lopullisesti voin toivottu· olisi. Mutta,' mitkä ovat ne aikeet, ne suo-
20614: kumminkaan määrätä kantani asiassa., minun tar- rastaan käytännölliset toimenpiteet, joita 'hallitus
20615:  vitsisi toiselta puolen lähemmin tietää kuin mitä on suunnitellut valuuttasäännöstelyyn nähden?
20616:  pääministeri opetuspuheessaan eduskunnalle äs- Tämä olisi minun ymmärtääkseni nyt erikoisen
20617:  ken -esitti, mikä on nykyisen halli'tuksen käytän- tärkeätä tietää juuri siitä syystä, että eduskunta ei
20618:  nöllinen kanta valuutta-kaupan jäl'jestelyyn näh- näy tahtovan jatkaa. valuuttalakia semmoisena
20619: den sellaisena kuin hallitus päivän vaatimukset kuin hallitus on sitä pyytänyt jatkettavaksi,
20620: käsittää, Minä odotin, että finanssiministeri, mutta se 'kumminkin ehkä varaisi hallitukselle
20621: jonka etupäässä tulee vastata tässä asiassa, is- mahdollisuuden, jos tarvis tulee, ryhtyä joihin-
20622: 1.uisi paikallaan, niutta tämä ei ole nyt tullut ta- kin muunlaisiin toimenpiteieiin tällä alalla. Kun
20623: <Va.ksi meidän maassamme; hallituksen penkit ovat minä olen saanut kuulla asian tämän puQlen
20624: yleoosä tyhjät silloinkin, kun käsitellään ylen taikka suuri valiokunta on saanut kuU'lla ne en-
20625: tärkeitä, maan elinehtoja koskevia asioita. Mutta nenkaikkea sille terV'eellisenä evästv'ksenä, kun
20626: jos minä saan ymmärtää ·pääministerin lausunnon se ottaa kannan ja tekee ehllotuksen .edus-
20627: oikein, niin. hän on kai valmis vastaamaan tässä kunnalle, silloin vasta on mahdollisuus io-
20628: asiassa m;vöskin finanssiministerin puolesta. ja pullis·esti ratkaista kantansa siihen nähden,
20629: koko hallituksen puolesta. Hän siis lausunnossaan myöntävätkö !he 1hallitukselle semmoisen oikeu-
20630: edu.sti koko hallituksen kantaa ja on siis valmis •den, jota tä:ssä nyt esitetäan, tai eivätkö
20631: myöskin edelleen antamaan tietoja, mikä on hal- !he myönnä, vaikka edustaja olisikin periaat-
20632: litwksen programmi, käytännöllinen programmi, teellisesti sitä mieltä, että rparlamenttaarisesti
20633: tässä asiassa. Sen yleisen taustan nie saimme hallitussa maassa. hallituksella tulisi olla tämmöi-
20634: kuulla, mutta sen ei tarvitse merkitä vielä mi- nen valta ja -eritoten minun kannaltani olisi suo-
20635: tään, vaan täytyy 'luulla., että hallituksella on joku tavaa, koska minä olen aivan eriyisesti hallitus-
20636: 'käytännöllinen ohjelma, jonka se aikoo toteuttaa valtainen.                                       ·
20637: aivan lähimmässä tulevaisuudessa. Tähän oletta-
20638: mukseen antaa minulle aihetta erikoisesti se                  Ed. R a m s a y : Då regeringens proposition
20639: seikka että täällä ei sallittu niiden puolelta, j(>tka angående valdtalag för någon tid sedan i arla
20640: tätä asiaa aivan eritoten ajavat, aikaa niin pal- morgonstund I.'emitterades till bankutskottet,
20641: jon, että olisi voinuf täysin perehtyä tähän mie- hade jag redan tillfälle att uttaia de 'synpunkter,
20642: tintöön. Minä vedän tästä sen johtopäätöksen, som äro för mig bestämmande i denna fråga, och
20643: että on jotakin tekeillä, on jokin aivan erityinen jag framhöll, att jag uti dessa avseenden liksom
20644: kiire nyt tämän asian käsittelyn kanssa, ja on siis i övrigt, då det gäller det rpraktiska livet, mera
20645: odotettavana hallituxsen toimenpiteitä heti, kun tror på friheten än på tvånget. Där tryck ut-
20646: tämä la.ki tulee käyntiin, tois•een tai toiseen suun- vecklas, där uppstår också mettryck, och där
20647: taan: Ja nälmä tiedot Qlisivat minulle puolestani tvång utövas där .iäser frihetsbegäret och expan-
20648: erinomaisen tärkeät ja luullakseni ne olisivat derar och bryter tvånget. Det är omöjligt att
20649: myös suurelle valiokunnalle aivan erityisen tär- med tvångsåtgärder, med föreskrifter reglera sa-
20650: keät silloin, kun se ottaa positsionin tässä asiassa. ker, som hava sin naturliga 'gång, lika litet på
20651: Pankkivaliokunta on kokonaisuudessaan asettu- det ekonomiska området som på det politiska
20652: n'llt sille kannalle, että vanha'a va·luuttalakia ei ole 1 eller d(lt reli~iösa. Friheten och frihetsbegäTet
20653: hyväksyttävä. Sitä hallitus on pyytänyt ja.tka- ha mera kraft än tvångsåtgärder. Dessutom är
20654: maan. Eduskunta näkyy olevan, ainakin mikäli det så att tvångsåtgärderna merendels tillkomma
20655: nyt voi valiokunnan yksimielisestä kannasta päät- efter det man har sett .en företeelse. Lusten att
20656: tää, sitä mieltä, ettei sitä ole hyväksyttävä. Pää- reglementera är således icke förutseende, och det
20657: ministerin lausunnosta kuitenkin kajasti sekin är därför som reglementerandet i allmänhet miss-
20658: mahd.ollisuus, että hallitus jatkaisi sitä; varmaa se lyckas.
20659: ei ollut. Lausunnossa oli yksi 'kohta, joka antoi            I de:ima punkt har jag icke haft anledning att
20660: :v:mmärlää, että pamkkiiriliåkkeet asetetaan erityi- ändra min uppfattning tSedan remissen till ut-
20661:                                           •
20662:                                        Valuuttakaupan harjoittaminen.                              1467
20663: 
20664: 
20665:  skottet skedde, och än mindre •har jag skäl att och det var i London, tSom kursnoteringarna. .på
20666:  ändra min uppfattning på grund av det material, finska mark voro de avgörande, icke i Stockholm,
20667:  som bankutskottets betänkande nu lämnar för att såsom här av någon •har antytts. London var ovä~
20668:  bedöma valuta.reglementerin&1SfråP'an, t:v börjande derscentrum och därifrån utbredde sig verknin-
20669:  från hetänkandet genomgås samtliga d~ aktstyc- garna tili övriga börser: Detta konfirmeras ·
20670:  k~n; som. äro hifogade uts'kottsbetänkandet, klart 1 också, om man föl.ier med de engelska fackut-
20671:  av den tank·en, att valutalag-en !ha,r gjort fiasko. talandena i tryck, där det meddelas, i de allra
20672:  Detta är av bankutskottet uttalat och även i de nyaste notiserna särskilt, att den finska markens
20673:  bilagor, som finnas i bankutskottets betänkande. notering på den engelska böl'ISen väsentligt har
20674:   Med konstaterande av denna erfarenhet hade man influerats av utvecklingen av förhållandena i
20675:   väntat, att bankutskottet nu icke skulle haft an- Ryssland, således av Englands relationer till
20676:   ledning att frångå sin klart uttalade uppfattning Ryssland.
20677:  om valutalagen. Men man griper nu tili en lag,           Detta är nu omständigheter, som icke hava
20678:  som av den föregående talaren klart har karak- någonting att göra med vår valutalags avskaf-
20679:   tärisera.ts såsom en lag, angående viiken man in- fande eller fortbestående eller återupprepande,
20680:   tet vet, va·rom man därför icke heller kan be- utan det är händelser, som vi icke kunna utöva ·
20681:   sluta i detta nu.                                    inflytand·e ·på. Om nu de, v:Ulka yrka på åtgärder
20682:       Det förefaller mig vid analys av det materia!,· för valutahandels reglementering, utgå från kurs-
20683:  som här föreligger såsom om de, vilka nu tala noteringarna under detssa veckor, då valutahan-
20684:   för att regeringen skulle få ·en särskild befogen- deln har varit fri, så utgå de från •premisser, som
20685:   het, skulle vara påverkade av de kursnoteringar, icke äro hållbara. De borde se sakerna i större
20686:  som den finska marken har varit underkastad mått och se dem såsom de verkligen äro och icke
20687:   under tiden sedan valutalagen upphörde. Det såsom d·e färgas, om man stirrar sig blind på de
20688:   är ju fallet, att finska markens notering ha~ finska kursnoteringarna. Det kan ju hända, att
20689:   undergått starka fluktuationer •och för oss 1 1 man icke heller främst håller km.'lsnoteringarna
20690:   mycket obehaglig riktning. !Men denna för- som orsak; utan någonting annat. Det är en för~
20691:   sämring i noteringen för oss kan icke påstås vara siktighetsåtgärd i allmänhet. I ett av dessa akt-
20692:   en följd av att ,valutahandeln har varit fri sedan 1 stycke;,- som äro bilagda utskottsbetänkandet.
20693:   den 1 november. Det kan intren leda i bevis. nämligen Finlands Banks direktions yttrande,
20694:   Däremot kunde man måhända prestera bevis för vilket tyckes vara grundläggande för strävan till
20695:   en motsatt ul?pfat!ni~g nämligoen ~tt valutalagens ( en restriktionslag, heter det på sid. 23: ,Ett dy-
20696:   upphävande ·ICke 1 rmgaste man mfluerat på va- likt bemyndigande (åt regeringen) synes så
20697:   lutakurserna. J ag tror den satsen vore lättare mycket mera nödigt, som det icke är uteslutet
20698:   att försvara än den motsatta. EnUgt vad jag att åtgwrder, som int-et uppskov tåla, erfordras
20699:   erfarit från bankmannahåll skulle efterfrågan på under ·en tid då ri'ksdagen icke ar sacrnlad." Dat
20700:   valuta eller utbjudande av finska mark under de är således en försiktighetsåtgärd, som man tänker
20701: · senaste veckorna, då valutahandeln varit fri, på för att hava någontig tili hands under den
20702:   icke hava varit alls större snarare kanske kna;p- tyvärr än.nu avlägsna tid, då vi icke äro sam-
20703:   pare under tiderna nä.rmast förut. Ej heller hava lade. Det är detta man önskar, då när riks-
20704:   övriga företeelser på penningemarknadell!S om- •dagen är saml•ad, ty man kan vända sig till denna.
20705:   rådoe hos oss låtit något teeken frnmträda därpå, Huru står nu detta i sammanhang med den
20706:   a.tt valutahandelns frihet skulle hava bidra.git snabba behandling, som ~rån mäktigt håll har
20707:   tili en försämring av valutakurserna. De ver- påyrkats i detta äxende? Man föredrar att vi
20708:   kande orsakerna ligga utanför landet och hava, ännu i da1g, 1då vi .knappast hunnit lå!sa igenom
20709:    f?åsom ett par a.v de föregående ärade talarena betänkandet, skola taga det tili behandling för
20710:   tydligt och klart hava framhållit, mest påverkats . remiss tili stora utskottet. Om ·man får tro, vad
20711:    av den engelska poHtiken eller Englands för-. 1 som höres, så skulle man avs·e att gå ännu längre
20712:    hoppningar österut, förhoppningar, som seder- 1 i det att stora utskottet i morgon en tidig stund
20713:    mera genom oiD!Ständigheternas tvång har gru- på dagen skulle behandla ärendet för att det vid
20714:   sats, ooh än mera av regeringschefens i England nytt plenum i morgon skulle kunna komma före
20715:    kategoriska uttalande att England icke kan åtaga i riksdagen och kanske vid ett följande plenum
20716:    sig ansvaret för återställandet av ordningen .i slutligt behandlas. Om denna skyndsamhet .är
20717:    Ryssland.                                           å färde, måste de, som driva på de;n, hava klart
20718:       1Samtidigt som denna proklamation gavs, för sig :vad de avse med denna skyndsamhet.
20719:  · skedde det s·törsta språnget i den finska kursen, , Riksdagsman Arajärvi har klart ooh tydligt
20720: 1458                                       Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20721: 
20722: 
20723: :fmmhalilit s:amma gyntpunkt, ooh rd.et . ä:r just           vänä, kunnes tavaranvai:hto mawilmassa voi ta-
20724: denna synrpunkt som för ögonblicket är viktigast.           rpahtua jotakuinkin säännöllisesti.
20725: Om verkligen ett program finnes för en tilläm"J)-               Toinen etevä skandinaavialainen rahamies vas-
20726: n.ing av den lag man nu be~rär och en snabb till-            taa kysymyks-een, mitä hän puolestansa luu:Iisi
20727: lämpning, vore det väl fullt korrekt att riks-               valuuttakaupan vapauttamisen vaikuttavan säh-
20728: da.gen, som skall besluta ·om denna lag, finge del           kösanomaHa 3 väivältä marra.skuuta näin: ,Va-·
20729: av vad som awes, och först sedan ett sådant                 Junttakaupan vapauttaminen nykyhetkellä ja
20730: progra.m förelagts, kan väl ärendet slutligt prö-            siitä seuraava .Suomen mal'kkojen Suomesta ta-
20731: vas av dem, ~om hava att giva sitt votum.                    pahtuva tarjonta tulM vahingoittamaan kurssia".
20732:    I här'Varande skede kan jag icke annat ~n                Tanskan pörssilehti ,Börsen" kirjoitti 13 päi-
20733: förena mig med dem som förorda, att proposi-                väijä tätä kuuta pörssikatsauksessaan: ,Suomen
20734: tionen icke måtte 'till någon låtgärd föranleda,             matik.ka heikon1tui 50 äyriä .ia on sen kautta las-
20735: och således icke heller bankutskottets nu gjorda            kenut 18: 50 :een. Heikkous, jota tämä valuutta
20736: uttalande. J ag förenar mig således om slut-                 on viime aikoina osottanut, on mahdollisesti" --
20737: klä.mmen i den andra. reservationen, viiken jag             .siis kyllä varovainen lausunto- ,yhteydessä :sen
20738: tror att vo;re d-en bästa lösnin:gen av frågan.              kanssa, että laki, jolla koetettiin säännöstellä va-
20739:                                                              luutta.kauppaa Suomessa, meni umpeen 31 päJi.-
20740:    Ed. N .e v •a o:tl'l i n n a: Minun on ol~ut pakko jo     vänä lokakuuta, eikä sitä pidennystä, jota halli-
20741: a.sian tähänastisessa käsittelyssä ottaa esilläole-         tus oli ehdottanut, saatu valtiopäivillä Helsin-
20742: vassa kYJsymyksessä k_anta, ja minä olen valin-             gissä voimaan, minkätähden valuuttakontrolli-
20743: nut sen, jonka pankkivaliokuntakin sittemmin on             -konttori on olhit pakotettu lakkaamaan toimi-
20744: omistanut, nimittäin että, mitä itse täillän lain-           masta ja kaup:pa on tullut vapaaksi."
20745: säädäntötoimenpitees•een tulee, !hallitukselle olisi            Mutta, kut.en sanottu, nämä asiat olivat meille
20746: annettava valta tarpeen tullen antaa valuutta-               pankkivaltuusmiehille tuntemattomat lokakuun
20747: kaupan harjoittamisesta sellaisia säännöksiä, kuin           29 päivänä, jolloin me annoimme lausuntoinme,
20748: ylei·sen edun vaarinotta.miseksi voidaan katsoa             siinä luulossa, että asia oli kovin kiireellinen, jota
20749: olevan ia~een. Minun 'kantaani ei ole vaikuttanut           .s·e sitten ei ole os•oittanut olevansakaan. Kun
20750: eikä Qle voinut vaikuttaa se huononnus, joka ,Suo-           puolestani asetuin sille kannalle,. jonka pankki-
20751: men rahan arvossa ulkomailla on tapahtunut sen               valiokunta nyttemmin on 'Omaksunut, niin se ta··
20752: jälkeen, kun tämä kaup1Ja _tuli va-paaksi, sillä            -paht.ui syistä, jotka niin sanoakseni ovat itse
20753: pankkivaltuusmiesten lausunto annettiin jo van-             asian luonnossa. TietYJsti se.Uainen kanta kuin
20754: han valuuttalain voimassaollessa.. Tosiuhan va-              meidän välttämättömyydellä edellyttää, että ai-
20755: -paudesta !Saatu kokemus, kuten jo on huomau-                naldn on nlemassa, voidaan keksiä sellaistakin
20756: tettu, ei ole rohkaisevaa laatua. Kurssithan ovat           säännöstelyä, joka voi tuottaa jotakin hyötyä.
20757: lasken-eet näiden viikkojen aikana, niinkuin täällä         Toiset taitavat olla vakuutetut siitä, että näissä
20758: jo on osotettu, noin 35 a 55 %. En minä ole                  asioissa kaikki säännö1stely on -edeltäkäsin tuo-
20759: rohjennut 1perustaa kantaani myöskään auktori-               mittu tekemään fiaskon. Jos tällaista mielipi-
20760: teettien lausunto1hin,. vaikka nekään, mikäli niitä          dettä on, niin minä kuitenkin luulisin, että se
20761: tunnen, eivät puhu vapauden puolesta. Minulla                ampuu yli maalin, niinkuin sanotaan. Ei olisi
20762: on edessäni pari huomattavan skandinavialaisen               kumma, jos se krusrtys olisi 'hyvin yleinen, että
20763: rahamiehen lausuntoa. Toiselta oli kysytt~r hä-             kaikenlainen säännöstely kysymyksissä, jotka
20764: nen mielipidettänsä !Siitä, mitä valuuttakaupan             koskevat hintain muodostumista, on itsessään
20765: vapaaksilaskeminen tulisi todennäköisesti vai-              tuomittu epäonnistumaan. .Sillä siitä ei voi olla
20766: kuttamaan Suomen rahan kurssiin. Hän vastasi                 mitään epäilystä, että sodan aikana ja sen jäl-
20767: suomeksi käännettynä: ,Voin· tuskin kuvitella               keen on hyvin laa.ia,ssa mitassa koetettu ylläpitää
20768: muuta, kuin että ·säännöstelyn kumoaminen tulisi           ·sellai:s~akin säännöstelyä, .toka epäilemättömästi
20769: tuottamaan huomattavan kurssin laskemisen, jos               on its·estään tuomittu tekemään suuremmo:i!sen
20770: kohta mahdollisesti ohimenevää laatua, riippuen             fiaskon. ·Nimenomaan .juuri hinnan muodostuk-
20771: valtioHist!ln ta-pausten kehityksestä". Hän lisäsi,         sen alalla on tämmöistä säännöstelyä ollut pal-
20772: että hänen mielipiteensä perustuu lähinnä siihen            jon ja sitä on edelleenkin: Kaikki säännöstely on
20773: vakaumukseen, että nykyisissä oloissa kurssi•               sentähden joutunut mahdottomuuden huutoon.
20774: arvot, niinkuin hän lausuu, yhtä vähän ottavat              Semmoista säännöstelyä, joka ei voi tuottaa tar-
20775: ohjetta valuuttain sisällisestä ostokyvystä kuin            koitettua tulosta on kaikki se, joka tahtoo vai-
20776: osakearvot y<htiöitten todellisesta asemasta, ja jat~       kuttaa hintaan koettamatta. vaikuttaa tarjontaan
20777: Itaa :. spekulatsiooni on .ia tulee olemaan määl'ää-        ja kysyntään. Hyvin suuri osa kaikkea raja- ·
20778:                                            Valuuttakaupan harjoittaminen.                                 1459
20779:  --~--          ------~-------
20780: 
20781: 
20782: 
20783: 
20784:   hintaopolitiikkaa on tätä laatua" ·Se tahtoo dekre- · tä'ä enemmän tai väJhemmän aikaa - llie rii'p'puvat
20785:   teerata, säätää, että vissillä tavaralla pitää olla kysynnästä ja ta<rjonnasta. Nyt on mahdollista
20786:   se ja s-e hinta, koettamatta vaikuttaa niihi'n teki- ainakin jossain määrin vaikuttaa siihen, minkä
20787:   jöihin, jqis.ta välttämättömyydellä kaikki hinnan- verran Suomen valuuttaa ulkomailla, tarjotaan ja
20788:   muodostus pohjaltaan riippuu, ni,in. kysyntään ja minkäverran sitä kysytään. Ja kun kerran näin
20789:   tarjontaan. Tämmöinen säännöstely on tuomittu on, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen,
20790:   epäonnistumaan. rSillä onhan selvää, että jos kuin siihen, että meidän taytyy koettaa käyttää
20791:   tu-ol1laisia hintoja, sikifl.i' kuin we ovat alhaisem- keinoja, joilla voimme saada tätä vaikutusta ra-
20792:    mat kuin kysynnäw ja· tarjonnan välinen suhde, hamme tarjontaan ja kysyntään. Emme arva-
20793:   nouda:tetaan, niin seuraus ei voi olla mikääTh muu tenkaan voi millään säännöstelyllä kokonaan hal-
20794:   kuin se, että tavara menee kuin kuumille kiville lita Suomen rahan tarjontaa ulkomaan pörsseissä,
20795:   ja loppuu kesk-en. Sitä saavat ne, jotka ensi- sillä kiertämiskeinoja aina on. Mutta kyllä kai
20796:   mäiseksi ehtivät tulla sitä tavoittelemaan, muut sentään on siten, että nykymaailman a:i'kana ei
20797:   eivät saa niin mitään. Hyvin suuri osa n. s. salakauppa tällä alalla voi tulla niin suureksi,
20798:   jobbarilainsäädäntöä on myös tätä järjetöntä että sillä ol·isi todellista ,ratkaisevaa merkitystä.
20799:   rsäännöstelyä, joka ei voi onnistua, niinkuin ko- jos itse legaalinen rahan kauppa voidaan pitää
20800:    kemus loistavasti näyttää. Mutta on toistakin rajoissa.
20801:   lajia säännöstelyä, nim: järjellistä sellaista, joka        'Tältä kannalta luulisin, että tätä asiaa täytyy
20802: , t:aJhtoo vaikuttaa niihin tekijöi!hin, joista hinnan katsoa. Meidän täytyy koettaa toimia niin, että
20803:   muodostuanin-en ri·ippuu s. o. kysyntään ja tar- Suomen rahan kunkin hetken kysyntä ja tar-
20804:   jontaan taikka tois-een tai toiseen näistä kahdesta jonta ulkomaan pörsseissä ei pääse sen epäedul-
20805:   tekijästä. Esim. sellainen politi1kka. joka koet- lisemmaksi meille, kuin on välttämätöntä, että
20806:   taa _estää jonkun tavaran maastavientiä, jotta sen tarjonta rpysyy, mikäli voimme 1sii:ä rajoittaa,
20807:   hinta ei' pääsisi nousemaan, ei itsessään ole jär- ma;hdollisimman vähäisenä. Jos meillä olisi joi-
20808:   jetöntä, vaan se on oikealla tolalla, sinä se koet- takin keinoja markkamme kysynnän elvyttämi-
20809:   taa pitää tavaran tarjontaa suurempana ~uin seksi, olisi meidän tietysti niitäkin käytettävä.
20810:   miksi se muodostuu, jos maastavienti on vapaa. Valitettavasti niitä on vähän. Sivumennen on
20811:   Toinen asia on ·että kailkki nämä asiat ovat hyvin tässä yhteydessä huomautettava, että kun on
20812:   mutkallisia ja vaativat usein hyvin monenlaista moitittu tähänastista valuuttakaupan säänn51s-
20813:   harkintaa, mutta ·periaatteessa on tällainen sään- telyä, on m. m. huomautettu, että kun rajoitetaan
20814:    nöstely .iär.i:ellistä. Siitä voi odottaa tarkoitettuja ulkomaalaisten vapautta käyttää täällä markka-
20815:    tuloksia. MenellJ niin .pitkälle, että väitän, siitä konttojansa, niin se on menettelyä, joka tekee,
20816:   täytyy' välttämättömyydellä 1seurata tarkoitetut ettei kukaan ulkomaalainen ole i:Rtreseeratt11 Suo-
20817:   tulokset, jos se vaan saadaan todellakin toteute- men markan kysynnästä: mitä sellaista rahaa
20818:    tuksi. Nyt ei ole erpäi1lyslt.ä sii1tä, 'että valuutta- ostaa, jota. ei saa vapaasti käyttää. ·Mutta minä
20819:   kurssitkin ovat yksi 1aji hinnanmuodostusta. luulisin että tämä on vähän teoreettista laatua
20820:   Rohkenen väittää, että niin vähän riidattornia to- oleva vastaväite. Minulle on vakuutettu, että
20821:   tuu'ksia kuin ta>loudeBisissa asioissa onkin, s·en voi oikeastaan ulkomaala1sia on hyvin vähän estetty
20822:    pitää vallan varmana, että eri valuuttain keski- käyttämästä vapaasti suomalaista valuuttaansa.
20823:    näinen arvosuhde •pitkänpäälle riippuu asian- Mutta tietenkin on jossain määrin tämmöistä ta-
20824:    omaisten v·aluuttojen n. s. sisällisestä arvosta, pahtunut, sitävarten, että ulkomaal,aisissa ei syn-
20825:    niitten o~tokyvystä asianomaisessa maas•sa. Tä- tyisi halua ostaa spekulatiivis·essa tarkoituksessa
20826:    m'ä on paralelli si'lle yl·eisesti tunnetulle totuud·el- ulkomailla tarjottuja Suomen markkoja. Mutta
20827:    le, että hinnat va;paassa: kilpailussa pitkän päälle onhan luonnollista, että sellaisissa maissa, kuin
20828:    pyrkivät asettumaan n. s. tuotantokustannusten meillä ei ole suuria mahdollisuuksia s'aada ulko-
20829:    tasalle. Mutta niin,kuin ta;varain hinnat vain maalaisia intresseeratui:ksi maan va,luutan osta-
20830:    aikaa myöten, sikäli kuin killpailu ehtii vaikut- misesta. Eihän täällä ole nykyjään sijoitusmah-
20831:    taa, asettuvat suunnilleen tuotantokustannusten dollisuuksia ja jo valtiolliset syyt, se epäluulo.
20832:    ympäriUe, mut:ta hetkellisesti muodostuva,t yksin- joka vallitsee olojemme pysyväisyy.ttä vastaan,
20833:    oma:an kysynnän •ja ta!l"ionnan vä,lisen suhteen mu- tekee, että ulkomaalaiset eivät halua tänne varo•
20834:    kaan, vähääkään väJlitrtämMtä niin Umtsutuista jaan sij·oittaa. Meillä ei ole suuria keinoja lisätä
20835:    tuotantokustannuksista., aivan samoin tai jokseen- ra;hamme kysyntää ul'lmmaiH.a. Mutta meillä on
20836:    kin samoin on myöskin eri valuuttojen arvo- keinoja el;!tää spekulatiivista tarjontaa. Näitä
20837:    suhde, Pitkänpäälle valuuttakurssit a;settuvat eri keino.i'a me emme nähdäkseni voi olla. käyttär
20838:    valu.:u.ttain ostokyvyn muka;an, mutta tilapäi,set, mättä.                        ·
20839:    hetkeliiset kur:ssit - hetkellisyys voi silloin kes-       Muistutetaan, että nyt tam.dO:taan · aninetta.vwi
20840:      1460                                    Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20841: 
20842: 
20843:        hallitukselle valtuuksia, eikä ole mitään ohjel- valuuttakurssit. Ja kun tähän voidaan järie~li­
20844:        maa. Minä sanoisin, että valitettavasti on oh- sellä säännöstelyllä vaikuttaa, niin nähdältseni
20845:        jelmia asialqr.ioissa montakin. Niitä en minä on myöskin velvollisuus koettaa sitä tehdä. Sen-
20846:        yl'eensä kuitenkaan luule onruemsiksi, ne ampu- tähden luulisin että pankkivaliokunnan -omak-
20847:        vat useat minun luullakseni yli maalin; m. m. suma kanta on oikea, tietysti sillä edellytyksellä.
20848:        pankkivaltuusmiesten enemmistön lausunto pitää että hallitus järjellisesti käyttää sitä valtaa.
20849:        luullakseni tätä kysymystä vähän' liian yksin- joka sille ehdotetaan annettavaksi.
20850:        kertaisena. Mutta mikään järjellinen hallitus ei
20851:        nähdäkseni voi käyttää sitä valtaa, joka sille nyt      Ed. E s t 1 a n d er: J ag•har icke begärt OTdet
20852:        ehdotetaan annetta.vaksi, missään muussa tarkoi- för att yttra mig i sak. J a.g är na.turligtvis
20853:        tuksessa, ·kuin juuri tässä mainitsemassani; saada emot denna lag, såsom jag redan tidigare har
20854:        mahdollisuutta myöten estetyksi Suomen markan varit i til1fälle att motsätta mig yttringarna av
20855:        spekulatiivinen tarjonta ulkomaan pörsseissä. denna reglementeringsanda, viiken nu i långa
20856:        Minulle on asioita tuntevalta vastuunalaiselta ta- ~ider har tryckt vårt samhälle. J ag har .begärt
20857:        holta vakuutettu, että viimeisten viikkojen ai- ordet för att yrka rpå ny bordläggning till nästa
20858:        kana, niin kauan kuin valuuttakauppa ·on ollut plenum och jag har därtill :särskilda skäl.
20859:        vapaa, todellakin hyvin suuria Suomen markka-           Ja.g ber att få framhålla ett faktu:m, som mån-
20860:        määriä on heitetty ulkomaan pörsseihin. Eikä gen gång enskilt har varit på tal, hurusom genom
20861:        se olisi kumma, jos niin olisi, sillä niin haluttua, anordningar, för vilka .pr;esidiet under denna lik-
20862: •      kuin toistaiseksi ulkomaan valuutta on Suomessa, som under en del föregåe.nde lantdagar icke varit
20863:        niin tä:ssä voi ansaita suuria summia. Olisi hy- alldeles främmandB, hurusom genom dessa an-
20864:       vin omituista, sanon, jollei olisi ihmisiä, jotka ordningar, säger jag, vi kommit därhän att så
20865:       käyttäisivät tilaisuutta hyväksensä tekemään snart det lider mot slutet av en arbetsvecka en
20866:       niitä suuria voittoja, joihin nyt on ~ahdollisuus. stor del, en avsevärd procent av riksdagens med-
20867:       Nähdäkseni ei mitenkään voi moittia pankki- lemmar är borta. Man kan :säga, att mot slutet
20868:       valiokuntaa siitä, ·että se tlllhtoo antaa näin avo- av vBckan Qmkring 1/5 del arv sa.mtliga .äro från-
20869:       naisen valtakirjan hallitukselle. · ·Tällainen 200- varande., Detta är ett förhålland.e, som måste
20870:       päinen eduskunta on aina vähemmän sovelias ogillas och det förefaller mig som om presidiet
20871:       säätå.mään yksityisk01htaisia määräyksiä kuin skulle hava anledning att söka medel att före-
20872:     . hallitus. Kullakin maalla on sellainen hallitus, komma detsamma, men däremot att rpresidiet icke
20873:       kuin se" ansaitsee, :ia siihen täytyy tyytyä. On har anledning att, då så alltjämt är förhållandet.
20874:      .kyllä mahdollista, että monella maalla joskus söka tili avgörande framdriva' viktiga ärenden
20875:       saattaa olla hallitus, jota parempi olisi hyvä .iust mot slntet av en vBcka, medan en stor del
20876:       olemassa, mutta ei sille voi mitään, että jökaiselle av riksda.gens medlemmar äro frånvarande. Och
20877:       hallitukselle; jolla on vastuu, täytyy antaa myös 1 än mindre a.tt presidiet, mer eller mindre efter
20878:       se valta, jota ei kenellekään muulle voida antaa. eg.et huvud, söker a•tt •påSikyruda någon sä:nslkilt
20879:       Vaatimus, että meidän täällä .edwskunnassa pi- viktig frågas behandling på det sätt, som, åt-
20880:      täisi tutkia yksityiskohtaiset määräykset, ei luul- minstone efter va.d här emellan riksdagens 'ined-
20881:       lakseni ole ainakaan käytännöllinen.                   lemmar har berättats, vore fallet ?eträffande
20882:          J•os asia olisi niin, että valuuttakurssit, semmoi- denna fråga. Jag syftar härmed pa det, som
20883:       sina kuin ne kunakin hetkenä ovat, olisivat suuri redan av en tidigare talare, såvitt jag förstod.
20884:       välttämattömvys, joLle ei mitään mahda, jos ·ne antyddes, nämligen att meningen inom presidiet
20885:       riippuisivat yksinomaan tuonnin ja viennin suh- torde varit, att detta ärende skulle framdrivas
20886:       teista, taikka, sanokaamme, valtiollisista oloista, till avgörande i andra läsningen ännu under
20887:       siitä suuremmasta tai vähemmästä luottamuk- morgondagen. Detta är enligt min tanke. icke
20888:       sesta, joka ulkomailla maahamme vallitsee, sil- fullt skickligt - jag ber om ursäkt, att ja.g an-
20889:       loin olisi oikea :se kanta että älkäämme koettako vänder detta uttryck. Det är därför och för att
20890:       säännöstellä; meidän täytyy kestää ja kärsiä ja förekomma detta som ja.g nu för min del anser
20891:       koettaa lisäämällä vientiämme, vähentämällä mig böra yrka på förnyad bordläggning. Ja.g
20892:       tuontiamme, suuremmalla. työteholla j. n. e. pa- vet icke huru detta kommer att verka med av-
20893:       rantaa taudin syitä, pahan juuria, muita keinoja seende på slutJ'Iesultatet a.v ,ärendet, då den andra
20894:       ei ole. Mutta niinkuin olen koettanut· osoittaa, behandlingen, komriler att ~nligt mitt · förslag
20895:       tämä katsantotapa, vaikka S!3 on tietysti pohjal- slutföras under bör.ian av nästa vecka. Jag för-
20896:      taan oikea, ·On liioitteleva. On muitaki1;1 syitä, on modar tili ooh med · n:tt bland dem, som riu ärö
20897:       kulloinkin vallitseva kysynnän ja tarjonnan frånvarand·e, störs·ta de1en ·Skam 'befinna:s vara
20898:       suhde, .joka .suureksi osaksi määrää hetkelliset anhän<rare av reg:eringBns ·proposition eilBr'.~ ut-
20899:                                                                  -                                     l   .::. ~ '
20900:                                            Valuuttakaupan harjoittaminen.                                        1461
20901: 
20902: 
20903: skottshetälnkandet. Och det ä.r ioke ·någonr s'J)eku-      asti siinä ei ole onnistuttu. f!'unnettua •DlWÖS ·on
20904: lati.on i den ena eller andra utg\\ngen, som har           että eri rahalaitokset ovat iässä sUthtee!Jsa :f)~i­
20905: Söranlett ·detta mitt uttalande, utan ~ndrust de            neet maata auttamaan, kuitenkin tähän asti :ver-
20906: s-kö.l, som •ja.g hä.r ·har anfö.rt.                       ra:ten vähäisillä ·tuloksilla. Muutoin maamme
20907:                                                            tässä suhteessa ei ole ainoa, joka onneaan koettaa,
20908:     Pääministeri V e runo l a: s~n johdQsta että            sillä tiedämmehäDJ, että -miltei koko Eurooppa. ·on
20909: täällä. muutamat puhujat ovat huomauttaneet                lainan haussa.
20910: että !hallitus tahtoo erityisellä painostuksella               ',l'oinen lleikka, •.johon hallitus ·pyrkii, on se että
20911: tätä aaiaa kiirehtä.ä., talhdon !huomauttaa että. halli-   ha:llitus koettaa vastu,.staa k-einottelua, :Jnilm kei-
20912: tuksen :puolelta ei painostusta ole harjoitettu.            nottelu varsin su.ures,sa mä,l\.rrussä on omiapsa
20913: J'os sellaisesta voinee puhua, niin lienee muistu-          alentama,an m~dän taloudellisen el~ä.mme ·lies-
20914: tuksia tehty Suomen Pankin puolelta, joka on               tävyyskykyä ja myös va:luUtttaa. !Siinä suh--
20915:  pitänyt asian ratkai!Sua ·erittäin kiireellisenrä. J'a    teessa on hallitus jättänyt eduskul).nalle esityben
20916: :m.i:nun täytyy myöntää, että myös hallituksessa           keinottelulai$ta, joka parilikaa on eduskunnan ·kä-
20917: on herättänyt erittäin suur!Ja l~vottomuut!Ja s·e,         siteltävänä. Täissä · lakiehdotuksess~t on hallitus
20918: ~ttä. Suomen markka on varsinkin viime päivinä             tehnyt eräitä paTannuksia, ;joita se kolmm~ksen
20919: ja viime viikkoina alentunut. Hallitukselle olisi           kautta on !huomannut vä.lttälm.ättöm.äk:si, ·jotta. wi-
20920: erittäin tärkeätä että tässä. kysymyksessä saatai-         taisiin vastaavia tuloksia saada. Olen· jo edellä
20921: .siin niin .pian kuin mahdollista selvyys ja että          maininnut yhtenä hallituksen päämääränä myös
20922:  hallitus tulisi tietoiseksi siitä, mitä mahdolli-          tuonnin supistamisen. Kun ·syk·syllä muutama.
20923:  suuksia sillä. on käytettävänä.. Ed. Arajärvi on          kuukausi sitten näyttivät olot va:Ioisammilta kuin
20924:  sen .}isäksi tahtonut tietää., mikä programmi hal-        tällä hetkellä, tahtoi hallitP!s tehdä kökeen siinä
20925:  lituksella tässä kysymyksessä on olemassa.                 suhteessa, se laski joukon tavaroita v!llpaaksi. n. s.
20926:  Vaikka. tältä. vaatimukselta poistuu jonkin verran        vapaalistan mukaan. Olen jo tänä iHana huom&ut-
20927:  se asian kiirehtimisestä hallituksen puolelta joh-        tanut, että.tämä va.paalista ei ole kuitenkaan joh-
20928:  dettu pohja., johon ed. Arajärvi perusti vaati-            tanut niihin toivottuihiri tuloksiin, mitä sillä ta.r-
20929:  muksensa, niin tahdon asian johdosta lausua               kotettiin. Siinä suhteessa on sentähden hallituk-
20930: ,seuraavaa.                                                -sessa herännyt epäilyksiä, ·että tässä ~moin­
20931:      V ainuttakysymyksen ratkaisemista pitää hal-          kuin muutamissa muissakin suhteissa, täytyy
20932:  litU!S, niinkuin jo aikaisemmin mainitsin, yhtenä          ottaa tarkistettavaksi, mitä nykyinen hetken ti-
20933:  kysymyksenä meidän taloudellisesta. elämästäm-            lanne ja muuttuneet olosuhteet vaativat, aivan
20934:  me ja taloudellisesta tilanteesta, joka ei ole rat-        samalla tavoin kuin monessa muussakin marussa,
20935:  kaistavissa yhden ainoan toimenpiteen kautta.             .on oltu pakotettuja tarkistamaan m~nettelytapoja
20936:  Enkä usko sen olevan ratkaistavissa yksinään              ja uudistamaankin vi·elä visseissä rajoissa sitä
20937:  sen valuuttalainkaan kautt•a, mikä tänä iltana on          regleerausta, joka aikaisemmin jo oli hylätty.
20938:  käisiteltävänä. Olen jo maininnut että meidän             Tämä kysymys on para1sta aikaa hallituksen
20939:  taloudellinen eläa:näimme on sellaisessa tilanteessa       pyynnöstä asianomaisten asiantuntijain tarkas-
20940:  että se välttämättömästi johtaa valuuttamme ale-          tettavana ja tulee haUituksessa aivan pia.n käsi-
20941:  nemiseen. Kysymys on kuitenkin siitä, minkä-              teltäväksi.
20942:  laisessa tempossa ja kuinka su urassa määrässä.               Mitä sitten itse va,luuttasäännöstelyyn tuloo,
20943:  tämä valuutan aleneminen tapahtuu ja onko mi-             joka tänä iltana on käsittelyn alaisena, niin t~­
20944:  täiän mahd:ollisuuktsia estä:ä tätä tempoa,, ·eståä        don siitä huomauttaa, että hallitus kantansa tai
20945:  alenemisen määrää. Hallitus on tässä suhteessa             programminsa on siinä ilmoittanut silloin kun se
20946:  'Pitänyt velvollisuutenaan koettaa •saada mikäli          jätti esityksen eduskunll!Mle aikaisemman vaJuut-
20947:  suinkin mahdolli'sta on ollut, maan~ lainoja,             talain jatkamisesta. Kun nyt .eduskunnassa n;ä.yt-
20948:  jotta se erotus, mikä on tuonnin ja viennin vä-           tää eduskunnan 'JI.ankkivaliokunnan lausunno!da
20949:  lillä olemassa, voitaisiin saada korvatuksi. .Tämä         päättäen, jota kantaa myös Suomen ~a.nkin joh-
20950:  seikkahan olisi tietysti .omiansa vähentämään             tokunta .ia. pankkivaltuU$miehet ovat kannatta-
20951:  sitä kurssin al.entumista, joka on todettavissa,.          neet, mi~lipide a·settuvan sille •kannalle että aikai-
20952:  &llitus on tässä suhteessa. ollut ja on parasta           sempa'a valuuttalakia ·ei o:lisi pidennettäv:ij., vaan
20953:  aikaa keskusteluissa eri tahoilla, vaikka tooota          sen sijaan olisi hallitukselle annettava valtu.us
20954:  täytyy että valitettava.sti se tila, mikä itäiserssä       antaa valuuttakaupa.sta sellaisia. mä.ä.räyk$iä kuin
20955:   na..~j,purimaassamme vaJ.lit.s~. samoinkuin muut         se yleisen edun vaarinottamiseksi havaii$ee ole-
20956:  asia.nhaarat kansainvälisessä a,semassa ja poliitti-      va;n taxpeen, niin a.settqu 1iallitubelle ~I)foim~­
20957:  sessa tilanteessa ov!llt vaikuttaneet sen, että tähän     seksi tehtäväksi tutkia, missä. määrin se iijl.Uri
20958:                                                                                                                185
20959: 1462                                        Perjantaina 21 p. marraskuuta.
20960: 
20961: 
20962: kul;"SSin a.lennus, joka nyt viime päivinä on meillä nat undanrödjas den olägenhet, som. består i att
20963:  todettavissa, o0n pysvväistä vai missä määrin se on särskilda av riksdagen.s ledamöter i morgon
20964: satunnaisten seikkain ai:heuttama.                         komma att vara lborta på grund av ledighet, som
20965:     Toiseksi on hallituksen tehtävänä, .ia o0n halli- redan beviljats. J ag tvekar icke ratt understBda
20966:  tus :ryhtynyt siinä toimenpiteisiin, ottaa S'elkoa, rdgm Estianders förslag om yrkan på bordlägg-
20967:  missä määrin meidän raha-arvomme kälsittely ning i synnerhet som rden bordläggning, som
20968:  ulkomaisissa pörsseissä ja valuuttakaupassa on skedde från plenum kloekan 6 till plenum kloe-
20969:  ollut omiansa aiheuttamaan tätä seikkaa ja missä kan 8 icke var anoot än en bordlå.ggning tiH
20970:  suhteessa rahanvienti maasta on siihen ollut skenet.
20971:  syynä'. Tässä suhteessa tulee myös 'J)arin päivän
20972:  päästä asiantuntUa matkustamaan ulkomaille                  ,puhemies: Kun on tehty ehdotus asian
20973:  nopeasti selkoa ottamaMl itse 'J)'aikaUa tästä 'Pöydällepanosta ja tätä ehdotusta on kannatettu,
20974: asiasta.                                                  on asia V. J :n 56 § :n mukaan pöydälle pantava.
20975:     Kolmannekisi on hallituksen ohjelmana asettua Pyydän siis puhevuoron käyttäjiä kohdistamaan
20976: yhte~ maan rahalaitosten edustajain kanssa lausuntonsa asian •pöydällepanoon.
20977:  ja koettaa mikä:li mahdollista löytää se moous 'Vi-
20978:  V~eD.di; jonka perusteella yhteistoimintaa tämän 1          ·Ed. T a n n e r: Minä pyydän e~hdottaa, että
20979:  lcysymyksen :ratkaisemiseksi voidaoo saada ai- tä:mä asia pannaan pöydälle istuntoon, joka alkaa
20980:  kaa1L. Niistä muista toimeniJ)iteistä, jotka tässä puoli tuntia sen jälkeen, kun tämä 'nykyinen
20981: sU!htoo.ssa vo0ivat tulla ikysymykseen, päättää hal- istunto on päättynyt.
20982: litus niin 'pian, kuin se on saanut selville, m1llä.
20983:  kannalla eduskunta tässä asiassa on, .ia niin pian          ,Ed. P. V i ,r k >k u n e n: Minä en V'Oi · a.}aitella.
20984:  kuin .se on saanut selville ne valmistavat seikat, että arv>Oisan edellisen 'puhujan ehdotus olisi täy-
20985:  joista juuri olen maininnut.                           1
20986:                                                           dellä todella; ,tehty, enkä minä myöskään voi a;ia-
20987:     Mitä taas tulee siihen toimenpiteeseen, nimit- !' tella, että knn V. J:n 47 §:n mukaan istunnon
20988: tä.in pankkitarkastukseen, johon edellis.essä lau- . ajan määrääminren ikuuluu (herra 'pwhemiehelle,
20989: sunnossani viittasin, niin twhdon todeta, ettäl herra puhemies voisi suostua siihen, että. se pyyn-
20990: tämä kysymys on jo pitkän ajan ennen tätä sota- tö, joka tää.Hä pöydällepanosta on tehty, saisi sel-
20991:  arkaakin .ollut käsittelyn a1aigena asiantuntija• Iaisen kohtelun, kuin minkä ed. Tanner on sille
20992: piireissä, eikä voine kieltää, että sillä on erin- ehdottanut. Olen kaiken aikaa omasta puoles-
20993:  omaisen suuri merkitys varsinkin tässä tilan- tani ollut sitä mieltä, että on ollut vähemmän
20994: teessa.     U'odetta.vissa kai lienee, että nykyinen onnistunutta ja myös taxpeetonta järjestää va;luut-
20995: pankkitarkastus ei vastaa lähimainban sitä tar- ta~asian käsittelyä sillä tavallisesta, käsittelystä
20996: koitusta, mikä sillä on silloin, kun tulee kysy- poikkeavalla tavalla, mitä n,yt on tahdottu nou-
20997: mykseen valtion ja yhteiskunnan intressien val- dattaa. Ja minä ol>en tällä hetkellä tästä jär-
20998: vonta tässä suhteessa. Tähän uudistukseen lie- jestel:ystä sitä enemmän kuanmissani, kun olen
20999: nee . käytävä käsiksi vielä sitä suuremmalla täällä kuutllut herra pääministeriltä, että hänen
21000: syyllä, kun on viime aikoina syntynyt lukuisa ja hallituksen puolelta ei ole lausuttu mitään toi-
21001: joukko pieniä pankkiiri- ja rahaliikkeen harjoit- vomuksia aJsian tällaiseen järjestelyyn nähden.
21002: tajia, jotka paljon helpommin kuin suurpankit Midestäni olisi ainoastaan ha1lituksen taholta
21003:  välttävät senkin vaillinaisen tarkastruks'en, milkä tulleita toiveita asian käsittelytavasta, ollut otet-
21004: tällä hetkellä >On olemassa. !Tämä riittänee tava !huomioon, mutta, e~ miltäiän !muulta taholta
21005: progra.mmiksi tällä kertaa.                               tulleita. Näin ollen minä pidän itsestään sel-
21006:                                                           vänä, että kun valtiopäiväjärjestyksen mukainen
21007:     Ed. P a 1m g r en: I likhet med rdgm Estlan- pöydällepano'Pyyntö täällä on tehty, sitä kohdel"
21008: der' vai också jag .synnerligen överraskad över laan kaikella lojaalisuudella eduskunnan puo-
21009: att man hade velat förmå riksda~n att han:d- lelta. Jo se seikka, että aikaisemmassa ään'!lStyk-
21010: lägga. detta viktiga äxende med sådan skynd- sessä. muistaakseni 54 eduskunnan jäsentä pyysi
21011: .sa.mhet, att andra läsningen skulle kunna äga itsellensä oikeuden saada tarkemmin tutustua tä-
21012: rum redan i morgon. 1Statsministerns just gjorda hän asiakirja,an, 'Pitäisi va•ikuttaa sen, että näin-
21013: meddelande har visserli~n förklarat anledningen ,kin suuren mielipiteen ilmaisua ei kohd,ella sillä,
21014: tili denna skyndsamhet, men det har å andTS. väkivaltaisella tavalla, kuin mitä ed. Tanner on
21015: .sidan icke berett riksdagen större möjligheter att ehdottanut. Minä vastustan tätä ehdotusta, ja
21016: med denna skynd:s!Mnhet kunna intaga den posi- kun minun käsittääkseni valtiopäiväjärjestys
21017: titm häxi, )som sakens vikt ooh betydelse ovill- oikeuttaa ainoast'anrsa ~hdottamaan, ettlii asia .pan-
21018: 1ro.rlige1i k:räver. Icke heller ;har gelliOO'n det kun- naan pöydä1le seuroovaan täysi-itstuntoon, mi,nä
21019:                                       Valuuttakaupan harjoittaminen.
21020: 
21021: 
21022: teen tämän ehdotuksen, luottaen siihen, että herra          P u h e m: i e s: Eduskunta on siis h;Yväksyriyt
21023: puhemies noudattaa tsitä toivomusta, jonka esi-          ed. Tannerin ehdotuksen aJSiail p ö Y d ä l l e
21024: tykseni · 1tlkuosassa' lausuin.                          panosta.
21025: 
21026:    Ed. P a 1m g r en: Ehuru ja,g icke kan tänka             P u h e m i .e s: Kun aika on näin pitkälle ku-
21027: mig möjligheten av att talmannen nu efter det            lunut, ja meillä on vielä pidettävä toinen täysi-
21028: kloekan redan slagit 11, skulle utsätta ett nytt         istunto, lopetetaan tämä täysi-istunto. Sitä en~
21029: -plenum i denna natt, så vill jag dock i a:nledning      nen voitanee kuitenkin ·esitellä rpäiväjärjestyk-
21030: a.v rdgm Tannexs förslag beträffande tiden för           sessä olevat 13), 14) ja 15) asiat.
21031: :riästa plenum säga, att min .åtg~rd att unde:-.
21032: stöda . försl.aget om bordläggmng 1cke har va:r;.t       13) Valtion virkatalojen käyttämistä sekä valtion
21033: liktydig med något okynne i syfte att ställa tili            virkataloista muodostuneitten viljelys- ja:
21034: något bråk i frågan, utan det har tskett på goda                 asuntotilojen vuokralle antamista
21035: skäl. J ag skulle betrakta ett bifall till rdg~
21036: Tanners förslag s!som liktydligt med en komedt,          1koskeva hallituksen .esityil n :o 55 esitellään ja
21037: som ej vore värdig den vikti.ga sak, som nu före-        lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksesta m a. a-
21038: ligger.                                                  t a 1 o u s v a.l i o k u n t a a n.
21039:    Ed. T a. k k u l a: Minä kannatan ed. Tan.nerin
21040: tekemäit ehdotusta.                                      14) Ehdotuksen laiksi edustajapalkkioista 1919
21041:                                                          vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11
21042:    Ed. E s t 1 a. n d e r: J ag ber få förena mti.g om   p :nä vuonna 1919 annetun lain muuttamisesta
21043: vad tidigare av två föregående talare yttrats och'
21044: iram'håller, att redan A. 0. förbjuder utsättande        sisältävä hallituksen esitys n :o 56 esitellään.
21045: av pl~m så som rdgm Tan.ner här har före-
21046: slagit.                                                    Puhemies:          Puhemiesneuvosto ehdottaa
21047:                                                          asian lä!hetettäväkai wrustuslalcivatliokuntaan.
21048:   Keskustelu -pöydäJllepaniOSta juliSitetaall päät-
21049: tyneeksi.                                                  Keskustelu:
21050:    .p u he m ies: Keskustelun kuluessa on ed.               Ed. E s t l·a. n d e r: J a.g kommer självfallet
21051: Tanner ed. Takkulan kannattamana ehdottanut,             icke nru att yttra mig angående ,propositionen,
21052: että esillä oleva asi& .pantaisiin pöydälle täysi-       viiken går tili grundlagsuilskottet, där jag blir
21053: istuntoon, joka pidetään puoli tuntia senjälkeen,        i tillfäl1e att taga del i dess be.handling och däri-
21054: kuin tämä täysi-istunto on päättynyt. Kutsun             från den kommer tilihaka för att förmodligen
21055: tätä ehootusta ed. Tannerin ehdotukseksi.                väcka en förarglig diskussion i kammaren. Jag
21056:    Vaikka ka.tson, että ·puhemiehellä on valta mää-      nödgas eriura om en orsak till att det nu blivit
21057: rätä seuraavan täysi-istunnon aika, katson esillä-       nödigt att tillställa riksdagen en sådan proposi-
21058: olevassa tapauksessa asian tärkeyteen nähden tar-        tion som denna. En orsak, viiken regeringen icke
21059: peellis.eksi kuulla edustajain, mielipiteen asiassa,     alls direkt omtala,t i motiveringen till prorpositio-
21060: minkätähden tulen asettamaan äänestyksen alai-            nen, d'är den endast bly,gsamt ooh •sakligt ordar
21061: seksi ed. Tan~nerin ~hdotuksen.                          om ,särskilda frågors behandling", som ännu
21062:                                                          torde vara nödvändig vid innevarande session.
21063:   Ed. E s t 1 a n d e r: J ag finner ~mledning upp-      Bakom dessa ,särskilda frågors behandling" döl-
21064: repa vttd jag i mitt senaste andragande framhöll         jer sig främst en fråga, nämligen budgetfrågan.
21065: angående A. 0 :s stadganden.                             Hela höstsessionen har varit reservera.d främst
21066:   Keskustelu juli!stetaan päättyne.eksi.                 för budgeten. Hela sessionen har redan tillända-
21067:                                                          lupit och ännu har icke någon budget ens till-
21068:   Äänestys ja päätös:                                    ställts riksdagen. Utebli.vandet av budgeten un-
21069:                                                          der sådana omständigheter, undex omständigheter
21070:   Ken hyväksyy ed. Tannerin ehdotuksen, ää-              som göra, att den knappt mer kan hinna nor-
21071: nestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on sanottu ehdo-         :malt behandlas och antagas, är ett i högsta grad
21072: tus hylätty.                                             betänkligt faktum och .en i högsta grad beklaglig
21073:                                                          omständighet. Men jag vill icke nu tala hiirom
21074:    Åänestyksessä annetaan 105 ,daa" -ääntä ja 56         vidare. .net är tillfälle att därtill återkomma.
21075: ,,ei" -ääntä.                                            Jag framhå1ler enda.st nu särskilt a,tt riksdagens
21076: 1464                                        Perjantaina. 21 p. marraskuuta.
21077: 
21078: 
21079: arbete ooksä. betu:ngu gen.Om den förlängning,
21080: som fövestår utöver de fyra månader, und-er viloka
21081: enligt L. 0. riksda.gen bör sitta. - I sanning,                  Ed. M a n t e r e: Pyydin ilmoittaa, •t'ittii ·f!UU.ri
21082: riksdagen har varit långmodig mot regeringen,                 valiokunta kokoon·tuu 'hruomenaamuila. kello 10
21083: mer än fö.nlvarligt långmodig, då såsom jag tror,             eikä kilo 9, niinkuin .sa.nomalehdisllä. ·oll &lmoi-
21084: detta: mitt yttrande ä.r det första., vari regeri<n-          tettu.
21085: gen e1iälles till a.n.svar för sin gTova och fa.rliga
21086: försumlighet i det avseeud;e ja.g här har nämii:Lt.
21087: 
21088:   Keskustelu julistetaajn -pä.ättyneeksi.
21089:                                                                 ·iSeuraava täysi-istunto .on 10       ~            'Ji'}i
21090:  Asia. lähetetään       1> e r u s t u s l a k i v a 1 i o-   kello 12.
21091: kuntaan.
21092:   15) Ehdotuksen laiksi virkamiehen oikeudesta
21093:                 pysyä virassaan
21094:                                                                 Täysi-istunto -päättyy k :lo 11,40 illalla.
21095: sisältävä hallituksen esitys n:o 57 esitellään ja
21096: lähetetään -puhemiesn:euvoston ehdotubesta. l a-
21097: k i v a Ii a k u n t a a n.                                                            Pöytäkirjan vakuua.bi:
21098:                                                                                               Eino J. Ahi..
21099:                          72. Lauvantaina 22 p. marraskuuta
21100:                                               k:lo 12.10 yöllä..
21101: 
21102:                   Päiväjärjestys.                        lag angående •provisoriska stadganden om idkan-
21103:                                                          det av valutahandel borde förkastas. Vid bank-
21104:                                                  Siv.    fullmäktiges sammanträ:de den 29 oktober röstade
21105: Ilmoituksia:                                             jag också för att bankfullmäktige i sitt utlåtande
21106:                                                          tiH bankutskottet skuHe föreslå 'propositionens
21107:                                                          förkastande. U nd·er den tid, som sedan dess för-
21108:          Emsimiilinen käsittely:                         flutit har jag vid några ·tillfällen dryftat frågan
21109:                                                          med särskilda personer, vilka på grund. av fram-
21110:     1) Ehdotus laiksi, joka sisältäiä väliaikai-         stående insikter och erfarenhet intaga en ledan-
21111: sia säännöksiä va:luuttakaupan harjoittami-              de ställning inom landets näringsli:v samt på d·en
21112: sesta ............................... 1465               grund harva de stör:sta. iföruisättningarna a.tt ookså
21113:     A s i a k :i: T .i a t: PanilDkivruliokunnan m:ie-   i denna f.råiga se klaTt. Av vad :därvi:d inlul)it har
21114: titnrtö n:o 5; ha:Llituks,en esitys n:o 45.              min uppfa;ttning om, huru d·enna fråga borde av-
21115:                                                          göras, yttermera bekräftats.
21116:                                                             Då jag kl. 1 / 2 12 tid·en unders'tödde herr Estian-
21117:                                                          ders anhållan om bordläggning, skedde detta på de
21118:    Ni·menhuudon asemesta merkitään läsn:äolie-           skäJ därvid frailllhölls samt på den grund, att det
21119: vi'ksi ne edustajat, 1jotka ottivat osaa edelli:seen     var min avsikt att genOIIDgå h.err statsministerns
21120: täysi-istuntoon.                                         i sruken avgivna uttalande och att yttra mig i an-
21121:                                                          ledning av detsamma. Min anhållan skedde under
21122:                                                          åberopand·e av grundlag, och jag ansåg mig hava
21123:                                                          full rätt Wl det. Då den omröstning som verk-
21124:          Päiväjärjestyksessä oleva asia:                 stal1des emellertid gav till resultat att följande
21125:                                                          p},enum utsattes till nu litet ö'l'Elr 12, har jag
21126: 1) Ehdotuksen laiksi, jolla hallitus oikentetaan         sa.knat möjlighet att på det sätt, ärendet skulle
21127:      antamaan määräyksiä valuuttakaupan                  hava på'kallat det, taga del av statsministerns
21128:                harjoittamisesta                          uttalande oeh avgiva mitt yttrande, vilket jag
21129:                                                          hade hoppats att också skulle kunna beaktas vid
21130:    sisaltä'vä.n hallituksen esityben n:o 45 jolhdoosta   frågans behandling i stora utskottet. J ag har
21131: l!lladittu l)ankkivaliokunnan mietintö n:.o 5 esi-       därför berövats den möjli,giheten odh ser vid sådant
21132: tellään mainitun :la.insäätämisasian .i a t k u v a a    för'hållande icke annan utväg än att nu anmäla,
21133: e n s i m ä i s t ä k äJ s i t t e .l y ä va<rten.       a:tt jag i alla avseenden vidbliver den uppfattning
21134:                                                          jag i själva saken härförinnan uttalat och åbero-
21135:                                                          par såsom stöd för den också de skäl, som av stats-
21136:   Keskustelu:                                            råd-et Ra.msay tidigare avgivits.
21137:   Ed. P a l m g r e n: Näir riksdagen kl. mellan 3
21138: ooh 4 på morgonen mot den 29 sistlidne oktober i           Ed. S c h a u m a n: Det är ioke min avsikt att
21139: ooh för remiss till bankutskottet ibehandla,de .före-    göra något inlägg i den sakliga a,ebatten. J ag vill
21140: varande proposition •n:o 45, hade jag redan tiHfälle     enda.st begagna d:etta tillfäl'le tiU att uttala mitt
21141: att såsom min mening uttala, a:tt förslaget till         beklagande av att 1majoriteten har tvungit mino-
21142: 1466                                 Lauvantaina 22 p. marraskuuta.
21143: 
21144: 
21145: riteten att ännu i kväll fortsätta den första be-         Puh ·e m i ·e s: Asian ensimäinen käsittely ju-
21146: handlin~en av    denna frå~a. Från minoriteiens        lis:tetaan päättyneeksi ja asia menee s u u r e e n
21147: sida förelå~ -    det borde vara uppenbart också       v a 1 i o k u n t a a n.
21148: för hr Tanner - icke någ'ot försök .till obstruk-
21149: tion, ooh då var ju det medel, som av hr Tanner
21150: ooh ma.ioriteten användes, icke ett försvarili~t me-
21151: del. Om ett dylikt förfarrande, som dettai afton,         Seuraava täoysi-istunto on tänään lauantaina
21152: utbildar si~ till praxis, komma vi icke till lyck-     ~klo 6 i. p.
21153: li~a resultat vid denna riksda~. Det ;påminner
21154: alltför mycket om den riksda~, som i ·tiden så
21155: sor~li~t slutade, och .ia~ föreställer mi~ att icke       'räysi-istunto päättyy klo 12.15 yöllä.
21156: heller den sociaJldemokratiska riksda~s~ruppen
21157: önskar att det skall upprepas som då skedde.                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
21158:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                                             Eino ,T, Ahla.
21159:                                    73. Lauvantaina 22 p. marraskuuta
21160:                                                                    kello 6 i. p.
21161: 
21162:                           Päiväjärjestys.                                         Ed. Åkerblomin anom. ehd. n :o 65 siirtäminen
21163:                                                                                               maatalousvaliokuntaan.
21164:                                                                     Siv.
21165:  I 1m· o i t u k s i: a.:                                                           ,puhemies: Puhemiesoouvosto ehdottaa. et-
21166:                                                                                   tili eduskunta pä:ättäisi siirtää talousvaliokun-
21167:                                                                                   nasta   m a a t a 1 o u s v a.l i o k u n t a a n  ed.
21168:                    To,inen kiiisittely:                                           Akerblomin anomusehdotuksen n :o 65, joka kos-
21169:     1) Ehdotus laiksi, joka sis'ältää väliaikai-                                  kee kruununtilojen luovuttamista maa.laiskun-
21170:  sia säännöksiä valuuttakaupan harjoittami-                                       nille maan saamista vaTten.                       ·
21171:  sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467'
21172:     Asia k i r j a t: Suuren valiokunnan                                            Toimenpide hyvä.ksytäällt.
21173:  mietintö n:o 43; pankkivaliokunnan mie-
21174:  tintö n:o 5; •hallituksen esitys n:o 45.
21175:                                                                                            PäiväJärjestyksessä olevat asiat:
21176:    tNimenhuudossa. merkitään poissaoleviksi ed.                                   1) Ehdotus laiksi, joka sisältää väliaikaisia &UD-
21177:  Alkio, Andersson, Arho, Auer, Broända, Collan,                                       nöksiä valuuttakaupan harjoittamisesta.
21178:  Colliander, Estlander, Fränti, Hahl, E. Hannula,
21179:  P. W. Heikkinen, Heimonen, Helenelund, Hele-                                       •Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o
21180:  nius-&mPälä, Homen, Juutålainen, Kallio, Kaup-,                                  43 ja otetaan t o i :S e e n ·k ä s i H e l y ~ n. siinä
21181:  pinen, Koivisto, Kojonen, Kontu, 0. ~orho~en,                                    sekä •pan.k.kivaliokunnan mietinlliÖssi\ n:o 5 val-
21182:  Koskelin, Kuiala, Laherma, Lauren, Leino, Letvo,                                 mistelevasti käsitelty hallituksen esitys n :o- 45,
21183:  Liakka, K. E. Linna, Lumio, Malmivaara, Man-                                     joka ·sisältää; yllä.mainitun lakiehdotuksen.
21184:  oonen, Milemois., :Nilkka111en, :Niukkanen, Nyberg,
21185:  Paasivuori, Paunu, Perälä, Y. Pesonen, Ruuska.·           'Puh-emies~         Käsittelyn :pohjaksi uete-
21186:  nen, Sar'lin, Tovp:pa, T:vJppö, Westerinen. Wuoli-     taan suuren valiokunnan mietintö. Ensin salli-
21187:  joki ja Wuorimaa..                                     taan asiassa yleiskeskustelu ja kun se on julis-
21188:                                                         tettu päätty~-eeksi, siirrytään lakiehdotuben
21189:                                                         yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskus-
21190:                      Ilmoitusasiat:                     telun kuluessa tehdään muutosehdotuksia laki-
21191:                                                         ehdotuksen yksityiskohtiin, ovat nämä ehdotuk-
21192:    Vapautusta eduskuntatyöstä yksityisten asiain 1 set, tullakseen ään.e.styksen alaisiksi, yksityis-
21193: 'vuoksi saavat'seuraavat edustajat: tämän päivän 1 kohtaisessa käsittelyssä uusitta.vat ja kannatetta-
21194:  täysi-istunnosta ed. Broända, ed. Kujala, ed. La- , vat.
21195:  herma, ed. Lumio, ed. Leino, ed. Sihvo, ed. An-                             '1
21196: 
21197: 
21198:  dersson ja ministeri Alkio, tämän päivän istun-           K·äsittelyjärjestys ihytVälksy:täan.
21199:  nosta .ensi tiistai-iltaan e~. C~lliander, ensi ~a~-,
21200:  nanta1sta seuraavaan per.1antaraamuun ed. Pitkä-         Yleiskeskustelu:
21201:  nen sekä tämän päivän täysi-istunnosta sairau-~
21202:  den vuoksi ed. Helenius~Seppälä:.                         Ed. H o .r n b o r g: Efter den bordläggnings-
21203:                                                       i
21204:                                                         komedi,  som ägde rum senaste natt, föreligger nn
21205:                                                         lagförslaget rörande valutahandeln tili andra be-
21206:                                                                              1
21207: U68                                  Lauvantaina 22 p. marraskuuta.
21208: 
21209: 
21210:  h84DIC:hling. Den hast, med viiken älrendet hittills sia ja huonoja kokemuksia valu.uttaJkaurpan sään-
21211:  bedrivits, hade motiverats, visoserligen icke offi- nöstelystä. Näin oLlen oli hyvin ymmärrettliNää,
21212:  ciellt, därmed, att .Jedning·en för Finlands Bank että sangen useat kuultuaan ed. Ramsa,yn lausun-
21213:  skulle se fara i dröjsmål. N u har emellertid non olivat ymmäl'lä siitä, oliko siihenastinen
21214:  detta påstående från vederbörligt håll demente- politiikka valuutta;buma.n alalla ollut oibaan
21215:  rats. Ledningen för Finlands Bank har icke an- i <Osattu.
21216:  sett, att ärendet hade påkallat en så här snabb /          Nyt on asema. kuiterrkin aåvan toinen kuin sil-
21217:  handläggning. Mig -personligen är det fullkom- loin. Meillä on nyt, onne11:Usta. ikylJ.!ä voimme sanoa,
21218:  ligt likgilt4-gt, om den andra behandlingen äger rii·ttäV'älsti mdkemubia siitäkin, mitä vahliUtta:kau-
21219:  rum nu på lördagskväUen eller nästa tisdag. J ag pan vapa.uttaminen merkitsee. On sattunut siten,
21220:  är visserligen för e~n del emot denna. lag och että jokseenkin samoi.hin aikoihin, kuin edellä-
21221:  komm.er att rö1>ta. mot den, emedan jag anser den mainittu lähetekeskustelu tapahtui, päättyi enrti-
21222:   v8.lMI oäDidamålsenlig, rätt och slätt ett slag i hrf- nen valuuttakauppaa .säännöstelevä laki, ja kun
21223:  wn. J ag vill emellertid icke uttala mig därom mitään uutta .la:kia eii oltu aikaansaatu,. astui sa-
21224:  nu, emedan redan i går .en vidlyftig diskussion malla ~etkellä voimaan täydellinen va;paus tällä
21225:  ä.Q:t rum. J a,g vill nu endast konstatera, att man alaUa. 'Tiäitä :kultaista vaJpauden aik,aa, on nvt
21226:  fullkomligt onödigtvis, helt .enkelt på grund av riittänyt kolmen viikon ajan, ja se aika on mie-
21227:  ett missförstånd, arrsett sig <böra återuppliva riks- l·estäni ollut aivan yllinkyllin riittävä antamaan
21228:  dagens sämsta traditioner.                              meifle esimakua si>it.ä, mitä vapautus, varpaa-
21229:                                                          kaul>pa, tällä alalla todellisuudessa merkitsee.
21230:       Ed. R. E r i c h: Minä tahdon jo nyt yleiskes- Its·e asiassa on kehitys tällä aikaa käynyt koko
21231:  kustelussa tehdä sen huomautuksen, että kun ajan h1Uonompaan suunrtaan. Muutamrut numerot,
21232:  tässä lakiehdotuksessa hallituks.elle inyönnettä- joista tosin jo aikaisemmassakin keskustelussa on
21233:  väk:si aij<Oturt va.ltuudet ovat si:msi laa~iat ja epä- ohimennen maillittu, voinevat parhaiten osottaa,
21234:  määräiset, että niiden nojalla mahdollisesti voi- mitä tuloksia. vapaasta kaupa.sta on näiden kol-
21235:   taisiin antaa sellaisiakin säännöbi~. jotka rusialli- men viikon aikana ollut. Mainitsen, että Ruot-
21236:  sesti koskettelevat perustuslain. 1>iiriä, niin olisi •sin kruunun kurssi oli 1 1päi1Väruä ma:rraskUJUta
21237:  tämä. laki, jos se sää·dettäväksi tulee, säädettävä; 523 ja eilispäivänä 740. Punnat oliva.t 1 päi-
21238:  siinlj. järjestyksessä, ,kuin valtiopäiväjärjestyksen vänä mp,rraskuuta 91: 40 ja eilisl)äivänä 133: 60
21239:   60 § :n 2 ~omentti :määrää:           ·                (Ed. :Schauman: Enfus tänään?) Tåmånpäiväi-
21240:                                                          siin kursseihin tulen vähän myöhemmin, jos ed.
21241:       Ed. Ta n n ·e r: Tarkoitukseni oli esittää lau- Schauman jaksaa odottaa. - Dollarit olivat 1
21242:  suntaru. jo eilisessä ,istmin.Ossa, mutta k,un is.tunto päivänä ma·rraskuuta 21: 95 ja 'eilispäivänä
21243:   pitkien 1puhoonvuor.o:ien vuo'ksi venyi kovin pit- 33: 30. 'Xämä merkitsee keskimäärin 45 %:n
21244:  källe, eri ta.htönut sillä enää vaivata eduskuntaa. korotusta :kaikmsa kursseissu, eli siis sitä, että
21245:  Käytän nyt kuitenkin· tilaisuutta esittääkseni meidän rahamme arvo on saman verran mennyt
21246:  vasemmiston periaatteellisen kannan asiassa. U s- alaspäin. Aluksi tapahtui tämä meidän rahamme
21247:   kon nim., ·että vasemmis·to jokseenkin yksimieli- alas:päin meno verrattain hitaasti, noin 1 % ,päi-
21248:   s:e:fi:it rpuolust-aa IVaJuuttakaupan verrattain tiuk- vässä, mutta myöhemmin vallan paniikintal)ai-
21249:  k~ säännöstelyä.                                        sest.i, ja keskimääräinen alennus on oll~t.noin 2%
21250:       SiJ.Iloin kun tämä asia lähetettiin valiokuntaan; päivässä. Olemme siis san.gen kaukana siitä,
21251:  kä,vi sen edellä evästyskeskustelu, jossa ed .. Ram- että kurssit olisivat vakiintuneet, niinkuin ed.
21252:   say 1k äytti sangen huomatt!livan ·puheenvuoron. Ramsay lähetekeskustelussa vakuutti va"J)aakau-
21253:  Tltmä. puheen vuoTo, joka on kai .tunnusmerkilli- pan aikaansaavan. Ja on huomattava, että tällä
21254:  nen kaikille niille, jotka haluavat valuuttakaup- välialialla ei ole ollut edes m.it.äJän suuria poliit-
21255:   paa vapautetta:vaksi, oli todellinen va.paakaupan tisia ta.pahtumia., joiden syyksi varsinkin oikeis-
21256:  korkea veisu. Kunv niinkin vanha finanssimies, ton taholla alati on kurssien laskeutuminen ai-
21257:  kuin ed. Ramsay, ryhtyy puhumaan tämmöisistä ltai·semmin pantu. Ei ole edes oHut mitään ·"Pre-
21258:   maallikoille lwrkeista asioista, on hyvin ymmär- sidentin vaalia tahi muuta siihen verrattavaa
21259: . rettäJvää, että hän heLposti kääntää mielet mruka,an- suur-poliittista tal)ahtumaa. Siitä huolimatta ja
21260:   sa. ja somai1see silmät nä.lkemään asian oikeata vaikka olemme eläneet aivan säännöllisissä olois-
21261:  laitaa.. Tämä oli hänelle sitä helpompaa, kun sa, ,on kehitvs 'Ollut tämänsuuntainen.
21262:  silloin oli san_gen vaikeata väittää millään tavalla       Mutta on olemassa oikeastaan vieläkin rparempi
21263:  vastaan. Ei ollut mitään kokemuksia siitä, mita kokemus ja s-e on; se, josta ed. !Schauman äsken
21264:  valuuttakaupan ·Säännöstelystä vapauttaminen teki välihuudahduksen. 'Tänä päivänä ovat kurs-
21265:  merkitsisi, mutta sen sijaan riittävästi kokemuk- si;t 'hu<e>.mattavast~ rparemmat. Esim. kruunut,
21266:                                                Valuuttalaki.                                             1469
21267: 
21268: 
21269: jotka vielä eilen m:aksoiva.t 740, maksavat tä- 1 tuottei'den maasta viejät. Etupäässä näitten
21270: nään 565. Ja minä en usko, ·että sitä voi min- 1puolesta on esitetty tälhän suuntaan •klty-
21271: kään muun seikan seuraamukseksi väittää kuin •pi'ä vaaitimuk<sia. Näillä rylhm1llä onkin ta-
21272: sen, että kaikki .io1barit, spekulantit ja muut, vattoman suuria intressejä tässä a·siassa valvotta.~
21273: _jotka meidän rahamme arvoa ovat .painaneet, vana. . Jos katselee yksityisten liikepankkien
21274: ovat saaneet kuulla fl)ankkivaliokunnan mietin- · agio-tiliä, ymmä·rtää helposti, miten tärkeä mer-
21275: nöstä, jossa ehdotetaan että lopultakin ryhdyttäi- kitys valuuttakaupalla näiderr liiketoimin1l'!lSS&
21276: siin taaseen järjestämään asiaa. Tämä järjestyk- on>. Tällä tilillä saavutettu voitto on suurimpia
21277: seen palautumis•en pelko on ollut omiaan yhdessä mitä pankkien eri liiketoiminnan haaroissa yleen-
21278: ainoassa päivässä saattamaan tuollaisen romah- sä voidaan saada ja tämän vuoksi on sangen ym-
21279: duksen, kuin lähes 1 markan alennuksen kruunun märl'ettävää, että :pankit mielellään koettavat
21280: arvoon, Minusta se .on jokseenkin ih:Vvä kokemus saada valuuttakaupan vapaaksi ja täten saada se
21281: kaikki-en n.iiden käytettäväksi, jotka aTVelevat, 1mahdoilisuutta myöten omiin käJsiinsä. Että
21282: että säännöstely on aivan välttämätön nykyisissä taa:sen •maasta vie.iillä, 'Vlarsinkin . •puuta.va;-
21283: oloissa.                                                   rain ek:B~portöörei:llä on sangen: suuria. etuja
21284:     Lausuin äsken, .että on ollut sangen onnellista, valvottaNana, ei lkaiva,nne moniakaan selityk-
21285: .että meill'ä tämä väliai'ka., vanaa.ka.u.pan. •kokeilu, Sia. f'liäUe verrattain iharvalukuisell:e kwpita,-
21286: on ollut olemassa, koska sillä .olemme voineet. listiryhmälle on suorastaan onn.ellista mitä al.hai-
21287: saa.da sangen kouraantuntuvan todistuksen kaiik- semmaksi meidän rahamme arvo menee. Mitä
21288: kia va·paa'kaupan intoilijoita rvastaan. Mutta epäedullisemmaksi rpuntien ja dollarien kurssit
21289: maalle kokonaisuudessaan se -on ollut sangen kal- joutuvat, sitä suuremmanaTVoisiksi oman maan
21290: l-is kokeilu ja on varmaan maksanut monia kym- rahassa lukien heidän kaikki varastonsa nousevat.
21291: meniä miljoonia markkoja.                                  Esimerkkinä voi mainita, että kun vielä kesällä
21292:     Jos tämmö~stä ali'tuista 'Paniilriinta paista ra- yksi stan,dertii' .puutavaraa arvioitiin ke:i•kiniäärin
21293: hana.rvon alentumista olisi tapahtunut valuutan 1;000 markan arvoiseksi, täytyy sen arvon puu-
21294: säännöstelyn aikana, niin olen vakuutettu siitä, tavarlllmiesten omien lausuntojen' mukaan ny- ·
21295: että ne, jotka nykyään 'Pitävät suurta huutoa va- kyään laskea vähintäin 2,000, jopa 2,500 mar-
21296: paaksi päästämisen •puolesta, olisivat saaneet kaksi. Jokaista standerttiä kohtaan ovat siis Puu-
21297:  lllaailman tä;yt.een 'ääntä .ia olisivat katsoneet itsel- ta.varain omistajat hyötyneet vähintäin 1,000
21298: lään olevan kaikki valtit kä;sissään vapautusta markkaa vain sen johdosta, että kurssit menevät
21299:  vaatiessaan. Silloin jo katsoi ed. Ramsay voi- niin päin honkia kuin ne viime aikoina ovat men-
21300:  vansa lausua että tosiasiat fl)uhuvat tässä suh- neet. 'Tällä t~~Jvalla kansa joutuu maksamaan ve--
21301: teessa aivan musertavaa kieltä niitä vastaan, jot- roa tälle !Pienelle krupitalistiryhmälle ja tämän
21302:  ka va.ati'Vat valuutta!ka,UJpan säänll!Östelyä. Nyt vuoksi voi myö.s.kin !hyvin Y'mmålrtää, mikä rpanoo
21303: voi tämän hänen lausunton1sa kääntää aivan päin- täJm'än maa-"Sta.vrejien !"y.hJm<än vaatimaan varpaa-
21304: vaJStoin ja sanoa että tosiasiat puhuvat aivan mu- ·ka.uppaa vallllutta.ka.u.pan alaUa. Olemme · iär'
21305:  serta.vaa kieltä niitä vastaan, jotka vapaakauppaa män asian käsittelyssäkin v10ineet nä!hdä, mi"
21306:  valuuttakaupan alalla, vaativat. Ja tämä tosi- terukä ta.rka:sti nama ikruksi ryhmää etu-
21307:  asiain ope.tus tulee nop.eammin kuin oli voitu jaan tvah"ovat. Vaikkei oou~unta eikäJ -pank-
21308:  odottaakaan.                                              :kiva.lio<kunta ~e :min!käänla.ista •pyyntöä •siitä
21309:     :Kaiken tämän jälkeen täytyy ihmetellä, että esittänyt, •Oll Pa.n:kkiyili-distys samoin ikuin
21310:  yhä ~·elleen löytyy h·enkilöitä, jotka rolhJkenl€fVat Keskuskauppakamari katsonut a.siakseen ryhtyä·
21311:  vaatia. täydellistä vapa,utta tällä alalla. Ja kun valistamaan pankkivaliokuntaa ja ehdottamaan
21312:  näin on laita, kun eivät kovakouraisimmatkattn valuuttakaupan vapautta;mista. Ja l)ankkivaJi~
21313:  opetukset voi aikaansaada mielenkäännöstä ja pa- kunta on puolestaan ollut niin ystävällinen, -että
21314:  rann•usta, ei v·oi va1pautua si.itä a.jatuksesta,, että se on tahtonut valistaa näillä lausunnoilla ~us­
21315:  näillä ryhmillä mahtaa olla tavattoman suuria kuntaakin ja ottanut nämä rpyytämättä saadut
21316:  intressejä valvottavanaan tässä asiassa, mitkä lausunnot .ml!etintöönsä liitteinä.
21317:  intressit ehdottomasti vaativa:t. kaiken säännöste-          Nämä ry.hmM ja •ne 'Piirit, jotka. tällä; alalla
21318:  lyn .poistaJmista... 'Tämän seikan ymmärtääkin ovat vapaakauppaa · -etusijassa. vaatineet, ovat
21319:  hyvin kuin koettaa kuunnella miltä taholta nuo yle-ensä aina osottautuneet san~en maMaviksi ja
21320:  vapaakauppavaatimukset äänekkäimmin kuulu- niillä on aina ollut tal)ana saada äänensä kuulu-
21321:  vat. Mehän ol·emme huomanneet varsinkin viime vi•in. Niinpä n•e tälläkin· kertaa ovat miltei on-
21322:  viikkoina, .että tämän vaatimuksen etunenässä ni-stuneet kääntämään yloeisen mielipiteen omalle
21323:  käyvät yksityiset liikepankkimme ja myöskin kannalleen ja, ·ellei tätä kokeilua. vapaan kaupan
21324:  kaikki maas•ta v·~ejäJt, ennenkaikkea rpuutav,rura-- huonoista tuloksista olisi saatu nähdä, o.Jisi• ~pälile--
21325:                                                                                                         188
21326: 1470                                   Lauvantaiaa 22 p. marraskuuta.
21327: 
21328: 
21329:  mättä ollut sangen vaikea saada edelleen säännös- puusta 240,000 markan arvosta., pianoja 1 milj.
21330: telyä voimassapidetyksi.                                markan arvosta, kultakelloja 300,000 markan ar-
21331:     Liikemiesmaailman talholta on yleensä koko so- vosta, painokuvia 2 milj. markan arvosta ja muita
21332: dan ajan vastustettu kaikkea säännöstelyä ja vaa- .korutavaroita 3 milj. markan edestä. Erääseen
21333:  dittu. vapaakauppaa 'kailkilla aloil.la. Onnefksi ei toiseen rylhmään kuuluvia ai<va.n tul'hiksi bsket-
21334:  tähän vaa.timukseen aikaisemmin ole •suostuttu. tavia tuontitavaroita on tuotu: omenia 6 mr}j.
21335: Onneksi on yleensä kauppaa säännöstelty ja var- markan .arvosta, appelsiineja 6 milj., marmelaa-
21336: sinkin mikäli se on koskenut elintarpeita ja vält- de.ia 13,o mirj., lakeerinahkaa. 900,000, ,.nllro·
21337: tämättömiä kulutustarpeita. Mutta ikävä kyllä maista hyvänhajuista puuta" 100,000 markan
21338: tapahtui tässä suhteessa joku aika takaperin edestä, puisia lakeeraamattomia harjanvarsia
21339: poikkeus. Hallitus ryhtyi liiaksi paljon kallis- useampien kymmenien tuhansien markkojen.
21340:  tamaan korviaan li~kemiesmaailman taholta esiin- oedestä j. n~ e.
21341: tyville vaatimuksille ja vapautti jokseenkin koko         Kun tuontipolitiihlmmme on ollut tällaista,
21342: laajuudessaan kaupan ja ennen kaikkea ulkomail- niin ei ole suinkaan ollut ihme, että kauwa-
21343: ta tuonnin. Noin 3 kuukautta takaperin julkais- tasauksemme ei mene ollenkaan tasan. vaan
21344:  tiin nimo. S'Urullisen 'kuuluisiksi tulleet vapaalis- osottaa suunnatonta tappiota meidän maamme
21345: tat, joiden merkitys on siinä, että ne sallivat joki· valhingoksi. Tämä kauppabalanssin tappio nolllSi
21346:  kisen Suomen •kansa.laisen tuottaa ulkomailta mel- jo syyskuun loppuun mennessä 1,1 miljardiin
21347: kein mitä hän vaan halusi. Kokemus on tämän markkaan. On siis ollut sangen kevytmielistä
21348: lyhyen ajan .kuluessa tästäkin jo ennättänyt osot- hallituksen taholta myöntävaikuttaa •siihen, että
21349:  taa, että se on ollut suuri erehdys, suurimrpina mitä tämmöistä vapaata tuontia ja ennenkaikkea kai-
21350: ka.uppapolitiikassa.mme viime aikoina lienee ta- kenlaisten tarpeettomain tavarain tuontia on voi-
21351:  palhtunut. Ul·komailta on ryjhdytty rhuomaan nut tapahtua ja että sen kautta. on maamme k.aup-
21352: kaikellaista. rojua, .iota tämä. maa ei ollenkaan 'JJ'8;balanssi ensinn!Lkin saatettu tavattoman oepä-
21353: olisi tarvinnut, ja jolla ei ole mitään arvoa mei- edulliseksi, maamme saatettu suureen velkaan ul-
21354: dän jokapäiväisessä elämässämme. Liikemiehet, komaille ja myös valuutta.mme arvo suunnatte-
21355: jotka tietenkin etupäässä huolehtivat siitä, että massa määrin poliettu ~las. Sikäli kuin kerro-
21356:                                                                                            1
21357: 
21358: 
21359: heillä kauwa hyvin sujuu, ovat ryhtyneet hank- taan. lienee asiain täm.möisen käänteen saamiseen
21360: kimaan suuria varastoja.. On tapahtunut ylei- ed. Ramsayllakin sangen suuri ,ansioDBa. Fi-
21361: nen ryntäys ulkomaille tavaroita hakiessa. ja sen nanssi'J)äällikkönä ollessaan on hän voimakkaasti
21362: dhella myös valuuttaa. jalhdruttaessa. Ja tämän 'myötävaikuttanut siihen, että tämmöinen vapaa-
21363: kautta on myös meidän valuuttamme arvoa suun- kauppa on saatu aikaan.                      •
21364: nattomasti alennettu. Yleensäkin on meillä jo             Tällaisen turhan tuonnin estämiseksi .ia kaup-
21365: en,n,en t!Ltä 'V'a;paalisto.ien julkaisemista tuotu pabalanssin 'J)ara.ntamiseksi voimme koko rpaljon
21366: ulkoa tavattoman paljon tarpeetonta tavaraa. Ei- ~hdtä. Siinä suh~ssa vaadittaisiin iä.)"(ie}listö.
21367: lisessiil istunnossa esitti :pääministeri lausunnos- käännettä. nykyisestä kauppa'politiikasta. Vaa-
21368: saan useita tavarazyhmiä:, joita on tuotu kohtuut- dittaisiin tuonnin ra.}oittwmista., taåkaa. såä.nDÖS-
21369: tomasti, suurempia. määJriä. kuin •mitä ailk.oaisemmin telvä .ia ennenkaikkea tlll'IIIliollisten va.-paaJilstojen
21370: edes ra.u:ha.nJkaa.n aikoina oli tä.hän maa:han tuotu, ·kokonaan poistamista.
21371: ja kuin mit·ä ota.ksuttwva:sti nytkään tarvittaisiin.     iVaikkakin täysin a.siaUi:set syyt, enn~enkaik1rea.
21372: En tahdo näitä numeroita uudistaa. Mutta tah- ymmärtämätön tuontimme, ovat olleet vaikutta-
21373: toiSin sensijaan kohdistaa huomiota ·siihen, että massa raha.mme arvon polkemiseen, on siihen kui-
21374: paitsi välttämättömiä. ~lintarpeita ja. muita tarve- ten'kin ollut useita muitakin ·s:vitä. Tärkein niistä
21375: a-ineita, on tuotu suunnattomat määrät semmoista lienee keinottelu, spekulatsioon.i, jota 'Suomen ra-
21376: tavaraa, jonka tuontia ei juuri millään voi puo- halla ulkomailla suunnattomassa määrässä har-
21377: l'usta.a. Niinpä puhtaasti ylellisyystavaroita on joitetaan: Kerrotaanhan, että yksin Tukholmassa
21378: tuotu: piparkakkuja, ostel'eita, kra.puia, karamel- olisi keinottelijain käsissä useita satoja miljoonia
21379: leja useampien kymmenien tuhansien markkoj~n markkoja, joilla he mielensä mukaan leikkivät
21380: arv~oeta, hienoja sitkaane.ia 7 mi~j. ma.rk,an arvosta, baissia rtai lhau'ssia., m'han a1enevaa ma.rkkina-
21381: ~paperosseja 1 / 4 milj. markan arvosta, koniakkia
21382:                                            1            suuntaa ta.i nousevaa sUJuntaa, aina miten
21383: noin 1,o miljoonan maT'kan arvosta, viinejä O,o tilanne ·kulloirukin sallii heidän siitä varaiten
21384: mil.ioonan markan arvosta, hienoja turkiksia ansaita. Näiden keinotteli,jain toimintaa on mei-
21385: ,m:a.uhoja ja 'hilpsuja" 1 % miljoonan markan ar- dän välttämätöntä säännöstelyllä, lainsäädäntö-
21386: Tosta, eläviä .ia paperista tehtyjä kukkia useam- teitse supistaa. Ja. se ta1>ahtuu tämän ~ian on-
21387: man sadan tuhannen markan arvosta, korutava- nelliseen ra.tkaisuun saattamis·ella.
21388: roita ja1oilsta: metalleista: ja myöskin kulla.tusta      Jos on koottam1t etsiä asianisia rperuste1u.ia n~i-
21389:                                                 Valuuttalaki.                                            1471
21390: 
21391: 
21392: d-en lausunnoissa, jotka <>vat vaatineet vaipaa- sellainen on mahdollista, taikka myöskin suori-
21393: ka.uppaan siirtymistä valuuttakaupan alalla, on tettavat nykyisiin korkeisiin kursseihin. On siis
21394: voinut semmoisiakin muutamia löytää. Etu- sangen vähän toiveita siitä, että maksutasauk-
21395: päässä olen ollut huomaavinani, että huomiota on semme . tulisi lähitulevaisuudessa huomattavasti
21396: kiinnitetty seuraaviin väitteisiin. 1Väitetään en- 11aranemaan. Tämä käsitys perustuu useassa
21397: sinnäkin, että meidän tuontimme tulee nopeasti kohden numeroihin, Edusta:ja Ramsay tosin
21398: vähenemään useammastakin syystä, ja tämmöi- viime puhevuorossaan varoitti o:pereeraamasta
21399: sinä syinä mainitaan, että maamme varastot jo tyhjillä numeroilla, mutta arveluttavaa on um-
21400: yleensä alkav[l)t täyttyä, että 1ma:amme sato oli Jmistaa niiltä •silmiään ja opereerata tyhjillä sa-
21401: siksi ihyvä, että ulkoatuontia ei suurffiDlllassa noilla.
21402: määrässä enään ta~ita. että 1maahantuoja.t traha-             Me ol•emme kaiken tämän 'kurjuuden kautta
21403: olo.ien !ki:risty.ksessä reivät saa. luottoa samassa joutuneet sangen onnettomaan tilanteeseen. Ra-
21404:  määrässä kuin ennen :ia myöskin: senvuoksi, että hamme arvo on siinä määrin alentuimt, että ul-
21405:  valuutta.kurss1t, siis railiamme arv.o, on niin kovin koatuontia on jo nykyään hyvin vaikea ajatella,
21406:  epäedulliseksi muodostunut. Toiseksi on huomau- ja mitä sieltä tuodaan, se saadaan maksaa suun-
21407: tettu, että maamme v~enti luultavasti tulee suu- nattomasti kohonneisiin hintoihin. Nämä ulkoa
21408: ressa määrässä suurenemaan ja jatkumaan vielä tuotavien tavarain hinnat eivät ole myöskään
21409: kauan myöhään syksyyn ja aikaisin keväällä vaikuttamatta kotimaassa ainakin välttämättö-
21410: myös alkamaan joten sen kautta maahamme voi- 1mistä ta.rwetavarolista maksettruviin hintoiliin. Täl-
21411: daan .saada paljon ulkolaisia valuuttoja.. Ja kol- lä tavaJla olemme joutuneet ylhä vaikeammaksi
21412: manneksi on ·huomautettu, että nyt jo voidaan käy>vään ,kalliiseen aikaa,n", jonik:a !Seuraukset aJ-
21413: saada ensi kesän ·viennistä etumaksuja ja tällä •bvat tuntua .iokaisen yhteiS'kuntaluokan !keskuu-
21414: tasoittaa .pahinta valuuttamme alenemista.                 dessa. Varsinkin rasittaa se ankarasti työväkeä
21415:     Kuten nålkyy, ovat nämä ~erustelut, ja muita ~a muita kuluttajia, jotka päivi.ttäin huomaavat
21416: en ole parhaallakaan tahdollani löytänyt., no.iau- rahansa moerkity.ksen hupenevan ja sillä .saatavien
21417: tuneet sangen suureen optimismiin, uskoon !Siitä, tavarain määrän pienenevän. ,Vaikkakin palkan-
21418: että olot muuttuvat paremmiksi. Näitä peruste- ·korotuksia myös jokseenkin alituiseen twpahtuu,
21419: luja vastaan voidaankin hyvällä syyllä huomaut- ei tämä palkan korotuspyrkimys jaksa läheskä.li.ll;
21420: taa ensiksikin, että tuonti ei ainakaan vielä ole .iuosta rinnan tavara.in kalleuden ja rahamm(l
21421: OSJOittanut minkäänlaista alenemista, .päinvastoin arvon halpenemisen kanssa. Tämmöisessä. tilan-
21422: ovat elo- ja syyskuun tuontiluvut •suurimmat .ko.ko .teessa on välttämättömästi kaikkien tehtävä.
21423:  tänä vuonna ja syyskuun tuonti oli vain 2 1 / 2 kaikki se, mitä voidaan, jotta mahdollisimman
21424: miljoonaa markkaa pienempi kuin elokuun tuonti. nopeasti voitaisiin päästä parempiin oloihin.
21425: Toiseksi voi huomauttaa, että maassamme tarvit· :Tämä asettaa velvollisuubia yksityisille ka.DBa-
21426: ta.vista viljavarastoista puuttuu tätä kulutus- .laisille, liikemiehille ja hallitukselle. J<>kai.sen
21427: 'ka.utta varlen vielä suuret määrät, jon·ka ·vuoksi ·yksityisen kansalaisen olisi velvollisuus mahdol-
21428: tuontia ainakin tällä alalla on jat~ettava. Kol- lisimman suuressa määrässä rwjoittaa kulutus-
21429: manneksi v<>i huomauttaa, että vienti, johon niin taan <ja ennen kaikkea luopua kaikesta tarpeetto-
21430: suuria toiveita JOli •asetettu, oli !tämän vuoden .masta kulutuksesta. Liikemiesten velvollisuu-
21431: -syyskuulla 26 miljoonaa markkaa pienempi kuin teoo .olisi lakata tuottamasta u•lkomailta: ennen
21432: d.okuulla, jolloin se oli suurin, nimittäin 148 kaikkea tarpeettomia tavaroita ja myös rajoitet.
21433:  milj. markkaa. Vientimme ei siis ole osoittanut :tava kaikkein tarpeellistenkin tavarain tuontia..
21434:  jatkuvaa nousua, kuten oli toivottu. Edelleen on Ja valtion suoritettavaksi a-settaa nykyinen ti-
21435:  kai kiinnitettävä huomiota siihen, että meidän lanne sangen edesvastuullisen tehtävän. Sen o~
21436:  puutavaramiestemme vientihalu ei ole niin suuri, ryhdyttävä !kaikin ikä:vtettäovitssä olevin ikeinoin
21437:  kuin aikaisemmin otaksuttiin. Näyttää myös rajoittamaan ja säännöstelemään tuontia .ia toi-
21438:  siltä, että ihakllraus .ia saha,us tulee ensi ta.1vena selta. ipuol•en myöskin panemaan toimeen sangen
21439:                                                        1
21440:  olemaan varsin rajoitettua korkeiden työpaikka- 1 ankaran valuutta·politiikan, sekä luovuttava siitä
21441:  jen ja hevosten 1puutteen vuoksi. Vielä on otet- i vapaasta kaupasta kummallakin alalla, joka nyt
21442:  tava huomioon, että tänä vuonna syntynyt kaup- on vallalla .
21443: ·lJatappio alkaa rasittaa maamme rahallista ase-              .Tätä viimeksimainittua, nimittäin uuden va-
21444:  maa. Yksityispankkien v·elat ulkomailla ovat luuttapolitiikan alottamista varten on eduskun-
21445:  nykyään yli 1 / 2 miljaardia samalla kun niillä on nan nyt annettava hallitukselle valtuus. Se val-
21446:  saatavia vain 54 miljoonaa markkaa. Suuren tuus, :iota •pankkivaliokunta ehdottaa, on laajem-
21447:  tuonnin aiheuttamia velkoja lanJkee .pia.n m!llk- iPikin, kuin mitä ;hallitus itse oli pyytänyt. Mu~ta
21448:  settarvaks·i ja ne OIVat silloin .iomo uusitta.vat, jos : jos eduskunta suostuu t.ämmöisen laajoen:netun val-
21449: 1472                                        Lauvantaiua 22 p. marraskuuta.
21450: 
21451: 
21452: tuuden antamaan, on sen samalla mitä voima.k-                lertid hava im.portörerna i handelskammaren Hka
21453: kaimmin vaaditt!llva, että tätä valtuutta myös-              enlhänigt som exnortörerna varit •aJV den .rup:pfattc
21454: kin kärytetään. Ei (Jle suot;avaa, että edelloon             ning att fri valutaillandel snablbast skulle ~oeda
21455: menetellään niinkuin aikaisemmin, jolloin halli-             till stabilisering av kurserna och tili rättvisare
21456: tu.bella tämmöinen valtuus oli ja jolloin annet-             kurser, än om konstgjorda :kurser uwrätthållas
21457: tiin kyLlä. 'kauniita lakeja. ja asetuksia. täJssä asias-    och valutan skall anska.ffas på vägar, som icke
21458: oo., :mutta niiden noudattamista ei juuri ollenkaan          harmoniera med dem, som lagen uppställer så-
21459: valvottu. Ne !luwnot kokemubet, joita meillä ai-             som rättesnöre. 8lutligen skuUe även, enligt im-
21460:  kailsemma>Sta säänillöstelvstä tällä a.lalla on, ovat       portö•rerna:s uppfattning. konsumenterna hava
21461: kin mielestäni yiksinomaan s-eurausta 'siitä, ettei          största fördoel av att riktig ikurs ernås på ·reel
21462: oikeastaan mitäiän rvalv;onta'a ole valuutt!tkaupan          bas .och ic'ke fingerade kurser genom en notering,
21463: säännöstelyyu nåhden ollut olemassa .•Ta se on'kin           som .ej ef.terleves och icke ka.n efterlevas, utan
21464: jotenkin :y1mmärrettruvääi, lkun tietääJ, että; varsin-      i realit·eten skall leda till handel på sidan om den
21465: arin pa.ri rviimeksi toimes,sa ,ollutta fin:anssipääl-       fingerade valutanotering, som Finlands Bank
21466: li!kköä OIV'at olleet tämän asian ivrkkiä vastustajia,       upnställer.
21467: kuten ·heidän l'ausuntonsa tä:älllä 'eduskunnassakin             Det är i den punkten, som rd.gm. ·Tanner har
21468: ovat osottaneet. :SiUoin 'On ollut miltei liikaa odot-       tillgr~pit ett eTementärt ta:k.tiskt .hd.ällpmedel att
21469: taa, että ihe olisivat .täJssä tarmo'ffika.isiin toimenpi-   vinna auditoriet för sin åskådning, genom att
21470: teisiin rylhtyneet.                                          utslunga beskyllningar mot hela kategorier med-
21471:     \Lopetan sillä 'ltoivomuksella, ,että ~ämä asia          borgare, som ändå utföra ett nyttiigt och för lan-
21472:  saataisiin eduskunnas·sa onnelliseen ratkaisuun ja          det gagneligt arbete. Ett annat taktiskt grepp
21473: että. haJHtms •kaikella tanmolla 1r~tvi'Si !käymään          av för lågt värde :för rdgm. Tanners kapacitet
21474: käsiksi tämän alan järjestelyyn. Kysymys va-                 var d€t srpel med siffror •rörande kursnoterin"
21475: luuttakaupan säännöstelystä on 'epäilemättä ai-              garna s·edan valutahand·eln blivit fri, som rdgm.
21476: van keskeisimpiä kysymyksiä meidän taloudelli-               Tanner tillät sig. Det var sant att kurserna på
21477: .sen elämämme· alalla nykyään ja sen onnellisesta            utländsk val.uta något stego de närmaste dag!l!rna
21478: ratkaisusta tulee suuressa määrin riippumaan,                efter den 1 nov.ember, men de stego ej plötsligt
21479: mitenkä ;voimakkaasti voidaan ,kallista aikaa"               till den höga kurs, som nu hrur skrämt upp mån-
21480:  vastaan' taistel'la.                                        gen o.dh 'SiO'ID ·verkli~ren är obehag-lig. Det var
21481:                                                              e.i den fria va.liltahandeln, som ledde till den plöts-
21482:       Ed. R a m s a y: Det förV1ånar inig att en ta-         liga stegringen, det vet rdgm. Tanner lika väl
21483:   lare med den fond av v·etande, v·etenskfllplig ut-         som alla andra här, utan d·et var .de politiska
21484:   bildning, tankeskärpa oc·h kritik som rdgni. Tan-          förhållandena i världen, som ledd·e tiH kursernas
21485:   ner uti en allvarlig fragå som denna tillgriper             försämring. Det framhölls här redan i går. -'--
21486:   så elementära folkta,lartaktiska grerpp, som !han          J ag noterar vidare det Iilla taktiska grenn rdgm.
21487:   tillät sig i inledningen tili sitt lång-a andragande.      Tanner tiJlät sig.. I .dag noterar Finlands Bank
21488:   Det kam. ic1re vara ikorrekt att i en diskus:sion          lägre kurs än i grur. Verkningar av banktttskot·
21489:   en he·l kategori medborgare utsättes för beskyll-          tets betänkande, utropar hr. Tanner. Jag hade
21490:   ningen att vara egennyttig och driva sitt spel              för avsikt redan i går a.tt framhålla att kurserna
21491:   a!V O'rena l]]ll()tiv. Ooh sruda.nt framgick av :rtdgm.     enligt telegram, som an'länt f.rån utlandet, visade
21492:   Tanners omdöme om handelsvärlden genom dess                på ett förbättrande av den finska marken. J ag
21493: · or~tan ha.ndelskammaren. Handelskamma.ren har              ihade som sag-t för avsiikt att omnälm<na .det i g'år,
21494:   uttalat sig i denna viktiga waktiska fråga, i vii-         men :iag cr.iorde det iC'ke, emedatn ja,g ej var så-
21495:   ken handelskammaren har rätt att uttala sig och            ker, huru Finlands Ban'k i dag skulle sätta sin
21496:   däri clen även har skyldigh"et att ut:bi1da sig en         kurs. J ag kunde dock ·e.i tänka rmig, att Fin-
21497:   fast åskådning, och har därvid kommit till att              }lands BanJk .skuHe n~dsätta kursen •så mycket
21498: · iri valutahand·el vore det för samhället 'lyckli-          .som banken gjort d.et. Men säkert är att utlan-
21499:   ga•ste. Nu säger rdgm. 'Tanner att detta. länder            det, varken Stockholm •eller London i .går h!!ift
21500:   exportörerna tili gagn, me.n han förglömmer att             reda ,på banikutskottets beiJä1llkandoe; vi fingo det
21501:   i handelsvärlden finnes en annan del av närings-           lclockan, 6, näir vi kommo hit, och jag kan ej tro,
21502:   livets idkare nämligen importörerna.. För dem              att bankutskottet kablade det över tili de stora
21503:   kunde det vara av större nytta, om man nu tän-             börserna i utlandet. Att Finlands Bank i dag
21504:   ker ·på den personliQ"a nyttan, att valutahandeln          noterat .en förbättt'ing av den finska marken gent-
21505:   ..-ore reglerad och att de där 'lyckliga 'kurserna,         emot säirskilda ut'ländska valutor älr ju oen 1yCJk-
21506:   man tror s~g kunna uppnå genom reglementering               lig omständighet, en förbättring, som dikterats
21507:   'kunde doem tillskyndas för deras import. Emel-             delvis av den förbättring utländska noteringarna
21508:                                                 Valuuttalaki.                                               1473
21509:    -------------------------------                                   -------------~-------   -------------------
21510: 
21511: visa., men delvis a.v Finlands Bank:s 1ust a.tt visa Be'talningsbalansen ställer sig slåJ.unda. av flelll
21512: just clet a:tt ba.nkutskdttets beiänka.nde haft sådan skäl gynn.samma.re än (le hand·elsstatistiska &iff-
21513: trol1kraif.t. Detta är ett 1retorisik grepp, vars rorna kun.na utvisa.
21514: välrde hr. Tanner känn:er till ·ooh •som jag känner            iVidare ·'bör beaktas aM de si:Hr.or, som anföras
21515: ti1l, men som vi väl ej behöva begagna: oss av i bankutskottets betänkamde visa en ganska stark
21516: inlför d·et:ta auditor:iu:m. där vi rväl alla. tOI])de v·ara färbättring av vår export jämförd med de tid'i-
21517: sakkunniga i så hög gra,d att vi kunna genom- gare månaderna. När man då tala.r om den un-
21518: skåda alla sådana små •skiftningar och ·teater- derbalrurus, som finnes i handelsstat~stikens siff-
21519: knep. - Hr. Tanners .små stick åter åt mig .per- ror mellan export och imiJ)ort <för datta år, 6å
21520: sonligen lämnar jag därhän. Den tid ja.g satt i opererar man igen på en oriktig bas, 'by exporten
21521: regeringen var jag nog av den uppfattningen att begynte först 'På senare 1halvåret, medan dälrenot
21522: frrhandelDJ rvore lv~kligast fö:r oss. Men tyvärr imporlen under förra halvåret var rä.tt betydande
21523: hade jag ej ·tid att göra iså mycket för frihan- .iust tack va.re dtet efterlängtade licellJSSystem.et.
21524: deln,- som jag önskade, så att hr. Ta:nner även i Alltså min övertygelse 'är, och man .kan 'leda det
21525:                                       1
21526: 
21527: 
21528: denna IJ)unkt överskattar mig, men ka.nske även i bevis, att vi gå mot ett bättre förhålla.nde vad
21529: det a v retoriska skäl.                                      heträ.ffar .iämnvikten mellan exporten ooh im-
21530:     Jag går nu tili övriga sidor av saken. Här porten, eller således att vi .gå mot en tstabilise-
21531: har mycket talats om handielSihalaniS. Det är nu ring utav vår betalningsbalans.
21532: ett orä.tt begrep·p ,,handelsbalaDJS". Det ä;r egen.tli-       N'u påstås det, att om frihandel s'kulle tillå-
21533: gen betallllingsbalans, vi skola tala om, uppkom- tas, så skulle allt ont skärpas och förhållandena
21534: men ur he.hovet av utländsk valu.ta och efterfrå- bli vida sämre .och olyckligare än de äro nu. J ag
21535: gan på finska .mark. Det är betalningsbaJansen be·tvivlar att så skuHe gå. Det är licenssystemet
21536: som är avgörande, handelsbalansen är i många och, så:som jag tror, den eftersträivade kontrollen
21537: avseenden missvisande. Det är ·export och im- ÖV'er importen, so.m just lett tili överimport och
21538: portstatistiken, som ligger tili grund för handels- tili de siffror, som nu tynga oss. Ty då licens-
21539: baJansen. Nu noteras icke export ·och · import- systemet gavs, .så ville de, som fingo sådana 'Pa-
21540: varor efter likformiga normer. ·Man kan därför tentbrev, utnyttja dem och importera hela det
21541: ej säga: så odh •så .många ihundra mil.iouers ex- kvantum de fått licens på. Och en annan, som
21542: port och så må~ga miLjoners import, och att dessa fick lioeus på samma kvantitet av samma va.ra
21543: siffror ·exakt skulle visa, huru storl hehov av ut- gjorde likaså. Vi fingo därigenom en överimport
21544: ländsk valuta vi kunna hava och viiken efter- och då malli visste att licens e.i gavs i obegränsad
21545: frågan det är på finska mark. Det är icke alltid mängd 1så var man viss att kunna säl.ia det lager
21546: lika normer för uppmätningen av import och ex- man fått och kunde sålunda. hålla. sig tili ·ett pris
21547:  port. Man vet ej alltid om de deklarationer, som kunde va.ra gynnsamt .eller åtminstone av den
21548: som ske för imporuera,de varo:r och exporterade art att det icke skulle medföra bestämd förlust.
21549: varor, göras •efter lika beräkning, såsom t ..ex. SkuUe fr:ihandel tillåtits, skulle ingen imp.ortör
21550:  om varan är fri d'rån belastning av frakt och tull vågat taga in så stora kvantiteter, som en:ligt li-
21551: eller i<cke, .o. s. v. En olikforfnighet fin.nes och cen:ssystemet med dess ·begränsningar och inono-
21552: det V'et envar, som cmererat med vår lhandel'ssta- polartade anordningar. En kö.pman vet att under
21553:  tistik, att den icke kan lämna mer än relativa dessa tider prisen star'kt variera. Ta:ger han in
21554:  u·ppgifter. Betalningsbalansen kan därför vara ett stort parti, som ·e.i ,kan p'laceras genast, som
21555:  en anna1n d. v. s. det faktiska hehovet av pengar ej kan upptagws av konsumenterna, så gör han
21556:  i den ena e~l·er andra. riktningen och i aJlmänhet 1 förlust, om prisen falla. Han kan göra vinst
21557: skulle jag tro att den är gynnsammare än dessa om prisen stigru, men det ena är Jika osäkert som
21558:  handelsstatistiska siffror visa. Att den är gynn- 1 c1et andra. Han begrä.llJs,a:r s~g dlå tili ~va:ntite­
21559:  sammare är ej hlott en tro, utan även •en v·erk- ter, som ha.n kan placera på :konsumenterna. Så
21560:  lighet, .ty i handelsstatistiken ingå icke de bt:llonp, gör den legala hande1n:, den :regelrätta grosshan-
21561: som av emigranter kunna remitteras tili hem- deln: den importerar ej större kvantiteter än som
21562:  land•et - det är visserlig:en icke så synnerligen kunna :fi.nna. rplace:ring 1för lberäknad 'Omedelb8.il
21563:  stora belopp för närvarande - icke d·e belopp konsumtion. !Skull-e vi hava frihandel. så ~;kuJ.le
21564: som av ·resande från utlrundet lämnas här i lan- ej större 'kvantiteter im:porteras, än vad som upp-
21565:  det, icke heller d.e belopp som av de finska rede- tag·es av behovet och då skulle importen &k'El i
21566:  rioerna förtjänas i världsseg:lationen, vi'lka äro kvantiteter, som e.i vore större på .en gång, utan
21567:  mycket betyda.nd'e, ooh slutligen icke helle:r de mindTe, just för att fluktua:ti.onernas inverkan
21568:  rätt hetydande penningebelopp som av finskt sdö- skulle kunna undvikas. I s.iälva fr:ihandeln skulle
21569:  f~lk, seglande på utländska fartyg, •hemsändas.             så1unda komma en rätt regula:tor av importen
21570:   1474                                    Lanvantaina 22 p. marraskuuta.
21571: 
21572: 
21573:   och -en iycklig-are normering- av -prisen än under         klass, som herr Tanner ville tillvita endast egen-
21574: - ett 'System som genom reg-lementering- söker ordna         nyttiga och lumpna motiv. Jag ville därför
21575:   förhållandena. Den säkraste vägen att minska               ytterligare rekommendera förkastande av bank-
21576:   importen vore ändå en nationens s.iälvtukt, och            utskottets betänkande och således ett underkän-
21577:   att den skulle besluta sig för och v•erkligen i            nand·e av !Stora utskottets förslag i förevarande
21578:   handling visa sig förmögen till hushållsaktighet           fråga.
21579:   och sparsamhet .och aiit undvika överdrift i sin
21580:   konsum och säJrskilt av lyxartiklar. Det är na-                Ed. H o .m e n: Jos jonkun asian ajamisessa
21581:   tionell!S självtukt, som är den säkraste vägen till         käytetyistä keinoista tahtoo arvostella, sen sisäl-
21582:   en minskning av importen. 'Ty börjar man med                lysta, sen laatua., sen hyvyyttä, niin kyllä kai
21583:   :reglementering-, så kommer det, som begränsas              siUoin se a.sia, jota ed. Tanner <puolusti, tulisi ol:e-
21584:   gehom reglementeringen atlt få den förbjudna                maan ä:ärettö:m:än 'he~kko, sillä ne tem:put, joita hän
21585:    frnkitel1'S sötma; ooh det är ju den föl'lbjudna           käytti sen <puolusta1m~sessa, olivat todella osaksi
21586:   frukten som i många stycken. eftoerfikas.                   laps·ellisia oSiaksi louk.lma.via.. Nuo silmänkääntä-
21587:       !Av vad som framhållits här av herr Tanner              .iåtemput, joita ihän aluksi käytti todistaakseen,
21588:   rorande ·reglementeringens stora fördelar, kan jag          että eiJispäivän päätös tai va.liokunnan päätös, kun
21589:   således icke känna mig öv·ertygad om att man -på            tuli tunnetuksi, •vaikutti tämän ä'älrettömän paran-
21590:   den vägen skulle komma tili det tus-enårig-a rikets         nuksen yhtäkkiä, ovat todella.kin 'lapsellisia. Jo
21591:   portar. Det är i friheten som den säkraste regu-            muutama. <päivä sitten tuli tunnetuksi valiokun-
21592:   latorn finnes för import, för oexport och för hela          nan mietintö. Että tlänä yönä ·olisi sähkötetty,
21593:   valuta.fråga1n överhuvud.                                   mahdollista mutta tuskin luultavaa, eduskun-
21594:       Ånnu har det framhållits under den tidigare             nan -päätöksestä, mutta ei se sisältänyt mitään
21595:   behandlingen av frågan, att en orsak och kanske             muutosta valiokunnan päätökseen. Jo neljä päi-
21596:   en huvudorsak för statsmakten att inskrida ri va-          ·vää tai oliko se viisi päi'Vää sitten tuli valiokun-
21597:   lutareglerande riktning vore denr, att staten bör           nan päätös tunnetuksi lehtien kautta ja jo edelli-
21598:   se till att den får d·en valuta den behöver för             sellä viikolla tiesivät lehdet kertoa, että vali~
21599:   sina annuiteter och för Sin nödvändiga im-port.             kunta on kaikilla• äänillä kolmea vastaan hyväk-
21600:   Det är .iu a.:lldeles :riktigt att staten bör se till       synyt pankkivattuusmiesten ehdotuksen. Kyllä
21601:   att den får denna valuta. Men det valutabehov               tästä l()li: lennättänyt itieto \Ulkomaille, Tukhol-
21602:   .staten har, kan, tillfredsställias av Finlands Bank,       maan, -        meidän aS'ioitamme seuratatm ulko-
21603:   och om Finlands Bank e.i rår på det hela, kan det           mailla aikalailla - ja jo sitä ennen hallitus a.n·
21604:   tillg-odoses under förtroendefullt samarbete mel-           toi esityksen asiasta, josta tietysti tuli tieto sinne.
21605:   lan Finlands Bank och handelSibankerna. Det                 Nyt nämä 'kaikki tiedot eivät olisi vaikuttaneet
21606:   har framhållits från bankma.nnahåll och export-             mitään ennenkuin mietintö ilmestyi 'Painosta.
21607:   industrihå11, att omöjlighet icke finnes för att få         Tuohan ·On kerrassaan, mahdotonta. .Mutta toi-
21608:   en sådan anordning träiffad, att staten:s behov             selta puolen voi sanoa, että vaikka niillä oli tieto,
21609:   av 'Val'uta kunde full:t tillg;odoses äNen utan alla        ettli hal1itus teki !JSityksen ja vaikka valiokunnan
21610:   restrin,g.erande åtgårder !från statsbankens elJer          suuri enemmistö sitä puolsi, niin kurssi tuli vain
21611:   stats.Yerkets sida. Det vore skäl att inn:an man            ihuonommaksi ja, huooommaksi, että s•e 'sitten olisi
21612:   akrider till de nu e'fterlän~ade särskilda 'fö•reslkrif-    yhtäkkiä tullut paremmaksi yhtenä yönä, on
21613:   terna under'Söka denna sida arv saken, låta !friheten       kerrassaan mahdotonta.
21614:   verka sanerande ooh icke låta reglementeringen                 Mutta y}peänä tästä mainiosta todistuksesta
21615:   ver'ka ytter.Iigal!'e depraverande 1på den allmänna         ed. Tan,ner sitten ryhtyy tuohon IVIanihaan teemaan
21616:   m0:ralen. Här är ännu icke allt gjort för ~Rtt un~          nim. -porvarien haukkumiseen. LopuJta ei voi
21617:   dersöka, eJ!uruvida icke frågan kunde lösas utan           'oikeastaan olla mitään muuta. syytä tähän kuin
21618:   dessa reglementeringar, och det är denna under-            että sosialistit tuomitsevat .muita itsensä mukaan.
21619:   sökning som borde ske innan åtgärder vidtagas.              Be- ~ioka aina teknilhsistä syistä ja O'lllanvoiton
21620:   Ty sådana kunna icke vara så förutseende, att               pyynnöstä toimii, hän 'luulee, ~ttä kaikki muut-
21621:   de kunna genomtränga allt vad, som kan inträffa,            kin tekevät sä.malla tavaUa. Se on kai ainoa selitys
21622:   och således ej heller ändra eller hämma de verk-            tähän ikuiseen nytkin uudistettuun hävittämään.
21623:    ningar, som naturen ändå med nödvändigfuet                 syytökseen. Kerrassaan, selvää on, -että poliitti-
21624:    målste utöva •på detta 'område. liksom på alla             set syyt ovat vaikuttaneet muutoksiin kurssissa.
21625:   andra områden. J ag är sålunda trots allt en               'Koko nykyisen hallituksen ruja.n, jolla nålkyy ole-
21626:   varmt öve1{ygad' frihandlare i dessa avseenden              van hyvin vähän luottamusta, ovat ulkonaiset sei-
21627:   och gör detta icke av några oegoistiska s'käl, gör          kat vaikuttaneet suuren suuria muutoksia, kuten
21628:   det icke heller för att på något sätt tala för den          tiedetään. Jos ei ole luottamusta meihin, niin
21629:                                                   Valuuttalaki.                                                1475
21630: 
21631: 
21632: arvosteHaan meidän asema.mme sen mukaam mitä minut, niinkuin ne rylhmät, jotka. hänen trukanaan
21633: ulkonaiset tapahtumat siihen vaikuttavat. Tätä ovat, häneltä odottavat. Jos hän olisi tois·ella
21634: on v<>itu nähdä ihan alusta asti, tämän hallituk- tavalla toiminut tahi lausunut, olisi hän epäile-
21635: sen syntymästä asti. :Tämä asia on niin selvä mättä tuottanut ryhmilleen pettymystä, aivan sa:.
21636: ja siitä puhuttiin eilen, ettei tarvitse antaa uusia maHa. tava.lla kuin minäkin, jos olisin toiminut
21637: esimerkkejä, joita V'oisi antaa, vaikka kuinka ja lausunut jotakin toista, kuin valitsijani tällä
21638: runsaasti taihansa. Jos sitten .tullaan rv'apa,akaup- hetkellä ajattelevat.
21639: pa.an, niin minäkin, jos on jotensakin normaalit               Viimeksi :käytetyn puheenvuoron johdosta ei
21640: olot, tahtoisin puolu-staa vapaakauppaa, niinkuin :ka.i tarvinne lausua. muuta !kuin otaksuminen, että
21641: ed. Ramsay teki. ,Mutta meidän maassamme ovat kaikki vapaakaupan .kannatta;ja,t epäilemättä
21642: olot nyt niin kummalliset ja ihmiset ovat oppi- lausuvat ed. Homenista: J tunaJa varjelkoon meitä
21643: neet antrumaan h:vwin vä.hän a!l"voa ra,halle. Sitä ystävistämme.
21644: tuhlataan ihmeesti, eletään niinkuin joka, päivä·
21645: olisi viimeinen; ei välitetä, onko joku ta;va.ra
21646: kaniimpi tai vähemmän kallii, sitä ostetaan kum-               Ed. !l! f F o r s •e ill e s: I a.nledning av att jag
21647: minkin, jos on vain nautintoa siitä. Muistan                finner, att bankutskottets förslag tan.gerar grund~
21648: maalla, kun tupakan hinna,t rupesivat nouse- lag, får jag understöda det av riksdagsman Erich
21649: maan, niin kaikki mpesivat osta;maan kaikkein gjorda förslaget.
21650: k.aJ.leinta. lajia, V'llikka ennen olivat ostaneet hal-
21651:  vempaa lajia.· Minä ikysyin :kauppapuodista,                  Ed. S c•h a u m a. n: Herr Tanner gjorde mig
21652:  kuilka ostava.t ka~:einta latiia, sanottiin, etrtä koiko den äran att inbl-anda mig i diskussionen - jag
21653: maailma. QBi;aa kaikkein 'kalleinta. - Täällä tar- medger 'doc.k att jag själv gav anledmng där-
21654: joiltiin muutama. päi'Vä sitten erästä ruotsalaista till - ooh jag anser mig därför böra säga några
21655: TUlbolma:sta. tuUutta joululehteä 21: - markalla. ord.
21656: No kyllä tuo 114tentti sai kuulla kunniansa mi-                Jag -ansluter mig fnllständigt till det andm-
21657: nulta, mutta minä pelkään, että vaikka tuo hinta gande som här hållits arv herr Ramsav. Ehuru
21658:  oli aivan .hurja, niin sitä ostetaan kyllä, sillä .iag sitter på samma. Slida som h~r.r &msay, be-
21659: nykyaikana ei välitetä onko joku tavara kallista, känner jag mig doek icke tili de s. k. höger-
21660: vai ei. Kun nämä ekonoomiset asiat ja yleisö åsikterna, och detta oaktat står jag .på samma
21661:  :ia kaikki ihmiset melkein ovat tällåi kanrnalla, prin.cipiella ståndpunkt i denua lfråga som han.
21662: niin minä katson välttämättömäksi, että nyt ryh- Jag säger detta därför att' herr Tanner, såsom
21663: dytään hallituksen puo1e.lta toilllliiin estääkseen redan av herr Ram:say och andra framhållits, hat
21664:  tätä tuontia maahan. Siinä siis olen samalla givit sin framställn.ing sken av att en frihandlare,
21665:  kannalla kui1n ed. Tanner minun ymmärtääkseni en som oc.kså i fråga om valutahandeln ställer
21666:  oli, vaikka hän ei tehnyt mitään johtopäätöksiä. si,g på friha.ndelns ståndpunkt, nödvändigt är en
21667:  Nyt minä valitan vain, että tämä päätös tässä som tänker på oen. viss inskränkt klass' fördel.
21668:  va.luutta-asiassa, joka luultavasti tapahtuu, vai- J a.g måste säga att, när jag hörde herr Tanners
21669:  kuttaa niin, että monet luuJeva.t, että siitä on atHka.gande, :så förvånade jag mig över att herr
21670:  kummallinen apu, että <>va.t niin tyytyväisiä tästä Tanner byggde hela sin framställning på, om jag
21671:  urhotyöstä ja luulevat, että se tepsii, kun minun så får säga, de mest primitiva föreställningaa- hos
21672:  mielestäni niin ei ollenkaan ole asian laita., kun må.nniskorna i ekonomiska ting. I stället 'för att
21673:  se minun mielipiteeni mukaan. ei tule vaikutta- herr Tanner, som ju är en insiktsfull man, hade
21674:  maan. mitään. Toivon, että erehtyisin. Kuiten- bort upplysa dem, som äro mindre vetande, så
21675:  kin tahtoisin nyt jo esiintuoda, että tämä ei riitä., sjönk han. själv ned tili den ståndpunkt, från vii-
21676:  vaa.n ,otl;a.ksun,, että hallitus ajattelee muitakin ken han ihade bort lyfta de andra. Herr Tannoer
21677:  keinoja~ jotka todellakin voisivat auttaa jotain,          resonerar ungefär s'å som merkan.tilisterna gjorde
21678:  nlimittäin Jiiallisen, turhan tuonnin estämistä, på 1700-talet. Ha.ns recept är: med reglemente-
21679:  josta eilen myös puih.uin.                                 ringar •.på alla håll, med öv,erflödsförordningar
21680:                                                             och med ,kmsens styrande" skola vi åstadkomma
21681:      Ed. 'I' a n ne r: E:d. Ram~.yn 'PUheenvuoron någonting, som är tiU fördel, såsom han tror, för
21682:  johdoeta tunnen tarvetta lausua., että aikomu'k:seni konsumenterna,, för d-e breda massorna. iNu kom
21683:   ei -suinkaan ollut heittää rvälhin:i:ä!kää.n. epäilyksen man emellertid redan då, 1på 1700-talet, und.er
21684:   varjoa häntä 'kohtaan< persoonallisesti, vaan että fund med att hela detta systellll var tvärtdm t.ill
21685:   rpäiDJVastoin tunnen sangen suurta kunnioitusta ihä- skada för konsumenterna., och jag föreställer mig
21686:   nen persoonaansa kohtaan. Olen ·vaan •ta!htoniUt att, om ma:n ickoe 'är en fullkomligt blind doktri-
21687:   osottaa, että hän vai.stoonaisesti on rp.ulhunut .ia toi- n:är, måste man väl ha insett, måste även her.rar
21688: '1476                                   Lauvantaina 22 p. marraskuuta.
21689:                                                                  ------
21690: socialdemokrateT ha i'lllsett, att de erbrenheter          smickrande för herr Tanner, som jag för .min del
21691: vi ha. vunnit under kriget varit sådana, att vi            sjä.lv had·e önskat.
21692: icke mera kunna stå TJå den ståndTJnnkten, att                 J ag ta:lade om 1700-talet, ooh ja'g ko:mttner då
21693: reg1ementeringar av olika slag äro de, som 'leda           ofrivilligt att täJnka :på en man, som .genom sin
21694: det ekonomiska 'livet in TJå sunda banor. Att              verksa.mhet ,gjort ka.nske mera för arbetarklaasen
21695: ·liåiHa .fast vid sådant, ·som b:åUer · 'på att mttna      än hela socialismen i detta land, nämligen And·ers
21696: bort, bara därför att massorna icke inse, huru             Chydenius. Uti arbetarklassens intresse upp-
21697: galet det hela är, d·et äir för mig fullkomligt ofatt-      trädde han mot alla dessa reglementering3;r, och
21698: ligt. Ja;g tror emellert~d icke, ait det är så helt,       han ytfu-a,de bl.and annat något, ~som jag ber att
21699: som det förefaJller, med herr 'Tanners övertygelse         här få upprepa. Det var de enkla orden, att na-
21700: i denna fråga. J ag tror att också .på socialistiskt       ;f;uren, i ett s,om i annat, lämnad åt.sig S'jä.lv, .ut-
21701: håll det bryter sig frrum en opinion, som går stiOk        rättar mera 'än de mest utstuderade 'OCh spets-
21702: i stäv mot de primitiva föreställningarna i de eko-        fundiga planer. För min del ställer jag mig ö:ven
21703: nomiska frågorna.                                          i denna saJr på samma principiella ståndpurikt
21704:      IHer:r ·Tanners andra.gande var också fullt av        och ber att få förorda förkrustandet av bankuwkot-
21705: så;daJnal förväxlingar som grunda sig på sats.en           tets och stora utskottets föl"slag.
21706:  ,,ll)ost ihoc er~o pcr:opter hoc", - dämör att någon-
21707: ting har inträf'fat eifter någ10nting anna.t, måste det        Ed. Tanner: Huoma,si selvästi ed. Schau-
21708: senare inträ.ffade varo !föliden av .det förra,            manin lausunnosta :ketä hän TJitää oppi-isinään.
21709: det 1förra wara l()rsaken till det senare.                 Hänen puheenvuorostaan krujahtivat aivan samat
21710:  AHdeles iY'])iS'kt var detta resoneJma.ng, när            väitteet, joita aikoin1aan: herrat Adam Smith ja
21711: det gällde 1för he1.1r 'Tanner att lhem•öta. mitt          ~<\.ndevs ChY'deniu•s, \io1Jka elivät 1700-!lu~l,la,
21712:  utrop beträ!ffande kursnoter.in!l;a.rna för i da.g .      ovat silloiselle val·istumattomal1e aika.kaudelleen
21713:  •Ja,g ·ibrukar var.ie dag läsa Sosiaalidemokraatti·,      esittäneet. Närrnä herrat, jotka olivat tyypi.llisiä
21714: och jag vill minna•s, att när herr Ramsay holl sitt        vapaakaupa'n kannattajia ja joiden· jäljissä ed.
21715:  första andraga;nde i valutafrågan, var detta an-          Schauman koettaa kaikella kunnialla vrueltaa, se-
21716: dr.agande in extenso int'a1get -eller åtminstone           'littivät nimittäin että valtion taholta .ei minään
21717: mycket utförligt refererat i Sosiaalidemokraatti,          ehdolla saisi sekaantua yksityis,een liike- ythtä vä-
21718:  och sär:skilt var ku;rsiverad den anmärkning, som         hän kuin muuthurrkaan taloudelliseen toimintaan.
21719: herr Ramsay gjorde beträffande Finlands Banks              Minä rohkenen kuitenkin usko8J, että jos näitä
21720:  notering omedelball't efter presidentvalet. ·Med          Smithin ja Ohydeniuksen oppeja olisi noudatettu
21721:  andra ord, Sosiarallidemdkmatti tycktes ställa. sig       esim. kulunein1a 2--3 viimeisenä vuotena,, jos olisi
21722:  på samma •ståndpunkt som herr Ramsay beträf-              annettu va.paakanpan rehoittaa: ilma:n että valtio
21723:  fande Finlands Banks lust att cel·ebrera president-       olisi ·ryhtynyt mihinkään ,sä:ännö~tel1yihin, ei
21724:  V'c:Llet, såsom iherr 'Rrumsa.y IUttl'IY'ckte sig. :So-   herra Schauman enää tääHä 'Puhuisi vapa8Jkaupan
21725:  sirualidemokra8Jtti :fa.nn, a,tt det lka.nske ioke var    puo1esta yhtä vähän :kuin monet muutkaan meistä
21726: så helt med den dä:r noteringen. Men i da.g sä-            tääUä olis,imme .saapuvilla mieli,pitei'tärrnme esil-
21727: ger herr Tanner: där ser ni, nu ha.r kursen på             letuomassa. Sodanaikaiset 'kokemukset osoitta-
21728: Stockhplm föl'bättra.ts med hela 100 mark eller            vat nimi:ttä]n, että milloi•n olot ovart poikkeru.lk-
21729:  86 - jag kommer icke ihåg vilket talet är -               sellisia, silloin täytyy myö~s toimenpiteiden o'lla
21730:  den !har förbättrats 1så myoket, och vad är orsa-         poikkeuksellisia, sillä ei valtio voi salli& että
21731: ken? Jo, ,aiJt bankutskottets förslag blivit känt          y:ksityinen heikko kansalainen sortuu, jotta muu-
21732: för jobbarna i utlandet.                                   tama.t harvat vahvat ~saisivat elää.
21733:      Herr Ramsay har också bemött herr Tanners                 ·Ed. 8oharrmanin selitv<s kauppruba.lansis'ta. ja
21734: missrrppfattning av lbegrepTJet handelsbala.ns.            väite että minä olisin sitä väärin tulkinnut, on
21735:  Herr 'Tanner talade a1ldeJes som man talade för           mielestäni rpintrupuoli-nen., ikäyttääkseni hänen
21736:  200 åJr sedan om detta begrepp: det varme:d i:m-          omia saDIO'jaan. Tietenikin jokainen ymmärtää,
21737:  porten överskduter exporten, det är en förlust            että väite, ·että kauppabalanssin tappiollisuus jol-
21738:  för na;tionen, det är en national,ekoDiomisk fö11lust.    lelldn maalle jo s·emmoisentaan merkitsisi jotain
21739: Sådana van:föreställninga.r 1borde ju herr Tanner,         suurta onnettomuutta, on väärä. Siinä on, nii.n-
21740:  som är en skolad man, söka utplåna. Men i stäl-           1ruin täällä jo usea·t .puhujat ovat lau8uneet, otet-
21741: let står han iDJför folkreTJresentationen ooh dekla.-      tava huomioon monta muutakin tekijää kuin
21742:  merar dem såsom om de vore 'sanning. J ag har             pillkkä saldo tuonnin jo viennin välillä. Mutta
21743:  för min d·el så höga tankar om herr •Ta:nners både        siitä huolimatta, kun ero on ~näin huomattava,
21744: förmåga och vilj!ll, a,tt jag inte kunde ,låta bli         kun 3/4 vuodent aikana< ero tuonnin _ja viennin vä:-
21745:  att göra ref.lexioner, vi1ka kanske inte voro så          lillä on yli miljaardin mankka.a, silloin on asiassa
21746:                                                Val~;tu1falaki ,.                                       l477
21747: 
21748: 
21749: hyvin ·palljon S'aira.sta rja silloin on ed. Schauma-·. kaan 9n tälmä samallainen, ja kos.ka entistä ~akia
21750: nillakin, niin vapaaikauppaa kuin hän harrastaa- joka aikanaan Q]i voimass& ja nyt Oli! lakannut, ei
21751: kin, tåysi ailhe kiinnittää siihen huomiotaan ja katsottu TJerustuslain luontoiseksi, niin tuskin
21752: suoositella toimenpiteitä s·en pa:rantamiseksi.         v.oinee katsoa, että tämäkään laki •on sitä.
21753: 
21754:    !Ed. Schauman: Det är a.Udele.s rikti~. att              Ed. Vuolijoki: Valuuttakaupan säännös-
21755: vi und.er kriget i alla Iänder bevittnat den.na reg- tely on epäilemättä vielä vaikeampi kuin monet
21756: lementering, som från statens sida :förekommit, muut säännöstelyt ja kaikkien säännöstelyjen
21757: men å ·andra sidan ha.r man i alla Iänder nu för- laita on sillä tavalla, että jos niitä hyvin hoide-
21758: sökt kom:ma från den. I Finland är det tvärtO!Ill, taan niin ne ovat hyviä, mutta jos ne huonosti
21759: i synnerhet om det får gå såsom herr Tanoor hoidetaan, niin ne vievät vielä. ihuonompiin tu-
21760: föreslår. Herr Tanner vill ytterligare skärpa lo.ksiin, kuin ·silloin, jos olisi vapaa systeemi.
21761: reglementerirug'en, återvända till licenssystemet, Min'ä luulen, että kokemus, joka meillä on edel-
21762: med andra ord gå .tillbaka till kris- och krigsti- .lisistå ·hallituksen valuuttasäännöstelyistä, on
21763: dens ekonomi. Herr Tanner kau väl ändå icke sellainen, että hallitus ei pystynyt sitä säänruös-
21764: bestrida, att man t. ex. i de skandina.viska Iän- t«;llemli!än, mutta. milliUllakaan, kun olen näihnyt.
21765: derrua har lämnat kris- och krigstidssystemet.            että va,paakauppakaan ei näy autta.van, ei ole
21766:     Vad herr Tanners ·påstående om handelsbalan· mielestäni syytä kieltää tällä kertaa hallitUJkselta
21767: sen beträffar, så var det up.TJenba.rt, att herr Tan- vielä valtuutusta järjestää asiaa.
21768: ner gjorde sig sikyldig i sitt första1 andragaude           Mutta minä pyysin pulhooruvuoroa. oikeastaan
21769: tili rfel, om vilka han borde vara medveten, då konstateerataikseni ·erään a!Sian tästä keskuf:rl,e-
21770: han talade om att skillnaden mellan importen och lusta. Se on se, että tässä .eduskunnassa jokseen-
21771: exporten beteckna;r, i händelse im:porten är större kin yksimielisesti ottamatta lukuun muutamia
21772: än exporten, en förlust. Herr Tanner har be- äärimäisessä oikeistossa ja vapaakaul>l>aan it-
21773:  ha.gat kalla min framställning, som ju var helt sensä sokeaksi katsouutta ed. Schaumamia, kaikki
21774:  improviserad, ytlig, men det va:r icke heller min ovat sillä kannalla, että meidän täytyy a.settaa
21775:  mening ·att hålla någon föreläsning, aUra minst suu säkkiä myöten, se on, meidän täytyy SU!pis-
21776:  för herr Tanner, i så elementära ting. Jag har taa tuontia, ylellisyystava:rain ja kai•kkein sel-
21777:  för min del icke känt mig tilltalad av de försök laisten tavarain, jotka .eivät ole· välttämättömiä.
21778: tili föreläsningar i natioualekonomi, som man då Ja erikoises~i tahtoisin panna hallituksen sydä-
21779:  och då gjort. Vi äro icke här i en högskola, meHe, että seu täytyy saada sellainen taTpeeton
21780:  icke ens i en handelshögskola.                         1 tuonti tä.Jhän maa.han •Snpistumaa.n. SHlä taNalla
21781:                                                           me mielestäni voimme auttaa valuuttaaiD!me pa-
21782:     o.Ed. Lohi: Tämä vaiuuttakaupan sääinnöstely remma.ksi. Ed. Schauman muuten oli:si :hyvin
21783:  on yksi sellainen ala., jota on epäilemättä hy.vin hyvä mies, jos hän pikkusen unohtaisi Adam
21784:  vaikea valvoa, että hallituksen tämän1kään sää- Smith'in ja Chydeniuksen ja vä:hän ka.tselisi nii-
21785:  dettävän lain :nojalla antamia määräyksiä nouda- d·en jälokeen eläneitä natsionaali...ekonoomeja. Eri-
21786:  tetaan, sillä valuuttakauppa on luonteeltaan jo tyisesti suosittelisin •hänelle n. s. kat.edoori-IS08ia-
21787:  sellaista että siinä voidaan salakau-ppaa ha.rjoit- listeja Saksassa.
21788:  taa eh'kä hyvin!kin suuressa määrässä. Mutta kai-
21789:  kesta hnolima~tta mi~äikin sentään puolestani ka,n-        rEd. R a m s a y: Då här talats så mycket IO'ffi
21790:  natan tätä pankkivaliokunnan mietintöä ja toi- den oerhövda importen .irumförd med exporten, är
21791:  V>on, että edes joss•ain määrässä keinottelua sen det kanslte skäl att påpeka en om.ständighcl. De
21792:  DJOI.ialla voitaisiin rajoittaa. Mitä tulee sitten sii- miljarder ooh miljoner, rsom i:mpOO'ten represente-
21793:  hen kysymykseen, josta edustaja Erich täällä rar, utgörrus t1ll stöl'ista delen av det, som folket
21794:  mainitsi, että tämä la:ki tässä muodossa' olisi pe· i detta .land ha.ft hehov av för att komma tili'
21795:  rustuS'lain luontoinen, niin tästä oli suuressa va- rätta. Taga. vi nämHgen 'hort det, som för folk-
21796:  liokunhassa .io melko pitkä keskustelu, mutta näringens behov ha.r importera.ts, återgtår ic.ke
21797:  suuri valiokunta tuli siihen tulokseen, että tämä så synnerligen många mil.ioner för de överflödiga
21798:  laki ei ole perustuslain luontoinen. Tämä laki artiklar man har ondgjort sig över. Därför tyc-
21799:   mi·nun käsity:kseni mukaan •ei oleellis•esti periaat- ker ja;g a1Jt man kan se framtiden 'lju.sare. Deuma
21800:  teilt~n eroa hallituksen esityksestä .eikä siitä         överimport kommer icke att 1framdel'es i lika grad
21801:  laista, joka aikaisemmin on ollut voima;ssa. Tämä äga rutn. Dels har jq:r~brnket g'ivit god skö:rd
21802:  la.ki 'kyllä .antaa mahdollisuuden valuuttakaup- ·Mh utveckla.ts, dels hålla vi TJå att i övri~ ~mm­
21803:   paa rajoittaa vielä enempi kuin hallituksen esi- ma tili DJOil"'ll&late ,förhå.Jlanden. Vi skola iCke
21804:  tys, mutta periaatteessa minun käsitykseni mu- se allt i s·va.rt, utan ,försöika, att 'få UPIJ> vlåi va-
21805:                                                                                                      187
21806:  1478                                   La.uvantaina '22,~!'marraskuuta.
21807:                                        ---------·--------------~-"'
21808: 
21809: 
21810: 
21811: 
21812:  luta. genom arbete, 'SOm dook antid är d.et säk.l-aste   maksu:väli:neillä on, hallitukselli mää:rättävillä eh~
21813:  medlet tillrvaJutareglering.                             doilla, yksinomaan Suomen Pankilla".
21814:      Ed. v on W en d t: För att lbelysa de siffror,          Ed. P :r o c o P e: Oberoende av vilken upp-
21815:   som riksdagsman Tanner framförde, addera:de jag fattn~ man \har om lä:mplig'heten av reglemen--
21816:   ihop vad han hade upptagit i särskilda lyxva1ror, tering ·på vaJutahaJU'd~lns område, måste man väl
21817:   summan var 15,000,000: Tre resor av ett fin- vara ense om a:tt, i:fall en 'la.g utav den föreslagna
21818:   ländskt skepp, som jag nyligen besökte, inbragte · arten stiftas, den bör få ett ändamålsenligt och
21819:   15,000,000. Detta skepp tillhörde Aland, vilket i största mö.iliga mån kla:rt avgränsat innehåll.
21820:   herrrur socialister äro villiga. att vid lä:gligt till- I detta avseende s:vnes mig det förevarande för-
21821:   fäUe avstå, Det visar huru obetydliga dessa slaget läimna synnerligen myckci övrigt att öns:ka.
21822:   a.nförda summor måste vara för valutans note- Det giver .rege.ringen fullmakt att utfärda, be-
21823:   rin-g.                                                  stämmelser angående köp och försäl.ining av ut-
21824:      J ag måste uttala min synnerliga förvåning lä:ndsk valuta, utan att denna regeringens befo-
21825:   över att riksdagen vid ett tillfä:le, som detta, då genhet är begränsad· annorledes än genom de sista
21826:   det gäller avgöra:rude av en fråga, som i utom- orden i rparagrafen ,.såsom regeringen för till-
21827:   ordentlig grad ingri per i våra finanser .ia i hela varatagande av det allmännas fördel finner vara
21828: · finanshushållningen i vårt land, icke ha.r fått av nöd•en". I övrigt är den hefogenhet, reg-eringen
21829:   höra ett uttalande av finansministern i sak. Jag enligt förslaget finge sig tilldelad fulLkomligt
21830:   anser, att frågan ovillkorligen bör bordläggas obegränsad. Regerirugen kacrJJ med andra ord' på
21831:   för att finansministern skulle bliva i till.fälle att grund a v den fullmakt, ·S·om denna la,g skulle
21832:   inför riksda,gen fra.mlägga sin syn på saken.           innebära, påb.iuda en tvångsförsäl.ining av i lan-
21833:      Så ville ja;,g påpeb, att skola vi få en god reg- det förefintliga, utländska valutor. Atminstone
21834:   iementering på detta omräde, som herr V noli.ioki vore en sådan tolkning inlg'llllun:da stridande nl'Ot
21835:   ansåg vara det viktigaste för att det ihela icke paragra.fens orda;lydelse och gavs i själva verket
21836:   skall verka motsatsen, så måste denna lag- anta- även i dlllg under behandlingen i stora utskottet.
21837:   gas i grundlagsenlig ol'ldning, ty annars kommer Ett sådant utsträckan1de a.v regeringerus myndig-
21838:   man att måsta överskrida gränserna för vanlig het ·på detta område kan ioke varo 1lämpligt och
21839:   lagstiftnintg. Denna yrkan ihar jag framställt förnuftigt. Ett sädant utsträckande av regerin-
21840:   ty antingen måste lagen hava såJdan bärvidd att •gens befogenheter skulle dessutom otvitv·elaktigt
21841:   den är goo eller bör den förkastaii.                    göra, att denna la.gstiftning kamme att beröra
21842:                                                           ·gvundlagsfråg.or. För att få ett klarare och mera
21843:      Y·leiskeslkustelu julistetaan päättynooksi.          bestamt innehåll l)å lagstadgandet ber .iag a,tt få
21844:                                                           föTeslå föl.iande förenklade formulering: ,An-
21845:       P u ih e mies: Keskustelun (kJUluessa on ed. gående sä.ttet ocih villkoTen för köp och försäljning
21846:   V'On W endt ehdottanut asian· pöydällepan>emista. a v betaln.ing'SIJUedel, lydande å utländs·kt mynt,
21847:   Tätä ehd1otusta ei ole kumminkaan .kannatettu, äge regeringen befog-en:het att utfärda såJdana be-
21848:   joten se raukeaa. .Edelleen on keskustelun iku- stämmelser, som densa:mma för tillvarata>Q:ande av
21849:   laessa ed. Ramsay ed. Schaumanin kannattamana det a.llmännas fördel fi:nner vara av nöden". An-
21850:   ehdottanut, että lakiehdotus ihylättäisiin. Tämä gåend·e sättet och viUk'Oren kan man tänka, sig,
21851:   ehdotus tulee huomioon otettavaksi, sittenkun yk- att regeringen. er.håller fullrnakt att utfäroa be-
21852:   sityiakoihtainen käsittely 'OU päättynyt.               stämmelser, men vad som darutöver går, är dflvi-
21853:                                                           velaktigt av ondo.
21854:      Selostus myön.netä:äin .oikeruksi.
21855:                                                              Ed. R o o s: J ag anhåller att få understöda
21856:      Ryhidytä.äm. la.kidhdotu'ksen :ybityiskdhta.iseen det arv herr Prooope frnmstäJlda förslaget.
21857:   käsittelyyn.
21858:                                                              Ed. H o '1 m a.: Kun minä edelleenkin olen sitä
21859:                            1 §.                           mi-eltä, että kysymyksessä oleva laki on säädet-
21860:                                                           tävä siina järjestyksessä •kuin perustuslain säätä-
21861:    · Keskustelu: ·                                        misestä on määrätty, mutta se mielipide, joka
21862:                                                           tänään jäi suuren valiokunnan !käsitykseksi: asias-
21863:      ;JU. Vain i o: Minä -pyyt!äisin ehdottaa, että sa, tekee luultavruksi, että eduskunnan enemmistö
21864:   lakiehdotuksen 1 § tulisi kuulumaan niin, kuin tulee asettumaan .samalle ka.nnaJle, näin minäkin
21865:   se on 3 vastalauseessa, nimittäin:: ,Oikeus kau- talhdon yhtyä kannattaana.an ed. Procopen ehdo-
21866:   pani harj'()ittamiseen ulkomaa.n reiha,n määräisHlä tusta.
21867:                                                   Valuuttalaki.                                              1419
21868: 
21869: 
21870:   ·Ed: R~ i n i k a. i Dl e Dl: Minä pyydän k:a.D.ll!at-     2) Ken h:v.vä.ksyy suuren valiokumrwn ehdo-
21871: taa 00. Vainion tekemää ehdotusta.                         tuksen tässä kohden:, äänestää ,jaa"; .ios ,,ei"
21872:                                                            voittaa, on ·ed. V ai:nion ehdotus thyväksytty.
21873:   'Keskuste.lu 1 pykä1ästä julistetaan rpä:ätty-
21874: neeksi.                                                      Åän~BStyksessä ovat .iaa,-~änet voitolla.
21875: 
21876:                                                              Eduskunta on siis hyväksynyt n:vt·esillä olevan
21877:    Puhemies: KeskUJStelun kuluessa on ed.                  TJYkälån sellaisena., kuin se on suur~. ,va:liokun·
21878: Vainio ed. Reinikaisen kannattamana ehdottanut             nan mietinnössä.
21879: nyt esilläolevalle pykäJlälle seUTaa van sanamuo~
21880: don: .,Oikeus kaupan harjoittamiseen ulkomaan-                2 § hyvä;ksytään keskustelutta.
21881: raJhan määräisillä maksuvälineillä on hallituksen
21882: määrättävillä ,ehdoilla yksinomaan Suom~m Pan-·               3 §, hyvä!ksytään keskustel'uita.
21883: killa". Kutsun tätä ehdotusta ed Vainion ehd,o-              .J.dhtolause esitellään.
21884: tukseksi. Edelleen on ed. Procope ed. Roosin y.
21885: m. kannattamana ehdottanut esilläolevalle pykä-              Keskustelu:
21886: rälle seuraavan sanamuodon: ,Ulkomaanrahan
21887: määräisten ma,ksuvälineiden oston .ia myynnin ta-            Ed. R. E r i c h: Minä tpyydän uudistaa aikai-
21888: VI{)ista ja ehdoista olkoon hallituksella valta antaa      semmin tekemäni ehdotuksen, että johtolause tulisi
21889: sellaisia: määräyksiä kuin se yleisen edun valf-           kuulumaan seuraavasti: ,Eduskunnan päätöks.en
21890: teenottamiseksi havaitsee olevan tal"peen". Kut-           mukaisesti, joka. on tehty siinä järjestyksessä,
21891: sun tätä ehdotusta ed. Pl"ocoperr ehdotu'kseksi.           kuin va.Uiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa
21892:                                                            on säädetty, sääidetään täten."
21893:   Selonteko myönnetään oikeaksi.
21894:                                                                Ed. E s t ~ a n d e .r: Då det i förmiddags spood
21895:    P n he m ies: Mitä men1ettelyyn äänestyk-               sil!' ·r:vktet att i stora utskottet debatt-erad~ frå-·
21896: sessä tulee, niin koska ed. Vainion ehdotus ra-            gan, huruvida nu förevarande la.g berörde grund-
21897: kentuu eri ~perusteelle kuin valiokunnan ehdotus,          lag eHer e.i, måste ja,g bekänna att ~jag ett ögon-
21898: l]enee ensin äänest·ettävä va'liokunnan ehdotuksen         blick bes.iäla,c1es av iauken: Kan verkligen nå-
21899: ja ed. Prooopen ehdotulksen vä.liJ:lä. Sen jälkeen         got gott 1komma av N azaret? Men .iag har ty-
21900: asetetaan pykälä tsellaisena kuin se oru edellisellä       värr funnit, att det denna gång icke 'heUer blev
21901: 11äätöksellä hyväksytty ed. V :rinion ehdotusta            nålgot av. Det föl'slag, som nyligen förkastats.
21902: vastaan.                                                   det förslag, som rdgm. Procope framställt beträf-
21903:                                                            fa.nlde 1 §, giver aHdeies tydli:gt vid han.den, ått-
21904:   Menettelytapa hyväksytään.                               den 1lydelse, i vilke.nJ riksda.gen nu är betänkt på
21905:                                                            att a:ntaga lagförsllaget, gö.r att detta. berör grund-
21906:   Åänestykset ja päätös:                                   lag. Det är beträffande dess inneh,åJl samma
21907:                                                            förhållande som beträffande den s. k. livsmedels-
21908:   Äänestys suuren va,liokunna.n ja ed. Prooo'J)en          la,R~en. Enahanda åtgärder tkunde ehUJru bernrän-
21909: ehdotuiksen välil'lä.                                      sa~e tiU en viss närin~•. vidtagws~ oC:h ~å soorima
21910:                                                            ~käl ~om rlen lagen trd.~:gare ha.r a-ntaJnts så.som
21911:    1) !Ken hyväksyy suuren valiokun'll!all ehdo-           mnefattande unda:n.tag från grundlag, bör ock:så
21912: tuksen tässå kohden äänestää ...iaa'"; jos ei voit-        detta nu ske. .Ja.g undel1stöder dätför rogm.
21913: taa., on ed. Procopen ehdotus h:yväksytty.                 Ericlhs förslag.
21914: 
21915:   Å'ä.nestyksessä annetaan 105 ,jaa"- j-a 31 ,ei"-            Ed. K 10 t on en: Siinä muodossa, missä laki
21916: ääntä.                                                     nyt on TJli.ätetty hyväksyä, se 'ei minun ·käsittääJk-
21917:                                                            •seni sisällä a:in'Oatakaan säännöstä, .ioka antaisi
21918:                                                            aihetta väitteeseen, että tämän larin. nojalla halli-
21919:                                                                                              1
21920: 
21921:     P u h e m i e s: Eduskunta. on siis hyväksynyt         tus v·oisi mennä antamaan :säännöksrä, jotka siir·
21922: nyt esilläolevan pykäilän tässä äänestyksessä sel-         tyisivält perustuslain 'Piiriin. Määrätäänhän lais-
21923: laiserua.. kuin se on suuren valiokunnan mietin-           sa vaan, että rhallitus on oikeutettu antamaan
21924: nössä.                                                     säännöksiä u~komarun rahan m'ääJräisten maksu-
21925:                                                            välineitd.en ostosta. .ia myynnistä. .Jos etukäteen
21926:   P u lh e m ies: Tämän jäl:keen on äänestys toi-          edellyrtetäånr, että ,lakia tulkitaan väärin, aivan
21927: mitettava ed. Vairuion ehdotuksesta.                       liian erostellJsiivisesti, niin silloin jokainen laJci
21928: 1480                                       La.uvantaina 22 p. marraskuuta.
21929: 
21930: 
21931: olisi sääd~vä sii:näi järjestykseliSä, .kuin :perus-            Lalkiehdotuksen .iohtolause rhyvaksytään tl!män
21932: tuslain säätä.mises.tä on voimassa; Mutta; .sellai-          jälkeen sek'ä samoon !lakiehdotuksen nimilk.e.
21933: sesta edellytymsestähän ei eduskunnalla ole syytä
21934: lähteä tä:ssä ta!Pauksessa yhtä vahän kuin muissa-              P u •h e mies: Tä:män jäJl·keen on päätös tffu-
21935: kaan.                                                        tävä ed. Rarrnsayn eMotuksesta että nyt esillä-
21936:    Säänmiös sellaisena, kuin :s·e tässä on. säännös-         oleva :}akiehdotus hylättäisiin.
21937: telee vain elinkei:noo 'hrudoittamisen oikeutta, ja
21938: sitä on a[na katsottu me~llä Vloitavan säännJÖs-
21939: tellä tavallisilla laeilla, jopa lhallinno1lisillla ase-       Äänestys ja päätös:
21940: tuksiUakin. Olen siis, kuten sanotu, sitä mieltä,
21941: että tässä ei ole kysymys mistään 'J)el'Ustuslain               Ken h:v·väksyy puheenaolevan lakiehdotuksen
21942: luontoisesta asia.sta,, joten ei mvöskä:än trurvita tä-      sellaisena, kuin se on edellis.illlä päätöksillä. hy-
21943: män ·lain säätämisessä ooudB.ittaa valtiopäiväl.iiär-        väksytty, äänestää ,jaa"; jos ,,ei" VJOittaa., on 'ed.
21944: jestyksen 60 § :n säännöstä.                                 Ramsayn ehdotus 'hyväksytty.
21945: 
21946:   Keskustelu johtolauseesta julis:tetaan päätty-                Ää:nestyksessä anuetaan 106 ,jaa"- ja 27 ,ei"-
21947: neeksi.                                                      ä:äntä.
21948: 
21949:    P u lh: e mies: Keskll\Stelun kuluessa on ed.               .p u h e m ies: Ed:uåunta oru siis hyväksynyt
21950: Erich ed. Estla.nderin kanna.tt81IDana ehdottanut,           ·pUJheena.olevan lakiehdotuksen sellaisena kuin se
21951: että johtolause rhyväksyttåisiin sanamuodoltaan              on edellisillä påJätöksillä hyväiksytty.
21952: seuraa!Vana: ,E.duskunnan ·päätö~en mukaisesti,
21953: joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-                 Sumen vaJi DikulllD.Ialru m.iletinta on siis muutta-
21954:                                                                              1
21955: 
21956: tun va.ltiopäivädär.iestyksen 60 § :ssä määrätyllä           m!lJtta hyväksytty.
21957: tavalla. säädetään täten". Kutsun tätä eh·dotusta
21958: ed. Erichin ehdotukseksi.                                      Asian toin1en käsittely julistetaan lläättynooksi.
21959:   SEilostus mYöllillJetä:äJn o~kea!klsi.
21960:    P u h e m i :e s: Ed. R. Erichin ehdotuksen jdh-
21961: dosta :pyydän huomauttaa, että ·mielestäni nyt                  Seuraava täysi-istwntto on enJSi tiistaina. k:lo
21962: esilläoleva lakiehdotus, jonka tarkoituksena on              6 i. p.
21963: antaa hal'litukselle valta antaa sellai.sia. määräyk-
21964: siä ulkomaanrahan määräi:sten maksuvälineiden
21965: ostosta ja. myynnistä, kuin se yleisen edun vaa-
21966: rinottamiseksi !havaitaan olevan tarpeen, ei sisällä            T·äysi-istunroo päättyy 'k:lo 8.30 i. p.
21967: sellaisia määräyksiä, jotka olisiva.t perustuslain
21968: luontoisia, enikä katso sitä voitavan käsitellä .siin'ä
21969: järjestyksessa, kuin :perustuslain muuttamises~                                      Pöytäkirjan vakuu~kai:
21970: on säälde1ty. Katscm tästä johtuvan, etten vm
21971: ääoostyttää ed. Eriohin ehdotuksen .idhdosta.                                               Eino J. Ahla.
21972: 
21973: 
21974: 
21975: 
21976:                                                ,,,
21977:                                      74. Tiistaina 25 p. marraskuuta
21978:                                                                 ik :lo 6 1. p.
21979: 
21980:                         Päiväjiirjestys.
21981:                                                                                      Ensim.äJinen käsittely:
21982:                                                                  Siv.
21983:                                                                              6) Ehdotus laiksi eräistä naapuruussuh-
21984: Ilm(:)ituksia:                                                            teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483
21985:                                                                              Asia k i r 1j a t: Lakivaliokun,n,an mie-
21986:                                                                           tintö n:o 14; haUitulhen esitys n:o 36.
21987:   1) Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä
21988: valtiontilinta,rkasta,.ia.in rpa;lkkiosta . . . . . . . 1482                 7) Ehdotus aaiksi 20 päivänä heinä-
21989:                                                                           kuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyk-
21990:                                                                           sen ul'koasiainvaliokuntaa koskevien .sään-
21991:                                                                           nösten täydentäJmisestä ................ 1488
21992:                 K o l m a ·S käsi t te 1 y:                                  Asiakirjat: Perustuslakiva'liokun-
21993:                                                                           nan mie.tintö n:o 8; ed. Kedon y. m. edusk.
21994:    2) Ehdotus la1ksi, jdka. sisältää väli-ai-                             esit. n:o 7.
21995: kaisia säänniöksiä valuuttakaupan harjoit-
21996: tamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482
21997:    A s i a k i r j a. t: Suuren• valiokunnan                                                Ainoa käsi tt e ·1 y:
21998: mietintö n:o 43; p.a.nkkivaliokunnan mie-
21999: tintö ru:o 5; ha.llituk·sen esitys n:o 45.                                   8) Ehdotus eduskunna.n oikeUISasiamie-
22000:                                                                           h.en .iohtosäännobi ................... .
22001:                                                                               A s i a. 1k i r .i a: Perustuslakivaliokunnan
22002:                Toinen käsittt.ely:                                        mietintö n:o 10.
22003:                                                                              '9) Auomuse:hdotus, jolka !koskee asuk-
22004:    3) Ehdotus• laiksi hevosten ja ajoneuvo-                               kaiden ja tehtaiden .oikeuksien järjestä-
22005: jen ottamisesta sotavoiman' tarpeisiin so-                                mistä rriillä kruununtiloilla, Joita tehtaat
22006: daill aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484     ovat tilain ·asukkaita sivuutta:en tehtaan-
22007:   tA s i a k i r j a t: tSuuren va11iokunnan                              käytön vuoksi verolle ostaneet ......... .
22008: mietintö n:o 42; s·otilasa.si~Rinvaliokunn,an                                .Asia, kirjat:             Talousva[iokunnan
22009: mietintö n:o 4; ·hallituksen esitys n:o 22.                               mietintö n:o 13; ed. ös.terholmin ja von
22010:   4) Ehdotus ~a,i;ksi ·denaturoitujen. alko-                              Bornin anom. ·ehd ..n:o 83.
22011: holipitoisten aineiden valmi·stuksesta, maa-                                 10) Varojen varaamista kun:tien maa-
22012: hantuonnista ja myynnistä 29 päivänä tou-                                 politiikan toteuttamista vart.en kusikeva
22013: kokuuta 1917 annetun asetuksen osittai-                                   anomusehdotus ...................... .
22014: sesta muutt!l!misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1486             A s i a. k i r j a t:.     Talousval·inkunnan
22015:   lAsiakirja t: Suuren valiokunnaru                                       >mietintö n:o 14; ed. Ltwp.ajärven y. m.
22016: mi.eti.rubö n:o 40; talousva'liokunnan mie-                               aruom. ehd. n :·o 64.
22017: tintö n:o 12; hallituksen esitys n:o 46.
22018:    5) Ehdotus laiksi •siementavarain maa-                                             PöydäUepanoa varten
22019: hantuonnista ja kaupasta............... 1487                                               esite Ql ä ä n:
22020:    Asia k i r j a t: Suuren valiokurrnan
22021: mietintö n:o 41; maatalousvaliokunnan                                       11) La:kivali.okunnan1 mietirutö n:o 15
22022: mietintö n:o 6; hal:l1tuksen esitys n:o 43.                               hallituksen esityksen johclos.ta erinäisistä
22023: 1482                                          Tiistaina 25 p. marraskuuta.
22024: 
22025: 
22026:                                                        Si:v.     Sihteeri hikee:
22027: muutoksista Suomen evankeli&-luterilai-
22028: selle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869                       Ediuskunnan Valtiovall."ain-
22029: anruettuun kirkkolakiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1512          ·vailio:kunta.
22030:    12) Lakivaliokunnan mietint·ö n:o. 16                       Helsingissä:, ma,rrask. 18
22031: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää                            .p:nä 1919.
22032: ehdotuksen laiksi, eräiden valtiorikosoi-
22033:                                                                         N:o 45.
22034: Jceuksien tuomitsemien rangaistusten ar-'
22035: mahtamis·esta ........................ 1513
22036:                                                                                E d u s •k u n n a il>l e.
22037:    13} Perustuslakivaliokunnan mietintö
22038: n:o 11 hallitukse#esityJksen johdosta, joka                        !Edus~kunmJan 7 11äivän'äJ ikuluV'aa marraskuuta
22039: sisältää ehdotuksen laiksi edustajanpalk-                       vaihvista:man valtion tilintrurkasta,jan johtosään-
22040: kiosta 1919 vuoden varsinaisilta valtio-                        nön 10 § :n mukaan on v&ltiovarainvaliokunnan
22041: päiviltä kesäkuun 11 päivänä 1919 anne-                        ;t.ehtävä ·ehdotus va:lt1on tilintarkastajain palk-
22042: tun lain muuttarrnis,esta ............... .                    kiosta.. 'Tämå.n johdosta valiokunta kunnioittaen
22043:                                                                 ehdottaa, että valtion tilinta,rkastajan 11alkkio
22044:                                                                 siltä ajalta, jona hän :on tehtäväänsä suorittamas-
22045:                                                                 sa, määrättäisiin 100 m~rkaksi päivältä..
22046: 
22047:                                                                        Valti{)IV'arr-atinva!ilo\kunnan PUJolesta.:
22048:   Nimenihuudossa merkitään pois&toleviksi edus-
22049: twjat: A. Aalto, Colliander, E~stlander, Fränti,                                   E. Nevanlinna.
22050: Gebhard, Helenius-Seppälä, Homen, Hupli, Häst-
22051: ba:cka, Keto, Koivisto, Kojonen, Kaskelin, Lann-e,                                                      J. V. Minni.
22052: Leivo, Nyberg, Paasivuori, Pitkänen, Ruuskanen,
22053: Ryynänen, Typpö, W ennola ja W esterinen.                        Ehdotus hyväksytään.
22054: 
22055:                                                                  Puheenvuoron saatuaan: :lausuu
22056: 
22057:                                                                   Ed. E s t '1 a n d e r: J a'g hade för min del tänikt
22058:                                                                yrka på bordläggnin:g av ·detta ärende, då. ja,g i
22059:                      Ilmoitusasiat:                            allmä·lllhet anser, att icke sådana ären•den, som
22060:                                                                direkt inkomma, böra avgöras utan bordläggnin'g'.
22061:    Va-pautusta täanän päivä!ll täysi-istunn'On alku-
22062: osasta saa yksityisten asiain ta1kia ed. Keto, sekä              Keskustelu julistetaan päJätty.neeks:i.
22063: tämän päivän täysi-istunnosta 1sairauden vuoksi
22064: ed. Helenius-Seppä}ä.                                            Asia on 'lop'puunJkäsitelty.
22065: 
22066:                                                                2) Ehdotuksen laiksi, joka sisältää väliaikaisia
22067:                                                                   säännöksiä valuuttakaupan harjoittamisesta
22068: 
22069:                                                                sisältävä hallitukseni esitys n :o 45, jota on. val-
22070:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                     mistelevasti käsitelty 1pankkivaEokunnan mietin-
22071:                                                                nössä n:o 5 .ia suuren valiokunnan mietinnössä
22072:          1) ·Valtiontilintarkastajain palkkio.                 n:o 43, esitellääilll k10~manrteen käsitt&"
22073:                                                                lyyn.
22074:    P u fh e mies: Kuluvan· ma;rras:kuun 7 'Päi-
22075: vänä. vahvistetun valtion tilinta['kastaja,in .iohto-             iP u he mies: '.Doisessa ikä:sitielyssä. hyväk-
22076: såäillnön 10 § :Ill mukaan saa valtion tilinta,rk3S-           sytty iakiehdootus V'oidaan nyt 'hyväikJSyä tai hy-
22077: taja sHtä ajalta, jona 'hän on. tehtävää!llsä suoritta-        lätä.
22078: massa, palkkiota sen mukaan, ikuin eduskunta
22079: valtiovarainrvaliokunn~an    ·ehdotuksesta maaraa.               Keskustelu:
22080: Valtiovarainvaliokuruta on eduskunmalle ilähettä-
22081: mässä;ä;n kirjelmässä ·tehnyt €lhd1otuksen asiasta.              'Ed. S c >h a u m' a n: Det nu i andra. läsningea
22082: Tämä kirjelmä luetaan.                                         anta,gna lagförslageis syfte är att åstadkoonma en
22083:                                                   Valuutta.la.ki.                                        1483
22084:                                                                              - - - - ···-------------
22085: förbä.ttring wv valui:a- eller växelkurserna, en kufisen är otvivelakti<gt de starka. f.luktuationeroo
22086: förbättring a..v markens väJrde i fö;r;hållande till i kursen. De öppna. fullmakter, som D!U sannolikt
22087: u:tländs~t mynrt. Såsom en viktig orsak tiU mar-         komma ait Hilmnas åt regeringen, göra osätkerihe-
22088: kens nedgång i värde har av bankutskottet och ten än större, och det jåmviktsläge, den stabilitet,
22089: av bankfullmäktigoen Tanner och med honom vars uppnoonde dock horde va.ra huvudsaken, ter
22090: riksda~rsmajoriteten an:förts den s. k. ogynnsamma       sig såsom omö.ilig att uppnå före u.tgången a.v
22091: handelsbala.nsen, va·rmed menas det förthåHandet, la·gens giltighetstid.
22092: att importen överstiger exportten. Nu är det emel-j         På grund av vad jag nu anfört, ·och med. !hä.Di-
22093: lertid uppenibart, att den nuvarande låga kursen visning till handels- och in:dustristyrelsens utlå-
22094: gynnar exportöre.rna, gör det möiligt för landet tande tiH bankföreningen och till centralhande}s-
22095: a.tt med stor fördel eller vin:s·t säilia till utlandet kamma:rens framställning till banikut&kottet, iber
22096: och å andra sidan hindr<ar. eller försvårar köp jag rutt få föreslå la.gförslagets förkastande.
22097: eller imp·ort från utlandei. Det motsatta föl"lhå>l-
22098: landet åter råder för nä:r.varande i Sverige, där          ;Ed. E s :t 1 a n .d e r: För min del anser jag
22099: kursen är hög, men det till föl.id •härav är yt- detta !}adörslag vara till sin innebör!d så pass
22100: terst svårt att säl.ia någonting till utlandet. Det betänkligt, att ja.g icke amser mig kunna lämna
22101: bortde således 'logiskt tagoet, om man stwller :sig något mede<l oförsökt a.tt få deisamma a·tt falla.
22102: IJå bankutskottets oclh banHullmäktigen Tanmerr-s J ag fö.reslår därd'ör, att detta lagförslag måtte
22103: ståndpunJkt, vara tiH förmån för hamdelsbalansen, förkla.ras vilande. Ooh om d-et invändes, att det
22104: om martkens värde är lågt. Föl.iaktlig-em borde till sin na.tur är sådant att det är brådskande
22105: äiven kurseus tillfällig-a förs,ämrande arv sig- s.iälvt och att de åtgärder, som förutsättas, böra nu kunna
22106: sträva till att återföra tili iå:mviktsläget, d. v. s. vidta.gas, så hänvisar jag 'häremot till att för nä:r-
22107: .iust tiU ·det man åsyftar ~.ed 'laq-förslaget. Vi varande redan dennå va.lutalhandel är frigiven
22108: stå här således inför en umderlig kretsgång, s•om och att det sålunda ing-alunrda skulle medföra så
22109: ikanske icke helt oc:h hållet älr .en circulus vitio- stort avbräck, om de·nma Jag nu bleve vil>ande.-
22110: 'S'US.  Växelkurspr:oblemet är ett ill!Vecklat pro- Regeringen kan, om den anser d·et läJmplilrl, till
22111: blem, och det ena hiulet ingriper i :det andra så- nästa riksdag framställa rrytt förslag. Det är
22112: som i ett fint urv·erk.                                  kant, eller har åtminsi)(>ne offentligen kommente-
22113:     Om Finlands Banks förvaltning hade velat ef- rats, att regerin.~ren rvarit synnerilgen delad i av-
22114:  fektivt åstadkomma en förbättring i kursen, så sy- seende å meningarna rörande deita ·.lagfö.rslags
22115: nes den hava bort långt tidigare än nu skett och lämplighet, och det skaH ha.va. varit den preside-
22116: måhända ännu mdikalare ha tillgripit det me- randes röst, som •hlLrvid a·vfl"iort. Också detta
22117: del, som av d·e utmär1ktaste teoretiker - jag- skall styrker mig i d·en uppfattningen, att förslaget nu
22118: sä:rskilt he att få nämna enl!"elsmannen Goschen- borde lämna.s därthän på ett eller annat sätt.
22119: rekommenderas sås.om medel ti.U växelkursens
22120: förbättrande, nämligen diskonträntans höjande.             Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
22121:     !finst av allt förbättras växelkul'ISen genom
22122: reg-lementerande ingrepp i den, såsom jag redan           ·Puhemies: Kes:kustelun kuluessa on ed.
22123: sade, fina och invecklade mekanismens naturliga Schauman ehd·otta11fllt, että nyt ·esilloolerva laki-
22124: gång. Ingoen regering- i värr-Men skall vaTa i stånd ehdotus hylättäisiim Tätä ehdotusta ei kummin'-
22125: att ,stym ku11sen", som det hett.e på 1700-talet. kaan ole kannatettu, joten se raukee. Edelleen
22126: Den lag, som nu sannoEkt kommer att antag-as, on ·ed.. Estlander ehdottanut, että nyt esilläoleva
22127: innehär de mest vidsträckta fullmakt·er för rege- lakiehdotus pantaisiin lepäämä:än. Tätäkään eh-
22128: ring-en på valutahandelns omrMe i syfte att för- dotusta ei ole kannatettu, joten se raukee.
22129: bättra kul'lsen, Det är visserligen sannt att i
22130: spetsen för regeringen står ·en prafessor i natio-          Selostuksen joihdosta Jansuu
22131: nal·ekonomi, men jag är ö·verty~rad om att han
22132: s.iälv måste medg-iva, att r.egeringoen icke är i          ·Ed. E s t 1 a n d e r: J ag hemställler, ihurnvida
22133: stånd att vidtaga •sådan.t, som kO'mme att för- talmannens tolkning a.v 57 § är riktig-, då där sä-
22134: bättra kur-sen. Om en förbättring ändock inträf- ges att, om yrkande att ärendet skall läJmnas vi-
22135: far, så ber.or d-et på an.dra för<hållanden. lnträf- lande .göres, bordläJgges frågan till följande ple-
22136: far den åter icke, så få vi icke klandra regerin- num, och där först upp.kom:mer frågan om under-
22137: g"len därför, utan Sikylla oss själv.a och vår falska stöd a v yr:kandet.
22138: tl'io, att reg-eringen i detta a vseende kan uträtta
22139: någonting.                                                 P u ih e m i e s: Ed. Estlanderin lausunm:>n joh-
22140:      Det skadlig-aste förihållandet beträffan.de växel- dosta pyydän huomauttaa, että työjärjestyksen 29
22141: 14~                                        Tiistaina 25 p. marraskuuta.
22142: 
22143: 
22144: §:ssä. on määrätty, että ehdotusta, jota ei ole ika:n-    3) Ehdotus laiksi hevosten ja ajoneuvojen ottami-
22145: natettu, älköön a.setettako <äänestyksen alaiseksi.            sesta sotaväen tarpeisiin sodan aikana.
22146: 
22147:   Ed. E s t [ a n d e r: Ja.g vågar invända genJte-          Esitellälä:n suuren valiokunna.n· <mietintö n:o 42'
22148: mot ta'lmannens fra;mstäJllning, att här nu icke          ja otetaan t o ·i s e e n k ä s i t t .e 1 y y n siinä sekä
22149: varit fråga. om a,tt ställa mitt försla.g under om-       ,lakivaliokunnan mietinnössä n:o 4 valmistelevasti
22150: röstning.                                                 J;räsitelty hatl<lituksen .esitys n:o 22, joka sisältää
22151:                                                           :vllämainitun. lakiehdoturosen.
22152:    Puthem:iles: Mi:nnm käsitykseni mu:kaan' on
22153:                                                              ,p u he m i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetaan
22154: tätä. 'PYkälää sovellutettava myös tämänluontoi-
22155: sessa tamauksessa.
22156:                                                           suu.l'en va•liokunnan mietintö. E.nsin sallitaam.
22157:                                                           asia;ssra yleiskeskustelu ja <kun s·e IQn julistettu
22158:                                                           pää;ttyneeksi, siirrytään la:kiehdotuksen :yksityis-
22159:    Ed. E s t l a n: d e r: Ja,g beklagar att det icke     kohtaiseen 'käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun ku-
22160: tönar sig att fö:rsöka hänskjuta. :talmannens för-        luessa tahdään muutosehdotu'ksia ·lakiehdotuksen
22161: farande tili grundlagsutskottet, emedan grund-            yksityiskohtiin, 'Ovat nämä ehdotukset, tullakseen
22162: la.gsutskottet enligt min tanke för närva.rande           äänestyks.en a:laisiksi, uudistettavat ja tkannatetfu-
22163: icke är tillräcMigi lmmperent att av:göra sådama          va•t.
22164: frågor som denna.
22165:                                                             Käsittelyjär:iest:vs h:yväJksytää;n.
22166:    ·Ed. R. E r i c 11: Vaikka asia tulee näin aivan
22167: od'Ottamatlta,, joten on hiukan vaikeata siinä aset-        Yleiskeskustelu:
22168: tua heti 'J)aikalla varmalle kannalle, niin min<usta
22169: kuitenkin nyt tuntuu, että ed. Estlanderin tul-            Ed. Vainio: Marumme puolustusta koskeva
22170: kinta 1:1fu3sä asiassa on oikea.. V. J :n 57 § :n mu-   sota;laitos, jolle n. s. tynkäeduskunta vu·onna 1918
22171: kaan ei siis olisi ta.rpeellista, että tällaista vaati- looti pdhjau, siHoin kun säJäidettiin uusi asevel-
22172: musta keskustelussa kannateitaan, vaan jos mai-         vollisuuslaki ja sen voimaan'Pa:n:emista kmkeva
22173: nittu vaatimus on tehty, niin asia sen nojalla on       la;ki, uusi .sotavä:en :rilmslaki, laki kunniatuomio-
22174: panttaNa llöY'dätlle seuratwaan istuntoon.              istuimis;ta sekä ,lait sotarvoiman ma,ioituksesta ja
22175:                                                          sotilaskyydityksestä. Kun näistä tynkäedus-
22176:    Ed. Lohi: I1m'oitan, että minun käsityks·eni         kunnan     laatimista laeista sootetaan olla eri mie-
22177: on• sama kuin edus.truji.en Estla;nderi:n ja E,ridhin. liä •h:vvirukin. ,suuressa osassa kansaamme, siitä
22178:                                                         ovatko nämä ·asetukset laillisia ja laillisessa jär-
22179:                                                         jestvks•ess'ä kokoonpantuja.         1Mielestäni olen
22180:    Ministeri A 1 k i o: Kyllä minä käsitäll' ai>na- sillä kannalla että JmkiQ tynlkä·eduskunta oli lai-
22181: Jrin asian niin että herra puhemiehen käsitys on ton istumaan ja mitään lakia laatimaan silloin
22182: tä:ssä oikea, si:la täällä yleensä ei tehdä minkään- kun melkein puolet edustajista ·estettiin otta-
22183: laisia iykk<äyksiä tai äänestyksiä pa:n:na toimeen, masta osaa lainsäädäntöön ja, ,suUottiin heidät
22184: ellei ehdotusta ole kannatettu.                         vankity,l1mää;n. Nain ollen ei puolet bnsas-
22185:                                                         trumme Vloin<ut oHa mukana vaikuttama;ssa lain
22186:    P u lh e m i e s: Onlko keskustelu ·puhemielhen syntymiseen.             Etenkin maamme työtätekevä.
22187: menettelytavasta 'Päättynyt?                            väestö, jolla tulisi olla oikeus jos keUään san:oa.
22188:                                                         sanansa eten•kin sotalaitosta koskevissa asioissa.,
22189:    Keskustelu siitä julistetaan. päättyneeksi, joten kos•ka ihciHä on siåtä 'Suurimmat ja. raskaimmat
22190: sitä koskeva asia on :loppuun käsitelty.                taalkat kannetrarvissa, niin soti'laallisessa påivä-
22191:                                                       1 työssä kum muissakin sotilasrasituksi·ssa, porva-
22192:    P u he m i e s: Eduskunta. paättänee hyväksyä riston 'tyytyessä ottamaan pää'l:vstön paikat ja
22193: la;kiehdotuksen sellais,erua :kuin s,e on toisessa kä- johtoaseman. Tällais•en arv<os·telun antamiseen
22194: sittelyssä hyväJksytty.                                 tynkäedu·skunnasta .ia sen laittomuudesta säätää.
22195:                                                         mitään lakeja ei tarvinne mitään akateemista lain-
22196:    Lakiehdotus hyvä'ksytaän.                            tuniJemista, vaa:n jokainen tavallinen kansan mies
22197:                                                         voi parlrumentaa.risilla vaistoillaan y~htyä siiihen
22198:    Asi81Di kolmas käsitte:ly liulistetaan -päätty- käsitykseen ·että t :v n k ä on t :v n k ä, eikä se V'Oi
22199: nooksi.                                                 edustaa mitään kokonaisuutta ja jolla. lain8ää.-
22200:                                                         däntötyössä ei ole mitään oilmutta koko kansan
22201:    Asia on l01ppuun käsitelty.                          ni<meSIS'ä !laatia mitään lakia. Ne lait, jotka tyn-
22202:                                                    Hevosottolaki.                                           1485
22203: 
22204: 
22205: kä.eduskunta laati, olivat melkein poiJkkeuksetta           valta.kunnan käytettävissä ole'vat voimat ka:v.ttää
22206: kapitalistiluokan etujen mukaisia, tähdättynä              mahdollisimman edullisesti maan puolustuksen· ja.
22207: työväen:! nokan .riistämi.seksi.                           siviiliväestön vä1ttämättömän <toimeentulon hy-
22208:                                                            väJksi. Tälmä lakiehdotus, joka. tarkoittaa hevosten
22209:   Puhe m i e:s: Pyydä:n eduskuntaa rauhoittu-              ja ajoneuvoj,en mobilisatsioonia sotatilan syn~
22210: maa.n.                                                     tyes•sä, myöntä:ä 2 § :ssäämJ liian 'Paljon aiheet-
22211:                                                            tomia vapautu'ksia erilaisille henkilöi'lle siitä vel-
22212:     Puhuja jatkaa: Niinpäi se a:sevelvollisuus-            vollisuudesta, mikä sodan aiJkana kulleikin kan-
22213:  lakikaan, joka sill.oin laadittiin, ei vastaa tämän       salaiseHe kuuluu. EnsinnäJkin sen 7 kohdassa
22214: maan .suurimman kansanosan toivomuksia. Tämä               myönnetå:än va:pautus .kaikille niille h'evos.ille.
22215: mai'llittu la,ki, joka olisi pohj-ana maa:mme puo-         joita t·a.rvitaan elintarpeiden ja1kelussa. Tällai-
22216: lustuskannan jä,rjestykselle, on systeeminsäJkin           nen vapautus Olli mielestäni aivan kothtuuton.
22217: 1molesta arvosteltava 'liika vanihaksi, palvelus-          Elintarpeid·eu tuottaminen on epäilemättä sodan-
22218:  ai·ka liika pitkä, moraalinen ·kasvatus puhtaasti         kin aikana. paljon tärkeämpi kysymys kuin nii-
22219: imperialistinen ja. kaikin puolin talond·ellisesti         den jakelu. Elintarpeiden jakeluun voidaan myös-
22220:  liian raskas tällaisen kö,y.hän maan kannettavaksi.       kin va.rsinkilll' liikes·enduissa, joissa se suurem-
22221: Hallituks·en esityksellä eduskunnalle, joka koskee         massa määrässä tu•lee kysymykseen, ainakin tu-
22222: lwkia iheV'Osten ja adoneuvojen ottamisesta s·ota-         levaisuudessa aivan yleisesti käyttää automobii-
22223: VIOiman taTDeisiin sodan aikana, on tarkoitus iain-         lejä y. m. ·lmlikuvä:lineitä. Si~hen voidaan kävttää
22224: sää:därunön toimenpi•teiUä järj-estää maan puolus-         myöskin sellaisia 'he·vosia, jotka eivä.t ole sota-
22225: tus kaikin puolin tarkoitustaan vastaavalle kan-           kuntoisia ja joita siis .sotaväen liikekanna'lle-
22226:  naHe. Mielestäni on tällä toinenkin ta11koitus,           pa.noa varten ei tarvitse mobili.s·oida. Senvuoksi
22227: nimittäin laillistuttaa .kaikki ne väkivaltaisuudet,       joutaisi 2 § :n 7 kohta poistettavaksi ja yhdyn:
22228: jotka heidän mielessään on kansaam1sa nlähden nii-         'siinä ed. Takkulan tekemään ehdotukseen.
22229: thin imperia.listisiin pyrkimyksiin, jotka he kul-             Myöskin 'PYkälän v.iimein,en eli 9 kohta siinä
22230: ·loirukin luolkkaeduiUoon tarpeelliseksi näkevät,           muodossa kuin se Olli sotilasasiainvaliokunnan
22231: samalla kun saadaan valtuudet luovuttaa. tässä.            mietinnossä, on, kuten mietintöön .liittyvå:ssä ensi-
22232: ila:kiehdotubessa määrätyt hevoset .ia ajoneu'V'ot         mäisessä vasta.laus<eessa huomautetaan, liian laaja..
22233: hyvinkin hurjiin sotayrityksiinsä. K'Dska pidäJn           Sellaisena kuin se mietinnössä on, vapauttaa se
22234: koko sotalaitosta koskevaa lainsäädäntöpohja•a             esim. mellmin 'kaikki ylellisyy.shevoset, m. m.
22235:  laittomasti syntyneenä .ia · koska mielestäni täl-        ratsu•hevoset, jotka olisivai juuri sotaväen ta.rpei-
22236: laisten valtuuksien myöntäminen hamtukseBe                 1Siin erittäin välttämättömät. Se va.pauttaa kaup-
22237: tukisi heidän sota:halu.iaan, ehdotan, että 'kysees-       pia.id.en hevoset va.rsinkin maalla kokonaan, sa-
22238: moleva bkiehdotus ]wkOOllaan hylättäisiin.                 moin myöskin jokseenkin tarkoin kau.punkilais-
22239:                                                            ajurien ja muiden a.iurinammattia harjoi,ttavien
22240:   Yleiskeskustelu julis.tetaa.n 'J)ää.ttyneeksi.           hevo.set. Voitanee, jos asiaa vähänikin tasapuoli-
22241:                                                            1
22242: 
22243: 
22244:                                                            suuden kannalta ka.tsotaan, olla sitä .mieltä, että
22245:  · ,puhemies: Keskustelun kuluessa on ed.                  nämä mainitsemani hevoset eivät ole ollenkaan
22246: Vainio ehdottanut, että nyt esilläoi,eva laki·ehdo-        välttämättömiä enti,sissä a.mmateissansa., silloin
22247: tus hvlättäisiin. ·Tätä ehdotusta ei ol•e kummin-          kun koko maan puolustusvoima olisi mobi-
22248: kaan kannatettu, L].oten se •raukeaa.                      lisoitava maan puolustusta. varten.           Nykyi-
22249:                                                            sen ma.ai.lmansodan aikana on esiJm. Helsin-
22250:   Lakiehdotuksen: y,ksit.y]skoihtainen käsittely.          gissä osoittautunut, että esim. hevosajurit ei-
22251:                                                            vät ole ollenkaan välttämättömiä, että ihmiset
22252:   •La:kiehdotu•kJSen 1 § hyväksytään         ~eskuste­
22253:                                                            voivat tulla toimeen ilman niitä aivan yhtä hy-
22254: lutta.                                                     vin, pikkupojat VlDivat täyttää täJmän tarpeen
22255:                        2 §.                                .kaupungeissa aivan samalla tavalla kuin nuo kus-
22256:   Keskustelu:                                              kipukilla istuvat hevosajurit. Sotilasasiainva-
22257:                                                            liokunta ensimäisessä lukemis·essaan hvväksyikin
22258:    Ed. Ta k k u 1 a: Viitaten; sota-asiainvaJ.iokun-       pykälän 9 kohdan siinä muodossa kuin s'e on
22259: nan mietintöön liitettyyn ensi:mäiseen vastalau-           ensimäisessä vastalauseessa, ,nimittäin että vapau·
22260: seeseen minä ehdotan, että 2 § :n 7 k01hta .poistet-       tus tulisi koskemaan ainoastaan niitä maata~
22261: taisiin.                                                   Joutta .pääelinkeinona.an hadoittavia henkilöitä,
22262:                                                            jotka omistavat ainoastaan yhden työkuntoisen
22263:   ·Ed. N i u :k k a; n ·e n: 'Sodan ai.ka on miel·estäni   hevosen. Tå1lainen vapautus taasen olisi mie-
22264: ~Hainen tilann•e,     jolloin täytyisi 1lmettaa kaikki     l·estäni katsottava aivan lmihtuullis·eksi. Eletyn
22265:                                                                                                           188
22266: 1486                                   Tiistaina 25 p. marraskuuta.
22267: ------·---·-·----·- --- ...... .
22268: 
22269:  sodan aika on .siinäkin kohden a-ntanut hyvin 1 yfhd~m työkuntoisen hevosen". Kutsun t&tä ed.
22270: >Selviä ja kouraantuntuvia opetuksia, on os()tta- Niukkasen ehdotukseksi.
22271: nut, miten tärkeä juuri tälllaisina ahtaina aikoina
22272: on elintarvetuotanto ja työskentely sen palveluk-         Selonteko myönn·etään oikea,ksi.
22273: sessa. On senvuoksi aivan kohtuullista, että maa-
22274: ta. ei jätetä tuottamattomaksi sen vuoksi, ~ttä           •P u lh e m i e s: Koska nyt esilläJolevat ehdo-
22275: ainoa hevonen maata}ouden harjoittajalta ·mobili- tukset ovat kumpikin keskenään •erillisiä, lie11100
22276: soidaan. Näiden seikkojen p-erusteella minä eh- ,niistä errkseen päätettävä.
22277: dotan, että eduskunta hyväksyisi pykälän 9 kolh-
22278: dan siinä muodossa. kuin se -on ensimäisessä vas-         P u 11 e m i e s: On siis ensin tehtävä päätös
22279: talauseessa, eli näin kuuluvana: Ne maataloutta ed. Takkulan ~hdotuksesta.
22280: pääelinkeinonaan harjoittavat ihenkilöt, .iotka
22281: omistavat ainoastaan :vihden: työkuntoisen hevo-          Äänestykset ja päätös:
22282: sen.
22283:                                                           1) Ken !hyväksyy suuren valiokunnan ehdo-
22284:     LE.d. K o t on en: Viimeisen puhujan väitteen tuksen tässä kohden, äå.nestää ,jaa"; jos ,ei"
22285: mukaan tulisivat m. m. ratsu- ja muut .ioutohevo- voittaa, on edustaja Takkulan ehdotus hyväk-
22286: set tämän lainkohdan noja:lla vapautetui-ksi pak- sytty.
22287: ko-otosta. Minä en tiedä, miten kukin tahtoo
22288: lakia lukea, mu-tta kun tässä pykälässä san()taan,        Äänestyksessä ovat jaa..;ään'et voitol·la.
22289: että siitä ovat vapautettuja ne henkilöt, jotka
22290: qmistavat ainoastaan y·hden heidän ·elinkeinolleen        ,p u lh e m i e s: Eduskunta on siis tä:ssä hylän-
22291: välttämättömän hevosen. niin tekisi mieli kysyä, :nyt ed. Takkulan -ehdotuksen.
22292: mille elinkeinolle tuollainen ratsuhevonen on
22293: välttämätön?                                              P u h e m i e s: Tämän jälkaan on päätös teh-
22294:                                                        tävä ed. Niukkasen ~hdotuksesta.
22295:     Ed. Ta!kkula: Kannatan ed. Niukkas·en
22296: tekemää ehdotusta.                                        2) Ken hyväksyy suuren ivaliokunnan ehdo-
22297:                                                         tuksen tässä •kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei"
22298:                                                         voittaa, on ed. Niukkasen ehdotus 'hyväiksytty.
22299:    Ed. N i u k •k a: n ·en: Edustaja Kotosen lau-
22300:  sunnon johdosta pyydän !huomauttaa., että jos            Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
22301: pykälä tälläiseksi jää, niin aivan todennäköisesti
22302: .sitä tulkitaan siten, että esim. kauppiaiden ja          P u h •e m i e s: Eduskunta on siis hyväksyn~
22303: muiden henkilöiden hevoset, jotka ovat melkein !' nyt esilläolevan pykälän sellaisena, kuin se on
22304: yksistään huvia.jelua va•rt·en, kokonaam. vapaute- suuren va:liokunnan mietinnössä.
22305: taan. Aina voidaan sanoa, ·että hevonen on vält- .
22306: tämätön, käytettäköön sitä sitten ratsastu·kseen tai      3-8 § :t, ensimäisen luvun nimike, ~13
22307: ajeluun.                                               §:t, toisen luvun nimike, 14-20 §:t, kolman-
22308:                                                        nen luvun nitmike, joht•olaus•e ja la:kiehdotuksen
22309:    :Ed. Koto u en: Jos lä'hdetäiän siitä, että }aki- nimi•ke esitellään .ia hyväksytään jå.Tjestänsä kes-
22310: ro:kälät tu~kita:an ehdottomasti päin seiniä, sil-~ kustelutta.
22311: rom ·On me1dän yleensä tarpeetonta tääJlJä ollen-
22312: kaan viipyä .ia lakirpykäliä rakentaa. ·             i    P u lh e mies: Suuren valiokunnan mietintö
22313:                                                      ' on siis muut.tamatta hyväiksvtty. Asian toi~nen
22314:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                !krusittely julistetaa!ll päättynooksi..
22315:    •P u he mies: Keåustelun •kuluessa on ed.
22316: Takkula ed. Niukkas-en kannattamana Eihdotta- 4) Ehdotus laiksi denaturoitujen alkoholipitoistea
22317: nut, että :nyt esillä olevan 'PYkälä-n 7 :s kohta aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
22318: :poistettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Tak- nistä 29 päivänä toukokuuta 1917 annetun asetuk-
22319: kulan ehdotuks·eksi. Ede-lleen on ed. Niukkanen                 sen osittaisesta muuttamisesta.
22320: ed. Takku1an kannattamana ehdottanut nyt
22321: esilläolevan pykrulän 9 koihdal1e seuraavan sana-        Esitellään .suuren valiokunnan mietintö n:o 40
22322: muodon: ,Ne maataloutta •pääelinkeim:maan ja otetaan t o i s e en ,k 'ä s i t te 1 y y n siinä.
22323: hw.ioitta,vat lhenkilöt, jotka omistavrut ainoastaan 1 semä talousvaliokunnan mietinnössä n:o 12 val-
22324:                                             Laki siementavarain kaupasta.                                    1487
22325: 
22326: mistelevasti käsitelty hallituksen esitys u.:o 46,          nioittaen ehdottaa, :että 2 momentti tässä pykä-
22327: joka sisältää. yllåmainitun ~lakiehdotuksen.                låssä saisi seuraavaill! muodon: ,.Siemenen täy-
22328:                                                             dellinen nimi, alkuperä ja itäväisyysprosentti."
22329:   P u h e m i e s: KäiSittelyn pohjaksi asetetaan           Toiseksi on toivottavaa, että se lisäys hallituksen
22330: suuren valilokumran mietintö. Ensin sallitaan               esityksBen, minkä asianomainen valiokunta ja
22331: asiassa yleis,keskustelu ja kun se on julistettu            suuri valiokunta on tehnyt 13 § :ssä, siirrettäisiin
22332: päättyneeksi, siirrytään lakieihdotukSf.n yksity~s­         .ioll'kun verran muutettuna tähän pykälään. Tö.'l:-
22333: •kohtaiseen käsittelyyn.                                    sä ta.l"lkoituksessa €1hdotan, että tä:hän pykälään
22334:                                                             lisättäisiin uusi momentti, joka kuuluu seuraa--
22335:   Käsittelyjärjestys 'hY'Vä:ksy:tään.                       vasti: ,Koristepuitten, pensaitten sekä kukkien .
22336:                                                             .ia koristekasvien siementen kaupassa 'on myyjä
22337:    Kun ei yleisk·eskustelussa ha'luta puheen'VUO-           velvollinen päällyksessä ilmoittamaan ainoastaan
22338: roja, siirrytä:än lakiehdotuksen yksityiskohtai-            siemenen ja oman lii,kkeensä nimen. Jos pää.l-
22339: soon käsittelyyn.                                           ·lyksessä on vähintäin 1 kilo samaa siemenlajia.
22340:                                                             on sitäpaitsi päällybessä ilmoitettava siemenen
22341:   2 §, 12 a) §, johtolause ja nimike esitellään ja.         itäväisyysprosentti." Jos tä:n:)ä ehidotukseni hy-
22342: hyvåksyt'ään jä:rjestänsä keskustel utta.                   väksytään, olisi siitä seurauks'ena että lakiehdo-
22343:                                                             tuksen 13 § poistetaan, ja tulen siinä tapauksessa.
22344:   Suuren valiokunnan mietintö on siis muutta-               tekemään tämän jälkimäisen ehdotuksen.
22345: matta hyvä:ksytty. Asian toinen käsittely julis-
22346: tetaan päättyneeksi.                               E:d. H i i denhei m 10: Pyydän saada kan-
22347: 5) Ehdotus laiksi siemeutavarain maahan tuon-
22348:                                               . nrutta.a ed. Virkkusen tekemäå ehdotusta.
22349:                   nista ja kaupasta.
22350:                                                                 Ed. V u o 1 :i: .i o k i: Sen jälkeen kun suuri
22351:    Esitellään sum:en valiokunnan mietintö n :o 41           valiokunta on 13 § :stä poistanut sanan, .~hedel­
22352: ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä   mäpuiden", niin tämä muniJos-ehdotus ei juuri si-
22353: maa ta-lousvaliokunnan mi.etinnössä n :o 6 valmis-          ,sä:llä suurta pa;rannusta, mutta minä rmyönnän
22354: televasti käsitelty hallituksen esitvs n:o 43, joka         kyllä, että :pieni parannus se on eikä minulla, ole
22355: sisältää yllämainitun lakiehd1otuksen.                      puolestani mitään sitä vastaan.
22356:                                                               Keskustelu julistetaan päättynooksi.
22357:   P u he m i e s: Käsittelyn pdhjaksi asetetaan
22358: suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan                   .p u h e IIll i 'e s: Keskustelun ku'luessa on. ed.
22359:                                                                   1
22360: 
22361: asiassa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu             P. Virkkunen ed. Hiidenheimon kannattamana
22362: päättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-           ehdottanut nyt .esillimlevan pykälän toiselle koh-
22363: kohtaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskust.elun ku-           dalle seuraavan sanamuodon: 2) siemenen täy-
22364: luessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotuksen              dellinen nimi, aikuperä ·ja itäväisyyspoosentti.
22365: yksityis·koihtiin, ovat nämä ehdotukset, tullaks·een        Kutsun tätä ehdotusta ed. Virkkusen ensimöi-
22366: käsittelyn alaisiksi, yksityiskohtaisessa kä:sitte-         seksi ehdotukseksi. EdelJ.een on e:d. Virkkunen
22367: lyssä uudistettavat ja kannat~ettavat.                      ed. Hii·denheimon kannattamana 'elhdottanut, että
22368:    Käsittelyjärj.estys ,hyväksytäJän.                       nyt esilläolevaan ·pykälään otettaisiin seuraava
22369:                                                             uusi momentti: .,Koristepuitten, pensaitten sekä
22370:    Yleiskeskustelussa \ei !kukaan !halua tpuheen-           kukkien ja koristekasvien siemeniJen kaupassa on
22371: vuoroa. Siirrytään lakiehdotuksen yksityiskoh-              myyjä .velvollinen pä;ällyksessä ilmoittamaan
22372: taiseen käsittelyyn.                                        ainoastaan siemenen ja oman liikkeensä nimen.
22373:                                                             Jos påällyksessä on vähintäin 1 kilo samaa si&-
22374:   ,1-4 §:t esitellään ja. hyväksytään järjestänsä           menla.iia on sitäpaitsi päällyksessä: ilmoitettava
22375: k:eskustel u tta.                                           siemenen itä'Väisyysprosentti." Kutsun tätä ehdo-
22376:                       5 §.                                  tusta ed. V1rkkusen toiseksi ehdotukseksi.
22377:   Keskustelu:
22378:                                                               Selonteko myönnetään oikeaksi.
22379:    Ed. P. V i rr k kun en: Eräs asiantuntija,                  P u h e m i e s: Koska nämä molemma:t 'e'hdo-
22380: jolla lienee ollut osuutta käsiteltävänä 1olevan lain       tukset ovat kes'kenään ·erillisiä, lien·ee pä.ä.töl
22381: valmistamisessa, on pitänyt suotavana saada pa.ri           niistä erikseen toimitettava.
22382: parannusta tähän py käJlään. Minä omistan mie-
22383: lelläni hänen Eihdotuksensa .omakseni .ia saan kun-           Kåsittely.iärjestys heväksyiään.
22384:                                             Tiistaina 25 p. marraskuuta.
22385: 
22386: 
22387:   P u h e ·m ,j e s: On ensiksi OOhtävä päätös ed.             Eduskunta on siis hyväksynyt ad. ViTkkusen
22388: Virkkusen ensimäisesrtä ehdotllk.sesta.                     tekemän !fudotuksen.
22389: 
22390:   Äänestykset ja päätös:                                      H--16 § :t, l~tkiEilidotuksen joh'ilol•ause ja ni-
22391:                                                             mike hyväksytään järjestänsä keskustelut-ta.
22392:    1) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo-                      P u •h e m i e s: Kun suuren valiokunnan ehdo-
22393: tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa.''; jos ,•ei"            tusta ei ole muuttamatta hyväksytty, lähetetään'
22394: voittaa, on ed. VirkkUJsen ;ensimlålinen 1ehd10tus
22395: b,yväksytty.                                                lakiehdotus sellais·ena kuilu se on eduskunnan
22396:                                                             päätöksellä hyväksytty, takaisin suureen v a-
22397:   Aänest.yksessä ovat ·ei~ään:et voitolla.                  1 i! o kuntaan, ioten toinen käsittely tulee jat-
22398:                                                             kumaan.
22399:     Puhemies: Eduskunta on siis tälssä ikoh-                 6) Ehdotuksen. laiksi eräistä naapuruussuhteista
22400: -d.en hyväksynyt ·ed. Virkkusen ehdotuksen. Tä-
22401:  män jälkeen Qn äänestettävä ed. P. Virkkusen toi-          sisältäJvän hallitu:ks•en esityksen n:o 36 johdosta
22402:  oosta ehdotuksesta,                                        laa.dittu lakivaliokunnan mietintö n:o 14 esitel-
22403:                                                             lään maini·tun lainsäätämisasian ensi m ä i s t ä
22404:   2) Ken hyväksyy suuren va:li:okunnam: ehdo-               •k ä s i t t oe 1 y ä va:rten.
22405: tuksen tässä .kohden, 1äänestää ,jaa."; jos ,ei"
22406: voittaa, on ed. Vinkkusen toinen ehdotus .hyväk-              :Kun ei kukaan halua puheenvuoroa, juli!ste-
22407: sytty.                                                      taan ensimäinen käsittely päättyneebi ja asia
22408:                                                             menee s u u r e e n v a 1 i o k u n t a a n.
22409:   Ää.nestykS'essä ovat ei-å·äinet V!OitoUa.
22410:                                                             7) Ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkunta 1906
22411:   Pu•hemies: :mduskunta on siis hyväksy-                    annetun valtiopäiväjärjestyksen' nlkoasiainvalio-
22412: nyt tässä kohden ed. Virkkusen eihdatuksen•.                  knntaa koskevien säännösten täydentämisestä
22413: 
22414:   6-12 § :t esite~llä;äJn ja hyväiksyiään jä:l'ijestan:sä   sisältäJvän ed. Kedon y. m. eduskunta•esitykS>en
22415: keskustelutta.                                              n:o 7 johdosta laaditt•u •perustusla,kivatliokunnan
22416:                          13 §.                              mietintö n:o 8 esitellä:ä:n :rnruinitun lainsäätäruis-
22417:   Keskustelu:                                               asian e n s i m ä i s t ä lk ä s i t t e 1 y. ä varten.
22418:                                                               Keskustelu:
22419:   Ed. P. V i r k k u n en:       Eh·dotan, että tämä
22420: 13 § poistettaisiin.                                            'Ed. R. Erich: ;Erityisen ulkoa·siainvalio-
22421:                                                             kunnan asettaminen valtiopäi vä:järjestyksen mu~
22422:   Ed. T o '1" p p a: Pyytdän kannatta;a ed. Virk-           kaa.n, uuden hallitusmuodon säätäminen sekä vih-
22423: kusen tekemä•ä ·ehdotusta.                                   ruoin okäytännölHs·et sei'kat ovat tehneet ulko-
22424:                                                              asiainvaliokunnan tehtäJvien tatnkemman määrit-
22425:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                      t.elemisen ta.rpeelliseksi. Kysymys on nä~Hä va~l­
22426:                             _;
22427:                                                             tiopäivillä joutunut <vil'eiJle 1sekä oouskunta.esi-
22428:   ,puhemies: Keskustelun kuluessa on ed.                    tyksen että anomus€Jhdotuben kautta. Jälkimäi-
22429: Virkkunen ed. Torpan kailn·attamana ehdottanut,             sen ,lähtökohtana .ia tarkoituksena 'Oli, että halli-
22430: että -esmäoleva •pykälä poistettaisiin lakiehdotuk-         tusta pyydettäisiin ottamaan ha.rkittavaksi, miten
22431: sesta. Kutsun tätä ehruotusta ·ed. Vinkkusen Eili-          hallituksen ja eduskunnan välisen yhteistoimin-
22432: dotukseksi.                                                 nan muotoja ulkopolitiikan alalla voitaisiin ke-
22433:                                                             hittäJä erityisesti ulkoasiainvaliokunnan toimin-
22434:   Selon~ko m.yönnetääin oikeruksi.                           taa ta.rkem.min .määtrittel·emällä. Voitanee hy-
22435:                                                             väillä syyllä kysyä, eikö ehkä o;isikin ollut asian-
22436:   Äänestys ja päätös.                                       mukaieint.a, että tämän tärkeän ja laaja:kantoisen
22437:                                                             kysymyksen valmistus olisi jäänyt hallitukse~~;
22438:   Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuk-                   asiaksi, joka sitten ensi valtiopäivillä .olisi voinut
22439: s~n tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,          eduskunnalle antaa esityksen . Kun nyt kuiten-
22440: on ed. Virkkusen ehdotus hyväksytty.                        lkin myös eduskunta·esitys on tästä a:siasta tehty,
22441:                                                             on perustuslakivaliokunta. joutunut valmista-
22442:   -Aänestvksessä ovat ei-•n~t voitolla.                     maan €Jhdotuksen ulkoasiainvaliokuntaa koskevrut
22443:                             Ulkoa!liainvaliokuntaa. koskevat säännökset.                                       1489
22444: -- -------------------------------------------------------------- ------------------
22445: 
22446: vaJtiopäiväjäJrjestyksen säännnösten täydenltämi-           asia'Ssa. Mikä on sitten tuoNainen tavalista tär-
22447: seksi. Ja vaikkei asiaa olekaan _ erityisen perin-         keämpi asia? Siitä tietysti mielipiteet käyvät
22448: 'J)dhjai.sesti valmisteltu, lienee kuitenkin puolus-       hyvin suuresti erilleen; siitä V'Oisi 31iheutua san-
22449: tettavissa, että eduskunta puo:Iestaan jo nyt päät-        gen paljon erimielisyyttä ja. hankauksia.
22450: tää perustuslain muutoksen, kuitenkin· vain sillä              ·Tulen nyt enemmistön ehdotuksen toiseen suu-
22451: edellytyksellä, että ·pysytä!än varltiopäiväjärjes-         reen lheikkoutoon, .nimittäin vaiteliaisuusvelV'Oi-
22452: tyksen luonnollisissa puutteissa eikä säädetä s·el-         tuk,sen määrittelyyn. Valiokunta ehdottaa n:i-
22453: laista, mikä laatunsa mukaisesti kuuluu hallitus-          mittäin 43 a §:n 3 momentille seuraavaa sana-
22454: muotoon. Ennen kaikkea on 'kuitenkin välttä-                muotoa: Valiokunnan jäsenten· on noudatettava.
22455: mäitöntä, että tähän perustll!Slain muutokseen ei          sitä vaiteliaisuutta, .iota valiokunta katsoo kun-
22456:  koeteta yhdistää sellaista, mikä rajoittaa halli-         kin .asian laadun vaativan. Että vaiteliaisuuden
22457:  tuksen toimivaltaa ulkoasioissa, sellais·ena ·kuin         määxääminen näin jätettäisiin ulkoasiainvalio-
22458:  tämä toimivalta 'hallitusmuodon mukaan esiin-             kunnan harkinna,sta riippuvaksi, olisi 'J)eräti ar-
22459: tyy. Tämä johtaa minut lahinnä pu:humaan kah-               velutta.vaa vallankin siinä tapauksessa että haJli-
22460: -desta tärkeästä kysymyksestaä, joihin huomiom-            tuks-elle enemmistön ehdotuksen mukaisesti sää-
22461:  me ·kiintyy kun tutkimme perustusla:kivaliokun-           dettäisiin velvollisuus .kääntyä ullwasiainvalio-
22462:  nan enemmistön ethdotll!Sta. Tässä ehdotuksessa            kunnan :puoleen ja ·pyytää 'siltä 1lausuntoa. Mutta
22463:  tahdotaan hiukan ·peitellyssä muod.ossa säätäa             vaikkei sellaista v·el vollisu utta .säädettäisikään,
22464: JmUitukselle velvoitus tärkeimmissä asioissa neu-          johtuu kai-kissa tapauksissa ul·koasiain 'luonteesta,
22465:  votella ulkoasiainvaliokunnan kanrssa.. Tässä sa-          että hallituksen määrättåvissä on ja pitää olla.,
22466: notaan ,tilaisuus siihen, samoinkuin kaiikkiin asiaa        mi,kä asia on salassa pidettävä ja mikä ei. Halli-
22467:  valaiseviin asia·kirjoihin tutustumiseen on ulko-          tus ei voi luopua pidättämästä tätä kysymystä
22468:  :asia.inva.liokunnalle varattava aina, milloin on ky-      itsensä •ratkaistava-ksi. UlkovaHat eivät. voisi
22469:  :b..Ymyksessä muihin kuin valmistaviin toimenpitei-        täydellä ·luottamuksella kaäntyä .sen puoleen ta.i
22470: siin ryihtyminen j. n. e.·" Taihdotaan säätää halli-       sanoakaamme: niiden luottamus väh.enisi, jo.s
22471:  tukselle velvoitus .kääntyä tärkeimmissä. ulkopo-          :vaiteliaisuusvelvollisuuden •noudattaminen ei
22472:  liittisissa asiois-sa ulkoasiainvaliokunnan puoleen,       olisi ·hallituksen it.sensä määrättävissä. Olisi
22473:  neuvotella sen kans·sa ja ·pyytää siltä lausuntoa.         luonnotonl!ia, jos peru-stuslaki ve!lvottaisi !hallituk-
22474:   Tällainen velvoitus, joka sitoisi ulkoasiainministe-     sen niin toimimaan, että ·asia., jonka S•e kentiesi
22475:  rin ja. yleensä hallituksen toimivaltaa, kuuluisi          vieraas•een va.ltioon nähden ·on sitoutunut pitä-
22476:  luonteensa muka>isesti hallitusmuotoon. Mutta              mään salassa, voisi joutua jul·kisuuneen, mikä
22477:  tämä syy ei suinkaan 'ole ainoa, jonka vuoksi              vaara todellakin olisi olemassa, jos ulkoasiain-
22478:  tuota .ehdotettua muutosta on vastustettava. Ku-           'Valiokunnan tai s·en jäsenten harkinnasta riirp-
22479:  ten -ensimäisessä vasta lauseessa, johon tässä pyy-        puisi, milloin vaiteliaisuutta Qn noudatettava ja
22480:   dän saada viitata, ·Osotetaan, ·on san):!.'en tärkeitä    milloin ·ei. Väitetään kenties: u1lkoasiainvalio-
22481:  ja painavia asiallisiakin epäilyksiä tällaista sään-       kun:ta ei vaäJrinkäyttäisi haUituksen luottamusta,
22482:  nöstä vastaan. Ja niitä aion tässä lyhykäisesti           vaan se päinvastoin kernaastikin noudattaisi sitä.
22483:  kosketella.                                                vaiteliaisuutta, jota haUitus puolestaan- ilmoittaa
22484:       Enemmistö 1elhdottaa, ·että niinkuin sanat kuu-       pitävänsä tarpeellisena, vaikkakaan hallitus ei
22485:  luvat, tällainen tilaisuus olisi ulkoasiainvaliokun-       voi sitä mä;ärätä. Olkoonpa näinkin, mutta vie-
22486:   naUe varattava, milloin on kysymyksessä mui-              raaHakin hallituksella tulee olla varmuus myös-
22487:  hin kuin valmistav>iin toj,rruelllpiteisiin ryhtymi-       kin siitä, ettei mi,kä asia tahansa voi joutua la:a-
22488:  nen j-ossain tavallista täJrkeämmässä Suomen suh-          jernma:lti tunnetuksi kuin asianomainen 'hallitus
22489:  detta ullmvaltoihin koskevassa asiassa. J okai-            itse :katsoo hY'Väk·si, siUä rpitää kerta- kaikkiaan
22490:   nen, joka j-onkun verran tuntee ulkopoliittisia          'Olla se. varmuus, ,että jQs on sovittu ta;i jos as:i\).n
22491:  kysylillyksiä ja niiden käsitelyjärj-estystä, tietää       omasta laadusta johtuu, että jokin asia on Jlli~et­
22492:   ja, ymmärtää, että on p.erin vaikeata, jopa inaih-        tavä salassa, se myöskin ipysyy salass.a eikä tästä
22493:  dotonta sanoo, milloin jokin tä;Hainen kysymys             kysymyksestä missään kokouksessa ·,erityisesti
22494:   on valmistavalla asteella eli mikä toimenpide on          päätetä eikä äänestetä. U1koosia:tihan · ovatkin
22495:   .la. mikä ei ole valmistavaa laatua; se riippuu mo-       arkaluontoisia. Lienoohän meillä;kin · sattunut
22496:   nesta seikasta, joita ei aina voida -ennakolta ja        tapauksia, j.ollloin v-astoin lakia on julkaistu ul,ko-
22497:   joita vielä vähemmän voidaan yleisellä säännö:Iä         poliittisia a.siakirjoja, joita ei oltu julaistavaiksi
22498:  määritellä. Toiseksi ehdotetaan, että mainitun-            aijQttu ja joita ei sovi ilman :hal-lituksen lu-paa
22499:   lainen ·tilaisuus olisi val~okunnal1e ·varatta'Va,        julkaista. ·Tällaiset tapaukset, vi-eläpä/ 'sellaiset
22500:   kun on ·kysymyksessä toimeill))it.eisiin Tyhtyminen       mahdollisuudet :eivät ·Ylimalkaan kohota valtioHe
22501:   jossakin ta·valHsta tärkeämmässä ulkopoliittisessa        ulk011llai1la tulevaa ja siJJe vaadittavaa Uuotta-
22502: U90                                     Tiistaina. 25 II· marraskuuta.
22503: 
22504: 
22505: musta. SeDJkin vuoksi on pyrittävä ehkäisemåän tua, että vaiteliaisuutta on noudatettava, mikä
22506: kaikkia sellaisia mahdollisuuksia ja kaikkia sel- ei ole sitä laa.tua~ Itse tuo vaatimus, että
22507: l&isia •pyJ."kimyiksiä, :iotka voivat tällaisiin ikäviin tämä kysymy•s jäisi valiokunnan harkinnasta ja
22508: tapauksiin johtaa..                                      •päätöksestä ri~prpuvaksi, se osottaa - pyydän
22509:    •Ehkäpä iässä ylb.teydessä v<edetään esille sa- anteeksi a,:rvostl'lluani - valtiollisen omintaikei-
22510: lais-en diplomatia·n iskusana. Minä myönnä:p., että suutemme suhteellista kehittymättömyyttä, sillä
22511: salainen diplomatia ei yl-eensä ole pienten kanr minä luulen, -ettei juuri missään muualla sellaista
22512: sojen edun mukainen vaan rpikemmin vahingolli- suhdetta haHituksen .ia parlamentin välillä otet-
22513: oon. Mutta ensinnäkin S4llainen di•plomatia tässä taisi huomioon. Ulkoasiainvaliokuntaa. koskevien
22514: arveluttavassa muodossa, jota viimeksi olen tar- valtiopäiväjärjestyksen säännösten täydentämisen
22515:  koittanut, ja. eräiden tärkeiden asiain salassa- yhteydesä on 1>al.ion puhuttu vastaa.vasta. ehdo-
22516: pitäminen tarpeellisen ajan •kuluessa ei suinkaan tuksesta, joka Ruotsissa. on ollut tänä vuonna val-
22517: ole sama asia. Eihän muillakaan luvallisilla tiopäiväin käsiteltävänä ja joka on jätetty yli vaa-
22518: elämänaloilla :kaikkea, mikä tapahtuu ja mitä lien lepää,mään. Se suopi, tämä on myönnettävä,
22519:  valmistetaan, saateta julkisuuteen.           Toiseksi: ulkoasiainvaiioikunnalle hyvin laajan toimivalla.n,
22520: m:i-ssä määrin diplomaattisten asiain salaluontoi- mutta siitä huolimatta se, kuten luonnollista on:,
22521: suus kansainvälisissä su<hteissa säilyy tai häviää, jättää vaiteliai:sumsvelvollisunskysymyksen halli-
22522: se ei ole meidän määrättävissämme. Me saamme tuksen harkinnasta .ia päätöksestä riippuva.ksi.
22523:  mukautua siihen, miten tämä a1sia maailma.ssa i           Tahtoisin myöskin huomauttaa, että valiokun-
22524:  yleensä kehittyy. Eikä suinkaan kaikista tun- 1 nan enemmistön 43 a. § :n 3 momentille ehdot-
22525: nussanoista huolimatta tä!llä alalla meidänkään tama. sanamuoto <ln ristiriidassa sen periaatteen
22526:                                                        1
22527: 
22528: -päivinämme noudateta avointa •peliä, sen olemme kanssa, joka on julkilausuttuna painov·apaus-
22529: saaneet nähdä :viime aikain suurista poliittisista la•issa, sen 26 § kun aivan s·elvästi·edellyttää, että
22530: tanauksista ja suurten l)ooliitti!Sten kysymysten juuri ulkoasioissa !halli·tus määrää, onko asia ja
22531: käsittelystä aivan taripeeksi asti. Lukekaam- missä märurin sala.ssa pi:d·ettävä. Siinä lausutaan
22532: mepa esim. vain selostukset rauhankysymyksen se periaate aivan selvästi -eikä ole väihintäkään ai-
22533: kasittelystä Amerikan Yhdysvaltain senaatissa hetta nyt poiketa. tästä IJ)·eriaatteesta, jonka laå.n-
22534: sekä. .presidentti Wilsonin useissa kahdin nouda.t- säätä.jämme siis, kuten sanottu, .painova•pan:slaissa
22535: tsJqtasta sal!llperäisyydoestä, muista tällaisista ta- aivan äs:ken on säätänyt.
22536: -pau>ksista puhumatta..                                    Mutta luulen oikeastaan jo tar'peeksi pu!hu-
22537:    ·Mutta tässä kysymyksessä salaisen diploma- nooni siitä asiasta, että ·se vaiteliaisuus, jota
22538: tian pysyttämisestä taikka hy lkäåimisestä ei nyt 1kaikki tah.torvat ulkoasiainvaliokunna;n jäseniltä
22539:  oikeastaan oiekaan asian ydin. Myöntähään va- vaadittavaksi, on oleva hallituksen määrättä--
22540: liokunnan enemmåstökin periaatteellisesti, että vissä, ja panen tässä kohdin lopuksi vain mer-
22541: sa:las.sa ·pidettäviä asi<lita on olemassa ja ~tä 1 kille sen huomattavan tosiseikan, että kun• <pe-
22542: useissa tapauksissa vaiteliaisuutta on pakko n<lu- rustusla!kivaliokunnan asettamalla .laost<llla oli
22543: dattaa. Mutta se· talhtoo tehdä :tämän vaiteliai- tilaisuus molemmista nyt kysymyksessä olleista
22544: suusvelvoituksen noudattamisen riippuvaksi ul- asioista keskust-ella nykyisen ulkoasiainministe-
22545: koasiainvaliokunnan harkinnasta ja tässä koh- sin s·ekä Suomen senaatin ulkoasiaintoimituskun-
22546: taamme suuren, oikeastaan valtionsisäistä laa- nan 'Elnsimäisen •päällikön kanssa, niin nämä mo-
22547: tua olevan periaatteellisen kysymyksen. Kun lemmat valtiomiehet olivat sillä kannalla, joka
22548: vaaditaan•, että ulkoasiainvaliokunta itse saisi käy ilmi ensimäisestä ja toisesta vasta.la usoosta.
22549: mäa.rätä vaiteliaisuuden: noudattamisesta., niin           Vihdoin mutama salllll Mljännestä vastalau-
22550: silloin tietoisesti taikka tiedottomasti kannate- soosta. Kieltämättä voidaan esittää va.rsin huo-
22551: taan ltuoi·la.ista valep&r:la.ment.aa;rista katsant<l- mattavia seikko.ia sen käsiiyksen puolesta, ettei
22552: kantaa, joka valitettruvasti ei o:le meidän ju1lki- nyt ainakaan vielä olisi mentävä pitemmälle,
22553: seesa 'elälmässämme a.ivan ~harvinainen. Jos oi- ku[n tässä neljännessä vastalauseessa ehdotetaan,
22554: keaan rpa'rlamentaariseen• hallitustapaan kuuluu, vaHa~in kun voidaan v.iitata suhteellisesti puut-
22555: että hallitus, nauttien eduskunnan luottamusta, teelliseen valmistukseen. Kun kuitenkin kysy-
22556: myöskin tärkeissä asioissa •pyrlkii johtamaan ja mystä läh-emmin tarkastellaan, luulen puolestani
22557: ahjarumaan eduskunnan toimintaa ia. päätöksiä, mahd'Olliseksi mennä niin pitkälle, kuin ensimäå-
22558: näin on itsestään se'f.vää. että hallituksella tällai- sessä ja toisessa wsta1lauseessa ehdotetaan, ja. jos
22559: sissa.kin ta•pauksissa .ia kysymyksissä täytyy olla niin tehtäisiin, niin toivottavasti myös.kin nyt
22560: valta määrätä, miH{)inka vaiteliaisuutta jossakin tällä lainsäädäntötoimena saavutettaisiin asian
22561: asiassa on noudatettava. On toisin sanoen luon- pysyväim~n jarj.estely. Neljännessä vastalau-
22562:                                               .
22563:  nollista, että se hrur'kit&e, mikä asia on sitä laa- . seessa va.stustetaan paiisi äsken main.itsemiani
22564:                                  Ulkoasiainvaliokunta.a. koskevat säännökset.                            l~l
22565: 
22566: 
22567: 
22568: kohtia vieläkin kahta ehdotattua muutosta. En- sissa kään:tymätstä itse eduskunnan ,puoleen, jos
22569: sinnäkin vastustetaan s.itä, että hallitus voisi se jossakin tapauksessa 'harkitsee s-en sopivam-
22570: vastoin tähänastisia yleisiä periaatteita kääntyä maksi.
22571: suorastaan ulkoasiainvaliokunnan puoleen, tehdä            Kaiken tämän olen nyt lausunut - tahdon sitä
22572: sillle tiedonantoja ja pyytää siltä lausuntoja, sen vielälkin teroittaa - sillä nimenomaisella edelly-
22573: sijasta että muuten olisi käännyttävä eduskunnan ~yksellä, että hallitukselle ei sää.detä mitään vel-
22574: puoieen: kokonaisuudessaan. Se seikka, että tässä vollisuutta näissä asioissa kään.tyä ulkoasiainva-
22575: nyt on kysymyksessä uutuus, ei tietysti ehdot- liokunnan puoleen•, vaan että tämä jääpi hallituk-
22576: tomasti vielä merkitse, että tämä uutuus on hy- sen omasta harkinnasta riippuva.ksi.
22577: läitäv~ enkä oikea;stlllan luule se~. muuto~sen, 1           4 :nnessä vastalauseessa vastustetwan edelleen
22578:  joka sisältyy 43 a) § :n 2 momenttun, sellais-ena sitä, että ulkoasiainvaliokunta voisi hallituksen
22579: kuin tämä toinen momentti kuuluu -ensimäisen alotteesta ja. kutsumuks-esta kokoon,tua. valtiopäi-
22580: vastalauseen mukaan, sisältäväJ:l mitään erityi- väin väliaja.Ua. Minä myönnä.n kernaasti, että
22581:  s-esti vaarallista taikka arveluttavaa. Viittaan tästäkin asiasta voidaan olla eri mieltä. Otetta-
22582:  seura.a;viin s·eikkoih,in:                              koon kuitenkin huomioon ensinnäkin, että kysy-
22583:      iTä:män svvs-istuntokauden aikana hallitus mys ulkoasiainvaiiokunnan kokoontumisesta ·val-
22584:  kerran on ulkopoliittisissa asioissa kääntynyt ·tiopäiväin väliajalla. aina riippuisi hallituksen
22585: ·eduskunnan .puoleen, tehnyt sille tiedonannon ja harkinnasta eikä valiokunnasta itsestään, otetta-
22586:  antanut sille tilaisuuden lausua asiasta mielipi- ikoon -edelleen huomioon., että ha'llitukselle ei olisi
22587:  teensä. Hallitus on myöskin ·kerran kääntynyt säädettävä mitään velvollisuutta määrätyissä
22588:  ulkoasiaiDJVa.liokunnan puoleen .i;t tehnyt sille asioissa kääntyä valiokunn.a.n puoleen, vaan tämä
22589:  tiedonannon. Ja minusta on otaksuttavissa, e.ttä asia,, niinkuin mon·esti olen, huomauttanut jäisi
22590: .viimeksimainittu käytäntö, siis se, että hallitus hallituksen harkinnasta riimmvaksi, ja kiinni-
22591:  toisinansa kääntyy ulkoa;siain!Valiokunnan puo- tettäkö·ön vielä huomiota siih-en näkökohtaan että
22592:  leeu, te·kee sille tiedonantoja .ia tahtoo valmistaa eräissä ta11auksissa kenties täten päästäisiin kut-
22593:  sille tilaisuuden ilausua imielipiteensä, että -        sumas'ta. itse eduskuntaa valtiopäiville. Lisättär
22594:  sanon - trumä käytä:ntö kenties tulee verrattain köön myöskin se seikka, että valtiopäiväin väli-
22595:  yleiseksi, vaikkei siitä mitään nimenomaan sää- a•jalla useissa ta.pauksissa. voipi olla. asianmukai-
22596:   d·ettäisikää.n.                                        sempaa ja: edullisempaa·, että hallitus neuvottel:oo
22597:      'Eduskunnan tavaton työtaakka voisi jossaikin tällaisen edu&kunnan varsinaisen elimen, ulko-
22598:  määrin vähetä, jos eräiden ulkoasiain käsittely asiainvaliokunnan ka-nssa kuin Bttä se neuvottelis'i
22599:  voisi rajoittua ulkoasiainvaliokunnan puitteisiin, TYhmien va.ltuuskuntain kanssa. Luulen siis, että
22600:  j.on.ka jäseniltä voita-nee edellyttää tavallista suu- u~koasiauvaliokunnan kokoontuminen valtiopäi-
22601:  rempaa harrastusta ja ehkäpä tavallisesti suurem- väin ·väJiajaHakin. voidaan katsoa, mllihdolliseksi ja
22602:   paa perehtyneisyyttäkin ulkoasioihin. kuin edus- että senmukainen säännös voidaan ottaa valtiOJ>äi-
22603:   kunnan jäseniltä yleensä.. Lisäksi tulee se seikka, väljär.iestykseen. Lisäån täijlän sen vakavan toivo-
22604:  että eräissä tärkeissä asioissa tarpeellista vaiteliai- muksen, että 'hallituksella a·ina tulee olemaan siksi
22605:  suutta t<>dellakin V'Oidaan plilremmin ooudattaa paljon selkärankaa. ja s~ksi paljon. perustuslain-
22606:  lilhtaammassa piirissä kuin laajemmassa. Ja nel- mukaista itsenäisyy.ttä ja rtoimintakelpoisuutta.,
22607:   jä,nneksi taihtoisin huomauttaa, että vaikkakin että se ei näinkään ollen alistu mihinkään ulko-
22608:   hallitukse1le .nyt laissa säädeitäisiin tuollainen ti- a:siainvaliokunna.n, johtoon. Toivon siis, että suuri
22609:   laisuus sMrastaan kääntyä eräissä asioissa ulko- valiokullita. tätä lakiehdotusta harkitessa:an ottaisi
22610:   asia.invaliokun·nan puoleen, uiin tämä ei merkit- erityisesiikin. ensimäisessä ja toisessa. vastalau-
22611:   sisi eduskunna.n päättämisvallan siirtämistä ulko- se-essa esitetyt seikat asianmukaisesti huo.mioon ja
22612:   asiainvaliokunnalle. Sil'lä tässähän on n~men­ että se myös pyytäisi herra u'lkoasiainministeriä..
22613:   omaa.n kysymys sellaisista. asioista, joissa olek- hyväntah'toiS>e.St-i olemaan tämän asian käsittelyssä
22614:   taan hallituksen vain tekevän, tiedona.nt<>ja. ja neu- vatliokunnassa. saapuvilla sekä ~ittämään sitä
22615:   vottelevan ja vaEokun.nan puolesiansa vain anta.- ka.Illtaa, jolle ulkoasiainJohto tässä asiassa. aset-
22616:   van hal'litukselle lausuntoja, vaan ei suinkaan mi- tuu.
22617:   tään päätöksiä tekevän. Ja täytyy hän. meidän
22618:   aina kaikissa oloissa yllä'Pitää tuo oikeudellinen        Ed. V o i o n m a a: Pernstusla'kivaliokunna.n
22619:   ja periaatteellinen eroavaisuus sitovain päätösten esittäJmällä lainsäädä.ntötoimenpitee'llä on tarkoi-
22620:   ja ·lau-suntojen välillä. Sitäpaitsi, joskin otettai- tuksena saattaa, >eduskunnan. toiminta. uusille
22621:   siin va.Itiopäivä.jrurjestykseen sellainen .säännös, urille. Suomen itsenäiseksi tultua ovat ulkoasiat
22622:   j.oka ensimäisessä vastalauseessa edellytetään, niin muodostuneet sellaisiksi, että niitä ei voida t~ä
22623:   se ei tietysti estäisi hallitusta tällaisissa ta.pauk- lähin hoitaa ilman eduskunnankin myötävaiku-
22624:                                         Tiistaina 25 p. marraskuuta.
22625: 
22626: 
22627: tnsta. Kun näin on, on 'luonnollista, että kaikissa       vastalauseessa annetaan edes jotakin määritelmää
22628: kohdissa eivät va.n:ha.t maUit ja muodot kelpaa.          siitä, mitä tarkoitetaa.n näillä ,,tärkeimmillä uiko-
22629: Täytyy jokseenkin rohkeasti astua uusille urille          asioilla"; siinä näet esitetääm, että ennenkuin teh-
22630: huomioonotta·en asian .ia kansan vieisiä vaaHmuk-         dään valtakuntaa velvoitta,via. sitoumuksia tai
22631: sia. Me olemme edellisen arv. puhujan esityksestä         päätöksiä tai ryhdytään muihin tavallista tär-
22632: saa,neet kuulla koko joukon pieniä esteitä, joita         keämpiin toimenpiteisiin sellaisissa Suomen suh-
22633: löytyy meidän maamme entisessä lainsäädännössä            detta ulkovaltoihin koskevissa. asioissa j. n. e., että
22634: ja entisessä .pa.rlamentaarisessa käytännö.ssä täl-       sellaiset asiart olisi esitettävä ulkoasiainvaliokun-
22635: laista uutta toimintaa vastaan. Emme kuitenkaa:n          nalle. Siis a.inakin yksi ryhmä tärkeitä asioita.
22636: saa, niitä säikähtää, jos aiomme käydä toteutta-          nim. sellaiset asiat, jotka sisältävät jonkun sitou~
22637: maan meidän kansamme osallisuutta Enroopan                muksen, olisi ulkoa:siainvaliokunnaUe esitettävä.
22638: itsenäisten kansojen y hteiselämässä.                     Mutta näitäkään asioita. ei vaEokun:nan oHsi seu-
22639:    !Minä luulen, että perustuslakivaliokunnan eh-         ra:ttava pitkin niitten käsittelyä, vaan valiokun-
22640: dotus, jonka pääkohdat minäkin hyväksyn, oikeas-          nalle ne olisi esitettålvä vasta ennenkuin lopullinen
22641: taan> onkin .io ottanut huomioansa kaikki kohtuu-         ratkaiseva sitoumus tai päätös niissä tehdään.
22642: della aseltettavat varovaisuusvaa.timu'kset ja. myös      Minusta sellainen säännös olisi paikallaan. Niin-
22643: kaikki fmtisyyd.en asettamat vaatimukset, niin            ikään on kolmannessa vas·ta.lauseessa edustettu
22644: että se ei itse asiassa: ole niihin niinkä.äm ristirii-   sitä ka:nta,a, että jos kerran ulkoasia:i.n'Valiokunnan
22645: dassa, kuin ensi näkemä:ltä ehkä luulisi.                 tulee olla eduskunna,n puolesta. .ionkunlaine.nkaan
22646:     On ensinnäkin huomautettu, että ei sa.isi valtio-      asiantuntija täillä alalla, jos sen yleensä tulee
22647: päiväjärjes.tykseen ottaa sellaista säännöstä kuin        täyttää tehtävänsä .ia hettaa pyrkiä ulkoasiain
22648: ~sillä oleva, koska. se luonteeltaan paremmin kuu-        ymmärtäJmiseen niin paljon kuin se voi, nii.n täy-
22649: luu hallitusmuotoon. Rohkenen huomauttaa., että           tyy sille valmistaa. tilaisuutta siihen. Ja se ta-·
22650: ennenkin o.n valtiopäiväjärjestykseen otettu sel-         p.ahtuu siten, että ulkoasiainvaliokunnalle esi,te-
22651: laisia sää.nnök&iä, jotka paremmin olisivat pa:ikal-      tääu jatkuvasti se, mitä on tapahtunut ulkoasiain-
22652: laan hallitusmuodossa. Ei tällainen muotoseikka           hoidossa, jotta ulkoasiainvaliokunta saapi tarpeel-
22653: saisi mielestäni estää näin tärkeän ja. oikeutetun        lista a.ineis.toa yleensä arvotellalkS'een ulkoa.sioita
22654: asia:n säätämistä, kuin nyt o.n puheessa. Niin-            ja antaakseen päteviä lausuntoja, ja. mietint.öjä
22655: ikään on valiokunnan ehdotuksessa rajoitettu              eduskunnalle, jonka puolesta. sen. pitäisi toimia.
22656:  nlkoa:siainvaliokunnan suunniteltu toimin:ta ai-         Minä en ymmärrä, kuinka ulkoasiainvaliokunta
22657: no!Lstaa:n t ä r k e i m p i i n ulkoa.sioihin, jotenka   yleensä voisi täyttää tehtävänsä, jollei sille han-
22658: ei ole suinkaan tarkoitubena, ·että se k a, i k i s s a   kittaisi tilaisuutta. pysyvästi ja sää,nnöllisesti seu-
22659: ma.hdollisissa asioissa rup•eisi oikein kuin urakalla     rata, ulkoasiain juoksua.. Sitä tarkoittaa kolman-
22660:  vaivaamaan haUitusta. Ei, s-e ei ole tarkoituk-          ·teen: vastalauseeseen sisältyvä vaatimus valtioneu-
22661: sena, eikä se voisi tulla käytänn.össäkään toteute-       voston ulkoasioita koskevain pöytä.ki.rjain. esittä-
22662: tuksi, vaan ulkoasiainvaliokun.nan toiminta, minä-        misestä ulkoasi·ainvaliokunnalle.
22663:  kin. sanoisin ,asian. luonnosta", tulee supistumaan          Mutta pääasiassa, kuten sanottu, 1pidän perus-
22664:  v·ain tärkeimpiin ulkoa.sioihin. Muutenkin mi-           tuslakivaliokunnan .enemmistön .omaksumaa suun-
22665: nusta va:liokunna.n ehdotuksessa on noudatettu            taa kai'kissa kohdin kanna.tettavana. Kun on kuul-
22666:  kaikkea mahdollista varovaisuutta.. Siinähän on          lut .tässä suomalaisen valtio-oppineen esityksen.
22667: edellytetty sekin, että valiokunnan toiminnasta ei        .millä tavoin ulkoasioita olisi tä,ssä u1<dessa ;valta~
22668:  mitään· liikaa saisi kuulua ulkopuolelle valiokun-       kunnlliSsa hoidettava, .ia sitten muistaa, mitä presi-
22669: nan; tarpeellisen va.itelia.isuuden noudattamiseksi       dentti Wilson 8 päivänä tammikuuta viime. vuon-
22670: on kaikki vaatrmukset täytetty.                           na .tiedokses•saan Yhdysva.ltain kongressille lausui,
22671:     Kun kuitenkin olen allekirjoittanut kolmannen          ei voi olla ihmettelemättä sitä suurta eroa., mikä
22672: vastalaus•een, niin en ole tehnyt sitä suinkaan va.s-     näide11 katsomusten välillä on. Wilson muistaak-
22673: tustaakseni valiokunnan ehdotuksia, vaan ainoa·s-         seni lausui periaa,tteensa. olevan, että maailman-
22674: taan täydentääkseni niitä. Kolmannessa vastalau-          sodan lopettavain rauhankeskustelujen tulisi olla
22675: seessa on 'käsitelty asioita johdon:mukaisemmin           julkisia ja, että maa,ilmama,uhan tehtyä ei pitäisi
22676:  kuin va.liokunna:n mietinnössä on ta:pa.htunut. J on-    olla enää .mitään salaisia kansainvälisiä sopimuk-
22677: lkun:la,isella syyllä on· eCLellinen a,rv. puhuja huo-    sia, vaan tulisi diplomaattien työn tapahtua kai-
22678:  mauttan.ut, ·että valiokunnan ehdotuksen mukaan          ken kansan silmien edessä. Se on mielestäni toista,
22679: olisivat kaikki tärkeimmät ulkoasiat ulkoasiain-          kuin tämän suomalaisen valtio-oppineen suuren-
22680:  valiGkunnalle esitettävät. ja että käsite ,tärkeim-       moiset näköaJa,t, joita hän meille tässä esitti ja
22681:  mät ulkoa:siat" on aivan epäselvä. Kolman.nessa          joiden mukaan täällä pitäisi aska.rrella ja a.her-
22682:                                   Ulkoasiainva.lioknntaa koskevat. säännökset.
22683: 
22684: 
22685:  rella siihen· vanhaan pa.tenttit;a,paan, jonka tulok-    ·erinomaisen. suuria·rvoista, jos sellainen ulk(aminis-
22686:  set kyllä ovat tulleet Eurapalle ja koko maaJi-          teri, jonka toiminta on osottautuuut hyväksi,. voisi
22687:  malle tuntuviksi. Se tie, jota hän suosittelee, on       jatkaa toimintaansa sittenkin, vaikka h.allitus
22688:  1l:okonaa.n toinen kuin se tie, jota Yhdysvaltain         muissa 1kohdin ehkä muuttaa karvaansa. Mutta
22689:  ·presidentti eräänä hyvänä hetkenää:n on suositel-        jotta me pääsisimme si1le kannalle, täytyy, sanon
22690:  lut, ja. joka, joskaan ei ole tullut toteutetuksi,       uudelleen, ulkoasiainhoidon meidän maassamme
22691:  Europau pienien kansojen mielissä on sytyttänyt          olla senlaatuista, että se ei ole jonkun vallassa ole-
22692:  .palavan ja koskaan sammumattoman halun päästä            van puolueen salaisuutena, vaan ·että se katsotaan
22693:  ulkoasioissakiu toiselle tielle kuin tähän asti on       luonteeltaan yleiseksi ja että myös oppositsioni      on
22694:  kuljettu, toiselle tielle, kuin se, mitä Suomen van-     tilaisuudessa jatkuvasti seuraamaan ulkoasiain-
22695:  hoilliset diplomaatit ja valtio-oppineet ovat kul-       hoitoa. Ja tämä päämäärä ei ole saavutet~avissa
22696: .keneet. Siitä on kysymys:                                 muulla, kuin meidän vastalauseemme ehdo~ta­
22697: .. Ja minä luulen, että Jl1eillä on erityisiä syitä,      malla tavalla~ antamalla ulkoasiainvaliokunnalle
22698:  ihaJl erityisiä suomalaisia, syitä, antautua. uudelle    todella tilaisuus sekä seurata että antt,a n€uvo.ia
22699: .uraHe. On varmaan ka.nsalaisissa herännyt omi-           ulkoasioissa. En ensinkään.. luule, että sellaisen
22700:  tuisia. tunteita nähdessään, kuinka. Suomen halli-       toimenpiteen kautta ulkoasiainministerin . toi:Qlin-
22701:  tus, tasavaltalainen hallitus, käyttää ulkoasiois-       nan ja·tkuva,isuus tulisi kärsimä,än .ia heikken&-
22702:  sa.an tmmettujen monarkististen tasavallan. vastus-       mään: päinvastoin uskon, ettij, meidän kansassaui-
22703:  tajain myötävaikutusta. ja a.pua. ~inkähänlaista         me ja eduskun.nassamme on pikemmin.kin taipu-
22704:  <>nkaan se ulkoasiainhoito, jota. heidän kätoosä pi-     musta alistua sellaisen maassa arvoa saaneen ja
22705:  televät? Kuinka hyvin ma.htaalkaa.n Suomen tasa~         ik~etellun ulkoasiainministerin dohdett~.vak~i.
22706:   valta tulla puolustetuksi, kuinka hyvät suositte-       M.t;ttta sellaisen tilanteen aikaansaamiseksi ja ylei-
22707:  lijat on Suomen presidentillä tlfolla ulkomailla?        slm kontrollin vuoksi olisi PY!!YV/i,. ulkoMiainvaliQ-
22708:   Ainakin minun mielessil.ni twmä menettely on he-        J,runta tarpeoo.. ·           · ··   ··      ,. · .
22709:   räitänyt hyvin ristiriitaisia tunteita.. Tiedän,           Eräässä oikeiston' äänenkannattajassa on -m~itä
22710:   mitä siihen vasta.taau oikeiston taholta. Sanotaan.,    pelotettu säätyvallan kuvalla, sanottu että tämä
22711:  että keskusta on niin hookisesti. köyhä, ettei sillä     Suomen eduskunta on .hallitushimossaan aivan
22712: · ole· miehiä lähettää edustaviin pai~kkoihin ulko-       suunnaton ja: ,rajaton, että se tM!too ka:n;IP.ata
22713:   maille. Senvuoksi on sen täytynyt pyytää oikeis-        itselleen kaiken vallan ja tarkottaa panna uU:del~
22714:   ton apua.. Saa:tta.a ,niin olla. Mutta saattaisi se     leen sälätyvallan meidän maassamme 'J)ystY.yp.
22715: .olla toisinkin se asia. Voitaisiin varsin hyvin lä-      Niin, ,mahdollisesti on tääLlä pyrkimystä; s34d'a
22716:  <hettää henkilöitä ulkomaille edustamaan Suomen          säätyvalta uudelleen ·pysfyyn. Mutta huomat~­
22717:   tasavaltaa ja Suomen kansaa kokonai•suudessaa·n,        koon, että säätyvalta oli ennen ·oikeistova~taa-. se
22718:   jos ne henkilöt olisivat l<>jaalisia. henkilöitä, jos   oli luoll'teeltaan virkavaltaa ja sitä nyt tahdotattn
22719:   n·e olisivat sellaisia miehiä, joiden tietäisimme,      uudistaa. Se ei: !Siis ole kansanvalta' ja parlamen-
22720:   vaikka ovatkip. puoluekannalta,an sitä tai .tätä, oi-   tarismi, joka sitä säätyvaltaa koettaa uudistaa,
22721:   kein ja lojaalisesti suhtautuvan tasa,valtaan ja ta-    vaan sitä koettavat uudistaa vanhan säätyvalla>n
22722:  sruva.ltaiseen hallitusmenoon meidän maassamme .         perilliset, jotka ovat löydettävissä oikeiston .pen..
22723: .Mielellään saisivat he silloin pysyä toimissaan.         keiltä.
22724:   Olisi kaikin voimin pyrittävä siihen, että tärkeät         On vihdoin sanottu, että parlamentarismi ~u­
22725:  <liploma.attiset paikat ulkomailla. voitaisiin täyt-     tuu kärsimään, .ios 1p~nallln ulkoasiainvaliokunta
22726:   tää muillakin kuin puolueaseenkantajiHa.                myö1Jävaikuttamaan, myötäseuraamaan, kontrol-
22727:      iMutta. siihen päämäärään me emme pääse, el-         loimaan ulkoasiain hallintoa. Se riippuu siitä,
22728:   lemme tee sitä toimintaa sellaiseksi, ·että sen täy-    mitä parlamentarismilla käsitetään. Jos parla-
22729:   tyy ta,pahtua eduskunnan valvonnan alaisena ja          mentarismilla käsitetään häikäilemätöntä puolue-
22730:  että ne herrat tun.tevat, että heitä valvoo useam-       valtaa, jos parlamentarismiin kuuluu se että mi-
22731:   mat kuin yhdet silmälasit. SiUoin on meillä pa-         nisterit valtaan tultuaan polttavat kaikki sil-
22732:   rempia toiveita siitä, että diplomaa.ttimme tulevat     tansa, katkaisevat kai•kki langat itsensii,. ja edus-
22733:   toiselle kannalle, ja ettei meidän tarvitse tuntea      kunnan väliltä ja alkavat kulissien takana hoi-
22734:   mitään ristiriitaisuutta nähdess·ämme eri puoluei-      taa asioita, jos se <>n parlamentar~mia, sillointhan
22735:   siin luikeutuvia diplomaatteja Suomen edustajina.       tämä on parlamentarismin vastaista menettelyä.
22736:      Keskustan hovilehdessä luin äskettäin selityk-       Mutta jos käsitämme parlamentarismin laajem-
22737:   sen siitä, kuinka tärkeätä olisi saada aikaa1n jat-     masti, jos katsomme, että se sisältää ·eduskunnan
22738:   kuvaisuutta Suomen hallituksessa. Minustakin            tehokkaan myötävaikutuksen ja ennen kaikkea
22739:   se olisi erinomaisen tärkeää. Olisi tälle maalle        eduskunnan kontrollin maan <hallitsemisessa, sil-
22740:                                                                                                           189
22741: 18.\1                                             Tiistaina 25 p. ID&Ttaslruuta.
22742:     ----------------------------------
22743: lo;Pa ·ei ole •pa-rlamentarismin vastaista sellaisen               nykyaikaiselle, kaonsanvaltaiselle parlamentari-
22744: u)k~asiainvalioktinilMt S'lltlli.tnitwleminen, jota p.e-           .selle kannalle ja joka rohkeasti leikkaisi kaikki
22745: ~tälaki>taillokunlli!l:rt· enemmistö ja meidän vas-                yhdyssiteet ·entisten huonojen traditsioon.ien
22746: iiM\tftseemme (ehdotta~ vaa'h päin'itftS'toin sy-                  kanssa poikki. Rohkenen senvuoksi suositella
22747: ~än j'a oik~amman parlam-entarismin lujit-                         suurelle valiokunnalle kolmannen vastal-auBeen
22748: UWtiätär.                                                          huomioonottamista.
22749:    Mtrffa. lapuksi ja ennen kaikkea: 1n~idän maam-
22750: m:e dh kovin nuori ja va.sta-alkaja vältlakunta.                        ®d. v on W en d t: Rik'sda·JtSnran V6~
22751: Sen ·suhtMt ul1i:;omaihin ovat äärettömän ai'ka-                   fran1höll i sitt uttalande, att Sverige som 'Bäst
22752: l'lrtftitdbfet. En lhul'e, että meidän on valtaa h'eit-            va.r betäukt 1>å att i riltsdtlgen infl>ra et't ot'jtän,
22753: tll.!\tt':V'ä yll.d·en tai kahden hal1itusherran jO'htbon,         som hade möjligfuet att noga :kontrollera u'tfi·kes-
22754: 'VIIä'il bniffllle kokonaisuud~ssaan .trieidäfi suh-               ·politiken. Det fört.iänar at't omnwmnas, att .det re-
22755: ~itthfu 'td~ovaltoihin nyt, ktin perustetäan Sno-                  d'an län·~ i Sv.eriJ;t'e fuuiiits ·ett riksd~gsor~an,
22756: m'eh i:ta~äisyyttä, on niin tärkieä, että rtte1d'än                val'ls okompetens 'hlir strii!Ckt sig över v1ssa· c;}e;l.a:r
22757: ~ ·kciettaa päästä siinä sellaiselle kannalle,                     av· utriltÖS'Politiken. Sä1'Sikilt un.der världsk~
22758: j~it. op't>'ositsioonikin on mukana. M-eiditn täy-                 frft'mtrltdde hehovtl't av .n,tt detta riksdagsorgä.n
22759:  ty' ajaa sellaista 'Politiikkaa, jossa saadäan niin                ha,de mojligitet a.tt v'8Tlta ooh in~pa i vidstriik-
22760:  '1)1ttjt>n 1fuin th'aib:idollista. yhteinen lfunta niallidblli-   tare lll'åb · 1)\\· dmta. viktiga, område och det · ~ i
22761: seltki, eikä ole mitä.än muuta keinoa siihen· kuin                  Sve'ri,~:te fötiiif'lett en. syntmrli~~ nog.~trnnn ooh
22762: tällail!tt~ ulkoasiainvaliokunnan asettä1fli'r1en; joka            otttftfttl'mde ·UW®rsökning över brtlhölt'ande· f~
22763: ~k'tttii'l'å.~ puolesta on oi1keutettu seuta:amaa:n                mw ty åtioljande lag.stiOOnifllgsfötts!ag ä'V'en&om
22764:  ul'kt>~åi'n käsitt'el;Vä. Tämä syy dn s'Yvihnit mi-               slutligan l'agt;tiftning i rik~o~t:gen., viiken lagsti[t-
22765:  nu11 vetänyt aivan ratkaisevasti sille pn'ölt!H-e, että            niii.!! ~~· n&v1tl h·elt s~ert ~mme a.t:t lMa tili
22766:  ~ä. täytyy asettaa sellainen ulkuasiltin'V'alio-                  diet äs~· töäl~ts Ui;ltpn~.
22767: bma., jolla on niin laajat valtlnt1d~t kuht ·mah-                       Om ovi gransita: fö't'hållandena hos oss, liad-e vi,
22768: dWJUst&.                                                           då re~rin,g-sformerr 1behandla'd'es, uppe dbnna
22769:      '11lntä. pyrkimys ei .ole esiintynyt aino!t~aan                 i'råga, .men gren:om d~ kom'J)romisser gen;Oih vitk~
22770:   Suötii~sa. 1'1lälli on edellä fti:å.i'niWu, että 'Etttot-         reg.eringsformen uppk.om blev 1mycket av bety-
22771: sfiisä tä1b.in.en l)yrki'mys on myöskin esiint:vn:vt               d;eJs•e i de förslag Iänmade utan av·seende, viioka
22772:  jll/ ''a.i1fa ovuimaklf!tasti, sillä. 'kaikesta, :päättä.~n        under olika tillfäHen. fracrnkastades. N u 1lmva. vi
22773: sfeltä tulee allet'ettavaksi valtiopäiväin väliajalla               ett liknan~de förslag tiH beha.nd:ling, rom t;Vdli-
22774:  mitiVa. rparlamentillinen komissioni, joka seuraa                  gen åldag.aJätg-~r, att' 'frågan. hos oss är rhinst
22775:  ulko!U!ioita jotensa:kin suurella vallalla. On suun-               Uka tr'ångand-e och minst Hka i behov a:v en lös-
22776: niteltu !Ie Ruotsin olojen mukaisesti, enkä pysty                   ning som någonsin i Soverige. EnJigt min över-
22777:  a'rlbsteh~maan, ntinkä verran se vastaa tarkotus-                  tygelse kan .frå,g-an ·emellertid icke alls lösas 1på
22778:  tltän siellä. Mutta ·Iilinull~ on eräs Ruotsin ensi               .det sätt, som utskottet nu har föreslagit. För a.tt
22779:  kamarin jäsen eilen viimeksi vrukuuttanut, että se                 vi bktiskt skola få ett or~an i rik\SdaJgen, som
22780:  ib:eillä on tarkotuksena, että ulkoasiat tulisivat                 kan följa med utrikesp()litilren, - -ett o!lran, som
22781:  ednslrunnan seurattavaksi paljon suuremmassa                        kan bereda op·positionen möjli:gohet att vara för-
22782:  m~rässä kuin ennen ja että ulkoasioissakin pääs-                   trogen  moo        utrikespolitiska :SilJÖrsmål, Som där-
22783:  täisiin sellaiselle julkiselle kannan~. joka sisä-                 jwmte ~r ;i ·Stånd att motverka .den benägenhet för
22784:  a~råih alalla on toteutettu. Niinikään on tun-                      en i:IlliPerialistisk utveckling, som lätt ka1n hana
22785:  nettu, että Saksan hallitusmuodossa on :säännös,                   sig väg, d:å representationen iC>ke kan kontrollera.
22786:  joUa aS"etetaan pysyvä ulkoaSiainvaliokunta, jolla                 utrik:esrpolitis·ka spörsmM, är det icke nog med
22787:  an l!aa;jwperäinen tutkimusoikeus ja jouka valtaa                  att vi ska1pa •dss ett or_g>an, sådant det föresl·ås av
22788:  uikda!sioissa ei kai sovi epäillä. Kaikesta rpäät-                 utskottsbetänkandet, utan 'V'i måste i samma anda.
22789:  t5.~n· Sa.kS1ln ·eduskunta hyvin tehokkaasti on sii-               också änd.l'a regeringsforme.n. Det fot'dras en
22790:  nä.' tnukana;                                                      ·komplicerad la.~tSi;\ftming ooh i mina ögon en syn-
22791:       Tol"jun siis sen •epäilyksen, jota ofkeiston ta-              nerligen vrktig lagstiftning, men en lrugstiftning,
22792:  ltl>lfa on esitetty valiokunnan ehdotusta vastaan.                 som ic:ke bör ut•gå från riksdagen annat än som
22793:   Siliä ei ole eikä voi ollä mitään vallanhimoista                  ·en önskan, en lag1Stitftning, som bo.rde förberedas
22794:   tarkotusta, sillä on yksinkertais·ena tarkotuksena                grundligt av re_g-eringen odh överlämnas till riks-
22795:  vain m:eidän ma:assammeltin j:a meidän valtakun-                    dagen. Det är ·l>å ,denna .grund jag haT stannat
22796:  tli:tnme yhteiseksi hy\Täksi luoda orgaani, elin                    viod d1en åskMruing, ~ttt riksdagen borde förka.sta
22797:  sellainen, joka voisi saattaa meidän ulkoasiat                      utskottets försla~, samt hos regerin.gen 8/nhåHa
22798:                                     Ulkoa.siainvaliok:untaa. koskevat siinnökset .
22799: 
22800: 
22801: .~ ~ pl"0'J))sitron till näl$ta riksd.a~ aned nödi~           a.tt i pralrtiken i många avsoonden leda jMt tili
22802:  ~lfBaK för M!dring av • ä l regeringsformen                  de m.issförhållamden, S'Om desamm!h dol:ik I mnd
22803: ~ riksdags<H.tdnin.gen i .a.en riktning, 3:tt riks-           ooli botten :vända. sig mot. Jag tror att. också med
22804:  dägeDi erh<öUe ett organ, som ha:r mö.ili~bei att           deDJ avfartbing oclt med de eftergifter för den nu
22805:  :ii det8.1U ilru.ia moo utriltespolitiken. Det ät en         rådande opinionen, som i odessa ·resel'vationer göras.
22806:  ftwh.a$tad 1lag!SitiftninJIP.!, om vi nu g'öta förelig-      följd.en blir ·den, aJft samm:a :Eörfarifigssä.tt i pra;k-
22807: ~9 försl'R..IC tili verklliglaet-. Ftå.u:an är alldeles      Uken kom:mer att ins1ås, .som 'Vil kän:na från tidi-
22808: 1br' vikti~ för aAit få -på. deflt& sätt förfuskas, var-      gare år, tdå en -s. k. ~emensam lantdagsd~le~s­
22809:  f&l' jag· 8!JlS81' att rikSd&g~en haT allt $kål att. aa-    tion .förefans, va.rs verksamih·et emellertid med
22810:  ~ .delli lösn1ng .ia'g föl'ordat ..                         1S:kä.l iramlfaJla·de en ovilja, vil·k-en tili J~c.h.- .med
22811:                                                              i lantdagen gav sig öp.pet uttryok. ~kså om
22812:       ,Ei~ E s t 1a. n d e r: De, •S€Hn lkav.w ön&kat ge-    mtan finge till stånd de bestäanmelser,. som reser-
22813: ...,fära en mdi:kal ]@ränd.ting. av ~underna för             vationerna I ocli II förol"då, skulle .d-ook~ tF()t jag,
22814:  :fli111stf6gsarbetet. ooh eabnnerligen för utskotts-        ~rkl-igh·eten för~ tili u-ppkomstea· av etu ;,sekret
22815: ar'Jle4e.t .ooh ISO"m häriör lurva valt utrilresutskat-      utskott" ~ en myndi,g!het, som skulle komma.
22816:  W it ~te att ~ota dettm tiU föremål för sin                 att inloräJkta -på. riksdlfg~s egen mynd1~het och
22817: ellpeftmootlusta, hava. i sdMv:a _verket funnit ett          pre.iudicera dess beslut. Det är därför .ia2" mhte
22818: ~ 2.v.m1<samt äg()'nbliok. 'Ty tili föl.id av de             th.ålla före, ailt det tillstånd, som J!;'enom dessa
22819: ootiU!li~ete.r; den' nuva.rande reg:eringens ut-             tvenne reservationers antaga.nde :slinJ.le uppkom-
22820: 'il'ikes~itik ha:r uppväokt, man ·kan säga hos alla          ma, dock icke bleve tillfredsställande, utan i
22821: l)&rti~l'f l'ltotm naturli~vis dem, som äro ·alldeles        ·~iälva verket gåve atnl{ldning just .tili de vikfti~a
22822: weed&'llaoie under regerirugen., har an·an övernllt          anmä;rkniugar, herr Eridll siä:lv har framhållit.
22823: Joom;mit på, tanke111 ruttdet vore.nödvändigt att. fä        P.å dessa s1kiill ber ja1g ·.a.tt få för stora utsi·o~t
22824: till. ~ en !hrä.lsosam kontroll över utr.ikes~oli­           förorda .reserva'fion n:o IV. Ja_go anseJ~, ait· ~:ä
22825: tiken. ~n fråg.a, ä:r för närvarallide därom, huru-          där föreslagrua avf.ftitnin~en är den end'a, sorii . Ör
22826: vid3: ~let att. göra riks·aagen ooh riksd&gens               närvarallde kund·e med · teygghet antagas,
22827: ntri:Ires.1ltak<'>tt tiH or,l('an föll .den.na· kontroU, ieke
22828: i siiiJ'w. ,:veclret vore att bota ont med dubbelt               Ed. S c h a u• m· ~ n: Syftet lbed .den motron, $bm
22829:  väroo: U:tniikes:polltirkeu är ~ det äir ju eri 'Käri.d lig.ger nH ~und ror g.ru!Jlidlagsmskott~ts försldg\,
22830: sak --. elllt synuerliglen ömtMigt gebit. Den. bör äif att åsMd'k!omma;. en· saim-v>eTkan mellan ri'ksdagwm
22831: W,m s~..den bör VJaPa oberoend'e a:v omkast- oob. regleringf)n på utrikespo!Jitikens område .oeh
22832: nifn,gu i inrilkeatpolitiken, QCh den bör leda.S av
22833:                                                               å:stå'dkomma en kon.tron fråri ri.ksdagens sida över
22834: ·komvetenta. versoner, •SIOm ku-nna .få förbliva så regeringens sätt att sköta utri.kespoEtiken. Om
22835: läng@ vid utrikesledniugen, att de förmå samla
22836:                                                               det syftet borde j.u alla ktirina ena'S', .också yt'tersta
22837: nödi~ e.rfarenhet om de förhållanderi även i ut-
22838: la.ndet, vilka betinga densa.mana. Lika litetsoni nu          högern.    Såsom utrikesutskottet ooli alla utskott
22839: regeringea uppf;vller de krav jag här hat antytt,             äro  sammansaita,    enligt ,proportim:iell metodr, blir
22840: liika. litet· l)eka -dessa bav mot et~ riksda~sstyre,         det  nämligen   en  möjli-gthet för alla partier· att få
22841: ännu mirtdre mot ett utskottsvälde 'På detta. :Om- en i:n;bliC'k i regerin~ns utri'k~Stpolitik geliom ut-
22842: råde. J a_go :sikaU omel,lertid icke u•pptaga ti-den rikesutskoMtet och att uti detsamma fl'am'ställa. de
22843: :med att närmare gå in rpå ldessa frå.gor, enär ju ertinringar mo't skötseln av utrike&politiken, soni
22844: inom. riksdagen, såsom: man: wr i tillflille att er- det kan finn:as anlooning att göra. Vid · sådant
22845: farå :vid debatterna rörarude regeringsformen, en förhållande synes det mig väl doktrinärt aU, s:å-
22846: moftmtt o'J)in:ion: är rådan,de. Då jag icke lhar :va- som i reservationen Ii :o IV, hel'lre än att gl(jra ett
22847: rit i tiJifälle att' deltaga i d'etta ärendes beha.rtd- avst.eg från mak't'fördelningsprincipen, avstå fnin
22848: lin:g" i grundla;gsutskottiet, :W:H jag här enda'l!t i delaktighet i utrikespolitikens skötsel. Det är ju
22849: ikorth·et anlriva, att jag i allo ·kan förena mig om mer .dokt.rin:ärt än i Förenta Staterna, där konsti-
22850: vad som i res·ervationen n:o IV ingår, och jag tutionen dock är ·byggd ·på en ytterst sträng åt--
22851: anser die-n motivering, som där gives för reser- skillnad av den lagstiftande och den exekutiva
22852: vaiionen-s förslag, vara i a:I:Lo rbind'ande och grun- makt~n <>ch sena'ten ändock har en .ganska vid-
22853: dad' p§J rikti;ga princi'J)er.                                sträckt befogenhet i fråga om utrikespoli.t~ken.
22854:      .T.a)t kau tyvärr J.cke säga. det:Samma om re- Jag kan icke· lheller förstå de inväudningar, ·som
22855: ser\l'ätionerila I O()lh I'r. J ag måste gentemot de~ gjorls i den svenska högoer'ns ledande organ Huf-
22856: sa'lfi'Ina a·n.märka, lttt deli goda vilja, som ·däruti vudstadsbla.dlet, då där yttras farhågor fö.r Maa-
22857: skin'e'r' igentilti, icke har tagi_t sig' ett rätt lyckligt rraisiiittos stora inflytimde genom utrikesutskottet
22858:                                                                                                    1
22859: 
22860: 
22861: utttyci. Ja.g ,befarn1r, att desamma ·skola kom:ma , f)å utrikesangelägenheterna. För mtin del kan jag
22862: 1496                                     Tiistaina 25 .p. marraskuuta.
22863: 
22864: 
22865: ej förstå annat än att Maalaisliitto, som ju redan · tanke för den ståndpunkten, som reservationen
22866: är företrätt inom regering~m. är mycket farligare n :o I intager, och det är d.at a.tt, om åt utrilres-:
22867: där än i utmkesuts'kottet. Ja.g tror t. ex. att Olo- utslwttet gives en vi.dare befogeruhet, om dess
22868: netssvindeln till stor del måste läggas Maalais- konsuUation göres obligatorisk i vissa fall, si
22869: liitto i regeringen till last. Hade man haft !bättre borde också R. F. ändras. Jag medgiver som
22870: kontroll på MaalaisiHittos medlemmar i regerin- sagt, att detta är .ett argum.ant, men det är också
22871: gen, så skulle Olonetsäventyret icke kommit till endast ett formellt argum.ant. Vi veta mycket väl,
22872: stånd.                                                 <att t. ex . .iust stadgandet om att regeringen skall
22873:     Insikten om att det ändå lbör göras någon efter- åtnjuta riksdagens förtroend·e har först inkommit
22874: gift åt de allt starkare och starkare nutida kraven i lantdagsordningen, innan det ~kommit i rege-
22875: på riksdagskontroll av utrikesledningen har tyd- ringsformen. J ag vill icke direkt försvara det
22876: ligen förmått d~m moderata 'högern att framställa formella förfarandet; jag endast koristaterar
22877: sitt förslag i reservationen n:o I, och om detta - .och jag tror rdgm W o1onmaa gjorde de.tsamma
22878: förslag ha också förenat sig medlemmarna av det tidigare - att sådant har förekommit. Så att
22879: ena regeringspartiet, edistyspuolue. Men vad in- inte är det så förfärligt, om vi nu bestämma i
22880: nehär nu detta professor Erichs och Setäläs 'för- L. 0. att utrik!esutskottet skall ·hava en ·del befo-
22881: slag? Det innebär, att det helt och hållet beror av genhet.ar vid sidan av Tegering.an uti utrikesären-
22882: tttrikesministeTn, vilka meddelanden ·komma att den. Det har också framhållits uti reservation.an·
22883: iämnas åt utrikesutskottet, med andra ord utrikes- n :o I, att ärendet ick.a är tillräckligt berett, ooh
22884: utskottets roll är helt och hållet beroende av mi- professor von Wendt tyckes vara av samma åsi.kt.
22885: nisterns för utrikesärendena skön. Ti.ll detta Men jag för min del kan icke se i detta heller ett
22886: kommer vad l'dgm v. Born anför i reservationen hinder för ett hesluts fattande nu i den riktning
22887: n :o IV mot förslaget. J ag finner, måste jag säga, ·som jag närmare skall komma att angiva. Vi ha
22888: denna kritik aHdeies riktig. Om det icke är större i alla ·fall att bygga på .an grundlig beredning i
22889: IOOfogenhet, som man vill tilldela utrikesutskot- ett J,and, som står oss så nä:ra som Sverige, ocli
22890: tet, än den som rdgm. Erich och Setälä vilja .giva, •om vi icke .gå längre än konstitutionsutskottet 'vid
22891: så är det egentligen alldeles onödigt att införa ett 191'9 års riksdag i sitt utlåtande, tycker jag, att
22892: dylikt s'tadgande; det är ju där mer för grann- vi icke b.ahöva vänta på en ytterligare uhedning.
22893: låtens s·kull. Eme.l1ertid har reservationen n:o I         J ag är för min del av den åsikten, att riksdagen
22894: 'försvarats också i regeringens officiella organ genom sitt · utrikesutskott måste få tillfälle att
22895: Helsingin Sanomat. Det har sa.gts där, att då en kontinuerligt föl.ia med utrikespolitiken. Jag
22896: gång regeringen måste åtnjuta ribdagens förtro- skall be att till stöd för 'denna till synes radikala
22897: ende, så behöver man icke gå och valla på utrikes- åsilkt få anföra vad konstitutionsutskottet i Sve-
22898: ministern, såsom det föreslås i utskottets betän- rige detta år uttalat. Konstitutionsutskottet siä-
22899: 'kande och i den socialdemokratiska. reservationen, ger: ,.,De två år, som förflutit sedan konstitu-
22900: utan man kan låta honom avgöra, vad som passar tionsutskottet avgav sitt i p.roposihionen åberopade
22901: 'för behandling i utrikesutskottet, vad som kan yttrande om beredande av ökat inflytande åt riks-
22902: avhandlas med dessa riksdagens förtroendemän. dagen över utrikespolitiken, ha tydligt ådaga-
22903:  Ja, det är allt mycket ri'ktigt; de't iberor bara :på lagt, i ·huru hög grad ett f10lks icke blott politiska
22904: 'huru man ser på saken. Man förbiser, ty(lker jag, utan även ekonomiska och ~ulture1la liv numera
22905:  i nå.gon mån de falktiska. förhållandena hos oss. är iberoende av de utrikespolitiska av.görand.an,
22906: Vi veta mycket väl, att regeringen ofta., till följd som styrelsen träffa:r. Inför S!Man:a ·erfarenheter
22907:  av vårt .parlaments splitt.rad•e sammansättning i är det, såsom i den 'kungliga :proposition.an fram-
22908:  många ,fraktioner, ·icke kan åtnjuta riksdagens hålles, en angelägenhet av synnerlig vikt att
22909:  Tlertals förtroende. T. ex. den nu sittande rege- dessa avgöranden ske under förtroendefull sam-
22910:  ringen åtnjuter icke riksdagens flertals förtroende, verkan mellan regeringen och 'folkrepresentatio-·
22911:  ehuru den å andra sidan e.i så lätt .kan erhåNa nen."                                            ·
22912:  misstroendevotum. Vi befinna oss och komma                Om vi in:föra stadganden i L. 0., genom vilkR
22913:  lkans'ke ännu ~änge. att befinna oss i en sådan si- regeringen skyldigkännes i vissa fa11 konsulte.ra
22914:  tuation, att d.at behöves från riksdagens sida kon- riksdagens utrik•esuts'kott, skola vi 'kunna undvika
22915:  troll p.å regeringen, fastän den enligt R. F. skall sådant som höll på att inträffa senaste sommar
22916:  åtn.iuta. riksdagens förtroende. Såsom j!llg sade, - vi veta det nu genom rdgm Holmas avslöjan-
22917:  'här har regeringens tidning föl'bisett ett ,falktum den .och vi veta d.at genom vad som senare fram-
22918:  av alldeles väs.antlig betydelse.                      kommit i tidningarna - vi skul'le kunna undvika
22919:     Ett formellt skäl finnes emellertid .anligt min det, som höll 1På att inträf:fa, nämligen ett krig.
22920:                                 Ulkoasiainvaliokuntaa koskevat säännökset.                                1497
22921: ---------------------------------------
22922: Vi skulle även kunnat undvika Olonetsäventyret           nast vid näJsta, samman.t.räde." Mom. 3 åter skulle
22923: - trots att det åtnjuter så stora sympatier i cen-       lyda: ,I början av varje riksdag <lch sedermera, ·
22924: tern - och vi skulle också ha kunnat undvi'ka            så ofta omständigheterna det föranleda, skall ut-
22925: sådant, som 'inträffat år 1918 och om vilket man         skottet erhålla -en framställning av de utrikespo-
22926: får besked, ifall man studerar ett ar'bete, som ny-      litiska förhållandena, såvitt de för .repub1iken
22927: ligen kommit ut oeh är av högsta intresse för vår        hava b€'tydelse; och må utsk{)ttet, där det så fin-
22928: nyaste ·politiska historia, nämligen förre ministern     ner nödigt., uttala sig med anledning av ,framställ-
22929: Hjelts memoa;rer. Av dem framgoår, att r.edan i          ningen". Moment 4 skull-e bliva l~ka lydande
22930: april 19·18 var minister Hjelt odh andra syssel-         med mom. 3 enligt reservation II.
22931:  satta med a.tt söka en lmnung för Finland, och vi          Jag är beträffande tystlåtenhetspli'kteu, såsom
22932: ·få- ookså v-eta, att under sommaren 19•18, innan        härav framgår, av en annan uppfattning än ut-
22933: lantdagen hade fattat något beslut i regerings-          skottet och socialdemok·raterna. I den punkten
22934:  formsfrågan, voro tvänne ledamöter av den dåva-         kan .iag förena mig om det uttalande som gjorts
22935:  rande senaten incognito - den ena var den som           av herr Erich, R. Däremot synes mig sa.mma
22936:                                                             1
22937: 
22938: 
22939: kallades av rdgm Erich en statsman - resta tili          riksdagsmans anmärkning 'beträffande svårighe-
22940:  Tyskland för att försöka. förmå ke.isar Wilhelm         ten att ·bestämma, vilka ärenden, &om äro av större
22941:  att låta sin egen son 'bestiga den lediga tronen.       vikt, och vilka icke, knappast vara så riktig, som
22942:  Det har visserligen bestritts här av två leda.möter     han själv tycktes anse de't. J ag har som sagt
22943: av den dåvarande s-enaten- en gång vid et·t an-          noga föl.it det svenska förslaget, jag 'hnr, tl"or jag,
22944: n.at till'fälle, när jag va.r nödsalkad dra,ga, fram     icke på den pun'kten ens ändrat. ordaly.delsen, utan
22945: denna sa'k - det har bestritts av rdgm. Setälä           fullkomligt bibehållit .Joen i Sverige up1pg.jorda
22946:  odh rdgm. Arajärvi att •regeringen nålgonSJin skulle    texten.
22947:  velat förmå ke.isar Wilhelms son att bliva konung,         Skulle emeNertid Btt sådan't förmedlingsförslag,
22948:  men efter d-e avslöjanden som framkommit i mi-          &Om det jag här tillåtit mig framställa, icke gå
22949:  nister H.ielts memoarer, torde det bliva svårt att      igenom i stora utskottet eller i riksdagens plenum
22950:  ytterligare bestrida detta faktum. J ag har anfört      vid andra hehandlingen, så måste jag säga, att jag
22951:  detta blott för att visa att det ver.klig-en förelmm-   hellre skulle rösta för reservationen n:{) IV än re-
22952:  mit hemlig dipl{)mati, som folke>t ·har all anled-      servationen n:o I. Det är så med reservation I, att
22953:  ning att frukta för och som måste på allt sätt          det enligt d-en är blott en liten allmosa, som gives
22954:  motarbetas.                                             åt riksdagen av en i utrikespolitiken allsmäktig
22955:     J ag står således .på den ståndpun'lden att rege-    regering. Det är icke ·en p-ermanent kontroll, som
22956:  ringen skall skyMigkännas att i utrikespolitiska        -införes, 10ch de medde1anden, som utrihsmi"
22957:  frågor av större vikt konsultera riksdagens utri-       nistern enligt res·ervation I skalllämna åt riksda-
22958:  ~esntskott.    Men varken utskottets eller det so-      .gens utskott, dem kan han lika gärna lämna, om
22959:  cialdemok~atiska förslaget synes mi.g vara fullt        han inh.iuder utskottets medlemmar till sig på ett
22960:  lyckligt. Det so~ialdemdkratiska försla:get lider       glas - ett glas te - som genom att ·besvära sig
22961:  särskilt av det felet att ·det inblandar gransknin-     ooh besvära utskottsledamöterna tili ständerhuset.
22962:  gen av statsrådsprotokollen, vilket, tycker jag,           Jag anhåller ytterligare om att tili stora ut-
22963:  icke hör til'l detta stadga.nde.                        skottets beprövande ~å underställa d€'t förslag jag
22964:     J ag har försökt, genom att följa så noga som        nppgjort och vil:ket som sagt står i närmaste över-
22965:  mö.i}igt det svenska, vilande lagförslaget, uppgöra     ensstämmelse moo det i Sverige up.pgjorda.            .
22966:  förslag tåll en text, som ,i-ag sk111le be att få un-
22967:  derställa stora utskott-ets beprövande. Enligt             Ed. Mantere: Käsiteltävänä olevan asian
22968:  detta förslag skuUe § 43 a mom. 1 vara lika med         tärkeydestä, 1sitä koskevan lain:säå:däntötoimen
22969:  ntskottets förslag. Mom. 2 skune få följande ly-        tarpeellisuudesta k~ikki puhujat näyttävät ole-
22970:  delse: ,;Utskottet skall .iämväl med regerin1gen        van yhtä mieltä. Sen tärkeyttä osottaa tavallaan
22971:  :rådpläga om ärenden, som röra repw'blikens för-        jo sekin seikka, että siitä on tehty nyt koossaole-
22972:  llållande til1 främmande makter; och skall sådan        valle eduskunnalle kaksi eri alotetta: ed. R.
22973:  rådpl:ägning, evad riks-dag-en är samlad eller icke,    Erichin anomusehdotus, joka päättyy s·ensuuntai-
22974:  städse äga. rum i ärenden av större vikt före des-      seen ponteen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22975:  sas avgöra.n-de. Utskottet skall därvid hava till-      siin antaakseen ·eduskunnalle esityksen tässä kO:h-
22976:  gång tili alla på sa'ken verkande fhandlingar ooh       den tarpeellisiksi perustuslainsäännöksiksi ja jo-
22977:  n;pp}ysningar. De beslut, som av regeringf'n fat-       hon ponteen tässä keskustelussa ed. von Wendt on
22978:  ias i ärenden, vilka varit föremål för rådplägning      yhtynyt, sekä ed. Kedon y. m. eduskuntaesitys,
22979:  ·med nts.kottet, skola delgivas dess ledamöter se-      joka sisältää täydellisen lakiehdotuksen sellai-
22980: 149S
22981: 
22982:  sista muutoksista ja lisäyksis.tä voimasS131olevaan       tui tarpeellisia valtuuksia. Juuri viimek'Simai-
22983:  veJtiopäivä.iärjestykseen, joilla ulkoasiainvalio-        nittuun seikkaan nähden eduskunnan asettama
22984:  kunnan toimivalta. .ia tehtävät tulisivat ta.rkoin        ulkoasiainvaliokunta olisi aivan toisessa ase-
22985:  määritellyiksi. Kieltämätöntä onkin, että Val-            massa. Siltä ·ei tällaisia valtuuksia "f}Uuttuisi.
22986:  tiopäivä.iärjestyksemme on täs.sä ko•hden puut-           Mutta tästä järjestelystä, niinkuin helposti ym-
22987:  teellinen. Ulkoasiainvaliokunnasta ei siinä ole           märtää, olisi myös seurauksena, että eduskua~n
22988:  mainittu muuta kuin sen nimi .ia iäsenJ:u.ku, kun         ulkoasiain valvonta tulisi tuntuvasti tehokkaa~~
22989:  sen sijaan muiden pakollisesti a,getettavien valio-       maksi, mihin mielestäni monestakin syystij. olisi
22990:  kuntien tehtävistä on olemassa sangen tarkkoja            rpyrittruvä, niinkuin tämän iHan keskustelussakin
22991:  määräyksiä. V al tiopaivä;järiesty ksen täyden tä-        jo useaan kertaan on huomautettu. Keskusteilun
22992:  minoo tässä suhteessa on niinmuodoin .välttämä-           kuluessa on myöskin huomautettu, että Ruo~issa
22993:  töntä. 'Tästä perustuslakivaliokunta onkin ollut          on asiaa alettu kehittää tähän suuntaan, v11ik.ka
22994:  yksimielinen, mutta sen pitemmälle ei valiokun-          mihinkään lopulliseen ratkaisuun ei viei~ ple
22995:  nan yksimielisyys ole ulottunut. Kun on ollut             tultu; ja Saksan uudessa hallitusmuodossl1o .on
22996:  ratkaistavana, mitä noiden täydentävien säännös-          myöskin säännös, jonka mukaan ulkoasiai:uvalio-
22997:  ten tulisi sisältää, ovat mielipiteet menneet ha.-       kunta .kokoontuu tarpeen tullen myöskin edus-
22998:  jalle, jo.pa siinä määrrn että täihän lyihyen mie-       kunnan istuntokansien väliajoilla.
22999:  tintöön on tullut neljä vastalausetta. Asia jou-             Vähäisempi, vaikkakin varsin huomattava on
23000:  tuu siis varsin ha~ianaisena eduskunnan .ia ·suu-         ymmärtääkseni ero sen kannan, jota ensimäinen
23001:  ren valiokunna.n kiilsiteltruväksi.                       vastalause edustaa, .ia toisaalta s•en kannan välillä,
23002:     Yksi pääkysymyksiä, joihin nähden asian kä-            jolle m~etinnössä .ia kolmannessa vas'talwseessa on
23003: sittelyssä kanta on määrättävä, .on kysymys siitä,         asetuttu. Tämä ero on lyhyesti sanoen siinä, että
23004: onko lakiin otettava määräys siitä että ulko-              ensimäisen vastalauseen jättäessä hallituksen tai
23005:  asiainvaliokunta kokoontuu myös valtiopäivien            ulkoasiainministerin harkinnasta rii'Ppuvaksi,
23006: väliajoilla vaiko ei. Tähän kysymy•kseen näh-             milloin ulkoasiainvaliokunta, on edellämainitussa
23007:  den on niin hyvin mietintö kuin ensimäinen .ia            t~rkoituksessa koolle kutsuttava, mietinnö·ssä sa-
23008: kolmas vastalaus·e myönteisellä ja ainoastaan nel-        moin kuin 1kolmannessa vastalaus·eessakin 6hdo-
23009:  jäs vastalause kielteisella kannalla. Omasta lmh-        tetaan nimenomaan 'Päätettäväksi, että valiokun-
23010: dastani olen valiokunnassa alun alkaen asettunut          nalle määrätyissä tapauksissa eli aina 'kun ,on
23011:  puolustamaan lakiehdotuksen muodostam~ta sel-            kysymyksessä ryhtyminen valmistaviin toimen-
23012: laiseksi, että tällainen määräys siihen sisällytet-       piteisiin tavallista tärkeämmissä maan suhietta
23013: täisi.in, nimittäin määräys siitä että ulkoasiain-        ulkovaltoihin koskevissa asioissa, olisi annet~_a.va.
23014:  valiokunta saattaa tarpeen tullen kokoontua              tilaisuus tutustua asiaa valaiseviin asiakirj9il\in
23015: myös .eduskunnan istuntokansien väliaikoin.a.             sekä lausua asiasta mielensä. Kun valioknililtti!WIJ.
23016: Vastoin neljännen vastalauseen allekjrjoi ttanei-         olen asettunut kannattamaan ensimäistij. lj:M!~!L­
23017: den väitteitä puhuvat tällaisen määräyksen puo-            lausetta, olen tahnyt sen niillä. syillä, j<>WW. Jw-
23018: lesta seh ·periaatteelliset että käytännölliset           hyesti' tehdään ~el]roa sanotun vastalauseen ~­
23019: näkökohdat. Hallitusmuotomme ilm·eisesti edel-            rusteluissa ja joita ed. Erich mlJnta,missa ~oh~~n
23020: lvttäij. ulkoasiainhoidossakin läheistä vuorovaiku-       on keskustelun kuluessa lähemmin v~la,~~ut.
23021: tusta edu,skunnan ja hallituks-en välillä, ja se ei ole   Tahtomatta niitä tässä kerrata kuom~"llt~u.~- li-
23022: helposti saavutettavissa varsinkaan silloin, kun          säksi, että valiokunnan jaoston kutsumd mQ}em-
23023: eduskunta ·ei ole koolla, ·ellei ole olemassa eri-        mat asiantuntijat, joista tois·ena eli nykyip,en
23024: tyistä eduskunnan elintä, jonka kanssa hallitus           ulkoasiainministeri, pitivät käytännöllisist~ s.:vis-
23025: voi olla vuorovaikutuksessa, jol1e hallitus tai           tä arveluttavana sellaisen haJlituksel'}, tpi.Jti-
23026: ulkoasiainministeri harkintansa mukaan voi teh-           va.pautta raj.oittavan määräyksen ottamista la-
23027: dä tarpeelliset tiedonannot, jonka kanssa hallitus        ;kiin, jota mietinnössä .ia kolmannessa vastal'-11-
23028: v.oi tärkeissä asioissa neuvotella ja jolta se voi        seessa ehdotetaan. Muuan kohta valiokunnan
23029: saada kulloinkin esilletulevista asioista lausun-         mietinnössä on tosin mielestäni varsin tärkeä,
23030: to~ia. Että tällainen neuvottelu todella varsinkin        se, joka koskee valiokunnan oikeutta saada tu-
23031: ulkopoliittisesti tärkeinä ja sanokaamme, vai-            tustua asiaa valaiseviin asiakirjoihin. Tästä
23032: keina aikoina on tarpeen, siitä on tod·istuksena          asiasta ei kuitenkaan ole välttämätöntä ottaa
23033: m. m. :hallituksen viime syksynä tekemä yritys            määräyksiä nyt esilläolevaan lakiEJhdotukseen,
23034: neuvotella eduskunta.ryhmien va.ltuutettujen kans-        koska tällainen oikeus jo aikaisempien säännös-
23035: sa, mikä yritys ei kuitenkaan johtanut toivottuun         ten, nim. V. J :n 46 § :n nojalla kuuluu kaikille
23036: tulokseen, siitä syystä .että ryhmien valtuutet-          valio kunnille.
23037: tujen taholta ilmotettiin että valtuutetuilta ·puut-         Olisin siis sitä mieltä, että asia tällä kertaa
23038:                                   Ulkoasiainvaliokun~ kos~evat siä,nnökset.                                  1~
23039: 
23040: 
23041: tulisi onnellisi:mmin ratkai&tuksi. jos laki sä.i;i.-~ syy :salaisena:, että sitä käisitellä..än sa:ll\o~~JUh niin
23042: det~sii:n      ensimäisen vastalauseen clldotuks·en hu~n kuin a.s.ian luonne ja laatu sitä '.]:aill#\. ja
23043: mukaisesti. Saattaa a,jatella, minä myönnän sen, minä luulen. täällä aikaisemma•s•sa. laus~nn~i-W
23044: että vastedes kun kokemusta on saavutettu ulko- jokseenkin s~i.Uaperäisesti osoittauoeeui, ~ti.i. kM-
23045: a$iainvaliokunnan toiminnasta, lähinnä siitä, symys tä;mä,n v.aiteliaisuuden uoudatta.~~i~at~. qn
23046: -minkälaiseksi sen ja hallituksen keskinäinen asia, jouk~ (~ä;ytyy riippu~ 1hallituksen •haxlti~­
23047: suhde ja vuorovaikutus muodostuu ja mitä tämä nasta. Minua on e.rityisesti ihmetyttänyt, et~i
23048: toiminta myöskin vaikU;ttaa hallitu~sen ja edus- ed. M.a~tere v~imeise:ssi :lausun:nos;;oaan oUermq.a.n
23049: kunnan ke&kinäiseen suhte~seen, voidaan mennä ole tuota. lHl~H~ kos~~liut, vaikka JJ,l.lnun· ~­
23050: pitemmälle ja laajentaa sopivalla lainsäädännöllä dä;bell!i · hälnen j.Qihdo:wnukaisesti ·olisi pj•w,q.;y;t
23051: valiokunnan toimivaltaa. Mahdollista on, että tehdä myö~in tämä .iohi9;p~~tös, sfl,malla .Wi.~~
23052: tä.män tulee tal)ahtua siten, että hallitusmuodon kuin lt)d. Sohauma,n on ·sen myönt~nyt, v.~~
23053: a!Uaa koskevia säännöksiä muutetaan.·                    härn muuten on .ollut 'J)eräti toisell~ kanndla ikljlUl
23054:                                                          ·ensimäisen vastalauseen allekirioit.t#j!ltt. .         ·
23055:   . Ed. R. E r i c h: Luulen että ed. Voionmaa on           Eusil;näisestä lausunnostani ed. Voiqnm~
23056: saanut hiukan v-äärän käsityksen niistä pyrki- vielä on saanut virheellisen käsityksen. sii~
23057: myksistä, jot~ka tarkoittarva:t diplomatian sala'J)e- näJhden, •että minä mu~ka oliolin tarkoittanut, että.
23058: rä.isyyden poistamis.ta kansainvälisistä suhteista. parlamentin kontrolli eli vaJvonta ul·koas~in l}gi~
23059: Näihin pyrkimyksiin kuuluu ensinnäkin se, että toon nähden ei soveltuisi parlamentarismiin. Mi-
23060: sa'laiset :sopimu'kset olisivat "P'Oistettavat ·koko- tään tällaista en luonnollis.~s:tikaan ole väittänyJ;.,
23061:  nansa; toisin sanoen että kaikki valtiosopimukset sillä parlamenttaarinen hallitusta;pa:han jp i~;
23062: heti päätetyiksi tultuaan olisivat julkaistavat, sään sisrultää sangen tehokkaan va:lv·onnan ~i­
23063:  vieläpä että kaikki s.alaiset sopimukset olisivat kil·la valtiollis~n toiminnan aloilla. ·Minä olAn
23064: mitättömät, niin ettei mikään sopimusvaltio olisi vain sanonut sen, että vaiteliaisuusv.elvollisu:u.afln
23065: velvollinen sa:laista sopimusta noudattamaan. määrääminen on oleva lhal:ituben harkinn~f;a
23066: Tämä on ensimäinen ja pääasiallisin k()lhta, mikä riippuva a.sia ja .että juuri tämä va.atirou~ on y;h-
23067: kuuluu noi,hin salaista diploonaiiaa vastustaviin teydessä Qikean ja todellisen parlamental"lisroin
23068:  :P:IIlrkimyk·siin. Useasti vaaditaan lisäksi myös- karu;sa mutta että jos vaditaa.l),, että v:aiteli~­
23069: kin, että kaikki valtiosopimukset ovat tehtävät suuden määrääminen jätettäisiin va.liokuuna.st~
23070:  asianomaisten parlamenttien ·el•i kansa.neduskun- riippuva,ksi, niin ou ti:imä ha1rha- eli v.a.l!liMrla-
23071: :tain .myi>tävaikutuksella, vaiikb tämä vaatimus meutariS~min ilm~tlll'l·
23072: t<Wn Qsaksi tperus·tuu iharhakuvitelmiin, sillä             Ed. Sohauman on laa.ialti il!uhnnut s-iå~ ~~l­
23073:  .kyllä niitä on kansainvitlisiä sopimuksia täanän vonnasta, jota edqskummlt tulee ·h·a;rjoittaa. iJJlN~­
23074: saJla:n kai'kkein laa.iimmas,sa merkityks~ä, joissa kin ulkopolitiikkaan nähden. Eikii. si~ nyt 'Ri-
23075:  olisi mab<aotont.a. ta.i ainakin perin vJ;~.ikeata aina kea.staan ikukaan ole täällä kicltänY:tki;.ii.n·. On
23076: ~.Watt~ tätä ;periaatetta, .mutta tästä asiasta on       vain kysy.mys siit,ij,, että j()lhdon tulee PMI\V.ä ~­
23077:  ta.t'Jleetonta aen rta.rkemmin pu1hua. Lisäksi vaa- lituksen käs~ä. Ja tiedämmehän m~. että - -
23078: mt.Q.an useas·ti aivall ylitJna,lkaisin sanoin teh.o- kunta jp täJh~ saa,k,ka on pitänyt v;ij:likvs:v~:~~
23079:  Jrasta parlamentt!).ar~sta kontrollia eli valvontaa ten tekemistij, ulkollQ>liittisissa )ry~ymyk:~issä. ,p,n-
23080:  ulk~iain hoito® näihden, vaikkei yleensä voi-           gen hausk.ana ja mieluisana urheiluna ja siis tp-
23081:  da tämän valvonnan laajuutta eikä myöskään sen della,kin osottanut sellaioSta tietojen s.aa.JD.ista. ja
23082:  tehokkuutta •sen tarkemmin mäl;iirätä. Mutta en valvontaa harrastavansa.. Olkooupa että hyväksyt-
23083:  missiäll ole nähn~t wadittavan sellaista tä:vdel- täisiin vali:ollmnnan teihdotus tatk1ra leiiiS·imä~nen
23084:  l~.W. • ulkopolitiikan paljastamista, vielä!pä s·en vastalause, niin alinahan ul,koasiainva'liokWJ;ta
23085:  eduskunuan armoil·l·e 11J..eittämistä, jota minun myöskin s.aisi tilaisuutta valvonnan harjQittami-
23086:   nähdäkseni ed. Voionmaa. kolmannen. vastalau- soon·. Kun ed. Sohauman on lausunut, että. nel-
23087:  seen allekirjoittajana ja nyt my•öskin tiilssä lau- jännessä vastalaus·eessa aiheettomll!sti .ia d~tri­
23088:  sunnos·saan johtuu puolta:marun, ja. joka erityi- näärisesti vältetään 'J)oikkea;mi:sta toimivallan
23089:  sesti meidä!n oloissa;mme johtaisi aivan mahdotto- jaon periaatteesta - ,·ett a;vsteg från maktför-
23090:  muuksiin. Jos kerta myönnetään, että eräät asiat delningsprinc]pen", niinkuin hänen sanansa kuu-
23091:  ovat salas.sa ·pidettävät - ja •ed. Voionmaahan on luivat - , niin pyydän huomauttaa, että my,ös-
23092:  sen kuitenkin tavallaan myöntänyt neljännes·sä kin ensimäisen vastalauseen tarkoituksena on
23093: · vastalauseessakin, koska senkin mukaan olisi sa- •se, ettei tämä lainsäädä.ntötoimenpi:de, josta nyt
23094:  laisia ulkoa.sioita, - jos tämä kerran myönne- on kysymys tulisi sisä:tämään mitään sellaista.
23095:  tään, niin silloin täytyy huolehtia siitä, että poikkeamista hallitusmuodon mukaan voimassa
23096:  sopimus tai muu kansainvä!linen toimenpide py- olevasta vallan eli toimivallan jaosta h·allituksen
23097: 11)00                                  Tiistaina. 25 p. ma.rra.skuuta.
23098: 
23099: 
23100: ja eduskunnan väiliUäi ja juuri sen vuoksi on en- toinen, joka tahtoo toimia yläpuolella sitä ja va-
23101: simäisessä vastalauseessa .!Vastustettu sellaista paana siitä. V aliakunnan mietintö sei·soo edelli-
23102: säännöstä, joka velvottaisi 'hallituksen mää- sellä kannalla ja kolme vastalausetta, ensimäinen,
23103: Tityissä. asioissa kääntymään ulkoasiainvalio- toinen ja rviimeinen vasta·lause ov!llt asettuneet
23104: kunnan 'PUOleen, siis vaadittu, että tämä kysy- toiselle kannalle. Ja kuitenkin historia todistaa
23105: !Iliys jäisi hallituksen omru;;ta harkinnasta riip- että ulkoasiainhoito on kansalle mitä suurim-
23106: 1>Uvaks1.                   .                          mru;;ta merkityksestä, että u(koasiain toiminta. voi
23107:     Ed. Schauman on •pitänyt tuota m8ihdollista ' tuottoo. kansalle sekä sisäpoliittisesti että ulkopo-
23108: ~kkaa, ettei nyt olisi tehtävä mi'tään sellaista       liittisesti niitä suurimpia kiilrsimyksiä. Meidän-
23109: lriuutosta, joka asiallisesti Jwskettelee hallitus- kin ka.nsallamme on siitä vuosisataisia kokemuk-
23110: mi@don·<piiriä, verra.ttMn toisarvoisenaja hän on sia. Historia todistaa, kuinka esim. Kaatrle XII ai-
23111: viitannut siihen, että valtiopäiväjärjestykseen ·kana hänen .ia 1hänen ministeriensä tai valtiomies-
23112: ai'ft.dinaan otettiin hallituksen poliittista vastuun- tensä 'POlitiikan kautta kansa joutui, Suomen
23113: alaåsuutta koskeva säännös eli siis sellainen sään- 'kansa niinkuin Ruotsinkin kansa, mitä vaikeim-
23114: nös, joka. ·luonteeltaan kuuluisi hallitusmuotoon. lliin oloihin. Ja samaa todistaa myös Kustaa
23115: ilp.tta ed. Schaumanhan tietää yhtä kyvin kuin III :n kaappauksen jälkeen syntynyt tila, jolloin
23116: kaikki muutkin tåällä istuvat, että tämä menet- hänen politiikkaansa johdettiin tavalla, joka vei
23117: tely, joka tietysti sisåilsi poikkeuksen oikeista Ruotsin valtakunnan yhä enemmän alaspäin ja
23118: lainsäädäntöteknillisistä 'Periaatteista, johtui sii- joka päättyy Kustaa Adolf IV :n rarppiotilaan,
23119: tä, että 'J)ernstuslakikomitea. vuonna 1917 oli laa- jossa melkein koko Ruotsin vaU.akunta oli häviön
23120: tinut m. m. ehdotuksen sellaisiksi 'J)erustuslain- partaalla.
23121: säännöksiksi, jotka ta.rkoittivat ha.llituksen poliit-     Monarkistiset ja byrokraattiset historian kir-
23122: tisen vastuunalaisuuden voimaansaattamista, että joittajat ovat kyllä puolustaneet näitä kuninkaita
23123: valmista hallitusmuotoehdotusta ei silloin vielä ja heidän ulkopolitiikkaansa ja ankarasti tuo-
23124: ollut oiemassa ja ettei myöskään katsottu sopi- minneet vrupausa.jan ulkoasiainvaliokunnan tai .
23125: vaksi säätää tästä erikoisasiasta erityistä 'Perus- niin sanotun ,sekreta utskottet", että se oli aivan
23126:  tuslakia, minkä vuoksi tuo säännös sisä:llytettiin kelvoton. Mutta nykyajan historioitsijat, niin-
23127:  valtiopäiväjärjestykseen. Aivan erikoiset seikat kuin esim. historianprofessori Weibull Ruotsissa
23128: siis sen aiheuttivat, seikat, joilla ei ole mitään ja muutamat muut ovat todistaneet, että tämän
23129:  vastinetta nykyisissä olaissa.                        lulkovaliokunnan tai salaisen valiokunnan toi-
23130:     Mitä sitten vihdoin tulee tähän Ruotsissa val- minta kuitenkin oli se, joka 'J)elasti Ruotsin siitä
23131: mistettuun ehdotukseen, josta jo aikaisemmin on vaikeasta asemasta., johon Kaarle XII politiikka
23132: 'PUhuttu ja jota kohtalaisen laajalti selostetaan oli sen johtanut. Nykyäänkin Ruotsissa. tunnuste-
23133: siinä anomuksess:a, joka täs·sä a&iassa on näillä taan, että on tarpeen, että eduskunta tai kansa
23134:  valtiopäivillä tehty, niin on kyllä aivan totta, ·eduskuntansa kautta saa ottaa osaa tärkeään ul-
23135: että siinä, niinkuin ed. Schauman sanoi, lJU~m­ lkopolitiikkaan. Ja siitä on .io mainittu täällä tänä
23136:  taan ,tavaliJ.ista tärkeämmistä asioista" - ,,vik- •päivänä. Mutta mitä ei ole mainittu on se, että
23137:  ti~re ären:den" -      ja sanotaan, että hallituksen \etenkin oikeistopuolueen pääjohtaja on siellä mitä
23138:  ni.issä on käännyttävä ulkoasiainlautakunnan innokkaimmin ajanut sitä, että eduskunta saisi
23139: 'l'nioleen, mutta koska nyt kerta kaikkiaan on sel- ottaa osaa ulkopolitiikkaan. Täällä Suomessa on
23140:  Vä.&; .ettei voida mihinkään ulkomaiseen esiku- meidän oikeistomme asettunut aivan toiselle kan-
23141: &n       ilin~n muuta turvautua vaan että jokaista nalle, ja kaikenlaisilla tekosyillä. Sillä minun
23142:  asiaa täytyy itsenäisesti ·kussakin maassa arvos- täytyy sanoa, että mitä ensimäisessä, toise~sa ja
23143: tella, niin luulen, ettemme tässä asiassa suinkaan neljännessä vastalauseessa esitetään vastasyiksi,
23144: "VOi etsiä Ruotsin oloista ja siellä iiehdystä ehdo- todellisuudessa. eivät ole oikeita syitä, vaan teko-
23145: tuksesta johtoa. Sitä enemmän on meidäm:, mitä syitä. Näillä on koetettu todistaa, että edus-
23146: vaiteliaisuusvelvollisuuteen ja sen mä:äräämiseen kunnan osanotto ulkovaliokunnan kautta ulkO'Jlo-
23147:  tulee, etsittävä jahtoa siitä, että ·kaikkialla litiikkaan olisi maaHe ja ulkopolitiikalle turmiol-
23148: muualla varmasti pidettäisiin. aivan luonnolli- linen. Mutta meidänkin lY'hykäinen itsenäisyys-
23149:  soena., etä. tämä kysymys on ih:allituksen määrät- historiamme jo osoittaa., että asia ei ole niin.
23150:  tä.Wi..                                                   OikestohaUitus esim. teki tässä viime vuonna
23151:                                                        sopimuksen Ruotsin kanssa Ahvenanmaan varus-
23152:     Ed. W u o r i m a a: Tässäkin kysymyksessä tusten hävittämisestä. Se oli semmoinen sopi-
23153: i':Siintyy taas kabi erilaista maailmankatsomus- mus, että päällikkö, joka Suomen 'J)uolelta oli
23154:  kantaa, toin-eD,..joka taJhtoo toimia kansan yhtey- asetettu valvomaan hävitysten toimenpanoa Ruot-
23155: dessä ja likeisesti kanS:aJf mielipiteen mukåltn, sin ja Saksan viranomaisten kanssa, nyt pois-
23156:                                 Ulkoasiainva.liokuntaa. koskevat säännökset.                           ll'iOl
23157: 
23158: 
23159: tullessaan sieltä todisti, että se oli mitä surkein dollista ja edullista rakentaa rautatie. Nämä
23160: SQpimus, mitä Suomen . puolelta on tehty, kun ovat valmistavia toimenpiteitä ja sitten kun ne
23161: on täytynyt hävittää satojen miljoonien edestä on tehty, sitten vasta ry;hdytään itse asiaan. Sa-
23162: laitoksia., rakennuksia, maanteitä ja laivalaitu- moin on ulkoasiain laita. Jos on kysymys tehdä
23163: reita., joilla oikeastaan ei ole minkäänlaista. merki- joku kauppasopimus, niin siinä täytyy asettaa.
23164: tystä sotilaallisessa suhteessa. Myöskin on meillä ensin v·aliokunta, joka ottaa selvän kaikista niistä
23165: kokemusta samanaisesta asiasta. kuin esim. ed. asioista, _jotka koskevat kau~'J)a- ja taloudellisia
23166: Erich, joka tääillä on pitäny·t pitkiä puolustus- sU:hteitamme omassa maassa ja· sii:he.n maahan,
23167: puheita oman v·astalauseensa puolesta, oli teke- jonka kanssa tahdään sopimus. Nämä ovat val-
23168: mässä kauppasopimuksia Sa;ksan kanssa kohta ka- mistavia toimen'J)iteitä, niin että niistä ei suin-
23169: pinan jälkeen. Kaikkien täytyy tunnustaa, että kaan voi minkäänlaista väärää käsitystä tulla.
23170: se sopimus oli Suomelle mitä epäiedullisin. Jos Valiokunnan mietintö sentäihden minun mielestäni
23171: eduskunta· ulkoasiainvaliokuntansa kautta olisi on hyvästi perusteltu, sillä se ei aivan välttä-
23172: saanut ottaa osaa tai neuvotella hallituksen mättömästi sido hallitusta. Se ei nimittäin pa~
23173: kanssa näistä kumpaisestakin sopimuksesta, var- kota hallitusta ehdottomasti noudattamaan ulko-
23174: maan ei olisi semmoisia erehdyksiä tehty, kuin asiain valiokunnan mielipidettä. Se antaa halli-
23175: nyt edesvastuuton toiminta on aikaansaanut. tukselle vapauden, että jos se näJkee, että ulko-
23176: (Ed. Ara.järvi: Wuorimaa oli kellarissa silloin). asiainvaliokunnan lausunto olisi sopimaton ja
23177: Tässä nyt vain muutamia ·esimerkkejä siitä, mi- !valtakunnalle vaarallinen, /hallitus voi siitä 'POi-
23178: hin .ioudutaan, .ioUei eduskunnalla tai sen ulko- keta. Mutta se antaa hallitu'kselle selkänojaa,
23179: asiainvaliokunnalla ole minkäänlaista sanomista .}a tekee sen politiikan ·paljon voimakkaammaksi,
23180: nlkoasiain hoidossa.                                    kun hallitus tietää, että sillä on tåkanaan edus-
23181:     Viimeisessä vastalauseessa ovat vastalauseen kunta ja siis kansa ja toiseksi se tekee ulkoasiain-
23182: tekijät maininneet m. m., että valiokunta voisi valiokunnalle ja sen kautta eduskunnalle mahdol-
23183: !helposti heikon hallituksen rinnalla anastaa itsel- liseksi myöskin oHa ulkoasiain toiminnan tasalla.
23184: leen vallan ja voiman, ei vain neuvottelevan ja Tämä on hyvin suuresta merkityksestä. Sen
23185: tarkastelevan vaan suorastaan johtavan, mikä ei kautta va'hvistuu juuri ulkoasiain hoito, ja ulko-
23186: juuri kävisi yhteen valtiosääntömme hengen ja asiain ,hoitajan toiminta ja 1hänen asemansa, .~oka
23187: tarkoituksen kanssa. Mut.ta jos niin onnettomasti muuten ainakin semmoisessa maassa kuin mei-
23188:  kävisi, että tulisi semmoinen heikko hallitus kuin ' dän, jossa näyttäytyy, että hallitukset vähä väliä
23189:  se haJlitus, joka teki sopimuksen Ruotsin kanssa muuttuvat, tulee hankala:ksi.
23190:  Ahvenanmaan asiassa, niin silloinhan olisi maalle        On myöskin sanottu että: ministeristömme on
23191:  stiureksi eduksi, että olisi ulkoasiain valiokunta, vastuunalainen eduskunnalle. Mutta mitä se
23192:  joka voisi sillä tavalla. vaikuttaa, ettei tåimmöisiä auttaa, jos es~im. joku ulkoasiainministeri tai mi-
23193:  onnettomia sopimuksia tehtäisi.                        nisteristö tekee suuren tnhmuuden ja vahingon
23194:     Minä sanoin, että vastalauseessa on enemmän ulkoasiain politiikassa ja sopimU'ksffi., jotka ovat
23195:  verukkeita, kuin todellisia syitä, joilla koetetaan ristiriidassa maan 'hyödyn k-anssa ja saa sitten
23196:  todistaa valiokunnan miet.innön kelvottomuutta.. epäluottamuslauseen eduskunnalta ja .poistuu?
23197:  Ensimäisessä vastalauseessa esim. sanottiin, että Vahin·ko on te'hty ja siitä ei enää 'Päästä, mi~
23198: tämä laaja.kantoinen kysymys ei ole läheskään nisteris·tö lä'htee matkaansa, mutta kansa saapi
23199: ullut riittävän valmistelun alais.ena. Mutta tä- kärsiä sen toiminnasta. Kaikista. näistä syistä
23200: mälhän asia on jo ollut vuosisa.tojen historian val- minä katson, :että tåmä ensimäinen askel va:paam-
23201: mistelun alaisena. TääHä on mainittu, että paan suuntaan on erinomaisen hyvästi onnistunut
23202:  myö.sikin on oltu tilaismidessa seurata Saksan 1 valiokunnan mietinnössä ja kannatan sentähden
23203:  ehdotusta ja Saksan la1kia siinä suhteessa ja myös- ·sitä, että suuri vali.ok.unta hyväksyisi ~erustus­
23204: kin että on ollut tilaisuus seurata Ruotsin ehdo- lakivaliokunna:n mietinnön semmoiseoo kuin se
23205: tusta samassa asiassa. Ei tässä asiassa siis riit- nyt on. Sittenkuin on saatu kokemusta tälmän
23206: tävää valmistelua puutu. Sitten on myöskin ky- johdosta voidaan sitä edeSIPäin kehittää.
23207:  s}'tty, ,mitä ymmärretään tavallista tärkeäm-l
23208:  mällä asialla." .ia ,,.mitä ymmärretään mui'hin          Ed. J u u t i 1 a i n• en: Kun maalaisliittolaiset
23209:  Jenin va.lmisteleviin toimenmiteisiin r:vMvmisellä". 1 perustuslakivaliokunnan jäsenet, allekirjoittanu·t
23210:  Va.l'an yksinkertainen asia' on kuitenkin, mitä niihin luettuna, ovat ,kaikki yksimielisesti asettu-
23211:  näillä ymmärretään. Jos hallitus esim. aikoo neet valiokunnan mietinnön taakse .ia kun mie-
23212:  ryMvä rautatierakennukseen ja esittää asian edus- tint<iä on paikoitellen ankrurastikin arvosteltu
23213:  kunnalle, niin se ensi töikseen tekee sen, että se 1 täällä, k.atson velvollisuudekseni ly~hyesti kajota
23214:  asettaa; jonkun komitean, joka tutkii, onko mah- · myöskin asiaan.
23215:                                                                                                      190
23216: lli02                                     'riistaina 26 p. muraskuuta..
23217: 
23218: 
23219:     Täål1lä on oo. R. Eridh koonnut ajatuks.ensa ly- ne kaikki toki siellä esiint,y~sivät .su~a
23220: hyesti siihen lauseeseen, että valiokunnan mie- eivätkä parjaisi ja halventaisi om""a mi)Jlt~usa.
23221: tintö osottaa älyttömyyttä ja arvostelukyvyttö- En minä ole nähnyt, ebtä es:bmerkiksi ,engla.nrl!ila.i-
23222: myyttä. Se oli tosin hieman hienommin eanottu, nen, ranskaJainen ta·hi saksalainen, joka on Suo-
23223: mu·tta ajatus oli kuitenkin tå.mä. Minä pyydän messa, parjaisi omaa maatansa ja oman maansa
23224: tämän johdosta v·ain mainita, että tietääkseni va- lha.Uitusta. Jos meillä :päästäisiin tälhän, niin .olisi
23225: liokunnan mietinnön takana olevilla edusta,jilla voitettu tavattoman suuri voitto 'Suomen k.anJSa,lle.
23226: ei ole ·vielä sellaista entisyyttä, jossa tuo arvos-       Toiseksi vielä käsitykseni mukaan valiokuanan
23227: t:eJ.ukyvyttÖmyys olisi tullut näkyviin sil:ä ta~ mietintö säästäisi va,staisuudessa siitä urheiltit$tll!;
23228: vom, kuin sitä on .io mainitsemallani puhu.ialla, jota varsinkin viime aikoina ,on erikoisesti väli-
23229: mikä;li se koskee SuO'lllen ulkoopolitiika.n hoita- kysymysten tekemisissä har.ioitebtu tä.äUä ~us­
23230: mista., •kauppa- ja tullisopimusten •säätämistä. kunnassa. · Kun eduskunta saisi täsmälliS6t .tie-
23231: Jos äsiaa katsotaan siltä kannalta, kuin vastalruu- dot aina kulloinkin esillä olevista. asioista. ulloo-
23232: s:een tekijä, mainitsemani puhuja katselee, .että se asiainvaliokunnan .kautta, niin ne leviäisivät
23233: oppositsiooni, joka: ;maassa on joutunut viilhemmis- kaitkkiin eduskuntaryhmiin .ia sillä tavoin var-
23234: töi:in eikä voi päastä siten maan hallitukseen eikä maan sääJstyttäisiin us·eista välik:vsymyk.siatä.
23235: omassa maassa saa enää kannatusta politiikalleen, Täytyy kyllä myöntää, että ,se lause valiokun-
23236:  että sen tulee koettaa kuitenkin kaikissa ta.pa.uk- nan mietinnössä, jota on täällä an1kamsti arvos-
23237: sissa säilyttää valtakunnan ulkonainen edustus tteltu, ei ole niin täsmällinen, kuin ·se saisi olla.
23238: käsissään ja koettaa. ulkomailla parjata omaa Valiokunta ia sen jaosto koettivat erittäin tull"
23239: maata .ia sen hallitusta, !päästäkseen siten valtaan nollisesti ·saada tämän ilauseen säädetyksi täsmäl-
23240: niin soilloin tietysti on koetettava kaikin voimin liseen muotoon. Mutta on aivan mahdoton~ lue-
23241: estå.ä, ettei ·eduskunnalla olisi tilaisuutta olla tella niitä asioita ia ta:pa1htumia, mitä etee:JJ voi
23242: mitä läheis1mmässä vuorovaikutuksessa hallituk- sattua va1Csin:kin juuri ulkoo~olitiikassa. ja miiiäri~
23243: sen kanssa. Mutta mikäli minä va1iokunnassa tellä niiden käsittelyä. Muitta 'kumminkin tä,ma
23244: 'J)ääsin selvyyteen, oli valiokunan enemmistön lause mieles·täni .sisältää sellaisen varsin vaa$.i-
23245: kanta se, että meidän pitäisi saada mahdollisim- matt6.man vetoomuksen, että hallitus tai ulko-
23246: man läfueinen vuorovaikutus eduskunnan ja hal- ministeri tavallista tärkeämmissä asio1ssa kiij,n-
23247: lituksen lmnssa ulkoasioi<len hoitamiseen nähd·en. tyv neuvottelemaan oo·uskunnan ulkoasiainvalio-
23248: Ja niin 'heikiko kuin kansanvalta maassamme 1 kunnan kanssa ja se ei ole millään taval~ va,ql.l'~­
23249:  vielä on, niin on aivan tarpeen, että eduskunta lista. Jos toinen lause tästä momentista iätet-
23250: voimakkarusti saa tukea 'hallitusta siinäkin, mi- Itäisiin pois, silloin jä:isi ulkoministerille y.kifinään
23251:  käli se koskee u.lkoa.siain ·hoitoa.. Minä en tahdo vä- valta määrätä koska hän kutsuu ulkorusiainva.lio-
23252:  himmälläkään tavalla lausua moitetta ny'kyiselle kunnan .kokoon ja asiat ~sillle 1esittää ja sellainen
23253:  hallitukselle siitä, että tärkeimmissä paikoissa ei sittenkään liene toivotta!Vaa maan yhteisen
23254:  ulkomail1a edustavat Suomen tasavaltaa. saksa- edun kanna.lta katsoen.
23255: laisia rautaristejä :omistavat monarkistit. Se ei          Mitä lopuksi vaiteliaisuUitoon tul·ee, .i:Mta tP.1lä.
23256: tietystikäåln ole maallemme eduksi, mutta se joh- on myöskin poomttu, niin käsiVtääkseni v.allitsi
23257:  tuu siitä, että me olemme a:Dkoja ottamaan täällä valiokunnassa ·se mieliipid,e, että valiokiuntr.. ltul-
23258:  ulk;cllainenkin edustus taatusti suomalaisten ja loinkin aivan kuin vakuuttaa itsensä siitä· ~ti
23259:  tasavaltalaisten käsiin. Tämän vuoksi olisi suo- asia pidetään sa1laisena ja käsittääkseni va.liokun-
23260:  tavaa, että ulkoa:siainvaEokunta voisi tulla hal- nan pii!ii:tös on .si~nkin paljon sitovampi 'kuin se
23261:  litukselle avuksi, niin että vastaisuudessa voitai- jos hallituksen ·edustaja vain ilmoittaa että tålmä
23262:  siin asiat ohjata oikealle tola.Ue.                     nyt ·on senluontoinen asia että se on salassa 'Pi-
23263:     'Toinen periaate, jonka minä käsitän olevan va- dettävä. Tietystihän käytännössä muodost~isi
23264: liokunnan mietinnön takana olevilla edustadilla, asia niin että ihanituksen edustaja heti ilmoittaa.
23265:  on ·se, että ·täällä 1pitäisi saada aikaan sellainen ·että kysymys on ·pidettävä hänen mielestään sa-
23266:  olotila, ettå. mi(J väittelisirniDe ja kiistäisimme lassa ja valiokunta siihen yhtyy. Silloinhan
23267:  maan rajojen sisällå. riitaisuutemme emmekä veisi asia tulee molemmin puolin kiinni naulatuk~i.
23268:  niitä heti ulos, niin kuin nyt on tehty. Ja sen- Mielestäni pitäisi luottaa vastaisuudessa niin
23269:  vuoksi pitäisi toki :luottaa Suomen eduskuntaan tpa•ljon 'eduskunnan kaikkien ryhmien edustajiin,
23270:  niin paljon, että hallitus voi uskoa ulkoasiatkin etå. ne voivat kä•sittää itsekin, mikä asia on sa-
23271:  eduskunnan vartavasten valitsemalle ulkoasiain- lai:sena .pidettävä ja mikä ei. Mutta jos taas
23272:  valiokunnalle. Meidän pitäisi •päästä siihen, että sitä a:ja.tussuunta.a kehitetään. yhä edelleen että
23273:  olipa täällä vallassa ken ,hyvänsä ja edustipa niinpian kun hallituksillta saadaan joku tieto,
23274:  maatamme ulkomailla kuka ta:hansa, että , jota oppositsiooni voi käyttää tarkoituksensa hy-
23275:                            UlkoasiainvQ.liokuntaa koskeva.t säännökset.                                  1508
23276:             -------------------------------------------------
23277: 
23278: v~i. se heti   levitetään omaan maailian ja ulo.s-      matioo. vastaan kansainvälisellä a..lal!la. äuL
23279: kin, silloin tietysti tällaista vaiteliaisuutta -ei     eilköhän salaisen diploma,.tiafi ·poistaminen kan-
23280: synay. Näin ollen minä hyväksyisin valiokun-            sainvälisistä suhteista edellytä sentään vasta.a-
23281: nan mietinnön .siinäkin kohden, missä tämä vai-         mn menettelyn käytäntöönottamista y.ksityisten
23282: teliaisuudesta päät.täminen jätetään valiokunnan        kansain romassa ke.skuudess·a .ia ·eikö ole ioten.JHn
23283: ;päätöksen varaan.                                      johdonmukaista, että kun si!säi:sisså asioissa .iul-
23284:                                                         kisuUJtta noudatetaan, sitä myöskin on noudatet-
23285:       Ed. Voionmaa: KeskuS!tehm ;kuLuessa ovat          tava ulkoasioisSa.. Muuten eirhän pääkysymys
23286: uaeammatkin puhujat huomauttaneet, että kaksi           tässä ol-ekaan salainen .diplomatia, vaan ed:es-
23287: valtiomiestä. nim. entinen .ia. nykyinen utlkomi-       vastuuttoman diplomatian poistaminen .ia siis
23288: nisteri, ovat antaneet lausunnon eduskunnan ul-         edesv&Stnullisen diplomatian luominen; siitä tais-
23289: k®siainvaliokunnan vallan laajenta,mista vas-           tellaan. K vsvmys on eduskunnan osaJlisuudesta
23290: taan. Minusta tätä seilkkaa ei kuitenkaan voi pi-       ulkorusiain hoidoss•a, siitä, ettei edu;skunnaltra ole
23291: tää niin mtkaisevana, sillä täytyy ymmärtää jo          salattava ulkoasioita; siinä asian ydin.
23292: i:hmiselliseltä kannalta että ulkoasiainminh>t·eri         Ed. Erioh käsitti minut muuten väärin kun
23293: VJå:hän ·puhuu oma,n laitoben.sa pussiin tällais·essa   hän luuli minun moittineen •häntä .siitä, että. hän
23294: asiassa. Eihän voine juuri olettaa, että mikään         olisi väittänyt epäm11rlamenttaariseksi valiokun-
23295: laitos .ia vrultion virasto menee julistamaan tar-       nan mietintöä. Minä olen puhunut oikeiston sano-
23296: vitsevansa erityistä arpulaista toimensa 'tayttämi-     mal·ehdistössä, etupäässä Hufvudstadsbladetissa
23297: sessä.                                                   näkvneist.ä lausunnoista, joissa våitetään, että ul-
23298:       .l\finusta ei myöskään ole ihan rpfutevä täällä   koa,siainvaliokunnalle myönnetty valta olisi epa-
23299: kuultu väite, ettei •asia olisi kylliksi hyvin val-     parlamentillista. Ed. Erichin oma esitY'S osoit-
23300: misteltu ja ettei sitä voitaisi n}'lt ratkaista ja että taa arlkavan pwrlamen1Jarismin oireita, joka mie-
23301:  a:sian valmis:taminen kuulu],si ha1litukselle. Tjj,.ssälihyväLlä merkittäköön.
23302:  asiasrsa ei hamtuksella ol·e .suuvempaa kokemusta.
23303:  knill eduskunnaUakaan. Tämä on ehdottomasti                  Ed. H u 1 t i n: Olen pyytänyt puhoonvuf)roo
23304:   U\LSi asia .eikä tässä voida muuta !kuin yleisiä pääasialisesti ed. Sc·haumanin 'lausunnon joh-
23305:  ~äännöksiä antaa. Muuten tuntuu minusta as~an             dosta. Hän niilhtävästi luuli tehneensä tärkeitä
23306:  'lu.onnon mukaiselta, että tässä kysymyksessä, prul.ia.stuksia valtioneuvos Hjeltin äsken ilmesty-
23307:  joka koskee eduskunnan vallan järjestämistä, neen kirjan suht.een. Luulen hänen kuitenkin
23308:  edU;Skunta its·e on pätevä ·myöskin alkuasteella tälasä erehtyneen. Luulen etteivät nji.{pä pal.iws-
23309:   t:ll$lM käsittelemään. Jos a!sian valmistelu koko- tuk!set ole monellek!tan tässä eduskunna$tl.a :vl1i-
23310:  ~suudessaa.n joutuirsi (ha.Ilituksen käsiin, v9ilsi       tyksiä. En myöskään luule, että näi.OOU a.sioiden
23311:   b3llituksen tunnettu a.uktoriteetti vai~uttaa ai'kana!lln ilmoittaminen ulkoa·siainvaliokunualle
23312: a.fia.n rratk<aisemiseen :hai~1lisoon suuntaan.          1 olisi sanottava•sti W!llikuttanut asiain menoon. On
23313:       En m-yöskään voi yhtyä nii•hin näkökohtiin, nimittäin muistettava_, ~ttii silloinenkin hallitus
23314:  jQit;J, täällä on esitetty Ruotsin ~simerkin päte- nautti silloisen eduikuunan luottamusta ja ~ttä.
23315:  vyydes·tä. On taiilmirn huomatU},,-ya, efltä meidän eduskul!!nan. enemmistö $illoin :hyv{l.ksyi maW-
23316: olo:tnme ulh~ain hoidoss!l, suuresti poikkreavat tun ma;tkan tarkoi·tuksen, vaikkei sillä eikä e&DJ
23317: :IW!.liisin oloista. Europan nuorimmalla vaJtakun- ulkoasiaiu\"aliokunualla oHnt nii!rlä seikka~räi­
23318:   JU~oUa. ei ole s;emmoista van•haa perimystä ulko-        siä tietoja.
23319:    a;aiain hoidossa kuin Europan vanhimmalla val-             Ed. Schauman ja monet hänen ]m:JliSSaan usko-
23320:   tlakunna.Jla. Ei .myöS'kään ole •meidän maassamme vat, •että ulkoasiainvaliokunnan 'kontrolli pelas-
23321:   yleinen s·e lojaalisuus, joka kuitenlkin Ruotsissa taisi vaitaJkunnan ulkopolitiikan kaikista ere.h-
23322:   on jo valti·olliseen relämään juurtunut. Me emme dyksilstä. Minulla ei 01l·e siinä swhteessa yh~
23323:    voi tyytyä niin vähään. Meillä täytyy olla varmaa uskoa. Ni1n lka.uan kuin •ei ihmisillä
23324:   selvempiä, voimakkaampia takeita siitä, että ul-· yloonsä ole sellais·ta kaukonäköisyyttä, että wi-
23325:    'koasiain hoito tapaihtuu •parlamenttaarisella ta- sivat välttää kaikkia yllättäviä tapa:htumia, ei
23326:    v.alla eduskunnan valvonnan a.laisena. Sen VIUoksi myaskään ulkoasiainvaliokunnalla voi .sellaista
23327:    minusta ei Ruotsin resime~kki sellaisenaan ,ole kaukonäköilsyyttä olla. Trupansa muka·an on ed.
23328:    täällä sovellutettava.                                  Scharwman tässäkin löytänyt tilaisuuden poiketa
23329:        LMitä ed. R. Erich, on puhunut 1salais,esta dip- Aunuksen kysymykseen taikka niinkuin hän,
23330:    .lomatiasta on ky,J.lä paikallansa.. Julki&essa käyttäen venäläistä pll'hetapaa, sitä nimittää,
23331:  keskustelussa sillä on tarkoitettu kansainvä1istä Olonetsin kysymykseen. Hän näkyy luulevan,
23332:   salaista diplomatiaa ja 1pve.sideniti ·Wilson ·on että jos ulkoasiainvaliokunta olisi saanut hoitaa.
23333:   lausunnossaan taistellut etupäässä :salaista diplo- tätä asiaa, olrsi Aunuksen retki vältetty. Minä
23334: 1504                                       Tiistaina 25 p. marraskuuta.
23335: 
23336: 
23337: et!! luule, että niin olisi käynyt. Jos kuiten~in        olisi tapahtunut. (Ed. Juurtilaimm: Siihen, jossa
23338: silloin olisimme tienneet mitä nyt tiedämme, olisi       ed. Setrulä oleskeli). - Minä en kuulunut ulko-
23339:  arvattavasti tämä retki hoidettu tarmokkaammin          asiainvaliokuntarun enkä sitäpaitsi ollut myöskään
23340: kuin tapahtui .ia silloin olisi myöskin saavutettu       kellarissa. - Mitä tulee Ahvenanmaan asiaan,
23341: toisellaisia imloksia. Muutamat puhujat täällä           niin minä puollestani olisin kyllä toivonut, että.
23342:  ovat p!llheksuneet sitä, että 'hallituksen vaihtuessa   sol)imusta ei siinä muQdossa olisi Ruotsin kanssa
23343: ei ole vaihd'Elttu valtakunnan edustajia ulko-           tehty, mutta tässäkin on eduskunnalla ollut täy-
23344: mailla, ja tästä voitaneen tehdä se johtopäätös,         det oikaisumahdollisuudet. Ed. Vuorimaa on
23345:  että s-emmoinen vaihto .oli:si moitti:jain miel-estä ai-varmaan muiden kanssa ollut myöntamässä niitä
23346:  na ta'Pahtuva hallituksen vaihtuessa. Mutta se ei       varoja, joita tarvittiin noiden linnoitusten hävit-
23347:  minusta suinkaan olisi onnellista. En luule, että       tämiseen. Siihen aikaan QHsi vielä ollut tilaisuus
23348: meillä on niin suuri varasto diplomaatteja, e~tä         panna alikaTa vastalaus'e näitä toimia vastaan.
23349: se si~täisi tämmöistä tuhlausta. Semmoista ta-           Minä en tahdo närhin ikyJSymyksiin :puuttua sen
23350:  paa ei tietäakseni myöskään· noudateta muissa           enempää.
23351: ·maissa, joissa Qn toimessaan harmaantuneita lä-            Mitä itse asiaan tulee, niin epäilemättä olisi
23352: ihettiläitä.                                             katsottava oppositsioniHe edulliseksi, että se ulko-
23353:     Kannatan puolestani ensimäistä vastailauseilta.      asiainvaliokunnan kautta saisi niin läheisesti kuin
23354:                                                          suinkin seurata !hallituksen ulkopolitiikkaa, ja.
23355:    Ed. Setä 1 ä: Ed. Schauman, hän, joka on siuhen minä toivoisinkin niiden mäiLräysten, joita
23356:  ensimäinen ammattimies Suomessa salaisen diplo- ensimäisessäkin vastalauseess·a on ehdotettu, hy-
23357:  matian alalla, - hän se nimittäin ensimäisenä vin saattavan johtaa. Minä en ~uitenkaan ole
23358: matkusti ulkomaille salaisissa diulomaattisissa 1 valmis, ennenkuin minkäänlaista kokemusta meil-
23359:  asioissa ilman valtuutta hallituksen .ia eduskun- lä on olemassa, ryhtymään säätämään tässä suh-
23360:  nan puolelta, - on katsonut soveliaaksi tässä ti- teessa hallitukselle sitovia ja veivoittavia määrä-
23361: laisuudessa oikaista totuutta semmoisella tavalla yksiä. Se on aivan oikein, mitä on sanottu, että
23362: että minun täytyy ualautta'a mieleen se mitä ihän pykälä siinä muodossa, kuin vaJi{)kunnan enem-
23363:  on sanonut ja mitä ed. Ara.iärvi ja minä olemme mistö sen on hyväksynyt, tosin kyllä ei pakoita
23364:  san{)neet siinä tilaisuudessa, jossa ed. Schaumanin hallitu,sta ensinkään n o u d a t t a m a a n niitä
23365:  mainitsema asia oli esillä.                             neuvoja, joita ulkoasiainvaliokunta antaa, mutta
23366:    Ed. Schauman oli väittänyt, että Suomen hal- se pako i t ta a kuitenkin hallitusta ennen tär-
23367: 1itus oli pyytänyt .ionkunlaista. lausuntoa ja pai- keämmän asian ratkaisua ne u v .o t te l e m a. a n
23368: nostusta Saksan hallituksen puolesta Suomen •hal- ulkoasiainvaliokunnan kanssa. Ed. Vuorimaa
23369: titusmuotoasirussa. Sen sekä ed. Arajärvi että arvelee, että Suomen ulkoasioita voitaisiin pa-
23370: minä lansunnossani kielsimme, - minä sen kiel- raiten hoitaa sillä tavalla, että ensin asetettaisiin
23371: sin ja. ed. Arajärvi yhtyi siihen. Yleisesti tun- komitea pohtimaan :sellaisia asioita ja sitten asiat
23372:  nettu asia on, että eduskunta oli 9 'P!nä elokuuta ratkaistaisiin. Minä vetoan herra u[koasiain mi-
23373:  1918 •päättänyt että hallituksen oli ryhdyttävä nisteriin, joka. istuu täällä saa:puvilla, luu1isiko
23374: eräisiin valmistaviin toimiin hallitusmuodon 38 •hän sillä tavalla Suomen ulk!oasioita 'parailten
23375: .§:n määräyksen täyttämiseksi ja yleisesti tun- hoid-ettavan. Minä 'Pelkään, että ennenkuin komi-
23376: ·oottua myöskin on, että hallitus ryhtyi eduskun- tea ehtii tulla valmiiksi mietintöineen ja mieli-
23377:  nan ·päätökS'en mukaisiin toimiin; sitä ei koskaan piteineen, .ennenkuin ulkoasiainvaliokunta sitten
23378:  ole kielletty, sitä ei ed. Arajärvi enkä minäkään vielä €!htii 'lausua siitä ajatuksensa., ehkä vielä
23379: ole kieltänyt.                                           ~ysyä ryhmiltä tai jos eduskunta silloin ei ole
23380:     Ed. W uorimaan lausunto antaa minulle myös- koossa, saada aikaan keskustelu maaseudulla
23381: kin aihetta erääseen huomautukseen. Hän viit- olevien eduskuntatoverien kanssa, - minä pel-
23382: tasi kaihteen onnettomaan erehdykseen, .iotka ovat kään että silloin aika esilläolevan a.sian ratkaisua
23383: riippuneet siitä, 'että ulkoasiainvailiokunta ei ole varten tarpeellisen sähkösanoman lähettämiseen
23384: :pää~yt toimimaan.       'l'{)inen oli kauppasopimus olisi voinut käydä .io hiukan myöhäiseksi. Kun
23385:  Sa•ksan kanssa ja toinen oli sopimus Ahvenan- velvoitus neuvotella vaHokunnan kanssa lisäksi
23386: maan asiassa. Mitä tuohon edelliseen sopimuk- annetaan varsin epämääJräises•sä muodossa, niin
23387: seen tulee, niin se kuten tunnettua tehtiin kapi- on minusta vai·kea säätää ,hallitukselle sentapaista
23388: nan aikana. Minä en t:iJedä oikeastaan, millä ta- uhkaa, että hamtuksella on oleva Valtakunnan
23389: valla ulkoasiainvaliokunta silloin olisi päässyt Oikeus niskassaan, jos se on arvostellut jonkun
23390: :tätä asiaa oikaisemaan, olisiko se kokoontunut asian tärkeyden määrää ehkä toisella tava.lla kuin
23391: siihen kellariin, jossa täällä :iilmoitettiin ed. V U{)- toiset .olisivat taipuvaiset sitä arvostelemaan.
23392: rimaan siihen aikaan oleskelleen, vai mitenkä se            On kyllä sanottu, että .ios ha~litusta ei velvoi-
23393:                                Ulkoasia.invaliokuntaa koskevat sä.li.nnökset.                        1605
23394: 
23395: tetaJ neu~ttelemaa.n 'lllkoaiSiainva.liokunnan kans- skäl att betvivla. I anledning av dessa påståen-
23396: sa, niin tässä eduskunnalle annetaan ainoastaan den, ber jag få hänvisa till, att det är en allmän
23397: ,.,ahnu". Sopii kuitenkin huomauttaa, että esi:m. tprincip inom de flesta länders diplomati att väx-
23398: Saksan valta.kunna.n uudessa valtiosäännössä, aande regeringar icke betyder ministerskifte vid'
23399: .ioka on erinomais·en uudenaikainen, ei ole täJssä legationerna i utlandet. England är väl ett av
23400: su-hteessa minkäänlaista velvoitusta hallitukselle de bästa bevisen härför, ooh herrarna av venstern·
23401: säädetty. Minä ·en usko, että asian kehitys tulee hade kunnat 'J)å mycket nära 1håll finna bevis
23402: riippumaan siitä, mitä on säädetty velvoituk- "På att icke ens en revolution i ett land behöver
23403: seksi ja mitä ei. Kaikki tulee lopulta riip'J)u- sopa med sig rikets representanter i främmande
23404: maan käytännöstä, ja minä luulisin tien käytän- länder. I känslan av denna, att jag så må säga,
23405: töön ja hyvään käyt!ntöön olevan avoinna niillä internationella anständighete- och hövlighetsprin-
23406: keinoin, joita ensimäisessä vastalauseessa on esi- cip har också den nuvarande regeringen tydligoen
23407: tetty. Jos kokemus osottaisi, että voitaisiin men- låtit sigo angeläget vara att försöka giva sig sken
23408: nä ja että tarvitsisi mennä pitemmälle, nimittäin av a;tt uppehålla kontinuitet • i utrikespolitiken. ·
23409: säätämään varsinaista velvoitusta, niin siihen olisi Man får endast beklaga att åtminstone i ett fall
23410: IS:iltten aika. Ruotsissa tosin kylläkin en ehdo- det icke har lyckats för utrilkesmiilistern och att
23411: tettu pitemmälle menemistä, kuin mitä ensimäi- i det avsedda fallet en av våra representanter.s
23412: nen vastalause ehdottaa. Mutta Ruotsin ehdo- avlägsnande har framkallat ett icke odelat an.g&-
23413: tettu ulkoasiainlautakunta on järjestysmuodol- nämt intryck i det la.nid, där vexlingen egt rum:
23414: taan useissa kohdin toisenlainen, 'kuin mitä me~llä      Gentemot rdgsm. Schaumans avslöjanden 00..
23415: nyt ehdotetaan. Ruotsilla on sitä paitsi erin- träffande tvänne :regerinsmedlemmars resa tiU
23416: omaisen 'J)a}j>oa w.nhempi 'lllkoasiai.n !politiikka Tysklland på hösten eller sensommaren 1918 vill'
23417: kuin Suomella, kokemus siellä paljoa laajempi ja jag endast påpe'ka den omstän:dighet, som reda;n 1
23418: monipuolisempi kuin meillä, jossa vasta muuta- korth~t av rdgsm. Setälä berördes, nämligen att
23419: mia kuukausia. ·on jonkunmoista ulkopolitiikkaa lantdagen därförinnan den 9 aU:gusti hade givit
23420:  ollut. Eduskunnalla, myös vastustuspuolueilla, on regeringen ett uttrycklig,t uppdrag att skrida
23421: koko joukon keinoja seurata hallituksen ulkopo- till ~tgärder i och för konungavalet. Hade rdgm.
23422: litiikkaa. Erittäinkin on huomattava väli'ky$y- Schauman läst statsrådet Hjelts bok något ·nog~
23423:  mystie, joka ei Ruotsin hallitusmuodon mukaan grannare torde han hava kunnat konstatera att
23424: ole niin laaja, kuin miiä se on meillä.               dessa två reg>eringsmedlemmars resa inträffade
23425:     1Minun ei tarvitse lisätä monta sanaa siitä, ke: långt in i augusti mot slutet av månaden, ooh att
23426: nenkä olisi määrättävä, milloinka asia on pidet- syftet med densamma ingenting annat vaT än
23427: tävä · salassa. Tietenkin on tässäkin vastustus- · att förverkliga det uppdrag, regeringen fått a.v
23428:  puolueen kannalta edullista, että se saa käyttää den dåvarande lantdagen. Blickar man tilihaka
23429: kaikkia niitä tietoja, mitä se ulkoasiainvaliokun- på utrikes'politikeiliS ledning under de två ~sista
23430: nassa saa, vapaasti hallitusta vastaan, edellyttä- åren, tror jag man måste erkänna att knappast
23431:  mällä tietysti, että niiden jukisuuteen saattami- någon regering i satnma mån som den svinhuf-
23432:  nen ei tuota maa.lle kokonaisuudessa-an vahinkoa. vudska haft lantdagens flerta,J bakom sig och
23433:  Minun käsitykseni on kuitenkin se, että kun on gentemot lantda.gen visat lojalitet. Det synes
23434: olemas,sa vastuunalainen hallitus ja vastuunalai- mig därför vara synnerligen olämpligt att an-
23435:  nen ulkoministeri, silloin -ei "Pidä muiden mennä vända d1etta tillfälle till en vidräkning med denna
23436:  ottamaan vastuuta siitä, että joku semmoinen ·regering, såsom rdgm. Schauman gjort.
23437: asia, jota hallitus ja ulkoministeri katsovat tois-      Vad sedan själva fl'lågan om utrikesutsJriottets
23438:  taiseksi salassa pidettäväksi, tulee julkisuuteen. ställning vidkommer, tror jag det är orätt att
23439: Ta,.hdon huomauttaa, että Ruotsissa, jossa muuten up~s.täl'la frågan såsom av ett par talare gjorts,
23440:  mennään varsin pitkälle, kuitenkin tähän nähden nämligen att här vore ett va~ mellan parlamen-
23441:  annetaan hallitukselle ailvan ehdotQn oikeus mää- tarism eller icke parlamentacr:-ism. Det är väl sna-
23442:  rätä, miikä asia on salassa pidettävä, ompa vielä rare fråga om, viiken form a.v -'J)a.rlamentariskt
23443:  kukin, joka ulkoasiainlautakuntaan astuu, velvoi- statsskick vi skola försöka tillegna oss: den en~
23444:  tettu sitä ennen antamaan vaitiololu11auksen.        gelska eller den kontinental-europeiska, den klas-
23445:                                                       siska formen, där 'J)arlamentet kontrollerar, men
23446:     Ed. P T o c o p e: Här har i särskilda andra- ic.ke leder 'J)olitiken., utan ledningen verkligen lig-
23447:  gancien U'J)prenade gånger framhållits såsom ett .ger hos den ansva.riga regeringen, eller den form,
23448:  klander mot den nuvarande regeringoen, -att den som enligt mitt förmenande är den olyckligaste
23449:  tillåtit att landet representeras utomlands a,v per- sårskilt för ett land i så farlig ställning som vårt,
23450:  soner, vilkas tvät-täkta republikanism man har nämligen den där parlamentet självt eller något
23451:   1696                                                Tiistainr. 95 p. m111rraskauta.
23452: 
23453: 
23454:   d'EJ9S; n'h.<!ko,.tt, i a:lla lhätndelser en månghövdald för-        utelias nä:kiemään niitä arsiakir.ioja, joita. ed. &hau-
23455:   slltrrling, v!Ws förte~nhet aJdri• är fnUt pålitlig,                 man o.n olettanut olevan iässä asiassa. Mlinu'lle
23456:   är. hest.iimmaooe. I>et Ji~rsl~g ls/Om nu föreligger                 ainakilll nuo ~kä a:siakir.iat että keskustelut, joita
23457:   til!l beh8Jndli1111g :Womm~ enligt utskottsbet~­                     eli. Sohsuman edel.lyiltää hallituMSlsa pidet:vn,
23458:   det llltt ianebitra, att regeringen i synnerl~B.I vik-               &vat aivan tu:ntemaliitomia." Oe,h hetfl' Arai~i
23459:   ti• fe:ll m åst·e vända si.Q.' till utrikesntl!fkettet.              yttrad<e: ,Minä 'katson oleva~ni ');a.koitettu il.l!sä:
23460:   Då fr~ man sig, v.ad blir följden em• r~ge'lhn.·                     istuunessa todlaksi ilifrt.oiltta.maan sM. mitä 4!/d. 188-
23461:   gen. icke det Jl'ör? Blir d~t riksrätt :för utri-                    tä.lä. täällä lall.Sl1i. Minä.koon :hallituben siUI}iiS'Olla
23462:   ikesmillli3tem. I 8iå. •faill är ju stad.Q.'m~.det endast            jäsenenä e:n tunne niistä ~U&ioista, joihin ed. Sclmln-
23463:   ~- 8ltt ff'aimkalla förvirring ooh· åstadkomma                       ma.n viitta:.ei, m<ntlta, 1min mitä ed. Setä.~ä tääU:ä:
23464:   chim. 'Md f~ar si~ ()CJ.il;Q: V~· iiii' .ienna                       es~tti." Av dessa N'l'lliket f:r\n lrer.rar Setäläis <1ch
23465:   Utt'P'li~jda m:vndigh:et, som slmll av~öJ!ai, när ett                ArajäiWis sida mmtte maa få 6et i.ntryck man ftiok,
23466:   ·fllii är sy~m.rerligft:~ viktigt, 8åsoni' stadgoodet. ä:r           att herraTlla bl. a. ha.Ote förneklat dret, att vår re}te-
23467:   tflotllll.lltiDm.t., synes det mig v.ara svagl; och okl.art           rin~t sku1le aJil1håJlit om att priBtS Oskår 'flin:.ge be-
23468:   o~ omö.iliJ;möN~~ •fötr ~eriiJgen a.tt duiva en så-                  sti()'a Finlands tron, ooh det 'Wlr på den g,tttll!l!lt -
23469:   dMI. utrike&J)olitik, S'Olll km bli till V611kiligill'agn             til1ä.t mig att vid min. exkuirs till minister Hjel'fis
23470:    f-ör Jmtdet. Jag tror ,för min del a W om mau en                     memoa.rer l)mnämu ookså detta.. Mie:m. .i~ med!.sti-
23471:   ~ har en tdållig l"egering, är det bättre, a<tt                       ve.r, att ja:g kamhända i en :~'tlnkt har xniss.tru,qoit
23472:   •!:ilta den dci.-va sin p.olrtliJk ä.nda tills den koct faat,        mi"' näimli~ ·betriilff&ade tid'l)ttnkten f6r de ~
23473:   k a.bt -fld, sådrun IW re~ringen hava ett utslmtt,                   senmtoreroos resa tiH TJ>~skland . .Jla,ljl(' hoo>e' icke had't
23474:   lMlllb. &llir dent fu.ktisilit ~estämmande myndi:g.hetlen            för a.vtsikt, nä.'l' .ia.g 'kOim ~~t. att berörW. den;na
23475: · oci1r 8IOIJ1l gea1>m sin· sammllln:Siilttning måste ~ara­             fr~.        J ag hooe icke sett nälrmare eftM; det
23476:   .l:vsatm val!je som ~ måLmedveten ut~oli-                            ä.T möjli~J.!t a.tt reaa11 siedde efiler den 9 atrgusti,
23477:   6.                                                                   ooh. då förfa116l'l min arunär:lmim~~.!l"., s~ den
23478:       •Med häns[VJit txill dettm •ocJa, då jag: tror, atli den         ,g'.i1lie- dlen. oonstitiiJdii~ell~ att re~Iij;fl:ml .!lkujlle
23479:   l'8lllliJAAltiaa., 8001• bla.I1d· · runnroll utav rd/l.!DL Erich     före beslutet om kommgmvalet har Slkridit tili åt-
23480:   f1!1l81il1!'1;äl1~. ä.V'edl• ätr egned lttt ·leda. 1åai·· de fälr-   ~iflr a.tt få ~ke,jsla;lr Wiillbelms. son, meni m~ru Iin·
23481:   v~toltli.n)tall, amn ·häP antytts, ber . • fåi ntt3Jia               :Illärictlin.g l{)1Il a.tt det f anfllS attdrl\ i OlfficieH lftliillf~
23482:   min aaluWUng till· den stånd punkt, IBml föuetn-                      ni:n~~ Mand dem FilttJands• sänd~~:tbud i :Herlin,. 8fhl1
23483:   dee< i' NJtm. '\JIQD. Bnms re$8rva·tå0D.                             reda!ll lån,.gi tidiga.re aooetade ·på. att få en i:vsk
23484:                                                                         prims· på.. F·inla.ndls ilron, den: a.nmärkningea ili'\Y.ar-
23485:         iEci. S a1h! a u m a·n: Med anletini• a:v iherr                 står.
23486:    Setällä.s yttll~W;de ber jag att Jlå in~äilaid:a., att, då               Fröloon Hultin har fram'bJIDHit,, att det 'ftöreifallw
23487: · ,iae d.en 2a ruprilllfppto.a- dEm :fu.åiga til\1 beaa-ooling,        llen.oo 180m om jag oC'h llbån,g-a andra här sklulre
23488:   · o:m viiken Åerr Setälä talatd.e, skedde det i form                 tro, mtt Moit vi f!å e1Jt utrikesutskott med utll'id-
23489:    a.~r• tetli citat ruv t:v.ska sta14<!sekretera>:uen för utri-       gade- befogenheter, blir :utrikeSl>O'litiken utom.-
23490:    kesäreuden v•on Hintz.es andra.gande i tyska rik:.s-                ordentligt väJ skött. Nej, fröken Hultin; d~' är
23491:  . d~ens huvudntskott. I doetta. andragande nä.mn-                     ett ·stort missta.a-, fö'rsåvitt det goäUer mig. Jeg
23492:    d6 von Hi.ntze bland annat, ait ,Finbnds. roo:e-                     tror d~t ic'ke alLs, men jag tror i alla. faU. •ldlt
23493:    rin:g batde vänt sig tilll Ty.skland med en anhållan                 det är -en uåg.ost större kontr:oLl, en någ-00; stöl'lle
23494:    om· att få till sin regeD<t en prin:s från ett av vålra             hållhake· 'J)å regerim:gen, om vi !hava ·ett utrikea--
23495:    IJrungliJ;ta hus, nämligen kejsarerus son". Sedan                   utswott som följer med utrilmspoliti!ken, oeh jag
23496:    omnämnde von Hintze också andra. omständig-                         ihM' tänkt mig, a.tt det •säTskilt ±'ör högern, om
23497:    •heter, Stå.som den t. ex. a.tt Finlands Iie~?ering hade            vil~ken jag icke kan förest1äilla . .mig annat ä.n a.tt
23498:    a.nllu\Hit hos ·Tysklan:ds om ett uttaJande i för-                  .den för ~n [g'anska lång tid :fmmåt kommer att
23499:    fatilni~sfråg.an,        Efrter att hava refererail wn               bliva .et;t 1op;posi<tions- eller 'ffiinori1Jetspartio iltälr' i
23500:    Hintzes Mld;ragand.e yiltra;de j·ag, att jag hade                   lamlet, &kulle vara s'J)ecient atv värde och intresse
23501:    t.ä;a.klt mif!, för den thtämdelse att försla.get till re-          attft. •få twra. med om a1Jt litet titta in uti utrikes-
23502:    ger,ingsform (det m10narkiska nämligen, so!ll hade                   politikelliS och utrike:sledningeru; hemliga myste-
23503:    förklaxats vilande lfrån föregående laDJtdag)                        rier. Det älr således icke aUs ur väns·tersynpunkt
23504:    bleVIe remitterah till .gq-undlal!'su14<!kottet, anhåilla           !Som det är så förfärligt fÖTdela.ktigt under nu-
23505:    oni, &tt ,grundla.a-sut'Sk.olitet ville fästa sin u pn-             varande 'kurs ait få eilt utrikesuttskot.t, som föl-
23506:    .:mäl"k:.samhet vid deJlllta sak ooh a•v regerinmen in-              jer med utriiltespolitiken ·och utrikeslednin,g-en.
23507:    fordllai a.Ua. rp.rotolmll ooh handlingwr, som till-                Det ä>r snarllil'e ill'r högersynpunkt föroelwkti.!!"t,
23508:    kommit i ärencilet. På. 'detta svarade herr Setälä'                  men man bör, nälr ma.n stifta.r lag på det kon.sfi-
23509:    omedelballi: ,Minäkin :pnolestani olisin hy,vin                     tutioneUa området, tänka ,på a1la möjlig1heter och
23510:                                       Ulkoasiainvaliokuntaa koskevat säännökset.                                    1507
23511: 
23512:  tä:lllktii ~åde på ·artt vä;nstern. .kan sitta i rewerin-      ulkoasiainvalidlmnnan .puoleen, vaiklka tuollainen
23513:  ~ ooh amb högern ka.n. sitta. i rel(eri~ oeh för-              tavallista tärkeämpi asia on ratkaista.v;ama.
23514:  Sika ~öm. ltig.!it&ftningoen rättvis fÖil' alla parter         Näihin kysymyksin on vastattava., että on mah-
23515:  O&h blld>er alta. iförhållandoo.                               dotontit miUoinkaa.n säätää lakia ja varsiukin vai-'
23516:                                                                 tiosääntöä niin, ettei siinä tultaisi k&:vttämään
23517:         iEdl Kotonen: Kun o1en verrattain. löei-                epätä.sm:ällistä san.ontatapaa. Ei ole niin viisasta
23518:    sel!lti• ottanut osaa valiokunnari ehdottama.n slllna-       V"a•ltiomiestä tai v·altio-opninutta, joka voisi tä.l-
23519:    m.uodon: larutimiseen, niin katson asialnreni muuta.-        1aisen kompastuskiven välttää, ja. tänä. iltanakin
23520:   ·mall~ sanalla k~.iota nii:hin muistutuksiin, joita           on mainittu, että esim. Ruotsin .vastaavassa laissa
23521:    :tåäJ.Ml,, tänä. iltana ja aikaisemmin toisissa yhteyk-      ()n .jGuri samanlainen san'Ontatapa. Jos ministeri,
23522:    &id on valiokuruli!tn: ehdotillSta vastaan tehty.            vaikkakin selvästi on tällainen tavallista. tälr-
23523:    ~äkin huomautan, että. olen Omasta puoles-                   keämpi asia kY'SYIIIlYksessä, la.iminlyö neuvotella
23524:  ttm       ethdotb&masti sitä mieltä. ettei ulkoasiaiava-       ul'koasiainvaliokunnan kanssa, niin hän vastaa.
23525:    liokunn.aJle sovi an~a lrovin suurta va!ltaa, koska          tästä laiminJyönnis.tä niiDJkuin muistakin virJm...
23526:    siten vastq.un.alai:suus siirtyisi eduskunnalle vas-         toimistaan. Se asia 1pitä1si oHa selvä jokaiselle,
23527:    tuunalaiselta ministeciöltä valiokunnalle, jonka             ioka '11leidän uutta ihallitusmuotorulllJIIle tuntee.
23528:    .iMeftet' ·ei V'ät ole oikettdellise~i I1lis.sään vastuun-   Asianomaisen ministerin oo myöskin ensi kä.-
23529:     abti~usshhteessa. katliSaacn eikä kehenkään muu-            dess·ä r.a~alis.tava, milloin sellain•en tärkeämpi
23530:    titlh~ Kttfun sanottu, t"åmä näkökohta. on minulle           asra on kysymyksessä. Miten tärkeä tuollainen
23531:    oliut ja 1011 edelleenkin määräävänä sää.nnöstel-            määräys saattaa olla, siitä pyydän mainita yhden
23532:    t - ä ttllt>dasiainvaliokuniln tehtä'viä. Thttuien-          esimerkin aivan läheisiltä ajoi!1ta. Oikeistopuo-
23533:    ·~\t <töi~ni ~ä~ ettei -perttst'u8la.'kivaliokunnan          Jtueittemme san'Omalehd.et .ia arva.ttavasti myöskin
23534:  . dftfottt~ täa.sä swhtoos8a menekään liian pitkälle,          niiden oonststia,t ovat oUeet -siJlä kannal.la, että
23535:  'si11'li. vn.stuu:ttalaisuus stmkin mukaan lmkonaan            jos hallitus taihltoisi! .ia:tkaa vallitsevaa sotatilaa
23536: .• jUo miJD.ikti!tiö11e ja ul~oasiainvaliokunta. on ulko-       Suomen ~ia Venäljän välillä ryMymällä rodhiili-
23537: ..:asiain hoido·sm IIllukana va·in neuvottelevana eli-          sointiin ja, siis aivan laa.iamit.iin sotatoimiin,
23538:   .m:eilit. Mitä vaaraa olisi sitten tällaisesta asiain         sen ei! ta.rvit•si'Si lkää1n1t.yä OOIU&kunnrun 1puo'leen,
23539:  jä~stelystä, kuin uyt . !Perustuslakiva1iokunta                haUitusmuoto ei muka siih-en haJlitusta velvoit-
23540:    ehdott«a? UskaHan <Väittää .että sitä vaaraa to-             taisi. Mutta. jos sellainen pykälä kuin nyt ky-
23541:     dellisuudessa ei ol·e olemassa. Jos eduskunnan ja           seessä oleva. hyväksyttäisiin valti·ol)äivä.iärjestyk-
23542:     h~ITitnksen välit ovat sellais.et kuin haUitus.muoto        s·een, .niin tämll.nkin, mielestäni t<>sin väärän
23543:     ed~Ll'Y'ffiiä niiden olevan, nim. ·että ihal:litus on       tulkinnan mrukaan, haHitus tulisi ·pakoitetuksi ai-
23544:   .~npa.n1m eduskunnan luottamusta nauttivista                  nak1n kääntymään ulkoasiain:va·liokun.nan 1}1uo-
23545:   .hOO.kitöisai, silloin myös. ulkoasiainvaliokunnassa          leen, sillä tässä olisi kysymys muihin !kuin
23546:    on ·en-emmistö .hallituspuolueisiin tai -rpuolueeseen        valmistaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä ta-
23547:     kuuluvia edustajia ja .näitten kahden valtioelimen          vallista, ·tärkeämmässä asiassa.           Samanlaisia
23548:    toiminta, hallituksen ja ulk'Oa:sumvalliokunnan,             tarpeita saattaa ilmaantua, ,jos meillä mi-
23549:    tu.L~ siis vain olemaan tois.tens•a tukemista.. Jos          tään itsenäistä ulkorpolitiikkaa imlee olemaan,
23550:     tiiBJs nämä välit olisivat epänorma.aJit, silloin on        .hyvinkin usein, On myöskin sanottu, että
23551:     tä'I'keåtä, että vastustuspuolueet voivat seurata           olisi jotakin nurjaa ja muitten maitten oloista.
23552:    lha.llitukren toimen.pioteitä tärkeimmissä ulkoasiain        rpoikkeavaa siinå, että !hallitus ei •saisi mää-
23553:     hoitoa koskevissa. kysymyksissä ja antaa sitä               ~rwtä, mikä asia on 1pi<dettäV1ä salaisena mikä ei,
23554:     tiet& eduskunnalle ne tiedot, jotka. ovat taorpeen          vaaJl että määräysvalita o.lisi siinä u~oasiaånva­
23555:     hallituksen toiminnan arvostelemiseksi ja IIllah-           liokunnalla. Tälhän on hoomautettava että, niin-
23556:     dollises·ti hallituksen kaatamiseksi. Siis :molem-          kuin j'O äsken mainit&in, uHm.asiainvaliokunnan
23557:      missa tapauksissa asiain sellainen järjestely kuin         enemmi'stö säännö'Llisissä oliO!is.sa on hallitusta kan-
23558:      on: ehdotettu, on minusta. asianmulkainen. On sa-          nattavista puolueista ja ettei siis valiokunnan
23559:      nt>ttn, että va.liokun.nan ehdottarua sanamuoto            enemmistö men.e tekemään pälätöstä asian julki-
23560:      Oh ~pät&nnällinen, !hämärä, ·kun veivoitetaan              suuteen päästämrsestä vasten haUituksen tahtoa.
23561:     ib:alii'tus     Ikään tymään     ulkoasiainvaliokunnan      Huomattakoon tarkoin, tässä sanotaan: ,Valio-
23562:      lf}uol~n. silloin kun         on kysym.ys muuhun           kunnan jäsenten on ooudatettava, sitä vailteJiai-
23563:     kuin valmisteleviin · toimenpiteisiin ry:htymi-             suutta, jota v a ·1 i o kun t a .katsoo kunkin asian
23564:     S'~stä tavallista tärkeämmissä asioissa.             Eräs   laadun vaa:tivan." Ei siis jää kunkin yksityisen va-
23565:      -puliuja täällä 1kysyi, kuka ratkaisee, mil-               Holmnnan jäsenen määrättäväks.i, noudattaak:o
23566:      löili tällainen tärkeä asi·a on olemassa, ja miten         hän vai<teiliaisuutta vai ei, vaan siitä påättää va-
23567:     sitten ka;y ministerin, jos ihän ei käännyikään             liokunta; ktokonaisuude.s.saan.. Ja minä uskon,
23568: 1508                                        Tiistaina 25 p. marraskuuta.
23569: 
23570: 
23571: että. valiokunna.n "Pä:ätös !Sitoo kuitenkin valio-        si o'teitu ihallitusmuotoon. Mutta sitä silloin S'l)}di.
23572: kunnan jäSeniä pa!l'emmii!l kuin hallituksen ta-           oi'lreisiJo että keskustan oikeisto va:stusti ja sillä
23573: holta annettu viittaus tahi toivomus, vwrsinkin            tavoin se jäi siihen ottamatta. Mutta, kuten en-
23574: jO.s valiokunnan l}ää.tös, niinkuin säännöllisissä         nenkin on huomautettu, .on aikaisemminkin. fla.-
23575: ta"Pauksissa anra.ttruva.ISti tulLee olemaan laita, myös   pa.htunut, että valtiopäiväjärjestykseen on otettu
23576: on hallituksen taiholta 1ausutun <00-ivomuk.sen mu-        säännöksiä, jotka olisivat paremmin kuuluneet
23577: kainen.                                                    hallitusmuotoon, ja että niitä sitten hallit116-
23578:     Tämä itse asiasta. Muuten minun ihuomiota.n!i          muotoa säädettäessä .siirretään sinne. Kun on
23579: on tämänkin illan keskusteluissa kiinnittänyt S'e          vruikeasti a.jateltavissa, että hallitusmuotoa ryG:tc
23580: ylimielisyys, jolla 'oikeiston taholta py:rit~:tän         dyttäiJSiin tässä ·SIIl·hteessa muuttamaan, niin '<ltl
23581: esiintY'mään a!Sioissa, joissa 1heillä itsellään pi-       ikäytälvä minusta samaa tietä, että. ensin otetea.n
23582: täisi oleman aikalaJilla •syntiä oma:llatun;nolla.an,      tämä 'Vailtiopäivä.iär.iestykseen ja siiten ihallit~­
23583: jos heissä jotakin synnintuntoa on. Täällä on              muotoa muutettaessa siirrettäisiin se sinne. Tällä
23584: näet .taaskin puhuttu. valiokunnan mietinnön ta-           tavoin ei loukata entistä menettelyä.
23585: ka.na olevien henkilöiden epäpätevyydestä ja
23586: oikeiston sanomalehdet ovat puhuneet aikaisem-                 Ed. Se t ä l ä: Olisi 'Varmaan ollut paremtP~.
23587: min sellaisista , valtio-oikeudellisista kapasitee-        jos ed. Scha.uman olisi tehnyt, niinkuin oli alku,~
23588: t~ista", jotka täillais·tavoiiVat esittää j. n. e. Nämä    .ia8JU aikonut, s. o. olisi ollut ·puhumatta sellai-
23589: oikeistoher.ramme tahtovat esiintyä .ionkunlai-            sesta asia:sta,, j'Osta, ei . edeltäpäån ollut ~ottoout
23590: sina viisauden uumenina., oik·euden tähtinä ja to-         selkoa ja jota hän ei tarkoin enää yp.uistanut. .Ed,
23591: tuuden helminä, sellaisina, joiden kirkkaus loistaa         Schauman oli puheessaan 25 ·p. 'huhtik. .:1918
23592: yli koko maailman. Minä pyydän sanoa kerta                 edellyttänyt ·eräänlaisia neuvotteluja senaatissa
23593: kaikkiaan, että tämä ei tee mitään vaikutusta               pi<letyn vuonna 1918 m. m..siitä, mitenkä Sak-
23594: ainakaan meidän vasemmistoomme. Me aivan                   san tha.llitu'kselta pyydettäisiin •paiJ19stnsta Suo-
23595: tarpeeksi tunnemme teidän kykynne ~ia taitonne             men ihal'litusu:nuotoasian ra-tkaisuun nä.hden. Tä-
23596: myös u1kopolihlika·n alalla.                               män .ioh<lOtSta minä sa.noin, että minulle ainakin
23597:                                                            sellaiset "Pöytäkir.iat, joita •ed. Schauman edellytti,
23598:                                                            oliva.t kerrassaan tuntema.ttomia. Llliusulliil.OSSani
23599:    •Ed. W lli o dm a a: Ed. S·etälä ei täällä ole          vielä aiva.n nimenomaisesti täsmensin sen. mitä
23600: pysynyt oikein, kuinika sanoisin, suoralla tiellä,         väitin vääräksi. Sanoin näin: ,Joka ta:pauksessa
23601: vaan •On laskenut omiaan, kun •hän sanoi, että             IQn se syytös, että hallitu:s olisi ryhtynyt min-
23602: minä olisin ka,pina.n aikana ollut kellarissa. Minä        käänJaisiin toimiin 1pyytääkseen jonkinmoista pai-
23603: kaninan aikana toimin kotona kirjoitetun sano-             nostusta Saksan hallituksen ipuolelta .taikka
23604: mal·ehden levittämisessä ja puolustuksessa bolshe-         myöskään pyytänyt ~jonkinlaista ehdokasta Sno7
23605: viikke.iä vastaan, .ia esiinnyin julkisemmin kuin          men halHt.sijaksi, ennenkuin eduskunta 'O:Ii tehnyt
23606: ehkä kukaan muu täällä ,ooUJSkunnassa.. Sen-               asiasta päätö'k-seDJSä, aivan kerrassaan ·perätön, -
23607: tähden olin sellaisesrsakin tilaisuudessa, j'()lssa        sen minä pUJOlestani saatan vakuuttaa". Ed Arn.-
23608: kuulat vinkuiva.t vmpäri korvia .ia ainoastaan sen          jäl"Vi lausunnossaan, samassa kuin Y'htyi minuun,
23609: takia, että ed. saa.~lainen siiliOlin työnsi minut         lisäsi: ,HaHitus ·On täs.sä asiassa., niin paljon
23610: S"''r.iään, en tullut allllmutuksi. .Sillä aikaa, niin     'kuin minä •tiedän, toiminut ainoa:staan sen mu-
23611: kerrotaan, ed. 'Setällä makasi erään ryssän "Pir-          kaan kuin edusku.nta on sen o&otta.niUJt ja velvoit-
23612: tissä rpiilossa.                                           tanut toimima:an". On siis aivan selvä•ä, mitä
23613:    Mitä nyt 8alksa.n s'opimU'kseen tulee, niin minä        me siinä tapauksessa olemme ·<lemenlheeranneet, ja
23614: mainitsin sen osottaakseni, kuinka niin suuri kyky         tosiaan. ed. Schauman olisi tehn:yt viisa.imm:im,
23615: kuin ed. Erioh, •teki niin ·epäedullisen sopimuk-          jos olisi tehnyt, niinkuin •oli aikonut tehdä, ettei
23616: sen Suomen .suhteen ja että siis olisi ollut &in-           ollisi trustä rusiasta IPUJhunut mitään.
23617: oma.isen tarpeeUista., .iOIS s<illoon ol~si ollut ulko-        ·Ed. WuorimaaU:e minun ei ltai!'Vinne vastata.
23618: asiainvaliokunta !häntä oikaisemassa.                      Hän on nähtäViästi saanut mimun o1eskelupaikas-
23619:                                                            ta.ni ka;pin.a.n aikana, aimkin y1htä vääriä ti'ero.ia
23620:    Ed. R yö mä: Sen itsessä.än oikean vastaNäit-           'kuin mitä kerl'lotaan. ·ed. Wuori:maasta.. Mitä
23621: teen .idhd<os.ta, jo'ka on tehty, .että täma •säännös       Saksan •sopimukseen tulee, ihnomaan että ed.
23622: -paremmin kuuluisi hallitusmuotoon kuin valtio-            Erich on pyytänyt .puheenvuoroa, joten minun ei
23623: päiväjärjestykseen, 'pyydän huomauttaa, että               tarvinne sen enempää sa·noakaan. Mainitsin sitä
23624: meidän ta.holta:mme 1maalaisliiton va.semrrniston          ainoa:staan s•envuoksi, että vertaus täSISä tapauk-
23625: heikosti kamnattamana keväällä ha.llitusmuotoa             sessa o1i ·erinomaisen •ontuva. ITuo · sopi:musha.n
23626: sä•ädettäessä tehtiin ehdotus, että tämä säännös oli-      teh·tiin aiva.n: epanormaaJisena aika-na, ja niinkuin
23627:                                   Ulkoasiainvaliokuntaa. koskevat säännökset.                               1509
23628: 
23629: tunnettua, oli ·SOIPimuksen aikaansaaminen sill'oon 1 sillä <Voimakkaalla tavalla joka hänelle suotu
23630: .sen avunannon ehtona, .i•ota silloin katsottiin tar- on. SilminnäJkijät'kertovat ed. Wuorimaan nä.köi~
23631: vittavan, jotta Suomen v.iljelYIS ja itsenäi,syys sen miehen matkustaneen junassa kivääri kädesBå
23632: v;oisi tuholta pelaJS/tua.                              ja s·anoneen että HelsiDJgissä on päätetty mo~
23633:      Puolestani en <>;Le tätä kysymystä s:uin:kaan narkia. Ja seuralmnnassaan: älkää lukeko mil-
23634: katsonut vastustuspuolueen kannalta, sillä siltä lään ·lailla sellaisia lehtiä kuin Helsingin Sano-
23635: kannal·ta !katsoen epäålemättä valiokunna,n ehdot- mat e~kä Uutta. Suometarta:kaa,n, wan pitä;ä lu'lrea
23636: iama. säännös o1isi , edullinen.        Olen katsonut Uutta Päwää, joka on aktivistinen lehti enuen-
23637:  asiata ainoastaan yJeiseltä kannalta .ia sen vähän kaikkea. Tämän .inilistamis·en .mahdollisuuden sai
23638:  kokemuks{ln kannalta~ mikä minulla hallituksessa ed. W uorimaa :tai hänen nä!köi~Sensä mies juuri
23639:  olliessa.ni on ,Ollut ullroasiainhoidossa, ni:mittäin senkautta että semmoiset eopimu!kset Saksan
23640: 'Siitä, mitä olen nä!hnyt sii'Ilä välttämättömäksi. kanssa :tehtiin kuin tehtiin. Kun ed. Wuorimaa
23641:  Ul}{loasiat vaa.tivat monasti juuri ratkaisevina het- useita eri kertoja on lasketellut pöytäkirjaan ku-
23642: kinä erinomaisen ripeää .toimintaa, toimettomtms ninkuusasiasta Y'htä ja. toista. myöhemmän kan-
23643: !Saaittaa olla peri'll tuhoisa ma.an eduille. Tämän tansa mukaisesti, .niin tnll'lwon tämäkin hänen
23644: 'VIU1oksi kaltsoin va.amlliseksi, että on numenomai-   'konttoonsa sanotuksi.                  ·        ·
23645: sesti säåld·etty että lha.llitus eräissä tapauksis·sa
23646:  1.81 i 11 i s ·esti e~ saa rY'htyä mihinkään ratkai-     Eld. H u l t .i n: V'oisin· oikea1staan tyytyä ed.
23647: sevaan toimen1piteeseen kuulustamatta .ulkoasiain Schaumanin ystävälliseen selitykseen, että hä.n
23648: valiokunnan mieltä, .oilipa .sitten .eduskunta ~oossa ehd.otuksellaan vain on pitänyt silmäJlä oikeiston
23649: :ta.i .ei. Semmoisen velvoituksen minä katsoisin, etua valmistamaHa siUe rtrlaisuuden tyydyttä-
23650: ennenkuin suurempi kokemus ·on saa.vutettu, voi- mään uteliaisuuttaan ulkoasioiden suhteen u:tlro-
23651: VJa,n koitua sangen tuhoi.saksi. Onhan tunnettu asiaånvaHokunna.gsa.. Luulin todella!kin että hä-
23652:  että parlamentarismin kotimaassa, Eng-lannissa, nen ottamallaan ka.nnalla oli rvaka.vrumpi pää-
23653: noudatetaan aivalll toisenlaista menettelyä, sitä maaTa. Jokseenkin turhaa •on puhua menneen
23654:  nimittäin että sillä hallitusmieheUä, joka ulko- vuoden lumesta, mutta kun ed. Sc~auman on ryh-
23655: a,sioita hoitaa., 10n anka:ra va.stuu ja - myös vas- tynyt palj111stamaan salaista. dirp'loma.tiaa ja ha-
23656: tuuntunne. Hänen •pitää toimia, mutta. myöskin lunnut tyydyttää oikeiston uteliaisuutta, llYvtäi-
23657:  vastata siitä, mitä ·häln toimii.                     sin kuitenJkin kysyä, m~tä sisälsi se valtiollista
23658:      Minä siis, niinkuin sanon, asetun tässä asiassa ~aaiua oleva kiTje, minkä hänen ,kerrotaan ki:r.ioit-
23659: aivan yleiseHe ka.nnaHe, oo enemmistön ta.i vä- ltaneen Hessenin prinssille Friedrich KarJille,
23660:  bemmistön, oikeiston tai vasemmiston, hallitus- jonka Suomen eduskunta oli päättämyt valita
23661:  tai vastustuspuolueen.                                Suomen 1kuruin:kaalksi?
23662: 
23663:     Ed. A r a j äJ r v i: Koska. tänä iltama on taas          Ea.. R. E ·r i c ih: Ed. K10tosen lruusunn.on jolh-
23664: minunkin nimeni mainittu suurvalt.iollisten asiain         dosta, pyydän vain hlWIDauttaa, että kun puhuin
23665: Y-hteydessä, IILiin minun täytyy pöytäkirjaan              meidän suhteellisesta ;valtiollisesta kahittymättö-
23666: ,myös tällä kertaa kor.ia ta se sama, minkä lausuin         myydestämme, niin tapa!htui täanä _juuri siUoin,
23667: rperjantaina 25 'Päi•v.änä huhtikuuta 1918 ja johon        kun puhuin tuosta ehdotuks·esta, 'että ulkoasiain-
23668: ed. Setälä täällä .io viittasi. Silloin antamani           valiokunta i1:1Se määräåsi, milloin vaiteliaisuutta
23669: todistus pitää 'Paikkansa ny•t ja. 1Vaste<1es kaikkien     ,on noudatetta~a .ia milloin ei, enkä luul•e, että
23670: a.siakirjojen .tutkåmusienkin nojalla ja, jälkeen.         arvostel uni tässä kohdin oli liiallinen taikka että
23671: :Miutta mitä ·erityisesti juuri niihin muutamiin           ·se os·ootti mitään ylimielisyyttä. Jos ed. Koto-
23672: oopimuksiin tulee, j'Oita tehtiin. så.lJhen, ,aikaan kun   nen keskustelisä Jesim. !herra u~koministerin
23673: minäkin kuuluin hallitwkseen, niin tilanne oli .sel-       ka:nssa, joka lllim tarkoiiJ, tuntee Englannin o1oja,
23674: lainen, ettei ,tainnut olla juuri ma:hd,omsuutta           nirn olen varma siitä, että ed. Eotonen saisi hä-
23675: t-Efudä toisinkaan.. En ole vehnollinen niistä vas-        neltä :sen tiedon, että Englannissa hymyiltäåsiin
23676: taamaan, :minu'!Ja on ollut niihin näJhd:en .ionknn-       •sellais·elle ehd!otukselle, että joku muu orgaarui
23677: verran oma kantani niinkuin asiakirjoista aiika-           kuin hallitus itse tällaisen asian ratkaisisi. Niin
23678: naa.n nakyy, krm nekin tutkitaan. Mutta se on              on luullakseni .muua.Nakin ma.ailma:ssa asian laita.
23679: minun kumminkin .sa.notta va että ed. \Vuorimaa            Mutta ehkä ed. Kotonen voi osotta.a minun olevan
23680: on erityisen sopimaton ainakin Saksan sopimuk-             siinä väärässä.
23681: sis·ta 11nhumaan :useamm111stakin sy~stä. SiHä                'TäJssä on ollut puhe erilaahuisesta opaTlamen-
23682: oli hän nyt kellarissa tai ·lOOllarin ulkopuolella., ne    tarisllli•sta ja koeketeltu myöskin Eng-lannin par-
23683: tekivät hänelle mahdolliseksi täältä Helsing-istä          lrumenta·rism:ia.. On .iotenJkin selvää, ettei siellä
23684: lälh<teä pois a,iamaan m. m. k.uninkuuden asiaa            Eng-lannissa ajateltaisikaan sellaista järjestelyä,
23685:                                                                                                           191
23686:  1510                                         Tiistaina 25 p. marraskuuta.
23687: 
23688: 
23689:   että . olisi vaadi.ttwya h~llitusta neuvotte~~>aatnl ei:kö olisi ·syytä valhion~euvostoon perustaa ulko-
23690:   tällal.Se'Il parlamentin elimen karussa mrumtun- m'inisJterin a;pulaisen virka., joka olisi va.rattava
23691:   laisissa aJSi.oissa, , vaan Englannin parlamenta.- ed. VuorimaaUe.
23692:                                                            1
23693: 
23694: 
23695:   ri.am!i on niin not!lrea.ta, että siinä saavuteta:an tuo
23696:   tarpeellinen kontakti ja, yhtenäisyys aivan itses-            Ed. W u o II" :iJ 1m a. a : Eld. Araliärven lausunlliOn
23697:   täån. Ei siellä ole 'PUhettakaan siitä, että jos jolhdosta on huomautettava., että se on 'hänen
23698:   hallitus .ei oouvottelisi. parlamentin taikka sen omia 'keksimiään kaskuja, joita ihän täällä jo en-
23699:   elimen kanssa niin u'lkoasiaånministE}ri pannaan ruen:'kin ja sanomalehdissä on kwskuillut. Minä
23700:   syytteeseen, nostetaan impeachment, virkasyy:te, koitin ottaa selvää; siitä, kuka se minun nä.köi-
23701:   häntä vastaan, vaan kaikki käy 'Parlamentarismin seni mies 10n, joka, olisi käynyt kivääri :kaina-
23702:   <puitteissa.: jos hallitUiS sy["jäyttää velvollisuu- lossa ja. 'kuningasta. maaseudulla agiteemnnut ja.
23703:   teDJSa, voi sii'tä johtua, että sen pitää ·erota, että olen tullut siihen tuloksoon, ·että se on sil.loisen,
23704:   se !kaatuu. mutta ei siinä oikeudellista menet- kuninkaa.Uisen hallituksen kuningasagitaattoreita.
23705:   telyä a.ia.teltaisi. Eikä li.ene meilläkään syytä Mitä tulee ed. Erichin komeaan lausuntoon niin
23706:   sell~ta järjestystä a,jatella, että ulk'Oasia,inmi-
23707:                                                              on aivan tortta että talveHa 1918 ennenkuin vreiä.
23708:    nisteri asetettaisiin 'Syytt.ees·een sen vuoksi ettei 1 oli valtiomuotoasiaa pohdittu .ia kun vielä pu111a-
23709:   hän ole ;pitänyt asiaa senlaatuisena, että olisi ka1pina oli täyd·essä käynnissä, tuli m. m. ed. A·ro-
23710:   ollut ,käännyttävä ulkoasiainvaliokunnan pUJo-~ kallio minun luokseni. Silloin tuli 'J)uhooksi,
23711:   loon.                                                      minkälainen Suomen. vaUiomuoto olisi vBJStaisuu-
23712:        Sak:sa~n; kanssa tehdyistä ~opimuksista ov3Jt ed.
23713:                                                              idlessa paras. Silloin ill:maantui eri mielipiteitä
23714:   Setälä ia ed. Ara.iä:rvi twrpeeksi lausuneet, niin 1 ja minäkin ·puol,estani a.soeltin niin kuningaskunnan
23715:   ettei minun taJrvitse ,sitä kysymystä tarkemmin !kun tasa,vaUan ·edut ha.11kinnan alaisiksi. Mutta
23716:    kosket~lla, vallankin··· kun; ~si~;ll tar~e~ P'i ikäsit-, !kun asiaa ha.rkitsin läihemmin, tulin siihen tu-
23717:   tcly tässä yhteydessa velS•l luan p1tkalle. Ed. lokseen ettei kuningas voi missää,n ta.pauksessa
23718:   Juutil'ain'eon kannattaiineen tuntee "Sen asian aivan tassä maassa menestyä, sillä kansa on kansan- ja
23719:    yhtä hyvin kuin muutkin, jotka vuonna. 19181 ialsa;va.ltaista. Mitä siihen ed. Eriohin tarjoamaan
23720:    istuivat eduskunoossa sen .iäJseninä, va!i'kka hän ullwministerinrupulaisen virkaan tulee, minä M
23721:   1Ji.etysti ei nyt tahdto olla siitä tj,etävinään. Mutta ole sitä koskaan 'hakenut, .mutta ed. Erich luulta-
23722:   knn .hänen lausuntonsa yileenså vaikuttavart ikä- vasti siihen on hyvin halukas ja mielellään menisi.
23723:   IV'Ystyttävästi, niin on sitä hauskempi kuunnella Minä kuitenkin kuulen, etteivat oilmiston miehet
23724:    ja muistella ed. W uorimaan todella vå.rki.stäviä koskaan siihen tästä lä!hti!en pääse.
23725:   esityksiä ja viimeksi niitä hauskoja, yksityis-
23726:   kohtia., joita hän on ikerloillut oloistaan ja seik-
23727:   lk:BJiluistaan punaisena. aikana. Ed. Arajärvelle              Ed. R o ~ .s: J ag kan icke underlåtBJ att uttala
23728:   olen erikoisesti kiitollinen siitä, että lhän lausun- mitt be'kla.ga.nrue öv.er den ,nooohalans, va.rmed
23729:   '!lJOSSBJan on :haihduttanut ·erään epätietoisuuden, riksdagsman Schauman uti .den. allmänna diskus-
23730:    jossa oLen ollut ja .i~ka tavanaan on 'minua vai- sionen här, använder hi1storiska data ooh :fakta,
23731:   vannut. Muutam]a •päiviä sitten 1uin asken il- ooh ·den n.olliCha.la.ns·, varmed illan sedan nödd och
23732:    mestyn-eestä kirjasta jota.in edustaja Wuori- tvungen ll'ättaT sina f.elaktiga UJppgifter.. Riks-
23733:    maasta. TäJm~n kirjan rumi on Fi·nlands väg till .dagsman Selhauman up·pträlder 'här såsom profet.
23734:   s.iä.lvständighet - Suomen tie itsenäisyyteen -            Han förutsa.de, att högern 1änge komme att i vårt
23735:   .ia sen on .kirjoittanut dosentti Gunna;r Landtman. land vara ett minoritetsparti. Det är ju möjligt,
23736:   Siinä fu.ä.n kert01o, että rovasti W., ioka kuului att han är sannspåidd, men jag för min del anser,
23737: . maalaisJiittoon, oli 'PUnaisena aikana kova monar- att ställningen av ett oppositio-1liS11JaJrti är mycket
23738:   kiisti ja rväitt·eli siitä rovasti A :n kanssa, j,dka. tacksammare ä:n den 3./V ett reg1eringspaxti, i svn-
23739:   oli lllJuoTSuomaJaineii. Minä en tiedä, että llllaa- nerhet då det för reg<er.ingspartiet gäUer att un-
23740:   ·laisl~itossa on toiJSta rovasti W. nimistä edns·ta-       derstöda ooh fö:nsva.ra en svag odh vacklande rege-
23741:   .iaa, mutta en kuitenkaan v.oinut uskoa, ettå tämä ring. Om 1högern såsom 'opnositions:parti kom-
23742:   h-enkilö oli sama kuri.n ed. Vuorimaa. Ed. ATa- mer att vara ruvlå.gsnad från ~edningen a.v ·landets
23743:   järven lausunto on nyt tämän epätietoisuuden .allmänna ang.elägenh.e!ter tooh ut~rimespolitik, så
23744:   haihdutta.nut. J{un .ed. Wuorimaa tällä !käänty- kunde ju ihö.gern aruvända de vägar, vilka riks-
23745:   m:vksel1ään on osottanut 'V'altiomiooelle erikoista dagSiman Schauman tidigwre tra:mpat under den
23746:   nJotkeutta sekä tänä iltana, niin:'kui.n enneniJcin, resa, som han verkställde ,i biblioteksända.mål"
23747:   erikoista asian tuntemusta. ulkO'Politiika.n a1alla till Tys'kland. Högern kunde göra detta., men
23748:   niin toivon, että eduskunta t•u1o- .ia 'menoarv~ota. jag ooppas att 'höQ'ern a.ldrig kommer att ne.dJåta
23749:   kämteltäessä ottaa iharikittava!k.see:n kvsyrrnyksen, si.e: därtill.
23750:                                     Ulkoasiainvaliokunta.a. koskevat säännökset.                                1511
23751: 
23752: 
23753:      Ed. P r o c o 'P e: Gentemot llerr Kot!onen ville          teUu, että nyt kysymyk&es.sä olevassa asiassa on
23754:   jag 'påpclia, att ja:g 'lika! rväiJ. som var och en annan    ed'us'kunnan va.littavama englantila.i·sen cpa.rlamen-
23755:   i denna. föiiSa;mling vet, a.tt det äx omöjligt att           tarismin ja ;mannermaan 'pa·rlanientarismin vä-
23756:   stifta lag, som ~cke skulle giva anledning till               Jillä. Englantila.i.seen •parlamentarismiin, tuohon
23757:   olika tol'kning. Men om ;oo'kslå denna. oläe-enihet           ·klassi'lJisoon lJarlMnentarrsmin mootoon 'kuuluu,
23758:   vid all lagsti:ftn.ing föreligger, så 1bör man dock           että hallitus, joka edustaa eduskunnan enem-
23759: · försöka undNika att st:ifta la,Q,'ar, som direkte in-         mistöpuolueita, on politiikassaan eduskunnasta
23760:   lijuda till godtycklig tol!kning oc•h tiU osä:kerlhet,        verrattain riiopumaton ja jahtaa. itsenäisesti maan
23761:   men dlet är d!etta so.m la;g-förslaget uti utslwtts-           politiikkaa. Tästä ·parlamentarisminmuodosta on
23762:   hetälllka.ndet gör. Att ihän.visa, till Sverige är i           nyt useissa mannermaan ;valtioissa tahdottu
23763:   själva verket ett föga bindande a;rgument. Det                •päästä erityis·esti uJkomaanpolitiikkaan näh-
23764:    hwr påvisats, huru olika förhålJandena äro där.               den.      Kruitenkin on rta:rrpeellista ihuomauttaa
23765:    Men till och med om förhållandena vore lika,                  niille, jotka rpitävät tätä englantilaista par-
23766:   så kan d.eita icroe bl!iva arvgör~nde 'fö,r oss. Ha:r en      lamentarisminmuotoa ainoana oikeana, sellai-
23767:   granne en dålig vama, så behöva vi väJ icke efter-            ..seua, jota. meilläkin olisi eh'dottomasti käy-
23768:   aJPa. den.                                                     täntöön sove!lutettava, !Siitä., että Englan-
23769:                                                                  nin parlamentissa on ikuitenkin olBmassa erään~
23770:        Ed. Schauman: Hrr. Setäläs och Aradär- laisia iakeita, joita muiden maiden parlamenteirssa
23771:   vis senaste yttranden giva. enJdast ytterligarre stöd ei käytännössä tavata, S!iitä, että/ ·eduskunta vJoi
23772:   för det allmänrna ~åståendle ja~ lfällt, att den jwt'kuvasti !kontrolloida hallitlllksen :politiikkaa,
23773:   hemliga dip1omatin 'florerade här lför ett ooh ett va:rsinkin u'lkapolitiikkaa. Useimmat kai tietä-
23774:   ha'lift å;r sedan i S'bor ut~Sträc'kning. Det framgåT ' nevat, että Engla·nnissa •parlamootin työ on jaettu
23775:   nn1 a.Lltså - jag måste ju ·tro iherrama som 'for-            .sillä tavalla, että määrättyinä 'VIiikonpäivinä käsi-
23776:   säkra det - att re,Q,'erin~en idke aHs .giorde d•enna ieUään eri~alsia asioita ja joka, ;viikko on mää-
23777:   ·hänvä:ndning till 'Tysklands re~ring som är kon- rätty aika omistettu niille kysy:myksHle, joita                      •
23778:   staterad uti förfa,ttnings>frågan. Det måste såle- -eduskunnan jäsenet voivart hallitukselle tehdä ja
23779:   des harva varrit någon av re,Q,'erin"'enrs ledamöter .ioirhin lhallituksen jäsenen on vastatta-va. Tä:tä
23780:   som gjorde det :baJrom zygg-.en ·piå de andra, och iållaista käytäntöä, ·että eduskunnan. jäsenet ;voi-
23781:   det var 'Väl just den mjnistern, vwrs ämhete en- vat ilman :muuta tiedustella 'hallitu'ksen toimen-
23782:   li:,Q,'t h•r. Setälä kTälver ~t.t ,rirpeä esiintyminen", cpiteitä, sitä ei tavata, muiden mMdeu 'J)al'llamen-
23783:   ett raskt Uip•pträdande, s.oon då .på eget bevåg taaris·essa eiJ.ämässä samas•sa muodossa. · Tämä.
23784:   gjoroe denna ihänvåndning. Nå ja, detta visar seikka tekee sen, että Ene-lannin oma parlamen-
23785:                                                               !
23786:   blott huru viktigt det är att man från riksda- iacismi ei kaipaakaain siinä määrin kuin tuo 'Dwr-
23787: · gens sida utövar niågon lkontroll, då såidant ika·n ~ lam.entarismi siirrettvnä muiden maiden 'oloihin:
23788:   passera, som iför 1 1h å:r sedan fick ·passera. J ag sellaista täydennystä, jota meillä on ajateltu. Ku-
23789:   förbiser då a.Hdeles vad Finlantls sändebud i Ber- ten sanoin, tätä täyd·enmystä, sita, että eduskunta
23790:   lin gjorde; det sked.d:e väl rocikså på e~t beVlåg.        1 välittömrummin rpäärsee jo edeltäkäsin antamllJan
23791:        Vad rmin resa heträUar, sDm rodan förut varit haHituksell:e 10hjeita sren po1~tiikkaan ja vlllrsiThkin
23792:   föremå'l iför diskussion, tycker jag, ait det jckB Slen ulkopolitiikkaan nähden, sitä on 'moetettu
23793:    har någo·t intresse för rikrsda~ren att få än en gång useissa mannermaan valtioissa toteuttaa. Sehän
23794:    besmed om att denna. resa na.turligtvis var en fullt •On esim. Sveitsissä toiautettu airvan toi•senJrusen:
23795:    iov.lig !l'esa; icke heHer 'Var d;en gjord i bibliotås- .iälrjestelmänr avulla. Sielläh1än on ihatllitus edus-
23796:   syifte, &åsom ~roS<ten Roos fortfarande tyc'kes tro, kunnan toimeurpanevru elin, .ioUe eduskunnan eri-
23797:    utan det ~var hel't ·enke.U en politisk rresa, tili v•il- 1 tyises,ti tätä varten ,luoma a;pparaatti antaa toi-
23798:   ken det ihade sökts tillstånd av de republikanska 1 minta.ohjeita. Mutta missä ·tätä srveitsiläistä jär-
23799:    partiel'l18S ordföraJlde (Ed. EstJ.ander: Av rmrinD- jestelmää, jo:ka: nyttemlmin on Europan useissa
23800:    riteten i Iantdargen), Min1oriteten i lant'lla.gen, uusissa valt:Vosäännö:Lssä otettu käytäntöön, ei ole
23801:    men finSka folkets ma.iorit-et.                              otettu käytä;ntöön, va1an on ~ainattu Bng'lantilai-
23802:        Sedan skall ja,Q,' he att få s'Vlarn frölk:en Hultin, nen parlamentarismi, sielläkin ~yritään nykyään
23803:    som gjorde den frågatn vad d:et hrev innehöll, so.m luomaan iuuri w]kopo.Jitiikan a}a11a sellaisia eli-
23804:    omnämnes i minister Hje]t;s memoarer och !glo,m miä, joiden avulla hallitus ei olisi kokonaan ri]p-
23805:    ja.g sände Ml prins Fred.rik Ka:rl, fk;onun,Q,'a.kandi- pumaton eduskunnan valvonnasta. Tämä tällainen
23806:    daten, Jo, 'fröken Hultin, det innehö1l sannlin- eduskunnan kontrolli iha:J,lituks'en ulkorpol:iJtjik-
23807:    gen, sam rblivit .förrdold för l}wnom rsystema.tiskt.       kaan nähden on E!hd{)ttomasti tarrpeellinen. Se
23808:                                                                ·oiJ.isi ollut twrpeeHinen En~lannissa:kin, jossa paT-
23809:         FA. K et o: Täällä on ati van oikein h uoma.u- }atmentti on ollut ·varsin tietämätÖ!ll hallituksen
23810:     11'>12                                          Tiistaina. 25 p. marraskuuta.
23811:                                                                                           --·------·~~~--~~-
23812: 
23813: 
23814: 
23815: 
23816:     politiikasta ja jossa sellJVUJ()ksi. <ln1r1amentiJ.le !halli-       enkä enempää kuin toisetkaan hanituksen. jä-senet
23817:     tus on valmistanut useita yllätyksiä, muun muas-                    .ffierinnyt tässä suhteessa pitämään muusta huolta,
23818:     sa maailmansodan syttyessä, j.olloin 1Jalja.stui se                 kuin ·siitä, että monarkistit eivät sanomalehdissä
23819:     seikka, että !hallitus oli !P31damentin selän ta:kana               olisi ruvenneet asiaansa ajamaan keskellä ka1)i-
23820:     tehnyt salalisia oopimuksial. - Minä ka.nnatan                      naa:. TäLlainen oli hallituksen osuus kuninkuus-
23821:     TJMasiallisesrti sitä v31Stalausetta, jonka; eduskun-               kysymyksessä silloin, !kun edustaja Juutilaisen
23822:     nan sosia,lidem.okraattiset :iåsenet ovat ·täihän mie-              'hyvä ystävä Vuorimaa ajoi monarkiaa kaikella
23823:     tintöön Iiittäneet.                                                 voimalla ja vä:ellä.
23824:        Ed. J u u <t i ii a i ne n: On aivan tlLr'ha;a mol1all'-            Ed. N i u k k a n e n: Valiokunnassa määrä-
23825:     kistihallituks-en jäsenten koettaa kieltää nyt jä-                  te.ssäni kantaani m. m. pykäJ.än viimeiseen mo-
23826:     lestäTJäin toimen1>iteensä kuninkaan hamkki.rrni-                   menttiin näJhden olen minä lähtenyt siitä periaat-
23827:     seksi:. Jo heinäkuulla silloinen ulkoministeri i:l·                 teesta, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tu-
23828:     moitteli meille, että sellaisia ja sellaisia ehdok-                 lee olemaan jonkurulainen valvova ja siis y.lem'Pi
23829:     kaita on tiedoSISa io 'kuninkaia.n 1paikaLl•e, kun vaa.n            elin kuin mitä on ulkoministeri ~a s-en tehtävänä
23830:     tänne nwnarkine~ 1haJlitusmooto saataisiin. Voi-                    tulee olemaan antaa hallitubeUe ohjeita sekä
23831:     han olla, ettei hallitus virrallise.sti kyllä käsitellyt            neuvoja ulkoasioissa .ia my:ös harjoittaa jonkun-
23832:     31Si:aa, mutta hallituksen monarkististen jäsenten                  laista kontrollia eduskunnan pu10lelta ulkoasiain
23833:     päätehtävä oli OOJaida kuningas maahaJL. Kun .sil-                  ·hoitoon nähden. SenvlWksi olen katsonut ol·evan
23834:     lois·et senaaiJtorit Setälä ja Ara,iärvi toinen tois-               aivan luonnollista. että tämä •elin tunnustetaan
23835:     tansa takaruvat. muistuttaa se mieleen erään suo-                   myös .päteväksi harkitsemaan sitä seikka voi-
23836:     ma,laisen sananlaskun, se on kyUä tässä tapa,uk-                    daanko .idku asia kuuluttaa maailmalle vai onko
23837:     sessa hieman jo:kal)äiväi:nen, mutta sanottakoon                    se •pidettävä sala;ssa. Minun mielestäni sellaisten
23838:     kiuitenkin, että twp.purainen on ta:pl)uraisen ta:kluu-             teoreetikkojen, niinkuin useat nriistä ovat, jotka
23839:     m~es .                                                               ovat puhuneet juuri tätä kohtaa vastaan, ei luulisi
23840: •                                                                       voivan asettua asiassa. niin ristiriitaiselle kan-
23841:        ·Ed. M a; 1m i v a a r a.: Truhdon ilmoittaa että                n!lllle, etta ensinnäkin tunnustavat tällaisen val-
23842:     syy.rräi siihen, •että minun nimeäni ei ole vasta-                  vovan valio'lmnnan tarpeellisuuden ja sitten kiel-
23843:     lauseen a.lla, on se, että minä olin mukana valio-                  tävät sil'tä m. rn. näin vfuh.älpätöisen harkintaoi-
23844:     kunnassa vain tämän :kysymyksen ensimäisessä                        keuden.
23845:     .ia kolmannessa käsittelyssä, enkä toisessa, jota.
23846:     vakiintuneen tavan mukaa·n 'pidetään ratkaise-                        KeSikustelu julistetaan l)äättynee'ksi.
23847:     vana. Olen valiokunnassa. ollut sillä kannalla
23848:     kuin neljännen vastalauseen a,llekir.ioittajat.                        P u h ~ m i e s: A·sian ensimäinen käsittely ju-
23849:                                                                         listetaan päättyneeksi ja asia menee s u u reen
23850:        Ed. Roos: I anledrri.ng arv herr Scha:umans                  !   'Vali.okuntaan.
23851:     sista utta'lande anser ja.g det vara skäl att fra:m-
23852:     hålla, att ur lantdagens .l)rotokoll framgår, att
23853:     universitetets kansler urpp.gi'Vit, att herr Schau-                   IDd. Mantere: Pyy'dälll ilmoittaa, että suuri
23854:     man hooe erhållit t.iänstl'edighet från sin tjånst                  vaE•okinnta kokoontuu huomenaamulla k:lo 10.
23855:     vid universitetet iför resa till Tyskland för att
23856:     stud,era b~blioteksförfuålllandena.
23857:                                                                           P u h e m ~ e s: Kun aika on näin ;pitkälle kulu-
23858:        lEd. A r a. j ä: r v i: Ed. V uorima&n .viimeisen                nu1 poistetaan <päirväi.iäriestyksestä asiat 8, 9 .ja 10.
23859:     lausunnon johdosta ,pyydän mainita, etten minä
23860:     ole aivan. sentään ():mia·ni kertonut, rvaiikka hän
23861:     niin väittää. Hänen tulee muistaa sitä matkaa
23862:      ja sitä 'keskustelua, mitä hän piti, kun Helsingin                                    Pöydällepanot:
23863:     ~aTJauttaminen oli tapahtunut ja hän sen jälkeen
23864:     ensi kerran matkusti seurakuntaansa, kuin myös-                     11) Erinäisiä muutoksia Suomen evankelis-lute:ri-
23865:     kin niitä s-eurakunta1aisiaan, jotka hän kåänsi                     laiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annet-
23866:     monarkisteiksi. Kun minä ison joukon myöhem-                                          tuun kirkkolakiin
23867:     min tulin hänen elirumaiHeen. niin minulle asian-
23868:     omais·et kertoivat, että l'ovasti oli kä:äntänyt hei-               sisältävän hallitu'ksen esityksen johdosta l'aa.dittu
23869:     dät monarkisteiksi. Minä >olin silloin rovastinkin                  lakivaliokunnan mietintö n:-o 15 esitellään .ia pan-
23870:     ilmoituksen muka·an hallituksessa. .ia Vaasassa                     naan pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
23871:                                                Pöydällepanot.                                               1518
23872: 
23873: 12) Ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikosoikeuk-            Asia pannaan pöydäl1e seuraa;vaan täysi~i;;;tmn·
23874:  sien tuomitsemien rangaistusten armahtamisesta           toon.
23875: 
23876: sisäl'tävän eduskuntaesityksen johdosta laadittu
23877: lakivaliokunnan mietintö n:o 16 esitellään.               13) Ehdotuksen laiksi edustajapalkkiosta 1919
23878:                                                           vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11 päi-
23879:                                                                vänä 1919 annetun lain muuttamisesta
23880:   P u ih e :mies: Puhemiesneuvosto ehdottaa sen
23881: pantavaksi pöydäUe seuraavaan tä.ysi-istmntoon.
23882:                                                           sisältä>vän h~allituksen esityksen jdhdosta ·laadittu
23883:   Puheenivuoron saatuaan lausruva.t                       rperustusla.kiva1iokunnan mietintö n:o 11 esitel-
23884:                                                           lään ja panna:an !pöydälle s·eura.avaan täysi~istun­
23885:    Ed. A. A a 1 t o: Minä ehdottaisin, että seu-          toon.
23886: raava täysi-istunto, jossa tämä 12 asia käsiteltäi-
23887: siin, :pidettäisiin ensi torstai-iltana.
23888: 
23889:   Ed. Le h i k o i n e n:     Kannatan ed. AaJlon            iSeuraava täysi-istunto on en-si perjantaina k:lo
23890: tekemää cltdotusta.                                       6 i. 'P·
23891:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
23892: 
23893:    P u lh e m i e s: Kes!kustelun kuluessa <.m .ed. A.
23894: Aaolto ed. Lehikoisen .kannattamana ehdottanut,              'l'äysi-istunto päättyy k:lo 11, 05 illalla.
23895: että nyt esillä oleva a1sia 'Pantaisiin pöydälle täysi-
23896: istuntoon, joka pidettäisiin ensi torstaina.
23897:    'Nojautuen valtiopäiväjärjestyksen 4 7 § :ään en                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
23898: tule asettamaan ed. Aallon tekemää e~hdotusta
23899: OOJn.est:vksen alaiseksi.                                                               Eino J. Ahla.
23900:                                     75. Perjantaina 28 p. marraskuuta
23901:                                                                    k:lo 6 i. p.
23902: 
23903:                          Päivä.iärJest:rs.
23904:                                                                    Siv.              Ensimäinen kä.sittely:
23905: Ilmoituksia.:
23906:                                                                                6) Ehdotllls laiksi edustajaupalkkiosta
23907:                                                                             1919 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä ke-
23908:                  KoimRs käsittely:                                          säkuun 11 ·päivänä 1919 annetun lain
23909:                                                                             muuttamisesta ...................... . 1533
23910:   '1) Ehdotllls laiksi hevosten ja ajoneuvo-                                   Asiakirjat:            Perustuslakivaliokun-
23911: jen ottamiSiesta sota voiman tarpeisiin _so-                                nan mietintö n :o 11; hallituksen esitys n:o
23912: dan aika,na ......................... . 1518                                56.
23913:    A s i a k i r .i a t: Suuren valiokunnan                                    7) Ehdotus laiksi erinäisistä muutoksista
23914: mietintö n:o 42; sotilasasiainvaliokunnan                                   Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6
23915: mietintö n:o 4; hallituksen esitys n:o 22.                                  päivän:ä joulukuuta 1869 ann1ettuun kirkko-
23916:    2) Ehdotus laiksi denaturoitujen alko-                                   lakiin· .............................. . 1534
23917: holipitoisten aineiden valmistuks-esta, maa-                                   A s i a k i r .i a t: Lakivaliokunnan mie-
23918: hantuonnista ja myynni,stä 29 päivänä tou-                                  tintö n:o 15; hallituksen esitys n :o 49.
23919: kokuuta 1917 annetun asetuksen osittai-                                        8) Ehdotus laiksi eräiden valtiorikoksista
23920: sesta muuttamis-esta .................. . 1519                              rangaistukseen tuomittujen henkilöiden ar-
23921:    Asiakirjat: !Suuren valiokunnan                                          m&htamisesta ....................... .
23922: mietintö n:o 40; talousvaliokunnan mie-                                        A s i a k i j &t: Lakivaliokunnan mietin- "
23923: tintö n :o 12; hallituksen esitys n :o 46.                                  tö n:o 16; ed. Huplin ja Tannerin edusk.
23924:                                                                             esit. n:o 49.
23925:                  Toinen käsittely:
23926:                                                                                          Ainoa käsittely:
23927:    3) Ehdotus laiksi siementavarain maa-
23928: hantuonnista ja ·kaupasta . . . . . . . . . . . . . . 1523                     9) Ehdotus eduskunnan oikeusasiamie-
23929:    A s i a k i r .i a t: .Suuren valiokunnan                                 hen .iohtosåännöksi ................... .
23930: mietinnöt n:ot 41 ja 41 a; maatalousvalio-                                     Asia k i r .i a:     Perustuslakivaliokun--
23931: kunnan mietintö n:o 6; hallituksen esitys                                   nan mietintö n:o 10.
23932: n:o 43.                                                                        10) Anomusehdotus, joka koskee asuk-
23933:    4) Ehdotus laiksi eräistä naa,puruussuh-                                 kaiden .ia tehtaiden oikeuksien jädestä-          .
23934: teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1524   mistä niillä kruununtiloill.a, joita tehtaat
23935:    Asia k i r .i a t: .Suuren valiokunnan                                   ovat tilain asukkaita sivuuttaen tehtaan-
23936: mietintö n :o 44; lakivaliokunnan m~etintö                                   käytön vuoksi vel'olle ostaneet ......... .
23937: n:o 14; hallituksen esitys n:o 36.                                             A s i a k i r j a t:    Talousvaliokunnan
23938:    5) Ehdotus laiksi ma'lllaiskuntien velvol-                               mietintö n:o 1?; ed. Österholmin ja von
23939: lisuudesta palkata opinkäyneitä kätilöitä ..                                Bornin anom. ,ehd. n:o 83.
23940:    Asia k i r .i a t: Suuren valiokunnan                                       11) Varojen varaamista kuntien maapoli-
23941: mietintö n :o 45·; talousvaliokunnan mietin-                                tiikan toteuttamista varten koskeva ano-
23942: tö n:o H; hallituksen esitys n :o 30.                                       ·musehdotus ......................... .
23943: 1516                                   Perjantaina 28 p. marraskuuta.
23944: 
23945: 
23946:                                                  Siv.     N :o 59 esitys evankelis-luteril'aisten ja tkreikka-
23947:    A s i a k i r j a t: Talousvaliokunnan mie-          :lais-~katolisten
23948:                                                                         seurakuntain pa1)iston virkataloi-
23949: tintö n:o 14; ed. Luopajärven y. m. anom.               hin kuruluvain torppa- ja miilkitupa-alueitten ·lu-
23950: ehd. n:o 64.                                            nastamisesta.
23951: 
23952:           Pöydällepanoa varten                            P u lb. e m :i! e s: Herra Ministeri! Eduskunna.Ne
23953:               esitellään:                               nyt jatetyt hallituksen esitykset tulen esittämään
23954:                                                         eduskunnalle <perustuslain mukaista käsittelyä
23955:      12) Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5             varten.
23956:   hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää
23957:   ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta ja
23958:   laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista; . 1547            V altiontilintarkastajain valitseminen.
23959:     '13) Työväenasiainvaliokunnan mietintö
23960:   n:o 10 ehdotuksen työsopimuslaiksi sisältä-              P u lh e m i e s: Hallitusmuodon 71 § :n mukaan
23961:   vien eduskuntaesitysten ja samaa asiaa kos-           on jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettava
23962: . lrevan anomusehdotuksen johdosta . . .....            viisi valtion tilinta.rkasta.iaa edus'kunn.an puolesta
23963:                                                   "
23964:                                                         pitämään silmällä tulo- .ia menoarvion nouda tta-
23965:                                                         mista :sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. Nämä
23966:                                                         tilintarkastajat ovat eduskunnan valitsijamiesten.
23967:    Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. E.        valittavat suhtee!Hsilla vaaleilla. Samassa jär-
23968:  Hannula, Homen, Kokko, Kontu, Kaskelin, Lei-           jestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä
23969:  vo, Oja, Paasivuori, Patinen, Pitkänen, Rintala,       varamiehiä.
23970:  Saarikivi, Sarlin, Särkkä, Törmä, W alkonen, v.           Täman johdosta 1puhemiesneuvosto ehdotta:a
23971:  Wendt ja Woionmaa.                                     että eduskunta kehottaisi valitsijamiehiä valitse-
23972:                                                         maan viisi valtion tilintarkastajaa sekä varamie-
23973:                                                         ihen kullekin heistä.
23974:                    Ilmoitusasiat:                          Ehdotus hyväksytään.
23975:     V a;pautusta eduskuntatyöstä yksityisasiain
23976:  vuoksi saavat ed. Oja, Särkkä ja v. Wendt tämän
23977:  'Päivän täysi-is·tunnosta, ed. Patinen tästä illasta   Ed. Itkosen välikysymy henkilötodistuksista y. m.
23978:  ensi maanantai-iltaan, ed. Leskinen tästä illasta
23979:  ensi >keskiviikkoaa.muun; sairauden vuoksi ed.           Puhe m i ·e os: Ulkopuolella päiväjärjestyksen
23980:  Rintala ja Kontu toistaiseksi, ed. Törmä tämän         esitän pöydällepanoa varten ed. Itkosen asian-
23981:  illan täysi-istunnosta, ed. Pitkänen tä;män illan      :Omais·elle hallituksen .iäs·enelle osottaman väliky-
23982:  täysi-istunnosta. ·                                    symyksen.
23983:                                                            Sihteeri lukee:
23984:             Uusia hallituksen esityksiä.
23985:                                                                             Eduskunnalle.
23986:     P u •h e .m i e s: HalLituksen ed.ustaja saapuu
23987:  jättämään eduskun,nalle hallituksen esityksiä.             Huolestuneena on jokainen lakia. ja oikeutta
23988:                                                         •kunnioittarva kansalainen pannut merkille, että
23989:     Eduskuntaan saarnuu Valtion.euvostonkanslistin      senkin jälkeen, kun Tasavallan uusi Hallitus-
23990:  A. W outilaisen saattamana, min.isteri H o l s t i,    muoto on astunut voimaan ja maalle sen p·erus-
23991:  .loka lausuu:                                          teella valittu Presidentti, .mielivalta ja laittomuus
23992:                                                         yhä Tasavallassa jatkuvat. Tuskin oli nykyinen
23993:     Kunnioitettava Herra Puhemies!; Arvoisa Suo-        Hallitusmuoto 'astunut voimaan, kun Tasavalla-n
23994:  m~m eduskunta!                                         silloinen hallitus heinäkuun 18 paivänä 1919 jul-
23995:     Hallituksen määTäybestä on minulla kunnia           kaisi Asetuksen •henkilötodistuksista hallinno1-
23996:  eduskunnalle jättää seuraava.t ha1litUJksen esityk-    .lista tietä, vai:kka Hallitusmuodon 7 § nimen-
23997:  set, nimittäin :                                       omaan. säätää, että ,Suomen ·kansalaisella on
23998:     N :o 58 esitys lisä}'lksistä 1919 vuoden tulo- ja   oikeus ol~skelJa omassa maassa, vavaasti tääll!i,
23999:  menoaJrVioon.                                          valita a&uinpaik.kansa .ia kulkea paikkakunnasta
24000:                                    Välikysymys henkilötodistuksista y. m.                                   1517
24001: 
24002: toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty". Siis lusik:unta paikallisten viran·omais·ten toimesta koko
24003: ainoastaan lain.sääidännöllistä tietä voidaan kansa- niin kutsutut Viipurin Itäiset esi'kau,pun.g-it estäen
24004: laisten liikkumis- ja kulkemisva paudelle asettaa rauhallisten kansalaisten rva.paa.n pääsyn mainit-
24005: ra\ioituksia. Elokuun loppupuolelJa julkaisi niini- tuihin kaupunginosiin ja sieltä pois. Asiasta on
24006: kään silloinen sisäministeri maaJherroille 'kierto- tehty ilmoitus sisäministerille. .Samanlaisia pii-
24007: kirjeen, joka koski erinäisiä rajoituksia. liputta- rityksiä on toimeenpantu· useampiakin muis~
24008: misesta julkisissa tilaisuuksissa. P·erustuslaeis- kaupungeissa etupaässä työväestön asumissa esi-
24009: samme ei tosin ole säåldetty noiroenomaan Hputta- kaupungeissa.
24010: misvapaudesta, mutta tällainen y.ksityis·en minis-          Lukemattomia olvat ne tapaukret, joissa mil-
24011: terin toimesta j.ulkaistu määräys, jolla rajoite- loin suo.i·eluskunta, milloin nimiStmies ovat estä-
24012: taan kansaJaisten va1pauksia., on ilmeisesti perus- neet työväenjärjestöjen kokoukset tai ilta.matilai-
24013: tuslakiemme tarkoitusta ja henkeä vastaan. Siitä suudet. Mainittakoon tällaisista tapauksista täs-
24014: huolimatta ·ei tätä, enempää kuin edellämainittua sä vain seuraava: Harupajärven nimismies Lauri
24015: asetusta henkilötodistuksista ole vielä kumottu.         Nyman esti Haapajärven työväenyhdistyksen
24016:     N'äiden ha,llituksien. taholta tapahtuneiden viettämä:stä juhlaansa syyskuun 14 !päivänä.
24017: lainkiertämisten rinnalla •rehoittaa mitä törkein Paitsi juhlien ja kokousten estämistä, harjoite-
24018: aseellisten järjestöjen ja erinäisten viranomaisten taan työväentiärjestöjen toimeenpanemissa iltar
24019: mieli,valta. 1\fainitunlaiset järjestöt ja viranomai- IIDissa ja juhlis·sa niihin saa1puneiden aseellisten
24020: set sekaantuvat milJoin missäkin va•paaseen kan- henkilöiden twholta mi·tä hillittömintä mieliva.ltaa
24021: sa.laistoimintaan estäen varsinkin työväenludk- ja häiriötä, ilman että heitä a-setetaan syyttee-
24022: ika.an kuuluvia .kan-salaisia kä:v_ttämästä perustus- seen.                            •
24023: lakien heille takaamia. kansalaisoikeuksia.. Tällai-        Tällaiset ta·pau'kset osoitta!Va.t, että me vielä
24024: sista mielivaltaisuuksista ia laitt<Yllluuksista mai- olemme kaukana siitä vaka•va.sta oikeusvaltiosta,
24025: nittakoon tässä vain esimerkkeinä seuraavat ta- johon meidän pitäisi nyt viimeirukin päästä. Jos
24026: -paukset, jotka. ovat sattumalta valitut tällais:ten 1 tällainen laittomuus ja mielivalta saarvat jatkua
24027: tapausten ylitsevuotavasta runsaudesta:                  ja jollei hallituksen taholta ryhdytä sitä tarmok-
24028:     Vaikka. HaHitusmuodon 12 §säätää, että k.irj·e-, kailla toimenpiteillä estämään, niin on se omiaan
24029: lennätin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, rhävittäJmään kansasta kokonaan lain .ia lainalaisen
24030: näin -sensuroidaan kansalaisille ja sanomalehdille Jyili teiskun tajär.iesty ksen kunnioituksen.
24031: tulevia kirjeitä ja läJhetyksiä.                           Ji':dellä esitettyyn viitaten pyydän - Va1tio-
24032:     LukemattOIIll:ia kansalaisi~t vang.itaan ja pide- päiväjärjesty\kseii 32 § :n 3 momentin oojalla, -
24033: tään kuukausimääriä vang-ittuina ilman oikeudel- asianomaisen hallituksen jäsenen vas·tatta;vaksi
24034: lista tutkintoa,. Mainittakoon tässä 'Xåin yht.enä 'esittää seuraavat kysymykset Eduskunnan käsi-
24035: esimerkkinä ka.wpanhoitaja J. Lä:hdesniemen van- t.eltäväksi:
24036: gitsemi-nen, joka jatkui kaikista valituksista huo-               1) Aikooko Hallitus kumota lai·ttomassa
24037: limatta 5 kuukautta, ennenkuin hänen asians.'l                 järjestyksessä syntyneen Asetuksen henkilö-
24038: otettiin oikeudessa tutkittavaksi.                             todistuksista. ia peruuttaa sisäasiainministe-
24039:     Viime huhtikuun 29 päivänä murhattiin Suo-                 rin läänien maaherroiLle läJhettäJmän kierto-
24040: jämven pitäjän Hauta.vaaran ky.lässä työmies Kal-              kirjeen liputUiksesta?
24041: le AJhlf.ors Akaan pitäjästä. Mul'han tekijöitä,                   2) Onko Hallituksen tiedossa että Tasa-
24042: jotka mat sotilashenkilöitä, ei ole asetettu syyt-             va1la·ssa harjoitetaan laitonta kirjesensuuria?
24043: teeseen eikä asiassa ole toimitettu edes tutki-                   .3) Onko Hallituks!en tiedossa, että tör'kei-
24044: musta. Kauppias Simo Juhanpoika Meskasta on                    hin ri!koksiin syyllisiä henkilöitä ei ole ase-
24045: viiJID.e toukokuun 11 'Päivänä lähdettv aseellisen             tettu syytteeseen ja että useita e-päilyttäviä
24046: va.rtioston saatt.amana kuljettamaan Raudusta                  riilmsta-pauksia on edelleen tutkimatta, ett'ä
24047: Metsäpirttiin, vaan on ·hän tälla tiellään kadon-              'kansalaisia estetään käyttämästä heille pe-
24048: nut, ilman että viranomaisten taholta on tyydyt~               rustusla,eissa taattuja kansalaisoikeuksia ja
24049: tä'Västi selitetty, mihin hän on joutunut. ~amoin              että aseelliset henkilöt ja järjestöt sekä viran-
24050:  läksivät vartijat -eldkuun 9 päivänä ku.ljettamaan            omaiset estävät ja häiritsevät yksityisten
24051: neljää vangittua. kalasta,jaa Metsämirtistä Käki-              kansalaisten ja yihdistysten toimintaa?
24052: salmeen, mutta eivät nämä vang-itut koskaan ole                    4) Aikooko Hallitus rvhtyä s-ellaisiin toi-
24053: K'äkisa.lmeen joutuneet, vaan ovat. kadonneet tie-             menpitleisiin, että laittomruus .ia mielivalta
24054: tymä.ttömiin. Vaikka näi·ssä mo}emmissa viime-                 Tasa:va.Ilassa la:kkaa.vat? Ja jos aikoo, niin
24055: mainituissa ta;pauksissa Hmeisesti on rikos ky-                    5) milloin?
24056: seessä, ei asioissa ole 1pa,ntu toimeen minkäänlaista      Helsingissä marras~kuun 28 päirvänä 1919.
24057:  tutkintoa.
24058:     •lf&rTaskUIUll 2 pä:ivän:ä pHritti Viivur.in suoj-a-                                      Rieti Itkonen.
24059:                                                                                                          192
24060: 1518                                Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24061:                -------------- - - - - - - - - - - - - - - -
24062: 
24063:    .p u lh ero ies: Valt~op'äitväjärjestyksen 32 §:n 1 han. Minä olen puolestani ollut kaikkia. näitä
24064: mukaan tulee asian olla 11ö:vdällä _johonkin seuraa- asetuksia vastustavalla kannalla. Olen valmva.sti
24065: vaan täysi-istuntoon.                                  sitä mieltä., että tämällt ka,nsan olemasssaoloa., 1;en
24066:                                                        itsenäisy:y-ttä ei voida turvata, rautaisella sotilas-
24067:     Asia. pannaan ·pöydå.lle seuraavaan täysi-istun- !kurilla -eikä yleensä as-eellisella voimalla. Ne
24068: toon.                                                  rperusteet, jotka ovat luoneet aikanaan Saksan ar-
24069:                                                        mei.ian suurunden ja mahta.vuuden, johon kOko
24070:                                                         meidän vapaussodan aikainen politiikkamme on
24071:                                                        ·perustunut, ovat suurissakin va,Itioissa osottautu-
24072:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:            neet paikkaansa pitämäittömiksi. Ennren kaikkea
24073:                                                        ne osottautuvat l)aikkaansa pitämättömiksi ja
24074: 1) Ehdotuksen laiksi hevosten ja ajoneuvojen otta- turmiollisiksi pienissä maissa, sellaisissa ·kuin
24075:       misesta sotaväen tarpeisiin sodan aikana          meidän maamme. Kun aikanaan venäläisen vir-
24076:                                                         kavallan taholta toimitettiin tarkkoja tutkimuksia
24077: sisältävä hallituksen esitys n:o 22, jota on val- tässä maa.ss.a sotatarkoituksia silmäLläpitäen, tah-
24078: mistelevasti tkäsi telty sotilasasiairuvaliokunnan dottiin tarikkoja, tilastotietoja ei ainoastaan hevo-
24079: mietinnössä n:o 4 ia suur:en 'Valiokunnan mietin- sista ja ajoneovoista vaan jopa vesikaivoista ja
24080: nössä n:o 42, esiteilääin k ol m å n teen k ä S' i t- låJhteistäikin, joissa sota.ratsuja voidaan sodan ai-
24081: telyyn.                                                 kana juottaa, niin suomalainen talon'J)oikain·en
24082:                                                        kansa yleensä hymyili tuollaisille toimenrpiteille
24083:     P u h e m i e s: Ensin sallitaan asiassa keskus- eikä se suhtautunut yleensä niihin myötätuntoi-
24084: telu. Kun se on julistetim päättyneeksi, tehdään sesti. Kun sitten vihdoin suursota syttyi, niin
24085: lippuä:änestyiksellä ·päätös sotilasasiainvaliokun- huomattiin kai että nämä ennakkovalmistelut so-
24086: nan mietinnön sivulla 14 olevasta ehdotuksesta, dan varalta eivät osottautuneet kovinkaan- suuri-
24087: että lakiehdotUJs käsitellään 'kiir'eellisenä. Jos arvoisiksi. Voi sanoa varmuudella, että kaikki
24088: mainittu ehdotus hyvä,ksytään, toimitetaan lippu- va,lmistelut, suunnattomat linnoitustyöt eri puo-
24089: äänestys lakieihdotuksen hyväksymisestä tai sen lilla maata osotta.utuivat _i.oterukin tuloksettomiksi.
24090: ihy lkää.misestä. EHei •kiireellis·eksi julistamista Ja sama varmaan os·ottautuu vastaisuudessakin.
24091: ta'J)aihdu, äänestetään siitä, onko la,kiehdotus ää- Minusta ovat s.otava.rustelut verrattavat sairaan
24092: nestettävä lepäämään ensimäisiin uusien vaaEen yksityisen ihmisen valmisteluihin kuoleman va-
24093: jälkeen kokoontuviin valtiopäiviin vaiko ihylät- ralta. Mitä sairaampi on yksilö, sen enempi
24094: täNä.                                                   hän tarvitsee sieluruhoitajansa heiklwa apua. Ja
24095:                                                         kuitenkin· tiukan tullen kaikki apu osottautuu ar-
24096:     Menettelytarpa hyrväksytään.                        vottoma.ksi~ Täanä sama epäilemättä ·pitää rpaik-
24097:                                                         kansa sairaiden kapitalististen y,hteisikuntien va-
24098:    Keskustelu:                                          rusteluissa sotilaallisella toiminnalla rpuolusta-
24099:                                                         maan maatansa tai, mikä useimmiten on tarkoi-
24100:     Ed. Vainio: Minä rpyytäisin ehdottaa, että. tuksena, valloittamaan uusia maita. Näillä meidän
24101: komo lakiehdotus hylättäisiin.                          sotilasasetuksillamme, joita on lukuisasti hallituk-
24102:                                                         sen taholta valmistettu ja joita se tahtoisi edus-
24103:     Ed. Å m p u ja: Tämä:n ·eduskunnan alkuai- kunnan hyväksymä:ån, on epäilemättä alkutarko-
24104: ·koina tuli hallitubelta varsin useita esityksiä so- tuksena ollut valmistautua sotaan. Tämän lakiesi-
24105: tilasasioista. ·Sellaisia oli sotatuomioistuimia tyksen 1 § :ssä sa.notaan: siitä päivästä alkaen,
24106: koskeva asetus, asetus luontaissuorituksesta sota- josta va.ltakunta on juljtstettu sotatilaan .i. n. e.-
24107: väelle, ja varsinainen sotatilaa koskeva lakiesitys Siinä ei nimittäin o.l•e viitta-ustakaan siihen, että
24108: .la lisäksi puheenaoleva lakiesitys hevosten ja olisi kysymys yksinomaan puolustussodasta, vaan
24109: a.jon:euvojen otta.mis·esta sota.voiman tarpeisiin so- ·annetaan siinä täysin vapaat ikll;det ryhtyä yhtä
24110: dan ai:karua.. .Ka.ikkien näid·en asetusten isänä oli hyvin myöskin hyökkäyssota.an. Ja valkoisen
24111: valkoinen kenraali Mannerheim ja hänen ai'ka- kenraalin myöhempi politiiklka ja hänen neuvon-
24112: .naan toimiva ha.llitus. 'Tarkoitus ilmeisesti näillä antajiensa politiikka. on sitovasti osottanut että
24113: kaikilla sotilasasioita koskevilla lakiesityksillä tosiaankin tämmöinen suoranainen hyökkäystar-
24114: oli täydentää ja laillistuttaa sitä valtiohannetta, koitus·kin on ollut pohjana niille a.setuksille, mitä
24115: mikä va:paussodassa nostettiin kunniaan ja ar- on tahdottu meitä hyväJksym'ään. Minä olen sitä
24116: voon tässä maassa. .Tämä valtioihanne ta:rkotti mieltä, ettei ha.llitukseHe missään ta·nauksessa
24117: saksalaismallisen rautaisen sotilaskurin ja. järjes- . olisi eduskunnan taholta annettava aihetta tuke-
24118: tyben juurruttamista pysyväiseksi tä!hän maa- 1 ma!Ln sotilaallisia pyrinnöitä. Minä en voi ·muuta
24119:                                                   Hevosottolaki.                                                 1519
24120: 
24121: teh(ia ikuin esittäiä: täiman lain hyLkäämistä, kuin          Äänestys ·laki~dotuksen hyvälksyuni&estä tai
24122: myöskin vastustaa. sen kiireellisenä :käsittelemistä.       hylkäämisestä.
24123:     ·Meidän olisi yl,eensäkin pyrittä:vä siihen, että
24124: sisällisen sodan yhteydessä tavallaan vallankaap-              Joka hytvälksyy 1alciehdiotuben sellaisena kuin
24125: paUksen avulla laittomasti toimee.npantu sotilas-           se on toisessa käsittelyssä päätetty, äänestå.ä
24126: .irur.ieste1mä sa,a.taisiin kokonaan uusille perusteilla,   ,jaa"; joka sitä ei hyvälksy, äänestää ,ei". Jos
24127: täysin .kansanvaltaisille rperusteiUe, saataisiin           vä:hintäin 2/~ annetuista. äänistä on jaa-å.äniä, on
24128: yleen.sä S:otilastaakka kevennetyksi. Olisi en-             ,lakiehdotus hywä:ksytty, mutta muuten se on hy-
24129: nen kaikkea kiinnitettävä eduskunnan rpuolelta              lätty.
24130: ::huomiota siihen seikkaan, eikä suinkaan lujittaa.                                  •
24131: n~Ykyisessä muodossaan kaikkine erinäisine lisä-               ·Å älllestyksessä allJlletaan 13'1 .,_jaa"- ja 41 ,ei"- .
24132: asetuksineen ,sotalaitosta. Minä pitäisin erittäin          ääntä.
24133: suotavana, jos ~ioko rhaWtuksen taJholta taikka
24134: eduskunnan taholta. kun on alotteita tehty kiin-              ·P u ih e m i 1e s: Eduskunta on siis hyväiksynyt
24135: nitettäisiin näihin sotalaitoksen kansanvaltais-            nyt esillä olevan ralkiehdotuksen. Asian 'kol&.ai!
24136: tuttamista 1koskeviin toimenpiteisiin huomiota              käsittely julisteta1an päättyneeksi, :ia asia lop-
24137: eikä tällaisten lisäasetusten hyvälksymistä. Näillä         puun käsitellyksi.
24138: perusteilla minä kut.en sanottu ehd.otan asetuksen
24139: hy lättävälksi.                                             2) Ehdotuksen laiksi denaturoitujen alkoholipitois-
24140:                                                             ten aineiden valmistuksesta, maahan tuonnista ja
24141:   'Ed. Leinonen: Minä ,pvvdän saada, kamuat-                myynnistä 29 päivänä toukokuuta 1917 annetun
24142: taa ed. Vainion tekemå.ä eihdotusta.                               asetuksen osittaisesta muuttamisesta
24143: 
24144:    Ed. N i u k k a ne n: Ed. Ammujan lausunnon              sisältävä hallituksen esitys lli:o 46, jota on rvalmis-
24145: johdosta minun täytyy huomauttaa, että hänen                televasti käsitelty talousvaliokunnan mietinnössä
24146: esityksellänsä, :joka tarkoittaa tämän lain hyl-            n:o 12 ja suuren valiokunnan mi,etinnössä n:o 40,
24147: käämistä, ei :v.oida ollenkaan saavuttaa sitä, mitä         esitellään tk o 1 m a. n teen k ä s i tt. e 1 y y n.
24148: hän tarkoittara.. 1Jos tätä lakia .ei hyväksytä, niin
24149: silloin tulee ·hallitus liikekannaUepanon ta:pah-              Puhemies: Toisessa käsittelyssä hyvälk-
24150: tuessa ·käyttämään niitä vanho.ia valtuuksia1 joita         sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai !hyl-
24151: sillä täJssä k01hdin on olemas,sa. j1a jotka ovat paljoa    jätä.
24152: lawjempia kuin mitä täro'ä laki sisältää.
24153:                                                               Keskustelu:
24154:    Keskustelu julistet&an päättyneeksi.
24155:                                                                 Ed. He l ·en i u s-.S e 1l rp äi l ä: Kys~mys dena.-
24156:   Äänestykset ja päätös:                                    tUJroitujen alkoholipitoisten :aineiden valmistuksen
24157:                                                             ja kaupan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä
24158:  P u h e m i e s: Eduskunta ryhtyy to:iJmitta-              on tärkeimpiä puolia kansan raitistutta.miskysv"
24159: maan äänestystä asian kiireelli'Sieksi .iulistamis€:Sta.    myksessä silloin, kun pahennu'ksen päälähde, jul-
24160:                                                             kinen väki.juomaliike, on kieltolaiHa tukittu.
24161:    Åänestys-esitys luetaan:                                 Mitä esim. pääkaupunkiimme tätä nykyä tulee,
24162:                                                             voinee erehtymättä sanoa, että juopottelun eh-
24163:    Ken hyväksyy 'Puheenaolevan ·ehldotuksen asian           käiseminen on pääasiallisesti kysymys denaturoi-
24164: kiireelliseksi .iulista.mis·esta äänestää ,jaa"; ken        dun polttoväkwiinan eli n. s. ,tenun" juonuin
24165: ei sitä hyvä:ksy äänestää ,ei". Jos vähintäin 5 /r;         lopettamisesta. Onhan Helsin,g-in poliisimestari
24166: annetuista äänistä kannattaa mainittua ehdo-                joku aika sitten julkisesti lausunut, että. ainakin
24167: tusta, on se hyväksytty, mutta muutoin on ehdo-             75 % 'J)ä1i!kaupun,g-in juopottelutapauksista johtuu
24168: tus hylätty.                                                denatmoitu.ien alkoholipitoisten aineiden nautti-
24169:                                                             misesta. Jokainen asioita seurannut· tietää var-
24170:   Äänestyksessä annetaan 162 ,ja<a"- ja 16 ,ei"-            masti, että hän on tässä oikeassa. Senvuoksi kan-
24171: ääntä.                                                      nattaa la,usua muutruma sa;na sel:vityka.e'ksi siitä,
24172:                                                             mitä kå.silläolevan lakiehdotuksen hyväksymises-
24173:    P u h e m i e s: Eduskunta on siis l)äättänyt,           tä voidaan toivoa. .iuo'J)ottelun va,s,tustamistyössä.
24174: että esilläoleva lainsää:tämisasia kälsitellään siinä           Niin tärkeä sija. kuin denaturoitu.ien a;lkoholi-
24175: järjestyksessä kuin .Yaltiopå:iväjär_i.estyiksen 60         llitoisten aineiden käyttämisellä onkin juopottelun
24176: § :n 2 momentissa on säädetty eli siis kiireeHiserrä.       aikaansaamisessa, ei se lkuiterukaan ole ,nyky-
24177:  11)20                                    Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24178: 
24179: 
24180:   oloissa ainoo. juopottelun aiheutt~ia. Myöskin            hen aikaan. N:vt on ainakin ryhdytty salatpolt-
24181: · salapoltolla ja salwkuljetuksella on .tässä kohden        taa jonkunverran ah:~istamaan. Nyt puristetaan
24182:   oma osuutensa tenun nauttimisen rinnalla. Voi-            tätä vuodesta vuoteen jokseenkin, rau'haSisa• kas-
24183:   daksemme paremmin arvostella denaimroitujen               vamaan pääss,ttä varuhaa mätää esille. Kun ei
24184:   alkoiholipitoisten aineiden osuutta tässä •kolmiyh-       ole enään iulkista laillista väkijuomaliikettä l'ai-
24185:   t.Ymiissä on pari sanaa sanottava edellisistäkin,         tonta väk~iuomaliikettä verhoamassa ja kehittä-
24186:   vaikka en tietysti YOi niiden merkitystä tässä            mässä, on mahdollisuus saada laiton sala:poltto
24187:   :v{hteydessä kovin rpitkalti selostaa.                    ilmi. Jo viime kesä.nä ennustin sanomalehdissä,
24188:       :Mitä sala,poJttoon tulee, on se kuten tunnettu       että salapolttimoita tulla:an läJheisessä tuJevaisuu-
24189:   maassamme vanha rpaha., fleisesti .ia ahkerasti           dessa saamaan enemmän :paliastetuiksi, kun ker-
24190:   vaJlitettiin sala1>olton tuottamaa turmiota maas-         rankin on ruvettu rpakoittamaan viranomaisia
24191:   AAmme jo kotit•arpeenviinanpolton aikana. V uo-           ryhtymään täydellä tod<ella asiaan. Joka tapaUik-
24192:   sien 1863-64 valtiopäivillä huomautettiin viral-          sessa Dn sittenkin salaa poU~etun viinan määrä
24193:   lisissa &Siakirjoissa, että salrupolttoa oli erikoi-      vähäpätöinen siihen nähden, mitä viinaa poltet-
24194:   ses'i esiintynyt niillä seuduin maata, missä etu-         tiin julkisesti laillisen väkijuomaliikkeen ollessa
24195:   l>äässä oli ~arjoitettu laillista rviinanpolttoa.         saJlittuna. Tein .ioku aika sitten arviolaskelman
24196:   Kotitarpeenviinanpolton tultua lakkautetuksi              asiassa. Minulla oli edessäni Vaasan läänin maa-
24197:   kasvoi salapoltto kerrassaan kamalaksi, mutta             iherran silloiset tiedona.nnot sala,polttimoissa taka-
24198:   -saa.tiin kansan yhteisillä ponnistuksilla, joihin        varikkoon otetusta pontikasta. Kerroin ti!Jmän
24199:   erityisesti kunnat ottivat osaa, rajoitetuksi sie-        määrän lO:llä otaksuen, että joka tapauksessa
24200:   d:ettäviin ratioihin, j.oskaan ei kokonaan l()lllete-     1/10 salrupolttimoista oli saatu ilmi huonollakin
24201:   tuksi. Kun sittemmin aikojen kuluessa asiaan              lainvalvonnalla.      Katsoin sitten tilastollisesta
24202:   kiinnitettiin yhä väJhemmän yleistä huomiota, al-         vuosikirjasta, kuinka palion viinaa oli laillisesti
24203:   koi pa.he uudestaan .kasvaa, ja tämä tapahtui jo          .valmistettu vuodessa Vaasan läänissä ennen so-
24204:   aikoja ennen kieltolain voimaanastumista. Sattu-          taa. Havaitsin, että melkoisesti yli 1 / 2 miljoona,a
24205:   lffilalta katselin askettäin, mitä sanomalehdet tästä     litra:a vuodessa oli va.lmistettu enemmän •lailli-
24206:    asiasta tiesivät kymmenkunta vuotta sitten.              sesti viinaa •kuin se noin 80,000 Etraan nouseva
24207:   Vuonna 1910 valitettiin Vaasa-l~hdessä, kuinka            määrä, joka arviolaskelmani mu•kaa,n oli salaa
24208:   vä'hän todellisuudessa meidän maassamme kiinni-           valmistettu vuodessa. Ja, laillisenkin väkijuoma-
24209:   tetään huomiDta siihen rikolliseen, salaiseen myr-        liikkeen aikana valmistettiin myös salaa viinaa.
24210:   kytys.työhön, jota viinansala:polton muodossa joka        Kun ajattelee tätä 1 / 2 miljoonan litran eroa lää-
24211:    päivä tehdään. Kun asia oli esillä saman vuo-            nissä, joka l{li oHut mikään erikoinen viinanrpolt-
24212:   d<en yleisessä raittiuskokouksessa;, huomautettiin        tolääni, ymmärtää, että senaattori Kairamo oli
24213:    aJustuksessa, •että .esim. Vi]purin läänissä oli vuon-   oikeassa kerran va.ltiovarainvaliokunnassa lau-
24214:   na 1909 viinansalapoltta:jia rpantu syytteeseen           suessaan, että salaa:noltetusta viinasta tulee Yhtä
24215:   ainoastaan 7, :Mutta kun Jaakkiman Miklin ky-             monta sormustimeilista asukasta koihden ikuin
24216:    lässä ajettiin erästä mie.lelliViikaista takaa, löy-     en:nen tuli litroja laillisen viinanrvalmistuksen ol-
24217:    dettiin ikylän viereisestä metsästä kokonaista 5         le1Ssa sallittuna,. Mutta myöskin on sanottava, että
24218:    salarpolttimo!ll ·perin .pieneltä alueelta. Tällainen    sala.rpolton 'kautta ·hankittu viinamäärä on pieni
24219:    paraiten todistaa, kuinka lerväperäi:sesti viran-        ja mer:kityksetön iV·erra.ttuna denatur.oituun väki-
24220:    omaiset siihen aikaan ·suhtautuiva.t viina·msala-        viinaan~ jos viimemainittua saadaan myydå. •niin
24221:    polttoon, vaikka, niinkuin Laatokka-lehti lausui,        vamaasti kuin täihän asti on ollut asia.nlaita, il-
24222:    viinalliVilielys Raja-Karjalassa oli saanut y.hä          man että hallitusviranomaisilla. on ollut tilaisuut-
24223:   \amnnottava:mman muodon, niin että siitä rUIPesi          ta denatumitujen a.lkoholi.pitoisten aineiden kruu-
24224:    muodostumaan suorastaan kansallinen va.ara.               pan .tehoklkaaseen järjestelyyn.          1
24225:    MyöSikin denaturoidun 11aJoviinan :vääJrinkäyttöä            M:itä salakuljetukseen tulee, on tiimä epäkothta,
24226:    jo siihen •ai:kaan valitettiin. Ja :seuraus kaikesta     joka. tällä (hetkellä kylläkin on huomattava, mutta
24227:   tästä oli, että kansa·n siveellinen ta.so alkoi mennä     se .on pien.enevä, kunhan näästään muutamia kuu-
24228:   alaspäin i}molestuttavassa maarassa.           ·Tohtori   kausia eteenrpäin. Ruotsissa, josta nykyään etu-
24229:    Louihivuori :kirjoitti Kylväjä-,lehdessä vuoden          ·pääJs:sä salaa kuljetetaan konjakkia meille, astuu
24230:    1910 alussa m. m.: ,\Murhat, puukotukset, trup-          tulevan CVJuoden alusta voimaan laki, jonka mu-
24231:    pelut ovat nå.yttäneet entistä lukuisammilta ja          kaan ka~kki y'ksityisten kauppiaiden väki.iuoma-
24232:   muut rikokset samoin. Ja on tuntunut siltä, kuin           varastot joutuvat valtion takavarikkoon, niin että
24233:    olisivat kalliSalaisten hermot jo ikäänkuin tylsis-      yksityisillä kon.iakkikauppiailla ei ole enää ti-
24234:  . tyneet, niin että kauihei•nkaan rikos enää tuskin        laisuutta salakaupan harjoittamiseen. Virossa on
24235:    kovinkaan yleistä huomiota herättää." Niin sii-          paraillaan sikäläisessä eduskunnassa käsiteltä-
24236:                                        Laki alkoholipitoisista aineista.                              1621'
24237: 
24238: 
24239: vänä kieltolaki, joka a.sianomaisessa valiokun- viinan nauttimisesta. Ja nyt on pantava mer-
24240: nassa hyväksyttiin kaikilla äänillä yhtä vastaan. kille se tärkeä asianhaara, että viime vuonna ei
24241: Vielä tärkeämpi on .se seikka, että tullivalvonta enään ollut sanottavasti kaupassa denaturoitua
24242: maamme rajoilla jär.iestettänoo ajanmukaiselle väkiviinaa ia että se tämän vuod€n alkukuukau-
24243: kannalle läheisessä tulevaisuudessa, mikä seikka sina aina kesäkuwhun asti oli aivan lopussa. Krun
24244: mu~ltakin näkökannoilta •kats.oen kuin kieltolain         denaturoitua. alkoholia 1kesäkuun lopulla joutui
24245: valvomisen kannalta tietysti on ollut välttämä- kauppaan, alkoi se heti näyttää vaikutuksiansa.
24246: töntä. Vastaisuudessa ei siis salakuljetuksesta Tämäkin seikka siis osoittaa, että sumka,upun-
24247: ole ka·nsan raitistumiselle niin suurta vaaraa kuin kien juopottelukysymys on suureksi osaksi te-
24248: denaturoitujen a.lkoholipitoisten aine1den vanaas- nunjuon tikysym:vs.
24249: ta saannista.                               /               Myöskin muitten skandinaa-visten maiden olot
24250:    •Mitä denaturoitujen alkohol'i:pitoisten aineiden, ovat puheenalaisessa suhteeJssa opetukseksi.
24251: varsinkin polttoväJkiviinan aiheuttamaan juopotte-          iNorjas,sa meni .iuowousrikosten luku huomat-
24252: luun tulee, saa siitä tpavhaa:n kuvan tämänpäiväi- tavasti alaspäin, kun maailmansodan aikana kiel-
24253: sessä HufV>udstadsbladetissa esitetyistä n111ll1e- lettiin paloviinan ja konjakin sekä väkevien, vä-
24254: :roista, jotka osoittavat poliisin talteen otettujen hintään 12 %:ia alkoholia sisältävien viinien
24255: juopuneiden lukua •pääkaupungissa. viime ja tänä myynti. Viime aikoina on juopottelu kuitenkin
24256: vuonna. Tosin nuo numwot on esitetty samalla jäHeen nom:sut. Täimä aiheutruu siitä, että vii-
24257: harhaarnjoihtavalla ja .iuopottelun todellitsta aihetta nilläkin voi juoda itsensä juovuksiin. Tunnet-
24258: salawvalla tavalla, rouin yleensä useimpain ruot- tiinhan täällä Suomessa.kin entisvuosina holipom-
24259: sinkielisten lehtien uutiset näistä asioista julkais- pelin, jerusaleminth:mo.ien ja muiden sellaisten
24260: taan, koska niiden ainoana. tarkoituksena on fa- ,viinien" vaikutus. Mutta sittenkin on juopotte-
24261: naattinen kieltolain vastustus ja suuren yleisön luu viimeaikaiseen lisääntymiseen Norjassa var-
24262: harhaansaattaminen. Kuten sanottu tämänpäiväi- masti syynä myöskin alkoholin denaturoiminen
24263: nen Hufvudstadsbladet esittää juorpottelun ta·va- epätyyd•yttävällä tavalla. Kun tämän asian
24264: tonta nousua Helsingissä viimeisinä kuukausina hoito nyttemmin on siirty;mässä sikäläisestä · ;val-
24265: selittäen tämän muka ·kieltolain syyksi, selittäen tiovarainministeriöstä sosialiministeriöön, senjäl-
24266: että tilasto suorastaan mosertavalla tavalla ooot- keen kun Norjan kansa lälhemmäs 200,000 äänen
24267: taa~ että kieltolaista ei ole mihinkään. Ensinnä-         enemmistöllä 'kansanäänestyksessä julistautui
24268: kin kannattaa verrata Hufvudstadsbladetin nu- kieltolakiperiaatteen kannattajaksi, on Norjassa
24269: meroita vastaavaan tilastoon vuodelta 1913, jol- toivottavissa pa.rannus •denaturoidunkin väkivii-
24270: 1oin ei minkäännäköistä väkijuomakieLt.oa vielä nan käyttöön nähden.
24271: ollut olemassa. Hi:ufvudstadsrbl!IJd·etissa. julkaistun 1   Ruotsissa on, kuten tunnettua, raittiustilanne
24272: tilaston mukaan tämän vuoden kymmenenä ensi- viime aikoina joutunrut perin huonoksi Brattin
24273: mäisenä kuukautena otettiin kiinni juopumuk- järjestelmän vaikutuksesta. Brattin järjestel-
24274: sesta 3,958 !henkilöä 2,747 vastaan samaan ai- mästä on RuotsiiSsa todellakin tullut se, miksi
24275: araan viime vuonna.. Nousua siis on tapahtunut sitä Sa-von puolessa, kuulutaan Jmtsuttavan, ni-
24276: viime ~vuoteen nähden. Mutta vuonna 1913 en- mittäin oikea ,rattijärjestelmä." Tiiliän juowou-
24277:  nen sota-aikaista väkijuomakieltoa otettiin polii- den kammottavaan kasvamiseen Ruotsissa on suu-
24278: sin talteen 23,266 juopunutta Helsingin kau·pun- t~esti vairuttanut myöskin denaturoitiujen alko-
24279: gissa. Siis kymmessä kuukaudessa niitä oli noin :holipitoisten aineiden 'käyttäminen juovutustar-
24280:  20,000, toisin sanoen ainakin runsaasti neljä ker- koitukseen. Ennenkuin kuitenkaan voin läthteä
24281: ta:a enemmän kuin tänä vuonna on ollut. Jos sen osuutta tarkemmin esittämään, on mainitta:va
24282: väliaikaisilla väkijuomaliikkeen rajoituksilla ja muutamia yleisia vira1lis·en tilaston ja viralliselta
24283: kieltolailla on päästy pääkaupungissa neljänteen taholta esitettvjen •lausuntojen sisältämiä tosi-
24284:  osaan entiseiStä julkisesta juopottelusta, on se jo a'sioita. Ruotsin vira!Hsen tilaston mukaan, jota
24285: huomiota ansaitseva saavutus. Mutta ·vielä on säännöllisesti julkaistaan ,Sociala Meddeland.en"
24286: silti Hufvud•stads·bla,detin uutisessa suuri aukko, nimisessä viramsessa julkaisussa, oli varsinaisten
24287: Jmn on jätetty mainitsematta., mistä juopottelun juopumusrikosten, siis syytteeseen juotuneitten
24288:  jonkun v·erran nouseminen viime kuukausina vii- juopumusrikosten, luku vuosina 1917 ja 1918
24289:  me vuoden vas.taaviin kuukausiin ja, tämän vuo- sota-aikaisten väkijuomaliikkeen rajoitusten vai-
24290: den alkukuukausiin nålhden on johtunut. Onhan tkutuksesta 18,000-19,000 välillä, mutta tämän
24291:  kuitenkin mainittu lehti itsekin aikoinaan jul- vuoden alkupuoliskolla .tamm~kuusta kesäkuun
24292:  kaissut Helsingin poliisimestarin .io alussa mai- loppuun jo 15,038. ·Tämän vuoden ensi neljän-
24293:  nitsemani lausunnon, että aina.kin 75 % •pääkau- neksellä oli näiden rikosten luku 5,917, mutta
24294:  pun,O'in joopottelusta O'iippuu denaturoidun väki- . .toisella neljänneksellä jo 9,121. Tilasto Tukhol-
24295: 1522                                    Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24296:                     - -·-·------ - --------··--·-· - - - - - - - - - - - - - - - -
24297:           .
24298:  maiSta <>sot:taa, että: luku on yhä pelottaJVasti tietojen mukaan annettu viinaa kaksi kert~a niin
24299:                                                       J
24300: 
24301: nousemassa. 1Tukholmassa tapahtuneiden juo- ,1pal.ion kuin ensimäisenä neljänneksenä. Sitä
24302:  pumusrikosten luku tämän vuoden kolmena ensi- 'J)aitsi on RuoiJsissa annettu viime aikoina. n. s.
24303: mäisenä neljänneksenä oli 2,226, 2,846 ja 3,208. ylellisyyspaloviinaa kalliimmasta hinnasta. Niin-
24304: Nousu viime vuoteen näh<len on keskimäärin ollut ikään on väkevän .oluen va1mirstus · jälleen 'Pääs-
24305: :kahdenkertain:en, mutta muutamana vuosineljå.n- syt vauihtiin, ja maahan on tulvinut ulkomaisia
24306: neksenä suurempikin. Nämä luvut, niin arVJelut- väkijuomia. Kaikesta tästä huolimatta. on, niin-
24307: tavia kuin ne ovatkin, sisält.äivät sittenkin vain kuin jo edellä mainittiin, juoppousrikosten luku
24308: osan totuutta. Sillä joku aika sitten kertoi po- noussut alle 6,000 :sta tämän vuoden ensi neljän-
24309: liisikomisarius Mogoren, jo:ka ei oJe mikään kielto- neksenä y.li 9,000 :een toisena ·vuosineljänneks.enä.
24310: la:kimielinen mies., Tukholman lehdissä, että vie- Erikois·esti on huomautettava - ennenkuin taa-
24311: nellä alueella keskellä Tukholmaa, jossa on noin sen tulen denaturoituihin allioholipi1toisiin ainei-
24312: 16-20,000 asukasta, täytyy rpitää liikkeellä joka siin-, että laillisesti hankittujen yli 22 tilavuus-
24313: yö k :lo 1 :een asti 12 poliisimiestä erikoisesti prosenttia. alkoholia sisältäväin väkijuomain ai-
24314: juOIJ)uneitten kurissa,pitämistä varten. Kun nämä heutta:main juop·pousrikosten luku nousi tä:män
24315: ottavat putkaan 25 juopunutta illassa, niin tälmä vuoden a11kupuolella 1, 727 :stä ensi neljänneksen.ä
24316: poliisikomisarius Mogrenin vakuutuksen mukaan 3,354:ään toisena neljäuneks·enä, siis noin 100
24317: on ainoastaan 1 % kaikista niistä, jotka lJitäisi % :Ua. Suhde on siis vallan selvä: kun Ruotsin
24318:  panna; lJUtka.an. Huomattava näet on, että näin kansa sai laillisesti viinaa kaJksinkertaisesti, niin
24319: keskikaupungilla liikkuu palj-on muutakin Ruot- myöskin tämän laillisen viinan arheuttamain
24320: sirn pääkaupungin väestöä. Ilmankos tohtori juoppousrikosten luku nousi kaksinkertaiseksi.
24321: Bratt on äskettäin sanomalehdissä valittanut, eUä Kuinka, nyt kävi tällä välin denaturoidun vä:ki-
24322: Ruotsin kansalta rpuuttuu Sre lhen'ki, joka tarvit- viinan nauttimisen ja sala.polton? Virallinen
24323: taisiin •hänen järjestelmänsä yHäp:Utämiseksi. tilasto osottaa, että niistä aiheutunut juopottelu
24324: Siinä mää1rässä on Ruotsin kansaan mennyt viinan on myöskin melkoisesti noussut, ja. että vielä
24325: henkii - juuri Bratt~n järjestelmän vaikutuk- tämän vuoden toisena neljänne.ksenä jotenkin
24326: sesta.. Samalla '(ln nous,sut salapoltto .ia denatu- täsmälleen kolmas osa •kaikista juoppousrikok-
24327: roidun väkiviinan rpulhdistus t:i:slauksen avulla sista Ruotsissa, on tehty denaturoidun väkiviinan
24328:  nautintotarkoitukseen. Tukholma.n lehtien mu- vaikutuksesta.
24329:  kaan otti poliisi kiinni yksinään SYV'Sikuun ku-           Ruotsin kokemus siis osottaa, että kun lailli-
24330: luessa Ruotsin pääkaU'pungissa 120 henkilöä eri- sella viinalla herätetään ja. ylläpidetään kansan
24331: 1aatuisesta salapol.toota. Selvää on, mitä tämä alkohol~hilmoa, on yhä edelleen vaara olemassa,
24332: tietää, 1mn on .koko vuod.esta .ia koko maasta että tätä juomahimoa 'J)yritään tyydyttämään
24333: kysymys. Ja 'kuitenkin lausuttiin Tukholman myöskin denaturoidulla väki viinalla. Varsinkin
24334: lehdissä joku aika sitten m. m.: ,Nälmä ovat suu- sulfiit.tiväkiviinan väärinkäyttö ,paisui Ruotsissa
24335:  ria lukuja, mutta ainoastaan pieni osa niistä, ai'konaaii niin suureksi, että tämän aineen :VäJhit-
24336: jotka harjoittavat salmpolttoa, joutuu syytteeseen täismyynti oli ehJkä,istävä.
24337: ;poliisimestarin vakuutuksen mukaan. Tukhol-                Kaikkein huolestuttavin on se viime aikoina
24338:  man IJ)oliisilaitoksella _on ~ioka poliisipiirissä 2' Ruotsissa tehty havainto, että monet nauttivat
24339: konstaapelia, joilla ei ole mitään muuta tehtävää denaturoitila väkiviinaa silloinkin, kun muuta
24340: kuin salapolttajain takaa-ajaminen. Salapolttaäat olisi saatavissa, koska denaturoitu väkiviina so-
24341: ovat kuitenkin ;hyvin varovaisia, jonka vuoksi on pii ·paremmin muutamain suulle, on, niinkuin
24342: hyvin vaivaloista tarpeellisten todistusten saa- ruotsalainen sanoo, ,ratflaavampaa" nauttia.
24343: minen syytteeseen pa.nemista varten." Äskettäin             -Balrupolton ja denaturoidun väkiviinan nautti-
24344: on tohtori Bratt julkisesti - niinikään Ruotsin misen dh:käis,emistä ei Ruotsissa yleensä pidetä
24345: lehdissä - lkannatta.nut ehdotusta.. että talon- mahdollisena, ennenkuin väkijuomahimon varsi-
24346: .oonista,jiUa 'Pitäisi olla kotiet•sintöoikeus voida·k- 1 nainen he,rättäjä, laillinen a.lkoholiliike, saadaan
24347: seen häätää talostaan s'alapolttoa harjoitta:vat hen•- tukituksi. iSenrvuoksi siellä jännityks.ellä odote-
24348: ·kilöt, jotka ·sitten olisivat kaEkoitettaNat maan- taan Ruotsin rvaltion ~raittiuskomitean kielto-
24349: <pakoon - kuitenkin ainoastaan toiselle llaikka- lakiehdotus•ta, 'jonka on 'määrä valmistua •ensi
24350: ,kunnaJ.le omassa valtakunnassa.                          vuoden a.lussa ja jossa. myös kysymys denaturoi-
24351:    !Tohtori Bratt on aikaisemmin väittänyt, että dun väkilviinan 'käytöstä on saanut osakseen tar-
24352: kaikki tämä surkeus on johtunut siitä, että väki- peellista huomiota.. ·
24353: juoma-annosten radoituksessa mentiin sota-aikana            Paraskaan -denaturoitujen alkoholipitoisten ai-
24354: liian pitkälle. Nyt on .kuiten:kin tämän vuoden neiden my,ynnin järjestely ei yksinään riitä.
24355: toisena neljänneksellä Ruotsin kansaHe virallisten , Väärinkäytöstä on syytä pelätä niin kauan kuirn
24356:                                      Laki a1kokolipitoisista aineista.                                 1523
24357: 
24358: itse d<Ematuroimista ei ole saatu :kylliksi tehok- '      Tietysti ovat haju-, 1hius- y. m. ihovedet myös-
24359: kaa,ksi. Siitä vielä cpari sanaa, ennenkuin lo- kin dena.turoita.vat. Onhan tunnettua, että eräs
24360: petalll.              _                                päakaupunlkilainen ihajuvesiliike •piti muutama
24361:     Denaturoimiskysymy,s on oso.ttauimnut erikoi- vuosi sitten !huolta siitä, että Helsingin putkat
24362: sen vaikeaksi ratkaista. Useissa maissa on ollut yhteen aikaan ,P.aisivat erinomaisen hyvältä. Täl-
24363: tfussä. kohden 1palkintokilpailuja, joissa joskus on laiseen tarkoitukseen - .samoin 'kuin lakan ja
24364: ollut satoihin tu1hansiin markkoihin nousevia pulituurin ·va,1mistuihessa - otetaan nähtäJvästi
24365: -palkintoja saatavissa ilman, että kuitenkaan on kruytäntöön toinen deootu·roimisaine, joka. on näil-
24366: saavutettu tyydyttävää tulosta. Meillä on sosiali- ·lä aloilla näyttänyt erinomaisesti vastaa.van ta.r-
24367: ministeriön raittiusosasto alusta alkaen kiinnittä- koitust!llan. Sil.lä mitä esim. !ha.iuveteen tulee,
24368: nyt tä!hän asiaan huomiota. Erityisillä ulkomaan- niin tieten:kin täytyy 'välttämättömäJsti katsoa,
24369: matkoiUa on tutkittu asiaa muissa Skandinavian että denaturoimisaineella ei ole minkäännäköistä
24370: maissa. Osviittaa on saatu. mutta sittenkin on ·ha,iua eikä makua,
24371: kysymys täytynyt lopulta ratkaista suomalaisten           Kaiken kaikik:Uaan voitanee toiJVoa.. että täJmän
24372: tiedemiesten aJVuUa.                                   la'kiehdotuksen avulla, kun siitä laki tulee, pääs-
24373:     ·Ennen luultiin. että asia olisi autettu sillä, taän melkoinen askel eteenpäin kansan raitistut-
24374: että. denaturoitu alk01holi'pitoinen aine saataisiin tamisessa. Kun juon'J)ous sen johdosta nälhtävästi
24375: maistumaan ja haisemaan .tarpeeksi pahalta. tulee 'huomattavasti vähenemään, antaa se uutta
24376: Mutta vuosituhansien vanha totuus Olll, että ma- intoa raittius- ja ikieltolakitai•stelussa yleensä
24377: kuasioista ei käy kiisteleminen. Niin pa1halta niille, jotka taistelevat karusan menestyksen rpuo-
24378: mai.simvaksi ei ole tenua saatu, ettei se muuta- Jesta itsekästä na.utinnonhimon tyydyitämistä
24379: mien suussa ole yhä vielä maistunut hyvältä. vaativien nvvteitä vastaan. Jokainen osittainen-·
24380:  Uudempi ,periaate tässä kohden onkin ollut se, 1kin raittiuden voitto on omiaan herättäimään
24381: että denaturoitu väkiviina •koetetaan saada tule- uutta halua taistelun jatkrumiseen, siksikuin kan-
24382:  maan denaturoimisaineen !l!vulla kohta samaa san raitistuttamistyö on kaikista vaikeuksista ja
24383: tietä ta;kaisin, taikka on ikoetettu saada denatu- kaikesta vastustuksesta !huolimatta .loppuun suo-
24384:  roidun väkijuoman vaikutus vatsaan niin rajuksi, ritettu.
24385:  että. alkoholistilla •pitää olla, varavaateka,ppaleet    Olen vakuutettu siitä. että eduskunta tekee
24386:  mukana., kun lähtee täHä aineella. juopottelemaan. raittiusasialle !hyvän •"Palvelviksen, ;os eduskunta,
24387:  Niinikään "Pitää saada väkiviina denaturoiduksi niinkuin on taysi syy t-oivoa, lopullisesti hyväk-
24388:  niin, ettei tislaamalla saa denaturoimisainetta siitä syy käsiteltävänä oleva.n lakiehdotuksen.
24389:  eroitetuksi. Ta!llainen aine Qll nyt löydetty. Suu-
24390:  rien ponnistusten tuloksena on tohtori Palomaa,          Keskustelu julistetaan 'J)äättyneeksi.
24391: sosialiministeriön raittiusosaston kemisti. keksi-
24392:  nyt sellaisen, ja toiset asiantunti:ioi>ksi kutsutut     Lakiehdotus hyväksytäån sellaisena kuin se on
24393:  tiedemiehet ovat "Pitäneet ~hänen keksintöään tyy- toisessa .kä,sittely·ssä päätetty.
24394:  d~ttävänä.       Tämä uusi denaturoimisaine -
24395:  voimme .lrutsua sitä va:illrkapa x:ksi - ei tee de-      Asian kolmais käsittelv on ;päättynyt. Asia
24396:  naturoitua alkoholia epämiellyttäväksi !käyttää on 101PIPUUll k&siteJ.t.y.       ..
24397:  polttoaineena., mutta kun tällä tavoin denaturoi-
24398:  tuun airueeseen lisätään vettåJ, kaljaa., soodaa tai
24399:  muuta sellaista, käy haju ja rmaku jobeenkin 3) Ehdotus laiksi siementavarain maahantuonnista
24400:  sietämättömäksi, mutta samalla aine pistää sillä                          ja kaupasta.
24401:  lailla kurkussa, että sitä näyttää olevan mahdo-
24402:  tonta saada mainittavaa määrää menemään alas. Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 41 a
24403:  Ja jos menisikin, tulee aine nähtävästi heti sa- sekä ot.eta:an j a t k u v a a. n t o i s e e n k ä s i t-
24404:  maa tietä takaisin. Sellaiset ominaisuudet x:llä t e l y y n siinä. sekä suuren valiokunnan mietinr-
24405:  on. Myrkkyä on ti,eterukin tämä uusikin dena- nös·sä n :.o 41 ynnä ma,atalousvaliokunnan mie-
24406:  t:uroimisaine, niinkuin denaturoirrniseen ennenkin tinnössä n :o 6 valmistelevasti käsitelty ha.llituk-
24407:  käytetryt aineet ovat olleet enemmän tai väihem- sen esitY's n:o 43, joka sisältää yllämainitun la-
24408:  män mynkyllisiä. Sen vuoksi on tarkoitus va- kiehdotuksen.
24409:  rustaa ,tenu" -•pullot etiketillä eli nimili'J)u1la,
24410:  .iossa on pääkallon kuva ja luut ristis·så sekä tieto    P u h e m ies: Käsittelyn 'POhjana on suuren
24411:  siitä, että aine on myrkkyä, niinkuin valtion de- valiokunna.n mietintö n:o 41 a. Mietinnöstä ilme-
24412:  naturoimisko.mitea ehdotti jo kymmenkunta vuot- nee, että suuri valiokunta on yhtynyt eduskun-
24413:  ta sitten.         .                                  nan tekemään ·päätökseen. Eduskunnan tekemän
24414: 15'..!4                                    Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24415: 
24416: 
24417: päätöksen johdosta muuttuvat suuren v;a.liokun-             äänestyksen a.lais1ksi Yiksityiskohtaisessa ik'älsit-
24418: n.an mietinnössä n:o 41 oleva.t lakiehdotuksen -py-         telyssä uudistettava.t ja kannatettavat.
24419: kälät 14 ja 15 ·pykäli.ksi 13 ja 14.
24420:                                                               Käsittelyjärjestys hyväksytään.
24421:     Asian toinen kä'Sittely julistetaan. päättyneeksi.
24422:                                                               Kun ei yleiskeskustelussa haluta ;pu'heenvuo-
24423:                                                             roa; siirrytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen
24424:     4) Ehdotus laiksi eräistä naapuruussuhteista.           käsittelyyn.
24425: Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 44 ja              1 § hYiV.äksytään 'Jreskustelutta..
24426: otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n ·siinä sekä
24427: la:kivaJiokunuan mietinnössä n:o 14 valmistele-
24428: vasti !käsitelty hallituksen esitys n:o 3·6, joka si-         Keskustelu:
24429: sältää yHämainitun la.kiehdotuksen.
24430:                                                                Ed. S i 11 a n p äJ ä: 2 § :ssä on kätilö-piitci esi-
24431:    •P u h e m i e s: Käsittelyn ,pohjaksi asetetaan         tetty 5,000 suuruiseksi sekä että jos kunnan
24432: suuren valiokunnan mietintö. Ensin sallitaan                väkiluku 'On yli 5,000 mutta ei yJi 10,000, sil-
24433: a•siassa yleiskeskustelu ja kmn se on• julistettu           loin •pitää ·olla kaksi kätilöä .ia sitten edelleen yksi
24434: päättyneeksi siirrytään lakiehdotuksen yksityis-            kätilö jokaiselta täydeltä 5,000 asukkaalta. Se
24435: !kohtaiseen ·käsittelyyn. Jos ylei<skeskustelun             merkitsee siis, et.tit jos aisukkaita on kunnassa
24436: kuJuessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotuk-              14,999, niin sil'loin saa olla vasta kaksi kätilöä. ·
24437: sen yksityis'kOihtiin, ovat nämä ehdotukset tul-            Minusta täl,lainen määritelmä on suuresti vahin-
24438: lakseen äänestyksen alaisiksi yksityiskohtaisessa           wollinen. Jo lähetekeskustelussa, suureen va•lio-
24439: käsittelyssä uudistettavat ja kannatettavat.                kuntaan ehdotin, että olisi 1piirit asetettava 3,000
24440:                                                             suuruisiksi, jolloin ne jo olisivat kyllin suuria.
24441:     Käsittelyjärjestys hyväksytää1n.                        Mutta. kun sitä ei tullut s~ellä hy;väksyttyä, eh-
24442:                                                             dottaisin tähän •pykälään 'seuraavan muutoksen.
24443:    iKun ei yleiskeskustelussa haluta !J)Uheen;vuo-          Kun sanotaan ·keskellä 'pykälää, että ,;edelleen
24444: roa., siirrytään ·lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen         yksi kätilö jokaiselta täydeltä 5 tmlhannel ta", eh-
24445: käsittelyyn.                                                dottaisin ,jokaiselta alkava1ta 5 tuhannelta".
24446:    Lakiehdotuksen 1-26 § :t, lakiehdotuksen joh-              Ed. H a. arpa s a l (); •Ta!hdon kan.n8.tt..va ed.
24447: tolause ja nimike ·esitellään ja :hyväksytään jär-          Sillanpään tekemää ehdotusta.
24448: .iestänsä keskustelutta.
24449:                                                                 Ed. Reinikainen: Minä •pyydän myös
24450:    Puh e m i e s: Suuren valiokunna.Dt mietintö             kannattaa ed. Sillanpään tekemää ehdotusta.. Se
24451: on muuttamatta hyväksytty. Asian toinen kä-                 on sama ·kuin talousvaliokunnan mietintö ja hal-
24452: sittely julistetaan päättyneeksi.                           lituksen esitys. Nämä mietinnöt perustuvat kä-
24453:                                                             ti,lökomitea.n tarkko~hin .ia perirupoh.iaisiin laskel-
24454:                                                             ,miin ja. minun käsittääkseni ei ole mitään syytä
24455: 5) Ehdotus laiksi maalaiskuntien velvollisuudesta           tehdä muutoksia näihin.
24456:         palkata opinkäyneitä kätilöitä.
24457:                                                               Keskustelu ~iulistetaan -päätty.neeksi.
24458:    Esitellään suuren valiokunnan •mietintö n:o 45
24459: ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä      P u rh e in i e s: Keskustelun •kuluessa on oo.
24460: ta.lousvaliokunnan mietinnössä n:o 11 va.lmista-            Sillarupäå ed. Haapasalon kannattamana ehdotta-
24461: vasti käsitelty hallituksen esitys n:•o 30, j()ka si-       nut nyt 1esilläolevan ·pykälän ensimäisen momen-
24462: sältää yllämainitun lakiehdotuksen.                         tin toisen 1aus.een .kuuluvaksi seuraavalla taval-
24463:                                                             la: ,J.os !kunnan väkiJuku on yli 5,000 mutta ei
24464:     P u •h e m ies: Käsittelyn -poh.ialksi asetetaan        yli 10,000, on kunnan :palkattava vähintään kaksi
24465: suuren valiokunnan lffiietintö, Ensin ,sallitaan            kätilöä sekä edelleen aina. yksi kätilö lisäksi jo-
24466: lllsiassa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu           kaiselta alkavalta. 5,000:.Jta, 'Yli <vastamainitun
24467: päättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-           asukasluvun". Kutsun tätä eh'dotusta ed. Sil-
24468: kohtais·een käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun ku-           lanmään ehdotukseksi.
24469: luessa tehdään muutosehdotuksia lakiehdotuks·en
24470: .Vksityiskohtiin, ovat nämä ehdotukset tullakseen             18elonteko my.önn.etään oikeaksi .
24471:                                         Laki kätilöiden paikkaamisesta.                                       1525
24472: 
24473:   Åänestys ja päätös:                                     teen 19,14, tulen siihen, että ,suur·en valiokunnan
24474:                                                           oodottama 3,000 markan !pa]kka faktilli>sesti ooto-
24475:   Ken hyväksyy suul\en rvaliokunnan ehdotuk-              kyvyltään merkitsee samaa kuin 462 ma.rkkaa
24476: sen tässä kohden, äänestäJä ,/.iaa"; jos ,ei" voittaa     ennen sotaa. Kun ny,t maa1aislkäti1>äiden normaa-
24477: on ed. S~llanpään ·ehdotus rhvväiksytty.                  1ima1kka tähän as·ti on ollut 400'-600 markkaa,
24478:                                                           ei siis tämä muutos merkitse heille minkäänlaista
24479:    Äänestyksessä annetaan 94 ,jaa"- .ia 81 ,,ei"-         palkankorotusta.. Re itse ovat tunteneet täunän
24480: ää,utä.                                                   ja senovuoksi asettan-eet alimmaksi palkkavaati-
24481:                                                           muksekseen 3,600 markka.a.            3,600 markkaa
24482:   Puh e m i e s: Eduskunta on siis lhyväJksynyt           merkitsee nyt ostokyvyltään rsamaa kuin 554
24483: nyt 'esil-läolevan py:kälän sellaisena kuin se on         mai'kkaa ·ennen sotaa. Jotta nyt maalaiskätilöi-
24484: suur.en >valiokunnan mietinnössä.                         den taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. ei
24485:                                                           jäisi yhtä •heikoksi kuin täJh·än asti, ja, ~jotta. tämä
24486:    3-4 §:t •esitellään .ia rhvväksytään järjes-tämsä      koko ammattikunta voitaisiin kohottaa, ~hdotan
24487: .keskustdutta.                                            että tässä 'PV:kälä:sså: mainittu 3,000 marka..n !palk-
24488:                                                           ka ;määrättä;isiin 3,600 markaksi.
24489:                          5 §.                                Sa,maten ehd.otan, että saman !PYkälän 3:lla ri-
24490:                                                           villä sanan ,•asunnon" jälkeen rpala.uttaisiin hal-
24491:   Keskustelu:                                             lituksen esitykseen sekä talousvaliokunnan teks-
24492:                                                           tiin, niin että täJmä tulisi kuuluma~an ,asunnon ja
24493:    Ed. Holm a: Suul'i \Caliokunrta ·on muuttanut          saunan". E·n tarvitse 1puhua siitä, mitä sauna mer-
24494: talousvaliokunnan mietintöä ja haHituksen esi-            kitsee kansantervey:del'le ja kansanperintätavoissa
24495: tystä sikali että kå!tilö:i:llle ·laskettava :palkka      meidän maassamme. ·Mutta että sirlloin jättää il-
24496: 3,000 markkaa, niinkuin s-e on muutettu ennen             man tätä apuneuvoa sitä ammattikuntaa, joka
24497: ehdot-etusta 2,000 markasta, on maksettava koko-          tarvitsee saunaa :iuud amma,ttiaan harjoitta,es-
24498: naan yleisistä varoista. Mi'llä en ta!htoisi tehdä        saan•, se on •järje,töntä. Ehdottaisin senvuoksi
24499: r}momautusta itse rparl.ka.n suuruutta vastaan, se        nämä sanat palautettav.Lks.i.
24500: voisi •oHa 3,000 ma.rkkaa, Mutta sitä ·vastoin. ei
24501: ole paika.llaan, että koko rpalk'ka maksetaan ylei-        Ministeri R i ta vuori: Huomattavin muu-
24502: sistä varoista jill että lkunnat va·pautetaan koko-    t.os jollika suuri valiokunta on tehnyt talousva-
24503: naa.n ottamasta ·osaa 1pa.lkanma:ksuun. Se ajjheut-    liokunnan mietintöön, on se, että 'suuri valiokun-
24504: taa. nimittäin ertLitä; käytämnöllisiä vaikeuksia.     ta on •e!hdottanut kätilöi.den palkan maksettavaksi
24505: TäJmän kautta joutuvat kä-tilöt valtion pa.lveluk-     kokonaisuudessaan valtion val'ois:ta. Sen ohes·sa
24506: ooen ja, ailheuttaa se m. m. sen että lääkintöhwlli-   on tuo 1paJkka määrätty kiinteästi 3,000 mar-
24507: tukseen on asetettava. erityinen osasto näitä sen      kwksi. KMilöt tulisiova:t tämä;n mukwan sawmaan
24508: alaisia vil\kailijoita hoiiamaran ja luonnollisena     saman raihaiPalkan kaikissa osis•sa maata.. Seu-
24509: seura,uksena tä:stä on myös, että kätilötarkastaiat    rau:ksena siitä voisi olla, niin kauan kuin lkäti-
24510: ja muut •sella.iset :viranomais-et 'käyvät tarpeelli-  löitä ei ole ~riittärväJs.ti, !kuten ·lääkintöhallituksesta
24511: siksi. Täimä aiheuttaill tanpeettomia lisäJmeno~ia     minulle on ilmoitettu, että pienimmät svrjäseudrut
24512: vaHion menosääntöön. Senvuoksi 'PYYtäii'sin eh-        ja vä:häva.raisemmat kunnat .1äisiväJt toistaiseksi
24513: ·dottaa, että tämä pykälä <Saisi saman sanaunuodon     kokonaan kätilöä vaille. 'Todennruköistä on, että
24514: kuin siUä on talousvaliokunnan mietinnössä, kui-       kätilöt pyrkisivät kuntiin, ,joista. he v•oivat saada
24515: tenJkin niin että paU&a,määrä 2,000 markkaa            suur11empia tuloja praktiikalla ja joissa heillä on
24516: muutettaisiin 3,000 markaksi. Srumalla ehdotan,        tarjona suurempia. eläJmän mukavuuksia.
24517: että talousrvaliokunnan 2 ·PYikMä.n 2 momentti            Outo ja vieras. on rpuhe siitä .että käitilöt, jotlka
24518: pysytettä:isiin sellaisenaan.                          sen periaatteen mukaan joka t.erveydenhoitolain-
24519:                                                        säädännössäimme on ollut olärpi!käyvänä, nimittäin
24520:     Ed. G e b h a r d: Silloin .kun täunå: lakiehdotus että sairaa,n- .ia terveydenihoito sekä kätilöntoimi
24521: lähetettiin suureen valiokuntaan, oli minulla ti- pääasia.llis.esti rkuu,luu kunnan itse/hallinnon 'Pii-
24522: l:aisuns. os;ottaa, ;mitä talousvali•okunnan ehdot- riin, ova.t kuntien palveluks·essa, jotka kunta ot-
24523: taana rpa,}kka 2,000 markkaa 'fa.ktillisesti merlkit- taa lia erottaa, kuitenkin saisivat palkkansa. koko-
24524: !See.. N vt on <suuri va1iokunta korottanut täJmän naan va.ItioHa .ia että palkka suoritettaisiin kuu-
24525: ·palkan 3,000 marvka/ksi, KäJy-ttä;mällä ·Sauna.lla kaisittain itse kullekin kätilöl'le eikä kunna'lle.
24526: tavalla, .sitä ~nrdeksi'lukna, mikä ~osia~J~haJlituk-~ Kätilön suhde kuntaa11 ei tämän jälkeen tulisi ole-
24527: sen laske1mam mukaan on saatu .1a mi,kå osottaa maan sa;ma kuin ennen, va:an tulis;i kätilön a·s•ema
24528: elinkustannusten IS.Uihdetta, nyt ve:rrat1mll!a vuo- kuntaan nähden irrallisemmaksi, m~1kä seikka e1
24529:                                                                                                            193
24530: 1526                            Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24531:                            -------
24532: 
24533: liene asialle eduksi. Oikearmrpi on se rperiaate, joka      P u h e m i e s: Ed. Loppi ehdotti siis 5 § :n
24534: sisältyy sekä hallituksen esitykseen .että talous-       ihyväJksyttäJvä:ksi semmoisena kuin se on suuren
24535: valioikunnan mietintöön, että rkunta, jonka 'Palve-      valiokunnan mietinnössä sillä erotuksella että
24536: ~uksessa ~kätilö on, anyöskin maksaa ihänelle pal-       3,000 muutetaan 2,000:ksi?
24537: kan ja saa tähän ainoastaan avustusta yleisistä
24538: varoista, .ia että .laissa mäiilrätään ainoastaan mi-      Ed. L o 'P 'P i: Niin.
24539: nim:iJpa!lkka. Kannatan sitä ·ehdotusta, .ionka ed.
24540: Holma täällä on teilmvt.                                     Ed. H u l t i n: Minä puolestani olen tyyty-
24541:                                                           väisyydrellä havainnut, että suuri valiokunta on
24542:     Ed. L o 'P ll i: Olen t.äydellisesti yfutä; mieltä ottanut lhuomioon ne toirvomukset, jotka evästys-
24543: kätilön toimen tärkeydestä niiden kanssa, jotka ikeskustelussa lausuttiin 1palkan lisääJmisestä.
24544: tahtovat .kätilön rpalkan koihottaa viidennelle tu- Sen si.iaran en minä, yhtä välhän kuin ensimäinen
24545: hannelle, mutta .pidän sitä palkkaa aivan liian puhu~ia ed. Holma, voi rpitää suuren valiokunnan
24546: korkeana toimeensa valmistum]seen, samoin kuin tekemää rehdotusta onnistuneena siinä kohdin,
24547: työn -paljouteenkin nälhden. Se on ehkä nyky- että se ehdottaa palkan maksettava:ksi yksin-
24548: oloissa siedettäJvä, mutta emmehän laooi lwkeja omaan valtion varoista. Kuten ed. Holma ·hy-
24549: emmekä määrää •palkkoja ainoastaan ny1rvisiä väksyn ehdotuksen, että •palkan suuruus olisi
24550: -poikkeuksellisia oloja varten, vaan myöskin nor- 3,000 ma["kkaa, mutta siitä olisi 2,000 anarkkaa
24551: maaliaikoja varten. Nyt annetta,koon kalliin- suoritetta.va va:ltion .ia 1,000 kunnan va.roista ja
24552: ajankorotusta välttrumättä sitä tarvi1tseville.           lisäksi tulisi kunnan anrta.a käJtilölle asunto, sau-
24553:     Väitetään kyllä, ettei sitä kultaista normaali- 1 na .ia tarpeelliset 'Polt-topuut. K-oska, sitä paitsi
24554: aikaa enää milloinkaan tulekaan. E·rittäinkin saattaa olla trupa.ulksia, jolloin kunta. lköyhvvtensä
24555: TJ8!1kankorotusta vaativi11e on tuo väite hyvin mie- ta,kia tarvitsee vielakin huomattavam'Paa avus-
24556: leinen.                                                   tusta, ~hdotan että talousvaliokunnan mietinnön
24557:      Olen yK!Si niitä joka toiv·on, että tuo väite siinä ehdotuks-esta lisättäisiin tärhän toinen momentti:
24558: mää;rässä :pitäå 'Paikkansa, ettei rvoi-,l;:iloa. koskaan ,Jos jollekin ilmnnalle sen asemaan .ia talouteen
24559: myytruisi 1: 50 ·e~kä janihokiloa 15 rp.                  katsoen käJy vaikeaksi kätilön 'Paikkaaminen, voi
24560:     'Mutta voimrmehan myöskin luottaa si~hen, et- valtio sellaista kuntaa. a'Vustaa yli sen määrä;n,
24561: tei meidän markkamme i.iäksi ·pä.iväks~ ole tuo- mi:kä edellisessä momentiss'a on mainittu". Sen
24562: mittu :vthtä arvottomaksi, kuin se nyt ~on. Ei siis .iälllmen seuraisi kolmas momentti suuren valio-
24563: mielestäni ole oikein, ett.ä mitta1puuk.si rpysyväi- kunnan ehdotuksen mukaan.
24564: siä ~pa]kko.ia mäiirättåiessä otetaan nykyiset poik-
24565: keuksellis.et olot. En m:vöskään 'Pidä oikea.na              Ed. L ohi: Minun käs,it~nkseni on, sama kuin
24566: sitä menettelyä, ·että korkealla kät~lön 'Palkalla suuren valiokunnan, että kätilöiden f)lalkkaa:mi-
24567: estettäisiin suojeluskuntain a!Vustaininen, kuten nen on koko yhteiskunnan asia. Minä olen vakuu-
24568: erää:lä truholla on esitetty v~aliokunnassa ja yksi- tettu siitä, että jos täällä säädetäJä1n kunnalliselle
24569: tyiskeskustel ussa.                                       itsfjhaHinnolle sellainen loukkaus kuin va:rsinkin
24570:      Ottaka·amme huomioon eräs virkakunta maalla, ed. Holman ehdotus sisältää, että kunnat 'Velvoi-
24571: joka tänä rpäi;våmä vielä nauttii 900 mk. 'POhja- tetaan mimmipalkkana maksamaan 2,000 mMik-
24572: paFlåaa,. Ja senkin virkakunnan jäsenet ovat 'kaa jokaiselle kätilölle, se r:herMtää erittäin suurta
24573: to:iJmeen tulleet, vreHLpä eräät varojakin koonneet. s,uuttumusta meidän maalaiskunnissa.. On lhuo-
24574: ,Ja se 900 mk. on niillä 'PaJkkadla., kun kätilöt matta,va, että meillä on maa.laiskuntia siinä ase-
24575: sitävastoin sen saisivat rpalkkiona.                      ma>Srsa, että ne eivät tahdo nykyaikana milloon
24576:     'K>äJtil'ät suuren vaEokunnan @d,otuks.en mu- keinoin jaksaa maksa.a niitä ennestään suuria
24577: kaan saisivat -palkkana a!Sunu.on, f)lolttorpuut, menoja, mitkä johtuvat vaivaishoidosta y. m. ra-
24578: ruuan .ia rpäivätpa1ka.n.                                 situksista ja jotka jo nykyailiana nousevat ääret-
24579:      Olisi mielestäni ai!Van ikOihtuullinen palkkio tömän korkealle. Sentakia minun mielestäni pi-
24580: kätilöHe 1,800 mlk, jota he itse ovat 'PYYtäneet. täisi meidä:n eduskunnassa olla erittåin arka-
24581: Mutta tultuani eduskunnan ruvokouraisuuden vir- luontoisia kunnille säätämään uusia velvollisuuk-
24582: ka:pa,lkkain määrääJmis.essä tietämään S'uuressa sia noin runsaalla mitalla. Vaikka'Pa tämä suu-
24583: valiokunnassa, en 'Voi sitä ehdottaa., mutta toi- ren valiokunnan periaate ·hyväksytään, että valtio
24584: voen, että talousvaliokunnan e'hdottama 2,000 rahan mwksaa, niin eiväthän kunnat ole vielä
24585: ma.rkan pdhja,palkka kätilöille hyväksyttäisiin varpautuneet ·velvollisuuksista.. Kuntien on han-
24586: eikä ·suuren valiokunnan ehdottarua 3,000 mk.             kittava jokaiselle kätilölle asunto, .i~oka vaatii
24587:     :Eihdotwn, että 5 § 1 mom. oleva summa 3,000 nykyaikana us.eirden kymmenien tuhansien mark-
24588: muutetaan 2,000 :ksi.                                     kain u'hraurosia kunnilta. Nij,den on tä.hän liså.ksi
24589:                                        Laki kätilöiden paikkaamisesta.                     1527
24590:                                                                               ----·----------
24591: 
24592: aina hankittava TJOlttopuut. SitäTJa.itsi kätilöjen 1 nen maaseudulla, s. o., että heillä on sauna, jossa
24593: taiksa on kuntien järjestettävä ja kuntalaisten mak- he sal8.vat TJUhdistaa sekä vaatteensa että itsensä.
24594: settava. Siis vaikkapa tuon rahamalkan valtio On liian kallista rujatella sellaista säästäväisyyttä,
24595: suorittaakin, niin 1kunta ei ole vielä va.pautunut mitä tässä tahdotaan esittää, että kieltäydyttäi-
24596: v.elvollisuuksista. Suuren valiokunnan ehdotuk- siin kätilölle rakennuttamasta saunaa, samalla
24597: sen mukaan jää<pi kunnille yllinkyllin velvoLli- kun hänelle rakennetaan 1huoneet. Se ei tarvitse
24598: suuksia. ,Minun käsitykseni on sama. kuin ed. olla tietenkään niin suuri, mutta kyllin suuri,
24599: Lopen, joka tässä huomautti, että kun tätä lakia että hän voi puhdistautua, sillä se on terveyden-
24600: säädetään tiUlevaisuutta varten, niin ei minimi- hoidon kannalta aivan välttämätöntä. Minä eh-
24601: palkkaa 'Pitäisi erittäin korkealle asettaa.. Voi- dotan siis, että tässä suhteessa hyväksyttäisiin
24602: daanhan nyt kun on ka:llis ai'ka, menoarviossa talousvaliokunnan mietinnössä oleva kohta sano-
24603: asettaa määrärahoja, joista voidaan kalliinajan- jen ,kunnollisen asunnon" jälkeen lisättäisiin
24604: korotusta myöntää, ettei tal1Vitsisi noin 'korkealle ,.Ja    . saunan "
24605:  minimiTJoh,iaTJalkkaa a,settaa, kuin suuri valio-
24606:  kunta: on sen asettanut. Ka.nnatan sentähden                 Ed. A. F u r u h j e 1 m: Förbättrandet av
24607:  tässä suhteessa ed. Lopen tekemää ehdotusta. Se landskommunernas barnmorskors löneförhållan-
24608:  on minun mieleståni airva.n kdlrtuullinen. On den har redan läng-e varit en brännande fråg-a..
24609:  huoma.tiava, että meidän TJiltää ajatella jokaista Till och med under de s. k. normala förhålla.ndena
24610:  lakia. laati•essa tulevai:;;uutta.    KMilöiltä, .iotka hava de ju haft mycket usla löner, vilket bäst
24611:  tämä:n lain mukaan virkaansa a.setetaan, ei voi- bevisas dära.v att, såsom för mig- uppg-ivits från
24612:  taisi silloin ·koskaan TJall&oja alentaa,, kun ne auktorita.tivt håll, g-amla barnmorskor ·nu be-
24613:  dvat asetetut tämän lain no.ialla virkaansa. finna. sig som interner på fatiig-gårdar. Den av
24614:  Vaikka lminka aika. .muuttuisi, niin vähentämi- stora utskottet föreslag-na förhöjning-en till 3,000
24615:  sestä ei tulisi TJnhettakaan. Eiköhän olisi sii,s mark anser jag- med nuvarande låg-a penningvärde
24616:  varovais,empaa, että TJOihlia.pa,Jikka ase'tettaisiin vä- icke utg-öra någon förbättring-, och då ja.g är
24617:  hän al.emmaksi siinä toivossa, että olot vielä. Ö'Vertygad om att barnmors•korna ,verklig-en ärro i
24618:  muuttuisi va.t.                                           beh.ov av hög-re lön än den de tidig-are åtn:iutit, ·
24619:                                                            förenar jag- mig om rdg-m Gebhards förslag att
24620:     Ed. Sillan p ä. ä: Kannatan ed. Gebhardin lönen skulle utg-å med 3,600 mark.
24621:  tekemää ehdotusta l)alkankorotuksesta, joka mi-
24622:  nusta tuntuu l)erin kohtuulliselta, vaikka:k:in              Ed. S a: a r e l a. i n en: Kannatan ed. Lopen
24623:  täällä sitä ovat vastustaneet muutamat maalais- tekemää ehdotusta.
24624:  liittolaiset, jotka itse eläen maaseudulla, missä
24625:  heillä on kaikki elintarpeet saatavana ilman kä-             Ed. T h u ne b e r g-: Minä puolestani olisin
24626:  teistä rahaa, eivät näy ymmärtävän sitä, että sitä mieltä että säästävaisyys ei saa alkaa lastfm
24627:  niiden joitten täytyy rahalla kai,kki ostaa, on hoidosta. Täällä puhutaan, että kunta ei voisi
24628:  mahdoton tulla toimeen tuolla palkalla, jota he maksaa 1,000 markkaa kätilön palkkaamiseksi.
24629:  ehdottavat. Kun nY'kyään jo itse kätilökurssi Tässä on kysymys kuntalaisten omista la.psista.
24630:  tulee kätilöille verrattain kalliiksi, niin silloin, Tämä mielestäni ei ole liikaa. Katson aivan
24631:  jos palkka olisi vain 2,000 markkaa vuodessa, on luonnolliseksi, että kunta maksaa kolinaunen osan
24632:  ajateltaviss·a, ettei kukaan uskalla kätilöalalle kätilön palkasta, ja että palkka määrättäisiin riit-
24633:   pyrkiä, jota katsotaan niin kovin alhaiseksi. täväksi. Kannattaisin niitä, jotka ehdottavat
24634:  Mutta tässä pykälässä on tehty suuressa valio- 3,600 markkaa kätilön palkaksi.
24635:  kunnassa myöskin huononnus talousva.liokunnan                Täytyy ajatella ja ymmärtää, että kätilön toi-
24636:   mi·etintöön. Ota<ksuttavasti maalaisliittolaisten mi on erittäin rasittava. Hänen toiminta-aikansa
24637:   painostuksesta on saatu pois vaatimus, joka oli ei voi olla pitkä ja menot ja kustannukset, k'J.n
24638:  sekä hallituksen esityksessä että talousvaliokun- hänen aina pitää olla puhdas, ovat ·erittäin suu-
24639:   nan mietinnössä, että kätilölle täytyy kuulua ret. l\fitä siihen kysymykseen tulee, että hä-
24640:  l)aitsi kunnollista asuntoa, myöskin sauna. Kun nellä hänen asuntonsa yhteydessä täytyy olla
24641:   ajattelee sitä ammattia, mitä nämä harjoittavat: sauna, niin se on mieles•täni aivan luonnollinen
24642:   ne kuLkevat talosta taloon, jossa voi olla kaiken- vaatimus. Meidän täytyy vaatia, että hän aina
24643:   moisia syöpäläisiä, siellä voi olla tarttuvia tau- esiintyy puhtaana j.a, jos ma;hdollista, aina ~el­
24644:   teja, niin missä nämä puhdistautuvat, jos ei heil- laisten trupausten perästä, jossa jonkunlaista kuu-
24645:   lä ole mahdollisuutta käY'ttää sitä ainoata luon- metta on ollut, täytyy hänen käydä saunassfl.
24646:   nollista desinfisioimista.paa, mikä on mahdolli- .Jos luullaan, että hän siinä paikassa, jossa hän
24647: 1528                                   Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24648: 
24649: 
24650: kä:v sairaita hoita:mrussa, on tilaisuudessa sau-       kunta tulee esimerkiksi ottamalla asian 'huos-
24651: nassa käymään, niin erehdymme. Se alka~a aina           taansa. ja maksamalla kätilöille kunnollisen l)al-
24652: enemmän ja enemmän tulla., jos niin voin sanoa,         lmn, h:vöd:vttäJmään maatamme •enemmän kuin ne,
24653: muotiasiaksi, että s:vnn:vttäJjiä ei enM viedä sau-     jotka tässä kohden luulevat tekevänsä maalle
24654: naan, niinkuin ennen, joka oli hyvä ja luonnolli-       hyväntyön säästämällä valtion varoja. Aiva.n
24655: nen ja terveellinen kansanta;pa.. .Ja sellaisissa       niinkuin maantiet hiljattain tehdyn TJäätöksen
24656: tapauksissa, jos 'kuumetauti on, on aivan välttä-       kautta otettiin koko yihteiskunnan kunnossapi-
24657: mätöntä, että hän omassa kodissa on tilaisuu-           dettäviksi ja maksettaviksi, samalla tavalla rpi-
24658: dessa puhdistamaan itseään, niin ettei hän tee          täisi myös kätilökunta ottaa koko valtion ·palkat-
24659: itseään syypääksi kuolettavan taudin synnyttä-          tav·a:ksi.
24660: miseen. Kannatan siis •ed. Gebhal"dia kaikin
24661: puolin näissä suhteissa, ens:Fksi, että kätilön palk-      Ed. P i l k k a: Ne edustajat, jotka. ovat tässä
24662: ka määrättäisiin 3,600 markaksi ja että hänen           tahtoneet kuntia ottamaan osaa rahapalkan mak-
24663: a.suntonsa :vhte:vdessä välttämättömästi pitää olla     suun kätilöille, eivät ole ottaneet tarpeeksi huo-
24664: sauna, ja sitten kannatan ed. Holmaa ja Rita-           mioon niitä kusta.nnuksia, mitä kunnat tulevat
24665: vuorta siinä suhteessa, että kunta on velvoitet-        luontaissuorituksina maksamaan ja myöskin hy-
24666: tava maksamaan yhden kolmannen osan kätilön             vin suuressa määrin rahallisia avustuksia kävttä-
24667: palkasta kun taas valtio ma:ksaa kaksikolma.sosaa       mään. Tämäm lain 4 § :n 5 momentissa sanotaan:
24668: sanotusta palka.sta.                                    ,Kätilötaksa, sekä määräykset siitä korvauk-
24669:                                                         sesta, jonka kätilö saa kunnalta varattomille ja
24670:   Ed. H i i d e n n e i m o:  Niillä perusteilla,       vähävaraisille annetusta. synnytysavusta." Siis
24671: jotka ed. Holma täällä keskustelun alussa esitti,       näitä saa jo kunta, osaltaan mruksaa. Ja viela lain
24672: kannatan ed. Hultinin tekemää ehdotusta siitä,          6 § :n toisen momentin lopussa sanota.an: ,Kyyti-
24673: että kunta maksaa. kätilön palkasta 1,000 mark-         kustannukset varattoman ja vähävaraisen luona-
24674: kaa ja valtio 2,000 mal"kkaa.                           käynnistä kustantaa kunta." Näinollen tulee
24675:                                                         kunta paitsi luonta.issuoritu:ksia, asuntoa ja polt-
24676:    Ed. Holma: Kun minä ed. Lohen äskeisestä             topuita myoöskin huomattavassa määrin käyt-
24677: lausunnosta saatoin ymmärtää, että minun alku-          tämään rahava.roja kätilöjen palkkaukseen, joten
24678: peräistä ehdotustani ei oltu .aivan oikein käsi-        minusta kunnat tulevat .io aivan riittävästi otta-
24679: tetty, joka voi riippua siitä, että se ei tullut sel-   maan osaa tämän lain määräysten mukaan rahal-
24680: västi lausutuksi, pyydän .saada huomauttaa, että        lisiinkiin korvauksiin ja näinollen minä yhdyn
24681: minun alkuperäinen ehdotukseni tarkoitti srumaa,        niihin, jotka ovat ehdottaneet, että suoranainen
24682: mitä ed. Hultin täällä on ehdottanut, että nimit-       rahaipalkka tulisi kokonaan valtion varoista suo-
24683: täin palkasta 3,000 mal"klma. ottaa valtio osaa         ritettavaksi. Olen suul"es·sa. valiokunnassa jo ehdot-
24684: 2,000 markalla ja kunta 1,000 markalla. Se oli          ta.nut että tämä paikka ·olisi 200 markkaa kuu-
24685: alkuperäinenkin ehdotukseni, vaikka se koenties         kaudessa, se tahtoo sanoa 2,400 markkaa vuo-
24686: tuli epätarkasti lausutuksi.                            dessa. Tämä minusta sentähden, että se palkka
24687:                                                         on riittävä ja kun se tullaan kenties niinkuin
24688:    Ed. Reinikainen: Kannatan ed. 'r'hune-               luonnollista, suorittamaan neljännesvuosittain
24689: bergin tekemää ·ehdotusta. En voi hyväksyä sitä         niin silloin tulisi jako aina tasautumaan täysin
24690: suuren valiokunnan ehdotusta, että kätilön pal-          markoin, eikä siinä tu'lisi p.ennien laskemi.sia ol-
24691: kat maksetaan y-ksinomaan :v leisistä varoista,         lenkaan lukuun. Mitä sitten tul-ee siihen, kun
24692: sillä terve:v·denhoito ylimalkaan mrualla on kehit-      täällä on ehdotettu, että asunnon yhteydessä pi-
24693: tymässä kunna1liseksi, niin on lääkärinhoito ja         täisi olla sauna, voi täJhän sanoa: · ,H:vv' ois
24694: piirinmielisairaalainhoito y. m.                         myöskin olla sauna jossa k:v 1pis lauantaina".
24695:                                                         Mutta kun tietää että kätilö tulee suuressa mää-
24696:    Ed. Kärki: M:iJksi pitäisi meidän aina kuur-          rin olemaan tekemisissä tämän laitoksen kanssa
24697: nita hyttysiä ja niellä bmeeleja? Tällaisissakin         muuallakin kuin kotonaan, niin tuskin hän vält-
24698: :asioissa, kuin nyt on kysymys, se yhtä mittaa           tämättömästi ta.rvitsee asuntonsa yhteydessä tätä
24699: ·esiintyy! Mutta sen sijaan ollaan valmiita mo-         laitosta. Minä ehdottaisin, että tuo 5 § :n ensi-
24700: nissa vähemmän tärkeissä asioissa mätkimään             mäinen momenttisaisi seuraavan muodon: ,Kätilö,
24701:  miljoonia toinen toisensa. perästä. Tämä kätilö-        joka tämän lain mukaan on kunnan palveluksessa
24702: asia on tärkeä ja koko kansan tulevaisuutta kos-         saakoon pa'lkka,a valtion va;roista kunnallislauta-
24703:  kev•a. Olen sitä mi·eltä kuin ed. Gebhard ja kan-       kunnan välityksellä 2,400 markkaa vuodessa j•a
24704: natan häntä. Vielä tahdon muistuttaa, että edus-         senlisäksi kunnalta asunnon, joka sisältää yhden
24705:                                        Laki kätilöiden paikkaamisesta.                                 1529
24706: 
24707: huoneen .ia keittiön sekä tarpeellisen määrän polt-   män asetuksen mukaan tulee olla kunnan 'Palve-
24708: topuita, tai näitä etuja vastaavan rahallisen kor-    l~~~~ssa." Ja s~n jälkeen 2 momentti hyvälksyt-
24709: vauksen."                                             taisnn talousvahokunnan ehdottamassa muodossa.
24710:                                                       Kutsun tätä ehdotusta ed. Tihunebergin ehd.otuk-
24711:   Ed. T a k k u 1 a: Minä kannatan ed. Pilkan         seksi.
24712: tekemää ehdotusta.                                       Ja lopuksi on ed. Pilkka. ed. Takkulan kannat-
24713:                                                       tamana. _ehdottanut nyt esillä olevan pykälän 1
24714:   Keskustelu julistetaan rpäättyneeksi.               momentm hyväksyttäväksi sanamuodoUeen seu-
24715:                                                       raavasti: ,Kätilö, joka tämän la.in mukaan on
24716:    Puhemies: Kes;kustelun kuluessa on ed.             kun~a.n 'Palveluksessa, saakoon valtiovaroista 'Pai-
24717: Gebhard ed. Sillampään kannattamana ehdotta-          Im.lhsen kunnallislautakunnan välityksellä 2,400
24718: nut, että suuren valiokunnan mietinnön 5 §:n toi-     markkaa vuodessa ja sen lisäksi 1kunnalta asun-
24719: sena rivillä oleva 3,000 markkaa muutetaan 3 600      non, .iok.a sisältää yhden huoneen ja keittiön, s.ekä
24720: markaksi. Kutsun tätä ehdotusta. ed. Gebha~din        tarpee~hset polttopuut tai näitä etuja vastaavan
24721: ensimäiseksi ehdotukseksi.                            ra.halhs·en korvauksen." Kutsun tätä ehdotusta
24722:    Edelleen on ed. Gebhard ed. Sillanpään kan-        ed. Pilkan ehdotukseksi.
24723: naUamana ehdottanut, että saman §:n saman mo-           Selostus myönnetään oikea:ksi.
24724: mentin 3 rivillä olevat sanat ,ja sen lisäksi kun-
24725: nalta kunnollisen asunnon" muutettaisiin sanoiksi        Puh e m i e s: Esi tän hyväksyttäväksi seuraa-
24726:                                                                             1
24727: 
24728: ,ja sen lisäksi kunnalta kunnollisen asunnon ja       van menettelytavan äänestyksessä. Koska edus-
24729: saunan". Kutsun tätä ehdotusta ed. Gebhardin          tajain Thunebergin ja Hultinin ehdotukset toi-
24730: toiseksi ehdotukseksi.                                s<elta 'PUolelta rakentuvat eri perusteille kuin suu-
24731:    Edelleen on ed. Loppi ed. Lohen kannattamana       ren valiokunnan ja. ed. Geb)1ardin ensimäinen ja
24732: ehdottanut, että suuren valiokunnan mietinnön         ed. Lopen ja Pilkan ehdotukset toiselta puolelta,
24733: nyt esilläolevan pykälän ensimäisen momentin          ehdotan meneteitä väksi äänestyksessä niin että
24734: toisella rivillä oleva 3,000 markkaa muutetaan        äänestykset toim~tetaan kahdessa eri sarjas1:<a si-
24735: 2,000 markaksi. Kutsun tätä ehdotusta ed.             ten että ensin äiilnestetään ensimwises,sä. saria:ssa
24736: Lopen ehdotU:kseksi.                                  ed. Thunebergin ja Hultinin ehdotusten väiillä.
24737:    Edelleen on ed. Hultin ed. Hiidenheimon kan-       Sen jälkeen ä,änestetään ed. Gebhardin ensimäi-
24738: nattamana. ehdottanut nyt esillä olevalle pykä-       sen ja ed. Lopen ehdotuksen välillä, voittanut
24739: lälle seuraavan sanamnodon: ,Kätilö, joka tämän       asetetaan vastaehdotukseksi ed. Pilkan ehdotusta
24740: lain mukaan on kunnan palvelukses~a, sawkoon          vastaan ja se, joka tässä äänestyks·essä voittaa
24741: 3,000 markk~a palk~aa vuodessa, josta 2,000           asetetaan vasta.ehdotukseksi suuren valiokunnan
24742: markkaa valtwn varoista ja 1,000 markkaa kun-         eh~otusta vastaan. Se, joka näissä äänestyksissä
24743: nalta, sekä sen lisäksi ·kunnalta kunnollisen asun-   vmttaa, pannaan lopuksi vastakkain sen ehdotuk-
24744: non ja. saunan sekä bfiPeelliset polttopuut, tai      sen kanssa. joka. hyväksyttiin ensimäisen sa.r.ian
24745: näitä etuja vastaavan rahallisen korvauksen paik-     äänestyksessä. Ecl. Gebhardin toinen ehdotus on
24746: kakunnan olojen mukaan. Jos jollekin kunnaHe          senlaatuine11, että se voi tulla ihyväiksytyksi ·riip-
24747: sen. asemaan ja talouteen katsoen käy vaikeaksi       pumatta siitä, mi11kälaiseksi pykälä muuten hy-
24748: kätilön paikkaaminen, voi valtio sellaista kuntaa     väksytään, ja on siitä siis erikseen äänestettävä
24749: avustaa yli sen määrän, mikä edellisessä momen-       paitsi siinä ta.pauksessa että ed. Hultinin ehdotu~
24750: tissa on mainittu" ja kolmas momentti sellaisena      hyväksytään, jossa bpaubessa. ed. Gehhardin
24751: kuin se on suuren valiokunnan mietinnössä. Kut-       ehdotus raukeaa.
24752: sun tätä ehdotusta ed. Hultinin ehdotukseksi.
24753:    Edelleen on ed. Thuneberg ed. Reinikaisen kan-        Käsittelyehdotus hyväksytään.
24754: na.ttamana ehdottanut pykälän 1 momentille seu-
24755: r&avan sanamuodon: ,Kätilö, joka tämän lain             Äänestykset ja päätös :
24756: mukaan. on kunnan palveluksessa, saakoon <palk-
24757: kaa vähmtään 3,600 markkaa vuodessa ja sen li-           Puhemies: On si]s ensin toimitettava äänes-
24758: säksi kunnalta kunnollisen asunnon j~ saunan          tys ed. Hultinin ja Thunebergin ehdotuksen vä-
24759: sekä tarpeelliset polttopuut, tai näitä etuja vas-    hllä.
24760:  taavan rahallisen korvauksen .paikkakunn~n olo-
24761:  jen mukaan. Kunnat nauttivat yleisistä varoista       . ~) Ken tässä ään~styksessä hyväksyy ed. Hul-
24762: a'flurahana kätilöiden paikkaamista varten 2,400      tmm ehdotuks·en, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
24763:  markkaa vuodessa kutal{in kätilöä kohti, joka tä-    taa on ed. Thunehergin ehdotus hyväksytty.
24764: 15ö0                                 Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24765: 
24766: 
24767:    Äänestyksessä annetaan 74 ,jaa"- .ia 92 ,ei"-   Äänestyksessä annetaan 71 ,jaa" -ä!äntä ja 96
24768: ääntä.                                           ,ei" -ääntä.
24769: 
24770:   Eduskunta on siis tässä äänestyksessä hyväk-           Puhemies: Eduskunta on siis tässä äänes-
24771: synyt ed. Thunebergin ehdotuksen.                      tyksessä hyväksynyt ed. Thunebergin ehdo-
24772:                                                        tuksen.
24773:    P u ·h e m i ·e s: Alotetaan toisen sarjan aanes-
24774: ty kset. Ensin on 'äänestettävä ed. Gebhardin en-        6) Äänestys •ed. Gebhardin toisesta ehdotuk-
24775: simäisBn ja ed. Lopen ehdotuksen välillä.              sesta.
24776:     2) Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. Geb-          Ken 'hyväksyy 5 § :n sellaisena kuin se edel-
24777: hardin ·ensimäis·en ehdotuks•en, äänestää ,jaa";       lisissä äänestyksissä päätettiin, äänestää ,jaa";
24778: .ios ,ei" v.oit'iiaa, on ed. Lopen ehdotus hy.väk-     jos ,ei" voittaa, on ed. Gebhardin toinen ehdotus
24779: sytty.                                                 hyviilksytty.
24780:   Äänestyksessä annetaan 88 ,jaa"- ja 75 ,ei"-           Äänestyks·essä annetaan 87 ,jaa"- .ia 71 ,,ei"-
24781: ääntä.                                                 ääntä.
24782:   P u 1 e m i e s: Eduskunta on siis tässä äänes-
24783: tyksessä :hyväksynyt ed. Gebhardin ensimäisen            Puh ·e mies: Eduskunta on siis hyväksynyt
24784: ehdotuks·en.                                           nyt esillä olevan pykälän sellaisena kuin ed.
24785:                       '
24786:                                                        Tihuneberg ehdotti.
24787:   3) Äänestys ·ed. Gebhardin ensimäisen ja ed.
24788: Pilkan ehdotuksen välillä.                                                    6 §.
24789:     Ken tässä äänestyksessä hyväksyy ed. Geb-            Keskustelu:
24790: hardin ensimäisen ehdotuksen, •äänestää ,jaa";
24791: jos ,,ei" voittrua, on ed. Pilkan ehdotus hyväk-        <Ed. N i u k k a n e n:   E!h:dotan 'että 6 § m 1
24792: sytty.                                                 momentti poistettaisiin.
24793:    Äänestyksessä annetaan 82 ,jaa" -ääntä ja 71
24794: ,-ei" -ääntä.                                            Ed. l\f a n n e r: Kannatan ed. Niukkasen te-
24795:                                                        kemää ehdotusta. Samana pyytäisin huomaut-
24796:   Puhe m ies: Eduskunta on siis tässä äänes-           taa siitä, että viimeisen äänestyksen jälkeen on
24797: tyksessä hyväksynyt ed. Gebhardin ensimäisen           kätilöjen varsinainen pa.lkka maaseudulla tullut
24798: ehdotuksen.                                            paljon korkeammaksi kuin esim. mitä kunnanlää-
24799:                                                        kärien palkka tätä nykyä on.
24800:   4) Aänestys ed. Gebhardin ja suuren valio-
24801: kunnan ehdotuks<en välillä.                              Ed. Sillanpää: Minä vastustan tehtyä eh-
24802:                                                        dotusta, sillä kun ajatteille nykyistä elintasoa, on
24803:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen          aivan mahdotonta ajatella, etteivät kätilöt saisi
24804: tässä kohden äänestää ,jaa"; jos ,ei" v.oittaa, on     enää minkäämlaista korvausta siitä työstään, jon-
24805: ed. Gebhardin ehdotus hyvruksytty.                     ka he tekevät. Tämä nykyinen palkka on edel-
24806:   Äänestyksessä annetaan 86 ,jaa" -ääntä ja 73         lytetty siten 'että :kätilöt tulisivat saamaan jon-
24807: ,ei" -ääntä.                                           kun päiväralhan ta.ksan mukaan. Kannatan suu-
24808:                                                        ren valiokunnan ehdotusta.
24809:   P u h e m i e s: Eduskunta on siis tässä äänes-
24810: tyksessä hyväksynyt suuren valiokunnan ehdo-              Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
24811: tuksen.
24812:                                                          P u ih e m ies: Keskustelun kuluessa on 00..
24813:    5) Äänestys suuren valiokunnaon ehdotuksen          Niukkanen ed. Manuerin kannattamana ehdot-
24814: ja ed. Thunebergin ehdotuksen välillä.                 tanut että nyt esillä olevan pykälän 1 momentti
24815:                                                        poistettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Niuk-
24816:    Ken hyväksyy suuren vali;lmnnan ehdotuksen          kasen ehdotukseksi.
24817: tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on
24818: ed. 'rhunebergin ehdotus hyväksytty.                      Selostus myönnetään oikeaksi.
24819:                                           Laki kätilöiden paikkaamisesta.                                          1531
24820: 
24821:   Äänestys ja päätös:                                         .esittää silloin, kun tämä asia oli ensi kerran edus-
24822:                                                                kunna.ssa esillä, regleeraa tämä laki valtion suh-
24823:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen                 dett·a kuntiin mikäli asia koskee kätilöiiä. Tämä
24824: tässä kohden, äiänestää ,jaa", jos ,ei" voittaa., on           py'kalä vaatii nyt jotain kunn~lta, sensijaan että
24825: ed. Niukkasen ehdotus hyväksytty.                             annetaan. niille toisis,sa pykälis:sä jotain. Nii!ltä
24826:                                                               rvaaditaan dtä niiden täytyy joka kymmenes
24827:   Äänestyksessä ov•at ,jaa" -äänet voitolla.                  vuosi järj.estää niidten tkätilöiden mahdoJ.lisuus
24828:                                                                tulla tällaisiin kätilökursseiihin. Kun n~t asian-
24829:   Puhemies: Eduskunta on siis hyväksynyt                       tuntevalta taholta, lä•äJkintäfua:llituksen ja oon ko-
24830: esillä olevan pykälän sellaisena kuin se on suu-               mitean ta~holta, joka on valmistanut lain, on seli-
24831: ren valiokunnan mietinnössä.                                   tetty, että asia kuuluu juuri tähän lakiin, niin
24832:                                                                totta tosiaan se merkitsee paljoa enemmän:, kuin
24833:                          7 §.                                  jos täallä yksityinen edusta.ja on toista mieltä.
24834:                                                           1   Ehdotan siis, että tämä kohta jäisi tähän lakiin.
24835:   Keskustelu:                                                     ,Mitä siihen tulee, ovatko näJmä kerta.usknrs-
24836:                                                               sit ta11peellisia vai ei, niin on samalla tarholla seli-
24837:    Ed. H i i d e n h e i m o: Mielestäni määräys              tetty, että nämä kertauskurssit tarjoavat keinon,
24838: siitä, että jokaisen kätilön tulisi vähintäin joka            .ionJra kautta kontroUeerataan, omaavaiko nä:mä
24839: kymmenes vuosi ottaa osaa van;hemmille käti-                  kätilöt vielä kymmenen vuoden jälkeen niitä tie-
24840: löille pid.ettävään kurssiin, on siinä määrin köm-            toja, varsinkin illiStru:menttien kaytössä, mitä pi-
24841: pelö ja va~kea käytännössä kirjaimellisesti nou-              tää heiltä vaatia. Ja. jos he ovat unohtaneet
24842: dattaa että ehdotan koko tämän 7 § :n poistll!mista           taitonsa, niin 'heille annetaan näillä kursseilla
24843: lakiehdotuksesta. M~elestäni erityisillä vapaaeh-             uusia tietoja, uusi amma.ttita.ito. Jos tämä kohta
24844: toisilla kursseilla voitaisiin tätä asiaa ihoitaa. ajan       ·poistetaan laista., niin tämä kontrollikeino on
24845: vaatimuksia vastaavalla tavalla.                              myöskin rpoissa.. Senvuoksi tämä py'kälä on ai-
24846:                                                               ·van paikallaan.
24847:    rEd. L o h i: Minä kannatan ed. Hiidenheimon
24848: ehdotusta, mutita toisella rperusteella. Tällaiset
24849: kertauskurssit kyllä lieneväit ta.rpeelliset ja vä.lt-           Ed. R ei 111 i k a, i n .en: Sa.malla kun kannatan
24850: täimättömat, mutta 'täimäm P'Ykälän säännös on                ed. G~bhardin tekemiä ~hdotuksia, rpyydän huo-
24851: sen luontoinen etta se kuuluu luonteeltaan ei tä-             mauttaa,, että viime vuonna .m. m. Ruotsin kätilö-
24852: hän la:kiin, vaan siihen asetuksoeen, jossa mäJäri-           la,kiin katsott.iin tarpeelliseksi ottaa tiilmä sama
24853: tellään kä;tilöiden paJWkausta. Minä siiS~ ka.nna-            määJräys.
24854: tan ed. Hiidenlheimon ehdotusta. Pyydän ilmo-
24855: mauttaa, että t.a.lousva.liokunta poisti tämän koh-              Ed. S i 11 a. ll!'P ä ä: Minä kannatan että rpy-
24856: dan tä·stä asetuksesta sillä ·perusteella.                    kälä pys_vtettäisiin tässä laissa. Kun a,iatellaan
24857:                                                               että nämä kätilöt joutuva,t maaseudu1la työsk.en-
24858:    Ed. N y b e r g: Minä•kin olen sitä mieltä että            telemään aivan erist~t.tyinä niistä piireistä, jossa
24859: ky,symyks•essä oleva pyrkälä on sopima.ton täs,sä             ovat o.pin käyneet, eiväikä he ollenkaan voi
24860: laissa .ia •py:vdä:n sentähden saada kannattaa •00.           seurata niitä uusia keksintöjä mitä 1ääJketi.eteen
24861: Hiidenheimoa.                                                 alalla on tänä aikana. t.ehty, niin ron aivan vält-
24862:                                                               tämätöntä, että he vähintään joka lO:s vuosi voi-
24863:    Ed. G e b h a r d: Kun tämä lakiehdotus ensi-              vat ottaa osaa. kertauskursooihin, .ia siinä mielessä
24864: ker:ra.n oli esillä täällä .ia tämä pykä:lä. huomattiin       siis tämä pykälä on aivan välttämätön tässä
24865: TIOis•.iäitet.vksi talousvaliokunnan mietinnöstä, eh-         laissa..
24866: dotin minä että se olisi otettava takaisin mietin-
24867: töön, niinkuin suuri valiokunta onkin tehnyt.                     'Ed. S c h a u m a n: Då ja,g i utskottet ihaT
24868: Tämän ehdotuksen tein sen johdosta, että se ko-               föreslagit att denna paragraf skuUe utesluta.s,
24869: mitea, .ioka .on valmistanut tämän kysymyksen,                'berr ]a,g att få anf•öra ett rpa,r ord till iförmån 'för
24870: ja myöskin lääkintäJhallitus, .iDlllka 'PUoleen olen          denna uppfattning.         Beträftfarude ·st.iälva swken
24871: kääntynyt saa•dakseni selvyyttä, miten se ajat-               vill ja,g icke a.lls utta1a m.Lg. Det är ju klart,
24872: telee trustä asiasta, s.elittää, että ta:män pykälän          att den ha.r stor nvtta med sig, denna Tepetitions-
24873: on välttämälttömästi oltruva juuri täS~Sä laissa.             kurs, men det är ju alldeles oformli•gt åtmilliStone
24874: Oh~iesääntö kätilöitä vart.en, johon nyt rpykalät             rför en som ha.r något sinne tfö'!' tform, att man
24875: tahdotaan siirr-ettäväksi, käsittelee aivan toi-              intager ett sådant sta,d:gande s.om dtetta i en lag.
24876: senaisia asioita. Niinkuin minulla ·oli tilaisuus             Man får icke av iver ,för en god sak låta tfönleda
24877:                                      ..
24878: 1532                                      Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24879: 
24880: 
24881: s:ig till sådall!t som är osma:kligt, som icke ur           skriivas med s~rfror,. ehuru i vår lagtext tä:mligen
24882: formell sympunkt kan 'försva.ras.                           :ffions·ek\nerut i dylika fall bokstäver komma tili
24883:                                                             användnillig.
24884:   Kes'kustelu 7 §:stä julistetaan päättyn~eksi.
24885:                                                                Ed. N i u lk k a n e n: Jos en minä väärin ole
24886:   P u he 1m i .e s: Keskus.telun !kuluessa on ed.           ymmärtrurryt, niin vasemmiston talholta. täJhän
24887: Hiidenheimo ed. Lohen kannattamana ehdottanut,              saakka on a,jettu yleistä työky'Vytilömyys- ja
24888: että nyt esillä oleva p•ykrulä pois.tett.a.isiin laki-      vall!llUusvakuutusta. Nyt ·sen sijaan, niinkuin
24889: ehdotulk:sesta. Kutsun tätä ehldo.tusta ed. Hiiden-         tässä on käynyt ilmi, siellä on ruvettu kannatta-
24890: :heimon ehdotnkseksi.                                       maan kohtuuttoman suuria elä1k/keitä.
24891: 
24892:   Äänestys ja päätös:                                          Ed. L e i n .o n e n: Tämä on sellainen pikku-
24893:                                                             virkamiehen ·erikoissuo:.reluslaki ja me sosialisti·t
24894:   Ken hyväiksYIV •s.umen •va1iokunJHlll ehdotuk-            olemme sitä mieltä, että virkamiehiäkin, varsin-
24895: sen tässä kolhden, äänestäJä ...~a.a"; jos ,ei" voitt.aa,   kin huonompipalkkaisia, 'pitää valtion turvata,
24896: on ed. Hiidenh.eimon .eh:dotus 'hyvä:ks:vtty.               sekä työkyvyttömyyden että vanhuuden vara.1ta.
24897:                                                             Sillä •perusteella me olemme ya.atineet tähäin la-
24898:   Aänestyksessä annetaan 109 .,•jaa"- ja 53 ,ei"-           kiin turvan myöskin kätilöille ·silloin kun ne ovat
24899: ääntä.                                                      tulleet t}"oruön k:vvyttömirosi. J,a että tämä tur-
24900:                                                             va ei :jäisi laissa miksikään sellaiseksi määräyk-
24901:   P u ih e m i ~ s: Eduskunta ron siis ihy'Vä,ksy.nyt       seksi, jota v.oitaisiin tulkita minne päin hyvänsä,
24902: nyt esillä olev·an py;käläm, sel]a,isena, kuin s.e on       niin sillä minä erikoisesti tätä 8 § :n viimeistä mo-
24903: suuren valiokunnan mietinnössä.                             menttia tahtoisin painostaa, että se hyväksyttäi-
24904:                                                             siin niinkuin s·en on täällä ed. Sillanpää ehdotta-
24905:                           8 §.                              nut ja niinkuin minä jo aikaisemmin evästyskes-
24906:                                                             ktus,telussa sitä ehdotin. On omituista. ti:tällä
24907:   Keskustelu:                                               kuunnella, •että juuri keskustan taholta, erikoises-
24908:                                                             ti maalai·s.liittolaisten taJholta, jos.sa ka.i 1pitäisi
24909:    ~Ed. S i 11 a n p äJ ä: 8 §:1ssä esitetään, etta kä-     tuntea nämä epäkohdat pa-raiten kuin missään
24910: tilö, joka on tullut 60 vuod:en ikään, v·oi siirtyä         muualla., vastustetaan tätä korkea.mma.n eläJkkeen
24911: eläkkeeLle. Minusta tuntuu. että sellaisessa toi-           myöntämistä. Tämä on kaikin,puo1in sellainen
24912: messa kuin kätilötoi<mi ma.a•seudul!la.. on tuo i<kä        kysymys, jota ·ei pitäisi vastus,taa. Kannatan
24913: liian korkea ja eläke, joka. sen jälkeen, 'edellyttäen      siis ed. Sillanpään ehdotusta.
24914: että kätilö on 30 vuotta toiminut, ehdotetaan
24915: 1,500 markaksi, :on myös liian .pieni. Sen. vuoksi            Keskustelu julistetaan pä.ättyneeksi.
24916: eJhd1otan, että 8 § tulisi kuulumaan seuraavasti:
24917: ,Kun kunnarukätilö on tullut 55 vuoden ilkään,                 Puhemies: Keskustelun kuluessa on ed. Sil-
24918: on hän velvollinen 1luopuma.an toimestaan.. Kä-             lanpää ed. Koivula<hti-Lehdon kannattamana eh-
24919: tilö, joka on ·palcy.ellut kunnan käti.lönä 25 vuotta,      dottanut nyt esilläolevalle vykälälle s.euraavan
24920: olkoon, täytettyää1n 55 'Vuotta, toimesta ·erottuaan        sanamuodon: ,Kun kunna.n kätilö on tullut 55
24921: oi'roeutettu saamaan valtion varoista 2,000 maT-            vuoden ikään, on hän v·elvo:llinen luovumaan toi-
24922: kan suuruisen vuotuis•en elinka.utis.en eläk!keen.          mestaan. Kätilö, joka •On palvellut kunnan käti-
24923: .T10s kunna.n kätilö aikaisemmin, kuin edellä on            1önä 25 vuotta, olkoon, täytettyään 55 vuotta toi-
24924: sall!ottu, tulee toimeensa kykenemäJttömälksi, on           mesta erottuaan, oikeutettu saama.an valtion va-
24925: vaJtiorueuvoston arrnettava !hämelle kohtuuHin'en           roista 2,000 markan suuruisen vuotuisen elinkau-
24926: elä!ke."                                                    tisen eläkkeen. Jos 'kunnan kätilö aikaisemmin
24927:                                                             kuin •edellä on sanottu tulee toimeens•a kykene-
24928:   Ed. K o i v u l a h t i - L e !h t o: :M:inä "PYYdäm      mätt,ömäksi, on va[tioneuvoston annettava hä:n:el·
24929: kannattaa ed. Sillan'Pään elrdotusta.                       le kohtuullinen eläke." Kutsun tätä ehdotusta
24930:                                                             ed. Sillanpään oehdotukseksi. E-delleen on ed.
24931:   'E'd. P r o c o 'P e: .Ja.g kä,nner mig nödsaka'd         P.rocope t.ehn:vt pykälään <muodollisen muutoseh-
24932: att påip•eka en rent :formell felaktigfuet i denna          dotuks·en, mutta tätä ehdotusta ei .ole kannatettu,
24933: para.gral. J ag giorde samma anmärknirrg i stora            joten se ramkee.
24934: utskottet, men det tyclms ieke hava ta,gits. a.d
24935: notam, IliiillnE.g.en att i para,grafen räkn~orden             Selostus :myönnetään oikeaksi.
24936:                                              Laki edustajanpalkkiosta.                                         1533
24937: 
24938:   Äänestys ja päätös:                                      mot regeringsformen i ett rsynnerli·.gen väsentligt
24939:                                                            a v.seende, men det nöd·gar också riksdagen till ett
24940:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen              rför'farande, som stå:r i tyd•lig strid med L.O :s
24941: tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" v.oittaa, on        hestämmelser ooh i synnerh€t mot desrs anda.
24942: ed. !Sillanpään -ehdotus hyväksytty.                        Statsutskott'et blir näJmli~en tvun.get att på ett
24943:                                                            otillifl"e·ds·ställande sä.tt .handläg.ga budgeten, en
24944:   Aänestykses,sä ovat jaa-äänet voitolla.                  budget, som inte ännu är färdig, inte är framlagd
24945:                                                            och inte av riksdagen remitterats till utskottets
24946:   P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt            hehandling, men som utskottet dock sett sig nöd-
24947: esilläolevan py,kälän sellaisena kuin se on suu-           ,sakat att under hand privatim beihandla, men som
24948: ren valiokunnan mietinnössä.                               det ioke rbehandlat i ett sammanhang och således
24949:                                                             på ett icke -endast sakligt, utan också i form~llt
24950:   Lakiehdotuksen johtolaus-e       .]a   nimike hyväk-     av·seende synnerligen otillfredsställande sätt,
24951: sytään keskustelutta.                                      otillfredsställande ända därhän, att man ifråga-
24952:                                                            sätter, huruvida utskottet är herättigat a.tt på
24953:    P u1h e m i e ,s: Kun suuren valiokunnan ehdo-          d·etta sätt uppta.ga ärendet till hehandling. Den
24954: tusta ei ole muuttamatta hyväksytty lähetetää.n            för&kjutnring a.v bud'.geiJbehandlin.gen, som nu syn-
24955: lakiehdotus sanamuodoltaan semmoisena kuin se              barligen kommer !Ltt ätga rwm in ·på nästa år, kan
24956: on: eduskunnan •päätöksellä hyväksytty takaisin            komma att medföra den all varligaste olägenhet
24957: suureen valiokuntaan, joten asian toi-                     för framtiden, därigenom att också fö1jande års
24958: nen käsittely tulee jatkumaan.                             budget blir i motsvarand€ mån förryckt och så-
24959:                                                            lunda ännu för framtiden riksdagen blir tvungen
24960: 6) Ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta 1919 vuo-         att härigenom förskjuta de la1gligen bestämda ti-
24961: den varsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11 päi-          der för sin ·samvaro. D-etta kommer återigen,
24962:      vänä 1919 annetun l•ain muuttamisesta                 såsom jag antydde i motiveringen tili min reser-
24963:                                                            vation, att b1iva synnerligen betungancle för
24964: s~såltävän hailituksen esityksen n:o 56 johdosta           riksda.gs,p1ä.nnen. Det är på dessa skäl, som jag
24965: laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 11,          har ta.git mig ,friheten att här utveekla något
24966: esitellään mainitun 1ainsäå.tämisasian ensi-               vidly;ftigare än i reservationen anty,ddes, jag ber
24967: m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.                    att få förorda den av mig undertecknade I"eser-
24968:                                                            vationen.
24969:   Keskustelu:
24970:                                                                  Ed. von R o r n: Då jar.r icke var i tillfälle at.t
24971:    Ed. E s t l a n d e r: A vsikten med den reser- vicl ärendets hancllä?gning i grundla;gsutskottet
24972: vation, som ja:g bifogat grundlagsutskottets be- förena mig, såsom jag ärnat, om den till förelig-
24973: rtäiBikande är, att söka förekomma d.en ödesdig-ra .gande betänkancle fogade reservationen, ber jag
24974: avvikelse från regeringsformens bestämmelser an- att här i allo fi't · uttala min anslutning till den-
24975: gående bud•geten, som hotar akt inträlda. Det före- sa,mma.
24976: faller mig som om ett beslut i den •riktning min
24977:                           1
24978: 
24979: 
24980: resel"va·tion antyder, skulle innebära en effektiv               Ed. N e·v a n linna: Koska asia on tullut
24981: påtryckning på regeringen att med det första puheeksi, katson minäkin 'tar:peelliseksi hiukan
24982: och så skyndsamt som möjligt framlägga budge- kosketella. kysym'ystä 'budjetin käsittelystä nä,illä
24983: ten för nästa •wr att av riksdagen behandla,s.. valtiopäiviHä. En ta'hdo syyttää. hailitusta, lai-
24984: Härigenom skulle således också förhindms, a.tt mirulyönn.eistä, koska en 'tiedä olisiko suurempi
24985: riksdagens sessioner förl.ängas, såsom nu hotar att nopeus 'ollut maihdollinen. Mutta valtiovarain-
24986: ske, året runt. Riksdagen skulle enligt min tan- valiokunnan jäsenenä tahdon varpautua edesvas-
24987: ke ins.Lå ett oriktigt :föl'farandoe, .om den medver- tuusta, jollei •budjetti täinä vuol1!na voi valmistua.
24988: kade till att ses·sionen förlänges, måhända långt Val!tiovarainvaliokunta on tosin ~io useita viik-
24989: in .på nä:sta. år, va,rjämte riksdwgoen samtidigt :ko.ia sitten ruvennut vähitellen •saamaan yksi-
24990: skulle lägga hyende uudeT lasten, ·då regeringoen tyisiä rpääluokkia, käsit.eltäväksensä. Mutta, on
24991: uppenbar.ligen försummar sin skylclighet att i ticl ymmärrettävää, että tällainen budjetin käsittely
24992: framlägga rbudgeten.                                          ei voi tuottaa lopul.lisia tuloksia. Tänään vii-
24993:     Jag har också i reservationen fäst U'Ppmärk- meksi •on eräs valtiooouVJoston jäsen ilmoittanut
24994: samheten vid, att d€tta inverkar menligt på ,riks- minulle yks,i•tyisesti, ·että ·eräs tiedonanto, ioka
24995: dagens arbete. Den fiörsumlighet regeringen lå- esiinrtyy .meille epäivirallisesti ann€tussa. y1:irmäå-
24996: ter falla sig· tili la·st inn'fblir inte allrnast ett hrott 1 räi8'essa menoa11viorssa, ei ol1e katsottava lopulli-
24997:                                                                                                              194
24998: 1534                                     Perjantaina 28 p. marraskuuta.
24999: 
25000: 
25001: seksi. Kun tällaisia tietoja on annettu muitakin,           ja valtiollisista. syistä tuomituilile, ei se tee sitä
25002: niin on ymmärrettälvää, että budjetin käsit•tely ei         pelkästään luokkatunteen rperusteella.. Se ei me-
25003: ~des voi synnyttää täydellistä mielenkiintoa ja             nettele nrin vain siitä ,syystä että kysymyksessä
25004: harrastusta valtiCJ!Va;rainvalidkunnan jäsenissä.           ·on vain samaan luokkaan 'kuuluvien kohta,lo.
25005: Siten on :huolimatta valtiovarainvali10kunnan pon-          Tässäkin a.siassa me sosialidemokraatit voimme
25006: nistuksista. 'hyvin mahdollista, ·että vastoin sitä,        'Perustella vaatimusta yleis,pä;tevillä syillä. M·ei-
25007: mitä halli'tuksessa näiMävasti odotetaan, budjetti          dän on heLptpo osottaa, että a.rmaJrdusta, jota me
25008: ei ajoissa valmistu.                                         v<atll!dimme, vaatii my.ös oi:keuCLenmukaisuus ja
25009:                                                              kansamme yleinen etu.
25010:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                           A•rmaJhduskysymys ja sen kohrta:lo riilp'J)uu mitä
25011:                                                              suurimma,ssa määJrässä siitä, millä ta:valla kan-
25012:   ~Ensimäinen käs·ittely julistetaan 'J)äättynooksi          salaissotamme ymmäwetään. Mutta. ymmä:rtääk-
25013: ja asia menee valtiopäivätiärjestyksen 57 § :n mu-           s·emme kansalaissotwwmme oikein, ymmärtääksem-
25014: kaan s u, u r e en v a, l i o ik unta. a. n.                 me oikein tämä:n kansaamme kohdanneen onnetto-
25015:                                                              muuden, täytyy meidän kyetä tasrupuolis•esti ja
25016:   Puh e m ies: Täysi-istunto keskeytetään 15                 intohimottomasti nälll:emään .ne \todellisci !Syyt,
25017: minuutiksi. Sinä a,i,kana kokoontuu puhemies-                jotka saivat aikaan S'en että luokkien välinen tais-
25018: neuvosto.                                                    telu kehittyi ilmisodaksi.
25019:                                                                  •Suomen kansalaissodan aiheuttivat ka:hd>enlai-
25020:    Täysi-istunto keslkeytetå!än k :lo 10,55 1. 'P·           set syyt. T·oi•selta rpuol:en !historiallisen kehityk-
25021:                                                             sen vuosisa;to.ien kuluessa luomat tekijät, toiselta
25022:                                                              puolen ne erikoiset ploilkkeuksellis·et olosuMeet,
25023:                                                              .iotka käviJväJt vä:littömäJsti kansala.issodan edellä.
25024:              'räysi-istuntoa jatketaan                       Edellisiin kuuluu vlåiluokan kansaa kohtaan har-
25025:                                                              joittama 'Sorto .ia vak,ivalta. Ei kukaan teistä-
25026:                   keLlo 11,10 illalla.                       kään, thyvät herrat, voine kieltää 'Sitä tosiasiaa,
25027:                                                              että iherrasluokka kautta .Suomen rhistor~an on
25028: 7) Ehdotuksen laiksi erinäisistä muutoksista Suo-            käyttänyt asemaansa a:lemman luokan tunnotto-
25029: men evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päivänä jou-         maan sortamiseen,           Maamme lhistoriat.eokset
25030:      lukuuta 1869 annettuun kirkkolaikiin                    a:ntava:t tästä riiikäiväJs,ti esimerkkejä. Kansan
25031:                                                              suuret joukot, sen monikertainen enemmistö
25032: sisältävän 'hallituksen esityksen n:o 49 johdosta            oli suurlakkoon saakka vailla kaikkia oikeuk-
25033: laa:drttu lakivaliokunnan mietintö n:o 15 esitel-            sia, vir:ka miesten ja cilkkaitten ltäY'dellisen
25034: lään mainitun lainsäätämisasian ensimäistä                   mielivallan alaisrna.          Kos·ka välhävarainen
25035: k ä s i t t .e l y ä va.rten.                                ka.nsa ei nähnyt mitaän mahdoHisuutta· pääs-
25036:                                                              tä va;paaksri vaivaajis.ta.an, uskoi .s·e nöy.rästi •pam-
25037:   Kun kukaan ei halua pu'heenvuoroa julistetaan              pien selityksen, että se oli Jumalan tahto. Mutta
25038: ensimäinen käsittely rpäättyneeksi .ia asia menee            sen sy•dämessä eli vuosisatojen kuluessa kasaan.
25039: suureen iValioikuntaan.                                      tunut va.istomainen vilha herroja kohtaa.n. Ja
25040:                                                              taTvittiin va.in avaramman maailman tuulen le-
25041: 8) Ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikoksista ran-           !ha;htavan meidärukin maan yli, telhdäkseen sorre-
25042: gaåstukseen tuomittujen henfuilöiden armahtami-              ·tut joul{Jot tietoisiksi siitä suunnatltomasta vää-
25043:                       sesta                                  ryY'destä, jota ne olivat saaneet niin kauan 'kär-
25044:                                                              siä. Ja maailmanihistoriasta näemme, että .iou:k-
25045: sisältävän ed. Hu'J)lin ja Tannerin eduskunta,esi-           .kojen herääminen tällaiseen tietoisuuteen, jos se
25046: tyks.en n:o 49 jo:hdosta laadittu lakivaliokunnan            bpalhtuu äkilli•sesti, on pel.ottava taJpaus ja en-
25047: mietintö n:o 16, esiteHä:än mainitun lainsäätä-              nustaa rajuilmaa. Meidän maassamme tuo he-
25048: mi.sasiam e n s i m. ä i s t ä ;k äi s i t t e 1 y ä var-    rääminen trupahtui ä!killisesti. Tähan tuli lisäJksi
25049: ten.                                                         vi:elä kansa.Uisuus- ja roturvastakoMaisuus. Jos
25050:                                                              yläluokka jo sinänsä oli :raskas ies kansan har-
25051:   Keskustelu:                                                tioilla, teki asian vielä ;pahemmaksi se seikka,
25052:                                                              että yläluokka oli ;pääasiassa vierask:Lelistä. Nii-
25053:   Ed. Hu ·P l i: Kun sosialidemokraattinen r'J)uo-           täkään kiostketuskohtLa, joita taJvallisesti sentään
25054: lue edustaen lruhes .puolta Suomen: kansasta aivan            on tavattavissa. sortava.n .i·a. sorretun luoka:n vä-
25055: yksimielisesti on asettunut vaatimaan armwh-                  lillä, .ei suurrmmalta osa.ltwan ollut täällä ole-
25056: dusta, s. o. va,pautusta kansalairssotaan osanotosta          massa. Rotuva~Stakohtlllisuus veti luokkavasta-
25057:                                                  Armahduslaki.                                                 1535
25058: 
25059: 
25060: kohdat pohjia myöten auki. Siinä eli rinnak-                ta.rve'alsia.t olivat maai:l.sa km.1jemmaila. kanoolla
25061: kain samassa maassa, samoilla tiloil1la kaksi toi-          kuin missään muussa maassa. Lailliset keinot
25062: ·silleen aivan vil8rasta ainesta, jotka eivät voineet       eivät nävttän:eet temsi vän saaliiuhimon sokaise-
25063: käsittåä toisiaan, joista toinen vlem:pi sydämensä          maa:n suurviljelvjäluokka:amme ja tunnottomaan
25064: poh.ja.sta halveksi alempaa ja. .alempi 'puolestaan         gulashiparveen, joka twhohyönteist•en tavoin hä-
25065: tun·si ylempää kolhtaan !pohjatonta vihaa ia ka:t-          vitti lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen ·edelly-
25066: lreruutta.                                                  •tyksiä, joU'tuma.Ua koskaan lain, saatikka Tikos-
25067:     Tässä on 'kuitenkin esitetty vasta yksi puoli           lain kanssa tekemisiin. Nälkä ja kurjuus oJivat
25068: asiasta. Toinen oli se suunnattoman väärä maa-              kehittyneet hirvittå,viksi eikä missään näkynyt
25069: omaisuuden jako, .minkä vääryyden porvaris,tokin            pelastuksen toivoa köyhälle am.nsalle.
25070: nyt alkaa huomata,. Ai11oa,staan satatu1hatta per-              Y1ksi täJrkeimpiä välittömiä syitä oli •suomalai-
25071: hettä asuu meidän maassamme omalla maaliaan.                sen valtiovallan /puute. .Si~hen asti oli järjestys-
25072: Puoli miljoonaa iilimistä on maanvuokraajaper-              ja valtiovaltamme vo:Umanlälhdte sijainnut Venä-
25073: heiden jälseninä mää1rätty kartanoherroje11 ja rik-         jällä. Paitsi sitä että tämä rii!ppuvaisuus Pieta-
25074: kaiden talollisten ilmaiseksi työv·oiima.ksi. Edel-         rista oli, oikeistoa. tnkien, estänyt väJlttämätöntä
25075: leen neljäsosamiljoonaa ihmistä viettää loisina ja          ja muutoin ehkä ma'hruollista uudistuspolitiikkaa,
25076: iTtolaisväestlönä kurjaa eläJmäänsä milloin missä-          oli se riistänyt va.ltiovallalta ka.i!k.en auktOTi<tee··
25077: kin nurkassa, ilman kotia, ilman säJånnöllistä toi-         tin. Tosia.sialli.sesti suomalaista valtiovaltaa alet-
25078: meentuloa, ilman mitää11 sidettä isämmaahansa. ja           tiin vasta iVenäjä;n vaUankumouksen ,jälkeen
25079: kansaansa,, joka kuitenkin, - en saata käsittää             luoda. Päästyään eroon Venäjän horhouks.esta
25080: mistä ·hyvästä - vaatii 'heiltä niin lo·ppumatonta          tuli Suomen kansan tehtäJvä:ksi luoda itselle.en
25081: ra,kkautta, ja kiitollisuutta itseääin 'kohtaan, että        oman, itsenäisen valtiovallan IJ)erust.eet. On ym-
25082: se on kats1;nut kohtuulliseksi muDhata näitä on-            märrettävää, ·että työväenluokka ,piti ~erinomaisen
25083:  nettomia vaumotta.in, kun he yrittivät, joskin             tärkeänä saada tässä tehokka.a.sti etujensa mukai-
25084:  vääiriä keinoja käyttä,en, saa,rua. itselleen kodin        sesti myötävaikuttaa. Sillä se tiesi., että kysymys
25085: .ia osallisuuden isänmaansa kamaraan ja. ihmisel-           ratkaistaisiin vuosikymmeniksi, ehkäipä vuosi-
25086: li sempi,in elämänehtoihin.                                 sadoiksi, ja ·että vafkiintuneeseen valti.olliseen jär-
25087:     No niin siellä ne ovat perimmäiset vuosisa,tai-         jestelmään ·on parjon vaikeampi sa.wda muutoksia,
25088: set syyt ka,pina.an (Va,s,emmalta: Oikein!): Virka-         kuin valvoa 1etn.iaan jo luomishetkellä. Tilanne
25089:  mi:esten iha.rij.oittama. smto jota enensi ruotsinkie-     sisällissodan edellä oli siis sellailllen, 9ttä mitään
25090: listen harjoittama :häikäi·lemät:ön kal1!Sallisuus-         valtiovallan tmditsioneja ei ollut olemassa, en-
25091:  nino ja kurjat maanomistusool,ot. Li,säksi tulee           tinen viems rvalta oli lwa.tunut eikä uutta. omaa
25092:  viielä se, että luonta.ista1oudesta, jonka aika,na         vielä ollut, maan ·hallitseminen oli ta.vallaan väli-
25093:  luokika,ero oli pieni, ka~pita.listiseen raa-tatalouteen   aikaisella kannaila, järjestysrvalta. puuttui. Se oli
25094:  siirtyminen ta:pa!htui me:Udän maassamme sangen            synnytyshetki, jolloin eri luokat maassa kamlJ-
25095:  lyhvessä a\ia.ssa., niin että rproleta.risoituvat väes-    :pa.ilivat siitä, rkuiU:ka rpaljon kwkin niistä saisi
25096:  tökerrokset selvasti voiva:t nahdä sen vääryyden           etujaan sisäl.lytetylrsi siiihen uuieen valtinon, joka
25097: s. o. Täikeiden luokkavast.akoihtien syntymisen,            oli tekeiHä. J'\Iyönn,ettänee - , että t.ä.lla;isessa
25098:  mikä taiJ)ahtui aivan niide·n silmi·en edessä.             tilanteessa, jolloin yhte~skunta hajaa.nnuksenti-
25099:     Välrttömät syyt sisällissota.an olivat .monenlai-       la:ssa ollen 'hrupa11oi itselleen tu'levaista suuntaa ja
25100: set. Veisi liian pitlkälle, jO's kävisi niitä yks.~tyis­    poh,jaa, että tällaisessa tilanteessa luokkaristirii-
25101:  kdhtaisesti esittämään. 'Ty.yodyn vain yiittaa-             dat peräti helposti voivat johtaa a:seelliseen rat-
25102:  ma.an muutamiin tärkeim1piin.                              kaisuun.
25103:     Elettiin vallankumouksellirsessa ajanko'hdas:sa,            Lisäksi tuli vielä se, että hiHitseviä, eJhkäise'Viä
25104:  joka oli temmaissut j-oukkojen po·hj.akerroksetkin         tekijöitä ei ollut olema1ssa. Vallits.eva luokka
25105:  liikkumistilaan. Maa oli täynnä,nsä vierasta ku-           näytti kokonaan '"oima.ttoma•l ta, ·kun sensijaan
25106: mouksellista sobväkeä, joka. !painosti ja <kiihoi.tti       työväellä oli ma·hta vat järjes.tönsä ja. rajattomasti
25107:  kaikin keinoin .krupina.an :ia lupasi aseittensa           aseellista voimaa käytettävänään. Voitto näytti
25108:  ka•utta varman v·oiuo.n. V1enä.iällä onnistunut            nä.in ollen .io edeltäpäin va.nmrulta. ll'ä!hän sei'k-
25109:  lmmous kii:hoitti semaamaan esimevkkiä. Nel-               ·kaam ikiihkeimmi,s:så: torikokouksissa. siUoin aina
25110:  jäJs sotavuosi oli kulumassa mullistaen siV'eellisiä       v·edottiinlkin. Siellä huudettiin: johtajat uet.tävät
25111:  käJsit.teitä, raaistuttaen kansat ja, opettaen jou1kot     meitä, knn eivät ota koko valtaa käsiinsä, kun se
25112:  näik'fl'mään, että maailmanihistoriaa .ei kansojen         niin ·helposti •on saata;vissa. Samalla kun täten
25113:  suurina ratkaisuhetkinä :kirjoiteta väittelyillä 'ja       koko v·alt:iovarlta näytti oleva.n työ·väelle :i:kään-
25114:  tod:isteluilla siitä, kuka on oikeassa, kuka vää-          kuin hyllyl.le rpa.ntuna., vain ottamista vailla,
25115:  räJ!Ssä, vaan pistimiLlä ja kuularnioskui!la. E'lin-       samana kertaa .pal'lamen.ttaa.rinen toiminta, par-
25116: 1536                                       Perjantaina 28 p. marraskuuta.
25117: 
25118: 
25119: lanoonttaarinen etujen sovittelu ei :pääs·syt mihin-         Jmn elävä tvöläine:n olisi VIOinnt kokonai.sta 3
25120: kään riittäviin tuloksiin. KuteTh muistamme oli              kuukautta elää i1man a-nsiota, ilman työtä. Sel-
25121: edus'kuntatyö siilhen aikaaTh muodostull.Jut toivot-         lainen vaatimus on jä.r.ietön. Ei heille kannettu
25122: toma;ksi suunsoitaksi kahden äärimmäilsyydren •vä-           palkkaa. kotiin, kuten virkamie~hille. On mitä
25123: l:Ullä. Siinä missä olisi rpitäThyt myöntyä pani             sy.dä;meM-ömintä, että y1htei:skunta., jo'ka ei nel.iän-
25124: portvaris.to ihä.rkäpäisesti vastaan, missä olisi            lllesvlloden aikana •voi tarjota ·.iä:senilleen toimeen-
25125: •pitänyt seista 1u.iana, siinä se raukkamaisesti an-         tuloma:hdolisuuksia, vaatii, että työläisten olisi
25126: toi perää'l1 lbo1dtilaisil.le järjestymättömille ain.ek-     ennen ollut kuoltava nälkään kuin käytettävä
25127: ·sille. Työväenliike oli Hia.n Thuorta, ja kokema-           sitä ainoata elinkeinomahdollisuutta, mikä heillä
25128: to.nta, suoralla. toiminnalla saavutettui1hin lhellp-        oli ta.rjon.a. Tuinen ohsi a.sia, .ios olosuhteet oli-
25129: poithin v.oittoihin to.ttunutta, .ia s•e .iohto, jonka       lsivat olleet sellaisia, että työlä.isiliä olisi ollut
25130: olisi tullut ohjata työvå.len.ioukl>~ojen kiihkeä:tä         riittä.västi kohtuullisesti palkattua ansiotyötä
25131: toimintahalua .ia ku:moukseilisnutta tuloksellisille         sa.at,RJviossa ja ihe kuitenkin mieluummin olisivat
25132: teille, se ei ollut tehtävänsä tasalla eikä ro h-      1     menneet puna.kaa.rtiin kuin tehneet tätä työtä.
25133: .iennut sanoa joukoille totuutta.                            Siinä ta1pa.uksessa toki voisi sanoa, 'että heillä
25134:     Kun täten otta.a huomioon toiselta puolen                olisi ollut tilaisuus valita hyvä:n ja pahan vä-
25135: maamme ·Thur.ian yhteis'kunnallisen, historiallisen          lillä, .ios niin tahdotaan sa.no·a. Mutta kun sel-
25136: koehiltyksen ja toiselta. 'Puolen The eri.noma.isen          laista valitseruistilaisuutta ei ollut, kun siis pu-
25137: poikkeukselliset olosuhteet, jotka kansalaissodan            nakaartiin, liittyminen oli enimmäHe osalle 'ehdo-
25138: ed·ellä vallitsivat, täytyy saThOa, että olosuhteet          ton välttämattömy:y"s, kokonaa.n Tiip1puma-t.on hei-
25139: olivat täydellisesti iohta;m~1ssa kansalaissotaan.           •dän omasta tahdostaan. niin on rorkeätä kaiiken
25140:  olisi ollut suoraosban ilhme, ellei sellaista seu-          oikeuden pilkkaa, että :heitä y,hä vielä tahdotaan
25141: rausta olisi ollut s:eUaisista ~edelläJkäynei,stä            ra.ngaista sellaisesta, mitä .kukaan ei he~dän
25142: syistä. Ei mikään sivist:v1smaa sellaisissa, oloissa          asemaSisaan olisi voinut välttää.
25143: olisi .välttänyt 1srsällistä sotaa, sen voi ehdotto-             Ka.ikkea muuta kuin .rangaistusta olisivat
25144: masti vrukuuttaa. Mutta tämä osoittaa, että puna-            myös ansainneet ne erinäisten .yleishyödyllisten
25145: kaRJrtilaiset olivat leilkikirpallnja kOihtalon kädessä,     laitosten, kuten rautateiden, postin, tullilaitoksen,
25146: välika•p,pa.lerta miltei vä1ttä;mättömäissä yhobeis:kun-     säJhkö- ~ia kaa.sulaitokse11 toimihenkilöt, jotka pi-
25147:  nallilsessa mur!hen.äytelmässä.                             tääkseen laitaksiaan käynnissä hoitivat päällys-
25148:     KansalaissodaTh luonteen tuolla.isena. murhe-            tönsä tehtäiviä. Heidän menettelynsä johtui vel-
25149: näytlelmärnä käsittää vielä helpommin, äos luo               vollisuuden tun.nosta. Ja me ikaikki, niin sos·ia-
25150: srlmäy:ksen vallankumousliikkeen osanottai.iiin ja           li:stit kuin por:varitkin, olimme heille kiitoUi-
25151: tarka,staa, missä määrässä :heillä oli tilaisuus rtse        ·suuden velassa, siitä. KuiteThkin on heille val-
25152: mä.ätätä lsuhteenrS·a al,kaneeseen kansalaissotaan.          mistettu se .palkinto, että silloinkin kun valtio-
25153:  Tällöin huomaa, että sangen harvoilla oli v•a,poaa          Tikosoikendet eivät ole :voineet tuomita heitä, on
25154: valta päättää, -liirttyäkö muka,an ~ai ei. Työ-              heidät jätetty mi.eli:va.ltaisten kurinpitotuomio-
25155:  vä;en suuret joukot olivat kyHä vastahakoisia               istuinten vainotta·-viksi.
25156: ry.hty..mään mukaa.n näin €1pä'va~maan yrityks:een.              Kanssalaissadan erilaisten syiden ja niiden
25157:  Mutta mon.eThlainen painostus ja. useinkin suora-            seikkojen ohella, jotka •pakotti.va,t työläisiä otta-
25158:  nairren pakko ei .iätttäinyt heille valitsemisen va;,raa.   maan va.ilankumoushikkeeseen osaa, täytyy myös-
25159:  Sen ohel!la vaikutti tietä:mätt.ömvys, joukkoliik-          kin ottaa huomioon tuon liikkeen Y·leiset ta,r'koi.-
25160: keille ominainen tartunta .ja solidarisuuden. tunn!e.        tusperä;t, jos mielimme päästä oikeudenmukaisiin
25161:  Ka.ikkein tä1rkeimmä.ksi on !kuitenkin katsott.a.va         tuloksiin.
25162:  välttämätön taloudellinen pakko. Kansalaissodan                 Porv.ari:ston mielestä työvä,en vallankumouksen
25163:  alkaminen seisautti ipabon työpaikkoja. !Ainakin            tarkoitus oli kaiken s'8n hävittäminen ja tuhoami-
25164: Helsingiss·ä tiedän, että ta:rkoituksellisesti pan-          nen, mikä elämä,ssä on hyvää, jaloa, oik.eata. .ia
25165: tiin seisomaan kunnan töitä 1pakoittaakseen t.yö-            kaunista. Kaikki punaiset, niin vieläpä ko:ko
25166:  väJkeä punakaartiin. Täten :iäi pa.l.ion työlå.isiä         Suomen työväen.Jmokka on esiintynyt heille yh-
25167: työttömiks,i. HeiUä ei ollut mahdollisuutta ta-              tenä ainoana jourkkona. rosvoja .ia murhamiehiä,
25168: vallisella a.nrsiot.y.öllä e1Mtäå itseään ja perhei-         yhtenä ainoallla. rilmllisena, saa:staisena laumana.
25169: tään, mu:bta punakaartissa maksettiin alussa ko-             Re eivä<t ole na!lmeet ka:pinassa, sen yhteyteen
25170: kolailla hvvä 1pa.lkka. On luonnollista, että työ-           kiei!outuneiden .ioidenkui·den rikollisten tekojen
25171: läiset käyttivät sitä ainoa-ta a.nsioma:hdollisuutta,        alla. ja ·poihjalla häJdänalais.en kansan epätoi.voista
25172:  mikä saatavissa oli; siitä huolimatta moni heistä           yritystä äkillisellä voimainponnistuksella paran-
25173: vielälkin viiv.ytteli 'J)unakaartiin liittymistä.            taa kur.iia olo.ia.an. Porvaristo arvostelee tätä
25174:  Mutta. kuinka. voidaa.n vaatia, että kä,destä suu-          his.toriallis.ta tRpahtumaa niinkuin arvosteHa~n
25175:                                                   Armabduslaki.                                              1537
25176: 
25177:   jonkun Matti Haa•poja.n tai :ionkun a.mmattivar-         yhteiskunnallisia uudistuksia. Sekä joukkojen
25178:   kaa.n telkoj3l. Re kuvaavat a·sioita niinkuin joi-       tarkoitusperät että johdon pyrkimykset osoitta-
25179:   d<en'kui·clen ,punaka·art.iin tunkeutuneiden rikol-      vat siis sen seikan, minkä kaikki muut 1paitsi
25180:   listen teot olisivat leimaa-a.ntavia koko va;paus-       Suomen taantumukselliset porvarit vastaan väit-
25181:   liikkeelle. Jos me •samalla ta.vaUa arvo·stelisimme      tämäitä myöntävät, nimittäin että vallankumous-
25182:   va.lkoisia isänmaan pelasta:iia, niin meillä olisi       liikkeen päämäänät suurin piirtein katsoen olivat
25183:   paljon suur:empi syy leim3lt.a kaikki valkoiset ei       hyväksyttävät. Ainoastaan keinot olivat huonot.
25184:   ainoa.staa.n rosvoiksi ja mu~hamiehiks•i, vaan var-          Oikeiston arvoisat puhujat tullevat tä:ällä tä-
25185:   kaiksikin - kailken sen murhaamisen .ia besor-           män va,stamainoksi epäilemättä jäll.e•en <esittämään
25186:   gau:ffisen jä.llkeen, mitä tässä ma.&ssa. on tapa.Mu-    kuvan:ksiaan punakaartilarsten julmista veriteois-
25187:   nut. Sillä eihän ole epäilystäJkään siitä, kum-          ta., osoittaakseen sillä, minkälaisista aineksi·sta,
25188:   malla puolella tä:ssä suhteessa on ehdoton ennä-         minkälaisista tarkoituksista todellisuud<essaoli ky-
25189:   tys.                                                     symys. Minä en kiellä eikä kukaan meistä sosiali-
25190:      Puna!kaartilaisten •pääasiallisin aines, nuo va-      demokraateista kiellä, että -punakaartilaisten ri-
25191:   kavat työmiehet .ia innostuneet nuorukaiset eivät        veissä oli joukko rikollisia. rosvoaineksia. MutJta
25192:   suinkaan ottaneet kivääriä käteensä ryöstääk-            niiden luku oli mitättömän pieni muihin osanot-
25193:   seen ja murhatak;seen. Ei·vätkä he niin menetel-         tajiin verrattuna. Valtiorikosoikeudetkaan eivät
25194:   leetkään. He eivät tavoitell<eet oma.a etuaan.           ole löytäneet enemmän kuin 900 sellaista, joita
25195:   He tahtoivat toimia isänmaansa ja. luokka.nsa            ovat voineet tuomita murhista, murhapoltoista,
25196:   onnellis·emmam tul•evaisuuden 1puoJesta. He tah-         ryöstöistä y. m. s. Ja varmana voidaan pitää,
25197:   toirvat 'kerta kaikkiaan poistaa. olojen 1vääryyden,     että tuomioiden tarkistuksessa täimäkin luku on
25198:   luoda uud·en, onnellisemman yhteiskunnan. Hei-           suuresti aleneva. :Mutta pääasia on, että yksi-
25199:   dän pyrkimyksensä ei ollut itsekäs, se ei ollut          tyisten rikollisten teot eivät kelpaa syyksi ar-
25200:   alhainen, eikä liikainen. Heidän tarkoituksensa          mahduksen estämiseen. Emmehän me ole va.ati-
25201:   oli hvvä. Ja vaikka te, arvoisRJt pa:rvarilliset         neetkaan yksityisluontoisten rikosten tekijöille
25202:    edust~jat, kaikin ta.voin tahdotte tämän kieltää,       vwpautusta. Me ol·emme lausuneet julki ja la.u-
25203:   olen minä vakuutettu siitä, että jälkimaailma            summe edelleenkin inhomme ja kauhistuksemme
25204:   tulee y.htYJmään meilhin siinä, että Suomen ty<ö-        siitä, mikä tod·ella. oli Tikollista ja ankaran ran-
25205:   ·väenva.lla.nkumous oli yleviin päämääriin pyrkivä       gaistuk.sen ansainnutta. Me tuomitsemme kaikki
25206:   historia.Uinen ka111sanliike.                            rosvot väriin ja muotoon katsomatta. Mutta
25207:      !Tätä ei muuta. toiseksi se, että tuo liike käytän-   oletteko te tuominneet nii tä hirvittäviä tekoja,
25208:                                                                                          1
25209: 
25210: 
25211:    nössä ei johtanut eikä voinutkaan johtaa sellai-        joita. teidän rosvoainehenne niin kauhistutta-
25212:   siin tuloksiin. Toista tarkoitettiin, toinen oli         vassa laaJjuudessa ovat harjoittaneet, kertaakaan
25213:   tulos. Leivän ja oikeuden asemasta saatiin yhä           rangaistukseen joutumatta?
25214:    suu!'lempi leivättömyys ja oikeudettomuus. Tu-              Eräässä oikeistolehdessä puolustettiin valkoista
25215:    hannet työläiset eivät uhranneet henkeään aino-         terroria sillä, että se raivasi pois yhteiskunnan
25216: ' astaan turhaan ja hyödyttömästi, vaan -palveli           rikollisia hylkyaineksia..       Siinä kirjoituksessa
25217:    heidän hyväksi luulemansa tarkoitus suorastaan          v·erra;ttiin näitä aineksia. ,paiseeseen, joka oli kas-
25218:    päinvasta.ista. Juuri siinä on kapinaan osa.aotta-      vanut kiinni yhteiskuntaruumiiseen j'a oli siitä
25219:    neiden rehellisten työlä:isten kohtalon julma traa-     poistettava leikka.ukseUa. Jos todellakin olisi
25220:    g-illisnus, joka ei ymmärtämyksellä arvosteltaessa      kysymys ollut tällaisesta leikkauksesta, jos olisi
25221:    voi olla herättämättä mitä syvintä myötätuntoa          ollut kysymys mätä-paiseen poistamisesta, niin ei
25222:    ja avunannan halua.                                     kansan oikeudentunto olisi niin järkytettv kuin
25223:       Punakaartilaisjoukkojen tarkotuksena epäile-         se on. Mutta tehän, hyvät herrat, menettelitte
25224:    mättä oli edellä kuvaamanibpaiset epämää11äiset         kokonaan toisin. Sensija.an, että te, kuten edes-
25225:    kuvitelmat aseellisella taistelulla tuossa tuokios-     vastuuntuntoinen, potilaa.n parantumista ajatte-
25226:    sa muka saavutettavasta uudesta onnellisemmasta         leva lääkäri, olisitte hellävaroen, varovaisesti
25227:    yhteiskunnasta,. Mitä taas vallankumousliikkeen         puhtain välinein leikanneet pois vaarallisen ·pai-
25228:    johdon •pyrkimyksiin ja tarkoitusperiin tulee, niin     seen, te sen sijaan kävitte kiinni käsiksi juuri
25229:    ei johto tietystikään luulotellut sellaista saavu-      terv·eisiin ruumiinosiin. Teillä ei ollutkaan tar-
25230:    tettava.n, mitä joukot luulivat, eikä johto siinä       koituksena paranta.a potilasta., vaan kerran leik-
25231:    tarkoituksessa ollutkaan liikkeessä mukana. J.oh-       kauspöydän ääreen 'Päästyänne te tahdoitte ottaa
25232:    don ta.rkotus·perät olivat paljon .vaatimattomam-       potila.an kokonaan hengiltä. Siitä syystä etsi
25233:    mat. Se ilmoitti pynkivänsä turvaamaan kan-             teidän aseenne kärki ei ·paisetta, vaa1n sydäntä,
25234:    sanvaltaisuutta .ia toteuttamaan erinäisiä tärkeitä     tuota tervettä sydäntä. Sellaisia lääkäreitä te
25235: 1538                                    Perjantaina 28 p. marraskuuta.
25236: 
25237: 
25238: olitte. Sellainen oli teidän suuri 1eikkauksenne. sotaansa hellävaroen ia että myös punaisten johto
25239: Ihmettelettekö vielä, ettti potilas ei tästä leik- raukkamaisesti oli ry!h·tymättä riittäivän ta.rmok-
25240: kauksesta parailltunutkaan, vaan tuli entistä sai- lkaisiin toimenpiteisiin rosvotekoja vastaan.
25241: raammaksi?                                                  Arvosteluamme va.lkoisista me soswJ.idemo-
25242:    Olen täten tullut viitanneeksi siiihen kohte- kraa.tit emme sii·s tahdo 1perustaa heidän sodan-
25243: luun, mimä on tullut kansalaissocla.ssa hävinneen aikaiseen esiint.ymiseensä. Sen me voimme unoh-
25244: puolen osaksi. Eikä sitä sej:kkaa käy sivuutta- taa. Mutta kukaan, ,jolla väJhänkään on oikeu-
25245: minen. .Sillä armruhduskysymyksen myönteisen dentuntoa rinnassaan, ei IVoi unohtaa sitä, että
25246: ratkaisun puolesta eivät puhu yksistään krupinan virelä sen jälkeen kuin valkoiset jo olivat !Voiton
25247: ihist.oriaHiset .ia :v!htellikunnaniset syyt, sen tarkoi- saavuttaneet, jolloin ei mitään tarvista., ei mi-
25248: tusperät ja sen osanottajien laatu. Yksi tär- tään syytä enää ollut harjoittaa julmuutta, että
25249: keimpiä näkömohtia, mikä on huomioonotettava, vielä senjälkeen puolen vuoden ajan jatkettiin
25250: on se, onko lka;n,salais·sodan •voittaja suhtautunut sodan aikana alotettua hirvittävää työväenluo-
25251: voitettuun oikeuden ja kohtuuden mukaiS<esti. kan vainoa,mista ja teurastusta. Eikä ainoaJstaan
25252: jos se niin on menetellyt, voi se todella1kin hy- jatkettu, vaan kehitettiin se julmuudessa sitäikin
25253: vällä syyllä sanoa, ·että :ailllOastaan oikeus on kauhistu ttaiVamma.ksL
25254: tapa!htunut eikä sitä voida muuttaa. Jos S<e sen            1Voidaanlko tätä väittää 1valheeksi? Luulen,
25255: sijaan on meilletellyt julmasti ja hal'joittanut vää- että minun tarvitsee muistutilaa mieliin vain rpää-
25256: ryyttä, niin on sillä sitä suurempi syy ja vel- kohtia tei·dän valkoisesta hirmuhallituksestanne
25257: vollisuus nyt armahdu'ksen kautta 'PYrkia hyvit- osottaakseni väJittooni täydellis1en todenmrukaisuu-
25258: •tämäJän sitä, mrka vielä hyvitettävis•sä on.             den. Minä muistutan mieliinne nritä välhintää·n
25259:    Kysymme siis, miten menetteli valkoinen Suomi 15,000 tYlöläistä, jotka. kootun tilaston mukaan
25260: ,päästyään kansalaissodan voittajaksi? E:nnen sn- valkoinen Suomi terrorin aikana usein mitä peto-
25261: taa j.a;, soclan aikana kuvasi porvaristo pyrki,myk- maisimmalla ta,valla. murhas·i ilman laillista tuo-
25262:  sensä lum]puhtoisiksi. Porvaristo oli viaton ka- miota, ilma;n laillista tutkimusta. Oliko tämä
25263: ritsa, jonlka kinlplJUUn verenhimoinen susi oli oikeudenja.koa? Eikö via;ttoma.n veren huuto
25264: hyökännyt. Mutta teot ·puhuvat toista. Juh- kaiu korviinne maasta~ Mi11ä muistutan mieliin-
25265: lallisesti Jumalan ja ihmisten edessä julistettuaan ne ed-elleen ni.i,tä 12,000 työläistä, jotka. kawheita
25266: taistelevansa ykS'inomaan ka;nsanvallan, kansan tuskia ikiilrsien kidutettiin hengiltä teidän V'anki-
25267: kdkonaisuuden puolesta, valkoinen Suomi heti leireissänne. Yhteensä tekee s·e jo läihes 30,000
25268: voiton saavutettuaaru sa:lrukavalasti ja kyyruillis1ellä murhaa, joi1st.a Suomen 'porvaristo sekä !historian
25269: julkeudella käänsikin aseensa. - juuri kansan- et.tä Suomen kansan tuomron edessä on vastuussa.
25270: valtaa, demokratiaa V!l!staan. Pyhästi vakuutet- Mi!kä suunna.ton luku! Mikä hirmuinen kuole-
25271:  tuaa;n •puolusta.vansa kotien ranhaa. ja ihmisten man kylvö! Vieläkin t!l!'htoo mieli iälhmettya kau-
25272:  omaisuutta, voittaja ensi töikseen riisti toiselta lhusta, kun muistaa sitä aika1a. Teihin, arvoisat
25273: puolelta .Suomen kansaa kotien rauhan, hel!gen 1porvarilliset edusta~iat, se ehkä ei vaikuta. Mutta
25274: ja elåimisen turvvan. J ulmrempaa luokkaiValta.a, m~ sosiaalidemokraatit, jotka elimme tuon ahdis-
25275: hirvittäväimpää tyranniutta ei .Suomen eikä mui- tetun työvälenluokan paris,sa., jotka näimme sen
25276:  denkaa.n mai:den hist01ria tul111e, Minä en puhu sydäntärepivän kuolemantuskan, j>onka vallassa
25277: siitä tavasta, jolla porvaristo kävi sotaa., en siitä työväenluokika eli, me emme voi sitä ikinä unolh-
25278: julmuudesta ja vainosta, jota se osotti sodan ai- ba. Minä muistan elävä1sti eräänkin työläisäi-
25279: kruna sekä rintamalla. että rintaJman takana. Että din, joka silloin kesäkuulla tuli kertnmaan mi-
25280: valkoisten sodanlkäynti oli raakaa kuten tohtori nulle kohtaloaan. Hän oli 5 1alaikäisen lrupsen
25281: Henning Söderhjelm tunnustaa virallisten asia- ka.nssa jäänyt yksin elämään, ilman työtä, ilman
25282: kirjain avulla, että valkoiset sangen yleisesti am- ansirota. Vanhin pojista oli maatunut rintama.lla,
25283: puivat turvattJomrut vankinsa, 'kuten minulle useat toinen oli kuollut iuuri nälkään Tammisaa;ren
25284: upseerit ovat kehuskellen maininneet, että rau- leirillä .ia hänen miehensä oli ammuttu Viipurin
25285: hallisia työläisiä vietiin rintaman takana kod-eista vallien välissä. Kaiken onnettomuuden lisäksi
25286:  vankilaan virumaan tai lytistettiin smaikuoppiin, tuE ·vielä, ettei hän .voinut maksaa vuokraansa ja
25287:  että sodan aikana valkoisella puolella. riehuttiin talon isäntä hääti hänet 'asunnosta. Katkeraa
25288: työvä<enluoklkaa kohtaan pyövelien ta.vo~n, kai- itkua pidä:te!'len tuo onnet,on, puoliihöpöröiruen ih-
25289: kesta siita en ta1hdo tässä tehdä suurta numeroa. minen, valitti: ,Eikö maailmaS<sa ole ollenikaan
25290: Sillä sota on sotaa. Sota. on raakaa ja hirvittä- oikeutta? Eikö missään löydy turvaa .ia pelas-
25291: vää. S.e on elärmellistä. Ja va.llankin juuri kan- · tusta. heikolle ja, tur:vattomalle?"
25292: salaissota. Ja lisäksi valkoiset voivat huomaJut-           Täillaisia kolhtauksia, tällaisia. kohtaloita oli
25293: taa, että punais.ellakin puo1ella tehtiin samanlaa- kymmenirrtuhansin s·iilhe11 aikaan Suomessa.
25294:  tuisia t.e:Jw.ia, että punaisetkaa,n eivät käyneet ,       Huomaamme siis, että vang-ittu.ien punakaarti-
25295:                                                  Armahduslaki                                                  1539
25296: 
25297: 
25298: lai:sten kohtelu sella~s:ena kuin se ilmenee tuhat-        rangaistusta. Ne 403 kuolemantuomiota., jotka
25299: lukuisis.sa laittomissa mu:riliissa ja vamki.lei·rikur-    valtiorikosoikeudet .iulistiva.t, olivat kieltämättä
25300: juudessa, velvoittoo yhteiskunnan yle~sen a.mnes-          selviä oikeusmurhia.
25301: tian ·kautta koettamaa.n sovittoo trupaihtunutta               Paremrpa.a oikeutta .ei jaettu sos•ialidemobaa.t-
25302: julmuutta. Samaa,n tuloikseen tullaan, jos tar- t~sia kansanedustajia tuomittwessa. Suurin osa
25303: kastelemme sitä oikeudenkäynti.iär.iestystä., jota !heistä oli täydellises.ti ollut kwpinalii:kkeen ulko-
25304: vanke~hin nähden noud!lltettiin. Siiniilhän suoras-        puolella. ja us·eimmat vastustivat kaikin keinoin
25305: taan rikottiin sitä oikeusperiaatetta, :että syytet-       ka·pina.a. Mutta. jotta. heidätkin voitaisiin tuo-
25306: ty.yn nähden on sovellettava tekoaikana voimassa           mi'ta, keks~ttiin tekosyyksi ,me vaadimme"-oh-
25307: olevaa lakia. Näin ei menetelty, vaan säädettiin           jelma, ~ionka puoles:ta 40 porvariellistakin edusta-
25308: jälkeenpäin tilwpåisiä tuomioistuimia, n<Jita ,hir- jaa eduskunnwssa oli äänestänyt •eräässä äänestyk-
25309: muva.llan edistämiskeino.ia", kuten perustuslaki 'S.essä. Tos·iasia on, että nälmä kansanedustajat
25310: sellaisia oikeuksia oottuva,sti nimittää. Mentiim-         tuomittiin täysin syyttömä,sti.
25311: rpä niin rpitkälle, että säädettiin uusi summittai-            Millä ta.valla sitten valtiorikosoilkeu·det yleensä
25312:  nen todistustatpa, joka jätti valtiorikos•oikeuden         jakoirv.at oikeutta? Tyyd·yn luet.iJelemaan lyhyesti
25313:  jäsenille vapaan vallan 'todistuksista huolimatta         kuvaavimrpia piirteitä. 8yytetyillä ei ollut puo-
25314:  jadla tuomioita. Tämä vapaa tuomitremisvarlta              lustwutumisen ma:lvdo1lisuuksia,. 'koska, he e:iJvät
25315: sitäpaitsi jätettiin työnamtajain ja sotil>ashen!ki- sa.aneet tietää mi.lloin /heidän juttunsa tuli esille.
25316: 1öiden ,käsiin. Tällai•silla, luokkavihan vallassa Sitä paitsi oli heidän vaikea saada lainopillista
25317:  olevilla henkilöillä ei tietenki.t,än ollu't mitään        apua;. Ja itse taas he eivät usein kuolemaJrkie-
25318:  ma!h<lollisututb antaa tasarpuoli·s·~a tuomioita.          lissä oikeudren eteen malhattuina, kyenneet itseään
25319:  Mutta näitten tällaisten oikeuksien päätöksistä            puolustamaan. Enin osa tuomioista annettiin
25320:  - itse asiassa, ei niitä voi!si oi:keudeksi nimittää- suojeluskuntalaisten kuulumattoman valheellisten
25321:  käJän - ei voinut edes veCLotakaan. Ainoastaan             ja luokkaoviha.ruP'Ursuavien lausuntoj;en perusteella.
25322:  a/l'IIDOiliPY•Yntöoikeus myönnettiin yhden viikon          Mitään :l~htenäi,sy.vttä ei lii-oin tuomioissa ollut,
25323:  kuluessa, mikä aika useimmille oli liian lyhyt.            ellei sellaiseksi nyt voi sanoa. si'tä, että we kairk'ki
25324:  Oikeusperiaatteen muka,isesti ·ei myöskään mene-           olivat maih1dollisimman julmia. Näitten tuomioit-
25325:  telty siinä, että ehdollisissa, tuomioissa. pantiin ten laadusta voi muuten saada käsityksen siitä-
25326:   lisära.ngai.stus täyiäntö·ön, se on, riistettiin e'hdol- kin, että 4 kuukaudessa annettiin kaikki:aa.n noin
25327:  lisesti tuamituilta. karusalaisl uotta;m us.. Törkeästi 75,000 tuomiota. Ei siinä ollut tuomareilla
25328:  xrkottiin oikeusperiaatetta vielä siinä, että sääd:et- omastatunnosta paljon ~varstusta.
25329:  tiin poikkeuslaki vaJtiollisi,sta syistä tmomit'tuåen         Tämäru valkoisten oik;eudenkä:vnnin yhteydessä
25330:   läJhettämisestä rangairs·tustaan kärsimään maam ra- on myös mainittava, .että tutkintova11keja annet-
25331:   jojen ulkopuolelle, nimittäin Saksaan, teko, jonka tiin ampua mitättömistå jär_l.estysrikoksist8i, mikä
25332:   laatui,st'!l. menettelyä teduskunta aikais·emmin yk- ei tietenkään ollut muuta lkuin rseJvää mu!'lhaa-
25333:   simielisesti oli pi,tänyt sekä v'ääryytenä että kan- mista.. Ja, mitä'Pä muuta on ollut sekään, kun
25334:   sallisena hä1peänä.                                      VJi.elä aivan viime aikoihin· sa.a'kka on tutkinto-
25335:       Mutta edellämainituista monilukuisista oikeus- van1mja ammuttu muka karkaamis,yritysten var-
25336:   periaatteen rikoksista, voi vetää ainoa,staa,n y:hdren jolla.
25337:   jolhtopäätöksen. Tuomiot, jo1Jka ovat syntyneet              Nämä tosiasiat, '.ioilhin olen viitamnut, osotta-
25338:   noin räikeän oikeuden väärentämisen avulla, ovat vat, että punakaartilaisten asiain oikeud·ellinen
25339:   viipY'mättä peruut,ettavat, muuten yhteiskurutam- käsittely on alusta loppuun a•sti ollut yhtä ai-
25340:   .me ei ole oikeutettu vaatimaan oikeusvaltion ni- noaa julkea.a oikeuden loukkaamista. ja hmäise-
25341:   meä. Oikeuden hmäiseminen on Iii:arnkin 'kauan misiJä. Kuitenkin näki ed. Holma kevaä'Jisessä
25342:    saanut jatkua.                                          keskustelussa tässä eduskurun.a.ssa. itsellään laki-
25343:       ISe raskas syyt.ös, joka täytyy valkoisen Suo- miehenä olevan ailhetta kehua tätä oiikeudenkäyn-
25344:   men oilmudenkäyntiä vastaan 'täten heittää, ei tiä. Varovasti kuitenkin hän ei kerskannut näit-
25345:    kuitenkaan surpistu edes siihen, mitä edellä olen ten tuomioitten l.a a d u ll a vaan palioudella.
25346:    sa.nonut. Sillä useassa tarpa,ukses.sa va.nk·i. ei saa- Hän nimenomaan lausui, että yli 70,000 tuomion
25347:    nut edes sitä väärennettyä oikeusturvaa, milkä antaminen muutamassa kuukaudessa oli niin
25348:    poi~keuslaiJs,ta huolimatta olisi jälelle jäänv't.      suuri .ennätys nopeudessa., että, kuten hänen sa.-
25349:    Tuotakin oikeuden:g;ä,ynti;järjestystä rikottiin häi- nansa kuuluivat, ,sii'tä ei minik:ään maan :lrai.n-
25350:    käilremättä.                                            ikä:vttö minään aikana ole voinut näyttää mitään
25351:        Räikeintä la,ittomuutta harrjoitt.iva,t valtiori- siwen verrattarvaa". Minåikin uskon, että muualla
25352:    kosoikeudet julistaessa;a.n kuolema.ntuomioita, ei mitåän siihen verrattavaa todellakaan ole voi'tu
25353:    vaikka valtiopetoksesta ei ole säädetty kuoleman- aikaansaada. Ja aj,na;kaan eivät. muitten maitten
25354: 1540                                         Perjantaina 28 p. marraskuuta.
25355: 
25356: 
25357: tuomarit kerskuisi siitä, että ovat muu'tamaiSsa              sisäJpoli~ttinen tuleva.isuus näyttäisi niin· synkäiltä
25358: kuukaudessa. antruneet 70,000 vääJrää tuomioita.              kuin miltä se täHä kertaa nätyttää.
25359:    Katsellessamme siis ka,nsalaissoda,I1 lorppus.el-               Juuri rkallisamme tulevaisuuden kannalta onikin
25360: vitystä miltä puolelta 'ta'hansa, niin esiintyy se            amnest:ra-asiaa käsiteltävä, vo~da:ksemme täysin
25361: kauttaraltaan epäinhim]llisen raakana,. Mielen-               huomata armah'dukseu välttämättömyyden. Sillä
25362: kiintoi·sta olisi verralta tätä rauhoitustyötä ·vas-          ~ellei tämä kysymys merkitsisi mitään isänmaam-
25363: taaviin ta~paihtumiil1 muitten maitten ,historiassa.          me tulevaisuudelle, ellei sillä roEsi mitään va~ku­
25364: Tyydyn kuitenkin vain .}y:hyesti viittaamaan                  tusta Suomen olojen tulevalle suunna.lle, ~niin ei
25365: eräisiin. Yleisesti mvönnettä:nee, ettei Pariisin             se olisi ni'~n tiäJJikeä ja kilpeä kysY!mys kuin se on.
25366: kesäkuun ka.pir1an 1848 ja Pariisin ikomrnunin                Asia on .kuitenkin niin, että arrmruhduskysy.myk-
25367: 1871, kukistaminen raakuudessa vetänyt wrtoja                 sen ra.tka.isusta ri]ppuu mitä suurimmassa mää-
25368: meidän valkoiselle terror~llemme. Ja kuitenkaan               rässä, saruko luoklmtaislte1u meidän maassamme
25369: ei nii'tt:enkäiäm kapinoitten kukistamisessa mene-            rauhaUisemtpia muato.ia, vai .ioudutaa.ruko jälleen,
25370: telty lempeästi. Niinpä Karl Marx ,Pääoma"-                   mitää'n oppimattta .ia mitään unohtamatta, sille
25371: teoksessaan kirjoittaa .edellämainitun Jmpinan                samalle onnettomalle tielle, joka kaksi vuotta
25372: loprpuselvityksestä seuraavaa,: ,:Kiesäkuun krupi-            s~tten .iohti lwokkien väliseen teums•tukseen:.
25373: na Pariisissa ja •sen verinen tukehuit'a.minen Y'h-                Tunnettua ·on, että kansalaissodan .ia val'koisen
25374: disti sekä Europan mantereella et'tä En.gla,nnissa            terrarin vaikutuksesta kuilu eri yhteiskuntaluok-
25375: ,hallitsevien 'luokkien kaikki rv·hmät, maanomista-           kien välilllä me]dän maassamme on syvempi kruin
25376: jat ja krupita;listit, 1pörssisud·et ja kau.ppiaat, suo-      ehkä missäiän muussaJ maa·ssa tä:llä kertaa.
25377: jelustullien ja va.paa;ka upan puolustajat, halli-            ,Luokkien rvälillä va,llitsee sellainen vastakphta,
25378: tuksen ja .vastustuspuolueen, pa:pit ja 'VaTJaa-              jolle on vaikeata ellei mahd'oitontalkin ·löytää Vler-
25379: a;jattelija.t, nuor•et portolt ja vanhat nunna.t y;h-         ta,usikohtaa nykyaikoien, histo:ria.ssa." Näin kir-
25380: teisesti huutalllaan omaisuuden, uskonnoo, per-               joitti suuren eng-lantilaisen 'Times-IJ.ehden kideen-
25381: heen ja yihteiskun.nan 'pelastamista. Työväen-                v,aihltruja viime talvena. täärltä ,l:ehdelleen. Ham-
25382: luokka julistettiin ,ka,ikkiaUa ·kiroulkseen, pantiin         paisiin saalkka aseistettuna ia sa:mmumaton viha
25383: .pannaan ja p'oliisivalvonnan alaiseksi. Ja tämän             sydämessä s·eisoo ·amislta.va 1uoroka työväkeä vas-
25384: jälkeen ei :herJ."ojen ta.rvinnu:t kainosteUa. He te-          tassa ja, /köyhälis,tö pu:ol>esta:an \tuntee sortajaa;
25385: 1cirvät a'voimen kapinan koko sitä lainsäädäntöä              kohtaan s·amanlaista lmtkeruUitta :ia vilhaa ..
25386: ws•ta,an, joka vuoden 1833 jälkeen oli jossakin                    On selv-ää, eUä .ios tätä luo.kkavasltakohta.in
25387: määrin koettanut hillitä työvoima;n vrupaata ime-             äärimmäiiiStä kär.iistyrnci.stä ei swa 'pala.utumaa.n
25388: mis:tä.''                                                     säänn.olliseen määrä.änsä, kaå!kki Ta'kem:taNa va1-
25389:    'Tässä Marxin suora1sukaisessa lausunnossa on              tiollinen .ia yhiteiskunnamnen toiminta tässäJ
25390: kuvaJttuna se sama sy,s·teemi, jota meidänkin por-            maassta on roleva mahdoton/ta. Luok'kien välistä
25391: varistomme käytti, ·kun sitä kohtasi seHaill'en on-           taistelua ei tietenkää!n krupita~listisessa Y·Meiskun-
25392: nenpotkaus, että 'Päälsi kukista.marun ka;pinaa.              nassa mi]lään mene'ttelvtava.lla voilda tehdä ole-
25393: Mutta ero on va:an siinä, että S1wmen porvaristo              ma:ttomaksi eilkä luoda umpeen. Kysymys on
25394: teki täJmän puhdistustyön julmemmin kuin Rans-                siitä, minkiä esi'merBt >eräi'stä lillJuista maista osoit-
25395: kan •po.rvaristo. Ja tämä julmuus - .ia sii1hen               tav,atkin, että luokkataistelun ei välttäJmätJtä tar-
25396: yhtynyt valtiolliruen typeryys - esiin't.yy täy-              vitse ·pukeutua ,niin katk>eriin muoltoihin kuin
25397: dessä valossaan, jos vertwa sitä Yhdvsvrultain si-            meillä. on t:amahtunult ei:kä sen tarvi'tse väilttä-
25398: säillissodarn loppuselvitvkseen v. 1865. Siellä               mättä tehdtä maihdottomaksi rau!hallisempaa kehi-
25399: osoitetltiin, millä tavalla sisällissodan kaltainen           tystä. Mutta vaikka meilläJkin nyt esim. halli-
25400: onnettomuus on selvi'tettävä. Ei siellä surmattu              tusmuod.on säätälmisessä .ia ipresiden'tin•vaalin, Ylh-
25401: edes johtajia, eikä vangittu 1r.etään, vaan koko              teydessä on näylttlänyt s~ltä kuin olisi malli..dolli-
25402: y:hteiskunnaJn huomio suunnatltiin vålttämälttö-              suulksia tulokseUiseen valt1olliseen toimintaan,
25403: m'ään ra:kennustyöhön ja kansakunnan haa.V'ajen               ll'ii,n voim:me olla va.nmat siitä, että kehitys on
25404: lääkå.ts,emiseen, ku'ten pr·es~deUJtti Lincoln ohj.el-        noperumrm.in ikuin moni .ehkä arvaaka:an tempaava.
25405: mrupuheessaan kauniisti lausui. Samantarpaisesti              poå.s pohjan ·parlamenbaaris!elta toiminnalta, ellei
25406: lem p'eä.sti ja viisarusti pala;utti Eng-lanti boer:i:kwpi-   tämä eduskunta a,joi.ssa ymmärrä etsikkoa.ikaan-
25407: nan järkeen rauhalliset olot Etela-·Äfrikaan (Ed.             sa. Eikä mikään •voi tällä kertaa va;ikuttaa so-
25408: von Born: Oliko se kap~na?).                                  vittavammin, ei m~kään voi /paremmin vailivistaa
25409:    Jos Suomen porvaristo olisi noud,attrunu't Yh-             ra.uhallisen ja tulokseHisen vaitioliitsen toiminnan
25410: dysvaltain ia Eng-la.nniru •esimerkkiä, ei meillä             mahdollisuuksia kuin juuni amnestia.
25411: nyt olisi tätä arma,hduskysymystä eikä mruamme                     Näin •o1len mielestäni V·OLVJrut amlllestiaa vas-
25412: ----------------~-------------------Ar            __i.________________________________~1541
25413:                                     __m_a_h_d_u_s_lak
25414: 
25415: tustaa ai.tn!oastam1 •ne, jotka eiväJt haluakaa.n rau- v~ha.n ja keskustan po}iilttisen sokeuden takia täl-
25416: hallisten olojen kehittymistä tässä maassa, nim. 1äJkin k-ertaa vääriwkä;y:be'tään,. on siitä seurauksena
25417: oikeistOIP'orvarit ja kommunistit.                             oleva, että m:y~öskin maamme :v1:einen politiikka ja
25418:     Ei siis ole miltään ·outoa siinä, että tfunän ed uskuntat:y~ö on senmukaisesti saava väärän suun-
25419: eduskunnan ·oikeisto tekee voi'bava.nsa armahdus- nan . .Ja S"en mukaisessa. tuloksettamassa !hampait-
25420: ehdotuk.sen kaatamiseksi. 'Sillä jos Sle niin me- ten kiri•stelemisessä Y·Myneen porvariston ja kom-
25421: IJ}ettelisi, ruiin s'e kaivai•si it'se maata .poi•s jalkainsa munitstien jolhtaman työväenluokan välillä, siinä
25422: alta. Amnestian ·myöntäJminen on iaantumus- saa •k!esikusta sitten niittää mitä :se nyt kylvää. Ja
25423: porva.reitltemmB .etuja. vastaan monestakin ,syystä. kun sitä rähjåämistä, -- en tahd~ sitä rpaJrem-
25424: Heikenfämäl1ä kommunistien 'floitmint81.mahd1olli- min nimittäa, - on sitten ta,as 'VUosi·kymmenen
25425: sulliksia s:e sa.maUa hoeikentä:ä oikeiston taantu- ja;tlmttu, voi tulla tilanne, jossa kansa:mme saa
25426: muspoliti<ikan tehoa. LisäämåJllä työläå.sva:litsi- 'uudestaan läpikäydä sisällisen sodan kauhut, ja
25427: ja.in lukua s:e yhä välhentäisi oi;keiston v·aikurtus- sen se mielestäni hyvin ansaitsookin, oellei kerran
25428: valta,a tässä eduskunnassa. Ja ihe}po'ttamalla yksi kerta riitä sille opetukseksi. Ulkomaalai-
25429: sosialidemokraattien parlamentaarista toimiilltaa, set porvarit, jotka obj.ektiivisemmin voivat mei-
25430: se vålhentäisi oikeiston mahdollisuuksia muodos- dän asiaamme arvostella, ovat tämän huoman-
25431: twa haluamansa oike'i•s•ton holh1oulksenalaioon ylei- neet. Englantilaisen Times-lehden kirjeenvaih-
25432: n·en •porvarillinen kokoomus tvövakeä vasta,an. •taja., jonka lausuntoon olen jo viitannut, ennus-
25433: I'aantu:mus:potva.reill'e on siis .myöntäminen ilmei- taa. juuri sellaista tulevaisuutta vavaalle Suo-
25434: sesti kaikkia etuja ja nykyihetken laskelmia vas- melle. Hän kirjoittaa: ,Niinkauan kuin valkoi-
25435: taa.n. .Joka suhitees'sa olisi wrmahdus oikeistolle set k?ht:elevat :punaisia..pa:rias-luokkana ja punai-
25436: raskas ta:p;pio.                                              set 'Pitävät valkoisia la:htareina, ei yhtei•stoimin-
25437:     'Toisin 1pitäisi sensijaan olla asianlaidan por- ta ole mahdollinen. Suomessa ·on olemassa kaik-
25438: va:rillisiin 'k'esku:starpuolueisiin niäih.dlen. Edell'ä- ki edellytykset luokkataistelulle, joka on ·paljon
25439: mainituit syyt, jotka kehoitta'Va:t o~keistoa kaikin verisempi kuin mitä Venäjällä on tapahtun:u.t.
25440: ke~n10in amnestiaa estämääm, <vaalti'V'at keskustaa            Yläluokat ·eiväJt kä:siJtä, eitä luokkasodan ylläJpi-
25441: sen hyväksymå;än. Se on keskustalle kysymys täJminen sen karkeimmassa muodos•sa ei koskaan
25442: ·ollwko vaJ. ei •ollla. Jos amnesti.a nyt kaatuu, ajanrpitkääm ole niiUe itselleen eduksi, ja -että niå.-
25443: kaatuu myöskin k!eSik,ustarpoli'tiikka. Jos siis 1 den asiana on pikemminkin peittää kuin paljas-
25444: keskus'balla. jokin oma ,politmlkka on, jos sen edis- taa luokka•eroa., jos ne ha1uava·t rauhallista po-
25445: tysmielisyys ja ka111Sanvaltaisuus on muutakin liittista .ia taloudellista kehitystä. Lyhyesti sa-
25446: kuin vaaleissa käyiettäJviä komlauseita, niin ei 1 noen: on pelättävissä, että Suomen pitkä onnet-
25447: valinnan •pitäisi olla sille vaikean. Armahduks-en tomuustarina ei vielä ole päättyn~." !Samaan
25448: hyväksymisellä se voi ·huomattavasti vahvistaa suuntaan lausuu Ruotsin huomattavin :poliittinen •
25449: sitä kansanvaltaista ja edistysmielistä politiik- ihenkilö I_fjalmar Branting: ,Amnestiakysymyk-
25450: kaa, jota se väi,ttää ajava:nsa. Armahduksen hyl- s·en merkrtys on paljon suurempi ·kuin oikeuden-
25451: käämisellä keskusta sen sijaan itse sahaa ·poikki mukaisen ja valtioviisaasti sovittavan toimenrpi-
25452: sen oksan, jolla se istuu: Lisäksi tulee vielä, että toon onnistuminen tai tilapäinen kumoonmeuo.
25453: ne väestöainekset, jotka ovat keskustan valitsi- Ratk~isu måäirää kenties k•oko tien, mitä Suomi
25454: joita, nimittäin talonpojat ja vaikeissa taloudel- vastaisuudessa tulee kulkemaan. ·Se ·Saattaa mer-
25455: lffiissa oloissa elävM kaupunkien keskiluokat, .ei- kitä, valitaanko kehityksen tie, jolla pyritään
25456: v:ä.t voi kärsiä mitään valhinkoa amnestian myön- nopein edistysaskelin turvaamaan lainalainen jär- .
25457: tämisestä.                                                    jestys vrui hyväk:sytäänkö toinen toimintat~a,
25458:     ·Luulisi näin ollen kesikustwpuolueitilen. jruksa.van jolloin turvaudutaan itämaisen nyrkkioikeuden
25459: käsittää amnestiakysymyksen tåvattoman sisä- keinoihin."
25460: poliittisen merkityksen. Amnestiakysymyben                       Kun näinol1en ei voi olla epäilystäkään niistä
25461: kertakaikkinen tyydyttävä ratkaisu olisi suuri tuhoisista seurauksista, joita tyydyttävän arma•h-
25462: valtiollinen teko, jonka arvoa vaikealle sisäpoli- duks.en hylkääminen· mukanaan toisi, on aina-
25463: tiikallemme voi tuskin liian korkea:ksi arvioida. kin minun mahdotonta usko.a että se pääasiassa
25464: Se .ei merkitsisi ainoastaan tuomittujen varpautta- hylkäävä kanta, joka käy ilmi lakivaliokunnan
25465: mis:ta, vaan se merkitsisi meidän sisäpoli:tiikkam- porvarillisista va!Stalauseista, olisi keskustaJpuo-
25466: me varpauttamista :vhdest.ä •pruhimma·sta esteestä, lueitten viimeinen sana ·tässä asiassa. En voi us-
25467: mrkä on olemwssa toivottavan k!ehitys.suunnan koa, ·että keskustapuolueet ottaisivat niin ankaran
25468: tiellä. Hetki on todella naiJkaiseva. Mutta jos ed·esvastuun kannettavakseen sekä kansamme on-
25469: tä:mä ratlkaiseva. he'tki nyt porvaristomme luokka- nen että historian tuomion ed.essä. Ja juuri s·en-
25470:                                                                                                            195
25471: 1542                                    Perjantaina 28 p. marraskuuta.
25472: 
25473: 
25474: tähdeb., että tämän kysymyksen ratkaisusta riip-          muksemme kohtaa va.staan tehdä oikeutettuja
25475: puu niin sanomattoman .palti•on, että tämän kysy-         vastaväitteitä.
25476: myksen ·oikeasta ratkai.!Susta on o1eva niin mo-              Yksinomaan valti·ollisista syistä tuomittuda is-
25477:  nenlaista hyötyä, mutta sen vaäräistä ratkai-            tuu vielä vankiloissa ja 'Pakkotyölaitoksissa noin
25478: susta niin •1Jaljon ·'P!lihaa, tahdon viimeiseen saak-    3,800. Näitä .me vaadimme viipymättä varpau-
25479: ka toivoa keskusta1JuOll]eitten ihaluavam ottaa           tetta.viksi. Ja niiden y1eisten syiden lisäksi, jot-
25480:  asian vi·elä kerran harkittavakseen, tullakseen          ka tätä va1Jauttamista. ehdottomasti edellyttävät
25481: siinä tyydyttäväm:1Jään tulokseen.                        ja joihin jo olen viitannut, voi täinän va:pautta-
25482:     Eräs seikka, ei niinkään vähäinen, joka ke-           misen 1JUOl·es·ta. esittää lukuisasti muita näkökoh-
25483:  hoittaa eduskuntaa ar.maihduskysymyksen myön-            tia. Niinpä sre porvariston väite, että nämä olisi-
25484:  teisesti ratkaisemaan, ·on ulkomaisen kunnioituk-        vat päälkaipina:llisia, on väJärä. Heidät on tosin
25485:  sen ja arvonannon hankkiminen maallemme, jon-            useimmat tuomittu siitä, että he ovat olleet jdh-
25486:  ka maine 'PUnaisen ja val~oisen .terrorin vallite-       tav!llSsa asemassa kapinaliikkeessä. Mutta tuon
25487:  luissa on niin 13aljon kärsinyt. On muistettava,         johtavan a.seman he enimmäkseen saivat suojelus-
25488:  että maailman"Politiikan 'PaiTl:01Jiste ei ole ta.an-    kunti-en valheellisten lausuntoien ''Perusteella.
25489:  tumuksen, vaan demokratian kahda.lla.. Ja yleis-         Kun he olivat kukin 'PaikkaåmnnaUaan rpitkät
25490:  euroo,palainen demokratia, kuten Ruotsiin halli-         a~i·rut toimineet työrväJen luottamusrtoimissa ja ka-
25491:  tuksen äänenkannattaja, Dag'ens Nyheter, huo-            pinan aikana tietenkin joutuivat näkyvälle 'Pai-
25492:  mauttaa, 'Pitäisi arvmahdu~sM lju:lis•twmista Suo-       kalle, leimattiin heidät innokkaimm]ksi karpina.lH-
25493:  messa inhimililisenä ja viisaana tekona, jonka           siksi. Mutta sitä he eivät lahleskään aina olleet,
25494:  kautta Suomi voittaisi koko Eurorpan demokra-            kuten minä persoonallisen kokemuksen kautta lu-
25495:  tian kunnioituksen ja. myötätunnon. Ei tietysti          kuisissa ta11auksissa tiedän. Päinvastoin: oma-
25496:  käy kieltäminen, että Suomi sen kautta menet-            ten yhteiskunnallisten asiain tuntemusta he l)a-
25497:  täisi sen kunnioituksen, •jonka se valkoisella iler-     remmin kuin massa.t huomasiva;t, ·että oltiin vää-
25498:  rorillaan hankki yleis-enrollalaisen taantumuksen        rällä tiellä, ja koettivat sen takia vaikuttaa. hil-
25499:  silmissä. Mutta eiköhän maallemme sentään olisi          litsevästi -ja rauhoittavasti joukkoihin. ,Pää-
25500:  edu1lisemrpaa ·valita Länsi-·Eumpa,n myötätunto          ka:pinallisret", käyttääkseni cporvariston sanoja,
25501:  kuin Denikiuin ja J udenitschin myötätunto. Ar-          g.ensijaan olivat enimmrukseen sellaisia•, jotka
25502:  mahduskysymyksen rartkaisu on yksi niitä ky-             juuri sitä varten .kapinan edellä tulivatkin työ-
25503:  symyksiä, joilla. Suomen nuori valtio osottaa,            väenliikkeeseen mukaan, ja joilta rpuuttui kaikki
25504:  kuuluuko se itään vai lämteen. Ja ·sen vast!llu'ksen·    ,snsia1istinen lkouluutus. Mutta kun nämä olivat
25505:  Euroopcpa haluaa saada, ennenkuin se lo'Pullisesti       suo.ieluskunnille tuntemattomia, kun .heidän toi-
25506:  määrää suhtautumis·ensa ensi askeleita ottavaan          mintansa supistui yksinomaan kaminan yhteyteen,
25507:  tasavaltaamme ja sen m!lihdollisuuteen olla hyö-          pääsivät he vähemmällä ja ovat enimmältä osal-
25508:  dyllisessä taloudellisessa vuorovaikutuksessa niit-      rtaan jo Valcpautuneet. Minä siis väitän, että ne,
25509:  ten kansakuntien kanssa, jotka eivät heilaJhtele          jotka vielä ovat va:nkeina, eivät yleensä olleet in-
25510:  toisesta äärimmäisyydestä toiseen. '                      nokkaim"Pia ka;'Pi'naJl 1JUUhaa..iia, vaan sisäiltää juuri
25511:      Ne keskusta.n edust!lljat, jotka ovat ta~1Juvaiset    heidän kohtalolllsa. mitä liikuttavEman traagilli-
25512:  laa_i.ennettua armahdusta myöntämään, voivat              suuden. Mutta heidän va.pauttamisensa täytyy
25513:   väittää, etteivät he vastustakaan armahdusta,            tw'Pahtua myös siihen surullis·een tilaan katsoen,
25514:  vaan ainoastaan katsovat että sOJsialirnemokraat-        j.ota näille vwltiollisille vang'eille ffilerkitsee va-
25515:  tien vaatima armathdus menee <liian 'Pitkälle. Tä-       ;pamsrang-aistus. Kaiken vankilakidutuksen jäl-
25516:  män takia on syytä 'Pikimmältä:än tarkastaa, mitä        keen, kaiken armottoman .ia mielivalt;aisen oikeus-
25517: ·meidän esityksemme, joka näkyy la.kivaliokun-            käsirbtelyn ~iälkeen anneta•an näiden kansalaistemme
25518:  nan mietimnön neljännessä vastalauseessa, si-             kärsiä vankilaielämän tuska.a, samalla kun heidän
25519:  säHää.                                                    perheensä, heidän vaimonsa, heidän turvattomat
25520:      Ensiksikin s·en mukaan ei armahdus koskisi           lw'Psensa, epMoivois·esti <kam1J1Jailevat kovan 'PUUt-
25521:   yksityisluontoisia rikollisia, kuten mur.hren ja         teen ja vaikeiden olojen kourissa.
25522:  murhaillolttuj1en tekijöitä. Tällaisista syistä tuo-          Asialla on kuitenkin vieläkin eräs huomionar-
25523:  mittuja on tilaston mukaan noin 500. Nämä .ei-           voinen 1Juoli. Ei ainoastaan näiden vankien
25524:   vät siis tulisi armahduksesta osallisekisi. Mutta        omaiset .ia tuttavat, vaan koko Suomen työväJen-
25525:  koska on t01dennäköistä, että aina.ki:n osa heistä       luokka ja kaikki oikeudentuntoiset ihmiset, ulko-
25526:   ei ole saanut o~keata tuomiota, tulisi heidän jut-       maiden va1paamielinen porvarillinen mielipidekin,
25527:   tunsa uudelleen käsite[täväksi ja syyttömät sen-         eivät katso näitä vankeja .samallaisiksi kuin niitä
25528:   kautta va,pautetuiksi. Ei kai voida tätä vaati-          rosvoja, joiden cparissa heitä istutetaan. Tavat-
25529:                                                   Armahd uslaki.                                            1548
25530:                                    -~---'-------
25531: 
25532: 
25533: toma.n voimakas mielipide katsoo siis heidän jat- lmisemisen tarkoitm; kai on rilkollisen tekeminen
25534: kuvaa vankinapitämistään vääryydeksi ja vaa- vaarattomalksi j.a hän·en kasvat.ta,misensa. Mutta
25535: tii S·en korjaamista. On .epäilemättä vaarallista onko /henkilö, joka. on vw.paa.lla jalalla1 mutta jolta
25536: oikeuden dmalle arvovallalle, j.os se uhmailee näin on ka:nsalaiskunnia riistetty, sen kautta 'VallJraton
25537: yleistä kansarr oikeudentuntoa. Sillä tuota oi- yhteiskunnalle? Ei suinkaan; :vaikutus. on useim-
25538: kieutta vastaan eivät siHoin tunne katkeruutta miten •päiinvas.taioon. 'Tai vai'kuttaako ka.nsalais-
25539: ainoa,staan ne 3,400-3,800, jotka istuvat vanki- k.unnian riistwminen •asia.noma:is·e:en. keihottavasii,
25540: loissa, vaan lälhes puolet koko Suomen kansarsta., paranta~a·sti, kasvatbvasti? Eilpä tietenkään.
25541: jonka oikeudentunnetta jatkuva va.nkilnapitämi- TäiSISä:kin s:lllhteessa V'aikutus on P'äinva.stainen.
25542: He.l11 'lourkkaa. Siinä juuri on •rikosvang-in.ia valtiol- Se'kiä ylhteisk.unnan suojelus- että kasvatuskei-
25543: lisen vang-in vä1inen ero. Edelllinen saa osan- nona. ton kunnianpidätystu'Omio, ikmten Ilkka-
25544: ottoa! ainoastaan lähimmältä ·tuttavapiiriltään, lehti k·ermn erää<llä va11oisa:na hetkenään ·saMm-
25545: mutta valtiollisen vang-in asian tuntevat omak- v;asm la.usui ,porva1riston murheellisen itsepetok-
25546: s·een kaikki ne kansanainekset, kaikki ne p.oliitti- ·sen tyy!pininen merkki". Mainittu Ilkan k~doi­
25547: set mieli!pideyhtymä-t, joiden keskuudes-ta valtiol- tus muu.ten vrupa.utt,aakin minut rpitammMtä rpu~
25548: linen vanki on temma.ttu. 'rästäpä syystä jokai- humasta keskustalle kansalaisoikeuden palautta-
25549: oon kwnsa, joka. on tehnyt vallan/kumouksen, on mi·sen ·Puolesta, sill:ä seHaisen palautta.misen '\-ält-
25550:  ensimäis.elksi työiks.een ohjann.ut :kulkunsa Bas- tämälttömyys on tuossa I'lkan kiv.ioituksessa e6n-
25551: tiljin ja Krestyn porteille ja arvannut ne. Ja omaisen valaisevasti ·esitetty. Lhmetellä vain
25552:  sama;slta syystä ~jokainen valtioval.ta., joka s·yystä täytyy, -että vielä sen jäl!lmen kun maalaisli[ton
25553: tai toirs:esta •pitälä :ioukott.ain v·altioHisia IV'ankeja pää-äänenkannattaja myöntää. varatimuksen kan~s.a­
25554: - . val·tiollisia vastustaliiaan, sa.noisiu - vanki- laisoikeuden 'palauttamisesta täysin oikeaksi ja
25555: loissa, sen kautta. ~tse leimaa itsensä hirmiUval- kuva'a ne -epä.edulliS'et ·seuraukSJet, joita sen, kieltä-
25556: la,ksi, eikä siinä auta vetoaminen lakiin, saat'ik'ka mises•tä on oleva, että vielä ·senjäl•keen tämän puo-
25557: sitten sellaiseen poikk,euksellis•een t.ynkäedus,kun- lueen eduskunta,r~yihJmä }oko I{!Oikonaan vastustaa
25558: na·ssa sääldettyyn lai'llisuuteen, kuin mistlä meiUä tai myöntäiä täJmän ilm.nsa.laisluotrtam•uksen aino-
25559: on kysyimys.                                               astaan osa,ksi. Aivan keinotekoista on :eroittaa
25560:     rVastustaessaa'n valtioHis.ten 'Van:kioen vapautta- alunperin ehdolliseen varpa;u teen 1päästetyt eri
25561: mista 1esiin1tyy ·por"Voa.riston talholla selkin näikö- ryhmiksi ja. edellisille :myöntälä ka,ns·alai.sluotrta- ·
25562: kanta, että vankeja on •jo va,pautettu niin suu- mus mutta. jälk:Umäisi1le ei. Asiallista ·Perustetta
25563: ressa mää1rin, .ettei 1p~temmälle enäJä voida. mennä. sellai.s:eHe ja.ottel ul1e :ei ole olema·ssa. Jos kerran,
25564: Po11varisto v·iittaa. niihin 64,000 :een, jotka se on kuten I1kka ja edusta;ja Saarel•ainen ja edistys-
25565: .päästiämytt •varpauteen, losotu,ksekW, ,siitä, :kuinka puolueen! jäsen edustaja .Thunebe~,g-. Juovutaart
25566: lemp1eä se on ollui. Mutta ovatko nuo 64,000 si1.tä oikeiston 'ka.nnalta, että kansalaissoda.n joh-
25567: sitten todellakin vapaita? Ovatko !he tod:ellaik:in dJosta tuomitut ovat mid·että;vät oilkeudettoma•na
25568: va,paita kansalaisia isänmaassa? Eivät. Sillä pariaslu01kkana, niin Hi jåä .läJlie1le mitääJn uskot-
25569: va!PaUJdella, joka 1hei'lle on a.nnettu, ·ei tod•ellakaan tavaa, selitystä, lilliks.i ionkun osan edelleen piifä-
25570: :käly kerskuminen. 1SiUä se on .paria.sluokan va- min·en pa,riasluokka:na olisi ta:r.peellista ja hyö-
25571: pautta, joka on annettu heiHe., 1koskei yh,teisku•nta dyllistä, _i.os kerran iJioisen osan 'Va[noa.minen siHä
25572: ky81llnyt. <elättämään lniin ISumta vankHaumaa. ta.vooin on tarpeet'o'nta .ia valhingollista.
25573: !futta se ·oikeus, joka ehdottomasti kuuluu kansa-            -Niiltä lillonria ja m1tä ·painaiVimpia. syitä !Vas-
25574: laisvapauteen, oikeus vrup•a.aseen elinkeinonha,r- taan:, jotka puolusta~Vat yleistä v11i!pymätöntä
25575: joibta.mis•een., oilueus vrupaa,seen julkiseen toimin- val:tiollista a:rmaihdU:sta, on porvariston twholla
25576: taan, se on heiltä riå.stetty.                             yl-eensä voitu esittä:ä vain hämm'äJSityttälvän :heik-
25577:     Kun me srosiaalidema:kraatit v.aadimme ehd·on- koja syitä. E•nsimäJinen näiden va.sta.väitteid,en
25578: alaiseen 'va:p•auteen 'Piääsrfiettyjen va1pantta llllUU- joukossa on se väite, ettiä oik!eus vaatii, että ri-
25579: iiettavaiksi todelliseksi, oikeaksi vrupoaude:k.si, niin kolksesta tulee senraita ran,Q;aistulks•en. Mutta. se-
25580: ei tåtä vaatimust.a vord.a 'Vastustaa millään oi- hän ei 'ol·e totba. Sil,]ä yllin 'kyllin <m esimerk-
25581: keudellisilla tai yleiseen etuun no~aa.viUa s,yilliä. kejä sii•tä, että .meidän maassa;m.me oikeus :ei ole
25582: Sillä oikeus:periaa.te .io hylkää ehdolliseen va;pau- va·atinut tö:rkeim•pieniillään val-koisten rikost1en
25583: den men:etykseen yihdistetyn ·dhdottoman kansa- rankaisemis•ta, oli:pa sitten kysymys joukkomur-
25584: laisoi:kewden menetyksen. S'itä paitsi ei voida hista, laittomuudesta ta.i suomstaan val:tiopettu-
25585: sano.a sellai•s.ella tuomitsemisella saavutetta:van ruudesta. Minä luulen muuten osoittan,eeni, ku-
25586: ainoa.taka.an niistä taV:k.oituspocistä, joihin mn- , V'altessruni ilmpina'll• syitä ~ia ilmikkea sitä väki-
25587: kaisemisella. kuitenkin •on 'PYrittävä, jos se ta:h- •valtaa ja vääryyttä, .iota ka:pinavanke.ia kohtaan
25588: trO'o l"äydä muusta kuin .sok:easta kostosta.. Ran- on harr.ioitettu, että oik·eus juuri vaatci.i lopetta-
25589: 1544                                       Perjantaina .28 .p. marraskuuta.
25590: 
25591: 
25592:  maan, ja mitä pikimmin, tuon valkoisen ran-                  ryörpyn oikeisto .on: !Vis.Jmnnut niitä lhienkilöi.!tä
25593:  .g-aistus.raivon ja hyv]ttämaän :täihänasti,set oikeu-       vastaan, jotka vfåhälllklin <epäröiden suhtautuivat
25594:  denlouMmukset yl1eiseHä armah'duksella.                      tuohan laillisen valtiavalla;n kavallukseen.
25595:      'Mutta void:a,an ·porvariston taholla huOim'll!ut-           E;d·elleen oli Nikolai II meidän laillinen jå, jos
25596:  taa: va~k'ka ra.rrkaisemi:sessa onkin menty liialli-         vai 1•uottaa rovastiemme :puheisiin, myös rakas-
25597:  suuksiin, ~niin oli itse rikos 'lmitenlkin niin törkeä:ä     tettu h'allitsr.iamme. Mutta kun V'enäjän sota-
25598:  laatua, .että 'S'e S!elilttwä .rang1aistuksen a.rmotto-      vä.k'i ja 1kansa. <teki ka,pinan laiUista esivaltaansa
25599:  muud,en. KaiPinalliseilhan <nousivat laå'llista yh-          va.staan .ia ·onnistui SleJll lkuk<istamaan, juhli :Suo-
25600:  teislkuntaa vastaan. He telkivM itsensä, syypå.'iksi         mien ,pnrvaristo ·tätä tapausta 'punaioot 'na;what
25601:  rikoksi~sta suurimpaan, valtiovetokseen, ja ovat             naminläJvessä. Ja tä;mä V.enäjlän vallankumous
25602:  siis tä:ysi,n ansainneet s~en, mitä heille on telhty.        esiintyykin isänmaamme vapa.u,den rpela.stajana.
25603:  Niäli'n void<aa.n sanoa ja san10taan murstamatta,            Sillä ellei N~kolai II :n l'aiUista valtaa olisi lait-
25604: että sama rporVlrui~sto monessa muussa yhlbeydessä            tomasti 1kukistettu, ei isäJnmaamme oHsi s·e its~e­
25605:  itse rJ:lyV'äJksyy ja ihannoi ikapinan laillista yh-         näi<nen va.ltio, 'mikä se n:vt on. Jakainen myön-
25606:  tei,smun:taa v~astaan eikä 1pi<dä sitä rikokoona.           tää ettlä laillisella t31Valla :Suomi :ei !ikinä olisi
25607:  Nuija,sota oli talorupoikieru ka1pirua l!!Jillista ihaUi-   vä:ässyt va1pa.wksi ·venäjän ikeestä.
25608:  tusta 'vastaan, muitta [historiankirjoittajat .ia ikoko         ~Historia suvaitsee siis, suomala,i,selta .valtio-
25609: kansa, muutamia aateHsmieihiä ehkä lukuunotta-               rikos-'oikeudelta lupaa kysymläJt.'tä, käJyttää tar-
25610: matta, tunteva;t myötä,tuntoa jumri kapin,aHisia             koituSiperi'ensä hyvä1ksi 'illY'ÖS laittomia. keinoja.
25611: kohtaan eivätkä si'lloista laillista hallitusta koh-             En malta olla vielä mainitsematta eräst'ä usein
25612: taam. Yksimielisesti imyönnetääJn, että Klaus                käytettyä esime:riklkiJä, nimittäin Rans.kan suurta
25613: Flemming oli julma karusan sortada ja ka:pinan               va;llankumousta. Ei ikukaan rpulhu rikoksesta,
25614: syyksi ei ·etsrtå. J aa:kko Ilman, Pentti Poutun y.          joka. silloin ta:palhtui Ludv~_g XVI la.illista. 'Valtaa
25615: m. johta.j.ain 'kii:hoitusta tai krupinallisten luon-        vastaan vaan rpuhutaa;n sen k<a~Pinan, sen valtio-
25616: taista halua vwin IPaäistä ihävitt'älmään lkaiklkea          petoksen suuresta menkitvksestä. S.e .iOJhtuu siitä,
25617: .i'ärjestettyä lainalaista ylh:teiskunt,aelämää, vaan        että ilman Rans1kan. vallarukumousta 'ei olisi ny-
25618: tunnusteta.a.n, 'kuten Lirudeqvistin 'his'tmiassai sano-     kyistä lmpitalismia... Mutta lkun ka;pitalismi on
25619: taan, :että ka'T>inan syynä o'li ,'Se monenlainen            valt:iorpetoksen tuote, niin on:kio niin ~hime, jos
25620: so.rto, jonka alaisena ta1onpojat !kauan. olivat ol-         .i·oiikut yri:ttä1vålt toteulbtaa sosia:li:smia samalla ta.-
25621: leet". Ja osottaakseen, että nui'.i~rka1pin:a ·ei ai-        va'lla.
25622: heensa ·puolesta yle1ensä eronnut kaminoista, huo-               Luulen "\Coirueeni osottaa., etbeiväk kaiPinat ja
25623: mauttaa tohtori Lindeqvist, että nu~jaJka,pinan              vallankumoukset ole sinänsä porvarienka.an mie-
25624: syy, kansan s~orta,min.en oli s'ama syy ..~ioka kai-         l-estä 'katalirrn,rpia kaillkista rikoksista, vaan h:vväk-
25625: k'issa ma.iss'a j.a; ka:iil'"kina aikoina on aih-euttanut    syväit he n:iitä tiräJissä t~pauksissa. ja ovat käy.ttä-
25626: raihvaan mete1eitå.".                                        neet niitä itsekin va.ltiollisina, toimint,a;muotoina.
25627:     !M,utta. fVlerla.uskohtia maa,m.me tllistol'iassa. on    Is!tuuhwn tässäikin edus1kunnassa 1JOil'Variedustajia,
25628: useampiakin.         Käsitteleekö Suomen !historia           jotka välhä:n toista vuotta sitten kuninka.anvaa:lis.sa
25629: :&ustaa III :tta v~altiop:etturirua ja, roscvona, va~kka     :yrittivät valtioiPetosta, ja eihän ole kulunut
25630: hän k!äytti aseellista 'voimaa (lmnsaned·usllmntaa           kauan siitä, 'kun oikieistosa,nomalEJhdissä ·suoraMl
25631: vastaan ja ;teki va<ltiopetoksen ja va,ltiok,a,ruprpauk-     on uhatt·u ,lfi:a~PinaUa, ja Manm.eriheimin :]{iolman-
25632: s.en? Ei. EdelläJmain:ittu Lindeqvis.tin historia            oolla tul~emisella.
25633: t:vytyväis·ena nimittää tuota kunilllkaalli:sta val-             J'Os si]s olisi kysymyksessä joku porvaTiston
25634: tiop~etost,a ,isänmaalliseksi teoksi". Muita 'kuu-           etujen mUJka.inen ka~Pina ,tai vH;iklkapa ma,arupetos,
25635: luisia VJaltiorpetltureita. ja vallarukumou:kseHis·ia        niin !pitäisi tämäm. maan korkeasti 01J'J)inut oi-
25636: tuntee Ruotsin~Suom1en historia ainakin Eng<el-              keisto huolen siitä, että sellainen kwpina tulisi
25637: hrechltin, Kustaa ~Varusan .ia Kaarle XI :n.                 kuv·atuksi kaikkea muuta kuin rik,okseiksi. Mutta
25638: Mutta, ik<uten A.ug-ust .Strinruber_g huomaut<baa,           kun nyt .aTVostelta:vana 'Olev'a kapina onnettomuu-
25639: heitä juhlittiin s~nlkareina, vaiklka !he rilkkoivat         deklsi <Sattui olemaan alaluoikan k~av~na, siis 'POr-
25640: valan j'a la.in.                                             variston etujen vastaå<nen ka,pina., niin ei se saa-
25641:     Aiivam vi1im1e vwosien ihistori!lJSta löydämme           vuta porvruriston taholta edes 'VähintäJkä:än ym-
25642: myös ·esi:merkke.iä sella.isista v~altio,petoksista.,        mäJrtMn.y&tJä.                 ·
25643: joita porval'isto ilhailee ja ylistää. Mikä salllka-             Arv.aH.n että s~anotun .iolhdosta ,minua mahdolli-
25644: ruuCLen säidekehä :vmpäröikään jääkäriliikettä.              sesti syytetään 'kapinan h:vvä:ksymisestä. Mutta
25645: Ja kuitenkin se oli .selvä maankavallus, ma;an-              se, !ettå. ymmä1rlää _i.onkun ta:pa:htuman historialli-
25646: kavallus, josta r:ikosla,mi säJätää kuolemanran,gais-        sena ilmiönä, ei todista, että hyvälksvv itse teon.
25647: tuJks'en.. Mutta •me tiedäm:me, minlkä. ·solvauksen          M:inå en sosialidemoikma;ttina lhyvruksy. !IDiitään
25648:                                                      Armahduslaki.                                                   1545
25649: 
25650: väJhemmistökrup•inaa. Niimplä olin vuonna 1917                   oli voi,maton. Minä ib.et/kenä tahansa voisi·vat ka"
25651: mukana tek~mässä vo~tavooi estääkseni työväen~                   pinaHiset saad·a ka·umun.gin. ~äsiinsä. Näiin· 'luki
25652: puoluetta luiS'Ulmasta diktatuurin tielle, Mutta                 silloin sanomal:elhdisslä. :Mutta. 'Pal.ionllw osoittau-
25653: täJmä kantani 1ei j.olhdu siitä, •että va.stoin 'hisotio:vian   tui olevan rperä:ä tuossa kaikessa, kun saatiin oi-
25654: selviä opetuksia. hylkäisin jokaisen ka·pinan ja                kea.t tiedot? Eivä juuri mitää!n. Pelastusä.rmei-
25655: kaikki vallaillikunwukset. Päinvas•toin olen va-                .iassa oli 'kyl:lä pidetty kO'kous. Mutta s.e ei ollut
25656: R:uutettu siitä, että väikitval·ta.isia llmmousliiklkeitä       m~kää:n kaminallis.ten koik10us., vaan aivan tavalli-
25657: tästä edeski·nmäin maailmanlhistorirussa tulee ta-              nen fl'elssarien kokous. Ja tuos•sa kokouks.essa
25658: pa'htumaa.n. Puna:kruartin kapinaa ei void-a. lhy-               oli kylläkin ved:ottu ulkopuolisten voi.main wp·uun,
25659: väiksyä siitä syystä, että s~inä koetettiin väJki-              mutta nå,mä a.vunlhuudot eivät tarkoittaneet Kuu-
25660: vallaUa paikottaa kansa.n erremmistö alistumaan                  sista eikä Ea.l.iusta.
25661: vähemmistön taihtoon ;ia että tuo yritys hetkelli-                  ,Samanta1painen oli kuuluisa ~iääikärika:viua.
25662: s·een aseelliseen vtoittoon:.kin ·päia.ttyessä,:äm ei olisi     Yleisölle a.nne.ttiin :vhteen aikaan se käsitys, että
25663: voinut V'iedä maamme ta,loud·ellista kehitystä                  .iäJäikärit olivat jokseenkin kdlwnaan kaipinal.Iis-
25664: eteenpäiin vaan ba1ksElpäin. Demokratian kan-                    ten puolella,. Kun sitten täJstäJkin asia,sta saa·tiiu
25665: nal.ta tämä vaHanikmmous ei ollut välttä1mäitön,                 selvitystä, niin oli köko tuon :pelottava:n k3Jpinan
25666: sillä 'd1emolkraattis.ia .muotoå•a voitiin saavuttaa ja         takana yJks,i ainoa rakastavainen pa:ri .
25667: o1i saa:vutet1JU vähemmän tuskallisilla keinoilla,                 . En ikmitenkaan twhdo pa1rma, ko·konaan l·eikiksi
25668: ja sosialismi•n kannal•ta .s·e taas. oli rto:ivoton, ;iär-      hminahank:keita. Sillä näkyy olevan työväen
25669: jetön yrity•s, sillä meidäm taloudellisesti kehitty-            kes'lmudessaikiru .ioi-ta1kin nii~n y ksinlkertaisia
25670: mättömis.sä aJoissa ei ole sosialistisen tuotanto-              yJksilöitä., jotka luulevat ka:pinalhommia. hyväksi-
25671: tavan edelly·tyksiä viel·a tällä ilmvtaa.                       ll:in •kei·noksi halllllpa,i.s.iin saakka aseistettua pm-
25672:    Niin sanottu joht.ruja.kysymys myös on yksi                   varistoa vastaan. Mutta 1pääJasia on, etta a:nin-
25673: n:iitä, jota kä!ytetä:än a•:vma1hdu1ksen · vastustami-          käänlaisia työ'Vä>enika,pinan mahdoilisuulksia ei ole
25674: seen. Krupiruan ipä!äl.iohtaji1le ei voida. :myöntäJä            olemassa. E.ikä S•i·is seliaiset krupinarpuuhali.lut
25675: ar:mailldusta, sanovat :porv-arit. Mutta tämä on                jos niitä olisikin, vähä!äk'ään 1heikonna pol'lvaris-
25676: vaa•n veruke, jolla •kaeteta:a:n kiihottaa, :porvaril-          ton valta:a, va>an rpäålllvastoitn sitä vahlvistarvat
25677: lista .mielipi·dettä amnestiaa 'vasta·an. Itse asias.sa          (Vasemmalta.: Aivaa1 -oikein). Ei parvari.stolle
25678: kuten tosiasiat seJViästi osottava,t, porvwris11o ei            V'aan työväenluo'kal:le itseUeen vvat kommunis-
25679: tahdo myöntä!ä armahdusta ei joukoil.le eikä johta-             'tien menettelY'tavat turmiollisia. Eivätkä kom-
25680: jille. Vain luullaanko kenenkäiän us1kovan ka-                  •muni•stit, kuten on voitu huomata,, niin paljon
25681: pinan johtaciiksi mitä 64,000, j.oilta yJhä edelleen            hyökkääkåän porvaristoa vastaan>, kuin juUTi ja
25682: on riistetty kansalaisoikeus •ta.i niitä 4,300 jotka            a·lituiseen työväen sosia.lide.mokJ"aattista toimin-
25683: edelleen istuvat vankilois.sa, Silloinhan. karkki               taa vastaan. Mis<Sää!n ta1pauksessa ei iko:manunis-
25684: 70,000 punakaartilaista oli•sirvat olleet :pääjohta-            tien ·salainen toiminta ik1el,pa:a syyksi arunahduk-
25685: jia. Mutta sellaista ylellisyyttä ei kai tpuna:kaa.r-           s-en hy'lkäälmiseen sill-ä !päinvastoin tläytyy artnwh-
25686: tillakaan •oJlut.                                                duik.sen riistä:ä ammwttika pinallisilta. serrkin vä-
25687:     Orkeana .'Patentt.ikeinona, amnestiaa vastaan               häisen 1kannatu"l~s·en, mi'kä heillä muuten on. Jos
25688: kä;ytetään n. s.. uutta. ika;pinaa,. Eun vaan lausu-            siis ,porvariston ta,holla •olisi ni,itä, .i·otka :todella
25689: taanlkin sana, a!Ill'ruesti:a, niin heti al1kaa :p•orvaris-     vaka>vissaan pelkäävät kapinaa .ia bolshevismia,
25690: ton joukosta kuulua huuto että uusi· kapina on                  niin noudattakoot sell'alista. politiikkaa, ettei työ-
25691: puh:keamaisiUaan. Samaa virttä veisaa lakiv·a-                  väenluo.kikaa toivottomuud:essaau saateta odotta-
25692: liokmntakin kesäi.sessä mie.tinnössäiä,n 'pU:huessaan           ma:an '!lJPua väkiw11l taisilta rmyHålköiltä. J.a jos
25693: viimeaikaisista y~hteis]mnna1lista jä!1j,estys.tä 'Uh-          porva.ri·sto sellaista m•olitiikkaa, lJioudattaa, niin
25694: kaavista ilmiöistä ja myös nyt esillä olevassa                  se voi sanoa Englannin nykyisen kuuluisan, :pää-
25695: la:ki'valiokunnam. mietinnössä ja siihen liittyvissä            ministerin tavoin: ,Minä en p-e>1kää holshevis-
25696: porvarillisissa vastalauseissa kummittelee tuo                  mia missään maassa, jota hallitaan hyvin; sitä
25697: sama uu.d1en kapinan ·pel'ko.                                   vastaan on tais,teltava myötätuntoisella. oikeu-
25698:    ,Minkälaisia ovwt sitten näimä niin· u'hkaa va.t il-         d:ella,". (Vasemma-lta: I~os:ka hallitaan ihyvin
25699: miöt •olleet? Enimlllläkseen lkä:rip·ä>siä, joista on           tätä maata?)
25700: tehty härkäsiä. Kuten esimerkiksi kevää1linen                       ~Tässä yhteydessä., kun on kysymys kmpinan
25701: Viipurin ka!Pina, Tuli tieto, ·etta ViiJpurissa oli             pelosta. .ia• yhteiskunnan turvallisuudesta, ei voi
25702: lainalainen jäT.iestys aivan kukistumaisillaan.                 salata sitä, ~että täissä maas.sa ]mlurvan vuoden
25703: Sotaväki oli, niin kertoivat säJhlkösanomat, miltei             aikana on ilma utunut myös todellakin vaara,Ui-
25704: ko'konaa:n karpinallisten vuoleHa, .iotika >pitivät             sia kwpinahanikkeita.. Kuka tta1hansa on voinut
25705: kokoaksiaan .:pelastusarmeijassa..          Hallitusvalta       huomata sen. Mutta nämrä tod:elliset kapinalliset,
25706: 1{)46                                     Perjantaina 28 p. marraskuuta.
25707:                                       ~~~--~~~--~~-~~-                           ""   ----~----
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 
25712:  nama toifalliset .demO:kiraahtisen yhteis:kunta\iä:r-       tamiseen ja oikeuksiinsa. saattamiseen, myös ensi-
25713:  jestyk:sen viholliset, nä:mä ovat löydettävissä tä-         luokkaisen tärkeään sisä:poEittiseen ratkaisuun,
25714:  män eduskun.DJan .ia rpoliittisen elälmän. oi1k1ealta        tehokkaaseen iskuun sekä oiJkeistoa että kolllimu-
25715:  sivustalta. (Vasemma1lta: Valkeanruusun rita-                nisteja v·astaan, niin on meidän puolestamme
25716:  reita ne ovat.) Ja näitä 'kapinan valmistajia. on            tuskallista •nälhd!ä keskustan ta,l'lp:eettomasti ja lv-
25717:  täysi •syy ipitä:ä silmällä. Ne ova.t varurallisia.         hytnäköises.ti uhraavan ainoan tila.isuudoen suu-
25718:  Silliä •niillä salailiittoJaisilla on kä.sissään ka.~kki     ren, 1va:ltioviisaan teon tekemiseen. Aikaisemmin
25719:  tärkeät as•emat ja..va•rtiopai1m,t .ia, häipeä tunnus-       mainitSoemani Ruotsin hailituJksen äänenlkanna;t-
25720:  taa, heiUä on .etu1vartiojoukkonsa tä·ssäokin huo-           taja ,Dagens Nylh.eter" •puol•usta;essaan ·af!ma:h-
25721:  neessa. Nälmä /kaJpin.oitsijat koettavH:t kaikin. 1kJei-     dusta terV'een hl·s.oituksen ·ia unlhoitwks·en 1keinona
25722:  noin. estää kansan:valtaista lainsää:cläntötyötä,           käsittää:kin täJmä:n lausuessaan, että ,tuskin mil-
25723:  t.ehdä padamenttariStill~n malhHottoma:ksi, halven-          loinlka,an tulee Suomen porvaristolle tällaista ti-
25724:  taa- edluskunml'n ja. kansa'kunnan arvoa jonkun             laisuutta luokkaviihan lopettamiseen". Että ·lo-
25725:  varllantaV'Oitteli.ian lhyvälksi. Ja heidän pyriki-          puillekin valtiollisia vankeja, ja valtiollisista
25726:  myksenäJän, on Byö•stä lillaa:mme sotaisiin seikkai-        syistä tuomitui<lle ennen pitkää vwpaus on myön-
25727:  luihin, joiden va.rjo.ssa be -voisivat uwdi.staa sen        nettävä, s[itäJhän ei voi olla epäilystäikään. s~
25728:  vallankaaippaukseTlisen 'Politiikan, _joika •viime           V'oi olla .korkeintaan v•uoden, rparin, kolmen asia.
25729:  vuonna Saksan taantumu•ksen kulkistumisen takia             Mutta mitärän ·'Poliittista ar:voa ei sellaisella! laa-
25730:  ei onnistunut, mutta jonlka he toivovat nyt !har-           .iennetulla wrmaih!duksella ole si'lloin enää.n. Nyt
25731:  taasti odottamani'~! venäläis·en hra:ntu.muksen. tur-       voidaan vielä sanoa, että tähälnasti armahdus on
25732: ·vissa par0mmin onnistuvan {Vasemmalta.: Hä-                 ri]ppunut Svinhufvudeista ja, Mannerheime.is·tä
25733: ·peä!)                                                       .iw s·entä1hd,en tulos on ollut huono. Mutta mitä
25734:     En rylh(!.y -Yksityiskohtaisesti käs]ttelemään           vo:iJda.an eDJää sanoo senjoäl'keen :kun eduskunta
25735: 1akivalio•kunnan pälätöstä. <Sen tekevat ne rVIh-             otettuaan rusiain ra.tlmisun olllliin käsiinsä, on osoit-
25736: mätov·erini, jotk•a ovat mainitun va.l:iookun·na•n .iä-      tanut kansansa työväenluokkaa kohtaan yhtä
25737:  sema. Laikivaliokunnan. t:oin:en. va.stalause, joka         suurta :vmmärtämät:bömyyiJtä ja pääa:siallise·sti sa-
25738:  keskustan koLmesta :eri ehdotuksesta an vähem-              maa. sisi:iJp'oliittista suuntaa kuin Man.merheim.
25739:  män huono, sisältä:ä1 kyllä laajennetun arma:h-             I~es~musta•n kanta .ia senmukainen rpäätös osoit-
25740:  duksen .ia s-en •kautta sekin toteutettuna tietysti         taisi, •että ednsktmnan politiirkalla .ia Manner-
25741:  olisi tervetullut niille muutamille saduille, jotka         heiminpolitiikaHa. •ei ole mitään ol-eellista eroa.
25742:  päiäsisiv,ät va1pauteen ia niille tuhansiUe, jotlka         Mutta arvaalmattoman tä:nmeää olisi selvästi osoit-
25743: saisi<vat kansalaiskunniansa. tl:l'ka.is.in, joskin eh-      taa, et.tä ai1v:an ratkaisev3i 1ero on juuri siinä suh-
25744:  dollis:esti. Mutta 1äihes 3,000 valtioiHsta, vankia         teessa olemassa.          Täitä odottaa, juuri tvöväen-
25745: jäisi vielä rtr,o.l1kkoon tvrmäJän ja pari!kymmeniä-'        luokika måärätäikseen kantansa. Ellei edu~kunta
25746: tuhatta jäisi ed•elleen kansalaisluott.amusta vaille.        talldo sitä 'Osoittaa, 1on se ty,öväcen1uoka,lle varma
25747: Va~kka ,n;yt :vihteiSokunta ei välittäisikä.än näild•en      oso~tus siitä, että kommunistien puheet ovat to-
25748: va.nkien ik<ohtalosta, nä~d•en kansa,laisluotialllluk-       denmukaisia. Tuonoompa,na, telhtävät amn:estian
25749: sensa, menettäineiden ko'htalosta. niin on ·tällai-          laa.j.ennukset eivät enää voi tätä seikkaa toiseksi
25750: sella va:janaisella amnestiaLla toinenkin v&a,               mwuttaa. Otol.linen hcetki on au:tta,maHolllla•sti sil-
25751:  v.ika, joka ·suora:~taan vallrirrug-oittaw keskustan om~a   loin menetetty,
25752:  etuja. Sen kautta nim. tälmä kysymys ei tulisi                  Kaikki se, mitä olen ko'ettanut esittää, toivoak-
25753: lopull~sesti 'rat:kaistuksi, Se ei p.oistaisi aJ1mah-        seni osottaa, että armahduskysymyks,en. ratkaisu
25754: dusa.siaa .p·äivädädestvksestä.            Kysymys jäisi     on nvt sillä a~teel.la, että: eduskunnan on vihdoin-
25755: edelleen avoimeksi oleellisesti aivan samanlai-              kin ~'till avulla. te.htäv;ä kan.sa1aissodasta.mme lopul-
25756: sena k1uin tähänlkin asti. Mutta ne arvokkaat                linen selvitys. Muiostakoon:porvaristo, ·että sisällis-
25757: sisä;poliittiset e:dut, joita a1rma~hdu•ksen kertakai'k-     sota:mm'e lo'Pputiliä ·ei ole vielä tehiy; vaikkakin
25758: kin:en miJmai,su tu~ott.aa, ol:Usivat siten menetetyt.       toiselta taistelevalta puolelta on riistetty a1seet,
25759: Heti seuraavana ·päi~änä 'herätsi armahduskysy-              ja,tkuu yhä edeHeen luokkainväliruen •sota:tila täy-
25760: mvs jälleen uudelleen ·esille, .ia siinä sitä sitten         dessä mita1ssa. Ja. tämän sotatilan jatkuminen,
25761: oltaisiin. J·os me sosialidemokraatit kommunis-              samalla 'kuin se tekee ~mahdotto:maoksi säännöHi-
25762: tien tavoin ta1htoisimm:e yl1ämitä.ä eduskunnal1ista         sen kehityksen, on luoma.isillaan meil•1e tpeloitta-
25763: toimintaa 1häiri•tseviä ,tekijöitä, niin ei meillä tie-      van sisälp'Oliittis:en Elsass-Lo,t'hringen rky,symy.k-
25764: tenkäiän olisi mitään talla~sta. afllllahduks·en 'pala       sen, kvsy.myksen sokeasta k<ost.osta1, jon1ka hyvi-
25765: palalta, tavahtuvaa tiputt.elemista va·staan. Mut•ta         tystä .ianoava työväenluokka tul·ee a;setbmaa.n ai-
25766: kun :me arma!hdus,ky:symyksen ra.tkaisulla py-               no:&si päämäär:akseen.. Tämän onnettomuuden
25767: rimme, paitsi asianomaisten hen1ki1öid·en •va•paut-          välttämiseksi .tariot.koon eduskunta nvt kunnial-
25768:                                                   Pöydällepanot.                                               1547
25769: 
25770:   l~sta :raUJhaa Suomen tvöväenlluokaUe. Vain siten           Ehdotuksen lisäyksistä 1919 vuoden tulo- ja
25771: • voidaan estää •poriittinen 'kehitybeilllme luisu-                          menoarvioon
25772:   masta vääirään suuntaan. Mutta. sellaista pak-
25773:   korauihaa, ·seHaista •sietäm!Ltöntä välkivaltarauhaa,     sisältävä tänään eruuskunnalle jätetty ·hallitu!ksoen
25774:   jota porva1rilsto tälhänasti on meine pistimiten tur-     esi!ty.s esi.tellä.än ja pa;nnaan pöydäl~e ensi tiistain
25775:   vi!ssa ta·rjonnut, sellaista ei Suomen työväJen-          täysi-istuntoon.
25776:   luokka, ei mikään sosial:Udemokraa.ttinen puolue
25777:   täs•sä maassa tulee ikäJnä hyväiksyomään e~kä siihen
25778:   alistumaan. (Vasemmalta: Hyvä.)                           Ehdotuksen evankeH.s-luterilaisten ja kreikkalais-
25779:                                                             katolisten seurakuntain papiston virkataloihin
25780:     P u lh e mies: Kun aika on nioin p:UtkäHe ku-           kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueiden lunastami-
25781:   lunut keskeytetään esilläolevan asian 'käsittely.                               sesta
25782:   Sitä ennen vo~tanee kuit·enkin esittää p;öyooHe-
25783:   panot.                                                    sisäiltä'vä haHituksen esitY!s, joka, tänäiän edus-
25784:                                                             kunnalle jätettiin, esite:Uään ja, vannaan pöydälle
25785:                                                             ensi tiista.in täysi-·is:tuntroon.
25786:                     Pöydällepanot:
25787:   12) Ehdotuksen laiksi oppivelvollisuudesta ja laiksi 1
25788:          kansakoululaitoksen kustannuksista                   Seuraava täysi-i,stunto on •tänlä!äm lauantaina
25789:                                                             k:lo 12 päiväHä.
25790:   sisäl:täivän h·allituben ·esityksen johdosia laa9.1ittu
25791:   si'vistys·valiOikunnan mietintö n:o 5 esiteUä'än ja
25792:   pannaa·n pöydäHe ensi tiistain tä.y,si-istunrtoon.
25793: 
25794:            13) Ehdotuksen työsopimuslaiksi                     Täysi-istunto päättyy k:lo 12,50 yöllä.
25795: 
25796:   sisältävien ·edus•kounta-es]ty.sten ja, samaa. as~aa
25797:   koskevan anomusehdotuks~m johdosta laadittu                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
25798:   tyäväenasiairuvaliokunnan ~mietintö n:o 10 esitel-
25799:   lään ja pannaan pö~dälle ensi tiistain istuntoon.                                        Eino J. Ahla.
25800:                                76. Lauvantaina 29 p. marraskuuta
25801:                                                          k :lo 12 päivällä.
25802: 
25803:                       Päiväjärjestys.                                          Päiväjärjestyksessä oleva asia:
25804:                                                             Siv.
25805: Ilmoituksia:                                                         Ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikoksista rangais-
25806:                                                                       tukseen tuomittujen henkiiöiden armahtamista
25807:            Ensimäiiu::~n           käsittely:
25808:                                                                      sisältävfun ed. Huplin ja Tannerin edusk. esit. n:o
25809:    Ehdotus .Iaiksi eräiden valtiorikoksista                          49 johdosta. laadi•ttu lakivaliokunnan miet:irutö
25810: rangaistukseen tuomittujen henkilöiden ar-                           n:o 16 esitJellääin mainituJlJ lainsäätämisa•siaJl ja t:
25811: ma;htamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549   kuvaa ,e II s i m ä i s t ä: k ä s i tt e l y ä var-
25812:    A s i a k i r j a t: Lakivaliokunnan miw                          .ten..
25813: tintö n:o 16; ed. Huplin ja Tannerin edusk.
25814: esit. n:o 49.                                                          Keskustelu:
25815: 
25816:                                                                          'Pääminis.teri V en n o 1 a: Vaikeimpia. ja. arka-
25817:                                                                      luontoisimpia ·kysymyksiä mitä Suomeii nuorella
25818:   Nimenhuudossa merkitään pois•saoleviksi ed.                        tasavallalla •on sisä,poli tiikassa ratkaista vana, on
25819: P. Wirkkunen, Collan, Colliander, Hakkila,, Hol-                     kysymy,s siitä, millä tavalla saadaa:n ne syvät ja
25820: ma., Homen1, Horn'bo-rg, Kallio, Kauprpinen, Kok-                    katkerat jälj.et, mitkä surullinen punaka:pi:na, j,ätti
25821: ko, Kontu, KoskeEn,, KujaJa, Kukkonen, Lauren,                       jälkeensä, niin tasoitetuksi että ,toisiaan vastta,an
25822: Leivo, Leskinen, K. E. Linna~ Loukko, Ma;lmi-                        seisseet kansanluokat voisi'Vat löytää toinen toi-
25823: vaara, Nev~nJi,nrua., Niskam,en, Oja, Paasivuori,                    sen,sa yhteisessä positiivisessa työssä isänmaan hy-
25824: Patinem, 'Pitkän,en, Ri.ntta'la:, iSaarikivi, Sarliu,                välksi. Nykyinen, kes'kustahalliius ,näkee iässä
25825: Särkkä, .Tanmer, rra.vastäM:i, WaJkonen,, von                        karusaiffiille eri ,ryhmien yhdistäimisessä rehelliseen
25826: Wendt ja. Wuokoski.                                                  ja hyödyllis.een työhön isä,nmaan hyvä:ksi yhd,en
25827:                                                                      ,.tärkeimmistäi tehtävistään. .Se läMee siltä kat-
25828:                                                                      tSa:ntokamna.lta. että kartJkeruuden juopa. eri ka.n,sa-
25829:                                                                      laisryhmi.en välillä ei ole isämmaH:lle Otll'll•eksi. ja
25830:                        Ilmoitusasiat:                                että myöskin hairahtuneet ka:nsalais1et voitetaan
25831:    :V:a,pautusta, täimä1n päivän iäysi-is,tunllwsta. yk-              paraiten yhteiskuiinaUe ta.kaåsin 'Site•n etM niille
25832: sityisasia.in vuoksi saavat ed. ·Saarikivi, von                      va,lmistetaan tila:isuus korjata ·erehdylksensä .ia pa-
25833: Wendt, Loukko, Neva.nli.IJJna, K. E. Linna, Hei-                     lata hyödylliseen työhön yhteiskunnassa. Juskin
25834: nonen, Tava.stäMi, P. Virkkunen jn Niskanen.                         va;nikila ja kansa:la.isoikeud,esta porssul'ke:milllen.
25835:                                                                      joitten 'käyttt.ämisestä: on tällä hetkellä kysymys;
25836:                                                                       ovat 'erinäisissä ta.pauksissa tarpeelliset ja vältt.ä-
25837:                                                                      m~ttömät, !llliin ei voi,ne kieltää., että pysyvää yh-
25838:                  Ed. Itkosen välikysymys.                            :t>eiskun:tarauhaa ja, isänmaan onn:ea 1ei voida n.ii-
25839:                                                                       d~n pohjalle rakentaa. Niiden käyttäminen yh-
25840: . P ?- h ,e m i e s: Ulkopuolella. päiiväjärjesty ks,elll            teiskunma:n pa·ran.nuskeinona. vaatii ·siis ai,na ja en-
25841: Ilmortetaa.n, .et:tä ed. ItkoSien välikysymyksf.'en,,                ,nen kaikkea poliittisia :iouikkorikoksia 'käsitel-
25842: joka, viime täysi-iSiiuiiruossa pantiin nöydälle, on                 tä•essä a,ivan erikoista harkinrtaa.
25843:                                                                                              1
25844: 
25845: 
25846: 
25847: yhtynyt 34 edu,s.ta.iaa.,, ja tulen saattamaan sen                       On ymmärrettävi.ssä että purualka.pina herät>fi
25848: a;sianoma.isen ,haHitu:ksen jäsenen tidoon.                          kautta. maamme ka,uhuntunteita. ja että me 'kamsa-
25849:                                                                      laiset, joid.en omaiset murha.ttuina ja silvottuiiia
25850:                                                                      sortuiva.t s,en uhriksi tai joiden oma,iset uhra.sivat
25851:                                                                                                                        96
25852: 1550                                      Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
25853: ---------·---------
25854: 
25855: v·erensä järj•esty~sen pa:la.uttamis·e:ksi eivält voi he- vii:ttaamiani sosia.ali']laliittisia; ja ta:rkotuksenmu-
25856: villä uno'htaa tehtyjä uhreja vaan. cltä he vaati- kaisuusnäkökohtia. Ryhtymättä lainkaan 'PUolta-
25857: vat yhteiskunnaUa. tak1eit.a, ettei sellaine:ru uudisltu. maan niitä erehdyksiä mitä ka!Pi.naa kukistettaessa
25858: Ei voirue myäskä>äJn siveellioon oikeu<lentunto olla on tehty, on tod,ettava, että pyrkimysiä sovintoon
25859: vaa.timatta ra-ngaistusta, niiHe, jotka tä:häJn olivrut ja oloj,en palauttamirsta normaalisiksi ei ole puut-
25860: syypäM, eikä. voi olla oikeutettua •että liiaHisella. tunut. On liioittelua, kieltää tämä. S,vytettyjen
25861: hemp.eämielisyydellä :rikdksentekijöitä kohtaan luku karpinaan osranotosta nousi ei väihemp'ään kuin
25862: järkyrlJetääJru oikeud.®tuntoa ja yhteiskunDJa.llisen 78,196. Näistä va.pautettiin heti v'ia,ttomina
25863: järjestyksen kunnioitusta. Vetoomim:en historiailli- 7,632. Kolmen1 vuod.en ta:i vähempään kmitushno-
25864: siin. ja. y hteiskunnallrsiin vaikut.tirmii.n ei voi olla neraOJgaistU:kse€n tuomittiin me~koista. renemmän
25865: herättä:mät.tä muistutuksia. ·kun ·otetaan huomioon kuin. pudlet. Näistä ,noi'll. 39,000 laskettiin heti
25866: että •kwpiM puhkesi aika1na, jolloin mitä laajim- ~uomion jälkeen ehdrolliseen va.pauteen, johon. vielä
25867: pia yhteiskunnallisia vara~ksia. oli .toteutettu liittyi 'kwns•a.lais·l uo-btam uksen menettäminen kor-
25868: tai nii'hi.n juuri va,lmistuttiiu:. Mut.ta tois·elta puo- keinta;arr 5 vuodooi. Ja. jo h~ti saman vuoden
25869: len ei voi oUa. kieHettävissä että mo.net syyt, jotka loppupuolella. 30 p. ldkalkuuta, 1918 määrättiin
25870: punaka:pina,an liittymis•een ova,t olle·et vmikutta- erinäisil'rä edellytyk,s,illä, että. kaikki 1ne, jotka
25871: massa., •bekeväit että a.rvostelu ei voi olla ottama.t>ta va:ltiorikosjuttuja. kälsittelemään aset,etut oikeudet
25872: huomioon lieventäviä asia,nJJ:aa.roja. Monen: ikansa- ovat tuomi'llln.eet taJhi vastedes tuomit,oovat rehd:ot-
25873: lailsen vei siihen johtajien joukkopakko, jota va,s- ·tomaa•n v·a.pausrangaistuks·een enintää1n 4 vuodelk-
25874: taaDJ y!ksilö oli voimaton, monen harhaan johdettu si, ovat tuomion' sa.altua 1la.i.n voima:n, n~in pian kuin
25875: iha:nteellisuus ja. usko tt.oteuteitavana. o'levasta mahdollista laskettavat ehdonalai.s.een ·vapauteen
25876: ihannetilasta, jota luulatel'tiin. Lukuisat menivät nqudatta:ma:tta, sitä menettelyä, joka on. säädHtty
25877: siihen joukkopsykoosin va,ikutuksestru, jota vuosi- mnga,istust-en. täytäntöönpa.nosta 19 p. joulukuuta
25878: kausia harjoitetulla, kiihoitnksella oli valmistet~u 188,9 aillinetun asetuksen 2 luvulll 13 §:•ssä, mutta
25879: ja .joruka. vaikutusta lisäsi joukkoliike iodelli'sirue muuten ·s:ii,nä, j·ärjestyksessä ja. ruiillä ehdoflla•, kuin
25880: ja e'J)äiodellisine lkii,hottimirueen.. Ja vähäinen ei mai•nitun asetulksen ja luvUin 14 ja. seuraa.vissa py-
25881: sui,nka:an ole .niidenkääin luku, jot,ka. suorastaan kä:lissrä ·sää.d.etäärm Ja toimenpidettä perus-beiJ.ee
25882: nälän palkosta., kun ka.pinan a.ikmna eivät muualta korkeimmal1! V'allan ha:ltija; Svin1hufvud sillä, että
25883:  a.pu;a, perheilleen saa,neet., si'ihen 'sortuivat. Ja koska. suurin osa rikollisista, tllln,n,ottomain ja. va.l-
25884: vielä: kansaJlllme olisi siihen tuskin kos·kaan sortu- la.n:himoiste·n. johta.jain yllyttämiruä, ovat olleet
25885: nut, .ellei ulkoaP'ä;in., Venäjä:ltä tullutt kiihotus ja har~haanjohdettuja, ol1! häl1! ka:tsonutt olevan syytä
25886:  suurilla lupauiksilla anndliu ra.pu olisi ollut mu- lievenitää ly,hempiai kai·seen ehdottomaan. vaparus-
25887:                                                                                   1
25888: 
25889: 
25890: ka!Ila. vaikutiama,ssa.. Ei myöskä!äin liene kieliettä- ranga,istnkseen t.uomitt.uj•en ·ka,pinaain osaaot.tan,ei-
25891: vissä 4"itä varrkkakin omissa. oloissamme kehitys den koht.aloar. Ja ei !kulunut kuin vä!häJn yli kuu-
25892: oli nopeasti ja suurilla 'harppa.uksilla kulkenut 'PO- kausi kun a1rmahdusta, ttaas laaj.enn.ettiin. Sa:mam
25893: liittisten oikeuksien myöntämisessä ja lara..i•entami- vuoden lopuila eli joulukuun• 7 päivänä •sääd·et-
25894: sessa la.a.ioille kansankerl"oksiUe, niin taloudelli-~1 tii'n, 'että se erimäisin rajoituksin ja •edellytyksin
25895: set ja sosiaa.lirset ·e~elly~ykset •eivät oU.eet ,kulke- myönnetty railliga,istuks-en lieveniläminen ma.'hdolli-
25896:  neet samana va.u1hd1Ha Ja ett.ä rn.~e monet epäkoh- simmaln nopea:n ehdonalaiseen vapaurteen lasfkemi-
25897:                                                                      1
25898: 
25899: 
25900: dat, jotka m. m. ma,a:kysymyksoen, elintarrvekysy- sen kautta, joka •korkeimman va:lla.n hailtijan' loka-
25901: myksen ymmä moni'lla ·muilla a:loilla vanitsiva:t, knnn 30 päivä1nä 1918 on suotu va>ltiorikosoikeuk-
25902: olivat ha,rjuitetun kiihoituksen ohella omiansa 1 sie•n •emintää·n 4 vuoden va pa,usrangaistuks~'n' tuo-
25903: antarnwan kannus.tintra py,rki!ll'aäm vä:ki:valtai,silla mitaemille henkilöill€, on samallaisin rajoituksin
25904:                                                          1
25905: 
25906: 
25907: 
25908: keinoilla tilan!ll•etta muuttamaan. Emme olisi oi- ja edellytylksi.n tuleva. niidenkin 'hyvä.ksi, jot'ka
25909: keudrenmukaisia, eUemme ottaisi huomioon näitä ma.rThitutt tuomioistui!llet lakivoimaisilla päältöksil-
25910: erilaisia. tekijöiiä, joi:tten vaikutuksen' alaisena lu· 'lä ov·at tnomi'n1neet ta1hi vaiSted:es tuomitsevat taifk-
25911: kuisrut joukot pnnaka,pinaa:n vs-aaott.runeita olivatt. ka. joiden rangaistukset. v.aJtiori'ko~ylioikeus aJlis-
25912: Mutta se anltaa myö·skin oikeutusta s'ille katsanto- tamisen jälkee·n tahi arma.hbmallla on va.hvist.a.nut
25913: karnnalle, ettei tätä arka.lwonltoista .ia va['kea.a ky- tahi varstedres Va'hvvsta.a, enirntääin kuuden, VUOd·ell
25914: symystä voida, ratkaista yksin.oma;an juriidistren ehdottomaksi va,pamsr:a,n,gaistuksreksi, jonka ohes-
25915: määrrtelmien. mukaan vaan että on huomioonotet- s•a nseid.en murden: a.-angais·tnsta 'lievennettiin. Ja
25916: tava, myöskin. .sosiaalipoliittisret. ja, sosiaaEsern ta.r- tätä perustBl€e kor'k!eimman va.llan1 'ha.ltija, si1lä,
25917: kotu:ksenmThkaisuuden näkökohdat.                           että vieJ.ä!kin osa, tuomittujUJ .saisi tilaisuuden pra-
25918:     'Tod•ettarva m1 että karpiruaan osanotosta van~it­ lata hyödyl'liseen j:a, muha1liseen toimintaan y;h-
25919: tu_ien tähänastinen kä,sittely on ottanut iJ:momioon teishmna:ssa j•a koskei valtion turvrullisuus ,enää
25920:                                                        Armahduslaki.                                                          1551
25921: 
25922: 
25923:  vaadi kaikkiren :niiden rankaisemista, joilla ei ole                siaEstisi:ssa sa.nomalehdissä todetrl;a;vissa. Hallitus
25924:  ollrut .ioht.a.vaa asemaa ka.pin.a:lii'kk-e-essä. Ja val-           ei voi ummista.a. silmiäälll llläille tosiasioille eikä
25925:  tionhoitaja Manm1erheimi'n päätöksellä kesäkuun                     siis voi maam turva!llisuu.den kanm.alta antaa ka:n-
25926:  19 p:ltä 1919 la:ajellin·ettiin vielä tätä ar.ma'hdusia            :natustaan päästää vallloi.Ueen näid,e.n rikolli·sten a.i-
25927:  nii·n, että se ulotettiin muun mua.ssa. henkilöihin,               nesrte:n toimint.ama;hdoHisuuksia:. Bolshevismin
25928:  jotka ovarl; marun- ja, va1ltiopetokse1n osalli·suud.e·sta         vaarallisuus ja, mahdorl;tomuus 1ei ole vielä ni:i,issä
25929: tuo.tnitut a1nka.rampaan ra.ngaistukseen kui·n kuu-                 'Piireissä ta;rp:eeksi s•elvinnyt jw se asetta,a; nä:mä
25930: deksi vuod€iksi kuritushuoneeseen, mutta. joiden. ei                vi·elä vieikoittuksel.le .ia järj•ettömäUe kiihoituksclle
25931: ole huomattu olevan sellaisten rikosten ynyttäjiä                   a.lttiiksi. Ei olisi myöskää:n omiaa.n tyydytt:ämää.n
25932: eikä johta,vassa: rusemassa, kapinaliikkeessä •eivrutkä             oikeudmduntoa~ jos arma.hdus yleises,sä mitassa
25933:  olleet. tehneet itseäm1sä erinäisiin tark-elillmi.n määr           toteutettaisiin, kos1ka. aika: on vielä; ollut v·erra!itain
25934: ,riteltyihi•n iö<tikeämpii!llJ rikoksiin syypäiksi. Tä-            'lyhyt .i·a, ero .rikoksien väli'llä on hyvi::n:k:in ·suuri.
25935: ·hä)llla.stiset .armahd ustoimerupi'teet ova:t si~s yhä             Sen· toteamill!8.n, että armahdus rtul,ee alivan sa.ma.Ua
25936: en.emmä'n 'laaåelllta.mista,a.n la:ajentame·et tuomittu-            a.-ilka:a ja. sama,s·sa· mita:ssa, olipa asianoma.in,en teih-
25937: jen ma,hdoHisuuksia, jälleen .päästä toimimaan, jär-                nyt suuremma,n. ta:hi pienemmä:n rikoks·en., olisi
25938:  j·estety•n yhteiskua1Jn1an jäsenin•ä:.                             omia:nsa. va1rsi.n suure·s•sa. määrässä häiillmentä:mään
25939:     1Mitä niihin a·rma,hdusehdotuksii.n. tul.e•e, jotka             koko rarrl•ga.istuksen merkitystä: y'hteiskunna.s·sa. ja
25940: nyt ovat ·eduslkunnan 'kä1siJteltävinä•, uii.ru on ha.lli-          oikeuskä•sit.et.tä.
25941:  tus sitä mreltä, ·että. 'ne jo sen pyrkimyksen ka:n-                    Mutta. va,ilkka ·haHi.tus onkin sitä mi·eli:ä, -että
25942: na'.lta.. mikä täihäm.kin a.sti toime:enpannwiUa a,r-              armahdusta siinä laaduudessa, kuin esityfkiS~nteki­
25943: ma·hduks:illa on •ollut, uimi•ttäin ·saa.da: rikoiliset            jä.t ta:rlmitta,yat, ei edelläJmainituista syistä :voida
25944:  jäll-een liirtty,mään rauhaHiseen työhön yhteiskun-               <toteuttaa., nii•n Ollr ha!llitus rsi,tä mieltä, että •sitä so-
25945: nassa sen hyödyllisinä .iäseninäJ, a:nsaitsevat vaka-               vi,ntoon. pyrkimystä, mi1tä edellisJetkin a.rma.hdns-
25946: va-a. huomiota,, vwiklkaki.n a;rmahduks-en adwsta, :ia             'S'et ovat tarlkoitta:n-eoet, on ja,tkettruva, ja erl;tä siihen
25947: toimeen:pwnon haduud•est.a on senkin keskuudessa                    my.ös tällä 'hetkellä on mahdollisuuksia. Ha.Ilirl;us
25948: asian arkaluon1toisuud'€n ta•ki:a, i'lmen:nyt eri miel-            t.ot-e:aa, että :vhteis'kunn:a:n turvaHisuus ·ei täl'lä1 het-
25949: tä. Hallitus on kuitenik:in yiksimieli:nen siitä., ett.ei           kellä, ole pi,eruempi kuin a.ika.isemrpia. armaihdufk:sia
25950:  armmhdusta, voida. pa!lma rl;oimeen sii·ruä ·la.a>juudes-         toimeenpa.ntRessa. ja ett-ä va.ikka 'kiihoit.tajia, maas-
25951: sa kuin •sosiaEd-emokra,a:tti&en •puolueen :taholta                 sa liikikuu, niiden toimi'lln,alla ·ei yl,eensä kattsoen
25952: <tehdyssä esitysehdotuksessa :t.a.rkoit·eta:an:. Halli-             ole ma.a,perää ei'kä ka,pina.n uud~stu.mis.en mwhdol-
25953: tus on kyl% tietoilllen tämän •kysymyks.e:ru myön-                  liHu,uiksia., silksi varlveilla, ova.t yht.eis:kuni•aa: suojaa-
25954: rl:eisen :mtka.is:un suurest-a. merkityksestä yhteis-               va:t a i.nekset kaikissa. kwnsa.Jaisryhmissä ja, siksi
25955:  kun:na:Uemme, mutta se :ei myö,s\k:ä;ä.n voi olla: ot-            suuri vast.en:mielisyys· ma.as:sa. ka.pi:n.a.n tuott.amien
25956:  tama~tta.     huomioon että sillä yhteiskunnan                   'kait'kerien kokemuksi-en uudis:tumis-el'le ,niis·säkin
25957: osa;lla~ :joka, joutui punaka:pinan hyök•käyksen 'esi-             ka.nsalaispiireissä., joista; se sa:] lk:an:natta.jan1sa.
25958: ·ne•e'ksi ja jdlm :muodosti Suome•n ·kansa:n -enemmis-            Näin ollen ei iha:llirl;us, ka.t:so vata,ra.a, y'htleiskunua.Ue
25959: tön, on oikeus vaatia, tunnustusta. oikeu:skäsii:yrk-              johtuvan siitä, että ne vaHimikosoikeud~en tuomit-
25960: ·selleen ja. tatk:-eita siitä, :ettei •ka:pina. uudistu. Tässä    s-emat henlkilöt., joiden ratnga.itsli:uksia. va.lti'on!hoit.a-
25961: suhteessa, miel-et eivät ole vi,elä va:kaa:n·tune:et. Pn-         .ia:n 'kesäkuun 19 !päivänä 1919 a:nta:malla ;pälätöik-
25962: .n.aka;pina:n jälj€rl; ja, mukan.aa:n. tuomat ka.uhut ovat         sellä: laat.iennetusta' s·emmo:Usten :heniki:löid.en wrmalh-
25963: vi.elä .niin tuoreess.a, muistossa. ja. ·elävinä lulkuisten       tamis.es.ta, .iotika O'Vat saattaneet itsensä. syy:päi:ksi
25964: lmrusala:isten ti-etoisuudessa, et,tlä; arma.hduksen to-          va:ltiori:koksiin, on lievennetty ilman että heitä l()ll
25965: teuttaminen sii·nä la.a:juudessru kuin esityksellä ta·r-          lasikettu ·ehrdonalaisee:n va1pauteen, pääisrtetään lheti
25966:  koirterta;a.n olisi omiaa:n suuresti järkyttämää:n laa-           ehdrona.laiseen vapauteen noudattamatta sitä me-
25967: joj•ern karnsa:laispiirien: .mirelltä ja. heräti:ämärän: levot-   nettelyä, joka on säåJdretty 19 päi'Vänä. joulukuuta
25968: tomuutta. yhteiskunna.liis·een turvaiJ.lisuuteenr näh-             1889 mngaistU'kS'en täytänttöön.paniOSita. a:n:netun
25969: den. On todis:tettarvissa., ~ttä maassa harjoitetaan              u.~sretn:ks-en 2 luvun 13 § :ssä, mutta, muute.n siinä
25970: V enäjälM päirn ·johdet.tua järj-estettyä :kiilhoitu:sta          .iärj·estyiksessä ja 'niillä ehdoilla. ·kuin mainitun ase-
25971: ka;pin.a.n hyväksi ja. ~että .kwpim.a!l!l suos.ijia nmaossa       tuksen jra luvun 14 ja, sreuma.vissa pykälissä. Sra•-
25972: maa·~sa lö.ytyy ja että he siinä mälå.rä!ssä avusbvat             illJotaa:n ja; j'oka merkits.ere noin 590 ·tuomitun ·päJä,s-
25973:  tätä. että pahimma:t kapina'a'n osaa:ottaoneet voivat            rt:ämistä ehdon•alais>een vwpauteen.
25974:  täällä pitkiäki!l!l. aikoja salassa i·oimia kiihoitusta                'MitäJ ka!I!J•sa,laisiuottamuksen pala.uttamisee:n tu-
25975:  joMa.ma.ssa ja, vä·lttää järj~stysvaUa.n toimen1pit·eei.         •lee, josta, •erimielisyyttä vallitsee,. niin. ·kii!lmilttä:ä
25976: Ei ole •my·öskäJän :kiellettä:vissä, että. bols:hevistista        :haHitulks.en huomiota 2 vast.alauseessa t-ehty ehdo-
25977: Iii1ketrl;ä lmn·na,ttavaa kiihoitusta on erinäisissä so-          tus dtä ni1·hin henkillöihin nähden, jotka, valtiori-
25978:                                                                              1
25979: 1552                                       Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
25980: 
25981: 
25982: kosjuttu.ia käsittelemään asetetut tuomioistuimet y kosityiseksi hyödyksi ta.pa1htuneese.en ryöstMn,
25983: ehdollis·e,n ra.ngaistustuomion. käyttämi:s·estä erään- kiristämise•en., va.tk[l;uteen tahi va.rastetun tavaran
25984: [aatuisissa t.a:pauksissa 20 päivänä kesäkuuta. 1918 käJtkemiseen tai murha.pdlttoon tai avunamlioon sel-
25985: :a~J.Ill€1iun la,i:n .nojalla ovat elhd'ollisesti tuomiTIIn~eet, laisiin rikoksiin tai niiden yrityksteen eivätkä ole
25986: on tuomioistuimen mä'ä:rääJmä'n kansalaisluotta- kwrall.llleet. va1nkileireistä tai muista. rangaistuslai-
25987: mU'ks·en menettämi•sen tai :muun sivurangaistuksen toksista. Nämä raåoitukset ovat sellaisia, että ne
25988: täytäntöönpano lykättävä saman •a:.ian .ia samoilla päiilasia.ssa. täyty.mee pysyttää, mutta ainakin jokin
25989: ehidoilla :kuin tuO'IDroistuimen yleistä la~iia olevan ryhmä kuten •esim. ,johta.va. aS<ema ka.pin:a.liilk-
25990: tra,n:gaistuksen täytäntöönpanon, ly kkäämi•sestä on kees.sä" on ·sella.i·n,en•., ·että se ant.aa muistutu'ksellt>
25991: 1mssaki•n erikoista,pauksess•a. määrätty ja: joka mer- aihet.ta. ylima,lkaisuudes.ta, 'koslka, sii•hen saattaa
25992: ·kits.i:si ·ehdollisen ka.nsala:islu'ott.a:muksen •pa:lautta.- mruhtua. niinhyviru •laajoja ka:ns.anjoukkoja onilwtto-
25993: mis,ta 3 vuodeksi kuritushuonees.e·en tuomitui'lle ja muuteen johtanut llmnsa,nvaJtuusku'llnan jäls·em
25994: heti ehdollisesii va.pautoon lasketuiU.e. Tätä ar- kuin vaa;timaton jossain syrjä'kyläJssä toimirnoon
25995:  vostellessaan toteaa hallitus. että tämä tuomittu- pienen yleishyödyllisen, vaarrattoma1n lwitokSten
25996: joen' ryhmä on se, jonka. rikollisuus ka:pinassa oli johtaja. rpun:ars.ena. aikana;. Ran,gaistuks~n oikeu-
25997: vähäisin ja. jotka, viimeisi-stä armahduksista, jotka tus ja. määrä •suure·s,ti riippuu myös. siitä, onrko asi-
25998: ikaikkic ova:t kosikeneet suurempia rikol'lisia., eivät anomainen ollut itsenä:ises,sä asemassa 'Vai toisen
25999: ole lain:kaa.n pä;ässe·et osaillisiksi. On siis puolensa käskyläis·enrä. jru pa.kotukse·n atlais,ena.. 'Tällaisis.ta
26000: siHä pyrkimyksellä että a,rma!htamista. koetetaan se:i!koista on kyllä yiksityi,siä :esimerkkejä tod·etta-
26001: sovitta:a, myös ·näihin vähe:mmäm rikollisiin. Hal'li- vissa, joista on aihetta, huoma,uttaa,, •että oikeus ei
26002: tus ei voi myö.skä:än olla, totea:ma,tta, että 'lainsä:ä- ole kohdalle•nsa. osunut ja, että liev.e,ntäiviä, asian-
26003:  däntömme kansala:islnotta:muksensa. menettäJmises- haaroja. on, muita. yksityi·skohta.is·empa.a selvitysliä
26004: sä on' van;hentunut, ja. ·es·tää a:sianomaisi,a. ei aino- ei ole ol.emwssa.. Kun ikuit·enlkiu täytyne·e tunn'Us-
26005:  a.staa•n :poliitt.isi.e·n oi:lmuksien käyttrumisessä, vaan taa,, että oikeudenmuka,isuuden toteuttamimen jo·
26006: 'myöskin riistää heiltä elitnike1.nollis.en toimeentu- ka.~se-en rikolliseen nä!hden ·on tärkeä ja oikeusval-
26007:  ~on :mahdollilsuuksi3; ja. sella.ist.an velvol'lisuuksien       tion periaatteiden mukainen, niin on ·hatlli:tus sitä
26008:  täyttä;misen, ~dka. yhteiskunna:n kannailta on suo- mi1eltä, e·ttä ha.rkinna:nalaisek,si olisi suuressa. va-
26009:  tava.. Yhteiskunnallisen :kumou'ks·en, vaa,ra. ka.n~ liokunna·ssa otetta.va kohtuuden: ja, oikeuden:mu-
26010: salai:sluottamukse.n pala,uttamiseu kautta, tälle ka:isuudan toteuttamirnen puheena;laisessa ta.pa.uk-
26011:  ry.hmälle tuskin myöskääJn suurenee, koska, ne ovat ses•sa määritt.elemällä, ovatko ja mit·kä puheenaol-
26012:  jo valpaiiJlH; yhteiskunna.n keskuudessa. Hallitus leista. to~mista, ja. rikkomuksista: olleet sellaisia.
26013:  kannattaa. 1siis tätä :toimenpidettä, 'kos·ka· se on omi- että niå.hin voisi sovelluttaa. armoostiaa, tai a.rmah-
26014:  ansa edistämää>n juuri si,tä ta.rkoitusta;, mikä ar- tami'Sta..
26015: tmaihuuksel'l[l; on ollut: Valmisba, asianomaisiJle ti-
26016: lai:s.uutta <hy.ödylliseen työihön rja tuntoa siitä että            Ed. Kai l a: Esityksentekij:ät terotta.v•at että
26017:  heillä lhai,rahduksen jä;1keen on ·tila:isuus alkaa koossa:olevan eduskunnan tärkeimpiä tehtäv1ä on
26018:  uusi eläJmä.                                                    yl:eisen a.rmaihduksen han,illk-Lminen niill'e henlki-
26019:      Haillitus eir voi myöskääm• ol~la, totewmatta, että "löille, jotka. ·osanottonlsa ikautta viime vuonna
26020:  vielä; niiden joulkossa.. jotka. ed-elläma.in,itun noin käytyyn ka·n:sa,laissotaan ovat tulleet tnomituiksi
26021:  590 va,paut-eutu[l;, va.nkiloihin jä;ävät, on· ISellaiisia, 1pitempiaiikais·een va1paus:rang•aistukseen tai k•uo-
26022:  :laaja1n perheen isiä ja. muita,, j'otka. voitaisiin va.a- 1emanrangaistukseen. Samalla, o1isi myös niin
26023:  tra·tta yhteiskunna.Ue paremmin kä,yttää hyödyl'li- 'hyvin ehdonaJaiseen vrupauteen päästetyille kuin
26024:  .seen työhön, jos hei,He tilais,uutta 1sii!heu ann,etiaii- v-astaisuudessa päästettäviUe palautettava. kansa-
26025:  siin·. :Sii!IJJäJ arma:hdnkStessa, jonka va:ltionhoitaja laisoikeudet.
26026:  Ma:nrrerheim kesäkuun 19 päivänä 19•19 pa.ni toi-                  rAsiata ha,rk.i·tessa on kwitoenkin tall"koin kat-
26027:  meen., määrättiin. et•tä myöskiru 'ne hen1kilöt, jotka sottava että ei lasketa, va:paiksi v·oimia, :ioita yh-
26028:  cvaltiorikosjwttu.ia käsittelemään aset,etut t.uomi!Ois- teiskunta •ei .voi haUita., J•os punaimen ka'Pina
26029:  tuimet ovat maamme valticmetokseen osallisuu- olisi ollut jouikko.ien tila:päiruen tasa•painon mene-
26030:  desta tuominneet ankamm pa.a.n rangaistukseen tys, satunnainen .ioukkdlummaJUs, aiheutunut
26031:  kuin 6 vuod•eksi kuritushuoneeseen,, ovat erinäisillä esim. elintarvepulasta .ia näl·ätsta, niin olisi ehlkä
26032:  ehd•oilla laskettavat ehdonalaiseen va:pa ut•een, .i'os nyt jo mahdollista tä[Ydel'lis·en a:tmahduksen
26033:  niiden ei ole havaittu olleen •sellaisten ·ri•kosten yl- kautta. suoritta1a lorp~puselvitys. Mutta näin ei ole
26034:  lyttä.iiä eikä joMavas.sa asemassa kallJinaliikkessä asianlai•ta. Krupina, on pitkällisen yUytyksen tu-
26035:  eikä myöskään asettaneet itseä,n,sä syypääks·i mur- los, jota .maailmanso·d·an tuo.Uruma ahdinko kai-
26036:  haati1, twppoon ja. tärkeään palhoi.npitelyyn taikka kirupuolin edisti. Maamlme sosialid'emoikraatti-
26037:                                                       Armahduslaki.                                               1553
26038: 
26039:     sen ryhmän .iohdos.sa oli ryhmäJkunta., joka tie- Sirola. Köy:Mi!listön d!ilktatuuri on se aate, joka
26040:     toisesti y;Hytti kansalais-sotaan ja levitti ku- tät:ä kallisa.invälistä järjesilöä inJl<ostuttaa. Sillä
26041:     mouksselllisia 01Jipeja yha laatiempiil1l piireihin.      tarkoitti myöskin puna.inen krupina Suomessa.
26042:         ,Kun yleistä avmalhdrusta vaa,d•itaa,n, saattaa ·Siinä ei ·ollut ka.nsan•val~asta kys.ylmys, vaan pää-
26043:     olla paikal'laan luod<a ka•tsaus sen kumouksen .määiränä oli häikäilemättfunin iha.rvaill!val'ta, mitä
26044:     muodostumiseen, johon 1lmminan johtomie1het ovat ajatella saatta,a, ja sitä witettiin toteuttaa ka,pi-
26045:                                                              1
26046: 
26047:     ':kuuluneet· ja jota useat heistä vieläkin kanna,tta.- ' nalla lailEsta ylht.eiskuntadwr.iesty.stä ja :kansan
26048:     vat. E 1d. E. Huttunen antaa k~rja.ssaau ,Sosiali- va,li1Jsemaa edusikunta.a vasta,an. Koska hyvällä
26049:     demokraattinen puoluejohto .ia ikansa'lais~sota'' •syyUä voidaan d1et.taa, että suurin osa kwpin.a,lli-
26050:     asiasta seuraa<van oikean ,kuvauksen: ,Kumouk- sia on liittynyt kapinaan yl'lytettyin:ä ja jonkun-
26051:     sellisuus kävi 'puolueen :keskuudessa nä'kyväm- laisen sie:J.ullis·en joukikotamtunnan va.ikutuks:esta,
26052:      mJ1n ilmi puolu1ekokouks·essa vuonna 1917. S.iellä ovat suhteellisesti väihem,män syyniset .Ia.sketut
26053:     'herätettiin kJysym.ys puoLueen yhtymisestä Zim- V"a\pauteen :kolmen eri armaJh'duskirjan karutta,
26054: •   merv•aldin Internatsionaleen, jonka olivat perus- ~joista, osattomriks:i ovat jäämeet ainoas,taa.n t.ör.:.
26055:     taneet länsivaltojen äärimmäiset sosialist.iset ry{h- keimmät rikollis•et, 1kuten ka:pinan johtaäat ja yl-
26056:     mät, kuten S.aks·an lieblknedh t~läiset,, R!uotsin nuor- lyttäljät sekä ybityis•ten törikeiden rikosten teki-
26057:      sosia·li.smi ja. SWJeiltsin bo'lshevismi. Nä!mä saar- jält ja ne, jotka ovat maan ulkopuolell'e paenL11eet.
26058:     nasivait jyrkkää 1luokkataistelua ja joukkojen Voida<a:nko nyt mi'l1ään syytlä olettaa, et,tä vielä
26059:     aseelli,sta ka1pinaa sotatilankin vallitessa ja kaik- vang1it·tuina olevat krupina.n johtatvat ainelks1et oli-
26060:     kien suih.teid'en katkaisemista porvariHis,iin radi- sivat sillä tavaolla muuttuneet, että 'he wrma:hdu:k-
26061:     kaa1isiin ja kansau"VaJtaisiin puolueisiin, työväen sen saatuaan asettuisi'va•t rau~allisina 1kaooahi-
26062:     miesten ehdotonta ki:eltä<ytymistä 'halliitukrsesta, sina el'äm:ään? SeHaisesta mielenmuutoksesta ei
26063:      vero.ien ki,eltoa .i. n. e., ·sanalla sanoen yht'eis- meillä O:le ,mimmää:nlaisia takeita. Kaikki va1-
26064:     kunnal'lisen kansa.Jaisra.uhan asema,sta kansalais- umisen Suomen saa<vutukset asetetta,rsiin jälleen
26065:     sotaa" <ja vähän e:c1empänä• hän lis,ä;ä: ,Aärimmäi- vaaran alai·silksi ~i·a 'jäytä<vä levottomuus täyttäisi
26066:      scl anar'kososialistit, synd:iJka.listit ja mJuut ku- rauhallisten kansalaisten mielet. Kaminan iSike-
26067:      mouikselliset aiMkset eivM rprtänoot vanhaa In- •mät .ha·a.vat ovat vielä siksi tuoreet, ett.en aina-
26068:     ter:natsionalea kelvollisena kokoamaan eri mai- •kaan minä voisi moisesta teosta vastata. val.itsi-
26069:      dren työväenjourkko.ia yhteen. He olivat jo pi- .iaini edessä. Olentkin eri 'taJhoilila saanut ·kuulla
26070:     temmän aitkaa ·pyrkineet !ha:joittamaa.n yhteistä varoituksia,, ettei eduskunnassa vain mitään tä-
26071:      rinta1maa ja eristäy.tylmään 'Parlamenttaa1risi.sta !hrän suuntaan rpäåltettaisi. Se o1isi jyrlkäJssä r i s-
26072:      sosiaHsteista, mutta eivät ·olleet kuitenkaan on- t i r i i d ·a s s a s.en o i k ·e u sr t a j u n n a n kanSisa,
26073:      nistuneet hajottamaa.n yhteistä rintamaa,. Vasta. joka katsoo <valtion- ja maan.petoksen mitä ras-
26074:      sota twrjosi heill'e oivallisen tilaisuuden si1'h:en, ja kaimm.ak,si rik;okseksi omara ka.ns.alkuntaa varstaa.n.
26075:      näin syntyi uusi Internatsionale." Tä:mmöinen 'Täytyy myöskin 1ky1syä, onko yleinen tilanne
26076:      oli herra Huttusen mukaan s•e kumouksellinen ;maa.ssa sellainen, että se kestäisi ar!mahd uksen
26077:     suunta., johon sosialic1emokratiamme päätti y:h- kautta. va1paak.si rp.äässeid1en !kapinan johta,vien
26078:      tyä puoluekokouks<essa. 1917. Lisättäiköön vielä, voiunien painostusta. Siilhen täytyy vastata kiel-
26079:      että Zimmerwal·d-Eikkeen alatteentekijänä mai- tävästi. Ulkopoliittinen a~sema on täynnä epä-
26080:     nitaan Saksan SJparla!kistien jolhtaja Lieihlmecht, varmuutta ja vaa.roja. Irdästärpäin uhkaavat sekä
26081:     sen päätöksen allekirjoittajia o:livat m. m. venä- V<enäläiset että suomalaiset !bolshevikit. Jä1-
26082:      lai!scl Lenin .ia Axelrrod ja .ruotsa:Ia.inen Höglund. kimäi:s:et ovat muodostaneet oman suoma.laisen
26083:      Täihän järjestöön .liittyminen ti:esi sentäihden, ·ku- kommuni<stisen puolu,een, joilika ·keskuskomiteasrsa
26084:     ten herra Huttunen ~sanoi, aina1kin periaatteessa istuvat Sir:oJa, Kuusinen, Letonmäki, Evä ja
26085:      :kumouksen · tielle astumi.sta. Askeleen kohta- Rruhja,. T'ämä ~:komitea Levittää yhtenään ·lento-
26086:      lokkuutta ei v:ä!hennä se, että sen jossain määrin lehtisiä, jotka sisältäväJt verta. ti!hkuvia whka-
26087:     aiiheuttivat Venäjäl>tä tuHecl kiThotta.iat Ra1hja u'ks.ia .Suomen TWrva~ristoa ja myiÖs oiikeistososia-
26088:      ja rouva Kollontay, joten slaav·ilainen kij;hko- listeja vastaan. Ja maaissamrme ·on soanoma.lahtiä,
26089:      mielisyys ja tasapainon puute ·pääJsi määrliämään jortka haikäilemättä ajavat b1o lshevistista suun-
26090:      suomalais·en sos.ialidemok,ratia,n johdon toimintaa. taa ja. kumouksellista toimintaa ·köyihä<listö-!dikta-
26091:      Vähitellen siirtyi uuden Intematsiona1en painn- tuurin ohj.elman muJka.an.                    ISosiali<demokraat-
26092:      rpiste V enäåälle. Lenin .ia T,rotSiki perustivat maa- 'ti.selta talholta tosin .väitet.ä:å.n, että puheet
26093:     Hskuun 14 •Päivänä 1919 kolmannen Intematsio- uusista ka<pina,hankk•eis'ta ovat vain rp.orvarien
26094:      nalen puhtaasti kommunistisella kumoukselE- keksintöä~                 Toi:s·ta, tietävät. •tosiasiat.      Mar-
26095:      sella ohjtelma11a. Esimiehelksi tuli Sinovjef-AJP- ·ra.s•kuun 1r4 ·p :nä on Viipurin hovi·oikens tuo-
26096:      felibaum ja suomalaisista tovereista. o:Ii .mukana minnut maan laillisen ha1'lituksen ·.ia yhteiskunta-
26097: 1554                                       Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26098: 
26099: 
26100: järjest:vil~s-en väJkivaltai·sta kumoa,mista ta,rkoi.tta-~ sen kansatl'lisuuden tässä •mlaassa koroittanut ja
26101:   va,n, rikollisen toiminnan .iolhdosta U!seamman vuo-         avannut sivistvsmwhdollisuudet koko Suomen
26102:   d·en, 6-10 vuoden, kuritushuoneeseen 22 hentkeä.             kansal'le? Kieltämätöntä on, että sel.laiset mie-
26103:   Kun keväällä näJmlä henkilöt va.ngitt.iin, v:äitettiin       'htet kuin Lönll!l'ot, Snelliil\an ja Y,rj-ö-Koskinen
26104:   sosia'lidemokraattis~lta taiholta, että siinä oli vaan       ovat :k!uul•uneet täJhän samaan ,piffileään .ia öot-
26105:   pr.oviOka.tsioonia olema,ssa. Ja tiettävästi kulkee          tuun .porvaristoon. Kuin:ka siis on heidän työnsä
26106:  ellelleen ·paljon bolshev~kiagitwa:ttoreja vrupaalla          vasemmiston lkanJJialta ymmÖJrll'ettäv:ä ja arvoste'l-
26107:  jalalla.. Tämmöisi·ssä oloissa olisi :v·leisen armah-         truva? Oliko se pelkkää solreutta., vai oliko siinä
26108:  duksen myöntäminen samaa. 1kuin }'lhteiskurunan               :ioitakin salatiuon1a, ·vai oli!Va•Uko he salaisia so-
26109:   vrura.rikon juHsialminen.                                    siaEdierrwkraa tteja jo siihen aikaan?r Siihen oEsi
26110:       iMietintöön liittyvät vastalauseet 1-III osoit-          ihyvä saa:da 'Varstaus., Me usrk!omme, että twssä
26111:  tavat pienemJpää tai suurempa,a myötätuntoa ar-              tpar.iatussa ja. kirotussa porvaristossa on ollut ai-
26112:   mahdusvaati.musta kohtaan. 'Ta:rkastnb·en m[Yön-             neksia, ja. kaik'kina aikoina ollut a.ineksia, jotka
26113:  taminen nå.il1e valtrorikosoilkeuksissa. tnomituille,
26114:  :intlka vielä ova.t vaJ11gittuina, on p•uolinaisuustoi-
26115:                                                                ovat !koko kansan pa.rasta, lwko syd6/mestään aja.-
26116:                                                                neet :ia. juuri sen lköyihäJli,stön rparas,ta, joka nyt
26117:                                                                                                                           •
26118:  menpid,e, joka 'ei t:v}'ldytä ketä:än ja se'llaista tin-      us·easti heitä niin syryttömäJsti tso]maa.
26119:  kimistä, joka vain on omansa hortiut.tamaan val-                  Uooit.a muita väitteitä oli ed. Hu.plin rpuiheessa.,
26120:  tinrikosoikenksi·en arvovalrtaa ja samalla tuotta-            joihinka olisi syytä koSilma,, Es~meJJk~ksi se, että
26121:  maan tavattornia käytännöllisi•ä vaikeuksia, hovi-           työiilömyylden <vuoksi suuri osa ty;öväestä oli ;pa-
26122:   o~keuksille, joilla ilmanikin on kokonaisia vuoria          kotettu m'enemään p•una1kaartiin. Jos täanä jossa-
26123:  ra·t1mis'elma,ttomia asiJoita edessään. Mitä ta;as           kin ffilåJälrin voi pitää lpaikkalllsa yksityisiin hel-
26124:  siih1en va.a:timukseen tulee, että kansalais'luotta-         sinlkiläisiin työläisiin nähden, niin ·ei se ainakaan
26125:  lll\US &isi pa.lautettava läJlres 40,000 kaJpinaJciikoni-    p~dä 'paikkaansa suureen. laadaan maaseutuun n:äih-
26126:  sell'e, niin olisi todellakin kummalhsta, jos ylh-           den, jossa tuhannet ja ta,as tuhanneet liittyivät
26127:  teiskunta vajaan ka1hden vUJdden kuluttua olisi               pnnah·BJrtiin~ va~kka tiettävästi ·oHsi kylläkin ol-.
26128:  valmis m:vönrt.ämään täydet !poliittiset o~keudet            lut työtä ja työa,nsiota lmtiseu:duHa. Asia sen-
26129:  heruki'löille, jotka äsken :vritt.irvät samaa yhteis-        täfu.den ei ·o'Le sillä ta.valla, kuin on väi·tetty.
26130:  kuntaa. tuhota. On va!litetta.va.a, että ka•nsalais-             !Ed. Hupli puhui lffiyöskin sovinnon a.ikaansaa-
26131:  luottamuks:en menetyksestä on yksityis!o~keudel­             mi·s·esta ja .s:en t.wpeellisuudes.ta. Siinä sUJhteessa
26132:  !lisia seura,amu·ksia. Mutta ne •Qiva,t, kuten ensi-         luultavasti o;lemme 1ka,ikki tässä huoneessa yihtä
26133:  Illlä:]sessä vastala useess.a sa,notaan, :v:h:tä v·ähäu      mieltä, ettei m.ikää.n olisi niin ta,rpeellis1ta eikä
26134:  paikallaan muiJhin riJkollisiin kuin kaipinarikoUi-          niin toivottavaa kuin sovinnon aikaansaaminen.
26135:  siin u.ä.hderr, jonka vnoiksi la,insääd-äntö siinä .koih-    Mutta minun ymmlä!rtäakseni on sovinnolla. muu-
26136:  den olisi muutettava. 'Täysien poliittisien oi-              bmia ed>ellytyks.iä, joista ei voida tinkiä. Ensi-
26137:  keuksien rmyöntälminen :kalpina.dkoUisil1e o1isi            !ffitäinen se!llainen edellytys on, että la:ka.taa,n siitä
26138:  reduskunna•n ;puol.elta. tavattoman edesvastuuton            taJVattJoma1sta yllytyksestä, ~ota harjoitetaan
26139: ,teko, kun va1'1muud<ella V1oi otaksua, •että sanot-          useissa sosialistisissa sanomalehdiss·a, :ia joka •koko
26140:  tuja. ·oikeuk!sia tulta~siin käyttrumään yhteiskun-          rujan on ollut huomatta;vissa ika'Pinan .iälkoon.
26141:  nan valhingoiksi.                                            Ens.~mäJinten eMo on, että täanä kiihoitus .ia ylly-
26142:      ·Eilissilta,na .vasemm~ston pulhuja tässä asiassa       ,tys lop·puu. Ja toinen, että sosia;li:demokraatti-
26143: kuvasi kapinan sy11tyjä ,syviä. ·Siinä ihä;n hyvin            selta 1puo.le'lta tunnustetaan :v:htei:skunna:Ue oikeus
26144:  tunnettuun trupaan kuvasi 'P'Orvarit mustaa mus-             suojeluskuntain kautta puolustaa. itseään ja yiJ.,}ä-
26145: temmiksi rmutta !punakaartilaisten ipyl'lkim~k­              pitää itseänsä maihdollisia 'kumousyriuyksiä vas~
26146:  sissä hän lö"si ihanteellisia ta!l'koitusperiä. TäJtä       ta.an, .tulivat ne sitten ulkoa tai sisä1tä. Mutta
26147: vastaan voidaan kuitenildn kysyä: jos punakaar-               on olemassa i'käviä enteitä siitä, että 'PYritään
26148: tilaisten tarkoituSip'erät o1iva.t niin ihanliieellisia,     suojeluskuntain kimppuun. Huono enne oli se,
26149: miksi he sitten laskivat !Valpa.i•ktsi kriminaaliri-         että Helsingin kaupungin 'Valtuustossa sosialrsti-
26150: kolliset maan vanikiloista :ia asettivat usea:t näistä       nlen välhemmistö sai aikaa:n, •että suojeluskun.nalle
26151: vielä johtav•aankin asemaan esikunnrss.a? Ja                 ei 'myönnetty kunna,n kannatusta. Ja sama:llai-
26152: mitä porva.ristoon tulee, niin truhrtoisin. a.ina.kin        sia huonoja enteitä on ollut rmuitakin. Minä nlen
26153: ythden kvs'rmyksen teihldä. Jos porva1risto todel-           vakuutettu siitä, että jos .porvarillinen Suomi
26154: lakin on ollut niin äärettömän paatunutta, ja l)i-           saisi takeita siitä, että suo.ieluskunna,t sarudaan
26155:                                                                                           1
26156: 
26157: 
26158: meäJä kuin tässä kuvataan, kuinka silloin on käsi-           ;pitää i'lman mitään vritv1ks·iä hävittää niitä, niin
26159: ,tettävä, että saman porvariston sivistyneistön              yleinen tunnelma tällä ;puolen olisi koko lailla
26160: puo'l:elta on läJhten:vt suomalainen ka,nsallinen lii-       toinen. Mutta niinpian kuin meillä on syytä
26161: •lm, ioka tunnetusti ja tunnustetusti on s1wmarlai-          otaksua ja pelMäJ. että vasemmiston puolelta ta;h-
26162: 
26163: 
26164: 
26165:                                           •
26166:                                                                                   •
26167:                                                     Armahduslaki.                                                   1555
26168: 
26169: 
26170: dota:a.n ,häJviikä:ä takeet yhteiskunoon viiiLttämät-         dfun arrma.htamis-ensa mi·elestäni :ei voi tulla. kysy-
26171: tölmäHe ra.uhallisel1e kehitykselle, niin kauan, ei           myks-een. .Sitä voi ajatella, rsitä vähemmäJn, kun
26172: voida tältä puolen milh~rikään tinlkimisiin ruVJeta..         usea.t !kapinan johtajista vielä s-enkin jäJlkeen, kun
26173: Kun otan kaiJken tämälli Jluomioon, täytyy minun              krupioo saatiin kukistciuks.i, ovat maa•n rajojen ul-
26174: a·setima al"lllahdukseen nä!hden .kokonaan hylkää-            kopuolella ve.hkeilleet isänmaatansaJ vasta:anr ja
26175: 'Välle ka,nnal'le ja suosittelen suurel'le valiokun-          harjoittaneet suhteittensa avuHa. täkäläisiin: kam~
26176: naHe laikiva1io:kunnan mietintöä.                             na:ttadiiniSa jatkuvaa iJ:J01shevistista, lkiihoitusta
26177:                                                               ma,a.ssa.. Yhtä vähän voi mi,elestä.ni ul:ottaa a,r-
26178:     ~d. M a, n te r •e: Tarka.s,t:e•ltuan,i ·laikiva:liokun-  ma:hdusta, nii'hin1 jotka ka:pina·n aikana. ovat ta:h-
26179: nan ·nyt käsiteltäivälnä olevasta, asiasta antamaa. ra:nooet kätensä tekemäll-ä ra1skaita, yksityisluon-
26180: mieti•Illt.öä useine va,stalaus•eineen olen pääty,nyt sii- toisia. rikoksia. Jo nämä seiikat ie:kevät ma.hdotto-
26181: hen lop·putulokseen, että sen monåiSta ·eri: ehdotuk- ma:ksi hyväJksyä neljättä va!Sta:la.usetta,, •sitä vä-
26182: sista yksi'kääin ei ole minun kan.nalta.ni katsottuna hemmän kuin ·si~nä muissaki·n suhteiSISa mielestä-
26183: täysin tyy.dyttävä. 'Sitä ei ole vatliokunn:arn koko- ni ehdot.etaan a.ivaru liiam pitkäl'le meneväJä a·n-
26184: naan ,hyl'käävä ehdotus·, jota miel·estä.n.i on 'Va:rsin teeksiwntoa.
26185: heiikosti perusteltu. 1Sitä 'on yhtä vähäm. aivan lii-           Toisi~1 'kuin johtwjiin on mielestäJni suht&udutta:-
26186: a:n pitkälle menevä valiokunnan sosiallidemokraat- va nå.ihi.n lkap:Unallisii·n, jotka. en>ffiJlmän tai vähem-
26187: tisterr j·äsenten a!Hekirjoittalffia. 4 :s va,stalause, mut- män: vrup•a.a1ehtoisesti ovat seuranneet ka:pin.amciob-
26188: ta €pätyydytt.äväillä ta.varlla ehdotetaacn mielestäJni ta:jia,, jotka min •sa:n~aks.eni ovat 'kulken•e-et virran
26189: asi•& raltkai1stavaiks•i myös •ensimäi1ses·sä;, tois·essa ja mukama ja. •Sliten joutu'llieet rikkoma.a.n isänmaansa
26190: kolma.nlllessa vasta,la.useessa, joista. ku]tenkin toi- lakeja. HeiHä ,ei ole tarvinnut olla. eikä heillä
26191: nen vastalause osuu lruhimmä:ksi sitä karn<taa., jota useimm:Ussa ta:paruksiss•a varmawn ole ollutka.aill yh-
26192: puol·estani pidän oikea•na.                                   tä ri•kollista ta.htoa.. Voida.an1pa swnoa., että monet
26193:     Sa.non !heti, että ol·en valmis ka.nna.ttamala:ll va.r- ovat haira.ht.uueet kapina·n polui'lle vääräJn .puolue-
26194: sin J.aaja:lle menevää alrmalhdusta, eräissä kohdin ja toverikurin johda,ttamina,, taloudellirs·en hädä.n
26195: larajempaakin, kui,n mi•tä tois."ssa va•s·tala:ll!Seessa ahdistamina, jotkut snora.naisen ulkonaisen :pa-
26196: ehdotetaan. Kuitenkaan 'en voi, kuten jo huomau- konlkin. .a,jamina, usea my.ös siinä, tosin vää.räiss·ä
26197: tin, hyvä!ksyä neljättä ·vasta,laus·etta., s·iinä kun m. uskossa:, ~että 'häJn ika.pi·naan ·y<htymällä ta1i•st-elee jo-
26198: m. ~ehdotetaa\IlJ arma.hd-etta.va.ksi kapina·n va:r:sinai- pa panee henkoosä alttiik-si saa.da:ks·een korjausta
26199: set alkuun:pa.nija.tkin, lka1pima•n johtaj.alt ja. ka.pi- yht-eiskunnan 'VåhäJväikisten eläimiiän .ja oloihin. Jo
26200: naan y llyttäJjät, vieläJpä, ellen väärin ole ymmär- kapina.Uisia. va!lt.iorikoso:i.k.euksis•sa. tuomitta,essa
26201: t.änJyt., erä,itä s·el'laisialkin, jotka ka,pina'n a.ika.na pyriHiin, kute-n .luonnollista oli, tekemään ·ero
26202:  ovalt tehrueet its,ensä syypäi·k•si raskaisiin yksityis- edelläma,inittujen eri rikollisry.hmien välillä. Sii-
26203:  luontoisiin ·rikoksiin. Eihäin voiia.n:e olla. eri miel- nä ei kuit·enlkaa!Jlr, mi'kä'li wsiaa. oikeiru tunnen, joka
26204:  tä siirtiä, että a.rma,hdusta amn.etta.es•sa .on. tehtävä kohda,ssa saavutettu täysi<n pätevää perustetta. On
26205:  ero johtajien ja joh:d•ettu.ien välillä. Samoin on ollut va.ilkea1 täysin oikeudenmuka.isella ja, pät-e-
26206:  eroitetiava toisistaan· ne, j'Oideru syyl'lils:yys rajoit- vällä tavalla määritellä, 'ketkä .ova,t olleet ka.ts·oi-
26207:  tuu pelkästään ka,pina.rikdkseen, ja. ne, jotka. s-en ta.vat karpina1n johia:jiksi ja. ytlyttäjiksi, joita. tuo-
26208:  oh81Ss& ovat tehn•e<e.t its·ensä ~s·yypäihi murhiin, mion olisi tullut ankarimpa•na, kohdat.a. Tälla.i,sta
26209:  ryöstöihin, murha1polttoj,hi.n tai muihi:ru s•en tapai- luo·kirttelua. koetettiin tehdä täällä Hels,inrgis·sä
26210:  siin yksit~ris-luonioisii·n t.örkeisiin. riko'ksiir!ll. En- eräässä. ka.nlsalais·p•iirrs•sä, jossa. kapinan lop.pnajall-
26211:  s:iksi mainitut, se on ka:pina:n al'kuun'p.all!Jija:t., .sen la useaankin 'kertaam pohdittiin, kysymystä kam~
26212:  jrrhtajat ja yllyttäjät, täytyy btsoa. olleen tuota salaiBso:dan, selvitvs1perusteista .. Laaditti:irupa tuos-
26213:  suurta, rikokselli.Sil:.a tekoa ttehtiilessä suurimmat ja sa piirissä ehdotuskin ka.pinallisten. rankaisemi-
26214:  va:rsin:aiset rikolliset. He. ovat toimeen ryhtyes- seksi, milkä ·ehdotus sitten kapinan kukistamisen
26215:  sään tietoisesti harkinneet t.ekolli>a, he ovait, kuten .i'älk€'€·n arun.ertti'in silloiselle oikeusmimisteril'l·e. Sii~
26216:  ed. Huplin eilenillta.ises·sa 1a.usun:l!JOssakin uudel- nä oli brkoi·n määritel~y - lyhyesti •sa.ruoen sa-
26217:  leen t.oderttiinr, lähteneet ka.pina•n tielle omien puo- maaln tapaan kuin herra pääminiiiSterin t.ämän·päi~
26218:  luetov•eriensakin n1euvoista ja. va:roituksista huoli- väirses:sä lausunnossa. viittoiltiin - kutka. olivat
26219:  ma:tta. Heillä täytyy myös :ed·ellyttää olleen kä- pid:e:ttävä:t johtajina tai muutoiru pääsvyl'lisinä ja
26220:  sityJstä tekonsa laadusta ja sen 'kanta,vuudesta. siinä esitettiin. myös s·e ajatus·ka·nta., ·että heidät,
26221:  Heitä näi n, ollen myöskin ensi sigassa, ja. varsinai- johta.ja:t, pääsyylliset oli ra!lllgaisrta.va voimass&ole-
26222:            1
26223: 
26224: 
26225:  sesti kohtaa vastuu ka,pina.rikoks:est&, vieläipä vä- va:nr lai·n kaikella an.ka1ruudella., 'kun. sitävast.oin ne,
26226:   lillisesti - sa•n1on välillisesti - ka,pin,a.n kestäes,sä . jotka olivat luettavat johde1:.tujeu suureen ryh-
26227:  t.eh.dyistä yksityisluont.oi:sista. ri,kokosistaikin. Hei- mään!, nuo :kymmenet. tuhannet, voitaisiin va:paut-
26228:                                       •
26229: 1556                                         Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26230: 
26231: 
26232:  taa jru asettaa vain ta<rpeellisen .iulki1wn va.lvonna.n        ·hi.n, joihin •heidäJt oli langetettu. rKävipä valtion-
26233:  alaisi>ksi, siksi kunnes mu•halliset .olot .iäHeen pa-          hoita~ia     Mannerheimin a.rmahdusmanifest.:Usta. ilmi
26234:  laisivat.                                                       Jo -ajatus yleis-estä armahduksesta, katsottiin va.in.,
26235:       Olen .mai,ninnut valmistetust•a suun•nitelma.sta            ,ett·ä a.ian.kohta ·ei vielä ollut 's-opiva. sen myöntä-
26236:  osittain siitä syystä, koska.i ikäsiiltääkseni tämä             mi.s-elle. Kukaan ei o~e tietää.kseni viilittäinyt, että
26237:  onooton a,sia olisi sitä noudaHaen ·saatu onmelli-              •näin menetellen lain pyhyys ja' kansalwisten 'Oimeu-
26238:  s.emmin mtkaistuksi, osittain ja; -etupääss-ä sii•tä            ,den.tunto olisi tullut millää,n> ta.va:Ua 1ouka:tuiksi.
26239:  syystä, lwska mielestäni se olisi huomioon otet-                     Kun näin •On, niin ei käsittääksen.i my-öskäälll
26240:  tava., nyt kun a.rma,hduslaiki on edus•kunnan sää-              •siUä, -että lairi1sääd·än1töva%a.a. 'käyttäJvä edus·kunta,
26241:  dett.ävä,nlä. Samalla. kun ka,pi•n1a1n a1tkuunpanijat,           äolle ·asi,a.n päättäminen uuden hallitusmuodon
26242:  :ioht.aja•t ja yllyttäjät sekä il;örkeitten yksityisluon:-      mukaan- kuu1uu, kulkemalla, samaa uma edelleen
26243:  toi.sten rikosten1 tekijät ovat j!Ltettä.vät armahduk-           la,a.j-e>nta.a aTinahdus<ta, •ei tällä teolla ikäsittä.äkseni
26244:   s-esil;a. os•attomiksi, olisi mielestän.i va.rsin laaja. ar-    lain py'hyys ja kans-a1n •oi'kendentunif.o voi tulla sen
26245:  ma.hdu•s annett.ruva. muille ka;pin,a[lisille. Tähän             pa.hemmin loukatuksi. Mutta. yleensäJki.J.J. on mie-
26246:  kuulun ;s~lloin myös •se, ·että ko-etetaan• ta~rkemmin           lestäni ·pa:i'ka.Uaa.n huomautia1a, ettei lai·n1 pyhyy:o;
26247:  mää.ritellä., ketkä johta.jien ja ylQyttäjien ryhmääm            saa.ta kärsiä siitä mi'nlkä:änlaista. louikka.usta., jos
26248:  vvat luettava1t. Sii,nä suhteessa. •toinen vastalause            ihmisyyden nimessä yhrteiskuma. suostuu a;n'teeksi-
26249:  kaipa.a, mieles.tänri täydennystä.                               an:toon ja armruhdukseen sen1 jälk:e-en, 'kwn rikolli-
26250:       'Mitä erityi.s•esti tul-ee karnsa.laisluottrumuksen pa-     s-et •ovat saaneet la.i•nmukaisen tuomionsa sekä kär-
26251:  .laU'ttrumis.een niill-e ika.prn1al!lisille; jotka alun a.l-    sineet jo osan mnga.istuksestaikin. Sillä mursilet-
26252:  kaen tuomittii<n lyhyehköö·n vapa.usrangaistuks·een              tav•aa. on, että an1Jee'ksimnto ei kumoa 1a,kim, vaan
26253:  ja. ·kan'seilaisluottamuksen menetykseen,, mutta                 se omal'la tavallruan täydentää. sitä. Se ei sisällä
26254:  j'Otka vähemmän syyTlisinä heti la.skettiin ehd.orrJ.-           lang.et.ettujen tuomioi•tten vääriksi .ja. •epäoikeut-e-
26255: a[a.is-een va-pauteen, 111iin on siih-e·n nähdäkseni sitä         tui:ksi• jirl:Vstrumista1, sehälll merkits1ee ainoastaan
26256:  suurempi syy, kun ei heille aikaisemmi[la armah-                 lieven1nystä niitten' 'käyri:ännöllisiin .s'eura:amuksi~n
26257: duskirj.eillä ol-e anrnetiu minkäänlaista ra.ngaistu!k-           nähd:e·n, IJ:i,ev-ennystä, jotru yhteiskunta korkeampia
26258: •sen lievennystä ,toisten, !h-eitä tuntuvasti rikolli-            tar koitu'ks~a tavoitellessaa.n 11it.ää tarpeellisena
26259: sempien 'Sa,ad·e<ssa: tuomioansa sangen tuntuvaa                  myöntää. Amnestia merkitsee unhoi,f;u:sta. Se
26260: helpotusta.. Näyttaisi siis varsin1 kohtuulliselta.,              lruhtee inhimil1lisestä halusta .ia. tarpeesta. vetää
26261: ett.ä nämä vähemmän 'SYY1lliset nyt, kun pian puo-                unhoituk.sen ve&o taJp.ahtuneitten tekojen yli.
26262:  litoista vuotta tulee kulun-eeksi heidän tuomits-e-                  Muilta, sanotaa,n, olot maassa -eivät ole vi-e-lä ta.r-
26263: mis•esta.an, tehtäisiin heti a'rmahduks.esta osa.lli-             peek's•i va;kwanct:.uneet, jotta. laajennettu a>rmahdus
26264: 'Siksi siten, •että heille, niinkuin tois-essa vas·talau-         voitaisiin arnta.a ikmpinari:kdllisiHe. Se olisi ·yhieis-
26265:  seessa, on ehdotettu, kansa,}a;isoi'keudet ehdollisesti          kunntan puo}esta heik'kouden ilmaus ja. olisi
26266: ipala,uri:ettaisiin. Voitaisiinko jossakin erikoiS'koh-           omia.ar11 ·ed]stä:mään ka:pina.- ja: kumousliik'k.eitä., li-
26267: dassa mellinä tätäkin pii.emmäl[e, mitä ka:n.salais'-             säämään idästä uhkaavata bols1htevismi•n va.a.ra.a ja.
26268: ·luottarrnu'ksen -p.alautt&mis:een tuloo, S•e jääköön             siten hnrjuiltamaan. maan nuoda itsenäisyyttä ja.
26269: rriiprpuvalksi siitä lähemmästä harkinnasta, mikä                vrupantta. Vasta. sitten kun sisäinen ·kuohurrtatila
26270: suuressa: vaEokunna;ssa ta:pa.htuu.                               ja. 1bols'h-evismin vaa.va ·on .onrnellis-esti sivuutettu,
26271:       La,ajennetun armahduksen vastustamiseksi on,                kun yhteiskunna.lli·nen 'kiihoitus, jota sekä julki-
26272: sikäli kuin olen voiurut hvai1t.a., esitetty etupääs'Sä           ses,ti että s•allassa ka1nsa.mme keskuud-es'sa., eritoten
26273:  ka:ksi rperus-syy:tä. .Se loukkaisi lain rpy'hyyttä ja           maamme työväJestön piirissä hatrj-oi•tetaa;n, on tyy-
26274:  :kansalaisten oikeud,eJ.J.tuntoa ja, horjuitaisi tuomio-         t-en l·a·ka:nm.,ut ja, 'kun tä!llän %säiksi karpin:arikok-
26275: i1&tuinli-Em. arv.ova1taa., ja se olisi tälllä 'hetk€llä an-     sista tuomitut hen!kilöt ova.t osottan.eeri: katumusta
26276: (!lleiltuna vamaksi yhteiskunnalliselle järj-esilyk-             .ia mielenmuutosta, 'V·as·ta sitten, sanotaan, 'VOi laa.-
26277: ,s.elle, jopa maam valtiolliselle itsenäisyyddle ja              .ienncltu a•r:mahdus ,f;uUa kysymykseen, a.rmwhdus
26278: 'Vapaud-eUe.                                                     ka:iikki~n niihi:n näJhdellJ, jotk•a eivät ole tehn:eet
26279:       Mi.tä tulee :en.simäiseen, lain PY'hyyden, ja krun-        its·eänsä syypääksi tör:IDeihi·n yks~tyisluontoisi•in
26280: san oik-eudentunncm loukkausta. kosikevaa1n väittee-             rikoksiim Yht-eiskunta. osoilitaisi a.rvduttavaa
26281: seen, niin täytyy ensinnäkin mui!stuttaa siitä, että             heikkoutta., jos S€ nwkyilsen tilanteen valli<t-essa
26282:  jo tätä ennen on kolme eri k-ertaa a'nnettu a.rma:h-            m-enisi myöntäimään armwhdus·tS!, y1i sen, mi'kä ai-
26283: dusta 1918 vuoden kapinasta iluomi:tuille. Hvin-                 kaisemmin .an1netui'Ua arma.hdusmanifesteilla. tuo-
26284: thufvudilli kahdella ja Mannerheimin yhdellä <ar-                mittujen •osalksi jo OlJ. tullut. Näin, väirl:etääJn. Tä-
26285: :mruhdusmanifestilla on •kymmenille tuhansille ka-               män johctosrl:-a. lien1ee ·syytä ensinnäkin, huumauttaa,
26286: pina:riko.Uisille :suotu Eeve:nny.stä niihin tuomioi-            että! maassamme on kapinalll jälkeen, ou,nell:is-ta
26287:                                                                                                             ...
26288:                                                     'Armahduslaki.                                                    1557
26289: 
26290: 
26291: kyllä, <ll'lut vaJlrul'la olosuhteisiin ka:hsoon v&rnin uudistusten toimeentpa<no vie parrui<ten tarkoitei-
26292: tyyd;yttävä järjestys ja bn~a1a:israuha ja että tuun tulokseen. Olen nimittäin 'sitä mieltä että
26293: tämä järjestys on va:kawntumistaan· va.kaantnnu:t. yhteishenk.eä .ei luoda pitkitetyillä ra'Il!gaistus- ja
26294: SiHoin tällöin on tosin pa.lj<astettu joitakin ka'Pi- eris<tämistoimenpiteillä, vaa.n pik·emminkin inhi-
26295: nruhan:kkeita, jo:l:ika. eivät kuiten:kaan ole olleet millis:el'lä auteeks~an:n10lla·, va.pautt.ama.Ila ja. vetä-
26296: n:iin VJaarallisia, suuri•suuntai•sia. ja la~ja11e levin- mäJlliä rauhalliseen, ralmntavaan yhteistyöhön ne-
26297: n•eitä kuin miksi ·niitä toisi'llaan sekä lk•oti- ett-ä ·kill! kamsalaiset, jlotka onnettoma•na a.ja:n:kahtaua
26298: ulkomaid·en sanomal·e'hdistJö•ssä on ta:hCLottu 'kurvaia. bol•slhevistisen tartunnan sa~a;nei·na, .ioukkoh:vqJ-
26299: JäJrjestysvalta. maassamme on .tätä nykyäJ vahva. ·noosin soka•i stffillina haci.·rahrtuivat 'kapi•mvn P'OluiUe,
26300:                                                                              1
26301: 
26302: 
26303: Huomattava ·on myöskin, että meillä kapioon jäl- sortuiJVat raskaisiin rikoksiin. Mielenmuutoksesta
26304: ]m-en on syntyn1yt s'os~alidemokra•attioon työväen- .tuskin on ·o'lema.ssa takeita nyt enemmän ·kuin
26305: puo1ue, jokru on ·hyväksynyt itseUeeu rauha.Uis•en, •va:staisuud·essa'ka•lHI:, ei ainakaan jaiJkuvw van:ki•la-
26306: täysin parliamenttaariseen .toimintaan täill.täävän eHimiä enempää ·kuin ka.nsalaisoikeu:ksien puute-
26307: ohjelman. jru senmu:kaisen• menettelytavan ja, ·että kaan ole minun ymmärtäälkseni omiaan sitä ai-
26308: tämäru puolueen eduskuntaryhmä •on t·oimiessaau k·aan sawmaa:n eikä lherättälmään suop.eamieli-
26309: eduskun:ma!ssa tätä ohielmaa> johdon.mu'kaisesti syvttä y.Me~skuntaa ko!htaan. Päinlvastoin on ;pe-
26310: IIOudruttanurt. On kai·kki syy toivoa eikä ainoa:s- ·låttävää, että 1paatumus siiltä kasvaa, että viha-
26311: ta.&n toivoa vaan .oletta1a, jopa ·piiää varsin:·tod·en- mielisyys kaikkea yihtei•skunlllallista järjestystä
26312: näköisenä, että tämä ;muulta lähiaikoina• sanotussa vastaa1n •siten •pysyy vireU.lä, vielä>pä leviää 1kwpi-
26313: puolueess•a. yhä vahvistuu ja ·että puolue eddleen narikollisista !heitä lälhellä oleviin piireihin. Juuri
26314: selvästi ja j•dhdonmukaisesti nouda.tta1a pa.rla.men<t- tuollaisen mielialan 1hävittämiseksi arveltiin laa-
26315: taarista, ra uha!llista. :menett<elyta;paa• ja työskent·e- .iennetun arma•hduksen olevan hyvänä' lää:kkeerrä.
26316: lee ei ainoa!s.ta:a.n rauha.llis.en järjestyksen, vaa1n               E·n käsitä myö's:käJäJn, ·että rurma1hdus olisi, iku-
26317:  suorastaan •si:Siäi'Sien jä:r.iesty:kse.n .ia. ka:ns•alaisrau- ten on .sanottu, yhtei·skunnan he~kkou·den ilma.us.
26318: han ylläprtämiseru hyväksi. Myönnettävä kuiten- .Mi,nu·sta wrma,hdukseeJli suo•stumin.en on yhteis-
26319: kin on, että yhteiskwrdam.me vielä •elää erää:nlaista
26320:                                               1                    kunl!l.a<Ill voiman osoitus. ~hteis·ku:n.ta, tuntien lu-
26321: kuumetilrua ja bolshevistista. kilihoitusta:kin kan-               juutel1s,a, rohkenee an.taa 'anteeksi sitä vwstaan ri'k-
26322:  samme 'keskuude!s,sa. !harjoitetaan. 'Täs•sä kohden knmeille ja. telme .sen. lujittwa.ks.e:en sitä pohjaa., eri
26323:  oli·si para•n•nus aikaansaata.va, saata:va. mi·tä 'Pikim- ka·msa.nlkerrosten yhteel1kuuluva.isuuden tunn>etta.,
26324:  min. nii.nhyvin .sisäist.en .olojen vakiiunuttwmisen joka, 'On yhteiskunnan ja v·altion 'PYSyväisyyd2n ja
26325:  ja ka:nsanrva'llruu Iujittumisen 'kuin myöski•n ma.am- 'V'orma.n pa•rhaana ta.keena. Lloyd Geor_g1e oli var-
26326:  me ulkonaisen aseman v.armistumis•en ·takia. Ei ma1an oil1rea1ssa larusuessaa.n .eräässä äskenpitämä:s-
26327:  mikääin ol'e toi.votta.vampaa - siitä luulen !kaik- sää;n puheessa: ,Mi·nä en pe'lkää hols:hevismia mis-
26328:  kien tläs'sä k•amrurissa i•stuvien ol·eva!ll! yhtä mi•eltä, sälän ma•assa, iota ha1li1taa:n• ~hyviu".
26329:  niinlkuin -ed. Kaila:kin rla.usunnossaan huomautti-                  ~Lopuksi vielä pa,ri ·seikkwa, jotka ytmmär·tääk-
26330:  kui•n se, että kansamme ·sisäisesti eheytyisi ja että senti rpu'huvat armahduksen la~ajenta1mis€'II puo-
26331:  ka:n.salaisrauha maassamme vahvistui·si. K'Ysym- lesta. S.e rikos·, johon 1918 vueden punll!i·seen· ka.pi-
26332:  me, mitkä k·einot, mitkä menetuelytaNat tähän                     na.a.n osaaotta.neet tekivät itsen:sä syyp\ä~ksi, oli
26333:  päämäärä;änr VJarmimmin, johta.va:t. Yhtenä ·sella'i- ra.s:kas, rwslkwimpi•a, mitä historia t.ur11tee, se oli ri-
26334:  sena pidetään erää!Uä ta:hoUa armahduksen kieltä- kas ~sänmaa1ta, ·kalit•sa.a., ehkäpä eniu itse työväkeä
26335:  mistä. Minuu on peittelemättä. tunnustetta.va, vastaan. Sen •moskautta lisäisivät mitä. suuri!ID'massa
26336:  etten v;oi uskoa sensuurnais-en melllettely·tavan te- määTiäJssä 'ne epäinhimilliset julmuudet, joita karp<i.-
26337:  hoon ja. tarkoitu'ksenmukaisuu1Jeen. Olen aivan nan ai'ka~a. ja sen y;ht.eydoessä tehtiin ri·nta.mieu
26338:  päin/Vastaista. mieltä. Va:kaumukseni ·oo ·että tuo- taka:na.. 'Tä:ssä ·k'Ohd·en minun ka1111ta;ni poi·kkeaa
26339:  hon tarkoitet.tuun pääimäJärään pää'sltlä:än ·p.anemaUa suuresti •Si·itä 'käsi.tykses tä tä'mäJn sisällrsen sodan
26340:                                                                                             1
26341: 
26342: 
26343:  toimeen lwk:ipohiaisia yllteiskunnallisia parannuk- J.aadusrta,, jonka ed. Hupli •eilisiltaise'srsa lausun'lllos-
26344:  si.a, .sdlaisia, j.oilla ta.soiteta•a,n •sci.·tä juoprua., jonrka saa,n ·esitti. Minä en sa,ll!ta' näihdä, vraikka tunnus-
26345:  o~ot ovat luoneet eri yht.eis1mntaluokkien V·äJliUä               tanki!ll! erinäiset hänen esittämäill!&ä näkälkohdat
26346:  .ja jalka 'kansalaissodassa, ·onnettoma.s:sa, 'ka.nsa·l- ka:pin:au syistä huomiota a:nsait.seviksi, jupa. eräät
26347:  .~me häip•eällises•sä ·pun:a:kaartin ka:pinassa l"epey-           ni]s.tä täysin oikerksi, minä 'en ,saata ·nähdä tuota
26348:  ·tyi ylipääs'Bmättömäksi.. Tlämän ju•ovan kavelllJta- · tai•st.elua likimaink,aww nii,n ihauteellisessa. valos·sa,
26349:  ·mis.ta on vi•ime kuukausien uudistuspolitiilkka, tar- • kuin hän sen on nähnyt. E·u li,ioin voi pitää oi-
26350:  koitta.nrut ja minun 'käs,ityks-eni on se, ·että laaj•e'li- keanra verrata. pu:Jleenalaista, karpin,aa enempää syi-
26351:   netun armahduks,eu antaminen ol-eellisesti siihen hin kuin tarkoitusperi•inkrää:n nahden sellaisiin
26352:  ·kuuluu ja että se samoinlk:uin· yhteiskunnaHist.en tai•sielu:ihi·n, 1kuin oli es~merktksi huur]sota tai Yh-
26353:                                                                                                                     197
26354: 1558               Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26355: -----------------------=------------------
26356: 
26357: dySIVal,ta,in sisälE.s,sot:a, joten ei myöskään ol:e mie-nykyäiän armaJhd:ns vo~daan ulotta.a myös its·e ran-
26358: l-estäni asianmukaista tehdä vertam-ks-ia siitä, mi-     gaistuksiin. Minä en ·kuitenkaan tahdo kauem-
26359: ten näiden eri sotien päätyttyä voitettuja. on ran-      min pulhua tästä pienes,tä lakivaliokunnalle -sattu-
26360: gaistu. Meidän s]sällissotamme ali, sitä ei mieles-      n~ta lrupsus calami'sta, rva:an !pyydän siirtyä itse
26361: täni voi,da lkieltääJ, kaikesta. huolimatta raskas, ri-  astaan.
26362:                                                             Se wsia, jota. eduskunta nyt ljälleen pitemmän
26363: kos isän.ma1a,ta' i·a. kamsa:a vasrta·a.n. Ja t-ä1laista. ri-
26364: kosta seuraa rangai,stuskin ankarann. Mutta, ram~        v:ä!liajan 1perästä käsittelee, on mielestäni anka-
26365: ga.istus onkin mielest:runi kohdannut varsin. an'ka-     ran v8JkaJV!a ja minä 'luulen, 1että hyvin monen
26366: rana ka,pi·narikol'lisia.. Lukuun:ottama:tta. niitä.,    eduskunnan jäs·enen, samoinkuin minunkin, on
26367: jotka sortuivat sotaa,n, ·ova.t tuha,nn,et menetitäneet  ollut hyvin !Vaikea muorruo,staa itselleen tiilssä
26368: hen1ken.sä ikenttruoikeuksis·sa ja vamlkileireissä, pu-  asiassa lopulEnen ja. tinkimätön kanta, Me olie-
26369: humatta niist.ä, jotka ovat tuomitut pitempään tai       nemme täysin tietoisia, 'Siitä, että 8Jrmath'ruuskyS(V-
26370: lyhyempääin va.palusraJJJg'lai,stukse.en j,a. ka:nsalais-mvksen, jonka 'Päättämisessä eduskuntakin uuden
26371: oikeuksiensa meruety'kseen. Ra:n1gaistukset ova·t        ib.allituS!muodo:i:L mukaan nn osa.lli.sena, 'Vaiheita
26372:                                                          Sunmen 'Parlamentissa. seura:ta.an mitä suuri.m-
26373:  siis käyneet, kute11 •sa.no]n, vars:in, .raskaina. j-a 'Pi-
26374: täisi nyt armon vähitel'len voida käydä oikeudesrta,     maHa jännityksellä ja ta,rtkkaruva.isundella, sekä
26375: laim, ·p-yhyyden ta,i krun•s:a,la.is1ten oikeudentunmon  täällä 'kotimaassa että myöskin maamme tra.iojen
26376: siitä käirsimät'bä.                                      ulkopu6lella. Minä yihd:vn täysin si:iJhen a,jatuk-
26377:     Huomiota olisi myös :mi~elestän~ pa:n.ta.v.a sivisty-seen joka Suomen Sos.iaalidemokraatissa julkilau-
26378: neen Länsi-.EurQpan mieHpiteeseen tässä asiassa.,        suttiin marraskuun 12 päivänä, ·että eduskunta to-
26379:  vai'kka ,g,e ti,eten:kim o-nkin ratkais·tava omia sisäi-dellakin ni-issä istunruoi·ssa, joissa armahdus,asiaa
26380: si-ä ~olojamme s[lmälläpitäen j,a ka1n1sa>mme oikeu-     käsitellään, toimii eräiälnlatisena .iury-oikeutena,
26381:  denkäsityksen mukarises1ti. Luulen olevani oike-as-     jonka tuomion tulee ollasopusoinnussa sen kanssa,
26382: sa sanoessani, •että vaiistunut ·länsi-europalainen      mi-tä maan etu ja y:Meis1kunnaHinen turvallisuus
26383:                                                          täillä 1hetkellä meiltä vaativat. Aikais•emmassa
26384:  ajatus'kanrta 0111 arma:hdu!ksen. la.ajenta:mi-s.en: puo-
26385:                                                          •mietinnössään n:o 4 viime tou·k·okuun 15 päivänä
26386:  lella j,a .että si~hen suun:taa:n meneväit to~·menpiteet.
26387: samalla 'kuin eheyttäisiViät kan1s:aamme ia. lisäisi~    la1kivali•okunta a~settui, osa1ksi •siitä syysbä etta
26388:  vä>t varrtion voima:a•, kohottaisiva-t maamme arvoa     haillitulkselta silloin oli odotettavis·sa toimentpi-
26389:  ulkomaitten silmissä, yhtä hyvin kuin Suomi ku-         teitä armahduksen laa;_i·entamiseksi, kielteiselle
26390:                                                          kannaH-e edustaja Huplin armahduksen laa.ienta-
26391:  ki,sta:maUa 11ajoj,en:sa: sisältä b&shevistisen kaTJi'll'3Jn
26392:  ja estämällä osaltansa sen levenemisen lämnem-          mis.ta. kaskievaan eduskunta-anomukseen näh-
26393:                                                          den, iN-yt on valinkunta jäHeen omaksunut
26394:  mälksi, iha,rukki i-ts,ell:eelli arvonarutoa. ·sivistyneessä
26395:  maailmassa.                                             saman ne_gatiivisen kannan :herrojen Huplin
26396:                                                          .ia Ta:nnerin s8Jmaa asiaa koskevaan edus-
26397:     1Mi-nä ·siis olen sitä; mieLtä, että Mmaihdul'!ta oEsi
26398:  nyt ·säädetbävällä lailla. lwajen:lllettava tunltuva.stikuntaesitykseen nithd>en, Valiokunnan kieltei-
26399:  yli sen, miltä va,rha.is.emmilla. a.rma.hdusma.nifes-   sen kannan 1puol:esta rpU:huvat :mielestäni ·va-
26400: t-eilla on annettu, ,lpäläasiassa .nii·ssä •puitteis:s.a,kuu tta'V-a:mmin ensimaJsen v-asta:la useen 1kuin
26401:  jotka herra Pääministeri Ia•usunnossa.an esitti~ ja     ,itse mietinn.ön .perustelut, va~kika ensimäisen Mas-
26402:  •toivon, että suuri valio'kunta, teki·si e'hdotuks,em;a ta;lauseen a.llekir.ioittwja,t ovatkin suostuvaisia ar-
26403:  senm..u'ka.is-esti eduskumna•l1 hyväksyttävä.k-s:i.     malhduks~n laa.i·ellltamis·een erittäin mjoi tetuss·a
26404:                                                           muodos-sa. Ma:initsemissa;ni perusteluis·sa lausu-
26405:                                                           taan: ,Nykyinen a.ianikohta ei meidän käsityk-
26406:    LEd. M. Eric 1h: La:kiva[iokun.ta. on varus.ta- s·emme mukaan ole sopiva entistä laa,jem'man a:r-
26407: nut nyt käsiteltävänä ole!Van mietintönsä vallan mathduks·en myöntämiseen vua:nma. 1918 toimeen-
26408: omituisella ots.akir.ioituks:e'lla, joka minulle, on pantuun :kapinaan ·osa•aottameil'le henkilöi1le.
26409: a.ntanut melkoisesti 'Päänvaiva·a. Tämä otsakir- Kuohunta.tila maass•a :iatkuu ntim. edelleen, bol-
26410: .ioitus kuuluu: Lakivaliokunnan mietintö n:o 16 s'hevistinen, y:hteiskuruta.vastainen 1kii'hoitus käy
26411: eduskiUnta;esityksen .i•olhdosta., :ioka sisältää ehd:o- rpä~vä 'Päivältä voi'Inameräisemmäksi ia röy,hkeäm-
26412: tu;k,sen . la.iks.i er~den valtior.ukosoil~euks~en tuo-~ mälksi, .ia ka:pina1r,ikoksista tuomitut hen:kilöt ei-
26413: !rrHtsemwn ·rangrustusten a.rmahtam1sesta. Minä vät vleerusä ole osottaneet mitään mi.elenmuutost:Jt
26414: 
26415:                                                                 r
26416: puolestani en ole täihäm saaikka. tiennyt, että ran- tai katumusta, vaan :päin:va.stoin näyttää edellä-
26417: gaistuksiakin voidaan a-rmahtaa, vaan olen luu1- sanottu kiihotus juuri heidän kesku~dessaan saa-
26418: lut, että armahduksesia saattavat osallisiksi tulla vutta•van otollista kaikup01hiaa ja innokasta
26419: ainoastaan :rikoksia te.hneet .ia senvuoksi ra,ngais- avustusta. Näin o.Uen olisi laa.ien:nettu armah-
26420: trukseen tuomitut henkilöt. Mutta ehkä låkivalio- dus yhteiskunnan :turva1lisulllden kannalta vaa.-
26421: kunnan herrat 'lainoppineet V'O•ivat osoittaa, että raHista oma:nsa :kud.huttamaan 10ikeusta.iuntaa
26422:                                                    Armahduslaki.                                                 1559
26423: 
26424: 
26425: yihteisikuntaa säilyrttäviss·ä kallJS'alaå.srpiireissä ja     yleensä muodostava,t rkwpina·llisnen kai,kkJein pa-
26426: heikontama.an rtiertoisuutta kaminaru •rikollisuu-            'h]mman aineksen, vähitellen >palaisi'Va,t tä,nne,
26427: desta siihen osaaottanrei,ss·a." 'Tämän, vaJitetta-           jossa amnestiaa s<mivalla tavalla voitaisiin ulot-
26428: vasti täysin paikkansa rpitäyän perustelun rin-               taa heihinkin, ainakin jorukun aja,n kuluttua, ja
26429: nalla. tunnuvat minusta toisen ja varsinkin 'kolman-          ih·e ·piankin ~v·oisivat sa,ada huomattaiV'an aseman
26430: ruen vas.ta.lausreen esirttåJmäJt näkökoihda.t eriruoma.i-    s-osialidemokraattisess·a .puolueessa ja. ehkä. myös-
26431: sen heikoilta :ia ylimalkairsilta. Kolmannen vas-             kin tää:llä eduskunnassa. 'TäJhän viittaa ta:valla:an
26432: ialauseen p•e:ruste:luissa,han oikewstaan ainmvstaan          mYÖ'S ,muuan oikeisto.,sosiaEstiksi tunnretun ja
26433: tehdäån .iolla;kin taV'alla selvää tämän armnestia-           'kommunistista kiihoitusta. lehdessään rkiihettä-
26434: kvsymyksen vaiheirsta .ia käsittelystä lakivalio-              vällä taNalla vastus.taneen e!d,ustwja Ryömän lau-
26435: ·kunna,ssa. Tois.en ·v·as<talauseen aUekirjoitta,jat          sunto viime touk•okuun 30 'Päi'vänå. Edusta~i'a
26436: väittävät ybine~s.kurutatila,n jo muuttuneen rauih'al-         Ryömä lausui: ,.Sama - nimittäin amnestian
26437: li,semmaksi ja Thiin sa.ruottujen ehdonalaisten suh-           laajentaunri:ruen - koskee myös y,]ee:rusä niitä ·on-
26438: teellisesti ,harvois.sa poiklkeustarpauksissa vääa'in-         nettomia. rpunakaaTtilaisia, jotka ovatt joutuneet
26439: käyntän:een V3lpauttaan, V'ajlkka, ilosiasiat sen rpa-        maa.nmakolaisina har:hailremaan, joten heidätkin
26440: ihem:pi ·pU'huva;tkin ai'Van toista, ki:eltä. Ja vihdoin      olisi ilman •m unta otettava amoostian piiri,in."
26441: Thel:iännessä va,s.ta[auseessa valiokunnan va.sem-             Varsin räikeäJsiti on tamä vaatimus myös tuotu
26442: miston jäsenet pu~huiV1at porvarien sammumatto-                esiin eräiden työ,väerujärjesto.ien 1\niimeaikaisissa
26443: masta koston,janosrta jonka .io olisi pitänyt tulla           kokourksissa. 'Minä pyydräm, mainita vain yhden
26444: tyyJdytetyksi, ja suositteleva.t eduskunnan hyväk-             esimerkin. Suomen .Sosialidemokraatin mukaan
26445:                                                                            1
26446: 
26447: 
26448: ·syttäväksi esityksenteHjä;in ehdottamaa täydel-              mar:ra:sikuun 22 :p :Itä hY'Vä>ksyi Suomen Sahateol-
26449: rlistä amnes·tiaa. Parlaten myölhemmin neljännen               lisuustyölä:is•ten liitto Kotkassa pitihmässään
26450: varsta:lauseen ,teki:iäin kuvitteluihin ~porvatrie.n          :edusta.irulmkJOuksessa. 'm. m. seuraavan vaatimuk-
26451:  kostonjau,osta en tässä malta olla !huomautta-               sen: ,että ma:an rajoj.en ulko<puolelle narenn-e:irden
26452:  matta, että kaksi eriruoma.isen vaarallista kapina.-          vwtiol:Iisten pakolaisten sallittaisiin pa.lat.a maa-
26453: vanikien 1ryhmää h·eidån eihdrotuksensa mukaan                ihan va1paasti j,a sikäE kuin he eirvät ole tehneet
26454:  joutuisi ammahdU:ksen ,piiriin. Murhaajiin ei eh-            itseänsä syypäi:ksi yksityis·iin riikoksiin, ka.tsottai-
26455: dottomasti amThestiara tosin ulonettaisi, jota. vas-           sin 'P'äässe:en amn.estiasta 'osallisi,ksi." Kenties on
26456:  toin siitä tulisivat osa,llisibi m. m. mnl"hiin y:Uyt-        ·paikkansa pitävä se eräissä sa.nomaJleih'd,issä viime
26457: iä;jät ja ilmiantajat, jortka eiväJt tosin mieslwh-            aikoina esitetty otarksurma, että Venäjälle paen-
26458:  taisesti ·omalla käd·ellåän ole muTihaa tehneet,              neilden punakaarlilaisten viimeaikainen .ioukkopa-
26459: mutta joiden siveellinen edesvarstuu toisten teke-             lawminen tarkairsin tänne Suomeen johtuu bolshe-
26460:  mistä hii'!IDutöistä on tavattoman suuri. 1Samoin             vikien a1otteesta.         Bolshev~k~en laskelma on
26461:  myös ruehänruen vas,tala,useen mtrkaa,n tulisivat             ilmeisesti se, että useimmat näistä rpa:kolaisista·
26462:  a11maJhduksesta osaHisi,ksi varsinairset kaminaliik-          ennemmin tai myöthemmin artmahdHtaan, ja että.
26463:  keen johtaäwt ja henkiset isät, joista monet, kii-            Su01mressa, salari>Sesti ·toimirva kommunistinen puo-
26464: h~ntavilla rpuiheillaan ja ;kirjoi1mksillaa:n ovat ai-        lue on _heistä ·saava rpalvelukseensa uusia, Venä-
26465:  ~nsaftneet p·aljou enemmän rpahaa kuin joku                   jällä erinomaisen 'hyvin ha,rjaantuneita ja koulu-
26466:  nuori 'YmmärtämMön ja. harlhaian johdettu pun:a.-             tettuja, vo~mia. OnhallJ bolshevikien suuri val-
26467: kaartilainen ki'Väärillään. Mitä nimenomaan tulee              tiolEnen äly ja viekkaus tun,nettu jo Brest-Li-
26468: edre'llämainitsemiini. ilmia.nnw.iiin .ia munhaan yl-          tov.skin päivistä alkaen. Ja että tålmä sama äly
26469: lytt·äJjiin niin minä rpidän rheitä juuri ·karpinaliik-       ei ole heikontunut, sitä todistaa edelleenkin sel-
26470:  keen ka~kein ka;IDJmottwvinip.ina ja, rpelottavim-            västi herm. Litvinovin Eng-lannin matka. Mutta
26471: rpina ilmiöinä. · He yllyttivat to\sia tekoihin, joi-          sahatyöläiset .hyväksyirvät Kotkassa pitämässään
26472: hin heiltä itseltään 'Puuttui rolikeutta tai joita            'rookouksessa. vielä eräiän toisenkin vaa.timuksen,
26473:  he va.rovaisuussvistä eivät itse tahtoneet mies-              josta .minä en malta olla hu01mauttamatta., koska
26474:  kohtaisesti te~hdä välttäräkseen siten ainakin ·ri-           trumänkaltaisten vaatimusten esittäminenkin on
26475: 'lrJOiksen palh~mmat ·seur-aukset ja sa:adakseen ran-          otettava huomioon armahdus·kysymystä ratkais-
26476:  gai.stuksen toisten hartioille työnn>etyksi. Mutta           taessa. Muuan rponsista kuuluu s-euraa'Vaila. ta-
26477:  orupa vasemmis.ton taholta kuulunut vaatimuksia              valla: ,että sosialidemokraartt.i.sren eduskumta,ryh-
26478:  että amnestiaa olisi vieläkin la.a.iennettava, niin          män on kieltämällå haUitumseita varat sekä kai-
26479:  että myös. n. s ..ra.iantakariset tuli:sivat siitä osalli-    killa rmuina käytetrl:oävissä olevil:la keinoilla tin-
26480:  siksi. I{ienties tämä on neljännen va.stalauseerr            kimättömästi toimittava tämänkaltaisten vaa,ti-
26481:  alle!hrjoittatiien tavkoitus. 'Tarkoitus on kenties          musten toteuttamiseksi". Viimemainittuun pan-
26482:  se että V enä.iä1le paenneet punmkaartilai,set, jotka.,      teen sisältyy Uthikaus, jQka johtaa mieleen surulli-
26483: se myönnetään kai va,semmistonJkin .puolelta,                  sen kuuluisan ,.Me vaadimme" oihjelma.n syk-
26484: 1560                                      Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26485: 
26486: 
26487: syllä 19·17 ja yleellJsä tuon maamme historian               sen, että lhäin jo:Uwkin ta.valla hyväksyisi kapi-
26488: sv.nlcimmän syksyn ta!P'ahtuma.t. Ja sa'ma:l'laisia          nan.
26489:  uhkauksia ovat muutkin esittäneet. Onrpa va·a-                  1Min111sta hrerrat Hnpli ja Tanner eduskunta-
26490: dittu sosialidem'ahaattista edus'kunt.a.ryih•määJ rpois-    esityksessään eivät ole oi1kein ·käsittäneet nykyi-
26491: tumaan eduskunna,sta, el~ei a.mnestiarL laajenta-           sen eduskunnan tehtäJviä pitäessä;ä;n täydellisen
26492: minen täällä tulee ·hyväksytylksi. Minä luulen               a~malhduksen myöntämistä y:htenä ·ka•rkkein ~är­
26493: kuiterukin, että lherrart tä.ä:llä va1semmalla ovat         keimpänä niistä. Minulla on ainakin nykyisen
26494: liian viisaita ja. minä tahtoisin lisätä myös liian         eduskunnan tehtävistä ihiwkan toiseLlainen .käsitvs.
26495: ve1V'ollisundentuntoisia tkallistakseen kocr:vansa           Luullaikseni nykyisen eduskunnan suurena hisiJo-
26496: moisille .mielettömy:vksi.Ue ja siten t~hdäkseen             I'iallisena tehtä,vänä on ·käyttäen hryväikseen sitä
26497: kaillrtmpalveluksia juuri .uiiHe karu;anaiuebille,           monessa •suhteessa edullista tila·nnetta, jossa· mei-
26498: joita he tääUä edJustavaJt.                                  dän ka.nsamme nvkyään elää, kaitk:i·n pu'o'lin vaib.-
26499:     .Mutta minä pyyd'ä:n palata tabisin mietin,töön          vrstaa .ia tuwata Suomen ä:slmn saavutettua itse-
26500: j•a siihen herrojen Huplin .ia Tannerin eduskunta-           niilisyyttä .ia va;pautta. ja sa;malla. viisaalla perin-
26501:  esitykseen, jota käsitellessään lakivaliokunta on          >pohjaise'lla. uudistuslainsääldlä.nnöllä, josta. ed.
26502: tullut yllålmainittuun kielteiseen tuLokseen. Esi-           Ma:ntel'ekin äs1ken huomaJUtti, luoda. maahamme
26503: t:vktsessään herra.t Humli ja 'Tanner julkituorvat           sellainen •olotila, .ioka, tar_i.oo ka:ilki:He Su01men kan-
26504:  sellais.en1 ajatu~sen, että yksi nyt koossa olevan          salaisille mahdollisimman 'lry1vält elämisen, kooi-
26505: edus•kunnan !kaikkein tä.rlkeimmis.tä tehtävistä            tyJksen .ia onnen-saavuttamis•en ·ehdiot, sellainen
26506:  olis.i la!a,j:ennetun amoos•tian myöntäminen. Tä'mä        yhteiskunta, jota. ei hallitse laittomuus eikä mie-
26507:  a..iatus tuntuu .minusta ve11mtta·in hämmästyttä-           liva!lta, vaan oikeuden ylevä >hen:g-etäir. ·Täl'lai-
26508: vältä. .Ja vieläkin 'oUJdommalta tuntui kuulla               s:essa yhtei.sikunnassa luuUakseni ei mitään ikatpi-
26509: 'herra lbkosen 'lälhetekes:kustelussa viime heinä-           lllallisia ajatuksia eilkä krupinallisia hankkeita
26510: kuun 23 p :nå va!kuutta!V'an, että nyt ei ole k:vs•Y-        enää voi.si .syntyäJkruän. Mutta, t.äta päämäälrää ei
26511:  mys mistä,äJn amn:aihduks·esta, rvaan ainoastaan            minun vwkaumuks:eni mukaan saavuteta. siten,
26512: oikeuksien pal~uttamisesta kaipinavan.g1ei:lle. 'Tä-.       että j .o 11 y t ylhteiskun.nan täysivaltaisten ka.nsa-
26513: män käsityksen mukaan .siis heilrtä olisi vääryy~           ·laisten joukkoon otettaisiin kaikki a:rimaihd•etta-
26514: 'dellä otettu pois lkansalaisoikeud:et, heidät olisi        vahi esitetyt ihelllkiWt, jotka eivät ole vielä cpuh-
26515: aiheett01ma•sti sulJjettu vankiloihin, 'heidrut kai:kki.    ·d~stautuneet menneiden riJkos,ten, talhrasta, vaan
26516: myös ka.pinaliikken :io:htru.iat ilmiantajat j. n. e.        joista meillä va.Iitetta.vasti on syytä otaksua, että
26517: Iwhimillinen oikeusta•juntahan on suuresti rela-            he uudistaisiva·t rik01ksensa j.a yhteiskunnaale vaa-
26518: tiivinen. Mutta, :ionkinlai.sen yleispätevä,ksi tun-        ,ral'lisen toimintansa, j•os siilhen tilaisuus ta·r.iou-
26519:  nus.tettavan erotuiksen oikea·n :ia rv~ärurän väJliUä       tuisi. U\feidän 1kansallam:me 1on 'ke&an ennen,
26520: lwul:i.sin sentaän olevan samoinkuin jonkinlaisen           nrmittäin Venä·jän rvallankumouksen jälkeen
26521: .rajan .suvaitsevaisuudella .ia rikosten unohtami-           vuonna 19•17, ollut •erinoma.inen tilai·suus jiär.iestäa
26522:  sella. MonilliV'el'T'oin terVJeempi ja oikeudenmukai-       a.siansa. tarkoitubell!Illukaisella ja oikeudentuntoa
26523: se.mpi oli se krusitys, jonka. ed. Helle jul:kitoi lau-     ty.yd:v:ttävällä .t~valla. V a.semmistoHa ol.i s~ll~
26524: sunnossaan viime huhtikuun 11 päiVlänä. Hän                 'ka1kkt mahdolhsuudet saada toteutetukst tä~
26525: s'a.noi seuraavasti: ,Se - nimittäin uuden: lka-             laillisin rkeinoin nseimmali sellaiset oh.ielm~n·sa
26526: 'J)inan yritys - olisi ;hullun yritystä .ia ·e.hdotto-      ko'hdat, ~iotka e]vM menneet ·ka~kk:i:en kohtuudren-
26527: ma;sti momalisesti väärä. Ne aiD<ekset, mitkä               Ta.io:ien ulkopuolel'le, j•a •saada ne toteutetuksi
26528:  ovat vaikuttan;eet ka1pinan syntymiseen, ova;t saa-        vielämä erittäin ,mdikaaHses.sa muodossa, kuten
26529: neet :kuta:kuinkin kavakourais·en rangaistuksen ja          no:rmaalitY'ölpäi'välaiiJI :ia uusien, .i'Y:rlkä.sti kansan-
26530: saakoot. 1Se oli kevy:tmielinen ja y'ltiörpäinen teko       valtaisten, lmnnallisla,kien ihyväiksymin.en sel-
26531: ja n•e teot ovat airua luoD<nollisesti rang-a.istavat."      vä.sti osoittaa. E 1dtuskunna·n ;porvarillinen eOOilll-
26532: Minä olen aina lpitämvt ed. Heliettä erittäin oi-           m:Ustö nli siiHoin taifpuvainen pitkälle, ken:ties
26533: kein ajaktelervana. ja. hyvin rui'vostelukyikyisenä         'liian1kin pitkälle meneviin myönu;ytylksiin., Ed.
26534: mieihenä ja tätä käJsitys.täni oli omiaa·n h!ä.nen          Itlwnen siinä la,usunn·ossaan, johonka ·äsken viit-
26535: ed•el:ä lukemani lausunto suuresti v:ahvistamaan.           bsin, tahaHise.sti vääl'entelee silloista rtihtn-
26536: Siinäih.ä.n aivan 'S•el'vin sanoin myönnetään, 'että         netta tai ei ol·e oikein ymm•äJrtänryt sitä. Hän
26537: -pahimmat ·puna.ka·pin:aan osaaottaneet henkilöt             s'an01o nim.: mei:däm porva.cist,ommehan ei ennen
26538: todellakin täiy:d:el'lj.sesti a·nsaitsevat S'en ra.ngais-   kansalais-~sotaa eilkä ylipäältäiän lwskaan ole tai-
26539: tuk·sen, m~hin hei.dät on ttuomittu. Si·tä vastoin           punut yhteiskunnaHisiin uudistuksiin muuten
26540: ed. Itkosen lausunnosta edellä:mainitsemassani              ·kui-n väilttärrnä:ttömän !pakon edessä. T·ä:m'än lau-
26541: istunnos.sa voisi he'l'J)osti sa!l!da •sen, luullakseni     sunnlon pailk.ka.nsrupitämäittömyydlestä voi kuka
26542: ikuitenikin ha,rhaan jolhta.va·n ja väärän. ikäsityk-       talhansa tulla vakuutetuksi 'lukema1'la 1917 vuo-
26543:                                                  Armahduslaki.                                              1561
26544: ----~--------              ~--------------·
26545: 
26546: 
26547: 
26548: 
26549: den molem;pien: valti01pruivien pöytäkirjoja.. Mutta mit-ä rikos rolisi ansainnut. Minä valitan syvästi
26550: tätä redullista rti:larnn.etta käytti varsemmiston .tällaisia ta1pa uksia ja sitä, ettei y;hteiskunnal:la
26551: eruemrrnistö eduskunnassa ja rrnaass'a pelotta,va;lla ole tilaisuutta •hyvittää tä'llaisia ere!hdvksiä. 'To-
26552: tavralla ;väärin. 'Se IP'anri . toimeen rii\,;oksien ja tean kuitenkin, että niitten lukumäärä on su,h-
26553: murhien kyllä.JS,tytt.ärrnän ma:rraskuun suurlakon, teel'lisest.i pieni, rpieneiiDIJ)i epäi'lemättä, kuin mitä
26554: se :i'wjesti 'vå1häm sen j:äJlkeen muita mellakoita a<sia.nlaita, :vthtä :epärnJOrl"maalisissa olosuhteissa nlisi
26555: ja v~hdK:J<inkin se !katsoi tilaisuud,en so1piva1ksi ka- ollut !monessa muussa rmaa:ssa. Ja missään ta-
26556: 1J)illil•n aloittamiseen, ka1pinan, jonka ta:rlkoituksena :pauksessa ei tällaisia valitettavia, taiJ)aruksia tehdä
26557: .o[i länsimaisen :vO:lteirskunta.iärr.iestyksen rtäydelli- o.lem:attomiksi vielåki·n lara._ientamaHa amnestiaa
26558: nren twhoaminen ja Sruomen saattaminen jäl1een ja sen ka!utta, kuten rkohta. saan sen osorittaa, aset-
26559: Ven'ätiän 'orjuuttavan ilkeren alaiseksi. On todrella- tamaHa yht.eiskunta:jävjestys alttiiksi uudelle \ka-
26560: 'kin jotenkin edes<vastuutonta. ed. Huplin tavoin pinan maJhdollisuudreHe .ia kaikille rsiihen jälleen
26561: vermta ·tätä 1puna.ista •krup.inaa meidän historiam- EittyviHe uusille vää~inkävtöksille.
26562: me aikaisempiin .suwrtaiJ)alhtumriin, kuten Nuija-            Erinomaisen ha,rhaa.ntiohtava. on .s.e 4 tvasta'lau-
26563: sotoorn, iT'åJmä osoittaa, että ed. Hupli tulkitsee seessa resitetty käsitys., •että a!mnes.tia:n :kiel tälmi-
26564: erinomaisen on'hoHa tavalla !historiaa, .ia että hän nen jolhtuisi .ia11kwvasta kostonhirnosta.. Minä
26565:  on lukenut his,toriaa jokseenkin samalla ta,valla voin 'va,kuuttaa., että ,me emme lainkaaJl tunne
26566: kuin eräs rvissi olento tul~kitsee :ia. 'lukee raamattua. mi.tään :kostonh:ilmoa, 1ja. että rangaistus meidrä,n
26567:  Minä voin muuten täydel:lisesti yhtyä eraärseen mielestämme ei yleensäkään ole ~ostoa., vaan kei-
26568: kohta.a.n ed. ItJkrosen ed,elläJmainittua, lausuntoa. no, jolla. hankitaan rrirkoksentekijöille tilaisuus
26569:  Hän ,v,errtaa y~hteiskunnall:irsta rkelh1tystä virtaan rpara.nnukseen ja si\neellrseen mrelenmuutokseen
26570: ja ,sanoo - tuon lausunnon rkielellis·et muodotto- .ia jolla yhteis'kunta.a, twvata.an yksirlöllist& mie-
26571: muud·et jäiikööt ihrerra I:fJkosen lasikuun - : ,Yih- livaltaa ja rikollisuutta vastaa.n. Minä olen myös
26572:  te1skunnallinen keihi:tys on aivan samauiailllen, syvästi vackuutettu siitä, ·että tässä maailmassa,
26573:  j.os :sen annetaan rauharssa esteettöm'ästi kehittyä. oli ,sitten lkys:vmvs valtiollisesta ja, yhteiskun-
26574:  Jios sitä ruokitaan uudisrtukrsilla tarpeettomasti, nallisesta toi!minnasta tai iih'm:i.sen puhtaasti yksi-
26575:  niin se vaikuttaa hooelmöittävästi rkoko yh1ieis- löl'lisestä elämästä, ·hyv.yydrellä voitetaan enem-
26576: kunnan !kehitykseen.           !Mutta jos yhteiskun- män kuin kovuudella.. Mutta minä 'PYYdän to-
26577:  nallisille uudistuksille, yrhteiskunnallisen edis- deta, että hyv·yyttä meirdän maas.samme yihteiskun-
26578: t:vksen tielle .ruv·eta,an lai,ttamaan keinotelwi- nailli ·puolelta. mitä 'suurimmassa, määirässä jo orr
26579:  sia sulik,ulja, uudistuksia 'ja, edi:rstystä ;ruvetaan o;sot:ettu rka:pinaan, osaa,ottaneiUe ja tästä osan-
26580:  estämään, niin silloin :mu'odrostuu edistyksen he- otosta. tuomituil1e !henki,löi'l'le. Onihan annettu
26581: delmöittälvästä virrasta tuhoa rtuottav·a ja hä- kolme a·rmaihdusta, jotka ulottuvat niin 'Pitkälle,
26582:  vittävä tu'lva.. " Kyllä täJmä :kaikki on iihan totta, että 1WkyääJn vain pireni murtro"osa lvaarallisim-
26583:  lherm Itkonen, ·mutta :se on vain väiärin sovellu- rmista. !kal)Jinallisista red-ellee:n kärsii .rangaistusta.
26584: tettu, siHä ikylläi se oli va;se:mmis.ton tunnoton Mieleeni johtuu ed. Vuolijoen 'lausunto eduskun-
26585:  ja edesvastuuton _i.ohto, ei<kä rporvaristo, j.oka ylh- nan istunnossa, viilme toukokuun 3·0 päivänä, lau-
26586:  teisrkunnalliselle kehitykselle rurpes:i. näitä sulku.ia sunto, jossa hän suositte1li tämän hy.vyyden ulot-
26587:  'J:'ia<kentamaan. Minä pidän. 'kwpinaa kaikissalkin >talmista rajattomii•n. PYIY·dlän 'lukea muuta:mria
26588:   olosuhteissa va,rsilll emrul'yttävämä y'hteisikunnal- koihtia tästä lausunnosta: ,.'Minä en suinkaan
26589:  lrsten rri1ta,isuuksien raf,ka1sukeinona, mutta. viel'ä tahrdo sa.noa, että. me s~osiaaid>emokraatit täällä
26590:  .l:vrkemmin, vielä arukararmmin ·on se. tuomittava olisimme valmiit hyiVäkri;ymaän sen ka'J)inan .
26591:  silloin, kun ei rsiihen ole minrkä.ännälköistä jä.r.iel- Päinvastoin. Me olemlffire kaikiki 'valmiit tuomit-
26592:  listä ai!hetta, ja kun 'S'e lisäksi ta.pahtuu va.Jtio- semaan sen etenkin s·e11>kin takia juuri, että. ·se ·
26593:   petoksellisessa y:h:teistoiminna.ssa ikivanihan vi- vei työväen:luokan asian suuressa määrässä taa.k-
26594:  hollisen ja sorta\ia,n kan,ssa, jolloin se siirs ei 'koh- selpäin tässä maassa, ja saattoi työV<äJen siihen oi-
26595:   di·s,tu ainoa•staa.n yhteiskuntaa:, vaan vaitionkin keudettomaan tilaan, jossa se vielä täJllä:kirn ihet-
26596:   oJemws.sruoloa ja, vaipautta. va,sta.a.n.                krellä on. - - Minä uska.Uan valkuuttaa., että
26597:       Tuonaiset teot ovat, kuten ed. HeHe mainitse- tässä ed·uskunnassa ei o'le yhtään ainoata miestä,
26598:  massani. lausunnossa sa1noi, ran,g,aista;vat, Ja joka. ei olirsi va;lmis jyrikfusti tuomitsemaan kailiki
26599:  minä :m~önnän, ·että 'kapina.l'lisia, on raTitg"aistu. sellaisret - -.. Tässä meid>äJn, edusrkuntarry:hmä!s-
26600:  Totuudlen ,n,:i<messä en voi kielrtää •sitäkään, että sämme ei ole va:llan moruta miestä tari naista, joka
26601:   tä:mä ra,ngaistu.s joskus on, käyttää:ksreni ed. Hel- ei olisi ollut hyvin lä.:heUä kuolemaa kapinan ai-
26602:  teen sanoja, ollut ko.va:kourainen, yksityisissä ta- kana tai sen jälkeen - - - . Ja minä sanon, että
26603:   pauksissa ennen ka,pinan varsi,naista: päättymistä, .minä ihäJmmästyn .ioka. IJ)äirvä .sitä väihäistä kat-
26604:   jopa mieliva.ltainen1kin ja. kova;kouraisempi kuin keruutta, .ia lmstonhalusta varpaata asiain har'kit-
26605: 
26606: 
26607:                                                                                                                      ·.
26608: 1562                                      Lauvantaina 29 p .. marraskuuta
26609: 
26610: 
26611: semista .iota ·heissä nä·en. iEj,kä ainoa;struan edusta-        Ma.amme työväestö joutui ko'lrta krupina.n jäl-
26612: jilla, cva.an muul'la:kin tyäiV'äEillä on tavattoman        keen erinomaisen ta:rmo:kkaan ja taitruva·sti ohja-
26613: kylmä obj.ektiivinen katsa.ntokanta. Tietysti löy-          tun bolshevistisen kiilhoituiksen alaiseksi. Tämän
26614: iY'Y liloikkeuksia., mutta väitän että suuri määrä          kiilhoituksen •pesäpaikkana oli luonno'llisest~kin
26615: on juuri tällä kannalla.. iEi;hän tarvitse tämäin          !punainen Pietari. Mutta •sitä on ha["joitettu myös
26616: 'Palrempaa esimerkkiä ·siiiJä;, kuinka cvälhän moston.-     Ruotsista käsin ja omassa maas•$.a toimivien sa-
26617: haluinen meidän kansamme itse asiassa on."                  laisten kommunististen .iar.iestö.ien puo'lelta .ia vie-
26618:     On ·erinomais,en valitetta;vaa, että viimeaikaiset      lrupä A'merika.sta.kin väin. Niin:pä es.im. bkava.ri-
26619: tamwhtumat ·pakoittavat katsomaan asioita melko-            koitiin viime viikol:la Turussa kaikkiaan: 16 ja
26620: lailla toisessa ja 1palion ·svnkemmässa valossa             tällä viikolla, 13 posti,säklki1ä, :1otka oli lähetetty
26621:  kuin ed. V·ruol~.i'oki teki. ·Minä en täJllä suinkaan      A<meri:kasta tänne ja. sisälsi'V'ät Amerika.s'"sa .pai-
26622: ta.rkoita •sosialidemolkraa•ttista eduskuntaryhmää,         nettuja. kommunistisia sanoma.leihtiä: Amerikan
26623:  sillä luulen että ed. Vuolili·oen sanat sii·hen näh-       Työmies., 'Toveri, Toveritar, Indust.rialisti j. n. e.
26624:  den pitävät suurin 1piirtein •paikkansa. Olen tul-         Nämä sanomalehdet oliva.t osoitetut usei'lle tu-
26625: lut monissa sosiaHdemokmattisissa eduskuntato-              ha.nsille ihenki'1öille meidän maa,ssa:mlme. Sie1tä-
26626: vereissani •tuntema;an oikeamielisiä ja, rehellisiä        kin käsin sii:s bolshevistinen kiilhoitus ulottuu mei-
26627:  kansala.isia ja länsimaisia, •sosiaolidemamraa.tteja       dan maalhamme. Ja valitet~.vasti näyttää työ-
26628: sanan oikeassa. ja. todoelHsessa 1merkity.ksessä, :ioi-     väestössä oleva.n runsa,asti aineksia jotka >eivät ole
26629: .den ei ikinä uskoisi •puuttuvan kommunistisiin             viime vuoden bpahtumista miiJään oppineet ci-
26630: ihMlJkkeisiin, ios •sellaisia maas·samme ilmaantuisi,       vätkä mitään unOihta,neet. Näissä on kiihoituk-
26631: vaikka. toiselta, rpuolen en cvarmuudella uskalla           sen mydrky ta.va.nnut erinoma.i'Sen otollis-en maa-
26632: mennä vakuuttamaan että he, .ios uudelleen :iou-            perän.
26633:  tuisimme samaan onrwttomaan tilaan, joka. val-                Pitkin vuotta l.ia vaminkin nyt •syksyl'lä
26634: litsi täMlä iEtelä-·Suomessa kevättalvella 1918,            ovat Viipurin läänin suojeluskunnat saa.n.eet kä-
26635:  rohkenisi'va,t henkensrukin uihalla esiintyä sen tar-     ·siinsä ta!Vattoman määJrän bolshevistista kirjalli-
26636: mokkaammin bolshevistista. rosvovaltaa. vastaan             suutta, jonka, levittäminen ei dli•si mah:aollista,
26637: •kuin oi1keistososia.listit srlloin tekivät. Mutta          ~ellei läänin eri puolilla. olisi olemassa bolsihevis-
26638: minä 1pelkää:n, että ed. V u olijoen ajatus melkoisesta.    -tisia .iär.iestö[jlä. Viranomaisten ·käsiin on joutu-
26639: t}"öväenosasta, melkoisesta os•asta niitä kansanai-         nut l>okakuun !puoliväliin mennessä .seuraa!Vat
26640:  neksia, jotka rmuodosta.va>t nykyisen erinomaisen         määrät bols'hevisti.sta al!itatsioon~kirjallisuut.ta:
26641:  monivivaJhteis.en ·s•osialiodoemomraattisen puolueen,      suomenkielisiä kiria•sia 72 ·eri lai.iia, lentoLehtiä
26642:  on liian optimistinen. Tosiasiat puhuvat omaa              72, 'Sanoma;lehtiä 332, ruotsinkielisiä kirjasia 17,
26643:  surullista., lmu.tta lahliomatonta kieli1äJän. Ja ne       lentolehtiä 2, sa.nomaleJhtia 10, •vironkielisiä len-
26644:  näyttävät -että yhteiSikunna.n kalpinallisllle 'henki-     tol·~htiä 2, saksan:helisiä kiJrjasia, 8, lentolehtiä
26645: löi'lle osottarrnaa. a.Dmelia.isuutta. on monessa ta~       6, englannirrkielisiä kirjasia 6, lentoh~htiä 7,
26646:  p•auksessa •pelotta.valla taval:la. v•äärinkäytetty.       ransokankielisiä kirja:sia 9, lentolehtiä 3, italian-
26647:  Pitkin cvuotta on sa.ttunut lukema.ttomia ta,pa,uk-        kielisiä ki•r,ia.sia 1 .ia sen lisäksi j•oku määrä l~ä.tin­
26648:  sia, joista, ei vtoida. ,päättää, että kaikissa n.. s.     kielistä, liettuankielistä, vielätnä hebreala.istakin
26649:  dhdonalaisissa. olisi ta'pa:htunut mielenmuutos ja         kommunistista ki11jal'lisu u tta.
26650: että niistä •olisi tullut kunll'ollisia ia .fuotetta.via       On luonnollista, että tamä;n kimoituksen jär-
26651:  yhteiskunnan jäseniä, Pelot.ta.vaa kieltä ipnhuu          jestädät 1harjoittruvat myyräntyötäiän ennen kaik-
26652: myös se tila.sto, joka on ju'lkaistu va.ngituksi jou-       kea sotaväen, vielä1pä suojeluskuntalaisten kes-
26653: tuneista bolshevrkiagenteista. 'Tamän tilaston             ·kuude.ssa.. Lausu~ha.n erää:ssä huo.matta:vassa ko-
26654: mukaan kaikikia.a.n 80 % ·näistä, siis 4/5, kuuluu          kouJksessa muuan •vasemmistososialistinen. j.oihto-
26655:  juuri main:Utsemiini eh>dJonalaisiin. Tämä a.laston       henlkilö muutamia viikkoja sitten että pääipyr\ki-
26656: totuus on ~momioonotettava amnestiakysymystä                myksenä tulee olla suojeluskuntien moraalin saat-
26657: ratkaistaessa,, sillä amnestialkysymys on ennen-           bminen 1!1atppiolle ja, s~nkautta. .suojelus·kuntien
26658: kai.kkea yhteiskunnal!iruen kysy1rnys. Jos voi-            tekeminen yl]päänsä vaarattomiksi ilmiöiksi. Kun
26659: simme olla vwkuutettu.ia siitä, että tä1mä1n !kysy-        täJma ·On onnistunut, sil,loin uwdella ka-pinaHa on
26660: myksen myönteinen ratkaisu ei 'saattaisi yhteis-           kaikki menestyksen ed•ellytybet.
26661:  kuntaa a.lttiiksi uusill:e vaa,roille, että se ·päin-          MinJä pyydän 1ukea imuutamia, esimerkkejä,
26662: vastoin, niinkuin on väi-tetty, edistäisi •kan.sa:lais-    .iot.ka. valaisevat täJmän maanalaisen 'kir.iallisuud•en
26663: rauhaa. ja 'sovintoa maas.sa, sil'loin olisi empimättä     laatua,. iEräJrussä lentolehtisessä, joka joutui suo-
26664: velvollisuute.mme suostua esityksentek~iäin vaa,ti-        jeluskuntalaisten käsiin Viipurin rpuolella, anne-
26665:  muksiin. Mutta kun ka.ikki tosiasia.t vii>ttaavat         taan s-eura.ava kehotus: ,Sotila.a:t, toverit! Astu.
26666: päinvastais·een suuntaa.n, •silloin täytyy vastauk-        ·ka.a kansan puolelle. Kommunistisen va11lanku-
26667: sen, ikävä ,kyUä, oHa. •ki,eltein.en.                      mouksen hetki läihes.tyy, Kurja.a on kuolla kan-
26668:                                                Armahduslaki.                                                 1563
26669: 
26670: 
26671: sansortaji-en käsiin, kaunis on v10ittaa. sorr.ettwjen       E•rinomaisen vailitettruV"aa on, että Suomen so-
26672: TIVJ:ss,a. Liittykää vel.iinä punajoukkoihimme,          siali-demokraattisen nuorisoliiton viime syys-
26673: nouskaa ·riistämiään 1pocrvarien rikkaudet takaisin      kuussa pitäJmä vuosi·kokous sdväisti osottaa. tä-
26674: kansalle, nouskaa. valloittrumaan kairnki rvalta työ-    mänka:ltais·en kiihotuksen juuri nuorison keskuu-
26675: rväen, sotilaiden ja. ta.lonpoikien Muvostolle, nous-    dessa .kantaneen toivottuja. heCLelmiä. Kaikkein
26676: kaa perusta,maa.n Suomen köyihä.listön rv~vpa.a Bo-      selvimmin kuvataan uusia krupina,hankkeita ja
26677: sia.listinen Neuv.ostoJT·asavalta. Pi:eta,rissa 8 päi-    suunnittel,uja eräiassä pienessä kirjasessa., jonka
26678: V'ä .maa:lis:k,uuta 1919, Eino Ra:hja.       Ku'llervo    nimi on: ,Kiireelli•siä toiminta.ohjeita Suomen
26679: Manner." Erää:ssä tois.es.sru lentolehtises,sä, joka     vallankumoukselliselle työväestölle ja sotaväelle".
26680: truvruttiin Ki!vennavrulla lokakuussa, kirjoitetaan:     Minä P'YYdän lukea •tästä·Jmones•sa. suhteessa erin-
26681: ,Lahtari-Suomea.kin va.rten on voimaa holshevi-          omaisen mielentkiintoisesta ja ta:vattoman ybityis-
26682: keilla.. Jos bols-hevikien tkimprpuun karataan, an-       kohtaisesta toiminrta.ohjoelmasta vain }"hden !koh-
26683: tavat bolshevikit takaisin iskun, jonka antajina          dan, .iCJika selvä:sti ·osottaa, kuinka rrtunsaa.sti mei-
26684: ovat suoma'lais:et ja v"t\näläis,et punaiset jourkot      dän maa,ssamme maa.nrula•isia, 'karpinaa.valmis.t~le­
26685: se!kä bashkirilainen rpunainen kasakkadivisiona.         via .i'arjestöjä on olemassa: ,Näid·en järjestöjen
26686: T:overit 8uomen armeijassa. Nyt on teidän aika            tulee ennen vallankumousta o'lla pieniä ja, salai-
26687: harkita, toimia ja järjes,tää. Bolsthervikit kestävät     sia. 5-6 t-overia riitt1ää muodostamaa,n oman
26688: vi·elä. Heidäm voimansa kasvavat, kun vastusta-           ryhmänsä, kymmenkunta. riittää hyvin; ei aina.-
26689: jain heikkenevät. Pankaa se merkille. Kaikissa            kaa.n enempää kuin 20~30 ole vielä liitettäivä
26690: rykmenteissä pidett.äJköön aikaa silmällä, ja             y,hteen r}"hmään, sillä muuten käy vailkeaksi säi-
26691: ikun hetki lyö, ni>i.n Ratia~ioki väliltåJm.me hä-        lyttää s·en va.lmis.tnstoimia sala,s.sa. Ennemmin ·
26692: viää."      Vie.lä on tminull.a muuan lentolehti-        p.erustettakoon vaikka lmi.nka monta pikkurvlh-
26693: n:en,     jossa tehdään ihyvin yksityiskolhtai-           maa•. Kuhunkin eri rvhmäJän 'liittyköön ainoa,s-
26694: sesti selkoa suomalaisen 'lwmmunistisen puo-              taan sellaisia. tovereita, 'jotka henkilökohtaisesti
26695: .lueen synnystä ia toiminnan alkuvaiheista Venä-         tuntevat toinen toisensa täysin luotettavitks.i."
26696: jällä ja j'Ossa vakuutetaan, että tämä kommunisti-       Sitten annetaan ohjeita millä tavalla kapinaa on
26697: nen puolue trurkal:leen seuraa, asian ·kehitystä mei-    va.Lmistettruva,, kuinka on ta,rkalleen otettava sel-
26698: dan maassamme ja. €~itä 'Se pndles.taan on järj~stä­      vää lruhta;rijoukJkojen. asemasta., sotavoimien •Suu-
26699: nyt mahdollisimman tehokkaan maan.a.laig·en kii-          ruudesta, as.eva.ra.sto.jen 'Suuruudesta ja miten heti
26700: hotustyön Suomen työväien keskuudessa. Airvan            ka.pin~n alkaessa rautatieliikenne ·On keskeytet-
26701: eri,tyis-esti nämä uuden karpinan valmista~iat näyt-      tävä, puhelinlin:jat hä:vitettävät j. n. e. Toisin
26702: täivät harjotta van myyräntyöotätän t y ö v ä •e n-       sanoen täimä 'Pieni kirjanen kaikessa vaatimatto-
26703:  n u ori s on keskuudessa. Niinpä eräässä kitr-          muud•essaan sisältää aivan täiydellisen ja yksityis-
26704:  jasessa, joilika nimi on: ,RynnäJkköön", sa.notaa.n      kohtaisen toiminta.othjelma.n. Mutta kaameudes-
26705:  seurarurvaJla tavaHa: ,•Työ.vä.en nuo,ret toverit!      'Saa.n. v"oittaa ku~tentkin ·kai'ken 'muun eräs julistus,
26706:  Pathin arka on ~i, koviimtmat knettelemukset ovat        jossa ren<emmäJn kuin missään muussa. yllytetään
26707:  si'vuutetut, eteemme a.ukenee va.loisa tulevaisuus.      ka;pinaHisia aineksia. maassamme ·vlällittömään,
26708:  Emme ole yksin, meillä on liittolaisia kaikissa          sa.laiseen toimintaan. Siinä annetaan seuraarva
26709: maissa. Viimeistä va.llankumoustamme suori-              1kehotus: ,Ottakaa soel väa va.lt~ollisen poliisin jä-
26710: tettrues1sa meitä tuiki vain rv•enäJläinen köyhälistö,    senistä! Ant.11kaa niistä tarkat tiedot järjestöoil-
26711:  muualla hallitsi imperialistin:en dikti:vtuuri. Nyt     lenne. Jokainen joka tiettävästi on rääkännyt tai
26712: on vallankumous voittanut useissa maissa~. prole-        mu:r'ha.nnut vankeja, on saatettava edesvastuuseen
26713: ta:arinen maailman vallankumous on a.lottanut             kansan kostavan käden kautta. Trohergille ja
26714: kulknnsa. Nopein askelin riennäimme :kansain-            :hänen 'Piiskurilleusa ei pidä tpaikkaa maan päällä
26715:  välistä neuvosuovaltaa tkohti.        Nytkö epäröi-      jäämän! Pankaa kova kovaa vastaan, hävittäkää
26716: simme, horjuisimme, va.~htais.imme v·a'llan!lmmo-         koko Jramit.ali.stinen hirmU'valt.a. Teillä on voi-
26717:  uksellisen toiminnan lailliseen pi:kkunäperte-           maa; ;va.rustakaa. ja järjestäJkää. se voi1manne.
26718:  lyyn? Jokainen nuori työläinen ei voi oilla             Muodosta.,kaa ,salaisia is:kujouk-
26719:  muuta kuin vallankumouksellinen. VaJlanku-               k o j a. Valitka.a :para.at toverit johtrujiksi. Kaa-
26720:  moukselliseen työihön nuoret toVJerit! J.oka.isen       ta,kaa koko la.htariyhteis•kunta! Kaikki valta työn-
26721: työläisnuor.en on ruvettava vallankumoukselli-           tekijöille, loppu kaikesta riist·amisestä ikipäiviksi."
26722:  seksi ;kiihotbjaksi! Nostakaa korkealle nuoret to-       Nämä esimerkit ,riiutäkööt. Totean vielä että tus-
26723: v·erit :kommunismin soi'htu 'Suomessa! Sen mer-           kinpa, niitä niin 'Palion painettaisiin ja niin suu-
26724: keissä on maailman vallankumous · voittava. ja            rella innolla loevitettäisiin, ellei ra.ian takana tie-
26725:  sen merkeissä voittaa. Suomenkin kovia kärsinyt         dettäjsi niillä iläällä olervan rpaljon lukijoita.
26726:  työka.nsa vapautensa."                                   Muuta myös raja.n tällä puolen huoleh1ditaan sa-
26727: 1564                                        Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26728: ------------------~--------                                             --------------------------------
26729: man,laisten juli>stwsten pa.inattamisesta .ia levittä-          'kouraim:m taisteluanmeija!            Taistelluun rinnan
26730: misestä. Niin:pä kertoo Pedtersöre niminen lehti,                maailma.n lköyfhäli•stön kanssa köylhäilis:iJön vel-
26731: että Pietrursaa.ren 'työväen keskuudessa levitetään              jeyden nimessä!"
26732: eräistä julistusta, josta. 'PYYdän lukea muutamia                    Yhteislkuntaa tuhoavien voimien maa1walainen
26733: otteita:                                                        to~minta ei mitenlkääin ole rajoittunut vain sa,nl(}i-
26734:     .,KöY'hälistön puna-armeij·a on muodostettava               'hin, .vaan. se on monta' ke.rtaa puhjen,nut myös
26735: saa,ttalllaan val'lankrumoustaist:elu voitolliseen lo'P-         meille 'kaikille tullim~ttujen tekoj-en muotoon. Muis-
26736: puun cia sei,somaa.n lujana tukena, ;iotta riistå:jien           tammeihan vielä kaikki sen hel vetinkoneen, jnka
26737: valta ei kas'kaan enää: voisi oousta. Köyhalistö                 löytyi Bulevardin- ja A~hertin:ka,tu:jen kulmassa
26738: ana,staa ka,ilken va.ltioval'lan. Borva,rillisen luok-          olevassa v,a,Uion talossa., mi·ssä 'srijaitse'e ·eräitä vi-
26739: kavaltion koneisto tuhotaan ja si•.ialle asetetaan               rastoja, m. m. 's·otamini,steniön kolmas ·osasto. Suu-
26740: köyhä:listön diktatuuri. KwpitaH~stis.en vi:rikamies-            rem·pi räJjähdysainevarasto löytyi A~lbertinkatu
26741: vallan sijaan tu:lee köy:hälis.tön itseJhallinto, poT-           44 sijaitsevassa: talossa. tämä1n kuun .a,l'kupäivinä.
26742: varillisten v;alti!OIJ)äi'Vien ~ia kunmallislhallitnk!sen        Melkei'n •päivii:täin kert·ova.t sanomaJlehdet saman-
26743: •si.iaUe tu:lee köyihäilis1Jön asettami.a laitoksia, joi-        laisista. 'löydöistäi Helsingissä, Viilpurissa. y. m.
26744: den rinn.a:lla joukot itse ottwvat osaa. haUintoon ja            Aiva'n yleiS'esti Olli myöskin tunnet!tua, ,että puna,i-
26745: sosiaEstisen jäJrjesteliiilän luomiseen. Porvarilli-             sia, kaarteja Olli jälleen ruvettu perusbmaaiDJ ja. et-
26746:  nen ·i1emo.k!ratia, joka myöntää 'Vaipaud!en köyhä-             1oä ne pitäJvät ,erinomaisen a,Jrkerasti salai·sia harjoi-
26747:  listön sortaJ.iilLe, ikonvataa,n järjestetyllä ja 'Va-          .tu'ksia m. m. Relsin;gin läiheisimmäis:sä ympäris-
26748:  paalla köyhälistöd-emokra.tialla.                               tössä. Vihd'Oin viittaa eräs Suomen iSo•srialidemok-
26749:     .Tämä kö':vlhälistön valtiojärjestys on työläisten,          !I'a,at~ssa, manaskuuJlJ 23. päivälll! numerossa, ol'lut
26750: puna-arme:Ujan sotilasten ja sorrettu~ien maanvillie-            ilmoitus siihen, •että myös n. s. muurmannilaisilla
26751: :lystyöläisten yhteinen sosialistinen neuvosto·                  .olisi olema\Ssa. jonilmrulainen j'ärj,estö, .ion!ka tarkoi-
26752: valta.''                                                         .tukses·ta olisi erinomaiselll hauskaa saada !hiukan
26753:      ITäJmän _jälkeen kuvataan laatiasti, kuinlka mwa-           :en1e.m'män 'tietoja.
26754:  ja muut tuotantov·äili·neet, iliikeYII'itykset, yksi-                Minä pyydän ·sivumennen :huomant•ta•a, e'ttä ba-
26755:  tyisten ra:kennukset, vieläJpä huone.kalutkin ote-              joissa kansalaisrpiireissä on ihmet·elty sit'ä., etteivät
26756:  taa,n yhteiskunna.n huostaan. Näin :sy.mtylvän                   erirtyisesti herra :sisäasiailliiiliniste.ri ja hänen ala.i-
26757:  nl(lluvostotasalvalla.n 1rakenteesta. a<nnetaan vihdoin          sensa virkamiehet ole ry'h:tyneet tarmokikaamp.aan
26758:  seuraava 'havainoUinen kuva: ,Ty:öläisten TI!envos-             toimintaan täimäll! lwmmunisti.sen kii!hoituksen rpal-
26759:  tot ovat ,ya>llankumouk!sen niin hY'Vin la1kia sää-              .iasta.mis.eksi ja, sen perillipohjaise.ksi kukistamisek-
26760:  tävä tkuin toimenrpan.eva ma:h'ti. \N1e vaEtaau työ-             si. 'Mutta, myös'kin herra oikeusministerinä olisi
26761:  väenluokan taihtoa tarkoin vastaavalta twvalla.                  mieles·titni ollut syyMi1 .io 'Paljon aikaisemmin. ryh-
26762:  Äänioikeutettuja ovat työläi&ei, :puna-arme~ian                  tyä päruttäviin toimen·piteisiilll siihen .maranrpää.lli-
26763:  sotillaat sekä ta.lonpoikai,sköylhälistö, vaan ei a.i-           seen kommunistiseen sanomalehdis·töön nähden,
26764:  noakaan ve·renimijä eikä työlväienluokan viJholli-               joka rikkaruohon ta;voin on kasvanut ja ~evirunyt
26765:  nen.                                                             maassamme tämä;n rvuoden 'kuluessa. :Minua on
26766:       Yleinen koko ma:an t.yöläåsneu'Vostojen ,edJusta-           ihme-tyttänyt se seikika, että n. 'S'. rrujantakaiset
26767:  .iakokous kokoontuu ta,rrp•een vaatiessa. ia ,sillä on           viimeisinä aikoina lainkaa.n ovat viitsineet tuh-
26768:  korkein ipäättäJmis,valta, maa.n asiois>Sa. Se va-               lata painomustetta ja kuluttaa. Venäi.iällä niin !har-
26769:  'litsee neuv'Ostota,savallan t.oimenrpaJJJevan kesikns-          vinaista ja niin >kallista ja niin huonoa ~rup-eria,
26770:  koonitean, joka. a~s·ettaa, ja e11oi:taa, ikwnsan1komi-          sa.lai,se.n kiihoituskirjal,l:isuuden !julkaisemiseen,
26771:  sa,riot.                                                         •että lhe :ovat suurilla 7ia\hasummilla 'Palkanneet
26772:       Va•Htsil.i-oilla on oik!eus lmilloin ihy;väinsä peruut-     itsel'leen kätyre:itä tä:män lki·ihoituskirjatllisuuden,
26773:  taa tv,öläi'sneuvoston tai muun neuvostovalla:n                   ny;kyisissrukin oloissa verrattain va.amlliseen, Ie-
26774:  ia.itoksen jäsewelle a'ntamansa valtakirja, i'os                 vittälmistyö.hön, kun julrkisen sanan avulla näihin
26775:  tämä ei ·enää nauti heidän luottamustaan.                        ai'koilhin asti melkein esteettömä:sti ja ilman vaa-
26776:      Suomen sos. dem. llieuvostotasa,va.lta ·On liitossa          raa on voitu samal!l'laista kiihoitusta 'harjoittaa ja
26777:  työtäJtekevien luokkien sosia.listi,sen neuvoston                 kun V enätiälle paenneilla punaka,pinan 'johtal.iilla
26778:  kanssa muissa mais,s.a. Niitten ylhteinen liitto on              on oHut tilaisuws :julkisten sanomalehtien pals-
26779:  kaJlJsainväilinen sos.ia,lististen neuvostotasa;va.l tain        toilla julkaista omia 1pulheitaan ;ja, kirjoituksiaan.
26780:  liitto."                                                         Mielihyvä:l,lä on todettava, että viimeisinä a~koina
26781:       L01pussa 1on v~elä seuraava. keihoitus: ,Niin-               on 1hallituben ja viranomaisten 1puolel1n tässä
26782:  muodoin kutsutaa.n Suomen köyih<ä:listö viimei-                   suhteessa osotettu suurempaa valp·pautta toi-
26783:  seen taisteluun. Ramenlia!kaamme 'onnellinM so-                   minnas,sa truhän :marun~äällis·een ikiihoitu~kir­
26784:   sialistinen vaitaikunta! Ylös Suomen ka1rkea-                    jallisuut.een ni;iJhden. .Ta vielälkin suuremmrulla
26785:                                                     Armahduslaki.                                                     1565
26786:                         ----------------~-~----~----------
26787: 
26788: 
26789: 
26790: 
26791: mielihyiVäUä min ä myönnän, että tmei!dä.n maarm-
26792:                     1                                         ko'llisena työväenJ~i'k'keen van'hoille trruditioneiUe,
26793: me oikeistososia.listinen jolhto .ia ·eräät sanoma-           leppymättömän l uoklkata:i.stel un, p.eriaratteelle, jot-
26794: lehd-et ovat kiinnittäneet jo aikoja sitten huo-              ka ·eivät kammoa väliltön.tälkään toimintaa., jos sii-
26795: miota tämä:lll maarrupäällisen 'ki·ilhoitukE:,en turmiol-     hen on tila,isuu.s. Samassa ensimä.ises-sä nrume-
26796: liseen vai<kutuks-een ja, minä lisään, suurempaa              rossa' va:lit.etaa.n ha~keasti ·sitä, •että olosuhteitten
26797: huomiota, kuin va1i:t-ettavasti porvari1list.en leh-           paikosta l-ehti 'ei voi pa:lstoiUensa· saa:d-a seUaiSite:n
26798: tien taholta yleensä on tehty. ·Niin:pä luetaan So-            ,johtomi1esten" kirjoituksia, kuin, rSirola.n, Manne-
26799: .sia.listisen Aika1kauslehden viidenmes,sä numerossa          rrin. Kuusinen, ai Ursinin j. n. e. Minä my.önnän
26800:  seuraava merkillinen uutim·en: ,Kokouksressaau t.            todeksi sen, mitä. ed. Hupli eilen sanoi, että ntim.
26801:  k. 16 p :nä päätti Työväen ,Sanoma,lehti 0. Y :n             näitten kommunistien puoleLta hyökätään, jos
26802: j'Ohtdkunta~ Helsingissä .puoluetoimikunnan pu-               ma,hdollista, vilellä a.nikarwmmin 'Di'keis'tososialisti-
26803:  heenjohtaja.n: tuomari VäJiruö TanU~erin ehdotukses-          en ·kuin porvari-en ./kimppuun. Oikeis1tososia!listit
26804:  ta velv·oittaa Työväen lkirjäkau'Pan johta:jan 'Pe-           julistetaa·n 'koko työvä.enasia,ru pettureiksi. TuJe-
26805:  ruulttamaan kirja:kau,pan t;eirsova<n ilmoituksen ju1-       va'a llieuvostotasavaJtaa ylist.etään, sen awväiksi
26806:  kais,emis·en ·Sosia'listisessa Aika,ka.uslehdessä 'ookä       kehoitetaan ttyöläisi1ä tääJlä meillälkin inrnok'ka:a-
26807:  kieltää leihden nläytteiHepanon 'kirja.kampau ikku-          seeu toimintaan. Niinpä <Sosialistisen: Aik&ka.us-
26808:  nassa. Asian johdosta ovat errtJtäinkin, puoluetoi-          'lehd-en .P.IJJS!imäis-essä numerossa muuatn ruiJmimerk-
26809:  m'ikunna•n jäsen-et Väi1nö Hupli ja K. Heinqnen               kiä Usko Sotamies ikäyttävä kommunisti kirjoit-
26810:  ahdistaneet kir.ia:ka.utpan henkilökuntaa, jälkim-           taa. artrkk-elissa .,Va.lka~n<en HaUE.tusmuoto" m.
26811:  mäinen hermostu-en sen jdh.idosta, että kiellosta             m. seura.aNra:a.:
26812:  huolimatta. kuitenkin yksi rui,krukauslehden numero              ,,K-ellä 1on ää,nioiJkeus nyt uuden haillitusmuo-
26813:  oli ~jäänyt näyt.eikkunaa.n." Tä!llaisressa toimenpi-         dont valli'tessa.? KaiHlla ,kansa.laisti1la., vastata.Ja.n..
26814:  teessä, hyvät herrat, -on jo -eräänlaista 1raikasta ja        Tahi oikeastaan lkai/kina: niillä 'kuin. ennen:kin.
26815:  vamauttavaa noskelaisuudoen tuntoa. Herrat Tan-               Siis ei !kaikilla. <köylhiMä työ\läisillät. Eikä nuoril-
26816:  ner, Heinonen ·.ia Hupli ovat toimineet Saksan                la. Eikä niillä, jotka ottivat. ·kansala.is1sotaa.n osrua,
26817:  suuren ja meidän ·v-arsemmistososialistiemme niin             nim. työ'väenpruole'lla.. No. Mutta sosia1idemok-
26818:  katkerasti 1parjaa:man •sosialidemokraattisen ipuo-           raattiset valtio,päiivä;miJB:hethän vaativat noillekin
26819:  lus·tusministerin re.Uplf)aan esikuvan mukaisesti ja          äänioikeutta.. Kyllä. He va.ativat tätä ·oik.eu1.ta
26820:  sa:maa ·esikuva•a minä ;pyytäisin suositella mytös            kaikiki. 'Työväelle ja työväen rirstä,jille, ipunikei,l-
26821:  hallituks-elle noudatettavaksi.                               le ja punikkien 'tarppajå11·e, uutterille raatajillle ja
26822:      Julkista kommunistista 'kiihoitusta. tässä maas-          a:hneille am'rna ttilaiskureille, valtion/ p.ahelijo~Ue
26823:  sa ovat hoitaJ1eet etupää·.ssä juuri Stosiailistinen Ai-      ja ruununva!r.ka.irle, hyödyllisen hen:k~sen, .työn: te-
26824:  kaikauslehti ja Sarv,on Kansa s1ekä jonkun verran             kijöille ja, va~hi!ngoHisil1e huijareille, s.~veellisille
26825:  vwrovaisemmin Työläisnuods•o nimin>en lehti .i·a              vaivrusta,lon mummoille ja vallasryökynöille ja
26826:   Tampereella ilmestyvä sanomalehti, jonk~. nimeä              s•a,nalla sarruoen köy'hälistöll-e ja porvaristolle. .1os
26827:   minä en täUä. •hetkeUä j'aksa muistaa. Valitetta-            työväen valitsemat edustaäat olisiv~a.t tällä 'kertaa
26828:   va,sti uäyt.tää :kuitenlkin yhä uusia ·puolueleihtiä         puoltaneet työtätekevän k'a:nsa'n äiä,n•i,oikeutta, .mut-
26829:  joutuvan vasemmistolatiskommunistisii:n käsiin,               ta vastusta.neet kaitkenlruirsen y'hteisrkunnrulle va-
26830:  ,iKansan Voima" rSortavalas•sa. , ,Kansan Työ"                hi·ngollise.n herraskansra,n ä!ä.ruioi,ffieutta. ja jos -por-
26831:   Viipurissa, ,Työläin,en" Vaasassa j. n. e., joten'ka         varisto•n redusta.ja.t olisiva.t tehneet päinlVastoin,
26832:   lähimmässä tulevaisruud-essa, lienee od otettavi.ssa
26833:                                               1                niin se 'Oliisi minusta, ollut selvää, luonn'Ollista. pe-
26834:   jlilk]s,en /komm-unistisen lriihoi,tUJstoiminnanr vil-       liä. Mutta ·si1loinpa. siellä ·ei oli!si ollutJkaan por-.
26835:   katstuminren ja, voimistuminen. KaJikista vaaraUi-           vareilla ja sosia.lid.emo'kraateilla sitä yhteitsrtä poh~
26836:   simpan.a näistä ma.initsemistani 'lehdistä pitäisin          jaa, jolla nyt ha.rlitusmuodon uusimista siellä kä-
26837:   ,Sosialistista Aikakauslehteä". Sitä kustantaa tSo-          siteltiin, pohdittiin ja sä.ädett~i·n."
26838:   sialidemokraat.tinren nuorisoliitt'o ja sen toimitta-           Ja. vä!häm myöhemmin: ,,Oru ollut raika, jolloin
26839: ..iin:a ovat joku Em:i!l LindaJhl ja kuului.sa tohtori         Suomen köyhälistön on täytynyt hanikkia itsel-
26840:   Iva,r La.ssy. Kymmen-elt tuhannret työläisnuoret             leen valtio![lisen .toimintavapauden alkeita äänioi-
26841:   lukeva,t sriiä, imien siitlt itseenrsä .i'o nuorina' kom-    keus- ja 'ha;rlitusmuof.oltaistelulla. Mutta. nyt se ei
26842:   munist~sia aatteita, kapina1llista mie1tä ja :hilli-         enää auta. Työväen luokka ·ei 1pääse enää eteen-
26843:   tön<tä vihaa y hteisikuntaa vwst.a.~·n. Kun. t.ämä sa-        päin ää.n18•stl1mällä. T1ämä ·pitäisi sos. dem. joh-
26844:   niOma'leh'ti Ji.enree monelle tuntema:tonr, -n1iin minä      tomiesten älytä ja. vehellisesti sa.noa ju'lki. Mutta
26845:   katson velvollisuude!h·eni hiuka:n selostaa sen si-          s-ensijaan moniMrt :heistä aivarn kuin ura,kaUa us-
26846:   sällystä.                                                    kott·elevalt, ·että porva.rrvalti.on eduskunrn:an. kautta
26847:       Jo ensimäis.essä cr11nmero:ssa se lupaa pysyä us-        voidaan muk;a vähitel'len nyhtää porvare]Lta yhä
26848:                                                                                                                     198
26849: 1566                                      Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26850: 
26851: 
26852:   parempia uudis·tuks.ia ja. lopulta i'han, sO'sialistisia.    san, luovaa,llJ voimaa,n, ·a.~noaan mi·kä varma1S'ii py-
26853:   Ei voida. Historia itse on sen osoiitammt. Sosia-             syy, mikä maailmaa yl'läpitä.ä ja eteell!päin vie.
26854:  1:Usmi ei voi toteutua sillä tmvalla., että sitä, pide-       Jos asianne :an teille 'kallis, alj,a,kaa sitä vä>ellä ja
26855:   tään työväewluokan taisteluw k1au!kaisena loppu-             voimalla ja pyhäl'lä 'kiiw~tudel'la."
26856:   päämääränä. Sitä tulee pitää 'lahMkohtana. - -                  lAiva.n sama.nkruJ:t.a!in·en lkuin Sosialisltinen Ai-
26857:   Kun työtätekevä kansa ·saa 'kaiken todellisen va,l-          kakauslehti on. äskettäin lak,kaut-ettu mutta. sano-
26858:   lan käsiinsä .iru lopB'ttaa. tuota.nrtovä1ineiden yksi-      malehti u u tisis·ta päättä.en hiuka.n muuttuneella
26859:   tyisomistuks.en, ·niin silloin a'l:kava:t heti: luokka-      nå.me11ä uudel1·eew ilmestymään •ruvennut •kuopio-
26860:   va.istot itsestään hävitä."                                  lainen sanomalehti Savon Kansa, joka. tietäälkseni
26861:       Saman sa,nomalehden toisessa numerossa• kir-             ei ole ·lukeutunut.kaa:n varsinais-een sosialidemok-
26862:   j,o:ittaa joiku nimimer k,ki E. L.: ,Köyhälistö on           ra:a.ttis·een puolueeseen 'kuuluva.ksi. Se vilrkiytyi
26863: ·kyllästynyt kapital:Us'tis.een yhteiskuntajärjestel-          jo syntymähetkes·M:i1ll allkaen iko!k:ona;an kommu-
26864:   mään )kaikkine 1kurjuu'ksineen ja. se tahtoo pää,stä         nistisen aa:tt.een palvelukseen ja s1e ·esittää näitä
26865:   siitä. Ka:i:kissa maissa. valmistautuu se ratkaise-          aa,ttei'ta, yhtä johdonmultaisesti, j-oskin .ehkä hiu-
26866:   vaan otteluun vanhan järjeSI1;el}män murtamiseksi.           'ka.n varo·v_ammassa. muodossa kuin herra Lassyn
26867:   Kansa.invä:liThen luokkata:i1s·teluarmeija kolku-ttaa        lehti. Ku!ll sitä ei luet.a. hvvin a-hkerasti ain,oas-
26868:   uuden yhteiskunnan pmtteja. Kautta mailmau                   taa:IL Pumiktki-nimisessä ,kuopiolaisessa kaihvi'lassa
26869:   kaikuu huomenn1a vuosisaltoja sorTetun työvä•en-             va:a,n ·kaik'kia1la yli ko'ko Kuopion läänin ja va1i-
26870:  luokan voimakas sotaihuuto: Eteenpäin Y'hdisty-               tettavasti muuallalkin maassamme, nii.m on' sitä
26871:  nyt työv•äenluokka."                                          pidettäiVä .erinomaisen vaara:llisena 'kiihoitusväli-
26872:      Sanomatta,kin nn selvää, että samainen sa:n:oma-          neenä ja myrkyn 1levi'ttäjänä. Tahtomaita kulut-
26873:  'lehti myös jul'kais•ee kolmannen In~erna,tionalen            taa ai1ma siteeraamaala sitä runsasta uäytekoko-
26874:  s. o. Mos.kovaru Internation&len ohjd-man ja. kai-            elmala, yht.eisk,unnan vastaisia ja ·enemmän tai vä-
26875:   kin .twvoin suosittelee s~tä Suomenikin työläisille.         hemmän välittömästi uuteen kapinaan yllyttäviä
26876:   Mainits·emista ansaitsee vielä se tavattoma.n edes-          kirjoitubia, joita, olen -poiminut tämän lehden
26877:   vastuuton ja. 'kevytmielin•en tapa., jolla. tämä työ-       syy1s-, loka- ja. marraskuun numeroista, en voi jät-
26878:  läisnuorison keskuudessa -pa.ljon luet:tu sarl'Dma-           tää mainitsematta erästä todi,stusta tämän :kuului-
26879:  lehti käsittelee ·kapinaa ja. ·sen yhteydessä olevia          san lehden verrattomasta: jullkeud.esta. 4 päivänä
26880:  kysymyksiä. \Niinpä Lassy lehden kolmannessa                  marras:lmuta, se johtavan 'hrjoituksen pa,ikaUa jul-
26881:  numerossa ·kirjoittaa 10tsikolla ,Suomen 1918 vuo-            kaisee ,.,tove.ri" Y·rjö Sirdlaru -puheen su,omalaisen
26882:   deJlJ työvä:enlkapina." m. m. seuraavana ta.vana:            kommun~stis·en puolueen iloisessa edusta.ialko'kouk-
26883:  ,!Kapina. puhkesi. 8isäl1is.s.ota raivosi katkernu-           S·es.sa: varusta.en 'Sen otsikolla ,Miten Ven·äjä1lä
26884:  deUa, 'kolme kuukautta. I'aist.elu menetettiin,              meikälärsiä oloja katsellaan/'. Haukuttuaan ;pa-
26885:  mutta Suomen työväen ei tarvitse tuntea. nöyr'yy-             hanpäiväisesti nykyisiä vira.l'lisia sosialis•teja,, sa-
26886:  den häpeää. 1Se lyötiin väkiv,aHaise·sti maaha'n             moinikuin Savon Kansa its.ekin ·On teihnyt, ,toveri"
26887:  urhoolliJS'8ll ~molustamisen jälkeen. Taist.elu eikä          Silrola, puheensa 'loppuosassa on vakuuttanut s-eu-
26888:  sen tulos oli tä,ssä pääasia.. " - 'Taiste'lu sii-s tais-     raa:va•a: ,Vallan1kumousta varten valmi·s.tuu työ-
26889:  telun itsensä vudksi. - ,Ka.pinan tal'ikoitu•s saavu-        väJki tiet·enlkin .salaisen propaga.nda,n ja järjestäy-
26890:  tetaan sillä, että se puhkesi riiTJpumatta. siitä, mi-       tymistyön ·kautta. Julkiseen t-oimintaan nähden
26891:  ten s•e 1pääti•yi." Näin edesvasimuttomalla ta•valla          ei y'ksityiskohtaisia. neuV'oja. voida täältä käsin a•n-
26892:  k·ootetaan vielä kapinan jälke-en johtaa. harhaan            taa. Emme tiete.IJJkään voi yks]t.yi.slkdhdissa. arvi-
26893:  työivä,estöä meidä1n maassamme. Ma.inåtsemnstR               ·oida. eikä ennustaa mit.ew ja. milloin vallanku-
26894:  an1sa:itsee vielä sama:n• 'l,ehden 7 numeron muka,na         moukseUinen ti'lannre Suomessa, ke1hittyy ratkai-
26895:  levit.ett.y ·l·entolehtirue.n, joka herra. oikeusministe-     suunsa, mutta. meidäiru täytyy luottaa ·siihen, ·että
26896:  rin toimesta äs·ken nn •talkava.rikoitu. 1Siinä nn en-        SuomeiJJ 'työ:Väki ymmädää velvollisuu'tensa ma.a-
26897:  tisen kainsanedustaja Sulo Vuolijoem. kuuluisa               ilma•n työväen vallankumousta kohtaan. silloi1n
26898:  ma:a.ta.lousohjelma ja nimimer'lrki U. S :n, Us'ko           kuin •Suomesta. käsin sitä uhataa:n." Ta1rv.inneeko
26899:  Sotamiehen kirj.oittama ,Kyntömiesten: va:l:takun-           ·enaä s-elvempää todistusta siitä, että Sa.von Ka.n-
26900:  ta" niminen kyhäys, .ios•sa erittäin ra.ivokkaal-            sa ja. Venäjäl'lä toimivat ,:kommumisti:t ovat saman
26901:  la t.a,valla. käydään oi'keis-tosnsialistien, 'Suomen        heng•e'!l' ,Ja,psia. Maa.n-pääUinen !kiihoi•tus on tuot-
26902:  ka1ns:an eduslmnn1an ja. .ennen,ka.ikkea :maalaisliit-       tanut •sama.nla:isia 1hedelmiä kuin maanalainen.
26903:  to'la~s·ten kimppuun, joiden valkuutetaan •olevan ta-        Sen vaikutuksesta on meidän sosialistiemme kes-
26904:  lompoikieii ja. maala,isväBstön· pettureita. Loppu-          kuudess.a. ·syntynyt .erin:omaise•n voimalkas vasem-
26905:  puolella vakuutetaan, •että neuvostovalta, on oleva          mistoryhmä. Tämä ei tosin julkisesti myönnä
26906:  tu'hatvuo'tinen va~talmnta, sillä se IJ·erustuu 'kan-         olevansa kommunistinen, mutta. min.nn on ma1h-
26907:                                                 Armabduslaki.                                               1567
26908: 
26909: 
26910:  dotonta havaita ja tajuta, missä Taj,a ·lmmmunis- nuorisoliitto äskenmainitsemassani syyskuun ko-
26911:  min ja, meikäläisen vas-emmistososialismin, väliillä kouiksessa hyväksyi. Nämäkin julkaisee Sosialis-
26912:  kulkee, ja. minä ~uulen, että herrojen oikceistoso- tinen Ai•ka.kauslehti 5 nume11ossaan .ia niitä höys~
26913:  sialistien on erin•omaisen vaikea tuata. rajaa. vetää. tää iherra. Lassy a:i:na silloin tällöin !hyvin mehe-
26914:  Enpä luule yhdenkää·n oikeistosos,ialistin tosissaan villä reunamuistutuiksilla. Minä pyydän: lukea
26915:  kuvitte-levan, etteivät nämät. vasemmistoainekset .n:iistä muutamia 'kolhtia: ,.Köyhäl~stön vapauden
26916:  heti olisi valmiita menemään uut.een bo:lshevis•ti- ensimäisenä ·ehtona", sa.noo sosialistinen nuoriso-
26917:  seen kapinaan, jos tilaisuus siihen tarj,outuis·i. Va- liitto tai sen ·enemmistö, ,on, että työtätekevät,
26918:  semmistososialis,tit .eroittaa. mimun ymmärtääkseni riistetyt luokat vaUaavat porvwristolta om~m ·kä-
26919:  kommunisteista a,inoastaa,n hiukan •suur-empi varo- :siinsä valtiollisen' va.Ua:n. 'Tätä tehtävää varten
26920: va.~suus, pelko siitä, että ai'ka ·ei vielä ole kypsä          on luolkkatietoisen työväen järjestäydyt1tävä niin
26921: ·välittömäUe toiminn.aHe. Tä!mänhän myöntää ta- voimakkaasti, kuin se kapita.listisessa valt~ossa
26922: ·vaUa.a:n vas,emmistososialistien tunnettu johtaja, ·suirukin on ma.hdol'lista. Sittenkun työtätekevä
26923: •herra Sulo Vuolij.olki eräässä k.ir.ioituksessa,an, S.o- lmnsa on saanut va.Jti'D:Jlisen vallan itselleen, n·iin
26924: ·sia'listisessa Aika·ka.nslehdessä l-ehden 7 nume-· että se voi todella •oHa kaiken vallan haltijana ja
26925: ·rossa, joka kirjoitus on .ionlkunla~nen vastaus U. käyttäjänä, syntyy todellinen)kansanvalta. Tämä
26926: S., Usko Sotamiehelle. Hän sanoo seuraavalla ta- ei suinlkaan! v.oi toteutua jossa.kin y~ksityisessä
26927: valla: ,Kaiken Mmän ohella olemme koettaneet maassa, jos muissa maissa. ·ka.pitalismi säilyisi
26928: .ottaa. huomioon ul.kopa.rlamentaarisia. toiminta- yhtä van1kast1 jaloillaa,n. Mutta nyt nähdäänkin
26929:  muot.oja. Niihin kuuluu m. m. työväen neuvosto- ka.pita!listist-en perustusten horjuva.n fka,i'k1k ialla.
26930:  järj-es·telmä. Usko Sotamies ei ole luJkenut Sosia- Kap:i'talis,tiseJli maa.ilman sisäiset ristiriida,t, jotka
26931: listista Aiilmkausllehteä, koslka. luulee, että me johtivat kanrs·ainvälirseeru sota.an, ovat tämän ·Soda·n
26932:  olemme neuvostojärjestelmäJle 'kenties vihamieli- aikana. ja, sen päätyttyä y'hä 'kärjistyn,eet sekä joh-
26933: siä, emme ymmäJrrä sitä, .eikä meillä ole siitä va- talveet ,kansainvälis~Bn köyhälistön va.lla.nlkumouk-
26934:  kaumusta.. E11ehdys! Me ·koetamme ottaa siitä seen, jalka ääreUömin ponnistuksin ja uhrein kul-
26935: parhaimman' muJkaan sdväJä, mutta. A·katteemisesta kee aste asteelta .eteenpäin. Tämän 1köyhälistön
26936: Kirjakaupasta saa:twva k~rjallisuus vn n·iukka. ja kansainvälisen va.pa:usliikkeen illohta!loon on Suo-
26937:  m a. a n a. '1 a i 'S en k i r j a 11 i ·suu d en 1 e v i t- .menikin luokkataistelun koht.a.lo ·sidottu. Suomen
26938: t ä m i n e n o .iJ., n y ·k y ä ä ru h u o n o s t i j ä r- kovia ko,kenut työvä:enluokka on epäilemättä
26939: j e ·s te t t y, koska emme· ole sitä onnristuneet kaikkine t.oi:v·eineeiJJ tämä:n !köyhälistön k·a.nrsain-
26940:  kuin sanrgen vähän ikäsiimme saamaan. Ka.nta välis·en• va·pauslii:kke-en pu'o'lel'l~ eikä sitä vastaan1
26941:  parlamentarismiin näihden selviää myös tästä. Siihen katsoen unikin s-osiali,demokraattisten nuo-
26942: Eihän kapitalistinen parlamentarismi ja..sosia:lis- ris-oliit.t.oj:en velvollisuus 'kaikessa. toiminna.ssa.au
26943: tinen neuvostojärjestelmä, voi rkäsi käd·essä kul- tuk-ea tätä vapausliikettä sekä tarmokka..an valis~
26944: kea., ne ovat 'kuin tuli ja. v·esi. Mutta ·parlamenta- tustyön' avul'la. omassa maa:ssa. valmi:s·taa maape-
26945: rismin ;hyväksymi,lllen juuri tällä het:kellä, sa:noo rää. sosialis:tiseUe yhteiskuniJJa.lle." 'Tämän joh-
26946: Usko Sotamies·, ·eduskun~ajä:rjestelmän työväen- dosta huomauttaa. !herra Lass•y seuraav·a:a: ,Ka:u- .
26947: neuvostojen .ri:nnaHa? Hyvälksytäänkö se? Edel- san'Val tais-esta. .ia parla.menttaa.risesta periaatteesta
26948: lisestä selviää", sanoo Sulo Vuolijoki, ,että so- ei tässä mainita. sanaaka,an. Työtärtekevä:t, Tiist,e-
26949: sialistis·ta, tuotantoa. järrjestettäessä näyttää neu- tyt luokat, ei!kä kanrsa, valla,tkoot porva.ristolta
26950:  vostojärj.estelmä edelleenlkin ta,rkoi,tuksenrm ukai- omiin !käsiinsä va~tioll~sen: vallan. Vain työtä-
26951: simmalta. Parlamenttia nykyisessä mielessä ei t.e'kevä 'ka,n!sa orkoon ·kansa.n:v:aUan haitijana ja
26952: siinä kai:va.ta. I'oin.en asia on suhtautumisemme käyttäjänä. rSiinä todellakin kan'sanvalta, .i·o'ka
26953: eduslkuuta.jäJrjestelmääJn juuri tällä hetkellä. Me sekä periaa.tteeUisesti .että käytännössä on jotaikin
26954: emm.e ole vaatineet Suomen pa:rlamenrt:in ha.joitta.- aiva.n toi·sta. kuin. ny.kyinen vi•rallisen sosialidemo-
26955: mista ja. poistamista, emmekä me vaadi sitä nyt- kratian ·hyväksymä 'lmpitaEstin•en ka,n:sanva.Ita.. "
26956: kään. Se olisi t ä '11 ä kertaa yhden puolus-                    Vihdoin hyrvä1ksyi mainitseman~ Eittolkolrous
26957:  tusa•seman heittämistä vi'hoUiseUe j. 11'. e." Minä seuraavat ponnd:
26958: a.lleviivaa.n sanan ,Mllä. rkertaa.". Vain väl~ai'kai­           ,1) että Suomen sosiailidemokraattisen nuoriso-
26959: ses,ti on sii:s parlamenttaa.rinen. järjestelmä lkärsit- liiton on pyrsyttävä ·kaikess·a toimin1na.ssa.an jyr-
26960: täJvä,, kunn.es ti'la,isuus tar_iioutuu Selli vakiJvaltai- kä;n ja, horjumattoman luok'kataist.elucTh kannalla
26961: OOen kukistamiseen ja sen korvaamiseen neuv.ost.o- sekä torjuttava ka.~kki luokkasovintoa tarkoitta~
26962:  jä.rj·estelmällä. Ja eiväiJköhä.n ole verrattain sel- va.t ja luokkava.stakOhtia hämmentävät yrityrkset,
26963:  väst~ kommunistisia, myöskin n·e 'käytännöllisen             tulkoot ne sitten• miltä taholta tahansa.
26964:  menettelyohjelman perustelut, jotka sosialistinen               2) eHa 1liiton ja sen järjestöjen ha,rjoittamassa
26965: 1568                                      Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
26966: 
26967: 
26968: valistustyössä .oru sdvitettävä, että valtiollisen           herra.t ikiorjoittajat ja .muut kommunistit •olevan
26969: va.llan va.Uoittamiseru työv·äenluO!kan .käsiin tulee        täysin vakuutettuja. Sanoohan Usko Sota.mies
26970: ollla. ikeinona. yiksityisomaisuuden poistamiseen ja         Sosialistisen Aikaka.uslehden 5 numerossa. lka.nsa-
26971: sosial~sen y Meis·kunnan luomiseen .                         laissoda.n, lop·putulosta vain tilapäiseksi ta·ppioksi
26972:     .3) että 1Snomen •sosialid-emokraa.ttine11 n:uoriso-     suoma·laiJseUe bolSJhevismil1e. Voitonvarmuutensa
26973: iiitto seuraa, köy hä1istön vapaustaistelua. eri mais-       perustana esittävät kommunistit Venii,jällä nY-
26974: sa sekä pyrkii aikaansaamaan maihdollisimma.n                kyään vallitsevan tilanteen sekä sen tosiseika.n,
26975: kiim:teällJ vuorovaikutuksen s.osiahstisen runarison         että bolslhevi,smi siellä näyttä,ä. täJllä hetikellä istu-
26976: internatsionalen 1mnssa." 'Tä!håill 'l:iosää herra           van lujemmin ja. va.TIJkemmiw satula,ssa kuin ·kos-
26977: I..~a~ssy vfLhingoni'loisena.: ,,Viimemainittu laitos        kaan enn.en. Mutta. minä luu'l,en että tämä voitiOn-
26978: on sa:ma., jota puolueen pää-äånenlmn~a.tta.ja nriin         var.muus sittenkim rakentuu verratta.in hat.ara.Ue
26979: myöhään' kuin viime ikuun, se on .syyskuun 20 päi-           pohja.Ue. Minä olen va.rma siitä,, .että Suomen
26980: va.na nimitti 'kairsoain!väliseksi bolshevistiseksi          ka.n.saTla, · jolk.a viime vuode.n va.pausta.istelussa
26981: nuorisoliitoksi ja, jonlka. ibolshevistis-eru julistuJ,sen   sanikarillis-esti kulkisti bolshevismin omassa. .maa,s-
26982: koko maailman työläisllJuorilsolle se kieltäytyy             saa.n, uud~lleen -on voimaa idäm a.roille karkoittaa
26983: julkaisemasta.." Nämä sama.t nuorisoliiton hyvä:k-           bolshevismin verta ti.hkuva 'kummitus, jos se vielä
26984: symä.t ponruet ovat tulleet hyvä!ksytyiksi myös              rohkenee meidän maassamme päätään nostaa.
26985: monissa muissa ma,amme työväien;järj,estöis·sä.              KuuluU:ha·n meidän maH.mme toki ikivan:hojen hi·s-
26986: Niinpä kertoo Suomen Sos.ialidemokraa.tti ma:rras-           toriallisten ja. sivisty.ksellisten' ja. y'hrteiskumna.Uis-
26987: kuun 22 päivältä seuraavaa: ,Ra]ttius'Yhdistys               ten traditi,onien perusteella länsimaisen ku1tuuri-
26988: Koitto lkäsiteltyään sosialid{lmokraattisen 'PUO-            ma;a]lma.n ylhteyteen eikä lhunjinikaan kiihoitus ole
26989: lueen menettelyta.pakysymystä !kahdessa. eri vi,ik-          onnistuva meitä sritä irroittama:an ja yhdistamään
26990: koko'koruk·sessa, jossa. avustajina asiassa ovat esiin-      ka.ns.a.mme tulevai·suutta venäläisen rosv·ovalt~on
26991: tyneet, maisteri J. V. Eeto ja tuoma,ri E. Pekkala,          kohta1oom Mutta, vaiklka uusi kumousyritys oli-
26992: teki a.sia,ssa. päätöksellJ ma,rrasikuu.n 20 rpäivänä ja     si'kin tuomittu jo .ensi1mäis·2en afJikuurn,sa kukistu-
26993: päätti mielipiteeenään lausua, että pudluetoimi-             maan ei meillä si•ttenkä.än 1ole oi'keutta 'Panna. maa-
26994: kunnan •puoluekokoukselle ehd~otta.ma.t ·ponntet on          tamme a1ttii·ksi kaikille n~ille vaaroille, 'kaikelle
26995: hyläJttävä ja .että ensi puoluekokouks·een on val-           sille v.erenvuodatukselle ja, lkailkelle silLe kurjuu-
26996: mistettava. rpuolneeUe uudet menettelytapaponne:t,           delle, jolh ehdottomasti liittyisi t·äilaiseen. yrit;yk-
26997: niiden peria.a.tt.eiden pohjana., j1otka. hYIVälks·yttiin    se,ell>kin.
26998: s-osialidemo'kma.ttisen nuorisdiiton viime edus-                 Ka~kki mainitsemani näkökohdat vai•kuttavat
26999: tajakokouil~sessa.. "                                        ratkais•evas:ti minun 'kantaa.ni samoin kun sen r:vlh-
27000:      :Toiselta IJUolen on ilolla. myön·ne:ttäJvä, että so-   män ·ka,n:taan, j.ohon minulla on kunnia kuulua.,
27001: sia.listien virallinen j,ohto ja pää-äänenlkannatta.ja.,     ja niin myös niiden yli 150,000 kansalaisen kan-
27002: vaikka. siinakin toisinaan voi olla, hyvinkin pu-            taan.., j,otka ovat meidät edust.a.jikseen. tääillä va-
27003: na.isia ja rä~keitä kirjoituksia ja va.rsinlki·n pa,ki-      linneet. Meidän täytyy suhtautua, kielteisesti ~h­
27004:  noita., y'l.eeniS'ä on asettunut jyrkästi torjuva.lle       dotettuun. a.rmahdulksen laa.jentamiiSeen ja meidän
27005: kannalle kommunismiin ja sitä lähtmtelevään va-              täytyy vastustaa. .myöskin .ka.nsala,isoilkeuksi•ml
27006: s·emmistososiali.smi.in nälhden. Monista lukemiE-            myöntämistä ~iuu:ri nyt tällä hetkellä niille ka-
27007: tani oivallisista ja todelHsen sosialidemokratian            pi·na:van.g~eille, .i,oi'He sitä ehdotetaan. .Syyt tähä'n
27008: periaatteil'le ralkentuvista kirjoituksista. on eri~yi­      ovat vie'lä kerran lyhyesti esitettyruä seuraavat:
27009: sesti mieleeni jä;ä.nyt muuaru he·rra, Huplin arti'k-        Elllsiks.jjkin •On ilmeistä, että holshevistinen ja, 'lm-
27010: koeli tämän marraslkuun 20 ·päivältä, ioss,a hän             TJinallinen lkiihoitus, .i·olka jo n'.Yt on .maassamme
27011: SUlorastaan esittää ·s·en toivomuksen, että IJuolue          va.rsin• voima.kas, pelottavalla ta~aHa, laajentuisi
27012: jaJka.utuisi, jotta o~kea.t sos•ialidemokraatit va.pau-      arma'hdu'ksen ·kautta. Toiseksi on peläittävissä,
27013: tuisiva.t kaikista !kommunistisista. ka.svan.naisisb.        että kansalaisoikeuksien myöntämi1n,en tallä het-
27014: .ia todellis.ella sosialidemokratia'lla olisi tulevai-       kellä useammalle lky!mmenel1etu'hanneUe ehdon-
27015: suuden maihdollilsuu'ksia meidän maassamme.                  ala.i•selle jättämä1lä heidät viranomaistem kontrol-
27016: Mutta minä pelkä,än vaa:litihstosta. !päättäen,              lin ulko1puolelle, houkuttelisi monet lheistä yhteis-
27017: että tässä ·puoluekokoukses·sa. ei suinkaan tule ole-        kunnalle vaa.ra.l'liseem toimin.taa.n. Ja kolman-
27018: maan ·S·enka.l!ta.ista enemmistöä kuin mitä he,rrat          neksi on luultavaa., että jos ·nyt ·d1.dotettuun a.r-
27019: oikeistososia.listit toivovat ja odotta,vat.                 mahdukseen suostuttaisiin, ennenpitkään vaadit-
27020:     'Tulevasta voit-ostaan sekä omas.s>a ·puolueessaan       taisiin sen ulottamista myös· n. •s. rajautalkaisiin
27021: Suomenmaa.ssa 1että koko maailmassa tuntu-                   ja että selit.ettäisiin' heidänkin jollain v.eruikfi,eelil·a
27022: vat 'kommunistiset ISosiaEstisen Aikakauslehden              kuuluva.n armahduksen piiri!in. Minä Uuule11
27023:                                                  Armahduslaki.                                                  1569
27024: 
27025: 
27026: myös·, että ·ka.pill'a.vanlkien .summittainen. armaihta.-    oikeudelta armoa a.ntama.lla ikumota1 ra.nogaistuk- .
27027: minen herättäisi hy:vinkin. ristiriitaisia tun~eita          sen tai lieventää sitä". Mainits-emani henkilöt
27028: puna:isten teurastwmien uhrien ·omaisissa .ia ihe-          'VOivat siis .asiassaa.n 1käämtY"ä tasava;llan :herra pre-
27029: rättäisi heissä epäilystä oibmden voimaan ja ar-            sidentin puoleen, joHw on oikeus asia.a ha.:rlkittu-
27030: voon tässä maassa.. Vihdoin ei täydellinen amnah-            aan arma~hta.a heidät ja. poa:lauttaa :heille takaisin
27031: dus vaikuttaisi edulli:sesti siihen a.rvonantoo;n ja        kansalaisluotta.mu!ks-en. Ja minä olen va.rma, että
27032: k1,1mnioituk.seen, jota me pyrimme ulk·omail!la. saa-        täJtä tiet•ä eivät tule käyttämään sellaiset kapina-
27033: vuttamaan. Minä olen täss·ä ·su'ht.eessa a.i!Van             vaJJJgit, joitten omaatuntoa todella. pa,iruaa. rikok-
27034: toisrta mieltä kuin ed. Hupli. Se herättäisi 'hel-          sien raskas taakka, vaa.n että sitä käytetään .etu-
27035: posti sen epäilyksen, että Suomen kansalla ei ole            pää•ssä sellaist-en :kapina.vanlkien puolelta, joid'8ll
27036: enää 'halua eikä voimaa. esiintyä Jäinsirnaisen si-          rikokset. ovat opeet va.rsin vä:häiset ja. j,oiden tuo-
27037: vi,st.yksen ja. yhteiskuntajärjestyksen äärimmäi-            miot ova.t saattaneet tulla kovemma,ksi, kuin mitä
27038: senä lkoillisena etuvllirtij•a.na holoshevismia vastaan.    dkos olisi a.ns•ainnut. Minä pyydän 'huomauttaa,
27039: Minä tiedäll', että täitä väitettä ;koetet~Ra.n kumota      että aivan ·näinä päivinä on sanomalehdissä !ker-
27040: m. m. jäl'leen vetoama.lla Ruotsin liberaalisen puo-         rottu siitä, kuin:ka tasavalla.n presidentti on suos-
27041: 1ueen pää-äänenkan:nattajassa DagensIN yhet.erissä           tunnt lukuisiin tämänkaltaisiin a•rmahdusanomu:k-
27042: äskettäin olleeseen kirjoitukseen. Mutta minusta             siill!. Viimekesäisessä .a.rma.hdusma.nilfestissa sa-
27043: tuntuu siltä kuin twmä kirjloitus olisi joJila.kin ta-       notaan seuraava.Ua ta.va.Ua.: ,Vielä jatkuvat sala-
27044: v·alla .herra Svell't.orzetskin inspiroima tai ainakin       hankk·eet valt.a•kunnan turvaUi•suutta va.staan, joi-
27045: sellaisen henki:lön ;kirjoittama~ joka. ei tarkalleen       hin myöskin tka,pinaan osallisundes·ta. tuomittuja
27046: t,unne oloja meidän maassamme ja. jolla ei niin             ehdonalaiseen vwpauteen 1päässeitä henkil·öitä on
27047: muodoin ·ole mahdollisuutta. näitä oloja. oi•kealla         ottanut innokkaasti ·osaa, sekä va1ltakunnan yl•ei-
27048: taval'la arvioida ja a.rvostella.. Ja sitä paitsi hyvät     nen tila O'Va.t :kuitenkin es,täneet ·eihCLottoman ylei-
27049: herrat, eivä1Jhän ne neuvot, j1oita. me Ruotsista            s·en armahduksen m}"öntämistä". NäJmä :sanat pitä:-
27050: kwsin viime:rsinä aikoina olemme saaneet, eiväthän           vät valitettavasti •edoelleelllkin paikkansa. Mutta
27051: ne yleensä ole olleet niin 'kovin -ensiluoklkaisia.          si•lti ei ole sanottu, että kaiklkina, aikoina, jonkun
27052: Jos niitä olisi seura.tltu, silloin ei ·esim. meidäm        a.ja.n ·kuluttua, niiden täyt.yy tolla. paikkansaopitä-
27053: va.paus-sotamme !koskaan olisi pääJttynyt ·sil% ta-          viä.. Niihin sanoihin sis:ältyi minu.n ymmwrtääk-
27054: valla, kuin se päättyi.                                     seni myöskin erään:la.inen lohdutta,va. tuhovaisuu-
27055:    Mutta. minä -en \kiellä sitä, ettei ehdonalaisten        den toivo. Va.lta!kunnan tila voi muuttua sellai-
27056: ja va:nkilassakin olevien joukossa 10lisi yksilöitä,        seksi, •että yleinen armahdus käy mahdoUiseksi.
27057: jQita voitaisiin a.rmaihtaa, joi'lle kansalaisluotta.-      Tämä. tapahtuu •silloin lkun kiihty.nee•t }a kumoulk-
27058: mus voitaisiin pala.ut:ta1a ilman vaa.Taa yhteiskun-         seUis-et ain•ekset niin oman kuin !kokonaisuuden
27059: nalle, yksilöitä, joioden astuminen täysivaliaisten         onn·en nimessä huoma,avat erehdyms-ens·ä ja. muut-
27060: ka:nsalaist•en jou1kkoon saa.ttaisi olla suotavarukin.       tuva.t o~kea.mielisiksi k.a.nsa:laisiksi .ia uutterik.si
27061: Minä en itsepuoilesta,ni mies'lwhtaisesti role mil-         työntekijöiksi isänmaa.n suur-el·la työvainiolla.
27062: ioinkaalll· epäillyt 1kil-joittaa suosituksia seHaisille     SiHoin toteutuu myöskin ministeri Al:ki,on täällä
27063: lievåstä osanotosta ka,pinaan tuomi:tuille helllki-         'kerm!ll lausuma toivomus., että punaiset. ja val-
27064: löil'le, joista tiedrän, että he ovat :kunnon ihmisiä        koiset ainekset täs•sä ma,ass.a. voisivat sulaa yh-
27065: .ia että he ka.pinan aikana. rauhoitta.valla tavalla        teen yhde!ksi eihoeäJksi ja. kokonaiseksi 1kan.sa:ksi ja,
27066: ja i'hmisyyden vaa.timuksiin v•edoten ovat saatta-           minä tahdon lisätä, va.lkois·eksi ja velvollisuutensa
27067: neet vaikutta1a hurjimpi~n ka:pinallisiin. .S.ellai-        tuntevaksi .Suomen kansaksi.
27068: sen suosituksen annoin esi!m. Borvoon vallanku-
27069: mousoikeuden puheendohtaja:Ue viime kesänä, kos-               ·Eid. Koto ll' en: Suota:koon lilli,nuHe am.teeksi,
27070: ka, hänen huma1a1nisfa esiintymistään moni porvari          että vielä kermn olen noussut täille paika,l'le lJU-
27071: sai ·kiittää hen.gestäiiln. rSeUaisia olen kirjoittanut     huakseni ka.pin.aUisten aa~maihtamises.ta. ·Se -että
27072: esim. muutamille luotettaville ja rehellisille rau-         olen kerva.n tois•ensa jälkeen otta,nut sana vuoron
27073: tatie1äisiUe, jotka ·pysyivät viroissaan 'kapi:na.n'kin     tässä asiassa, on johtunut ·siitä, että pidän käsi-
27074: aikana ja nyt pyrkivät taasen näi.hin vi:rkoihin.           teltävänäolevaa k:y~symy.stä niin suunnattoman
27075: Mutta tällaisten :y~ksilöitten .palauttamisessa, oi-        tärkeänä, yihtenä kaikkein koihtalokkaimmista
27076: keuksiinsa ·ei yleistä armahtamista tarvita. Ha,l-          .ia laa.ia.ka.ntoisimmista, mitä Suomen ikansan
27077: l1tusmuodon 29 § ta.rjloa.a. heille pelastuksen tien.       edustajain 11a:tkaistavaJrsi koskaan voi joutua.
27078: T<äanän 29 § :n a:lku kuuluu niinkuin •h-errat muis-        Asian .ia aseman vaka.vuus vaatii myöskin, että
27079: tanevat., seur.a.wvasti: ,,Presidentti voi yksityisis-      oesitykseni tulee kulkemaan toisessa äänilajissa
27080: sä ta1pauksissa. saatuansa .la.usunnon >kor!keimmalta.      kuin vi·imei,sen a.11voisan :puhuja,n,
27081:  1570                                       Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
27082:                   ----------------------------
27083: 
27084:         1Me tunnemme kansamme ja vaHiomme sisäisen
27085:                                                                  siinä asias<Sa., joka nyt on ensimäisessä lu1kemi-
27086:     ti'l.an tätä nykyä ja, meillä tulee olla roMmutta            sessa käsiteltävänämme. Meillä on tässä asiassa
27087:    tunnustaa itsellemme ja, muille, ·että ikatselles-            ,valta sitoa ja 1päästää". Meidän on myös va,s-
27088:     swmme oloja ymprurillämme hwvaitsemme n~id-en                tuunalaisuus ruykyisyyden ja tulevaisuuden, oma.n
27089:    olevan san~en 1paha:t. iTurrnoton kiskonta, ihäi-             ·kansamme ja koko sivistyneen maailman edessä.
27090:    ~äilemätön oman edun ta,voittelu, la1kia. kiertäJen           KäykääJmme tehtäväämme käsiimi r01hkeasti, en-
27091:    tai a:voimesti rikkoen ha·doitettu keinottdu sekä             nakkoluulottomi!Jsti ja intohimottomasti. Kapi-
27092:    vielä •Il(Ykyäänkin va-rsin la-ajassa, mittakaavassa          na1Hsten käsittelyssä on vih'doin jou(Jiuttu sa,keaan
27093:     e'SiintY'Vä sotilaallinen ja hal'linnollinen mieli-          tiheikköön ja tiheikön 'läipi !päästään vain, jos
27094:    valta, siinä m~talin toinen puoli. Toisella, puolen           kuljetailln suoraan eteerupäin, mutta jos. ruvetaan
27095:                                                                            1
27096: 
27097: 
27098:    taa;s kaikkien tarvikkeiden hintain suunnaton                 h111puiLemaan sinn1e ja tänne, niin joudutaan huk-
27099:   1kahoauninen ja sen mukana elämismahd<ollisuuk-                1kaan.
27100:    sien kurjistuminen yhä laa:j.emmissa kansanker-                  1Ne syyt, joid:en 'Perusteella sosialidemokraatti-
27101:    rroksissa, t'oivottomuuden ja tyytymättömyyden                nen eduskuntarY~hmä a'jaa •ka·pinallisten a,rmaih-
27102:    sy·ventyminen ~ia levirumirren sellaisiinkin y hteis-         d:usta, on p'ääJkohdittain esitetty va.l:iiokunna,n m:ie-
27103: ~ kuntam~ire~hin, jotka täihän >Saakka, ovat olleet              tirutöön Eitetyssä neljännessä 1\Ta;s.tala.usees.sa.
27104:     tarlunnwsta täysin rvatpaita,, Kuori, joka -pitää            Noin kolmekymmentä tuha;tta Suomen työläistä
27105:    koossa ·ylhteiskuntarra;kenruuksemme, käy siten              on kansalais,soda.n aikana tai sen johdosta teloitet-
27106:    päivä !päivältä y~hä lhauraamma:ksi ja saattaa puh-          tu tai kuollut vankileire:iihin. Niiden lisäksi ovat
27107:    jeta, venrattain heikosta sysävksestä. Isä:lllmaa ei          kymmenet tulhannet työlMsmieJhet ja, -nlaiset saa-
27108:     ole turvattu ·sillä, että luutna,utit säteilevät ja in-~     neet kuu:kaudes.ta toiseen käJrsiä -kaikkia vanki'lei-
27109:    tenJd·entuurin :vil1kamieh<et v-oivat hyvin.                  rin 1karrhuja ja. sadat tu:ha.nnet näiden onnetto-
27110:         Ettei myöskään ulkonainen as.emamme ole lä-              m~en larp·set ja muut huo1elidi!ttava:t ovat sinä ai-
27111:    himainkaan tawttu ja t11-rvalliruen, ,sitä meidän on          kana meneht.yneet tai ·olleet menelhtymäisillään
27112:    turhaa yrittaäikään itseltäimme tai muilta satlata.           häipeääJn ja ·kur'juut~een. Totisesti sen pitäisi riit-
27113:    Riittänee, kun viittaa-n 1ässä suhtees.s.a vaan yh-          täimän, .ia riittä.mäJn sitäJkin paremmin, kun toi-
27114:    teen tosia.si,aan. Viillimme suuren Venäjlän kanssa           sella puo:lella pahimmatkin 11ikoks:enteki:iä.t vielä
27115:    ovat vielä lorpullisesti s:elvittämättä ja me olemme          täinäkin 1päivänä kul:k!eva.t iuallaan. K:arpina. oli
27116:    selittäneet oleva,mme sodassa tuon 'lopultakin               joukkoliike, kansanliike, jonka. syyt olivat syvällä
27117:    mahtavan na.a;purimme ka.nBsa·. 18en o.i-enta:man             yhteiSikunnallisissa, olois'Sa. Sellais-ena joukkoliik-
27118:    muhankä<lenkin olemme ynseän y'l:iJmielisesti                keenä se on tullut ~julmasti rangais·twksi, epäin-
27119:    ty•öntäneet takaisin, luotta:en siinä, ei nii:u-kuin         himilli-sen ja. järjettömän julmasti. Tappiolle
27120:    .T. V. Stmllman testamentissa,aru newvoi meitä               j:outuneiden enempi vanki1eireissä kiduttaminen,
27121:    aina 'tekemään, omaan kansaamme, rva.a.n ulko-               syytteesen saattaminen ja, kansalaisoi:keuksia -vail-
27122:   maisten mahta..iain .peräti 'häiälyVälän suosioon ja          'la 'PitäJminen on länsima.i·sen sivistysvaltion ar-
27123:   varsin epäluotett.wvaan amuun.                                volle sopimatonta kostoa,, joka ·ei muuta. luonnet-
27124:         Kaikkea muuta kuin valoisa on si~s. se kuva,            ta.an s·en kaurtta että se pukeutwessaan joukun-
27125:   joka. eteemme avautuu, kun tarikaJsteilemme si-               lais.een laillisuuden verhoon saa ran~taistuksen
27126:   'Säistä .ia ulkonaista tila,nnetta. nuoressa valtios-         n1m-en.
27127:   samme, jonka. its·enäiseksi julistautumisen 2-vuo-                Mistä jolhtunee muut,en, ett'ä porvarillisissa
27128:   tisjuhlaa .paraillaan varustandntaan viettäimään.             ikansalaisryhmissämme on osoittautunut :perin
27129:   Ja suorastaan synkäksi muuttuu tämä kurva muis-               va.ikeaksi täissä asias•sa kasittää erotusta valtiolli-
27130:   taessamme, että ka-nsa tää:llä on jakautunut jyr-             sen joukkoli.iJkkeen ja tava.llisen y~ksityisluontoi­
27131:   kästi kah-tia, s~jo:i>timnut ka:hteen jo,kseenkin ta:sa-      sen rikoksen väli'llä. OnJhan vrustaa.via ilmiöitä
27132:   väJkiseen l:eiriin, jotka katsel~vat to:isiaa,n :suun-        muissa sivistysmaissa sekä aikaisemmin että va['-
27133:   na,ttoman ku~lun yli. Oruko meissä oleva, riittä-            sinkin viime aiimina käsitelty ja käsitelty koko-
27134:   vasti valtiollista ä:lyä ajoissa ymmärtääks:emme              naan toisella tavalla. .Ta ainakin suuri osa mei-
27135:   että meidän on kiireesti ryihid:yttävä luomaan um-            dänkin maamme PODVaristoa., ei vielä kovin. kauan
27136:   peen tuota kuilua, uhalla, että muuten syök-                 sitten, on osannut eroitta131 valtiolli-sen rikoksen y,k-
27137:   syiiD!me si:iihen lopulta. kaikki, miihi.n leiriin muu-      sityisluontoises.ta,. Niinpä kun äskeinen prokuraat-
27138:  ten kukin kuulunemmekin. Me emme .saa säi-                     torimme, Senaatin 'PuheeDJ.iahtaja, ja valtiorrhoita;ja
27139:   ~ä.htää sitä, että kmilu on niin :pelottavan syvä.            Per Evind Svinhmfvud .puolusta,essaan Helsingin
27140:   Rakentakaamme aluksi va~kkwpa vaan lhätäsiltoja              kaupungin raastuvanoikeudessa ihiero.ia Lennart
27141:   sen ylitse.                                                  Hohenthalia valitti ettei Suomen rikoslaissa löydy
27142:         Y'ksi tilaisuus sellaisen ihätäsi'llan mk·entami-      'PYkä:lää joruka na.ialla !hänen valtiollista laatua
27143:   seen ta;rjoutuu meille Suomen kansan edus.tajiHe              olevasta rikoks:esta syytettyä :puolus:tetta.vaalllsa
27144:                                                     Armahduslaki.                                                 1571
27145: 
27146: 
27147: ei voitu vamauttaa kaikesta rarugairstuks·esta, her.ra        varisto.iäseuet olisivat rotta.n,eet vaiv&kiseen edes
27148: Svin,hnfvud tållöin ·epäJilemä:ttä lausui varsin huo-         jossa,kin mää,rin tutustua esiJm. vankileireissä ole-
27149: mattavassa osass&. maamme sirvistyne~stöä vaUaUa              vi·en ka,pinallisten mielialwan ja atia.tustapoirhin,
27150: oUeen käsityk·sen ja, toivomuksen, m]kä näkyy                 •olisivat he ka,nssani aivan s!llmaa mieltä asiassa.
27151: siitäkin ·että herra Hohentha,l 'Pääsi jäljettömiin                Mitä h yö t y ä on muuten yhteiskunnalle ka-
27152: ka.rkaa;ma.an Söörnäisten ·kuritushuoneelta ja koko            pinaUirs•ten jarikuvasta ra,nJkaisemisesta ·tai syyt-
27153: maan •ra:iojen sisältä. ·J(l. kuitenkin oli ·siinä ju-         teeseen saa-ttamrises.ta? Luuleeko kukaan että
27154: tussa; kysymytS henkilöstä, joka murlha.si maamme             heitä vankileil'eissä 'Paran.netaa.n? Joka. sitä us-
27155: lakien kurke~mman va.Lvo.ian hänen kodissaan, jo-             koo, .menrköön esim. Riihimäen vankileiriin näJke-
27156: hon hän oli salaka;va.lasti tunkeutunut. Niinkuin             mään sitä .peräti a:lkruperäistä va.rrkeiuhoito-rne-
27157: vastalauseestamille nälhd·åän, remme me sosialide-             nett.elyä, jot!a meid·än vankileweissämme nouda-
27158: mokraatit vaadi ~vrmahdusta ka'Pinanaikaisille                tetaan. Kun näkee rsiellä kaikkien muiden van-
27159: murlha;mirehille, vaikika heiJdränkin rirkoksenrsa aina-      keinho~dollisten irvikuvien ohella. satoja henki-
27160: kin usei:mmisrsa ta·pauksirssa arvattavasti on a~heu­         'löitä sullrottuina samaan huoneeseen; niin v~äkis­
27161: tunut valtiol'lisista vai·kJUtteis.ta, emmekä ed•es           tenkin tulee a~ja.ttelemaan: tä:mäihän on bolsill'e-
27162: muriharprolttaliil.le.                                        vikien kasvatusla;itos ·eikä arlkeellisimrpia!kaan
27163:     Mutta, sanotaan, meillä karpina.Ilisten joukkojen         vankenhoidollisia vaatim 11'ksia täyttävä valtiollis-
27164: ail1malhtaminen tietäisi maamerä:n valmistamista               ten varukien säilyty.srpa.i•kka, Jollei tääJlä a,ian-
27165: uuddle kaminaUe, koska tulhalllsia, !kiilhotta.iia si-        rpitk•ään t·ehdä miehestä bolsihevi:kia, niin rei sitten
27166: ten päästettäisiin YJlliPäri maata kapinanoppeja               missäiän! Ja. va,rsinkirn tsuomalaisell'a sisulla va-
27167: levit·t!ämää:n ja jlo vapaana. olevat sellaisesta hellä-       mstetrusta mi·ehestä! Kun ministeri Alrkio k·esllillä
27168: käti.syydestä sa.isiiVat uutta y'llykettä ja :rOihkeut-        1918 lausui tässä eduskunnassa että su:oma.lainen
27169: ta. Näihin lllrrmahduksen vas.tustaji<m taholta                0111 ylpeä, niin ,hän lausui sen a.rvostelun myös
27170: esitettyilhin väitteisiin on kuiherukin lhuomau.tet-          'suorna.l a:isesta ,rpunikista". tSitätkään ei kasvaieta
27171: tarva., ensin.närkin, että, vaikka muut.amia tuhansia         rruoskalla, vaan hvvänrsuovalla, oikeamiel~s."yd:el­
27172: tyytymättömyydren Eetsqjia ja. yllyttädiä ar-mah-              lä, ja kairkkein väiliimmän silloin kun asia<n:Ornai-
27173: duksen johdosta leviäisikin ympätri maata,, olisi              nen ·ei tunne kälrsiv•änsä oikeudrelllmuk'ai·sta rnn-
27174: :vlhteiskunna1le siitä johtuva vaara varmasti mo-             gaistusta ,vaan kostoa.
27175: ninverroin rpienemrpi kuin on s.e, mikä tätmän a;r-                rKiihkeintä vastustusta. on armahduksen myön~
27176: mahduskysymylksen rhylkäJä:misestä a.ilheutuisi.              täminen kohdannut oiJkeistopuolueisiin lukeutU:-
27177: Arma!hduksen myöntäminen vaikuttaisi ·nim.                     vien ·ka.nrsala.is,ryhimien talholta,. Rohkenen kui-
27178: tyynnyttäväts.ti Suomen työtätekevällin väestöön              tenkin toivoa, että si·eltä oikeistonkin 'J)enrkeiltä
27179: yleensä - se on suunniHeen toiseen rpuoleen Suo-               on nyt nouseva miehiä, joil'la, on järki kyllin selvä
27180: men kansasta - kun taas 'PäilliVastainen' meoottely           taäuamaan .ia sydån tavpeeksi lämmin tuntemaan,
27181: hi!hoittaisisi ja kat]mroittaisi ma&mme koko työ-             mi>tä asema sisäätn- :ia rmyö:s ulosrpäin nyt käsitel-
27182: väenluokkaa, jonka mielestä kapinallisten ranrkai-             tä:vänä olevarssa asiassa vaa.tii.· ToiVion, .i'a toivon
27183: seminen kaiken ~senliälkeen, mitä siinä suhteessa jo          sitä huolimatta erinäisten oirkeistopuhujain täällä
27184:  on irupahiunut, on vel'istä vä!äryyttä. Ratkai·s-             nyikin esittämistä :pahaa e.nnusta1vista lausun-
27185: !koron kukin., kumpi on ylhteiskunruan turvarllisuu-           noista,, ettei meidän k:enen.kään. lopu'lta;kaan ta.r-
27186:  den kannalta. vi~sawmpaa., sekö että joita~kin tuhan-         vitsis,i tä!män po]kkeuksellirsen tärk·eän ja, [aa;ja-
27187: sia, va.ikkarpa, ·pwhimrpiakin kiitho.tta.iia päärstetäån      kantoisen kysylilliyksen käsittelyssä ,nähdä ym-
27188:  lainarl'ais·een vama.uteen, kun siten tehdään tyyn-           pålrillätmme :pelkkiä kä,äJpiöitä", 'käyttääkseni
27189:  ll(V'itävä, sovittava va~kutus mi:l.iooniin kansa,lai-        el'ään arvoisan oikeistwuhujan· täällä •vi]me ik:e-
27190:  siin, vai s:ekö että muutamia tuihansia, pic1etään           vä!änä lausumia sanoja, vaan että menrettelyäJm-
27191:  te}kiren takana ja miljoonien .katkeruutta sillä              me ohjaisi se va,ltioviisllls katsa~ntota:pa, jonka &i-
27192:  lisä:tä!äni. As·ia,n ratkaiseminen ei pitäcisi olla vai-     'kamme kuuluirs.in rporva·riUinen 'vaoltiomies Lloy:d
27193:  kea k.eUekään, asiaa, intohimottomasti harkitse-              Georl'ge lausui niissä sa.n.oissa, joi'hin edustaja
27194:  valle !henkilölle siinålkäätn. trupaukts.essa,, ·että ar-     Ma.ntere täällä j.o äsken lyihyemmin viittasi ja
27195:  ma.hdretta.vien joukossa oEsi tuhansia 'kiihottajia           jatka täydellisemmin rkevrottuina kuuluvat:
27196:  ta~ muuten y!h·teiskunnalle vaarrallisia yksilöitä.           ,Minä en rpelkää rbols'lmvismia, mis.såän maa:ssa,
27197:  Tro:dellisuudessa on asia,n.l'ai:ta kui<terukin niin, että    jota hallitaa,u hyvin, Bolshevismia. vastaan on
27198:  kaikista niistä., ~i·oiden wrrnahtamista eh•dotetaa.n,       taisteltarva sympaattisella oikeudrella kaikissa
27199:  ,nerr-attomas•ti suurin tosa on .henkilöitä, joirsta va-     maissa, osoitamaHa luotta:musta, kaikkiin yhteis-
27200:  pa.utettuina ja ka.nsalais.oikeuksiinrsa. 'J)äätstettyinä     kuntaluokkiin, niin rhyvin ·rikkaisiin kuin kö~­
27201:  tulisi mitä kunnollis.impia ja hyödyl'lisimniä yh-           ihiin:kin .i'a siihen la:a.iaan ylhtei,gkunta:keiiDobeen,
27202:  teiskunnan jtäseniä. Jos täJmän eduskun,nan por-              .ioka ei ole rikas eikä köyhä."
27203: 1572                                         Lauvantaina. 29 p. marraskuuta.
27204: -------------------------------
27205:     Ed. V o i on maa: Minun täytyy tunnustaa                      nenlaisis:sa samanlaisissa ta·pauks:itssa esiintyy
27206: kykenemMilölmyyt~ni           iklä.sittä:mään sitä k()II'keaa     minun käsitykseni mukaan meidän kansarrnme oi-
27207: rikostiedettä ja va:ltio-loppia, joka ilmenee tässä               lkea oikeudentunto, •se oikeudentnnto, joka >vaa.tii
27208:  nY'i; kysymyksessäolevan a.rmalhduksen vä.hittäi-                sovinJtoa tässä asia,ssa.
27209: sessä .a!l!nisk~lussa, salll:aten kuin minä en JVOi                  Se vaatimus johtuu vanih:oista historiallisista
27210:  käisittäJä sitä hyvän sosiaa'lisen talhdon osoitust!v,           oloista. .Sillä on vanhat historialliset j>Uu3'ensa.
27211: mikä ilmenee herra 1pääimin:isterin sanojen mu-                   Sitä oiikeudentuntoa. johtaa. lhistorialli.nen vaisto.
27212: kaan tässä samassa, a11mathduksen osittaisessa ja-               Tämäin maan ka.ksi johta,vinta yhteiskunnallista
27213:  k·elussa. Minun täyilyy 1katsoa tältä ilmiötä koko-              ja nyttemmin lmY'öskin <valtiol'lista elementtiä
27214: naisena ja käsitellä sitä yihtenä jakama.ttomana                  ovat Suomen työmies .ia Suomen talonpoika. Ne
27215: arma,hdus:kvs:\Cmyks·enä.                                         ova't entisinä historiallisina aikoina olleet eroi:t-
27216:     •Edessäni on va.fw kysymys: A'mnalhdusko <vai-                tamartltomat, niidren välillä ei ollut sitä eroa, mi·kä
27217:  ko -ei a]_'lma:hdrus.. Kun tunnolli•sesti 1punmitsen            sittemmin on ilmestynyt. Ka~pitalistinen kelhi-
27218:  niitä syitä, joita on tuotu armahduksen kieltä-                  ty,s on erottanut näimä ·entiset toverit toisistansa,
27219: misen puolesta., ·niin täytyy minun sanoa, etten                  mutta vihteinen tahto vielä sittenkin on olemassa,
27220: voi myöntää niitä päteviksi. On ehkä kaikkein                     jos ei niin paljon yihteiskunnallisessa, niin kui-
27221:  voi:makka.i:mmin, nyt kuitenkin jo tnntuva;Sti hil-              tenkin vaHiollisessa pyr1kimybessä; se on demo-
27222:  litymmin., esitetty se näikökohta., että armah'dusta             kratia,n .pakko, yhteiskunoo,n ta,rve suojella it-
27223:  V1astustaa ihmisen ja lilleidän kansamme luonnolli-              seänsä ylhte:itsiä lihikaavia vaamja vastaan. Ja
27224:  nen kostolliVaaJtimus; Mutta tämähän vaat~mus                   tämä yhteinen y.mlillärläimy.s lii'ttyy tuohon in-
27225:  on tullut ylenmäärin täytetyksi. Onhan kostettu                ·hi:millis·een ·oikeud,en:tuntoon, se vaatii uhkaavan
27226:  imeviUe la,psi:llekin, jotka. kylmina kevätöinä rpa-             va.ltiollisen' vaaran ed•essä sovintoa, .iota taas voi-
27227:  leltuiva.t kuoliaaksi tuolla, Laill'den vankileiJri.ken-        daan rakentaa ainoasta,an a.:t'~mal'hduksen kautta.
27228: tillä, .ia. onlhan sa,rutu kostetuksi kymmenille 1m-                 ITäaUä on .puhuttu myöskin valtakunnan tur-
27229: lhansil'1e orlp'olaipsille, jotka nyt valmistu<vat viet· ·        vailisuusta, ·koetettu todistaa., että valtakunnan
27230: täJmään toista sumUista joulua ilman isäänsä.                     turvallisuus va•atii amnestia.n hylkäämi•stä. Sitä-
27231:  Luulisi s•en •koston jo ciittävän ääirilmmäiselle vii-          'käiån ·syytä en 'VOi myöntäf1 rpäteväksi. Meillä
27232: kinkiläi.selle bers·erkaraivollekin.                             on rajat valhvasti vwrlioitu. Meillä ehkä harjote-
27233:     Edelleen on esitetty, ethä ka.n•samme oiJkeuden-             ·taan mjain sisäipuole:lla sit·tenlkin jotain ikommu-
27234:  tunto vaati:si rurmaihduksen fhylikäämistä ja ka:pi-            nistista ,kiihoitusta. Mutta •kuunnellessani niitä
27235:  nallisten a.nkaraa. ra.nka.ioomista. En tunne lain-              otteita, joita ed. M. Erillh täällä luki, minua ~h­
27236: ormineitten ja asianrujw.iain oikeudentuntoa, min-               metytti näiden ortte:iJden .sisällinen onttous., Minä
27237: käilais.ta s•e on ollut heidän langettaessaan. n:äitä             a,jattelin: kyllä maailmaan tuontamaista ääntä
27238: ik1r.iawiksi näJyttä:Vtyneitä tuomioita.nsa. En ym-               mruhtun, ei se mah(!ia •senJtä.än olla se henrki, joka
27239: miiJrrä myö.skä,än sitä oikeuden1mntoa, .ioka ku-                rkukista.a .Suomen 1,000-rvuot]sen ku'lttuurin ja
27240: 'V'a:stui herra, pääministerin puhees•sa, 1kun hän ar-            Suomen kwnsan työn täs•sä maassa,, Kyllä ne
27241: veli, että proli:itttis-el'la. mngaistuks.el~a voitaisiin        kestälvät sentrupai.sen 'boislhevismin .ia vie'lä suu-
27242: ka&vattaa .ioh.kin Y'lei,stä ei-moliitti,stakin. oikeu-          ,remmankin holsh•e•vismin. YLeensä arrvelen, että
27243: dentuntoa tässä maassa, -sillä minun käsityks.eni                soveliain ta,pa ko!hdella :Sorsia.l:iJstisen Aikakaus-
27244: mulkaan oik~udentunto Tirppuu josrtakin muusta-                  leh-den holsh•evistisik!si väitettyja arrtikkeleita., on
27245: kin kuin 1politiika.sta. ja poliitt~s·i•sta. rangaistuk-         kumota; ne julkisessa keskustelussa. Samalla ta-
27246: sista. Minun tå:yt.yy siis tässäkin kohden väit-                •valla vo:idaaJlJ bolshevistista lentokir.ia1iisuutta
27247: tää, että se oikeu(!ientunrto, .ioka esiintyy asian-             pa11haiten !Vastustaa. En 1erpäile, ettemmekö lffi.e
27248: aia.iain .ia• hallituksen kannassa, ei ole kylli:ksi             omalta rsuo.ma·laiselta yhteis.kunnam,selta. .ia. ylei-
27249: ~päitevä.    Olen ta:vannut lukuisia kansanmie'hiä,             seltä •europalaiselta kannalta voisi ihen:kis·esti
27250: .iord:en ·o:iJkeudlentunto on allut toista la.atua, ja           voittaa bolshevismia. Me voitamme Suomen kan-
27251: nii:lle minä panen suUJl'emmanJ a,J."vlon, sentälhd:en           san tuomioistuimen edessä ~hd"Ottomasti vastus-
27252: että ne minun mielestäni ovat lälhempänä tod>el-                 tajan täl'lä a1al:la. Minusta 1ei meidän kansamme
27253: 1ista. välitöntä inihilllillisvvttä kuin politikoitsi-           his.toriallilllen kehitys anna aihetta •siihen luuloon,
27254: j.ain, asiana iajain ja ha.llitushermin oikeuden-                että bolslhevismi meillä olisi si·sällinen vaail'a.
27255: tunt·o tällaisissa asioissa. Elävästi !muistan erään-            Luulen e:tiä ed. M. Erich suunnilleen on tuon1ut
27256: kin tila.isuuden, jossa suomalainen talonpoika, jol-            ·esille 'kaikki mitä tältä alalta on esilletuotavaa, -
27257: ta oma poika oli kaatunut .punaisen käiden kautta                ei aina,kaan intoa, lia lha.rrastusta .siinä suhteessa
27258: krupinan aikana., iäJmä sama talonpoika kuitenkin               näy puuttuneen.
27259: omaantuntoons-a !pa1aten sanJoi, että sittenkin hän                 Näimä nyt wat ipäiälsyyt, 'joi;ka ovat tuodut
27260: vaatiii vel.iesswintoa tässä maassa. Siinä ja mo-                rul1m'3Jhdusta vastaan, Ne toistuvat kaikissa ar-
27261:                                                       Armahdnslaki.                                                   1573
27262: 
27263: maihd'us!.1uh~uksissa, joissa tincitään a.rmaili.duJr-            tytwlolla? Meidän mielestämme asia. on sellai-
27264: sen .ka,n.ssa,, kaikissa. tlrirjoituksiss.a ja. !kaikissa         ·nen, ~ttei siinä ole jä:ätiWa rpassii'ViseUe 1k annalle,
27265:  täälllä pidetyissä puheenvuoroissa kaikuu sama rvaan •joikaisen, .ioka käisittää maamme yhteisen
27266:  1Jäiä!sä'vlel. Minun täyty·y sa:llJOa, etooivät ne ole edru:n, täytyy oHa mnka.na rakentamassa. Ei ikel-
27267:  minuun vaålkuttan~eet.           t8ens]ja:an :m111a näen IPaa että ainoastaa.n jaellaan oikeutta sen: mukaan,
27268: 'm!onta. syytä, jotka <puolustavat .annahdusta. 'kuin toiset kvkeruevät sit-ä ottamaan. No ~iaa,
27269:  Ennen .ikaiikkea .ia ensimäiseksi on main.ittaJVa kun sitä aJituiseen jaellaa.n !pienin ·erin, niin se
27270:  .eräs syy, jota sanoisin rangailistusteknilliseksi. 'lopuksi lol)puu ~ja. sillä tavoin aikojen 'kuluessa
27271:  Koko kapinallisten ra.nkaisemisjäri_jestelmä on 'päästään 'PeTille, mu:tta min;ä. "J)elkääin että silloin
27272:  o1lwt tkaci!kissa suhteissa niin vilieliäänen :ia onne- myöskin keskusta,puolueiden ~valtiolEnen arvo ·on
27273:  ton, että sitä ei voida •pystyssä; pitää. Vankeja ru- .i~ettu ]optpuun.
27274:  vettiin rau.kai<semaa.ru rpuuttu>viUa; vä:likrup1paleilla,          Keskustaipuolueiden oma a.rV'o siis vaatisi, että
27275:  ei oHut niitä rangaisttusla•itohia., jotka olisi'Va t tässä asias:sa asetut:ta,isiin selväil'Ie kanna[le, mutta
27276:  kunnollisia. vaatimuksia täyttäneet. Ja minussa ·selväJ}e ,periarutieel'liselle :ka:nnalle ei siinä juuri
27277:  on koko ajan elänyt se ep:ä;luulo, että; rpäätekijämä voi as•ettua. 1mruuten ikuin o.makswmahla täydelliseil
27278:  ovat ollootkin ne swksa:laiset ka.Hkaivokset, joiihin a:mruestia.n :kannan. :Tuo .iaikamisteoria on itses-
27279:  Suomen työläis.itä rpiti .v;iedä' orl.i·an työhön. :Minua ISään maihd'oton, sitä vastaan löytyy aina muistu-
27280:  ~hnmtyitää se into, millä tuota järjestelmää on                  tuksia, etrtä •se on koMuuton, sitä •ei vo1da viedä
27281:  Jnmna:tetrtu n.iittenkin puolella, jot.ka eivät ihy- perille. Edtessälmme on ikäaiJikuin Takenuus, jonka
27282:  välksy sa!klsalaisten kalikai:vosten .käyttämistä kaikki myöntävät mädäksi ja laihoa.vaiksi. Siitä
27283:  suomalaisissa ran,g-ai,stustarkoituksissa..                      otetaan 1pois osa osa:n jälkeen, 1mutta ei ajatella
27284:       On mseita muita.kin tälhän liittyviä s.yitä, :1oiika katon. romaJhtamista, 1j·01ka voi tapahtua milloin
27285:  talhidton s.v:n.iälyti!ää, jotten :v:lenmäärrin a.nastaisi ih:y"V'äntsä. Eiko silloin, kun kerta ralkeunus on
27286:  ai1ka.a. ar.voisilta eldusta:jiHa, <jotka aikovat tässä; •revittävä, ole pa1remmi :r:epiä rse jär'jestäiä:n 'lo'111Duun
27287:  asiassa esiintyä. Mutta ,paria seikka. täytyy ohi- sen sijaan ett1ä retv:itään si:elta tältä milloin seinää
27288:  mennen vielä l}>th:yesti kosketella. Eräs FfYY, miiioin l)erustnksia. .Sen Hl'Oksi mielestäni tässä
27289:  joka mielestäni :puolustaa arma!hdusta on lkeskus- :ei •voi. olla .kuin kaksi kantaa, ei mitään all'!Illalh-
27290:  tapolitiikka. Minä ·tiedän va11sin :hY'v'in ikuinika· tdust.a tai tä:vd~llinen armahdus, ikar'kki tai ei
27291:  atr~kaa on kos,kea edluskurutar:v!hmien si!säillisiin            mitää;n. Se on oi;kea ka:nta.
27292:   asioilhin, enikä suinka-an a~jo seurata, ipotvlllrilli.s-          Roh!kenoo vielä viitata erääJs:een s•yyih~, joka
27293:  ten ryih:mrien es]merkkiä, ~jotka a:Htuisesti antwvat va;ka•va;sti :puhuu ll!rmaill:duksen •puolesta. Se on
27294:  meidän :r:y'hmallemnie cvalti·allisia cneuvo.iansa. meidlän haHitusmuotomme. Meidäin ·h~Ili:tusmuo­
27295:  Mutta :kursailematta talh&m Uausua. ·rmieli:piteeni tomme on tehnyt samoi·sinko litviilkin entisen val-
27296:  niigtlä teoista,, joita lkesilms·tan taili.olta. iässä on tiO'eläJmän ka.nssa. •Se on asettanut meid<äln :valtio-
27297:  nähty. Minusta kestkmsta ei ole ollut tläissä· .eläim'älmme uudelle pdhija.He, 1rakenta.nut raija-
27298:  asiassa aivan .iohd<orumukaisella fkali1113illa. Kes- aidan nykyisen. ia entisen välille, mnrtanut tuo-
27299:  kusta ei ole käsittälnyt tätä asiaa yle1seksi koko miollJSil; eruticsestä rvaltiooläJmästä. 1Se on sen lhy1-
27300:  maata käsittävälks.i aJSia:ksi, .vaan ·eri:tyistäl väes- jätn,u.yt. Eiikö se sillo~n sisällä m}"ös jonikurulaista
27301:   tönosaa !kos'kevalksi kysymykseksi. :Sitä se 1ei lJ)ä;ä;stöa Q'ikoksi~Sta entistä va:ltiomuotoa vastaam?
27302:  kuitenika.an ole. Emme me a~i·a tätä a;g.iaa siltä 1SiJllä1kö luullaan raik~nn:ettavim uutta rvaltio-
27303:  lka:nna1ta, että se olisi .v:ks.iruomaan meidan. asi- elä.mä:a, että uusi ihallitusmuoto, .iota me ikaik'ki
27304:  ·Bimme, eh:kälpä voisi väitiäiä että tpuolueta;ktillisista olemme olloot niin ha:rtaasti .rakenltama;ssa, ensi
27305:  syistä 'se ei olis~kaan niin. täirkeätä meille, mutta tyokseen mpee rankaisemaan ifhmis.ilä ri1koks.ista
27306:  meidän mi~lestä on tällä asiaHru niin suuri yJei- ent.i:stä 1hallitusmuotoa vastaan! Uusi hal[i.tus-
27307:   nen :merkitv:s, että se seruvuoksi on ratkaistava muotomme 1siis sisältäJä i•tsessään a:mnestia-aa,tteen,
27308:  suntuisaan suuntaan. !Sitä rpuolta en ole huoman- se aate löy-ty.y .siinä, ja s-e .ioka sen ki'eltä:ä., ei
27309:   nut 'keskustan täh·ana:stisessa kaJhll.wssa otetun ymmärrä fhaJtJitusmuotoo eikä sen aa;bteita. Kun
27310:   riittävästi varteen. Keskusta .cm tkäsitellyt. tätä me sosia:listit ätälnesti1mme hallitusmuodon •puo-
27311:   asiaa ikäänlkuin Uilk. opuolisena. ]hmetellen !ky- ! lesta tiesimme mitä se sisältää ja meillä oli se
27312:   syn, mikä on keskus:tan !kanta. IMe emme ole toivo, ett•ä se ·tulee a,nrf:.amaan amnestian. Sen-
27313:   nläili.lllOOt orlreastaan mitään -pariaa.tti8ellista ikan:taa 1 tähden me äänestimme sen puolesta, sellainen kä-
27314:   kes(kUJStaa:la tässä asiassa. Onko se ehkä se kaJlta, sitys meillä lha1litus.muodosta toli. ·Me tiesimme
27315:  joika. ei·len ·esiintyi Helsingin. &nomiss:a? On:ko se että se asettaa mei.Jle suuria vclvol'lisuuksia· ja
27316:  se kanta, joka tänärpäivåinä esiintyi ;pääministerin me olemme valmiit seisomaan tekojemme takam.a,
27317:   puheessa? Vai onko se se kanta, joka. ·huomenna mutta se antaa meiHe myös oitkeuksia, se BJrutaa
27318:   esiintyy jossain. !poliittisessa neuvottelussa Sää- ; m~eille oikeuden vaati·a. että tästä lälhin ei saa
27319:                                                                                                                    199
27320: 1574                                       Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
27321:                              ----------------         ----
27322: 
27323: o1lä Suomessa erityisiä ihaillitusmuooon ulkOIPUO- virheistä ja v~rkwv-elvollisuuteen sorp:imattoo:na;sta
27324: leUe suljettuja. kansamiluokkia, sil'loin kun näiden käytöksestä on, mikäili ,rikkomukset ovat ta;paih-
27325: kansanluokkien valitsemaJt ed'ustatia,t ovat sitä turueet kapinan a;ikana eivätkä olre tuomioistuimen
27326: haJ'litusmuotoa olleet rakentamassa. 8e on, · 'ly- käsiteltfuviä, siirreitäJvä - - - erityiselle viisi-
27327: hyesti sanoen, mielestäni voima~ai!n syy, .ioka henkiselle kurinpit·otuomioistuimel;le". Ja lisä-
27328: vaatii amiJJestiaa; amnestia kuuluu millllän. uuden täiän: ,KUJrinpitotuomioistui!men 1pääitöksiin äl~
27329: vaUiomme, uurlen yihteiskuntamme olemukseen.                    köön ihaettruk-o muutosta; •kuitenkin ron rpäätös, jos
27330:     Tärrnä uusi, valtio saattaa. .ioUJtua koviin koe- välhintäiin 2 oikeuden .iäsrentä: v,aatii, rvi:ipYIIll-äitä
27331: tu:ksiin. Ei ole lVielä niin kivenkovana rperustuksel- ja viimeistäJäin 15 ;pä:i!v,än 'kuluessa rpäätöksen ju-
27332: la Suomen itsenåis:vys. Tahtoisin kys,yä, onko va- li:strumisesta alistettava Senaatin TaloUJSosa:ston
27333: raa. va1lanpi1:1äJ.ii-llä hy.ljätä :mitääln vo]mia, jotka lopullisesti tutkittavaksi''. 'Tässä siis laa.i-enne~
27334: voitaisiin saa:da Suomen itsenäisyyden rpuoleUe. taan '~altioriJkoskäsite kaib!d-eHa ta;valla. Ensinnä-
27335: Minusta, ei ole sitä va;raa, minusta olisi kev:yt- killi rus,etetaan .rauta,tieläiset rangaistuksen alai-
27336: mielistä Su'Omeru itsenäisyyden tUJI'IVaam:i!senkin siksi niistäilrin vir!kavirlhre~srtä, :jotka eivät ole ol-
27337: kannalta hylätä kaikkia .maJhdollisia avuvoimia, leet :va:ltiodkoso:Ukeud~n kas•iteltälviä, 'semmorså:sta
27338: .iotka olisivat saatarvissa,, ja kysyä sopii, eiköhän kamina:teoista, jotkca eiväi ole tulleet valtiorikos-
27339: armaihdus ;sekä sen o:i!kem1en kaut1:a, jonka S'e oikeudessa ra.ngaistuiksi, ja <toisekcsi k:iJeHetäiän
27340: tuot1:aisi krupinan jdhd:osta karisiville että sen rp·o- va'litusoikeus näissä asioi-ssa, rus,etetaan tä~delli­
27341: liittis,en oikeu:d'en kauotta, jonka 'se tekisi /Vasem- nen ihaUin:noHinen mieliv·alta, korke:i!mma,ksi. \Tä-
27342:  malla. olevaa välh~mmistöä ikdhtaan, eiköihan sel- män asetuksen ovat allekrr.ioittaneet E. N . .SretäJlä,
27343: lainen a;rilll-ahd'US olisi ·erit1:älin tehokas keino Qu- J a1mlllri Castron, On1ni Talas, Herkki Renv-all,
27344: .iittamaa,n myös 'meid,än itsenäiis\Vylttämme. En Juhani A~a/i'ärrvi, Y. Be!hkoTIJen .ia: Samuli Sario.
27345:  voi 'Olla mitä lärrnvimmin suosittele:rnatta sum-eHe Kun jotkut nä:i!stä entisistä haHitusmiehistä
27346:  valiokunnalle so-sialistien vasta·la.useessa esitetty- täalläi ·muutenkin ova,t mel!lmin i-okaisess·a istun-
27347:  jen ehdotusten !huomioonottamista.                             lliossa esittäneet. tietoja siitä, etteiiViät he o'le otta-
27348:     1:Mutta. vielä on minul'la lisättävä yksi toivo- neei siihen 'ia ~sii·hen :hallitustoimeen osaa., niin
27349:  mus. 'Amnestia;kysymyksen ulk01puolelle on jä- rohkenen toiv-oa, että [1'eill-ä t.äJssäikin asiassa on
27350:  tetty erä:s kälrsivä <kansa.nluokka, .iolla, on yihtä tuotava,na esi:lle joku semmoinen :puolustus, että
27351:  suuret. ja •SThnremiinat oikeud:et iuHa, a-mnest:iasta he voivat ila1hduttaa -meit'ä :sillä tiedolla, ·eiileivält
27352: (JsalHseksi kuin niillä, jotka suomstaan kapinan o1e :ottaneet osaa :näin me!rkillisen, näilli ilmeisesti
27353:  yhteydessä rangaistiin. iTa.rkoitan valtion 'Pail- mieliva.ltaisen asetuksen laa;t~miHeen. On nim.ii-
27354: veluksesta -erotettua valtion ~palrveHjaryhmää, lä- täin 1huomatta'Va, ettei asetuksen olisi tarvinnut
27355: hinnä tietystikin rautatieläisiäi, joS'ta niin suuri ikoskea. oUenka:an ta.vallisia virka:virhe:itäJ; n:iissä-
27356:  .iouk'ko. o.ru 's-aanut ikäirs~ä :kia1PiJ:lJalDJ •seurauksista ;häin ta'Va1lis·et -sääni1iökset ova,t voimruSisa; ,ei sen
27357:  sen lisäksi :mitä ,-y,a.ltioriko.soikeudet ovat heid'än olisi talrvilllnut krujota. myöskään karpinarr~koks.iin,
27358:  kärsittäväik-seeru a;settwneet.. Luul,en, ~että s-e lyhy•t sillä Iliii:ss~älhän valtioriko.soikeudiet tuomitsevat.
27359:  esitys, jonlka siiltä tahdon ant,aa, on juurruita.va Mutta tä:ssä oru ·vielä -se·n suuren raiiJJgailistnksen
27360: sitä va:kaumusta,, että täs,sä tod-ella on korjattavaa lisäksi, jonka kai,kki myöntävält rkohdaneen :krupi-
27361:  ja, ·korja,tta,va.a juuri tämän ylei,sen amnestian naan truvalla tai tois•ella osaa. ottarueita,, 1sen lisläksi
27362:  vhtevd·essä.                                                   näiden ihmi:srparkain kesteitävälkcsi vantu vielä
27363:     Kun oli kapina loppunut ja. ;valtiorikostuomio- uusi rangaistuS', nimittäin ha.llinm~.linen ran:gais-
27364:  istu:i!met alkoivat toi.irmnsa, ei muta,ti•emaailmassa i tus 'heirlän muun :polii,ttisen ram,g;aistuks•eiJJSa li-
27365:  tyydyttyikään niid1en ranka;isutoimeen, 'Va.an' .iol- ' sä:ksi. .Ja seurauksena on ·ollutkin itku lia !h-am-
27366: trukin taholta - näJMäivästi •ulkopuol~lta. rautatie- mastenkirirsty,s. VaJllan 1ukema;ttomat ·o'Vat ne
27367: laitoksen tai ·ehkä rautatifYlaitoksen sis.äipuoliselta valitukset, .ioita on -kuultu rautamieläisten viiristä
27368: talholta - saatiin aikaan lkäs1ky, että rautatieHä tämän johdosta. Minulla oliS'i siitrukin todistus-
27369:  piti erityisen tutki.mus·komitean ru'V'eta tutkimaan aineistoa. paljon, mutta minä en talh.ido pitkittää
27370:  rautatieläistlen käiyttäytymistä kapinall- aikana. aikaa tuomalla, kai:k-k~ea sitä esille.
27371:  Semiinoilllen tutkintokomitea. alkoi työnsä ja, siitä              Erästä asiaa kuitenkin tahtoisin painostaa.
27372:  tuli 1aa,jruperäiruen työ. Kun esity-öt oli tehty, MinJä o'len ko,ettaruut erityisesti rautatien työn-
27373:  saatiin .hallituksen asetus 19 väivältä heinäkuuta., tekijöiltä, al-emmilb :mutatireläisi;ltä kysyä, millä.
27374:  jossa löydetään iJäJmmöis,iäJ merkilli-siä säännöksiä taN;oin iha voivai puo1nstautua hei:dän kavinranai-
27375:  ja oh~ieita: ,Suomen -senaatti on - - - mää- kaista to:imintaa,llJSa ·koskevia syytöksiä vasiaan.
27376:  rwnnY'f;, että Suomen..va:ltionra.utaile:tden ha:Uirutoa Ja he ovat esittäneet mielestäni useita etittäilin
27377:   koskevan asetuksen 2·4 !kohdan mukaan, tuleva huomioon otettavia syitä •puolustuksekseen. He
27378:   oikeus tuomita kurinipitomngaistukseen v.iirka- ovat viitanneet si1llmn luonnolrHseen vastenrmieli-
27379:                                                     Armahduslak:i.                                                      1575
27380: 
27381: 
27382: syyteen, joka rautati.Jeläisis:sä on täYtynyt olla ka-         itäisen haaraosaston välisen wsia,n nåin .päät-
27383: pina.a 'kohtaan, kos·ka lhe s!j_ilhen aikaan olivat. rpa-      tyess.ä, niinkuin siitä te:h:ty sQI)Jimus osoittaa.
27384: remmassa talouddlisessa asema,ssa kuin monet                   valkuutt8!a Rautatiehallitus. ettei se eikä sen alai-
27385: muut työläis'.ioukot .i·a kos1k a he luonnollisest.i.Jkin      set virastot tai virkamiehet tule missään muo-
27386: twhtoivart mitää kiinni siitä vakautuneesta asemas-            dossa· ranikaisemaan tai hoikattaamaan ketään nii-
27387: ta, joka 'heiltä ·oli. He olivat sentäill!den ha,luttomia      tä Suomen valtionrautateitten palveluksessa olevia
27388: _v!htymään ka:pinalhommiin. :Toiselta 1puolen on               heruk:ilöitä, jotka suurlaklmon o·saao·ttamaUa, tai
27389: heissä ollut, niin 'he ovat sanoneet, ha1uttom1Uus             jä:rljestöpäiätösten toimerupan]joina ova:t tehneet
27390: luovuttaa raut.a:teitä a,mmattitaidlottomiin käsiin.           itsensä syyliisiohi sellaisiin rikkomuksiin, mitkä
27391: Sentähden tahtoi1vat 1he ipysyä toimissaan ·rauta-             ovat Rautatiehallituksen kurinpidollis.en ra,nga.is-
27392: teiMä. Ja. vielä •huomauttavat, ·he, että tapahtumat           tusvallan ala.isia. Helsingissä, ma:rra:skuun 27
27393:  tulrvat sellaisena yllätyksenä, että oli mahdotonta           päivänä 1918. Ra.utatielha:lllitU!k.sen :puolesta B.
27394:  krupinan ah1s•sa löytää oikeaa menettelyä, ·erittäin-         Vuolle." Mutta kun into oli rpäässyt täyteen •vwuJh-
27395:  kin kun !hallituksesta .ia muta.tiahallitubesta oli           tiinsa, trumäkin va.kuutuskivja. julistettiin mitättö~
27396:  tullut tunnetusti i1han :risti.Jriitaisia määräyksiä.         mäJksi ja päätirehtöörin a:ntama sana syrötiin ja
27397:  K!amirua:n a.lussa tuli ·säfukösanomia., moruiJlJkertai-      rautatieläisiä ruvettiin rankaisemaan myöskin
27398:  sia.: ,;pysykaä virassa;n,ne", tuli Sviruhufvudin ni-         suurlakon aikaisista tapauksista, jois:ta rhe jo oli-
27399:  mellä va:hvistettuja säJhkösan01mia, että virassa on          va.t pääJstökirjan sn..aneet. Vähäinen ei ·ole se
27400:  pysyttäJv.ä. Ja kun nämä 1polois,et sitten 'J)ysyivät         kärsimysten määrä. minkä tämäkin i]isätoimen-
27401:  v~rassaan, mikä välhemmän mikä· kauvemman,                    prde ~täs•sä rankaisuhistnriassa on, Tautatieläisipa-
27402:  niin siitä on tullut suuret 'mrugaistukset.                   roiHe tuottanut.
27403:      Rautatie:läiset siis tulivat vrustoin talhtoaan jää-          ITyyt.ymättömyys on tietysti tämmöistä ikurin-
27404:  mään t·oimiinsa. Murbta heinä oli asiaUisiakin                 pidoUista. menettelyä va,s•ta.an ollut vleinen ja
27405:  syitä jääJdä työlhön. Oli!han elin:ta,vpeiden kaloiet-        sitä on vielä ka.svatta,nut rauta,tien :kurinrpido•1li-
27406:  tamista toki _v!lläm·id:ettävä. Eilhän rautatie ole           sen tuomioistuimen oi:keusmenettely. U s.kotta-
27407:  mi'kään .poliittinen laitos, vaa,n se on semmoiruen           vien kertolillus.ten mukaan kurinpitotuomiois.tuin
27408:  Ia.itos kuin vesi:.iohto- ja sähkövalolaitos, jonka·           on rarukaisu,päätöksissäiän katsonut 'Via>k.si, ·että
27409:  tä;ytyy toi,mia kaj,kissa oloissa. Jo tämä syy                 joku on ,osoittanut kanl!lattava.nsa ka1pinaa",
27410:  yksin vaati punaisessakin Suomessa rautatielii-               :mikä on ,mie1leltä,nsä krupinallinen", mikä on
27411:  kenteen jatkumis;ta, joka. >paraiten ta,pahtui siten,         ,hoitaessaan tointaan hirninlyönyt jonkun py;kä-
27412:  että; rva;nhat rautatieläiset jäivät to~miin oedeHeen-         }äm", mikä on ,;ho:Utanut ylempää, to·inta kuin
27413:  kin:. !Niinikään suurliikkeiden omi,stajat käivivät            omaa.nsa,", mikä on ,käyttäruyt 'laillisen !hallituk-
27414:   pyytämässä, että rauta,tieliikennettä yllä-pidettäi-         sen .puolusta;jista sopimatonta 1pu1h•etrupaa", mikä
27415:   siin. Lisäksi venä:läinen sota,väki ankarasti rpai-          on ,jättänyt ilmoittamal1!ta jonkun seikan esimie-
27416:   nos,ti siilhen suuntaan, li.a vi1h1doin liittolaisten Pie-   helleen", m~kä ,mu!heilllaan osottanut :kannatta-
27417:   taJrista, pa1aava.t edustajat oliva.t toimit:ettavat         vansa 'kwpinaa" j. n. e. jonnill[jouta:via etsittyjä
27418:   punaisen Suomen Iävit,se omaHe maaUeen ja he                 syitä jos 1kuinka paljon joista: on tuomittu ran.-
27419:   aivan 'hairtaasti pyy,siv·äit, että Suomessa. jatket-        ,Q:aistuksia.                     ,
27420:   taisiin rautatieliikennettä heidärukin mukavuu-                  !Mutta ei vielä silläkään rhyvä. Rauta,tielä;is.iä
27421:  dekseen ja kuuluivaiJpa monet heistä luva,nneen                on ran,Q:aistu taloudellisestikin eikä tuo taloudel-
27422:   muistaa Suomea, jahka toiset ajat 1mlisivwt.                  linen rangaistus ole suinkaan oJI ut miellyttäJvin
27423:      Tä;llaiset syyt ~ovat oHeet iva.ikuttamas,sa. s,ii<hen,   .piirre tässä ru:massa. .rangai,stustoiminnassa. Rau-
27424:   että rra utatieläi.set punaisessa Suomessa pysyivät          tatieJäisiLtä on ;riistetty eläikeoikeudet ja oikeus
27425:   osa!ksi ,paJ'Veluksessa. ~ia siitä on 1heitä rrangaistu,      eläJkerahastoon, siis tuloks•et, oikeudet, omaisuus,
27426:   että he ova.t tällä ·lailla menete!Jleet. Mutta iih-          jon:ka he ovat saa·vuttaneet jo ennen kapinaa, edut,
27427:    meellisin piiwe tässä kummall'lisessa, rangaistus-          jotka' on saavutettu edellisellä työllä, täysim re-
27428:  1hist.oriassa on 'vielä kertomatta. Se on se, että             hellisellä travalla, ul:ko'J)UO'lella ka·iktkien. e•pä;ilylk-
27429:   rautati~läilis.iä ruvdtiin kesken kaiken rankaise-           sien o1evalla oikea.lla. ta;vaiJI.a. Mutt'a kun 'kerta
27430:   maan my.öslkin marraskuussa 19,17 twpahtuneen                 oli lähdetty mioeli\llallan tielle, ei ·.sillä ollut mi-
27431:    suurlakon ~twpauksista. ja teoista., vaikka. heille oli      täiäin rarjaa. MielivaUassa• .on menty äärimmäisyyk-
27432:    annettu Rautatiehallituksen 1pää!tirehtöörin al'le-          siin saaikkw, on s•ivuutettu ka~kki 'jrurjen asetta-
27433:    kirjoittama V'a:kuutuskirtia, että na,in ei tuli,si ta-      mat raja,t siinä suhteessa.
27434:   ·P·a.htuma~an.    Täimäi kir:jelmä :kuuluu: ,Va.kuu-             SamaHa tawalla, on menetelty postialalla. Me-
27435:   tuskirja. - Suurlakon ja siitä johtullJCena, jälki-           @tt.ely siellä on muutamassa. 'suihteess.a eh!kä vie-
27436:    seurauksena. Suomen Rautatieläisten Liiton Vii-             Jäikin kuvaavampi.           Siellä! on muitta, mut-
27437:    PU'I'in pikin ja Rm1tatien vi:rka:miesy,hdistyksen           kittoa sama,n:laisen rantatieltä opitun menettely-
27438: 1576                                         Lauvantaina 29 p. mana.skuuta.
27439: 
27440: 
27441: tarvan mukaan eroitettu •-postel.ioonetia jotka ovat           osalksi vaillinaiseksi. Sen vuoksi rohkenen suo-
27442: säästyneet va,ltior~kostuomioi,lta, •posteljoon:eja,           sitella suuren va,liokurvna.n: 1huomioon näåtä eroi-
27443: jotka ~ovat :kolmatrt;a:kymmentä vuotta. tai puolen-           tettu.ien ra;utatieläJ:is·ten, postiLioonien, va.nginv~u·­
27444: toistakymmentä •vuotta nuhteettmnasti, kiitettä-               tijain, tullipalvelijairu ja mihin kaikkiin ryhmiin
27445: västi ja kaikin puolin maUike~poisesti hoitaneet               ne :kuuluvatkaan, 'kaitk:kien näiden asiaa, sillä he
27446: t€Mäviäärru, joille kau'J)11ngin viraMmaiset ja, hei-          ova.t todellakin oikeutettuja,, he jos. kulkaa.n, saa-
27447: <län omat esimiehensä ova.t an,ta,Theet pa;ra.it•a suo-        ma:an a~rmahduksen .ia. hehän tulisiv~at iäämääm ar-
27448: situksia. Heidät on kuitenlk:in erotettu kaava!k-              mahdttlmen ulkorpuoleUe, jos he .nyt unohdettai-
27449: keeUa, joka lyhyest,i rkuuluu: ,S.e ja se on menet-            siin, he tulisiva·t kärsimään enemmälll: kuin ne. jot-
27450: tänyt pääpostitirehtöörin (tdkisi mieli lisätä ja              ka ovat va:ltiorikobesta tuomitut ja saanoot ar-
27451: mustan kabinetin pää.Uikön) luottamu'ksen". Sillä              m3Jhduk'S'en. Hehän e®en ikaikkea ovat armaillduk-
27452: pernsi:eella sii~s, että ova,t :ka:pinan' aika·na menet-       seen oikeutettuja. Minä siis, kuten sa;noin, rohike-
27453: täu::et piäätirehtöörin luottamuksen, 'ova..t lulkuisa.t       nen suositella nW.tten rautati·eläisten ja, muitten
27454: jl'()stekioonit erotetut viroista•an ja. heiltä riistetty      valtion vi,roissa. 'oHeitten pa.lvelidoittfm armahdusta
27455: kaikki .io emruen saa:vutetut oikeudet.                        suurelle valiolmn1nalle.
27456:     En v·oi muuta kuin leimata. ryöstfumisek,si jfcl.
27457: riist:älmiselksi sdlaista- ta•loudeU:ista rrankaisu ta.paa,        Ed. H i 'l di en: De tidi.gare tala.rena .från so-
27458: jotmpaitsi minnn täytyy paill.na. ta;rmokkain, pon-            cialdlemokmatiskt >håll hwva redaTIJ ful:lt ooh tyd-
27459: tevin >va,stal>auseeni sitä vastaan, että uLkolJuolella        ligt motiverat den s.mndipun1kt, som Fin1a,nili'l ar-
27460:  va;ltiorrkostuomio:istuimien on Y'leensä 'hallinnolli-        betarkla;ss inta.g1er till f•örel]g,gande amnesti1f~råga,
27461: sella ta,valla• ruvettu ranikaisemaan1 muirtalkin 'kuin        ooh ;iag d'rista·r påJStå, att ic:ke ·endast aribeta11klas-
27462: hallinrvolli>sia ri,koksia. Kun meiUä rpioliittisia            sen, utan också en hd del frisinnalde, utanföil' arlbe-
27463:                                                                                               1
27464: 
27465: 
27466: r.anga:istulrsia. va.rten Olli olilut oma orgaan.i, val-       tmr'kla,ssen ståJend•e medibor~are i ~rund och bot-
27467: tiorikosoilkeus, olisi 'luullut, että se olisi riittänyt.      ten ,hylla:r våra amnes·tikrav oclh anser dem som
27468: Tä.1mä asia ei ·ole, tullwkseni jo loppuun, miel€Sitä-         fullt berälttiga·d.ie. Så 'läntge i vårt ilanld finna:;
27469: rui parannettmvissa. sillä tav•aHru, kuin ed. Eric'h,           60,000 .med!bor.gare, som furo :förlusti~a. allt moo-
27470: M. tä:ssä vastikään lausui, nim:i:ttälin et.täi ne rau-        borgerligt förtroende, så länge är vår unga sta t
27471: ta:t1eläiset 'a.ll!oisiva.t a!rmaihdnsta pr-esidentiltä.        ingen rMtssta.t, äm mi:rudre en kulturstat. N u
27472: Heitä on ensinmäkin siksi liian1 'J)al.i•on, siksi monta        väd.ija emeHertid dessa 60,000 :plus cirka. 4,000
27473: sata•at, minä •en tiedäikään kuinlka monta., mll:tta. se       •po.litiska fåruga,r, som ännu sitta i :fangelserna,
27474: on helposti kyUä todettavissa, joka ta.pauksessa               tiU samhällets samvete. 'Tusende möd'rar oeh
27475: heid·än lukumääränsä on .niin suuri, ettei vcoi tul-            htmgrrude barn ,g-öra det liika:lede:s •ooh tiU dron
27476: la kysym:ylkseen' muu !kuin y:leine11· 'lllrmahdus ja           anslut'err sig, som sa.gt, minst \hi:i;llften av Finlands
27477: toiseksi jos a,r:mahdus olisi haetita.va ha1li:nnollista        folk.
27478: tietä, niin me'hän tunnemme tuon haUinnollisen                     Det rurbetand-e folket är däri enigt, att 1918
27479: men,ettelyn a,in,a,kin rautatien ala:lla siksi hyvin,          års revolution icke får och tkan hetralktas enHgt
27480: ettei siel1Jä voi odlotta& mitäiän hyväiä, paitsi eh!kä        .iuridiska linlier. Den ·enda 'ba~rund', som h'ä<r
27481: .ios hel'ra :M. Erichiltiä sa1altaisiin suo•situskirje, .io-    är den :hlå!Hiba.ra, är den ihistoriska. Revolutio-
27482: ,ka :ma.hdolli,'lesti autt.a,isi, mutta minä a.rvelB~n, että    nen frams·prang, såsom lhäJr red,run tild::i!grure frram-
27483: t.äJt:ä tietä eivät halua. kä:ytt.äiä ne vca.ltionrpalveli-    'hlåUits, ur de då häJrskaThde sociala förhålla:nden,
27484: .ialt, jotlm katoovat tu:lleensru mielivalta.isesti eroi-      som delvis också 'Vä,rldskri,get och revdlutionen
27485: tetuiks:i. joitten oikeudenrtuntoa. 'kuohuttoo, se, eWi         i Ryssland hid~agit ·till att ·ska;pa.
27486: heille on ulkopuolella. va.UiiOri;kosoikeude:n tuomit-             1Som saog-t, de .revolution:ära lfö["eteelserna få icke
27487: tu erityisiä rangaistuksia. HeitäJ ei miellytä; tä-             mä:tas enligt .iuridisk måt.tstock. Man miåste 'helt
27488: mä tie. Asia on sek ä periaatteelli:sesti että käytän-
27489:                        1
27490:                                                                sailma iförmå,ga.n att först-å indiiviid-elliS ocih massaiThs
27491: nöllisesti ratkaistavru nyt esillä olevan armalhdus-           :psyke, iifaH man i va,:r1.ie enskilt faH vill ti1lgriva
27492: asian yhteydessä. E:i'hän eduslknnt•aa. m:i'kään es-           la·g'ens hokstav och ·samtidigt göra gäJl'lande, att
27493: täisi l:iittämästäJ s-ellaista '"Pykälää täJhäm· la:kiin,      man utövar v.erkli:g 1rättvisa. Den :inridiska. rä:t-
27494:  etM: valtionlpalV'e}ijat, jot.ka, ·ova.t hrullirunollisella   ten ooh lden aJJmäJnt mänskliga lförst:åelsen stå
27495: ta,valla· tulleet lkä:rsimäiäln, tulisivat ~taikaisin toi-     tvärtom i detta tfail dfta. i diametral motsats
27496: miinsa. .i·a ny\Titettäisiin kärsimylksistään. Se oli-         'till varandra. Då ·det gil!ller att väilja mellan
27497:  si tä:män armahbmisen luonnollinen täydennys.                 td'essa två synJpunkter, borde väl va!et ej hliva
27498: Imulen, ·eptä ilman sellaistru toimem.rpidettä se hyvä          svcå.rt .fful dem, förr vilka ordet ,,fri~Sinne" äT mera
27499: tulos, joka itse suuressa armahdusasiassru toivot-              än en fTas. Detta ootyde!r in,ga.lund'a att prokla,-
27500: tavasti nyt saa,rutet.aan. jäi~Si hyvin oleelliseks1,           mera la,glöshet. Den :firar vanligen orgier på
27501:                                                     Armahduslaki.                                                     1577
27502: 
27503: 
27504: hclt ann&t håll. M·en vi Jå icke glömma, att det 1 en från LiljendaJ, 5 från Degerby, en .från Esbo,
27505: finoos förmild:ra,nde omstämJdighener aw d!et slag, 1 en från Ill!g"å, 2 fråm Karis, 10 'från S.iundeå, 9
27506: a,tt dagstilftarena. ej va~rit i .s:tå:rud a:tt förutse så- 1 .från Han~ö, 3 <fråln Ekenäs, 13 från Lovisa, en
27507: dana fö:rlhållanden, som nu inträi:Dfat under de 'från R:r:oma.rv, 13 från P.ojo, en från Ky'l·iksilätt,
27508: ;,enare åJren. Vår stralfflag har också til'l.kommit 2 från S!i!bbo, 14 .fijjån Bo])g-å landls·komrnun oeh
27509: un(lier tider, som i mycket.·voro o'lika de som när- 25 'ftån Pemå. Ja:g- .viH hä'rtiH tilläigga, att vi{i
27510: mast .:föregin~o UJJliprvoret. Vår strafflags dra'ko- f1nonten strupalde rendast 63 svenskar från dessa
27511: niska ;para.g;ra!fer, ~som tillärrnpas å de a.nk<la·~ade, tra.kter, und~r det att arkebuserade. hlevo utan
27512: ()lll vil'ka ·det-n.u ·är frå:~a, toroe också :hava till-       dom Sl()lrn sagt 1011. Helt oCih rhållet förs·vuwna
27513: koilllillit under st-rurk r:v>sk tsa;rist:Lsk påtryclming ä:ro 61. Summa, 528. Det är rätt talande siiftfroc.
27514: på ·sin tid. 8tra•f1fets ändiamiål fåJr icke enligt min             Må rvi beg-å rä:bt:viSia oc:h utöva, mili(]Jhet mot de
27515: u Jlll)fa,ttninlg vara Hkii&digt med hälmnd över lidtna iiverleva:nde. Det krupita;let bä:r ränta.. De dörn-
27516: of.ön-äiter. Skräckteorin är lheit säJkert dhåHba~r das lildanden ha:va, v.rurit svåra l]Og" i fysiskt. sorn
27517:                                                             1
27518: 
27519: ocih i a:l'l synnerlhet d'å dtet är tf·råJga om s. k. stats- : andiligt avseen,de. För var 'dag som går shtr
27520: förbrytelser. Det ,}m1n såiväl i vå:rt land som an- emellertid bitteriheten allt djupa1re rötter i .dera.s
27521: norstäides i vär'ldren •läitt påvisas, att stra·f:fen i sinn.en. Bålgen får icke spännas tiHs dien brJ.s1Jer.
27522: regeln för slika 1fönsee1ser 1haft en iclm åsyftad Saanhä:Het ka.n icke i lä:n~den hål.las ihop med
27523: verkaJ1, utan snarare tv;ärtom väc;kt tiill liv en ba.ionetter. Där de moraliska .f.aktorern<a sa:knas,
27524: oförsonlig bitterhet oc;h ihäJmndkäiliSla.                      som ut,göra en verklig- civilisrations kännetecken
27525:     Av 1de revolu tionäira alv 19118 !hava också hel t i den samhä;ll:eliga; bvg,g1nadskonstTuktionen. däll'
27526: ,;äkert 8!lla. den upp,fa1Jtningen, att de lid,and<en rasar by,g,g1naden ,f.örr eller se.na.re, a.Ua. konst-
27527: de tfått utstå e.i stå i nimlig ,pmportion ti'll deras ~iorda. stöttor tili trots. E:nda vä_g-en enili~t min
27528: politiska f·elsteg, De· veta, att det räJtJts,föcr~fa­ U1Jllpfattning-, sorn kan leda ti:ll en sund samhä.Hs-
27529: rande, .som til'läim'Pats a1v de tpolitiSka, dornsto- ; utveckling- mot 11ögre etiska och socia·la; mWI, är
27530: larDJa, icke sällan imam1pat •såv;äl ~illil':ildisk .som a,tt UJr vå:rt medvetande utmönstra begreiplJ)et
27531: moralisk rätt under ·f'öi::terna.. U D'danta,gen be- ,lhä:n,md", denna h•äJmnd må nu sedan dölja, sig
27532: styrka 're,geln, En .hel d<el av de a;mkhgade döm- under stra!H1ag'ellJS mantel eller taga ·sig- uttryck
27533: d'es l{tå ensidig-a, mån.gen g1ång fa.Iska ang-ivelser , i -person:lig eller sa:mhällelig knytnävs:rii:tt. Sam-   1
27534: 
27535: 
27536: tiU hlårt straJf!f, uta.n a·tt svaranden haft tillfälle hället 'behchner f.ör visso inte !frukta dern, som nu
27537: el'le.r en.s. tilläts hevisa, anklagel.sern:a;s oriktig-het äro dömda:, ~f·a:ll de amnes.tieras. De utgöra in-
27538: Bller .rent aw lögnaktig'het. Tusenden hava mist .g-en Jana än så lä:n,g:e, men kunna vä:l bliva, dret,
27539: livet utaill laga. ·d'om 1på wund a,.y siika anJgivelser, ! ifall vi ej snarast mö.iligt b.iucb dem tillfälle att
27540: ooh än flere tuseniden hava under måmader fått • återvända t~lil sarnhällets mitt. Den oförs~tåelse
27541: försmä:kta, i fångläger oCJh ihava där målhända du- hourg;eoisin lag-t i ~da:gen: med .avseende å våra
27542: k~Lt und:er Jöir ihung1ersdoiden.                               a'rnnestiy:nkan:den, verkar emellerhd of'ta som en
27543:     För a;tt i någon mån ytteriligare belysa denna utma,nirrg- i synn.erhet i belys.n~nL~ren aiV :d'et fa:k-
27544: if:'rmr, som vid likviderin~en av revolutionen tum, att 15,000 revolutionä:rer utan laga dom
27545: gjort si,g- g-äillande i IVåJ!l't b:nd, vill ja,g- uppläsa a,pkebuserades odh ·ungefär Eka. rnån:ga slvu'ltit
27546: n:vgra sid1foror f•r1ån sv·enska, trakter. Jl.fan ha~r ~hi.iä:l i 1frå:ngläig;er vid revolutionens Iikvidering,
27547: tidigare på sv<ell!Skt håll velat göra .2;ällande att ocJh alla som ha,va dessa, ibrott på sitt samvete
27548:  nolitiska. rnord icke förekommit, t. ex. i svens.ka 1hava erihå:l'lit fullsrtändig a.mn:esti utaill• a1tt ens
27549: NylanJd. · J a,g- ilrar här en s•ta,tist.ik, som har den åtal väJckts mot 1dem undier idet a;tt, såsom ihär re-
27550:  förd·elen att ·tlen håller sträick, emedm1 jag-> kan dan tidigare nä:rnnts, de röda som begått il~kn.anrde
27551: narnngiva va1•ende en ensikild indi vid, sorn har · ·fasansfulla broi:t, blivit dtömda en:lig·t la•gens hela
27552: duka;t unld•er iför denna terror.                               st.11äng:het.
27553:     Min statistik ofnifattar ing-a1unda hela -Nyland,               M1en i0ke nog hiiinrned. Det vit.a Finland 'ha·r
27554: men den omfattar följande kommuner: Lihend'al, ic.ke en<1arst visat sig- f-ör<låtande gentemot slilka
27555: Deg:erby, ESibo, lng-å, Karis, >Sjundeå, HaiJ.tg"ö, handiter, utan har älven ofi:a ta:_g1it d~m i ett .di-
27556: J<JkenäJs, Lo'visa. Broma.rv, T·ena1a, Pojo, SnaJp- rekt försvaT. Vi !hava a,J;d1rig för&vaTat de röda
27557: perluna, Kvrksl<ätt, Sibbo, Bor~ la.ndskommun haooiterna, t.värtorn, B.i .heller ,försvarar ja.g revo-
27558:  ooh Pernlå. N u vill ja,g icke piåstå, a,tt aJla de, lut.ionen av 19·18 sorn såda;n, vilket doak ioke
27559: 1->0'lll blivit skiutna, sk.iutits just i dessa kornmu-        iliindra.r mig- a.tt se på förete,el•serna genom anclra
27560: rrer, men de hava 'haft sina hemorter dår. Arikebu- g-la.sögon än hö.g-ea:-n1ä.J1nen g-öra. J ag an1ä.ft·g-er'
27561:  sm·a:d<e pii g;rund a.v domstolsutslag ha.va inalles en .så. att säg-a, hi·storisk och aUmänt märrsklig
27562:  4 blivit: en hån S.iundeå, två från .S~bbo oeh en synvinkel. Sknlle det bcn(g-erlig-a. Finland på a'll-
27563:  från Pojo. Ufuu diom lwva h1ivit skintn~l 101: var o.mfatta vå,rn, amnestivrknnd'Cn. sknl1e det 1
27564: 1578                                         Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
27565: 
27566: 
27567:  nå~on mån kunu-a avt.Vlå den skamlf,läck att det                mastald,d, vilket eme11ertid icke är möjli:gt så
27568:  genom att ,giva amnesti åt dessa. mö·rda,re näm ·               läJn_g-e tiotaltusen a·v dess :medi·emma~r g'å om:kring
27569: no~ s•anktionerat det IPolitiska mordet. M~m mo-                  ooh representera en P'ruriaskast.
27570: der jorden giver i~cke ~en sina. td!öda. Låt oss                     De tfångna1s ,psy!kiska. lidanden kan end:aJSt dren
27571:  dåirför rikta vålra hlickrur på fral!lltidten ,och på om-       ilrelt mäta, som :rannsakar :hr_iiilrtan och n.iuracr:.
27572: .sorg:en om •de leva·llld<e, M,t oss• i handlin.~r visa fol-     M'en att d1etta lid·ande äT och ~M' va~rit oerth:ört,
27573:  ket att la~a:ma e.i furo endast ett vaven i deras                det vet 'V'ar ·ooh en, .som ibesokt 1fån.gi}ä;g1ren och
27574: hand, som hruva makten, utan! att de tillärrnma,s                talat med 'de diömd•a~. Omsol1_g'en om hustTU ooh
27575: Eka, 1fi~r allla. Över den .iuridiska rä:tten står om-           ·bam, som i :rtegeln hefinna sig i den a:l:lra, stö11sta
27576: ·sol'gen om vå.rt rfo'tks värfärd, oc11 i dess namn               ekonomiska mi,sär, gö·r deras ställnin_g- förtvivlad.
27577:  fol'dra vi, att 'Våra ytrkand,en måtte beakta:s, ty                 :Man ifruktar at.t acceptera våJr amnestiyrkan i
27578:  den enskilda ·politiska hrottslirug:ens. ans:Varigfuet          v~da borgerli~ra krtetsa.r äwen 'där 'den d:i.:rekta
27579:  är enda:st trelat1v, ja den krymrper iiho-p till ett            'hämndlkänslan e.i äT d'omineranJde, därriför att stora
27580:  minimum vid d'ell ffi3JSISI11Örels·e av de väJldiga >åi-        ska·ror, SOID llU ;Siku11e erhJå;lla medhortg·e.rli_g-a rät-
27581:  melllsioner ·s om ·19,18 års revolution hade, speciellt
27582:                 1
27583:                                                                  tig1heter, dä,rigenom s,kulle öka antaiet. aiV ·de so-
27584:  uruder de :fönhållhnden. som då existemde i värl-                ciailidemokratis:ka väl].iarena. Räid:slan för kom-
27585:  den .ooh i v·1ht land.                                           mande nederla_g- vid lmmmuna,la~ odh politiska ·val
27586:       1Att ,d,ra,ga g;ränserna vid återställandet t. ex.          är s<å stacr:k 'På v.isst ihåll, att den' obiektivitet, ·so:m
27587:  av medborg;erligt lförtroende en1ligt de lin.ier, som           a.nnars hiär tillä'v'ent'YirS kunlde ,påträiffa,s, nu får
27588:  lagu1Jskottets centel1partier ha,va föreslat!rit, är            vi.ka ,f.ör S!!Jmvets,lös politisk vinnin_g-sl:vstnad.
27589:  e.nligt 1min up1pfa:ttning icke rättråJdigt. Det är             Männis:kor ·Offras som pjeser på det, politiska
27590:  icke sannt, att de tili ovi1lkor1igt straiflf dömdia            •sdhacklbräid:et, kvinnors ocih hams lidanden ooh
27591:  i ve11klig!heten i regeln äro mer sk~ldiga än de,                tårar bety'da intet, och •b8!11ffiihär!ti'gfuetskä..nslan
27592:  som ,g:ena,st dömts till 1s. k villkorliga. domar.              trampa~s und,er föt,terna dler a,vfäroas med fra-
27593:  Den som har den primitivaste i,niblick i vilka                   ~?er, som S!Prnd'la av cynism. trots d'e vaekra or-
27594:  grunder, 'Som lades til'l måttstock 1fiör hedömand'et            den ,lagl:iJgh.et" och ,:fosilerla.nd", som hä;r ofta
27595:  av d<e a.nrkla_g-aJd·es skuld, ·vet ait tgotdt.yc,ke och        utgöra slwgord. Men dessa människor ;Jr.a:lk:vllera.
27596:  til]f'äJlligiheter ofta finJgo av!g;öra, tili vilken kate-      ,fel, och dera:s ,politiska. 1dobkam äJr ·oftas:t just
27597:  g:ori den anklagrude räknadres. Må:ng;en p~inci-                 motsa.tsen a'v politisk klokskav, 'Ty aDheta.rkla.s-
27598: 1Jicllt icke revolutionäir, som av humanitetshän-                 sens slutliga. se~er kunna. ele ändiå icke 'fö:rhi.ndTa.
27599:  sylll, för att i sin mån crnota,rlbeta ,godt.ycke och            J u mer otförståe:ride bour~oisirn är för våra. kra•v
27600:  a.na,rki, a.nslöt sig till de rödia, ldömdes i regeln            dess ·stamkare växer srocia'li>smen, .iu mind:re fri-
27601:  til'l betvd1:ig1; s·tränga.re s1Jraiff ä,n nrån_g-en tprinci-    sinnad den ä:r, 1d·ess ra.diirkatla.re iblir ar!betacr"~kla,ssen.
27602:  piellt revolutionär, iblott dän:6ör att d1en förra in-           Om det år vår borgarkla:s,s' avsikt atlt dri va 'prole-
27603:  ta._g-.it ~en mer fm:msk.iuten ställning i arr<beta'rrö-         ta,riatet utöveT socia)ldemJkratins ro.mänken, oeh
27604:  re}sen tidiga~re oeh däiri,geniOim kom med som nå-               i ibolschevismens armar, kan det hälllda att rp'role-
27605:  gon slag,s liten kom:missarie i eivillförvaHmin.gen              tariat;et a.v rförlvivla,n under UIP:Piörda tider åter
27606:   mv ldet DÖ'd'a Fri,nland. Huru m'ånga, av de s. k.              ·reagerar f ör slirk iprovokation. Men då dmiblbar
27607:                                                                                1
27608: 
27609: 
27610:  led8il'na voro ick:e också i verldigiheten ledda, och            också an,s'v8il'et helt ooh tungt de folkgru,l),per,
27611:  deras 1brott ibestod enida,st i att de ej ihad>e rryg~grad       som i sin politiska iblindlhet nu dfifra a,rbetM'kla;s-
27612:  no_g- att motst:å massomms rev{Yluti:onära trtyck. AUa           sens V'äHärd 'a.v räJddBla a:tt ,gå misiJe om eru tiJ.l-
27613:  som voro med rbärra, naturlig'ivi's ett visst ansvar,            fäiHig 'politisk ma:ktposition. Aribet8il'massorna
27614:   IIl!en srvliurtt ja om:öjE.gt är a tt sälga, vem 'SO!ffi bär    födora aHt mer tron på att genom ·parlaanenta-
27615:  ett 'st~rre, vem som bäir ett mindire ans:varr. De               riska och fredliga medel,kunna JJ.ä'Vlda. sina hel."ät-
27616:   som med tfog rt:Wentuellt kunna rätlmas till dem,               tiga:de ]{rarv. Fånglägren odh ifängelserna b'li hög-
27617:  som 'bära ett stönre ansvaT. befiniJJra si_g €1!llellertid       skolor 1för tlen bolschevistiska världså.skådni~.
27618:   sedan lå:n_g- tid ti'llrbruka uta,niför landets grälnser.       och det ä:r ·PSY!kiskt förklarlilrt att de tiotal-
27619:   l\fen dera:s göranden odh låtanden after revdlutio-             tusen a,rbeta:re, som äro fönlustiga medtbor,j;!'erl~t
27620:   nens nJeidslåenide lh.ar på oog1ra undanta1g nälr va-           f,örtroendle, enli.gt lagen ·om oDs.a,,k (){'jh verka.n nt-
27621:   rit afv det Sla.g, a:tt d10 redan på grund JJ.tärav p'l'ak-
27622:             1                                                     göra en förtTälffEg lrord!mån föT den kmrumunis-
27623:  tiS:kt taget 'el.i befinna si<g i sa:mma ka:tegori som           tiska~ a,gitwtion~n. Ju sämre 'dess ibättre äT .iu en
27624:   dle, viJlka det nu äT fråga om. 1.\få vi draga ett              ·paro'H, som ,~.i är okänd ,på vissa håH.
27625:  sträck över ,det föriflutna ooh anamma ihistoriens                   Ja,g hQ'P,prus aHva<tli.gen, icke endHst ~såsom 'en
27626:   lärdomar så på .den ena som d<en and:ra sid1an.                 ·pa,:rtiman, 'Sam tala:r till politiska motstånda;re.
27627:   Uåt oss ·b.iuda till a~tt ruv :aet ~un_g-a F·inla.nd skwpa      utan såsum en männ.i,ska SIOm vänder :sig tiU mina
27628:  'Em stat. där ookså arbetrurklassen känner sig hem-              medmänniskor, aift hrr. riksda.gsrepres:entanter.
27629:                                                       Armll.hduslaki.                                                    1579
27630: 
27631: 
27632: som närma.st vad tförel.]ggand·e 1frå,goa;s lösnin~ vid-         skottsmatiocitetens ståndpnnikt. Den :bor,!!!erliga
27633: kommer ha,r •aJVgörandet om lha.nd, måtte beakta                  urptplfa•ttnii.ngen frrumträJd:er s;pEttrad i (y:ra, mer
27634: Viåra kraN och tvlå giån_g:er betänka. sig-, innan de             el'ler mindre sikiftande opinionrer, av vilka likväl
27635: förk31Sta förelio-D"a,nde a,mn'esti.ytTli!runde och even~         tvc'ke.s framg1å, att rmai.ioriteten aiV riksdagens
27636: tuellt sta.nna, vid dieu tarvliga komrp·romi.ss, som             borgerliga medlemma:r ätl' ibenägen a.tt i högre
27637: i lagutskottets reservationer •på centerhålll fram-               eller lägre grad tililmötesgå ans·prålk:en rpå a;mnesti.
27638: förts och som icke ti'l'ltfreds·stäUer mgon. Jag                 Detta, tförhiåHallide ter s.ig bedrövligt Eö·r d·em, som
27639: aJPIP'ellera,r tili era rbäista. käm.slon, jltlg' afptpellerar   stå :på den princilpieHa ståndrpunkten, att amnestin
27640: t]H ooDJtems bästa känslor som människor och                     under närvarande .fövhålla.n:den ic!ke blott ic;ke 'får
27641: medlborgarre. Att a,ppellera tili högern torde vara              vidaJ'e utsträcka!s, utan att den allaredan 'Jrått över
27642: örvel'flödligt.                                                  de gräiuser, som bestäimma•s av omsor,g:en om sta-
27643:                                                                  tens tryg~het oc)h hänsynen tili ifolkets rättsmed-
27644:      Ed. Ö s t e r h o l m: Den motion, som ligger               <vetanide.
27645: tilli grund för lagutskottets betänkande och va1rs                    Det var elfter oerhört tunga. o:f!fer som vårt
27646: umpfattnin:g ,finrne.s uilveeiklad i den sociaJd.emo-             fork ly.ckades tiltlkärrnrpa si;g sin lf!rilhet ooh .ska.pa
27647: kTatiska res•ervationen, ålsytfitar i huvudsak wtt                ordrnin'g och tryg,ghet i lanldlet. !Trois dessa dyr-
27648: mer eller millidre ful1ständigt u'JXI)hålva de straf:f-           bam 01f1fer !ha·r sa;mhäillsJugnet uts~Vtts 'för flera
27649: åilgärdier, .som ådomts de i urp•proret delaktiga. ooh           svrum ·pålfTestn[nga,r. Förutom vrud som i amnesti-
27650: praktiskt taget äNen en 11elhaibilitering arv dem.                v'äg ,gljorts f'ör ailt äiV'entvra detsamma, har d'en
27651: Så lån,g:t har u1Jvecklin~en do0k icke ·ännu fört                 nnvaran:de regeringen på sitt sa;mvete att dien
27652: r~ksdagens :mai.ioritet, a,tt d•ylika krruv hade ut-             s•läJPipt in i l!lillidet de :förvrlidadte ~skarorna från
27653: sikt att i närvarand'e stnnd Miva. förverkiligade.                Murman, "Vilka und!ffi' rrnånga måna,d·ers f.ribrytar-
27654: Men att såldana vrkand·en övel'huvud frrumställlrus              l:Uv däJru:ppe rfåit dren hästa. träning för sin revo-
27655: äir .belysandie för vällJSterns urppfa1i<tnin~g om lliP'P-        lutionära. ruprpgiift i hem]a:nldet. Ocli dock tvckes
27656: roret, eller ,med.lborg31JJkriget", som man hellre                äveu bla.nd riksda,gens ibol'l,g"erliga med.llemmar
27657: önska,r kalla det. Kä:rus'lan a.v skuld och amsva:r              •rö.iws lust att se vrud saJ:U!häJUsovdnin1gen ännu ska'll
27658: för allt det oerlhörda, som skedd:e vinilern 1918,               tk:uUJILa st:å ut IDlOO, a,tt äm.nu en tid leka med elden.
27659: har aJldrig varit sta.r'k och uppriktig, vaTtken bland            Det ansva:r ma,n däirmed ~kläld.er •sig är förvisso
27660: u;pprorsmänmen eHrer deras meningsfränder ooh                     oerhört. Att samihäJHets intressen va.nvårdats ge-
27661: tiH:skyndare. Oo'h där en såd'run trlläiwntyl1S fun-              nom den arrnnesti som redan beviliats, däJrom vitt-
27662: ni<ts, h:ar ·den wP:Pen'bariligen numera förflyktigarts.         nar brottmålsstartist~ken, som har åtski:lligt läro-
27663: Detta faktum UJJ)rperuba:rar h·orpplös~ten av de                 :ci:kt a:tt lfiörtläl:ia bet.rälffan;de frekvensen av viH-
27664: "Silrävanden, som åsy,fta, att, som ma,n säger, skaipa            korll:igt frigi<vna, rod~rurdister bland 'På senaste tid
27665: samJhäHs~red i laooet, åväigrubringa en försoning                 avstrad)fade k6minetl'a f>önbrvtrure ÖIVel'lhuvud.
27666: meHan vitt OC'h rött .genom a:tt tilhnötesg;å kratven            Därom vittnar ·också det salklförhiållande, att .Mand
27667: prå en lå:ngt utstrn:eld amnesti. Tv man ka,n icke               d1em som ertanmats för dela.ktigihet i den kommu-
27668: försonas med d.en som samikat öNer sig skuld för                 ni.stisrka rpropagwnlda~n, ett s•tort a;ntal .iust 1äir lfri-
27669: de svårruste •brott, s<åvida icke •en a1lvarrligt menad          gi>vm,a up1pro11smän.          När riksdra~en under siri
27670: sinuesändring g-ör sig _g1äilland'e hos den, felalllde.          V'årsession 'S~sselsatte sig med et·t ;petitionsförs~ag
27671: Och att en S'å:dan icke äir ;för handen, däirom fin-             i ·samma, .äJmne som nu, försäJkrades tf:'rån socialde-
27672:  nllJSI vittnesbö'l1d mer än nog oclh tiH dem brör               mokratiskt håll, altt nålgra rplauer på hämnd och
27673: ookså p'å sitt sätt d·en föreva;rtwd'e motionen oc\h             nva uplprorsiJ;övberede:lser ioke vore !fö·r handoo.
27674: d•en ti'l·l utskottsbetänkandet fogade sociald'emo-              Ja;g erinr.ar mig säJrs.kilt •herr ~VuoliJ.ioki, S'Om i
27675: kra;tiska reserva,tiorren med ,sitt ta:l om ,de vita              ett skioldi.gt foTma,t aJJJdrwgwnde gjorde si•g myc-
27676: mass•mörd>a,rna" om ,osläcklig hämndiörst" och                   ke.n mötla; a,tt bety)l('a de rödras åstundan att bliva
27677: ,primitiv räittsurpplfatilni:ng". A tt under sådana ffrör-       godra me:dlbor,gare, ooh dret betonad~s. u:J)propat, att
27678: hållanden tillmötesgrå a;nmestik·raven skulle be-                lde st.odo f.iäJrraJ1 från a.l'la tllinikar på !hämnd för
27679: t:v:da, att ribda.gens mai.ioritet 'hade upr•1.g-ivit och        nederlaget 1918. .Sed·an dess ha;r emellertid myc-              t
27680:  kastaJt övenbord flliela. dlen räJttsurppfattning, s·om         •ket intruftfail:, som visa:t ·värdet av d:YJlika, försäk-
27681: va;r den •etiska. grurrdval, på viliken fTihetskcigets            ringa;r. Ja,g näim:oor som exe:mrpel blott d~n ener-
27682:  aflfer gå'Vlos och dess s.egra:r vunnos. J\fen så fuU-          giSika och · välorganå:serrud.e u;J}Jlrorsagitation,
27683: s1Jänldigt har icke. tidens stnömmngar kunnat                    som myndighetema a;v:slöjat snart sagt överaHt i
27684:  M!linida bort rättsbe.greppHn i landet. Vi ha                    lallid'et och som vid deiba.tten i da.g va.rit !föremål
27685:  UJppenibarrli:g;en :ett stycke kva.r av vä(g-en tilil po-       ,fö•r utredning. Ve111dig!heten ger a;Htså alld~les
27686: 1iti,sk upplösning och mo.r'a.Iisk föl'lsu:mrpnång,              aillldra. vittnesbörd om nvsi'kterna och sinnesstäa:n-
27687:  innan vi komma dätfu'äin.                                       nin:gen i de kretsar det nu ä.T \f'!'åga om. Där nå-
27688:      1TJ&g-utskottets betälnkande a.vspeg-lar icke ut-           :der utan a1lt tvivel en oblruten åstunda.n efter
27689: 1580                                     Lauvantaina 29 p. marraskuuta.
27690: 
27691: 
27692: hämnul, ett sa.mmanibitet torts mot alla dem som                ·ha.ntl, finnes det högt över aJla tidsströmn:i<ngar
27693: i närvarande stund ·stöda. <saJmlrälUsardn:irugen och           oCJh 1politiska beräkruingar ett sta:vkt och binda.nde
27694: söka; !tr.vg1ga lugnet i landiet. De som invecklade             motiv: a:tt stra<ilfet må:ste •Ö'V'erg1å dem som i vå:r
27695: sig i u,rpproret:,; ·vidlyifti~heter, skola i sinom tid          friJhets if•ödelsetimlll13J g1jord1e g.emensa:m sak med
27696: komma i åtrujutand•e av wmnesti, V!llr och en ffiier             våra. fiender. EiUer - denna ifvåg-a måste på
27697: arten av sina. gäJrninga:r, men förutsättningen                  allvar stäillas - öiLSkar riksda;_gen geoom att
27698: däirlför är Ulpjpen!barli~en a,tt lu·gn nådler i landet          an;norilun<da besluta., fas11slå a:tt det ä:r ett .relativt
27699: ooh ihämndtplanerna äro för alltid g-ravlagda.. Det             ofa.Iiligt tiil:ltag att göra. revolution i d'et här •lan-
27700: vore sannrerli_g-en s:vnid att säg:a, att dessa förut-           det? Örusik:ar riksda1g1en ut,breda den UJp'pi{a:ttnin-
27701: sältltnina-ax nu vore för ihanden.                               gen i en tiki, då omstövtninga.r alltjäimnt plane-
27702:      Men frå:nsett omtwnken om staterus säkerihet                ms i de .röda:s läger odh :då missnu:jet med rikets
27703:  gives det arudra vägand1e skä1, som förb.iuda mig              'led•ning är <starkt älven 1på andra håll? - Vi se
27704:  att naga niå(g-on ibef·attnin_g <med strävand·ena att           huru i denna allvarliJra: sak mäimger sig politiska
27705:  lösgiva odh rclhaibiliwra UJpprorsmäinnen. Vi be-              ·SYIIIPUnkter. Frågan om amnestie.ring av u1JipTo-
27706: höva icke hiär ånyo kaJralktäJrisera deras gäJrruiw_g.           l1ets män ha1r iblivit en ,f,a,ktor i spelet om mak-
27707:  Det hllir g~jorts så många .gåThg"er förut f~rån d-enna         ten; d<et ta,ges häinls.yn odh vi:sas 'konsid:eratimrer.
27708:  rplats. Det som skedidie i vårt la:n<d blodsvintern             i en liiv·slfråg!ll, där enda:st ilagen:s bud slmUe :föl-
27709:  19118 kva.rstår i minnet som nä:gonting hitt!Us                 .ias. Kon.iurrktu11politiken och >hamleln med åskåd-
27710:  osett odh ·oanat. Det .finnes så måillga. sår som               ninga.r och priruciper hwr undier <vår korta. s.iäilv-
27711:  ännu icke lälkts, så myck:en sorg som ·äinnu brän-              stäi'll'dighetsili'd förgi:ftat 'V'åm politiska li<v toeh.
27712:  ner. De av oss sorn .själ'V'a sett ocJh uprplevrut den          mer äin 'en g1ång förd<unklat 'begrEJippen och sud-
27713:  tidens veditmsty,g1glig1heter, itörnimma säikerligen            da,t ut de ldara lin:jerna.. Det åiterstår att se,
27714:  det om'ö.iliga uti att nu kunna ·glömma allt, str.yika          om så även derrna giållfg" ska!ll ske.
27715:  över och 'f!!å vida.re. Det skruH ikansk:e vara. möj-               När j~ a:nsluter m.i"" till dem som an.s.e att
27716:  l:i!gt lför dem som under mm'id'mån~ruderna sutto i             a:mnesti i ing.en fomn nu må 'medgivas, så g-ör
27717:  relati<v try.gi\ret i lhuvmlstaden eller i en freda:d            ja;g :det i vi>ssfueten Ollll, att ja.g lförietmder <en
27718:  vrå m1gonstäld:es cpå Ja,ndisby:~d·en och <endrust hö11de       stånd:p'll!nkt, som omifa,1Jta<s !IiV alla dem. som jag
27719:  ett ooh annat beräiltas; 'VÖr ·d·e andra- som ha:va             i riksd<agen a;ruser mi.g kunna represeutera. Därom
27720:  personliglll, skräok'fyllldia upplevelser, ska.ll det           hehöver ja.g ieke vara tv.ekSiailll. Genom h~la- den
27721:  icke lyckas. .Det äir 'V'isserligen en vacker egen-              bygd i vtLken jag äir hemma. har vid: uwde.N'ät-
27722:  ska.ip i li<vet a:tt kunna glömma bittra ofövrä.tber,            telsen om a1mnestiplanerna, gått ·en våg av :harm
27723:  t. o. m. brott oclh skändl:i'gheter. Men när en                  oeh o:vilja som tagit si•g 'kralft:iga uttryok vid
27724:  så<dia.n foNiran nu stäilles på rig1s<daiens bor.gerliga        medlborge:J':~ga sammankams•ter överaUt i N-.;~}and.
27725:  majoritet, så tbör 1det också s•ä.gws ut, att det fin-           Där har :mrun vid :ett til]f•ä:l'le u ttwlat några ord,
27726:  nes såda.nt i hvet, sQim :ma.n i0ke f å r glömma.               som utsä,g.er fo'lkets ,oförviHade räittsuprpfattninlg
27727:  Att nu ti:l1mötesgiå kra,ven !p'å en utvidgaJd amn<e-            i denna. fråJga: ,Vi r01pa icke .på lhämnd:, men vi
27728:  sti skulle :inoobära aitt folk:representa:tionen iniför          fo:t1dra rättvist straiflf oo'h .vi forrura, kraftigt oclh
27729:  ullt "folket ville civa. tirHkänna, att wllt det oer-            enständ~gt, att dksdaJ,e;en odh l'egleringen dma-ga
27730:  hörda, som tpa:sserade dietta: loa.nd för halvtarmat             försol'g om ati vårt land icke åter ka:sta•s i d:et
27731:  år seda:n, nu är uimlånaJt och för<gätet. Det skulle             tillstårul aN s!llllihä:Uswprplösning och brodffl'krig;
27732:  vid<a:re lbetYlda,. att dera•s gärnin.g som oif1f.ra1de sitt     som råidid:e under ·vintenn 1918 odh som ut.e;ör .den
27733:  liv för :fosterlandets <räld'dning skulle hå1la.s för           mör!kaste 1fläcken i vår historia".
27734:  ringa och til}l intet 1fö•rpliktande, och det skulle
27735:  slutligen visa att :riksd!llgen anser, att de, so.m               P u ih e mies: Kun a1ika on niin pitkälle ku-
27736:  med Offer ooh mödor aHt.iäimlllt söka väir:Wa sa;m-            •lunut, keskeytetään as1am käJsittely .ia. taysi-
27737:  hälllsordnill(gen oclh tfr~iihetskrigets vinninga,r, in-       istun!to päätetään.
27738:  gen hän<s·v•n behöva.. Detta. vore icke att glömma
27739:  på ett äde'lt och va·ckert ·vi•s, såsom •s.e~raren kan
27740:  visa ·sig hijgsint m.ot sin s!lwgna :m:otstå:ndare. Det           Seuraava      täy·si-istunto on e111s1 maa•nantaJ.ina
27741:   vore tväirtom wtt g-lömma på ett ta:wklöst och oväir-         k:lo 6 i. •P.
27742:  ,flilgi sätt, som skulle kräruka dlen nedäitv.da rätts-
27743:   lliJJipfa,ttnin:.g, som olfrånkomligt Viuder att <på
27744:  brott skaJl tfolja, straf1f, icke 'för at.t hämn1den              'l\ä;ysi-istuntD -päärtt:y:v k~lo 4,20 i. p.
27745:  må .f!jå i ifuHborda. n, utan för att ,folkets moral
27746:  må oförkränkt lbe<vaJI'as. I denna d(iupt allvar-                                         Pöytäatir.ia:n vakuudeksi:
27747:   l]g-a frå:g·a,, där ri.ksda.gen ha<r av:göraa1det i sin                                      Eino J. Abla.
27748:                                  · 77. Maanantaina 1 p. joulukuuta
27749:                                                              k:lo 6 i. p.
27750: 
27751:                        Päiväjärjestys.                                          PäiväJ\rjestykseasä oleva asia:
27752: 
27753:                                                              Si v.    Ehdotuksen laiksi eräiden valtiorikoksista ran-
27754: I l m o i t u k s i a.:                                                   gaistukseen tuomittujen henkilöiden
27755:                                                                                       armahtamisesta.
27756:            Ensimäinen käsittely:                                      sisäJ.täv;än ·ed. Huplin ja. 'Ta.nnerin edusk. esit. n.:ll'
27757:                                                                       49 johdosta laa,dittu la:kivaliokun:n~m mietintö n:o
27758:    Ehdotus laiksi eräiden valtiorikoksista ·                          16 esitellääm. ja t k u vala <' 11 s i m ä i s t ä k ä-
27759: rangaistukseen tuomittujen henkilöirlen ar-                           s i t t e 1 y ä varten.
27760: mah1Jam:isesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
27761:    A s i a k i r .i a t: Lakivaliokunnan mie-                           Keskustelu:
27762: tintö n:o 16; ed. Huplin ja Tannerin edusk.
27763: esit. n :o 49.
27764:                                                                           Ed. wf F o r s e 1 J e s: Jag ihar an:hållit om
27765:                                                                       ordet för att :bemöta några på:ståem1den i riksdrugs-
27766:                                                                       man Huplis a.ndra.ga;nde, vilka und€r sken a.v en
27767:                                                                       historislk framstä:llniiJJg i s~i'älva, v;erket ge oss en
27768:    rNimenhuud•ossa. mm•kitään poissa.oleviksi edus-                   v,rån_g1bild av ve&li_g-heten. VisS"er]i_g>en är det
27769: tajat P. ;yirkkunen, Collan1, Helenius-Seppälä,                       ej första g~ången .marn· hört. det röda, uppTorets or-
27770: Hiidenheimo, Rolma,, Homen, P. Huttunen, Hä-                          salroer .()()h u"tlbrott s•ki:ldms -på lilknande sätt, men
27771: mäläinen. Ihamuotila, J uutilaiuen, Kaup'JJin.en,                     får denna. 'skildring såsom ·motiv för arrnn€stins
27772: Ke'kkonen, Koivulahii-Lehio, Koivur.am1ta•, Kok-·                     beviljande icke ;passera oanmrurkt. Ri:ksda;gsman
27773: ko, Kontu, Ko.skelin, Ku,kkonen, ~anne, ~ivo,                         Hupli fmmstä:llde ·det röda. upproret siåsom upp.
27774: Leskinen, J. Liruna, Lowkko, .MalmLVaaro, Nikka-                      kommet gelllom hänisynslöst förtryck av a·rbetar-
27775: nen, Nis:kaneu, Oja., Paasivuori, PaJinen. PilJkka,                   klassen, viiken va.r i a,vsaiknad a'V aHa. ·rältt]ghe-
27776: P.i.ilkänen, Ramsay, Rinrtaäa, Rit~JJvuori. Rytkö-                    ter och hos viUken plötsligt medvetamdet a.v denma
27777: nen. Haari:kivi, Sirukko, Snellman, 1Säirkkä, Val-                    brist hlev klar och tog sig- uttryck i en rörelse
27778: konen ja Voionmaa.                                                    mot en 6verklass 'av a'llnan ms och ta.la.nde ett
27779:                                                                       fräimmande språk. Det kan ju hända. a.tt riks-
27780:                                                                       dagsma.n Huplis f,ralmställning var a.vsedd f.ör
27781:                                                                       läikta,ren, men är jag öv.ertygaid om, aitt ha:ru sj-äl v
27782:                                                                       va.r medv·eten om, i huru hög gmd ha,ns skildring
27783:                        Ilmoitu.sasiat:                                avviiker från1 ve11klig•hete.n. .Ma•n lmn ju ej tala
27784:                                                                       om förtryck a.v arhetarkhvssen i ett land, där rep-
27785:     Va.pautusta. täillläin illan täysi~istunnosta. yksi-              resentartionens största 'P3'Dti utgjordes av dera1s eg-
27786:                                                                                                                       J
27787: 
27788: 
27789: tyisasiain .vuoksi saava.t seuraava,t edusta.jat: Saa-                llJa represenif:.a,nrter, ·va.lda, €nligt a:llmäm.' och likH
27790: ;i.ki,vi, Kaul)lpinen, Kekkonen, P. Huttunen, Ryt-                    rösträitt där kammaren ~antwgit lwg om 8 timmars-
27791: kömm, P. Virkkunen, Koivulahti-Lehto; tä;ksi ja                       a:rbetsd~g oeh lika. TÖs•tsäitt för ma.n o~h !kvin·na vid
27792: huomispälivä:ksi yksityisasiain vuoksi ed; Holma                      kommuna•l·a vai, oclh a.rbetarpa.rtiets represenrtam-
27793: ja Helen~us-'Sewäilä sekä swi.ra111den <VUoksi tämä,n                 ter sutrtit: i regering-.en. Är m.å:händn vidare riks-
27794: päiväm t-äysi-istunnosta ed. Ramsay.                                  da;g-sman HUJplis 1f.ra.mstlrllning av UJp'prorets
27795:                                                                       impulsiva. utbrott riktig-? V]sa:r -ej kall!S'ke det his-
27796:                                                                       toriska fikloppet att fm-beredelserna. till upproret
27797:                                                                                                                            20:1
27798: 1582                                           Maanantaina 1 p. joulukuuta.
27799: 
27800: 
27801: fortsatts ända, seda.n våren 19,17, \kan,ske äu längre              Å'ven med för'bigåen:de a.v d:e tusentals offer
27802: tillbaka. ,Socialdemokmtiska parti€ts ledande                   aiV   män:nislkoliv genom hjäiltedöden -eller mord,
27803: män uppmanatd€ rpå möten Jandet runt till bi1dan-               v~artill redan, flere tidiga.re talaTe h'älnvisa:t, fra!Ill-
27804: de a,v röd1a ga:vden, 'va,rav behov i framtiden nog             står av ·diet sa.gda. de röidas skuld i a<UIU'Wl dager
27805: s'kulle :fina:l!a.s·. Kom så den siJora repetitionen un-        än den, ,vari den framställts av ·rd·gm. Hup'li. Den
27806: der november-strejken m~d sina. mord och våld-                  minskas e.i fheller genmn de olyckli.gt valda exem-
27807: samheter samt va,penletningar föir arflt sä!kerstä1la           pel, vilkw rdgm. Hup1i a.nfört. Hain! fuä:nJvisade
27808: sig för motstånd från de horgerligas <sid•a, inrä:t-            d·ärtill, a:t.t ä:ven1 de borgerliga, gilla resningar mot
27809: tandet 'aN röda. ga.rdets stab och andra. åtgäJrder.            la.glig myndighet sa1mt anJö.rde s<åSIO'lll exemrpel de
27810: Alla dessa. <fö11beredelser ·f•ort•gingo i månadtal ooh         borgerli•ga•s fö.J1hållande til<l Gustav IH oc'h Nilk:o-
27811: änd:å ka.n riksda1gsma1n Hupli påstå, att uppror€ts             lai II. Ja, vä.l 'hava de ihor·g:erli.ga gillat rörelser
27812: ntbrott var impulsivt. Lika, oräitt är riksdagsman              för nationellt 'oberoonde Slåsom just den av rdgm.
27813: Huplis fmmstäJllni.nlg om Viår övwkla·ss, då vi .iu             Hupli nämda .iä•gatr:rörel,sen. A·ngående Gusta.v
27814: a:lla veta, aU den svensika bildade klassen utgör               III äro åsilktemat .a:el·a~de. :Ma,n kan sä:ga. a.tt 1772 .
27815: €ndast en bråkdd a.v den s. k. överkla.ssen,, am                års sltmts!kup-p gillats, emedau, den avslåig ett slut
27816: ha!Il med ,•a:nna1n ras" och ,a.nua,t språlk" ville hän-        på de f.örtdärvl1ga, parti•strideMa, men om 1789
27817: visa. till svens•karna i 1arudet. Även han's hämiV·is-          års sta,ts'kuplJ v·oro åsiktem1a, delade. Lilkvä:l av-
27818: ning till ·de 'Of,örm!ånliga jordbesittningsförh!ålla.n-        såg intetde:Ta ·exemp'let Sveriges und:erkastelse un-
27819: dena är missvisa.nde, då up proret i främsta rum-
27820:                                  1
27821:                                                                 der utländsk maikt, meda.fii det roda ll'pipToret a.v-
27822: met 'rekryteraJdes frå;n faJwilksa.rbeta.rna<s led och          såg Finlamds utlä1mnand·e under ry.skt väJlde.
27823: många reformer l)å jordibesitt.nin~rsområtd·et redan            Rd·P'lll. Hurpli aruf,ö:r Pariser-ikOII'Ilmun<en, Boer<kri-
27824: genomförts eUer fön·stcdo. ·                                    get och amerilkaUJska inbördiesroriget för a:tt visa
27825:     Vida:re 1daga·r rrksdagsma.n Hupli över att lan-            hum :förs:tående och förlåtaJl<de man: i andra •län-
27826: det va.r i a.vsaknad av ordningsmaili.t, men ja.g viU           der stäUer .sig emot u-p'prorsrör.elser. Båt oss se,
27827: fråga., vem det va.r, s·om -på allt sMt undergrfuvde            vad historien •sä:ger om d~es,s.a, exem'pel.
27828: ordningen i ]andet, olftast på direkt u,p'Pmaning                   .En aUm1ä:n a.mnest.i -eft.er 'kommuna.rdwppror-et
27829: av sina ledare, oeh varför e.i :ri,ksda:gsman. Hupli            ga:vs först 9 år ·elfter uppropet. Boerkriget var in-
27830: och övri•ga, s. k. högersocialister vid d.euna tid              tet uppror, utan en y.ttring av d<et immeria:listiska
27831: uput.räJdde tiH förmå,n för den fin,ska stats- och              Engl.a.nds exp!llllisionspolitik altt .tillgodose siura
27832: ordningsma.ktens .anktoritci? Ja.g tror att det sa,g-            materiella intressen, varvi!d iboerna sv'kte <hävda
27833: da :vedan är ti1lrookligt att vederläg1ga, att röda             sit.t natiorue'lla obemende. Slutligen lkamma vi ti11
27834: gardet ej var en ödets le!kboll såsom riksd•agsrrnan             det amerikanll'lka infböl'des'kriget, vars a;vvookling
27835: Hupli uttrycker sig, uta.n a,tt det med iberått mod              rd,gm. Hupli även anför 'som en, ·förebild väird ef-
27836:  odh med ·fullt medvetamde o.m sin upl)gift gick                terföljd. Verkligheten •kom:me.r sa:nnol:ikt karrnma-
27837: tiH sitt väirv.                                                  I1en att häpnru över r{ljgm. Hu,p.lis exerrn.peL Efter
27838:     ·Det 'ha:r fl'ån v'änstern sagt.s, att Finland •har          infbövdeskriget forelades de s. k. rehellstatema: det
27839: vär1dskriget odh bolschevismen a.tt tacka, för sin               s. k. 14 ame.nd<ementet, vil'ket b'land a~imat inn~­
27840: frihet och detta är <sa.nnt. De lborgerliga hade un-             höll, a>tt alla, ,k·onfederarl:ionens. fl()rna tj·äJnstemän
27841: der tre år i andlös s:päJnn,ing vä'llltat på detta ögon-         m. fl. 'grup'per berövades rösträtt. Då s~ta­
27842: blick, då i det kritiska1 momentet ,söner av- vå!rt              teroo, förklliStade 14:nde amendementet, gen·oon-
27843: eget land: med ryska gevälr ·ville omint.etgörai d<et            drevs rp1å ikongressen 186'7 de s. lk. rek.onstruktioDJs-
27844: som landets bä,sta. elemenit uruder årtiondlen• ·efter-         l<a·ga<rna, som stälilde rehellstaJterna under militär-
27845: sträv-art. Det var en käns'la av s'ka1m .och en ·känsla          dikta:tu:r och ute&löt misshagliga kategori<er va1-
27846: av a.tt man va:r berÖIV·a,d s.iitt fosterland, s'()lm fy llde    mäJn ur röstläng-dema. I dessa !ka,tegorier inlgingo•
27847: envar, som ej i ·likhet med de röda ·och d<eras <le-             alla. oom ,dJelt,agit i rehellionen. Äro sålunda vellk-
27848:  da:re endmst tärn<kte ·på -personlig fördel. Falldi.skt'        ligen förfuål1!andena ·efter aJmeri'kan~k.a irubördes-
27849: va,r det detta, idea,], som häigrade för dem .. Då m:alll        kriget ett motiv för om€d·el'ba<rt åtem,tä.Hande aiV
27850: såg., 'hu:ru tåg efter ;fJåg välbeväpnade ·skaror sän-           mediborgerliga :vättigheter åt deltaga•rena. i röda
27851: des mo·t norr, frågade ma:n sig ofrivilligt, slkalT              u-pproret? 81äkel1t ieke.
27852:  den vita fronJten håHa,? Men den höll lyckligtvis;                 Rd<gm. Hnplis uplJigift om 15,000 mörd·ad€ röda ·
27853: e.i genom ta,lrilkheten a,v dess 'försvarare, .men ge-           är tydligen lånad ur l'digm. Tann-ers beryktatde
27854:  nom dessa,s morruliskru ·överlägse:nhet. Den återgav            broschyr och ha:r reda,n många gålnger tidigare be-
27855: åt nuvaralllde och kommand<e generaltion<er dera.s               riktigart,s. D~n lhälliföT sig till förfrågninga;r tili
27856:  fosterland {)Ch ä.n mera: tron vå f~steilandets'                aTihetarförerui.nga:ma, vilka: }lerro:oor efter det rooa
27857:  framtid.                                                        up'proret saJmas ooh hän:för sig sålhmdia till flere
27858:                                                   Armahduslaki.                                                 1583
27859: 
27860: 
27861: olika ka,tego.rier så!som stupade, till Rysslaud f,ör Våg, emeda.n tdär ej ing"å de, som sutto i tukt-
27862: Hydda o. s. rv. Uppg±ften om 403 dödsdQffiar 'ha.de hus, i de egentliga, räingelsema.. Summan borde
27863: rd,gm. Hupl~ bort, .k~xmplettera. diiirmed a.tt enda.st · ha:va varit 6,,500. - Vart restem, eUer 13,500
27864: 245 a:v dem stadfästs och 58 verkställts.                  tagirt v'ägen meddelades ej a.v miruister Söderholm,
27865:     !Rdgm. Hupli ho.tall' med nytt lJ.ppror, i:fa:ll am- men •av rd'gm. Sarl[rus ~å officiella uppg'ifter gr.un-
27866: nestin ej godkä:nnes., men verkatr detta. motiv en- dade andralga.nde vi·d samma. tiillfä:lle, då -minister
27867: ligt min men.ing icike a:lls overtyga'lld-e, snarare Söderholm 1besvaraide interpella:tionen., fram.!1,'ick,
27868: raJka: motsatsen. Lika litet skuUe, såsom r.digm. a.tt omkr. 12,000 dött i fängelserna .. Enligt sa:m-
27869: HuipE: och rdgm. Mantere anse, ihevifjamlet av ma riksda.gsman skulle de 'På ~tt ell!er anrrmt sätt
27870: amnestin stärika vårt anseende utåt, utam sn•a.rare frigi'Vna ha.v~a utg~jor:t 5'6,000, icke 5'4,000, såsom
27871: tvärtom. Då upvrorsdoma,rna reda!ll si,kbt,s ge-· jus,titiemintistern. uppga.v. Allts>å 56,000 frigi·vna,
27872: nom 3 amnestild-dkret, 'kan enJigt min• mening yt- 12,000 i fängelsema. a'Vlitdna och 6,500 d·är kvatr-
27873: terligatre henådnirug •genom lag ioke komma. ifr:å- varande i med1et arv april 1919.
27874: ga:. Skulle i stkilda fall henåJdn1ng vaTa på sin             Euligt. uprpgift, so.m mig benä,get meddelats av
27875: plats., må en ~ådatn lmmma till stånd ,genom pre- fån.gvårdsstyrel:sens överdirektör, frigåvros under
27876: sid~enrten•s iberuådn:in(gsrät.t.  J arg ber därför få sommaren på grund av riksförestånd>a,ren Man-
27877: förena mig om Hämmen i lagutskottets ibetå!n- nerheims ben!åd•nilllgs-dekret ytteriiga.re om.kr.
27878: ka!llde.                                                   2,(}()(), oc<h för närvamnde, eruligi den senaste
27879:                                                            vrokorapvmten av den 22 novemiber 1919, sitta
27880:     Ed. Scha,umatn: .Jag kan ej underlåta att i fä:ng-else 4,430 av s>tatsfö,tbrytels-edomst.ola·rna
27881: hörja. med a,tt. uttala. ett ookla.ga.nde av att hllg- dömda. A.v dem si-tta. enda:st 388 i tukt'hus, i
27882:  uts:kottets tibetankatnde är så torifti_gi som det är. egent.ligt fängelse, tde .övriga. 4,042 förvara/S i.
27883: Man ihade ändå vän:tat, sig åtminstone uppgifter tillfälligt. inre!dda, tvån,gsa.Iibetsinil'äittningrur eller
27884: om autaJet av stat:sförbrytelsedom.stola.rntR dömtda:      få,ngkol 1onier, frärmst i Ekenäs, Riihimäki och
27885: totalantalet, aclal-et vi:UlmrJi,gt dömlda, a,nrta:let se- Åbo.
27886: nare viHkorlig:t. f·rigivna. och a1n<ta.let ä;nnu i fän-      'AUra. största delen a:v de :för deJ,alktighet i U:PP-
27887: gelse kvarsitt.ande. Men i bet.ä:nka:ndet finnes en- roret dömda befin:IJ,er sig såledies i gemensamhets-
27888: dast en hänvisning till ~ett äildre, l.iJka, tor.ftigt be- fängelse. :F1åuga.rna bo eller ligga åtminst.on~ om
27889: tiä:nlkande i ·saken, ·och siå ett. a•vsla:g -på motionen, nattten i des-sa fäJngelser, såvitt jatg g-e-nom ett he-
27890: ett atv:slag i en tillknä:ppt hä:mdshövdingsfmmu- sök i Rii'himä!ki tw'Vng~sa.rbetsinr'ättning ilmnnat
27891: lering: fördenslkull ...... och dlå .... så ..... .        kon:statera, 'huvndsa-kligen i stora sa,la.r: i: en 340.
27892: k.ommer det ~e.i i fråga. Man finner ej et.t spår av i en amna.n 37 4. Det finnoes doclr :äveu mi,ndre
27893: silllne för sakens stora ibet:vd·elise för tusenta.I med- rum, i vilika, samma,nförts omkring 2{) f1ångar.
27894: borga;re och för 1hela, sam1häJllet, uta!Th -d~t. hda aiV- En.lii.gt. :v~erkställi,ghetsför-ordningen till st,raffla-
27895:  färoas un;g-efä,r såsom om det ·vore fråga. om, Iåt gen lbör emellertitd tukthuss<traff avtjäna:s i oell-
27896: oss säg-a, en motion a.n.gåentde äUJdring av benäm- fäng-else ·och :f1ånge i ,ae två första fålngkla:sserna
27897: n[ngen lantdag till dksda,g. Med hä.nsyn till sa- såvitt möijl:igt tiUbringa. natteu och 1-ängre fri-
27898: kerus stora v:Lkt had-e ändå en hättre utrednin'g tidoer i cell. F.örhåltla:ntdena. ha.va gjort, att dett-a
27899:                                                                                             1
27900: 
27901: 
27902: -eller, -rä'ttare sagt., överhuvud< en. utr-edning - ty icke för nä.rva~mnde ä.r möjligt •beträffaude mera
27903: lagutskott.et. 'har ingen ut,redninlg wlls presteva.t -    äm 8,s % av :statsförhrytarna:. Ä·ndamålet med
27904: varit e.i blott önskvärd, uta'n också nödvä:ndig. det ådömda tukthussrtraffet. altt genom a.vskildthet
27905:     J ag 1ha•r emeltlerti,d försokt på eg-en haud ut~ i enrum bri<nga. fånge tiil iusikt om hrott,et och
27906: fylla l:uclmrna i lagutsk,ottets betä:nikande. En- till å.n:ger, a.tt, förbättm honom, detta ändamlål ikan
27907: ligt förre justitieministern Södier:holms upp,gift' således i de flesta fa.]r] iclm vinnas nu, åtminst>One
27908: den 20 a:pril 1919 vid beSiva:mud:et av en inter-' icke på det sätt lagen fönutsa,tt.. Det ka.n tvärtom
27909: pella.t1on i ldenna kamma,re SlkuHe fånga.rnas an-1 ifrågasät:ta!S, och hä,r är .iag a.v samma åsikt som
27910: tai den 27 juni 1918 haval varit i runt ta.l 74,000. rilksda<gens förste vicetalma.n, om iut-e · det nu-
27911: Aiv tdessa: skuUe gena.st omkring 7,000 ha.va fri-         va.ra,ntde 'sättet att f1örvam stö·rst-a. ~delen~ a.v fån-
27912:  givits. Villlkorligt. dömda, iblev·o sedermera 31,000. garna. •renJt, arv ver1kar m~otsa.tsen av vad med ..straf-
27913: På g-mnd a.v pardonlsip,la·katen under riJksförestån- fet åsyftas. De boHäTdl.gals och ångerkövtas fler-
27914:  dwren 'Svinhufvrids t.id fritgåvos ·villkorligt. 16,000. tal kant läitt genom påverka.n av de stämre elemen-
27915:  Och i medlet ~av wpri~ detta år ~sutta enligt justi- tens mindreta,l föridäJJ;v,as. Ett helt fä.ngelse kan
27916: tiem'inist€Tns upp,gift 6,000 'kv,ar i fängelserna. sål:unda -bliva, en endla st10r •a:ndlig ismittfuärd. U r
27917:  Euligt vad mig meddielats a,v överd:irektören i penit>entiäir SY'fi!punkt ,_g-er dm nuva.rande a.nord-
27918:  f:ångvård·S~s:tyrelst>n, mroe ldenna siffra. vara något   ningen förviss'() a.nledning till de mest al1varliga
27919: 1584                                       ftiaanantaina 1 p . .ioulukuuta.
27920: 
27921: 
27922: anmärkn~ngat, och ser man på :;a,ken ute.;;lut.ande      måste s14ga, att det vittnHr om en ofantlig Sl.iälv-
27923: ur denoo >~yrupun:kt, ~å vore visst ett frigiva!llide    öv:ervinning ocJh en olfa.n~:lig korls:vntlhet :på sam-
27924: av ,alla de icke {ör van:liga kriminelb handlinga,r ; ma g-ån.g-, diå socialdremokralterna. :vrka, på, wtt
27925: dömda person.erna, uta'n Mskilln:ad till de större ' inga. atal för i Salmband :med U'Pl1fOl'et stående
27926: eller 'min:dre straff de erhållit, önskvärt.             fönbr:vtel ser längre ,få vooka.s; med run:d.ra ord, att
27927:    'Men även ur synpunkt.en av 'sallllihällets och ' de i Ryssland bosatta, kommun~sterna skola frritt
27928: statens säke1'het tror .ia.g dessw lH~rsoners frig'i- ! .få återkomma; l1it oclh gå stralfflösa omkring här
27929: va11de vore ändamåbenligare än deras 'kvarhål- som om ingenting häni.
27930:                                                           1
27931: 
27932: lande i tv:ålllgsarbetsiinättninl.gar. Den andlig·a          .Jag- anvä.ru:le u ttrycket s.iäilv.övercvinrung, ty
27933: at.mosfä:ren uta,nför des;,;a fängelser är enli.gt min vad läira dessa kommunister? J ag skall he a:tt
27934: tro s1mdare än ,den, som råder inom .dem. Det få göra ett kort utd'rrug ur en liten röd hroschyr,
27935: antaJ, &om nu kun,de frigiva<:i, är för ÖIV·rigt så: som kommunis,tema. haft ~änlig;heten skiCJka till
27936: litet i br{!dd med dem, som reda.n frigivits. Ma~1i universitetslb:iJbiioteket. d,enna gårug fdm Stock-
27937: ::;ägN att det ä:r de farligaste som återstå, .men av iholm. Brosch:vrren kaHas: , V ad< vill Finlands
27938: dennu U""fa.ttning tyckas e.i fängelsemyndighe- kommuillstiska; parti?" och här säiges bla.nid: annat:
27939: torna va,ra. 1\fånga. av de.m, som fått högsta tukt-         ,Finla.nds Kommunistiska Pa<Tti tager, såsom
27940: husstraff, hava ruömts dälfför, altt de tidigare i på sin tid Ma.rx oc\h E'ngel,s, bes,iJäJmt av:stånd fTån
27941: a;rbeta:rrörelsen i11t.a.git. en framstående st.ällning. ,socia.l.uster" och ,socialdemokra,ter", som äro mot-
27942: (Ed. Pmcope: Det är inte sant!) Riksda~smaru stårudare till den revolutionära sociaJismen, OCih
27943: Procope är god och bemöter mit:t påstående, rmen' som .loeka al'lbeta~massorna bort från den revo-
27944: e.i med d:vlilka utrop. - .Tag ikan i a:llmänhet ej' lutionäTa kaiilllpen:s cväJg, vi,lken direkt 1ec1er till
27945: dda den 11essimistiska s·tämnintg, S'Olll rpå så mån:ga a11betarklassens dikta:tur ocJh den soeialistis;ka re-
27946: håll tager sig uttryck. Jag ser ljusa.re på sa1ken. volutionen.
27947: Det kan hända, att 'det samma.nhänger med en                 Borga,rklassen med sina politiska. och ekono-
27948: allmän optimism, som jag inte heller i detta fall miska utpll!ndring-sorga.nisationer är arheta.rklas-
27949: hm förneilca:, men d·et beror även ld,ar'J)iå, att jag sens d,öd•s:fiende, som m[vste ned1slås oclh förintas.
27950: omöjHgt kan se n!ågon fa<r.a. för et't. .nytt uppror. 1\i-tm de under etiketten ,'Socia:lister" oc1h ,social-
27951: Och :skulle ett, slådanrt u1Jbryta:, hav~a vi ju ändå diemokra,ter" venkswmma. .,rogermä!llirue:n" och
27952: ma:ktmedel a.tt undertr:vcka dret, ,ooh ·det måste då ,eenter1männen" äro a'rbetarklarssens b~dragare
27953: nedslås. (Ed'. Colliander: Murmanlegimren!)              oclh förräJdmtpartier, de b:i<drag;a. till att föTlä'n.g'a
27954:     Något annorlunda stäJHer sig s.aken ur s:vn- borgarväJldet och skaH dåll'lför beihandlas som ar-
27955: nunkten aN srumhäJUets rättsmedvetande. Resnin- heta.rklassen:s fieruc1er."
27956: gen mot det best,åend;e statsskicket, mot den fo1ik-          Oc!h vi!dn,re heter det i samma. broseh:vr: ,D.et
27957: valda, representa.tionen, va.r ovi1llkor1igen ett brott, r:vska. proieta.riatets socialistiska Rådsreprublik
27958: so1m krä:vde ej blot.t strängt straiff, utan även är tills vidare dtet enda egentliga fäc1erneshnd,
27959: verkställi:_g'het av detta stralff. Och ehuru jag e.i som nu a:lla länders kommunister bör försv,&ra
27960: h:vser häml1d'känslor, uta:n betraktar uprproret som mot imperia!lismens rövare, ty den R:vska Socia-
27961: ett politiskt brott, så kan jag icke komma iifrån, li:stiska RåldsrepU!bliken är väJrld81]Jroletariatets
27962: att de vel'kliga UJPIPhovsmännen och leda~na. för gemensamma stridis,vapen mot. a:Ha lä:nJders bour-
27963: dt:tta un,pror- de mest sk:vldi,ga ha,va vissevligen geoisie och deras skrä0kreg~ringar.
27964: fl:vtt - :fortfarande måste utstå sitt strruff. Ti-          Prå d<essa, grunder utta'lar Finlan>d'S Knmmu-
27965: den är än:nu rej kommen för deras frigivan:de . nistiska Parti rfölia.nde:
27966: .Ta,g mena•r d:å med UIPPhov.smän och ledare så-              1. Ar:bet:arklrussen bör energiskt bereda sig tili
27967: daria, 'SOffi verkligen va,rit det, ieke aJla dem, ·om den vä\pnade revolutio1ren, och in_galunda ooka
27968: vilka det heter, a.tt de varit i ,ledande ställning". återvända ti'll de ,g·a;mla parla:mentariska, fack-
27969:     T~den är som sa,gt ~.i kommen för u•pprorsle-        'liga oeh ko01perat.iva: ka,mpform<erna.
27970: d<H"lla•s fri~i vande en1igt min åsikt, och än mind·re        2. IDndast en såd,an a11het·arrörelse, som garan-
27971: är tidipunkten inne fiör bevilja.nde av allmän a:m- terar utbred>and;et av kommun~smen swmt den so-
27972: nesti i den utshäckning socia}d:emokra:terllk't före- cia.la revolutionens föra.nde till s:eger är värd un-
27973: s1å. 1\f:veket bör förlå.tas·. redan däuför, att m:vc- derstad' odh bör enevgiskt bedT:ivas; - all!llal1
27974: ket på den s<egrande pa.rtens sida har förs:vnda,ts. verksamllet inom a,TibetamHassen hör ska1wt för-
27975: Men vi stå ännu ·för n:ära. de sorgliga häncJ:elserna dömas, avslöt.ias och mot:a.rbe.tas.
27976:                                           1
27977: 
27978: 
27979: f'ör att !kunna draga. glömskans stora streck över            3. Genom revolutionen överlar arbetarldas·sen
27980: det !hela, ooh så kommer det tiU, att en del av all ma:kt i si·n,a; egna händer ocJh grnnd,1ä,g,ger en
27981: u:pprorsd,eltag·ama; fortifa.rrullld:e här avvog sköld .iä.rnlhård arbetarklassens diktatur; - ma,r1 ibör
27982: mot sitt land 'från a,n:Jra sidan ·grän,c;en. .Tag sålnnda strä:vu tili att förinta den borgmliga sta-
27983:                                                      Armahduslaki                                                 1585
27984: 
27985: 
27986:  ten oCih in_galunda tili ,d<emokrati", varken före .förd ,för !hödör:räderi och landsförräderi. Det var
27987:                                                            1
27988: 
27989: 
27990:  revolutionen eUer ffiter densamma.                            i :förbig1ående sagt äve:ni 'På grund av sa.mina yr-
27991:       4. Genom a~betarnas diktaitUJiiiilaikt bör uppstå i kanclen som drödsstralffet för land•Siförräderi blev
27992:  en kommnnistisk samhällsordlnin,g, all .iord och j inJfört i stra.fif]ag"{ln.
27993:  krupitrulistisk eg.endom bor _g-eruast ex>prop:rieras ·           Den modärna utländska straffrätten synes
27994:  sa.mt ~enom a:rhet.arna's egen kraft till produktion •hav:81 utwec'kla.t sig i riktningen mot ifullständigt
27995:   oo'h d~strrihution ordnas; a1Hså lbör man icke, va.r- bOl"lltal!!:a.nde 8/V stralflfet ,:förlust af medlborge:r-
27996:   "k"!en under revolutionen eller after d<ensamma s·oka ligt iföTiroende". I 1Sv:erig"{l rförordnaides på an-
27997:  att blott genom reformer göra. idet kalpitalistiska hållan a1v 'Virksdagen 1909 s•akkunnri_aia att utreda                '
27998:   utsu,g-ningssystemet 'lä!ttare a,tt rf'ördrruga.             frågan om bortb,g-a:nde a,v denna strwrfpålföljd.
27999:       5. Arbetarnas intern:atione'Ua världsrevolution De sakkunni.ge avgåvo 1915 sitt lförshg ocb. ur
28000:  >OCih d<ess segers trv•Q)ga:nde bör enerciskt befrrum- dera.s utlåtande skall jag 'be att lfå upp'lä&a, några·
28001:  j81s saunt d<en ryska, sov1.ietrepuibl~ken med alla ! stycken, som kan hidraJra till belysande av före-
28002:   medel unde11stödas."                                       i li,g:Q)ande fråga.
28003:       Ern enkel s:iäilvibevarelsedr:ilft borde, tycker man, ,      De sakkunnig·a yttrade: ,I lagsti:ftnin12:en utan~
28004:  b.iuda. att samrhället och O!et bestå,ende statsskicket · för stra:~fla,gen hwr :g-od frejd ,blivit i stor utsträ.ck-
28005:   sk~das under nru'varn.ndiB fö:r\håHandiCn mot dessa          ning 11'l)pstäUd såsom vi'll'kor för olilka rättiglheter
28006:  kommunisters återvän(lande tili lan:det, och icke odh förmåner. Detta synes icke alltid iha,va. skett
28007:   blott det nuva.ra.nde samh1äJllet ooh statsskidket, efter en mera ingående ip:rövnin.g', h·urnvida U'PIP-
28008:   utrun ä.ven det nuva.:rande socia.ld'emokrat,j.ska pa:r- •stäillarn:det ·a;v itf.rå,gava.mnde vcjrllkor vore betingat
28009:  tiet odh den socia.lism, som pwrtiet bekänner sig a v vä,gan:de sakSikäL Det syn.es fast.mer iha,va utan
28010:   ti'll m~d munnen och, som ja.g tror, flertaJet av vidlare a.nsetts såsom en sjållv:klar sak, att egeu..
28011:   partiet även meld ·lll.iäirtat rbekä·nner. Här ha av skamen att vara vrulJfrejdia;d borde tfordras såsom
28012:   flere ta1are framhållits Lloyd Georges stolta ord: Vi.Ukor 'för sna.r:t sagt. vilrka. genOIID. aJlmänna. !för-
28013:  "J;a,g fmktar ej bolslhevismen i något land som m'd:ninga:r reglerade rätii,e!heter ooh 'Vö11måne:r som
28014:  är väl •styr:t". Det kan rprem:[ämministern i Euro- hälst.
28015:   'J)as .politiskt hrögst stående lamd sruga, i synner-            Denna utvi.dgning av bistrafifets ve11kninQ)ar
28016:  het som Englamd fl~ger liån,\!,11; från Rysslamd. iha,r för den bro~ts1iges stäill:ning efter frigivnin-
28017:  :Men vi, som · leva. i omedellbar:t g:rannS!krup tili gen 1ha1ft menliga ,fölljder, särskilt genom a:tt, ute-
28018:   RYJSSla:nd, vi måste tvvämr se på sa:kerna i oogon stämgta honom ofrån möliiigh<eten att försör.ia sig
28019:   mån a,n:norlun'da., åt.minstone för en tid frrumM, ,gelliOm haruiel eller anna.n närirug enil.igt nä:rin;g.s-
28020:   till dess sovjetväldret :faUit sönder på sin egen :fr~hetslförordningen. Da häJr:till kommer att va.n-
28021:   omojlig{het oclh rpå massornas ins~kt om de för- :fre.irdens inta.gande i prästbetygen .iu imwbä'r, att
28022:   d'äirv!bringa.nde verkninga.rn!li a.v dreisamma.             det enda :legitimationSipa,pper, som den f:rigivne
28023:        Fr:åi~an om diB ,mreldlborgmili'gaJ .räittigtheternas   i aUmä·nhet äjger, innehlåJller bevi:s om a·tt ihan
28024:   återstäillaill'de åt de i upproret delaktiga. är en suttit inne .fö:r ett •.irumförelsevis svårt lbrott, blir
28025:  :frruga, som också enligt min tanrke bör fnl'lständigt föl~iden, att !ha:n i många fa.U utestäruges :irumväl
28026:   lösa:s i sa.mba,nd med dien a.Hmänna a:mnesiin, när fråm a.rlbetsti:llfä:Hen, som enligt nu gällande Iag
28027:    tidlpunkten iför cless heviljande är inne. .Ta,g an- äro honom tiHåtna.
28028:    ser ,visserlig"{ln, att alla de dömda böra omeclel-             .Äiven om mången arbetsgivare icke begär att
28029:   bar:t tå!te:rifå sin fre.ic1, men dä11med är ic:ke sa.gt, ifå se uen .arbets~kandens if:rejde~betyg, är dook
28030:   a,tt de också höra åter'få aHa, sina mecliborgerliga medivetandet hos den.ne, att sådant k a. n heR"ä:ras
28031:    rätti$eter. .Ta,g skaH he att närmare få moti- oo'h a:tt ·den åidömd!li straiftpå!föl;iden d'å sik"'11l
28032:    vera min stållld!punkt.                                     U'l)l)enlbams odh målhämda leda, till a.tt den ll:\·i-
28033:       Då st:raifrfla,gen antogs av 1888 år lantcla:_g- ytt- givne :e.i erhåller cl'et, sökta. avhetet elle.r att Ihan
28034:    rade strruflflagsutskottet, a.tt straJffpå:följden >för- avskedas lfrån en red~n edulillen anställninl,g', i
28035:    lust av medborgerligt lför:troende blivitinJfö:rd .,lför si.g ägnat a.tt in:giva thooom den förestältln<ingen,
28036:   vissa eg"{ln:domSJb:rott, •viika raja synnerlig oärlig- rutt det ej 1önar siR" att •försöka. 'Vinna !lmdel'llig
28037:   het odh tbrist l)å lhederskänsla samt n'ågon ~ång svsselsättnin_g-. Det torde vara ett ps:vko:lo_g-iskt
28038:    även ifiör ibrott, vilka. el\jes vittna. am särdeles lågt faktum, a.tt i(l:e ifrigi'V'ne dfta äro .personer mecl
28039:   sinillela.g Jms tföTibr:vtaren". Fö·r rhögförrårleri och inooboende motvili.ia mot :reg-el!bunJdret a.11bete och
28040:   !la.nld'Sförroderi var stral:flfipå!föltiden endast lfaJml- en ·därmed samman/h.fun:ga.nde benägenhet 3Jtt lätt
28041: ' ta.tilvt in':förcl, ,när brottets beskalffenlhet d'ärtill se S'V'årrigiheter, då det gäiller att förskaffa sig
28042:    föranleder". Det cvar rförst ·.Qienom de ifrån ryskt såidant a.11bete. Den frigivne är dä'!1för aHdeies
28043:   håill ;påyrkade lföränd:ringa.rna. som iförlUJSt av särski:lt i ibehov a.v stöd odh trppmuntran, d1å han
28044:    med'bo:rlberlig1 fortroende blev dbli.g-at.oriskt in- g\år att söka sig en ord:nad verksam'het. Ant,
28045: 158ti                                    .Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28046: 
28047: 
28048:  som 'di;t.rvid verkar neds.lående rpå honom, 'är ä(g"n'a;t påfö1jd i tillämpningen visat sig vara därutinnan
28049:  att 1förkväiV'a ha.ns goda föresatser, att såluruda fördärvlig, att den på ett ibetänkligt. sätt lade hin-
28050:  öppna vä,g-en ti:l:l ,förn}"aid ibrotts-ligihet.             der i vägen för den frigivne fångens återupprät-
28051:     ,Slutligen :bidra,ger s~äJlva beteckning-en .~för- tande och anhöll, att Kungl. Ma,j :t täcktes låta
28052:  lu·stig medhorp;erligt ,furtroende" att. in~va den utreda, under vilka. förutsättningar stra.ffpåfölj-
28053:  fricivne ikäJnslan 'aV att va.ra stämcp}ad såsom •8ll den förlust laV medib-orgerligt förtroonde kunde UI'
28054:  misstrodd, missaktad, mindervärdi-g •person, n'å- lagst~ftningen 'hortta!ga;s. Såvälllförutnämnda sak-
28055:  got ·som 'måste iva,r% äguat .att förs'Va,ga, fhans kunniga, som ock i stor utsträckning de m:vndig-
28056:  arnbition och däirmed att lb:orttaga en av :förut- heter, vilka ·hörts över de sakkunnigas betänkand·e,
28057:  sitttnin_g~arna ifö·r lhfl;IIS UIPPrättelse.               . hava vitsordat riktigheten av lberörda uppfatt-
28058:     Det låter sig ·vis'serli:gen icke göra. att med ! ning om ifråga,varande straffpåföljds olägenheter.
28059:  l]ptpgi'fter från rätils~s,tatis,t]ken st:vrka det menliga
28060:                                                         1         I n:vss nämnda s'krivelse framhöll emellertid
28061: infl:vtande, snm rpå1föl:iden 1förlnst av med:borger- ' riksdagen jär!'lVäl att om det menliga, som ifråga-
28062: ligt .förtroende i näJmnda avseem1e visat sig med- varande bis'traff medför, enligt riksdagens me-
28063:                                                         1
28064: 
28065: 
28066: 
28067:  föra, men de slutsatser, som kunna. dra_g;a,s. av er- ning bör förekommas och för sådant ändamål er-
28068:                                                         1
28069: 
28070:  faTeniheten i många enski1da !fall samt känruedom ! forderliga lagstiftningsåtgärder vidtagas, det å
28071:  om d·en va,nliga 'beskruffenheten. av de må.nniskor, alll!dra s:i!da,n icke får fö,nbises, wtt de påJföljlder,
28072:  om v:iJlka 1här är ifrop;a,, tor,de innebä11a tillräcklig som förlusten av medborgerl:igt förtroende för när-
28073: grund rför den- utta~lade å:sikten.                           varande innebär, iclm kunna helt oc'h hållet hort-
28074:     cSåsom en slutsats av det ovan anförda tord'e tagas. Vissa brott måste alltid anses vara av den
28075: kunna 1påstås, at1 :det 1medlborberliga lf'örhoendets heslm.ffenhet, att den, som därtill hlivit förvun-
28076:  förlust, såJdan denoo. stra-IJfpålföili.id hos oss är ord- nen, borde även ·eJfter därför utståndet straff vara
28077: naid, 'bidrager till återfaU i ·brott."                       diskvalilficerad tiH utövande av vissa medibor:ger-
28078:     Då propositionen i ärendet 1917 skulle avlåtas 1:i()'a ·funktioner ooh rä:ttigheter, vare sig .för alltid
28079: titl riksdagen, Y"ttra:de statsrådet, l)res:ident Ha,s- eller för viss tid framåt. Det torde ock, enligt
28080: selrot, justitiemirui,ster i Hammamsk_iöLds kons.er- min mening, vara förhastat att endast på grund
28081: vativa re.~rering, till ~statsråds'protokollet bland iflV de nackdelar, som varit förenade med :ifråga.-
28082:  anna.t .föl.iande: ,,AHmämt erkäJnt torde vara, att varande rättsinst:i'tut, slådant d'etsamma är anord-
28083: ifrå:gavamnde rättsirustitut i den gestaJtniugen nat i vår lagstiftn:ing, förutsä1ta, att den utgångs-
28084: detsamma erhållit i svensk rätt, lider av bety- punkt, varifvån institutet uppibyggts, skulle vara
28085: dande .brister. Redan straffpåföbdens benämning felaktig. Straffpåföljd.er, inneibärande att vissa
28086: - förlus't av medlhorgerligt förtroende - i för- brott medföiJa för längre e1ler kortare tid efter
28087: ening m&d stmffpåföljdens, egenskap att medföra frigivningen vissa rättighetsförlu.ster, främst av-
28088: samma verkningar som saknad av god frejd bi- seende statslborgerliga 11ättigheter, finnas i de
28089: .drager att ingiva d·en straffade känsla·n av att flesta europeiska strafflagar, och under d·en liv-
28090: vara, även eft.er frigivningen, av sta.ten stämp1ad liga verksamhet på den utländslm strafflagstift-
28091: så:som en vanhederlig !person. StraffpMö1.idens ningens område, som känneteckna't1 ·det sen:aste
28092: lagstadgade verkningar hava ock gj.orts alltmera årtiondet, har icke försplorls någon str1Lwn att få
28093: omfa:ttande genom bestämmels-er i lagst.iftningen dem f.iärmade ur lagstiftningen".
28094: ntanför strafflagen om förlust av behörighet eller                Den 24 ma.i 19118 utfärdades i Sverige la.g i
28095: rättigheter för den som är förlustig medhorger- ämnet, enligt viiken ,vissa i lagen 'bestämda
28096: lig-t förtrnende - bestämmelser, som' i stor ut- brott kunna medföra, att den 'brottsliga för tid
28097: sträckning innebära hinder för den frigivne att s-om neda:n sägs (d. v. s. för alltid, om straffet är
28098: söka försörjning inom av lagtsiftningen reglerade dödsstra1fif eller livstidstukthus; lfiån 1 till 10 år
28099: :vrken. Den möjlighet för utomstående att lätt få i anna.t fall), ådömes den påföljd, att han ej må
28100: ·kännedom om den arbetssökandes frejd, som föl- utöva ämhete, t.iäJnst -eller annan allmän befa.tt-
28101: .ier av att uppgift därom är inta.gen i de allmänt ning samt ej är lberättiga.d avgiva röst vid val mr
28102: förekammande och oifta avifordrade fre.ideibetvg-en, riksdagsman eller ~prä,st eller a.tt d'eltaga i 'kammu-
28103:                                                                                              1
28104: 
28105: 
28106: e.i blott medför ytterliga.re, mycket a.vsevärda in- nal- eller municip.'alstämmas ellet allmän rådstu-
28107: skränkningar i den frigivnes förs/jrjningsmöjEg- ,ga:s eller kvrkostäJmmas överlä~gningar och ibeslut
28108: heter, utan är äiven i och. för Sig äig"na.d att verka eller el.ies rösta, i :allmänna ärenden. i vilka. en-
28109:                                  1
28110: 
28111: 
28112: 
28113: 
28114: avskräckande .på möjligen förefintliga avsikter dast den må deltaga, som är i ko~munens all-
28115: hos den frigivne ati söka börja ett nytt J.jlv,               männ.a angelä.~renheter rösbberättig-ad".
28116:     I skrivelse till Kungl. Maj :t den 91 mars 190.9            . Om nu förlusten av medhorgerligt förtroonde i
28117: framböll ook riksdagen, att ifråg1avarande straff- allmänbet är en olämplig 1:1traffpåfölid, som e.i
28118:                                                    Arrnahduslaki.                                                      1587
28119: 
28120:   motsvarar tidens upplysta rättsmedvetanide, slå är          mansättning och rättegångsförfarandet vid dem
28121:   den än mera olämplig i fråga om poli'tiska brott            avvek även högst betänkligt från det normala.
28122:   och alldeles särskilt olämplig i fråga. om massföre-        Oeh s:.iä:lva verkstäJllig'.hetenllav •stratf.fetr uudandrogs,
28123:   teel~r sådana som up.proret 19:1:8. Att förklara            med avvikelse från •en lli.uvudprincip :i: straif1f:la-
28124:   60,000 medJborgacr-e vani~oojdade, d:et är att ska:pa       gens verkställighetsförordning och i all rättskip-
28125:   en paxiasHass. men sådant är ovär.di.gt -en rätts-          ning, eller kunde undandragas landets ·egna myn-
28126: , stat. Har ifår in~en pa;ciasklass 'finnas. Det är           digheter genom ett stadgande, som måste heteck-
28127:   intet som så myCket drar ner vårt anseende i ut-            nas såsom en sk:amfläck i vår lagstiftnings his-
28128:   landet som just detta. Jag förstår ej att det fin-          toria. G-cnom händelsernas utveckling koru detta
28129:   nes partier som e.i inse detta. SkiUnaden är prin-          stwdgand'e visserligen ioke att :evhålla nå~on till-
28130:   cipie1lt .taget.härvidlag ·e.i stor mellan hög~ern oclh     lämpning, men avsikten var dock att i stöd härav
28131:   centern, ty också enligt centerns förslag skulle            till T:vskland leverera mänsklig ar·betskraft i form
28132:   pariasklassen finnas; den blevB endast minskad              av våra st1atsförbryta.re- i utbyt,e mot kali-salter,
28133:   med hälften.                                                och för denna snygga kompensationshand'Cl upp-
28134:       Såsom av den svenska lagen av 19118, vilken ja.g        trädde med s:vnnerlig iver såväl i lantdagens ple-
28135:   här cit-erat, frarhgår, har i stället för straffpåfölj-     num som i stom utskottet Finlands dåvarande
28136:   den :förlust a,v meruborg-erligt förtroende iruförts. en    .iustitieminister, samme man, som den nu sittande
28137:   med'horgerlig degradation i form av 'berövande av           regering-en ansett värdig och lämplig att represen-
28138:   politisk, i.lmmmuna.l och ky11klig rö,strätt. Om            tera regeringen i ett främmande land, s.om dock
28139:   denna straffpåföljd anses lämplig för vissa van-            icke är en barbarstat.
28140:   liga rbrott, så måste den anses så mycket mera                 J ag lmn som sagt icke vara med om återskän-
28141:   lämpiig för politiska brott. Det är ett logiskt             kande a.v politisk och kommunal rösträtt åt någon
28142:   straJff, som träJflfar just ,där clet skaU träfifa. De,     kategori av de i upproret del,aktiga. J a·g är be-
28143:   som deltagit i upproret, hava .g-enom sina handlin-         redd att ur fängelserna frigiva alla utom mördar-
28144:   gar visat, att de ej säMa värde p1å sin rösträtt. De        na och de egentlig1a upphovsmännen tili och le-
28145:   hava upprest si·g mot den folkrepres-entation d·e           darna för up.proret. J ag är till och med beredd
28146:   s,jälva varit med om att välja,, Ulpprest si:g •därför      att helt och hållet efterskänka, ·dem frihetsstraffet
28147:   att denna e.i tiUfred;sställt ldem. Det är ingen au-        reda.n nu, .före ·den allmännl1! amnestin, t:v det är
28148:   ledning, s:vnes d:et mig, att nu efterskä11ka. dem          enligt min uppbttnin,g rsamhä:Hets ovillkorliga
28149:   d:etta fullt berättigade strruff, som icke val1hedra:r      plikt ooh statskonste11s tfrämst'a uppdft 'för när-
28150:   dem, s.om däJrav ·dratbbas, men som trä!ffar d:em 'J)å      va,rande ho:s os:s a.tt söka. läika så:ren ·efter inibör-
28151:   d'et rätta stället och på det rätta sä:ttet.                deskriget. Vi böra och llmnna icke i lämgden upp·
28152:        J a.g tillråter mig att uttala förhoppningen, att      rätthåJla muren mellan vitt oeh rött. Av int·et
28153:   stora utskottet ville vid behandlingen av amnesti-          ta:ger samhäillet så m:vcket skadl1!, som däirav.. In-
28154:   frågan komma till sådant. resultat, att de av stats-        ~enting ga:gna.r så mycket de sa:mhä:llSJfientli~a
28155:   för.brytelsedromst·olar dömda återfinge sitt med-           ligoma och bereder jorden för d:eras läror som
28156:   borgerliga förtroende utan att dock återfå sin po-          .iust dt upprätt,hrållan,d.e av kri:,gstillståndet clter
28157:   litiskla och ·kommuna.la rösträtt.                          krig'ets .formeUa avslutning. Srådau. är min över-
28158:        Ett sådant stad·gande ibleve visserl:igen ett un-      ty~else, och ja,g ka.n ·ei.i vika. från den.
28159:   dantagsstadgande, en lex in casu. Men hela den                 J ag kunde sluta här men jag s:kall ibe att få .säga
28160:   lagstiftning, på grund av vilken de i upproret del-         ännu någ-m. ord. Det har sagts från socialdemo-
28161:   aktige dömts ha.r .iu, varit en undanta.gslagsti'ft-        kratis'kt llålll, att den kommromiss, som av centern
28162:   ning, och intet bör hindra ratt även i detta' faU fort-     och regeringen förordats, är ·en ta.rvlig kompro-
28163:    gå på •den insla~na väigen, men i en annan rikt-           miss. J ag tillåter mig för min del säga att denna
28164:    ning. Sliälva inrättandet av stats!föl'lbrytelsedom-       kompr.omiss åtminstone icke är €ll lyckad kompro-
28165:    ;;;tola.rna vaT en :vtterst rbetänklig lex in casu. Den    miss. Centern har i allmänhet en underbar för-
28166:   ;;tre.d mot ett av de vrktigaste stard.~a,ndena i 1772      måga att illa träffa va.let, uär det gäUe.r ratt söka
28167:    års rBgeringsform, att ,alla extraordinarie dom-           en förmedlingslinj-e. Det förslag, som jag fram-
28168:   stola.r, vare sig tillsatta av konung eller stä!nder,       ställt innebär även en kompromiss, ehuru det icke
28169:    äro .hadanerfter avsk~fbde s•åJsom belfordringsme-         är :avsett att vara en kompromiss, utan enda,st att
28170:    deltf.ör enväJlde oe>h tyranni". Då ~larrtda,gen fråill-   angiva min .rättsståoopunkt och politiska s:vn "På
28171:    gick eller 'frör d,etta fall um)häJvde ilfrålga varwde     saken. Man skall naturligvis på socialdemokra-
28172:    kardinalstarugande beträlffand1e xättss;ki.pningen,. så    tiskt håll häckla även mitt förslag, - på social-
28173:   återgiek den till frihetstidens ständerväld~s värsta        demokratiskt håll, där pa.rollen nu tyckes vara,
28174:    maktmissbruk. Statsförbrytelsedomstolarnas sam-            såsom herr Voionmaa, ut.tryckte sig: ,allt eller
28175: 1588                                        Maanantaina i p. joulukuuta.
28176: 
28177: 
28178: intet!" Om allt emellertid icke kan fås och soci-          forelras upprätthålla.nde av ett lagbundet samhälls-
28179: aldemokraterna i val.at mdlan regleringens och             skick, elär lugn oeh ordning äro rådande, därest vi
28180: ctmterns förslag ·och mitt, föredre:ga regeringens,        vil.i:a till vinna oss det förtroend·e utomlands, vara V
28181: &å har partiet därmed visat, a.tt det ställer högre        vi äro i ett så utomordentligt behov i vår nyvnn-
28182: de politiska. beräkningarna hetr.äffande nästa riks-       na ställning som självstänelig nation, och huru
28183: dagsval än statsförbrytarnas befriande från fän-           detta motatbetaeles av vissa element, som sath~
28184: gelserna, och då har också partiet dömt sig självt.,       klasSikampen lfrrumom ;fostel'lanid'et, df1rrande det
28185: åtminstone i mina {igDn.                                   senare för det förra, elemfmt, som sattB makten som
28186:    De närmaste dagarna skola visa, huru härmed·            mål och använele folket som medel.
28187: förhåller ,sig. De skola även visa, om högerrr                 Vi hade ej i eletta fb.etänkanele ibehöft prestera
28188: inom sig innesluter element, som förstå a.tt se på         ett försvar, emedan något hrott m:ot fosterlandet
28189: d-enna sak ur en annan, om st{irre politisk ldokhet        och nationen ej begåtts av oss. Men begreppen
28190: vittnande synpunkt än den, som tyckes blivit vår           haele systematiskt förvirrats här hemma dels av
28191: högers älsklingsparoll i det ena som det andra:            okunnighet, dels av pjåkig välvilja och missriktad
28192: non possumus - en parol1, som i detb faU är                huma.nism, och sist men iclm min:st av 'en ill-
28193: likt.ydig meel segrarens brist på ädelmod, brist på        vil.ia från håll, som ieleligen fra.mhållit att man
28194: högsinthet.                                                e.i godkäinner vad som skett - kanskB därför att
28195:                                                            ele misslyckaeles, vad vet jag - men under s.iälva
28196:     Ed. N i x: Det är meel oblandad tillfredsstäl- händelsernas förlopp avhöUo sig från var.ie aktivt
28197:  lelse jag för min del tagit del av d~t ibeslut, vartill' ing.ripande mot detsamma. Här hade varit ett Y])-
28198: lagutskottet kommit i förevarande lbetänkande n :o perligt tillfälle att hlotta elen lögn:kampa:nj, som
28199:                                                                                   1
28200: 
28201: 
28202:  16, men må det genast sägas, att ja,g ej kan vara föres utomlands, ~och påvisa det ,grundfalska i
28203: tillfreds med den motivering, som inrymmes i be- densamma, påvisa huru eit f.olk, som självstä.n-
28204: tänkandet. J ag inser tilHulJo de motigheter, som digi vill leva; sitt 'eg-et liv, måste av ren s.iäJhnbe-
28205:  här hava mött dem, vilka uppbära. klåmmen, oeh' varelsedrift sk~elda sig f.ör återupprepande av de
28206: beklaga.r att utskottet ej kunnat enas om en moti- fasor, soni vi genomlevde under själva upproret.
28207: vering, som skullB hava varit klämmen fullt vär-              rDå vi nu blicka tillfbak.a tiJl trd~Cn iföre Uip:pro-
28208: di.g. J ag .saknar nämligen i detta lbetänkande nå- ret, måste vi, om vi vilja vara sanningsenliga, er-
28209: gonting helt annat än vad föregående ta.lare sa;k- känna att samhället ,som sådant och i synnerhet
28210: nade, och jag ber för ett ögoniblick få fästa upp- lantdagen gjort vad i dess förmåga stod att:. t.ill-
28211: märksamheten därviel.                                      mötesgå alla rimliga krav, ja t. o. m. orimli~, för
28212:     Här skulle hava erh.iudits ett tillfälle av ena- att föreb~gga ett viipnat uppror fron arbetarnas,
28213: ståenele art att framhålla, varför ingen vidare am- enkannerligen socialdemokraternas håll. Låtom
28214: nesti kan eller bör kiomma. i frå:ga, ett hävdande oss elraga ·oss till minnes, huru den ordinarie po-
28215: av derr rättsuppfatning, som upphäres av vårt li~>en ersattes meel en milis, som varken ville eller
28216: folks flerta.l', som gjorde det möjligt att till en kunde upprätthålla den allmänna orelningen, hum
28217: hör.ian roo:ia en liten fläJCk i vårt laml, v:ilken seelan under denna. tid röda ga.rden hildades och började
28218: med kraft utvidgaeles och fick namn av Vita Fin- operera på egen hanel utförande det ena hlodsdå-
28219: land, den uppfattning, som <låg till grunel för det e<fter 'det a.ndra utan mö:ili~het att .fiå tiU
28220: själva elenna rörelse och såleeles bildade eless in- ' stralftf >beforel·rade d,essa. ·illg-äJrnings:män. ÖvertfaU
28221: nersta väsen och förhjälpte alla. i .kampen delta- 1 och plunelringar isynnerhet i el'e .större stäJelerna
28222: gande att trotsa alla motigheter och föra kampen hörde till ordningen ~.i 'endast för natten.
28223: tili ett segerriki slut. Tillfället hade hort ta,gas utan också för dagen. Dessa våldsverkarB :klädde
28224: i akt att såväJ för vårt eg€t folk som ock för den sig för störro sakerhets skull i ryska matrosuni-
28225: övriga världen klart och tydligt påvisa de sociala ,former. Jag frågar: hava dessa ibrott från den ti-
28226: reformer, S<Xl!l efter re-presentationsreformens ge- elen blivit urppda,g-ande ocih heivrade, hava de som
28227: nomföranele li!)i()l6 i lag19tiftningsväg genomförts, nu yrka på amnesti på något som 'helst sätt lbidra-
28228: att vi hade en folkrepresentation, som var elen mest git till att dessa verkliga brottslingar fått sitt för-
28229: demokrat,iska i värlelen, elär all ma:kt låg hos folket- t.iänta straff? Svaret måste bli nekande. Ur detta
28230: s.iälft oc'h intet i elen vägen var att vinna med en sakernas tillsiJån'd framvällde seda.Jl novemJber-
28231: revolution, samt slutligen den rättsupp;faJtning, strej,ken 1'911 7,. bloclsstrejken, den första kraftmä.t-
28232:                                                                         1
28233: 
28234: 
28235: som göra sig gällande 'hland ele samhäUselement, ningen med ett tillsynes lamsla.get 1Samhälle, oför-
28236: vilka. värderade vår nyvunna självständighet, men möget att skydda sina med>horgaros liv och eg;en-
28237: samtidigt känner den förpliktelse el@na självstän- dom. V.äi a·vlblåstes stre,jken. Man var nöjd med
28238: c1ig-het med!fört. Det skulle ~hava påvisats att av oss denna kraftmätning, men e.i fu1lt redo till doet av-
28239:                                                  .Armahduslaki.                                           1589
28240: 
28241: 
28242:  görande sla.get. Ett par måna.d~rs förberedelse er-          Det är mot denna bakbrund som den fjärde re-
28243:  fordrade.<:: ä:nnn. Ckh så i slutet av •ja:nuari 1918 servationen måste uppställas för att komma i den
28244:  var ma;n. fnllt ~'äJrdig, och pårorder'frånPetersbu,rg rätta belysningen. Allt tai om 'blodsoffer, vit iler-
28245:  bör.iades den blodiga lek, som vårt stackars utp~­ ror och massmord kommer då att fra.mstå i den
28246:  nade falk ännn skulle få genomkämpa. Då en rni- elager det förtjänar och sett frå:n den synpunkien
28247:  noritet vill'e genom diktatnr och blodskräck för- framstår el:etsamma såsom ett rent hån. Lägger
28248:  skaffa sig rnakten, herra väldet över folkets fler- man härtill ännu att amnesti forelras fö·r dem, som·
28249:  tal, då man e.i aktade för rov att genom förbund ej endast kämpade mot sitt eget fosterland, men
28250:  rn€d vår arvJ'if·nde förskaffa sig de maktmBdel som som }Jå det skamligaste sätt :bedrogo ele skaror,
28251:  Brfordrades för målets nåend€, ett förbund, sont som de s.iälva hetsat mot egna landsmän och brö-
28252:  ohjälpligt och för aJl framtid. skulle bittrat oss eler. mot hela sitt fosterla:nd, oCJh s'.iäJlva med av
28253:   vid d€t ryska riket och vars följder bleve, om upp- stulna medel späckade plån!böcker försvunno ti:U
28254:   roret lyckats, att de få a v oss. som ännu varit främmanele land, undandraganel<e sig 1allt ansvar
28255:   vid liv, skulle ~funnits i samma fruktansvärda och alla stra.ffpåföl'jder, och att ele skola få åter-
28256:   belägenhet som I..,enin nu påtvingar Ryssland, clt vända ostraffaele, då gripes man av en obeskriv-
28257:   fasornas land, ett laud där människorna föra en lig heklämning. 'Man måste ut.ropa: Har dä;
28258:   till va.ro sämre än d.iurens, där människorna jagas fräekhet:en inga gränser? Hall rättsmedvetandet
28259:   värre än v1llBbråd, .iag frågar: var det någon, som tili den grad fördunklats inom riksdagskretsarna
28260:   då talade om amnflsti? När npprord sedan var i och på maktägande håll, borde dock det sunda
28261:   full ·gång och ele röela skarorna frossade i :blodor- medvetandet ute hland folkets lbreda lager, som
28262:   gier, när människor pinad€s till döds på alla upp- ännn tager sig uttryck land och rike runt å pro-
28263:   tänkliga sätt och broschyrer utdelades om huru testeranele massmöten, få även den sömnigaste att
28264: . man skulle pina sina offer, när elessa fastspikad·es vakna .
28265:   med händBrna vid bord och '·bröd ställdes fmmför             För beviljande av Bn sådan amnesti som rever-
28266:   dem men på oåtkomligt avstånd, när man begrov vanterna påyrka, även den som påyrkas i reser-
28267:    sina offer till häirften, när de stekt.es till ·döds vid va•tionerna I-IH, tför att ej tala om en Siå vitt-
28268:   saHa eld, och brände~ levanele, när man kokwele gående amnesti, som påyrkas 1 IV reservationen,
28269:   1evande människor i stora kittlar jag frågar om1 erfordras enligt mitt ringa förmenanele tvä.nne hu-
28270:    nå:gon då taladle om a.mnesti. NBj, nog icke elet. vuelfaktorer, vilka ingalunela nu äro för ·handen.
28271:   Var dBt någon som Viågade hö5a sin röst att för- Den första a v dessa är a.tt samhäHet känner sig
28272:    söka få en ända..på aHt detta?• Atminstone har d·et starkt nog att kunna tillvarataga och fullt trygga
28273:       1
28274: 
28275: 
28276:   icke tili vår kännedom kommit något elylikt. Det sina intressen även efter denna åtgärd. Det inne-
28277:    va·r iåe mämskligt, det var i:cke d~iuriskt, -det var bär att såväl yttre som inr€ fred är rådande, vil-
28278:    djävulskt vael som förehaeles d·å, och ändå höjdes ket e.i nu är faUet. Såsom en synnerligen viktig
28279:    ing<en röst emot elet.                                   omstänelighet måste påpekas, at.t en stark rege-
28280:       N.är det Vita Finla.nel först skred tili kamp mot ringsmakt finnes som vet vad den skall .göra, som
28281:    allt detta utan vapBn, utan övning och utan orga- vill och som kan skydela alla medborgare så, att
28282:    nisation, när våra söner och anförvant:er gingo· ele känna sig trygga i la·gens hägn. En sådan re-
28283:     för att kämpa för lag .och rätt och ett återupp- gering sakna vi i detta nu, det må gerna sägas ut
28284:    rättande a v ett ordnat samhäHsskic'k och seelan och utan omsvep, ty den nuva.rande regeringens
28285:    återvände, ne.i ele återsändes, fallne för eget folks hållning är vacklanele. Den saknar uödigt stöd i
28286:     kulor, lemiästaele, lönnmördade och på ett elju- rikselagen och framför allt, den saknar Bn stark
28287:     riskt sätt miss'handlade, när de sedan nedbädela- · och ledanele vilja inom sig själv. Alla dessa fakto-
28288:    des i den kalla mullen, efterlämnande enkor och rer tala. för att vi nu e.i hava råd och ingen mö.i-
28289:     barn samt ålderstigna föräldrar och anhöriga, ligh€t att bevil,},'l den hegärela amnestin.
28290:     när man bevittnadc den grämelse, som avspeglades           Den anelra av ele förutsättningar, som jag
28291:     i allas anleten som övervoro dessa sor,g-ea,kter, när nämnde och som vore erforderlig för amnestin.
28292:     man själv :kände elen stickanel:e smärta, som out- är clen att de, som komma i åtn.iutande av amnes-
28293:     plånligt bränele sig in i ens själ och som aldrig' tin, skola vara besjälaele av ett fullt och livligt
28294:     kan vika därifrån, som alltid framstår med samma medvetande av att ele handlat brottsligt och a.tt
28295:     kraft varje gå.ng man ser ele vita korsen, som stå elen väg, som de beträtt, har varit brottslig. De
28296:     i rader på våra kyrkogårdar, då,. uppreser sig bela iborele hysa. ett allvarligt uppsåt att gagna foster-
28297:     ens inre mot beviljande av ytterligare amnest.i, ty landet, men ä'Ven dessa förutsattnin,g-ar sa:knas, ty
28298:     vi hava sky:ldighet mot ele fallna, de som offrade just dessa, vilka skola amnestieras, äro i livlig
28299:     sitt liv på fosterlandets altare. Vi hava. ingen mo- verksamhet i den röda agitationens och det under-
28300:     ralisk rätt att göra några vidare mf'dgivanden.         .iordiska aTbetets tjänst, onh enda.st fruktan 'för
28301:                                                                                                          201
28302: 1!.'>90                                        :\Iaanantaina 1 p. joulukuuta.
28303: 
28304: 
28305: att nödgas avtjäna det straff, varifrån de villkor-           gon tid soedan i en finnsocken fem personer på en
28306: ligt ib€friats, är säkert det enda verksamma med-             gång, nämligen två fullvuxna .män, en kvinna och
28307: let att avhålla dem från att hejdlöst kasta sig med           två barn. En av männen var •en känld detektiv,
28308: all den energi, parad med hämndkänsla mot sam-                som torde verksamt hava bidragit till uppdagande
28309: hället, som ännu håller dem tinhaka, från ått                  av rödas stämplingar. På olika sätt, bland annat
28310: helt och ifullt hängiva sig åt &en röda1 agitatio-            genom erkännande av en av mördarna har fram-
28311: nens fördärvliga anda och samhällsfi~mtliga verk-             gåt.t att mordgerningen var rent bolschevikisk.
28312: samhet.                                                       Man frågar sig vad n~geringen gjort för att stävja
28313:    Den röda agitationen har ingalunda i något                 dessa stämplingar. lnför den ovan arrtyCLda kom-
28314: som hälst avseende avta.git, utan ända sedan hös-             munistiska och ,f,rån Rvss,lanld d•irigeram:CLe propa-
28315: ttns början och från den tid, då rådsväldet gjorde            gandan ooh under:.iordiska verksamlmten failer
28316: sitt f·redsa.nibud, ha.r tydligt en ibolschev1stisk,           äVJen en aUdeles sär:ski1d dager över våra s. ·k. hö-
28317: från Petersburg dirigerad propaganda varit stadd               gersocialister. I börija,n a,v 1föna månaden anord-
28318: i ständig tillväxt. Synnerlig möda ·har särskilt              nade d·e en invigningsfes.t på fo1ket·s hus, där det
28319: nedlagts på spridande av bolscheviklitteratur. Det            ta:lades stora. ord om omstörtning-a,r i samhä:Uet,
28320: har konstaterats att de röda på olika ställen här-            det röda u,pp,rorets •män framstälMes som marty-
28321: för inrättat fullständiga lagerpla.tser och etapp-            rer, vilkas blod ropar på häJmnd, och där till gott
28322: stationer för förbindelse med Ryssland. Fräckhe-              slut >på ett anJdra,gande talades om att, ifalll åter
28323: ten har gått så långt, att man på en del orter, så-           örlig och nppror uppstode, skuHe man noga veta
28324: som t. ex. i Wiborg, ganska ·ohöljt spritt agita-              a.tt sk:vdda folkets hus från .förstörels.e.
28325: tions:Utteratur, och här i Helsingfors är det på                   Med alla dessa fakta för ögonen kan man ej
28326: samma sätt. Man kan få s·e den utdoelas t. o. m.              annat förstå än att stora utskottet skall giva den
28327: på gator ocb torg. Man har funnit dem utlagda                 kraftiga motivering åt lagutskottets avlbö.iande be-
28328: på ·gator i packor och t. ·O• .m. i spårva.gnar. Men          tärrkande, som .det är i hehov av.
28329: icke nog med att agitationslitteratur insmugglats,                 Så s>er .iag mig nödsak:ad att litet berör.a stats-
28330: även särskilda tryckerier för propagandalit.teratur           ministerns andra.gande vid föregåend~ plenum.
28331: tyckas hava. blivit inrättade här i landet. Ett sär-          J ag ser mig nämligen nödsakad påminna om en
28332: skilt märkligt .sätt att sprida Manners och Sira-             liten försummelse från hans sida. Jag vill icke
28333: las ideer är även att artiklar, ursprunglig·en pub-           förutsätta något annat än en glömska i detta fall,
28334: licerade i dessa herrars revolutionspublikationer i           men jag vill påminna. om att, då han gjorCLe sitt
28335: Petersburg sedermera. återgivas mer eller mindr•e             meddelande om regeringens st.åndpunkt, så glömde
28336: noggrannt i Finlands sociaJd.emokrat.iska press,              han att göra det också på svenska. Man kan icke
28337: främst naturligtvis i ytterlLghetspub!Jikationer så-          i detta fall framhålla som pre.iudikat vad som
28338: dana som 1Sosiaalidemokraattinffll aikakauslebti.             tidigare varit praxis, emedan vi nu hava fått en
28339: Så ingick t. ·ex. i sagda blad för en tid sedan en ar-        r·egeringsform, som uttr:vckligen säge.r, huru med
28340: tikel om rådsväldet i Ryssland, vilken artikel                slik sa.Jr. iförfams sk·al1. Det hade varit så mycket
28341: torde hava högst märkl'ig likhet med en av Kul-               önskligare för oss svenskar som delvis icke alls
28342: lervo Manner utgiven bolschevikisk a,gitations-               beharska finska och delvis blott olfuUstärudig't,
28343: och fl:vgskrift. I detta. samma.nhang må även på-             att. få dessa meddelanden i sin helhet återgivna.
28344: minnas om de stora mängde.r ibolscheviklitteratur,            ty ett kort referat av dem är ju icke detsamma
28345: som på s:ena:ste t:i:d p'å;träl~fa,ts, t. o. m. i en soci-    som hela andragandet och det hade varit s:vnner-
28346: aldemokratisk tidningslokal. .Attt även hand·lin-             ligen vi:ktigt, emeda,n re.gering-en i denna fråiga
28347: p;ens propa:.ganda. :förekommit och :föJ'beretts är ibe-      förvånansvärt nog intog och vågade lbekänna. en
28348: kant. För någon månad seda.n organiserades un-                självständig stånd•punkt. Det är i synnerhet denna'
28349: åer en finsk rödgardistledares chefskap en större             del av meddelanldet ·som skul>le hava intresserat
28350: agitationstrupp i Petersburg med uppgift att i                mig och flera andra, me.n tyvärr voro vi icke i till-
28351: smärre avdelningar eller en 'och en praktisera sig            fäHe att :komma i åtn.iutan&e därav. J•ag ihap'J)a'S
28352: över lfilllska, gränsen iför att här i:för:bereda och orga-   ändå, att jag med denna liHa påminnelse skall
28353: nisera ett uppror i hela CLess vidd. Tidningarnas             hava åstadkommit så mycket, att vi framdeles lb]i'
28354: avslöjanden beträffande enskilda agitatorer och'              i tilHälle att åhöra regeringens moeddelanden också
28355: uppl&g av vapen och sprängämnen få inför .detta               på sv·enska.
28356: faktum en synnerligen b~iärt belysning. Ä ven                     .Sist och slutligen en liten replik till rdgm
28357: mord hava under de senaste tiderna i landet he-               Huplis andra.gande vid det förra plenum - eller
28358: gåtts och dessa hava letts av kommunistiska och'              snarare en li.ten rpåminlllelse. Då han där framdrog
28359: l1ohrhcvistiska motiv. Så t. ex. mördades för nå-             orsakerna till upproret, eller de orsaker, som gjorde
28360:                                                 Armahduslaki.                                               1591
28361: 
28362: 
28363: sig gällande oc'h som framkallat detta, .så glömde , bvöt ut öve,r la.ndeL ännu ha.r icke sta.ten ens lmn-
28364: han enligt mitt förmenande en som ingalunda var nit fastställa undersWd iit 'de i kriget lemlästad0
28365:                                                        1
28366: 
28367: 
28368: oväs€ntli.g, nämligen den o•erhörda hets, som i doen ; eHer drwga försorg om enkor och fadierlösa, innan
28369: socialdemokratiska pressen bedrivits för denna de, som ii·sta.dikommit all den olvcka, som fört
28370: massaktion, som de.t hette. Han glömde totalt l:mdet till underwångens btam:t. åter •skulle såsom
28371: hort detta, och .ia,g vill tillskriva, det en, inga.lun.da fria medlborgare kunna. träda .ut i .samhäillet för
28372: oviktig betyde.ls·e. .Ta jag ville säga, att det var att fortsäitita. sin gilftig<a s•rudd under tider, då
28373: ~~n av de allra viktigaste, och jag drager den slut-       landets säikcrhet är svä:va·nde, då ofäird hotar.
28374: satsen just därav att rdgm Huplis andragande på- , T•ror man sig vara. så säkcr beträftfande la.ndets
28375: visade att ingen stod bakom denna massrörelse. ' stäHnci:ng. a tt dessa g,i'f,tiga oroselement åter kunllla
28376: Han sade tydligt att massorna drevos mot sin tillåtas fritt få bör.ia sitt upp·viglingsarbete. Nej,
28377:                                                        1
28378: 
28379: 
28380: 
28381:  vilja till denna. aktion och ledarena drevos mot sin och tusen gång·er nej. Inom fängelsets murar
28382: vilja av massorna. M·en vem -drevos massorna av? skola. dessa leda.re a,v upprmet 'dväJ.Jt.ias och um-
28383: Ja sannerlig,en jag kan förstå annat än att det var gälla S•ina missgärninga.r, fö.rsona ;sitt. brott illifor
28384: a v d·enna hets, som tidigare gjort att massorna lagen och s'kam oc!l1 nesa och fosterlande·ts fömkt
28385:  voro i rörelse, och det var säkert det som gjorde, med hela sin tyn_gd skall ,föl.ia dem åt till döde-
28386: att de dr·evos till vad de sedan åstadkommo.               da,g. SamhäUet är ännu e.i tilJifrits!knat, in:v;ali-
28387:                                                            d~ma äro aförsörjda., odh såren hos sör.iande a.n-
28388:     E:d. B r o ä n d a: Uti motirv:eringen till d'öre- höriga tiH stuprade och mördtade äro ännu nlwkta.
28389:  lig]gand-e lag~förslag anlföres att den samla;de riik:Js-    Icke en'ba.vt f11ån d-enna svn:rnmkt är lag1för-
28390:  da_g'en s:åsom en av sina vtikt~ga<s·te u:ppgiJfter sla<get oa.ntaghgt. Vi måste äyen s:kvdda vårt
28391: slmlle hava att förskad]fa a.llinän wmnesti åt de ansee.n:de i utlanclets i}g·on, vi ä;ro i d~iupa·st-e. be-
28392: personer, som fö.r d·elta.gande i det röda. up.prol'et hov av utlandets understöd, odh tilliten tili oss är
28393:  blivit dömda till stra1ff. Jag kan e.i förstå att vaeldandre. Det ena avslöiandet har kommit elf'il1er
28394:  ett .såd ant la,gförslwg kunde räiknas till de v~kti­ det a.nd:ra om upprori,ska stämplinga.r, ocih då för-
28395:           1
28396: 
28397: 
28398: gast,e riksdag1en hiar att beh!l!ndla, o0h jag nöd- troen:det till oss i någl{)n m!ån vuxit, rhar det ge-
28399: _g·as 'Pro~estera mot att det gjorda förslaget av nast förS<va·gats av dessa avslöjand•en. Om vi i
28400:  riksda gen gcidkitnnes. Såts:om .en av representan- utlandet<s ögon komme till samma u~~ångsrpulllkt,
28401:       1
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 
28406: terna för den svenska befolkningen i Östel1botten som då det röda up.proret lbörja;de, återstår ingen
28407: kan jag ej under1åta att påpeka, at<t, om ett så- t]llt.ro till O'SIS såsom nation, uta.n vi hänlf.öras
28408: rla.nt lamförslag skuHe av riksdagen godJkäinnas, ti:ll d·es<sa haltft boltschev~kiska rand.sta:ter, i vilika
28409:  denna befolkniUtg s•kuHe ifödora. a·Ht förtroerude de enlklaste förutsättnin ma..r iför ett ordnat srum-
28410:  för riks,d<agens förmå:ga att arbeta uti. en ri:kt- hälle ä~ro uteslu•tna.
28411: ning, som förde lande·t till trygg1het och s.äJkerhet,       Då jag uttalar denna min åsikt, gör j.ag det uti
28412: till lugn oeih ro. T~v srå lit.et ja;,g än varit i tirll- den fasta ·övertv_g'elsen, att la.guts'kottet funnit
28413:  fä.Ue !l!tt studera his!borien odh den historiska ut- den enda 'fö,r samhälls,fredens !bevarwnde ·lyckliga
28414: ·vecldingen i olika lä:nder, lhar det e.i undgiått mig }ösni.ngen aN förelig;gande ärende, näimligen att
28415: at.t landsförrädmi 'och uprpresning mot d•en lag- lagförslaget måtte rrörkastatS. Denna rusrkt Up<p-
28416: liga. överheten varit såldana brott. för vilka straif'f b'åres a:v hela den sveruska befol:kning-en i Os.ter-
28417: ei utan slm:da för landet kulllde efterskä,nkas. Om bntten, >frå:n viiken prote;srtskrivels,er <W!lä:nt tiii
28418: vi s·e på lförhålland•ena i v<årt land, såd'ana de deras va:lda rCJpr-esentanter i riksdagen, innefa;t-
28419: ges•ta1tat si.g e;fter urprproret, finna vi, at.t. den taa1d:e diC ,sk·arpaste gensagor mot bevil:iandet a v
28420: största delen av dem, snm då i förlbund med de amnesti åit UJpprorsmännen. Samma åsikt omvat ..
28421: rvsika solda.thoparna. res.te sig mot vårt ]ag1bundna tas av S•amtlig.a;. ri·bda.gsmän a,v svenska fo1k<prur-
28422: :,;amlhälle, redan äro befriade f11å:n straff o0h a:tt tiet i Vatsa läns norra valh·et.s. Då nu amllleiSti-
28423: endas:t en del ännu dra.bb!l!s a:v CLen nesa, att .a,et tfrå:gan överl-ämnas tili 'Stora uts:kottet:s beh<a.nd-
28424:  förtroende, som en m:edboDga,re bla:nd mediborP'are ling, em.o-tser ja;,g att lf.lertalet av dess med1emmar
28425: hnr 'åitn~iuta. är den berövad. De, som fortfa:rande till!fullo ·fatta ti:dens krav o<:lh stundlens aHvar,
28426: äro obeDörda av den vidsträc:kta amnes,tin, äro tv på landsförrädarnes }åga bänk fin111es ej rädd-
28427: ewentligen endiast upprorets led'are. Till dessa ningen. om landtets s:iä1vstänJdig1het blir h otad ocih
28428: sku'lle nu benåd·ningen sträJC:ka-s, och skuHe endast hela stats:skeppet ä.nnu en _g~å:ntg kantrar.
28429: möl'dar.e och morolhräJnna·re unda.ntaga:s.           Om
28430: detta la•gförs:lag godikännes, komrp.er fol:ket,s ur-        Ed. Le ih t o koski: Minun täytynee ensik-
28431: .gamJa u•p,~fa.ttning, att straif1f hör följa pa brott, si sanoa, -etten minä aijo valistaa eduskuntaa mil-
28432: fullstandig-t at1t undergräivaiS. Ånruu ha icroe två lään sellaisilla esitelmillä, mitä tä.thäin asti on esi-
28433: år förgått från rl•en dag, då det rörla vannt.tet tett;v, en m;vö.~1kruä;n aijo t>sitt.ää, mitään •bolsl1evis-
28434: 15fl2                                        Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28435: 
28436: 
28437: tista. kirjallisuutta, ko:ika ~e ei ole tämän asian         \;::y,ymykBeen, miten:kä eduskunta menettelee tällä
28438: yhteyder-sä ja kos:l\a siihen on· verrattain hyvä ti-       kertaa, mitenkä keskustaihallitus menettelee tä:llil
28439: laisuus muualla. SitäJpaits.-i minä py;vclän 'huo-          kertaa, jolloin täm<ä ·kysymvs vihdoinkin pitkien
28440: mauttaa. että :o:o~iahdemoikraatt:im:n puolue puo-          odotusten, pitkien kärsimysa.itko-jen, ka tkerain pet-
28441: luekoko{lkses:;aar1, joka pidettiin viimebi, sanoi          tymysten ,iiilkeen on saatu iääHä €du:olmnnas~a
28442: irti itsensii :,;ellwif.ista ai:nel~sista, jotka maan ra-   käsittelyn-alaiseksi. l\1 i nä pyyelän kaksinkerroin
28443: jojen ulkopuolella• toimivat. .Ta minun tietää·k-           alleviivata sen seikan, että Suomen kivrsivä köy-
28444: seni ei millään ulkopuolella Snomen rajojen ole-            hälistö tällä kertaa tärrrtää tä.hän eduskun~aan suu-
28445: ,rjHa työväenjärjestöillä ole o~keutta puhua Suo-           remmassa miiä·räss'ä kuin koskaa·n· ennen. 'T·ämän
28446: men työvä'en1uokan nimessä. Tämän ainoastaan                kysymy'ksen ratkaisusta tulee riipvnmaan, m,~nei.­
28447: t.alrclon sanoa senvuoksi, että tämä asia kytketä!än        tääkö Suomen työväenluokka uskonsa >parlament-
28448: truhän tärkeään kvs:vmvkseen.                               taariseen toimintaan. TäUä kertaa 'Se vielä u.~­
28449:     Tämä kysY'mys, !kuten tiecletä•iin, on tä.rleimpiä      koo ·parlament.tiin. Tällä .kertaa Suomen sosia 1i-
28450: kysymyksiä,, mitä nykyisellä ecluskummlla on.               clernokraattinen työväe;;:tö od-ottaa, että sen tärkeir:
28451: Kun vawlit meirHi·n maassamme toimitettiin, oli              vaa:timus rath:aistaisiin meidlän· maassamme oi-
28452: työväestö kokonaan hajalla.. Työväenjärjes'töjä             kea.lla tavalla. Lahiaikoina tullaa~l näkemään,
28453: ei ollut olemassa, työväen san'Omalehtiä ei ollut           otetaan:ko työväenluokan vaatimus huomioon. Mi-
28454: olemassa, t;vöväentalot olivat taka!vlnikossm suo-          nii en voine tässä yhteydessä olla ma·initsematta
28455: jeluskuntien hallussa, mutta siitä huolimatta, mei-         sitä seikkaa.. mitä äsken erä<s ruotsala<in.en edustaja
28456: dän maamme- työväestö kovan koetuksen läpikäy-              täällä lausui, nim. sitä että :Suomen sosialidemok-
28457: tyään TJäätti ottaa asaa tuohon vaa1itaist.eluun            raattisten edustajain vaatimus amnestian täydel-
28458: voidaikseen vaalien kautta 1ail1isin pa.r.lamenttaa-        lisestä aikaansa:amisesta on liiallinen röybkeys.
28459: risin !keinoin saa-da- ·meidtän maa:ssatmme lailliset       Närin sanottiin minun ymmärtääikseni. Ja minii
28460: olot aikaan ja sam:1a:ks·een myöskin va.nkileireissä        pyytäisin !kysyä, onko liiallista. röyhkeyttä vaatia
28461: olevat henkilöt vapautetuiksi. Minä en erehdy,              henJkilöiki: va:paiksi, jotka monet joutuiva.t vanl\i-
28462: jos lausun·, että se oli .Su-omen k.ovia kä:rsineen         leiriin vieläpä sellaisista syistä, että isännät mi-
28463: työvruenluokan yksimielinen ajatus. Onko sitten             mmkin TJiir-iss'äni ma.Ju<oivat TJUnalmartii.n menP-
28464: tämä nykyinen edu-skunta: täyt,funyt Suomen työ-            vill e i;völäisil1 e jokaiselle ma:tka-raihat saada.ksf;(' n
28465: v1äenluo.lm.n tärkeimmän va-atimuksen? Ei, sitä             ne lähtemään ma.tkaa.n ja tälmä~n .iä1keen• muodo:"-
28466: se ei ole tehnyt. Ylpt:äm uhka1mielisesti on tähän          tivat snojeluskunlllan ja. langettiva.t. tuomion näi-
28467: asti eduskunnassa <lwh.Mltu tyoväestöä ja. sen lä-          den henkilöiden yli. Naitä. heu,kilöii:lä on tällä
28468: hettämiä edustajia. Tulee ilysymyksenalaisehi,              k€rta>a v:ielä; 'Vanikileireissä ja .i'ohta,ian omien mi-
28469: kuinlm pitkälle tällain.en järjestelmä jatikuu, tu-         nulle la1l'i'llmif'n ~a-no.ien: mnlka•an ovat näimä hen-
28470: lee kysymyhenala]seksi, mikooko porvaristo ol-              1dlöi mitiä. lmnTI!O'llisimpia ja rauhalli;;;imTJia. tyii-
28471: lelllkaan ottaa. hunmi:oon sitä kysymystä, sitä vaa-        lä1siä. On sanottu Mä>llä, että amnestiaa ei voida
28472: timusta, joka on työväenluokan tä;.rkein. vaatimus          mvö,ntä.ä.: olot mei<dä.n mam~samme eivät ole vielä
28473: täUä kerralla. Minun: täytyn€€ mainita, että meil-          sellaiset. et.tä vhteislnmnal1in~en ra'llha olisi taat-
28474: lä ka-n,~alaissodan 'Päätyttyä on sangen erilaisia          tu silloi~ ..ios täimä vä1hi:in :vli 4,000 kä.sittä;vä: .ioul-
28475: hmlahduksia, ollut. Monta kerta:a on !hallitus              lm v.anautP.ttaif'iin .ia ·]mnsalaisluoMamus pa:la.u-
28476: vaihtunut, miHoin on se nojautunut .Saiksa.n im-            tettaisiin ·sitä vailla oleville. Me luultava;;:ti .io-
28477: perialistisen rauta-ristin kruunaamiin a1vustajiin,         kainen., sekä norvari että >'osiaJi-demokra<attinen
28478: toisella1 ikertaa se on nojautunut liitt-olaisv-altojen     edusta)ja, olemme yksimieli.:;:iä siitä, ett:ä tätä kv-
28479: diplomaatteihin .ia toisella kertaa valko-venä:läi-         s:vmystä tällä kertaa sematarm maa:mmf' raj.ojen
28480: siin. Näin se an menetellyt, mutta huolimatta               ullwnuolella. v·erraM.ain t.arka,st.i. iSitä eivät seuraa
28481: :"iitä, ettii: poliittinen suuntai meillä nä•in suuresti    ybinäläin sosia>lidemokraattiset .piirit. eivät yksi-
28482: on vai•h:Clellut, on kaikilla hallituksiUa ollut kum-       nään työväen piirit. sitä seuraa.vat myös -porvaril-
28483: minkin yhtenäistä se, että ne ovat yhä edelleen             liset d•emok·raattiset >pii,ritf, ia minun tietä3Jkseni ne
28484: samalla bva.lla .kohdelleet työväestöä, sen vaati-          od•ottavat. minlldilaisen ra:t.lmisulll Snomen n. s. oi-
28485: muksia. ei ole otettu huomioon,. Hallituksen vaih-          keusvaltion pH r1amentti tulee tli.~sä k:vsymy.kses~li
28486: tuessa, on toiselta hallituks-elta ,lä1änyt toiselle hal-   teken!'ääm:. On s.nnottu, ·kuten jo äsken ht10ffilH1-
28487: Jitukselle periJlltönä vankileirit ja pariaslnokka.         tin. -että y'hteiskun~l·a,n "~'l111'hR1lisn11" s::i itä -kä!l'<S i;.
28488: Ne on jätetty vanhalta hallitukselta, uudelle hal-          on sanottu. että kosJka. ibolsbevistista virtausta mei-
28489: litukselle ,perinnöksi. 'Täillä kertaa, kuten tiede-         dän maassamme on olemassa, ·ei voida vanikileirejä
28490: tään, on meillä keslmstahaHitus. Keskustruhalli-             avata. Mntta täy.trvy kumm-inikin huomauttaa.
28491: tuksella samoin ·kuin kesku&tar:vhmilläkin on täl-          ettli ne henlki1M . .iot:ka -vat!l!l\ileireiss1ä tällä l~:ertan
28492: lä kertaa valtiol1isten vanki.leirien avaimet. Tulee        vieiä ;virnvat. eivät ole v~oineet mitäiän bols,hevis-
28493:                                                  Armahduslaki.                                                      1593
28494: 
28495: 
28496: tista ·kiilmitustyötä meidän maassamme 'tehdä, ei-               minä tahdon vedota viel'äpä Jlorva.rillisiin lehtiin,
28497: vät ole voineet. ottaa Dsaa mihinikään salaisiin                 voi'd~.vkseni todist,aa·, dHi asia todellakin oli näin:
28498: maana-la•isiin järjestöihin. Niillä on1 pyssymit:~s              Hufvu'dstadsbladet lausui 14 ja 15 päivinä elo-
28499: joka· paiJkassa. vastassa, jos ta!btova.t. vanikilf'irin         };uuta. 1918, että e]a.nitorlmstannukset täällä meillä
28500: nllmpuolelle siirtyä, ja minun luulla,ks.eni ei sil-             Snomessa ova!t nouseet sorlan a·lusta alk·a·en 366
28501: loin bolshcvistinen kiihoitustyö näiden työläisten                r~ :Ha, sitä vastoin esim. Norjassa samaan. aikaa.n
28502: puolelta mitenikään kä·y laatuun. Ei voida. siis"               ovat. kulutustarpeet nousseet ainoastaa.n 123
28503: syyttää hei,tä lwlshevistisesta kiihoit.uksesta, mut-             .% :lla. Tämä 'On oteitta!v.a. huomioon ja• samalla
28504: ta asia, mibi un aivan läheisessä, yhteydessä, un                otetta.va. huomioon, että 1917 rlmlues·sa työväestö
28505: se, että 'i:yövä.estö on monen mon,ituista. kertaa pet-          meillä joutui työttömäJksi va:rsin suuressa määräs-
28506: tynyt jo tämän amnestia:kysymyksen suhteen. Lä-                 sä. Muistetaanhan, mitenhä Venä:jän valtion •las-
28507: himmät omaiset ovat monet väsyneet tällaiseen                    hmn suonitettiin varllitöitä. Mitenkä ~noritetiJ;iin
28508: odotukseen, .ia jos tämä oddtus jatkuu •ielä epä-                soia.tarv.etila u'ksia raru>tatehtarissamme. Sota tarve-
28509: mä!ä:räiseen aika.an·, silloin on aiva:n selvää se, että         tilausten v:dmistamisella .kykenivät osa.keylltiöt,
28510: meidän maamme tvöväenluokka .. niin valitetta-                   tehtaan:omistajat kokoomaan ihdleen miljoonia
28511: vaa 1kuin se onkin. ~i~adottaa silloin uskonsa täihä:n           mi,]jnonien •Päälle. Kun ·sitten uäJmä sota.tarv•eti-
28512: parlamenttiin ja minusta tämä'n uskon kwdoittami.-              la ukset lopetettiin, sysättiin t.yövruki armottomasti
28513: nen 'Parlamenttaarisiin taistelukeinoihin ei ole                 kilometrite'htaalle. Ei yhikään työnanitaja. nriis-
28514: hyödyksi .Suomen työväestöUe, ei ole 'hyö-                      tii suurista miljoonamäH.ristään luovuttacnut työ-
28515: dyksi Suomen porvaristolle, ei ole hyödYJksi                    läisille mitään varoja tälle ,lcilometrit.elHaalle läh-
28516: Suomen yhteiskuntajllirjestykselle, vaan päiin-                  dettäessä. Yleinen tyM:iömyys :vallitsi silloin
28517: va,stoin vahingoksi. Suomen sosialidemokraat--                   maa.ssa ja elintarvekysymys sa:avutti lmirppukoh-
28518: tinen puolue, sen edustajat, sen järjestöt tais-                ta•n:sa samnina aikoina. Tässäkää.n en tahdo so-
28519: televat padament.taa.risin laillisin keinoin näliden            ;.;ialidemokraattien nimessä 'PUlma., t.a:hclon .puhua
28520: oik.euksien ha.nkkimiseksi, ja, jos maamme ·kel'ran              siinä porvariston omien sanojen mukaan, kos-
28521: on· 'OiJkeusvaltio, sivist•ysvaltio, silloin myös täy-          lm ne minun lunUa:kseni ovat ainakin oi:lmis-
28522: tyy nämä vaatimukset ottaa huomioon, 'koska ker-                 tolle ja keskustalle suuremmassa mäiä:räJssä
28523: ran suurin osa Suomen ;ka.nsa:a orr ·tämän vaati-                totuudenmukaisia, kuin mitä meidän tahol-
28524: muksen takana. ·Minun t.äytynee ehkä mainita                     trumme 'lausu1ut väitteet yleenså. ovat ja. yleen-
28525: tässä samassa yhteydessä, että :Suomen työväestö                sä pidetään. 1917 syksynä lausui elintarve-
28526: on saa,nut ·.io verrattain kovin ·kärsiä, sen onnetto-          ministeristö seura.ava.sti: Kuten tunnettua. ovat
28527: man, valitettavan as>keleen .iohd!osta. Minä lyhyes-             meillä ·kaikki 1mupungit es.Vlmu1punlkein.een sekä
28528: ti voin mainita, ainoastaan s.en, että yli 17,000 työ-           ne rn aalaiskunnat, joiden a.sukkaista melkoinen
28529: läistä teloit.ettiin laittomasti ilman min1käiänlaisia          osa on teollisuusväkeä tan. joi:ssa ma.a.nvil.ielys on
28530: tuomioita. Voinen myös lausua sen, että huhti-                  taka.paljulla., jo s;vyskuun ·puolivälis'tä olleet nä-
28531: kuun 1 päivään mennessä täiä vuotta· oli vankile>           1
28532:                                                                 länhädän .partaa:lla.. On ollut 2-3 vii:kon välrai-
28533: reihin, nä:lkään .ia. kur.iuuksiin kuolleita väilrän yli        ka, jolloin ei ole v•oit,u viljaa jakaa. :Näin lausu-
28534: 11;000 työläistä. Samaten myös voin1en lausua                   ta.an silloin dinta,rveministeriön antamassa kir-
28535: sen, että valtiori!lmsoikeuksien päätö!ksien. nojalla           jeessä. Voisin edelleen jatkaa. 11äit'ä saman. -elin-
28536: langetettiin kuolemantuomioita, joista ainakin                  tarvemin:isteriön ki1'ielmiä, ,jotka. sii:hen aikaan
28537: muutamia !kymmeniä: •pantiin täytä,n:töön. Eikö sil-            l ähete1 tii n• maan• kulutus.keF;kuksien elin.tarvelau-
28538: loin Suomen tYlöväenluokka ole saanut anta.a liiak-             takunnille, mutta •Pi·däin sen tarpeettomana enkä
28539: sikin jo uhreja 1äimän kysymyks·en vuoksi? Tä1ssä               ta'hdo käyttää eduskunnan kallista a.ikaa pitem-
28540: yhteydes;sä: en voine myöskään olla ka,joamat-                  piin selittelyihin.. Kummi-nJ,in tämä työ1ttömyys-
28541: ta. ed. Kailam lauantai-iltaiseen ,puheeseen. Hän               kysymys, !kallis aika ja vaikea. elintarvetilanne
28542: n im. väitti ..että tällä lmn,sa:laissodalla ei ollut mi-       meidän maassa!mme vaikutti sii•hen, että työvä-
28543: tliä'n syntyjä syviä muuta kuin ainoasta,an se kii-             estö joutni oHa.ma,an t:imHn a·Arl·een. Työväes-
28544: hoitus, mitä vuosikausien a~ka.ruai oli .harjoitettu            töä minun ymm'ärtää,kseni on ran:gaistu .io liia:k-
28545: työväen piireissä. .Jos me olemme oikeudentun-                  sikin tästä askeleen olitamises·ta. On sanottu tääl-
28546: toisia .henkilöitä, olemmepa sitten porvareita. tai             lä edelli•sissä pu'heenvuoroissa., että m"' ]JYrimm<'
28547: sosialidemokraatteja, meidän täytyy sanoa, että                 sovint•oon .ia että porvaristo muka, pyr];:ii sovinr
28548: meillä olot 1917 kuluessa olivai montissa paikoin               toon sosialid•emokraaitiien kanssa, työväesti.\n kans-
28549: epäkohtia täyn•nä tavattoman suuressa miiärässä.                sa. M'ntta minun ymmärtäälkseni ei nykyinrn ai-
28550: Kallis aika meidän maassamme oli ras·kaamp·i                    ka;, ri nykyinen kohtelu, ei nykyinen meme>ttely-
28551: kuin: missäiä1n muussa miaass.a. Minä en taihdo                 tapa. ']Jorvmioton taholta mitenkään todista sitä,
28552: väittliä yksin sosia1idrmokraa~tisilla 1nusun·noi11a,           dtä .oovin~oon ollnnn ]1,\'rkimä"S'ä. 1\Inaseudnlla
28553: 1594                                      Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28554: 
28555: 
28556:  l;~kku·essani työväen piireis."ii huomasin, että kat-    nan rauhalliseen kehity:k,;een muka.n.aan tuovat.
28557: keruus eri ,Jmrusa.l nokben välillä oru tällä kertaa Mrnä olen yksi niitä, joka toivon ja. ehdottomrusti
28558: tavattoman syvii. Orna·ssa.kin vaalipiirissänri pu- vaad-in, että meildän maassa11nme la.illisin, parla-
28559: hut.tiin vaalin edellisenä a:ika·na, esim. Turun Sa- menttwaTisin keinoin ky·etåfä,n viem'ään tämä asia
28560: nomissa 'helmikuun numeroissa, niin kaunicitsti so- onnellis-een lop-putulokseen. Tätä vaatii oirkeus-
28561: vi'ttavasta yhteistyöstä', jota. eduskunna,ssa tutlaan va.Jtiomme arvo, HLtä vaatii yhteiskuntamme vas-
28562: tekemään, mitenkä on väilWumä:t.öntä toteuttaa, yh- , ·ta>inen ·säilyttämisen rauha ja; tätä va>ati>i se, että
28563: teiskunmallis,et uudistukset. mitenkä on vä1ttä:r"nä- ' monet 'kunnolliset -perheenis.äJt ovat vi-elä van.k:ilei-
28564: täntä ryht.yä nii!tä sy.viä haava.ia parantamaan, reissa. Työväestön lauka.t:tu oikeudentunto vaa-
28565:  miiä 'lmnsalaissota toi mukanaan. Täytynee ky- tii sitä. Kunnat .ia valtio ovat -pa.ko'tetut pitämälin
28566: syä, onko todellakin näin tehty. Val:'taus eittä- perheis·täJ huolta smnaan aikaa,n kuin perheenisä
28567:  m'äHömästi 'kuulun: ei. Työvä-estöä ei ole ym- ikävöiden odottaa, milloin häm saa tilaisuuden
28568: märretty .iw niistä puheenvuoroista päättäen, mitä päå:stä ~ivaarmaan. .ia huoltamaan. omia oma.i-
28569: tänäkin il'tana on täällä esitetty, ei työväestöä vie- siaan, milloi-n:k.a, hän saa ti<laisuuden a1stna yh-
28570: lä.kään ymmän·etä. Sanotaa:n, että on ;y'\hteislmn- teiskunnan 'Palvelukseen.
28571:  n,aHe vaarallista vapautta<a. nä,itä va.DJkej'a. Ajatel-    Samalla en my-ö:sk-ään voine olla huomautta-
28572:  laanJko ehkä, että näiden kasvaltnslai'tosten avu11a matta siitä se~kasta, että siellä on suuri joukko
28573:  voidaan näitä vankejla kasvattaa sen mielen mu- nuoria henkilöitä, y;mhuk:ii:en ainoat turvantuo.iat.
28574:  kai·"iksi, mitä porvaristo haluaa. Minun täytyy Van!hukset odottavat 1harta·asti tällä ikerta~a. min-
28575: siihenkin· vastata kieltä,vä,sti. Musta. henkinen pi- ldilaisen .pää<toksm tulee tämä Suomen l~ansan
28576: meys vallitsee vanikileire1s8'ä kta1il\Jkia1la. Kolkot edus!knnta Hi•ssä ],;-.rsymy.ksessä tekemään.
28577:  mnnrit snlkcvat sisäänsä monta. .kunnollista, pa-           Kun katselemme a·~ia.a: ·ka,i~kilta. -puolin, silloin
28578: rasta. työnrtcikijää. Kun katselee .niitä olijoi ta, jot- empimäJttä tulemme sii>hen tulokseen, että syvän.
28579: ka täMHL.va.nlkileirf>issä vielä viruvat, kun ka1ts-e- pohjattoman. musbn. kuilun ·poistamiseen, ,tässä
28580: lee niitä ka·lpeita, Blottomia ka.o1vojenilmeaä, niin maassa E'i kykene mikään muu kuin täydellinen
28581: silloin huumaa selvä1sti ne suuret, kestetyt kärsi- amn2stia sosia,lidemokra.attien esittämässä muo-
28582: mykset, ne kuok"m:mkauhnt, ne nlilkä:kuurit .ia t;-.'- dossa. Tä:rn:ä. on, kuten jo äs ken mainitsin, Suo-
28583:                                                                                            1
28584: 
28585: 
28586:  lyt 1kohtelut ja monet muut vaikeud-et, mitä hällli men työvä·e.nludkan vaati:mus tälhi k-ertaa . .Ta Ri~
28587: vankileireissä olevan osalle on tullut. Ei ole syy- on niin yksimielinen. -että siinä. ei ole tin:bmisen
28588: tä. jä·ttää rrfiitä vä,hä.n yli 4.000 ikäsittävä,ä jouk- varaa. Minä aim1aikim odotan, €ttä. eduskun:tamme
28589: kuetta, tänne vankileirei:hin varman tuhon oma~k­          ottaen huomioon ri!hmisyyden, oi:keuden, •ottaen
28590: si. On a1iv.an selvää, Pltfi jos ei muutosta oloi'hin huomioon 1msiet-yt kärsimykset, tekee -pää.töks.en,
28591: ta.pa1hdu, ei nJäitäkiiän henkilöitä siellä 'kovinkaan .ion1ka mukaan S>osia;}ildemokraattien valmistama
28592: kauan tarvitse koettaa pe.las'taa.              Ne kuo- lakiehdotus siinlä laajuudessa toteutetaan. Ei mi-
28593: levat sinne hiljai.•en kuoleman. .Ta, minun lnul- tä,än osit.taist.a: amnestia.a. niinkuin täällä on ell-
28594: lak'!eni hiljaisen kuoleman ovat jo niin monen mo- dotettu, koska se sillloin toisi pettymyksiä ta-vat-
28595: net työläi.sct täälh vankileireissä kärsineet.            toman •suu11essa: määrin muka>n<a'an. Minulla on
28596:     Täytyy ·rhdottoma"'ti ihmi-syyden, oirkeuden, re- tilaisuus tod·eta, mitenk1L eräs vankileirin johtaj1
28597: hellisyyden n.imessä kysyä, eikö vieläikään Suo- viimeis-estä a:mn:estiasta. sanoi mininlle. Häm sanoi,
28598: men työväes'tön luokka ole riittävästi saanut tun- -että hänen täytyy va!littaa. että ·viimeisestä am-
28599: tea sitä kostopolitiik1ma, mitä t'vöväes•tö'ä kohtaan nestia.sta jä.i ulkopuolell-e niill' pal.i·on !kunnollista.
28600: on osoitettu? Minun lnnlla.kseni sitä on· riiHä.väs- ra·uhmllista työvlä·Emtluokan ainesta. ja. lhän toivoi,
28601: ti. Me emme vaatCli •punaisille mnrbamiehille, ei että n.yt, kun tä•mä amnestia valmistuu, ettei se
28602: ryöstäJ.iille, ei yksityisJuontoisille rikoks-entekiiöil- enää toisi mukanaan niin paljon :pettymyksiä, mi-
28603: lc ·va-pautta, mutta me vaa1climme kai,kiHe muille, tä se tällä kertaa. toi. .T<a• minun täytyniC.e sall1va.
28604: jatka tuihälli kansalaisso1aan osaa otti,vat. .Ta tä- että minä olen yhtä mieltä: täs,sä kysymyksessä.
28605: mä on. mimm tä.yty;-.' se toistaa edelleenkin, Suo- Viimeinen amnest.ia toi. mukanaan -pettymyksiä,
28606: men, työväenhwlmn :'-'1ksimielin.en ajå:tus. Tosin kärsimy.ksi>ä entistä suuremmassa määriin. Tällä
28607: täytynee minun sanoa, että viimeaikoina on por- ke.rta.a, on: ednskunna.lla tilaisuus hyvittää nämä
28608: varistopiirei•gsii. Tyhrdytty laajoihin <toimenpiteisiin kest.etyt ikä.rsimyks-et•, nämä pettymykset, on ti-
28609: tämän; amnestirm vastust.am il'lel,si. On tilaamalla laisuus pa.lauttaa. monell-e tuha.nnelle onpola:pselle
28610: tilattu sä!hkö·sa,nomia~, on til aa1ma1la. koetettu .iär- isänsä, on tilaisuus palauttaa. monelle s.otaleskell-e
28611: iestä'ä. vastala-usekokouksia minunkin piirissäni, heidän huolta.iansa. Kun tämän muistamme, sil-
28612: iossa tät.ä amnestiaa koetetaan .vastustaa. Ei loi:n ehclo'ttomasti eduskunnan päätoksen pitää
28613: oteta 'huomioon, mitä tällaiset vastalallsekokouk- tulla! siksi, mitä sosia11idemokraart.tien: v•a>lmistama
28614: set. m1tä tiillai;:et sähkö~anomat maan :vMri:'1nm- la.kiesitys tä~slä tärkeässU. kyflymyhe~sä esille tuo.
28615:                                                   Armahduslaki.                                                   15\!5
28616:                                                 ----~-----
28617: 
28618: 
28619: 
28620: 
28621:     Ed. V a i 11 i o: ~Iinulle arutoi tilaisund€ll tai          Kun on saatu perustetwksi twmä täysin kan-
28622: aiheen· tänä iltana kajota ·siihen puoleen, mitä sanvaltaisella pohjalla olev•a' viljelijäiln järjestö,
28623: täällä edellisess-ä is-tunnossa ed. M. Erich, puheen-        n.euvostojärjestö, tulee muun ma:ataloud·ellisen
28624: vuorossaan käytti. Hä.n nim. si1teerasi puheessaan ohjelman toteuttaminen verrattain •hel polks-i. l'ä!-
28625: maisteri :Sulo Vuolij·o.en Mmata,lousohjeLmaa. ;lllO- laises,sa a,lm,tuksessa ei tiet.ys.ti voi mennä asioit-
28626: tiivilksi sille, eiltä kapinanhenkeä ma.russamme on, ten y'ksityisko'ht~in, tä>stä voi vain lausua. t;uuret
28627: jotenka t~i ole syytä vielä myön'täiäi amnestiaa periaatteet, joilttenr toteut.tamisesta hruolehtii tuot-
28628: vangeille. Hän nimiMäin luki .t!ästtä muutamia t.aja.in kansa.nvarltain,en 'n-e.urv,ostojärrjestö. Siti.t:n
28629: paiikkoja., mutta jäJtti erä>ält pa.ikat lu'kematta,         olis-ivat rue pi:iliiponnet, jotka eivät ole suinkaan
28630: jo'tka. todistaisivat, että tämä ei ole mitääJn kapina-      pi•tkät, mutta. jo;is:ta, ha.vaitaa:n, että tämä hr.ia• on
28631: henlkistä:, jotenka. vangit aiva.n va-paa-sti saisi<vat periaatteellisista laatua, joka. ei missään ta.pauk-
28632: tuHw poi1s. -Siis tästä pyydän ma-inita: muutamia            sessa osoita että tässä mitään kmpinahanke'tta
28633: paikkoja, jo•tka ovat periaat-teellisia. Kysymys ! maassamme olisi.
28634: mikä si•is on .maanviljelyksessä mo-etettava. nykyi-            Ensimäinen sääntö: Kaikki vilj-elysmaa ~ja. myö;;-
28635: sen k3Jpi'talismijrurjestelm<ä.n tilalle. Kaikkien kin vilielvskel poinen ma21 Suomessa on vilipymättii
28636: maitten k-öyhiäEstö 10n luakka.taistelnssa>a11 yksi- saatettava pysyväis·esti ja vakavasti todeHi~<­
28637: mielinen siitä, että se P'äiä;mää:rä mihin 'köyhälistö ten viliehiärin haltuun. Todelliselta. viljelijältä
28638: kaikissa maissa pyi'kii, on sosiali,stinen yhtei-skun- ä1köön ·enää koskaan sallittako ilman hänen
28639: ta. sosiaJistiuen tuotan:to. Jos täst-ä ollaan yhtä vapa-aehtoista suostumustaan ottaa. pois maata_
28640:  mieltä mm-,kitsee se sitä, että kapitalismi ei ol,~ jota; hän viljelee tai jonJka 'hän, pystyy viljel;y1k-
28641: {!n,ää 'keihitysky.kyinen. Seuraa kuin itsestään ky- seelll pa.nemaa.n. Todellinen vi<l.jeli'.i.ä on se, joka
28642: symys, millä tavaUa. voidaa1n sii1rlyä mahdolli- i:tse säännöllisesti tekee ma.arn- viljelemiseksi ruu-
28643: simman tuskattomasti uuteen kehittyneempään miillista tvöt-ä. Samanmrvoisena, kaikissa suh-
28644:  tuotantomuotoon. Täälllä ·on myös mieles>täni en- teissa on p:idettävä muutakin maa.ta:loust•yö:tä ku-
28645:  nen kaikkea huomi-oon otettacva ja mielessä pidet- ten karjan:hoi:tna, niin. myös a.mmattika·lasta:jan
28646:  täv-ä., ei!tä puolinaiset toime111piteet ei'Vät riitä. Ne työtä.
28647:  vain pahenta.vat asemaa1. Karikkien ehdotusten                 'Toinen s.äiä.n:tö: Vilj-elijäväestö on ol•eva .vapaa
28648: joht.ohenikenä on. piidettä>vä; •karpita1listisen riistämi- kaiken virkavallan alaisuudesta ja. nauttikoon
28649:  oon hävittämistä maataloudesta. Tätä varten on täydellistä itsehaUintoa j•ärjestäessään taloudelli-
28650:  kaitkki vi·lj-elysmaa, ja vil>j:elysk€lpoinen maa Suo- sia a:sioita,an ·oman yhteisren. neuvost.ojä1rjestönsä
28651:  messa: viipymättä saa.tetta.va pysyvä,ises•ti ja va- karuit.ta.. Viljelijävä:estön neuvosto.rärjest.ölle kuu-
28652:   kavasti todellisten vilj-elijäin ~a!ltuun. Tuotannon luu Suomen maatwlouden olljamminen ja: kehittä-
28653:  jänj.estämise·ksi on ·perustettava viljelijävä-estön minen jä,rkipe:räi-sesti sekä viljelijäväestön että
28654:  liitto Suomen ma-a ta.louden ohj,aamista, .ia kehittä- muun. työtätek•evän lkansan brpei-d<en ty.ydyttämi-
28655:                      1
28656: 
28657: 
28658:  mistä va:rten. Kai>kki se mikä;, nykyisessä ka.pita- seksi sekä vaura.stuittamiselu;i ja kohottamisebi
28659:   listisessa ma,alnvi-ljelyiksessä on: merkinny·t pikku- j-ärjestetyn molemmi'n•puolisen tuotteiden vai-hdon
28660:   viL_ieli:iäiUe todellista. edis'tystä, on säilytettävä ja kautta.
28661: ·-eteenpä1in kehit-e'ttä1vä. Etupäässä on porv,a:rillinen · Kolmas säänitö: Ma,anrviljelij.äJväestön kolo
28662:   osuustoimin/ta ollut se, minkä avulla, pikkuvilje- maa>n .käsittävä meuvos.tojärjestö muodostuu vai-
28663:  lijä >on tullut osa1liseksi ta•loudellisesta ja teknilli-   kaUisi-sita. neuvostoista. Kussalkin .kyläikunill,assa
28664:  sestä ~distäimisestä. Maanvil.ielysseurat, osuus- olkoon paikallinen neuvos,tojärjestö. Siihen ovat
28665:   mei,jerit, yhteilsostdt, ybteismy.y11ti, siementen ja oikeut.etut ylhtymään kyläkunn.anl tod-elliset vilje-
28666:  koneitten 'ha:nlkkiiiD:inen yhteises-ti, ylimalkaan lijät ja samanveroiset maataioustyöntekidäit. Vel-
28667:   ma,a,nvilj-elijä.in yhteistoiminta. Osuustoiminta on vollise!t siihen liittymään ika:il~kine jäsenin;e.en
28668:   ollut sumemrrnoista ma:atalouden jä:rjesltämistoi- ov'art työkun,n.at, jotka hoita;vat yhte1rstä maata-
28669:   minlta:a:, va ikkakin ka.pitalistisella, pohjalla siten, loutta. sekä ma'a.taloudelliset osuus:kunnat. Kaksi
28670:              1
28671: 
28672:   että ne jot,ka ovat itse v1ähemmän työtä tehneet · tai kolme ky.läikunltaa: v-oiva•t, missä hyvästi näJke-
28673:   ovat siitä enimmän :hyötyneet ja heillä on ollut vät, yhtyä yhdeksi neuvosto:kunna'ksi.
28674:   myös -enimmän määräysva.ltaa. Mutta joskin tuo-                N el[jä:s sää:ntö: Yleisen 'Pakkoluovutuslain
28675:  tannoo jä:~.iestämi:sBU muodoksi atiateHaan työtä- kautta .otettakoon kaikki maa ja til•at ilman. kor-
28676:   tek·e'V'än maataviljelevä>ä osuustoiminn:allista jä.r- v·austa. pois maalkeinottelijoilta., tukkiy htitöiltä .i<1
28677:  jestöä on nykyistä osuustoimintamuotoa kehitet- kavkiHa seltlaisilta maa.nomistajiUa, jotka. eivät
28678:   täViä täydelleeJli !kmnsanvaltaan, viljelijäin demo- itse ole ruumiillista. maa.ta.loustyötä tehneet vaan
28679:   k:ratiaa:n:. Vili·eli.iäväestön järjestön tulee olla eläneet t.oi•sten. työs-tä. Luovutuksessa. seuraa-vat
28680:   va;paa kaiken virkavallan alaisuudesta .ia saa.da mukan-a metsät ja vedet, m'kennukset, karja.t ja
28681:   nauttia täy.delli.stä itsehrullintoa jär.iestäf'~säiin ta- ma1atalom1kalut. Täten luovutettujen tilojen ja ta-
28682:   loudP.ll-isia a~sioitaan.                                  nrain siirrosta, t-ode-llisten viljelijäin ha1ltuuu
28683: 1596                                          Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28684: 
28685: 
28686: maaraa viljeli.rä.in n-euvostojärjest{). J.os entinen          .ielijä ole oikeutettu pi'tämään palveluksessaan
28687: omistaja ta!htoo ry lityä. ma:artyöhön:, älköön hä-            errem pää kuin kaksi vakinaista työntekijää. Jos
28688: neltä kiellettäkö sen kokoista maan•alaa, kuin 1mt-            viljelijä kartsoo tarvitsevansa ooea.mpia, vakinai-
28689: H}taan hänen pystyvän oman perheensä jäJSen~en                 sia apulaisia,, eh>dottalkoon näille liittymistä kans-
28690: kan•ssa viljelemään,, mut,ta. tyytyköön. ihän vas-             saain työkunna.hi :vhteisviljelyksen harjoittamista
28691: taanottamaan sen sieltä, misM paika1linen neu-                 varten.
28692: vostojärjestö nJiikee hyväiksi osoittaa, joko hänen                 Yrhdeksä's sääntö: Jokaiseen vilj.elijään ja, työ-
28693: entisillä tilU'ksillaan :t~ai muualla.                         kuntaan ulottukoon sella,inen vibelyspakko että
28694:     Viides sääntö: Jos pakkoluovutetun tilan työn-             vilj,elykset on. kun:kin pidettäv.ä kunno'lsa ja, tilan
28695: tekijät ja alusta,la.iset tahtovat muodostaa. keske-           ka.rjaa, hoid•ettava sekä myöskin ha!llussa<OleV'a vil-
28696: nään: työkunna;n, hoitmalkseen tilaa yihteisesti, ol-          .ielyskel,poinen maa kohtuullisessa a.ia.ssa vi·l.ielyk-
28697: koon heillä etuoikeus saada se sellaisen työkun-               seenl pant.a.va.. Ken sitä ei ta:hdo tehdä tai ei sii-
28698: tansa :haltuun, kun noudatta.vat neuvost.ojär,iestön           hen pysty, siitä on viljelijäin n.euvostojä;rjestö oi-
28699: määräämiä eMoja. Muussa ta,pa1uksessa. voi neu-                 keutettu sii:rtäimä·än liian maa:n ta:hi liiallll lkarjan
28700: vostojärjestö luovuttaa tihn .i·ollekin toiselle ha-           PJns:tyvärnpäiu käsiin, vieläpä :kerrasswan lkunnot-
28701: lul'lis.elle työlkmmalle, ta,hi hoitaa sitä omaan lals-         toma:lta, ~ioka tahallaan laskee viljelykset ra:ppeu-
28702: kuunsa, taikka, missä taloudenihoidon, jäll'ki,peräi-           tumaan, •ottamaan katiken 'ma•a'n pois.
28703: syys ei joudu kärsimää:n, osittaa siitä alueita eri                 Kymmenes sääntö: Sellaiselle 'hal ulliseHe vil-
28704: vibelijöille, kuiten1kaan pirs.'tomat>ta yhdessäole-           jelijäille .tahi ty.ökunnalle, joka ilmeisesti· ryhtyy
28705: via. hyvin hoidettuja viljelmiä.                                kunnolla viljelemään enemmän maata kuin hal-
28706:     \Kuudes pykälä: J oth kaikkin1ainen, maal,einot-            lussaan. on, tulee n•euvostoj•ärjestön, sikäli kuin
28707: telu tyyten laikkaisi eikä kukaan ,todeHinen vil-               sen käytettävänä 011 sopivaa, varpmata: maah, toi-
28708: jelijä ~olisi pakotettu enäJä 1uovuttamaaillJ maa:ta•an         mittaa sirtä lisää, silmä:Hä :pitäJen mrua.talouden
28709: rahakkaamma!lle, tul'koon kaikkinainen maan-                    .iärkiperäistä edistäJmistä. Myöskin met,sä.ä tahi
28710: myynti ilman neuvostojärjestön lupaa kielletyiksi.              puita. on, pa]kallisten mahdollisuuksien mukaan,
28711: Kailkki ma1av.elat ja, kiinnitykset julistetta:lwon             k:oetettava. toimittaa· niille, joma sitä ei ole riittä-
28712:  mitättömiksi. .Jos viljelijä taihtoo myydä tabi                V'ästi säästäväis'tä kotita:rvekä:yttöä varten. oli-
28713: muut,en luovuttaa~ maansa, t.whi -osa.n sii:tä. toiselle,       va,tpa sitten ennestruän itsen,äisiä maamviljelijöitä
28714: hakekoon lupaa sii•hen viljeligäin neuvosto.iädes-              tahi en~i,siä vuo:kramiehiä tahi työvälkeä. Sama
28715: töltä, joka 'hakemuksen joko hyväksyy tai hylkää                koskee la.itumen .ia kalav•eden saanti:a.
28716: sen mukaan: kuin· maablouden yleinen etu näyt-                      Yihdestoista sääntö: ~han:viljelijäväestöru neu-
28717:  tää edellyttä;vän. Periiällä jo'ka, on Iätheistä sukua         vostojärj.estön a:sia.na on jäirjestää kaikkien jäsen-
28718:  olkoon eituo~kens ti•laan viljelijän jälkeen, kui-             tensä puolesta tuotaJllillon välineitten ja muidenkin
28719:  tenkin va1i11 1siinä tapauksessa, että per~jä pystyy           tarvmdmiden yhteilsha.nkinta, kuin myöskin, yli
28720:  työitä tehden viljelystä hoitamaan. J·os on useam-             oman tarpeen riittävä.in tuotteiden yhteismyynti.
28721:  pia lä'heisi'ä .perillisiä. jot:ka. tahtovat jaika.a tilan,        Kahdestoista säJäJntö: ViljeiJijäiu pakollinen
28722: älköön se bpa.htuko ilman neuvostojärjestön suos-               neuvostojärjestö vaJitsee asia,nsa, säännöllis,tä llioi·
28723:  tumusta.                                                       toa, varten keskuudestaan~ neUV'oston:. Kuiten kin   1
28724: 
28725: 
28726:      Seitsemä'ii sääntö: Ka.ikki maanvuokra julis-              vo1daan ·ottaa, m~kä 1pai kalHselle neuvostolle kuu-
28727:                                                                                           1
28728: 
28729: 
28730: trHwkoon Ja.kanneeksi sekä kaikki torpp,arrit, mä-              luva asia ta:hansa käsiteltä'Väiksi ja pä.ätettäNäksi
28731: kitupalaiset ja h1mpuodit nykyään asumillaan ti-                myös pa.ika.llisen neuvostojärjestön yleisessä. ko-
28732: lukisilla täysilll o~keuteJtuiksi isäJnniksi ilman mi-          kouk8essa. Paikwl.Ji,sessa neuvostojäujestössä on
28733:  tään korva.uksen tati lu11astu:ksen suorittamista               jokaisella, järjestön jäJsenellä yksi ääni, kaltsomatta
28734:  kenellekäiän,, katsomaltta: siihen minkälaisiin sopi-          sii,hen, onko 'hän erillinen viljelijä tahi täm'än
28735:  muksiin ovat tätä ennen ryhtyneeit. Sama olkoon                työntekijä ta:hi maataloudellisen tyrökunnan. ta'h-i
28736: laita muidenkin ri1aa:llivuokraa:jiei1J :ka,nssa. mikäli        osuuskunnan jäsen. Pairkallisen neuv·oston jäs•ene't
28737:  itse ovat tiloilla.an ruumiillisen työn tekijöinä,             valitaan vuodeksi kerraHaan, muttw voi neuvosto-
28738: sillä työ olkoon ainoa~ 'J)eruste, joka. on anbva oi-           .iärjes'tö, milloin tahtoo, ·välilläkin; va,ihtaa toiseen
28739:  keuden saada viljely.smaan tahi pysyä siinä                    sell a.isen jäJsenen, joka. ei toimessa,a,n enäJä nail.lti
28740:  kiinlll:i.                                                     .i·är.iestön luottamusta.
28741:      Ka.hdeksas sääntö: Jokainen viljelijä, jo:ka                   Kol!llla.stoista. sääntö: (Huutoja: As,ia;an!) Tämä
28742:  käyttää a1punaan muuta työväkeä kuin oman pm·-                'kuuluu asht1anl - !Kussakin ikunnassa oru oleva
28743:  heensä jäsentä, olkoon velvolEnen u!iiden suhteen              kunnan maatalousneuvost.o. Siihen läJhettaä jo-
28744:  nou<l'attama:an viljeli,iä~n neuvostojäJrjestön mää-           kainen pa'i'kallinen neuvostojärjestö yhden edus-
28745:  räämiä t:vöohjeita. K ujtenikaau ei vhityinen rvil-            tajan. joka on oikeutettu. siHoin kuin :vksimieli-
28746:                                                  Armahduslaki.                                                 l597
28747: 
28748: 
28749: sy:yUä ei esiinny, äänestämään niin, mondla: ää-         i1flella on tullut. Näin ollen vn meidän esitettävä
28750: nellä. kuin hänen edustamassaan jli<rjestössä on         eriävä ·ka·ntamme vastalausees.sa. Katsomme en-
28751: .iäsen~a. Kuntain maatalouSJleuvostot kussakin           siksikin että va.ltioriko!hesia tuomittuj-en vielä
28752: määrätyssä ma.atalouspiirissä: valitsevat piirineu-      van1keudoosa. olevien joukossa on useilta', .i·oihin
28753: vost.oTh. Piirri1ssä pirdettä,köön hvrpeen mukaan        nähden raillgaistus voitaisiin: lieventää pää.stä-
28754: m•yös piirien ·kaikkien neuvostojen edustatia,lw-        mä:llä heitä ehdonalaiseen vapauteen. Näihin ei
28755: l;oulksia:.                                              kuitenkaan voiaa lukea niitä:, jotka ovat tehneet
28756:     Neljästoista sääntö: Kerran vuodessa. ·kokoon-       itsensä syypiiäiksi murhaan, truppoon ta·i törkf.'ää!1
28757: hrkoon 'koko mawn maa.n,vilj.elysväestön neuvosto-       pa'hoinpitdyyn .ia y.ksityiseksi hyöd;vks:i ta.pahtu-
28758: jen edustajain kokous, joka. on oleva ylin mäiä-         nees,een ·ryöst.öön, kiristykseen, varkauteen, tai
28759: rli>äJ.iä tämän väes'tön taloustoiminnan .iä·r.iestämi-  varastetun tavaran kä:tkemi•seen tai murha.polt-
28760: ses.sä. Tämä yleinen edusta..iakokous valitkoon          toon tai a vunrantoon selhi.siin ,ri:koiks~'i,n, ta.i niidw
28761: Suomen maa,ta1louden keskusvaltuuskunmam maa-            yrityksiin eikä niitä, jotka: tuomion: saatuaan ovat
28762: talouden johtoa. varten, sekä määrätköön, mikä           ka:ranneet va.nlkileire:istä t~wi m nista rangaistuslai-
28763: to~mivaltuus on kuuluva sille, mi:kä pi~irijärjes­       toks:ista eikä niihin, jotka: ovat olleet johtarvissa
28764: tölle ja lkunnallisillt' neuvostoiUe paikaUisten neu-    asemissa lmpinaliik'keessä tai vaikutta va:lla ta-
28765: vostojä•rjes'töjen ohella. ja. arpuna.                   valla yllyttäneet kapinaa.n. Emme myöskään
28766:     Viidestoista sä:ämtö: Valtio on suhteessa vilje-     ka1tso suota.vaksi, että a:rmahdns ulcit.etta.isiin sel-
28767: lvsväestöön täanän väestön neuvostojärjestön väJli-      laisiin kuritushuoneranga:istukseen tuomittui'hin,
28768:  tyksellä. Valtion velvollisuutena on hanrkkia, vil-     jotka ensimäiseen päivään tammi!kuuta. 1911 ovat
28769: .ielysväiestön neuvostojäv.iestöl;le teknillisiä ohja-   yleisis:sä tuomioistuimissa tuomitut kuritushuo-
28770: usvoimia sekä maatalouskoneita ja. muita vä1inei-        neooeen tai jotka sanotun päivän jälkeen ovat
28771: tä, mitäi maatalouden edistys kai.paa.. V a.ltio sopii   kä:rsineet a.idmisemmin tuomittua kuritushuone-
28772: maanvil:ieliiwväest:ön neuvostojärjestön kanssa s·e-     ra.nigaåstust:a,. Ehdolliseen va!p.anteen1 päiäsisivät.
28773: kä maataloustuotteiden ~että vilijeliliäväes,tön han-    meidän ehdo'tu'ksemme muka1isesti näin oJ.len nt'
28774: l<ittavain tavvikkeiden hinnoista yn.nä niiden ta.r-     noin 590 va.ltiorikosoikeulksien tuomitsemaa 'hen-
28775: peen tyydynN:tmisestä eri paikkakunnilla."               kilöä, ,i.otka valtionhoitajan asettama. tutkijakunta
28776:     MilllUS'ta 'tuntuu, että jos tämä edes osa.puilleen  oli ehdottanut yhdes·sä. muitten tuomittujen kans-
28777: toteuteban, niin ei aina:kaam vasemmi,ston puo-          sa la:sketbviksi ehd·ona.laise'en: vapaluteen, mutta
28778: lelta kapinayrityksiä tehtäisi.                          joita •val'tion:hoitada ei kuitenkaan, valikka heidän
28779:                                                          ranga:is'tusaika.n.sa viime k<esälmun 19 päiV'äuä ar-
28780:     E:d. T h u n e:b e r g: Minä en ole ·p:vvtä.ny1      malhdus.Jrirjalla ly hennetti·in, silloin vielä 'katso-
28781: purheenvuoroa, sentä.hld.en, että minä täällä, samalla nut voiva,niSa 'P.ää:stää vankiloista. Mitä tans nii-
28782: tavaUa kuin moni edellinen .puhuja. mim1a ennen, hin :ka,piuallisiin tulee, '.iofika. alust>a alkaen tuo~
28783: koettaisin h~storiallisesti selittää .ia uudestaan ku- miJttiin lwrke.intaan kolmeksi vuoClrb.i vap::msran-
28784: vata kaiklkia. niitä lhilimuMi,tä:, jot:ka ka:pinan ai- gaistukseen ja. m'enettämä:än lmnsalaisluottamuk-
28785: kaTha: ova.t ta.pa:htunelet. Min'ä olen vakuutettu sensa. miiläräaja,ksi, mutta jotka kapinaa·n vä1Jem-
28786: siitä, että srtä mitä he näillä palopuheillaan ovat mim syylli·sinä heti las'kcttiin ehdonalaiseen va-
28787: koettaneet 1saada, toimeen, .sitä 'he näillä eivät saa- pauteen, olisi meidän mielestä.mmc nyt, kun yh-
28788: vuta. Minä tiedän, että !k.aikki, jota rakennetaan teiskunnalli:nen tila .io on muuttunut rauhallisem-
28789: vihan pohjalle, ei ole pysyväistä, se •ei bva.llR eikä maksi, am1etiava näiden kansalaisluottamus ta-
28790: toisella, iswrumaata: hyö.dytä. Minä lweta.n arvan kaisin, va.ildwkin e:hdollisesti, silmwllä:pitäen sitä
28791: lyhyesti ensiksi esittää niitä perusteita, joitten tosia,sia.a:, et1tä nämiv va1paalle ja.la.Ue lasketut sil-
28792: nojalla: minä olen kantani mä>ärännyt tässä loin vielä olivat •s·ielullisesti ja ruumiillisesti apä-
28793: a~iassa.                                                 normaalisessa. ti<la.ssa, kun heidät v.a.nkiloista las-
28794:     Vaikka II va.s.tala,wseen allekil'.ioitta,jat ovat kettiin ja että :he siitä ilmolimatta. vain suhteeHi-
28795: sitä mieltäJ, että valiokun.nMJ: va1mistettava·ksi lä- ses'ti harvoissa, trupauksissa. olivat va.pauttaan vää-
28796: hetettyä edusta.ja~n Huplin ja Tannerin tekemää rinkäyttäm.eet. Näin ollen emme näJer yhteiskunnan
28797: edusikunta·esitystä, jalka, sisältää ehdotuksen laiksi turvallisuuteen näihden heistä enää olevan sa.not-
28798: eräiid.en 'valtior:i:koksesta t\wmit.tujen. hen1kilöiden tavaa vaaraa. Bä:invastoin luwlemme, että he
28799: armaMamisesta., ei sellaåsenraan v·oid-a. hyväksyä, saatuaan jälleen lra.nsalaisluottamuksen su'h'tautu-
28800: emme .kuitenkaan s•aata: hyvä!ksyä valiokunnan vat yhteiskuntaan ja sen lailliseen j.ärj>estykseen
28801: f,J:tdotUista, jonka mukaan ei sanotusta, kwpinasta muitten ra.uhallisten lramal aisten tavoin. Halli-
28802: tuomituille täJllä kertaa, myönnettäisi mirrkään- tUiksellt> olisi mielest.äni jäte'ttävä oikeus aJlltaa
28803: laista awma1hdusta yli sen mitä heidän osalleen ai- i lähempi ehdotus lain soveltamiseksi. Ehdotan
28804: lta:isemmin anmettujen armalhånskii'.io.if'n perus- · ~entältdiE~n •että suuri valiokunta, lmn f'€ tätä asiaa
28805:                                                                                                              202
28806: 1598                                         Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28807: 
28808: 
28809: menee tarkwstamaan ja ehdotusta eclus!kunrmlle te-              ,;amme, ovat olleet tilaisuudessa harjoittamaa11
28810: kemään, otbtisi huomioon lakiehdotuksen s·ellaise-              kes!kuuclessamme jo,; minkin näköistä kiihoitusta,
28811: na kuin me sen toises·sa vastalauseessa olemme eh-              eivätkä .sitä suuremma,ssa määrä:ssru ole tehneet. Se
28812: dottaneet. -- Tl\ällä kesku~telun kuluessa. ocva t              -puhuu heielän 'Puolestaan. Ja ne harvat ri-
28813: päJäministeri samoin kuin ecl. Ma.ntere kannatta-               kokset, jotka. toclista1vat, että joukossa on sellaisia,
28814: n<eet. tätä vastala.usetta melkein ka·ikin puolin,              jotka väärin ovat kliyHäneet tätä val]mut.ta·, eivät
28815: mutta lisLlnneet siihen sdla.i:s•en toi yomuksen:, että         oikeuta meitä otaksumaan, että. he 'ka.ik'ki olisi-
28816: tässä koetet.twisiin selvittä.ä, mitb bt>nikilöt ovat           vat samanlaisia. :i\[inä tiedän kokemuksestani
28817: katsottavat kapina.n johtajik~i. Mielestäni mei-                kas,vat.nsalaHa, ,eftä sulkeminen ka:svaltuslaitok-
28818: dän la:-be',bcl.otnksemme ei kaipaa. :oellaista lisäsel-        seen on huonoin tapa pa1mntaa ilhmisiä. Tulokset
28819: viitystä, sillä joka. ta,pauhessa ne henkilöt, jo>tka.          ovat huonot. •Se on ;kaikis.sa tuollaisissa kasvatus-
28820: ova.t tuomi'tut sellaisista syishi, eivät tällä kertaa          laitoksissa. yhteinen vi:ka. Mutt.a s;e tapa, .inta ny-
28821: ole vapautettavat. Niiden .ioukos•sa voi olla sBllai-           kyään yleis,esti käytetään sellaisten palhama,inei&-
28822: sia, .iotka eivät ole tehneet itseänsä syypää,ksi sel-          ten ja1 ri'kollis·ten, ihmisten: parantamisessa, on se,
28823: laisiin rikol;siin. joista hi•ssä on ollut pu[letta.            dtä hei1tä lasketalan ehdoUisesti. ilman Kaiuin
28824: N·äillä on .oikeu;;; yksityistii, tietä haikea itselleen        lllJerikkiä heidän otsa:a1nsa pa:nematta, autamaHa
28825: tuomion •oilmisua: kol'keimman oih~uden ka·utta ja              heille e.vääksi .ionknnlaista matka:kir.iaa, joka to-
28826: presidentin kautta, sillä nämä ovat oikeutehit a.n-             di,sta·a, että :he ovat pieniä rikollis:ia tai suuria
28827: tamaan, heille armoa ,;iinä ta pa:u!ksessa, ett:ä l1e           pahantekijöitä, uus~lle ,seuduille, toisiin oloihin
28828: v.oi va>t toteen!Thäyttää', että 'hridiän tuomionsa pe-         ja. 1kumma: kyllä, tämä ,roihkea: telw ei ole pahenb-
28829: rustuu ilmeiseen er~hdykseen 'tai väärään ilmian-               nut niitä, joiden joukkoon he ovat joutull\eet, sillä
28830: toon. rräfl.Jlä Oll• ed. Österholm Saill'OUUt. että mei-        he ova:t melkein a'ina as:anneet erittäin hyvin säi-
28831: dän ehclotuksemme perustuu 'heikkouteen .ia j'on-               lyttää itseääru ja omaa mainetta:an. dtei tulisi tun~
28832: kunlaiseen kon:iunktuuripolit.ii.kkaan. Täimä ei                llletuksi mitä laiiia väkeä he ennen ovat olleet.
28833: kuiten!kaan ole niin, sillä silloin kun minii olin              He ova:t ashme<et toiselle tielle .ia1 saa.neet sen pa-
28834: IJakoit,e!ttu lakivailiokunruassa •kan1tmi selvästi lau-        ra:nn:uksen, jota. 11eidän 'ho~t.a.iansa ovat toivoneet.
28835: sumaan, siihen a:ikaa:n ei meidän ryhmä1mme ollut               Nämä o'v·at ne p·eTusteet, ne inlhimilliset a,atteet,
28836:  karn:taans•a määritellyt. eikä maalaisryhmakään,                jotka minuun ova,t vaikuttaneet sen:, että. nyt eh-
28837: j.otenlka puolueiden puol<elta. ei siis ollut tlissä asi-        dotan •että niille .rikc:ksista tuomituiUe, jnista yllii
28838: assa minkäänlais<ta painostusta harjoitettu. Minun               on rmairi,ittu, jotka nyt mei>dän ke.skuud'essamm-e
28839: kaJJJtaani mää:rätessli 1ovat olleet rvaikuttamaf'.sa ai-        elä:villt, :on annetta:va ka·ikki oikeudet, että ne va-
28840: valn, toiset näköko,h:dat. Minä tiedätn, että IIlto              paasti saisivat liikkua uusille seuduille, eivätkä
28841: elä:mme poikkeuksiellisissa, oloissa. Minä tiedän,               olisi pa1koitetut tämän pa1han1 mai1neensa painon
28842: että: se oikeutettu ja 'hyvin a:nsaittu tuomio, joka            alla olcma:aru ja jatkama:a.11 elämä·än:sä nirssä pii-
28843:  on tullut niiden o:oa!bi, jotka ovat ottaneet osaa              reissä:, joissa he ova,t niin •pahoiksi tunnetut. Tä-
28844: puna:lmpinaan, on j·o monessa suhteess•a purettu il-             mä toivo on minuun vaikuttanut ja. olen vakuu-
28845:  man että yhteiskunta on sen kautta tullut suurem-               tettu siitä, ettfi: meidrun yhteis]mntamme nyt jo
28846:  massa mä,ärä•ssä lhäiritybi. l\1hdän keskuuteem-                sietää .ia: kest&ä tämmöi.stä mrmettelytaprua. Se
28847:  me on la!skettu ruiin Ma.nncrheimin manifestin kuin             ei ole heikkouden merkki, vaan se on >luottamusta
28848:  muiden!kin aormahduski,rjairu 'kaut,ta koko joukko              tä.hän karusaan, ja sen terv'eisiin aineksiin.
28849:  rikollisi•a. Tifmä luku nousee kymmen~in tu1ha.n-                   ~äiällä vasemmiston puolelta. sanot>tiin, että tä-
28850: siin. Nyt nousee mieleEs>ä'ni aivai!l kä.vtä•nnöllinen           mä arma.hdvs, jota. minä toh,din ehdottaa, on vain
28851:  ky,s.ymys !käsiteltävä,ksi. :M-eidän yhteiskuntam-              .ionkinlainl8n tippa. Mutta, minä talhdon \huomaut-
28852:  m-e on ollut ·sairas, meidän täl:vt:v:v niin ·nopeasti          taa, eiltä tähän tiJJp.a.a.n mahtuu lähes 40,000 ih-
28853:  ja niin tehokkaasti kuin suinkin ma,htlollista koet-            mistä. Se ei s.iis enää ole mikään tip:pamairuen
28854:  ta.t~ tå'tä el~mistöä paTa.ntaa. 'Tiimä valtioriikok-           armahdus', vaan on s>envertainen lmi1ru minä luu-
28855:  siStta tuomittu iso kansa11.ioukko on osa me]dän                len, että tämä yhteiskuruta :kestää. Täällä on si-
28856: valtion ehmisMstä:mme, sitä: emme voi 1kieltää.                  tätpaitsi s.aruottu, että eikö sitä. ·voisi anta'a' enem-
28857:  Se 011 ollut sairas :ja. ehkä vielä nytkin sa:rra·s.taa         IIl'ä'll. Mutta minä: tiedä.n, että jos minä pa.ran-
28858:  jonkun •verran, mutta se, '!:"ttä me taihdommr 3en              ta.iana ta1hclon pa.rant•aa elimi'stöä, jo'hon on tullut
28859:  y'hdist.ää its:eemme, ei ole mikään heikkouden                  vieraita, ai1n~ita1. mY'I'kyllisiä a.i:ne[rsia, joita minä
28860:  merkki, va:a<n päinvastoin. Me luotamme yhteis-            1    katson vahing-ollisiksi elimistölle, niin se on lää-
28861:  kunta,amme ja. s'en, jos niin voin smwa, valkoi-                kälrin ensimäinen tehtävä, .ios mahdollista -panna
28862:  siin rnioo'ksiin .ia terv•eeseen työvä:keen. Me tie-            tiukka sid1e, ·sellainen että viera:art :huonot aineet
28863:  dä:mme, että nämä tuomitut !llenfkilöt. jotka jo ova•t          eiovät pä:ä>s€ yhdellä kerraUa1 myr:ky.tMmään eli-
28864:  asuneet. kokonaisen Y'lloden •meicl+in k:e;::kun.clel"-         mistöii. .Tos minä TJan-en tämäm: siteen liian tiu-
28865:                                                        Armahdus laki.                                                    159!1
28866: 
28867: 
28868:   kalle ja, pid·än S(m semmoi:sena liian ka,uan, niin             ta.asi; ::;i•.nä. näet että semmoisia ne ovat." 'l'äimä on
28869:  seuraus siitä on se, että se eroi:tettu osa elimistöä,           joukkotuomio ja. niitä minä -en hyväksy s·i<lloin
28870:  joka joutuu tuon siteen toiselle puolelle, kuolee, SB            kun toisen onni .ia kunnia OIJJ 'kysymyks-essä.
28871:  häviää, men>ee mitättömäksi, ja elimistö menettää                Minä muistan erään ta1pa1htuman omasta elämäls-
28872:  yhden ehkä tärkeän 'Osan it,sestääm<. Rohkea Jää-                tän:i. Istuin aiva,n lmpina.n alussa vankina eräässä
28873:   käri voisi silloin lahjoitba tämän hpteä·n osan                 Viipurin va,nrkilakopissa. odottamassa tuomiota.
28874:  ehkä terveenä takaisin. Minä talhdon lövsäHi s•i-                odottamassa ta:rkastusta. Ei sitä milloinkaan tul-
28875:  dettä ja antaa, aineita virrata siiihen b~'l"Veeseen            lut, en ol-e milloinkaan kuullut, minikä tä·hden mi-
28876:  elimistöön. Minii teen sen hyvin punnitsemaHa,                   nut oli va.ng:ittu en.kä sii'täkään, mikä minua. koh-
28877:  minikä verran minii tohdin ~iihen laslkt:a k·erral-              dannut tuomio lopuksi tuli. Mutta voi ymmär-
28878:  la.an. .Ja, s.Pnvuoksi minä annan sitä vähän ker-                tää, että minun aivoissani silloin liikkui monen-
28879:  rallaan siinä toivossa, että koko elimistö pysyy                laisia ajatuksia.. Minun täJ~rtyy m.Yöntä.ä, että ne
28880:  terveenä menettämä:ttäJ osa·.n, tarpeellisen os,an, eh-.         vahdit ja. hoitaja1t, jotka minrua siellä va111kina oli-
28881:  kä väJlttiimättlimän 'Osan omasta itsestään. Ed.                 vat :hoitamassa, tekivät teht.ä1v1insil 'erinomaisen
28882:  Hupli on san;o.nut ja. selittänyt, eikä minrulla ole             täsmällisellä ja. nwitt.e,.e,ttomalla ta.va.Ua. Mutb
28883:  syytä s•itä oUenkaan epäillä, että hän ai1winaan                yht-enä päivänä tuli ·vahti minun luokseni, auka<si
28884:  koetti kaikin' puolin ja voimin .e,stä'ä punaista ka-            oven silloin, kun mma odotin, että joku
28885:  pina:a. leimabta masta ilmi. Mutta jos ·hän teki                 omaisistanå. tulisi minua, kart:somaan, ja ilmoitti
28886: sen sillä lailla, kuin 1hän viimeisessä puheessma.n               minulle hy·vin totisella. naamalla, seuraavaa: ,Mi-
28887:  koetti pitää niiden puolta. j.oiden puoltaja.ksi hän            mm täytyy nyt to:htorille suoraan sanoa eräs hy-
28888:  on asettun1t1t. ni1in l1än teki pi•e.nen virheen,, nim.          vin ikävä uutinen". Minä tietysti odotin tuomio-
28889:  sen, €ttä hä111 f:nsiksi piti jonkunlai<sen palopu-'            tani, sillä sellaisia annettiin hyvin. jyrkkiä. ja. jul-
28890:  heen, j1oss,a, hän toi ja loi es·ille vi'haa ja eripurai-       mia,. Hän jatkoi sitten.: ,.Taa, asia. on niin, että
28891:  suutta, kanlsa.luoikkien väilille, syytti toisia r~kok­         nyt ei tohtori enää saa mennä kori•dooriin ollen-
28892:  sista kaikkein räikeimmällä ta.valla, ja. toisia hän            kaa!n; s-e 10 minuuttia kestavä kä!vely ~jota. ennen
28893: silitileli vaikka 'hän tunsi niittenkin pahoja:t.ekoja.          on sallittu ka1ksi kertaa päivässä, kun ei muita
28894:  Tämä on kasvatta~ia.n puolelta •suuri virhe ja joh-             ihmis.iä ollut käytä.viHä, s·e on nyt loppunut. Ei
28895:  dettavien silmissä se on anMoritc·etin menettämi-               a·nneta tuoda ruokaw kotoa.; omaisia,n.ne ette
28896:  nen. Meidän täytyy tunnustaa mikä pahaa. olll ja                saa: nälh'dä." Minä katsoin hä,neen V<älhän hämmä;--
28897:  meidän ei 'lliidä hwda. toisen ihmisen sieluun sel-             tynl€!enä. Hän lisäsi: ,Jaa., porva.rit ovart Pietisen
28898:  laisia kuvia, jotka mahdollisesti toisen kerra:n,               rak.e,nrnu ksesta. ampuneet työväkeä,. ja siinä se nyt
28899:                                                                            1
28900: 
28901: 
28902: 
28903:  siitä huolimatta että me lop€ta.m:me puheen kau-                on, sell::uisia ne ovat!" Minä katsoin tuimasti hii-
28904:  niilla laus.e,illa ja sanomme esimerkiksi että me               neen, hän ka,tsoi vankilan likaseen ]a,ttiaan, meni
28905: Bittell'kin vastustamme kai'kkia bolS:hevistisia pyr-            pois ja puDputti itsekseen: ,sille mi•nä en ma·hda
28906:  kimyksiä;, leimaihtavat esiin tavalla .ia tilaisuuk-            mitään,". Mi,nun aivoi'hillli jäi a,ia:tus, kun vaniki-
28907: sissa. jossa. me niitä emme toi'vo saada, mä'hdä. Se             kopin ra.skas ovi oli 'm'ennyt kiinni: ,.Toukkosiel u
28908:  mitä 'me sillä ta voin istutamme toisten aivoi hin,    1        ja. joukk,otunmio!" J.a minä vannoin itselleni: jos
28909: se e'i samalla kertaa haihdu, kun me lausumme                    ~in·ä eloon jään, niissä tilaisuuksissa<, joi·:<'sa, jouk-
28910:  kauniin välilaus.em; se pysyy 'siellä ja toisen ker-            kötuomi·oitll; an.n,etaan toisen la.n:gdtamiseeu,
28911:  ran: se voi tulla esille seUa,isessa: kummaHises,sa             niissä en minä tule olemaan ·vaiti, vaa:n tullen
28912:  muodossa jru sellaist~m a,jatns•ten seurassa .ia sel-           panemaan .i:n'k1i,n vastalauseen.
28913:  laisessa tilaisuud·essa •ja niin vahingollisella,
28914: eitemme 1 0ll~mkaa'n ole voimet sitä. e~deltäkäsin aT-              Ed. P e ;h k o n e n,: 'rästä asia·s ta. on silks i pa.l-
28915:  vata•, mitenkä kovasti me olimme myrkyttäneet                   .ion puhuttu, etten tahdo· kuluttaa ed:ns.lmnna.n
28916: sitä ihmis€nl siduelämää, .ioll'e me noin vain ker-              aikaa. Ainoastaa1n teen pienen 1huornautuksen.
28917:  roimme jostakin. Me sytytämme sillä tavoin                      Ihm.e,ttelen •vain sitä keskusta.n menette.lyä, milhi
28918:  vihaa. Loppujen lopulta erä's lause, jO'ka, on mi-              tatvalla se on lakivaliokunna'Ssa suhta.uh.mut näin
28919:  nuun hyvin kipeäs'ti koskenut. Siitä tahdon sa-                 tärkeään kysymyks.e,en., kuin tämä amnestiakysy-
28920: ·noa jonkun sanan omasta; .kokemuksestan.i. >'Se on              mys on. 1Sillä nä:mä vaatimukset, ·mitä va:sem-
28921: ni'mittä.i'll' se, .e,ttäJ jos joku rikos taipahtuu, eten-       misto on aseJtta:nut, ne ovat kerra.ssaan inhimilli-
28922:  kin j.os. se ta:p'a,htuu nykyisissä oloissa .. jos si.iniä      set .ia o·i'keudenmukaiset. Tällä tava!lla:ko paran-
28923: on mukana ,s.e,llaisia.lhen:kilöi'tä., joista nyt ·O'lll puhe,   netaan niitä Imnsalaissodan haavoja, joi:s'ta .ios!kus
28924:  niin silloin ni<iden puolelta,, aivan hyvien ihmis-             porvaTilliseltakin taholta, huomautetaan. että
28925:  ten puolel'b., jotka puhuvat va:kaumnksesta ja, sen             viivyt.etään täitä nä<in t~Lr.keää asiaa? Minä voin
28926: nojalla, sanotal).llli ja: näytetäJän sormella, että             vakuuttaa, että suurill< os•a, jotka, vanJcileireissä
28927: .:iiiinä ~inä nvf näet; etkö vieläkään muuta kan-                ovat YielH tän1ikin päivänä, ovat mitä klmnolli-
28928:  1600                                         Maanantaina 1 p. joulukuuta.
28929: 
28930: 
28931: . ~inJa, Yakeä, joista ei ol~ yht~iskunnallc vaaraa,              Amnest iwkysymykse,;~ä tulen olemaan lakiva-
28932:    vaikka ne sieltä va:pautetaa:n, joten. ne on päästet-       liokunnan mietinnön neljännen vastalauseen 'kan-
28933:    tävä sie-ltii hyödylliseen työhön. Suurin syy               nalla.
28934:   :heilla tiety1sti on, että he omaavat sosiaailiJd,emo-
28935:    kraattisen katsantoka:nnan. Siin1äpä sitä syyM                   Ed. L u m i o: Tää.llä on· useampi kaiketi, kun
28936:    nykyisien vaHassaolija,in mieJ:es,tä on:kim Heistä           on lukenut tännän lakivalio'kunna,n mietinnön,
28937:    11.~eampi istuu siellä persoona- .ia puoluevihoista,         tietysti !hämmi1stynyt sitä lopputulosta, mihinkä
28938:    e,,i:kuntien ja vaikutusvaltaisten 'hen~blöitten })ai-       laki Yaliolnmta tulf.•e siinli niiden• perustelujen jäl-
28939:    nostu'ksesta. Minuakin esikunnan lisä,ksi :pain,osti         keen, jotka ovat siellä alussa.. .SaiiDoin myös täy-
28940:    yJa.i:kkakurunan kirkkoherra Ihalainen, siis sielun-         tyy mi,nun sanoa, että minä meLkein ty.rmistyin
28941:    paimf'n, va,l~hteli kaikk1ea olematonta. niin ras-           s~itä l01pputuloksesta siihen nä'hlden, miltä aHm
28942:    kaasti, että minut jo kerran vietiin tapettavahi             l1äytti. Luettuani hi.män. laki vaEokunnan mietin-
28943:   Elisen,vaamn a:semalle, josta ihmeen kautta kuln-             nön n :o 16 eduskuntaesityksen johdosta,, joka si-
28944:    minikin p,elastuin. Sain istua 5 kuukautta mitä              sältää e'hd:otu'ksen laiksi valtiorikosoikeuksien
28945:   1mrjimmassa varukilei ri.s:oä. ,J o:o ei paik'ka.kunta.m-     tuomits.emien mngaistusten arma:htamises,ta, niin
28946:    me esikunta olisi muuttunut niin kukatiesi i,s-              minä suoraan sanoen ihmettelin sitä lopputulosta,
28947:   tnisin siellä vieläkin tai olisin jossal\in sorakuo-          johonka valiokunta oli tullut. Minä ;en uskonut
28948:    passa.. Nyt olen kuitenkin sopinut pol'vari~m                nii·tä puhei:tal, joita useat toverei:sta, jotka, olivat
28949:   kanssa tänne sa!IDaan saliin työskentelemään.                 siellä valiokunnassa, olivat jutelleet tämän va~io­
28950:       En. voi olla 'lmomauttamatta herra :pääministe-           kunnan jäisen,ten taantumukseLlise;;ta mielialasta,
28951:    rin lausullitoon, että maassamme ei ole vielä tur-           mutta tämä lopputulos tästä asia1sta, se poisti
28952:   vallisuus taattu. Jos ei kermn porvariluokka,                 epäilyks-en .
28953:   .iuka on kiireestä 'kan,ta:päähän saakka varustettu               Oten samomalehdistä .ia eduskunnan 'J)öytäkir--
28954:   aseilla, jos se t:i kyken~ tasavallan sotajoukkojen           j.oista, tutustunut t.ämä,n. eduslmntaesityksen n:o
28955:   avulla ~pitämään. kuria, jos läihes 4,000 valllkia            4-9 allmva.ihei:siin. Asia,stalhan on jo aikaisemmin,
28956:    päästetään va1paaksi. niin aseet j·outa,vat silloin          m. m. 30 'J)äiväm:ä toukokuuta, täällä tämäJU ·sa,-
28957:   toisille miehille . .Jos luulette. että kun niitä vielä       man huoneen seinien sisä.Uä keskusteltu. Silloin
28958:   .ioku vuosi si·eUä va:n1kileiri>'sä kiu~ai:aan, niin liyl-    on keskust-Edun aiheena ollut anomusehdotus ru:o
28959:   Iäkai 11iilrtä sitten sisu menee kaulalle, siinä por-         50 ja. la'kivaliokunnan mietintö n:o 4, .ios:sa silloi-
28960:   varit erehtyvät. Minä olen ollut kuulemassa, kun              ruen lwkivaliokunta. antaa ymmärtää sen ti~edossa
28961:   eräs vanikileirin tirehtööri piti vuhetta meille              olevan, että :haUi<tus suunnittelee va,Jtiorikosoi-
28962:   varugeille kerran, kun oli hyvä:llä tuulella, hän             keuksi-en 'Päätösten uudelleen tarkastetta!Va,ksi
28963:   lausui, :että teistä tehdää:n kunnollisia uuden vali-         ottamista. Ja kun asia valiol~mman mielestä on
28964:   koisen Suomen kans,alaisia. E.n, malttanut olla               melkein kuin puolikypsä, silloin kun hallitus
28965:   huomauttamatta, huomautin, että tällä,kö keinoin              summittclee, niin ehdotti s~Uoi.n:en lakivaliokunta
28966:   herrat ta1htnvat tehdä uuden Suomen kunruo:Ui-                a,uomusEihdotukS13ni 'hylk:ä11mistä. Sa,nottu vatlio-
28967:   ~i a kansa] aisia, että ensin entinen liiha ja, veri          kunuan. mietintö herätti jo silloin useiden kes-
28968:   otetaan pois, että me tulemme siihen uuteen •val-            kustapuolueisiin lu'keutune~den edustaja.in 'kes-
28969:   koi~aen Suomeen, .pakloodan kautta. vaikkei niifk             kuudessa kiusallista huomiota ja ikii vää mieltä
28970:   kaikille riittänyt p:1iklootau~man.          Minustakin      päättäen silloin asiassa arunetiujen lausanto.iE'll' sä-
28971:  tuli Jlaljon toimelia.ampi sosialidemo'kraatti kuin            vystä. Minä ·viittaan va.a·n esim. ed. Pitkäsen
28972:   e1men olirukaan ja jos olisin ollut tähä.n asti, niin        lausuntoon, .iossa hän 'Va·li,ttaa tulosta., johon laki-
28973:   olis·i tullut bolsheviki ja bolsiheviki olisi tullut,        valiokunta o.Ji tullut asiassa, ja ehdottaa. että
28974:  jos ei minulla ~olisi ollut joku 10,000 marklma,              edus:kunta päättäisi palauttaa mietin.nön, ta1misin
28975:  j(,tka kotoa. salaa sain:, ja. hyväit sa.puskat, mutta        lakiva!liolmntaa·n. No niiru, asia, kuitenkin sinä
28976:  kun sa.i·n hyvin siellä syödä, niin olen sosiaali-            kertaa kehittyi siihen, että hallitus antoi siUoin
28977:   d(~mokraatti vielä tänäikin päi'Vänä.. Ei siel1ii,           .ionkunlaisen a.rmah:du ksen, jossa osa va.pautui,
28978:   nii,nkuin sanoin, jo, mene sisu kaula1lle, nii111kuin        mutta kuit:e.nkaan. ei asia: ollut sillä Loppu ja, 'eidel-
28979:  el'äts pikkupoika·kin, jon1ka isä vangitti-in, sanoi,         leen jäi vielä snut'8t joukot van!kilaa11. Sitten
28980:  dtä. sisua s·e va.an kasvattaa. Ei sillä keinoin              keskiviikkona. 23 pä:ivänä heinä:kuuta on a,sia
28981:  tehdä va1koisen Suomen kansalaisia. .Siinä pety-              uudes,taan esillä. jolloin se lähetetäå:n uudel-
28982:  tä:än. Siellä ,lmsvaa porvari\;;;toHe paljon voimak-          leen: lakivaliolnmtaarr.•Ta, nyt on meillä sen työn
28983:  lwampi vastustaja ja ka1svaa f'osialisteille 11al.ion         tulos tämä valiokuntamietintö. '·Terveen järjen
28984:  etevämrpiä agitaattoreit.a. Ne tulevat näkemään               mukaan olisimme ooottan:eet, että lakivjl,liokun-
28985:  .iustii.n siellä nf' luoklw.rajait, minkälaiset ovalt         na,n mietintö ;myt \io ,viittaileisi, että knska yhteis-
28986:  pmvari!"ton .ia työ•väestön välit.                            kunnan· t>dlm mu kai,sta olisi, että ennen' sattuneita
28987:                                                   Armahduslaki.                                                   1601
28988: 
28989: 
28990: erehdyksiä kor.ia~ltaisiin .ia r~kkomuksia sovitel- rnista rodusta, luonnottomasta suvusta, heimosta,
28991:  taisii<n ja siten koebet:ta,i,siin 'Päästä: taikaisin sovin- jo.ka. raateli>e ruumi,;tan,;;a., siten v.:rensä kuiviin
28992: toon, ra.uhaUlisiin oloLhin ja terveeseen yhteiskun- .iuoksutta.en, joka .syö o:mat poikasensa, jos ei va-
28993: taan, kaikkien heikko.,ienkin oikeuksia suojUJa,vaan . ralla pidetä, siten muistll!Uaen eläinUi, siten mah-
28994: järjestykseen, niin pitäi•si valiokunnaJl sen mukaan ! dottoma.ksi tehden oman tulevaisuutensa edel-
28995: pitää luonnollis~na csitti~ä eduskunnalle, €ttä se i lyty-kset.              .Tatkammelw elämäämme enti:oeen
28996:  hyväiksyisi 'kyseessäol:evan edusku ntae.sityksen, suuntaan? Annammt>ko yhä virikkeitä ty:y1tymät-
28997: tämän joka tä,ssä on, Huplin ja Tannerin esityk- tömyyden ku!loon? Olemme voimakkaita vastu8-
28998: sen. Mutta aivan to-isenlainen an va<liokunnan tamaan koko :ma·ailmaa. mielestämme, emmekä
28999: mietintö. Ei siinä puhuta. Thyt edes lmllitu'ksen kuitenkaa.n kykene va·stustamaan ep.äinih·imiUisiii
29000:  suunnitteluista., enempä:ä .kuin muis.takaan. Yk- aineksia yhteiskuntnassa keskuudessamme. H.::
29001: --sinkertais-esti vain· kunnioitta:en< ehdntetaan, että vyöryvät eteentp.äin ,kaikki allensa baut·aavan la-
29002: eduskunta ·hylkäisi ,kyseessäolevan eclushmtaesi- viinin tavoin, kulettaen meidät mukanaan poh-
29003:  tyksen. Olen toivnnut .ia uskon, että järki ja jattorniin syvyyksiin. Miten .pelastumme ka.n:sn-
29004: humanismi joskus pääsevät oikeuksiinsa. kansani na? Eiköhän .io olisi aika <lop-ettaa tämä mielet-
29005: keskuudessa, €itä ka•nL'lalleni ominaiset kateus ja tömyys. Yhteiskunta ·pitää v·amgittuna. nsa.n• par-
29006:  erimuraisuus tapausten 1pyörteessä olisivat hioutu- hainta ainestansa, ei 1päii:vän ta.i viikon, vaan kuu-
29007:  neet ja kadottailmet edes osaksi kulmikkaisuuttaan kausia, vuosia, vain sentäihden, ·että jotkut näi~tä
29008: tälmän kovan kohtalon kourissa, .ioss·a on ·eletty. onnettomista o1ivat. kuvitelle-et, että. yh'teisku11ilmn
29009: Olen toiYonut, että: kansaani häJJäisevä inhimiHi- yMein:en etu olisi asetetta.va yksityi:sedun. edf}lle.
29010: syyden JaJ;:ien julk€a• ]wlkeminen vihdoinlkin tau- .Ja se oli kuoleman synti porvarien .Tuucla-merld;:i-
29011: koa<isi. Mutta tämä mietintö perustduineen ja en mukaan. Sen synnin soviitus on a:"karruttanut ·
29012: ponsinoon puhuu puolesta:mn täysin sehää kieltä. sosialistien ia porvari~Cn aivoja jo lälhes ka1rsi vuot-
29013: Ka.ikkiin ilmansmmtii111 kuuluu kuiske.. että tätä ta ja, yhä askarruttaa, vai:kka uhrilampaita. syyt-
29014: kaooaa tpainostaa' Kaiuin kirous yhä edelleen. Hei- tömiäkin, on uhrattu sadottain:, tuihansittain. ,Jo-
29015: kentymättömäm>ä. taakkana lepää. se tämän 1mn- kainen !tied.äJmme, että. sen mn:gaiJStuksen painon
29016: sa,n hartioilila ra'tl'Cbn raskaana, maaium pa.inaen, aUa, jonka tämä yhteiskunta nyt on kohdrstanut
29017:  rousoe:t~taen toiveet sen nousemisesta sivistyskan-          näitä, sanokaam me erheenahisia jäsenriäärru vas-
29018:                                                                                 1
29019: 
29020: 
29021:  soj{'n. joukkåon. Ky,;ymme, ei1"ö se ·verivelka, taan, vaikertaa suuri joukko kokonaa1n viattomia,
29022: joka vel.iess-odasta ai,heutui, tule jo sata:kertaisesti joilla ei ole pienintäl.:ään osaHisuutta tehfuyihin
29023:  ma:ksetwksi? , ,Silmät si lmäs·täJ ja: hammas h.am paas- rikoksiin. Ainoana syntinän:sä, on se, ettli ovat
29024:  ta" pid•ettiin Itämaiden ,rbarbaa.rien" la.kilausee- työtäteiJ;:evään, säätyyn .kuuluvista vanhemmi~ht
29025: na, oikeu~normina, jota ku'lttuurikansat pitivät syntyneet.
29026:  varsinkin: kristikantsoiHe sopimattnma.na.. ,Ta ven-            01-ettek·o sattumalta tavam1,eet näitä kuihtuuei-
29027: detta, ,verikosto", -elää Europassa ainoastaan Vä- ta äitejä, vaimoja .ia heidän lrupsiansa, ky.Iissä ja
29028: limerenmaid~Cn a.lhaisimmalla sivistysasteella ole-           esika:u,pungeis·sa, OJ"lpokodeissa. .ia vielä kurjemmif'-
29029: vien kansojen keskuudessa. Entäls Suomessa? m asunnoissa? Oletteko kuu11eet heidän toivo-
29030: Tä;ä:llä tämä edellätkä;vi.täkamiSa ei tyytynyt vä- tonta valitustaan maakylissä ja. kaupun,g'eissa?
29031: hiin. Se on• kai·kissa peri111pohja.inen. Kansalais- Rukoillen he kohotta:va:t taas kätensä lainsäätäljän
29032:  sodan alkUJ.pnolella,. ~ioll olin jumaloitu sotapäällikkö puol-een anoen a.rma:hdus.ta., .a.nteeksiatUJtoa. Koh-
29033: julisti, :kuten kerrottiin, että jokaises-ta ammutus- da.nneva:tko he täällä vi'eläJkin sa.man muumion,
29034: ta valkoisesta surmataan 10 punaista, emme me lakikir,iaansa. tui.iotta/van sfin:ksin, kun he sydäntä
29035:  sitä uskoneet todeks,i. Ka.uhistuimme niin kevyt- vihlovalla ää:nelläi valittava,b om\iensa, surmaa. Suo-
29036:  mielistä elävän elälffi'ä'n hihlausta rardmman ill!to- men ·ka,nsan edustajat! 'Tehkäammf} nyt v~hdoin­
29037: himon aHta.rille, minkä ilhmiskunta tunte-e. Mut- kin loppu tästä maamme historian traagillis:iom-
29038:  ta yhä syvemmä:Ue .ia syvemmälle nli meidän pak- masta. murhenä.ytelmästiil, jossa suuri osa rikolli-
29039:  ko painua. Olemme nälhneet uhkaukset toteute- Bia, vehe.ssotaan syyllisiä, mielinmliiärin kynii ja
29040: tuiksi koron kan;ssa e~kä sentäJä,n vidäiJ;:ään ole hesorgaa yhteiskuntaa .ia va.rsinkin sen iheikointa
29041: tyydytetty ka1nsa1lisen Molnkiill!Dle Vf}rijaoo. ,Ja osaa. sa:maan a.ikaa.n kun ne, jotka ovat ·elämfunsä
29042:  vaikka äitien, sisarien, <va.imojeru, leskien1 .ia orpo- työn uhrannr;et kansan ;herä:ttämiseen ja no.stami-
29043: jen kyyneleistä voisi muodostua: puroja., jopa vir- S'een aineelliseen ja. henkiseen hyrviuvointiin. ovat
29044:  t,oja, j<oo ne yht-een knot,t.aisiin, niin ei vieHtkään .ioko sa-aneet ennenaikaisen useinkin väki val tai-
29045: tämä tulevaisuude.r1 Suur-ISuomi vapauttava-a sa- sen kuoleman tai viruvat vankiloissa eli taiste-
29046:  naa; mäille larpsil}:molillf}en lausu. Täyltyykö mei- levat epätoivoista :ia epäisuhtaistba taistelua näl-
29047: dämJ vajota syvemmälle, yh:ä syvemmä!Ue, kysy- kää, vilua, ja kn:r.iuutta va.staa:n .pariasluokka,na
29048: tään? Kaikilta iTma.niSUUll!Thilta. saapuu sanomia, Yailla oikeuksia 1ja ihmisarvoa..
29049: .iniss-a vieraat heimot. kertoilevat toisilleen abnor-           •Jos myönnämme. että: oikeu{len kultavaaka
29050: 1602                                       Maanantaina 1 p. joulukuuta.
29051: 
29052: 
29053:   v.~elä:kin epäta•saisesti toimii, rikoksellisia kälsitel-    elillitarvetilante-en joihdosta ja vaikutuksesta., vaan
29054:   lään aivaiL eri twva·l'la, viittaan vain esim. Tam-          koettiva:t useimma:t •parlraans.a mukaa,n a.sema.a. pe-
29055:   peveella käsi:teltyyiL Soivio & Moila.sen juttuun,           lastaa yihteiseksi hyväksi toimien. Tunnen kym-
29056:   Hel•singissä Palm{min juttuun j. n. ·e. ovwtko niis-         menittäiii näitä miehiä ja uska.Uan, vakuuttaa,, että
29057:  sä anmetut tuomiot sopusulhtais:iJa niiden tuomi-             he ohvat epäittsekkäill!tä ja. hiotetta vinta ainesta
29058:   oiden kanssa, joita. on annettu 1punakaartilaisille          seurapiirissä ja työmailla~, usea1t vanlho~a~ työtove-
29059:   ja t.yöläisiHe ka.pina1n jälestä? Käsi .sydämelle ja         reita. Ja. heitä syytetään kapinan rva1mistajiksi.
29060:   meidäin täytyy tunnustaa, ettei miesmuistiin ole             Se on t:öTkeä valhe useaan nähden. Mainitsen
29061:   seHaiseUa kevytmielis•yydellä maassamme käsi-                yhden esimerkin, toveri Vudlteen. Kaks·i viik•koa
29062:   telty la,keja kuin viime;kuluneina. aikoina, noina           vielä kapinan puhkeamisen .iälkeren oli hän vas-
29063:   mieleUömäln :hävityksen kaameina päivinä. :1\far-            tusltuska•nnalla, suoraan sanoen että s.el'laiseen
29064:   raskuun 13 J)äivän Relsinlgill! Satuomissa joukko            ryhty:inimen ·oli onnettomin erehdys, mitä työvä-
29065:  asianiharras/tajia. eri puol ueist·a ehdotti joulukuun        estö v·oi tehdä. Näiden va.nkien va]Jauttaminen
29066:  4 ]Jäiväiä. julhlapäiväksi. Se muutettiin sittemmin           ja o~keuksiinsa. saattaminen on ensimäinren :perus-
29067:   6 päiväksi. Historiallinen merkbpäiiva muå.s-                ehto, jonka toteulttaminen jo olisi perusmuurin
29068:  toksi siitä, että mainittuna päiväruä on kaksi vuo~­          la:skemista ~iihen siltaan, joka on mk•ennettava
29069:  ta kulunut siitä, k•un: eduskunta julistautui kor-            sen a\Illimottavan 'kuilun yli, jonka näimä 'historian
29070:  keimma.n va'l<lan iha.Uijaksi ja siten otti kohtalon          onnettomat vuodiet ovat repin:eet ·eri yhteiskunta-
29071:  omiin käsiinsä. Kirjoitu!ksessa erikoises,ti kehoi-          luokkien ,vä1ille maa,ssamme. Se .olisi ensi askel
29072:  tet;aan liputtaruaan yleisesti, jotta juhla ju'hla.Ue        sovintoon. .ia siinä .io olisi .iufh:lille po:hda.a. Am-
29073:   tuntuisi kaikkien mielestä, •s•ano,taan:. :Suomen            nestia sellai~·ena kuin se esiintyy neljännessä va•s-
29074:  lippu nostetta,koon joulukuun: 4 päivänä joka tan-           talauseessa. E.n. tiedä vielä, minkä ratkaisun asia
29075:  1won. Suomen värit 1hulmut'koon j.oka ta;los•sa,              saa,, mutta jos oikeistossa on sa ma mieliala ylei-
29076:                                                                                                   1
29077: 
29078: 
29079:  suuressa ja. ]Jienessä. Voimmeko me .Suomen                  senä kuin heidän asiassa esiintynreilläJ puhujiHaa:n,
29080:  kans•a kokonaisena yhtyä tä,hä,n kehoitukseen .ia             niin tullee lak~valliokunnan mietintö ih,yvä.ksytyk-
29081:  voimmeko ryhtyä juhlimaan. Epäilen, - niin                   si, mikäli se 'heistä riippuu.
29082:  kwameita kuvia. on vierinvt silmiemme editse näi-                'Toivoni onkin sentälhden, että keskusta huoli-
29083:  nä ·kahteim. •vuotena.. Vierasheimoisten silmillä            matta. siitä, että herra Pää,ministeri tuntui mie-
29084:  ka.tsottuna ·ova1t ne ta:pa.htumat oHeet tyypillinen         lestäni ita.ra'~ta: amnestian suhteen -=- tääLlä joku
29085:  näyte meid>än kypsymättömyydesltämme itsenäi-                mainitsi, että keskusta on sa:anut perin:nön edelli-
29086:  ;.;een valtiolliseen elämääJn, jonka he usei,n, ovat         seltä hallitukselta ja. minä siitä pääministerin pu-
29087:  lausuneetkin. vaikka meidän itsemielestämme                  heesta päättäJen 'tulin siihen käsitykseen:, että ny-
29088:  kaikki on \hyvin. ,,E,veqrthimg is alfl rr-ight" vas-        kyinen haHitus va,rtioi edelleen pe>rintönä nälitä
29089: tailtiin täältä ulkovaltd.ien •johtaville piireille, 'kun     suuria vank1kasarme.ia - , toivon siis, että kes-
29090:  hei(lä.n ha1htusten•sa ta:holta, lt~edusteltiin, kuuluu-     lms·ta asettuu laa:.i·emman a,mnes·tia.n kannalle,
29091: ko Suomi länsimaiseen krulttuurin, joka sekään                varsinkin ikun jo on edeHi:sissa :a!I'mahduks,:issa
29092: liivumennen sa<noen ei ole kovin kork·ea1'la ta.solla         kokemusta, että vain ha·rvoissa tapauksissa
29093: ollut viime vuosina ihmiselli.syyden, miUa-astei-             muut kuin ennen ran:ga.istut ovat ,käyttäneet vää-
29094: 'koHa arvosteltuna. vaiko Idän barbaarien vaiku-              rin: va;pautta:an ja joutuneet uudestaan järjestys-
29095: tuspiiriin? Ehkä j~1hlimme, jos .näyttää ole'van .toi-        vallan kanssa tekemisiin.
29096: veita siitä, että kansamme alka,isi parantua vih-                 Arvoisat •ed•ustw.iat! Historian ki11joittaja tulee
29097: doinkin ·p·enikkataudistansa, punaisen velasta ja             kerran .iMkimaailmalle kertomaan tekomme ja ar-
29098: ymmärtäisi, että väri .se vaan on. Olisihan iha-              vostelema•an nii·den syyt ja. va:s'tasyyt. Toi:mi-
29099: naa ·edes yhdeksi päiväksi vw.puutua ol·evislta olois-        kaamme niin, jotta ei ·tä'äJllä näJkvisi vain taval-
29100: ta, joka.pä:rväi·syydenl kahleista, ja ·hetkeksi irroit-      lisia edistys- :ia vallan:kumowsk·~mmon vallassa
29101: tautua, kansaamme häipä·ise>väsltä eripuraisuuden             väriseviä kä,äpiösieluja, vaan että teot näyttäisi-
29102: ver.kosta, joka turmelee ilomme ja ehkäisee toi-              vät tälälläi 1öYJtyneen joukko, murroskauden elä-
29103: mimtaamme, mutta siihen va.a.ditaan eräiltä edelly-           mäåi ja yvös:päin pyrkivää ihmislasta :vmmärtäviä
29104: tyksiä. Va:pa1a.n Suomen tasavalla•ssa oei saa löy-           Su omen kansalaisia.
29105:                                                                 1
29106: 
29107: 
29108: tyä. lähes 60.,000 ,ka.ruS>a.laisoikeuksia. vaH:Ja. olevaa
29109: paa.ria.slkastia eikä: liki 4,000 poliittista, va·nkia,         Ed. .J. I.~ in n a ei ole sampuvilla.
29110: joiden ainna ·rikos on ollut se, entä he eivät ole
29111: voinee\t estää kansa1n nousua., joka puhkesi myrs-              Ed. I.1 ei no ne n: Minä luovun.
29112: kyru tavoin,, lyhytnaköist·en politiiklmjen taita-              J;Jd. S i r o l a ei ole saapuvilla.
29113: mattomuruden, kaikenka•rvaisten l{einottelijain
29114: häikäilemättömyyden ja onnettoman epäedullisen                  Ed. Leino: Luovun.
29115:                                                      Armahduslaki.                                                    1603
29116: 
29117: 
29118:   Ed. H e ll e ei ole saa:puvil'la.                            luvuilla. sitä laumaa. Minä .vielä huomautan·, -että
29119:                                                                 muhallim:m ta:lon:poika., jonika kotirauhaa on niin
29120:   Ed. E l f v i n g ei ole saapuvilla.                          paljon rikottu, ei ole nii11 koston1haluinen kuin n:e,
29121:                                                                joiden puolesta. tääNä nyt a1rmoa anotaan. M·ultta
29122:      Ed. T a. 1>: k u l a : Minä en pyytänyt 1J uheen-         sillä on oikeus saada takuut siitä, että se saa.pi
29123: vuoroa liioin itse asian vuoksi, sillä minä sa-                tehdä työtänsä rauihassa. ja. saa:da työnsä tulokset
29124: moinkuin: muutkin ry!hmlii.toverini ,tunlteva.t tä-            nawttia rauhassa, jota ka!pinantekijät. ovat monta
29125: män asian jo pUihuma,tta.krn niistä puheenvuo-                  kertaa hä1irinn•eet ja estän-eet.
29126: mista, mitä oi'keiston ja vasemmiston, puolesta on                 Wämä ei ole liian suuri vaatimus. Mutta niin
29127: t.itmäin asian yhteydessä sanottu. Ne ovat olleet               ka,uan kuin vasemmisto toiseUa, kädellä hylkää
29128: kyllin riittäviä v:alaisemaan sitä. Samalla kun                 kommunis:mia ja. toisella kädellä tarjoaa sille
29129: minä ·huomautan, että minä en puhu 'l'Yhmäni ni-                kä!tta. ·ei voida ainakaa:n kes'kusta,ssa. mennä! niin
29130: mcs:sä, vaan a:inoastaan yksityri~enä 'edustajana,              pitkäille knim vasemmist1o ta.h1too ja. kuin myös
29131: niin minä :pyydän vrukaNa:sti torjua ne eräät syy-             'eräät edustw.ia t lakivaliokunnassa vastalausees-
29132: tökset, joita va,semmiston ta.ho<lt8J ]lman mitään              saan ·ehdotta.vat. Minä siis omasta puolestani en
29133: erot.usta, porva.rin ·.ia porvarin välillä on aina ja           vors1 mennä 'Palioa:kaan la.a.iemman armahduksen
29134: alina vrskelty. Se syytös on se, että kun ka-pina.n            taakse kuin mitä lakivaliokunta on ehdottanut.
29135: jälkeen on tääillä t:a:pa-htunut. n. s. valkoista ter-
29136: roria•, niin mina ta.lonpoikaisedusta.iana torjuu                   Ed. P r o c o p e: Slhsom medlem av stora ut-
29137: sen, että •ta•lon-poja:t ·Ov,at olleet tässä terrorissa, mu-   skottet ocih då den u~:p'bttning, som .ia:g före-
29138:  kana.      T'a,lonpoäa't eivät ole lähteneet kaptinaa         träder, har framträtt uti la:gu.tskot.tets. betän-
29139: kukistamaan t•errorin vuoks[, vaan ra:nhllin .ia .iär-         kande, bo~d:e ja,g e~entlig:en, en:lig:t pa.rlamenlta-
29140:  jesty;ksen :palauttamiseksi maahan, joka siltä ja             ri:sk kuty:m i denna ka:mmare, icke yttra mig i
29141: koko maalta oli mitä suurimmassa. määJrässä riis-              kväll. Att jag ]i!kväil gör ctet, beror på en direkt
29142:  tetty. Se että kapina:n jälkeen on bpahtunut                  uppford:ran av ri'ks.d:agsman Seihauman.
29143:  terroria, lankee kokoua.an oikei:ston 'kontolle, ja                I sitt andra.gande yttra.d:e denrve, att i d:en
29144:  oikeisto sa,a. siitä my.öskin va.stata. sellaisena. min-      grlllj}p, som kat1egoriserats såsom ledare, skulle
29145:  käläisenä se on s~:m to:imeen:pa·runut.                       finnas särskilda :personer, vilka i s.iälva verket
29146:      1Sama1la. kuru minulla, on puheeniVuoro, pyydän           icke vore att betra:kta såsom i hö.a:re gra'd skyl-
29147:  pöytäikirjaa:n merkittä,väksi ilmoittaa, että siihen          diga odh a tt ett st.ort a:ntal up:prors:män bi'ivit
29148:  saa.kka, kun ei vasemmistossa. voi erottaa, ket-              dömda till s:vunerligen st:rängt strafrr end1ast plå
29149:  kä ja. mitkä ov-at sosialisteja .ia kutka. ovrut kom-          den gmnd, att des:amma tidig-a.re inom a.rbetar-
29150:  munisteja, en voi olla muka.na l:aa.i·en:n:ettua am-           röreisen fö11e uprproret intag-it en ledand:e ställ-
29151:  nestia:a. ääneNäni .kannattamassa. Näin ollen olen             nin:g. .Tå.g t.i:Hä:t mig a:tt lhä1rtill replikera, ait
29152:  pakoitettu äänestäimään sitä vastaan, vaikka hy-              detta, uttalande ick'e var sant, och herr Schauman
29153:  vinkin· ymmä11rä,n, että ka:n:samme eheyden kan-              uppmanade mig att framkomma med ibevis. Jag
29154:  nalta: olisi: s·e isä:nma,allemme ehkäJ hyödyksi. Minä        ska:ll be om att omede]lbart få framlä,g.ga 1d1e be-
29155:  olisin sitä mid:tä, että täJmän asian enem-pi 'käsit-          viiS jag nu ha.r ti'll han:ds för att längre fra:m vid
29156:  tely l:vkä!ttäJisiin sen ~jälkeen, 'kuin sosialid•emo-        frålgans andra he!hand'ling närm a:re inkomma på
29157:  kraa:teilla on :puoluekokouksensa, jonka niinkuin             samma sa:k. Redan rdet, som nu ka.n framhållas,
29158:  he ovat ilmoittaneet, pitäisi olla 8 p :nä. On ensin          torde va,ra tillräekligt för att bevisa orikti~heten
29159:  vaa,dittava sosialidemokraateilta täysi takuu siitä,          av riksda,gsmau Se>haumans påstående.
29160:  ru:pea:a1ko s·e kulkemaan ·puhtaasti parla:mentt:aa-              Gruppen ,:ledare" ha.r rooan uti :rumnestimani-
29161:   riista tietä .ia kuinka suuri 'osa kulkee sitä               festet av december senaste åJr stäJnts i en särställ-
29162:  tieM1, ja sen jälkeen: va.sta ruvetta:va puhumaan              ning. Den v:i'Hikorli~a frilheten har, s:å:som rik:s-
29163:  amnestiasta: ja sen haäennuksesta·. On, va:semmis-            d'a:gsman Schauman torde hruva si,g iookant, icke
29164:  tolhkin va:adittava jotakin:. .ia :täimäi vaatimus ei         utsträ:~kt>s till dem vare sig _g1enom sag;da amnesti-
29165:  ole liikaa., jos vaaditaa.u omien lie·peittensä puh-          maniifest eller Q.'enom r~ks:för:eståndlarens enalhanda
29166:  distamista jru sitä se ka]paisi totisesti. Siitä \lmo-        manitf.est a!V den 19 juni d:etta år. EmeHertid
29167:   limatta, vaik'ka va-semmistosta [mud:etaan: väli-            'h1rur, slhsom riksdwg;s:man Sclhauman också torde
29168:   huutoja, on ed. Hupli eräiässä kirl.ioituJksessa vaa-        1känna, wHa. handlingar ·rö-rande såda:na av s.truts-
29169:   tinut aivan samaa, kuin minäkin:. :Suomen kansan             för:brytelsedoms:tola:r dömda personer, vi:lka ännu
29170:   on saatava kontrolleerata, :kuinlka suuri osa on,             und,ergå fä:ng:el·ses•tral±1f, unruer denna sommar varit
29171:  joka talhtoo kulkea tätä tietä ja. kuinka. •pa.Ljon on        föremåll :för .gra:nskning av säJ1~skilda. med'lemmar
29172:   päinvasta[s.ia. ,Ja ·eDJnenkuin ei olle trutä tiedossa,      a v hö.!!)s:ba domstolen, I s.i.äJ1VJa, veriket ha.va, dessa
29173:   niin minä en• voi olla. ää.neHäinå lisääimässä uusilla       !hand1lin:ga,r und:erg'å:tt d'en mest nogg-rnnna och
29174: 1604                                       Maanantaina 1 p. joulukuuta.
29175: 
29176: 
29177: ingående g-ran:;knin_g·. Granskningskommissionen skilda individerna, ooh en ana1an fråga är den
29178: har bestå:tt av .iustitimif1clen Nordgren och Pehko- nrn stratBfets hetyclelse i allmänlhet.
29179: nen. H!Lrvicl rrppställcln rnan •f·ör att ka,ra:ktäri-         Fö.r övri):('t kunele jag .retplikera invändningen
29180: sera g·ruppen ,.leclare" viss'a kännetecken, bland orn utskottets torftiga betänkancle med det, att
29181: a.nna:t att såsom leclare horde bebra:kotas personer, en klar sa•k icke behöver miinga o11d. Denna sak
29182:  vilka vi!d front·en haft ett högre b€lfäl, kom:pani- är klar, och den var lLndå klarare till och moo
29183: {'lhefer eller hög-re ställda befä:lsperS'oner. De för cen:tern i somms när frrug<an först kom ump.
29184: orsa!ker, som g-jorde att man drog· gräns·en vid Vi skola horppas, att det uppgår et.t l.ius ännu
29185: ,kJompanichefshetfabtningarna, är belmnt. I va rje också ,för eentern.
29186: fall skall .iag ieke UJppelhålla titlen med att nu
29187:  komma in plå clem. Riksdagsman Schauman 'kän-                 Ed. Kekkonen: 'fä:stä ·kysymyksestä on jo
29188:  ner ·dem fuUt lika väl som ja_g·. Viclare har man pa:ljon .pUihutt.u, jotta ei ·minun olisi asian va;laise-
29189: såsom leclare betraktwt •personer, villm va1rit med- miseksi ta,rVinnut puheenvuo:roru käyttää. Mui. ta
29190:  lemmar av röda staber, dock endast <LV sådana on ehkäi syytä tuoda esille sen •pienen työvä-enryh-
29191:  staher, som på ett eller annat satt utmärkt sig män midipide· t&ssä tärkeä.ssä kysymyksessä
29192: anirngen genom kvantit.a.tivt hetydels.efull verk- esi.Ue, sen ty(}väemyhmän, jota minä edustan.
29193:  su.mlhet eller genom verksam:het på viktiga orter. Me aset.umme mielestäni tässä tärkeä..ssä 'kysy-
29194:       Det s·om i detta fall är av intresse ä:r emeller- myksessä väärälle kannalle, jos katselemme
29195:  t~d att såsorn ledare ·betraktades en d a s t ·de. per-     asioita ainoastaan luokkanä,kökohtien muka.aTI ta,i
29196: _saner, v'ilka u1nder s.iäha· npproret €ller ut,i upv- jos ;pi·d·ä:mme tätä vain jonkinlaisena. puoluekysy-
29197:  rorSiföribereddserna nnd•er st.orstrej;ken 1917 ·på myksenä. Me olemme tä'hän asti 1ka.tselleet kavi-
29198:  höst.cn eller eläre'fter intwgit en ledande stäillning. naia liian läiheltä ja useat ovat muodostaneet siitä
29199:  ~T ag tror, at.t ,herr Soha uman skall vara. vi llig a tt   mielil>'itoonsä vain sen ikir.iallisuud'en mUJka,lm,
29200: -erkänna, liksom vi aHa väil å'tminslf:.one på borger- n. k. ,va.paussotakir:ia.llisuuden" mukaan, jota
29201:  li:gt håll måste göra. elet, objekrtivite1Jen hos ele per- meillä on niin mnsaas:ti viime, aikoim1 syntynyt
29202:  soner, vilka vidtogo denna gra.nskning. Jag har .ia .ioka ·pääasiassa on melkein samalla.ista. törkyä
29203:  sjä1v för a.tt kunna bi:lda mig ·en rent 1person!ig kuin mitä täälilä ed. Erich, M. viime lauanta&na
29204:  UJl)plfaitning genomgått några, av a'Herna beträ!f- esitti. Meidäin olisi ·täfä kysymystä ennenkaikokea
29205:  fandoe dyli1ka..personer, ooh uti alla clessa fall arvostelt<ava yihtoeislnmnalE'.9elta kanna.Ua ja. o:tet- •
29206:  - ele up;p,gå till nå~ra tiotal - vilka, jag haft ta;Va. •huomioon ne valtiolliset ja :vihtehdmnna•lliiset
29207:  tillifälle att se har det varit fr~~.a:a om synnerli- olosulh.teet, joissa. lmpi.na syntyi.
29208:  gen k'valiJfi:cera:cl'C b:rottslin_mar. Enibart på grund      'TahHon ensin lausua, et.tä minä kuulun nivhin,
29209:  av en ledanele ställnin1g inom arbetarrörelsen har jotka uskovat työväenliikkeen pamiten saavan voi-
29210:  in.~·pn hlivit :diimd, än minrl:re såsom leda:r€.           ton itsekkääsbä kaipitaEstisesta. •iär.iestelmäJstä 'sil-
29211:       Fiir övrigt hade jag kunnat bemöta hela l1err la tavwlla. ·että se on ei ainoast.a:a:n a•a.tbeiltaan ja
29212:  ScJha.uma,ns anmärkning på mirbt inkast mBd att ·Päärnä.äiriltään, vaan myöskin me.nettelytavoiltaan
29213:  fraanihålla, att hevissky1digheten är ih:err Sdhan- siveellisesti ·pa.lj·on korkea:mma.lla t<asolila kun sitä
29214:  mruns icke min. Man har från bödan kla rt. för vastassa ol€va ,porvrui'illinen maailma. Näyttää
29215:  sig att landets .iurister icke göra. sig skylcli,ga olevan i'käänlkuin eläunän la;l\Jina että vain siveel-
29216:  tlll sådana felgrepp, som henr Sdhanrnans -på- lisesti .paremtpi maailmassa voitt.aa, ja. tältä kan-
29217:  stlåendf' skulle hava inncburit.                          1 nalta Iäihtien minä en hy,:väJ:ksy as·eellilsta, ,väli-
29218:       Ja,g begagnar emellerbid tiU1fället, då jag· en ' töntä toimintaa" valtiollisten 1pääimääri~n sa.a.vut-
29219:  g-ång har tagi.t till orclet och kommit hit upip, tarrniseksi. Meillä Suomess-a oli tällwiseen •vielä
29220:  att ibemöta en annan invändning, som också rör Yiiihemmän syytä:, kun täiällä oli työV'ifustöHä sa-
29221:  mig personhgen. Det är invändiming1en om att man1aiset oikeudet knin ,porvaristollakin saada
29222:  la,g1ltS'kottets betänkancle är tor,ftigL Det kan ilänensä kuuluvci.lle ·vaHiollisen ellämäru alalla.
29223:  jag -på sältt och vis vara med om, och f'·ramiför Tässii kapiruassa. työvä.estö asetti kaikki saavutuk-
29224:  allt ha:de ja.g gärna sett, a.tt utskottsbetänkandet sensa ylhden ainoan•kortin varaa.n .iru jos krupinassa.
29225:                                                                                          1
29226: 
29227: 
29228:  ·:l:lått den motivering, som herr Nix ihade velat olisi onnistuTtu, niin jokaiselle a.jattelevalle on
29229:  giiva å.t deL5rumma. Men den motiJveringen stod selvää, että meidän asemaomme se~kasortoisen ja.
29230:  icke a.tt få, elen låg ioke ino:m mä(rl·i~hetens g-rän- nåilkäisen V enajä.n yhteydessä ei suinkaa.n olisi
29231:  s·er. Den utredni,ng herr Schauman viille se där. hyvä. Mutta. täJstä huolimatta ei voi tulla samoi-
29232:  d<e11. lro.n. ja,g däremot ic:ke Jinna att hade va1rit hin tuloksiin kuin mihin oikeiston edustajat tule-
29233: '11ödvä.ndig, ty e n fråga är fångarnas beha.ndling vat. Krupina. ei suinikaan syntynyt puhtaalle
29234:  ooh den np'j)/fostrande inve11kan, som denna be- lumelle. :'l'äläillä on paljon selvitetty y.hteiskun~
29235:  handling· e'Ventnellt har eller icke har på ele en- n:allisia epäkohtia, joita on olema·ssa. .To se seik-
29236:                                                   Armahduslaki.                                                   1605
29237: 
29238: ka, e1Jtä Jra[lina levisi etupäässä niihin seutui'hin,       taa.n tässä mielessä, heitetää.n niinkuin luu koi-
29239: joissa. yhteiskunnalliset epäkohda.t olivat kaikkein         ralle, niin ei sceHa:inen tietysti synnytä levollista
29240: suurimmat, osottaa, miten näirllä yhteiskulllllalli-         ja tyyntä mieltä ·all'haisemman ka.nsan keskuu-
29241: siHa epäkohdilla on syvät juurensa ka·nsalaisso-             dessa.
29242: taan. El.illitarvekysymys oli silloin ta vat:toman               En maita olla myös cviittaamatta siihen tur-
29243: vaikea, asunto-olot niinikään Etelä-Suomessa oli-            miolliseen ja. raaistutta,vaan vaikutukseen, joka
29244: vit hyvin kurjat, jopa sellaiset, että äskettäin pa<ri       oli ·soita.twrveteollisuuddla maamme työväkeen.
29245: rehellis:tä ·porvaria kulkiessa.an Sööruäisten kau-          Ajatelkaamm~, että meillä oli sota•vuo~sina y:ksis-
29246: puThgin:osassa keskus•te11vat täihärr tapaan: ,,Jos          tään meta.]liteollisuuden allalla työssä noin 40,000
29247: asuisimme tällaisissa ·asunnoissa, niin kenties me-          työläistä, ruäistä; hyvin suuri joukko naisia. ja kun
29248: kin olisimme sosia:listeja". Toin1en huomauUi tä-            he sorvasiva.t kuulia, tai ·valmistiv~at mui:ta sota--
29249: hän: ,Niirr, elrkä.pä me olisimme oUeet ·vielä pu-           esineitä, ei se vaikuttanut terveellisesti eikä ko-
29250: nakaartissa.kin".                                            hotta.vasti heidän sieluelämäänsä. Meillä oli niin-
29251:      Mutta Itähän kapinaan ·olivat mylö•skin monet           ikäJän kymmenet tuha'nnst 1rakentamass•a juoksu-
29252: muut syyt olemassa. Yhtenä sellaisena syynä                  hautoja ja; piikkilan:ka-ai.tauksia kauniisiin Suo-
29253: minä mainitsen S81n, e~tä meillä on viime aikoina            m'en metsikk·öihrn ja sellaisessa työssä; ei suin:-
29254: kehitys kulkenut eteenpäin lli.yppäyksittäin. Olem-          kaa.nr luonne 1kehii't.ynyt ja jalostunut. Näistä
29255: me kulkeneet enemmå:n revolutsionin kuin evo-                töistä lähti sitten sellaista ainesta•, joka oli puna-
29256: Iutsionin eli kehityksen tietä. 1Suomi sai ·kansan-          kaartissa kaikkein huomint.a. Juuri se seikka,,
29257: vallta[sen Valtiopäiväjärjes.tyksen:sä ja Vaalila-           että meillä, ka;pin,a, syntyi n.ä,in. 'POikkeuksellisissa
29258: kinsa sen suurlakon yihteydessä tai vaikutuksesta,           oloissa, maailmansodan vaikutuksesta., osoittaa
29259: joka m-eillä oli vuonna 19.05. Suomen irta.utumi-            meille, ettei voi tästä ka<pinasta la,ng-ettaw tuo-
29260: nelli Venädäsitä oli Venäjän valla:n1kumouksen seu-          miota yksistään .Suomen köyhälistölle. Suoonen
29261: rauksena, 8 tunnin työaikalaki ja uudet kunnal-              surkean ka,n:sa:laissodalll syntyyn vaikuttivat ai-
29262: lislait syntyivät myös <poik~keuikse'lEsissa. oloissa.       nakin välillisesti maailmansodan synnyttäjät.
29263: Tällainen kehitys oli omiaan juurruttamaa.n työ-                 Olisi ehkä vielä midenkiin:toista rtar ka•staa
29264: vä.estössäi sitä kä1sitystä., ettei se saa; oi'k·eutettuja   oloja hiukan sivistyks.elliseltä kannalta., mutta
29265: vaatimuksiaan lävitse muuta: kuin ·tällaisia                 kun O'ppi\llelvollisuuslain yhteydessä tullee tästä
29266: poikkeuksellisia., väkivalta.isia keinoja käyttä~            kysymyksestä ']Juhe, sivuuta.n s-en IPUolem Mai-
29267: mällä. Tälla.iseeru :hyppäykserliseen kehity,kseen           nitsen ,vain, et,tä edes kallis·akoulun käyneitä meiillä
29268: ovat vaikuttaneet .my·öskin ne taantumukselliset             ei ole kuin ,puolet sen ikäisten määriilstä ja vierlä
29269: po-rvarirylhmät, jotka ovat aina cvastustamassa              vähempi määrä on käylliYt ka:nrsakoulun lwpi. Ei
29270: työväen llmikkein tä.rke~mpiä ja oi'keutettuja. va,a-        ole tarpe•eksi kiinnitetty huomiota kansa'!l• po:hja-
29271:  timuksia. Hehäru ei·vät dle tänll'e eduskunitaa·n'          kerrosten •valistus- ja sivistystyöhön. Sen sijaan
29272: tulleetkaan siinä mielessä, että tarhtoisicvat täällä        näy,ttää meillä n. s. huippusivistys saa\llan kan-
29273:  a iaa t81rveitä uudistuksia oikein rdlrkea:sti lävitse,     natusta j.a ollaan valmiita. uhraamaan pa1jon sen
29274: vaan enemmän siiruä mielessä, että turvaisivat               hy.vä;ksi. Työvä<tmonist·ojen: vaikutus ·ei ole vielä
29275: taa,ntumusta.. Juuri tä.stä syystä onkin luokka-             päässyt leviämään edes ti'heimpiin väestökeskuk-
29276: tai.stel u käynyt niin kiiHkeäksi. Jos Olli saatu            siin maaseuduHe.
29277:  j.oku tärkeä uudistus lwpi, on1 siitä taisteltu ta-             Lakiva!Liokunn:asta palaa. trumäJ kysymys jo toi-
29278:  vattomall' kiihkeästi, ja mielet. ovat siksi katke-         sen kerran miltei aivan sama.nla;isena kuin se pa-
29279:  roituneet. Meidän yhteiskuwnallisessa taistelus-            lasi sieltä viime toukokuussa. Meidän olisi TI'Yt
29280: samme onkin ollut se ·vika•, että; luokka~V'iha on           saatava tä:mä täåeä 'kysymys pois 1päi väj.ä.rj.es-
29281:  pruässyt meitä niin sokaisemaa·n, ettei ole erotettu        tyksestä. On sanottu, että ·on mahdotonta ihyväJk-
29282:  enää !ihmistä tä:ssä: taistelussa. ·Me emme ole a;n-        syä niitä vaatimuksia, mitä on' sosiaalidemokraa~t­
29283:  ta,neet e:ri vastakkaisten jämjestelmien ja vaati-          tiell! neljänlllessä 'vastalauseessw. Minä olen sitä
29284:  musten törmätä toinen toistans'a vastaan!, emme             mieltä, että meidän pitäisi !kuitenkilll päälasiassa
29285:  ole tyytyneet niidelll arvost·elemiseen, vaan a1ka-         sensuunrtaisillia. saada meruemääru lä[li tämä armaih-
29286:  ll'eet rmyös vihata- toiruen toisiamme, j.a ltuo viha       dus kuin mitä se Olli neLi'änn!essä vastalauseessa
29287:  on mennyt niin pitkälle, käynyt nriin katkeraksi,           e'hd!otettu. Joitakin yksityiskohtia cvoisi ehkä
29288:  ettru kun, kahi oikein äärimmäistä. tulee tiellä            s•elventä.äi, mutta uskon, että jos se ,tässä muodossa
29289:  vas,tak'kain, niin mietiti vät: kuirukahan tästä. ohi       ratkaista.isiin;, sillä olisi tyynnyt,täiväJ j·a, rauhoit-
29290:  pääsee. Kun joku tärrkeä työväestön: vaatimus on            tava, cvaikutus koko meidälll ma!l!mme oloihin.
29291: saatu menemään lä:pi, niin oikeisto on ta•rpeebi             Tää:l'lä jo edustwja Voiorumaa viime laua.n:taina
29292:  jarrutettua,an lhuomau~tanut: Saa' nähdä, oletteko          puhui s,ii,tä., että so'Sia:listien vastalauseesta, on oi-
29293:  sittenikään tyytyyäisiä! - .Jos pa.rannukset anne-          keastaan paljon: jä:tetty p10is s•ellaisia vaatimuksia.,
29294:                                                                                                                 203
29295: 1606                                         Maanantaina 1 p. joulukuuta.
29296: 
29297: 
29298: joita olisi voitu siihen ottaa. Niinpä olisi perin           va>ka·a kä:sitykseni on että 8uomeru val•koisen ar-
29299: tärkeäitä jo toteuttaa vihdoinikin se vaa.timus,             meijan suurilla uhrauksilla saatuja saavutuksia
29300: jonk·a. ministeri Alkio tasruva:ltala.isten kokouk-          on menetetty hyvin suuressa> määrässä sen kautta
29301: sessa noin vuosi sitten la.usui, että olisi puolueetto-      että tä,s.sä maa~ssa pääsi vallalle lyhytnäköinen
29302: masti tutkittava molemmin puolin tapahtuneet ri-             oikeistopolitiikka ja, että va.stustajaa ei ole ym-
29303: kokset. 'Tätäkään va.a.timusta, ei o}e tahäJn nel:joo-       märretty kohdella voitettuna si:llä jalomielisyy-
29304: t-eeru vllistalauseeseel1 otettu. Ja nii11 kauan .kuin       dellä että se olisi voitta11ut >Vastustajan sydämet
29305: tätä ei o!l.e tot-eutettu, on totta se, mitä eräs edis-      puoleensa.. Jos meidän maassa olisi ymrmä.rretty
29306: tysmielinen porva~i ,Turun Sanomissa" hiljat-                käyttää Abraham Linco11nin <politiikkaa., niin
29307: tain 'huomautti, että me elämme siinä kummalli-              asia olisi kokonaarn toisella tolalla. Minmn näh-
29308: sessa. ,tilanteessa., ·että oikeus on synnyttänyt. kak-      ·dä!kseni on nyt a.sia niin että täytyisi koettaa
29309: sos·et. Edelleen on meidäm·muistetta.va, että ka.pi-         yrittää korjata. niitä erehdyksiä, mitä tähän asti
29310: rum jälkeell! ja sen aikana suuri jouklw a.ivan ai-          on tehty. Minua> ei tyydytä valiokunnan mietintö
29311: heettomasti häädettiin pois asunnoistaan. Tiedän             eikä: k-okonaisuudessllian yksikään siihen liite-
29312: useita paikkakuntia, joiss& kunnollisia työmielhiä,          tyistä. vastalauseista. Neljäs :vastalause viepi jo
29313: jotka ei•vät olleet edes sekaantuneet· ka.pinaa.!lJ,         liian pitkäUe. Se ta.htoo va.pauttaa kaikki ka-pi-
29314: vaan ainoa.staan olivat vakaumukseltaan: sosialis-           nalll pääs.yylliset, kaikki nekin jotka. rad-an ulko-
29315: te.ia ta.i kuuluivat työväenyhdistyksiin, häädet-            puolelta kommuntistista kiihoitusta !harjoittavat
29316: tiin ilman muuta.. Täil!1a.inem menettely, tällainen         täissä maassa. Mitä hyöt.yä on meidän kansal-
29317: mieliva.Ua 011 s.ynny•ttämyt katkeruutta.. Olisi hy-         lamme, mitä hyötyä on sosialide.mokra·ateilla nii-
29318: vin tälhäm neljänteen: vastalauseeseen v-oitu ottara         den va.pautia.misesta. ja tänne saamisesta..
29319: sella.inen vaatimus., että nämä mielivaltaisesti
29320: hääd-etyt olisi pala.utettava. a.suntoilhinsa. On               Ed. 8 c ~h a u m a n: Enda·st >e:n <lml't reipli:k till
29321:                                                                      1
29322: 
29323: 
29324: ehkä: toiiVottu va•semmiston ta;holta:, että saata.i-        hr. Proccme. ·Till rkarte~orin ,ledande ställning"
29325: siim edes näin vaatimattomassa muodossa tämä                 haruföras 1,400 i 'U!Pproret dielta.gam,de. Redan
29326: llJe'Liäs vasta.lauste 1hyväksytyksi.                        detta antal vis•ar att ihär icke äir fråga, om leda,l'e
29327:     Useilla on se kasitvs ettei ibolshevismia vastaan        och anstifftare till UJ1)1proret, utan att detta be-
29328: tepsi mi1kään muu kuin !lyijy. Näin sanoi mi-                .grepp r~ått en mycket •vidsträckt omrfattning. Ja.g
29329: nulle .ioku aika takarperin eräs pa.ppi. Meidän on           ber att. .få aruföra att t~ll >pel'soner i led>ande ställ-
29330: kuitenkin, muistettava, että •väkivalta aina syn-            ning ·m'knats oc'kså midföra.n:de i :l'evolutions<1orm-
29331: nyttää uutta: väkivalltaa. Pahaa emme milloin-               stolar, livsmedelsnäJmnder 'OOh dyHkt. Då ja;g
29332: kaan: 'PY•syväisesti p-oista toisella, pahalla. da, k-osto   n:ämnde rutt '"P€rsoner, :som tidigare inta.girt ·en tfram-
29333: niinå.kään kasrvattaa uutta kostoa. Mutta. sen si-           träida:nde ställning i arbetarrörelsen, blivi:t dömda
29334: jaan .ios me menettelemme oi·keudenmukaisesti,               på ~rund dä,ra:v, så äir det. mö.jligt att ja,g ·såtill-
29335:  pyrimme ·voittamaa'n pa,haru hyvällä, ole.llhllle si-       vida. 'misstagi•t mig, att dessa oekså deHa.g>irt, i
29336: v-eellisesti korkeammalla. tasol·la. Uskon, -ettii           den s. k. storstrejken 1917, men storstre.iken är i
29337: tämä menettelytapa. -paraiten vie perille myöskin            alla tfall en iföreteelse d'ör sig, låt vara att den
29338: silloin, kun onr kysymy;ksessä aseelliosen .i•a väki-        har logiskt sa:mmanihang rmed u:prproret. De rp·er-
29339: valtaisen kommunismin vastustaminen.                         soner, som deltagit i storstre.i•ken och lförherett
29340:     Minä lo-petan sillä toivolla, että saislimme tä-         dren, kunna omöjligt hetmkta1s •som lelda['e av u(pip-
29341: män tärkeän: kysymyksen ratkaistuksi •taiVaH.a,              roret 19118.
29342: joka tyydyttäisi myöskin laajoja ty;öviilenkerrok-
29343: sia, niitä· kel'roksia., jotllm: ovat •saa.neet kä:rsiä           iEd. P r o c f> 'P e: Rd•gm. Schauman tager forl-
29344: kauemmin.                                                     farande tf·el. Enbart rpå •grund arv ·delaktighet i
29345:                                                              s·ilors.tmetiken 1917 ha[' ingen dömrbs 'Såsom ledare,
29346:    Ed. L 01 h i: Minun mieleeni ovat täanän pitkän            men vä:l .på grullid av d:elaktighet uti d•e uwrors-
29347: keskustelrm a.i:ka;nar montJa. kertaa .io johtuneet ne       förberedels,er, som under •sltor:stre.iken ocih därefter
29348: ·eduskunnan herra Puhemiehen sanat, jotka hän                bedrevos. J ll!g' tror att till och med rdgm. Sohau-
29349: lausui siUoin kun tälmä eduskunta 8ilotti istun-             •man bord-e kunna erkänna, att genom förhere-
29350: tonsa. Erduskun:nan herra.Puhemies huomautti sil-            dandre åtgäirder, g·enom •Planläggan:de och f.örhe-
29351: loin et:tä tämån -eduskunnan yksi iärkeimpiä teh-             redande av npprol'et personer ha<va kunnat frrum-
29352: täviä on koettaa saada luodu~ksi umpeen ne kansa-            ,srl;å så:som leda:re för den up.proriska ·rörelsen.
29353: laissodan iskemät haavat, jotka meidän kansaam-                   För övrigt ta.ger l'd-gm. SCiha uman också däu--
29354: me ovat niin s:vvästi raa:delleet. Tämä toivo, tun-          utinnan fel. att han gör gä.Llande att livsmedels-
29355: tuu silltä:, kun kuunJt,elee näitä keskusteluja, tämä        nålmnd.ers medlemma:r skulle iha!Va genomgående
29356: toivo on hyvin vaikeasti toteutettarvissa. Minun             hetmktats såsom leda:re. Detta torde icke heJler
29357:                                                     Årmahduslaki.                                                  1607
29358: 
29359: 
29360: -ens vara tfallet med re:volution:sdomstolarnas m:ed-        sillä perusteella, että he ovat olleoet työväen joh-
29361: lemmar, vilka väl ändå av alla, som kommo i                  tohenkilöitä. Joka ei sitä usko, kuulustelkoon vä-
29362: oorÖ'Tillig' med dessa inräJttningar, mwste erkännas         häJn, mitä tapahtui esim. Vi~purissa toimineessa
29363: hava varit synnerligen kva1i1fieerad,e brottslingar.         kenttäoikeudessa heti s~n jälkeen, kun Viipuri
29364: Medlemmar i dylika kommissioner, nämnder och                 oli valkoisten käsiin joutunut.
29365: kommit:iJeer !haJva icke dömts SOm ledare, såframt
29366:                                    1
29367: 
29368: 
29369: 
29370: 
29371: icke sålrskilt rförs,vårande omst,ändigheter h~wa             Ed. P r o c o p e: Här är icke fråga om vad
29372: ,f,örelega,t. J a:g kan iförsäkra rdgrrn. Schauman,        som inträfbde i stridens hetta. ieller omedelbart
29373: att, om ·rd_gm. Schauman ville rbläJdldra -igenom          dter det att oen huvudort för de röda, sådan som
29374: ruktel'na, :skul:le ha.n mycket snamt ifinna bland         Wiborg, hade erövrats. Det är alldeles naturligt,
29375: dem, som omedelbart och utan vid:are frikändes.,           a.tt .vid kruv,and·e av ett 'll!P'Pror i striden flere fa:lla
29376: alltså ieke •tms d·ömdes 'Villkorligt, utan omedel-        ärn vad som ur räJttvisans synpunkt 1V·ore nödigt.
29377: bart lfrikändes, många,, vilka sMitade med titeln             Till rdgsm. Schauman villoe jag replikera: Då
29378: kommissarier.                                              man tager i ibetraktande att de upproriskas antal
29379:     Gentemot rd,gsm. Lo!hi måste ,jag slutligen .på-       i landet närmar sig 'hundratusen, är ett par tusen
29380: rpeka,, a,tt, om n:ågr& rfel rmed av:seende å Uippro-      personer såsom ledare ingalunda mycket. Den
29381: rets likvid'erin_g ,gjorts, så tord,e väl nog alla !hö-    grupp herr Schauman för övrigt utom 1edarne
29382: ger om socia.listerna vara lika ansvariga för de fe-       nämrude, de 400, som rnbl'lice·ras sås.om för övrigt
29383: len. I varje fall har jag mig icke bekant, att oon-        skyldiga till svårare delaktighet i upproret, ut-
29384: tergruppen vid likvidoeringen av upproret skulle           göra vissa noggrannt undersökta och granskade
29385: hava gjort sig s.kyldig till någon särskild mild-          fall, där det visserligen icke kan med lbestämdhet
29386: het. Snarare torde förhållandet hava varit det             konstateras, att de i fråga varande .personoerna
29387: motsatta, enligt de uppgifter, man fått från lands-        ~.iort sig direkte skyldiga till mord eller mord-
29388: orten.                                                     brand eller annat liknande groft brott, men vä1
29389:                                                            att de hava V!l)rit inblandade uti planmä;ssi'gi
29390:    Ed. Schauman: Ja,g måste fortfarande l förövande av dylika. brott. Jag påminner mig sär-
29391: v:id:hålla,, a:tt det är aJbsurlt a:bt tämka sig, 1ttt det skilt ett fall. Det är synnerli~en betydande i sin
29392: skuUe hava funnits 1,4100 ledare för uppror·et utom hemskhet. Det gäller medlemmarna. av Kouvola
29393: alla de, som redan blivit avrättade, som hava stu- revolutions- eller dödstribunal, som på sitt sam-
29394: pat och som hava flytt, och till dem kommer yt- vete hade åtminstone 400 mord, förövade i fredlig
29395: terligare en kategori av 4100, som äro dömda, för, trakt bakom fronten. En del av medlemmarna i
29396: såsom det heter, en svårare eller större delaktig- detta dödstribunal hava kunnat överbevisas om att
29397: het i upproret. Om man nu t. ex. ur utlandets med ege.n hand hava begått mord. Beträffande de
29398: synpunkt ser på dessa saker, måste man ju få den andra saknas sådan -utredning, men dock är fullt
29399: uppfattningen, att det måtbe hava varit ovanligt klargjort, att de hava varit med i detta band, som
29400: många ledare i detta uppror.                               meddbart eller omedelbart organiserat morden.
29401:                                                            Jag är övertygad om att, ifall herr Schauman
29402:   1Ed. Lohi: Ed. Procopen lausunnon johdosta skuUe läsa handlingarna från detta mål och från
29403: pyydän vain huomauttaa, että kyllä kai asia suu- andra liknande, fallande und·er den ifrågavarande
29404: rin piirtein katsottuna on niin, 'ett.ä talonpoika kategorin, hans säkerhet skulle rublbas.
29405: :kapinan päätyttyä palasi auralle .ia sen jälkisel-
29406: vittely jäi toisten tehtäJväksi.                              Ed. :Koto ne n: Ne, .ioilla on yksikään mur-
29407:                                                            ha,tapaus. juuri ollut omaHatunnollaan ·punaisten
29408:    Ed. :Koto ne n: Lyhyt huomautus vain ed. puolella., ne on kyllä teloitettu hyvinkin tarkkaan,
29409: Procopelle. On niin, että monet muutkin ovat v·er- mutta, valkoisten puolella on vielä tänäkin päi-
29410: rattain läheltä olleet tilaisuudessa näkemään sitä vänä vapaana miltei .iokikinen sellainen, jolla on
29411: menettelyä, jota valtiorikosoikeuksissa asioita kä- kymmeniä murhia omallatunnollaan. Ja ne eivät
29412: siteltäessä noudatettiin, ja niitä perusteita, joihin suinkaan ol·e tehdyt ,taistelun kuumeessa" niin-
29413: nojaten tuomiot siellä ann-ettiin, ja kuka on näin kuin Herra Procope suvaitsee väittää, vaan .rin-
29414: itse elämässä ollut mukana sitä oikeudenkäynti- taman selkäpuolella, ti€'1loolla, missä olot olivat
29415: meneUelyä seuraamassa ja myös on säännöllisinä täysin rauhalli,s·et, tuhansittain teloitettiin työ-
29416: aikoina nähnyt Suomen oikeutlenkäyntilaitoksen läisiä.
29417: toimintaa, hänen t.äytyy olla sokea, joll~i hän ole
29418: nä;hnyt, että erntus on ollut ääretön :ia että on tuo- 1     Ed. Schauman: Om man nu tili de 1,4r00
29419: mittu jopa kuolemaankin henkilöitä melkein vain i ledande ställning lägger dem i ledande ställning,
29420: 1608                                      Maanantaina 1 p. joulukuuta.
29421: 
29422: 
29423: sDm hava stupat, arkebuserats, dött i fängelse eller     tistik f,rå;n i förgår rörde s]g till stor del dust om
29424: flytt, och till dem yUerligare -de 400, som dömts        sådana fall.
29425: för större delaktighet. i upproret, så kommer man,
29426: tror jag, utan överdrrift till •ett tal av 3,000. Orn:    ·Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29427: man nu antagflr, att de, som deUogo i upproret,
29428: voro ~0,•0(}0 - det torde vara en riktig siffra - ,         Asian lensimäinen käsitt.e1y julistetaan päätty-
29429: kommer man till det, att var trettionde man var en       neeksi ja asia mflnee valtiopäiväjärjestyksen 51
29430: led:acr-e. D~tta Jinner ja,g a1bsurt.                    § :n mukaan s u u reen v a l i o kuntaan.
29431: 
29432:    Ed. P r o c o p e: Om man skall rycka ·en goo·
29433: del •av Finlands fo1k med till massibrottslighet, så-       S.euraava. täysi-istun'to on huomenna tiistaina
29434: dan som det röda upproret var, så behövs -det nog        k:lo 6 i. p.
29435: många anstiftare och många ledare.
29436:    För övrigt kan riksdagsman Kotonen .hava rätt.
29437: Det var nog icke så att alla. berörda likvidations-        Täysi-istunto päättyy k:lo W,20 i. p .
29438: .åtgärder skedd~e under de stora. striderna, ty det
29439: förekom verkligen synnerligen ofta, att bakom -den                               Pöytäkirjan va•ku udeksi:
29440: vita armens rygg upp,stodo band, vilka gjorde
29441: trakterna fullkomligt osäkra. Herr Hildens sta-                                       Eino J. Ahla.
29442:                                      78. Tiistaina 2 p. joulukuuta
29443:                                                              k:·lo 6 i. p.
29444: 
29445:                        Päiväjärjestys.                                                                                 Siv.
29446: 
29447:                                                              Siv.       6) Ehdotus laiksi erinäisistä muutoksista
29448: Ilmoituksia:                                                         Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6
29449:                                                                      päivänä joulukuuta 1869 annettuun kirkko-
29450:                Kolmas käsittely:                                     lakiin ............................... 1623
29451:                                                                        Asiakirjat:         :Suuren va.liokunnan
29452:    1) Ehdotus laiksi siementavarain maa-                             mi.etintö n::o 48; lakivaliokunnan mietintö
29453: hantuonnista ja :kaupasta .............. 1610                        n:o 15; hallituksen esitys n:o 49.
29454:    Asiakirjat:           !Suuren valiokunnan
29455: mietinnöt n :ot 41 ja 41 a; maatalousvalio-
29456: kunnan miet.intö n :o 6; hallituksen esitys                                       Ainoa käsittelry:
29457: n:o 43.
29458:                                                                         7) Ehdotus eduskunnan oikeusasiamie-
29459:    2) Ehdotus laiksi eräistä naapuruussuh-                           hen johtosään.nöksi ................... .
29460: teirsta ............. · · · · · · · · · · · · · · · · · · ,             Asiakirja:             Perustuslakivaliokun-
29461:    A s i a k i r ;i a t: Suuren valiokunnam                          nan mietintö n :o 1·0 ................. .
29462: mietintö n:o 44; lakivaliokunnan mietintö
29463: n:o 14; hallituksen esitys n:o 36.                                      8) Anomusehdotus, joka koskee asukkai-
29464:                                                                      den ja tehtaiden oikeuksien järj·estämistä•
29465:                                                                      niillä kruununtiloilla, joita tehtaat ovat ti-
29466:                 Toin·en käsithly:                                    lain asukkaita sivuuttaen tehtaa.nkäytön
29467:                                                                      vuoksi verolle osta.neet .............. ·..
29468:    3) Ehdotus laiksi maalaisikuntien velvol-                            Asiakirjat:               'Talousvaliokunnan
29469: lisuudesta palkata. opinkäyneitä. kätilöitä                          mietintö n :o 13; ed. Österholmin. ja von
29470:    Asia. kirjat:        !Suuren valiokunnan                          Bornin anom. ehd. n:o 83.
29471: mietinnöt n :ot 45 ~a. 45 a.; talousvaliokun-
29472: nan mietintö n :o 11; hallituksen esitys n :o                           9) Varojen •varaamista kuntien maapoli-
29473: 30.                                                                  tiikan t.oteutta.mista varten koskeva ano-
29474:                                                                      mus·ehdotus ......................... .
29475:    4) Ehdotus laiksi >edustajanpalkkiosta                               A s i a k i r j a t: Talousvaliokunnan mie-
29476: 191~ vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä ke-                         tintö n:o 14; ed. Luopajärven y. m. anom.
29477: säkuun U päivänä 1919 annetun lain                                   ehd. n :o 64.                      ·
29478: muutt.amisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
29479:    Asiakirjat: tSuuren valiokunnan
29480: mietintö n :o 46; perustuslakivaliokunnan                                     Ensimäin•en käsittely:
29481: mietintö n:o 11; :ha.llituben esitys n:o 56.
29482:    5) 1E,hdotus laiksi 20 ~äivänä heinä-                                10) Ehdotus .laiksri optpivelvollisuudesta
29483: kuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyk-                             ja l-aiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
29484: sen ulkoasiainvaliokuntaa koskevien sään-                            sista. . ............................... .
29485: nösten täylden:tä:misestä . . . . . . . . . . . . . . . . '1612         Asiakirjat:           :Sivistysva.liokunnan
29486:    Asiakirjat: !Suuren valiokunnan                                   mietintö n:o 5; hallituksen esitys n:o 13.
29487: mietintö n :o 4 7; perustuslakivaliokunnan                              11) Ehdotus ·laiksi työsopimuksesta ....
29488: mi·etintö n:o 8; ed. Kedon y. m. edusk esit.                            Asiakirjat:           'Työväenasiainvalio-
29489: n:o 7.                                                               kunnan mietintö n:o 10; ·ed. Paasivuoren y.
29490: 1610                                           Tiistaina 2 p. joulukuuta.
29491: 
29492: 
29493:                                                      Siv.      Asian kolmas :käsittely on .päälitynyt.
29494: m. edusk. esit. n:o 38; ed. Hahlin y. m.
29495: edusk. esit. n:o 39; ed. Wuokosken y. m.                       Asia on loppuun käsitelty.
29496: anom. ehd. n:o 135.
29497:                                                             2) Ehdotuksen laiksi eräistä naapuruussuhteista
29498:                    Esitellään:
29499:                                                             sis•äiltävä 'hallituksen •esitys n:o 36, jota on valm:is-
29500:    12) Hallituksen esitys n :o 58 lisäyksistä               televasti käsitelty lakivailiokunman mietinnössä
29501: 1919 vuoden tulo- ja menoarvioon ..... . 1631               n:o 14 ja. suuren valiokunnan .mi·etinnössä n:o 44,
29502:                                                             esitellään k o 1 m a: n t e e n k ä. s i t t. e l y y n.
29503:    13) Hallituksen esitys n:o 59 ·evankelis-
29504: luterilaisten ja kreikkalais-katolisten seura-                 •P u lh € m i e s: Toisessa. käsittelyssä hyväk-
29505: kuntain papiston virkataloihin kuuluvain                    sytty la.kiehdotus voida.a,n nyt hyväksyä tai hy-
29506: torppa- .ia mälkitupa.-!ll.lueiden lunasta.mi-              lätä.
29507: sesta .............................. .
29508:                                                       "
29509:                                                               Eduskunta ·päättää hyiVäksyä Jakiehdotuksen
29510:                                                             sellaisena kuin se toisessa käsittelyssä on !hyväk-
29511:    Nimenihuudossa mer:kitärun ])oissaoleviksi s•eu-         sytty.
29512: raavat edustajat: Helenius-1Seppälä, Holma, Hul-
29513: tin:, Häs1Jbacka, Juutilainelll, Koivula!hti-Leh.to,          !Asian 'kolmas käsittely on päättynyt.
29514: Kont.u, Lalherma,, Leinonen, Les.kinen, lN evan-
29515: lin:na, Nix, Paasivuo-ri, Paunu., Puittinen, Ram-             Asia on loppuun käsit·elt.y.
29516: say, Rintala, Ritavuori, 'Tanner ja W uo'lijoki.
29517:                                                             3) Ehdotus latiksi maalaiskuntien velvollisuudesta
29518:                                                                     palkata opinkäyneitä kätilöitä.
29519:                     Ilmoitusasiat:                             !Esitellään suuren ·valiokunnan mietintö mo
29520:                                                             45 a. .ia otetaan jatkuvaan toi tS ·e en 1k ä s i t te-
29521:    Vapautusta eduskuntatyöstä yksityisasiain                1 y y rr siinä sekä sama,n valiokunnan mietin-
29522: vuoksi saavat seuraavat edustajat: B. Leppälä ja            nössä n:o 45 ynnä talousvaliokunnan mietinnössä •
29523: .J. L!!ppälä tästä illasta ensi ])erjantai-ilta.a.n., ed.   n:o 11 •valmiBtelevasti käsitelty lhallituks·en esi-
29524: Hakala huomispäivästä ensi sunnunttai-iltaan ja             ty,s n. :o 30, joka sisäiltää :vllä:mainitun la:ki('jhdo-
29525: Wuolij·oki tämän tpäivän täysi-istunnosta; sairau-          tuksen.
29526: dtm vuoksi tämän rpäiJvän täysi-istunnosta ·e:d.
29527: Ra.msa.y, Nevanlinna: .ia Lahemna.                             •P u h e lill i ·e s: Kä,sittelyn pohjana on suuren
29528:                                                             valiokunn:aUJ mietinilö n:o 45 a.. Mietinnöstä i'l-
29529:                                                             menee että valiokunta om yhtynyt edus.kunnan
29530:                                                             -päätökseen muilta kohdin, pa.itsi mikäli se kosk·ee
29531:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                  lakiehdotuksen, 2 ja 5 §. Eduskunnan on siis py-
29532:                                                             käliin 2 ja 5 nähden ratkaistarva hyväksyykö se
29533: 1)   ·Ehdotuksen laiksi siementavarain         maahan-      suuren valiokunnan ehdotukset vati pysyykö s·e
29534:                tuonnista ja kaupasta                        aikaisemmin tekemissää.m 'Päätöksissä.
29535: sisälltälvä halli·tuksen ·esitys n:o 43, jota 011 val-         Ehdota.n hyväksyttäJväksi sellaisen menettely-
29536: mistelevasti käsitelty maatalousvaliokumnan mie-            ta,van, että kummastakin näistä pykälistä päät.e-
29537: tinnössä n :o 6 sekä suuren valiokumnan mietin-             tä:ä.n erikseen.
29538: n(iissä n :o 41 .ia 41 a, esitellään k o l m a n teen
29539: k ä s i t t e l y y n.                                        Menettelytatpa. hyväksytään.
29540:                                                                                    ,
29541:    P u 'he mies: Tois·essa kä.sittelyssä hyväk-                Lakiehdotuksen 2 § !hyvä:ksytääm lkeskuste-
29542: sytty lakiehdotus •voidaan nyt hy•väks;yä tai hy-           lutta.
29543: lätä.                                                                           5 §.
29544:                                                               Keskustelu:
29545:    Edus!kunta pä.ättää hyvä:ksyä la.kiehdotuksen
29546: sellaisena kun se on toisessa käsittelyssä 'hyväk-             tEd. S i ·11 a n p ä ä: Suuri valiokunta on men-
29547: sytty.                                                      n.yt uud€staan alentamaan kätilöjen -palkan 3,600
29548:                                                  Edustajanpalkkio.                                               1611
29549: 
29550: 
29551: markasta: 3,000 markkaa.n. Tuntuu perin häm-                4) Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta 1919 vuoden
29552: mästyttävältä, että suuri vaHokunta senkin                  varsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11 päivänä
29553: jälkeen, kuiru eduskunta jo oli kat:soruut, että käti-              1919 annetun lain muuttamisesta.
29554: löjen 'J)alkka on korotclta.va. 3,600 ma.rkkaan, on
29555: edelleen käynyt sitä alentamaan:. Onhan. aivan                 Esitellään suuren valiokunnan mietinilö n:o 46
29556: ma:hdotonta ajatella., että eduskunta voisi asettua         .ia otetaan t o i s e e n k ä s i t. te 1 y y n snna
29557: tätä kysymyksessäio'levaa..ryhmää vastaan niin              sekä perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 11
29558: epälojaaliselle kannalle, että määrää 'heidän palk-         vaJmistelevasti käsi~elty hallituks-en esrtys n:o
29559: kansa niin a'lhaiseksi, jolla, ei kukaan nykyoloissa        56, joka •sci.s·altäJä; ylläimainitun lakiehdotuksen.
29560: voi tulla toimeen. J okainelll virka:kunta koettaa
29561: nykyään saada palkkojansa monilllkertaiseksi en-             P u h e Jll! i e s: Käsitt.elyn pdhja.ksi aset'8taa n
29562: tisestääm .ia. tässä on kuitenkin niin pieni palkka        suuren 'Valiokunnan mietintö. Ensin, sal.litaan
29563: kuin 300 markkaa kuukaudessa. Ehdobn, että                 asiassa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu
29564: eduskunta pääJttä;isi pysyä viime kerralla teke-           pä.ättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-
29565: mä,ssään tp·äätöksessä, hyvä:ksyisi 5 -§ :n siinä <mUO-    kohtaiseen. 1kä.siHely;vn:.
29566: dossa. kuin eduskulllta sen ·viime käsittelyssä hy-
29567: väksyi.                                                       Käsittelyjärjestys hyväksyt.ää:n.
29568:   1Ed. A. A a 1 t o: Minä pyydä:n kannaHaa ed.                Kun ei kukaan halua. yleiskeskustelussa pu-
29569: SiLlanpään tekemää ehdotusta.                               heenvuoroa, siirrytään lakiehdotuksen y:ksityis-
29570:                                                             koh tais•een kä:si•t•tel.yyn.
29571:                                                                          1
29572: 
29573:    !Ed. G e b h a r d: Minusta eduskulllta viime
29574: kerraHa aivan ta11p•ooksi sel1väHä tavalla lausui,            La.kiehdotuksen lakiteksti.
29575: että. se oli tämärnr korkeamman pa'Ikan puolella.
29576: Kun ei ole tullut esille minkäänlaisia uusia näkö-            Keskustelu:
29577: kohtia, jotka vaikuttaisivat siihen, 'että eduskunlta
29578: nyt tarvitsisi muutta.a ikantansa., niin minäkin               :Ed. E s t l a n·d e r: Jag \he·r a.tt få förorda
29579: ka.nnatan ed. Sillanpään ehdotusta., että pykälä            la.gförsla.get i den a:vfattnin•g det hair i cr.-e.senva-
29580: pysytetää:n s•emmoisena kuin eduskunta. viime               ti.onen.
29581: kerralla sen päätti.
29582:   Kesku~telu 5 § :stä julistetaani päättyneeksi.              Ed. Horn b o r g: .Tag- ber att få uniderstödja
29583:                                                             det av herr Estbnder gjorda förslaget.
29584:    Puhemies: Keskust•elun kuluessa, 01n ed.
29585: Sillanpää. ed. A. Aallon kannattamana. ehdotta-               Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29586: nmt, että eduskunta. nyt esilläolevaan l>Ykälään
29587: nähden •pysyisi aikais·emmin tekemässään pää-                 P u ih e m i e s: Keskustelun kuluessa on -ed.
29588: töksessä.                                                  Estland·er ·ed. Horniborgin kannattamana. eh.dot:ta:-
29589:                                                            nut, että. esrllä oleva, lakiteksti hyväksyttäisiin
29590:   Selostus myiönnetään oikeaksi.                           sellaisena·, kuin se on perustuslakivaliokunnan
29591:                                                            mietin:töön liittyvässä. vastalauseessa. Kutsun
29592:   Äänestys ja päätös :                                     tätä ehdotusta ed. Estlanderin ehdotukseksi.
29593:   Ken ihyväksyy suuren valiokunillan •ehdort.uksen            Selostus myön@tä:ä·n oikeaksi.
29594: tässä ·kohden, ään,estää ,jaa"; jos .,ei" voit.ta:a, on
29595: eduskunta päättänyt pysyä asia,n toisessa käsit-              Äänestys ja päätös:
29596: telyssä enm,en tekemässä:än ·päiiotöksessä.
29597:                                                              J~en1 hyväiksyy suuren valiokunnan1 ehdotuksen
29598:   Ääruestyksessä annetaan 10<4 ,jaa"- ja 73 ,ei"-
29599: ääniä.                                                     tässä ko'hden, äänestää ,..raa"; jos ,ei" voittaa., on
29600:                                                            ed. Estlanderin ehdotus hyväksytty.
29601:   Puh e rrn ies: Eduskunta cm siis !Päättänyt
29602: hyväksyä nl)'i •esillä oleva.n pykälän sellaisena,            Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla..
29603: kuin se on suuren valiokunnan mietinnössä.
29604:                                                              P u he m i e s: Eduskunta on1 siis hyväksynyt
29605:   Asian    toinen    kä,sittely   julistet.aan   päätty-   nyt esillä. olevan lakitekstin sellaisena, kuin se on
29606: neeksi.                                                    suuren vaiiokun:n,an mi-etinnössä.
29607: 1612                                         Tiistaina 2 p. joulukuuta.
29608: 
29609: 
29610:   Lakiehdotuksen johtolause j>a. nimike 'hyväksy-          seksi 1havaitaan; sen vaikutuksista voidaan sitten
29611: tään keskustelutta.                                        päätellä, tarvitaanko mitään lisäsäännöksiä val-
29612:                                                            tiopäivädärjestykseen tai hanitusmuotoon. Jos
29613:  1Suuren •va.liokun:man mietintö on siis muutta-           käytäntö johtaa siihen, että hallitus antaa edus-
29614: mat.ta hyväJksytty.                                        kun1nalle tuollaisen yleisen kertomuksen ulkopo-
29615:   Asian    toinen    käsittely   julisteta.a.n   päätty-   liittisista suhteista, joilla välittömästi tai välilli-
29616: neeksi.                                                    sesti on vaikutusta tai merkitystä Wl.lta.kulirnralle,
29617:                                                            niin silloin on kai läihinnä se ma,hdallisuus, että
29618: 5) Ehdotus laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906               sellainen kertoonus eli katsaus kuluneen vuoden
29619: annetun valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiainvalio-           merkillisiin tapahtumiin annetaan eduskunnalle
29620:   kuntaa koskevien säännösten täydentämisestä.             eikä ulkoasiainvaliokunnalle. Ulkoa.siainV'aliokun-
29621:                                                            nalle sitten tietysti voidaa.n toisen momentin mu-
29622:   Esitellään, suuren valiokun:nan mietintö n.:o 4 7        kaisesti aina tarpeen vaa.tiessa tehdä tiedonantoja,
29623: ja otetaan t 0 i 8 e e n k i1 s i t t e 1 'Y y n snna      niinkuin siinä nimenomaan edellytetäänkin. Mutta
29624: sekä perustuslakivaliokunnan mietin,nössä n :o 8           tuollaiseru yleisen kertomuksen eli katsauksen
29625: va1mistelevasti käsitelty ed. Kedon y. m. edus-            huomattaviin poliittisiin tapahtumiin voipi halli-
29626: kuntaesitys n:o 7, joka sisältää yllämainitun la-          tus an,taa i'lman nimenomaista säänn·östäkin, ja
29627: kiehdotukseru.                                             minusta näyttää jotenkin luultavalta, että hallitus
29628:                                                            tulee antamaan eduskunnalle sellaisen kertomuk-
29629:    Puhe m ies: Käsittelyn ·pohjaksi asetetaan              sen, niinkuin useissa muissakin maissa on ·asian-
29630: suUJren \nw1iokunnan mietintö. Ensin sallit.aan            laita. Tässä ehdotetussa kolmannessa momentis-
29631: asiassa yleiskeskustelu ja kun se on julistetta            sra kyllä sen lisäksi edellvtetään, että tuollainen
29632: päättyneeksi, .siirrytään laki~hdotuksen yksityis-         kertomus muutenkin a,nn~tJttaisiin ul.koasiainvalio-
29633: kohtaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskustelun ku-           kunnaUe niin usein kuin asiat vaativat. Mutta
29634: luessa tehdään muutosehdotuksia, lakiehdotuksen            hallitus vorpi ulkoasiain:valiokunnalle,luottamuk-
29635: yksityiskohtiin, ovat nä,mä ehdotukset, tullak-            sellisesti antaa. tuollaisen kertomuksen bpausten
29636: sensa äämestyksen a.la.isiksi, yksityiskohtaisessa         kehityksestä aivan· samalla ta.valla kuin se muu-
29637: käsittelyssä uudistettava t .ia kannatettava t.            tenkin toisenr 1pykälän mukaisesti tekee ulkoasi-
29638:                                                            ainva:liolmnnalle tiedonantoja. Tuollainen tie-
29639:   Yleiskeskustelu:                                         donanto voipi luonnollisesti sisältää .ia sisältääkin
29640:                                                            useii:nmiss·a tapauksissa myöskin kertomuksen sii-
29641:     Ed. R. E r i c h: Minusta suuri valiokunta tätä        tä, mitä jossakin tärkeä, s s ä asia,ssa. on tapalh-
29642: asiaa käsitellessään on johtunut yleensä hyvään            tunut. Minusta, tämä ehdotettu uusi momentti
29643: tulokseen ja sellaiseen tulokseen, jomka eduskunta         on oikeastaan aivan tarpeeton. 1Se ei asiallisesti
29644: voi1pi hyvWksyäi, kunhan vain ·poistetaan tästä eh-        tuota mitään sellaista 'hyötyä, jota. ei toinen mo-
29645: ,(ltotuksesta suur>en :valiokunnan 1isäämä ·3 mo-          mentti jo tuottaisi. Ja koska. käytäntö va.rmaan-
29646: menitti. 'l'äJS·sä kolma.nm~s·sa momentissa~ sanotaan:     kiru .iohta.a siihen, että ulkoasiainministeri antaa
29647: ,·että jokaistelll va.ltiopäiväin a.lussa sekä sittem-     eduskunn,alle kokonaisuudessa:all! tällaisen kerto-
29648: min niin usein kuin asianihaarat vaa,tivat, tulee          muksen:, on aivan tarpeetonta velvoittaa, hallitus-
29649: valiokunnan saada selonteko niistä ulkopoliitti-           ta nimenomaa.n ulkoasiainvaiiokunn,alle jokaisten
29650: sista suhteista, joilla oru tasavallaHe merkitystä"        valtiopäiväin alussa. antamaa,ll! sellais·en selonteon.
29651: j. n. e. Nythän on täydellä syyllä katsottu, että          Mitä taasen tulee tuollaisiin osittaisiin selontelwi-
29652: tässä yhteydessä ei olisi ha.llituksdle sä.ädettä:vä       hin, niin n'e mahtuvat aivan hyvästi toiseen mo-
29653: mitään rvelvoitusta:, koska, sellaisen. velvoituksen       menttiin. Jos jätämme pois suuren valiokulllnan
29654: säätämiruen oikeastaan 1kuuluu 'ha>llitusmuotoon.           ehdottaman 3 momentin, saavutamme sen edun,
29655: Siitälpä syystä suuri valiokunta myöskin on tä-            ettei tässä py.kälässä missään sääcvetä hallitukselle
29656: män ehdotuksen 43 a § :n toisesta momen~ista               velvoitusta. ker>tomusten ja selontekojen arutami-
29657: poistanut sen hallitukselle säädettäväksi aijotun          seen, o•lkoonpa eduskunnalle tai ulkoasiain:valio-
29658: velvoituks€lll, jota. perustuslakivaliokunnan enem-        kun·nalle. Käytäntö osotta;koon sitten, ta.rvitaa.n-
29659: mistö oli ehdottanut. Nä.in ollen minusta johdon,_         ko tässä suhteessa mit.ään lisäsäänn,öksiä. ja min-
29660: mukaisuus vaatii, ettei nytkään, suuren valiokun-           kälaisia lrsäy ksiä hallitusmuotoon ma·hrdollisesti
29661: nan lisäämässä kolmannessa momentissa, sellaista            tarivita.an. Toistaiseksi luulen, että aivan hy-
29662: velvoitusta !hallitukselle sääd~tä. Minusta on siis        västi voidaan tulla toimeen tällä uudella, pykä-
29663: asianmukaisinta, että rhyväksytääm 43 a § ilman            läillä siinä muodossa., minkä se sa.a.pi, jos jä:tetään
29664: tätä kolmatta momenttia .ia annetaan tuon uuden            pois suuren valiokunnan e.hdottama kolmas mo-
29665: toisen momentin vaikuttaa sillä tavalla kuin otol-         mentti.
29666:                           Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                                                       1613
29667:  -----~        ----------------------
29668: 
29669:    Ed. Horn b ·O r g: Det var från början täm-              kare mö.iligheten - leder reg.eringen utskott.et och
29670: ligen klart, viiken utgång detta är·ende skuUe              söker vältra en d€1 a v sitt ansvar på detta. I
29671: komma att få. Det är därför alls icke moo tanke             s.iälva verket torde det icke vara någon svår upp-
29672: på 'att kunna påverka resultatet jag nu yttrar mig;         gift att inför utskottet framställa utrike.spolitiken
29673: jag vill endast fastslå ett par fakta.                      i 'Siå:dan belysning-, sam .regerin,g'en önslkar. Reg-e-
29674:    I förevarande lagförslag har ett riksdagsutskott         ringen har i detta spel alla. trumfar på hand, och
29675: gjorts tili någonting annat än riksdagsuts.kotten           .iag hoppas verldigen, att vi aldrig måtte få en så
29676: hittills enligt lag och praxis hava varit. Ertligt'         inkompetent utrikesminist,er, att det ej bleve ho-
29677: la_giförslag-ei i rfråg-a kan riksdag-ens utskott för ut-   nom ganska lätt att föra utrikesutskottets majo-
29678: rikesäJrB'Ild·en motta_g1a sitt uppdrag av annan myn-       ritet bakom ljuset. Det förefaller mig, som om
29679: dighet än riksdagen, uch detta utskott kan även             med det föreliggande lagförslaget föga eller intet
29680: sammanträda under tid, då riksdagen icke är sam-            vor.e att vinna också i den förbättrade formule-
29681: lad. Det had·e påtagligen varit korrektare, om              ring, som har kommit tili stånd i stora utskottet.
29682: utskottet också formellt hade 'kommit att intaga            För min del håller ~ia:g- 'På den ·stilisering- a v
29683: en annan ställning än övriga riksdagsutskott. I              § 43 a, som ingår i IV reservationen. Beträf-
29684: det i Sverige föreliggande motsvarande förslaget            fande den detal.i, som rdgsm. Erich behandlat, är
29685: är !fallet rsådant. Utskottet sammansättes påannat          jag av samma åsikt som han, vilket ju också foram-
29686: sätt och bär också en annan benämning än övriga             går därav, att det mom., som han herörde, alls
29687: riksdagsutskott. Detta är emellertid en bagat€11,           icke förekommer i den formulering av para,g-rafen,
29688: som naturligtvis är av ganska ringa hetydelse.              som är d-en IV reservationens.
29689:    Av vida större bfltydelse och ·bärvidd är det, a.tt
29690: lagförslaget ställer ett juridiskt ·oansvarigt riks-            Ed. v o n W en d t: Då ärendet behandlades
29691: dagsutskott vid den ansvariga regeringens sida så-           första gång-en, framhöll jag, att ifrågavarand·e
29692: som stöd och kontroll. Detta synes mig- va.ra en             förslag räHeligen helt ·OCh hållet ·bort förkastas
29693: ganslta betänklig princip. Om regeringen mot sin             och regeringen inkomma med nya propositioner,
29694: egen övertygelse följer utsko'ttets avvikaude åsikt,         a v vilka den -ena skulle hehandla den del a v för-
29695: så bär regeringen naturligtvis i alla händelser              slaget, som IJ.Jerör riksdagsordningen, den andra
29696: ansvaret. Om regeringen åter handlar mot utskot-             återigen den förändring, som måste göras i rege-
29697: tets åsikt, så bär regeringen lika fullt ansvaret.           ringsformen. Denna min åskådning har emeller-
29698: Man frågar sig också, huru detta utskott skaU                tid icke vunnit understöd, och under sådant för-
29699: vara i stånd att kontrollera regeringens utrikespo-          hållandB synes det vara skäl att göra det bästa:'
29700: litik. Det kommer ju faktiskt att 'bero på rege-             möjliga av det förslag, som,är förhanden. Dfl än-
29701: ringen, när och om utskottet överhuvud kaUas                 dringar stora utskottet gjort, .har jag varit med'
29702: att rådgöra med utrikesministern eller få del av en         om. Emoellertid återst.å en del anmärknin·g-ar, vilka
29703: av honom lämnad redogörelse. · Utskottet har heller         .iag tyvärr icke 'blev i tillfälle att vid slutJbehand-
29704: inga medel att påtvinga regeringen sin vilja, ·och          lingen i stora utskottet framställ a.
29705: även om det kunde det, så vore det icke moraliskt               Först vill jag dock påpeka, att talet om att
29706: b-erättiga.t därtill, ty utskottet är juridiskt oansva-     detta utskott skulle på .ett eHer annat sätt avlyfta
29707: rigt, regeringen ansvarig. UtskoHet har icke hel-           ansvar-et från reg·eringen beror på ahsol ut missupp-
29708: ler någon möjlighet att, i händelse det finner, att         fattning av relationerna mellan uts.kottet och rege-
29709: utrikBsangelägenheterna ledas i oriktig .riktning,          ringen. Reg·eringen är och förblir ansvarig. Om
29710: sammankalla riksdagen för att vädja tili d•en. Det          reg-eringen finner skäl att med utskottets s1Jöd av-
29711: synes mig såsom om hela den kontroU, som man                vika från sin tidigare mening, då denna tilläven-
29712: säkerligen åtminstone på visst håll åsyftat, bleve·         tyrs skulle hava befunnits vara mindre ändamåls-
29713: ett sken och ingenting annat.                               enlig, så är därm-ed regeringens ansvar icke i rin-
29714:    Den fjärde reservationen, om viiken jag har              gaste mån mindre. Dy lika argnment kan jag icke
29715: förenat mig, har kallats doktrinär. I pra.ktiken,           tillmäta någon som hälst hetydelse. Däremot
29716: säger man, komma de av reservanter11a förutsatta            måste jag anse det rdgm Erichs argument, att det
29717: olägenheterna icke att yppa sig. För min del ser            sista momentet i § 43: a rätteligen hör hemma i re-        /
29718: 
29719: 
29720: jag i praktiken endast två möjliga följder av den           gerinrg-s!formen, ä•ger viss ·betydel'se. Men jag kan
29721: ifråig-avarande lag-en. Antingen lå.ter reg-eringen         dock ej til1mäta det den betydelse, att jag skuHe
29722: beskedligt leda sig av utrikesutskottets tämligen           ame skäl förelig~a att stry.ka detta moment. Vi
29723: svaga hand och får sedan lika fullt bära ansvaret,          ha,va s•kärl att i sinom iiid ·komplettera mgerin,g-s-
29724: om resultatet bli•r mindre tillfredsställand-e, eller       formen så att momentet kommer i~n. på sin riktiga
29725: - och det förefaller att va.ra d.en nästan sannoli-         pla~s.
29726: 
29727:                                                                                                              20-1-
29728: 1614                                           Tiistaina 2 p. joulukuuta.
29729:                                  ·~--~~~.
29730: 
29731: 
29732: 
29733: 
29734:    Vidare må framhållas att stiliseringen ger visst          siin, mitä e,d. Hornborg esitti tämän tällaisen jär-
29735: stöd för rdgm Hornborg1s invändning, att man                 jestelyn tarpeellisuuteen nälhden. Mirt>iiJkin olen
29736: skall vara €ll väl oskicklig utrikesminisiRr för att         sitä mieltä, että tällainen ulkoasia.invarliokunlta,
29737: icke kunna vilseföra utskottet, men det är .iu all-          jonka tehtäväksi on aja,teltu ulkoasiain va.rsinai-
29738: deles sdälvfaUet att utskottet, ifaH det :finner             sen johdron kontro1loiminen, voi oUa maallemme
29739: anledning att i anslutning till dtet meddelande,             erittäin suureksi hyödyksi, siitä huolimatta, että
29740: som har inlämnats till d>etsamma av utrikesminis-            u1koasiailllmill:isteri ei ole ulk01politiikassaan ju-
29741: t-ern, avgiva ett uttalande, anskaffar samtliga              riidisesti velrvoitettu noudattamaan ulkoasiainva-
29742: ha:ndlingar, som heröra ä!'endet. Utskottet bör så-          hokunnan hänelle antamia neuvoja. On varmaa,
29743: lunda hava tillfälle att tillräc'kligt ingåend·e             että tällaisen laitokselll kuin ehdotettu 'J)erustami-
29744: granska. saoken oheroerude av vilka iutentioner ut-          sen kautta. ulkoasia:i11:ministerille ann.etaan, !päin-
29745: rikesministern kan :tänkas. hava haft.                       vastoin kuin1 mitä ed. Horniborg esitti, erittäin arr-
29746:    Vad som emeUertid är oriktigi i denna para-               v,oka.sta tukea, niin että maa11: ulkopolitiikkaa voi-
29747: ,gra!f, älr det, at•t mom. 2 och mom. 3 uppenbarligen        daan johtaa varmemmin, kuin jos ulkoasiainmi-
29748: hava• bytt rplats. Mom. 3 och mom. 1, höra orga-             nisteri on ilma.n tällaisen valiokunnan hänelle an-
29749: niskt saJmman. I anslutning därtill bör para.gra:fen         tamaa tukea. Juuri tällaisen valiokunnan kaut-
29750: omställas s'åluruda a.tt uti f·örsta meningen av mo-         tahan ulkoasiainministeri paraiten' ja mukruvim-
29751: mentet 2 inlföras ·föhande ändring: ,Finner rege-            min, varsinkin silloin, kun eduskunta. ei ole kool-
29752: ringen, eller rden minister, till vars embetsområd•e         la, saa, tiedon maan eri ·puolueide.n mielipiteistä,
29753: utrikersärendena lhöra, nödigt att under pågående
29754:                                                1             sillä varmaankin ulkoasiainvaliokurunan jäseruet
29755: .rrksdag eller rd:å riksdagen icke är 1församlad, till       ovat yleensä kosketuksissa puolueittensa kanssa,
29756: utskottet HLmna annat meddeland>e rörand:e Fin-              tuntevat puolueittensa yleiset mielipiteet .ia voi-
29757: la:nds 1för·hålla.n!(1e till utlämdska makter" o. s. v.,     vat niistä antaa ulkoasiainminis:terille selkoa ~
29758: d. v. s·. .airudra meddelanden äJn d em,· som enligt
29759:                                        1                     samalla itse myös saaden ulkoa.siainministeri'ltä
29760:  mom. 3 i va:rje faU m:å:ste lämnas utskottet i              eksaktisia tietoja., joita. ulkopolitiikan tarkrh seu-
29761: hör.ian aN vwrje riksd'a:g och när de't ·anna•rs. vrö-       raaminen va1iokunn:au jäsenten l)uolelta edellyt-
29762: vas skäJlig-:1:.                                             tää. Meillä on täällä. jo aikaisemmin ja suuressa
29763:     Man kunde till sista mening.en i tredje momentet         valiokun11:assa. vielä ta.rkemmin esitetty, mitenkä
29764: ytterligare foga, en menilllg, däri det utsäges, a.U         useissa maissa on· olemassa tämän ehdotetun va-
29765: regeringen, då utskottet ernar avgiva ett utlåtande          liokunnan tapaisia. elimiä, joiden tehtä.vänä on
29766: i anledning av en framställning skall disponerä              olb yhdistävänä siteenä valtiouäivä.in ja harllituk-
29767: alla nödrga ha:ndlinga:r. En rdyhk 'tillsat.s är             sen välillä juuri !hallituksen ulkopolitiikkaan nälh-
29768: emellertid .enligt min mening fullkomligt över-              den. Mehän olemme muuten aivanr viime päivinä
29769: flödig, då d:et ju är alld.eles ,gj.ä1vlfaHet, att utskot-   saaneet nähdä erään, esimerkin siitä, mitenikä ikä-
29770: tet skall egoa d'8nna befogenhet. Jag tror ·att det          viin tuloksiin voidaan johtua., jos ·ei ole olemassa
29771: med dessa möjligheter skul1e lbliva mera ofrukt-             tuollaista. brpeellista kontaktia·, vuorovaikutusta
29772: bart för en utrikesminister att :förs.öka. fullkomligt       jonkun maan ha:llituksen ja. sen eduskunnan vä-
29773: föra utskottet bakom ljuset. Vad det hela emel-              lillä. Me olemme saaneet sanoma1ehdistä lukea,
29774: lertid kommer att hava med sig är att den del av             mitenkä Amerikan YlhdysvallO'issa on syntynyt
29775: riksdag€n, som på grund av att den icke stöder               konflikti maan hallituksen ja senaatin ulkoasiain-
29776: reg1ering;en mer eller mirrd·re är utesluten rf,rån          valiokunnan välillä, konflikti, jonka. seurauksena
29777: annan möjlighet att göra sig förtrogen med utri-             näyttää ole•va11:, ·että; Yihdysvarllat kenties eivät
29778: kespoli~iken, komme a.tt hava til1fälle att ;på detta
29779:                1
29780:                                                              tule ratifioimaan Versaillesin <rauha.nSO'pimusta
29781: sätt exakt följa med denna del av landets politik,           eivätkä tule liioin• olemaan mukana ']Jerustetta.vas-
29782: under vissa förhållanden kanske den viktigast.e,             sa kansainliitossa., ei ainakaan a1usta alkaen. Tä-
29783: och sålunda också på ett helt annat sätt stå rustad,         mä konflikti, josta on ollut tällaiset seuraukset,
29784: då den tilläventvrs skall överta,ga tvnsvaret 1för           on ainakin osarksi saanut alkunsa siitä tyytymät-
29785: det hela.                                                    tömyydestä, mikä Amerikassa. on syntyn.yt. siitä,
29786:                                                              että Y:hdysva,rtain hallitus, joka kylliiJ perustus-
29787:                                                              lail:l~s-esti on toisessa asemrus,s,a sikälä]s·een ·edus-
29788:    Ed. K et ·o: Pyysin puhoonvuoroa vastJa.takseni           kuntaan nähden kuin parlarmentt~aaristen marden
29789: niilhin muistutuksiin, joi'tUJ ed. R. Erioh ja Horn-         hallitus, ei ole alusta alkruen a.s•ettunut vuorovai-
29790: borg tekivä;t tässä osaksi suuren valiokunnan                kutuks·e,en maan ·e!duskunma;ru •kanssa, :sålloin kuin
29791: mietintöä ja. osa,ksi koko tätä kysymyksessä, ole-           se on ottanuit ratkaisevia askeleita niå.n tärkei:ssä
29792: vaa ehdotettua järjestelyä vastaan. !Täällä kui-             urkopoliittisis·sa kysymyili:sissä, kuin juuri rauhan
29793: tenkin jo ed. von W endt vastasi niihin epäily.k-            s~olmiaminen .ia yhtyminen ,perust-ettavaan kan-
29794:                                           Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                                          1615
29795:                                                                                         -------------
29796: 
29797: s.a.~inliittJoonon . .Jotta täM,ruisia. kon!flikte.ia, joita   laista olisi 'Pitänyt såada.. Minun mielestäni olisi
29798: prurlament'ta:a6sissa maissakin voi syntyä aivan               tähän lakiin jo nyt heti alusta alkaen, niin muo-
29799: samana ta,valla klllin nyt on synitynyt Yhdvs-                 dottomalta kuin kenties tuntuukin> tä:llaisen mää-
29800: valloiss'aJ, voitaisiin väl'ttäiä, on välttämältöntä, •että    räyksen ottaminen valtiapäiväjäJrjesty kseen,, otet-
29801: tällainen ulkoa-siainvaliokunta 'Perustetaam /Sen-             ta,va sellainen, määräiys, että ulkoasiain·valiokunta
29802: vuoks·i minusta ne epäilyks·et, mitä ed. Horn-                 saisi tilaisuuden antaa lausuntonsa ulkopoliitti-
29803: borgilla oli tätä täl:laista la,itosta vastaa;n ja. jotka      sista :kysymyksistä aina silloin·, kun s e its·e tar-
29804:                                                                                                            1
29805: 
29806: 
29807: ~päålykset on esitetty neljännessä vas'talauseessa,            peelliseksi katsno. Senvuoksi minä ehdotan, että
29808: ovat miel·es.tänli ai va;n perustee'ttomi~l!.                  suuren valiokunnan mietinnön 43 a. § :n toiseen mo-
29809:     /Mitä! sit~en ed. R. E'richin lausunltaon tuaee, niin      menttiin otettaisiin kolmannesta vasta:lauseesta
29810: hä.nen mielestään suuressa valiokunnassa on tar-               kaksi viimeistä lau's·etta., nimittäiiru seuraavat lau-
29811: p-eettomasti otettu täJhän la,kiBihdotukseen uusi 3 :s         seet: , Tilaisuus siihen samoin kuin ka.ikkiin asiaa
29812: momentti, jossa. määrätään hallituksen ulkoasi-                valaiseviin asiakirjoihin tutustumiseen on' ulko-
29813: ainminister.in velvollisuudeksi joka. eduskuntais-             asiainvaliokunnalle varattava aina,, ennenkuin
29814: tumwn alussa ja. muulloinkin ·tarpeen vaatiessa                tehdää111 'Valta.kuntaa velvoitta.via sitoumuksia ta,i
29815: antaa 'valiokunnaHe selo•nteko ulkopoliittisista               päätöksiä tai ryhdytään mu~hin tavallista. tärke-
29816: suMeistJa.       Minun mielestäni täimä täilla.inen            ämpiin toim-e111p<iteisiim :sellaisissa Suomen su!h-
29817: momentti on aivan välttämät.ön. Minun• ymmär-                  detta ulkovaltoihin koskevissa asioissa., joiden rat-
29818: tääkseni ed. R. Erich ikäs·itti vä!äJrin täimåJn uuden         kaisemiseen ei vaadita eduskunn.an hyväksymistä
29819: momentin tarkoituksen, kun hän otaksui, että täs-              tai suostumista. Samoin on hailituksen, joka,isten
29820: sä olisi kysymys jonlmnlaisen kertomuksen anta-                varsinaisten va:ltiopäiväin alussa a.nnettwva ulko-
29821: misesta ulkoa.siainvaliokunna.lle menneistä! ulko-             asiainval.iokunnalle täydellinen kertomus ulkoasi-
29822: poliittisista tapahtumista,. Hänen mielestään täl-             ain hoidosta edellisenä kalenterivuotena, sekä ul-
29823: lainen kertomus paremmin sopisi eduskun1naUe                   koasiain hoitoa koskevat valtioneuvoston pöytä-
29824: annetta,va.ksi kuin piendle ulkoasiainwaEokunnal-              kirjat."
29825: lB. Ymmärtääkseni tä:llaisen kertomuksen anta-
29826: mih'fln eduskunnalle on kyllä paikaHaan, mutta
29827: täissä ei kai ole se ·tarkoliims, vaan on kai tar-                 Ed. H o r n 'b o r g: Det är .naturligtvis alldeles
29828: koitus, että ulkoministeri jokaisen eduskuntais-               lön,löst att i denna, f·råga in1åta sig i en polemik.
29829: tunnon alussa ja muulloinkin antaisi tälle va:lio-             Rdgm. Keto och hanrs menings.fränder, till vilka
29830: kunnalle selostuksen siitä, miltä maan ulkopoliit ·            ja.g f'ör ingen d€·1 räknar endast ha,ns partivänn-er,
29831: tinen asema .ia miltä yleensä yleismaailmaHinen                se på ett så helt anna.t sätt vå saken än jag. Det
29832: ulkopoliittinen asema sillä hetkellä näyttää, siis             är möjligt, att han har rätt i betraktan,de a,v,
29833: lausuisi eduskunnalle oman käsityksensä maan                   huru han täinker sig det sjä.lvständiga Finlan:ds
29834: ulkapoliittisesta. asemasta ja. ·yleisestä maailman-           regering. ~Sådan ja·g älskar föreställa mig den,
29835: poliittisesta tilanteesta. Tällainen, lisäys on otet-          tror ja,g aitt den :borde v<a:ra bä1Jt.re betjänt av den
29836: tu Ruotsissa ehdotetusta. laista, ja, siellä, kuten            formulering av lagförslaget, som jag för min del
29837:  sikäläisistä perusteluista käy i:lmi, on, tälla.isella        omfattar. I verkligheten kan det nog så varar, a.tt
29838:  määiräykseHä tarkoitettu sitä, että ulkoministeri             r•dgrm. Keto möjligen får rätt. Min syn på saken,
29839: antaisi sikäläiselle ulkoasia.inlautakunnalle sellai-          såsom den mer idealistitska., torde måili.ända visa
29840:  s,en, selostuksen, kuin mitä tässä olen maininnut.            rsig icke Ö'ver-ensstämma med 'Verkligheten i denna
29841: Tämä tällainen selostus on tarpeellinen sekä ul-               bist.ra ·värld. .J ag vill endast. nu konsta,tera, att
29842:  koministerille itselleen että myös valiokunnan jä-            'hrr von \Vendt och Keto ibetmkta 1salken ur full-
29843: senille. Sen kautta että ulkoministerin velvolli-              komligt ohka synpunkt. Rdgm. vDlli W endt önr-
29844: suudeksi asetetaan tällainen selostuksenantami-                ska.r, att riksdagens utrikesutskott 'blott skall
29845:  nen, 'Pakotetaan ulkoministeri suorastaan pereh-              .följa med' utrikesä:renderna ocih · hålla. reda på, i
29846:  tymään itse kunkin hetken ulkopoliittiseen tilan-             vilken riktning d·e ledas. Rdgm. Keto åter vill
29847:  te-eseen j,a määräämään. kant.aniSa tärkeim>piin ak-·         i utrikesutskottet se en kontroll på regeringen i
29848:  tueHeihin ulkopoliittisiin kysY'my ksiin. .Ja täl-            avsee·nde å utrikesangelägenlheterna.. Huru denna
29849:  laisen selostelun kautta myos valiokunna.n, jä.senet          kontroll skaU förverkligas, det v·et jag icke. Det
29850:  pysyvM sekä ulkopoliittisten tapausten että'                  förvåna,r 'illig för övrigt, att rdgm. Keto icke har
29851:  myöskin nlkoipoliittisen tilanteen oik-ean a<rvoste-          sinne för den ofo1;mlighet, som ja.g försökte be-
29852:  lun ta:saHa. Sen vuoksi on ymmäirtääikseni juu-               tona, nämlig·en att ett oansvarigt utskott ställes
29853:  ri tällainen lisäys aivan 'Välttä:mätön.                      som stöd ooh kon1.roll vid en a.nsvarig regerings
29854:      Kuitenkaan mielestäni suuren ·valiokun,nan mie-           sida. Det är dett:a som är sakens kä'rll!Jlp.nkt. Gör
29855:  tintö ei ole suinkaan sellainen, jollainen tästä              då hdlre ntrikesuhkottet till en, utrikesnämnd,
29856: 1616                                          Tiistaina 2 p. joulukuuta.
29857: 
29858: 
29859: som med juridisk an:svarighet står vid utrikes-              mellan herrar Ketos och von W endts åsikter i
29860: ministerns sida, och låt det icke fö·rbliva ett oaTh-        denna frågu vila,r dels. på •ett .privat samtai med
29861: svarigt riksdagsutskott. Dära>v må:ste, synes det            herr von Wendt, dels på herr Ketos -egna utt.r:y"Ck
29862: mig1, svårig'heter och kon:flikter härflyta.                 ,stöd" och ,kontroll". Om herr Keto ej vill se
29863:                                                              annat än olikhet i orden, så kan jag ingenting
29864:    Ed. R yö mä: Minä 'pyydän kannattaa. ed.                  göra till den saken. Enligt min uppfattning före-
29865: Kedon tekemäiä .ehdotusta,. Samalla -pyydän tois-            ligger här en skillna.d i ibclraktelsesättet.
29866: taa sen, mitä tä:ällä ennenkin on la.usuttu, että               För övrigt synes mig, som om man gjorde sig
29867: ne ehdotukset, joita vastaan. täältä oikeistolll ta-         sky1dig- till det fe}et, att man id•entifierar utrikes-
29868: holta on -polemisoitu, vastaavat suunnilleen sa.-            utskottet med riksdagen. J a.g v-et icke,: .·om man
29869: maa, mitä Ruotsissa. on tekeillä .ia jollaisten ta-          inom riksdagens största parti har det sa:ställt, at.t
29870: ·kana siellä ovat maan kaikki .puolueet. Niin että           partiets representanter i utrikesutskott:et kunna gå
29871: siellä sellainen herra kuin ed.. Horruborg mieli-            i godo för, att vad de vid ett visst tillfälle säga
29872: piteinoon pidettäisiin eräänlaisena. kummituksena.           kommer att godkännas a.v partiet. Atminstone
29873:  Täanän perustalla konstateera-an, että meillä oi-           inom vissa av de mindr€ partierna. kan man e.i
29874: keisiJo .ia porvarilliset puolueet joko ovat enem-           g-öra det. Jag- tror inte, a.tt utrikesutskottet utan
29875: män oikealla tai poliittisesti vä.hemmän 1muluun-            vidare kan uttala sig i riksda.gens ·eller partiernas
29876: tuneita kuin Ruotsissa..                                     namn.
29877: 
29878:     Ed. K e t o: Ed. Horll!borgin lausunnon j oih-               IDd. Schauman: Jag kä1nner mig- visserli-
29879: dosta, jossa. hän· arveli ed. von W endtin ja minun          gen icke tillfreds med stora utskottets förslag,
29880: kantani väEUä olevan jonkun p-eriaatteellisen                främst emedan r-egeringen- där icke skyldigkännes
29881: eron, pyytäisin huomauttaa, että tuo ero nähtä-              att rådplä.ga med utrilmsutskottet i viktigare ut-
29882: västi esiintyy vain ed. Hornborgin mielikuvituk-             rikesärenden. M·en jag kan ändå omfatta stora ut-
29883: sessa. Sillä siihen nälhden, mitä 'hän sanoi ed.             skott.ets förslag, ifall i förslaget införes. ·den for-
29884: von Wendtin kannaksi, jonka. mukaan valiokun-                mella ändring, i mitt tycke förbättring, som här
29885: nan tulisi vaan seurata ulkoministerin toimintaa,            av rdgsm. von \V.endt föreslagits, och vilken jag
29886: .ia miruulll kannakseni, jonka mukaan valiokunnan            ber att få understöda. J ag finner det alldeles lo-
29887: tulisi valvoa ulkoministerin toimintaa., minä en             giskt., att 3 mom. ·enligt 1stora utskottets fö~slag
29888:  ymmärrä, mikä todellisuudessa olisi tämä ero,               skall föregå 2 mom. enligt samma förslag, ty i
29889: jota ed. Hornborg koettaa näillä kahdella sanal'la            3 mom. skyldigkännes ju regering.en att avlämna
29890: ilmai&'t•a,. Eivä.tköhän rre käytänruössä ta.1ikoita ai-     '8ll redogörelse till utrikesutskottet och i 2 mom.
29891:  van yoh:tä ja samaa. asiaa. Yleensä niiden ta·rkoitus,      talas det endast om de tillfällfln, då utrikesminis-
29892: .iotka tällaista lakia puolta.vat, on kai se, että           tern finner anledning att rådpläga med utrikesut-
29893: hallitukselle tämän •valiokunnan kautta annetaan             skottet. Man har flmflllertid uppmärksamgjort
29894:  edeltäkäsin,, ennenkuin hallitus ryhtyy ciahankin            mig enskilt på en otydlighet i 3 mom. enligt stora
29895: tärkeään ll'lkopoliit.tiseen toimenpiteeseen, ti-etoa        utskottets förslag. Dflllna otydlighet ligger däri,
29896:  siitä, mitä ·eduskunta. arvelee tuosta. toimen[li-          att i momentet ickfl säges till vem utrikesutskot;
29897: tflestä. Siinä kaikki. Ja, tämä tä:lla.inen tehtävä          tets yttrande skall avgiva•s. Det är visserligen, an-
29898: sopii aivan lhyvästi valioku11n•alle, vaikka se -ei          s-er jag, uppenbart av sammanhanget, men dock
29899: olekaan juriidi•sesti edesvastuussa. Tätä seikkaa            icke absolut klart, att d.etta yttrandfl skall avgivaf:
29900: 11imittäin, että tämän valiokunnan. ei tule sa1ada           till regeringen. J a.g skulle därför bfl att få ytterli-
29901: ratkaisuvaltaa      ulkopoliittisiin toimenpiteihin          gare göra ett ändringsförsla.g av formell natur,
29902: nähden tätä minä olen painostanut Illimenom:aan               nämligen att i 3 mom. av stora utskottets för-
29903: .io eduskunta.esityksessäni . .Sen!Vuoksi minusta ed.        slag slnrlle framför ordet ,yttrande" instickas
29904: Homborgin arvostelu kannasta:ni ei osu oikeaan.               ord·en , till regeringen".
29905:                                                                  J a.g begagnar slutligen tillfället att få alldeles
29906:    Ed. Horn b o r g: Mfld anlfldning av herr                  i förlbigå:ende och utan att (i;mna uppehålla mig vid
29907: Ryömäs inlägg i debatten vill jag endast nämna,              saken meddela, att jag nu, -e.ft-er att hava tagit
29908: att det finnes vissa olikheter mellan de parlamen-           närmare reda på saken, måste vidhålla d-e på-
29909: ta.riiska sys·temen i Sveri.~e oc:h här, och .för öV'ri.gt    ståenden rörande den s. k. Svinhufvudska rege-
29910: är jag ingalunda höjd att betraki:a Sveriges sätf            ringflns förfarande i kungsfrågan, som jag senast
29911: att sköta sin utrikespolitik så:som något idealiskt.          avgav. Jag rfltirerade då, flmedan man försäk-
29912:    .Vad åter h€rr Ketos sena,ste replik bflträffar, så       rade, att jag orätt kom ihåg ministflr Hjelts fram-
29913: vill jag numna, att min uppfattning av olikheten'             ställning i hans memoirer. Sedan jag numflra sett
29914:                                           Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                                            1617
29915:                        .. · · · · · · · - - - - - - - - · - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - .
29916: 
29917: 
29918: 
29919: efter sa.ken, har jag kommit till det resultat, att                  Ed. v on We n d t: Jag ber att få understöda
29920: jrug hade rätt och att det bestridande, som här iför              rdgsm. Bchaumans förslag, att ordet ,tili rege-
29921: andra gången avgavs av rdgsm. Setälä och ·rdgsm.                  ringen", fogas till efter ordet ,yttrande" i tredje
29922: Arajärvi, icke över~msstämmer med minister Hjelts'                moment·ets sista mening.
29923: noggranna uppteckningar.
29924:                                                                      Ed. S a r l i n: Minä kannatan tässä asiassa. ed.
29925:     .Ed. R. Erich: ETään kohdan valaisemi-                        Erichin tekemää ehdotusta, ·että 43 a § :n 3 mo-
29926:  seksi pyydän vain lyhyesti mainita, -että Ruots]ssa              mentti poistettaisiin. Mikäli minä olin tilaisuu-
29927: ·ehdotetun ulkoasiainlautakunnan jäsenillä ei olisi               dessa asian valmistavassa vaiheessa seuraamaan
29928:  ha-llitukselle antamissaan lausunnoissa tai yleensä              keskustelua, tuntui siltä, että luultiin, että sen
29929:  toiminnastaa-n lautakunnassa muuta oilreudellista'               kautta, että tämä 3 momentti otetaan lakii:n, pääs-
29930:  vastuunalaisuutta kuin se, joka tietysti •saattaa                täisiin siihen, -että hallituksen kertomuksen kautta
29931:  johtua vaiteliaisuusvelvollisuuden mahdollisesta                 erinäisitE!'Sä :tilanteissa ·vastustuspuo:lueet saisivat
29932:  rikkomisesta. Mitä taasen tul•ee poliittiseen vas-               varman .ia tarkan selon ha.llituksen suhtautumi-
29933:  tuunalaisuuteen, on itsestäänkin selvä1i, ettei va-              sesta ulkopoliittisiin kysymyksiin. Selviteltiin si-
29934:  liokunnan jäsenillä ole •sellaista, koska he ovat                täpaitsi asiaa, nimenomaan siltä kannalta, -että kun
29935:  parlamentin jäseniä ja koska 'Poliittisesti vastuun-             meillä irrterpeHatsioniasian 'käsittely on ymmär-
29936:  alaisia voivat olla ainoastaan hallituksen .iäs~:met.            retty niin, että asian valiokuntaan lähettäminen
29937:                                                                   tietää epäluottamuslausetta, niin,. vähemmistöpuo-
29938:                                                                   lueet eivät muka koskaan saisi ulkopoliittisista
29939:    Ed. M a n t e r e: Minä myönnän, että lakieh-                  kysymyksistä selkoa ilman mai·nittua menetelmää.
29940: dotus saattaisi muodollisessa. suhteessa, jossain'                Minä kuitenkin uskaltaisin luulla, et.tä hallituksen
29941: määlrin voittaa, jos ed. von Wendtin ehdotus hy-                  kertomuksen kautta tätä käytäntöä -ei voitaisi kor-
29942: väJksy·ttäisiin. En 'Pidä asiaa kuitenkaan niin tär-              j.ata. Jos hallitus truhtoo antaa kertomuksen py:ö-
29943: keänä, että la.kiehdotus sen takia olisi palautettava             ooänä ilman tarkempaa s-elostusta, niin ei sillä mi-
29944: suureen valiokuntaan. Hyväksyisin puolestani                      tään voiteta. Se stiliseeraus, jonka asia suuressa
29945: suuren valiokunnan ehdotuksen sellaisenaan. Pyy-                  valiokunnassa sai, a1ntaa. aihetta tähän käsity k-
29946: sin puhe-envuo-roa oikeastaan kiinnittääkseni huo-                se·en. Kun asia on ehdottomasti niinkuin ed.
29947: miota erääseen painovirheeseen suuren valiokun-                   Erich on osoittanut, että tällainen ainoastaan ul-
29948: nan mietinnössä. 'T<Oisen momentin ensi rivillä ori               koasiainvaliokunnan t·ehtäviä säälnnöstelevä py-
29949: sana ,minister~ö". Sen 'Pitäisi olla ,ministeri",                 kälii va.ltiopäiväjärjestyksessä ei mielellään voi'
29950: joka vastaisi ruotsalaisen tekstin sanaa ,minister".              sisältäJä sellaista. mikä its-e asiassa .ia ol~ellisesti
29951: Minä katsoisin, ·että se painovirheenä olisi oikais-              kuuluu hallitusmuotoon, niin minun täytyy olla
29952: tava.                                                             yhtä miBltä hän·en kanssaan siitä, että tämä mo~
29953:                                                                   mentti poistettaisiin.
29954:    Ed. R yö mä: Kun on saatu nähdä, minkä-
29955: laista oikeistomme ulkopolit-iikka oli ikesällä .ia                  Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
29956: syksyllä 19118 ja mihin suuntaan oikeisto aina
29957: viime aikoihin asti olisi tahtonut sitäJ .iohdettavan,               P u he mies: Keskustelun kuluessa. on tehty
29958: on ed. Hornborgin ollut tarpeetonta ilmoittaa, että:              muutosehdotuksia laki"E:hdotuksen yksityiskohtiin.
29959: hänellä on toinen ideali ulkoasiain hoitoon nähd·en               Nämä ehdotukset ovat, tullaks@s.a äänestyksen
29960: kuin Ruotsin vasemmistohallituksella. 1)1:inä lau-                alaisiksi, yksityiskohtaisessa käsittelyssä uudistet-
29961: suinkin, -että oikeistomme myöskin on aivan toi-                  ta.v.at .ia kannatettava,t.
29962: sella kannalla, ulkoasiain valvontaan nähden kuin
29963: Ruotsissa. Mitä tulee siihen väitteeseen, ·että tässä                Selonteko myönnetään oikeaksi.
29964: tulee valtiopäiväjärjestykseen asia, joka kuuluisi
29965: hallitusmuotoon, on jo ennen ;huomautettu, että                     Ryhdytään la:kiendot.uksen yksityiskohtaise-en
29966: keväällä olisi pitänyt ottaa se hallitusmuotoon.                  käsittelyyn.
29967: Niitä kuitenkin vastustettiin silloin samoilla syillä                                 35 §.
29968: kuin nyt. Nyt va•stustavat samat ainekset asiaa                      Keskustelu:
29969: muotosyillä, vaikka ollaan asiallisesti sitä vas-
29970: taan. Sentähden kehottaisin eauskuntaa ottamaan                     Ed. v on Born: Hänvisande till den moti-
29971: tällä kertaa tämän täyde.nny1kse<n valtiopäiväjär-               vering, som ingår i IV reservationen, her jag få
29972: jestykseen ja sitten ajantullen Eittämään vastaa-                föreslå, att nu ifrågavarande paragraf måtte ur
29973: van kohdan hallitusmuotoon.                                      lagförslaget utgå.
29974: 1618                                        Tiistaina 2 p. joulukuuta.
29975: -----------------------------------
29976:    Ed. E s t 1 a n d e r: Då reg.eringsform-en an-       utan bord-e först Offil1östas mellan rparagrarfen en-
29977: togs var det icke svårt att förutspå, att. vissa par-    ligt föreliggan.de försla:g och herr Erichs förslag,
29978: tier eUer strömningar inom riksdagen så fort som1        och därefter, !huruvida pa,rargrafen skall kvarstå
29979: möjligt skulle sätta in sina, strävanden på at~          eller icke.
29980: åstadlmmma en permanens i utskottens arbete, så
29981: att i själva verket ·riksdagens makt skulle förläg-         lP u ih e m i e s: J ag menade äJVen m-ed mitt f'ör-
29982: gas till utskoUens sammanträden helst nnder de'          slag detsamma, m-en det blev måhända litet otyd-
29983: tider av året, då riksdagen måhända e.i själ v:          ligt. (Tarrkoitin ~yllä ·esitykselläni samaa, vaikka
29984: komme att vara tillsamman. Den förändring a:v'           ehdotukseni kenties oli hiuka.n etpä,selvä.)
29985: paragrafen, som är i fråga, gå:r just ut på en dylik
29986: anordning. För min del anser jag, att varje st-eg           Menettelyta,pa. hyvaksytään.
29987: i denna ,riktning vore synnerligen olyckligt, och'
29988: får jag därför förena mig om IV reservationens             Äänestykset ja päätös:
29989: förslag, att detta stadgande skulle utgå och para-·
29990: grafen i L. 0. sålunda bli oförä,ndrad.                     1) Åärnest~s suuren valiokunnan ~hdotuksen ja
29991:                                                          ed. Erichin ehdotuks.en välillä.
29992:     Ed. R. E rr i c h: 35 § :ä.äm lisättäväksi ehdo-
29993: tetussa. 5, momenrtisrsat on tarpre€ton ja eksyttäJVä       !Ken hyväiksyy suuren vaEokummn ehdotuksen
29994:                                                                  1
29995: 
29996: 
29997: 
29998: sana ,niinikään"·: ,UlkoasiainvaEokunta kokoon-          täs,sä ko!hden, ään,estää ,jaa"; jos ,ei" voittaa on
29999: tukoon niinikään ryaltioTJäiväin väJiajoilla.". Tämä     ecl. E·richin ehdotus hyväksytty.
30000: sana ,niinikään" näyttää: viittaa va.lli edelliseen
30001: mamenrttiin, jossa: :sanotaan: ,Valtiova.ra.i:nva:lio-      Äänestyksessä ovat -ei-äänet voitolla.
30002: kunta. jatkakoon, milloin eduskunta niin pää.ttää,
30003: toimintaansa. myös samojen va1tiopäiväin, vä.li-            Puhemies: E.duskunta. on siis hyväk'Synyt
30004: ajalla". Mutta kosh tässä nn kysymyks-essä ai-           ed. Erichin eih~otuksen.
30005: vam. toise.nlaatuinelli toiminta, kuin edellinen mo-
30006: meUJtti ed-ellyttää, niin sana ,niinikään" on sekä          2) Åän,es.tys -ed. von Bornin ehdotuksesta.
30007: ta.rpeetoUJ että harhaa.ngohta.va, min:kä vuoksi eh-
30008: dotan, että se }Joi•stettaisiin.                            Ken 1hyvä.ksyy 3,5 § :n: sellaisena kuin se on '
30009:                                                          edel'lisessä äänestykseStsä TJäätetty, äänestäiä
30010:   rEd. 'T y rp TJ ö: Pyydän kannattaa ed. Erichin        ,tjaa"; jos ,.,ei" voittwa, on ed. von Bornin ehdotus
30011:                                                          hyväksytty.
30012: tekemää €!hd:otusta.
30013: 
30014:   Keskustelu pykälästä juilistetåan pääityneeksi.          Åänesty ksessä, annreta.an 148 ,jaa."- ja 28 ,ei"-
30015:                                                          ääntä.
30016:   ,p u 1h e mies: Keskustelun kuluessa on, ed.
30017: von Born ed. Estlanderin, kannattamana ehdotta-            Puh-emies: Eduskunta on siis hylännyt ed.
30018: nut, että UJyt esillä oleva. pykälä poistettaisiin       von Bornin ehdotuksen.
30019: lakiehdotuksesta. Kutsun tätä ·ehdotusta ed. von
30020: Bornin ehdotukseksi. Edelleen on ed. R. Erich,                                  43 a §.
30021: ed. Typön kannattama,UJa ehdottanut, että nyt              Keskustelu:
30022: esillä olevan pykälän 5 momentista sana ,niin-
30023: ikään" poistettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed.            Ed. N i u k k a n e n: Asian käisittelyssä on
30024: Erichin e hdotuk!seksi.
30025:           1
30026:                                                          oikeiston taholta uudist-ettu se entinen väite että
30027:                                                          eduskunnan j,äsenet .ia my,öskin sen asettama va-
30028:   Selonteko myönn'Eltä:än oikeaksi.                      liokunta; ovat ed,esvastuuttomia, ja. e.päJpäteviä ja
30029:                                                          että sen vuoksi myöskin Ullkoasia.invaliokunn:asta
30030:    P u 1h e m i e s: Mitä melllettelyta[laan. aanes-     on telhtävä vain, nimellinen ja. että siihen nähden
30031: tyks-essä tulee, ehdotan, hyväksyttäiväksi seuraa-       ei hallituks-elle voi asettaa muun muassa sitäkään
30032: van menettelyta.van. Ensiksi äänestetään ed.             velvoitusta:• että sen olisi annettava. tilaisuus va~
30033: Erichin ehdotuksesta mietintöä vastaan ja tämän          liokuunalle ka1ikissa tavallista. tä:r keämmissä
30034: jälkeen ed. V'on Borruin ehdotuksesta.                   asioiS<sa pere'htyä täydellisesti ulkoasioid-en 'hoi-
30035:                                                          toa koskeviin asiakirjoihin. Minä en voi yhtyä
30036:   Ed. E s t l a n d e r: Det förefaller mig som          sellaiseen käs,itykseen. Katson, maall-e on·nelli-
30037: om denna ·vot·ering icke vore synnerligen redig,         semma.ksi, jos eduskunta. myöskin asiallisesti,
30038:                                        Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                                         1619
30039: ----------              ------------------------------------------~---
30040: 
30041: 
30042: 
30043: 
30044:                            ~
30045: eikä ainoastaan nimellisesti, ottaa osaa myöskin           § 43 a måtte erhålla ·den lydelse den har i fjärde
30046: ulkoasi.ain hoiiloOillJ ja senvuoksi m(inä ehdotan         reservationen.
30047: että eduskunta hyväksyisi kysymyksessäolevan                   För öv·rigt vill jag ·begagna. tillfället och yttra
30048: pykälän siinä muodossa kuin se on -perustuslaki-           några ord med anledning av vad rdgm Niukkanen
30049: valiokunnan mi-etinnössä.                                  för en stund sedan sade. Om jag förstod honom
30050:                                                            rätt --,- tack vare hans taJt.eknik är det svårt att
30051:    Ed. von W e n d t: Jag hade tärukt låta. de för-        förstå va.d -han s.äJger - så protesterade han moi
30052: slag, ~jag gjorde, faUa av de skal, som rdgm. Man-
30053:                   1                                        att ett riksdag.sutskott hetecknades såsom oansva-
30054: tere ,a,nJfö:rde gentemot dem, d. v ..s.. att riksda1gen   •rigt. Det ä:r med sorg ja,g kon:staterar, att han ej
30055: bo:rde .undvik.a att\ pa•ragmferna. återginge t.iH         alls förs:M,r, vad detta betyder. Jag försökte ä!lldå
30056: stora utskottet. EmeUertid komrmer d-etta hetän-           för att undvika sådana fatala misSiförstånd använ-
30057: ka.nde i vwrje faH a.tt återsämdas till stora. utskot-     da uttryeket ,.juridiskt oansvarigt". Men d'et
30058: tet och därmed f1örfaller denna1 in.vändning. J ag         h.iäJl!pte inte. Riksdagens utskott ä:ro alla oansva-
30059: föres.lår där:för, att ur ~ mom. av 43 § skulle            riga, och rdgm NiUJkkanen är också oa.nsvarig.
30060: utg1å orden ,för utrikesä.renden" samt a~tt efter          Det •ä;r :skäl för honom att hetänka. vatd detta bety-
30061: ord-et, ,lä.mna" i:nföres, ordet ,aniD.at", att i 3 mom.   der. Det ökar nämli2'8'n hans moraliska ansvar,
30062: efter sista menirugens förs·t.a ord ,yttrande" in-         vilket bard:e g.öra kla.rt för honom, att man icke
30063: föT,es ,till regeri.ntgen", samt att slutligen mom. 2      skall ·komma och sti:fta la:gar, om man inte ens be-
30064: och 3 1byta pla.ts.                                        griper vad .iuridis:k a.nsvarighet är.
30065: 
30066:   tEJd.. R. E r i c lh: Minä ehdotan että p~lätstä            Ed. Keto: Minä pyydän uudistaa yleisk-es-
30067: poistetta.isiin suur-en valiokunnan lisäämä 3 mo-          kustelussa tekemäni ehdotuksen, että 43 a §:n 2
30068: mentti, mutta: pykäilä muuten thyväksy-ttäisiilll          momenttiin liit>Bttäisiin kolmannesta vasta.lau-
30069: suuren valiokunnan ehdottamassa muodossa.                  se€st.a. tois-esta. momentista kaksi viim-eistä lausetta.
30070:    Ed. W u ori maa. : Minä merkitsen -edelleen          Ed. R y ö m ä: Kannatan ·ed. Kedon ehdotusta.
30071: että pidän poliitillisesti -epäviisaana ja va.ltakun-
30072: nalle my-öskin vaarallisena, jos eduskunta tai sen      Ed. Lohi: Tämän la.kiehdotuksen tarkoitus
30073: orgaani, ulkoasiainvaliokunta, syrjäytetään ulko- on minun käsittääkseni sellainen, että 'hallitukselle
30074: politiikasta. On kyllä :sanottu -että ministeri on tai sen ulkoasiainminist-eriH-e valmistetaan tilai-
30075: edesvastuullinen toimistaan eduskunnalle. Mutta su~s sellaisissa ta-pauksissa, kun on ratkaistavana
30076: jos ministeri tekee jonkun -epäedullis-en sopimuk- suuret ulkopoliittiset kysymykset ja hallitus ei
30077: sen ulkovaltojen kanssa, niin -ei se auta kansaa ole omasta mielestään va.rma, miten on menetel-
30078: että hän epäluottamuslauseen nojalla poistuu pai-' tävä .ia minkälaiset men-ett.elyt tulee eduskunta
30079: kastaan. Se vahinko minkä hän on aih-euttanut, hyväksymään, saada ulkoasiainvaliokunnalta tie-
30080: pysyy, ja siitä saapi koko kansa kärsiä. Meillä toja, mitä ulkoasiainva.liokunta asiasta ajattelee.
30081: on kyllä siitä ·kokemusta jo lyhykäisellä ajalla, Näin ollen tämän lakiehdotuksen tarkoitus minun
30082: jolloin meillä on ollut ulkopolitiikkaa, kuinka käsittääkseni on -olla tukena ha.Ilitukselle, mutta
30083: meidän valtiomiehemm-e voivat erehtyä. Olen jo ei olla määräävänä. Ei siinäkään muodossa kuin
30084: ensimäisessä käsittelyssä esittänyt muutamia. koh- perustuslakivaliokunta on tämän pykälän ehdot-
30085: tia. Voisin esittää tässä vielä lisää, mutta riittä- tanut, s-e saisi sitä luonnetta minun käsittääkseni,
30086: vät ehkä -entiset. S.en kautta että ulkoasiainvalio- .ionka ed. Vuorimaa edellytti s.en saavan, ettei ha.l-
30087: kunta saisi olla ikäänkuin neuvonantajana tai tu~ , litus voi tehdä maalle ~päedullisia sitoumuksia.
30088: hna ulkoasiainministerille voitettaisiin se, -ett~ Tä.mähäm jättää hallitukselle siinäkin muodossa
30089: voitaisiin välttää s-emmoisia va.ltakunnalle epä- vallan menetellä miten s-e parhaaJksi näkee, ottaa
30090: edullisia sitoumuksia kuin -edellämainitut. \Myös- huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunto sen ver-
30091: kin pyydän vielä huomauttaa, että on kerrottu ran, kuin se tarpeellis·eksi katsoo, ja, minun näh-
30092: että olisi samaan aikaan kuin Saksan kanssa sidot-' däkseni, kun tällä perustuslakivaliokunnan mie-
30093: tiin tuo epäedullin-en kauppasopimus, tehty jon- tinnön ehdottamalla sa.namuodolla ei kuitenkaan
30094: kunlainen ·salain-en sopimus, josta ehkä ed. Erich saavuteta sitä tarkoitusta., mihin ed. Vuorimaa
30095: v·oi antaa parempia tietoja, jos siinä on perää, ja: nähtävästi pyrkii, niin minun mielestäni on pa-
30096:  jota ei ole eduskunnalle esitetty. <8-entahden minä rempi, että sellainen lause siitä poistetaan, joka
30097:  kannatan ed. Niukkasen täällä tekemää e'hdotusta. toiselta puolen voipi ehkä muutamissa tapauksissa
30098:                                                       vaikeuttaa hallituksen toimintaa, että hallitus. ei
30099:     Ed. Horn ib o r g: J ag lher att få föreslå att saa kiireellisissä tapauksissa ratkaisevasti .päättää,
30100: 1620                                       Tiistaina 2 p. joulukuuta.
30101: 
30102: 
30103: ennenkuin se on kuullut ulkoasiainvaliokunta.a,               aisuusvelvollisuuden rikkomisesta. Mitä taasen
30104: jonka. lausunto kuitenkaan ei sido hallitusta.                tulee n. s. poliittiseen vastuunalaisuuteen, niin sa-
30105:    !Mitä sitten' tulee siihen muotoon, jonka suuri            noin siitä, että itsestäänkin on selvää, että Ruotsin
30106: valiokunta on ehdottanut, nimittäin että amlmas               ulkoasiainlautakunnan tai minkä muun maan ta-
30107: momentti on tullut lisää, niin minä en ole ollen-             hansa ulkoasiainvaliokunnan jäsenillä ei tietysti
30108: kaan vakuutettu tämänkään tarpeellisuudesta,                  voi olla minkäänlaista. poliittista vastuunalaisuut-
30109: mutta kumminkin minä pidän, €itä tämä ei aiheuta              ta, koska poliittis-esti vastuunalaisia voivat olla
30110: niin suuria vaa['oja, kuin voi aiheuttaa ·perustus-           ainoastaan hallituksen jäsenet, mutta ei eduskun-
30111: lakivaliokunnan mietintö sellaisenaan.      ·                 nan taikka siitä välittömästi läht-eneen elimen jä-
30112:                                                               senet.
30113:   Ed. von B o r n: J ag her att på de skäl, sont
30114: närmare anföra:s i IV reservationen, få undBrstöda                Ed. 'w u o r i m a a: Ed. Lohen lausunnon joh-
30115: det av rdgm Hornborg framställda förslaget.                   dosta huomauta.n vaan, että hän ·ei ole voinut ym-
30116:                                                               märtää, mitä minä sanoitt. Minä sanoin, ettåJ hal-
30117:    Ed. N i u k k a ne n: Ed. Hornborgin lausun-               l-itukselle ja varsinkin ulkoministerille Km siitä
30118: non johdosta minä huomautan, että siltä taholta               tukea .ia turvaa, jos hän saa eduskunnan ulkoasiain~
30119: puhuttiin myös, ei ainoastaan valiokunnan jäsen-              orga.anin,    ulkoa·siainvaliokunnan    mielipidettä
30120: ten juriidisesta, mutta myöskin poliittisesta edes-           kuulla ja saa sen tueksi. Hänen ·ei perustuslaki-
30121: vastuuttomuudesta. Aina:kin ed. Erich puhui'                  valiokunnan mietinnönkään jälkeen tarvitse vält-
30122: siitä. Minä tähän lisään, -ett!L joskin erää!t ·oikeis-       tämättömästi sitä noudattaa, mutta ;moraalisesti
30123: ton edesottamiset osoittavat, että si-ellä katsotaan          hän tlfPee sidotuksi ja S€ll kautta voidaan välttää:
30124: olevan poliittisesti edesvastuuUomia, niin en minä            semmoisia. .äkkipikaisia ja usein ympäristön pai-
30125: ainakaan ol-e koskaan ·edustajan tehtäviä ja asemaa:          nostuksesta tai kiihotuksesta tulevia ulkop.oliitil-
30126: siltä kannalta ottanut.                                       lisia tekoja, jotka muuten voisivat tapa.htua.
30127:    Ed. S a r l i n: Minä kannatan ed. Erichin             Ed. Schauman: Jag ber endast att få un-
30128: tekemää ehdotusta, ja katson, että sanatulva lällitee derstöda rdgm von W endts förslag, ;ifaH clet icke
30129: tavattoman pitkältä liikkeeseen, jos ruv-etaan väit- redan har hlivit understött, vi har här från våra:
30130: telemään siitä muodosta, mikä perustusla:kivalio- platser svårt att följa med förhandlingarna.
30131: kunnassa on annettu 2 momentiUe. Silloin SlJ.a-
30132: daan uudistaa koko se kBskustelu, joka on suurBssa        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
30133: valiokunnassa tapahtunut, ja jossa on pätevästi 1
30134:                                                           1
30135: asiantunti.iainkin taholta osotettu, että on mahdo-       Puhe rm i e s: Keskustelun kuluessa on ed.
30136: tonta ratkaista, milloin on kysymyksessä v a 1- Niukkanen ed. Vuorimaan karunattaman·a ehdot-
30137: m i s t a v a t o i m e n p i d e, milloin .p ä ä t- tanut, että nyt esillä oleva•n pykälän 2 momentti
30138: t ä v ä, milloin on kysymyksessä tavallista hyväksyttäisiin sana:muodolleen sellaisena, kuin
30139: t ä r k empi asia, ja että on sangen epävarmaa se on perustuslakivaliokunnan mietinnössä. Kut-
30140: jättää v a 1i o kunnan päätettäv.äksi, mikä on sun tätä ehdotusta ·ed. :Niukkasen ·eusimäiseksi
30141: salaista, mikä ei. Minä kannatan ed. Erichin eh- ehdotukseksi. Edelleen on ed. Niukkanen ed. Vuo-
30142: dotusta .ia vastustan palaamista perustuslakivalio- rimaan kannattamana t>!hdottanmt, että nyt esillä
30143: kunnan ehdottamalle kannalle.                        1 olevan pykälän viimeinen momentti hy.väksyttäi-
30144:                                                      !
30145:                                                        siin sa.uamuodolleen sellai-sena kuin se on perus-
30146:    Ed, H o m e n: Ne syyt, jotka. neljännessä 1 tusla,kivaliokunnan miBtin:,nössäJ. Kutsun tätä eh-
30147: vastala.useessa esiintuodaan mietintöä vastaan,· d.otusta ed. Niukka:sen toiseksi ehdotukseksi. Edel-
30148: ovat minusta siksi päteviä, etten voi kannattaa 1 leen on ed. von W ervdt ed. Schaumanin ka•n:natta-
30149: mietintöä -enkä myöskään suuren valiokunnan mana ehdotta.nut .nyt esillä olevan pykälän toi-
30150: mietintöä. Minä kannatan ed. Hornborgin ehdo- selle momentille seuraavan sanamuodon: ,Jos
30151: tusta.                                                 hallitus taikka se ministeri, jonka. to[rmia,laan ul-
30152:                                                        koasiat kuuluvat, kaiJSoo tarpeelliseksi valtiopäi-
30153:    Ed. R. Erich: Ed. Niukka,nen on t-äydelli- väin aikana tai väliajalla. valiokunna.lle tehdä
30154: sesti väärinkäsittänyt erään minun aikaisemman l Suomen suhteita. ulk·ova:ltoihin koskevan jonkun
30155: lausuntoni. Minä olen lausunut 'sen, -että Ruotsin tiedon•annon tai,kka valiokunnan kanssa neuvo-
30156: ulkoasiainlautakunnan jäseninä ei tulisi olemaan tella seHaisesta asiasta, tulee valinkunnan, mikätl.i
30157: minkäänlaista muuta oikeudellista vastuunalai- siiherr on aihetta, lausua. atsiassa mielensä". Kut-
30158: suutta kuin s·e, mikä mahdollisesti johtuu vaiteli- sun tätä Bhdotusta ed. von W endtin ensimäiseksi
30159:                                        Ulkoasiainvaliokunnan tehtävät.                                        1621
30160: 
30161: 
30162:    ehdotukseksi. EdeHeen on ed. voiJJ W endt ed. nan ehdotukse-n j,a -ed. von: W endtin ensima1sen
30163:    Schaumanin kannattamana ehdottanwt nyt esillä ehdotuksen väli.llä. Momentti sellaisena, kuin se
30164:    olevan pykäläin kolmann,elle momentille seuraavan tässä äänestyksessä hyväksytään, asetetaan vas-
30165:    sanamuod·on: ,J oka:isten va.ltiopäiväin alussa sekä taehdotukseksi ed. Niukkasen ensimäistä ehdotus-
30166:    sittemmin Jlliin. us·ein, kuin asianhaarat vaa.tivat, ta vastaan. Se, joka tässä äänestyks-essä voittaa,
30167:    tulee valiokunnan saada selonteko IlJi.istä ulkovo- asetetaan V!astae.hdotukseksi ed. Kedon ehdotusta
30168:    liittisista suhteista, joilla on tasa.vaUaUe merki- va:;taan. Ja lopuksi ään.estetään ed. Horu~borgin
30169:    tystä, ja a.ntakoon valiokunta, mikäJli se katsoo 1 ensimäis·estä. ehdotuksesta :poistaa nyt esillä oleva
30170:    ta•rp-eelliseksi, hallitukselle lausuntonsa selonteon momentti.
30171:    johdosta". Kutsun tä:täJ ehd•otusta ed· von W endltin  1 Mitä kolma.nteen momentti:in tulee, ehdotan ää-
30172:    toiseksi ehdotukseksi. Edelleen on ed. volll Wendt nestettälvä:ks.i ensiksi suuren valiokunn•a.n ehdotuk-
30173:    ed. Schaumanin kanna.ttama.na ehdottanut, että sen ja. ed. vo.n W endtin toisen elhdatuksen väliUä;
30174:    ny.t esillä olevan pykälän toinen ja kolmas mo- ja tämäru jäilkeen tehdään rpäätös ed. Erichin eh-
30175:    mentti vaihtaisi1vat ·paikkaa. Kutsun täiä ehdo- dotuksesta f)oista.a. n(Yt esillä oleVIa. ·momentti.
30176:    tusta ed ..von Wendtin ko·lmailJlleksi ehdotuksek- Kun 'Päätökset toisesta ja kolmannesta momenti:s-
30177:    si. Edelle€Jll on ed. R. Erich ed. Sarlinin kannat- ta on tehty, äänestetään: erikseen ed. von W end·tin
30178:    tamana. ehdotta.nut., että nyt esillä ol·evan pykä- kolma.lllnesta. ehdotuksesta, siitä ruimittäin, että
30179:    län kolmas momentti kokonaan poistettaisiin. nyt -esillä olevan pykälän toinen ja kolmas mo-
30180:    Kutsun tätä ·ehdotusta ed. Erichin ehdotukseksi. mentti muuttaisi paikkaa.
30181:    Edelleen on ed. Horn!borg -ed. von Bornin kannat-        Neljännestä momentista. äänef'ltettä:essä ehdo-
30182:    tamana ehdottanut, että nyt esillä olevan ~Y kä- tan, että äänestetään ensiksi ed. Niukkasen toisen
30183:     län toin.en momentti f)oistettaisiin. Kutsun tätä .ia ed. Homburgin ·toisen. ehdotuksen välillä; se,
30184:    ehdotusta ed. Hornlborgin ensimäiseksi eihdotuk- joka tässä: äänestyksessä voittaa, asetetaan vasta-
30185:     seksi. Edelleen on ed. Hornborg ·ed. von Bornin ehdotuksek&i suuren •valiokunnan mietintöä vas-
30186:     kannattamana ehdottanut, että nyt esillä olevan taan.
30187:     pykälän viimeinen momentti hyväksyttäi.siin sa-
30188:     namuodoUeen sellaisena, kuin se on neljännessä          Men-ettelytapa hyväksytään.
30189:     vastalauseessa. Kutsun tätä eJJ.d.otusta ed. Horn.-
30190:     ool'lgin toiseksi ehdatukseksi. 'Edelleen on ed. Ke-    Äänestykset ja päätös:
30191:     to ed. Ryömän kannattamana ehdottanut, että nyt
30192:     esillä oievan pykälän toinen momentti hyväksyt-
30193:     täisiin sanaiffiuodolleen sellaisena, kuin se on koi-   P u h e m i e s: Toimi,tetaan ensiksi toista mo-
30194: .. mannessa vastalauseessa. Kutsun tätä ehdotusta menttia koskevat ääinestyks.et ja silloin ä~'t3s1Je...
30195:     ed. Kedon ehdotukseksi.                               tään ensin suuren valiokunnan ehdotuksen .ia ed.
30196:                                                           von W:endrtin ·ensimäisen ehd•otuksen välillä.
30197:        P u .h e m i e s : Oniko ·selostus 'Oikea?
30198:                                                              1) Ken hyväksyy suur€Jll valiokunnan ~hdo­
30199:        Ed. von Born: Jag fattade rdgm Homborgs tuksen: tässä kohden, äiänestää ,jaa"; jos ,ei"
30200:      förslag så, a-tt han föreslagit, att såvä:l 2 som 3 voittaa on ed. von Wen.dtin -ensimäinen ehdotus
30201:     momentet skulle utgå. Såvida. j.ag lh6rde herr hyväksytty.
30202:     talmannens. redogörelse riktigt, innebär åter den,      Ään•estyksessä ova·t jaa-ääoot voitolla.
30203:     att endast 2 momentet :skulle utgå.
30204:     ,p 11 h e m i e s: Selostusta tåiydennetäJäin tällä         P u h e m i e s: Eduskunta. on siis tässä äänes-
30205:   ed. von Bornin oikaisuHa (nimittäin, ·että ed.              tyksessä ihy•väksynyt suuren valiokunnan e'hdo-
30206:   Hornborg eh,dotti myös 3 momentin poistetta-                tuksen.
30207:   vruksi).
30208:                                                                 ITäJmän jä!lkeen on äänestys toimitettava suuren
30209:     !Selostus myönnetään oikeaksi.                            va.Iiokunnaru ehdotuksen j.a ed. Niukkasen .ensi-
30210:                                                               mäisen ehdotuksen välillä.                       ·
30211:      P u h e m i e s: Mitä menettelytapaallJ äänesty k-
30212:   sessä tulee, ehdotallJ, että päätökset tehdään kus-           2) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuk-
30213:   takin momeniista erikseen. 'Tällöin meneteltäi-             sen tässä kohlden, ään.estää ,,jaa"; jos ,ei" voittaa
30214:   siin seuraavalla tavalla:                                   on ed. Niukkasen en:simäinen ehdotus h:y~väksytty.
30215:      Ensiksi käsiteltäessä ny:t esillä olevan pykälän
30216:   toista momenttia äänestettäisiin suuren valiokun-             Ää,nestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
30217:                                                                                                              205
30218:                                             Tiistaina 2 p. joulukuuta.
30219: 
30220: 
30221:   P u th e m i e s: Eduskunta on siis tässä äänes-           Äänestyksessä annetaan 116 ,.,jaa"-ääntä ja 55
30222: tyksessä hyväksyn~·t suuren valiokunnan ehdo-              ,ei" -ääntä.
30223: tuksen.
30224:                                                              Puhe m i e s: Eduskunta, on siis !hyväksynyt
30225:    Tämän jälkeen on äänestys toimitettava suu-             nyt esillä olevan mietinnön sellaisena, kuin se on
30226: ren va1iokunnan j.a ed. Kedon eihdotuksen vä-              suuren valiokunnan mietinnössä.
30227: lillä.
30228:                                                              Åä;nestys ed. von W endtin kolmannesta ehdo-
30229:   3) Ken hyväksyy suuren' valiokunnan ehdo-                tuksesta.
30230: tuksen tässä: kohden, äänestää; ,jaa"; jos ,ei"
30231: voittaa on ed. Kedon ehdotus hyväksytty.                      7) Ken hyvälksryy suuren valiokunnan ehdo-
30232:                                                            tuksen tässä kdhden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
30233:   Äänestyksessä ovai jaa-äänet voitolla.                   taa, on ed. von. Wendtin kolmas ehdotus hyväk-
30234:                                                            sytty.
30235:   P u he m i e s: Eduskunta on s.iis tässä aanes-
30236: tyksessä hyväksynyt suuren valiokunman ehdo-                 Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
30237: tuksen.
30238:                                                              Puhemies: Eduskunta on siis hyläinnyt
30239:   Tämäm: jälkeen on äänestys toimitetta,v.a ed.            ed. ·von Wendtin kolmannen. ehdotuksen.
30240: Hornborgin e111simä:ise.st.ä. ehdotuiksesta l)oistaa ky-
30241: symyksessä oleva momentti rlakiehdotuksesta.                 Ää~stykset 4 momenttia koskevista, ehdotuk-
30242:                                                            sista.
30243:    4) Ken hyvä:ksyy suuren valiokunnan ehdo-
30244: tuksen tässä kohlde.n•, äänestää ,jaa"; jos ,ei"'            Äänestys ed. INiukka.sen toisen Ja ed. Horn-
30245: voittaa~ on ed. Hornborgin ensimäinen ehdotus hy-          borgin toisen ~hd:otuksen välillä..
30246: väksytty.
30247:                                                               8) Ken vastaesitykseksi suuren va>liokunnan
30248:    Äänestyksessä annetaan 142 ,jaa"- ja 32 ,ei"-           ehdotu>.ta vastaan ·tässä kohden .hyväksyy ed.
30249: ää:ntä.                                                    Hor.n1borgin toisen ehdotuksen, äänestää ,jaa";
30250:                                                            jos ,ei" voittaa, on va,staesitykseksi hyväksytty
30251:   1P u he mies: Eduskunta on siis, hyväksyn(Yt             ed. Niukkasen toinen e!hdotus.
30252: nyt esillä ol·evan .pykiLlän toisen momentin seHai-
30253: sena kuin se on suuren valiokunnan mietinm.össä:.             Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
30254:    Tämän jälkeen ryhdytään toimittamaan kol-                 Puh e mies: Eduskunta on siis tässä äänes-
30255: matta momenttia koskevia ä:lf.nestyksiä. Ensiksi           tyksessä hyvä,ksynyi; ed. Horn1b orgin toisen eh-
30256: on· ä;ä.nestettävä suuren valiokunnan ehdotuksen ja        dotuksen.
30257: ed. von Wend·tin toisen ehdotuks•en väJlillä.
30258:                                                              Äänestysehdotus suuren valiokunnan Ja ed.
30259:    5) Ken hyväksyy suuren valiokunna·n ehdo-               Hornibor·gin toisen e!hdotuksen välillä.
30260: tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa", jos ,ei" rvoit-
30261: taa, on ed. von Wendtin toinen ehdotus !hyväk-               9) Ken hyväksyy suuren valiokunnan. ehdo-
30262: sytty.                                                     tuksen tässä kohd·en, äänes~ää; ,jaa"; jos ,>ei"
30263:   Äänestyksessä ovat jaa-ää.net voitolla.                  voittaa., on ed. Hornbor.g-in toinen ehdotus hy-
30264:                                                            väksy.tty.
30265:    ,puhe m i e s.: Eduskunta O].}o. siis tässä ääne8-
30266: tyksessä !hyväksynyt suuren valiokunnan ehdo-                 Ää.nesty ksessä ovat jaa-äänet voitolla.
30267: tukselll.
30268:                                                              P u h e m i e s: Eduskunta on siis 'hyväksynyt
30269:    Tärmän j·ä,lkeen Olli tehtaväl päätös ed. Erichin       nyt esillä oleva.n momentin sellaisena kuin se on
30270: ehdotuksesta, että nyt esiUä oleva momentti pois-          suuren 1valiokunnan mietinnössä ja siis esillä ole-
30271: tettaisiin lakiehdotuksesta.                               van pykälän kokonaisuudessaan sellaisena kuin
30272:                                                            se on suuren: va.liokunnan mietinn.ö.ssä..
30273:    6) Ken hyväksyy sumen valiokunnan elhido-
30274: tuksen tässä ,kohden, ääines~ää ,.,ja.a"; jos ,ei"           Lakiehdotuksen johtolause !hyväksytään kes-
30275: :voittaa, on ed. Erichin ehdotus hy·väksytty.              kustelutta sekä SaiillOin nrmike.
30276:                                                Kirkkolain muutokset.                                          1623
30277: 
30278: 
30279:     P u h e m i e s: Kun suuren valiokunnan ehdo-          laiseen muotoon, että ne sopeutuva.t säädettävänä
30280: tusta ei ole muuttamattomana hyvä:hytty, lähete-           olevaan oppivelvollisuuslakiin. Tärkein tätä asi-
30281: tään lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena kuin            aa koskeva kirkkolain pykälä o.n 45 :s, joka vel-
30282: se on nyt hyväksytty, s u u r e n v a l i o kun-           voittaa seuraJmntaa pitämään tointa siitä:, 'ettei
30283: t a, a n ja as·ian toinen käJsittely jatkm1.               alituista tilaisuutta lukutaidon .ia kristin01pin ope-
30284:                                                            tuksen S•aamiseen puutu la.psilta~. Toisin san<Jen,
30285:                                                            tämä rpykälä säätää kirkollisen opettamisvelvolli-
30286: 6) Erinäiset muutokset Suomen evankelis-luteri-            suuden. Tähän .päätpykälään on viime kirkollis-
30287:     laiselle kirkolle 6 p :nä joulukuuta 1869              kokous liittänyt uuden, momen.tin, joka sisältää
30288:               annetuun kirkkolakiin.                       kaksi määräystä:. Toilllen on se, että seurakun-
30289:                                                            naHinen alkuopetus tulee tä,stedes jatkumaan ai-
30290:    ~Esitellään suuren ·va.liokunrum mietintö n :o          noastaan siinä tarpauksessa., että seurakunnan alu-
30291: 48 ja otetaan t o i s e e .n k ä s i t t e l y y n siinä   eella lasten orpe1ms ei ole muulla. tavoin järjestetty.
30292: sekä! lakivaliokunnan mietinnössä n:o 15 valmis-           Tämä tietää minun käsittääkseni kirkollisen lain~
30293: televa.sti käs·itelty hallituksen esitys n:o 49, joka       säätäljän ilmoitusta siitä, että se olasten opetus,
30294: sisäiltää yHämainitut l·akiehdotukset..                    josta. se tälhän asti on 'huolehtinut, tulee lakkaa...
30295:                                                             maan, niin pian kuin orppivelvpllisuuden tultua
30296:   P u li e :m i e s: Käsittelyn ·pohjana on suuren          toimeenpanuuksi lasten alkuopetuskin tulee kun-
30297: valiokunna·n mietintö. Asiasta sallitaan ensin             .nalliseksi. Tämä lienee tämän lisäyksen pää-
30298: yleiskeskustelu, jonka a.ikana voidaan esittää              saannös. Tarkoituksena on siis sa.attaa rruiheena-
30299: kaikkia lakiehdotuksia yhteisesti koskevia ehdo-            oleva kirkkolain rpykälä yhd'Bnmukaisuuteen .pi-
30300: tuksia. Yleiskeskustelun jäJlkeen otetaan lakieh-           an säädettävän op-pivelvollisuuclen kanssa, kuten
30301: dotukset yksitellen käsiteltäviksi ja ova.t nämä            kirkolliskokouksen •perusteluissa esitetä:änkin.
30302: muuttruma,tta hyväksyttävält ·tai hylättävät.               Seurakunota on. tosin valmis ja.tkamaan omaa las-
30303:                                                             ten opetusta, niin ka.uan kuin kunnallista a.lku-
30304:   Yleiskeskustelu :                                         opetusta. ei vielä ole ehditty järjestää; siihenhän
30305:                                                             par.hai'mmassa tapauksessa tulee vielä kulumaan
30306:     Ed. P. V i r k kun en: Lakivaliokunta on                muutamia, vuosia. Ne lisämääräykset taas, jotka
30307: yksimielisesti puoltanut 'haHituksen esityksessä            tähän nähden rpuheenaolevan 45 § :n uusi momen,t-
30308: :O::o 49 esitettyjä kahdeksannen yleisen kirkollis-         ti toiseksi sisältää, eivät kirkolle omista mainit-
30309: kokouksen ehdotuksia •voimassaolevan kirkkolain             tavaa käytämnöllistä merkitystä, sentähden että
30310: erinäisten pykäläin muuttamisesta. <Suuri valio-            määräykset esimerkiksi seurakuntakoulun ohje-
30311: kunta, on poikennut lakivaliokunnan ehdotuksesta            säänntön laatimisesta ja sen asianoma.isesta va•hvis-
30312:  siinä, että se ehdottaa hallituksen esityksessä            tamisesta. on jo nykyään useimmissa seurakun-
30313:  olevista viidestä lakiehdotuksesta muut hyväksyt-          nissa käytännössä toteutettu.
30314: tävi,k.si, mutta •hylättä:väksi ensimäisen lakiehdo-            Näitä toisaiWoisia määräyksiä varten kirkko-
30315:  tuksen, joka koskee .Suomen evankelis-luterilai-           lain muuotokset eivät ole tarpeen, koskapa nykyi-
30316:  selle kir:koHe annetun kirkkolain 45, 2-87-289 ja          setkin säännökset a.ntava.t kirkolle vallan riittä-
30317:  321 § :n mUIUttamista toisin kuuluviksi.                   vää toimintavalJautta sen opetuksen al~alla~ jota
30318:     Tämä hylättäJväksi ehdotettu lakiehdotus sisäl-         se katsoo asiakseen ha,rjoittaa.. Ne ,ainoasiaan sel-
30319:  tää lmäärtälyks.ä. !Seurakunnallisen hstenope/tuk-         vellltävät sitä kirkollista. käytäntöä,, joka jo, osa,k-
30320:  sen järjestämisestä. 'MiDJulla ei ole ollut tila•isuut-     si aikoja, sitten, on vakiintunut. Mutta tarpeen
30321:  ta ottaa osaa tämän asian käsittelyyn suuressa              on puheenaoleva lisäys 45 § :ään kirkkola.issa sen-
30322:  valiokunnassa enkä siis tarkemmin tunne siellä             tiilhden, että kirkoll]seen lainsäfuläntöön on saa.-
30323:  tapahtunutta keskustelua, mutta. arvaaDJ, että             tava selvä lausunto siitä kirkollisen opetuksen ra-
30324:  suuren valoiokunna.n hylkää.vä kacrJ.•ta perustunee         joittamisesta, jonka. oppivelvollisuuden säätämi-
30325:  siihelli käsitykseen, että kirkollinen lasten opetus        nen ai1heuttaa. Kirkolliskokous on rpuolesta.an tah-
30326:  jo lähitulevaisuudessa käy ta.rpeettomaksi, kun            tonut sisällyttää tähän kirkkolain 45 § :ään lau-
30327:  op·pivelvollisuuden säätäminen on ovella, ja se            sunnon, joka. ilmaisee kirkon valmiuden' ,luopu-
30328:  muodostaa lasten alkuopetuksenkin kunnaUisek-               maan lasten opetukseDJ valvomisesta, niin pian
30329:  si. .Suurelta. valiokunllla:lta on kuitenkin jäänyt         kuin valtio ja kunta. tositeolla ottavat sen omak-
30330:  huomaama.tta,, että n:e muutokset kirkkolain. ky-           seen. On ~vaikeata ajatella., mistä syystä maalli-
30331:   seessäoleviin pykäliin, jotka kirkolliskokous on           nen la.insäätädä: epäilisi hyväksyä kirkkolakiin
30332:   päättänyt, pääasiassa arheuturvat juuri siitä, että        muutosta, jolla. on tämä tarkoitus ja sisällys. Jos
30333:   kirkolliskokous on tahtonut saaottaa kirkollista           eduskunta, omaksuu suuren valiokun.n:an 'hylkää-
30334:   lasten opetusta koskevat kirkkolain pykälät sel-           vän ehdotuksew, on .siitä ·va.in seurauksena, ett.ä
30335:  162J                                       Tiistaina 2 p. joulukuuta.
30336: 
30337: 
30338:  voimaan jäävät ·OOelleen kirkkolain nykyiset mää-          kolaissakin olisi säädettynä. Kun vieläi ru.iatte-
30339:  räykset, .iotka op•etuksen alalla tarjoava•t kirkoll€      lemme, että on 1,500 opettajaa, jotka toimivat
30340:  laajemmat toimintaoikeudet, kuin mitä se uusissa           kirkollisissa kouluissa, niin ·olisi tarpeellista, että,
30341:  oloissa itsel1oon haluaa. Kirkko on valmis rajoitta-       ennenkuin siirrytääm op>pivelvollisuuden alalle,
30342:  maan sen opetuksen laajuutta, jota se vuosisatoja         näistä opettajista saataisiin, niinkuin epäilemättä
30343:  on harjoittanut, mutta joka. nykyään ei enää ole          tulee ta~ahtumaankin, suuri joukko niitä, jotka
30344:  tarpeellinen. Maa:llinflU lailllsäätäjä tulee sillä,      kykenevät .io hoitamaan opetusta uuden jä;r.iestel-
30345:  että se säätää oppivelvollisuuden, tuottamaan juu-        män mukaan. Opettajan, voidruksensa varmuu-
30346:  ri sen olotilan, johon kirkkolain 45 § :n muutos          della antautua. opetustoimeen, täyty.y tietää, että
30347:  tähtää. Mitä johdo.nmukaisuutta olisi siinä, että         hänellä on tällä alalla tulevaisuutta .ia sentähden
30348:  eduskunta ei tahtoisi tätä uutta periaatetta lau-         hän voi my,öskin ·päättäJvämmin antautua opetta-
30349:  suttavaksi kir kkolaissakin?                              .ia:toimeen, kun ihän tietä:ä kr11kolliseen kouluun
30350:    Mielestäni asia on niin selvä, että suuren valio-       opettai.iaksi antautuessaan näkevänsä mahdolli-
30351: kunna.n hylkä·äivä ehdotus tuskin voi johtua muus-         suutta voilda jatkaa sitä sitten, kun oppivelvolli-
30352: ta kuin jostakin väärinkäsityksestä. Huomautan,           suus 'On tul:J.ut käytäntöön. Kirkolliskokouk-
30353: että kirkolliskokouksen samassa yhteydessä päät-          sessa olivat kyllä muutamat- 100 oliva.t kuiten-
30354: tämä selvennys kirkkolain 6 §:äJä.n aiheutuu ha-          kin sang-en harvat - jotka vastustivat tämän~
30355: lusta saattaa tämä pykälä yhdflnmukaisuuteen              kal<taista 'lainsäädännön laa,.ierrtamista, ~ia, niin-
30356: uskonnonvapauslain kanssa., joka sekin on lähi-           kuin sanottu, ·kirkon rrr.annalta sitä ei erityi:s·esti
30357: kuukausina sääidettävä. .Suuri valiokunta kan-            vaa:dita, mutta selvyyden täihden s-e olisi kuiten-
30358: nattaa tuota muutosta. Samanlaatuinen o.n suhde           kin välttämätöntä.
30359: tulevan oppivelvollisuuslain ja. kirkkolain 45 § :n            On todennäköistä, että nykyisis-sä oloissa oppi-
30360: muutosehdotuksen välillä. Tämäkin su1hde on                vdvollisuud,en tot-eennuttaminen ehkä viipyy pa1-
30361: mielestäni tuleva ilmilausutuksi selvällä tavalla;        .ionki·n ka,uemman a~ka:a kuin me luulemme. Ja
30362: €n :paas<e .siitä;, että suuri valiokunta on              niitä on nytkin semmoisia seumkuntia., jotka
30363: epäjohdonmukainen, ·kun se tätä muutosta vas-             eivät 'Suostu mitään olhjesääntöl.iä laatimaan kou-
30364: tustaa.                                                   luillensa ja .siellä on alkuopetus .iotensa;kin alhai-
30365:    Sen perustuhella, mitä minä olen esittänyt, mi-        sella ·kannaHa. .Soe opetus, 1m~kä annetaan ylem-
30366: nä ehdo1J11Jn, vastoin suuren valiokunna.n ·ehdotus-     män kansakoulun 'puolelta loppukesäistä, ei lahes-
30367: ta, että lha.llituksen esitys !hyväksyttäisiin koko-      kään vastaa tarkoitustaan, niinkuin kaikki !kan-
30368: naisuudessaan.                                            sakoulun. opettajat myöntäivät. Tässä ei suin-
30369:                                                          kaan taDkoiteta .mitään kirkon valla:npyyntöä,
30370:     ~d. E. H a n n u l a: Edellinen 1puhu,ja on jo       vaan on pa~isto jo ·ennenkin moniaalla koettanut
30371: osoittanut, -että täJmä hy~kä:ävä toimenpide suu-        järjestää kirlkollisia kouluja kunnallisiksi milloin
30372:  ren valiokunna1n >puolelta riirp•pun<ee siitä, että     vaan siilhen on: ollut edellytyksia. Hyvin mo-
30373:  tätä kysymystä on väärin käsitetty .ia että sitä        nessa !kunnassa nykyään juuri papiston toimesta
30374:  siis <li ole hoid•ettu sillä tavaUa kuin sitä olisi     ovat kirkomset koulut muuttuneet kunnallisiksi
30375:  ollut hoild·ettava suuressa valiokunnassa. Jo hal-      ja. on yhä tä:mänikaltainen liike käymässä s·eura-
30376: Utuksen esityksessäkin !huomautetaan siitä, että         kunnissa. :Minä toivoisin sentähiden, niinkuin
30377:  on taT.koitus kirkollisten ~ouluj,en !Väistyä toi-      edellinen a:rvoisa >puhuja on ehdottanut, ~ttä tämä
30378: min.nastaan niin pian kuin om>ivelvollisuu.s on          la1kiehdotus, joka on kälynyt .io monen asteen
30379: käytällJlJÖssä toteutettu. Mutta siel·lä viitataan       lämi, niinikuin kaikki kirkikolain muutosehdotuk-
30380: myöskin siihen, että siilhen 1kuluu vielä melkoi-        set ovat käyvät, v1ela tämänkin asteen kestäisi
30381: nen aika ennenkuin se on toteutettruvissa. Kir-          ja ~ttä se hyväksyttäisiin hallituksen ;ia lakiva-
30382: kon kannalta täimä mel-kein on yhdentekevää;             liokunnan ehdotuksen mUJkais.esti.
30383: onko tällä lasten opetusta koskevalla lainsää-
30384: dännöllä nykyistä laaåempi muoto. Mutta juuri               Eid. A m p u j a: Minä kannatan, >paitsi ensi-
30385: sen selvyyden tä)hden, .iohon edellinen arv. pu-         mäisen luvun, .ioka 1koskee alkuopetuksen j-ärjes-
30386: 1m.ia on viitannut, se on tarpeellista. Nykyään          tämistä, hylkäämistä, myöskin 2 ja 4 /k;ohdan
30387: io on kaikissa ihiilJ'pakunni·ssa. kirkolliset koulut    hylkääJmistä. Minusta• ei ole tällä kertaa eri-
30388: oh.lesäännöillä jä:r.iest.eJtyt ja opettajain paJkat     tyistä aihetta läJhteä kunnioittamaan entisten
30389: ovat parannetut ja opetusvälineet ovat moniaalla         k.Urkkojen ja entisten IJrautuumaiden 'Paikkoja,
30390: ajanmukaisia ja m:vöskin muuten koulun toiminta          koska vuosi sitten on syntynyt nuorem>pia hauta-
30391: on järjestetty entistä paremmalla tavalla. Mutta         ·paikko.ia, .ioita ei ole millääJn tavalla kil'lkon ta-
30392: kun siirrytään uusiin oloiihin, niin olisi tarpeel-      holta minkä:änka'ltaisten käsilldr.io.ien mukaan vah·
30393: lista ~ttä tämälllka.ltaioon laa;jennettu muoto kirk-    vistettu. Jos tässä sulhteessa kirkikolakiin muu-
30394:                                              Kirkkolain muutokset.                                             1625
30395: 
30396: 
30397:  taksia tawittai:siin, niin olisivat ne kohdistuva~       että kir.kot yleensä viime ai'koina eivät ole olleet
30398:  etupäässä tuohon suuntaan, että mihin on ruu-            J umalaHe pyhitettyjä. Ne ovat olleet suures·sa
30399:  miita haudattu, ne 'Paikat julistettakoon hautuu-        määrin kokoomuspuolueen agitatsiooni>paikkoja.
30400:  ma.aksi ja aidattakaan ja muulla nä:kyvällä muis-        Niistä on karkoitettu hartaimmat kristityt, j.otka
30401: tomerkillä sellaiseksi järjestettäköön. Minä olen         ovat löydettäivissä usein työväenluokan keskuu-
30402:  ollut tilaisuud,essa nä:kemään ja mukana työsken-        desta, va,rsiDJkin vanhojen naisten rpaTista, pois.
30403: telemään hautaustoimituks-essa,. johon noin 1,500         Eräs s-emmoinen vaDJha leski, jonka olen tuntenut
30404:  puni:kkivan'Q."ista on kolmisensataa haudattu. Me        vuosikymmeniä, kertoi kahtauksesta.an tullessaan
30405: kyselimme niiltä vailkoisilta :vartijoilta, jotka mei-   .Kallion kinkosta :pois 'PRipin kanssa. Tämä vaimo
30406:  dän 'kavinavankien toimintaa 'valvoivat, työhön          muid-en muassa oli kuunnellut, kuinka pruppi saar-
30407: komensivat, e'tta koskaihan nämä ruumiit siuna-           nassaan käytti mjua kieltä punaroistoista. 1 Tä~
30408: taan. Tämä hyvätuulinen savolainen lihamies              1män uskovaisen muorin (poika oli rollut 'puna-
30409:  sanoi, että eiköpä ll!Uo jään:e siunaamatta, kenel-      kaartissa ja tullut tuomituksi. Muori oli loukat-
30410:  läJpä siihen He aikaa. Meistä 'Useat ovat aina           tuna sanonut, että hänenJkö poikansa olisi roisto.
30411: tavallisissakin oloissa olleet verrattain vrupaamie-      Se truppeli ta,savallan /puolesta, jonika rpuoles.ta
30412: lisiä näissä rusioissa, mutta eniten tietysti noissa      nytkin .puhutaan suurella voimalla. Ja hän, 1kiu-
30413:  oloissa ja noina a~koina oli !kuolema ihmeteltävän       lmstuneena sanoi ·papille, että te ~ette saa solvata
30414: tarvaHinen ilman pamin a1pua. 'Tällaisia siunaa-          Her,ran !huoneessa meitä ja meidän ·voikiamme.
30415: mattomia hautapaikkoja olen myöhemmin tavan-              Pa,ppi, joka oli tuntenut tä:män uskovaisen mui-
30416:  nut lilikkuessani maakylissä aivan k!Vnsakoulun          jan 1pitemmän ai,kaa, sanoi että te olette nyt her-
30417: lä:hellä, maantien vieressä, johonka !hautaan saa:t-      mostunut sairas ia t-eidän on mentä:va kotia eikä
30418: tamiseen 1on myötävaikuttanut !paikkakunnan               puhuttava tällaisista asioista. Muori sanoi, että
30419:  op,ett.aja. Ohimennessäni tietä myöten työläiset         me olemme niin sai,ra.ita ja me ~pysymme niin ·sai-
30420: näyttivät tuota paikkaa., jossa oli koivunen risti        raina, että meidän voiistaJmme ja meidän a'R.ttees-
30421: ja siinä kui'htunut h,a,:vupuun oksista laitettu sep-     tamme ei saa saamatuolista niin puhua, Tuo
30422: lpele, Työläis~et sanovat tällaisia paikkoja vel-         muori, joka on ennen ollut ahkera. kirkossakävijä
30423: jeshaudoiksi, valkoinen Suomi nimittää: näitä            .ia rukouslhuonooseen sen Esä:ksi löytänyt aina
30424: vuni:kkilhaudoiksi. Rautatien viereHä näin niitä          tiensä, on 'Sanonut minulle, että hän on välttänyt
30425:  eraillä .paåkoillla kymmeniä r~niThaklkain hiekka-       Kallion kirkikoon menemästä sen saarnan .iäl,keen.
30426: mäessä. Papit ovat ol,leet 'Turun kaupungissa             Useat pa,pi t, vunakaa.rti~aisva.nkien sa.arnaajrut.
30427: koolla lokakuulla 1918, siis aikana jolloin kaikki        ovat saa:neet vielä kuumemman vastaanot<:in sa-
30428: nämä siunaamattomat haudat olivat e.päilemättä            nankuulijain taholta, kuin mitä tämä helsinkiläi-
30429: heidän tiedossaan. En minä ymmärrä mikä kä-               nen :pruppi sai yhdeltä uskovaiselta. Minä muis-
30430: sitys kirkolliskokouksessa vaUitsi, ~etteivät he          tan Helsingissä toistakymmentä vuotta s~tten
30431: kiinnittäneet :huomiota täJhän vrukavaan, tärkeään       ,käydyn ~ionkunlaista ~riitaa, joka. on läheisessä. yh-
30432: seikkaan.. Eräi'llä paikkakunnilla papit tässä           teydessä tämän rpyk;älän kanssa, nim. ki11kon so-
30433: suht-eessa ·ovat tulleet tuntoihinsa.· He ova.t aina-    pivaisuud>esta maa1lisiin tarkoituksiin. Ellen
30434: 'kin eräissä Etelä-1Suomen t1ehdasseuduissa myö-          vääirin muisJta,, joltakin porv,arillis~elta taholiia teh-
30435: hemmin kaivattaneet satoja työläisten ruumiita           t~in esitys ty,öväenopiston luent·o.ien jä!rjestämi-
30436: ylös näistä epä:virallisista, 'hanta:paikoista ja toi-   sestä -eräissä helsinJkiläisissä kirkoissa. K'oko kir-
30437: mittan:eet ne siunattuun hautamai~kaan. Minä              kollinen/ maailma, nousi tästä taka.ialoil 1een; se on
30438: katson tämmöisen toiminnan epäkäytännölliseksi            pyhyyden pilkka, jos sellai:sigta, maallisista. a.si-
30439: ja turhana:Ukais·eksi vuuhaksi. ~un kerran ihmi-         ·oista mentäisiin kirkkoon 'puhumaan. On kum-
30440: s~et on iha,udattu, sallittakoon heidän siellä olla.     minkin :selvää, että kil'kko menettäisi arvoansa.
30441: Mutta se on mielestäni :ko1htuullinen vaatimus,          1pyhyyttänsä, paljon vähemmän, jos sitä käytet-
30442: että näille hauta pa]koiUe annetaan aina;kin sa-         täisiin sellaisiin tarkoitu,ksiin. ·kuin mitä sitä on
30443: manlainen arvo kuin niille lhauta;paikoille, mitä        käytetty sisällissodan ai~koina ja varsinkin sen
30444: ·pyritään antamaan lkirkkolakiin: esitetyn muu-          jälkeen. ~Minä pyydän esittää tässä erään jutun,
30445: toksen 'nojalla kenties paikoiHe .joihin satoja vuo-     miten kristillisten taholta esitetään yleensä n. s.
30446: sia sitten on ruumiita handa:ttu. Tässä puhutaan         valkoisen Suomen kirkonmie,sten kirkk•opolitiik-
30447: kirkosta, että siksi kunnes. se on keh:>aama.tto:maksi   kaa. Minulle on kertonut tämän esimerkin eräs
30448: ja autioksi julis'tettu, p}dettäköön se Jumalalle        virallisesti kristitty .ia kristillisen V'äen edusta,iana
30449: IP:vihitettynä huoneena ja älköön sitä ~äytettäkö        julkisuudessa 'kulkeva ihen:kilö.           Hän vuhuu
30450: sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat sen rpy.hy·vteen    noista Mannerheimin pa;raad·eista, kuinka papit
30451: sQpimatt:omat. Minusta tuntuu ja epäilemättä             ovat olleet niissä muka,na tälillän sodan päamiestä
30452: useille työläisille on :iuurtunut sellainen käsitys,     :vilistämässä. Hä:n on käyttänyt puheissaan täm-
30453: 1626                                         Tiistaina 2 p. joulukuuta.
30454:                                                                     ---~
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459: möisten paraa,dien johdosta Sauluksen sa1noja               pakko aijotun kunnallisen koulupakon tielle. Sa-
30460: Salomonin käskynihaltijan neuvonantw.ialle, jotka          namuoto ,milloin lasten opetus ei ole muulla tavoin
30461: pvhän ·kirjan mukaan kuuluvat seuraavasti: ,Oi             järjestetty" voidaan selittää sillä tavalla, että ny-
30462: sinäl, joka olet kaikkea vi1pprä 'ja <ka~kkea ikon-         kyään lasten opetus ei ole ,muulla, tavoin" järjes-
30463: nuutta täynnä, sinä <perkeleen rpoika, sinå: .kaik·en      tetty muualla kuin noin 500 kylässä, joissa kun-
30464: oikeud·en vihollin,en, etkä lakkaa vää:ristelemästä         nallisia lastenkouluja on olemassa, etupää:ssä ruot-
30465: Herran 1py:hiä teitä". :Vaka,vat kristilliset wjat-        salaisiUa alueilla. Näin ollen tämä kirkkolain li-
30466: televat joskus siis kirkon vrrai<lisesta •politiikasta     SaY'S ulotuttaisi seurakunnallisen alkukoulupakon
30467: noin vasta!kkaisella ta,vaHa. Ja uskonnon va-              melkein koko maahan. Kuu nyt •paraikaa eduskun-
30468: pa utden kanna} ta ·on me~dän myös annettava se            nassa on käsiteltävänä lakiehdotus oppivelvolli-
30469: tunnustus, että näissä tämänkaltaisissa näin adat-         suuslaiksi, joka sisältää ehdotuksen kunnalliseksi
30470: televissa henkil,öissä löytyy asiallis,esti !parem1pia     koulupakoksi alkuopetuksen alalla, niin on ·ky.syt-
30471: uskovaisia, kuin mitä viralliset kirkonmiehet,             tävä, mitä hyötyä enää on ruveta säätämään seu-
30472: tuomiorovastit ja sotarovastit usein ovat. Kirk-           rakunnallista koulupakkoa .ia ryhtyä uudestaan
30473: kolaki yleensä ta,rvitsisi toisen kaltaisia. muutok-       jär.iestelemään seurakunnallisia, alkukouluja. Jos
30474: sia, kuin mitä puheenaolevassa esityk,sessä on.            puhe·enaoleva ehdotus olisi tehty parikymmentä
30475: Sama, minkä minä ·olen sanonut tästä, koskee               vuotta sitten, olisi se ollut paikaUaan, mutta nyt,
30476: suuressa määrässä ruelliattäkin lukua,, ~ioss.a, truhdo-    kun oppiivelvollisuus on ov.en edessä, voi muutos-
30477: taan viralliselle :kirkolliselle hallinnolle oikeus         ehdotuksesta olh enemmän haittaa kuin hyötyä.
30478: nimittää eräisiin kristillisiin Y'hdistyksiin toimi-       Kirkollinen koulupakko voisi ensinnäkin .hidas-
30479: 1henkilöitä. Jos joku valtiokirkon ipa,ppi luopuu          tuttaa kunnallisten alkukouluj<en .perustamista .ia
30480: kirkon palv-eluksesta ja antautuu jonkun va'Paan           sen alkuopetusrelformin a.i:ka.ansaamista, jota jo
30481: kristilli.sen yhtymän palvelukseen, mitä siinä              pari vuosikymmentä on niin kipeästi kaivattu, ja
30482: tarvitaan ·virallisen kirkon lupaa ja mitä se tekee        joka on välttämätön edellytys kansakoulun menes-
30483: myöskään kiBlto-oikeu(i.ella tällaisissa tapauk-           tykselliselle toiminnalle. Voi nimittäin olla syr-
30484: sissa. Minä siis ehdotan nämäkin kohdat tässä              '.iäseutuja, :ioissa etur>äässä suositaan kirkollisia
30485: esityksessä hylättävi<ksi.                                  lastenkoulu.ia, vallallikin lkiertäviä kouluja, sen
30486:                                                            takia että tämä on halvempi koulumuoto; ehdote-
30487:    Ed. A i 1 i o: Kun nyt on sattunut se harvinai-         tun ol)pivelvollisuuslain mukaan taas ei kunnal-
30488: nen tapaus, että suuri valiokunta on ehdottanut            lista alkukoulua saada perustetuksi, ellei tähän
30489: hylättäväksi osan kirkkolakiin kirkolliskokouksen          kouluun panrta'via la,psia ole vähintään 10. 'Toisek-
30490: hyväksymistä muutosehdotuksista, li~mee paikal-·           si on 1puheena:oleva lisäys kirkkolakiin ~ristiriida:ssa
30491: laan pmust.ella. tätä hylkäävää ehdotusta ja niitä!        pyrkimyksen kanssa saada alkuopetus orgaaniseen
30492: näJkö·kohtia., joita suuren valiokunnan enemmis-           yhteyteen kansakoulun kanssa, saman hallinnon
30493: töllä on mielessär,n ollut, yhty•essään tähän ehdo-        ja saman johdon alaiseksi, nimittäin ·kouluylihal-
30494: tukseen. Suuren valiokunnan h;vlkäävä kanta                lituksen huostaan. Mikä merkitys tällä :py11ki-
30495: kohdistuu etupäässä kirkkolain 4·5 § :ään. .Siinä          myksellä on .pedagogiselta 'kannalta, ei tarvinne
30496: säädetään, että on hankittava <tilaisuutta lukutg~i­       enikseen puhua. On itsestään selvää, ettei tuomio-
30497: don .ia kristinopin opetukseen niille la.psille, joiden    kapitulilla, voi olla t,arpeel.lisia ·peda;go·gisia. 'edel·
30498: vanhemmat ovat ~iihen kyken-emättömiä tahi ovat            lytyksiä uudestaan järjestää ajanvaatimuksia vas-
30499: kuolleet. Puheenaolevassa pykälässä siis määrä-            taavalle kannalle seurakunnallisia ~asten.kouluja,
30500: tään kirkon ·opetusvelvollisuus, mutta tämän ope-          ,puhumattakaan niistä hallinnollisista da rahalli-
30501: tusvelvollisuuden muotoa -eti lähemmin määrätä.            sista vaikeuksista joita tällainen suuri uudistustyö
30502: Kirkolliskokous on tehnyt sellaisen lisäyksen tä-          tuottaisi seuralkunnille. Kolmanneksi voisi tä:mä
30503: hän pykälään, joka. tarkemmin määritt.elisi mai-           toimenpide synnyttää niin paljon riitaisuuksia
30504: nitun muodon jolla nykyiset :kirkolliset lastenkou-        kunnan ja seurakunnan välillä, esim. kouluraken-
30505: lut laillistutettaisiin. :V1ieläp.ä se menee niin pit-     nusten suhteen .ia sitt·emmin näi·tä siirrettäessä seu-
30506: käUe, että se tahtoo velvoittaa s•eurakunnat yllä-         rakunnilta. lkunna:n haltuun. Mielestä:ni on kansa-
30507: p~tämään ja perusta1maan uusiakiin lasben ·koulu~ia,       koulun menestyksen kannalta pa:rasta, että ryhdy-
30508: milloin seurakunnan alueella lasten opetus ei ole          tään tarmokkaasti IJerustamaan lisää kunnallisia
30509: muulla tavoin järjestetty. Ed. Virkkunen on se-            alkukouluja · eli alakansakouluja, niinkuin näitä
30510: littänyt, että tämä tarkoittaa vain SO!peuttaa kir-        oppivelvollisuuslaissa nimitetään.          Jätettäköön'
30511: kollista lasten owtus'ta oppi:vel vollilsuudennn nkaan.    siks·een kai!k'ki yritykset uu(i.estaan jä.rjestellä kir-
30512: On mahdollista, että niin on .ioilla.kin tahoilla tar-     kollisia lastenkouluja. Nämä voivat toistaiseksi
30513: koitus. Mutta itse asiassa tulee kirkollinen koulu-        jäädä saman vapaaehtoisuuden varaan kuin missä
30514:                                               Kirkkolain muutokset.                                             1627
30515: ----··----------~-----------------
30516: 
30517: 
30518: 
30519: 
30520: ne ovat tähän asti olleet. Ei ole nähdäkseni yh-            ma·hdotiomaksi. Sentähden sellainen lainsäädän-
30521: t~skunnan kannalta oikein, että säooetään ·ensiksi          tö, joka nyt on kysymyksessä,, joka talhtoo kehit-
30522: kirkollinen alkukoulrupakko ja sitten vasta kunnal-         tää~ ja järjestellä kirkollisia. lasteukouluja, ei mil-
30523: linen alkukoulupakko . .Suunnatkoon se osa papis-           lään tavalla, tule kunnallista oppivel!Vollisuutta
30524: toa, joka suosii kunnallisia alk·eiskouluja, kaiken:        va.stustama.an eikä tekemä:ä.n tyhjäksi, vaan se tu-
30525: harrastuksensa juuri kunnallist-en alkukoulujen             lee -päinvastoin valmistamaan sille tietä. Hyvin
30526: aikaansaamiseksi, älköönkä tuhlatko voimiaan                huomattava. seikka on, että kansakoulunopettajis-
30527: s-ellaisen koulun uudestaanjär.iestelyyn, .ioka on          ton .puolelta. on ennenkin lausuttu toivomuksia
30528: vanhentunut ja a~kansa eläJnyt. Kirkollikokouk-             siihen suuntaan, että. kirkolliset lastenkoulut saa-
30529: sen rperustelussa. muuten tunnustetaan kirkollisten         taisiin tyydyttä:välle kannalle. tSiinä mietinnös-
30530: lastenkoulujen epätyydyttävä järjestely. Ennen              sä, jonka kirkkolakikomitea on asiass·a antanut,
30531: kaikkea, ~ia se on täJrkeirrtä, eduskun:nan ·ei tule        esitetään sivuilla 18-19, mitenkä jo kolmas ylei-
30532: ·ottaa yhtään askelta, joka voi olla ristiriidassa sen      nen. karnsakouluopettajakokous erityisesti teroitti
30533: tehtävän kanssa, mitä ·Oppivelvollisuuden säätämi-          kiertokoulujen kehitystä ja. parannusta.. .Samoin
30534: nen ja hyvän kansakoulun luominen sekä hyvän                on vuonna 1902 pidetyssä yleisessä kansa.koulu-
30535: perustan laskeminen kansakoululle tietää. T·ämä             opettaja.inkokouksessa asiaa. pohditt-u ja valiokun-
30536: päämäärä on nähdäkseni ollut mielessään niillfi             ta, joka. siinä asetettiin, on niinikään teroittanut
30537: suuren valiokunnan •jwsenillä:, jotka ovat yhtyneet         alkuopetuksen parantamisen välttämättömyyttä.
30538: -ehdotukseen puheenaolevan ensimäisen lakiehdo-'            Minä •en sentähden voi huomata mitään järjellistä
30539: tuksen hylkäämiseksi, si!itä .huolimatta, että/             syytä olettaa että kysymyksessä olevan lrakioehdo-
30540: näissä pykälissä on sellaisiakin muutoksia, joita:          iuksen hyväiksyminen tulisi haitallisesti vaikut-
30541:  vastarun eduskunnalla ei voi olla asiallista muis-         tamaan oppivel.vollisuuden säätäimiseen. Kierto-
30542: tutta1mista.                                                koulu on maassamme aina ollut niin sanoa;kseni
30543:                                                             lapsipuolen asemassa., sen kaikki täällä tun!frusta-
30544:                                                       •     vat. Kun tiedämme, että. sen aika nyt alkaa, olla
30545:    Eid. K a. i l a: Voin täydellisesti yhtyä edelli-        l01pussa, nii•n olisi syytä olla mukana loprpu~äT­
30546: see.n .puhujaan s.iinä, ·että olisi toivottavaa; että tä-   .iestelyssäkin eduskunnankin nruolelta., järjeste-
30547: mä lakiehdotus, joka. kos.kee kirkollis.ia rlastelll-       lyssä~, joka va.rmasti tulee helpottamaan siirty-
30548: kouluja, olisi tullut noin •pa.rikymmentä vuotta            mistä kunnallis·een oppivelvollisuuteen. Minä
30549: aikaisemmin,, mutta siihen on useita syitä, ettei           sentähden kanna,ta.n: hallituk.sen esitystä asiassa
30550: niin ole tapa,htunut. M. m. on tunnettua, että              ja la.kivaliokunnan yksimielistä mi-etintöä.
30551: eduskunnHssa on aina ollut jotenkin suuri vasten-
30552: mielisyys näitä koul•uja kohtaa.n. Mutta nyt kun
30553: tällainen lakiehdotus k€rran on tullut, niin ei 'Pi-           Ministeri .S o i n i ne .n: Kun kirkolliskokouk-
30554: täisi suotta ruv·eta sitä vastustamaan. Kirkolli-           sessa 1'918 se muutosehdotus kirkollislakiin, joka
30555: set rlastenkoulut ovat :hyvin laaja institutsiooni          koskee lastenrö'petusta, oli esillä•, niin se aluksi
30556: Suomessa. Niitä: oli vuonna 1910 maassamme                  esiin.tyi sellaisessa muodossa, että ka.tsoin velvol-
30557: 1,667 ja vuonna 1915 1,468. OprpilUJiden luku-              lisuudekseni sitä va.stustwa.. Minä; •pelkäsin v&ka-
30558: määrä vuonna 1910 oli 191,924 ja vuonna 1915                via ristiriitoja kunnallisen alkukoulun ja. kirkol-
30559: 195,515. 1Siinä on siis kysymys hyvin suuresta              lisen kiertokoulun välillä. Minu.Ua oli jotenkin
30560: osasta Suomen lapsia ja nimenomaan juuri köy-               samoja epäJilyksiä,, joit.a ed. Ailio on t.äällä tuo·
30561: hälistö-n la·psista, !Suomen kaukaisten saloseutu-          nut esiin. Mutta asian käsittelyn kuluessa, teh-
30562: jen la·psista. Jos nyt oppivelvollisuus tai op'Pi-          tiin 45 § :ään, se.n 2 momenttiin muutos, johon
30563: pakko saadaan säädetyksi, niin tarvitaan vähin-             tässä jo on viitattu. 1Sensijaan että aluksi tämä
30564: tään 1,500 alkukoulunopettajaa. Nousee silloin              momentti kuului alkupuoleltaan näin: ,1Siinä ta,r-
30565: kysymys: mistä nämä otetaan? Jos ne ovat val-               koi:tuksessa tulee seurakunnan tarpeen mukaan
30566: mistettavat jossakin seminaarissa uud•estaan., niin         •perustaa ja ylläpitää :kiinteitä tai lkiertävia ·la·sten
30567: kuluu varmaa.nkin vuosia, ennenkuin on saatu                kouluja", pantiin siihen Y.älilause, joka teki, että
30568: niin monta :paikkaa täytettyä. rSitävastoin pidän           alku kuului seuraavaJla tavalla: ,.Siinä tarkoituk-
30569: hyvin lnultava.na, ettäJ jos. mahdollisuus siihen           sessa tulee seurakunna.n, milloin sen a.lueella• las-
30570: valmistetaa,n, niin kirkolliset lastenkouluopetta-          teni opetus ei ole muulLa ta•voin järj.estetty, tar-
30571: jat tulevat siirtymään kunnallisiin lastenkoului-           peen mukaan .perustaa. .ia ylläpitää kiinteitä tai
30572: hin ja kirkolliset koulut muuttumaan kunnalli-              kiertäviä: lastenkouluja, j. n. e." Tämä lisäys mie-
30573: siksi lastenkouluiksi. ·Täman asian kehityksen               lestäni tekee lain sanoisinko !Vaa:rattomarksi kun-
30574: pidän minä jotakuinkin varmana, jos sitä vain ei             nalliselle a.lkukoulu1le. Ja senvuoksi en luule,
30575: jotenkin lainsäädännöllä tai asetuksilla tehdä              ettäJ nyt ed. Ailion esittämillä erpäilyksillä on riit-
30576: 1628                                          'riistaina 2 p. joulukuuta.
30577: 
30578: 
30579: tävää pOhjaa. Toiselta puolen en kuitenkaan ole              ja menoarviossa on n·äille kirkollisille kiertokou-
30580: tullut vieläkään vaJmutetuksi siitä, että tä:mä              -luille varattu, on tämän vuoden menoarviosta. :Ko-
30581: muutos olisi välttämättömästi tarpeellinen näin              koruaan poistettu ja vain erikoistapauksissa anne-
30582: oppivelvollisuushin säätäimisen aatt(ma. Luuli-              taan a<vnstusta niille siitä mää.rära<hasta, joka. on
30583: sin., että ;hyvin tullaan toimeen nykyisellä lain-           vara.ttu kunnallisille kouluille. Ehdotan sentä:h-
30584: säädänoollä sillä välia.jaUa, jok.a kuluu, ennen-            den, että muutosehdotus ta•l'peettomana ja, moraa-
30585: kuin oppivelvollisuus saadaan täytäntöönpannuk-              lisesti opipivelvollisuuslakia heikont.ava·na jätetään
30586: si eri osissa maata,, Mutta ratkaisevana• minun              huomioonotta.matta. Samoin kammta.n myös nii-
30587: kannalleni on ollut se, että minusta. ei ole syytä           tä hylkäämisehdotuksia, joita. edustaja Ampuja on
30588: estää kirkkoa järjestämästä a.sioita.an. harkintansa         te'hnyt.
30589: mukaan, milloin siitä ei voi nä:hdä yhteiskunna.Ue
30590: haittaa. :Senvuoksi pyytäisin vieläkin ·puoltaa                 lEd. Leino ne n: Kun ihältäpika•a ·olen tutus-
30591: hal1ituksen esitystä ja. lakivaliokunnan mie-                tunut tähän lakiin, niin huomaan siinä erään pe-
30592: tin.töä.               .                                     ria.atteen, joka. on kaua.n aikaa. ollut kirkollisissa
30593:    Edustaja Ailio tuntui olevan sitä mieltä, että            piireissä tälmä·n asian suhteen. Lakiehdotuksessa
30594: kirkollisten kiertokoulujen perustaminen tätä ny-            sa.notaan, ettei ole kiellettävä niiltä laTJsukarisilta,
30595: kyä on vapaaehtoisuuden v.amssa. !Se kai on er-eh-           joiden vanhemmat ova.t kyke.nemätt.ömä!t kasva.t-
30596: dys., sillä pakko on periaatteellisesti ollut ole-           tama.an taikka jään•eet ilman holhooj·ia,, kristillis-
30597: massa jo kauan aikaa. Tahdon sa•a•da sen vain                tä kasvatusta. :Työläisten lapset jäävät usein il-
30598: sanotuksi.                                                   ma'n 'holhoojaa. ja. ovat kykenemättömä<t patpiston
30599:    Mitä tulee hylkää,misehdotukseen niihin kirk-             mielestä kristirllisesti kastva.ttamaan, sillä työläi-
30600: kolarin •pykäliin, •jotka koslmvat va.n,hoja. kirkon•-       sissä on alkanut tulla vastenmielisyys kirkkoa
30601: paikkoja .ia. hautausmaita,, nJiin. -en minä voi ym-         kohtaan, en tahdo sanoa että .niillä on va.stenmie-
30602: märtää, kuinka ne seikat, joista ed. A'mpuja tääl~           lisyys uskontoa. kdhtaan, mutta yleensä kirkon
30603: lä pruhui, millään tavalla voisivat olla· esteenä hy-        oppia, vastaan on, niillä ollut •vastaha.koisuus ja
30604: väksymä.stä lakisään'lllöksiä, jotka, tarkoittavat           siksi vaiistuneet työläiset eivät ole talhtoneet us-
30605: tämmöisten va.nhojen kirkon paikkoj-en ja hau-               koa la,psian.sa. tämäntapaiseen kasvatukseen eikä
30606: ta.usmaiden suojaamista. vä:kivallalta ja •raiskaa.-         koulutukseen ja. silläkin perusteella~ me olemme
30607: miseltar.             ·                                      sitä va.stusta.neet ja, <Vastustamme edelleen. Tässä
30608:                                                              on vi,elä erä,s nakökohta .ia se on, se, että jos nä-
30609:    Ed. He 1 o: Kyllä minustakin tunltuu, että 4.5            mä tä:mantapaiset koululaitokset .säilytetään,
30610: § :ään tehty muutosehdotus on tehty maihdollisim-            niin silloin ei useasti vallassa. oleva luokka kat.so
30611: maJJ.. sopimattomaHa ajalla. Jos se olisi tehty              velvollisuudekseen järjestää a,sioita .niin, että nuo
30612: edes silloin, kun tämä ehdotus tehtiin Turun kir-            la.pset tul1sivat saama.an •päteväm•pää alkeisope-
30613: kolliskokouksessa, n<iin ·voisi seli• vielä käsittää,        tusta, joten täimä siinäkin suhteessa on vahin,gol-
30614: mutta kun se tulee käsiteltäväksi täällä juuri tä-           linen täJla,inen opetustapa. Kun sanotaan 45
30615: nään, jolloin mY'öS yleinen. oppivelvollisuuslaki            § :ssä, että lapset, jotka. ovat j·ääneet ilma·n hol-
30616: tulee en,simäiseen, käsittelyyn, en ainakaan minä            hooja.a., voisi lälhinn.ä aja,tella• ntiitä lukuisia, val-
30617: voi mitenkään ymmärtää, mitä merkitystä muu-                 ti<ollisesti tuomittujen la.psia, jotka ovat jääJneet
30618: tos·ehdotuksella voi olla. Päinvastoin onpivelvol-           ilman iho1hoo.iaa. Ne kai lähinnä saisivat tuon
30619: lisuuslaki, joka, on e.nsimäisessä kä.sittelyssä tä-         kristillisen kasvatuksen. Siis mielestäni on tämä
30620: nään, esillä, .anta.a a~hetta ·koko 45 § :n poistami-        laki vahingomsena, hyljärttä,vä..
30621: seen. Eivätkä myöskään ne pulhujat, jotka. täällä
30622: ova,t esiintyneet tämän muutosehdotuksen puoles-                Ed. A. A a 1 t o: Minuakin kum'mastuttaa. se,
30623: ta, ole voin-eet esittää yhtään ·pätevää näkökohtaa          että juuri tällais€na .aikana esitetääJn tähän kirk-
30624: sen puolesta.. Ainoa mikä. on sanottu, on että se            kolain 45 § :ään. lisää tällaisista kiertävistä kou-
30625: ei ole .oppivelvollisuutta. vastaan, mutta tämä ei           luista, aikana, jolloin meillä on oppivelvollisuus-
30626: ole vielä mikään hyöty, ja kuten ministeri Soini-            laki tekeillä ja vieläipä tä.nä ilta.n.a. ensimäiseen
30627: nenkin huomautti, ei se ole välttämä.ttömäm tar-             käsittelyyn eduskunnassa esitettävänä.. Minusta
30628: p~llinen. Kun siis tästä muutosehdotuksesta ei               voisi tähänkin saakka. noudatetun tavan mukaan
30629: ole mitään hyötyä, - ain·oa etu mikä siitä voi-              hyvin kyllä pitää kiertokouluja, seurakunn,is.sa,
30630: daan mainita,, on• se, että se ei ole valhin·gorllinen -     jos ne katsotaan välttämättömiksil, mutta. tällä esi-
30631: niin en ymmärrä, mi.tenkä voidaan tällaista muu-             tyksellä, jos se hyvä:ksytään, on se pa:ha vika,, että
30632: tosehdotusta hyväksyä. Munilen pyytäisin myös                se voi hidastuttaa maalaiskunnissa ala~kansakou­
30633: mainita, että· se taN.a.llinen:· määräJra,ha., j.oka tulo-   lu,ien käytä.ntö·ön saattamista ja, sit{',•n va.ikeute-
30634:                                            Kirkkolain muutokset.                                               1629
30635:                           -~---------                ------~-------~--------------~-                      -------
30636: 
30637: 
30638: ta.a.n lasten opetuksen oikealLe pohjalle maalais-          Ed. P e r ä l ä: On yksi asia, joka tässä on
30639: kunnissa saattamista. Suuressa valiokunnassa jo          vielä jäänyt mainitsematta ja joka puhuu suuren
30640: huomautettiin, että tämän hyväksyminen tietäisi          valiokunnan mietinnön puolesta, ja se asia on s-e,
30641: asiallis-esti kunnille lisämenoja. Voisi aj·atella,      että kirkon ja k.ansakoulun välillä on aina ollut
30642: että seurwkuntain olisi pakko perustaa kirkkoher-        na1ssa opetusasioissa. tuommoista hi-enoa han-
30643: ran vaatimuks.esta tällainen kirkkokoulu, ha.nk-         kausta. Jos nyt tämä kirkolliskokouksen -laatima\
30644: kia sille huoDJeusto ja siten kunta tulisi kusta·nta-    laki hyväksyttäisiin, niin se tietäisi sitä, että/
30645: m.aan huomattavia summia tä.hän taJ"koitukseen,          uuden opp1iv-elvollisuuslain tultua nämä hankauk-
30646: mutta. siHoin, jos kunnaHe saataisiin alakansakon-       set yhä .iatkuisivat opet.tajiston ja kirkon välillä.
30647: lu, eivät tärtä koulua. varten rakennetut ihuon:eet      Tämä näkökohta on minun mielestäni siksi suuri,
30648: enempää kuin muutkaan olisi siihen sopiva.t. Näin        .ioka kannattaa huomioon ottaa kaiken muun li-
30649: ollen tuntuu minustakin ta.l'\p•eettomalta t:äUaisen     säksi, joten minä puolestani olen täyd-ellisesti
30650: lisä1pykälä.n hyväks.ymin>en, koska tämän ensimäi-       sillä kannalla, mille suuri valiokunta on tullut.
30651: sen momentin mukaa.n kirkko j.o muutenkin voi
30652: näitä kiertokouluja perustaa, ja siltä kannalta             Ed. E. H a n n u l •a: Ne hankaukset, joihin ed.
30653:  minä-kin asia·a va.liokunnassa käsiteltäessä tulin      Perälä viitta.si, ovat sentään jotensakin vanhoja.
30654:  siihen käsi.tykseen, että meidän ei kirkkolainsä~'­     l\finä en ainakaan ol-e -huomannut mitään han-
30655: dänmössäkään missään ta,pauksessa pidä :pyrkiä           kauksia niissä monilla seuduilla, missä olen ollut,
30656:  pakolEsesti sääfiämään sellaista lakiw, joka tekee      vaan on tässä suht-eoessa tultu hyvin toim-een. Pa-
30657:  täibän asti vapaaehtoisuuden pohjalla toimineet         pisto .ia kansakoulunopettajat ovat yhdessä oll-eet
30658: koulut pakollisiksi. ,se ei missään tapa.uksessa         valmistamassa ja kehittämässä näitä kirkollisia
30659: enää, tule nykyaikaa. TVastaamaam. Kun ei edus-          kouluja, kunnallisiksi, niin että se ·ei pidä paik-
30660:  kunta voi millään muulla lailla vaikuttaa näihin        lm.ansa, mitä opettaja P-erälä täällä lausui. Ja
30661:  pykäliin, vaan ainoasta,an joko hyväksyä tai hy-        mitä muuten ·tul-ee kirkollist-en koulujen ol-emas-
30662:  lätä n-e, n,iin näin ollen eduskunnan pitäisi !hylätä   saoloon, tahdon huomauttaa siitä, että kautta
30663:  nuo tarkoitukselliset pykälät, mitkä kirkollisko-       koko maan kaikissa hiippakunnissa ovat nykyää·n
30664:  kous esittää. Vielä voisi esittää 89 § :stä erään       voimassa oh.i-esäännöt, joid-enka muka•an kirkolli-
30665:  kohdalll, jossa, lailla tahdottaisiin omaksua muuan     sia kouluja pidetään yllä siihen asti, kunnes oppi-
30666:  periaate, ~joka määrää, että rikoksesta syvtetylle      vei vo1lisuus tulee voimaan. Ja vielä lisäksi tah-
30667:  lasten opettajalle tai kirkon palvelijalle, joka ero-   toisin sanoa sen, että jos tämä 45 § jää s-emmoi-
30668:  tetaan kirkkoneuv·oston päätöksellä, ei myönnetä        seksi kuin se on, niin se vaan antaa tilaisuuden
30669:  -edes va.litusoikeutta. Ei kai nykyaikana. meidän       sellaisiin hankauksiin, joihin ed. Perälä viittasi.
30670:  enää ole pyrittävä. tuollaiseen diktaattorivaltai-      Kirkolliset koulut lakkaavat itsestänsä, niinpian-
30671:  se·en Iainsäädän11!öön1, jossa joku kirkkoneuvosto      kuin kunnat ·ovat jär_jestäneet koulunsa.
30672:  saa erotta·a mistä syystä tahansa, vaikka.pa !poliit-
30673:  tisista syistä, jonkun kirkonpalvelijan ilman, että        Ed. P '8 r älä: Ed. Hannulan l·ausunto täydel-
30674:  hänellä olisi valitusoikeutta.. Näin .ollen minä pi-    lisesti osoittaa, kuinka hatarasti kirkon puolelta
30675:  dän vallan kohtuullis-ena., että twmä ko1hta hylä-      lastenop-etusasioita s<eurataan. Koko maassa opet-
30676:  tään suorastaan taant.umuksellisen1a.                   tajat. .ia ainakin nuor-emmat papit ja koko kansa
30677:                                                          tietävät, että kansakoulun ja kirkon johtaman al-
30678:    Minist-eri Kallio: Eduskunta on, kuten tääl-          ku-opetuksen välillä on hankausta ollut ja yhä
30679: lä on huomautettu, tässä asiassa soella.isess.a tilan-   edelleen on. Jos tahdotaan oik-ealle tiell-e johtaa
30680: teessa, että se ei voi muodostaa näitä pykäliä s·en      kansan ,alkuop-etuksen asiaa tässä maassa, niin
30681: mukaisiksi, kuin se irts'e twhtoisi. Jos sellainoen      tämä ristiriita näiden kahden välillä on saatava
30682: muodosteluoikeus olisi, niin epäilematöntä on, että      selviämään. Ja se saadaan koko joukon selvem-
30683: mon-et näistä pykälistä tulisivat saamaan toisen         mäksi .ios hyväksytään suuren valiokunnan mi-e-
30684: muodon ja hengenkin kuin nyt esillä olevat. Mutta        tintö.
30685: täHe muodolliselle seikalle me -emme mitään mahda
30686: ja siitä syystä on m-eidän valittava joko hylkäämi-         E·d. Snellman: Mitä tuloo ed. P-erälän viit-
30687: sen tai hyväksymisen vä1illä. Kpska mielestäni           taamiin hankauksiin kirkollisen opetuks-en papis-
30688: eivät nämä pykälät missään suhteessa ole taantu-         ton .ia -kansa.kouluop·etu'ks-en opetta,.iain välillä, niin
30689: muks-ellisia, siitä olotilasta, kun nykyään on, vaan     kyllä kai ne li-enee aikaisempia asioita. Ol-en va-
30690: päinvastoin vievät asiaa hiukkasen et,eenpäin, niin      kuut-ettu, -että ne nykyään ovat ha.ettuja syitä, eikä
30691: -en minä näe olevan mitään syytä as-ettua hylkää-        asiallisia. Sillä ainakaan siinä osassa maata, mistä
30692: välle kannalle näåtten suhteen, vaan olisi mie-1-es-'    minä olen, ei ole sellaista hankausta huomatt-u,
30693: täni eduskun·na·n hyvä;kosyttävä ne ·sellaisinaa.n.      eikä sellaista tunneta.                               ·
30694:                                                                                                              206
30695: 1630                                      Tiistaina 2 p. joulukuuta.
30696: 
30697: 
30698:     Ed. E. Hannula: Minä tahdon vaan huo-                  III. Esitellään hallituks-en esityksessä oleva
30699: mauttaa, -että kirkolliskokouks·essa ol.ev.at kansa-    kolmas lakiehdotus Suomen evankelis~luterilai­
30700: koulunopettajat lämpimästi puolsiva.t näitä lisäyk-     selle kirkolle a:n.netun kirk•kolain 166 .ia 247 §:n
30701: siä. Minä en tiedä, oliko ed. Perälä entis-enä op-et-   muuttamisesta. toisin kuuluviksi s·~kä uuden 305 a
30702: ta.ja•na myös nii,den joukossa, mutta kyUä ne muut      § :n ottamisesta mainittuun lakiin.
30703: kaikki lämpimästi puolsivat näitä lisäyksiä.
30704:                                                            Suuren valiokunnan ehdotus hyväksytään.
30705:    Ed. P-erä 1 ä: Minä •en tätä asiaa puoltanut
30706: kirkolliskokouks-ess•a ja ne opettajat, jotka yleensä     lV. Esitellään hallituksen esitybessä oleva
30707: kirkolliskokouksissa ovat näitä asioita pohtimassa,     nel.iäs ehdotus Suomen evankelis"luterilaiselle kir-
30708: ovat -edistyskysymyksiin nähden 50 vuotta ajasc         kolle a.n.netun ·kirkkolain 112 .ia 178 § :n muutta-
30709: tansa .iäl-essä.                                        mis·esta toiisin kuuluviksi.
30710: 
30711:                                                           Kun ei kukaan pyydä puheenvuoroa. siirtyy
30712:   Yleiskeskustelu julistetaan .päättynooksi.
30713:                                                         eduskunta toimittamaan äänestystä ed. Ampujan
30714:                                                         ehdotuksesta.
30715:     Puhemies: K-eskustelun kuluessa on ed. P.
30716: Virkkun-en, ed. Hannulan kannattamana ehdotta-            Äänestys ja päätös:
30717: nut, että ·eduskunta vastoin suuren valiokunnan
30718: ehdotusta hyväksyisi myös hallituks·en esityksessä
30719:                                                            Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen
30720: olevan ensimäis-en laki-ehdotuksen, E d-elleen on ed.
30721:                                       1
30722: 
30723:                                                         tfussä kohden, äänestää ,äaa."; .ios ,•ei" :voittaa on
30724: Ampuja ed. Helon kannattamana .ehdottanut, että
30725:                                                         ed. Ampujan ehdotus hyväksytty.
30726: hallitwksen esityksessä olevat lakiehdotuks·et II
30727: .ia IV hylättäisiin. Nämä ehdotukset otetaan huo-          Äänestyksessä ovat ,jaa" -äänet voitoHa.
30728: mioon käsiteltäessä kutakin rrakiehdoltusta erik-
30729: seen.                                                     P u he mies: Eduskunta on siis hyväksynyt
30730:                                                         asiassa suuren valiokunnan ehdotuksen.
30731:   Selostus myönn-etään oikeaksi.
30732:                                                            V. Esitellään hallituksen esityksessä oleva vii-
30733:   Puhemies: Siirrytään käsittelemään kuta-              des laki-ehdotus Ehdotus Suomen evanlkelis-lute-
30734: kin lakiehdotusta eriks-een.                            rilais.elle kirkolle annetun 'kirkkolain 6 § :n muut-
30735:                                                         tamisesta toisin kuuluvaksi.
30736:    II. Hallituksen esi-tyksessä oleva toinen ehdo-
30737: tus Suomen ·evankelis-'luterilaiselle kirkolle anne-       Kukaan ei pyydä puheenvuoroa.
30738: tun kirkkolain 297 .ia 298 §:n muuttamisesta toi-
30739: sin kuuluviksi.                                           Kyseessäolevaan lakiehdotukseen nähden hy-
30740:                                                         väksytään sup.ren valiokunnan ehdotus.
30741:   Kukaan ·ei pyydä puheenvuoroa.
30742:                                                           •I. E,sitellä:än suuren valiokunnan mietinnössä
30743:                                                         oleva jälkimmäinen ponsi hallituksen 'esityksessä
30744:  Puhemi-es: Ryhdytään äänestämään                 ed.   olevan ensimä:isen la1kiehdotu:ksen hylkäämisestä.
30745: Ampujan tekemästä ehdotuksesta.
30746:                                                           Kun kukaan ei pyydä puheenvuoroa. siirtyy
30747:   Äänestys ja päätös:                                   eduskunta toimiUamaan äänestystä ed. Virkkusen
30748:                                                         ehdotuksesta.
30749:   Ken hyväksyy suur·en valiokunnan ehdotuk-
30750: sen tässä kohden, ään-estää ,jaa"; jos ,-ei" voittaa,     Puhemies: Kyseessäoleva ehdotus sisä1tää'
30751: on ed. Ampujan ehdotus hyväksytty.                      sen, että eduskunta hyväksyisi hallituksen esityk-
30752:                                                         sessä olevan ensimäisen lakiehdotuksen.
30753:   Ään-estyksessä annetaan '916 ,jaa."- ja 6:5 ,ei"-
30754: ääntä.                                                    Äänestys ja päätös:
30755: 
30756:    Puhe m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt·             Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen
30757: toiseen lakiehdotukseen nähden suuren valiokun-         tässä kohden, äJänes·tää ,\iaa"; :ios .,ei" voittaa, on
30758: nan ehdotuksen.                                         ed. Virkkusen ehdotus hyväksytty.
30759:                                              Kirkkolain muutokset.                                       1631
30760: 
30761: 
30762:   Åänesty ksessä annetaan 104 ,jaa"- ja 5•6 ,ei"-         hetetään puhemiesneuvoston ehdotuksesta. maa-
30763: ääntä.                                                    t a 1 o u ·s v a l i o k u n t a .a n.
30764: 
30765:    P u h e m ies: Eduskunta on siis nyt esilläole-
30766: vaan lakiehdotukseen nähd-en hyväksynyt suuren
30767: ;-aliokunnan ehdotuksen.                                    Puihoonvuoron saa;tuaan lausuvat:
30768:   Suuren valiokunnan mietintö on sii,s muutta-              Ed. Mantere: Minä pyyt.äisin ilmoittaa, että
30769: matta hyväksytty. Asian toinen käsittely juliste-         suuri valiokunta kokoontuu huomen aamulla k :lo
30770: taan päättyneeksi.                                        10.
30771: 
30772:                                                              Ed. L o h i: Pyydän kehoi ttaa eduskunnan va-
30773:   Puhemies: Kun aika on näin pitkälle ku-                 litsi.iamiehiä kokoautumaan perjantaina k :lo 3
30774: lunut, poistetaan päiväjärjestyks-estä asiat 7, 8, 9,     päivällä suuren valiokunnan istuntohuoneeseen toi-
30775: 10 ja 11.                                                 mittamaan valtion tilintarkastajain vaalia. Työ-
30776:                                                           järjestyksen 12 §:n mukaan ovat ehdokaslistat .iä-
30777:                                                           tettävät puheenjohtajalle 4 tuntia ennen vaalia,
30778:                                                           siis viimeistään k :lo 11 ensi perjanfaina.
30779: 12) Ehdotuksen lisäyksistä 1919 vuoden tulo- ja
30780:                  menoarvioon
30781: 
30782: sisältävä hallituksen esitys n :o 58 e.sitellään ja läc
30783: hetetään puhemiesneuvoston ·ehdotuksesta v a 1-             Seuraava täysi-istunto on -ens1 perjantaina k :lo
30784: t i o v a r a. i n v a l i o k u n t a a n.               6 i. p.
30785: 
30786: 13) Ehdotuksen evankelis-luterilaisten ja kreikka-
30787: lais-katolisten seurakuntain papiston virkataloi-           Täysi-istunto pä'ättyy k :lo 10,45 i. p.
30788:     hin kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueiden
30789:                    lunastamisesta                                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
30790: sisältävä hallituksen -esitys n :o 59 esitellään ja lä-                                Eino J. Ahla.
30791: 1
30792: 1
30793:  1
30794:  1
30795:   1
30796:   1
30797:    1
30798:    1
30799:     1
30800:     1
30801:      1
30802:      1
30803:       1
30804:       1
30805:        1
30806:        1
30807:         1
30808:         1
30809:          1
30810:          1
30811:           1
30812:           1
30813:            1
30814:            1
30815:             1
30816:             1
30817:              1
30818:              1
30819:                            79. Perjantaina 5 p. joulukuuta
30820:                                                k:lo 6 i. p.
30821: 
30822:                  Päiväjärjestys.                                                                                    Siv.
30823:                                                           'A s i a' ik i r ~i a: P.emstus:l<akiV'a:Ji.okunnan
30824:                                                Siv.    mietintö n:o 10.
30825: Ilmoituksia:                                               6) Anomu:s.ehdotus, joka koskee ll!Suk.:kai-
30826:                                                        den .ia tehtaiden oikeuksien .iäJr.iesiämistä
30827:             Kolmas käsitt·ely:                         niillä kruununJtiloil11a, joita tehtaa.t ovat ti-
30828:    1) Ehdotus laiksi maallatiskuntien velvol-          lain 'llisnkkaita si<VUutba·en te!htaankäiytön
30829: lirnud·esta pa;lkata opinkäyneitäJ kätilöitä .. 1634   vuoksi i\liel'olle ostaneet . . . . . . . . . . . . . . . . 1637
30830:                                                           1A s] a J>: i ,r ~i ru t: Ta:Lousvaliokunnan mie-
30831:    Asia k i r .i ·a t: Suull'en vruliokunll!an
30832: mi~tinll!öt n:o 45 ja 45 a; talousvarliokun-
30833:                                                        tintö n :o 13; oo. Österiholmin .ia V'On Bornin
30834: nan mietintö n:o 11; ha:llituks,en esitys n :10        aTIIOm. ·ehd. n:D 83.
30835: 30.                                                        7) VaiDo.i·en: <vara;rumista kuntiWJ. maa,poli-
30836:    2) IDhdotus laiksi edusta~ianpalkkiJOsta            tiikan toteuttamista varten ikeskeV'a. ano-
30837: 1919 Tuoden val'sinaisiH:a vaJtiO"päiviltä ke-         musehdotus ............... :. . . . . . . . . . 1639
30838: säkuun 11 'Pm'Vlänä 1919 annetun lain                      A s ] a iki ,r ~i ru t: Tarl101:isvaliokunnan• mie-
30839: mriutt•~J~misesta ...................... .
30840:                                                        tintö mo 14; ·ed. LuoprujäJrven y. m. allJOm.
30841:    Asia k i r .i ·a· t: SuUJven va'lro:kunnllill "     ehd. n:o 64.                                   ·
30842: mi.etinttö n :o 46; •perustusl·aikivaliokunnan
30843: mietintö n:D 11; •halli:tukren esitv•s mo 56.             Nimenhuudossa merikitään poissaolevi:ksi ed.
30844:    3) Ehdotus laålksi erinäisistä muutoksista          CoUan, Co11ianruer, R.. Erich, Fl'änti, Hakala, Helo,
30845: Suomen e'Vanke'lis_,lurtemlaisel·l·e KirikaLle 6       Homen, Juu.stila, Koskinen, B. Le"J)Ipälä, J. Lep-
30846: päi'!'~ä j·oulukuu~ 1869 an.nettuun• !ki·rkko-         <pälä, Maunonen, Nix, Paasi<VUori, Perälä, A. Pe-
30847: iaknn ............................ .. 1635             sonen, Y. P·esonen, Procope, Raatikainen, Rin-
30848:    A s i 8! k i: ·r j a t: Suuren vaJliookunnian       tala, Snellman, 8oini:hen, .Suolahti, Tor·ppa, Tur-
30849: mietintö n :D 48; lakiva.liokunnan mietintö            tiainen, Walavaara, W·ennola ja Westerinen..
30850: n:D 15; halliimk!sen esilty!s n:o 49.
30851: 
30852:              Toinen kä:sitt·eily:                                             llmoitusasiat:
30853:   4) E!hdotus 'l~~J~iiksi 20 .J)'äJi<Väln<ä heinä-        Vrupautusta tämän päivän täysi-istunnosta yk-
30854: kuuta 1906 ann1etun V'a1tiopä:iväJ.iärjestyk-          sityisasiain vuoksi saruvat ed. Tonprpa, 1SuDlahti,
30855: sen ullmaJSiain;va:liokuntaa :lwskevien sää:n-         Fran:ti, Haapasalo, Nix, Koskinen, Juustila, Mau-
30856: nösten täy.dentämisestä ............... . 1636         nonen, Snellman ja R. Erich; vapautusta edus-
30857:   A s i a;, k i r .i a t: Su nl'en va!lio!kunnian      kuljtflltyöstä ykstityisasiain vuoksi ed. A. P·esonen
30858: miclinnöt mot 47 ja 47 a; perustusloaki-               tä!stä rpäivästä ensi keskivi~kkoiltaan, .ia ed. Raa-
30859: vadiokunnaJl! mietintö :n:o 8; ed. K!edon y.           ti!kainen tästä illasta elllsi tiistaiaamuun.
30860: m. OOUSk. •esit. UI:{) 7.                                 Va:pautusta vfllliokuntatyöstä yksityisll!Si:ain
30861:                                                         vuoksi ensi viikon rujaksi ed. Tanner sekä rper-
30862:               Aino·a käs1Hely:                         heessa ,salttuneen sairauden vuoksi tämän TJäivän
30863:                                                        täy•si-istunnos<ta ed. Va.Javaa.ra :ia ed. Perällä.
30864:    5) Ehdotus eduskunnan oilreusasiam]ehen
30865: .iohtosäännöksi ...................... .
30866:                                                  "
30867: 1634                                         Perjantaina 5 p. joulukuuta.
30868: 
30869: 
30870:             Uusia hallituksen esityksiä.                       toimitusjohtai.ia, insmoon M a ~ n u s La-
30871:                                                            vo n i u k sen, 'Twmpereelta,
30872:    Puh e mies: Hallituksen ed:ustada Sllillipuu                filosofiantohtori Johan He 1 on, 'Turusta ja
30873: jättamään eduskunnalle hallituksen esityksiä.                  asianajaja R i e t i I t k o s en, Helsing-istä sekä
30874:                                                            varamiehiksi seDJaa,ttori Kair.amolle •pankindoh-
30875:    Eduskuntaan saatpuu Valtioneuvoston ka11Slis-           ta,ja G u u n a r 'T & k o l a' n d e r i n, Helsingistä,
30876: tin A. W outilaisen saattamana ministeri Luo-              maanviljeliijä Raatikaiselle toimittaja V i l k k u
30877: P a järvi, .ioka lausuu:                                   J o u tk a h a i s e n, Haminasta ja toimitusjohtruja,
30878:    'Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa Suo-            insinööri La!Voniuksen tilaUe varatuomari R i S' t o
30879: men Eduskunta!                                 ~.
30880:                                                            R y t i n, Helsingistä ja filosofiantohtori Johan
30881:                                                            Helon tilalle johtaja E i n: o Ja 1a v a n, Helsin-
30882:    Hallituksen määlräyiksestä on minulla kunnia            gistä ja asianrujaja Rieti Itkosen tilalle toimitta·ja
30883: ednskuunaUe 'jättää seuraavat hallituksen esity&-          0 1 a v i P u r o n, Helsingistä.
30884: set, nimittäin
30885:    :N :d 60 esitys· larksi tullima.kswien väliaikai-                    VaHts~ja,miesten .puolesta:
30886: sesta korottamisesta vuodeksi 1920.
30887:    :N :o ·61 esitys tulqjen suostuntaverosta vuodelta                           K. A. Lohi.
30888: 1919.
30889:     N :o 62 esitys shekkila.iksi.                                                                .J. P. Kokko.
30890:    N :o 63 esitys laiksi yl,eisistä varoista rikosasi-
30891: oissa todistajille suoritettavan korvauksen ko·rot-
30892: tamisesta.
30893:   E'sit;ykset jätetään suomen- ja ruotsinkielisinä.                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
30894:                                                            1) Ehdotuksen laiksi maalaiskuntien velvollisuu-
30895:   ,p n he mies: Rerra ·Ministeri! Eduskunnalle
30896:                                                                 desta palkata opinkäyneitä kätilöitä
30897: nyt jätetyt esitykset tulen .esittämään eduskun-
30898: nalLe .perustuslaiumuikaista ~käsittelyä varten.                                                                 t
30899:                                                            sisältäv·ä hallituksen esitys n:o 30, jota on va·l-
30900:                                                            mis·t.elevasti käsitelty ta:lousvaliokun:nan mietin-
30901:                                                            nössä n :o 11 ja suureru valiokunnan mietinnössä
30902:               Valtion tilintarkastajat.                    n:o 45 ja, 45 a, esitellään k o l m a n teen k ä-
30903:                                                            s i tt e l y y n.
30904:    P u: :h e m i e s: Valitsi.iamiebi1tä saa,punut kir-
30905: jelmä, :joka 'koskee valtion tilinta;rkasta.iain vaa-         Puhemies: Toisessa käsittelyssä :hyväk-
30906: lia, luetaan.                                              sytty lakiehd.otus· voidaan ruyt ;hyväksyä tai hyl-.
30907:                                                            jätä. Ellei puheenvuoroa. haluta, tpäättänee edus-
30908:   Siihteeri lukoo:                                         kunta, hyväksyä lakiehdotuksen sellaisena, kuin
30909:                                                            se on toisessa käsittelyssä hyväksytty.
30910:      iE:a uskunnan                                           Lakiehdotus 1hyväksytään.
30911:     V alitsi~iami~het.
30912:                                                              Asian kolmas käsittely on päättynyt Ja asia
30913:      Helsin1.1:issäJ,                                      loppuun käsitelty.
30914: joulukuun ·5 1p:nä 1919.
30915:                  Eduskun:na·lle.
30916:    Eduskunnan ,valits:Ujamiehet saattavat täjen            2) Ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta 1919
30917: kunnioittaen Ed,usikunnalle tiedoksi, että V a;lit-        vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä kesäkuun 11
30918: s~jami,ehet ovat kokouksessaan tänä päivänä Hal-              päivänä 1919 annetun lain muuttamisesta
30919: litu8muodon 71 § :n säJåt:äimän 5 valtion tilintar-
30920: k.astaJ.ian ja niiden varam~esten vaahs·sa varsinai-       sisältävä ha.llitukseru esitys :n:o 56, j'Ota on val-
30921: si'ksi t.ilintarkasta.iiksi valinneet                      mistelevasti käsitelty ~perustusl~akivaliokunn.an
30922:    senaattori A. 0. K a' :i; r a; m on, Helsingistä.,      mietinnössä ru:o 11 j.a suuren valiokunnan mie-
30923:     maan vilieHjä A w ,g- u s t R a; a t i k a, i s e n,   tinnössä n:o 46, esitellään k o l m a n t e e n k ä-
30924: Karttnlasta.                                               s i t te 1 y y n,
30925:                                                   Edustajanpalkkio.                                               1635
30926: 
30927: 
30928:    P u h e m i e s: EniSin saHitaalli asiasta keskus-        3) Ehdotuksen erinäisistä muutoksista Suomen
30929: telu. Kun se .on julistettu -päättyneeksi, tehdään           evankelis-luterilaise.Ue kirkolle 6 p :nä joulukuuta
30930: lippuäänestyksellä 'Päätös perustuslakivaliokun-                         1869 annettuun kirkkolakiin
30931: nan mi>etinnön si1vulla 2 olevasta ehdotuksesta,
30932: että lakiehdotus käsitellääD.J kiireellisenäi. Jos           sis.ältävä haHituksen esitys .n:o 49, jota on va,l-
30933: mainittu eihdotus hcvväksytään, toimitetaan li-ppu-          'mistelevasti käsitelty lakivaliokunnan mietin-
30934: ään>estys lakiehdotuksen hyväksymisestä ta.i :hyl-           oossä n :o 15 ja, suuren valiokunnan mietinnössä
30935: käämisestä. Ellei kiireelliseksi julistamista ta-             ru:.o 48, esitelJlään k o 1 m a n t e e n, k ä s i t t e-
30936: pahdu, ään~stetäärn siitä, onko larkiehd:otus jätet-         l y y lll.
30937: tä:vä lepäämään ensimäisiin uusien rvaalien, jälkeen
30938: kokoontuviin va:ltiopäiviilll vaiko hylättävä..                ,p u h .a m i e s: Eduskunta on asian toisessa
30939:                                                              käsittelyssä •pää!ttänwt 'hylätä hallitu'ksen esityk-
30940:   lMenettelyta.pa hyväiksytään.                              sessä olevan ensimäisen lakiehdotukseru, mutta
30941:                                                              'hyväksyä muut la1kiehdotukset. Eduskunta. päät-
30942:   Kun ei kukaan halua puheenvuoroa., ryhtyy                  tänee pysyä asian toisessa käsi,ttelyssä tekemäls-
30943: eduskunta, toimittamaan äänestystä.                          sää:n päätöksessä mikäJli koskee ensimäisen laki-
30944:                                                              ehdotuksen 'hylkäämistä. Muut lakiehdotukset
30945:   Äänestykset ja päätös:                                     tullaan esittälillään< kukin erikseen.
30946:   F u h .e m i ,e s: ·Toimirt,etaa.n äänestys asian kii-        iKäJsittelyjä:rjestys hyväksytään.
30947: reelliseksi, julistamisesta. ·
30948:                                                                 II. Esitellää11 ha1l]tuksen esityksessä oleva
30949:   Åä1nlestys·esi'tys luetaam                                 toineu la"kiehdotus Suomeru evankelis-luterila,iselle
30950:                                                              'kirkolle annetun ·kirkkolain 297 ja 298 § :ien
30951:      Ken hcvväksyy puheenaolevan ehdotuksell! asian          muuttamisesta toisin kuuluviksi'.
30952: kii·reelliseksi julistamisesta, äänestää ,jaa"; ken
30953: ei sitä: hyväksy, ään:estää , ei". Jos vä!hintään               P u he m i e s: Eduskunta :päättänee <pysyä
30954: 5/
30955:    11 anootuista. ääJruistä kannattaa mainlittua ehdo-       asiassa! aikaisemmin tekemäissään pää.töksessä.
30956: tusta, on Sle :hyväiksytty, mutta. muuten on se hy-
30957: lätty.                                                          Hyväksytään.
30958:   !Äänestyksessä, arnlll•etaan 162 ,jaa."- ja, 7 ,ei"-          III. Esitellään haHituksen esityksessä oleva
30959: ääntä.                                                       kolmas hkiehdotus Suomen eva.nkelis-luter]lai-
30960:                                                              selle kirkolle annetun! kirkkola.in 16·6 ja 247 §:ien
30961:    P uih e m i e s•: Eduskunta on siis päälttänyt,           muuttamisesta toisin kuuluviksi sekä uuden 305 a.
30962: ettäl esilläoleva lainsäätärmisasia, kä:sitellääin siinä     § :n ottamises•ta maimittuun lakirin.
30963: järjestyksessä kuin valtiopäiväiiärjestyksen 60 § :n
30964: 2 momentissa on säädetty eli kiireellisenä.                    Puh-e 'm ies: Eduskunta -päättä:nree -pysyä ai-
30965:   Nyt seuraa, äänestys lakiehdotuksen hyväksy-               kaiisemmin tekemässään pää:töksessä.
30966: misestä tai sen hylkäämisestä.                                  Hyväksytään.
30967:    Ään-estysesitys:                                             IV. Esitellään hallituksen .asityksessä oleva
30968:                                                              neljäs lakiehdotus Suomen IWarnkelis-luterilaiselllre
30969:    Joka. hytväksyy 'lakiehdotuksen sel•laisena, kuin         ki,rkolle an:n~tun; kirkkolain 112 .ia 178 § :i.en
30970: se on toistessru käsittelyssä l)äätetty, äänestää            muuttamirsesta. toisin kuuluviksi.
30971: ,jaa"; joka sitä ei hyväksy, äänestää ,ei". Jos
30972: väihinrtäin 2 /:~ annl€'tuista, äänistä on jaa.-ääniä., on    Eduskunta 'päättää aikaisemman, -pä:ätöksensä
30973: lakiehdotus hyrvaksytty, mutta muuten se on ihy-             mukaan hyväksyä lakiehdotuksen.
30974: läJtty.
30975:                                                                 V. Esitellää11 hallitlJ.ksern< esirtyksessä oleva
30976:    Äänestyksessä annetaan 157 ,jaa,"- j.a 10 ,-ei"-          viides la,kiehdotus Suomen evankelis-,luterilais'Blle
30977:  ääntä.                                                      kirkolle a,nnetun kirkkolain 6 § :n muuttamisesta
30978:                                                              toisin kuuluva-ksi.
30979:     ·P u 'h e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt
30980:  la.kiehdotuksen. Asilan kolmas käsittely juliste-            Eduskuntta, pää.ttää aika,isemman päätöksensä
30981:  taam, päättyn€€ksi ja asia. on loppuun, käsitelty.          mukaan 'hyväksyä lakiehdotuksen'.
30982: 1636                                        Perjantaina 5 p. joulukuuta.
30983:                                                           ----------------------~-~---·-·--
30984: 
30985: 
30986: 
30987: 
30988:   Asia.n kolmas käsittely on päättynyt ja. asia            käsittelyyn perustuslakivaliokunnan mietinnössä
30989: on loppuun käsitelty.                                      sivulla 3 oleva toinen poDJSi.
30990:                                                              Käsitt-elyjärjestys hyväksytää;n.
30991:   4) Ulkoasiainvaliokuntaa koskevat säännökset.
30992:                                                              Keskustelu :
30993:     Esitellään suuren valiokunnan :mietintö lll:o 4 7 a
30994: .ia otetaan ja t k u 'V aJan toiseen käsi t te-                Ed. P. V i r k kun e Jl': Perustuslakivaliokun-
30995: 1 y y n si[nä s·ekä samam. valiokunnan mietinnössä         nan mietintö on yksimielinen., eikä minullaka•alll
30996: mo 4 7 ja ,perusitus:1rukiva.liokunnan mietinnössä n :o    ole mitään muutosehdotuksia tehtävänä. Kuiten-
30997: 8 'Valmistelevasti käsitelty ed. :K!edon y. m. edus-       kin on asiantuntevalrta taholta huomautettu, että
30998: kuntaesitys n:o 7, j.oka si·sältää ehdotuksen laiksi       paraikaa on valmistunut tai valmistumassa. va.s-
30999: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäivä-            ta.avanlaatuinen johtosääntö oikeuskanslerille ja
31000: järjestyksen ulkoasiainva,liokuntaa kOISkevain             että olisi syytä saattaa eräitä kohtia. eduskunnan
31001: säännösten täydentämise.stä.                               oikeusasiamiehen johtosäännössä, joka. nyt on kä-
31002:                                                            siteltävänä, yhdenmukaisuuteen äskenmainitun
31003:    P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on suuren           toisen johtosäännön ka·n.ssa.. Mi18lestäni ansaitsee
31004: valiokunnan mietintö n :o 4 7 a. Mietinnöstä ilme-         tämä 'huomautus varleenotta:mista ja olisi ehkä
31005: nee, että valiokunta ei ole :y~htynyt eduskunna:n          sopivin,ta, että näiden kahden johtosäänn.ön ver-
31006: päätöksiin, va,an ehidottaa lakiehdotuksen 35 ja           tailU! suoritettaisiin suuressa valiokunnassa.. Roh-
31007: 43 a. §:lle muutetun sanamuodon. Eduskunnan on             keDien näinollen ehdott!la, että eduskunta päät-
31008: siis kumpa.ankin 'PYkälään nähden ratkaistava,             täisi käyttää esilläolevan asian käsittelyssä sitä
31009: hyväksyykö eduskunta. suuren va.liokunnalll: .ehdo-        oikeutta, minkä valtiopäiväjärj-estyksen 6.2 § :n
31010: tukset, vai pysyykö se aikai,semmin tekemissään            ensimäinen momentti sille myöntää ja senmukai-
31011: päältöksissä.                                              sesti lälhettää a.sian suureen va.liokuntaan.
31012: 
31013:    iEsitän !hyväksyttäväksi sellaisen meoottely-              Ed. K o t o ne n: Kun ehdotettu meDJettely
31014: tava.n, että kummasta.kin näistä -pykäJlistä pääte-        saattaa .olla hyödyksi oikeuska:nE>l-eri·n ja oikeus-
31015: tään erikseen. Koska 35 § :n sanamuoto rii-ppuu            asiamiwen virkatehtwvien keskinäisen s'Uhteen
31016: siitä, missä muodossa 1pykälä 43 a hyväksytään,            järjestelylle, nåin kannatan te1htyä ehdotusta.
31017: lienee päätös ensiksi tehtärvä 43 a pykä:lästä.
31018:                                                               P u h e m i e s: Kun on ehdotettu, että a·sia lä-
31019:    Käsittelyjärjestys hyväksytään.                         hetettäisiin suureen va.Iiokun,taan ja siis tulisi
31020:                                                            kahden käsittelyn alaiseksi .ia tätä e!hdotusta on
31021:   :La,kiehdotuksen 43 a § sekä sarrnoiru 35 § hy-          kannatettu, ja. kun täanä ehdotus on sitä laatua,
31022: väksytään suuren va.liokunna,n ehdoiuksen mu-              että se, jos se hyvä·ksytään, keskeyttää asialliset
31023: kais·esti.                                                 päMökset asiassa, niin on kysymys tästä mieles-
31024:                                                            täni ensin ratkai•sta.va, enn-enkuin asia.n käsittelyä
31025:   P u h e m i e s: Eduskunta on siis as]a.s·sa hy-         jatketwan. Pyydän senvuoksi seuraavia puheen-
31026: väksynyt suuren valiokunnan ehdotukset.                    vuoronkäyttäjiä koihdistama·an lausuntonsa yksin-
31027:                                                            omaan asian suureen valiokunta•aru lähettämiseen .
31028:   .Asian toinen     käsittely    julistetaan   ·päätty-
31029: neeksi.                                                      ·Ed. wm Born: Ja.g förena.r mLg om försla~
31030:                                                            get att ärendet måtte hänskjutas tili stora, ut-
31031:                                                            skottet.
31032:   5) Ehdotuksen eduskunnan oikeusasiamiehen
31033:                 johtosäännö\_si                               Ed. E s t l.a ·n d .e 'r: J a1g begärde ordet för att
31034:                                                            yttra mig i själva saken. Då dettU~ f1örsla.g an-
31035: sisältäJvä perustuslakivaliokU!llna.n mietintö n:o 10      gå.end-e behaJndHngen mellankommit, ber jag för
31036: esi•tellään a i n o a a. n k ä s i t t e 1 y y n.          min del få fra.mhiålla, att ·det synes mig som om
31037:                                                            denna instruktion., viiken bol'de kunna. göm an-
31038:    P u 1h em ies: Esitän ili.y·väksyttäväksi seu-          språk på att ä!ga samma. noggran1het som ett lag-
31039: raavan: menettelytaJVain asian käsittelyssä. Ensin          förslag, åtminstone i allt väsentligt, nog skulltl
31040: saillitaan yleisikeskustelu. Kun se on päättynyt,          tförtjäna artt överarbetas :ånyo. Det förefal1er mig
31041: siirrytään jolhtosäännön yksityiskohtaiseen käsit-         emellertid som om ga,nska litet vore att viThlla
31042: tely;yn. Kun se on suorit.ettu, esitelläiän ainoaa.n       genom remiss tili st.ora. utskottet, vilket ju i detta
31043:                                                    Tehdastilat.                                               1637
31044: 
31045: 
31046: a.vseemle r.· cke ha1r särskild ·kom1pet'ens•, utan hade 1 fakturverk, så ll1M li:kväil ibru'kshemmansinstitu-
31047: enligt min ta111ike förslag.et horrt g"å ut på åter- tionen i våra daQ"a:r int1et berattigande mer. Bru-
31048: remiss till grundlagsutskottet i syfte att detta ken :hava i 'fl.ertalet fall antinQ"en nedla.gts eller
31049: slmlle taga. kä,nnedom 0114' den instruktion, sorn också umMhfl.llas d'e mer till namnet än t~ll gaQ"-
31050: för justitiekansl·ern 1är vara under utarbetande, net, odh brukshemmanen t.iäna icke mer det sytfte-
31051: enEgt vad här har uppgi.vits. För min del vill m:ål, som med dem ursprung.li,g'en avsåJgs, ooh ä;ro
31052: jag dock icke väcka 11ågot sär;;:kilt försla,g.            e.i heller för bruksrörelsen som :sådan till annat
31053:                                                            gagn än att bmksägaren !kan göra sig goda in-
31054:                                                                           1
31055: 
31056: 
31057:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                   komster 1på att avverka och :.försälia hemmanens
31058:                                                            skog.
31059:     Puhe m i ·e s: Keskustelun. kuluessa on ed.                'De Tättsförh ållanden, som rä.da med avseende
31060:                                                                               1
31061: 
31062: 
31063: 
31064: P. Virkkunen, ed. Kotosen ka.nnattamana ehdot- å brukshemmanen, äro oklara och säikerligen
31065: tanut, että asia läJhetettäisiin suureen va.liokun- lån,gi mer in:veekla,de än man skuUe tro, när ma1n
31066: taan. Tätä ehdotusta ei ole vastustettu. Saanen Iäser ·ekonomiutskottets hetänkande. Denna upp-
31067: käsittää eduskunnan yhtyvän edust.ada Virkkusen fattning hade också lag- och ekonomiutskottets
31068: ehr1otuks-een.                                             vild 1908 års la,ntdag, som behandla;de ärendet för
31069:                                                            första gången. Utskottet ,framhöll diå, att emeda.n
31070:     Eihdotus asian lähettämisestä suureen v a- brukshemmanen icke bilda nåigon •så.rskild .iord-
31071: 1 i o k u n t a a n hyväksytään.                           natur så ,fram_g-år ioke ur ja1Jdeböckerna det rätts-
31072:                                                             förhållall!de, i vilket de stå tili bruken och icke hel-
31073:     Asiam ensimäistä käsittelyä jatketaam.                 ler de S'katter och ålig.gand·en, som äro dem åvälv-
31074:                                                            da, Dessa ,g'rund'a sig näJmligen i var.ie särskilt
31075:     Kun ei kukaa•n halua puheenvuoroa, julistetaan faU på bruksinrättningarnas ,fundationsbrev samt
31076:  ensimäi111en käsittely päättyneeksi.                      på överenskommelser ooh resolut.ioner, som till-
31077:                                                        4l kommit unfi.er ti:derna.
31078:                                                                 För belysande av de i !flera :hänseenden egen-
31079:  6) Asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien järjestä- ,dom1iga ·rättsförhMlanden, som råda med avseende
31080:  mistä n~illä kruununtiloilla, joita tehtaat ovat å brukshemmanen, ber jag att 'få nälmna, a tt åt-
31081:  tilain ;tsukkaita sivuuttaen tehtaankäytön vuoksi minstone i Strömlfors s·ooken, d<är -ett mindre an-
31082:                       verolle ostaneet                     tal brukshemman finnes., hava åiborna ända se-
31083:                                                             dan gamla tid,er så långt tillbaka. som de nu-
31084:  koskeva ed. Öster\holmin ja von Bornin a~nom. ehd. varande ,åJhorna överhuvudtaget veta någonting
31085:  n:o 83, jota, valmistelevasti on käs:Utelty talous- därOflJ. - s.iälva betala:t alla skatter till staten,
31086:  valiokun,narn, mietinnössä n:o 13, esitellään a i- kyrkan och kommunen. De hava alltså icke en-
31087:  noa,a·n käsittelyyn.                                      d~st erlagt .iordskatten til.l kronan, utan de hava
31088:                                                             också · •deltagit i aUa onera ooh rprestanP,a, ~som
31089:     Keskustelu :                                            åligQ"a skattebönder i allmänhet. BrukS'bönderna
31090:                                                             hava hetra1ktats med hänsyn tili sina skyldi,g-heter
31091:     ·Eid. Ö s t e r h o l m: Ekonomiutskottet har i såsom fria skattehönder, men med avseende å sina
31092:  sitt betänkande redogjort för uppkomsten av rätti,g-heter hava de ha.ft d et bet:vdligt sämre ställt.
31093:                                                                                         1
31094: 
31095:  brukshemman ooh den utvecklin;g, som lagstift- De ha,va nämli.~ren icke haft nåQ"ra andra rättig-
31096:  nin.~ren am dem har unr1ergått genom Hderna. Det           heter än att sitta k\rar som åbor rpå 1hemma:net och
31097:  är ett par omständigheter jag s1kall be a tt härvid bruka ~dess .iord. Då äganderätten tillhör bruken
31098:  få understryka.                                            hava 1bönderna icke kunnat ut:föra en mäng.d nyt-
31099:      När regerin_g-en 'P'å 1700-talet beredde inneha- tiga åtgärder .för jordhr.ukets befräm.iande, såsom
31100:  vare av järnJbruk rätti.gfuet att skatteköpa ikrono- .UJp•ptaQ"ande av nyodlingar och utfäHning av vat-
31101:  hemman framför åborna, försattes dessa i en un- tensjuka matker ooh anna,t sådant. Deras stäJll-
31102:  danta,_g-sstäUning, i ett sämre lä.!re äm bönderna i ning •har överhuvudta,g'et synts dem osäker och
31103:  wUmäruhet, vilka hade sig tillförsäkrad den a.U- de kunna naturligtvis icke känna try_g-ghet ooh
31104:  männa rättigheten · att få skatteköua de krono- trevnad, sålänge de icke ä·ro ägare till de g:amla
31105:  hemman, · på vilka de hodde. Detta vederfors gårdarna, vilkas jord de ·hava brukat i flera släJkt-
31106:  bruksbönderna blott därrför att de hade oturen att led.
31107:  ho i ·närheten av ett järnbruk. Men äJven om ett               På Q"rund a.v 'alla dessa omständigheter hysa
31108:  sådant förfarande kund.e harva skäl för sig ·på brukstbönderna den förhoppnin,g'en, att rik.sda·gen
31109:   1700-talet, då det _g-ällde att up,pmuntra till- genom en speciallagstilftning skall bereda dem
31110:   komsten och utveokl:inQ"en wv järJllbruk ooh manu- tiHfäHe att förvärva ä;ganderätten ti11 deras gamla
31111:                                                                                                              207
31112: 1638                                          Perjantaina 5 p. joulukuuta.
31113: 
31114: 
31115: hemgårdar. Man måste ookså giva dem rätt, då                 hemmanet, de ocih :deras eftJerkommande, så länge
31116: de söka .göra gällande, att d.e hava betydligt               de väl haNa brwkat .iorden. Utmärkande för
31117: större skäl för sina önskningsmål i detta avseen-            denna ordning är att alltså endast arv i .rätt ned-
31118: de, äm de :flesta torpare, la:ndbönder och back-             stiga.nd<e led kan korwn.a i fmga. När så icke
31119: stugusittare, vilka genom särs;kilda lagstiftnings-          är fallet, utan hemma"llet exem,pelvis borde övergå
31120: åtgärder •På senaste tid heretis tiUfälle att iför-          tiH någon närskyld, ic;ke i direkt nedstig-ande
31121: värva äganderätten tiH sina legoområd,en.                    led, inställer sig svåra rätts,fr'ågor.
31122:    Det är icke känt, huru många brukshemman                      SkuHe ·åJborna 1hava ,fö1•blivit kronohemmans
31123: d:innas i landet. Säk,erligen äro •de icke många,            ålbor, hade de enligt gälla,nde lag;s1tiftning fått
31124: kanske några tiota•l blott, men den omständig-               skatt.eköpa sina hemman. Skulle å ter dessa åibm
31125: heten, att brukshönderna äro få till antalet ibör            varit vanEgoa land<bönd•er, hade de enligt den för
31126: naturligtvis icke ut•göra nlå:got skäl för riksda.gen        ett &r seda.n införda lrugen om d'rigörelse av land-
31127: att cförfu'ålla sig ointresserad till deras sa:k.            boskap och torpen fått inlösa sina lägenheter. I
31128:    Utskottet har till sitt ibetänbnde fogat en               s.iälva verket ha:r man a.vsett genom de brev, som
31129: kläim, som jag icke kan ans1e vara tillfredsstäl-            la;gt !hemmanen under •bruken, att •göra åbornas
31130: lande. Där sä.Q:~es, att riksda~ren borde wppmana            ställning säkrare än vanliga •landbönders. Det
31131: regeringen att låta ·verkstäHa undersökning i sa-            är .d_ä,:rlför fuUkomligt oriktigt att ti..llsvidare in-
31132: ken samt [örelägga ri·ksdag·en 1proposition, ,d•ä-           genting ha.r åtg-jorts f·ör att sätta dem åtminstone
31133: rest lagst~fning i ämnet synes erforderlig". Lik-            i ett li•ka förmånligt ·lä.Q:~e som andra landtbönder.
31134: väl lha.r utskottet s.iälvt i betä:nkandet sagt, att         Konsekvensen i lag.stiftningen >ford·rar åtgärder
31135: ,de .rätts,förhålland,en, 'Som UJppkommit med hän-           och sn.abba åt!l'äl'der. Vi,d sådant för.hållande ber
31136: syn till brukshemmanen, hava framkaiHat miss-                .ia!! att .få understöda det förslag, som av herr
31137: nöje och s:vnas lför den skull påkalla. reglering". I        Österholm o·iorts.
31138: klämmen bo:rlde enligt min mening intaga•s en be-
31139: stä:mnin:g om den tid, inom viiken ;pmposition i             # Ministeri H a h 1: Sikäili kun minä tällä het-
31140: ä:mnet hor·rue förelägga:s riksdagen. Visser ligen           :Kellä voin arvostella tätä kysymystä, on näitä ti-
31141: anser ~iag, att såda:na t.idsbestämningar i aUmän-           loja koskeva asia jo erään komitean ohjelmassa,
31142: het icke höra av .riksdagen 1faststäilla.s, men då           joka. lkom.iJtea rpa;,raikaa toimi1. Minun ymmär-
31143: man erinrar sig, att detta ärende cfaktiskt har rva-         tääkseni tämä kysymys on sen v•erran monimut-
31144: rit anhängigt i mer än t~o år- 1908 års lantdag              kainen, ettei voi odottaa, että tä:stä tulisi esitystä
31145: beha:ndlade, som .sagt, ,(l.etta ä:rende för första          eduskunnalle ensitul•eville va.ltiopäiville, jonka-
31146: .Q:~ången - och 1d:å iutet ha,r avhörts från regerin-        vuoksi minä ehdottaisin, että 'eduskunta tyytyisi
31147: gen: i saken, s:vnes det vara 1fullt motiverat, att          siihen pont•een, minkä valiokunta esittää.
31148: CLenna gång uttala, att proposition i ämnet bör
31149: fö11elå[ggas 1nästsammanlträJda.nde riksdag. Detta              Ed.' Kaskinen: Tämä asia on läheisessä yh-
31150: kan så m:v'Qket lhelll'e ske som, enligt va:d jag har        teydessä ed. Loukon y. m. t.ekemän anomuksen
31151: mig hekant, i statsrådet redan .finnes samlat ett
31152: avs-eväirt material för ·belvsning av denna sak.             kanssa, .ioka koskee rekognitsionimetsiä ja jonka
31153:    J ag vågar aUtså föreslå, att riksdagen ville             eduskunta jo aikaisemmin on käsitellyt. Samoin
31154: antao-a lföl.iande kläm: att nppmana regeringen              on tämä ponsikin koko lailla yhdenmukainen sen
31155: att föl'elägga nä,stsammanträJdande riksdag 'P:r<JIPO-       ponnen kanssa, mikä mainitsemassani asiassa esiin-
31156: sition angående ol'dnandet av åbornas oc'h bru-              tyy. Minä ·rohkenen myöskin toivoa, että edus-
31157: kens rättig.heter tiU de kronohemmau, vilka så-              kunta tässäkin asiassa hyväksyisi valiokunnan
31158: som för bruksd:r:Uften nödvän•diga på grund av               esittämän ponnen.
31159: särskilda för.avdningar från äldre tider blivit av
31160: bruken skattekö,pta ·frami~ör 1å1borna.                        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
31161: 
31162:     E'!l. p r 0 c OIP e: Td'i:t1rugaJVa.rande landlbönders      P u h e m i e s: Vastoin talousvaliokunnan mie-
31163: rattslig-a ställning erb~iuder m(l,ng-a svårlö·sta frå-      tinnössä olevaa ·ehdotusta on keskustelun kuluessa
31164: g-or. U rsprungligen hava ~iu de.ssa la,nd'bönder va-        ed. Öslterholm ed. P.rocopen ka,nnatta;mana ehdot-
31165: rit åibor •På kronohemman. När sedermera hem-                tanut, että eduskunta asiassa hyväksyisi seuraa-
31166: .manet har lagts under bruken, d. v. s. under indu-          van ponnen: ,että eduskunta kehottaisi hallitusta
31167: striella inrättningar har landbön1dernas ställning           valmistuttamaan ensi kokoautuville valtiopäiville
31168: reg-lerats nåe-ot olika 'På oli'ka orter. Men ge-            esityksl:)n asukkaiMn ja ·tehtaiden oikeuksien jär-
31169: mensamt torCLe i aHa fall ,va;rit att för ålborna            jestämisestä niillä kruununtiloilla, jotka tehtaat
31170:  ~öJ'Ibe'håHits en rätt att ndrivna bliva sitta:nde ·på      ovat erinäisten vanhoina aikoina julkai,stuj<en sään-
31171:                                           Kuntien maanhankinta.                                            16a8
31172: 
31173: 
31174: nösfien nojalla asukkaita sivuuttaen tehtaan käy-       seniltä, mutta kun minä luen tämän mietinnön
31175: tön vuoksi verolle osbneet". Kutsun tä'tä ehdo-         viimeisen ka:p'paleen, niin minun täytyy sanoa,
31176: tusta ed. Osterholmin ehdotukseksi.                     että tästä mietinnöstä saa sellaisen käsityksen,
31177:                                                         että talousvaliokunnwssa ei ole ollut ollenkaan
31178:   Selostus myönnetään oikeaksi.                         asiantuntemusta kuntien nykyisestä asemasta ja
31179:                                                         niistä mahdollisuuk,sista, mitä niillä nykyjään on.
31180:                                                         Talousvaliokunta sanoo mietintönsä viimeisessä
31181:   Åänestys ja päätös:
31182:                                                         kappaleessa: ,Va.liokunta on ollut samaa mieltä
31183:                                                         kuin aiotteen tekijätkin siinä, että maalaiskuntien
31184:   Ken hyväksyy talousvaliokunnan ehdotuksen             omaksi olisi saatava ma.aomaisuutta. Siihen kat-
31185: äänes•tää ,.i'aa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Osterhol-   so-en, että valtion on tällä kertaa vaikeata tyy-
31186: min ehdotus hyvw:msytty.                                dyttää kuntien luotantarvetta maaomaisuudHn
31187:                                                         hankkimiseksi .ia että kunnille saattaa ilman val-
31188:   Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.                tion valittämää luottoa tarjoutua tilaisuuksia
31189:                                                         ma.an s·aantiin, ei valiokunta kuitenkaan" .i. n. e.
31190:   P u h .e m ies: Eduskunta on siis .asiassa hy-        Va.ikka valiokunta näin sanookin, niin tosiasia
31191: väksynyt talousvaliokunnan mietinnön.                   nyt epäilemättä on siten, että kuntien taloudelli-
31192:                                                         n~n asema tällä kertaa on sellainen, että niiden ·
31193:   Asia on loppuun käsitelty.                             on yleensä jokseenkin vaikea se~iintyä edes väH-
31194:                                                         tämätt.ömistä juoksevista menoistansa. Yleensä.
31195:                                                          ei voi tulla kysymykseen maan•hankinta eivätkä:.
31196:   7) Varojen varaamista kuntien maapolitiikan            muut enemmän varoja •kysyvät toimenpiteet. Va-
31197:               toteuttamista varten                       liokunta nåhtätvästi edellyttää, että kunnilla ny-
31198:                                                          kyäänkin olisi tilaisuus yksityisistä .rahalaitok-
31199: koskevan anomusehdotuksen johdosta laadittu              sista hankkimansa luoton avulla toteuttaa maa-
31200: talousvaliokunnan mietintö n :o 14 esitellään           ·politiikkaansa. Mutta täHainenkin olettamus on
31201: a i n o a a n k ä s i t t e l y y n.                     aivan vaara. Tosiasia tällä kertaa lienee se, että
31202:                                                         ·kunnat yleensä ·eivät voi saada enää mistään
31203:   Keskustelu:                                            luottoa. On sen si~iaan pelättävissä, että raha-
31204:                                                          laitokset ensi tilassa tulevat tuomioistuimissa aja-
31205:    :Ed. Manner: Kummastuttaa kovin, että sel-            maan kunnille 1pelottavan suuria velkatuomioita
31206: lainen•kin alote kuin nyt ·kysymyksessä o·leva, on       niistä huomattavan suurista veloista, .loiden alle
31207: saanut valiokunnalta lhylkäätvän mietinnön. Va-          kunnat viime aikoina ovat joutuneet. Yksityiset
31208: liokunnan mietinnössä huomautetaan, että on              rahalaitoks-et suhtautuvat hyvin epäilevästi kun-
31209: äärettömän tärkeätä, että kunnat !han•kkimalla           tiin. Ne eivät näytä ·luottavan edes kuntien ma1k-
31210: itsellensä maata ja toteuttamalla .iärk1peräistä         sukykyyn. Ja kun ot,etaan huomioon myös se,
31211: ma.a.politiikkaa vo{vat edistää 'tämän avulla sekä        että niillä on hyvin viiihän lairuattaNaa. rahaa ny-
31212: kuntiensa taloudellista eliimää, että myös asutus-       kyään' ja kenties lähimmässä tulevaisuudessakin,
31213: toimintaa. Esimerkkiä tällaisesta työstä, jossa          niin silloin niiden kautta hanklkiman luoton va-
31214: kunnat ovat iko'ko lailla, hyvin onnistuneet, on jo      raau ei voi mitä•an toivoa rakentaa.
31215: kuko paljon olemassa. Varsinkin siellä, missä                Suomen maalaiskunnat ovat jo ennen sota-a.ian
31216: isojaot ovart toimtetut sillä tavalla, että              varsinaista vaikutusta niitten talouteen arvelut-
31217: tiluhet ovat epäk&ytännöllisiä., voivat kunnat           tavasti velkaantuneet.       Maalaiskuntain velat
31218:  maata hankkimalla tukea maataloutta sekä                vuonna 1891 olivat kokonaisuudessaan 3,955,510
31219: takaipalstoilla edistää ~pal~ion asutustoimintaa.        mk., mutta 1912 ne olivat jo 37,266,045 mk.
31220: Onpa sellaisia esimerkkejä olemassa, kuten muun          Velat olivat tänäkin aikana kasvaneet 'fu.y,vin ·pal-
31221: muassa Joutsenon kunnassa, että kuntien maa-             .ion suuremmassa määrin kuin kuntien yleinen
31222: taloudella on voitu suuressa määrässä auttaa ja           varallisuus; vuonna 1916 kuntien velat silloisen
31223: edistää köyhäinhoitoa. Sen vuoksi minä e!hdo-             puutteellisen tila,ston mukaan olivat mainitse-
31224:  ta•n, että eduskunta nyt hyväksyisi sen ponnen,          mastani summasta vuonna 1912, kasvaneet taas
31225:  joka on anomusehdotuksessa.                             noin 10 miLjoonalla markalla. Mutta vasta vuo-
31226:                                                           den 1916 jälkeen on kuntien velkaantuminen oi-
31227:     •Ed. Niukkanen: Minuakin ihmetyttää että             keastaan alkanut. !Tilastoa ei kylläkä;än ole siitä
31228:  talousvaliokunta on käJsitellyt tätä k:v•symyk-          ol~massa, miten suuret kuntien velat tätä nykyä
31229:  sessä olevaa asiaa sillä tavalla kuin se on tehnyt.      ovat, mutta todennäköils·esti ovat llle yli .io •ainakin
31230:  Pyydän anteeksi arvoisilta talousvaliokunnan .iä-       yhdestäsU~dastamiljoonasta markasta.           Ja mikä
31231: 
31232:                                                 •
31233: 1640                                         Perjantaina 5 p. joulukuuta.
31234: 
31235: 
31236:   vielä pa,hempi, viimeaikaiset kuntien velat ovat          että siitä ihuolfmatta, vaikka meillä nyt jo viime
31237:   tehdyt y ksit:visiin mhalaitoksiin kassa:kreditiivi-      ai•koina on hyvin suuressa må:ärin m. m. niitten
31238:   t.ai •muitten lyhytaikaisten lainojen muodossa.           itseha.llintoa laajennettu, ei valtion puolelta ole
31239:   Viimeaikaiset velat ovat samalla tehdyt melkein           ryhdytty minkäänla:isiin toå.menpiteisiin antamaan
31240:   yksistä.ä;n tuottamattorniin tarkoituksiin. Maa-          niiUe tukea e<des ohjauksellisessa muodossa.
31241:   laiskuntien on taytynyt viime aikoina ottaa suu-          Meillä ei yleensä näytä olevan :edes pyrkimystä
31242:   ria lainoja ·kuten esim. lehmien ja !hevosten 'Pakko-    'Valmistaa 1kunnrlle mitään sellaisia taloudellisia
31243:   otosta .iohtuvien yksiltyisten kärsimäin kohtuut-        ma:h~dollisuu:ksia, että ne voisivat suorittaa niitä,
31244:  tomien vahin'ko.ien korvaamiseksi, niitten suur-           vaJtwn tavallisesti kaikkein epäkii•tollisimpia teh-
31245:  ten vaillinkien ja tarppioitten korvaamiseksi, joita      täiviä, joitten työntämiseen kuntien niskoille m.
31246:   sodanaikainen elintarve.iärjestely on varsin mo-          m. eduskunnalla näyttää olevan kyllä,kin vahvaa
31247:   nelle kunnaHe tuottanut. Kouluhallitus ei ole            taipumusta. rSuomen valtiolla, niin heikko kuin
31248: . antanut kunnille paljoakaan armoa uusien kou-            sen luotto rahamaai}man si'lmiss·ä lieneekin. on
31249:   lwien rakentamisessa siitä huolimatta, että aina-        sentään jotakin millä vastata, mutta maalaiskun-
31250:  kin Itä~Suomessa kansakoulun rakentaminen ny-             tiemme vastuukyky niid:en suuria kustannuksia
31251:   kyään tulee maksrumaan 200,000~500,000 ma.rk-            kysy•vien tehtävien hoitamisessa, jotka niiden har-
31252:   kaan ja niitä varten on useit'ten kuntien täytynyt       tioille <hetki 1hetkeltä yhä enemmän kasaantuvat,
31253:   tehdä aivan pelo\tarvia velkoja. Varsinkin niissä        saattaa erinäisissä tilanteissa olla (kovin arvelut-
31254:  kunnissa, missä on teollisuuslaitoksia tai joissa         tava ja t®dä koko vatltion aseman a1.weluttavaksi.
31255:  yihtiöt muuten ovat pahimmin mellastan:eet, ovat          Kuutien taloudenlhoito on yleensä kovin tilarpäistä
31256: .köy<häinhoitomenot kasvaneet ·pelottavassa määrin         laatua. Niillä ei ole sanottavasti ollenkaan n. s .
31257:  ja kuntien on täytynyt telhdä niitä! varten velkoja.      vakaannutettu.ia tuloja m(mojensa vastikkeeksi.
31258:  Ne kunnat, jotka aikaisemmin ovat rakentaneet             Esim. maaomaisuuden a:l'VO, joka varmimmin ja
31259:  köyhaintalo,ia, ovat näistä veloista päässeet vä-         sopivimmin voi, kuten talousvaliokuntakin 'myön-
31260:  hemmällä, mutta sellaisiahan kuntia on maas-              tää, taata kuntien •va:kavaraisuuden, oli kaikilla
31261:  .samme vä:hän ja ne kunnat, .iotka nyt ovat ry-hty-        Suomen kunnilla yhteelllsä vuonna. 1912 vain
31262:  neet köyhäintaloa rakentamaan ovat sitä ta.rkoi-          10,794,248 markan arvoinen, eli sen arvo oli
31263:  tusta varten saaneet tehdä velkaa väJhintäin ·%           10,3 % :koko niiden omaisuuden arvosta, sa·maan
31264:   miLi. markkaa.                                           aikaan kuin esim. y<hti,öiden maa-alueiden tod·el-
31265:      Lyhyesti sanottuna kunnat ovat olloot pakoi-          linen arvo on la:s,kettu miljardeissa. Ja kun ve-
31266:  tettuja viimeisinä ai:Jmina, pääasiallisesti sellais-     rotuksilla, :varsinkin kunna1lisverotuksella on
31267:  ten menojen <peittäimiseksi, jotka luonnostansa           vissi raliansa, jonka yli ei voi mennä, joutuvat
31268: :kuuluisivat va:ltion kannettaviksi .ia .iotka kun-        kunnat :hyvin helposti siihen toivottomaan ase-
31269:   nille sinänsä ovat aivan tuottama ttomia, teke-          maan, mihin useat maalaiskunnat ovat jo joutu-
31270:  mään tilapäisten lainojen muodossa velkaa pelot-          neet .ia y:hä useammat epäilemättä tulevat joutu-
31271:  tavassa mä:ärässä samaan a·ikaau ·kuin niitten me-        maan, nimittäin, e;ttä vero.ia ei voi enää millään
31272:  not muutenkin ovat nousseet niin rpa1.ion, että           tavoin kuntalaisten 'hartioille lisätä, lainaa ei
31273:  useissa kunnissa on esim. viime vuonna kann•ettu          saada ja kumminkaan tulot eivät lähimainkaan
31274:  'kunnan ·veroa yli 20 % tulosta. IV ai:kka tämä           riitä kuntien välttämättömien juoksevien menojen
31275:   kaikki onkin ylima-lkaista <pää;telmää, niin lmm-        suorittami·seksi. Sillorn kunnan täytyy juosta
31276:   minkin voi sanoa, että suurin ·Piirtein katsottuna       yksityisten kunnan jäsenten luona pokkuroimassa
31277:   se 'Pitää paikkansa. Muuten on erittäin valitet-         niiden nimeä kunnan velkakirr<.ian aHe taka ukseen.
31278:   tava asia että valtion rpuolelta ei ole 'viime aikoina   T·amä on todellakin säälittruvä asema, jommoi-
31279:  kiinnitetty ·edes niin pal<ion huomiota kuntien           sessa asemassa minun tietää:kseni aina·kin Itä-
31280:  erinomaisen poikkeuksellis-een taloudelliseen ase-        Suomessa hyvin useat maalaiskunnat ovat.
31281:  maan, -että olisi ryhdytty valmis<tamaan siitä                tSe keino, jota kys:vmyksessä oleva eduskunta-
31282:   perinpohjaista tilastoa. Viimeinen täydellinen           esity.s ·tarkoittaa, on va-rmastikin pa.raimpia kun-
31283:  tilasto, mikä siitä on olemassa, on vuodelta 1912.        tien auttamiskeinoja, samalla kun sillä erittäin
31284:  T1:1må.kin seik,ka yhdessä monen muun seikan              tehokkaalla tavalla eteen<päin vietäisiin tärkeitä
31285:  kanssa osoittaa sitä, että siitä huolimatta joskin        asutus1poliittisia kysymyksiä, eikä millään tavalla
31286:  kunnat ovat oleellisin tekiiä valtion kokonaisuu-         minun käJSittääkseni horjutettaisi valtion rahata-
31287:  delle ja että niitten hallinnon tulee suorittaa suu-      loudellista as,emaa. Minä olen aivan varma, ·että
31288:   rin tehtävä .iäJr.iestynyttä valtio- .ia yhtei,skunta-   obligatsioonit kuntien maapolitiikan toteutta-
31289:   aatetlta t<Yteutetta·essa, me~dä:n maa1ssamme valtio-    mista varten tulisivat menemään 'Paremmin Jmu-
31290:  vatllan puolelta kiinnitetä-än tavattoman vähän           paksi kuin mitkään valtion muut obligatsioonit ja
31291:   huomiota kuntiin, samoin kuin se'kin osoittaa sitä,      että niiUä tulisi olemaan •kaikkein varmin takuu
31292:                                              Kuntien maanhankinta.                                             1641
31293:              ~   ~~~~-----~--   -~-   ~~--~--~--~~~~~-~~~
31294: 
31295: 
31296: 
31297: 
31298: ja. että siis täJllainen valtion 1puolelta, tavallaan    elinehto. •V erotaakka on siellä. kasvanut melkein
31299: väJlittävä toimerupid•e kuntien auttamiseksi, vah-       ylivoimaiseksi, johon osaltaan on vaikuttamassa
31300: vistaisi päinvastoin duuri itsensä valtion, niin ra-     kannaksen erikoinen asema muuhun Suomeen ver-
31301: hataloudellista kuin muutakin asemaa.                    raten. Onhan itsestään sel'Vää että epämääräisen
31302:    ·Myöskin olisi n:ähdäbeni juuri nyt mitä so;pi-       jopa suora<staan sotatilan jatkuminen Venäjän
31303: vin aika, varaamaila kunnille luottoa niiden maa-        kanssa asettaa ra..iama.ille erikoisia vaatimuksia,
31304: pOilitiihru tOiteuttamiseksi, avata niiUe mahdolli-      jotka sen on erityisesti ltäJytettävä. Mutta, että se
31305: suus taloudellisen 'Perustan laskemiseksi, sillä si-     voisi men1estyksellisesti ra.i~warti.ian edesvastuul-
31306: käili kuin merkit viittaavat, joutuu ennenpitkään        lista tehtävää täyttää, olisi toivottavaa, että se
31307: suuri joukko maatiloia myytäväksi pakkohuuto-            kykenisi taloud-ellista tilannettaan samalla kor-
31308: kaupalla sekä muuten. On olemassa 'hyvin 'Pal-           jaamaan. 'Tämä twpahtuisi mielestäni paraiten
31309: jon n. s . .iobba·ritilo.ia, joita nykyään ei enää ku-   siten, että kunnat saisivat niin sanottuja sivu-
31310: kaan taihtoisi omistaa ja jotka joutuvat erilai-         tuloja, ettei kaikkia menoja tarvitsisi koota kun-
31311: sista veroilsta ja. veloista ennenpitkäJä myy'täviksi.   talaisia verot-tamalla. 1vfaa·omaisuuksi-en osto ja
31312: Myöskin köyhät talolliset o<vat todennälköisesti         järk~peräinen ,hoito antaisi kunnal-le mielestäni
31313: pa·koitetut suuressa määJrin luO!J)uma:an tiloistaan,    hyvin suuria mahdoHisuuksia tulojen harrkkimi7
31314: syy.sta että he eivät jaksa suorittaa yhä suure-         soon .ia samalla se myös tarjoaisi tilaisuuden tilat-
31315: nevia veroja, .koska mitään tuloja heiHä ei ny-          toman väestön ·auttamiseen. Kannaksen kunnilla
31316: kyänsä ole. 'Tämän ja muiden syiden vailmtuk-            olisi tällä kertaa hyvin suuria edellytyksiä maan
31317: sesta tulevat maatilojen hinnat, :iot:ka. ncvkyänsä      saantiin nä,hd·en, sillä suuri osa muukalaisten
31318: alkavat jo oUa ennen sotaa vallinneiden hintojen         omistamista maaomaisuuksista olisi nyt saata<vissa
31319: tasalla, laskemaan erittäin alhaisiksi ja. jos eivät     takaisin suoma1aisten käsiin, syystä, että monet
31320: kunnat silloin saa mahdollisuutta, jota niillä il-       ulkomaalaiset maanomistajat ovat joutuneet siellä
31321:  ma.n valtion tämänsuuntalista rupua ei ole, vihdoin-    hyvin tukalaan taloudelliseen asemaan ja IwTv-
31322: kin ryhtyä esiintymään näiden myytavaksi jou-            vät nyt omistamansa kiinteistöt, ja että ne eivät
31323: tuvien tilojen välittä:.iinä yhteiskunnalle hyödyl-      joutuisi keinottelio.iain käJsiin, olisi ne saat!li'Va
31324: lisiin tarkoituksiin, silloin esiintyvät taasen yksi-    kunti-en omaisuudeksi. :M:utta kunnilla ei ole :va-
31325: tyiset ja yhtyneet keinottelijat .ia tuottavat •var-     roja, joilla. voisivat ostaa suurempia maaomai-
31326: mastikin taasen yhteiskunna.llemme hy:vin suurta         suuksia, eikä verotuksen kautta edellä mainitse-
31327: vahinkoa.                                                mistani syistä ole ma:hdoHista. aina:kaan lähitu-
31328:     iMinä toivoisin että eduskunta ei 'kahltelisi tätä   levaisuudessa saada varoja niin paljon kokoon,.
31329: erittäin tärkeätä kysymystä niin kylmä:kiskoi-           että maamolitiikan aiaminen kävisi mahdolliseksi
31330: sesti kuin talousvaliokunta. Ja senvuoksi minä           joten valtion vä-liin:tulo olisi toivottavaa. On
31331: rohkenen ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi ky-         kyllä myönnettävä, niinkuin tal'ousvaliokuntakin
31332: symyksessä olevan anomusehdotuksen n:o 64 pon-           mietimrössään lausuu, että valtion on Mllä ker-
31333: nen, joka kuuluu: ,että ha.lli•tn:ksen on ryhdyt-        taa vaikea tyydyttää kunti-en 'luottotarvetta,
31334:                                                                                        1
31335: 
31336: tävä toimenpiteisiin riittävien varojen vaaraami-        mutta tuskin se sen-tään olisi mahdotonta. Olisi-
31337: seksi kuntien ma·wpolitiikan toteuttamista varte,n,      han voitu alkaa vähemmä1stä, koetettu tyydyttää
31338:  jossa tarkoituksessa olisi harkittava eikö ionkin-      ensi kä!dessä niiden kuntien luottotarvetta, jotka
31339: iaisen kotimaisen obligatsionilain~n jäJrjestäminen      si tij, kaikkein kipeimmin ka.i1paa vat .ia .io~den maa.n-
31340:  olisi tä:hän ta-rkoituksemuka,in.en keino".             ostopolitiikka ta:r.ioaisi sekä kansallisia että ta-
31341:                                                          loudellisia takeita. Kun tämä suuri ky,symys
31342:   Puhe m i e s: E·dustaLia Niukkanen sns kan-            olisi •pa:raiten saatu ·suotuisaa• suuntaan ratkais-
31343: nattaa ed. Manuerin ehdotusta.                           tuksi aloUeentek]jän. ehdottamalla ta<valla, en voi
31344:                                                          yhtyä talousvaliokunnan mietintöön, vaan kan-
31345:   Ed. Pilkka: Näyttää siltä niinkuin talous-             natan edustw_ia l\'Iannerin ehduttamaa pontta.
31346: valiokunta ei olisi kvllin vakavalta kannalta ot-
31347: tanut tätä kysymystä. Sitä todistaa juuri tämä              ,}~d. Reinikainen:            Olen aivan samalla
31348: lyhyt .ia erittäin heikkopems:tduinen mietintö,          kannalla kuin edusta1ja, Niukkanen että kuntien
31349: vai1kka :valiokunta on anomusehdotuksen tek~jän          ,pitäisi hommata itselleen maaoma.isuutta. Por-
31350: kanssa. ollut samaa mieltä sii·tä, että kysymyksen       varien kunnalliSipolitirkka on tä.ssä suhteessa teh-
31351: ratkaisu suotuisaam suuntaan :vaikuttaisi hyv.in         nyt suuria. laiminlyönt•e.iä. Jos näitä laiminlyön-
31352: suuressa määrässä kuntien taloud-ellisen aseman          te.iä ei olisi ollut, varmasti kuntien raJha-a.sirut olisi-
31353: kohottamiseksi. Voi hyvällä syyHä sanoa, että            vat pa}ion pa.remma.lla kannaUa. Koettaa näitä
31354: maan hankinta kunnille maamme itäisellä rajalla,         lai:minlyöntejä nyt korvata. :valtion rahapussiHa
31355: va.rsirukin· Kar.ia.la.n kannaksella on suoranainen      ei johtaisi varmasti mihinkään .positiivisiin tulDk-
31356: 1642                                        Perjantaina 5 p. joulukuuta.
31357:                                                              -----------------------
31358: siin. .Minä voin tässä 'Panna merkille sen refor-           nalle. On totta, että tähän voidaan sanoa vasti-
31359: miharrastuksen, millä maalarsliitto ylimalkaan              neeksi, että kaikissa kunnissa ei ole näitä kruu-
31360: harrastaa kunnallisia reformeja, 8e ta,pahtuu               nuntiloja, mutta kysymys itsessään kuitenkin
31361: aina ·va,ltion kustannuksella.    Muistakaamme              koko ~lai'Ua jää vä1mmmä:ksi, jos nyt ed~s ne kun-
31362: vain viimeistä kätilölakia. Sekin koetettiin ottaa          nat pääsisivät maaomistuksesta osallisiksi, joilla
31363: kokonaan ·valtion huostaan ja sa,manlaista se on            nå.itä kruununtilo~a löytyy, Innastamalla niitä,
31364: maa.laisliiton koko kulllnallispolitiikka.   Tä:tä          itselleen. Minä toivon, että valiokunnan mietintö
31365: minä en kannata, yhdyn talousvaliokunnan mie-               tälläkin kertaa tulisi eduskunnassa hyväksytyksi.
31366: tint-öön.
31367:                                                                Ed. Lohi:. Koska tätä 'k~s,ymystä olen ollut
31368:     Ed. K a s k i n e n: Edustaja Niukkanen on              myöskin minä mukana valiokunnassa käsittele-
31369: täällä lausunut, että talousvaliokunnassa ei ole            mässä, niin pyydän huomauttaa, että minä puo·-
31370: oHut tämän asian eteen tarmeeksi asiantunte-                lestani, samoin kuin valiokunnan enemmistö, olin
31371: musta. Totta on, että erikoisasiantuntijoita va-            täysin tietoinen siitä, 'kuinka erinomaisen hyödyl-
31372: liokunnassa tätä asiaa käsiteltäessä ei ole !käy-           linen tällainen toimenpide •olisi. Mutta se, että
31373: tetty eikä kukaan sen jäsenistä ole huomauttanut            valiokunnan tå.ytyi asettua tälle kannalle, johtui
31374: c:Siitäkään seikasta, että edustaja Niukkasta olisi         pääasiassa siitä, että saatiin tietää, että myöskin
31375: asiantunt~jana tässä asiassa kuulustelta.va, -että          valtio on tällä hetkellä s,ellaisessa tilanteessa, että
31376: olisi saatu sitä valaistusta, mitä hän tässä pit-           sen tarjoamat obligatsioonit eivät ole menneet
31377: kässä rpuheessaan äsken antoi. Tämä asia ei ole             kaupaksi nekään, joita ennen on tarjottu. Tämän
31378: ensrmäistä kertaa. eduskunnan kä·siteltävanä. Se            kvsymyksen johdosta olin, ennenkuin tämä va-
31379: on aikaisemminkin saanut sama11suuntaisen koh-              liokunnassa lopullisesti ratkaistiin, kosketuksissa
31380: talon osakseen, !kuin mitä valiokunta tälläkin ker-         nykyisen hallituksen eräitten .i'asenten kanssa ja
31381: taa sille ehdottaa. On luonnollista se seikka,              nimenomaan myös sen jäsenen, .ioka on tämän
31382: että jokainen soisi, että maalaiskunnat tässä ky-           aiotteen allekirjoittanut, .ia he olivat sitä käsi-
31383: symyksessä saisivat asiansa niin sanoakseni pa-             tystä, 'että tilanne on täJllä hetkellä m1,1odostunut
31384: remmalle tolaU.e, mutta onko nyt aika paremmin              sellaiseksi, että valtiolla ei oloe mitään keino~ia
31385: kuin ennen esittää niitä suuria rahamääriä ja               tässä käytettävänäJän. Kaikkia keinoja on koetettu
31386:  eriä, .ioita varsinkin tallä kertaa tarvittaisiin sii-     käyttää, että saataisiin valtiotalous pystyssä IPY-
31387:  hen, jos kunnat nyt alkavat hankkia maaomai-               symäJän, myös obligatsioonilaino.ia, ja näyttää
31388: suuksia. Sitä suuremmalla syyllä minun nä~l­                siltä, että raJ.ia ·on myös siinä, minkä verran valtio
31389: däJkseni ei tällä :kertaa ole siihen syytä, kun edus-       voi saada nå.itä.kään :kaupaksi. Juuri tämä eri-
31390: ta.ja. Niukkanenkin huomautti, että ~pa.kkahuuto­           koisen vaikea tilan:ne, mikä va.ltiolla tällä ihet-
31391: kaupoiUa tullaan maatiloja myymään. Sehän on                k~llä on, antoi aiheen· siihen, että täytyi myös
31392: toJistus siihen suuntaan menosta, että tilojen hin-         minun tyytyä truhän vaEokunnan mietintöön.
31393: nat ovat <laskemassa. Pitäisikö kuntien nyt niitä           1\finulla puolestani ei ole mitään sitä vastaan, jos
31394: mennä edeltämain nostamaan, ennenkuin ne pää-               edUSikunta katsoo, ·että valtio pystyy tässä teke-
31395:  sevät liiaksi aleutumaan hinnassa.? Sitten edustaja        mään enempi, mutta talousvaliokunta uskoi niitä
31396: Niukkanen huomautti siitä1kin, että kunnilla ei             h!lillituksen jäs·~ia, jotka vakuuttivat, että asiat
31397:  ole luottoa, että ·n:e saisivat näitä maalti,lo:ia oste-   ovat näin.
31398: tuksi, .ia eihdotti obligatsionilainan käyttöä. Oli-
31399:  siko nyt sitten parempi tilaisuus tuon Dlbligatsioo-          Ed. Manner: Ed. Reinikainen on aivan oi-
31400:  nlilainen saantii11 .i~llakin muulla tava~la kuin a.i-     keassa siinä, kun hän otti taannoin -eduskunnassa
31401: kaisemmin. Minä luulen, että siinäkin tarvitaan             käsitellyn katilölain esimerkiksi siitä, millä ta-
31402: koko lailla parempia ,finans-srmiehiä kuin mitä             valla sosialidemokraatit ja mil~ä tavalla maalais-
31403: äsken mainitsemani henkilö, .ioka voi asettaa sel-          liitto tahtoisi kohottaa tämän maan talouselämää.
31404: laisen toimen toteuttamisen alais-eksi, että tuo            Minä mielenkiinnolla •panen merkille, että sosiali-
31405: obl.igatsioonilaina nyt olisi saatwvissa. Minusta           demokraatit aiottavat menoista, mutta että tällä
31406: tuntuu, että kuntien maanostopolitiikkaa voidaan            alo·tteeTla, josta nyt on kysymys, on tarkotus alot-
31407: n~kyäan kukalailla tot.euttaa toisiakin periaat-            taa tulois.ta. Minä pyydiLn nimenomaan huo-
31408:  teiita :noudattamalla•. 'Täå:llä on va1stikään tietääk-    mauttaa siitä, että kunnat jä:r_i.estämällä mallikel-
31409: seni maatalousvaliokunnassa käsiteltävänä juuri             poisia maanviljelyksiä haJnkikimilleen maatiloille
31410: se seikka, miten virkatalot tullaan käyttämään.             voivat äärettömän paljon edistää maataloutta, ku-
31411: Minä luulen, että jos eduskunta halu!lia, niin tässä        ten jo useissa maalaiskunnissa on tapahtunut, ja
31412: sillä on yksi tie saada kunnille maaomaisuutta              tällä tavoin korottaa tuotantoa ja korottaa myös
31413: koko laaäassa mitassa ja hyvinkin monelle ,kun-             talonpoikain veronma.ksuknkyä., siHä minä edelly-
31414:                                            Kuntien maanbankinta.                                            1643
31415: 
31416: iän, että ll.'e toimenpiteet, kuten kätilölwki, jotka    seessä olevan alote-,e:hdotuksen. T·äimä minusta,
31417: tarkoittavat valtion tulojen lisä:ämistä, viime kä-      jos mikään, on kerrassaan huono perustelu tämän
31418: dessä kuitenkin kysy'Vät sellaistakin veronmaksa-        aiotteen hyl:käämiseksi. Päinvastoin minusta se
31419: jaa, jollainen taloii:poika ehdottomasti on. Yhä         seikka, että se jo kymmenen vuotta takaperin
31420: siis toivoisin, että tässä asiassa otettaisiin sellai-   katsoi tällais•en maanihankintapolitiikan a.jami-
31421: nen periaate, jon:ka minä katsoisin ainoaksi ter-        sen tarpeelliseksi, todistaa, ·että se Mllä hetkellä
31422: veeksi, että lähdettäisiin täällä lisäämään varalli-     olisi jo saatava kruytä:n.nössä toteutel!tavaksi.
31423: ~mutta ja tuotantoa ja sitten kun sitä on saatu lisä-
31424: tyksi, sitten vasta a.lettaisiin suunnitella, mihinkä       Ed. N i u k k a• n e n: Ed. :K:askisen ia usunnon
31425: tämä säästö pannaan. .Sitämaitsi ei ole laisinkaan       johdosta pyydän huoma;uttaa, että minun kvrkoi-
31426: ky.symys valtion ·pussilla tukea kuntien asemaa,         tukseni oli tietystikin 'se, että •kunnille ·pitäisi
31427: koska on kysymys, että hallitus harkitsisi, olisiko      valmistaa mahdollisuus ostaa tiloja, silloin kun
31428: obligatsioonilainan 'järjestäminen täillaista tarkoi-    ne ovat polkuhinnasta myytävänä.. Sitten, mitä
31429: tusta varten tarkoituksenmukaista. Minä luulen,          asiantuntemukseen tulee, josta ed. Kaskinen pu-
31430: että jos tällaine<n obligatsioonilaina järjestettäi-     hui, minä myönnän sen, että minulla ei ole maan-
31431: siin, niin näillä obligatsiooneilla oltaisiin tilai-     ostopolitiikassa sellaista asiantuntemusta, kuin
31432: suudessa suOtraan ostamaan kunnille maita ja se          ed. Kaskisella on Loblahdelta. Mutta katson,
31433: takaus, mikä tällä tavaUa lainan maksamisesta            että varrtion ja yhteis.kunnan etu ·vaatiikin toi-
31434: tulisi, olisi ·ehdottomasti pät.evä.                     senlaista asiantuntemusta kuin mitä. ed. Kaski-
31435:                                                          sella on.
31436:    :Ed. Le ih i koin en: 'Talousrvaliokunnassa ja           Minä olen nimenomaan myöskin ta.rkoittanut
31437: täällä eduskunnassa annetuista lausunnoista olen         aivan samaa, kuin mistä ed. Manner 'huomautti,
31438: minä tullut sellaiseen tulokseen, että tätä kysy-        että näiden liikkeellelaskettavien obligatsionien
31439: mystä !pidetään maa1ai:sliittolaisten ta,holta aino-     asema oHsi erinäisillä lainsäädänlllönltoimenpiteillä
31440: astaan jonkinlais•ena vis:sinä agitatsioonikysymyk-      järjestettävä ja jär~iestettävä juuri siihen suun-·
31441: senä, ettei sillä sen SYv·emmälle menevää tarkoi-        taan, että niitä voitaisiin käyttää rahan asemasta
31442: tusta ole. Ainakin minä olen saanut sen käsi-            tilojen kauppoja tehdessä. Ja kun se sillä ta-
31443: tyksen, kun täällä ja. 'Valiokunnassa olen asiaa         valla järjestettäisiin, niin si'lloin ei asia olisi val-
31444: seurannut. Talousvaliokunnassa annettiin erito-          tiolle ollelllka•run mikää1n raJJa- v•aiWn. ainoastaan
31445: ten sen ryhmän taholta ti·etää, ettei anomusehdo-        järjestelykysymys.
31446: tuksen teki.iäkään enää ole ehdotuksensa takana
31447: eneffilpi kuin hekään, niin että anta:a sen raueta.          Ed. Lohi: Ed. Lehikoisen lausunto oli mi-
31448: Mutta täällä puhutaan jo toisin. Muistaak-               nusta merkillin·en, kun hän sanoi, dtä alotteen~
31449: seni mma olin ainoa, joka talousvaliokun-                tekijäin taholta huomautettiin, ettei tällä asialla
31450: nassa puolsin anomusehdotuksen hyvä'ksymistä             ollut mitään väliä. En minä ainakaan ole kuullut,
31451: huomanttamalla, että on .parempi tällaiseen              ettäJ maalaisliittolaisten tai kenenkään valiokun-
31452: tarkoitukseen valtion !pussi tyhjentää kuin joi-         nan jäsenten taholta olisi .sitä sanottu, sillä kaiik•ki
31453: den:kin rajataistelujen hyvä:k~i, Aunuksen retkiin       tunnustivat että asia ·on suuriarvoinen ja myö-
31454: ja muihin semmoisiin. T'Oista asiaa on täällä rui-       tätuntoa ansaits•eva. Mutta •juuri se seikka, että
31455: kutettu, että kuntien kassat ovat tyhjät, että ne        tilanne on sellain;en, ei toteuttamiseen näyttänyt
31456: eivät ilman valtionapua voi toteuttaa näitä uudis-       olevan mahdollisuutta. Asiaa minä erinomai-
31457: tuksia. Koskaan eivät kuntien kassat olekaan ol-         sella lämmöllä kannatan asiallisesti, jos vain sen
31458: leet niin tyhjiä kuin nyt, jolloin porvaristo, maa-      toteuttamiseen mahdollisuutta tuntuisi olevan. ·
31459: lai·sliittolaiset tietysti mukana, tyhjensivät ne        Mutta nimenomaan huomautan, että meillä on
31460: taio;teluraha,stoihinsa. Kunnat ovat yleensä hyvin       pa.rasta-aikaa valtion palkinto-obEgatsionit kau-
31461: huonoja taloudenhoita~iia, .ios johdossa on ainoas-      pa.l!la,, eivätkä lllekään liioin mene lkau:pa1ksi.
31462: taan porvareita, ainakin tällaisena aikana, jol-
31463: loin luokkakonsteja on pidettävä yllä. Ne ovat             Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
31464:  valmiit seHaisiin mus:sinsa it,yh\ientämään. En
31465: toistaiseksi kannata tällais·ten oblligatsioonilai-          P u h e m i e s: Keskustelun kul uesia on ed.
31466: no.ien järjestämistä otta~m huomioon valtion huo-        Manner ed. Niukkasen kannattamana ehdottanut,
31467: non raha-aseman.                                         ·että eduskunta nyt esilläiolevassa asiassa hyväk-
31468:                                                          syisi seuraavan rponnen: ,Että eiduskunta pyy-
31469:    E>d. P i 1 k k a: Ed. Kaskinen täällä :perusteli      täisi hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin Tiit-
31470: talousvaliolmnn.an kielteistä kantaa m. m. sillä,        tävien varojen hankkimiseksi kuntien maatalous-
31471: että eduskunta on ennenkin hylännyt tämän ky-            •Politiikan toteuttamista 'Va>rten, .sekä 'ha.rkitse-
31472: 1644                                          Perjantaina 5 p. joulukuuta.
31473: -----------------------
31474: 
31475: 
31476: maan olisiko kotimaisen obligatsionilainen hank-                P u h e m i e s: Samoin voitanee pöydällapa-
31477: kiminen tarkoituksell!Illrukainen keino". Kutsun              noa .varten esitellä haHituksen esitys ·eduskun-
31478: tätä ehdotusta ed. Maunerin ehd•otukseksi.                    nalle
31479: 
31480:   Selöstus myönnetään oikeaiksi.
31481:                                                                   Tulojen suostuntaverosta vuodelta 1919.
31482:   P u lh ·e m i e s:    Asrassa on sns ·äänestettävä.
31483:                                                                  Esitys •.pannaan rpöydäUe. seuraavaan täysi-
31484:   Äänestys ja päätös:                                         istuntoon.
31485: 
31486:    Ken hy.vä'ksyy twlousvaliokunnan ehdotuksen                  Puhe m i: e s: Niinikään voita:nee p·oydälle-
31487: ääJi:J..estäJ[ ,jaa;"; jos ,ei" voi'tltaa on ed. Ma;Iinerin   panoa varten esitellä hallituksen •esitys eduskun-
31488: ehdotUs !hyväksytty.               ·                          nalle
31489: 
31490:   Åitnestyksessä annetaan 113 ,jaa" -ääntä ja
31491: 40 ,ei" -ääntä.                                               Laiksi yleisistä varoista rikosasioissa todistajille
31492:                                                                   suoritettavan korvaukslm korottamisesta.
31493:   Eduskunta on siis asiassa hyväksynyt talous-
31494: valiokunnan mietinnön.                                           Esitys pannaan pöy1dälle seuraavaan täysi-
31495:                                                               istuntoon.
31496:    Asia on loppuun käsitelty.
31497: 
31498: 
31499:                        Pöydällepanot:                           .SeuraaNa täysi-istunto on ensr keskiviikkona
31500:                                                               kello 6 i. p.
31501:    P u 'he mies: Pöydällepanoa varten voita:nee
31502: .io esitellä täirraän eduskunnaHe jätetty hallituk-
31503: sen esitys
31504: Laiksi tullimaksujen väliaikaisesta korottamisesta              Täysi-istunrtJo pääJtty.y blo 8,10 i. p.
31505:                   vuodeksi 1920.
31506:                                                                                      Pöytäkirjan vakuudeksi:
31507:     Esitys pannaan pöydälle seuraavaan täJysi-
31508: isltunrt:oon.                                                                             Eino J. Ahla.
31509:                                     80. Keskiviikkona 10 p. joulukuuta
31510:                                                                k:lo 6 i. p.
31511: 
31512:                        Päiväjäl"jestys.                                           Pöydälle-panoa varten
31513:                                                                                        esitellään:
31514:                                                                Siv.
31515: I :1m o i t u k s i a.:                                                   7) Ha:llirl:uksoen esitys n:o·62 sheikkilaiksi 1675
31516:                 Kolma,s kas]ttely:
31517:                                                                           Nimenhuudossa merkitää'n :noissaoleviksi ed.
31518:    1) Elhidotus laiksi 20 päivänä heinäkuuta                            Homen, Hultin, Ka.ski'll:en:, Koivi:sto, Medläillffll,
31519: 1906 annetun valtiopäiväåärjestyksen ulko-                              Paa.sivuori, P-erälä,, A. Pesonen ja. Törmä.
31520: asiainvaliokuniaa kosk,evien säännösten täy-
31521: dentälmisestä ....................... . 1646
31522:    Astia' k i r .i a t: Suuren valiokunnan mie-
31523: tinnöt n :ot 4 7 ja 4 7 a; perustwslakivalio-                                                Ilmoitusasiat:
31524: kunnan mietintö n:o 8; ed. Kednn y. m.
31525: eruus'k. esit. n:.o 7.                                                     Va,pautusta. edus;kunta:työstä yksityi,sasiain
31526:                                                                         vuoksi saavat: ed. Kaskinen tämän. p'äivän täysi-
31527:                        Esitellään:                                      istunn·osta., ed. Koivisto tästä ilbsta e111si maanan-
31528:                                                                         tai-iltaan, ed. Törmä tämän i:stunrnron alkuosasta:;
31529:    2) Hallituksen estity:s n :o 60 laiksi tulli-                        va.pautust.a. va.liokun:tatyös:tä yksityisasiain vuoksi
31530: maksujen väliailkais'esta korottrumi,sesb.                              ·en:si tiistaihin. asti ed<. Heinonen se'kä perheessä
31531: vuodeksi 19120 . . .................... . ,                             sat:tun.een kuolema.ntapauksen johdosta· ·ed. Perälä
31532:                                                                         edusJwnrtwt~stä tämän viikon ajaksi.
31533:    3) Ralli,tu:ksen esitys n.:o 61 tulojen suos-
31534: tuntaverosta vuodelta 1919 ........... . 1647
31535:    4) Hallitwksen esitys n:o 63 laiksi ylei-
31536: sistä varoista rikos.wsioissato:distaliille suori-                                   Uusia hallituksen esityksiä.
31537: tettava.n korvau'ksen korottamises,ta ..... .
31538:                                                                            Puhemies: Hallituksen: -edustaja. saapuu
31539:                                                                         jättämään edThS1mn.naUe hallituksen esityksiä.
31540:                  Toinen käsittely:
31541:                                                                           ~Eduskm:lta,an, sa.a•puu E·sit'telijäsihteeri A. De-
31542:    5) Eihdotus la,iksi sntatuomioistuimista ja                          gerholmin s·euraamana minist-eri L u n, d s o n,
31543: oikeudenkäynnistä niissä ............. .                                joka J,ausuu:
31544:    A s i a: k i ·r j a t: Suuren valiokunnan mie- "                        Kunnioitettava herra puhe,mie~! Arvoisa Suo-
31545: tintö n :o 49; sotilasas,iaiwvaliokunnan mie-                           men eduskun1ta.!
31546: tintö n:o 3; hallituksen esitys n:o 3.                                     HaJ:lituksen määräyksestä on miDJulla lmn'llia
31547:    6) Ehdotus ,Jai~ksi eräiden vaHiorikok,sista                         eduskunnalle jäiitää seuraavat ha.lE,tuksen, esityk-
31548: rangaistukseen tuomittujen henkilöiden a,r-                             set, nåmittuin:
31549: mahtamis,esta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ] ()51      iN :o 6-t esi:t,vs tulo- ja. menoa.rviosta vuodelle
31550:    A s i a: k i r j a t: Suuren valiokunnan mie-                        1920.
31551: tintö n:o 50; lakivaliokunnan mietintö n:o                                 N :o 65 ·2sity.s la.iksi 1rohtuurl:tomi,en>hintojen eh-
31552: 16; ed. Ruplin ja Tannerin ·edusk. esit. n:o                            ikäisemiseksi 3 odan a,iheutta.missa, .pnikkeukselli~
31553:                                                                                          1
31554: 
31555: 
31556: 49.                                                                     sissa oloissa.
31557:                                                                                                                              208
31558: 1646                                         Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
31559: 
31560: 
31561:    Puhemies: Herra ministeri! EduskunmaHe                   a tt få sås·om min åsiiDt ut.tala, a.tt in1gen anole<lning
31562:  nyt jätetyt hallituksen ·esitykset tulen esittä,mään       föref~nnes att förklara dettta ärende brådskan,de.
31563: eduskunnalle perustus lai•nmuka.i.st:a käsittelyä var-
31564:                          1                                  Dewutrikespolitik re,geritng-en •för närvarande f·öl-
31565: ten.                                                        j-er torde bli varkel!J bättl'e eller sä:mr.e dä.ri.genom,
31566:                                                             a~t ribdagens utrik.esutskott. skuHe få tillfä1l€ aif:.t
31567: Ed. von Wendtin edusknntaesitys, joka koskee                blanda sig däri.
31568:      Rikoslain 2 lnv. 14 § :n muuttamista
31569:                                                               Keskustelu julistetailill l)!ä.ätt.yn,eeksi.
31570:    Puhe m i e •s: Ilmoitan, ·että eduS/taj•a Yon
31571: Wendt, viitaten Valtiopäiväjärjestyksen 30 § :n               ·p u he m i e s: Eduskunta ry htynee toimitta-
31572: säämn.ökseen j.a suuren vaEokun.na:n a.rma!hdusky-          maan äJänestyksen asian ki,ireelliseksi juli.stami-
31573: symykses.sä tekemää:n l)äätökseen, on eduskunnan            sesta.
31574: kansliaan jättänyt eduskurutaes:ityksoen, joka sisäl-
31575: tää ehdotuksen laiksi Rilk·oslain 2 luvun 14 § :n             Äänestys ja päätös:
31576: muuttami&esta..      Koska kuiterukaarn ed·. von
31577: W endtin viittaamaa suuren v·aliokunnan päätös.tä             Kirjallinen äänestvsesity.s :
31578: ei voida mielestä•ni •pirtää sell.ai.sena Valtiopäivä-         Ken hyväksyy puheenaolevan ehdotul!Jsen asia.n
31579: j.ärj-esty ksen 30 § :n edellyttämänä valtiopäivien         kiireelliseksi julistamisesta äänestää ,jaa."; ken ei
31580: ajaHa sattunee.na tapauksena, joka suorasta,a.n a.n,-       .sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintään 5/ 6
31581: taisi aihetta. ·kysymykses:säQleva:n eduskunta,esi-         anl!Jetuista. äänistä kanlllatrtaa, mainittua ehdotnS/ta.
31582: tyksen tek·emrseeru, en kartso voivani esitltää sanot-      on se hyväksytty, mutta muuten on se hyljMty.
31583: tua, eduskuntaresitystä eduskun1nassa käsiteltä-
31584: väksi.                                                        Äfuneslty k\Sessä a.nnetaa.n 140 ,jaa" -äänt.ä ja 43
31585:                                                             ,ei" -ääntä.
31586:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                     Puh .e mies: EdUJskunta. on siis päättänyt,
31587:                                                             ettei esillä olevaa lains&ätäJmisasia.a käsitellä
31588: 1) Ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906             siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen
31589: anne·tun valtiopäiväjärjestyksen nlkoasi:dnvalio-           60 § :n 2 momentissa. on sä,äJdetJtv ·eli kiireellisenä.
31590:   kuntaa koskevien säännösten täydentämisestä
31591:                                                                P u he m i e s: Nyt seura•a äänestys siitä, onko
31592: sisältävä ed. Kedon y. m. edu:skuDJtaesitys n :o 7,         lalki~hdotus jäif:.ettävä lepä·ämäiiln vai onko se hyl-
31593: jota. on valmisteleva.s•ti 'käsitelty suuren. valiokun-     jättävä.
31594: nan mietinnöissä n :o 4 7 .ia 47 .a sekä perustus-
31595: lakiva1iokunna•n mietinnössä n:o 8, esitellään                Äänestys ja päätös:
31596: k o 1 m a n t e e n k ä s i t te l y y n.
31597:                                                                Joka hyväksyy •puheenraolevan lakiehdotuksen
31598:    P u h e m i e s: Ensin saHitaan asiasta. keskus-         seHai1sena,, kuin se toisessa käsittdyssä on pää-
31599: telu. Kun s·e on julis·t·erttu päM.tyneeksi tehdään         tetty, järt.ett:äväksi lepäämään en•s•imäisiin uusien
31600: lippuäänes.tyksdlä päärt.ös perus.tusla:kiv.a1iokun·-       vaalien jäJlestä ko·kool!Jtuviiu valtio"Päiviin, äänes-
31601: nan .mietinnöss•äJ sivnl:la 4 olevasta ehdotu.k-            tää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on lakiehdo:tus hyl-
31602: sesta, että la.kiehdotus käsitellään kiir·eellisen.ä.       jätty.
31603: Jos mainittu reihd:otus hvväiksytään, to~mitetaa.n            Äänest.yks€ssä a.n:nreta.arn 114 ,jaa"-ääntä .ia 71
31604: lippuään-estys lakiehdotuksen 'hyv.äksymis.estä tai         ,ei" -ääntä.
31605: sen hylkä.äJmisestä. Ell€i kiireelliseiks~ julista-
31606: mista ta:p.a.hdu, äänestetään :siitä, onko laki·ehdo.tus        P u h e m i •e s: Eduskunta on siis hyväksyn.yt
31607: jätettävä lepäämään €'nsimäisiin uusien vaailien            la·kiehdo'tuksen j-äJtettä.väk:si lepäämään ensimäi-
31608: jälkeen kokoon:tuvii.n va.lt.iopä1viin vaiko hyljä.t-       siil!J uusien vaalien jäilkeen kokoorutuvii:n valtiopäi-
31609: tävä.                                                       Vhln.
31610: 
31611:   Men€.tli:elyta l)a hyväksytään.                           2) Lain tullimaksujen väliaikaisesta korottamisesta
31612:                                                                               vuodeksi 1920
31613:   KeskustPlu:
31614:                                                             sis·ältäivä ha.Uituks.en: esitys 'n:o 60 esiteUä,äJn ja
31615:    Ed. E s t l a ru d e r: På de skäl, ·som iag vid en      lähetetään l)u1h~miesrueuvosiion ~hdotu!ksen mukai-
31616: tidigare heha.ndlin1g av ä])enrdet fra.mhål.Jit, her ja.g   sesti v .a l ~. i .o v a r a i n v a 1 i o k u n t a a. no.
31617:                                                     Laki sotatuomioistuimista.                                            1647
31618: 
31619:       3) Tulojen suostuntavcroa vuodelta 1919                        tetty 16 päivänä kesäkunta eduskunma.lile jaetussa.
31620:                                                                      sosi.alidemokraattien va:stalauseessa, ja ·kuuluu
31621: lwskeva. hallituksen esitys ·n:o 61 esiteJilääm                      tämä ehdotus kokona.isuud.essa,an seuraavasti:
31622:                                                                          ,,Sotaväen a.lioikeu:t•ena on rikoksissa, joista voi-
31623:   Puhe m i e •s:     Puhemiesneuvosto ehdottaa                       mass,a.olevan sotaväen riJwsla,i•n: mukaan voidaan
31624: asian lähetettäväksi· valtiovarainvaliokunt•aan•.                    syytetyl1e tuomi·t•a kuolemanra1ngai,stus taikka
31625:                                                                      kuritushuonetta., sen kaupungin ra.a.stuvan,oikeus,
31626:   Keskustelu:                                                        jota. Mhinnä se joukko-osa.sto, johon syytetty kuu-
31627:                                                                      luu, sija.its.ee.
31628:    Ed. R. F u r u h j .e 1 m: Då d'enna, prop.osition                   IMuis's:a rikoksissa on sotavä·en aEoikeutena sota-
31629: i huvudsa,k överenss.tämmer med lagen, a.n.gående                    ·oikeus, jona on joko ryk.mentinsotaoilkeus, meri-
31630: bevi.Ilnlin•g-sskatt lå in,komster för 1918, hade d-ett              sotaoi.l>Jeus tai erikoissotaoikeus.
31631: va,rit en enkel sak för regeri·ngen a.tt und.erlätt.a.                  1Sota1väen ylioiJmutena on rikoksissa, joista voi-
31632: sta.tsutskottets a•rbete genom altt •lämna .denna i]Jro-             ma:ssaolevan <sota.väen rikoslain, mukaan voidaa-n
31633: position till riksclagen tidigare. ·                                 tuomi:t.a. kunlemaman.gaåstus •taiklka kuritushuo-
31634:                                                                      netta, se 1hovioikeus., jonka alueella se joukko-
31635:   Puhemiesneuvoston ehdotus a1si.an lå!het,tämi-                     os•asrto, johon syytetty kuu.Iuu, sijaiitsee.
31636: sestä v a 1 ft:. i o v .a r a. i n. v a. 1 i o k u n, t a a. n hy-      •Muissa, rikoksissa on sotaväen vEoikeutena
31637: väksytääm                                                            sotaylioik.eus.
31638:                                                                         Ylimplänä oikeusas.t.eena sotaväen rikosjutuissa
31639: 4) Yleisistä varoista rikosasioissa todistajille suo-                on korkein oi,keus."
31640:        ritettavan korvauksen korottamista
31641:                                                                       Ed. K .et o: Minä kaTIIna.tan. ed. Va.inion teke-
31642: tarkoittava. halllituksen esitys n:o 63 ·esitellä!än ja              mää ehdotusta.
31643: lähetetä!äTii .j'mhemiesneuvo•srt:on ehdotu·ksen muka,i-
31644: sesti la. k i v a: 1 i o ~ u .n ·t a a..n.                              Keslmstdu 1 § :stä julistetaan päåltiy•neeksi.
31645: · 5) Ehdotus laiksi sotatuomioistuimista ja oikeu-
31646:                 denkäynnistä niissä.                                    1P u he m i .e s: Keskustelun kulue.ssa on ed.
31647:                                                                      Vainio ed. Kedon kannattama.na ehdolttanut esil'lä-
31648:                                                                      olevalle l)Y käilå'lile seuraavain 's.ana:m uodon: ,!Sota-
31649:   Esitellään' suuren valiokunnan mielt1ntö n:o 49
31650: ja otetaan toi se en k ä s i t te l y y .n sii'nä                    väen. alioikeutena· o·n rikoksissa, joista. voimassa-
31651: sekä sotila,sasiainvaliokunnan mietinnössä n :o 3                    olevalll .sotarväen Tiknslain .mukaan voidaan s:vyte-
31652: valmistava:sti käsitelty ha.l1i,tuks.e.n .esitys n:o 3,              tylle tuomita kuol.ema,nrang.a.istus. taikka. kuritus-
31653:                                                                      huonetta sen kaupungin raasltuv.anoik•eus, jota lä-
31654: joka sisältäiä yl<läma.ini:tun la,k~ehdotuksen.
31655:                                                                      hinnä se joukko-osasto, johon ,syytetty kuuluu,
31656:    Puhemies: A•sia1n kä,sittelyn pohja.ksi ase-                      sijaittsee. Muiss•a. rikoksissa on sotaväen alioilkeu-
31657: tetaan suuren valliokunn.mJJ mieti.ntö. E·nsin salli-                tena. sotaoi'k,eus, ·jona on joko ry.kmentinsotaoi-
31658: ta·an asiasta yleiskes•lms•telu ja. kun s-e on juli:ste.ttu          keus, merisotaoikeus tai eriJmissota.oikeus. .Sota-
31659: päättyneeksi, siirryltää•n lakiehdotuksen yksityis-                  väen vl]oikeutena. on rilkoksissa, joista voimassa-
31660: k·ohtaise·en käsittelyyn. Jos yleiskeskustelussa                     olevan sotav.äen rikos1ain mukaan voidaan tuomi-
31661: tehdään muut.Gsehdotuks.ia, la,kiehdotuks,en yksi-                   ta 'lmoJ.ema·nrangaistukseen ta.i,kk·a kmitus!lmonet-
31662: tyiskohtii,n, ovat nämä ehdotukset :tuUaksensa                       ta, se ,hovioikeus, jon:ka alueeUa se 'ioukko-osasto,
31663:                                                                      johon syytetty .illuuluu, sijaitsee. Muissa. r]kdk-
31664: ää·Iwsty,ksen a·la.isiksi yksityiskohtaisessa käsitte-
31665:                                                                      sissa, on sotaväen ;ylioikeutena s•otay.lioikeus.
31666: lyssä uudistetta.va1t j•a. ka.n.natelttav.at.
31667:                                                                      Y.Iimp'äinä oikeusasteena sotaväen rikosjutuissa
31668:    Käsittelyjärjes,ty.s hyväksytään.                                 on ko:rlk:·ein oi•keus."
31669: 
31670:    Kun, kukaan ei hwlua puheenvuoroa,, siirryt,ään                     ,Kutsuru ·tätä ehdotusta ed. Vainion ·ehdotuk-
31671: laki·e'hdotuks-en y ksityiskohtais,een käsittelyyn.                  seksi.
31672: 
31673:                               1 §.                                     Selos.tus myömreltälän oikeaksi..
31674:    Keskustelu:
31675:                                                                        Äänestys ja päätös:
31676:   Ed. V a i n i o: Minä pyytt.äisj,n ehdott.aa, että
31677: tämä 1 § saisi se1ln isen sa,namuodon, kui<n on esi-                   Ken hyväksyy suur·en valiokunn·an ehdotuksen
31678: 1648                                     Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
31679: 
31680: 
31681: täiS'sä kohde11, äänestää ,jaa."; jos ,,,.ei" voittaa, on   nyt esillä'Oilevan py kä•läm: sellaisena, kuin se on
31682: €d. Vainion, -ehdotus hyvruksytty.                          suuren, valiokunnnn :mi1etinnöss·ä·.
31683: 
31684:    Äänes:fylhes,sä .an111etaa.n 107 ,jaa"- ja 76 ,ei"-                                4 §.
31685: äliintä.                                                      Keskustelu:
31686:    P u ~ e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt
31687: n.y;t esilläolevan pykälän sa.namuodolle·en sellai-             Ed'. V a i •n i o: Py;ydän e!hdottaa nvkäl•älle sel-
31688: sena, kuin se on !Suuren valiokunnan mietinnös~ä.           la.i.sen sa.namuodon, kui.n sillä on äs·ken mainitse-
31689:                                                             massani kirjelmässä.
31690:   Lakiehdotuksen 2 § 1hyvä,ksytään keskustduUa.
31691:                                                               Ed. Keto: Minä pyydän k.annat.taa. ed. Va·i-
31692:                           3 §.                              nion tekemälä ehdotusta..
31693:   Keskustelu:
31694:                                                                Keskustelu julistetaa.n päät.tyneeksi,
31695:   Ed. V a i n i o: Minä ·ehdottaisin 3 §:·He sen
31696: sa.namuodon~ kuin siiUä om äsken mainitsema~sani               Puhe m i e s: K.eslms,te!lnn kuluessa, on ed.
31697: kirjelmässä., joka eduskun,nalle jaettiin.                  V ~i:niv ed. Ked.on kannattamana ehdot.tanut n~
31698:                                                             es11lävlevwl~e 1Jy.kälälle seura,a.van sana:muodon:
31699:  iEd. K e t o: Ka.nna:ta.n edustaja. V airuivn teke-        ,Sota.oikeude11 puheenjohtajan, nimittää kalenteri-
31700: mää ehdotu~t.a.                                             vuod.eksi kerra.llaa:n kork,ein oikeus. Muut jä1senet
31701:                                                             samoi11 kalenterivuosiksi kerrallaan, määrä-ä pääl~
31702:   Keskustelu julistdaan päättyneeksi.                       lystön ja miehistön asettamista, ehdokkaist.a sen
31703:                                                             .iou:l&o-osa,ston tai l·aivastoaseman pä-ällikkö johon
31704:    Puh wm i 1e s: Keskustelun kuluessa on ed.               sotaoikeus on aset.ettav·a.               •     '
31705: V~inio ced.  Kedon1 lkan1na.tta:mana ehdotta:nmt nyt
31706: esilläolevalle pyklälä1le seuma.va,n, sanamuodon:             Ehdokkaita 'Sotaoikeud€n jäseniksi. aset'taa.1Jäätl-
31707:    ,Soia.oikeuden, josta 2 § :ssä mainitaan, muo-           lystö ja. mi,ehistö korkeinta.an niiden, sotaoikeu-
31708: dosta;vat puh-eenjohtaja ja. 4 jäs,entä.      ·             dessa. olevien edustajain kaksinikerta.isen roä:ärä.n:
31709:    Rykmentinsotaoikeud,en 'PUheenjvhtaja.na on              miehistö?' ehdokkata,t asettaa. valitsi.iamie:lli,stö, jo~
31710: o1eva henkiJö, jdlla. o1n taitoa ja. kokemusta tuo-         hon• kukm komp•pa,nia vallitsee kaksi edusta.iaa.
31711: ~arint?i~essa, sekä sotrla1sj.äsenrinä 2 päfill:--~.stön
31712: Ja 2 m1eh1stön edus.t.ajaa.            ·                      Va.ra.iäseniksi n·imit.etään sama.s·sa järj·estylksessä
31713:    1M~riso.taoikeudessa tuomitS<evat laivast-oon. ja
31714:                                                             kaksi päällys•tön ja ka.ksi mi•ehistön a·;;ettaanaa eh-
31715: ranilllkkopuolu:stukseen kuuluvat henkilöt ja tulee         dokasta."
31716: sen olla. samalla, tavalla kokoonpantu kui·n ecl.clli-
31717: sessä momenltissa on ry kme.nti1nsotao~k€udes·ta sä~i ~       Kutsun tMä ehdotusta ed. Vaini.on 0hdotuk-
31718: detty.                                                      seksi.
31719:    Eri~öissotao~keus muodolltetaan- 1, 2 ja 3 mo-
31720: mentmssa mä:ä.rättyjen perusteiden mukaan."                   Selostus myörun.etälän oikeaksi.
31721: 
31722:   Kutsun. tätä ehdotusta ed. Vain,ion          chdotul~­      Äänestys ja päätös:
31723: seksi.
31724:                                                                Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen
31725:   Selostus myönnetä.än oikea·ksi.                           tässä kdhden, ää1nestä!ä ,jaa."; jos ,..ei" voittaa. on
31726:                                                             ed. Vainion. ehdotus hyväksyt~y. ·
31727:   Äänestys ja päätös:
31728:                                                                Äiiln,estyks·essä ovat jaa-ään.et voi1toU.a.
31729:     !Ken hyväksyy suuDen vailiokunnwn ehdotuksen.
31730: iiji,ne,st.ää ,,j.a.a"; jns ,ei" voittaa, on ed. Vainion      P u ·~ e m i ·e s: Eduskunta. on siis hyväksynyt
31731: €hdotus hyv.ä,ksytty.                                       nyt es1Hä olevan 'PYkälän sellaisena, kuin se on
31732:                                                             suuren va1i.oku11tn.an mieti,nnössä.
31733:  •Äämestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
31734:                                                               La,kiehdotuksen 5-10 § :.t, 1 luvun nåiiDike ja
31735:   ·P u h e m i ·e s: Eduskunta on siis hyväks;rn.yt         -11-14 §:t hyViäksytään keslmstelutta.
31736:                                                   Laki sotatuomioistuimista.                                            1649
31737: 
31738:                             15 §.                                  tehdä ehdootuks:en, ·että tämän la;kiehdotuksen 9 lu-
31739:   Keskustelu:                                                      ku, jossa ·puhu!taa.n myös pikaoikeuk,sista., koko-
31740:                                                                    naan poistettai:siin.. Jotta. tämä ehdotus voisi tul-
31741:    Ed. Keto: Minä ehdotan, että 15 § hyväk-                        la käsiteltäväksi, ni~n pyytäisi•n, että tästä pykä-'
31742: syttä.isiin kuuluvaksi niinkuin S•e on siinä usein                 Iästä ei vielä tehtruisi pä:ätöstä.
31743: mainitussa kidelmäissä, jonka valiokunnan sosia-
31744: lidemokraalttis•e.t jäsen-et ova.t •laatineet: ,Kenttäoi-              Ed. A. A a l t o: SamaUa J.l'eruste-eHa. kuin ed.
31745: keutee.n kuuluu puheenjohtaja., joUa. tu·lee olla tai-             Keto minäkin tulen esittämään, että kaik!k·i ne py-
31746: toa. ja koken:msta tuomarin toimessa, ja. sotila•s.iä-             käläJt, jotka ova.t 9 luvussa., tultaisiin poistamaan
31747: senenä yksi vähi·ntään luutna.ntin a.rvoinen upsee-                ja sen 1pemst,ee1la minä -ehldotan, että ~koko tämä 22
31748: ri ja yksi ali.päällystöön s.e!kä. yksi miehis•töön' kuu-          § hylätään, koska minun mielestäm.i täss'ä laissa
31749: luva helllkilö.                                                    on jo riittävästi oikeusmuotoj.a., .sota- ja ken.ttäoi-
31750:    14 § :ssä mainituissa. ta.pauksiss•a voivat sortilas-           keuksia, joten ei tä.ssä -enää t.a.rvits.e s·ellaisrta oi-
31751: jä.senet ol'la. .arvoltaan, aiempia upseereja."                    keusmuotoa, kuin pikaoikeus, jonka ~tuomiot joka
31752:                                                                    ta1paukses•sa., jos ne tulisivat !käytännössäkin toteu-
31753:   Ed. A m p u j a: Minä pyydän kannattaa ed.                       tettaviksi, eivät tulisi olemaan ,sellaisia kuin lain
31754: Kedon ehdotusta.                                                   .ia oikeuden mukaan kohtuud-ella voitaisiin vaatia.
31755:                                                                    Ehdota.n siis tämä·n .pykälä•n hylätt.äv.äksi.
31756:    Ed. L e h i k o i ne n: Luovun.
31757:                                                                      Ed. Le h i k o r ne n:        Kannatan ed. Aa.llon
31758:    Keskustelu julis·tetaan päärt:.t.yoneeksi.                      tekemää ehdotust-a..
31759: 
31760:    Puhemies: Keskustelun kuluessa on ed. Ke-                         E·d. A m p u j .a : Minä <pyydän lmnnwtt.aa ed.
31761: to ed. Ampujan ka.nn.a,ttamana ehdottanut nyt esil-                Kedon tekemää ehdotus-ta.
31762: läolevalle pykäläUe seuraavan sanamuodon:
31763:     ,Kenttäoikeut.een kuuluu puhee.n:johtaja., joHa                  !Keskustelu julistetaan .pä:ätt.yneelksi.
31764: tulee olla taitoa ja kokemusta tuomarin toimessa,
31765: .ia sotilasjäsenenä yksi vähintään. luutnMlitin ar-                   Puhe m i e s: Keskustelun kulue•ss.a. on ed. Ke-
31766: vQinen upseeri ja yksi alilpää!llystöön sekä yksi                  to ed. Ampuja·n kannattamana. -ehdottanut., että
31767: mielhisiöQn k"lluluva. henlki·lö.                                  päätös 'llYJt esilll'äolevasta pykälästä jMettäisiin te-
31768:     14 § :ssä rp..aini.tuissa t.a.pauk•sissa. voiovat sot.ila.s-   kemättä .siksi kunnes pää;tös 9 lukuun kuu-
31769: .iäsenet olla, :arvo'lta•an aiempia upseereja."                    luvista pykälis·tä on tehty. Kutsun tätä ehdo-
31770:                                                                    tus.ta ed. Kedon ·ehd.otukseksi. Edelleen on ed. A.
31771:    Kutsun tätä ehdotusta ed. Kedon ehdotuks.eksi.                  Aalto ed. Lehikoise•n ka.n.na!tta:mana. ehdotta-nut,
31772:                                                                    ·että nyt esilläoleva ·pyki1lä hylä:ttä~s·iin. Kutsun
31773:    Selostus myönnetääiTI oikeaksi.                                 tätä ehdotusta ed. Aallon ehdotukseksi.
31774:    Xä:p.estys ja päätös:                                             Selostus myönnetään oikeaksi.
31775: 
31776:    Ken hyväksyy suuren vaE.okunnan ehdot.uksen                        P u he m i e s: Koska ed. Kedon ehdotus on si•tä
31777: tässä kohden,, äänestää ,jaa"; jos ,.ei" voittaa, on               laatua,. että jos s-e tulee hyväksyrt;yksi, se !kat-
31778: ed. Kedon ehdotus hyväksytty.                                      kais-ee asian asiaHisen kä·sittelyn, on mi~lestäni
31779:                                                                    siitä ensin ääJn.estettävä.
31780:    A·ånesty ksessä ovat .ioo-ää;net voitolla.
31781:                                                                       Käsittelyjärjestys hyväiksytään..
31782:    ,p u ·h e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt
31783: nyt esilläolevan pykälän .sellai.se.na kuin se on suu-               Äänestys ja päätös:
31784: ren va!liokunnan mietinnössä.
31785:                                                                      Ken halua·a jatkaa pykälän asiawlista käsi·ttelyä,
31786:   PykäJläit 16-21 'hyväksytään järj.estänsä kes-                   äänestää ,tiaa"; jos ,ei" voitiaa, ·on ed. R!edon eh-
31787: kust.ell utta.                                                     dotus hyväksytty.
31788:                      22 §.
31789:    Keskustelu:                                                        Aänesty kses.sä ova:t ei ..;äänet voitdlla.
31790:    Ed. K e t o: Minä pyydän, että !tämä 22 § jä-                     Puhe m i e s: Eduskunta on siis päättänyt hy-
31791: tettäisiin tois~aiseksi avoimeksi, kO'ska minä a~ion               väksyä ed. Ked·on ehdotuksen. Ed. Aallon ehdo-
31792: 1650                                      Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
31793: 
31794: 
31795: tus otetaan huomioon si,tten kun pabba:n' pykä-               laisen oihmden nimell'ä käyvän mielivaHan uh-
31796: 'lään takaisin.                                               riksi. Minä ehdota.n täUä perust-eluHa, ett>ä 23
31797:                                                               § :stä tässä suuren valiokunnan mietinnössä pois-
31798:    Toisen luvun nimike hyväksyi:ääa1.                         tettaisiin tämän pvkälän toinen momentti, joka. al-
31799:                                                               kaa. smwiHa: ,sotatuomioistuimeen kuuluvat siitä
31800:                           23 §.                               p·äivästä alkaen,, jona. val<ta,ku111nan sotavoimat on
31801:    Keskustelu:                                                muussa ta.rkoituksessa, kuin ha,rjoittami.sta. varten
31802:                                                               asetettu sotakaama1le, .seuraavat asiat", jotka .sit-
31803:                                                               ten luetellaan, ja. toisen momentin tilaHe ot.e~tai­
31804:       Ed. iK et o: Minun mielestäni tämä pykälä sii-          siin ·sosialidemokraattien vastalauseesta tomen
31805:   nä kokoonpa.nossa, mikä ~sillä on suuren valioku~­          momentti, jok,a kuuluu: ,Jos sotaväen osasto so-
31806:   nan mietinnössä, on erittäin vaa.ral'lin,en. :Sii,nä ni-    dan aikana joutuu pitemmäksi aikaa ~sdlaiseen ase-
31807:   mittäin myönnetään näiHe sota:tuomioistuimi1lle oi-         maan,, että se menettää yhteytensä sella,isen paik-
31808:   keus sodan ai:lmna tuomita. ei a,inoastaan soi:ilasri-      ka.kunnan kan,ssa,, jossa. siihen kuu1uvan sotaväen
31809:   koksista., vaan myösk~n siviilirikoksista. Minun            siviilirikoksia käsi tt,elevä tuomioistuin sijaitsee,
31810:   mielestäni tä!llaisten va.ltuuksien anta.mimm s.oota-       kuuluvat sotat.uomioistuimeen, 'paitsi .ed.el<lämain.i!t-
31811:   tuomå.·oistuimille on, kuten snaoin, erittäin vaara1-       tuja asioit-a, kaikki vakina•isessa, pa,lvelulk&essa ole-
31812:   lis·ta. Näitten sdtatuomioistuimien kokoonpana-             van sotilaan tekemät rikokset". Tämän pykälän
31813:   han ei ole siinäkää:n muodossa., minkä tämä laki            ensimäiruen momentti olisi hyväksY't1Jäv.ä suuren
31814:   on sota-asiainvaliokunna:ss~a ja suuressa. valiokun,-       va liokun.nan· €hd·o'tta:massa muodossa.
31815: . nassa saanut sellainen, että se an~taisi takeita siitä,
31816:   etiä nämä s~ta!tUJomioistuimet kyk€ni.s,ivät siviili-
31817:   juttuja ta.rpeelEsella a:sia.ntuntemukseUa käsit~t~le­         Ed. R. E r i c h: Ensimäisen: momen.tin 6 koh-
31818:   mään. Orihan näitten sotatuomiois·tuinten jäsemnä           da,ssa on pi·eni ~epä!johdonmukaisuus, siinä kun pu-
31819:   etupäässä soti~ashenkilöitä, jotka t.ulisivat. va~r­        hutaan vihollisen. vakoojasta., vaikka tämän P'Y-
31820:   maankin usei,ssa tapauksiss~a antamaa'n hyvmkm              kälä·n alkuosassa on nimenomaan kysymys rau-
31821:   mielivaltaisia tuomioita.. Tämän va.liokun.nan e~­          ha.naja.sta. ,se alkaa. nimittäin sanoi'Na: ,Sotatuo-
31822:    dottaman menettelytavan puolesta voi .esitt.äiä al-        mioistuim-een !kuuluvat rauharna,ikana seuraavat
31823:   noastaam ,sen käytännöllise.n nä:kökohdan, että so-         asia.t". <SiUoin ei ole paikaHaan. puhua vihollisen
31824:   ta-aikanta vois~i sattua. sellaisia tapauksia, jolloin      vakoojas1ta,, koska täJSsä edellytetään, että maa on
31825:   jorukun liikekannalla, .ol-evan joukon_,asem:apaikall.a     rauhan, tilassa,. Ehdota,n, että lJOistettaisiin sana
31826:   ei olisi siviilituomioistuimia saata.vis,sa., Jotka vm-       vihollisen" ja sana. ,vakooja" muutettaisiin sa-
31827:   ~sivat sotila.sten tekemiä siviilirikoksia tuomita.
31828:                                                               ~~aksi ,vakoilija'', jolla on yleisempi merkitys ja
31829:   Tämä on kuitenkin seHainen poiikkeustalJaus, :ion:-         jota. käytetään myös rauhanaikana iha,:r.ioitetusta
31830:    ka varalta on minun nähdäkseni aivan' ta,rp,ee'ton,ta      vakoilusta. 6 kohta. tu1isi •siten kuulumaa:lll: ,Syy-
31831:   antaa n;äille sotatuomioistuimille oikeutta sodan           te sotavan,kia, va,koili.iaa tai sellai.stH. ulkova1lan
31832:   aikana tuomioita. hikissa ~siviilirikoksissa1 ja kaik-      ka,nsalaista. vastaan, joka vieraitten va;lt.o.ien väli-
31833:   kiailla. Tämä käyt.ännöllin,en näköko,hta. voitaisiin       sen sodan aika:n:a., jossa. Suomi ·On rpuolueeton, on
31834:   aivan hyvästi ot'taa huomionn ilma.n, et.tä tarvitsee       valtakuntnassa ollut pidätettynä, silkäE kuin rikok-
31835:    n•äitä s~ta.tuomioistuimia varustaa niin laajoilla         seen voidaan sovelluiltaa sotavä.en rikosla.kia,".
31836:   va.ltuuksi.lla., kui:n on tehty täs.sä sot~lasasiainva-1
31837:   lliokunna~n ja suuren va:liokum::taJ1 ehdotu!ksessa.          Ed. Vainio: Pyydän kan,n,attaa ed. Kedon
31838:   Voitaisiin nim. ot!taa. la,kiin ~s-ellainen määräys, että   tekemää ehdo1tusta.
31839:    jos joku sota1väenosasto todella joutu~1 sellaiseen
31840:    p-oikkeukselliseen ti'la.uteeseen,, että se ]outuu oles-     rEd. A r a .i ä .r "~C i: Py:vdän :kannattaa        ed.
31841:    kelemaa.n paikkakunnalla., missä ei o'le olemassa          Eriehin iJekemää ehdotusta.
31842:   siviilioikeuksia, silloin ·siinä olevalla sotatuomio-
31843:    istuimella olisi oleva sellainen oikeus, kuin valio-          Ed. E s t l a n d e r: Min av.sikt va,r a.tt under-
31844:    kunta ·ehdottaa:, mutta. että siellä., missä siviilituO-   stöda. rdgm Erichs förs'la.g.
31845:   mioistuimia on olemassa, siellä sotilasten tekemät
31846:   siviilirikokset olisi myös ~hdottomasti jätettävä              Keskustelu julistetaan päättltyneeksi.
31847:    näiden siviiilituomioistuintten käsitdtäväiksi. Ai-
31848:    noastaa.n sillä ta.va'lla,, että näiden sotatuomiois-         P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa, on ed. Ke-
31849:   tuinten ·tehtävä rajoitetaan sotilasrikoksien :tuomit-      to ed. Va•inion kannat.tamana .ehdottanut nyt esil-
31850:    semiseen, a,inoastaan siten voidaan saada takeita          läolevan pykä.läJn 2 momen:tiJle seuraa.van sana-
31851:    siitä, että meidän sota,väkemme ei joudu minkään-          muodon:
31852:                                              "Laki sotatuomioistuimista..                                       1651
31853: 
31854: 
31855:    ,Jos sota,väen osasto ~soda·n aika,oo jou'tuu pitem-         24-30 § :t ·hyv'äksytää:n järjestän1sä keskuste-
31856: mäksi aikaa sellaiseen asemaan, että se menettäJä            lutta.
31857: yhteytensä s·ellaisen pa,ikk~~l;l~n;an lk~n,ss~,,. jossa                           31 §.
31858: siihen kuuluvan sotaväen s1vuhnkoks1a krunttele-
31859: vä tuomioistuin ,siiaitsee, kuuluvat sotatuomiois-             Keskustelu:
31860: tuimeen paitsi edellämainittuj,a asioita, kaikki va,-
31861: kinaises~a. 1J'alvelUJksessa .o'leva.n sotilaa~n tekemät          Ed. H o r n b o r g: Beträffande den1na pa.ra.graf
31862: rikokset". Kutsun tätä ·ehdotusta ed. Kedcm eh-              säJges i motivering"en till stora utskott.ets försla.g:
31863: dotukseksi. Edelleen on ed. R. Eri0h ed. Arajär-              ,F€1aktigh,etema i 3'1 § hava rättats". Jag- an-
31864: ven' kannattamana ehdottanut, että ll'Yt esilläole-          s,er mig- bö'm nämna,, att. utskottet för mili:tära
31865: va.lli ·pykä.län en,simäisen momentin_ 6 :s !kohta. hy-       angeläg€nheter i sjäha• verket ha.r ·befatta,t sig
31866: väk,syttäisii'l1 sanamuodoltaan rnäm kuuluvana:               ga.nska litet med denn.a pa.ragraf. Den har in,förts
31867:   Syyte sota.van,ba., vakoilijaa taå. sellaista ulko-         på förs'lag a,v em av våra fö·mämsta auktoriteter
31868: ~ailan kan,sa:lais.ta vastaa.n, joka viera~tten valto-        på området, och u<tskottet ansåg sig idke ka,pabelt
31869: jen väHsen .sodarn aikana, .iossa S.uomi on puo~uee~          att underkasta dett~a försla'g kritik. Det antogs
31870: ton, on. valtakunnassa ollut pidätettyrnä, s1käh             1därför av uts1kottet sådan.t det förelåg, och hoppas
31871: 
31872: kuin rikokseen voidaa·n sovel1luttaa sotaväen. ri-            .iag-, a~tt den förän:dring, som sto:ra utskottet verk-
31873: koslakia.". Kutsurn tätä ehdotusta ed. Erichin eh-           ,stä!llt, in111ebär en förbättring. Ov~er huvud vaJ"-
31874:  dotukseksi.                                                  jag vill passa. på tiUfäUet att yttra detta. - ut-
31875:                                                              skottet för militära angeläg-eruheter knappast i
31876:    Selostus myönnetä:run oikeak,si.                           stånd att med till'börli'g sakkunska,p beha,ndla. den
31877:                                                               proposition, som lig-ger tiH grund f.ör föreliggan-
31878:   iP u he m ies: Kosika ny.t esilläolevat ·ehdotuk-           de la.gförslag. Ehuru det gtäl<lde k:rigsdomstolaJ",
31879: set ova,t keskenään ,erillisiä, ,on niistä ·erikseen pä!ä-    hade 'd-et väil TTätteligen. bort, om ma.n betrakta:r
31880: tös tehtävä,,                                                 saken ur saklig synpunkt~ hänskjutas till ett annat
31881:                                                                utskott än UJtslkottet för militäm angelägenheter.
31882:   P u h e m i e s: Ehdotan, ensin äänes.tettäväk.;;i
31883: suuren vaiiokunna,n miet:innön ja, ed. Erichin eh-              Ed. K otan en: Kun nyt .sotila,sasia,in,vaJio-
31884: dotuksen väEllä. Sen jälkeen toimitetaan ääTI!es-            kunnan 1puheenjohtaja on. ottanut puheeksi tämän
31885: tys ed. Kedon ehdotuksesta.                                  la;kiesityksen va,lmistelun kokonaisuudessaan,, täy-
31886:                                                              tyy minun yhtyä siihen. hänen 'lausuntoonsa, että
31887:    Menettelyta,pa hyväksytään.                               sotilasal'.ia~nva.liokunta on oHut aivan sopimaton
31888:                                                              tätä a.s·iaa. käsittelemä.ä;n;, ·niinkuin on luonnollis-
31889:                                                              takin, kun !laki kokonaisuude,ssaan tai ainakin mil-
31890:    Äänestykset ja päätös:                                    tei kokonaan käsit-telee prosessioikeudellisia !ky-
31891:                                                              symyksiä eikä sotilasasiainrva.liokunnaHa ole aNut
31892:   1) Ken hyväJksyy suuren valiokuJl'nari ehdotuk-            ainoa.taka,a.n siihen pyl'.tyvää jäsentä käytettävänä.
31893: sen tässä kohden, äänestää ,.,ja.a"; jos ,ei" vointa1a,      Suuri vaEo1mnta tai oikewmmin sanoen sen a:set-
31894: on ed. Erichin ehdotus hyväbytty.                            tama jaos~to on ku:Ltenki11., koetta'nut tehdä tä,stä
31895:                                                              lai~sta, mitä siitä tehtävissä on ollut, ja sikäli kuin
31896:    .Ä:änes:tyksessä ovat ei-äänet voitolla.                  omaHa ,kohdaHani voin. asiaa mwosuella, rpitäi,si la-
31897:                                                              kiehdotuksen nyt olemwn sii11ä kunnossa,, että S€
31898:     P u h e m ies: Eduskunta 011.. siis tässä aanes-         muodoNisesti voidaan hyvälksyä. Erikoisesti 31
31899:  ty ksessä hyväksynyt ed. E·richin ehdotuksen. Tä-           § :ään nruhden ,saan,en mainita, että -ne muutokset,
31900:  män jällkeen on ä:änesty,s toimitettava ed. K~edon          jotka suuri vaEokunta on siihen tehnyt, käsittääk-
31901:  ehdotuksesta,                                               seni jokainoa. ovat asiallisia,, toiset suorastaan
31902:     2) Ken hyväksyy suuren v-a.liolmn·na:n ehdo-             cvä:Ittämättömiäikin, ollwon:pa niinkin, ,että 1P"kä-
31903:  tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-         län alkuisin on muodos'ta.nut siihen pätevä hen"
31904:  taa, on ed. Kedom; ehdotus hyväksytty.                      kil,ö.
31905: 
31906:    Äänestvks:essä a.m1eta;an 101 ,jaa"- ja 77 ,ffi"-            Ed. Ta k k ula.: Minä ensimäisen lukemisen
31907:  ääntä.                                                      jälkeen sotilasa.siainvaEokunnas,sa. olin huomaa:vi-
31908:                                                              n,a,ni, että tämä lakiehdotus tu'lee a,ina.kin tekniNi-
31909:    Puhemies: Eduslmmta on siis hy;länn,yt ed.                sesti heikko ja. siitä syystä minä siHoin ehdoti11.,
31910:  K€don ehdotuksen.                                           että lakiehdotus siirrettäisiin 'lakivaliokutaan. Tä-
31911: 1652                                      Keskivii!rkona 10 p. joulukuuta.
31912: -----      ··--~~-----------~~---
31913: 
31914: 
31915: 
31916: 
31917: m'ä ei kui1enkaan saanut kanna,tusta. :M:itä sitten             Ed. T a k k u l a.: Minä olin sotilasasia.i.n,va.lio-
31918: muut-en la'kiehdotuksen heikkouteen tulee, niin              kunnassa si1aä kannalla:, eUä tällaista pykälää ei
31919: siinä on kai ei ainoa,staa.n sotila:sasiainvaEokunnan        olisi lakiehdotukse-en otetta.va, koska tämä juuri
31920: syy, vaan hallitqksen esitys mielestäni myös Qlli            kohtaa s·ella,isia, joita. ei ta,rvitsi,si kohdata, ja sen-
31921: heikko, ja ei käy kieltäiiDinen, että heikot voima,t         vuoksi yhdyn ka:nnattama:a.n ed. Kotosen tekemää
31922: olivat sotilasasia.inlvaliokunnassalkin, kun Y'htääm         ehdotusta.
31923: lainoppiuutta ei ol:lut ja se asl<antuntija, joka                                                     •
31924: meillä oli käytett~ä1vänä, oli ffukä myös vähemmä:n              Ed. P. V i r k kun en: Asia <lienee kai joten-
31925: rper-ehtynyt koko e'hdotukseen.                               kin päinvas·tainen, kuin mitä ed. Kotonen eddlytti.
31926:                                                               Kirkkolain mukaan mi parp'J)i, joka joutuu syyte-
31927:   Keskust-elu julistetaan pää:ttynree ksi.                    tvksi tai tuomituksi maaUisessa oikeudessa, vielä
31928:                                                               käsittelyn alaisena. ialsianom:aiS<eSIS'a, tbuomiokamitu-
31929:   31 § hyväksytään.                                           lis.sa, .ioka voi ja jonka tuleekin häntä ed·el'leen
31930:                                                               •kurinmidollisesti ikåsitellä. T'äimän takia on ta-
31931:   3•2-M §:t, 3 luvun nimike, 35-37 §:t, 4 lu-                 vallista ·että tuomioka,pituli:lla on asiamies a.sian-
31932: vun nimike, 38-41 § :t, 5 luvu:n nimike, 42-45                omaisess•a oikeustilais-a udes-sa, ei 'J)a pin 'Puol usta-
31933: §:t, 6 ,luvun nimike, 46-61 §:t, 7 luvun nimike ja            mista varten, vaa'n :sitä va.rten, että tuomi.okapi-
31934: 62-64 §:t hyV'äksytää:n järjestä:nsä keskustelutta.         . twli niin pian ikuin mahdol'lista saisi kertomuksen
31935:                                                               a,g.ian 'käsittely:stä. Niin olen minä •käsittäJnyt tä-
31936:                          65 §.                                män ·kohdan.
31937:   Keskustelu:
31938:                                                                  Ed. K oton e n: Ed. Virkkusen käsitys kai on
31939:     -Ed. K o rt o n e n: Esilläoleva,ssa ,pykälässä eh-      virheellinen, sillä ei tämä pykälä ole 1aadi·ttu sii-
31940: doteta,aill säädettävälksi: ,Jos panpi on syytettynä         hen muot-oon, että papin puolustnsasia.n·ajaja oEsi
31941:  sotayolioikeudessa, on siitä ilmoitettava asia.nomai-       sotaylioikeudessa saamassa tietoja voida,kseen
31942: seHe tuomioka,pituElle tu.omiokapitulin asiamiehen           syyttää pa.ppia, tuomioka.pitulissa:, vaan tässä sa-
31943:  mä:äräämistä vaden olemaan tutkimuksessa läsnä              notaan, etiä häm. on va:l voma:ssa. syytetyn oikeutta
31944:  valvomassa 'syytetyn oikeUitta ja antamassa .tar-           ja a-nt.a.massa tarpeellisia tietoja. Jos kirkkolai·ssa
31945:  peellisia tietoja." Lukiessaa:n tämän pykäilä:n ei          on sellainen säännös, kuin mistä .ed. Virkkunen
31946:  voi olla tuntema!tta hämmästystä sen johdosta, että         mainitsi,, niin sen pitäisi jo riittää· sille alaHe.
31947:  yksi amma-ttikunta, nim. TJa,pisto, a.set.etaan tässä       Muuten muistelen, että ,se ei o1e kirkkolaissa, va.a:n
31948: ·erikoisasemaan. Kysyy, mi•stä ,syystä tämä ta-              eräässä erikoisa,setuksessa. Tältäkin kan·nalta kat-
31949:  p·aht.uu? Ovatko pa{lit .kybnemättÖmäml>iä aja-             soen siis pykä.lä erinomaisen hyvin joutaa <poistet-
31950:  maan asi·aansa kuin esim. joku muu ammattikun-              tavaksi ja 'luulisin pa~pist.on omalta,kin kanna'lta
31951:  ta, sanotaan muurarit tai maala.rit tai ~ää,kärit            olevan suotavaa, ettei heitä täHaisissa asioiss~
31952:  tai muut sellaiset? Minä luu<lisin, ett•ä uuolu.stus-       niin erikoisesti suojeltunn a,s.emaan asetettaisi. Ja
31953:  asia,najajan määrääminen melkeinpä kaiikille muil-          .ios merran y;aaditaain tuomioka.pitulin asiamiehen
31954: le a.inmatt.ikunniUe, asiacna.jajia lukuunottamatta,         läsnäoloa sotay lioilmudessa, niin kysyisin, miksei
31955:  olisi tarpeellisempa.a kuin papeil:le, sillä papit.ha111    sitten mvöskin sotaoikeudes,s:a.
31956:  jo tutkintoa.an suorittaessaankin ovat velvoniset
31957: jonkun oppinäY'tteen suoritta~IDaan myöskin lain-                Ed. Niukkanen: Ed. Virkkusen lausunto
31958:  opissa ja heidän siis jos kenenkään pitäisi osata           myös!kin tukee sitä käsitystä, josta ed. Ko-
31959:  etujaan ja. oikeuksiaan valvoa myöskin. sotaylioi-          tonen huoma,utti, että ;prupit ov•at hyvin eteviä a.ia-
31960:  keudessa. Muutenkaan minusta ei kokemus anna                ma.an asioitansa ja. valvomaan etujansa. Kun ne
31961:  aihetta luuloon, eitä .papisto jotenkin olisi erikoi-       kerran ovat kyenneet laatimaan sellaisen kirkko-
31962: sen avustuksen tarpees,sa asioittensa hoitamisessa.          lain, joka asettaa heidät etuoikeutetumpaan ase-
31963:  Joka sitä epäilee, lukekoon esim. pa.pi,ston virka-         maan rikoksiin näJhden lkuin muut ihmiset,
31964:  taloj-a koskeva111 asetuksen, niin hän huomaa kyllä,        'niin sil.loin lienee myös tailmita siitä, että .ne rtäss-ä-
31965:  miten 1hyvin a.sria.t ovat järjestetyt. M1n:ä en olisi      kin ta.pauksessa .kykenevät asiansa ajamaan. Sil-
31966:  kurtenkaan tahtonut tätä pykäilää ehdottaa muu-              loin kuin eduskunnwssa laadittiin sotaväen rikos-
31967:  tettavaksi tai lakiehdotuksesta poistettavaksi, el-         lakia, tuli siihen -pappien toimesta. myöskin sellai-
31968: lei asi·a muuten vähämätöisen muodol'lisen lwr-              oon py kä:lä, jo!ka asettaa pa.pit etuoikeutettuun
31969:  jauksen vuoksi, oHsi tullut rpa,lautetuksi •suu-             asema'a'n muihin rikoksentekij·öihin nä1lden. Tä-
31970:  reen valiokuntaan. Kun näin on tapahtunut,                  mä •es,~lläo1eva 'PYkälä on perua siitä laista. Huo-
31971:  minä ·ehdotan, että käJsilliwleva 65 § lakiehdotuk-          mioonotta-en tämän· nvkälän sananmuodon minä-
31972:  sesta poistettaisiin.                                        kin luulen, ettei ole ristiriida,ssa kirkkolain kans-,
31973:                                                Laki sotatuomioistuimista.                                         1653
31974: 
31975: 
31976: .sa, j{)s tä<mä py kä:lä voistetaan, ja senvuoksi minä       ta·rp€-eton että myöskin omiama allltamaa.n aihetta
31977: .v·hdyn kann:a.ttamara:n ehdotusta· cpykälän 'Poista-        mitä suurimpiin oikeusvaaroihin.. Tämän kysy-
31978: misesta.                                                     myksessä olevan 'lain avulla voidaan tnimittäin
31979:                                                              ajat.eUa. jo sota.väJen, laivan tai tlinnoituksen tur-
31980: 
31981:        .
31982:   Keskust.elu julist.etaa.n pääi.tyn.eeksi.
31983: 
31984:    Puh e m ies: Keskustelun kuluessa on ed.
31985:                                                              vallisuus taatuksi, koska tämä laki jä!ttää mah-
31986:                                                              dollisuuden. pidättää rikolliset siihen sa.akka, kun-
31987:                                                              nes säännöllinen sota,tuomioistuin on heid·än asiau-
31988: K{)tonen ed. Takkulan lm.n•nattarma.na .ehdottanut,          rsa tkä:site'llyt. Täimän tlain a.vulrla. va.in tehtäisiin
31989: et.tä nyt esil!läoleva pykälä poistettaisiin lakiehdo-       ma.hddlliseksi se, .että rtii!Uaiset rikolliset voitaisiin
31990: tuksesta. Kutsun tätä ehdot.ust·a, ed. Kotosen eh-           he,ti saada. tuomituiksi kuolemamangaistukseen· ja
31991: dotukseksi.                                                  heti teloitetuksi. Mutta tämä tällainen. oikeus olisi
31992:                                                              omiaan johta.ma.a:n helposti siihen, että tällaisia
31993:   Asiassa on· siis ä-änestettävä.                            pikaoikeuksia asetett.a:isiin ·silloinkin, kun turvaHi-
31994:                                                              suusnäJkökohda.t eivät Bit.ä vaadi, jota paitsi näi-
31995:   .Äänestys ja päätös:                                       den oikeuksien ·ehdotettu ~kokonnlpano on myöski·n
31996:                                                              omiaan antamaan arilJ1etta. siihen erpäilyksee11, että
31997:    Ken hyväksyy suuren valiokunna.n ehd{)tuksen              tultaisiin t€tkemää,n joukko oikensmurrhia. tämän
31998: täJssä kohden äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on           tällaisen sotatuomioistuimen avultla'. Senvuoksi
31999: ed. Kotosen ·ehdotus hyväksytty.                             minä ehdotan, että tästä lakie·hdo1.ukse.sta koko-
32000:                                                              naan poist.etta,isiin 71 §.
32001:   Äänestyks·essä ovat ei-äänet voitolla.
32002:                                                                Ed. A m ,p u j a: Kannatan ed. Kedon .tekemää
32003:     Puhe rm ies: Eduskunta on siis hvviilk:wnryt             ehdotusta.
32004: .ed. Kotosen ehdotuksen.
32005:                                                                Keskust.e[u julisteta.a,n pä,ättyn.eeksi.
32006:    616-68 § :t hyväksytään keskustelutta..
32007:                                                                 P u h .e mies: Keskus·t.elun kuluessa. on ed.
32008:                          69 §.                               K.efu ed. Ampujan· ka.nnatttarrnana, ehdottanut, että
32009:   Keskustelu:                                                nyt esilläoleva pykälä, poistettaisiin lakiehdotuk-
32010:                                                              sesta.. Kutsun tätä ehdotusta ed. Kedon ehdotuk-
32011:    Ed. R. E r i c h: Tässä: on -painovirrhe ensimäii-        seksi.                               ·
32012: sen lauseen lopussa: ettei s.en laimin1yöminen .estä
32013: asia pää ttämistä, pro ,asian päättämistä".                     .Se'tlastn·s myönnetään oikeaksi .
32014:    Kesfkust,el u julistetaan rpää:ttyneeksi.                   .Äänestys ja päätös :
32015: 
32016:    Pykälä hyväksytään.                                          iKen hyvä.ksyy suuren valiohmnan ·ehdotuksen
32017:                                                              täis,sä kohden, äänestäJä ,jaa"; jos ,ei" voittara,
32018:    70 §, 8 luvun nimike hyväksytään keskuste-                on ed. Ked.ou ehdotus hyväksytty.
32019: lutta.
32020:                                                                Ään.estyksessä annetaan. 92 ,jaa"-'ääntä Ja 75
32021:                          71 §.                               ,ei" -ääntä.
32022:   Keskustelu:
32023:                                                                Puh e m i e s: Esirllä oLeva pykälä Dn hyväk-
32024:    Ed. K et o: Tämän lakiehdotuksen 9 1uvussa                sytty S·ellaisenra kuin se on suuren valiokunnan
32025: on näide·n sotatuomioistuinten jov~kkoon ai.iott.u           mietinnössä.
32026: vakiii1nUJttaa ·erittäin vaarallinen ja entisessä sota-
32027: rikoslaissa m uistwaksenJi ennen rlöytymätön sota-              72-77 § :t hyväksytään jfurjes.täinsä keskuste-
32028: tuomioistuin, nimittäin pika:oikeus, j{)nka. tehtä-          Iutta.
32029: väk,si oli ajateltu tuomita. ·sellaisia. rikoksia, joista
32030: sotarikosla!ki sä<ätäiä kuolemanrangaistuksen ja joi-           9 luvun nimike.
32031: den rankaisematta, jättiilmisen arvellaan aiheutta-
32032: van vaa,raa. kurille tai sotaväen, rlaivarnr tai '1innoi-       Keskustelu :
32033: tuks·en turva.llisuudeUe, kuten rlain sanamuoto
32034: kuuluu. Tämän tärllaisen sotatuomioistuimen tä-                 Ed. A. A a 1 t o: Minä ehdotan, että koko .tämä
32035: män rlain· ·avul'la luominen on mielestämme sekä             9 :s iuku hyläitään.
32036:                                                                                                                 209
32037: 1654                                      Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32038: 
32039: 
32040:   Ed. Le h i koin en: Kan.na1ta.ru ed. Aallon te-          6) E'hdotus laiksi eräiden valtiorikoksista rangais-
32041: kemää e!hdotusta.                                          tukseen tuomitujen henkilöiden armahtamisesta.
32042: 
32043:   Koes'kustelu julistetaan ·pältt.t.y.neeksi.                 Esitellää.n .suuren valioikunnan mietintö n.:o 50
32044:                                                            ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n snna
32045:   P u 1h ,e m i e s: Keskus,telun !kuluessa on ed.         sekä la.kivaliokunnan miet.i111nös·sä n:o 16 valmis-
32046: A. Aalto ed. L:·hikoi'sen kam1nattama:na ehdotta-          ta:vasti käsitelty ·ed. Huplin ja. Tallinerin oedusk.
32047: nut, että nyt esililäoleva 'luku TJ·Oistettaisiin 1aki-    esitys n:.o 49,, j.oka. sisältää edeillä:ma.initun laki-
32048: ehdatuksesta. Kutsun tätä ·ehdotusta. ed. Aa.Uon           ehdotuksen.
32049: ehdotukseksi.
32050:   Katsoen siihen, että eduskunta. nyt esillä o:Le-           ·P u h e m i ·e s: Käsitte'.lyn .pahja.ksi aseteta,an
32051: van luvun •pykäliin nähden on jo tehnyt lopuTli-           suuren valiokunnan miet.im,tö. Ensin sallitaan
32052: sen päätöks•en~ en voi a.listaa ed. A·a.Uon tekemää        asiassa yleiskeskustelu ja kun se ·On juliste.ttu
32053: ehdotus-ta äänestyksen alaiseksi.                          päättyneeksi, s·iirryiäällJ lakiehdotuksen yksityis-
32054:                                                            kohtais·ee!1 käsittelyyn. Jos yileis1keskustelun ai-
32055:    Luvun nimike hyväksytää'lli.                            lmna. tehdään muutosehdotuksia. lakiehdotuksen
32056:                                                            yksi.tyi·skohtiin, ovat nämä ehdotukset tullaksens·a
32057:                           22 §.                            äänestyksenailaisiksi ybityiskohtaisessa. käsitte-
32058:                                                            lyssä undistettavat ja. ka•nnat.ettavat.
32059:    P u he m i ,e s: Palartaan. la.kiehdotn.ksen 22
32060: § :ään. Keskustelu·n !kuluessa, joka. julli·stettiin          !Käsittelyjä<rjes.tys hvväksytään.
32061: päättyneeksi, esitti ed. Aalto ed. Lehikoisen kan-
32062: na.tt.a:mana, että nyt ·esiUä oleva 'PY kä.lä poistet-        Keskustelu:
32063: taisiin laki-ehdotuksesta.
32064:                                                                Ed. H ä s t b a c k a: De av ·herr .Schauman vicl
32065:    P u h e .ffi i .e s: Asiasta on siis äänestettäJvä.     remi'ss a.v ärendet til1l stora. utskottet .fmmförda
32066:                                                            filoso>fiska., socia:Iistish och rättslig-a. utläg;gl1in-
32067:    Äänestys ja päätös:                                     g-a,rna g.åvo mi1g a.n.ledning, .ehuru ja,g icke är mi-
32068:                                                            gon. skolad fa.ckman, att nu göra. någ-ra. refl.exio-
32069:     Ken hyväksyy suur·en va:liokunlll:an ·ehdotuksen       ner .med anled·ning a.v herr SchaumaniS a1n.tydda
32070:  tässä kohdin, äänestää ,jaa:"; j·os ,,ei" v.oiUaa,, on    utläggn.inga:r.
32071:  ed. Aallon ehdotus hyväksytty.                                Den leda.nde tan1ken i herr .Schauma.ns a.ndra-
32072:                                                            gande kan man .sammanfa.tta. uti fM.iande: Våra
32073:    Ääruestyksessä ovat jaa-åänet v.oitolla.                la,ga.r tillmäta visserliogen. dem, som rest sig mot
32074:                                                            samhäillsordningeu, ett strängt s·traff, men man
32075:    Eduskunta on .siis hyväiksynyt nyt esilläolevan         måJste ändå ta.ga. hänsyn till 'huma.nitära sylllpunk-
32076:  pykälän sellais·ena kuin se on suur-en vailiokunna1n      ter och .moralis,ka. k:ra.v och därf•ör i <fråga om am-
32077:  mietinnössä.                                              nesti g-öra låillgt gående eftel'lgifter.
32078:                                                                S.om motiv för de moraliska, gru'lldsats·er, va.rpå
32079:     § :t 78-82 hyväiksyiään. järj.estänsä :kesiknste-      hevr 'Sdlia.uman byg-g-de sin uppfaHning, fralmhöU
32080:  lutta.                                                    ha.n, att han. icke k!lin betra.kta. upproret som ·något
32081:                                                            politiski brott., samt fra.mhöll vidare att då de
32082:    Puh ·e m i ·e s: Sen johdosta, että eduskunta on        borg>erliga. .partierna under inbördeskriget åven
32083:  päättän.yt poistaa 65 § :ru, tulee pykälien järjestys     tfelat, vore bev.il.ia.ndet a.v amnesti Ektydilgt med
32084:  mu uttnmaa1n.                                             ett öms-esi.digt öve.rseerude och överensstämmande
32085:                                                            med fömufrtsprinciperna.
32086:     Lakiehdotuksen .iohtolaus·e ja. nimike hyväksy-            M.ot den.nta Godwinska. UJPpfattuing om inbör-
32087:  tääru keskustelutta..                                      d.eskri•gets brottslighet, och det upphöjda. tänke-
32088:                                                            sättet i herr .Scha.u.ma.ns tal, fö<r ·Övrigt, ka.n man
32089:     Puh e m i ·e s: Kun ·suuren valiokunillan ehdo-         med J acobi utlb<rista: f,örst. och främst rärlMärdig-
32090:  tuSJta ei ole muuttamatta 1h yväksy.tty, jätetään          het.
32091:  lakiehdotus sanamuodoltaan s·ellaisen.a, kuin se on           Ej eniS .de äldlaste bew~kel,s.egrund•etr, doe varmaste,
32092:  eduskunnan <päätöksellä hyväksytty, suureen va.-           mest högsinna.de känslor få fördunkla elle,r undan-
32093:  liokuntaan, ja. ·tulee asiUJn toin,en käsittely ja.tku-    tränlga rättsgrunden och rät.tsprincipern.a,, som äro
32094:  maan.                                                      faststäl1da. uti de juridiska lagarna. La:g- är ju ett
32095:                                                      Armahduslalri.                                                 1655
32096: 
32097:  a.v .den lagstifta.nde ma,kten utfärda.t oclL till aU- ledes en a.Umän. prevention och straffet in·uebär
32098:  män ef.t,erlevn.ad kung·jart rät:tsbud, som inne1uhller där:för icke bl.ott en vedergä[hlling f·ör begånget
32099:  såväl p•åJbud som förbud för folket.                        brott, utan gäller äv·en ,,a<ndrom tili varna.gel".
32100:       Denna rät.tsakt. är en sa.mhällets vi]j.eförklaring       Under .diskussion.en har ma.n i a.Ilmänhet från
32101:  som alla. uti en rättsstat måste åtilyda,.                  vän:sterhiåJll v-elat göra gäillande, a.tt de ådömda
32102:       Det är sa.nt at.t d.en filosofi, SDm lösg.i·ort sig straffen för d·elaktighet i upproret mot :;;amhälls-
32103:  fråJn den .pos.it.iva. religiomen, sådan filosofi, som ordninQ:~en ooh sbt<smakten icke vore g1rundade
32104:  herr Schauma.n .och vänstern i allmä:nlhet företrä-         p:å vedergäillnin.gens grundtan,ke, utan at.t därun-
32105:  der, hetra.ktar sta.t•elliS st.raff som en sla.gs historisk der s·kul~e .1igga. hämnden.
32106:  konstpro.dukt, varf.ör de tagit till sin uppgift a.tt          Betrakta.r man emellertid det brott, som är be-
32107:  elfter Paurr Rees möuste·r, ge dem, som omfatta gålllget a.v dem, fö·r vHka. miJ'n. nu begälf amnesti.
32108:  d·en auktorita.tiva grundvalen, eit rättesnöl'e på samt det straff, som blivit tillmätt dessa. upprors-
32109:  såväl det and•liga ·som politiska området, ett rätte- och samhällsvåd1iga. individer, så kau man tryggt
32110:  snöre, som fullt öv·erensstämmer med de indivi- •s'älga, att rvedergäUmi<n•gens strafftaxa. ·och de
32111:  d ualistiska förnuftsprincipema.                            rättsregler som .säga., a1t.t delak:tighet i brott är
32112:       Jlerr ·Sehaumans resonemang i amnestifråiga.n li1ka <hrott och sbrll d·rruhhrus av lika ,s•tra.ff, icke
32113:  går emellertid än.nu läng.re åt vä·nster, ty uttalan- ·blivit funt tiU.wmpade.                 Det synes s·om om
32114:  d.et sammam:faller med an:arkisten Proudhon•s åsikt. känsJokrwv och lmtion.ellla. ISY•npun.k:ber :S'kuHe i
32115:  PvoudJhon säger: ,Jag :förståJr a.tt manniskor, som högs<ta, grad: ikommit tilJ uttryck vid fas•ts•täl-
32116:   begått siöld o. s. v. i krig med samhäHet., upp- :Iandet av stralff.et. Med andra ord: doma:remll!k-
32117:   fol1dras oeh tvin,ga.s a.tt gott.göra d·en ska,da de am- ten ha.r ickoe fölit doe 'T o l v ta v 1 o lf n a' s l a g,
32118:   stiftwt och bära. d-e ikostna.der de •förorsa.kat. Men som innehtåHer en upp'åtg1ruend•e stra±1:fbestämmin.g,
32119:   ati man dä.rt.ill sätt.er d·essa. individe:r i fänge:lse, urtan föl.it d·e :näJt,tsregl<er, som :säga: ,hellre fria
32120:   pinar dem tirr! kro•pp och själ, tiU nch med av- ä:n fäJ,J.a.". Det ädömda s:trruffet kwn icke sä<gas
32121:   rättar dem- jag be:strider än en gång samhäUet's va.ra mätt •eft·er hämndens v·edergällnings'Pl'incip,
32122:   rä:tt tili .ett dylikt handEngssä,t.t."                    eHer i avsikt ·a:tt ska~pa •en p·a,riasklass a.v d·e
32123:       Herr •Schauman.s utta:lallde vid l'emissdebat:ten brottslig>e, ty •statsförbnrtel·sedomstola.rna ha utam
32124:   sammangår ju fullt med anför.da. uttalande, ty a.llt tvivel begagna,t sig av ·de:n stm,fflatitud &e
32125:   herr Sc'haumaJl a1nsåg ju tiH och m-ed att dom- ägt tillämpa på doe hrotts.li,goe. Ang1I'epp mot sa:m-
32126: , stola.rna., s;nm dömt statsfönbrytrurna, äro •en skam- 1 hä<llsordmin,goen odh sta,tsmak'ten är ju ett ut:a:v
32127:   fläck för vårt rättsväsende ooh kunde däJrför icke 1 de allra .gvövs•t•a stralffob_iekt, varrpå ·en<l.jgt vår
32128:   heller fö·rstå 'högern, som vägra.r giva amlliesti och straif.f1la.g hör lfölia. ett .Iidande, ·ett. verkligt straff.
32129:   fortfara.nde ·söke·r uppehålla. en grälliS meHa.n, ,r·ö•tt    .Sett ,från od:enna ut,g1ångspunikt, värdfllt a v det
32130:   och vitt". Herr Schauman ·S•åg även ut.i högern:s objekt, som •,goenom uppmret bEvit angripet, så
32131:   hållnång i amnestifråga•n ett visst begär a:tt vilja kommer man [.iJ] d·en .slutsa.ts·en, att domal'mwk-
32132:   skaiJ)a. en •pariaskla:ss av de villkorli!ri; frigivna. ·ten til'Iäim'J)a.t, så:som r!'edaill· wnty:tts, s·tra:ffmirni-
32133:                                                              murn.
32134:   Her.r Schaumans moraliska och social'-·etiska, tolk-
32135:   ning ·har s'åledes en naturräHslig rot i överens-             IMen även sedan detta straff blev fastställt
32136:                                                              h•a yotterliga,re fl:era henådningar ti<Hmolllmit de
32137:   stämme.lse med de ·s.ocialistirska. teofi.ema ..
32138:                                                              brott&lige, varför d•e nuva·ra,nde strn:flf1en för d'e
32139:       Vi mråste emell-ertid 1hyog-ga vår väHärds moral viHkorli,g"t tfri•givna ikunnlil. ib:etraiktas blott som ·en
32140:   på djupa,re grunder än de, som ligga .tili grund 1nä•pst.
32141:   för herr Schaumans teori, trots avvoghet mot dog-             Sku.l.Je riksdw,goen n·u giva ytterligane eftergif-
32142:   mer, för att icke rubba räJttsgrundvaJe:n och för- ter i ·enligh•et med stora utSikottets: ·Eörsla.g, så
32143:   störa. de livsvärden, som s.ka.pa.ts under utveckiliu- med.för d<etrta en osålkerhet i rätits.Ii'V'et, skiDpar
32144:   gen.. Set:t under såval det mora1iska., up:phöjda ooliga föredömern, som blott s:porra ti:ll nya upp-
32145:   sin.n.elagets synvinkel, som f.rån syn.pun.kter från aopp och u.ppvor mot rstatsma.kten och olika tä<n-
32146:    hela det juridiskt •rättsliga områJd.et., ka.n man dock kand·e.
32147:    aldrig utesluta. principen om rälttmäti•gt vederlag          Vi leda.s .s,åJledes hor:rt rfrån de medhor~el'liga
32148:    f·ör hegång.et brott. Vi måste .hetä:nka att såvä1 de förpliktelserna, och ·lagibud-et. odh •straffbestäm-
32149:    moraliska s•om de juridiska, rättsreglerna. äro sam- 'ID'elserna. ~rsä<ttws med g,odtvcke. De krav, som
32150:    hällsregler, oumbärliga. för att sa.m1hällsmaskine- stwten ~enom s•inra laga,r .s·tä:Irler på foiket äro
32151:    riet ska;ll kun.na. fungera.                              orbetin,goat. nödvärndi•ga,, om •ett trYJggat s~mliv
32152:        Äv·en. vå.rt s•t•raffsystem, liksom de moderna. sta- mä,nniskor emelhvn silmU ·kunila ~PP·ratthållas.
32153:    ternas, avs~r .iu at,t skydda. samhä1let mot öv·er- Och det ätr därför va.ns och ·enrs mora:lisika plikt
32154:    grepp från sam'hä.llsmedlemmarnra. La,gen är så- a.tt sö:kar ,främ:tåa dettru sy.f,te, - om iC'ke aH sociaJ
32155:   1656                                       Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32156: 
32157: 
32158:   samvenka:ru skal:l knäc.kas ·1 sin:a djU!pa:ste hjäJI't~­    grundvalar. Och för vinna,nd:e av detta .syrfte-
32159:   rötter. M·en ·lag~ns t~fterlevmd äir oekså d·et enda          mål ha de ·röda arbetat 'en lå:ng tid; för d·etta
32160:   som mä.nniskorrua. fömuf.t]gtV'is •kunna fordra a v          mål arbeta de för .närvararu!le ooh för detta måls
32161:    va.randra.. Den., som såled·es ·erkänner det bor-           uppruående komma d'e a:tt i framtideru insMta. hela
32162:   g-erl1ga .sam'livet, mås1Je ookså vi.dh:ålla:, att ·de,      sin arhetskrwft. Den, som tror a.nna:t, närer hos
32163:   som delta,gi:t i upproret mot sta:t.smakten oeh sam-         si:g en bedräglig förhoppning, ur vi'lken en
32164:    hällsordningen, skola Hda stmJf:f enligt lag.               oha.rmhertig .verklighet ifö:ur 1eller IS•enare skaU
32165:       Det påståJendet, a·tt de vita skuHe begått oena-         väJeka horuom, - men tyvärr ka.rus•ke för se.nt.
32166:   han~a, ibrott .som de roda, sa;kna:r såväil moral·iskt           De, som tro at.t ma.ru med. ef.tergirfter i d:enna
32167:   som .rä'ttsligt stöd, ty det va.r blott för att skydda       fråga .skall kunna å.s,ta.dkomma. en försoning och
32168:   sam:hälle:t, s!Om .de vita gå at:t sruga. som nödvä.rn       ·ett fredligt utvecklingsa.rhete mellan den borger-
32169:   grepo :ti.U va:pen. Och en ha.ndlin:g i nödvärn är           liga och socia:listiska å:sk'å:dningen, ämo rförlo!rade
32170:   idke straffba:r.                                             id•oolister, ·som 1by.gga ·lu'f.ts:lott ooh salknar för-
32171:       Men vi måste också betänka oss ·CL.iupare rförräm        måga att se livet 11 verikliigheten.
32172:   V'i bevi:l.ia a;mnesti och sätta godtycke i ställlet för         Man •kan i:cke utjämna d·en mur, s·om a:v för-
32173:   •la,gbestäunmelserna, som äro av.s•edda att betry,gga        hålla:rud•enas krav är :lagd meHan vitt och rött,
32174:   samlivet märuniskor emella:ru, ty :ett folks a.nse:en-       med mitndre ä:n a:tt :d.e vi<ta överge den .borgerliga
32175:   J,e mält~s i väsent'lig g'l'ad efter statsmaktenl'3 vil:ia   samhällsi()IJ:Idruingen. Om :steg·et tili .en så:dan åt-
32176:   ooh förmåga att till:ä:mpa ·lagarna i hela deras             gäir:d tages genom hevilt.iamode av amrresti, då ha
32177: ' utsträcknirrg. Det är därlför atv stor viM och ibe-          äV'en de tuserrtalls liv, .som offrades i kampen .för
32178:   ty.debe, om vi vi1j3J uppehåUa: vår ·sta.ts suverälna        tfrithet och 'lawbunden ordruing, gi-V'i ts förgäws.
32179:   aruseerude uiiåt, a:tt vi :följa; våra lagars räittesnöre,       Om så sker då ha,r CLen borgerliga riks·dags-
32180:   ty däJrpå beror i hög gmd såväl vårt :lands :poli.-          gru'P'P'en även därmed U:lliderkänt d-et ,vita" Fin-
32181:   til"'ka som ekonomiska a.nseend•e. Vi äga dämför             larud·s sltrid far rältts- ooh samh'äJl.lsordnin:gen.
32182:   iok·e lyssna varken tilli d.et egna jaJgets •ell€ir 'J)ar-       På a.n:förda 1g.ruruder 1kommer ja.g till samma
32183:   ·tip·oliti&ka intressen och km~, ty får god!tycke            resul:twt som •lagutskottet, att föreli.gg:a!Ild•e olag-
32184:   träda i stä:llet för kung.iorda <lagbud, så ha vi            fi:ilrslag m1åtte lförkastas.
32185:   även :därm1ed givit tiUkänna' utåt, a.ilt vi över-
32186:   givit <de if.asta princilp:er, varpå en rä!ttsstat vihu.         Ed. L o ·h i.: M'inä :pyydän ensinJ!Jäkin huomaut-
32187:   Om vi övel'lgiva den ~iuridiska rätten ooh bör.ia            taa, että mi:n.ä en puhu minkään 'J)uolueen enkä
32188:   lita .plå det rfömuf,t, som lk:ommer till uttryck i           ryhmän puolesta., vaan y.ksityisenä ka.n1sanedu.sta-
32189:   vår massvel.'ka.nde elllkamma:re, så :komma vi               jana. Tahdon ainoastaan 1lausul!! sen, mihin olen
32190:   sna·rl ,in på .den kommunistiska uppfa.ttningen,             pitkän, vakavan harkinna:n :p-erästä tullut. Kat-
32191:   att vi icke behöva ruålgra skrivrua :J.a:gar, utan att       son nim. vel:v·olli.suudoebeni esittää eräitä näkö-
32192:   vi skipa rä:tt i varje fa:ll <för sig. M·en på samma         kohtia suuren valiokunnan mietinruön <puolesta,
32193:   ~ång uppl:öses även S'a!IIJJhäJllet småningom i: su-         kos:ka olen ol·lu.t mukam:a suuressa validkunnassa
32194:   v-erä:na individer. Med godtycike förlorar även              vaikuttamassa la.kiehdotu:ben sisäJltöön.
32195:   en stat bådoe ·sitt ·politis•ka ooh ekonomiska an:s·e-           La:a.j·ennetun: armahduksen myörntämistä on vas-
32196:   -ende. Dämm bär historien f.rån ä.ldre tid:er tyd-           tustettu täallä eduskunna,ssa jo asian ·ensimäisen
32197:   li:ga bevis.                                                 käisi.ttelyn a.i:ka.na. sekä myöskin suuressa. valiokun-
32198:       Vårt penningvärde har vi·ss.erligen icke ännu            na.ssa, samoin kuiru kuulimme sitä -edeLlisen puhu-
32199:   s.iunkit med 95 516 som i romarr.epu:bliken, men             jan vastustava:n. Tätä on vastustettu moniin. eri
32200:   vi ä;ro på ""Od Vläg att nå historierus ytterlig:het         syihin vedoten, j.oi'hin kyllä voidaan ja täytyykin
32201:   i d•etta ·avs,eellld'e genom ·I'egerin:g·ens och ceruterns   'kiinnittä:ä erittäin vakavaa huomiota. Minä en
32202:    pa.lliati~..,poli:tik med venstern, d. v. s. d·e röda.      tahdo •erittäinlaa.ja.lti ryMyä koskettelemaan kapi-
32203:   En sådan pol:i:tik ka.ru icke bliva anrua.t än ett            nan alkusyitä ·enkä seru siveellistä oikeutusta. Mi-
32204:    kra:ftigt h.iäil:pmedel .för d:e samhäHsomstörtande          nä olen vakuutettu siitä, että tuleva historia. tulee
32205:   ·element.en tiU att ånyo störta !larudet och vårt             kaikesta huolimatta. todistamaan, et.tä se eduskun-
32206:   folk i ännu d.iupare elämd•e, än d:et redan nödgats          ta,, .i:o.ka. silloin käytti kork€1nta lainsäädäntö- ja
32207:   genomgå. Man tycker a,tt den mest fö11bli:ndade               hallin:tova;ltaa, koetti tehdä kaiken sen, mitä se voi
32208:   idealist ärudå borde få ögonen öppna för a.tt kun-            tehdä kapinan syitten poistamiseksi. Maailma:n-
32209:    na se v1M den s1a·gs •sociali!S'm för i sköl:d:en, som       s.odan. a.iheuttama epänormaa.lin•en tila. oli johtanut
32210:   strävar till makten i vårt •larud. Rär ä;r icke              meidänkin taloudel1i'sen elämämme sellaiseen um-
32211:   frlåga :Om ett fred1igt U'tvecklin:gsarbete på retf{)!l'-     piku.iaan, että mikään inhimillinen voima ei kyen-
32212:    memas vä;g-, utan om oo våldsam omstört.ning av              nyt siinä ihmeitä a:ikaan sa.a;mruan. Elintarpeiden
32213:    det borgerliga tsa:mhället ända. t.iN dess innersta          puuttees.ta. johtunut n.ä.länhä:tä ja. kurjuus toiselta
32214:                                                    Armahd uslaki.                                                 1657
32215: 
32216: puolen, mutta sama.ll8J myös häikäilemätön keinot-          ehdotta.maHa lailla .tahdottaisiin va.pauttaa. Suh-
32217: telu, tunnoton kiskominen ja kaå.kenla~nen gulas-           tautuminen tähän a:rmahduskysymykseen rii]J.puu
32218: haus 'kalllSsaihmisten kustannuksella toiselta .puo-        suurin piirtein ka.ts.ottuna. eri maailman.ka.tsomuk-
32219: len, nämä yhteensä olivat sellai•sia .tekijöitä, joita      sista. Eräissä 'Piireissä pidetään. koko vasemmis-
32220: ei mikään mahti voinut yhtäkkiä poistaa. Mutta              toa. kumouksellisena ,roistojoukkona:, massana, jota
32221: i!liinkuin sanoin eduskunta koetti tehdä kaikki v.oi-       täytyy ankaralla kädellä tkurissa. 'Pitää. Ihanteena
32222: tavansa asiassa. Kapin1an johtaiain• ja, alkuurupani-       on saada muodostetuksi ma.htava porvarillinen yh-
32223: jain ·piti olla, täysin ti·etoisia siitä, >€ttä heillä ei   tymä, jdka voi']Ji aivan kylmäverisesti 'luota,an
32224: ollut minkäänlaista mahdollisuutta mitään·parem-            työntää kaikki kosketukset ja kaikki yritykset
32225: paa kansan .pohjakerroksille ·tarjota. .Sitä ~paitsi        saa.da mimkäänlaista, yhteistyötä aikaan.. Tämä
32226: kun ka.piua. oli tähdä.tty kwn.sanva1taa va:staan, oli      vorva;riHinen lwkoomus muodostaisi ·sitten sen lu-
32227: siltä siveel.linen. pohja kaikki poissa.. Juuri tämä        jan hallitus.valla.n, .ionka, käsissä itsenäisen .Suo-
32228: seikka vaikuttikin mielestäni ratkais>€vasti siihen.        :men tulevaisuus olisi taattu. l\fin·ä kuitenkaan. en
32229: että ka.pin.a.n täy.tyi .päättyä ka.pinallisten häviöllä,   voi uskoo, että noin 40 % Suomen kansasta. on
32230: vaikka kaikki muut edellytykset, olivat kapina.llis-        roist-oja. Siellä täytyy my.öskin löytyä ihmisiä. Ja
32231: ten puolella. Kapinan kukistaminen oli käsitvk-             tästä johtuu, ettii min:ä puo1estanri oma.ksun toisen-
32232: seni mukaan aivan välttämä!t·öntä!, siLlä jokainen          laisen maailmanikaitsornuks·en. Minä lkäJsitän·, :että
32233: voinee kuvitella., mikä hävityksen kauhistu's olisi         Suomen itsenäisyyden turva,aminen. on, saata.va
32234: maassamme, jos kai]Jinalliset yhdessä itäisten tove-        palj.on, :laajemmalle pO'hjaiUe. Meidän täytyy ra-
32235: riensa kans1sa olisivat saaneet ·hävitystyönsä lop-         kentaa tulevaisuut-emme Suomen• kansaa,n koko-
32236: puun asti suorittaa.                                        nai;snu:d'(~ssaa:n, ·meidä:n täytyy pyrkiä. naranta-
32237:     Kun minä kavinaa ja. sen kuki'sta.mist.a. ka.tselen     maan kansalaissodan iskemiä haavoja, meidän täy-
32238: tällä tavalla, niin voita,nee heti kysyä., miten on         tyy .pyrkiä va.pa.utuma.an ka.nsalaissodaTh luomien
32239: sitten malhdollista,, että myöskin milliä puolustan         kostoheng-e-n intohimoj.en lumouksesta, meidän
32240: nyt vielä >laa,j.en.oottua. armahdusta sen lisäksi, mi-     .täytyy voittaa oma itsemme ja •rehellisesti pyrkiä
32241: tä näille on jo €n:nen annettu. Eikö oikeudentunto          myösrkin voitetun 'PUolelle sovinnon kättä tar.ioa-
32242: vaa•di, että tähän kauhea,an verinä:vtelmä!än syyl-         ma·!lin, vieläpä niillekin, tiotka .ioukkosif:lun hY'P-
32243: lis·et saavat ansaitsemansa rang-avstuks•en. Minrun         ·llioo.sin va.ikutukse.sta. ova.t joutuneet nii.n1 suuressa
32244: täytyy tä!hän tehdä heti yksi vastakysymys Eikö             määrässä ll'ikkomaan isä•nmaataa,n vastaan. :Mei-
32245: ka,pinallis:ia. ole jo tahän asti ranga.istu? Käsityk-      dän täytyy osottaa:, et.tä oikeus ja ihmisyys S>€ll
32246: S>~mi mukaa.n pitäisi rankaisemis•en suurin 1]1ii.rtein     jaloimmassa me.rkityksess.ä johtaa myöskin mei-
32247:  kaltsottun•a .io tyydyttää anka.rimmankin va.nhurs-         dän tekojamme.
32248:  kauden vaatimukset. Kaa·tui,ha.n ka.pinraJlisia jo              Vaikka. minuHa. f:i o>le minkään:laista .oikeutta
32249: .taistelussa, ja sen yhteyd-essä monrin vemoin enem-        puhua. rynmäini nimessä., vielä vähemmän, keskus-
32250: män kuin valkoisia. Entäs kapinan kukistamisen              tan nimessä tässä kysymyksessä, niin ka:tson !kui-
32251: jälkeen? Mitä kaikkea on tapa.htun.ut? Vaikika,kin          tenkin oikea.ksi .esiHää muutamia periaa.ttei.ta, jot-
32252:  lien.ee liioitteluja. niissä kauhistuksenr kuvau•ksissa,   ka minun n:ähdä:kseni keskustaa ovat tähän 8Jsti
32253:  mit.ä vasemmis1;on taholta tä:äHä ja san:omalehdissä       johtaneet. Kun keskusta.puolueeit ovat politiik-
32254: ·on esitetty, niin tosiasia kumminkiu on, että suuri        lm.nsa TJerust.eeksi otta.neet ka.n.sa:nval.taan .perus-
32255: osa. vanlm.ia. m1 kuo.Jilu.t kauhea·n näl•käkuoleman.       tuva.n. valtioelämän,, on meitä sy;vietty lyhytnä-
32256:  kun nämä vangit suUottiin va.nJkileirei·hin eikä           köisyydestäJ, sosialistien rrnå.elistel:vstä, hor.iurvai-
32257:  meillä ollut., mistä a.nrt:aa niille ruokaa. Jos oikeu-    suuCLesta .ia. ties :mist·ä: kaikesta. Tämän armahdus-
32258: dentun:to vaa1ii meitä ehdottomasti ·ed·elleen rankai-      k:vs:vmY'ksen noia:lla on nyt meitä va•staan, .iotka
32259:  semaan nciitä, jotka. 1karpinan tiihden vielä istuva,t     olemme a:settun•ee't laajem')Jaa armahdusta..puolus-
32260:  vankilassa, eikö myös sama oikeudenrtun1to, jos. se        tamaan, koete.ttu valkoisen Suomen keskuud·essa
32261:  on pyhä, vaadi myöskin, että ne, jotka rikoksia            saa.da. inrl;o·himot E€tsotuiksi. On. ivaten. kootettu
32262:  ova.t tehneet valkoist-en ti:liUe, olisi rangaisbva?       jo aikoja. si<tten uskotella josta·kin lehmäkaupasta,
32263: Nämä ova,t jo kumminkin. ai·kaisemmin va1tionhoi-           joka vekseli on nyt lunastettava. Minä suhtau-
32264: ta.ian manifestilla a,rma.hdet~t .ia e'duslmnna1la ei       chm aivan tvynesti tällaisiin aJa-arvoisiin a.gita-
32265: ole tässä suhteessa mitään teRemistä. Mutta. minä           tionikeinoihin. Minä otlen vakuutettu siitä<, ettii
32266:  pyydän täs'Sä huomauttwa, että suuren valiokun-            Suomen kansan enemmistön terve järki tulee y:m-
32267:  nan ehdotu1ksen mukaan jä,ävät a.rmahduhen ul-             märtärn.ään teko.iemme i•sänmaa.lliset vaikuttimet.
32268:  kopuoleU.e ka.ilkki varsina.isiin roistontöi'hin osa1li-   Minä 1unlen, että maa.lais'lii:ttolaisi!.la. ja yleensä
32269:  set, vi0läpä niihin yl1yttäjä;t. ja. myös kapinal1is-      k·eskustanualueilla ei ole vallanhimo läiheskään
32270:  tf~n pääjoihta.jat. Ei siis oHenkaan. voida väittää,       n.iin snuri kuin. sitä eräiNä ta:hoilla. luullaan. Isän-
32271: että varsina.i•sia roistoja tällä sururen va'l:iohmna11     maan fmni on meitä vakoiHan·ut ottamaan -politii-
32272: ,1658                                    Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32273: 
32274: 
32275: kallemme toiset suunrtaviiva.t kuin oik·eisitolla. on rangaistusta kärsimässä ja. muilrla ka.pin,allisilla
32276: olht. Minä uskol1, että suurin osa Suomen kan- ainoan,a. rangaistusseura.uksena, on kansala.isluotta-
32277: saa kä:sittä<ä nyt tä.ydellisesti, mihin meidän maws- muksen menetys lyhyemmäksi tai pitemmruksi
32278: samme olisi jouduttu, jos oikeisrton ihanteet ko,ko- aja.ksi, on tultu varsin lähelle sitä rajaa., jolloin
32279: naisuud·essaa·n olisi tä:hän asti saatu tässä maassa koko kysymys menettää jo poliittisen luontee.nsa
32280: tot€utetuiksi. Missähän oltaisiin nyt, .ius ·tähän ja sitä voidaa.n arvos'tdla pääa siallisesti oikeudel-
32281:                                                     1                                         1
32282: 
32283: 
32284: maaihan olisi sadu mona!flrikinen hallitusmuoto liselta näkökannalta.. Jos taas näin tehdää,n, on
32285: py•stytcty.k:si ja u•lkomainen kuningas tänne tuo- ensinnäkin muistettaNa, että arma:hdus sellaise-
32286: dnksi? Missähän oltaisiin, jos oikeiston sota1poli- ! naan' sisältää P·oikkeulksellisen ry htymis.en siihen,
32287: tiikka. ·oHsi .sa•aiLut joMaa. meitä ·siihen, että Suo- ' mistä tuomioistuimet lailli•sessa. jä.rjestyksessä ovat
32288: men talonpoikaisarmei.ian veri ·parastaikaa vuo- . päättäneet ja mikä on päässyt la,kivoimaiseksi. Se
32289: taisi V•enä_i,äm juoksuhiekkaan? Minä iluul·en, että ! on siis lain ja, la,iUisesti syntyneen .oikeustilan syr-
32290: Suomen ·kan•sa. käJsittäJä, €ttä keskusta on tehn,yt i jäyttä:mistä ja seurraa jo tästä SB•n luont€.esta että
32291: ·twhän asti isänma·allemme suuria palveluksia.              siH1 on käytettävä varovaisuudel·la ja. vain silloin,
32292:     Mutta tätä la.a.iennettua armahdusta minun kä- kun sen 'kautta todella voidaan korja.ta. säännölli-
32293: sitykseni muka:a.n vaa.tii tällä hetkellä jo siveeHi- sen, oikeud€:nkäynnin tekemiä erehdyksiä ja vää-
32294: nen oikeuden:tun:to, sitä vaatii poliittinen kauko- ryyksiä tahi sa,a.ttaa. rikoks.ensa, katuneita jälleen
32295:  näJköi·:syys, mutta. ennen ·kaikkea sitä vaativat ih- yht.eiskunll3n yhrtByteen, ja, lkun kansa,n oikeus-
32296:  mi'syyssyy•t. Eivätkö ka.pinaan sortuneetkin ole tajunta sille tällwis.ten saavuttamisessa myöntää
32297: ihmisiä, saman <Suomen lwpsia? Osotta.kaamme, oikeutuksen. Va,in näillä edellytyksillä on a~r­
32298: että mei'llä on vielä ihmissydän, että meillä on mahdus oikeudellisesti puolustetta.vissa. Jos a.r-
32299: omatun;to, että me ymmärrämme ne kyyne- mahdu:ks·een ,s,itäva•stoin [pä·äiseväJt •vaikuttamaan
32300: leet ja. ne tuska,nhuudot, joita tu1hansien äitien ja sellaiset s~He vieraat seikat ·kuin •esimerkiksi puo-
32301: lasten rinnoista kOhoa.a meitä kohti. KuU:lkaam- luepoliittiset ta11koitu'k•set tai ~rmoluetaiMil1liset nä-
32302:  me sitä pyhinitä sisäistä ää.ntä, joka. omissa sydä- 'kökolhdat ja jos armahdusta ni~den vaikutlilksesta,
32303:  missämme vaikuttaa. Uskon, että jos tätä totte- lrempeämielisyydestä ta<i mi'st.ä muusta syystä ta-
32304:  lemme, siunaus seuraa. meidän. työtämme. (Oikein. hansa, ulotetaan liian laajalle, on se omansa, sen
32305: Hyvin!)                                                     sijaan että se täydenltäisi tuomioistuintien työtä ja
32306:                                                             vahvista.isi oikeuden kunnioitusta, horjuttamaa.n
32307:                                                             la:in .ia tuomioistuinlt-en a.rvuvaltaa ja synnyttä-
32308:     Ed. R ~- t i: Samalh kuin minä niillä 'perus- mä•än ·epäJluottamusta va·ltion kykyyTh ja tah-
32309:  teilla, jotka, la!kivaliokunnan mietintöön n:o 16 lii- toon pitää yllä 'la•issa säädettyä Qikeustilaa.
32310:  tetyssä 1 :sessä vastalauseessa. on esitetty, rdhke- T·uomioistui•nt€n pälät:ökset menettävät arvo-
32311:  nen ehd.ottaa,, että eduskunta hyväksyisi ·esilläole- valtaisen vwkavuutensa, ·koko menelttel:v muo-
32312:  van lakiehdotuksen siinä muodossa, kuiTh se mai- dostuu kansmn käJSiit~s·essä .narripeliksi. jota.
32313:  nitussa vastalauseessa löytyy, ka,tson velvollisuu- €1 kuka:an :kunnioita •eikä kUikaan pelkaä,
32314:  deheni ilmoittaa., että min·ä en tätä nykyä voi olla .ia seura ukseksi tulee toiselta .puolen, että
32315:  myötävaikuttamassa tittä ;la.ajemma.n armahduk- yksityiset eriko·i:stapa.uksissa voivll!t ottaa tuo-
32316:  sen hyväksymiseen.                                         miovaHan .omi,in, käsiins.ä•, toiselta. puolen, että kä-
32317:     On tosin myönnettilvä, eWi se oikeud'Bllinen me- sitykset rikoksen 'hyljättäväisyydes.tä ja vääryy-
32318:  nettely, jonka alaisBksi ka,pina.va.ngit kesällä 1918 destä hämmenltyvät ja. •epäomnisrtumisen riski ri-
32319:  asetettiin, ei, varsinkin nä:in .ex :pusteriori a.rvoste1- kollisuuteen tai•puvissa. a.inek~is'sa. monessa. ta.pauk-
32320: len, ollut tyy.dytrtävä, va•an että toinen men-ettely- s€ssa jää ainoaksi rikoksista 'Pidättäväksi motii-
32321: tapa, !kuten 'ed. Mantere .io tämän asian ·ensimäi- viksi. Molemmat seurauks~a, jotka oikeusv•alti-
32322:  se~sä l;:iisittelyssä täällä cm huomautta.nut, e.päile-    ossa tietysti ovat y Mä v:aarallis,ia, Minun k·äsit-
32323:  mättä olisi johta.nut orunellis·empiin ·tuloksiin. Mut- t1iä:ks.eni ei ka:pina:l'listen laa1iemma1le armahduk-
32324:  ta minun käsitt.ä•äJkseni ovat silloin tehdyt ereh- selle tä:tä nykyä o}e .o~;ema:ssa viita:ttuja oikeudelli-
32325:  dykset jo ta.pahtuneiden kolmen laaja:n arma;hduk- sia edellytyksiä, ia on si•is, jos siihen .kumminkin
32326:  sen ja niiden muiden toimenpi:tBiden ka,utta, joilla <men.nään, •siitä odotettwvi'Ssa va.i'n' y}lä:mai:nittuja
32327:  kapinava.nkien .kohtaloa on lievennetty, jo korja- unnettomia s·euraukfta.                                        .
32328:  tut. Ja. vielä· enemmänkin. Kun sa·notuilla ar-               Tapa:htun•eiden arma·hdusten ja muid~Cn kwp]na-
32329:  ma,hduksilla on tultu niin pitkälle, että lukuunot- vankien 'r:anga.istuksia l'ieveDJtäväin toimenpitei-
32330:  tama-tta t.ämä.n asia.n käsittelyssä usein:ma.inittuja d<en kautb on nimi·tt.ä,in jo tuTtu niin pitkallB,
32331:  590 ka,pin:avankia, suurin piirt.ein katsoen vain ka- että tehokkai'lllkin 1kmpina•n johto ja törke]mmät-
32332:  p{na:n va.rsinaisBt johtajat ja. tö:rlkeiden yksityisri- kin sen1 aikana' tehdyt rikoks·et voi,daa<n s.ovitta,a
32333: 1wsten tekijät enää ova.t kapina.n johdosta vapaus- ·niin vä,hä:llä kuin 8 vuoden kuri'tushuoneran-
32334:                                                      Armahduslaki.                                                  1659
32335: 
32336: 
32337:  gai·stuksrella..   TäimäJn adan .kärsittyäJän saate-           käiän suhtees•sa: ole oikeud·ellisia, ·ed·ellytyksiä.
32338: tala:n nimit·tä:in. lmolemanrangalis,tutks·een tuo-             Sivumennen huomwutettakoon muuten,' ~ttä uu-
32339: mitut kapinalli<s•ei l!!JSikea ehdonalais·een va.pau-           d<emma.ssa rikoso~keusti<eteessä kansa.laisl uotta-
32340: teen. Muiden vielä va:pausra<nga.i<stu:sta kärsi-              muksen men,ettämistä vastaaiViin rikoiiDsen seuraa-
32341:  vren rangaistuksia, on al•en:nettu ja l-ievennetty             nmksiin ei all'mathdn:sta •laisinfka,a.n ka.tsota voita-
32342:  mm, että he tosiasialTis-esti joutuvat kärsimään               va:n ul<ottaa.
32343: vain 1/4 tai korkeiThtaan 1/3 heille tuomituista                    Armahduksen laajentamisella ei minun käsit-
32344:  rauga.istuksislia. Jos vielä useinmainitut 590 ka-             tääkseni sa.avut.eta edes niitä poliittisia. etuja, joi-
32345:  pina.va.n:kia. vapa u tetaa:n, jää va,pausrau.gaistusta        ta siHä ta,voitellaan. Punaisen työvä,en mieliä ei
32346:  kärsimään, vain joko sellaisia, jotka. johtajina it-           sillä rauhoiteta, sillä jos aika.isemma,t a.rma.hduk-
32347: setietois.esti ovat syö·sseet ma.a.n ka.pinau' kauhui-          set e.ivät ole rauhoittavasti näihin mieliin vaikut-
32348: hin ja. häpeään ja as-ettuneet oman ·kansansa. •enem-           ta,neet, kuinka sitten tämä voi,si sen tehdä. Minä
32349: mistöä vastaan yhteistoimintaan maam, ikivanhan                 luulen muuten1, että on turhaa vaivaa yrittääkään
32350: vihollisen ka,nssa. ja. joiden vastuulle lankeaa ei             tälla:isilla toimenpiteillä tämän kansan osa,n mie-
32351: ainoa.staa,n kaikki ne suunnattomat kärsimykset                 :liä ra.u:hoittaa.. T·eht.äiköön tässä maassa. mitä ta-
32352: ja. ka.tk€ra:t uhrit, joita ka.pin<a .kansalle, eikä vä-        ha.nsa, mentäköön myö:runytyksissä kuinka pitkäl-
32353: himmin sen työväe:nluokaHe on tuott8Jnu.t, vaan                 le hyvänsä, sen mielet tuleva:t aina olemaan kuo-
32354: myös yhtei•SSYYJms•yy,s kaJikista nwisiä lukemat-               huksissa. ja S•e ei koskaan tule tyyntymään niin-
32355: tomista. kaameista. rikoiksista, joita heidän villiy-          kauankuin olot ·ra.jan. takana eivät ole järjestyneet
32356: tyneet lauma.nsa. ka,pina.n aikana. t-ekivät ja. jotka         ja. nykyinen• maa.ilman sairaus pa.rantunut. Sitä-
32357: vielä ova.t selvittämättä, .tahi sella.is•ia,, joiden in-       vastoin olisi tämä armahdus oma.nsa. m~tä suurim-
32358: dividuaaEnen syyllisyys törkeihin yksityisrikok-                ma,ssa määrässä kuohuttamaan mieliä yhteiskun-
32359: siin iabi erikoin:en va,a.rallisuus y hters!ku:runwlle on       taa säilyttävissä aineksiS'sa, j.oiden oikeustajunrta
32360: selvitetty. Koko tähän ryhmään nähd·en ei jä-                   ei sille tällä hetkeTlä ja. ·nä:issä oloissa. voi myöntää
32361: lel1ä oleva ra.ngaistus minun mielestäJni suinkaan              oikeutusta. Ja suuremmaksi kuin sen aineellisen
32362: ole liian ankara, vaan pikemmin ·päinvastoin, eikä              vaaran, j'olka olisi vaikka kaikkieukin ka:pina.van-
32363: mi:kä:ä:n yl•eisa.rmwhdus siis· sentakia motiveera:ttu .        kien va.paa.ksi,päästämisestä, pidän minä juuri ·sitä
32364: •Tos joukossa vielä l·öytyisi vähemmän syyllisiä,               moraaEsta. vaama, mikä. on seurauksena a:rma.h-
32365: voidaan ·heidä:t yksi.tyisaJ)ma,hdu:kseHa v!l!pauttaa.         duksesta, jalka menee pitemmälle 'kuin mitä aina:ki1n
32366: Ylleisa.rmahdus on sitä varten tarpeeton ja ma.h-               varsin suuren ka.nsa.nosan oikeustajunta ka.n•nat-
32367:  doion eikä sillä voi. olla tukea aina.kaan kansan              taa. .Sellainen arma.hdus on minun kä:sittää:kseni
32368:  va.rsin suu.ren osan oikeuskäs<i.tyksessä.                     väJkivaltaa oikeusvaltion siveellisiä <perusteita
32369:      Muille kapinarikoU]sille taas on, kuten edellä! jo         vastaan ja. tuottaa vain edelläviittaa.niia.:ri,i onnet-
32370:  on huomautettu, kansalaisluot·tamuksen menetys                 tomia seurauksia,.
32371:  tosiasiallisesti ainoa. oikeud-ellinen seuraamus ka-               Ed. Lohi on täällä huomauttanut, että työväen-
32372:  pinasta., .ia tämä.k1n seuraamus on yili 2/3 nähden           lu()lkka jo on käJrsinyt 'kapinasta. riittäJvästi sen-
32373:  heistä supistettu a.jaltaan niin lyhyeksi kuin 2-5            :ka.utta. eUä kymmeniätuhansia. sen j•äseniä ka.pi-
32374:  vuoden a:ja.ksi. Ol:leti,kin, jos kansalaisluottamuik-         nla.ssa. ta.i sen .iälk,een on sa,anut surmansa. Tämä
32375:  sen menetystä sisä:llöltään supistetaan siihen                <Qn tietysti totta., mutta. minun käsittääkseni näitä
32376:  suuntaan,, kuin ensimä.isessä va.s'talause,essa on vii-       käJrsimyksiä ei voida laskea miksikääm oikeudelli-
32377:  tattu, on tällain·en seuraamus kapina.llisille oikeu-
32378:  denmukainen . .ia yht.eiskunnan kannalta välttämä-
32379:  tön. .Se joka ase kädessä ryhtyy hävittämään vwl-
32380:  li•ts-evaa. yhteiskuntajärjestyst,ä, jolllka. takana. ka.n-
32381:                                                                seksi seuraamukS€ksi ika,pinasta eikä niitä ·panna
32382:                                                                 korvaamaan ranga,istusta. Se joka ryhtyy k'a.pi-
32383:                                                                .naa,n,, ottaa päälleen riskin, että siinä epäonnistuu.
32384:                                                                .Siitä seuraavat kärsimykset ovat ri!koksen faktil-
32385:                                                                                                                             •
32386:  san enemmistö· on,, osoittaa yhteiskunnan kan·nal-            lisia seurauksia. j•a. sellaisina. oikeudeHisesti indif-
32387:  ta· s,eUaista •epäluotettruvuutta ja; yhteiskunnan             f erenttejä. Ne eivät voi korva,ta rangaistusta. eikä
32388:  kamsala,isilleen suomi•en oikeuksien ha.lv•eksumista,         ·niitä v.oida. pitää minään sijaissovituksena, jonka
32389:  että ni]d·en m8Thet,tälmi.nen: joks]kin aå'kaa on .hä-        nojalla todelliset. rikoksentekijät nyt pi.täJisi la·s-
32390:  ntelle täys•in oikeudenmukruista., eikä y.hteiskunta          kea va.pauteen.
32391:  ilman muuta voi luottamusb8JIJ hä·n·elJle pa1lautt1Ra.            Ed. Hupli OTh tääillä a1sia.n ensimäisessä käsitte-
32392:  J•otta Mmä voisi tapahtua •edellyttäis.i s.e kaltu-           1yssä aivan oikein lausunut sii:hen suunta.a:n, ·että
32393:  mu~ta ja miel·enmuutosta•, :iotka olisi osoitettava           porvariHiset aimekset ennen ka.pina•a, monessa ky-
32394:  rwkentaiVassa työssä yhteiskunill•!l!n hyväksi. Niin-         symyksessä joko heikkoudesta t.a.i arvostelukyvyt-
32395:  kauan ·kuin täsrf:!ä f'i selviä .todi~hita ·ole ,o]e-         tömyydestä osoittivat liiallista. myöntyväisyyttä,
32396:  mas'S'a - ja tosiasialj; näyttävät vii•ttaa·van päi:n-        ja että siitäkin. osaltaa.n oli varsin tuhoisia. seu-
32397:  vasta·iseen suunta·an - ei a:rm!JJhdukseUe tfussä-            rauksia. Minä pelkään, et.tä :tä.mä kysymys, johtu-
32398:                                                                                                 '
32399:     1660                                       Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32400:                                                             ,
32401:     koonpa nyt a~mahd'lllksen p~tkäille menevä laajen-               tilanteitten laski_ia,t. Niinpä en missään tarparuk-
32402:     taminen mistä motiiveista tahansa, on juuTi sellai-             'se;:;sa ja. nimessä IJ1yt Yoisikaan yhty'ä ka:nna'tta-
32403:     nen, johon nälhd-en1 edellämainittu ed. Hupiin a.r-             maa'lll samamsuunta~sta :vHJma,lka:i:sta la:kite!ke-
32404:     vostelu varsin hyvin soveltuu.                                  lettä, joka. nähdruks·eni :jälleen veisi, .ios se sel-
32405:                                                                     .laisena.a.n astUiisi voimaa1n, uu·s~lle Y·leis.tä -oikeus-
32406:         Ed. S a r 1 i n: V.oin kaMessa. paaasiassa yh-               tajunta.a ja. selvää 1<osia.siain tiet.ois·uutta vakaa1sti
32407:     tyä Sliiihen .lausuntoon, .ionika red. Ryti vastikoon            loukkaarv~He tperi1Ue.        Ni,in ODJ laita Iwkiehdotuk-
32408:     on esittän:v'i;, mutta "J)yydäln omalta osa.ltami li-            sen 2 .ia 3 § :n. •Suuressa, valiokunnassa jo os·oi-
32409:     sätä siihen seuraavaa,:                                          tettiin - ~ia minun ymmärtääkseni ilmeisen ja
32410:         Kun käy a.rvioima.a.n suuren vaHokunna.n val-                riittävän selvästi ja 'Päteväisti - , •että sellainen
32411:     mistamaa mreti:nt.öä y]ieis·tä a•rmahdusta :tarkoitta-           kaminan ~iolMadakäsitteen märuriUely llmin· 2 § :n
32412:     vaksi 'laiksi, on kyllä myöna:JJettävä, ~ttä va.ltio-            antama on suoras'taarn nurinkurin1en ja oikeusta-
32413:      mllihtren on teh'tälvä voitavansa, nri.id,en suurten            junnan vas1taine.n. Onhan j,oka.isen kaminan ku-
32414:     .ia ··moninaisten onnettomuuksien lievittämi•seksi              lkistubeen osaa.otta:neen, sa,mpinikuin kaiken kan-
32415:     .ia 'Poistamis·eksi, jotka ova.t olleet seura,uksena             sa.n yleensäkin:, tiedossar, •että punaisten joukkojen
32416:     viime vuonna pwh.ienneesta kapinasta .ia siitä                   ·päällystöistä rewät niinkään rpa.tal.ioonain pätäMi-
32417:     .iohtuooesta kansalaissodasta. Mu:tta tällöin on                 köt •ja heitä ylemmät, rlmin juuri .komppaniruin
32418:     ymmärtääkseni !kuitenkin ;tarkoin kaltsottaNa,                   päällilkot ja, näiden alaiset 'J)renemmäJt pääl'liköt,
32419:     ettei!Vält ma.inittuun tall'llwitusperään tähtäävät              tehneet itseänsä syypäiksi kammottavimpi•en ri-
32420:     toimenpiteet johda oi:keus•ta,junna.n ja oikeud-en~              koks•elEsten tekojen juoruten 'Pnnontaan ja, aikaan-
32421:     rrnukaisuuden kanna:lta epätyydyttäviin tuloksiin                s~a,miseen, pelaten .pelilliSä kuitenkin ,SJiksi älyk-
32422:     eivält:kä saata yhteiskurnnan yhä 1häil:vvää rauhaa              käästi, ettei heitä 'J)ers·onaJlisesti useinkaan voida
32423:     ja, turvaJ,lisuutta m.iSS'ään ta;pauks·essa va:a.ran             syyttää murhasta, ta:posta, murhap.oltosta tai yik-
32424:     alaiseksi. TäHä 'bvnnalta, katsoen ei •edustajain                sirt:yis·eksi hyödyksi tehdy,stä ryösiöst.ä, kiristä-
32425:     Huplin ja Tannerin laatima,ssa eduskun;!;a;esityk-               misestä, varkaud.est•a• taåikka vall'as.tetun tlwaran
32426:     sessä n:o 49 smmnitdtua. armahdusta voida mi-                    kätkemirsestä, t:ai~ka miihin rikoksiin yllyttämi-
32427:     ·nun ymmwrtää'ks•eni 1pitää mahdollis'Ema. Si'l!lä.              sestäi, ja. näimä kuitenkin olisivat kysymyksen-
32428:     S·en laatiuisena :vleiruen 11lrmahdus tietäisi si:tä, ~E~ttä     •aJraisen, ehdotuks-en mukaisesti nyt arrrnahdettavat
32429:      jokainen ka"J)inass'3l muka.na ollut, kuiwka vai-               ja la.skettavrut va:paaUe ja,laHe. On 'edelleen huo-
32430:     kuttarvaJSti ·ta.hansa sen lietsontaan ja johtoon                m!l!utettava., että punaisten kmpinaUi:sten joulkko-
32431:     osaaottrunnt, olisi va.paUJtettava. tekojensa, laJimmu-          jen organisa.tsionri. 'lienoee, mikäli minä tunnen,
32432:      kais[sta seurawks~sta, tkunhan hän vaan ei olisi                ollut y,}eensä sellainen, rettä vain harvoin .ia har-
32433:     tehnyt itseä:DJS'ä S!.YYPääiksi muroaau tai murha-               voi:Ha s;euduitlla es·iintyi lainkaan y.lempiä ikuin
32434:      palttoon, ja, se tietäisi .I:rsäksi ,sitäkin., .että vie-       .lmmpTYa<niain .päälliköitä, jotka si1ten olivrut itse
32435:      raa1la maa.Ua. :vhä ·edelleen val:taikuuoon tul'IVa!l-          a.s·iassa koko tuh-oisan ka:pi·nahankkeeru ·.iohta vana
32436:     'lisuutta j·a yht-eiskunnan rauhaa. vastaan karva-                sielunat; ·ja sodauaå!kaisis.sa 'komppan.ioissa, se nå.in-
32437:     'la,SJti vehke~levält moon. ka,va,ltajat ja, s.a.noisi•lllko,     ikääJn mu:Us'tettakoon, oli useinkin mi•esl·UJku mil-
32438:      t.yövälenasian kav·altru.iat ·.ia pettäl.iält saa.ttaisivat     tei TYata.lioonan veroinen, aina sen mukaam, mi1-
32439:     ainakiu erinälisi,ssä tapauksissa; vä:l:ttää hin kou-            laill'en ·tehtävä kom'J)panialle 1ku.Uoinkin· oli an-
32440:      ra.n rikosten~Sa. sovittrujana.. Mut.ta, omasta1 lJUO-           nettu .suoritetta vruksi. Mä!ä/ritehnä 2 § :ssä hui"J)-
32441:                                                                       puuntunoona. sanoihin: ,niin myö-s muut ooiU:tin
32442: •
32443:      :lestani en tällä ha.aNaia li]JOin voi olla mukana
32444:      hyväksymässä senkääin tlaajuis•ta yleistä armaJl-                V'errattavat", oru siten minun mielestälni erinomai-
32445:      ·dusta-. ikuin mi.llaiseksi suuri va:Iiokunta on mai-            sen ,ki·ero .ia v'äärilile 'Perille viev'ä. On mahdoton-
32446:      mtun eduS:kun•ta,esit:vben mietinn1ÖSSään muovail-              ta olla .sitä .hyväJksymä:;:sä 'lO :pelkästään nä.istä-
32447:      lut, lakivaliokunnan sitä ennen' ehdotettua !koko               kin ,syistä.
32448:      esi.tyksen 1hyljä:ttävälksi. Kuulun asa:ltwn.i näJet                :Swmaa, on S'aul()ttava 3 § :stä. A.ian.kohta ei ole
32449:       niihin, j.otka n!ä/kevät .io a~.iemmin 8!nnetussa kol-          senkäiän hyväksvmis'eeru minun n:ähdäiksenoi rt:ällä
32450:      messa a.rmahduksessa sa>rjau' y lima.l1kaisl. valtion           •kertaa sopiv•a. Kuohuntatila maassa jatkuu yh'ä.
32451:      ja yhteiskunnan intres.s-eihin liian 'keveä/slti suh-            Bolshevistinen 'kiihoitus hiiviskelee siellä täällä,
32452:      tautuneita. vrultiovaUa.n toimenpiteitä, .ioiHa ei dle           pnkeutuen: sekä maaesa että .sen ra..ialla y;hä häi-
32453:      päJäs:ty oikeusta.iuntaa ja. ·oikeudenmuka.isuutta              käilemälttömämpii!lll muotoihin, civäJ'tkä ka."J)ina-
32454:      tyy.d,:vttä'Viin •tuloksiin, vaan päinva•s'toin s.a.aJVu-        rikoksista, tuomitut yleensä ol·e osottanoot sel-
32455:       tuksiin, j,oita. vastaan on tehty sa,rja mitä rpaiina-         ilaista. mielenmuutosta ja katumusta, .ioka. od (lif-.
32456:       vimpia muistutuksia~, muitten muassa. muistu1ius                mahduben o.I,eellisena ed·eHytyksenä, vaan näyt-
32457:      sekin, että UJiiden :kautta ov<at päälss·eet vamauiJeen          mä ·päi:nv,a.stoin, 'kuten numeroirlla suu~essa. va-
32458:      liuldkaimma t vale:hteWia.t .ia se:lkära.ng-alttomi.m.ma t      1iokunlna,ssa on 'tod1~t.ettu, .kii•hoitus .iuuri h•eidän
32459:                                                   Armahduslaki.                                              1661
32460: 
32461:   parissa~Et.n ta.v·8JniiH~en otollista maap•erää.    Ka.n- seen. Kansa.laissodassa ei minun ymmärtääkseni
32462:   salaisl uottamuiksen prula uttaminen 1aa;join rrnirtoin ylipäätään voi esiintyä puoleksi tai kokonaan puo-
32463:   a;rmahdustitetä juuri nyt ei voisi olla iheräittä- lueettomi,a.. Myötä tai va.sta.an., puoleHa. tai toi-
32464:  mä.ttä merkittäväJä hännmennystä valtakunnan sella, siinä on minun ymmärtääkseni sellaisen ti-
32465:   Uihanalaista, a.semaa va,kav:iJn mielin ·s·enmavassa la,nteen vaalilause ja sella.in·en kannanll'atka.isu,
32466:   ja ta·rkka.avassa kansanaineksessru, . joka ei ole, jolka sopii miehelle ja kansalaiselle, mutta ei, sen
32467:   mi•käJli minä tunnen, saa,nut vä:hmtäkääru va- mi,nä myönnän, siHe j'oUe ka.nsal·aistunto on suu-
32468:   kuutta sitä, että tka,nsa,laisluottamuksen saajait remmassa tai 1pien.emmässä mää:rässä välill>pitämä-
32469:  told•ella siitä pi,täen ryhtyisivät rauhais·een raken- tön käsite. Vain. sella.in-en arma~hdus on min•un
32470:   nustyöhön kuk.Un omalla toimialallaan, vaan ymmärtääkseni ma!hdollinen, jotka ei jäJrkytä kan-
32471: , pä:iruva.s,toin pruinaviwkin epäilyksiä siitä, että san oikeustatjuntaa, joka ei miltään osalta pane
32472:   nä:mä v·apaid.en ;kam•sa,laisoikeuksiens.a turvin uhan,ala.iseksi valtion ja. yhteiskunnan turvani-
32473:   työntyisivat määrääJviiru M:·emiin kunnass·a .ia yh- suutta ja, rauhaa ja joka ta.pa'htuu asteettain·, s. o.,
32474:   teiskunnassa, .i•opa ehkä ennen pitkää vaHiossakin. sen mukaa•lli kuin kansan henkinen terveys ja sen
32475:   Eräät merkittäJvä;t lausunn·ot suuressa valiokun- rinnalla. yhteiskun.ta.a turv.aa.va voima edistyy ja
32476:   na,ss·a antoivat·kiru tu~ea, täJmänsuntaisen käsityk- selvent.yy . .Ja vain sellainen armwhdus on minun
32477:   sen oi'keutukselle. S.ensuuntaisoon kehityilrsteen ymmärtääkseni oma,nsa lääkitsemään ja tyynnyt-
32478:   e,n halua. olla osalta:ni rujamassa asioita niin kauan    tämään, ·samana, kuin muullairuen is·kee uusia 'haa-
32479:   kuin yhteisku.rutamme ja, vaJlti:nmme •elää sisäisten . Yoja ja yhä jyr'kentää 'entisiä kuiluja. Sentäihden
32480:   ja ulkoisen valarallisen vehkeilyn varass•a ja niin · onkin mielestäni intohimottomasti ja tyynin jär-
32481:   ik;a.ua.n kuin ·ei ole täyttä :truetta. siitäkään, omak- .iin suhtauduttava a,rmahduskysymykseen, punnit-
32482:   suuko matam· sururin puolue •selkeän avoimesti ja tava aika. ja. olotila ja omaksutta.va ainoastaan se,
32483:   timimättömästi lJar lamenta.rismi>lll oikeyelliset mikä tälllä hetkellä tosiasia.in valossa, sosiaalisten,
32484:   !lllieneJttel:vta vat, vierotta en kerta ·kaikkiaan kes- yleispoliittisten ja oikeu:sbjunna.llisten seikkain
32485:   kruu:destaa.n y.Meiskuunan j.a valtion muhaa ja pohjalta. on paiika:lla,a.n ja voidaan ·oma!k1sua..
32486:   turvallisuu'tta milloin saJaisemm]n milloin Eian·-           Näiden llläkökantain nojaHa. voin osa.Ita.ni hy-
32487:   kin julkisesti jä;vkyttäNäJt voimat. 8en sijaan väiksyä. suuren valiokunnan mietinnössä olevan
32488:    voisin :kann,a.ttaa. sellaista lakiehdotusta vaikka 1 § :n, joka on ·sisällöltään sama. kuin lakivalio-
32489:    hetikin, jossa ka.nsalaisluottamuksen menetys ei kunnan mietintöön liitetty entsimäi,nen vastrula.use
32490:    sisäJltäisi yksityistalouddlisia seuraajlluksia., vaan ja lasike<e siten ehdona.Ia.isee.n. va,pauteen ne mää-
32491:    ainoastaan valtion turvallisuuden edellyttämät po- rätitään noin 590 vielä vapausrangaistnst'a kärsi-
32492:    liittiset S€uraukset.                                    vää' ka~pinanista, jotka. Korkeimman Oi'keud€n
32493:        En v•oi olla tässä yhteydessä viittaamatta sii- jaosto oli viime kesäkumn 19 päivänä a.nnetun a;r-
32494:    hen käsiteharhaan, j·oka usein on ilmennyt asian malhdusjulistuksen noja.Ua. havainnut siihen mah-
32495:    käsittelyssä siinä, että kapinan fa.ktillisten. seu- dollisiksi, mutta. joita •sillDinen w.ltionhoitaja. ei
32496:    raust@, joihin ed. Ryti tää.Ilä io viittasi, s. o., kats~onmt kuitenkaan voivansa lopullisesti a,rmah-
32497:    ka[linaau yhtyneit,ten luon•nolliste.n riskien, on ta.a. Olen, vastalaus-een a.llekirjoittajain kanssa
32498:    väitetty ilman muuta sovittaneen j:äleUä.o1evain, y'htä mi<eltä si'itä, että vasiJama,initun armahdus-
32499:    ra.n~a.istusta vielä muodossa. tai toisessa ·kärsiväin   :iulistul!:seJI 1ojaa1i.n€n ja. yhteiskunnan arvon mu-
32500:    rikokset rangaistusseura.amuksineen. !Sellaisen kaiu.en tulkinta. vaatii tämän ryhmän ehdona1ai-
32501:    teorian, käy;tän·töön soveltaminen 1Jur:kaisi minun seen vapaut.een laskemista. Samalla kun n.äin ol-
32502:    ymmärtääJkseni yhteiskunta.käsitteen. Siksi en len. puolla.Jl 1 § :n hyvälksymistä, tulen, ehdotta-
32503:    osalta,ni v.oi sitä hyväksyä. En. liioin jaba kii- mrua.n 2 :n ~ja. 3 :nnen § :n hylkMmistä, vi•elälJä sirtä-
32504:    vetä sil1ekään· ,,korkeaUe" tasolle, että vangittu- kin suuremmalla syyllä, kun tasa.vaHan presi-
32505:    .ielll oma mielipide, johon erä1M myös ova.t vetoil- denW Dn nikeut.ettu yksityisarmahduksen tietä
32506:    leet ja ehkä vielä tänäänkin tuleV'a.t vetoamaan·, armaht.amaa.n, lukuisammiukin niitä ka.pintarikol-
32507:    olisi otettava varteen, vaikkapa. sen tulkkeina lisi•a., jotka. ovat osottanoot 'katumusta tai, jotka
32508:    esiintyvätkin vankilasääntöjä sivuuttaent vankein toteu·ttava1t ja os'OttaJVat kä:rsiväirusä joltakin osailta
32509:    kanssa. meuvot.elleet ka:nsanedustajat.                  aiheettomasti.
32510:         On vihd.oin· sanottay,a,. että omaksuma.ni maa.il-      Täs:sä onkin' mielestäni täillä hetkellä kylliksi.
32511:    mairka tsomukseu varassa' en m:y<öskä!äit voi olla.lie- TuJ.evahmus vuomstaan on osoitta:va, onko ja. mil-
32512:     vittä,mässä rik.osten. s.euraamuksirv sillä syytllä, loin mentävä ·pitemmä1lle. Ja sen tulevaisuuden
32513:    että väitetä.ä:n jonkun vatsansa pakottamana ryh- 1uomis€ssa on, si.Uä· .puolueella•, jonlk'a helmasta. ka-
32514:    tyneen va:ltio- .ia maanpe.tokseen hetkellä. joHoin .pina tässtL maassa puhkesi, errkoiset ja, va·ka.a.t vel-
32515:     Suomen itsenäisyys oli p-elaste.tta.vissa, tai liitty- voituksen•sa.. -         Armahduskysymys ei minul'le,
32516:    neen lJUnaisiin ainoasta.an näitä joukkoja. hillitäk- näinkuin nä!Mävästi ainakiJn osaksi ed. Lohelle, ole
32517:                                                                                                            210
32518: 1662                                     Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32519: 
32520: 
32521: esiirrtynyt puoluekysymyksenä miltään osaltaan              mukaa·n jatkuv•a. Iaa.iennetun armahduksen myön-
32522: etkä sitä tietääkseni ole tässä maassa. mill'kään           täminen on omiaan edelleenkin muhoittama,an
32523: ka•n!Sallisen puolueen valtiollis-een ohj€lmaan Iher-       mieliä, tasoit.tamaan sitä juopaa, joka eroittaa toi-
32524: HUy. Tässä kysymyksessä on .iokais•en •edusta-              ·sista.a.n kansamme eri kerrokset ja j-onka tasoitta-
32525: ja.n va·paasti käytettävä va<ltiopäiväjärjestyksen          min,en on yhtä suotavaa 'kansamme ulkon:aisen
32526: hänelle suomaa. orkeuM,a. ja .rpunnittava, mikä on          kuin sen sisä.is·en m8lliestymis-enkin kannalta kat-
32527: oikein .i•a mikä on väärin, mikä >OTIJ kansan .ia. isän-    sottuna.
32528: maan onneksi ia mikä va.kaumuksen muka.a.n n·iit-               •Mut.ta. en tässä. tahdo pitemmälti toistaa, sitä,
32529: ten onn,et.tomuu'de·ksi.                                     mitä minulla oli tilaisuus lausua. sirloin kun asia
32530:    En ha:Iua ryhtyä la.a.jemmin. .perustelemaan kan-        viimeksi oli eduskunnan täysi-istunnossa. käsitel-
32531: taani asiassa. ja 'kuluUamaan, eduskunnan a•ikaa.           tävänä. .Suuri valiokunta •oru pääasiassa. ratkais-
32532: Kysymyksestä on .io liia.nki.n paljon IJ•uhuttu. Mi-         sut asian s•iHä ta,voin kuin, se mielestäni olisikin
32533: nun. mielestäni a.siat ovat niin kuin olen ne esit-         ra.tkaista.va.. V aliokun.nan ehdotuksen mukaa~n
32534: tänyt. - Lopuksi ta.hdon vielä painostaa sitä seik-          pääsisivät vapauteen muut ka-pinarikolliset, paitsi
32535: kaa,, että ennen>kuin uusi laa,ja. Hrmahdus toteute-         ne, jotka ovat tehn.eet itsensä syypäiksi tör'keisiin
32536: taan., on sen va.raUa tehtävä tarkka. tutkimus eikä         yksityisluOU<toisiin rikoksiin tai ovat olleet 'kapi-
32537: käytävä siihen summaa.rise·sti, kuten tähän asti,            na,ru alkuupan·ijoina tai johtajina. ,sen lisäksi a,n-
32538: niin että se sisältää oikeudenmu:kaisen valtioteon           nettaisiin ka.nsalaisluottamus takaisin n.iille ka.pi-
32539: eikä miUJkäänlaista ylimalkaista vailtiotekoa, ja            na:llisille, jotka. a1lun a,l,ka.en. tU'Omittii'll korkeintaan
32540: sellainen tutkimus on hallitu'ksen tehtävä .ia halli-       kolmeksi vuodeksi V'a.pausrangaistukseen sekä kan-
32541: tuksen siltä. pohjalta aikanaan• asiassa wlote otet-         sahisluottamuksen menetykseen. määräajaksi,
32542: tava..                                                       mutta jotka. kapinaan väJhemmin syyllisinä heti
32543:                                                             Ja,sket.in ehdo·nala•iseen: ·va-pa:uteen. Voin .siis
32544:    Ed. M a [1 te r e: Olen jo tämäm ,a,rmahdusa.sian         pääasiassa yhtyä ·suuren valiokumn1an ehdotuk-
32545: ens1mmsessä käsittelyssä lausunut ajatukseni                seen. Kuitenkin tahtoisin te:hdä valiokunnan hy-
32546: siitä, mikä sisältö ikäiSiteltäväinä olevaUe l&'kiehdo-      vä:ksyttäväksi ehdottama,n la.kiehdotuksen 2 § :ääu
32547: tukselle olisi annettava., jotta se pa.raiten vastaisi       pari muutosehdotusta, j·ot.ka. toiV1on tulevan huo-
32548: tfu:rlkoitustaan. Ilmoitin silloin ·olevani va.rsin laa-     mioolliotetuiksi 1a,kiehdotuksen yksityiskohtaises-
32549: jalle ulottuvan arma,hduksen kannalla•, v·oimatta           sa käsittelyssä. Koska ensinmäkin niitten karpi-
32550: kuitenkaa.n hyvälksyä lakivaliokunnan mietintöön             nasta. tuomif.tujen joukossa, .iotka. ·sa,ootun 2 § :n
32551: liitettyä neljättä va:stalausetta, koska siinä a.rmah-       säännöksen mukaan oEsi laskettava· va,pauteen ja
32552: dus ehdotdaan a.nn.ettavaksi .eräille yksityisluon-          joitt.en lukumäärä nousee aJ.'vi•olta vähintään
32553: toisten törkeitten rikost-enkin tekijöille s-ekä 'ka;pi-     2,000:een, saattaa olla joita.kuita sellaisia, joita
32554: nan joihtajille, niin hyvin niille, jotka. jo ovat. tuo-     kapina.ssa t.ekemiensä tekojen •laatuun :katsoen ei
32555: mitut kuin n4.ille, .iot•ka tuomiota ja. rangaistusta        hyvällä syyl'lä vo.itaisi vi-elä tällä hetkellä armah-
32556: välttääkseen ovat maasta paenneet, niin myös kan-            taa., niin olisi mielestä:ni esillä oleva.an -pykäJlään
32557: sabisl uottam us p·a.lau tettavaksi kaikill-e Vlarsinai-     otettava s-ellainen li:sämääräys, joka ant.aisi asia.n·-
32558: siLle ka.pinariknllisiHe. Niin laaja amnesti•a ei mi-        oma.isille oiikeuden, asiaa ta:rlkoin tutkittuaan, jät-
32559: nusta näyttä;nyt oleva,n oi,keuden-. enempää kuin           tää täillainen h enlki1ö armahduben ulkopuole.l'le.
32560: tarkoitu'ks·enm ukai.n.enkaan. Samalla ka.nnalla            Selvää on, että tämä tulisi tap•a!htumaan poik-
32561: olen edell-eenkin. Suuressa valiokun1n,assa tapa:h-          keustapauksissa ja. ainoastaan silloin, 'ku:n a:sian-
32562: tunut asia:n käsittely samoin kuin viim-e .:päivien          haarat <sitä todel>la. vaativat. Ehdottama.ni lis'äys
32563: tapa'hiumat ov•at va.in vahvistan.eet minua. aikai-         tulisi 2 § :n 'a.lkuun siinä esiirutyvän ,on" sanan
32564: semmassa va,kaumuks-essani. Olen siis sitä mieltä,           jälkeen ja1 olisi :näin kuuluva: ,mikäli ei kutakin
32565: -että eduskun.nan olisi myönnettävä varsin la.aja            yksityistä tapa.usta. tutkitta.essa ilma.a.n,nu paina-
32566: armahdus ja niinmuodoin kuljetta.va..eteeniJJäin            vaa. syytä a.rma'hduksen kie>ltämiseen". Tämä oE-
32567: siUä tiellä, jolle jo kolmella tätä enmen annetulla          si ensimäi.neru muutosehdotukseni, jonka. pyydän
32568: arma'hduskir.ialla on wstuttu. Yhteiskunnan Y'hä             s•a1ada. uudist•aa lakieh'dotuk,senr y'ksityiskohta;ises-
32569: en.emmän •ra.uhoittuessa, rauhallis·en rpa'flam-entt,aa.-    sa käsittelyssä.
32570: risen ajatu'Ssuunnan levitessä yhä bajemmarlle                   Toinen muutosehdotukseni kosk-ee saman. pykä-
32571: maan. työväerukin k·eskuudessa, käy mi-elestäni en-          län 2 momenttia. Siinä johtwiiin lueila~U;n m. m.
32572: tistä helpommaksi osuitta.a leffilpeyttä ja. a:ntee'ksi-    'kapinallisten joukkojen sotap'äällyst.ö ,pataljoonan
32573: anto.a niille, jotka vaikeassa tilanteessa. ovat hai-        pääMiköstä ylösrpäin.. Katso.en siih-en järjestyk-
32574: rahtune>et ja nousseet maan lakeja ja. voimassa-             seen, mikä ka,:pinaHi·sten. armeij<a:ssa oli valla,Ha,
32575: olevaa oikeus.iär.i·estystä vastaa.n.. TähäJn, on sitä       lien-ee asianlaita ollut s·eUainen, -että. eräissä ta-
32576: en-emmän syytä. koska käsitykseni, vakaumukseni             >pauhissa. kom'prpanian •pääUiköllä:bn oli niin sa-
32577:                                                      Armahduslaki.                                                1663
32578: 
32579: 
32580: noakseni johtava. asema ja oLisi heidätkin silloin              me ja asettavat s·en edut ja menestyksen kaikkien
32581: luettava ,,'ka,pin.am: johtajiin". Tällainen asema ei           yksityis- ja luokka·pyyteiden y}äpuolelle s~ekä ha-
32582: kuitell!kaa,n, sikäli kuin asiaa oikein tunn-en, ole             luavat sitä edistää voimiensa ja ymmä.rryksensä
32583: ollut läheskään kaikilla komppanian päällrköillä.                mukaan. Tästll minulla ei ole vähintakään e'päi-
32584: Yksityiskohtainen tutkimus vasta, osoittaa, mikä                 lystä. J ar ·kun tältä ka.runalta, arvostelen käsillä
32585: kunkin tällaisen pää,Hikön toddEnen as·ema, on o;I-              olevaa arma'hdusehrdotusta, en voi aja,tella, muuta,
32586: 1ut kwpinaa toimeenpantaessa. Jotta asianomaisil-                kuin että ha1utaan laajan armahduksen ka:utta
32587: le lain toimeen·panijoille tässäkin kohdassa varat-              saada aikaan· rauhaa .ia sovintoa eri ka,nsanluokki-
32588: taisiiDJ ha·r'kintaoikeus, ehdotan minä:, että toisessa          en kesken, sekä pahutta.a vapauteen ja. hyödylli-
32589: mom-entissa sana,t, kapinallisten joukkojelll s·ota-             seen työhön rue eksytetyt, jotka vielä tekojensa
32590: päJällystö .pataljoonan pää.lliköstä ylö,späin" vatih-          .seurauksia· vanki:lois·sa kä:rsirväJt. Tämä onkin jo
32591: c).ettaisiin sallloihin ,;ka.pinarltlisten jouk:kojen ylem-      tullut näkyviin parissa tä'nä ilta.na annetussa lau-
32592: pi flaä:llystö".                                                sunnossa. Mrkä olisikaan suotavampaa,, kuin so-
32593:                                                                  vinnon aikaalllsaaminelll. Mutta viekö täJmä toi-
32594:      Ed. M a l m i v a, a ·r a: V alitsija1piirini valitsi-      menpide todellakin toivotuil'le p-erille? Minä ja
32595: jat ovat minua pyytälll€et saattama,a,n eduskurunan              usea muu toivoimme ennen kaP'i'na.a samaa,, luu-
32596: ti-etoon seumavan sähkösanoman: ,Kokkolassa. pi-                 limme saavamme vas-emmiston tyvdytetyksi sil-
32597: detty kansalai'skokous 'lausuu yksimielisesti jyr-               lä, että äänoestimme uusien kulllnallisla.kien ja 8-
32598: kä:ru ·vastalaus.een~Sa sitä vastaa.n, että aijotaan, am-        turutisen työ'J)äivälwin puolesta., niin vast-enmieli~
32599: taa· va,paus ja kalllsala:isoikeudet 1henkilöiHe, jot-          i&eltä lmuin ,S'e sillä hetkellä turutui·kin, kun raa,'at
32600: ka ovat olleet johta,mas•sa punaista, kapinaa! ja                matruusijoukoi, verisillä käsillään rpuivat nyrkk·e-
32601: maan vihoHistelll ·kanssa ryöstäneet ja, murhan-                 jään eduskun•tata:lo.n ulkopuo1el1a ja omat työläis-
32602: n~eet. Od'Otamme, että yhteiskuntaa suojelevia. kan-             laumamme sä,esti•vät h-eitä. Mutta laskumme 'P·etti
32603: sa·nluokkia ·edustavat 'kansa,nedus'twjat tekevät                pahasti. Rauhaa ja sovintoa. ei tullut, ruokruhalu
32604: ·kaikkensa, jotta. kansan oikeus-,taju·ntaa ei louka-            vain kasvoi, ja. kun v.alitsijain luvun väihenemisen
32605: ta, eikä väkivalta vielä pääse sortama,an lainalais-             vuoksi sosia'listit jäivät väh-em.mistöksi eduskun-
32606: ta vapaiUttamme ja. yhteiskuntaj,ädestyBtämme."                  nassa, päät-ettiin Venäjäm bolsheviikkien a.vuUa
32607: (Vasemmalta.: Kaunista kristikalliSaa! Puhemiei':               ·panma asevoimin toimeen se sosiaJinen vallan:ku-
32608: Pu'hujaa -ei saa häiritä!)                                       mous, joka vieläkin lhä:ämöittää tulevaisuuden
32609:      Pyydän salllia'l:la saadw lm1suw muutaman sa,nan            ihanteena, ja. .iouka toteuttamiseksi 'lujalla. johdon-
32610: its·e esilläJolwasta; a.siasta. Olen koettanut tehdä             mukaisuudella yhä toimita.an. ,saatte olla aivan
32611: ihs,elleni selvivk,si, mitä 'n'8 keskustan jä;semet, jotka       varmat siitä, toiseen tulo'kseeru -ei myö,ntyväisyys
32612: ovat tämä:n alllines'tiau my.ö,ntämisen kannaUa,                 nytkään vi-e. Rauhaa ja, sovini·oa ei siUä tie1lä
32613: oikewstaan sil'lä aJia'valt takaa. Mehän kaikki tie-             saavuteta. 'T,eillä, kesku.-;ta.n edustaja•t, ja vasem-
32614: dämme, parr1si HelsåJJ!gin Sanoma·in toimitus eili-             mistolla. on aivan erilainen maa.ilmarukatsomus.
32615: sessä 'Pää'kir.ioituksessaJJ.:sa, etile~vät vaEtsi~iaJlllme     're ette edes va:pa.ami€'lisyyden nimessä ja.ks.a. m-eu:-
32616:  ole myö,täitunmolla s'eura.nrneet ennenkään kap]na•an          n:ä niin kauas., että va'semmisto ottaisi teidät täy-
32617:  osaaottaneifl.e myönnettyjä arnnesti,oita. Heidän              teen syleilyynsä. Se käyttää teitä, ·nriiruka.uan
32618:  rikoks,ensa ovat ta:vall]s•ten ihmisten mielestä olleet        kuin se näkee teidän edisMvän sen tarkoituksia,
32619:  llliin .suuria, että on oikeudenloukkwms'ta S'en lieven-       mutta. sitten se heittä,ä, teidät tuohon IJOrva.rilli-
32620:  täiminen. Sii•tä huolimartta .iärkytetåän uyt taas              s•een romukopprua.n. 'Tämän väitteen ti,etäisi'ViiJt
32621:  miel]ä hyvin rpitkäJlle meneviJIIä mYJönnyty;ksillä            •ky.lllä vasemmiston -edustajat todista.a o~keaksi, jos
32622: sosia.listien varutimuksii·n. Tä:hä•ru tä:ytyy lyö'tyä          ta'htoisiva.t. .Sovintoon on vain kaksi tieiä. Toi-
32623:  .ioku -erikoinen syy. Minä: en usko, että olisi ole-           ·n~B•n on, ettäJ hävitetään katik'ki tähäMstis-et kult-
32624:  ma•ss.a .i·oku muiHe tuntema'ton sO'pimus, joka, v-ei-         tuUJriarvot, poistetaa.n uskonnonopetus kouluista,
32625:  voittaisi tällä tavaUru maksa:ma:RJn sen avustuksen,           'heikon.netaan kaikki kirkollinen varikutus, havite-
32626:  mikä va:>emmistonr tahol'ta arnnettiin haJiitusmuo-             tään yksityinen, omistusoikeus, hävitetäJä,n suoje- •
32627:  toa, hyväksyttäressä ja. presid•en tin vaa>lissa. ,S,ehän      l uskunn.a.t, käännetää·n ·nykyinen y hteis:kunta. nu-
32628:  oEsi kevytmiel1istäi uhkapeliä, jossa valtwkunrtam-            rin, juutalaisten anta.ma,n mallin mukaa,llJ; mutta
32629:  me tulevaisuus pantaisiin alttiiksi. Sellaiseen kau-           t.ähän1 ei keskusta mene, siitä. olen vmrma, Toinen
32630:  pantekoon en usko k-enenkään rohkenevan ryhtyä,                tie sovintoon cm, että Suomen työväestö luopuu
32631:  joka haluaa var.idla voimiensa mukaan täitä kan-               kaikista interruatsion.aaleista, sekä toisesta että kol-
32632:  saa tuhoHa. J·a minä ·Pidän varmana., että nekin               mamnesta., ja, niistä a.atteista, joita se tät.äny'kyä
32633:  keskustan jäsenet, jotka ovat täJmän armahdus,eh-              pitää lmnsaUe on;n,ea tuotta.vina. Mutta. sitä ei se
32634:  dotuksen tarlmna sekä nykyisesså ha:llrtuksessa että
32635:                                         1
32636:                                                                 nyt tee, mahdollisesti sitten kun olot idässä .iärjes-
32637:   L'tlusknnna.ss,a,, ·ra.kasta'vat todel'la tätä isän:maatam-   tyväJt, i~t ehkä saa.claan vielä enemmän kä;nsiä kuin
32638: 1664                                     Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32639: 
32640: 
32641: tähän asti on kärsitty. Ei siis kumpikaan' näistä sydämen uhrit, niin että se ka.Hiisti ostetun va-
32642: teistä vie tällä 'hetkellä sovintoon. On aivan nai-        pauden van.hurskaudella ja. oikeud·el'la, suojelee,
32643: via. luulla. sitä tällaisillfll a.m.nestioilla sarwutetta- vai täytyykö niitt-enkin. rpettäessä ruveta itkemään
32644: va·n. .SiHä saavutetaan sen sijaan aivan päinya.s- 'eläviä ell!emmän kuin kuoUe~ta.". Tällaisiin tus-
32645: taista. S.e henki, joka y;hä vailmistelee uutta mul- ka.nhuutoihin on eduskunlll:a'n an:netta.va vastaus.
32646: listusta. sa:a siitä lisää rdhkeutta. Toinoen toisensa Saa nähdä, minkä1laisen se anta:a..
32647: jä!lkeen alkava.t johtavassa asemassa. o.Ueet kapi-
32648: naan yllyttäjät amnestiaan luotta-en nyt jo solua            Ed. Le i no ne n: Mei!llä sosialisteilla ei :ofe
32649: Venäjältä Suome.n rajaill yli, ja. niitten kansalaisten enää monta sa·n:a:a :sa.nottavana. twm.än asian ·joh-
32650: mieli erutistä enemmän ka.tkeroitua., joid-eru täytyi do,sta. M•e jätämme tämän asian teidän hoidet-
32651: 'panna 'henkensä a:1ttiiksi 'kapina,n kukistamiseksi tava.kserune, jätämme sen siitä ,syystä, että me
32652: ja joid<en sydämessä ·eivät vielä ole a.rp·eutunee~t n1e ol•emme sanl(meet tästä asiasta kaik•en sen, mitä
32653: haa.vat, joi·ta. isi-en1, poikien ja puolisoi-en kuolema ihminen ja ·ka.nsa.l,ainen. ·eri kansa,nluokkien ym-
32654: aiheutti. Niitt-en tunto toimii va:11hurskmuden 'POh- märtrumiseks.i ja yhteiskuntwjär_i.estyksoen .Ta· rau-
32655: jalla. He eivät tah'do ra.nga.istuksella k o s· ta. a; han hyväksi voipi täJmä;ntwpa::Usen asian sulhteen
32656: he surkuttelevat kapina>a ja ka:pinan tehneitä, tehdä~ .S~ksi me .iäJtämme täunän a.sian teidän
32657:                                                                                            1
32658: 
32659: 
32660: mutta. heidät ·on kasvaltettu ymmärtämään, eUä hoid:ettava;ksenne. Mutta hoitaikaa S'€ ·<>illä ta-
32661:  rikos on ra.ngaistava.. He toivova.t ra.nga.istukses- voin, ettetie joud111 siitäJ :ioskus vastaamaan. En
32662:  ta 'parannusta, ja. jos he huomaisiva,t todella' kotu- 1:.ahodo sa1noa sitä,, 'Eit:täJ Suomen työväenluokka pys-
32663:  muksen oireita, jos siltä ta1holta, miltä lmpina. al·et- tyy tei'tä vetämäwru tilille. 8e on kvöty, se on :mu-
32664:  tiin, olisi s•itä todella !paheksuttu, jos lausut- lserrettu, eikä ·sillä ,ole siih.en haluaban. Sitä e}ä-
32665: taisiin julki, ·että. kansamme .elämäJä ei enää :hyttruä se· tieto, se 'sosia,al~demokmaiiinen maai:l-
32666: uud·ella' ka;pi.ntaUa tulla .iärkyt'tämwän,, miin .olen man,katsomus ja. va~ka'U!lllUS', että tässä maailmassa
32667: raivan <va,rma, 1ei;tä lhe !suurel'la ilollia, kohottai- rrlallits·evat muu1lkin voimat kuin pistimet. Se
32668:  sivat heti avaamaan vankilain ovet s·0poselällensä. t]etää, että niiden lakien mukaa.n, nliiden lah.io-
32669:  Mutta ·kun ei mitään näiostä merkeistä näy, on omattomien la,ki.en mukaa,n, dotka, kapitalisti,nen
32670:  heistä armahduksen myöntäminen ehdotetussa !kehitys a,goettaoa· teiodä:111 ]t,senne eteen, niiden lakien
32671:  laajuudessa julkea. oikeuden loukkaus ja he syyt- 1edes·säJ 'teidän tälytyy joskus täJstä asiasta vastata,
32672:  tävät eduskuntaa. ja hallitusta, .i·oka siihen taipuu, 1niiden: la.ki10n edessä, jotka ovat sen yht.e~skunta­
32673:  vaarallisesta pehmeydestä näin tärk·eissä asioissa. \iiilr.i·es•telmäin luomalt, jonka. te kaJtsotte oikeaksi.
32674:  Minä tiedän, että tämän lausuntou-i johdosta. tul- Sen kehityks·eru 1luoma•t ovat ne !tuomiot, jotka
32675:  la.an, ihmettelemään, kuill!ka parppi, jolllka sydä- tästä a,siasta joskus tulevat.
32676:  meen "Pitäisi mahtua pailjon lau:peutta,, vastustaa         il\fe, välhemmis'hönå oUen täissä eduskunn,aS'sa.
32677:  sorrettujen a.rmahta:mista. Minä en .pu1hu •nyt pap- olerrnme s:MEtlleet l11opna omasta ohj.elma~Stamme,
32678:  pina, vaan. kansanedustaja:na,, vieläJpä SBlla·isen melkein kaikesta, mikä olisi tuonut työväenluo-
32679:  ka,usan, joka itse elää .armosta ioka päiv.ä. ja jaHa kalle lwö:tyå. Ta.rkoitan nå:itä reformeja, joita
32680:  varmaan on aill!a, a.rmoa siUe, jo'ka sitä t.odellmrpyy- on koetettu täs1sä ~eduskunnassa )työväJerrluokan
32681:  täJä. Syytt.i:i:kää meitä pappeja pikemmin velttou- eduksi a,ja,a.. M'e ·olemme niitä reformeja pitäDJeet
32682:  desta, sillä sekin on yhtenä syy,nä siihen, että osa toisfllvvoisena asi:ana. t.ä,Uä hetkellä w.ia;a., olemme
32683:  -tätä kansaa -o.n ·käynyt niin holtittomaksi. Jos huomanrueet, ·että täJma a:ioka on sellainen jolloin
32684:  me olisimme tehne-et uskollisemmin työtä kutsu- emme saa nå.itä futbeutetuiksi. Siitäkin syySitä
32685:  muksemme mukaan, tuskin'J)a~ niin tosiaan toivon, olemme llliitä :pitäneet toisarvoisina. Tärkein,
32686:  Suomessa. olisi kukaan kapinaan kättään kohot- mrkä meillä on ollut, on ollut, a:rmaihduskysymys
32687:  tanut. Emme pääse syyttömiksi kansaamme ko>h- tai vaa1olci~n vavautuskysymy:s·, s.en edootä mei-
32688:   danneesta onnett.omund·esta ja. ihäpeästä mekään dän mielestälmme on kaunwt.t:a.nut uhrata 'Pioen,e;m-
32689:  en,emmän' 'kuin muutkaalll, mutta. tämä ei tiedä si- piä saavutuksia. !fe olimme valtiopälivien alussa
32690:  tä, että n~ IJ)itä.isi va.ijeta, 'kun näkee isänmaa- .sit-ä mieltä, :että jos kes'kusta"Ssa löytyy to<1ella-
32691:  ta,nsa ta,as uhka.avan vaa,ran. Minä kanJllatan, 'la- kirJJ va,pa.amielisiä. pofV18rei:ta,, ~ias, sie.Uä ll'()ytyy
32692:   kivaliokunnan hylkäävää elrdotusta, ja minä soi- s·eHaisia, ·jo~lle .on .tä,rkeäJiJä ylhi-eiskunnallisoen ra;u-
32693:  sin vielä voiva.ni paina'a syvä:He äänestäjäin mie- ha,n. säilyttäminen .ia eri kansanluokka:in oJ:.ois-
32694:  liin erään murheen mnrbman• isän iS'an:a:t, jotka. tensa ymmäi'tämi:nen, me voimme :tässä •eduskun-
32695:   nykyään luin, ja jonka sydän ·ei ole vielä pä:iväk- nassa, pa,1jon hyvää aika;a,rusa,a,da. Me kä:sitimme,
32696:  sikään. lakannut itkemä.stä Varkaud-en' ta.istelussa ettemme ofeet täimä,n eduskunna·w keskustasota
32697:   kaa.tunutta. poikaansa.. Hän kirjoitta,a: ,,,Ra1skaana erittäin hyvää käsitvs•tä: saaneet. Olimme käisit-
32698:   as·tThu usein a:janmerk'ke.iä s·eura~essa. ete-eni kysy- tän~et, että se on äärimmäisen oikeiston pa:ko-
32699:   my,s, hyvittiiäh:ii maa. sekä ka·m'a ja hallitn;; nä.ma tnk:::f'~b tnklmut, oikeistoa. että oi1wi5~t.o on !"en
32700:                                                     Arruahduslaki.                                                    1665
32701: 
32702: 
32703: avulla. osannut a.i·rufli oma:t va;atim uksensa lä;pi. ta.nsa. muutallllia, kohtia, mittiL hän on s.a.nonut sil-
32704: Me s:iis s·uhtaudnimme keskustaan, me sos.iali- loin ka:nrsa1a.iss·odan aikana. Er'ä:ässä •kirjoituk-
32705: demokrwa,tit, niinkuin suhtaudutaan vih.ol'liseen, S'esrsaan hän vakaumuksellis:esti t,otea,a, että por-
32706: _i,oka jos·kus salaa tod·ellis.et a,i•keensa: ja sopivan va.risto on •Pakoitta.nut meidM tähälll tila1nteeseen,
32707: hetk-en tullen .t.uopi ne julki. Mutta me :lmiten- mirs,sä så.Uä: he.tkeHä oltiiJ& Ja. kun hän tämäin
32708: kin 'kaikessa. taTJa.uksessa olimme sitä mieltä, 'että to'teaa, hän sama.lla. antaa vruka.via, vairoitu,ksia
32709: ehkä tässä 'ky,s:ymyk.s·essä s·e:rutään voidaan olla kai'k<Emlaisista, mieli valtaisu uksista, yksityisestä
32710: sen verra;n yhtä mieltä, •ett.ä tälmä kysymys v;oi- kostos.ta. .ia pahoista aitlmist8J vastus'tajaa kohtaan.
32711: daa,n rrutkaista .iot.a.kuinkin t·yöväenluokalle tyy- Siksi hän, Olli kirjoittanut kirjoituksen, .io:J.la on
32712: dyttävästi ja mm-ellis·esti koko kansalle ja tälile ots.ikkona ,As.eellrnen mires". Tästä ki,r.ioituk-
32713: maa.Ue. Porvaristo on rkyrlmästi ja kyy.nillisesti sesta minä tahtoisin mUJutamia kohtia tuoda tässä
32714: suht&utunut tä:häJn kysymykseen. Tämä lruki on eduskUJnna:ssa. esille. Tässä sanotaan: ,Tiedet-
32715: tääl·lä venynyt niin lka.uam ja ·nylt se kai rol'lä tiin, ettäJ näin. tu'li·si rtamahtuma<aJll,, On jo v~er­
32716: hetkellä .täs:sä muodossaan lienee viimeisessä vai- rat.tain .kanan oltu .selvillä siitä, että työläiset
32717: heessa. Aivaill lruhitulevatisuus nä:yttä;nee, milliä rkamtta. maan tuli'sivwt vaihta;maan: rty:öaseensa ki-
32718: tavoin tämä asia tässä eduSikunnas:sta lopullisesti vaanm. Oli va.litta,va'n'a vaJin joko alistettu ase-
32719: ratkeaa.                                                      ma tai ·IJ'ous•eminen vastarinta<an ja .SUrO'IDen työ-
32720:      Minun :twr'kotuks:eni 't:ä;s,sä oli tärrnän •suuren rva- cväki :~~k·s.Umi.elis,esti· va.litsi j•äilkimmä]sen vaihtoeh-
32721: liokunnan mietinnön 2 § :n viimeiseen moment- don.. Voimme pitäiä varmana, että historia on
32722: tiin ka..iota. .Siinä luetella.an, k·etkä kaikki kuu- lryväksvvä 'Suomen työväien.luokan: menettelyn.
32723: luisivat siih€U joukkoon, .ioitru täimä aa:wahdus ei Historia hyvä·ksyy wina vätlttä:mättömyyde.n, ja
32724: koskisi. Siioo luetelrla:an murhaajia, ryöväre.iä, trumä jos mikään, oh välttäimättömyys; sen tie-
32725: murha,rpolttajia ja, pitkä Eutru sellaisia tuom:it.uita, tää •.ioka.i,nen rehellinen ihminen. Mutta historian
32726: jotka eivät tulisi :trum'äin •armahduks-en såsälile. hyväiksymisestä voimme oHa va,rmoja vain 'Sii-
32727:  Lopuksi sa1notaam: ,da ni!itä va:staawat henkilöt". hen nähden, mitä luokka:pä~ä:töksen nojalla, on tä-
32728:  :i:etä ta'r'kotetruan nii:Iä? Niillä tarkoteta~an työ- ibän s-aak'ka tapahtunut. Meis·tä iltsestäimme ~t
32729:  väen:liikkeen ·niitä joiMohenkilöitä, .io1ta on koh- Tii·ppuu, tuleeko hyväJksymiseilä historiaan mer-
32730:  danmi:t valtiorikosoikeuksien an.ka.rin tuomio. ki·t.täiväiksi myös se toiminta, mi'kä. trupahtumain
32731:  Mioo tahtoisin ·tämän erikoisesti a,Ueviiva:ta, että perus.twlla ll'äinä aikoina TJa,nn,aarn a.s·estautuneen
32732:  työväenJiikkeen mukaoo kymmeniä vuosi·a, työ- työväen tiliin, tai oikerustaa,n se riippuu yksin-
32733:  väienJiikkeen a,lkua..ioilta. a.s,ti taistelleet työväen- oma:a'n. sinusta, toveri, joka kiväiäriä kannat. Sinä
32734:  liikkeen .iohtohenlki.lört ·riinoo,stetaan tässä laissa tällä erää edustat työväen joukkovoimaa. Sinut
32735:  munhapolttajie.n, ryövärien ja. varkaiden kanssa. on siihen 'Pa1koitettu ~ia· ,sinun teoistasi tai t<eke-
32736:  Y.aå.kka milliä tosin kyllä tiedän, että tässä laissa mättä jä.ttämis•estäJs.i me ka.ikki olemme vastuun-
32737:  ma:in~tut ryövääjät ja murha.po1ttaäat ovat use-             alaiset s•ekä nykyää:n elävän ihmiskunnan ·että
32738:  asti hyvin .siv·eellisilä niiden. sota,joihbaden, mil- .iMkipol vien ed·essä. Si·nuille siis, toveri, sanotta-
32739:  joona.vwl'kaiden rinnalla,, jotka e.ivät ole .saan.eet 'koon tässä pruri velvoittavaa s:anaa. 8en m~'Elhen,
32740:   minkäiäm,laisia tuomi·oita, ·että siilnä mainitut j.oka ty,öväeniluarka:n oikeuden ja va.pauden ·puo-
32741:  ovat n~itä, jotka ova1t kanrsralaissodan aikana Iesta. lk:a,tsoo [ts·emansa /v'elvoittavan tar&maan
32742:  ta:kavarikoineet viliaa ja Iuovuttanreet elintarve- aseisiin, sren miehen iäyt.yy todella olla valioih-
32743:  lauta·kunnirlile .ia nälkäisille ihmisriHe syötäväksi, misen, kaJikista a,lhaisista vaistoista va prua henki-
32744:   ettå us-eat tässä laissa ma.initut ovat sellaisia hen- Iö, täytyy oUa 'moraarlis·esti korkealle keihittynyt
32745:   kilöitä, miin .on ·ne s~eHtetty murha:a.jiksi ja ryöstä- yksilö. Hätnen täy.tyy ol:la s·iveeHisiltä ominai-
32746:   iilksi. En sa,no, eiJte:i :niissä ole sellaisia, jotka snuksi'Haa.n tpaljon etevämpi vastustajaanrsa, jos
32747:   ovat yksityises,tä 'kostosta, omam etunsa ka.nlllalta hän mielii täm'ärn todella ja lopullis•esti voittaa.
32748:   sitä tehneet. Niissä on ja voipi olla niitä. Koston aja,tuk.sen .pi,täiä oHa häinrelle tuntematon,
32749:   Mutta on Vläärin. ja 'ke11rassaa:nr porvaris,luroka.n jotta häin voisi lwko olemuiks-ella,an antautua etsi-
32750:   kostoa •kuva:avaa,, että työväenliikkeen johtohen- mäiän, vaatima,a.n .ia 'hankkimaan luokarllensa. oi-
32751:   kilöitä rinrnas·t,etaa:n näiden ·rinn·aUe. Nii·den. rin- keutta. Toverikuri·n mä;äräämän velvoituksen
32752:   nalle kai tahdotaan rinm.astaa muun muassa enti- •täytyy olla hänel'!e pyhäin:ä, sillä jokaiUten oma-
32753:   n.en kansa1noousta.ja Y r.iö Mä1ke1lin, .ioka on saa- peräinen ote, ielko sellainen, jolllka oikeudelli-
32754:   nut alllkarimman tuomion, kuolema·ntuomion, suutia. ei ole •ennarlwlta järjestön ·puolelta hyväk-
32755:   joka on muutettu elinkautiseksi, ja, jota hän on sytty, koituu pa.lvelubeksi työväen vastustajille.
32756:   kärsinyt jo melkein kalksi vuotta. Siksi :pyydän Jos sinä, ·toVJeri, joka nyt asei,ta kannart, myön-
32757:   kulut.taa viimeis,en kerran tässä asiassa tämäln nält oikeaksi kaiken sen, mi'tä täissä on edellä sa-
32758:   eduskunnan ·aikwa .ia 'uoda hänen 1kidoitukses- nottu, niin sinä siinä taparuksessa. 'pysyt tyl(jväen-
32759: 1666                                        Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32760: 
32761: 
32762: luokan .s.ekä vel.iiesi .ia •sisariesi puolesta. vartio-
32763: 1                                                             ikumouks,elle. Kun ka,ikJkiaHa :näin, menetel!li:iJän,
32764: pailka!lla, loppuun saa1kka uskollisena se~sot. Ole           :että tekomme :lujuuden, järkk.vmiittömyyden ja
32765: luja ja. jä11kähtämä:tön n·iitä kolhtaan, jotka uh-            ankanmdenkin ohella todistaa, •pyrkim.vstemme oi-
32766: kaa,yat luok]mmme elämi·s·en oi'keuUn, työläi~ten             lk-eutust.a sekä jokais·en asestetun miehen rilta·rilli-
32767: kansalaisvapautta ja j.ojkkotoimin,n~an tä!häJnasti-          suutta. .ia korkeart:.a moraa.lia, niin tämä taistelu voi-
32768: sia ,saavwt11ksia.. Mutta, ole lempeä ja oikeuden-            ·tetaan ja se näillä edellytyksillä voitetaa·n ,siinä-
32769: mukainen bikkia •hei~tä ·kohtruan, jotka tahtovat             kin tapauksessa, .että tulisimme .t,oistai·seksi aseel-
32770: saada ,pysyä s.yrjässä tä:stJä n.vt syntyneestä tais-         lisesti lyödyiiksi. 8ella,isPs:f:a. maa,per'äls•tä, j.ns•S'<l
32771: telusta. Näiltä mainittwia on paljon ja he tuJe-              taistelujenkin ai•kana v-ersoo .v1eväJmielisyys, on
32772: Wlit lopuksi mä:ä•rä:älmää:n•, kenelle •Olli tuleva. voit-    ma:hdoHis:en :tappio.nki'll! jälkeen aina pian rnou-
32773: to. Siten sinun tulee toimia. ja. ·menetellä, :sinä           s:eva, uusi ent]s,tJä va.ltava:mpi joukkoliike, .ioka
32774:  a:seellinen mies, ruii.n ·että nekin jotka aluksi ovat       ~opuUis·esti murskaa aH~nsa ka:i:~k1 vastustaj,ain
32775: sinun sota,jallaUe nous-emistasi ka.uhistuneina ilmt-         raken.tamat sa.astais·et telkeet. 'Tulevaisuus, lä-
32776: .selleet, ova,t lopulta pa,k.oitetut ~tunnustamaan,           hin ·tulevaisuus, :rakkaat toverit, on joka ta-pa:uk-
32777: •että sinä o1et ja.lo ja, ylevämielim:m, oikeuden-             s:essa. meidän. Jos me va·an ,k.v ken'8mme ,säJil.vt-
32778:  tuntoinen ja. rirbaril1inen ja rehellinen. Siihen            'tämään puhtaana vallankumouksen puna~sen li-
32779: sinun on py.rittävä, että ainakin ·enemmistö ruiistä,          pun. Ja mD kvk·enemme, sinä asestettu toveri
32780: jotka nyt sinua. ja aseellista liikehtå.mistä 'Pellolla       kylkenet. Me 'luota:mme nyt ~sinuun•, kunn.iaa
32781: seuraavat, tulisivat 1pianki:n. käsittämään, ·että: ase       'kaikki te<emme sinulre, kun sinä et vaa'n poikkea
32782: työläisen käidessä ei ole .so11ron väl:ika.ppale vaan         koston etkä vksit.visten etujesi tieLle."
32783: ·kaikkien aseettomien turvaamisvä:line, ·johon voi-                'Tä,s·sä on eräJs kirjoitws, joka. todis:taa. sen, ethi
32784: daan •ehdottomasti luottaa.            .Suojele aseillasi     kys}~mykses.sä oleva herukil:ö täUä hetkellä. o'li-pa
32785: kaikkia työn luomia a.rvoja ja. estä jyrkillä toi-            vaikka kuinka ollut a•seellisen toiminnan va:s-
32786:  menpiteillä yh:teis·kunnan huonojen ainesten lii-            tus.taåa, -ei ole voinut millään muulla. tavalla
32787: kehtiminen.        T.YiöväJeniluokkaa uhkaa .v lh ä:äil tä-
32788:                                                     1
32789:                                                               lki•Djoittaa. täsiä ka:nsalais:soda,stru kuin tä.I:lä ta.paa
32790: päin omistavain 'luokkien puolelta suuri vaara.               hi1:.lityss'ä muodossa, ·edes estääiks·een tapa•htu-
32791: Mutta sitä vaa.raa on m.V'Ö•S va.rottava,, minkä sa,at-       mrusta sitä, mitä tällaisissa liikk·eissä usein ·saa:t-
32792: taa aihent,taa: kansa:kunnan h:Vl,k.vaines. VaHan-            taa tapahtua.. On omituista,, ·että .iokais•essa kir-
32793: 'kumousa:iika on a.ina. vaarallin~m •sen: t.a:kia, .että      .ioituks·essa, joita mi.nä ·olen .iä:lkeen:päin ha:ken.ut
32794: silloin taJhtoo aina pakostakin kuoha:htaa pin-                näi,stä ,senaikaisista sanomalehdistä. va.rotta•a: hä:n
32795: nalle yhteiskunnan poh.iasakat, ja. mei,däru täytyy            koston tieltä, jokais.ess,a kir.io·iituks·es.sa lukee la-
32796: tunnustaa, että •alemmiss.rukin ka,nsa,nkerroksissa           'kia, sellaiselle ihmiselle, joka aseita, kantaa. On
32797: on huonoja aineksia. Kapitalismi ·on :llliitä [uo·             omituista, että ,juuri 'häntäkin pairuos:tetaan mur-
32798: nut eivätkä ne ole enä!än pelastettavissa. Turun              ihaajien, ryöstäjie:n ja. yksityisten !koston harj()it-
32799: ryöstötaJpa.Muma:in toimeenpani.iat eivät ole to-             trujain rinnaHa.. Eikö sellainen, menettely ole ai- ·
32800: v•ereita, vaan väJhintä1n yhtä vrua:rallisia köyhä-            van vfuä:rin? :Kuka voisi rehellis·ellä omallatun- ·
32801: ~istöluoka.n vihollisia kuin neki:n, jO't;ka ov·at nous-       nollru san.oa., että se olisi oikein?
32802: s·eet •ase 1k:äid·essä m:eitä vastaan. Ne ainekset,                !Tämä armahdus, joka· nyt ·on käsillä:, :ei tuEsi
32803: .ias saisivat varpaa.sti toimia., kykeni·sivät •aiheut-       siis koskemaa:n ·entisiä 'kansan,edusta:jia:, eikä mui-
32804: truma.a,n taantumuksen, s1Uä •Suuri osa ihmisistä,            ta t.vöväMliikkeen jolhtohenkirlöitä.             Main~t's'en
32805: pa;I~i·on heistäkin, jotka saa·ttavat yleensä suhtau-         vielä yhdestä seiHa:i.s•esta työväenliikk·een :iohtto-
32806: tua myötä!tuntois>esti t.vöv.äenluokau j:oukkopyrki-          henki1östä, jonka tiedän ·ol·leen kiir·eestä ka.nrta- ·
32807:  myksii.in, voiva.t erehtyä ~ia ~rehty,vätki.n rpane-          päähän a.s:ti aseellisen toimin:nan vastnsta.ja. Se
32808: ma,run näi•den hylkyainesten työt työväJen jouldw-             oli entioon amma1ttijärjesoon luennoitsija August
32809: liikkeen tilille. Sellaisia, aineksia, .siis pidä !lru-       Lindell, joka. ·on t•ällä hetkellä Ta,mmisaaren van,
32810: ris:sa, sinä aseellilllen mies! Jokainen, joka pa.nee          keJ.eirisså 10 vuotta niskassansa, Minä muistan
32811: toimeen 'kos·tomurilian, jokainen, joka voitettua             Tam pereeHa suurlaikon a.ialta. tapauksen, kun
32812:  vastus:tajaa kohtele.e raa'asti .ia säädyttömäJsti,           Tamp•ereen ulkotyöläiset olivat :sa,mneet veruä:läi- ·
32813: jokainen, joka käy.ttäiä väikivaltaa. niitä vastaa.n,         siltä s.otamiehiHä aseita .ia olivat menneet .ia pii-
32814: jotka eivät itse väikivaltaa, ·käytä, ·tai eivät 'VOi-        rit.tiiJI11eet Tampereen valtuuston. Siitä kerrot-
32815: tettuina. k.vkene .puolustamaa:n its:eänsä, sellais·et        tiin a:rum usella Kan:s>a.n l.Jehden ltoimi tuk:s:essa.
32816: y,ksirlöt siis, missä ikinä heitä on •pää:ssytkin ri-         Hän oli ·en!S'i:mäinen mies menemään ja puhumruan
32817: v<eihimme •pujahta:maan, ova,t armotta atiettava.t             noille asestetuiUe ulkotyöläi'Sille, ·että te olette
32818: joukoistamme pois, sillä meidän keskuudes·sam-                tehn;eet nyt vää:rin ja teidä:n taytyy tulla. .nyt
32819:  me ·ei saa ol1la ol,en:t.o.ia, :iotka. voisivat tuottaa      bkaisin sieltä aseilllenn·e ja sitten kun ile tu'l·ette
32820: häJpeäJt.ä työläis•nimeJl.e, .ioukkoliikkeeile ja va.Ua.n-    ja. 1asket.te aseenne, niin s~·l·oin me amma·ttiliik-
32821:                                                               Armahduslaki.                                                   1667
32822: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ---- - - - - - - - - - - - - · - - -
32823: 
32824: 
32825: keen miehet olemme v.almii:t ·neuvot.telemaa.n tei-                     vastustai.ii.Ue eikä meille itselt1emme. Niin kerro-
32826: drän ja työna.nt.ruja,]nne kanssa niistä pa;l.kka,eh-                   ta:an häruestä ja tämä on miele.stäni pu10lueeton
32827: doista, joita te vaaditte. Hän ·sai parlaamaan. ne                      kertolillus.. Hän mv·öskin on rinna:stettu tällä ta-
32828: ll!seiS:tetut miehet työväJentalolle ja lask•emaan                      :v•al'la. näJiden murh!lAajain ja, ryöstäjäin ka.ns.sa.
32829: U~soot käderstänsä,, ·ettei rkerinrnyt rpahempara !ta-                  rSiksi min•us•ta tuntuu, että jos porvaristo tältä
32830: pahtua. Hä:n meni v•enäläisten :rupseerien luomse,                      ika,nna:ltw käsittää a<sia.n niin •ei se ole silloin o]kei:n
32831: neuvotteli siel·lä ja. sai a·~kaan, että v.enälä:ioot                   käsitetty. Kuka voisi vwsta.ta minulle, mitä olisi
32832: ups·eerit ki.e~täJytyivät a.nta.ma•sta. a:seita Tampe-                  ta:pathtunut ja, minkä!.ainen tämä joukk·Oiliike olisi
32833: rr.een u1kotyöläisi·He ja. sanoivat nämä venräläi-                       ollut, el·lei tämäntap-aisia h·enkilöitä olisi ollut
32834: srelt .upse<eri,t, ettlä jos joku tulee niitä viel'ä heiHlt             sen jouik:·ko'liikkeen mukana? Se olisi ollut niin
32835: tahto·maan, 'niin he va•nrg-itsevat. sen. Täl:lä ta-                    kauheata., että sitä tuski.n vois1i sanoin 'kuvailla.
32836: va.Ha, Tampeveella toimi Au',(tns·t Lindell. Evaäs-                     Sillä, niinkuin on todettu näissä kirjoituks<issa, .
32837: sä ikunnaHis<jä;vj.estön kokoukses'Sa srelitti hän                      jO']ta ·olen 'lukenut, s.emmoisina a,i,koi\lla nousee
32838: fl'am pereen ulkotyö:miehille, että s·e pwlkka.va,a,-                    pinna.l:le sellaiset ainekset, :iotka oman etunsa täh-
32839: timus, j,onka te ole•tte asettaneet, on liika;nrainen,                  den toimiva.t ja tekevät mitä hyvänsä. Oletwko
32840: s·e :pa.lkkavaa.timus O'n li<ia.n korkea. 'T·eissä usreis-              lukeneet näin kaurn.isJta, ki,rjoitusta kuin •edeHinen
32841:  sa: on i6 vuoti:siU~ rpoikasia., jotka, ette a.n:sa.itse               kapinan kukistamisen jälkeen yhd<es.t.ä•kään por-
32842: mis1sään sitä m•äärää, ja. te käsitätte, että jos kun-                  variren lehdestä? Ette ole. Minä olen nähnyt
32843:  nan. var.oista :mra.kseta:an kovin suuria palkkoja,                    va.an kostoa ja. aina kostoa.. Sitä on huud.ettu,
32844: sililoin tä.ytyy lisätä kansa.laisten vevoja., sillä tie-               alusta loppuun as•ti ja :siitä on oHut S eurrauksia.
32845:                                                                                                                       1
32846: 
32847: 
32848:  d·ä'ttehän, että kunnaJli.spoli<tt.iiklkaa on: porvaristo              On huudettu sdlaiså.a.kin ta.pahtumia tämän jouk-
32849: !hoitanut sil·lä ta:vaHa., että varoja ei tule muuiflen                 koliikkeen laskuun, jotka myöhemmin on samo-
32850:  knin ka,nsa::·a1sia v•erottama:Ua. Ja. siksi mitä                      'ien •porv·a,rilehtien täytyruyt tod:i:strua. 'Perättömiksi.
32851:  enemmän te ·vaaditte kurn•nan varroista palkkaa,                        Ni<iUä on lkiihoitettu jou:kkorja, niitllä on kiihoi-
32852: s•itä ·enemmän a.setetaan teil.le äyvejä, sitä enem-                     tettu ja ediswtty nii•t:ä tapahtumia, joita, on ta-
32853:  män t'äy.tyy teidäm. rkun:nan, ka•srsaraJL maksaa.                      pa:htunut :kansa:laissodan jäJlik:een. (E.d. Hakkila:
32854:  Minä muistan•, kui·nka ki<:ihtyneitä Tampereen                          Papit eDJSimäisinä.) 'Täällä 1pu:hui r·Orvast<i Mail-
32855:  ullwtyöläis•et sillä heiJke:ltlä ·oliva·t. Mutta muis.-                 mivaaJra - ·en tahdo muistaa ·niiden prup·pi·en ni-
32856:  ta.n myöskin•, mit·en tämä kokenut, rauhaHinen                          miä (Ed. Hallila.: Kyllä se oilkein o1i.). Hän se-
32857:  ja rauha-a ja, järjestystä ha-rrastava, vanha ammrut-                   litti meille, kuinka me sosialidemokraatit ·edel-
32858:  ·tiyhdistysliirkJkeelJJ mies, si>vistvsmaissa paljon                   ,leen olemme valtla.nkumoukseUisia, edel•leen tah-
32859:   kulkenut., oHut Ruotsissaki·n kymmenkunta vuot-                        domme uskonnono:petUJsta ·pois k·ouluista., edelloon
32860:   ta., näJhnyt .s.iellä y.htä ja, toista., hän oli •se, joka            olemme tuotannon yhteiskunooiiistuttamisen
32861:  sai asetbumaa:n si':·lä hetkellä nuo nlkotyöiläiset                     ka·nnalla, 'emmekä ol'e tuosta ohjelmasta vielä pa-
32862:   ja r.au\hallis•en sovittelun ka.u:tta. menemää:n, asi-                 ra;nnusta. teh.neet. Ei, rovas·ti M.almivaa.ra, me
32863:  oissa eteenkäsi·Ill. Mintnlla ei .ole tilaisuutta tun-                  emme tee ,sii:tä TJar·anThusta. koska:an.! Mintä vam-
32864:   t.ea h•äJnen lill.Yöhempä:ä ·toimintaarusa •ka.nsa:laisso-             non ja. lupaan sen. tässä t.y:öv.äenluokan nimessä,
32865:  dan aika.na. 1\futta minul·le on kerrottu, että                        'koko maailma.n proletariaatin, .nimessä, koiko val-
32866:   ka·nsalaissoda·n ai1kana on häJn ollut jos'Sakin väJhä-               'lanknmouksellisoo köyhälis.tön ruimessä, ·että me
32867:   pittöisemmässä toimessa. 'ja. hän on koettan·ut jat-                   sosiaE•demokraatit olelilllme ·~a1la.n.kumouks&llisia.
32868:   kaa samaili työtä edelleen, koetta,nut estää rba:pah-                  Me olisimme huonoja ·sosialideilliOkrrua:tteja., ellei
32869:   tumasta :kaikkea, m~tä otli,si voinut ta.pah tua. Ja                   mei!d'ä:n toimintamme tähtäisi tuotannon vlhteis-
32870:   .niinpä T3!ill•p·ereen ka.upungis.sa,, tuskinpa. •siellä               kulllll!allistutta:miseen ja .sen sosia•lid·emokratian
32871:   on ila\pahtnmmrt ihvvin monta murhaa punais•ten                        lopullisen päämäärän sa:a.vuttamiseen. Eei:nois-
32872:   aikana.. Niin minul·le aina·kin on Tamperee~ta                         tahan me, hyvält her.rat, olemme olleet erimielisiä
32873:   kertonut eräs hewki1ö, joka. ei ole sosialid•emo-                      tääJllä kers•kuu:dessamme :ia. me sosia!:istit olemme
32874:   kraa.tti. Tämä sama, tamperel•a.inen .porvari, on                      siis ·sillä 1kann8Jlla että mei>dän toiminta:mme täh-
32875:    kertonut minulle, että August Lind-ell oli seHai-                    tää ·aina ,siihen, että yhteiskuntajärjestys täytyy
32876:    nren mi·es, joUeka. oli yhtä kalrlis porrvarin henki                  muuttua•.sellais•eksi, että .sieUä ei s·orreta. ~htä
32877:   kuin työläi•sen hen:kikin j.a suurimmat, harta.rm-                     ihmistä enemmän kuin toista, •että s<iinä yhteis-
32878:    ma.t ja TJa.rhaimmat voimans1a hän· uhrasi si.iliern,                 kunnassa, on el.ämi•S·en mahdollisuus kaikilla. Sil-
32879:    saa.da.ksen:sa aseistetut joukot käsittämään, että                    le pohjaUe perustuu koko •sosi:a,lidemakraatt.inen
32880:    ne eiväJt sa:a: mennä mieliva\ltaisuuksiin, •eivätkä                  tailous.tiede .ia sitä tied-että me tunnustamme ja
32881:    ha.rjoitta.a /koston .työtä, ja .ios mah·dollista, .saa-              •sen mukaan me toimimme.
32882:    maan sen ars.eellisen liikkeen niin ·on:nellis•een rat-                  !Minä tiedän tällä hetkeHäi, •että tässä eduskun-
32883:    kaisuun, ettei s•e tuottaisi kovin parl_ion tuhoa                     nassa. on eräs luokka., cioka, on t.ehtä:väsitä·ä;n, •sel·
32884: 1668                                     Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
32885: 
32886: 
32887: v]llä ja s-e en äärimmäJin•en oikeisto. S.e on suo- sellaisia näkölmhtia, joita, ei voi ta;p,eeksi selväs-
32888: nan toimirunan kanna<lla. He käsittää, että ehkä ' ti korostaa•. Eräs s~ellaine,n sana., jon•ka <ensimäi-
32889: on yhteiskunnalliruen tilanne mennyt siihen· että sessä käsittelyssä lausui vasemmiston pää:puhuja,
32890: ei •enäiä ole ma:hdollrsta mi•kään yhteisymmärrys oli se, ·että .porva.ristolle vuonna, 1918 ta.pahtui s-el-
32891: työväen ja 'ä!ärimmäisen porvariston välillä. Ja laimm nnnenpotkaus, ·että se pääsi ·kapinaa. kukis-
32892: ehkä se on siinä kästyks.essäiäm oik·e3Js,sa. En tama.an. Sana. kuului todellakin onnemnotkaus.
32893: millläkään usko, että ·pitemmäksi aikaa, saadaan (V a1semma:l ta: :Si tä.hän. se olikin!) Se mikä kevääs-
32894: ylhtei.symmärrys•tä. Mutta. voisimmeha.n me saa.- 'tä 1918 tava:llaan teki ei ruimoa,starun Suomen .por-
32895: da seNaisen ihanan 1uok.kataistel un, Bei}lais-en varistoUe, vaan laajoille ka.nsa.nkerrohille onnel-
32896: luowkataistdulll, ,jos.sa. tunnustaa. va.stustalia.kin lisen kevääin, o~i ainoastaan se, että silloin saa-
32897: vastustaäaHe, että on s.imullakin oikeita. tarkoi- tiin tämä menehtymäisillään oleva isänmaa vii-
32898: tuksia vaatiessasi oman 'lu.okka1si •etuja parannet- meisessä h€tkessä pela.stetuksi. Muussa su1htees-
32899: tava'ksi. Sellais•en: mi.nä luulisin voivan tunnus- sa oE se niäyt~lmä, joka silloin näyteltiin, m-eille-
32900: taa vastusta:j3!n,kin. 8e ryhmä •on tässä armah- kin murhenäytelmä. En tahdo TJuhua niistä k&r-
32901: dusasiarss3! sen tuonut selvi.Ue. On toinen 3!sia, simyksistä, joitten a.laisiksi yksityiset valkoi1set
32902: vieptl"ö .se •tie äärimmä:istä oikei•stoa t•oivottuun joutuivat, mutta tuo näytelmä tuotti niin korvaa-
32903: tulokseen; sen tulevaisuus twl•ee näyttäJmään. mattomia va:hinkoja. koko täUe kansalle ja. varsin-
32904: Mutta .s•en luo1ka.n hartain halu täLlä het;kellä .olisi kin sen köyhille kerrdksille, <että se oli meistä
32905: •b:t,i saada työväen keskuud•essa rauhattomuutta, murhenäyt-elmä.
32906: ·saada :se iha.rkiitsemattomiin 1tekoihin, •sa:ada se           Porvaristoa vastaan en myöskin heitetty se syy-
32907: astumaan poJ.s sosialidemokratian oikewlta tieltä, t.ös, että se kapinaa.n osa.a.ottajissa näkee ainoas-
32908: mutta sitäJ se •ei tule tekemääm·. Tämän maan so- taan rosvo ja. ja murhamiehiä. 'l'ämä on tieten :lau-
32909: sialidemokratia seisoo siiksi vamkalla pohjalla suttu väärä todistus. .Siksi usein on sekä kirjalli-
32910: tällä hetkeillä, •että ·se ·ei ·enJä!ä toista kwtoo. po.rva- s-esti Bttä .puheissa •porvaristo osoittanut, että se
32911: ·ri•en provoseeraamana läh<le sille tielle, jolle s•e aivan hyvin käsittää, että suuri osa. kapinaan
32912: joku aika. twkaperin lähti. Suomen työväenluok- osaa.otta.neista oli harhaan johdettu,ia. ali petet.t:v-
32913: ka ei 'enää kos1k aan tee kapinoo.. Jos s•e joskus .iä, oli 'pakoitettuja, Niitä oli rpaikotettu aseilla,
32914: jota.kin tekee, niin se teke·e valla:nkumouksen ja niitä oli pakot<ettu työpai,kkoja ·sulkemalla. Por-
32915: se tekee sen stitä tietä, '.iota kapitalistinen kehitys varisto ymmä:rtäru mYJöskin, että Venäjti-n va.Ilau-
32916: s•ill·e ·edellyttää, :s•iHä kapita.listinen kehitys luopi kumouksella. oli 'kiehtova vaikutus Suomen köy-
32917: tien ja ti'lanteen, jota me •kuljemme yhteiskunnal- hälistöön ja s-e ymmärtää, että osa tästä köyhäilis-
32918: liseen va.Hankumoukseen. E1n tahdo :enää täs·sä töstfi oli joukkohulluuden vaHassa. Täss·ä suh-
32919: kuluttaa tärrnän edUiskunna[L aikaa. Ta.rrtoisin teessa me olemme yhtä mieltä ed. Huplin kanssa,
32920:  vain sanoa,, että se tie, jota porvaristo •kulkee, on mUitta. tähän jättää ed. Hupli johtopäätöksen ve-
32921:  rikoksen tie. 'T.etidäJn •kostonne .on ollut nii:n jul- tämis-en. Minä tahdon mennä hiuka,n pitemmäl-
32922:  ma, niin luonnoton, •että ,s.illä ei ole vertaista. ruis- 'ie. Missä on petettyjä, pakotettuja., vieteltyjä, kii-
32923: saan.. Se veri, joka. on vuota:nut työläisten sy- hoitet.tuja., siellä on myöskin pettäjiä, pakottaji>a.,
32924: däimistä, ne kyyn€ileet, jotka ovat vuota.neet tur- viettelij,öitä, kilihoittajia. .SBntähden en voi tulla
32925:  vattomien ä:itien .ia lasten ,SJilmistä, se tuska ja siih-en tulokseen kuin hä:n, että ;:kapi•n3! •oli :kaut-
32926: hätä, jota va·nkeus on tuot:banut, .luulisi sen jo iaaltaa•n lähtenyt ihanteelliselta pohjalta ja ei"eh-
32927: ritittävän •kaiken k·ostontunteen tyydyttämiseen. tyi ainoastaan k·einoissa.
32928:  Siksi me iälnä iltama tässä ·eduskunnassa. talhtoi-            Luulen, että jos ta•hdotaan totuus vasemmiston
32929: simme sanoa: pala,tka.a si'l.tä ri<kokselliselta. tieltä puolelta tu.:n,nustaa, niin me voimme olla yksimie-
32930:  pois, sillä se t]e on vwrmas•ti riko!k:sen tie! Minä liset siitä, että täytyy löytyä myöskin näitä kii-
32931: tahtoisin tämän eduskunnan huooniota kiinnittää hoitta.jia ja p-ettäjiä ja. 1pakottajia;. Mutta kun ve-
32932: siihen vasta,laus.eeseen, jonka me ·olemme täs•sä dämme äärimmäiseru iohtopä&töksen, niin j,oudum-
32933:  a•siassa jättruneet. JH eHei se tule hyväksyt:v;ksi, me ·eri haa.roiHe. Vasemmiston taholta. kuuluu tä-
32934:  niin me emme voi päätämme a1a:s paå.namatta.. hy- mä johtopäät-ös näin: Pää:stettäköön n1yt kaikki
32935:  \"äk&yä tätä lakia., en ain:aka.an minä. Sa,non sen yllvttäjät, kiihoittajat, pa.kotta.jat va.paiksi, taas
32936:  omasta ,puolesta·ni.                                        toimintaan ja vaikutusva.lta.an. Meidä·n puolel-
32937:                                                              tamme kuuluu tämä johtopäätös näin: TBhtäköö.n
32938:      Ed. 'Ta v a, •st ä h t i: Ecpäillen nousee puhu- nämä kiihoitta.jat, pa'kot.tajat. pettä.iM vaaratto-
32939:  maan a.sia:sia, josta nn niiln paljon keskusteltu kuin Jmiksi. Emme nimittäin mitään ·niin hartaa,sti toi-
32940:  tästä. Mutta täällä eduskunnassa on asian käsit- vo, kuin sitä, että tuo murhenäytelmä ei muodossa
32941:  telyn a.ika.na tullut lausutuksi joitakin sanoja,, jot- €ikä tois·essa uudistuisi. Ja meidän mielestämme
32942:  ka vaatimalla. vaa:tivat vastausta. On my·öskin täydel'liseen ta.h1 ·edes laaja.an a.rmahtamiseen me-
32943:                                                    Armahduslaki.                                                1669
32944: 
32945: 
32946:   neminen edistäisi tällaisen tavauksen uudistumis- tännö.ssä tulee vaikuttamaan, ja olen silloin ottan!Ut
32947:   ta. Se .edistäisi sitä jo sen 'kautta, kuten tää,llä s-en valossa. ta.rka.staakseni tap•au'ksen Edvard Val-
32948:   usein on huomaut€ttu, a.ntamaUa tukea sille käsi- pas-Hänninen. Olen tuHut siihen tulokseen että,
32949:   ty ks.elle, että kunhan on puna~n.en nauha hatussa, jos tämä kanta hyväksytään, n.iin hän tod.ennäköi-
32950:   niin saa tehdä mitä tahansa. On helpo~.ti okäsitet- <Sesti ensi eduskuntava·a~ien jälkeen istuu edus-
32951:   tävissä, että kun joukot ovat liikkeellä, niin yk- kunnassa. Hän nimittäin ei ole t€hnyt itseänsä
32952:   sityiset eivät tule ajatelleeksi, että jokaiwen yksi- syypä.ätksi murhaa.n, twppoon, murhavolttoon, ei
32953:   tyinen sitt€n•kin aina. on edesvastuuisa teoistaan. ryöstöön eikä tällaiseen y llyttämiseen, hän ei ole
32954:   Mutta, täillaista• käsityskantaa. ei saa kansassa. kas- 1kuul unu t JmnsanvaHu uskuntoo.n eikä työväien •pää-
32955:   va.ttaa.                                                  JJ.ieuvostoon,, hän ei ole ollut mikäiän .sotaväen ·pool-
32956:      On- useasti -täällä lausuttu, että tässä on kysy- likkö j. n. ·e. Hän ei O'le ollut näytt€lijä murhe•
32957:   mys kostosta taikka. aJ1teeksiantamisesta.. Tässä näytelmäJss,ä, hän on ollut Yi'IDsi sen . .kirjoitta:jia
32958:   ei siitä ole kysymys. Jos olisi siitä kysymys, ja y'ksi sen oh.iaajia.. Se mahdollisuus, •että hän tu-
32959:   niin voitaisiin päästää •ka.Ukki kapinarikolliset va- lisi istumaan· tässä eduskunn1assa, se .pelottaa ati-
32960:   paiksi, eikä ainoastaan 'heitä, vaan>, niinkuin on . na.kin minua.
32961:   kuulemma. suuressa va.lio!kunnas.sa eräs keskustan
32962:   ~jäsen ehdotta·uut, .myöSikin kaikki muut rikolliset.         Ed. J u ne s: Keskustan jäsenenä tuntuu ver-
32963:   Tässä ei ole 'kysymyksessä kos·to ja an•teeksian,to, raten ,raskaalta. asettua pu'hujan ·pa.ikalle s<en jäl-
32964:   vaan tässä on tkysymy.s yhteiskunnan itsensä suo- keen kun ·ed. rova.sti Malmivaara on keskustalle
32965:   jeleminen. En luule, että myöskään vasemmiston omistanut kuulem.amme la.usunnon osan•, samoin
32966:   rtahoUill kysymys inlhimillisyyden ha~.ioittamisesta kuin heti senkin jälkeen kun ed. Leinonem. toi·sel-
32967:   tai ihmisten arma;htamisesta heidän ilj;g·ensä trukia ta puolen 'lausui t.rultä paikalta niitä sanoja, joita
32968:   tä.ssä on kaikista tä~kein koMa. Aiua>kin viittaa kuulimme. Mutta kun kumpainenkaan ei saanut
32969:   siihen se s·eikka, •että kun la>kivaliokurunassa tuli minun va'kaumusta.ni horjutetu'ksi, niin pyydäJn
32970:   päätökseksi, että ainoastaan ruoiile 590 :He annet- !hiukkasen kuluttaa. 00111skunman aika;a.
32971:   taisiin armahdus, niin se äänest€ttim kumoon;                 Kansalaissodan eli n. s. punakwpinan päättymi-
32972:   se ei tyydyttänyt. Pääkysymys on kyllä siinä, sestä on kulunut .io melkoisen ·pitkä aika,, mutta
32973:   että saataisiin j.älleen valtiolliset oikeudet suurille bpinan selvittely ja.tkuu edeHeen~ ~ia kuka ti'81tä:ä
32974:   joukoille kapinaan osaaottaueita.. A1nakin suu- mit.en kauan. Selvitettävänlå on meillä, niinkuin
32975:   .rin osa. niistä on nyt jo vapwana. Verrat.tain har- olemme kuulleet, ltälla ·kerta:a selli tärkeimpiä
32976:   valla. seulalla on seulottu sekä asioita tutkittaessa ja ehkä vaikeimmin ratkaistavia. kysymyksiä, ni-
32977:   ja niitä tuomittaessa että myöhemmin armahdus- mittäin kysymys armahduksen myöntämisestä
32978:   ten kautta.. Kaiken inhimillisen puuttuvaisuu- niille kapi·navangeille, jotka vielä ovat rangais-
32979:   desta luonnoNisesti johtuu, että on voinut joutua tustaan! kärsimässä sekä kansalaisoikeuksien pa-
32980:   jyviä a.kanoiden joukkoon ja. a.kanoita .ivvi·en jouk- lauttamisesta niille, joiltw S>e toistais<e.ksi vielä on
32981:    koon. Se, että 'kaikilla niillä, jotka. ovat 'Pääs- evätty jå joiden puolesta ja vastaan täällä on nyt
32982:   seet vapaalle jalwlle, .ei ole täysiä kansalaisoikeuk- 1ja ·enUl!emmi•lli niin laa:.ialti puhuttu. Lausuin edel-
32983:   sia., ei ole rangaistus, s<e on pa.remminkin seuraus. lä, että kysymys on vaikea ratkaista., va.i'kka to-
32984: · Voiko aja.tella mitään luonnolliBempaa, kuin että t-euttamiseTI,han käytännössä pitäisi olla. help;poa
32985:   henkilöitä, jotka ovat osottaueet n:ii[Jj suurta. a.r- ja aikaansaatuna m. m. vähentäisi vain, niinkuin
32986:   vostelukyvy.n puutetta tai 'heikkoutta, kuin nä- täällä oru lausuttu, valtion menoja.. Mistä johtuu
32987:    mäJ, että tällaisilta henJkilöiltä joksikin aikaa. kiel- tämä ratkaisun vaikeus? Se johtuu siitä, että ky-
32988:   letään oikeus ottaa osaa tämän ma.an asioiden hoi- seessä ei ole .tavallinen Ia.insäätämistoimenpide ei-
32989:   toon. Ja. voiko a.ja,tella sopivampaa rangaistusta kä myöskään suuremma.n tai pienemmän säästön
32990:    puolueelle, jaka tekee itsensä syypääksi niin hir- aikaansaaminen va.Ition tasapai·noa kaipaavaan
32991:    vittäviin el\ehdyksiiru, että nii,stä on ollut seurauk- budjettiin, vaan kysymyksessä on hallitusmuodon
32992:   sena tuo mainittu murhenäytelmä, voiko a.ja.tella edellyttämä ja tähän asti .eduskunnassa ainoan-
32993:    sille sen sO!pivampaa ranga.istusta, kuin että sen 1laa.tuisella tavaHa. sovitetta.va armahdus, jonka.
32994:    valtiollinen vaikutusvalta on hiukan vähentynyt. luonteeltaan jo täytyy olla aivan voikkeu'kselli-
32995:    Tältä kannalta. pidän täydellisen armahduksen am.- · nen. Toimeil!Piteen ·ratkaisua on vaikeuttanut mo-
32996:    tamista aivan mahdottomana. Mutt·a minä en voi nien muiden a•siain ohella aina,kin minfllun nähden
32997:    myöskään yhtyä keskustan kantaan sellaisena, se, että tässä asiassa on täytynyt ja täytyy edel-
32998:    kuin se ilmenee suuren valiokrmnan mietinnössä. . leen vaakalaudalle panna ei ainoastaan vimkina
32999:    On nähtävästi ol'lut hyv~n vaikeaa tulla, tähän olevien ja. erityisesti 'heidän asiaansa aja:vien ja
33000:    ka.ntaan. Monet s-eikat todistavat sitä. Minä olen suosivien ta:hto ja toivomukset, vaan toiselta puo-
33001:    koettanut tehdä itsellen,i selväksi, kuinlka. se käy- len myöskin vasta,kkai•sella. 'Puolella. olevien ja
33002:                                                                                                               211
33003: 1670                                       Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
33004: 
33005: 
33006: erityiwsti niiden väestörY'hmi<en suhtautumioon                yhteiskun•ni8.Uista uudistusta., ·että teidän samoin
33007: :aJ"ma:hduks·oon, jotka, armahdettruvien ltihu:tpistä           kuin itsemmekin taholta me odotamme niille, mah-
33008: Qva.t sa.aneet ·enimmän kärsiä. Li:säJksi on vaaika~            dollisesti nyt va.pa.uteensa ja oi'keuksiin,sa :Pääse-
33009: landalle pan•tava sekin, onko ja missä määrin yh-               viHe kansalaisille annettavaksi suoxa, intohirno-
33010: teiskuThThaHe hyötyä armahduks:en myöntämisestä                 ton ja vilpitön ohjau:, ka111sa.laisvelvnllisuuksiensa
33011: osittrui•n tai mahdollisimma,n laajassa muodossa,              ·oikei:n käiyttä:misestä; •et'tä te myös,kin 'PYritte vällt-
33012: vaan onko nii·stä päinvastoin harmia, vastusta jopa             tämään ja ehkäis·emään vi:han ja. vainon katkeraa
33013: vaarojäkin. Kun va.akalaudan pairuoja, olen ta.r-               kylvöä toisin ajattelevia eri ka.n,sanluokkia koh-
33014: kastoout omalta kohda.ltani yllämainituiss.a .puit-            'taail! .ia että keskuudessanne · tiettäväiksi :tehdään
33015: teissa:, niin olen ollut .huoma•a•V'inlani, että ras-          eduskunnan, ainakin sen enemmistön vilpitön tar-
33016: ka.ampi 'PUoli 0'11! .sittenkin armahduksen -puolella.         koitus ja. ·pyrkimys kansalaissodan aiheuttama.in
33017: Ja senvuoksi olen asettunut myö•nteiselle kannalle              haa:vain korjaamiseksi ja umpee.nparan.tamiseksi.
33018: siinä laajuudessa, minkä suuri valiokunta nyt eh-                  Kun me tätä toivomme .ia uskomme hyvään tah-
33019: dottaa.                                                         toonne, llliin me samalla odotamme, että, te olette
33020:     Armahlduben tarpeellisuudesta. ja välttämättö-              mukan1a1 valtiolliste.n., y hteiskun.na!llisten. da ta~
33021:  myydestä yhteiskunaHisen ja valtiollis-en tasa-                loudellisten asiain järj.estelyssä yksinomaan rau-
33022:  pai·non., rauhan. ja järjestykwn saavuttamiseksi               hallisin keinoin, hengen voimalla, tiedon .ia taidon
33023: ei minun tarvinn.e enää sanoja tulhlata sen jä·lke-en           aseilla sekä asetutte selvälle, avonaiselle ja. jyr-
33024: ikn:n ryhmätoverini ed. Lohi ·on la'lllsuntonsa tääl-           käille kanna:lle niitä vastaan, jotka taMova,t uudel-
33025: lä a.ntanut, johon minä puolestani täydellisesti yh-            leen syöstä maamme, kansamme ja, taloutemme
33026: dyn. Pyydän ai·noastaan lyhyesti kosketella so-                 hävittävien hyökyaaltojen alaisiksi ja, tu'hottavik-
33027: sialistien ·su'hdetta tähälll armahduksoon 'ja sen              si. Os:oitta.kaa teoissa epäilyksemme kaksimieli-
33028: myönteisessä tapauksessa. heille tuotta.ma.an vel-              sestä rpolitii'kastanne turhaksi ja ai:heettoma•ksi.
33029:  voitu'kseen armahdetta;vien, samoin kuin muiden:-              Me olemme siitä kiitollisia ja pyrimme vastaisuu-
33030:  kin heikä:läisten mielioala·run, t.ahdon ja toiminn.an         -dessa toimimaan 'sen muka:ll!n. Mutta ellette voi tai
33031:  va.sta.isessa järjestämisessä yhteiskuntaelämä'n ta.-          :ellette tahdo, :niin an:taikaa myöski<n suora .ia s·elvä
33032:  sa.puoliseksi •rakentamiseksi. Tähän on minulla                vastaus iha.n.teittenllle ja -py.rintöjenn.e päoämääräs-
33033: nyt sitäkin ·en.emmän syytä, kun n. s. ehdonalais-              tä. Me ota,mme ne sitten ·harkittavaksemme ja
33034: ten ia a·JJma.hd'elttarviksi :pyrkivien rajantakais.ten         suhtau·dumme niihin sen mukaan•, kuin asianlaatu
33035:  seassa. ia~ taholta ehtimiseen ilmaantuu lhenikiloöitä,        vaatii. .Joka trupauksessa me voimme vakuuttaa,
33036:  jotka 'edelleen käyttävät vä;ä.rin va•pa.uttaan, ja            ainakin minä omalta kohdaltani ja 'luullakseni
33037:  jotka kai'ken urhalla koetta.vat vailmistaa uutta. ka-         niitte111kin puolesta., jotka ovat samalla myöntei-
33038: -pinaa ja. lietsoa vihan •kylvö.ä ka.nsan~ioukoissa.            sellä kannalla, että armahduksen laajentaminen
33039:  OniPa vielä ·sosialistiem 'Piirissä ja heidän kanssaan         on. pikemmin V'Oiman• •kuin heikkouden osoitus, ja
33040:  yhteistoiminnassa aineksia, jotka. myötätuntoa                 että vastedes, huolimatta siitäkin, kuka on muka-
33041: osotta.en ilma.iseva.t ·kannattava.nsa kommunistien             na ja, kuka ei .pitämässä yllä j.är,kstettyä, lain-
33042:  toimintaa ja vastustavat. kaikkea hei~in kohdis-               a.laista. yhteiskuntaa, tullaa.n s~kä julk1set ertitä sa-
33043: tuvia ahdistelu.ia, ta,i ovat •sitten väJlinTJitälmä'ttö-       :laiset yritykset sen väkiva.lta.iseen kumoamiseen
33044: .miä miden ha.rjoittamasta. va'hingollis-esta myy-              katsomaan teoiksi, joita. ei sallita ja. joita vastaan
33045:  rän.työstä. Kulll näi•n on, jota nyt ·ei voitane kiel-         on ta.l'lpeen vaati•essa nouseva ka.nsa, joka ta.htoo
33046: tää, niin on ymmärrettävissä arma.hduksen hy-                   ja pystyy ehkäisemään vääryyttä ja. väkivaltaa
33047: väksymistä va.staa.n harjoitettu toiminta.                      sekä suojelemaan ja turvaamaan oikeutta ja van-
33048:     Mutta sittenkin on meid.än, asiaa•n suhtaudutta-            h urs'ka,utta.
33049:  va toisella tavalla ja. toimitta.va. sen mukaan. Mei-
33050: dä:Ill 0111 ·tositeossa. nsoit·ettava. sovittavan. politiik-      Ed. K. E. L i n. n a : ,Yhtyen -pääasiassa siihen~
33051: kamme päämäärä ja uhrautumisemme yhteisen hy-                  mitä -ed. Ryti ja, Sarlin ovat 'lausuneet, tahdon
33052:  vän eteen ja vaadittava sitten tunnustusta j·a ka.n-          vain ·ly'hyesti merkitä ryhmän.i kanna.sta piQikkea-
33053:  natusta juuri niiltä, joita, asia lähinnä koskee. Ja          van kantanti. Minun mi-elestäni a.mnestia tällä het-
33054:  kun me ol-emme telhneet, minkä olemme tehdä voi-              kellä siinä laa.juudessa, kuin se suuren valiokun-
33055:  neet, n~in siUoin on eittämättömä.sti :puolellamme            nan mietinnössä esitetäiän toteutettavaksi., vie sel-
33056: !Sekä siveelEnen ·että mora;a;linen oikeus, .}oita. on         laisiin tuloksiin, joita ·eivät laajan amnestian aja-
33057:  vaik!ea toiseksi muutt.aa. · .Se:n vuoksi, kun1 minä          jat itsekään odota. Luulisin., että tätä amnestiaa
33058:  näin sa.n'On, v·etoan minä erityisesti niihin sosia- ·        voitaisiin laadoentaa -pianikin, mutta ·siihen mennes-
33059:  lid.emokraattei\hin, jotka valtiollis•ena ihanteenaan         sä pitäisi eräJitten seiiklkai~ ta,paJh:tua, jotka tekisi-
33060:  sittenkin pitävät .parlamentt.arista toimi:n,taa ja           vät mahdolliseksi s·en, että t•ä:ssä maassa uusia ka-
33061:  rauhallisen edistyksen ja kehityhen• a.iheuUamaa              ·piman yri:tyksirä ma:hd·ollisesti sunn.nitelta.e:s,sa ja
33062:                                                    Armahduslaki.                                                1671
33063: 
33064: 
33065: kenties toimeenpantaessa1.kin olisi enemmän s·en               förlust av tj'änst ellet a:nn.an hefmttnin'g och av
33066: suoranaisia. vastustajia rkuin nykyään täJllä het-             .politi·sk, kommuna.l och ·kyrklig rösträtt, samt
33067: kellä on. Tlllrkoita.n tällä sitä, ·että sosia.listisen        2) att ·personer, som dömts förlustiga medlborger-
33068: puolueen on sitä enillien selväJsti .ia päälttäväisesti        Iigt förtroende, hleve under tiden• .för d€n:na straff-
33069: kantansa ra.tlra.istav·a siihen bolshevikkia.ineiksoon ·       påföljd utestängda a1lenast från sådan behörig'het
33070: nä:hden, joka. siinä vielä yh~essä oikeistososialis-           -eller rättighet •som"ovan mämnes.
33071: tien ka.nrssa on.                                                  Om ett dylikt yrkande bord·e, eft-er vad .ia•g kan
33072:                                                                 först:å, aUa partier eller fraktioner i denna kam-
33073:       rEd. S c h a. u m a n: Även iag- skaJl ibe att få ma,re, icke 'blott cen.tern, utan också ·v·enstern ooh,
33074:   yttra mig helt kort. De sylllpunkter, soin jag vid såsom ja.g hop'J)as, även högern1, kuuma. enas. Ty
33075:   ärendets första behandlilllg fra.mförde i kamma- ja!g kan ej för€ställa mig att högem skuUe vilja
33076: . ren, hava tyvärr icke vunnit hea.kta.nld.e i stora _ut- vara omärusklig, vilja. förfölja rdem, som deltagit i .
33077:   skottet. Det försla.g, som stora. utsikottet uwn:O']ort up•proret, vilja. heröva dem sådana medbm-g"erliga
33078:   till lag om amnesti, tiUfredsställer mig således rättig-heter som böra. tillkomma en.var. J a.g tror
33079:   icke, åtminstone icke i alla pun.kt.er. A ena sidan att också 'högern såtillvida är ett framstegsvän-
33080:   kommer enligt lagförslaget f.ortfa.rande a.tt i detta ligt 'J)arti, att d•en önskar visa human:itet. (Ed.
33081:   rland finnas en .pariasklass. Det ·kommer att fin.- Collia.nder: Hä'gern förfolj.er ing€n.) Nå, h€rr
33082:   nas omkrinrg trettiotusen medborgare, som sa,kna Colliander, vi slrola. ej disput.era om d>en saJkem,
33083:   god fre_i.d, som äro makulerade, st.ämp•lade ·på ett det finnes förföl.ielser av må:n:ga. slag.
33084:   sätt, som icke m<otsva.mr ti.delllS upplysta. rä-tts-            J!err Hästbacka. har i ·det andragande, varmed
33085:   medvetande, vilk·et rättsmedvetande står på eru an- hau ö.ppnade debwtten, uppehålllit si•g vid d·et an-
33086:   M•n grund än den mosaiska lära.ns hämndstra.ftf. dra:gande jag ha.de vid första hehandlin,gen a.v
33087:   Det är icke riktigt, såsom det har fram>hållits i ärendet. Jag skaH endast he att få säga, att då
33088:   hög"ertidnin.garna., ibå:de i Hufvudsta.dshladet och ha.n trodde, a.tt ja:g efter mönster a.v vissa: förfa.t-
33089:   Iltalehti, att dessa. v:iUkorlilgt frigi•vna skulle 'hwva tare UJppgjort mitt •filosofiska sys•tem - ja.g- har
33090:    all möjligihet tiH utkomst och tillfäJlle att fritt fö·r resten €j a.lls uågot filosofi·S'kt. system - mpp-
33091:    röra sig inom landet. Det är icke sant.. J ag vill gjort mitt förslag, siå 'har ha:n missta.g-it sig. Jag
33092:   vis.serligen ej sä:ga, att påståendet gjorts mot bättre känoor för resten ej aHs tili de mönster han nämn-
33093:    vetande, men i aUa faU bor det ockr&å för de >tid- de, men ja.g tror e.i ·de 'hörde till de beröm'da. En
33094:    niruga.r, som ja.g omnämnde, icke vara oheka1nt, att sak ska;ll jag dock rätta i herr Hästbackas anr-
33095:    dessa de}tagare i upp•roret icke kunna idka, nä- ·draga•nd€. J ag har aldrig sagt., att sta.tsförbry-
33096:    ring, ick·e flytta. f11ån ort tiH annan, utan att bli telsedomstolarn:a· voro €n skamfläck. J ag; !har blott
33097:    ·kon>troHerade, icke hdler äro i tillfäUe a.tt flytta sa.gt, a.tt sta.tsfölibryt.elsedomstolarnas inräJtbnde
33098:    .från landet och mångt och mycket a·nnat, blarnd skedde ·med a:vvikande friån. en a.v de viktigaste
33099:    a:Illlliat icke äro i tiUfälie att stud€ra. vid läroinrätt- principerna i 1772 års då gälla.nde regeringsform,
33100:     nin,g, om de så.da.nt önska oc'h är·o i den åild.ern. att in1ga ·extraor.dinarie domstolar skull€ få inrät-
33101:    Detta •å ena •sidan. A andra sida:n kommer det tas. Vad ja:g ·hetecknäde såsom en skamfläck var
33102:     enJigt la.gförs}ag"et a.tt finnas 31,000 -           icke en helt anna•n sa.k, nämEgen at.t stra.ffverkställig-
33103:    38,000, eller 39,000 eller 40,000, såsom man sa.gt lhet.en unda.rid.rogs landet.s egna myndig;heter, vil-
33104:    - utan 3,1,000 (enligt justi·tiemin1isterrus uppgift), ket var stridand€ såvä:l mot 1 § i verkställigh€ts-
33105:     som delta:g-it i upproret, och som komma i besi•tt- förordningen som mot de allmänllla grunderna för
33106:     ning a.v fuUa. m€.dborrgerlig-a rätt.igheter och så- all rätts-skipnin:g. Detta: ka:llade jag en ska.mfläck.
33107:     lunda även: få utöva politisk och kommuna.l röst- oc'h det var väl detta herr Hästba.cka hört, ehuru
33108:     rätt. Detta. kan jag ej finna vara ändamålsenligt ha1n st.ä,Vt in or.det i orätt sammanhan:.g.
33109:     och biHi·gt. J a.g kan således ej godkärnJn.a § 3 i
33110:     lmgoförslaget.                                                 Ed. K ·e k k i: Voi:n muuta;må>ssa suhteissa yh-
33111:         Såsom jag reda:n •sade, är jag ej tillfreds med tyä n-iihiru mielipiteis-iin, joita >erd. Hupli lausui
33112:     la.gförsla.get i aHa vunkter, meru ja.g ins-er omöj- täällä asian ensimäfi.sessä ,käs.itt.eiyssä, 'ID.. m.
33113:     rligheten av att få rättelse tiH stånd i själ va lag- si]hen, että työväen 'Suuret joukot olivat. - airna-
33114:     :f.örslaget. Vid sådan.t fö11hållande anhåller ja,g •kiru osittain - haluttomia aseel'liseen toiminrtaan,
33115:     a.tt få föreslå en. tilläiggskläm, ·ett vrkande gående mutta heillä :ei o II u t varaa valita.
33116:     ut på a:tt ri:ksda1gen måtte UJppma·na regering€n 'Tämän olin tilaisuudessa tot.eamaaJJ.: ka•pinan a,l-
33117:     att tili nästa. riksdagssessiorn låta uta.rrbeta och , kupä:ivinä niin sanotu·n mobilisationin ta.pah-
33118:      fra.mlägga försllllg till ·lag, åsvftande 1) att sira.ff- tuessa. Kwljin usein Vii1purin työväentalon ohi
33119:      p.åföljden •förlust av m€dborgerligt förtroende ja kuulin sen edustalla kokoontuneissa rek.:ryyt-
33120:      bleve utmölllStrad ur lagstiftnimgen oclh ersa.tt med ti.ioukoissa sangen äänreikäs.tä tyytymättömyyden
33121: 1672                                         Keskiviikkona 10 p. joulukuu~a.
33122: 
33123: 
33124:  muTioo.a.      Työvälenliimkeen .iohta,jia moitittiin           ofta. halft t]ll på:foljd, a~ a:rbete ieke ens kunnat
33125:  anka,rasti siitä, että olivat .läihettäneet kiväiär.i:en        a'nordna,s med den pe:rsonal, som stått .tillbuds,
33126:  ia pis:timien' kanssa hakema,an heitä ·rauhal:.isilta           utan a1tt denn:.a n,ödgats antinge.n förbliva utan
33127:  työmailta,an niin 'luonnottomaan ja sa,n~en arve-               al'lbete eller svsselsätta~s m:ed upl)giJfter utan.för
33128:  l:utta;vaan tehtävään. Tun1nen myös ta'l)awksia ka-             dess egenbliga, specia:litet; samt att en f.ruktans-
33129:  p}na,n ru.ialta, missä vastahalwisuus sai niinkin               värd nöd natu:rligtvi!s rått där familj:ernas för-
33130:  jyrkän muodon, ·et.täl .tapathtui .ioukkokieltäyty-            sörjare vari.t hi:ndra·de att 'fullgöra plikterna
33131:  mis,iä rintamalle lähtöön ja ~esikun1nat joutuivat             emot de sina.
33132:  sangen tuika.laa.n asemaa,n. Minu'lle on tuntema-                   Jämte det ja,g tiUfullo instrummer i de a11-
33133:  ma tonha, missä mä!ärin valtiorikostuomioistuimet               männa synpunkber ]a,gutskottet arnif,ört till stJöd
33134:  ovat otta.neet huQmioon tällaisia: lieventäviä                  för illlförandet också i v!årt land av sy.steunet med
33135:  a:sianhaaro.ia, mutt-a hyvällä s,yy.J':ä voin otarksua,         villkorlig ·straffdom, ha;r ja,g nu ihaft äran an-
33136:  että suurin osa senlaatuisista kapina.lli,sis1ia. 1kuu-         håil'la om ordet för rutt på 'd·Q.t aUra. varmaste för-
33137:  luu 'niid·en joukkoon, jotka ovat tulleet ehdolli-             -orda la:guts,ffiott>ets utta,la·nide därom, att rea;erin-
33138:  sesti tuomituiksi.. Tälle olettamukselle a,rutaa tu-           g.en horde till 'lantda.gen över'lä:mna proposition
33139:  kea asirun käsitt.ely eduskunna,ssa ~kesällä v. 1918            med sä:r:skild lag ang>å,ende villkorli'g stmffdom
33140: E~duskunnan vasta:uk!sessa ~hallituksen ·esitykseen              rutt tiUämpas vi>d ~domstola.rn.a för statsfÖ:r:hry-
33141: laJiksi ehdollisten ·tuomioiden käyttämisestä                    telser. Där.iäiffite vå~ar jag fra.mhålla den s: y n-
33142: eräänlaa.tuisis.sa ta:pauksisrsa, stmotaan m. m.:                n e i l i .g a •S k y n d s a' m h et, som i d~ett.a fa1l'l
33143: ,Edusikunta .edellyttää olevan täysin s·elvä:ä, ~että            vore av stör,sta .nöden.
33144: .ios kap.i:nruan .os.allin•en cm ollut komennettuna                  I faH ~samhäl'let inom ·en snar lframtid såsom
33145: ·rintamallle ja siellä ottanut osaa, ta.isteluihin, se           vill'korli~en :f,rigivna åte:rbö·rdar de ,flere tiotusen
33146: seikka sinänsä ei -estä häneen >käyttämåstä ehdol-               frung>s,lade arbeta.re, vilka icke va;rit anstiftare
33147:  li:st.a rarugaistusta. Asian.ha.arat vo.]va,t nälet o'lla      ~eller ledare a'v u pl)rors·rörelsen och vil>ka under
33148: hälJJeenkin ·nähden lieventävä:t. .Sellainenkin k.a~­            densamma. icke heUer • gjort. 'S~g skyldiga ti'll
33149:  pinallinen on saatt.anrut viettelyksestä tai painos-           grövre brott eHer a,g1tation eller fa:ls.ka angivel-
33150:  tuksesta tai toimeentulonsa, fukia yhtyä kapinoit-              ser, utan vilkas fövbrytelse in·skrä:nkt ~sig till ailt
33151: sijoiihin ja kun rintamaJle~lähtökäskyä ei 'liene               de ·i heklaglrg avsa,krua.d av nödig ansva.rskäns'la
33152: ollut mahdollinen oUa noudattamatta, ei siis ·sen               låtit fö:rled~a, s~g till >ans'lutnirug till den röda
33153: seikan, että hän on ottanut •osaa. taisteluihin, tar-           ba.ndithäDen, >skuHe f.rigivni,ngen för det aU-
33154: ·vitse osottaa hänessä erikoista syyllisyyttä, suu-              männa medlföra bl. a. de förde]arr, a·tt s.tatsverket
33155:  rempaa kuin esim. sellaisessa, ka>pinaUis·essa, jota           bes,para.des avsevärda. utgifter iör v•erkstä!Hghe-
33156:  on käytetty vahtilpalvelnksessa." Tästä vastauk-               t•en a:v de strad'f, till vHka ifrågavara,nde kate~ori
33157: sesta. ®emmän kuin senaikaisen lakiva.lli:oknnman               fång>ar gjort sig skyldig. Ett stort a·nta,l nöd-
33158:  mie>ti.nnöstärnään eiväit käy n~in ·se1välpii>:rteis~esti      lidande ·f!llmil.ier skulle åJterfå sina fölJsörjare,
33159: esille vaDsinais~et motiivit ehdolEsten tuomioi·d~              och näringslivet skulle återvinna icke blott dem,
33160: sovelluttamisesta kapilllalri'k!ollisiin kuin eräästä           utan ock det inanskrup, som >behöfts för >deras
33161:  toisesta asirukirja,sta. Kesäkuwn 12 p:nä 1918                 beva,kni·ng."
33162: oli laki ehdo!Jlisesta: •ra·Illg'·aistustuooni·osta, eduskun-       'Täissä lausunnossa. on siis, lyili.yesti ja ~Vapaasti
33163: nassa käsiteltävän'ä: •ensimäises•sä käsittelyssä.              suomennettun.a, mitä lä;m.p]mimmin puolust.ettu
33164:  Sahateo.Uisuust~öna.rutru.ialiiton puheenjohtaja ed.           kymmeni,entuhansien ka1pinava~nkien vapauteen
33165: Palmgren m. m. antoi silloin la.usunnon, missä                  'laskemista ruikarua~, iolloin elimme vielä kapinan
33166: sanottiin m. m. seuraa.va,sti: .. Frå>n flere håll har          mainingeissa, .ia · tällainen vaatimus. on ·tehty
33167: emellertid samstämmigt Ha(g13; ts däröve:,, rutt ett            syystä, >että yhteiskun:ta on v ä 1 t tämä t t ä
33168: överhöva.n. stort antal facka.rbetare. varav åtmins-            tarvinnut heidän työv·o~ma,ansa.
33169: tone en betydan:de del å sin hemort ansetts vara                S.e on tarvinnut 'sitä ensiksi sen .trukia, että saa-
33170: relat.ivt 1itet sa,:Q}hällsvå>dlig, fortfa.rand·e håUes         taisiin elinkeinoe'lamän pyörät täyteen käyntiin,
33171: internerad i de även annars öv•erfyllda fångläg-                tois·eksi sen takia, että nårnrä kapinalliset voisivat
33172: ren; att ing1eniörer, t.iämst-emän och a1rbetare f.ort-         siten vapauttaa yhteiskunnan kius>allisesta vel-
33173: fa,rand·e åro uppta.g-na 1med fullgörandet av sin               vollisuudesta elruttää heidä;n hätään joutuneita
33174: värneplikt och a.tt en idke rina;a del av dessa                 perheitääm, iiDolma.nThehi S'en ta:kia., että heidän
33175: ·mlåste lförnöif ·en dyrbwr tid med vakt,hållning,              vapauteen laskemisensa 'kautta vapautuisi elin-
33176: bl. a., vid fångläigren; att d'et varit m~cket svårt            kein,oelämälle muita, heidän vartio.i:miseensa sidot-
33177: och i måll!ga fall :rent av omö.iligt att upp1bringa            tuja työvoimia, .ia neljänneksi sen takia, että yh-
33178: alla de olika kategorier 'fackarbetare, vilka be-               teisku'lllta påäsisi täten a~ika suurista, kustannuk-
33179: hövas vid i~åna;sättniru,<;ten 'av ·en ·fabri.k; a~tt detta     sista. Samalla ·kertrua on heidän rikollisuutensa
33180:                                                  Armahduslaki._                                              1673
33181: 
33182: 
33183: arvoswltu erittäin lievfuksi. Yhteiskunta, on :siis kun asiat joutuivat •siUe :tolaHe:, että isänmaa
33184: silloin välttämättä ta,rvinnut heidän työvoi- a.lkoi tulla kuumaksi hei,dän, .iaJko_i.ensa alla,
33185: maansa ja etupääJs,sä ·senotakia a,ntannt heille eh- jotka 'silloin katsoivat parhaa,ksi paeta ystäviensä
33186: dollisen vapauden. ·Myönnän kyllä, 'että nykyi- turviin' Veruä.iä!He, muk!llnaan rvöstösa.alis; minkä
33187: nen yhteiskunta ·ei ensinkään tarvits,e heidän kokoonhaalimis,en useat heidän' tänne jääooet
33188: äänioikeuttaan eikä mruita kans·alaisoikeuksia, käsik:vläisensä O!Vat saaneet kaUiis:ti maksaa kuka
33189: mutta he itse tarvitsevat niitä monestakin syystä hengellä~än, .kuka pitkäaikaisena vam.keudella,
33190: ja uskon mooollekin heistä ka.ns!lllaisoikeuksien kuka muilla ;kärsimyksillä. S.eHaista, ratkaisevaa
33191: saavuttamis,en ·olevan paljon ·suuvemmasta, ar- tuomiota ei ole vas.emmistoru taJm1ta. kuultu,
33192: v·osta ·kuin va,pauden.                                       SieHä 'Plllhutaa111 vaan :valkoisesta ierroris·ta ja
33193:     Kun minä siis tässä :ffiohdassa kannatan suu- koetetaan .iohta.jain osuus ;,ka.pinaliikkeeseen, sen
33194: ren valiokunnam mietintöä, rtieen sen oikeuden- va:lmrsteluun, sen johtoon ja kaikkiin sen yhtey-
33195: tuntoni pakottamana. On 'kyllä totta, että sota- dessä ilmenneihiru 8eikkoihin pukea mahdollisilm-
33196: vankeja. ·on enruen ;ioskus, rauhan. tu'llenkin pi- maru kauniis,een ja ihanteelliseen kaapuun. Nyt
33197: detty jorukunJlaisena paaJ>ia,sluakkana., mutta yhtä on ehkä ~io mwhtunut se mieliala, mikä johtajia
33198: totta on, etiJä niideru keskUJudessa saattaa· hel•posti kolhta,an oli vallalla laajoissa. 'Piireissä kapina.n
33199: ilmestyä joku uusi .Spartacus ja saada. aåka:an loppu1Jäivinä. PyY"däJn sentähden muistin vir-
33200: vakavia levottomuuksia, 1palion helpommii:n kuin .kistäJilliiseksi S aada 'lukea erään kuvaavan a,rvos7
33201:                                                                           1
33202: 
33203: 
33204: ,sellaisten keskuudessa, joiUa on 1täydei kal1S•a- telun niiltä fl!joiltca. Viipurissa. ilmestyneen Ty;ö-
33205: 1aisoikeud,et ja ruii.stä ~iohtuva 'vastuuntunne 'lehden numero 79 'Pa;Js,toilta huhtikuun 20 päi-
33206: myöskin. Uskallan' olla niin optimilsti, että :luu- vältä 1918. Sen. kirjoituksen otsikkona oli
33207: len kansa.laiooikeuksien myöntäJmisen ehdonalai- ,Yllätyksiä" ja loppuosa. kirjoituk.sesta kuuluu
33208: sesti tuomituille jos,sain W:,äJfurin 'lisäävän yht.eis- näin~
33209: kuntaa s~äilyttJä.viä airueks]a, jollei tätä käsitettä           ,Mutta .s~tilen meidän on surulla ja, muTheeHa
33210: tul1kita niin a.htaasti, että sen ·puitteisiin ei malhdn ·käiännettävä vallankumouksen; kaikkein synkin
33211: muitru kuin syntyperäisiä, vaikaumukJs,ellisia por- leh1Ji. Oli myöskin miehiä ja naisia, jotka hää-
33212: vareita ta.i, niinkuin .sitä joskus on tulkittu, ai- rälsi'V'ät ja, hosuiwt sekä nauttivat va:llankumouk-
33213: noastaan ·s,elvästi taarutumukseHisia, sellaisia, sen säd·e!lrehän tllloitamast.a ·km:wiasta. vaHanku·
33214:  jotka tahtovat säilyttää 'kaiken varuhan ja pel- moubelle uskolE8ten eturivin miesten rinn·alla ja
33215: käävät kai1rlkia uudistuksia kui·n ruttoa. Minä mU'kana. niinä viikkoina., jolloin aurinko meille
33216: siis kannatan täJssä kohdassa mielihyvä:Uä suu- toivorikkaana paistoi, jolloin kaikki näytti ruso-
33217:  ren va!liokunnan mietintöä. Voin 8iihen yhtyä hoh1Jeen va:lossa ja ·elämä tuntui huolettomalta
33218:  myös:kin muis.sa. !suhteissa lnliillä Esäyksillä j·a ,kuin ~kukilla kulkeminen. (V:as,emma;lta: 8e luet-
33219:  tävd,enny,ks,illä, m1tä 'ed. Mant.el"e tääUä on eh- tiin puollueko.kouksessa meillä. Puhuja: Mutta
33220:  dottanut. .J:{Ia,tson, ·että :vMeiskunnan turv!lllli- minä~ luen sen uudestaan, ·ehik:ei ·se pahaa tee.)
33221: ,suuskin on siten paremmin taa,ttu kuin jyrkäJsti Mutta rintami1la. li,iik:kui jo kuolen hyinen halla.
33222: kieltei.selle k!lln.nalle asettumalla, vaikka toiselta Niitä kultais-en päivänpaisteen; onnellisia :päi-
33223:  puolen en näekään mitään uud:eru ka11inaTI1 mah- viä ei ollut monta. Tuliva.t sitten ra.skaa:t onnet-
33224:  ddllisuuksia a,inakaa.n ·lähimmässä tul,evaisuu- tomuud·en päivät, tulivfllt hurjien ihulhujen, 111iat,
33225:  dessa.                                                       tu'li Helsingin humina, kurja 'Plllko ja häipeä.
33226:      Mutta; va•S'emmiston oikeudentuntoa ei ty'yd:ytä Ja D!ålllä, jotka vielä a.ivan äskettäin nyrkki so-
33227:  tällainen puolittahen armahdus ja se on hyvi·n .iossa, niinlä kauneina päi,vinä ·Pitivät h·ehku'\ci.a
33228:  ymmäJrvettäJVä:ä, jos kevran a,setutaan sHle kan.. sota.pnJheita, rue häpeälllis,esti ens,im'äisinä pa.keni-
33229:  na.Ue, kuin lakiv·aliokunman mietintöön Hitetyssä va.t, myntit tasku'Ssf!Jan- mja!n taakse. He~dän
33230:  4:ssä varstala,useessa on a.setut,tu. .Siini:Lhän sa- henkensä oli niin P·erMi ka'His, niiden halrpa, jotka
33231:  notaan kauina.rikoUi.sten rankaisemisen olevan ·rintamana nhvinsa ka.ntava.t.
33232:  vain porvari·en rajattoman lwstonrranon tyydyttä-               Jos ·Suomen työväenluokan kohtalo ali.si .näiden
33233:  m:istä. Siinä 'esitetään valkoi.selle Suomelle la:skn ilopäiväin sum'kerskuiain kaltaisten käJsissä, niin
33234:  30,000 ka'Pinan· uhriksi joutuneen työläisen hen- onneton olisi sen kohta:Io. !Meillä ei. olisi miNi.ä:n
33235:                                                                                                  1
33236: 
33237: 
33238:  gistä ja, vaaditaan v·oimakkain sanoin hyvitystä rintamaa enää jä.lellä, ei mitään toiveita, ei mi-
33239:  niistä. Mutta minun täytyy S!llnoa, ·ett.ä tämä tään uskoa, a1sia:mme voittoon sa.a,ttamisesta, vaan
33240:  }a,sku on esitetty vä;furäJssä paikassa. V:a.lkoisen . musta surma •ra1voaisi kaikkialla, hiJlittömänä,
33241:   Suomen ei tmrvitse hy~äksyä ,sitä. Olen odottanut, Jr,a;a.meana.. Onn,ek.si ei kaipa ole raukkajen ikä-
33242:  että 'Vasemmiston taJholta lausuttaisiin ratkaiseva sissä. Päiivän:pai.steess'a lämmittelemää/Il, tottu-
33243:   tuomio ed·es näistä kapina,n va,lmistelioj.oista., :iohta.. neet saa~a.t pysyä ra!.ia~ ta:lmna;. Nyt täällä pu-
33244:   j1sta. ja kiiJhottajiS'ta, jotka katsoivai parhaaksi, hal.tava>t heille vihais,et viima.t joka taholta, Hei-
33245: 1674                                       Keskiviikkona 10 p. joulukuuta.
33246: 
33247: 
33248: . dän hennot tulen a,rat siipensä voisivat olla nettu. Minulle on tuntema.tonta mi:nkä'laisia
33249:   vaa.ra:ssa.                                                      SUJUnnite!lmia .oli pääkortterissa poiWariluokan
33250:       Suomen työväki •tulee varmas•ti toim~en ilman tuhoamiseksi laadittu, mutta siellä maaseuduilla
33251:   heitä:kin silLoin, kun 1pi•lveen käyneen taivaa.n ra:iu- esitettiin usein vars.in perustoodrsia. ineruettely-
33252:  fluuli jäHleem puhtaaksi puhaltaa. Kunpa vaan ta.poja. •Tunnen työmiehiä, joi.ta pai.kallis-et joh-
33253:   siellä -py•syis·ivärt! Vai ta,pahtuisiko vie!"ä S<em- tomiehet koettivat houkutuksiUa., •peJloitru'biHa ja
33254:   moinelll y.Uäitys, •että me vaa•ran •hetkellä hyliält.yt pakotuks:i1la saada liittymään kamnallisiin. Kun
33255:  ottaisimme heidät lkukilla ja symbaaleilla vas- hei'lle huoma.utettiin. ·että miten,käJs sitten käy,
33256:  ·taa•n. Tuski•npa, vaikka he kau,nii:stikin selittäJi,si- · jos porvarit' voittavat, ne voivat kostaa, niin oli
33257:   vät, kuten täJltä valiiolli]selta. :ruä.vttel~iätiou'kolta tavallinen v<as:taus: siitä •ei ole •pelkoa, porva.rit
33258:   sopisi 1ky:lä odo·ttaa. s•iroa s•eli>tystä ja, jonkinlaista tapetaan kolmivuotisiin 'lapsiin saakka. Voi-
33259:   antee:h;.i,pyyntöäJkin.                              .          daan sano•a:, että täUa.i•sia tuumia ha,u:dottiin va.an
33260:       Eiköhän •Suomen ty,öväki ole moisesta ilv·eh- huli•g-a.:vn~en keskuud<es'Sa, mntta, johtaj·i.en kiihoi-
33261:   tiijäparv·es:ba sa•a:nut jo tarpeekseen, joten täiy·dellä tus•pU'heet ova.t varmaan antaneet aiheen sellai-
33262:   s•yyllä V'Oi a:ntaa heidän pitäJä ta,skussaa.n V·enä- sillekin •suunnitelmille. Ma,inritsen. yhden kuvaa-
33263:   jäln pa,SJSiil)'la., :i·onka he jo aikoja. sitten os.asivat van esimerkin. Ma-rras1kuun la·lmn ruika.na menin
33264:   omaJJll pälänsä varaks.i va-m:ta..            Pitä:kööt siis sa:ttum<tlta, •eräänä päivälnä Viipurin Ul'hei:luken-
33265:   päiä:IliS·ä, pa•s•sinsa ;ja rahansa, •etteivät enää, ra.ukat, täille. .Siellä yksi sikäläisistä työvälen jolhtajista
33266:   toisten joudu vaa.ra.an .Suomen tcvöväen takia..                 nousi ·puhuja•lavalle tekemäJäin ·selkoa tila.nteesta.
33267:       Ukkosilm•aUa. on aina ilmaJU, myrkkyjä puhdis- EräJs kohta. hänen mruo.do1ta:an .ia yleensä si•s'äl-
33268:   ta•v•a vaiku•tus. Kunpa tuo ra,jupurkaus olis•i ta- lö.ltäJänkin sanQ.'en kaunitis:sa puheessaan kunlui
33269:   pah<tunut .io ennemmin, niin yhä s-elkeäJmpänä s-sumruva.sti: P;ääJka umung]s.ta on• saapunut hytviä
33270:   kuu'lisi Suomen työvä:ki täJnä vaaran hetkenä uutisia. Tila:nne .on työväJestö·He suotuisa. Otamme
33271:   oma·n, uljaan s.vd•äimensä sy·killlnän.. "                       nyt täällä haJtuumme postik.onttorin, !läänirrhaHi-
33272:       K:i.r_ioituks-en aUa on nimimerkki R. P. ja sillä tuks,en, hovioikeud·en j. n1. oe., kunnes kaikki vi-
33273:   nrmlimerkillä tapasi 'TyöJl.ehdes·sä •esiintyä opet- 'rastot ja yleiset laitokset ·ovat meidän ·käJsis-
33274:   tada Ri•ku Penitt.i.nen, joten oei •saata olla minkään- säm:me. Mie !t111J·emme 'V]emälän lty1Öväien va,ati-
33275:   laista .epäilystä silitä, ettei kirjoittajalla olisi nmks.et tinkimäJttä lä:pi seUa.isin.a. kuin ne ovat
33276:   oHut !kylliksi asiaBJtuntemusta. Jos kuitenkin julistulksessa ,Me v.aa.dimme". On oloamassa toi-
33277:   _joku eprurlisi tämän arvoste'lun paikkansa pitä- V'eita. että n.e saa•daa.n muhallisil'la keinoilla lä-
33278:   vyyttä, niin siihen voi sa:ada ri-ittävästi lisäJSelvi- piaj.etuiksi, mutta joLlei niin käv~si, jos rporwaxit
33279:   tystä ·erittäin laa;ja,sta kirja1lisunrd•esta., nimi:Uäin ova.t niin lyhytn·äJkÖisiä, ·että usk·altavat vasta-
33280:   eduskunnan pöytä,kki.oista vuodelta. 1917, var- rintaan as•ettua., niin ne viedää.n läpi a;sevoimalla
33281:   srim:kin niiltä ma.rra•s1kuun •päå.viltä, jolloin s:os:ia.ali- ia silloin .on porvarien. tieiJäJmin.en, että jo~ista
33282:   d€-mokraattis-et -edusta1iat. 'täJällä . 1stuntosalissa sosiall•i.srtia va,staa.n kaatuu sata. ·Porva.ria. TäJmä
33283:  esii·ntyivät yksinoi'keutettuina !Suomen kansan oli ainoa- kohta tässä TJaikoi•n hyvinkin kauniissa
33284:   edustwiina ia Suomen kansa Helsin,gin tvöläist.en- puhees•sa, mille kuuli:jajouikossa osotettiin hy-
33285:   ia v·enäläJisten matruusien haamossa. oli kolmutu- vä•ks:vmistä v•oimakka.iUa. hyvähuudoil'l.a ja niit-
33286:   nut l·ehterei'lle ja. edusklllnratalon. -eteen.                • ten tauo-ttu:a. kuului puhujalavan juurelta. ääme-
33287:       •Edustaja Hupli mainit,s.i lansunlllos•saan, että käs huudahtus: Porvarien v·erikato! Saa.ttaa
33288:   työvälen johto esiintyi erittäin vaatimattomana. olla, että •pwhuja. jo1ka vanmrusti oli työväen etu-
33289:   Se ilmoitti vaan, ·pyrkivänsä kansanvalta1suullen ma.i.sia luottam usmielhiä. tarkoitti vain osottaa·
33290:   t.oteutta-mis·een ja sied-ettävämpäiin o•:oj.en luomi- min,kälaiset voimas•uht<eet siH:ä hetkellä d'ivat,
33291:   seen. O}i hyvä, •että e!dustwia Hupli oli varovai- mutta ik:uu'lij:ain. \ioukoss•a näJ.Y'f;ti IIDOn<i. ildisi•ttä-
33292:   nen ja san·oi: ,Johto ilmoitti pyrkivänsä", ·sillä neen .sen niin, ·että se merkitsi ra:jatonta oikeutta
33293:   nyt •en voi •syyttää häntä valehtel·emi·sesta. Mu·tta. porvarien iJappamis.een. Esimerkkejä tämänlaa-
33294:   tuskinpa lienee edustwia Huplilleikaan tretämä- tuisista kiihoitustilaisuuksista., joihin •sattumalta
33295:   töntä, että tälmän hyvin usein ja erittäin aänek- satuin .ioutumaan ennen ka,pinaa sekä kapinan ai-
33296:   kä:ä•s•ti lausutun i'lmoituks·en taka,n:a piili ta•r,koi- kan.a,, voi,s]n mainita us•eampia, mutta riittäköön
33297:   tuspoeriä, joid-en ominaisuuk,siin. ·ei aina1kaan •kä- tä;mä. Aivan erikois:laatuista .ia senranksiltaan
33298:   site vaat.ima:ttomuu:s ma-hdu. Useissa lausun- kenties hyvinkin la•a!jakantois.ta oli se •kiihoituSi,
33299:   noissa tuntiin peittelemäJttä julki, ettei ·ensinkään jota kapinan ai•ka·na hal'joitettiin -sallJomal·ehtien
33300:   aii·ottu tyytyä .n~in vä.hään kuin juEstu-kses•sa kautta.. Minä en puhu mi:tään siitä, että päivit-
33301:   ,Me vaadimme" oli ilmoi:·tettu, va!Rn -että vaHam- tä,in ke:mnttiin ·suurista, voitoilsta silloinkin. kun
33302:   kumouben kelloia a;~jottiin soittaa niin kauvan rintamilla oli pelkkiä vastoi:kä.Y'misiä. Tällälhän
33303:   kunrues ·porvariluokka. · ·oli t.äydoellisoesti ma•s•en- ' ta.hdottii.n :kai ylläpitää joukkojen rohk<eutta .ia
33304:                                                      ·Armahduslaki.                                                     1675
33305: 
33306: kestäväisyyttä. Mutta mitä ta.rkoit.ettiin sillä,              apuun turvaten. Kapinan jälkeen taas olen mo-
33307: että sää~~ölliJS,esti •l\1ermttiin - ruinakin , Työ"-'         nelta tYIÖmieheltä, seUa.isiltakin, .}otlm ovat us-
33308: lehdessä - sellai.s,ia punaisten toimeenpanemia                kollisesti 20 vuotta &euranrueet työväen j.ohtaj-ain
33309: ju·lmuuksia., ja k1dutUiksia, jotka muita teitä oli-           li:ppua, oleru monelta sella;isclta. kuullut •aivan
33310: vat joutuneet ihmisten tietoon, mutta esitettiin               swmansuuntaisen arvostelun johtru.iistaa.n, kmn
33311: ne siinä a•iua. .lahtarilen tekoioo. Minä en .tahdo            mitä on ·tälssä ~ed~llä hJikemassa,ni R. P:n kirjoi-
33312: v•etää mitään johtopiiliiltörosiä, m:utta sen huomion          if;uksessa. Moni heistä on sa,nonut, että n~ h:e
33313: •luulen tehneeni•·että ne julmuudet ja kidutukset              ovat tuHeet nä:kemään, että he ovat tulleet tä:y-
33314: kasv.oivat sikäli kuin •kapina-ajassa mentiin                  dellis·esti petetyiksi. Olisiko •nyt mieliala niin
33315: eteenpäin. Eriittäiru kiiihkoisaiksi kä:vi tä:llainen          muuttunut, tahtoisillm .Suomen työväiestö 11Jyt
33316: tkii:hoitus k::tpioon viimeisinä päivinä, siHoin kun           saada ~nämä •enltiset •johtaja,nsa tänne takaisin ja
33317: asema .sotilaallises:ti katsottuna jo oli aivan toi-           olisi!ko se Suomen työväJestöHe .edullista, sitä
33318: v.oton. Peittä:ä:ks>een lillatkavalmis.teluitaan yllyt-        minä 1en tahdo lähteä ra•tka1isemaa.n. Mutta 'Va-
33319: tivät johtajat piikaista ja, voitokasta ra,tkaoisua. hl-       s·em:miston esiintymin,en täimäln armahduskys.y-
33320: vaten joukkoja taistelemaan viimeiseen veripisa-               myks·en eri vaiheis,sa on näJy:ttänwt. minusta siltä
33321: raan. Heidän aikeensa onn]stui tä:yodellisesii, he             niinkuin tuo opettaja Pen!tt~sen ·aavis·tus tahdot-
33322: pelwstivat henikensä- uhraowmalla työväien taada.t             taisiin toteutta•a, ruiinokuin iheid.ät ta~hdottaisiiin
33323: p·a;rvet. Herrrut vasemmistolaiset sanovat nyt                 kukilla ·.ia symlbaaleil'la ·tuoda •takaisiru ja julh:Ha
33324: olevansa. valmiit tunnustamaa:n ·punakapina•n sen              heidän .tänne tuloa.ns·a. Mi•nä olen puolestani
33325: trukia, että s·e päättyi ty.öväieHe onnettoma;sti ja           erittäin halukas ikäymääJn liuhlatilaisuuksissa,
33326: sen ta1kia että se oli tyhmä ja tolkuton yritys,               lillntta eru minä. t.ässäJ .iuMa,ss'a ·sentälän tahtoisi: olla
33327: mutta johta.ii·en kunnia on ka~kin mokomin pe-                 mukana.
33328: lastettava ja .si.ffisi on heitä •pestä:v•ä: lumirval-
33329: kois1ksi, ·siksi on katsotta·va kapinan a•lku-                   Puh em i ·e.s: Kun aika on niin pitlkätl'e ku-
33330: syyksi kärjistyuy:ttä tilannetta, ilmrjwa elin-                lunut, keskeytetään esillä! .o1evan a'sia'n ·kä'sitte~ly.
33331: tarvetilaa :ia. kiihtyneen ka·nosani.ioulkon tyh-
33332: myyttä.        Minä rolhkenen oUa jyrkä:st~ sitä
33333: mieltä, että työväienliikkeen aatteeUis•et fioh-
33334: ta~ia:t kantavat kokonaan ,ed~es·va.st:u:un kapi-                                   Pöydällepanot:
33335:  rua;sta ja sen ·seura•uksiJSita. Re käiyttivät kä:r-
33336: .iistynyttä tila.nnetta kii:lwtt!Vllksoeen työväestöä               7) Hallituksef esitys• u :o 62 shek.Jdlaiksi
33337:  ja y.l'lä•ttääkseen sitä - ty•ön:tä•en s~tten syyn sa-
33338: ma~n kiihoittunreelll cfiy,öVJäen ni•skoi.Ue. MinäJkin ollen   ~ite1lääm     ja. pann>aa.n p.ö_ydäille seuraavaan täysi-
33339:  joskus tullut väJhä1n kosketu'ksiin eräitten työväen-         istunJtoon.
33340:  piim•eru ka.ns,sa •ennen ~~al)inaa, !kapinan aikana
33341: ,s,ekä kapinan .iä:lkoon ja olen tämän ikosketu:k.s.en              Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi
33342: ka;utta saanut jonkunverran toisenlaisen käsityk-                                vuodeksi 1920,
33343: •sen työ·vä:en mielialasta 'kuin vasemmiston taholta
33344:  täällä on es~tett.y. En:ruen kapina~a kesällä ja.             .io'ka tänä iltana jätettiin eduskunna.l.le, esiteJlä;än
33345: syksyrllä 1917 sain S1~Haisen •kä.sityhen ainwkin              niinrkäitn ja. pannaan pöydä:lle s-euraavaa'n. täysi-
33346:  Viil)urin puolen maala.istyöväen kes·kuudess,a,               istuntoon.
33347:  että s~ellä kats·e'ltiin sangen karsain silmin venä-
33348: :läis,en sotaväen oleskelua tässä ma·as.sa., ja olisi
33349:  suotu, että se mitä p]kiwmin olisi saatu täältä                 Seuraava täysi-istunto on huomenna k:lo 8 i. p.
33350:  läihtemään. Ainoa.staan, niin minusta, näytti,
33351:  hulig-aani.iouikot .ia tY'öväJen1johta•.iat harms.tivat
33352:  veljeilyä niitten kanssa. Kapin:an aikana jou-
33353:  duin myöskin us·ein kosketuksiin kapinallisten                  Täysi-istulllto pää:ttyy k:lo 11,30 i. p.
33354: •kanssa ja tein s>en \havainnon., että laajoissa. pii-
33355:  reissä oltiin hyovino katkeroita. siitä että oli hou-                                    Pöytä!kirjan vakuudeksi:
33356:  kuteltu tahi pakotettu heitä ta·hraamaan kätensä
33357:  omien kwnsa:laisten verel'lä vieraiden ·pistimien                                               Eino J. Ahla.
33358: •
33359:                               81.      Torstaina 11 p. joulukuuta
33360:                                                   kello 8 1. p.
33361: 
33362:                     Päiväjärjestys.                          Keskustelu:
33363: 
33364:                                                    Siv.        Rahaministeri Lund s on: Kun :hallituksen
33365: I ·l moi t u k s i •a:                                     nyt on esitettävä Eduskunnalle ehd·otus 1920
33366:                                                            vuoden tulo- ja menoarvio·sta on se tosin tietoi-
33367:                     Esitellään:                            nen siitä, että aika tuon ehdotuksen tekemiseen
33368:                                                            on <pitkälle kulunut .ia että se rahamäärä, joka
33369:   1) Hallituksen esity!S n:o 64 tulo- ja                   vaaditaan menojen p'eittämiseksi on huomattavan
33370: menoarviosta vuodel,Le 1920 . . . . . . . . . . . . 1677   suuri. Mutta toiselta muolen on hallituksella
33371:   2) HallUtuben esitys n:o 62 shekkilaiksi 1696             myös s'e vaikaumus, ·ettei<vät nämä ·esteet, jotka
33372:                                                             OIVat olleet näihin ·s,eikkoihin vaå.kuttailllarssa, ole
33373:                                                             o}.}eet suuristakaarll! 1ponnistuksista huolimatta voi-
33374:                                                            tettavissa.
33375:                                                                Mitä ell!siksi mainittuun seikkaan tulee on siitä
33376:   Nimenhuu<lossa merkitään 11>0issaoleviksi ed.            'tehty perinpohjaisesti ·selkoa esityksessä .eikä niin
33377: A. Aalto, R. Erich, A. Fu.ruhjelm, Helle, Koi-             ollen Hene tarpeellis'ta sitä tärssä yhteyd.es,sä enem-
33378: visto, M~eriläinen, Paasivuori, Perälä, Ramsay,            mältä kos·ketella.
33379: Soininen, Tanner, Woionmaa .ia Wuoli.ioki.
33380:                                                                ·Koski-en taas menojen suuruutta, saanen ai:;
33381:                                 ·~                          heen myöhemmiD: palata asian tähän puoleen.
33382:                                                                rSen jälkeen ~kun 17 p :nä huhtikuuta 1919 an-
33383:                                                             nettu Suomen V aitiotalouden oikeus\perusteita
33384:                      llmoitusasiat:                        'kosk·eva laki ja 17 ;p:nä heinä:kuuta 1919 vah-
33385:                                                             vistettu hallitusmuo~ ovat tulleet noudatetta- ·
33386:    .Yamautusta eduskuntatyöstä yksityisten asiain           viksi on perinpolhJ.i'aiD:en muutos tulo- ja meno-
33387: vuoksi saa;v.a:t ed. A. Furuhjelm tämän päivän              a:rvion 'Perusteisiin, käsittelyyn ja muotoon näh-
33388: istunnosta, ·ed. A. Aalto tämän <Päivän täysi-             den ta1pahtunut. 'Sen sijaan etta tulo- ~ia meno-
33389: istunnosta, ed. Ruuskanen tästä illasta ensi lau-           arvion järjestely tähän saakka oli käsittänyt
33390: antai-iltaan, ted. Vinokoski iensi .perjantai:ksi na       kaksi eri vaihetta, joista toinen tarkoitti Halli-
33391: lauantaiksi, s•ekä sairauden vuoksi tämän päivän            tuksen ja Eduskunnan y-hteistv•ön kautta niiden
33392: täysi-istunnosta ed. Ramsay.                               edellytyst.en luomistå., joiUe toisessa vaiheessa ta-
33393:                                                             pahtu'Va tulo- .ia menoarvion laatiminen ja varh-
33394:                                                             vistaminen mikä 1oli yksin hallituksen !asiana,
33395:                                                             saattoi perustua, oli se tästä lähtien tapahtuva
33396:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                siten ·että rEduskunta .päätti itse tulo- ja meno-
33397:                                                             a.rvion. Näin ollen ei se tulo- ja menoaT'Vion
33398: 1) Hallituksen esitys n :o 64 tulo- ja menoarviosta         surumittainen muoto mikä oli :käytetty esityk-
33399:                   vuodelle 1920                             sissä vara_i.en hanJi,kimisesta niihin tarpeisiin,
33400:                                                             joihin vakinaiset valtion tulot eivät riittäneet,
33401: esi~ellään.                                                 nyttemmin enä·a oUut riittäivä vaan oli tulo- ja
33402:                                                             menoarvioehdotus annettaJVa Eiduskunnalle sil-
33403:   Puhemies:         Pu'heml:esneuvosto ehdottaa             loisessa tulojen ja menojen jaottelun puolesta
33404: esityksen lähetettäJväiksi vai tiovwrainvaliokun-           yksityiskohtaisemmassa muodossa, jota 22 p:nä
33405: taan.                                                       toukokuuta 19119 .vahvistettu itu1o- ,ja, menoar-
33406:                                                                                                             212
33407:  1678                                     Torstaina 11 p. joulukuuta.
33408: 
33409: 
33410:   vion kaava edellytti. Niinikään oli asiallisesti-       taan, että kuluvan vuod·en tulo- ja menoarvion
33411:   kin sanotun lainsäädännön k'autta sdlaisen .iär-         mukaan 82,8 % tvwkinaisista menoista · ~Saadaan
33412:   jes•telmän muutos ta;pahtunu't., että hallituksen       peitet:vksi vakinaisilla tuloilla, kun sitä vastoin
33413:   oikeus määrätä meno·ia ja myöntää määrärahoja           1920 tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan vaki-
33414:   vrukinaisista valtion varoista myöskin sen lisäksi,     naisilla tuloilla •Peitettäisiin 93,9 % vakinaisista
33415:   mitä vuotuinen menoarvio sisältää tai edellyttää,       menoista, ja on tällöin vielä ·huomattava, että
33416:   oli lakannut.       Vielä mainituista perustuslain      1920 vuoden tulo- ja menoarvio edellyttää kor-
33417:   säännöksistä seuraa 'edeHeen, että ·.a~kaisemmin        koja ja .kuoletusta ynnä agiota yhteensä noin
33418:   eri luont.eisten va.ltion varoj•en välillä tehty ero-   184,000,000 mk. vastaavan erän ollessa kulu-
33419:   tus niiden käyttämisoikeuteen ja kirjanpitoon           van vuoden menoarviossa vain noin 80,000,000
33420:   näJhd·en on menettänyt kaiken •merkityksensä ja         mk.
33421:   kun tå.män lisäksi suosturrta·raihaston olemassa-            Ylimääräinen tulo- ja menoarvio vuodelle
33422:   olo ei verustu mihinikään nimenomaiseen lain            1920 ei ed•ellytä mitääm lainano1Jtoa, vaan sitävas-
33423:   säännöbe-en ja Eduskunnan on ~dell:vtetty hy-            toin velan ma:ksua noin 100,000,000 mk, kun taas
33424:   väJksyvän sille annettu esitys kulkulaitosrahaston      !kuluvan vuoden tulo- ja menoa.rviossa on lainoilla
33425:  'lakkautt8iffiisesta; on nyt esilläoleva tulo- ja         oletettu •peitettäJvän 1paitsi erityisten osakkeiden
33426:   menoarvioehdotus rakennettu sille .pohjalle, että        ja kiinteisWjen ostoon käytettäviä lainoja, yh-
33427:   koko tulo- ja menoarvio ensi vuodesta lähtien            teensä 275,000,000 mk, minkä lisruksi kuluvan
33428:   muodostaisi yhden ainoan rahaston joten muo-             vuoden tuloa.rviossa oleva sokerin ja vehnäi.iauho-
33429:   dollisessakin suhteessa olisi saavutettu se tulo-       jen myynnin kautta korotettuun hintaan saatava
33430:   ja menoarvion yhtenäisyys, johon pitkät ajat on          tu'lo 70,000,000 mk. on kokonaan .-poissa käsillä-
33431:   pyritty ja johon valtio-oikeudellisesti on :puhee-       olevasta tulo- ja menoarvioehdotuksesta.
33432:   naolevien ·perustuslain s·äännösten ·kautta päästy.          Kun tied·etään, että esim. 1917 vuod.en tulo-
33433:      !Siirryttäessä tulo- .ia menoa.rvioehdotuks·en        ja 'tnenoarvio osoitti vakinaista menoa noin
33434:   asia.llis:een nuoleen .kiintyy huomiomme ennen           375,000,000 mk. ja ylimääräistä noin 125,000,000
33435:   kaikkea siihen seikkaan, että vakinaiset menot           eli yhteensä menoa noin 500,000,000 mk, joka
33436:   ovat lasketut tr>:V'Öreissä •luvuin 458,000,000          summa •pidettiin jo h:vvin1kin huomattavana, tulee,
33437:   mar:kkaa suur-emmiksi kuin 1919 vuoden meno-             kun .vielä huomioon ot.etaan että kuten sanottu
33438:   arv1ossa nousten ne 938,000,000 markasta                 vastaruva erä tekee 1919 vuod•en menoarvi•ossa
33439:   1,39•6,000,000 markkaan, ja tekee siis lisäys            noin 1,572,000,000 mk. sekä 1920 vuoden meno-
33440:   48.,5 o/o, jota vastoin ylimäå!räisissä menoissa on      arvioehdotuksen mukaan 2,018,000,000 m•k, he-
33441:   lhavaitta1vissa 11,9·88,000 ma.l'kan vähenny.s, jo-     räämään kysymys ov1rutko i•tse valtion tarpeet to-
33442:   ten      ne    alenisivat   ·634,000,000 markasta       dellakin noin :v llättäJväl·lä vauhdilla lisääntyneet
33443:   622,000,000 markkaan. Yiliteensä tekisivät va-           vai johtuuko nousu työn ja tarpeitten hinnan
33444:   kinaiset ja ylimääräiset menot, 2,018,000,000            kohoamis•esta. Valitetta:vasti täytyy tähän vas-
33445: ·markkaa ·eli siis noin 446,000,000 markkaa enem-          tata, että lisäykseen vaikuttavat molemmat närstä
33446:   män kuin vuod-eksi 19•19 }as·ketut joiden y.hteinen      seikoista.
33447:   määrä on noin 1,572,000,000 markkaa. Jos 1919                Mitä tarpeitten lisääntymiseen tulee, tekevät
33448:   vuode!l< menoina huomioon otetaan samaa vuotta           1920 menoarvioehdotuksen mukaan, muita mai-
33449:   varten tehdyssä, eduskunnalle annetussa lisä             nitsemattakaan, yksistään sotaministeriön menot
33450:   tulo- ja menoa.rvioehtlotuksessa oleva meno              yhteensä 458,000,000 mk. sekä lainojen korko- ja
33451:   128,000,000 mk., saadaan viimeksi sanotun vuo-          kuoletusmaksut noin 135,000,000 .mk. eli yhteen-
33452:   den koko menoksi 1,7·00,000 mk. ja 1920 vuoden           sä 593,000,000 mk, vastaavien erien tehdessä
33453:   menoerä siis vain 318,000,000 mk. suuremmaksi            esim. 1917 •vuod·en menoarviossa, korkoj·en ja
33454:   kuin vastaava erä 1919 menoarviossa.                     knoletusten kan'Ssa 8,000,000 mk. ja Venä:jälle
33455:      K.osketellaksemme taas tuloja havaitaan, että         suoritettavan korvauks-en 14,000,000 mk. eli Y'h-
33456:   va'kinaiset tulot 'Oll laskettu 1,311,000,000            teensä noin 22,000,000 mk, .ia on siis suoranainen
33457:   mk:ksi vastaten 777,000,000 mk. vuodeksi 1919,           tarve lisääntynyt noin 570,000,000 mk:lla.
33458:   joten lisäys tekisi noin 534;000,000 mk. eli                 Jos trumä määrä li-säänt:vneenä ta.l'peena vähen-
33459:   68,7 %, kun taas y lrmääräisi•ssä tuloiss•a on vä-       netään 1920 vuoden m~noarvioehdotuksesta~ jää
33460:   hennystä noin 6•83,000,000 mk., tahden vakinai-          erotukseksi vuosien 1917 ja 192·0 menoarvioissa
33461:   set ja ylimääräiset tulot siis 1,512,000,000 mk.,        noin 1,550,000,000 mk. Kun edelleen otetaan
33462:   .q~.ikä määrä on noin 149,000,000 mk. 1-pienem:pi       huomioon, että markan arv-o on laskeutunut vuo-
33463:   kuin vastaavien tulo•jen kuluvalle vuodelle la·s-       'desta 1917 suunnilleen noin 1f3 :aan, saa.daan
33464:   kettu summa noin 1,661,000,000 'llk.                    tuon ·vuoden tarpeet osapuilleen vaS1taa.maan vii-
33465:      •Verrattaessa tuloja .1a menoja toisiinsa huoma-     meksimaiu.ittua summaa, .ios rahan arvo olisi sama
33466:                                               •rulo- ja menoarvio.                                                 1679
33467: 
33468: kuin vuonna l!H 7. >Saman •vai•kutuksen •kuin             ajan ·pitkään kyetä kantamaan. On keksittäNä
33469: rahan alhainen arvo tekee taTJPeitten hinnan nou-         keinoja, .ia kuten on syytä olettaa, ovatkin ne
33470: suun kotimaassa, tekoo myöskin va:luuttamme               löydettäJvissä, keinoja, jotka tekevät mahdolli-
33471: huono kurssi ulkomailta ostettaviin tarpeisiimme          seksi sotilasmenojen supis.ta.misen. Täihän on sitä
33472: nähden.                                              ·    enemmän syytä, kun muistamme, että se meno,
33473:    Tuntien nämå tek~jäJt 'herää edelleen kysymys,         joka sotalajtoksesta johtuu, on kaksinkertainen,
33474: mitkä ova.t ne toimerupiteet, joihin on ryhd·ytJtäivä     Se on ensiksikin suoranainen kulutus .ia sen li-
33475: asioiden ohdaamiseksi entiseen uomaa.nsa. Herää           säJksi vielä sen työn arvo, joka jää suorittamatta
33476: kysymys, miten on rahamme arvo saatava nou-               sota'Palveluks·en kautta., Ja nämä määrät ovat
33477: semaan, mitkä ovat ne keinot, jotka aikaansaa.vat         laskettavat sacLoissa miljoonissa. Tarpeen vaa-
33478: parannuksen valuuttaoloihin, on'ko mahdollista            tima. muutos asiain nykyi&oon tilaa'n on ennen pit-
33479: supistaa sotalaitoksemme menoja, jotka. muodos-           kää odotettavissakin.
33480: tavat kokonaisen 1/4 menoarvioehdotuksessa ole-              Valtion rikkaudet, jotka ovat si1joitetut metsiin,
33481: vista menoista, ja vihdoin, mitä muita tuloja             eivät ole tuntemattomat, ja kun näiden myvmi-
33482: vo1mme ha:nkkia lisää ja mitkä menoista ovat              sellä voidaan olettaa saa.ta·van tuntuvia .mäiälriä,
33483: sumistetta vissa.                                         eritoten, jos niitä myydään ulkomaan rahasta,
33484:     Mitä ensi,ksikin rahan arvon laskemiseen tulee.       ei nykyistä eri·ttäin edullista tilaisuutta niiden
33485: on selvä, että samassa mää•rässä kuin maamme              mY'vmiseen olisi jätettävä :käyttämättä, va.rsin-
33486: tuotanto väh~:mee ,suurenee kysyntä .ia siitä taas        kin kun ha;kkuu jo yksistään metsänhoidonkin
33487: seuraa rahan arvon aleneminen. ISenvuoksi on              kannalta, niin rpal:ion kuin tiedetään, on •erittäin
33488: välttämätöntä, että me ponnistamme kaikki voi-            suotavaa.. 'Tällä toimenpiteellä voitaisiin sen li-
33489: mamme, yhdeltä 'Puolen lisätäJksemme tuotantoa            säksi tuntuvasti ·peittää valtion valuuttatarvetta.
33490: kaikilla aloilla niin suuressa määrässä, että kai·k-         Silloinkuin o'lot niin •maassamme kuin muual-
33491: kea siltä, mitä maassa voidaan tuottaa, myöskin           lakin maailmassa ovat pois n.ormaa.lisesta kulus-
33492: riittävässä määrässä valmistetaan, ja toiselta puo-       taan, silloin ovat myöskin ne keinot, joihin tur-
33493: len supistaaksemme ta.vpeemme ainoastaan vält-            va,udutaan vaikeuksien voittamis·eksi, sen mukai-
33494: täimättömimpiin. On ni>mittäin siiri~Yttävä ennen         set. Tarkoitan tällä, että, kut.en tulo- ja meno-
33495: sotaa vallinneesta elämärrmuodosta, joka tiesi: ou        arvioehdotuksesta on havaittaviss-a, menojen 'Peit-
33496: saatava 'kai:kki, mitä suinkin ta.rvitaa.n ja vä:hän      tämiseksi on ehdot-ettu tilapäistä tullimaksujen
33497: sen lisäksi, n:Y1kyään vallits-evaan asiaintilaan,        korotusta. On nimittäin huomattava, että yleen-
33498:  joka tekee mahdolliseks.i yksistään sen hankkimi-        sä ova;t mi·elet 'eri.Ja]s1et sii·tä, ova:tko väliHiset vero't
33499: sen, jota ilman ·ei voida elää. Ja. tälmä on sov•el-      laisinkaan 'sopi•vait .ia että .iuskin ne voitaisiin
33500:  lutettava niin valtioon 'kuin yksityiseen 'kansa-        hyväiksyä .ionkunl>aisina apuv•eroina välittömiUe
33501:  laiseen:kin. Aivan sama on asianlaita mitä tu'lee        veroille, ne silloinkin olisivat pidettävät mahdol-
33502:  rahamme arvoon ulkola.iseen valuuttaan nä·hden.          lisimma.n a1hai'Sina 'va.rsinkin aikana sellaisena
33503:  Vienti on saatava niin suureksi :ia tuo~ti su.pis-       kuin ny.kyinen, jolloin hintataso on luonnotto-
33504: tetiava niin ·pieneksi, että vienti riittää peittä-       man korkealla. Mutta, rkuten sanottu, on tilimä-
33505:  mään ulkomailta tuota·van tavaran hinna.n ja ul-         kin ·käsiibettävä ainoastaan tila1päisenä suurimman
33506:  komaisten lainain korot ja. vasta silloin olemme         tarpeen vaa tima.na. Ja kun muistetaan, ettei
33507:  sillä tosiasiallis-ella pohjalla, joka ta·kaa ra:hamme   korotus ko:hdistu niihin tarpeihin, jotka ovat ai-
33508:  normaali,knrssin •pysyväisvvden. Ne säännöste-           van välttä·mMMmät, ja korotus -ei paljoakaan
33509:  lyt, joihin tuonnin su1pistamiseksi ryhdytään, ei-       merkitse tavaran •hintaan nähden, on ehdotus täl-
33510:  vät tieten:kä•äln ajan pitkään ole mahdollisia, vaan     laisesta ko:rotuks·esta. pidet•ty mahdollisena. Ku-
33511:  täytyy ne 'Pitää väliaikaisina, miksi ne yleensä         ten tulo- ja menoarvios·ta on ed·elleen nä:htävissä,
33512:  ovat tarkoitetutkin, ja semmoisina täytyy niihin         ei korotus koske myoöoskä;än vientitullia. On
33513:  suhtautua yn/märtämyksellä. myös·kin niiden,             näet 'katsottu. -että vientiä olisi m~hrlollisimman
33514:  jotka näihin 'keinoi1tin nåhden ova,t tois·e1la kan-     suuressa määrässä hel1potettava, mihin nähden ja
33515:  nalla. Sama on lainaarnisen laita. Sitä on käy-          kun eduskunta vastauks·essaan täJmän vuoden
33516:  tettävä vain tila,pä.isen puutteen !POistamiseksi.       tulo- ja menoa.rvioehdotu'ksoeen oli toivonut vien-
33517:  Sillä on' muistettava, ·että laina on aina laina ja      titullin alentamista, on vientitulli jätetty korot-
33518:  siis takaisin maksoettava .ia että ne kustannukset,      tamaM.a, mutta myöskin alen•tamatta. Kuitenkin
33519:  jotka lainan •hankiUJta edellyttää, yleensäkin, ja       näyttää siltä, että myöskin vientitulli, eritoten
33520:  eritoten huonona rarha-aikana ovat tuntuvat, var-        puutava·roista, voitaisiin hY'vällä s.yyllä korottaa,
33521:  sinkin kun on 'Puhe suuremmista lainoista.               kun otetaa.n huomioon se uskomaton hinnan
33522:     Kosketellaksemme sotala.itoksemme vaa.timia           nousu, .ioka viime aikoina näihin ta,varoihin näh·
33523:  taTpeita, näyttää siltä ettei sen •panemaa taakkaa       d•en on ollut !havaittavissa.
33524: 1680                                   •   Torstaina 11 p. joulukuuta.
33525: 
33526: 
33527:     cEi voida kieltäiä etteikö käsittelyn alaiseen tulot eivät riitä", niin hallituksen, va:Ukka bud·
33528:  tulo- ja menoarv~oon nähd@ olisi vielä pal~ionkin jetti olikin ipa,l.ion summittaisempi, kuitenkin oli
33529: toivomis•en varaa. Ennen kaiktke.a olisi asiat pakko tehdä yksityiskohtaisesti itseUoon selkoa
33530:  yleensä järrjesteltävä siten, että vakinaiset menot jokaisesta menomomentista. ,Mutta niinkuin sa-
33531:  vojtaisiin peittää ~varsinaisilla tuloilla ja ettei yli- nottu, nämä seikat ovat vahä!pätöisy:vksiä. Esi-
33532:  m·ääräisiä 'meno·.ia otettaisi varteen enemmältä tys edustaa. kieltämättä varsin kunnioitett!l!vaa
33533:  •kuin mitä varoja, !lainaa ottamatta, on saata- työmäärää ~ia hallitusta on onuitelctava siitä~, että
33534:  vissa, ja onkin hallitus tekevä voitavan,sa saa- yksi korkeam'Pia virkamiehiämme on sitä va.Tten
33535:  daboon täJllaisen järjeshelyn aihan. Mutta hal- asettanut sen 1käJytettäväksi suuren työkykynsä,
33536:  lituks-en ponnistukset yksin ei-vät riitä. J okai- suuren työvalmiutensa .ia yleisesti tunnetun pe-
33537:  sen kansabis~en on opittava vmmärtäimään olevat rinpohjaisen a:sia.ntuntemuksensa tällä· alalla.
33538:  olot, olot, jotka vaativat, että kukin kansalainen Minä 'lJHlkään, että jollei tätä voimaa olisi ollut
33539:  tekee työtä ja aina vaan työtä ja tuloksellista saatavissa, hallituks·en olisi ollut vaikea tätä
33540:  ty·ötä ja kieltää itseltäiän kaiken sen, jota ilman ty,ötä saada edes tähän mennessä valmiiksi. V al·
33541:  ihän voi elää. Näiin on us·eissa muissa maissa, tiokonttorin cpäälli>kkö ansaitsee :käsittääJkseni
33542:  ja siihen on meidänkin totuttava, voidaksemme julkisen tunnustuksen siitä, mitä hän on tämän
33543:   elää ta,loudellisestikin itsenä,isenä kansana.               asran hyväksi hyvin suuril·la ponnistuksilla teh-
33544:      'TäJmä ei ole sanottu sen vuoksi, että se olisi nyt.
33545:  jatakin uutta, vaan s,iitä syystä että se unohde-j               M:utta jos minä en ta,hdo syyttää hallitusta
33546:  taan ythtä ns~ein kuin siitä huomautetaan.                  , vi~vytyksestä, niin on luullakseni myös eduskun-
33547:                                                                nalla ja sen valtiovarainvaliokunnalla oikeus
33548:      cEd. Neva n l j. n n a,: Niihin hyviin ta.poi- vaatia, että jas budjetti •ei eihcdi tänä :vuonna
33549:  chin, jotka me,idän eduskunnassamme ovat jok- ajoissa, sitäikään •ei siitä syytetä. :Tosin 'valiD-
33550:   seenkin vakiintuneet, kuuluu se, että asianomai- kunta on pitkin syksyä ~saanut yksityisiä osia
33551:  sen valiokunnan jäsen ei yleensä käytä <puheen- menoarviosta tietoonsa. Ensimäinen näistä, joka
33552:  vuoroa lä,hetekeskust·elussa. Minun on 'Pakko käJsitti 3-4 'p.ä:ruluokkaa, voitiin valiokunn•assa
33553:  täillä kertaa tehdä .poikkeus tästä säännöstä, ei esitellä lokakuun 28 päivänä ~ia työ alkoi oitis.
33554:  v!"-rsin~ise~~.i käsitelläJkseni. esi.l.lä. olevaa esity~~ä, Viimeiset näistä yksityisistä asista saa~uivat
33555:                                                         1
33556: 
33557: 
33558: 
33559: 
33560:   e1 'IDY'öska.an puuttuaksem m1hm kysymyksun, kuiteii:kin valiokuntaan vasta viime lauantaina.
33561:                                                         1
33562: 
33563: 
33564: 
33565: 
33566:   joita herra rahaministeri on kosket,ellut, vaan ai- Itse asiassa on valiokunta tähän mennessä näiden
33567:  ~oastaan antaakseni muutamia ti·et()lja., joita asit- epävirallis·esti saamiensa a.sia,kir.iain nojalla 'Val-.
33568:  tain hallitus, osittain eduskunta voi tässä t]lai- mis,tavassa eli n. s. ensi:mäisessä lukemisessa käy-
33569:   suwdessa odattaa ,saavansa valtiovarainvaliokun- nyt läpi va:kinaisen budjetin 17 .cpääluokasta
33570:   nan jäseniltä.                                               kaikki muut 'Paitsi !kolme viimeistä .ia yhden,
33571:       Hallituksen esityksessä selitetään yksityisckoh- jota paraikaa. kä·si~tellään. Tätä käsiteltävänä
33572:   taisesti esityksen viipymisen syyt. Minulla on olevaa lukuunottamatta ova.t kyllä nua muut mai-
33573: ·ollut aikaisemmin tilaisuus lausua, etten puoles- nitsemani rpääluokat :vielä aivan koskema;tta, sa-
33574:  tani halua syyttää hallitusta viivytyksestä. En moin koko ylimääräinen menoarvio .ia koko tulo-
33575:   ota sivullis~ena arvost~llakseni, missä määirin syyt puoli. Onko vaHokunta työskennellyt kyllin
33576:  ovat ·olleet voittama.ttomia. Tä-ltä kannaltani ei nopeasti vai ·ei, siitä se, ~ioka itse on tässä työssä
33577:   minua 'huvita sen esityksen tarkastaminen, joka ollut osa,llisena, on .iäävillinen lausumaan 'päte-
33578:   'Propositsioonissa näistä asioista annetaan. Joit- vä;ä arvostelua. 1Mutta se myönnettänee selväJksi,
33579:   tenkuitten esityksessä mainittujen seikkain mer- et.tä vaikka koko buldjetti olisi trullä hetkellä val-
33580:   kitystä tässä suhteessa on ehka väihän liioitdtu. tiovarainvaliokunnas,sa läpikäyty saatujen epä-
33581:   Niin luulla1kseni ~sitä seikkaa, että ·bu<ljetti tällä virallisten asia.kirjain perusteella, niin varsin
33582:   kertaa on ollut annettava yksrtyiskohtais.emmas- suuri työ y·hä vielä olisi valiokunnassa .iälellä.
33583:   sa muod>ossa. Siitä on tietysti painatus ja sen Päätökset, joita tähän asti on voitu tehdä, eivät
33584:   mukaan kirjoitustyö cpa.l'.ion cpaisunut, oikeastaan ole saattaneet olla lopullisia. 'Tämä johtuu jo
33585:   tasin siitä syystä, ~että eduskun~n toivomuksen siitä, ettei ole ollut varmaa tietoa, ovatko ehdo-
33586:   mukaisesti on truhdottu tällä •kertaa perusteelli- tukset, joita on tarhstettu, olleet lopullisia, ne
33587:   semmin motiveerata muutokset tämän vuoden kun ovat olleet ainoastaan valtioneuvoston fi-
33588:  menoarvioon verraten. Mutta .a;,sianlaitahan kui- nanssivaliokunnan, mutta eivät valtioneuvoston,
33589:   tenkin on niin, •että ai:ka.isempinakin vuosina, en- kaikkein vähimmän tasava.llan wesid•entin, hy-
33590:   nenkuin hallitus saattoi antaa sillois,en tulo- ja vä:ksymät. Ja muutoksia on, tosin ei paljon
33591:   menoarvioesityk.s,en, esityksen ,vaw.ien !hankki- mutta ainakin .iossain määrin, todella myöhem-
33592:   misesta niihin taDpeisi!n, .io~hin vakinaiset valtion min tE.>~hty niihin ehtdotuksiin, jotka valiokunnalle
33593:                                              Tulo- ja menoarvio.                                         1681
33594: 
33595: 
33596:   on annettu. Tahdon m. m. mainita, että tär- Y'leisen optimismin kanssa, joka meidän vähem-
33597:  keimmåssä päiäluokassa - sotalaitoksen - ovat män valoisamielisten käsityksen mukaan yleensä
33598:   menot supistetut 7,5 miljoonalla markalla siitä, on varsin tunnusmevkillinen nykyiselle hallituk-
33599:   initä ne epävirallisesti meiUe annetuissa asiakir- selle. Tahdon mainita pari esimerkkiä. Tulot
33600:   joissa olivat ja että tämä supistus koskee, jos valtion metsistä, lukuunottamatta niitä, jotka
33601:   kohta 'Pääasiallisesti vaan kolmea. menoerää, kui- kertyvät rpuutavaran hankinnasta valtion laitok-
33602: . benkin vähemmässä määrin vielä useampia.                   sille, eivät koskaan tätä ennen ole nousseet suu-
33603:      ·Mutta lisäksi tulee yksi seikka, johon minulla remmiksi kuin noin 14 miljoonan brutto. Hal-
33604:   myöskin •erääs,så aikaisemmassa tilaisuudessa jo litus odottaa niistä tulevana vuonna 29 1;2 milj.
33605:   oli syytä viitata. Ei voi olla etpälojaalista valio- markkaa. Voi-daan sanoa: rarhan arvo on edel-
33606:   kunnan jäseniä' kohtaa,n alleviiva.ta sitä seikkaa, leen alentunut, nyt on erinomainen puutavara-
33607:   että on ollut joks·eenkin vaikeata, .iotten sanoisi kon.iunktuuri j. n. e. Mutta on huomattava myös-
33608:   mahdotonta, tähäinastisessa budjettikäsittelyssä kin 'Pari muuta seikkaa, jotka eivät tue optimis-
33609:   saada valiokunnan jäJsenissä syntymään täysin mia. MinuHe on ilmoitettu, että tätä nykyä val./
33610:   vakavaa harrastusta snoritettavaan tarkastus- tion metsissä on hyvin huoma,ttavia puumääriä,
33611:   työ'hön. On ajateltu, luulen minä, suunnilleen jotka ovat ostetut, jopa maksettukin, yhä ulos-
33612:   näin: Kyllä minä olen valmis myöntäJmään .ra- ottamatta, ja niinikään, että nykyiset myynti-
33613:   hoja, kunhan vain näyttäytyy, että varoja on ehdot mitä tulee kruununmetsistä tapahtuvaan
33614:   saatavissa; mutta tästä minulla ei voi olla. vielä myyntiin, ·ovat tuntuvasti ankarammat .ia osta-
33615:   tietoa, kun minulla ei ole budjettia kokonaisuu- jalle emäiedullisemmat kuin aikaisemmin, kun ni-
33616:   dessaan. - Ei ole autettavissa, että va,sta nyt, mittäin nyttemmin on heti maksettava käteisellä
33617:   kun kokonaisbudtjetti on •ol-emassa - tai sano- toinen puoli kauwa1hinnasta, niin pian kuin kon-
33618:   kaamme viime lauantaista al'kaen, jolloin valtio- tra.hti on t·e:hty. Voisi vielä lisätä, että nykyi-
33619:   va.rainvaliokunta sai, vaikka epävirallisesti,. nen verraton konriunktuuri 1puutava.ramarkki-
33620:   bikki muut asiakirjat paitsi its·e va·rsinaisen esi- noilla ei ·'Puhu yksinomaan siihen suuntaan, että
33621:   tyks.en, jaettiin vasta nyt -             on mahdollis•t.a kruununmetsistä voi odottaa ,suuria tuloja ensi
33622:  -alottaa lopullisten tpäätösten tekoa. Mutta ·sitä vuonna. Kuuluu s·emmoistakin, että tämä kon-
33623:   varten täytyy työ suurelta osa.lta tehdä uwd-es- ju:n:ktuuri on niin hyvä, että ei ole sanottu, että
33624:   taan juuri soentahden, että tähän asti useat valio- asia.nomaiset haluavat suuresti forseerata liiket-
33625:   kuuman .iäselllet eivät ole katsoneet mahdollis-eksi iänsä jonkun ajan .peräJstä; he ansaits•evat nyt
33626:   ottaa· kantaa kysymyksessä,. voidaanko määrä- niin hyvin. 'Toinen esimerkki samasta opti-
33627:    rahat, joita pyydetään, myöntää vai ei. Tämä mismista tulo~i-en arvioimisessa, joka minun syn-
33628:    tietää, ·että n. s. toinen lukeminen ei voi muo- kemmillä silmilläni katsottuna nåyttä.ä myöskin
33629:   dostua pelkäiksi lformaliteetiksi, muodolHsuu- heikosti 'Perustellulta: hallitus -ehdottaa. eri esi-
33630:   deksi. Kaukana siitä. 1Siitä tul•ee v.arsin vaativa tykses,sä sääJdettäväksi lain, jonka nojalla kulu-
33631:   tElhtäivä, tehtåvä joka myöskin välttäimättömyy- van vuoden tulosta on maksettava valtiolle tulo-
33632:    dellä vaatii aikansa.                                     suostuntaa a i v a n s a m o i n kuin vuodelta
33633:       Yrhdellä edellytyksellä voisi kenties se bud- 1918. 'T•ästä huolimatta iha.llitus odottaa että
33634:    jetin käsittely, joka valiokunna.ssa vielä on suo- tämä rvero ·nyt kuluvalta vuodelta antaisi kaksi
33635:    rittamatta, ta,pahtua jokseenkin joutuisasti, hy- kertaa eoommän 'kuin edelliseltä vuodelta. Edel-
33636:    villlkin joutuisasti. Nim. siinä ta'Pauksessa, että liseltä vuod·elta se näet on arvioitu 100 miljoo-
33637:   halEtuksen 'budjettiehdotus osottaisi, että täimä naan, kuluvalta vuodelta ha.Uitus 200 miljoonaan.
33638:    ehdotus ja siis ne tuhansiin nousevat eri määrä- Toivokaamme että odotus toteutuu. 18iihen an-
33639:    rahat, jotka se srsältää, voitaisiin ehdotetussa taa aihetta se seikka, •että viime vuosi oli kapina-
33640:   suuruudessa myöntää ·suuremmitta •epäiilyksittä vuosi, jolloin monen kuukauden kuluessa suurim-
33641:   mitä tulee varojen riittäväisyyte.en. Minä luulen, milla teollisuuslaitoksillamme ei ollut ansiota.
33642:   e~ttä val tiovarain valiolkunnas,soa., niinku:in ed uskun- Mutta toiselta puol·en kysymys onkin ei enem-
33643:    nassakin, hyvin suuri alttius vara:in myöntämiseen män eikä vähemmän kuin kaksi kertaa suurem-
33644:    on olemassa. Näin ollen voisi ehkä hallitus masta tulosta .ia tokiko se kertyy. Se, on luullak-
33645:    nopeasti saada hyväksymisen budjetillensa, jos seni hyvin epätietoista.
33646:   tulopuoli olisi selvä. Mutta niin ·ei valitetta-              Mutta olkoon menneeksi. Pitäkööt, niinkuin
33647:   vasti ainaka;an minun nähdäkseni ol·e. En tos:Un me kaikki hartaasti toivomme, hallituksen opti-
33648:    ole puolestani vielä ehtinyt omistaa 'Pintwpuolis- mistiset laskelmat ·paikkansa. Siitä huolimatta
33649:    takaan tarkastusta tulopuolelle. Mutta minulla syntyy ensi vuonna suuri tosiasiallinen vajaus,
33650:                                                                    1
33651: 
33652: 
33653:    on. perusteltua syytä siihen ·pelkoon, että tulot joka rpruraimmassa ta'Pauksessa, jos laskelmat pi-
33654:    ovat 13;rvioidut taval1a, joka on sopusoinnussa sen täväit •pai·kkansa., voi peittyä vasta sen jalkeen
33655: 1682                                            Torstaina 11 p. joulukuuta.
33656: 
33657: 
33658: :kuin vuosi on m~nny.t Uilli~n. Hallitus näikyy                 meidän maassamme, 1jossa kaikki oblig:atsinonit
33659: laskevan tämän ~valiauksen 300 milj. markkaan.                  menevä:t huönos,ti ja va.lti:on o:hli•_g'atsioonrt erityi-
33660: siihen summaan nimittäin, joka vastaa tila:päisen               sen huonosti. Jälelle jälävät yksityiset ra•ha!lai-
33661: vara.llisuusv~ron toista puolta, mikä voi kertyä                toks·et. Mutta on kai :hyvin vähän toiveita siitä,
33662: vasta aikaisintaan 1921, ehkä jonkunverran suu-                 että ne voisivat lisätä sitä luottoa, minkä ne
33663: remmruksikin, mutta näJhtävästi ·ei missään ta-                 nyt jo ovat vaJtioHe pakotetut antamaan, vielä
33664:  pauksessa yli 500 milJj. markkaa, koHkarpa halli-              200 miljoonalla, kun yksityispa·nki't tietäJäkseni
33665: tus pyytälä valtuutta lyhytaikaisen. luoton käyt-               nytkin vain vaikeud,ella :katsovat voivansa an-
33666: täJmiseen ainoastaan tähän 500 milj. summaan                    taa valtio!). pitäå sen 1uoton, joka sillä nyt on,
33667: sa·akka. T~ä,ssälkin kohd@ minä kad,ehdin halli-                j01pa voivat tämä;n tehdä ainoa.staan viemä;llä
33668: tuksen optimismia. 'Miuä luulisin nä.et 'paljon                 niitä vekselejä joita valtio on yksityispanmeissa
33669: tod,ennäköisemmä:ksi ~että vaillin:ki tulee lähelle             ldiskonteerann.ut, !Suomen. Pankkiin rediskontee-
33670:  700 milj. Minä tosin jonkunlaisella pelolla ja                 ra;ttavaksi. Tahdon ilmoittaa, että tällä haavaa
33671: vavistuksella käJyn näihin numeroih,iu. Sillä                   valtiolla 1on \. yksi:tyrs1panke~ssa 'v.ekseleitl:ä nmn
33672: minä. pelkään, että Hwfvuld·stad:sblad,etin valtio-             160 miljoonaa markika:a .ia                niistä ovrut
33673:  päivrukronikoitsiia on toisen kerran ·huomaava,                yksHyispraillkit ·r:edis'kontanneet Suomen Palll-
33674: että käy.tä;n vallan väärin ·puheva;ltaani •edus-               kis,sa noin 51 Jh miljoonaa markkaa.                  Jos
33675: kunnassa pi•täimä:Hä kauppakorkeakouluiuentoja                  yksit.yis•pankit         olettakaamme ~tämä . edul-
33676: tälle yhtä korkealle 'kuin korkeasti ~valis·tuneelle            lisin ta:paus - olisivat val-miit a;ntamaan lisä-
33677: ka;marille, ja että ed. Schauman viikon peräJstä                luottoa niin ne ·varmasti eivat sitä tekisi muuta
33678: taas huomaa hänen olevan oikeassa ja antaa mi-                  kuin juuri rediskonttaamaUa vastaavan määrän
33679:  nulle vielä toisen kerran julkiset nuhteet tästä               Suomen Pankissa. Se merkitsisi valtion tarpei-
33680: minun äJlyttömyydestäJUi. Mutta tällälkin UJhalla,              den tyydyttrumistä tuolla kaikkein 1huonoimmalla
33681: -      tosin kovin p~lottavalla uhalla - minun                  keinolla, mitä voi aJjatella, nimittäin rpanemaila ·
33682: täytyy saada menetellä luontoni mukaan ja                       seteEkoneet .py.örimäJäii. Niitä on valitet,tava:sti
33683: esittää muutamia numeroita.                                     täytynyt jo tahän asti liiaksi rpyö.rittää valtion
33684:     Minä luulen, niinkuin sanottu, että hallituksen             tarpeisiin: ainakin 600 miljoonaa Suomen Pan-
33685: laskelma •t.äJs·tä vaj,auks,esta on liika va.lois•a.            kin ulkonaolevista seteleistä on annettu liikkee-
33686:  EMinnä me olemme molemmat uhtä mieltä ja                       seen valtion ta,r;peiden vuoksi. .Tämän menette-
33687:  siitä täytyy kaikkien olla yhtä mieltä; hallituk-              lyn jatka;mista täiytyisi meidän viimeiseen saakka
33688:  &en kanssa, että tuo 300 mil~i., joka on tila:päiisen           koettaa välttää, sillä sehän merkitsee ilman muu-
33689:  varallisuusv~ron tuotto si,ltä osalta kuin se voi              ta, että me its~ti•etoisesti alennamme rahamme
33690: kertyä va·sta 19·21, ei voi olla käyteHäJvissä tule-             arvoa, nostamme hintatasoa, a.lennamme kurs-
33691:  van vuoden ai'kana. MUJtta sitten tulee toinen                  siamme j. n. e.
33692:  erä, joka ·ei ole 'Pieni sekään ja joka luulla'kseni               Hallitus ilmeisesti odottaa, joko ·että se voi si-
33693: on sl!Jmassa onnettomas:sa asemassa. Se on tuo                   joittaa tämän 200 miljoonan olblig:atsionilainan,
33694:  jo tämän vuoden 'budjettiin tulopuolelle otettu                 joka 'minun mielestäni on aivan mahdotonta,
33695:  200 miljoonan markan laina kulkulaitosrahaston                  ta;hi että se saa kertymäiän jo ensi vuod,en kulu-
33696:  vahvistamiseksi. Sitä er ole tietysti voitu reali-              essa koko tulon tämän vuod·en tuloista ma.kset-
33697: seerata ja tus,kiwpa voinee odottaa, että ensi vuo-              tavasta suostunta verosta. Tämä toinenkin odo-
33698: d·en ma,rkkinat kY'kenisivät sen ottamaan vas-                  tus on luullaksreni aivan liian valoisamielinen.
33699:  taan, sillä onhan raha-asemrumme y;hä vaan kiris-               Teknillisestikään se tuskin tulee olemaan mah-
33700:  tymälssä. 'Tästä haUitus va~kenee esityksessään.                dollista, sillä niin palt_ion jäiltessä yhä vielä ollaan
33701:  Mutta tosiasia. jää. Tä:ytyy kysyä, kuinka hal-                 verotuks.essa. Uusi v:ero on rperustettava ikun-
33702:  litus aikoo muuttaa_ nämä oibli_g-ai·sionit rruhaksi?          nalli,sveroon, niinkuin tähänkinas·tiset, 'ja sitä-
33703: Voidaan aliatella, ·että va;l'tio taihtoisi saa.d'a ja ~saisi    'pa.itsi on muistettmva, että elliSi vuonna täben tu-
33704:  valtiopankin, Suomen Pankin antamaan rahaa                      lisi maksettavaksi valtiolle kolmenkertaiset ve-
33705: niistä. Aina.hn voisi ajatella, 'että haUitus tah-               rot (tulosuostunta kahdelta vuod·elta ~kä tila-
33706:  toisi Suomen Pankkia vaihtrumaan sen velan, joka                päinen varallisuusvero yfhdeltä vuod·elta, ja kun-
33707:  valtiolla nykyäiän on pankkiin, näihin obligatsio-              nalle kwhden vuoden verot), Pelkään, että jo
33708:  neihin. Mutta jos niin menetellään, niin ei tie-                tämä seikka tekee mahldottomaksi .periä kaik.kia
33709:  tysti näitä varoja siUoin ole saatu käytettäJväJksi             näitä veroja ensi vuod·en kuluessa, jos s·e näyt-
33710:  menoihin, ne meneväJt silloin va.nhan velan mak-                täytyisikin teknillisesti käyvän 'Päiinsä. Puoles-
33711:  suun. Jos tahdotaan todella sM·da niistä rahaa,                tani luul-en käJyvän Stekä niin että tuo 200 milj.
33712:  mm ne oHs.ivat srjoitettavat joko yksityisille,                 markan obligatsioonilain.a käly må:hdottomaksi
33713:  jOiSta ei ole mitään toiveita,, kaikkein vruhimmin              sijoittaa ja :mY'ö•s että odotettu 200 •milj. tulo
33714:                                                  Tulo- ja menoarvio.                                           1683
33715: 
33716: 
33717:  kuluvan vuoden tuloista maks.ettavasta suostun-             Kuultuani sellaisten mielipidettä, j•otka tuntevat
33718:  nasta jää ensi vuonna kertymä;ttä. Ja s.illoin              maamme taloudellista ·elämää .ia teollisuustoi-
33719:  vajaus, joka. voi peittyä rva.sta myöhemmin, ei             mintaa, joihin en valitettavasti itse voi sanoa
33720:   ole 500 milj., niinkuin hallitus näyttää korkeim-          kuuluva·ni, en ole aivan toivoton, mitä tulee va-
33721:   maksi arvioivan, vaan 700 mil~j. tai sanokaamme            rojen hankkimismahdollisuuteen.          Voi kenties
33722:   600-700 mil:i. välillä. TäJllä ihaavaa on val-             olla keinoja, joilla voitaisiin hankkia, niinkuin
33723:  tiolla ly.hyta.ikaista velkaa yksityisiin pankkei-          ed. Ara.iärven tapana oli ennen vanhaan sa-
33724:  hin ja Suomen Pankiin yhteensä noin 470 miljoo-             noa:, ,.kovoo raha,a,',' eikä ainoastaan ·paperia ja
33725:   naa. Siinä ei vielä ole niitä oblig-atsiooneja, joita      numeroita. Mutta tämä ottaa ehdottomasti jon-
33726:   valtio on antanut ja yksityispall'kit ostaneet,            kunverran aikaa, kun hallitus puorestansa ei ole
33727:   mutta sillä ta.valla, että ·ovat pidäJttäneet its·elleen   katsonut tarpeelliseksi, kadehdittavassa optimis-
33728:   oikeuden koska taihansa 1periä Suomen Pankista             missansa, vaivautua näillä huolilla. Mitä meno-
33729:   rahat lainan muod•ossa. .T os nyt h3!llituksen las-        ien pelottavaan nousuun tulee, on· herra rwhami-
33730:   kelmat rpitäisiväJt paikkansa siinä, että tämän            niSJteri toistanut esit,yksessä annetun selont1eon.
33731:   tila'J)äås:en luoton ei tarvitsisi ensi vuonna nousta      Ei ole leikin a:sia, että, vaikkakin rahanarV'o yhä
33732:   ku.in korkeintaan 500 miljoonaan, niin se mer-             alenee, vakinaiset menot yhtenä ainoana vuonna
33733:   Htsisi, •ettei se lisääntyisi muuta kuin •ehkä 30          nousevat suunnilleen .puolella :ia että :n.e kahden
33734:  illil.ioonaa ja se •on meidän oloissamme jo vähä-           vuod.en siswllä tulevat kaksin!kertais~ksi. Ne oli-
33735:   'J)ä'töisyys. MuUa :minä olen koettanut näyttää,           vat vuoden 1918 bud•.ietin mukaa.n 655 miljoGnaa
33736:   ~ttä se vuod·en perästä tulee olemaan 4 70 sijasta         ia nyt ne ovat 1,396 milo.ioonaa.
33737:   670 milcjoonaa. Ja se on huolestuttava asia.                   Mutta jos ~jo näiden vakavien kys·ymysten :har-
33738:   N onsee näet 'kys'ymys, mistä me voimme saada tä-          kitseminen vie aikaa valiokunnassa, niin on
33739:   mä;n lisäluoton valtiolle, kun ulkomailta ei .näytä        muistetta,va, että on muutakin, joka sitä vielä
33740:   vielä olevan mitään toiveita ja kotimaiset ma.rk-          ky,syy 'valtiova.rainvaliokunnalta..      Hallituks,en
33741:   kinat tuskin voivat niellä mitään •enempää. Tämä           esitykseen liittyy kaksi verolaHehdotusta, tullien
33742:   on tuo varsinaisesti huolestuttava asia: ei niin-          korotuksesta .ia tulosuostunnasta. Vaikka niihin
33743:    paljon se, oettä valtion lyhytai·karsen luoton rpi-       painettaisiin ainoastaa·n niin sam,oakseni eduskun-
33744:   täiJSi kasvaa parilla sadal•la miljoonalla, sillä ei-      nll!n leimat, niin se muodolliosuus, jota kaiken la.in-
33745:   hän se ole niin 1hirvitt1Lvä summa. enää meidän-           sää:dänt,ötyön täytyy varteen ottaa., vaatii tässä-
33746:   kään oloissamme, vaan se, ettei näy mitää;n vas-           kin aikaa ja oo vaatii sitä my,ö&kin valiokunnassa.
33747: . tausta kysymyksee•n, mistä s:e on saa;tavis·sa. Kun        T'änään on joulukuun 11 päivä; ainakin 20 ·päi-
33748:    näin on. niin täytyy rp·eloätä, että jos tämä kysy-       vään 'Pitäisi sekä tbudijettimi·etin.nön että näiden
33749:   mys nous-ee vuoden varrella niin se ratkaistaan            verola;kimietintöjen - niiden ;sitä ·paitsi jo en-
33750:   tuolla yksinkertaisella ja ainoalla ma.hdollisella         nen - olla. eduskunnan .pöydallä, jos mieli ;bud-
33751:    keinolla.: •pannaa.n s-ete.likoneet pyörimään. Tul-       j•etin valmistua tämän vuoden sisällä. :Se tietää,
33752:    laan Suomen Pankin lU'o .ia ilmoitetaan, niinkuin         että nämä kolme a.siaa olisivat lo-ppuun käsitel-
33753:    lakkaamatta jo on ilmoitettu -            hallituksen     tävät valiakunna:ssa kaikkine niine vaikeuksi-
33754:    pano- ja ottotili 18uomen Pankissa on taas•kin            neen joihin olen viitannut, 9 •päivässä. Siinä
33755:    ylitetty 4 V2 miljoonaa ja Suomen Pankki ei ole           a.iass·a on siiloin suoritettava myös mietinnön
33756:    katsonut voivansa lunastaa erästä ·pientä shek-            kivj·oiHaminen, latominen ~ja tarkastaminen. Olen
33757:    kiä, joka valtion .puolelta on os'Dtettu - meidän         ensimäinen .mY'öntämään, että valtiova;rainva.lio-
33758:    täytyy saada rahaa., sillä emmeihän voi panna             kU'nnan työ paljoud:elta:an ei ole, niinkuin suo-
33759:    vwltion :koneistoa s-eisomaan (niinkuin ei voi-           malailllen sanoo, ·samana päivänä maini•t:tavrssa-
33760:    kaa.n).                                                    kaan, kuin se mitä hallituks·en on omistetta va
33761:        !Tämän vuoksi luulen, että jos •eduskunnan val-        täJmän asian v.almis:telussa. ·Mutta sittenkin, jos
33762:    tiovarainvaliokunta tullitee vastuunalaisuutta~ sen        hallitukselle ei 9 kuukautta ole riittänyt sen, sal-
33763:    on hyvin vaikea antaa jälellä olevan budjetti-            littakoon mi•nun se sanoa, jokseenkin muodollista
33764:    käsittelyn muodostua pelkäksi muodo~llisuud·eksi.         laatua olevan työn suoritta:mis·een, jota tännä
33765:    Täytyy vwhvasti harkita, e~kö ole mahdollista              budje1Jtioehdotus edustaa, niin ei pitäisi hyvin
33766:    aina;kin jonkun •verran parantaa hallituksen bud-         kumma:steltaman, jos ei val,tiovara~nvaliokunta
33767:    iettiehdotusta, s•ekä meno.ia supistamalla, sikäli        voisi tätä ·kaikkea suorittaa 9 ;päivässä. On sitä
33768:     kuin se on mahdollista, että, mikäli se taas osot-        paitsi ·pidettävä mielessä, että va.l<tiovarainvalio-
33769:    tautuu mahdolliseksi, tu•tkimalla, miten va:rat            kunnalla on muitakin tehtäviä näiden 9 päivän
33770:    olisi ha.nkittavissa niin, että j8nkinJais-ella levol-     kuluessa. Meiltä vaaditaan niin !Sanottu lisä-
33771:     lisuudella. voisi mennä tulevaa vuotta vastaan            menoarvio täUe vuodelle, _jossa on muun muassa
33772:     tarvitsematta · pelätä •seteliannon lisäämistä.           tuo kuuluisa virkamiesten ,kolmanruenioista kuu-
33773: 1684                                      Torstaina 11 p. joulukuuta.
33774: 
33775: 
33776: kauden" palkka.. ·Meille on ilmoitettu, ainakin ·kenne aikaisempiin v·erraten kiittää tekijäänsä.
33777: minulle, -että sen .pitää våilttämättö.mästi saada tä- Se an onnistuttu nyt luomaan .io pari ·vuotta
33778: män vuoden kuluessa valmiiksi. (En tiedä onko ta.karperin suunnitellun kaltaiseksi.·
33779: hallitus tätå mieltä; minua ei rpidä siis tässä            Mutta sisällys on ulkomuotoa tärkeämpi.
33780: suili.i-eessa väärin käsittää). Se on vaHokunnassa Suul"ella pelolla 'ja vavistU:msella toi hallitus
33781: melkein valmiiksi !käsitelty, mutta suurimman eduskuntaan jo vuoden 1918 tulo- ja meno-
33782: kysymyksensä .puolesta se on vieläikin auki, ja arvion, itsenäis•en tSuomen valtakunnan ensimäi-
33783: me saimme vasta ·tänä aamuna pääministeriitä sen, pelvolla. .ia vaviS"tuksella •ennen:kaikmea s'en
33784: muutamia tietoja, joita valiokunta katsoi välttä- taida .että se myö,skin oli ensimärnen niilja.rdibud-
33785: mättömiksi, ennenkuin' asiasta voitaisiin lorpul- .ietti, rpäätt,yen Smk. 1,247,926,771: 46. Uusi hal-
33786: lista •Päätöstä. tehdä, eikä valiokunta ole vielä litus jätti eduskunnalle 1919 tulo- .ia menoarvio-
33787: voinut ta,rkastaa, katsooko se a,sian n(Vt olevan ha.l- ehdotuksen, joka päätttyi Smk. 1,581, 786,431: 92
33788: lituksen selvitvks'en puolesta siinä tilassa, että valtiomeno~hi:n, .iolla :se hallitus aikoi tulla.
33789: s-e voidaan lorp'puun käsitellä. Vielä yksi asia. toimeen kulumassa olevan vuoden.                   Nykyi-
33790: Nä:hdäksellli on kohtuUt11ista. että valtiova.rain- nen hallitus taas on, voidaksreen hoitrua
33791: valiokunnan jäsenten pitää saada. lukea läpi suu- maan asiat, tähän .pyytänyt eduskunnalta lisä-
33792: ren valiokunnan mietintö siitä tulo- ja omaisuus- varoja 128,290,800 ma.rkkaa., Nyt jälleen saamme
33793: verolakiehdotuksesta,, .iohon valtiovarainvalio- käsite'-tå.vänä!- olevasta tul'o- .ia menoarvioehdotuk-
33794: kunta on tänä syksynä omistanut 6 a:nkaran sesta tietä!ä että ~.ankaran· säästäväisy:yden" mer-
33795: tvön viikkoa, ·toiset sen jäsenet puolentoista vuo- keissä ka.stettu edistvtsmielinen hallituks·emme ei
33796: d-en aikana ·parhaat isänmaalliset ponnistuksensa. ole :katsonut voivansa vuonna 1920 hallita maata
33797: Siihenkin me tarvitsemme ainaJdn .muutaman päi- väJhemmäillä kuin 2,0r18,099,,600:- markfilla.
33798: vän, sitä enemmän kun, mikäli minulle on ilm'oi-           Tämä on murll'eellinen asia. Valtiomenomme
33799: tettu - minä en ole ehtinyt kuin hajanaisista ovat nousemassa semmoiseen määrään, että täy-
33800: sanomalehtitiedoista seurata asian käsittelyä . tvv .herätä vakavia -epäilyksiä siitä, kykeneekö
33801: suuressa. valiokunnassa - valtiovarainvaliokun- Suomen ka.nsa nykyisillä edellytyksillään ja vuo-
33802: nan mietintö on suuressa valiokunnassa heitetty tuisilla työnsä tuloksilla peittämään ne. Se •pelko
33803: jokseenkin nurin ja me1dän kä:sityksemme mu- ei liene aiheeton että kansakuntamme kokonai-
33804: kaa,n tuskin asian menestykseksi. Meidän vel- suud-essaan otettuna yleensä .ia valtiomeno~hinsa
33805: vollisuutemme ja oikeutemme on 'koettaa vai- nähden erittäin kuluttaa enemmän kuin se ky-
33806: kuttaa tämän vlen tärkeän asian lopullisessa kä- kenee ansaiiisemaa.n. Niinpä vuoden 1920 tulo-·
33807: sittelyssä eduskunna,ssa parhaan kykymme ja ja menoarvioehdotus on, P'elkään minä, ei ainoas-
33808: taitomme mukaan ja s·e vie meiltä jonkun verran taan rikkaan miehen, vaan vieläpä yli varojensa
33809: aikaa.                                                  elävän sellais,en talousarvio. V altiovarainvalio-
33810:     Tä.hän minä voin lopettaa. Minä valitan, etten kunna.n jäsenenä ei minun ole ollut tarvis tätä
33811: voi nähdä tätä asiaa niin yksinkertaisena, kuin' evästvskeskustelua vart·en tutkia. erityisten pää-
33812: miltä s'e näyttää nykyisen hallituksen vaalean- luokkain menoja ja huomiotaherättävää nousua.
33813: punaisilla, tarkoitan ruusunhohteisilla silmäla- Sen sijaan on minun ollut pakko edes jossain
33814: seilla katsottuna,. (Vasemmalta.: Hä:vytöntä!).         måärin huoliani poistaakseni ottaa selvää tulo-
33815:                                                         puolen laadusta. Osottaako tulopuoli että menot
33816:     Ed. A r a j ä r v i: Ehkä muustakin syystä ovat helrposti peitettävissä? Hallitus nrukyy ole-
33817: kuin senta·kia, etta minäkin olen valtiovarainva- van sitä mieltä ja koettaa saada myös eduskun-
33818:  liokunnan jäisen, saatetaan eräällä taholla oudok- nan samanlaiseen käsitykseen. V alitettava.sti
33819:  sua minun osa.nottoani tulo- ja. menoarvion käsit- täytyy minun kohdaltani va·kava.sti olla :päin-
33820: telyyn. Tästä huolimatta katson velvollisuudek-1 vastaisella kannalla.
33821:  seni minäkin kiinnittää huomiota erinäisiin ylei-         Ilahtuneena ensimäis.en mil.iaa.I"dibud.ietin eli
33822: siin tOISiasi·oihin karsimalla suunnitellusta lau- vuod·en 1918 tilinpäätöksen suotuisesta tulok-
33823:  sunnosta.ni pois pa.ljon sellaista, joka arv. •edel- sesta, .ioka. osottaa että menot olivat arvioituja
33824:  lisen puhujan lausunnossa jo tuli mainituksi.          .pienemmä:t ja. tulot la.skettu.ia huomattavasti suu-
33825:     'Aluksi on minunkin onniteltava valtiovarain- remmat laskoo hallitus ettii kulumassa olevan
33826: ministeriötä. Se on ponnistelu.iensa 'trautta vih- vuoden tilinpäätös tulee osottamaan vieläkin pa-
33827:  doin aikaa.nsaanut tulo- ja menoa.rvioehdotuksen, rempia tuloksia, niin että 1920 vuoden menojen
33828: josta finanssimini:st•eri, si-tä ä:s;ken eduskunnal}e rpeittämiseksi voidaan käyttäJä .pä:äomasäästöjä
33829: esittä:essään, saattoi Witten ta vo~n l>ausua.: Kat- jopa Smk. 506,224,007: 85.
33830:  sokaa budjetin kaunista ulkosivua, fasadia. Vuo-          Läht-emättä nvt lähemmin ta.rkastamaan hal-
33831:  den 1920 :tulo- :ja ,menoarvion .ulkonainen .lra- lituksen laskelmia tämän ·esityben 27-32 si-
33832:                                             Tulo- ja menoarvio.                                            1685
33833:                                                                ----
33834: 
33835: vuilla., tyydyn ainoa1sta:an tiedustelemaan, mihin       vät varmat, tai osoitettava lisäksi t o d e 11 i s i a
33836: perus:taa ha.llitus käsityksensä 230 miljoonan           tuloja.
33837: markan suuruisten obligatsiolainojen sijoittami-             Kun hallituksen esitys on sillä tavalla lukkoon
33838: seen katimaåsilla mar~kinoilla. Jos otba !huo-           saatu, kuin eddlä on viitattu, niin on ymmärret-
33839: mioon toiselta puolen raha-asiain kiris.tyneen           tävissä, .että siitä myöskin ~kokonaa,n puuttuu viit-
33840: tilan yleensä :ia• tois·el:ta 1puolen että on melkoi-    taukset ·hallituksen va,s'taisia vuosia silmällä vi:tä-
33841: sessa määrfussä sekä eduskunnan -että hanituksen         vään 1finanssisuunnitelmaan. Sellai·s,en olemassa-
33842: toimenpiteid.en kautta va.ikeutettu ohligatsioitte.n     olos•ta. näkyy ai:rualkin jäliet 1918 tulo- ja meno-
33843: myymistä kansan käsiin, niin voitanee olla. tyy-         arvioesityks·essä.    Hallitus ilmoitti silloin seu-
33844: tyväisiä, jos saadaan myydyksi paraillaan kau-           raavan vuoden valmisteella olevaa tulo- ja
33845: 'J)attavana olevat 30 miljoonan ma.rkan palkinto-        menoa:rviota 'vart.en .va·ranneensa Smk. 150
33846: la.ina.obligatsiot. Smk. 200,000,000 suuruisen           mil.i. ehdottarnansa va.rru1lisuusveron tuotosta
33847: kulkulaitosrahasto'n obHgatsioita ·tusikin voinee,       selkä 'samassa tarkotuksessa, antaneensa uudet
33848: niinkuin red·ellinen puhuja jo osoitti, ,sanottavåJSsa   veroesitykset: esi tYJksen trupaka.ruvalmisteveros·ta,
33849: määräissä sijoi,ttaa muiUe kuin Suomen Pankkiin,         esityksen kiintbeistökaupoista suoritettavasta yli-
33850:  mikä toimenl;Jide todennäköis-esti johtaa, niin-        mä!äräisestä v·erosta, esityksen pörssiverosta.
33851: kuin myöskin osotettiin, setelipainon pyörimi-           Näin tapahtuikin. Ja ~a:vaitakseni juuri sen
33852:  seen kaikkine tuhoisin:e seura.uksineen taloud-elli-    takia ynnä uusitun IJ<eimav•erolain :sekä .io ISi'l-
33853:  s·en ·elämän alalla.                                    loi:n ·erittäin kiirehdrtyn, vaikka myöhemmin
33854:      Niihin laskelmiin nojaten, jotka toimitettiin       valmistuneen uuden tullia1setuksen ~avulla on
33855:  varallisuusveroesitystä aikanaan laadittaessa,          voitu kutakuinkin tulla toimeen tähän rpäi-
33856:  epäilen, ettäJ sanottu vero nyt tuottaisi 600 ~ilj.      vään saakka. Mutta vastaisuus ja .io ensi vuosi
33857:  ma:rkkaa eli kaksi k-ertaa enemmäm, 'kuin edus-          olisi vaatinut nykyis'en hallituksen keksimään ja
33858: kunta aikaisemmin on arvioinut. Että 'se tuottaa         ·eduskunnalle esittämään uusia tulolähteitä, eten-
33859: enemmå:n, kuin ·eduskunta on aikai•Hemmin v.aro-          kin kun ei edistysmielisyys salline menojen vä-
33860:  vasti arvioinut, lienee kyllä selvää, mutta ·että       hentämistä.
33861:  se tuottaisi kaksi kertaa enemmän, se on enem-              Yksityiskohtiin minulla ·ei ole syytä mennä,
33862:  män kuin kys.eenalaista. Jossakin määrin samaa          mutta sll!man huolen tuuteet ova't minussa he-
33863:  on sanottava eräiden muidenkin v·ero.ren arvioi-         ränneet, 'kun olen lukenut ja tutkinut tätä val-
33864:  dusta tuotosta kulumassa olevana vuonna. Mutta          tion tulo- ja menoarviota, kuin edellisessä pu-
33865:  eritoten olen sitä mieltä, että eräät vuoden 1920       hujassa• .ia Suomen. lain mukaan ka.hden todisia-
33866:  tulot ovat arvioidut liian suuriksi. Muita mai-         .ian yhtämitavä todiste jo jotain merkitsee.
33867:  nitsematta kiinnitän huomiota! etenkin tulHtuloi-
33868:  hin      ja  tupakka.valmisteveroon.       Yksistään        Ed. W u ori m •a a: On luonnollista, kun vasta
33869:  tuontituHeilla aikoo hallitus saada 420 milj.           ·eilen edUJSkunta sai käsiinsä näin paksun, liiJhes
33870:  markkaa.      Ylen arveluttavaa ·politiikkaa sen        500 sivua käsittävän budjettiesity'ksen, että on
33871:                                                                                   1
33872: 
33873: 
33874: 
33875:  mielestä, joka tahtoisi ainakin toistaiseksi vähen-     ollut mahdotonta seikka'J)eräisesti yhdessä vuoro-
33876:  tää ulkomailta oston ihan välttämättömimpään.           kaudessa ·siihen perehtyä. Mutta samalla myös-
33877:  Mihin me joudumme, j'Os käytämme niin paljon            kin täytyy sanoa, että ne syytökset. _iotka halli-
33878:   ja niin kallista ulkomaista tavaraa, että yksis-       tusta vastaan ovat tehdyt siitä syystä, ,että bud-
33879:  tään sen tulli .tekee mainitsemani yli 400 milj,        jetti on näin myölhään valmis1mnut, ovat aiheet-
33880:   markkaa. Tupakkavalmisteveron laskee hallitus          tomia, kun katsoo sitä suurta työtä, mitä hallitus
33881:  tänä vuonna saa,dun kokemuksen nojalla tuotta-          tämän sUJhteen on tehnyt, ja niitä vaikeuksia, mitä
33882:   van 120 mil.i. •markkaa ensi vuonna. Huomata           sillä on ollut ja jotka esitetään myöskin sen esi-
33883:   kuit·enkin tulee, että valuuttavaikeudet ja suu-       tyksessä eduskunnalle tulo- ja menoarviosta vuo-
33884:   resti nousussa oleva tupakan kotimainen viljelys        delle 1920 n:o 64. Kun vielä huomautan siitä,
33885:   todennäköis·esti tulevat huomattavasti vähentä-         että tä:mä on 'ens~m:äin~n nyt yksityislkohtaisem-
33886:   mään puheenalaisen veron tuottoa ..                    massa muodossa laadittu budjetti, niin ovat mort-
33887:      Kun minä otan huomioon e<lellä koskettelemani       teet hallitusta vastaan 1budjetin myöhästymiHelstä
33888:   seikat sen lisäksi mitä 'edellinen puhuja laajasti     vallan ai!heettomia.
33889:   täällä esitti, niin ne .ioMavat minut sellaiseen           En ole sentäJhden enn'ättänyt yksityiskohtai-
33890:   lopputulokseen, ·että käJsiteltävänämme oleva hal-      sesti perehtyä tähän, mutta kuitenkin saanut jon-
33891:   lituksen tulo- .ia menoa.rvio vuodelle 1920 on ai-     kinlaisen yleissilmäyksen ja sen nojalla olen
33892:   noastaan muodollisesti, vaa:n ei asiallisesti lu-      myöskin saanut muutamia y'leisiä käsitteitä siitä;
33893:   kossa. .Eduskunnan on nå:in ollen huomattavassa         mitä nykyaika Suomen kansalta. vaatii. On sanot-
33894:   määräissä joko ·pienennettävä menoja, .Jotka lien:e-    tu, että eivM 1suuret tulot, !Va.an pienet menot ovat
33895:                                                                                                          213
33896: 1686                                        Torstaina 11 p. joulukuuta.
33897: 
33898: 
33899: ne, jotka yksityisen'kin henkilön varallisuutta ja          kein!). Hän syyttaä nykyistä hallitusta, että se
33900: ·toimeentuloa edistävät. Be sama sääntö pitää               katselee kaikkea Tuusunvärisessä ,hohtecssa, opti-
33901: myöskin paikkansa, mitä koskee valtioa. Menot               mistiselta. kannalta. Mutta tässä täytyy huo-
33902: ovat supi'stettavat niin rpaljon kuin mahdollista ja        mauttaa, että nykyinen hallitus saa 'Paikkailla
33903: senkautta voidaan myöskin väihen'tää ja supistaa            edeHäjänsä omwton:ta talou,politii:kkaa., jonka
33904: veroja.                                                     kautta s.e näidenkin kauppojen kautta Suomen
33905:     Nyt ovat kuitenkin tämän halilituksen edelliset         kansalle on lisännyt satoja miljoonia menoja.
33906: thallituks·et teihneet 'kaiktkelllsa lisätäksensä menoja.   Mutta ei ainoa•sta.an sitä. Kun selailemme muita
33907: Esimerkiksi tämän edellinen oikeistohallitus,               osia budjetissa. olevi•sta menoist::t, niin huomataan,
33908: jonka finanssiministeri oli edellinen a•rv.oisa pu-         että on lisätty ääretön määrä uusia. virasto•ja ja
33909: hu_ja, rupesi ostelemaan kaikenlaisia tehtaita,             virkamiehiä. Nekin ovat edell~sen hallituksen pe-
33910: koskia ja vanhoja mööpeleitäkin satojen miljoo-             rintöjä. Sillä k01hta vallankumouksen jälkeen, kun
33911:  nien markkojen edestä ja ed. Arajärvi silloin puo-         tuli oikeistohallitus, kiirehti se lisäämään aivan
33912: lusti esimerkiksi Gutzeitin osakk,eiden ostoa sillä,         tusina.ka.upalJa melkein joka 'Päivä, vir'kamiehiä ja
33913:  että niistä ei ta.rvitt.u maksaa raho_ia, kun annettiin    vira.stoja. Nä:mä nielevät nyt tietysti suuria
33914:  osakkeita kruunuissa. Silloin, niinkuin jo silloin          palkkoja ja tärrnmöisenä aika,na, jolloin Suomen
33915:  huomautin, kun tärrnä asia oli eduskunnassa hy-            kurssi on niin ala-arvoinen ne -sittenkin niiHä
33916:  väksyttävänä ja kun vastustin kaupan hyväksy-               palkoilla., mikä heillä on, kalliinajan lisäyksillä
33917:  mistä, oli keinotekois,esti Gutzeitin osa.kkeita ko-       ovat nälänkuolioita, jonka tälhden ehtimiseen täy-
33918:  hotettu pörssissä 24.,000 markasta•, jos~a ne olivat       tyy lisätä niiden pa.lkkoja ja samalla myöskin
33919:  pari kuukautta ennen ostoa., 3•9,000 markkaan.             lisätä uusia apulaisia, sillä ne eivät elä sillä pa.l-
33920: Ja kun niitä ei saatu enää keinotekoisesti kor-             kaUa, minkä ne kalliinrujanlisäyksenäkin saavat
33921: keammalle, silloin silloinen hallitus puuttui kamp-         lisää, vaan niitten täytyy ·koettaa hankkia lisä-
33922:  paan ja ma.ksoi Gutzeitin osakkeista tärniin kor-          tuloja. Sen :kautta on tultu siihen, että virka-
33923: kean summan, jonka jälkeen seuraavana kuukau-               miehillä on, niinkuin vanha suomalainen sanan-
33924:  ten•a osakkeiden arvo meni taas alas entiselleen,           parsi sanookin, viis vi:nkaa ja. kuus näJFkää. Ne
33925:  vä'hän a.lemmaiksikin, 23,000 markkaan. Mutta              eivät ennäJt.ä olla varsinaisissa virka•toimiss·a kuin
33926:  kun kauppa tehtiin kruunuissa ja nyt kun kruu-             ainoastaan vä:hrin aikaa.
33927:  nun arvo on niin suunnattomasti noussut, niin                  Kun tarkastaa virkamiesten työtehoa on se
33928:  tämä Gutzeitin kau'J)rpa tekee Suomen kansalle             tava.ttoman pieni, kun vertaa sitä muitten mait-
33929:  lähes 1 / 2 miljaardin hinnrun. Suomen kansa saa           ten viTkamiesten työtehoon. E.sim. Englannissa
33930:  siis sentähden, että silloinen hallitus rupesi kaup-       ovat virkamiehet vehoitetut olemaan virastoissa
33931:  pamieheksi, rrna:illsaa lähes 1 / 2 miljaardia markkaa     k :lo 10 k:lo 5 :een i tunnin aamiaislomalla. Meil-
33932:  o:sakkeista, jotka nykyää:n eivät sinnepäinkään            lä Suomessa tavallisesti virkamiehet tulevat vi-
33933:  vastrua edes. alkuperäisessä muodossaan korkoja-            rastoihinsa siinä k:lo 11 jälkeen; viimeiset siinä
33934: kaa.n.                                                      lähellä k:lo 12, sitten on jo kohta sen perästä
33935:     Kun katsotaan tämän budljetin sivulle 6, niin           kahvitunti ja jo ennen k:lo 3 on virasto tyhjä.
33936:  siinä nykyinen hallitus. tekee tästä selvää ja myös-
33937:                  1
33938:                                                              Kun tästä on telhty mui•stutuksia, on sanottu, että
33939:  kin osoittaa, että se on tSyytön siiihen, että nyt         he tekevät kotona työtä. Mutta tästä kotityöstä
33940:  budjettia raskautetaan tämmöisellä suurella me-             ei ole .paljon näkynyt. Se näihdään siitäkin
33941:  nolla, j-osta kaikki tulot, jotka. ova:t odotettavissa,    kuinka äärettömän kauan asiakirjat ja ihmisten
33942:  tekevät 1,560,000 markkaa.                                 asiat näiissä virastoissa nykyään viipyvät. Tä:mä
33943:     Toinen kauppa, joka oli yhtä epäedullinen, on           on yhteinen huomio kaikista virastoista. Ei ai-
33944:  ollut Tornatorin osa.kkeiden osto. Siitä myös;kin          no3!staan Helsingin vimstoi,sta V"aa:n s·e on myös-
33945:  7 ·sivuHa. te.hc1ään selkoa.            Siitäkin ()n ja.   kin maaseutu'kruupunkien virastoissa nä.htävänä,
33946: tulee aina olemaan Suomen kansalle budjetissa               ja iämä virkami•eslten menettely onkin luomnol-
33947:  tavaton tappio, joka ei liiku m~ljoonissa eikä kym-        lista. jopa välttämätöntä sen tähden, että on ase-
33948:  menissä miljooni,ssa, vaa1n sa:doissa miljoonissa.         tettu liian ·pwljon virkamiehiä, ja sen kautta
33949:  Nyt edellinen puhuja, samaten kuin ensimäinen-             työileho yhä vähentynyt kun palkat eivä:t riitä.
33950: kin puhuja, valtiovarainvaliokunnan arvoisa pu-             Sentähden nyt olisi uuden •hallituksen, joka on
33951:  heenj•oMaja, esiintyy hyvin pes,simistisesti, niin-        perinnö'ktii saanut edelliseltä tä:mmöisen tilanteen,
33952:  kuin hän muuten onkin täällä joka budj.ettikes-            ryhdyttävä uusilla pontevilla otteilla järj-estä-
33953: kustelussa pitänyt pess~mistisen puheen ja. anta-           mään tätä asiaa, niin, että virkrumiehille lillakse-
33954:  nut va.roituksia, vaikka nii,stä sitten toiminnassa        taan semmoinen palkka, että he tulevat toimeen
33955:  ei koskaan .ole näJkynyt mitään seurauksia (Oi-            sillä palkalla ei'kä tarvitsisi ·mitään lisävirkoja
33956:                                                 Tulo- ja menoarvio.                                           1687
33957:                                                                                          ·-·--·---·   ------
33958: 
33959:   ottaa, ja että he myöskin sitten tekevät enemmän           jon varoja, •kaikenlaisia mah(l'ollis·ia ja mahdotto-
33960:   työtä. Minä olen puihunut useamman virkamie-               mia 1kir.ioitustoistamisia, oikein ;sitä v.enälä1sma1-
33961:   hen kans.sa näinä vii'kkoina ja .heistä, on suurin         lista humagajärjestelmää. Otan v;aan muutamia
33962:   osa ollut sitä :mi,eltä, et1tä tä:mä on ainoa keino,       esimerkkejä siitä suures'ta .ioukos•ta, jonka tä<Ssä:
33963:   jonka kautta virkamiesolot ma.assa saadaan pa-             voisi esittää.
33964:   rannetuiks·i: vahemmän virkamiehiä, enemrrnän                 Maaherranvirastot lähettävät nyt kirjoituksia,
33965:   palkkaa ja. enemmän työtä.                                 joissa seuraa a'ina mukana lälhet.evilhko kruunun-
33966:       ·Niinkuin tästä budjetista näJhdään, niin entis-       voudeille, kruununvoudit ottavat niitä vastaan,
33967:   ten lukuisten virkamiesten lisä!ksi 'taas vaativat         laittavat taa.s uuden kirjoituksen ja 'lähettävät ni-
33968:   virastot uusia virkoja. Jollen minä väärin muista,         mismiehille. Nimismiehet sitten vasta toimitta-
33969:   niin esim. Kouluylihallituksessa on 18 koulu-              va.t asian. Sitten nimis:miehet lähettävät twkaisin
33970:   neuvosta. Ja täällä vielä vaaditaan nyt 2 taikka           asian kruununvoudeille, kruununvoudit taas lä-
33971:   3 lisää. Minä olen kuulustellut asiantuntijoilta           hettävät eri kirjoituksella as.ia'kirjan maaherran-
33972:   ja he ova't sanoneet, että 4- 5 :Uä, ko·rkeintaan          vimstoon. Bud.ieti·ssa esi1Jet.ä;än, ·että kruununvou-
33973:   6 :lla kouluneuvoksel·la voisi kaikki ne asiat toi-        dit tarvitseis.ivat lisää apulaisia sentäihden, että
33974:   mittaa., joihin nyt ta;rvitaan .semmoinen mää.rä           heidän työnsä on lisääntynyt. Kun edellä mai-
33975:   kouluneuvoksia ja heille ·kaikille taa•s siht.eerit ja     nittua hyötdytöntä työtä täytyy teihdä, niin luon-
33976:   puhtaaksikirjoittajia. .lVIerilhallitukse.ssa on sama      nollisesti siihen täytyy lisätä myöskin aipulaisia.
33977: • tilanne ja useassa m11us.sa.                               Mutta jos poistetaan tämmöiset muodolliset työt
33978:       Kun silmäillään s·otalaitosta, niin siinä myös-        ja. maaherranvirasto lähettää suoraan kruununni-
33979:   kin on monta semmoig.ta kohtaa, joissa voitaisiin          mismiehille asiat, niin kruununvoudit eivät tar-
33980:   suuresti supistaa menoja.. Arvoisa Valtiovarain-           vitse mitäälll apulaisia, vaan ennättävät tehdä
33981:   valiokunnan puJ1eenjoht.aja on täällä jo huomaut-          työnsä va.Jlan hyvin. Toinen semmoinen esi-
33982:    tanut, että vailio1mnta on siellä löytänyt ti-            merkki on lää.kintähallitus. Se vaatii joka vuosi
33983:    lai.suuden vähentää ainakin noin 7 miljoonaa.             suuria pakkoja tilastollisia tietoja taudeiS<ta, kai-
33984:   Minä pyydän huomauttaa vain, kuinka siellä on              kilta kunnallishaUitukrsi,l,ta ja .papist.olta ja
33985:   aivan tjnhjäntoimittajavirkamiehiä, joita on otettu        muualta ja niitä on pa:kko antaa, joten kerääntyy
33986:   nähtävästi sentahden, että !heille saataisiin palk-        hevoskuormia tilastoHisia tauluja. Kun ne tule-
33987:   ka. Esim. :l,öytyy 5 ta>rka.stuskenra:alia, niistä 1       vat lää:kintähanitukseen, niin ne viedään vinnille
33988:   joka tar'kastaa sotakouluja, ja sotakouluja on yksi        tahi johonkin liiteriin, jotka ovat melkein ka.ttoa
33989:    ainoa ja. tällainen tarbstaja luultavasti käy 2 tai       myöten täynnä vuosikymmenien tilastoti:etoja. Ja
33990:   3 kertaa vuodessa tarkasta:ma;ssa tätä S·ota·koulua        kun sieltä tah•dotaan joita.kin tietoja ja vedotaan
33991:    ja siinä on koko hänen toimensa. Asiantuntijoi-           siihen, että heillä on vuosik;y1mmenien, ehkä vuo-
33992:    den puolelta on ilmoitettu, että ta!'kastuskenraa-        sisadan ti.la:stolliset taulut, niin vastataan, että
33993:   leja ei tarvittaisi kuin 2, niillä 1mlisi 'aivan hyvin     ne eivät ole mistään a,rvosta eikä niille ole muuta
33994:   toimeen kun asia järjestettäisiin vain oikein.             tehty, kuin kol'ja.ttu pois vinnille.
33995:       <Nämä ovait va.an muutamia semmoisia yleisiä              '11 ämLi on semmoista muodollisuutta, joka mei-
33996:    seikkoja, joihin olen tässä eduskunnan ja valtio-         dän uudesta itsenäisestä valta:kunnastamme on
33997:   varainvaliokunnan huomiota tahtonut kiinnittää             poistettava. Minä ehdottaisin, että valtiovarain-
33998:   jaJ myöskin nykyisen hallituksen. MY'öskin on sem-         valiokunta. nyt ottaisi ensiksikin Gutzeitin asian
33999:   moisia virkami~hiä, jotka ovat vallan tarp·eetto-          tarkan tarkastuksen almsek.si ja. esittäisi siinä,
34000:    mia. Esim. huomasin täällä m. m. niin sanottuja           kuinka suurta va:hinkoa maa. saa kärsiä kaupan
34001:    lääninagronoomeja. Niitä ei pitkiin aikoihin ku-          kautta, ja myöskin ihuomauttaisi virastojen muo-
34002:   kaan ihminen ole enää käyttänyt, .eivätkä ne               dollisuudesta ja virkamiesten työtehon ja. palk-
34003:    itsekään ole niinkuin niitten virkatoimeen 'kuu-          kojen parantamisen välttämättömyY'destä. Saman
34004:    luisi, käyneet pitämässä esitelmiä ojituksesta ja         toivomuksen laug.un myös nykyiselle hallitukselle,
34005:   muista hyödyllisistä viljelY'sasiois:ta, vaa.n ne          että rpuhdistaisi sen ,Augiaan ta.llin", jdka tä-
34006:   istuvat läänin pääkaupungis·sa ja nauttivat pa lk-         män ja edellisi:en vuosikymmenien 'kuluessa. on
34007:    bansa. Tämmöisiä virkoja löytyy muitakin, jotka           virka-a:loille periytynyt ja. saattaisi meidänkin
34008:    olisiva.t niin 'Pian kuin mahdollista hY'ödyttöminä       olomme uuteen suora.naiseen .ia. noTJeaan järjestyk-
34009:    lakkautettavat. Mutta. ;tä:hiLn asti sen vanhan ve-       seen, niin!kuin yleensä suuriss:a sivistysmaissa,
34010:    näläisen järjestelmän mukaan on asia kehitetty            eritoten Englannissa ja Amerika.ssakin on tapah-
34011:    sillä 1Java1la, että 'kaikki vanlhat virat ova.t säily-   tunut.
34012:    tetty, vaikka ne eivät olisi twrpeellisiakaan ja
34013:    uusia on ehtimiseen lisätty. Olen huomannut                 Ed. M a. n n ·e r: Vaikka tämä ilta on tuUut
34014:   myöskin paljon muodollisuutta, johon kuluu pal-            suurten valtiollist·en 'Puheiden iillaksi, niin minä
34015: 1688                                      Torstaina 11 p. joulukuuta.
34016:                                                                --------------------------------
34017: kuitenkin rohkenen puhua täällä eräistä hyvin            samassa suhteessa vallitseviin oloi~in kuin elin-
34018: p~enistä yksityiskohdista. Minun huomiota-ui on          ta.rpeitten hirnat, mutta :lnm elintarpeita ei voida
34019: kiinnittänyt hallituksen esityksen 7 sivulla oleva       hankkia työväestölle niin paljon, kuin mitä he
34020: merkintä, jossa selvitellään, mi·nkävuoksi osake-        tarvitsevat ~ia 'palkka kuitenJrin on asetettu suh-
34021: yhtiö Tornatorin osakkeet eivät ole tuotta.neet          teeHiseksi yhtiön työväestölle myyrnäin elintar-
34022: sitä 3,500,000 markan suuruista osinkoa, jota vii-       peitten hinnan ka:nssa., on siitä seura,uksena, että
34023: me vuoden tulo- ja menoarvio oli edellyttänyt.           työväestö on joutunut kovin ikävään asemaan.
34024: Selvityksenä mainitaan, :että yhtiö oli ryhtynyt         Heidän on sitten täytynyt korkeammall?. hin-
34025: suuriin ja varoja vieviin yrityksiin hankkiakseen        naUa hankkia TJUuttuva· os.a elintarpeista. Minä
34026: elintarpeita omilta maatiloiltaan työväestölleen,        toivoisin, ~ttä valtiovarainvaliokunta, kun s•e asiaa
34027: mutta sato oli huono. Muutamaa riviä alempana            käsitellessään tulee tälle kohdaUe, liittäisi mie-
34028: mainitaan, että elinta1rpeiden hankinta tuotti tap-      till!töönsä rtäistä seikas·ta asianmukai·sen muistutuk-
34029: piota. Närrnä selitykset eivät ole aivan yhtäpitä-       sen.
34030: viä totuuden kanssa. Asuen lähellä Tornatorin
34031: vai!kutuspiiriä, tiedän mainita, että yhtiön maa-           Ed. R .o o s: Jag lhar ibegärt ordet för att
34032: tiloilta saadut elintarpeet ovat pitkin aiba myy-        fästa statsutskottets UTJTJmärksam~et vid en en-
34033: dyt noin puolta ·halvemmalla, kuin mitä rajaillin~       skild punkt i budgetförsla.get. Undilr IX kap.
34034: lllat ovat olleet koko sodan ajan ja että tätä me-       15 :de punkten upptager regeringen ett ar'betsan-
34035: nettelyä on jatkunut yihä edelleen, niin että nyt        slag om 2,000,000 mark ·för Aho-Nystad järn-
34036: siellä ruisjauJhot paraillaan makstavat alle mar-        vägS1byggnad. Det fmm~r a v ·re~erin,g-ens redo- •
34037: kan kilo, maitolitra .aHe markan, voikilon ollessa       görelse, att den •för iba.nbyggnaden uppgjorda ar-
34038: noin 10 markan hinnassa. Se on tämä sei·kka, joka        ibetsplan€n skulle mfordra för år 1920 7,000,000
34039: sa:a aikaan .että yhtiön maatalous tuottaa suurta        mark, men regeringen föreslår dock på anförda
34040: tapTJiota. Kun yhtiö ei voi omilta maatiloiltaan         skäl .endast ett anslag av 2,000,000 mark. God-
34041: ~aada niin paljon elintarpeita., kuin yhtiön työ-        kännande av detta förslag skulle innebära en
34042:  väki tarvitsee, seuraa tästä, että se osa, joka oste-   väs·entlig. :fiörminskning a.v arbetsstyrkan och ett
34043: ta;an paikallisilta ma.ataloustuorbtajilta, myös ipol-   betydEgt framskjutall!de .av tidpunkten !ör ifrå-
34044:  jetaan 'hinnassa koko laiHa alas. Siihen aikaan,        ·gavarande bana·s upplåtande för allmän tr:afik.
34045:  kuin yhtiö oli yksityist'fm käsissä, oli kenties tar-   Roeg'erinmen erkänner sjålv, att .et:t, lån.gsa.mt byg-g-
34046:  koituks::nmukaista tällä tavalla kiristää elintar-       nadssätt är ofördelaktigi; och att det är en all-
34047:  vetuotantoa yhtiön ymTJäristöllä, jotta saataisiin      mäm 11egel, a.tt arbeteu, vilka utfö.ras snaibibt, bliva
34048:  tilaisuus yhä enemmän !hankkia ·kiinteimistöjä          'billigwre än de, vilkas fullhordan drager ut TJå
34049:  yhtiön haltuun. Mutta sen jälkeen kuin yhtiö on         tiden. Härtill vill jag ytterligare framhålla, att
34050:  joutunut v.altion !haltuun, olisi minusta tällaisesta    ju längre ett banibyggnadsarbet€ fördröjes, desto
34051:  menettelystä luovuttava. Esimerkkejä voisin mai-        .längre ti'd förflyter, innan de i företaget noolagda
34052:  nita koko laiHa runsaasti siitä, kuinroa tämä täl-       kapitalen komma att bära ränia. Viiken förlust
34053:  lainen menettely on jo vaikutta.nut. Muun muas-          för statsverket detta innebär, förstås lätt, då rnan
34054:  sa Ruokolahd·en •pitäjästä on noin 1 /:~ pienvRieli-    tager i betl'laktaude de stora p€nningebelopp, vilka
34055:  jöistä joutunut tämän ''rornatorin maataloustuo-        .särskilt i Vlåra dagar er!f.ordras för €tt järnvägs-
34056:  tannon vuoksi sellaiseen asemaan, että he oV'at         ·bygge.
34057:  olleet ·pakoitetut myymään kiinteimistönsä niille            U töver :dessa taUmänna ,synpunkter vill j.ag
34058:  ostajille, jotka kulloin1kin ovat para;imman .hinnan     ännu .fra.mhålla, .att regeringens förslag har väckt
34059:  maksaneet, us€imrrnas.sa tapaU'ksilssa juuri Torna-      allmän förstämning i sydväs.tra Finland. Denna
34060:  tor-yhtiölle. Nyt, kun ra.ha-aika on käynyt kovin        landsdel är €ll bland de tätast bebygda och bäst
34061:  kireäksi, tuntuu tuonaisen toiminnan harjoittami·        odlad·e i vårt land oeh 1har under de rådande svåra
34062:  nen sikäläisistä pienviljelijöistä kovin ikävältä,       livsmedelsförhållanden:a kunnat och velat till al.l-
34063:   varsinkin kun on muutosta odotettu tapahtuvaksi         mänt g'agn och allmän förbrukning avlåta jäm-
34064:  tässä toimiimassa sen jälkeen kuin valtio on saa-        f'örelsevis stora lbelO'PP i förhållande tili andra
34065:  nut osake-.enemmistön yhtiöltä haltuunsa ja olisi         delar mv 'landet. Intresset Jör banbyggnatden har
34066:  ollut tilaisuudessa j&rjestä:mä:än asian toisella ta-    också varit synnerligen .stort i landsdelen, vil-
34067:  valla. Tästä samasta seikasta on muuten tehtait-         ket framgår därav, att de städer och landskom-
34068:  ten työväestölle myös koitunut kokolailla 'Paljon        muner, vilka heröra.s av densamma, utfäst sig
34069:  ikävyyksiä. Kun työväestölle ja.etaan näin hal-          att deltaga med så stora •belopp, att något lik-
34070:   valla hinnalla elintarpeita, seuraa siitä luonnolli-     nande icke t~dig.are förekomrnit i vårt land. Stä-
34071:   sesti, että työväestö.Ue maksettu palkka on myös        derna N ysta.d och Nåidendal ihöra dessutom tiU
34072:                                                  Tulo- ja menoarvio.                                    1689
34073: 
34074: de få stä;der i vårt larud, vilka sakna järnväg, odh    uutisviliel:ysavustuksia anomaan. ·Minulla on tie-
34075: det vore på tiden., ait .de 'komme i åtrrjutande av     dossa:ni eräitä. asiaa koskevia lukuja. maamme 21
34076: samma förmåner ·som andra städer i vårt land.           maanviljelys.seumn alueelta.       Tiedot koskevat
34077: Härtill kommer ännu, att N ys'bads ha:mn är er-         siis lä.himain koko maata, koska vain Suomen
34078: 'känt god, djup, rymlig, vä:l •s:kydda:d ·och lätt tratfi-
34079:                                                         Talousseuran alueelta, jonka toimisto on Turussa,
34080:  ka,bel. !Ien a.lila dess·a fö11måner kunna fullt ut-   tiedot puuttuvat. Pienemmässä määrässä saatta-
34081: nyttja:s för.st, då staden •erhåller jämvägsförbin-     vat siis esittämäni :luvut vielä sumeta, mutta. ei
34082: 'delse. J ag vågar därför uttala det ·hoppet, att       huomll!ttavammin. Määräada.n sisällä, se on mar-
34083: statsutskottet skail :finna •på utväg att i sitt bud-   raskuun alkuun mennessä, ilmoittautui näitä ke-
34084: getförslag upptag·a thel:a det i den uppgjorda ar-      sällä luvattuja uutisvil.i'elysavustuksia anomaan
34085: ibetsplanen för s.agda. lban/by.ggnad uwtfiJgna be-     kaikkiaan 56,211 viljelijää. Nä.istä a.nojista oli
34086: loppet, eller 7,000,000 mark.                           .pienviljelijöitä n. 85.4 %, keskiviljelijöitä lähi-
34087:                                                         main 14 % ja suurvi1jelijöitä n. 0.6 %. Näiden
34088:     Ed. J y s k '8: Minä tahtoisin kiinniitälä val- yli 56,000 avustuksen ano.ia:n taloud~ssa on suun-
34089: tiovarainvaliokunnan huomiota erääJseen budjetin niteltu raivattavaksi luonnon tilasta uutta. ·P'tlltoa
34090: yhteydessä esilletulevaan asiaan. Viime kesänä kevääseen 1921 mennessä kaäkia.an 78,614 heh-
34091: eduskunta päåtti valtakunnan ensi vuoden tulo- taaria.. Keskimäärin on anottu avustusta rai-
34092: ja menoarvioon otettava.ksi 10 miljoonaa. mark- va,tj;avaa. h'ehtaaria 'kohti noin 890 ma-rkkaa, jo-
34093: kaa käytettäväksi uutisviljelystoiminnan ·edistä- ten ·koko ano·ttu a.vustussumma tekee 'PYöreissä
34094: miseksi täJssä maassa, käytettäväksi siten, että luvuissa 70 mil~j. markkaa,, jonkun 100,000 mk.
34095: ja:ettaisiin uutisvil.iely.sraivaa.jiUe avustuksia 30- vaille. Nämät luvut on saatu, kuten mainitsin,
34096: 50 % raivauskustannuksista, jolloin ·kuitenkin Suomen 21 ma.anviljelysseuran toimistosta.. Me-
34097: iraivauskusta.nnuksiksi lasketaan           korkeintaan hän tiedämme että maanviljely.sseurat toimimies-
34098: 2,000 markkaa !hehtaaria kohti. Tällä toimen- tensä, rreuvojiensa ja, hankkimiensa, satunnaiste.n
34099: viteellä ymmärtääJkseni tfuhdattiin kiihoittaa apumiest:en avulla järjestivät tämän suunnitelma-
34100: maanviljelijöitä lisäamään valtakunnan viljoellyn tytön, keräsivät :suunnitclma,t, lteJkivät niistä yh-
34101: maan ·a:laa, joi.ta kotimainen maata;lou:s-~elintarve­ teellJ'Vedot ja ovat toimittaneet nämä Helsinkiin
34102: tuotanto s.aa.taisiin ll'Ousemaan ja valtakuntamme Maatalousseurojen Keskusliiton toimistoon, jonka
34103: ja kansamme sit.en nykyistä en-emmän oma,va- Ma.atalousha.llituks.en määrä.yksen mukaan on
34104: raista.louden .kannalle, nykyistä ·enemmä;n riippu- / niistä la:atdittava koko maata käsittäJvä yhteen-
34105: ma:ttomaa.n asemaan elintarpeiden tuonnin. suh- l veto Ma:atalousiha;lli'tukselle. Nyt on kysymys sii-
34106: teen ulkomailta. Kun uutisraivauskustann.ukset tä, tuleeko tästä .va.Itrukunnallemme ja kan&:ltlem-
34107: silloin nousivat ~ja jatkuvasti nousevat varsin kor- me niin suu.risuuntai:s·esta uutismaa:n raivauksesta
34108: keisiin summiin, oli pelät.tävissä ja minun n:ruh- täysi tosi kaikessa la:rujuudessaan, vaisupistuuko&e
34109: däkgeni on jatkuvasti pelättävissä, ettei yleensä siihen, mitä 10 milj. markan avushuksella on ai-
34110: ilman huomatta.va.a 'Valtion avustusta. täJssä maas- kaansootavi:s:s:a. Eduskunnan ennakkopää'tös viime
34111: sa nykyisinä vuosina voida saada uutisvili·elys- kesältä tietää sitä, että 10 mil.i. markkaa tarkoi-
34112: toimintaa, kehitetyksi .ia edistetyksi siinä laajuu- tukseen käytetääin. Nyt on kuitenkin anottu
34113: dessa,, kuin yhteiskunnan etu ed-ellyttää. Että :summa seitseman kertaa suurempi kuin suunni-
34114:  erityisesti ta,hdottiin •kiihoittaa niitä, j'Oilla en- teltiin; raivattava.ksi suunnit:eltu alue on s-eitse-
34115:  nestään on vähän maata., uutta maata raivaamaan män !kertaa. IJliin !suuri !kuin isuunniteltiin; 1ja
34116: vil_ielyks·een, osoitta:a s:e, ettär eduskunta. kesä,i- tämä uutismaan kautta s.afiJduksi sunnniteltu sa-
34117: sessä ·pääJtöksessään myönsi korkeamman avus- don lisäys on myös seitsemän kertaa niin suuri
34118: tussumman <pienvil.ieli:iöille raivattavaa h~htaa.ria kuin kesällä a.ja;teltiin. !finusta tuntuu siltä,
34119:  kohti kuin suurvi:ljelijöiUe. Muistamme, että että yhteiskunnan oma etu vaatisi käyttämään
34120: kesäisessä eduskunnan päätöksessä myönnettiin yleisiä varoja. tähän tarkoitukseen niin pal:ion
34121: tkorkeimmaksi avustus·eräbi pienviljeliiän rai- kuin suunn~itellut uutisviljelyks-et <edellyttävät,
34122: vaamaa uutisvil_i.ely:shehtaaria kohti 1,000 mark- siis kaikkiaan 70 milj. markka.a,. Kun kuitenkin
34123: krua, kes'kivil.ieliiän raivaamaa hehtaaria kohti kaikki nämä raivaukset eivät valmistu ensi
34124: 800, ja. suurvfl.ielijän raivaamaa uuti:svilj.elysheh- vuonna, vaan osa seuraavana vuonna, tuntuisi
34125: <taa.ria kohti 600 markk:a:a.                           minusta onnelliselta, jos asia voitaisiin järjestää
34126:     Että tämä maamme maa:nviljelijöihin tä:ssä niin, että en:si vuoden budjettiin otettaisiin 35
34127:  suihteessa vetoaminen suoritettiin oikealla alialla milj. ja seuraavan vuoden budjettiin toiset 35
34128:  ja käsittääkseni myös oikealla tavalla, sitä osal- miljoonaa. Minä mY'önnän, että summa on melko
34129:  ta.an osottaa melko selvästi ·se <suuri vilielijäin ·suuri, mutta toisaalta minä tahdon \'liittää, että
34130:  luku, joka määräa•ja,n sisäUäi on ilmoittautunut tarkoitus, johon nämä varat käytetään, on myös-
34131: 1690                                     'l'orstaina 11 p. joulukuuta.
34132: 
34133: 
34134: kin erinomaisen suuri ja kansa.llemme erinomai-              Minä siis toivoisin että valtiovarainvaliokunta
34135: sen tärkeå. Ja minä tahdon lisäJksi väittä:ä, että       ottaisi ylimääJräisoon tulo- .ia menoarvioon 8 lu-
34136: nämä varat tulevat itse yhteiskunnan hyväksi, ei         vun 4 momentin kohdalle 10 milioonan markan
34137: niinkään paljon ma.anviheli:iän eli uut~s,raivaajan      s~ja.sta 35 miljoonaa ma.rklm:a.
34138: hyväksi. Itse vilje1iiä hyötyy minun ymmärtääk-             Ja minä toivoisin vielä, että valtiovarainva-
34139: seni näistä va-ro~sta va~:sin vähän. Nyky~sin mei-       liokunta kiinnittäisi ·erääseen toiseenkin kohtaan
34140: dä:n on laskettava, ot!ttä uut.isvibelyskustannuks·et.   saman 8 luvun 14 momentissa. huomiota.. Siinä
34141: peltohehtaarita \kohti nousevat läh~main 3 a 5 tu-       kohdassa. on määrätty 50,000 markkaa käytettä-
34142: hanteen markkaan hehtaaria kohti. Val tion lupaa.-
34143:                                           1
34144:                                                          väksi yleistä maa talousnäyttelyä varten. Me t·ie-
34145: ma avustus oli korkeintaan 1,000 markkaa pienvil-        dämme, että yleinen maataJousnä:yttelytoimikun-
34146: .ielijällle, suurviljelijälle korkeintaan 600 mark-      ta on asetettu ja s·e on ryhtynyt suunnittelemaa.n
34147: kaa hehtaaria kohti. Näin ollen tulee siis pien-         yleistä, suurta. koko va1ta:kuntaa käsittäv&ä maa-
34148: viljelijäin jokaista raivaamaansa peltohehtaaria         talousnäyttelyä vuodeksi 1922. Toisaalta me
34149: kohti suorittaa omasta kukkarostaan, jos siellä          käsitäJmme, että; 5.0,000 ma:rkan määräraha on
34150: on, - hyvin :harvoissa tapauksissa suomalaisen           niin uieni, että toimikunta ei ensi vuoden ku-
34151: pienvilieHjän knkka.rossa nykythetkellä on sa:dois-      luessa. voi sanott.avastikaan valmistavia töitä suo-
34152: sa. markoissa. luettavia pääomia - jos hänen mie-        rittaa, rrnaa:perää muokata suurta 2 lf2 vuoden
34153: li raivata hehtaarin uutispeltoa, 2 a 4 tuhatta          perätstä 'Pid,ettävää 'Yleis<tä maa.talousnäyttelyä
34154: markkaa, ~~anokaamme .pyöreissä luvuissa 3,000           va.rten. Senvuoksi toivoisin eitä valtiovarain-
34155: markkaa., keskiviljelijän tulee :suoritta.a omasta       valiokunta koettaisi mainitun menoerän kohottaa
34156: kukkarastaan jokaista uutta hehtaa:ria. kohtia           kymmenkertaiseksi.
34157: valtioavustuksen lisäksi n.. 3,200: markkaa ja              1Minun asiani ei .ole esittää, mistä näim'ä meno-
34158: 
34159: suurvihelijä.n n. 3,400 markkaa, 'kaikki tä:mä           lisäykset olisi 1öYidettävissä. Minä uskon .että
34160: edellyttäen että laskemani 3,000 a 5,000 markan          hyvin arvoisat ja asia.ntunteva.t va.ltiovarainva.lio-
34161: kokonais-kustannus raivattavaa ueltohehtaa.ria           kunnan jäsenet <Ovat siihen paljon mahdollisemuia
34162: kohti on oikea, kuten maan eri osista minulle saa-       ja löytävä:t, erinäisiä määräralhoja supistamalla,
34163: puneet tiedot osoittavat. Minusta tuntuu kysy-           kenties tuloeriäkin lisäämällä, mahdollisuuksia
34164: myksenalaiselta, voiko .siitä pellosta, jon:ka rai-      näihin minun mielestäni erinomaisen tärkeihin
34165: vauskustannuksiin viljelijä nykyisenä aikana             tarkoituksiin lisätä esittämäni korotukset.
34166: suunnitellun valtioa,vus:tuksen :lisäksi itse suorit-
34167: taa n. 3,000 mk, voiko siitä 'uellosta saada. kan-          ,Ed. I t k on ·en: Kun sosialidemokraa;tcille
34168: nattavia tuloksia läheisinä vuosina., jolloin tuot-      ensi kerran kansalaissodan ~iä:lkeen tarjoutuu ti-
34169: teiden hintataso on alenemassa. Minusta. se tun-         laisuus :hiuka1n tarkastella valtion ,ra.ha-asia.in
34170: tuu va:rsin kysymyksena1aiselta. Mutta yhteis-           hoitoa., niin täytynee tätä tilaisuutta käyttää :hy-
34171: kunnalle kokonai·suudessaan euäilemättä olisi mi-        väkseen tehdäikseen muutamia huomioita valtion
34172: M tärkeintä ja hyöd,yllisintä, ett.ä viljelyksen, s.     ra:ha-asiain hoidosta kansalaissodan .iålkeen, jo·n-
34173: o. viljellyn maa.n, ·ueltomaan pinta.-ala täJssä         kalaista: hoitoa tämän nyt eduskunnalle jätetyn
34174: maassa lisääntyisi. Senmukaan lisääntyisi myös-          esit.Vksen muka:an aiotaan ·eclelleenkin jatkaa.. Mci-
34175: kin koko sa.tomme, koko elintarvesa:tomme ja sitä        dän tä!ytyy rsitä varten muistella hiukan va,nhoja
34176: muka.a myöskin :pienentyisi elintaDpeiden tuonti         asioita. Meidän täiytyy muistella sitä tavaHo-
34177: ulkomailta, rii ppu vaisuutemme €Iin tarvekysy-          ma.n suurta isänmaallisuudella kerskumista, millä
34178: myksemme suhteen ulkomaista uienentyisi, jos-            meidän •Porvarilliset sanoma1ehtemme kansalais-
34179: kaan ei kokonaan häviäisi. 'T'ruhän 'tarkoitukstYen      sodan jälkeen suitsuttivat tätä kansaa .ia sen val-
34180: näinkin suuren summan käyttäminen ·euäilemättä           koista ain·esta ·ja kehuivat sitä aiv!tn maasta. tai-
34181: tulee ennenpitkäJä y[Iteis·kunnalle juuri lisätt.yjen    vaaseen saakka. Se oli .ia:losta. isänmaanrakkau-
34182: satojen muodossa ta,ka.isin. Kun maanviljelijät          desta,, jarlosta uhrautuvaisuudesta ja kaikesta sel-
34183: ja ·ennenkaikkea .pienviljelijät, joita an.o.iien jou-   la,isesta. hyvästä tehnyt sen, minkå se oli tehnyt,
34184: kossa on kaikkiaan noin ·48,000 s. o. 85.5 %,            eikä se siitä mitä.än ualkki·ota odottanut enemuää
34185: ova.t nyt ilmotta.utuneet näin sankoin rivein,           kuin muka ne saksalais·et,ka.an, jotka sitä täs·sä
34186: uutismaan -raivaa.iiksi, niin minun ymmärtääkseni        työssä olivat auttan:eet. Jälestä;pi:kn on kuiten-
34187: Yihteiskunnan olisi ko·etetta.va, mikäJli suinkin        kin tultu huomaamaan, että tämä isänmaa.nrak-
34188: mahdollisuutta on, edistää täitä innostusta ja           kaus ja tämä uhrautuvaisuus on saatu ma.ksaa
34189: sitä edistettäisiin e.uäilemMtä, jos koroit.ettaJ.siin   hyvin kalli~sti. Me jokainen tiedämme ja sitä
34190: tuota 10 miljoonan markan suunniteltua määrä-            ehkä valkoiset suomalaisetkin valitta.vat, että sa~k­
34191: rahaa sikäli, että se voitaisiin saada ensi vuoden       salaisten a.uu tuli niin tavattoman kalliiksi, vaik-
34192: ylimääräisessä tulo- ja menoarviossa :korotetuksi        ka kreivi von der Goltz, valloitettuaan Helsingin,
34193: 35 miljoonaan markkaan.                                  ilmoitti että tämä aluu on annettu ipelkätstään
34194:                                                 Tulo- ja menoarvio.                                             1691
34195: 
34196: ' i<hmisystävällisessä tarkoituksessa.,     e1 missään      palveluksessa ja menettää siellä pa.rha.a.t työ-
34197:    paJkkion toivossa tai vallan halussa. Tästä              vuotensa., tulee kustantaa omista va:roistaan. So-
34198:    avusta kuitenkin 'P·erittiin aika huomattavia sum-       tilmden puvut ovat myös sellaiset, etteivät ne ole
34199:    mia, ja mikäli on kuultu, ei ne laskut vieläikään        omiaan ainakaan mitään ihastusta herättämä.ä;n.
34200:    ole kailkki suoritettu, va<a.n Suomi vieläkin sai-       .Sen sijaan upseerien pnvut ·esiintyvät mitä suu-
34201:    si maksaa ainakin toistasa;taa miljoonaa markkaa         ri.mmassa väriloistossa ja mitä moninaisimmissa
34202:    tästä avusta. SamaHaista uhrantuvaisuuden ja             muunnoksissa.. Niitä uudistetaa:n ja muutetaan
34203:    isänmaallisuuden rahaksi muuttamista on ollut            joka viikko ja joka kuukausi, mutta sotilailla,
34204:    meidän va<lrkoistenkin isärumaal[isuus. Heti kansa-      minä luulen että us·eimmilla on vielä samat puvut,
34205:    laissodan jälkeen kiir:eMi siUoinen :haHitus ja ty.n-    jotka heille alkuaran kansalaissodan aikana annet-
34206:    käeduskuntt ko,rottamaan viljan raja;hinnat tavat-       tiin. Sotalaitoksen menojen suuruuden voikin
34207:    toman korkea,U.e. Maa.nviljeli.iöitä täytyy hyvit-       pa:remmin käisittää kun tretää, että tähän sisälly-
34208:    tää, niinkuin eräs porva.rillinen silloin sanoi. Tot-    tetään suurin osa niin •kutsutuista. suojelU.Sikunta-
34209:    ta[Ia.n oli, että maanviljelijät olivat kansalais-        menoista., vaikkakin aivan salais·esti, näkymättö-
34210:    sodassa kantaneet raskaan päivän työn .ia. hel-           mästi. ;Tässä menoarviossa on suojeluskuntain
34211:    teen ja näyttäneet isänmaa.llista. innostusta ja         avustamiseen 20 miLjoonaa markkaa.. Mutta tosi-
34212:    sietihän heidän t•odellakin saa.da hyvitystä. Ja         asiassa tämä nousee 'Paljon ihuoma:ttavampaan
34213:    kuka joutui tämän hyvity,ksen maksamaan? Tie-            summaan. 1Sillä on otettava !huomioon, että suo-
34214:    tysti samalla tavalla kuin muutkin sota;kulun.gci't,      jeluskunnat saavat ilmaiseksi aseistuksen ja
34215:    joutui sen maksamaan ·hävinnyt puoli eli Suomen           kaikki ampumata.r.peet valtiolta ja niitä ei tässä
34216:    työväJestö. 1Se sai jo ·korkeiden ja ylenevien lei-      tulo- ja menoarviossa ole ollenkaan pantu suoje-
34217:    vänhintain muodossa maksaa. sen isänmaallisuu-            luskuntain tilille. Tämä 20 miljoona•a markkaa
34218:    den ja sen uhrautuvaisuuden, .iolla valkoiset ta-         lienee ainoastaan .paraatien li;:oimeenpanetiDista
34219:    lorupo:jat oliva.t Suomen vaipaussodassa. esiintyneet.    varten.
34220:    Kaiken tämän jälkeen on tätä samaa politiikkaa               Paitsi tähäm sota;ministeriöön kohdistuvain hal-
34221:    yhä edelleen jatkettu. Kaikkia luokkia, maan-             lintohaarojen yhteyteen on näitä suojeluskunta-
34222:    viljelijöistä aina, ylempiin virkaherroihin saakka,       menoja ripoteltu sinne ja tänne muua.llekin. Yli-
34223:    on .hyvitetty mitä erilaisimmilla ja mitä moni-           mä:äräisissä menoissa on ,Kulkulaitosten .ia yleis-
34224:    naisimmilla tavoilla ja valtion tulot miltei kaikki       ten töiden ministeriöön kohdistuvat ha.llinnonhaa-
34225:    on nylj.etty köyhimmäJtä kansalta tullien ja mui-         ra t" mhriikin alla ,.pukujen hankkimiseksi suo-
34226:    den välillisten verojen muodossa, sillä aikaa, kun        jeluskuntaan kuuluville rautatieläisille" 1,050,000
34227:    suuret tulojen nauttijat 'Pääsevä.t verrattain lie-       markkaa. Paitsi tätä vallan suunnatonta avus-
34228:     väliä verotuksella. Meidän maahamme on tämän             tusta, nielevät suojeluskunnat vuosittain kym-
34229:    jälkeen perustettu sotalaitos, joka tulee valtiolle       meniä, ·ehkäpä sa.tojakin miljoonia 'kuntien varoja.
34230:     vuosittain hirvittävän kalliiksi. Tässä nyt jäte-        MeidäJn sotalaitosmenomme siis •eivät pysähdy ~i­
34231:                                                               1
34232: 
34233: 
34234:     tyssä tulo- ja menoarviossa. on sotaministeriöön         kikään ·sii<heru, mitä tälmä tnlo- ja. mennarvio on
34235:     kohdistuvat hallinno11harurat a.rvioitu aiheuttavan      näyt.tävi.nään, vaan ne nousevat ·pa.l.ion huOiffia.tta-
34236:     valtiolle menoja 310,167,600 markkaa.. Ylimää-           vampiin summiin, kun otetaan huomioon se, mitä
34237:     räisiä menoja kun l:i:sä·täiän tähän vielä 147 mil-      yhteiskunta kuntien välityksellä saa sotalaitoksen
34238:     joolliaa, niin aJamme tulla meidän oloihimme             h'yväksi vuositta.in uhrata. Pieneksi vertaukseksi
34239:     nä[Iden jotakuinkin huimaa.viin summiin. Ruot-           mainitta.koon, että koko sivistysmääräraha on ai-
34240:    sissa, joka on huomattavas'ti &uurem~pi maa j•a           uoa;staan 89,640,700 markkaa. Kaikki oppikou-
34241:     jonka valtiotalous on huomattavasti suurem'Pi            lut ja muut sellaiset tuleva.t ma.ksamaan hyvin
34242:    ·kuin meidän, ai.iotawn sa.mwnlaiseen tarkoitukseen       väillän siiihen verrraten, mitä meillä menee sota-
34243:     !käyttää vain··60 milj. kruunua. Ero on: tavatto-        bitokseen .ia suojeluskuntiin. (VaS'emmalta: \; e-
34244:     ma~n suuri.     Mutta Ruotsissahan ei olekaan mi-        nä.iän malliin!). Täällä huomautetaan, että Ve-
34245:     kään erikoinen sotalaitoksen tai suojeluskuntien         näjän malliin. 18e on totta. Malli on otettu Ve-
34246:     innostus tällä; kertaa vallalla. Päinvastoin siellä      näl.iältä meidän valtiorakenteeseen ja sitä mallia
34247:     kuljetaan tai ainakin pyritään kulkemaan de-             seurataan niin or.iamaist~sti, että yksin va.ltiolliS'en
34248:     mokraattiseen haHitusmuotoon ei ainoastaan pa-           poliisin toimenpit.eetkin täiytyy olla aivan saman-
34249:     perilla, vaan myöskin todellisuudessa. Näin huo-         laiset kuirr tsaarinaikaisessa Y.enåjässä. (Bolshe-
34250:     ma:ttavista menoi,sta huolimatta, ei tämä Suomen         vismia vastaan!) On-kos se 1asten a.apisten taka-
34251:     sotalaitos kykene kuitenkaan edes sen ve·rtaa pi-        va.rikoiminellikin bolshevismia vastaan? Minulla
34252:     tämäån näistä sotamiehistään huolta,, ·että se pe-       on tila,isuus toisen a;sian yhteydessä kosketella
34253:     s,ettäisi niiden vaa.tteet. Yksin vaatteiden pesu-       tä;tä suojeluskuntain .ia valtiollis.en poliisin toi-
34254:     kin näiden sotamiesten, joiden fäiytyy olla sota-        mintaa, ioten tällä kertaa en siihen halua kajota.
34255: _________cc___________
34256: 1692               rrorstaina 11 p. joulukuuta.
34257:                                                                               .
34258:                                                             ····--~--·---··
34259: 
34260: 
34261: 
34262: 
34263:                                                                                                                •
34264: Minä vaån totean, -että näJmä suojeluskunnat eivät 1 kohtuutonta rasitusta a.ikaansa.amatta .ia saootta.-
34265: edes toimi sillä ta:va.lla, ·kuin ne ilmoittavat trur- vam paa tyytymälttömyytta veronmaksa.iissa he-
34266: koituksensa olevan toimia. Lukemattomissa ja rättämättä. 'Tässä 'PUuttuu tästä hallituksen esi-
34267: taas lukemattomissa tapauksissa. ne häiritsevät tyksestä ainoastaan yksi sa:na nim. tyytymättö-
34268: työvålen.iär.iestö~ien .ia työväentoimihenkilöiden pe-   myyttä r i k k a i s s a veronmaksajissa herättä-
34269: rustuslain mukaaJn ta!ll.ttujen kansa1aisoikeuksien mättä. Se -että varaton työmies joutuu tullin
34270: harjoittamista. Kerta toisensa .ialkeen saavat muodossa maksrumaan valtiolle satoja markkoja
34271: työvälenjär.iestät kokea mita häikäilemättömintä vuodessa ja tulee siitä tyytymättömäk.si, sehän
34272: sortoa ja mielivalta.a juuri näiden samaisten val- ei rhaJlitukselle merkits·e mitään. Se tyytymättö-
34273: tion ja kunta.in kustannuksella toimivain suoje- myys, sitä ei ha.llitus ota ollenkaan huomioon,
34274: luskuntain tpuolelta1.                                   mutta jos välittömällä verolla joudutaan ottamaan
34275:      En halua vii,pyä sen kauemmin näiden meno- myös rikkaalta jotarkin, se on sellaista tyytymät-
34276: luokkain ja menoeräin selostelemisessa. Siirryn tömyyttä jonka herättäJmistä hallitus ~aikella ta-
34277: lyhyesti tarkastelemaan sitä, mistä nämä suun.- valla koettaa välttää. Kyllä ·nämä välilliset ve-
34278:  nattoma.t menot on tähän sMkka otettu ja aijo- rotkin herättävät veronmaksa.iissa tyytymättö-
34279: tru.an yhä edelleenkin ottaa. Jo alussa mainitsin myyttä, 'vaikka <hallituksen ~ei ~ällä lkertaar ja
34280: lyhyesti, ·että etupäässä varattoma.in, s. o. työ- toistaiseksi vielä tarvitse tätä tyytymättömyyttä
34281:  väestön puss.ista., tästä yhä iköy'htyväs•tä ja tyh- niin suuresti ottaa huomioon, sillä se joukko, se
34282: j•entyvästä pussista, joka koko mruai}mrunsodan 'PUoli ka.nsaa, joka tä.tä tyytymälttömyyttä etu-
34283: kurjuuden aikana on sruatu tälmä·n tästä tyhjentää ;päässä kärsii, on nyt voitetun asemassa ja se
34284:  ja kääintää ylösalaisin.                                mfllksaa niitä sotailmlunkeja, mitä sen täytyy kan-
34285:      Vailtio aikoo hankkia tuloja väilittömillä ve- salais-sodan jälkeen .ia sen lop·pusuorituksista
34286:  roilla 225,663,000 markkaa. Nyt me tiedämme suorittaa. On aiva:n sama, yhtä iroonista,, jos
34287: kaikki, että näillä välittömillä veroilla on sellai- Ranska, Englanti :ia Amerikka .iulistaisivat
34288:  nen ominaisuus, että ne voidaan asettaa, jos on maailmalle kaikella erinomaisella tavalla nylki..es-
34289:  nimittäin hyvää ihalua, ~Veronmaksajan mailrsu- sään Saksaa ja keskusvaltoja., että tämä nylke-
34290:  kyvyn mukaan, otta;a siis rikkailta enemmän ja minen ei herätä niin suurta tyytymättömyyttä.
34291: köyhiltä vähemmän. Välilliset verotkin, tosin Kyllä s-e herättää tyytymättömyyttä, vaikka sen
34292: kohtaavat veranmaksajia mabukyvyn mukaan, tyytymättömyyden purka.utuminen siirtyy tule-
34293:  mutta päinvastaisessa .iäJr.iestyksessä. Ne koh- vaisuuteen. Samalla tavaHa tulee meidämkin val-
34294:  taavat nå.m. köyhiä raskaammin ja. rikkaita hel- tion raha,ta,louden hoidossa käymään, jos sitä jat-
34295:  'J)ommrn. Väilittömät verot voidaan järjestää ketaan täJhän tahtiin. Jos edelleenkin ai.iotaan
34296:  'J}ro,gTessiiviseksi toisin sanoen asteettain nouse- köyhien kuluttajien kukkarosta ottaa suurin osa
34297:  viksi, mutta välilliset v-erot ovat aina de_gressii- niistä valtion tuloista, joita sitten käytetään so-
34298:  visiä, ne ovat aina alapäässä, siis köyhemmille, talaitoksen jru suo.ieluskuntain ylläpitämiseen,
34299:  varattomalle luokalle, raskatampia kuin yläpälässä niin kyllä se tyyt,ymättömyys vielä tällä valtiolla
34300:   eli va.rakkaamma.Ue luoka.lle. Meillä otetaan on edessä, vaikka se tällä kertaa ·ei kykene halli-
34301:   näillä välillisillä veroilla ensi vuonna 571 mil- tusta .pa:kottamaa.n politiikkaansa, muuttamaan.
34302:   j-oonaa ma.rkkata pyörein luvuin, väilittömillä: ve- Kun meidän va.paus-sotamme loppui, 'kertoivat
34303:   roilla kuten äsken mainitsin 225 miljoonaa mark- ' sanomalehd·et uutisia siitä :sotrusaaliista, :minkä
34304:   kaa, siis puolta enemmän otetaan taas·en tulleilJa meidän ·voittoisa ajrmei.iamme oli tässä vapaus-
34305:   ja välillisillä veroilla kuin välittömillä veroilla. sodassa saanut. Muistaakseni nousi tämän sota-
34306:   Meillä siis yhä -ed·elleenJrin aijotl}an jatkaa sitä saaliin silloinen arrvo sanoma.lehtitieto.ien mukaan
34307:   pakkorauhaa, jonka porvari-sto kansalaissodan 7 mi'lja;a.rdiin markkaan. 01:Usi luullut että va,1tiQ
34308:   jälkeen matan työvålestölle sa;neli, sitä rauhaa, näin .runsaalla s-otasaaliilla:, niin ~vällä sodassa
34309:   jossa se pani tämän työvä:estön ma:ksama.an kaikki tehdyllä atfäärillä olisi kyennyt .paremmin .iär-
34310:  sotakulungit mitä raskaimmaJla tava'lla. lVI.eillä j-estämääin ratha-asian:sa,, mutta. a.sia näkyy ole-
34311:   on aivan äskettäin ja;ettu hrullituks-en esitys edus- vankin ·päinvastoin. Tämä 7 mil.iaardin 'sotasaali:s
34312:   kunnalle laiksi tullimaksuj·en väliaikaisesta ko- on huvennut mirkä minnekin, siitä! ei ole vaHio
34313:   rottamisesta vuodeksi 1920. Hallituksen perus- paljon ta.itanut lihoa., koska tässä tulo- .ia meno-
34314:   teluissa ilmenee jotakuinkin selvästi se .iohde, a.rvioSISa ei sotasa;aliin Taha:ksimuuttamisesta. ole
34315:   mikä on hallituksen a.ianut ta~:usen koTottamaan arvioitu tulevan tuloja kuin 65 miljoonaa. mark-
34316:   välillisiä v·eroja, täillä kertaa tullimaksuja. Hal- kaa. Onhan yleis·esti tunnettua, että tMä sota-
34317:   litus nim. sanoo, että korottamalla tullimaksuja saalistat on kyilä käsitelty sillä tavalla, että siitä
34318:   näyttää:kin voitavan .pääJstä ta,rkoituboon, ·eli val- ovat hyötyneet melkein kaikki muut, "Paitsi se,
34319:   tion tulojen lisääimisen 'J)er1lle nnpeimmin sekä nimittäin valtio, :iolm. ne sitten. tulevaisuudessa
34320:                                             'l'ulo-~ ja menoarvio.                                        1693
34321: 
34322: joutuu kuitenkin malksamwan. 'Sillä eiväithän niistä riet. Finlands Svenska Ungdoms!förbund är en
34323:                                                        1
34324: 
34325: 
34326: saadut rahat ole todellisuudessa muuta kuin laina, vitt utgrenad organå.sation, som innesluter cirka
34327: jonka valtion tulevais,uud·essa täytyy suurimmak- 200 lokala föveningar med innemot 20,000 med-
34328: si osa.ksi maksaa Venädä,lle takaisin. Kuu t,o- lemmar. Dess verksamh·etsomr:åde omfattar hela
34329: dellakin silloin, vaikkatkin otti huomioon, että d·et svenska, Finland och ::Döl"bundet utövar en ·be-
34330: nämä ti·edot olivat ta:vattoma•sti liioiteltuja., kun tydande upplysningsverksamhet och är .på grund
34331: todellakin silloin a.jatteli meidän vaJtiomme raha- drura.v 1f•ört.iänt av att und•erstöda.s med statsme-
34332: a;siaiu järjestelyä, ·n~in ei voitu mitffllkään vält- del. J ag hoppas att statsutskottet skall i :bud-
34333: tyä jotakuinkin 1ruusunhohtoisilta aja.tuksilta, g-eten in:föra ett ansla,g om minst 10,000 mark för
34334: niinkuin ·ed. Neva,nlinna tässä äskettäin sanoi. Finlands Svenska U ngdoms!fö1.1bund. Detta kan
34335: Mutta ne toiveet ovat surkeasti pettäneet. Mei- ibegä;ras icke endast i rättvisans namn i allmänhet,
34336: dä;n valtion 1finanssimme ovat menneet yhä hui- utan också med hänsyn tili regering-sformens
34337:  mempa.a ja huimempaa vauhtia perikatoa kohti. stadgande om a.tt de ibåda natitmalitetern.as bild-
34338: Ja ellei mitä tarmokkainta suunnan muutosta 1 ningsbehov skola tillgodoses enligt enahanda
34339: tässä suhteessa tapahdu, niin ei suinkaan meillä 1 grunder.
34340:  pitemmän päälle voida välttää valtion vararikkoa.
34341:  Ensimäinen .tEJhtävä tässä suhteessa on väifrent.ää        Ed. Palm ,g r en: Jag allihöll om · ordet i am-
34342:  sotalaitoksen ja suojeluskuntien menoja, ja våihen- ledning av en liten detal.i i herr Nevarulinnas
34343:  tä:ä niitä niin huomattta.vasti, että ne eivät n.sita - _i.a.g erkänner dEJt med nöje - .synMrli.Q;en•
34344:  meidän vaitiotamme sadoilla miljooni1la maTkoil- intressra,nta och s:aJkliga ·andra.gaonde.. På ia.l om
34345:  la, kuten ne tähän s.aa,kka ovat tehneet. Meillä de kalky lerade inkomsterna. från kronan1s ISko-
34346:  on yhteiskunnallista, rauhaa ruvettava rakenta.- gar yttmde herr N evanlill1lla - såvida jag icke
34347:  mruan vä:hän toisiUe kuin pakkorauhan.l)erusteille. missupp'fatJtade honom - a:tt man också måste
34348:  Minä luulen, että tässä .kamarissa ei olre monta, räkna med den omöjligheten att t.räförädlarne
34349:  joka olisi eri mieltä siitä, että se pakkorauha, icke komma: att urppehållla, dri:ften i hela den
34350:  joka esim. maailmansodan loppuselvityksissä on omfattnin:g oms.tän,dilghetema skulle påJmlla och
34351:  voitetuiUe •saneltu, että se ei voi olla .pysyväinen, att det/ta kun:de vålla en mins1kning i timmer-
34352:  että siitä täytyy siirtyä sovintorauhaan ennem- 1 avverknin.Q;elli. Såsom skäil härför antyddes att
34353:  min tai myöhemmin. Ja mitä ennemmin, sitä kon~iunkturerna nu äro så förmånliga att uilbytet
34354:   parempi se näille voittaneille on. Minkätähden bleve tillfr.edsstlilllwnde även ui;a,w a.t!t produktio-
34355:  emme sisäisissä a.sioissamme myöskin ryhdy tätä nen forcerades. Detta uttalande kan möjligen
34356:   periaa.tetta noudattamaan. Kuinka kauan aikoo giwa aJliledning tili en såda.n missuppfattnin.g,
34357:  todellakin meidän ·porvaristomme, niin keskusta som därmed icke avses. Jag har därfö·r velat
34358:   kuin oikeistokin, jatkaa sitä pakkorauhaa, joka fram:M1la, a.tt träföräJdlarna. vid kalk:vlerandet
34359:                                                            1
34360: 
34361: 
34362:  tämän maan työvlilestöUe saooltiin kansalaissodan· 1 av sin rörelse hav•a att ta,cza i betraktande icke
34363:   jälkeen .ia joka voitta:jillekin tulee niin kailiiksi, ellldast d·en omständigheten a tt den 1finska mar-
34364:   että valtio sen ra.uhan •ylläJpitä:miseen ennen pit- kelliS låg-a värde gör ·attt lt.rävarrupriserna för
34365:   kä:åJ .sortuu.    Kuinka kauan meidän todellakin tiUfällEJt t.e sig synnerlig.en gynnsa.mma•, näir de
34366:   täytyy tätä jatkaa.? Eikö meidän nyt olisi aika nämil'aSi i vårt myntslag. De måste också be-
34367:   palata. sellaiseen rauhaan, joka olisi sekä voite- akta. att de nuvra1rande prisen ·för 1stubbhym, av-
34368:   tuille että voittaäille parempi ja joka ei myöskään verkning, 1flottnin;g m. m. älro ·så exceptionellt
34369:   meidän valtiomme taloutta niin tava.ttoman pal- uppdri'Vna, att riåvruran kommer at!t betinga rsig
34370:   jon kustantaisi~                                       så höga pris, a·tt det ikan bliva tviv·elakti~ om
34371:                                                          dessa fås ig.en, när den föräd}arde vava:n om
34372:      1Ed. Ö s t e r h o l m: U nder rubriken ,Anslag några år rexporteras. Man vet ·ej huru konjunlk-
34373:   för socialt npplysning~sarbete" X huvudtiteln turerna då äro och huru pri:sema då ·ti!ll föl~id
34374:   ka•p. IX mom. 6) finnes inta.get ett und'erstöd åt av d:å I'ådande kurs•er komma att ges1talta sig.
34375:   Suomen Nuorisoliitto, ·ett med 25,000 mark frör-           ]judustrins utövrur.e måste slutlig-en också ta.ga
34376:   ihöjt belopp om inalles 50,000 mark. Detta un- med i rä;kningen ·rutt rikets utg-ifter, s'rusom det
34377:   derstöd är säkerli,gen i alla avs-eenden 'På sin plats föreligga.nde budgetförslra:g-et utvisar, gestalta sig
34378:   och med .hä,nsyn tili rfö.rbundets stora hetydelse allt mera, skräJmmalllde. Det bek.rälft&r sig att
34379:   säkerligen hellre 'för knap.pt än för rikt tillmätt. d.en demokra,tiska stvrelser.eformen bmske krä-
34380:    Däremot ha.r regeringen icke intagit i budgeten ver siörre ekonomiska UP'POiffringaT än la.ndet
34381:    något ansla,g åt Finla.nds Svenska Ungdomsiför- skäli:iren skuUe förmå bära. .SkatteMrdan1 för-
34382:    ibund, ehuru ansökan därom uruder detta år ha·r dela:s ju numera efter så.d·ana grund·er ratt indu-
34383:    inlämnats tili kyrko- och und-ervisnin;gsministe- st.rim, om den dr med ':törlust, s.iälv .får vidkän-
34384:                                                                                                          214
34385: 1694                                          Torstaina 11 p. joulukuuta.
34386: 
34387: 
34388: nas denn:a oc.h -dock betala dry.g1a_. skatter. Om             sunnon, johdosta., jossa häm huomautti että saksa-
34389: den ruågon gång ikan p;åvisa.s utbyte, _g~år lejon-            laisten maanemme vama,ussodan aikana aUJtama
34390: parten dä-rav i form av ,ska:iJt til[ staten.                  a<pu on tullut tavattoman ·kalliiksi, mainitse-
34391:    Jag vill ej för nä:rva•m:nde ingå i nlågot d•etal.i-        mai1Jta,, että se amu, jonka maamme ·punainen acr.·-
34392: ut1Jaland·e i -amledn]ng av hudgetpropositionen,               meija ja 'punainen aines sai venäläisiltä, on tullut
34393: ut.an inskrämker mig till att meddela, det jag ooh             monta vertaa ikalliimmaksri koko Suomen kan-
34394: mången med :mig med synnerligt bekymmer ta.-                   salle ja, myöskin: 1tämän tkansan. työtätekevälle
34395: giit del a v <derusamma.                                       kansanaineks:elle. Sillä ellei Suomen työväestö
34396:                                                                V:enäjäl:tä päin ol~si saanut sitä a.pua, joka si,eltä
34397:     Ed. N i k k a lll en: Ed. Itkosella,, joka. muuten         saatiin, ·ei missään ta pau:ksessa koko onnetonta.
34398: näyttåiä täältä poistuneen, ja, aUeklirjoittanteella           kansa.laissotaa. olisi syntynyt. Näin ollen on siis
34399: ovat kbkonaan eri suuntiin käyvät käSitykset                   turha syyttää sa!ksa:laJ:silta sa.adun avun kaHeutta,
34400: suojeluskuntaliikkeen ltäJhäna.stilsista saavutuk-             erittå!inkin kun nräi<d·en syyttä:jäin :itsensäkin täy-
34401: sista, ja suojeluskunta.liik!keen vastaisesta. merki-          tyy olla tietoisia siitä, että s•e a.pu jonka punainen
34402: tyksestä ja tulevista va,atimuksista, sekä yhteis-             aines niinä aikoina Venä:.iältä käs~n sa:i, on s,a,a:tu
34403: kunnalll velvollisuuksista: rSiitä kohta.an. Silloin           niin raskaasti .ia kalliisti maksaa.
34404: kun allekir.ioiittanut on sitä mieltä, että meidän
34405: kansallinen suo.ieluskuntaliikkeemme rpelasti lail-                Ed. K o k k o: On surullis,ta etltä täJmän bud-
34406: lisen y h teiskuntrujä:r.ies'ty ksen 'täydellisestä tperi-     jetin kimppuun on käyty sillä tavoin., kuin esim.
34407: kados.ta ja. häviöstä, silloin näJyttåä ed. Itkonen            ed. Nevanlinna kävi. Ei !Sitä olisi uskonut sel-
34408: olevan sitä mieltä, että suojeluskuntali]ke on ollut           laisen itsearvonsa tuntevan mielhen puheeksi,
34409: tarpool;on ja että tätä suojeluskuntaliikettä ei vas-          kuin ed. Nevanlinna its,eämsä pitää. Se oli He-
34410: taisuudes,sakaan tässä ,maws'sa tarvita ja •että ne            vi.mmin san:oen koulupoikrumaioon, sellainen ar-
34411: varat, joita. ISuojeluskuntaliikkeen tpystyssä1pi'tä-          vostelu kaikkine v•a·aleanpunaisine letkauksiween
34412: miseksi on aiO'iltu kä:yttää, Otvat hukkaa·n heitetyt.         halliltusta kohta.am. Ed. Neva.nrlinna ei ollut
34413:     Esilläol·evassa valtion tulo- ja menoarviossa eh-           muista.v]na,an että hrullitus on tänä vuonna, tehnyt
34414: doteban suojeluskuntaliikkeen tukemiseksi käy-                 3 :bu:djetiJia., viime, tätä ja ensi vuotta varten.
34415: tettäväksi ·ensi vuonna 20 miljoonaa markkaa.                  Ennemmin, :sihloin kun siltä taholta on budjettiesi·
34416:  Sikå.li kuin minä !tunnen suojelusikunta:liikettä              tyksiä teihty, silloin on näJyttäwyt tosiaa,nkin
34417:  maas,samme, sen merkitystä,, ja s·en va:staisia toi-           kaikki ru usulllka.rva,]selta.
34418:  miwtamahdollisuuksia, 'täJytyy min,un pitää esi-                  Kun olen puheenvuoron saanut, en voi olla
34419:  tettyä määrä:rrulum liian vähäiis·enä. Erittäinkin             maci:nitsema'i:.ta että silloin, kun keskusta oli op-
34420:  niissä osiss•a maa,ta, joissa ti!aloudellinen tila on          posi:tsioonissa., s·e oli sivistyneiden o'ppositsioonia.
34421:  hei'kompi, tuottaa eriikois,esti juuri aineellisen            Nyt kun oikeisto on oppositsionissa on opposit-
34422:  avustuksen puute :suojelus,kunltatyöUe hyvinkin               sioni muu'ttmiut jonkinlaiseksi raikkarimais·eksi,
34423:  suuria vaikeurns~a.. M. m. itäJisellä rajaseudulla,           :hävyttömälksi .ia .pikkumaiseksi.
34424:  jossa suo.ieluskuntatyö,tä erikoisesti itarvitaalll ja            Vaikka, tässä ·budjetissa. on jo niin paljon me-
34425:  jossa suojeluskuntatyön avulla. täJhän s·aakka on             no-eriä, ja vaikka epäillään 1ettei tätä budjettia
34426:  laillisen yhteiskuntrujärj·estyksen suojaamiseksi              sawda tulopuolelta täylt·etvks·i, niin minun täytyy
34427:  kauniita tuloksia aikaamrsa:atu, siellä ovat suo.i'e-          kuit~mkin saada tpyy,tää muutamia menoeriä sii-
34428:  luskunnalt aineelliseen avustukseen nä:hd-en olleet            hen lisätyksi. Kun olen kwt:sellut sitä luetteloa,
34429:  erittäin va~k.ea,s,sta asemassa _i.a siellä hadaas:ti rtoi-    missä on mairuittu uusia yhteiskoulu.i~a valtion
34430:  vo:!Jaan, että tätä työtä ryhdy.tä·äm voimakkaam-             haltuun otetbaviksi, olen ikäväksenri huoma,nnut
34431:  min myöskin: valtiton avustuksella tukemaan.                  että Kadala.n kannaksen ainoa yhteiskoulu, ni-
34432:  Voimakkaamman va.Itioa vustuksen puolesta suo-                mittäJin Käkisalmen yhteiskoulu, ·ei huomatak-
34433:  jeluskunt'aliikkeelle puhuu käsittääkseni myös se             seni ole valtion ha,ltuun ot.ettavi-en yhteiskou-
34434:  atsia, että vi~meaikoina ovat usea·t kunnat, m. m.            lujen joukossa. Minä val'tiovarainvaliokunnan
34435:  Helsingin ka.upunlki valtuutettujensa .kautta kiel-           lämpimään :huomioon stentäihden pyytäisin saada
34436:  täneet suo.ieluskunnilta n1iille niin vä:lttämä'ttö-          sulkea pvyntöni että Käkisalmen yhteiskoulu,
34437:  masti tarpeellisen a.vus,tuksen. Kaiken tämän no-             joka 'on Kar.iala:n kannaiksen. ainoa sivistyslaitos
34438:  jalla ja pi'täJen si·is suoj.eluskunltalii'kettä, yhteis-     T·erijoen yhteiskoulun ohella, myöskin otettai-
34439:  kunta,jär.ies·tyksemme säilymisen elinehtona, eh-             siin n:iid,en OP'Pilaitosten joukkoon, jo·tka va.ltio
34440:  dotan, Bttä tsuojeluskunnlille tulo- ja menoarvioon           ensi vuonna ottaa huostaa:nsa. 'l\:(,eidän pitää
34441:  va•rattu määräraha. korotettaisiin 40 miljoonaan               muistaa., ~että Käkis:almi, niinkuin Teri.iokikin,
34442:  markk-alll:n.                                                  ova:t ainoaJt sivistt.yksen rru.iavartijat idän inhaa ja
34443:     Muuten en malltn olla lopuksi ed. Itkosen lau-              v·enälä:is:tä painostusta vastaan 'sikäläisiJen vai-
34444:                                                   Tulo- ja menoarvio.                                                1695
34445: 
34446: 
34447:  keissa taloudrellisissra oloissa elävien pik!kutilallis-      l?Jus:u~toon, jotka .edustada J yske .esitti ·ett.ä uu-
34448:  ten joukossa, joten nlisri aika valtion vaikei·sta            hsvibelysten parantamiseksi ensi vuodeksi ehd-o-
34449:  raha-.a;sioista huolimatta ojenta.a heille auttavaa           tettu 10 miljoonan markan määJräraha korotettai-
34450:  kättä.                                                        ~iin vähintään siihen summaan, 35 milioon:ann,
34451:       \En :myöskäå.n 1huoma<a maa.taJlonsopetusbud~i'e­        .JOnk'a ed. J yske ka.tsoi väihintälän välttämättö-
34452:   tissa osoitetuksi varoja· PetäJjärvellä oleV'alle val-       mäksi, •ennenkuin mitään merkitystä olisi sillä
34453:  tion hoitoon jätetylle kantatilalle suunniielluUe             uu't·isviljelyskil·pailun a~ustamisrelia johon se täill.-
34454:   emäintä- ja isäntäkoululle. rSe on kaua:n odotta-            tää.
34455:   nut vuoroaan rahojen puutteessa'. Soekin tarrvit-                1Mun'ten meidän täytyy m:yoös ariatella tois-
34456:   'taisiin jo Karja,la:n lmnruahen n1ous<evan viljelyk-        taikin puoJ.ta., ·Pi·täisi ada!iella ;myös ;iollarkin
34457:   sen edistämiseksi kuntoon saada. Taivon että                 tavalla kukkaron kunnossa pysymistä. Yksi sel-
34458:   sitäkin varten varalttajsiin rruharerä miin että saa-        lain~n keino on esim. että yleisilssä töissä pitäisi
34459:   taisiin käyntiin Petädärven isämtä- ja. emäntä-              OP'Pla sääJs~äimä!ä:n aika ta.vaUa. Yleiset t.yöi jou-
34460:   koulu Krrurjalan ka.nmakoon maatalousolojen ko-              tuvat merllä rpa:ikka,kunnallliseksi kiroukseksi
34461:   hottaJmiseksi.                                               Y_leisissä töissä ~ei rmwbeta. ·enään: työstä vaa~r
34462:        Sivulla 408 .hamtuben esityksessä lausutaan             a:.1an 'kulutuksrestra. 'Esimerkiksi rautartietöirssä
34463:   että Suomen saavutettua itsenäisyytensä on val-              nakee vain seistäväin la1pion vart.ta vastaan kym-
34464:   takunnan itäinen ra.ia asetta~nut kansalUemme eri-           menissä mieh~ssä, .ia kun väsytään seisom~~an,
34465:   :koisia velvollisuuksia:. Varsina:iseen Ka.r.ialan           ruv·etarun istuma•an. 8 tuntia rpitäisi olla 'työ-
34466:  ika.nnaksreen kuuluvirssa r>i:täiirssä ovat maataJous-        ipäi:Vär, mutta .8 tl:lnibiin pitää kuulua myös työ-
34467:   tuotannolliset olot V·enäJjäil rajan läJheisyyden            ~~Ille meno ]a 1S.i'eltä 1tulo, ja tuskin viitJSitään
34468:    johdosta kehittymättömien .ia rmaataloustuotam-             'SI~henlkruän .kuluttaa kaihd·eksaa tuntia, vaan jopa.
34469:    nol1e vieraiden Ven~.iäin olojen vaikutuks·esta ko-         seitsemän Ja. väJhemmänkin. 'Tuollainen .rarhojen
34470:    viin alhacisellai kannaUa, mi:kä sreikka· voi mitä          tuhlaus ei lopu siihen etitä aja·sta malksetaan r>alk-
34471:    mtkaisevimmin vaikuttrua siihen että sanoiitujen            koo., Va'a:n 1Ue turmelevat koko vaikkakunruan työ-
34472: . vitäJjien väestö vi·eraantuu yhä enemmän ma'fl-               VOOSitön, niin että pitkiin aikoihin siellä, m{ssä
34473:   talousharrastuksi:sta, va.lmistaren maaperää venrä-          yleirset työt ovat olleet ei tule saralillaan ma·amies
34474:    läiistymiselle. Kyseenalaisen väestön ma.altalous-          kunnollislta. työväkeä. Ne •ovat oppi111eet saamaan
34475:   ha.rrastusten ylläpitämiseksi •on ku]itenkin nykyi-          mhrua ilmaiseksi .ia oppivat odottamaan ·tilalli-
34476:    nen aika v·erraten sovelia.s. 1Täimän vuoksi on tä-          silta samamlaista, ansiota kunnes on myöhäiistä
34477:    hän Valtioneuvoston tou!kokuun 3 r>äivänä 1919              enääm mitäiän työtä tehdä. Voi käydä niinrkuin
34478:    iiekemästä päätöhestä otettu 50,000 markan suu-              entiselle herrashärälle. Muidenkin· yleisten töi-
34479:    ruinen niääräJraha maata1lousoloj·en keh:Vtltämistä         den johdossa on suoranaisia väärinkäytöksiä.
34480:    ja rprurantamista varten Karl.iaJan kannakselLa.                Kerro.taa.n •esim. että mei·dän sotrulai•tokrsemme
34481:   Ollen erinomais·en låJmpimä•Sit.i perusteltu .ia ym-          on antanut Laatdkan ranniJkkopatter1en lait-
34482:    marretty miten tärkeä Krur.ia.larn kannaksen ke-            tamisen Grarrit-yhtiölJ.e, jonka. 1sanrotaa.n töi-
34483:    hittäminen on idän iniho.ia. vastaan olisi odoltta-          den tekemisessä •Saravan 10 % bruttomenoista
34484:    ruut että .tuo summa, joka on tarkoitettu koko              ollenkaa.n rmääräämäJttä miten rk:aHiit työari.-
34485:    ka.nnaksen .talouso•Jo..ien parantamiseksi, oEsi ollut       nekset s•aavat olla .ia miten :korkeat tyoval-
34486:    monin verroin suurempi. Mitä merki'ts.ee 00,000              kat. Jos tä1mä on totta,, että yhtiö srua 10 % brut-
34487:    mk. Karialan !ka,nnaJk:selle, jossa. olot ovat oTleet       tomenoista, on ·se aivan mahdotonta, Ei ole kum-
34488:    muutenkin sa.ngen alrknperäisellä .kannaUa, ja.              ma jos tyot tulevat niin kailliiksi kuin nre tulevat.
34489:    varsinkin nyt, kun lukuunotetaan se tuho, minkä              Onni<srtuuko tällainen huirj.ams? Kerrota:an .ert;tä
34490:    kansrulaissota kanrnarkselle -on tuonut, ja nykyiset         töiden ura.koitsi.iallla, Olli sotalaitokses,sa, palvellut
34491:    epävarmat olot, jotka lähellä rajaa. tuottavrut ·pa,l-      virlmmies joka on uralkan a;n1tanut ia sitten sa-
34492:    jon ha.ittaa si,käläisiUe maataloustöi:lle. Monen on         ma.Jla on vasia:Rnottadanra rja, :myös töiden ylimpänä
34493:    täytynyt kuluneena kesänä jä;ttäa pel.tons'a leik-           varlvojana. Ne iotka. tulevart trurkastamaan. val-
34494:    kaarma~tta. ja niittynrsä niittämättä, lkun vih-ollinen      tion yleisiä tirle.iä, a:rvatta;vasti tuleV'at kiinni~ttä­
34495:     on rru.ian toisena. puolen varauinut ja hy,ökkäillyt.       mään tällaiseen huomioita, ettei ol.e <tilaisuutta
34496:    T·ällaisissa .olois&a, .ios rtahdottai.siin odottaa, että   täJllä tavalla ka.n:sml! varoja tuhlata ja s·aatt.aa
34497:     Karjalan ;kann&s suorittaa. te!htävänrsä yht,eisen          verotaakkaa niin suureksi että saattaa verojen
34498:     isänmaan hyväksi, toivoisin, että tämä 50,000               mrrukrsamisen muu~taa vasarruma-rkkinoiksi.
34499:     ma.rka~n määräraha korotettaisiin moninkertai-
34500:    sesti.·                                                       .p u h e m i e s: Kun aika on nä:in 1pitkälle ku-
34501:        Mi-elihyvällä yhdyn ni]hin perustreluihirn ja.          lunu't, keskeytetään ·es]llä olevan asian käsittely.
34502: 1696                                    Torstaina 11 p. joulukuuta.
34503: 
34504: 
34505:                   2) Shekkilakia                          Seuraava. täysi-istunto on huomenrna kello 6
34506:                                                        ], ·p.
34507: kos:k;eva ha:llittrksen esitys n :o 62 esitellään ja
34508: lähetetää:n .puhem~esneuvoston: ehdotuksesta, kes-
34509: kust.elwtta. l aiik i valio k u n1 t a. a n.              Täysi-istunto pää1ttvv kello 11,5 i. 'P·
34510:                                                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
34511:                                                                                     Eino J. Ahla.
34512:                               82. Perjantaina 12 p. joulukuuta
34513:                                                     >b1o 6. 1. p.
34514: 
34515:                     Päiväjäl'jestys.                             N·ilmenihuudossa mevki:tääm poissruolewksi 00..
34516:                                                              Homen, Komsto, Pa;a;sivuori, P·erällä, Ruuska-
34517:                                                      Si v.   I1!8ll!, T·anner, Tu:rtiain>en, V ennoloa ja Vuokoski.
34518: H m o it u k s i a:
34519:                    Esitellään:                                                    Ilmoitusasiat:
34520:   1) Hrullituksen esitys n:o 64 tulo- ja
34521: ml"noarviosta .vuodeUe 1920 . . . . . . . . . . . . . 1697
34522:                                                                Vapautusta. eduskuntatyöstä y~ksityisten as•iain            •
34523:                                                              vuo'ksi :saa ed. Kärki lau•antaista ensi keskivii•k-
34524:                                                              koon.
34525:               Toinen käsittely:
34526:    2) Ehdotus laiksi sotatuomioistuimista. ja                             Uusia hallituksen esity.ksiä.
34527: oikeudenikäynnistä niissä.                                                               '
34528:    Asiakirjat: Suuren valiokunnan                                P u h e m ies: Hallituksen ~edustaja saa:puu
34529: mi-etinnöt n:ot 49 .ia 49 a; sotilasasiairuvalio-            jättäJmä:äm •eduskun.naHe hallituksen es1tvksiä.
34530: kunna.n mietintö n:o 3; hallituksen esitys                      'E•d'wskuillitaan ·saa1puu ~esitteli!.iäJsihteeri Deger-
34531: n:o 3.                                                       holmin sa.atta:ma;na -m~nisteri A 1k :iJ o, joka. 1au-
34532:    3) E 1hdotus laiksi tul1o- ja omaisuusrve-                suu:
34533: rosta.                                                          Kunnioitetbva herra puhemi,es! Arvoisa' Suo-
34534:    A s i a k i r j a. t:   Suuren valiokunnan                men eduskunta!
34535: mietintö n:o 51; valtiova.minvaliokunnan                        RallitwkSien määlrä}'lkses-tä .on minulla k1lll1ll!.ia
34536: mietintö n:o 7; hallituksen esitys n :o 37.                  eduskunnalle jättää seura,ava>t -hallituk-sen esityk-
34537:    J) Ehdotus eduskunnan oikeusasiamie-                      set, nimittäin
34538: hen jo'htosäännörnsi.                                           n :o 66 'esitys l·arbi sukunimestä.
34539:    A_ s i a k i r j a t: Suuren valrokunnan                     mo 67 ·es.ity.s !laiksi lainHJusEiket.tä har.ioitta-
34540: mietintö n :o 52; ;pemstusla.kiva,liokunnan                  V'ien osuuskunb]n sakä ;n;i~d·en keskuskasso.ien
34541: mietintö n:·o 10.                                            oik-eud·esta erinäisil>läi e<hdoiilb ot.ta:a vastaan taJ-
34542:    5) E:hdotus laiksi eräid-en valtiorikoksista              letuksia.
34543: ra.ngaistukseen tuomittujen henkilörden ar-                     Esiiyks·et jä'tetään sekä suomen- et.tä ruotsin-
34544: ma.'htamisesta.                                              kielisi,nä.
34545:    A s i a k i r .i a, t: .Suuren valiokunnan
34546: mietintö n :o 50; lakivaEokunn1an mi€11:-in tö                  ,p u h :e m i •e .s-: Rerm minrusteri!   E'duskun-
34547: n:o 16; ed. Huplin .ia Tannerin -edusk. esit.                nalle nyt jätetyt haHrtuksen: -esi:tyks>et tulen ~esit­
34548: n:o 49.                                                      täJmääm ·eduskunnalle perustuslaiilli mulk,aista kä-
34549:                                                              s1ttelvä varten.
34550:           Pöydä·lLepanoa va,rten
34551:                :esitellään:
34552:                                                                      Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
34553:    6) Hallituksen esitys n:o 65 laiksi •koh-
34554: tuutt-omien hintain ehkäisemiseksi sodan                            1) Tulo- ja menoarvion vuodelle 1920
34555: a.iheuttami,ssa poikkeuksellisissa oloissa. • . 177
34556:                                                              si-såltäJvä ·ha.llituksen esitys n:o 64 esitelilään jat..
34557:                                                              kmnaa.n ·käJsittelyyn.
34558: 1698                                           Perjantaina 12 p. joulukuuta.
34559: 
34560: 
34561:   Keskustelu:                                                         Då ja.g har ordet, ·viH ja,g också göra en erinrw
34562:                                                                   på ett fält, där, så synes det mig, alltin.g icb är
34563:      Ed. E s ;J; ·1 a n d •e 1r: I den hetänkligt stegrade        i sin ordnring eller nättare .sagt, där a1lting ännu
34564:  budgeot, rS•Oiill !1eg>eri•ng.eru denna gång sett .sig •ll<Öd-   Iångt ifrån är i sin ordning, ehuru jag icke här
34565: 'S8!kafl att framläigga,, är ,(Let tvivre~sutwn en ound-          fäster mig så my0ket vid den budgetära, siclan.
34566: gängiig nödvämdighet a,tt •söka ned>bringa utgif-                 Det är utrib:J,sministeriets 'budget. I densumma
34567: terna.        Ja,g lföres,täiHer mig oCJkså artt så:dant          upptages under II kapitlet, ,Tillfäillig utrikes-
34568:  skatll ibii mötjiiwt i mlå,nga avs'eenden, sä:rs'kilt ge-        repres.en:tation", ett ansla,g rtill ut.gifter för till-
34569:  nom rutt :imldrraga, så s•nrurt ske kan, livsmedels-              fälliga. deie.gationer, oeh därvid framhålles såsom
34570:  och a.ndra ikrigsHd's ·embetsvenk: och kommissio-                 sa11noolikt att under nästa, •år dyiika delegationer
34571:  n~er orch genom .att inskräntka ·på d1en mångfaid                 antin•gen såsom handdskommissioner eller såsom
34572:  aN onöd]ga tjä:nster, rsom vår nya deilllOkratirska              ·fredskonf.erensd~legationer borde eller, såsom det
34573:  s'.iå.l'V'ständighet .synes föda av sig. .Ta.g her i så-         ·heter, måste utsändas åtmi,nst.one till Ryssland,
34574:  darnt fa:H a:tt få rekommenrlera ,t:i,ll ·särskil.t be-           vadör härtill 11eserverats •ett arruslag' om 500,000
34575:  a,ktand·e socialminiSiteriets budwet, i synn'81rhet               mark. J !llg vill tro, att deilt.a sätt att uttrycka sig
34576:  vaid som TÖr rd,ess förtbndslM!,'spol.irscentml och               och a.tt motivera det. föresla.gna. anslaget utgör en
34577:   övriga .staiJer och personaler, som dävtiU höra.                 reminisceillS av den politiska kurs, som regeringen
34578:  Allt detta •symres mig vrura ~mledmring a.tt på d·et              tidigare tänMe slå in på gentemot Råds-Ryssiand,
34579:  ·noggra.nm·a:ste gra.ns!ka i a.vseende å nödvändig-               på samma g~ång det också utgör ett vittne.sbörd
34580:   h~ten och läJm pligheten.                                        om att m31n verkligen har tänkt sig möjligheben a•v
34581:       Men det f.]nnesr å andra .sida:n utgi'fter, som              en fred med det röda Ryssland. J ag våga,r 'hO'ppas
34582:   Ulti vlårt la1nrd med dess närvaJ:•ande läge icke                 orch uttalar den •förho·ppnin.gen, a.tt sta.tsutskott.et,
34583:   kunna inhespara.s, om vi .nä:mligen viha känna                    om det också kan finna an1ledning att i a.vseende
34584:   ·oss såsom herrar i eget hus med Jlänsyn till för-                å beloppet eller nåJgon d~l därav tiUgo•dose det
34585:   hå1land•ena 1bådre utanrför, våra. g>ränser och inom              anslag, so:ni här är ifråga:, sa.mtidigt dock måtte
34586:   d•esamma.. Så .synes det mig va•m· i s•t.ont s·ett                draga försorg om att icke denna, ihalva anty,daJl
34587:   fa,Het med mili·tärbudge,iJen, om mrun1 ockslå sam-               om just detta ändamål må inflyta. i motiveringen.
34588:   tidigt må:ste hålla i minn;et a tt rdet nmfö:rtiden                   U nder g~årda,gens behandling av denna inkomst-
34589:   tyvänr är dyrt. hosr oss attt ·organisera .något nyt:t            ·och utgiftsstat för nästa år fra.mhävd·es nogsamt.
34590:   o~h måhända ·odkså s•kickligheten att organisera                  ·huru omöjligt det trots den bästa. vrlja torde bli
34591:   icke atlltid äir indispntabeil. Det är mö.iligt aM                a.tt under detta år kun1na fastställa. en ordinarie
34592:  .här och däir nråg1ra inihespa.ring31r också på detta              budget. Vid sådant förhålla,I1de synes det mig
34593:   goebit 1kunrm, göras, men i rs,tont sett an1s•er ja,g att         icke vara ur vägen, att reda.n nu, då a.rbet.sda.ga.ma
34594:   under nuvarwnd·e fö·rhållrunden militä:rbnd·geten                  fö·r detta år redan kunna räknas på ens tio fin-
34595:    ioke bör a!V'seväirt i.nrslkränkas.                               gra.r, eriura hurusom regering·en .gjorde klokt, så
34596:       Men, det är icke min mening att ing'å härpå.                   moiJbjudande det ä;n kan förefalla, i at,t reda:n ome-
34597:    J a.g nämn.er detta endast för a.tt samtidigt fram-               delbart framläJgga förslag till en nödbudget, så
34598:    hålla, rhurusom vår krigsmakt änmu icke ä,r färdig                att åtmin:stone den!Il•a måtte kun.n'a a.ntagas inom
34599:    och att vid dess sida. därf·ör mräv·es under en tid,              årets utgång. Det är visserligen sa•nnt att därmed
34600:    som vi ännu icke kunna överskåtda, en kraft, vii-                 inrgalunda de svårigheter •komma a,iJt va.ra av-
34601:    ken ~örmår v.ärna den inre sjäilvständigheten. Ocih               hjälpta., som fördröjandet av ordimuie bud·getoen
34602:    det är skyddskårema, t~ll vilka samhället i detta                 för med sig, men åtminstone skulle detta viktiga
34603:     avse€n.de härin:tills varit 1Jvungd att Iita och &nilllll        ärendes ibehandling i nrågon mån kumma sägas va.ra
34604:     säkerli·~en under en tid måste Iita. Skyddskårern:a              å:terförd inom de laga former R. F. förutsätt.er.
34605:     äro e·n sjä:lvstämdighetsvakt, en frihetsvakt, som
34606:     vi för närva.ram.de icke kunna nndvara. J ag ville                ·Ed. IN i u k k a ne n: 'Täällä eilen illalla m. m.
34607:     därför hos statsutskottet rekommendera till över-              ed. Itkonen. tpuhui siitä, kuinka. maanviljelijöitä
34608:     väga.nde, 'huruvida det icke vore ntödvändigt att              on koko sodan ajan Iahjott.u ja hyvitetty ja. kuinka
34609:                                                                                           1
34610: 
34611: 
34612:     jämväl öka detta ansla.g för skyddskårema., då a.et            niitä edelleen aiotrua.n Ia:hjoa., tarkoittaen' täs.sä
34613:     ju är känt att genom de bakvända förhållanrden,                hallituksen esityksessä esiintyvää menoerää uudis-
34614:     som synas komma a:tt nppstå i och med den. nya                 raivausten' edi.stämiseksi. Tämän asian ollessa
34615:     kommuna1llagens trädande i kraft, de a:nsla.g, viika           täällä esillä kesällä minä jo 'huomautin, että tässä
34616:     f11ån kommuner:nas sida härintills hava kunnat                 ei voi olla kysymys mistää:ru hyväm.tekeväisyyde.stä
34617:     erhållas för skyddskårerna, mahända komma. att                 maa.n:vilje1ijö,ille eikä paJkkiosta., koska summa,
34618:    Mnder den följa,nde rtiden i väsentlig gra.d inskrän-           vaikka sitä sillä •perusteella saa.tai.siinkin kuin
34619:    E:a,s.            .                                             Eduskumta. silloin, päält,ti, on niin kovin pieni osa
34620:                                                 Tulo- ja menoarvio.                                             1699
34621: 
34622: nykyisistä uudi.sviljelyksen todellisi,sta kusta.n-         kuin 4,500· IIllarkkaa.n hehtaaril;le, kuten, ne tämän
34623: nuk.sista, vaan voi kysymys oHa. ainoas·taa.n >hyvin        uudisviljelysavustuks-en yhteydessä k1ootun tilas-
34624: pienestä avustuksesta valti'On puolelta niiUe, jotka        ton perusteella, koko maa huomioonotettuna tuli-
34625: tahtova.t ottaa osaa siihen yhteiskunnalliseen >hy-         sivat, vaikkakin tämän tilaston mukaa.n kustan-
34626: väntekeväisyystyöhön:, ,ffiitä uudisviljelys varsin-        nukset tulevat liia.n pieniksi senvuoksi että useat
34627: kin .nåissä oloissa. on. 'Tätä todistaakseni tahdon         ma.a:nvihelijät jo laskelmia te'hdessäällJ ovat pan-
34628: tässä esittää .pienen ~askelman uudisvi,ljelyksen           neet kustannusten määrän siksi, minkä määrän
34629: kannattavaisuud.esta, perustuen niihiru raivaus-            valtio kor'~eintaan tulee huomioon.otbamaa;n, avns-
34630: y. m. kustannuksiin, jotka. Viipurin läänissä, jos·ta       tuks]a myöntäessään, niin sittenkin ow soelvää, että
34631: m. m. täJtä avustusta on haettu 16 miljoonaa mark-          uudisvilljelys ei suinkaan muodostu näissä oloissa
34632: kaa yli 11,000 hehtaarin viljelykseen saattami-             sen t.eki.iälle miksikään taloudellisesti kannatta-
34633: seksi, nykyisten työpalkkojen mukaalll. va1Etsevat:         vaksi yritykseksi. Minun käsitykseni mukaan se
34634: Uudisvil.ielysku.stan.nukset       Viipurin      läänissä   suuri innostus, joka, maanviljelijäi'n keskuudessa
34635: yleensä tekevät tätä nykyä heMaaria kohti: 1 hw:n           on ilmennyt ·heidän ryhtyessään yritykseen 78,614
34636: kuokkimin,en. a 25 'f}enniä m2 2,500, ojitus a 75           hehtaarin saattamiseksi v~ljelykseen. onlkin jO"htu-
34637: penniä metri 750, saveaminen 800 kuormaa >heh-              nut siitä, että he eduskunna.n kesällisen päi:iJi)k-
34638: taarille a 3 markkaa, 2,400, muokkaus- ja kylvö-            .sen johdosta tekivät s-en johtopäätöksen, että va.l-
34639: työt 270, avulanna.t 500, sieme'lll: kaura ja heinä         tion puol·elta vihdoinkin meidänkin maassamme
34640:  700, leikkuu ja korjuu 300, 1puinti 300, yhteensä          ryhdytään antamaan arvoa ja. huomiota myöskin
34641:  7,720 markkaa; sii'hen on lisäHävä noin 5,000              'heidän työlleen, eikä tämä ole johtunut suinkaan
34642:  markan korot yhdelt.ä vuodelta 300 markkaa; jo-            mistään voitonhimost.a,. MuUa jos ny,t, ik:un rai-
34643:  ten menot Y'hteen.sä 1hehtaaria kohti ovat 8,020           vaus- ja ojitustyöt ova,t viime syks.ynä suurelta
34644:  markkaa, Tulot uudi,sviljelyksestä pa.rhaå:mmassa           osaHa j-o alulle ·pannut, kävisi niin, että sanottua
34645:  tapauksessa voivat täJtä nykyä olla seuraavat:              avustus·ta ei saataisikaan kuin 10 m]ljoonaa., joka
34646:  1,800 ki,loa kauraa. ensimäise.nä VUOnllla a 1: 30         tekee 1/ 7 siitä pienestä määrästä, mitä maanvilje-
34647: .penniä kg. 2,340 ma.rkkaa., 2,000 kg. olkia, a 20           lijät tähän, yritykseen r.yhtyessää1n ova.t edellyttä-
34648: 1penniä 400 ma~kkaa., yhteensä tulot ensimäisenä             neet, silloin valtiovalta j'Outuisi heidän silmissänsä
34649:  vuonna, 2,740 markkaa. Maanviljelijä jä.ä saa-              narri'ksi .ia tämä vaikuttaisi erittäin enäedullisesti
34650:  matta uudisviljelykseen panunista kustannuksista            joka. .suhteessa.
34651:  ensimäisenä viljelysvuonna. siis 5,280 markkaa.                'Tämän tava.ttoman suurenmoiseksi muodostu-
34652:  Jos oletetaan, että he~nän hinna:t 'PYS.yisiväJt sel-       neen uud'i,sviljelyksen perilleviemj.nen on mieles-
34653:  laisina., että kauran jälkeen korjattavasta, 'heinästä      täni tällä kertaa va1tiomme kaikkein tärkein teh-
34654:  saataisiin kahtena s-euraavana vuonna, seisaaltaan          täväJ. Jos se kunnolla loppuun' s.aatetaa,n, on se
34655:  25 p-enniä kg :lta, olisi tulo kahdelta seuraavalta         kaikkein. vaikuttavin ote m. m. valuutankurssin
34656:  vuodelta 4,000 kg:Th mukaan heiniä vuodessa heh-            parantamiseksi ja. taloudelliseen its·enäisyyteen
34657:  taariHa yhteensä 2,000 markkaa. Kun otetaan                 pääsemiseksi. Senvuoksi minä mhkenisin toivoa,
34658:   pois korot maahalU pa.nnusta .saamattomasta. pää-          että valtiovarain1valiokunta ei epäröisi uudisvilje-
34659:   omasta, jää nettotuloksi näiltä kruhdelta vuodelta         lysmäärära.haa koroittaessaan aina ta,rvittavaa.n
34660:   1,550 markkaa, jääden maanvilj-elijälle kolmen             määrään, eli 70 miljoonaan markkaan saakka.
34661:   vuod,en uudisvilj.elyksestä korjaamansa sadon tu-          Tulo- ja menoa.rvioon ei sentaki1a tarvitse syntyä
34662:   lokseksi yhtä hehtaaria kohti ta.ppiota. 3, 730 mark-      mitään sen suurempaa vajausta, mitä siinä tähän
34663:   kaa.. Jos hän saa täJmän kysymyks-essä olevan              saa.kka on olemassa. Tässä menoarviossa on mo-
34664:   valtioavustuksen, keskimäärin 800 markkaa helh-            n[a. sellaisia. menoeriä, joita y'htä arvelemaita voi-
34665:   taa.rille, jää ta1ppiota sittenkin, a.vustus ja sen        daan pienentää, kun uudisviljelysmääräraihaa li-
34666:   vaikuttamalla korkoväJhennys poisvedettynä, 2.,860         sätä.. Elin,tarvehaUituksen ja elintarvelautaku:rv-
34667:   markkaa h-ehtaarilta. Onko mitään varmuutt.a ole-          tain ylläJpit.ämiseksi ehdotettu 10,5 miljoonaa voi-
34668:   massa siitä, ·että ne 'Pa,ra:nnukset, joita. maahan on     daa.n minun käsittääkseni ilman mitään pelkoa
34669:   tehty, enään senjä!lkeen tuottavat maanviljelijälle        supistaa melkein llläkymätt.ömäksi. Ja, varsinkin
34670:   edes tuon 2,860 markan korkoa? Todennäköisesti             sotalaitoksen menoja voitaisiin huoleti swpistaa.
34671:   mitään sellaista varmuutta ei ole olemassa. Ja             J oski,n on myönn·ettävä, että tähän saakka, >huo-
34672:   kummrn1kin on maanviljelijäin kes·kuudessa yleen-           mioonottaen vallitseva. ·va.ltiollinen tilanne, on täy-
34673:   sä ollut vallalla se käsitys, että ennenkuin uudis-       .tynyt meidän ma,a.ssamme pitää suurta vakinaista
34674:    viljelykseen kannattaa. ryhtyä, täytyy sen ensi-          sotajoukkoa, koettaa saada opetettua suuri määrä
34675:    mäisenä kahtena tai kolmena vuonna. tuoda taka~­           miehistöä aseiden käyttöön .ia sotilaallisiin tehtä-
34676:    sin. täydellisesti siihen pann.ut pääomat. Vaikka          viin, niin, minä ain·akin katson, •että nyt ·voidaan
34677:   kustannukset voitaisiin :la.skea niinkin a1lhaisi1ksi       näin kalliista sota1aitnksesta jo ryhtyä kiireen
34678: 1700                                            Perjantaina 12 p. joulukuuta.
34679: -----·-----         ---·-·--···---·--- -------------·····----·-
34680: 
34681: 
34682: 
34683: kaUtpalla pyrkimään 1JOis. 1feidän maassamme on                   Dett~. auför jag tenCLast som -ett exempel -    det
34684: nykyään jo opetettua. miehistöä niin paljon kuin         finn-es fler-e a.rudra 1iknande - utan att på uågot
34685: Suomen ka.nsa suinkin kykenee tarpeen vaatiessa          vis vilja angripa ansla•get i sak.
34686: liikekannalle asettamaan. Minä toivon, että ·edus-           Det riktiga. lhade -också varilt att ·regeringen icke
34687: kuruta tuleekin eusi tilassa lyhentämään huomatta-       skulle ha.va. utgått vid budgetens upp:göra.nde från
34688: vasti asevelvollisten pa:lvelusaikaa ja, s~is myöskin    att spa.nnmålstulla.rn:a re-dan äro införda. Vi veta
34689: v.älhentämään miehistön lukua ja samalla sota1ai-        a.tt S'l)annmålstullarna, vid den, uya t.ulltariffens
34690: toksen kustannuksia. Minä olen sitä mieltä, että         up,pgöra.nde i tprincip heslötos av statsrådet, som
34691: huoleti voit~Visiin palvelusaika heti lyhentää puo-      tillika beslöt a~tt de skulle komma att införas först
34692: lella n.ykyisestänsä ja myöskin miehistön luku-          från oc'h med nästa. års början,. N u, sedan rege-
34693: määrä puolella. Silloin sotalaitoksen kustarunuk-         rings,formen trätt i kraft och där uttrycklig-en
34694: set vahenisi,vät myöskin, melkein puolella. Toivoi-       sta.dgas att det skall genom lag bestämma.s om
34695: sin, että valtiovarainvaliokunta tekisi aloitteen         tullars ~uförande, skulle det kormkta. ha varit, a.tt
34696: tässä tärkeässä asiassa, pienentämällä sotalaitok-       .regeringen :had~ över lä:mna.t en •proposition, däri
34697: sen menoja. tätä silmällä pitäen. Mikäli olen kuul-       dentha.de föresla.git, att. spannmålstullar skulle in-
34698: lut, niin hallituskm lieuee jo tullut siihen tulok-       föras från och med nästa år. Detta. uteslutaooe
34699: seen, että tälhän on mitä pikimmin l)yrittävä. Sen-       om den formella. sidan a:v sa.k.en. I sak vill ja.g
34700:  vuoksi minusta on aivan aiheetonta käydä tulo- ja        tillälgga, a,t:t jag a·ns•er 'Sipan•nmåls•tullars ]nförande
34701:  menoarviossa enää säilyttämään sellaisia meno-           vara ·en stor olycka.. J a1g anser det. vara ett syn...
34702:  eriä, jotka ovat siiJ!en sisällytetyt, silmällälpitäen   nerligen oklokt st.eg, om verkligen riksdagen
34703:  sitä kohtuuttoman suurta sotalaitosta, mikä meillä       skulle besluta ·sig för en tull, som är så orättvis
34704:  truhän saakka on ollut olemassa.                         som Sl)a,nnmå:lstuUen, som icke ka.n försvara.s
34705:                                                           .eg·entligen med något förnuf:tigt skäl i detta land
34706:                                                            och som dessutom ur fiskalisk syn1)unkt har så
34707:     E:d. S c h a u m a n: J ag a.nhåller om att få liten hetydelse som den har, då den icke •heräknas
34708: göra en anmärkning, som jag ha.de vänta:t, a.tt inbringa. mera än 25,000,000 mark.
34709: någon annan skuHe tidigare hava framställt och                Det är seda.n ännu en anmärkning, som jag ville
34710: som jag hoppas att .statsutskottet skall bea.kta. gX)ra mot budgeten, nämligen den att det finn;es
34711: Det gäller den formella behandling"en a:v budge-           ansla·g, om vilkas ända.mål man icke blir på det
34712: teru.                                                      kla.ra., när man läser budgeten. Där finnas några
34713:     Gen·omgå:ende ~ör hela, den s. k. redogörelsen         mystiska rutbriker, som -den oinvigde icke förstår.
34714: för kalkylerna är a,tt regeringen säger, att det och Då man å andra sidan vet, att det fin:nes statsinsti-
34715: det anslaget har ökats eller höjts, ti:ll och med          tutioner oel1er åtminstone in.stitutioner, som under-
34716: att statsrådet har heslutit a.tt det och det anslaget      hållas a.v sta ten, såsom t .. ex. en som 'heter ,Itä-
34717:  skaU heviljas. Det är ju klart att efter stadfästan-      Ka.rjalan toimituskunta" och som har sin lokal
34718: det a v la.gen augående räittsgrunderna. för stats-        uti reg-eriugspalatset, så frågar ma.n si:g: var fin-
34719: hushållningen och sta.dfästarudet av regeriugsfor-         •nes anslaget för denna. imrättning? J ag har icke
34720: men denna. form för budgetpropositionens fram-              kunnat upptäcka det, ooh jag ha:r tili och med ta-
34721:  ställande icke mera är den, riktiga. Regeringen            git mig friheten att vända. mig tiU en minister
34722:  skall äska va.rje nytt ansla.g, och riksda.gen skall       för att .få v•eta va.r detta. ansla.g finnes uppt.aget,
34723:  hevilja det. Det hade icke heller bort va.ra sv&rt men ihan sa.de sig icke 'heller veta, var det finnes.
34724:  för regerin:gen a.tt så gå till v!Lga,, som jag här Det är möjligt, a.t.t denna statsinstitution bekostas
34725:  har antytt. Mönster härför fimt•es t. ex. i .Sverige med m.edel, so.m utgå från en post., som kaUas,
34726:   och N orge, så att mera. arbete ha.de det därigenom tror jag, ,För östra gränsens skyddande -
34727:   knalJIPast blivit. Men reg.eringen ha.r, om jag så 25,000,000 mark". Det är emellertid icke riktigt
34728:   får säga, icke vuxit in i de nya formema för bud- att i en budget, som förelägges riksda,gen, upl)-
34729:   getens behaudling. Regeringen 'har stun:d·om tili taga ett anslag icke fullt ärligt. Det första vill-
34730:   och med gått .så 'lån·gt a.tt man måste -anse, att den koret för att utlandet skall ha.va. förtroende för
34731:   överskridit sina befogenheter och brutit mot rege- oss och våra finans·er är ju a·tt det hela skötes full-
34732:   rrngsformens stadgand·en. J ag ha.r icke - lika komli.gt ärligt och öppet.
34733:   litet som, tror jag, någon ann:an - hunn:it läsa             .Ja'g skaU inslkränka mi1g tiJl dessa. wllmänna
34734:   g.enom hela den,na vidlyftiga redogX)relse, men .ia.g uttalanden och icke göra några. S1Jeciella. anmärk-
34735:   finmer t. ex. på sid. 41 följa.nde l)assus: ,EnliJgt n.ingar. Jag hoppas, att statsutskottet skall vid
34736:   statsrådets heslut av den 23 juli 1919" (således behandlingen a.v budgeten framställa <en anmärk-
34737:   efter regeringsforme:ns stadfäsia<ride) ,·ha.r refe- ning röra.nde det formella sättet att behandla bud-
34738:   rendariesekreteraren Y. Loima.ranta tinförsäkra.ts geten i den riktning, som ja,g här tiUåtit mig a.tt
34739:   ·personellt tilläggsa.rvode a.v 5,000 mark" o. s. v. förorda.
34740:                                                   Tulo- ja menoarvio.                                             1701
34741: 
34742: 
34743:        Ed. S ne 11m a. ru: Suojeluskunnille ehdotettu , joonaa. markkaa, käytet.täJväks.i siten, että niistä
34744:   määrära!ha m:imunkiru mielestäilli on liian; väihäinen. an.uettaisiin kunnillB lainoja. ja. eräissä tapauk-
34745:   Erittäin rajan takana .sekä kotimaas•sakin suunni- sissa suoranaisia. rupura.hoja., jniHa. varoilla kunn:at
34746:   tBllaan uutta vallan:kumousta ja. ha.rjotetaan suur- teettäisiväJt sella.iJsia hyödyllisiä töitä, jotta työttö-
34747:   ta kiihotusta, jolla häiritään ja. uhataan yhtBis- myys tulisi torjutuksi. Työvätenrasia.invaEokunta
34748: , kunn•a:n. rauhaa ja turvallisuut.ta. Yhteis•kunna.n samassa mietinnössäänn•:o 4 ,esittää 1 milj. ma-rk-
34749:   ra.uihan ja turvallisuuden nimessä •pyy:dän saada kaa otetta.vark.si sellai·seen tarkoituks-een, että puo-
34750:   ehdottaa suoj.eluskunn:ille ehdotetun määrära.han let käytettäis.iJin :perustettavien tyött.ömyysa·pu-
34751:   korottamista 20 mi•lj. ma.rkas·ta 40 milj. markkaan. kassojen pohj.a.raha.stoiksi, ja. toiset 1puolet ma.tka-
34752:   Siis ka.nna.ta.n tässä ed. !NikkasBn viime istunnossa >pilettejä varten, joilla. työläiset voisivat 'hakea toi-
34753:   tekemää oe1hdotusta.                                        silta paikka.kunni<lta, työtä. .Samaan mietintöön
34754:        \Samalla. on. täJhän, tulo- ja; menoarvioon Iisved·en li~ttyvässä vasta1ausee~sa esit-etään rtätä tarkoi-
34755:   __JKonnevedBn--'Keiteleen kanavoimista varten tusta va;rten 2 mil.i. markkaa. MiniUn :kåls~ttäiäkseni
34756:   otettu vain 1 milj. markkaa. vuod.eUe 1920. Tähän tämäkin -erä on tähän tarkoitukseen pieni, mutta
34757:   tarkoitukse-en on eduskunnassa. tBihty anomusesi- tyytyisi11 siihen, jos vaHiova.rainvaliokun.ta ottaisi
34758:   tys s·ekä He- ja. vesirakennust,en ylihallitus ehdot- ed.es tämän erän menroarvioon. Nä:mä työväen-
34759:   tanut 2 miljoonaa markkaa. Olll valitettavaa. että asiainva.liokun,nan mi-etinnössä :n:o 4 esit-etyt me-
34760:    ministeristö on tämän mBnoorän vähent.änyt. Pyy- noerät ovat niin hyödyllisiä/, ettei luulisi kenen-
34761:   dän, että a.rv. vaHiova.rain valiokun ta. lisäisi tämän kää-n niitä vastustarvan. Esitän siis valtiovarain-
34762:    menoerän tie- ja. vesirakennuS>ten ylihallituksen va.Iiokunna:n huomioon otettava;ksi nämä esittä-
34763:    ehdotta.maa·n määrääJJt 2 miij. markkaan, että jou- mäni määrärwhat.
34764:    tuirsi tämä tärkeä ka.uvan odotettu ja kaivat-tu ka-          Mitä tulopuolelle tulee, niin. ei näitä tarkoituk-
34765:    nava, kaiv·&1mms•i ja. suuren yleisön ja. liikenteen sia varten tarvitse lisätä verotuksia., sil'lä nä:mä
34766:    pa1vBlukseen. Siten aikaisemminkin tä'hän tarkoi- va.ra.t voidaan aivan. helpoosti ottaa suojeluskun-
34767:    tukseen kuluneet varat tulisivat. .pikemmin tuloa Thille tarkoitetuista menoeristä, .iar samoin sotalai-
34768:    tuottaviksi Tähän tarkoitukseen on jo vuodelle tobelta, niin kuin ed. Niukkanen täällä .io mai-
34769:    1917 myönmretty 2 miljoonaa. ma.rkka.a.. Sellaista nitså, nii:tä menoeriä kyllä voitaisliin väJhentää.
34770:    rakennuspoiit.iikkaa en pidä oikeana, ·että tällaiset
34771:    työt pidetää71 työn alla kovin kauan. ·Siten niihin           Ed. T o l o nr en: Tämän ylimäärä>isen meno-
34772:    uhratut päälomat pysyvät. kauvan tuloa, tuotta- arvioohdotuksen mukaan on ehdotettu työmäärä-
34773:    mattoma.n:a. kuorlleerua. pääomana. Siis tältäkin kan- raha Iisalmeru-Ylivie.s:kan rautatiera.kennu.sta
34774:    nalta· katsottuna oli<si menoerän lisäys väJt.tämä- varten. 5 miljoonaksi .marka,ksi·. Perusteluissa
34775:    tö,n.                                                      kyllä sanotaan tarvitta.van 10 miljoonaa ma.rkkaa.
34776:                                                               Vaikkapa minä en olekaan valmis esittelemään
34777:         Ed. H a l m e: Keskustan taholta on menopuo- tulolä!hteitä noin pientä tarkoitusta varten, niin
34778:     lelle esitetty joukko lisämenoja:, mutta, vas-emmis- toivon, että a.sianromainen valiokunta korottaisi tä-
34779:    ton ta.holta Bi ole tehty vielä tä:hän asti minkää;n- män summan tuoksi 10 miljoonaksi markaksi. Tä-
34780:    Iaisia menojen lisäys~hdntuksia. Minä pyytä~sin män toi1vomuksen teen pääasiassa siitä syystä, •että
34781:     kuitBnkin: esittää eräitä erittäin hyödyllisiin tar- nykyään on sen rautatiemkennukse:nr varrella pal-
34782:     koituksi:im. mooeviä menoeriä. Ensinnäkin olisi jon työttömiä amma.ttityömi.ehiä nä:kemässä näl-
34783:     tänne sivutUe 85, 14 pääiluokkaan lisättävä :tyött'ä- kää.. Heillä monina ei ole työ•tä ollenrkaa.n, josta
34784:     myysapukassoille menevä arviomääräraha. 50,000 tiedetään olevan nälän s-eurauks:ena.. Heidän ta-
34785:     välhintäiu 150,000. Sillä nälhtävästi tuollainen 'loudellin,en asemansa on nykyään jo niin kurja,
34786:     menoerä ainakin tultanee tarvitsemaan. Sitt-en että monet eivät voi muuttaa muuanrue, vaikka
34787:     minun milelestäni olisi tänne erittäin hyö- heitä valtion toimenpiteen kautta, siihen kehoitet-
34788:     dyl'lisiä meruoeriä vielä ·otettava. Nimittäin taisiinkin. Siitä syys·tä olisi mielestäni va.Itiova-
34789:     työttömyyden torjumiseksi tulevan vuoden ajaksi, rainvaliokunnan tärmä 5 mi.ljoonaa. markkaa ehdot-
34790:     niinku~n ty,övälenasiainrva.Jiokn:n:nan mietinnöstä        tomasti puolella korotettava.
34791:     n:o 4 käy selville, olisi va.ra-ttava varoja. Va:lio-
34792:     kun,ta. esittää otettavaksi riittäviä määriä varoja           Ed. a. f F o r •s el '1 e •s: Vid .flyiktigt _g.enom-
34793:     hy•ödyll.iJsiä töitä varten, joilla. kunnat teettä.isivät ,g-åen<de ~lN viår 2 miljard.e11s 1bwd,g-et har ja.g fäst
34794:     hyödyllisiä töitä työttömyyden, torjumiseksi. Va- mig vid spedeHt ~statellJS s. k. ruf'färs,v•erksamhet.
34795:     liokunnan mi.etint.öön liit.tyv.ässä vasta.lauseessa on På si<d. 2 i statsförsla,,g-et hava v•i närmast frågan
34796:      ta.rkemmin määriteltynä tärrnä menoerä, jota minä an,mående kronanrs i!nkomster från .sko,g-shushå:ll-
34797:      pyytäis.iJn saada esittää, ·nr~mittä:in työttömyyden ning'en. Dä~ra v lfram,går att inrkomsten från ho-
34798:      torjumista va.rten: otetta.vaksi vähint.äin 60 mil- ntO'skogarma rur iberäkna!d till 29,500,000 och in-
34799:                                                                                                                 215
34800: 1702                                       Perjantaina 12 p. joulukuuta.
34801: ----------------------------------------~-------------                                                           ---
34802: 
34803: 
34804: 
34805: 
34806: komS:ten ·från f.or.sts:tatens leveranser och affäJrs- galunda säga att i~Yke des:sa ruffärs'företa,g sku'lle
34807: företrug till 3·6,000,000, •Srummanla,g-t 65,500,000 hava aHmäm.nJytbig hety:del<se, tvärtom, men: är
34808: mark. Ser Illan åter på utg~ftsstaten, finlner det .hö,gst sannolik:t ·att de kund·e reaEsera:s TJå
34809: man wtt utgiften lför des•sa ·ruffärs.företa.g stige:r •priva•t väg bety.d'ligt billi~re ·och med •större
34810: till 38,802,800 mark, va:rav framgår att den eg"ent- fmm:gång än om staten 1skuiHe bedriva dem.
34811: li:ga inlkoms•ten .s•tiger till ·enda1st 27,000,000, en Mäjli.gen kunde s;ta;tell! tänka..på artt swbti.onera
34812: försvinnande lit.en del uti våir mil.iardbudget. s:ådana företag.
34813: Annu mera lframträdam.doe är ·detta förhåUrunde,                För att få denn:a ibud1get a tt gå ihop är ja:g
34814: om man jämJför irukomsterna från :forststatens le- för min d·el överty.gad om a•tt statsutskottet
34815: veranser och af.färslföreta,g, gående till 36,000,000, måste söka att nec1brin:ga. åtskilliga poster och
34816: och rutgiftmna iför d·esamma, :stigande till ialktta.ga -den aUra :stör.sta sparsa:mhcl, och skulle
34817: 28,000,000, sålunda en oottovinst ·e11da•s·t aN cirka ja.g i det a,vseendet an,se, a:tt man bör gå ·tiUväga
34818: 8,000,000 mark. ·                                           a,lldeles piå ett dia:metralt motsa.tt sätt mot det,
34819:     En !ltllJ11a11 omstämdig1het TJa samma sida rfäster som .framhölls ruv den n<äls:t senaste ärade talaren, i
34820: äv•en ellls mp.pmäJJksamhet, nämligen vosten rän- det avt utgifter till flere tiotal,s miljoner av ho-
34821: tor 3,500,000 ma.rk, som vid näJrmare undersök- nom föreslogs a•tt intruga1s i budg'let·en. S:ta:tsutskot-
34822: ning 1hän:f•ör sig till :frågaJli om de s. k. Gutz.eitska tet bör s•ållunda enligt min u,ppfattning •stryka åt-
34823: ·a:ktierna odh aktierna i 'rornator. För det ogynn- ski:lliga poster och ja1g tror rutt man ganska •snart
34824: s·amma förhiålla111det med dessa vill jag icke . kan plåkrä!±lfa en hel mwssa ·s!åJda.na. A ven vid
34825: skylla den .nuva.rande reg-eringen, och har den flyktigt :Q.'enomgående •av bud:geten 'fiilster man
34826: regerin.g, som tidiga:r.e inlett sta ten på d·enna sig vid en hf!l del s~vdana :poster. J ag vill endast
34827: aftfär, gjort det i den bäJs.ta valmeui:ng, meu sy- 11å~ka nå,g1ra. Siålun;da uppta.g"es t. •ex. vetkstäl-
34828: nes d·en hava uilfallit synnerligen iUa. Vi finna lande av en ,lfwktisk folkräkning" öv·er hel-a, lan-
34829: på sid. 94 att .såsom ffinta i Gutzeitska a.Hä:rerna det 1 miljon mark. ,Ja,g vet icke, varför icke
34830:  är uppta.get 8,800,000 och såsom amortering denma •folkräkning kunde uppsk.iutas och denna
34831:  16,000,000 mark. Därvidla.g är den lf:örsta cpos- mi'lion vid det svåra läg-e, vari .budogeten nu be-
34832: ten, ungefär 3,:600,000 kronor beräknad efter finner srg, kuooe irubespa.rrus.
34833:  en kurs -endast av 2: 40 så att :faktis!kt denna               Sedan ha.r jag frust mig vid srumma post, som
34834: U'tgift för staten stig-er till ofantligt myeket även rdgm. S.ohauma:n omnälmnd·e, nämligen pos-
34835:  större helopp och låtenfin1ll1es i en ann:an post in- ten för ~ränsens skycldande och vård·en av :flyk-
34836:  nehålland·e a"gio och andra omkostna:der för ,s.tats- tinga:r, 25,000,000. Det är ju en :gans:ka sto:r
34837: ilån, stigande än:da. tiU 48,000,000 mar:k. An- summa oc;h förefaller det mi:g, att reg:ering1en TJå
34838: gående illlkom•sterna från Tornator åter augives nålgot .säJtt, så vitt det .gä.Her a,tt underhå1la flyk-
34839:  det i ,föl'lklaringa.rna till ibudlgeten", att det är                borde di•ploma•tiskt :staJa sig i förbi:ndelse
34840:  hogst osäkert, huruvida någon inkomst harav tingar,         med a.ndra l:ä11d·er med avseen:de därå, hu.ruvida
34841:  kommer a:tt inflyta. Det 'frrumgår sålunda att icke den rtun:ga., som därig"enom å,samkas riket,
34842:  staten åtminstone ti'llsvidare från dessa företag
34843:  icke ·ha.r dra.git oogon s:vnneDlig TJrof~t. Huru skulle kuruna lf.ördelas äwen :på an:d·ra länd~r.
34844:  det skall arta sig i framtiden äJr .iu .svårt att Med hänsyn tiH krig:Sibudg:eten viU .ia1g beröra
34845:  säga. Likväl synes :det mig åtm]nstone, att sta- endast en post, ,repa.rart~on a:v en undervatten.s-
34846:  ten· under nuvarande lförhållrunden iclke har råld hårt", stiga.nde ända till 2 1/z mil.ioner ma11k, vil-
34847:  att fortsätta med liknande affärer.                       . ke11 utgi'ft 'även :enl~~t min tanke kunde inhe-
34848:     A ven v1d ett pa;,r andra poster bör man i detta sparas.
34849:  sa1mmanhang fiilsta sig vid, .nälmligen staten:s lför-         Å ven: vad järnvägsbyg'lgna.der beträffa.r må.ste
34850:  lus·t på tillverkning av karbid, s.tigande ända till ma,n, ,så, nytti·ga lfiöretag d•e 'ä:n älr.o, under n:uva-
34851:  3,000,000 mark, ·och förlusten på insam'ling av rande förhåJllauden iakttaga en viss ·spa.rsamhet.
34852:  kåda, stigande till 1,170,000 mar'k, allt omstän- Jag ha'l" fäs:t mig vid ·den: i d·etta a vseende m:vc-
34853:  digheter, som visa, a.tt staten icke med framgång k:et höga posten Suo.iä!rvi järnväigsJbyggnad, sti-
34854:  kallli driva en privat affärsverksamhet.                    ~gande ända till 20 mi:ljollier, ooh her .iag att få
34855:      Under dessa förhållaooen måste man stä!1la fästa statsutskottets uppmärksamhet däzyid, hu-
34856:  sig f,rfllgande till det ·förslag, som •g'IÖ'res i extra- ru:vida ic'ke vid d·enna, 1JOSt, -eventu-ellt ä'Ven vid
34857:  ordinarie budgeten, huruvida oomligen .staten andm, en bespa.ring ku:ude eg-a rum.
34858:  yttermera bör utvidga sin alffärsv.erksamhet.                  Vad åter inkomsterna b:et:r:ä:ffa.r, så ·förefa:ller
34859:  Här uppta.g;es för en trälförädlingsfabrik ända det mrg i li:khet med fle:ra tidigare talare. att
34860:  till 6,000,000 mark och rför ·en superd'osfat- och tul'linkoms,terna äJro herä:knad•e för ·högt, - rtill
34861:  svavelsyrefabrik 7,000,000 mark. Ja,g vill in- över 400 mil:joner, då ma.n .iu vi'll tvärtom 'komma
34862:                                                  Tulo- ja menoarvio.                                           1703
34863: 
34864: till •en stöDI'e sparsamhet och en mins:ka•d im port         ed. af Forselles tämään puhui aikoinaan tehdyistä
34865: av utländska a·rtikla.r.                                     Gutzeitin: osakekrumpoista. Niistä ed. Vuorimaa
34866:     Berörand·e tuUförh!å:Handena kan jag icke un-            hyvin vähän ymmärtäJä ja vielä vähemmän tah-
34867: der'lå:ta att up•pehålla m.Ug ett ögonhlick vi:d den         too ymmä,rtää. Minä saatan hänelle iJ moit:taa,
34868: utläggning som här gjordes av rdgm. Itkoruen, att            että hän ensiksikin a~ntoi vää:rän todis·tuksen väi t-
34869: desamma skulle h3!ra innelfa,tta lkri,mskostnader,           täessään hänen olleen oikeassa .ia minun rvääråJssä
34870: som den förlora•nd:e parten arbetarna, sku'lle böra          silloin knn lhä:n eräässä aikaisemma.s·sa keskuste-
34871: betala. Det är ju in,g-alunda fallet, då ju såväl            l'u!ssa väitti että puheenalainen osakeosto oli vai-
34872: han som ml!dra •äro medvetna om, att dessa kri,g-s-          kuttanut epä•edullisesti fValuuttaJkursseihimme,
34873: kostnad·er ingalunda betalats ,g-enom tnlla,vgifter          joihin ne eivät ole yhtään mitä:ä:n. vaikuttaneet.
34874: eltler på a.nna.t sä;t.t sku1le heta1as av arbetarna.        N vt ne kyl'lä painavat budjettia niinkuin, niiden
34875: Vi veta. ju a.U det är genom en helt ann:a:n beskatt-        tuleekin, ·kysymys on vain siitä, missä määrässä.
34876: ·n[n.g dessa krigskostnader hava beta1ats och                Saatan myöskin 'ed. Vno.r.imaal1e mainita, että
34877: ·komma att betaol!l!s oC'Jh att kostnaderna ingalunda        kaupan on hyväJksynyt .Suomen ka.nsan edus-
34878: komma a.tt träfb aDbeta.rna.                                 kunta yksimielisesti. En jaksa erityisesti muis-
34879:     Ä.ven vad stwtelliS kredit beträffar äir det ett         taa, kui:nka paljon ed. Vuorimaa silloin potki
34880:  par omständigheter, på vi.Ika jag sku'lle vilja             tutkainta vastaan. Sen ~saatan myöskin i'lmoit-
34881:  fästa ·ka:mm!l!rens uppmärksamhet. Det på;peka-             taa, että vielä helmikuussa tänä vuonna eräillä
34882:  des i går•därvid, att ·d:et sannoli·kt blir svårt att       ehdoilla tarjottiin Suomen valtiolle mainituista
34883:  upplä:gga nya s·tatslån. Därvid må:ste man 1fästa            osalkkeista 10 miljoonaa markkaa enemmän kuin
34884: sig vid, att sta.ten faktiskt begår handlinga.r, som         ne o.Jivat maksaneet. Sen saatwn myös i'lmoit-
34885: underwräv·a d·ess kredit, och i det avseenrl•et ber          taa, ·että yhä edelleen on valtion omistamien osa~k­
34886:  jag att få fästa uppmärksamheten vid det .s.wtt,            keiden: ostohaluisia ja jos tahtoisi olla ilkeä, voisi
34887:  varpå man ·förfa:rit vid beskattningen av obliga-           sanoa, että ed. VUJorimaa 1kulkee niid·en asioilla.
34888: tioner frrån frihetsl'ånet tili förmån för den tili-         puhuessa.an asia.sta sillä tavoin kuin hän puhuu.
34889:  fälliga förmögenhetsska•tten. En av punlktern:a             Toinen on asiam.laita, jos ollaan periaa,tteellisesti
34890:  uti inbjuda·n, avtryckt å ob'ligat1onerna lyder             sillä kanna:lla kuin ed. af Forselles, jolla kan-
34891: som följer (mom. 11): ,AUa til'l .lånet hörande              na.lla minä tiedän oleva suuren osan yhteiskun-
34892:  obligationer och kmponger älro i Finland fritagna           taa, sil'loin keskus;tellaan kysymyksestä aivan
34893: rfrlån al1a såväJl nuvarande •Som framdeles till-            toi,sessa ä;änilaji.ssa. Muitta se on asia., joka. on
34894:  kommande skatter och avgifter". Likväl har d·et              vielä a.voin, enkä tahdo siis siihen nyt puuttua.
34895:  icke hindrat a.tt myndigheterna. kräva skatt ä:ven          Mitä taas tulee sii,hen että oibligoatsiois•ta :iohtuu
34896:  för ifrihetslånet. Det är ju :hel>t naturligt, att, ifall   agiotappiota, niin siH~hän ei tietysti mahda mi-
34897:  staten vi'~·l realis•era .ett nvtt lån i fra:mtidoo, och    tään: eoomman kaupan tehnyt ha;llitus kuin: edus-
34898:  man såsom en 1äitnad för blivan:d•e obliga.tions-           kun:ta, enemmä•n kuin mahdetaa.n mitään <tgio-
34899:  innehava.rene •skulle eflbjuda en fördel, Eknaude           ta:J:mioll·e niistä lainoista, .ioilka ovat tehd~t kym-
34900:  det s.tad·gande, som jag jus·t ihar upvlä:st, all-          menjä vuosia taikaperin. E·d. Vuorimaan sopii
34901:  mänheten icke mer har förtroende för srtaten.s              syyttää niitä, iotka ovat haru·dassa, jos hä:n muu-
34902:  loft:en.                                                    ten tahtoo. Mutta tä:mä on asia joka riip.puu
34903:     En annan oms;tändiglhet, ·som bör ohservera·s',          monista tekidöistä. Se käsitys minu'lla kuitenkin
34904:  är •äwen det sätt, fVa,rpå man lha.r realisera.t det nu-    on:, että .ios lmllitus olisi noU'dattanut sitä kaup-
34905:  vamnde premieohli,g-a;bions,lånet. Man lhar up·pma-         pfllpoliiii:kkaa, mitä tämä:npäiväisistä ~ehdi<stä.
34906:  na.t bankerna att övertaga c:a lhäolften av lån.et          pä;ättäen hal'litms aikoo nvi ruveta noudattamaan
34907:  tili ett visst pris. Däroft·er började staten själv         .ia ~}oka olisi minunlkin kauppap.olitiikkan1, nii:n
34908:  försälja obHga.tioner tili billigare pris. Huru tror        valuutta,kurssit ·eiväJt meiHä olrsi niin tuhoisat
34909:  mau, att sta.ten•s f,örtroenlde vid biivande emis-          kuin ne nyt ova't.
34910:  sioner skall kunna u p.peh:åJla1s hos allmänheteu.              Virkamiehistä, niiden ottaJmis·esta ja lisäämi-
34911:     J ag ber att statsuts1kottet behagade vid he-            s•estä ed. Vuorimaa myöski-n puhui. Aivan oi-
34912:  handlingen av budgetförsla_g~et ooakta de av mig            k·ein. Erinä:isiä virastoia iäriestettiin sen halli-
34913:  prupekade oms•tä:ndig.hete1.1I1a.                           tuksen aikana johon minä kuuluin ja .lota ed.
34914:                                                              Vuorimaa erityi,s•en läimpimäJsti aika,na•an kan-
34915:    Ed. A r a. .i ä: r v i: Minä u udistin eil·en teke-       natti. .Ja ed·elleen ed. Vuorimaa huomasi, että
34916: mäni puh<eenvuoro:pyynnin oilmistakseni eräitä               nykyinen hallitus, ]ota hän taasen myöskin lrumpi-
34917: eilisten puhujain ·lansumra väärinkäsityksiä ja              mäJsti kannattaa, eJhdottrua lisättäväksi näitä vir-
34918: tietäunättömyyksiä. Ensiksi ed. Vuorimaa tem-                kamiehiä .ia n.iiUe enemmän 'Pa'lkko.ia tässä bud-
34919: pera:menttinsa muka1a.n a:ivan toisella •lailla kuin         jeti-ssa, jopa .ios minä .oikein muristan, erää:n mo--
34920: 1704                                       Perjantaina 12 p. joulukuuta.
34921: 
34922: 
34923: menrtin ®ohda:Ua :v1b'iimomaa·n si~tä syystä eUä              p~ota rei ·olisi :tarvi·nnut aitaa, jos olisi tahdottu
34924: tulee liiwn paljon lruk~a rja asretuksia..                    viime talv.ena rka.rbirdikilosta ottaa 6-10 mark-
34925:      Ed. Itko·nen mainitsi että sotakulut peitettiin          kaa. - Ihmis·et .olisivat 'silloin maksaneet mitä
34926: ja ·edelleen vasta.isuude.s:sa peitetään köyhär1 kan-         tahansH, karlhirdista- mutta. ei tahdottu noudait-
34927: sa,n rovoi.Ua, tuHe.ia kirisltamäiHä. Ed. aJ Forsel-          ta:a ,sitä "Politiikkaa, jota mimm tiebääkseni 'ny-
34928: les aivan oikein .io huomautti, että niin ei ole              kvin:en elintarv'eministeri on elintarpeisiin näh-
34929: asianlaita, Jos ·ed. ItkoiJien on lukenut vuoden              den noudattanut. ITälllä siitä.
34930: 19,18 haHitruksen bud,j:ett~esityhen, :ionka edus-                Lopuksi pyydäin lausua muutaman sanan
34931: kunta on myös tässä kohdir1 hyväiksynyt, niin                 täällä useimpairn puhuiain koskettama,sta 10 mi'l-
34932: Mn tietää, että siellä on otelttu .iuuri näid·en sota-        :ioon.a:sta ma.rkasta, jonka ·eduskunta aiikaisem-
34933: kulujen., 3·00 miljoonaan arvioitujen sota•kulujen.           maHa päätöksellään on osroittanut uudismaitten
34934:  peittäJmi:sek,s.i va,rallisuusv:em, juuri yhtä suureksi      y1ösottoa varten. Tässä a.siasrsa on eduskunta
34935:  la,sk-e'titu. Ja lios•kin sotakulut ova·t nousseet siUoin    ny.t .iumi :siimä pihdis1sä ~i·a ahdisturksessa, johon
34936: hvs·kettua 300 miljoonaa ma,rkkaa suuremmiksi,                minä ennus:tin sen tu'l·eva,n, ja .ios•sa se ei oliosi,
34937:  niin hanitus nyt tässä ·esi:tykHessä, niinikuin minä         .ios ·eduskun·ta olirs:i päättänyt ·niinkuin minä puo-
34938: ei'len ,siihen kiinnitin huomiota, osottaa. että              loesta,n.i ehdotin ~ia vähemmistö eduskunnarssa kan-
34939: mY.ös arvioidu•t tulot vara!llisuusve:vosta voidaan           natti. Jos eduskunta ·ei silloim. olisi menny:t pää;t-
34940: la·skea 600. miljoonaksi marka:ks·i, jota minä puo-           täimäJän sitä, li•onka lopullis·ta :seurausta se ei voi-
34941: l·esrtani kyllä epäilen, mutta voitamee kumminkin             nut kä·sittäJä ta.i ·parelllmin •sanoen mälrätä, n~in
34942: lasikea huoma•ttavasti suuremmiksi kuin miksikä               silloin ol'i,si mahdollisuus ehkä järjestää asia
34943:  ne on arikaisemmjn loaskettu. Näkyy siis eUä se              sillä tavalla kuin tääUä nyt on toivottu. Nyt-
34944: jän_i.estelmä, .ionka se :hallitus pa:ni ailwinaan käy-       temmin minun käsittää:kserui ·se on hyvin vai:keas•ti
34945: tämtöön, johon minullakin oli kur1nia kuulua,                 järjestettävissä.       iSen:luontoista menetrtelytarpaa
34946: tulee toteutetuksi: Kapi·n.an kulut peitetään nii-            määrärahoista pä'ältettäJes:sä kUin käytetään, niin
34947:  den omistavien 'luokk~en omaisuud,eHa, jotka                 joudutaa.n a]v.an erityisiin vaikeuksiin, joiden
34948:  omaisuutensa j.a; henkensä säiilyttivät.                     oloeiDa:ssruoloa• ei voi :Jrieltää eikä: ihmisille ,selvit-
34949:      Väi(:Lrä oli myö,s. ed. Itkosen se tiedonanto, että      tä:ä ni±ITku~nl niihin täällä onkin viitattu.
34950: olisi sinoin salattu ·erir1äisi<ä sotamen01ja,, jotka
34951:  nvt va,sta tuleva.t esille, ennenkaitkkea menot ul-              Mimi,s,teri K a l 1I ~ o: Edustaja Ara.iäirven: lau-
34952: komaille, 8aksa•a.n, sieltä saaduista as•eista ja             sunmon viimeosan i01hdosta, jo•ssa häin huomautti,
34953: avusta. Niinkää'Il ei ole rusian1aita. Vuoden                 että edusrkunta. t·eki evehdyben, kun se kevät-
34954:                                                                     1
34955: 
34956: 
34957:  1918 va.ltiopäiville jätetyssä hamtuks>en esityk-            istuntokaudella hyVJäksyi maatalousvaliokunnan
34958: sessä sanotaan nimenomaan, että talktisia. menoja              mietinnön 10 milioonran markan ottamisesta uu-
34959: OTh olema•S·sa, mutta niiden lopullisesta mä:ärästä            disvilielystä varten, .pyytäislin minä huomauttaa,
34960: ei silloin vielä voitu ta:J;kaUeen mitääJn sanoa.              että eUei ~duskunta olisi siHoi:n sitä päätöstä iJeh-
34961:  Kuitenkin niiden men,01jen pei:ttäJmisen va.ralle il-        nyt, niin ka~kki UUidi:sviu_i.ely,ssuunnitelmat olisi-
34962:  moitettiin 1esitettävä:n uusia verolake~.ia, j.oista         vat tekemä'ttä rja se -raivaustyö, jo'ka tämän kii-
34963: minä eilen eduskunnal'le huomruutin. Mitään •ei               hoituik,s.en kaut·t~a on 'Sa•atu aikaa.n, olis·i suuressa
34964:  siis täiS'Sä sUJhtees.sa ole ollut p•eito,s.s.a siUe, joka   mäiä·rässä suorittama tta, epäilemättä maanvil.ie-
34965:  on tahton.u;t lukea sen mitä 'eduskunnalle on ai-            'ly.ksen: vahi:ngoks,i. Se on kyllä totta, -että tuloja
34966:  kruisemm~n esitetty.                                         •ei voitu .sinoin aiWioida, mutta •eduskunnan .pää-
34967:      Ed. af Forselles mainitsi karbiidikaupastoa ~iO'h­       töksen kail:tta on s·e ·päämäärä :sa•a.vutettu, johon
34968:  tunoosta tappiosta, jonika. hallitus arvioi 3 mil-            srllä on pyritty, ja. 'eduskunnalla on sentähden
34969:  .ioona;ksi ma•rkaksL Hänen la,usuni.oalllsa. tulee           syviä 'kiinnittää tähän sitä 'suuremmalla syyllä
34970:  lwriab siinä suhteessa, •että mi·nun tietää!kseni hal-       ja, arvoThan.noUa huorm~ota .ia l~sätä sitä määrä-
34971:  litu~ ei ole kos•kaa.n tehtais·saan: va'lmistrunut kar-       rahaa,, niin paljon kuin suinkin varoja riittää.
34972:  biirdia, mutta :se on tehnyt yksityis·t·en kanssa so-
34973:  pimuksia ka·rbiirdivalmistuk,sesta ja myi se mtä                Ed. T h u n eib e r g: Puute eläinlääkäreistä on
34974:  karbiidia viime talven ku!lness'a Suomen kansan              meidän maa:samme hvvin tuntuva. Löy.tyy hy-
34975:  pimeydessä elä:neeUe väJhäJväki•selle väestölle hal-         vin suuri j.oukko srella·isia kuntia, joissa ei ole
34976:  vemmas·ta kuin mitä s•e tuli maksamaan. Asian-               eläiwlääikäriä, ia tä;llä kertrua on noi:n 20 eläin-
34977:  laita •öli näet se, et-tä aiateltiin valmistusta, suun-      lä•äkärin.pa•ikkaa va1paana., ,sillrä :nii[lin ei saada
34978:  niteltaessa 'että karbi,dia rpitä:1si vielä nyt ku'lu-       toimimiehiä, kun maassa ei ole eläinlää:käreitä
34979:  ma,ssa olevana talvenalkin kä:vrtt.ä!ä. Niin. ei ole         kylliksi. TarttuVJart taudit ova·t sumessa mää-
34980:  asian:laita, va.an sarudaan 's'e tappio. joka tässä ta-      räissä sodan jälkeen ja sod•an aikana levinneet
34981:   pauks•essa 'la,s'kettiin' sa.ata.va.n. Muitta tätä 1ta:p-   my.ös eläiinrten keskuudessa ja. Itä-~arja•lassa ovat
34982:                                                            Tulo- ja menoarvio.                                                1705
34983:                    ·---··· · - - · - - - - - - - - - · - - - - - - - -
34984: 
34985: 
34986: 
34987: tarltuva·t taudit tehneet erittä<in suurta. tuhoa.                       chelf, som har att åtmiustone teoretiskt Ieda ar-
34988: Paikoittain on ka·r.iaa kuollut suuressa määxrässä,                      betet uti ministeriet. E·tt slådant s:v·stem kunde
34989: aina .tuonne 30 % asti. N1ä:mä:t seikat ovat tie-                        måhända vara möjligt och lämpligi umder de små
34990: ty,Siti omiaan heräJttämään huomiota .ia sentähden                       förhå:Ua.nden, som rådde på 1800-talet. Nu är
34991: minä rohkenen ehdottaa:, ·~ttä menoerät, jotka ovat                      ·det omöjligt, och särskilt har pa,:damenta•rismen
34992: eläinlääJkin tähal'li tuksen rulbriikin ~alla, korotet-                  gjort d1et fullkollllli,gt fördöml:igt. Med all akt-
34993: taisiin. Siinä on däilnlääikäJrien valmistamis<eksi                      nirug för d·e .padamentariska meriterna, är det
34994: mäJäJrätty 3 0 , 0 0 0 m a. r k k a a, m i n ä e h-                      ändå ik:lart a,t,t en 1herre, som frå:n riksdagen, från
34995: dottaisiru summa•n korot·ettava.lksi                                     en tidning1sredaktion eUer f,rå:n någon annan dy-
34996: 50, 0 0 0 m a ·r k k a a, n. M·erUä on nyt noin 15                        li'k pla.ts, tå:gar direkt in i statsrodet, ieke kan
34997: eläinlääketieteenhndidaattia., jotka ovat pwkoi-                         lia-a-a inne i .de äTenden, som -ha•n där har att av-
34998: tetut jatkamaan. ulkomailla. tö•itään, sillä •täällä                     göra, tiU 1den .grad, att iake därav ä!r·endena1s be-
34999: kotimaass•a niil'lä 'ei ole min:kää:nnä•köis;tä tilai-                   handlin:g skul'le .lida.. FöT a.tt rålda bot på an-
35000: suutta~ .siihen.     'Tästä ylläJmainitusta määrära-                      t:vdda missiförlhållam:Len. 1borde en s1tor del ären-
35001: hasta 'tulisi jaett,avaksi stip•eJllde.i•å noin 3,000                     den överföra.s lf~rån hela sta t•sråd·ets a vgörnnde till
35002: markan suuruisia· .ia siHä ta val:la. voisimme saada                     vederbömn:de ministeriers och <dår.iämte ett över"
35003: noin 8-10 ·eläin.lää:käriä vuodessa valmiiksi.                           väigande •anta1 av de ']ö'pande ärend-ena öv·erläm-
35004: 'l\ämä on väh~n mää;rä, mitä me tällä !kertaa ta.r-                      nas t~ll av·~örande 'åt iJjäns.temä:n:nen -eller räJtta.re
35005: vits·emme vuosittain ;li.s.ää. Siihen näJhden että                       den hög·sta. t1jäJnstemannen i ministeri•et. Av den-
35006: tarttuvat taudit ovat niin suuressa: mäiärä.s·sä rai-                     na. t:jä:nstema.n, han m:å sedan e.fter utländskt
35007: von:ooet eläJinten lmskuudes·sa, olisi myös syytä                        mönster kaUas sta.ts·sekreterare -eller kans'lichef
35008: että tarttuvien tautien va,s.tustamis.ta va.rt.en mää-                   borde ·g'öms en verklig ledare för :m,inist·eriets lö-
35009:  rättäisiiln kylliksi suru11i määTä,raha. Siihen on                       pa.nd.e arbepen. En,a.a,st .p\å d:ett::L sä:H skulle man
35010: määmtty vain 300,000 ma·rkkaa. i[.hmi.s.ten tart-                        •komma från de oläg'enheter, som det nuva.ran:de
35011:  tuvien •tautien va,s:tustwm:i.sta va.rten on määrätty                   sy,Sitemet ha,r.
35012:  2llz miljoonaa. M.äärämha tarttuvien eläintau-                               I särskild:a andra lä:ll'der har man dylika stats-
35013: t·~en vas,tustamista varten pitäisi airua~in määmtä                      s•ekreteram lbiH 1stor båt:nad för a.r1betet i ceu.tral-
35014:  400,000 mm11bn suuruiseksi. Sitäpaitsi on eläin-                        styrelsen. Rent •person:tig't betyder d•etta lsys-
35015:  läiälkärinmatka<s:tipende.iä varten ennen ollut 4,500                   tem en dfantli:g,t lättad •arbetshörda för mini,ste-
35016:  suuruinen m'äiärä•rah<a. Tämä on .iään:vt viime                         ri•erna.s chef.er.· I Dwnmark exempehis är sys.te-
35017: vuosina luonnoUisist.a syistä ·pois meno- ~ia tulo-                      met med ·s;ta.tssekretera.re eHe·r · 'departementsClhe-
35018:  wrviosta, ko,ska ·elä,inläruk•ä:rit .eivä:t .ole voineet                 fer .synnerlig-en rväl 'g'enomfört. Enligt uppg;ifte<r
35019:  pääistä u'lkomaille. Nyt kun siilhen taas on ti,lai-                    .iag däJrrfvån har inhämtat, ko:mmer ·endast ~ett
35020:  su:us pitäisi näiUe taas mää.räJtä 'entin~n 4,500                       fåJtai ärenden att av.göra.s av ministrarna el1er uti
35021:  marka·n suuruinen raihwmä:äJrä kolmea matkasti-                         sta:tsvådet. I ·ett ·departement ex,empelvis voro
35022: rpendiä va.r.ten. Ihmislääkrureille on varattu val-                      av un:g·elf·ä:r 16,000 under ·ett år in'konrna ä11end·en
35023:  tion varoista, 10,000 ma·rikka•a.                                        enda:s·t något öv•er hundm av d·en. ibeskaf.fenhet,
35024:                                                                          att de upptogos •t.iU b~handEJllg i konseljen, d. v.
35025:    Ed. Procope: EHer en rätt munter moti-                                s. i· sta.tsr.åJdet. Av övriga ärenden åt•er avgjor-
35026: vering kom herr V uorimaa. i går till den •sl ut-                        des eJlldast ·mellan. 10 .och 15 % av minis·tern
35027: satsen a•tt tj,äns·tema.nna-frågarn bord·e l'ösa,s .på                   själ v. Al'lt det övriga ibehan:dlades ·och avgjordes
35028: föl.i~mde sä:tt:    fär:re tjäm:temäu, ökad lön och                      av s1tatssekveteraren, som sa.mtidigt ledd~e och
35029: ökad arbetsintensitet. .J•arg iför min del ·kan icke                     skötte departementets verksamhet. För att 'få
35030: vara med om aHa herr Vuorimaa.s lustigh.e:ter i                          ·en dy'lik ·övenföring av a,vgöra:n:derätten tili stånd
35031: motiverin_g'en, men :slj,älva slutsa.ts.en rur •en:ligt                  hos oss behö:ves det väil en sä1~skild lagstift.ning,
35032: mitt förmem11~de riikti.g. För att d•etta resuil:tRt                      men d•enna ä:r 'fö.vbe:redd. Och om äYen denna
35033: skall kunna nås fordra,s det emellertid fölihätt-                        lw~stiftning s.kulle ta.ga. :nlå!gon rtid i a.nsp.råk, så
35034: rad a·rhetso•rdning tocil fönbäittm:d a:rhets!fördel-                    behöves. i V!W.i'e 'raU omedelibart inräJtta.nde a.v
35035: nin.g. I det avsoe·eil•ruet :tror ja.g att särskilt cen-                 kontm'schefsposter inom ministeri•erna, men för
35036: strals-t:vrelsen d. v. s·. sta,ts:rådet Iä.mnar mydket                   att •detta. skall ibliva. mö.iligt fordras särs•kiloda
35037: övrigt att ön:ska. Vi hava ännu därvi,dla.g ett                          a·nsla.g, För at:t. få 'Personer som ve11klig.en kunna
35038: rätt förå:ldmt sy•stem; ett obl ä;reJllden föredra-                      ·l•eda a11hetet måste nämli,gen en.ligt mitt förm>e-
35039: ga,s i plen:um i statsråd·et. •endast ett iämfövels:e-                   na:nde åtminstone til'l att bör.ia med 'solms k'raf-
35040: vis Iitet antal arv"~göras i min:isterie:ma och dessa                    ter bland pmkti.ska atLfrursmän; d·etta. återi.g.en
35041: äJrend·en i huvudsak 'alla av mirnstrarna. Mi-                           fitrutsät.ter iämlför·eisevis· hö.ga ·Vön~föTmån<er. .Jag
35042: nistefln är ·där.iä!mte samtidigt sin egen kontors-                      hade väntat mjg, att i det föreli>ggan:de statsfiir-
35043:     1706                                      Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35044: •
35045:     sla.g-et skulle hava uppta,gits n!ågot a.nslag eller        sådan orga.nisation fliV samhället genom embets-
35046:     beaktats .dessa. synpun!kter så att där skuHe fnn-          männen, tv detta betraktad.e ·man helt säkert från
35047:     nits medel för 31Vl'önamde arv dylika kansli- eller         ledarude håU i öster som ett medel•att i framti•den
35048:     kontorschefer. Såvitt jag kunnat finna, hmr d.ock            få la•ndet i sin hand. Hela, •detta svstem ska pade
35049:     i denna di,gra bok inge:nting -sådant 'beaktats. Jwg        i vårt land en ibristand·e S'.iälv,ständiJrhet hos sam-
35050:     ber att ti';l statsutskottets beaktaThd•e få framh!Mla      hället, som är helt ·enkelt ödesdi~er ooh som •lyser
35051:     dessa synpunkter .föreslående, att statsutskottet            mot oss nära nog på vari-e sida i hudgetförs•lag'et.
35052:     skulle u1mtfllga särskilda. ·po-ster •för avl<önande av     Låt OS·S täJnka hlott ·På en :sådan närirug som t. ex.
35053:     dvlika kontor.&chef.er inom ministerierna.                  iordbruket, som står i en i mång-a av.s•eenden
35054:        Vad statslförslaget i övrigt vid·kommer, äJr jag         'lyrcMig elkonom]s,k situation och som dock måste
35055:     ioke i tillfålle att ing-å på dclsa;mma.. En:dast            i så utomord·entlig- graJd väJd.ia till statsverket
35056:     en anmärkning aN •riksda•gsmannen av For.selles             med hälnsyn till initiativ och ntveckling. Låt
35057:     3J1\Ser ja.g mig tvungen att bemöta. Herr a,f For-           oss vidare ibet.ra.k;ta den n:vaste utvooklin.gen av
35058:     selles g-jorde anmä'l'kning på anslag·et mn 25 mil-         detta svstem. Det ifinnes .iu manga institutioner
35059:     .ioner för sky:cLdande av östra •gränsen. Detta             - jag 1JäJn1ker t. ex. på statens kommission .för
35060:     belopp är -eJfter de erfa,renh,eter, som inom stats-         hemhushållning och a. dvlika institutioner -
35061:     ntskottcl vunnits under detta år snamre för låg-t           •som numera ä:ro absolut öv·erflödvga .och kanske
35062:     ä:n för högt. Ti:l'l sist ber jwg få understöda det          a'ldrig hade hort inrä;ttas. Såsnart vi nått vår
35063:     av herr Snellman gjordifl, försla.g-et .om förhö.inin'g     :frihet hade vi tbort 1övergå till ett helt annat
35064:     av anslag-et för sky<ddskårerna.                            system. Vi hade bort if•örsöka ruppfostra vårt
35065:                                                                 samhäUe tiH större ~S.iä'lvstä'lldighet. För att
35066:         •Ed. Kaski :ne n: · Esilläolevan tulo- ja. meno-         kunna. nå detta måste vi genomföra en .s.iäbsty-
35067:     arvion sivulta 445 näkyy, että Turun~Uuden­                  rel&e i mycket stor utsträclming- ooh koncentrera
35068:     kaupung-in ra,dan säännöllis•eHe työn :iatkumis·ella         näringsliv.ets• utveckling .iust hos sdälvstyrels·e-
35069:     olisi varattava 7 miboonaa markkaa, mutta halli-            org-anen. Om dessa områden s.iälva måste ibe-
35070:     twmsen antama ehdotus sis<äiltää ain.oastaan 2 mi'1.i.      s:katta sin,a. inv'ånare för den utveckling man
35071:     maTkan .mhaerän varruamis•en mainittuun brkoi-               sträva'r tili på det ~konomisika områd-et, då kän!lla
35072:     tukseen. J·os tätä ehdotettua määrärahaerää ei              dessa begränsade områd·en mycket närmare sam-
35073:     vcida korottaa, tietirä se melkein sa;maa kuiTh töi-        bandet emellan or.sak .och verkan än vad de göra.
35074:     den seisah t:nmista. mainitulla ·rada11la, mikä osal-       det, nä•r det mommer !f·rån s•taten som ans]a.g med
35075:     taan tulisi vaikuttamaan sang,en !haitallisesti 'ei          det ena •eller ·a;nd·ra svftet. Det har föresla.gits
35076:     ainoastaan töid·en säännölliselle .iatkumis·elle,            O'lika metoder f,ör att inS'mräruka denna ma•ssa em-
35077:     vaan my-ös itse sille a.sialle, .ioka paikka:kunnai'le      ·betsmän: vi äro lvcklig-.g'jorda med. Ma1n !b:ar ve-
35078:     on mitä tärkein. nimittäin 'että sinnekin saatai-           lat g-enomföra e"n hätt~e al'lbetsfÖrdelning, ma·n
35079:     siin l)a·remmf!!t liikennema hdolEsuudet. Pyy.dän           ha.r velat göra organisaiiouen bättre. Det är
35080:     sen1ähd-en ·ehdottaa, 'että arv. vwltiovarainvalio-         fullkomligt onödig-t ·at:t för.s·öka sig- på dvlika me-
35081:     kunta ottaisi vakavaan hrurhntaan tämän asian               toder a.tt lappa ih01> ett svstem, oom i och .för
35082:     .ia ehdottaisi ne 7 mil.i. markkaa, jotka ovat mai-         sig äJr oduglig-t, Vi måste hör.ia ·från bör.ia~ och
35083:     nitun t}"ön säännölliselle .ia.tkumiselle kat8otut           utg-å d'rån landskapss~iä1vstyrelse, endast på denna
35084:     tarpeellisiksi, myöskin siihen vara,tta viksi.              ba.s kunna. vi reducera embetsman:na.k.låren ·hos oss.
35085:                                                                 Det iiJr ~s~l unda in~en ~de a:tt bör.ia a.ug-ripa ·en-
35086:        Ed. von W e n d t: Med bnd·~et.en för ög-onen            skilda poster mer än andra i d·etta. betänkande,
35087:     skulle det .iu vara ·en tacksam uppgift .för mig-            clå d·et är uttryc:k för oett svs·tem, som ·på ·ett eller
35088:     att här, 'liksom tidrg-are talaJ.'Ie <det g-jort, närmare   annat sätt mås:te ska1fbs ur världen. Regerin-
35089:     beröra emhetsmannatförh:ållandena i vårt land.              g-en ha.r .sikäl a tt så sna'l't det bara är mö.i'ligt gripa
35090:     Det är en mycket vanskli.g uppg~ft, rutt söka ut-           sig an: med det stora verket, som ligger i att om-
35091:     leta., ·huru talrilk vå·r ellllbetsmannakår är i för-       liilg,ga f.örvaltnings·svstemet i vårt land på en
35092:     hållande till an:dra länders. J ag O'iord·e ett så-          mera demokra;tisk, •en mera rfolklig bas ooh en
35093:     dant försÖ'k redan för en längr:e tid S edan och
35094:                                                   1             bas, som stäiller sig viilsentligt billitga.r.e, en bas
35095:     trodtde mig- ·dlå kunna konstatera, a·tt rvi då inne-       som mvcket ·lättare låter de enskilda individerna
35096:     hade väJrldsrekordet. För ögolllblicket f.i!r 1det          •känna ansvaret för 1det hela än ·det närva.ra.nde
35097:     kna.ppast något tvivel underka;sta.t att icke Fin-          systemet.
35098:     land är lyck'li<g-g-j.ort med ,en relativt talrvkare            Det ä:r icke ·an:genä:mt att i en budget som denc
35099:     •embetsman:nakår än n!ågot annat 'la.nd på denna            :na, dä:r anslagspostemfl!s hö.ining i flerta~·et l)unk-
35100:     pla~.      Und•er den ofärdstrd, som ·varit, kb             ter 1ämnar bra litet övrigt att öns;ka, -påipeka
35101:     man förstå, att statsledning-en sträva.de mot en            aihsoluta bri·ster. M'en då det gäHer ett för den
35102:                                                 Tulo- ja menoarvio.                                                        1707
35103: 
35104: .•rv'ellJSka ibef.olkning-en så utomordenrtlig:t vilktigt   että oli:si ke-ksitty .idkin mahdolli:sesti uusi: tulo-
35105: intre~e. som lantbruksundervisningen, kan jag               l'ähde, aina.kin ehrdotettavaksi .ill! 1)ohdittavalksi,
35106:  ej unrdgå att påpeka., med vHken förvåning man             kui•n mri:tä halli;tuksen esityksessä nryt esitetään.
35107: tager del av att ma.n funnit skäligt höcia ansla-           Olisihan voi:nut olla n~in, oe'ttä täällä olisi voinut
35108: R'et för det ·enda svellJS!ka lan1Jbmksläroverket vi        aå.van hyvästi aJoerättää kysymv®sen ·esim. sellai-
35109: ha•va, nämlig-en d.et i Årbo, med enda;st 2,000 mark        sest~ uU:d:esta verotukse~. kuin ylellisvysverotrrus.
35110:  per klass. J arg vet e_i ·efiier vi}ka principer doetta    Mehän voisimme kai aivan hvrvärsti: mietiskellä,
35111:  fö11sla.g är U'PPa'.iort, men att denna ste.gring av       mi•tenkä arutomobiilrt j. m. s. ylelhsyystavwrat a.se-
35112:  understö<det, dlå marn stäJller den i relation 1Jill       t,ettaisii:n v·e11onalaiseksi ja ·pikaisesti asetettaisiin
35113:  förhållandenars• kra.v öv·erhuvud, är fuHkomligt           sekä huomattava.n s•uuren veron arla.iseksi. Ja :vielå
35114:  otil1räok1igt. är _iu aUdeles u ppenrba·rt. J ag skulle    eräs verotusmuoto, jonka snhtei:m minun omasta
35115:  viha hemställa ti1'l sta•tsutskottet att beakta den-       ])'U<o.lesta.ni täyrt;yy sa.noar,, •että! olisin såin.ä s·u\h teeSiSa
35116:  na punrkt.                                                 odottanut thalli:tukselta toimenpiteitä, niinkuin
35117:                                                             olen odotJtamut tU'ohon yloellisyy.sveroon nähden!kin.
35118:    Erd·. F .r ä n t i: Koska minä olen valtiovara.in-       S-e toi:merupide, jota• tarkoita•n, on .s•e, että me lflie-
35119: valiokunn,an. jäsen, niin minulla. on syytä ilmoit-         därrnme, että puutava.ratuotteet, j.otka ovat noin
35120: taa, että minä en. halua. va'ltiovarainvaliokuntaa          vuars·i: sitten la~tetutkauppahl'Ilitoon, ·ovatsiandart-
35121: evästää. Ol-en pyytänyt vaan puheen<vuoroa. tuo-            ti·a kohden tulleet marksama:an ma.amm-e rannoilla
35122: dakseni esiin s-en huomautuksen, että va!ltiovarain-        laivaan lastattuina. 6-800 ma,rkkaan. Nyt ·ruäå.stä
35123: valiokuntaa on evästetty monilla huomioon otet-             samoista 'Tmutav!n'ois•ta..stanrdarttia kohden saadaan
35124: tavilla lausunnoilla, mutta että nämä lausunnot             2-3,000 markkaa.. Mikä olisi edullisempaa, kuin
35125: ovat siinä su'hteessa va.rsin yks:Upuolisia, että ne        se, että yhteiskunta, valtiovalta, ottaisi osan tästä
35126: ovat koskeneet valtion tulo- .ia menoarvion meno-            ruyt ativan ansaitsematt.omasta puutavaran arvon
35127: puolta. Melkein _ioka,inen ·puhuja on ehdottanut            noususta kä:ymäillä runsain käJsin verottamaan tä-
35128: sen menopuolen eri momentteihin· muutoksia. Ja              tä puutavaraa, joka on vuosi -sitten tai aikaisem-
35129: muutokset ovat kulkeneet siihen suuntaan, että              min kauppaan valmis-tettu, mutta nyt vasta kaup-
35130: mitä olisi IJwroitettava. Harva puhu.ii:sta vaan on         :paan lask·ettu. Se on nim. huomatta.va. kurssin
35131: osoittanut tieili, millä tava:lla tämä koroitus käy         ero, joka tässä päävoiton tuo. Joka ta·pauksessa
35132: mahdolliseksi. J otkuthan ovat tosin selittäneet,           minusta olosuht.eet ovat sellaisia, että tässä olisi
35133: että siitä ja. siitä menoarvion kohdasta on· vastaarva      mahd.ollisuus va.ltion tulo- ja. m-enoarviota. aivan
35134: määrä välhenrnettävä. Kuitenkin,, kun ·vetää jo tä-         huomattavalla tavalla nostaa. Mehän• tie,dämme,
35135: härn, asti annetuista -evästyksistä lownutuloksen,          että v;altion tulo- ja menoarvion ensi vuoden tulo-
35136: niin joka tarpauks-essa se on se, että menoarvion           puoli ei ole mikää'll. loistava. ja. sentakia minä oli-
35137: puoli on ann.ettuj-en lausuntoj.en mukaan, pa.ljon          sin toivonut., että rsilloin, milloin on annettu tämä
35138: nouseva siitä kuin mitä se lhallituks·en esityksessä        varltion tulo- ja menoarvioehdotus eduskun•n•alle,
35139: on. Näistä·kin evästyksistä t1etysti kai valtiova-          että sitä olisi seurannut myöskin asi.a.nomainen
35140: rain·valiokunt.a. tulee ol-emaan kiitollinen. Mutta         toimerupide tämän mainitsemani puutavaran ve-
35141: se olisi epäi•lemättä paljon kii·tollis-empi vielä, jos     rotuksesta. Minä oli:sin nähnyt, -että ·esim. tästä
35142: evästyskeskustelussa olisi annettu lausuntoja               voitosta olisi jopa 2,5 % siirretty verotuksena yh-
35143: myöskin valtion tulo- ja menoarvion toisesta osas-          ieiskunllJ.a.n käytettäväksi.
35144: ta.. nimittäin tulopuoles.ta.. Olisi ollut varsin mie-
35145: lenkiintois.ta kuulla. esimerkiksi sellaisesta seikas-         Ed. V u o rimaa: Erd. A:va.iärvi on käynyt
35146: ta., mitä arvellaan siitä, onko syytä kdhottaa val-         minun kimppuuni syystä, että minä eilen mainit-
35147: tio•laitosten tuloja, onko syytä kohottaa rautatie-         sin muutamia. huonoja kauprpoja, jo~ta hän finans-
35148: taksoja.; siitä sa.adaa;n kyUä 'helposti tuloja. n>iitä     siministerinä aikoiiliaan teki ja jonka kautta hän
35149:  täällä ko'hotettuja menomomeniteja vastaan. Onko           saattoi .Suomen n.ykyiset finanrssit suureksi osruk-.
35150: syytä kohottaa kana•vamaksuja; se olisi myöskin             si siihen tilaan, missä ne nykyään ovat. Mutta
35151:  ~nainen tuloerä:, jota voitaisiin hyvällä syyllä           ed. Arajärvi on Iliähnyt. pra.thaaksi lähteä tiehensä
35152:  kohottaa. Mutta onko se asiallista ja onko se yli-         sil'loin kun pitäisi hänrelle va,stata. Kuitenkin
35153:  päänsä yhteiskunnallis-esti, kansan.ta•loudellisesti       täiytyy ruyt rs1.iJlren va,stata. Slilloin ku:ru näirtä
35154:  eduksi. Olisiko syytä kohottaa post~maksuja; se            kauppoja tehtiin, annoin minä m. m. seuraaJVrun
35155:  olisi myöskin helposti tehtäviSrSä ja näin m-eno-          lausunnon: ,Täytyy ikysyä, miksi on tarpeetto-
35156:  puoli tulisi tyvdytety ksi. /Näistä 'kaikista olisi        masti aikana, jolloin jokaillien tiesi, että sekä maa-
35157:  ollut va.rsinr mielenkiintoista kuulla lausuntoja.         'kiinteimistö.ien et>t:ä .tehtaitten hinnat oli nostettu
35158:  Mutta sitä nyt ei tähän asti ole vi·elä ainakaan           g'Ulashita.11koituksessa ja rkeinotekoisesti kor'kei.m-
35159:  tehty. Olisihan ollut myöskin mielenkiintoista.,           milleen ja täytyi jokaiselle olla. selvillä, että pian
35160: 
35161:                                                                                           ,
35162: 1708                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35163: 
35164: 
35165: saisi sama.t oswkkeet 1paljoa ihuokeammaHa, miksi kaikesta, ei ainoa,staa.n puolesta., kuten valtio osti,
35166: juuri silloin ostetaan näitä Gutzeit,in osrukkeita. 140 miljoonaa mankkaa. Kun -ed. Arajärvi tahtoo
35167: Täimä on niin :hämärä: ka.up.pa, että se vaatii täyttä 'PUolustaa tätä maalle onnetonta kaup1paa sillä,
35168: valruisemist·a ennenkuin eduSikunta voi kaupan py- että hä:n, hyökkää minua vastaan yhdellä ja toi-
35169: väksyä ja myös hyväksyä obligat,sionin a.ntoa nii- seHa 'kompasanalla, niin se osottaa, kuinka kipeä
35170: tä varten eikä sekään paranna asiaa, että valtiolla asia hänell-e oikeastaan on,. Suomen kansa saa nyt
35171: on pieni osa.ke--enemmisto ja siis ,päätösvalta liik- kantaa hänren onnettoma.n kauppa.nsa. s·eurauksia
35172: ·kees·een näihden, sillä on ;pelMtävissä, eHä kun. va1- ja. maksaa v.eroja. noin läJhes 400 miljoona'a mark-
35173: tion ka.uppa- ja teollisuuskomissiooni tai joku kaa aivan ~turhaan. Hän 'lohduttaa. e>duskuntaa
35174: muu virkakun1ta pääsee siinä määräilemään, tulisi sillä, että tulot muka tul-eva~t hyvästi vastaamaan
35175: esineen arvo ja. tulot siitä vi-elä alenemaan. Lo- korkoja. Nyt siitä kuitenkin. saadaan, niinlkuin
35176: puksi lausuin, minä uskallan, sentä;hden,, kannat- valtion budjetista nä'hdään, 1,<600,000 ma,rkkaa.
35177: ta.en edellistä puhujaa, (ed. Hästbackaa) ehdottaa., Mutta näistä obligatsionei>sta on saatu ja saadaim1
35178: Httä ·ennenkuin tätä ~esitystä voidaan hyvätksyä, vuosittain maksaa. korkoa yli 30 miljoonaa ja. se
35179: TJyydettäisi·in ha1litusta asettamaan jäävitön imt- täytyy ma•ksaa siirhen asti, lmncrJ.,es nämä obligat-
35180: kijakunta>, joka ottaa. selvän kaikista kauppojen sionit lunastetaan kokonaan takaisin. ~Suomen ka:n-
35181:  kanssa yhteyd-essä olevista nyt epämääräisistä ja sa.lle koituu siitä siis semmoini8J1 verotaakka, eH.ä
35182:  hätmä,rä;perä·isistä seikoista .ia tekee sii'lä C>di:skun- jos ·ei sitä kaup:paa oli'si tehty, niin olisi puoli mil-
35183:  nalle selvityksen, mutta. että Jokioisten kartanon jardia Suomen \nelk,abudjettra vähemmän. Kun
35184:  ka.ul)pa. semmoisenaan hyvä,ksyttäisiin."                  otetaan huomioon vidä Torna:tori1n, onneton 'kaup-
35185:      'T'ällä osotun ed. Arajärven '1ansun:toa vastaan, pa, joka myös esitetään. 192 0 vuoden budjetissa,
35186:                                                                                             1
35187: 
35188: 
35189: että minä asetuin tätä epämääräistä kauppaa. vas- niin tämä menett·ely, j®ka silloinen hallitus teki,
35190:  taan.. Ka.upassa ost-ettiin 4400 Gutzeit-yhtiön osa- on semmoinen', josta muissa maissa asetettaisiin
35191:  ketta., jnita. ka.ikkiarm on 7200. Nimellisarvo oli sen tekijät oikeastaan va.ltio-oikeuden -eteen. Mut-
35192:  a,lkuperäiselsti 2,500 marik:kaa osa.kkeesta. Halli- ta silloinen. ·eduskunta., sen eduskunnan, ·enemmis-
35193:  tus maksoi kurssin mukaa·n nii~täJ 17 i miljoonaa, tö nimittäin ka.upa.n hyväksyi, ·eikä ole ihmettä-
35194:  vaikkei maan pinta-alasta. edes vi·eläkään ollut kään, sillä enemmistö oli .iuu.ri se,. joka. oli ed.
35195:  tietoa, mutta arvellaan sen olevan 474,315 heh- Arajärven as:ettanut finanssi ministeriksi. Ed. Ara-
35196:  taaria., j.osta kuitenkin 35,811 hehtaaria. kuu'luu järvi ilmoitti, ett.ä muka olisi ta.rjottu 10 miljoo-
35197:  osa.keyht]ö Metsä'pellolle, jonka maista on nostet- •naa enemmän kuin mitä vaH.io maksoi siitä. Jos
35198:  tu 1perimyshaasteita ja aina.killi 'pari tuomittu en- ed. Arajärvi nyt tuo osta.jan, joka mabaa 520
35199:  tiselle omistajalleen, tai heidä:n, oikeutensa omis- miljoonaa markkaa tai edes lunastaa. obligatsionit,
35200:  tajille takaisin. Niinkuin jo eilen ma.initsin, oli niin minä kehuttaisin hallitusta heti paikal'la an-
35201:  näiden osakkeid.en hinta. "P'Örsissä siihen aika.a11, tamaan 1pois koko roska'll!. Ja, min:ä luulen,, että
35202:  erunen ostoa, 24,000 markkaa. Mutta kun silloi- ·eduskunta. myös olisi valmis sen hyväillä mielellä
35203:  sen hallituks.en puolelta alettiin suunnitellru tätä hyväksymään.
35204:  ostoa, niin s>e keinotekoisesti korotettiin pörsissä          Mitä sitten tulee budjettiin, niin: pyydän lau-
35205:  siks'i, ciitä llie nousivat 39,000 markka·an, siis 15,000 sua Esaksi siih-en., mitä ei-len lausuin, nyt esit~et­
35206:  markkaa. enempi kuin todellinen hinta, oli,. Ja. juu- t.VIjen l)uheenvuorotient johdos>la muutamia huomau-
35207:  ri silloin, kun ne oli näin korkea.ksi nostettu, kii- 'tuksia. iVirkamit:1hille nyt täJytyy maksaa kaHiin-
35208:  reiMi silloinen finanssiministeri Ara.iärvi pä.ättä- ·aj,an 1palkanlisäyksiä,, niin .että ne, niinkuin ·budje-
35209:  mäJän lkautpan i1lman että oli kuulustellut eduskun- tista. näkyy, nousevat 180 miljonn.aan. Myös on
35210:  taa. Kohta sen .p.erästä, kun tämä! kauppa oli teh- ·ehdotettu paljon virkamiehiä lisäHäväksi. Tänä
35211:  ty, meni "PÖrssissä osakkeid-en a~rvo taas ellltis·een rpäivä:n,ä - vai nliko se -eilen - oli eräs meidän
35212:  hinta.ansa., jossa vielä n.ytkJ.n ova.t, muistaabeni suurimpia fi,nanssivoliittisia miehiä, entinen edus-
35213:  viimeisen 'PÖrssi-ilmoituksen mukaan 25,300 mark- tatia Schy~berg-Ston, Huvudstads1bladetiin kirjoitta-
35214:  kaa. Tämän kautta syntyi sii,s valtiolle aivan, ta- nut artikkelin, jossa hän a:settuu samalle kannalle
35215:  vaton tannio 67 miljoonaa. ma.rkkaa.. Mutta ei sii- :kuin minä, ja. ilmoiitaa myös, että on p·uhunut
35216:  nä kylliksi. Sitten ma:ksettiin näitä osakkeita an- muut.amien virast.oj-en pääHiköiden ka.nssa, jotka
35217:  tamalla ulos valtio-dbligatsioneja kruun.uissu, ja ovat olleet sitä mieltä, ·että voi 1/3 :lla siitä virka-
35218:  kun kruunun hinta. on ny kyää:n kolme kertaa kor- mi{')histöstä., joka nyt Olli, hyv.ä,sti tulla •toimeen,
35219:  keampi, kuin oli siihen aikaan, niin on seuraus ol- kun virkamiehille maksetaan, sellaista palkkaa, et-
35220:  lut se, että 170 miljoonan sijasta nvt täytyv ma.k- tä voivat elää ilman, .että tarviisee hakea. lisätu-
35221:   saa 510 miljoonaa, se tahtoo sa.noa. yli 1puoli mil- loja. muis:ta toimista.. 'Muita myös esim. ylihaHi-
35222:   ja.rdia semmoisesta omaisuudesta, josta samaa.n ai- tukst:t voitaisiin kaikki poistaa ja niiden toimet .ia
35223:   kaan ja samana kesä·nä Kymin yhtiö oli tarjonnut , muutamat virkami·ehet liittää minis1beriöid:en yh-
35224: 
35225: 
35226:                                '
35227:                                             Tulo- ja menoarvio.                                                      1709
35228:                                     -----------·-- .            .-
35229: 
35230: 
35231: 
35232: 
35233: teytBen, niinkuin ·useas!s<d! maassa on. Tämän kautta           .kuin es,J,m. Saksa.n, Ranskan, Italian, Bul~ariau,
35234: tulisivat ta;rpeettomiksi virastopä:äHiköi suurine               puh umattaka.an Itävai ta-Unkarista ja Balkanin
35235: paikkoin·eeru ja. my;öski'll' useaJt muut virkamiehet,          muista pienistä <valtioista. Ainoast;a;an. Sikandina-
35236: huoneustoja, va!htimestareita y. m. 'Tätä .minun                vian maat, iotka eivät ole olleet sodas:sa ja Ame-
35237: mie1es-täJnri. olisi nykyisen hallituk,s-en ponte,va,s:ti       rikka ovat paremmass a tilassa. Ei meillä sen-
35238:                                                                                           1
35239: 
35240: 
35241: wjcltav'a ei vain ajatuksissa ja rsauoissa, va•aJJ. •tosi-      tä:hden ole syytä olla pessillllistisiä. Kun pääs-
35242: töissä. Sitten on1 täällä jo mrain·i!btu, niyös Schy-           täån tämäJn vaikean ajan ohi, silloin varmaan .Suo-
35243: bevgson mainitsi siitä, että 'Suomen kansa ei voi               men taloudellinen tila tu.lee olemaan monin .ver-
35244: kestää nykyisen sota•lain seurauksia.. Seis.ova sota-           roin lJarempi kuin monen muun maan, jotka saa-
35245: väiki 'seisoo liian kauan ja maksa:a niin 'Pabon;, että         vat vuosikymmeniä. .maksaa raskaita sotaveroja.
35246: Suo1men kansan tävtyy sen ia,aikan alla. näläniyä.
35247: So'talwki onikin väliai'kai•nen, ja kun se sääd·eiltiin,            Ed. Hu l t i n :-E-d. Procope on jo -ehti!nyt lau-
35248: il'moi'tetti•inr, ·~ttäensi tiJa:isuuksissa vwlmistet.taisiin   sua. sen, mitä minu-lla ·oli ta-rkoituksena. sanoa ed.
35249: uusi laki -eduskunnan, :hyvä:ksyttäväksi. J·a se on             ·arf Forsellesin lausunnon j·ohdosta, joka koski sitä
35250: aivan välttämätöntä,, sillä jos päästään tämä vuosi              määrära'haa, joka on ehdot.ettu i.tärajan. turvaami-
35251: tämmöisillä veroilla, seuraavina vuosina on s-e                 ,s-eksi ja ·pakola.i&ten a•vus·tamisek·si, joten voin siinä
35252: mahdotonta. Ja •mn~ss,a. IITlaiss•alkin, esim. Sveitsis-        suhteessn ,luopua puheenvuorosta.                Ed. von
35253: sä on osottautunut. että .voidaan monta vertan,                  W·endtin lausu·nnon johdosta ,jäin ihmettelemään,
35254: huokea;mmalla sawda ·pä:tevä 'ja kelpaa:va sotaväki,            luuleeko ·hän tod·eHakin, että tulisi maalle huo-'
35255: vaikka s-en seisonta-a.ika on silloin supistettu pal-            keammaksi, jos jokaiseen maakuntaan järjestet-
35256: jon vä!hempään.. Ruotsissa -ei -nykyään ole kuin, 4              täisiin eri virkakoneisto valtion keskwwiras.to,ien
35257: kuukauden valmistusaika ei,kä. ·kukaan sninkaan                  ja muid·en valtiovirkamiesten Esä'ksi. Mutt-a eh-
35258: voi sanoa, e-t,tä se olisi Ru•otsin puolmstuskykyä               käpä. hän onkin ed. Vuorimaan ka.nnaHa, joka
35259: vähentänyt. Sveitsissä on ainoastaan 80 1päiivää                 ratkaisee virkamiesky'ScYilliYksen siien, että ,kaikki
35260:  n. k. rek·rvvttilkoulua. ia sii1t.en jo:ka nw;;i pari kol-      ylihallitukset yksinkertaisesti olisivat lakkautet-
35261: me viikkoa. kenttäha.rjoituksia, mutt.a. siellä jok.ai-         .tavat.
35262: rnen, 10 vuotta vall'ha. ·koulupoika on v·elvollin.en. jo           Ed. G ·e b h a r d: Kun tiedän, kuinka kiireel-
35263: voimistelun sijasta jä,rjestymään sotil.aailisen voi-            linen tämä asia on', en olisi pyytänyt puheen,vno-
35264: -mist·eluop-etuksen mu'kaisesti. niin -että meidänkin            roa., jolleivät luomakunnan herrat täällä olisi
35265:  on välttämätöntä l'U:v·eta järjestämään sota-                  ·näyttäneet niin mainiota esimerkkiä.. V arsin.kin
35266: laitostamme toiselle kannaHe. Meillä si,täp.aitsi               ·oli ed. J ys.ke-en 'lausunto eilen sitä laatua, että se
35267: on järjestynyt ja valhva suojelus·kunta, joka huoli-            ·on rohkaissut minuaki·n jatkamaan täUä tiel-lä.
35268:  matta sii'tå että täJäl-lä va·semmiston puhuja. eilen          Ed. Jyske kun nimittäin yhdellä iskulla ehdotti,
35269:  os-otti: <sam~en nurjaa mi·eHä sitä vas<t.aan, kuit.enkin       että eräs määräraha, joka on hallituksen budj-etti-
35270:  on ·Suomen 'kansan järrljesi1yikrs•en turva. Ja minä            ehdotuksessa mää,rä.tty 5 milj. marka.ksi, korot-et-
35271:  vielä: voin sanoa., jollei sitä ·oHsi ollut, niin var-          tairsiin 35 miljoonaksi markaksi. Ed. Jyske puhui
35272: maa.nkaan vasemmiston edustajat •ei<vät nyt istuisi              silioin maataloud-esta. Minä pyydäm. puhua erääs-
35273:  täJäHä edus-hmnassa. .S.e on se, joka on val'm:i-s-            tä asasta, joka on sitä hyvin lälh-ellä (ed. Hakkila:
35274:  ta.n.ut mwaUe 1tilai,suuden että parlamentttaarinen             kotitaloudesta) Kotitaloudesta juuri!
35275:  jä:rj·esty.s ja lainsö;äidärnrt,ö ~iä:Ueen ovat voinoot pa-        Pyydän nimittaiin !huomauttaa, et.tä ne miljoo-
35276:  lata ja ·se ·on lse, joka ed,eskinpäin tulee olemaan            nat, jotka. valtio käyttää maatalouden hyväksi,
35277:  Su·o<men järj.esty k.sen suoja kaikkia sellaisia. ele-         ne 35 :kin miljoonaa, jotka. ed. J yske eilen ehdotti
35278:  melllttejä vastaa•n, jotka• koettava·t meidän parla-           otettavaksi uutisvilj-ely ksen edistämiseksi, että ne
35279:  menJtltaari•sen jå.:r:iestelmän ikaataa., jolka kuuluu          ka.ikki lopllllis-esti jäävät i'lman tehoa, jolleivät
35280:  sekä. oi!keistolle, keskustal'le että va·semmistoHe ja.         he, jotka viime kädessä <hoitavat kulutusta ko-
35281:  joka suojeluskunfta ma•aHe tuoM-aa edistystä ja.                deissa, saa ·sitä ammattitaitoa, sitä opetusta., että
35282:  hyötyä ja ·on sen todellisena turvana. Vallan                   he osaavat sillä tavoin hoitaa. kulutusta ja järjes-
35283:  vä,äJrää on siis·, •kun koetetaan suojeluskunnaJ1              tää. kodin asioita., että nämä lisätyt tulot tulevat
35284:  kimppuun mennä.                                                 oi,kein käytetyiksi. On'han laskettu, että 60 %
35285:      Sitten on t.äällä lausuttu pessimistisiä ajatuk-            kan!Sakunnan kaikista ·tuloista, menee naisten tai
35286:  sia. Suomen kansasta j•a Suomen kansan, kyvystä                 oi•keammiu. perhe-enemäntien käsien kautta. Kun
35287:  selviytyä näistä 'huonoista taloudellisista olois:ta.           nyt tarkastaa, mitä hallitus tä's:sä. budjetti,ehdo-
35288:  Mutta. minä en lmnnata. semmoi1si.a •pessimismiä..              tuksessa-an ehdottaa kotitalouden, hyvwksi, niin en
35289:  ,Jos vertruamme nimittäin 1Suomen kansan taloudel-              voi sanoa. muuta kui:n. Että se on 1pisara •tässä bnd·
35290:  lista tilaa ja sen finansse~ia ja v>altio'velkoja. mo-         jetin vwltameres-sä. Siin1ä on erityis•esti kaksi
35291:  neen muuhun maahan, tulemme .siihen tulokseen,                 a1siaa, .iois'ta, taJhtoi1sin huomautltaa.
35292:  että. Suomen valtiovelat ovat pa.ljon .pienemmät                   Kaikki ne yhdistykset, kaikki ne paikaliiset
35293:                                                                                                                    216
35294:  1710                                               Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35295:                        ---   -----   ~~---------------------   -~-   -------~-----~--      -------------~
35296: 
35297: 
35298: 
35299: 
35300:   järjestöt, jotka nykyääm, 'harjoilttavat kotita.loud-el-           tukset, jotka. siinä on tehty, ovat jääneet •paperil-
35301:   lista neuvontatyötä maaseudulla, saavat nykyääR                    le. Komitea katsoi tässä mietinnössä, että täl'lai-
35302:   hallituksen tai oikeammin eduskunnan 'Pää.töksen                   nen, niinkuin :se sanoo, kotitalousopettajasemi•naari
35303:   mukaan va:ltiowpunsa Valtion Kotita1oustoim1kulll-                 on aivan, välttämätön, jotta me tässä maassa voi-
35304:   oon kautta, joka on asetettu valvomaa11 ja. järjes-                simme saattaa kotita.lousopetuksen .ia neuvonta-
35305:   tämään tätä työtä ja tarkastamaan että myönne-                     työn oikealle tolalle. Tämä oli vuonna 1915. Nyt
35306:   tyt ralhat tuleva't oikealla tavalla ikäy.hetyiksi.                v. 1919 se on vielä välttämättömämpi muun mu-
35307:   Täksi vuodeksi on tätä työtä varten määrätty                       assa senvuoksi, että uusi oppivelvollisuuslakiehdo-
35308:   560,000 markkaa.. Nyt halliltus ehdottaa 100,000                   tus edellyttää, että kotihdous tulisi kouluissamme
35309:   markkaa. Trustä tietysti sy.ntyy täydellinen ta-                   oppia~neeksi. Kumminkaan ei nytkään ole hani-
35310:   katalvi tällä alalla. Pyydän huomauttaa, että tä-                  tn'ks'en budjettiehdotuksen otettu ·m~nkäänlais.ta
35311:    mä vähenm~tt.y \määrä,raha ltu'lete ,vaikuttamaan                 määrärahaa tätä tarkoitusta varten. !Näin ollen
35312:   sen, että kaikki nämä p•aikallisyhdisty ksek, kaikki               jää tämä eduskunnan pyytämä reformi tä;llä alal-
35313:   kunnaUis·et kortiltaloustoimikunnat, kai·kki maa-                  la ainoastaan paperille .
35314:   miesseurat, 'kaikki Martta-yhdistykset y. m., tu-                      .S.en sija.an :huomaan tässä budjettiehdotuksessa,
35315:   leva't tän:ä vuonna saama1an, jos tämä ehdotus me-                 että siinä on 200,000 markan määrära'ha uudelle
35316:   nee läpi, ainoastaa:n 1/5 tai 1/6 osan siitä, mitä n:e             ma.a:nviljelysoppilaitokselle, nilmittäin -oienviljeli-
35317: , täJhän asti ovat saaneet. tMinnstw jos nä:in1 tap·ah-              jäkoulua varten J okioi:sissa. Pyydän huomauttaa.,
35318:   tuu, annetaan toisella kädellä nuo miljoonat ja                    että :naapurikunoossa. on Mustialan van:ha, maa-
35319:   otetaan tois~lla käidellä.                                         miesOipisto kaikkine komeine raken.nuksineen ja
35320:       l'ää:llä on tosin ed. von W·endt aivan äskeisessä              laitoksineen ja pan.en kysymyks·een, eikö todella
35321:   lausunnossaan julistanut tämän toimikunnan tar-                    Mustialan maamiesopistoa voitaisi käyttää tätä
35322:   poottomaiksi. Hän sanoi, että se ·on la~tos, jonka                 ta.rkoitusta varten ja ne 200,000 markkaa, jotka
35323:   ei koskaan olisi l)itänyt syntyälkään. Sen perus-                  nyt on bud.i·ettiin pantu Jokioisten uutta koulua
35324:   tamis·een ei kumminkaan ed. von Wendt enempää                      varten, sen sijaan käytettäisiin niin kauan kaivat-
35325:   kuin minäkään ole oHut mukana vaikuttamassa.                       tua valtiJ011 kotit.alousopettajain· :seminaaria varten.
35326:   Se oli vuoden 1917 ·eduskunta, joka yksimielisesti                     Pyydän huomauttaa, miten opettajain valmis-
35327:   päätti tä:llaisen laitoks·en perustet,tavaksv. Enkä                tus muuten kaikilla aloilla on valtion yl'läpitämä.
35328:   voi ajatella, että tämä vuoden 1917 eduskunta,                     Meillä on ka.nsakouluopettajas~minaarit, ne ·ovat
35329:   kun herra von vVe:n:dt ·ei sattunut istumaan siinä,                kokonaan valtion ylläpitämät. Koko se valmis-
35330:   olisi oHut niin arvostelukykyä vailla, että se yk-                 tus, mitä oppikoulujen opettajat saa.vat, on valti-
35331:   simielisesti olisi tehnyt typerän IJäätöksen. Minä                 on käsissä. Koko se valmis1t.us, mitä maa•ta!lous-
35332:    olen varma siitä, että. herra von We:n:dt ei tunne                 op~tta.ia t tswavat, on va.ltion käsissä. · Ainoastaan
35333:   sitä asiata., mistä hän nyt puhuu. Enkä minä voi                    tä:mä: ala on jätetty kolkonaa:n val'tion huol•enpi-
35334:   torjua sitä ruja,busta', että se vats'tell!illielisyyos Val-        don ulkopuolelle, tos1n niillä pienillä va.ltio-
35335:   ti-on KotiialoustoimitUJsikuntaa vastaan:, _j,oka juur-            :avuilla, mitä 1sille annetaan, 1mutta suurin piirbein
35336:    itkää:n tuli •eJsiin herra von: Wendtin lausunnossa,               katsoen 1Jmmminkin ulkopuolella. valtioJL intressi-
35337:    on samaa laatua, mikä ny kyää:n niin runsaa.sti                    piiriä.
35338:    esiintyy juuri ruotsala~sella. taholla, Dagens Pr·es-                  Pyydlm että n:äm1ä kaksi asiaa tulisivat valti'O-
35339:   sin kr()llliko.i.s:sa ynnä muualla. En tahdo sanoa,                varainvruliokunnJan hudä·ettikälsi'ttelyssä hu{)'Illioon
35340:    mistä syystä (ed. Colliander: ja kai se on parasta.).              otetuiksi.
35341:       Toinen menoerä;, josta tahdon puhua tässä y.h-
35342:    teydeesä, on se, joka, ·esiin.tyy hud:je'ttiehdotuben                 Ed. I t k on en: Ed. Arajärven. •lausunto pa-
35343:    sivulla 55, eli kotitalouskouluja, ja -lrursseja var-              kotti minut ottamaan uudelleen ipuhevuoron tässä
35344:   ten. En tahdo ])uhua mitään sen suuruudesta; se                     asiassa. Hän nimittäin väitti vääräksi minun eili-
35345:    on jokseenki.n suuri, se on 450,000 markkaa, johon                 sen la.usuntoni, että meidä.n kansa.laissodan kulun.-
35346:   lisäksi tulee opetusmi,nisteriön budjettiehdotuk-                   git olisi pantu työväestön ma.ksettavak.si. Hän se-
35347:    sessa toiset 50,000 markkaa. Mutta. siinä on erä:s                 litti, että tilapäinen va.rallisuUJsvero, jota. nyt juuri
35348:    aukko. Kauan on odotettu, että hallitus ryhtyisi                   paniillaan .pa,nnaan maksuun, 'Olisi tarkoi~ttu
35349:    täyttämään sen, aukon tällä ala:lla, joka on siilllä,              näitä kansa.laissndan kulunkeja peittä,mään. Pal-
35350:    että tässä maassa -ei ole valtion yllrupi.tämää koti-              jon mahdollista, että niin on ta;rkoitettu, mutta
35351:    talousopettajain valmistuslartosta. Eduskunnan                     sitähän se ei ole lähimainkaan kyennyt tekemään.
35352:    alotteesta v. 1907 saatiin tosin aikaan, että komi-                Vuonna 1918, siis sotavuonna, on yl·ei&en järjes-
35353:    tea asetettiin tekemää,n ehdotusta, systemaattisen                 tyksen palauttaminen maa,han., eli juuri kan:sa.lais-
35354:    kotitalousopetuksen järjestämisestä. Mietintö jä-                  sota., tullut valtiolle ma.ksa.maan 300 miljoonaa
35355:    tettiin hallitukselle ·vuonna 1915, mutta ne ehdo-                 ma.rkkaa. Ellen aivan väärin muitsta, tulivat tänä
35356:                                                Tulo- ja menoarvio.                                            1711
35357: 
35358: 
35359: vuonna sodan jälkiselvitykset maksamaan 150 mil-          hat korotettaisiin, 150,000 ma,rkkaa 300,000 ma.r-
35360: joonaa, tän.ä vuonna on laskettu vielä näihin sel-        kaksi ja 50,000 markkaa., joka on varattu Van-
35361: vityksiin menevän 40 miljoonaa, ja, vielä hallitus        keusy hdisty kselle, 100,000 markaksi. J\finä ehdot-
35362: ilmoi.ttaa,, että on koko joukko maksuja., jotka          taisi'll nämä .suuremmiksikin, mutta kun tiedäm-
35363: oouseva.t yli tämän 40 miljoonan markan. Sota-            me, että äsken on :päätetty antaa van,geiUe työ-
35364: kulungit siis kaikkiaan tulevat nousemaan noin            anrsiosta, suurempi osa kuru en·nen, niim tämä .iolla.-
35365: puole'en miljaa.rdiin markka.an.. Tila.päisdlä va-        kin ta.valla korvaa sitä sittenkin. pieneksi jääpää
35366: rallisuu:s.verolla on arvioitu saatava:n, 150 miljoo-     määrää, minkä olen uskaltanut ehdottaa ja val-
35367: naa markkaa, siis ei kolmatta osa.a.ka,a'n näistä ku-     tiova.rainvaliokunnan muistiin painaa.
35368: lungeista. Ja. samaan aikaan korotetaan välil'lisiä
35369: veroja., tulleja. ja. tupa.kka-aksiisia tämän tästä ja        lEd. Ta k k ula.: Mi.nä tahtoisin valtiovarain-
35370: ni·i'llä kerätään vaNilolle joka vu01si pa:ljon huomat-    va!liokunnanr huomiota kiinnittää tosin i.tse a.si<assa
35371: taxampia summia kuin välittömillä veroilla.               vähäiseen seikkaan, mutta. kuitenkin s-ellaiseen,
35372: Tämä todistaa. a.ivan s-elvästi. että valtion raha-       että se maå.nitsemista ansaitsee, nim. mruä.rä.rahan
35373: talouden paiJW •lan.keaa, mitä raskaimmin juuri            korottamilseen Rovaniemen-Posion .io rakent.eella
35374: köyh~en kuluttajain kannettavaksi ja sen :sijaan          olevan maantien valmiiksi saa.ttamis·eksi. Sikäli
35375: rasittaa hyvin lievä,sti tulojen nauttijoita. ja. omai-   kuin olen saanut tietää, on tie- ja vesirakenn.usten
35376: suuksien omistajia,. On otettava nim. huomioon,           yliha1litus ehdottanut valtioneuvostolle, että tälle
35377: että omaisuusveroa meillä tähän saakka ei ole mis-        tielle ensi vuoden. budjettiin otettaisiin 1 miljoona
35378: sään muodossa kannettu. E'll,s'imäimm sitä lajia          mail'klma. HaUitus on kuitenkin vähentänyt tä-
35379: on tämä tilapäi.nen varallisuusvero, jolla aijotaan       mful määrän, puoleen eli 500,000 markkaa.n. Tämä
35380:  kerätä 150 miljoonaa. ma,rkkaa. Väärin myös ed.          tie on sellaisia teitä, jonka valmistumisen kautta
35381:  Ara.iärvi vä.itti, että minä oli'sin eilisessä puhees-   tulisi noin .kaksilkvmmentätuhatta asukasta 100
35382: sani sanonut Saksan avusta maks-ettavia korvauk-          kilometriä läihemmä rautateitä. Rovaniemen raru-
35383: sia salatu.iksi. Sitä1hän minä en oUenkaan väittä-        tatietä; •.ios tämä saataisiin valmiiksi. niin sillä
35384:  nyt.. Min&thän· totesin ain•oa.sta,a.n, eHä tämä apu     lmojennetta,isiin siellä jo muuten tukalissa talou-
35385: on tullut kovin kalliiksi, .ia niinhän se on tullut.      dellisissa oloissa olevaa väestöä. Minä tahtoisin
35386: Minun rpu'heeni tässä kohdassa, kuului: ,rrästä           kiinnittää tähän ~rityisesrti •paitsi koko eduskun-
35387: avusta kuitenkin ·perittilin aika. huomattavia. sum-      nan jäsenten muUa erittäinkin vasemmi;,1;on huo-
35388:  mia ja mikäJli on kuultu, ei ne laskut vieläkään         miota niin valtiovarainvaliokunnassa kuin täällä.
35389:  ole kaikki suoritettu, vaan suomalaliset vieläkin        eduskunnassa, sillä tämäln tien saannin kautta
35390:  saisivat mahaa aina,kin toistasataa. miljoonaa            s'aada.an elintarpeiden ihinta.taso noin 1 /~ huo-
35391:  markkaa tästä avusta." Tässä ei ole puhuttu sa-          keammaksi, knin mifiä ne ilman tätä .tietä maksa-
35392:  laa.mis-esta sanaakaan.                                  vat, ja koska työväestö näillä seuduilla on aina-
35393:                                                           kin ikolmas osa .ko.ko väestös•tä ja, nä;mä. juuri tule-
35394:    Ed. E. H a, n n u l a: Kuudennen rp.ääluokan           ;vat maksamoon nämä kalliit hinnat !Pitkän ja
35395: 7 luvussa, .kohdassa 43 on ehdotettu entin.en mää.rä      vaivaloisen matkan ta.Iria, joka Oulusta Kuusa-
35396: 150,000 markkaa. va,;ratta.vaksi varpauteen laske-        moon ·On, noin 300 rkilometriä, ~kun ·sen sija.an
35397: tuille vangeille ia saman .pä.äluokan 8 luvun toi-        matka. Rovaniemeltå. on· v"lllan noin 180 kilcmet-
35398: sessa kdhdassa. oleva, määräraha 50,000 markkaa           rra. Minä siis soisin. että- valtiovarainvaliokunta
35399: on myösk,in. ehdotet.tu jätettäiväksi yhtä suureksi       nostaisi kysymylu:essä olevalle tiel·le määrärwhan
35400: kuin .ennenki.n. Nämä ovat sivuUa. 75. Nämä mo-           1 .miljoonaan markkaan enfii vuoden iburdjettiin.
35401: lemma.t palvelevat samaa ta.rkoitusta, n.im. pää-
35402: asiallisesti ha.nkki1a. työkaluja ja vaatetusta vapau-        Ed. A. H. Virkkunen: Ne toimenpiteet,
35403: teen rlasketuille vangeille. Kun muistaa. että juuri      joilhi!Il: on ehdotettu ryhdyttäväksi maamme ruot-
35404: työkalut ja vaatetus nykyää!n ova,t kokolailla kal-       salaisen kansanaineksen etujen. turvaamiseksi kou-
35405: liimpia, monta, ke.rtaa ka1liimpia. kuin ennen, j~        luhallituksessa., ovat nyt kdhdistuneet siihe·n, että
35406: kun vi·elä muistaa, että vankien luku on paljoa           hallitus esittää kouluhanituksen ·perusteHa:va.ksi
35407: suurempi kuin enrneu., niin nämä määrät tuntuvat          erityisen ruotsalaisen osaston. Tämä osasto on
35408: liian pieniltä. Kun vanki palaa. kotiseudulleen,          aja.te:Itu kokoonpantavaksi· siten, että sen jäseniksi
35409: niin häm ta.rvi,i:see sekä vaatetusta että työkaluja      valtioneuvosto mä,äräisi oppikoulu- ja kansanope-
35410: ja tässä suhteessa on varmaankin juuri näiden             tusosastolta kummaltakin. kaksi kouluneuvosta ja
35411: puute vai•kuttanut siihen, että monet entiset rikol-      niiden lisäksi tulisi osastolla olemaan oma. lain-
35412: liset ovat pa'lanneet j.älleen rikosten teille, kun he    opp]nut kouluneuvos. Näiden· kahden muilta
35413: eivät ole saa.n·eet tarpeellista avustusta. Minä us-      osastoiHa. siirrettävän jäsenen kelpoisuusehdoksi
35414: kaitaisin sentähden ehdottaa, että nämä määrära-          on a.ia.teltu m. m .. että heidä·n., toimittuaan ruotsin-
35415: 1712                                           Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35416:                                    -------------                            ~-------
35417: 
35418: 
35419: 
35420: 
35421: kielisissä oppilaitoksissa, tulisi otlla. niiden opetus-      vasta. tuli•siva,t olemaan a'pulais.neuvoksia, siksi
35422: toimeen tä.ysin poertlht.yneitä, niin:kuin sana.t kuu-        kuiln, asiat ehtivät jä.rjestyä., niin on .kaiketi luul-
35423: luva,t hallituksen esityksessä. Jo tämä määritelmä            ta.va, -että toin,en näistä opp·ikouluosastolta. sii~-ret­
35424: kelp·OLsuudesta näihin virkoihin herättää jonkun              tävistä kouluneuvoksista olisi a.setetta.va ruotsalai-
35425: verran huomiota sen vuoksi, että 011 vaikea kä,sit-           seHa osastolla osastopää.llikön paikaHe, koskapa
35426: tää, mikä eroitus opetustoimen välillä on, suoma-             hälll on virassa vakina.i,nen. Sillä tavalla tuliisi
35427: laisissa ja ruotsalaisissa op:pila.itoksism. Käsit-           oppikoulupuolta edustamaan, uudessa. ruotsa·lai-
35428: tääkseni on itse opetustoimi aivan sama.. Eihän               ses.sa. osa.stossa, osastopää:llikkö, jonka. kaiketi: tu-
35429: siinä ole muuta e:rotusta kuin että se ta.pahtuu eri          lisi olla a,ina ·kouluhallituksessa. saapuvilla ja. ja-
35430: kielillä. Ja jos kerran kouluoloihin perehtymys               kaa toimi.Jntansa pä!äll]kkön.äJ sekä kansanopetus-
35431: asetetaan. kelpoisuusehdoksi, niin pitäisi olla yh-           puolen että oppikoulupuolen väilillä.. Ben lisäksi
35432: dentekevää., kumman,ko kieli<sissä opl})ilaitoksissa          tulisi koko osastossa. olemaan, y ksi1 ainoa jäsen,
35433: tämä kokemus on saavutettu.                                   jonka hoidettavaona olisi va.rsinaisesti opp]koulut.
35434:     Hallitus ·esittää siis tällä! kertaa. perustetta.va.ksi   Se tahtoo sanoa, ihänen tuli.si suorirtta.a ruotsalaois-
35435: erityisen. osa.st·on ·koulu!haHit.ukseen ruotsin.kielis-      ten koulujen ta.rkastus ja yleensä se toiminta., mitä
35436: ten koulujen. hoitoa, varten. Ennen on pulhuttu               kouluneuvoksiUa, a.ppikouluosasto:Ua. om Kun aja-
35437: jaos•tosta, ja. niinkuin esityksesttlkin käy selviUe,         tellaan, että nykyään tarvitaan oppikouluosas-
35438: on opetusmi11i·steriölle ann.ettu tehtä.väksi ryhtyä          tolla, pa~tsi :pää:ll]kköä, 7 kouluneuvosta., n.iin
35439: toimiin. ruotsinkielisen jaosto11 aikaansaamiseksi            myö,nnettänre.e, että tämä uusi järjestely tulee ole-
35440: kouluhallitukseen. ·Sie esittäJä nyt .sinne perust.etta.-     maa:I1 sangen kumma.llin.en ja. aivan epäkäytäm-
35441: vaksi osaston.. On myönnettävä:, että osa.stolla on           nöllin'.en. Totta kai sellaiset aineet ku:Un esim. ma-
35442: se etu, että se •pystyy kouluja hoitamaan, jos se             temati:ikka, kielet, luonnon.tiete-et, totta kll'i .ne ta.r-
35443: 011 oikea.Ua tavalla kokoonpantu. BiHä osasto on              vits.eva.t osastossa omat -edustajansa. Mitenkä on
35444: se kouluhallituksen elin, joka toimii ala.llaan. niin         ajateltu, että se yksi jäsen, joka. tulee kouluja
35445: its·enäis.esti kuin ·koul uhallituks.essa voiodaan toi-       kiertämään., edustaisi kaikkia. n.i~.tä aineita, joita
35446: mia. Jaosto sensijaan on oikeastaan, toisarvoinen             oppikouluissa luetaan .ia. ·pystyisi; ollenkaan toin-
35447: laitos. Se on e11emmän tila.päisiä tehtäviä va.rten           iansa hoi•tama.an. Jos nyt P'äätetään perustaa eri-
35448: asetettu ja. s·en vääa,siall:Vsimpan.a. h~httlvänä on         tyinrm1 osasto kouluhallitukseen, niin -ennen pitkää
35449: asiain va.lmistaminen jossakin osastossa ta:pahtu-            ja. luullaksen:iJ hyvin lyhyen ajan kuluttua tuUa.all!
35450: vaa ratkaisua. varten.                                        huomaamaan, ettäJ niillä voimilla, joita. n,yt ehdo-
35451:     Jos a.jatellaa111 asiallista koulujen hoitoa, on siis     teta.a.n, .ei pää;stä yhtään mihin,kään:. Jos edus-
35452: osasto epä!ilemättä parempi kui·n jaosto. :Sillä              kunta. mene-e tä,härn alkuun, ni'i1n s•en asia on hyvin
35453: jaos.to kouluj.en va.rs~nai:s.ena. hoitaja.na: oikeastaan     pia.n myöntää lisää mä1äräraho.ia \henkilökunnan
35454: ei merkitse mitään. Mutta. jos. mieli osastonkaan             täydentälll1isek.s~ täillä uudella osastolla, jotta se
35455: voida, tyydyttävästi toimia, n.ii11 täytyy 13en olla          pyst:y]si jotakin, tekemään. Minusta. tämä seikka,
35456: myös'kin tyydyttävästi kokoon.pa.ntu. Siinä täy-              kun aiotaa•IJJ ruotsala.ista osastoa 'Perustaa, onr aciois-
35457: tyy olla s:ellai·men henkilö.kunta, että se pystyy            sa otettava. huomioon.. Kehi,tys 'tu lee käymään
35458:                                                                                                           1
35459: 
35460: 
35461: toimimaa:n1. Niinkuin jo mainitsin ehdottaa. halli-           si:iJhen, että henkilökun.taa, täytyy lisätä., kunnes
35462: tus, että uuteen •ruotsinkieliseen: osastoon a.setet-         s-e välhitellen ka.rttuu s.emmo]s.eksi., että osasto pys-
35463: ta.isiin oppiikoulua edustamaan kaksi kouluneu-               tyy toimimaa.n. Toisin sanoen: se lukumäärältään
35464: vosta ja .samoin kansanopetuspuolta edustamaan                tulee joten:ki'n sdla.iseksi kuin .ny kyinen,kin osa,sto
35465: ka,ksi kouluneuvosta, .ia näiden ne1jän. lisäksi eri-         kouluhallituksessa. .Silloim. on tultu siihen, ~että
35466: tyinen lainoppinut kouluneuvos. En, ti~edä, onko              me:ildä:n maamme opetusasia.i.n; ioihto on kiele,llisesti
35467: huoma.ttu, :ett.ä noina. nyt olemassaolevilla osas-           jakautunut kahte·en osaan.; käsitettänee, että ,tämä
35468: toilla henBlötkunrta.a. on niin runsaasti, että niitä         tila. tu•lee olemaan mit.ä vaarallisin maamme koko
35469: voidaan sieltä siirtää :pois, vai onko tarkoitus, että        op,etustoi:mi.nn.alle. ISi·itä on s:euranksenra.. ehliä
35470: nuo .ka:ksi virkaa, joiden hoitajat siirrettäisiia1           kaikki yhtenäisyys opetuslaitoksen johdosta. tu-
35471: ruot.sala.i:see:n: osastoon, tulevat entisten lisäksi.        lee häviämään.. Minä olen puhun.ut y ksinomaa·n
35472: Mutta 11ämä asia on nyt v€rraten yhdentekevä.                 oppiikoulupuolen toiminnasta.. Kansanopetuspuo-
35473: M·inun mielestäni ne kaksi koulnneuvosta, jotka               len käynee jotenkin samalla. tavaHa.
35474: tulisivat edustamaan tässä uudessa osastossa op·pi-               Olen jo enn,en. edustanut sitä. kantaa., että ko1w
35475: koulwpuolta., ovat aivan liian välhäinm työvoima.             aja.tns 11,i•i,n hyvil11 eri.t.yi:sren ruotsalaisen jaoston
35476: Eiväithän. ne voi ruotsalaista. koululaitosta hoitaa          kuin osastonkin perustamisesta kou1uhallitukseen
35477: paljon. ollenkaa.n. Kun ainakin lä:himmässä tule-
35478:                                       1
35479:                                                               on huonosti ha.rkittu ja tarpeeton toimenpide. Tosi-
35480: vaisuudessa, nii·Il'kuin ·esit:y ksest.ä käy ilmi, nuo        olot eivält o'le osoittarnreet min:käänlai,sia. seikkoja,
35481: kaksi kansanopetus'lmolella toimivaa lwuluneu-                jotka tO"di,staisivat tällaisten toirnEn;pitei:tten' tar-
35482:                                                  Tulo- ja mennarvio.                                            1713
35483:                                  -   -----~-··----                     -----
35484: 
35485:  peellisuutta: Ne y.ritykMt, niinkuin tämäkin, jot-           niitä tarkoin hallituksen käsiin ottam-aan, vaan
35486:  ka tämän ajatuksen toteutta.mi,sek.si on. tehty, ovat        twpahtui useita kuukausia maassamme aivan twy-
35487:  epiäkäytännölliset ja ha.r'haanjohtavart, niinkuin.         dellinen, sanan täydessä merkitykses,sä, ta.san-
35488:  täytyykin olla sella,isten toimen1piteiltten., joita ei     jako sotrusaaEiseen nä:hden. (Ed. Ha<kkila: Kuul-
35489:  voi.da. perustella todel1isella tarpeella.. Ruotsinkie-     kaa porvarit!) Viime kesänä on asetettu eräs
35490:  Eset koulut ovat meillä tulleet ·hoid-etuibi tähän          komitea, jonka tuhsi koettaa .ottaa •s·elvää, millä
35491:  saakka. ilman mi,nkä.änlaista ruotsa1aista, osastoa         tavoin sotas·aalista on hoid·ettu. MUJtta. ·sekin 'ko-
35492:  aivan yhtä hyvin kuin suomabisetkin, ja. minun              mitea, johon kyllä -aUekirjoittanutkin kuu.luu,
35493:  käsityks.eni on, että niin tulee olemaan vasta.kin.         Jlyvin vaikeasti kokoonif:uu. Omwsta puolestani
35494:  Kun on tuotu esille ruotsalaiselta. lta!holta usein         ky~lä soisin, •että komitea saisi lopulta jotakin
35495:  se va.a.t.imus, että ruotsi,nkielisen kan.sa.na.inreksen    ·käytännöllistä esity.st.ä silLe annetun a•sian tutki-
35496:  oikeudet olisivat koulujen johtoon nä:hden turvat-          mises•sa. Nähtä~äisti ripeä tubkimus voi!si ehkä
35497:  tavat, nirin minun ymmäntääkseni Oll< jo riittäNä            paJlautta.a esitybessä 65 miboonaa varastetun ta-
35498:  turva. ruotsalai•sten oikeuksiUe tässä su!ht.eessa, se      va.ran kurvausta., (Ed. Hakkila: Tokkopa,) siUä
35499:  erityinen ruotsalaisen koulun€uvoksen vi1rka., joka         milkäli v.äihän on :io 'Päästy ·perille, niin tasan-
35500:  KouluhallituksBen on perustettu ja jonika. halti-           jakoa ovat harjoittaneet sell-aiset .henkilöt, jo]lla
35501:  .ia.Ua on toimena. juuri rudtsalaisten koulujen. edus-       yleen.sä on omaisuutta tämä:ki11 .päivänä.
35502:  tus ylihallituksessa.                                           Edelleen on n:\'jkyis·in sotasaalis,konttorien
35503:      Minä toivon, että valtiovara.invaliokunta otet-         hallus,sa, joita on useita ma•assamme, H-elsingissä,
35504:  tuaan asia,n harkilnnan alaiseksi tulee siihen lo,ppu-      'Turussa, ·Mikkelissä, Kuopioss·a ja Viilpur~sa,
35505:  tulokseen,, että 'tämä menoerä on vuosi.rahasään.-          :twvattomia määriäJ kaikenla•ista käypäJä tavwraa.
35506:  nöstä poistetta.va..                                         Kuitenkl:n nämä suure•t tavaramäärät ovat hujan-
35507:                                                              ,ha1jan ympäri .Suomea. Ylksin Viipurissa on laaja
35508:      Ed. J u u t i} a; i n-e .n: Minä 'PYYdän swada en- entinen kasa,r.mialue koottu tavaraa täyteen, ja ne
35509:  siksi oikaista ed. Vuorimaan lans·UJnnossaiw esit- 1ovwt siellä ilman mitään .suoja.a ja kat'toa. T·ämä:n
35510:   tä:miä num:eroi'ta!, mikäli ne koskHVIa't Gutz•ei'till< ISO'tasaali,stav·a.ra•lll suuruud·esta. saanee jonrknn ver-
35511:   kaupasta meneviä kol'koia. Hän mainitsi, että mn kwsi:tystä, kun mainits-ee, :että täJällä Suomes,..
35512:   ne ovat 33 miljoonaa., mutta ne ovat 53 miljoonaa, sa.kin eräiden piirien a'rvossa 'Pitämä venäläinen
35513:   siis 20 miljoonaa ·enemmän ja että nä1stä menee 'suurmies 1Swsono,f1f on jo kirjoittalllut Pa:riisiss'a
35514:   noin 40 miLjoonaa aiv-arn puhdasta tappiot.a vuo- laskun, jonka hän olisi tullut Suomelle esittä-
35515:   sittain.                                                   mään, kun hä•net snomalai's'et oEsivat Pietariin
35516:       Kun täällä on ipyritty ~rimo~sen an~ara;sti a-r- vieneet, tästä sotasaalii,sfu. (Eod. HaiklkiJa: Jät-
35517:                                                             1
35518: 
35519:   v.ostelema;an nykyisen ha'lhtuksen la·at1maa tulo- · täköön Man.nevheimiHe!)                  Lasku pä!ättyy 17
35520: _ ja menoarviota, niin mainittakoo•n, että vuonna mi'lrj&wrdiin. On hyvin luultavaa, ·että venälä:iset
35521:   19·18 s'il'loinen ha.}]itus lainaksi 530 miljoonaa. ja ovat laskua. taha1lises:tikin suurentaneet, mutta
35522:   tä:män vuoden wlussa 300 miljoona.a s·ekä Suomen 'ka]kis,sa. ta:pa uksissa. k:vsYIIDY'S• on miljaardiomai-
35523:   Pankki 350 miljoonaa, jotenka se hallitus, jonka suudesta. rSota,saa.list& on kyllä suuret määrält
35524:   silloisten kalllnatta.iain taiholta syytetään ny- io jruet:tu valtion •eri laitoks.ille. Ja se on aivan
35525:   kyist.ä hal'l1~usta, teki J!ainaa melkoisen rOihkerus·ti oikein, et.t:ä va;ltion. la,itoks,et, niin rautatiet kuin
35526:   ailkanaan. N ykyionen haHitu1s sen1si.ia<an ·ei .ole rpal- sotalwitos, otta•va<t haltuunsa ni~n ·pa:ljon kuin
35527:   jonkaan lainoihin budjettia pems•tanut.                    niitä käyttääbeen t<a-rvitse:vat. Käsittääkseni ne
35528:       Mutta minun: tarkoituks·eni oli kii·n.nittää ·edus- ·tuleva<t niiden käs]s,sä oollessa parhaiten hoide-
35529:   kunnan huomiota tulo- .ia menoarvion tulopuo- tu:ksi.
35530:   J.een, johon täällä va.Jti,ovwminvaE·okunna:n j.äse-           On muodostettu eräs myyntiyMiö, jonka tulisi
35531:   net ovat huomiota kiinnittäneet. Tulo- ja meno- muuttaa tälmä satoj:en mi'lioonain omaisuus ra-
35532:   arvion sivulla 386 löytyy eräs luokka: ,.sekalai- ha:ksi. Kuit•enkin tä:män yhti·ön os-akka.ina ovat
35533:   sia, tuloja". .Siinä ma.inita•an, .että ,g.O'l;aswaliin maan suurimm~t rautwkau'Ppiaat, trustit, ja kun
35534:   myymis•estä kertvviä tuloja on laskettu saatavan sota:sa·alistavara on enimmäikse•en juuri heidän
35535:   65 mi·ljoonaa marktkaa. Minui!l mielestäni tämä kauppa-aia·a.nsa kuuluvaa tava,raa, niin· heil'lä ei
35536:   summa on aivan pieni, jos vai•n 'sotasaalistava- näytä olevan mitään edkoig.empaa hwlua muut-
35537:    roita käydään .r]peä,sti raha.k.si muuif:tamaan, :taa. nyt rahaksi nä·itä ta•varoita. Haluavatko Jh:e
35538:   mutta sellais,iin toimenpiteisiin ei ole vielä nyt- odottaa, että ,hinnat la•s:k~sivat, vai mikä on, se
35539:   kä·än täysin tehokkaa,sti päästy. Kun vapaussota on tietysti tuntematonta. Us.ea:t paikalliset so-
35540:    pä!ättyi niin silloin joutui sotasaalista tavatto- tasaaliskmittori1en hoitruiat ovat lau•suneet ,s<ellari-
35541:    mat mäJärät •sillnisen ha.llituksen huostaan. .Sil- s•en mioeli·piteen, että 5os se tava,ra, jota va1tion
35542:    loisissa. olois•sa ·ei ·nähtäväJs,ti kuitenka•an kyetty laitokset eivät tarvits:e, .pantaisiin vamaaR·een
35543: 1714                                      Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35544: 
35545: 
35546: buppaan, siitä läihetettäisiin luettelot ympäri hinta y,hteensä 75,000 markkaa. Insinööri myi
35547: maata kauppiaiHe, niin ·olisi luultavaa, että ne' näistä autoista 2, toisen :Suomen valtiolle, .ia sai
35548: enn·en pitkää tulisivat rahaksi muutetuiksi. Mi- niillä 75,000 mark:kaa. Näimä 7 autoa, .ia hyviä
35549: käli Vi:i,pur.in sotasaaliskontt.orin hallus.sa olevista autoja, jäivät osta.jaUe voitoksi. Tä!mäntapai.sia
35550: .tavaroista voin mainita, niin siellä on kaikenlaa- ~esimerkkejä lienee minurla tilaisuws, sitten kun
35551: tuis·ta rautatavaraa niin tavattornia määriä, •että komitea on työnsä tehnyt, tuoda esiin aiva,n lu-
35552: niiden lukua ei v.oi a·rvatakaan. Ed·eHeen siellä kemattomia. Niin kuin jo mainitsin -lausun sen
35553: on kaikenlaista, talou:stava.raa, swmoin koneita, toivomuksen, että valtiova·rai,nvaliokunta kohot-
35554: arvokkaita sähködynam:JJoja, höyrykoneita y, m. taisi soirus'aal1is·ta saa:taNa'n ,summa•n •ainakin 300
35555: Ne kaikki siellä ova t ·enimmäkseen paljaan tai- m:i.Lioona·an markkaan.. Eikö siinä olisi jo vähän
35556:                        1
35557: 
35558: 
35559: vaan alla, ja sen arvaa, .minkälaista jälkeä siinä tuloja! J,a kun .rrp·eäS'ti asiaan ryhdytään, olen
35560: tulee, kun ne tämän talven siellä ovat. Tämän vakuutettu että tämä tuloerä ·voidawn saada, hel-
35561: vuoksi minä rohkenisin :ehdottaa, että valtiova- posti va'ltion käytettäväiksi.
35562: rainvaliokunrt:a li.sä·isi a~lussa mainitsemani esi-
35563: tyksen kohtaan tuloja valtiolle ja. että niin edus-           'Ministeri Soini n 'en: Ed. Virkkunen on
35564: kunnan kuin hallituksoen yhteisillä voimiUa ryh- täJällä tehnyt muutamia huomautuksia kouluyli-
35565: dyttäisiin vihdoinkin niitä suunnattomia tavara- ha'llituks.een ai.iotusta moisalaisesta osastosta.
35566: määriä korjaamaan valtion käsiin ja muutta- Minusta tuntuu siltä kuin ed. Virkkusella ei olisi
35567:  maan 'rahaksi.                                            ollut aivan brkkoja, tietoja siitä, minkälaiseksi
35568:     Edell·een on Itä-Suomessa rakennuksia a~van tämä osasto on suunniteltu. J o:s hänellä olisi
35569:  suuret määrät jaä:nyt autioksi. Niist,ä ·ovat j.o ollut näitä tietoja, niin luulen että moni huomau-
35570: hävinneet ovirivat, uuneista pellit, hellat, kaa- tus ·O'lisi jäänyt tekemättä, minb hän teki. Näistä
35571: kelit ja niin poispäin (Ed. Hakkila: Sei·nä:t mene- as~oista on annettu valiokunnalle tiet.oia, niin että
35572: vät perässä!) .ia ellei :s'a'a siinälkin parem'J)aa .iä·r- toilv·on valiokunnan osaaiV'an niiden valossa antaa
35573: .iesty.stä aikaan, niin arvokas valtion omaisuus näille muistutuiksille nii>d·en .oikean a1rvon. P·ariin
35574:  turmeltuu ·.ia hupenee pois s~en käsistä. Minä jo. kohtaan 'PYytäisin kuitenikin saada kosketella.
35575: mainitsin että sotala·Vtos on saanut suuret määrät Ed. Virkkunen arveli, että ruotsalaisen osaston
35576: sotasaaliskonttorilta tava,roita. Mutta tässälkin· .iäisenmääirä on aiv:an riittäimältö·n sen tehtä;viin.
35577:  on yksi epäikohta olemassa. Soia·laitos hyvin TäJhä:n tahtQisin huomauttaa, että ruotsala.isen
35578:  ha,nkalasti ja varkeasti hyvittää saamistaan taiVa- osaston tehtäJvtlit tulev·at olemaan suunnittelun mu-
35579:  roista mitään maksua. t8e ei anna niis1tä tilitys- kaan jonkun verran ja koko .ioukonkin vähemmät.
35580:  täikään .ia minä •pdkään että •soblaitoksoen tulo- kuin mitä nykyisi'llä osastoilla on. Niitä :sen-
35581:  ja menoarvio sulaa muihin ta·rpeisiin ja että s·e vuoksi voidaan hoitaa jossakin maärin vähem·
35582:  mitä sotasaaliskonttoreilta otetaan, on vielä lisää mällä väiel'lä. Ajateltu on, että ·ruotsalaiseen
35583:  sota'laitoks>en kuluja. Mai:nitsen esimerkin vuoksi osastoon kuuluisi 5 jäs'Bntä, jotka. yhteis·esti hoi;
35584: erääJn kontrahdin, jonka ~s·e (lll'inomaisen kykenevä taisivat sekä oppikoulun että kansanopetusosas-
35585:  hallitus tek•i, joka tätä maata, hallitsi vuosi sitten ton a'sioita ia ·s,itä 'Paitsi kuudentena jäs·enenä ai-
35586:  (E.d. Hakkila: Kykyhallitus!). Nimittäin Inon ·na.kin oppilkoulupuoleHa se, jonka edustama'an
35587:  patterin a,lueelta myytiin eräälle ruotsalaiselle alaa.n asia kllllloinkin kuuluu. Siis ei tulisi ole-
35588: liikkeelle kaikki rikkoutuneet .ia, mikäli kontrah- maan täl'lä osastolla niinkä:än vähäinen jäsen-
35589:  dissa on, ,paikaltaan siirtyneet tavarat". Kun mä·arä. Jos vielä otetaan huomioon, että myöskin
35590: l:non patterit rä.iähdyiettiin, kaatui siel'lä esim. yliiohta.ia voi ottaa osaa a,siain käsittelyyn, niin
35591: suuria ratakiskopinoja. Nyt ruotsalainen firma saada8in yhteensä 7 jä:sentä. Mitä saas tarkastuk-
35592:  vetoaa kontrahtiinsa ett~ä täimähän on siirtynyt seen tulee, niin on ajateltu, että eri aineita edus-
35593:  pois paikoilttaau ja 1siis kuu'luu herlle .ia ovat jo tavat ]muluneuvohet hoitaisivat tarkastuksen eri
35594: Qsan vieneetkin maasta 'J)ois aivan pilkkahinnalla. aineissa riippumatta ·opetusikielistä, siis ·ei suin-
35595: Nyttemmin kuitenkin viime kuukausina on tä- kaan yksi .ia sama helllkilö kaikis,sa owiaineissa.
35596:  män ruotsalaisen firman ,pyyteet sa:a.tu pysähty-             E.d. Virkkunen on myös tehnyt huomautuksen
35597: moon. (Ed. Hrukkila: Se on ollut valkorsta ko- ruots:alaisen osaston lwuluneuv·osten pätevyysvaa-
35598:  merutoa!) Puhuja: KyHä se 'punaisten komento timuksia vastaan. Hä'll on kysynyt: Mikä erotus
35599: oli vielä hullumpaa. Mainits,en vielä minkälaisia on suomalais-en ia ruotsalaisen opetustoimen v,ä-
35600:  ka!l:Lppoja noin vuosi sitten Hel·singissä tehtiin -so- l'illä, ,'koska näiltä ikouluneuvoksilta vaa;ditaan
35601:  tasaalii·seen näohden. 'Tämä liikkuu pieni.ssä· sum- ·perehtymistbä ruotsalais•een opetust.oimeen. On
35602:  missa, mutta ,s,e .osot.taa kumminkin että täällä- kyllä., niinkuin ed. Virkkunen sanoi, niin, että
35603:  kin on osa:ttu tehdä llJ.Yviä !kauppoja. Sotasaalis- opetus its,essään on sama, mutta huomattava on,
35604:  k.onttori myi erä:älle insinoöriUe 9 autoa, .ia oli etta koUilut ovat :v'ksi:löitäJ, joilla kullakin on oma
35605:                                                  Tul6- ja menoarvio.
35606:                                        -----------·--··
35607:                                                                                    •                               1715
35608: 
35609: 
35610: l>eimansa. Opetta:.iwkunta ja ·.iohta.ia ova•t eri !hen-     kuterade .iag- äV'en med honom beröran(Le dessa
35611:  kilöitä, .ia ta•rvi1taan s:angen •paljon hen!kil'öiden ja   f'·rågor. Ja·g- har ·ej heller underskatta;t lantdagens
35612: olojen tuntemusta jotta voi •sanoo jonkun oleva·IL           in.itiativ från 1917. M·en. f.ru Geblhalrd, det är
35613: perehtyneen ruotsinkielis-een opetustoimeen. Mi-             skillnad •på initiativ ooh dm sätt, på vilkoet det
35614: 'nwsta senvuoksi tämä pätevyysehto on aiva.n pai-            utföres. Jag skuHe og-·erna vilja inlåta mi,g på
35615: kallaan.                                                     kritik av denna kommissions ver'ksamhet. Jag
35616:     Muihin kohtiin ei ·ehkä ole täJs•sä yhteyd•essä          vill bl.ot.t hrilllga i erinra:n. en ·del omst.ändig-heter
35617: syytä koskea.                                                1Så.som lavinsamling, lav·bwger'i·er, lirflte.rruturS~Prid­
35618:                                                              ning m. m. Ja•g- h!lir hittat litteratur på de mest
35619:    Ed. N i u k k a' n e n: Erään täällä esitetyn             besynnerliga •ställen, utom däJr d·en horde va•ra.
35620: 1ausuiLnon johdosta, jossa s-elitettiin minun 'lau-          J a.g tror a tt hade man bygg-t vidare 1på den bas
35621: suntoni siten, että minä olisin puolus·tanut suo-            som fanns: Marbha-·föreninga.r, hUlSmOdersskolor,
35622: jeluskuntien a•purahoj•en poiHtamista, huomautan             så ha.de man kommit lättare till målet och ut.rät-
35623: että minä en ole tarlwittanut sitä, vaan vakinai-            tat mycket effektivare arhete. Hela kommissio-
35624: s-en sotalaitoksen menojen su.pi:stamista. Suoje-            nen är ju en krigstidsinstitution som många and•ra
35625: luskuntien avus•talminltl'lll 2·0 miljoona!lla mwkaUa        ocih dess tid är 1förbi. J ag har samlat. ett antaJ
35626: on kovin pikkuinen erä sotalaitoksen varsinaisiin            utHipp av recept som kommissionen presterat
35627: menoihin verraten. Muuten olen sit•a mieltä että             ävensom råd, som den lä:mnat .och jag har ställt
35628: meidäJlli .sotilas·kasva•tuksemme on tulevaisuu(Lessa        dem i .relation tiU årstid•er und·er rvi'lka· de 'läm-
35629: jär.}estettävä juuri siihen tapaa.n, kuin suo.ielus-         nats och möjlighet ,för husmödrar att fö}ja. dessa
35630: kunta:J.aitoksemme.                                          råd, som g1åvos. Ja,g kan vid till:fälle återkomma,
35631:    E·d. Itkosen lausunnon ~johdosta., ikun hän lau-          men det hlir kanske ej trevligt för komm~ssionens
35632: sui että tilapäinen va.rallisuusvero on a.rvioitu            medlemmar. Jag har vå tgrund av att .iag ä:r nä-
35633: 150,000 mM'kaksi pyy•dän huomautt!lia, että sikäli           •rings.fysiolog möjlig-het 8/tt med en vis•s sa;kkän-
35634: kuin muistan, kun eduskunta tätä veroa säätäes-              nedom - om än kans1ke ioke fullt •så stor som
35635: sään teki muut,oksia valtiovwrainvaliokunnan mie-            kommi·ssionens medlemma•rs - uttala miJr • oon
35636: tintöön, arvioi se tämä;n v•eron tuoton 7·00 miljoo-         detta ämne och ~fal'l kommissionen i framtiden
35637: na:ksi markwbi. Sitttsn mitä tämän veron maJk-               önskar komma tillbaka till sa;ken, <SkaU jag- med
35638: sajista tä.iällä on lausuttu, huomaut<an minä että           nö.ie stå til'l ·t.iärust. Huvudsaken, varf'Ör .ia·g be-
35639: tätä veroa tulevat maksamaan •etulläässä maan-               rörde denna k.ommi·ssiou, rva•r ·emell<ertid emeda•n
35640: vil.ie,li.iät, että sitä ·ei tule maksama·an työväestö       .iag-· ej är någ-on ähkwre av centralis•ation; jag vil:l
35641: ollenkaan, eivätkä myöskään teollisuudenhar.ioit-            e.i att statsV'erket s:kall ing1ripa centmli<serande på
35642: ta,jat tul•e sitä mak;s.a1maan, '}åJheskään niin kuin        områden, där det är natudig1t att s·jälvst:vrels·en
35643: se koskee maaomaisuutta.                                     s•kall ili.ava av~örandet och initiativet och så länge
35644:                                                              s.iälvstyrelsen icke finnes, de lokala organen, d.
35645:     Ed. von W •e n d t: Med anlednin.g av den rep-           v. s. lantbrukssälls•kapen m. fl. Dessa bord·e få
35646: lik rdgrrn. Hultin riktade till mig-, vill jag fram-         hithörande medel i .sina händer oCih använda d®J.
35647: /hlålla att .ia,g 1står alldeles på •samma ståndpunkt        i salilllband med lokala förutsättningar på det
35648: i rfråga om öve11st:vrels·er som •rihd. W uorimaa,           bäs,ta mö.iliga sä:ttet. Att föra denna diskussion
35649: nä!mlig-en att hela denna typ av emhets·verk borde           vidare i sammanha.ng med iJ:mdgeten är ju ganska
35650: avskruffas. De arbeten, som ed tillhöra ministeri-           onödig-t, men - riksd. Gebhar.d - man må;ste i
35651: oema faller på 'landskapss~ialvstyrelserna och be-           n.ågon mlån vä:lia sina ord.
35652:  trä!ffande det emhet:sman.naa,rbete •som ·~öres i
35653: Ia:ndska•p.ss.iälv,st:v·relsema, så är det de s·.iälva,         Ed. P ö y h ö ne n: Menoarvioehdotuksen 45
35654: som bekosta detsamma och (Let kommer statsver-               sivulla on köyhien kansaikou'lula:silen ra.vimto- ja
35655:  ket bra. .litet vid.                                        vaatetusavuksi ehdotettu vain 2 miljoonaa mall"k-
35656:     Beträffande ·det rd•g-m. Gebhard framhållit, ber         kaa. Täiksi vuod·eksi oli siihen varattu ainoa<S-
35657: .iag få på;pe.ka, att .ia•g- e.i ·ä:r ·övertygad, att hou    taan 1lf2 miljoonaa, .ioka ei 'lähimainkaan riittä-
35658: verklig-en menade allt va:d hon sade. Y.ad be-               nyt, va-a.n on kuluvaUe vuodelle laskettu ta·rvitta-
35659:  träJffar statens lmmmisrsion ·för hemhushållning-,          van lisää vähintään 1 milioona, eli siis yhteensä
35660:  så äQ' jag ·e.i slå aHdeies i okunnighet om dess            tä:lle vuodeHe 2 ~~2 mi'li. Varmaa on, että tällaista
35661:  verksamhet ocil d·ess tillkomst som fru GeJbhard            avustusta seuraavana vuonna tullaan jakamwa·n
35662:  tycktes tro. J ag- var år 1917 utrest för ända-             kuntien puolelta. paljon suuremmassa määrässä
35663:  m:alet med a'llmänna medel och den 1itteratur d·en          kuin t11hän asti, .ios vaan valtion apua on riitiJä-
35664:  första ordföranden i kommissionen begagnade rvar            väJsti s·iihen saata:vana. Kun ehdotetut kaksi mil-
35665:  till 1stor del min •eg-endom. En hel del saker dis-         joonaa eivät riitä siihen tuskin puoleksikaan, kos-
35666: 1716                              •           Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35667: 
35668: 
35669: ka tälnäkin vuonna tarvitaan cpaljon enemmän,                ringen synes va:ra definitivt. uppg_jort för d.enna
35670: niin ·ehdota-n, että valtinvaminvaliokunta korot-            sv•enska avdelnings av ·Sikolst;yrelsen organis·ation
35671: taisi köyhien kansa.koululasten ravinto- .ia vaate-          och att .iag heller icke f:ör min del n:u ;yill yttra
35672: tusavusltuhen 2 miboona•sta-5 mil,joona:an, j.oka.           mig dämm, hurnvida en avdel·ning, &å organiserad
35673: sii~hen suunnil'leen riittänee.      Mainitsen samaHa,       som n.u föreslagit•s, skuUe va,ra t.illfyllest~örande
35674: että 1sivist:v•sa:siainva.l'iokunta on, muis•taa®s•eni       i aH synnerhet ,för alll framtid. Det synes rm~g
35675: aivrwn yksimielisesti, ·ehdottanut rmruinittuun tar-         eme:Uertid att dook äv•en d·enna anordning, ·som
35676: ikoituk.seen 4 miljoonaa, -pi1täJen ·s~täkin riittämättö-    nu 'föreslagits, borde kunna, om också icke 1fullt
35677: mama. Olisi aivan kohtuullista, että valtiova-               oförä:ndrad, så dock i hnvudswk ta·ga:s• till ut!.!'ångs-
35678: minvaliokunta :ia ·eduskunta ~orottaisi •s•en, 'kuten.       punkt för ti1·lgodos•eende av detta •strävande, sorrn
35679: jo mainitsin, 5 miljoonaksi markaksi. ~un tästä              liQ!~er ·d·en svenska allmän.na O'Pinionen •s:vnnerli-
35680: ra:hamäärästä käytetään 'suurin osa koulukei,tto-            gen nä,ra, om h.iärtat och vars tillmötesgtåend·e \fråin
35681: lain avus-tamiseen, niin •tu:levat siitä osallisiksi         rikscla".Q:ens sida denna opinion •på det bestämda:ste
35682: kaikki kansakoululamset, varaHisuuteen katso-                kräv·er. J wg hop-pas· a tt statsutskottet skaU .nog!L
35683: matta, joten .luu'lisin :k a i k k i •e n -puolueiden voi-   beakta denna sida. av sa.ken och i0ke l~ta vilse-
35684: van midihvvällä: kannatia'a mainitun s:umma.n                Jeda sig av 'de an'IIlärkningar, som hä:r g_lorts ooh
35685: k O'TOttamista.                                              vilka utgått från en h~lt annan syn ·-på saken än.
35686:                                                              den, som numera ·dock torde allmänt hyllaes s:å-
35687:     .Ed. M a .n n o n •e n: Pyy,sin ·puheenvuoroa sen-       väl inom I"'Vksdagen s.om också, ·elfter vwd även
35688:   johdosta että ·esi'Lä:olevaan hallituks·en ·tulo- ja,      detta rbud1~tförs:lag utvisar, inom .regerin~n.
35689:   menoarvioon ei ole otettu määrärahaa a~kaisim- :
35690:   min rakennetta,vaksi .-päätet:vn Viipurin.._,:r{oivis-· :    Ed. A. H. V•i.rkk unen: Ne 'huomamtuks•et,
35691:  ton rautatien ra.mennustöitten .ita·tJmmista va.rten. ' .iotka minä ol•en tuonut asiassa •esil1e, -perustuva1t
35692:  Viitaten •siihen anomUikseen, _i.onka useat eri puo- ' siihen .peru:st.eluwn, ioka ·esitetä:än hallituksen esi-
35693:  lueiden edustwjat eduskunnan istuntokauden a.l- ! tyhessä. Mitä hallituksen taholta mfl!hdollisesti
35694:  kaess-a tekivät määrärahan m:Y~öntämises.tä ky- valtiovarainvaliokunna:lle :s·en lisä:ksi on ilmoi-
35695:  seessä .ol•evaa ·tarkoitusta varten, •rohkenen ehdot- t.ettu, siitä minulla. ei ole t~etoa. Mutta llllin>is-
35696:  taa •että valtiovarainva:liokunta kiinnittä:isi huo- teri •Soinis•en lausunnosta. ainakaan ·ei minulle ol-
35697:  miota asiaa.n .ia ottaisi anotun määrärahan, 5 mil- lenkaa.n selvennyt, se, minkätähden tämä toimen~
35698:   joonaa mrurlekaa, tul>evan vuoden menoarvinon. pide yleensä-.on tarpeellinen, :ia kun minä sitä
35699:   Tila•ston mukwan ·tulisivat Joha,nneks·en kunnas•s•a semmoiselksi en kä:sitä, niin minä olen m:v"ö·ski'H
35700:  olevat Rokkala:n: ja Kirk'lwniemen tehta.at käyttä- sitä mieltä, •että siihen ei olisi ryhdyttävä. Herra
35701:   mään ta varainsa lähetykseen san.ottua rata:a vuo- minis•terin huomautus, että koulut ovat yksilöitä,
35702:  sittain 33,600 tonnia.                                     ioil'la on eritvinen joMons~v ja •erityiset opetta-
35703:                                                             jansa itsekullakin, :sehän on juuri todistuksena
35704:     Ed. E •s t l a n d e r: Fl1ån hå:ll, som jrwg va,r~en •siitä, että mistäälli yleisestä ruotsalaisten Oll'Pila:i-
35705:  kan e'Uer vill f,rånkämna •sa:kkunska-p, har ett häf- tosten opetustoimesta, ·ei voida. puhua, smä ·se on
35706:  tigt anrall riktats mot det anslag i •budgeten, som yhä, tehdystä vastaväitteestä :huolimatta, samaa
35707:   regeringen däri in1fört i odh för anordnande av en kuin ·suomala1sten ikoulurjenkin. 'Siinä:hän ei ole
35708:  sv·en:sk avdelning vid skolstyrelsen. J ag ber att .muuta erotusta kuin ope'tuskieli. Jos o-petusioi-
35709:  få härtill genmäla., att konselkvens•en a;,v d·e utta- meen perehtymisellä tarkoitetaan sitä, että nuo
35710:  ht,nden, som hr. Wi•rkkunen A. H. gjorde, dock eri yksilöt ·Pitäisi olla tunnettuja sille, .ioka kat-
35711: , borde vara den att en fullständig svensk ·sotaan otnlJis,eksi ·a:srtumaan perustettava:an ruot-
35712:  sko:Js-tyrelse borde in!Doms,, -prå d·et att den skulle sa:lai•s·eeu lwu:luihallituks,en os•astoon, 11iin ·silloin-
35713:  vara funt skiockad och ookSiå hava tillfylles kraf. han kelpoisuusvaatimus sisäHäisi sen, ett.ä henki-
35714:  ter att utf.öra sin upp•gift. Hr. Wirmkunen an- 'l·ön -pitwisi oHa ·palvellut niin monessa ruotsalai-
35715:   ser visserligen en ·sådan va.ra onödig, men härom sessa koulussa kuin mahdollista, ja sitähän tus-
35716:  viiH ~ja,g icke m:ed honom tvisiJa, ·då han -på;ta,gli- •kin sentään voitanoo vaatia.
35717:  gen ·står -på en •stånd punkt, viiken :är så diametralt       Ed. Estl'anderin huoma:utuksoeen minä tahtoisin
35718:  mots.att min, att en ·disku:s·si.on i d-etta avseende sanoa,, .että kun minä ·-pidän tar-peettomana s:ekä
35719:  ioke skulle J.eda till någ-onting,                         ruotsinkielis·et jaostot ·että osastot .ia luonnolli-
35720:     J ag her att få skämlka 'erkännande åt det för- s•esti v:ioelä -enemmän koko ruotsa'laisen kouluha'lli-
35721:  svrur, •som här lfrån. regering1ens sida civits :för tuksen, niin minä olen sillä kanna.lla, että tä:llai-
35722:   d~tta ansla·g sådant det nu älr u-p-ptaget i bu:dge-      seen uhraukseen ·ei va.ltion tarvitsisi käy·dä. Se
35723:  ten. Jag ber dook a.tt flå framhålla, att jag icke seikka, että tä:mä ky:symy.s on 'lähellä ruotsa1ai-
35724:  känner det ,f.örfattn~n.gslf•örs'la.g, som inom :re~- sen väiestön •sydäntä:, niinkuin ed. Estlander täällä
35725:                                                Tulo- ja menoarvio.                                             1717
35726: 
35727: 
35728: sanoi, ·ei suinkaan v~elä riitä motiiviksi S<en< tar-       omaan minun eikä hallituksen, vaa,n; niiden takana
35729: peel'li·sundesta.                                           oru sell~aisia, •tilasiomiehiä, joiden arviolle myöskin
35730:                                                             niiden -edusta,jain, jotka. ova.t tahtoneet tehdä tätä
35731:       Ed. Nikkanen: Kun va:ltion raha-asia.t ovat arv,iota epäilyben a:laiseiks~, täytyy ania·a rbun-
35732:   s•ellaisessa kunnos.sa, missä ne meirdii!n kaikkien n,u.sltusta.
35733:   tietojen mukaan täl.lä hetkellä ovat, on aivan               Toinen erä on se varallisuusvero, joka on mak-
35734: . luonnollista, että kaikkia ·sella.isia menoeriä, joita. settava vuosi>lta 1918-19 ja tekee 300 milj. mark-
35735:   ei voi ·pitää ihan välttämättömän tarpeen vaati- kaa.. Se on ai.kais.emmin arvioitu, niinkuin sa-
35736:   mina, olisi koetettava mikä'li mahd,olli:sta välttää noin, 300 miljoonaan ma.rkkaan, mutta on hallitus
35737:   ja. mikäli mahdo'llista myöskin siirtää tuonnem-- tohtinut sen koroittaa 600 milj. markkaan. Se-
35738:   maksi. Errus tällainen menoe11ä, joka on ainakin kin on ta,pahtunut, ·ei vaan rpelkän arvion, va.an
35739:   allekirjoittaneen huomiota puoleensa kiinnittä- jonkunlaisten tilastojen pohjalla. Myöskin tässä
35740:   nyt, on 750,000 mar'kan määrä~inen .presiden- on käytetty tilas11ontun'tijoita., jolbka ovaA; sanonoot
35741:   tin ia•lon lkorjaamis- ja muutos•kusta·nnuksiin. En voiJVansa. vakuuttaa, että 1hyvällä s.y.yllä voidaan
35742:   tiedä, kuinka välltt.ämätt.ömäJt näJmä !korjailts- ja arvioida tämäikin tuloerä tä'hiän määrään.
35743:   muu:toskustaainuks•et tällä hetkellä ovat, mutta             Kolmas on tuili. 1Sen hallitus on rohjennut ar-
35744:   ainakin minusta tuntuu silt<ä., •että tällaisena ·ka1- vioida 420 1milj. markkaan ja sen 'S'e on tehnyt a.i-
35745:   !J.iina rakennusaikana o'lisi syytä vakaV1a,sti miet- vaJJ.I yksityiskohta.isten luettelojen n•oja.lla, jotka
35746:    tiä, onko näihin korjaustöihin tosiaan Q"Ylhdyttä- se on /hankkinut tullihallitukselta tänä vuonna
35747:    vä. .Sikäli kuin allekirioittan'Ut on tietävinään, kertyneist.ä tuiliiuloista. Mutta ei siinä kyllin,
35748:    niin tässä samaisessa talossa vuosi ia·kaperin toi- se on alentanut niistä tuloista ruoin parikymmentä
35749:   mitettiin lkorianksia, ioid·en kor.iaust,en jälkeen ta- miljoonaa, ottanut ainoastaa.n 180 mi'ljoonaa noin
35750:    lon pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että •se ·olisi suunnilleen 195 a 200 miljoonallli sijasta, senvuok-
35751:    va.Ition nykyiseJ.lekin päiämi·elmlle sovelias.          si, että tulli luultavasti sen johdosta, että tuonti-
35752:                                                             kielto ·pannaan aikaa.n, väJh~mee. Minusta ei ole
35753:       Rahamin.i:steri Lund s on: On S€lvää, että pätevää syytä tfusslå sille otaksumalle, että se vä!-
35754:    niin laa.iakantoisessa ja moni'puolis·essa asiassa. henisi.
35755:    kuin tulo- ja menoarvio on, voidaan olla. erimileltä.        Neljäs on se 200 miljoonan• marlkan · Gblig-at-
35756:    Onhan selvää, että jokainen, joka. on lähinmä iltse- sioniiai'IIJa, jdka OlJI otettu jo 1919 vuod<en ltulo-
35757:    kuta.kin osaa tulo- ja menoa.rviossa, arvostelee sitä artvioon. !Siis ' •200 ' miljoonan manhn 1aina
35758:    oman mittakaavansa mukaan. Minulla ei ole näin 1919 vuoden iul.oarvi'ossa on katsottu olevan
35759:    ollen syytä puuttua ollenkaan niihi:n kohtiin,, jotka .sellainen tulo, jolla tulo- ja menoarvio voidaan
35760:    koskettelevrut eri osia tulo- ja menoarvioss•a, mi- panna asiallisesti lukkoon. Mutta kun tuo .sama
35761:    käli menoja koskee.                 •                    erä tulee 1920 vuoden tulo- j·a menoarviossa, nå.in
35762:        Syy, minkä vuoksi minä oh~n pyytä.n.yt vielä silloin se ei ole asiallisesti lukossa, siitä syystä,
35763:    .puheenvuoro~~!, ovat ne lausu:n:nl(}t, joita vaHiova- että tämä erä e] ole tulo, johon voidaa,n •luottaa .
35764:    ra~nvwliokurman hyvin arvoisa: pUiheemiohtaja ja          Mi•n.kätakia? Sentakia:, .että raha-aika, on sellai-
35765:    val'tiovarain entin,en ministeri ovaJt lall!snneet. Mo- nen~, ettei voida saada. :Minä tahtoisin sanoa., että
35766:    lemmat ova.t nimittäin tahtoneet todeta, että tule- sitä ·saadaan, tahtoisin sanoa vielä niin, jos .kukaa;n
35767:     vaa vuotta va.rten: laadittu tulo- ja menoarvio ei muu maassa saa luottoa, niin täytyy valtion saada.
35768:     ole a.siaHi,sesti, vaan ainoastaan muodollisesti lu-       .Nämä ovat 1ne edellytykset. 'Tällainen. on asi-
35769:     kossa. On senvuoksi syytä hiukan tarka.steHa, aintila, ja näillä verusteilla tahdotaan väittää, että
35770:     mitkä ovrut rue perusteet, joilla. mainitut a,rvoisa.t tämä tu'lo- ja. menoarvio ·ei ole asiaHisesti ~ukossa.
35771:     edustajat ova.t täällä 'luulottelua.a.n perustelleet.    Mu:tta: minun täyt.y.y iä;ssä .yhteydessä vielä tehdä
35772:        Ensiks1 niistä on se arvio. minkä /hallitus on an~ pieniä verltau!ksia.
35773:     tanut tuloverolle vuodelta 1919. 1918 vuoden sa-            ITäällä on. tehty kaksi tulo- ja. menoaJ.'Viota tätä
35774:     man,lainen vero oli arvioitu 100,000,000 marufuan, ennen. !Toisessa tulo- .ia menoarviossa on otettu
35775:     kun sitäva.stoin 1919 vuoden vero on arvioitu velkaa 530,000,000 tulopuolelle. Toisessa meno-
35776:     200,000,000 markkaan. Tämä johtuu siitä, että arviossa, on otettu 600 miljoonaa tulopuolelle vel-
35777:     on katsottu 1918 vuoden, vero aivan luonnollisesti kaa ja. ne oo katsottu olevan asiallisesti lukossa..
35778:     jäänoon paljon alemmaksi kuin 1919, silloi!ll kun Mutta. 1920 vuoden tulo- ja menoarvio ei ole lu-
35779:     nimittäin oH kapina. ja huonot tulot muutenkin. kos.sm, kun siellä on 200 milj. markan laina, joka
35780:     Sitäpaitsi on ·huomattava, että S€njälkeen kuin jo on ollut 19·19 vuod-en tulo- .ia menoarviossa.
35781:     1918 verdtus tarpahiiui, tulee 1919 verotus tapa;h-         <Sitten on puhuttu paljon siitä juokse·vasta, tai
35782:     tumaan ilmoitusvelvollisuuden nojalla.. Minä tah- tila:päisestä luotosta, jonka hallitus ta.rvitsee. Se
35783:     don vieJäi lisätä, että nämä a.rviot eivät ole .yksin1- luotto, joka. valtiolla oli, silloin kuin minä tulin
35784:                                                                                                              217
35785: 17l8                                              Perjantaina 12 p. joulukuuta.
35786: 
35787: 
35788:  valtiovarain mini,s1Jeriksi, 1ei ole ollenkaan kohon-             .että ennen pitkäiä: 'S'elvyy,s 1äJs,sä!kin saada.-an rul-
35789: nut, vaan se on laskenut. Ja haHitus ei nytkään                    kaan.
35790: pyydä suurempaa luottoa,- kenties 40 milj. mark-
35791:  kaa suurempaa.- kuin tähän saa,kka, j·a se nyt ei                     Ed. P i l k k ·a: Minä kuulun 'my.öskin niihin,
35792:  pitäisi olla niin varkea saada.. Nirn 'P'a1jon kuin               jo1t1m ehdottava:t meno.i,en lisäämistä •tulo- ja :meno-
35793:  minä tunnen asioita,, niin se olisi vaikka tänåpäi~               arvioon. Minä en olisi ruska:lta.mut tä:tä tehdä, kun
35794:  vä,nä ,saatavissa. ~Minä siis en voi katsoa sen                   tää'llä jo on muutenkim niin suuri vaciau•s, mutta
35795:  as.ian, :ionka 'hvvin a,rvoisa valtiovarainvaliokun-              kun •ed. Juu:ti:lainen täallä antoi tuloja 235 mil-
35796:  na.n puheenjohtaja tä:ä:llä ma,initsi, ellei tulo- ja             joonaa mar'kka.a '1isääJ, niin minä voin nyt a~vau
35797:  menoarviota tä.nä vuonna saataisi lo.prpuunkäsi-                  hyvällä syyNä ja muuta;ma~ila milj.oona.lla noita
35798:  tellybi, olevan syynä siihen. Hän nimittäin sa-                   menoja lis-ätä. Maimitsen tä:ssä :e•nsoilks'i tuon ViipUc-
35799:  lliOi, että jos me voisimme 'dhtaa :nåJmä varmoina                rin~Koivti:Siton rruda,n, .io·nika täällä ed. :Maunonen
35800:  tuloina, niliin· silloin voitaisiin llllahdiotlis-esti ,ottaa     jo mainiltsi. Se on kdkona,a:n jätetty iässä tulo- ja
35801:  ja hyväksyä tämä tulo- ja menoarvio tälle vuo-                    menoa.rviossa huomioon ottamatta. Mutta niiiJJ-
35802:  delle. :Se .ei ole minusta syy. Minä ymmärrä;n                    kuin tiedämme, on tuolla radalla tav~dtoma.n suu-
35803:  sen, mutta jos vallokunnaHa on niin tavattoman                    ri taloudellineru merkitys ulkomaiseen kaup:au'-
35804:  palion työtä nyt aiv·an tämän istuntokauden päät-                 käyntiin nähde·n, kun nimittäin Eoivi,stolla. on hy-
35805:  tyessä, sitä minä en ota, arvostellakseni, ,sen minä              vä talvisatama. Toiseksi se tavaton työttömyys,
35806:  jältän vailtiova.rainva:liokunnan arvosteltavatksi,               joka nykyään vallitsee niillä paikoilla, :pu:huu
35807: ·mutta minä tahdon sanoa, että se on valitettava                   myös sen radan rakentamis,en rpuolesta, nii'n että
35808:  seikka, jos rbäimä tulo- ja menoarvio jää toimitta-               minä uskaUan vaHiovarainva1iokunnalle ehdottaa.,
35809:  matta. Se on ikävä .io sentähden, että minä en                    ett.ä tämä;n radan rakentam~sta. va,rten, jonka edus-
35810:  voi sanoa, olisiko 10 vuoteen tulo- ja menoarviota                 kunta. on aikoinaan 'J)äättän,y:t ra,kennett.avaksi,
35811:  milloinkaan to~mitettu niin aikaise·e.rl!. Täällä v:al-            otettaisiin ensi vuoden menoarvioon myöskin määi-
35812:  ti•ovara-inJVa1liokunnan •puheeniolhiaåa mainitsi, .että          •rä:ra,ha. Sitten täålllä ovat jo usea1t edellise!t pulhu-
35813:  halliltuksella. on ollut 9 kuukauden a,ika. tai niin,             .iat huomauttaneet, mitenikä tarpeellisia olisi
35814:  totta kai valtiovarainvaliokunnaUa täytyy myös-                   uutisvi!l.iel v1srai vauskustannuksi'en avu•stusmäärää
35815:   kim olla joku· kuuka.usi. Siihen minä sanois~n,                  kol"oi11Jtaa ja minä o'llen myösikin ,si•tä mieltä:, että
35816:  i'lttä se ei ole asiau1laita. Jos· valtiovarainvalidlmn-          sitä olisi koroitettaVJa vähintäin 35 mil'.ioonaan
35817:  nan pu·heenjohia1ja ·olisi vi'llkaissult 'esi tyk,soen jO'hdan-    ma·Vkkaan 'ensi vuonna. Sitten 1921 VU·onna voi-
35818:  toon, niin, olisi häJn erinomaisen sukkelaan voi[J)ut             taisiin ottaa tulo- :ia menoarvioon 35 miljoonaa.
35819:   tulla perille siitä, että töitä voitiin oikeastaan alot-         markkaa, joten tuli,sivat tay,sin korvatu1ksi ne
35820:   taa, valmista.vi,akin töitä vasta s.yyskuuliJ.a. Ne               hailremukset, joiita uuiisvi'l l'elysraivauksia var'tlen
35821:   olivat valmistavia töitä j'a tähän tulee lisäksi, että            on tehty. Näin ollen ehdotan, ~että valtiova·rain-
35822:   meillä ei ole hallituksessa kaikkia tietoja. eikä pa-             va•liokuntct 1tisäisi täJhå:n uultiSJViljelysraivau'kseen
35823:   rp.eveita niin selvinä kuin ne ovat V'alt,io'\"arainvaHo-         tUJlevaa Illlenoa 215 mi!ljoonaq'Ia ma·rlkalla, että 'se
35824:   kunna.ssa.. Meidän täytyy jolllkun v•e,rl"an juosta               tuE·si otema,an 35 miljoonaa mark'kaa ewsi vuonna..
35825:   y'hden .ia toisen yksityisen ha.llitukseru jäsenen ja             Siltten myöskin .edel'1een olen sitä miel'tä, niin-
35826:   virkamiehen' luona, meidäm täytyy pitää; sellaista               iku]n täällä muutamat edelliset puhujat ovat hno-
35827:   pientä keräystyötä ja se ottaa a,ika.nsa.                         maulttaneet, että: suoj.eluslkunti•en avustus 20 mil-
35828:       ~Mitä sitten ed. Juut~laisen huomautukseen tu-               .ioona·a mal'lkikaa ·on liian pieni. Se o1isi koroi-
35829:   lee sota.saaliin hinnasta ja realiseeraamisesta, niin             te'ttava! väihintä:in 40 mi'l.iO'Cmaa.n mrurkkaam Ja
35830:   minun iäY'tyy valittaa, ·että asia on viivä:sitylliyt.            myÖS!kin köyhien kansakoululasten raJVinto- ,ia.
35831:   Mutta min1ä tahd·on samalla. huomauttaa, että sii-                vaa teinsavustus 2 miij.oonaa ma·rkkaa lienee riit-
35832:  henkin on ollut :SYY'll!Sä. Se johtuu siitiil, että so-            trumätön;, joten s·e olisi koroiteitava.
35833:   tasaa.liin va.litsemisessa on kaikille valtion viran-
35834:   oma.i~iUe täytynyt jättää tilaisuus määräityn ajan                  Ed. 0. K o r b. o 11 en: Täällä on 'J)uhuttu tä-
35835:   kuluessa otta•a kaikki se, mitä ne tarvitsevat sieltä.           män asian yhteyd,essä paljon virkakoneistosta.m-
35836:   Täanä aika. on tälytynyt aina silloin tällöin pi-                me, sen monimutkaisuudesta j.a vi,rkami,esten pal-
35837:   dentää siitä ,syysltä, että o'li mahdotonta saada                .iaudesta virastoissa seka v·irkamiesten työtehosta
35838:   toimeen sellaista inventeerauS'ta .ia vaiikoimista               ja heidän s.ivutoimistaan. Tulo- ja menoa.rviota
35839:   kuin dli tarp~een. N ylt ik.uitenlkin on asian[ai.ta             ka,tsellessani, sen erfustä tuloluokkaa silmäiHessfu.
35840:   rSie, ~~ määräaika on p.m1peen kwlu:massa, j.a                   ni, jorhtuu minu:Ilekin mieleeni eräs kuvaav·a piir-
35841:   täJmän wtll!saa1liin -ra.ha\rosi muuttamista va.rten on          re virkamiesoloistamme. 8e tuloluokka, jota tar-
35842:   ilD.Uod'osiJettu: 'V'htiö, i jonika ito,i.m.eksi /on 1anneibtu   koiian, · on tu:ldt 'kiinteis:töjffll! !kaurppavoitto-
35843:   myydä koko tämä omaisuus. Siksi minä toivon,                     veroista.
35844:                                               'l'ulo- ja menoarvio.                                         1719
35845: 
35846: 
35847:     Viime kesänä oli yleensä tunnettua sanoma:leh- kärydä läpi ~pääkohdat siitä, mitä miniä täällä pu-
35848: distön kautta., kuinka yrn:nä1ri· ma.a,ta k·oet~ttiin huin. MinuHa oli ollut se luulo, että me oikeas-
35849: kiertää tämän veron maksamista, samoin kuin taan olimme yhdessä :huolirssamane a:sioista, vaik-
35850: suurten tulojen.k:in veroa. V1imeksimain[ttua ko- . ka:kin !herra r.ahami:nis•tJeri - onneksi tai onnetto-
35851: etettiin kiertää jo lmnnallistaksoitubessa peitte- muudeksi, se on nyt toinen asia. - myöskin on
35852: lemällä suuria tuloja., •ettei valtio -pääsisi myös ve- luulla1kseni luo'l!Jteeltaan kokolailla •optimis-tisem-
35853: ro-osalliseks[ ikunnan jäsenten keskuuteen. Mutiba pi, kuin mikä minun osa.kseni on tullut. .Minä en
35854: yhtä häikäfilemättömästi sa.nomal€htitietojen mu- voi olla pyytämättä oikeutta saada herra rahami-
35855: kaan: koetetti.i1n kiertää kiinrt:eistökaupp:avoittove- nåsterille aivan lyihy.esti S>anoa, mitä minun pitkä
35856: roakin. !Selitettiin .puretuiksi välikaunat ynnä lausunton:i - ,der .Jangen Reden kurz.er Sin.n•"-
35857: monella muulla tavalla. Tiedossa.ni on eräs hyvin oikea,staa.n ta.rkoitti. Miwä olin• sa~aruut koko vii-
35858: rä:ikeä tällainen trupa.us Pohjois~Savon erääsi!ä kun- me viikon kuluessa mitä erilaisimmilta tahoilta
35859: nasta, jossa va.Itiolta. oli salattu ei ainoastaan pu- havaita., että hallirtuksessa pid-etään varsin: luon-
35860: heenalainen kaUippavoittovero, vaa.n myöskin lei- nollisena asiana, että vaJtiova.ra.in:vaJiokun:.n.an pi-
35861: ma.merkkiveroa. ylhteensä useita tuhansia, ·ehkä tää nyt muutamassa ·näivä1ssä voida tulla valmiik-
35862: kymmenenrkin. tuhatta ta.i ylikin. 'T.a.paus on, ju- si tämän ·budj·et.tityön kanssa, olin.pa juuri eilen
35863: htistu parissalkin kucmidlaises,sa d1ehdessä:, muvta vithän ennen täna1e i·stunrtoon tuloani saamrut ti·e-
35864: asian kulusta ei sen enempää tiedet.ä asiwnomais- tää, että erinomaisen: a.rvova!ltais·ella. taholla pide-
35865: ten virkamiesten siihen ·Hinnitt.ämeen huomiota. tään oikea,staan va:a.n obstrukts'ionina valiokunnan
35866: E'i ole ai·na.kaan näitä rikoksentekijöitä. saatettu puolelta., jollei budjetti nyt va.Imistu. Minä kat-
35867: tekemisiin rikoslain ka·nssa.. Ja m.å.DJkätähden? En soin velvollisuudekseni, jollei muuta, nillin työto-
35868: usko siihen muuta syytä olevan kuin että rikolli- vereitani kohtaan va.Itiovarai·nva.liokunnassa, näyt-
35869: set näissä tapauksissa kuuluvat varakkaaseen tää tosiasioilla, että sellaiset a.ia.tukset ovat aivam
35870: luokkaan, siis n. s. pa.rempi,]n i'hmi:siin, joten an,.. vaina peruSJt.Hsta, et.tä on tosiasianisia, syitä, jotka
35871: taa. menruä va.in, niin virkamiehet ajattelevat. Mut.- tekevät jota:kuinkin ma.hdottoma:ksi tai sanokaam-
35872: ta kyllä sensijaan wrut v[rka:miehet vireitä käy- me suoraan mahdottomaksi budjetin valmistumi-
35873: mään köyhä•n kansan kimppuunr. Kuin,ka ·paljon sen valiokunnan puo1•elta täimän vuod'en loppu:un.
35874: työväell'luok~aa on ilman syytä. .io pelkästääm epä-     Tä!män minä tahdoin lausunnossani nävttää,. Voi-
35875: luulosta a.nnettu vankiilankomeroi•ss•a useita. kuu- dakseni mahdoll.isimman sitovwsti todi.~taa tämän,
35876: kausia maatå.. TyöväRDJluokan va.ralta ovat oihra- täJytyi minun koettaa näyttä:ä, el!tä budjetti on
35877: na.t ja suojeluskunrrmt ahkerasti nykyisin toimi- aiSiallisesti sibi huolestuttava, ,että pelkkä muo-
35878: neet työväen aivan lainalaisenkin t.oiminnan häi- dollinen leima.n.JyöDJti sii·hen eduskulllllan puolelta
35879: ritsemiseksi. Mutta; suuretkin rikokset valtio jät- ei näihdäk.seni riiltä, vaan täytyy ainakin koettaa.
35880: tää rankaisematta, kavaUukset saavat jäädä huo- tuhlda, •eilkö keinoja. parannukseen ole. Näyt-
35881:  mioonottamatta,, vi.eläJpä silloinkin, kun julkinen tääikseni tämä·n, täytyi minun puhua noista asi-
35882: sana, sanomalehdistö, ei ole voinut eniiä vaieta oista, jotka nä:kyvä~ niin pahasti herra raihaminis-
35883: niistä. Mitä voi sellaisesta virlmmiehistöstä ja teriin koskeneen. Onhan ajvan oikein, että mei-
35884: valtion konreistosta arvella. ja sa•noa..                dän on täytynyt jo pari kertaa tehdä hudj.etti, jo-
35885:     Kehottaisin kuit(mkin asianomaista• valiokun- ka ei 'suinJka•flln ole ollut parempi kui•n nykyinen.
35886: taa. kiinnått.ämääru lhuomiotansa, minkä verra111 Ja olen hyvin iloin.en siitä, että nykyisen •hallitnk-
35887: yleensä vi,ra.nomaiset ja haHi·tus ovat ottane.et huo- s•en ja. nykyisen rahaministerin on on111Ö.stunut, a.i-
35888:  mioon niitä. ilmiantoja., joita sanomalehdistössä nalkin nii·nkuin nuiffierot nyt n:äyttäv'ät- en tiedä,
35889:  niin runsaasti vilisi viime kesänä tässä mainituis- milta asiat näv'Mävät, kmn ne OIJI tarr-kasterlltu --
35890: ta väärinkäytöksistä.                                    saada aikaan' budjetti, joka erinäisissä suhteissa
35891:                                                          on parempi. Mutta. eihän näistä ku:i:måanhimoky-
35892:     Ed. N e v a u 1 i n n1 a: Herra. mhaministeri on symy'ks[siä ol-e rpu1hebta! Kysymys on vain siitä,
35893: omistan'Ut minun eiliselle lausunnoHeni huomiota, voimmeko lähteä turvallisina. ens.i vuotta kohti
35894: josta minä tietysti voin olla, ainoa1staan iloinelll. täHa.isella budjetilla, joka. luullakseni ·ei me~1e um-
35895:  Ainoa, mikä mieltäni pahoittaa, on se, että lausunl- p-een 500 mi.Ijoona.n faktillis·ella vaillingilla., vaan·
35896: tomi ei näytä ila·huttaneen herra. rahamini.steriä. joruka. johdosta nykyi·si!ä lyhytaika.~sta luottoa
35897:  Herra. rahaministeri tuntuu mel·kein, käsittäm1een täytyy lisätä e1lkä pruriUa. sadalla miljoonaHa..
35898:  esitykseni jollain tavalla kohdistetuksi suorastaan Tämä on minusta. ·erittäin huolestuttavaa sentäJh-
35899:  llruntä vastaan. Mikään ei ole ollut minulle vi•e- den, että me olemme jo .kaksi vuotta 'Pitäneet täm-
35900:  raampi tarkoitus kuin se. Minulla oli tilaisuus möistä valtiotaloutta. ja. että kaikesta päättäen nyt
35901:  pari päivää •ennen herra. ralhaministerin meille kai- on vaikeampi saada uusja lyhytaikaisia luottoja
35902:  kille aina mieluisassa seurassa hämm kanssaan kui:n oli .aikais•emmin. Tosin minä olen tullut erit-
35903: 1720                                       Periantaina 12 p . .joulukuuta.
35904: 
35905: 
35906:  täin ilois-ebi yhdestä herra. rahamini:ster.in lausun- 1 avustus olisi anThetta,va mamnvirljelys.seuroiUe ja
35907:  nosta. Hän sanoi, että hän va.ikka. tänä näivänä Martoille, jotka ennenkin ovat huolta pitäneet ko-
35908: saisi 40 miljoonaa markkaa lisäluottoa. Tämä ila- 1 titalousopetuks·esta. Kyllä ovat! Mutta eivät sil-
35909:  huttaa minua erityisesti sentähden, että kun minä " lä tavalla, että siitä olisi todellista hyötyä maam-
35910:  pankkivaltuusmiethenä eilen kävin Suomen Pankin me työväestölle, joka sitä kipeimmin tarvitsisi,
35911:  johtokunnassa, niin sain tietää, että herra rahami- ·enkä luule, että ed. von Wendt sitä sen nojaHa
35912:  nisteri kivenkovaan tahtoi, että Suomen rpankin kiel.täisikään. Mutta kipein kohta lienee siinä,
35913:  taas pitäisi antaa valti·oll-e 20 miljoonaa lisäluot- dtä valtion kotitaloustoimikunta ehdottaa valtion
35914: toa. Asia on nähtävästi nyt .kuiten·kin kääntynyt avustusta anneJtta,vruksi etusijassa kunoomsille ko-
35915:  onnellisemmalle tolalle, koska herra ra.hamin.isteri titalousvaliokunnille, joihin valiokuntiin oli-si va-
35916: voi minä päivänä tahansa saa.da 40 miljoonaa. littava .iäsen,iä myöskin työväenjärjestöistål. Tä-
35917: Tästä minä iloitsen sekä hänen rpuol·estaan, sillä mä kohta li·enee kipein. Kotitalousopetusta. var-
35918:  minä voin ymmärtää kuinka kiusallista on valtio- teru olisi minun. käsittääkseni myörunettävä riit1Jä-
35919: var!!Jiruhallinnon etunenässä oleminen tämmöisenä vää avustusta., siLlä sitä vaatii kansamme tul.evai-
35920:  aikana., muHa ennerukaikk.ea. sen ylhteisen asian suus. Samalla pyytäisin kannattaa ed. Pöyhö-
35921: l>UOlesta, joka meillä on herra rahaministerin sen tekemää ·ehdotusta valtioavun· lisäämisestä va-
35922: kanssa, nimittäin maan puolesta ja r!Lhana.rvon rattomille kansakoululapsille, joka on ehdotettu
35923: puolesta, kun meidän ei siis tarvitse !}Jaina.ttaa nii- tutlo- ja menoarviossa ai!Van 1iian ui:erueksi. Kan-
35924: tä 20 miljoonaa seteleitä, joita rahaministeri eilen natan siis ·ed. Pöy(höstä.
35925: vielä tahtoi, vaan tarpeelliset varat sa,adaan muu-
35926: alta.                                                        Rahamiruisteri Lund s on: Valtiovarainvalio-
35927:     Niin1kuin sa.nottu, kysymys ei ole syytt.elemi- kunnan 'Puhe-enjohtajan lausurunon johdosta. rpyy-
35928: sestä, ei toisen eikä tois.en ansiosta; kysymys on täisin vain huomauttaa., että yhtä vähän kuin 'hän
35929: vaan siitä, miten -asiat saadaan menemään niin, on tarkoittanut minun persoonaani, yhtä vähän
35930: että ne taloudelliset vaikeudet, 'joita meillä on jo minä olen tar.koittanut hänen. Minä tuskin olisin
35931: liian paljon, eivät edelleen kasvaisi.                     pyytänyt 'PUheenvuoroa hänen l·ausun~onsa joh-
35932:                                                            dosta, sillä se, mitä hän lausui, oli vaan epäilyk-
35933:    ·Ed. .T u u t i 1 a :iJ ne n: Kun minä ilein hub- senä lausuttu, mutta minun lausuntonö. johtui etu-
35934: maultulksia sotasaaliin hoitoon nähden, niin ei pääss.ä siitä, että edeltäjäni senaattori Arajärvi lo-
35935: tarkoitukseni ollut !kohdistaa sitä nykyiseen petti lausuntonsa. sillä, että käsillä oleva tulo- ja
35936: halllittukseen, siNä tuo huono lroito sRii alkunsa menoa.rvioehdotus on lukossa, ei asial1is·esti, vaan
35937: jo vuosia sitten ja s~tä on ehkä itse a.JSiankin ainoastaan muodollisesti.
35938: v-uoksi nä:hdäikseni ollut vai'kea saada parem-
35939: ma,ksi tyydyttäväJs·ti .iärjesltetyksi. Ja minun-            Ed. G e b h a r d: Ed. von Wendt oru tä:äl1ä· mai-
35940: kin nähdäkseni nykyään on joitakin huomattavia ninnut, että hän on käynyt ulkomailla m. m. tu-•
35941:  parannuksia saatu aikaan. M. m. se turmiollinen tustumassa. ulkomaalaiseen kotita.lous·edistämis·-
35942: kontrahti, josta mainitsin, -ei ole nykyisen halli- tyohön. Ed. von W endt on käynyt ulkomailla
35943: tuksen tekemä, vaan sen edellisen hallituksen. Ml- niin monessa eri teh17ä.vässä, että on anteeksiann>et-
35944: nul•ta. jäi äsken mainitsematta se, kuinka esim. tavaa, jos minä en tiedä t ä t ä. Mutta hän ilmoit-
35945: ahvenanmaalaiset ovat pari vuotta melkein eli.n- taa, että hän€ll kotiintuomaansa kirja.llisuutta. on
35946: keinonaa.n !harjoittaneet sotasaaliin kuljettamista jätetty Valtion Kotitaloustoimikunna.n ensimäi-
35947: pois maasta. Mahdollisesti .i·orukunlainen lasku s.elle puheenjohtajalle, rprofessori Oker-Blom-vai-
35948: siitäkin aikanaan saadaan ja. se tulee olemaan ai- naj.alle. Hän voi siis olla varma siitä, että mitä
35949: van. hålmmästyttävä. 1Siellä eivät päässeet halli- siitä on voitu käyttää, myös on käytetty. Hän
35950: tuksen as-ettama.t tutki.irutkaan mihinkään. Eivät sanoo kyllä, että s-ellainen tehtävä eli työ kuin
35951: saaneet a:lkuun mitään tutkimuksia, vaan polii- mitä on ollut Va.Ltion Kotitaloustoimikunnan, voi-
35952: seista pap•peihirr ja maaherraan asti asettuivat nä- daan suorittaa a,ivan toisella ta.valla kuin mitä a:L-
35953: mä näitä tutkimuksia va;ikeuttamaa.n. Vasta kun kuaa.n on ajateltu tai suunniteltu. Se on· totta.
35954: oikeuskansliri alll:toi erityisen valtuu.den tutkijoil- Mutta ·ei ole .sanottu, että se, mikä sopii Sa.ksassa~
35955: le, että ne :pääsivät ohi maaher.ran,, sitten v·asta al- sonii Suomessa.
35956: koi hiemaa selvitä, mitä Ahvenanmaalla on har-               Herra v. Wendt viittasi siihenkin,, että mainittu
35957: joitettu tämän sotasaaliin kanssa,.                       toimikunta on ryhtynyt sellacisiin toimenpit-eisiin
35958:                                                           .kuin mitä oli .iäkäläasia. Se on totta. Mutta mi-
35959:    i.Ed. S i ll a: ru·n ä ä;: E.d. von Wen•dt on. ehdot- nä muistutan häntä siitä, että itse Suomen lääkin-
35960: tanut vaHion kotitalousto~mikunnalta evättäväksi tähallitus juuri samaan aikaan julkaisi lentoleh-
35961: määrärahan muka sillä perusteella, että valtion tisen samasta asiasta.. Ruotsissa milllulla. oli ti-
35962:                                                  Oikeusasiamiehen johtosääntö.                                           1721
35963: 
35964: laisuus \puhua ravintofysiologien !kanssa, jotka                       E~duskunnan '0!1 siis nyt § :iin 23 ja 77 nähd~n
35965:  silloin tutkivat asiaa ja s-elittivät, että asia ei sil-           ratkaistava, hyväksyykö eduskunta .suuren valioO-
35966: loin vielä ollut selvitetty. Muuten toimikunnassa                   kunna·n tekemät ·ehdotuks·et vai :pys·vvkö :se aikai-
35967: on koko ajan ollut ravintofysiologi, ikävä kyllä                    ·semmin teketmissään päätökrsi,ssä. Ku:mmasta.kin
35968: kummiDJkaan ei ed. von Wendt. Professori Oker-                      pykälä:sliä opäätetään ·erikseen.
35969: Blom olri ensimäinen ja 1 Y2 .kuukautta hänen kuo-
35970: ·lemansa jälkeen astui toimeen toinen ravintofysio-                    23 :§ hyväiksytään.
35971: logi, joDJka lmi pitäisi olla yhtä pätevä kuin ed.
35972:  wm Wendt, Jrioska hä:n n:yt 1pia.kkoin tulee Y'li-                    77 § hyväksyt.äiä:n.
35973:  opis•ton p·rofl!lss•ori:kså: .iuuri si·inä aineessa.
35974:      Ed. v. Wend.t mainitsi myöskin, että sitä kir-                    iP u lh e m i e s: Edus'kunta. on. siis hyväJksynyt
35975: .ia1Hsuut.ta, minkä Valtion• Kotitaloustoimikun~·a                  suuren valiokunnan ~ehdot.uikoot asiassa·. Asian
35976:  on jul:kaissut, on l'öydetity kai!keru1aisil'la paikoilla,         toinen !käsittely .iulistetaran päättynooksi.
35977: missä sitä ei olisi pitänyt olla. Minä taas:en muis-
35978: tan, että herra von Wendt itse julkaisee sarjaa,                        ·Puhe m i e~s: PäiväJ.iär.i-estyksessä olerva. 3:s
35979: jl()ka. käy numellä ,.,Maataloudellisen koelaitoksen                as·ia, •poistetaan tpäi vä.iär.iestyk&estä:.
35980: tiedonantoja". Nämät tiedon~HnniQt ovat tosin nyt
35981: viime aikoina, merkillistä kyllä., lakanneet ilmes-                 4) Ehdotus eduskunnan oikeusasiamiehen johto-
35982: tymästä, mutta aikaisemmin olen. silloin tä.llöin                                    säännöksi.
35983: nwhnyt senkin .sa.rjan numeroita. hyvin merkilli~
35984: sissä paikoissa.. Semmoista. ta<pa.htuu!                               lEsitJellään suuren valiokunnan mietint'Ö n:o 52
35985:                                                                     .ia otetaan t o i s .e e n 'k äJ s i t t ·e l y y n siinä
35986:     Ed. S c h a Ui m ru n: Ja'$! ville lb'lott ·,g-iva ut-          s·ekä perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 10
35987: tryck åt min förvåninl! över att man vid en a:ll-                   valmistelevasti käsitelty yHämainittu ~a~kiehdo­
35988: män ·hudgetdebatt sysselsätter sil! så mycket med                   tus.
35989: en sråldan ba·J!ailell som .staJt-ens kom:miss-ion för
35990: ]mslig ekonomi. Men då jaJ! ser ·av redogörelrsen                      Puh .e mies: Käsitellessään esillä<Ylevaa asiaa
35991: rsida 402 i den :svenska texten, att denna kommis-                  on eduslkunlta pä!ält:tänyt läihJettJrä asian suureen
35992: sion ha·r anhåHit om icke mind·re än 760 mil.ioner                  valio]mniaan, .ia ottaa s~en kahden käsiite'lyn Mllli-
35993: mark, är ja1g icke lä:ng-re förvånfl!d.                             seksi siHä tavoin, kuin V. J:n 62 §:n 1 momen-
35994:                                                                     tissa säädetään. Kun asia uyt tul'OO ioi·sen käsit-
35995:    Keskustelu .iulisrtetaan opäättyneeksi.                          telyn alaiseksi, jossa, as.ia lopulli.sesti ratkaistaan,
35996:                                                                     on käsittelyn pohiana suuren valiokunnan mie-
35997:   Asia Hvhete1ään         rv a l t ] o v ·a IJ' a i n v a .1 i o-   tinnössä n:o 52 oleva .ehdotus. •Ernsin sa1litaan.
35998: k un taa n.                                                         asia,ssa yleiskeskustelu. Kun' ·se on päätetty, siir-
35999:                                                                     rytään .iohtos.äännön yksityis,koMaiseen käsitte-
36000: 2) Ehdotus laiksi sotatuomioistuimista ja oikeu-                    lvvn. Kun ·se on suoritettu, esitetään ainoaan
36001:               denkäynnistä niissä.                                  käsittelyyn perustusla!kivaliokunnan mietinnössä
36002:                                                                     n:o 10 siv. 3 ·oleva toin:en ponsi.
36003:    E·sitellään suuren· vailiolkunnan mieti'ntö n:o.
36004: 49 a ja otetaan .i a, t 'k u v ru a n t o i s e e n k ä-               Käsittely~jär.iesty.s :hyvä!ksyiään.
36005: s i t t ·e l y y n siinä sekä ·sama:n vali·okunnan mie-
36006: tinnössä n :o 49 ja ·sotilasasiainvaliokunn~vu mie-                   Keskustelu:
36007: tinll'ösrsä n:o 3 valmistelevasti käsitelty ha.Ui'tuk-
36008: sen esity,s mo 3, ~.ioka sisältää yllämainitun laki-                     1E'd. Esti ruud e~r: Den ,höga ämibetsman",
36009: ehdotuksen.                                                          för vi~ken d;enna in'Strnl.ktion är avoodd, synes en-
36010:                                                                      li_g-t mi:bt förmenand<e icke ikunna: kara!Jrläris-em.g
36011:    P u h e m i ·e rs: Kä:sitte>lyu, poh.ia·na on suuren              annorlunda än såsom ti.U:höranrde d{l överflödi_goa
36012: valiokunnan mietintö n :o 49 a. Mietinnössä il-                      demO'krartisfka institu.tioner, v~lka för närvarande
36013: menee, että suuri valiokunta on yhtynyt eduskun-                    äro så populära h:os oss. Man ha~r, då d'eltta tjä!ns-
36014: nan pä:Möks·een, mikäli se koskee 65 § :n poista-                   testä:Ue im·ättades, icke lmmmit a;tt tänika 1)å, a'tlt
36015: mista .ia 68 § :n muuttamis~ta, mutta sitävarstoin,                 denna ju.stitieombudsman i s.iälva verket ic-ke har
36016: yihtyen eduskunnan päätöksreen 23 §:n ensimäisen                    någ-on uppg-ift'i en 'Par1amenrtari,sikt sltyrd ~t, så-
36017: momentin 6 kohtraan nähden, tehnyt .s,anotuu py-                    rsom vår s'trut .iu nu skall llmra:ktäriseras, en stat
36018: lkä:läll' 2 momentin 6 kohtaan muutO'ksen sekä kor-                 al~tså, där reg-eri:ng~en ooh tiU ooh med .iustiti:e-
36019: ja.nnut 77 § :n muodollista asua.                                   .kan:S'loon, politiskt tw_g-et, ihero av folkrepresen:ta-
36020: 1722                                          Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36021: 
36022: 
36023:  tionen. Det är natur'ligtvis från Sverige som               mot justitiekanslern, så oe-h då på deita sätt för-
36024:  demna .iustitieombudSIID:anna!hefattniwg till o·ss im-      hiå;lland·et mellan dem icke k!l!n u:tan vi.Uare be-
36025:   porteratJs, men härvrd har man iförhis.ett att jus·ti-     dömas eft.er det svens•ka mönstret, framställer sig
36026:  t:Ueombudsmannaännbetet i Sveri121e ti>ll'kommit där-       f.våga.n:, huruvida ioke justitieombudsma1men
36027:  för a11Jt man icilm har hafrt ·eut parlamentari·skt srty-   också i sin tur står under mö.iligheten av åtal
36028:   relsesä>tt .och -däJrf,ör uti denna ämbetsman 'OCh hans     f.rån .iustiti€ikanslerns sida. Det förefaller mig
36029:   upp.gift. sökt clt organ för att s•tä•rka folhepre-·       som om denna sak ick>e vore klar och icke heller
36030:  sentationens stäUning gentemot regeringen. Den              har iblivit i d•enna in:struktion utredd. Då i re-
36031:  mall, ·etfter vi'lken ämhetet bildats, •ha.r heUer icike    geringsformen ä;r uttalat och här också upprepas
36032:  d·esto nol2)grannare :fö1.its. ,Ja,g erinrar om artt i      att .ius:titieombudsmannen ä:r und·erkastad det an-
36033:  Sverige icke .iustitieombudsmannen och, för öv-·            sva:r, som la,g för aHmän åklaga:re stadgar, synes
36034:  rigt, icme heller •.iusrt~tieka.nslern har nå121on rätt     mi•g den riktiga konklusionen vara den, att .ius-,
36035:  att övervaka s~iäJlva st:vrelsen, vi~ket dälremot en-       titiekans:lern, •som .iu har .d·en aUmänna tillsynen
36036:  ligt ~år regering1sform numera skulle vara fallet           öve.r .rätts-vården, oekså är berättigad att, ifa..U
36037:  ocksiå b~träf:fande .iu.stitieomibudsmannen. I s·.iälva.    av fog, .Jåta 'åtala jus·titieombudsmannen. Att
36038:  v•erket har ·denna. .iustitieombud&man icke nålg.ollJ       ·där.iämte oclrså enskild s~akägare är berättigad å
36039:  egen verksamhets•s.fär. Hans ·upp.gift samm:anfa1-·         r·emonventionsta:lans väig yrka a.nsva.r ·på justiti·e-
36040:  ler så helt och håUet med .iustitiekan,s!lerns, vi1-,       om:buds,mannen är kbrt och detta .sammangrur med
36041:  ~en, jag upprepa.r det, står i samma politiska he-.         •det st.ad1gallld•e •som finnes intaget i 18 § av in-
36042:  roende av ·folkrepresentatfouen, av riksdagen, som          strukt~onen.       18om •sagt, jag sikall u.nder det.alj-
36043:  .iwstitieomibudsmannen och som f.ör resten hela.            behandlinlgen återkomma tiH ·ett par •si::a>dganden
36044:  statsråd·ei. Så ·Som jusrtitieomlbudsma.nn.ens äm-          i instruktionen.
36045:  beie nu ha.r t1llkommit, s:vm•es d·et mrg iclke l]mnna
36046:  annor'l.unda karaktäri.seras ä'n .såsom utg<irande ett         Ed. M ·a i111 t ·e .r re: Pyysin •puheen!Vuoroa huo-
36047:  s.pr<ån_wbräde för ärelystna. politiker och tilltagsna.     mauttaakseni vain .pari•sta painovil'lheestä, jotka
36048:  a.dvokater att komma sig upp, Och .Uessutom er-             ovat ·pääss•eet •prrujahtamaan suuren valiokunnan
36049:  bjuder det na:turligtvis möjli.ghet att till P!l!rti-       mietintöön. 6 § :n 2 momentin ensimä:isellä ri-
36050: 'belöning inrä.rtta ett nvtt äJmbet.sverk, ett älmbcls-      villä on kirjoitettuna ,saakkoon", pitää tietysti
36051:  verk. som icke a.}'l.g. ·be'höV'er v!l!ra synnerligen li-   olla ,:saakoon", .ia 18 § :ssä en:simälsellä rivi1Hi.
36052:  tet, som tvärtom 'k!l!n vä:xa ut gan:ska my·e-kei.          ,nda.titaa" sanan jä.Theelll 'piitäisi 'OHa pilkku.
36053:      Jag skall icke 'lä·ngre up-pehålla. mig vid dessa
36054:  sidm av saken. Det är numera oh.iäl·pligt, vi ha:va,           Yleiskeskus1Je1u julistetaan päättY~neeksi.
36055:  detta ämbete och det gäller att för ·<leisamma upp-
36056:  rätta en instruktion. J wg :får måhäinda •anled-               Johtosäännön yksityi:skoMailllen• ,kä•sittely.
36057:  nin_g att un!<ler deta1.igranskningen återkomma till
36058:  vissa ·enskilda stadganden i denna i·ns:bruktion,              1 .ia· 2 §:t hyväksytään ik•eSikus•telutta.
36059: ·men •ber a·tt dock .få Teda,n nu 'U'P'Ptaga ett spörs-
36060:  mlåL som däri heröres och som harr en viss all-                                       3 §.
36061:  männare hety.del•se. A TJ•a.g. 3 ·a·v motiveringen.           Keskustelu:
36062:  i ,grundlagsuts:kottets betä:nka.nd•e säJges att det
36063:  en'ligi utskottets menrlllg förefaller naturEgt a U             Ed. E s t 1 a n d e r: Det synes mig som •om
36064:  .iusrtitiakanslern och justitieombudsmannen icke             denna parag-raf ick>e .skuUe a.'lldeles välliåta fö['ena.
36065:  äiga hava tillsym. Öv•er varandra:s ämbetsverksam-
36066:                     1                                        s•ig med L. 0. E.nlirgt den:sarmma sku:lle ett ·all-
36067:  het och icke heUer utföra åtal mot va·randra .              mänt begivande meddel!l!s .iu.stitieombudsmannen
36068:  UtS:kottet ha.r hä:r berört en g'la,nska ömM;lig punkt,      att närvwra vid riks.dagens plena. utan att dodk
36069:  som .iust utvisa,r, huru illa avvägt förhållandet            d-elta.ga i diskus:sionen och fa:ttande av beslut, så-
36070:  är mellan dessa tv·enne räJmootsmän. Också :här              framt han icke äir medlem av riksda•gen. Grund-
36071:  torde dei vara skäl att eriura om att i Sv•81l'ige,,         lagsutskott·et, vars betänkande jag här har f,rem-
36072:  fmn viiket iu ·förebilden är hämtad, ma.n icke               för mig, synes nog hava tämlkt sig möjl:i:gheilen av
36073:  har anordnat sa•ken så som hos oss utan a.tt där             att denna bestämmels•e ie-ke vore aHdeies överens-
36074: varken .iustitieom:budsmannen kan åtala justitie-            ·stämma·nde m ed L. 0. Mrun har dock icke fuH-
36075:                                                                               1
36076: 
36077: 
36078:  kanslern, 'eli :heller vice versa. Då nu ·emeHe1.1tid       föl'j·t <lenna :tan'kegång. Det framgår emellert.id ruv
36079:  så är, att hos oss enligt regerings•formen möilig-          49 § i L. 0., att lantda.gens förhandlingar vid
36080: het i vissa fall, vissa undanta.gs.fall dook. är lä;m-       plena äro offentliga, ·såframt e.i av 1anbdagen ,,för
36081:  na•d åt .iustitieombudsma.nnen att .iämväl utföra            visst fall" annorlunda bes·tämts. Då här sålunda
36082:  ta.lan eller att bliva iförordnwd att utföra talan           använd•es uttry:e-ket att lantda.gen: s.ka.U för visst
36083:                                           Oikeusasiamiehen johtosääntö.                                         1723
36084: 
36085: fall bestämma huruvilda ·pleniUr:m ·bör Ta·ra olffent-.    eri mielipi~eitä suure~sa valiokunnassahln ja
36086: li1gt eller icke, · synres d·et mi•g att därmed icke       voitti tämä käJsitys siinä yhden äänen: enemiiilis-
36087: fullt ·vä:l sammang1år hestämmelsen i .denna 3 §,          töllä. Tuntuu kuitenkin siltä, kuin olisi syytä
36088: som ju sJmHe i'nnehäJra, a tt genom instrukt~on och        vetää raja haUitus•vallan ·edusta:ia•n ja ·kansanedus-
36089: så1ed•es genom ·ett heslut, som lwmme att vara             kunnan ·edustajan välillä niin 1sel·väksi kuin suin-
36090: ibindande åtminrstone för ett •åJr framåt, skulle          kin. Näin ollen minusta ei olisi syytä, ·että oikeus-
36091: med·givas en 'Person, viliken ioke hör ti'll riksda-       asi:amies·, joka on eduskunnan luottamusmies,
36092: wen, att närvara .iä:mvä!l vid sådaoo 'Plena, som          olisi tasava"llan presidentin, .ioka ·edustaa kor-
36093: ti:lläven:t:Y"rs komme att förklaras vara s•ekreta.        keinta ha.nitusva,ltaa, iässä 1suhteessa mää·rättä-
36094: Jag föreslår 1för d•en skull, att ·dennra hestä:mmelse     vissa. Senvudksi .!fudottaisin, ·~ä 2 § :n 2 mo-
36095: utgår. Också synes ·det mig att 2 mom. i 'Para-.           menrtin 2 laus-een jälkimäinen osa, ·ehtolause,
36096: _gra,fen icke hwr den: het}"delse, att det 1behöver        aJk:a·en sanoi•sta ,•ellei taS&val.lan", ·py·kälän .lo'P-
36097: ingå i instruktionen. Det heter där att ·riksda-           puun poistettaisiin.
36098: gens IS•ekreterare skall trllställa jus.titieombuds-
36099: mannen såJdana, riksdaJgens- verksamhet ooh beslut            Ed. R. E r i c 'h: Minä lkannaialn oo. Holma-n
36100: rörand·e urpplysningar och lhandlingar, varom,             tekemä:ä ehdotusta.
36101: d:enue aJnhå:lllt. Också detta ikan komma i 1kol-.
36102: <lis·ion med L. 0., ty ·så länge ooslutet ä:r sekret         Keskust~lu julistetaan päiä!ttyniooksi.
36103: ka.n det iclm utan vidave medd1elas· en .-person,
36104: som står utanför riiksdagen.                                   P u :h ·e mies: Keskrustelun kuluessa on ed.
36105:                                                            Holma ed. Erich, R:n ka.nnattamana ·ehdottanut,
36106:   Ed. P a l m .g r" en: J ag iber att få förena mi.g,      että nyt esilläolevan asian 2 momentin viimeisen
36107: om rd,g"m. Estla.nders •förslag.                           •la.useen viimeinen ·sivula:us·e, joka alkaa sanoilla
36108:                                                            ,ellei tasava.Ua.n", poistettaisiin johtosäännöstä.
36109:   ..Keskustelu ju·listetaau päättyneeksi.                  Kutsun tätä •ehdotusta ed. Holman •ehd{)tukseksi.
36110:    ,p u h ·e m i ·e s: K'€'Skustielunr kuluessa on ed.       Selostus myönnetään oilkeruksi.
36111: Estla•nder ed. Pa:lmgrenin kannattamana ehdot-
36112: .ta.nut, •että nyt esillä .oleva pykälä poistettaisiin.      ·Puhe m i e 1s: A.siassa Qn siis ääJnesiettävä.
36113: j~htosäännöstä. Kutsun tätä ehdotusta oo. Est-
36114: 1anderin •ehdotubeksi.                                       Äänestys ja päätös:
36115: 
36116:   1Selostus myönnetä:än oikewksi.                             Ken •hyv,ä:ksyy :sum"~en valiokunnan ehdotuks•en
36117:                                                            täissä IJrohden, äänesrtä:ä .iaa; jos ei voi1Jtaa, on ed.
36118:   P u h e m i -e s: •A1så.assa on ·siis 'äänesrtJettävä.   Holman ehdotus hyvälksyity.
36119:   Äänestys ja päätös:                                        Åänesty1ksessä anneiiaa·n 109 ,_jaa" ja 57 ,ei"
36120:                                                            ääntä.
36121:    Ken hyväksyy S'IIUI'en va~iokunna:n •ehdotuksen
36122: mssä .kohden, •äänestää ,j-aa"; jos ,ei" voittaa, on        Puhemies: Edu·skunta on siis hylännyt ed.
36123: ed·. E.s·tlanrd•erin ehdotus hyväksytty.                   Holman ehdotuksen.
36124:   Äänres,tyks•essä a•nnet.aan 143 ,jaa/' ...ääntä ja 26      5~--7   § :t ihyväksyiä!än järjestänsä keskuate-
36125: ,ei" -ääntä.                                               lutta.
36126:   •Eduslkunta· on siis h}"lämin:yt ed. ·Estlanderin eh-                              8 §.
36127: dotuksen.                                                    Keskustein:
36128: 
36129:   Keskustelu:                                                 Ed. E s t l a: :n d 'e' r: Den andra menin~en i pa.-
36130:                                                            ra:grafen l}"der: ,I denna berättelse äg"er justitie-
36131:    1Ed. H o 1l m a: Perustuslakivalilokunta on lo-         ombudsmannen äv·en up·p·giva, villka av riksdagen
36132: puHis•esrti asettunut sille kannalle, •että .oikeusasia-   under nämnda rår ·fattad-e heslut blivit stadifästa
36133: mi•es voidaan ha.llitusmuodon 4 7 § :n sä:ätämäs:sä        och kungjorda ·eller i •övrigt prukallat åtgärder
36134: jär_i.estyksessä twlla määrä!tyksi adamaan syytettä        från .regerinr:gsmakbens sida". r>etta är en upp-
36135: valtioneuvos'ton jäsentä ta.i oikeuskansleria vas~         gilft, som fiä,rintills ing1ått i de •s. k. •p.rokurators-
36136: taau. 1Tästä •asiasta on: kuitenkin ollut dlema.ssa        berä:ttelserna, och diå f.ortf.arande •enligt re~erin1g~-
36137: 1724                                        Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36138: 
36139: 
36140: formen .iustiti·ekanslern åligger att årlig'en tilL
36141:                                                      •        siinä semä bki'valiokunrran mietinnössä N :o 16
36142: riksdalgffil rnlänma heräJttelse, synes det mig icke          va.lmist•elevasti hsitelty ed. HupHn ja Tanner'in
36143: va<ra någon anledning a.tt .iust <lenna de1 av hå:ns.         eduskuntaesitys N :o 49, ..io'ka ·sisältää yHämainå.-
36144: berättelse utbrytes och överföres tiFl justitieom~            tun lwkiehdotuksen.
36145: ·budsmannen. Denna .d·el. som rör de inre ffu'hål-
36146: lrundena inoon embetsverk,en och arbets•sättet i re-            'puhemies: Jatketaan rusian ·yleiskeskus-
36147: 2'ering'en ankommer niärmare å .iustitiekanslern.             telua, joka mikäili mahdolliista •suoritetaan tän'ä
36148: Jag hemställer därför att andra meningen finge                yönä loppuun. Ylksiliyi:silwhtaiseen käsittelyyn
36149: utgå ur .para,wafen och att återstod·en därför                ryhdytäiän seuraavassa, täy;sr-istunnossa.
36150: komme att lyda: ,I denna berättels·e åligg-er d·et
36151: honom" o. s. v. in:tin Pllirag'ra,fens slut.                    Keskustelu:
36152: 
36153:   Ed. P a l m g· r ·e lll: J a.g !:förenar mig om rdgm.               Ed. Hakkila: Minä en o!Jisi pyytänyt pu-
36154: Est:lande:rs lförsla.g.                                          heenvuor-oa, ellen edellisdlä kerralla, kun tätä
36155:                                                                  ·asiaa käsiteltiin, olisi kuullut r·ovasti Malmivaa-
36156:     Keslkusteiu •ju1istetaan päättYlneeks~.                      ran lausuntoa. Se oli todellakin niin masentav•aa,
36157:                                                                   että seHaista kai vielä ei ole kuuHu 'papi:n sulliSta
36158:     P u h e m :i e s: Keskustelun kul uess'a on: ed. tämän· yksikamarisen eduskunnan i:stuntoajaUa.
36159: Estl'ander ed. Balmgren'in kannattamana ehdl()t~ Hän ilmoitti, että hän .lausuessaan kovin v•anha.-
36160: tanut, että nyt ·esilläolevan § :n toinen lause :pois- testamentillisia lainsrunoja ei esiintynyt pappina.
36161: tettaisiin.                                                      Hä:n riisui papinkruapunsa ja ryömi puoluekaapun
36162:                                                                  alle, voidakseen sitä sydämettömämmin tuomita
36163:     Selostus m}"Önnetään oikeabi.                                valtioUisten vankien asian, voidakseen :sulkea sy-
36164:                                                                  däJmensä säälin ·s.anoilta, vaikka ilmoitti kyllä
36165:     Asiassa onr siis äänestettävä.                                kuuluvansa siihen kri.stiJransaan, joka :ioka päivä
36166:     Äänestys ja päätös:
36167:                                                                   its'e tarvitsee a:rmoa. Siitä huolimrutta hän kuiten-
36168:                                                                   kin puheessaan saarnasi yksinomaan V anha:n
36169:    Ken                                                            Testrumentin l.akia. Hän uhrasi Vanhan. Testa-
36170:            hyvä1ksyy suuren valiokunnan ehdotuksen mentin kostonhimoiselle Jehovalle. Hän unohti
36171: tässä kohden äänestää ,tiaa"; jos ,ei" !Voittaa., on kokonaan, että Ra.amatussa löytyy kai'kkia. v•ar-
36172: ed. Estlander'in ,efudotus hYIVäksytty.                           ten, myös syntisitä ja vankeja varten ·evankeliumin
36173:                                                                   osa Uudessa T·esta.mentissa. Hän unohti, että
36174:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. Edus~ Kristuksen oppi on anteek·sia:nnon oppia. Herän-
36175: kunta on siis hylänwyt 00. Est.Iander'i'DI ehdo- neiden tunnettu jdhtaja unohti opetusmestarinsa
36176:                                1
36177: 
36178: 
36179: tU!ksen.                                                          Kristuks.en esimerkin. Minä, vaikka itse .olenkin
36180:     9~18 ~:t,. johtolanse ja. nirrniike hyvä1ks:vtään
36181:                                                                   vapaa-ajattelija, jollaisen rovasti Malmivaara kai
36182: kukin erikseen keskustelutta.                                     leimannee    Jumailan kieltäjäk.si, haluan, ·ett.ä myös-
36183:                                                                   kin esitetäån tältä puhujalavalta pyhästä sanaiS:ta
36184:     Johtosäännön käsittely julistetaan på..ätty- se osa, missä ei ainoastaan rovasti Malmivaaralie
36185: neeksi.                                                           ja hälllen. seurakunnaUeen .Jausuta armon samoja,
36186:                                                                   vaan myöskin lkaikillle, yksin:pä. vangeilliekin. Oi-
36187:     Puhemies: Täimän jälkeen ·esitellään ai-. keastaan kuuluisi kai keskustan rov·astille tai pa-
36188: noaan käsittelyyn .perustus}akivaliokunnan mie- peiHe täJmä tehtävä, mutta minä •esitän s•en kui-
36189: tinnössä. oleva tornen ponsi.                                     tenkin tässä puheenvuorossani. VuorisaarJJJa•ssa.an
36190:                                                                   Kristus Matheuben evankeliumin 5 luvun 38 .fa
36191:      Ponsi hyvälksytään.                                          39 värssyissä l·ausuu seuraavaa: ,Te kuulitte sa-
36192:                                                                   notuksi: silmä silmä:stä ja hamma.s !ham paasta",
36193:     i.Aisia on loppmmkä:sitelty.                                  ne on niitä V.anha.n T·estamentin la1kisanoja.,
36194:                                                                    ,mutta minä sanon 1Jeille: älkää olko pahaa vas-
36195: 5) Ehdotus laiiksi eräitten valtiorikoksista ran- taan, v.aan joka sinua lyö oikeaHe p·oskelle, .niin
36196:           gaistukseen tuomittujen henkilöitten                    käännä häneHe myös toinen", ja, jatkaa: ,te kuu-
36197:                      armahtamisesta.                               li tte sanotuksi: Ra.ka.sta lähimmäistäsi ja vihaa
36198:                                                                    vihollistasi, vaan minä Banon teille, rakastak.aa
36199:      Esitellään suuren valiokunnan mietintö N :o 50 viholli.sianne, ,siuna:tkaa niitä, .}otlm teitä sa.dat-
36200: .iru Olbetaan ja!j;kuvaJl t o i s •e e ·n k ä s i t t e l Y1 y n televat, tehkää :niille hyvää, .}otka teitä vihaa:vat,
36201:                                                  Armahduslaki.                                              1725
36202:                                                                     ·----------
36203: 
36204: ja rukoillma niiden edestä, jotka teitä vainoavat opp1a täJå:llä :iulisttanut. Viime k~eväänä kun on-
36205: Ja vahingoilttavai, ~että! te oLisirtie teidän isä:nne neton Aunwksen Tetki tehtiin, muistan ·elävästi,.
36206: pojat, joka -on taivaissa, 'sillä hän antaa amringon kuinka rovasti Hannula silloin mY'(iskin vanhoo
36207: paistaa niin pahain yli kuin hyvihl:nkin ja an.t,aa testamentilli,seen · tapaan julisti sotaa, kiitti ase-
36208: sataa niin väärille kuin vanh urskailleki.n. Sillä melskeen ihanuutta. Senjälkeen sa3Jpuivat su-
36209: jos rakastatte niitä, jat!ka teitäkin rabstavat, ·rulliset vi·estit Aunuksesta eikä oJ.e senj,äJlkoon
36210: mitä teillä siirtä p'alk1ma .on. Eivätkö· publika.anit tarrvinnut kuulla hänen enem-päiä ylistelevän täl-
36211: myös niin tee? Ja jos te ainoastaan veljienll!e laisia hommia. Ol:en vapaa-a.jatte1ija, mutta mi-
36212: kan,ssa sov·eliaat olette, mitä te sen 'kautta erin- nun ei ole koskaan sopinut riisua virkakauhta-
36213: omaiS'ta, 'teette. iEiväJtkö publi:kaanit myös n!iin naan!i ·eikä lwopua i:hmisyyden kauneista opeista
36214: tee." Luukkaan 'eivankeliUJIDilssa ilmoittaa Kristus silloin !kun on ollut kysymyksessä vankien asia,
36215: tultua-an kotika:u punkiinsa Natsat~oottiin, että hän vaan se kaapu, jonka olen riisunut, on .ollut -puo-
36216: on tullut tuomaan särjetville sydämille ,Jo:lrdu- luekaa•pu ja 'S'e kati on se kaapu, '.ionka riisum:i-
36217: tusta ja nimenomaan vapautusta v~angeille. Nämä mm -paremmin sopisi rpa.pillekin, ikun on kysy-
36218: ·ovat ne armon sanat, joista. rovasti Malmivaara myksessä onnettomiten vankien asia. Kolmas oi-
36219: ,sulki vam.git ·osattomiksi. Hwn sanoi, että niin keiston rov81sti, lakivaliokunm.an jä,sen Kaila, on
36220: Jmuan kuin Suomen työväki haluaa kulkea pu- myöskin ·v:tstusta:nut minkä:änlais,en armahduksen
36221: naisten internatsionaalien, toisen ja. kolmannen mryöntä:mistä ja luulen •ethä myöskin oikeiston ko-
36222:  mukana.. niin kauan kuin ~se ei eroa näistä, niin koomuspwolueen neUåls rovasti, ikävä kyllä, on
36223: 'kauan ei ole myöskään sy.ytä antaa armahdusta. samana kaunalla.
36224: Hän peLkää, että seuraa vain 'kirkon arvon, kirkol-           M·eille on niht u1sein s·elitetty, että oikeistossa
36225:  lisen työn merkit.yksen v~äJhentymistä. Minä kui- ovat 'ker.ään.tyneenä kan~amme kyvyt lkauniim-
36226: tenkin luulisin, että yksi täMainen puhe vaikuttaa massa ku,kassaan että si,el1ä esiintyy rse valtio-
36227:  paljon enemlllän sen ki:rkon arvon väJhenemistä, taito, joka johta·a ~Suomen valtiolaivan onnelliseen.
36228:  jonka arvoa arvoisa ,puhuja luuli meidän, jotka satamaan. M:eille on selitetty, että .siellä ainoas-
36229: kuulumme tois•een intem3Jtsionaaleen, rv&herrtävän. taan osatara'n' tehdä 1oikei:ta iaskelmiaJ, voidaan:
36230: Hän unohti, että juuri tällaiset pa-pit ovat s3Jatta.- määrätä kaikki vai tiollis:ef; arvot ja kurssi~. Ja
36231: n,eet kinkon arvon vähenemään niin suuressa mää- myönnetään, -että siellä on Meita alllmatl!ssaan
36232: räJssä kuin se Suomessa on ta.pahtunut. 'L'ätä arvoa hyvinkin ·pälteviä miehiä. Mutta kun on ollut
36233: eivät ole vähentäneet ·punaiseen internatsionaaleen åsäniillaamme lkohta1lo kysymyksessä, 'Olemme näh-
36234:                                                         1
36235: 
36236:  kuuluueid·en puheet, vaa:n ·kyllä se on eräs toiuen 1 n'eet että aina. ne la,sllrol'mat, mitä si,ellä on tehty,
36237:  kans,ainvälinen liitto, eräs t·oinen internatsion,aal·e. ow11t olleet våäriä Iaslkdlmia. He ovat niiden las-
36238:  Se on musta internatsionaale, mustatakkisten in- kelmiensa nojalla -päässeet lkukkulo:il,taa:n näke-
36239:  tern:ttsionaaJ.e, joka on s·en a.rvon vähennyksen ai- mään kaiken maailman ihannuuksia, mutta ai-
36240:  ka.ansaanut. Minä luulen, että kun täJllaista. pu- noa,stoon näkemäJän. Vanhan testalllentin Moores
36241:  hetta kuulin pa.piu suusta, niin minusta sitä kuul- oli rikkoniJlt korJ>iva;elluksill:t uiin rpa1.ion, että
36242:  lessani tuntui, että itse pimeyden ruhtinas temp- hän ·Sai ainoastaan eräältä kukkulalta katsella
36243:  pelinsä !harja.Ua. ,silloin päästi hyvin ,ilkeän iva- Kaanaan1 maanr ih·anum'tta pääS'elllättä koskaam.
36244:  naurun. Onkohan va;rmaa, ettemme !kaikki tule sinne. Vastaa vaHa tavalla kai kuvastui oi'keisto-
36245:  Jmrran tilaisuuteen, jolloin ·ei aina j.oka päivä voi ,Iaisten politiikka silloin, tkun Hessenin Ka.rl
36246:   käydä a~moa anel·ema,an itseHeen silloin, kun sitä Fll'edrik Vivonma.an r3Jlllnikkokukkulalta katseli
36247:                                                                                   1
36248: 
36249: 
36250:   ei suo muiUeJkaan. Eiköhän rovasti Malmivaa- SuDIID·en rwntoja. U'untuu ikä:än1kuin kohtaJO>n
36251:   ran opin:kin mukaan tul·e kerran aika, jolloin sii- ivalta, että kaikki ne monet suunnit~lmat, ne
36252:  hen ~enää ·ei ole ti'lailsuutta. Koettaaihan :sen mu-, monet intciigi't, yl'hää:lt.äJpäin kansan valista-
36253:  kaan viimeinen tuömiopäiv'å, ~jolloin ikaikil'le an- minen, sen ~johtaminen, tietäJmälttömän' kan-
36254:   netaan ansi.onsa mukafun. Mitä v·3Jstaa stiHoin san, hyviin vw~tiollisiin äloilhin, ovat !kaikki
36255:   rparprpi, joka on rHsunut papin ka,uhtana.nsa ja pu- epäonnistuneet.         Sensijaan !tässä maassa on
36256:  keutunut puoluekauhtanaan, kun hän1el~ä kysy- saatu jota·in luodu'kisi nii'llä ta:hoilla, missä ei
36257:  täiLn: miNäs ol~ ruokkinut lampaitani? Ryhty- ole talhdottukaan kerskrua tällaisilla valtiollisilla
36258:   vät:kö hänen asiaansa a._iamaau ne papit, jotka. auktoritooteil~a. ''Dässä maa,ssa on ~sa;atu oloja jon-
36259:   aina ovat yritträJneet esiintyä vrrkakauM:ma yllä. kun verran jariestety~ksi vastoin oikeiston tahtoa.
36260:   Mitähän sanoo herä:nnäisten tunnettu johtaja, Tä1hän maahan on saatu luoduksi hallitusmuoto,
36261:   Patavo Ruotsalainen, ~iotlla ei kasilman ole virka- on s·en.iäJ!keen vallittu !Suomen tasavallalle presi-
36262:   kaarpua ollutkoon.                  ·                     dentti niinikään vrustoi:n oikeiston tahtoa. Näyt-
36263:      'Rovasti Malmivaara ei ole kuitenkaan airroa tää ikäiänkuin tällai:s·essa pienessä kan1sanvaltai-
36264:   oikreiston ,rova:sti, joka on tälilaista epäkristillis•tä sessa maassa kuiu meidän maamme, eivät swurt~t
36265:                                                                     \
36266: 
36267:                                                                                                           218
36268: 1726                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36269: 
36270: 
36271: vaJ!tiolliset auktol"iWietilt pa]j·oa pa]nrukaan. V aa- \ ne yksinääin .py.stvvät mä•äiräiämään täimrän maan
36272: diiJ;aau aivan toisia avUJ.ia, reheil'isyyrt;tä, tietoa kohta~l-on. Ne s·a:nelevat, miten täisstä maassa as•iat
36273: kansan tahdosta ja halua toteuttaa. yksinomaan ra.lhkaista:an, miten tätä maata hallitaan. Ne ky-
36274: sitä. Silloin ei näin pienessä valtalkummassa tar- ,kenevät teoll'i·suuskatpitalisteine, suurmaanomis-
36275: vita mitä.än sella:isia 'diplomruatteja •eikä mitään .tadiUe ja nu.iJhin EittynooHre oikeistop·a pisototlle
36276: korkeamman luokan valtiollista toimintaa, tarvi- osottta.maan, :että tä:tä maata ha·llill;see .suomalair
36277: taan vaan rehellistä kansan tahdon toteutt!llmista .. nen :twmies ja rsuoma:lainten ta:lonpoika .ia että,
36278:     Sen jälkeen kun olo.ia on jonkun ver.ram järjes-. .ios ihe ha.lua•vat, niin oikeistolaiset saavat. katsella.
36279: te1Jty, nousi ehdottomasti kysymys •s·iitä että tässä TJä:ältä. Heidän aikansa oli viime vuonnta, ja jos
36280: maassa on myö·s s!llata.va jonkunlainan linna·rauha. nämä kaksi a:lkuteki.iälä ymmärtävät, niin heidän
36281: aikaan, jotta voidaan •edelleen jaJtkaa sitä raken- aikansa ei ·enää. koskaaJ1 toistu. Me näimme vii-
36282: nustyötä, joka on alulle 'J}antu vasemmi.ston1kin me vuonna s·ellaisen oik~eistodiktatuwrin, että s·el-
36283:  puolelta. tSosialiruemokraattien taholta on tehty, -lais•en uudistuminen ·täJHe maalle tulisi liian ka.l-
36284: .-parlamenrtltaaTis•ella 1ra uhallisella      toi.rrninna;lla. l'iiksi. Ne va•semmist.oporva:rilliset ainekset, jotka
36285: kaikki, jotta. tästä ma,asta luotaisiin känsanvaltio.l silloin tervei:hlä <v·aistoiUaan repänormaa.lisista
36286: jossa- työvä·enluokalla;kin olisi sananvaltaa, jossa , 81]oista: huoli.rrnatta, luokkaviha.n, monien v•äärin-
36287: se voisi olla muka•na .rakennustyössä. Nyt on ,käJsity·siJen riehuessa, ymmärsivät, mistä on rv.oi-
36288: kysymybes•sä •suoda työvälen;luokalle takeita, ma ha·ett:ava, minä Tu'Urlen ja toivon, •että ne täJmäiL
36289: näivttää sille, että myöSikin 'POrvariston taholta tärkeän kysymyksen! ratkaisrussa löytävät oikean
36290: tahdotaan tällaista rakennustyötä rehellisesti jat- tien. .Siihen •heid·än •ei tarvitse hrukea korkeam-
36291: kaa. ArmahdUJsky.symy•s, joka on ollut samalla. paa viisautta oikeistolta:, siihen ei t:vrvita diplo-
36292: aikaa esill'ä kuin kysymys hallitusmuodon luomi-~ matiaa, koukertelua, vaan prnms suuntia on •s:e,
36293: s~ta. Suomelle ja ta;savaUaUe 'P~i~en~n .va!~tse­              mikä vii:me vuonnakin tä:män ma:an aseman pe-
36294: lillls•esta, se on lk.yikeytynyt våhttömasti s1llhen, lfllsti, 'Veitoaminen ·ka:nsa81n, tkuuleminen ka.nsau
36295:  a11keellis·oon ra:kennusiyöhön, mikä tässä maass•a ääntä.
36296: on suoritettava. Nyt vihdoin, 'Pitkän odotuksen
36297:  jälkeen, odotuksen, joka on va:atinut tavatonta.                  Ed. von w e•DJ d t: Det haT .ri ktats •skaTpa an-
36298:                                                                                                  1
36299: 
36300: 
36301: kärsivällisyyttä meidän ryhmäl1tämme, on tullut grepp mot den •lagstiftnin!g som står i samband
36302: tilaisuus osottaa, että porva;riJston taJholta tahdo- med upprorstidens liJkvidation. J ag är av d·en
36303: taan myös·kin näyttä;ä Suomen työväJel1-e, ·että s·en -å:s~kten, 81tt dml'n'a likvida:tion i många. stycken
36304: toiVJoot otetaa:n vfllrteen. :Minä •en halua 'PUhua utförotes. ·på •ett <sätt som ick·e var lyckligt, och
36305: mistään v·ekselin luna.stamisesta enkä muusta. aiHrn• minst had'e den bort leda ·därihän, ått mass-
36306:  Minä ha'lua;n vaa'n terottaa •eilenkin keskustalle amn1est~er hade vaTit nödvänditga. Om emreUer-
36307: - oikeisto näylttää sitonoon tässäkin /kysymyk- tid 'sådana mås•te komma til.l stånd, ha-de en rik-
36308: sessä kä:tensä .io ·ennalk.olta --'- että a:rmahruuksen tig ,förutsättning hälr!f-ör i var.ie fall va;rit att
36309: myöntäminen on joka tatpauksess·a muodos;tunut sk81pa en mod,erni:sering arv vår lagstiftn~ng i rikt-
36310: jatkuvan, rauhallisen padamentltaa:ris·en toimin- n:ing av att a·mnestitering icke .·skulle v·erka föT
36311:  nan ·elifnehdoksi. tSyyt ovat moninaiset. Siinä åte.rfall, utrun i den motsatta riktnrn1gen. S•å har
36312:  on kansan .psykologisia syitä, •.iouk1wpsykologisia tyvärr -emel1ertid icke varit fallet, och därigenom
36313:  syitä, on myö>skin täJmän sosiaHdemokra:attisen ha.va ·de arrnuest]er .som gi:vits. inga.lunda haft den
36314: ryJunäJn lk.unn.ialll•tunttoa, joka vraatii, ettäi tä!mä verkan, a:tt de ·'Parti:er, ·som önska1t dtesamma,
36315: kysymys, .iota s•e on niin kä.rsivätllis-esti ajanut. s~urUe blivit 1til'llfredstäl1'ita, uianiha.r ma·n snarare,
36316:  on myöskin kunnialla loppuun suoritettava. nå:tt en rent motsatt verka:n.
36317: :Minä luortan, ·että ne, '.iotka ovat vaTitutt kansan              Lag:stiftnintgen i samba,nd med upprorets likvi-
36318: keskuudesta tänne, ymmärtävä:t myö•s tämän: ky- datrou ha. de i mån•ga. av.seend·en en undantta.gslag-
36319: symyksen menkityksen. Me -edustamme Suomen stiftnings, en in casu-.la.g:stig1;n:ings-karaJktär. En-
36320: työväk-eä, Suomen torpTJareita ja Suomen ~köyhiä ligt min överty,g-els·e kunna vi inlte komma; till
36321: ta'lon'J}oikia. Minä l<u:ulen ·ettei 'J}rtäi'Si o~la maih- en lycklig lö·sning av ·d~es.sa frågor genom att
36322: dotonta niiden, jotka, rtääJllä •edustavat pi~envH.ie­ vandra. vidare .på in: casu-•lagstilftnings-vägen,
36323: lystä, jotka ·edustavat pien'J}orvaristoa, ymmär-. utan vår första och vikt:i.ga'Ste uppgift iilr att söka
36324: tää, että tässä maa•ss:a on ka:ksi voirrnaka·sta teki- åstadkommw ·en: modernisering av •vår ·eg:en ·la.g-
36325: .iä:ä, on suomalainen työmies ja suomalainen ta- stiftniug dä:rh•lm, att 1de vikti•ga;ste antgre'J}'PS'PUink-
36326: .lonl)oika., jo1Jka tulevat mäJä:rääJmään täJmäin maan ter, ,som ·st:1 i ·sa;mband med massamnestin bliva
36327: ·asioista. Jos ne kaksi v·alta:va·a: v.oimaa ymmär- undanroj.da.. Detta är det resultat vi bör after-
36328:  tävät merkityksensä ja tehtävänsä, niinr ne ·sovin- sträva i .sa:mband med amnestimotionen, ingatun-
36329:  nossa vastaavat tä!mäm maan ·rusioid•en hoidosta, 1 da •clet beslut sriioJ.181 utskottet har kommit till,
36330:                                                   Armabduslaki.                                              1727
36331: 
36332: 
36333: nämligen tiN en fortsartt unodantags•lags•ti!Hning. nen Suomelll!llle :pitäJä näitä va:ltiollisi·sta syistä
36334: I det jag sålun1da understöder he!'r Schauman i tuomittuja poliittisilfu vank-eja. Minun mielestäni
36335: hans förslag, a.tt. vi av regeringen skola äska en €i ole maallemme kunniaka.sta pitää vankileireissä
36336:  proposition avseend•e främst wtt mod·ernis•era niin suurta. vankien lukumää.rää, että niille ei voi-
36337:  Strafflwgens IL kap. 14 § sålnn:da, att dömandet da •antaa sellaista hoitoa, kuin heille lain ja ihmi-
36338:  till förlus.t a v medbol"gerli.gt f.örtroend·e helt och syyden mukaaru kuuluisi. Minä pyytäisin kysyä
36339: hållet ruvlä~Sinas i llikhet med motsvarande i Sve- teiltä, herroiliJ;a ·pol'IVareilta, :kuuluuko :sekin va·n-
36340:  riges la.gstiftniug, vill .ia•g ·~mellertid ick•e. und~r-~ 'kilaohjesää:n:töihin ja asetuksiin, että meillä enti-
36341: stöda honom med hän1syn t1El ha.ns .ställnmg rtlll set sosialidemokraattiset kansanedustajat, jotka
36342: nå'gra a v de övriga punkterna; uti amnesti-:Iag- eivät ole tehneet itseänsä syy.päiksi mihinkään yk-
36343: ;f.örslaget, ty jag aiJ!Sier, att d·etta la,g1förslag icke. s·ityisluontoisiin rikoksiin, murhiin tai ryösiöihin.
36344:  nu borde upptagas och i vwrje faU icke förr;än § on asetettu .s•amanlaiseen a.sema1an kuin hevosvar-
36345:  14 •S. L. II kap. undergått modernis•ering. Jag ka:a.t, rosvot ja, muThamiehet. Näitä entisiä työ-
36346: är ocJk'Så av den övoerty.g.elsen, a;tt skulle denna väenliikkeen ja.loimpia miehiä kidutetaan ja kiu-
36347:  modernisering hava .ge.nomförts, had·e yrkandet sataan vankil·eirissä kuin suurimpia rosvoj:a. Ne
36348: ·på amnesti lhaft mycket mindre ,sJräJl lf.ör sig. on truältä, kut.en tunnettua., ~Sörnäisten vankilei-
36349:  Framför •allt ha:de de uttala:nden oclh 'åskå:dning ristä sii11retty joku ·aika taka:perin Lappeenrannan
36350: man s·ett i d·en UJtläm1ds·ka .pressen ick•e ha•ft m\g.ot vam.kileiriin. Heidän olonsa täällä Lappeenrannan
36351: som häl·st herättiga.nd1e, if.all rviår lagstiftning vaa11kileirillä on niin kurjaa, että on maallemme
36352:  trdigare had·e varit modemiseraiJ.. Person~er, som hä'J}eä näistä asioista. julkisund•essa. puhua. . Nämä
36353:  genom sitt förfa:ra:nde uttryC'klrgen ställt sig på edustajat on: asetettu asumaan sellaisiin ahtaisiin
36354:  d<enna s·tån•dpunkt. att den allmänna rösträtben koppeihin, kaksi •henkilöä sam<ruan koppiin, jossa
36355:  icke för dem iilr det •enda medlet för medborg-all'en, kopissa ei ilmaa. ole edes kyllin riittävästi muusta
36356:  då det gä!ller samhä1lets omdaning, - utan vilka puhumattakaan. Heidän: pääasiallinen liikuntonsa
36357:  tvä:rtom fra:mom .detlta. med•el hava skjutit vål- rajoittuukin tärrnän ahtaan kopin sisälle, jossa ko-
36358: det, ·därmed förkastande d·et förra; des•sa. per- pissa voivat ottaa korkeintaan 4 ryhdikästä as-
36359:  soner kunna närppeliwen omedelbart vid sitt åter- kelta, niin taasen tapaavat seinän vastassa. Hei-
36360:  inträde i samhälle.t pretendlera på a:tt ater komma dän ulkoilmaliikuntonsa on rajoitettu puolituntia
36361:  i ibesit.tnring av den av d'em häcklade, föraJkrtade kestärvään ulkoilma.kävelyyn vuorokaudessa. 'Däs-
36362:  11östrätten. Genom ska•pande av övergån•gstider säikäiän heiHe €i suoda sitä varp·autta, mikä heilTä
36363:  ha:de deras återv.ändrun:d•e tiU nyttig samhällsvak- oli täällä Sörnäis:ten vankileirillä. Tämäkin ulko-
36364:  samh~t och förståel•se för lwgbundet rurbete in1om . nakävely täytyy toimittaa laudoista aidatussa ai-
36365:  den ra1m, som vättss·ta:ten .föruts·ältter, blivit betyd- tauksessa, joka. aitaus oon pa.ri metriä leveä ja, niin
36366:  lig-t större, och det hela hade förlupit lycJkligare. pitkä, ·että siinä voi ottaa korkeiM~amr 10 ask-elta.
36367:  Såsom situationen nu är, ha.r vår omoderna la:g- Voitte kuvitella, millaista -on elämä asua tällai-
36368: •stiftning vari.t ·en kMb til:l a•gitationsmö.iligheter, sessa ahtaassa kopissa, jossa. ei voi otta•a tarpeel-
36369:  vilkas förefiwt:li_g1het .ia·g ooklagaT.
36370:                                 1
36371:                                                   Säirskilt lista ruumiinliikuntaa eikä ole järj-estetty edes tar-
36372:  - ja:g återkommer äunu tili ·<letta - i utla:ndet, peellista liikuntoa ulkoilmaS'sa. :Sitäpaitsi näiltä
36373:   d•älr man ielm fullt exakt kan hedöma •förhåJlan- vangci11ta puuttuvrut kai•kki seHa·iset 'VäUttä!mäifltö-
36374:  dena här, lhar just denna brist i vår la_g:stiftning mät tarvilå•eelt, ']oita jukapäiväises;sä ·eTäunässä tar-
36375:  skänkt a:gitationen ett sken a v berättigande, som v:ita.an. Reidä:n 'ei ole .suvailttu käyttää O!lllia •pu:ku-
36376:  den icke bort få.                                          .iaan. Heille oli Sörnäisten vankileirissä omien
36377:                                                              pukujen käyt.tä.mine.n sallittu. Täällä La~rpeen­
36378:      lEd. J. L ic 1J.i n a: Täällä tämän a1sian ollessa rann.an vankileirissä sitä -ei suvaita. Täytyy tyy-
36379: esillä ovat minun ryhmätoverini jo llllainill!neet tyä valtion tar.ioomiin pukuihin. Heidän, sitä-
36380:  siitä:, kuinka tärkeäitä tämä amnestia on maamme paitsi ei sa.llita. käyttää pyyheliina.a., pyyhel1ape-
36381:  työväestölle, j•otenka en t•alhdo asian siihen puo- reita. eikä sa.~ppuaa.; ruohilussa. heidän täytyy
36382:  leen kaj·ota. Tämän puheenvuoroni pyysin ;pää- tyytyä esi-isi·en käyttämiin a'Puvälineisiin, ;puu-
36383:  asiassa sitä varten, että sen yhtey.des•sä voicn lusikoihin. Veits-en ja haarukan asemesta saavat
36384:  jonkun :verran tehdä paba•S~tuksia ni.istä van- käyttää sormi•a. Voinette kuvitella., :kuin:ka 'VaS-
36385:  kileirikur.iuu.ksista, joista !lllinulla on ollut ti- tenmiel'istä se sellainen on, kun €i ole -edes tasku-
36386:  laisuus .ion•kunverra.n saada •selvyyttä.             Nä- liina,a,, johon voisi sormistaa.u ta.rttuneet Tuuan...
36387:   mäit paljastukset teeru sitäkin suuremmalla. syyllä, jätteet. pyyihkiä1. Entä:s n.e ruoka-astiat, j1otka
36388:  ettäJ ne tulevat tämän eduskunnan kautta. bajem- näillä vangeilla on käyt•ettävä.nä; ne ovat kaikkea
36389:   ma.lti tun•nettua, jotenka. tulee yleis•esti tunnettua, muuta. 'kuilll siihen tarkoitukseen k€'lpaavia., vam-
36390:   missä oloissa meidän tasa.valtaine:n,
36391:                             \
36392:                                           V•aipaa, itsenäi- ha't ruostuneet epämiellyttävän näköis-et, jotenka
36393:     1728                                     Perjantai.m 12 p. joulukuuta.
36394: 
36395: 
36396:     pa.rha.immallaikin ,ruokwhalulla varustettu henkilö 'Vinito tällä vankileirillä vankien kertoman mukaan
36397:     ne nahdessäiän jo m-enettää runka.halunsa. Van- raskaassa työssä käyville ei ole täysin riittävä.
36398:     kien kertoman mukaan kohtelu v,a.rtiost.on puo- Ainajsesti tuntee hivuttavaa nälkää. Helpommas-
36399:     lelta on' tarpeettoma.n tylyä ja, an:karaa. 8e ha~ sa työssä kävijöille tuo annros tuntuu jotakuinkin
36400:     Vlainto, mikä minul'la 'oli nätistä täällä olevista van-~ riittävältä. Näiltä tääUä Konnunsuon vankisiir-
36401:     geista ja n~iden eläJmästä, oli siksi masenta.v,a, että tola,ssa olevilta. vangeilta puuttuu ruoka.iluhuone.
36402:     se sai minut aja.tte'lemaan, että kuinka kauan yh- Näiden täytyy ulkoilmassa tahipakkasessa jonrot-
36403:     teiskunta, voi tällaista. sietää. Ellei näiCLen elä-~ ta.a. tämä ruoka-annoks<ensa., joka jaetaa,n vankilan
36404:     målssä pikaist~·.'P~~ran~us~: saad~ aik~a~ jou~uva t pihamaan-e sijoitetuille pöydille, josta saa käydä
36405:     he seka ruumnlhsest1 etta henk1sesh taydelhseen kolfjaamassa tä;män 'annoksensa, .ia. riellltää ihu,onlee-
36406:     rappiotilaan.                                                  seen nau'tltimaan us~ei'lll jo .iääJssä olevan annok-
36407:         Erutä.s niiden' työva,n·kien olot, jot1ka ovat täällä sen. Eikö tässä ole mitään korjaamista, eikö täs-
36408:     La.p.peenrran.naill pakkotyövankila.ssa? Näiden oloi- sä ole mitä:än 'toiv.omi~sen varaa? Ovrutko nämä olot
36409:     hin meillä ei ollut ti'laisuutta päästä paremmin sellais,et, ettei n~itä todellakin voisi jolla,kin tavalla
36410:     tutustumaaru. 8en vankilan' ylitirehtööri meiltä ])ara.ntaa? Voinette kuvitella, miltä tuntuu ulko-
36411:     jyrkästi kielsi. Kuitenkin olimme tilaisuudessa ilmassa 20 asteen pa.kkasessa jonotelia sitä kaali-
36412:     lyhykäisesti silmäämään, tosin salaa, siihen suu- so'J)paa, sitä juurisoppaa,, ja 'kun s~m saa käsiinsä
36413:     reen murjuun, siihen eteiseen, jossa oli useita. kym- nautit.tava.kseen, se on '.io useimmiten jää:ssä.
36414:     meniä nä:itä, vankeja akkunasta, uJ!os tälwstele-                 iVa:atetuksen suhteen, josta jo mainitsin, Oilisi
36415:     mlälssä. !N"ä.ky, minkä sieltä käytävältä sai, oli täälläkin paljon • toivomisen va.raa. Useimmilla
36416:     siksi masenltava, että sitä ei voi kielin, kertoa, ei vang,eilla. oli raihnaisBt,. likaisst puvut päällään,
36417:      sanoin kuvata.. Ka:lpeai tuijottavat kasvot opuhui- jotka eivät riittäisi tarpeelliseksi ruumiin läm-
36418:     vat pa{joista kest·etyistä kärsimyksistä. V a,a tteet, möksi lä:mpöisellä kesälläkään, saa,tikka sitt.en taJl-
36419:     jotka. heitä verhosivat, olivat reopa1eiset ja likai- viopakkasella.. Kohtelu '"aillginvartij·oitten puolel-
36420:     set, .}a ruekin venäläisten sotamiesten jäJtteitä.. Por- ta useinkin on näille vangeille tavattoman tyly.
36421:     variston 1taholta näiden meidän :pa!ljru;tusten joh- Pienistä rikkomuksiJsta seuraa useiden väiväin
36422:     dosta. on pid·etty aikamoista porua, ja suurta me- · koppia.resti. Jos rikkoo näiden va.rtijain, määräyk-
36423:     lua. On tahdottu väittää, että nämä meidäm p.al- siä, saa 3 :kin kuukautta ehdon:alaist<a:, se ehdona-
36424:      jastuksemme ovat kaikkea' perää vaiHa. Minä us- laisuus tietää sitä, ettei anneta tuottaa si'llä aikaa
36425:      kaHan väittää, että kaikki se, mikä on sanoma- ruoka,paketteja, ei sa.a kirjoittaru tuttavilleen eikä
36426:     lehtien taholta näistä oloista, julkisuudessa mai- tavata omaisiaan, ka:hd·en ja kolmen vuor:okauden
36427: /    nilttu, on varm&sti totta. Siinä ei ole pileni.mmäJs- rpimeä koppia.res,ti leivällä j.a vedellä. TäUaisia
36428:     sälkään mäi:irässä Eioiteltu. Eiopä ole vielä edes ranga,istuksia käytet.äJän siellä pienimmistäkin rik-
36429:      kaikkia 11iitä epäJkohti,a, jotka. ovat 'Olemassa, yksi- komuksista. näille vankiraukoi:lle. Tuntuu ker-
36430:     tyiskohtia myöten selostettu. Me tulemme pysy- r~ssa.an hämmästytt.ävältä, kun näitä olo:ja on lälh-
36431:     :mii,än kaikkien näiden pa.ljastustemrrne iatka1na siitä detty vankilaviraJJJotrna.isten ta.lwlta tarka,stamaan,
36432:      huolimatta,, vaikka porvarit ja porvarillinen sa- etttä täWllä ~ei 01l1e havaåHu :mi'nkäänlaisia, 'J)uuttool-
36433:     nomalehdistö hyökkäisikin kuinb armottomasti lisuuksia., täällä ei ole nähty minkäänlaisia epä-
36434:     meitä vastaan.                                                 koHtia. Olot on S(Vnottu näiHä varn:kisiirtaloil'la
36435:        'Sitten meillä oli myöskin' tilaisuus käydä tut- olevan1 moirttimattomat.. Vankien on väitetty ole-
36436:     kimassa• sitä kuuluisabi tullutta vankityösiirto- val1 il:vyty:väisiä siellä oloonsa•. Kyllä minä tie-
36437:     'laa., joka on perustettu Lappeema.ntaan Konnun- dän, mistä se tyytyväisyys johtuu. Se johtuu, hy-
36438:     suolle. :Tänne maalllpääilliseen helvettiin 'Olli sijoi- väJt herrat, siitä yksinkertaises1ta syystä, ·että. nämä
36439:     tettu asumaan 124 ihmisol®toa.. iNänlä asuvat vangit, niitä on yartioiCLen taholta ankara·sti va,roi-
36440:     siellä SBilaisissa oloissa, että mieli murtuu läJhteä tettu, siilloin kun tarkastusviranomaiset saa}luvat,
36441:     niitä s·elostelemaalll. Nä.illä ei ole ta:rpedlista. vaa- tekemästä minkäänlaisia. muistutuksia, min1käänc
36442:      teiusta, asunto-rol.dt ovat niin lkur.iat, että sitä ,ffi voi laisia, valituksia näille van~kilanviranomaisiUe,
36443:     kuvitella, mitenkä sellaisissa oloissa ihmis-et voivat näille tawka.st.aji'lle. On kerrottu, että henkilö,
36444:     elää. Ne ovat faneerista rakennetut lauta,pa.rakit, joka. on uskailtanut jotakin näistä oloista valittaa,
36445:     joissa, näiden v'lll.nikien ,ra:ihnaiset ruumiit eivät ole hän on saanut uSBid·en vuorokansien ko']Jpiran,gais-
36446:     edes myrskyiltä ja tuulelta kunrnolleen suojatut, tuksen, useide·n vuorokansien rangaistusta, vedellä
36447:     saatikka sitten siltä purevalta. kylmältä,, jota tä- ja ~leivällä. Tietäessään, että siitä seuraa tällainen
36448:     häinkinr saakka on jo täJnä syksynä ollut. Huoneet rangaistus, ei uskaUa näistä oloista valittaa. Mut-
36449:     ovat kosteat, vesi tippuu katoista ja seinistä näii- ta jokainen, jolla väJhänkin on silmää, jokainen,
36450:     den valjujen vankien ka:svoille ja, ruumiille. Ra- joka. t.aMoo niistä oloista todellisuudessa jotakin
36451:                                                      Armahauslaki.                                                          1729
36452:        -~~--~-~-------------------------------·--                         -----·------ --   -~-------------   -----------~~-
36453: 
36454: 
36455: 
36456: 
36457: todellista lausua., täytyy sanoa, että ne orvart niin              Miuu:n tekisi mieleni huomauttaa täällä rovasti
36458: kurjat, €itä on aivmlJ käsittäJmätöntä, kuilllka niis-          Malmivaaralle, joka. viime is'tunnossa, kun tämä
36459: sä oloissa saattaa ihminen elää.              .                 asia ~oli '00 uskunnassa esillä, puhui .sii,tä 1\jokkolan
36460:     Ellei näitä oloja. voida pikaisesti tä~ä!lläkin van-        suuresta 1kansa~laiskokouksesta•, -kuri:n:ka siellä kan-
36461: kisiirtoloissa, korjata~, niin niistä henkilöistä ei ole        sa'laiskokoUJks·essa oli vastustett111 ll!mnesliian laa-
36462: yhteiskunnalle väJhän uäästä minkäämlaista hyö-                 jentamista. Ei kai tämä kansallaislwkous se:n:tään
36463: tyä. Sillä file hen!kilölt, j-otka ,siellä ovad; v.uosiilrau-   nii•n suuri •ko1kous ollut kuin s-~tä •täällä rovasti
36464: sia viruneet, ovat s~uurin osa .nyt ain,iaaksi menet-           MalmiiVaara kuvitteli. Se \kai oli, mikäli ol•en kuul-
36465: täneet terveytensä.                                             I U't, 'tavaollin,en KolåOilau .her,r.ojen kek,keri tiolaisulliS',
36466:     Näistä oloista olisi palj~n kertomista, paljon              jossa ehkä illanvieton huumauksesta ne Kokkolan
36467: ptrhumista. eduskunnan rpöytrukirja,an, jotka, olisi-           v,alkoiset pyövelit, jotka vuoden 19·18 aikana oli-
36468: v-at ehkä mustimpia 'lehtiä eduskunnan p.öytäkir-               vat toimeenpa·nema•ssa. niitä teloituksia, joita ta-
36469: jassa. Minulla ei ole tällä :mertaa siihen tämän myö-           TJ'ahitui siinä Koldmlan lähistöllä, josta on todis-
36470: häisen ajan takia kyllin riittävästi aikaa.                     tuksena ne use-ammat kymmenet ruumiit, jotka
36471:     Tahtoisin t-ässä huomauttaa ed.. .Sarlinille. Hän           vieläkin ovat haudattuna Kokkolan ja Kruunu-
36472: v1ime kerralla kun tämä kysymys oli täällä edus-                •p;v~rn väliselle osalle, kai tunsiva.t omassa, tun-
36473: kunna-ssa esillä1, väitti, että me sosialidemokraat-            nossaan jotakin tuskaa., jotakin kolkutust.a. Hei-
36474: tis-et kansanedustaja.t, jotka. kävimme näitä van-              dän täytyi pitää myöskin vastalausekokous että
36475: kileirialoja täällä vankila5sa. tutkimassa,, menim-             va-ltiollisia vankeja ~ei saisi armaht.aa.. Minä kä-
36476: m'e sinne väärillä valtuuksilla. Eikö sosialide-                sitin, kun tämä rovasti Ma:lmivaara lähti tästä
36477:  mokraattisilla ka.nsanedustajiUa ole minkääJnlais-             a.siasta puhumaa.n, -että hänen omaatuntoaam. ikol-
36478: ta ·oikeutta käydä tutkimassa niitä oloja., mitkä               kutteli se seiokka, kun nämä useat kymmenet
36479:  va.tllitsevat. näillä vankilei:re~llä? Eikö nå.istä ole        vangit, jotka siellä osil·la vielä tälläkin kerralla
36480:  sosialidemokraat-tisilla kansanedustajilla mitään              ovat vailla kirkollista siunausta, että tämä mei-
36481:  oikeutta julkisuudessa puhua.? Pitäisikö sosial~­              dän a,rvoisa. rovasti Malmivaaramme tahtoi rpitää
36482:  demokraattist€11 kansanedustajain vaijeta kaikesta             näille telotetuille siuooama.ttomille ruumiill-e ruu-
36483: siitä, mitä porvarit harjoitta,vat? Ei, siihen me em-           missaaman sillä lohdut.taakse-en rauhatonta omaa-
36484:  me tule alistumaan. Me tulemme näiden vanki-                   tuntoaan.
36485:  leirien oloista niin ,paljon kuin meillä suinkin, on
36486:  mahdollisuutta, saattamaan iulkisuuteen niitä räi-                  Ed. He l' o: Kun vertaa sitä keskustelua~, joka
36487: keitä epäkohtia, jotka siellä tätä nykyä vanitsevat.             syntyi nyt käJsilläolevan la.kiehdotuksen ensi kä-
36488:      iMeiUe on porvarillisten sanomalehtien taholta              s•ittelyssä siihen keskus,teluun, joka syntyi kesäl-
36489:  väitetty, että meillä vanki·leiriolot ovat niin iiha-           lä, kun tämä la,kiehdotus lähetettiin lakivaliokuno..
36490:  oot, ·on kiitetty näitä oloja aivan maas,ta taivaa-              taan, pa·nee 'merlci:ll:e, ·että a1sian käsittely.ssä on nyt
36491:  seen asti. Minä kehottaisin teitä, herrat porva-rit,            tapa.htunut merkitsevä muutos. Se muutos nimit-
36492:  pistäytymään näillä vankileireillä. Jos teillä ihiu-            täin, elitä mikäli annetuislia lausunn•oista voi 'Päät-
36493:  kankin on ihmissääliä ja. tuntoa jälelläJ, niin.'· se           tää, näyttää vihdoinkin siltä, että porvarilliselta
36494:  näky, minkä te siellä näkisitte, olisi kerrassaan               ta·holta a.lkaisi ilmestvä -epäilystä siitä, onko se kä-
36495:  masentava.                                                      sitys kansalaissodan luonteesta, ;jota smä 'ia!holla
36496:       Tääillä on paljon. puhuttu -tämän armalhduksen            ·tähän asti on julistett-u, oikea vai onko sisällis-
36497:  eli -amnestian välttämättömyydestä työväJestölle.               sotamille sittenkin kansa:laissota:a, jolla on ollut
36498:  Minä .sanon1, että minun mielipiteeni mukaan mei-                oma,t ·historialliset syynsä. !Sellaiset lausunnot,
36499:  dän ei tarvitseisi näille vaatia armoa, meidän pi-              1min eräitten oikeistoedustajain lausunnot, joissa
36500:  täisi vaatia niille oikeutta. Se llliille olisi tuleva.,         entimen katsallltoka.nta, ·entinen kä.sitys kansalais-
36501:  se niitä olisi kohtaava, sillä ne ovat saaneet kär-              sodan luonteesta vi-elä esiintyy, tuntuvat jo ai-
36502:  siä kylliksi ja enemmänkin niistä ha,irahduksista,              kansa elitneiltä. Kun näitä lausuntoja kuuntelee,
36503:  joita he siHoisen tilante-en uakoittamina, useimmat              tulee mieleen historian 'Oppikirjoissa. esitetty ar-
36504:  vastoin omaa vakaumustaa·n ja periaat-ett-ruan, oli-            vostelu Englannin kunin1kaasta Jaakko II, että
36505:  vat pa.koitetut tekemään. Tät.ä oikeutta me voim-               ihän mata.lajärkisten tavallisella itsepäisyydellä pi-
36506:  m-e vaatia sitäkin suuremmalla syyllä, kun val-                 ti kiinni niistä ha-rvoista aja,tuksista., joita hänellä
36507:  koiset. murhamiehet eivät ole vielä saaneet ra.n-                oli.
36508:  ga.istusta, eivät ole vielä saaneet tuomiota. Ja niin               Sillä seikalla, että kansalaissotaamme aletaan
36509:  kauan kuin niitä ·ei ole tuomittu, eikä niiden ri-               vihdoinkin. katsoa terveemmält:ä näkökannalta, on
36510:   koksia o·le ,rangaistu, niin kauan me voimme vaa-               ratkaiseva. merkitys käsilläolevalle laki-ehdotuk-
36511:  tia myöskin oikeutta niille a,atetovere~lle, jotka               selle. N-e tuomiot nimittäin, jotka. valtiorikos'Oi-
36512:   ,-iruvat tällä kertaa van1kileireissä.                          keuk-sissa .ia,eitiin, n'e 1perustuivai rakkais·evasti tä-
36513: 1730                                       Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36514: 
36515: 
36516: hän käsitykseen kansalaissoda:n luonteesta., ja. jos tuksen merkitystä yhteiskunnassa. ja. koko oikeus-
36517: nyt tämä •pohja pettää, niin myöskin me tuomiot, käsitettä.
36518: jotka tämän käsityskannan pohjana. on ja·ettu, nä-             ·Ennenkuin ryhdyn käs<ittelemään näitä 'J}ä!åmi-
36519: mä tuomiot muuttuvat vääriksi tuomioiksi. Ja nisterin muistutuksia ja osotta.maan, että niitä ei
36520: kun ne ovat vääriä tuomioita, n•iin odottaisi, että voida. käyttää a.mnestiaa. vastaan<, vaan 1Jäinvas-
36521: jokainen ja ainakin eduskunta. kiireimmiten ryh- toin, että n,e nuhuvat a.mnestian puolesta., tahtoi-
36522: tyy korjaamaan, mitä täJs.sä suht,eessa viel'li kor- sin kiinnittää huomiota pääministerin lausunnon
36523: jatta.vana on.                                              loppuosaa.n., koska1pa hän siinä tavallaan itse lyö
36524:     Tätä kysymystä on jo käsitelty nii.n1 monelta rikki oma.t muistutuksensa, va.ikkakaan hän ei
36525: näikökannalta,, että on• vaikea tuoda enää mitään taas•ka1an VJedä ka:~k:kia \ioil:rtopiLätöksiä •loppuun asti.
36526: uutta. esiin. ·Tahtoisin kuit-enkin kiinn•ittää huo- Pää.ministeri nimittäin mainittuaan ensiksi, ·että
36527: miota 1erääs·een ,kofutaan, j.ota ei mielestäni ole kyl- on olemassa. esimerkkejä siitä;, että oikeus valtio-
36528: liksi tuotu .esiin, nimitt!äin asian oikeud-elliseen rikostuomioistuimissa, monessa tapauksessa ei ole
36529: 1JUoleen. Tästä seikasta huomautti ed. Arho sil- osunut paikalleen, jatkaa. s-euraavasti: ,,Kun kui-
36530: loin, kun oli kysymys va.lkoisesta. terrorista, mut- tenkin täytynee tunnustaa, että oikeudenmuka.i-
36531: ta. mielestäni tämä kysymys. on rvieläkii!J enemmän suuden toteuttaminen jokaiseen rikolliseen nähden
36532: paikallaan tässä kohden ja tulen osoittamaa.n, että on tälrkeä ja oikeus-valtion periaatt-eiden mukai-
36533: amnestia.vaa:timus ·ei .perustu enää mihinikään nen", on hallitus sitä mieltä, ·että suuren valiokun'"
36534: ,armahdus" -vaatimukseen, vaan: että se perustuu nan oliJsi harkiifltava rumn•estia:a. 'Tahtoi<sin eri-
36535: oikeudentuntoou. Jos niitä ka.hta. amnestiaa, joi- koisesti alleviivata tätä pääministerin lausuntoa
36536: ta tähän asti on myönnetty, pidetä.äu armahduk- sentä:hden., että siinä nyt vihdoin1kin ensi kerran
36537: sena, niin tämä nyt käsiteltävänä oleva a:rma:hdus julkisesti tunnustetaan ja. puolleta,an sovellutetta-
36538: ei enää ole mitään armahdusta, vaan se on tehty- vaksi sitä oikeus•valtiossa< järkkymärttömänä tun-
36539: jen oikeudellisten erehdys.ten korjaamista.                 nustettua. rperia.atetta, ·että jokaiseen syytettyyn
36540:    Niistä lausunnoista., joit.a. la.in ensi käsittelyssä nähden ·erikseen on toteutettava oikeudenmukai-
36541: a.nnettiin, herätti erikoista •huomiota. vää·minriste- suutta. Ja. kun osota.n, että oikeuden erehtymi-
36542: :rin lausunto. Tä,ssä lausunnossa jo selvästi kuul- uen •ei olekaa•n niin osittaista, kut•en •päämiruisteri
36543: taa läpi ti.Jetoisuus siitä, että valtiorikos.oikeuksien on tä!ä:llä ota.ksunut, vaan että se on lyönyt lei-
36544: menettely oikeudelliselta näkökannalta on ereh- mansa koko tuomiojärjestelmään, että se on ehdo-
36545: dys, että se on oikeusskandaali, vaikka.kaan tätä ton seura urs koko :siitä jär.iestelmiLstiL, jota käytet-
36546: tietoisuutta ei vielä rohjeta. kyllin selvästi tuoda tiin van:gittuja, tuomittaessa, miin saattaa odottaa~
36547: esiin. 1Siinäkin nähtävästi a.ijotaan käyttää sa- että .iokwinen1, joka tahtoo, että nuori tasavaltamme
36548: manlaista annosjärjestelmä:ä., jota pääminristeri suo- kävisi .sellaisesta. oikeusvaltiosta., jonka oikeudel-
36549: sitite1i noudwtettavabi rumnestiaankin nä'hden .ia -lisista peria.atteista. •pääministeri tää!Uä mainitsi, .ei
36550: jota kehoitusta suuri valiokunta osaksi näyttää epäröisi, kun tulee kysymykseen korjata ne ereh-
36551:  norudattaneenikin. Ne .muistutuks·et, :iotka ·päämi- dykset, jotka, ovat vastoin pääministerin tunnusta-
36552:  nisteri esitti täydelE.s!tä amn1estiaa vastaan, ovat maa oikeusperiaatetta.
36553:  päläasiassa •seuraava:t. Amn:es.tiaa •on täihä:n a;sti .JO    Sen todistamiseksi, että se järjestelmä, jota. ;val-
36554:  runsaasti myöune~ty ·erkä !kuten häm ma,ini'tsi, voi tiorikosoikeuksissa. noudatettiin., ei ole rperustunut
36555: myöskään siveellinen oikeudentunto olla vaati- sill<e oikeusvaltioUis:el1e :P·eria:attoohle, josta pää-
36556:  matta ra•ng-aistusta niille, jotka. olivat kaikkeen tä- ministeri täällä huomautti, on1 syytä kuvata käy-
36557: hän syypäät, eikä voi myöskääm olla. oikeutettua., tettyä me.nettelytapaa.. V a.ltiorikosoikeuhissa käy-
36558: että liianisella hempeämielisyydellä rikoksente- tetyUe men€M;e'lytav!lille a'll'tav.aJt rp•sykolloog-isen
36559: lki,iöitä kohtaan ·.iärkyt,etään oikeudentuntoa ~ia yh- pOih~ia;n ne runsaat viittaukSiet ~ia •oh~iee't, ,joita n.iillle
36560: teiskunnallisen järjestyksen kuunioitusta.. Lisäk- erään yhteiskuntaluokan taholta annettiin ia joita.
36561:  si on yhteiskunnaUa oikeus vaatia takeita, ettei sanomalehdissä niin runsaasti es•itettiin,. En ryh-
36562:  kapina uudistu ja lopuksi lausuu pääministeri, et- dy näitä ohjeita uudelleen .esittämään, ja täihän on
36563: tä rikoksien välillä on hyvinkin suuri ero ja sen,. sitäkin välhemman syytä, kun niitä on ennen tääl-
36564: tähd·en ei olisi omiaan tyydyttämään oikeudentun- l'ä esitetty ja nämä tap.aukset li€nevät vielä tuo-
36565: toa., jos armahdus yleisessä mitassa. toteutettai- reessa. muistissa1. Kuitenkin 'PYytäisin palauttaa
36566:  siin, kos·ka aika. on vielä verrattain lyhyt ja ero m~eleen e-rään kohda·n kirjailija Ilmari Kiannon
36567: Tikoksien välillä on 'hyvinkin suuri. ,Sen toteut- 'kirjoituksesta., joka aikoinaan, ikierteli ympäri sa-
36568:  taminen, että armahdus tulee aivarn samaan aikaan nomalehdistön. Siinä m. m. ensin mainittuaan,
36569:  ja samassa. mitassa., olipa asianomainen tehnyt että on runsaasti esimerkkejä, nlimittäin yksityisiä
36570:  suuremman tai pienemmän rikoksen, olisi omiaan esimerkkejä, kaikenlaisista, ,nuoruka.isroistoista",
36571:  varsin suuressa määrässä himmentämä.än mngais- kuten hän mainitsi, .ia.tkaa. hän: ,Aivan turhaa on
36572:                                                         Armahdu15laki.                                               1731
36573:                                                                           ~~------~   ---   ~~~-
36574: 
36575: 
36576: 
36577: 
36578: jä.ttää tämäkin -e>lementti maanpintaa. mustaa-                       Va,ltiorikosoik-eudet perustuivat kokonaan toi-
36579: maan". Samassa yhteydessä hän kehoittaa mur-                      s-elle pohjaH-e kuin säännöllis·et tuomioistuimet
36580: haamaau naisia lausuen, että -eikö ole -ennakkoluu-               sekä oikeuden kokoonpa.noon -että niissä nouda:tet-
36581: loa tahi oik-eastaan sangen lyhytnäköistä, että ran-              tuun oikeud>enkäyntimenettelyyn näihden>. Kun
36582: ka,isematta. tuleva.t n:e, jotka. jo 1p.elkällä perhe-en-         tällaisia oikeuksia oli kiireellisesti p-erustettava
36583: lisäyksellä vahvistavat vihollisen voimia,, eikö ole              ympäri maata, on luonnollis-ta -että sitä valikoi-
36584: oikeata tuomita. taikka ottaa joku prosentti vihol-               mista ja sitä tarkikuwtta., jota 1kaytetaän'säänll!ölli-
36585: lisen toiS€stakin sukupuolesta., siten sivoollisesti              sissä oloissa, -ei enää voitu nouda.ttaa, vaan kel-
36586: varottaaks.e,en, näiden kurjien am:ma.ttisisaria.. Pyö-           poisuusehdoista oli runsaasti ting-iUävä ja. ·oli otet-
36587: velin kirve.s on nyt kerta, kaikkiaan pantu Suomen                tava. mitä vaan saatiin. Ja sellaisissa oloissa ei
36588: kansan käsiin. Se tun,nustettakoon suoraa.n, mut-                 suinkaan ollut mikään ihme, jos tulokset muod.os-
36589: ta sen ova·t meistä rirppumattomart maa>illlll'amsodan            tuiva:t sella.isiksi kuin ne muodostuiva,t. Jos mah-
36590: voimat saane-et aikaan. Maai:1manrauiha on ih!lin1ne              dollisesti saattoikin olla yksityisiä oikeuksia,
36591: vain' ja Suomen kansa.nkin yhteiskuntaruumiissa                   jotka. täyttivät säännölliset kelpois:uusvaatimuk-
36592:  on nyt !tehtävä kei1sarileikkaus." Tästä lau>sunnos-             s·et, niin voi väittää, että suurin osa, miltei kaikki
36593: ta käy jo selvästi ilmi ne suunta.viiva.t, ;,oiden puit-.         olivat alapuolella, säännöllisiä oikeuksia., että ne
36594: teissa valtiorikos·oikeudet ryhtyivät työsk-entele-               eivrut olleet vastuunalaisten tehtäväinsä tasaHa.
36595: mään. Ei mitää.n yksityiskdhtaista oikeutta, jos-                 Mitä oikeudessa: kä.ytettvyn m-enettelytapaan tu-
36596: ta pääministeri tääillä mainitsi, vaan sitä, että tuo-            l-ee, oli sekin kokonaan toinen, kuin säännö1lisessä
36597:  mioita oli julistetta,va -eräiden oikeudelle vieraiden           oikeudessa. Siitä T>erinpohja,isuudesta .ia tarkkuu-
36598:  nakökohtain muka,an, oli muodostettava. massatuo-                desta., jota sää.nnöllisisså oloissa noudatetaan, jotta
36599:  mioita., 'PI1oseruttituomioita,, n'äihtävästi samaan ta-         voitaisiin antaa takeita siitä, että oikeus kussa:kin ·
36600:  pa:a.n kuin esim-erkiksi Va.rkaudessa·, jossa poliisin           yksityista•pauks-essa. erikseen osuu paikalleen•, ei
36601:  osotuks-en muka,an otettiin rivistä joka kymmenes                ollut enää jälkeäkään. ,Valtiorikosoikeuden on",
36602:  mi1es ammutta.vaksi, kut-en porvarilliset itse ovat              lausuta.an nimenomaan lain 10 § :ssä, ,käsitelles-
36603:  kertoneet. Tämä r-esepti oikeuksille ei suinkaan                 sään sille kuuluvia, asioita ilman laajaa menette-
36604:  jääm.yt yksistään sanomalehtien ·palstoille. Sama                lyä merkittävä muistiin asian sdvittämiseksi ta.r-
36605:  henki ilmenee esimerkiksi siitä ki'ertokirjeestä,                peelliset näytteet ja va:paasti ha.rkittuaan kaikkia
36606:  jonka tutkintoasiairupäällikkö Aminoff lähetti v·a1-              esilletull-eita f~Jsianhaa,ro.ia oman va:ka.umuksensa
36607: tiorikosoikeuksö.en syyttäjiUe ja. jota kirjelmää voi-             mukaan ra111kails.tava, mikä !l!siassa on totta." Eri-
36608:  ne-e pitää virallisena ohjeena, syyttäjiHe. T•ä:ssä              tyinen todistusvelvollisUius pyyhkäistiin tä,ssä siis
36609: :kiertokirjeessä mainitaan m. m., että ,toivottavaa                kädenkäänrteessä 1pois ja tilalle jäi oikeudenjäsen-
36610:  on, että joskin vangit .nyt tuomitaan siviilioikeuk-             ten va,p.a:a ·harkintava.lta. Jos tä:llaisesta vapa.asta
36611:  sissa, menettely niissäkin tulee olemaan ilman                    todistust-eoriasta sinänsä säännöllisissä oloissa ei
36612:  niitä muodollisuuksia ja sitä 'J)eri.rupohjaisuutta,,             olisikaan suurempaa. vaa,raa, silloin kun oikeuden-
36613:  johon olemm-e tottune-et. La.ki näistä va.ltiorikos-              jäsenet ovat tehtälväns'ä tasa.Ua, niin on selvää,
36614:  oikeuksista tarkoitti sitä Ja olen antan.ut niille                mitä tämä merkitsee silloin kun valtiolliset iruto-
36615:  osaksi sotilaa~llisen leiman. Ja mitä ·erikoisesti                himot. ovat korkeimmillaan ja kun oik-eudessa. on-
36616:  rangaistusvaatimuksiin tulee, niin pyydän sitä                    edustettuna ainoastaan syyttäjäpuoli ja, kun vielä
36617:  varten ·esittää armeiian tahdon .ia toivomuksen                   lisäksi ti-etää, mitenkä heikolla vohj.a.lla tämä
36618:  .senra.av.!l!sti." Ei siis 'la[ria .ia o:Ukeu'tta., IVa>am ar-   :syyttä;iä;puoli on yhteiskunnaUisi.s:sa ·rusioissa, joi-
36619:  meijan tahto ja. toivomus. Kuol-emanrangaistusta                  d·en ymmärtäminen 'kuitenkin tuli kysymykseen
36620:  on vaaditta:va johtajille j. n. ·e. Tavallisista vuna-            tuomi·oiden käsitt.elyssä. Kun tietää, että mielet
36621:   kaartila.isista. sanotaan, •että on aivan turha uskoa,           olivat niin kiihtyneet, että sellainen kirjailija. kuin
36622:   että he ovat taistelleet jonkun aatteen .edestä, vaan           esim. Kia:nto saattaa. kirjoittaa sellaisen tuomio-
36623:   heille on vaadittava -edesvastuuta valtiorikowsta                taktiikka.kirjoituksen, jossa hän usuttaa la.n.g-etta-
36624:   ja maan,petoksesta.. !Siis kaikenlaisia tällaisia                ma.an massatuomioita ja että Kianto sa.attaa itse
36625:   yl·eisiä fraaseja, jotka edellyttävrut juuri massa-              joutua jäis•en-eksi valtiorikosoikeuteen" on vähänkin
36626:  tuomioita, mutta ei mitään sellaista oikeutta., joka             .asiaatuntevalle selvää. millaista se oikeus oE, jota
36627:  \kohdistuisi jokaisoon syytettyyn erikse-en rikoksen              näissä luokkatuomioissa ja.ettiin. Ja pyydän li-
36628:   mukaan. NämM seikat kuitenkaa.n eiväit sinäiän                   sät:ä, että tämä oli samaa oikeutta, jonka 'Perus-
36629:   ehkä todista, mitään, siUä voi sanoa että ne ovat                teella sama,an aika1an eräs maalaisliittolaislehti
36630:   yksityistä laatua. Ennenkuin asia Olli todistettu,               l.a:kkaut-ettiin ja jonka, oikeud.en kalliSsa kaikki ta-
36631:   on V'edettä'Vä esiin viralliset ohj-eet ja: on syytä             sava.ltalais-etkin todennäköis,esti olisivat pian jou-
36632:   sentähden tarkastaa, mihinkä va.ltiorikosK:J.ikeuJ.et            tuneet tek-emisiin el11-eivät tana.Mumat maawme ra-
36633:   vira.Uisesti perustuiva-t ja. minkälainen oikeuden-              io.ien u·lkopuolella olisi tälle o1kendenkåynniHE' .ia
36634:   käynti, näissä lainmukaan oli oleva.                             sen noudattamiselle asettallleet raj01ja.
36635: 1732                                      Perjantaina ~2 p. joulukuuta.
36636:                                -------
36637: 
36638: 
36639:    EnmellJkuin ryhdyn esittämä;ä:n, mi"Ulnkä oi- San.omien yksinkertaista, r•eseptiä, joka resepti
36640: kimtta: näissä va.ltiorikosoikeuksissa. jaettiin, oi- joutuu vielä s-elv-empään va.loon, kuu ottaa huo-
36641: keudelliselta ka.nnalta a.rvosteltuna, pyydän kiin- mioon sen tilanteen, jossa syytetyt oikeuden edessä
36642: nittää huomiota siihen raskaa.seen oikeuden louk- useastikin ·olivat, 'kun tietää että on tapauksia,
36643: kaukseen, joka sisäiltyi siihen että tämän lain mu- että syytetty on kuollut oikeuden eteisessä odot-
36644: kaista oikeuden menettelyä noudatettiin ta:pauk- taessaan vuoroaan rpäästä oi.keuden -eteen. Luu-
36645: E.iin, jotka oliva,t ta:pahtuneet ennen lain voimaan leeko joku tosiraa:IL, että syytetyt tällaisessa. tilassa
36646: ast.umista. Yhtenä lainopin, yhtenä oikeudentun- ollessaan olisiva.t paljoakaa.n välittäne-et siitä, tu-
36647: non perustuksena., yhtenä kirjoittamattomana la~ liko heille .rangaistusta muutamia vuosia ·enemmän
36648: kina, jota uoudatetaan kaikissa oikeusvaHioissa, ta.i vähemmän. J oska.arn syytetyillä ei ollut tilai-
36649: on se, että rikos on ·tuomittava. niiden lakien mu- sumtta tuoda todistuksi•a. puolestaan, sitä enemmän
36650: kaan ja, sen kriminaaliprosessin mukaan, j.oka oli oli siihen tilaisuutta syyttäjäHä .i.a a.rvokkaimmat
36651: voimassa silloin kun rikos tehtiin. Ja, poikkeuk- todistukset olivat tietysti suojeluskunti.en todis-
36652: sia tästä voidaan myöntää :vain sillä ehdolla että tukset, jotka ann.ettiin ilman mitään va.lanV'a.kuut-
36653: uusi menettely on syytetylle lievempi kuin ed€'1- ta.. Eikä voikaan' kieltää etteivät suojeluskunnat
36654: linen. Esimerkin siitä, -että tätä kirjoittamatonta olisi käyttäneet tilaisuutta hyväJkseen, kostaa.k-
36655: lakia 10n :tääUäkin noud:aiettu, saa I{)Sim. siitä että seen sellai.sista.kin teoista, jotka. olivat kokouaan
36656: kun uusi rikoslaki vuonna. 1889 säädettiin, niin ka.pina.n ulkopuolella ja jotka olivat ta·pahtuneet
36657: otettiin tämä seikka iässä tilaisuud-essa huomioon. jo kymmenkunta VlUotta -ennen kapinan a•lkamista.
36658: Siinä asetuksessa, joka julkaistiin tällöin lakimuu- Joskaan. nämä todistukset oikeudelliselta 'ka.n-
36659: toksen voimaa:nastuessa, mainitaan nitmenomaau nalta eivät paljon merkinneet, niin sitä pontevam-
36660: 3 :ssa. pykälässä: ,rikoksesta., joka. tehtiin vanhem- pia n.e oliva.t loppuvaatimuksiin nähden. Kuula.-
36661: ma.n. lain voima.ssa oll-essa, mutta j.osta ennen ri- ki:QJ oli niid-en mukaan liian lievä ran,gaistus syy-
36662: kos/lain voimaan astumista ei ole annettu tuomiota, tetyille, jotka oliv;at toimin-e-et työväenliikkeessä.
36663: joka on •Päässyt tai saa päästä la.invoimaiseksi, En ryhdy näitä todiSJtuksia tässä lä•hemmin esi~
36664: käytettäköön sitä lakia, joka lievempi on". Tässä tämään, pyydän vain huomauttaa, että oli sellai-
36665: on tä!tä oikeusperia•atett3!, tätä kir.ioi•ttamaJtonta la- sia ta.pauksia., jolloin suo.ieluskulltnan esikunnassa
36666: kia ooudatettu. Mutta nyt ;perustetaan ylhtäkkiä kirjoitettiin nämä todistukset in 'blanco, todistuk-
36667: oikeusiär.i-estelmä, joka antaa syytetyt suorastaan sia a.U-ekirjoit.ettmina valmiiksi ja. senåälkeen, saå
36668: oikeuden mielivallan alaiseksi. Siinä tehtiin sel- jo'ku kolmas ·henki.lö kirjoittaa sinne mitä halusi
36669: lainen oikeud.en loukkaus että kehoitta.isin oikeis- (va.semma.lta: kuulkaa!) Ja tästä •seurrusi että s~
36670: ton, juris"Ulja etsimää:n muista maista sellaista, joka ma.lta suojeluskunnalt.a. tuli samassa asia~a todis-
36671: tälle oikeuden rikokselle vetäisi vertoja. Ja jos tuksia, jotka oliva·t jyrkästi vastakkaisia.. Näin
36672: •löytyisi, en. kuitenkaan usko, että oikeiston juris- oli oikeusmelllettelyn laita valtiorikosoikeuksissa.
36673: tit siitä ylpeilisivät, ·että me voisimme siinä suh-          Voidakseen oikein arvostella1 täitä oikeuden-
36674:  teessa v-etää näille mame vertoja..                       käyntimenettelyäi, on luota,va silmäys siihen, mi-
36675:     Sen .summittaisen todistusmenettelyn vuoksi, tenkä oikeudenkäynt~menett.ely ta,paihtuu säännöl-
36676: joka näissä val tiorikosoikeuksissa t.uJi 'käytäntöön, li:si·ssä oikeuk.si,ssa. ,Pa:ra;s!k~n tuomioistuin", lau-
36677: tuli' oikeuden rpääiös riinuumaan siitä, mille todis- suu nykyinen oikeuskansleri eräässä kirjoitukses-
36678:  tuksille oikeuden jäsenet panivat merkitystä. Syy- saan, ,•voi •erehtyä." S.entälhd•en on ol1ut lta·I'J)een
36679:  t-etyllä ei ollut tilaisuuita tuoda todistuksia puo- varata as•ia,nomaiselle, joka. katsoo tuomioistuimen
36680:  lustuksekseen ja, vaikka sivistyneessä maailmassa antaneen vää·rän tuomion tai 'hänelle epäedullisen
36681:  oikeudentunto vaatii, että yleensä näin raskaista. tuomion, til.aåsuutt.a saada asiansa. uuden tutki~
36682:  rikoksista syytetyille ann.etaan erikoinen puolus- non ja. ratkaisun aJai1seksi, jotta. saataisiin. takeita
36683:  tusasianajaja, ei meillä tähän seikkaan kiinll!itetty siitä, ettei kelllenkää1n tarvitsisi ·pelätä viattoman
36684:  mitään huomiota:. Hyväln. käsityksen siitä, mi- tuomits-emista rarugaist.ukseen. Su01:rl'essa. vaHall.a
36685:  tenkä rulas oikeudentunto meil'lä ttäs·sä .suhteessa olevan rikospmsessin mukaan on syytetyllä oikeus
36686:  on laskenut, saa eräästä Turun Sa.nomien artik- valittaa. kahdessa oikeusasteessa, hovioikeudessa. ja
36687:  kelista, .ioss!a ensin tunnustettiin, että tämä puoli lisäksi ennen senaatissa, nyt korkeimmassa. oikeu-
36688:  oli kyllä jätetty huomioon ottamatta., mutta jossa 1 des'Sa.. Ja on .erikoisesti alleviivattava, että tämä
36689:  kyynillises'ti Esätti.in, että mitä 'Puolustusta syy- vaEtuSIOikeus on .'!1. s. arppellioikeus, s·e on: syy-
36690:  tetyt tarvitsevat, sillä heidäm paras puolustuksen- tetty voi valittaa. sekä siitä, että lain kohtaa. on
36691:  sahan on se että he puhuva.t totta. Mitenkä yksin- väärin sovellut{lftu ja voi myös valittaa todistuk-
36692:  kertainen onkaan sivistynyt maailma, joka hank- sistar. Hän voi siis saada sekä asian oikeuderlisen
36693:  kii raskaista. rikoksista. syytetyille oman vuolus- puolen että asiaS\Sa. a,Ihllietut todistukset uuden kä-
36694:  tusasia.najajansa eikä ole huomannut tätä ·Turtin sittelyn ,rula.Lsiksi .ia: tämä appel1lioifkeus on lka!hd<es-
36695:                     /
36696:                                                            Armahduslaki.                                                    1733
36697: 
36698:  sa oiikeusllistoossa, .i•oten siis syytJetJty V'oi saada asi-        huolimatta näin epämormaalisen heikois~a oikeuk-
36699:  ansa kolmen täydellisen käJsittelyn alaiseksi. Ja                    sista kuin yhdessä ainoassa tuomioistuimessa,. Tä-
36700:  tämän lisäksi on syyt<etyllä vielä a,rmon-pyynrtöoi-                 mä asianlaita on aivan uskoma.ton; sitä ei uskoisi,
36701: 'keus.. Edellisen lisäksi on määrätty, että esim.                     jollei ·se olisi nimeruomaan ma.vruittu siinä häJpeälli-
36702:  ne, joita s y y te t ä ä n mskaimmista. rikoksista,                  sessä tekeleessä, siinä verilaissa·, jota nimitetääm
36703:  sel1laisisia rikoksi;sta, jois•ta. saa'i:taa .ioh tua pi11Jkä[li-    laiksi vraltiorikosoikeuksis~a.. Lain 13 § :ssä ni-
36704:  n.en va;pau.srang;aistus tahi dinkautinen ran,g-ais-                 mittäin main·itaa.n seuraavaa: ,V aitiorikosoikeu-
36705:  tus-, näiden asia.t alist-etaan i·lman muuta seuraa-                 den pääf,ökse·en älköön haettako muutosta. Kui-
36706:  van oikeusasteen ra.tkatistavaksi. Siis esimetkiksi                  tenkin on: pä:ätös, jos vähintää.n 2 oikeuden: jä;serutä
36707:  kaikki sellaiset tapaukset, jotka tulivat kysymyk-                   vaatii, viipymättä ja viimeistään 15 päivän kulu-
36708:  seen Vlaltiorikosoikeuksissa, mi.käli n.iitä olisi kä-               essa päätöksen julistamisesta alistetta.VIa va.ltiori-
36709:  sitelty alioikeudessa, olisiva.t ne suorastaan joutu-                kosylioikeuden lopullisesti ratkais~avaksi siltä
36710:  neet toisen käsittelyn alaisekSi, jomka, lisäksi syy-                osalta., kun päätös sisältää la,U'sunnon lain sov•el-
36711:  tetty saattoi vielä vaatia kolma.tta, kälsi.tt.elyä. Et-             luttamis.esta rikolliseen tekoon sekä ra.ngaistuk-
36712:  tä tällaiseen varovaisuuteen on oHut syytä, näkee                    sen suuruuden mäiäräämisestä tai muusta oirkeus-
36713:  my•ös, kun tarklast<elee ·oikeustila.stoa. Vuonna                    kys;ymyksest.ä. Sitä, mitä oikeus on ha.VIainnut
36714:  1899 oli alioikeuksien käsiteltävänä noin 22,000                     selvitetyksi, ei. saa. ottaa uudestaan tutkittavaksi."
36715:  rikosjuttua ja näistä joutui noin 1,500 seuraavan                    Tätä merkillis.tä kohtaa tässä verilaissa. p·erustel-
36716:  oikeusasteen nimittäin hovioikeuden tutkitta.vak-                    laan haJlituksen esirt.yk.sessä seuraa,va.sti: ,,Alem-
36717:  si. Näistä 1,500 tuomiosta oli 270 tuomiota, lain                    man tuomioistJuimen kokoo.np1anossa. on hallituk-
36718:  m uka,isesti alistettava hovioikeuden ra tkaistav~ak­                sen mielestä kyllin takeita, jottei tarvitse 'Pelätä
36719:  si ja loput noim 1,250 oli sinne joutunut valitus-                   kenenkääm viattoman :tuomitsemista, ran•gaistuk-
36720:  tietä. Alistetuis,ta tuomioista, jotka, käsittivät                   seen, minkävuoksi on katsottu, ettei tämän tuo-
36721:  raskaampia rikoksia, jäi alioikeuden tuomioista                      mioistuimen päätökseen pitäisi saada hatkea muu-
36722:  vain noin 60 % entiseUeen, jota vastoin 40 %                         tosta., kuitenkin nEn, että tuomitulla olisi oikeus
36723:  muuttui ja suurin osa muuttui syytettyjen eduk-                      tavallisessa järj·estyksessä ~anoa a.rmoa valtiorikos-
36724:  si. Mitä niihin tuomioihin tulee, jotka valituksen                   ylioik·eud.elta. Kun tietenkin on 'perin tärkeätä
36725:  kautta oliva.t joutuneet hovioikeuden tutkitta va.k-                 saa;dai yhd·enmu:kaisuut:ta:lain käytössä lJUihcenaQle-
36726:  si, muuttui n.iiiStäkin hovioikeudessa noin 27 %                    virssa rikosa;sioilssa, on Takiehdotuiks•essa säännös.
36727:  ja nii:s•tä 'enemmän ikuin 2/3 mUJUttui syytettyjen                 -että jos a.lemman tuomioistuimen 2 jäsentä sitä
36728:  eduksi joko siten, ebtä syyt€1tlty tuli t,ä;y.sin vaparu-
36729:                               1
36730:                                                                      vaatii, niin tuomioistuimen päätös on alistett-ava
36731:  tetu'ksi tai tuomiota alenn€'ttiin. Samoin muuttui                   ylituomioi'Stuimen tutkittaVIaksi, mikäli p.äätös si-
36732:  edelleen huoma•ttava määrä hovioikeud'e!Sta ,senaat-                sältää lausu.nnoon lain sov.eUamisesta rikolliseen te-
36733:  tiin jät•et't:v.iä tuomioita ja n~kin •-pääll!ISiassa .syyte-       koon tai muuhun oikeuskysymykseew. Uutta. tut-
36734:  tyn •eduksi. Jos säännö:llisissä oloissa oilmusja vie-              kimusta. sitä vastoin ei voitaisi toimittaa siitä, mi-
36735:  läJpä Voin•enlkin •o~k•eU'Sa'S'te erehtyy nåiinkin huo-             tä tuomioistuin olisi ;ha:vainnut asiwss<a käyneen
36736:  ma.tta va'srsa määräs•sä, niin mi'tenkä o'll'kaan 1täillvin         selville." Tämä la·u·sunto on va.rsin merkillinen, se
36737:  odotehta,vis,sa erehdyksiä valtiorikosoikeuksien puo-               on suorastiaan arvoituksellinen. Säänn,öHiset tno-
36738:  lelta, kun ti<etää., mitenkä ala-a.rvoisesti nre oliva.t            m.uoisiuimet hallituksen mielestä eivät takaa oi-
36739:  kokoonpannut säänn;ömsiin tuomioistui.miiaJ.. näih-                 keudenmukaisuutta, vaan on sen saa.vut.t.amiseksi
36740:  den, ja, kun tietää että entisen kriminaali,-prosessin              asetettlllva 3 oikeus.a:stetta.. Sensijaan näissä epä-
36741:  asemesta. oli otettu käyt.äaJ..töön uusi summittainen               kompetentis,issa tuomioistuimissa, joissa käytetäärn
36742:  oikeudenkäyntimenettely, ja kun vielä lisäksi ot-                   summivtaisia o1keudenkäynlimenettelyä, tuloo oi-
36743:  taa huomioon sen kiihkon, joka. oli vaHaHa asioita                  keudenmukaisu,us taatuksi niin erinomaisesti, että
36744:  valtiorikosoikeuksissa kä:s1iteltäessä, joka, kii'hko               muita oi.keusasteita ei enää tarvitakaan.. Mitenkä
36745:  sulki pois senkin mahdollisen objektiivisuuden, jQ-                 laps-ellisia maJhita•va1tkaan meidäJn nykyiset ali-
36746:  ka näissä oikeuksissa erhkä muuten saattoi olla val-                oikeutemme, vieläpä 'hovioikeut.emmekin olla nii-
36747:  lalla, tekee kysymyksen, että monessako oikeus-                     hin kykyihin nä.hden, joita silloin toista vuotta
36748:  as·teessa näitä tälLaisi,ssa oikeuksi.ssa a.nnettuja tuo-           sitten torilt.a• ja kwjil"ta koottiir näihin valtiorikos-
36749:  mioita läpikäytiin. Jos kerra,n säännöllisi,ssä oi-                 oikeuksiin ja jotka oikeudet tekivät niin puhdasta
36750:  keuksissa, jotka olivat normaalisesti kokoon;palll-                 työtä:, ettei siinä paikk;aamis•ellekaa,n ~llut enää
36751:  nut., asiat läpikäydään kolmessa asteessa, mon>es-                  tila.a:. On vaa.n merkillist.ä, ettei ha.Uitus ole myö-
36752:  sako silloin tällaisiSISa ala-,arvoisissa oikeusasteis-             hemmin lakkauttan•ut näitä säälllllöllisiä tuomiois-
36753:  sa.? Ja v:arstaus, se on aivan uskomato~': niitä ei                 tuimia .ia korvannout. niitä näillä uusilla: ennen tun-
36754:  voitu saatt.a.a min,kään uuden oikeusistuimen alat.                 temattomilla kyvyilJ;ä.
36755:  seksi. Näimä a~siat eiväJt jouiunoee~ kä!site>lltäviksi                 Mi1tään, täydellistä valitusoikewtta:, joka, olisi
36756:                                                                                                                       lH9
36757: 1734                                           Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36758:                                  ~~--~·
36759: 
36760: 
36761: 
36762: 
36763: käsittänyt asian täydellistä uudell€.en tutkimista,              Est·lander, .ioka ei suinka,an ole milloinkaan häi-
36764: siis myöskin todistusainrehiston uudelleen, käsi,tte-            käillyt, ~kun on ollut kysymyksessä palvella taan-
36765: lemistä, valtiorikosoikeuksissa ei siten myönnetty.               tumuksen etuja, ikiinnitti jo huomiota tähän epä-
36766: Vain kassatsio-oikeus, nimittäin oikeus alistaa                  .kohtaan ja asettui sitä vastustamaan. Kun oli ky-
36767: tuomio puhtaasti iuriidiselta P'Uolelt.a, myönnet-               symy!]rsessä lain toinen käsittely, lausui häin m .
36768: tiin, mutta. tätä oikeutta· ei myönnetty taaskaan                .m. seuraa.va: ,Joka ta11aukse.ssa näyttää minusta,
36769: syytetylle, va,an ·se tuli kysymykseen silloin, kun               että on mvönnettävä oikeus rusian tarkistamiseen
36770: 2 oikeudenjäs11mtä teki siitä vaatimuksen. Lisäksi                ainakin k~hdes'sa oikeusasteessa .i·a että alistus on
36771: armonpyyntöoikeus, joka näissä oikeuksissa jä-                    määrättäv.ä silloin, kun säädetään ankarin tuo-
36772: tettiin, sehän on 'meH'lä valhlla säännöUisessä:kin               mio sekä pitkäUisiä. vapausrangaistuksia. Muuten
36773: oikeudenkäynnissä ja se voidaan va,rsinaisen kri-                 ei saada. yhdenmukaisuutta, jota, välttämättä on
36774: minaa,liprosessin ulkopuolelle kuuluvana jättää                   noudatettava,, eikä saada tarpeellises·sa määrässä
36775: huomioonottamatta.                                                sellaisia. takeita, joita meidän täytyy pitää voi-
36776:     Muserta.vruna. todis;tuksena siitä kevytmielisyy-             massa oikeusva,ltiossa." 'Tämä ·On ed. Estlandenin
36777: destä, jolla lakiehdotuksen perusteluissa on väitet-              mielilpide. Ja. pelastaa.kseen nimensä siitä skan-
36778: ty, että valtiorikoso~keuksien kokoorupan:o antaa                 daalista, mitä lainoplJia tuntevan henlkilön nimeen
36779: takeita. siitä, että viaton ei joudu niistä kärsi-                liittyy sellaisen häpeällisen tekeleen hyväksymi-
36780: määw, on se. että vaikkakin näim.ä tuomiot ainoas-                sestä, hän näjhtä.västi äänesti tätä lakiehdotusta
36781: taan oikeudenjäsenten valituksen ja tehdyn ar-                    vastaan. Hän siffi aina,kin muodollisesti tahtoi
36782: ma~hduspyynnön tähden joutuivat valtiorikosyli-                   pestä kätensä siitä verestä, mikä ta:hraa vielä nii-
36783: oikeuden käsit.eltäväksi, joten. siis melkein poik-              den puolikaseduskunnan jäs-enten käsiä, jotka täl-
36784: keuksetta bikkil valtiorikosoikeuksissa, ann€1tut to-             laista veribkia ova.t aikana,an olleet hyväksy-
36785: distukset eivät joutuneet uuden roäsittelvn alaisik-              mässä.
36786: si, niin kaikesta tästä huolima.tta valtiorikosoi-                   Syy s1ii:hen. kevytmielisyyteen~ että miltei sa-
36787: keuksien tuomiois,ta 27,000 tu<1miota eli siis noin              dantuhannen kansalaisen elämä ja. henki jätetään
36788: 40 % kaikista annetu~sta tuomioista on va1tiori-                  tä'ten rii11puvaiseksi mielivallasta, lan>kee ensi kä-
36789: kosy'lioikeudeSISa tullut muu>betuksi. Sama,.~la ;kun             deSIS.ä hallitulksellle ja s~tä sokea,sti totileleva1He tyn-
36790: tåJmä ~seikka on aivan 'täyd>ellises1s ä ri,sltiriidassa .Ia.-    käedu:skunnaUe. Mutta 'ei edes täanä:kään vå:elä riit-
36791: kiehdatulks,en l)erustelujen ikanssa, niin s·e my·öS              tän•yt. Valtiorikosoikeudet eivät, kuten niiden
36792: osottaa, midlaista se oikeudenkäyntti oli .ia minais.ta           ala-arvoisesta kokoonpanosta voi odottaakin, tyy-
36793: dli se oikeus, iota näissä verioiikeuksiSISa .iaettiin.           tyneet edes mihinkään mjoihin, joita tässä veri-
36794: Jos olisi. ollut täydellinen a,ppellioikeus, jos tuo-             laissa. oli niille as,ete*· La.in puitteita la.aljennet-
36795: miot olisi käsitelty ko1messa, eri asteessa, jos syy-            tiin omavaltaisesti ja, tä:ssä suhteessa tehtiin itsen~
36796: tettyyn olisi ikäyt.ej;ty ~sitä kriminaaliprosessia,             sä syypäiksi erääs,een uuteen, varsin mskaaseen ri-
36797: .iota käytetään säännöllisessä oikeudessa, niin lJal-             kokseen, joka koitui sangen k()htalokkaa,ksi syy-
36798: .ionkohan olisi .iåänyt .iälelle siitä oikeudesta, jota          tetyille. La1in ensimäisessä pylkälässä määrätään
36799: :va,ltiorikosoikeuksissa jaettiin. Omasta puoles-                nimittäin valtiorikosoikeuksien toimintapiiri seu-
36800: tani luulen, ·että meidän ei silloin enää olisi tar-              raavasti: rangaista vat teot, joiihin sisältyy myö-
36801: vinnut esittäJä tätä eihdotusta yleisarmahd.uksesta.             tävaikutus kul•uwma vuonna 1Suomen la1illista yh-
36802:     Kun asia on tällä kannalla,, 'llliin voidaan siis             teiskunJta,järjesty.stä vastaan nostettuun kapinaan,
36803: kysy.ä, mi,tä on se oikeus, jota valtiori'kosoikeuk-             tai jotka ova.t yhteydessä sen kapinan• kanssa,
36804: sissa on jaettu, ja. ei voi vastata muuten kuin että              ovat, olipa rikollinen, rikoksentleki.~ä, yllyttä(jä
36805: s-e on ollut legalisoitua väkivaH.aa, välkivalba, jo-            tai muuten rikokseen ()Sallinen, tutkitta.va;t ja. tuo-
36806: ka, on :perustunut pistimiin eikä mihinkään oikeu-                mittavalt sitä tarkoitusta va.rten -asetetuissa• valtio-
36807: d>entuntoon eikä mihinkään lakiin, ja ne tuomiot,                 rikosoik.eus-nimisissä tuomioistuimissa.. Tässä py-
36808: jotka sellaisessa oikend.essa ova.t annetut, ne eivät            'kälässä s1iis nimenomaan määrä'tään, ·että va.ltiori-
36809: ole muuta. kuin vääriä tuomioita ja ne kuoleman-                 kosoikeuksissa tuomitaan .ainoastaan ne teot, jotka
36810: tuomiot, jotka siellä on julistettu, ne eivät ole muu-           koskevat tehtyä kapina•a laillista yhteiskuntajär·
36811: ta kuin oikeusmurhia. Kun asia on täJll.ä ka,nnal-               jestystä vastaan.. Maanpetoksesta tässä laissa ei
36812: la, "Pitääkö eduskunta. todellakin arvonsa mukai-                puhuta mitä:än. J()s olisi tarkoiius, että näissä
36813: sena sitä~ että oikeusmurhien johdosta ei ryhdytä                 valtiorikosoikeuksissa käsiteltäisiin myös maan-
36814: toimenpiteisiin ia väärien tuomioiden annetaan                   petosta., niin totta kai tämä rikos, joka on la,adul-
36815: ·edelleen olla voimassa? Tämä oikeuden menettely                 ta.an paljon törkeäimpi ja joka ei ollut mikä.än eri-
36816: se siså.ltäå siis oikeudelliselta kanna,:ta suoranai-             koistapaus, .mrkäli nimittäin sitä oikeuksissa. käsi-
36817: sen oiktmsskandaalin .ia täten ei olekaan i'hmeel-               teltiin, vaan yhtä ~rleinen kuin kapina.rikos, olisi
36818: listä, että esimerkiksi sellainen edustaja kuin ed.              pit•änyt tämä <erityisesti .myöskin [a:issa :ill-
36819:                                                     Armahduslaki.                                                 173i
36820: 
36821: 
36822: moittaa, koskapa: asehittaessa. tällaisia erikoisia · mressa oli vallal'la· .ia lte'ki lopulta lkvsvmV'koon, et-
36823: tuomioistuimia. täytyy ta.r kkaan ilmoittaa nå.iden tä kuuluuko Suomi en·emmän. itään vai län•teen-
36824: toimialan rajat. Jos siis olisi ollut tar koi.tus, että Vastauksen tähä.n kysymykseen antaa eduskunta
36825: näissä valtioriJkosoik.euksissa tuomitaa.n myöskin käsitellessään armaihduslakiehdo·tusia. iNämä tuo-
36826: maanpetoksesta:, niin totta kai tämä olisi pitänyt miot on anJI'et.tn itämaisen tuomiojärjestelmän voi-
36827: lais·sa myös erikois•esti mainittaman, varsinkin kun massaoU.essa., jar ll'yt on tilaisuus osoittaa vieläkö
36828: tietää, mitenkä käsitt.eet valtiopetos ja maaU'petos pidetään 'kiinni tuosta tuomio.i'ärjest.elmä:stä, vie-
36829: ovat itsenäisiä käsitteitä, rinna:kka.isia käsityksiä, läkö pidetään kiinni itä,maisesta järjestelmästä ja
36830: .ioka ovat täydellisesti defineerat'tuja.                          kun ed. Malmivaara. kysyi, ett.ä saa• nähdä min-
36831:       Tällä tavoin ol.en todennut, että valtiorikosoi- kälaisen vastauksen eduskunta antaa uiiHe sä.hkö-
36832: ke.udet syyttäessåän .ia tuomiiessaan maa.npetok- sanoma.inlä:he·ttäjille, jotka asettuivat armahdusta
36833: sesta sekä ka'J)inasta, ovat menetelleet oikeudenva:s- va1stustamaran., niin samaten voi sanoa että nyt saa
36834: taisesti. Se oi!keus, .iota si.ellä on ja,ettu, se ei ole- nähdä, minkä vas·tau1ksen eduskunta antaa ei ai-
36835:  ollut mitään oikeutta, vaan se on ollut vääryyttä. noastaan Suomelle va-a.n ulkomaille. Oikeistolai-
36836: Ja. mitä näill! ollen jää jälelle enää näistä valtio- set ovat koettanee·t tätä armahduksen vatstustamis-
36837: rikosoikeuksista? (Puhemies: Pyytäisin eduskun- a;siaa ajaa. siten, että ulkomaiselle sa.nomalehdis-
36838: taa rauhoittumaan). Kenellä on vielä tämam jäl- tölle, esim. Ska.ndinavian sanomidehdistölle on lä-
36839: keen otsaa ryhtyä puol·ustamaan sitä oikeutta, jo- hetetty kirjoituksia., joissa vastustetaan armahdus-
36840:  ta näissä vai tiorikoso~keuksissa on jaettm? Ja. kun ta. NäJmä 'kirjoitukset ovat Ru()tsissa, läusimai-
36841:  asia on täHä kannalla., niin nyt voi va:stata. päämi- sren oikeuden koti-maassa, joutuneet pa.perikoriin..
36842:  nrislteriu esittämiin mui:stutuksiin. Nyt tämä :kysy- Sen sija,an si·ellä julaista·an ei acinoas·taan sosialide~
36843:  mys on joutunut kokonaam iois·elle tasol'le. E·nää mokraattisissa vaan myöskin. porvarillisissa sano-
36844:  ei .ole lkysy:mys <mrstääin ai'mahduksesta., vaan nyt malehdissä kirjoituksia., joissa asetutaan puolusr-
36845:  on kysy:mys oikeud•esia. Oikeiston •edWs·taäa Ryti tamaan amnestiaa. EduskunnaJla. on siis nyt ti-
36846:  myönsi, että on ta-pahtu1nut erehdyksiä näissä va;l- laisuus osroittaa ulkomaill.e, mihinikä ~ ta.htoo
36847:  tior]k()soilk•eu'ksissa, muitta lausui, eitä ne on kor- kmrlna, edeHeen:k·ö itään va:i länteen.
36848:  .iaJttu ed•ellisten amuestioiden kautia. Mutta ed·elli-
36849:  set amnestWat eivät ole annetut oikeuden kor.iaa-                    .Ed. Proco:pe: Då stora utskott.et icke om-
36850:  mi·seksi, vaan ne a.nnettiin amnestiana. Jos siis fattat la.g-utskottets betan1mnde, och då .iag för
36851:  taJhdot.aan pitää näitä ed·ellisiä a.rmahduksiaei wm- min di6l icke kan gilla den s·tånd'Punkt stora ut-
36852:  nestioina, vaan oikeuden kor.iauksena, niin silloin skottet har intagit, •ber .iag att f.å motivera min
36853:  ma:hdollis:esti saattaa nyt tulla kysymykseen am- ll'P·TJifattniug och samtidigt något noggrannare
36854:  nestia. Mutta jos edelliset pidetään amne&tiana, Jkomma iu 1>å frwga;n i doess helhet.
36855:   niin nyt ei enää tule kysymykseen amnestia., vaa.n                  Det synes mig nälmligen som skuille härvidla:g
36856:   nyt tulee kvsymykseen oilkeus. Ja kun asia on åtmin:stone en .synpunkt rbltivit bortglömd i ve-n-
36857:   tällä kannalla, kun kysymys on nostettu koko- sterus ooh t:len amnestivänli·,g-a odeli6n:S av centJern
36858:   na~m toiselle tasolle, niin silloin myöskin ne muis-             res:on€'11lang. Många olika synpunkter för bedö-
36859:   tutukset, jot.ka päämini&teri. esitti amnestia>a ·vas- mandoe av rfrå,g-an hava framförts. Det har talats
36860:  taan, me·nettävät kärkensä:. Oikeudentunto e~ enää om .iuridiska dirs.tinkiioner. Det har ta:la•ts om
36861:   .ioudu kuohuksiin siitä että ka.pinaHisia. vwpaute- politiska och socia:la motiv. Det har på ·ett mw
36862:   taano, vaan se joutuu kuohuksiino siitä., että niille än osmwkligt sätt f.riats rfrån det ena partiet till
36863:   on jaettu vääriä tuomioita, joutuu kuohulk:·siin sii- det an:dra, men ell' syn:puukt har glömts bort uti
36864:   tä, että väärien tuomioiden uojaUa vankiloissais- vensterns och oenterrrs uttalanden: rättssynpunk-
36865:   tuvia ei vapauteta.                                              ten, synpunkten att d•et röda up.prm,et så.som så-
36866:       Ed. Alkio kerran eräässä ist.unniOssa puhui siitä dant måste bedömas •såsom ·ett brott, såsom orätt
36867:   velasta., .iot!IJ va.semmisto on velka.a isänmaalle ja såJsom ma'Sslbrot·tslig-het. rSer man frågan ur so-
36868:   hän samalla 'kertaa puhui myöskin siitä, että kes- cialisternas svntvinkel och sä!rskilt på det sätt,
36869:   kusta on oikeuden:vaakar. Nyt voi väittää., että som rdgm. Hupli g:jorde i :sitt in11~edande andra-
36870:   keskusta on myöskin velkaa ia se on velkaa oikeu- gand·e för tva v•eckor sedan, så är saken klar.
36871:   delle ja nyt. on kysymyksessä tä.män velan ma;k- Är doet röda upproret icke att betraktå som an-
36872:   srumiMn. Eduskunnalla on ·nv•t. tmaisuus maksaa na.t än som •ett lfel•grepp, icke som ett brott var
36873:    tämä velka ja va·irkka;kaan oik·eusmurhien uhreja ei d·e rödas ~rnin,Q', s•åsom rd•gm. Hurpli 'Påst.år,
36874:   enää vooida Ul·erättää 'henlkiin, 'll!iin sirt:tenlk:·in voidaan ideel, vwr di6n röda rörelsren en •stvävan till upp-
36875:    tätä velkaa pienentää. Vuosi taka:perin ki:v.ioitti höjda måJ·, ja, då är ju saken strän,gi taget klar.
36876:    va•n:hooil'linen en:g-lanti'lainen ,Times" kir.ioiltukseu, Då måJste ma:n iblott f.råga .srig, varför man från
36877:    .iossa kuvattiin sitä oikeusjärjestelmä.ä., joka rSuo- v•ensterhåll spiHer ·så mycket ord på denna fråga.
36878: 1736                                      Perjantaina 12 p. joulukuuta.
36879:                                                                     ----------------------------------
36880: Ser man swken så ·snm venstern ·g'(jr, då ha·r man men d<en var .iu huvudsakligen koncentrera:d till
36881: .iu utan omsvep givit d·et röda uppro.ret :sin sank- några srtörre ·städ·er, och dädör pa<Stsll!r de·t så ~ör­
36882: tion, då :har man erkänt det berättigade i omstört- fär<igt rrla, ·då man .samti•digt säg:er, att det var
36883: ningssträv.andena. V al"för skall man då söka så landstbe:Eo1knil1gen, sam drev på det röda upproret,
36884: många motiv ifö·r att bortförklara., överskyla den såsom hr. Hu pli rhar antYJtt, elt1er med andra ord
36885: brottslighet, som man icke ·erkänner (från ven- den hefolkn·i11g, stom miTIJsrt, skruUe hava, drabbats
36886: stern: kun ne eivät muuten ymmärrä). Nog av liv·smed·elsnöd'en.
36887:  förstå vi hermrnas ståndpunkt, icke behöver ni               När vida.re såsom en orsa:k tiU upproret fram-
36888:  aHs tala. slå många ord. N og hava vi den klar, hölls, a:tt här förelåg brist :på politiska traditio-
36889: men jag fråga.r särskilt: va!"för skall man behöva ner, att här ieke .fann1s• någon s'tat•sbyggnad, utan
36890: gå så långt. a tt man vanställer historiska or-h up- att ·därför de röda voro :fullt berättitga·d<e att med
36891:  penbara fakta?                                            våltd försöka få vrura med om att bygga upp den
36892:     rNäir det ·ex·empelvis -- vid framhMlande av nya stats•byggnaden, så äir det också en lögn, ty
36893:  upprorsmä;nnens motiv -- från vensterhåll på- just däruti skiljd.e sig Fintl'and frtån de övriga
36894: stås, a.tt embetsmann~Wklasts'en i detta land och. randstaterna, att vi hade •en färdig statsbyggnad,
36895: heNemänuen i alla tider på ·d>et mest samvetslösa färdiga statsinstitutioner, folkll'epresentation och.
36896: sätt 'förtryetkt. folket, och att vårt folk i det av- egen regering, när Ryssland sönd1er'föll och. he-
36897: .seendet skuHe hava befunnit sig i ett sämre läge frielsens timme kom för oss.
36898: än andra länders, så är det med förlov sagt en                Alla dessa motiv verka i venstertalrurenas mun
36899:  m>edveten .osa:nniug. Hermrna veta mycket väl 1 mer eller minldre ihåli<ga, V e:cldig ÖV'ertyg:els•e
36900:                                                                                             1
36901: 
36902: 
36903: att tack vare d~en ·S. k. överklassten ha,r i d·etta land kommer med i srpelet egenttligen f,örst när det
36904:  aldrig lirveg:erustkap ·eller ·ens• bundenhet v~d tor- röda U'JJ'Pl"Ol'et försvarats med hö.iand·e till •skyarna
36905:  vrun kunnat vinna insteg såsom hos a.udra, när- av revolutiouen s·åsom sådan. Det har .gjorts i
36906:  boende finska folk>en, utan ha.r vår rättsordning fllera and:ra.ganden, kansk'e krruftigast uti rdgm.
36907:  rullti·d va•rit, liksom den fortfarande är, grundad Leinonens yttra:n:de, däri med Bn verkligen pris-
36908:  up.på alla·s princi•pi'e~la 1~ks<tällrghet inf•ör ilawen. värd •envishet. framhölls, att fröken Leinonens
36909:  Och uär man talar oni. .iord1bruka.l'hefolkningens ;parti aUtid har varit, är och alltid kommer att
36910:  utusla läge odh när man •säger att .iordägarena va<ra revohrtionä·rt och hylla l'evolutionära meto-
36911:  gratis utnythja sina leg:otag-ares a·!"bete, så är d-er, för ö•vrigt en synnerligen taktfull bekännelse,
36912:  detta också ·en lötgn, ty hterrama veta mycket väl, sa;mtid·rgt som man, på sätt som rdP"m. Hakkila
36913:  att om ockstå j.ordbesittningen i V'årt land i många 2'.iordte, friar tim cerrtern, sa:mt:idigt som det tala.s
36914:  stydken l•äimna•r myck,et övrigt a tt önSika, så har om att inom reg'eringen ett par pl'a·tser skulle be-
36915:  faktiskt brukarens, legotagarens ställning varit redas för herrar !från venstern.
36916:  tryggad ·och allt eftersom tiden 1idrt, bli,vit allt         Må ·det lämna:s ·däJrlhän, när trevolution äir be-
36917:  mera förbättrad till dess vi hava kommit därhän, rättigad. Man ha:r försökt att öv•ertyga oss, rep-
36918:  att han faktiskt i det näl'maste gratis får tillösa resentanter av högern, otm revolutionens herätti-
36919:  sig ,sin jord. Jag har va.rit för tor·parfrigörelsen, ,gand·e .genom att anföra his:toriska exempel. Man
36920:  och jag tror, att vi komma att .gå läng,re änrru har ta'lat om boerkriget, om folkresningarna i
36921:  på ·den vägen. Men huru man än lbedömer jord- Sverige undrer Eng€ilbvech'ils, Stturarnas ooh Gus-
36922:  besittningsförhållandena här, s'å må man åmdå i ta:f Wasas tid, och man har slutlig:en täckts näm-
36923:  allt förnufts namn se Oibje.ktivt och rättvrst på na jägarrörelsen såsom para:Uell ·tin d'et röda upp-
36924:  saken. Särs.ki1lt är ·d,et .iu onödig:t, att såsom i roret. AUa d•essa hi,storiska parallleller lida dock
36925:  ett av de socialdemokra.t~ska and·ratgandena har av det felet, att de icJm stämma. Boerkriget var
36926:  skett komma med orikti•ga och vilseiförand•e siH- åtminstone för alla a:ndra än några engels·ka rm-
36927:  ro.r. När det åter talas om Evsmed·elshristen som peria:li:ster icke ·ett upp·ror, utan ett litet folks
36928:   ett motiv ftör det röda upl)'roret, och när det sä- kam:p lför att bevara sin frilhet. Det skall bli
36929:  ges att denna; lliv,smed-elsibrist i vå;rt Jtand var svå- roligt a tt höra, om herrar s·ocialdemokrater i
36930:   rarH än i n!ågot annat land, så är ·d'e't också en framtiden, när Ryssland åter måhän•da kommer
36931:  lralvsa.nning (från venster: Men ·d·et säll,'er 'livs- a·tt fövsöka undterkuva Finland, då ockstå vilja
36932:   medelsmrnis.tern). Livsmedelsministern, .ia det ka:Ua vår kamp ftör en revolution. Ja·g hyser för
36933:   kan nog hända,. Det är icke stå myck·et att ta:ga övrigt vissa tviv·elsmåi, på vilken sida särskilda
36934:   på aUvar. Har man följt med förhållandrena i herrars sympatier v~d d•et •ti'llf.äJHet kommer att
36935:   de kri~föra:ntde 1änd·erna och Jörhållandena sär- vara. De påstå,dda revolutioruerna i Sveriges
36936:  sikilt under det tredjre kri,g:ståret, :så vet :man, a tt historia 'Pats•sa icke heller som exem<pHl däil'för att
36937:   i :stort sett undernäring:en d.är va,rit mycket värre i alla destSa fall, Sturrurrra:s, Engelbreohts och Gll!s-
36938:   äin rhos oss. Livsmred<elsnöd fanns vis,serligen här, taf W asa;s, troligen den formella räWm enligt
36939:                                                 Armahduslaki.                                             1737
36940: 
36941: landsla.g'ens konun~ibalk, som gav svear rätt att ; s.täHa så tili, att de röda känna sig tili freds
36942: k.onung tag-a och vriika, låg TJå de s. 'k. uppro- / i detta samh:äHe. Vid sidan av alla de ursäkter
36943: riska:s sida, odh d·essutom hava d-ess·a fa.U ett ge- , ooh a;lla de förklarand·e omst:ändi:gheter, som !Iin"
36944: menswmt, som 1gör dem ~så ofantli:gt olälmpliga till ' föras för att stryka över de rö.flas skuM, lhar stats-
36945: jälmförels-epunk<ter, näJmligen det att desamma ministern järrnlförels•evis Tinga förståels-e för de
36946: va·rit fl"åga om 'fol'krörels,er tili hela l'a.ndets och vita, för den TJathos, sam fanms P'å vita sidan,
36947: tili hela folkets 1bälsta. icke tili ;fördel enbart. för oeh för deras rättsmedbetan:d:e. Det högsta stats-
36948: en kla:ss., ,gå;som fallet .var med det röda upproret minist'ern i detta avs·eend-e presterar ä1r ungefär
36949: 1918. Att slut:igen jäganörels,en kan nämnas att han, sedan han förklarat att re~rinl!en
36950: som •pa.rallell tili det. röda, upproret utau att en frrumför aUt ins,er viikte.n av amnestifrågans lös-
36951: storm a v 'för'bit.trin•g up.pst:år i d·enna kammare, ning i veruster ,riktn<i:ng, tilläigger, att ,Hallitus
36952: d·et är ett bevis för vilka besked'li·ga s.tackare vi ei myöskään voi olla ottamatta huomioon, että
36953: egentHgen alla horgare- ändå äro.                        myös' sil:ä yhtei•slkunnan osaUa, joka joutui puna-
36954:      J ag måste •emeHertid 'erkänna, att det finnes kapinan hyökkäyksen esineeksi ja .ioka muodosti
36955: ett synnerligen sympatis,kt drag över wlla utta- Suomen kansan enemmistön. on oikeus vaatia tun-
36956: lan:den Lfrån vensterhå:ll. De äro visser1ig<en ensi- nustusta oikeus'kåsitteeUeen". Det ä:r .iu ett rät't
36957:  diga, men d'e äro ·konsekv,en:ta. Det fi·nnes en stort erkännande, men ja.g frågar mig dock: Tror
36958: gamma1 sa.ga om visdomsbrunnen, vars vatten någon ett sådant tal hade vwrit mö.iligt i Frank-
36959: skän'kte vishet, men g<jo!"de 'blind på ena öga·t, rike icke två år efter juni-o:rolig1het.erna 1848
36960: så att man <SiåJg a!llt ;bara ur en ·enda sy!llpunkt. >eller under det ·första decenniet efter kommunen
36961: Bå 'samma säibt ha·v.a herrarna av ·VJenstern så kraf- 1870.
36962: t:Ug-1; druckit ur Marx' och •d·e övriga 11ärdfädernas      Ja•g lkan: t.~n fullo :förs1tå d'e mdtiv, som l'eda
36963:  oeh Valpas vis·domghmnn a tt herra:rna ·egell'tligen statsministern ooh vi mås:te uppriktigt högakta
36964: icke •kunna He anna,t än i rött. Men det liggoer vil<.ian att ås'tadkomma fred i samhället, men
36965: en viss rätlinljighet över d·etta trots allt. Det är sältt,et, att man, om också en'da>st tili' det yttre,
36966:  tvivelaktigt, om det icke är ibMtre att se ensi- liksom bo.ier si•g :för :«:let röda, det är nog inte
36967:  d'igt, men rakt framåt, än att såisom hr. statsmi- det rMlia. Skola 'de :f. d. röda göras tili go-da
36968:  n'istem i sitt andragande vid ären:dets första be- medborga:re ske.ll det ~ske rpå den Vläg, att sam~
36969:  handling bildlilkt talat ·g.iorde, titta. under 'lugg hället visar fa:sthet ·och styrka. Det är upprö-
36970:  ooh skäla åt båda hå:llen. Rdg>m. Nix bekla.gade, ranffie, att man vill låta- ·såsom jag hoppas att
36971:  a tt vi icke ifinlto höra s'tatsmini'sterns andra:gande en talare av missta·g yttrade ·sig- muren mellan
36972:  på sv'8llska. Ja, formellt hade rdgm. Nix ot.vi- vitt ooh röU ·ramla. muren mellan kommnni•stiska
36973:  velwkti:gt rätt, men jag kan ,försäkra. r-dgm. Nix samhällsfieruder och .det ifinländska rättssam-
36974:  om a tt skwdan icke var •så stor, och 1.iag ·vågar hällets m~e.frborgare, i •stäJUet för att man genom
36975:  nästan tro, a tt det [inn'es en och annan måhända oruhbligt fasthå1lande vid samhä:Uets rä~tsord­
36976:  til[ odh med inom sta:tsministerns eget parti, S'om 'll~it~, lborde .försöka att vi'nn:a de röda ooh de
36977:  g.e:rna hade sett, att d,e-bfa andragande icke heller h:rottsliga öv,er tili ·den rätta sid·an. Icke siopa
36978:  'J)å fins:ka had·e hlivit framfört. Herr 'Statsmi- gräins·en, men vinn·a d~en :ena delen öv·er till andra,
36979:  nistern sade nämli.R"en i detta andragande de mest den rältta sidan om g-räns.en, ·borde v;a:ra program-
36980:  oorhörda tiug-, •som i ·ett annat land skul'le hava met.
36981:  varit egnade att 1framkalla rätt mycken fölibitt-          ·Förs,tå icke lwrrama, som bekänna •s]g tili den
36982:  ring. Med sina många ,.lå :ena s~dan, å andra .si- ·poVitiskt radilkala ·rildningen, att ~ed·ert resone•
36983:  dan" var andraga:ndet 1formellt by.Q;gt på antite- mang är ett 'underkännall!de av •ert ·eget .rätts·
36984:  sen mellan rött ooh vitt. ur vi'lk-en såsom 'en högre medvetande våren 1918. av det mora'liskt berät-
36985:  enhet den v,eunolaska förmed.Jings>politiken slkulle ti'g-ade i den kamp, som h~errarna d<å s..iälva voro
36986:  ll'o.ia sig- som en vit ooh röd spräcHi•g fågel Phoe- med :om ·wtt f1öm, unders,töda .ei:Uer leda. An>tingen
36987:   nix. Meu i sak var a.nd:rwgandet betydlig.t mer voro de röda .iä:mnstäillda rmed ass vita, :hade 1ika
36988:  ensidigt. Sta:tsmini·stern ka1lrude visserligen de rältt s.om vi ooh diå är det tvivel1a:ktigt, om vi voro
36989:  röda ~renomg&ende ·brottslliga, men icke förty var berättigad'e wtt med vap·enma'kt försöka göm
36990:  han mest mån om att ursrkulda deras gärning våra intressen gä:lland:e mot den uppenbara över-
36991:  QCh statsministern visade sig i detta avseende maik't, som de rö,da vid frihetskri~ets utbrorbt hade;
36992:   vara en n&got hleklrugd epigon till hr. Hu·pli. eller också hade vi rätten på vår •siida och de rö.da
36993:  Det är nä.mligen i ·huvudsak samma mot1v bägge voro :brottsli,g-a. Men hade d'e oräJtt må de ocks>å
36994:   anföra. Vi få veta, att regering.ens [rämsta upp- få sitt ·välförtiä:n:ta straff.
36995:   gift är att försona de olika gu-upTJer, som i rfri-       ,M,ed motiver kan man 1förklara my•eket, men
36996:   hetskrig·et ~såsom fi,en1der stå:tt mot varandra, a.tt man kan :icke lbortf1örklara ett brott. man lmn ioke
36997: 1738                                       PerjantaiwL 12 p. joulukuuta.
36998: 
36999: 
37000: g\)ra en g-jord gärning om int-et. Var.ie domar-e och n:om yttranden av de ledande finska holschevi-
37001: juri·st vet, a1tt i ISå goiJt sollll vart ·enda <ett krimi- kerna :fritn 1918. D'{lt JJ.a:r också framgått av
37002: nel'lit faH mrun kan •S'påra bioms<tändigheter, motiv, själva samarhetet med de ryska röda ända från
37003: vi1ka förklara .gärningsmann·en.s :handlingssätt, sommaren 1917 (från venster: Tyskarna; talaren:
37004: m-en icke fött.y hestår brottet; bl'IOttet beror näm- ,Då ·fanns d•et in1gen röd i Ty•skland", från vens-
37005: ligen på s.iälva gäirningen, på dess samhällsfient- 'ter: ,oj vad det fanns", ta:la:ren: ,Jaså, herrarna
37006: Hga natur. Det äir d-etta som är bestrummande, hade reda :på det, .iag kan nog tänka mi•g <let").
37007: icke motiven. Och d.en röda gärningBn, det röda Det är emellertid så, att hösten 1917 fra:mhölls
37008: up.proret eåsom sådant var brottsligt oberoende det i den socialdemokratiska tidningspress•en, att
37009: av enskilda i'ndividers måhända aktningsvä:rda mas<sorna yrka -på att man skul1e med ry~arnas
37010: motiv.                                                      h.iäl-p •göra revolution. Genom den r~ska rayon-
37011:     Det var 1brottsligt först och .främst därför att kommiitlens understöd iblev novemberstre.iken
37012: det var ett våld mot samlhruHets rättsord·nirug. m<Öjlig. Av de ryska :myndigheterna fingo re-
37013: oSamhäU.et kan ioke ·tå:la ett vål!dsa:mt brytande dan då våra röda: sina vapen, och man gick redan
37014: av dess rättsnormer. om icke hela samhäll~t s:å- <lå så långt, •att man direkte från P•etersburg
37015: som sådant skall brista sönder.                             anhöll att f:å rysk militärh.iälp. När sedan tiden
37016:     Det var vidare ett vå:1d och •en oms<törtning, var mogen för det ,sista stora: slaget, bes:tämdes
37017: som gjordes ~mbart för egen och för den egna tiden tför u-pprorets utbrott från Petersburg. De
37018: samhiLllsklas.sens• vi:nning. Herr Hupli påstod, ryska trupperna i• Finland ställdes samtidigt i
37019: visserl'i_g~en att den röda rörelsen va;r 1fQsterländsk.    ·slagfärdigt skick. En rvs·s, Swjetschnikoff, blev
37020: Det är gläd.iande att h:öra herrarna a v V"eDJS't:ern den faktiska överbefälhavwren f:ör Finlan-ds röda
37021: antvda, att man kan tänka s~g ·en fosterländsk gard·e. I alla tru-ppdelar, t. o. m. i jämförelsevis
37022: socialism.. Faktum är emelilertid, att begreppet små, iha·de ryssarna den mililtära lednin_g~en.
37023: fosterlandets brusta iclre existera<le för dem, som Ryska. trupper kämpa:<le sida vid sida med de
37024: igång.sa•tte uwroret 1918. Läser man den social- finska röda och slutli<gen och sist, de ryska myn-
37025: demokratiska tidnings-pressen fl"ån den tiden eller clighetema :förkla:rade Finland formellt <krig.
37026: lä:ser man de ru:pprop va:rmed de socia1demokra-                Denna omständighet har enligt mitt förme-
37027: tiska organisati·onerna förklarade upproret börjat, nande tidi<ga·ve icke b1ivit klart helyst. Den
37028: spårar man ioke där ·en tanke -på :fosterlandet, framgår emeUertid av särskil:da dokument. Re-
37029: utan '{lndast på den egna: -samhällsklassen och dan i december 1917 förklarade folkkomissarier-
37030:  des•s ·fördel. Och åter och åter f~nner man det nas råd i Piete11S1burg, a:iJt d•en rY,Ska rayon:kom-
37031: gamla ordet om a tt a:rbetaren intet fosterland mitten i Finland i alla a.vseenden företräidde      1
37032: 
37033: 
37034: ha·r. J ag erinrar mig ett tillfälle från .iuitiden Ryssland och hade rätt att gen•t:emot de fin-
37035:  1917, <lå jag råka:de sammanträffa med en av l'änds:ka myndi_g;heterna u;ppträda och besluta å
37036: d-e dåva.rande sociald·emokrati.ska lantdagsmän- den ryska rådsrepuiblikens V"ä:gnar. Sedermera
37037:  nen, som ja,g under gemensamt arbete tidigare avg-av denna rayonkommi<tte i slutet av .ianuari
37038:  kommit rätt nära. liksom med en nuvarande ett ultimatum till Finlan:ds vi-ta regering (från
37039:  riksdag-sman; och .iag minnes, huru dessa båd-a venst-er: ,det var frå;n Viborg", ta:laren: ,nei det
37040: h-errar förhånade allt cvad som fosterländsk't var,' var rayonkommitten, herrarna hga miste") och
37041:  och framhöllo, a-tt nu var ·det icke fråga om fos- sis·t och slutligen under de sista dagarna. av .ia-
37042:  terland·et, det var något, S'om ingen :b€1hövde nuari utf.ärda:de de ryska mil'itära myndigheterna
37043: tänka på; proletäirernas sak det var det främsta. en iförk.la.ring, att Rvsslands arme från och med
37044: En tysk statsman har s•agt att revolutionen i all- 1 en viss given datum ansågs bEifi<n.na sig i krigstill-
37045:  mänhet till sin n:a tur är en våldsa:m öve~gång ! stånd i fö·rhållande tiU d·e vita 'trup-perna. (Fl'ån
37046: i maktens 'besittnoing. Denna .(Lefinition kan i venster: således endast armen ioke folket". tala-
37047: aUra "Yidsträcktaslte mlån lti'l~äm-pa.s på d'{lt röda ren: ,om engång a.rmen oofinner sig i krigstill-
37048: upproret i Finland 1918.                                    stå:nd, ,gå ibeifinner sig ~ä~l' också ribt i krigs-
37049:     Men slutli_g;en, de'tta röda vansinne va·r orätt tillstån<d"). Jag hrur anofört detta för att bemöta
37050: framför allt däJJ'för, att det saklvgt var landsför- en s·oci<alisti!sk talares invändning, att det hade
37051: täderi. Den &ocialdemokratiska ·gruppen i d-en varit orätt att hetra.kta de rödas gärning som
37052: dåvarande lantdagen motsatt•e sig ·som känt Fin- , landsf•örräd,eri. I sak var hel'a d·et röda upproret
37053: lands fll'Hst.ändiga. 1.loö•sryckande från Rvssla:nd. landsförrädiskt. Det cvar ett understöd av tfräm-
37054: Man tänkte sig en förening i en eller annan form. mande makt till undergrävande av d•en egna sta-
37055: Detta har g-enom dokumen't. ooh ·gBnom uttalan- tens säkerhet och ooständ och innes1öt i sig det
37056:  d:en a:v ryska ledande män tidvg-are !fastslagits moment av svek och hedräglig1het, s•om är förenat
37057:  och det har alldel<es nv lig-en kommit fram ge- med lands:förräderi. De vöda:s gärning var så-
37058:                                                    Armah,duslaki.                                                  1739
37059: 
37060:  lunda trefa1ldig oräit.t: s•om vå1d, som vå:1d för           till l!llst, a tt de mer e.Her mindre mot sin vilia
37061:  egen vinning, ooh som .fosterlands·förräderi.                had·e tvungi ts in i det röda g!llrdet.
37062:      Denn:a rätts•synpunkt ·f'år •e.i glömmas vi:d be-           J ag skall be i detta sammanhang :få beröra
37063:  dömande av dtm 'f:öreva.ran:de f:rågan, den ibö·r en-        frågan om dödsdomarna. De uppgifter, som i
37064:  lli_gt mitt förmenande vara a vgörande vid pröv-            detta av,seende .givitts f·rån 'sociaidemokratiskt håll,
37065:  ning a v amnes·tikravet, särskilt vid heruömandet            stämma rcke med de uppgi>fter .ia'g utav en t.iälll-
37066:  av srpörsmålet, huru de röda hava behandlats ·ef-            steman vid justitieministeriet har ha.ft förmånen
37067:  ter UP'J)roret och vid d·ess lilkvidering. Detta             att erhålla. E.nligt d·ess>a, ,som vi väl måste an-
37068:  spörsmål s-önderfa;Uer i sjäJlva verket i två skilda        taga, auJentiska uppg~fter, steg anialet dödsd•o-
37069:  f·r'ågor. Den första och den:, som härvidl!llg är           ma:r i undervätt i'Cke till högre än 379. Av des,sa
37070: den viktigaste, är den huru de -röda a:v de ci'vi~a           379 förvan·dlade övevdomstolen sedermera 200 till
37071:  myndigheter.na: oo'h domstola-rna behand~ats ooh             mildare straiff ooh av de å;terstående 179 döds-
37072: dömts, d:en andra :huru vid det röda up~prorelts              domarna rverkstä:ld<es en:dast 17 5 (Rop: V ackert
37073:  neds•lående de vita trupperna och enskilda vita             så!). Vackert så! På i'nemot 100,000 rödgar-
37074:  formationer gått tiU väga.                                  di,ster, alltså blott något öve.r 1 promrlle. Döds-
37075:      Vid bedömand•et av den fö:vsia delen av ·r;rågan,       ·domar hava endast tav.kunnats i rue fall, där up-
37076:  som här föreligg-er, äir det en omstän:dighet, .som         <pen'ba;rt varit, a tt den sky.l'di_ge varit mörda·re, del-
37077:  ti!Usvida•re e.i :framhållits: näimligen att a:ntalet       tagare i eller anstiftare till mord eller ock uppen-
37078:  fångar var hetydligt •större äiil har givits vi•d han-       bar landsförrädare, (Flerc utrop) som direkt sam-
37079:  den. I m'B!dlet av maj 1918 •efter de stor!ll slut-         arhetat med de rvsl~a militårmY'ndighetema. I
37080:  liga nederlagen .för de röda hade vi i S'.iälva ver-         varbdera ·d•essa fa'll, ·d. v. s. •för m<>rd ooh för
37081:  k<et betydligt över 80,000 fångar, men av dessa             landsförrä:deri stad·gar finHilndsk strafflag döds-
37082: tfrigavs omedelbam vid den :första inregrstrerin,gs-          stra:flf. Att tala om justitiemord är alltså ful1-
37083:  undersökningen ett mvcket stort antal s:ås•om an-           •koml'i.gt obefogat. Domstolarna hava i detta fa:ll
37084:  tingen alldeles oskyldiga eller mindre skyldiga,             l~ksom i övrigt föl.it gällande stra·:rfla.g.
37085:                                                                                      1
37086: 
37087: 
37088:  och en stor del av dessa tord•e sedermera aldrig                U tom a.v dödsdomarna •har det ·även gjorts ett
37089:  kommit under domstols beihandl'i'ng. Den 29 .iuni           stort mrmmer utav domarna. över de socialdemo-
37090:  1918 beslöt sedermera s·enateu, att ytterligare             kratiska 'lantda•gsmännen. I s:jä;lva verket torde
37091:  skulle •fr:i<givas alla de, vilka ·hefun:nos mindre         ·det va'ra end:ast tre lan1.dag'lsmän, som fällts en-
37092:  farliga Jör d•en a:Hmäinn:a säkerheten och mindre           dast på grund a v det s. k. ,M•e va!lldimme" pro-
37093:  skyld:i<ga. På det sättet fri.gavs omkring 1<5,000          gra;mmet och det •npprop, .som kort före uppro-
37094:  pers:onm.                                                   rets utbrott utfärdades med direkt uppmaning till
37095:      U ngefär sa1m tidigt begynte statsförbrytelse.-
37096:                   1
37097:                                                              uppror. Deras straff tordH emellertid varit vill-
37098:  domstolarna sin verks•arrnhet. J a·g misstänker, att        kmligt. Beträffande allla d·e övri,ga föreligga
37099:  herrarna av vänstern icke har gjort si.g besvär             graverande, f·örsvårande omstän:di_gheter. Häir
37100:  med att läsa igen:om a'lltlför många handlinga·r            nämndes i går ;fallet Yrjö Mälkelin. Jag ha;r gått
37101:  rörande av dessa domstolar aJVdömda mål. Hade               igenom akten bet11äJffande sa_g:d:a brottsling, och
37102: Herrarna •g.iort det, och frrumför a:llt om Ni               med all aktnin:g för 1\'Iäkell.ins tidigare verksamhet
37103: .gjort det med jur.iJdiskt omdöme, så hade ni                och personliga €'genska,per, så måste .iag säga, att
37104:  funnit, att dessa domstolar föl_i.de d>en gamla re-         utav domsto1s.för1hrundlingai"na frrumgå omstän-
37105:  geln:, att hellre frra än .fäHa, hellre döma lför milt     .digheter, s•om åtminstoll!e ur ob.iektiv synpunkt
37106:  än för strängt. Bland de 7,000, som ·domstolarna           måste beråttig.a: domen över M>äikellin. Det fram-
37107:  frikände, finnes d•et kommistswfi.er, t.iän:stemän          ,~år, att Mäkelin tpå hösten 1917 had•e uppmanat
37108:  vid folkkommi•ssarianet och till och med personer,          tili bildande av r-öda garde.n <>ch varit verksam
37109:  som a v skvddskårerna i. sina hemtrakter beteck-            för dyl~ka garden•s bildand>e isin hemtr!llkt. Det
37110:  n:ats sås·om ·synnerligen brli1ga a.gitat.orer ooh          framgår, att MäJkel'in va:rit med om alla u:pprors-
37111:  uppviglare. Red·an d·etta visar i sin mån att dom-          förberede•lser. E'tt av Mäkelin ·egenhä:ndigt un-
37112:  stolarna .gingo tili sitt rvärv med :rätt mycken            dertecknat brev vidhandenger, att han vid upp-
37113:  miltdhet. Det faktum, att av de. något över 60,000          r.orets u1Jbrott an'höll av folkkommissariatet att få
37114:  som dömts tili straff 39,600 hava fått villkorlig           förordnande att fam till Uleåborg för att organi-
37115:  dom ä·r också i sin mån hely,s!llnd·e. Ä ven •bland         sera den upproris•ka rövelS'en i d>enna del av l.a;n-
37116:  dessa villkorligt d·ömd:a 1finn~s d•et sådana., som         det. Det :framg;år vidare, att Mäikelin var ord-
37117:  formellt hade iiJJ:tagit en ledand·e stäilln:inlg i upp-   förande vid det •m'öte, där revoluiiionens general-
37118:  roret. Där finnas kompanichef•er, men sådana               råd (pääneuvosto) tillsattes, att han medverkad·e
37119:  kompanicihefe.r om vi1lka det •faktis:kt framgått,          till d·ess utseende, ledande besl'utet och valet. Det
37120:  att .dem icke kan läggas nå_gontt:ing fö.rsrvårande        'framgrur slutl]gen:, a'H MäJkelin under u-pprorsti-
37121: lUO                                          Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37122: 
37123: 
37124: d·en skrivit åtskiUiga hetsa:nde artiklar. Den av hållan•dena såJdana, att vill'e man ren gång- döma
37125: rdgm. Leinonen i går upplästa artikeln innehöll de röda i räJttegå,n'gsform ooh viNe man icke in-
37126: bland a:n,nat ett moment, dä:r MäJk.elin uppmanar slå f.örfarandet från diverse franska revolutioners
37127: de röda S~oldatema •a:tt g.å ·fram moe~d sk.oningslös li:kvidering att helt errkelt ~enom ,förvaltnings-
37128: hård·het mot sirra mots1tåndwre och den slutade ·rä:ttsliga åtgärder hefria sig från upprorsmännen,
37129: med att MäJk.elin säger sig rgöra honör var ~ång måste man• tiHS'ät~ba speciella domstolar; de v•am-
37130: han hör •ett skott. Och d-et f·ra:mgår att lha;;n gör liga kunde ju •ej red:a.n på .grund av bristande tid
37131: det även när skott lossats ba1kom fronten.               mä.kta med up1ngiften. M•en det är ·en omständig--
37132:     Det v]s>ar .sig överhuvud, när ett visst angiv-et het, ,som herrarna torde heakta vid detta dom-
37133: fall från väJn,stern omnämnes såsom exem pel nå stolosv•äsende ·såJdan·t det reg-11erades g>enom la.gen
37134: orättvi•sa, att man kan konstat.era, hurusom her- angående statsförbrvtelsedomstol•alr, ooh detta är,
37135: rarrna f•rån vänstern hava frågan om bakfoten .. att t•aktisikt målen kommo ·a·tt prövas i tv•enne
37136: Ja.g beklag.a:r att jag kommer att wppehall:a denna imsbnser. Hade målen behanrdlats vid vanlig
37137: förs·amling vtted]gare med ännru ett konkret fall, domstol för hög~förräderi och landsförräid.eri, d.
37138: f. ö. det enda, som här från vä•nsterhåll ant:f:iörts v. •s. vid hovrätt så:som första ins•tans och hö~sta
37139: sffisom bev~s ·på orättvi1s dom. Jag menar f a 1- domstolen 'såsom •sista., så hade i var.ie faU end.a;st
37140: l et A u g us·t Linde '11, d·en lu:gna, sytnpa- tv·enn·e domstolar i instansordning>en kommit att
37141: tiska och oskyldiga; man, om viiken riksdagsman ·pröva fallen. Ant d·etta ,sagt om s.iälva dömandet
37142: Leinonen s•enast talia:de. Icke av •SkV'dd·skårsut- samt utan att iag vi'll •fäHa något rsom hä1S't om-
37143: låtanden, utan av vi'btnesmå:l avcivna av socia- ·döme 'beträiffand>e en a:nnan sid·a: av upprorets
37144: lister i Tammenf.ors 'f.ramgår emellertid .gentemot likvidering:, d. v. s. s.ialva undersöknintgen och de
37145: fröken Leinonens påstående, a tt I.Jindell var d·et röda lflångarnas koncentrering- i fångläger. Där
37146: revoluti,onä:ra centmlorganets i sagda S'tad sekre- voro v.i många på vi.jjt hå'll ookså, som ansåJgo
37147: t.era;re, att han v•ar en slags högsta stvresman i denn>a, ins,pärrning- i fångl'ä~er va·ra •en stor
37148: staden, att han var Örverkommis.sari•e för den röda d:u:mhet. Men den dumhehen gjordes av d·en då-
37149: drätsel'kammaren och att harn 1: sådan ·e~nskarp varande ·regeri'll'gen, dä:rför att ·man ville så nog-
37150: tog hand om T'ammerfors stads kass·a och hanska- ·grannt som möjligt unders•öka och avdöma cvarje
37151: des med den på det för de röd,a utmärkande ·sät- särski'lt fa.ll därför att man viUe undvika iustitie-
37152: tet. Det framgår vidare av sams•tämmiga utta- orättvi.sa. ('Talrrka rop.) .Skulle emeUertid· i
37153: landen aiV ett flertal vittnen från 'Ta;mmelifors, enskilda rfal·l trots allt orMtvisor inträ.ffat, så
37154: att Lindell vid olika ti1lfä,l1lerr, bland annat vid kunna dessa fortfarande räittas deliS' gen10m d'en
37155: rödgardisters begra.vningar, utppträtt uppmanande hen'åd.ningJsrätt, viiken aUti·ämt tillkommer över-
37156: ti'll våld och hets mot de vita. Det ·framg.åir, att doms•tolen för stats•förbrvtelser, •som ·enligt ett
37157: han redigera t tidni,n•garna Kan•sam tahto ooh Työ, lbrev av iustiti•eministern fortfarand•e ha·r att upp-
37158: som •känt, vardera utmä:rkta genom en utomor-1 taga nJåAea,nS~ölkmingar, med andra -ord ansöknin>g
37159: d•entlig milrdhet o. •s. v. Hans meriiförteckning om ändring, delS' å:her genom ·den hen1ådningsräJ'tt
37160: slutar ei därmed. Det föref·a:ller, .som om det an- in10a,su, vi.llken ell'ligt R. F. är tiHerkänd •presi-
37161: förda redan vore Wlräcklig-t. 1för att bevisa att ej denwn.
37162: någon orätt i detta faU skett, då Herr Lindell               Jag har •emellettid ti'llsvidare 1enid:a1St :berö.rt den
37163: dömts till V1äHört.iänt tu:kthusstrwff.                  ena sidan av amnJes,tivillra;nd·et, den ISida, ·som rör
37164:     1Den mildhet, som utmärkt doma:rna, ·d•en har vtterliga,re fånga'l1S stäil'laude på fri fot. J ag trm
37165: sedermera yttermera :kommit till ·S'vnes i särskild:a emellertid, a tt för herrarna där borta tili vänster
37166: a.mneshier, så att j. siä:lva verket i <letta nu end.ast de1r andra sidan, återskänkaJJid·et a;v medborger-
37167: de mest kvalif:icer&d•e ,brott.slin:garna sitta.         li'gt förtroende ooh s~mpandre av en h·ä1ngiven och
37168:     Begreppet ledare har ang-ripits.. I s.iälva ver- god tillökning av valman,skåren är av s1örre be-
37169: ket sitta ioke virdare såsom l•edare lfångna andra tY'de1se. Ocks.å denn~ sida :av saken bör enligt
37170: än s:åd·a:na ·ners-oner, vilka verklig>en antingen på mitt förmenande :S'es mot ibakgrunden av det
37171: sin ort eller under uppnoret i dess helhet varit bctum, att det röda upproret såsom ·sådant var
37172: ledtare .för me röda handen. J ag ber a tt i detta orä'tt och hrottslig-t.. Mas·S'amnest,in i lform av
37173: s-amman1hawg ytterligare få heton,a., att på •g-rund återgivande av medborgerliga !'ätt:ilgtheter 1skuUe
37174: enlbart av en· form-elt ledande stä.llnin.g, viiken innebära en rehahilitering av de brottsiiga.. Det
37175: icke motsvarats av det >f.a:kti,ska förhållwnrdet har skuHe så att säga fr&n samhä:Hets sida vara ett
37176: icke, såvitt ia~ vet, i nå.got en~da fa:ll dömts till oerkän.mmd'e av, altt de ·röda's g.ärning icke var oett
37177: strängare straff.                                        brott. Så sku'l1le d>eit unpfaitaiS här hemma av de
37178:     Här har även riktats anmäirkning emot dom- vitas rättsmedvetande, och så komme det att up·p-
37179: sttolanms kompetens. I s.iä:lva: verket voro f.ör- frutta>s utomland,s, och så vore d>et. R·eda•n ur dl}nn·a
37180:                                                    Armahduslaki.                                                1741
37181: 
37182: 
37183: synJpnnkt kan en amneS'ti i deniil'a form icke en- trots den ivri•ga· 'Propaganda·, som från en känd
37184: li_gi lliin men~ng kollillia i fråga.                         klick i dennra; sbd har bedrivits, småningolli bör-
37185:     En aw de talare, solli i Iriväll har upl)trät:t, ihar jar !få ögonen öppna fiör vad ·den röda fara här
37186: med synn•erlig styrka ibetonat ·<ien vita terrorn har varit, ooh jag tror, a:tt vi kunn•a ·pårä<kna
37187: och ·påstått, att den sikulle förplikta tiU en ut- •en verkli<g ·fiörsrbåelse fiö·r .de vi•ta nu •sedan också
37188: S'träikt allinesti. t.Man hrur ofta, då det varit fråga erubenteländerna få;tt känn•a, av vad bolschevilk-
37189: om vit terror, _g1jort jä!lniförelser lliBd förhållanden oro'li•gheter betyda och sedan de ha·va börja;t att på
37190: utollilands vid revolutioners kuvande. Vore tiden d1et sätt ISOlli Amerika nu ,g1ör, gå >hårt oeh s•trälJ•gt
37191: icke så långt framskriden, skuHe det vara av in- frrum lliOt sina hemma:bolseheviker.
37192: tress•e att jäJllirföra d•e llietoder, SOlli fölits exelli- '    Det har .ocks·å .frallihållits inTikespolitiska syn-
37193: pelvis i Frankrike 1848 och 1870, och llian skulle punlkifier ·såS{)Illi nödsa•kande 'tili amnes·ti och sär-
37194: vid denna jän:nförelse fti:nna•, a.tt de vi'ta i Finland s1kil't ihar d·ä:r :sk:vm ta·t tanken på a tt åsta:dkomllia
37195: icke· had·e >8ll aning, om vad sträJn1ghet ville säga. en klyvning av det soci·aldemommti.,ska partie1
37196: Att vit terror, att org-ani.serad grymhet från vit och ett stä:rkande av hög-erriktninge.n inolli social-
37197: sida skuUe 'hava förelegat, det har förnekats ooh d'elliokratin. Det synes mig ·solli vor e denna •be- 1
37198: 
37199: 
37200:  de·t viH jag än en< g:ång- rförneka. Ens•kilda ter- räkning hö.iden a v kortsynthet. Tror herrarna
37201: roriS'tiska dåd, ens1rilda g-rymheter måste före- v•erkligen a'tt dessa röda, tidi1gare avstraffrude,
37202: kollima vid var.ie krig odh vid varie E'kvidering ·komme att stöda de ·revisionistiska riktnin,g1a.rna
37203: ·av ett wppror. 1Men också d·ess·a företeelser måste bland s•ociaMemokrateima. Alla fakta ta'la i mot-
37204: bed•ömrus ur den synpunkt, att de röda hade orätt. sa·tt riktning. Bland d•elli,.,_ S'Olli un<ier detta år
37205: Det vita samhället befann si·g i det ögonblioket hava häktats för röd<& stämplingar, äro 80· % så-
37206: faktiskt i ett nödläge, hotat och heträ:n_gi på allt dana, SJOID tidi'gare varit dela'kti·ga i 1918 års
37207: säitt av de röda. M•en ~ nödläge och i nödV1ärn röda upp:r:or. Det ä:r ett litet bktum ännu, som
37208:  ä:r v·å,ld tiU:åtet tili och med Olli våldet ,skulle gå 1kan vara av intres•se, n•äimligen: att en stor lliängd
37209:  utöv·er det som år nödvändigt för att avvärja av ·dessa ·röd,a, som nu viUkorligt fri·givibs, t&git
37210:  a;n,grepp.                                                   av·skrifter av handli•ngarna rörande delli och att
37211:      Jag ville allt.så s•om en sa:llimanlfattning av d:e Va•g-it a•vskri.fter icke ha;ra a V dollien:-a11tså
37212:  lliina syn'J)unkter fra:mhåHa a'tt, enär ·de rödas icke för att se tili vad de ä:m dömda, utan huvud-
37213:  gärllling var brottslig, enär <ie straff, som av dom- s,akligen av vit.tnesmålen, ty.dligen iför att hålla
37214:  stolar å,dömts., - särskilt med ;hea•ktande av redan vitttnena'S' ·nalmn i fä:rs1kt minne för en framtida
37215:  bevil.iade aiiDnestier -       icke i 1förhållande till upp_g-örelse.
37216:  brottsligheten va;rit fö·r •S'trä;ngru, och enär ·s'lutli-     J a·z måJste dessutom sä:ga, att vi åtlliinstone
37217: g:en möilitihet av rältJtelis'e i enski~da faH ifortfa- tillsvidare enligt min övertyJgelse lliåste bet.rakta
37218:  rande förelitgger, bör uit.s;träJckning ·av ·almnestin am:;atsernw tiU ·revisionism med en viss försiktiz-
37219: iclke 'komma i fråg-a. Jag omfattar i det a!Vseend•et het. Jag vme den första, att med glädje hälsa
37220: fullkolliligt den opinion, ·&Olli lliOO•sv•nnerligenhä1- uppkoms.tJen av en verkli•g hö·gersocia<liS'lli .hos oss,
37221: lighet blanld Finlands sVlens:ka· hefo'l'kn•ing gjort sig och .i•ag S'känk<er mitt ifuH':kolliliga erkännand•e åi:
37222: gäHande ooh 'slom .tagvt sig utt.ryck i ta[rika adres- de upprikti•ga strävanJden, solli jag hos en del
37223:  &er och opinionsylbtringar, riktad•e även tili oss p•ersoner trott mig finna i det wvseendet, llien i
37224: riksda.gsmän.                                                 stort sett står jag ämnu nå·got tvivlande inför
37225:      J ag kan vid sådani förhållande icke an•nat än des:sa alll!satser. Jag kommer ihåg ·ett yttraillde
37226: lföreslå, att riks.dagen llied g-odkä:nnande av bg- av •en av de S'ocialdemokra·tisika. riksdagslliännen,
37227:  utskottets ståndpunkt måtte förhsta det fö.rel'ig- fållt i solliras, däri han s•ade, att i Fi.nland det
37228:  ,g1ande lru~stiftning1siniativet, och ·jag viH ·säga, aldrig har ·funni't.s ooh heller aldrig kollimer att
37229:  att stora utskottets förs·la'g är lliig fullkollil'igt finna1s uåJgon högers·oci·alirS'lli. Jag ha:r även fram-
37230:  liika mo1lbciudamle, solli det •fvån• >"ä:nstern fram- för mig ett yttrande a.v den enligt u·ppgift för del-
37231:  ställda.                                                     aH~g~het i upproret villkorligen dö'llida herr
37232:      M·en Olli jag också sålunlda på an:förda ·grunder Tainio, viiken nu med stor kra.ft torde ikä:mpa
37233:  ans.er frågan kla;r, her jag •ellie•llertid, att ytterli- emot ·de :komlliuni'Stioska strömningarna inolli 'J)•ar-
37234:  g-wre med några ord ,få lberöra d1e polit1s•ka syn- ti<et. Det är ett utta•la.nde från slutet av septem-
37235:  punkter, som hår hava framihåi.lits s•åJsom försvar ber eller bör.ian· av oktoher detta år a:v föl.iande
37236:  för den ubsträckta: allinestin. Man har ihäinvisat in:neh'åH: ,.Sosialid•emokrallltisen puolueen·, joka
37237:  tili utlandebs opinion, och det har citerats attiklar on .ia 'PYSYY va;:lanarulliouksellisena puolueena, on
37238:  i 'Times frå;n tiden föT lan'tdwgsv•aleu .det:ta år. aina pidettävä lliiele'ss•äiä:n vallankulliouikseHinoen
37239:  Jag har icke hwft tillfä:lle, a:tt S'e ·dessa artiklar, •pä:åimä:äränsä. A.sianhaaroista .ia eri tilantei.s.ta
37240:  men •.iag ka.n försäikra, a:tt den eng:elska pressen :riip.puen voidaa•n kyllä aina, mikä :milloinkin par-
37241:                                                                                                               220
37242: 1742                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37243: 
37244: 
37245: haiten tilaiJl•teeseen· soTJii, käyttää joko revisionis- pistaa. lyhyeen juuri sen johdosta, -että aikaa. on
37246: tisia tai •syndi<kali>stiJsia menettelytapoja. Suo- kulunut rpalj.om Minu:ru kiinnitti ei!ISimäisessä kä-
37247: men sosiaH·demokratis~n puolueen on ol:lnt pakko sittelyssä, kun trumä lakiehdotus lähetetiin• suu-
37248: esiintyä maltillisena v-oidakseen uudelleen raken- reen valio'kuntman, huomiotani tämän eduskunnan
37249: taa •edes sen verran, mitä on menetetty." J ag tror, taantumuksellisen o1keiston taholta l)idetyt pu-
37250: att det med fakta som detta för ögonen vore skäl heet oikeuden pyhyydest.ä .iru kansan' oikeudentun-
37251: att från borgerligt håll åtminstone tillsvidare, in- non loukkaa.mis.esta., jos amn.estia myönnetään. Ja
37252: nan man i hand.ling ser ett bevis .på högerriktning tänäJpäivänä on sa,anut lkuuHa tuota samaa virttä
37253: - och jag ho.ppas a.tt man skalHå se detta ibevis- veisattavan oikeiston taJholta., aivan samansuun-
37254:  fö~håHa sig nåJgot skepti<sk. Vid sådlant förhål-          taista esitystä. Minkällainen on tämä lain ja oi-
37255: ·lande kan det icke h.iälpas att herr Ha:kkilas keuden pyhyys, siitä meillä on ky:]llä erinomai-
37256: frieri i dag verkar i någon mån löjligt. Det var se•lli hyviä kokemuksia. Tämä lain ja oikeuden
37257: nu nå~onting av u:lvoen i fårakläder, detta sagt pyhyys näkyy olevan. porvaristolla. •pyhä vain sil-
37258: .för övrigt med all aiktning f1ör herr Hakkilas loin·, kun he I>ää>Sevät ra.nkais.emaan. yksinkertai-
37259: revisionisti·ska 'sinlll•ela~Q: över:huvud, och det.ta sia o.p;pimattomia työläisiä;, joilla .ei ole oHut mah-
37260: frieri blir ännu lö.iligare, om man drager •sig tlill do.Jlisuutta hankkia itseHeen yhteiskun.naHisia tie-
37261: minnes vad som ännu för några månader sedan toja samass>a' maärä:ssä kuin vara.k·kailla luokilla.
37262: från ihiögersooiali:stiskt bJåll yttrad~s om centern, Mutta toisenla,ista on silloin >lain pyhyys, 1kun tu-
37263: erkannerli~en om maal1          ai:sliitto. I samma an- lee kysymytks·een porva:l1illisten its·e tekemäi.n ri-
37264: dragalllde •av herr Tainio, vil-ket ja1g nyligen ci- kosten ranlkais>emill!en. Ed. Proeope täätläi puihilli
37265: terade, yttrade han :föl.iande: ,Sosialidemokratian paljon siitä., että -punmkaartilaiset oEvat tekemi-
37266: !J)ahin vihollinen on porva1rien vasemmisto, eten- sissä venäläisten kans:sa. Mutta hän ei ollenkaan
37267: kin maalaisliitto, joka reformeilla koettaa tyyn- ma.ininnut sitä sei'kkaa-. miten. paljon juuri oikeis-
37268: nyttää työl>äii:siä".                                      toporvaristo on sa1man ryssä.n kanssa kauppoja
37269:     Det är artt hol)pas för hela land·ets ·gemensamma t-ehnyt silloin kun siitä on ollut heidän •luokka.-
37270: bä:s•tas ·skuU a·tt cent·ern icke skall giva vika; för eduilleen hyötyä. Minä vain tahtoisin huomaut-
37271: locktonerna från voåinster. Det vore väl för öv- taa., kuinka monta ke.rt.aa Bobri'koffin ja Seynin
37272: r]gt, såvitt jag kan förstå, ett fullkomligt upp- aikana meidän oikeistoporvaristomme, ruotsikot ja
37273: givande :w den hitintil:ls föl.ida av oont•ern sjä:lv suomettarelaiset, jotka oliva,t: silloin vaikutusval-
37274: så mycket berömda förmedlande centerpolitiken, lassa, kullkivat Pieta.rin 'teitä, rp·el:a·sivwt kulissien-
37275: och iföl.id-erna av en dylik för-ening meUan vänsiJer ta.kaista. peliä voidakseen saada .i·o eduskunnassa
37276: och oenter lrgga. i öppen da>g. Det första. steget hyvä!ksytyt lait estetyksi tulemasta. laiksi. SiUä
37277: äJr rumnestin, d·et aiJldra steget är sociald~okratisk niitä ei lffi'U'uten ·saalll:ult, ellei saanut vooMäistä itlse-
37278: regerin<g, eller åtminstone ett :starkt socialdemo- valtia.s:ta sella,iseen kä.sityks·een, ett-ei hän vahvista
37279: kratis·kt ins>lwg i r-egeringen, d·et tred.ie steg-et är niitä lakeja. Sitä ei katsottu rikok·seksi, kun te-
37280: d>ödshugget niot skvdds•kårerna i en eller annan ollisuu~herra.t ryömivät venäläisen senaatin rap-
37281: form, d.et ,föliande steget är järjesty.skaartit, och puja. pitkin estääks.een työväensuojeluslakeja. tu-
37282: då befinna. vi oss vid utgångsläget •så.darnt det var lema.s•ta voimaan. Tämä sa:ma pof!Varisto ei kailso-
37283: för två år sedan. J rug tror fuN t och fast, wtt -d·et nut la.:in rikokseksi sitä, että s.e turvautui ryssään
37284: fi,nnes herrar hland vänstern, som ingalunda vilja . 1917, saa·dakseen Kerenskin ha1l:iltuksen hajoit.ta-
37285: driva oss härhän, men :förhål~andena kunna lik- maan Suomen billisen eduskunnan. Tällaisia oi-
37286: som ·då bEva övermäkrtig-a. Särski~t !J;ror .ia·g att keudenrpyhyyden vertailuja, silloin ·kuin ne kos-
37287: en oms'täJndighet horde wvhålla a·ndra från att kivat 'j)orvariston luokka-etuja, voisi luetella lu-
37288: ingå på sådana där intimare f,örbindels·er med kemattomiin ennen kan>salaissotaa.. Ja jälkeen kan-
37289: \läll'si-em, och d•et s-käJlet är att h:errarna av centern salaissoda:n voisi luetella vielä enemmän noita. oi-
37290: nog alldeles säkert ibliva lura-de und-er .det sam- keuden pyhvvden esikuvia. Tuo oi'k-euden lJYhyys
37291: arbetet, tv i vänstem är man betydli-gt listigare on ollut sellaista jäJlke·en kansalaissodan, joka. on
37292: för att icke säga iUistigare än i centern.                 pannut ajattelemaan, että laki ja oikeus porvarin
37293:    Det är mörka utsik1Jer, som öwnas, om den1na suussa on a1inoasta:an luokka,oikeuden ja. luokka-
37294: amn-esti kommer att b-eviljas. Det kan vara lalll- koston harjoittamista varten. Ka:pinan kukista-
37295: dets 01lydka man därig-en'Om s·ka:par, och det är misen jälkeen puhui porvaristo laillisuud·esta ja
37296: sälkerl~g-en ioke land>eJts lycka, men -den HerreiJl       laillisesta yhteiskunnasta. S.e rpuhui vain ka:pi-
37297: vill förgörrr, den slå;r han stunldom mecl blindhet. na.l~isten mnkaisemisesta j. m e., .mutta. pani koko
37298:                                                            maassa ja myöskin Helsingissä, kapinan kukista.
37299:    Ed. A. A a: 1 t o: 'Tässä asiassa olisi voinut misen jä,lkeen seUaisen terrorin käyntiin, ettei kos.
37300: kyllä puhua verrattain T>a:l.ion, mutta ko-etan su- kaan kukaa.n rporvariHiruen voi sanna:, että puna.i-
37301:                                                      Armahduslaki.                                                1743
37302: 
37303: 
37304:   sena aika.na olisi sen 'Pahempaa oHut. Kahden,              henkeä, mainitsee historioitsi-ja Friedericia. Meillä
37305:   kolmen kuukauden aikana ka.pinan kukistamisen               vangittiin noin 90,000. Tamii;nr historioitsijan mu-
37306:   jälkeen Helsingissä ei yksikään tyoläisperhe ol-             kaan Ranskassa ka.pina,n kukistamis.en jälkeen
37307:   lut koskaan varma siitä, milloin a•see1linen rois-          te1otettiiTh parikymmentä, meil·lä ehkä ll!Oin 15,000,
37308:   tojoukko tulee sisään, •peljättää äidit .ia la:pset ja      eikä historioitsija <kerro ensinkään, •että Ra.nskan
37309:   ryöstää omaisuuden. Kuinka patl.ion 1918 ke-                 porvaristo, joka ;va.ngitsi 43,000, niitä olisi tap-
37310:   sällä ,laillisen" hallituksen joukoi'k'Si itseään nii-      panut nälkå;än. Meillä tapettiin nälkään tuhan-
37311:   mittävät sini•nauha·iset jou1kat ryöstivät Helsingi·s-      sia swmaan aikaan kun satksalaisten :hevosille syö-
37312:   sä yksityisten työläisten omaisuutta vain sen no-           tettiin vehnälei"Pä:ä j.a sokeria. Ne tiedot, mitä
37313:   jalla, että se oli mUJka· punakaartilaisten omaisuut-       .ed. Procope puhui va1koisesta, terrorista. -eivät pidä
37314:   ta. Ei •tarvinnut IIllluut.a, kui·n että 1öydettiin sa-r-   paikka·ansa.. Mutta s-e on porva.ristolle kipeä paik-
37315:   katakki, se ryöstdtiin heti, ottamatta. selvää, oli-        ka, koska, siinä tulee kysymykseen lain ja. oikeu-
37316:   ko 9e edes saatu punaka.artilta vai ei. Minä wisin          den py hyys, ja kansan oikeudentunn•on lou'kikaa-
37317:   luetella suuria varastopa~·kk!o.ia täiältä Helsingis-       mattomuus. Näitä tapauksia. voisi luetella hyvin-
37318:   tä, miS'Sä näitä vams'tetttwia tavaroita. •on s'lturet      kin paljon. MyöSikin voisi luete'lla, sangen. paljon
37319:   määrät, vaatteita ja jalkineita ollut. Ja minä               vääiriä tuomioita, tapauksia, jotka ovat oikeus-
37320:   muistutan, kuinka monelta. vietiin kello .ia rahart:.       murhia. Olen pakotettu erääin kuolema.n.tu-omion
37321:   Ja. onko ,se oikeuden pyhyyttä, että vangeiHa                kertomaan, josta. vllihä:lJlä oli tulla oikeusmurha.
37322:   ryöstettiin putipu:htaa:ksi heidän omaisuutensa,            Eräs porila.inen vangittiin, syytettiin., tuomittiin
37323:   kun •heidät tuotiin vwntkiQeirille. Ja tänä.päi vänä         valtiorikosylioikeudessa. kuolemaa,n, p.anta·vaksi se
37324:   ei ole kuin joku harva. niistä saanut ryöstettyä             seuraavana. aamuna k:lo 4 täytänt•öön. Suomen-
37325:   omaisuuttansa. takaisin. Viime viitkolla lähetti             linnan r>appi - saUittanee minun olla mainitse-
37326:   vankeinhoitohallitus eräälle henki•lölle Joensuu-           matta hänen nimeälä111, mutta, voisin senkin tehdä
37327:   hun tiedon, että hän nvt va:nkilasta rpäästyään tu-         - oli vakuutettu että tä.mä vanki oli saa.nut ai-
37328:   lisi noutamaan takaisin ta:kavarikoidun omaisuu-            'heettoman 'kuolemantuomion. Hän koetti estää oi-
37329:   tensa. Tältä naiselta oli r:vöstetty omaisuutta• ko-        keusmurha;n ta•pa:htumiosta •ja hän kääntyi erää:n
37330:   ko joukon, päällystakki,· puku, keLlo, kengät ja            helsinkilärr•sen asian,aåotoimislton pno'leen rpyyn-
37331:   rahoja. Ja mitä vankeinhoitohallitus antoi ta'kai-           nöHä, ·että tse ryhtyisi toimerup]tei.siin. Tämä
37332:   sin? Yhden vanhan repaleisen miesten villa~paidan.           asianajotoimisto säJhkötti •pa.ikaQlla Poriin, sai
37333:   Tämä on sitä la•in ja oikeuden pyhyyttä., sitä kan-          erään porilaisen ltalonomistwjan. todis·tukse'Jll, että
37334:   san oitkeud<entunnon säiolyttämrstä. Se on sitä              tämä: mres ·ei roUe otll ut syyllinen siiihen miiSitä
37335: · lain ,ja. oi'keuden pyhyyttä, että tässä maassa pit-        oli tuomittu, vaan että päinva.stoin tämä mies oli
37336:   kin matkaa toistakymmeni:ätuhatta vankia. am-                pelastanut hänet venäläisten ja punaisten kyn-
37337:   muttiin j•a sama1n verran ta:pettiin nälkään. Van~­          sistä. Tämä todistus tuli heti tänne .ia. käännyt-
37338:    kiloissa kituivat punakaa.rtilaiset nälässä. si:lloin      tiin ·pyynnölolä valtiori:kosylioikeuden kanslialll
37339:   kuin Helsingin 'kaupungissa hienosto syötti soke-           puoleen, että tuomio olisi tullut uudestaan. käsit-
37340:    ri11a sabala.isten hevosia Helsingin kaduilla. Van-        telyn alaiseksi. As-ia.na,ja.ja. koetti puh€limitse
37341:    git saivat näihdä nälkää, ja tulos oli, että. 14,000-      saa<da. valtiorikosylioikeuden puheenjohta.jan kä-
37342:    15,000 kuoli nälkään. Tämä on kai sitä oikeuden            siinsä, mutt.a se ei onnistunut. Hän kääntyi täl-
37343:   py.hyyttä, jota porvaristo ei ryhtynyt 'korjaamaan          löin va1tiohoita.ia Srvinhulfvudin :puoleen pyyn~
37344:    sittenkään, vailkka s·en 'Oimart virkamiehet, Viipurin     näillä .että va[tionhoitaja. lykkäisi tuomion toi-
37345:    komendantti, Tammisaaren vankiialäiäkärit y. m.            meentpanon., Val'tionhoitaja Svinhufvud puheli-
37346:    antoivat hallitukselle tietoja, mitenkä noid-en ka-        messa ei voinut sii•hen .suostua.. Vihdoin, asia.n-
37347:    lorien laita on, kuinJka monta vanki·a. on kuollut          a.ja,ja 'k :lo 1 yöllä se.i valtiorikosylioikeuden pu-
37348:    ja kuinka monta. on siinä ti1a.ssa, että kuolevat           heenjohtaj•a.n,tkäsiins'ä, <mutta tämä ei liioin voinut
37349:    nälkään. Tämä on sitä oikeuden pyhyyttä, lain              tähän suostua, ei, vaikka ilmoitettiin, ett on syvt-
37350:    pyhyyttä, kansan oikeudentunnon loukkaama.tt-o-             tömyy.s1todistuts· .i.a ·että ·seuraavana päivämä asian~
37351:    muutta. Täällä ed. Procope vetosi siihen että               omain-en todistaSa ta1onomistaja tul.ee H-elsinkiin
37352:    tääJllä va[ikoinoen terrori ei ole ollut ollenka·an niin   pe.rsonallise.sti. Mutta. k ::l•o 4 tapa.htui ihme sen
37353:    hirveä kuin s-e oli Ranskan vaUa.n:kumousta ku-            lmutta että Suomen.lin'!lian pa•ppi kieltäytyi teke-
37354:    kistettaessa. Mutta erää.t tiedot puhuvat aivan            mästä vangiale viimeistä tehtävää, sa•n.oen pese-
37355:    toista kieltä ja osottava.t, ettei Ranskan vaUan..          vänsä kMensä vangitun ed-ess·ä, tietäen., ettei vanki
37356:    kumous·ta 'kukistetta•essa tapahtunut ensinikään            o'le syypää rikokseen. Ja, kuolema.ntuomion toi-
37357:    sellaista kuin• ta.pahtui Suomessa. hallituksen tie-        meen,panijain päällikkö omalla vastuullaan ai-
37358:    oon kapinan kukistamisen .jä.lkeen. Pa,riisin kom-         heutti sen että tuomio sillä kertaa lykättiin. Seu-
37359:     nnmin kukistamisellJ jäl:keen vangittiin 43,000            raavana päivänä sa.a.tiin asia valtiorikosylioikeu-
37360: 1744                                        Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37361: 
37362: 
37363: dessa eså:Ue jw kuolemallituomio 'P·eruutettiin. Siinä      muis'ta.neen rwamatunlausetta,: rakasta. Mhimmäis-
37364: oli vähällä tuHa y'ksi oi.keusmwrha. Kuin.ka pal-           täsi niinkuin itseäsi. On kyllä hengenmiehiin· näh-
37365: jon lienee meillä tällaisia oikeusmurhia tehty, kun         den tässä eduskunnassa y'ks:i sellainen ihme tapa:h-
37366: tiedetään, minkäl aiset oliva:t valtiorikosoikeudet.
37367:                     1                                       tunut, mutta. se on vaan tapa1htunut siinä miehessä
37368: Oli oikeuksia, jois,sa. kun a:siana.jaja ja. syytetty       joka on köyhä ja jolta• rikkaat hen,gelliset viime
37369: vietiin oikeuden et~en., ·kummalleka:an ei anm:ettu         kesänä aikoi va.t ryöstää viran, todenn.äk,öisesti sen
37370: puheenvuoroa vaan· t.uomio oE parissa minuutissa            johdosta että ;hän koetti toteutt-aa. eduskuntatyös-
37371: valmis. Ta:rnmisaaressa oli s€1lainen: valtiorikos-         säkin hiukan Kristuksen op,pia. Tosin ylemmä:t
37372: oikeus, jossa oli van,kien tiedossa yleisesti että          viranomaiset 'Pakoitettiin ryhtymään toimen:pitei-
37373: kun s-en eteen j·outui, ei tarvinnut muuta kuin             :siin jotta. tämä, Suomen korikeakirkollisen tuomio-
37374: kuulla tuomion.sa.. Näitä olen vain· tahtonut huo-          'kapitulin pärätös virast&erotta:misesta oli .pakko
37375: mauttaa siksi että voitaisiin n:älhdä, min.kälainen         peruutta·a, sikäli kuin minä olen saanut tietää.
37376: on ·se oi1keistop·orvarien lain pyhyys ja kansan oi-        Olen va:ll'lll tahtonut huoma.uttaa sen, mitenkä siltä
37377: keudentunnon loukkaamattomuus. 8e on luokka-                taholta yl•eensä Kristuks-en O·p!pia noudatetaan ja
37378: kostoa. Tämä oikeistoporvaristo nn aina. kauhis-            toteutetaan. Tässä tos:iaaDJkin toteutuu van.hau. pa-
37379: tunut, kun on, sanottu et.tä se •On oHut luokkakos-         pin ohj.e: .ÄJlkä,ä t·ehkö niinkuin näette minun te-
37380: toa. Sitä ei muka ole ollut, mutta se unohtaa että          'kevän vaan tehkä1ä niinkuin kuulette minun opet-
37381: tämä ,la.illin:en" hallitus ryhtyi eräisiin toimen~         tava.n..
37382: piteisiin, jotka olivat niin ilmeisesti luokkakostoa             Minun tä,ytyy sanoo että edeHeen1kin oikeiston
37383: ettei edes mikään porvariUinen asianajaja., ei ed~es        ta.holtar hlirveä luokkaikostenhenki vie'lä on raivoa-
37384: Procope voi sitä tehdä muuksi kuin luoikkakos-              massa, oi'keuden pyhyyttä ei vielä tabdota tunnus-
37385: t.oksi. Se toimenpide oli se, että ryhdyttiin kurin-        taa., puhumattakaan siitä, että tuo oikeud.en py-
37386: IJitotuomiois:tuimie•n tuomioilTa riistämään. leipä         'hyys on saanut näiden oikeistoherrojemme omien
37387: niil'tä valtion pa<lveluksessa olevilta työmiehiltä,        toimeDJpiteitteen johdosta sangen. pwhoja kolauksia.
37388: joihin ei edes valtiorikosoikeus pystynyt. Täytyi           Minä pyydäm oikeistoherroilta. kysyä, mihin toi-
37389: näet saada leipä ~rii,stetyksi. Hyväit herrat, onko          men.piteisiin maa,n laillinen, hallitus ja etupäässä
37390: tämä muuta1 kuin luokkakostoa? Ja kun suuressa              oikeistoherrat ryhtyivä:t S<t:<n johdosta että .eräE
37391: valiokunn:assa: esitettiin sosialidemokraattien ta-          ruotsalaiseen: ·puolueeseen kuuluva ahvena.nmaa-
37392: holta, kun amnestia:kysymys oli kä,siteHävän:ä,              lainen teki kauppaa. vieraa11 va1tion kanssa erään
37393: että amn.es•tiaan otettaisiin se määräys että nuo            osan Suomesta pois [uovuttamis·eksi vieraalle val-
37394: kurin-pitotuomioistuimien tuomitsema.t henlkilöt,            takunna:lle. Eikö trumä ollut yhtä suuri va1tiope-
37395:  joihin n.ähd·en valtiorikosoikeuskaan ei löytänvt           tos tai maanpetos kuin •puna.kaa,rtilaistemkill· te-
37396: mitäan edes sellaisia syitä, joita ne muihin nähden         'kemä. Niin, tämä oli ·porv·arillinen herrasmies ja
37397: löytävät, joita siis ei edes niissä juriidisesti voitu       oikeuden pyhyys on tosiaa.nlkin aina toisenlainen
37398:  tuomita., joka puhtaan luokk·akoston nojalla. tuo-          porvall'ia kohtaan kuin työläistä kohtaan.
37399:  mittiin, että n:äille :palautettai,siin. entiset oikeu-         Hyvät ·oikeistoherrat. Mihin toime·npiteisiin
37400: ten:sa vaHion. toimiin mutatielaitokst:<en .ia. po.:;:ti-    ry:htyi .Suomen laillinen hallitus viime kesäniä
37401: laitokseen y. 'm., ni:in sitä vastustettiin:. Vii-          presidentin vaalin aikana,, jolloin Suomen sota:väen
37402:  me kerralla täälllä ·.jo huo:rnautettrin kuinka             y'l:eisesikunnan :v'lin päällikkö uhkasi kapinalia,
37403:  postil.ioone.ia erotettiin -      erä,skin .poste1jooni     .ios valitaan presidentiksi St<å;hlberg eikä tuota
37404: erotettiin, ilmoma.utettiin viime kerralla, siitä            kuuluisaa kenra:ali Manm.erheimia. Oruko t·ätä her-
37405: syystä että silloisen y litirehtööri J ama.laisen            raa, rangaistukseen saatettu? Mutta jos S•osialide-
37406:  aikana, jonka elä:mä oli hyvin kirjavaa sey-                mokraatti olisi uhan:n<ut kwpina.Ha., mihin te her-
37407: ni1äisaikana, mutta joka vielä oli itsenäisen ,lail-         rat olisitte silloin ryht;vneet. Ka.tso'ka.a., oikeuden
37408: lisen." hamtuksen aikana ylitirehtöörinä, tuo mies           pyhyys on tälla1inell!. Sosialidemokraatti ja työ-
37409: ei ollut J a.malais.en, suosiossa.. Hyvät herrat oi-         iläinen ei saa tehdä rikosta., sillä silloin on oikeu-
37410:  keistorlaiset. Oliko tämä luokkakostoa? Jos tämä            den pyhyys sorrettu ja rikolllista ra'Illgaistaan..
37411: olisi tapa.htun.ut punaisten ta.holta, teihin nähden,        Mutta suurkal)italisti ja. porvari saa tehdä minkä-
37412:  miksi te sitä kutsuisitte? Minä vain 'kysyru ja te          laisen rikoksen tahansa., ma:anrpetoksen, uhata ka-
37413:  kai jätäite siihen vastaamatta,,                           \pinalla. j. n.. e. ja s.e on hikki laiHista, josta "jlal-
37414:     Kuunnellessani tätä keskustelua., huvitti minua          lkinnoksi, kuten täm.ä. herra. kenraali, lähetettiin
37415:  erittäin ensimäisen 'Puhujan, ed. Hakkilan huo-             virka-asioille ulkomaille. Sellainen on tosiaankin
37416:  mautus, vertaillessa,a.n hengenmiesten toimia raa-          S·e porva.rin oi'k•euden,tunto j.a <lain rpyhyys. Se on
37417:  mattuun ja minun täytyy sa.noa että minä en ole            1semaista että muun ka.nsan oikeudentunio ei voi
37418:  nähnyt tälssä eduskunnassa. oHenkaan niiden, jotka          tulla kysymykse€nkään kuin a~inoastaan porvaril-
37419:  ovat rik!kaita ja. varakkaita,, en edes hen,genmiesten      Esen ryhmän.:
37420:                                                    Armahduslaki.                                                1745
37421: 
37422: 
37423:      Minun täytyy antaa: yleensä Suomen ta.lonpoi- tiin tuomita• •kuudessa lkuukauclessa yli 73,000. Oi-
37424: kaisväestöile s-e tunmrustus, sikäli kuin minä olen keuden pyhyys on n•ä.htä,v.ä,sti •hyvin nopea silloin,
37425: kapina<n jälkeis.iä tapauksia ollut tässä maassa. ti- kun se koskee työläisiä•, mutta ve.rra.ttain sa•amaton
37426: 'laisuudessa.•seruraallla•ain ja minulla on oHut tilai- .ia hidas, kun sen pitäisi tuomita. porvarien omaa.n
37427: suutta, ympäri maata seura:ta niitä!, että tuon va.l- joukkoon kuuluvaa suur-rikollista. Minä en ole
37428:  koisen tervorin harjoi•tta•ji•a •oli v•erra<ten väJhän lmvinka:a.n pa;ljoa täiltä eduskunnalt-a odottanut.
37429:  maan talonpoikia.. Kyl1ä sen toimeenpanijoina Minä ol·en kyllä ollut tietoin.en siitä, että erittäin
37430:  oli aina n. s. 'sivistynyt sääty, •joilla dli ai•na muka oikeistoporva.risto ei tä.ssä maassa koskaa.n, tule
37431:  oikeuden ·pyhyys s•i'Lmäin•sä •eclessä ampuessaan oi·keuden pyhyyttä ja kansan oikeudentunnon
37432:  v·ia:t.tomia ihmisiä.                                        lou:kkaama.ttomuutta kunnioittamaan:. muuta kuin
37433:      Minun tä,ytyy 1huoma.utta1a..eräästä ed. Kekin ainoastaa:n sikäli, kun se koskee h-eitä its.e.ään. Mut-
37434:  viime kerra:Ua tää.llä pitämä,stä puheesta, kun hän ta minä olen kyllä ollut hyväuskoinen siihen, että
37435: 1mhui siitä, mitenkä. 'kHpina.a. va,staan sen aikana tämän eduskunna.n vähävaraisempien porva·rillis-
37436:  Työ-lehdessä oli eräs kirjoitus julkaistu ja että ten edustajat., niiden·, joiden omat edut sangen. mo-
37437: tämän kirjoituksen jullmisijana. oli eräs Riku Pent- nessa· kohdin ovat ristiriidassa tuon oikeist.on suur-
37438:  tilllen ja tuo kirjoitus tuomitsi ka.pinaill'. Hyvät porva·riston kanssa (Ed. Kotonen.: Riittärä jo!), et-
37439:  herrat, minkä pa'I'kkiDTh sai tästä Riku Penttinen? tä nämä herrat pian ovat valmiit meille myöntä-
37440:  Pari päivää Vii,purin valtaukselli jälkeen hänet mään jonkunilais•en a.mnestian. Siinä minä en o:Je
37441:  ammuttiin ilman tuomitsematta. (Vasemmalta: pettynytkään, mutta minusta: tuntuu siHä., että
37442:  Samoin 9 vos.teUoonia). Monta. muutabn 1kuin 9 keskustan taholla. on. eräitä, jotka haluavat luopua
37443:  posteljoonia ammuttiin Viipuri,ssa.. Tämä oli myös suuren vaEnkunnan oma.ksumasta ka:nnasta. .Sii-
37444:  sitä oikeudelli pyhyyttä. Mutta Suomen kansassta he:ru vi.ittaava.t ne esitykset, joita viimeisessä kä-
37445:  näyttää •olevan ,sangen ·palrjon sel'laisia, .i'otka huo- sitelyss·ä eräi•den ·edustajien taholta tehtiin, ed.
37446:  maa,vat, •että 'kansalaissodan 'tuottamat haa.vat täy- Mantereen y. m. Minä toivon kuitenkin, että ka.n-
37447:  tyy ·parantaa, j.os tässä maa•ss·a a~jotaan. yh<tei·slkun- san oikeudentunnon loukkaa:mattomuuskäsite ja
37448:  na!llista toilminltaa ed·eUeen .iwtkaa·, ·ellei tahdota oikeudenpyhyys on sittenkin keslkustaa:n nähden
37449:  ajaa maata sekasor'toon ja ehlkä vararikkoO'n. Ne alka·nut saada !toisen:lais~m ·kä:sityks•en, 'että si'tä
37450:  ovat 'tois>en'la·is•ia kuin ed. Erioh, joka· <elliSimäisessä on ko:hdis•t·ettava .ei ai•noasta>an •Porvaris,toon, mut-
37451:  kä.si<ttell yStsä ihmetJteli, voidaaukio niitä •seHaisiakin ta rmyös'k.in kansa.n tyä>fätelkevää:n ILuo'k!kaan.
37452:  armahtwa, jotka. eivät ole tuomittuja. Ed. Erich
37453:  unohti, että tässä maassa. on ennelli rurmahdettu                Ed. P & 1m g r en: Vrd p·lenum den 10 iune-
37454:  jo seUais•ia•, joita ei ·ole tuomittu. Minä ·pyydän ' varaude decem'her hwr herr Kekki a.nmält, att han '
37455:  ed. Erichiä kiinnåttämä.än huomionsa. kuuluisa-an. i de utwv honom anty;dda delarna förenad·e sig
37456:  Svin:hufvudin amnestiaan viime vuoden lopulla, 1 om stora utskottets 1:förslrug. I cven vidlyft.iga
37457:  jossa. etukäteen ilman· tuiJkintoa ja: tuomiota va- ! moti•veringen .för ,sin U'PP'fattning av sruklä!!'et har
37458:   pautettiin katikesta. ra.ngais·tuksesta ja. syytteeseen- ! herr Kekki hörjat med att ha'n tili en del om-
37459:   panosta vallkois,et. murhaajat ja roistot ja j'On- ; fwttrude ·d•e åsikt.er herr Hupli hä:ri tidi•gare ut-
37460:   ka. amnestiau perusteella. niinkin kuuJuisa mur- vecklat samt s•å gott som i samma allldedrag s:å-
37461:   haa;ja •kuin Sippola io yhden !kerran •s,ota.oi!lreudessa som stöd för d·e sluM-edning-ar, vartill han kom-
37462:   nimenomaan va~a.utettiin sanomalehtiuutisen pe- mit, upplräst •en del av det yttrande jag- den 12
37463:   rusteella., koska tuohon sotaoikeuteen, joka. istui juni 1918 '--- ,s,åJled·es 'f,ör 1112 år sooan- i ·ett all-
37464:   Kouvolarssa ja. johon Sippola oli tullut ja johon deles annat samma:nha.ng avg-av, när lantdagen
37465:   Vuorisen Ieskebi jäänyt puoliso Helsingistä kut- behandlade förslaget t.iH lrug an,g1åend•e vil'lkorlig
37466:   suttiin, ainakin mikäli oirkeudessa. tuoll-e helsinki- s•traffdom. Då herr Kekki i förevamnde salk
37467:   läiS'en talonmiehen Vuorisen leskelle ilmoitettiin, omfa:ttar en 'hellt annan menin'g äm jal!, är det 'Verk-
37468:   ei ollurt tullut virallista tietoa tästä amnesiia.sta, l'igen, mins1 ·sagt •ganska· ori•gin•ellt, arM han ,sfusom
37469:   että se koskisi 1Siprpolaa., mutta. se oli luettu sano- stöd •för sin åsitkt å:beropa•t .sig på mig. Ehuru
37470:   malehtiuutisess•a, että myöhemmin tämä oikeuden det ieke hade varit mi•n avsikt wtt förlänlga. den
37471:   py:hyys tulisi jossain •määrin sella.iseksi, että kan- aiHar>ed•an tiJrlräckligt uttän1ida diskussionen i en
37472:   sa €1delleen uskoisi sitä, on täytynyt kuuluisaa sak, cvär fi.ksdagens ledamöter '8UVar för länge
37473:   suurmll'I1haaja Sinnolaa, kan:san 1asten opetJtaja ·sedan ä11o på det Mara med, huru ·d<e komma att
37474:   Järnstedtiä ja. ·eräitä muita va.s•t.aan nostaa •syyte. röstw, tvinga•s ja·g dock a•v ihr. Kekkis fönfarande
37475:   Mutta onko näitä tuomittu jo? Näiclen tekemistä att rpå en stuntd taga riksdagens tid i amspråk
37476:   lukuisista murhis-ta. on kulunut. puolitoista: vuotta,       f,ör att påvi•sa det mitt av hr. Kekki åberopade
37477:   eikä näitä. herroja ol-e ehditty vielä tuomita, vaik- uttalande ick'e på minsta ,sratt kan till'ämpas på
37478:   ka, ed. Holma sanoi, että punra,kaa.rtilaisia. ehdit- nu förevarand•e ä.re·nde satmt att vwd ja\Q; den 12
37479: 1746                                      Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37480: 
37481: 
37482: .iuni 1918 yttrad~ icke heHer på något säitt står fångwrna kunde lös·givas, utan antalet av de fri-
37483: i 'S'trid med min åsikt i amllest~fråga.n. För a~tta givna .blev så stort att i stra)ftfanstalter numera
37484: ändamål må anföras 'föband~:                              finne.s kvwr endast en ringa. bråkdel a)v det ur-
37485:     När rikets dåJva.rande regering 1den 31 ma..i .. sprungliga anta,let, d. v. s. de, vilka låtit det
37486: 1918 avlä:mnad•e propositionen n·:o 61 angående största mått av brottsli:ghet momma sig till last.
37487: vil1korlig ·strarffdom, skoode d-etta .såsom enva•r 1 Att en loag kunn!l!t srtliift!l!s och tillämpas i en ;rikt-
37488: vet under det aUmänna. intrycket därav, rutt vid- ning, som vittnar om så mycket övers•eende, vi.sar
37489: pas·s 80,000 person~r i lfä:n~lser och fånglä;ger bä:st, huru rikti,gt hr. Colliander uppfattat sa-
37490: avva1ktad~ ransa:kning och dom för sin d~laktiwhet        ken, då han den 10 d·ec. under hr. Schauman:s
37491: i urpproJ.'et; wtt blaThd nämnda ransa•kn:ing.sf.ångar utta.l,ande fällde oTden: ,:Hö~ern .förföljer ing-en".
37492: up;penba.rli.gen också 'fann's ett avs,evävt a.nta:l, som Om 'hr. Schauman vore en man med blick för
37493: blivit cvilselt<~dda och kanske .först ef.ter .s·tark på- realitoeter, så hade han icke heller uppställt frå-
37494: tryckning anslutit si•g till upprorsrrör~lsen; att gan, huruvida ,högern 'Sku.Ue rvi~'.ia vara omällJslk-
37495: den i lantdet. då rådand•e ·s·ynnerliga bristen på lig, vci:lja förfölja. dem, som delta.git i upproret
37496: livsmed:el och andra förnodenheter gjorde det o. s. v.". Herr Sohauman ha1de då kunnat be-
37497: önskligt, att åtminSJtone en del av de talrtika. rran- sparas den admonition hr. Callianders replik med
37498: sakningsfånga:rna: kunde untdandragas bespisnin- sroäl innebär.
37499: gen i fånglägren och återvinnas 'för produktionen;           Vad slutlig·en beträ:ffar s.iälva den nu förelig-
37500: srumt att sålunda både hwmanitära och rent rprak- gande amnestilfrågan, 1så må.ste jag meddelw, att
37501: t1s:ka skäl talade ·för ett nedtbringa.nde av d:et an- jag vis·serligen: fö1.it med densa:mma och f'Örsökt
37502: tal pe!'s•oner, som uJD.der en tid av brist och liVls- s·ältta mig in i motionärernas ta.nkegång, me'Il' att
37503: mede1snöd skuUe födas och klädas på det a1lmän- .iag icke kunnat finnlli a·tt en allvarli<g sinnes-
37504: nas ibakos:tnad, medan talrika familier i brist på ändring skuUe hava gjort srg gällamde hos dem,
37505: försöfl.iare kommo fatti:gvård€ll till last. M·edve- vilka i fväimsta ·rummet bära s:kuld<en :för upp-
37506: tand-et om allt detta •12.1.iorde att ja:g den 12 juni roret. U ttalandena. i den tili lagutskottets ibe-
37507: 1918 utta:lade mi•g i den ri>ktning hr. Kekki an- tänkand·e fogade reservwtionen n:o IV om den
37508: gilvit, d. v. s. för införa;n.de av vil'lkorl~g straff- ,vita terl'orn", de vi•tas ,osl:äckliga hämndtömt"
37509: dom 1±1ör ·de mindre .sky1di:ga. Såsom protok.ollet och deras ,mrimitiva. rä:tts•uppfattnin·g" m. m.
37510:  för sa•gda dag utvi,sar, förutsaJtte .iag emellertid, 1 ~stämma en icke heller gynnsa•mt för den sak re-
37511: att den villkorliga1 •frigivningen skuUe tillkomma ·servanterna förfäkta. Jag tvekar därför icke ·att
37512: entdas•t ·dem: ,cvilka icke varit ans•ti'ftare eller le- under åberopande i övrig't av de skä;l hrr. Ösiier-
37513: dwre av upprorsrörelsen och vilka under densam- holm, Nix m. fl. ll!llfört även för min del rösta
37514: ma icke heller gjort sig sky Miga till grövre brott lför att if.rågavara.nde motion måJtte iförkastas.
37515: eHer a•gita,iJion eller falsk angivelis·e, utan vilkas
37516: förbrytelse inskl'änkt sig till att de i beklmglig           Ed. V a; 1 kone n: Tämän vuoden valti<YPäJi-
37517: avsa.kna:d av nödig ansvarsk'änsla lå:t.it förleda villä hmllitusmuotokysymyksen jäl!IDeen ei ole mi-
37518: sig till anslutning tili den röda :tlandithären". kään asia< pitänyt enemmän mieliä vireillä kuin
37519: Dessurtom yttrade ja1g: ,HäJrvid måst<e naturE.g~t­ tämä armahduskysymys. Jo kohta edmskunnan
37520: vis förutsättas, a'bt den vi•l!Lkorlig"a frigivningen kokoonnuttua tuli tämä asia ed. Huplin anomus-
37521: tillämpas med stor u:rskilinin•g ·och aJtt den åter- esityks·en ka~utta päivädårjestykseen ja -siinä se on
37522: kaHas i d~ faU, där densamma tilläventyrs vi·sar pysynyt.. NiiJin yhä e.siUä ollen on tästä ·asi8!sta
37523: sig hava rvarit ett misstag". Av -d·essa ur proto- palion puhuttu tfuällä eduskunnassa, eduskunta-
37524: ko'llet f'Ör -den 12 .iuni 1918 citera-de -delar av mitt ryhmissä s•ekä koko maa•ssa, mutta merkit nålyt-
37525: andraJgande framgår, amt min ömh.iärtenlhet icke tävät, että tästä lliSifl!sta on cvi~lä paljon 'Puhutta-
37526: sträckt sig så långt wtt jag ens hade :kommit 'J)å vaa. Eikä ihmekää:n, sillä onhan tämä ny1kyis:en
37527: den tanke at·t den vil~korli:ga •strafifdomen skulle a.ian mrkeimpiä sisäpoliittisia kysymyksiä. Mut-
37528: gälla också d·em, vil!ka låtit en ,större brottsl~ghet ta kun t.ä:mä rurmahdnsasia ·ei ole mikäi.im oh.iel-
37529: komma si:g till last. Då var icke heller tal om makysymys ia näin ollen sen r:y~hmän kanta4 jo-
37530: a tt åt dem, vil<ka kort förut v·elart omsilörta sam- hon minä kuultulll, voi olla toi'Senlairuen 'kuin oma
37531: hä:Usordnirugen, i nllidevälg återgi:vw med•borgerligt kantani, .ia kun lis1äksi näin päivän polttavassa
37532: förtroende. Om ·en twnke i sådan riktnin·g had'e kv-s,ymY:ks:essä ei käsittäi.ilkseni edustada saa leik-
37533: uppdykt, hwde d·en åtminstone icke fått mitt un- kiä s01kkosiHa valirtsijainsa, ·edessä, vaan hänen on
37534: deJJStöd. När s~edermera en lag om viUkorlig rehellisesti astuttava esille ia sanotJtava: llli.ilin
37535: straffdom emanerade, beredde detta m:i:g tillfreds- minä tein omaa cvakaumusta-ni ja oikeudentun-
37536: stäHelse. Denna blev så mvcket större nä:r ioke toani seuraten, -olkoon S e teistä oikein tai väJärin.
37537:                                                                                     1
37538: 
37539: 
37540: blotlt, såsom jag den 12 juni 1918 förutsa!tte, Näin oH~n katsoin velvo'li•suudebeni 1pyytää pu-
37541: några tiotaltusen av de dåvwrande ranswknings- heenvuoron merkitäJks~llli kantruni.
37542:                                                            Armahduslaki.                                                 1747
37543: 
37544:          !Suuren valiokumnan mieiJintö on rakennettu                 anneiaa.n olla; syrjässä, T'ähäJn on heihin näJhden
37545:     laajemman armahdnhen pohjalle ja eentähd·en                     si1·ä enemmän syytä, ko·ska kallJSalaisluottamuk-
37546:     se ei minua tyydytä. Sil'lä nyk:vinen ajankohta                 .sen menettäminen luonteensa mukaci,sresti ei oike-
37547:     ei käsittääJkiS,eni ol'e viellä s~el'lainen. e1Jtä va,arat'ta    asta,an ole pidettävä rangaistuksena., val!llll .suo.ie-
37548:     voitai,siin näin pitkävie mennä. Kansamme si-                   lus,keinona yhteiskulllna1n epäluotetta:via aineksia
37549:     säinen eläJmä ei ole ·eheä. Intohirnoja ja kuohun-               vastaalli.
37550:     <taa on paljon. Tuontuostakin 1pal>.iastetaan s'ala-                Kun on sanottu, ·että .pa!J.ion on ty1öläis·väestö
37551:     1iittoja jär_i-estysvwltiotamme vastaan, JriihO'tus-            jo saa:n:ut ·kämiä krupinan tähden, rangaistus on
37552:     kir.ialilisuutta levitetään .ia näin cva"lmistetaan             ollu:t raskas, on muis'tettava;, että rikos oli myös
37553:     maa-alaa1 ma1hdollisesti uudelle kapiJW,lle. Kysyn,             raskas. Kun seHaisessa kansanvaltaisessa mallis-
37554:     tallaisissa oloissalw meidän pitä:Usri antaa laaja              sa kuin meillä, jossa työläisen ääni sa:a1tiin kuu-
37555:     a,rmahdus, pääJsrtää tuhansia rikollJlisia va.pautoon           lwrnaaJn muutenkin kuin as<eisiin ta;rttuen, siilhen
37556:     ja kymmenil'le tuhan,siHe s·uoda kansa.laisluotta-              kuitenkin tartuttiin ja vielä vieraa'Il maan sota-
37557:     mus, jotka heti paikalla olisivat valmiit toimi-                voimiin turvaten, oli rikos niin suuri, että isän-
37558:     ma.aJn jär_i>estet,tyä y,ht.eiskuntaa ja oikenscva:ltiota       maa:n hisboria ·e.L s~itä ennen twnne. Senvuoksi ja
37559:     vastaa:n.                                                       kun ei kahta vuotta vielä ole kulunut kapinan
37560:          ''DäJmä armahdusasia on kä:rsin:vt ,paljon siitä,          alkrumi<sesta ei ainakaan s~en kansaukerroksen,
37561:     kun tähånastiruen armahdus on ollut niin sum-                   jonka minä tunnen ja jota mintä edustan, oikeus-
37562:     mittaista. Johtoalsema1ssa oHcita :ia törkeitä ri-              ta.junta, voi kalllilllattaru niin 1arru.iaa armahdusta,
37563:     kioksia tehneitä on päästetty va:pautoon. TäHai•s-              'kuin lakivruliokunn[tn mietin'höön liitetyssä toi-
37564:     ta ei enää saa tamahtua, ~siUä jos on väärin, että              sessa, k·olmannessa .ia 111eljännessä vflis.t.alauseessa
37565:      svvttömäit istuvat vankilas.s,a on yhtä väärin                 .ia suuren valiokunnan mietinnössä on ehdo-
37566:     ·että syyllis·et on! vapautettu. Armahdusta on                  tettu.
37567:     mielestäni annettava asteettain sikäli kuin yhteis-
37568:     kunlta sen ~kestää. TäHä hetkellä ei voi'tane men-                   E'd. S i ·r o 1 a: Suuri vailioJr.mwta on mietinnös-
37569:     lllä pitemmälle kuin lakivaliokunnan ensimäinen                 sään ehdottamut y1eisen wrmahduksen, joka lruki-
37570:     vwstalause sisältaä, joka on sama kuin suuren va-                eh-d·otuksessa on lähemmin perusteltu. Suuri va-
37571:     Hokunna,n elllsimäinen pyk·älä. Se suo vapauden                 liokunlta ~enempälå kuin edusikuntakaan ei ole tie-
37572:     niille 590 helllblölle, :ioirle korkeimmaLU oikeu«ien            toinen siitä, minkälaisill'a P'erusteilla eri 'suoje-
37573:     ja.o~to viime keväänä jo 'ehdotti ehdollista cva;paut-          lru·skuntien esikunnart llläitä tuomioita alkuunsaat-
37574:     ta, evalikka ,silloinen valtionhoitaja ei siilhen suos-          toivai. Niinrpä olen erään esikunnan menettely-
37575:     tunut. Toiset vankilassa olecvat ovat rikollisia,               trucva.sta saarmt lähempiä tietoja. Esikuntaan kul-
37576:      jO'i"ba ei voitane kokoooa:n arm!l!hrtaa. He ovart sitä-        jetettiin henkilöitä tutkittavaksri ja, tutkittava,
37577:      paitsi jo saaneet rurmahduheru, koska heidän va-               jos ei ·pUJhunut myönteisesti, LU,iin esikuntapää:lHk-
37578:     pausrang"aistusaikaansa on1 lyhennetty hyvin tun-               kö aivan rruivostui, huusi palillppua punikille,
37579:     twvassa määmssä. TäMim olisi käsittääkseni                       kyllä punnkki puhuu ja pamp.puun sai tutustua,
37580:      ylei,sal!"ma,hdus täHä kertaa ·pysähtyvä. Yksityis-            vieläpä naisetkin. Nirnrpä 11 päivänä kesåJkuuta
37581:     armahduksen tietä voidaam väJhemmin syylJii,siä                 1918 päällikkö yhden suojeluskuntailai!Sen kall!Ss-a
37582:      ja kaltuvia jatkuvll!sti armll!h'ta·a. TäUä en t!lir-          meni ·evään punfllkaartilaisen asunnolle, jossllJ vali-
37583:      koita sitä, ettei koskaan voitaisi yleisa-rmruhduk-            mo oli yksin koton.a. Vaimo ol~ pyyk,kiä pese-
37584:     soeu tietä vieJä TJitemmälle mennä. Sekin a~ka                  mässä pihalla ja valimon kut-sui l)äälliikmö huo-
37585: '    voiJpi vielä tul1a, muitta se ·ei ole nyt kä:sissä:mme.        neesreeru, jonka jäiestä sulki oven. Huoneessa
37586:          Varsinkilll oru tä:l1ä hetkellä m1e1es·täill vaaral-       P'äiålllikkö hakkasi vaimon aiva:rr onnettoma1ksi.
37587:     1is1Jfll mell!nä pa.lauttamaan kamsalaisluottamus eh-           Vaimon nM,puri kuljetti saman päivä;n. iltana
37588:     -dolHs,esti tuomituiUe ja päästälä heidät täysin oi-            läakärin luokse mainitun vaimon~ joka tarka"sti
37589:     keutettuina va1ltiollisista ja yhteiskunnallisista              .ia. a1ntoi nelllvoa vaimon hO'italffiisesta sekä antoi
37590:     ·aJ&ioista päältte1emä:än. Minä en jaksa uskoa                  todistukseDJ, .iQISsa luetellaan joukko 'S'uurempia
37591:      heistä niin pa1ljon hyvää, vruikka sitä: talhdotaan-           ~us1Jelmia, .iuista suurimmat oliva;t noin 20 cm.
37592:      kin uskotella, että ihe kansalaisluottamuksen S'aa-            leveitä. s·ekä ruumiin Iämp,ökin oli noussut ilman
37593:      tua;an suhtautuisivat loiaalisesti yhteiskuntaa ra-            sisällistä tautia. Tämä.nlt.apa!isten tekojen joh-
37594:     kentavaa.n työhön, va.an päilliVastoin 'käsitän, että           dosta. a'lkO'i paikkaikunnanin~n ~esikuntflJpäällikkö
37595:      näJmä -ehdolliseen, va.pa'uteen !päästyään, ainalkin           nimittää palffippu K!lilleks~. Syytöbet myös
37596:     wsea,t heistä, oUen 'entisiä ki:ihoittajia, ~eivät mie-         k,oihdistuivat enemmän, puoluevihaan kuin tosi-
37597:     1eltään ole nii:n muuttuneita, ettei vallalla oleva             asiallisiin rikoksiin. Niinpä eväs vanha mies,
37598:     kiihoitns 'löytäisi heiss'ä sopivaa maaperää. Mi-               joka oli tunnettu ivrkäksi 'puoluemieheksi mutta
37599:      nusta~ näin ollen Oili ~ei ruinoastaa!ll kohtuus vaa'n         ei suuressa. mäiilräs,sä ka.pinaa,n syylllseksi, kun
37600:      myös velvollisuus, -että herdän vielä toistais,eksi            häntä tutkitmn. tunnusti tutkillllliO'SSa olevansa
37601: 1748                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37602: 
37603: 
37604: kumouhel1linen~       mutta parlamentaa.risessru .iär.ies-    syitä ja. seurauksia. On yritetty tehdä va.stustruja
37605: ty ksessä. 'TäJmä oli riittävä: rikos, josta hän sai          .ioko kokonaan tai ainakin suurimmaHa osrulta
37606: pitkäalikai-sen vankeus-rangais tuksen sekä 'sen jäl-
37607:                                   1                           ,syyllisekisi. On ved·etty 'esiin raalimpia. ja jul-
37608: keen ka.nsalaisluottwmusta vailla .ia tänä .P'äivämä          mimpia ri'koillsia, on puhuttu :Lhmisuikeudesta, ja
37609: is·tuu hän• vielä va.rukilassa aivan syyttömästi.             oikeudentunnon ja 'lairupyhvyden loukka.uks·esta.
37610: Toisen miehen, _i.oka oli va.ngittava, SY'ytös.ra por-        Kaikki:han nämä ovat puhumisen arvoisia asioi-
37611: tissa oli mer kittv, ·e•ttäi olisi ryös:tän~t a~Seita          ta, :kun rue esitetää;n oilkea,a.n aikaan .ia oikeaJUa
37612: eräältä hermsmieheltä. Kun .syytetyn va:imo sai               paikalla. V aan pythäm ei ole kysymys. näistä
37613: ti·etää a,soia,sta:, kääntyi hän ma.iruitun hermsmie-          asioista, vaa,n kysymys a:rmwhduksesta eli ·edus-
37614: hen puoleen kysyen oliko häruen mi-ehensä ryös·tä-            kunnan armahdus'Oikeuden kä;yttä:misestä rikok-
37615: n:yt aseita, johon •sai vastauksen ·ettei miehenne            sesta tuomittuja kohtaan, Milloin eduskunta har-
37616: ole käynyt neljään vuot.een luonarui eikä mitään              kitsee maam yleisen edun 'kannalta !hyödylliseksi
37617: ryöstän:yt, s.rumalJra antme.n todistuks,en, jonka no-        armah-duksen myöntäm:Us,en ~ikoks·ellis·iUe sup-
37618: .iallila vangittu heti ·päJäsi vapa.a;Ee .ialaUe. Eräässä      peammassa ta•i lawjemmassa määräJssä, ta;pahtuu
37619: kyl'ässä oli kaksi suuta,ria, joista toinen oli otta-         se pe:ru1stuslain myörutå.mällä oikeudeUa, eikä siis
37620: ll!ut ruahkoja; :patikkmkunruan na;hkurilta. Tämä             ole lain :kunm::Loituksen .ia pyhyyden loukkaonsta.
37621: ruathkuri ilmoitti että hä:neltä oli ~vi,ety naihkoja         On myöskin väitetty, että jos eduskunta käyttäisi
37622: ja mistä 'kylästä viejä oLi .kotoisin. TäiiDä ilmoi-           armahdus·oikeutta, seuraisi siitä uusi krupina ja
37623: tus oli riittävä ·esikunnaUe ja esikunta syytti               'vwllanilmmous, joka o.n armahtamiS'eil. kie"tämi-
37624: 3Jsiasta aivan toista henkilöä., kun trumä toinen             selliä es'tettäivä. 'TäJmmöis,ten otaks,umain oikeutta
37625: oli työväeny hdist_yoks•en kirjuri ja sai vrusta1ta           orr syytä epäillä, 'sillä jos tältä kannn.lta a;sia,a
37626: asiasta. Samalla on otettava huomioon .esi:kunnan             arvostelee, on minun mielestäni yhtä hyvä syy
37627: herrojen omat teot, he keräsivät kunnan va.roja,              epruil% k:iteltei·stä vaikutusta. Merkit vii:ttavat sii-
37628: joita eivät ole vielälkä'äin tilittä:neet. Siitä huoli-       'hem Pelko vankien pienemmän määräJn •ehdolli-
37629: maJtta,, vaii,kka ova.t edesvastuuUomia, henkilöitä,          seen vapauteen lll!skemisesta ja, osalle truomituista
37630: ovat he monell'e .iuli.s:ta.neet ku.olemantUJomion sekä        ehdoUis,en kans,alaiS'oikeuden m:vönliämises·tä on
37631: a,ntamrullaan lausunlllolla saattaneet syyttömiä              minulle käsittämätöntä. Si.llä jääväthän iVankila,t
37632: henkilöitä pitkäaikaiseen iVankeuteen. NV't esillä            ·edelleen jälelle ja Olva.than meillä hyvät apukeinot
37633: oleva rurmathdus ei ole armahdus, va:a'Il on oikaisu          saada rikkojat jäl1loon llläilhin suojiin, .ios ta-rve
37634: väärin langetettuun 1Juomioon. Ja samana kun                  vaatii. Jos ehdolliseen va:pauteen latsketta.isiin
37635: ottaaJ huomioon esikuntapääJlli:kkö Sip.polan me-             ·puheena ol€1Va,t noin 590 :vankia, eiväthän ne tyh-
37636: ll!ett-elyn, ei voi ru.ia teJl.a,, että häm ·ol'isi kyennyt   .iin .käsin voisi maailmaa mullistaa. Ja jo.s. ne sitä
37637: antamaan as,iaUisia lausuntoja, .ia kuitenkin nlii-            yrittäisi·vät tehdä, niin, kuten saruottu, ti·e veisi
37638: den lausun•toi,en perustu,ksella ,on rikosoikeus lan-         heidät uudelleen samaan taloon.
37639: gettunut tuomioita. Niinpä on eräs punakaarti-                    Ehdotus s.iitä, että ehdol,lisee'n· va.pauteen lasc
37640: lain'8n, jol~e antoi osanotosta punakaa.rtiin nå.in           ketuille myönnettäisiin kansahisoi:~eudtet eh-d.olli-
37641: voimarokaasti korva.He, ·että toinen -korva irtaantui.        •s·esti, •on . ymmärtii!äksoeni herättänyt enemmän '
37642: S>en.iälkeen suajeluskuntalaiset veivät metsään, si-          epäilystä ja pelkoa., sentakia,, että nläimä tulisivat
37643: toivat puuhun ja siinä ampuriva.t. Tällaista me-              täten saa1mruan valti,ollisen ja kun,nallisen äänioi-
37644: nettelyä .on ta·pahtunut, niin ~että kyllä tämä a~­           keuden ja. siten truHsivat y.hteiskunna11e ja vail-
37645: mruhdu,s oikeas,taan pitäisi hyväksyä, siinä järjes-          tioUe vahinkoa tuottaviksi. Minun~kin mi•elestäni
37646: tyks-essä, kuin ]a:hvailiokunmm neljäs va:sta;la!U'se         täJmä on tärkeä, jopa ydinilwhta. tässä armahdus-
37647: osotta.a.                                                     ky:symyks-essä. Mutta minä ·en ·puolestani ·epäi-
37648:                                                               lisi tätäkäJän myöntää. Sil·lä eläiffiä ja toimi ka.n-
37649:    E-d. T o :r p p a1: Minulla ~ei ollut a.ikomusta tä-       salruisten keS'kuudes:sru _yohheiskunmh"l'sa, vaiHa, kaill!-
37650: män suuren .ia vakavan asian käsittelemisessä                 sa.laisoikeuksia., toisten sormella osotetta,vana, on
37651: ktäytt:ää puheenvuor·oa, koska käsittelyn kestäessä           IIDielestäni vähemmän :Lhmisa:rvon tuntoa kohotta-
37652: jo on telhty ehdotuk!sia,, joihin voin äänestyksessä           varu ja kasva ttaV'RJ!ll. Ja kun näin asian käsitäJn,
37653: yhtyä. V a.a.n kun :tä1hän asti ammciuista laJUJsun-          niilll tällaitset •esbeet olisivat poi•stettavat, ainakin
37654: noista moniaat ovat sitä laatua, etten voi niitä              alu:ksi vähemmän rikorlisiin nähden.
37655: hyväksyä, niin väiä:rink,ä:sity:ksen poistami·seksi               EristäJvä, halveksiva. 'Se.kä rhmisa,rvoa ruleniruva
37656: pvvdän lyhyesti! •esittäJä mi:elipiteeni esillä.oleva.sta     ja loukka:ruva menettely va;ltion ja yhteiskunnan
37657: lakiehdotuksesta.                                             puolelta on ·epäiviisa.s kasva tus,tapa. Se aillltaa
37658:    Asian käJsittelyn :kestäJesosä ovat ·eri ryhmien           huonoja tuloksia. Silltä ta.valla valmistetaan maa-
37659: edustrujat ryhtyrueet 1)elllkomal!l:n vallanknmousyri-        peräJä hruoruoille va~·kuttiJmiUe :k-eskuudessamme,
37660: tyksen, kapinan jru s,iitä a®eutwvan veljess.odan             synnytet.ään kfl!tikeruutta, jopa vilhwmielisyyttä it-
37661:                                                    Armahduslaki.                                                   1749
37662: 
37663: 
37664:  seämme, ko1ro yhteiskuntaa vastaan. Pitäisihän              nöDJ eduiSIIDuiJJlllaltle ja tämäihäru oDJ pääa'Sia .ia selvä
37665:  iälll\aå.sesta menettelystä jo oma riittävästi koke-        sille ken tailitoo sen oi,keiDJ käisit'täiä.
37666:  musta meillä. Valt:iJollis,ten ja kunma.llistRn vaa-           ·En voi olla tekemiiltttä huomautusta, sen la.USUIIl-
37667:  lien tulokset ovat siitä riittävän selviä näytteitä,        non johdosta, minkä tääJllä ä1skettäin ed. ProcCYPe
37668:  'lll'itä tämmöinen eristäytyminen sekä kwmsalaisten         kohdisti halHtusta vrustaailli s1en johdosta. •että haJl-
37669:  halveksuminen ja niild·en ihmisarvon sortaminen             litus tässä asirus,sa oli eduskunnillille es·ittäll[Yt ,
37670:  tuopi muka,naa•n. Tämmöinen toimenpide ei ole               mielipiteensä, mikä tä!htää sovinnon ai1raa.nsa.a-
37671:  ]wkonaan viera1s minunkaan kotiseudullani. Lä-              mista ja rauhaa. Kun hallitus tällaisen pyrki-
37672:  :heisestä kau pungi:sta on s.Hä koetettu lietsoa mrua-      myksen esiirutuo, vi:ska'ta.an stitä vastaan ,gyytökc
37673:  Jmntaankin, vaan huonolhll meruestyksellä, va!ikka          ,siä siinä muodossa .ia sillä tavrulla kuin ed. Pro-
37674:   n'äid·en asiamiesverkko on hYIVin järje,stettv ja          cope täällä ruskettäin esitti. Se on minusta vähem-
37675:  mrukyy ulottuvan tänne saakka. Mai·nlitta:koon              män harkittua ja sanoisinko poikamaista menci-
37676:   tässä vaan :\"htenä esimerkkinä kansanva.lta.isen ja       telyä edustru.ia1lta. Olisin odoili>amut siinä asem!IJSSa
37677: ·:Yihtenäisen toiminnan valiku1tus muun mua,ssa               olevalta mieheltä kuin ed. PTooope on tois,enlaå:sta
37678:  kunnallisen elämän a.lalla omas,sa kunnas·sani              menett,elytaprua.
37679:   iossa vi~me kunnrullisvaa,leissa oli vaan yksi eh-
37680:   dokaslista valtuuston jäsenten valitsemista var-              Ed. H o l m a: On mielenkiinrtoi'sta, seurata acr-
37681:   ten. Ehdokkaa;t asetettiin yleisessä., julkis·essa         ma.hduskysymyksen vaiheita. 1919 vuoden edus-
37682:   kokouk·s'essa ja ehdok,ka:id·en joukossa oli m. m.         kunnassa. Ed. Huplin y. m. jo aikaisemmin: näil-
37683:   työväenyhdistyksen puiheenjohtaja,, jonka eh-              lä valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen joh-
37684:   dokkaaksi asettamisesta ei oHut eri mieltä~. Hän           dosta toukokuun 15 päivänä antamassaan mietin>-
37685:   tuli myöskin vatlituksi ja hän on mukam~;olollåan          nössä lausui la,kivaliokunta. - ~ja, tähän mielipi-
37686:   va,ltuustossa ollut e111emmäm hyödyksi kuin vahin-         teeseen yhtyivät kaikki va!liokunnan rporvarillliset
37687:   ~Jroksi. Kotikunta.ni ei .ole ruinoa,, missä yhtenäi-      jäsenet- ettei suunniteltua arma:hdusta voi,da pi-
37688:   syyttä kansalaisten kesken tahdot.aan pitää yllä.          tää suotavana. niihin oi!kendenmukaisuuden kan-
37689:   Se ion hutta, koko Keski- ja Etelä-Pohjarumaan ja          nalta ka.tsoen epätyydyttäviin tuloksiin nähden,
37690:   Pohjol,-Suomen, a.inrukin mitä vars•ina:i,seen mrua-       joihin se olisi ollut omiaan johtamaaru, eikä myös-
37691:   seudun väestön tulee. Sanottakoon näitä sitten             k.ää.n yhteislkunnan turvallisuuden vuoksi. Sen
37692:   vaaleanpunaisiksi tai ruusunka.rvaisiksi, joka ta-         jälkeen, kesä:kuun 19 päivänä, laajensi silloinen
37693:   pauksessa nämä kumminkin nä!kyvä:t tarpeen ole-            valtionhoitaj,a armahduspäätöksensä kautta ar-
37694:   van hädän tullessa.                                        mahdusta. vie!lä pitemmälle tunnetulla tavaHa.
37695:        Tässä mitä oren1 ·esittänwt, käy ilmi että kan-       Kaikki 'POrvarilliset puolueet tuntuivat silloin,
37696:   natan armahdu:k!sen myöntämi,stä. Puolestani                niiden sanomalehtie111kin lausunnoista pää:ttäen,
37697:   uStkatltaisim mennä siinä hyvill!kin •pitkälle, kui-       olevan jokseenkin yksimielisiä siitä, että tällöin
37698:   tenckin säilyWiJmällä .vankrloi:ssa yhteiStkunmalle        oltiin päästy sel<la.iseen tasapainoasema:acn, jossa
37699:    vaaralliset rikoksentekijät. Mutta kun pidän              yhteiskunta unohtamatta. veilvollisuuttaan oman
37700:    a~siaHe kokonaisuud·es:sa,an •parem pana •että ediste-    turvatllisuutens•a säilyttämiseen nähden ei myös-
37701:   'tään a.rmruhdmsasia·a asteetta~n väihemmissä erissä       kään uuohtanut kansa.laissodan moninaisia uhreja
37702:   sitä myöntämrullä, niin yihdyn kanna,ttamaan' 'la-         ja kärsimyksiä:, saattoi olla, soV<elluttamatta sen
37703:    kival'iokunna.n mietin'töön liitettyä tois·tru va•sta-    käyt.ettävänä olevan lain anka·ruutta suuremmas-
37704:   :hwsetta, missä tehtyjä ehdotuksia 1pidän tällä            sa laajuudessa. kuin mitä ·edellä mainitut nä'lro-
37705:    kertaa. tarkoi tuksenmukaisim pina. Jos osottautuu        kohdat tuiki tarpeellisesti saa.ttoivat vaatia.
37706:    suotavaksi ·edelleen .ia1tka·a a.rmahduksen la:acienta-      Nyt, tuskin puolta vuott.a myöhemmin näem-
37707:    mitsta, niin onhan .siihen edusikunn:a11la tilaisuutta    me mielipiteiden tästä tärkeästä, keskeisestä ky-
37708:    tuonnempana. Ja ios erikoisia yksityi.sta.pruuks:ia       symyksestä menevän haljalleen mitä kirjavimma;1-
37709:    löytyis.i, jotka katsoisivat oikeuden vaatirvan           1a tavalla. Kun tarkastaa näitä mielipiteitä, jois-
37710:    päästä va·paaksi, niin onhan siihen al'\'oinna. taval-    ta antavat erinomaisen kuvan kolme ensirrn:äistä ]a-
37711:    linen lainsäätämä armahdus- 'ja tuomion purka-            kivaliokunnan mietintöön Hittyvää vasta.lausetta,
37712:    mistie.                                                   ei Yoi olla. sen johdosta tekemättä erinäisiä huo-
37713:        Keskustelun kuluessa on moni .sanonut va,srtus-       mioita. ja johtopäätöksiä. Yleisenä huomiona on
37714:    tavansa a•rmahdusta S'entakia että kun vangitut           eusinnåJkin mainittava S:e, että mikään näis,tä lau-
37715:    ei~ät ole rikollisuutta.an tun!l1us·taneet, he eivät      sunnoista ei ehdottomasti tee vakuuttavaa vaiku-
37716:    ole a·rmahduksen tarpeessa.. Myönnettävää on              tusta. Meidän ei sovi epä:itllä, etteikö monen mie-
37717:    että a•nomusemty,s kokoontpall!Oltaam ei kaikissa         lipiteen muodostumista ole tässä johtamassa ai-
37718:    suhteis,sa ole a,sia.nla.adnn mukainen, vaan s~itä ei     van puhtaasti huma·aniset, ihmisystävalliset syyt.
37719:    :voitane kieltää ettei se sisä.liäisi armahduspyyn-       Myös tahtoisin sanoa, että ainoa,sta.an pelkät ju-
37720:                                                                                                                  221
37721:                                                                                                                              •
37722:     1750                                        Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37723: 
37724: 
37725:     riidiset nälkäkohdat ovat määräämässä niiden kan-              kun,ta.tila, ei vielä ole vakaantunut. HaUituspuo-
37726:     taa, jotka puoltavat DJ. s. 590 :n va.pautustru. Mutta         lueitten keskuudessa ilmennyt hajanaisuus lienee
37727:     ei myöskään voi sulkea silmiänsä näkem8Js1Jä sitä,             selvä kuvastin niistä eri aja:tus·ka.nnoi.sta,, jotka
37728:     että sivuvaikuttimilla on ollut asia.ssa, paljon sa-           tällä ~hetkellä ovai olemassa. hanituksen jä.s-e11issä.
37729:     nanvaltaa. Ovatko nämä sitten olleet nuoluetfl!k-              Samalla, 011 .se todistus siitä, että kysymyksen kä-
37730:     tillisia syitä vai sisä- tai ehkä ulko]Joliittista. laa-       sittellyltä on puuttunut niin sanoakseni se]ikäran-
37731:     tua, sen jätän kunkin itseDJSä vas.tattavaiksi.                kaa:, tukea, .iohon mielipiteet muodostuessoaan oli-
37732:         Erityisesti on merHlle -pa.ntava, tkuinika ha!jalle        siva.t voineet nojata.. Kysymys, joka: on käsitte.-
37733:     käsitykset käyvät ·siitä, millainen todellisuudessa            ly;n alaisena., 011 polttava. ja keskei11en .ia kuohu~­
37734:     meidän .vhteiskuntamme sisäinen tila tällä hetke1-             taa, t·ällä hetkellä ma•assa mieliä kaikissa kansa-
37735:     lä on ja:· mitä koettelemuksia se viellä voi kestää.           lais·piireissä ]Juoluera[ioihin katsomatta. On sen-
37736:     Va.s,talauseessaan -ed. Ryti y. m., ;puoltaessaan äs-          vuoksi ollut suuresrsa määrässä muodotonta:, että
37737:     lrenma.iniittua 590 ka-pinavangiTh .vanautta.mista,            a:sian käsittelyn pohj·ana on ollut hatara ja [aino-
37738:     mutta asettuessaan epääväJUe kannalle laajempaan               lJiLlisestikin katsoen g.a.n:gen, e>pättyydyttävä esi-
37739:     arma.hduksoon ·näJhden, ]Jernstelevat kantaansa. m.            tys. Ain·oa; oikea. ja heti alusta pitäen oikeita
37740:     m. seuraavasti: ,Kuohunta,tilaa. ·maassa. jat.kuu              suunta:viivoj.a a:ntava alote tässä asiassa olisi voi-
37741:     ed-elleen, bolsevistinen, yhteis:kun,tavastainen kii-          nut olla ha;llituksen esity·s. Ain,oastaan ha;llituk-
37742:     hotus käy -p•äivä .päivältä yhä voima:peräisemmäJh-            sen tiedossa; v·oi olla., millaisia ne henkilö·t ova.t,
37743:     si ja .röylh~keämmälksi ja bpina.rikaksista tuomitut           .iotb tälllä hetkellä vie[ä sovittavat kansalaisso-
37744:     henkilöt eivrut yleensä ole osotta.neet mitään mie-            da·n: aikuisia. · rikoksia•. Tällaista .esitystä olisi
37745:     lenmuutosta tai ka.tumusta., va,an päinvastoin näyi-           suuressa. määrin my,ös voi11ut korvata vakuuttava
37746:     tää edelläJsa,nottu kiihoitus juuri heidän keskuu-             kalll!ra.n:ilma.isu hanituk!sen puolelta. Minä puo-
37747:     dessaan saavuttavan edullista kaikupohjaa, ja in-              lestani en sellaiseksi voisi katsoa• pääminis.terin
37748:     nokasta. avustusta. Näinollen olisi la,alj·ennettu ar-          evästys·keskustelussa. antamaa. 'deskriptiivistä,
37749:     mahdus yhteiskunnan .turvaillisuuden kannaHa                   puhtaasti kertoeleva.a ja. todenta.vaa lausuntoa. On
37750:     vaarallista, oma.nsa kuohutta:ma:an oik·eustajuntn.a           lisruksi todettava:, että ha[lituksoen 'käytettävänä on
37751:      y:hteiskunliaa. säilyttävi•ss,äi 'kan1sa,laliS!piireissä ja   monia muita tä1rkeitä. tietoja, jotka olisiv;at s.uures-
37752:     heikontwmaan tietoisuutta kauinaJ:1 rikollisuud,esta           sa määJri11 :help·oittaneet eduskunnan jäsen~ä muo-
37753:     siih-en osaaottaneissa.. " Ed. Thuneberg vastalau-             dostamaalll mielipiteen,sä täss.ä tärkeä,ssä kysy-
37754:      soossaan, joka, armahduksen myöntämiseen näh-                 mykseg.sä. 8ellais.ena pitäisin m. m. tilastoa sii-
37755:      d-en menee me'llkoista. pitemmälle, lausuu perusrte-          tä, kuinka. suuri osa. ehd·onalaiseen va:pauteen laF-
37756:      luissaa.n: ,.,Kos'lm: yhteiskunnan, tila on käynyt            ketuista tai muuten arma:hduksen, jossain muodos-
37757:      rauhallisemmaksi nii11 j. n. e.".Viime keskiv;iikko-          ·sa 'Siaa:n:eista rikollisista on tekeytynyt syypäJäk-
37758:      na kun, tämä asia. oli ensikerran esiNä, lausui ed.           si jonkun rikoksen uusiutumise·en. Ed. Thuneberg
37759:      Lo'hi mielipiteenäån, että on katsottava katpin.ari-          lausuu lkyHä täJssä vastalruuseessaa,n, että se on ta-
37760:      kokset jo pä:ruasiassa kokon.a·an snvitetuiksi ja: ajan       pa,htunut ainoastaa:n ,'harvoissa poikkeustapauk-
37761:      tulleen oje.n·taa rauhaD•kättä voitetuille. Tälle lau-         sissa", mutta oikeusministerin rikostilasto tässä
37762:      sunnolle huusi saavuvilla oleva herra. sisäa.sia.in-           suhteessa, pu~hun.ee aiva.n toista kieltä .ia esittänee
37763:      ministeri äänekkäästi 'hyvä. Herra pää.ministe:ri              kerrassaa:n masen,t.avia: ja pelottavia. numeroita.
37764:      t1aas lausui e:värstyskes.kus.telus:saan m. m.: Hal-          Myöskin muis·sa suhteissa. 011 as,ia.n, vireil~epano .ia
37765:     litus toteaa, että yhteis.kun,nan turva!llisuus tällä           sen käsittelyn kehitys vien.yt asiaa. vinoon. En-
37766:      hetk·ellä ei ole pi·enem-pi kuin aikaisempia armall-           tisiä valtio11hoitajien a.rmahdus:päätöksiä on a.r-
37767:      duspä.ätöksiä toimeen;pa.n:taessa. Mutta jo vähän             rvosteltuja osaJksi tehty muis-tutuksiakin: siitä, että
37768:      my·öhemmin samassa. lausunn:oss<aan häin sanoo:                ne luokittelivat tuomitut vissie~ Talligais.t11S-
37769:      ,:Suom-en kansan enemmistöllä ·on oikeus vaatia                luokkien mukaan sen sija.a.n että. a:Sianomaisten
37770:      tunnustus oikeuskäJsiUeelleen ja, ta.k!eita siitä, että        armahdettavien rikollisuusmitta olis·i oHut yrksi-
37771:      hpinan uudistuks-een ei ole mahdollisuuksia.. Täs-             löllisesti.-punn.ittava. Herra pääministeri lausui
37772:      sä suhteessa eivä.t mielet vielä ole vakaa:nrtuneet."          myös:kin äs:k·enmain:itussa evästyskeskus,telussa. m.
37773:         ,Kuten näistäkin muutamista otteista huomaa,               m.: ,Ei ·olisi myöskään omia~Un tyyodyttämää:n oi-
37774:      vaihtelee :sa:ri:onta,ta:pa :sitä mukaa, kuinlkfll pitkäl-     keustajuntaa, jos armahdus yleisessä mitassa to-
37775:      le asia.nomainen tahtoo a:rmahdusta. u~otettavan.              t·eutettaisiil1, koska eri rikoksielll vä[illä voi olla
37776:      Mutta tämä horjuvaisuus yhteiskunnan sisäJllisten              hyvinikin suuri ero". Kun nyt tarkastaa. suuren. va-
37777:      oloj·en oi1keassa arvioimis·essa ei ole omiansa! lisää-        liokunnan mietintöä se1laisena., kuin se käsittelyn
37778:      mään uskoa. Iaajennetun armahduksen ma:hdolli-                 pohjana, on, huoma~a vailioku11nan tehneen itsensä
37779:      suudesta niissä kamsalaisissa, jotka, kuten h-erra             syyl)ääksi juuri väitettyyn erehdykseen.. Pyydän
37780:      p·ääministeri lausui, my;ös vaativat tunnustusta               siinä. suhteessa saada. erikois-esti :kiinrnittäiä huomi-
37781: ,    oikeuskäsitteeUeen .ia ovat sitä mieltä, että yht.ei:s-        ota 2 § :n 2 momen~tiin, jossa. umpimähkään vede-
37782:                                                       Armahduslaki.                                                     1751
37783: 
37784: 
37785: tään rruja. rui~d'en tuomittujen välillä, joita on kat-          misteluja, la:skea täysikelpo]sina yMeisknnna.n
37786: sottava ka.pinan· johtajik•si, ja niiden, joilla ei ole          ke~skuuteen seHai:Sia henkilöitä, joide.n kelpoisuus ,
37787: tämmöistä; asemaa ollut. Herm pääministeri viit-                 ,sen jfusenibi vi·elä on kokonaan selvittäm:Mön.
37788: tasi lausunnossaan sii'hellJ, että ·ero on kyllä teh-            S.emmi,nlkin on tämä mruhdO'tonta siitä .syystä, että
37789: tävä kapinaliikkeen •erilaratuisten jOihtatiien väli.l-          ·suuren vaii.oikunna•n lakieh'd·dtus rwkemtaa joukko-
37790: lä, mut.ta osviittaa siitä, minkäilaisten .perusteiden           kwsit'telyHe, Jota jo aikaisemmin on· ka'ts·ottu ,sapi-
37791: mukaan jako o1isi tehtävä1, ei siinä 1annettu. Ei                mattomabi, •eika yksiläHisen rikO'llisuusmitun
37792: myöskää•n a•nnettu tietoja siitä, minkälaisessa ase-             ta;rkka•an to'tea:mi's·een, joka a~kai:sempi•en al'mah-
37793: massa ne ilmoituksen mukaa•n n1oin 1,800 rikollis-               dU!sien jäJlk€'en olisi ainoa o~kea1 menett,elyt:ama..
37794: ta~ jotka on ilmoitettu kapinaliikkeen johtajiksi,                  Sen nojalla, mi'tä trus,sä olen 'lylhy.esti 81Sitiänyt.
37795: kansaLaissodan ai·kana tosiaan olivat. Valiokun-                  r01hkenen olla sitä mi.eltä, että eduskunta ·ei voisi
37796: nat, joilla on ollut edessään ainoastaan kuivia nu-               hyväiksyä nyt esi'l·lä o'levaa ·lakiehdotusta ainta-
37797: meroita, eivät ole voineet muuta kuin toimia. um-                .kaan suuren vali.amunnan ehd.otia:rnassa muodossa.
37798: pimähkä.än ja. seurauksena. on äs.ken:mainitsemani
37799: pykälä, joka on mielestäni arveluttavin tässä jo                     :Ed. Li a k ik a: Sille, joka ensimäi,stä ker'taa
37800:  itsestäärukin a.rveiluttavassa. laissa.. Sii.nä nimittä.in      ottaa, puheenvuoron tä:sisä armahdus~cY'SYmyk­
37801: erotetaan ·erikoisluokkaan ne sotatoimerupiteissä                ,sessä, 'kuunnel1maan s•en :käJsi'trelyä tarkasti ni•i·ssä
37802:  mukana oHeet tuomitut, jotka olivat pataLjoona:n-               .eri .vaiheissa, •missä s•e on näiUä vaH.iopäivillä
37803:  pääJlli.kköinä tai sitä ylemmässä johtoasemassa.                oHut esi1lä, ja. muutenkin tutkiittuarusa :tuat.a ta-
37804:                                                                          1
37805: 
37806: 
37807:  Nyt on ku:ltem1kin huoona.ttava•, siitä ova.t huo-               p.aJJ.tumaa ei ai·noa.s•ta.a,n ·s•en 1seikko.ia myötif"n.,
37808:  mauttaneet ne he•nkilöt, jot.ka, korkeimma.ssa as-               vaan myöskin yrittäen •sen syi·hin 'P'ereh'tyä, ·olisi
37809:  teessa ovat olleet tuomitsemas•s1a kapinan osanot-              houkuttelevaa :kä:ydä salmoin la:ajoih~n selityk-
37810:  tajia, että punakaa.rtien sisäinen järjestBly ·ei kos-          .siin joita muutkin ova:t 'kats•oneet tarpee'lliseksi
37811:  kaam muod.ostun,ut sellaiseksi kuin kaartin käisi-              ,a.ntaa• täimän asian, yhteydessä. KJun ai'ka on kui-
37812:  kir.iai antaisi syytä luulla, elitä ·n:imiittäi.n sota-         'Venkin näin ku'lunut, niin ·minä ainoastaa1n ly-
37813:  voima tosiaa.n oli•si ollut jaettu määvätyn suurui-              hyesti tässä merkitsen kantani. Katson olevani
37814:  r>iin dsastoihin, joiHru oli,si O'llut nilmenä komp-            .sii;heill velvol'lin1en .samalla ta:valla ·kuin muutamat
37815:  pania., .pa,taljoona, rykmentti j. n. e. Tode~Ilisuu­           'muutkin edustaja.t ova,t täälrlä ilmoittaneet, sillä
37816:  doosa oli riniamalla ainoa·staan 'kahd•enlaatuisia              ta.hdon valitsi:ja.ini ·edessä rvasta:ta siitä truvasta,
37817:   johtajia, joukon j.oMarjat . ja rintama<I1 joht:a,ja!t;         miHä tulen osa.ltani vai:kutt!lJmaan täJmä.n' asian
37818:   rinltamanj.OIMaåia oli vain !harvassa. Niirupä esim.            ra.tkaisuun.                                       .
37819:   oli !koko •se rinta:maosa, joka ulot.imi 'Tiampel'eelta.            Täällä on la.ruiennelt!tu•a arma:hdusia, .ion1ka puo-
37820:   Poriin, jaettu ikahteen rintamaosaan, joita .ioMi               lesta; minä truhdon antaa. ääneni, vast.usnettu en~
37821:   kumpaakin yksi rintamajahtacia. .N.äideru a.Ia.i·sia           rsin'llJä:kin ,sliJ'lä, ·81ttä 1se lowkkrua: oikeudentuntoa.
37822:   ol'iva:t eri joukkojen johtajat, jotka ku'tsuivat               On puhuttu vrursin a.nkarasti lain ja oikeuden ni-
37823:  itseään milloin komm>anian .pääl>li.köiksi tai pat·al-           messä siitä1, että jäl·elläolevai•n pun'a<kaminoitsil.ia-
37824:   .ioonan pä•äJlEiköi•ksi 'trui antoiva,t itselleen joiilaikin    vankien a.r'lllahta:minellJ alisi vääryy,s. Sitä on
37825:   toisia a·rvonimiä. Nä:mläJ oli:vvat 'sit.ä;pa.itsi havva.ssa   ·sekä siv1i:lioilkeuden e·ttä myo·skin kristillisen oi-
37826:   .poikkeustapauks-essa ylemmän pääl'lyrsi:ön mää-                keuden :kannalta tJä:ä:l:lä teroitet<tu. On väit81ttv,
37827:   räämiä. J1okainen yrit.teliäis mies saatto.nimtit-              että tulisi a rveiu'ttarvia sema ufusia yJhteiskunt~­
37828:                                                                                  1
37829: 
37830: 
37831:   täin koot.a ym1päJri ll<een kourallisen samoin a.jat-
37832:                         1                                         dämä:lle, jos oikeudentuntoa käy·täi.siin ·sillä ta-
37833:   televia :poistoja ja jonlknn ,lenitå:vän kolonnan" ta<i         valla lhorju~.tama.aru, kuin kysee'Ssruoleva armahta-
37834:   muun nime<llä t.eh:dä ryiÖ,stö- ja ran.g-aistusretkrä,          minen tietäi,si. Minun mielestäni tämä asia on
37835:   .polttaa ja mul'hata mie}ensä mukaan. Su,uren                   yleensä tehty Eia!ksi ~iuriidis:eks<i. Mutta o1en,
37836:    vaEO'kunna,n la.kiehdotuksen mukaan v.oj,varl; ·tä'l~a i-      ·vai·kka en 01l>e .iuriSiti, koetta.nnt ta•rkastaa asia·a
37837:   siin1 pienempiin jou:kko~osastoil.hin Qlsaa o1ttan•eet          siltäkin ka·nnalta, mi1käli marullikko sitä voi
37838:   hen!ki·lö't, ehkä niitten .ioMa.iatki•n., tulla armah-          tBhdä. Mielestä.ni meidän siviilila,kiin liittyvistä
37839:   duks,esta osaHisikisi. :T'iilmäkin riittänee osoitta-           tuoma;,rin ohje.ista :saapi johtoa :tämmöisen asian
37840:   maan, kuinka. tarpeellista olisi oHut ·saada asian-             käsitt~lemiseen.           Tälmän merkil'lis·en asiaki·r.ian
37841:    tuntevllla· selvitystä siitä, millainen. todeHisuudessa        ta•rkMtaminen, ~ionlka tut.kilminen olisi minus-ta
37842:    .se rikoHi1s•ten aineisto on, josta nyt käydään pää't-         muutenkin ihyöd'Vksi lkoetta:essa. muodostaa its.el-
37843:    tämälän, sitä ei voida kieltäJä, si•lmät joks·eenlkin          lensä 'kälsitystä sii:tä •}u,okkatai'Stelun kno•husta.
37844:    ummessa.                                                       jonka, \lmns,sa nyt o1lemme tekemisessä, .on :minn·t
37845:       :Käsityk·s·eni mukaan ei siis edus•kunnalla tallä           .puolestani va·pa:u:t.tanut siitä 'huoles.tukrsesta, että
37846:    helt.keHä voi olla. p•ernsteltu'll! oikeutta., ainakaan        täissä olisi vaa.ra:llinen oikHudenluokkaus kysy-
37847:    ilman ·erinomaisen tark·ko:ja. ja tunnollisi•a e.siva!l-       myksessä. 'Tuoma.rinohljeet san,ovat m. m.: ,Kaik-
37848: 1752                                               Pe;jantaina 12 p. joulukuuta.
37849: ----       ---~------·   ·-·---   -----   -~----                       -------
37850: 
37851: ltm lakia on 'äilyllä'lkäytebtävä, sil'lä suurin oikeus ettei meillä ollE) rtääHä v,a.ltiorikosrvanke.ia· yhtään
37852: on suurin väåryys ja o~keud•essa :pitää olla a•rmo ainoaa yli sen, mitä m~an turvallisuus väl11bä-
37853:  mukana." To~ses,sa. -paikassa: ,Yhtei•sen kan- .mättä vaatii. Ja saman itäi;s,en varura!ll tähden
37854: ,saJl hyöty on -paras laki, .ia 1SHntähden, mikä ha-       minusta on tpid€1ttävä kiirettä;, ·että emme miUään
37855: vaitaan yhteisene b.nsalle hyödylliseksi, s.e 'J)i- ta·rneettomilla toimen-piteiUä vai'keuta krunsamme
37856: d'ettälköön la.kina, vaH~ka säädetyn lain saua·t eheäksi tullemista. Midetootä on minusta kos-
37857: näyttävät toisin käS'lrevän." Ja vielä: ,.TuOIIDa- kaa.n adateHa, ma.an itäJiis,en raJ.ian -puolustami'Sia,
37858: ,riUe ·ei mikään äle niin suuresti 'ta•rpeeNista 'kuin joUei koko 'kansaiiD'me ole valmis kaikin ;voimi•n
37859: äJly, niin että hän ti!l!tää, milloin himen on oltava sitä vartio±maa,n. Mut-ta s:ellainen puolustusmieli
37860: lain -puolesta anbra, milloin ~em'J)eä, sinä kailkki .ei ·kansaan synny sellai·s•en sisä-politiikan kau>ilta,
37861: rangaistus pitää olla ·-parannuiksek:si, ja ranga:is- jota armahdusasian yhteydessä on täällä edus-
37862: ·tus "Pitää, jos ma:hd·dllista, olla sellainen, •että se .kunna;SJsa ja muua~lakin 'esi•tetty. Sa-notaan: ka-
37863: ei estä rangaistua. -paranltaJmasta its•eään." Ja .pinavangit, oll.etiikin 1se -pariin kolmeen kertaan
37864:  vielä: , Tuomarin virka on sellain•en, että hänen seulottu jää.nnös, joiden va•pauttamin1en nyt on
37865: aina -pitää oHw a[ttiim-pi a•uttamaan kuin 'sorta- kyseessä, kiihoittaa väes-töä yhteiskuntaa. va,staa•n
37866: maa,n." Y·ksin-pä va,ltiorikoksesta syytett:vien ja siten syntyy turmiollista häiriötä yhrteis'kun-
37867:  kohd•a1takin muistutetaan :s·amaa.             Sanotaan: .nassa. Tähän on minru·sta v:asta•ttava, että "Pa'l-
37868:  ,Jas jatruku:ta syytetään jostakin 'Va-ltiorikoibesta, jon -paihemmin syntyy kiihkomieltä maas!Sa, ruiin
37869: - - - - aina; oltakoon myös tai'J)u'Vaisemmat :kauan kuin heidät säi:lyt~ä;än vamkiloissa. On-
37870:  auttaJmaan kuin 'Sor<tamaan." Minä siis 'katson, han aiva,n ymmärrettävä, ·että maan s-osialid~mo­
37871:  ettei oikeud·enlouk'kauksen kanna1lta sitä la.a.ien- kmattinen IV·oos,tön os·a kirhkeä•s:ti vaatii heidä11
37872: ·nettua armahtamista,, joka sururen valiokunnan vrupauttamistaa.n. s~n ei silti tarvi!tse oHa bolshe-
37873:  mi-etinnössä on ky.symyksess:ä, ole e-päi~tävä.           vi,stista, veristä 1JUna·ka-pinaa m~elessäJnsä hauto-
37874:      Asiaa ·onki·n enimmäks-een arvosteltu tois•e!l'ta .vaa. Se 'katsoo nyt kerta kaiMciaan 1JUnaikru-pi-
37875:  näikö'kannal ta, nimi>iltäin rpoliittitselta·, yhteiskun- nan syntyä toisin silmin 'kuin me, ja arvOISte~ee
37876:  tapdlitiilkan kanna•lta, ja minäki·n lausun asiasta luonndllis'esti myös siihen osaa oi!twneita toiisin.
37877: •käsitykseni siltä kann·alta. Vaatiiko yhteiskun- Tahän arvostelluun, minkä sosia1i'demokraattiset
37878:  tamme tu;rvaUisuus, niin-muin suuren vali.O'kunnan edustrujat tää:llä ·eduskunna:ssllJkin ovat monta kru--
37879:  mietinnön johdosta on lausuttu, vaaltiiko ,s•e 'J)itä- taa esittäneet -puna•ka -pinwsta, eru mvbenkään yhdy.
37880:                                                                                     1
37881: 
37882: 
37883:  •mäJän jälel'lä olevat kapinavangit kaikki vidä Ol'en siitä 'll'seam"Pia, kertoja !lausunut .iulkisesii-
37884:  .edelleenkin vacr1keina? Kysymy.s on noin 3,000:n, kin käsitykseni, joka jyrkästi·sosia,liderrnobaa.ttien
37885:  ehkä vähäln · useamman aseettaman miehen otta- käsityskannasta eroaa; Mutta -nyt on kysymy;s
37886:  ·misesta krunsa·n elim~stöön, sen jälkeen kuin ny- t~osiasiasta, jota ·ei saa sivuutta se, kenen on osa1-
37887:  kyisen. armwhdustoimenTJi teen vrustusta.iain •myön- tansa vaikutetta.va maan asiain otoll:Vseen 'kehi-
37888:  rtymykseHä varemm:Ln on a·rmahdus annettu jo tykseen. Ja tosiasia on se, että täJs,sä maa.ssa on
37889:  ka.-pina:a.n osaaotta.iien suurimmalle osa:lle. En erilaisia käsityksiä siitä taTJahtumas:ta, jonka
37890:  minä ainakaan voi -pitää vakava,sti tarkoitettuna maininkien kanssa m'e nyt olemme -tekemisessä.
37891:  sitä väitettä, että 'tämä joukko IIDiterukäiLn hol".iut- Enkä_ epäil.e la•UJsua siltä, e'ttä täiliän li·i:ttyy vaQi-
37892:  .taisi ylh'teiskuntamme turvallisuutta, tai ·ed·es "Pa- tettavasti se toinen tosis·eik!ka., •että Suomen val-
37893:  nisi sen rauhaa mitenkään vaa.rana,laiseksi. Kun ta.luo!ika .on vuosikymmenien kuluessa hoitanut
37894:  me olemme k·estruneet ainakin 20 kertaa 'snurem- maan asioita niin lyhytnäköi.s•esti:, näin :Hman
37895:  \lllan ka•-pin<lll.ioukon tva lJauttamisen rpalion a;rka- järkeä ja sydäntä, eiltä meillä lähes "PUoli kansaa
37896:  luontoisem-pana aikana', niin ·ei meidän nykyisissä ei ymmärrä muuta yhtei·s•kunnanista. ed·istysoh-
37897:   oloissa liene tosiaan syytä tekeytyä niin a;roiksi, jelmaa kuin minkä sosiali:demo'kra•ti:a esittää.
37898:  että va,-pisisimme kysymybes,sä olevan .iäännös- Tämä 1seikka ·ei ole Suomen kantsan ,syvien ·rivi'en
37899:  :iou'kon tähden. Mutta sanotaankin, !Mä meidän syytä, niinkuin täällä on monasti lausuttu. 8illa
37900:  .on arvostelta'Va tätä a'sia;a~. ei ·nii•den vuoksi, joi- verraten myohää:n ovat nälmä 1kansan SY!Vät rivi1t
37901:  -dellika vw-pautta,minen nyt lähinnä on kysymyk- tulleet tuntemaan sosialidemokratian, sen .iä:l-
37902:  sessä, vaan etu'J)äässä senvuoksi, että; tämä toi- ,keen kuin ne io ikauan ova't saaneet olla muun
37903:   m'en-pide liittyy Venäjä:ltä -päin uhkaavaan vaa- opetuks•en a1laisina ja sa•aneet kokea pettymy;stä
37904:  .raa,n. 'Tämän va-ara·n mukaan olisi meidän toi- entisiin oh.iaaiiinsa n'ä:hden. Pääasia tällä !ker-
37905:  men"Piteemme nyti; määrättävä. 'Tätä vaaraa en taa on, että otamme vaarin tästä tosiasia.sta., em-
37906:  suinkaan tahdo jä:ttli:ä huomioon ottamatta, em- mekä -pi'tkitä <illJrkoituk:s·ettoma•sti kuohunta,tiJiaa
37907:   mehän ikinä saa tuudittautua -petolliseen turval- 'kansamme roeskuudessa. Mikä:li voimme m:vön-
37908:  .Iisuuteen siihen nähden. Mutta sen vaara:n tor- tyä armwhdusvaatimubeen, t-ehkäämme se em-pi-
37909:  ju1miseksi juuri on minun !mielestäni :ta,r,peen~ mättä.              V al tiorrkosvawkien va pauttami,seen ke-
37910:                                                    A.rmahduslaki.                                                   1753
37911:                                                                                                         -----~--~----
37912: 
37913: 
37914: 
37915: 
37916: hoi'ttaa miel<estä11ri myös se iS'eiiJ.jka, ettei vanke.i'a    miltä kannalta meidän olisi 'kaltsoiftarva nriin kär-
37917: voida asianmukais,es'ti säilvtt:ä:ä. E:d. SC!haruman           j~sttvnyrbtä .luokkataistelua, kuin mikä       puDJaka.pi-
37918: on leimannut va.nkilciri't h'enkisen tartunllliim 1}e-         nassa ilmeni. Yksityiskoihta,jsesti tutkiessamsa
37919: siksi. Ja mikäli o~len voinut muodostaa itselleni              niitä rusun'to-oloja, ioi<ssa, nuo .r:Ukdkset kehittyivä't,
37920: käsityksen nä:Uden leirien dloista täys,in viralli-            pää:tyi Topelius siinä lausumaan m. m. siib,
37921: selta taholta sawmaini t~elto:ien nojalla, ni1n ei tuo         kuinka terveydellinen ~vaara ja si'V!e'ellinen vaara
37922: arviointi ole väärä. A~susta,en suurissa joukoissa,            oli suuri ni~ssä asunnoissa, j.oissa (köyhät tääHä
37923: kymmenin, jopa .s!l!doin samassa huonee.srs~a., van-           Hielsi,ngissä asuivat. Hän johti tästä s:en päJätel-
37924: git, joiHe luonnollisesti va,paus on rakas, joten he           män, että näi,stä asunnoista m}'löskin siveellinen
37925: kiihkeästi sitä od,ottavat, yltyvät vaan ja Y'l~yi­            tartunta }evisi kolko yhteiskuntaan. Hän viit-
37926: täivät toisiwan rpääJsemä'ttä ta.saamtumaan mi,eles-           tasi siihen, että vaikkakin <koU'lut, tuomo1sturmet,
37927: säm.sä, mikä •on ~edellytj;Yiks,enä heidäm sulautu:mi-         pol'iisi<t ja ,vanki'lat olivat ,suojamuurina yhteis-
37928: selleen yhttei<Skuntaelä:mään ja antautumisel<l<een            kunnalle, ja ti<etysti vanhan Venä!jän kei<sa,rikun-
37929: työntekoon. Jos voisimme 'ed,es <kuviteHa,, että               na~n aikana' ~täimä tsuojamuuri oli:kin k:v<llin kes-
37930: yhteiskuntamme rpystyisi s'a:amaan aikaan ka.sva-              täva, niin ei siihen ollu<t 1uo1Jtamis1·a. Hän 'lisää:
37931: tUJSlaitdksi,a, joissa' ntuo haimb!tuneet ihmiset v~oi­        ,Samalla yhteiskunta sallii tuvmion vapaasti ke-
37932: siva't parantua, niin silloin ei olitsi ·pallj,on sano-        hittyä nä:issä wsunnoissa, joissa hyvä .ia 'Pa,ha se-
37933: mista, vaikka he joutu:i:sivwt jok~sikin ailkaa me-            koitetaan toisii:n,sa ja; edellinen melkein aina jo1l-
37934: nettäJmään vapautensa. Va,rsin va1litetiavaa on,               tuu häviölle. Se rankaisee .iuoppoa sakoilla, va-
37935: etbei yhtei,skunna<ssamme ole tänä kovan koettele-             ra.sta raip.parvitsoilla ja langennutta naista työ-
37936: muksen aikana sitä 'ka.svattavaa voimaa, jota t.ars-           huon<e~Ha, 1mui,ta unohtaa kwtsoa, ikuinka tämä
37937:  sä vaaditta,isiin.                                            .iuop.po tai varars tai nortto .io 'la,psena kasvaie-
37938:      8iihen ,elttä tämä asia on niin vaikea:sti rat-           taan ·pa'lmuteen ympäristönsä esimerkin ja 'kiu-
37939:                                                                                                     1
37940: 
37941: 
37942:  ka.i:stavis,sa, että meidän on nii'n vaikea saa;da            sausrten kautta. M'ilkä on 'täs·tä iS'eura<uksena? Pa-
37943:  yhteistä kantaa, ova.t epäi1emäJttä vaikuttamassa             peista, koulu~sta, tuomareista, poHsi\Sta .ia vanki-
37944:  syyt, jotka eivät ole ainoastansa hetkellisiä eikä            loista huolimaita pahe Hsä'äintl;yy ~ia yhteiskunta
37945:  itse täJhän ulkonaiseen ta,pahtumaan liittyviä.                villiytyy. Sitä ei voi, sitä ei saa jilltltää vaa,rin-
37946:  Punaka1pina oli joukikotartunnan, joukkov:Ulliin-             ,O't!tama1Jta. Mitä auttaa rikkaru01hon taimien kat-
37947:  tymisen ja j.oukkorikoksen 1:lmi<ä, mutta että s·el-          ,kaiseminen, kun juuret jäävät maahan?" - Hä-
37948: 1ainen Hmi<ä voimi 'karnsan keskuUJdessa ta.paMua,             nen kirjoituksen,sa päälttyy kOihtalo(k.ka:a:seen en-
37949: Be on S1a;matlla myös,kin :syytö<s itse kansaa va:s-           nustuikseen<, 'et'tä mitä onka:an tatpahtuva tiilssä
37950:  taa,n, jota sv:Yböstä ei saa sivuuttaa, jos taJhtoo           maassa, jonkun sukupolven peftä!stä, .ios tällai,set
37951:  vastaisuud,essa turva't:a itsensä s~ama,nllais,elta ko-       ,olot saava!t jatkua. ,Ja minusta, tävtyy mvön-
37952:  kemukse}ta, kuin mitw tämä 'Surulllinen tapa,h-               tää, että tä;Hai,se't olot ovat tsaaneet jatkua tähti n
37953:  tu:ma on meidän< kantsaJlemme ti~ennvi. Voi olla.              saakka ja että näillä seikoiHa on ollut sangen
37954:  että meid1ä:llt, olletikin nuoremman 'polv·en oli vai-        tärkeä osansa siinä i1miössä, jonka kauhuja me
37955:  kea, ymmärtäJä ~Mä i'lmiötä. Mu,tta 'tarkws'ta,essa            olemme 'monta kertaa ·saaneet itä,illllä kuulla. -
37956:  varhais·empia lausuntoja o~oi;s'ta lineidän maassa            V. 1873 Agaton Meurman<, yhteisikunnallisen kir-
37957:  sellaistenkin henrkilöiden pudlelta, .iO'iJka ovat ta:h-       jailijatoimensa kai:kkein korkeimmillaan ollessa
37958:  toneet nii:tä aina ymmärtää parharin rpäin, mutta             ikäsitellessänsä va,ivaishoitoa.siaa, lausui silloisista
37959:  ioiiJ.la, on ollut enemmä;n sosialista ymmärtämys1tä,         yhteisktmnallisista oloista Suomessa. näin: ,Ot:ta-
37960:  kuin mitä yleensä tääillä kohtaa, niin vo~pi tä-              lkalamme Jmtsellaksemme 'kruksi eri i.h•mi.solentoa
37961:   män ilmiön ,oikeammin käJsi:ttää. Maini'tsen tä<ssä          kun he synt,nväJt ma,ailm!l!an. Toiselle on kaikki
37962:   pari <lausuntoa <taho'lta, jotka t.ä;ssä 1suh'teessa ovat.   valmistettu, mi,kä voi 'hänen ·la.psuU:tensa haus-
37963:   miel-estänri vars~n päteviä. Vuonna 1859 tSaka<ri             kaksi tehdä, hänen nuoruuttansa ohjata ja suo-
37964:  'DQipeli us sanO<IDaltfud,en toimi ttadana ·olles,sansa        jella, hänen miesikänsä onnelliseksi saattaa..
37965:   erään kaurhistutta vwn r'i'kostavarhrtuman: johdosta          Huolellisin rakhus kohtaa häntä, missä ikinä
37966:   Hielsim~·in Ka1ta iandkaHa otti ~tutkiak'Sensa täillai-       joku loukkau·skivi voisi saattaa hänet bnkee-
37967:   sia ilmiö,itä. Eikä hän pääitynyt siinä a,inoas-              mukseen. Kiusaukset ·poistetaan miten mah-
37968:   tansa' 'päivittelemään ka.ma.Iaa ri<kos'ta, vaan hän         dollista hänen silmi,stänsä, :ia lkun niitä f>i
37969:   koettelti selvittäJä myöskin, miten1kä sellainen on           ol'e enää maihdoUin·en ka,rttaa,, on hän _i.o ope-
37970:   voinut tapahtua. Ja 'tuon selvityksen hän rpani               tu,ksen ja. hyvien tapojen 'harjoitta:misella saa-
37971:   toimeeni tutlkima,Ua sitä, kuinka roöyhät a,suivat            nut tSiveyd:ellisen voiman, .ionka avulla hän~n
37972:   He1singi<ssä. Täimä minun 'm~elestil:ni varsin hmo-           rpitäisi olla mahdollinen voitollisesti sotia niitä,
37973:   ma'vtava yhteisikuntatutki:elma, jata ei a1 1e aikaa          vastaan. ·Mutta tuo toinen kurja. Maantiellä
37974:   täJsSä taademmin selöstaa, · anta,a viittauksia. siitä.       häil syntyy. Svmi.vHäl.iäHen'sä hän on rasc1~
37975:                                                                                                                         \
37976: 
37977: 1754                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
37978: 
37979: 
37980:  tulksen:a·, jdl'lei vielä vihan esineenä tehdyn rikok- huolen·pitoa väihäJvä:kisistä yhteiskunnan puolelta,
37981:  sen todis·tu'bena. Ka,svaJtuks·esta, hyviin tafl)oi- joka olisi ollu't tarpeellista me~dän om:i!ssa olois-
37982:  hin taivu't'tami,sesta ei dle pulhettaJka:an. U s•ein samme, ·ennenkuin pUJh,taaUa omal~a tuooolla
37983: kyllä häntä meLkein yhtä huol~lli<sesti taivutetaan voimme a:s·ettua. siUe .an,k:aruud•en ika:nna:He, mil-
37984:  pahaan kuin toista Jry!Vään. Rietta.utta hä:n nä:kee lekä monet ovat rtaihtoneet a·settua näitä 'lmpinaan
37985:  kodi:s,s:ansa, varkautta hän kenties oppii vanhem- osa8!o1Jta~l'E;ilha• j01&ko.ia· arvo;stellessaa.m Täiällii
37986:  painsa !Seumssa., 'ni:Un ,että 1Siekin, fjoka a:jeb~ on •pa,l'j.on puhu<ttu siitä kan.sanvaJtaisesta yhtieis-
37987: .maantie'lle elatu.sta,nsa 1haik<ema:an, sa·a:ttaa oUa pa- kun:na:sta, ~iossa meillä :on :eletty ja jO'ta vrustaan
37988:  I'eilllmassa koulus•sa kuin se, joka kodissansa: oTes- lmpirra: tehtiin. Mutta' kun ltäJtä;1drr a:siaa 'taMoo
37989:  lmlee. Jos näiden 'kahden vastainen elä;mä muo- a!la.ludkan kannwlta ·oilmin arvos1Jelli1, niin 001
37990:  dostuu eri tava'lh, niin ei [ien1e s•yytä sjlt.ä ihme- mieles'täni m:v•önne1Jtävä:~ entä meidän ka1Thsanva1-
37991:  .t~e~lä. -    - - M 'U'tta tällaisina. esiirut:vvät eriiai- tamme on dHut :.vksipnol,inen. Meillä on ollu•t
37992:  suude't ovalt juuri aikalka•usi•en ·s:vn:nyttäJmiä. Yh- laada äämioilkeus :ia sen kautltw sa:n.g,en suuri iti-
37993:  teiskunta •ei ·voi niirtä P!l!ran'taa, 'tuskin moniin la,isuus yhtei·Sikunnalliseen :vll:vt:vstyöhön, jota ti-
37994:  niistä suorastaan ta.rttuaka,an. Mutta ainakin so- laisuutta on 'S~Ul'Jrerr ahlkerasti kä:v'teotty. Siif;ä
37995:  pii t:a•r'kastaa, 'kohtelooko y,htei.skunlta puolestwnsa ova!t käytt.ä.neet ·~osialidemolkraalti!t ja sitä. ovat
37996:  näiltä :vh'täläi1ses;i;i, koli!eeko s1e auttaa, mitä aut.et- käyttäneet. porvari~liset, ja mol·emmwt käyttiiinteet
37997:  tavissa. on. 1Sitä pidettäisiin esilillerkiksi hirveä- iotaikrnnkin :vMä vastuut!toma:s,ti. Muita meillä
37998:  nä a.siana, jos 'ei edeHis·en ·}nokan ih'lllisil'le ltoi- ,s,elllsi~iaan ei ol.e ollut ka·nsa'l1a va•l1t.aa raiJlmoisevas:ti
37999:  mi'tettaisi kouluja sen vertaa,, •ettei :vksikä:än jää •Vaikuttaa la.illlsääodällltöön. Ja, 'l;.ä;mä vuosilkym-
38000: •sijaansa· tpai·tsi. Kaikki :vhteis1kunnaHis•et laitdk- meruen ajan kestänyt tulokseton :tai.s'te!lu on: tie-
38001:  set toilll~lbetaan niitn, e1Jtä ne, jo;s jdllaikin 'Suojele- tysti . tsangen su ures•sa määJrässä edi:stänyt epä-
38002:  vat, edi·sltyttäväit .si:visi:v;n:vttä nuorisoa. Entä padamentaarista 'käsi•ty.ska·nlt.aa kansw.ioukoissa.
38003:  h10 sivi,stymätön nuoriso? Emme ki·elloä, •että !kai- .io1Jka eivM· ole ymmärtäneet, mJ:ksi ei kansa.nva~­
38004:  kella ihmisrakkaurueHa, koetetaan paranltaa va.n- taå:s.esti valitun edus:Jrunnan toimen:piteistä tule
38005:  keuslaitokset siltä va:rten. ~l(utt.a me puolesta1m- niitä tulolksia, joita lhe 'Ovalt niistä od,o'ttanoot. ·
38006:  me ta,l&oisimme estääJ sitä sinn:e joultuma:sta. Ei ta,rvitse tätä nurjaa. käsitystä puolustaa,
38007:  Puuhataanhan 'kouilll.i&. Aivan to'i!ta! Jos sivis- mu1Jta minun mi•elesttäJni :pitää meidän tätä· ym-
38008:  tymätt.ömäin nuorison vanlhemmat otltavat, sitten- märtäJä, jos· ltalhdomme aJsioaa, arvost•el1a oikein.
38009:  kuin ova!t •suoritta·neelt pakolliset verot sivisty- Enkä voi •m unta käsittää, 'kwin että ne Ia.usnnnot.
38010:  neen nuorison hyödy~ksi, viel'ä ma<ksa,a,ksens.a va.- joita oikeistO'n t.&hO'llta täs.sä edU's'kunn'alssa alitui'
38011:  paa·ehtoisia veroja oman <nuorison:sa kasvatuksek- sesti lko'hdisltetaalll lmskustalle 'selkärarn:ga<ttomuu-
38012:  si, niin •Se :hei!me h:vvä;nrtaihtoisesti snodaan. Muitta des·ta .ia puuttuovasta oikeudenttunnosta. tlilmän
38013:  si•tä .emme vielä ·ole huomanneet, että mis,sä;ä;n asian :vhte:vdes;säJ, elttä ne johtuvat pää.rusia1llisesti
38014:  minäikäJäin aika.na ylhitei<slmnrta. pi•tää tätä kasva- i siiitä, ·että to~koeislton twho'lla: ·ei ole oi<keata ym-
38015:  tusta: tämeimpänä; ·V!elvo!l'lisuU:tenan:sa., niin että märtämystä , näitä! meidän: kansa.mme syvi.en
38016: t'Sim. supi•s•fle;i;taå:siin: muita. moowja tämän tarpeen riv]en oloja. ko:htaa•n:, jotka valvtettavasti eivät
38017:  vuoksi. Emme luule, ·että vkinä 'kasa:rme.ia on ole :vh1tä[rkiä !korjattavi,ssa, vaan joista meidä:n
38018:  kyynärällälkää;n •lyhoen<neltt:v, jotta. saa'taisiin koulu kaikkioen 1täytyy 'kantaa osa:mme vastuu!Hisuutta.
38019:  kyy.n:ärH.ä 1pitemmä!ksi." - .Ta sama:s;sa kirjoi t.uk- Mirrä arvos<t!elen asian täJlltä kanna1lta ~i.a ilrao!Json
38020: sessa edempänä kirioitta,ja, ·la.skee meidän yhteis- että. se kokemu•s, se a:nkara opetllls, ~j.onka o1emme
38021:  kunua:n tahalliseks<i via•ksi:, etltä viinan v:a:lmist,uk- saa.1ieei, velrvoittakoon meiltä vastaisuudessa l>Yr-
38022:  l:'en .i·a kaup,p•aa.misen Juvallistuttamis•ella s:v·östään 'kimää:n :suojaamaan :vh teiskmrtamme va•staisilta
38023: siv.eellisesti heikompia kansanjäseniä •perikatoon. kooviltta: :kootielem'U'ksilta tloi,sen!lai.siHa ioim'eupi-
38024:      'Tä:mämsuunttaiset iausunndt :vh teis!lmnnaUis•ista tei:llä, 'kui·n mitä on meille suositeltu o~keislton
38025:  ol'oista htenkiol<öHtä, joidenka :vhteis•kunnallist.a hy- ta!hdlta.
38026:  vä;ä tarkoittava'a mi1eltä ei !kukaan tahdo kielrtä;ä,         On ih:vvin us~in 'vii!tatt.u !Siihen, ,e'ttä ltäimän
38027:  vii'ttaava't siiihen, miltä kannalta on arvosteltava. a,rmahdulks•en kautta v.oivat esim. mei<dii:n suo.ie-
38028: silf;ä jou1&ovi!l[iyt:vmistoä, ioka päätsi valitaan mei- lusikunna~ joultua vaara1an. En 'tahdo tä:siä sanoa
38029: dän maassamme ·pun:aka,pinan 3Jika,na. Ai·ka o'li, muutaikuin sen, että m'e emrrne saa liiaksi ~u<Tbtaa
38030:  niinkuin· tää!llä on oilkein huomautettu, ;s•el'lainen, siihen, että me suo.iafllmm~ yihteiskuntaamme ase-
38031:  että tämmöisille ilmiöiolle oli ai<van erikoi·set ed.el- voimaNa. En voi ol'la tl:.ässä lausumatta. sitä yksi-
38032:  ly<tvbet sen yhtevd'en vuoksi, johonka olimme tyistä a.ja'tu·sit.ani, että 1kun' me äskettäin vietimme
38033:  tulleet V>enäliän vall1lankumouksen 1ka•I1Sisa. Mutif:a ensimäisen kerran .inMal'lis•esti ta:sava:Han< vuosi-
38034: ,se on mi•elestäni ehdoiltomasti pidettävä mi~lessä, pälivää, olisi S'e ollut mi;elegf;än:i täJmoo päiväm.
38035: ·että meillä on monessa suhteessa -puurtt.unut sitä a.rvtokasta viettä!mistä, jos •dlisimme täJmä.n juhla-
38036:                                                          Armahduslaki.                                                       1755
38037:              ~--- ~~---~-~~---~----
38038: 
38039: 
38040: 
38041: 
38042: päivän amnniaksi s•en ohtjelma:an s·rsällyttäilloot               men kansa. En tahrdlo 1mslm'terla 'seHai,sia 'sei!k-
38043: laa1jennetun armailiodumsen juHstamisen. Minä                     koja· kuin IJm:rusa·ntallou'd'aHis·e!t tll!ä:kö'koihdwt ja 'Vaa-
38044: kaltson, cltä taimä dlisi varsin !hyvin sopinut yh-               timukset, kwnsarwa;~taisten, vapaaiiDielisten mai-
38045: teen sren 1kall1Ssa:, ettär mainittuna päirvänä , aivan           ·dren arv,onanto y. m., 1tahdon vai11l•eikissä muikana
38046: oi'lmin 3)stuå: esiHe muis•tutus si~tä, että meidän               •oHeena todeta, että minun' ja monen muun ·rinta-
38047: y'hieiskmmasrsamme nyt ollaan va·lmiita my!öskin                  masotil'aa,n IIDiteh:isttä tähäm 1maarha.n on jo palaiU-
38048: asevoimalla suo~aama~:vn la·~l1~sta jäJrjes,tystä ni,itä          1/ettu järjes,tys ja ta.wttu yJhtleislkunna.n ja :vksi-
38049: vi'hdlllisia vas'taan, joita. ·ei muilla kcinoiHa voå·da          tyi,s.ten o:Ukeusturva. !Tarhldon myös mainita, cltä
38050: tehdä Vlaara!ttoinaJksi, mutta. se ollis~ saiiDalla mui,s-        kun _va'l.~oi·~en ·a;~me~:i~ oE 1Vloi'to11:U~esti mars~~nu:t
38051: tu1Jtanut sitä, eiitemme me tahdo turvarta yhteis-                Helsmlknn .1a Vl]purnn, !kun s•e oh 'lyönyt vi'hol-
38052: kunta& vas'taisuudess·a ainoa1staan a.seiUa.                      li•sren ra~ian taar ja lotrtamut siitä osan vangiksi,
38053:                                                                   niin luovutti s·e - vmlkoinen armei:ia - kapi:nam
38054:     ·Ed. :S ir h v o: Ka,nsalaissodan <Syyllisten, lkapi- .iä!lkisillvi,ttel:vt Suomen ikansan ed'tlslkunrna;He.
38055:  naa•n 'OSa~wttanreiden armahrdulks·esta on jo tuotu Meitä S·otrlaita ei .enää lliil>)uittanut ne rrnonet teh-
38056: esille riit'täv.äslti näimokohiia., väittei•tä ja vasta- tävät, jotka t~rustä jälkiselvilttelys,tä · jo1htuivmt,
38057:  väi,t:t.ei'tå:, jo~den toistamiseen en iaMoisi tuhlata meillJä 'Oli ikyllin tehtävää ra~i,o.ien vartioimises.sa
38058:  enäiä sren :enempää wi:kaa. Mutta kun minä osabti ja Suomen •puolusturs'lailto'ks·en luomiises.sa. Kutoo
38059:  juuri niiSJtä ja niitä 'läheHä .olevista seikoista ol'en jo san·o~n meidän mi·elestä o•li jäJrjestys- ja oikeus-
38060: Juonut pohja.n, jolta täitä ky·symystä lä1hden lä- turva ·palautettu.
38061: siH.el,emään, 01len •pa'kotettu lyhyesti toisiamaan                   .T,äJmän kysymylks,en ratkaisua on vaikeutetrtu
38062:  täällä jo enruen mruin.ittuja asioita. On väitetty tekemällä sre sekä oirkea,lta että. vasemm&lta 'J)UJO-
38063: et'tä tä:mä lkyrs·eenäohwa armahdus jäytäisti larin luepoliittisesti iky•svmykseksi. J,os iätä;mme ·puo·
38064:  pyhyyttä! Vuoså·sart!ojren kuluessa .ovat hallituk- luenäikökohdat lsyrt]iuä~ ja, käsittel1em~ne si'hä mruaåll~
38065: set ja lhaUitsijat, joskus hirmUihallitsijatkin ar- mau. palosta .iohturneena tarpa<uksena, niin meidän
38066: maJhtaneet täJmä;nluon:tois~a rikollisia, eikä minun on pa.ljon 'helpompi tulla yksimie'lis·een tulokseen.
38067: ymmä:rtäälheni 1lain py;hyy.s siitä ole kärs,inylt. Myönnän, elttä niiden, j,otka ova!t henkilökohtai-
38068: On sanottu, ed. Tavastähti toi'ss·a iltana ja useat sesti joutuneet ikä:vsimä!än lka.nsa:laissodasta - ja
38069:  puhujat tänä iltana, että a:r.mahdms redi1stää vas:tai- niitbäihän on 'eduskunnassa paljon: lkreltä polttivat
38070: ISia 'kumousyrvtylffisiä. Sa.wttaa jossain mä:ä:rin puna~s<e<t 'ta;lon, keiltä l~mrmarsiva't veljen, kooet
38071: 'Ol~a niinkirn.         iMiu'tta jos. yh'teislkuntamme 'PYS- ·pakoittiva:t riveihinisä tai kellarissa istuttiv.at -
38072: tyssä rpysyminen riippuisi näin m~tåttömäJSrtä 'hä- kmilk'kiren ni,iden OIJJ hyvi:ru vaikea unhot4;aa omat
38073: tävruD.reluslminOisita,, uiån ,si~!Join se seisoisi kovin yksilöilis·et vaikuttimelt .ia as•ettua ;f;yynre!J.le, ulko-
38074: horjuva>Ha. TJOh~jalla. O'J,en toista m~eltä tiiJSSä lmhrtaise!}le lkatsamtolkannaHe. My·önn'än senildn,
38075: l~ofu.d>en ja usk-on etJtä trustä armahduikrs'8sita osa[-         etnJä myönteiJg,Em ra'tkairsun tekieminen on vaikea
38076: listuva't eiväJt ,tuJle yhtymään Ulllsiin kumoufksjlin. nii·ll1e, joltkar nrä:lrevä:t täJstä a11ma'hdu'ks•esta !koitu-
38077: ,Tos kuilbenlk]n lluuloni ja toivoni rtässä .suhteessa van vain onnrett.omuu:tta ja uusia. vaaroja maa[-
38078: p-ettäisivä!t, jns Olsa• ·a11mahduksen saaneista uudel- 'lemme. Mutta väärin on 1syy1too horjuv&isuu-
38079: leen rYJhtyisi !kumous.yritykseen, niin en näe tästä des'ta, ja ta&ioi:tusperä:isestä rtaiJPuvaisuudresta näitä
38080: ar::maihtarmrs·esta s]tJtrenrkäån nrin iSUU:r'ta Vataraa, keskustan miehiä, jotka. 'katsovat velvollirsuudek-
38081: rk'tlin IIDå.tä 'Oll' tahdottu us.:IDoltella tai eh!kä tod·elili- seen a~ia:a täimäJn asiran tyydyitäivään, arsian arvoi-
38082: suwdessa pelä,tääJnlkin. Varma.sti dlusi Q'aimdaisrta seen 'nulroikseen. On rbehty •sel~aisia1kin 'Väitteitä,
38083: yihteiskuntatiärjes'tys'tä puoltaJVi·en 'l'u:kumäärä sil- että vaJit.sijamme oli!S:Uvat toista mieltä tässä iky-
38084: loin huomwttaJva,sti~suurempi kuin nyt ja kumouk- sy.mylksesrsä ja että .meid~n siis tu'lisi a'srebtua
38085: JseHisten: luirou dlisi SUiPisltunut rentistäänkin pie- ky.symY:kseen :nähden ki:elteiseHe kannaUe. Minua
38086: nemmiilksi. !Niiuilkää:n on väitetty että a!"1Iria1hdus ihmetyttäitisi suuresti, jos JmlllSanv&ltaiset rpiirit.
38087: järkytl;äisi yhteislkunnan ja ylksityiSiten ovkews- joi;ka rylhtyivä:t a.jamaan kansanvaltaista ja rtll!sa~
38088: turvaa. Va.ikka. ,ol'enbn s'otilas, täy·tyy minun <Varltai,sta haHiimsmuotoa, nyt olisivat muuttane·et
38089: tunnustll!a, 'että s·ota, joka jo itsesisään on ma1kaa, va•paamielliset, •edis•tysmieliset ,mieli'piioonsä. Sitä
38090: ka'Disailaissota111a nn erirtoten v·eris,tä ja siinä ja· sitä eivåJt ai'll:alkaan >todista ne tiedot .ia 'kir.ieret, joita
38091: käytäessä j·ä;IikkYJY ythteiskunnan ja, yksityisten minä ollen valiitsijoilta.ni· ISMnut. Erääs,sä:kiu niistä
38092: oi·keusturva~ Mutta 'miel'estäJni onr heti senjä'lkeen            ma]ni•taa•n: ,Jos mi:täiäu• niinr yleistä aTIDahdur&ta
38093: SYY'tä 'luoda iske!tyt haa,vat umpeen niin l)u:olelta fJervehdi•tään kaj!klkialla. maassa ylcis·ellä ityyty-
38094: \kuin toiseltaJkin, 'jos mielirtääJn saavuttaa pysyväi- väisyyd'8illä ja iloHa. Ja dlernpa vailmis usko-
38095: siä a.IWoja. 1Sitä 'Vaatii meidän oma, ja :iäilkeentu- maa,n sen Jr{)lkoavan •erimielisiä karnsaamme yh-
38096: 1evien 'POlvien menestys ~ia onni. Mitä pikemllll!in teen suoiele.maan kalliis.ti ostettua, vapauttam.me
38097: se on tehty, s.itä voimalklkawmma:ksi ka·svaa. Suo- .ia itsenäisyyttämme."
38098: 1756                                          Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38099: 
38100: 
38101:      Mutta yhtä vähäm kuin tätä ky,s:Ylmystä rai-              lietsovat, katkeruu<dellla 1käydyn klllnsa;lai'SS'Od@
38102: 'kaistaessa saa pa.inostus vaikuttaa vasemmalta,               seuraamukset.
38103:  y·h'tä vähän se saa tuntua oikea·]ta.                            Omantunltoni hyväks:Yilffiän ja maailma'Ildratso-
38104:      Historia •on osontanut että s•ovinnolllis,el'la, lem-     mukseni .mroka.isen a,siakäsittelyn nojalla. tulen
38105:  peällä lm:htelul.la vihrum.1ielisiä kansoja ja kan-           äänestämä:än <S'Ulllren validkunnan tek€1lllän 'laki-
38106:  sanaineksia ·kohtaa on tehty •pysyväistä, yh-                 ehd<otulks<en puoles-ta, .'kui<t<enkin nii'Hä muntO'ksilla,
38107:  i:JeiSkun:n:aHe ja lkoklo ilhmis•kunnal,lekin 'hyödyl-        jotka ed. Mantere siihen on tehnyt.
38108:  listä työtä •enemmän kuin ankaruudel[a ja vällin-
38109:  piiämättömåillä ikylmäkiskoi•suudd[a. Tahtoiisin                  Ed. V <O i o n m a! a: :SuureUa ikävällä o~en to-
38110:  jo senlkin vuoksi että SUJomen kan<san ·eduskunta             dennut, et.tä armahdusasia, suuresta va1iokunnasta
38111:  käsittelisi tätä kysyun:ystä iu1hinhl<l'lisen a;nteeksi-      pala1ttuaan ei oQe muikanaan tuonut amnestiaa
38112:  annon pohjailla.                                              niiHe Jukuisil'l,e va•ltion 'P'wlveli~ioille, jotka ovat
38113:       Liian rswbjelktiivi,seHe ikwnnaHe asettuvat mi,e-        joutuneet kärsimää<n Ilan:i:nnoNis•esta mieliva~­
38114:  lestäni ne edustajat, jotka väi•ttälvä:t kolmel[a jo          las!ta. Minä en iunne, llllitkä syyt ova!t suuren
38115:  +.a paMuneellla armahd,u1ffid[a hyvitetyksi ka,pin3Jn         va:liokunnan menettelyyn vaiJku,ttaneet, mutta sen
38116:  .iäl!kiselvittelys,sä 'be:hdyit erehdymset .ia 'virheet       pidän va,rmwna, että a~sia •ei voi stiihen jäädä.
38117:  sekä ka·tsovwt yleisen oikeus•ta:j,unman 'loukikaa-           Muodars•sa tai 1Joises·s>a ·täytyy .S'enki<n asian tu~la
38118:  mattomuuden vaa.toi!va.n jälellä olevien rarugais-            täiällä eduskunnassa ratkais:Jmlksi. Täällä on l)aljon
38119:  tusten ehdotonta pysyttälmistä.                               luettu a1siakirjoja tänä yönä ja minäkin •tahdon
38120:       Miltä 'tulee ,siihen, 'että •armllihdus, sanon: an-      -lisätä niiden joukkoa. lukemalla minulle saa.l)u-
38121:  teeksiantaminen loulkkailsi yleistä. ovkeuskäsitei:Jtä,       neesta ytksityci.slkirjoostä l)ienoo koh.aa,n, joka
38122:   tahtoisin minä tähän vain ·sivumennen käisityik-             saattanee va'laista, m~nlkälaartuista on olllut ja
38123:   senäni mainita että yleistä oikeus'käsite'ttä pikem-         oilkea,staan on vieläkin haHinnol<linen oikeus-
38124:  miwki·n [ouklka<a Iiian a<I11kara rangaistus ja rpie-         elämä Suomen vrul<tionrautatei.Uä. Näin kuulm1
38125:   nikin väärinkäytös siinä kuin armahdws sellai-               tämä vaa timrutitoman jarrumiehen varl'tiollinen
38126:   senaan. (V.asemma['ta: hyvä.) Onthan armahduk-               kärsimyshistoria. !kapinan jälkeiseltä ajalta:
38127:   sessa tyydytys moLemmirup,uolinen eikä se siis                   ,Olen olilut ~autatien liikenneosa,s'ton pa~rve­
38128:   voi aoukwta kummankaan oikeuskäsitteitä.                     luksessa vuodesta 1895 .ia si.tä ennen olin radam-
38129:       Jos •kerran, ku,ten jo edellä olen maininnut,             rakennusilöi•ssä 7 vuoden ajan ja aina ol,en saanut
38130:   ju'lmai1Jk.in halilitsijat 'Ovat ~ioskus antaneet armon      'ki·ii:Jtävån arvostelun kaikilta esimi'E!hiltäini työni
38131:   kä:ydä oilk·eueles<ta, niin' onko meillä. syytä oUa           kunnollises•ta täyttämisesliä. E:n 01le ikuulumut
38132:   am!karam pia !kuin he.                                        mihinikään purnakaartiin ·enkä muuhun järjestöön-
38133:       •Sa:lli'ttako:on minunlkin tässä .iullkilausua kum-       kMn ikuin rauta:treläisliittoon. 15 <päivänä hel-
38134:   ma.stU:kseni oo. Tarvastäh.den .ia <ed. Mrulllllivaaran       milkuuta 1918 minu't vau•giifJtiin ensi kerran vää-
38135:   kylmien, i<hs·esäilY't:YiS'Peilkoa henkivien lausunitlO-      räm illmicrunnon p·erusteella, jolllo.in kullllminlkin
38136:   jen johdosta.                                                 näytin selväS'ti 'toiJeen, etten ol'e l()llu<t milssälän
38137:       Olisin ·pitänyt erittäin suotavana sitä, ja               tekemisissä ka·pinarrEsten lkans,Ba. V aan kum-
38138:   .edustaja Lia1kka on <täälllä ·juuri •ennen minua sa-         minkin minut määrä;ttiin kotiarestiin ja jonku·n
38139:  '{l:Oruut jotakuinkin saman, ·n~mi'ttä.in, etitä jo itts<e-    päivän peräs tä 1taas raastettii·n minu·t päävahdin
38140:                                                                               1
38141: 
38142: 
38143:  nä;irsyytemme vno:sipäi'Vä!n<ä olisi armahdetJtu kaik-         putkaan, jos•sa kituutettiin 5 vnQ!'olkau:tta. Sieltä
38144:   kia nMtä lbnsalaissodan syylllisiä, ~iot:ka ei vrut o'le     sitten vietiin sota.oikeuteen, joka käytti 'kaikkia
38145:  tehneet itseään, .syypääiksi yksitvisluontoi·siin ri-          k<eino·.ia saadaks·een jotalkin ISY:Yitä, vaan ·ei löyltä-
38146:   kdksiin tai esiintyneet karpinan johtajina. Mutta            nyt sellais.ta, että olisi voinut minua. pitää vankinH,
38147:   kun se ei ·ole vooinut illlpahVua, 'llliin ioiv10isin että    vaa.n määräsi taas kotia,restia. Huhtikuun 3 rpäi-
38148:   edessä ol.eva joulu rtuHsi toruelliselksi rauhan rie-        vänä ·oJi ensilmäinen mutatieläistutkinto, jossa taa.s
38149:   mu.juhlaksi, .iuhlruksi, (Vas•emmalta: hyvä), jota            koetettiin saada .syytä kapinaan 'Osanotosta, voon
38150:   kymmenissätuhansissa 'Suomen kodei<ssa vietettäi-             siinäkin tu'lci. syyttömyy•teni .selvä,sti toteen näy-
38151:   siin erikoisen lämpöisin tuntein. Minun mieles-              tety.ksi asemapäällystönkin ·puolesta. Minun oli
38152:   täni !J;ulee meidän saattaa kansamme eri lkatsan-             heti ·tultava t•oimeeni, j01hon ·S•euraarva·na päivänä
38153:   tokannalila olevat oswt, joHemme onnistJuisi s•aat-           taas sain astua. Sitten tuli .toinen rauta.tieläis-
38154:   tamaan niitä aivan ythteen, eheälksi .ia yhtenäi-             tu1Jkinto heinäkuus,sa, johon oli sitä ennen ke-
38155:   ~si kansaksi, jota tloivon, 'Jl'iin aina'kin hyvin            rättN syyteaineistoa siten että oli joika asemallia
38156:   lälhelle toisiaan.. Meiijän. on, 'kuten edustaja Ko-          kysytty, mitä olivat <mirrloinkin junamiehet rpu-
38157:    tonen jo täällä lausui, ·luotava vailklkapa hätä-            huneet. Nyt •saivat ilmiantajat iwe oUa todi'S'kt-
38158:   siltoja., sillä meidän on poistotta va nuo !hajo<t-           massa omat ilmia,ntonsa, .ia kun sitten tästä 'huo-
38159:   twvat rilkJkirepirväJt voimat, rruokkaviha .ia sitä           mootin puheenjohtaojall<e, sain 'Vas<tukselksi: .,suu
38160:                       •
38161:                                                Armahduslaki.                                                       1757
38162:  --------·---··- - - - - - - - ----·------- ---.----------
38163: 
38164:   kiinni, punikki, ky<Uä sinut nyt tunnetaan", ja tomasti ja toimittanut tehiäväwsä kii.tettävfuslti.
38165:   toisia todistajia ei tuotu minun läsnäollessani joka pyynDlÖ•stä todistetaan. . ......... ssä, mar-
38166:   kuultavaksi olleDJkaan. Ne saivat antaa todis- ra·sk. 16 .p. 1918.
38167:   tuksen niinkuin ilmianta;ja.na ja: 1todi&tajana par-                                       N. N. aseanapääH:i!kkö.
38168:   haaksi nälkiväJt, vaan 'k:umminllman ei virelä •löy-
38169:   tynyt niin suurta syybettä, että minut olis.i vi-             ~Meiltä on ri:iJstetty ei ainoastaan se va1tion
38170:   ra;sta rpidältetzy. Vas•ta elokuun 17 päivän1ä tu1l- eläike, joka joku vuosi ta;kaperin s·aatiin, vaf\a
38171:   tiin rautatiehaHituben 1käsky.stä minut taas van- vieläipä oman ·eläikelaitoksen osuus, johon olean-
38172:   /titsemaan ja vietiin va.nikileiriin, jossa sain olla me saaueet maksaa 'Pienistä pa;lko~stam'me 8
38173:   koLme vii'klkoa ja sieltä sitten vietiin lääninva-nki- markkaa nykyisin kuulkaud-essa, joten minunkin
38174:   laa.n, jossa: sain oHa .seits•emän vuoTioika.utta. Ku·n ma:ksa;mani rahamäärä nousee ruoin ·lä.bemmä
38175: • siellä kävi tutkintotuomari k.aksi ·kertaa ill'tki- 3,000 ma:rik1kaan. Nyt meidän 1pitäis·i silj;ten anoa
38176:   massa., sanoi hän, ettei hän löydä mitään syytä armoa jälleen pääis•täikisemiille takaisin toimi:Dmme.
38177:   mistään päin minun päJä!Ueni ja ihnnJetteli miksi MutJta ·ensinhän on meidä:n tehtävä ri:kos, si'tten
38178:    minut on tänne .tuotu. Sitten s•ain 'käskyn tulla va;sta l()n kysymyk·sessä armo, ja kun 1ei ole vielä
38179:    va[tiorillms,oiikeuteen 12 ·päivänä syyskuuta, jossa rikosta tehty, niin ei myöskään a.rmoa anota."
38180:    sain vapawttava·n t1u·o·mion, s·iHä kaiikki ilmian-          Tämä lkaiike@;sa ly hykä:is.yyd•essään ja vaa ii-
38181:    not olivat aiheettomia ja vää•riä. Nyt luulin j·o ma:ttomuud-essa-an san~n kuvaa'Va kirje on ain•a-
38182:    pä;äseväni näistä vainoojis-tani vaan eiikös· mitä, ki·n 1m~nuun .tehnyt ·sen vaikutulkseDJ, ettemme
38183:    a.sema päällliklkö ilmoitti, ~että; viimeis·en •rauta:tie- voi jättää täJllaista lhal1linnollista miceHva,ltaa •Ol-e-
38184:    tutlkin,non · -puheenjohta1ja on Hmoirt1tanut, etben maan. Kun •armaJhdusto:imi nyt on 1käY1mässä,
38185:    saa tulla toimeeni toistaiseksi, ja. ·sitten tuotiin- niin totta kai nä;mä tällaiset ,seikat, Jhtka ovat
38186:    kin kotian.i lokakuus·sa murinp]totuomi:oistuim€ll niin h1el'pot :korjata, tottJta kai ne on lkorjatta!Va,
38187:    päätös, j-oka kuullun seura.a.vaslti: .- Kurinpitotuo- .ia· minä toivon, E!ttä ne edustada,t, jotka tä!hän
38188:    mioistuin on tutkinut tä;män asian ja s·elvitetymsi -kiinni,ttävät huomionsa, m:v~öskin ta.hän kiinni!-
38189:    on tuHut. •että N. N. on suurtlalmn aikana obt.a- täisivä:t huomionsa sitten .kun ,se urud·elleen tulee
38190:    nut osa~ vahtipal'veluikseen raultaJtien a•sema- tää:Uä €!Sille, .såJlllä esiHe s·en täytyy mielestäni
38191:    allruoolla, 1minlkä vuoksi kurinpitotuo:rruioistuin tulila.
38192:    nojaten heinäk. 19 'P· a.nnettuun as-etuikseen tuo-          'Täällä ovat, ;käydä,kseni toi,seen asiaan ja kii-
38193:     mitsee jarrum.ires N. N :n virkavirheestä ja. vi.r- ruhtaa•beni loppuun, useat puhujat julkituoneet
38194:    ka'V'el vallisuu teen s•opima:tioma•s,ta ik:äytölksesltä ka:iJkenlaisia ha,vaintojansa ·eduskunnassa rpidl€-
38195:     menettämään toimeussa val-tion rall'tat·eillä.            tyistä puheenvuoroi•sta.. Minäkin 10len noilta ha-
38196:         1Nyifuän mi-nU:He vasta silmät suur·enirvat, kun vaintoja •tääJllä iiehn.Ylt. Jos joiku ·edustaja tä;ä;llä
38197:     sal!n täimäm 1ukea, ,s.ilaä nyt .syylteMän suurlak•on on oikeistoss-a ·havainnut muu,taman mustan kuo-
38198:     ailkana oiHeesta virkavilih·eestä ja minu'a yksin, ron, niin minä olen ha!Vruinnut iloisen, .ioka .ioka
38199:     va.ikka saanaa tointa tekivät sama.Ua tavalla ku~n kerran, kun ·on ky,s.ymys armah•dusa•siasta, nostaa
38200:    .minälkin 1kaik.ki a1s•eman rautatienpa'lv>el:i.jat seJkä mitä ,kamalimmam äånen. S.e on l'u-otsalainen puo-
38201:     vi·l'kamieskunta ase~mapää'lli,kön suostumuksella lue, jonka •edustaja täällä täJnäkin i'ltama on esiin-
38202:     työtaulun mukaan, ja kun ei miltään junia ·ollut tynyt. Minä 'Olen rseura;tes.sani ruots.a1lais·en mus-
38203:     Ii:i:kkeelllä, oli 'niin minun kuin muirf;benkin totell- tan puolueen toimintaa kwpinanaikaisten asiain
38204:     tava, irl;ätä työjärjestystä. ja olihan .se rautatien selvittelyssä, monta !kertaa tuntenut elävästi sy-
38205:     sekä yleisön tavaran suojelemista ·S·ivunisilta, jos vrun totuud'en Suomen muinais,en kansan laati-
38206:     oLisi voinut .koitua. ikävyyksiä. iMutta nyt minä ma.ssa sananlaskussa;: >Siellä .on ruotsi ·ruuaHa,
38207:     yksin sain eron rautati·elt.ä sentä'hdten ja sitten musta kansa mul'kina:Ha. Semmo]s,ta se oo oll-
38208:     vielä virkavirheestä ja vir!kavelvollisuut,een sopi- lut 'Sen toi:iniruta så-e'llä il;uorr;uaripöyti·en -ääressä
38209:     mruttomaslta käytöiks·estä.       Kävin a's-emarpääUi- krupinan jälkis•ellv:iJttelyssä. Se on ollut semmois-
38210:     k!öltä sekä "liikennetarkastrujarrta tied ustama1s·sa ta mns·tan 'kansan murkinata. Siinä on päästy
38211:     miU>Oi'n minä olen ne tehnyt. K U'mpikaan 'eirvät syömään oilkein a1himimaHa niitä suomalaisen
38212:     sanoneet sellaista ti·etävänsä. Otin as•ema·pää:Ui- kansan .syn<ieiä, io:i:ta on ll\1oo-ttu tääillä vuosisa-toja.
38213:     költä todistuksen, jonka täihä:n jäljenillän:             Tänälkin päi'Vänä me olemme nähneet kappaleen
38214:                                                               sitä mustaa ruotsalaisuutta, joka an suoraSitaan
38215:         Suomen Valtionrautati,et. - Todistus.                 mivokkarusti täällä pur.kanut miel:i!piteitään suo-
38216:          Jarrnm~es N. N., joka on 1palv-ellut tää:llä jar-    mala:iJsia ikapi,nalli-&poloisi•a; vastaan.         ·
38217:      rumiehenä marra1s'k. 1 p :stä 1909 hEiimikuun 15            Olisi kuitenkin olh1t syytä toivoa, 'että tämä11
38218:      p:ään 1918 ja t1oulkokuun 1 p:s·tä elok. 17 p:ääm ryihmän tahoilta äJänilwjia ol:iJsi ]o · a:ilko.ia~ siiflten
38219:      19118, on mainitulla 3liaHa käyttäiytynyt nu1hteet- hiukan a'lennettu su-omalaisten asioi~&sa, jo1lainen
38220:                                                                                                                  222
38221:                                                                                                   •
38222: 1758                                        Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38223:                            ----         ---~------------~~-----              ----
38224: 
38225: 
38226:  täJmätkin armahdusrusia tosiasiassa- ikurtenikin suu- : paina'va-n ainatkin .i:onlkuru verran ~enemmän lkuin
38227:  reksi osaksi on.- 'Ta,pauikset meidän ma:wssarrnme : Ben ryh:män, jon!ka. 'puolesta 1täJs,s.ä -niin suurisui-
38228:  ovat sitä TYJh:mää tsiihen kehoittam,eet. Siitä, s'es'ti on: -es:iå.nnytty.
38229:  mi•kä O'U hyväJä, ,mrkä pahaa :täJ1Jle rmaaHe ja. krun-             T-oisen-kin l.ha.vainncm rolen minä 1teh.uyt. Se O'U
38230:  salle, 'ei musta kan,s:a- enäJä ole pätevä l)aJjon se, että [ainopil11ises:sa !lmlil uudessa on saavutettu
38231:  puhumaa:n, rsitä -ei siinä m:>iassa ·enää pa,l.ioa us- ! tässä eduskunnassa 'huippu. He tapahtui sil-
38232:  kuta. 1S-i:Hä ta~oin se on menetellyt. Ruotsa- ' -loin, kun erä:s, ikävä sanoa,, 'suomalainen ju-
38233:  laisherrain lfl;rv-ostelUJun, un~kä on riko-s yhiJeils- ri,sti täällä 'lausu~, ~ttä se, että ikYJIDJU'OO>ettuhan-
38234:  kunta,a vasta.an, ei niin ikään o-le luottamista, net ~mi-s,~t ovat ka:pinan j-ä:likeen saaneet nälkä-
38235:  sillä <heidän oma ihis·torian.sa on sanomattoman kualetman tai tulleet ammutuiliDsi, -että •se on vain
38236:  tä:ynnä rikoksia !tätä yht-eiskurutaa vast-aan. 'kapinan 'faktilLinen seuraus, .iolla ei ole 'Poliit-
38237:  Oman rilkoHi:suutensa titedoss'a <he 'Pitävät suu- , tista mer:ldtvs,tä. Minä en voi kasittälä, että mi- •
38238:  ri,n;ta 1suuta isärumaa·}Hsuu<letsta, 'P~tävä:t monopoo- ~ kään -lausunto voi-si ollla. enää 1tuota jnlkea:mrpi.
38239:  lina ja. 'Plliviil:eg~om.,aan oikeudentunt1oa· tä,ssä; marus- . M.iHä on poli:i!ttinen merkitys? Ehlkä silliä enti-
38240:  sa, oiikeudentumtoa, joka he:iJd,ä;n 'käsissää:n ja tä- · sen hallitusm u1odon 38 § ~llä, .ionka avulla täällTä
38241:  mänkin illa'n 1puhujan käyi.Jtämänä on miin arve- ,ko~ttiin 1m0:11Jarlkilstilsin 'TJYrin,töjä toteuttaa ja
38242:  luttavan l'ä'hellä oihranaoikeutta. •                           a,ja.a ,korkea,a ·politii!l&aa", sitä rautai-sen nyrkin
38243:     ·Mitä 'he 'llllurehtivålt täJmän maan synikistä m.ä~ korkeata..politiiklka-a., io.ka 1kuit-en'kin on käJrsinyt
38244:  ki}wloista·? Heitt~öört ne huolet. Onlhan heillä ' haa®sirilkon. \Min1111Jlta IO'lll toinen !käsitys siitä,
38245:  niin kovin v.aloisaa siinä omassa TJiirissään, joka m~kä ,on pblliti-i-klkaa. täJssä maassa:. Minusta on
38246:  heilUe va;lm]s>tetaan cia varustetarun niin suureHa kaiklkein korlkeiuta politiikkaa. s·e, että me sai-
38247:  itsehallinno-lU·a.      Jättälkööt 'suomalla,.i-st'en a:siat simme tässä maa,ss·a. va-kautetulksi :kalliSa[aisrau-
38248:  nälissä s•eikoissa !hiukan rauhaan. Puhdistalkaa han ja yhteiskuntarauhan ja i-hmisille toiiiDite-
38249:  omat tanhuanne. Mittä ol-ette tehneet, te!kee mie- tuiksi 1eipää .ia va-atetta .ia lämpöä .ia arma;hdusta.
38250:                                                                      1
38251: 
38252: 
38253:  li kysyä., suu!'ltem kamsanjoul&ojen hyväksi, mitä Se -on ,kaikkein korkeiruta. tpolitiikkaa.. Mutta. Ju-
38254:  oman ;kö}'lhä:listön:ne ,,hyväksi? 'TääU:ä ikuitenkin mala v~adelkoon meitä siitä pollirti~krusta, _i.oka; il-
38255:  nä;mä. rmi,ehet :iJstUJValt ylimmillä istuimil1la ·luike- me~li tiuan johtavan suomrulai·s~n la:kåmiehen lau-
38256: mass,a korkeimpia tuomioita ka.pinatnaikuisista sunno:ssa. Tai jos on vika laeis:sa-, .ios tse hcmki
38257:  ta:pahtumista .ia vlliilkmttamasrsa a.rma·hdnksen läh·tee la:eis'ta eiikä helllkilö~s:tä, nrii.n !kiiruhrta-
38258:  ko-hta1loiJhin.                                                 kaamme uudistalill'aan h:kle.ia selQa.isiksi, etteivät
38259:     .Tos rmim·ä ·taihtoisin :käyttä:YJtyä yhtä hi,enosrti ne anna aiihetta ill.ol[aiseen kälsi,tv.kseen.
38260: kuin ·ed. Proco'J)e, niin minä san10rsiu, että hänen
38261: ilmoituksensa sii,tä, ,että En,g-lan•nissa 'mieliaJl,a all-         Ed. N 'Y r lk k ö: Kun ka®si maalaisHitJtolaista
38262: kaa oiHa -selvillä ka;pinalllis,ten -s:vyHisyydestä .ia ed,ustajaa tfumän wsian -erus:i!mäisessä käsittelyssä
38263: va]koisen !Suomen viattomuudesta, on vatll.he. väi-btivä:t, että .Suomen talonrpoiikaisvä,estö ei ole
38264: Hän \"etoså. Ti:mes~l•ehrte-en. ,Mi•nä voin vedota               ollTut los,aJ~Hs'ena: valkoi,sen 1terrorin lha:rtjoittwmi-
38265: tois·een suureen lehteen, n~m. Englannin fina;nssci.- sessa, tahdon nyt parilla ~esimerkiLlä ;valaista
38266: ma-ailman TJää-äänenkannat-tat.iaan Economist- heidän !käsity,S'tään, koskru uskon, että 'he I"ehe!lli-
38267: 1-ehtoon j.a. vielä sangen tuor-eeseen numeroon, sinä mie!hinä rpuhuvat ainoastaan sti.tä, mirukä tie-
38268: ni:m. marraskuun 8 .päiv.älltä, .iota satturrnalta tu- täväJt. NäJmä väittäJ.iät ·eivät ole ollleet siellä,
38269: lin kats'elleetksi ja. :ion!ka muistin täJssä kuwnnel- miJssä valikoinen terrori liJodentperään Tiehui ja
38270: l'sssani hänen -puhettaan. 1Siinä [ehd'essä sa:not- · si,ksi eivät tiedä, Qretkä. 'kaur.hun töitä tekivät.
38271: tii-n nri.Jm,enomaan, •että sen .iäl1keen :k,un Suomessa oli..vatko siimä mukana. taJonmo.ia;tkin vrui!ko ainoas-
38272: (m tullut ·trusavrul<ta~nen lwmemto .ia kun Suomen taan :kaupunlk:i1arset ja mon~.rkistit, iku:ten' 1Joinen
38273: ka:llJSa ·on jä:ttäJen, aavistrumatta kylllä, kenraaE heistä lau:sui. M·inä kun dlen ~eräiilssä vallroisen
38274: Mannerh-eimin vaHt<s'ema'ilta tasava.l'la:n rpresiden- terrorrn harj-oitta.mispa.ika'lQa, nim. Vii'J)urin esi-
38275: tilksi vaHnnut siihen fko:rlkeiJlllma.n oiJi.euden pre- kaupung-]ssa asuva, nii-n jouduinpa·, nähdessäu-i
38276: sid,entin StåJMberJti'n:, niin Suomen va:lrtiol!l!im:en muuten 'ellsikeriaa niitä 'Suomen taiSaNallan. ta-
38277: aooma on tullut vakaa.ksi ja että re tällä het- lompoilkai!ssotureita aif'Van: sa'ill()iHa min:uuteil[a
38278: k~Uä on luuJ!tava•sti vaikavampi kuim.' f\Talti-oHinen           rnyöslkin nälkemälän 'heidäJn 1kauhuntöitäJän.
38279: a.s·ema länsimaissa. Se dli sen lehd,en käsitys                     !Se oli ,si-lloin 19-18 'h-uht:Ukuun 28 päivfunä kell~
38280: siittä, mitä -on aJffira,ansaatu täls'sä maassa- viime 3 ~aamulla, kun Vi:Up-uria .kohti hyökkäävät val-
38281: a:i!koina valtiollisen .iärieSfbyks-en hyväksi s-osiaJl:is- koiset 'sotrlaa·t tehtiväJt siih-en minun asuntoni pai-
38282: tien ·rat:kaå.s'CIV'alla m:Y'(itä:vaikutulks·eiHa. Luulisi ka.Ue. Kmulia lenteli 'Sillo~n sakeasti .ia nii'll!pä
38283: silloin sosialistienkin äämen jotakin painavan eräs liJaQonp:oikaissoturi !Sattui IS'81aliD81an lkuulam
38284: meidän m:a-rumme kohtaloita ra11kaistaessa, _hmlisi ruumiiseensa' vrustaJPäisen ta1on 'Portilla. N'O,
38285:                                                        Armahduslaki.                                                     1759
38286: 
38287: 
38288:   nämät tahmpoikaissoturit - jaa, lll'ei:dän •hihrus- Tästä hyvä:stä hä:n sai kohtuullisen korvawksoen.
38289:   saa.n oli mer.hl:i K.-1Sissit rvaJtkoisessa, n.auha.ssa Vaan rudka•paket.ti ·ei joutulliU'tlkaan osoittoon
38290:    ja lienee •se merkinnyt Ea.iaa'llå.n Sissit - nämrä om]sta;jille vaan myytiin älskenma.initsemiin hin-
38291:   va1k.oi.set :soturit sillloin lkuitta:sivat a1sian omaHa toi•hin. Huomautatt•e ehtkä, ettei sitä voinut ta-
38292:   tavallaan. ·Tuosta ia:lo&ta, joruka portitUa eräis pahtua v•arsi:n suures•sa mäJäri·n, ikostka va;ngeiHa
38293:   heistä !kuulan sai, ottivat 'he lkaksi, ltai oiikeam- ei ollut ra:haa. No siinä h:paUJksessa •kelpa,sivat
38294:   min ,kolme aseetonta mrestä ulos perh•ei:ttensä tava:rat: :kellot, sormulks•et, takit, viUwpaid~rut ja
38295: · keskeltä, Yhd-ellä .näis.tä oli ehlkä liian !huonot hatut. KyNä v•anki niissä oloissa .oli va[.mis rii-
38296:   riikeneet tpäälilää;n jru sitksi pääsiivät rtälmäm ta!kai- sumawn its·ensä vai/ktka aivan alas,ti •saa:daksoon
38297:   si·n, mutta lkrumsi atmrpuivat 'he sii·hen 'kaduHe. leitpäpailan, .i:olla voi houikutella siellun pysymään
38298:   SrumaHa :ryöstivät mumii.d•en vltä rahat ja keTI- ruu.misswan ·edes yhden päivän eteenpäin. Ta-
38299:   ·g·ät. Eikä tämä suinkaan ollut ainut ;ta;paUtS laa- lonpoikaissotmit eivät olleet vartijoina täällä
38300:   tuaan siellä; meidän •kyläs•sä. Ky!llä .niitä vä- kuin väJhän aikaa.. Mutta ky'llä he niin •.pruljaaiksi
38301:   hintäi·n kvmmenittä;in tehtiin. Toisista kuuli'll              ennättivät vangi•t sitl,lä a~~kaa riisua et•tä niillä
38302:   jä;lokeenpä:in., täimän olin omin silmin näkemässä.            palkatuilla varti.ioilla:, jotka heidän 'jälkeensä tu-
38303:        Tietysti te taJonpoikain !kunnian rpuhdis·ta.iat          liva.t, oli täysi 8'YV pahoitella lisätulojen ·niuk-
38304:   nvt täihäm huoanautatte, sehän tapahtui taistelun kuutta, srllä vangeilla ei drlut enä:ä mitään vailh-
38305:   aiU.:ana, jollloin mielet oliv~wt ikiulkun ja tappokuu-        dettavaa.
38306:   meen vaJllassa. N.o olikoon niin, että taisteluHe                 Kun ta.l.oi1ipo]ka.s.soturit s•itten ·pa.lasil\"a,t kotei-
38307:   valttämå'tön mul'ha:nhimo vaatii iyydytystä,                   hin,sa Savoon ja Poh[ja:ntmaaHe, nå.in ·kyllä lkai
38308:   mutta. mikä, :pani nämä ltalonpoikaissoturit sa.-              heissä •olli iVi-elä sen v·erran järkeä, etteivät he
38309:   malla ryöiSitäimään ruumiit? Mikä l)ani nälmä ta- si•ellä ruvenneet kertomaalll, kuiruka mone>SSa lkon-
38310:   lonooika.isosoturi:t myö:s varrusta:maan tailoista ar-         nantyössä olivat mukana olleet. ·Sill>:si näyttivät
38311:   voklkaimma;t •esineet, s•eHaisista ta<l•oista., jois•ta he teistä, maailaisliiton edus taja.t, lumiva•JkoisiHa
38312:                                                                                                     1
38313: 
38314: 
38315:    asukk·aa·t dlilvat •sodan tia1·oista· ·pois poistuneet? va paussa.nkarerHa, joi:den •puotlesta •Oileilte valanii·t
38316:    O.nk•o varastaminren •.i.a ryösttäa:ninen myöskin             valkuuntamaam, että nämä po~ia.t eivät olleet Jllltl-
38317:   taitstelukii'hikolle vä!H·tfumä'höllltä?                       kana va1ikoils•en t·errorin har.ioittamises.sa. Mutta
38318:        Voin· vielä ott&a esimerkkejä siltä a'jaJlta, jol- minä olen nälhnvt heidän .senaikaiset tekonsa ja
38319:    loin taistelluja ei ollut tenää mis·säiän, jolloin var- siksi minun täytyy ker.toa, näitä ikäviä asioita.
38320:    masti eivät oltleet 'enää vai~uttamassa ne psyko-                Sen kylllä myönnä111, että olihan talorrpojissa-
38321:    logis•et -sei,lmt iotlka taistelun aiJka;na. voivat telkoo-   kin kunnon väkeä, luultavlllsti olirva:t roistot aino-
38322:    ja johtaa. •SiHoin, lkun va:nlkileirien va1rtioiminen ast!l!an· pitenenä vähemmistönä:, mutta Eilkaa on
38323:   oli soturien, juuri teidän maa~ais.Iiittolaisten puh- ed. Lohen laiHa. väirttää, et•tä ta:lonpoilkaissoturit
38324:    distatmai.n talonpo~kaissotUJrien tehtävänä, saivat oli·vat 1kokonaan rilkoksista vamaat. !Se mitä Ollen
38325:    va.ngit tuntea twlo'llpoikaiss:onurien oi~eudentun­ sanonut tll!lonpoikai:ssortuil'eista, soopii täyd1el1isesti
38326:    toisuut,ta .ia ja:lornielisyy•ttä mi-elinmäärin. V•ar- myöskin lkatpin~:vsta tuomittuiohin. Heid•ä!lllkin jou-
38327:    tioå.vat •sotilaa•t nälkivät vanki·en ®uälevan näl- kossa;an oli :kunnon miehiä, murtta myös rikolli-
38328:    kään, uäkrvä:t ·myöskin s•en, kuinka inn01kkaasti sia, n•iin punaisten ,kuin valkoi•stnenkin riveissä
38329:     n1'l!kien omais-et koettiv!lit tuoda .näiille ruoikaa. oli ihaontoollisia. .ia omari edun tavottelijoita. Tä-
38330:     Va:r'titjat kätvivät si[loin väilrttä:jilksi. Leirin 'J)Or- mä 'Pitäisi teidän, keskustan edus.t.aja.in tunnus-
38331:     tin• ulkopUJolelta. lhi()ID'masi va-rti•.ia Tuokaa, V'ei si- taa. J o.s ·ette t-ätä iunn:us•ta, jos foari,seulksen la~lla
38332:     sälle ja möi vangeille. TavaJllisin hinta muuten lyötie rintaanne, ia kiitätte .Jumalaa, ettetUe ole
38333:    kuurlui olleen kana;nmun•i.sta 5 marlkkaa, ohuen o1Heet niinlkuin oilkeistolaiset tai .niinkuin va.sean-
38334:     reikrul·eirvän hin1ta 40 marklkaa, rpatper:ossHaatikon mistolaiset, siUoin ette ~ole lkelpois•et al.'llllaihdus-
38335:     5-10 ma·r.kkaa j. n. e. K•ertoiva.tpa tsa·noma:leh- kysymystä oikealla t.a!Va.Ua ratkaisemaan. Sen
38336:    det sirlloin Viipurin .va.n'kileiril.tä •semmois·Elfnkin pohjan, jolila armahduskysymys tulee ratkaista-
38337:     uutisen, että vartiLia möi vangi.l[e va:iaa·n ki[on va.ksi, tulee :p•erustua s•enraaville näkökohdille:.
38338:      pain·oiJsen 'l•eipäsen 500 tmaTkasta... tSe oli vain ensiksi ·ede1lytyk,set punakapinan syntymiseen.
38339:     ainoastaan ikaup1pa:a. Kaupoo on lka.urp'paa, myön- Ne edelly.ty.ksoet sanotte te olleen kiihoituksessa,
38340:     netväköön selkin. Kysynnä:n ja tiarjonn•an la.ki- mutta •kUJka 'kiilhoitti. SosiaJist1tko? Jos niin
38341:     han ne ihinnat si•ei]lälkin· •määräsi. Mutta; toinen oEosi asianlaita, :n·iin siUoinlhan o:l]si sa.malla.inen
38342:     asia on kuinka !'ehellisilolä keinoin iVarti~iagu­ ·ka•pina. kulkenut :Y~li kaikkien länsimaiden,
38343:     la•s:hi ne ·tavaraot 'ha·ni~ki. Useissa tiapauksistsa •se sil:lä jtoka-.ainoassa maassa on oHut sosialisteja
38344:     kä.vi niin, että vartilia portin• uilkopUrolel!la teki eiväVkä Tie ole suut kiinni pysyD'eet vielä mis-
38345:     va.nrgi.n vaimon kanssa so·pi:mu1rosen, tluva.ten toi- saan marussa. Y.erratka·a esimeillr:Wrsi Ruotsin
38346:     mittaa mokoa:pailretin siille, :ioltle ISe oli osoitettu. nuorsosiaJi.sitien; ja, meidän v•a•nho.ienr ·sosialistien
38347: 1760                                       Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38348: 
38349: 
38350: a1"Vosilelu'.ia porvareista, niin :kyl:lä myönnäitte,      me muka luotta.neet vallankumoukseen. Myö-
38351: että meidän sosia1ideinokra,tia näyttää sangen             hemmin menivät 11ooat va,nhartJkin sosiaallidemo-
38352: haalisttineelta näitten Ruotsin .punaisten rinnal-         kraatit mu1kaan lkapinaa11. ·Tämä rt;a;pahtui u,sei_s-
38353: la. Ruotsi QU sälilynyt rpunaka,pimlta siksi vain,         ta syi:stä. J oulkkosielu, joka ensin otti valtaansa
38354: ettei siellä 01le llwskaan 9ltu niin lå11lel]ä nälkä-      heikommitvetoi•s,et, tarttui lopu•lta va.kaviinkin
38355: ~uolemaa 1kuin meillä näytti syksyllä 1917 olta-           miehiin. 'roisilHa ·ei oHut edes mahdollisuutta
38356: van. Kanl'!ala.issota •ei 1kyUä V'oinut mitenkään          kielitävtyä mu)kaa.n menemästä. Y.rosilön taMo
38357: lisätä :Leirpävaroja.mme, mutta ·siihen liittyneet työ-    o:li ,siinä rrnHtei merbt:ylksetön. Usein joutuivat
38358: läiset eivät luottaneet siihen, että .te arvoisat maa.-    n,ämä vaetentaihtoiset vielä ikvkyjensä ja luotetta-
38359: laiset ,olisitte edes tahtoneet heitä n1Ulkäkuolemasta     vaisuutensa. vuoksi tärkeisiin, näennäisesti joh-
38360: pelastaa.. He tunsiva.t kyllä ·porvariston siilloisen      taviin 'Pa.iJklkio~hin. Mutta todeNim~n joM.o oli
38361: elintarvepolitiikan ia soen he tahtoivat lo'Pettaa.        jorukoillao. Ettei tästä tarvitsisi tarveettomia
38362: Tyä'läiscl .eivät VIO:i:neet liioin (kunnioittaa la:kia    vas•taväitteitä rte'hdä, pyydän nyt joo huomauttaa,
38363: .ia lain toimenrpa.nijoita·, jotka antoivat 3 mk. sak-     että ka pina:n a'Lku un1panossa .o'li :VlksiVöillä ehkä
38364: koja elintarvela·in rik~oji1lli.:e, eikä v a 1 t i ota     enemmän rvaikutnsta kui11 soda.ssa sen puhiettua.
38365: jo·ka antoi koo:ta iäJkälää talven varaksi 'köyhille.      Mutta näitä U!lkuunpanijoita o1lehte .io !ran1gaisseet
38366: Entäs sitten JainsäädäntötY'ö. Eikö yksikrumari-           liia:ksi, si,käli .kuin olette heitä 'käsiinne saaTIJeet.
38367: nen edus<lmnta ollut is1mnut 10 vuotta sa.amatta           Jos te :ka;nsala~ssQdan voitta~iat ollisitte aln:-;sa
38368: aikaan juuri mitään. Vasta V.enäJjän va1la;DJku-           erottaneet alotta~iat .ia todelH:set rikolliset niistä,
38369: mous •antoi meille työläisi'lle jotain ja silksi on        iotka va,stoin tahtoaan mwkaan menivät, olisi
38370: luonnoilEsta, että tv·öväki ru")Jesi .luottamaan           mieliala maassa 'kokonaan toinen. :M:ut.ta mitään
38371: enemmän vallankumouks·een Jruin ra uha[liseen              eroa ette tehneet, ja siks~pä 'ei tunnu sitä 1sisä"i,s•tä
38372: kehitykseen. Älkää Qunl•otel~kolkaa.n, ette sitä           rauhaa liJkikään kohta saavutettavan.
38373: usko itselkään, että: 'työväki .oli,si ottanut ehlkä           Koimas nälkö:kohta armahCLuksen rwilkaisun
38374: apua \koeisarilHse;lta Venäjältä, ei, ainoastaan Ve-       pohjaksi on oilkeudel1lisen tasa-arvoisuud·en tun-
38375: näjän vaUankum<Juhellisilta, joitten kanssa .iuuri         nus.taminen, tuoomi·oiden ;luokkahengen poistami-
38376: Suomen ]ts·enä]syydestälki'n oli y,ksimielisyyteen         nen. Silloin 1kun :tuomioita punaisiUe .ia•ettiin,
38377: päästy. Heilltä 'suostui työvä:Iti a·pua <Jttamaan.        te, !koko piorvari,sto y,ksimiell]sesti fhyväk,syitte
38378: Sitämait,si kuultiin siitäkin lkui,s:keita, vaikka sa-     summitta]sen tuomitsemisme11eiltelyn. Kun ker-
38379: lassa toimi~te, että 'POJ:'!Vari,sto aseistautuu uiko-     ran tuomioiden lukeminen oli •Sllmmi1Jta.ig,ta, niin
38380: mailta hanikituina aseilla. S.e o'li kaiJkkein suo-        luonnoHis~sti arma>lJiduksenlkin täyttyy oHa :sum-
38381: ranaisin ia rvälittömin vailkute ka"Pinan syntymi-         mittaista.
38382: seen (K-egkustasta: Lorua). .SelQaiset oEva t                  ISe •ehdotus, jonka suuri valiokunta tä:k·si la·iO:rsi
38383: edellytyikset. UhlkaaJVa. nälänhätä, paljon 1uvaava        on 1a;atinut, -ei ole todenperään summittainen ar-
38384: v.aHanlkumouks:ell~nen ti'e j·a IDO'r'Varien sa.lakäh-     mahdus. Sle •olisi omiaan !k-elvannut silloin dh-
38385: mäinen aseistautuminen, 11äim'ä vei·vät rpakosta-          .ieeksi •syy.ttäJiille ja tuomirtsvj,oi!He toissa. kevännä,
38386: kin valla.nkumousvritykseen, siinä ei 'kiihoitusta         mutta ei tällä kerta.a, 1kun o·n lky'sY'mYs a;rmah-
38387:  olisi ta.rvittu yhtään. VenliJ.i&Nä olli tilanne jota-    dubesta. 1Siinä on !lueteltu s•emmoinen jouklko
38388: kuinkin sama kuin m>eillä tai oi'lkeastaan vielä           niitä :syitä, :iois,ta< tuomitut eiväJt tule va·paute-
38389: ai~eelliseunpi.     Muissa mais,sa IS•en sijaan :olivat    tuiksi, ,että te kyllä monen 1syyt'etyn pa,pereista
38390: kolkon.aan rtois·et olot. •siksi nii1ssä ei oiHut tillaa   löy.dä t1Je sanan :iolka sitoo hänet ·edelleen. J.os
38391: bolsh\Wis:mikumoukselle. KY'llä joka maassa kii-           ette mitääJn mainittuja syitä löy·dä, niin onha·n
38392: hoittaiia löytyy, ios valtio va.lmistaa vel1o11, jos-      siellä ei a·rmaihd·ettu.ien hettelon lopussa 'sanat
38393: sa ki~hoitulksen siemen itää. Meillä oliva,t näJmä         ,niin myös näihin verrattaJVa.t ~enkilöt". Näihin
38394: edellytykset ja •siksi !kapina ·puhkesi.                   sa.noilhin tulette turvaurt11maan armahdutsta kiel-
38395:     'Toi.nen syy, jo[l'e armalhdrus vitäisi per11staa un   täessänll'e. Kyllä teidän juristinn-e aina jonikun
38396: kapinan joukkoJu10nne. Ne 'syy.t, jotka alussa              v•ertaus!koc.J!h.dan haJmvat, jolla 1kenen tahansa voi-
38397: maini.tsin 'eivät alu~si saan·eet koko ,työväkoeä val-     vat rinnastaa ka·pinan iohia•.iain kanssa. Ja sitä-
38398: taansa. Vars:i:ll'kin sosiaE.demo:kraatit, tarkoita.n       uai,tsi ei •luoil&atuom~oiden 1luonn·e tule l1kikään
38399: niitä, jotka jo pitemmäm aikaa olivat jäJ;jesty-           tämälaatuisen armaJhduksen ka.utta 'poist.etuksi.
38400: ooen tvövä,en riveissä 'kullkeneet, eivät usiko.neet       siUä teid&n omat rikol]i.senne ovat vielä yihä ran-
38401:  asoolliseHa ka·pinallla mi,tään saavutettavan. Olin        kai,s·ematta. Ettekä v·oi enää kaikilta osiiltaan
38402:  minälkin monessa kokouksessa mufk:a.mi, j.oi·ssa           niitä vääriä .ia erh•eeHisiä tuomioita pa1la'llttaa.
38403: me vanhat •sos.iaalidemokraatit raulhallisine mie-          S.envuolksi ainoa ti,e, mikä vo~pi tässä rauhaa ja
38404: lirpiteinemme aina jä:ilmme v.älhemmisrtöön, tul-          1evolli,suutta tuoda, :on armaihdu"illsen myöntämi-
38405: tji.npa us·ein suora1staan ulosnauretui'lksi .kun em-       nen vähintäin siinä laa,.iuudessa, rrmin sosialistit
38406:                                                      Armahduslaki.                                                         1761
38407:                                  --------------~~----                           ~~------~-~~----~------   ~-   -~-~-------~-~--
38408: 
38409: 
38410: 
38411: 
38412: ova.t lrukivaliokun-nan mretintöön Eittämässä:än •l<Jpulta kuitellikin jotkut jäävät armahduks-en
38413: v-astaJlauseessa eJSittäneet.                                 ulkopuolelLe.
38414:     U:s-ealkin porv-arillinen edustaja on tämän wsian             Suuri erimrelisyys v>aalitsee •siitä, miSISä tämä
38415: käsittelyssä .sanonut, ettei nvt ole viielä sov>elias . arma.h.tamis·en äärimmäinen raja on oleva. Senhän
38416: aika näinyleisen a.rmruhd ulksen myöntämiseen. Sen · sijoittav>at vastwunaLaiset ·edustajartkin, kuten Vlll!S-
38417: he ovat myös aika.isempillla ai'koina. sanoneet moni- ! tuuton suuri yloeisö, hyvin eroaval!Ja 'hav!alLa.
38418: en muiden työväenvaat:i<musten s·uhteen. Va.Uan-                  8osialidemokra.ll!tit 'a.settavart raja;n ruiid·en eteen,
38419: kumous on •ennen heidäit sa,anut myöntämaän että jotka ov,a.t .tehneet its1ensä syypäikisi murha1an ja
38420: nryt -on sopiva hetki. Odotatteko nytki·n sitä, vai murhapolttoon. Näihin ri'konisiin asti he mene-
38421:  mitä odotatte? Minä <en näe tä:Hä !kertaa malh- vät, mutta ·eivät hekään -orba amnestiwehdotukseen-
38422: do'lHsuutta vru~lankumouk.seen, mutta tällai'sella sa niitä. Muuten maihtuvll!t va1s•emmi1ston vetärrnien
38423:  pi.tkittelyllä saatetaan prtää"mveliä vireessä lkiih- arma.hdusrajojen sisäpuolell-e kaikki tuomit111t ka-
38424: 'koisina, pitkätkin aja.t. Ja tästä on s•eurauksena, p·inarikolliJs•et. Ihmettelyä on minussa herättänyt
38425: .ios jotain yllätyksiä ru1pee ia1pahtumaan vaikka- se, että he ta,htovat ennakolta ,a,rmahrtlaa niitäkin
38426:  pa maan ra.joien ulkopuolel.ta i•ohtuneista rvaiikut- tuomionsa tähän a,srti ,välttäneitä, j-otka ovat ka-
38427:  teista, niin •sil[oin va~5ta huomataan, erttä jos tuo pina;n varsinaisia toimeenpanijoita j·a ·suurj.ohta~
38428:  armalhdus ,olisi ailkanaan tehty, niin h-elpom11i jia, jotka kapituan kukistamisen' hetkinä pettivät
38429:  olisi vastaisi.sta vastuiksi-sta se-lviytyä. Minä en, lauma;I!Jsa .ia pakeniVJart m!a•a:nrajojen ulkopuolelle.
38430:  kuten sanoin, tällä kertaa näe olemassa mitään Onko tämä viimema.inittukin yllättävä ehdotus
38431:  &-.en tapaista. ·Mutta :11Hätyksinä o'Vat monet suu- t.ehty täydellä todella, vaiko v.ain taktimsi:sta
38432:  ret tapaukset tulleet ennenkin.                               syistä, on minuUe jäänyt epäselväksi.
38433:                                                                   Keskusta.ssa, sekä h:aHit·uspuolueesiSia että hal-
38434:      Ed. R ei n i k a i n e n: Pois.sa.                        lituksessa itsessään, näy•ttää vielä tänä hetkenä
38435:                                                                suuri hämmennJ~~S valli!tsev>a•n siitä, missä tämä
38436:      ·Ed. P. V i r k kun en: Minä;kään en katso mja on kuLkeva. Jotenkin kaikki ·eriävät mieli-
38437:  voivani u'hrata a;jan mryöhäisyydelle ja, kdkonaan pitoot, .ioit.a •a.mnestiasta on ·eri tahoilta l~usuttu,
38438:  luopua tässä a,siJassa julkisesti lausuma,sta ajatus- lienevät lmsl}ustan kesJmudes•sa ·edustettuina;
38439:  tani, jota tähäm. rusti en ol'e tehnyt. Olen Jwetta- muistan, -että suu!'es•S'a va:lioku.nnas,s.a j-o kohosi
38440:  nut, ,nili.nkrun v>armaan jokainen meistä, ·s·ekä •aja.- yk·sti maa,1aisliitbollai.nen ään~ k<annattama,a:n •SIOisi:a-
38441:  tuksellani että sydämelläni tunkeutua tähän va- ' lidemokr.a:artbien 'ehdotusta ·ennrukkoam•nestiasta
38442:  k:avaan as.iwa,n.' 'llahdon tehdä lyhy·esti selkoa lmns:a·nv.a:Jtuuskm1nan karkureiUekin. Arvelutta-
38443:  klä.si-tyksestäni, jonka olen omi•s.trunut.                 . vinta keskustan alsemrussa on s•e, että sen hallitlliS-
38444:       Suurta •eroavaisuutta .herättävä,ssä -amnes,tia- ' kin on rikki täs1sä a,siassa ja ri:kkinäi•syydess:ään
38445:  kys:ymyksessä huOiillaamme kuitenkin ka-ksi l]wh- 1 heikontu.nut. Minäkään en voi oll.a lmskettele-
38446:  taa,_ j-o!tt.en suhtee~ va1lå.,t,s-~ mi111rukin. mu9doUin~ 1 ~a!ta pääm~isterin . tää~lä ~a~tama'a 1au~unttoo,
38447:  ykslmJehs.yys. E1 ole va1Ha mer'lnty•stä a.luks1 srtlla se, vahtettavasti, 'ei tarJO!llnut val.aJJstusta
38448:  huomautta1a rbäs:tä yhd]stävästä asia:in puolesta.. a,sian krusittelylle. Siinä puhuja souti ja huopaili
38449:  Kaikki -ovat yksimi,elis~ert •siitä, että s·en v.altioval- päiäs-emättä paikalta ja l.opult;a h:än pruken]kin suu-
38450: •1a.n, joka voittaj-ana :suoriutui onnetto-ma;st.a puna- ren v.aliokunna1n turviin. Pääministeri näet il-
38451:  ka•pi~.a:sta ja joka. vuoden 1918 keväästä asti etu- mOitti haUituben olevan 'sitä mieltä, että haåin._
38452:   p-äässä kanta1a va1stuun ol-ojen ja. elämän kehityk- nan •rul1ai1seksi -oli suul'ess1a v.a1iokunnassa otettava
38453:   sestä Suomen v'aliJa,kunilllaiS•sa, että sen on ollut kohtuud·en ja oikeudenmukaisuud,en toteuttami-
38454:   mitä bajimmaiSJSJa määrässä käytettävä ,a.rmahta- .nen puheenaLais'es:sa tap-aukses•sa, niäärittel-emällä,
38455:   miooikeuttaan niitä kap•ina.riko1lis,ia kohtruan, jot- ovatko j1a 'mitkä puheena,o-levista toimi.stta j1a rik-
38456:   ka ova:t tuomitut os,allri!suud·esta1an täh•än suurim- komuks~sta •Sellaiset, että niihin vois·i •s•ov>eHut-
38457:   paan Jmnsallisonruettomuuteemme. Se on -sitä jo ta,a amnestiaa tai armahtamista. TäUa:i:nen yli-
38458:   käyttänyt niin ,ahkel'la•sti ja ·1a1ajrusti, •että monista malkainen evä:stys hallituks•en puolesta a:nnetussa
38459:   kymmenistä tuha.nsi.srba tuomituis.ta on joka •ainoa vimlli-ses:s:a lausunnossa ei ole 1ainoas1Ja;an odotta-
38460:   tullut a.rmahd'U:ksesta joHa.kin tavoin os,alHseksi. maton vaan myös käsittääbemi luvaton. Se OIIl
38461:   Mutta kaikki ovat yksimi-elisiä ,siiJtäkin, ·että ar- -näet ha.U.i:tus, -eikä ,suuri vali-okunta, joka pitää
38462:   m~Bihduksen ·soveltamisess-a :tulee jok.a,]selle, joHa vankeja lukkojensa ta:lmcr:tJa, joka Hetää, mitä j1a
38463:   on •armahduksen myö•ntämisen kans•sa j-otakin te- minkäl1a:ista. väkeä s:i'llä vanikiloi•s.s'a•an on ja joka
38464:   -kemi~tä, •eteen · myöskin raj,a, jonka yli ei voi vankejaan hoitrua j.a ni]srtä va.sta;a. Epäil·en suu-
38465:   mennä. Kaikki kapiruarikolHset eiv>ät missään ta- resti, ov-atko olot v•wnkiloissa ja vankisiirioloissa
38466:   pau.ksessa eivätkä kenenkään miel·estä voi s-aada S•entap•aisia mitä ed. Linna, J. -on täälLä kertonut.
38467:   arma.hdusta. Kaikki ·ovat yksimielisiä siitä että .loka ta.p.aukses·s-a on hallitu'k·sen v.a,sbttaVJa VIDilr-
38468: 1762                                              Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38469:                                                                                           ---·-·--·-~-----------------,-
38470: 
38471: 
38472: 
38473: 
38474: k.ila.ruhoid·osta. Halli,imJk;sen >aJsiooa on ti:etä:ä ja            massa aik,aisemrma:s:s:a .l.ausun·noS'SJa h~Uomau:hettu,
38475: ilmoittaa, onko 'roapinavan.geissta sellaisia, että                 että ,ni·iden 1,600 rikollisen joukos>sa, j.otka nyt
38476: ni]hin voitsi vieLä :sovelLuttwa. amnesti.rua, ja mitkä             ta;hd.ota,an v>apau.tta:a v.a.11kila:sta,· on s•el:lai,s,]akin
38477: ne ova:t. Sen tulee itsensä iliffiioittaa .tämä >a:s:ia             johtajia, - •eikä n!:i.itä oJ.e >ativan, harvojta - joi-
38478: eduskunna1le ·eikä Hilhteä ·sitä ky,symään ·eduskun-                den komenta.mat pienet joukot ovat suoriJttaJU>eet
38479: nalta. Eduskunna:n tehtävänä on punnita mi:tii                       mon~a 'kauheita veritöitä, va~kka johtajat mah-
38480: hallitus träUaioossa a,sia>&S>a -esittää j>a harkintansta            doms.esti ·eivät itse ole suo!'la,n,a:isesti ·otta.neJEJt nii-
38481: perusteella •ottaa kanta .haHtituben ehdoimksri,11                  hin osli1a. Täilla.isita asi&l>l~sesti miltä raskaimman
38482: nähden. Hallitu1s on ·k>rui:kkin vaiilJgittuihilin ja tuo-           ed·esva.stmm 1w.nkavia, ehktt ·arvoHaan ;piema
38483: mittuihin •nähden .siinä a,s,emrussta, ·että sen a,si>an'n           muilta. taoiltaan surulli•sen kuuluis.ia johtajia on
38484: on ryhtyä johtamatalll mahdoHi,s;:;n aiffiinestian toi-             nyt keskustan j•a .arv.att>a.y.a:sti ha:llituksenkin
38485: moonpallloa. Jos yleensäkin V1altion atsi.oi,ssa niin                enemmistö valmis a.r•mahtatmaan, Vla,ikka tos>in ed.
38486: a.inalkin tämänl>aatui>sessa täytyy ha,l>litul~sell.a •olla          Mantere näyttää aJk.aneoo horjua. T'ål.lai'Then rn e-
38487: a>lote ja a:s.ian johto omissa käisissäJä,n; ol•en trus•sii          nettely on mi,nuUe käsittämätöntä.
38488: lwhden :s'amaa mieltä kui>n ed. Holma.. Kysy.my<C'                       Kun armahd.usws1a.a roa.tselee lwlmoo.iSIUIUiilena,
38489: ylffi.sen .amnes:tila•n myöntäimi•sestä on laadultam1                O'll seumava käsity,s: mi·eles,täni per1usteltu. Lu·u-
38490: sel1a~inen, että 'luonnoHisin:ha oli>si •eduSJkucnnalle              li,si j·okaisen voivan myö11t.ää, >että kun 'ka.pina-
38491: s·itä käisitelltä >ainoa:sta.an haHi<tmksen esityksen pe-            vankeja al'kuja,an oli 'ThO•Ln 70,000 ja. nii•tä aj@l-
38492: rwsieeHa. Muodo1l:ils>esti katsoen v·oid,aa.n affiara                kuluessa, j.o.ka ei ole yhtä vuotta p>a.ljoa, pitempi,
38493: tietysti ajrua myös ednskuntaesi'tyksen alotteella.                  on .armahd·e'ttu 'siinä määrin, että v;ankeud·esw
38494: niinkuin tällä kertaa on :t•a.pahtunut, mutta juuri                  enää pidetään ain.oatsta>an .noitn 4,000, niin jäJ.eUe-
38495: sentäh<len, että 13iinoa,SJta•an ha.llitus on tilais111u-           jää.neiden ri:kosva.nkien syyllis.yyd·en täytyy olla
38496: i1essa perustella, täJllaista toimenpidettä tarp·eelli-              sangen pain:av•a ja a,i,wak!j,n niin painava, •että hei-
38497: ooUa asiatms,e1l:a ,g;el>ityks,ellä, al'01Je normaa.l.isesti         dän >arm:ahtamistens•a. 'saattaa tulla k:vs,ym:vkseen
38498: on olev>a myö:s.kiln ha.lHtukstella. On val.iuetta<VIa;a,            ainoastaan mitä 1mo1dlisimman edellä:käyvän
38499: että haUitns ,ffi ensoinkäiän ole käsittänyt :sil1lii               yksityiskohtaisen •tarka:suu.ksen j.a •s•eulomis>e1n pe-
38500: tässä åsiatSSJal olevan !ll!iiJn lnonm.oH:i.nen tehtäViä,            l'IUJs.teella. On s·elvää, että kun a.i>kaits,emmat kolme
38501: v1ruan se on ~oko a:mruesti.akysy:niyksen käsitte-                   armwhdus:t.a jo .ova:t eliminoinoot pois moniin
38502: ·1ys,sä a,s,ettnnut sivu~l,e, •ai.nakilll unriikäJli ha.Uirhu'k-    >kymmeni]nJtuha,ns.ii•n notu.seV!arn ri>ko>llis:ben mä'ä-
38503: sen julki,s>esrha ·esii!l'tym~s·es;t.ä on tileto>a.                  rä1n, .ia kun ne kaikki, jotka vielä on .iä:tetty 'van-
38504:     Näin ·ollen on toi•saalta luonnoll]srta, että >a.si>a.n          keus>ralll~ai·s,tusta kärsimään, 1kui:tenkin ovat tul-
38505: kä.sittely on serkkruperäis;een selvitykseen oohd>el\                leet os·alliSiilks:i •armahduks·esta lyhennetyn van-
38506: jättä.nyt paljon toiv·omisen v>atraa. Aino&staa;n •ne               keusaja.n muodos·sa, on vä:hit,eUen jo tlllliJu :syy1-
38507: edustajat, jotka ensimä•i's'e11 va•stal>allis•een .mulmi-            li,sten pohjajoukkootn, ja, s>ata.VIutetiiU :s•e raj>a, jonka
38508: sesti p·uo1us:ta,vat 590 kapinavatllJgin V1apoottamiJsta             yli on V1aikea mennä ta:i. jo.nk'a yli ai,nakin suu-
38509: vankeudes1ta, voiv.rut vedota ·eh<1otruks·ensa 'll!si>aU~­           rell:a va.r·ov·aisundella on m>entä.vä. Niin monet
38510: seen valmi,stuks·een. Kaåikki muut •ehdo1mkset hää-                  p·ainava't .näkö~ohcb,t ov>att 1kun on· kysymys ar-
38511: lyvät vi'elä ilmrussa. Niin O'll ·l>a,ita ·erittäinkin ·suu-         ma,hduks·en ·lruaj>e,ntrumris,esta Vli·elä Ul!eljälllnen ker-
38512: ren vab>oronlllllan •ehi1otuks•en, joilla nyt on käsi-               mn jäiljeHäioleviin va,n:ke1h:in, •ortettaJV•a.t huomioo.J\,
38513: teLtävänä. Vtaliokunnan mieti·rutö ·On maa.l>aj,sliii- ·            tttä >a.i.noa.s;taa'n y.rosityi•srk.oht:aine11 ·ed·elläJkäypä
38514: t.o,l·a:i,sesta aiotteesiJa l.aaj.ellltanut kapinarikomsten         selvittely voi viedä johonkin tulokseeD. Sellai•s.t•a
38515: a!]:ffilahtamilsen'på.tkäi1ti yli ,s;en, mitä lakiVIa.liokun-        ei nyt olte toimitet.tu. Kuink·a harllirbus puo1u·e .i·a
38516: nan kes·kus.ta.jäis>ootet oV1art ·eh<1otta,n,eet ·eri va.stala.u-   hallituksen .f7nemmistö, ha.llituksen, joka kuiten-
38517: sleis:s.a. Lruaj·enUlJus ·on tehty aiv.an >S1Ummitta1isesti         ki·n ~etupää,s:sä on vas:t,um;;,sta. valtakunll'an oi,keus-
38518: .ia ilman m~tään •seilkka.p>eräiistä •sel vity,stä. V>alio-         iäriestyksen Y'lläpitäimioosliä ja .on. velkapää otta-
38519: kunta ei o1e >selåttänyt •ed·es •sitä, kuinka moneen                lilla:an huomioon yhteri,Sikunta,a !S'äi:lyttävien IDaJnsa-
38520: k>apinaVIankiin >suuren valiokunnan uusi ehdotu,,                   laispiirien oikeus•kä,s>itykse·n, voi nykyis•essä tila,n-
38521: tuh~e ulottruma1an. ·Sosia.l]d,emokrataltti-,saill:omaleh-          tooss;a, vaikka >a.mnestian my.öntämri.s:es:sä ·O'll >s.a.a-
38522: dessä oLen lukenut arvion, ·että suuren V1ali<oku:n-                vuitlll V1a:rs:im ,a,rka'luontoiselle .alal1e, ehdothaJa hy-
38523: 11an lisäpykälä >tuottai·si V1a:p>autukse.n noin 3,000              vinkin SIUmmitta,i,sta a.!'lmllJhdusta, >S'e jää. m.i1nulle
38524: kapinaan osaaott.aneelle. Joku ,a;silmntulll>tija O'll               a.rvoi tukseksi.
38525: ilmoitbnnt, ~että niistä nnin 1,800 ill!OIUS'eva•sta va:n-               Edellä olen kosketellut semmoi•sia n:äkökohti.a,
38526: gi:sta., jotka on tuomittu os,aJ:Hsuudes.ta pnntrulmpi-              jotk>a määräävät minml'kin >kantmni 'amnesti,rukysy-
38527: nan johtoon, tulisi suunnilleen 1,600 va·paute-                     myrosessä. Minäkin .ota.n huomioon, samoi'll. 'kuin
38528: tuks.i ja _ vankilaa.n jäisi tästä ryhmäJstä vain                   m~~ni .aikai!sempi puhuja, s1ekä henkilökohtaiset
38529: pari satan pa·hinta. riko]li,~."ba. Siitä on .io nse:tm-            että poli·ittis·et .n.ä:kökohdat.
38530:                                                           Armahduslaki.                                                           1763
38531: 
38532: 
38533:     Henkilökoht{lis·et pe11us.teet ovat peria.arttoo1li-               keud'e.s,sa pidetylle iJm.pimarikomooHe .on tie avoin-
38534: sesti kalts·oen suosilollioot .armahdub•eHe. Dähtö-                    na a.no& 1Jwsav13.Han pve.sidentiltä, •että hänen ri-
38535: kohtan•a kamna•nmuodoS'iJamlises•Sia täy.tyy oHa sen                   koksensla •al!'.mo&iJa ja <Stuosiosta •a,nnettaisiim. an-
38536: käsitY'ks•en, •että vtankilwssa ei soo pitää" y hiläJkääm,             teeksi Ei ole vähi,ntJäkään epäilys•tä sriitä, ette:itkö
38537: jonka oikea paikka •ei ole van:kila vatam ika'lliSiala.i~­             valtion päämi,e.s tai hänen puolestwan Vlaltior:Ukos-
38538: elämän va;pmt liilmnta:pii:ri. Myönruän, ·että siinii                  ylioimoos kus1s:akin yks,itiyi•s:tapaillksessa toi,mite-
38539: 1aajuud·eltam1 •eunen kuulumattoma;s•s1a ri:koll~st.e·n                tun as.ia:llisen selvittelyn nojalla ota kaikkioa he-
38540: oilkeud·ehlis•es.sa joukkokäsittelyssä, jonka täytyi                   v·entäviä seikkoja huomioon j.a rat.krui,se a.nomwsta
38541: seu11a.ta puuakapinal!lJ kukistamista, on mont•a                      sen .mukaan. Mutta ~että s•e tehdään .a.sia;n.omaisen
38542: erehdy•sttä j-a epäjohdonmuk&isuutiJa j•a ~ohtuutt.o­                  tekem:än armahdrusoanomu'ksen a.lottee,SJta, a!Jltaa ta-
38543: muutta oHut. Muuta ei saata ed•ellyt1fåä, kun aj•alt-                  keita, - tosin a.i.noa;sif:llllan noo paljon, .ktu~n niitä
38544: telee yle]smhimilliosiä, v<ail~sinHn iluona ylivoimai-                 ihmiselämäJs-sä yl•oonsä voi saada- siitäkin., että
38545: s·ena ajaumomenttina i•lmenevää vajavaiSUJutb.                        :sivoollisyyden V'a:aiThmukset pä:äisevät ·oik·eu.ktså.insa.
38546: Buutteita oilkeud•eUisessa käisittelyssä on loppuwn-                   Sanalla swnoen, minusta ·ei ol•e oilkein ratkaista ky-
38547: k,uluma•s<Sta olevrun vuoden •ai'kta·na j·o paljon kor-               sy.my,stä ~a;pintavankien armah.tamises·ta eduskun-
38548: .}rui.Ltu, ja vaitkka, kuten olen painosta!IliU.t, raja jo             taJailla. Sel1ainen menettely johtaa varma;sti, ku-
38549: li<enee sa:av;utettu, satatttaa aj,a;tella, •että vieläkin on          ten olen osoittanut, mitä arV'eluttavimpiin ·seura•a-
38550: tarki1siamis•en ja ehkä •avmä.htamis.em.. v<arrua. Mutt.a              mu•ksiin j•a vääryyiks~i1n.
38551:  ja,tkuva ta•rmahtaminen •satattaa rouiterukin tapah-                    '· Mi·t'd. armahduskysymymsen poliittis'Elen piUaleen
38552: tua aino•a·sitaan ·ka.hd·ella •ehcton.a. Ensimäinen •on                tul,ee, määräävät s·en suhrteen minun ma!lltba•ni seu-
38553:  oo, että a.rma11taminen toimitetaan hen'ki1ökoihtai-                  rruavoat tosiasia;t. Kysymy'ms·es.sä .on lähi,nnä ka.n-
38554: sesii ja että haillikitalllln k:a.]kki ·ed•ellytykset •S•en            salaisluottrumiUben palauttta.minen JJ~oi.n 30,000 eh-
38555:  oi·keaan sov·elluttamis·een. T·oinen on ··syvempi,                    dollis•esti vapautetult1e kapina;a!ll os:aaottaneelle.
38556:  mutta; ,sekin •eri!ttäin tärkeä. On puhuttu paljon                    Tälltainen la;ajaka.ntoinen toimenpid'El edellyttäisi
38557:  ja ·.kaunista ihm:Usyyden ja ·'korkeamman ,ffivoolli-                 'ensiksi, ·että .a;sia.noma.inen on •erityi•stJä .luotta-
38558:  syyden vootimuksista. Ed. Lohi alotti tli!äl•lä ·tä-                  musta herättävällä tava:Ua os:oilttaJnut ans•aitse-
38559:  mänilapaisen puheen, sittemmiJn ·Steuranneis·ba pu-                   VIa,nsa päi1stä uudeHee.n käyttämään iJäy,siä valtio:l-
38560:  hujista ovat .monet yrittäneet koskete~1a liikuti:             1-
38561:                                                                        lisi:a j:a y h teistkunruallisia kansa1aiso·ikeuksia. T·oj-
38562:  via •syd•ä;merukieliiä. Myönnä;n mn1em pien v:ariJeen-                s•eksi se •edellyttaä että va.ltakuntnan yleilnen tila
38563:  ottamisen tarpeeUisoe.ksi. Mutta niihin V'a.atimu},-                  Itäy.ttäisi juuri nykyhetkellä ·erityi.sesrti ;s,uositte-
38564: ·&ilin kiUJUluu järkähtämättömästi se, että syylli-                    l·eva•n täll-aista joukkotoimen.p,idettä valtiovallan
38565:  syys tmnnus,teta:an. Korkeilmm-wn ffiv,eellisyyden,                   puolelta. ''l'os·iasi1a on, •että molemm]s:sa. .suhtteissa
38566:  mi'lllkä mi.ruä •tunnoo ja tunnust,a:n, la;ki on tämii :               ovat ed,el:lytykset ·ruivan päinv:rus,taå!s•et. Itsessäiän
38567:  ei kenellekään armaihclusta illmmn .katum'UISrt:a.                    on tuo koetustaika vielä liitanlyhyt, mutta se:rukään
38568:  V:alitettava.sti tältä V'aat.imusta eiv!ät ihetikään tun-             •a1iman.a •eivät oehdo.Jlis·een vap.a,uteen h1siketut .ale
38569:  nusta k·ai.kki ne, jotka !äänekkäästi vaativat val-                   käyttäytyneet taV!aJla, joka va:ltiovaUa,ssa j:a y.h-
38570:  t~oUista .anmahdusta j.qko · i1J&eHeen ttai toisiUe.                  rtei•skunna1ssa herättäisi luottamusta he,ihin. Mi1niä
38571:                                                                                                      1
38572: 
38573:  T•äissä •eduskunna•s,sa on loausutim täHainen uhmai-                 ·en ka;tsel•e tätä •a.si•a.a amoa.s.tataln :siltä lroln'll•a.lta
38574: l•eva s:a.na: ,,ei ole ky.symy.s mi:stään •aim:Lahdru·k-              'ku[u monet ~ed·ellilset puhujat, että niiden joukossa,
38575:  .&es•ta v:a•a•n •a:ilnoa:st.aa.n oik·eu ksioen p.alautta:mis•es:ta    j.ot.ka vii!IDe 1kuukau.sina on vangitttu :suom.nai.sista
38576:  lka•pinavangeiHe". Tänäkin iltana olen kuullut                        ka.pina.va.Lmis.tubi·sta v,a,l:tiota v.a1sta.an, on v;alå.tet-
38577:  ailll!abn parin voa.s·emmiston puhujan edus:t.av.an •S.a-             rflavatsti tavattu .suuri joukko nä.itä ehdnlli.sesti va-
38578:  mwa tkä:sitystä. Mi.nun •sllilmis·sämi p•a.lj.as}Jrua täUai-         •pa,ak,si 'laskettu.i•a, va•a1n mtinä •ka:ts•eLen .asia.aolisäk,si
38579:   nen lausunto, kmiruka ·etäläJllä meidän :ffiä,ffitty,skan-            yleisemmä.ltäJk.in kwnnalta. Kun ky.sy;täJän, mis•sä
38580:   tamme valitettavasti ova.t tois~s.ta.an, s:e :avwa yh-               mäiärin .ka,n.sa1&is.lunttamillksen menety,s mäJärä-
38581:   den niistä oime:uskäs•ity.sten •erila.i•suud1en 'kuil,u:iJsto,       tyksi ajak.si on otollinen ra.n.gaistus .kaJpma.rikok-
38582:   joid·en toiselle puoleUe minä •en voi kulkea. Siinä                  silsta tnomituiUe, V'a1staa:n puo.les·tani, ,että ste ·on
38583:  ·on yksi mj:a •armaJhtamisffll! ki·elt.ämi•s·eUe, josta               aivan pa;ik•aUa.an n:iå.11ek:Un, joiden os•anotto ka.pi-
38584:   mi'lliä •ainakin :tulen pitämä,än tkiinmri..                         na.am. ja ·s.ii1Jä johtuva syyllisyys on vähempi; se
38585:      Mwtta jots •nämä molemmat .edel·lytybet hen'k.i-                   on mngaist.us., joka niin :sano•a.kseni .srisälli,sl811ä
38586:  löllisen a.rmahta.mi&an myän'hälmiselle pidei.li;än oi-               Viält.tämättömyydeUä johtuu rikoks.esta.. Kaikki
38587:   keina, ·niinkuin mi1nu:n må.e1estäni •Oin V'älttämatön-              k·a.pina&n osa1Hset, myöskin :sruht.eellisen lreväJsti
38588:   tä, .s[Hoin on a.rma.hdus:ta :aj•atelta;es:sa tku•lj·ettava          sriihen sekwa!ntuneet, ovoat 'kuitenk·in p:a.him;rrmlla
38589:   toi·s.ta ti•ertä, kuin •eoo•sknruwan myörunettävis·sä .ol·e-         aj.at.elta.v.a.Ha tavalla ri.k.ko·neet '.kansa1a:Us1uotta-
38590:   va:n joukJmarmaihduks,en. .J otka.is•elle viel\ä vRn-                 muksen ed,eHytyksiä va•sta.a:n. Jos meidäi11 lai'll-.
38591: 1764                                         Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38592: 
38593: 
38594: säädäntömme lm;n,salailsluottaJIDiuksen men'8tyk-            .i·oukkotarlunn:aUa, joka :kapiruass:a l~eimahti ikau-
38595: oostä on v:aJD.hootunut, niin :että se ei erota yksi-        hiJSt,uttavaan liekkiin. Tällainen mi:eliala oli se
38596: tyistaloudellista k:ansalaisetuisnmtta v:altiolli:sesta      maap~erlä, jos1s,a kapinan idut menestyksellä ver-
38597: ja yhtei:skunna.ll~sesta, ·niin se on asia., jota ei tässä   soivat. Minä pa;nen vali:ttama11a merkille, ~että :se
38598: yhteydessä voi korjata, eikä se saa tähäin :asiaaJD.         mi~eliala vieläkin näkyy vaikuttavan. Kun 'kiin-
38599: vaikuttaa. Aivan selvä on minulLe tämä ka,nsa-               nittää huomionsa kailkkiin tällaisiin ilmiöihin.
38600: l:aiso1keud:en meillettämis,en raja.                         jo.tka päivä p~ivältä lisääntyvät, siUoin soovrut
38601:     Nykyhetkenä on täUai~Iren menettely sitä vä-             kiistäm:ättömän merkityltisen ne osruksi saJaperäi-
38602: hemmin käsitettävmsä, kun vaJtiolliooru ja yhteis-           set, osaksi julkis~et rikokset, jotka viimeaikoina
38603: kunnallinoo tila on siihen kaikkea muuta kuin                ovat vain moni:stuneet. Ne eivät ole irrallisiJa yk-
38604: kehoittava. Sll.tä ei tarvitse täällä paljoa puhua.           sityisrikoksia, va;llJn ill'e ~ovat ilmiöitä ka.pinalli-
38605: Si:Sällisen tilaJnteemme epävarmuuden on päämi-              ,ses,sa kokonais liikkeess1ä, joka entistä :suurem-
38606:                                                                               1
38607: 
38608: 
38609: 
38610: 
38611: nisterikin tämän rusian aikaisemmass'a käsitte-              ma;s,sa määrässä vaatisi oikoeus:kansl:e:rin valpa.sta
38612: lyssä ol1ut pakotettu myöntämään. Että nyt                   huomiota.
38613: suunniteltu amnesti:a sitä parantaisi, se on väite,               TäUainen on mi:nun silmissäni :se si,säpoliittinen
38614: .ioka ei swa mitään tukea nykyään nähtävistä V'a-            tilanne, jol1oin va;aditaan mitä laajmta amnestial3..
38615: li:tettav]sta ilmiöis;flä; nehän päinvasto·in todista-        Tila:nne on vn:rsrin vakava. SosialidemokraattiiiJell
38616:  vat :aivan toista. Minulla on se käs~itys, että jo~s         edus'kuntaryhm.ä kulkee ~ti~etä, joHa se askel aske-
38617: amnestia 1siinä muodossa, jota nyt ehdoteta:an, aj:e-         Leelta järj.estelmällisesti pyrkii tarkoitustensa. pe-
38618:  taan läpi, sillä tulee olemaan s~ekä sisä- :että ,ulko-      ril1e. :Mitkä nämä ta.I'koitusperät ovat, minä jätän
38619:  poliittis~esti   arveluttavia seumuksia. Tahdon.             avoimeksi. Eivä.t ne j:oka hetki ol:e :minulle oll:eet
38620:  näistälkin maini:ta muutaman :sana,n. Jokainen               selvrusti nähtävätkään, riippue)l siitä ku<>hun-
38621:  uusi päivä tuo uusia tietoja ja p.aljastu'l~s~a mruan-       nas:ta, jossa maamme ~sosialidemokratia :ain:alcin
38622:  rulaisesta kumoustoiminna.sta valtiota va.sta:a.n.           os:aksi vielä liikehtii, niinkuin sen näemme pa;r-
38623:  'rila~Irteelle on kuitenkin kuvaav<aa, että tämän           ·ailkaa pidetyssä suuvessa puoluekokoonkoossa ta-
38624:  toiminnan ainorustllJa!D. osaksi tarvitsee olla maan-        pahtuvista ankarista yh:teentörmäyks]stä. Mutta
38625: .alain,en. Onhan sillä va.ltakunna,ssa tilaisuus l.'e-        tarkotusperien suunta näkyy, mainitakseni muu-
38626:  henuellä j.a myrkkyäiän valaa aivan avoimesti ju1-           :tamia ·es,imerkkejä, siitä taisteLusta, mikä edus-
38627:  kisen sanan pa.lv,elemaua. Ilmei,seksi on viime ~ai­         kunnas,sa on käyty rikosl:ain 16 luvun 24 § :n pois-
38628:  koina käYlJlyt, että tämä julkinen kapinakiihoitus           tamisesta, :näkyy s·iitä, ·että nykyään näyttää täHe
38629:  ei .ole .mikään ,syrj.äinen, mikään kuopiontakainen          ~eduskuntaryhmälle ·olevan haitaUi:sena a;s]ana
38630:  ilmiö, vaan ·nähtäv,ästi :sitä johdetaan itse maan           henkilötodis:tusten vaatiminen m.a:a.n sisäi&es~sä li!i-
38631:  keskns:tasta ja sillä on :sul.'lkerunkunlui:sa.t kirjoon-    •kenteess:ä, näkyy ,siitä, että ryhmä häikäilemättö-
38632:  va~htajansa :sekä Pietarissa :että Tukholmass<å.             mästi ajoo rum:lllesti:an va;a,timista tahtoen sen ulo-
38633:   Eduskunna.s1sakin on tämä kumoustoiminnan                   tettav:aksi myöskin 'karusa:nV'altuuskunnan jäse-
38634:  henki liikkunut. Onhan edus:kull:Il!a;n pöytäikirja.an       niim, ja näikyy siitä, ~että :se on :asettunut leppy-
38635:  sa.~atu pujotelluksi vimnomaisten takav:arikoima             mättömästi taistel~emaan :suojeluskuntia va&iaan.
38636:  n'8uvostodikta,tuurin pyrkimyksiä ~aj:ava kirj.oitel-        Pain.avana askel,eena sen pyrkimys:ten ti'ellä on
38637:  m.a. V a.l ta,kunnan rajoilla ja s:en si1s1äUä kud·otaan     ,nyt näkyvissä se painostus, j.ota :se harjoitta;a am-
38638:  val1ankumouksen verkkoa.             Vallankumouksen         <nestirun myöntämiseksi, p:ai:nostus, joka vm~sinki:n
38639:  omisti viime istunnossa nimenomaan omab·een ed.              viime atikoina on käynyt yhä ankal'a.Jllmaksi.
38640:  Leinonen. Hänhäln täällä ·eduskunnan ~edessä vaJD.-          Kuinka pitkälle siinä jo on katsottu voitaV'wn
38641:  noi ja lupasi työväenluoka.n ja koko maailman                 mennä, huomaa, kun :lukee edustaja Itkosen väili-
38642:  proletariaatin nimessä, koko va:Ll,ankumoukselli-            ky:sy,myksen .i·a vielä t~etää, että V'a,s,e.mmisto
38643:  sen köyhälistön ill'imessä, että :sosialide.mohaatit         suunta.a hyökkäy;ksensä h:a.llituksen jäsen:tä vrus-
38644:  ovat valla.nkumo:u'ksellisia. Minulta ei tosin jää-           taa1n, j~oka on ,sille .kaikin puolin niin :myötäm[e-
38645:  nyt 'kuulematta, että puhuja 'samassa hengrowe-              linen ja myöskin :amnestian laaj:entami.s,een niin
38646:  dos,s,a vakuutti sitäkin, ·ett,ei hän uutua kapinaa          altis, kuin ~nykyinen sisäministeri on. Tänä ilta!D.:a
38647:  lmnnattanut, vaikka hä.n jätti sanomatta, mikä on             on vihd·o~n edustaja Hakkila sa:nellrut keskustalle
38648:  vallankumouks,en ja kapina,n ·ero. Minä :en tahdo             v;aat.i:muksia ja uhkauk:sia, jotka käiskevyydessä
38649:  tehdä numeroa tällais,esta harkits~em:attomas.ta, il-        •eivät jättäme mit.ään toivomisen varoa. Hän ju-
38650:  meisen eksta:asin he:tkenä &n'llletusta la.usunnosta.        li:s,taa ultimaatumin ja tekee tiettäväksi, :että s:ii-
38651:  Pidän sitä täs:sä yhteydessä merkityksellisenä                hen täytyy taipua tai taittua.
38652:  va.in ~sikäli, e:ttä se osoittaa vieläkin oleva.n paljon         Näin minä ·olen käsittä:nyt :sosialistien .aseman
38653:  vaikuimsv:altaa ·sillä j.ou'kkopsykoos:illa, henkisellä      .ia kannan nyky.hetken'ä. Jos uska1taisin S!linoo .lo-
38654:                                                   Armahduslaki.                                                     1765
38655: 
38656: t3kin keskustan ~.semasta, niin ·se kuva.stuu mi-
38657:                                                                                                           '
38658:                                                              vih01Hi.semme, 10ili j otalkin muuta ;kuin ihanteiden
38659:                                                                                    1
38660: 
38661: 
38662: nulle seure.ava:sti. Amnestia on nykyhetkenä ky-             tavoittelemista, .iDiksi edusta..ia. Hupli sen asian
38663: symys, ·ei niin paljan harV"empain tai 1ukuisam-             ensimäis•essä käsittelVISsä on 1kU1Vannut. SilkäJli
38664:  pain kapinava:rukien al1IDahtamisesta, kuin valta-          kuin minä .olin tilaisuudessa punaisessa Suo-
38665: 'kunnan sisäpolitiikan suuntaamisesta. Enemmän               mes:sa lkoko krupinan a~}an. ·eläen .seuraamaan pu-
38666: kuin henkilökohtainen, sillä luullak&eni on poliit-          naisten toimintaa, voin sanoa, ·että iha.ntoot oli-
38667: tinen merkitys. Nykyinen Jmskustapolitiikka.,                vat siitä ainakin vhtä kaJlkana ·kuin itä on :län-
38668: .iolla minä tarkoitan k·e&kusta.u ·ed'Uskunta.ryhmän         nestä. J.ou!kkojen .iohtajiUa oli ma:hdollisimman
38669: .}a hallituksen polithl:kkaa, ei ole voinut muodos-         suuri valtaan pääsy ilhanteena, vaikka se olisi
38670: tua muuksi kuin heikoksi, sentähden ·että siltä              tapa·htunut !heidän imartelemainsa työläisten
38671:  puuttuu riittävä p·ohja eduskunnass•a. Minusta on           ruumis'kasain :V:li. 1118€ .iohdettav~Ha joukoilla
38672: tuntunut, että tämä llisema sen harjoittajillekin           oli ihanteena ja tunnuslausoona: kaikki porvarit
38673: vähitellen näyttäytyy kestämättömäksi. Aseman                tapetaan. .Siinä nte i'hanteet, joiden puolesta tais-
38674: täytyy selviytyä •suunrta~n tai toi,seen. OI·en saa-        teltiin. Mutta vaikka näin olikin asian laita niin
38675:  rmt sen käsityksen, että tänä hetkenä pyritään             ·olen sittenkin ·sitä mieltä, että ma.hdoHisimma;n
38676:  uuteen sisä1)o1iit"tiseen orienteeraukseen. Toteu-         laaja a.rmahdus olisi pitänyt olla ythdistettynä vä-
38677: tuuko se or~enteeva.us .sittenkään, vaikka mentäi-          littömästi kapinan ·päättymisen ka.nssa •. VaLkoisen
38678: siin mahdollisimman pitkälle amnestian myöntä-               Suomen u!'lho.i'!ln, jotka taistelivat todellisen .ika:n-
38679: m[s.essä, on toinen kysymys. Tosin ymmäl"sin                sanva-llla·n, tämän maan itsenäisyyden ja 'ka.nsan
38680: edustaja Hakkil~n houmuttel•evia loppusanoJa                 vapauden puolesta, olisi ·pitänyt sittenkin heittää
38681: .rulln, että hän on valmis liittoon. Mutta jos syn-          kosto ja muistaa, että ·tänne jääneet vastustajat
38682: tyy tämä uusi orien;teeraus, jorrka minä ·näin ol·e-        olivat omia veljiä, .i•oid-en suonissa virtailee sacrnaa
38683:  ~ tekeillä, en puolestani voi pitää .sitä muu1Ja            verta kuin heidänkin ja että suurin osa heistä ei
38684: kuin vahingollis•ena valta~unnan as•emal1e ja me-           ollut täysin va,stuws·sa teoistaan puuttuvan yh-
38685: .nestymis·elle sekä ,ffi,sä- että ulkopoliittisessa suh-     teislkunnallisen .kehitvlksensä takia. Tosirikol-
38686: tees·s·a. En voi muuta kui•n jyrkästi vast11staa tätä       liset, •edesva,stuulliset .ioulkkojen jo:htadat, olivat
38687: .kehitystä. Tämäkin sisäpoliittinen näkökohta. tu-           niitå. joita oli ra·ngais:truva .ia ovat mi,elestäni ed·el-
38688: koo yleistä käsityställli käsilläolevasta lakiehdo-         leelllkin su1.i·ettruva ·ka~ken armahdu!ksen u~kopuo­
38689: tuksesta.                                                   lelle, mutt3 ne muut olisi jo niinkuin s·anoin kapi-
38690:     Näistä •syistä, jotka ol•en ·esittänyt, minä lmt-       nan päättyessä ollut armalhdettruva. Silloin va;l-
38691: s·on, että amnestia.u myöntäminen k•a pinarikok-            koisen Suomen ur!hot olisivat seisoneet paljon suu-
38692: sille on saavuttanut s•en. ra.i~n, jonka yli ei.sovi        rempana vastustajansa edessä ja ulkovallat olisi-
38693:  tä>nä hetkenä mennä, m1käh on kysymys edus-                vat varmaankin katselleet suoonala.isia paljon kor-
38694:  kunnan toimenpiteistä. Toisen valtiovallan toi-             keammalla .ialustaHa s·eisovana, kuin nyt. Se
38695: mesta amnestia.n myöntämis·eksi minun eduskun-              että niin ei tehty oli erehd~s, sellai.nen el"ehdys,
38696:  nan jäsenenä ei tarvitse huol•ehti•a. Minä toivon,         .iota~ nyt .iäl1keen;päin ei voi ·enää täysin korjata ..
38697:  että se aika v&staisuudessa. tulee, jolloirn 'kansalais-    Mutta voidaa.n ikY'llä armahdu.ben /kautta •sen
38698: luott<LIDu'hen palauttaminen, jok.a minun käsit-             erehd~ksen seurauksia ionkun verran lieV'Bntää.
38699:  tääkseni enää voi olla eduskunnan osuus armahta-           Meidän on tä:vdenoottäV'ä armahdu·sta, varsinkin
38700:  misen myöntämis.essä, voi tulla kysymykseen.                nvt !kun on 1kä:vnvt selville, että edellis·et arma'h-
38701:  Nykyhetkenä sitä en nä;e mahdolliseksi. Sentäh-            du:kset ovat kohdanneet epätasaisesti armahdet-
38702:  d•en minun täytyy ehdottaa tätä esilläol·evaa laki-        tavia. Se ra.iaviiva, josta edustaja Virkkunen
38703:  ehdotusta hylättäväksi ja lakivaliokunnan mietin-          äskeisessä puheeruvuorossa mainitsi, jon:ka yli ei
38704:  töä hyväksyttäväiksi.                                       enää saisi mennä, on niin mutkikas että sitä
38705:                                                             täytyy oikoa. SuuremiJ)ia ri!kollisia on päässyt ar-
38706:    Ed. von Born: (Ei ole sruapuvilla).                      mahduksesta osa.lliseksi .ia vähemmän syyllisiä on
38707:                                                             jäänyt istumaan .telkien taaksi. Näin ei saa
38708:    Ed. P i 1 k ,k a: J oka.isen on myönnettä·vä,            ja.tJkua oikeusvaltiossa. Sanotaan, että se v-al-
38709: että kamin~. eli niinkuin sitä vasemmisto sa-               koisten sankarien V'eri, jalka on punannut va;l:koi-
38710: noo köyhälistön vallankumous, maailman kan-                 sen lumen P·eittämiä taistelutantereit(\, huutaa
38711: sanva:lta~simma,ssa. maassa, .iossa jokaisen 24             'kos:toa ja rangai·stusta niil1e, j.ot!ka S en veren-
38712:                                                                                                               1
38713: 
38714: 
38715: vuoita tä~ttäneen naisen ja 'miehen ääni painoi              vuodon nvat aiheuttaneet. Mutta .minä luulen,
38716: yhtä palion valtiollis•essa ja :vhteislkunnallisessa        että asia on •päinvrustoin. Onhan kieltämält./.in
38717: vaa'assa, oli rikos, jonka •veroista emme löydä.             totuus, että silloin 'kun ollaan a.stumas.sa tuon;en
38718: Nousta as·eellisesti mitä raaimmalla tavalla tais-          portista .si,säHe, ojennetaan sovinnonkäsi, suUe-
38719: teluun .omia .lmusalai,sia va,staan, m*laisena iki-         taan anteeksiantavarun .s~leirryyn suurinkin viha-
38720:                                                                                                                   223
38721: 1766                                    Perjantaina 12 p. joulukuata.
38722: 
38723: 
38724: mi-ee.     Ku:inlka voi.simmekaan saDJkareistamme tin 1Jillaisuutta •hyväJkgeni ja ky.syin häneltä, min-
38725: ajatella toista.                                        kälaisen käsityksen he yleensä saiV'at punaisten
38726:     Suuren valiokunnan mietintö ei minua: seHai- komp1Janianpå..ä1liköistä.             Tä:hän hän vasta.si
38727: swaan tyydytä. Siin<ä toisen pykälän toisessa empimättä, että niitä vastaan dli ikaiJkkein enirrn-
38728: momentissa luetelllaa,n, ketkä ovat katsottavrut mä!t .ia raska1mmat syy.töbet tehty. Hän nimesi
38729: ka.pinan johtajiksi ja niin oillen tulisivat jäämään tapaubia·, joissa rpaksut ni,::mrt tod~stu1ksia ja syy-
38730: armah'du1k,sen ul.lkopuolelle. Mutta ,siinä .iätJetään tö1ksiä oli jätetty. a'ärm.ä ei .puhu näiden arm&h-
38731: eräs ryhmä, joka on ollut hyvin suurena tekijänä duksen puolesta.
38732: krupinran johdossa mainitsematta ja niin ollen se         V oiu kY!Hä yhtyä kannattaJmaan sitä ~ehldo­
38733: jäisi atl'mahduksesta osalliseksi. Tarkoitan .punais- tusta, jonka ed. Mantere täällä teki 2 § :u 1 mo-
38734: rilen komp.paniancpäälliköitä. Sikiilli kuin minul,la menttiin, mutta 2 :een momenttiö.n tu'len tlelre-
38735: oli tilaisuus seurata punakaartin toimintaa tulin maaJn asian y!ksO.tyislkoM.ai,s"E~ssa ikäsittJelyssä
38736: huomaamaan, että juuri näillä päähli.Jröillä oli muutosehdotuksen.
38737: maaseudu11la tavattoman suuri vaJlta.. . Näiden
38738: määräyksistä 11en€1Vät tötkeimmält rilkobet tehty.        lEd. J ru u ti 1 ru i n 'en: Minä l'u'ovun siitä \pu-
38739: Saillittakoon minun tässä lkertoa eräs ·es~merkiki, heenvuorosta, j:onlka aijoin !käyttää itse asiaan
38740: mitä tuo ,Ji,omppanianpäälliköksi nimittäl!Ilinen nähden syystä, että aika on niin pi1Jkälle kulu-
38741: vaikutti miehissä. 'Tunffin m~ehen, jonika men- nut. iMutta minä en voti ollla lausumatta muu-
38742: neisyys oli :mitä ikunnialkkain,. Rehellis·enä ja tamaa sanaa. 1siitä jär.iesiielmäillis·estä esiintymi-
38743: sävyisenä työmiehenä hän nautti ikaikki'en lJOr- se,stä, jota erää!t IrokoomllJSIPuollueen edusta!iat,
38744: va;rienkin auotta:musta, vai'kka IOlilkiin sosialide- pa·ppeja amma.tiltoon .ia myöSkin eräät matsa-
38745: mdkraatti. Mutta tultuaan nimitetyksi ik01lllp- laisen 1pudlu'een edusta.ia·t ovat nimenomaan ny-
38746: pani4n~päällikö!ksi, ka.d.otti hän ;kaiiken ihmisyys-   kyis·tä haUitusta, .sen yksityisiä jruseniä ja :kes-
38747: tunteensa aivan 1k~onaan toisin a~iat~levia koh- kustaa vastoon näissä istunnotissa ihar.ioittaneet.
38748: taan. Häntä ei Hikutta.nut va:nhustJen eikä tur- \ Minulle on allkanut nä~stä viime !lausunnoåsta,
38749: vattomiik.si jättä:miens.ä uai,sten avunpyynnöt ja l erittain juuri ed. Virl>!kusen lausunnosta selvi~tä,
38750:  rukoukset vähäälkään. Kerranlkin kun hänen että a·rmahduskysymys itse 1ky,symylksenä näyt-
38751: lähettiläänsä kiireesiiä kanta päähan a,seisilettuina tää heiille olevan ,sivuasia. Pääasialksi muuttuu
38752:  palasivat retkeltä, jolla piti van·gita 60 asee- ny.kyis·en halllitwksen ja ikesikustan aseman hor-
38753: tonta 'miestä ja. näimä ~sanoivat melkein samaan juttaminren, koettaa se a\Settaa päärm.inisteristä
38754: ta·paan kun suuren Mestarimme opetusllapset: sisäministeriin a1sti mahdollisimman huonoon va-
38755:  Herra me ,olemme lkaiken yötä työ:tä tehneet, loon. Ja ikun ilä:lilaisdksi al.lkaa h·eidän tarkoirtus-
38756: emmekä mitään saaneet. niin 'kerrotaan hänen pera\sä l!a1.iastua, niin minä: roihkeu,en toivoa
38757:  silloin lyöneen nyrkkiä pöytään ja lausuneen sen että ;keskusta .on täissä eduskunnassa jo :täysi-
38758:  rUiiD.imman sarvipään nimen ja 'sanoneen, <että se ikainen ed ugkun tary(hmä, niin että ,se ei ik!Lsit-
38759: on· ikumma, että te ette saa aseettomia miehiä tääkseni tunne ta.rv~sta 1pyytää eikä ~ottaa vas-
38760: lähiiemäiän, menkää takaisin ja jos oo eivät lähde taan niitä ri'J)ityJksiä, joita kokoomuspuolueen
38761: niin ne on paiik.aUa ammuttava siihen missä papit !katsovat siLle hyväiksi s.erveerata. Minä
38762:  ova.t. Minä lisaän, jos tälla~srta tamahtuu tuo- hartaas.ti toivon, että kokoomuksen arvoisat p!l!p-
38763:  reessa 'puussa, mitä sitten kuiJVa,ssa. tapahtuu. Jos pis,edustaja,t sääs,tävät rip1Jipuheensa ja. öy<lät-
38764:  täJllaista voi iiehdä mi•es, jonka menneisyy.s oli tinsä omalle ryhmilleen, varsinkin, .ios siihen
38765:  niin 'kunniakas, mitä silloin eivät te.hueet ne, jotka taas ,Pietarin ta;.uti" uudistuu. Voi o~la, että
38766: suorastaan entisen rikoHisuutensa, vank:ill.aJs·sa- siihen voo tu]la monia rmuita ~htä vaa·ralllisia
38767:  olonsa perusteella ik.ohoilettiin 1komppanianpääil-· .ia turmiollisia kuumeita, .ia silloin olisi ta.r-
38768: liköiksi. Tällaisiako meidän on armahdettava? peen ottaa nämä vahkeet esille. Minä olen
38769:  Ei. Niiden pailk'ka täytyy olla telkien takana. ollut pako.itettu näin mieskohtaisesti kokoo-
38770:  T<äihän voidaan kyllä sanoa, että jos ne wat teh- muksen m~<e~hille MalmivaaraUe .ia V.irkkuse11e
38771:  neet sella·~sia ci'kdksia, 'kuin tämän 2 pykä1än 1 sanomaan tämän suorin sanoin, sillä siksi halpa-
38772: momentissa sanotaan, niin sHloinha111 ne jäävät mielistä se heidän esiintvmis·ensä on bllut juuri
38773:  a·rmahduben ulkopuolleNe. 1Samaahan voidaan keskustaa kohtaan, joka. on tämän maan pelasta-
38774:  sanoa si1,loin kai'kisota niistä, jo1Jka tässä 2 mo- nut siitä tumniosta, .iohon1ka kokoomuspuolue on
38775:  mentissa [uetellaan. Mutta jos kerran tahdotaan sitä monta kertaa yrittänyt 'syöstä.
38776:  johtajia mainita "eli määrite1ilä, niin kyllä mi-         Minun täytyy huomauiltaa vielä oudoksumi-
38777:  nusta silloin komppanianpäälliköt täytyy olla. ~seni siitä, ·että kokoomuspuolue .ia yleensä oi-
38778:  niiden mukana. Trupasin äskettäin erään maalta keisto !katsoo itsensä .sowliaa!ksi neuvomaan kes-
38779:  kotoisin olevam rva.Jt~orikQISioikeuden jäs,enen, käy- kustaa. politiikassa. 'Minä ik.uittaa.n. tämän sillä
38780:                                                   Armabduslaki.                                                        176
38781:                                                                               -·-·-··-----·- ····-----·- · · · - · · · - - -
38782:                                                                                         ?
38783: 
38784: 
38785: vanhailla oh'j.eella, jok& kuuluu: jos et menesty         unohtamaan ikansailaissodan ja, kapinan kauhut.
38786: laula,jana 'lliin ryhdy lamlun l()pettajakså.. Oh.re     Ei merkitse mitään, jos meistä edustajista ytksi
38787: sov~ltuu 1kokoomu!kseen, joOm ei menesty :pO'l~i­         ja toinen rvalkuuttaa nHn olrevan. Mreidän täytyv
38788: tiiJkassaan. Mutta •sensija.sta ryhtyy neuvounaan         ottaa ·ehdottoma,sti 'huomioon ne suuret joulkot,
38789: toisia. Ilmoitan rkan.nattavani SUUT'e'U :VaJliokun-      jotka lJUolerlla ja. toi:Mlla ovat meidän ·talka,n8Jmme.
38790: nan mietintöä, mutta s•e kohta, jonka ed. Manifiere      Mitä sanova.t ne? Vasemmisto väittä:ä, että
38791: on ehdotta(llut haåittavaiksi, mikä ikosikee lmmp-        Suomen kansan •suuret jrouikot ovat taipuvaiset
38792: panianl.lääHålköitä, ansaitsee minuniklin midestäni       unohtamaan 'kaiken, mitä •On ta·paihtunut. Va-
38793: harkitsemista syystä, että jos, niinkuin todennä-        semmisto väittää, että Suomen kansan .sumiHa
38794: köi'seUä näyttää, niiden joukossa ron .s.ella~sia         joukoilla ei ole tässä trupauks·essa mitään muuta
38795: ri'kolilisia, että ne ·eivät .ioudu jo ed·ellisessä !koh- krun ytksi ainoa ajatus ja se on unohdu.ksen ja
38796: dassa mainittuien rmurha·sta .ia ryöstöstä .i·a nii-      amnestian. Sen sijaan ää:rimäinen oikeisto väit-
38797: hin yllyttämisestä anmahduksen ul'kopu01lelle,            tää, että rmi!kä;än •enempri unoMwminen kuin mitä
38798: että siinä rkohden jäisi tutkinto-oikeus V·oimaan.       tähäin asti on tapahtunut ei voi tulila ·kysymyk-
38799: Minä olen sHilä kannalla, että .seHwiset komp·pa-        seen. Keskus·ta on tässä suhtees.sa asettunut lko-
38800: nian ·Päälliköt, j.otka ovat toimineet aåvan vain        .kolailla toiselle rka.nnalle. Mutta minun täytyy
38801: peblrkinä sotilaaHisina henkhlöinä rintamalla,           sanoa, ~että se !kanta, jota 'keskustan Vlerratt8Jin
38802: mutta eivät ole itsenäisesti joulcl\Joja johtaneet,       pieni enemmistö on tääJUa voimakkaa,sti edusta-
38803: eivätikä ·niitä yl:lyttänoot tai johtarreet :rikosten     nut, ei minua ole ·pe:riaa•ttooTlises.ti tyydyttänyt.
38804: tielle, tu·lisivat arlnaJuluks.en a:laisiksi.            Llmoritan suoraan, että olen ailkaisemmin, tämän
38805:                                                          kysymyksen a;lkuva]heissa, ollut sillä kannaJlla
38806:     Ed. Jo u ik a h a·] .n re n: MinuU-alkin ollisi oNnt että •kysymys olisi ratkaistava oikeud·ellisen tar-
38807: msian joodosta yhtä ja toi:sta sanottavaa, mutta kastuiks•en, ·revisi.oonin avulla. Olen puorlestani
38808: kun täällä •On .io niin monet laulut !laulettu, on koettanut a.iateNa •PuMaasti oikeudelli:sta ikä.si-
38809: minun pakko lyhentää sanottwaani. Eräässä ty.slkanta8J niinkauan !kuin se .on ollut mahd.oll-
38810: l~hdressä luin rkrer.ran kirjorituksen a;mnrestiasta     lista. 'r.I'ämä käsityskanta ei kuitenkaan ole, niin-
38811: ja se alkoi jotenkin sii'hen tapaan, että amnes•tia krun teistä jorkainen hyvin tietää, jääny.t vallitse-
38812: merkitsee unhotusta.. Mei.Llä nyritään kiihkeästi vaksi .ia niin on turltu sirirhen, että on pyritty
38813: amnestiaarn. Mutta eri asia, on sitten, nyritäänkö amnrestia•an, unohtamiseen. Nyt on vain ky,sy-
38814: unolhtaanaan lkai:k.kea, sritä, mitä on tämän am- mys siitä, kuinka, pitkäiHe tuo unohtwminen rsaat-
38815: nestian ledreHä !kä:y.nyi. Esimerkit eiväJt :aina- 'taa mennä. Minun täytyy ajan v"oittamiseksi
38816: kaan tässä suhteessa näytä lupaavilta. r.I'ämä aiv.an lyhimmiten ilmoittaa, etten iVoi puolestani
38817: lms'kustelu, joka tääJlilä eduskunnassa on pidetty, mennä unohtamisessa niin !Pitkä[ler limin suuri
38818: jos mikään osoittaa,, että on hyvin vai!keata niin valiokunta. En voi m~röskään asettua oikeiston
38819: hyvin vasemrmwlla !kuin oikealla unohtaa rkaikkea kai:ken unohtamisen hvllkääJvä:lle kannaille. Sen
38820: sitä, mitä on twpwhtunut paris•en vuotta taka- täJhden o1en lakivalio!kunn·an mieilintaön Iiitetyn
38821: perin. Ja kun näin 1kermn on asianlaita, niin ens]mä1sen vastalauseen kannalla.
38822: v.oinoo asettaa 'kyseenala~seksi, löytääikö edus-           Kun olen .seurannut täJmän ,kysy.mylks~n käsi·t-
38823: kunta tällä haawaa sitä tietä, jolla se voisi viedä teolyä, niin minun· ·täytyy ,ganroa·, että se on mi-
38824: Suomen kansan tä:hän unJhotukseen. Kun olen nurun tehn:vt osittain .sama;n vaikutuksen kuin
38825: olilut ti1ai•suudes.sa ottamaan osaa. töihin valtio- eräitten kysymysten ikäs.itt~ly ·pa.ri vuotta taka-
38826: varainvaliokunnassa ja näJhnyt, mitenikä näJmä perin täs,sä ·parlamentissa. Tä·ällä on aivan sa-
38827: erilaisret maaillmanrlmtsomulks·et rvaikUitta;vat ylk- malla. tavalla <luettu raamattua niinkuin silloin-
38828: sin rahaky.symyksiinkin, niin en ole täJmän työn kin tehtiin. On vedottu sarmanlaisiin nä:köikorh-
38829: oiheilila voinut oHa muistamatta sitä syvää ku±lua, tiin kuin silloin, ja jos vasemmistosta .olisivat sil-
38830: j{)lka tosiasiallisesti on ol,em8Jssa ja jo,ka epäile- loiset edustajat muk3Jlla, nriin he monessa suih-
38831: mättä myös vaiJkuttaa käJsiteltäväinä olevan a.sian teessa eivät olisi asiaa lkiih'keämmin ajaneet
38832: ratkaisuun. Tiety:sti toisissailcin valiokunn~ssa kuin tääf.lä on a~.iettu. En tahd.o moittia vas€1IIl-
38833: ovat eri käJsHvslkannat sromaHa;lailla kuin :tää][ä mistoa mistään, si1Hä ymmärrän, että se kuuluu
38834: eduslkunnas,sa.kin törmänneet toisiansa vastaan. kerta 'kaiki:IDiaan vasremmiston menettelytwpaan.
38835: Eri maailmanka.ts.oonuks·et ova.t ·siel:lä iskeneet Mutta joka tapauksessa toivoisin vasemmiston
38836: lujasti yhteen ja usein on näy.ttänyt siltä että ottavan •erään seikan huOI!llioon, sen, että taktii-
38837: nre ovat lkoikonaan sovittamattomia.                     kas:salkin täytyy olla sen verran johdonmukai-
38838:     Tahtoisin rennren kaikkea itsei:Heni saada sel- ' suutta ja lojaalisuutta toisia ·ednskuntaryhmiä
38839: väksi s.en, on!ko Suomen kansan rpsY,koloogirren kolhta;an, ettei as•etuta yksinomaa.n lhyl"kääväHe
38840: tilanne tällä haavaa ·sellainen, ettru se !kykenee ja mustaava·1le kannaH·e heitä vastaan. .Niin on
38841: 1768                                          Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38842: 
38843: 
38844: kuitenkin tli!älllä 'käynyt. . On totieutU:IlJut täss·äJkin   s~esti  vastattava joukkohypnoos,in vaikutuksoesta-
38845: keskustelussa jälilteen KuHevv,o Manuerin kerra.n             kin tehdyistä rikoksista. Mutta toisaalta en luule
38846: lausrumat ,sanat 19,17 -vuoden toisilla valtiopäi-            että pahimmat riko'ksentekijät olisivat e111ää van-
38847: vil:lä ma.aJaisliitosta. ,Täunä maailaisliittoparka.          keudes,sa, jos ei oteta lukuun kapinanjohtajia.
38848:  on kuin ,mi.käkin lharlllkka. .Se on tänäpäivänä             Eivätköhä:n törke:rmmät rikolliset ole: juuri
38849:  yhCLen räystään aHa; huomenna tois'en, ja seuraus            j·outuneet ankarimpa,an ran~ais.tukseen: sovitta-
38850:  on 1Se, että s·e saa aina ved~St niskaansa,''. \Niin         maan r~koksensa kuole:mruUa. - Tällä en tarkota
38851:  on ikäy-nyt nytkin. Minä ymmärrän, että on                   kapinan varsinaisia .sytyttäjiä, jotka tai ainakin
38852: erinomaisen hyvä höyheDJtää ~eskusta.a, on erin-              suurin os·a heistä, ovat toistais-eksi väittäneet ran-
38853: omais-en .kiitollista. 'PUskea ka.iJkki se halveksu-          gai,stuksen. Kuka kapinan tähden on menettänyt
38854:  mill'en, vi,ha ja epä:luulo, m]kä yLe'ensä saattaa           rakkaan .sukulais·eiJJs,a, isä tai äiti laps,ensa, lapsi
38855:  puolella ja toisella iilmetä, siihen, j.onka tulisi          V Wnhempa.nsa, sitä on mahdotonta nnohta,a. Hä-
38856:                                                                1
38857: 
38858: olla :YJhdistävänä ja kokoovaoo tekijänä eduskun-             nen vihansa ja katkeruuteiJJsa, mikäli a,sianomai-
38859:  nassa. Mutta minä sanon suoraan, ettei se johda·             nen ybilö ei niile syvemmälle asioita ja tapahtu-
38860: oikeaan tulokseen. Kun erinäiset 'PUhujat tääLä               mia, niiden a.lkutekijöitä, ,sellaisen ihmisen kat-
38861: -ovat syyttän~Set keskustaa .iolla niinlcin pitkälle,         keruus ja viha HeiJJee s,ammuma.ton. Kun maassa
38862: että ovat menn€-et syyttämään sitä ·suoranais-esta            on oikeuslaitos rankais·ee 'se rikoks,elliscl voi-
38863:  vNpillisyydestä, niin minun täytyy sanoa, e.ttä              massaJolevien, tyynen ·norma:alisen mielialan vrul-
38864: :se on vai:kuttanut meihin 1k,01kolailla jäähdyttä-           l,itessa la,adittuj.en }akien muka,an. Oikeuslaitos-
38865:  västi. Ja jos niin on lkäynyt, ·ei syy ole s.iJinä,          han ~ei kysy rikobentekijän tai hänen uhrikseen
38866: ettei 'keskusta olisi tahtonut a.mnestiaa vri,ttää.           joutuneen yksilön mi,elipidettä, oliko oikeuden,
38867:  Olette kuulleet keskustan puolelta lämrp]miä, ra-            Lakien mukaan tuomits·ema :Dangaistus riittäviä
38868: kentavia puheita, mutta siitäkin huol~ma,tta tei-             ojennus tai hyvitys hänelle, vai ei. Ri:koksen
38869: dän puolell tanne on heitetty kes'kustaa vastaan              kautta kärsimään joutunut, enempää kuin rikok-
38870: l1ahentavia tlausuntoja. Tämäm sanon ytksinlker-              s'Bllisen uhrikaan ~ei p·ääse mis•siilän oimeusvaltiossa
38871:  taisesti siitä syy-stä, ettette, jos asia ratkeaa            tuomari.ksi ~omassa asias,sa,an.
38872:  toiseen suuntaan, kokonaan -tai osittain kuin ·te                Ovatko ehkä ,kapinan kukistam1s,en yhteydessä
38873:  toivotte, missään 'ta'Pauk,sess,a: erehtyisi "Pane-          pe:Dsonalli-ses,ti kärsimään joutuneet oUeet ran~is­
38874:  maan sv:vtä keskustan niskaan. Olisi ollut hy-
38875:  vin mielenikiintoista lkäydä ta:Mastelemaan eri-             tukseen tuomitsemas-sa ja rangaistusta täytän-
38876:                                                               töönpanemassa., ja mis1sä määrin tämä on ollut
38877:  näisiä lausuntoja niin :puolelta 'kuin tois,eltakin,         kansan todellisen oikeud,entunnon säilyttämiseksi
38878:  mutta minä ymmärrän, että se on täillä ihaavaa
38879:  aivan mahdotonta. Ehlkä joskus toiste, jonkun                välttämätöntä, sitä en yritiLkäwn selvittelemään
38880:  toisen kysymyksen :ioko 'ed. Itlkos,en välilky,sy-           j'a päättelemään. Varmaa joka. tapauksessa on
38881:  myksen tai jonkun muun y'hteyd,essä, saan siihen             että viha synnyttää vihaa, kosto kostoa. Koston
38882:  t,ilaisu uden.                                               mi,eliala ei s~aa olla tuomarin ohj,eena. Ka;uhun te-
38883:                                                               koja ei v-oida saada tekemättömiksi jatkuvalla vi-
38884:    Ed. T a. k k u 'la: (Ei 1()111 ut 1saarpuvi,l[a).          lhalla.. V oida.anko ne lepyttäJä epäinhimillisellä
38885:                                                               rankaisulla, s'e on mielestäni sa.ngen kyseen-
38886:    Ed. K o i v u r a n t a: Minä •S!llllon jo heti            alaista.. Uhrit ovat molemminpuolin olleet mit-
38887: alussa että olen la;ajemman amnestia.n ka.nnalla.             taamattomat.
38888: Pätev1mpiä syitä millä 'rumnestiaa on vastustettu                 E:Däs valkoinen ~sotilas kirjoitti minuHe rinta-
38889: on väite, että ,se loukka·a m-eidän kansamme suu-             ma,lta ta,istelun tuoksinast.a, miten hän oli näh-
38890: ren enemm.is,tön oikeuskä;sityst;ä että taaJsen 'suuri        nyt äidiu, joka ka.tsdi kotiansa, jonka punaiset
38891: osa ka pinarikoks,ellisia pääJstetään va P'auteen.            olivat sytyttäneet, loimuavi,en liekki~en syleile-
38892: .Tos lmpima oli kerran ·sella,inen j·oukkoliike, j-oka        män.ä, miten saman äidin poika -oli aikaisemmin
38893: v~oi temmata mukaansa suuren os,a.n sd.Laisiakin              rääkäten sur:mattu ja mi'es joutu111ut punaisten
38894: työmiehiä, joilla ei ollut tarkoitus nousta kapi-             vankeuteen. Millainen kosto tai toimeenpantu
38895: naan kansanvaltaa j'a yhteiskuDJta.a vastaan, niin            ramga.istus ~oisi hyvittää tätä äitiä? Eiköhän sit-
38896: täytynee kai myöntää, että nämä kapinalliset                  tenkin, kun syylli,s,et ovat saaneet Dangaistuk-
38897: .ioukko'Il!akin ovat saaneet ramgaistuksensa. On-             s,ensa, ole tällais,en äidinkin kannalta paras että
38898: han kuolema niistä vienyt mukanaan hyvin suu-                 koetetaan olot järjestää sellaisiksi, että yhteis·kun-
38899: r-en osan. Tällä -en suinkaan tahdo väittää sitä,             ,n,an rauha saadaan turvoatuksi, pysyväisoesti tur-
38900: että joukkotoiminnassa mukana olevat yksilöt                  vatu:ksi, tehdä kaikkensa ettei hänen e~kä häoon
38901:  saisivat tehdä tihutöitä joukon tilille. Ei! Kyllä           la.ps,ensa tarvitsisi -enää kos,kaan nähdä ja kokea
38902: kaikkien joukossa mukana oUeid~oo on pe11sonalli-             nå.iu kamala,a, kauheaa onnettomuutta.
38903:                                                    Armahduslaki.                                                  1769
38904: 
38905:     En tahdo ·enkä voi ant.a.a hyväksymistä ·kapi-           'hen näitten l•a.psi•sta yhteiskuntaa ·säilyttävää ai-
38906: nallisille mi.ssään suhteessa, kaikkoei•n vähimmin           nesta? Minä nslmllan kysyä, voiko niistä tulla
38907: kapinan j.ohtajiUe, jutka saivat aikaan kapina:n             sellais•ta. Mutta ollaks-eni totuudenmukainen, sen
38908: puhkeamisen ja sen kautta maallemme, eikä suin-              käsityks·en mukaan mitä .minulla a.srioista .on, täy~
38909: kaan vähimmän tämän maa.n työväiestölle, niin                tyy muista•a •että maamme asiat, niiden ohj•a.ami-
38910: kauheita onnettomuubia. Päinvastoin kapinan                  nen ja johtaminen ·oli V•enäj&n tsa-arien käisissä
38911: varsinaiset johtajat ovat suurimmat syylliset. He            ja sieltä lopulta määrättiin, mitä uuiListuksia me
38912: syty.ttäiessään kapinan tekivät tällä välttämättö-           saimme toteuttaa, mitä ei. Yinä rohkenen uskoa,
38913: mälksi k•api.nan kukistamisen ja aiheuttivat kaikki          että ell·ei tsaarin valtikka olisi ·ollut päällämme
38914: yksityisluontois•et väärinkäytökset sen yhtey-               niin kaikkivaltiaåna kuin se ·oli, ·emme me olisi
38915: dessä. Kapina.llilset joukot olivat todis.tettava.sti        juu<tuneet koestämään niin raskasta kansallista on-
38916: ennen 'kuulumattoman raakoja, tekivät kaunis-                n€1ttomuutta kuin mitä ·olemme sa:a.neet kokea
38917: tuttavia tekoja ja tämä joudutti Luonnollisena               va:au olisi meillä j.o niillä uudistuksiUa, mitä edus-
38918: seurauksena niin ankaraksi m•ng:aistuksenkin.                kunta.laitoksemme puolesta s.uunnitel.tiin, saatu
38919:     Minä valitan enkä luul·e kenenkään rehellisen            aikaan parannuksva ol.oihimme huomattava.ssa
38920: ihmis·en voivan muuta kuin vali.ttwa että kapinan             määrin ja kapin>an yllyttäjillä •eri oli·si ollut niin
38921: yUyttäjillä oli maaperää, oleviin ol.oihin perus-             va.nk:kaa pohjaa jalkains>a alla kuin heillä tyy-
38922: tuvaa maaperää, millä he liets·oiVlat j•a yllyttivM           nesti harkiten ki•eltämättä oli.
38923: kapinaan joutkkosieluksi kasva.teiltuja työläislau-              T,sa.arivallan aikai:n>en puristus kun loppui,
38924: moja. Täällä on mainittu miten onnettomas•sa ase-             tunsimme me itsemme vaiJaåsi suomalaisiksi.
38925: massa ovat monin paikoin olleet toppa.rimme, mi-             Tällöin varmaan vars•inainen palkkatyöväestö
38926: ten heidäm poikansa ovat kilvan rioentän>eei kau-            :tunsi myöskin va.paud·en päivän koittavan itsel-
38927: punkeihin .ia teollisou.uskes.kuksiin torpparin or-          leen. Mutta tämä vapaus työväestöllemme kirkas-
38928: .ialli.sta aseunaa pakoon lisäämään ti·lattomien, ko-        tettiin niin sa•notuiss-a sosia.lidemokraattisissa sa-
38929: di;ttomien suhteettoman suureksi kasvanutta jouk-             nomal·ehdissä liian suureksi, ·etten sa.nois•i rojat-
38930: koa. Uutisa.sutustoiminta oli ollut s·eis.auksi·s·sa         tomaksi. Työvä;estölle palja,stettiin va.rsin räi-
38931: lähes 30 VJuotta. Tämän •ajan kuluessa ei perus-             keällä kiihottavalla tavalla yhteiskunn.a.s>S<a löyty-
38932: tettu uusia koteja .si·ellä, missä olisi ollut luon-          vät epäkohdat. Suomen porvarillinen kansanai-
38933: nollisia menestymisen edellytyksiä uusien kotien             nes oli muka kaikkeen syypää. Epäkohtien kor-
38934: perustam~seUe. Tällä tavoin ei a.inoastwan v•ält-             jaaminen tehtiin niin tuiki kiireellis·eks.i ja toi-
38935: tämätön työvoima. siirtynyt pois maanvilj·elyk-              saalta kuvailtiin niin helpoksi, että palkkatyö-
38936: sestä vaan nuo rauhalliset maaloa~snuorukais.et               väestö enemmän ja enemmän tuli v•akuutetuksri
38937: joutuivat kehnojoen villitsijöid·en ka.s·vatettavirosi        parhaimman keinon ol·evan lähteä kumouk&en
38938: ja johd·ettaviksi. Yhtei,skunta oli monessa suh-             teille. S.e ei kiinnittänyt •enää suurtakaan huo-
38939: toossa laimi•nlyönyt näitten maal•aisnuorukais>ten           miota slliuriin soaavutwksii.nsa ja uudistuksiin, kah~
38940: ka.svarlitamisen. Miten tai millaisen kasvatuks·en           doeksan tunnin työpäivään ja maailma:n kans•an-
38941:  ova.t .saaneet ne työläislap.set, jotka laitakaupun~         valtaisimpiin .kunnallisla.keihin, ei oik·enteen yh-
38942: geilla elävät viheliäis:i•ssä höklmleis·sä, jois·sa hää-     täläis·ellä äänioikeudella päättämään itsenäisen
38943:  dön uhka ja n. s. kod•ista toiseen muuttammen ta-           valtakunnan a,sioista. En sano isänmaan asioista.,
38944:  pahtuu ali·tuis•een, lapset joille ensimäisiä muis-         sillä mikäli minä huomasin, ei työläi:sellä .siihen
38945: toja elämäs.sä on riita juopuneen ~sän ja köyhyy-             aikaan sa:nottu olevan i:sänma.aila, mikäli sosiali-
38946: den kanssa kam ppai.leva.n äidin välillä; la.pset             demo•kra,attis·est·a soanomal·ehdistö.stä yhä uudes-
38947: jotka katuja kiertäessään huonoiSis•a pukimis·s:a            taan ja uudestaan kävi ilmi. Juuri tämä isän-
38948: a1äljässä ja vilussa VJärjöiJeHessään :suurissa näyte-        maattomuus oli mi·elestäni kaikk·ein onnettomint-a
38949: ikkunoissa näkivät sekä ruokaa että lämpimiä                  opp.ia. S.i:llä. •oli nimittäin -parhain ma.81J)erä roer-
38950:  p.rukimia, kalliita kor.istuksi·a ja yl·ellisyy:stavaroi-   soaksoeen. Mutta tällekin i,SJänmaailtomuuden teo-
38951:  ta, kuk•a luulee ·että näistä lapsista olisi voinut          riaUe j·a •sen menestymiseHe joukkojen 'keskuu-
38952: kasvwa isänmaallisia kansalaisia, s•ellai:sen kas-            des·s·a antoi juuri tukea meillä vuosikymmenien
38953:  vatuksen jälkeen. Ja tällaisia lapsia oli ni1n ta-           aika.na kotimaa.ss~me valtaan päässyt talou-
38954:  VJattom.a.n paljon. Kuinka monta onnelli.s.ta kotia          dellinen suunta., ylei•nen vierautumi.ruen ma.anvil-
38955: ilä&s:ä maassa on tuhottu teollisuuden ·etuj.en ni-          .i·elys•elinkeinosta. S.ehän s<a•a.ttoi yhä uusia j.ouk-
38956:  messä. Miten monta onnellista talonpojan p·er-              koja kodittomiksi. Teollisuu:se}äm'ää elvytettiin
38957:  hettä joutui pois kotikonnultaan, hajautui mit-             ma·anviljelys•elinmeinon •kusta.nnu!ks,ella. Maan vil-
38958: taoilemaan ma.anteitä tai kaupungin Jmllariker-               j•elys ei kyennyt antamaan -eikä palkitsemaan
38959:  rt)ksiin viettämään ilotont.a. elä.mää? TuEko s:it-         työtä yhtä hyvin kuin teolli1suus. Elintarv•epuJa
38960: 1770                                      Perjantaina 12 p. joulukuuta.
38961: 
38962: 
38963: oli luonnollisena s-eura:uksen'8; siitä kun yhä jouk{)t va.atimassa maanviljelijöiltä ruokaa, ai·na-
38964: useammat käd•et irtautuivat maanvi:ljelyksestä, kin lihaa ja majoitusta täytynee ka,i myöntää,
38965: eikä ifiehta.issa valmitStettu suinkaan l•ei pää ilman että kyllä meidän ma•a.nvilj.elijämme oli niin kin-
38966: jauhoj•a. EHntarvepuJ!aan v:aikuttiV'8;t vielä S'llU· sattu kuin ;suinkin on mahdollista. ja sen kärsi-
38967: ressa määrin maatyöläislakot ja niillä saatiin vil- myksen kuorma Jmkkuvoilla111n. Siitä huolimatta
38968: jelijät vihami•elisik:si yhteiskunnan kuluttajia hän oli rauhallinen ja kunnialla suoriutui suurin
38969: kohtaan. Se kärjisti a.s€1maa. yhä kireäJm.mä.Ue. pii.rtein kapinan kukistamises,sa sen loppuun asti.
38970: Alhaiset rajahi~nn;at maataloustuotteilla oli va.t Näin tosi,oloj~a ajateUen voi ymmärtää jossain
38971: niinikään yhtenä tär,keän:ä syypä tuotannon vä- määrin kapina.ta:pahtumia, ymmärtää kyllä .ios-
38972: henemiseen. Eikä Luonnollisesti teollisuustyö- kaan ei kaikkia hyväksyä. Mutta olivatko har-
38973: väestön, ei liioin its•e teollisuuden harjoiuilajan eikä haanjohdetut kapinaan nousseet k,a,nsalalsia tai
38974: yLeensä kaupunk~en kuluttaj,aväestön ·edrun mu- ihmisiä? Minusta tuntuu perin vaikealta sanoa
38975: kaista ollut vaatia maalaistuotileid·en rajahintoj•a heitä ;karn·sarlaisiksi, mutta ihmisiä he joka tapauik-
38976: kohotettaviksi. Viljelijä näki kyllä flm.iikkien tar- , ses.sa olivat, ainakin olivat sitä olleet. Vieläpä
38977: vitsemainsa tarvi1kbiden hinnat yhtenään nou- suomala,i,sta verta virtasi heidän suonissaan..
38978: sevan, siUe •ei kuka,an muu ·tahtonut panna esteitä           Kapinallisten joukossa oli varmaan monta
38979: kuin vilj.elijä. Edelleen viUelijä näki, miten suu- isää, joilla. oli vaimo ja lapset, monta poikaa,
38980: ressa määrin teollisuuslaitokset jakoivat suuria j.oma oli äiti. j'a heillä ainakin, näillä äideillä,
38981: jopa 100 p:vosentin osinkovoittoja osak:keenom~s­ vaimailla ja lapså.Ha on ihmi.sellisiä tunteita. Mo-
38982: tajille hä·nen kustannuksellaan. Ma.anviljelys- net isättömät lapset, Vraimot, joilla mies •On Vlallli-
38983: elinlminon harjoittajasta näytti mahdottomalta ki}a.ss,a, äidit, j.oid,en poika on ka,donnut, näillä on
38984: seuraamalla :säännöksiä pitää tuotantoa yllä ja rakkautta ja tunteita. Kenti·es olemme tästä yksi-
38985: kyllä se mahdotonta olikin. Näin lopulta tultiin mieliset. Jos kerl.'an tästä olemme yk.simieliså.ä
38986: siihen, että saatiin maanviljelijäkin kiertämään niin täytyy; meidän lmi myöntää, ~että. heillä on
38987: lakia. Tämä minusta on yksi kamalimpia onnet- myöskin- oilmudentuntonsa.
38988: tomuuksia rmeidäJn maaLlemme. Kuka, luulee, että              Olen jo muutamalla s~anal.la lawsuntoni alussa
38989: mies, joka tarvikkeistaan mitä hän tarvitsee tuö- koslmtellut kan:sra.m.me suu!"en enemmi,stön oikeu-
38990: tantonsa. :vllämitälmiseks.i, sara maksaa moninker- dembuntoa,. N :vt :ta.hdon ka.jota parilla sanalla
38991: taisen hinnan, jonk'a karja ammun näläJssä, karja va,vjopuoleen. Pankaa.mme k&si sydämelle ja
38992:  jolla ei ole edes lypsä.iliiä simsi, että hänoo rpalveli- k:vs:vkäliimme vehell1sesti i:lJseltäimme, onkohan tul-
38993: jansa on lakos1sa, mies ionka p·elto olisi kylvet- l·ut louk,attua .näitten kapinaUisten VJaimojen, äi-
38994: tävä .ta,hi leikattava, mutta iää ·aloilleen siksi Hen ja via:ttomi·en la,sten oikeud·entuntoa, sellai-
38995: eiJtä pellontekijä oli ldrossa, jopa •estetään häntä sena kuin he sen käsittävät tai niinkuin me ·voim-
38996: itseään menemästä ,la.konrikkurikrsi" omalle pel- me kuvrailla oik•eudentun:t·oa yl.eensä kä;sitettävän?
38997: lolloon, kwk'a voi luulla, cltä tämä mies suopeasti Minun ainakin täytyy va.stata tähän myöntävästi.
38998: voi suhtautua maidon luovutusmääräyksiin, raja- Heidä!Ilkin ·oikeud,entuntoaan on valitettava.sti
38999: hintoihin ja viljan luovutusmiili.:väy:ksiin. E·i vätkö louk·attu. En tahdo alkaa teffiemään johtopäätök-
39000: nämä määräyhet tunnu pakostakin sellaisessa siä.
39001: asemrussa ol1en joutavilta fraa.seilta., kun kerran           Kun meidi1n ta.rkoituksemme on tliissä köyhässä
39002: ei edes .työrauhaa. kyetty turvaama•aulr. Huippuna maassa kaikkien onnettomuuksi,en jälkooDJkin luo-
39003: såmoissa oloissa oli määräys minkä vrer:va.n tämä dra s.ellaiset olot, että kaikki tä.rnän maan kansa-
39004: viljelijä sai itse syödä viljaa.n:s.a. Tällä ·en suin,. laiset voisivat täällä viihtyä, jopa sitä rakaJStaa-
39005: lma.n tahdo sanoa, että rikos laillista lakia vas- kin, mutta että he ennenk,aikkea tuntisivat tämän
39006: taarn olisi puolustettavis,sa, s·e ei ole millään puo- maa;n isänmaakseen, joss·!], heidän erlämänsä ja
39007: len .puoiustettavissa, mutta täimä todistaa sitä, että t,oimintan:sa. s&isi suojaa, viihdy.kettä ja turvaa,
39008: epänormaalei.ssa oloissa· voida•an a.ntaa määräyk- ettei täällä kukaan ·köyhyyden tähden tarvitse,
39009: siä j·opa lakeja, joita on .sula mahdottomuus nou- tai ole pakotettu nälkiili. ·näkemään, ·että täällä
39010: dattaa. .Ta se juuri oli surullisena alkusyynä en- ainakin meidän jälkeemme tuleva polvi saa myös~
39011: nen kuulumattomaan huij·auk~en relint<lJ'Vt>alalla, kin oikeutta, mutta ·että mekin nyt kostonintohi-
39012: joka kiihotti myös joukkomieltä. Näitä silloinen mojen lumo.i·sta. vähitellen vapa!utuneina annamme
39013: villitys, kapinan suunnittelij,at käyttivät jolm a.r~oa, ellei siinä oheHa myöskin oikeutta, sikäli
39014: puolella maaperänä kapin:alle. Onko koskaan mis- kuin sitä käsitämme, ·eiköhän se ole meidän pyrki-
39015: sään tehty niin perinpohjaista työtä kapinav:al- myksi·emme päämäärä. Ain111kin sen tulisi sitä
39016: mistelussa myöskin vastapuolen kiihottamiseksi? ol.la minun käsittliiäkseni. Meidän olisi kai vähi-
39017: Kun vielä mainitsen kurittomat venäläiset sota- teUen alettava luoda mmellisemman elämän poh-
39018:                                                   Armahduslaki.                                               1771
39019: 
39020: 
39021: _jaa..  Olisi ryhdyttävä tositeossa pa])amtamaan         työmiehen :täJssä lrolmisen vuotta talkarperi.D, työ-
39022: niitä haav-oja, joita olemme toisiimme iskeneet,         mieJhen, idka oli minuHe kolkolailla läill.einen, hän
39023: täyttämään ·sitä kuilua, joka erottaa kansa.la.:is-      oli nim. ·lankoni. vaimon[ rveli. Hän oli niitä
39024: ryhmät toisistruw, ·edelleen, kun :m..inusta an-         kaikkein ikilteimpiä työmi~hiä siinäJkin suhteessa,
39025: tooksianto on suurinta maaiLmassa, sH1ä s·e pohjaa       että hä:n hyvin suuressa määirässä otti osaa van-
39026: juurensaJ jumal,a.lliseen totuuteen, en minä voi        hempainsa hoitamiseen ja. elättämiseen. Mitään
39027: asettua vastustamaa.n suuren valiokunnan mi·etin-        erikoista viikaa minä en 1katso siinä olevan, että
39028: nössä esilläolev·aa laa.iennetun a;mnestian myöntä-      tiilmä rehelllinen 1tyl(jmies llmuJui työväenyhdis-
39029: mistä. Truhän 'IIlinusta •pitäisivät 'olla omiaan 'Pa-   tykseen ainoastaan nimeHisesti, ottamatta suu-
39030: kottamaan eivält ainoa1Staan edel.läviitatut inhimil-    ])emmrussa .määrässä; osaa tiilmän ij;yöväten:v'hdis-
39031: liset syyt, mutta. m:vQskin. ne tavattoman suuret        t:vlk:sen toim!intaan. Kun sitten seurasi ta:paih-
39032: •kusta.nn.u'kset, raihallis·et menot, mitä •suurien van- tumia 1917, tu'o marraskuun •Suurlakko, sattui
39033: ikijoukkojen v·ankilois·sa 'Pitliminen vaitiolle tulee   niin onnellisesti, että minä olin tiJ.aisuudesS31 vie-
39034: nykyisin maksamaan, puhumattakaan niistä suu-            rai[emaan tärrnän 'lanlkoni tluona juuri vähää en-
39035: rista kustannuksista, mitä tkapinaJlisten perheit-       nen la!kon puhkea.mista, Tuli· silloin 'PU'beek:si,
39036: t.en elättäminen mak.sa'a lknnnine. Ovathan nekin        millä ta'J)aa lhän suhtautui siiHoisiin asioihin: ja
39037: menot huomattava~JJa .lisänä tsuureksi pa:iJsuvassa      niihin kysymyksiin, jotka YJl'eensä sosialifemo-
39038:  verotu:skuormassa. Sitä paitsi, kun vankilamme          kraatin si[miUä !katsottuna sillä kertaa n·äytti-
39039: on täynnä, eikä niissä vankeja voida tarkoituk-          vät kireiltä. Hänen ta'pa·nsa katsella asioita
39040: senmukaisesti •hoitaa ci'kä edes teettää työtä !Van-     ki€1ltäimättä alivat ikoko1lailla toi:Senla!iset kuin
39041:  g-eilla .sekä ed,el1een ·se s·eikka, että maan sisäistä minun .}a hän ilmoittikin, että hän ei lkäisitä mi-
39042: turvallisuutta ei minun nähdäks·eni tällä toimen-        tään muuta keinoa olevan, joilla voitaisiin ikä-
39043:  piteellä panna. vaa.ralle alttiiksi, ei ainaka.a.n suu- västä a1semasta selviytyä, muuta iku!in se, että
39044:  l'lflmmassa määrin kuin va.lti'ilnhoitaja Ma.nner--     tvövä;estö ryhtymäl1lä rus~v>oimin otta.maan val!taa
39045: heimin antamalla· a:])mahduksena., niin minä yh-         käsiinsä, rupee ,pitä;mään tätä lilleidän 'J)orvaris-
39046: dyn ka.nnattamaan suuJien Vlaliokunnan mietintöä,        toamme !kurissa. M·e luonnolllisesti väittelimm,e
39047: sensuuntaisena lisäyksellä, mitä ed. Mantere tääl-       tästä asiasta kol]wlailla ·pitkälle ja minä koette-
39048: lä on maininnut.                                         lin lhy!Vink!in .tasapuO!lisesti tuoda ·esi'He om:ila mie-
39049:                                                          Hpiteitäni, mutta tuloksena oli, että kun marras-
39050:    Ed. M a JJJ n ,e ·r: Minä en a.ijo totla kovin moni- •kuun suurlakko puhkesi, minä sitten pari viikkoa
39051: sanainen, vai·klka :minulla alunpit.äin kyllä .oliikin jälestälpäin sain kuulla1, ·että tärrnä kiltti lanJm-
39052: sella-inen syntinen meininlki. Kun tätä amnestia- mieheni dm ollut Y'hdessä erä1den toisten saman
39053: asiaa nyt on jo milteipä pall"in .kuuk81Uden aika työväien~hdistvk.sen .iäJs.enten kanssa kivääreineen
39054: eduskunnassa käJsitell·tv, olen minä kO'ettanut panemassa toimeen eräänlaisia ·elintarvetarlkrus-
39055: puolelta .ia to1selta saada sallkoa siitä, mil·tä poh- tulksia .ia a.se-·etsintöjä 'ko~olaiHa tloitoUa siltä
39056: jailta mil'läikin tahoilla .koetetaan 1älhteä johtopää- paiarkakunnallta, jossa hän asui. Täältä Hel.sin-
39057: töstä muod.ostamaan. E.Jun minä olen pannut g-istä, jossa minä SJHlä kertaa oli'I1, minä tein var-
39058: merki1·le, että vasemmistossa, jos.sa toimitaan tawsten 'Pitkän matkan Kar.iatlaan haastattele-
39059: näi,ien lkapinariktollisten rpuol ustusrusianajajana, maan täitä 'lan1koani .ia selvittämään hänel!le, että!
39060: samassa heng-envedossa myös tahdotaan esiintyä se tie, .iota hän nyt on lä;htenyt .kulkemaan, ei
39061: tocHsta.i~oo .ia että oikeistolla. my·ös on hyötyä       ole sellainen, joka voi viedä !hyviin tU'lO'ksiin ja
39062: tai vahinkoa O'dotetta vis,sa niistä todistuksista, .iohtaa oilkei1hin 'T>älimääriin. Seurauksena täJstä
39063: joita he ovat tässä a·sirussa antaneet, tuntuu mi- viimeisestä keskustelusta oli, että lkun minä tou-
39064: nusta siltä, kuin meiilolä ei vi€llä olisi mitään tosi- kokuussa 1918 taasen menin Karjalaan täältä
39065: asiaHista 'J)oh.iaa:, josta voisimme läJhteä mirukään- Helsingistä, minä sain tietää, että tämä kiltti
39066: laisia .iohtlopäätörosiä muodiostamaa,n. Minä !kui- .ia kunnoHinen lankomies oli ol.lut 'J)unakaar-
39067: tenkin dlen :muodostanut j.ohtopäätölksen.i jo ai- tissa .ia tullut 'T>·idätetyksi .ia että hän oli saa-
39068: koja sitten ja rpyydän ny·t i'lmoittaa, että minun maisilla.an tuomion, ja samaUa minä sain
39069: päätelmän[ eiväit tämäm pitkän pu'hetutlvan ai- tietysti viittauksia siitä, että ka,iklki vo~at
39070: kana ol•e vähimmässäikään mää:rä'SISä muuttuneet. taivaan ja, maan .välillä oli 'J)antarva liik-
39071: Mutta minuHa on eräs ·poh!.ia, josta minä olen keelle, jotta tä.mä viaton .ia kunnollinen mies voi-
39072: lälhtenyt mieli:piliettäJni tässä asiassa muodosta- taisiin vanauttaa kä'rsimästä rang-ai.stusta. Si·t-
39073: maan, .ia kun minä voin tämän •oman mieli'Pi- ten keväällä 1918 minä sain ottaa 1kok.o hiHa
39074: teeni 'J)'Ohjan tuoda varsin ;hlihye]lä esi!merki!ltlä suuren pinlkan patljon ihanam'J)arun äanen·sälvyyn
39075: il'mi, n[in minä rpyydän sen nyt tehdä.                  kirjoitettuja kirjeitä kuin ed. Voionmaa,suvaitsi
39076:     Minälkin tunsin •erään .reirppaan ja re'heliis·en täällä, enem'J)i aMD.u'T>uo'lella yötä, hlrea. Nämä
39077: l'l72                                    Perjantaina 12. p. joulukuuta.
39078: ~----------                ----·------------------·~-----·-
39079: 
39080: 
39081: 
39082: 
39083: kirjoot tosiaanlkin näyttivät .siitä, että perinpoh-      novra,t olevanoo. Minä olen vakuutettu siitä, että
39084: jainen muutos tä/Ssä jo ennestäänkin kiltissä ja          yksikään vasemmistossa ei o1e ollut y;htä ~ähei­
39085: kunnoHisessa työmiahes·sä oli tapahtunut ja että          sis·sä tekemisissä entis•en •punakaartilraiSien ikanssa
39086: .oli siis täysi syy •luulla, että j.os hän saisi edes     ja yhtä •pitkää aikaa, kuin mitä minä olen ollut
39087: vapaat kä:d>et, niinlk.uin hän usei•ssa näåssä kir-       pakoitettu olemaan. Minä olen kahden ikurukam.-
39088: jeissä mainitsi ja ·t~lai•suuden käyttää niitä hyö-       den ajan tehnyt aMll.usta i·ltaan työtä tällaisoo
39089: dylliseen työhön, niirn hän tode.l-hvkin tulisi ·sen      henkilön kanssa .ia myös1kin syönyt ja maa.unut
39090:  ~ke.mään. Seurasi så.tten tuomio. 4 vuotta kuri-         hänen kalliSsaan .ia minä tiedän aivan tarkkaan
39091:  tushuonetta, _joka Svin:hufvud'in armahdwben             mi.:kä ·häntä kannusti mitäkin telkemään ja toimi-
39092: lJJOjaUa muutettiin ehdonalaiseksi ·vapaudelksi.          maan. Myöskin olen vakuutettu siitä, ·että jos
39093: Taloudelliset olosuhteet tä!llä lkirltillä työmieheNä     tämä hellikilö vielä kaiken hyvän ilisälksi saa kan-
39094:  oli-vat tä:llä väliin mrenneet :s•eHaisiksi, että hän    salaisluottamuksensa takaisin siinä mlilirässä.
39095:  päästyään vankilas·ta ja sairastettuaan Sli·ellä ja      että yhtei,sikunnalla ei ole tilaisuutta pitää sil-
39096: tultuaan kolko lailla heilkoksi, ei v-oinut heti ryh-     mä:llä hänen edes.otta.misiaan, hän vielä tällä 'ker-
39097:  tyä itseään elättärrnään. Pää/Stäkseni tod-ellakin       mU.a on yhteiskunnalle f"\naaraUinen ihrenki·lö.
39098:  s€ilville siitä, joko tämä 1;2 vuotta -pitlkä .vanki-       Enempää minulla ei olekaan. tällä koota.a tässä
39099:  lassa.olo oli vaikuttanut kohottavasti .ia parania-      asiassa mainittavaa. Minä murutien i!oivoisin,
39100: vasti hänen mielenlaatuunsa, .minä S'itten otin huo-      että va;stalk·ertanra, kun täs•sä asi:as·sa lähdetään
39101:  lehtiabeni rsiitä, että 'hänellä tuli läihiai1koina      puhuomaan ja muodostamaan mielipiteitä, niita
39102:  olemaan s·akä työtä että my•ö:skin rkohtuullinen         mielipiteitä muodostettaessa täällä otettaJsiin asia
39103:  t-oime(mtullo t·ekemästään .työstä. (Huudahduk-          ainakin yhtä tosiasiaJiiselta ka,nnalta kuin minä-
39104:  sia vas·emmailta). Tä/Ssä ei .ole kysymyrs niistä        kin sen täJllä :kertaa olen rottanut, !koetettaisiin
39105:  jotka 'kuolivat, vaan i·ä:Srsä on ky,symys sellaises-    esittåä ylhtä rpitkäaikaiseen !kokemukseen rperus-
39106:  ta, joka teki parannuks>en vankilassa ja 'sitten         turvia huomioita·, \uin mitä minä olen nyt ~eBittä­
39107:  pääsi wis sieltä. (Vrulihuudruhduksia vas•em-            nyt.
39108:  mal ta. Puhemies: Ei järjestetä vuorokeskus-
39109:  teluja). Minulla sitten {)Ji mielihyvä saada tääl-           Ed.    K re rk k i: r(Hil'peyttä ·eduskunn!lb"Sa)
39110:  tä eduskunnasta viime kesänä rkoko .Ja~lla piilkä        Riksdagsrmannen Pal.mg.ren on antanut miDJUile
39111:  kesäloma .ia entisen tamani rmukaan minä tartuin         nuhteita siitä, että minä en rlukenut hänen lau-
39112:  peltotöihin [kotonani .ia yhdessä tämän llanJkomie-•     suntoaan kesäkuun 12 päivältä 1918 kokonaisuu-
39113:  hren :kianssa olin 1tiilaisuudes-sa työskentelemään       dessaan, rvaan ainoastaan osan siitä. Arvatta-
39114:  miltei parin IJmukauden aika.nJa" Ja oo huOIID.iot,      vasti se rminuu :suuHani ·lausurttuna kuului niin
39115:  .ioita minä ·tänä aikan·a olen tehnyt, - tällä vä-       kauniilta, •että sen orlisi mielellään !kuullut 1koko-
39116:  lin oli nim. toimittu sillä tavalla, että hänellä         nJaankin. Jos h'än nyt otlisi tääJllä, niin 'hän saisi
39117:  oli aina saatavi·ssa kunnollista !kirjairlisuutta ja     kuulla sen o-san, mikä -edelliselilä kerralla jäi hm-
39118:  että hän oli aina milteipä pakoitettu käy.ttämään         suma-tta. Mutta •ehkä hänen ryhmätov•erinsa ed.
39119:  koko vapaa~aikansa, j.ollrukin sellaisella tavalla,       Prooope Vloisi vi-edä •hänelle tiedon., että 1hän voi
39120:  että siitä· kaiken järjen nimessä -piti olla hänelle     sen puuttuvan o-san saada lukea. ·tä!ällä pikrukir-
39121:  itselleen hyrötyä, - lkai:kesta -tästä oli s.eurauk-      joitu.skansliassa. lts•e hän jatkoi siitä, mirhin
39122:  sena että minä viime !kesänä, en tosi,n sil·loin kun     .min:ä olin lopettanut lukien y.hden lauseen: ,Hä.r-
39123:  hän tiesi minun saa-puviHa olevan, mutta iossain          vid måstre natu:riligtvis förutsätbs at.t den vi'l-
39124:  toi.sessa yhtreyd.essä sain kuulla hänren kokolaiHa      koTliga frigivningen tillämpas med sto:r ur&kiJJ.j-
39125:  ki~vaasti saa.rnaavan aivan samoja oppeja kuin            ning och a tt den aterkal1as i de farll där d:en
39126:  sytksy;llä 1917, nimittäin että tä!mä ol otilla, j.ota    samma tili äventyrs visar sitg hava rvarit ett
39127:  t,yöväki täUä kerta.a elää, ei ole parannetia:vissa       miss.tag." Minä en tiedä jos tämä as~.a nyt !hy-
39128:  mi:Hään muulla tavalla kuin 1kokonais·eHa suu-            vin suu.resti muuttuu, tuiO'sta [au.sreesta, .mikä la-
39129:  rella romaihld ulmsella. (Vasemmalta: No eihän           kiteikstiin otettuna olisi ollut .muodoton ja milkäli
39130:  se para~tunut). Ei -parantuu ut, vailkka niistä!          minä tunnren meidän tuomareita, niin !kyllä ne
39131:  kirieistä saattoi tdin :päättää. Se siinä oilikin         yleensä ovat hvvi.n va:rrovad.sra, ettei tuota oh-
39132:  kairkkein hulluinta.                                      jetta. ehkä olisi orl~ut niille ·tarperelllkaan etukä-
39133:     Tä:mä seikka ·on saanut minult ta-rkkaan               teen antaa. Seuraava lause :ed. Palmgrenin lau-
39134:  pohtimaan tätä a,rmahduskyrsymystä. Minun                 sunnossa oH: ,Ja:g v&gar därför uttala den lirv-
39135:  täytyy tunnustaa, että useat niistä, jotka wa t          Hga i'örhoppning-en att prorpositioru i antydd rikt-
39136:  puotustaneet täällä i]roko lailla 'Pitkälle rrnene-       ning måt·tle med görligaste fö11sta avrlämnas."
39137:  vää. armnestiaa., ne tuskin tuntevat 1ähemmältä           Tät-ä minä en luullut ta.rvitseva:n[ siteerata, sillä
39138:  niitä ihmisiä, .ioidenka etu~ien asiana.ia.iina he sa-    sama asia oli sanottu jo kerran toisessa lauseessa,
39139:                                       •
39140:                                                  Armahduslaki.                                                 1773
39141: 
39142: vaildra ei oLlut korOIStetflu niinkmn tässä. Mutta          ta;mia muistuilulksia ed. Voionmaan ja muutamien
39143: kun llrer.ran siin~ä ailka:isemmassa 1la UJS·eessakin,      muitten oo ustajien lausunnon johdosta. Ensinnä
39144: mitä minä siteerasin, ,Oili sanottu, että .täJllä asialla   tahtoo ed. V<oionmaa tehdä usk:otta.valksri, että va~­
39145: oli hyvin kiire, tämä vain todistaa, että niitä             tiorilkosy lioikeudessa olisli pääasiassa ruotsinkie-
39146: krupinallisia., joi:JJ.in ta:hdotaan sovittaa ehdonwlai-    lisiä henki1löitä tuomitsema.ssa. Minun tietääk-
39147: sia tuomioita, niitä •pidettiin yhteiskunnassa tär-          seni on siinä ·ainoastaan vksi ruotsinkitel~nen jä-
39148: keänä tek.i.iäm.ä ja samaa todistaa al:ku puoli ·ed.        sen, mutta mikään 'puoluemies ei hänkään ole.
39149: Palm,gTenin lausunnosta. Minä katsoin, että                 Eipätietoista on lukeut.uuko ·hän ol1enkaan ruot-
39150: olisi kulunut liian pal..ion aikaa, jos olisin sen-         salaiSJeen puolueeseen.
39151: lkin lukenut. (Eduskunnasta: Ei se mitään.)                    tMuuten ovat eri edusta:ia,t luulleet t•or:iuva.nsa
39152: Anootaan tul:la sitten: .,När samh'ä1let efter upp-         minun esittamäni näkökohdat j,a - niin sanoak-
39153: roreta kuvande skulle återgå till sina nor.mrula            seni - tappa;vansa må.nut :puhumalla minun. po.i-
39154: fun'ktioner, hehö·vdes d·et vå alla 1håll myoket ooh        'kamaisuUJdestani. EUen suuresti erehdy käiytet-
39155: målmedvetet, sa.kkunnigt arhete för a.tt värna 001h         tiin samaa sanaa ihvvin usein itse 'ed. Voion-
39156: förlrovra vår nyvunna sjäilvständighet, för att             maasta si'Lloin kuin 1hän oli viel'ä nuorempi ja
39157: åter u-ppbygga vad under upproret brutits rued,              pirteämpi !kuin nyt; .ia 'hänoon •se eci, !luultavasti
39158: för a.tt håde inåt och ntåt betrygga aHmän ord-             vaikuttanut. Niin minunkin laitani on. Ja. vie-
39159: ning och sä:k'erbet, för att bringa IO'l'dning ocih re-     ~ä väJhemmän. pers,oonalli>sella rparja.uksella mi-
39160: da i den uplJkomna viUerva1lan, sarrnt ocih ic.ke           nun väitteeni kumotaan. E'd. Voion!maa on vielä
39161: minst, 1för att frambringa de materiella vä:rden,           sanonut., että minä ohsin musta ohranala:ilnen.
39162: vilika docJr s.i:st och slrublig.en - det ikan icke         E.i selkään ;vä:ite 'Pal.i10n minuun vaikuta. 1\Jisille
39163: förnekas - utg\jra ett oavvisligt vilkor för upp-           on mustaa., mitä toiset pitävät valkoisena ja vä;ri-
39164: nåendet av dessa måJl. .Såsom känt, visad·e dret            s:okeita on aina olemassa. On mJ{'Öskin sanottu,
39165: sig åirrninstone, rvid flere grenar a.v näringslivet        että minä oliSiin -puhunut suumsms·esti. Minä
39166: Vlara förena t med betydligt större ,svåri·gheter än        <myönnän mielelläni svntini, mutta en luule -pu-
39167: man förutsat.t att rustadkomma nor:mal dritft.              heenalaisess•a suhteessa vetäväni vertoja. ed. Voi-
39168: Tässä on nyt kailkki ·Se mikä edellisreillä 'kerral<la      onmaan ,ka.nssa.. En my~öskään swinkaan katso,
39169: jäi lulk.ematta. (Ed. Eridh, M.: .Se pitää 'suo-            että meiLlä 'ruotsa:l,ai,silla olisi monopoolina i~
39170: mentaa.. ) Mi,nå otaksun, että valisilunut ikuul~ia­        maallisuus. Mutta <minä luulen, ett-ä sitä on ol-
39171: kunta ymmärtää ruotsiakin. Sitämaitsi on ·tässä             lut meillä 'hiu'ka.n enemmän 'kuin sosialisteiUa
39172: tul!kki. Minä tahtoisin erittäin •painostaa .tuota          ainakin tälhän asti. Mutta se, mikä minuun vai-
39173: kohtaa: .,och icke minst utgö,ra ett oavvisligt             kuttaa, on kuin meiltä ruotsin'k'ielisiiJtä tahdo-
39174: vil1kor" .i. n. ·e., sillä minä tahdoin sillä todistaa,     taan kieltaä oilkeus toimia tämän vhteis·en isän-
39175: että taloudellisista syistä ·etu-p'ää.s,sä tahdotti]n       maamme, Suomen hy.välksi. Kvllä minä aina-
39176: näitä vähemm·än rikollisia vrupautoon 1päåstää.             kin, pysy<essäni 11uots:ala.isena, 'lJ'llolestani tu<len
39177: Mitä sitten tulee toiseen moitteesoon, että                 tekemään iheilkko.ien vmmieni mukaan kaiken voi-
39178: minä 1käyhln väärin tätä lausuntoa ,sentakia., että         truv·a;ni yhteisen 'isän1ma.an j\a, !Yhteisoen ka•UJSan
39179: tämä Olli ann•ettu to:Usen a;sian 'Y'hteydessä, niin        hyväksi. En tiedä, 'min!käJmoiset aika votkut
39180: minä kvllä huomautin silloin, että se oli toisen            minulle o1isi annetta:va, ennenkuin siitä llliOpui-
39181: asian yhtevdessä, mutta s·e ·toinen asia oli kui-           sin.
39182: tattu hyvin lyhyeen .ia tästä asi,asta oli lruusun-
39183: nossa .iuur'i p111huttu. 8iitä toisesta as·iasta ei            Eld. K o t o ne n: El:l. J oukahaisen 'äslreti,ne.n
39184: sanota yhtä 1kolkonaista lausetta, ainoa•st.aan yksi        laUJSunto antaa IIUinune a.i<hetta -pariin Jyhyeen
39185: sivu:l·ause: ,.,Jämte det jag t:ill:l fullo iinstämmrer     huomautu,kseen. Hän wlitteli .sitä, että v~asem­
39186: ide   alLmänna synpunlkter lagutslkottet anfört till        ml1ston taholta on ikesilms:teiun !kuluessa annettu
39187: stöd fär införande oc'kså i 'VIårt :la.nd a1v systlemet     la'llsuntoja, ~iot•ka ovat omiaan lkylm.entä:mä:än
39188: med villkorlig- straffdom", se on kaik!ki mitä täs-         joidenkin., niinku[n ymmärsin, 'keskustalaisten
39189: tä toiiSesta a:siasta sanotaan ·tässä l!liUJSunnossit,.     suopeutta ar.mathdusasiaa k01htaau. Ja !hän va-
39190: kaikki muu on siitä asiasta, j1osta minä vuhutin.           littel~ tätä sitä'kin suuremmal.la syyHä, kun hän,
39191: Eikä minun asiani muuten ole ·ottaa tJoisen >lau-           n'iinkuin aivan oi'kein laus:u~. on kuul'lut <keskus-
39192: sunnosta seHaisia ·paikkoja, jotka ew'ä:t sovi mi-          tan peukeiltä monta lålmmintä ja, rakentavaa
39193: nun tatkoituksilini (Hyvä. Hyvä.).                          lausuntoa. täs,tä asia:sta. Minä mvönnlän a:rvo5.-
39194:                                                             mesti, •ettei jokainen sa.naJkääJnne, jalkainen [ause-
39195:   Ed. T on .te r i: Luovu:n.                                muoto, jdka rvrumätorverieni puheisiin. tässä asias-
39196:                                                             sa on ·pujruhtanut. ole mrnunkaan mieleeni ollut.
39197:   :Ed. Procotpe: ·Minun täytyy tehdä muu-                   Mutta 'minä ·PYvdän ed. J oulkaha'isen ottamaan
39198:                                                                                                              224
39199:                                                                               •
39200: 1774                             _________              ____________
39201:                                     Perjantaina 12 p. joulukuuta.
39202:                                                              __:_                                      -------··---
39203: 
39204: 
39205: huomioon, mitä ikät-Simyiksiä meillä· m~lkein jo-            män ikä:sittänyt ja tunnustanut, näin minä luu-
39206: kaisella jo itse •kohd-astamme on ollut kestettä-            len, että me emme olisi nähneet sitä onnetto-
39207: v·änä vailkoisten ~uolalta, ja ettei siis ole !koviin        muutta. minkä näimme. Minun lkäsittääl«<eni
39208: ihlmeteltäV'ä:ä, jos ei tunne aina tahdo pysyä .iM--         yksi •peruslaskuvirhe kapioo.an lähti.iöi.Uä oli se,
39209: jen ra]OJJSsa. Mi,ssään trupaukisessa ei minusta             että siHo.in ci otettu SU<OJilen .trulon!J)oikaa •lukuun,
39210: ole 18i•kein politiikassa 'kiinnittää llmomlliota tun-       että se on olemassa ja sanoo tarvittaissa rm.yös
39211: nesyihtin, niinkuin ·00.. J ou.kahaisen •lausunnosta         sanansa.
39212: v<Jisi 'J)äättää 'hänen telkevän, vaan on asia otet-
39213: tava asiana., !käsiteltävä sen mu1kaan, lllliLkä rat-          Yleiskeslkustelu .illl!listetaan pä'ättynee.ksi.
39214: liaisun asiaHinen vaiikutus tulee olemafl.n lffi'aan
39215: ja ikansan elämässä.
39216: 
39217:     CIM. Jo u k a h a 1 ne n: :Minä> en ·tahdo ~Pit­           IPuJlemi•es: Kun aika on niin pitkälle ku-
39218: kittää keskustelua, !pyydäln !Vain :}momauttaa,              lunut, !keskeytetään asian käsittely.
39219: etteivät ne ole yksinomaan tunne:syyt, jotka tässä
39220: puhuv·at .ia vammttavat. Mutta kielitää toisaalta
39221: ci sovi, ·että niiUäkin on •merkrty.ksen:sä politii-
39222: kassa. Usea.lta taholta sekä <Jikcistolta. että va-
39223: semmisuoilta .ia my•ös keskustan tafuolta on !paljon                              Pöydällettanot:
39224: puhuttu näistä tunnesyistä, ja tois·et ovat men-
39225: neet niinikin 'p.Li!källe, että he perustavat ikolko !lau-   6) Ehdotuksen laiksi kohtuuttomien hintojen eh-
39226: suntonsa, myöntäNän ·tai lkieltälvän, yksinomaan                käisemiseksi sodan aiheuttamissa poikkeuk-
39227: näihin tunnesyihlin. Minä otan ne ainoastaan                                  sellisissa oloissa
39228: huomioon, .ia kun minä vainuan meitä vastaan
39229: tahdätyissä ,lausunnoissa .iotB~kin kyynillisyyttä,          sisältäVä ha1lituiksen •eslity,s n:o 65 esö.te:UiiAn ja
39230: n~in minä ymmärrän, että s•e lähentel,eminen,                pannaan .p•öydäMe seur~MWaan täysi-.is1mntoolh.
39231: jota asianomaiselta •puolelta telh·dään, ei ole srul-
39232: loin sanoisinko aivan vil•ppiä vailla.. Ja minun               :Niinikään esitellään ja pannaan ;pöydMle seu-
39233: täytyy sanoa, että •erääJt lasunnot, .ioi:ta va.sem-         raavaan täysi-istuntoon:
39234: miston •pu01lelta on esitetty, ovat tehneet minuun
39235: tämän vaikutuksen. En tahdo ruveta nimeålmään                          Ehdotuksen 'laiksi sukunimestä
39236: ruiitä enkä keskustelua pitentämåän. Mitä muu-
39237: ten yksityiseen ka.ntaani tulee, niin sen olen l'e-
39238: hellisesti ja avoimesti i'lmruissut, ja sanon senkin
39239: vielä, 1koska kerran olen joutunut eduskuntarvfu-
39240: män puhooniohta.ian OJilinaisuudessa usein kä,yt-            Ehdotuksen laiksi lainausliikettä harjoittavien
39241: ·tä:mään •puheenvuoroa, että se !kanta, jalka mi-            osuuskuntain sekä niiden keskuskassojen oikeu-
39242: nuUa on, ei o~e ry.himän ·enemmrustön kanta.                 desta erinäisillä ehdoilla ottaa vastaan tallet1tksia
39243: Enemmistö on -tosin hyvin väJhä:inen, mutta joka
39244: ta pooksessa se on enemmistö ja s•ellais~na .on s·en         sl!sä:liäJVa ·hamtumsen esitys n :o 67.
39245: m~elipid·e tullut tälällä ilmi. Mrl.nä 01len ottanut
39246: puheenvuoron esittäakSieni sen kannan, joka on
39247: väihemmistöllä ja minulla.
39248:                                                                1SeuraaV'a täJysi-å.stunto on täll"åän lkello 6 :i. p.
39249:    Ed. J u u t i 1 a.li ne n: Min:ä olen vain tyy-
39250: dytyksellä pannut merkil'l<e sen, että nykyinen
39251: SOISiailidemokraattinen ryihmä OOUSkUllTIJaS'sa. :jul-
39252: klisuud·essa tunnustaa sen, ·että tässä maassa on
39253: talonpoikaisella. vä.estöllä erittäJin suuni tehtävä,           Täysi-å:stunto päättyy kello 6,30 aamuJlla.
39254: ia myöskin, etta se on y!ksi niitä 'Perns'k'ilviä,
39255: :imlle 'tämän rv;wltakunnan ·täytyy perustua. Jos                                      Pöytäkirjan vakuude:Qi:
39256: se sosiaa,l,id•emO'kraattinen rY'hmä, j1oka O'Il täällä
39257: kvmmenen vu<Jtta !Parlamentissa ollut, olisi tä-                                            Eino J. Ahla.
39258:                                                                                                        '
39259: 
39260: 
39261: 
39262: 
39263:                                   83. Lauantaina 13 p. joulukuuta
39264:                                                           kello 6 i. p.
39265: 
39266:                       Päiväjärjestys.                                                     ll~noit~iat:
39267: 
39268:                                                            Siv.             Vapautusta ~eduskuruta.työstä yksityisasiain
39269: H moi tuks i a:                                                          vuoksi saavat ed. Malmivaara j.a Auer sekä mi-
39270:                                                                          nisteri Gollan tämän päivän täysi-istunnosta, ed.
39271:                                                                          E. Hannula tämän täy.si-istunnon alkuoSlliS!ta, ed.
39272:                 Toi·nen käsittely:                                       Selancler tämän päivän täysi-istunnon loppu-
39273:                                                                          osasta, ~ed. Rapo tämän täysi-istunnon loppuosasta
39274:    1) Elhdoims laiksi tulo- .ia omaisuusve-                              ensi tiistati-aaanuun ja ed. J yske tämän kuun 15
39275: rosta ............................... . 1775. päivästä tämän kuun 20 päivään.
39276:    Asia k i r .i a. t: 'Suuren mli<Arunnan
39277:  mietintö n:o 51; rvaltiovarain,valiokunnan
39278: mietin:tö n:'O 7; hamtuksen esitys n:o 37.
39279:    2) ElhdOitus laiksi eräid·en valtioriikoksista                                 Pä.iväjärjestyksesssä olevat asiat:
39280:  rang-aistukseen tuomittujen henkilöiden, ar-
39281: m·ah ta;mis·esila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1777     1) Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta.
39282:    Asia k i r .i a. t: Suuren ml·iokunnau
39283:  mietintö n:o 50; 1akiva.liolkunnan mietintö                                ~siteHää'll suuren valiokunna,n mietintö n:o 51
39284:  n:o 16; ed. Huphn ;ia Tannerin edusk. esit.                             ja otetaan t o i s e e n k ä; s i t rte 1 v v n siinä :sekä
39285:  n:o 49.                                                                 valtiovarainv·aliokunnan mietinnössä n:o 7 vaJ.-
39286:                                                                          mistelevasti kä:sitelty hallituben esitys n:o 37,
39287:                       Esitellään:                                        jolm sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.
39288: 
39289:    3) Halli'tuksem esitys n:o 6·5 la~i koh-                           P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi aootetaan
39290: tuutJtomien hintain efhkäisemiseksi srodan                         suur·en valiokunrua.n mietintö. Ensin sallitaan
39291: aiheuttami.Jssa •poikkeuksellisissa oloissa .. 1784                asiassa yleiskeskustelu ja kun se ·on julistettu
39292:    4) Halli..tulk:sen esityS n :o 66 I·aiksi· sulm-                poottyll!eeksi siirrytään lakiehdetuksen ybityis-
39293: nimestä . . .......................... .                           ko.htaiseen käsittelyyn; jos yJeiskeskustelun ku-
39294:                                                     "              1uessa tehdään muutosehdotuksia ·la:kiehdotuksen
39295:    5) Hallituhen esitys n:o 67 lai!ksri lai-                       yksityi.slwhtiin ovat nämät ehclotukset, imllak-
39296: na.us1iikettä harjoittavien osuuskuntain sekä,                     seen äänestyksenalaisiksi, yksityiskohtaisessa kä-
39297: niiden keSikuskasso.ien oikeudesta erinläisi·Uä                    sittely·ssä uudistettavrut ja Jmnnatettavat.
39298: ehdoilla ottaa vast~n rt.alletuksia ....... .
39299:                                                             "
39300:                                                                        Menettelyjärjestys hyväksytään.
39301:                                                                       Yleiskeskustelu:
39302:    Nimenhuudossa. merkitään poi.ssaol,eviksi seu-
39303: raavat ed,ustajat: Auer, Gollan, Helle, Rolma,                        Ed. He l o: Siill!ä suur·en valiokunnan mieti.n-
39304: Homen, Koivisto, Kä·rki, Lohi, Malmivaara, Paa-                    oossä, j-oka jaettiin eilistä edelli,s•enä päivänä, on
39305: sivuori, Perälä, Ruu:ska.nen, Soininen, Vennola,                   valtiovarainvaliokunnan mi,etintöön tehty erinäi-
39306: Vuokoski ja Wuolijoki.                                             siä muutoksia, jotka oleellisesti vaikuttarvat la!ki-
39307:                                                                    ehdotuk&en sisältöön. Näitä muutoksia on ensi.
39308:                                                                    sijas·sa tehty 4 :een lukuun, j,oka laki·ehdotmksessa
39309: 1776                                     Lauantaina 13 p. joulukuuta.
39310: 
39311: 
39312: muodostaa oon pääo:sa,n. Sellaisia muutok,sia on           Puhe .m i :e s: Minun :käsittä1äkseni on ensin
39313: tehty :esim. :siihen omaisuuden osaa koskevaan           ratkaistava ed. Helon tekemä ehdotus, koska sitä
39314: määräykseen, joka valtiovarainvaliokunnan eh-            on kannaliettu. Jos se tul·ee hylätyksi, otetaan ed.
39315: dotuksen ruotsa1aisen järjestelmän mukaan lisä-          Furuhjelmin ehdo1ms käsittelyn alais-eksi.
39316: tään tulopn. Samoin on myöskin ·osakeyhtiöiden
39317: v·erotta.mistavassa tehty huomattava muutos.               Ed. J o u k 'll h a i n e ·n: Luovun.
39318: Kun lakia käsiteltiin valtiovarainvaliokunnas·sa,
39319: kesti ·sen käsittely 6 viikkoa, joa suurin osa tästä       Ed. F r ä n t i: Luov.un.
39320: ajasta, noin 2 / 3 koko ajasta, kului juuri neljän-
39321: Jl'en luvun käsittelyyn. Kun as,]a t<äten valiokun-
39322: ·nassa on joutunut näin pitkällisen käsittelyn alai-        Ed. E s t 1 a n d e r: Det var i .aulednin.g av
39323: seksi, on luonnollista, asian tärffieyteen kats·oon,     h:err talmannens meddelande, s-om jag be.gärde
39324: että myö·skin n:e muutosehdotu:ks·et, joi1ta on tehty    ordet. Det •synes mig ·att, i. händelse förslaget an-
39325: :suuren v•aliokunnan mietinn,öss:ä, ,on otettava pe-     .gåJende 'hordläggning heviljas, d:etta icke hindrar
39326: rinpohjaisen harkinnan alaisiksi. Kun kuitenkin          att herr Furuhjelms förslag upptages, ty detta
39327: ,s;uuren valiokunnan mietintö jaettiin vasta ·eiHstä     innebär ,en så att säga kvalificerad bordläggning,
39328: ed·ellisenä päivänä, ·ei :eduskunnalla ole vi·elä ol-    en 'bordläggning, som åtföljes :av remiss.
39329:  lut tilaisuutta syventyä tehtyihin mUJutobiin,
39330: !Sitäkin suur:emmalla syyllä kuin eilinen istunto          Ed. A r a .i ä r v i: Minun !käsityks-eni mukaan
39331: tuli v•enymään niin pitkäLle. Ehdotan .sentähden,        myöskin on a'sia silliä lailla, kuin ·ed. Estlander
39332:  että asia pannaan pöydäl1e ·ensi istuntoon.             on esittänyt, .i~ jos niin meneteltäisiin, niin ei ed.
39333:                                                          HeLan t.ekemä ehdotus sillä tulisi suljetuksi pois.
39334:      Ed. R. F u r u h j e l m: Stora utskottets he-
39335: täukand:e uti d:enna fråga avviker i många av-              Ed. R. F u r u h .i e 1 m: J ag her att få fra.m-
39336: eeend:en högst väsentligt från s·tatsutskottets ibe-     hålla, att mitt f:ö11slag uttryckligen .gick ut på
39337: rtänkand•e. Stora utskottets förslag överensstäm-        att, innan andra heha.ndlingen vidliager, stats-
39338: mer för övrigt icke heUer med något av de till           utskottet skuHe sii!ttas .i tillfäHe att uttala sig
39339: statsutskottets hetänkand:e fogad:e reservationer-       i denna 1angelägenhet.
39340: •IIJa. Und,er så·drant förhållande synes det mig, att
39341: det hade varit riktigast, att stora utskottet innan         Ed. K o t o 111 'e n: Kun :ed. HeJlon pöydälle-
39342: d:et fattade s.in d:efinitiva position, hade begärt      pallopyyntö perusteltiin:kin j'uuri sillä, 'että edus-
39343: nyiJt utlåtand·e av fackutskottet. Då nu så icke         kunnan jäsenillä ei ole vi:el.ä ollut tarpeeksi ai-
39344: har skett och stora utskottets betänbnde före-           k.a,a perehtyäksoon suuren varHokunnan asiasta
39345: Jigger ti1l ri:ksdagens avg'i)mnde utan att fack-        antamaan mietintöön, niin .io ,siitäkin käsittääk-
39346: utskottet varit i tillfälUe att därom yttra sig, ber     seni seuraa, että .ed. Helon ehdotuksesta on en-
39347: jag att få föreslå, att ri'ksda.gen, innan andra läs-    sinnä päätettävä, si.Uä ·ed:ellyttäähän ed. Furu-
39348: ,rui_ngen vidtager, hänskjuter ä:vendet iill utlåtande   hjelmin ehdotuksen hyväksyminen tai hylkäämi-
39349: av statsutskottet.                                       nen sitä, ·että ed-ustajilla on oll1ut tilaisuus jo pe-
39350:                                                          rehtyä sen v:erran mi,etintöön, että voisivat päät-
39351:   Ed. Vain i ·O: Minä pyydän saada kannattaa             tää, onko asia menevä takais·io:JJ va.ltiovarainvalio-
39352: ed. Hel·on telmmää ehdotusta.                            kuntaan vai ei.
39353:    P u he m i e :s: Kun on tehty ehdotus a.siam
39354: pöydäUep·anosta ja tätä ehdotusta on ka.runatettu,
39355: keskeytet,ään asian asiallinen käsittely. Pyyllän          Puhemies: EsHän hyväksyttäväksi seuraa-
39356: siis puheenvuoron käyttäjiä kohdistamaa.n l:au-          van menettelytavan. Ensin tehdään päät155 ed.
39357: suntonsa yksinomaan asian pöydäUe panoa kos-             Helan ehd-otuksesta. Siinä tapauksessa että ed.
39358: kevaan ehdotuks:een.                                     Helan ·ehdotus tul·ee hyväksytyksi, ·ei ed. Furu-
39359:   Keskustelu:                                            hjelmin ehdotusta tässä istunnossa vi,elä aseteta
39360:                                                          äänestyksena,lai,seksi.
39361:   Ed. N e v a n 1 i ·n n a.: Minä pyysin puheen-
39362: vuoroa kannattaakseni ed. FuruhjeLmin :ehdo-               M·enettelylia pa. hyväiksytään.
39363: tusta, jok:a minun nähdäkseni myöskin on :sellai-
39364: oon että, j.os se hyväksytään, se keskeyttää asian         P u h e .m i e s: On siis tehtävä p,äiätös ed. Helon
39365: asiallisen käisittelyn.                                  ehdotuksesta.
39366:                                                          Armahduslaki                                                  1777
39367: 
39368: 
39369:       Åinestys ja päätös:                                           ·ovat tämän rangaistusseuraamuksen kestäessä
39370:                                                                     v~ailla ainoastaan ensinmaini,tunlaatuista kelpoi-
39371:       Ken tahtoo jatkaa asian: asiallista käsittelyä,               suutta tai oikeutta."
39372:     äänestää ,jaa"; j.os ,ei" v~oittaa., on ·ed. Helon eh-             Tämä ehdotus otetaan ratkaistavaksi sen jäl-
39373:     dotus hyvähytty.                                                keen, kun laHehdo•tukg;en kolmas käsittely on
39374:                                                                     päättynyt.
39375:       Åänestykses.sä anneful,an 59 ,jaa."- ja 121 ,ei"-
39376:     ääntä.                                                            Selostus myönnetään oikeaksi.
39377: 
39378:        P n h e m i re 's: Eduskunta on siis päättänyt                  P u h e m i ·e s: Siirrytään lakiehclortuben yksi-
39379:     p a n n a a s i a n p ö y d äJ 11 e seuraa.v:an täysi-          tyiskohtaiseen käsittelyyn.
39380:     istuntoon.
39381:                                                                                              11 §.
39382:        P u h e m ies: Edustaja Furuhjelmin tekemä                     Ke!!kU!!telu:
39383:     ja edustajra Nevanlinnan kannattama ehdotus sii-
39384:     tä, että nyt ·esilläo1eva asia lähetettäisiin valtio-              Ed. Kaila: Niirrlä pe11usteilla, j.otka ova.t esi-
39385:     varainvaliokullltaan uuden lausunnon sraamista                  .tetyt l·akiva,li:okunnan mietinnössä, minä pyydän
39386:     varten, ·otetaan huomioon a.sira'a ~seuraavassa täysi-          ehdottwa, että 1 § hylättäisiin.
39387:     istun.nossa kä:siteltäesrsä.
39388:                                                                        Ed. R yö mä: Minä ·ehdota:u tälle pykälälle
39389:                                                                     sitä ;mu·otoa, joka on 4 vasta,lauseen ensimäisessä
39390:     2) Ehdotus laiksi eräitten valtiorikoksista rangais-            pykälässä esitetty, samalla huoma:uttaren, •että jos
39391:            tukseen tuomittujen henkilöitten                         lakipykälä tässä muodossa hyväksytään, niin tu-
39392:                      armahtamisesta.                                lee amnestiakysymys vankilass•a oleviin nähden
39393:                                                                     kerta kaikkiaan ratkais1m~si.
39394:         Esitellään suuren v:aHokunnan mietintö n:o 50
39395:     j·a otetaan t o i s ·e e n k ä s i t .t e 1 y y n ,siinä sekä    Ed. T o l ·o n re n: Pyydän kannattaa ed. Ryö-
39396:     laki valiokunnan mietinnössä n :o 16 valmistele-                män tekemää ehdotusta.
39397:     vasti käsitelty ed. Huplin ja Tannerin edusk. ·esit.
39398:     n:o 49, joka sisålltää ylHLmainitun lrakiehdotuben.                 Ed. P r o c o p e: Jag ber a.tt få und'erstöd'a
39399: •                                                                   det av rd·g.m Karila framställda försla.,g-et och ber
39400:        P u he m i e s: Yleiskeskustelun kuluessa, joka              att till de motiv, Slam tidigare framhållits få
39401:     viime täysi-istunnos,sa loppuunsuoritettiin, tehtiin            til1wgga ytter ligare .ett.              ·
39402:     muutosehdotuksia lakiehdotuksen yksityiskohtiin.                    Det förslag, s.om innefattas uti rla.gförsrlagets
39403:     Nämä ehdotuksret ovat tullabensa äänestyksen                    1 §, har ·e,g-enhligen i la.gutsrkottet framställts i
39404:     a"laisiksi yksityisk:ohtaisessa käsittelys,sä uudis-            en annan form. .Sä-dant SOrm förs.laget Ul1sprunrg-
39405:     tettavat ja rkannatettav,at.                                    ligen var, innebar detsa;mma att, såsOIID. i för-
39406:        ·Ed,elleen ehdotti yleiskeskustelun aikana ed.               slag.sställa:rens text sägesr, d.e upproris1ka tili ett
39407:     Rästbacka ed. Malmivaaran kannattamana, ·että                   antal a.v u'n,g-efär 590, vi]lka a.v den kommitte,
39408:     lakiehdotus hylättåisiin. Tämä ehd·otus tulee huo-              som å. enlighet mer riks·föreståndaren Manner-
39409:     mioonotettavabi sittenkuin yksityiskohtainen kä-                he]ms amnrestidekret til1satts, blivit föreslagna
39410:     sittely on suoritettu.                                          till vill'korlig frigivnri<ng, men vtilka :ciksförestån-
39411:        Edelleen ·ehdotti ylleisrkeskustelun aikana ed.              daren ManneJfueim sedermera icke ansett sig
39412:     Sc!hauman ~ed. :voon Wendtin kannattama,na, että                'ku.nna henåda, bo11de omedelbart stallas på fr:i
39413:     ·eduskunta a.siassa hyväksyisi seumavat a.nomus-                fot. Av denna i någ1on mån oklara text fram-
39414:     ponnet,                                                         går remellertid, att avsrikten har varit att benMa
39415:        ,että eduskunta kehoittaisi hallitusta .ensi val-            ~ett visst antal in cas'u a.ng1iiVna upprorsmäm,
39416:     tiopåiväkaud·eksi la:adituttamaan ja eduskunnalle               d. v. s . .d<e upprorsmän, s0rm ifrågavaran.de kom-
39417:     antamaan ehdotuksen laiksi, jonlm mukaan                        mitte hade betraktat .såsom ·så,dana, att de kunde
39418:     1 :o kansalaisluottamuksen menetys rangaistus-                  siäl.las på f.ri :fiot. Denna grnp.p kännetecknras
39419:     seuraamuksena poisioettaisiin lainsäädännöstä ja                ·enba.rt genom resurltatet av sagda !]wmmittes un-
39420:     sijaan tulisi v~ran tai muun yleisen toimen, ylei-              dersökning. Inga ob.ielktiv.a rkännemä:rken före-
39421:     sen valtiollis,en, kunnallisen ja kirko.Uisen ääni-             rfinnas för denna grurpp varken med avseende å
39422:     oikeuden menetys rsekä 2 :o henkilöt, jotka •O\'at              brottets beslkaffenhet eller med a.v:seende å straf-
39423:     tuomitut kansalaisLuotta.muksen menettäneiksi,                  fet. Vid s:ådant förhålla.nde anser ja.g, att här
39424: 1778                                          Lauantaina 13 p. joulukuuta.
39425:                                                                                               - - - -..   ----~-~-
39426: 
39427: 
39428: 
39429: 
39430: föreli~ger icke allmän a.mnesti, utan benådning                 1ill'gar ,sJknlle frigiva:s, som ·u~ar förutsä.ttning
39431: .in casu. Då bevil.iaruiet aJV amllieSti in cas.u en-           för '3JmOOsti .
39432: tligt R. F. an.kommer rpå shatsöve!'lhuvudet, före-
39433: faHer .det mig soon skulle riksdagen i0ke kunna                      Ed. R y t i: iSiinä: s.anamuod·ossa, jolka pykä-
39434: godkänna llagförs1agets 1 § i ·den bdels•e den-                 ·läl•lä suuren vatliolkunnan mietinnössä on, tlöyflyy
39435: samma har i stora ut~ottets betänkande.                         rpuhtaasti dbjeiktiiviset •Perusteet, joi·den nojaHa
39436:                                                                  voidwan arvostella, mitä 'henkilöryhtm.ää se koskee,
39437:     !Etl. M a n ne r: E.d. Holma välitti iämän edel-            ja on kysy1my;s siis ilm€ti.s·esti ylcisamnestiasta
39438: lisessa istunllJ()ssa :v"leiiskeskustelussa,, ·että kai'k-      eikä mistään ylk<sityisamnestiasha.          S~täpaitsi
39439: Jci:en ni'itilen irmielll:piteis.iin, jotka olivat liittämeet   ·pyyd'än huomauttaa, että myöslci.n siJ.loin, kuin
39440: lakivaliokunnan mietintöön· ·vastalaus·eensa, oli               korlreimman oikeuden jaosto ryhm.itti näitä val-
39441: ollut joko enempi tai väJhempi si'V'Uvaikuttimia                 tiori!koSIV·anlkeja, oli sillä 19 päivänä tkesäikuuta
39442: vaikuttamassa. Mitä tulee ensi.mäisen .vastalau-                 1919 annetussa :mm!!Jhdusktirjelmässä selvät l()b-
39443: seen lllllelkirjoittajiin, niin .miinä rpyydän thuomaut-         jektii·viset kriteriot, j.oiden muJkaan :se va•ngit
39444: taa, ettei aioo:kaan se.ntlllpaisia, s]vuvaikuttimia,            ryhmitti. Siinä ei oJe siis mitään subjektiivisia
39445: joista ed. HoLma. mainitsi, ollut e.nsimäisen vas-               näkökohtia ·pääls•t.etty määräämään, vaan tämä
39446: talauseen allekiir.ioittajiin vailkuttatmassa. Me                ry'hmä käsittaä •sellaisia henkilöitä, .iotiJr.a eivät
39447: nimittäin •lähdimme siitä, että on olemastsa täysi               'Olle tehneet itseäiän syYJpäiks'i. nim.itettyihin ri-
39448: varunuus siitä, että nuo 590, jotka korkeimman:                   koksiin eiJvätkä muutenkaan kuulu sellaisiin van-
39449: oikeuden jaosto oli ehdottanut la.skettavaksi va-                kiluokki:iJn, .iollhin viitatussa al'lmahduskirjassa
39450: paalle jalalle, todeUa voitiin vapaalle jalaJl<le                säädetty armahdus ei ulottuisi. Näin ollen ne
39451: 1askea, koska me luotiD:n.me enempi tuon jaoslJon                 vläitteet, .että tämä •pyikälä säJätäfisi OOikeashaan
39452: ll!uktoriteettiin, kuin vaitironhoitajan a;uktoriteet-           yksity.isarma.hduksesta, eiJvät prdä ·paiklkaansa.
39453: tii:n. .Sitä paitsi minä vielä tpyyd•än huomauttaa
39454: sitä, että •ed. Holma muodosbessa.an tämän joh-                    Keskustelu 1 §:stä .iulisteta.an 'Päättyneeksi.
39455: topäätöksen, myös ·ensimäisen vasta;lau.seen aHe-
39456: ilcirjoitta.jiin :nähden, refereerasli. ainoastaan osan            Puhemies: Keskustelun kuluessa on ,ed.
39457: niistä perustelttnista, joita ensimä.inen vastrulause           Kaila w. Procope.n kannattamana ehduttanut,
39458: sisäJsi.                                                        että nyt esillä oleva pykäJlä hyJljättä.isliin. Kut-
39459:                                                                 sun tätä ·ehdotusta ed. Kalilan ehdotuksEiksi.
39460:     E-d. H o l m a: Pyydan vain lyhyesti huomarut-              Edelleen ton ed. Ryoonä ~ed. Tolosen !kannatta- •
39461: taa ed ..Ma•nnenilile, että minä 'J)uhuBssani siitä             mana ehdottanut, -että nyt :es'illäoleva 'pYJkälä hy-
39462: katsantotavasta, joka myöntää armahdus•ta                       v'äJksyttåisiin ~sanamuodolloon .sellaisena, 'kuin se
39463: 590:1le nimenomaan huomautin, että voi olla                     on l•aikivaliokunnan mietintöön ·liittyvän Mljän-
39464: 'J)ulli.taasti •o~keudellisia llläkökohtia täJhän mieli-        nen vastalauseen 1 § :ssä. Kutsun tätä ehdotusta
39465: rpiteesoon vailkuttamassa. Vasta sen jälkeen rYJh-              ed. Ryömän e'hdotukseksi.
39466: dyin puhumaan niistä .sivuvaik:uttimista, jotka
39467: minun käsittääkseni muitten mielipiteitten muo-                    Selostus .myönnetääin oilk:eaksli.
39468: dostamisessa ova.t olleet vaikuttama•ssa. Kurn pu-
39469: hun oikeudellisista näkökoh-dista, ei se estä minua                 P u J:t -e mies: Ehdotan thyvälksyttäväksi sel-
39470:  täss'ä suhteessa a.settum8Jsta samaLle kannal'le               la.isen menettelY'tavan äänesiYJkses.sä, että ensiksi
39471: ikuin ·ed. Procope, ,että nim. ei ole yleinen 3Jrmah-           ä;änestei!äån ed. Ryöm'än ehdotukS1en ja suuren
39472: rdus .kysymyksessä vaan eri:koisaruna1hdus, joka                v~aliokunnan <mietinnön väliillä ja tämän jälkeen
39473: aivan riippumatta siitä, tutleeklo ·täJmä ·pyikä!lä             t~hd'ään rpäiäitös ·ed. Kailan ehldotuksest.a.
39474: hyväksytyksi vai ei, voi kä:ydä ~aatnun presi-
39475: dentin toimelllpitoon !kautta.                                    G\:lenettelyta.pa hy·vä:ksytään.
39476:     Ed. E s t l a n d e r: Också jag her att få an-               Äänestykset ja päätös :
39477: sluta m~g tiltl den utpplfatiming, som rdg;m Pro-
39478: c(Jipe har gnvit ti1\llkänna. För så vitt nämli~n                   Puhe m ies: On siis ell'si~så: 'äänestettävä ed.
39479: här är frålga om amnesti far rp·ersoner, vilkas sak             Ryömäln ehdotuksen ja suuren valti.okunnan mie-
39480: blivit på det sätt, som riksföreståndarens tidi-                .tinnön 'VäiHllä.
39481: ga.re bevilja,d,e amnesti fö:reskrivit, undersökt av
39482: medlemmar i högsta domstolen ooh således in                       1) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdo-
39483: ca.su p-rövoa;d, 1f•äreligger här iic!ke någon sådan            tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa"; .ios ,ei"
39484: ·db.ieHiv ·grund, enligt ·viltken. 1en
39485:                                     , lklaSIS av brotts-        voittaa, on ed. Ryömiiin ehdotus 'hyväksytty.
39486:                                                      Armahduslaki.                                                  1779
39487:  - - - - -------------··-··---------
39488: 
39489:   Äänestyksessä annetaan 100 ,jaa", ja 85 ,ei"-                 johdosta ehdotan että 2 § suuren 'Valiokunnan
39490: ääntå.                                                          ehdottamassa, rmuodossa kokronaan rpoistettaisiin.
39491:   Puhemies: Eduskunta on siis ihy,}ännyt ed.                       ~·d. He l o: NiiUä rperusiieilla, jotka ovat esi-
39492: Ryömän ehdotu~sen.                                              tetyt yleiskes!lmstelussa ·ehdlotan, että pyrkäläm 2
39493:   Tälmän jälkeen on rpWätös tehilävä ed. Kailan                 momentti poistetaan ja edellisestä momenhista
39494: ehdotuksesta.        •                                          poistetaan ,loppuosa, nimittäin seumavat sanat:
39495:    2) Ken hyväksyy ·ensimäisen pykälän suuren                   ,tai jotka eivät ole oLleet ka,pinan johtajia tai
39496: valiokunnan mteti,nnön mukaisesti, äänes1råä                    eivät ole ra,ng-aistU:kseen tuomittll'ina ra.ngaistus-
39497: ,jaa"; jos ,ei" ;voittaa, on ed. Kailan elhdotus !hy-           lai torksesta ikaranneet tai maasta poli.s1mneet".
39498: väksytty.
39499:                                                                   Ed. T o rl o n e rn,; Pyyrd'än sraada ,k~nna.ttaa ed.
39500:   Å:än.es·ty ksessä .annetaan 139 ,jaa"- ja 4 7 ,ei"-           He~lontelkemää ,ehdotusta.
39501: ääntä.
39502:                                                                    Ed. P i l 'k k a: Kannatan ed. Mantereen we-
39503:   P n: he m i e ·s: Edus'kunta on siis hyväksynyt               rmää ehdotusta, mikii!li se Jmskee 2 § :n ensimäistä
39504: nyt esillä olevan pyikäl'än sehlaisena tkuå.IJl, se on          momenttia, mutta 2 § :n toiseen momenttiin tah-
39505: suuren vaiiolkunna.n miietinnöss'ä.                             toisin EsättäJväksi momentin loppuosaan sanat
39506:                                                                 ,komppa.nian:päälliköistä .ylöspäin", niin että
39507:                            2 §.                                 toinen momentti tulisi kuulumaan: ,Kap.inan
39508:                                                                 johtajiksi !matsotaan n. s. kansarnvaltuuskunnan
39509:   Keskustelu:                                                   ja n. s. tyrö:Väemp'ä:äneuvoston jäsenet, 'ka'J)inallis-
39510:                                                                 ten a:set.ta:mat Suomen Pankin ja Valti·okonttorin
39511:    ·Ed. Mantere: Nti:illä rprerusteilla, jotka mi-              johtajat, kapinallisten joukkojen sota,päällystö
39512: nuJlla on o1lut tila~suus esittää asian yleislkes-              komppanianpääUi.köis.tä ylöspäin" j. n. e.
39513: kusteluss:a, 'J)yyd'ä:n ehdottaa, että .2 § :n 1 mo-
39514: mentti hyvaksyttäisiin nåin kuuluvana: ,:Sen                        Ed. A rm p u j a: Täissä 'P'UiheenwoJavrassa rpykä-
39515:                                                                     1
39516: 
39517: Jå:säksi, mit"å 1 § :rssä sräiiiJdetä.än, on, rmi.käli ei ku-   lrä:ssä rinnastetaan kapinan johta,jat ja murhasta
39518: takin yksityistä ta'J)a,usta tutkitta,essa iLmaannu             .ia murrha,poltosta tuomitut henkilöt samanarvoi-
39519: paina.JVaa .syytä armahduksen ,kieltämiseen, siinä              siksi. J ohtajakysytmy.s kall/Sanliikkeissrä on kai
39520: järjestyksessä ja niillä eihdoillila kuin sanotussa             ·niitä tä:rkreim piä ;kysymyrksiä, joissa. 'J)Orvar~llis­
39521: py.kälässä on määrätty, ehdonalaiseen vrupauteen                ten ja sosialidemokraattien ik:ä:sitys, maailrrnan-
39522: päästettävä ne valtioriikosoikeu.ksien tuomitse-                katsomus, syvärllisemmästi eroa.vat toisistaan.
39523: mat henkilöt, joita ei oJe tuomittu murhasta, 1Ja-              Koko porvariston historiankäJsitys, niin yhteis-
39524: •posta, :murhapoltosrta, ylksitviseksi hyödytksi ileh-:         kunnallisissa kuin uslkonmollis,issakin asioissa
39525: dysm ryöstöstä, ikiristy'ksestä, va,rkaudesta taikka            rperustuu pääasiassa siihen, että .io'htajat ovat
39526: varastetun tavaran kätkemisestä taikka yllyttä-                 klliiillki kaikessa, joukot e~vät mitään. Tästä
39527: misestä, avU'nannosta tai rangaå:stavasta yritytk-              vääJrästä hi•storianrkäsityksrestä sanoo sattuvasti
39528: sestä näihin riko!ffisi,]n tai jotka eivät oire olleet          eräJs nykya(ian Eng-lannin nerokkaimpia kirjaili-
39529: ma'J)inan johtajia taikka eivät role ·rang-aistniksreen         joita, että juuta.laiset, jotka ovat aina Moosek-
39530: tuomittuina. rangaistuJS:laitoksesta ikaranneet ja               sresta, ja Kristuksesta Marxilin - ja nyt hän var-
39531:  maasta 'POistuneet".                                           maan sanoisi - Leniniin asti olleet innostuneita
39532:     Edel~een pyyd'än elhd.ottaa, et~ä saman :pykä-              Uraiklkiin. vaUankumouiksiin, ja jos heidän johta-
39533: [än 2 momentti ihyvälksyttäisiin .seuraavassa                    jansa olisivat voineet jotain merkitä, niin he hal-
39534: muodossa: ,Kalpi:nrun rjohtajiiksi !katsotaan n. s.             rlits·isÖ!vat maailmaa..   Kumminkaan he eivät
39535:  kansralliValturu.Skunnan ja n. s. työväen pääneu-               näilrlä kuolemattomilla neroilla ole voineet val-
39536:  voston jäsenet, kaiPinrull.isten asettamat Suomen              lankumouksrellisten joukkojen mskasta taakkaa
39537:  Pankin ja Valtiokonttorin johtaja,t, kapinalHsiien             keventää. Tämmöistä johtajan palvontaa. siitä huo-
39538:  joukkoj~n ylempi pä)äjllystö sekä !kapinallisten                limatta ilmenee meidän porva.ristomme keskuu-
39539:  joukko.~n intendentuurilaåtoksen johtaja,t, niin                dessa a.iva,n yleisesti vielä. · On selvää että he
39540:  myös muut nräihån v·errattavat henkilöt".                       eivät kaikki näitä itse vakarva•sti usko. Onhan kes-
39541:                                                                  kustelusta ·edusikunna:srsa ja, \kaikissa muissakin
39542:    :Ed. T h ur n e b ,e r rg: Pyy,dä:n saada ehldottaa           keskusteluissa osotettu, etteivät suinkaan Suomen
39543:  että eduskunta hyväk.sYJisi rlakiehdotulksen sellai-           sisäl.lissotaan oHreet syynä sosialistiset ag-itaattorit.
39544:  sena ja niin Jmuluvana kuin me iloisen vastalau-               Eivärthän ma.atyöväen lakkoja ja muita joukko-
39545:  seen aJWkiv.ioittajat olemme ehdottaneet. Sen-                  liikkeitä järjestäneet sosia:li.stiset ag-itaattorit.
39546: 1780                                      Lauantaina 13 p. joulukuuta.
39547:                      ---~--------~------~-----------------------------
39548: 
39549: 
39550: 
39551: 
39552:  ammat.tikiihoittajat. J-okaisenhan täytyy myön;          Inän johtaja.taiilons'a vä:äriin laskelmiin. He ;pe-
39553: tää, jos h·äJnellä on väJhä;nJkin rehellisyyttä, että      rust]vat siihen, että jos yhdessä ja toisessa maas-
39554: koko       sosialidemokraattinen       ·puoluetoi.minta   sa on soti·lasvalta kukistunut ja kansa 'Päässyt
39555: vuonna 1917 oli sanan pavhaassa merkity.k&essä            !Vrultaan, nii-n. on yksi maa, jossa se vielä vallit-
39556:  rauhoitus1Joimintaa.      Kaå,kki 1JUO·luejärjes.töjen    see, se on Saksa. Ja v&paussotaa käytiin niissä
39557: voimat, a.mma.tillisten järjestöjen toimihenlkilöt,       merkeissä, että se voitetaan Saksan keisarin
39558:  eduslkuntarylhmän jäsenet .ia S'osiali.stiset senaat-    'avuUa. Vapaussodan johtaja• Mannerheim il-
39559: torit kulkiva•t rauhoitusma.tkoilla ympäri maaseu-        maisee täJmän !käsityksensä my-ös useammassakin
39560: tua ja toimivat epäilemättä käJytännöllis€'mmin ja         tilaisuudessa. Mutta minä mainits-en vain pari
39561:  menestyksellisemmin kuin konsanaan järjesty-              me11kitsevämp'ää. Silloin 'kun Suomen va.lkoar-
39562:  neinä aseellisil,la joukoilla voidaan seHaisina ai-       meijan a.vuksi tuli saksalainen sot&väki, nousten
39563:  koina rauhoitustyötä tehdä. (Eli. CoUiandet: Se           Hankoniemessä maihin., lausui Mauoor'hei•m heille
39564:  oli silloin, mutta ootäJs myöhemmin?) Lopetet-            tervehdykseksi seul'aavasti: ,Olen valmutettu
39565:  tiinharr yleensä ,ma;a,työlllikot 4-5 päivässä keski-    siitä, että se as,eveljeys, joka vastaisissa taiste-
39566: måärin, eikä sanottarvasti jäänyt maanviljelys-           luissa solmitaan vere:tlä, on lisänä sil1e ystä;vyy-
39567:  töitä tekemättä tämän tavmoklman rauhoitus-              delle ja luotta:mukselle, jolla Suomen kansa aina
39568:  työn tähden mitä sosialistit tekivä:t. Eihän              on 'katsonut 8-aksan ,suureen keiS<ariin ja mahta-
39569:  tuona valtavana vallankumouskesänä tapahtunut             vaan kansaan. Minä toivon, että Suomen nuori
39570:  yhtaän ainoata ilhmismurhaa niin kauan lkuin              armeija taistellessaan rinnatus.ten Saksan mai-
39571:  porvaristo pysyi jo·nkun verra,n kansanvaltaisuu-        nehikkaiden. .ioulkka_i,en 'kanssa tulee tunnetuksi
39572:  den puitteissa, niin kauan kuin työväellä säilyi         s•iitä rautaisesta sotilaskurista, s:iitä suuresta jär-
39573:  v'äJhänkin luottamusta kansanvaltaiseen toimin-          _ies.ty\ksestä, s:iå.tä maihtavas,ta velivollisuudentun-
39574:  taan. Porvaristoharr se oli joka maatyöväen la-           nosta, j.otka ovat luoneet .Saksan armeijan suu-
39575:  koissa ensimäi&en lau!kaU'ksen ampuli Huittisissa.        ruuden j,a vieneet sen voitosta voittoon.'' Tämä
39576:  Edus'kuntatyössäkin sosiruli.demokraatit esiintyi-       oli s'e ihanne: Rautainen .sot.ilaskuri, keisari-
39577:  vät rauhoittavina. Heillä oli vaatimuksina kun-          va:lta, joka 'kannusti oikeisitQp.o1itHkan dohtajia
39578:  nallislait, 8-tunnin työpäiivä j. n. e. ja ne olivat     lähtemään kansalaissotaan.
39579:  ainoat tkäiyttökelpoiset keinot., tatkoitu!ffisenmu-         Kun va;paussota oli voitettu, ilmaantui tämä
39580: 'kaiset meJ,J.ettelyt, joilla rauhoitustY'()tä voitiin     käsitys ~äyt.ännöllis'eilllill'äs&ä muodossaan Man-
39581: tehdä. He sa,noi va.t julistuks.essa ,Me vaa-dimme"        nerheimin juhlamuheessa, kun hän oli punakaar-
39582:  seuraavan l&useen, joka .tältä paikalta esitettilin       tilaisten ruumiitten yli tullut Helsinkiin. Tässä
39583: marraskuussa 1917: ,.Suomen 'J)orvaristo pelaa             p·araat.is&a hän 'lausui: Armeija pitää oikeute-
39584:  nyt syyntakeeton-ta politiikkaa. Se on tullut             naan S<aada ta.voi.mesti lausua 'toivomuksenaan,
39585:  rikastumisesta hillittömän ahnooksi, kansanval"          ,että mtoisten ·Olojen uudistumisen väJlttamiselksi
39586:  lan pelosta. vtäkivallan ja laittomuuden himoi-           annetaan takeita luomalla :Vhteiskunta.iärjest}'S
39587:  s,eksi. Sitä ei näytä arveluttruvan työväenluokan        ja 1haillitusvalta, jotka ainaisest.i suo.iaav,at meitä:
39588:  äärimmäinenkään hätä." Tässä jos missään il-             uudelta samanlaiselta 'hirmulkaudelta, .iosta
39589: menee oikea käsitys senaikaisista oloista., joka.         .maamme j.uum on pel,astunut. Armeija 'pitäJä;
39590: käsitys, jos se olisi päässyt vamtsemaan, olisi           trul tä varalta ainoana :takeena sitä, että SuO!lll:en:
39591: estänyt sisällissodan tässä maassa. Jos tahdo-            valtiolaivan peräsin uskota.an lujiin tkäsiin, joi-
39592:  taan hakea johtajia., niin ne olisi haettava sieltä      hin eivät puoluekinat ylety .ia joiden ei ole tar-
39593:  oikeistosta. Kun Lauri ln_gnnrun sanoi tääHä sa-         vis kompromisseiä tehdä, pilk:tkahinnasta kaupi-
39594: maan aikaan kun sosia,listien t-aholta tämä käsi-         teLla hallitusvaltaa." Siis johtajan ruvulla, lujan,
39595:  tys ilmaistiin, että meidän on saata.va korkein          tarmokkaan .iohta.ian avulla luoda lw}a halH.tus-
39596: ha.nitusvalta tai me joudumme muuten anarkian             valta, jonka ei tarvitse piitata mitään kansaåou-
39597: tilaan, niin toimi hän kamMn aiheutta,iana.               koista, ei järjestvneistä eikä .iär.iestymättö.mistä,
39598: Kaihan jokaisen porvaristosta täytyy myöntää,             se oli 'kapinan johtajain ja krupinan aiheutta,iain
39599: että ol~ha n se juuri luja hallitusvalta, poliisi-        vaitiolEn-en kanta. Te myönnätte, arvoisat her-
39600: valta, sotilasvalta, joka oli saattanut suurem'J)ia-      rat, että te ette ole voittaneet rvapaus~Sotaa, te
39601: ik.in va.ltakuntia kuin pienen Suomen anarkian            ette ole voittaneet valtioihannettanne, jota tavoi-
39602: tilaan. Eihän puuttunut Ven.äJjältä korkeinta             titte. He 1l,askelmanne oli väärä. On tunnettu
39603: hallitusvaUaa; eihän voi ajatella mR~allista halli-       asia, ettei Suomen kansa nle liiaksi ihaiU.ut SaJk-
39604: tusvaltaa Ororikeammarosi 'kuin Nikolai II ja ju-         san suurta keisaria. Jos s'e on jotakin keisaria
39605: maluusopi:n professorit ja la:kitiet-een tohtorit         ihaillut, niin se on ihaillut Venä:jän keisaria,
39606: .ia muut eivät kaå. yleensä v·oi olla niin tyhmiä,        mutta sitäkä'ä:n ei o1e tämä ilmnsa eli -työväen-
39607: etteivät tätä toså.asiaa käsitä. He 'Perustivat tä-       luokka tehnyt. E·ttä saksa1ai.s.et itse myöskin
39608:                                                Armahduslaki.                                               1781
39609: 
39610: ajatteliva.t tästä asiasta toisella tavalla, siitä         Ed. H e i m o n e n: Ka.nnatan ed. Pilka.n te-
39611:  minä esitän erään lausunnon Saksan valtiopäi-           kemää ·ehdotll!S'ta.
39612:  viltä (Huuto.i.a eduskunnasta vas-emmaJta: Asi-
39613:  ruan!). Tämä on sen verran asiaa, että minä                Ed. P i i t u I a i n e n: Jo la:kivaliokunnas,sa.
39614: 'luen täJmän lausunnon. Kesä!kuun 5 päivänä             ·a.s•etuin minä kannattamruan armahdUrSta jra yleen-
39615:  Sa.ksan va.ltiopäivillä lausui ed. Haase tästä ky-     sä kamnatan suuren valiokunnan mietintöä toi-
39616:  s~myksestä seuraavaa -      - - - -.                   seksi pykäläksi, mutta toisen momen·tin sillä
39617:                                                         muutoksella, jo·nr1a ed. Pi~kka siihen teki, että
39618:     P u h e m i e s: Puh u.ia siirtyy rasiaan. Tämä siihen lisättäisiin sanat ,komppanianpäällikös-
39619: ei ole yihteydessä nyt esillä olevan pykälän tä" ylöspäin. Ed. Ampuja, joka täällä koetti
39620: kanssa,.                                                johtaja,käsitettä selvitellä, väitti, :etteivät johtajat
39621:                                                         siihen aikaan kuin puna/kapina maas.s:a,mme rai-
39622:     Puh u .i a: J.olka ta;pamksessa tässä -esiintyy vosi, olleet voineet sitä estää. Minä myönnän,
39623: se käsityrs, että Salksan työväki valittaa, rettä ettei niitä ollut, mutta he eivät tahtoneetkarun
39624: Saksan t~öväkeä on käytetty porvariston johta- silloin käyttää vaikutusva.ltaansa sen estämiseksi.
39625: .i<ain apuna tässä maa,ssa. Ja kun tällä kertaa, He olivat suorasrta.an liian raukkoja ·ehkäisemään
39626: te vielä, hyvät herra.t, pyritte ajamaan saman- sen, vaikka he olisivat sren voineet tehdä, minkä
39627: laista käsitystä, että sosia,lidemokraattiset joMo- vuoksi he ·eivät ansaitse armahdus:ta.
39628: rmiehet ovat ·olleet murhapotltta.iain 'kanssa sa-
39629: massa asemassa, niin teidan täytyy kai myöntää,             Ed. M :a n ne r: Sen johdosta, että ·ed. Ryö.mä
39630: että te oloette itsekirn vääräsrsä, ja jos kesrkustassa po1emi:soi surnren valiolkunnan ehdotuksen 2 § :n
39631: ,löytyy jota.kin järkeä, .iota;kin kansanvaLtaista 1 momenttia v·a•staan siUä perus•teella, että mi-
39632: vaistoa, niin he äänestävät vasemmiston mu- tään tulkintamahdollisuuksia ei saisi pykälään
39633: kana tässä asias·sa.                                    jäädä, minä ol·en pyytänyt puheenvuoroa. Mi-
39634:                                                         nusta suuren vaJi.o,kunnan ·ehdoturksen toinen mo-
39635:     Ed. S a ,a r 'e 1 aine n: Kannatan ed. Thune- mentti on hyvin suuressa määrin •epäonnistunut,
39636: bergin ehdotusta.                                       kun siinä pyritään määräämään, että armahdus
39637:                                                          on ulotetta v·a vankeihin sen asemrun perusteella,
39638:     Ed. R yö mä: Kun tähän nyt otetaan tämä joka heillä on ollut eikä niitnen töitten perus-
39639: n. s. johtajamomerrtii, niin olisi rkuinenkin odot- teella, joita he ovat tehneet. Ed. Mantereen rtänä
39640: tanut, että siinä olisi tarkkaan määritelty, keitä iltana tekemä muutosehdotus puolittain voisi pois-
39641: se koskee. Nyt kuitenkin jo tässä suuren valio- taa sen vian, jonka 2 § :n 2 momentti tälle pykä-
39642: kunnan ehdotukrs.essa on tämä viimeinen laus·e läUe antaa, mutta ainoastaan puolittain serrta-
39643: ,niin myös muut näihin verrattavat henkilöt" kia, rettä •tulkinta tulisi ulO'ttuma:an ainoa.staam
39644: sellainen määritelmä, joka ei sisällä mitään tark- niihin ·van_,keihin, joita ei 2 § :n 2 momentissa ole
39645: kaa. Ja nyt on vielä ed. Mantere ehdotuksrellaan lueteltu, joita tulkinnalla ei v·oida ulo·ttaa niihin
39646: tehnyt tämän pykälän vielä epämääräisemmäksi. vankeihin, jotka on lueteltu, mutta jos ol·e1:eia.an,
39647:  Suuren valiokunnan ehdotuksessa nimittäin joka että vähemmän syyllisiä voi orlla esimerki·ksi
39648: tapa.uksressa on määritelty käsite krapinallisten komppanianpäälliköi.ssä ja heitä alemmissa pääl-
39649:  joukkojen sotapäällys1:ö koskemaan sitä pataljoo- liköissä, niin on yhtä hyvä syy olettaa, että vä-
39650: rnan päällirköstä ylöspäin, mutta ed. M·annereen hemmän syyHisiä myös löytyy ikomppanianpääl-
39651: ehdotus on epämääräinen samalla tavalla kuin se liköitä ylemmissä päällLköissä.
39652:  lisäys, jonka hän ehdotti ensimäis·een moment-
39653: tiin. Minä lausun ihmetvkseni s·en johdosta, että           Keskustelu 2 § :s·tä .iulisiletaam pääJttynooksi.
39654: eduskunnan keskusta näin toisella kädellä ottaa
39655:  järjestään pois s•en vähän, mitä se toisrella kädellä      Puhemies: Keskustelun kuluessa on red.
39656:  on antavinaran.                                         Mantere ed. PHkan kannattamama ehdottanut,
39657:                                                          että nyt esill'äolrevan pykälän 1 momentti hyväk-
39658:     Ed. P. V i r k ,kun en: Ehdotan, rettä käsi- syttäisiin sananmuodo.Ileen seuraava,na: ,S.en li-
39659:  teltävänä oleva pykälä hylättäisiin. Jos oik·ein säksi mitä 1 § :ssä säädetään on, mikäli ·ei kuta-
39660:  kuulin, teki ed. Thuneberg- aikais•emmin saman kin yiksityistapausta tutkittaessa ilmaannu pai-
39661:  ehdotuksen. Siinä tapauksessa pyydän kannattaa navaa syytä armahduksen ki·elrtämiseen, siinä
39662:  sitä.                                                   järjes·tyksessä ja niillä ehdoilla .kuin sanotUSSla
39663:                                                          pykälässä on määrätty, ehdonalai:s•een vapauteen
39664:     Ed. K e k k i: Kannatan molempia ed. Mante- päästettävä ne valtiorikosoikeuksi•en tuomitsema.t
39665:  reen rtekemiä ehdotuksia.                               henkilöt, .ioi•ta ei ole tuomittu murhasta, taposta.
39666:                                                                                                          225
39667: 1782                                        Lauantaina 13 p. joulukuuta.
39668: 
39669: 
39670:  mmo:ha.poltosta, yksityiseksi hyödytksi tehdystä           mounentista äänestetä,äJn erikseen, jossa tapau!k-
39671:  ryöstös'tä, kiristykJS.estä, varkaudesta ·taiklm vara,s-   sessa 'äänesty,s.iärjestys olisi seuraava: Ensin
39672:  tetun tavaran ·kätkemisestä taiklka yllyttämisestä,        äänest<etään :suuren valiolkunn.run ehdotu!ksen ja
39673:  avuna,nnosta tai ranga~stava•sta yri:tykse.s'tä näi-       ed. Ma.ntereen ensim'äis,en e:hdotuksen välillä;
39674:  hin ri,Jwksiin tai jotka eiväJt ol·e olleet 'kavi:na:n     sitten suuren :valiokunnan 'ehdotuksen ja ed. He-'
39675:  johtajia tai:kJlria ·eivät o1e rangaistuks•een :tuomit-    lon e•nsimäisen ehdotuksen väliLlä.
39676:  tuina rangais·tus1aitoks·esta kara:nneet ja maasta            •Tämän jälkeen seura.isiva.t äänestykset 2 mo-
39677:  poistuneet." Kutsun tältä ehdotusta ed. M·antereen         mentista,, .ioHoin ed. ~ilkan ehdotus ens:Un asete-
39678:  ensimäiseksi •eh<lotuks·eksi. Edelleen .on •ed. Man-       taan ed. Mantereen toista ehdotusta va;sta.an; se,
39679:  tere ed. Kekin :kannattama:na ehdottanut nyt               joka voittoo, asetettaisiin va,staehdotuikseksi suu-
39680:  esilläohwan ·pykälän 2 momentille seuraava;n               ren valiokunnan ehdotusta va.sta.run ja, sen jälkeen
39681: sanrumuodon: ,]{.rupinan .iohtajilksi katsotaan n.          äänestetäå.n ed. Helan ehd-otuksesta.
39682: s. lkans,anva;ltuuskunnan .ia n. s. ty;öväen pääneu-           Lop·uksi ·äänestetään ed. 'Dhunebergin eihdo-
39683:  voston jäsenet, kapina.llisten asettamalt Suomen           tuksesta.
39684:  Pankin .ia Valtiokonttorin johtajat, !kapinallis-
39685:  ten .iou!kko.ien Y•lempi paäHystö ,sekä kapinallis-          Käsittelyjärjesty,s ihyväiksy.täiän.
39686:  ten .i·oukkojen intendentuurilaitoksen johtajat, Thi.in
39687: myös muut nä,ihin verratta!Vat helllkilöt." Kut-              .Äänestykset ja päätös:
39688:  sun tätä ehdotusta ed. Mantereen toiseksi ehd.o-
39689: tukseksi. Edeileen on ed. Relo ed. Tolos·en kan-               1) Äänestys suuren v•aliO'kunnan ·ehdotuksen
39690: :n.a ttamana ehdottanut, :että nyt esi1läolevan 'PY-        ja ed. Mantereen ensitmäisen ehdotuksen välillä:
39691: kälän 1 momentin lopusta poistettais•iin sa.nat                Ken hyvälksyy suuren valiokunnan ehdotuk-
39692: ,tai jotka eivät ole olleet •bpinan johtajia taikka         s.en tässä ,kohden äanestää ,jaa", jos ,ei" voit-
39693: eivät 10le rangaistukseen tuomittuina rangaistus-           taa, on ed. Mantereen ~ensimäioon ehdotus hy-
39694:  laitoksesta iill8iranneet ja maasta :poistuneet."          väksytty.
39695: Kutsun tätä ehdotusta 1ed. Relon ensimäiseksi
39696:  ehdotukse!ksi. Edehleen on ·ed. Relo ed. Tolosen             Äänestyll:Jses's'ä aniLeta,an 125 ,:jaa" -·ääntä ja
39697:                                                                                              1
39698: 
39699: 
39700: lmnnattamana ehdottanut, että nyt esinäolevan               56 ,ei" -ääntä. ·
39701: py!kälän toinen momentti poistettaisriin. Kutsun
39702: tätä ehdotusta :ed. Helan toiseksi eihd'Otukseksi.              .Eduskunta on siis ~lY'lännyt ed. Mantereen
39703: Edelleen on ed. P.ilJkka ed. Heimosen .kaniThatta-          ensimäisen elhdotuks,en.
39704: mana ehd1ottanut, että nyt esi1läolm•an pykalän                 2) Äänestys suuren ·valiokunnan ehdotuksen
39705: 2 momentti .sailisi seuraavan sanamu.odon: ,Kapi-           j.a ed. ReJJon ensimäisen 'ehdotuksen !Välillä.
39706: nan johtajiksi ;katsotaan n. s. kansanvaltuuskun-              Ken hyv>äksyy suuren valiokunnan ehdotuk-
39707: nan ja n. s. työV:äJen ·p'ääneuvoston jäs,enet., llmpi-     sen tässä !kohden, äänestä:ä ,iaa"; .ios ,ei" V'Oit-
39708: nallisten asettamat Suomen Pankin .ia V aitio-              taa, on ed. Helan ens,imäinen ehdotus hyvälk-
39709: konttorin. johta,iat, ikamina1listen joukkojen sota-        sytty.
39710: pääll:vstö 'komppanian.päälliköistä ylö1s·päin sekä
39711: ka;pinallisten joukikoden i:nten<lentuurilaito'ksen           Äänestyksessä ovat ,äaa" -äänet rvoitolla..
39712: johtajat, niin .myös muut näihin ver~attavat hen-
39713: kilöt." K·utsun tätä ehdiotusta 1ed. Pilkrun ehd.o-           Eduskunta .on siis hylänn•vt ed. Helan ensi-
39714: tu!kseksi. Ja l·opuksi on ed. 'Thuneberg ed. 'Saare-        mäisen ehdotuksen.
39715: laisen !kannattamana eihdottanut., että nyt esillä-
39716: oleva ·PYkälä vois,tettaisiin lakiehdotuiksesta.                3) Äänestys ed. Mantereen toisen .eih:dotu:J>Jsen
39717: Kutsun tätä ·ehdotusta ed. 'Thunehergin ehdotuk-            .ia ed. Pilkan ehdotu:ksren välillä.
39718: seksi.                                                         Ken vastaesitylkselksi suuren val:iokunnan eh-
39719:                                                             dotusta vastaan tässä kohden hyväksyy ed. Man-
39720:   :Selostus tmyönnetä:än oiikeaiksi.                        tereen toisen ·ehd·otutksen, @änestää ,tiaa"; jos
39721:                                                             ,ei" voitiJaa,, on v~astaesity.kseksi hyväiksytty ed.
39722:     Puh e m i •e s: Näistä ehdotuksista kiohdistu-          Pi:lkan ehdotus.•
39723: vat ed. M•antereen ensim'äinen ja ed. Helan 'ensi-
39724: mäinen ehdotus 2 § :n 1 momenttiin ja QIVat kes-              ÄänestYksessä annetaan 110 ,jaa"-!äJäntä ja 71
39725: ilrenään ·erillisiä. 2 momenttiin trua1s kohdistuvat        ,ei" -ääntä.
39726: ed. Mantereen toinen, ed. He1on toinen sekä ed.
39727: PiFhn e!hdotukset.                                            iEduskunta on siis ~tässä äällliestvksessä hyvälk-
39728:    !Esitän .ffieneteltäJväiksi niin, ettäi Jmmanastakin     synyt ·ed. Mantereen t,oisen ehdotuksen.
39729:                                                  Armahdulaski.                                                  1783
39730: 
39731:   4) Äänes.ty,s suuren valiokunnan ja ed. Mante-          menettälminen kohtuuden murkaan rpitäisi ·se'u:rata.
39732: reen toisen eh<lotuksen v·älillä.                         Jos tämä 'J)ykäJlä hyväksytää• tällaisena, saa.t-
39733:   1Ken hyvälksyy suuren valiokunnan ehdotuk-              taa esim. tavallisesta kunnianlou1kkauksesta tai
39734: sen täs·sä kdhden äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-          ikovas.ta ajosta kaduUa tai semmois•es.ta ;viatto-
39735: taa, on ed. Man.ilereen toinen ehdotus hy,väksytty.       masta teosta seurata. kolmen vuoden 'Vanlkeousran-
39736:                                                           gaistus, ja sellainen ei saata olla oikeudenmukais-
39737:    Äänestyksessä annetaan 135 ,jaa" -ääntä ja             ta. Näillä syillä :min'ä ehdotan, että pykäJlä ihy-
39738: 4 7 ,ei" -ääntä.                                          lättäisiin.
39739:   Ed. Ma·ntereen toi,nen ehdotus on siis hy·lätty.         lEd. rS a ·r l i n:    Minä rpyydän !kannattaa eod.
39740:                                                           Rydin ehdotusta.
39741:    5) Äänest:YIS ed. Hel,on toisesta eh<lotulksesta.
39742:    >Ken hytväksyy 2 § :n 2 momentin suur,en va-              1Ed. R yö mä: Minä ehdottaisin, että kansa-
39743: liokunnan tmietinnön mllikais·esti, äänestää ,iaa";       laisoikeudet ja vapaudet f)al,autettaisiin niille,
39744: jos ,ei" voittaa, on ed. HeLon toinen ehdotus !hy-        jotka ovat ehdollisesti tuomitut taikka jotka ovat
39745: väksytty.                                                 arma1hdetut ja ehdotan senvuoksi §:lle sitä muo-
39746:                                                           toa, joka. si.llä on 4 :nnen va.sta.Ja,useen 2 § :ssä.
39747:   Äänestyksessä OIVat .iaa·-lä:ä:net .voitoHa.
39748:                                                             Ed. M a n n e r: Minä .pyysin tpu/heenvuoroa
39749:   Eduskunta on sns hylännyt ed. Helan toisen              karnnattaa:kseni ed. Rydin ,telkemää eh<lotusta.
39750: ehdotuksen.                                                                                                     '
39751:                                                              Ed. K oton en: Ehdotan § :lle sen muodon,
39752:    ·6) Äänestys ed. Thunebergin ~ehdotu'k·sesta           mikä silrlä on 4:ssä vllistalauseessa kuitenkirn muu-
39753: että nyt esillä oleva pYkälä rpoistettais·iin laki-       tettuna niin, että vas·talausees:s,a oleva ensim äi-      1
39754: 
39755: 
39756: ehdotuksesta.                                             nen •pykälä tulisi toisE!ksi.
39757:    Ken hyväiksyy 2 § :n suuren valiokunnan mllie-
39758: tinnön lillnkaises.ti, äänes,taä ,j,aa"; jos ,ei" voit-     Ed. R yö mä: Miniä muutan ·ehdotukseni täl-
39759: taa, on ed. Thunebergin ehdotus hyväksytty.               1ä ta voin, yhtyen ed. Kotosen ehdotukseen..
39760:   Å'änestyksessä annetaan 121 ,jaa,"- ja 62 ,ei"-            Ed. K 'e t o:    Luovun.
39761: ääntä.
39762:                                                              Keskustelu julistetaan rpäitttyrn;eeksi.
39763:   P u he m i e s: Eduslkunta on siis ihyv·äksy-               P u h e rm i e s: Keskustelun ku1uessa on ~.
39764: nyt. n;yt es.il[itolevan pytkäJlän sellaisena kuin se     Rvti ed. Sarlinin kannattamana eh<lottanut nyt
39765: on suuren valiQikunnan mietinnössä.                       esilläolevan ·pykälän poistettavaksi 'lakiehrdotu:k-
39766:                          3 §.                              sesta. Kutsun tätä ·eihdotusta ,ed. Rydin ehdo-
39767:   Keskustelu :                                            tukseksi. Edelleen ·on ed. Kotonen ed. Ryömän
39768:                                                           kannattamana ehdotta.nut, että nyt esil1lä oleva
39769:    Ed. R y t i: Minä f)yyldän ehdottaa, että tämä         pykälä hyväksyttäisiin sanamurodolloon sellai-
39770: pykwlä hylättäJis·iin. Paitsi niitä .syitä, joita mi-     sena kuin se .on larkivaliokunnran mi·etintöön liit-
39771: nuna jo Ylleiskeskustel ussa on ollut tilaisuus esit-     :tYivässä neljännen vastalauseen toisessa pylkä-
39772: tää, truhdon huoma.uttaa, että 1ehdoUisen rangai·s-       lässä, 'lmllliillinkin siUä rmuutoksella että sanat
39773: tustuomio'n' periaate on .io ulotettu liian rpitkälle     ,jotka 1 § :ssä •maini tuistå rikoksista" m uutet-
39774: silloin, kun sen käyttäminen 'on salEttu seHai-            taisiin sano::i,ksi ,l.iotka 2 § :ssä ma·inituista :rikok-
39775: sissa tapauksissra, että rangaistus nousee aina           sista". Kutsun tätä ehdotusta ed. Kotosen eh-
39776: kolmeen vuoteen kuritusrhuonetta. On luonno-               dotuksE!ksi.
39777: tonta, :,että laivan. JvähämäMisi:stä ["ikkomuksista        !Selostus rmyönnetään oikeaksi.
39778: saattaa olla seurauksena, että syyllinen joutuu
39779: rkärsimään myöskin kolmen vuoden kuritushuo-                 Puh e m i e s: Mitä meneitelytarpaan tUJlee
39780: nera.ngaistuksen. Vielä väärelllipi on tulos tie-         ·ehdotan, että ens.in älänestetään ed. Kotosen ehdo-
39781: tysti, jos l!ll'yöslkin kansa,laisluottamuksen menet-     :tuksen .ia suuren vaJi1okurnnan mietinnön vrulillä
39782: täminen teihdään ehdollisBiksi · ja tälmä ·erikoislaki    ja tämän jälkeen tehdäiän päätös ed. Rydin hy1-
39783: te:hdä:äJn, riip:pwv,aksi sellaisista rikoksista, jotka   ,kääv~stä ehdotuksesta.
39784: eivät tekijässä osoita mitään sel[aista luo111teen
39785: W:kaa tai heikout.ta,, ettäJ !kansa.laisluottamuksen         'Menettelyta.pa •hyvälksytä1än.
39786: 1784                                     Lauantaina 13 p. joulukuuta.
39787: --------------~--------------------                     ----------------------------
39788:   Xänestykset ja päätös:                                  P u ih e mies: Puhemiesneuvosto ehdottaa
39789:                     ,,                                  asian lähetettäväksi laki- .ia talousrvaliokuntaan.
39790:   1) Ken hyväi'ksyy Sflluren valiokunnan ehdo-
39791: tuksen tässä kohden ääoostäå. .,jaa"; jos ,ei"            Keskustelu:
39792: voittaa on ed. Kotosen ehdotus hyväksyrt;ty.
39793:                                                            Ed. Niukkanen: Pyydän laki- ja talous-
39794:   Äänestyksessä ovat ,jaa"-'äänet voitolla.             valiokunnan huomiota kiinnittää ~siihen että soti-
39795:                                                         lasasiainvruliokunta hllituksen esityksen johdosta
39796:    P u h e ,m i e s: Eduskunta on siis hyljännyt        erinäisten soda.nairkaisten olojen järjestiilmiseksi
39797: ed. Kotos-en ehdotuksen.                                on mietinnössään säätänyt myöskin ehdotuksen
39798:   Tämän jälkeen on piilätös tehtävä ed. Rydin           laiksi kohtuuttomien hintojen ehkäisemiseksi
39799: ehdotuksesta.                                           poikkeuksellisissa oloissa. Samottu sotilasasiain-
39800:    2) Ken hyvliiksyy 3 §:n suuren valiioku:IliiiJan     valiokunnan m.ieti:ntö on jo va1mis, vaikka-
39801: mietinnön mukais·esti äänestää ,jaa"; jo.s. ,ei"        kaan sitä ei ole ·eduskunnalle ja,ettu. Tämä halli-
39802: voittaa, <On ed. Rydin ehdotus hY'V.äksytty.            tuks-en -esitys on paljon täydeHisempi kuin soti-
39803:                                                         1asasiainvaliokunnan mietinnössä esiintyvä la,ki-
39804:   Äänestyksessä annetaan 125 ,jaa"- ja 57 ,ei"-         ehdotu:s, mutta siitä huolirmatta sotilasasiaimva-
39805: ääntä.                                                  liokulllnan mietinnö,ssä on eräitä sellaisia täyden-
39806:                                                         täviä kohtia, jotka olisi otetta,va tähälllkin esi-
39807:   P u h e m ies: Edus~unta on siis h~åksym.yt           tykseen m. m. 1ketjukau:pan ·ehrkäisemistä tarkot-
39808: nyt esillä olevan ·PYkälän sellaisrena ikuin se on      tavia seikkaperäisiä säännöksiä. Laki- ja taloos-
39809: suuren va1iokunnan mietinnössä.                         vruliokunta kiinnittänee asiaan huomiota, siUä
39810:                                                         olisi omituista jos tulisi samalla. kertaa kaksi
39811:   Lakiehdotuksen 4 §, johtol,ause .ia nirm.ilke hy-     erilaista .Jakia samasta asiasta.
39812: väksytään keskustelutta.
39813:                                                            Keskustelu julistetaan ·p~ä:ättyneeksi.
39814:    P u h-e m. i e s: Ennenkuin asian toinen käsit-       Asia lähete'bääm l a k i- j a t a 1 o u s :v a.l i o-
39815: tely jUJl.istetaan päättyneeksi, toimitetaan äänes-     kun ta an.
39816: tys ed. Malmilvaaran ihyl&äävä.stä eihd·otuksesta.
39817:                                                                 4) Ehdotuksen laiksi sukunimestä
39818:   Äänestys ja päätös :
39819:                                                         sisältä'vä fb.rallituksen esitys n:o 66 esitellääin ja
39820:   'K-en hY'V'liiksyy puheena olevan lakiehdotuben       lähetetään cpuhemiesneuvoston -ehdotuksen mu-
39821: sellaisena kuin se on edellisillä päätöksillä hy-       kaan ra k i v a l i o k u n t a a n.
39822: väksytty, äänestää ,jfl!a"; jos ,ei" voittaa, on ed.
39823: Ma,lmivaa.rarn ~hdotus hyväksytty.                      5) Ehdotuksen laiksi lainausliikettä harjoittavien
39824:                                                         osuuskuntain ja niiden keskuskassojen oikeudesta
39825:    Äänestyksessä annetaan, 122 ,jaa"-ääntä .ia 57         erinäisillä ehdoilla ottaa vastaan talletuksia
39826: ,ei"-ääntä.
39827:                                                         sis·äiltävä hallitulk.sen esitys n:o 67 esitellään ja
39828:   P u h e m i e s: Eduskunta on siis hylännyt           lähetetään pu:hemiesrueuvoston ehdotUJksen lllliU-
39829: ed. Malmi vaaran ehd.otuksen.                           .k.aan 'P a n k k i V a. li 0 k U n t a 'a n..
39830:   !Suuren valiolkunnan mietintö on muuttamatta
39831: hyväksytty.
39832:                                                           Seuraruva täysi-istunto on ens1 tiistaina k:lo
39833:       Asian toinen 'käsittely julistetaan päättyneek-   6 i. p.
39834: Sl.
39835: 
39836: 
39837: 3) Ehdotuksen laiksi kohtuuttomien hintojen eh-            :Taysi-istunto päättyy 'k:1o 9,30 i. :p.
39838:        käisemiseksi sodan aiheuttamissa poik·
39839:     •·          keuksellisissa oloissa                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
39840: 
39841: sisältävä harlituksen esitys n:o 65 esitellään.                                       Eino J. Ahla.
39842:                                          84.         Tiistaina 16 p. joulukuuta
39843:                                                                      k:lo 6 i. p.
39844: 
39845:                          Päiväjärjestys.                                                                               Siv.
39846:                                                                                  6) Pankkivaliokunnan mietintö n:o 7,
39847: Il m o i t u k s i a:                                                          joka koskee erinäisiä muutoksia pankki-
39848:                                                                                valtuusmiesten palkkioihin nähden .... 1817
39849:                 K o 1m a s k ä s i t te 1 y:
39850:                                                                      Siv.
39851:   1) Ehdotus laiksi sotatuomioistuinlista                                        Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed.
39852: ja oikeudenkäynnistä niissä ............ 1786                                  Elfving, Jyske, Kärki, Paasivuori, Perälä, Ri-
39853:   A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan                                      tavuori, Soininen ja Takkula.
39854: mietinnöt n:ot 49 j.a 49 a; sotilasasiain-
39855: valiokunnan mietintö n:o 3; hallituksen
39856: esitys n:o 3.                                                                                   Ilmoitusasiat:
39857:   2) Ehdotus laiksi ~eräiden valtiorikok-
39858: sista rangaistukseen tuomittuj'en henki-                                                    Uusi hallituksen e!!itys.
39859: löiden armahtamisesta .................. 1786
39860:   A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan                                        Puhemies: Hallituksen ~edustaja saapuu
39861: mietintö n:o 50; lakivaliokunnan mietintö                                      jättämään eduskunnalle hallituksen esityksen.
39862: n:o 16; ed. Huplin ja Tannerin edusk. esit.
39863: n:o 49.                   ·                                                      EduskuntaJan saapuu Valtioneuvostonkans-
39864:                                                                                listin A. W outilaisen .seura.amana ministeri
39865:                                                                                K a 11 i o, joka lausuu:
39866:                   T o i n ·e n k ä s i tt e 1 y:
39867:                                                                                  Kunnioitettava herra Puhemies! Arvoisa
39868:   3) Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve-                                       Eduskunta!
39869: rosta ................................... 1810                                   Hallituksen määräyksestä on minulla kun-
39870:   A si a k i r j a t: ,suuren valiokunnan                                      nia Eduskunnal1e jättäJä molemminkielisenä
39871: mietintö n:o 51; valtiovarainvaliokunnan                                       hallituksen esitys n:o 68 valtion tulo- ja meno-
39872: mietintö n:o 7; hallituksen ~esitys n:o 37.                                    arvion väliaikaisesta pitentämisestäl.
39873:                                                                                  P u h e m i e s: Herra Ministeri. Eduskun-
39874:                                                                                nalle nyt jätetyn hallituk,sen esityksen tulen
39875:                          Esite II ä ä n:                                       esittämään eduskunnalle perustUJslainmukais-
39876:    4) Hallituksen esitys n:o 68 valiion                                        ta käsittelyä varten.
39877: t~lo~ ja ~enoarvion väliaikaisesta piien-
39878: tamlBesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1816
39879:                                                                                Ilmoituksenteko valtion tilintarkastajain vaalista
39880:                                                                                    ja valtiontilintarkastajain johtosäännön
39881:             Pöydällepanoa varten                                                                 julkaiseminen.
39882:                  esite 11 ä ä n:
39883:                                                                   Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdotta.a,
39884:   5) ·Pankkivaliokunnan mietintö n:o 6,                      ' et1tä eduskunta päättäisi ilmoittaa hallituk-
39885: joka koskee Suomen Pankin virkailijain                       1 selle valtion tilintarkastajain vaalin tuloksen,
39886: palkkaus- ja eläke-etuja . . . . . . . . . . . . . . . . 1816 sekä samalla pyytää, että hallitus julkaisisi
39887: 1786                                    'l'iistaina 16 p. joulukuuta.
39888: 
39889: asetUJskokoelmassa eduskurman 7 pa1vruna                sia, ei tälmä lakiehdotus kumminkaan minua
39890: viime marraskuuta 1919 vahvistaman valtion              tyydytä. M. m. tähän lakiehdotuks·een on vielä
39891: tilintarkastajan ohjesäännön.                           jätetty säädökset pikaoikeudesta ja monta
39892:                                                         muuta sellaista, jotka eivät tyydytä minua.
39893:   Ehdotus hyväksytään.                                  Ehdotan, että koko lakiehdotus hylättäi:siin.
39894:                                                           Ed. Ampuja: Minä kanna,tan ed. Vainion
39895:        Ilmoitus oikeusasiamiehen vaalista.              tekemää ehdotusta. · ·
39896: 
39897:    Puhemies: Hallitusmuodon 49 §:n mu-                    Ed. K oton en: Vaikka laki ei rohmakaan
39898: kaisesti on jokaisilla varsinaisilla valtiopäi-         joka kohdassaan tyydytä, niinkuin on luon-
39899: villä, siinä järjestyk.sessä kuin ·eduskunnan           nollistakin, kun näinkin laaja laki on •kysy-
39900: puhemiehen vaalista on säädetty, valittava              myksessä, niiri minun täytyy sanoa, että tälmä
39901: oikeusasiamies valvomaan eduskunnan hä-                 laki verrattuna nykyisin voimassaolevaan
39902: nelle laatiman johtosäännön mukaan lakien               vastaavaan lakiin sisältää suuren edistysas-
39903: noudattamista tuomioistuinten ja muiden vi-             keleen oikeusturvallilsuuden kanna1ta ja sen-
39904: ranomaisten toiminnassa. Samassa järjestyk-             tähden minä puo1estani olen valmis lain hy-
39905: s·essä valitaan myös varamies oikeusasiamie-            väk,symään.
39906: hen estettynä ollessa hoitamaan hänen tehtä-
39907: väänsä. Ilmoitan, että oikeusasiamiehen ja oi-            Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
39908: keusasiamiehen varamiehen vaali vuotta 1920
39909: varten toimitetaan ensi perjantaina pidettä-              P u h •e mies: Keskustelun kuluessa on ed.
39910: vässä eduskunnan täysi-is•tunnossa.                     Vainio ed. Ampujan kannattamana ehdotta-
39911:                                                         nut, että nyt esilläoleva laki·eihdotus hylättäi-
39912:            Oikeusasiamiehen palkkio.                    siin; kutsun tätä ehdotusta ed. Vainion ehdo-
39913:                                                         tukseksi.
39914:   Puh .e mies: ' Eduskunnan oikeusasiamie-
39915: hen johtosäännön 17 §:n mukaisesti määrää                 Selostus myönrnetääin oikeaksi.
39916: oikeusasiamiehen palkkion eduskunta ennen
39917: vaalin toimittamilsta. Puhemiesneuvosto eh-               Puh ·e mies: Asiassa on siis äänestettävä.
39918: dottaa, että eduskunta kehottaisi valtiovarain-
39919: valiokuntaa tekemään ·eduskunnalle ehdotuk-               Äiinestys ja päätös:
39920: sen asiassa.
39921:                                                           Ken hyväk.syy esilläol,evan lakiehdotuksen
39922:   Ehdotus hyväksytälän.                                 sellaisena kuin ,se on toisessa käsittely;ssä pää-
39923:                                                         tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed.
39924:                                                         Vainion ·ehdotus hyväksytty.
39925:         Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
39926:                                                           Äänestyksessä annetaan 159 ,jaa"- ja 23 ,ei"-
39927:   1) Ehdotuksen laiksi sotatuomioistuimista ja          ääntä.
39928:            oikeuden1käynnistä niissä
39929:                                                           Puhe m i •e s: EdUJskuuta on sHs hyväksy-
39930: sisältävä hallituksen esitys n:o 3, joka valmis-        nyt lakiehdotuksen sellaisena kuin 1se on toi-
39931: televasti on käsitelty sotilasasiainvaliokunnan         sessa käsittelYISsä päätetty.
39932: mietinnössä n:o 3 ja suuren valiokunnan mie-
39933: tjnntiissä n:ot 49 ja 49 a, esitellään k o l m a n-       Asi.an kolmas käsittely julistetaan päätty-
39934: t e en k ä .s i t 1t e l y y n.                         neeksi ja asia on loppuun kä.sitelty.
39935:   P u h e m i e s: Toisessa käsittelyssä hyväk-
39936:                                                         2) Ehdotuksen laiksi eräitten valtiorikoksista ran-
39937: sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai
39938: hyljätä.                                                        gaistukseen tuomittujen henkilöitten
39939:                                                                            armalttamisesta
39940:   Keskustelu:
39941:                                                         sisältävä ed. Huplin ja Tannerin edUJSkunta-
39942:    Ed. Vainio: Vaikkakin eduskunta on Hal-              esitys n:o 49, jota on valmistele:vasti käsitelty
39943: lituksen esitykseen tehnyt erinäisiä muutok-            lakivaliokunnan mietinnössä n:o 16, ja suuren
39944:                                             Armahduslaki.                                       1787
39945: 
39946:  valiokunnan mie~trnnössä n:o 50, esitellään         Suomessa. Tämä teko oli jota<kin muuta; Se
39947:  k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e l y y n.          oli hedelmä ja tulos siitä historiallisesta ke-
39948:                                                      hityks·estä, joka oli tapahtunut Venäjällä
39949:      Puhemies: Toisessa kälsittelyssä hyväk- vuosisatojen kuluessa j.a jonka kehityksen var-
39950:   sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai sinaisena vaikuttajana oli ollut vanha hal-
39951:   hyljätä. Eduskunta päättänee hyväksyä laki- lintojärjestelmä Venäjällä. Tämä oli my&-
39952:   ehdotuksen sellaisena kuin se on toisessa kä- kin tulos siitä suursodasta, joka oli Euroo-
39953:   sittelyssä päätetty.                               pan temmannut mukaansa ja yhtälkkiä is-
39954:                                                      kenyt maahan kaikki eurooppalaiset ihan-
39955:      Keskustelu:                                     teet, mistä laadusta ne olivatkaan. Minä
39956:                                                      sanon kaikki, sulkien tähän ajatukseen myös
39957:      Ministeri Alkio: Kysymys, joka eduskun- militarismin ja imperialismin.                Sillä sa-
39958:   nalla nyt on tullut ratkaisukohtaan:sa, on sen- malla hetkellä kuin Venäjällä vallankumous
39959:   laatuinen, että mielestäni on syytä vielä sillä tapahtui ja bolshevismi alkoi muodostua
39960:   asteella kuin se nyt on, lausua asiasta muu- siksi vallan kaappaajaksi ja anastajaksi
39961:   tamia ajatuksia.                                   miksi se sittemmin muodostui, samalla het-
39962:      Se on nimittäin yksi niitäi kysymyksiä, jotka kellä saattoi myöskin ruveta huomaamaan,
39963:   ovat meillä perintöä siitä kapinasta, joka äs- miten imperialismin ja militarismin .päivät
39964:   kettäin maassamme raivosi ja jonka s·elvit- olivat luetut, siinä vanhassa merkityksessä,
39965:   tely niin suuria vai1keuksia on senjälkeen jonka pohjalle Euroopan suurvallat olivat ra-
39966:   kohdannut ja jotka selvittelyt eivät ole vielä kentaneet. Meillä oli silmien edessä vallan-
39967:   saavuttaneet loppuansa. Kapinan jälk·een, kumous, suurin piirtein katsottuna vallanku-
39968:   kun maassamme vangittiin lähes 80,000 kapi- mous, joka merkitsi uutta aikakautta. Oli
39969:   nallista, oli maassa se sosialidemokraattinen ymmärrättävä, että tämän uuden aikakauden
39970:   liike, joka alkuperäisesti oli syynä kapinaliik- muodot ja rajapiirteet eiväit voineet silmiimme
39971: , keeseen, lyötynä. Yhteiskuntaa säilyttävä ai- häämöittä1ä vielä sellaisina, miksi ne olivat
39972:   nes maassa oli taistelun kautta ottanut vallan tulevat. Mutta minkä me ymmärsimme oli
39973:   käsiinsä ja lyönyt kapinallisen bolshevismin. se, että rikos, minkä Eurooppa oli tehnyt ra-
39974:   Kapinallinen bolshevismi, joka maassa oli kentaessaan suurvaltaperiaatteelle, rakentaes-
39975:   yhtäkkiä. venäläisten kanssa vallan kaapan- saan imperialismin ja militarismin pohjalle,
39976:   nut, oli silloin asettunut taisteluun ei ainoas- se rikos oli kantanut ensimätisen hedelmänsä
39977:   tan.sa vallitsevaa yhteiskuntajärj·e:stelmää Venäjän bolshevismissa ja ·että Venäjän bol-
39978:   vastaan, vaan myös taisteluun sosialidemo- shevismi sillä tavalla nousi kostaj.aksi sen jär-
39979:   kratian entisyyttä, .samalla kuin porvarillisuu- jestelmän jälkeen, mikä Euroopas·sa oli ku-
39980:   den tulevaisuutta vastaan. Se oli ylipäänsä koistanut, ja jonka lankeemuksen aika oli
39981:   tilapää-innostuksen valtaamana temmannut tullut. Suomi oli, merkillistäJ kyllä, joutunut
39982:   käsiinsä aseen, jolla se tahtoi ruhjoa kaiken omituisella tavalla keskeiseksi1 siinä näytel-
39983:   mitä suomalainen yhteiskunta oli siihen mässä, joka nyt seurasi. Suomen sosialidemo-
39984:   saakka ralmntanut, aseman, jonka pohja:uta se kratia oli jo noin kahden vuosikymmenen ku-
39985:   myös tahtoi rakentaa sen uuden ,ide•aHsen" luessa, joina se oli vaikuttanut tässä maassa,
39986:   yhteiskunnan, joka bolsheviikkien .silmäpii- yrittänyt saada itselleen valtaa ja uskovaisia
39987:   rissä hätämöitti. Ne mieHkuvitelmat, joittenka kansan kes·kuudessa, se oli kaiken aikaa ra-
39988:   pohjalla tähän bo1shevistiseen kapinaan läh- kentanut järjestelmän ja periaatteiden poh-
39989:   dettiin, olivat alkuperin väärät ja rikolliset. jal1e, jotka itseasiassa huomattavasti läheni-
39990:   Kapina, joka siten syntyi oli samalla, kuin se vät niitä rikollisuuden rajoja, joista bolshe-
39991:   oli tähdätty isänmaan yhteiskuntalaitdksia, vismi otti alkulähteensä. Suomessa oli sosiali-
39992:   isänmaan kansaa, omaa puoluejärjestöä vas- demokratia muuttunut järjestelmällisesti sel-
39993:   taan, se kapina samalla muodostui maanpe- lais·en luokkataistelun agiteeraukseksi, joka ei
39994:   tokseksi, jonka kautta Suomen tulevaisuus saattanut, inhimillisesti katsoen, johtaa muu-
39995:   sillä suurella hetkellä, joka historiallisesti oli hun kuin rikok,sellisiin tekoihin, niinkuin ta-
39996:   saapunut, jolloin Suomen piti muodostua it- pahtuikin. Tämä kasvatus, se oli syynä sii-
39997:   senäiseksi valtakunnaksi, oli vähältäJ tuhota hen, että, vaikka Suomessa otaksuttiin ja luul-
39998:   koko historiallisen tapauksen. Tällainen teko tiin sosialidemokratian seisovan hyvinkin var-
39999:   ei ollut suinkaan niitten unelmien arvoinen, moilla jaloilla, tämä rikollisuuden kasvatta-
40000:   joita, sosialidemokratia oli vuosikymmenien minen sosialidemokratisissa joukoissa vaikutti
40001:   kuluessa unelmoinut niin ulkomailla kuin sen, että sen hetken tullen, jolloin sosialide'".
40002: 1788                                  Tiistaina 16 p. joulukuuta.
40003: 
40004: 
40005: mokratian olisi pitänyt astua ohjaksiin ohjaa-      han keskusvaltojen kanssa, langettivai voite-
40006: maan sen uuden Suomen uudestaan rakenta-            tuista. Ja lyhytaikainen kokemus on osoitta-
40007: mista, joka oli syntynyt, sillä hetkellä tämän      nut että tämäkään tuomio ei tule kestämään.
40008: sosialidemokratian johtajat ja varsinaiset kas-     Meillä on surullinen kokemus siitä, mitenkä
40009: vattajat heittävät aseet ja ohjakset käsistänsä     se ihanteellinen ajatus, jonka Amerikan pre-
40010: ja antavat johtovallan niille taitamattomille,      sidentti Wilson lausui ilmi kansojen liiton aja-
40011: arvostelukyvyttömille joukoille, jotka yhdessä      tuksessa, on vähitellen joutunut melkoisessa
40012: venäläisten sortajaimme, bolshevikisotilaiden       määrässiil mahdollisuuksien ulkopuolelle sen,.
40013: kanssa järjestivät täätllä rikoksemsen kapinan,     jälkeen kuin kansainvälistä väkivaltarauhaa
40014: jolla ei ole minkäänlaista yhteyttä sosialistis-    on yritetty Europassa toteuttaa. Meillä on
40015: ten periaatteiden ja järjestelmän kanssa. Tätä      muistissamme, mitenkä Saksa ryhtyessään.
40016: vastaan nousi Suomen kansa ja sillä nousulla        rauhaan Venäjän kanssa suunnittelee siitä
40017: Suomen kansa osoitti olevansa terve kansa. Se       myös väkivaltarauhaa, jonka tarkoituksena
40018: osotti että se kiihotus, joka maassa oli käynyt,    oli hävittää Venäjä1. Mutta ennenkuin pitkäl-
40019: ei ollut saanut koko kansaa lankeamaan niiden       lekään historiaa oli kulunut, oli Saksa jo itse
40020: mielikuvistusten varaan, joiden nojassa tämä        langennut ja ne suhteet, joihin Saksa sittem-
40021: lankeemus tapahtui. Ja S,uomen kansa ran-           min 6n Venäjän kanssa ryhtynyt, ovat aivan
40022: kaisi ·kapinalliset ja tämä rankaiseminen oli       toiset kuin silloisen tuomarin ja tuomitun.
40023: oikea.                                              Mutta meillä on edessämme eräitä muitakin
40024:    Mutta kun sosialidemokraatit nyt senjälkeen      tapauksia. Olemme kaikin saaneet huomata,
40025: ovat ryhtyneet vaatimaan lopullista armah-          mitenkä nykyinen maailmantilanne ei ole
40026: dusta kaikille niille, jotka kapinassa olivat       suinkaan kansainvälisesti rauhallinen. Mutta
40027: osalHsina, niin kaiken tämäfn saattaa jo ym-        sittenkin on kaikissa maissa sisäpolitiikka ny-
40028: märtää, varsinkin senjälkeen kun tässä              kyisin keskeisempi kuin ulkopolitiikka ja sen
40029: maassa kaksi valtionhoitajaa, jotka olivat pe-      vaikuttaa ja siihen pakoittaa se, että on nou-
40030: rineet valtansa niiden p·erustuslakien mukai-       semassa uusia kansankerroksia, jotka vaativat
40031: silla, joiden alaisena Suomea hallittiin, silloin    järj·estämäätn kansojen oloja aivan uusien peri-
40032: kun Venäjän keisari istui Suomenkin valtais-        aatteiden mukaan. Ja nämät syvien rivien jou-
40033:  tuimella, olivat jo valtuuksiensa nojalla laske-    kot ovat väkeviä ja voimakkaita, kaikkialla
40034: neet vapauteen monet kymmenet tuhannet ka-           missä väkivallalla yritetään näitä liikkeitä
40035: pinallisista, joita rikoslakiemme mukaan oli         hillitä, aivan järj-estelmällisesti epäonnistu-
40036:  tuomittu rangaistusta kärsimään. Jälellä oli        taan ja erehdytäärn. Ne eivät tule hillityiksi,
40037:  enää muutamia tuhansia, vähän päiillle 4,000,       sillä me emme ole nykyään siinä massa, jol-
40038:  joiden rikos katsottiin niin raskaaksi, että sen    loin minkään kansan keskuudessa olisi puo-
40039: anteeksiantaminen ei samaa tietä olisi mah-          luetta, joka voisi väkivallalla hallita toisia
40040:  dollinen. Ja kun meidän oikeistomme ja mo-          muuta kuin siellä missä bolshevismi on vallan
40041: ll.et keskustastakin asettuivat sille kannalle       päällä. Ja bolshevismi on rikollista! Emmekä
40042:  että tuo!Jlitseminen, jolta armahdustietä näin      siis voine suositella että bolshevismin esimerk-
40043:  oli viety pohja, näiden armahtamisien kautta       kiä missään maassa yhteiskuntaa säilyttävät
40044:  vihdoin oli asetettava oikeuksiinsa ja että se      ainekset ryhtyisivät noudattamaan.
40045:  kostonvaatimus, joka aina perustuu rikoksen            Suomi on nykyään siinä tilassa, että sen täy-
40046: rankaisemiseen, tämän kostonvaatimuks·en pi-         tyy päästä sisällisesti eheytymään. Ja eilen
40047:  täisi vihdoinkin saada tyydytystä siinä tietoi-    minä erehdy, eheytymisen mahdollisuuksia on
40048:  suudessa että tätrkeimmät kapinaan osalliset,       olemassa, jos vain hieman lasketaan luokka-
40049:  suurimmat rikokselliset saisivat kestää ja kär-     taistelun aseita niin oikealla kuin vasemmal-
40050:  siä tuomionsa loppuun saakka, niin tämän            lakin. Täällä! tunnetaan, että äärimmäisen va-
40051:  kaiken saattaa hyvin ymmärtää, eikä tätä            semmiston keskuudessa maassamme nykyään
40052:  käsitystä vastaan ole sen ri!kosoikeudellisuu-      suunnitellaan uusia levottomuuksia ja että
40053:  den puolesta mitään muistuttamista.                 nämä suunnitelmat perustuvat siihen ajatuk-
40054:     Mutta tätä asiaa on arvosteltava muiltakin       s·een, että nykyisen eduskuntajärjestelmän
40055:  kuin pelkäiStään näiltä kannoilta. Me elämme        poispyyhkiminen, aseman turvaaminen väki-
40056:  nykyään sellaisessa maailmanhistoriallisessa        vallan aseilla, sen turvaaminen sen köyhälis-
40057:  tilanteessa, jossa useimmat tuqmiot, jotka •ta-     tön käsiin, joka ei luota sosialidemokratiaan,
40058:  pahtuvat voittajaoikeudella, ilmeisesti joutu-      että se olisi parhain keino järjestää Suomen
40059:  vat lankeamaan. Meillä on muistissamme se           sisällliset olot köyhälistö1le onnelJi.sib:i. Tiimä
40060: .tuomio, jonka ym.pärysvallat laatiessaan rau-       ajatus on kumminkin väärä ja sisältää sellai-
40061:                                             Armahduslaki                                        1789
40062: 
40063: sen rikoksen. joka Suomessa ei tule koskaan nalla tässä amnestiakysymyksessä kuin minä.
40064: toteutumaan ·enään, yrityksistä huolimatta. Mutta olen katsonut velvollisuudekseni yksi-
40065: Mutta se mihin tämä uhka velvoittaa keskus- tyisenä kansanedustajana lausua nämä aja-
40066: taa on rauhan rakentamiseen. Meidän onko- tukset. Uskon kuitenkin, että se joukko, joka
40067: rotettava rauhan lippua silläkin uhalla, että tämän lain !mutta tulee päästetyksi vapau-
40068: se rauha, jota me yritämme tässä maassa si- t,een, tulee näyttämään, että se on sen vapau-
40069: sMlisesti rakentaa, tulisi keskustapolitiikalle den ansainnut. J olieivät he sitä näytä, on yh-
40070: tuhoksi. Asia on nimittäin sillä tavalla, ·että teiskunnalla kyllä keinoja oleva pitäläkseen
40071: jos tähän jää vain se taistelueduskunta, jonka huolen siitä, että rikoksemset taasen kätke-
40072: äärimmäinen oikeisto ja äärimmäisin vasem- tään vankiloihin. Näin ollen on minun käsi-
40073: misto keskenään muodostavat, kaikin saamme tyks·eni se, .että eduskunnalla tässä tapauk-
40074: olla vakuutettuja siitä ettei se ennusta parla- sessa on velvollisuus tehdä kaikkens.a saadak-
40075: mentarismille hyvää eikä se ennusta hyväiä sensa tämän maan asiat sille kannoalle, että
40076: myöskään tälle kansalle ja valtakunnalle. varsinaiset kapinan jälkiaiheitten aiheuttamat
40077: Senvuoksi on .keskustan asia koettaa järjestää riitaisuudet poistuvat.
40078: asiat niin, että niiden luokkien kesken joita          Minä puolestani ehdottaisin, •että tämäi laki
40079: sosiaalidemokraattinen ryhmä tässä •eduskun- hyväksytään.
40080: nassa edustaa, sekä niiden luokkien kesken,
40081: joita me sekä oikeiston edustajat edustavat,           Ed. K. E. Linna: 'l'ämän asian olles·sa toi-
40082: voitaisiin saada aikaan sellainen sisällinen yh- sessa käsittelyssä huomautin minä, että ennen-
40083: teisymmärrys, joka ei voi perustua enään kuin näin laajaan amnestiaan voidaan mennä,
40084: luokkakostoon, vaan joka perustuu siihen tu- on saatava todisteita siitä, että se aines, joka
40085: levaisuuden ajatukseen ettäi v alkoi s i s ta voidaan lukea yhteiskuntaa säilyttäväksi, on
40086: ja       punaishta            täytyy          tässä niin suurilukuinen, ·että se kykenee alkuunsa
40087: m a a s s a v ä l t t ä m ä t t ö myy d en p a- tukahuttaniaan .sen kapinavaaran, mikä tällä
40088: k o s t a t u II a v i ·e l ä y k s i k a n s a. Voi laajalla amnestialla ehdottomasti yhä lisään-
40089: olla, että se toivelma on mahdoton, liian uto- tyy. Täällä ovat kyllä laajan amnestian kan-
40090: pistinen, mutta se on kuitenkin s·en arvoinen, nattaja1t sekä keskustassa että vasemmistossa
40091: että sen vuoksi tässä .eduskunnassa kannattaa väittäneet, että tällä teolla saadaan umpeen-
40092: tehdä mitä voidaan. Pahinta mitä siitä .saat- luoduksi se kuilu, jonka tämä kapina kaikkine
40093: taa olla seurauks·ena, on keskustan oma pet- ikälvine seurauksineen on eri yhtei.skuntaluok-
40094: tyminen. Mutta historia ei tule srtä 1 tuomitse- kien väliin luonut, ja näin tämä yhteiskunta
40095: maan keskustalle häpeälliseksi. Kun minä tulee vahvemmaksi kestämään sekä ulkoa että
40096: yksitytsenä olen päättänyt puolustaa tämän sisältä päin sitä vastaan kohdistuvat kapina-
40097: lain laiksi tulemista, teen sen nimenomaan yritykset. Hyvä on, jos niin tulee käymään,
40098: sillä edellytyksellä, että sosiaalidemokraaltti- ja minä olen silloin ensimäinen mies ilolla tun-
40099: nen ryhmä, ne heistä jotka tässä maassa aiko- nustamaan erehdykseni tälhän seuraamukseen
40100: vat rakentaa puhtaan parlamentarismin poh- nähden.
40101: jalle, takaavat että se amnestia, joika tässä          Mutta valitettavas.ti näyttää tilanne ainakin
40102: tulee heidäln tahtonsa mukaan annetuksi, että · tällä hetkellä kokonaan toiselta. Ne lausunnot,
40103: se amnestia tulee 1·yhmän kannalta oikein joita vasemmiston taholta on tässä kysymyk-
40104: käytetyksi. Sosiaalidemokraattisella ryhmällä sessä annettu, osoittavat kaikkea muuta kuin
40105: on, minä tiedän sen, vaikeat omat !Sisäiset tyytyväisyyttä edes näinkin pitkälle mene-
40106: taistelunsa. Se ei ole mitään ertkoista, se on vään amnestiaan. Viittaan siinä suhteessa
40107: hyvin ymmärrettävää. Niinhän on kaikissa vain ed. Leinosen lausuntoon. Olen niinikään
40108: ryhmissä asian laita. Ajan tilanne on sellai- sosialistisessa sanomalehdistössäi lukenut eri-
40109: nen, että yksimielisyyttä tällaisissa kysymyk- näisistä sen puolueen puoluejärjestöjen ko-
40110: stssä on vaikea saada aikaan. Mutta tosiasm koust·en ponsista, joissa vaaditaan paljon laa-
40111: on se, ettäi näiden kamppailujen jälellä on jempaa amnestiaa ja joissa useinkin suoraan
40112: mahdollista selvitä uusia yhteisiä tehtäviä sanotaan, että ellei enempää saada, ei myös-
40113: Suomen kansalle, valtiolle, ja sen eduskunnalle, kään näin vähään tyydytä. Samantapaisia
40114: sellaisia yhteisiä tehtäviä, jotka tulevat pelas- lausuntoja ovat myöskin ·esittäneet ne vielä
40115: tamaan tämän valtion vaikeuksista. Minä en vankeudessa olevat kapinalliset, joitten ar-
40116: väitä ollenkaan että minä olen oikeassa. Sen mahtamista tämä amnestia tulisi koskemaan,
40117: tulevaisuus vasta voi todistaa. Ja siitä joMuu jos nimittäin sosialistipuolueen sanomalehtien
40118: myöskin, että minä en voi lausua ankaraa ar- antamat tiedot ovat oikeat.
40119: vostelua niitä kohtaan, jotka ovat toisella kan-       Kaikki nämä seikat viittaavat siihen~ ettei
40120:                                                                                               226
40121: 1790                                  Tiistaina 16 p. joulukuuta.
40122: 
40123: 
40124: tällä .amnestialla saavutetakaan sitä mi·elten 1 Tässä yhteydessä on myöskin mainittava
40125: rauhoittumista ja lisääntyvää yhteiskuntarau- eräls huomio, jonka asian käsittelyn kuluessa
40126: haa, jota on toivottu, vaan sitä päinvastoin olen tehnyt. Laajan amnestian kannattajain
40127: to:is•elta puolen tullaan pitämään aivan kesken- taholta on joko vaativarumin tai peitetymmin
40128: eräisenä tekona, jolla ei ole uskallettu astua tätä amnestiaa vaadittu erikoisena korvauk-
40129: täyttä askelta, vaan pysähdytty puolitiehen s-ena n. s. valkoisesta terrorista. Vain anihar-
40130: - toiselta puolen sitä pidetäiän jo nytkin liian voin ja silloinkin sivumennen on puhuttu pu-
40131: pitkälle menneenä ja yhteiskuntaa vaaranta- · naisesta terrorista ja sen tuottamasta tuhosta.
40132: vana. Mutta kun tällainen katsantokanta saa 'fätä ei sentään saisi mielestäni sivuuttaa niin
40133:                                                  1
40134: 
40135: 
40136: vallan, silloin on myöskin se periaate, että ' kevyesti, ei ainakaan vielä silloin, kun ei nii-
40137: näin laajaan amnestiaan on mentävä yhteis- den us·einkin suorastaan rääkkäämällä kuo-
40138: kunnallisen rauhan saavuttamiseksi, menet- liaaksi kidutettujoen uhrien haudat ole vielä
40139: tänyt kaiken merkityksensä. Jos vasemmis- edes umpeen ruohoittuneet. Jos ne, joita asia
40140: ton puhujat ovat todellakin tarkoittaneet sitä, ei personallisesti koske, sen tekevätkin, tulee
40141: mitä ovat sanoneet, on asema nyt juuri sellai- muistaa, ·että tässä maassa on kymmeniältu-
40142: nen, sillä niiden mukaan ei 'vasemmisto ole hansia laillista yhteiskuntaa tukevia henki-
40143: tyytyväinml tällai,seen tulokseen. Kun siihen · löitä, joiden omaiset näissä haudoissa lepäävät
40144: ei ole tyytyväinen oikeisto eikä edes koko kes~ ja joiden on vielä vaikea sitä unohtaa. Heillä-
40145: kustakaan, niin mistä silloin löydetään se kin on oikeuskäsityks·ensä ja tunnesyynsä,
40146: enemmistö Suomen kansaa, joka tällä teolla jotka myöskin täytyy ottaa ainakin jonkun-
40147: rauhoittuu. Minä pelkään, ·että sen sijaan on- verran huomioon, kun tä:tä kysymystä lälhde-
40148: kin vaan kylvetty tuulta j.a niitetään myrskyä. tään ratkaisemaan tnnnekysymyks-enä. Väite-
40149: Minun täytyy tässä vielä kerran sanoa, että tään, 'että armahdus ei koske murhaajia eikä
40150: kun tämän johtopäätöks·en vedän, läihden koko muitakaan tärkeiden rikosten tekijöitä. Mutta
40151: ajan siitä, että sosialististen sanomalehtien muistaa tulee, ·että rikokset olivat mahdollisia
40152: lau:sunnot ovat totuudenmukaisia ja että ainoastaan siten, että niiden nyt armahdetta-
40153: myöskin vasemmiston täällä esiintyneet edus- vien, rikoksiin osaaottamattomien käs.issä oli-
40154: tajat ovat kuvanneet oikein valitsijoittensa vat ne as·eet, jotka antoivat mahdollisuuksia
40155: kannan tässä kysymyksessä. Jos tämä johto- näiden rikosten toteuttamiselle. Tämä on yk-
40156: päätö,s on erheellinen johtuu sen ·erheellisyys sinkertais,en kansanmiehen ajatustapa eikä!
40157: näistä! lausunnois•ta. (Vasemmalta: Ja puhu- sitä millään tunnesyihin vetoamisella voida
40158:  jasta myös.) - No, anteeksi, herra Hakkila, toiseksi muuttaa. Vasta haavut arpeuttava
40159: kyllä minä annan teidän jatkaa, vähän ajan riika voi siinä suhteessa tehdä muutoksen.
40160: perästä.-                                          Jos siis tämä kysymys tahdotaan ratkaista
40161:    Täällä on myöskin useilta tahoilta hnomau- ainoastaan tunne- tai oikeudellisuuskysymyk-
40162: tettu, että tämä kysymys on käsiteltävä yksin- senä, joudutaan ·ehdottomasti kielteiseen tulok-
40163: omaan tunnekysymyksenä, johon ·ei saa sekoit- seen. Sama on .asianlaita, jos ollaan nojaavi-
40164: taa minkäälnlaisia muita vaikuttimia. Tällöin naan r·ealiteetteihin, mutta rat.kai,su siitä huo-
40165: on lähdetty siitä, että kapina •on saanut jo limatta tehdään tun'!l'esyiden perusteella. Täl-
40166: siksi ankaran rangaistuksen, että nyt jo on löinkin on tulos kielteinen, jos vain tahdotaan
40167: aika armahdnksella lopettaa sen enemmät tai uskalletaan olla loppuun saakka johdon-
40168: seuraamukset. En tahdo väittää, etteikö täl- mukaisia ja rehellisiä.        .
40169: lä·kin katsantokannalla ole omat oikeutuk-         Kokonaan toiseksi muuttuu asia, jos alusta
40170: sensa. Mutta ne ovat vain niin kanan kuin alkaen lähdetään sitä ratkaisemaan tosioloja,
40171: tämän kannan omaajat yksinomaan ja koko- tosis€ikkoja silmälläpitälen. Tällöin on en-
40172: naan myöskin sillä pys·yvät. Niin pian kuin sinnä katsottava, minkälainen on maamme
40173: ne samalla rupeavat laskemaan sen seuraa- ulkonainen asema ja mitä vaaroja meillä on
40174: muksia ja tuloksia, niin pian on myöskin me- ennenkaikkea idäS'tä uhkaamassa. Valitetta-
40175: nettänyt merkityksensä tämä kanta. Sillä jos vasti täytyy sanoa, että asema siinii suhteessa
40176: kerran on kysymyksessä oikeudellisuuden to- näyttää varsin synkältä. Se rauha, johon Vi-
40177: teuttaminen, ei silloin saa lask·ea, ovatko seu- roa tahdotaan pakoittaa, ei merkitse yksin Vi-
40178: raa,mukset sitä tai tätä - t.eko on tehtävä, jos ron alistusta bolshevismin vaikutuksen alai-
40179: kerran oikeuden toteuttaminen si'tä vaatii. seksi, vaan se merkitsee myöskin sitä, että
40180: Seuraaronsten laskeminen osoittaa joko, että seuraava askel on Suomen saattaminen sa-
40181: asianomaiset itsekin silloin salaisesti epäilevät maan as·emaan. Jos Viron on sille asetettuihin
40182: omaksumansa kannan kestävyyttä tai tunne- ehtoihin suostuttava, on vain hetken kysymys,
40183: syi:tten muuttuvaisuutta.                         mil1oin hyökkäys suunnataan meWil kohtaan.
40184:                                              Armahduslaki.                                       1791
40185: 
40186: 
40187: Sillä bolshevismin tie Skandinaviaan kulkee          on varsin vakavia syitä epäillä, että vasem-
40188: sittenkin lopullisesti vain Suomen kautta. Vi-       misto ei tahdo tähän taisteluun yhtyä, vaan il-
40189: ron ja muiden baltilaisten maiden kautta käy         moittaa jo julkisesti tai ·Salaisesti etukäteen
40190: bolshevismin tie vain Keski-Europaau.                kantansa ja siten antaa viholliselle jo etukä-
40191:    Kun tämä hyökkäys tapahtuu, mille kan-            teen yliotteen, jota tämä ei suinkaan jätä hy-
40192: nalle asettuu silloin meikäläinen sosialistinen      väkseen käyttäimättä. Tällöin on tästä kysy-
40193: p'uoluel Onko se mukana tätä hyökkäystä tor-         myksestä seurauksena rauha, joka meille mer-
40194: jumass•a yhdessä muiden laillis·ta yhteiskunta-      kitsee myöskin samalla Suomen itsenäisyyden
40195: järjestelmää ja tämän maan itsenäisyyttä!            loppumista. Mitä näitä tosiasioita vastaan
40196: puoltavain puolueiden kanssa, vai asettuuko          väitettäneekin, tosiasioina ne pysyvät ja sel-
40197: se tällöin syrjästä puolueettomana seuraar.          laisena ne ovat amnestiakysymystä ratkais·
40198: maan asiain lopullista kehitystä. Olen loppuun       taessa myö,s huomioonotettavat.
40199: asti toivonut, että tämä puolue selvästi ja tin-       Ennenkuin tämä siis lopullisesti ratkaistaan,
40200: kimättömästi määrittelisi tähärn nähden kan-         pyydän minä selvän ja mutkattoman va,stauk-
40201: tallJSa. Mutta näyttää siltä kuin ei se nytkään      sen seuraaviin kysymyksiin:
40202: tapahtuisi, niin paljon kuin sitä on siltä ta-         Tek·eekö ja milloin sosialistinen puolue sel-
40203: holta vakuut·ettukin. Ne lausunnot, joita pa-        vän ja tinkimättömän pesäeron puolueen bol-
40204: raillaan koossaolevassa sosiaHsHen puolue-           shevistisen aineks·en kanssa, ·ei ainoastaan pa-
40205: kokouksessa on tässä kohden ·esitetty, antavat       perilla vaan myöskin tositeossa ~
40206: varsin vähän toiveita tähän suuntaan. Että!            Onko .sosialistinen puolue valmis, jos niin
40207: puolueessa on selvä oikeisto, joka rehellisesti      tarvitaan myös as~e kädessä, rinnan muiden
40208: tahtoo asettua puhtaasti parlamenttaariselle         puolueiden kanssa puolustamaan tätä maata
40209: kannalle, samoin kuin siellä on selvä vasem-         idästä tulevan bolshev1smin hyökkäystä vas-
40210: misto, joka suoraan ajaa bolshevikkikommu-           taan~
40211: nia ja vähemmistön diktatuuria ja on valmis            Siitä, minkälainen va,stans näihill! kysymyk-
40212: kaikin voimin yhtymään idästä tulevaan               siin annetaan, riippuu ainakin minun ja mo-
40213: hyökkäykseen, ·se on selvää, mutta yhdenlai-         nen muun meikäläisen lopullinen kanta tässä
40214: nen selviö on myös, että siellä on olemassa          kysymyksessä. Tätä kysymystä ei saa rat-
40215: suuri keskusta, joka ei ratkaisevasti astu kum-      kaista sillä tavoin, että keskusta kummankin
40216: mallekaan kannalle, vaan noudattaa vanhaa            äärimmäisyyden välillä kulkee keskitietä eikä
40217: Valpas-politiikkaa, jättäen kannan tarkemmin         myöskään sitä ratkaista sillä tavalla, että sii-
40218: mälärit.telemättä voidaheen tehdä sen vasta          hen ratkaisuun houkutellaan erinäisillä siree-
40219: sitten kuin jompikumpi äärimmäinen kanta on          nilauluilla puolelta ja toiselta. Tässä on ky-
40220: voittanut, asettuakseen tällöin voittajan puo-       symys koko maan tulevaisuuteen nälhden rat-
40221: lelle. Tässä suhteessa ovat varsin kuvaavia          kaisevasti vaikuttavasta teosta, ja on se tosi-
40222: eräiden puolu,ekeslmstaan itsensä kuuluviksi         asioita suoraan silmiin katsoen ratkaistava.
40223: sanovien puhujien lausunnot. Niissä asetutaan        Ilman tällaista tosiasiain huomioonottamista
40224: tälle moiempi-parempi kannalle ja tahdotaan          ei tämä ole sellainen suuri valtioteko, jollai-
40225: kiihkeästi puolue edelleenkin py:syttää yhte-        seksi sitä on tahdottu väittää, vaan sitä voi-
40226: nä:isenä selvine parlamenttarismi- ja bolshe-        daan kutsua poliittisen kypsymättÖiillyyden
40227: vistikannattajineen. Mutta kun näin ehkä käy,        todistukseksi.
40228: miten voi tällainen puolue missäiän kysymyk-
40229: sessä asettua s·elvälle kannalle, kun sen vasen        Ed. S i n k k o: Siihen nähden, että esillä
40230: käsi tekee aina tyhjäksi, mitä oikea mahdolli-       oleva lakiehdotus sellaisenaan kuin se tääillä
40231: ,sesti yrittää. Tällöin on myöskin ei ainoastaan     toisessa käsittelyssä hyväksyttiin, sisältää!
40232: mahdollista, vaan myöskin jotenkin varmaa,           m. m.: 1) että kapinan varsinaiset yllyttäjät,
40233: että kun hyökkäys idästä .alkaa, meillä ei sitä      aikaisemmin muista rikoksi:sta tuomitut ;ja siis
40234: vastaan taistelurintamaan asetukaan muut             erikoisia rikollisia taipumuksia osottaneet ka-
40235: kuin maan porvarillinen aines, jota paitsi on        pinalliset, ja melkein kaikki kapinan johtajat,
40236: suuri syy pelätä ·että tois•en osan sosialisteista   ilman •että mitään erikoista tutkimusta heidän
40237: pysyessä puolueettomana, sen bolshevistinen          asiassaan olisi toimeenpantu, lasketaan vapau-
40238:  osa, ja myös nyt armahdettava.t suurin piirtein     teen; 2) että ehdollisesti tuomituille lähes
40239: mukaan luettuna kälyvä:t puolustajien kurk-          40,000 kapinalliselle myönnetään täysi kansa-
40240: kuun takaapäin kiinni. Tämä on kyllä pahin           laisluottamus, huolimatta siitä, ettei mitään
40241: mahdollisuus. Mutta paraassa:kin tapauksessa         selvitystä .tai edes todennäköisyyttä ole ole-
40242: 1792                                    Tiistaina 16 'P· joulukuuta.
40243: 
40244: 
40245: massa siitä, että he nykyisin paremmin kuin              Roomalainen sotapäällikkö saattoi voittonsa
40246: aikaisemmin tulisivat kansalaisoikeuksiaan             hetkenä vaatia tuomiolle poikansa, joka myös
40247: käyttämään, sentähden ja kun tällaisella ar-           oli vai).mttanut voiton saantiin, vain siitä
40248: mahduk,sella nykyoloissa ei ole niiden kansa-          syystä1, että poika oli ollut tottelematon. Hän
40249: laispiirien, joita minä edustan, oikeustajun-          saattoi asettua sille kannalle, josta myöhem-
40250: nassa tukea ja kun omasta puolestanikin kat-           min on sanottu: tapahtukoon oikeus, nimit-
40251: son sen vaaralliseksi ja maan yleiseen etuun           täin muodollinen oikeus, vaikka maailma me-
40252: soveltumattomaksi, rohkenen, nojautumalla              nisi perikatoon. Tällaistakin näkökantaa saat-
40253: valtiopäiväjärjestyksen 57 §:än 5 kohtaan eh-          taa ensinäkemältä ihailla. Mutta se on sitten-
40254: dottaa, että tä!mä lakiehdotus jätetään lepää-         kin toinen, kuin kristinuskon näkökanta on.
40255: mään yli vaalien.                                      Jeesus N atsarealainen rukoili niiden puolesta,
40256:                                                        jotka hänet ristiinnaulitsivat: ,Isä, anna heille
40257:   Ed. M a n ne r: Niillä perUJsteilla, jotka mai-      anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät."
40258: nitaan lakivaliokunnan mietintöön liittyvässä          Siinä pyydettiin joukkoamnestiaa jos milloin-
40259: ensimäisessä vastalaus·eessa ja joita minulla          kaan, ilman minkäänlaisia 'ehtoja tai rajoituk-
40260: oli tilaisuus esittää tämän lakiehdotuksen toi-        sia anojan puolelta. Kun tälle kannalle aset-
40261: sessa käsittely.ssä täällä ~eduskunnassa, kanna-       tuu, niin on ollut mahdotonta ymmärtä1ä esim.
40262: tan ·ed. Sinkon tekemää ehdotusta.                     e d u s t a j a Kailaa. Minä olen paljon parem-
40263:                                                        min ymmärtänyt p a p p i Kailaa, kun kuu-
40264:     Ed. H e l en i u s -Se p p äil ä: Huolimatta       lin hänen puhettaan Suomen itsenäisyysjuh-
40265: siitä, että on tehty ehdotus ja kannatettukin          lassa Nikolainkirkossa. Hän kehotti meitä ih-
40266:  ehdotusta tämän lakiehdotuksen jättämisestä           misiä etsimään Jumalata, jotta voi,simme toi-
40267: lepäämään yli vaalien, minä uskallan toivoa,           nen toisemme löytäiä - voisimme toinen toi-
40268:  että eduskunnan enemmistö on saapa asian              siamme ymmärtää ja antaa anteeksi. (Ed.
40269:  onnelliseen ratkaisuun. Kun näin on tapah-            Hakkila: Se oli kirkossa se.) Minä olen tässä
40270:  tunut, silloin on myöskin muistettava, että           asiassa yksityisenä ·edustajana asettunut
40271:  tässä on Suomen kansa eduskuntansa kautta             pappi Kailan kannalle ja tulen sillä kannalla
40272: .asian ratkaissut.                                     asian ratkaisussa pysymään .
40273:     Omituista on ollut suurten puolueiden vä-             Meillä on vielä nytkin kaksi perspektiiviä
40274:  lillä olevan henkilön kuunnella tä:ällä tapah-        tässä asiassa edessämme. Toinen perspektiivi
40275:  tuneita pitkiä keskusteluja. Ei voitane kiel-         on se, mitä tietäisi tehdyn ehdotuksen hyväk-
40276:  tää, että jo ensimäisen puhujan, ed. Huplin           syminen ·että asia jältettäisiin lepäämään yli
40277:  lausunnon alkupuolella oli onnettomia sanan-          vaalien. Se tietäisi jatkuvaa sisäistä rauhat-
40278:  käänteitä, jotka antoivat erinomaisia ase.ita         tomuutta, katkeruutta, epäsopua. Olisiko edes
40279:  asian vastustajille, varsinkin niille, jotka otti-    sekään mitään ihmeteltävää, jos eduskunnassa
40280:  vat huomioon ainoastaan puheen alkupuolen,            olisi taasen 1/s niitä, jotka rupeisivat pane-
40281: mutta eivät ollenkaan sitä, mitä sitten jatkoksi       maan järjestään lepäämään yli vaalien kaikki
40282:  sanottiin. Kumminkinharr pitäisi asiata arvos-        muut lakiehdotukset, joista täJmän jälkeen on
40283:  tella kokonaisuuden valossa eikä ainoastaan           päätettävä, ,g.euraisivat nyt ehdotettua esi-
40284: pätkien varassa. Sittenkään, kun olen tätä             merkkiä~ Minä kysyn vain. Toinen perspek-
40285: asiaa punninnut - punninnut sitä myöskin               tiivi on se, että astuttaisiin nyt rauhan po-
40286:  hiljaisina yön hetkinä- ja koettanut ymmär-           lulle, koetettaisiin ruveta seuraamaan sitä
40287:  tää muutamia puhujia oikeiston taholta, ei ole        kristinuskon anteeksianto~oppia, josta mainit-
40288:  tämä ymmärtämys minulle onnistunut. Joko              sin. (Ed. Hakkila: Kuulkaa, rovastit!)
40289:  on niin, että yksityisesti parhaatkin ihmiset            Täällä on kylmästi laskettu, mitä poliittisia
40290:  saattavat joutua puolue-ilmapiirin valtaan            seurauksia sille tai tälle puolueelle olisi siitä,
40291:  siinä määrin, että heiltä unhottuu se, mitä yk-       jos suuri joukko kapinaan os.aaottaneita, jotka
40292:  sityisinä ihmi.sinä oikeastaan ovat. Kun jou-         nyt ovat kansalai.sluottamusta vailla, jälleen
40293:  tuvat tälla]s,en puoluesuggestionin valtaan, he       saisivat valtiollisen ja kunnallisen äänioikeu-
40294:  näkeväit olosuhteet toisenlaisina, kuin mitä ne       den. Minä en kuulu niihi'n, joille täJmä asian
40295:  itse asiassa ovat. Tahi on niin, että ihmiselä-       puoli on pääasia. Minulle on pääasia se, että
40296:  mässä katsantokannat ovat niin erilaiset, ettei       nuo ihmiset palautettaisiin yhteiskunnan
40297:  ole mitään mahdollisuutta edes sellaisten hä-         ulkopuolelta jälleen yhteiJSkunnan sisäpuo-
40298:  täsiltain rakentamiseen eri ihmi,sten välille,        leHe, yhteiskuntaa repimästä sitä muiden mu-
40299:  joista hätäsilloista täällä on puhuttu.               kana rakentamaan ja kannattamaan. Minulle
40300:                                              Armahduslaki.                                         1793
40301: 
40302:   merkitsee kuitenkin kenties kaikkein enimmän        joulumielialaa entistä laajemmalti Suomen
40303:   heidän suuret omaispiirinsä, jotka nyt pääsi-       kodeissa ja poistamaan sitä katkeruutta, mikä
40304:   sivät, jos kansalaisluottamus näille rikollisille   niissä on viimeisinä jouluina vallinnuU Mutta
40305:   palantettaisiin, viattomista kärsimyksistätän,      sitä varten täytyy muistaa joulun vanhaa
40306:   sillä jokainen meistä lienee sen verran joutu-      evankeliumia, joka julistaa: ,Kunnia olkoon
40307:   nut tekemiseen tällaisten tapausten kanssa,         Jumalalle korkeudessa, maassa rauha ja ihmi-
40308:   että tiedämme, että kysymyksessä on ollut           sille hyvä tahto!" Olkoon tätä rauhankaipuu-
40309:   myöskin jokapäiväinen leipä laajoille ihmis-        ta ja hyvää tahtoa tarpeeksi asti myöskin
40310:   joukoille eikä ainoastaan valtiollisen tai kun-     Suomen eduskunnan jäsenissä tätä asiata rat-
40311:   nallisen äänioikeuden menettäminen. Vanha           kaistaessa.
40312:   suomalainen sananlasku julistaa kovan tuo-
40313:   mion, kun se sanoo ihmis·estä: ,Kunnia pois ja        Ed. P. V i r k kun en: Amnestia-asiassa on
40314:   kelmi mies." Se ·ei ole ollut mikään leikinasia     jo ylen paljon puhuttu. Mielipiteet lienevät
40315:   tämä tuomio silloin, kun on täytynyt joka-          sekä\ taholla että toisella vakiintuneet. Itsel-
40316:   päiväistä leipää itselleen ja omaisilleen hank-     läni on ollut jo eräässä aikaisemmassa istun-
40317:   kiakseen työtä hakea. Tällaiset seikat ovat         nossa tilaisuus tehdä selkoa kannastani. Mi-
40318:   minun kamnaltani yhtä tärkeät kuin se, mikä         nulla ei ole enää tarv·etta tehdä itseäni osalli-
40319:   pUJolue tästä hyötyy, mikä häviää.                  seksi siihen ajatusvaihtoon, jota tänä hetkenä
40320:      Minä, niinkuin sanoin, rohken«;)n edelleenkin    on uudelleen viritetty. Mutta minä tulin tä-
40321:   toivoa, :että asia saadaan sille kannalle, että     hän istuntoon tehdäkseni täällä saman ehdo-
40322:   isänmaa, Suomi-äiti saa avata sylinsä näille        tuksen, minkä! ed. Sinkko jo on tehnyt, ja mi-
40323:   rikkoneille, harhaanjohdetuille lapsilleen.         nun asiani on näin ollen ainoastaan sitä kan-
40324:   Minä en jaksa ymmärtää, että tällainen teko         nattaa.                                           ·
40325:   yhteisen isänmaan puolelta olisi omiaan ke-
40326:   hottamaan niitä, jotka tulevat anteeksiannosta        Ed. S ä r k k ä: Pyysin puheenvuoroa kan-
40327:   osallisiksi, uusiin rikoksiin. Ainakin se, joka     nattaak,seni ed. Sinkon ehdotusta.
40328:   kristinuskon kannalta asioita arvostelee, tie-
40329:   tää, että monasti on paatuneeseenkin rikolli-         Ed. S n e ll m a n: Minäkin pyydän kannat-
40330:   ·seen enemmän vaikuttanut rakkaus kuin ko-          taa ed. Sinkon tekemää ·ehdotusta.
40331:   vakourainen rangaistus. En puolestani unohda
40332:   minäkään, kuinka vaikeata niiden on asettua          Ed. Helenelund: Jag ber att få förena
40333:    anteeksiannon kannalle, jotka ovat kätrsineet      mig om rdgm. Sin:kkos förslag om att lagen
40334:    niin paljon kuin moni on kapinan takia kärsi-      måtte förklaras vilande.
40335:    nyt. Minä olen ennen jo tässä eduskunnassa
40336:    lausunut, kuinka vaikeata on omaisten hauta-         Ed. V u o k o s k i: Koska olen sitä mieltä,
40337:    kumpujen yli ojentaa anteeksiannon kättä.          että suurimpien ja kauaskantoisimpien kysy-
40338: • Mutta minä tiedän, ·että sittenkin jaloin oppi,     mysten ·eduskunnassa ·esiintulo, käsittely ja
40339:   kristinuskon rakkaudenoppi, tällaista uhria         ratkaisu tulisi perustua hallituksen antamaan
40340:    vaatii.                                            esitykseen, esitykseen jonka perusteluista kä-
40341:      Me olemme näinä aikoina varmasti, tämän          visi ilmi, kuinka tarpeellinen ja yhteiskunnan
40342:    eduskunnankin monet jäs•enet, tunteneet ah-        etuj.en mukainen sekä tarkoitustaan vastaava
40343:    distusta rinnoissamme ajatelles:samme, mikä        kulloinkin annettu esitys on, ja kun lisäksi on
40344:    tämäln kovaa kokeneen kansan perii, kun ei         edellytettävä, että hallituksen esityk.set aina
40345:    näy mitään merkkiä siitä, että pääsliis.iin jäl-   saavat niin perinpohjaisen valmistuksen,
40346:    leen yhteisiä polkuja kulkemaan, saataisiin        kuin yleensä on mahdollista, niin tuntuu
40347:    poistetuksi se rikkinäisyys, joka meitä erottaa.   melko vaikealle sivuuttaa mainitsemani vaa-
40348:    Varmaa on, että jos tämä asia, mikä meillä         timus nyt esilläolevassa kolmannessa käsitte-
40349:    nyt on ratkaistavanamme, saataisiin hyvään         lyssä olevassa armahduskysymyksessä. Mie-
40350:    päätökseen, ainakin yksi ja varmasti tällä         lestäni on varsin arveluttavaa laskea asiat
40351:    hetkellä vaikuttavin sisäisen rauhattomuuden       kehittymään siihen suuntaan, että alote jossa-
40352:    aihe eaataisiin poistetuksi.                       kin tärkeässä asiassa otetaan eduskunnan tai
40353:      Eräässä edellisessä asian käsittelyssä sotilas   jonkun eduskuntaryhmän taholta Sivuutta-
40354:    viittasi lähestyvään jouluun. Auttaako edus-       malla hallitus. Tällaisesta menettelystä voisi
40355:    kunnan enemmistö tämän asian nyt sellaiseen        olla seurauks·ena se, että eduskunta tai joku
40356:    päätökseen, että! se on omiaan herättämään         eduskuntaryhmä joutuu johtamaan hallitusta
40357: 179!                                          'l'iistaina 16 p. joulukuuta.
40358:                     ~--   ------------~----    -   ~---~------   ------
40359: 
40360: hallituksen kuitenkin ollessa vastuunalainen.                     vältra ansvaret för vad som skett på händel-
40361: Tällaiselle tieUe meidän ei sopisi lälhteä. Mitä                  ·sernas, utvecklingens tvång, på o.ansvariga
40362: itse asiaan tulee, ei siitä puhuminen asian                       samhällskrafter, i stället för att låta det vila
40363: tällä asteella ole tal'IPeellista. On vain harkit-                på dem, som rätteligen bära och måste bära
40364: tava se seikka, onko vielä varattava hallituk-                    detsamma, eller, såsom en talare här en gång
40365: selLe tilaisuus otta.a johto käsiinsä ja hallituk-                uttryckt .sig, vilka ,släppt lös 'den urgamla
40366: sen esityks-en pohjalla ottaa asia ·esille ja rat-                fruktansvärda vildhet, · som ligger dold i
40367: kaista. Nähdäkseni on tällainen asian jär-                        mänsklighetens själ och ingalunda ätr svagast
40368: jestelyn mahdollisuus olemassa siirtämällä                        hos vårt folk". Historien skall förvisso aldrig
40369: tämä nyt esilläoleva eduskuntaesitys lepää!-                      godtaga den förklaring man på vänsterhåll
40370: mään yli vaalien. Tämä ·ei tarvitse tietää sitä,                  söker giva upprorsrörelsen; fa.stmer drevs
40371: että tämä asia lykkääntyisi parilla vuodella,                     denna medvetet fram av mer eller mindre an-
40372: vaan saattaa se tulla esille aivan lähitulevai-                   svarslösa, om medlen föga nogräknade ledare,
40373: suudessa. Kun tällainen ehdotus on eduskun-                       som sannerligen icke hade hela folkets, hela
40374: na;ssa tehty ja asia ilman muuta jäälpi pöy-                      landets bästa för ögonen.- Men låt oss lämna
40375: dälle johonkin seuraavaan istuntoon, niin olisi                   historiens förklaringar å sido. Vår tid står
40376: syytä vakavasti harkita tätä seikkaa, johon.                      säkerligen ännu händelserna alltför nära för
40377: olen viitannut.                                                   .att fullt opartiskt och rättvist kunna bedöma
40378:                                                                   desamma. -'
40379:    Ed. v on B o r n: J ag har icke tidiga:ve ut-                     Såsom stöd för de fra:mställda och vid frå-
40380: talat mig här i kammaren uti den märkliga                         ga.ns andra behandling till stor del godkända
40381: fråga, som nu föreligger till slutligt avgö-                      yrkandena om ytterligare utsträckt amnesti
40382: rande. Detharju icke heller varit så lätt att                     har huvudsakligen anförts följande:
40383: under den föregående diskussionen komma sig                          1:o) att de blodsoffer och lidanden de upp-
40384: till ordet. J.ag kan ·emel1ertid icke underlåta                   roriska redan fått utstå borde tillfredsställa
40385: att ännu, om ock i elfte timmen, stå upp och                      även den ,me.st osläckliga hrumndtörst" och
40386: vittna i saken. Och jag gör det med så myc-                       ,primitiva rättsuppfattning";
40387: ket större skäl, som j.ag från Q.en röda upp-                        2:o) att någon fara för samhä[let av deras ·
40388: rorsrörelsens första utbrott aktivt varit med i                   frigivande och återinsättande i fulla medbor-
40389: kampen mot densamma ända tili frihetskri-                         gerliga rättigheter icke vidare förefinnes;
40390: gets och den -därpå följande omedelbara                              3:o) att upprorsmännen blivit dömda oftast
40391: räfstens slut, och en ihållande tystnad från                      med stöd av på de lösaste grunder baserade
40392: min sida möjligen kunde toikas som svarslös-                      utslag; samt                                      ·
40393: het, förlägenhet inför alla de påståenden och                        4:o) att -en s. k. ,,vit terror" i stor utsträck-
40394: beskyllningar som från visst håll framkommit.                     ning förekommit och att dess utövare fått gå
40395: Frågans olika detaljer hänga dock så intimt                       fria från det ansvar de lika väl som de röda
40396: samman, att jag något så när ful1ständigt, om                     förtjänat.
40397: ock i korthet, måste heröra dem alla.                                J ag skall be att till hemötande härav, ut-
40398:    Det har sagts, att envars ställning tili före-                 över vad från olika håll reda:n anförts, ytter-
40399: liggande fråga helt bel'or därpå, huru han vill                   ligare få i korthet fr.amlägga några syD.[)unk-
40400: uppfatta den röda upprorsrörelsen och dess                        ter.
40401: orsaker. Från vänsterhåll har man sökt ljuta                         Talet om osläckligt hämndbegär och primi-
40402: historiens försonande skimmer ÖV'er det hela,                     tiv rättsuppfattning har r-edan av andra vär-
40403: och man har bland annat v-elat se förklarin-                      desatts. !illäggas bör måhända, att den, som
40404: gen till medborgarkriget, såsom man älskar                        uti• detta sammanhang älskar använda siika
40405: kalla det, däri, att folket 1saknade alla rättig-                 uttryck, därmed endast blottar hela primitivi-
40406: heter gentemot de makthavande och rika, och                       teten av sina egna känslor och sin egen upp-
40407: att möjlighet för detsamma att komma fram                         fattning. .Samhä[lets såväl som den enskildes
40408: på de lagliga reformernas väg icke förefanns•.                    behov av upprättrels•e för ett brott är inga-'
40409: Men voro då förhållandena i verkligheten så-                      lunda hämnd, men brottslingen kan väl mån-
40410: dana; är detta en inför historien giltig för-                     gen gång vara uppfylld av verkligt hämnd-
40411: klaring till sorgespelet i Finland 1917-1918,                     begär. Ty hämnden är hans eller i allmänhet
40412: något .som man ansvarslöst kan och får in-                        den underlägsnes, den lägre ståendes vapen,
40413: prägla i folkets medvetande! År det icke fast-                    liksom ock han däri ofta ser sin tröst.
40414: mer ett lika tarvligt som fåfängt för,sök att                        Man förmenar, att det icke vore förbundet
40415:                                            Armahduslaki.                                         1795
40416: 
40417: 
40418: med någon fara för samhället att omedelbart         betydelse, att den berättigade tili lösgivande
40419: frioiva större delen av de ännu fängslade upp-      .av tusenta1s brottslingar. Straffet är vida mer
40420: rm:'smännen, vilka nu blott, såsom man säg·er,      en av rättsmedvetandet fordrad vedergällning
40421: dväljas r·ent av i ,bolschevismens hög.skolor"      för begånget brott än ett medel att förbättra
40422: och där insupa de fördä:rvligaste åskådnings-       gärningsmannen, något som säkerligen uti
40423: sätt. Också denna uppfattning har redan be-          föreliggande fall, såsom ofta, bleve tämligen
40424: mötts. Låt vara att så ock vore, som man             förfelat. Må vi även komma ihåg, att upp-
40425: påstått, - mig synes det oaktat intet :skäl          rorsmännen sist och slutligen själv:a dragit
40426: föreligga att nu lösgiva ifrågavarande perso-        över sig alla sina olyckor och lidanden och att
40427: ner, .som antagligen redan inhämtat tillräck-        de få finna sig däri, liksom ock i sådana ound-
40428: ligt av dessa fördärvliga läror för att bliva        vikliga påföljder av sitt handlingssätt, som
40429: farliga nog för samhället i ·en stund, då me-        egentligen icke inneligga i deras bestraffniug.
40430: ningsfrändernas skaror ännu stå strax utan-             Vad åter beträffar de villkorligt frigivna
40431: för landets grän:ser, kanske avvaktande ett          upprorsmännens återinsätttande i fulla med-
40432: lämpligt tillfälle att göra gemensam sak med         borgerliga rättigheter gäl1er i huvudsak det-
40433: den inre fi·enden. J ag förstår väl, att hämnd-      samma som i fråga om de ännu fängslades fri-
40434: känslorna vakna och kanske växa allt star-           givande. Det är icke ur rättvisans synpunkt
40435: kare hos dessa olyckliga varelser. Men är då         påkallat eller ens försvarligt, och det vore
40436:  detta verkligen ett skäl att slälpp:a dem lös.      säkerligen förenat med ick·e ringa fara eller
40437:  Nej tvärtom, lika litet dem som andra förhär-       iåtminstone skadliga påföljder för samhället.
40438:  dade, hämnduppfyllda brottslingar. Endast           Skulle verkligen personer, som så groft för-
40439:  verklig ånger, förbättring eller åtminstone er-     brutit sig mot samhället och dess rättsordning
40440:  kännande av hegångna felsteg kunde enligt           och ännu icke ådagalagt någon allvarligare
40441:  miit förmenande möjligen berättiga därtill.         sinnesförbättring, så snart åter bliva fullstän-
40442:  Det enda riktiga och förnuftiga uti förelig-        digt likställda med övriga medborgare och få
40443:  gande fall måste därför vara, att åtminstone        med samma rätt som desse verka och utöva
40444:  til1svidare hålla dem alla i säkert förvar och      inflytande i just detta samhälle, som de varit
40445:  därmed så att såga kringgärda den fara, som         med om att söka genom en våldsam omstört-
40446:  kan hota från detta håll, hindra den andliga        ning bringa i fördärvet. Detta kan ick·e i mina
40447:  smittan att därifrån sprida ,sig vidare, så          ögon annat än på det betälnkligaste under-
40448:  länge icke förhållandena hos oss och överhu-        gräva samhällets anseende, aktninge:i:t för dess
40449:  vud i hela vår världsdel eller åtminstone i          lag och rätt.
40450:  vårt närmaste grannskap blivit tillfyl1es be-           J,ag kommer så tili påståendet, att domar
40451:  tryggande. Sedan, när en gång samhälllet är         avkunnats på de lösaste grunder eller, som
40452:  vordet starkt och 1tryggt nog och den all-           det ochuttryckts, på falska och obevisliga an-
40453:  männa politiska oron lagt. :sig, då kan man          klagelser, utan att de anklagade haft tillfälle
40454:  kanske utan far.a kasta ut i samhället dessa        1att försvara sig. Detta är ett lika oberättigat
40455:  tusende, låt vara mer eller mindre fördärvade        som ansvarslöst påstående, åtminstone uti
40456:  individer, - i en förnuftig omgivning, under         denna generaliserade form. N ågot enstaka
40457:  väl ordnade förhållanden skola de säkerligen         dylikt fall kan väl hava förekommit bland
40458:  t>nart betagas sina förvirrade läror och om-         denmassa .anklagade av olika kategorier, som
40459:  vändas till tjänande medborgare i ·samhäl-           här varit fråga om, likaså en lättförklarlig
40460:   let - något som säker ligen icke nu skulle          ojämnhet i avseende å straffutmätningen,
40461:  'bliva fallet.                                       me;u över oskyldiga, v·erkligen oskyldiga ha
40462:     Man har även pekat på den förment grym-           dock, - och d~etta är väl huvudsaken - i all-
40463:   ma, oändamålsenliga behandling 1som de              mänhet icke, och allraminst på rättsstridiga
40464:   fåugna upprorsmännen fått och fortfarande få        grunder fällande domar avkunnats. Tvärtom
40465:   utstå, och som föga vore ägnad att åväga-           h.a i många fall, där dock rälttsmedv·etandet
40466:   bringa en förbättring ·åv deras sinnelag. Ja        -avgjort fordrat ett fällande, icke fällande dom
40467:   dei är beklagligt, att så kanske varit och i        givits blott därför, att fullt bindande bevis-
40468:   någon mån ä1nnu är f,allet, men det har, såsom      ning icke kunnat mot den anklagade fram-
40469:   ofta framhållits, berott på praktiska svårighe-     ställas el1er den utredning, som förefunnits
40470:   ter och förhållanden, som knappast, åtmin-          på olika håll, av ·en eHer annan anledning
40471:   stone ej i hast, stått att avhjälpa. Denna om-       icke kommit till användning som sig bort.
40472:   ständighet är i varje fall ej av den avgörande       Ock litet varstans ute i bygderna vet man, .att
40473: 1796                                'l'iistaina 16 p. joulukuuta.
40474: -----------------   --------                                ------
40475: 
40476: många av orten.s värsta upprors- och vålds- gen, att dessa 70,000 mer eller mindre brotts-
40477: män just på denna grund gått fria från sitt liga upprorsmän helt och hållet skulle lämnas
40478: välförtjänta straff till mycken förbittring på odömda. Oe;h jag upprepar: få äro de som
40479: ihåll, där man mer än väl känuer till deras blivit obehörigen fällda, även om det med av-
40480: logärningar. Man har även gjort gällande, att seende å formaliteterna någon gång brustit,
40481: fällande domar obehörigen avkunnats på av många äro dä:vemot de, som ohehörigen icke
40482: skyddskårerna avgivna mot svarandeua ofta 1. blivit fällda.
40483: illasinnade och i angivelsesyfte tillkomna          J ag kommer så osökt över tili den omdebat-
40484: skriftliga utlåtanden. Ä ven detta är ett oför- terade frågan om den s. k. ,vita terrorn". Icke
40485: synt påstående, vilket jag åtminstone för de . nog med att godtycke och tillfällighet, har
40486:  trakters vidkommande, som jag representerar, man sagt, fick avgöra den anklagades öde,
40487: måste på det bestälmdaste tillbakavisa. Ifrå- utan upprorsmän avrättades i massa utan dom
40488:  gavarande utlåtanden voro åtminstone i nämn- och ransakning. Man har bland annat vid ett
40489:  da trakter i l'egel tillkomna dels på grund av tidigare pl-enum anfört siffror från olika delar
40490: skyddskårernas egen eller ortsbefolkningens av det svenska Nyland, som man ansett be-
40491: fullt tillförlitliga kännedom om förhållandena, styrka detta. Så skulle t. -ex. i nämnda trak-
40492:  dels efter verkställda noggranna undersöknin- ter endast 4 hava blivit avrättade på grund
40493: gar och avsågo endast att i det allmännas in- av utslag, icke mindre än 101 utan dom, därav
40494:  tr-esse utreda den av de röda vanligen så lätt för Östra Nyland ett avsevärt antal. Jag ka:n
40495: förvanskade sanningen .samt underlätta de icke underlåta att med några ord närmare
40496: verkligen skyldigas befordrande till laga an- beröra dessa påståenden. J ag känner också
40497: svar. För sin verksamhet i detta avseende, för min del flere av de åsyftade fallen, sär-
40498: som krävde mycket oegennyttigt arbete och skilt från Östra Nyland. Många av de upp-
40499: intresse från medborgarenas sida, äro skydds- givna s. k. avrättningarna försiggingo under
40500: kårerna säkerligen förtjänta av allt erkän- eller omedelbart i samband med krigsopera-
40501: nande. Beträffande dessa skyddskårernas ut- tionerna, ofta genom de tyska militätrmyndig-
40502: låtanden och undersökningar i övrigt är att heternas ingripande, såsom vid intagningen
40503: märka, att allraminst tili strängare straff fäll- av Lovisa och kringliggande orter. Högsta
40504:  des uteslutande på grund av dem. De voro krigsledningen hade för övrigt påbjudit ned-
40505: närmast att betrakta som en förberedande un- skjutande på stället av personer i vissa fall,
40506:  dersökning, en polisrapport, ägnad att i varje såsom då någon anträffades obehörigen med
40507: särskilt fall sältta de dömande myndigheterna vapen på orter, som redan intagits eller lågo
40508: in i de ofta invecklade förhållandena. Där- bakom stridslinjerna, eller då någon gjorde
40509: utöver fanns ju mycken annan utredning, så- ansatser att förstöra vägar och broar, telefon-
40510: väl vittnen som icke minst indicier, atf. tillgå; ledningar eller annat dyl., som var av bety-
40511: och vid förhör med de anklagade nödgades dels·e för krigsope.rationerna. Många avrätt-
40512: desse ofta antingen självmant eller efter kon- ningar skedde just på dessa och liknande
40513: frontation med medskyldige eller andra vidgå grunder. I andra fall skedde sådana även
40514: !Vad som lades dem till last, hälst ett bestri- under tiden närmast efter de egentliga krigs-
40515: dande ofta varit meningslöst gentemot klara operationernas avslutande, ända tili dess över-
40516: fakta, såsom röda gardets medlemsförtecknin- hetliga föreskrifter om fångarnas behandling
40517: gar, mötesprotokoll m. m. Utredningen torde anlände från högr-e ort. Och det kan ju ej
40518: således, även om icke tu vittnen i varje fall bestridas, att de formaliteter, som ända dit-
40519: avhörts, i allmänhet hava varit bindande och tills iakttagits, icke alltid varit fullt legala;
40520: fullständig i den mån sådant överhuvud i närmare fullständiga föreskrifter för ty fall
40521: ibrottmål är möjligt och vedertaget. J ag tror, saknades. Samhället var dock i dessa ögon-
40522: att hela påståendet om de orättvisa, löst grun- blick ännu tili det innersta upprört över de
40523: dade domarna kunna reduceras tili några en- uppskakande händelser det fått utstå, främst
40524: staka fall, knappast flere än vad i rättskip-, alla de ohyggliga mordgärningarna, och kräv-
40525: ningen städse förekommer, fall vilka gärna de oförtövat de strängaste straff på dem, som
40526: må beklagas, men ingalunda kunna ge anled- buro huvudansvaret för allt detta. Omedel-
40527: tning tili fördömande av hela det iakttagna bar räfst med de vätrsta förbrytarna igångsat-
40528: rättegångsförfarandet, som säkerligen var det :tes för den skull på flere håll med iakttagande
40529: enda praktiskt möjliga och effektiva uti före- av alla de laga former, som härvid kunde
40530: liggande fall. Det var väl ändå icke menin- ifrågakomma. Nödtillstånd rådde emellertid
40531:                                             Armahduslaki.                                        1797
40532: 
40533: i samhäl1et, de laglig.a; myndigheterna voro         raktär av en riktig, nödvändig och laglig så-
40534: merändels icke i verksamhet, och det gällde          dan. Man måste ovillkorligen taga hänsyn
40535: sålunda för många orter att med hegagnande           tili allt dettt:t, då man bedömer. vad som skedde
40536: av sin nödrätt på egen hand vidtaga åtgärd           på den ena eller andra sidan. Och man skall
40537: i antytt avs·eende liksom ock för avlägsnande        då förvisso kunna fastslå, att den röda ter-
40538: av alla ännu hotande faror och medborgare-           rorn var den mest blodiga och grymma orätt-
40539: nas säkerställande mot nya sådana. Men nog-          visa, den s. k. vita åter var, om ock blodig och
40540: granna undersökningar verkställdes härvid i          sträng, rättvisa eller avsåg att vara det, älven
40541: varje fall, förhör med de skyldiga anställdes        där formen måhända icke alltid var lagens.
40542: och tillgänglig utredning införskaffades, innan      De röda felade i sitt onda uppsåt, de vita, där
40543: dom avkunnades och sattes i · verkställighet.        de det gjorde, felade i sin goda avsikt. Man
40544: Och jag vågar med ett visst lugn påståendet,         kan omöjligen tala om ,den vita terrorn" så-
40545: att ingen orättvist, ingen verkligen skuldlöst       som någonting jämförligt med den röda, och
40546:  fälldes, ingen vars brottslighet icke var så ut-    de s. k. ,vita massmördarena" skola aldrig
40547:  redd eller uppenbar och tillika så stor, att nå-    kunna ens i ringaste mån likställas med de
40548:  gon tvekan om vilk·et hans öde borde bliva          röda. Ej heller skola någonsin de röda för-
40549:  förefanns. Således, vad som icke skedde under       brytarena kunna göra anspråk på det bedö-
40550:  stridens hetta eller omedelbart föranleddes av      mande, det överseende, som med skäl kommit
40551:  krigsop·erationerna, grundades åtminstone i         de vita såväl förmenta som verkliga övergrep-
40552:  de allra flesta fall på dom och en rälttvis dom,    pen tili del. Man har fordrat, att lagarna
40553:  även om formaliteterna icke .alltid fyllde la-      skola tillämpas lika på alla. J aväl, men den,
40554:  gens föreskrifter. Och man kan vidare påstå,        som i likhet med de röda, tjänar ett dåligt
40555:  att just detta, att upprorsmännen togos i för-      syfte, en orättfärdig sak, är alltid själv i
40556:  var och en ordnad undercsökning av deras sak        högre eller lägre grad skyldig och underkastad
40557:  under militärmyndigheternas eller skyddskå-         ansvar. Redan det, att han självmant eller
40558:  rernas försorg på varje ort vidtog, förekom         förledd, gått med i ett enligt samhällets rättts-
40559:  att. de brottslige obehörigen utsattes för den      normer olagligt företag, är ett brott, oavs.ett
40560:  enskildes hämndbegär och för utslag av be-          vad han för egen del därmed åsyftat. Han
40561:  folkningens spontana förbittring, 'som ju           kan föga undskylla sig med att han ej bättre
40562:  måste uppkomma såsom en naturlig reaktion           förstått, att han ej velat handla orätt. För
40563:  mot alla de oerhörda skändligheter, som över-       själva brottet som sådant är uppsåtet i detta
40564:  gått densamma. Man har emellertid velat i           fall icke avgörande, om ock vid straffutmät-
40565:  allt detta se en motsvarighet tili de rödas be-     ningen hänsyn kan och bör tagas därtill. Men
40566:  drifter, och man har med förtrytelse taiat om       tjänar man lik,som de vita en rättvis sak, ett
40567:  :de ,vita massmördarena". Detta vittnar icke        lagligt syfte, och därvid felar, då betyder det
40568:  blott om ett förhärdat sinnelag, utan ock om        förvisso mycket i vilket uppsåt detta skett, om
40569:  en mer än bedrövlig begreppsförvirring. De          man verkligen handlat i brottslig avsikt, i
40570:  rödas verksamhet syftade tili orätt, våld och       medv~etande om att man gjort något orätt. Då
40571:  olag, deras ogärningar gingo ut över de bästa       är uppsåtet, dolus, såsom ofta eljes, avgörande
40572:  och laglydigaste medborgarena. Ä ven om             för själva brottet. Åtminstone utesluter här-
40573:  bland de röda fanns någon, som strävade eller       vid en rättfärdig avsikt, bona fides, i de allra
40574:  trodde sig sträva för högre mål, förändrar icke     flesta fall en högre grad av brottslighet. -
40575:   detta hela rörelsens karaktär av en dålig, för-    Fråg.a alla dem, som voro med på den vita si-
40576:  kastlig, brottslig sådan. I den fanns knappt        dan, om de i varje ögonblick trodde sig göra
40577:  något, som var försvarligt, ursäktligt, ja, föga    annat än vad som var deras plikt och rätt eller
40578:   ens förståeligt. Den vita rörelsen däremot         vad som erfordrades för att upprätta det djupt
40579:   strävade tili laglighet och rältt, den var sam-    kränkta samhället, bringa skydd och trygghet
40580:   hällets reaktion mot brott och orätt, dess räfst   åt dess oförskyllt lidande medborgare. Fl1'nnes
40581:   drabbade, kanske på något enstaka undantag         ock någon, som efteråt kanske förmenat, att
40582:   när, blott fosterlandsförrädar·e samt andra        man i detta avseende gjorde för mycket, så fin-
40583:   brottslingar och våldsmän. Ä ven om den un-        nas säkerligen långt fler, som anse att det där-
40584:   derstundom skulle hava gått för långt i sin        vid snarare gjordes för litet. Och var det verk-
40585:   rättmätiga strävan att återupprätta samhäl-        ligen någon, som härunder av en eller annan
40586:   1et, att trygga och freda detsamma, så för-        anledning oskyldigt fick sin dom, så var detta
40587:   ändrar åter icke detta den vita rörelsens ka-      mera att hetrakta som ett beklagligt misstag
40588:                                                                                                 227 •
40589: 1798                                   Tiistaina 16 p. joulukuuta.
40590: ----     ~-~----      ---------
40591: 
40592: - vad som ju är möjligt i allt mänskligt hand-       kenlaisi.a muita uhkauksia sekä kirj:eemsesti
40593: lande - än som något brottsligt av den art,          että mieskohtaisesti. Ja se on se, joka Karja-
40594: som. städse innelåg uti de rödas vålds- och          lan-Kannaksen asukkaita vieroittaa niin sa-
40595: blodsgärningar. Man kan under sådana för-            nomattoman kauaksi amnestiasta, kuin ikinä
40596: hållanden knappast med .skäl säga, att ,myc-         voi ajatella. Mutta kun tässä nyt ei Hene ky-
40597: ket bör förlåtas de röda redan därför, att så        symys mistään oikeudesta, vaikkapa vanha
40598: mycket på deu segrande partens sida förbru-          sananlasku sanookin, että kansalle ei pidä mil-
40599:  tits". Förrän man allmänt inser ·och medger         loinkaan tehdä hyvin, vaan oikein, vaan, niin
40600:  detta, förrän man visat såväl vilja som för-        on ainakin :selitetty amnestian puolustajien
40601:  måga att skilja mellan de rödas brott och de        taholta, on kysymy,s sanomattoman suuresta
40602:  vitas fel, är sälk·erligen icke tiden inne för en   kansallisesta anteeksiannosta ja, sanotaan,
40603:  utvidgad allmän amnesti, i viiken form det än       suur·esta yhteisen rauhan saamisesta sen
40604:  vara må.                                            kautta, niin täytynee oikeuden siirtyä pois
40605:     Och för övrigt, vad allt har icke redan för-      rakkauden tieltä ja tyytyä amnestian antami-
40606:  låtits; skola icke dessa tiotusenfalt utdelade       seen, vaikka .se oikeutta rakastavalle ihmi-
40607:  förlåtelser mer än nog uppväga alla de vitas        ·selle tuntuu ihan melkein mahdottomalta.
40608:  möjliga försyndels·er~ EUer skall man verk-
40609:  ligen skoningslöst täckas draga glömskans               Ed. F r ä n t i: Minä olen kapinavankien
40610:   sträck över det, som inträffade i Finland vin-      armahdusasiaan nähden ollut ja yhä ·olen sitä
40611:   tern 1917-1918, därhän förgätande alla de tu-       mieltä, että armahdusta on annettava, sikäli
40612:   sende tunga offer, som då hemburos frihet och       kuin se on mahdollista panematta vaaranalai-
40613:   fosterland~ Sker detta, ja, då kan det sanner-      seksi yhteiskuntarauhaa ja tekemättä kansa-
40614:   ligen sägas om den seger, som Finlands vita         laisten oikeudentunnolle väkivaltaa. Mutta
40615:   engång köpte med sitt blod, att ,segern själv       jos ·eduskunnan toisessa käsittelyssä hyväk-
40616:   blev ett nederlag".                                 sytty arma:hdusta koskeva lakiehdotus astuisi
40617:      J ag motsä tter mig det föreliggande försla-     voimaan, niin se merkitsisi siksi laajaa ar-
40618:   get om amnesti och jag hoppas, att åtminstone       mahdusta, että käsitykseni mukaan tämru tie-
40619:   så mycken ståndaktighet skall finnas i denna        täisi maan yhteiskuntaturvan horjuttamista,
40620:   kammare, att hela lagförslaget kan Läggas           ei ainoastaan nykyhetkellä, vaan myöskin tu-
40621:   vilande.                                            levaisuuteen nähden.· Tämän ohella järkyt-
40622:                                                       täisi se kansalaisten oikeudentuntoa siinä, että
40623:    Ed. Kokko: En ole ollenkaan tässä kysy-            valtiota vastaan tehdyt rikokset joutuvat ai-
40624:  myksessä käyttätnyt puheenvuoroa ennemmin,           van toisen s·euraamuksen alaisiksi kuin yksi-
40625:  sillä niin vaikea on ollut minulla ratkaisu           tyisluontoiset rikokset. Näihin seikkoihin
40626:  tässä asiassa. Tämä kysymys on pannut jän-            nähden tällä ajankohdalla on minun äänellälni
40627:  nitykseen ei ainoastaan koko eduskunnan,              myötävaikutettava siihen, ettei esillä olevasta
40628:  vaan koko maan. Liikuttakoon missä tahansa,           ehdotuk:sesta lakia tulisi.
40629:  niin kaikkialla heti hyökätään edustajan
40630:  kimppuun ja kysytälän, että millä asteella se      Ed. Horn b o r g: Under långa och segslitna
40631:  amnestia-asia nyt oikein on. Olen matkoillani debatter har amnestifrågan redan behandlats,
40632:  Karjalan kannaksella useissa juhlapuheissa och man kan icke gerna i frågans nuvarande
40633:  ja useissa kansalaiskokouksis,sa koettanut skede yttra någonting, som icke i en eller an-
40634:  asettua amnestian puolelle ja selittää amnes- na:n form redan tidigare sagts. J ag kan dock
40635:  tian tarpeellisuutta, mutta se on onnistunut .icke för min del underlåta att foga några ord
40636:  sanomattoman huonolla menestyksellä. Ja sen itill dem, som redan i denna sak hava uttalats.
40637:  ymmärtääkin Karjalan-Kannarosen silmillä           Det har mer än en gång talats om, vad den
40638:  katsottuna, kun joka päivä näkee ympärillään framsynta statsmannavisheten kräver. För
40639:   ky1Jl1menittäin ja sadottain koteja raunioina egen del undviker jag ett så anspråksfullt ord.
40640:   ja kodittomia, jotka eivät vieläkään uskalla Vero tror sig egentligen kunna avgöra, vad
40641:   ruveta kotiansa rakentamaan, kun on alitui- statsmannavisheten kräver~ Har icke den
40642:   nen kapinanuhka edessä, sillä! ne, joille am- korta tid av historien, som vi här församlade
40643:   nestia pitäisi antaa, eivät ole osoittaneet min- hava upplevat, visat oss alla, att vi föga inse
40644:   käänlaisia parantumisen oireita, ei ainakaan och ännu mindr·e föruts·e~ J ag avstår därför
40645:   siellä rajalla. Rajan yli ku1etetaan lakkaa- från alla försök tili förutsägelser. Huru fram-
40646:   matta kiihoituskirjallisuutta ja jaellaan kai- tiden kommer att gestalta sig beror av krafter,
40647:    •
40648:                                            Armahduslaki.                                          1799
40649: 
40650: 
40651: vilkas verkningar vi icke kunna b~döma. Det          bolschevikanfall. Man må blott tänka på vad
40652: kan i själva verket inträffa, att det förelig-       det betyder, att ett par tusen ivriga bolsche-
40653: gande amnestiförslag.et någon gång i framti-         vikagitatorer nu få fritt spelrum, man må
40654: den åtminstone från visst håll skall framstäl-       blott tänka på vad det betyder, att kanske
40655: las såsom en akt av högsinnad statsmannavis-         några hundra eller åtminstone ·ett betydande
40656: het. Om händelserna foga så, att lugnet i vårt       antal kompanichefer vid röda gardet befinna
40657: Iand icke störes - det vill med andra ord            sig på fri fot, då en rysk bo1schevikhär faller
40658: siilga: om lugn återinträder i världen- då kan       in över gränsen. Detta faktum _gåve utan tvi-
40659: man verkligen tänka sig, att ur dett.a amnesti-      vel våra inhemska bolscheviker större mili-
40660: förslag inga skadliga följder skola framgå.          tära aktionsmöjligheter.
40661: Och om så blir fallet, då kommer man utan               Och varför vill man göra allt detta~ Jo, för
40662: tvivel att med :stolthet tala om ,denna akt av       att fylla den klyfta, som söndrar samhället,
40663: högsinnad statsmannavishet". Men om man              för att läka de sår, som upproret har slagit,
40664: också kommer att tala ur d~enna ton, så kan          för att stödja högern bland socialdemokra-
40665: dock en objektiv granskning av sakförhållan-         terna och förmå den till samarhete med riks-
40666: det aldrig erkänna, att denna amnesti verk-          dagens cent:er.
40667: ligen hade varit en akt av statsmannavishet.            Rättfärdigheten lämnar jag fullkomligt på
40668: Huru den i framtiden kommer att bedömas av           sidan i detta sammanhang. Jag anser mig
40669:  dem, som nu påtaga sig ansvaret för amne-           icke vara man att avgöra, vad den kräver. J ag
40670: stien, det betyder jämförelsevis föga. Det           vet visserligen, huru min egen rättskänsla
40671: hela är nämligen ett spel med okända värden.         reagerar, men jag har också lärt mig, att
40672: Vi kunna helt enkelt ick·e med någon säkerhet        andras rättskänsla ofta I'eagerar på annat
40673:  på förhand angiva, huru spelet kommer att           sätt än min. Jag vill se s.aken helt och hållet
40674: utfalla. Vi kunna göra det ungefär lika litet        ur praktisk synpunkt. J ag frågar då: tror
40675:  som vi med säkerhet kunna säga, vilket väder        man verkligen, att genom den undfallenhet
40676:  vi hava i dag om jämnt ett år.                       som ligger i beviljandet av amnesti klyftan,
40677:     Amnestifrågan i den form, i vilk:en den nu       som delar vårt samhälle, skall kunna fyllas?
40678:  föreligger, har två kärnpunkter. Den ena är         14fts av upprorsmännen hava J'ledan frigivits,
40679:  beviljandet av rösträtt åt tiotusental upprors-      men man har icke sett några övertyganae tek-
40680:  män, den andra är lössläppandet av några tu-         ken på att ens allvarsamma försök att av-
40681:  sen, bland vilka obestridligt, vilket också från    lägsna bitterheten ur hjä,rtat skulle hava
40682:  väusterhåll medgivits, befinna sig åtminstone        gjorts av dem, som det nu närmast kommer·
40683:  ett väsentligt antal sådana, som verkligen           an på. Det är väl icke från den angripna par-
40684:  måste betecknas såsom samhäHsvådliga.                ten, från den part, som har försvarat sig, som
40685:     Man vill alltså återgiva polit.isk och kommu-    handen först skall sträckas ut i ett sådant fall
40686:  nal rösträtt åt personer, som nyss förut tyd-        som detta. Skall man nu gå ännu längre~
40687:  ligt hava visat, att de icke förstå dess inne-      Skall man göra det med den kämpande bol-
40688:  börd. Tydligare kan man ju icke visa det.            schevismen utanför portarna~ Man tal.ar om
40689:  Det lönar sig naturligtvis icke att vidare           att läka krigets sår, men tyckes hava glömt;
40690:  uppehålla sig härvid. I många yttranden har          att sår hava slagits också på den vita sidan.
40691:  denna fråga vidlyftigt berörts. J ag vill ·endast    Tror man, att de såren läkas genom åtgärder
40692:  fastslå, att detta återställande av medborger-       sådana som den nu planerade~
40693:  ligt förtroende icke, vad än därom må påstås,           Oc;h slutligen: är man övertygad om att inte
40694:   är ·en akt av humanitet. Det är en politisk         just de 40,000, som nu skulle komma att återfå
40695:   handling. Om man uteslöte den politiska             sin politiska rösträtt, vid nästa riksdagsval
40696:   rösträtten, såsom det också har före.slagits,       skola utgöra tungan på vågen ~ År man över-
40697:   från de medborgerliga rättigheter, som dessa        tygad om, a·tt icke dessa med sina röster skola
40698:   dömda upprorsmän skola återfå, skulle man           bidraga tili att smula sönder den s. k. socia-
40699:   aldrig vara nöjd därmed. Det är just den po-        listiska hög·ern ~ Det är ett otroligt högt spel,
40700:   litiska rösträtten, som är huvudsak·en. Det         som man spelar. Vådorna äro klara och torde
40701:   hela är en politisk handling.                       väl av ingen förnekas. Vinsterna äro fullkom-
40702:      Man vill vidare lösgiva några tusen av de        ligt osäkra.
40703:   brottsligast.e deltagarna i upproret, och detta        Och huru försvarar man amnestil.agförsla-
40704:   ehuru man aUt framgent måste räkna åt-              geU Man förstår npprorets psykologi. Ja, vem
40705:   minstone med möjligheten av •ett allvarsamt         gör icke det i viss bemälrkelse~ Man kan utan
40706:                                 \
40707: 1800                                  'riistaina 16 p. joulukuuta.
40708: 
40709: 
40710: tvivel påvisa åtskilliga omständigheter, som wm vi icke kunna behärska. På samma sätt
40711: kunna förklara, att dessa händelser inträffade är det med den eventuella framgången av det
40712: på den tid då de inträffade, men vad man icke spel, som centern sp•elar. Det kan hända att
40713: kan förstå, det är den uppfattning, enligt vil- det utfaller lyckligt- måtte det så gå!- men
40714: ken ett brott bör förlåtas blott man kan anföra om man verkligen tror, att man genom åtgär-
40715: någon sorts förklaringsgrund till att brottet der sådana som den ifrågavarande skall kunna
40716: blev begånget: Det är åtminstone för mig bidraga till ,skapandet inom den närmaste
40717: dunkelt.- Man hänvisar till utländska ·exem- framtiden av en stark socialistisk höger, ka-
40718: pel och hänvisar på ett sätt, som blottar den pabel att under alla förhållanden hålla stånd
40719: mest häpnadsväckande okunnighet, för att mot bolschevikisk påfrestning, så fruktar j.ag,
40720: icke använda ett uttryck, som är oparlamenta- att man begår ett stort missta-g.
40721: riskt. - Man påstår helt frankt, att bitterhe- , Det gäller nu att taga ställning till am-
40722: ten skall utplåna.s ·eller åtminstone väsentligt nestifrågan i själva avgörandets stund. Am-
40723: förmildras, i händelse den nu planerade am- nestiförslaget har redan antagits i andra be-
40724: nestien blir en verklighet. Har·man klart för handlingen. Nu har förslag väckts om att
40725: <Sig det ansvar, som man tager på sig i och med lagförslaget måtte förklaras vilande. Det sy-
40726: ·ett sådant påstående~                            nes mig, att ett sådant yrkande kan ur såväl
40727:    Ett cyniskt uttalande under första skedet av . teoretisk som praktisk synpunkt villi försvaras.
40728: amnestifrågans behandling rinner mig i hå- · En vidare utvidgning av amnestien är för när-
40729: gen. Det sades då, att en orsak till upproret varande på grunder, som jag har antytt och
40730: var de borgerliga partiernas fega undfallen- som många andra talare tidigare vidlyftigt
40731: het. Jag tror, att detta uttryck ur taktisk utvecklat, farlig, men man kan tänka sig att
40732: synpunkt var ett missgrepp. Men som vanligt om någon tid förhållanden skola inträda, som
40733: betyda sådana taktiska missgrepp ganska göra en sådan utvidgning av amnestien fullt
40734: föga. Gud give, att inte den undfallenhet, försvarlig. Det kan möjligen hända, att vi
40735: som vi nu stå i beråd att låta komma oss till efter nästa val hava sådana förhållanden. Om
40736: la:st, en annan gång skall på samma sätt åbe- det någonsin har varit skäl att lämna ett lag-
40737: ropas. Ansvaret är stort. Vad komma de ele- förslag att vila över nästa nyval, så är det väl
40738: ment inom riksdagen, som nu genomdriva am- nu. Den som är mot amnestien i dess nuva-
40739: nestien, att hava att anföra, om en bolsche- rande form kan väl icke, om han vill tänka
40740: vikhär faller in över grämsen och våra in- och handla logiskt och konsekvent, underlåta
40741: 'hemska bolscheviker, ledda av sina nyss fri- att rösta för förslagets förklarande för vi-
40742: givna kompanichefer, gripa tili vapen~ Vad lande. Detta utesluter ju dessutom icke, att
40743: hava de att anföra, om vi vid nästa riksdags- frågan genom nytt initiativ tages upp igen, i
40744: val få ett socialdemokratiskt parti, som om- händelse förhållandemi redan före nästa nyval
40745: fattar hälften eller mera än hälften av riks- gestalta sig så, att man anser en utvidgning
40746: dagen och som icke håller stånd inför en ny av amnestien utan vådor för staten och saln.-
40747: bolschevikisk störtvåg- ett parti sådant som hället kunna ifrågakomma.
40748: det vi hade vintern 1917-1918~ Det har talats       På de grunder, som jag nu har antytt, kom-
40749: om den obestämda centern, bland socia- mer jag för min del att rösta såväl för försla-
40750: listerna, som är den osäkra faktorn. Denna gets förkastande som för dess förklarande för
40751: center, som är så;som en låg strand, som täc- . vilande.
40752: kes av floden och blottas vid ebben, den ten-
40753: derar åt höger, när det faller sig lägligt, men     Ed. K o j on en: Olen pyytänyt puheenvuo-
40754: blir med säkerhet bolschevikisk, om den s,eg- roa sen todistuksen johdosta, jonka täiltä pai-
40755: rande bolschevismen bryter in över vår gräns. kalta antoi ed. Born. Hän antoi tuon todis-
40756:    Betänkligt är frigivandet av 3,000 farliga tuksen niitten kokemusten perusteella, joita
40757: upprorsmakare, vida betänkligare är återgi- hän oli saavuttanut ollessaan valkoisten toi-
40758: vandet av politisk rösträtt åt 40,000.            missa vuonna 1918. Ja niitten kokemusten
40759:    J ag upprepar vad jag sade i början av mitt perustalla hän johtui siihen, että mitään laa-
40760: yttrande: det kan hända att ödet fogar så, att jennettua armahdusta ei ole myönnettävä.
40761: amnestien icke får olycksdigra följder. Det Allekirjoittanut taas ollessaan samana vuonna
40762: är icke skäl att gripas av panikstämning, där- myöskin valkoisten toimissa eri tavoilla on
40763: för att amnestien går igenom. De eventuella tullut aivan vastakkaiseen tulokseen juuri
40764: olyckorna bero på v·erkningarna av krafter, persoonallisten kokemusten perustalla. Olen
40765:                                            Armahduslaki.                                       1801
40766: 
40767: 
40768: kesästä 1918 toivonut jotain sen tapaista, mi- koskaan enää palaisi kotipaikkakunnalleen,
40769: hin suuren valiokunnan mietintö nyt tähtää saatettiin uudessa raportissa sanoa: Ei häntä
40770: ja jonka eduskunta on jo toisessa käsittelyssä vastaan oikeastaan mitään erikoisempaa. ole;
40771: hyväksynyt. Jouduin tahtomattani jäseneksi se ensimäinen raportti tuli annetuksi ensi
40772: valtiorikosoikeuteen. Milloinkaan en ole ollut kiivastuksessa. Enkäl ainoastaan minä ollut
40773: suuremmassa omantunnonristiriidassa kuin omantunnonristiriida:ssa, vaan myöskin mo-
40774: juuri tässä toimessa ollessani. Ristiriita joh- net toiset minun toverini, jotka olivat joutu-
40775: tui siitä~ että saman rikoksen tehneet joutui- neet samaan tehtävään. Silloin lohduteltiin
40776: vat niin perin erilaisen kohtalon alaisiksi. Sa- meitä ja lohduttelimme toisiamme sillä, ·että
40777: masta rikoksesta saattoi yksi päästä aivan aivan pian tullaan myöntämään armahdus,
40778: vapaaksi, kaksi saattoi tulla syytetyksi; niistä joka korjaa sen, mitä nyt mahdollisesti tässä
40779: voi toinen tulla vapautetuksi, ja kolmas tuo- umpimähkäisyydessä tulee erehdyksiä teh-
40780: mittiin rikokseen. Minä esim. itse otin Lah- dyksi. Sitten tuotti ristiriitaa myöskin se,
40781: den kansanopistolla olleen punaisten sairaa- että monesta tuntui siltä, niinkuin ei meillä
40782: lan taloudenhoitajan töihini. Lähetin hänet valkoisilla olisi ollut aina niin sanoakseni
40783: menemään esikunnan luo ilmoittamaan it- aivan puhtaat käldet, noita tuomioita lange-
40784: sensä ja millä tapaa hän oli ollut mukana ja tettaessamme. Meidän osastomme puheen-
40785: mitenkä hän oli saanut työpaikan. :ijänelle johtajalla oli tapana sanoa: Tulee kunnioittaa
40786: sanottiin esikunnassa, että koska te pääsitte lakia. Ettekö te ymmärrä, että te olette rik-
40787: siihen paikkaan töihin, niin ~ei teitä syytetä! koneet lakia~ Hän oli tunnettu myöntymys-
40788: mistään. Mutta kaksi muuta miestä, jotka mies, joka oli ollut aikoinaan valmis astu-
40789: olivat hänen käskyläisiään samassa sairaa- maan lain puolesta poistetun tuoma:vin, virka-
40790: lassa, he molemmat saivat olla kesäkauden miehen tilalle ja häntä vastaan saattoi syy-
40791: vankileirissä ja molemmat tulivat tuomi- tetty viskata huomautuksen: Eiko tässä
40792: tuiksi, ja kuitenkaan heidän rikoksensa ei maassa kukaan muu ole ollut lakia kunnioit-
40793: ollut suurempi, vaan luuli:si voivan( ajatella, tamatta, eiko tässä maassa kukaan ole puhu-
40794: että se oli pienempi kuin tuon johtajan. Tie- nut kellastuneista papereista jol1oin on tar-
40795: dän, kuinka eräs valkoinen upseeri otti muu- koitettu itse perustuslakia. Ja slf3kin mies,
40796: taman sairaanhoitajattaren itsellensä palveli- joka tämän kuuluisan lausunnon ensimäi-
40797: jaksi ja häntä ·ei syytetty, mutta, usealta hä- seksi lienee päästänyt, hän heilui sinä k•esätnä
40798: nen toveriitaan tuomittiin kansalaisluottamus miekka vyöllä, käytellen oikeudenmiekkaa.
40799: pois ja rangaistiin ehdollisesti. Ja tä[laisia Kun tällaisen kohtau1ksen jälkeen tuli väli-
40800: esimerkkiä on koko joukon. Vieliipä naiskaar- aika, niin kerta kerran perästä kuuli toverien,
40801: tilaisiakin, jos hänellä sattui olemaan sopiva jotka olivat noissa tuomioistuimissa, sanovan,
40802: porvari puolustajanaan, saattoi päästä aivan ettei pitäisi panna näihin oikeuksiin henki-
40803: vapaaksi, kun ·toisen kohdalle saattoi sattua löitä, jotka ovat tunnettuja myöntymy:smiehiä.
40804: mitä ankarin rangaistus.                          'l'untui vaikealta sellaisissa oloissa mennä lan-
40805:     Sitten raportit, joita tuli Lahteen muualta getta:maan tuomiota toisen yli. Sitten niin
40806: Suomesta, ne olivat niin puutteellisia, että kun usein myöskin oli vakuutettu sitä, että puute
40807:  omantunnon tarkasti koetti muodostaa itsel- ja toverien pakotus olivat johtaneet noita
40808: leen mielipiteitä, niin ei voinut useinkaan tulla henkilöitä~ punakaartin riveihin. Milloin voi-
40809: vakuutetuksi, että asianomainen oli tuomit- tiin selvästi toteen näyttää, että niin oli ta-
40810:  tava. Esim. ne raportit, mitä Helsingistä tuli, pahtunut, silloin tietysti vapautettiin. Mutta
40811:  olivat järjestään aivan mitättömiä, aivan tyh- se ei ollut likimainkaan aina mahdollista.
40812:  jiä! papereita. Kerrotaan, että täällä kansa- Tunsin m. m. kaksi vanhanpuoleista miestä,
40813:  koulutytöt hoitivat sitä kansliaa, josta nuo jotka tulivat puutteen vuoksi ensin pakote-
40814:  raportit lähetettiin. Mutta kun ei ollut ku- tuiksi punakaartiin, kun kaikki työt olivat lak-
40815:  kaan, joka olisi erikoisemmin heitä puolusta- kautetut. Ja sitten viimeisen edellisenä päi-
40816:  nut, niin silloin heitä varsin yleisesti tuomit- vänä, kun saksalainen tuli Lahteen, heidät
40817:  tiin ainakin ehdolliseen rangaistukseen. Muu- pakoitettiin ottamaan kivääri. Mitään he ei-
40818:  tamat raportit olivat tavattoman ankarat. vät sillä tehneet, mutta kuitenkin heidät tuo-
40819:  Kun tämmöisessä tapauksessa sitten pyydet- mittiin verrattain ankaraan rangaistukseen.
40820:  tiin uutta raporttia, niin saattoi jälkimmäi- Näin ollen ei voinut olla vakuutettu, ettei
40821:  nen olla aivan toisenlainen. Miehestä, josta moni muu tullut yhtä\ löyhällä perustalla tuo-
40822:  oli toivottu ensimäisessä raportissa, ·ettei hän mituksi kuin nuo kaksi miestä, jotka .varmasti
40823: 1802                                   Tiistaina 16 p. joulukuuta.
40824: 
40825: 
40826: olisivat an:sainneet tulla vapautetuksi. Ja kun ensiksi, •että se surullinen onnettomuus, joka
40827: nyt näin oli asian laita, ettei voinut olla va- meidän kansaa: kohtasi punakapinassa, oli
40828: kuutettu siitä, että ne tuomiot, joita langetet-seurausta meidän yhteiskunnallisista olois-
40829:                                                 tamme. Hän on tä.män johdosta palauttanut
40830: tiin, aina sattuivat oikeaan, ja varsinkin juuri,
40831: milloin lievempiä rangaistuksia. tuomittiin, olimieleen eräiän kyllä usein muistutetun ruot-
40832: se vaara lähellä, ettei tuomio sattunut oikeaan salaisen lausuimon siitä, että täällä on ollut
40833: -tämä seikka on saattanut minut jo kesästä      huono yläluokka, koska täällä on myöskin
40834: vuonna 1918 toivomaan, ·että se päivä pian      niin huono alaluokka, kuin mikä punakapi-
40835: koittaisi, jolloin voitaisiin antaa mahdollisim-nassa esiintyi. Ja professori Gebhard lausuu
40836: man laaja armahdus. Muodolliset juristit voi-   itästä, että siinä on mainittu ulkomaalainen
40837: vat tätä tämmöistä käsityskantaa vastaan        ollut varmasti oikeassa, kun hän näin on lau-
40838: tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Mutta       sunut. ,Meidän yläluokkamme on ensiksikin
40839: nmkana olleena ei ainoastaan minulle, vaan      aivan liian kauan jarruttanut vaalilain muu-
40840: monelle muulle on tullut tämmöinen vakau~       toksia, ja kun se vihdoin uudistukseen ryhtyi,
40841: mus ja siksi minä hartaasti toivoisin, että     niin se heikkoudesta meni siinä aivan liian
40842: eduskunta kolmannessakin käsittelyssä hy-       pitkällle. Sama yläluokka oli säätyvaltiopäi-
40843: väksyisi suuren valiokunnan mietinnön.          vien aikana melkein kykenemätön ajamaan
40844:                                                 läpi kunnollisia yhteiskunnallisia parannuk-
40845:   Ed. Li akka: Kysymys on vaikeasti rat- sia, ja kun sitten uusi eduskunta huonon vaa-
40846: kaistavissa. Monille eduskunnan jäseuille ovat lilain vuoksi heikkona niihin ryhtyi, on sen
40847: vastuullisimpia hetkiä elämässänsä olleet ne, ollut vaikea niistä kunnollisesti selviytyä.
40848: joina ovat koettaneet päästä vakaumukseen Yläluokka on persoonallisessa kohtelussaan
40849: tässä a!siassa. Kaksi jyrkästi toisistaan eroa- ollut meillä tyly, verrattuna esimerkiksi tans-
40850: vaa käsityskantaa seisoo vastakkain. Ne poh- kalaiseen ja norjalaiseen yläluokkaan. Viime-
40851: jautuvat syvälle ulottuvaan •erimielisyyteen aikojen syyllisiä ovat mielestäni yläluokassa
40852: ennenkaikkea kansamme yhteiskunnallisista m. m. kaikki ne, jotka ovat keinotelleet elin-
40853: asioista. On luonnollista, ettei oikeaa ym- tarpeilla ja sen kautta myötävaikuttaneet
40854: märtämystä toisiaan kohtaan näissä oloissa elintarpeiden kallistumiseen ja monen työmie-
40855: helposti synny. Oikeiston taholta leimataan hen joutumiseen siihen epätoivon tilaan,
40856: niiden keskustaan kuuluvain edustajain kanta, etteivät he enää muuta pelastusta nähneet,
40857: jotka laajennettua armahdusta puoltavat, so- kuin punakapinau. Senvuoksi pitäisi puna-
40858: sialistien mielistelemiseksi. Tuhoisaa tulevai- kapinan johdosta näitten keinottelijain paljon
40859: suutta ennustetaan tämän johdosta maalle. Se suuremmalla syyllä istua vankeudessa, kuin
40860: käsityskanta, joka keskustan taholta laajen- niitten arvostelukyvyn puutetta ja nällkää kär-
40861: netun armahduks·en puolesta on lausuttu, ei sivien työmiesten, jotka antoivat houkutella
40862: ole kuitenkaan niin irrallinen kuin minä se itsensä onnettomaan tekoon. Tämä yläluok-
40863: ehkä näyttää tämän eduskunnan keskustan kamme syyllisyydestä. Mitä sitten tulee so-
40864: esittämänä!. Rohkenen tässä muistuttaa eräitä sialidemokraattisen puolueen .syyllisyyteen,
40865: ajatuksia, joita armahdusasiasta on lausunut niin siinäkään ei mielestäni ole arvostelussa
40866: mies, joka on paremmin kuin useimma~t muut tehty oikeutta. Ensiksikin olen nähnyt, että
40867: (käsittänyt, millä tavalla tässä maassa olisi syyllisiksi on tahdottu esittää myöskin ne si-
40868: suojattava laillista yhteiskuntajärjestystä ja vistyneet sosialistit, jotka eivät ajoissa julki-
40869: varemmin kuin useimmat muut ymmärtänyt, sesti ·esiintyneet punakapinan vrustustajina,
40870: mihinkä toimenpiteisiin tämän johdosta olisi vaikka eivät ottaneet siihen osaakaan. Siinä-
40871: ryhdyttävä. Tämä mies, professori Hannes . hän kyllä korkeamman moraalin kannalta on
40872: Gebhard, joka kuuluu valtiolliseen oikeistoon : paljon totta. Mutta kuinka moni meistä;
40873: meidän maassamme, on mielestälni pätevä to- muissa puolueissa on uskaltanut julkisesti
40874: distaja tässä asiassa. Ja nämä ajatukset, jotka esiintyä omaa puoluettaan vastaan silloin, kun
40875: hän on tässä lausunut, ovat minua sangen emme ole sen toimintaa hyväksyneet. Ja
40876: suuresti ilahduttaneet, kun tänä päivänä en- minkä verran siihen sentään olisi tarvittu
40877: simäisen kerran olen sattunut ne näkemään. rohkeutta sen rinnalla, mitä sosiali:steilta mai-
40878: Näin ne nyt ensimäisen kerran sen vuoksi, nitussa tilaisuudessa olisi vaadittu. Toiseksi
40879: että matkoilla ollessani en ole sattunut näke- on rangaistukseen saakka leimattu syylliseksi
40880: mään kirjoitusta, jonka hän julkaisi vuosi ta- kaikki ne työmiehet, jotka kuuluivat punaisiin
40881: kaperin tästä asirusta. Hän huomauttaa siinä huolimatta siit.äl ·ovatko he tehne·et itsensä ·
40882:                                            Armahduslaki.                                         1808
40883: 
40884: 
40885: syyllisiksi murhiin - rintamalla taistelua ei       järjestäjiä ja johtajia, jotka luonnollisesti oli-
40886: voi katsoa murhaksi - ryöstöihin tahi mui-          vat rangaistavat. Ja lopuksi oli heitä men-
40887: hin rangaistaviin tekoihin. Tämähän on myös-        nyt suuret määrät rajoj·en taakse, missä var-
40888: kin lain puustavin kannalta oikein. Mutta si-       masti saivat paljon kärsiä, vaikka olivatkin
40889: veellisesti ei heitä sovi pitää suurestikaan        ryöstäneet paljon mukaansa. Tässä oli jo niin
40890: syyllisinä, sillä heitä oli sokttistu ja petku-     paljon kärsimystä koottuna heidän osalleen,
40891: tettu. He olivat sairaita• eikä riko~s·enteki­      että! mielestäni yhteiskunnalla siinä oli yllin
40892: jöitä ja valtiollisesti ei ollut viisasta laittaa   kyllin kannettavaa. Sen lisääminen koston-
40893: meidän pienelle kansallemme sellaista rikos-        hirnosta olisi meidän kansamme tulevaisuu-
40894: ten määrää. Juristit ovat usein huonoja poli-       delle turmiollista. Ajatelkaamme kaikkien
40895: tikkoja. En ole voinut päästä siit.äl käsityk-      näiden kuoleman kautta, maasta karkaamisen
40896: sestä, että tässä on lakipykälien nojalla har-      kautta tai vankiloihin pitkiksi ajoiksi sulke-
40897: joitettu puoluekostoa samaten kuin aikanaan         misen kautta köyhille omaisille tuotettuja
40898: perustuslaillisuuden nimessä pyrittiin har-         kärsimyksiä ja mitä vihaa ja katkeruutta se
40899: joittamaan puoluekostoa suomettarelaisia vas-       tulisi synnyttämään ja lisäämään yhteiskun-
40900: taan. Ja me muistaiilltlle kuinka äänestyk-         taa vastaan. Ennenkuin· yhteiskunta on sen
40901: sessä kansa siihen vastasi. Tämän vuoksi he-        sijalle uutta onnellisuutta, uutta •sopusointua
40902: räsi minussa tyytyväisyyden tunne kun tuli          saanut rakennetuksi, tulisi paljon aikaa kulu-
40903: tieto, että suuria van.kilaumoja oli las'kettu      maan, paljon voimia kulUIIII.aan ja paljon kyy-
40904: vapaaksi tai a!'mahdettu. Mutta nyt on syytä        ~eleitä vuotamaan. Senvuoksi vielä armah-
40905: kysyä, onko hyv,äJ pitää kiinni niitä 10,000,       dusta, mikäli suinkin on mahdollista."
40906: jotka vielä ovat vankiloissa punakapinan joh-          Mahdotonta on sanoa, missä! on se raja, jo-
40907: dosta". Kirjoitus oli viime vuoden lopussa.         honka tässä al.'mahduksessa on mentävä. Nyt
40908: ,Olen kuullut sanottavan, että ne likipitäen        on kysymys joukkojen armahtamisesta, johta-
40909: 10,000 ovat murhien tai muiden törkeiden ri-        jain rankaisemisesta. He ovat rikkoneet ras-
40910: kosten tekijöitä. Mutta jos murhattu on 4,000       kaasti maata ja kansaa vastaan ja omaa yh-
40911: -moni on tiettävästi murhannut useampia-            teiskuntaluokkaansa vastaan. He eivät voi
40912: niin ei voi tulla muuhun, kuin että olisi syytä     armahdusta odottaa, mutta heitähän ei nykyi-
40913: jonkun ajan perästä tarkastaa, eikö vieläkin        nen armahdustoimenpide koskekaan. Sen-
40914: voitaisi armahtaa melkoista määrää. En tahdo        vuoksi puolustan tämän sunren valiokunnan
40915: näiden armahdettavien joukkoon suinkaan             ehdotuksen hyväksymistä.
40916: luettavaksi niitä, jotka ovat todi'stettavasti
40917: tehokkaasti ottaneet osaa kapinaan yllyttä!Illi-      Ed. E. Huttunen: Tarkoitukseni ei ole
40918: seen, sen valmistamiseen ja johtamiseen.            ryhtyä täällä jatkamaan sitä alakuloista kes-
40919: Tä:lle armahtamisen kannalle asetuin jo silloin     kustelua, joka on .syntynyt tämän lakiehdo-
40920: helmikuussa ja tällä kannalla olen koko ajan        tuksen kolmannen käsittelyn yhteydessä, ja
40921: ollut, vaikka elin kuukausimääriä kauhean           joka on tehnyt sekä minuun •että luullakseni
40922: pelon alais·ena omaisten ja läheisten ystävien      muihinkin tämä\n eduskunnan jäs•eniin sen
40923: vuoksi Helsingissä vaikka luin sanomalehti-         masentavan vaikutelman, herättänyt sen tun-
40924: uutisia mitä inhottavimmista konnantöi.stä,         nelman, että olisimme tämän Suomen kansan
40925: vaikka oma poikani haavoittui punaisten kuu-        tulevaisuudelle niin kohtalokkaan ja yhtei:s-
40926: lasta ja minulla ei mieskohtaisesti olisi mi-       kunnall:i'Belle rauhalle niin tärkeän lakiehdo-
40927: tään syytä lempeyteen meidän punaisiaiD!IDe         tuksen hautajaisissa. Tarkotukseni sitä vas-
40928: kohtaan. Sillä on voinut saada mielestäni, että     toin oli kosketella muutamien äskeisten puhu-
40929: tässä ei ollut kysymys ainoastaan laillisuu-        jain lausuntoihin. Niistä ensi sijassa kiinnitti
40930: desta, juridikan pykälästä, vaan vakava val-        huomiotani sosialiministeri Alkion lausunnon
40931: tiollinen kysymys. Punaiset ovat jo sen             alkuosa.
40932: kautta, että heidän yrityksensä kukistui, saa-        En tiedä, oliko ministeri Alkio tarkottanut
40933: neet vakavan rangaistuksen ja opetuksen. Li-        puheensa ·edustajia, vasemmistoa, vaiko valit-
40934: säksi olivat he menettäneet suuren määrän           sijoitaan varten. Mutta mie·lenkiintoista oli
40935: kuolleissa ja haavoittuneissa, joiden omaiset       siinä tuo vanha usein märehditty väite, että
40936: ovat saaneet kärsiä paljon. Sitä paitsi heidän      sosialistit olisivat olleet kapinaan syypäät.
40937: joukossaan oli tavattoman suuressa määrässä         Tarkotukseni ei ole suinkaan läihteä toista-
40938: murhien ja muiden törkeiden konnantöiden            maan kaikkea sitä, mitä asian käsittelyn yh-
40939: tekijöitä sekä kapinaan yllyttäneitäl ja sen        teydessä edellisissä istunnoi:ssa on vasemmis-
40940:     1804                                   Perjantaina 16 p. joulukuuta.
40941: 
40942:      ion taholta lausuttu kansalaissodan monista           kansalaissotaan useissa tapauksissa oli varsin
40943:      syistä. Mutta mainitsen kuitenkin lyhyesti            mitätön, yleisen pakokauhun vallitessa pois-
40944:      käsityksenäni sen, että siihen ovat olleet vai-       tumaan rajan toiselle puolelle, jossa heidän
40945:       kuttamassa vuosikymmenien kuluessa meillä            asemansa oli mitä vaikein. Useimmat ja var-
40946:      muodostuneet valtiolliset, yhteiskunnalliset ja       sin suuri enemmistö heistä oli taloudellisesti
40947:       taloudelliset syyt, yhteydessä sen poikkeuksel-      aivan avuttomassa tilassa. Sen ohella kielen
40948:      lisen tilanteen kanssa, jolm oli johtunut maail-      taitamattomina heidän oli mahdotonta hakea
40949:       mansodan aiheuttamasta Venäjän vallanku-             itselleen työansiota. Viime vuoden puolivä-
40950:       mouksesta. On surullista, ·että kaiken sen jäl-      lissä olivat venäläiset olosuhteet sellaiset,
40951:       keen kun tätä taustaa vastaan vasemm1ston            etteivät ne voineet tarjota työnhaluisille edes
40952:       taholta aikaisemmissa lausunnoissa kyllin            työtilaisuutta. Näiden maasta paenneiden työ-
40953:       painavaati on osotettu kansalaissodan valtiol-       lälisten ainoana ehtona oli joko kuolla nälkään
40954:       liset ja taloudelliset syyt, sosialiministeri,       varojen puutteessa, tai ryhtyä ryöstöllä elä-
40955:       jonka pitäisi ennen kaikkea tuntea näitäJ seik-      mään, tai sitt.en a·stua punaisen armeijan pal-
40956:       koja, heittää tämän vanhan syytöksen sosia~          velukseen. Nämä vaihtoehdot edessään heidän
40957:       listeja vastaan.                                     valintansa useimmissa tapauksissa on kallis-
40958:          Edelleen kiinnittää huomiota ~ed. Linnan          tunut puna-armeijan puolelle.
40959:       lausunto. Ed. Linna asetti vasemmistolle vas-           Edelleen on otettava huomioon, että heistä
40960:       tattavaksi eräitä kysymyksiä ennenkuin hän,          monet hyvin mielellänsä varmaankin olisivat
40961:       kuten hän mainitsi, tahtoo lopullisesti ra~          palanneet kotimaahansa, ellei heitä olisi ollut
40962:       kaista kantansa siihen nähden, yhtyykö hän           peloittf;tmassa kotimaassa vallitseva valkoinen
40963:       kannattamaan lain hyväksymistä, vai tuleeko          terrori. Jos vallassa olevat luokat päättyneen
40964:       äämellänsä vaikuttamaan sen hylkää:miseen.           kansalaissodan jälkeen olisivat nopeasti toi-
40965: J     Ed. Linna tahtoi ennen kaikkea tietää, tu-           meenpanneet laajan armahduksen, on varmaa,
40966:       leeko tämä lakiehdotus, jos se hyväksytään           että suuret joukot V enäl:iälle paenneista työläi-
40967:       siinä muodossa, millaisena se meillä nyt kol-        sistä olisivat palanneet rauhallisina kansalai-
40968:       mannessa lukemisessa on käsiteltävänä, tyy-          sina yhteiskunnan keskuuteen. Juuri näitten
40969:       dyttämään sosialistien vaatimuksia t Minä            vaikeitten olosuhteitten valossa on heidän ase-
40970:       luulisin, ettäl jos ed. Linna olisi asiaa hieman     maansa siellä ja heidän suhdettaan tähän ky-
40971:       tarkemmin miettinyt, hän varmaan olisi tullut         symykseen arvosteltava. Tunnettua on nimit-
40972:       kielteiseen tulokseen. On nimittäin sillä ta-        täin, että Venäjällä porvarillisten luokkien
40973:       valla, että tämä lakiehdotus, huolimatta niistä      henkilöt aina tsaarivallan maalaispoliiseista
40974:       parannuksista, jotka siihen suuressa valiokun-       alkaen entisiin kenraaleihin, ministereihin ja
40975:       nassa on saatu, hyvin vähässä määrässä tietää        senaattoreihin saakka, ovat astuneet neuvosto-
40976:       niiden vaatimusten tyydyttrumistä, joita oli         vallan palvelukseen vain senvuoksi, että talou-
40977:       meikäläliseltä taholta esitetyssä lakiehdotuk-       delliset olot ovat heitä siihen pakottaneet.
40978:       sessa. Ennen kaikkea huomiota kiinnittää             Tältä kannalta kah;oen olisin toivonut edus-
40979:       tässä se seikka, että lakiehdotuksen ulkopuo-        lkunnan suuren va'liokunnan katselavan asiaa
40980:     . lelle tulisivat jätettäviksi kaikki maasta paen-     ja laajantavan armahdusta siinä määlrin, että
40981:       neet Suomen työväenluokan ne jäsenet, jotka          se olisi tullut ulottumaan myöskin maamme
40982:       tavalla tahi toisella olivat sekaantuneet kan-       ulkopuolelle paenneihin. Juuri tässä kohden
40983:       salaissotaan. Osaksi keskustan, mutta ennen          on eräs lakiehdotuksen huomattava puutteelli-
40984:       kaikkea oikeiston taholta on väitetty, ettei         suus.
40985:       näitä maasta paenneita voida armahduksen                Toiseksi lakiehdotuksessa on se heikkous,
40986:       piiriin lukea sen vuoksi, että he ovat siellä         että se asettaa n. k. johtomiehet aivan erikoi-
40987:       vehkeilleet isänmaataan vastaan. Myönnän              seen asemaan. Useasti on väitetty, että juuri
40988:       kyllä, että monet heistäl ovat siellä voineet         ,johtomiesten", työväenliikkeen johtavien
40989:        joutua punaisen armeijan ·palvelukseen, eh-          henkilöitten syy on muka kansalaissodan syt-
40990:       käpä seUaisiin valtiollisiin toimiin, joita täällä    tyminen. Minä puolestani en suinkaan tahdo
40991:       porvarillisen käsityksen mukaan voidaan väit-         kieltää, etteikö johtavilla henkilöillä eräissä
40992:        tää tähdätyiksi Suomen valtiota ja sen turval-       ratkaisevissa historiallisissa tilanteissa olisi
40993:       lisuutta vastaan. Tässä yhteydessä on kui-            suurikin vaikutusvalta tapahtumien kehityk-
40994:        tenkin otettava huomioon eräitä tärkeitä), lie-      sen suuntaan, mutta väärä on se olettamus,
40995:       ventäviä asianhaaroja. Kuten tiettyä, joutui         ·että johtavat olisivat tehneet kapinan ja ettål
40996:        tuhansittain Suomen työläisiä, joiden osuus          heidän toimestansa olisi kansalaissota meillä
40997:                                            Armahduslaki.                                        1805
40998: 
40999: syttynyt. Työväenliikkeen johtavat henki~öt         sessa s·ellaisena kuin se nyt lopullisessa muo-
41000: - jos yleensä ,johtajista" voidaan puhua -          dossaan täällä on käsiteltävänä. Ed. Linna
41001: niinkuin kaikkienkin puolueitten johtavat           edelleen lausui, että ennenkuin hän tahtoisi
41002: henkilöt ovat historiallisten ja varsinkin val-     äänellään ratkaista joko lain puolesta tai sitä
41003: lankumouksellisilla aikoina ilmenevien suur-        vastaan, hänen olisi saatava selvitys siitä,
41004: ten tapausten leikkipalloja. Eivät he voi mää-      millä tavoin sosialidemokraattinen ryhmli ja
41005: rätä tapausten kulkua. Sen asemansa mukaan,         sosialistinen puolue yleensä tulee suhtautu-
41006: mikä heillä on esim. työväen luottamushenki-        maan kommunistisiin virtauksiin maassa ja
41007: löinä, heidän on ollut pakko astua niihin teh-      millä tavoin se tulee suhtautumaan maanalai-
41008: täviin ja niihin asemiin, joihin joukkotahto on     seen agitatsiooniin~ Minulla ei ole lupaa, eikä
41009: heidät asettanut. Kenties voidaan huomaut-          valtuutta vastata ryhmäni, eikä puolueen puo-
41010: taa, että onhan puhuja poikkeuksena siitä,          lesta asias·sa, mutta omana käsityksenäni roh-
41011: ettei hätn ole ollut erikoisesti silloisen dikta-   kenen lausua sen verran, että jokainen armah-
41012: tuurijärjestelmän palveluksessa. Tämä ei            dus, jokainen toimenpide eduskunnan puolel-
41013: johdu siitä, että olisin vastustanut kapinaa-       ta, joka lievittää kansalaissodan uhrien mit-
41014: sitä minä kyllä tein-, vaan siitä, etten ollut      taamattomia kärsimyksiä, on omansa riistä-
41015: maassa niihin aikoihin, jolloin täällä anka-        mään maaperää kaikelta yhteiskuntaa vas-
41016: ralla kurilla ja osaksi' pakolla velvoitettiin      taan tähdätyltä maanalaiselta kiihoitukselta
41017: työväen luokan johtavat toimitsijat astumaan        ja luomaan juuri rauhallisen parlamenttaari-
41018: ermmsnn vallankumouksellisiin tehtäviin.            sen toiminnan edellytyksiä.
41019: Tältä kannalta katsottuna olisin toivonut, että        Ed. Paavoo Virkkusen hylkäävä lausunto
41020: suuri valiokunta lakiehdotuksen kysymyk-            herätti minussa kokolailla kummastusta. Olen
41021: sessäolevassa kohdassa olisi tullut hieman          ollut aikaisemmin tilaisuudessa lukemaan
41022: toisenlaiseen tulokseen kuin nyt on asian           erään Virkkusen mainion puheen, jonka hän
41023: laita. Sitru valitettavampaa on, että sa-           piti viime kesänä Lapuan päivillä. Mainitussa
41024: malla kun suuri valiokunta erittelee joh-           puheessa kosketteli ed. Virkkunen kansalais-
41025: tajakäsitteen ja määrittelee, keitä sellai-         sotaa ja mainitsi, että se oli ,meidän' syntiem-
41026: siksi olisi katsottava, s·e jättää verrattain       me palkka". Minä tahtoisin yhtyä tähän kä'-
41027: laajalla takaportilla tämän lakiehdotuksen          sitykseen ja myöntää, että se on ollut meidän
41028: toimeenpanijoille tilaisuuden tulkita sitä mel-     syntiemme palkka, aina täältä äärimmäisestä
41029: kein mielivaltaisella tavalla. Kun 2 §:n jälkim-    vasemmistosta äärimmäiseen oikeistoon saak-
41030: mäisen kappaleen lopussa sanotaan, että kapi-       ka. Jos me lähdemme tältä kannalta, jos me
41031: nan johtajiksi on katsottava paitsi lakiehdo-       tunnustamme tämän syntimme, niin silloin
41032:  tuksessa mainitut erinäiset johtajat, kuten        meidän on harkittava, eikö ole suurempi syy
41033: kansanvaltuuskunnan ja työväen päälneuvos-          tehdä myös parannus kuin katumus, josta
41034: ton jäsenet j. n. e., ,myöskin niihin verratta-     siellä suuressa kirjassa puhutaan. Ja siihen
41035: vat henkilöt", on siinä laajennettu johtaja-        meillä on tie. Jos tahdomme olla rehellisiä
41036: käsitettä niin suuressa määrässä, että minä         itseämme, valitsijoitamme ja kolw kansaa ja
41037: pelkään sen kautta tultavan tekemään joh-           sen· tulevaisuutta kohtaan, niin meidän on
41038:  tajakäsitteelle ilmeistä mielivaltaa.              koetettava umpeenluoda niitä haavoja, joita
41039:    Edelleen on huomattava, ·että lakiehdotuk-       kansalais-sota on iskenyt, ja mikäli mahdol-
41040: sen 3 §:ssäl on ulkopuolelle niitten henkilöit-     lista, rakentaa, niinkuin eräs edustaja täällä
41041: ten, joille tuHsi kansalaisluottamus palautet-      aikaisemmin mainitsi, niitä hätäsiltoja, jotka
41042: tavaksi, jätetty armahdustietä vapauteen            olisivat omansa yhdistälmään eri kansanluok-
41043: päässeet valtiorikoksesta tuomitut henkilöt.        kia yli sen kuilun, joka nyt vielä on olemassa.
41044: Ne, jotka suuressa valiokunnassa esittivät eh-      En suinkaan ole niin optimistinen, että luuli-
41045:  dotuksen 3:ksi pykäläksi, eivät voineet millään    sin tämän lakiehdotuksen hyväksymisellä
41046: asiallisilla syillä osoittaa, minkävuoksi nämä      yleensä voitavan umpeenluoda tuo paljonmai-
41047: henkilöt oli asetettava poikkeusasemaan. Näh-       nittu kuilu, sillä se perustuu luokkavastakoh-
41048: tävästi vain siinä mielessä, ettäl peljättiin,      tiin ja tulee yhä ·edelleenkin olemaan, mutta
41049: ettei lakiehdotusta muuten saataisi eduskun-        me voimme tämän lain hyväksymisellä tällä
41050: nassa hyväksytyksi, eli ettei nimittäin kes-        kertaa hyvin suuressa määrässä kuitenkin
41051: kustan taholta saataisi riittävää äänimäärää        lievittää sitä kärjistynyttä tilannetta ja kat-
41052: armahduksen puolelle. Näissä suhteissa esiin-       keruutta, mikäl erittäinkin tällä kertaa on
41053: tyvät juuri tärkeimmält puutt·eet lakiehdotuk-      maassa vallitsemas8a.
41054:                                                                                               228
41055: 1806                                  Tiistaina 16 p. joulukuuta.
41056: 
41057: 
41058:   Kun tämän lakiehdotuksen kohtalo riippuu          yhteiskunnan rauhan säilyttäjät pelkäävät
41059: ~ennenkaikkea    keskustasta, niin pari sanaa       hyvää tehdessään ja näyttäessään hyviä esi-
41060: myös sille. Tarkoitukseni ei ole suinkaan esit-     merkkejä ja joihin tämäkin armahduslaki
41061: tää mitään vekselintunnustusta yhtä vähän           kuuluu, tämäkin on yksi niitä tämän ajan
41062: kuin pidän kohtuullisena, että! ed. Linnakaan       kaikkein välttämättömimpiä tehtäviä, jota ei
41063: odottaa vasemmiston taholta mitään tunnus-          voi enään kukaan edukseen va~stustaa, vaan
41064: tusta tässä suhteessa. Mutta joka tapauksessa       meille kaikille yhteiseksi vahingoksi on lain
41065: se lausunto, jonka ed. Vuokoski täällä esitti,      hylkääminen. Ja kun me tiedämme, että tä-
41066: oli enemmän kuin odottamaton. Minä olen ed.         män lain kiireellisesti hyväksymisen, kuntoon
41067: Vuokoskessa oppinut näkemään maltillisen,           saattamisen kautta saisimme suurelle osalle
41068: tyynen, harkitsevan ja asiallisen henkilön,         sorretuista avun, niin \ehkäämme se nyt nöy-
41069: mutta nyt kuulin, että hän on valmis yhdessä        rästi. Minun yksityisen kä:sitykseni mukaan
41070: eduskunnan oikeiston kanssa hylkäämääln tä-         ei yhteiskunnan rauhan säilyttäminenkään
41071: män lakiehdotuksen äänestämällä sen yli             vielä nytkään kaipaa muita keinoja niin pal-
41072: vaalien. Täytyy huomauttaa, ei minään uh-           jon kuin ainoastaan sitä, .että meidän pitää
41073: kauksena, mutta tosiasiana, johtopäätöksenä         ruveta tekemään hyvää kaikille lähimmäisil-
41074: täällä suoritetuista keskusteluista, että j o s     lemme, mutta enemmäln ja ,ensin niille, jotka
41075: niin kä:y, että keskustan edustajat äänillänsä      sitä ensin ja enemmän ovat vailla. Eivät kaik-
41076: vaikuttavat lakiehdotuksen hylkäämiseen,            kein varovaisimmatkaan muut keinot auta, jos
41077: jota tietäisi sen lykkääminen yli vaalien, niin     eivät Suomen kaikki kansanluokat tahdo ym-
41078: se samalla tietää nykyisen keskustapolitiikan       märtää tällaisten asiain tär.keyttä, niin kaik-
41079: valtiollista itsemurhaa.                            kia kansanluokkiamme pääsee vielä kohtaa-
41080:                                                     maan onnettomuus. Ei siitä tule sivistyneet-
41081:    Ed. T on te r i: Niille paljon tietopuolisesti   kään pelastumaan. Tämä laki, joka nyt tar-
41082: oppineille eli sivistyneille porvariston edusta-    vitsee tämän ·eduskunnan kaikkien puolueit-
41083: jille, jotka aina vastustivat armahduksen           ten yhteistä yksimielistä! hyväksymistä, niin
41084: myöntämistä, niille minä nöyrästi sanon, että       tämä ei enää paljon kaipaa selityksiä sentäh-
41085: älkää nyt enää vastustako tämän lain hyvä\k-        den, ·ettei tätä jo kaikki tunne, miten tarpeelli-
41086: symistä, mutta jos niin teette; ett' ette nyt       nen se on. Mutta minä en maita olla sano-
41087: hyväksy tätä armahduslakia, niin silloin taas       matta sitä että mitä huonoja esimerkkejä tu-
41088: tulee esiin sivistyneiden yksi kaikkein huo-        lisi näkymään niistä, jotka tätä! kiireelli:seksi
41089: noimpia esimerkin näyttämisiä. Minä toivon          kohta hyväksyttäväksi tulevaa lakia eivät hy-
41090: kuitenkin teidän nyt hyväksyvän tämäin ar-          väksy. Ensiksi tulisi näkyviin vastustajista
41091: mahduslain, joka on hyvin tarpeellinen apu          se täysi pahe, etteivät he tahdo ymmärtää pe-
41092: vangeille ja heidän paljon ikävää ja puutetta       lastustyötä tarpeelliseksi silloin, kun sitä toi-
41093: kärsiville lapsilleen sekä muillekin omaisil-       ·nen tarvitsee, vaan koettavat kaiken pelastuk-
41094: leen. Niin myös teille sivistyneille itsellenne     sen itselleen säästää.. Ja tulisimme myöskin
41095: on se minun luullakseni teidän omaatuntoanne        kaikki syyllisiksi joulujuhlan halpana pitä-
41096: rauhoittava teko, jos nyt vihdoinkin jäykän         miseen, jos emme mitään aikaan saisi, jos
41097: vihanhengen hylkäätte ja nöyrän hellyyden-          emme j~okainen koettaisi jouduttaa paljon kär-
41098: hengen äänen kuulette ja sen vastaanotatte.         sineitä lähimäisiämme viettämään hyvänmie-
41099: Niin silloin teidän omatun:tonne on saanut          lisen joulun, joka ainoastaan tulee heille sil-
41100: hyvrun tilaisuuden ottaa vastaan kiireellisesti     loin mahdolliseksi, kun me täällä eduskun-
41101: hyväksytyn ansaitun armahduksen. Näin yh-           nassa hyväksymme tämän armahduslain. Niin
41102: teiseltä hyvältä tämän armahduslain hyväk-          silloin monen rakkaan perheenälidin toivomus
41103: syminen minun käsitykseni mukaan: näyttää           toteutuu, että he jouluksi saavat vielä vas-
41104: ja sen tähden minä mielihyvällä äänestän lain       taanottaa rakkaan puolisonsa ja lastensa
41105: hyvälksymisen puolesta. Mutta teille sivisty-       hellän isän. Hyvät eduskunnan jäsenet! Mei-
41106: neille, jotka kenties meinaatte vielä nytkin        dän tehtävämme on erittäin arvokas tehtävä
41107: äänestää kiireellisyyttäkin vastaan, teille         nyt tämän koko ristikansan suurimman rau-
41108: minä nöyrästi sanon: Se on huono teko. Jät-         han- ja armoujuhlan, joulun edellä. Meidän
41109: täkää nyt se tekemättä. Kun me kaikki olem-         velvollisuutemme on nyt ottaa tämä armah-
41110: me sen jo usein selvästi nähneet, että huono        dusasia kiireellisesti hyväksyttälväksi, että
41111: teko toista kohtaan synnyttää aina uusia huo-       meiltä kaikilta tulisi parhaiten ja yksimieli-
41112: noja tekoja, niin ei ole mielestälni oikein, että   simmin kunnioitetuksi tämä meidän kaikkien
41113:                                           Armahduslaki.                                          1807
41114: 
41115: yhteinen vapahduksemme armon juhla, jonka              komma in med de förslag, som regeringen
41116: kunnioittaminen ei pitäisi olla meille vähäar-         påstår va:ra nödvändiga. För att komma från
41117: voinen. Minä nöyrästi pyydän, että eduskunta           ett olyckligt prejudikat, att riksdagen skulle
41118: hyväksyisi tämän armahduslain yksimieli-               på eget initiativ börja befatta sig med dylika
41119: sesti, kun siitä ei minun nähdäkseni vahinkoa          frågor, bör regeringen beviljas frist att
41120: ole, vaan hyötyä siitji on. Toivon, ettei tätä         handla, och denna frist erhåller regeringen
41121: lakia hyljättäisi, vaan hyväksyttäisiin se yksi-       genom att förslaget lämnas vilande. Då skola
41122: mielisesti.                                            väl regeringsmedlemmarna inse vad som lan-
41123:                                                        dets väl kräver och gripa till handling och
41124:     Ed. v on W en d t: Genom att förslag               icke såsom nu skjuta representationen fram-
41125:  framställts om att denna lag skulle lämnas            för sig.
41126:  vilande, kommer det tilläggsförslag, vilket
41127: ·rdgm. Schauman fl\amställde under den all-         Ed. Manner: Ed. Liakan täällä taannoin
41128:  männa behandlingen av frågan oe;h som jag esittämä lausunto antoi minulle syytä ymmär-
41129:  jiimväl understödde, icke att kunna upptagas tää, että sillä taholla, jossa laajempaa amnes-
41130:  nu utan först då frågan avgjorts, huruvida tiaa puolustetaan, ei olla vielä tarpeeksi hy-
41131:  lagförslaget lämnas vilande eller ej. Egentli- , vin selvillä niistä! perusteista, joiden nojassa
41132:  gen finnes det sålunda föga skäl nu att i sak ~ vähemmistö on muodostanut kantansa. Sen-
41133:  vidare uttala sig, men några satser i minister · vuoksi minä katson olevan syytä tuoda esiin
41134:  Alkios tal föranledde mig att ändå återkomma pari niitä seikkoja, jotka ovat minun kantani
41135:  till frågan.                                     m uodostukseen vaikuttaneet.
41136:     Minister Alkio säger, att landet befinner sig   Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentissa määri-
41137:  i det läge, att vi måste komma till en inbördes tellään kapinajohtaja-käsitettä hyvin yksi-
41138:  fred, och han slutar vidare med framhållande, tyiskohtaisesti. Luetellaan kaikkien niiden
41139:  att han kommer att såsom medlem av riksda- henkilöiden asema kapinaliikkeessä, jotka
41140:  gen rösta för a;mnestilagförslaget. Han betrak- ovat armahdettavat. Tämä toimenpide on
41141:  tar detta sålunda som ett medel för att komma kyllä saanut alkunsa siitä kiitettävästä har-
41142:  till inbördes fred. Men om •engång minister rastuksesta, että! laista, tai oikeammin vapaut-
41143:  Alkio anser, att landets väl fordrar detta och ' tavasta tuomiosta, oli saatava niin lopullinen,
41144:  han såsom medlem av regeringen har landets ettei mitään varaa mahdolliselle tulkinnalle
41145:  väl i sina händer jälmte de andra regerings- JaiSI. Mutta asialla on toinenkin puolensa.
41146:  medlemmarna, så borde det ju hava legat i Eihän näet ole, eikä voi olla tarkoituksena an-
41147:  regeringens intresse, ja nära nog varit rege- taa tätä oikeudenmukaista, humaanista ja
41148:  ringens plikt att framlägga en proposition i kunnioitettavaa armahdusta sen mukaan, mi-
41149:  denna riktning, ty enligt min åskådning är det ten luotettuja tai pidettyjä kapinan johtomie-
41150:  alldeles principvidrigt att riksdagen hefattar het joukkojensa keskuudessa olivat, eikä sen
41151:  sig med sådana saker, som faktiskt tillhöra mukaan, mitenkä koreat päällikkömerkit
41152:  statsmakten, nämligen att bevilja amnesti, att heillä oli, vaan minun mielestäni ja minä tah-
41153:  henåda. Detta ligger utanför hela den lagstif- toisin uskoa kaikkien .armahdusta puolusta-
41154:  tande församlingens grundtanke. Att R. F. vain mielestä, senmukaan, mitä he ovat tätä
41155:  förutsätter en dylik lagstiftning innebär inga- yhteiskuntajarjestystä vastaan rikkoneet ja
41156:  lunda att riksdagen skulle vara den väckande mitenkä vaarallisia he tälle yhteiskunnalle
41157:                                                    1
41158: 
41159: 
41160:  parten, utan att, såsom naturligt är, regerin- i ovat, jos pääsevät vapaalle jalalle. Sosialide-
41161:  gen är den väckande parten. J ag försökte ' mokratit ovat ottaneet yksinoikeudekseen täy-
41162:  genom min motion bringa frågan i rätt läge, dellisen armahduksen perille ajamisen. Senpä
41163:  nämligen sålunda att vi skulle, få en·· allmän vuoksi onkin ymmärrettävää, että armahduk-
41164:  lagmodernisering, som i viss grad skulle göra sen puoltajat ovat heidän avullaan saaneet
41165:  obehövliga stora delar av det, som amnestilag- lakiehdotukseen 2 §:n 2 momentin. Sillä tä~­
41166:  förslaget medför. J ag stkulle för min del laisen virheen johdosta he saavat tilaisuuden
41167:  icke kunna understöda ett förslag om att vastaisuudessa väittää, että eduskunnan nyt
41168:  lämna ärendet vilande, emedan jag icke tycker myöntämä armahdus ei ole oikeudenmukainen
41169:  om dylika metoders användande, om icke ~la ja että armahdusta on siis jo oikeudenmukai-
41170:  förslaget i sitt inre vore stridande mot hela suussyistäkin edelleen laajennettava. Mitä
41171:  repres~ntationsiden och detta skulle utgöra      kansalaisluottamuksen menettämiseen tulee,
41172:  en maning åt regeringen att fordersammast on eduskunta kaikista tässä asiassa annetuista
41173: 1808                                   Tiistaina 16 p. joulukuuta.
41174: 
41175: 
41176: lausunnoista päättäen niin oikeistossa kuin          jo siitäkään syy.stä, että hän on elänyt niin
41177: vasemmistossakin aivan yksimielinen siitä,           kovin paljon erillään niistä oloista, jotka
41178: että lainsä:ädäntö kansalaishiottamuksen me-         täällä tä[lä kertaa vallitsevat. Minä olen
41179: nettämiseen nähden on vanhentunut ja että ne         muodostanut mielipiteeni sen kokemuksen no-
41180: .seuraamuks·et, joita kansalaisluottamuksen          jalla, jonka olen saanut siitä, että minun vel-
41181: menettämisestä johtuu, eivät enää nykyoloissa        jeni on ollut valkoisE}n armeijan mukana tais-
41182: ole soveliaat eivätkä oikeudenmukaiset. Toisel-      telemassa punaista armeijaa vastaan ja että
41183: ta puolen on otettava huomioon, ·että se maail-      lankoni on ollut punaisen armeijan mukana
41184: mankatsomus, joka kapinallis•et on saattanut         taistelemassa valkoista armeijaa vastaan. Ja
41185: kapinaan ryhtymään, on tulos heidän elämän-          minun täytyy sanoa, että niiden käsityskanto-
41186: kokemuksistaan. Heidän maailmankatsanto-             jen välillä, jotka näillä henkilöillä ovat, ei
41187: tapansa muuttaminen on sii.s yhtä mahdotonta         voida seistä. Toisella tai toisella puolella ·pi-
41188: kuin heidän elämänkokemustensa tekeminen             tää olla. Ed. Liakka edelleen väitti, että tämä.
41189: toiseksi. On siis tarpeellista, että yhteiskunta     armahdus ei koskisi johtajia. Tässä .suhteessa
41190: säilyttää mahdollisimman lievän valvonta-            on huomautettava, että sikäli kuin valiokun-
41191: oikeuden kapinarikollisten tekoihin ja toimiin       nille esitetyt tilastot osoittavat, tämä armah-
41192: nähden. Tässä tarkoituksessa onkin eduskun-          dus tulee koskemaan m. m. 900 komppanian
41193: nalle tehty eduskuntaesitys, jonka tarkoituk-        päällikköä, jotka minun ymmärtääkseni ovat
41194: sena on kansalaisluottamuksen menettämi-             myöskin katsottavat kapinan johtajiksi.
41195: sestä johtuvain seuraamusten supistaminen
41196: mahdollisimman vähiin.
41197:    Armahduksen puoltajat ovat väittäneet, että          Ed. Koto ne n: Vaikka onkin ollut verrat-
41198:  ei ole suurtakaan väliä niiden· henkilöiden ri-     tain yleisesti tiettyä, että hallituspuolueitten
41199: koksilla, jotka valtiorikosoikeudet ovat tuo-        keskuudessa on tämä asia synnyttänyt suurta-
41200: minneet 4 vuodeksi kuritushuoneeseen tai sitä        kin erimielisyyttä, ·ei täällä vasemmistossa
41201: lyhyemmäksi ajaksi. Mutta jos kansalais-             kuitenkaan oltu odotettu, että juuri hallitus-
41202: luottamus nyt palautetaan ehdollisesti 3 vuo-        puolueitten edustajat tekevät ehdotuksen lain
41203:  deksi tuomituille ja kansalaisluottamuksen          lepäämään jättämisestä. Arveltiin että he
41204:  seuraamukset tulevat supistetuiksi pitem-           malttaisivat odottaa, kunnes sellainen ehdotus
41205: mäksi ajaksi tuomituilta saadaan aikaan seu-         olisi oikeiston taholta lähtenyt. - Ed. K. E.
41206: raus, joka rasittaa ·enempi niitä\, jotka ovat       Linna teki täällä erä:än kysymyksen. Sen joh-
41207: vähemmän rikkoneet ja vähemmän niitä jotka           dosta tahdon lausua, että minkään itsenäisen
41208:  ovat enemmän rikkoneet. Tässäkin osassaan           valtiollisen puolueen arvo ei salli sen tapai-
41209: luo tämä laki siis edellytyksiä täydelliselle ar-    seen kysymykseen vBJstata.
41210:  mahdukselle. Vaikka eduskunta ei olekaan               Sitten on tanä iltana ed. von Born erikoi-
41211:  toisessa lukemisessa hyväksynyt niitä paran-        sesti esiintynyt armahdusta vastaan pitäen
41212:  nusehdotuksia, joita silloin edellämainittujen      sitä valtiollisesti epävHsaana ja kansalle tu-
41213:  epäkohtien korjaamieksi tehtiin, on siihen vie-     hoa tuottavana tekona. Minun on tähän lau-
41214:  läkin saatavissa tilaisuus m. m. sillä tavoin,      suttava, että\ siltä samalta taholta on vuosi-
41215:  että hallitus antaa eduskunnalle asiassa esi-       kymmeniä pidetty kansamme onnettomuutena
41216:  tyksen, jossa lain 2 §:ssä olevat vrrheet tulevat   jokaista uudistusta, jota tässä maassa on
41217:  korjatuiksi ja että eduskunta yhtä rintaa tä-       ajettu. Yksin silloin, kun suomenkieltä ensi
41218: män kanssa käsittelee edustajien von Wendtin         kerran puhuttiin ritaristossa ja aatelissa, se
41219:  ja Schaumanin edusk. esityksen kansalais-           katsottiin juuri samalta taholta suumiatto-
41220:  luottamuksen menettämisestä johtuvain seu..         maksi loukkaukseksi kulttuuria ja laillisuutta
41221:  raamusten supistamisesta. Ed. Liakka sitten         vastaan. Mitä on sitten sanottava, jos tällai-
41222:  täällä edelleen luki professori Gebhardin lau-      sessa asiassa erimielisyys sen kansanaineksen
41223: sunnon, jonka, sikäli kuin minä asiaa tunnen,        ja muun Suomen kansan välillä on niin suuri.
41224:  professori Gebhard on kirjoittanut Norjassa         Me emme odotakaan että juopa heidän ja
41225: noin vuosi takaperin. Pyydän huomauttaa              meidän välillämme, niin valitettavaa kuin se
41226:  ensinnäkin siitä, että senjälkeen kuin tämä         onkin, koskaan juuri umpeen kuluisi, mutta
41227: lausunto oli kirjoitettu, on tälällä jo kokolailla   me uskallamme toivoa, että tämän maan var-
41228: laajoja armahduksia myönnetty. Mutta minä            si:rhtisen kansan väliltä se juopa vähitellen ta-
41229:  tahdon huomauttaa vielä siitäkin, että profes-      soittuisi. Ed. Manner taas puhui lain teknil-
41230:  sori Gebhardin lausunto ei sovi tähän .asiaan       lisistä heikkouksista. Minä tunnen itseni liian
41231:                                            Armabduslaki.                                         1809
41232: ~---------~------------------~---~------       ---
41233: 
41234: 
41235: vähäpätöiseksi juristina siitä asiasta hänen         suomalaisilta työnantajilta neuvon nama ve-
41236: kanssaan väittelemään.                               näläiset sotaherrat, jotka täällä teetättivä·t
41237:                                                      patteritöitä, että maksavat liian suuria palk-
41238:     Ed. L·e i no: Sen lisäksi, mitä täJstä asiasta koja. Täällä samanlaisesta työstä oli ollut ta-
41239: jo sen eri vaiheissa on sanottu ·ja -eri puolilta, pana maksaa 40 penniä tunnilta, joka tekee 3
41240: ei minulla ole enää paljon sanottavaa. Eräitä markkaa 60 penniä 9-tuntiselta työpäivältä,
41241: kohtia kumminkin tahtoisin vielä mainita, sen sijaan kuin venäläiset maksoivat 6 mark-
41242: joita ei ole katsottu siltä kannalta, kuin todel- kaa. Tälstä oli seurauksena, että Helsingin
41243: liset olot olivat vuonna 1917, jolloin kapina- seutuvilla, jossa oli kymmeniä tuhansia työ-
41244: liike sai alkunsa. Jotkut ovat maininneet, läisiä erilaisissa sekatöissä, palkat alennettiin
41245: että taloudellisissa oloissa oli vikaa tai ylly- ' 4 markkaan. Tämä oli suomalaisten työnanta-
41246: kettä siihen, että kapinaliike pääsi alkamaan. jain vaikuttama. Näissä paikoissa sitten pi-
41247: Sitä on myöskin väitetty vääräksi, tai on lau- dettiinkin työläisiä kolmisen vuotta. Nämä
41248: suttu sellainen käsitys, että muut syyt ovat työläiset patteritöissä saivat tehdä työtä kaik··
41249: olleet etualalla ja taloudelliset tekiJät tois- kina päivinä, pyhinäkin. Heillä/ ei ollut kos-
41250: arvoisina. Kumminkin, sikäli kuin minä tun- kaan tilaisuutta lukemiseen eikä mihinkään
41251: nen oloja ja työläisten mielipiteitä aikaisem- : muuhun ajatteluun, kuin olla työpaikalla
41252: milta ajoilta, niin minulla on sellainen käsitys, kaikki 7 viikon päivää. Sitten millä tavalla
41253: että niillä suurilla joukoilla, jotka vallanku- heitä kuletettiin työpaikalle~ Tässä on minun
41254: mousliikkeeseen joutuivat mukaan, ei ollut nähdäkseni suomalaisten viranomaisten jota-
41255: enemmistöllä mitä~än ajatuksia siitä, että hei- kin otettava kontolleen. Näitä patterityöläi-
41256: dän tarvitsisi saada valtiollinen valta kä- siä, jotka olivat tälällä ulkopuolella kaupunkia
41257:  siinsä. Tämä ei ollut mikään päätarkoitus. töissä niin Helsingissä kuin muidenkin suu-
41258: He olisivat voineet yhtähyvin nähdä, että ne •rempien kaupunkien ympäristöillä, kuljetet-
41259:  luokat, jotka ovat pitäneet valtaa käsissään, tiin talvipakkasella avonaisissa halkovau-
41260:  olisivat voineet sitä edelleenkin pitälä, jos hal- nuissa työpaikoilleen. Nämä työläiset aamulla
41261:  litustapa olisi ollut sellaista, että työläistenkin varhain matkustivat tällä tavalla ja sitten oli-
41262:  oikeutettuja etuja olisi otettu huomioon ja jos tvat koko päivän ulkona työ-s•sä huonoillakin
41263:  porvariluokat yleensä olisivat kohtuullisesti ilmoilla ja illalla myöhään palasivat taas sa-
41264:  tyydyttäneet työväenluokan tarpeita. Mutta manlaisissa vaunuissa takaisin. He saivat
41265:  sen sijaan, että näin olisi tehty, saimme aina . silloin niin paljon kärsiä, että on ihme, ettei-
41266:  jo ennen sota-aikaa havaita, että jokainen vät olleet enemmäln tyytymättömiä, kuin mitä
41267:  pieni palkankorotuspyyntö kohtasi sitkeätä ovat olleet. Jos silloinkin edes suomalaiset
41268:  vastu§ltusta kaikkien työnantajain puolelta. viranomaiset, ne, joilla silloin oli tekemistä
41269:  Jos meillä oli kysymys 5 pennin palkankoro- rautatievaunujen järjestelyssä, olisivat anta-
41270:  tuksesta, niin siitä saatiin usein käydä pitkiä neet työmiehille niin paljon ihmisarvoa, että
41271:  lakkoja, harvoin päästiin neuvotteluilla täl- olisivat toki hankkineet umpinaisia vaunuja
41272:  laisista pienistäl lisävaatimuksista sovintoon, ihmisten kuljettamiseksi työpaikoille ja sieltä
41273:   sen sijaan kuin muissa maissa työnantajat takaisin, niin nämä työläiset olisivat huoman-
41274:   ymmärsivät, että työläisten kanssa neuvotte- neet, että on sitä Suomen herroissakin jotakin
41275:   lemalla on vältettävä työriitoja, ja sen mu- humanisuutta. Muttn. kun näin ei tapahtunut,
41276:   kaan kuin teollisuus kehittyy ja elinehdot vaa- niin ei ole ihme, jos näihin kasvoi jo silloin
41277:   tivat, on työläisten palkkoja myöskin paran- katkeruus ja sellainen toivo, että joskus pää-
41278:   nettava. Meillä ei ollut niin. Sittenkuin alkoi sisivät aikaan, jolloin tällainen komento muut-
41279:   maailmansota, silloin näimme sellaista, jota tuu, jolloin työmiestäkin kohdellaan ihmis-
41280:   eivät työläiset vielä olleet oppineet tuntemaan mälisemmin ja sen annetaan matkustaa työ-
41281:   Suomen työnantajilta, vaikka he niitä koko paikoille sillä tavalla, kuin ihmisten matkus-
41282:   lailla tunsivat. Kun venäläiset alkoivat teet- tamiseen on tarpeellista. Näissä kurjissa
41283:   tämään suurin joukoin täJällä Suomessa töitä, oloissa ollessaan työssä 'kasvoi tyytymättö-
41284:   he maksoivat ensin työläisille 6 markan päivä- myys. Ja sitten asunto-olot. Niiden asunto-
41285:   palkan sellaisesta sekatyöstä, kuin patterityö olot, jotka asuivat kaupungeissa, joissa oli
41286:   oli, mutta maksoivat ainoastaan pienen ajan, paljon väkeä, maaseudulta kerättyä asutusta,
41287:   sillä he saivat suomalaisilta työnantajilta olivat aivan onnettomat. Minä näin siihen
41288:   - niin väitettiin silloin yleisesti eikä sitä toi- aikaan paljon sellaisia asuntoja, joissa oli työ-
41289:    s-elta puolen ole koskaan kumottu- he saivat läisiä kortteeri täynnä ja heidän täytyi asua
41290: 1810                                   Tiistaina 16 p. joulukuuta.
41291: 
41292: 
41293:  tilan puutteen takia sillä tavalla kuin vanki-      ulkopuolelle. Kansalaisluottamusta vaille jää
41294:  leirissäkin ettäl miehiä oli lattia täynnä vieri    vielä paljon sellaisia henkilöitä, jotka ovat
41295:  vierellä. Ei siinä tullut kysymykseen min-          olleet aivan rauhallisia työmiehiä, olematta
41296:  käänlaiset kunnolliset makuusijat, eikä mi-         ennen missään rikollisessa toiminnassa mu-
41297:  kään sellainen, mikä tavallisille ihmisille         kana. Ainoa syy on vain se, että heillä oli
41298:  pitäisi yöpaikassa olla. Tämä oli vielä jota-       jonkinlainen tehtäväl kansalais-sodan aikana
41299:  kuinkin siedettävää. Mutta kaupunkien ym-           ja siitä syystä ovat tulleet saaneeksi niin kor-
41300:  päristöllä huviloissa näin, miten siellä1 nämä      kean tuomion, etteivät vieläkään saa kansa-
41301:  patterityöläiset asuivat. He asuivat puuhuvi-       laisluottamustaan takaisin. Sen siis, että vielä
41302:  loiden vinneissä, joita ei voinut lämmittää sa-     suuret joukot jäävät vaille kansalaisluotta-
41303:  nottavasti, talvellakin täytyi niissä asua siitä    musta ja vielä useita vankilaan, pitäisi tyy-
41304:   syystä, kun parempia asuntoja ei ollut saata-      dyttää niitä, joilla on halua yhä edelleen
41305:   vissa, kun paikkakunnalle oli kerääntynyt          kostaa. Tämä osa jää vielä rangaistuksen
41306:  liian paljon työväkeä eikä ollut tarpeeksi kun-     alaiseksi, joten pitäisi senvuoksi hyväksyttä-
41307:  nollisia asuntoja. Asuminen oli näin ollen          män, että sille osalle, jonka laki nyt vapaut-
41308:  sangen kurjaa niille, jotka asuivat kaupun-         taisi, edes myönnettäisiin tämä oikeus.
41309:  .gissa mutta vielä kurjempaa niille, jotka lfu.
41310:   hempänä työpaikkaa maaseudulla huviloissa            Ed. P. 'N i r k kun en: Ed. Huttunen on lau-
41311:  .asuskelivat. Sitten kaikista tällaisista kärsi-    sunnossaan kohdistanut minuunkin eräitä
41312:   myksistä he saivat viikossa 28 mk. oltuaan         sanoja, jotka ehkä vaativat minun puoleltani
41313:   pyhätkin työssä. (Puhemies: Puhuja tekee hy-       lyhyen vastasanan.
41314:   vin ja siirtyy asiaan.) Tällaisilla palkoilla ei     Viimekesäisen puheeni, johon ed. Huttunen
41315:   voinut elää ihmismäistä elämää. Tällaisesta        viittasi, ja amnestiakysymyksessä omistamani
41316:   kaikesta kasvoi katkeruus ja se kiteytyi vuosi     kannan väilillä ei ole mitään ristiriitaa. Päin-
41317:   vuodelta, niin että sitten kun vuonna 1917 olot    vastoin johtuvat sekä silloiset sanani että ny-
41318:   muuttuivat, niin silloin nämä! työläiset tunsi-    kyinen käsitykseni johdonmukaisesti samasta
41319:   vat tarvetta saada olot muuttumaan sillä ta-       vakaumuksesta. Minua ilahuttaa, että ed.
41320:   valla, että heidänkin äänensä otetaan huo-         Huttunen yhtyy minun silloiseen lausuntooni:
41321:   mioon. Ja kun tässä ei tapahtunut silloinkaan      ,Syntiemme palkkaa olemme kaikki niittä-
41322:   toivottua muutosta vaan päinvastoin nähtiin,       neet." Jos näin tunnustettaisiin yleisesti,
41323:   että kaikkea taloudellisten olojen parannusta      olisi olemassa lähtökohta keskinäisen ymmär-
41324:   vastustettiin, niin on ymmärrettävää, että sil-    tämyksen saavuttamiseen myöskin tässä vai-
41325:   loin heillä oli sellainen mieliala, että se oli    keassa asiassa. Mutta minä tiedän vain yh-
41326:   taipuvainen ottamaan huomioon kaikkia niitä        den tien, jota mielestäni tulisi käydä kaikkien
41327:   ehdotuksia, mitä tehtiin ulkopuoleltakin Suo-      niiden, jotka arvostelevat tuota lähintä surul-
41328:   men. Minä ·en ihmettele, että tällainen kärsi-     lista menneisyyttru samalla tavalla kuin minä .
41329:   nyt työläisjoukko joutui sellaiseen mielenti-      •Ta mikä se tie on myöskin laajennetun am-
41330:   laan, vaan pikemmin ihmettelisin sitä, ettei       nestian myöntämisessä, jota minäkin olen il-
41331:   se olisi joutunut sellaiseen joukkoliikkeeseen     moittanut voivani vielä katsoa mahdolliseksi,
41332:   mukaan. Ja kun asia näin on, niin minunkin         sen minä olen lähemmin osoittanut viime
41333:   nähdäkseni pitäisi näitä seikkoja ottaa huo-       lauantaiaamuna antamassani lausunnossa.
41334:   mioon ja ymmärtää, etteivät nämä työläiset
41335:   voineet ottaa lainkirjainta niin tarkkaan huo-        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
41336:   mioon ja seurata sitä, vaan he olivat asemassa,
41337:   jossa saattoi edellyttää, että he helposti seu-      Puhemies: Keskustelun kuluessa on ed.
41338:   raavat vaistojaan ja tarttuvat siihen keinoon      Sinkko ed. Manuerin kannattamana esittänyt
41339:   jonka luulivat pikemmin tuottavan parannus-        vaatimuksen asian jättämisestä lepäämään.
41340:   ta. Olojen parannuksen toivossa minä uskon         Tämän johdosta pannaan asia valtiopäiväjär-
41341:   että useat ovat liikkeeseen joutuneet ja se        jestyksen 57 §:n 5 momentin mukaisesti pöy-
41342:   pitäisi otettaman huomioon. Ainoastaan tä-         dälle seuraavaan täysi-istuntoon.
41343:   män seikan tahdoin mainita ja luulisin, ·että
41344: . kun tämäkin puoli mietitään, niin ei pitäisi           3) Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusv.erosta.
41345:   olla syytä vastustaa ainakin sen lain voimaan
41346:   tuloa, joka nyt on toisessa lukemisessa jo hy-       Esitellään viime täysi-istunnossa pöydälle
41347:   väksytty. Siitäkin vielä jää aivan liian paljon    pantu suuren valiokunnan mietintö n:o 51 ja
41348:                                        Tulo- ja omaisuusvero.                                  1811
41349: 
41350: 
41351: otetaan jatkuvaan toiseen käsittelyyn               tätä veroitusta varten, siis että verovelvolli-
41352: siinä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä        set jo ensi vuoden alusta tietäisivät tulevansa
41353: n:o 7 valmistelevasti käsitelty hallituksen         ilmoitusvelvollisiksi tämän lain säännösten
41354: esitys n:o 37, joka sisä:ltää yllämainitun laki-    mukaan ensi vuoden. tuloista, ja tätä varten
41355: ehdotuksen.                                         pitäisi lain olla julkaistu ennen ensi vuoden
41356:                                                     alkua. Nyt on kuitenkin asia niin, että! laki
41357:   Senjohdosta että yleisöä poistuu lehtereiltä      kunnallisesta ilmoitusvelvollisuudesta kun-
41358: häiriten istuntoa, lausuu                           nallistaksoitusta varten on jo olemassa. Tä-
41359:                                                     män nojalla on verovelvollisilla puheenaoleva
41360:   Puh ~mies: Pyydän yleisöä lehtereillä             tieto ilmoittamisvelvollisuudestaan myöskin
41361: pysymäån hiljaa.                                    tulevalta vuodelta jo olemassa. Kun muuta
41362:                                                     syytä ei tietääkseni esitetty täällä, joka vaa-
41363:   Puhemies: Asian ollessa viime kerralla            tisi asian nopeata käsittelyä, niin nähdäkseni
41364: esillä, ehdotti ed. R. Furuhjelm ed. Nevan-         sillä ehdotuksella, jonka ed. Furuhjelm on
41365: linnan kannattamana, että eduskunta päättäisi       tehnyt että asiasta vaadittaisiin uusi lausunto
41366: asiassa vaatia valtiovarainvaliokunnalta uu-        valtiovarainvaliokunnalta, on pätevält perus-
41367: den lausunnon. Koska tämän ehdotuksen hy-           teet. Oltakoon suuren valiokunnan mietin-
41368: väksyminen keskeyttäisi asian asiallisen kä-        nöstä mitä mieltä tahansa, onhan kuitenkin
41369: sittelyn, on mielestäni päätös siitä ensin teh-     kieltämätöntä, että se erinomaisen tärkeissä
41370: tävä, jonka vuoksi kehoitan puheenvuoron            kohdissa poikkeaa, niinkuin ed. Furuhjelm jo
41371: käyttäjiä kohdistamaan lausuntonsa tähän            huomautti, kaikista ehdotuksista, joita am-
41372: ehdotukseen.                                        mattivaliokunta on asiassa tehnyt, ja olkoon
41373:                                                     meidän valtiovarainvaliokunnan jäsenten
41374:   Keskustelu:                                       asiantuntemus nyt suurempi tai pienempi, sen
41375:                                                     jälkeen kun valitettavasti ed. Itkonen on läh-
41376:   Ed. I t k o n e n: Vaikka tiedänkin että val-     tenyt valiokunnasta pois, niin onhan tämä va-
41377: tiovarainvaliokunta, varsinkin sen puheen-          liokunta kuitenkin kokoonpantu juuri sitä
41378: johtaja· ovat hyvin suuria asiantuntijoita          varten, että sen tulee koettaa erityisesti pe-
41379: tässä kysymyksessä, niin minä kuitenkin us-         rehtyä näJihin asioihin.
41380: kallan olla sitä mieltä, että muissakin valio-
41381: kunnissa tällaisia asiantuntijoita on, ja kun         Ed. Mantere: Ehdotusta asian läihet-
41382: minä en katso millään tavalla olevan asialle        tämisestä valtiovarainvaliokuntaan lausun-
41383: eduksi, päinvastoin sen viipymiselle eduksi,        non saamista varten on perusteltu etupäässä
41384: että asia lähetettäisiin takaisin valtiovarain-     huomautuksella, että suuri valiokunta on teh-
41385: valiokuntaan, joka jo kerran aivan perusteel-       nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöön niin
41386: lisesti on saanut asiaa käsitellä ja antanut        suuria ja oleellisia muutoksia, ettei eduskunta
41387: siitä lausuntonsa, niin minä vastustan asian        voi ryhtyä lakiehdotusta käsittelemään saa-
41388: lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan, koska        matta kuulla valtiovarainvaliokunnan perus-
41389: katson .sen aivan tarpeettomaksi.                   teellista lausuntoa muutosten laadusta ja kan-
41390:                                                     tavuudesta. Samalla on suurta valiokuntaa
41391:   Ed. N e v a n l i n n a: Jos olisi aivan vält-    moitittu siitä, että se on menetellyt niinkuin
41392: tämätöntä saada esilläoleva laki annetuksi jo       se on menetellyt ja ettei tällainen menettely
41393: tämän vuoden kuluessa, niin voisi eduskun-          olisi sopusoinnussa terveen ja hyväksyttävän
41394: nalla ehkä olla pakko nyt niinkuin monta            lainsää'däntötoimen kanssa yleensä. Suuren
41395: kertaa ennenkin suurimmassa kiireessä käsi-         valiokunnan puheenjohtajana minä pyydän
41396: tellä loppuun ylen tärkeää asiaa. Mutta sel-        saada lausua täJstä asiasta pari sanaa.
41397: laista pakkoa ei tällä kertaa ole olemassa.           Mitä yleensä tulee asian käsittelyyn suu-
41398: On kyllä totta, että on näkökohta, jonka on,        ressa valiokunnassa, niin on mielestäni myön-
41399: mikäli tiedän, katsottu tekevän hyvin suota-        nettävä, että sitä vastaan voi tehdä, mitä eri-
41400: vaksi, että laki tästä saataisiin annetuksi jo      näisiin herätettyihin ehdotuksiin tulee, syystä
41401: tälmän vuoden kuluessa, se on se että on pi-        huomautuksia. Lakiehdotusta käsiteltä;essä
41402: detty oikeimpana että verovelvolliset saisivat      tehtiin eräitä varsin kauvastähtääviä muutos-
41403: jo sen vuoden alusta, jolta heitä voidaan tulla     ja lisäysehdotuksia asioista, joista ei mitään
41404: verottaruaan tämän lain mukaan, tiedon siitä        ollut mainittuna enempää hallituksen esityk-
41405: että heidän tulee antaa tieto tuloistansa juuri     ses,sä .kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnös-
41406: 1812                                  Tiistaina 16 p. joulukuuta.
41407:                                                                     ·----
41408: 
41409: säkään ja joilta näin ollen puuttui sellainen tuksessa saattaa olla kohtia, minä puolestani
41410: selvitys, jota täytyy vaatia suuressa valiokun~ olen valmis sen ilman muuta myöntämään,
41411: nassa esiintuoduilta ehdotuksilta. Tämä! mie- jotka ovat korjauksen tarpeessa, mutta kun
41412: lestäni on tunnustettava. Nyt on kuitenkin nämä korjaukset mielestäni voidaan tehdä
41413: huomattava, että suuri valiokunta ei ole eduskunnassa ja suuressa valiokunnassa, jo-
41414: näitä ehdotuksia hyväksynyt eivätkä ne siis hon se voidaan takaisin lä:hettää, niin minä
41415: esiinny esilläolevassa valiokunnan valmista- puolestani pitäisin tarpeettomana tämän asian
41416: massa lakiehdotuksessa. Eräästä näitä ehdo- ' lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan sitäkin
41417: tuksia valiokunta päätti pyytää perustuslaki- suuremmalla syyllä, kun se aiheuttaisi viivy-
41418: valiokunnan lausunnon. Lausunto saatiin ja tystä lakiehdotuksen valmistumiseen.nähden.
41419: kun siitä kå!vi ilmi, ettei tehty alote perustus-
41420: lakivaliokunnan mielestä ollut perustuslain            Ed. N e v a n linna: Koska ed. Furuhjelmin
41421: mukainen, niin ehdotus raukesi ilman muuta. minun nähdäkseni erinomaisen viaton ehdotus
41422: 'l'ämä osottaa, ettei asioita suinkaan ole ke- kohtaa näin ankaraa vastustusta, niin pyydän
41423: vyesti eikä hutiloiden suuressa valiokunnassa saada lausua vielä pari sanaa. Tällä ehdotuk-
41424: käsitelty. Siitä on todistuksena myöskin se sella ei nähdäkseni ole ainoastaan se hyvä
41425: seikka, että lakiehdotusta, nimenomaan sen puoli, että se vielä kerran antaisi tilaisuuden
41426: tärkeintä osaa, neljättä lukua, käsiteltäJessä, ahtaammassa piirissä tarkoin harkita niitä
41427: valtiovarainvaliokuntaa kehoitettiin lähettä- ehdotuksia, joita eduskuntaa nyt kehoitetaan
41428: mään asiantuntija suureen valiokuntaan anta- tekemään; sillä on myöskin toinen etu, se ni-
41429: maan selvityksiä; ja muutenkin seuraamaan ' mittäin, että se takaisi perusteellisemman kä-
41430: asian käsittelyä. Valtiovarainvaliokunta nou- • sittelyn myös eduskunnan täysi-istunnon puo-
41431: dattikin suuren valiokunnan kehotusta ja va- lelta, kuin mitä muutoin ilmeisesti tulee ta-
41432: litsi keskuudestansa kaksi asiantuntijaa, jotka pahtumaan. Eduskunta valmistuu lähtemään
41433: useissa varsin laajoissa ja perusteellisissa lau- joululomalle; puhemiesneuvostosta ilmoitet-
41434: sunnoissa esittivät tärkeitä näkökohtia ja jul- tiin, että pyritään jo perjantaina pois, jos suin-
41435: kitoivat kantansa asiasta.                        ' kin mahdollista. Jos tahdotaan laki siihen
41436:    Sellaisena kuin suuren valiokunnan ehdotus valmiiksi, niin on siis kolmaskin käsittely jo
41437: nyt esiintyy, se on etupäässä sovittelujen tulos saatava tähän mennessä suoritetuksi. Suuren
41438: mietinnössä ja eri vastalauseissa esitettyjen valiokunnan herra puheenjohtaja ilmoitti, että
41439: katsantokantojen välillä. Se on siis syntynyt hänen luullaksensa lakiehdotus ainakin jos-
41440: samalla tavoin, kuin suuren valiokunnan mie- sain kohdin on korjauksen tarpeessa. Tämä
41441: tinnöt yleensä syntyvät. Että se erinäisiilsä tietää, että asian täytyy mennä takaisin suu-
41442: kohdin, varsinkin mitä tulee verotusasteikkoi- reen valiokuntaan. Kuinka nyt arvellaan, että
41443: hin, huomattavasti poikkeaa valtiovarainva- asia ehtii vielä siellä tulla perusteellisesti
41444: liokunnan enemmistön ja vielä enemmän uudestaan harkituksi senjohdosta, mitä edus-
41445: oikeistoon kuuluvien valtiovarainvaliokunnan kunta ehkä, päättää poiketen suuren valiokun-
41446: jäsenten allekirjoittaman kolmannen vasta- nan mietinnöstä; sitten takaisin tänne ja täällä
41447: lauseen kannasta, se on kyllä myönnettävä. uudestaan tunnollisesti harkituksi ja kuiten•
41448: Sitävastoin se lähenee ensimäisen ja toisen kin vielä kolmanteen käsittelyyn jo ensi per-
41449: vastalauseen kantaa. Suuren valiokunnan eh- jantaiksi tai ainakin lauantaiksi~ Eihän tämä
41450: dotus kohtaa raskaampana hyvin suuria tu- kaikki voi olla mahdollista muuten kuin teke-
41451: loja, raskaampana kuin hallituksen esitys tai mällä sellaista pintapuolista työtä, jota joskus
41452: valtiovarainvaliokunnan ehdotus. Onko tässä on pakko tehdä, kun hätä ei lakia lue, mutta
41453: mahdollisesti jossain kohden menty liian pit- jota kaiketi pitäisi värittää aina, milloin se on
41454: källe, siihen asiaan minulla ei ole syytä tässä haitatta mahdollista. Ja minä toistan sen, mi-
41455: yhteydessä lähemmin kajota. Sen vain tahdon tään haittaa ei voi syntyä siitä, että tämän:
41456: nyt jo saada lausutuksi, että suuren valiokun- lakiehdotuksen lopullinen käsittely tapahtuisi
41457: nan ehdotus ei minun käsittääkseni ole lähes- joitakuita viikkoja myöhemmin.
41458: kään niin kehno, niin mahdoton bxväksyttä-             Puhemies taitaa kohta naputtaa minut pu-
41459: väksi, kuin miksi se eräissä oikeiston lehdissä hujalavalla ja lienee parasta noudattaa sitä jo
41460: on tahdottu jo ennakolta leimata, samalla kun etukäteen. Minun täytyy nimittäin vielä
41461: on julaistu sen pohjalla tehtyjä laskelmia, saada lisätä pari sanaa.
41462: jotka perustuvat erehdykseen, ja ovat silloin        . Minä toistan, että olkoon nyt valtiovarain-
41463: tietenkin myös harhaanjohtavia. Lakiehdo- valiokunnan asiantuntemus täSsä asiassa su-
41464:                                         'rulo- ja omaisuusvero.                                      1813
41465: 
41466: 
41467: pistunut ed. Itkosen eroamisen johdosta                myöskin tämä suuren valiokunnan ehdotus
41468: kuinka väJhiin tahansa, niin meillä siellä jäl-        on ollut jo useita päiviä nähtävänä. Minusht
41469:  jelläolevilla on kuitenkin melkoinen harra'stus       tuntuu, että asialle tuskin on mitään hyötyä,
41470: tähän asiaan. Mutta me olemme, me valtio-              jos se palautettaisiin takaisin valtiovarainva-
41471: varainvaliokunnan jäsenet, niinkuin edus-              liokuntaan.
41472: kunta luonnollisesti tietää, nykyään jokseen-
41473: kin onnettomassa asemassa siinä, että meillä         Ed. R. F u r u h j e 1m: Herr Manteres
41474: ei ole tilaisuutta harrastaa juuri mitään         yttrande var så formulerat, att man kutf'de få
41475: muuta kuin budjettia, kun meillä ei ole mihin-    den uppfattningen, att från högerhåll ett
41476: kään muuhun aikaa, ja minä luulen, että mo-       skarpt klander hade riktats mot stora utskot-
41477: nen muun valtiovarainvaliokunnan jä:senen         tet däxför att det inte hade omfattat statsut-
41478: laita on samoin kuin minun, että me olemme        skottets betänkande. Ett sådant klander har
41479: jokseenkin vähän ehtineet paneutua sm1ren         emellertid icke framburits, såvitt jag vet, och
41480: valiokunnan mietintöön, esimerkiksi meillä on     om det skedde, var det i mycket lindrig form.
41481: ollut, minä luulen, hyvin vähän aikaa, jos ol-      _Vad själva saken beträffar hänvisar hr Man-
41482: lenkaan aikaa, toimittaa erinäisiä ]askelmia,     tere tili det faktum att tvenne av statsutskot-
41483: jotka on välttämättä aina toimitettava, niin-     tets medlemmar på uppmaning av stora ut-
41484: kuin ed. Itkonen hyvin tietää, ennenkuin täm-     skottet voro närvarande vid detta ärendes b<o-
41485: möisestä asiasta saapi minkäiänmoista käsi-       handling i stora utskottet. Såvitt jag emeller-
41486: tystä. Minusta on nyt aika kohtuutonta, jos       tid kan eriura mig, var avsikten. med att des';;'
41487: eduskunta sen tähden, että me vBltiovarain-       två medlemmar av statsutskottet deltogo i
41488: valiokunnan jäs.enet olemme niin sanoak-          stora utskottets överläggningar den, att r!P
41489: semme pantu kiinni, tahtoo riistää meiltä ti-     skulle redogöra för de olika åsikter, som inorn
41490: laisuuden ottaa tämän asian jäle11ä:olevaan       statsutskottet hade framträtt vid ärendets be-
41491: käsittelyyn sellaista osaa, kuin johon kuiten-    handling i detta utskott. Stora utskottets be-
41492: kin olisi tarjottava tilaisuus eduskunnan jä-     tänkande innehåller emellertid fullkomligH
41493: senille. Näin tulee nyt ehdottomasti käymään.     nyheter, kan man säga, på skattelagstiftniit-
41494: jos tänä iltana - taikka tänä yönä - tämä         gens område, jag hänvisar särskilt till § 19.
41495: asia nuijitaan täällä läpi, joko muutoksilla,     Det innehåller saker, som överhuvud icl\e
41496: niin että se menee takaisin suureen valioknn-     hava varit föremål för behandling i statsut-
41497: taml, taikka ilman. Miksi nyt tämä kaikki,        skottet, och de två medlemmar av statsutsko1-
41498: 1n1n siihen ei mitään asiallista pakkoa ole~ .Ta  tet, som voro närvarande vid stora utskottet,.;
41499: voidaanhan tuon kuuluisan mustan oikeiston        sammanträden, hava således icke kunnat redo-
41500: sekä sanomalehtikirjoittajat että edustajat       göra för statsutskottets åsikter i dessa frågor.
41501: äänestää kumoon yhtä hyvin muutaman vH-·          Det är särskilt på grund av att i § 19 en helt.
41502: kon perästä kuin tä1nä yönä.                      ny princip blivit införd i beskattningen, jag
41503:                                                   skulle önska att statsutskottet skulle beredas
41504:    Ed. Lohi: Struren valiokunnan puheenjoh- ' tillfälle att få något närmare lä!gg.a sig in i
41505: taja on täällä jo hyvin asiallisesti selostanut saken. .Jag ber att få särskilt betona det fak-
41506:                                                    1
41507: 
41508: 
41509: 
41510: 
41511: asiassa sen puolen, kuinka asia on käsitelty ; tum, att statsutskottets ordförande, som ändå
41512: suuressa valiokunnassa. Minä myöskään. en måste betecknas såsom den främste sakkun-
41513: näe mitään asiallista hyötyä siitä, jos asia niga på detta område inom riksdagen, icke har
41514: mems1 takaisin valtiovarainvaliokuntaan. fått H11fä1le att närmare överväga de nya för-
41515: Suuressa valiokunna·ssa tuli näkyviin, samoin- Rlagen, innan detta ärende företages till d.efi.
41516:                                                    1
41517: 
41518: 
41519: kuin näkyy valtiovarainvalioktmnan mietin- nitivt avgörarrde.
41520: nöstä, että. käsitykset tä:män lain sisällyksestä
41521: eri puolilla eduskuntaa eroavat siksi paljon,       Ed. A r a järvi: Valtiovarainvaliokunnan
41522: että minä pelkään, vai:kka kuinka monesti käy- jäsenenä täytyy minun ilmoittan, että en ole
41523: tettäisiin tätä valtiovarainvaltiokunnassa, eWi ollut tilaisuudessa perehtymään sm1ren valio-
41524: siellä ei mHään yk,simie1isyyttä synny. Se kunnan mietintöön semmoisena kuin se tänää.11
41525: kävi ilmi myöskin suuressa va Hokunnassa. asetetaan eduskunnan käisittelyn alaiseksi.
41526: Näihin eri käsityksiin ovat minun mielestä!ni Tämä on kai outoa ennen kaikkea ed. I.~ohesta
41527: edustajat jo voineet perehtyä valtiovarainva- ja ed. Mantereesta, että minä lausun näin,
41528: liokunnan mietinnön perusteena, joka niin koska minä olen $e valtiovarainvaliokunnan
41529: kanvan on ollut jo edustajain nähtävänä, ja toinen jä,sen, joka" olen ollut suuressa valio-
41530:                                                                                                229
41531: 1814                                 Tiistaina 16 p. joulukuuta.
41532: 
41533: 
41534:  kunnassa asian käsittelyssä. Mutta asia saa koonnuttua helmikuussa tai milloin se nyt ko-
41535:  selvityksensä siitä, että niissä parissa istun- koontuneekaan.        Ja valtiovarainvaliokunta
41536:  nossa, milloin minä olin läsnä, samoin toinen- siihen mennessä on kyllä löytävä tilaisuuden
41537:  kin valtiovarainvaliokunnan jäsen, käsiteltiin antaakseen lausunnon, jnnka eduskunta siltä
41538:  asian periaatteellista puolta ja silloin vielä ol- pyytää. Minä\ pidän tämän iausunnon tarpeel-
41539:  tiin samalla kannalla kuin valtiovarainvalio- lisena monesta teknillisestä syystä, mutta en-
41540:  kuntakin oli- suuressa valiokunnassa nimit- nen kaikkea muutamista periaatteellisiRta
41541:  täin."' Sen jälkeen minä olen kuullut, että suu- syistä, jotka esiintyvät valtiovarainvaliokun-
41542:  ressa valiokunnassa on lukemattomia kertoja . nan mietintöön liitetyssä ensimäisessä vasta-
41543:  eri jaostojen kautta työtä johdettu aivan toi- lauseessa, ja joista minä tärkeimpänä pidän
41544:  seen suuntaan, uusia näkökantoja tuotu esiin, pykälän, joka käsittää muutamien voimaa.n-
41545:  joista ei silloin vielä ollut mitään tietoa, kun astuvain tullimaksujen poistamista. Minä! olen
41546:  asia oli ensimäisten periaatteellisten keskust•e- vielä siinä: luulossa, että keskustan taholta
41547:  lujen alaisena, jolloin, niinkuin mainit>sin, tullaan huomaamaan, että näiden viljatullien
41548:  suuri valiokunta jäi samalle periaatteelliselle poistaminen, joita lähinnä tarkoitan, on lähim-
41549:  kannalle kuin valtiovarainvaliokuntakin oli. mässä tulevaisuudessa osoittautuva välttä-
41550:  Näin ollen minun mielestäni pitäisi olla mättömäksi ja että keskustulla nyt olisi aika
41551:  sangen kohtuullista myöntää valtiovarain- harkita vielä kerta päänsä ymp1ä\ri, ennen'kuin
41552:  valiokunnan jäs,e:nille tilaisuus perehtyä se j.ättää yhdistämäittä tämän seikan tulovero-
41553:  tähän asiaan nyt tässä sen uudessa vai- lain yhteyteen, johon se epäilemättä minun
41554:  heessa. .Ja se ei taas käy mahdolliseksi, jollei käsitykseni mukaan kuuluu. Jotta nyt mi-
41555:  valtiovarainvaliokunm.an j.älsen sitä ennen va- nulla ja monella muulla ei olisi syytä asettua
41556:  paudu niistä töistä~ jotka nyt aivan pakoitta- poikkiteloin veron säätälmistä vastaan ja
41557:  vina siellä ovat olleet työnalaisina ja lähim- äänestää sen hylkäämisen puolesta niin minä
41558:  pinä päivinä yhä edelleen tulevat olemaan. tahtoisin varata tämän tilaisuuden vielä! niille,
41559:  Minä luulen, että vasemmistossa pitäisi myös- joilla määräysvalta on, tahtovatko verolain
41560:  kin löytyä niitä, jotka ajattelevat samalla ta- aikaan, vai ei. Minä valitan v.aan, että niillä
41561:  valla, valtiovarainvaliokunnan jäseniä nimit- henkilöillä, jotka keskusta on lälhettänyt val-
41562:  täin, ja minun luullakseni niitä jäseniä, joilla tiovarainvaliokuntaau. on niin tavattoman vä-
41563:  kä:sittääkseni pitäisi olla suurimmat mahdol- hän selkärankaa pysyä .ajatuksiensa takana ja
41564:  lisuudet myöskin päästä tämän ve-rolakikysy- että he, kun ratkaise.va hetki tulee, voivat
41565:  myksen: oikeaan ytimeen ja joiden täytyy ha- luikkia tiehensä ja äänestää aivan päinvastoin
41566:  vaita myöskin, että se ehdotus, mikä nyt on kuin mitä he esimerkiksi suuressa valiokun-
41567:  käsiteltävänä, on toinen kuin se, minkä halli- nassa tekevät. Niinkuin sanoin, minä kanna-
41568:  tus ön jättänyt eduskunnalle ja toinen kuin se, tan tätä asiaa lähetettävä\ksi valtiovarainva-
41569:  mikä valtiovarainvalioku:nnassa on synny- liokuntaan lausunnon Raamistn varten näillä
41570:  tetty ja toinen kuin se, mitä yiksukä1in val- syillä•.
41571:  tiovarainvaliokunnan mietintöön liitetty vaR-
41572:  talau·se edustaa.
41573:                                                       Ed. I t k o n en: Ed. Nevanlinna vnl tiova-
41574:                                                     rainvaliokunnassa samalla syyllä, mihin bän
41575:     Ed. IJ a he r m a: On useimmissa tapauk- äskeisessä puheenvuorossaan viittasi, piti
41576:  sissa arveluttavaa ryhty1ä1 kannattamaan eh- välttäimättömänä että tämä laki tulee säläde-
41577:  dotusta, joka tulee tämän salin toiselta puo- tyksi jo tämän vuoden aikana, että se ehtisi
41578: ·lelta ja aina voi olla varma siitä, että tällai- astua voimaam ennen ensi vuoden alkua, jonk<t
41579:  sissa tapauksissa asiassa on koira haudattuna, vuoden kuluessa trutä veroa aijotaan kantaa.
41580:  niinkuin sanotaan. Minä jätän sanomatta, Nyt hän ilmoitti, että se ei ole tämä seikka
41581:  mikä koira tässä on haudattuna, sillä jokainen niin välttämätön, kun muutenkin nim. kun-
41582:  edustaja sen kyllä tietää. (Vasemmalta: Siinä nallisverotuksen yhteydessä tulojen ilmoitta-
41583:  on monta koiraa!) Kun minä kuitenkin kan- misv·elvollisuus on jo säädetty ja että veron-
41584:  natan tätä ehdotusta, teen sen hiukan toisiRta maksajat siihen muutenkin tottuvat, mutta
41585:  syis·tä~ enkä niistä1, jotka tämän ehdotukRen      kurrnaUisverotushan koskee, niinkuin tiede-
41586:  teldjöi1llä ovat takanaan. Minä näen, että tämä tään ainoastaan tuloa, mutta ei omaisuutta.
41587:  asia ei tule lopp·nun suoritettua tämän viikon Tämä vero taas tulee koskemaan sekä tuloa
41588:  kuluessa ja kun n;äin on aean laita, niin ehdo- että omaisuutta, joten tämän ilmoittamisve·l-
41589:  tus palaa eduskunnan kä~iteltävälksi sen ko- vollisuudenkin kannalta täitä kiirehtimistä
41590:                                         'rulo- ja omaisuusvero.                                   1815
41591:              •
41592: juuri etupäässä! kaikilta tahoilta on tahdottu       osakeyhtiön verotustapa, joka on suuressa
41593: teroittaa. On välttämätöntä, että tämä laki          valiokunnassa omaksuttu, on esitetty toisessa
41594: tulee voimaan jo ennen ensi vuoden alkua.            vas-taJauseessa.. Eihän se eroa siitä missään
41595: Ed. Nevanlinna näkyy muut·en saaneen sen             muussa, kuin että verotusasteikkoa on jon-
41596: merkillisen käsityksen, että minä sen jälkeen        kunverran jatkettu. Itse verotus on melkein
41597: lmn läksin pois valtiovarainvaliokunnasta            täydell~sesti sama kuin toisessa vasta.lau-
41598: tahtoisin sentähden vastusta•a asian lähettä-        seessa. Minä sentähden en usko että tämä
41599: mistä tälhän valiokuntaan. Ehkä hän luuli tai        asia paljoakaan paranee jos se lähetetään ta-
41600: koettaa luulotelia että minä jotain salaperäis-      kaisin valtiovar.ainvaliokuntaan ja vastustan
41601: tä tietä jossakin muussa valiokunnassa koet-         sentähden tehtyä ehdotusta.
41602: taisin välttää hänen ankar.rua arvosteluaan ja
41603: ajaa omaa mielipidettäni läpi. Mutta minä                 Ed. F r ä n t i: Kyllä minunkin tälytyy val-
41604: pyydän hänen rauhoittrumisekseen mainita,               tiovarainvaliokunnan jälsenenä sanoa, ·että
41605: että minä en ole missään muussakaan valio-              tämä laki on käynyt minulle siinä määrin
41606: kunnassa, ettäi tässä suhteessa ei ole mitään           rakkaaksi, että minä haluaisin valtiovarain-
41607: pelättävissä:, että minun tarkoitukseni on ai-          valiokunnassa olla sen · kanssa vielä vähän
41608: noastaan koettaa saa.da tämä laki voimaan               tekemisissä. Erittäinkin sentäihden, että sii-
41609: niin pian kuin mahdollista eikä siinä min-              hen on kaikista vakuutuksista huolimatta
41610: käänlaisia muita vaikutteita ole.                       siksi paljon muutoksi,a suuressa valiokunnassa
41611:                                                         tehty, että hyvä olisi niihin saada perinpoh-
41612:    Ed. He l o: EnsvmäJises:sä lausunnossaan jaisesti tutustua. Ja onhan lakiehdotus joka
41613: ed. Nevanlinna perusteli ed. Furuhjelmin eh- tapauksessa siksi huomattava uudistus alal-
41614: dotusta sillä, että eduskunnan olisi saatava lansa, että eduskunnalla on syytä hankkia
41615: lausunto valtiovarainvaliokunnalta. Toisessa asian valaisemiseksi kaikki mahdollinren joko
41616: puheenvuorossa perusteli hän tätä samaa enemmän tai vähemmän suuri asiantuntemus,
41617: asiaa sillä, että valtiovarainvaliokunnan j.äl- , mikä on saatavissa. Epäilemättä valtiovarain-
41618: senten tuli saada aikaa tutustua ehdotukseen. valiokunnan lausunto tulisi olemaan aina1kin
41619: Jos hän jatkaa, niin ehkä hän keksii kolman- hyvänä apuna asian lopullisessa laadinnassa
41620: nen perusteen, joka vieläkin enemmän vaikut- eduskunnassa. Minusta tuntuu vähän liialta,
41621: taa. Mitä itse asiaan tulee, on suuri valio- että eräät suuren valiokunnan jäsenet ov:at
41622: klUlta tehnyt kaksi huomattavampaa muu- täällä jo pitäneet tätä suur•en valiokunnan
41623: tosta valtiovarainvaliokunnan ehdotukseen. laldehdotusta· niin aivan lopullisena, että sii-
41624: Ensimäinen koskee ruotsalaista järjestelmää, hen ei voisi mitään muutoksia olla tarpeen.
41625: nim. sitä osaa joka omaisuudesta olisi lisät- Tietysti olisi ollut kaikkein sopivin tie, että
41626: tävä tuloon. Nyt on väitetty, että se ajatus, suuliJi valiokunta olisi. pyytänyt valtiovarain-
41627: :ioka on suuressa valiokunnassa esitetty, olisi valiokunnan lausuntoa, mutta kun se ·ei ole
41628: kokonaan uusi. Näin ei kuitenkaan ole asian- sitä tehnyt, niin minusta se olisi eduskunnan
41629: laita, sillä jo valtiovarainvaliokunnassakin tehtävä. Minä siis kann;atan tehtyä ehdotusta,
41630: tätä näkökohtaa esitettiin ja jos ed. Ar.a>jäTvi eUä asia lähetettäisiin valtiovar.ainvaliokun-
41631: muistaa, niin minä valittuna asiantuntijana taan lausunnon saamista varten.
41632:  jo ensi istunnossa suuressa valiokunnassa esi-
41633: tin, että jos tahdotaan käyttää ruotsalaista               Ed. V u o·k o s k i: Vaikka minä myönnänkin
41634:  järjestelmää ja sovelluttaa siinä oikeudenmu- oikeaksi ed. Mantereen käsityksen siihen näh-
41635:  kaisuutta, niin täytyy ehdottomasti lukua 1/ 60 den, että eduskunnassa voidaan eräitä muu-
41636:  muuttaa ja tämä ajatus sisältyy juuri suuren toks-ia esHlii:olevawn lakiehdotukseen tehdä ja
41637:  valiokunnan tekemäätn muutokse·en. Siis ei palauttaa asia suureen valiokuntaan, en: minä
41638:  tämä muutos ole tuntematon eikä sentähden kuitenkaan voi asettua vastustamaan ed. Fu-
41639:  ole mitään syytä: lähettää asiaa uudelleen val- ruhjelmin ehdotusta a;sian lähettämisestä val-
41640:  tiovarain valiokuntaan.       Toinen huoma tta- tiovarainvaliokuntaan lausunnon saamista
41641:  vampi muutos on osakeyhtiöiden verotuk- varten, sillä asia on kuitenkin siksi tlirkeä: ja
41642:  sessa. Tämä kohta onkin kyllä jonkunverran siksi laajakantoinen, että se sietälä vakavan
41643:  epämääräisempi, huolestuttavrumpi, kuin edel- harkinnan eikä sitä ole missään tapauksessa
41644:  linen muutos, jota on pidettävä suoranaisena käsiteltävä k•evytmielisesti. Mitä sitten tulee
41645:  pa.rannuksena, mutta ei ole oikea se väite, siihen koiraan, jota ed. Laherma epäili mah-
41646:  että, siinä;kään olisi esitetty jotakin uutta, sillä \ dolllsesti ed. Nevanlinnan ja ed. Arajärven
41647:  UHG                                  'l'iistaina 16 p. joulukuuta.
41648: 
41649:  valiokuntaan kuljettavan, niin silloin kuin ed.        Puhe m i e s: Ryhdytään äänestämään ed.
41650:  Laherma istuu toisella puolella pöytää ja minä        Furuhjelmin ehdotuksesta.
41651:  toisella puolella, niin ei sinne niin suurta
41652:  koiraa pääse, jota me emme pysty tappamaan,
41653:  joten sekin väite saa jäädä syrjään. Minä               Äänestys ja päättis:
41654:  kannatan asian lähettämistä valtiovarainva-
41655:  liokuntaan.                                             Ken haluaa jatkaa asian asiallista käsitte-
41656:                                                        lyä, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed.
41657:                                                        Furuhjelmin ehdotus hyväksytty.
41658:     Ed. Niukkanen: Minun käsittääkseni
41659:   on selvää, että siitä huolimatta, vaikka tämä
41660:   laki lähetettäisiin valtiovarain.valiokuntaan,    Äänestyksessä ov~t ei-ää:net voitolla.
41661:   ei valtiovarainvaliokunta tulisi kantaansa
41662:   asiassa muuttamaan, vaan antaisi samallaisen      Eduskunta on siis päättänyt lähettää asian
41663:   lausunnon, kuin se on aikaisemminkin anta- v a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a a n.
41664:   nut ja siis eduskunnalle ei olisi minkäänlaista
41665:   hyötyä, valtiovarainvaliokunnan lausunnosta.
41666:   Minä olen varma siitä, että valtiovarainvalio- t) Ehdotuksen valtion tnlo- ja menoarvion väli-
41667:   kunnan jäsenillä on ollut tilaisuus jo tutustua            aikaisesta pitentämi;;estä
41668:   tämän mietinnön yhteydessä .esiintyviin eri
41669:   ehdotuksiin ja näkökantoihin, niin että myös- sisältävä hallituksen esitys n:o 68 esitrulään .
41670: . kään sille ei olisi mitään hyötyä siitä, jos se
41671:   saisi a;sian takaisin valiokuntaan. Minä luu-
41672:   lenkin, että se ei o1e mikään pelkk,äi työn halu, Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa,
41673:   joka valtiovarainvaliokunnan jäseniä kannus- ' että asia pöydälle panematta lähetettäisiin
41674:   taa sitä sinne saattamaan, vaan taTkoitus on valtiovarainvaliokuntaan.                         '
41675:   saa;,da pilattua tätä lakia siitä, miksi se suu-
41676:   ressa valiokunnassa on muodostunut.
41677:                                                         Keskustelu:
41678: 
41679:     Ed. Kokko: Minunkin mielestäni joutaisi          Ed. E s t l a n d e r: .T ag nödgas begära att
41680:  tämä mietintö hyvin hyvästi mennä vielä val- propositionen må läiggas på bordet tili ett föl-
41681: tiovarainvaliokuntaan uudestaan, ei se siitä jande plenum, enär jag är sinnad att föreslå
41682: pilaannu niinkuin ed. Niukkanen luulee, vaan l'emiss såväl tm grundlags- som till statsut-
41683: paranee. Esim. 15 §:ssä 1 momentissa luetaan, skottet.
41684: että varoiksi ei lueta huone- ja talouskaluja,     1
41685: 
41686: 
41687: 
41688: vaatteita ja muuta asuntoirtaimistoa, joka on
41689: tarkoitettu verovelvollisen ja hänen perheensä       Puhemies: Koska asiaa ei ole yksimieli-
41690: henkilökohtaisesti käytettävä1ksi, jos ei niiden , sesti lähetetty va.liokuntaan, on se valtiopäi- ·
41691: arvo kohoa 15,000 markkaan. Sa;man pykäl~ väjärjestyksen !15 §:n mukaan pöydällepan-
41692: 2 momentissa sanotaan että ei lasketa varoiksi tava.
41693:                                                    1
41694: 
41695: 
41696: 
41697: 
41698: taideteoksia eikä taide- ja kirj.akokoelmia,
41699: jollei niiden arvo nouse 10,000 markkaan. Siis       Asia p a n n a a n p ö y d ä 11 e seuraavaan
41700: kaupunkilainen saa jättää veroa maksamatta i äyRi-istuntoon.
41701: 25,000 markan omaisuudesta, eikä hänellä
41702:  usein muuta omaisuut~a olekaan kuin kirjat,
41703: taideteokset ja huonekalut. Voi olla, että maa-
41704: laisella ei ole irtaimistoa, kuin parin sadan
41705: markan arvosta mutta kenellä tahansa on                              Pöydällepa.not:
41706: muutaman tuhannen markan arvoinen talo ja
41707: siitä pitää heti ruveta veroa ma~samaan.              5) Suomen Pankin virkailijain palkkaus- ja
41708: Tässä suhteessa olisi laki laaditta:va tasamu-                         eläke-etuja
41709: kaiseksi j.a senvuoksi joutaa se mennä takai-
41710: si.n valtiovarainvalioknntaan.                     koskeva pa;,nkkivaliokunnan mietintö n:o 6
41711:                                                    esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan
41712:    Keskm;t.eht julistetaan päättyneeksi.           täysi-istuntoon.
41713:                                         Pöydällepanot.                                     1817
41714: 
41715:  6) Erinäisiä muutoksia pankkivaltuusmiesten       Seuraava tä1ysi-istunto on huomenna klo
41716:                  palkkioihin                     6 i. p.
41717: 
41718: koskeva pankkivaliokunnan mietintö n:o 7
41719: esitellään ja pannaan pöydälle seuraavaan          Täysi-istunto päättyy klo 10,33 i. p.
41720: täysi-istuntoon.
41721:                                                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
41722:                                                                          Eino J. Ahla.
41723:                                       85. Keskiviikkona 17 p. jo.uluknnta
41724:                                                                   kel'lo 6 i. p.
41725: 
41726:                          Piii väjärjestys.                                             Piiiviijärjestyksesssä oleV'ai asiat:
41727: llm oi tu ksia:                                                              l) EhdotuksEm laiksi elläiden valtiorikoksista •rau-
41728:                                                                    ~i \'.           gaistuksee.n tnomittujeu henktliideu.
41729:                  Kolmas kä,;ittely:                                                                   armabtami~ta
41730: 
41731: 
41732:      1) Eihdotus. lai:ksi eräiden va.ltiorikoksis.ta                           'si.säJltäva ~ed. Hu:plm .ia Ta:nnerin. edusk. esit. n. :o
41733: rangaistukseen tuomittu ien 'hcnki1,öiden ar-                                   49 jota on valmisrelevast'i käJså.ile.lty Ialci'V®liollmn-
41734: ma:htamisest~a            . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819 nwn mietinnössä n :o 16 _i,a snure11 vali<okun:nan
41735:      A s i ak i r .i a t: Suul'en valiokunnan                                   mi~tinnröss-ä; n: o 50 'esiiletlläiä:n j a t k ti v a a. n k o 1-
41736: mietintö n:o 50; lakivaliokunnan mietintö                                       m a n t e ·e n k ä s i t t e 1 :v y ·n.
41737: n:o 16; ed. Hup'lin ia Tannerin edusk. esit.
41738: n:o 49.                                                                              P n he mies: Ed,elli<sessä täys·i-i:siro.nnossa esi-
41739:                                                                                  t,etiJi[,n VJaiBJ'I!i:m us aiSi:a.n jÖI!Jtämilsesitä l<epäti.mäiä'll.
41740:                             Esitellään:                                         'Däimä k:vs:vmY'S on nyt ratka:i,stba:va. Ensin               sam-
41741:                                                                                 taran, a:siasta 'kes'lmsi>elu. tSen:.iäl<kOOilJ toimiiJetaan
41742:     ~2) Hallituksen esitys n :o 68 vaJtion tulo-                                lippuäänestys; jos :vähintääJ11 l/3 eduskunnan kai-
41743: .ia menoarvion väliai'kai,s,esta ·pitentälmis~~tä l824 kista .iws'enistä kanna,tltaa vantimtl!Siba;, .iää la.ideh-
41744:                                                                                  dotus lepäämään ensimäisiin uusien vaali•en .iäl-
41745:                                                                                 k,een kokoantuviin va:ltiöpäiviin. mut,ta muussa
41746:                      Ainoa kärslttely:                                          ta·pauksresrsa on esitys latbeh,ddtuksen ~iäittämisestä
41747:      3) Suomen Pankin virkaiE,.iain pa,lkkaui:i-                                Iep'äiä:mään ·hylätty .1a as,iJa:n kolmatta kä'Si'ttelyä
41748: .ia -eltälke-letuja koslmva a1sia . . . . . . . . . . . . 1840 ja,tketaan .
41749:      A s i a k i r .i a : Pwn:kkivailio.kunnan rnie-
41750:  t:intö n:o 6.                                                                       Kun ei kukaan halua puheenvuoroa. siirryttäJ'äu
41751:      4) Asia, .ioka ko-skee erinälisiä muutoksia                                 to]mitbmaa:n ää:nes·t:vstä.
41752: Tiatrkkiv,a,ltuu'smiesten paHrkioihi,n nähden. 1840
41753:      Asia, k i r _i a: Pankkivaliokunnan mie-                                        Sihteeri lukee äänesty:oesityksen:
41754:  tintö n:o 7.
41755:                                                                                      Ken ka11nattaa vaati:;imU:Sta, että esilläoleva la-
41756:                                                                                 kiehdotus sellaisena. 'kuin 'Se on toi'S,essa käJsitte-
41757:     Nimenhuudossa merkitään poi,ssanl,eviksi edus- l.vssä pää.teflt:v, jätetään 1e"PäJäm:ä:äJn ensimäi:siin
41758: tajat Helo, P<a asi'Vuori, ''l\vkkula ia Wen'llola.
41759:                     1
41760:                                                                                 uusien v'aalli,en '.iälkoon kokoon'tuviin vail·tio,"Päivi'iH,
41761:                                                                                 ääJnesrt:ää ,~iaa?'; iken ,srit,ru 'ei i!m.nnata, lää.nestää
41762:                                                                                 .,~i" ... ~os väilii'11iälin 1/3 eduskuml.an J>:aikista .iä-
41763:                                                                                 ooll!istä. kan,mvt:taa vaatimusta, .iä'äl ,lakiehd~tus le-
41764:                              Ihnoitusasiat:                                     pää.mää:n 'Cllls]mtäisiin uusreru vaalien jälmeen iko-
41765:                                                                                 koontuviin valtioq:-,äivrin, mutta. muussa tapa.uk-
41766:      Vapaubustu             eduskunta,työ,;tä :vrl~sit:visa.siain s~essa on ehd·ortus lakiehdotuksen .iäitilämi'Sestä le-
41767:  vuoksi sa:a ed. Fränti torstai-a,amusta ens~i la:~lan­ päämään ihyl:ätt:v.
41768:  tai-iilballl! sekä 'ed. Lehikoinen toMta,i-a.amusta ensi
41769: la:u anta i -'i'lta:a n .                                                            Åäioos:t:vksessä a·nnetaan 59 ,.jaa"- .ia 135 ,ei"-
41770:                                                                                 ää:ntä.
41771: 1820                                     Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
41772:                                    ---------------~------~---
41773: 
41774: 
41775: 
41776: 
41777:     Puhe m i e s: Eduskunta on siis hylännyt ·                    Det som nu sker är sålunda resultaJtet av d-et
41778: ehdotuksen a.s~an -lepäJärrnaän _iä·ttäJmisestä. Asian : viita Finlwnds upporfri:n.gar. Det är nu man
41779: kolma;:; käsittely _iat•kuu.                                   omintetgör rdem för att styrande allt mer oeh mer
41780:                                                                mot d·e:rras läJger, s-om tiUhöra det pa.rti, vi•lkd
41781:     Keskustelu:                                                reste upprorsfan·a•n, •försöka hålla sig ;kva·r vi d
41782:                                                                makten. 'Tii..Ilsvidare är •det ett minoriilets·parti.
41783:     Ed. Colliander: Då man såg, med vilken som 'behrerrskar landet. Nu skall denna mino-
41784: i v•er omröstningsresurltatei:s UJppiJiående omfattJa- ritet •såiledes med inlösande a•v vexeln från d·en
41785: des även av dem. vilka hord·e stå hö~ida över den 25 juli 1flå ·stöd av herrarna tiU venster. Det ikan
41786: ena. eller den andra u:tgången av ·eilt vaL och då hiä!nda., att CJen-tern är raJtt ~mtul,e:rra, men jag vå-
41787: mam v·et med viiken oovhövd intensibet ag·itatio- gar ~påstå, a:tt land·et icke är det. På herrar-
41788: n,en även :från de högsi:a kretsarna cpågått i denna nas ·skuldror ifa;Her a;nsva·rei för aibt. swsom _iag
41789: sak, är d·et siä:lvfa:llet lönlöst a!iit, särskilt efter nyss yttrwde mi'g, resultatet av d~n stora f,rihets-
41790: det 1•csultat vi nyss hava uppnått, föreslå lagför- ka.mp omini;letgjorts. viid viHren man icb enda•s1
41791: slagets förkasta·nde. i.Men ._iag- a·nser det 'ämdock nedslog •anarrkin, utan o~kså ·dDev de röda,s ry;ska
41792: vam ml.n· p1ikot som medborg-are och som riksdag-s- vänner över gräJnsen och därmed ~.iorde ia•ndet
41793:  man artt göra. det (rdg-m Ha.kkila: Vacker pEH.) fritt. Vi sikola. icke glömma ait också •denna gär-
41794: Det är en V"a:eker plrkt och en ',2.1rung- skola de, som ning innelåg däri.
41795: icke •fullg.iort den pJ.i<kten, -lmmma att skä:mmas.              Nu skola: vi •styra kursen ÖV'er åt ·det läJ~er.
41796: Det bn herr Hakkila eriura sig-.                               som lertt oss så 1ångt ned i smuiJsren, att en del
41797:     Nä•r man i soonras skred tiliJ. ett stort och betv- av vårt folk ar~:de hand i ihand moo den be-
41798: rl·elsefullt val i d·etta land sa;d·es det öprpe~t, ~tt väpnade fiemdren (Hatk<kil·a: V-arllminren :mi-e:-:. tuo.
41799: personer, vilika strävwde till att komma in i den Pll]lhem.i:es: Pu.huj!l!a ei ~aa häiritä). M·wn stör
41800: hlivande -l'egering-.en, lwde hela sin arbetsintensi- m:ig nog icke. men j!lJg m:åJsie säJga, att _iag- •kän-
41801: tet. och hela: sin agitartionsiförmåga in på att nå · ner det i mlånp;a avseen:d•en störande artt tala ef1ter ·
41802: en öv•evenskommelse med den v.ttevsta venstern. e'bt sådant ibeslut, .som det vi nvss hava bttat.
41803: med dem. som uppträtt som de .rödas advokater i och .iag känner •det i så myc!ID~t hög-re grad, som
41804: denna rilkstda:g, och -då 'herätnad:es det att en man. iag vet, a'llt det dock 1fa:nns ärJi,g vilia hos många
41805: som nu i in.flytelser~k ställning skaJll leda vårt ibland centern att ~å den väg minnena från vå-
41806:  lands inrikespo1itik. ruvga.v det 1-öfte. som har . re11 1918 ib.iöd d;em att vandra. men att de aw1'<lM
41807: hliv·i:t •så stacrklt 1bin•dam-de 'för •en s•tor <d·el av cen- f.rå:n detta und·er •eht oorhört irr:vek. kommet ävrcn
41808: tern. och ·n-et säg-es, a1tt ham 'forlsättnin.~rsvis har från såidant hål1, som borde stå ·fuHkoonligt utom
41809: d·rivit denna •polit:ik trots sin stäJllning. Han är i päriierna. Jag ber att få här inför dem. som
41810: til]fåHe att {lementera mina upipc-i-fter ocih rentvå ' vHja iförstå mina förltäckta ord. sägfl. Htt riik·sdll-
41811: sig-, ]Jf,alJ han sådant önskar och ·kam. Det sades !..'"imS med·h~mmar hava både öron oc!h ö,2.1on -i bc-
41812: ocbå artit •en i •hög· stlä:llning- varan1d•e dip~lomat j ih'åll, och att mvcket •dnnrstat ut om d•enna •a,gita.-
41813: somras på hemvä;g i :Srtockholm lbi'll de röda. an- , tion. som idlm Jäind·er karmmaTen oeh vissa ihögt
41814: bin,2.1en direkt ·eUer :tin deras cvänner avg-av mye- · stå•eoo'e •personer tili heder. Jag viHe gärna _Q"å
41815: ket ]åmrtg.åen;de löften rheträiffande amnestin. 1innu läri.gre uti mina arnitvdningar, men .iaQ" ska11
41816:  Hen- utrikesminisiJern. som väl ~änner dessa för- för d·enna: gång avstlå, och i•a.g •skall också avst.å
41817: hiillanden, •på g-rund av sin siffällning, torde 1mnna från att UIPPmana dem. virlka ir~ke vå.ga:d-e röSitu
41818: i det avseend·et 1ämna upphnsnin:gar oeh demen- rletta förslag vila1nd•e, a.tt n n 1 sis-ta stunden ·be-
41819: t~ra mina p'ws•tåenden. om gåJdant befinTies mö.i-             tän'ka si.g och rösta emot -d'ess godkännande. Det
41820:  li.gt. Kanske kan i hans frånvaro herr statsmi- l11ir -väl -en 1it·en utvald ska,ra. som våga:r fölr.ill
41821: ni:stern påvisa dret oriktiga i vad _iag här antytt. n·en riktningoen. och det skwll ·en g-å:ng- 1äm·da clen-
41822: Men om d·e .göra. det i ord, ·så må de betänka. at1, s,amma ttiJil heder att den åtminstone f-örsiild i:n i
41823: samhället nog•a har fölit med den v-erlks·amhet. il•et si•sta :hävna ilen rena virba 1den !!:entemot dei,
41824: ;;om pågått ooh att, om '(le också kunna g-öra. det 1Tus•röil-a lättsimJrP. som a1H mera gri·ver omkrin~·
41825:  formelillt det 'ämd•or:k Slkall b1i dem .sakl'igt svårt att ~ig-. CEd. Haikki•la: 11fnsta vaE'koirmH !)
41826: förneka. albt drerr re~ering. som knappast en enda
41827:  roå:ng ~1ar vå•,2.1at inta,g1a ställningo .för att g.enom-        Ed. M a lJI te r e: En aikonut enää pyytää pn-
41828:  rJ.riva en saik, haT gjort ·d·et i d•enna ena fråga. Dr+ heenvu-oroa tä:s•sä asiassa. mutta aTVoisa edeUine11
41829: är •de·n enda 'fråg-a rlär regeringen har fattat po- unhwia pwkotti ·m~nut kuitenkin sen ~tekemääln.
41830: sition och där den med starka medel -drivit sa:kP11 Hän toisti nim. sen väitteen. mikä tä'ä:lJrä on io
41831:  fram ('Tililrop fråm venst•ern). ,}ag- ibrvr mig- ickr aikaisremmi•nkin esitetty, että keskustan if:aholb
41832:  om att in1åta mig i pricvatsamta1 med herr Ha k- ia nimenomAAn• herra sisäiasiainminisiJerin puo-
41833:                                                       1
41834: 
41835: 
41836: Hla. nu, då han tala·r gå ot:viHig{.                           lelta olisi m1I'kll .io ai•kai·semmin anrneUu .ioitakin
41837:                                                    Armahduslaki.                                              1821
41838: 
41839: 
41840: lurpauksia, tehrty 'V'eikseli ~asemmiston ika.ussa,         roja, jotka sitä mahdollisesti lwhtaavat sekä si-
41841:                                                                                              1
41842: 
41843: 
41844: joka nyt oli!Si lunastettava, .ia että tämä seikka          säHä että: ulkoa 'Päin. Minä ääneS'liän tä:män la-
41845: olisi vaikuttanut eräitten ik:eskusrtan jäsenten me-        kiehdotuksen hyvä:ksymisen puolesta. (Hyvä-
41846: nettelyyn esillä olevassa asiassa. Minä ,torjun             huutoja.)
41847: jyrkä!sti tämän väitteen. Olen ollut mukana kai-
41848: :kissa niissä neuvotteluilssa, joita keskusta,ryhm~en           Ed. K: oton en: Edilllyttäen ciJtä nyt lopulli-
41849:  V'rul,tuubettutietn ke.siloon viime keväänä .i<a kesänä    S'essa lkäsittel:v;ssä oleva lakiehdotus tulee voi-
41850: on pidetty ja itunnen tarkoin kaikki tämän asian            maaru, pyydän saada eduskunnan :hyväksyttä-
41851: VJaihoot ja minä sooJtan vakuuttaa, että mitään             väksi 'ehdottaa kaksi a.nomuspontta, jotka jo suu-
41852: tällaisia lupaulksia, mitäan~ sitoumuksia 'ei ole            ressa valioku:nnas,sa siinä tarkoitu:IDsessa esitin ja
41853: tehty ~eikä mi!tään vekseleitä annettu, joita nyt           jotka kuuluvat: ,.Koska senkin iälkeen, kun nyt
41854: olisi pakko meidän taholta lunastaa.                        'käsiteltävänä olevalla lailla säädettävä armahdus
41855:     Kun miunlla näi'n on ,puheenvuoro, niin tahdon.         tulee täytäntöön pannuksi, ·niinkutsuttujen val-
41856:  vielä lausua muutaman .'sanan. Minä pidän tar-             tiorikosoikeulksien tuomitsemia ran·gaistuksia kär-
41857: >POOttomana enään ka.:i·ota nii:hin yleisiin. symin         simään jää lukuisa joukko ~ellai!Sia henkilöitä, ·
41858:  ja 1>8ru.&terhin, joihin päältöks,eni äänestää llim-        jotka oikeud·en ja tkohtuuden muka;an olisi siitä
41859: n.~tian puolesta nojautuu.          Olen ne päiäkohdis-     vapautettava,, niin elhdotan,
41860: saan esittänyt asian ensimäis'essä käsittely,ssä.               ,että eduskunta päättäiisi ·pyytää: tasavallan· pre-
41861: Huomauta.n vain vielä:kin.lyhy,esti, että kaikkina          sideuttiä mahdollisimman laajassa määrässä käyt-
41862: a.iJkoina, lausukoorrpa ed. Colliander mitä tahansa,        tämää:n hänelle :hallitusmuodon 'mukaan kuuluvaa
41863:  on annettu, airua:kin jäil,estäpäin, tunnustus sellai-     armahdusoikeutta.
41864: selile voittajalle, joka on oooit'tanut voitettua koh-          Niinikään ehdotan,
41865: taan mahdollisimman pitkälle menevää a:nteeksi-                 että eduskunta pyytäisi hrull:iitusta viipymä:ttä
41866: an!toa, olilpa voitetun rikollisuus suurempi tai            ryhtymäJän toimenpitei!Siin tilaisuuden varaami;
41867:  .pienempi. Minä vo~sin luetella pitkän sarjan              seksi valtion viroista tai palveluksesta valtiolli-
41868:  valtioitten päämiehiä muinaisajalta aina meidän             sista syistä kurinpitotietä erotetuille henkilöille
41869: 'Päiviimme saakka, jotka valtiollisista vastusta-           ryhtyä ·entisiin tai niitä vastaaviin toimiin säilyt-
41870:  jista voitolle päastyään ovrut käyttäytynoot jalo-         täen heille entisen! virk:a.nsa tai palveluksensa 1>8-
41871:  mielisesti heitä kohtaan anta~en enimmäbeen ar-            rusteella tulevat ·edut ja oikeudet."
41872:  mon käydä oikeudesta. Historia ei ol,e heitä sii-              Minunkin täytyy muutamalla sanaUa kajota
41873:  tä moittinut, vaan päinva,stoin lukenut sen heille          ed. Collianderin täällä äsken antamaan lausun-
41874:  amsioksi. M·oitittu ·on sen sijaan niitä, jotka lii-       toon. Ed. ·Setälä ~erään, ttoisen asian yhteydessä
41875:  allisella a,nkaruudella ovat kohdelleet voitettu.ia        lausui, että hän, sen jälkeen kuin Leo Mechelinin
41876:  vMtustajiaan. Tämä hi,storian tunnustus ei ole              maMwva hwamu on häviri,nyt sieltä oikeiston pen-
41877:  su:inkaan johtunut vain siitä, että lempeyden              keiltä, on nähnyt ympärillään pelkkiä kääpiöitä.
41878:  osoittamiruen voitetwlq,e vastns,ta(ia.He on ja.lomieli-   Kuultuani ed. ColHanderin lausurunon tuntuu mi-
41879:  ;;yyden ilmaus. Yhtä paljon .ia ehkäpä etupääs,sä           nusta, .etttä siellä ,a,}kaa 1nälk.yä myö,s sammakoita,
41880:  on tämä tunnustus a-nnettu sen iohdosta, että mai-          jotka rupea va't pu1li!St3Jmaan itseään häräksi, ja
41881:  nitunlain:en menettelyiapa on osoittautunut vii-            hyljätyn valituksia, ilmoille 1pääJstelemään. Ei
41882:  saaksi ja järkeväksi menettely,tavaksi. J alomieli-        kuitenlkaan sillä tavalla wsioita täJssä maassa enää
41883:  SY.Y'S ja valti·oviisaus eiväit ole toisistaan niin kau-   ajeta, ja minun täytyy a.n:taa keskustalle tässä
41884:  kana, kuin usein luullaan, ,ei!kä armo·nantamisen          asiassa tunnustukseni siitä. että he mitään vek-
41885:  suinkaan tarvitse olla peräisin tyhjästä tunteile-         selisitoumuksia täyttämättä ovat silläkin rohkeu-
41886:  misesta, vaan ,s,elväpäis'es,tä iharkinnaStta, jonka       della, kuin on tapahtunut ajan,eet tätä asiaa, .ionka
41887:  ·pohjana on niin hyvin syvällinen ihmistunltemus           onnellis,een ratkaisuun saattaminen minun käsit-
41888:  kuin syvällinen olojen tuntemus. Se saattaa olla           tääkseni on suurimpia vaHiotekoja, mitä tässä
41889:   yhtä hyvää rerua.li1Joi}i-tiikkaa kuin konsa,ooa;n tyly   eduskunnassa on koskaan tehty.
41890:  armahtamattomuus, jonka takana useinkin saatta-
41891:  vat olla m~tä voimakkaimmat tuuteet eikä 'suin-               Ed. K. E. Linrua: Vaikka minä kuulun nii-
41892:   kaan vii:saus .ia selvä järki. Kysymyksessä olevan        hin, jotJka ovat ryhmässä vastustaneet amnestiaa,
41893:  a,rmahdu'ks,en antamin,en ei liioin o}e mikåän heik-       täytyy minun kumminkin ryhmäni puheendohta-
41894:  kouden ilmaus, jonkinlaisten ·epäselvien tuntei-           .iana yhtyä ed. Mantereen J.ausuntfioon mikäli s'e
41895:  den sanelema. Se on niis,tä, jotka sitä kannatta-          koskee erinäisten lu·pausten runta:mista. Minä va-
41896:   vat, isänmaallinen, valtti·ollinen teko, jonka tar-       kuutan kerta kaikkiaan, ettei tämän ryhmän puo-
41897:  koituksena on tämän kansan eheyt.täminen., sen             lesta ,eikä ryhmän valtuuskunnankaa:n puolesta
41898:   lwjittaminen roestämään niitä vaikeuksia ja vaa-          ole arunettu milllkäänl•rusia sitoumuksia eikä lurpa-
41899:                                                                                                             230
41900: 18'.12                                      Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
41901: --------------------
41902: 
41903: u'ksiat. Minkä mielipiteen lk!eskUJStarY'hmäin .iä:s•e-        tel'e tääHä, niin minun täytyy kuitenkin totuuden
41904: n~ ovatkin, om'aks.uneet, sen he •ova1t Jtehneet va-           ·nim1:JS•sä ilmoittaa :ed. Gollia·nderine ja muille,
41905: kaumuksestaan' ei!kä ole olilut kysymykJSessä min-              jotka ovart :euäilleet sitä, että niissä neuv-otteluis-
41906: käJäm, v·ek.s'elin luna.sta:mioon.                             sa, joita aibisemmin käy•tiin, olisi tehty joitakin
41907:                                                                sopimuksia keskustan ja vasemmi:ston välillä,
41908:      lEd. C o 11 i a n d •e r: Det hax varirt 'inltressant     että ~semmoisia ·ei ole ni~ss·ä tehty. Ja milllun
41909:  att höra ·pmtesterna moi mitt rpåsrt:4endil att detta         nähdäJkseni ed. Oolliand·erin, samoin ~kuin koko
41910:  beslut 1föregå:tts av mårkliga rförhandlingar långt
41911:          1
41912:                                                                oikeis,ton, täytyy näiltä parkoilta. 1ausuttuihin sa-
41913:  tidi~re. Jag tror, a.tt ja.g reclaJ1 då nämnde, att           noihin 1noitaa, sikäli kuin y l·eensä kansanedusta-
41914:  man s·äik!erl:i,g>en •formeUt ''kall 1bliva i tillfälle att    jan ja miehen sanaan voidaan luottaa. Muuten
41915:  deme:mrliera på.stå:endet. men kna'P•Past sakligt.            minä puolestani asetun va•stustavaUe kaBinalle nii-
41916:  Ieke kan väli 002001 av herra.rna med hitbehåUen              ihin ·ehdotuksiin nä:hden, jot~a ·ed. Koionen täällä
41917:  s.iäJ:VkäiBsla påstå, att detila. resu}tat ick,e i nlågon     on ·tehnyt. Minun ill'ähdäks:eni se saavutus, jonka
41918:  måm uåverka.ta av lö.ften ·och 1föxfuandliD2ar med             va'semmisto täällä tänä iltana on saavuttanut, pi-
41919:  dem, soon ·närmast hava drivit på denna sak. Om               täisi tilllä k-ell'ta:a riittää, ettei turhanrpäiten :iän-
41920:  herr Mantere icke varit .med a.m sådam ö;ver-                  nitettäilsi liiaksi jousta.
41921:  läggniugar då ·sa~ken h.ar av:_g:jorts ooh dlå han
41922:  fr81Blför detta dffle.I!Ib}i.gt, 'Ian ja-g tro :heN llan-         •Ecl. 8 a r 1 i n: Minä myöskin aivan. lyhyes:ti
41923:  d&~sman att :oa·kom kulisserna ·aUti.d         l'å•
41924: ,tere. mea. ·hwr :M'ftladlere lfälrner til~ · aåisom ll'ib-
41925:  sp:el, som är vida .fadigare och vida -~ vittbä-
41926:                                                          ett
41927:                                                                ta.ht.o:isin huomau-ttaa, &ttä. vaikka mi·nä olen
41928:                                                                äänestänyt tämän lain lepäåmään .iättämisen puo-
41929:                                                                lesta ja .iärkäJh.iämä-t.tä tulen ·myös ä•äne.tämään
41930:  ramde ·äJn d~. som säJttes rtiH "Pl'O.iloli<J1l.              sen h:vlkää:misen puolesta, uiin .rohkenen väittää,
41931:      Det är så lätt a.tt i d&nna 'kammare i ett ögon-          ·e<t:tä. ~re tiedo.MDto, mikä täällä annettiin ed. Co.l-
41932:  blick som -detta viana en •stor del a.v kammarens             lianderiR , \aholta, se s.yyte, ·mikä vi.Mattiin, ei
41933:  ooh läktarens ,sympatier ~nom wtt påstå att man                ole totta e.i!kä oikein!, ja lausunn()ll;l !Sisäiltö QSOit-
41934:  sitter inne med &tatsmannaV'ish·ffil och att det är           taa, ettei se ollut m:vös,kä.ä.n valtioviisa•s ainakaan
41935:  ellJd~ f~lkets h&sta man ·fräimjar ooh p:å foster-             tänään annettuna. Minun mielestäni on, niin-
41936:  ia.ndet ·man tiilnker, ML man bevil.iar am•uesti.
41937:                                        1                       kuin olen jo toisessa käsittelyssä lausunut, tä.mä
41938:  Men då herr Man~ talar o.m att man bör visa                    arm8ihduskysymys tykkänään ~llainen, jossa jo-
41939:  dM möjligaet •Sit()nta. :mihdhet mo.t ·de bese,g-rade,        kainen kansanedusta.ia ratka·rsoo oma'n harkintan-
41940:  ville .iag •frå:m. min sida .,åJstå., att den11.a mildhet     sa mukaan, mikä häoon •kliisityksen:sä mukaisesti
41941:  wl!kli.gea vi:s·ats och att nu ,g;å in lä>ngre vore           tällä hetkellä on isänmaaJ.l.e oi!~ein. .ia onnellista,
41942:  lfullkomligt vanvetH~. Det ä:r dock samma p:.er-               mikä :ei. Minä kuuluu niihin, jotka eiväJt voi
41943:  soner, aom med va,pen i hand: hava. protes•tJerat              tätä lakia hyväksyä ai:na'kaan sri.inä muodossa
41944:  mot valse(l.eln ooh moil d·et parla·mentariska livet           kuin se on 'boisS'esa k·äJsittelyssä !pääitetty, mutta
41945:  såsom -.wgöra.nde för bmd.ets stvrande ·ooh -det är           se ei suinkaan oikeuta mi'Uään· tapaa epäilemään,
41946:  -på dem m-an nu trugar rösträJtt. Herrarna böra               että se osa k!eskustaa, joka sen hyväksyy, tässä
41947:  hetänJr:a -detta för att inse det e~ndomliga i den             tekisi mitään muuta kuin oman rehellisen vakau-
41948:  situation, i viiken herrarna. 'befinna sig.                   muksensa.
41949:      Herr Kottonen glömde att -detta dook icke är
41950:  e.it 'SOci-alisiis,kt möte, där d'e rena skymforden              ·Ed. J u u t i 1 aine n: Kun suuren valiokun-
41951:  eUer försök till skym.ford ·:hava någon verkan.               nalll hyväJksymä l<a.Hehdo~ va~S~ta.a. minun tkäisi-
41952:  Herr Kotonen bör s1para sig till sin-a små dueller            tyksiällli ia käsittääkseni myöskin k0skustan kan-
41953:  borb. p:å folkets hus ooh läJmna lkralftol'den här            taa, niin minä asetun vastus·tamaan ed. Kotos·en
41954:  åJt :sidan. ,(Ed. Rruktkila·: Se oli hyvin sanottu!)          tek!emiä eh'd·o-tuksia. Huomautan, että mikä ker-
41955:                                                                ran ei voi mahtua keskustan kantaan, se ei voi
41956:   (Ed. R yö mä: M±nä •pyydän kannattaa ed.                     siihen tulla, vaikka sitä yhtyisi: va,semmis·to ja
41957: Kotos·en .ehdottamia •Ponsia.                                  oikeistokin yhdessä ajamaan. Mitä tulee oi•keis-
41958:                                                                ton, niin k01koomus- kuin ruot,salaisen puolueen,
41959:   Ed. P. V: i r k k u n en: Minä kannatan tehtyä               taholta tämän asian esillä ollessa tehtyihin syy-
41960: ehdotusta, •että käsiteltävänä oleva lakiehdotus               töksiin mei,tä vas•taan, niin olen puolestani kestä-
41961: hyl.iäitltäisiin. Siitä j.ohtuu, että minä vastustan,          nyt ne hyvin raJUhal.li:sesti .ia tyynesti ti'etäen, että
41962: ed. Kotosen lisäJp·onsia.                                      mirmlla on oikea aJSia puolustettavana. Ja s~en­
41963:                                                                vuoksi, ja varsinkin kun kokoomuksella. ja moi-
41964:   Ed. J o u k a h a· i ne n: V ai•kka olerrkin lain            salaisella puoleella ·ei monien vuosien varrelta ol~e ·
41965: suhteen kokonaam tois.ella kannalla kuin ed. Man-              •esitettä'Vänään teoistaan yhtääJn sellaista. esimerk-
41966:                                                    Armahduslaki                                                     1893
41967: 
41968: 
41969: k~ä, tioka wlwttaisi heidän neuvojmnsa noudat-              kraaclll 1) kansalaisluottamukoon men,etys rangruis-
41970: tamaan, nirn srenvuoksi niitä ei voi ottaa ollen-           tlliSs,euraam uksena poistettaisiin lainsää,dännöstä
41971: kraa•n v'akavalta ja, valkuurt.ta.valta k8illlna1ta. Minä   .ia korvartJtaisiin vira;n tai muun toimen ynnä val-
41972: olen aikais·emmrn tehnyt sen kohteliaan huomau-             tiollisen, kunnali]sen .ia kirkollisen äänioi:keuden
41973: tuben että heidäm viisaat neuvo.iansa ikohdistai-           menetyksellä, sekä 2) että henkilöt, jotka Dvat
41974: s.ivat neuvonsa, ·enuwmmillllkin omiin r:vhmiinsä           tuomitut kan:salaisluotta.muiksen menettänei:ksi,
41975: kuin keSiklLS·VaJan, joka näin1ä vuosina on täh'ä:n         ova.t täimän rangaistu:sseuraamwksen kestäessä
41976: asti aina osannu:t oikeaan. suurissa rotJm.i·suissa.        vailla ainoastaan edellämainitun laatuista kelpoi-
41977:                                                             suutta tai oikeutta.; kutsun täitä ·ehdotusta ed.
41978:    Ed. Co 11 i a n d e r: Jag ber aflt få tacka herr        Sdhaumrun~n ~hdotukseksi. Edelleen on ed. Ko-
41979: Joukahainen för att ihan erkände vad herr Man-              tonen ed. Ryömän kannattamana ~ehdottanut, että
41980: tere icke känner tili, nämligen att förhan,dlingar          eduskunta hyväksyisi ~raavat anomusponnet:
41981: dook ·hava rpågått. Dessutom ber .iag att få till-              että :edusiJmntlla pääittäi:si pyy>Uiä tllisavallan ;pre-
41982: ·lwgga, att ocks'å i o:Uentli:gheten denm fråga re-         sidenttiä mruhdollisimman 'law.irussa määrll:ssä käyt-
41983: dorun rtidi.gare ·På socialdemdkratiskt thåll ha·r be-      tämään hltneJ.le hallitusmuooon mukaan kuuluvaa
41984: rörts i a.ntydninl!:'ar, .som varit rnog 8'å lklara och     armahdusoikeutta; sekä
41985: tydliga. (Erd. Kotonen: Orrlm tämä rpolimuu-                    että eduskunta .pyytä]si ha.Ili~ viipymättä
41986: .Ju.stelu?).                                                ry.htymä.än toimenpiteisii'l!L tilaisuuden varaami-
41987:                                                             ·seksi valtion viroista tai rpa}veluksesta <ka pinatl
41988:    Ed. Horn:borg: De tMllkar, som lltlgm Mam-                aikuisista valtiollisista syistä ~kuriD:pito.tietä. erote-
41989: tere '1/!:S.V uttryck åt i sitt varmt kända andra-          tuiHe henkilöille ryhtyä entisiin· tai niitä vastaa.-
41990: gande, kan man .iu icke annat ä:n u•ndeorskriva,            viin toimiå.n, säitvttä:mällä ·heille entisen virkansa
41991: men jag vill fråga honom, utan att dock preten-             tai ·palvelrukaen•sa perwsteella. tulevat edut ja oi-
41992: dera IJ)å ett svar, om han verkligen betraktar              keudet.
41993: återskä·n:kandet av politi.sk ll"östräitt åt 40,000             Kutsun tätä •ehdatusta ed. Erotasen ehdotnk-
41994: upp1'0l'smän ·Som en a:kt av humanitet. För mig             sre~si.
41995: rfram.s~:r det snara'l'e .som en akt wv naivitet. Den
41996: ~da viljan betvivlar jag icke. Om herr Mantere                 Selostus myönnetään oikeaksi.
41997: hade ucier kvällens lopp iaktta,git ·den tillfreds-
41998: stäJlie]s.e, som har wpplyst 'V'änsterledarnws ut-             P u h e m i e s: Mitä tmen~-elytapman äänes-
41999: tryebful1a dra:g, så tror jag ailt han hade däri            tyksessä tulee, esitän hyvä~syttäväksi cSellaisen
42000: läst icke tilLfl'ed.sställelse över att de röda käm-        menettelytavan, että ensiksi pää:tJetää.n ed. Ool-
42001: parDas hård:a lott har lindrats, utan. ·den fullt           lia.nderirn ·ehdotuksesta ja senjäl'lreen kun a•sian
42002: förklarli~ Dch utomordentligt väl motiverade                kolmllis käsittely on 'Päättynyt, otetaan päläilettä-
42003: belåltelilieten över en stor politislk seger.               väksi ·eribeen: kumpikin ilehdyistä anomusehdo-
42004:                                                             tuksista, nimittäin ed. 1Schaumanin anomusehdo-
42005:     Ei. S c b a u m a ·n: Jarg vwnrbade 1mig, att den       tus sekä oo. Kotosen an:omuselhdotus.
42006: senaste ärooe tala.ren skulle hava. slutalt sitt an-
42007: d11"81g8IOO'e med att undersrtöda det förslag tili tHl-
42008: lä~sldä.m.m:a:r, som jrug tidigare framställt. Men
42009: oot gjord0 han icke, och det är rätt egendomligt               P u :he mies: On ~siis ensiksi wäln:estettävä ed.
42010: ailt in~en röst från högern har ihödt sig til.l för-        Colliand·erin ~ehdotuksesta, rettä n;yt esilläoleva
42011: llJ!å;n, för diessa klämma1r, som dock å;sylft.a just en    lraki.ehdotus ihylättäisiin.
42012: akt ·a.:v hitiunanitet.
42013:                                                               Äänestys ja päätös:
42014:   1Kreskustel u julistetaan pä:ättyneeksi.
42015:                                                                Ken hryväk.syy esilläolevan lakiehdotuksen sel-
42016:     Puhe m i e•s: EeskusiJeluilr kuluessa on ed.            lais~ma   kuin se on toises·sa. käsittelyssä 'Päätetty,
42017: Colliander ·ed. P. Virkkusen kanrnattwma:na ehdot-          ä:änes:tä:ä ,jrua"; .ios ,ei" v·oitt;aa, on 00.. OoHila:n-
42018: iflanut, että nyt esillä oleva lakiehdotus hylättäi-        derin. ,ehdotus hyväksytty.
42019: siin; kutsun t.Mä ehdotusta ed. Colliand·erin ehdo-
42020: tubeiksi. Ed.elleen on ed. Schauman ed. von                   Äänestyksessä a·nmetaan 125 ,jaa"- ja 68 ,ei"-
42021: Wendtin kannattamana .io yleiskeskustelussa eh-             ääntä.
42022: dottanut, että :edus•kunta kehottaisi ha!Htusta
42023: ensi valtiopäiväkaudeksi laadituiJta;maan .ia edus-           P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväiksynyt
42024: kunnalle antamaan ehdotuksen laiksi, .ionka mu-             nyt esillä olevan lakiehdotukseu.
42025: 182-t                                   Keskiviikkona. 17 p. joulukuuta..
42026: 
42027: 
42028:   PäMöksen johd<JIS'ta ~ausuu                               P u h e m i e s: Täimä:n ~jälkeen on tehtävä pää-
42029:                                                          tös ed. Kotosen ehdotukseS'ila.
42030:    iEd. E s ~ l a· n d e r: Jag i1rer !liJtt ifå mot de
42031: tvänne bes1ut, som i kväll fattaU;, inlägga .re-            Äänestys ja päätös:
42032: servation i följande ordalag.
42033:     AU .känsla, som ännu 'fillJiles 8iV de förplik-         Ken hyväiksyy ed. Eotos<en ehdotuksen, äänes-
42034: telser, vilka det vita Finlands strid åläg-ger vårt tää ,jaa"; jos ,,.ei" voittaa, on sanottu ehdotus
42035: samhälle -        kamp för s.iälvständighet; försvar hylä;tty.
42036: för lag, för ku~tur, för hem och härd - allt
42037: detta haJ." tagit si:g uttryck d-essa tider i protester     Äii!nestyksessä 8Jll!netaan 80 ..~iaa"- ja 114 ,ei"-
42038: mot amnestin. I det sv·enska Finland höjas dessa äåntä..
42039: roster enigt ur alla samihällsklasser.
42040:     Även den svenska gruppen i riksdagen är enig            P u h ·e m i e s: Eduskunta on .siis hy Iännyt ed.
42041: i att tiUbakavå.sa kravet på amnesti. Alla, som .1 Kotosen ehdotuksen. :Asia on loppuun .käsitelty.
42042: numera eg-a rätt a;tt rä:knas till denna gru;pp, hava 1
42043: söikt förhindra de besluk riksd·ag-en i da,g farl;ha;t. 2) Ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvion väliai-
42044: Fordrwn på amnesti har icke ,framställts iför att                         kaisesta pitentämise_stä
42045: ernå rättvisa i de enSJkilda fall, där denna möjli-
42046: g.en genom tidsomständigheterna icke kunnat er- sisältävä hal1ituhen esirbys n:o 68 esitellään.
42047: :nJås. och där doo älnnu kunde inom rättsordningens
42048: ram skipas. Amnestin har yrkats och g-enom-                 P u h ·e m i e s:     Puhemiesneuvosto ehdotitaa
42049: drivits av 'Politiska skäl och iberäJ.mingar. Redan asian lähetettäiväksi va>ltiova•rainiV'aliokun:taMl.
42050: detta gör, att den icke hade bort kunna heviljas.
42051: Det är f.ör d·en svenska gruppen en samvetssak att          Keskustelu :
42052: säiga siJg fri från dessa beslut.
42053:    ,yi protestera emot d·enna, amnesti! Den inne-           Ed. R. E r i c h: K'äsite1ltäväDJä olleva a.siJa. on
42054: bär den g-rövsta ota~k moi minoot av d·em, vilka hyvin erikoislaatuinen. Se on kieltämättä käy-
42055: givit sina liv ·för vårt Jos,terlands frihet och själv- tännöllisesti tärkeä ja laajakantoinen sekä peri-
42056: bestånd. . Den utgör ett förhånande av la.gtrohet aatteellisessa suhteessa sang-en merkityksellinen.
42057: och medho·rgerlig offervillighet. Fosterlandsför- Aivan uusia ovat myöskin ne oikeussäännökset,
42058: räderiets brott bortgycklas, och samhället påtvin- .1~ukaan täill1t ky:symy:s· tuloo-arvostetfu·-
42059: g-as solidaritet med dess värsta fiender. Rätt och vaksl.iäliSä:ksi iäYif:YneeiiiyönLä!t, ~ttil!vät "halli~
42060: rättfärdighet sk.iutas å sido.                          ttismU.odon sää:nnäikset, mikäli näyttävät olevan
42061:     J ag inlägg-er härmed å svenska gruppens väg- tähän ·ta,paukseen soveUutettavissa,, ol'El kaikin-
42062: na.r res•ervation mot riksda.gens beslut.               puolin riidattornia .ia selviä. Voidaankin halli-
42063:                                                         •tuksen .esityks·estä havaita, että sitä laadittaessa
42064:     E·d. A r a .i ä r v i: Pöytäkirjaan on myöskin on· melkolailla epäröity; OllL liikuttu epävarma.Ua
42065: mel'kittävä, että kansallisen kokoomuSipuolueen pohj8!lla, eikä.....Qle ti~ttY n:lftä. on lopullises.ti e~~
42066: taiholta ei ole annettu ainoatakaan ääntä tämän tetta Vla .1a mit·en sitä on .P'~r.us:telta·va. Mmä sanon
42067: lakiehdotuksen ·hyväksymisen puol.es:ta.                eHät1l;iii1rO"n-.foK:seeillk:xn liyvä~tiy:mmärrettävissä.
42068:                                                         Valtioilaloud·en hoitoa .ia budjettia, <kos•keva:t val-
42069:     Lakiehdotuksen kolmas käsittely julistetaan tiosäännön määräykset ovat todellakin yleensä
42070: pää:ttyneeksi.                                          sangen vaikeita ja ne, kuten tiedetään, melkoi-
42071:                                                         sesti vaihtel·evat ·eri maissa.. Pyyd.än ~nsiksi
42072:     ,p u he m i e s: Nyt on :tehtävä päätös ed. la:usua .tästå asiMta muutamia yleisiä huo-
42073: Scha uman<in ehdotu1ksesta.                             mautuksia.         Onko vä1ttälmäitöntä, että va,l-
42074:                                                         tiolla. aina ön v•a.hvistettu. tulo~ ja · meno-
42075:     Äänestys ja päätös:                                 arvillei[bud.ietti? .. Ja jos tällaista vaihvistettua
42076:                                                         tulo: .1a :rllenoarviota ei ole, ·seuraako siitä, että
42077:     Ken hyväksyy ed. Schaumanin ehdotuksen, valtion toiminta pysähtyy, ·että veroja ei voida
42078: äänestää ,jaa"; .ios ,,.ei" voittaa, on· sanottu ehdo- kantaa eikä myöskään meno.ia suorittaa? On
42079: tus hylätty.                    ·                       valtiosääntöjä, jotka ainakin yleis·emmin omaksu-
42080:                                                         tun tulkinnan mu'kaan vastaavat tähiiln myöntä-
42081:     Åä!nestyksessä ovat ei-:äänet voitolla.             väs·ti. Niin tulk~taan yleis•esti Ranskan oikeutta.
42082:                                                         Siellä ollaan yleisesti sitä mielfä;-eua.·- ellei va;h-
42083:     P u he m i 'e s: Eduskunta on siis hyl·ällJil~ ed. vistettua tulo- ja menoarviota olisi, .s.iHolJ! .YID.::
42084: Schaumanin ehdotuksen.                                  ilon elämä .ioufuuSi1>:Vsavs;tilaan:··-T!iJmä ei kui-
42085:                                          Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                          1826
42086: 
42087: 
42088: tenkaan ole yleisemmin voimassaoleva järjestel- omaksuttu käsitY'Si · Y:ksin'Pä Ra11ska.sswkin hub"
42089: mä, vaan. useimmissa maissa on joko suoranaisten limatta siitä•.että sieUä on voimassa äsken ma:i-
42090: valtiosäänltömiiäräysten nojalla ta.i tulkintatietä nitsemani periawte, ollaan yleisesti sitä mieltäl,
42091: yl-eensä johdu·ttu si:ilhen >tulokseen että, bud,jetti, cltä, ruinkuin sanottu, bud.iettitietä ei ole 'lupa
42092: tulo- ja menoarvio. ~ei ole käsitettävä mibikään tehdä voimassaolevia labja teho-ttomiksi. Mitä
42093: valtuutukseksi tämäln sanan var.sinais:essa merki- meidän haUitusmuotoomme tulee, niin me tie-
42094: tyksessä: Asianlaita on Ranskassa se, ett.ä tulo- dämme, että täällä on mitä selvimmin sanoin lau-
42095: T~ menoarvio käsrtetää:ll-]i:illl]illk_;~u~~=-~~i1ituksi suttu julki se'7J)eriaate, ~ttä tulo:. ja' ineuoarViösta
42096: va~ksi. · iSariotaan kylläkin: Iruki mälärifä. ei o1e lupa jättää poi~ veroa tai muuta tuloa,
42097: vaH10n tulot ja tavallis·esti, ainakin suureksi joka sinä vuonna voimassa olevan lain ja ·a.setuk-
42098: osa.ksi, myös mitkä menot valtion on suoritettava. sen mukaa'n on ~suoritettJtya, .ia toiselta puolen
42099: Mutta. ei ku'ililenkaam. riitä, että täm1ä 1a:issa mää- on· saitaetty~ -~tiä vaHåolainasta määrä·tty korko
42100: rätääln, vaan tarvitaan erityinen valtuutus, jotta j'a kuoletus.maik.su sekä nnuut ~oho:rukin vaJition
42101: n. s. finansså.lait voida•an saattaa ·täytäntöön ja velvoitubeen perustuvat määrärnhaJt ovat sellai-
42102: .iu!l_ri lli-~~m·erkitys on: !budjetilla eli_tulo~ ja meno:: sinaan, väJhentämättä, valtion tulo- _ja menoar-
42103: ä:rnolla, että se_ antaa hall:i!tuks•elle val tuutuks<en vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka va-
42104:                                                1
42105: 
42106: 
42107: toimia noitten lakien muikaan. Mutta kuten sa~· rainhoitovuonna ovat maksettavat. Tästä luulen
42108: ·ruoin, ~tä:mä .ffi,erkity.s ei ole ylefsesti vaU[lllla maail- voitavan tpäätellä1 että tulo- ja :meiiöanåalla .e1l:
42109: massa, vaan yleisemmin omaksuttu käsåtys, jo- bud]'etilla meidän vomässaolevan oikeutemme
42110: hon ylimalkaan -nykyailraiset valtiosäännöt pe- iliTilfitäii-e1ore-sita -merJUtystä.:'~ettiiJiali{fU8västa
42111: rustuvat: -on s•e,- :eM.ä tulo- ja menoarvio ensinnä: ~~iC)rälitJ!i.ja sen nö.1alla saisi valtuuie;·b.~Hä_a­
42112: ki·n on ennaJ&olaskelma ja toiseksi etta se, kuten va1tion taloutta, vaan kyllä tuon iai&u en hoidon
42113: luonnollis'ba on, on iha l'lt              ·         ·              ensisijassa määräävät voimassa olevat lait ja n~
42114: ei! sisältä:ä yleisiä o J'8l a a 1 u se e, JO!' a sen tulevat noudatettaviksi siinäkin tapauksessa, että
42115: tulee noudattaa, ,ja; jos hallitus nii<tä noudattaa, vahvistettua tulo- ja menoarviota ei olisi ole-
42116: on •se vastuusta va·paa.. Budjetin noudattaminen ma·ssa. M.inä .en luule ~haHitnsmuodon mukaan~
42117: tuotta;a. ha.llitu!_~~~Je _ yrustq!l~?!P.~~ud~~h.. _:§!i!l}L:::Qn että voimme johtua muunlaisiin tuloksiin, ja
42118: ta;ssa su1iteessa _s~en pi:j;ä_a.,siruH!!!en merkit;xs Mutta tästä johtuisi siis myös, että meidän maassamme
42119: tö~a;fiiiå"Ien 'siellä, missä m vii:me~si mai- olisi mahdollista edelleen hoitaa valtion taloutta
42120: nittu käisitys on omaksuttu, joihdut.aan luonno.Ui- ilman vahvistettua tulo- ja menoarviorta, jos nå.-
42121: sesti siihen :tuilokseen, ~että ellei vahvi.s;lJetrtua bud- 1 mittäi:n tniin kävisi, ettei •sellaista määrä:aikana
42122:  jettia ~eli tulo- ja menoarviota j.ona1kin vuonna saataisi aikaan. Mi'kä pli~.-~s.i~.!h k.Y.SY.ll.....ltllsi~j=
42123: olisi olemass.a;, niin 'V'aJtion toiminta silti ei suin- jassa seurauksena siiiä,jQ~
42124: ka;an saa pysäihtyä. Kyllä finanssilait .pysyvät farsta våharl'iaiSia.tulo- ja meno-arviota? Mitä
42125:  voimassa ja niitä on noudatettava; ei niitten nou- ensmna:Jim iUTee'verö'"iliiii]a:mu~:tiTii va1lion tu-
42126: datt.a:misoon mitään erityistä valtuutusta tarvita. 1 loihin, niin saadaan nähdäkseni vastaus tähän ky-
42127: Niitä on noudatettava., rp.utta jos vahvistettua •symykseen hallitusmuodon 61 ja 67 §:stä. Vii-
42128:                                                             1
42129: 
42130: 
42131: tulo- ia menoarviota ·ei ole olemassa, on ihallituk- 1 meksimainitussa § :ssä lausutaan, niinkuin äsken
42132:  sentölmiVtava ·oni,alla vastuunaan .ia omalla vas: huomautin, se peri[Vate, cltä tulo- .ia menoarviOS'ta
42133: tiiuUaan se silloin hoitaa valtion taloutta.                        ei ole lupa jättää ·pois veroa tai muuta tuloa., joka,
42134:  --:r:.ail:i:ewessa yhteyd'Bssä viimeksimainitun kysy- sinä vuonna voimassa olevan lain tai asetuksen
42135:  myksen ka;nss'a on vihdoin se kysymys, onko ja mukaan, on suoritettava. 'Tämä minusta antaa
42136:  missä määrin kansarneduskunta s[dottu voimrussa- .io sekin vahvistusta ·sille käsitykselle, ·että nuo
42137:  ol<eviin n. s. rfina;nssi1alkeihin, missä määrin sre on lait ja asetukset ehdottomasti pysyvät voimassa
42138:  y ·e l v o 11 i n eJI_ o.t1~maftJ1_V:!!lilon tulo.:...llLm~!!:.Q.­ eikä niiden voimassa.pysyminen. ·ole riippuvainen
42139:  arvioon lakiin .perustuvat määrära.hat sekä kaikki .siitä, onko vahvi,stettu·a tullo- ja menoarviota. ole-
42140:  Ire-va:ltiö:ii-tii1ot, jotka voimas.saoleVJien vero- y. m. massa. Tois·e'ksi on tässä otettava huomioon 61
42141:  1akien mukaan ovat va.ltioUre tulevat. On jokseen- § :n toinen momentti. .Siinä ~sanotaan: ,Määrä-
42142:  kin luonnollista, ·että jos a~s·etutaan siUe kannalle, ajaksi myönnettyä veroa älköön :sen ajan sivu
42143: että budjetti ei ,sisällä mitäiän va.Ituutusta halli- kannettako, paitsi 69 §:n 1 momentissa maini-
42144:  tukselle, niin itsestään tuJ.ee annettavaksi myön- tussa ta pauks'es.sa." Tässä .pu:hutaa'n nimenomaan
42145:  tei'nen vastaus nyt viimekså käsittelemääni kysy- määräajaksi myönnetystä verosta ja sanotaan,
42146:  mykseen, nim. kansaneduskunta on velvollinen                          etta s·ellalsta veroa trt säa.da maaraaJan um'J)oon
42147:  ottamaan tulo- ja menoarvioon sellaiset ~tulot .ia kuluttua ·enää kantaa, ellei ole ky-symyksessä se
42148:  sellaiset määrärahat, jotka ·perustuvat •voimassa- tapaus, joka mainitaan hallitusmuodon 69 §:ssä.
42149:  oleviin la1keihi:n. Ja tämäihän onkin yleisesti Tästä me voinemme :toisaalta johtaa, että jos ·ei
42150:                                                                 -~------·-   --·-·· --~·····-··---------···
42151: lfitl                                       Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
42152: 
42153: 
42154: ole :ky;symyksessä miiäräAII.~ksi myönnetty vero,               menoarviota ei o11si, niin' on kuiJtenkin ~oima.ssa­
42155: vaa.n--~ön kysylll.yks·e8sä ma&riiijjmättömä!Ksi- ajaksi       "ötevten--verotrolrlm-Tilll'kmm--ka:nnettava wro.ia ja.
42156: määrätty vero, siis iässä moerkitykset!sä vaänai- y}eensä muitrukl.n. tul{}lja, jatka--TaltioUe voimaiSSa-
42157: nen v-ero, niin sitä. voidaan kantaa .ia. sitä.' on_:kä~ olevien säännösten rirri'kaan tul,evat. Taitiadsiis
42158: neftavCDii'fri."Täilän:ii.uin iifie lai.i <t.w voi:tll!aBSa, veroista 'ja ~van:i:oniuloista :vl:oon>sä.
42159: J& v~eroa on -,ka.n.riettäv~a:tta."Biila;-mnro                          tSittoo syntyy kY"symys menoista. Void·MI.lllko .la
42160: ViliVi.stem:u-iu.to;.· .ia moo".OO:rvi;J--or.em:a.s8Q·-;va,T-eilr<;. missä miilä:r:in tällai:seoo väliaikana, .iolloin vah-
42161: Voitlris1tn-··.enrniiomäulita.it;· .etiä"'fm''S:n,-1'"  mo-          vi:stettua \tulo- .ia men001rv!ioila ei olle olemasiS8l,
42162: mentti näyttää viittaa.vaJJJ vastakkaiseen tulkin- edelleen suorittaa valtion menoja? ,y,oidaanko
42163: t~U~.n, siinä kun S~anotaan, että ,jos niin 1kävisi, silrloin tli!yttää se, mistä ha:llitusmuodQD. 68 §:,ssä
42164: että. eduskunta ei ole ennen vuoden ailikua päät- pulhutaan, nim. ~että menot, jotka wuainhoito-
42165: tämyt tulo- :ia menoarviota, vaikka esitys siitä vuonna voimassaolevien säännösten mukaan ovat
42166: edellisenä vuonna on anD!etltu 2 1kuukautta ennen maksettavat, todella my.öskin tulevat suorite-
42167: oouskunnan istuntokauden 'Päättymistä, ovat me- tui:ksi? Hallituksen esitykiS·essä joudutaan myönr-
42168: not, jotka 68 §:n 1 momentis,sa mainitaatt, suori- teiseen tulokseen, mutta mi:tä eriskummaUisim-
42169: tettavat ja sitä varten tarpeelliset tulot väliaikai- milla perusteilla. Sitä perustelua, joka tässä
42170: sesti edelleen kaooettavat." ·Tässä puhutoon tu- amuetaan, täytyy minun 'puolestani pitää yhtä
42171: lojen väliaikaisesta, edelleen kantamisesta, mutta niuoiföittomana K.uiri mahdottomana. Sanotaan:
42172: sii,nä on"el:>äilemliittä. lwhinnä tarkoitettu 61 § :n 2 ,Vaikka/kiri heinäikuun .17 . .Päivänä 1919 anne-
42173: momentis~sa maittirttuja mäiäräaikaisia                   veroja. tun hallitusmuodon 70 §:n 2 momentissa m.aini-
42174: Olen varma siitä, että ratkaiseva merkitys on an- tut menot, jotka vuoden· vaihteen sekä tulo- ja
42175: nettava 61 § :n 2 momentiUe 'Si!nä IDieies,sa"'nfl- menoarvion va:hvista:misen väli'senä aikana esiin-
42176: m11ltåln, eiltä kun on :tfy~yksessä määrääJmät- t:Yv1ilt, on· tulo- ja menoarviosta riippuma,ttakin
42177: tömäksi a:ja1ksi myönnetty vero, siis n. s. vaki- suoritettava, niin on· tulo- ja menoarvion .iär.ies-
42178: nainen verolaki, niin sen mukaan valtiolle tule- tely kuitenkiu täksi väliajaksi sekä asiallisesti
42179: via. veroja on kannettava pys:y~~sesti eikä ai- tyydyttävämpi että muodollisesti asianmukai-
42180: noa.staa.n väliaika:Usesti, vana olisi jouduttu sempi". On siis nähtävästi ajateltu, .että halli-
42181: tuollais'een poikkeukselhseen tilanteeseen. Voi- tusmuodon 70 §:n 2 momentti olrsi riittävänä
42182: daan kyllä sanoa, että jonkinlainen ristå.riita perustuks<ena menojen suorittamiselle tällai'>ena
42183: näyttää olevan olemassa \mr                  ---         ~ a.ikana, jolloin vahvis,tettua tulo- ja menoarviota
42184: k~n;-iiillffii;mltänyt äsmt!;ibtäl.vä.M Q];ewrallhk~Q- ei ole olemassa. 'TäJmäJhän on suorastaan mahdo-
42185: mykseeii'"'itulee: 'oiC1Tm3:ii ep~ily~,si;ä..__ra.~~,~·~·_.,..Q,.,.J tonta, sillä eihän hallitusmuodon 70 § :n 2 mo-
42186: mer.K:n'Yit'annettävå 61 § :Ue:~·· Täilä kannalla on mentin tarkoituksena ollenkaan ole täitä kysy-
42187: il:m:ei&~s,ti''iii:Vös":OO:ni't'tmse~esitys. Se on siis il- mystä säännöstellä, ku~ siinä sanotaan: ,Tulo- ja
42188: m~isesti sillä kannalla että vaikka vahvistettua menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
42189: tulo- ja menoarviota ei olisi olemassa, niin on hakea valtiolta, mitä hänell~ on laillisesti tuleva",
42190: knit~nkin edelleen kannettava valtiolle tulevia                      niin ei tietysti tällä sitä tarkoiteta, että kaikld
42191: v<eroja sillä tavalla, cl:tä vakinais:et v~erot ja nii- valtion sää;~,nölliset lainmukaiset menot olisivnt
42192: den kantaminen jatkuu, tietysti niin kauan kuin ·suoritet,tavat. Ensinnäkin tulee yksit.v1sen hakea
42193: laki on voima~SSa. Jos taas 'Oll :kysymybessä valtioHa:"'ffiifii häluelle on tulevft. Ei hän sitä
42194: määräajaksi myöunetty vero, niin luonnollisesti ilman muuta saa, eikä myöskään kukaan ~?itä
42195: sellaisen iV'eron kant.() loppuu niin pian kuin tuon väittäne, että kaikki valtion menot edes olisivat
42196: lain voimassaoloaika on pä.ättynyt: Tämän me 1 sitä laatua, että nii<t<ä voidaan oikeudenkemoilla
42197: voimme havaita myöskin 'esityksestä, siinä kun valtiolta hakea. Sehän olisi suoranaiPen mah-
42198: sanotaan: ,Vaikkakin heinäkuun 17 päivänä dottomuus. Ja jos siinä suhteessa tahdottaisiin
42199: 1919 annetun hallitusmuodon 70 § :n 2 momen- mennä kui,nka pitkälle ta,hansa, niin jää sitten!Qn
42200: tissa mainitut menot, jotka vu~a sellaisia vaatimuksia, joita ei voida oikeuskei.11oja
42201: tulo- Ja menoa,rvwn vahvistta:misen välisenä ai- käyttämällä hakea valtiolta. Minä viittaan esim.
42202: kana esiintyvät, on tulo- ja menoarvi<>sta riip:pu- vain siihen, että ulkomais,ten obligatsioonien hal-
42203: meAltalkin suori:tet:tava1" j. ·n. e. Tässä puhutaan tijat eivät voi, .ellei nimenomaan ole oikeussuh-
42204: ainoa,staan menoista, mutta on luounolliS'ta, että detta toisin järjestetty, ha1kea velallisvaltiolta saa-
42205: kun edellytetään tässä olevan S'ellaisia meno:ia, taviwnsa. On siis aivan ilmeistä, että hallitus-
42206: joita on tulo- j,a menoarviosta riippumatta suori- muodon 70 § :n 2 momentti ~ei millään tavalla
42207: tettava, niin t-ietenkin' edellytetään myös olevan keLpaa motiiviksi tälle esityks:essä lausutulle ja
42208: tuloj'a. Siis päättel,en ,täst:ä, että ~esutyk,sen ta,r- minunkin mielestäni itsessään oikeutetulle pe-
42209: koitus on 1se, että vaikka vahvis:tettua tulo- ja 1 riaatteelle, ~tä menoja kyllä!kin voi:daa.n suorH-
42210:                                            Tulo- ja. menoarvion pitentäminen.                                    18'J7
42211: 
42212: 
42213:   taa .la täytyykin suorittaa, :vaikkaka:an v>ahvistet- iouakin aikana ei ole olemassa. TaMoi:sin siis
42214:   tu.a; tnlo- ja menoarviota ei olisi olemassa. Mutta ensinnäJcin panna merkille, etfiei ole olem3S!S'a
42215:   sv~t siihen 'OVlllt minun nähdäkseni aivan toisen-             m1täån mieud-ellJ.stä 'opä1ftmrVlttiiiiSta:a:· vä. fl ed-
42216: . l'ti;Ulet. Ne ovalt opäälwsiaUisesti seurlli81Ve.t: Vral:tio- 1r a 1.s ta ·eri .provisoonstä "ilito- "'']ä''7me:OOärvio~.'
42217:   WoU!hlla. koskevat Vlllllti:OIM!äiäJThtömäliilräyksemanre il- Voiitalsim i:VTII',"iuteii muuäiTåktii"nliåifniå:'Ssr"OOi'
42218:   meis•e&ti ooellybtäväit, että samalla tav>alla. kuin . toisinaan ta.pa:htunut, jonkun aikaa elää ilman
42219:   vlllltion ·tu'lat jwtkuvat eli, oik!eammin $anoen, v>a~ tällaista vwhvi!S~ttua ·tulo- ja menoarviota., eikä
42220:   kinaiset verolait ja nricilhin verrattavat säännö~set valtion koneisto silti ,pysähtyisi. Mielestöini olisi
42221:   pysyvält voimassa, vaiJkka va:hvistettua tulo- ja ilmeistä väärinkäsitys·tä. .ia vääJrintuHrintaa.; jos
42222:   menoarviota ei olisi olemassa, niiD .pysyvät edel- tahdotta.isiin väittää, että tällaisen tulo- ja meno-
42223:   1een voimassa ja ovat myös täYtåll.iföönpa.Illtåva"t arvion puutteessa valtion koneisto PY'Sähtyisi.
42224:   ·neTöiinassaö!evat ·sa.annöFset~ joitleii"muKäan val- Se ei ikinä ole ollut tarkoituksena hallitusmuotoa
42225:   tiön oir suoritetltä:V~nö:ianSä:"'-Qil~eastaanliän sä&dettiiessä. Täällä ·siis ei kävisi niinkuin val-
42226:   vo'iiläiinsanoa7 ettlt <täimir-joli'tuu"jo yleisistä järki- litsevan käsityksen mukaan esim. Ranskassa. kä.-
42227:   syistä!kin. Jos on oikea se käsitys, että valtio visi, jos tulo- ja m~noarviota ei syntyisi, nimittäin
42228:   .edelleenkin voirpi saada tuloja, vaikka ei ole ole- että valtion toiminta pysähtyisi. Se olisi kaiketi
42229:   ma<SS'a vahvistettua tnlro- ja menoarviota, niin ltie- RanskaBsakin vaan teoreettinen mahdollisuus.
42230:   tysti myöskin silloin täytyy menoja 'suorittaa. Sillä. jos noin todellakin kävisi, niin ei kuitenkaan
42231:                                                                1
42232: 
42233: 
42234:   V a:ltion toiminrlla ei voi pysähtyä täiHai.sena v'ä1i- vrultion toiminta voi tosia.sieJli.sesti ·pysähtyä, siitä
42235:   aikana. Se johtuu, niinkuin sanottu, siitä että 1 voinemme olla varmat.
42236:   kuten hallituksen esityksessäkin arvellaan, val-~                Minä pyydän vielä edelleen viitata siihen, mitä
42237:   tion tulot redelleen jatkuvat tällaisena aikana. Ja alussa mainitsin, että meidän hallitusmuotomme
42238:   se johtuu vihdoinkin niistä periaa.tteista jotka tarrkoituksen muka:an tulo- ja menoarvio ·ei ole
42239:                                                            1
42240: 
42241: 
42242:   :Vliliiä1Kaan'ovaT16Y(Ieftaviss:ä llierctaii:Uu<ren 'haf:. ! mikään ihallitu1kselle ·annettu vaJttuutus n. s. fi-
42243:   litu_~§:~'oti!itm:e våUröfaTo}i~ilo~tä'Säiiillnmt- i na:r:s~~lakien. tävtä~töö~~~~n~':ll~ee-~.. -~i.. b~djetti'
42244:   sistä. "Bi·~s. ~ kyllä/km, etti]i:iiJg!us ·ruree 1 merlla ~1,10 mkeuks1a erka nHta- havrta i~ma~ sa~-
42245:   OiFeäa:n ]Oli---         s~ snnoä, .;]}J!JL.•§iL~ nan laa]Imma:ssa merlirtyksessä. TmtYstr vo1 oiiä 7                  l
42246:   e å meJ!IQ]a n edelh~~~n suorite.~tav~. '.vaikka.:,,:::§"?""t sei~alSlaliin .vairtfon" veiyöitUkSia, .iot~a rpe~ustuvat (/
42247:                                                          1
42248:                .0.
42249: 
42250: 
42251:   viMetl:lHt ,it~· .1~. ~enoarvmtä ru,.:;.~~mas~~ vam. t.~lo- .1:'1 men.~arv~oon. T~rkm~!l·n ~rt.ä, että
42252:   Mtlttta §e er oilenKäa~a IRiiYffö!:i'i'Iäs'ta, i sellaJ.Sl'lll 01keuksun ]a velvmtuksnn, JOilla on
42253:   joHa sitä ~tahdotaan hallituksen esityksessä perus- i toinen peruste, v·erolaki tai muu, se ei vaikuta
42254:   tella.                                           ·           ! luovasti ta.i hävittävästi, vaan niihin näh-den on
42255:        ·Täs~ä mitä ·eqeH~ o~·~n ohua_mautta.n~t, luule!l t~o .. pe~:ste it~enäis·esti ole~assa. Se~rau~ena
42256:                                                            1
42257: 
42258:   myöstkm helpOStti kaJYvan s•elvrlle, m1ta eroarva.1- 1 snta, etta vahVI•stettua tulo- ]a menoarviOta ]ona-
42259:   suwksia on olemassa nyt koskettelemani tapauk- · kin aikana ei olisi olemassa, olisi siis minun näh-
42260:   sen sekä !hallitusmuodon 69 §:ssä käsitellyn ta- d·äikseni yleisten periaatteiden mukaisesti se, että
42261:    pau1ksen välillä. Jos ta:hdottaisiin sanoa, että valtion toiminta kyllä ·ed·elleenkin jatkuisi niin-e
42262:   meidän hallitusmuotomme tarkoitus olisi se, ettei modifikatsioneineen, joista täs·sä olen edellä puhu-
42263:   milloinkaan void·a elää ja toimia ilman va:hv<istet- nut, mutta 4:11llituks,~nJ.ä.y1v.isi.~.lJli!,
42264:   tua tulo- ia menoarviota, niin ioudutta:isiin näh- ' omalla vrustuullaan. Ja .io. tästä syystä onk1n
42265:   .doäJkseni m:yöskin ristiriitaan 69 §:n ~kanssa, sillä Y'inmärretfäv'iSsä,'~~että hailitus puole~tansa ker-
42266:   siinä sanotaan: ,jos niin kävisi, ·että eduskunta naimmin suo:pi, että oh.ieena aina on vahvistettu
42267:   ei ·ole ennen vuoden alkua päättänyt tulo- ja ·tulo- ja menoarvio niin ettei siis tarvitse elää vä-
42268:   menoarviota, vaikka esitys siitä ed-ellis•enä vuonna litila:ntees•sa, jossa ei tuollaista ohj·etta ole ole-
42269:   Qn annettu 2 kuukautta ennen eduskunnan istun- massa, vaoan jossa on valtiotaloutta hoidett•ava
42270:   tokauden tpää1ltymistä, ovatt menot" j. n. e. Täissä nriin soarnoaberii i~senaistoo~, erillisten perusteiden
42271:   nimenomaan edellytetään, että mitään tulo- ja mllikrui.n.~ MuUrallrukin maailmarSis·a on osoittaurtu-
42272:    menoarviota tuona väliaikana ei ole olemassa. Ei nu(~että hallitus ·ei mielellään tahdo valtiota-
42273:   siinä sanota, et-tä edellisen vuoden tulo- ja meno- loutta hoitaa ilman jonkinlaistta tulo- .ia meno-
42274:    arvio jatkuu, vaa,n tulo- ~ 'menoa:rviota ei ole arviota. Ja ·siitä!pä on selit>ettävissä myöskin,
42275:    ~a. Mutta SIT'f'"ir~EuQimatta "tlrvfv'v ~ell'er! että useissa maissa on silloin tällöin sa.ttunut ta-
42276:   loon hoitara, va.ltion taloutta. Aivan 'S·aJma ratio pauksia, jolloin seuraavan vuoden ·tulo- ja meno-
42277:    le_qis on olemassa myöskin tässä tapauksessa., arvio ei ole ajoissa valmistunut ja jolloin on tur-
42278:    j,osta nyt on kysymys, nimittäin jos muista :syistä vauduttu väliaikaiseen, jonkunlaiseen hätäbudjet-
42279:   kuin siitä, mitkä mainitaan hallitusmuodon 691 tiin. Näin on toisinaan menetelty Ranskassa,
42280:    § :ssä, mitään vahvistettua tulo- ja. menoarviota missä puhutaan väli.ai'kaisista eli oprovisoorisista
42281:                 .1~                                         Keskiviikkona. 17 p. joulukuuta..
42282: 
42283: 
42284:                   1/12 osista ,douziemes prov.i:soi11es", jolla tarkoi- nimenoma,an mainita, ·etten. puole.Stani
42285:                  tetaan ·että mennään •eteenpäin kuukaisittain, väli- kysymyks~p. yh~~de§sli: a:jJfläll mhääm.::
42286:                  aikaisen budjetin vara:ss,a. Ranskassa ·on niin Y.~'IL~~ä Iiältusmuodon 69 §:He. Se sään-
42287:                  kuitenkin erikoi:set ,periaatteet tällä alalla voi- nöstelee eri: orstå _ ±®1ä:ustä eika Oire itsessään
42288:                                                                                                                               v=
42289:                  massa., että JnWlä tässä yhi·evdessä ei voi olla sen suinkaan mikään mahdottomuus, että jossakin
42290:                  suurempaa merkitystä, :K}äytännölli:sesti 'huo- muussa tilanteessa kuin siinä ooellytety•ssä voi-
42291:                  mattruva s<eikka on re, että . 8~a.n aik'aisemw.a~ taisiin elää ilman vahvistettua tulo- ja menoar-
42292:                  valtiosääinnön muk~an 'oli talifä};ä ja hyväksyttä- viota, tai sanokaamme ilman vahvistettua vuo-
42293:                  Vä vuotuinen tulå="]a.-m:emrvio:-m.u;a;a; siitä 'hiiö- tuista tulo- jll menoarviota. Mutta se mikä näh-
42294:                  limlrtta:-taUanttiT ~silloin tällöin, että .sielläkin oli d·äik:seui kysymyksen arvOISiiJelmis•eeu en•nenkaik-
42295:                   pakko turvautua tällaisiin lyhytaikaisiin bud.iet- kea vaikuttaa., on se, ·että hallitusmuoto johdon-
42296:                  teihin, lkuukausibudjetteihin. Tätä menettelyä on mukaisesti ed·ellyttää vuotu~sta tulo- ja menoar-
42297:                  valtiosää:n'tö-oikeudelli,selltili kannllllVa arvoSiiJel,tu viota. Us·eissa hallitusmuodon 6 luvun pykälissä
42298:                  hyvin aDikall"asti, on ~sanottu, •että se tostin oli ta;V'al- puhuta•an nimenomaan. vuottrisestia tulo- ja. meno-
42299:                  Iaan jossain mäiilrin käytäntöön juurtunut, mutta ~~ia . niini~ä~!l' __s}!!!..oJaan nykyisen valti~-
42300:                  että sillä ei ·Ollut minkäänlaist·a tukea valtiosään- va;l!tiopäivä "ärjest.YMen 26___..§;1L_2 momentissa:
42301:                  nössä, vaan että .se on .päinvastoin ristiriidassa                 Ö aiSI a varsmaiSI a va1tio~päiVilJä annetaan
42302:                   sen kamssa. Näin ·ovat aikoinaan etevimmät ·eduskunnalle esitys, joka ·sisältää •ehdotuksen val-
42303:                   ll!siantuntijat arvostelleet tätä aiSil'l,a eli siis, ta- tion tulo- ja menoa,_rvioksi .sce.uraavaa ·va.ra1nhoi:
42304:                   pausta, joka on täysin verrattavis•sa siihen kysy- tovuotta.varten:··--Ei ··siis siitä päåistä. niinl.n:kään,
42305:                   mykseen, joka meillä nyt on käsiteltävänä.                      e a.... .       - ··    ell ttää .ia y~sin<>:m:aa,u.=~
42306:                      Kun nyt siis esiintyy kysymys, millä tavoin lytW vuo ms·                          U• o- Ja. menoa         . ~:a; JUUTl
42307:                  tällaista asia;a on arvosteltarva, miten tällais·essa ~~a ~se&lra a'I'koinaa'IT~iinSåFsä'Ssa aih,eutti
42308: '    .,,    /
42309:                  tilanteessa on men·eteltävä, niin on €1)äilemättä ·tuon ankaran arvostelun 'kuU'kausibudjettien kävt-
42310:     ·,;.·
42311:                  olemassa ensinuäJkin se mahdollisuus, että "J)oik" tämisestä vaikka valtiosääntö ei tuntenut muuta
42312:                  keus·ta pa uksessa mitään väliaikaista tulo- .ia kui'n vuotuis·en tulo- ja menoarvion. Tässä on
42313:                  menoarviota ·ei ·ensinkään laadita ei•kä siis va;h- edessä aivan ,sama •kysymys: onko hallitusmuo-
42314:                  v.isteta vaan eletään väliaikaisesti n i ·en leisten don mukaan mahdollista aivan yksinkertaista ~ie­
42315:                   periaatteiden         u a• , JO' : a johtuvat va tio a- ~· no~da~ttaen ·sitä menetWylL,]OtatuTO::]a ~­
42316:                  routta koskeviSita valtiosaamn~Iii8Järäyksistä Ja arvion käsittielvssä noudatetaan taikka ehkä nou-
42317:                  JOI ta tassä olml'lroeitä:'n:ut--esi:ttäii·:- ··Ettei-talläista datt'!wiia1la yleistä Iainsäädännöllistä valtuU.tusta,
42318:                  åiiienetOOIYäkuiten®a;a.n katsoiifu1:YydyrbtäJviäksi eli saada aiK'aan se, mihin· nyt .pyritään, vai iraykö
42319:                  oikea:ksi, niin ,syntyy kysymys, miten väliaikai- tiilmä mahdolliseksi ainoastaan edelläkäyvän pe-
42320:                  nen ja. lyhvtailkainen tulo- .ia menoarvio on ai- rustuslain muuto'ks·en nojalla. Voimme v·ertailun
42321:                  kaansaatavis,s•a .ia mitä sillä oikeastaan on käsi- vuoksi ottaalähellä. olev·äii-tälJauksen. Jos olet-e-
42322:                  tettävä. Onko h väiksyttävä v·· "&lmå:n                   · olo- truau, että jolloin·kiln iedwskunnan lainsäädånltö-
42323:                  ja menoa.rVIq vars1nmsessa mer rty s·essä vai:QJLO kausi ·eli s·e kolmivuotiskausi, joksi edustaja;t ovat
42324:                  anlf~ flål!iiiiks:ett~va1tiilmi't'1:t'i3!1ä"s:val tio- valitut, lähenee loppuaan, IID!utta joista1kin pakot~
42325:                  ido.uitå,_.:ai·kai:semman tU.Io- .ia menoarvion mu:: tavista syistä katsotaan välttämättömaksi tätä
42326:                  'kMn[ Näiden molempren tapausten~ vmma:·~~äh aikaa pidentää yli laissa mäiärätyn a.ian, silloin
42327:                  melkoinen p·eriaatteellinen erotus eikä voida oi- kysymyk.seen tuleva muutos ja poikkeus olisi ·ai.-
42328:                  keastaan saiföa,' etbi lia!Irtus ·OllSl millekiilän var- 1kaansaatavissa ainoa.staan "J)>erustuslakia muutta-
42329:                  ma He kanna'lle asettunut. Jos katsotaan, että malla. Voidaail'.ldh'eeDJilll hyvälnt-;syyliä k:vs:Vå.
42330:                  yalt11~~~-()in y_!!;rpee11·, Jt~n, y~~uu~S§t€1-~oitane -eik:ö"'t:äissä ol•e siihen Vlerrwttavi,ssa ·oleva tamaus?
42331:                  allliaa ·muulla tavOin um ; am au~"Jfiit'ta Minä •puol,estani ·en ·tahdo. mitään lopullista vas-
42332:                  tässä yhfe:VOa:ess1i." esiintyy vml!t' ·erlts tä:Bi·eä kysy- tausta antaa. Huomautan kuitenkin. että               moni
42333:                  mys, nim . ..se oDJkQS~.WilJh:d.o:llil® itJJ~)·ai!?'e)la .. seiklia näyttää viittaavan sii•hen, 'että väliaikaisen
42334:                  väliaikaisella ~tulo-· ja inenoarvioll~ :y,i.\l,tiQjja.lo;g,U.a. tulo- ja menoarvion laatiminen sisältä[l)öikkeli1:-
42335:                  ·fiöiiää,""eTiei'iitålliioUisuuHla sii1hen ·o1e ·luotu siinä senliiiStä säiilnnökSistä~ ... ]oita =-liä.lli tusm uod'oii 6
42336:                 ·.rar.iest:vk-:%ssa:-mi'Kä ·oii ·,;a'1R1etiYn:äli·iTatetiä:Väk81 fuvus•sa~on1 vaH.iota,loudesta. Jätäntarkemmin kös-
42337:                  T>ern~m~~:u~~~TtåfSä,"4Täffiitfi~V'ill:VS'J:ö'h:-· ketteleriratta. 'eräiiln · kvs:YmY'ksen, johon huomioni
42338:                 tuu'tiet:Vs.ti. s.~itä,· e ä · ässä aivan itsestään nou- on kiintynyt, mutta josta 'luulen erään. toisen
42339:                  see kysymys, eikö tällainen välia~ka~nen järjestys ednS'kunnan jäsenen tänä iltana tarkemmin· 'PU-
42340:                 sis·&Hä :poikkeusta haHitu,smuodon yleisistä sään- huvan, lllimittäin sen seikan, että jääp.i hiukan
42341:                  DJÖksi.stä, jotka :koskevat valtiotaloutta yleensä ja hämäräJksi, mitä tarkoitetaa.n, kun ponsilauseessa,
42342:                 tulo- ,_ia menoarviota erityisesti. M•inä tahdon jota ehdotetaan eduskunn•an ,päJä.tettäväksi sano-
42343:                                                                Tulo- ja. menoarvion pitentäminen.                         1829
42344: 
42345: taan,. ,että siihen a:&ti, kuin 1920 vuoden tulo- a v våra nya budgetregler i regeringsformen, dessa
42346: ja menoarvio on •päätetty, ei •kuitenkaan s~tman :budgetregler, som, då ·de ursprun,g-Hg'en uta:r1be-
42347: vuooen maaliskuun 1 päivää ·edemmäksi, on 1919 tades, aV>såg'o ·att 'skänka folkre"Pres·entationen
42348: vuoden tulo- ja menoa·rviota väliaikaisesti. nouda- s:törsta mö.iligoa goarautier mot den dåvarande re-
42349: tettava niillä muutoksilla, jotka yleisten a~setus­ g.eringen, viltken som .iu visserligen då var i S :t
42350: ten tai erityisten määräysten kautta siihen on Petersburg. Då p'å detta område, som utan
42351: .tehty". Tämakin on llllielestämi kohta, joka on tvivel är ·ett av de mest ömtåliga inom det stats-
42352: tarkemman selvityksen tarpeessa, vaikka. kuten rättsligoa. g-e~bitet, en tolkliing äir a v den största
42353:  sanottu, en tahdo siitä tavkemmin •puhua täs·sä: betydels·e, böra alltså lförhållandena noggrannt
42354:  yhteydessä. Johdun siihen tuloks'een', •että asia 1 undersökas, innan rrksda·gen fatt&r beslut i a.nled-
42355: ]mkQill!isuudessaan on ainakin häm,ä.riUa.EZ_ttä sitä [ ning av propositionen, enkannerl.ig'e-n med dess
42356: e1 voitane päättää tiedustelematta verustUiS'ralil:- mOitivering, så att d·enna icke må kunna betraktas
42357:  va:1iokunnan käsit:vistä. - ·               - ··· ·· · ·· ... · ··. " · · "" !som a v .riksdagen R'Odkänd .
42358:  .,,, _ _ ..,._,.,,.•.
42359:          ,.~, ,._.,,,.,.~.,_.~c·"'"'~· ~· ._,.,.~_.." 1.
42360: 
42361:                                                                                  Vitlm äJro de utgif.ter, som i propositioruen
42362:         Ed. ]) s rt l a n'·do •e r: Då jag vid sena;ste .plenrum åsyftas med .hänv:Lsnin,g"en till 70 § 2 mom?
42363:  heRärd·e ärend·et på hordet, aniydd-e jag min av- Detta lagorum hestämmer i första momentet, att
42364:  sikt att före'S'lå remiss såväl tili s·tatsutslkottet i statsförsla:get uppta.gna anslag ci:cke må över-
42365:                                                                                II
42366: 
42367:  som grundlagsutskottet. J ago her nru att få när- sJrrida,s eller från e.tt. ,filllamsår tiH ett runruat över-
42368:  mare motivera detta för·slago.                                               föra;s utom under vissa lföru tsättningoar. Hära v
42369:          Med erkännansvärd f.ogli:,g"het h'ar regeriThgoen framg-år ·g1enom vidare jämförelse med 66, 67 ooh
42370:  efterkommit yrkandet på proposition angoålende 68 §§ i re,g"eriugsformen !Samt stadganden i L. 0.
42371:  det, som man väl n·älrma:st ibör kalla en nödobud- själva den grundregel, ,som inneligger i vår nya
42372:  ,g"et, tili ~&Js att 19'W års lagoenligoa 'budget hinner bud,g"eträtt, nämligen att blott sådana utgifter få
42373:  bliva v:Ld en ännu obestämbar tid,punkt anftagen. •g'Öras, rsom äro Ulppta,gna i den av riksdagen tför
42374:  Man hade dock önska:t att propositi-onen i sig året fas-tställd1ai s!ta,tsförslag'et. FråJn. d>en.na reg-el
42375:  s.iälv bure vittne om altt regering'en fattat icke är d.et som det andra momentet i iförstsa.gda TJa-
42376:  allenast, i viiken 1finansiell återvändsgränd vår ragraf innebär ett i själva vel'lket mera skenhart
42377:  statshushållning hotar att råika,, utan ocbå vad än v·erkl:i:gt undantag. LDä,r heter det nämligen,
42378:  den närvarande situationen betyder i ,statsrätts- att ,oberoende av statsförshget är ·envar herät-
42379:  ligt avseende. lMen just i det s•ena:re hä:nseendet tigoo aJtt av st:aJtsv•e11ket söika. vatd honom la·R'ligen
42380:   är propositionen emellertid aUt annat äm klar. tillkommer". Detta tillä~g inkom under u trur-
42381:          Såsom utgoångSTJUThkt iför sin mo'tivering ta~r heta:nd·e av ett bland de tidigare förslag"en till
42382:   nämligen propositionen de u.tgoifter, ~som omför- reg'ering.sformens bestämme'lser i dessa d·elar; så-
42383:   mälas i 70 § 2 mom. R. F. och om viika det \SOm -jag tror in1kom det .på gorund av •sakkunnigos
42384:   s·ä,ges att · s:~dana ·emollses ,förefaUa under tiden anmärkning iihoin· - fiksdagen. Det fanns icke
42385:  mellan årsslriftet ·och tid.punkten för 1920 års lle.Ttrer'"ursprunglig-en i :a.m kommitteförsl·ag, som
42386:  stJadisförslags fastställalllld•e.           Om dessa wvcif- ntaiibetades. Detta til.lrägg- avsågo att. uttala, att
42387:  ter iförkla;ras i pvopositionen, a:tt de böra om n:ågon .på ,g"rund av .statsV>erk·ets för:plikbelse
42388:   bestrida-s oberoende •av statsförsla,g"et, och det ha:de en ifordran hos detta - , en'kannerligen var
42389:   .fram:g-år av sammanhanget att härmed menas det privaträttsliga förpliktelser man had•e i
42390:   1920 års s.ta,tsförs.la~. a.Htså oberoendte a.v detta sikte := ;så- var def iclie ruödigt-iiR-aeri'fia:Wr'iiTIDr
42391:  statsförsLa,g. Ehuru så:lu.nd·a enligt :propositio- fanns, exempelvis i avseende å 'beloprpet, up:p-
42392:    nens resonemang, såv.itt detta lkan förs.tås, för tagen i 'budg'eten iför ·att dock statsverket skulle
42393:   dessa utgi'fter icke •ll'åg'on särskild budgoetregole- vara skyldigt latt IUiJbetala densamma. Redan
42394:    ring på denna mellantid skulle hehövas, anser or:daJ,agen giva detta v'id ha·nden, då det fulas o.m
42395:    reg'ering'en .dock en sådan ;bud.getreglering vara ·&tt ~mvar älr heräittigad att a~ s'tats'V'erket ,soka
42396:   såval materiellt mera tillfredsställlande som for-~ vad honom ~ag1ig.en tiollkommer". Urs'Prung-ligen
42397:    meHt sakenlig-are. Märk viiken •eg'endomlig kom- stod det, erinrar .TH~g" m:i.g, att 'V'rur oc:rl'en ii.r be.rät"
42398:    parativ här anyämdes! - Re           ... gering'e'Il_ angi~r~s~- J iitg-a-d altt vid · doffi,st.ol söka va1d honom lwg-ligen
42399:    lunda, ehuru 1 okla.ra or~-att O.en 1 Yissa thllkommer.
42400:   ~enTc1«fvore :Oeroende av~ riksdagens bud-                                    - Stad.gandet ansågos inom grundlagsutskottet då
42401:    ~etbeslut-ocnlrunde uthetala åtminstorl.e de ilfrå- .så s.iähnfaHet, att man på grund dä:rav tvekad'e,
42402:    goavarande ut.gifterna utan att någou budg'et alls, lhuruvida det alls hehövdoe intagas i lagen eller
42403:    i:ake ens ·en nödbudg1et, kommit tili stånd.            1                  icke. Men detta stadgande bör hållas för vad
42404:       '"!SåsOm. rediui~fiarav måste slutas, har frågan det äir och man bör särskilt :fästa sig vid, att
42405:    en icke ri1l!ga. lbärvidd med avseen:d·e å tolkningen detta lindantag hänför sigo ltill en redan f'astställd
42406:                                                                                                                         231
42407:       •
42408:   1830                                            Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
42409: 
42410: 
42411:   Jmd~.            Det ,förutsätter att en budget är lfa.st- 1 dan;iJrugsf:a,11, som d~n,föregåerude trularen. stJ'Ide ut-
42412:                och bestämmer allt.så, att ·också om en !ford- reda,, a.tt •det väli är på grund av re~eri:ntgoafarmen
42413:      ran a,v det slag, som ihär är i tfrå:ga, icke nomina- rik.sda~en hrar mtt attt få Stig fö.rela.gd, och. detta
42414:      tim 5-kulle vara uppta.gen i årets bud.get, kan den i gad t~d ännu tiH, tbudgetförs.la.g för följamde
42415:      dock utbetala;s, och om statsverket vägr_l!f__göra året.
42416:      det, kan ·den hos statsverket utsökas . .Tag kon:Sta-              Hä.rmed sammanhä~r en annan omstii.ndi•g-
42417:      terär-·-aetta:-ocli._Täiii.i:lar ihär oav.g.iort den frå;ga, het, som enliat n:uin tanke 'krä!Ver ul)rpmärksam-
42418:      SQm .idke nu direkte är ':före, ehuru den el.ies het. I l>roposit~llle'n antydes intet om att denna
42419:  } skulle vara av intre.sse, nä:mlig·en huruvida exem- nöd!buli~t. icke kan tillkomnia-- .pa· ~salllma sDJU
42420: ( pelvis tjänstemannens ·anspråk på löned'örmåner --som -en no-rmal budget -Eii .. grundre~I ä.i;~~m
42421:   \ enligt vår rä!tt kunna ans•es vara av s>Man privat- .9Y:a.-n-~ai·ii!~fan~U ·Uy\fg&teiiltialr.ii@igas
42422:    ~ räJttslig natur, att också de kunna i denna väg                 för var:]e 'a.t...uch enhgi blatnd a.nnrut, 69 §:OCramgår
42423:      utfås. Huvudsaocen i d·etta sammanhang är a.tt dat, att ·aet.ta: skall .slke aret'iöre d~ åtr. ~rnnuer
42424:      ~1ntet har att sbffta_,_ m&[r_!p;a.n,                           d•enbrrrgäl1ande. Udis-·sinlhärrntas åter att Mott
42425:      Q:m :t:~~ringen i förhåli!lJJ..d.e..$ilLmi'I!Yt\@_ är"'1>&- .va(rsöliit är'lobdgeten för året intB!get, 'katn u.tbe-
42426:      ifogad atfg1rra~~tal.P:i!lg~r~"1(l.s$liil:u.t8,]§J~~~~~t iJaJ'a.s. I 69 § 2 mom. ti1läJg,ges, aJtt endast geoom
42427:      for·--mriCJtekogun.__ti,_1llL~å!ld:.                        · - ämtdring i det sta.dlfäs·ta. sta.tslförslaget för samma
42428:     -----'ltegermgens i propositionen' uttryckta upp- år kan ändring l: utgifter ooh inkoms,ter ~öras. En
42429:       fattning, att det blott är 1fråga om lämplighet, sådan lagenl·ig budget kan icke nu för 1920
42430:       om ett mer .eller mindre tillfredsställande sätt komma till stånd, det har Tegeringen också insett
42431:      'll!tlt regilem g,fu,tens utgifter, därest regeringen i och föreliggande proposition har till förutsätt-
42432:       dessa fall gör utbetalningar uta·n att bud~et fin- ning detta fwktum. Då inställer .s.ig- spörsmålet:
42433:       nes, är förty enligt min tanke minst .sagt besyn- under vilka. lförutsätt.mnga.r ka:n eniligt rege.rilngs-
42434:      nerlig. Det bör ookså märkas att i det av rege- formen en nödlbudget 1komma till stånd? Det
42435:       ringen åJberopade stadgandet alls ingenting .står förefaller som om den ,föregålende talaren skulle
42436:       om upp'bärande av inkomster, utan ·endast om ihava ansett att regeringsformen:s hestämmelser i
42437:      s·t-a,tsverkets s,kyluighet att vid anfordran gö:ra detta avs·eende icke ·gåve svar. 'Enligt min tanke
42438:       rätt :±'or sig Iiksom vS,rie ~rivatman.                        giva regeringsformen:s bestämmels~iJäY.a.r.::i.ieliSå
42439:  !          Det förefåTier:·-m.1it.8;till omreUeri'iigen levde i på deriiia fvåga. RegeringsTOrmen förutsätter.
42440: / ·den föreställningen att med 70 § 2 mom. åsy:ftas ·näim1igeiri et t faU ett 's•å.da.n:t s•la•g av tn:ödbud~t,
42441: l, en kategori av årligen rege1bund·et återkommande 1 det som omttalas i 69 § då re~eringen i god tid
42442:  l statsutgifter, vilka regeringen hade laglig rätt har framlagt rpropositionm;-merr·nlfscta~
42443:       att bestrida icke blott oberoende av om de fun- f8rsulliin~öiiiiiiä'Stlr-1ID--;ra:st:·~·-"1J:etti:Tr''d.~
42444:       n~ .spooifioorat intagna i statsförsla,get, utan               ~a"d.''!lftt, §15M '~-~~f!Mlrlf'~ir'1rkänner; något
42445:       också oberoende a v om d€it alls finnes ett ·sta.ts- annat tfall. ifÖrutsätiter-a:en tYdi:i~eri--IDK:~~- Viiken
42446:       förslag för året eller ej. Ja, att denna rätt också är då d·en tvinga:nde ts·lntS~IJts<en härav? Att re-
42447:      ·Skulle vara regeringen förbehål1en enligt rege- g;e:rings~formen avser' att meddela bindande och
42448:       ringsformen gentemot riksda~en till och med om ~llttQmm}\g_d_~tire§}uiftw,: ·-'om-s:tatsförsJaget~ och'
42449:       det vore, såsom nu, regeringens fel att in:gen aess w'Jfiii§tsiltlll!i.litt·e; s'kurie ja_g. ror· miri der anse
42450:       budget alls kommit 'till stånd. Vilka d•essa ut- vara~1iö.it över var.ie_:i;viv~l,_. Enl.!,ID regeriDi5:
42451:       g]fter äro, antydes icke i rpropositionen. Men väl fotmen är faststäHande ·~l!ndgejieJi'det enda saf-
42452:       rruåtte regeringen anse dem utgöra en högst be- rå1.tt ov-erhuvu4t·a~f~~:s:r~
42453:      tydande, så a tt säga normal del a v bud.geten, ty oe                                ,-va·te' ;sti' illan itK anser aif(liiXUti
42454:       reg·eringen framhåller s.om en nwturlig föl.id av                   1mt·e :e, ~er imglicite11 meddelas tt'etia..:R~a~({.e ·
42455:      att dessa utgift.er påkalla regler:ing, att hela bud- ""·e~.191.eiii.riiiirii...·.~.f~Jimak,t lor r.eg-.er.il)2.·g_:.n
42456:                                                                                                                          .. a~t förfa~,.
42457:       geten då med detsamma läimpligast förlanges att som ~~;rtiOregaenCte talaren upp~holl stg_ v~
42458:       gälla in p:å nästa år. Är det då månne regerin-                   Då · ri~1t'a·enna ena undanta.gsmö.ih~het
42459:       gens uppfattning-, a.tt den också 'kunnat, om den för 1en nödbudget a:tt komma till stånid,
42460:       prövat lämpliga.re, u ta n att hä!lJSkjuta saken till UT>Ptrug>i·ts i TegeringsfoTmen, men ·emeUerti'd detta
42461:      riksdrugen utan vidare fortbm rutt för nästa år undantag Ulpptagits, föl.ier enligt min tanke
42462:      ltillämrpa d·etta år.s bud~t i dess helhet? Man härav, att en nödtbudget i andra fall visserligen ~
42463:       fres:trus a·tt am•ta.ma d'etta, då i fll'Opositionen lä:s·es, tkan tillko:nillia; irien blott •med ~~dse 1r3;tCre-~''
42464:      wtt regeringen, llå grurud a.v vad doo tidigare an- _w-ing-~fon:gt~1l·s ~~~'ffi·~·ef.~f @i{i{D:l amlf:mM!
42465:      fört såsom motiv,ering, ,överlämnat åt riksda,~n Rnner ·.1u villiT la,g'stilttm:t~nnerih._g~a,st den som;
42466:      att bes·luta" om den tillfälQiga bud·get<en. Det är försiggått under de senas1te åren. I mån~ flere [
42467:     väJ dook så. om man häJr ruhs1trraherar från de un- fall än önskHgt varit hava dyl:i<ka undantag från,.
42468:                                                  'I.'ulo, ja menoarvion pitentä.min~n.                                       1881
42469: 
42470: 
42471: grundla_g-ens föresli'r:ilfter :förekommit. .Man hade nitetslförklaring- :frlån kammarens sida. . M·eiF d{)t
42472:  visserligen ·kunnat !förmoda att icli'e den nya re- äJr alltslå icke då ifråJg.a, mera ODl eit iell!bart .iuri-
42473: geringsformen - åtminstone icke så •snart, !Strax diskt 1förhåUande, utan om e]t pol~~ fänb:r-
42474:  vid dess första tillämpning - skulle behöva d:ela lande, och i varje lfall äir detta en x                                 ·om t
42475: öde med de äldre R"rundla:garD!a, vilkas föråldvade ~lande, som UJmkommit därigenom a:tt kl,n-
42476: form och ofullständiga avfattning så IY.fta. 'Pi>in- det frukitiskt 1förblivit utaJli ibud_g~et, medan för
42477:  terats. Jag erinra·r ännu en gång om •huru stolt närvarande fråga iilr om åstadkommande av en
42478:  man kände så.g, d·å •man första gången hade a:nta- 1budget, men icke en 11egelräitt :bud~t. som s>kulle
42479: go.i:t dessa budR'8tregler, som åtminstone nu skulle tmkomma så som re~eri·ngsformen därom be-
42480: trygga folkre.presentationens räti ,geD!temot den stämmer, UJtan om en nödfall'Sihudg-ei:.. Betnilf-
42481: första statsmakten. Men .regeringsformens lag- fa,nde denna. .synes d~et mig vam doo närma.&t
42482: .stilfta.re hava dock med en viss självkännedom, ligg-a;nfde och na;turligaste ·konsekvoeilSelll 'av teR'8-
42483: som i det ·hela v·erkar sympatiskt, må man :saga, rin:gsrfQil'mellB bestämmelser, a:tt på säitt jag här
42484: i 95 § förutsatt ookså dyl!ib avvih~lsHr från reR'8- ~a:r ~"t.~k:I.~~1--~~~~-!!!l!Ql!!tllshb]fe;et,'oifi=,~er~
42485:  ringsformen. Dock att dessa avvikelser skola g.en onsKl:tr 1en ·Sia~an. - oc ]a•g ans'er · t "'b
42486: ske såsom angående grundlag i allmäinhet är strud- v~irit icke endast <ret ;fi.ktiga;ste, utän d•et :emta h
42487: gat, således enligt 60 § L. 0.                                       fiildigo~L fo11fäiråi1Jiiet-a,tt 11eg-erin~en ,framstiHlt sini!
42488:      De omstäindigheoor jag här herört och som väl ·pröposit;iofi,-=--·~öm' en nödfa:llsbu,(l~ei av'"regerin:!
42489: må tilläg,g:as den betyruels·e ·att desamma böra g.en 'önskas·, den a;v rilksdaR"en a,ntag.es, m.ien lanta-; 1
42490:  utredas, innan ä.rendet bringas ti:ll .slutligt avgö- R'BS isasom eiit UIOOalliVaig från de gäililande budget#
42491:  rande, synes mig påkalla en remiss såv.JiLJiU reglerr•na, och fölljaktH~eii.såsom ett unda,rut.äg rfrH
42492:  gf;u~!!!lr~.--asot_~__§Lst~tsut~~_?tg',:-QCILJ;et_j_~~~ reger]ng;sformens hestämmels,er.                                       \j   j
42493: 
42494:   a wresla e W:.t.                                                       Ja.g vill ännu tillä.gga f"Or undvikande av varje
42495:     'Jäi vi1f IC'ke uppehålla tiden nu med att i missförs,tånd, att a,e frågor ja.g här b-erört och vil-
42496: d·etalj Up ptaga vissa punkter <W rrksdagsman ka:s utredning jag anser va,ra. av stor vikt, äro
42497:              1
42498: 
42499: 
42500: Erichs andragande, som enli:gt min uppfattning rena rättsfrågor och a.tt de av mig !hava betrak-
42501: måhända kunde kommenteras tfrån andra syn- fats ur denn~ sv'fli>unkt. Deras politiska b~tvdel­
42502:  punkter än riksdag"Sman Erich anlade. J ag hop- se bör ju icke underskatta1s, men bör icke heller
42503:  pa:S att tillfälle skaH beredas vid en senare be-                   få inverlra på uppfa ttningen om aessa frågors ut-
42504: handling av ärend-et att härpå närmare ingå, se- redning och det nu :föreva.rande spö11smålets rätta
42505: dan jag varit i tillfäUe att noggrannt taga känne- lösning. Jag her således a:tt få .förorda remiss
42506:  dom om herr Erichs yttrande.                                      1 såväl tilll stats- som till grundla:gsutskottet.
42507: 
42508:      J a.g vill dock såsom en aTlmän anmärkning 1
42509:  framhålla, att det synes mig som ha:de herr ~
42510:  måhända icke nog s:trängt håilli sig Iilii>e.s1.i.i@-                   Ed. 8 c h a u m a n: Hr. Erich har haft vän'-
42511: meTieriia i reierin~sforffi:eii~-u:ra:~ ro>er.ac..iit.nfk.t..:I!t[. ligheten att introducera mig, det är nämligen jag-
42512:  a:eatlmänna princfuej-;-~V!ilka uti doktrinen göra som täukte •särskilt tala om slutord·en i propo-
42513: sig gå!tahde' rtfraii.de biidgeträtten, meu vilka ju Slitionens klärrn. Men innan jag kommer till dem,
42514: Q:CFaro nog så strid·iga siusemellan.                                skall jag he att ,få yttra några ord i allmänhet
42515:     'Jag vill sålunda heller icke inlåta. mig ·p•a frå- rörande bud,getbehandlingen och särskilt denna
42516:  gan, huruvida landets statshriSiliållning .skaU och 1 provisoriska lmdget.
42517: ·kan skötas, 0 m ~bud-get icke finnes. J ag vill tm-                     Det måste ju anses i hög gra,d beklagligt, att
42518:  dast antvda att deita .. väT närmast bör betraktas regeringen icke har blivit 1färdi·g i tid med bud-
42519: ·Såsom ·eti spörsmåJ om ·ett·faktiskt_ förhålla,nde. get·en:, uotan nödgats tiUgripa denna utväg, därom
42520:  A.tf':Söka härför konstruera en pa reg,erin/ilS!farmen torde väl alla va,ra •en1se, tv d•et ilmn icke h.iälop'aS
42521:  grundad rätt för regeringensYileSmig-emeiferiid. att det ·tvder ;på oordning i statsförvaltnången.
42522:  'irara att gå län.ifie än maii kan göra, om man och att det kommer aU tolkas ·På det sättet icke
42523:  vill hibehåHa fast mark under fötterna. Om re- blott inom utau också utom la.ndet. Oppositio-
42524:  Q.'erinR"en på .detta sätt faktiskt bestrider rikets nen i denna kammare är Således fullt berättigad
42525:                                                                                                    1
42526: 
42527: 
42528:  inlkomster och utgifter utan någon lagligen fast- att kla:ndra regering-en hä.rför, men klandret har
42529:  ställd budget, s:å svnes det mig att regeringen nog varit i mina ögon överdrivet. Ty det är ju
42530:  dock därvid bryter, låt vara också a.tt den föran- icke den nuvarande regeringen eusam som bär
42531:  ledes av vissa nödvändighets,skäl, mot folkrepre- . ansvaret för detta drö.ismål. När den nuvarande
42532:  senta.tio.nens rätt.. QQ.h d·~tta t!f!dev.~1 .g~~k~ yara regeringen i augusti bildades, hade fö.riberedelser-
42533:  tz
42534:                                                                  j'
42535: 
42536:       ~n varför et dvhkt 1 .. arande,J.P[l.k.aJl~r. na för budgeten ännu icke ·hunnit lån:g'i, och det
42537: 1         eTes~·-Qä"(Jefsamma ~ a:n up · ör en indem- 1 ä:r således den Grustr{mska re.~reringen som .får delitl
42538: 
42539: <c_   JJ_QJ,~,~. '·. -                       '          '1   j              Ii
42540:                                                         ~~~.P~
42541:                             ~                                         f
42542:                              •
42543: 1882.                                     Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
42544: 
42545: 
42546: 8insvaret moo den nuvarande re~eringen för bud- regerinr~ fÖI"eslrugi!ts, förekomrrili>t ookså 1 arn.r&a
42547: 'g'etems sentida överlämnanrde.                              länder, icke blott i Frankrike, d:äir ,douziemes
42548:      Opposition-en är emellertid berättigad t. o. m. Erovisoires" äro vanliga, utan ookså i Irtalie.D:,
42549:  att överdriva ·klandret för att sålunda få angre11- Osterrike och Belgi·en och kanske i ifl.eraän'dra
42550:  J)eit 11å regeringen så kraftigt, så överväldigande        f[ooer:·        ·
42551: som mö.iligt. Men rsamma ·omdöme kan icke fäl-                  ~l~Jj:ck:e detta ibtt:l},getJ>royj~om
42552:  las. om de extra-parlamentariska medel, .som an- synes illlg' så betänkligt, men d·et är vissa an(lrä;-
42553:  vänts för att ·få re~ringen störtad eller rekonstru- -omstä'llldigiieter~-;r··:p:roli:osiEonen, ocli··a:et ä:r sitr- ·
42554:  erad på grund av regeringens sätt att sköta rfi- ski1it ·a:että:"u:ttr'Yck uti pröi:fösitionens klärm, att
42555:  rua.nsfö.rvaltningen. Jag åsyftar ~ärmoo bank- 1919 års statsförsla,g s'kulle._!em·torärt, stsom det
42556:  föreningens hänvändn.ing till re~eringen. Det är heter - det är visst någon rysk r'äiiSia1m l. •stats-
42557:  väl första gången som det har inträffat, att vår rådet som ~ar öv•ersatt - .provisoriskt läm.Ua till
42558:  haute finance direkt och •såsoom korporation blan- efterrättelse med de ändringa.r, som däri vidtagits
42559:  dar sig i politiken. Bankföreningen torde uti en genom allmänna förordningar eller särs.Jdr:da be-
42560:  hövlig form hava antytt att med hänsyn till rege- stämmelser.. Esfter va·d .irug kan 'förstå kunna inga
42561:  ringens sätt att sköta finans·ema •en rekonstruk- ändringarr vidta1gas uti'eit års s:tiatsförslä , lförian
42562:  tion av regeringen vore önskvärd uti en riktnin.g, ~e ny s s ors~.~· . .:llllll&:lo.rts, örrän eli
42563:  som även i s1krivelsen till regerin~n närmare an- ti(v"äoud:iieteii'1ifEd.t.i:sin helhet"pröY.a.d åv'nls-
42564:  gavs. Det är med kreditgivarens rätt som ban:k- d~~n: TY om vi nu skulle godkänna ä~dnn~ar,
42565:  [örenin~en tagit sig denna rtalan, men ba:nrkföre- som l!iorts i 1919 års :statsförslag för 2/12 a;v å.ret,
42566:  nin~n har visst förbisett, att privatbankerna               är det ju klart rutt vi utan vidare •skulle vara
42567: s.iålva äro kreditta:g:aTe och 3Jtt de •driva :sin rörelse ibundnar också beträffande de återstående 10}12.
42568:  huvudsakligen med medel, som äro u.piplånade av aned a:ndra ord ett sådant förlfarande skuhle .preju-
42569:  allmänheten, och det är väl högst tvivelaktigt, diciera riksdagens prövnin:gsrätt beträf,fande hela
42570:  om d·enna allmänh·et -. jag tänker nu t. ex. 'På budgeten.
42571:  våra bönder och andra som deponerat ·pengar i                  J ag skall dessutom be att lfå fra:mhåUa vad
42572: ba.nkerna- rh<arr önskat att bankrörelsell! ·skall skö- dessa uttryck .. ~enom ailimanna !~:Vbf'tlffiii!i'ii:r-ul:
42573:  'tas med storpolitik som bis:Y'fte. Bankförenin- rer sitrskrlda bes·Mmme1ser" v·erlll1ien mne15åra:
42574: :gens hänvändning till regeringen utgör emellertid t'TttivcK'ei ,ä':Httl'!t:ttfi1l. .foröfd:nmffitr" innebar ' i
42575:  ett memento för staten att göra sig ekonomiskt d·etta fall t. ex. att spannmålstullarna införas
42576:  oberoende av bankerna, :på ett ·eller annat :sätt. eUer insmusslas, ·om jag :så får :säga, genom a.n-
42577:  I detta land är det icke ban1döreningens, utan tagande ruv den iprovismiska bud:geten, ty det är
42578:  riksda.gens· förtroende som regeringen. .skall åt- klart att, om de en·gång rbH gällande till den 1
42579:  njuta.                                                      ma11s, srå 'kunna de 'icke gäma seda~ upphäva.s.
42580:      Detta nu i ,f,ör~bigående sa:gt för att visa. vi~ka Men det är å andra sid:am klar:t, att riksda~n
42581:  crnakter det är som begagna regeringens sätt att ovillkorligen bör pröva denna vikti'ga fråga och
42582: sköta finansförvaltningen till angrepp mot rege- icke låta den lngmanska regeringens beslut kort
42583:  ringen. Så mycket mer måste man vid sådant före riksda,gems sammamträdande och kort före
42584: .tförhållande ibeklaga att .regeringen med den nu stadlfästandet av lagen angående rätts,gorunderna
42585:  framlagd·a proposit1onen verkligen givit anled- f'ör statshushållningen bliva bestående utan att
42586:  ning till n:va, berättigade anmärkningar. Själva själv därom, såsom § 61 i R. F. stadgar, besluta
42587:  d·en omständigheten, att ett provisorium eller en g-en:om särskild 1ag.
42588:  rprorogation av 1919 års statsförslag ibegäres, är             Vad åter uttr:vcket ,särskiMa bestämmeher"
42589:  ännu icke så- betå:nkligt. Visserlig® förutsätter beträffar, så innebär det att särskilda beslut, .l;l)ID
42590:  R. F. icke ett d:vliM :fa1l, men ett. 1!§4ti!lstå..A~ fa:ttaJts av regering-en med 'frångående av 1919 års
42591:  ib.ar inträtt ocJh statsmaskineriet. kan: iu icke stop- stat.sförslag, skulle b11säii!1:tion~r3}de a:v ·riksda-
42592:  pas: Jag ka~nlck·e delä.aen uppfattninsr~-sorii-·hr. gen. Och dock äro dessa beslut fattade i strid
42593:  Er.iCh hä:r har uttalat och som väl ändå har vari:t 1!'tm<t.§§ 65 ·och 70 R. F. Regeringen har ingen
42594: f"öreträ.desvis en teoretislk, att det vore mö~iligt för sådan rätt som den tagit sig, och s'kulle här fin-
42595:  reg~:r.ip.g'Em att i :ett Iilfnan.cie·ralilsömdetlä-sköta na:s ett mer utvecklat politi.skt liv, så rs:kulle ioke
42596:  finaooföivaJtninliei:i ritari nå!ton · fa.StstäTid·oucF     .dessa avvik,e1ser frånrd·et oenrgång fas:hs·tällda stats-
42597:  g~t... N og måste val i. varje    fall,' ·om:- teöriii -är förslruget bli uta.n näpst. Detta gäl~er n:u i'Oke blott
42598:  riktig eller oriktig, det sätt, som regeringen DJU den nuva.rand'e reg-eringen, utan också d·en Ca-
42599:  ha.r förordat, vara ·att föredraga fra:mför det av · st.renska regeringen, som 'bråJd.e •elfter stru<lfiilsrbelsen
42600: .Ilr. Ench ant:vdda. .Såsom :hr. Erillh s.fä               · av la~n om rättsg-rundern.a f8r statlshUshMfniir~·-·
42601:  höll Jiar des:su'tom en dylik anoDd·ning, srom nu av ~gen ocli e1f.er!st~~na:v"'R:·p; ha;r ta.)rit sik
42602:                                                Tulo- ja menoarvion pitentä.minen.                                          1833
42603: 
42604:                                                                    om att rik.sdagens rätt fuHt hävdlliS också av re-
42605:                                                                    ~e~:n:·
42606:                                                                      J ag am:håUer om att lfå bit:räda det yrkande, ,1 /
42607:                                                                   som har gjorts, att propositionen skulle hänv1sas          J;   ;'/J,
42608:                                                                   icke b.lott till_!tf1,1is1,1_§_~Et~~I!~~~så tlll grund:
42609:                                                                   ~agsut§kgHftt ·och .1ag hoppas, att .den kommer
42610:                                                                                                                           l·JV    l.'
42611:                                                                   · ärifrån i en sådan f.orm, att riksdagens rätt att
42612:                                                                    pröva budgeten i dess helhet ioke i miDBta mån
42613:                                             a .s1 •               <blivit kränkt.
42614:    nä            sa a e             s u en 7 juli 1919 om in-
42615:    rätta'llde av en nykte~hetsavdelning vid s;ciafl-J                         .Ed. Neva· n 1 i n n a: En voi olla hiukan se-
42616:    ministeriet, d. v. s. ett nytt emhetsverk, oa;ktat kaa!lltumatta siihen lain•opilliseen keskusteluun,
42617:   det uttryckligen s:li:,g'es i R. F. att sådana 1c e a jota kaksi eDBimäistä 'Puhujaa ovat käyneet. Mi-
42618:   {m•Mtäs utan nlk:Sda,gens S'lliiD:tycke. Pl' s'iill 4T näJkin luul•en nimittäin hillikan ·tuntevani muu-
42619:                                     en
42620:   lii!J:'ä!B"·fteh 6ll1 WT.i~nae lliV           Mtra understöd at tamia niistä kysymyksis-tä, joita he käsittelevät.
42621:    en viss t.iänstemaln, oaktat     ]r.i          s§r ; 1'E ~:.; m,           Minun tietääkseni ovat n·e Euroopan valtio-
42622:   ~iC.ke"1r"givaJS uta1l! n aagens samtyoke. säännöt suhteelLisesti harvat, joitte<n ei voisi
42623:    l'åsta. 46 täliut:cret -om. ett d'en: r7"oktoioer T9t7 katsoa, joitten ei täytyisi ka,tsoa sisältävän jos-
42624: • beviljat dyrtidstillägg. _ På sid. 4 7 talas d·et om sain määrin ristirii:taisia sääi11I10·lts1a · b1iil:Tetti=-
42625:    ~tarvodestillskott, s·om 1beviljats en tjä:nsteman,                    öikeuden alalta. (}sittain-.Oh f'"amä--:ristfriita1SUU8
42626:    reWingeDB _t!:Y.ci"eti~f.öreståndlllre o. s: v. Miiiis:: oTiu~ suorana1~esti tark2i_te.t~n.; Ransk!J.n -~J.~n:
42627:    te:ciet för utr1kesärerideiinafSars1i:ilt uimärkt sig kumousta lähmnä seuTarun,ellna vuosikymmemnä
42628:    i dett6 häns·eende. Det t. ·O. m. inrättar nya le- oli radikaalisissa aineks1ssa vallalla pyrkimys
42629:    ga;tioner utan vidare. utan att riK§dagen vai'lt t käy:ttää 1budjettioikeutta taisteluaseena hallitusta
42630:    t"i::'lTfttlre ·att lJeSluta, därom-:-t'å'Sid. 52'-tal:is e            vastaa'n ja tä:stä syystä muutamiin näitten vir-
42631:    mserligerrlJD1-- de påt!tfikta nya"Te_itationerua;· tausten vallitessa siilädettyihin valtiosääntJöiihin
42632:    mennar" man koimmer till- sid: -54,--liä-a-e re-dan otettiin 'talfkoituksellisesti määräyksiä, joitten
42633:    hlivit inTättade, och i s.iä1va v·erket gäller det ·piti 'sitoo-ha1litu1isen--oiR:eus 'noitaa valtion --få-.
42634:    ;&aana- remrtioner, s•om lfaktiskt redan blivit in- löutta sii-hen, että eduskunta oli hyväksymä,llä
42635:     rättade.                           ---                                liiiaTetin-eli n. s. finanssilain antanut tähän val-
42636:   --ner är 'sål·edes ett genomgående inkonstitutio- tuuden. Tietääkseni on se mielipid~yJ~iu~p__,. että
42637:    uel1t Jömarari;de~- särii reger1n.gen --n:ar-,g-}ört;·stg on ka,tsottarva valitettruvrufsi, että valtiosään-
42638:    s!JrYidi,g til1. J ag vill g·erna tvo, att def mer oe=- töön tulee määräyksiä, joitten noiäfia"--vol.~
42639:    ~åga att sätta sig in i de nya, former, däiän-sriiuremrii,alla tai välhellllmä1lä oikeudella
42640:    enligt vil'ka 1amdet nu:mera skall styras än -på av- väittää, että laillisten lakien ja asetusten· toimeen-
42641:    s~ktligt åsidosättande a·v de konstitutionella for-                     panenuneii voisi jäädä riippuvaiseksi sellaisesta:
42642:    merna. ]tien ·det hade Vlitrit i _syn_n~rh_et deJH!_a P.:a-rla1fieniti päätökse~tä kuin -budjetin vahvista-
42643:    re'gerin,g.s .skyldighet 'rutt .se ,till rutt :deri- reg€-- minen. Näin ollen olisi voinut toivoa. että kun
42644:     llin:_g.-s•form, -so!!_i l_'eg~rin.gen s.iälv. varit me_d om _ll,~:fi n1inl myöMän kuin 1919 Suomes'sa säädettiin
42645:     ta tili .sU:nd, blir 1stricte iakttagen. Dessutom, hanitusmuoto .ia kaikki nrämä kys:v.myksoet olivat
42646:    Vilket imtryck <":gör det :pa d·e und~rlydande em- vuosikymmenien aikana Euroopassa olleet selvit-
42647:     betsverken, d'å regeringen inom ministeriema ilelyn esineenä, meidän olisi onnistunut säätää
42648:     själv inrättar'"nya"t_lä~:llv"ii"" ~mh~tsv~e­ hallitusmuoto, jossa ei o11Sl ristiriilii.J;siä--illäliräyk~
42649:     vibårunaers-töd ooh" dylikt i strid som jag säg-er, siä blJ-djeJtioikeuden alalta. ·Ed; Erich on, .ios
42650:     motnaae-         grundlaga·rna och det fasts.tälTda- stats.- kä.Srtrn""}ifin·et" Olk81Il,-n:usunut öTevärisa sitä
42651:     för~lläg:Bt. Ett dylikt förfarande-up;pmunfrir ju . mieltä, että uusi hallitusmuotomme on täs-sä suh-
42652:  -a.irekt underlydande verk till att också överskr.ida teessa ristiriidOista vaiiia7a,--a.inrakin.ru1ttävän äe1Vä.
42653:     a.nsla.g, om det blott är mö.iligt, ooh ti11 att över- Miiiii."Tul:illsiil~Pliol1eStam, ·että
42654:     huvudtaget åsido.sätta lag på budgeterus område. ei voida antaa. Ehdotus uude si hallitusmuo-
42655:                                                                                                           lftä       tunnustuSiä
42656:     I a:ndra Iänder är man ,gärskilt på budgetväsen- aoksl oli kyllä aina:kin .ionkun kerran niissä mo-
42657:     OOliSomroo:e~st nogräJknad, emedan, sålsom                             nissa vaiheissa, .iotka se ·kävi läpi, ennenkuin siitä
42658:     natur1igt är, f(}llkvepMsMJt'ätio.nen, rik&da,gen, be- tuli la.ki, muodossa, joka tässä suhteessa oli täy-
42659:    troktar så:som ·sin ögonsten skattebeviHningsrM- ,sin moitteeton. Mutta lopullinen muoto. jonka
42660:    ten, budgetprövningen. J ag ·hö:ii'l:>as också, alt se 'On S!aJanut, sisältää säännöksen, joka nähdäk-
42661:     ·Iiäir'lC'E"e---:slm.ll l'iliiThasntågot pa1rti, 'som ic~e vi'Il sent-ö":n··-iariiari -·-·änevd·err-sarxeiiyt.----L\iuliäEeru·
42662:     tillvarata,ga. riksdagens rätt :OC:h som icke -är mån -aa. Erich ·öil · tä:VSiiri - öiieässa., · 1f·-un hän on sitä
42663:    18M                                            Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
42664: 
42665: 
42666:     mieltä, ·että uud~n hallitusmuotomme muka!lln pe- ~Qllendu ~e11 ,periaatteeseen, joka mull!ten on.
42667:     riaate iJimeis·esti on se, että lailliset lait, myöskin hallitusmll'odossa ___ lipikäyvä;-·;että yleens·ä.-                   ·se:
42668:     v>erolait _ja, ·ne ,joitten llioja1l:a melliot on suorit.etta- illi1f~ '":<Yii""l.Wkiä :3~ :äs·~~ta.; :Oli ·tol(ell,t~ff!!.ii~-Tim.a,~g
42669:     va, eivält eruemp·fuä kuin muutkaa.n ·kruimaJa mi:tääin mitåäp; .erj:kQ~~ia,_ Wcä!irtt.y_kaiä, .Sanoin, ~ttä ker-
42670:     erityistä samktioonia .iru erityiJstä vahvistust81 tai            ran     h&llitusmuoto ö!L ollessam~a -ehdotus, tässä
42671:     val1m:utta hallitukseHe niiden toimeenpanoon. suhteessa moitt-eettomas·sa muodossa. Nilin oli sil-
42672:     Mutta nyt tu·loo ·hallituSI1lluoto 69 llYkäläns:ä kaus~ loin~ kun haLlitusmuodon 69 § :ää va·st·rusi Släånnös,
42673:     sru, joss•a SJa!lllOtaau, että jos. crhl.i.n käivisi, •että jona.- joka ilmul ui suunnilleen näin: Jos niin kävisi,
42674:     kunl!ll vuonna tulo- ja menoarmo ·ei valmistuisi ettei tulo- ja; menowrviota vuoden alkuun ole vaih-
42675:     - minä en :siltooraa. ·sana.sta saoo-an - •ennen vuo- vist•ettu, niin on eduskunnan 'suostuinus hankit-
42676:     den alkua, mutta esi•tys ·siitä on o.Uut annettwna twva niid~n tulojen 'kantamiseen ja niiden meno-
42677:     eduskuDJDJ!IIHe v>ä!hiutäin kaksi ikuufka.utta, ellillen- jen suorittamiseen, ;i o t k a m u u t e n p ä ä t-
42678: ~--Jqii:n se wika on UIIIl'TJOOn mennyt, jorulra v.w~ti01)äi­          t Y i S i V ä t.       JOS täs;tä ol'isi tullut loo, niin.
42679:     vät'lms.iäi!M, wn ovat .ne meuot, jotka luetelliaan rahkenen väittä~ttifi1i:"1h~1mll&~t
42680:     halHtu,s.muOO:ö:n;)O § :n 1 momentiss&~ toisin S~ano- -~öliSi"~ur··my,d~ll~fi -·'i-ist.iril(J:åtoli7"" vaiit&n~
42681:     001 raik:iiln ja ·aseiuksiin .ja. va.ltian velv>oituksiin          'mef'~k'ltiY'ir'V't':"''·''\'mäli!n···räld'rltää!fimme eivM
42682:     ')Jiern&tuvat menot S'tloriWtaV'llt j81 tätä var.too 11acr- sit·ä ta•htoneet ja erinomalisen arvovalt.aiselta ta-
42683:     peelliset tulet väl~a~kaisesti edoeUeen 1kan:me1Jta.vrut. holta :pantiin jyrkästi 'sitä vastaan. Meillä on
42684:      Ed. Erich antloi nähdlil).rsell+i iläille säimnökseHe .nyt seurauksena nämä piifirält ~bwtit .ia eJ)älmää-
42685:      hnm .:riii!iltiäiii':Weilki't;vfi;ftif efiitiiil äi®in -~~ räilsyys iäissä kysymY!bessä. Jos· olisi menetlelt.v
42686:      s~yille ~tä•. miklt se •merkity·s on._:IJ!,i;!!;kä hän 1 niinluin me ..musta mk'e':ilsillo" silloin 'ila:hdoim~JD~e,
42687:     sille ta.litoi tunnu~8!a. Hä:n "läiisul. JOS liuu1[ii ruiin a'sia; o-li ain.aikin iuriidisesti .selvä. Tä.mmöi-
42688:     öileu~;•. ittiä t!:SSU: .Sitl'FtJtlmin ainoa•sta·~:a·, miten: on s·essä 1\apau'ksessru kuin nyt ei 'V'Oi:si olla mitään
42689:      menetelltävä eräi.ä:ssii erikoilsta;paukse.ssa1, .ia se on ~rimi:elis:Vyttä siitä, ·että haUitus, jos tahtoo bud-
42690:      nähdakseai ky>Hä oikein, ·mutta tåissä .iärjesfletään jettia. V'R·illa o}taess·a; ·edelleen :suorittaa myöskin
42691:     nähdäkseni eräls erik'Ois-btiiY<tll'S, joka on ~r.inomai­ murta menoja aruin laikiin j·a wsetuksiin 'J)erustu-
42692:     sen yleis 11· ä ·}aoniloa. ~mä on noot ain<Oa ,po- 'V'ai1l              .ra  tka-n;tla.a muiila:kin tuloja. kuin pysyvä.iset v-e-
42693:     sitiivinen säännös, j<)k!li ha,llitusmuodossa. anne-                mt, tulkoon eduskunna.n luo ja. pyytäköön itsel-
42694:     ta:an s·en .tarp·auksen va.ra:He, ·ettei budjetti ·&joissa leen siih-en valtuutusta. Mutta: ·eihän tämä ole
42695:      tul~ valmiiksi, niinkuin myöskin ·eråis ailkaiseml)i               winoa paikka, missä uusi ·hallitusmuoto valitet-
42696:      pu'lm.ia on muistameni huomauttanut. Kun nyt tava.s-ti ei olle seJ.l'alillieD! kuin rmiel.elläån soisi.
42697:     saftOi!a·an, että jos hallituksen ·esitys on ollut kaksi               Yksi •seikka, johon edellis·et arvoisa!{; tmhuja;t,
42698:      kuuka,uttru edi'isliiiniä:ii---iFaS:Ire1:fävliinaJii:··snröiii- jotka näitä lain'Opillisia ky:sym:vbiä käsittelivät,
42699:      huif.f€tti-,ei tl!le "'Vru!iiiiillfsi; niin "öii lUPä. suorittaa, ·eiv>äit ka.ionn:eet, V'alll!tii niähdäiksenJ myös,kin huo-
42700:      swoaka;arrnme~yden vtwksl, 'laikieihm perustu-                     miota, kun tätä kvsymystä rurvostellaan. Val-
42701:      väl"m~enöt·ja·kanta;a;-~·"VäflienTarrleelliset lfiiTöt, ltion ta1o.udess•a ·ei esiinny aiiliOO,staan la·kiin ja
42702:   / ni~n · ai.~-akin ma~~tlliMr.o :~an:oo·it~~eii.Sä_! .. Tutfu asetuksiin perustuvia menoja, vaan l:y~~lti11-~~l;
42703:   \ mitenkas on meneteltäva.', ~1 o ll e 1 tuota ehtoa l'aisia, joiden ainoa oil{euspel"!LS_~_:Q.:t:t.:_l,l; :t~tipää­
42704:   1 ole täytett-· että ·esitys on wnnettu noin ajoissa, tös~· -.sii<m); 'suhteessa oii- riä,liaäkseni nykyin.eD:kin
42705:  ) Koska 1saa. suoritta·a lailliset menot .ia kantaa sitä n8.11itusmuoto ristiriidaton, että jos !budjettia ei
42706:      va:r'ten ·tarJJOOl'li~ liu}Qit, jos .tuo ehto on täytetty, jonkun vuoden a1lkuun vahvisteta, haHitus ei voi
42707:      niin a•rvatenkaa!n näHäJ menoja ei saa ·suorittaa. ~ell.aisia men~a efioonpäin suorittaa:""e! myöskään. f J
42708:      eikä imla.ia.kaan 'sitä v:a!'f~en kanilaa, jos tätä eh- iiunlffi[n :e:d. n"dli sanoi. oma.Ua vastuullaan. Ne ~
42709:      1Joa ei ol'e täytetty. Minä en tahllo sanoa, että mii1FeäiVatiTiiiän· muuta sillom, kun budJet'iii aikac .
42710:      tästä rpitltä tehdä__tMliinen jö'n~ös:---ffwnm­ meruee umpeen. Tällä menol~jilla. on :suUTi käy-
42711:      eröileäi;ii.OO. Euii'O::Pan •perliSitäli~faik"i;·~ios sa·ruau tännöl~ine.n merkitys. Jo tämä seikka tekee, että
42712:      muhan tulkitaan, olisi pakko vetää tällainen pe- haUituksen olisi •h.vvin vaikea siinå.kin tapauk-
42713:      rustuslain hen·keä vastaan oleva johtopäiätö:s. :s·essa, että h&llitusmuodossa ei olisi sitä ristirii-
42714:      Muistaakseni esim~rkiksi Preus·sin hallitusmuoto tai•suutta, jonka minä luulen siinä olevan, jättää
42715:      vuodelta 1848 ja Bel):('ian vuodelta 1830 sisältää ·pyytämättä itsellensä ~rityisiä valtuuksia valtio-
42716:      aivwn samantrupaista, va1i1kka en ole tästä aivan talouden hoitoa va,rten, jos budjetti ei valmistu
42717:      varma, sillä siitä on jo suht·eellisen kauan aikaa., a]mssa. ·Mitä tuloihin tulee, niin a;sia on tällä
42718:      kun olen joutunut vamsinaisesti ·näihin asioihin kertaa siksi onnoell'iseUa kannalla, että meillä ei
42719:      perehtymään. .Joka ta.pMI•kse.ssa lJl~idän hallitus- ole uykyänsä juuri mitäiän tuloja, .io.tka vuoden
42720:      muotoomme liu.ull&kseni on. valitettavasti. tä,man umpeen mennessä ·pä:ätty.isivät. Kun asia on
42721:      ~sen-ka~tta tullut maärä:Vs, jokaeCtivsln:, niin, ·että 'S!e :suuri ·osa budjettia;, joka Jooppuu :sen
42722:                                                Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                            1835
42723: ------------------~--------·-
42724: 
42725: 
42726: 
42727: 
42728:  mu:kalmt. voidwan laillisesti suorittaa ainoaS;iiaan j noudattaa. Yli:määiräisissä mell'o:ts.sa ·on luke-
42729:  han:1rkiinall8J siihen eduskunnan valtuus, niin täy- 1 maton joukko määrärahoja, jotka ovat jotakin
42730:  t-yy minunkin .sall'oa iS]JJll'B:Sti ihmeielleenLiuotat_ ykskerla]sta tarvetta varten myönnety.t. Ei niitä
42731:   h~iikseiL..:esitY:ksessi[ ·e.siintyy/iä la·us-etta, josta ilman muuta voi pidentäiä. ..Talo()n os·tamliseksi
42732:   tääillä :paljon· on puhuttu, eli että tällainen väli- Krist~aanian 1iilhe1;ystöä va<rten" niin ja. niin
42733:  aikainen järjestely ei olLsi aivan välttämätön.. monta <sataatuhatta -eihän sitä määrärahaa. voi
42734:  Ei voinut olla hy.myii:lemättä, kun luki sen ja 'Pidentää tällekin vuodell-e. 1Sentä:hden tällainen
42735:  muisti, mitä 70 §:n 2 momentti sisälsi, jota ihwl- mäläräys, jos -tahdotaan, ·että se on 'WSiata peittä:vä,
42736:  litus ei ·mairuiriiii7ut:- 'Tuh "mi-eTOOil''a(]atus: siis an- 8Jd-eikvaJti, va.atii joko muutosta tai täydennystä .tai
42737:   n~ta.a:n       ulosmitata valltiolta jokainen meno! jota<kin ral.ioitnsta. Hallitus on toiv-ottavasti tie-
42738:   Mutta DJNnkiiän ei voi menetel1ä, juuri sen täh- toinen täJStä, vaikka se kiireessä; ei ole tähän
42739:   den, ·että on niiB' suurijoukko v·iV.t.tiim~miä me- 'kiinniiltänyt huomiota, .ia toivottav!lJsti ei ha:1litus
42740:  ~-Ja_. joi!_ la. ei. ole m_           _ ..?i!~S..!!:erust~J!t.a n!fE;: j sent~hdeD; tuJ•e •paooma~a~n· P~:aksensa, jos :va.ltio-
42741:                                    itäiä_n_
42742:   J)Ian iun ~ene0 umpeen. -siis on erm- va1rM111V'ahokunta Jroottaa ku::re-estä ·huohma1Jta,
42743:   Q'Jil3g,seif'v'ail''le.a'tä'"V'Mti'Iit"ttm;~1rn.r.nka hal[itus V()i .sooda aikaan jonikun ehdotukseni, joka ci aivwn
42744:                                                                 1
42745: 
42746: 
42747:   olla lritä. micltä, että voitaisiin jotakuinkin tulla -ly·Ö tosi<asioita vaJS!te:n kasvoja.
42748:   toimeen ilm:mkin ehdotettua väliai!ka.ista järjes-                         Sruooihin: ,,yle~tSD asetusten ja •erityisten mää-
42749:  ted.y.ä. Se on jokseenkin teoreettis-ta puhetta. Em- räysllen karu.t~' on pan edellts"li J)u·hu]aa iiin':
42750:   m~hän voi ada:tella, että yhiälkkiä voisimme "Kes~- n'ItllliiYf'Iiuomib'!å: ja ne ovat heitä. hu-olesinita-
42751:  -ke:vttU esi.rq .• ;}t~tikkiru-:vle~·~.-tiiitä.,. O:a s-uuTi noeet. Rii-ppumatta :siitä., onlko niiden al'kul:)erä.
42752:   jöukk,o mui'talkin määirämh<Yja, .i-otka •ovat erin- !tuo, johon viitta.sill'l-. luulisi-Dl, -että .ni_i.tä.
42753:   omaiiten täiDkeät ia joita ei ole myönnetty muuta ei tarvitse tehdä mi . n                                      s a.      uuan
42754:   kuin viime vuodek.Sr:--e:snn:- vttinr:mi~·'k:!i.tliin;;' :edeni'nen a•l'V. liu'Fiwi6 D:ii:Yt't                    , ·että niillä. ·(
42755:   aii~k(j_~_!~kSe[ ··iMiJtä. siitä 'tii1i~:i: }'ös ne ·Yitit~:. al'l!nettaisiin ·sanktioni teoi!l~_. joiUa hallitus~ i l J
42756:   kiä lop•puui1Vltt tamm.I'kuun 1 pa.Ivanä? Pelkäs- qolh!setSti -o-n lämva.stiuses:h si'Viiiiiffiinut tiudJetb.a. / '\ r \
42757:   tään tämä seikka tekee ikä:vtännölHse.sti väilttä- Mutta <KUn .iui-kisJ.Slsa asaaiir.10LS8a. puhutoon 1                              '· \ ··'
42758:   målttiidlbi, eiltä väliaikainen .Jä;r.ieetely ta~tuu. .,yleisistä asetuk-sista ja erityisistä määräiyksistä",
42759:     · ·nse--tämä.n järjestetyn~ laaatis'tä'-ö1j:Si -m.-:Vö.SK:in niin ·ei voida ta-Fkoittam_rnuuta kun laillisessa jär-;1 11 /(_;!( /(
42760:   mi<el-enkiintoisial viihän puhua. Ellen ole vallan jestyWessä anneftu.Fa sltä:nngksilL ' Öhsi aiva:tt'V '                               , ,__./
42761:   unohtanut virkamiesa:i1ko.iani, niin on ha-llitus luonnotoftll!t, .!(')!!! mlt't fiierkitSisivM ,.sekä laiUi-
42762:   Faina.nnut -ponteensa vanhan •klisheen •fina'llSsi- sesti että lainvastaisesti annettujen yleisten a:se-
42763:   to1mituS'kunnasta. Niin kauan kuin tuo vanha. tusten ja erityisten mää.Fäysilen kautta". Asian-
42764:   oikeus, joka teki koko bud•jetin vaili.vistamisen laita on •niin, että boo.ietti voi ensinnäkin itses-
42765:                                  1
42766: 
42767: 
42768:   hal1lill'no1·~is~M:sli. asia1k&i, va.llitsi, niin nämä firuans-         tään, ruutioma,wt-tiseti, muuttua yleisten asetusten
42769:   siproviso.riot, ~jotka ulivat -silloin hyvin· viatQ.u;ta, kautta. Kun tulee kesken vuotta joku la!ki, joka:
42770:   lwa!tua, olivat myöskin säämnöllinen ilmiö. Jos •sääJtäiä niin ja niin, .la on sanottu, että ·se astuu
42771:   Pietariin a<sti saatiinkin budjettiehdotus ta;r!J)eeksi va1moon heti, niin jos ,Jtaki tuottaa menoja ja niitä
42772:   ajoissa tai .ennen vuoden alkua - .sekään ei SIUin- va:rten ei o)e budjetissa määrära1hoja, tämän lain
42773:   kaan aån:a tapahtunUit - , •niill' se ·sieltä harvoin määiräykset kuitenkin ovat rp31ntavat toimeen.
42774:   jos mil'tm'I'JJka•a;,n tuli, ennen vuoden a1lkua. Vai- Se on auttomaaitinen •budjettimuutos, joka siten
42775:    tiova<raintoimituSikunna•ssa ol-r tä:hän t()tuttli""'Ta: syntyy. Ja erityisten määräysten kautta voi
42776:   Sle<Mtt 'G'l:t;~ii:~v1mrln -mui:st.!ll, 'Painetut·~ ' - budjetti tietysti muuttua niinkuin ha!Htusmuoto
42777:  ·Jretft, jo-tk1Jr a.iihi:'-~tuissaaii~. viittaa, siten että budjettiin tehdään lisäyksiä.
42778:    ~i:rt _;ettftrkttun }l(yy).l)U,i)iiöTe1fa1äM:ft'JIDa läneretti1n Eduskunta saa kohta tuon miellyttävän tilaisuu-
42779:    ~nl!!e'MM8i:Jlle-1lliWJrätVIS; e:tt~·":Sithen"nähden; -ettei -d·en tehdä bud_jettiin 170 milioonam lis•äykset tälle
42780:   -vuio1'f{ii!l"'"tn:l(}.:.ja ime-noarvio eh-ili ajoissa 'valmistua;~· vuodelle. Jos eduskunta ne hyvä:ksyy, niin on
42781:   on föi'stlriseksi non'<iaitettava vuod-en -tuto::'j'ä; :HM=' ·budjetti muutettu .,erityisten määräysten" kautta.
42782: ···fiiö'mt'(Jiutlt--,niiln'L'mtrut6ksi11iä;"·jm1fa-yreis.F"e11'äse:. En siis luulisi olevan muuta kuin täysin oi1kein-,
42783:   ~p~t~~ :ia~ri~yis~ määr~~~,;DU~~:~~ ~~~1~}1~1.~~~~~, tili~otf~ä. ~aita tämä;n __ i.~~~~- '!J~a:
42784:   tenlåy-li. Täl-la vlllnhaUa lmma-l<La on kmten km yksi .1etii Pl§,.f.t_~Tia:Y1tlP!ikiD-$JJO.I1~:JJ,tl.a.~~l:ktl·QJ1il~"'
42785:                                                      1
42786: 
42787: 
42788:  ~muistan s•enkin hyvin juuri siltä a-ja.lJta., tä:vwn[t semniö[sena kuin miks:i se on tullut niiden
42789:    jolloin olin tä;tä leimaa: muka1n:8J k-äyttelemäs.sä, se muutosten kautta, jotka osittain auttomaatti-
42790:   ihermoSitutti minua. io .siBoin. Määräys 'tä:mmöise- ses-ti, osittain nimen-omawn ovat siihen syntyneet
42791:    n:ää:n on puutteellinen, oikeastaan väärä. .Sillä .ia tehdyt yleist-en asetusten, kautta tois·elta puo-
42792:    -onham selvää, :ettei yhtä vu-otta varten tehtyä IenTa eritY,rsten määräysten ·kautta toiselta puo-
42793:    ·1:md.i-e1Jtia voi joka. suhteessa seuraavana vuonna }en.                                               ·
42794:           1836                                      Keskiviikkona 17 p. joulukuuta.
42795: 
42796: 
42797:              Siiä kvsymysiiil, jota ed. Erioh viimeksi kos- tionen, nämligen 70 § R. F. är så uppenibart
42798:          ketteli, nimittiilin onko mahdollista yksinkeJitai- grundlöst, att ma:n prima facie måS'Ile säga. sig,
42799:          sella eduskunnan P:äät1.iik:S'elllCs{t:ffit[il."~t1l.Tiäinen~va'­ att ~~fli~~.~~~g:~-~~~dot__ slag~ J.ap.~!?-.~~~lådl:-.
42800:          l1ailkaa·nen valti~lou!l~ii ·Iioitö§iia, ~n r§!iliene ~ vc nar man se •ermera kommer Hu SJa va
42801:          kåiSitellä. :Minä •en haHiilse s~tä kysymystit' saJken, till klämmen, ·blir man inte mer uppbyg.!rd,
42802:          lluiiä minus·ta tuntuu kuiilenki:n vähän omitui- icke heUer siilkrare. Hr. Erich :påpebde att uti
42803:          sellta, 1jos katsottaisiin, että: :halli:tusmuoto siisä:l- ·ett 'fall som dettal, då regeringen oohöver ett.:pro-
42804:          tiilisi kiellon tai että sieltä voitaisiin: hakea esiin vis·orium, •finnas två mäjlrgheter att väilja, antin-
42805:          kielto tällaista vällia~ikaista; järjestelyä vastaan, gen en .provisorisk •fullma:kt eller en ·provi'SOrisk
42806:          niin että, jos .semmoiseen kä:ydään, s·e on tapaih- hudget. J ag f.rågaJ." mig: vil'ketdera .fallet har
42807:          tuva siinä jär.iestykisessä kui'n :perustuslain muut- .hr.. finaiiliSministern tä:nkt 1sig att här ~kulle kom-
42808:        / tamisesta on 'SÖ!ädetty. Hallitusmuoto sisältää :po- ma tili :tilläm:p.n.ilng? Det föref.allier av ol"'dwly-
42809:  (J      sitiiviset mä:äräy:kset su-=· · ä vuosittain iiää delsen s-om skulle han hava: tä:rrkt .sig en ·Provi-
42810: 
42811: Ytii     p a u .1e 1, mu         ei mitä:än kieltoa,         tei josta- sorisk budget, 'det löpa.nd<e årets hudget proviso-
42812:          klls"ta syysta vOitaisi jotakin muuta:kin tällä aJaVIa . riskt tillämpad under nästa år. Detta är emel~
42813:          sa~atätt. Ei se ballltUismuodon saannös, että .it>-
42814:          ~vrwtta. va,rilen :pitä:ä •säJädettämään budjetti,
42815:                                                                            lertid ·en omöjligihet. Den ma:ll, som en:ligt va:d
42816:                                                                            hr. Nevrullllinoo. ytUrade, hrur tfunnits i filnamsmi-
42817:          tule rikotu1ksi tämän ·kautta. Onhan nytkin hlir- nis·teriet, har måhä:nda va.rit tilliilmiPli~J;r på de frull
42818:          koitus, että se 1bud.ietti, joka ·ensi vuodelle sääde- han anrvag, men i varje hä:ndelse icke u:ppå det
42819:          tään, käsittää koko ensi vuoden. Huolestutta- ;förevarande. Exempelvis .rnkomstpos:terna. uti
42820:           ~ ~oi ·olla Bl:Sd:E.Y~Ymy.s, pnkoRa;Q~·~~t~ den nugälland·e ibudge'ten kunna. under ing~tt om-
42821:          hud.iettl s~ään asl'anomaisen vuoden .lä een. :ständigheter tä:nkas tilläim:pade under nä;sta år.
42822:          Mutia, kuien sa:n~>Uu, ii'Willä'ovätTåin6Pi11ista'"kV~· Med hänsyn till den okla.rhet, som sålunda såväl
42823:          symyksiä, joissa minun sanalJiani ei voi olla mi- formellt som sakligt vidlåder den förevarand.e
42824:          tään merkitystä.                                                  propositionen a,nser jag att den bör sändas tili
42825:                                                                            de utskott, som här ha.r föreslagits.
42826:              Ed. P :r o c o p e: Jag mås1le erlkälliJlJa, att ocbå            Då jag ·emeUertrd har ordet, kan ja:g icke un-
42827:          hOIS mig den förevamnd'e pDopositionen ha.r väokt derl'åJta att beröra en omständighet, som av hr.
42828:          betydand•e :fa;rhågor. Enili.a-t min u:ppfattning är Schauman påpekades. Hr. Schauman begagnade
42829:          visserligen förhållandet det, att till följd a:v rege- tiHfMlet till •a,tt få göra ett run:grep.p på bank-
42830:          ringen:s och det nuvara.nde stats•överhuvudets per- föreningen för dess uppträdand·e gentemot rege-
42831:           sonliga, ingå.ende känm~dom om R. F. och dess ringen. Emellertid erkände hr. Schauman s.iälv,
42832:           .iuridiska 'knoppa.r, man utan vidare kan taga för om ja·g icke m1ssminner mig, att man icke strän:gt
42833:           giv·et, att till riksdagen överlämnade :pro.positio- tag-et vet, vad ball'Möreningen haor gjort. J ag
42834:          ner i alla avs·oonden stå formellt i överensstäm- känne.r ic~e heller närmare ti1l det.                             Jrug
42835:          melse med regeringsformens hestäan:melser. J ag ber blott a•tt .få hålla mig till det hr. Schauman
42836:          har dä11för så gott som aldrig brytt mig om a:tt antager rutt bankförvaltning-en g-jort, nämlig-en att
42837:           lrusa igenom d·e juridiska motiv, som finnas i .pro- bankföreni·ngen i hövlig form ha:r sagt regerin-
42838:           positionerna:s motivering. Så mycket mer för- gen, att den icke ernar bevil.ia ytterligare kredi-
42839:           vå.nad blev ja;g, då jag av en händelse kom a.tt ter och icke heller förlänga tidigare beviljll>de. Hr.
42840:           ta.ga del av den .iu.ridiska motiveri•ngen, som Schauman fann detta vara. i hög grad illoja,lt och
42841:           denna .proposition har fått. J ag tänkte mig, a tt illo.ialt icke endast emot regeringen, för det kan
42842:          de ·båda nam-nen, som stodo und-er propositionen det kanske .iu anses hava varit - ant efter en
42843:           skulle garantera d·ess .iuridi~ka halt. Jag miss- vars tycke och smak - , utan också mot de ~lepo­
42844:           tåmker emeller.tid. att densamma får skriva•s en- nen'ber, s•om hava a.nförtrott privatbankerna sina ·
42845:           dast på det ena namnets konto.                                   pengar. J ag måste erkänna, att jag icke kan
42846:               Den diS<kussion, som hå.r i da:g hM förts, visa:r .iu föl.ia detta res·onemang. Såvitt jag kan förSitå
42847:          att fråga.n är oklar. för . de förnrumsta
42848:                                              .              rättslärda har ba;nkernas ledning till främsta· uppgift att
42849:                                                                            tillvara.taga aktionä·rerna,s och deponenternas in~
42850:           område inom denoo ' 'Bda•g.           la~'Tär~·Välrrå~å tressen och att se tili a;tt ,utlåningen, okrediterin-
42851:           •egeniJigen ICJre""varn~för'n:ågon annan än för hr. gen är sådan, att den står i överensstämmelse
42852:          finansministern. J ag skulle emellertid icke yrka med dessa intressen. Om utg-ående från dessru
42853:           plå en ytterligare utredning i grund}agsutskottet, syii!punkter ha'llkföreningen möjligtv.rs har a:nsett
42854:           om icke det motiv, som här ha an'förts såS<om att regeringeon srusom gä!ldenär icke är fullt rtill-
42855:           stoöd för d·en jurid.iska ikonstruktionen i proposi- fredsställande, tror ja,g för min det att ibanker-
42856:                                                   'rultl- jä menoarvion pft'l!ntä.fu'inen.
42857: 
42858:   nafi st:vrelser reke 1i:a'va gj()tt ftnn'ä:t än sitl plikt
42859:   ,a'eli-tlm drefi ·lftv 1ft. Sohaunia:lr' arl..t~ ftaim•siä:ll-
42860:   nifil_ttelt.
42861: 
42862:      'Ed. R. E r i o h: Minun ·on :Vrleh vlH:kreata lä-
42863:   srttäit. mitenkä ed'. Esitlander o~ sillä ta·voiri: vää-
42864:    rin ~läisittän.yt minun ecMli.sen. 'lausurutorii, että
42865:     mi:rl.ä. mu.Jia olisin epäilryt ta:hi asettanål ky.sy-
42866:     m:v:lt:§enallii&elisi, että h~rlimis ori .vel vollineri .iät-
42867:     tam·itä~ enlliren vuoden l'ol'JPutin .Jhdiimista ~dus­
42868:     kti·nJial1e ellidotu'.li::seri tulo- ja ·menoarvi6.K.S.t lfinä
42869:     oTefi- aikaisemma:ssa lrä'U;tinii0ssälii si'teerilriliitit
42870:     hällit'usifniiodori 69 § :n, jossa saootil'a.n: .Jös :rliiri
42871:     Mvisi, että. eduskunta ei ole. ennen \niMen al[ti.ä
42872:     p~~nyt • tu~:?- ja .. fftefi.öårv_i~~·, va.i~'K;a ·~itys
42873:     sJ:Jitlli edefhsena vuonna on annettu k'a-lita k:uu-
42874:    .k&atlia ennen"' .i: n. e; :N(i':i1ä o!~ii. saJ:fioiii Sirte~tan~
42875:     mit' VaJtiapäivä..iär.Wstykseii 2'6· §:n' 2 m·otrieiitin, en                                                        ··iJ.r        •
42876:     jossa· saaotaa:n: .,Jokaisi1la: varsinaisillli valtio·-                 Y~Yni. · 'lee siiS' vtthf k:           ·a . , · , · · :.
42877:     ~ä!Niilä. an·netään edus'lhinriatle e.SH.Vs, .iolm sisäl- lmbi aSiaibi tittiia: on 1ta1!so1itav!f .iä' mii'Mtä.Äii-
42878:     tll:ä tulo- jal nirelllÖarvi:ori seu:raavåa vdraiDJli·oitd- s1·a rliuot6jå a:silt:ti· k§\si'etlelysstf .il.t rat'ftla'i~s~ o'it.
42879:     kaU:iitå varterl''. J!l minä luulen. että na:ö:H! sään- noudatettava.
42880:     no'.Jts.et ovat· jo sellaisinaan niin >selvM, etteiv'ltt                 Mitä: n'iihifi l}ariifi koitt!Wn •trill'M, jöiti elf. N·e-
42881:     t.afVitse kommenta:are.ia. vaari .iokaili·en yttu:b:ä:ttää va·nUntia. i1il lt6slt:Melfut, ttiirl ofw M~ l!Jti:@ti
42882:    .n:m"1;ä IukiMs.aan., että sellainen V'Ellvollisuus on katf'S',sn'il.n afV'ari v'lllfre rliieRa .siita.:, etfer .&M ''-
42883:     l:r:fi.l1itil'b·ell~ ehdOittom:asti säädetty. Oikein käsi- .riias:sa tif:vttif· sdpttstihi'VU!i. Hailitusrtiridd ·
42884:     tettynä ei Iausuntoni siis ole vöirlut ti!lla.~tk våti:- iäerlfiHM: 'mtiitleif" fa!in'lffiT:tmiit e                                  1
42885:                                                                                                                                            ·
42886:     riti}räsltystä aiheuttaa.                    .                        v    ·a. . . ·               ·    n uo ori: t        · iaiti V
42887:         ·Ed. Scna;ri·rhari näyttäit eJ)&.Ul:eel1 rSi'tit, vdidaan- iiru~tä ärve1fu seli' fruitenkirl olE!van orhils'tiliriss~
42888:     ko oilen'kaaii ajartiella oikeUdel11'se~ti mahdoUiseksi sillä: Utva:Ia, ettlt ·anneill!an e~tr:sfia 6f ~:N'#;- .iosfk ·
42889:     .sellai.sta iilannetta, .iollo'irl valiviSt~ttria tulo- ja voimm:~ ioiltroa: ~rt llli!nattlfteerl, imäl rliälfir~:litM­
42890:     menoarviotJa ei ole ol:emas.Sa. s~ dti tietysti aivan tömäksi ajillt~f ili~önri·ett:v' vero jatkuU: mitt kalitt
42891:      poiklhmksemnt:m tna:.nne:. mutta. ma:hd'olrliseksi se van 'kuin litk'i dti v'OifnttSSå: riipJ)ttmaflllJ fftH~- ja
42892:     ariva.n Ieisesti tireteiso i sil; m ötrnetä'ä,n. Jos täJl-" menoa:.rviosta .iå stl:ri vahvista:mi~'eSta. Mttttterl
42893:     do · an väittää, e'h ä s'e ämen 1 a: · e ori mahtlo- kyllä ·olen va'rsi:ti hvvin' f.ie'tdirten ~iitä; että .aiif~.~
42894:     tori, niin tämä mel'kits,ee, että valtion kaikki toi- kin muodofl~sti dfr oletna·ssa el'äitn.la:inen -ri'Sil-..
42895:     miilt·a pysähtv:v. jos ei tulo- ja merioarvi'Ota. ole iirta:-]nuil nimen ~möt\fui'ri1~!i :1/.YJ$:itliin :Viiinä:: ·
42896:      olemassa. Eri usko. että ed. Schaumankaan tah- Niinfltiiätr·1rl'mrensiinä1sessä lausunnnos9ari,i, .ios~·
42897:     too selaista johtopäätöstä tehdä ilm:ari aivan 'Pa- kin ohime:rltien, ll:oskete:Iui myöskin sit'ä seikka:å.,
42898:     kotta via s:vitä, eikä tuota johtopäätöstä ainakaan että tuollainen tilanne, jolloin va'hvistettua tulo-
42899:     voida t·ehdä meidän hallitusmuotomme säännös- .ia menoarviota ei ole olEmia:ssa, on hYV'in luonnO-
42900:     teri no.ia.Jla. Jos ed. 8cihauman perehtyy tätä ton .ia hankala juuri siinäkin suh~essa:, etHI. rtiib.-
42901:     asiaa koskevaan tieteisoppiin, niin hän havaitsee, kuin ·ed. Nevaiilirinä tietenkin aivan oikein huo-
42902:      ett'ä kaikkialla vakavasti pohditaan >sitä kysy- mauiti, va·ltiolla drl sellaisiakin menoja, jotlra ei-
42903:     niysfiä, minkälainen tilanne gryrityy, jos vahvis- vät perustu mihi·n,kä[n' 1aklm. asetu•lis.ee~ taikltä
42904:      tet'tua tu}o- ja menoarviota ei oi.e ol:emassa. Ei nimen·omaiseen aika.isemp.aap .sitorimuksee:rl, vaari
42905:     sitä yTeensä käsitellä miksi'kältn kaik~lle oik - .ioil_;~....f:ln.:~rn~.k§:\l''!fs.~t -~i!l2J!~J!l:.!i!!'.. l?~P::~.i~i~~--·~Ji
42906:     ·deiJ.e · vierää:Ht-titätlltemt!li, 'Vm'l.1t' ltVf11t sMrhr~:crn: 'tilio- 1a menoonz:j.osisa its·es;sää~oba siis luon-
42907:     ti1"ä'ii'iie,Jota-ba:vt;v:V ··arvoste1räJru<1~nkili.'. oilteli"§" nöili~.                ·. · , · 1~k1un se tliro:.. ja: ineiiö.-
42908:     silitl'rnö$i~rr·--tto,W:1ta..... Ja tä:rtrr 'llaffhaltfi''6l,en'~Fåu~ arvi~, .iohon.~..on~~:a±att:ii:...T~1llenias'!a: .:Yat:
42909:  ~Såni ~SJ.a.a. krusitell:vt. Minä eri millä·äli ta- tiota.loud!:m. ohir®na. IIuomautus on luon'D·ollli-
42910: 1 "Valia ole esi.ttän:vt sel:·aista tila::iinetta Iibrmaali- &esti aivan oiha:. mutM lu:ul,en ensimäisesst la.n-
42911:     seksi ta·hi suotava:ksi. vaan olen koettanut osoit~ sunnass·arii tiill'ii.n s~ikJtalå:1{ jo viitarlrirt:J.e'Jl.t ·
42912:     taa, minkälaisten periaatteiden mukaan sel'Iain{!n
42913:     •poikkeuksell.ip'eii .tilann~ .?Iisi .a.rv?.~telt~va.~ .io1r ~           Ed. S'et ä'l ä: Kun hallitu:smucldorl 7tf §:n: 2
42914: \ , syntyy. Nnnkum mma ·erustmaiSessa lausun- momentti, jossa >sanotaan, että tulo- ja ni~iloa'r':.
42915: 
42916:  \~ ~ {).c'·' 1(}~, L{)A.-talf~~~{~{                                                                                          232
42917: 1838                                       Keskiviikkona. 17 p. joulukuuta.
42918: 
42919: 
42920:   viasta. riipl)uma,t11a m11 jokaisella oikeus' hakea Jos ·eduskUJlta kieltäisi rtuoHaisen va.J.tuutuk-
42921:   valtiolta, mitä hänelle on laillisesti tuleva, oli . sen, niin oltaisiin aivan y<htä pitkällä, .ia olisi
42922:   keskus·telun alaisena viime •kevännä perustuslaki- ky:symyksenalaista, olisiko silloin oikeus suorit-
42923:   valiokunnassa, niin ~kunna~~- s;y!J-~h._gi}.y,; taa niitäkään menoja, jotka välttämättömästi kui-
42924:   kuin luullakseni op ma'liffi!.Ulq!J-J.Yvl!!.J~~:.. ten·ki·n olisi suoritettava. Näitten ehdotusten
42925:   .ebailykSiä ~siitä, tarvittaisHn'ko ensrnkään tä:m- kompromissina syntyi :se, mitä tayataan 69 §:sSå.
42926:   :ID1Jls~å saann~ Piaefi1i,n mffi.''ilman·~ ~ Oletettiin, että semmoinen tilanne, että tulo- ja
42927:   ~ JOkamen on oikeutettu tuomlOtstm-                                menoar\'io ei voisi valmistua·, yleelliSä syntyisi
42928:   :inessa hakemaan sen, mitä hänelle on laillisesti - en tiedä on1ko tämä epäkohteliaasti sanottu
42929:   tulev•a. Tätä momenttia ei silloin ainakaan käsi- eduskuntaa kohtaan~ ainoastaa1n ·eduskunnan ei_..
42930:   tetty mitääln muuta siswUäväksi, kurn että jos kä hallituksen .syystä, jos eduskunoossa tahdot-
42931:   tulo- ja menoarviossa syy:stä tai toisesta olisi taisiin taistelukeinona käyttää juuri budjetti-
42932:   jåinyt pois joku erä, jonkun }aillinen saatava, kieltoa tai budjettiviivytystä ja budjetti sen .ioh-
42933:   niin hän voisi tä:män valtiolta laillisessa jäties- 'dosta viipyisi. Kun tämän .syntyMstorian ottaa
42934:   tyksessä hakea. Tämä kivi, jonka hallitusmuo- lukuun, niin minä ainakin käJsirtan 81Silm niin, ettit
42935:   don rakentajat vähältä olivat silloin kokona<a'll meillä todellisuudessa on 69 § ai·noana m!iärä-
42936:   hylätä, näyttää nyt muodostuvan kulmakiveksi. yksenä ,gen t.a.pauksen varalfä,"et'f! 1 'tlt1if!:'J;t.S1~
42937:   Hallitl\s perustaa esityksessään koko välia.ikaisen arvio' .ei. ore ,.aj'()issa ·voinut 'Va•lmistua. Jos .!halli.
42938:   budjettioikeuden tähan 'PYkälään. :Minä luulen, tus on antanut tulo- .ia menoa'I'vioehdotuksen kaksi
42939:   et~ä .!!~ .~~lli!!~.t..Jlllh.J~j~t.. J!ltb...:oY.ai~:<D:tl!!.l!~t kuukautta ennen eduskunnan istuntokauden päätr
42940:   tämän mahdottoina,ksi, _§iin.iL~ia.t,~>'.tä:v.sin tymistä, niin huolimatta siitä, ehtiikö tulo- ja
42941:   oikeassa. · ·-···-·~ ..···""-'"-"' ·                               menoarvio valmistUJa vai ei. ovat valtion v·elvoi-
42942:     · iMi1:1t tulee siihen tilanteeseen, jossa ei ole ole- tuksiin perustuvat maksut suoritetta!Vat .ia vieläT>ä
42943:   massa säännöllisellä tavalla s:vntynyttä tulo- ja määräa.ia·ksikin mvönnetyt verot kannettava mää-
42944:   menoarviota.. niin sitä kenties valaisee hiukan räaJjan sivu. Mutta en minäkään voi olla, sa-
42945:   haUitusmuod·on 69 §:n esihiiStoria: ja aikaisempi moinkuin ed. N eva•nltnna mainitsi, tekemättä sitä
42946:  'käsittely. Oli nim. si]loin •kuin tätä hallitusmuo- johtopwätöstä että jos näin eLQ!.El tapahtwJJ.I.!, nii'I!
42947:  toa valmistettiin, useammassa·kin eri vaiheessa silloin krui·keti Qn menefieltävä .iollalkin muulla ta·
42948:  hyvinkin tärkeänä kysymyksenä esillä, mitenkä Välla .1a :1orrain ·s:emmmsena. .iötä___ liallitus~inu()to-
42949:  on meneteltävä siHoin. ikun tuLo- ja. menoarvio ef tunne: On "1tyiUftäliU'ö'RU-doktriiDiii'"aviilfä
42950:   kentres ei ennätä valmistua. 1Siihen huomautet- seTiiiää: "että oikeastaam tulo- ja menoarvio jossa-
42951:  tiin toiselta puolen, että on välttämätöntä, että kin moodos•sa kai•kesta huolimatta .aina tulisi jat-
42952:  valtiolla aina on oleme.'ssa jonkunmoinen tulo- ja kumaan edelleen. Mutta silloion täytyy kysyä,
42953:   men<Jarvio, •sillä eihän valtiokoneisto voi seisaih- mistä syy.stä siinä tapauksessa ollenkaan olisi
42954:  tua, ja oli esi·llä semmoinenkin ehdotus, että mil- tullut 69 §:ään tuo vå.lilause: ,vaikka esitys
42955:  loin tulo- .ia menoarvio yleensä ei ennå!tä valmis- siitä: edell.isenä vuonna on annettu~kabi lmu-
42956:  tua, olisi ilman muuta automMl.'ttis·esti noudatet- kau.tta ennen eduskunnan istuniokaruden päätti-
42957:  tava edellis·en vuoden tulo- ja meuoarviota, tie- mist~-8itä .lausetta ei ensirukä'än tarvittaisi, jos
42958:  tysti mikäli se soveltuisi. Mutta tätä vasta!lln tässä l>Ykälässä mainittu 'asiain tila ilman muruta
42959:  huomautettiin hyvinkin anikara;sti, että tämmöi- ia muutenkin .ia.tkuisi.
42960:  n~Bn menettely voi saattaa eduskunnan rahan-                         Minusta 10lisi tietysti hyvin suo'hlwaa, että nyt
42961:  myöntä:misoi~ude:n ja wrotusoilkeuden :vaaran-                     twmä •pu•lma voitaisiin: selvittä'ä poilkkoomartJta.
42962:  a•laiseksi, .ia1 siten eräälssä vaiheessa syntyi juuri hallitul9llluo<dosta. Mutta e.inruki.n s·en :mukaan,
42963:  se ehdotus, iorrka ed. Nevanlinna mainitsi, että m~tä tänä iltana on saanut kuulla, tämä m.äyttää
42964:  olisi oleva nimenomaan sääJdettynä, että jos edus- hyvin 'epäily·ttåvältä, .i.a hallitusmuodon 95 §:ssä
42965:  kunta ei ole päättänyt <tulo- ja menoarViota tiii saMtaalll että ha:llitusmuod'()lsta. poikkelliksiakawn
42966:  j(}s tulo- ja menoarvio :vleensä ei ole ·ehti:riy.t val- ei s·a,a .1Jehdä muussa järjestyksessä kuin mitä pe-
42967:  mistua, olisi eduskunn:an valtuutus hankittava ru.stuslaista yl•eensä on säädetty. Näyttää siis ole-
42968:  edellisen tulo- .ia menoarvion noudattamiseen. van s.E:_uresti~i!l· kysym.vkS<lln.:e.'la~t~. voida~p.ko tär-
42969:  Mutta tätä vastaan oli yksi muistutus .ia hyvinkin mänffiaituiste. a,fiiaa..--.~-Sen. mukaa~_k..Wll:...ID.~­
42970: Jtärkeä muistutus tlihtävä. Saattaisi tapahtua, ~ek'Si voi ax~a., sisältää P<Jikkeuk-
42971: että ~u1!k11nta ei ant.aisik:aan tuollaista valtuu-         sen..        haTfltus;i:ii·wodo;t~a,.~ää miSs~ii~~S§..a
42972: tusta. Siitähå'll on esimerkkejä, niinkuin jo en- .~~ kuin __§ii~ä."-'fl!~ä '~!.1J.§tu!;1a_I,I~ säl!r-_
42973: nen on viitattu, ·että juuri J:mdiettikieltoa on käy- iä~~ta <Yn" ·såJ!!<~~~;Y.:... Tähari "ka~tsoen minäJrin
42974: Wt1;y •'P9,rla.men1:aarisena tai milrtJei epäparlament- yhdyn'limiill.~ioth puolusta.va,t esityksen lähet-
42975: iaa.ri,sena. :tai8teluke~nona baUitusta 'V'a.Staan. tä:mrist'ä myöskin l!!~!:!~~~wy~lio.lr\l'!J!~;:Ljl.'.
42976:                                             Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                               1889
42977: 
42978:       Ed. Koto n· en: Hallit-usmuodon 70 §:n 2                    nun mielestäni olisi väärin h:aUitu'l{)sen puolelta,
42979:    momentti on alkuisin tullut •perustuslakikomi:tean             jos .se ryhtyisi halli:tsemwan valtiotaloutta :i!lman
42980:    ehdotuk.seen siitä syystä, että komitea ehdotti                että ehdotus olisi alistettu eduskunnan 1läätettä-
42981:    tulo- ja, meonarvion vahvistettava'ks1 lakina. Sen-            väksi. Erinomaisen tärkeä on tämä asian puoli
42982:    vuOKSl- k:atsotfiiii;--e'ttltsaattaisi___s:Yntya- epäsel-       ollut hallitukselle. Toinen seikb, jpka on suu,-
42983:    vyyttä, josj_ästä tulo- jall1enoarvi()ISta, joka muo-          .ressa määrässä vaikuttanut as1aan, on ollut maan
42984:    dollisestColisi tullut olemaan laki,· olisi jätetty            ]a kansan etu. Jos liaiiitiis ohSI ryhtyn~
42985:    pOiSJoku menoerä, epäselvyyttä sikäli, oliSiko                 riutumaan tulevana vuonna taloudellisista asioista
42986:    voitusellaista menoerää enää vastoin .tuat:a 'la-              ilman sellaista tulo- ja m(lnoarviota, kuin tässä.
42987:    kia!--öfi:etidenkäyntiteitsekään vaUiolth velkoa.              ·edellytetä:än, olisi siitä ollut seura111ksena, että
42988:    SiitiCsmtii., kutel!_ sanottu alkuisin on se sään-             työt.• __ älttämättö.·m_.å.·tk_ in__1i;yöt, olisivat Tneet ·te:.
42989:                                                                          v_
42990: 
42991: 
42992:    n!Ös,-]oka sisä.liyy hallitusmuodon 70 § ;.n 2 mo-             ffreriiä'tnä     äiliil sucmtukaet, .ioissa e!,J!)Jiit läit;
42993:    menttiin, siihen joutunut, ja tämä seikka on myös-             ~ ··:-         YJiSiä tä.i Soi)'i:iiiU:kSiä, ollsiva.t iääneet
42994:    kin-mainittu perustuslakikomitean mietinnön pe-                suöl'ittannrt'tm~n oloiila.Aei olisi ol ut ön:     O
42995: 
42996: 
42997:    rusteluissa. Olen 1)uolestani ythtä mie1tä useitten            n.~sr~:rfiiiiiiilTe mä hallitukselle ja, luullakseni,
42998:    edelliJSten 1JUhu,jain 1kans.sa siitä, että viittaus ihalli-   Jra!i>kkein vähimmin ·eduskunnalle. Nä:mä ovat
42999:    tukSen esityksessä täh!i,:n__ 7Q,§_:~n ..2.:JiiP~iit:!l        ne syyt, jotka ovat olleet hallituksella mielessä,.
43000:    ole ·paii:al:I.WM:t; sillä säännökseflä on ~tarkoitettu         ~un ·esitys on tehty. MJ~ä. . ~!'S ...?.O §:ää~
43001:    laliSiiäsitä ja ainoastaan sitä, mitä ed. Erich ja             Josta on tavattoman pal.Jon puJiuRu, ta1iiör8m mai-
43002:    Setälä ovat siitä lausuneet. Mutta va1k'Yakin                   nita, että sitä ei ollerika:an ole pidetty kulma-
43003:    ~viit:ta:J!s må1nulllkin käsittääkseni näinollen               kivenä, kuten -edustaja Setälä la111sui, vaan aino-
43004:    on virheellinen: ei tuollainen väärä rubriseeraus              astaan sanottu, että sen•kin nojalla ·olla:an o'Ilre.U-
43005:    miienkäa.n:-iiiuuta itse asiaa. Ja mitä a~sian asial-          ~ttU:J'~ ~uom'tä:iil:aä~:,:meoo~~ mmenoni!L~
43006:    liseen puoleen tulee, olen puolestani sitä mieltä,             :!D-eil!OJa, JW se ·DE-. 1ll~n~!1-~!}@ll~]vll s.!JI~. J~
43007:    ~ se kysymys, jota haUitu:ksen käsiteltävänä                   JOi:u saaiävin>n selTamen, cltä se on u~on alai-
43008:    olevassa esityksessä kosketellaan, ei ole sen_ laa-            n~n tai ul<>s~tossa, on 'h:allitl18 .    sen·"olkeutel:t!t}a
43009: h tuinen, ett~ J.iiltL.al.W,.jliiä.to.ttäil :JieiiiSiuiliiiu      velka·pää maksamaan. Pähi,o8tan'viliiä,.eUä ·mai-
43010: il sMUmisestä ·voimassaolevassa ·är ·es ksessä.                   nittu § ei ole •riiikaaii kulmakivi, •esityksestäkin
43011: 'l Krut 1 usmu on             :n mome rssa o eva säan-             mainitaan: ,että vaikkakin Hallitus sen•kin no-
43012:    nös on tarkoitettu turvaamaan vain eduskunnan                  jalla olisi oikeutettu suorittamaan, se kuitenkin
43013:    oikeutia, mutta mainittu pykälä yhtä vähän kuin                taihioo erityisen meuosäännön". Mitä siihen asian
43014:    mikään mukaan säännös hal:lituSillluodoosa ei                   puoleen tulee, ·että tällaiseen asiaiJl. järjestelyyn
43015:    sido eikä tarkoita sitoa eduskunnan päättäm~                   kuin käsillä oleva tarvi·ttaisiin pernstu:slain mää-
43016:  ~saas~_gJ$.§a--~tlen1r~.:-•---&rno1Un-o9                         räykset, ei minun paljoaJkaan tarvitse siilienil-
43017:  §;llrm~1minusta ikasittelee tapausta, joka                       säiä, mitä ed. N evamlinna sanoi eli sii·s, €'ttä. ei
43018:  on verrattava nyt esilläolevaan tapaukseenJ, ni-                 löydy mitään mä:ärä:yksiä, jotka kieH~isivät tiil-
43019:  mittäin ~kysymystä lisäyksistä tulo- ja menoar-                  lalista menettelyä. Ja niin ollen on hallitusmuo--
43020:  vioon. Tästäkin säädetään niinkuin yleensä mei-                  don hengenmukaista, että se tapahtuu osalta.
43021:  dän budjetistamme vain tavaUisessa lainsäädän-                   vuottakin aivan samassa järjestyksessä kn.i.n_"liil~
43022:  töjär.~t:vksessä, yksirukertaisella äälllten enem-               ja-:inenoa·rviosfia, koko vuotta varten on sanottu.
43023:  mistöllä, .i•a !kun ei nähdäkseni mi}rään muukaan                Mitä ·taaiS •ponnen loppuosassa mairiiffiii1iin88.-
43024:  saännös hallituSiiluodossa -viitta~a sillien, ettei              noihin ,,asetusten ja erityisten määräysten kautta
43025:  otiisiäiateitu mahtioiliseksi .PoikkeUS'tilanteen val-           ,siihen on tehty", niin oillhan selvää, ettei asian-
43026:  1~t~bud_·_.l_·~_ti:n väliaika<i\Seen jär_ieskhryn                laita ole sellainen, kuin ed. Schauman oletti, vaan
43027:  sillåkin tavoin, kp.in n'Yt hallituksen ·esityksessä             tal'koittaa tietysti vain sellaisia lainmä:ä!rä.yksiä,
43028:  ehdotetaan, niin . minä, lmten sanottu, pidän,                   .ia a·setuksie:, jotka .pernstavat laillisen 1l0h.ian
43029:  asf.äilmksi. selvänä, ettei se lähempää selvittelyä              muutoksille.
43030:  P_~r_usjuslakivaliokunnassa kai'Paa.
43031:                                                                      Keskustelu julisteiJaan rpäiäityneeksi.
43032:     Rahaministeri Lund s on: S.e, minikä vuoksi
43033:  hallitus on tullut tällaisella esityksellä eduskun-                 P u: he mies:        Keskustelun kuluessa on ed.
43034:  ta:an, riippuu kahdesta syystä. Ensiksikin siitä                 R. Erich ed. E·stlanderin ka.nn·a,ttamaoo ehdot-
43035:  että ·hallitus on pitänyt erinomaisen tärkeänä                   ta.n!Ult, että nyt ·käsillä oleva asia vastoin puhe-
43036:  seurata sitä hallitusmuodon määräystä, että edus-                miesneuvoston ehdotusta lähetettäisiin niin hy-
43037:  ·kunta päättää tulo- ja menoarviosta.. Se on au-                 vin . perustuslaki- kui·n vamovarainvaliokuntaan.
43038:  suttli ·nun varmaiSt1 ~1111 mm va:aifi'VäSti. että mi·           Kutsun tältä. ehdotusta, ed. Erichin ehdotukseksi.
43039: 184,0                                           KMkivii~a 17 p. jou~ukuQ.ta.
43040:     - - - - · - . --· ·-----·-··--· ... ------------
43041: 
43042:    Sfllo~tus m;y~~JII eJ.lrea~fii.
43043: 
43044:    P u 4 ~ .w. i ~ .s·:   Asia~~ on ~iis ~stet1;ävä.              .U ~J!bJ_ä~; :W:U.utQlc!Jia ~~\i:JVaJitnlWIUlMU ~­
43045:                                                                                        ~iqib.f• niibileJt
43046: 
43047:                                                                   ko.!lkeva. pa'Bikkivaliokuil!lmllll m.ie\intö •-~ 1 ~i­
43048:    Ken ity:vR,~;yy :pubemli~a&~~Joo..v0Stou ehtiotu.beu,          'teli~    a-inoaan 'kitB!itteLy:v:a.
43049: äfini@Siiä. ..~' 1·; jos ..~"     voiltts;a., Qll ed. El"icllin
43050: ehd-otu,g b.yväkilytty.                                             !Ei kll'ka.a;n: llY:Vdi. "PUh:e-en.V'OOroa.
43051: 
43052:   ÄänMtykse$!$1; 8/DJD'etaan ll3 ..~" -ällLn'tä .1-a 37             Pa·nikkiwaliokwl'li1JOO. mieltiDii:ö hyvcälw19'fNft.
43053: ,ei" -ä.i:nlllli..
43054:                                                                      Asia -on lon·~ un käJsirtei<ty.
43055:    P111.hemi~-s: Kdw;:kunta Ga sili!s ~-änyt
43056: lähettaä. 10Silli!o1~ ft~Sia.a v a; 1 t i & v ·a; r a~ i a-
43057: va.liok« n t.a.;a;n.
43058:                                                                     r~ura;ava täiysi-is:tunto on huömeali.w, ~.
43059:      3) s-.o~n P!p-p.tdn virkailijabt pa,kkaus- ja                kello 8 i. fJ.
43060:     .    ·            eläke-etu~ ''   ·
43061: 
43062: kosi:wa IJ)~~kkiya.lidkuu~n mietinft!Q n:-o "6 esi-
43063: tellä~p: :a. Jll o a a n ik ~ .s i H e 1 Y' y p..                   ff'åiysi,..i!stunrto rl)ä,ättyy kello 10,25 i. 1),
43064: 
43065:    'Ei ku'lraap. pyydä puheep:vuoraa.                                                         Pöytäkirjan vakuud~kiii:
43066: 
43067:    Pi,l.IJ!lt~.i-v4Jli·okunna:n mi~initö hyvä!)Lsytl!tijn.                                           Eino J. Ahla.
43068:                                    86. torstaina 18 p. joulukuuta
43069:                                                             ~Uo 8 i. p.
43070: 
43071:                        Päiväjärjestys.                               1920 vuoden varsinaisten vattiopäivien kokoontu·
43072:                                                                                          minen.
43073: I l ~ o·i t u k s i a,:
43074:                                                              Siv.        P u ·h ·e m i e s: Puhe~i~ne~'\fOst. , ~~Joitaa,
43075:    VaffidV~~:.täinval'iokunnoo        lidehnJt, jola.                että eduslrunta valtiopäitväjärjesttyksen 1'7 §:n no-
43076: sisältää ehdotuksen Eduskunnan oileu·s-                              jalla, sellaisena .kun tämä lainpaikka. kuuluu 20
43077: tas:iaaniehen ·p;alkkiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841     päi:vwnä lokakuuta 1918 annetussa laissa, mää-
43078:                                                                      räisi että 192{) vu~<f;.Jjl! w,P$i.na,i~Pie:Q. valtiopäivien
43079:                                                                      <Qn •koko01l!nuttava vasta 1 päivänä maaliskuuta
43080:               Pöy:d.ä.ll1e}ilano8i va.rten                           1920.
43081:                       esitellään:
43082:                                                                         Ehdotus Jlyvä;ksy·Wi;n.
43083:     1)' Va:ltiovaraidivaliokuooa.n              mietintö
43084: n:o 8 hallituksen esityksen johdosta lisäyk-
43085:           1
43086: 
43087: 
43088: ,sistä, 191!J !\tUoden tulo- .ia menoarvioon ..
43089:     2) Valtiovarainvaliokunnan                  mietintö                        Valtiopliiväin keskeyttäminen.
43090: n:o 9 !hallituksen esityks·en johdosta,, joka!
43091:  koskee valtion tulo- ja. menoa.rvion väli-                            ,puhe m i e ;s: Puh·emiesnoeuvosto ehdottaa.,
43092: a:illmisia vi~tä:m:i:stäi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842   että eduskunta vabiopäiväjår.iestyksen 17 §:n
43093:                                                                      nojalla sellaisena ·kuin tämä lain paikka kuuluu
43094:                                                                      20 päiväinä lokakuuta 1918 annetussa laissa,
43095:                                                                      päättäisi keskeyttää is'tuntonsa kuluvan j-oulu-
43096:    NimoohuudoSSlll merkitä:än •poiss.aoleviksi ed.                   kuun 20 rpäivänä ja •kokoontua uudeHeen 2 päi-
43097: P. Wirkkunen, von Born, Colliander, M. Erich,                        vänä helmikuuta 1920, ellei .puhemies katso -ole-
43098: R. Erich, Fränti, Gebhard, Hwkkila, Helenius-                        van ,syytä sitä ·ennen ·kutsua kokoon ednskunta4i>.
43099: Se])IJ)ä>lä, Helle, Hom{m, J y&ke, Kojonen, Lehi-
43100: 'koinen, Leino, Liakka, Paasivuori, Pehkonen, A.                        Ehdotus hyväksyt.öJän.
43101: Pesonen, Reinik:ai·nen, Ritavuori, 'Setälä, Suolalhti,
43102: Ta•kkul6, von Wendt, Wenn.ola ja. Woionmaa.
43103: 
43104: 
43105:                                                                             Eduskunnan oikeusasiamiehen palkkio.
43106:                        Ilmoitusasiat:
43107:                                                                         P u h: e mies: Sihteeri lukee valtiovarainva-
43108:     V a:pautusta ltäimän .päivän täysi-istunnosta· saa-              liokuntll;llJlta saapuneen kirjelmän.
43109: v-a:t yksityisten asiain vu-oksi: ed. Kojonen, Hele-
43110: nius-Seppälä, R. Erich, M. Erich, Voionmaa, von
43111: Born, von Wendt; yksityisten asiain vuoksi ed.
43112:                                                                        1Sihteeri lukee:
43113: H€'lle tästä rpäivästä ensi lauantai-'!1181muu,n, ed.
43114: P. VirkkUID.en tästä 1>äiv·äistä lauantai-iltaan, sekä               Edus·kunoon vaJtiovarain-
43115: rperheessä. -eattu.noon sairauden vuoksi tästä il-                          va1li-okunta.
43116: 'laslta. lau~m:tai-ilrtaan ed. Reinikainen ja Kau.p-                   Helsinki, 17 •päivänä
43117: llimen.                                                                  joulul'tuuta 1919.
43118:                                                                               N:oM.
43119: 1842                                       Torstaina 18 p. joulukuuta.
43120: 
43121: 
43122:                E dll!sku n nalle.                                  Päiväjärjestyksesssä olevat asiat:
43123:    Pöytäikir.ian otteella 'kuluvan joulukuun 16 -päi-                         Pöydällepanot:
43124: vältä eduskunta on kehoitt:.runut va.ltiovaninva-
43125: liokunltaa tekemään eduskunnalle ehdotuksen                2) Ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvion 'Yili-
43126: «luskunnan oikeusasiamiehen -palkkiosta. Tä-                          aikaisesta pidentämisestä
43127: män johdosta valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
43128: että. sanottu -palkkio määlrättä.isiin 40,000 maT-         sisältäVän hallitulksen esityksen johdosta J..aadit-
43129: 'k®ksi vuodessa...                                         tu valtiovarainrvaliokunna1n mietintö n :o 9 esitel-
43130:                                                            lään .ia :pannaan -pöydälle 'Sellra:ave;an täysi-istun-
43131:         V a ltiovarainva.liokunJDJan -puolesta:            toon.
43132:                    E. Nevanlinna.
43133:                                       J. V. Minni.            ·P u ·h' e m i e s: Seuraa!Va· täysi~istunto. jossa
43134:                                                            m. m. toimitetaan eduskunnan oikemsasia,miehen
43135:   Ehdotus hyvä:ksy\tään!.                                  .ia eduskunnan oikeusasiamiehen varamiehen vaa-
43136:                                                            li, on huomenna kello 12 •päivälllä.
43137: 
43138:             Muutos päivil.järjeatykseen.
43139: 
43140:   P u 'he mies: Senjohdosta, että valtiovarain-              ITäysi-isiunio päättyy ik:lo 8,19 i. p.
43141: väliokunnan mietintö n:o 8 ei ole vielä saa'Punut
43142: eduS!kunnan karrslia181Il!, poistetaan asia n:o 1 -päi-,                            Pöyt-äkirjan vakuudeksi:
43143: vä.iäT.iestyksestä.   .
43144:                                                                                           Eino J. Ahla.
43145:                                 87. Perjantaina 19 p. joulukuuta
43146:                                                         k:1o 12 p.
43147: 
43148:                      Päiväjärjestys.                            m.a.ri Anton Kotonen: 73 ää41.tä, lakitiedetten kan-
43149:                                                         Siv.    didaatit Väinö Hakkila, Risto Ryti .ia tuomari
43150: Hmoitu ks ia:                                                   C. V oss-Sohrooer kukin 3 ään~ä sekä. varatuo-
43151:                                                                 mari Otto Åkesson 1 äänen; si>tätpaitsi on jätetty
43152:   Ed uskUllntan rolreusasiami·ehen V18.1a!l~ 1843               1 tyhjä vaa1ilippu.
43153:   Eduskunnan oikeusa;siamiehen iV'al'llimie-
43154: hen vaaJi ...................... · · · · · ·                        Puhe m i: es: Eduskunmt•n o:ilk·eu sa s i a-
43155:                                                                 m i e h e k s i v u o d e 'k s i 1 9 2 0 o n s i i s v a-
43156:                                                                 1 i t t u h o v i o i k e u d e n v .i s k a a 1 i M a ~­
43157:                Ainoa käsittely:                                 nus Erik A1opaeus.
43158:   1) Ehdotus valtion tulo- .ia menoa:rviott
43159: väliaikaisesta •P'itentäJmilS'estä . . . . . . . . . . . 1844
43160:   A s i lll k i r .i a t: V altiovarainvaliokun-                Eduskunnan oikeusasiamiehen varamiehen Taali.
43161: nan mietintö n:o 9; hallituksen esitys n:o
43162: 68.                                                               P u h e m i e s: Ryhdytään toimittamaan edus-
43163:                                                                 kunnaln oikeusa<Siamiehen· varamiehen vaalia.
43164:           Pöydäil.le'Panoa vca.rten
43165:                      ~site11ään.:                                  Voo1issa saa'Vllit ä;äniä: 1akitiedetten kandi-
43166:                                                                 daatti Risto Ryti 89 ääntä, varatuomari Anton
43167:    2) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o                      Kotonen 71 ääntä:, varatuomari Otto Åkesson 12
43168: 8 !hallituksen esityiksen johdosta lisä:yksistä.                ääntä, lakitiedetten bndidaatti Väinö Ha1kkila 4
43169: ] 919 vuoden :tulo- ja menoarvioon . . . . . . 1851             ääntä, professori Rafael Erich, hovioikeudenvis-
43170:                                                                 kaali Magnus Erik Alopaeus ja ed. Mikko A'ID;-
43171:                                                                 ,puja kl}'kin 1 äänen; sitä paitsi on jätetty yksi
43172:                                                                 tyhiä vaa1ili'PPU.
43173:     Nimenhuudossa merkitääln poissaoleviksi edus-
43174: tai.iat: P. Virkkunen, Alkio, Fränti. Helle, Holma,                P u he mies: Kun ensi äänestyksessä ei ku-
43175: Homen, Hornborg, Jyske, Kallio, Kaskinen, Ko-                   kaan ole saaNUttanut ehdotonta. äänten enemm.i:s-,
43176: j'onen, Ku.iab, Lehikoinen, Paasivuori, Reinikai-               töä, on uu& vaali toimitettava.
43177: nen, Ritavuori, Snellman, SuoLahti .ia1 T3ikkula.
43178:                                                                   'Toisessa vaalissa saavat ääiniä: lakitiedetten-
43179:                                                                 ka.ndidaa tti Risto Ryti 93 ääniä, vara tuomarf
43180:                                                                 AD/ton Rotonen 70 ääntä, varatuomari Otto
43181:                      llmoitusasiat:                             Åkesson 8 ääntä, lakitiedettenkandidaatti Väinö
43182:                                                                 Ha1kki1a 3 ääntä sekä profe880ri Rafael Erich
43183:         Eduskunnan oikeusasiamiehen nali.                       ja edusta.}at · Al<bin Ma.nner, 01~ Leinonen ja
43184:                                                                 Mikko Ampuja kukin 1 ään~; sitä'J)aiisi jätetään
43185:   Puhemies: Ryhdytään toimittama::11n edus-                     yksi tyhjä vaaHlippu.
43186: kunnan oikeusasiamiehen vaalia.
43187:                                                                   P u ·he mies: Eduskunnan oi'k en s asia-
43188:    Kun vaali on umpilipuin toimitettu, julistetaan              m i e h e n v a r a: m i e h e k s i on siis valittu
43189: .seuraava vaalitulos:                                           la.kitiedettenkandidarutti                   Risio.
43190:    Vaalissa ova;t ääJniä saaneet: hovioikeudenvis-              Ryti.
43191: kaali Mta~nus Erik A:1opll!eus 99 ääntäl, varaJtuo-
43192:  18«                                               Perjantaina 19 p. joulukuuta.
43193:                                        -------------
43194:           Päiväjärjestyksesssä olevat asiat:                    täs4:.ä asåan puolesta l"ai.}oittunlllt ainoasta;a.n tot~
43195:                                                                  maan, mitä läih-etekeskustelusta käy ilmi, eli että
43196:      1) Ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvion väli· yQidaan panna kysymyksenalai_!e>ksi, onko haUi-
43197:                   aikaisesta pitentämisestä                     tusmuodon 70 § :n 2 mom-e:nitiTia sitä mer it stä
43198:                                                                   å e as~a e, ml' ä esiJ.I! s·essä s1 e anneiaan.~
43199:  sisältävän hallituksen esityksen n:o 68 johdosta V:Oiiiiiia:ri'Vå.tiitf.a~ettei läJu~te'lres:kustel ussa Ii:oslie--
43200:  laa·d~ttu valtiovarainvali-okunnan mietintö n:o 9              teltuja tärkcitä la·inopiUisia tulkintakysymyksiä
43201:  esitellään a i n o a a n k ä s i H ~ Ly :y n.                   ole vo~tu selvittää, vaikma nyt kuitenkin 1Jeh:tä-
43202:                                                                 väll·i. {)UJ.~ä:ätös, jolla hrul'litusmuodon asianomaisia
43203:      P u 1h e mies: Ensin sallitaan asiassa yleis- säännöksiä pakosta•kin tulee tietyllä tavalla' tul-
43204:  ·keskustelu. Kun se on julistettu pääityneeksi, ~itta•vaksi. Puolustuksena saanee tiilssäkin, niin-
43205:  ·siirrytään mietinnön yksityis•kohtaiseen käsitte- kuin monta. kerta·a ennen samanlaisissa ta'pauk-
43206:  l:f?P. j~ e~t.eJlää:ll silloi.p. valti9y~·rainvalio}mp.JAq..P. sissa, olla. ajan puute. ;Jos asia olisi lähetetty
43207:  .yy~tmQ-~~ SIVJ1-lla 3 ol~vat p,qp.p.~t kukip. erilp~.efln. p·erustuslakivaliokuntlliRn, niin täytynee pitää
43208:  .J 9~ yl~l~~~~k.us~elun kq}U~J?~a iehdääu wuutos- val"mana, että kysymy.s1tä e~ olisi ennen täim~;n
43209:  -e~q~uk~Ia mieilnntän 1J.O~iin, avat näJmij;t ehdo- vuoden loppua saatu loppuunkäsitellyksi, ja koko
43210:  ;tukset tullakseen äänestyksen al~j~·ik.si yl>,~it:yis­ tämän toimenpiteen tarkoitus olisi silliji. t.fivoin
43211:  kohtaises~ käsitltelvssä uud.istettav·at ~ia kanna-            mennyt hulrkaoan. S!!lllft s:yy on e~~äP'Yt y~ltio­
43212:  t~~tg.vat.                                                     vaTainvaliokuntaa a.iatJtelemas·1Ja, .perustuslaki-
43213:                                 •                               valiokunnan lausunnon pyytämistä, johon tieten-
43214:                                                                 kin valiokunnalla olisi ollut vapaus huolimatta
43215:                                                                 siitä päätöksestä, jorukoa 'edu'$1kun:ta teki a.sian. lä-
43216:      Keskustelu:                                                :hettållnisestä yksinomaan valltiovarainvaliokun-
43217:                                                                 nan val.rniste~vak~i.
43218:      Ed. N e v a•.n l ] n n a: Pyyd·ä;n ensin; sa·ad'a. vii-        Ei tietenikään ole oHut ·yj.j~va. •että ~­
43219:  totu. er~n kYS'YIU:Vk~ •.ioka ci ole ollut luJ-r- tiavarain.rva:liUrku.tiUil-Ml ·kuitenkin ou- ® ·~ato. t,.<as·i-
43220:  kinnanalainen, mutta joka ehkä on •aifillllkin mai- asiallisesti, tä:vtf;yn:v'l; ot~- ka:nta . myöskin nlitä
43221:  nittava. Vai •kv~lVä.. ei'kö glisi oikeampaa, että nä!ihin l•ainopillisiin kysymyksiin tulee. ~
43222:  eduskua11.assa em:sin kä:siWtäisiin kysymys, joka kunnan eh~ tietää itse asiaJSsa myöniäy_M
43223:  myöskin on tämänpä:ivän ·päiväjälrjestykse!!sä, ni- v~kaihteeii--iiäi.Siä .iun";(ffsdstä tkvsym~­
43224:  mifttäi:n J~yksistä. kuluv~ ~o~• ~lo- .ft m~mo­ siSt!k Erusmnäkin siihen,oii:kö-mahdollista ha -
43225:  ~1'\rwon; !f!t vasta. s1tten se ·asm, :roka n~ oa es1ll'-. 1itii8mu0ito!}, loukkaama,tta to,imoonpanna .ionkun-
43226:  VoiM olla mn:Odollisesti syytä. menetellä tässä lai~n :yilhf~ai·pen b;n~.ieotin. ~r.~tely. ~ ~· t?i-
43227:  -,A:NiVk~ål~~ ~dest:yk&es&ä·. Mutta ~a·tirla käy- sek~1 snhelll, votdaanko 'täm~ Jär.le$tel:y tOim~~­
43228:  ·tä~öllis~~ merkitystä ei tä~lä käifi!ittelyjär.ie#k- panna käyttämä!ttä lainsäädäntötietä. Valiolrnn-
43229:  selilä ole, kos·ka eduskunnal\a tietysti 011. .tilaisuus, nan mietinltö, sanon minä, va.staa tosiasianisoesti
43230:  liuolimatfli. siitä, 'llyvä.ksyykö se. t ä s s i a.siasS'Ii myöntäen molempiin näihin kysymyksiin, koska
43231:  v>altiova•rainvaliokunnan ehdotuk.sen, vapaasti se ~dq~~·~ yi;Llil!i.k~i~~p. .if!,r.iestel'f ~q~m~pJ]~a
43232:  pää.btää, mitä lisäyoksiä tulo- ja menoarvioon trulle j~ ~~Jl io\~q~p:Pfli~~ :vo~i.~~~.~.~ ~psiuplim. n
43233:  vu&delle se hyväksyy .1a mitkä lis·iiykset siis tule- p··~~ll~, ·                                         ' ' · · · ·. --~,-
43234:  ajan kuluessa.                · ·
43235:                                        1
43236: nt olemaa·n noudatstt,;wiH 'J)tÅ-eMaolevail väli-
43237:                                         ' ·'     ·
43238:                                                                   ~. ,,,~~.. J>~Ol~is,~~ olen IJv.rtl~ j~lt~,wrin ya-
43239:                                                                 •kuu~,P., ·~tll, ·~ ~~ä k,a~·cicwkm ,(}1 J~~ ~· ?·
43240:    Mitt      I~~ es_illll:~l~vl!~~ asi~l!~ tl!lee. niill on ha.llltusmuodon mukainen. vaikka mmun mieli-
43241:  ~aJ:~iov:a~~t~valwkll~~~ ·J~!\vlt ·Jp ~aW!y. tr,-n,ana ipiteelläni ei vo1 olla täJmmöisissä ·ky.symyksiBSä
43242:  wn,~ra~t D<?ll~~~aa. pr,öJ!}TJ~~p~e~ . ~r~:y~tä, mitään suurta merkitystä, kattson kuitenkin
43243: e.!Ht'    Y~!if)kU~J3:1~ 'J.A~e~p~ ov!i.t kir,w.Jte~v~~ 81sirukserui lyhyesti ~it~ :\}'e perusteet, joihi•n se
43244: l~:y~~· t{~~n . on t~l[~!n,. :ke~,," l~pa~tll)_lut. noirua.
43245:  .fo~k~ ~na Ip.ie~~ön ~säi~~ VO\ fEln~hqei1 ~lla                   Mitä wt~i~ni ~ql(l~ ~n..~Hw m~i~i~w.t~ni ky-
43246: "PaJ .. al~~an.                                                 symykseEl'll~ si~hen, QJlKO mal\dollista 'h•alhtu'S'Ill!!S-
43247:    ·'Niitä · lainopillisia ~kysymyk~, joitl} l~~te­ toa ~·a UlliUJl'a ~imeen väliai~~n
43248:  keskustelussa ·käsiteltiin, ·ei valiokU.n~a ole voinut ~~S.~~!Y.:~;rrif·'ta,~~~tä .sj~.a~ S8.Ji():"
43249: ot~~l\ yarsin~sesti ~V:~~tf~~\s·een,. Q,f~i~t~iJ:J. 1}n tu1is1 seuraavaa. Ramf.usm:u cm G9 §:n edell:vt-
43250: ~~. 9ll?t SY:VI1ä {l,ia:q.. v'J},yy~. n:l_t\f.~ eJi{i\ {\~­ t~M~i} tan(lq~.• WM~ ~~«;WJJ ~·~••~tä
43251: ~If·\l~·tt se, ~~ v'-f~I.Qyara~n,y~hO:kuJJ;t»- m ~~-e; tulo- ja, menoarvio ei ole vaJm.~rtt Jtl.~
43252: ~klllän ole kokoolliJ)a·ntu silmäilläpitäen PMe-                va.~i.~~.. l\iWW·Jrntn      ~~~v~.Hi:ion
43253:                                                                                                      s~~q ~n.!t,,..,,J,.,.,.
43254:                                                                                                                   ~.'Nt~;u.fiVn-
43255: vyytttä näissä 'kYSYII!Y.l~!i!~· Valiokunta on n~1;1,. .~                    ·teHII-  äul•· Vii.t:!·
43256:                                                                                 11~"t-. 't   ~~.ww,          "(
43257:                                                                                                             M~
43258:                                                                                                                                •o-n
43259:                                                                                                                              · ""!'1'"""
43260: ____________ j(l. ____
43261:                   m.eno.arvion ___________
43262:                Tulo~ ..;:_   ___::p\~13,Jltäminen.           1i(5
43263:                                                      ··----··-·-
43264:                                                                                        ...   ·--- -~--~~--
43265: 1846                                          Perjantaina 19 p. joulukuuta.                                  ---------...___,
43266:         --------..,....-.- ---------~----------------------
43267:  ikdkonlfl:an muodollista la:atua: 1>idennet.ääm; 'kulu- seu:ra.avat, niinikuin valiokulllltakin huomauttaa,
43268:  vam vuoden tulo- ja moenoa·rviota Söveltuvilta itsesttä.n:sä. Esim. tulopuoli tämän vu&den tulo-
43269:  osilta. -Tämä ehdotus tehdään senli;äJhden, että ja menoarviossa sisäJ:tää joukon lainoja, jotka. on
43270:  fu_lo- ja. mencm·rvio. on yksi a;inoa 'aSiakirja. -j~ta. otettarva Gutzeitin osakkeiden ostoon, Tornatorin
43271: -on. v · ea erotta         · ooarvi               si o    ·, ·     osakkeiden ostoon j. n. e. On, itsestään selvä.ä,
43272:  ~ oa.rviota       ~eksi.       · tilliseati ei määräyksiä että kun pidennämme tulo- ja menoarvion kappa-
43273:  tiilo-.a.rviossa. ta:mtse 1>idenli;ää muuta kuin yh- leeHe ensi vuotta. sillä ~-~ta. h&llitusta.
43274:  d-essä ·ainoassa. suhteessa. Jos -eduskunta hyvätk- jälleen.ottamlllan tällaisia l~ain.oja. Yenol)uolella
43275:  SY'Y -esityksen ja. valtiov-arainvaliokunnan mietin- ~ sa;mmttrrmrotsta .maarårähoj!ll jonkun. tal
43276:  nön, niin se tietää, ett~ ~...:eduskunnan pääJtös, OS!toon sitä ja sitä lähetystöä. varten y. m.
43277:  jonka nojrulla hallitus tämämJ vuoden kuluessa          on      · ~pidentäminen ei tietenkään tarkoita,
43278:  ollut oikeutettu hankkimaan vrultiolle tUlo M:na                     . 1 us sa.i.si taas ostaa tuolle samalle lähetystölle
43279:  70 m1 .10onaan ma11 · oon as 1 m mä ä n. S. ·samassa. ka:upungissa ta,lon. Nämä ovatt itsestään
43280: _y. ·e lSYY\S'S      a -!a __ .         a.u QJ_a ra.Ja· n ~a selviä ra:.ioituksia ja valiokunta on sitä mieltä, että
43281:  ~'&., myösk~~                             ti!Ioo    -~~e~aan_ -ne eilväJt vaadi. ·eduS'kunnan puolelta muuta huo-
43282: ~m~ S§lUt~n, __ l~ e_l!do:te.tiu.yällinkalSUUS mioonottamista, kuin että ~niihin viitaiaan mää-
43283:  truoo..Nfii:määm. Mutta tämä ei oloe muuta 'kuin räämällä, etttä ensi vuoden tulo- ja menoa~viota
43284: :v'Eiii'Kerta:inen bttdjettipä;Wtös, jonka täytyy voida on noudatettava. ,s ikä 1 i k u i '11! s e ta~ r koi~
43285:  sa;malla. ta.paa myöskin uudistaJa siis käyttä- tukseen                                soveltuu,        soveltuvilta
43286:  mättä la.insääJdäntötietä.                                        o s i 1 t a.      Toisin on niiden rajoitusten la>ita,
43287:      Näillä perusieilla minä puolestani rohkenen jotka iarkoituk-sen:mU!ka:isuussyiSitä. ovart ta,rl)OOn
43288:  olla jokseenlkin varma siittä, että valtiovarainva- tehdä. Olen jo san.onut, että tulo:puoleUa meilJä
43289:  liokunta on oi ·           k ··                     nsa e e - ei ole näitä huolia, kun ei ole tä:man vuoden
43290:  m~J-o~j;tl' .väJliaikain~ugjettijärjestel;y ei 0 e mukana umpeen meneviä vero.ia, .ioita olisi 1>a:kko
43291:  haJlitusmuOdön vastalnen.                                     - piterutää.          Tuo kysymys ylellisyysso-kerin j a
43292:  ~ M1tä -sitten tulee snlrnn kysymykseen, voi· -vehnä.iauh().ien myy.nnistä kol1kea:mpiin 'hintoi!hin
43293:  daanko tällainen väliaikainen järjestely pauna on tässä suhteessa olema.SISa ja va<liokuntta on aset-
43294:  toimeen käyttämättä la-i~äädäntötietä., niin l)e- 'tunut sille kannalle, että tämä määräys on l)aras
43295:            1
43296: 
43297: 
43298:  ru.stuu myöntävä. vastaukseni tähän kysymykseen pitentää. tälksi välia.ia:ksi. Tulo uolella ei siis
43299:  siihen, että meidän hallitusmuotomme mukaan., valiokunta: ole 'Pitänyt t                               ·sena te ·· 1tää:n
43300:  Dfiintkuin se lopulta säädettiin~ tulo.:. .ia meno- åi§iallisii' ra[lOl U! s1a.                  utta menmssa on pa• .10n
43301:  Mviota. ei anoota lakina ; se ainoastaan jula:istat11n -riiUrS:ra•:tiOJa-, .1otia ':On osotettu ainoastaan 1919
43302:  Jotiinkuin laki, eli, niinkuin haUitusmuoto sa.noo, vuoden loppuuUJ tai ehkä pelkästään tliksi vuo-
43303:  ,niinkuin laista on sää.detty". Kun· ne päätökset, deksi. Ne voidaam; joko myöntää tai :hylä;tä. kun
43304:  jotka hallitus .ta valtiovaraiDIValiokunta tässä· eh- elllSi vuodesta on kysymys, ja. sentäJhden noUsee
43305: dottaa tehtävlilksi, luont~taan eivä.t ole mi·tään jo -tässä yhteydessä kysymys, on'ko syytä ilman_
43306: @!!'lJ~JmiJL~Q~djet~i!b g,iin ei voiile tulla muutta myörutää 'kaå.kkien tällaisilenkin määrira-
43307:  kysymykseen,-~~- niissä olisi 1)a:kko kä~ ho.ien maksa:minen väliailkalisuuden kulnessa; ja
43308: Iäiiisaäaä"rilomuotoa:. ------                                     erityisen ryhmän näitä määdraho.ia muodostavat
43309: - iAS1alH1ae1 on ~aliokunta. hyväksynyt halli- arvaamattomia menoja varten haJlitU'ksen käytet..
43310: tuksen ehdottaman menettelyn. V aHokurutakin tävålksi asetetut. :V ali.okunria-sta on nåyttämyt
43311: ehdotta'lt siis järjestelyn toimeenpantarvaksi pää- välttämättömäJltä, että nimenomainen pliä.t& .teh-
43312: asiallisesti siten, että kuluvan vuoden tulo- ja dään näiden määrärahojen s-uhteen .ia se on asat-
43313: menoa:rvio 'Pidennetään. Niistä syistä, joihin lä- tunut sille kannalle. että mikäli ·ha.Ilitus ei eh-
43314: hetekesku51telussa- jo viitattiin., on valiokun\a: kui- dota tällarusia määrärahoj-a pidennettä.välksi. niitä
43315: telllkin katsonut tar-peelliseksi sekä mietinnön pe- ei myöskään tä.män välia,ikaisuuden tulnessa
43316: _rusteluissa :lmomlliuttaa että; myös ehdotuksis~ rpidä m!liksaa., mutta mikäili haUitus ehdottaa pi-
43317: 981DBa ottaa ·huomioon, että tämä rpidenltäminen ei                delllll:ystl;ä, niin ne on lupa maksaa kuluvan vuo-
43318: voi ta•P'alhiuoa aivan ilman rajoituksia. Radoi- den menoarvion makaisesti. Yksi poikkeus .on
43319: tuksia on kahta lllljia. Os~a· .iohka t•ehty edellisestä säännöstä. !Se nrumittäin. etti jos
43320: seuraa.vat itse asiam lu:on'll!osta·, siitä:' että yhden on kysymyks-essä määTåiratha yleisiä töitä -nrten
43321: vuOden bud:rettia ei koska:am· voida täydelli86$tl tai samanluontoiseen ta,rkoitu>kseen, esimerkiksi
43322: soveltaa toiS<eDJa vu·oten'l?- _ja ~sek.si sellaista., rll!utaJtierakennukseen taikka: uuden liikkuvan ka-
43323: jOtka tar'i01tub@iDilikmuussy1stä on ~tavä                        lusion. valmistamista varten valtionTautateiden
43324: ~etti p@ennetä~D.1iiide1IeVUöJeile. -M.tti tarpee~ksi, niin, wåkka__ mä.'äliitraha. on m:\-"i)nnetf;y
43325: OO<e}hsa.•IIJl rajoitu:kshn tulee, 'll!l.ln 1lte tulopuolella     vain täksi. vuodeksi taikk-a tämän vuoden. IOJ>-
43326:                                          Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                        • 1847
43327:        ----~---    ----------------------------
43328:  .puun ja vaikka.; !hallitus ci ehdottaisi•kaan sitä         vetta.va elämään supistettu_irelll, niinkuin jotkut
43329:  uudi.stettavak.si, tämmöisessä tarpau•ks~ssa kuiten-        ova.t väittäneet, arivan lii!ruksi supistettu.ien määrä-
43330:  ~in on lupa. elää väliaikaisuuden aikana tämän              rahojen mukaan. Luulen löyiänooni, ehdotuksen,
43331:  vuoden menoarvion mukaa.n. 'Vielä on valio-                 jonka pitäi.s:i tyydyttää kaikki järjeHiset toiveet
43332: kunta .katsonut ta.rpeelliseksi säästäväisyy~yistä           !~iässä asia..c;;.sa ja tulen yk.sityiskäsi:#Jelyssä myös-
43333: ehdottaa, että a.rva;amattomiin menoi:hin osoitet-           •kin ehdotuksen tekemään. Se tietää sitä, että
43334: toja määrärohoja on käytettävä varovaisesti; on              milloin muu<t ·pa.itsi rnuta.tiem•ken'lliUsmäärära•hat
43335: lähdettävä siitä edellytyk.sestä, että ne koko vuo-          hallituksen ehdotuksessa tulevan vuoden .bud.ii-
43336: deksi olisivat vain 75 % siitä, mitä ne tänä                 tiksi ovat pienemmät kuin kuluva.n vuodoo meno-
43337:  vuonna ovrut. to-isin sa.noon ne Olli 'krutsotta va vä-     arviossa, niin määrärahat ovat suoritettavat tuon
43338: heimetyksi 25 %:lla.                                         ehdotuksen mukaa;n.
43339:     Se ylen våhäinen ai:kru, jQika, valiokunnalla on             Valiokunta on vihdoin lmrtsonut tarpeellisek.sj .f 'f 1 _. f
43340: ollut näitä ta.vaJJaan vans:in muikitkkaita ja 'kir-         ottaa mietintöönsä                    o a •menee osittam ~ ~ t.-•.i-&t 1·-<1
43341:  javia kysymyksiä kä:s:itelläkseen, on tehnyt, että          u omm s1 · urm itse puheeooo0 eva yijJ1a~ '
43342: 'V'aliokunnassa ei ole ehditty saavuttaa ruivan               ~H.~Fl!l:.. Ja~Mte!L V_arhok~nta; on pitanyt t:tr- ;
43343: :täyttä yksimielisyyttä rnjoi'tuksista, joi-ta. olisi        pee hsena lausua. ~tte1 hallituksen tule tul()Je~ ' 1
43344: syytä päättää, ja mitnä valitan että näin on ollut           hankkimiseksi vaJtioHe vållitltömillä tai välilli-\j .:
43345: laita., sillä ainakin yhdessä suhteessa on valiokun-
43346:  nan ehdotus tämän vuoksi jäänyt puutteelliseksi.
43347:                                                              sillä toimen piiteillä edistää sellaisen ·tava.ra.n maa-      k
43348:                                                              hantuontia, joka ei ole ·aivan välttämätön. Tä-
43349: Olen vakuutettu, että jos olisi ollut enemmän ai-            män. lausun'Don on va.liokunrta katsonut ma:an n~-
43350: 'kaa, niin ta-rpeellinen yhteensovitus olisi voitu           kyisen arvel utta:van ta:loudelli·sen ;tilan aiheutta-
43351: ·loytää. Tarkoita·n niitä määrärahoja, jotka an              maksi. Rahamme arvon laskemisen pysähty-
43352:  myönnetty tålksi vuode'ksi tai tämän vuoden lop-            m1stä ei voi odottaa, joBemme radika:alisin kei-
43353: -puun ja joita hallitus ·ehdottoor pidennettäväksi           noin radoita tuontia. V aliakunta ei ole ka tS!onut
43354:  pienempinä •kuin oo ovat tänä vuonna. Valio-                oleva;n syytä ehdottaa muutoSit.a: siihen eduskun-
43355: kunnassa huomautettii•ru. ·että olisi luonnollista           n8JIJJ 'J)äåJtökseen, että on Ulankittava val-tiolle tu-
43356: jos tällaisissa tarpauks:issa määrättäisiin, että on         loja ylellisyyssokerin ja ylellisyy·SIV'ehnåljauhon
43357: noudrubetta.vru uutta menoarvioehdotusta ja siis             myynnillä. Mutta kun1 valiokunta on arsettunut
43358: •elettävä pienempien määrärahojen mukaa.n. Sillä             sille kannaJle, että tämä päätös saa. jäädä voi-
43359: onhan luulta.vaa, että kun hallitus on ehdottanut            maan myöskin puheenaoleva:ksi väliaikaisuuden
43360: :prenennystä, siitä tuskin on syyta poiketa., kaik-         ajaksi, niirn se ()n katsonut välttämättömäksi sa-
43361: ikein vähimmin nykyaikana, jolloin on park.ko              . maila ilmoittaa, että hallituksen ei 'Pidä. edistää
43362: koettrua puristaa menoja arlas. Oli.s:i vahin.~rollirsta     näidenkää:n tavarain tu~mtia sitä varten, ~ä tämä
43363:  jos alkupuolella· vuotta elettåisiin runsraampien           odotettu tulo s·aataisi1n kertymä;än. Valiokunta
43364:  va:ro.ien mukoon ja sitten kun ensi vuoden tulo-           .asettuu sille kannarlle, että jääköön tämä tulo
43365: ja meno0arvio tul-ee, havaittaisiin, että on rurvet-         mieluummin kertymättä kuin ettär rsitä varten
43366: ta.va elämää!n niukemmin. Jos taas kävisi niin,             tuotaisiin maaha.n ·enemmän sokeria ja vehnäjau-
43367: ·että vastoin halli'tuksen ehdotusta määrärahat              hoja .kuin mitä meidän y,len vähäiset tadoudelliaelt
43368: oostetta.i.siin erutiseen määrää'D tai siitä yli, nii'D     .-resul'IS\Sit salliva.t.
43369: ei ole mi•kään vahinko tapahtnnut, jOrS tarpeel:i-
43370: ·oon lisä parin kuukaud.en ajalta tulisi vasta pe-             Ed. E s t 1am d e r: Det sta!tsförslag, som i
43371: l'ÖiStäpäin. Syy miksi valiokun·ta tässä asiassa ei        propositionen framl~ .för riksda.gen och som
43372: •pääSsyt yksimielisyyteen, •eikä tästä sii.s mitään        nu i huvudsak av sta.tsutskottat förordas, är en
43373: oodota, oli ·luuUa.ks:eni se, että erimielisyyttä oli      nödbud~t.         Det namnet torde den· få behålla.
43374: määrära·hoista rautatierakennuksirn. Nyt halli-            Den mmerin·.~r, som statsutskottet har be&tåltit
43375: tus on ehMbta.nut ensi vuodeksi tekeillä olevia            denna n-ödbudget, ·är en nödfallsmotiverinrg. I
43376: rauta.teitä varten melkoista pienemmält määra-             densarm:ma ingår, rSåsom herr ordrföranden i stat&- ·
43377:  mhat kuin täksi vuodeksi, ja valiokunna.ssa on            utskottet också enlig.t sin. va:na öppet ·erkändre, in-
43378: oUut suuri erimielisyys ~iitä, ··tokko noita töitä         gen e.~rentli.~r utredning a.ndendre de viktiga rältts-
43379:  voidaan vahingoita itse töille ja, ltyöväelle supistrua   frå.~ror, som vid remissen av propositi<lnren 'J)åvi-
43380: riiin vähään, kuin hallitua ehdottaa. Jos n~t              •sades stå i oskil.ia•ktli~ samband med detta ären-
43381:  olisi ilman muuta päätetty, että milloin hallitus         de. Det är knappt om ma;n ens märker spår av
43382: ehdottaa mÖ!ä{ära;hrut eDJSi vuodreok.si pienemmiksi       diskuseion i urtskottet röramde dessa frågor. Herr
43383: kuin tänä vuonna, nitin on pienempiä määrärarhoja          ordföranden i staisutskot~ ·har framhållit. huru-
43384:  noudaitettava, nriinr olisi tuUut jo päätetykrsi että     som detta berott därpå l8ltt utskottet .ickoe kännlt
43385: myöskin raubatiera.kennwsfiapa,uksissa ·heti on ru-        si.~r va;rru ,fullt au nlliveau med dessa ,frågors nt-
43386:     uus.                                           P-erj.antaine. 19 p. joulukuuta.
43387:                                                                               -----·---··--·········--·-----------··--
43388: 
43389: 
43390:     rednirug. Jag ber &tt ·få eriD!l'a ·om rutt ri:k~n              .iag end111st tillägga några ord. Utskottetts föm34{
43391:     vid si1t ibeslut altit ioke :remittem ireurlet tiJl             är, så.som det också ~8inDelige.on fram~ .av .md-
43392:     p~l~t9kotiat mäste an~S&S• haw utgMt från                       ·föranderu i Sltai!mtsk"Ottet an·dl'a!lra&de, företiÄt
43393:     Ma 51Yntmnktea., a.tt statsutskottet ensa•mt fw sig              med ~anska moå.nga svårighet0r. J34:t ber a.-tt Mr
43394:     VM' ·k011ll~>etent a tt utred.a     desS"a liksem eekså de      få. erinra i siör!M koz1Jltet om nlågtts, blud .t~
43395:     fi111111DJ11iella omstäJndighet..er, som äm förenaile :mOO      svårigheter, som syms mig ulJ'p!Stå ~Mm den
43396:     faudpti.-de.n.      Atll rik.sdrugen icke ekulle velat           reglering, .som nu är föfleslag-en. Utsk~t ao-
43397:      ·hav-a atl'Ma .iuridiska. ofrågor utredda, eet •alllftr        för i sin ·mot.iveriDJg vag. 2, ·att inoowr~ fh,
43398:       ja.g att Im1!n v&l icke kan anta,goa.. RflT 0l'liföran-       •tsoför.slag un~J. er i•fråJP:Iwa.r~W~de m-ella111tid Mr
43399:       dell! i ~tsut.skottet har ihär för ~· rälmiUJ!:,              ·iilläm:pas end.ast förs·åvitt dertsamma lämfl'll.lt sig
43400:       el1er måhända mindre officiellt å. utskott.ett-6 v~­          :häa.'lför, men a.tt det dock iborde ,uttrvoklif.{ten för-
43401:       Ul!, fram•fört de skäl, VaJ'l)å utskottet stöd-er sin          ordJW.-s, oa•tt aUe~ doe fö.r HH9 eUer in'tilt ut-
43402:      :w.4>ti verin.jt. J a!g måste bekänna, arlit j~ icke till gåJL_g~en av ·tail{"d>a år amriMde amla~. v~lkas Si1rl-
43403:       fu.llo ·kunde fölia med herr oordfö:ranciloos :fra.m- .t!lltta. llevil.iande ieke föreslag;ilts i ~ri~n.i'>
43404:       stli!ll~iorng, men tror miS!.' dock hava behållit des.s        proposition angående .s·tats.föl'lsllat,'et för nästa ir.
43405:       km~tenta. J ag vill endast moo <eti par ord här-              ioke efter utdmg-en ay innllvarantle år erl~".
43406:       til!l .genmäla, att den omständi.gh·eten, att ett u.n- Det före.fa4ler då icke rätt vä..l betintkt abt, så-
43407:      da;nta . från re          ·     ormen kräves för att~ som ut.skor\tet llå detta sätt heros·täUer, riksd~
43408:             ma. enoo nödbudget, a dl 1c e äll.Qu är e - nu •taJn prövnint{ eller ·flirlrehåU s'kn1le 9rnfkäftM
43409:      santm . · a                · ags 1 rumgsat~ • s u · e ra- · de a v re~ingen till fol'!bga.tt. bevil.iand~ u.ler
43410:     ~- Man ian m:vcket väl ti'lllm sJ.g att de1f.å 1920 föreslagna. an.sla.~n i l!H9 bs sta1. Ty
43411:      liu~tärende reglera~s -på samma. sätt t&l·Oilll ·ed:lt nor-    detta särtt, att Slå1unda. uta.n att i~ i pr<Mtin~
43412: '1 maJ. t bud·~tärend·e, men så, att däri illJllle1iS!.'g&r godkä:nn.a. d€>SSa aw Pegeri&ll:e'lo           tm     fortfl·åott bml-
43413:  f elt. llUtbnta.g från re~eriu.a:gfOJ.riDIHI!; alltså till tfor- .ia~&d:e föreala~na anslageDJ, s:rn•es m~ 'fa:ta, 14f~Ja.t
43414: i ~ beh·öv-er d-etta icke iklid!UI em ~i!f'tmiwg.s­ aitt rpreiudieera 'riksdagen, då dea fraint~les slm.U
43415:  \ å.tgärd. ~tt å.t~ 5/6 ·fe~dra.s- Iör ar1t denn6 beh•aadb. lael•a budgeten för nä.sia år.
43416:                                                1
43417: 
43418: 
43419: 
43420: 
43421: ~
43422:   ' nödfa~la;Pfgleri~ S~kall kommoa. ti,}l stå.tt<d, iooe·              Bettiln.Jdi:~ :l!.örafauler det mig oc.hå a.fl ti~~
43423:      bä.Jr heUer ieke d.etsam.ma ·SlOID att en dylik r~e­ d.ag'en icke ha.r ,:fått mot'tla.g-a nå~on r~*Nbe
43424:      riltg •ki.Ue vam diiilbjuden, uta111 eBclast. att..till ~ ty i b.'Gdgeten fhliOOS ilc'loo ID!å~tt såda.n ~ för
43425:     dei\$amm& kritves en aådu l'VIll.lii!icerad mat.im-i~ doe ä:oorin.gar, som fltkeilt i d-eit.a rul"S• :s:futsf~
43426:      rl;et wm lir Jtödvämdi.a- för va rje ll:ltdant.ag Erin         oeh som n.u bmme .a~tt flå dl'l& oot!MA ~
43427:   1 ~~ oonD&la. ·tt~fbwle~.                                       . Dl~ år för den, tid, 'iliW vi'lllum den.IDIJ ltUtm~
43428:           Jien ~t är Wk~ JJlia mernill!lf. ·a~ut i'l1lgå"' ti.eaea s.k'wl1~ komma att godkiW!Aas. Ett. l'O®käu&Me
43429:      f·rå4loo nu. vid fle~, Mede av dislmssi01ien. Jttfl,' •hilrutmnam, ·såa01m OOtdDik~Wod·m aV4!11tt, sltur. 4e1tal
43430:      v.iH. eatk\iirt $&c:JJa!i ml& enskil.P ålsikti framWla. d-et knnoo illlOObära, artJt lliks1ia;g~~a ·!llvsä~t' flig
43431:     .a:U wr OIKLf-öN.noon& i ~ts-k0tteli lllW\lDI.eD.t, rä:it '&ltt fpamfhles lfÖJ'Q. a:nmärhiu•ga.r bet~nde
43432:     ~ ~ en tidi2'Me <tala.res ubW;lande - oen                       rue änrbi.ti,~tu1 .lller öve11skrild·ttad-ett. av ltlf) M
43433:     ~·~te ta<la.re, Mm väl numltM. fb betoolmlE! ,så.               bndggt,. ~- ~ tiMåfit si~ ocltl !Wiltl kua•
43434:     som kronoadvokat -                         li'..,.
43435:                                       med förlov
43436:     är att betrakta som ,petitio princi,pii.
43437:                                                         dPmlliSt anms va.ra., .sQ a1t1l ~ Mda.n 1W. ~dii:äadl. 4ter
43438:                                                                     ilörlå• i ooh meel a.tt denm. föl'lälliQait.l' *i1-
43439:          .W. Sllllk dt iM 1cb hiii•e tfuliit ~ 'På. den .iaa~
43440:     ~liD siMR M .Mken. ~~~,ge11: ltar .i- lW-                          I ~ ,iMillfianh·--. ville .~A' också o&~· . -
43441:     mttr"-o mWe. moo .,t.ara.,    moon      rieqfl!l> ea nmrio· dut.. sl!ml lerr M"åföctttnden i stailsut.9k~ ~~t. . .
43442:     ·ritlit 'lilken kan fÖinMtias gå ·medl .Mnsa1lli!Di ~ med, nimlä.~n I!RJt UYopeslitioli!G(It; n:rG~• 58 11llttdl:il-
43443:     ~ rvåU oof. ~ d                     håHa. mw dM om Iät ~ f'öm l'lorde vam IlV ri~ ·~tA e&h.
43444:     alv voa,pje, •tiJi ooh m.ed om d~. gitlldie lfiilu~ tvNel- godokä.nd, ifM al'tt ·maaJ må V<&iB, vil&a doa ln.dringar
43445:     ~i«e.· s~tkeT soom lagtol·k.m,iDig'm i NJIBI'i~• ·Jtl!&·        äro, som 'lll!tttkliJ~t!e.n, redi!tn iliwt uw .s41rutsfö~g~Qt
43446:     'J)OIIition, it vilbn -~~ OJG! IJCltså m:ed för d~ia år JtOdkii;nje, T.v elies· lr!omru.a. vll dM!a
43447:     t.ebn, a-hm sin l!IPktiiiDD. Det äJr tllr-fiär l<m- fmthin~·r, som a.nta.lt'.as eitoe11 d'et nn· företi~Mh
43448:     llist, slm!ki.ilit etitl@l" vateriDJeo, vid ou·~lliS 11~ b~mn·d<e ~kä.n'ål, in\~ a.otl ku~.na. h.ll:n,fönl ~l
43449:     num,. alt nu uuPlll·~ dearsa. clleu n äne:a&t ti>ll sådral]l8, ändriuop.w, som r&ftan bHvit ~ldnda i
43450:     fknyad skirskåJdn.i11.•g. Ja~ kom111J61' em-el(ertid staJts,fön1a•lQt. Det vo-re $å.}edes sakenl~ :ttt 1til
43451:     a4t 1Qre.sd4 och · y;jU J'f!Cat D.D' .aimna, dM. a.tt ~rim på ooudlli:~tgnintt{' atV detta. ~e- t.Ul dM
43452:     ribdagel1i måltt.e OOsluta. altt deltJtal. 'li'&M: siruiT b~kandet m-ed anl:edn,ing B~V' pl:'ft!)'!ileSiti•nu n :o
43453:     ~s 1: dei'lomm11:.ai:-$0m, 6r •                 ·         . . 58 :fö].!ecim:~- men vill ja2 1för m!ili! dle1, ~l ~nd
43454:          •Väd 1 &lirigt ibetrilf.l'a.r-·litsli'o~ 'f-ö:tslq, Vl 1 av särskilda. e!Mttä.ndig.h~r. ielre yrla, dä>r-p&.
43455:                                              Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                                       18&9
43456: 
43457: 
43458:        ,T~ ber temellertid i alliS>lut.nintg tilol d·e an-          ~et och otil'lii4,r~s·bud~t för 1919. De!t:n.a OO'dnintg
43459:   mä.fkninga-r ja.,g- här har ,g-jort aJtJt få föres-lå f'öl-       ä.r enErl min åsikt upp- ach. nedvi1Dtl. J a.g måoste
43460:   _jral:l.de ändring.så-örslw,g-, som ja;g skathl upprelJ(l         anose d·et vara. s:vnne:rligen olo~iskt, atlt riksda.~
43461:   jäm:v'äJ vid den .speci&lla diskussionen. J ag yrka;r             först besluter a;bt 1919 00\s sotB:t.sförslag i tiLällnp-
43462:   aJI~ a-tt i fömtal klämmen av betä:nkandet ska.U                  li0t delar skall 1-ändoa till -elt'li!rrältt.alse med de
43463:   uts:ägall!, a1Jt, med de dä.ri åberopaJd& ä.ndringar i            ändring-ar, som däri vidtacits, och sedan. vidta~er
43464:    1919 års stats:förslag åsyf.tas blott sådan•a ändrin-            de ändringar, som de footo tf'el,_ia a.v .gooclkä:ano.:ndm
43465:   ~<l!l'. ~lll ttillkommit i övevensostä.mm"lse med 69              av den 1iemporäora1 bn-dgeben.
43466:   § R,, F. eller ·el.ies fövanl.ette av l!bågot riksdag-en:s              Jag rir läm.gre än ro;~; 'Estlander, Jag ber
43467:   b~ut; och borde i •händel.se detta förslii!Jl.' vinnm-            dt iå föreslå, at<t nu .föt<eliggrunde ä:rende måtte,
43468:   a~nde, betänb:ndat åte:ro:emitdieraiiS i sylixt att               booandla.s: eft       m. rik.Sda~ fasWäJlt. ti;Iä~-
43469:   Q l!å.d:an ändring i klämmen n:o 1 sltulle vidta.-                Dil:ll    en för 1919.         e         an 1c e om .l ·
43470:   ~           Vidifllre ber .iaa att få föreslå ådi8rremiss         'OOliiiiliCllmgen av åll'e<Jmti.et :liÖ1rriiin riks;d~, ålt.akil-
43471:    iöl! ini;öra.-Jtd~ i hetänbooets motiverin.g av ett              .iea. ty de11 klliiJ m.vuket. väl l!IPJJUt:$liS: 'tid plMHla
43472:   udlirl u·ttala.nde därttm, a.tt riksd&gen,, ooe-retm.M-           i ·kväJl efrtJer d·et vi beha:ndla.t. t:lllägget tili ~t«rts­
43473:   ~v ait 1919 •            ~sförsJa~ .förl~s alUt ~la               :liörsl~et fö~ 19m.
43474:    ~- -en d~l a,~ ål1!" 1 !t20,. föt-behåller· .llig" a.llt
43475:   1ifundeles U'Jlll)~a•g-a. tili prö.vning oo IUl'lDärkruill;gaJr      Ed. S.·e t ii!lä: Mill!itlcln valita.n, ~ ealusktin-
43476:    tii~ mgetinge.lll$. haula•vande av bud~n                         ntam tä&t.ä a&iasta. 1lru:vt:v:v ~ä. päätöksensä~ ilma
43477:    fär: i.J! 1919:, HU vitka aaJed.llting- ·ltan fö~om·ma.          m:intkää~tlaiste edellällläyny~tä sel vity.&tä.       Kun
43478:      u     ti d-en betänkand~t å-tfölja.ndoe res-el'VIaiione.m      oouskuo:n:ta 6i uaa lvtkäamn~.t 1)0I"'Il'ftlmslallci:vali<J..
43479:    finn-es .iu etJt och anillfllt. som måb.ända kandtt för-         ku:notaruno; mtiån minä;kin pno:kBta.ni, ruiinlrnin ed.
43480:    an.Ieda an'illärkning-ar. J-ag vill nu näJrmast en-              Estlander, eclell:v;tin, että edaslmnta ~ ~
43481: . dteat. fäfi.tra mig- vid den. ·diiri föresl&gna kläommen          timvarainvatli.oltunnan       JlåJtevitksi   ffilri.aJ!IlaaJf   tar-
43482:   n:& 2, som s:vnes. mi..!(' vara av .syDnerligen- vi~t..           ~msen seobityksen aJSian '(Jileudellis-estl:lclrin PQU·
43483:    gående bärvidd. Klämmens -anta.gande komme                       lesta. Val1tiova11ainvalioku~tta on n:vt m·ietiDIIÖs-
43484:   .sä1uwli~n för framtiden att vara a;v s-tor beot.v-               .sään win erinomailsen E•eväSiti viitrunut siihen
43485:    de,tsre. För min del ber jag- att få, mo•flba mi~                että voidaan panna kysy'illykseen, onko hallitus-
43486:    densamma och i S'täl: et fiireslå, .a1lt; riksd~                  muodon 70' § 2 momentin säännökse]ä -sitä mer-
43487:     mått•e beslutf?a,, att tiU understöd ät de nuva•ra.nd:e          kitystä, ·milkä sille esi-tyksessä annetaan, vaikita
43488:    skyddskårern'lll skall a.nslås 3,000,000 m•a.rk un-               siinä :kesknsilebsSilL, mikä oeduskunn;assa ltä-v.i,
43489:    der- V!l'll:l'dern av månaderoo jaen.uari och tEJ~l!iruari        jo·kseenltin yksimielisesti eri tahoiLta myönrrettiin,
43490:    tår 1920, eller seåledes •SI8.•mmoan.lru_gi 6,000,000            ~tä pnheen.a•laisella säännöbe:lä ei voinut sitä
43491:    mark, inttill dess .s:ta.tsförs-lag>et för år 1920 hin-          metlillystä 'oUa. Ja ·sekin, mrka mietinnössä seu-
43492:    ner fas·tSitällatS. J ag torde icke behöva derma                 rna. on joks-eenkin vähän va.I•aitS'eva. På.äasiafli-
43493:    ·~ång- frallllställa någon särSiki.Id moltivering-, utan         Stesti sanotll!an vain, {:!ttä kaikki ,.täJm'ä v o i n e e
43494:     hänvisa·r ti"l de vrkanden, som från olika lllt.r·              ta.pahtrra. halliotuks•en edellyttämällä tawdla". On
43495:     tie;r. ooh däribland jämväl från oonl!ierparbiei gj()r-          valitettavaa, entä täybyy a.ntaa äänensä. vaillinai-
43496:     des, då budgehpropositionen remitterades.                       sesta selvityksestä jdhtuvrun epävarmuuden tun-
43497:                                                                     ·toon vallassa. Tuntuu siltä ·kuin voita.isiin ryh-
43498:       Ed. R. F u •r u h j e 1 m: Med •anlednin•.~r a:v               tyä telremii!än m                   01   ·eu La ta: ansa
43499:   •rd'g:m. E-s•tlmders a•ndrag-ande ber jag- abt få er-                        yva s:vt:v.s•tä. ihalHtusmuo o
43500:   kännra•, wbt {)tvive1a:ktigt en del· anmäirkningar                 matta -e·                       eJIDa:• o ISta ,
43501:   ka:n rikta.s särskilt mot uuskot.tets motivering i                 lausu .               s n
43502:   dettå betänika.nde. Til:T utSiko1itets ursäk-t kan                 -:Mi'na P:V1 än saa a: uomauttaa.. että haUitils>-                         ' •
43503:   emellel'ltid sag1as, rutt helta• detta ärende har måst             muod      69 :l'll lamsuma si:it"" . ·· tulo-      mena-
43504:   ;oohandlas med en sådan utomordentlig- skynd-                     ·arvi    datus 001 a:IILiliett&va aksi kuukautta e!ll'noen
43505:   aamhet, a 1lt de enskilda utskoitsmedlemmarna                     .sfiUilnåiiil iSitmhtökåuTen 'JlrrältfV·imsotä, hyvÖm o~
43506:   ieke hrud'e kunllla,t •tag-a del av förs·la·,g-et tnll moti-       vOO'ifa~liit"'iiiiR Mwlla, etli siin.iion: t6·oo~
43507:    ~ring-, innan det förelåg till deras avgö:mmde.                   t;a~11i.:111mbi:tmtir"~åäriail1iiio •Ylillli-tllii.:"
43508:        J ag- bad om ordet egemtli~en icke för at'i be-              ~se1Ie!:. Om h noma:4lta:va•. eiJtä aika!s;mmmÖ&                .Yilf.. -
43509:    tona a:essa. oms;tändi_gohater, utan för a·tt i Iikhet           ti'fij}ili"vätiM.iesty kse~~J 2:6 § :ssä semmein€llll sää:lll-
43510:   med staltsutJskottets ordförande ~h rdg-m. Est-                    iiös\ €1ttä. se-, esi~ .io:lmtkos·ki varojen. b:anilclro;
43511:   1a.nder göra en auinärkning- mot den ordnin~. i                    mistta. niiliå!n ta~~$åiv., joihin. \ilairurai.sci :v:~Hi:P'P
43512:    vi:l:k-en riksda.~n, ruti d•ömS~ ruv fö~iqs-                      ~Ttif--:elväif" ri:ltä. _on · ·~~Y!l ~al~Q.~
43513:   1~ ·har för a·VtSikt a'ht beh,alildla. OOD.na. nödead-             alus.s·a..• 'TäJinä. määrät;vs on n'Y'f; pmtiiiiu.. A1m>0J
43514:                                                                     ~-~··-··-···""···
43515:       1850                                            Perjantaina 19 p. joulukuuta.
43516: 
43517: 
43518:       .iäiännös määrruru.ias'tia on hallitusmuodon 69 § :ssä               Ed. Neva nl i [Jj •n a.: Kosketelless·ani hiukan
43519:       så:Metty kahd·en. kuukauden aika. Voidaan kyllä                   tältä kysymystä lausun, että luu1laks~ni iällä
43520:       saruoa, että tämä määräys 'koskee ainoastaan hwlli-               asialla., .iota viimeinen puhuja käsitteli, on .pieni
43521:       tusta, mutta että sen ei ta,rvi·tse sitoa eduskuntaa.             käy!tännöllinen merkitys. Merki.ty,s on sitii: pie-
43522:       Mutta totta kai tällä säänruöksellä on 'tarkoiltu•k-              nempi kun valtiovarainvaliokunnan ahdotuksen
43523:       senra se, eitä eduskunnalla pi>tää olla tila•isuus                mukaan tämän häit,äJbudjetin mukaan ainoastaan
43524:       tutkia kutakin erityistä menoerää .ia ·että sen pitå:ä            vuodeksi 1919 tai ·sa•notun vuoden lorppuun oso-
43525:       vasta •tämmöisen tutkimuksen j.a harkinnan no-                    tettuja määrärahoja, voitaisiirn väliaikaisuuden
43526:       jalla 'tehdä päiiJt:ökseDJSä. Ja täimä pitäisi siis               kuluess!ll edeHeen suoritta·a vain siinä taTJauksessa,
43527:       ka•tsoa sitovan eduskuntaa. siinä merkityksessä,                  että hrulHtus on niitä ehd·orhta>n:ut edeUeen myön-
43528:       että eduskunoo.n ei ·pitä:isi tehdä pä:å:tötksiä maa!ll           ne!Jtäväksi, eHeivät nämä määrärahat ole osotetut
43529:       rasittamisesta maksuilla ja. muina ras~tuksilla,                  yleisiin töihin ja ~siihen verrattavaan ta.rkoituk-
43530:       yksityiskohtaisesti ha>rkirtJsematta, niid·en tarpeel-            seen. Nyt on huomaittava, tämä n. s. lisäbudjetti
43531:       lisuutta. Tältä kanna•lta katsaen ymmärtää:kseni                  ei oikeastaan sisällä mitään muuta kuin sellaisia.
43532:         arsin           'nkin oisi ase1Jtua sil.le · · 31Ue et ..       määräTa.ho.illl, joita ·ei tämän mukaa,n enää saisi
43533:       ~ttu su1m mittainen tulQ-                                     a   väliaik,aisuuden. kuluessa käyttää.         Siinä on
43534:       nrenoarvwkäsittelv -Slsältäi' poililieufsen nns                   ehkä joku aoinoa, joka voi olla toista laatua.,
43535:       l:lallifiiiffiiiöi1öi1'1iilTil.rllVliSiisM:, .1oifia-l'ö&'kevai   mutta s>entäihd·en liisialla on pielli käytännöllinen
43536:       tutö:Tam:enöärv'i."00~1Btamaa:-                             -     merkiltys. Minulla kuitenka;an ·ei ole mittään
43537:       b   Mmä' uUs!n hetysti itmvonu·t.eiftlr selvitys,                 vastaan, >että ed. Furuhjelmin ehdotus hyvä.ksy-
43538:       .loka olisi hankittu, olisi voin:ut a:mtoo semmoisen              tå:än, sillä n:iin:kuin alussa myönsin, se on kieliä-
43539:       tuloksen, että puheena}ainen ·asia voiltaisii11 yk-               mäi!Jtä peria•artJtoollisesti ooi:kein.
43540:       sin•kertaiseUa eduskun1tamää1Jökselläi ratka>is.ta,
43541:       sillä sehän meiUe kaikille olisi sekä mukavinta                        P u h e m i e s: Soomlko luva.n kysyä, kanll!3Jt-
43542:       että toivottavinta. Mutta val~tan. että selvitysrt;ä                                       oo.
43543:                                                                         .t.a>ll!ko ed.. Nevanlinna   Furuh_l>elmin ehdotusta?
43544:       asiasta ei ole olemassa.
43545:                                                                            Ed. N e v a nr 1 ] n n a: Minä olen, kä:sibtänyt,
43546:                                                                         että sitä on kallll!llilettu. Jos niin ci ole laita., niin
43547:          ·Ed. R. E r i c h: Minä pyysin puheenvuoroa                    minä voin sen rtehdä.
43548:       ainoasta•a:n yhtyäikseni •ed. •Setälän lausuntoon.
43549:       Samrulla tahtoisin myijskin lruusua. ihmettelyni                      Ed. S c h ru u m a n: Jag kunde ick~ uppfatta
43550:       siitä, että valiokunta niin ~ovin suosiollisesti tai              om .rdgm. Furuh.i·elms förs•lag blev understött
43551:       >suopeasti on puhunut siitä omitu]suudesta, mikä                  eller iok~. Om .dei icke hlev under:stött, ~m!håll~r
43552:       tavll!taan hallituks>en esityksen perusteluissa.                  .iarg ·rutt få görra det.
43553:       Kun se nimittäin on viitannut hallitusmuodon
43554:        70 :n 2 momentt:iin, olisi odottanut, >että valio-                 Kesku&telu julistetwan pä'ättyneeksi.
43555:       . unn.assa varsm m s>en k>eskustelun jäl·koon, joka
43556:       toissa. päivänä twysi-istunnossa .ta.pahtui, .Qlis,i         P u ,he mies: KeskUSitelun kuluessa on ed.
43557:       h~uka;n kriitiUisemmin tätä pemstelua käsitel~            Est an er ·ehdottll!nut että eduskunta äättäi:si
43558:                                                                 että nyt esilläprleya ,a,sia on raftka'l va va tiotllii-
43559:                                                                 väjär.iestyks>en 60 :n sä:futämässä .iär.ie:styksessä.
43560:           Ed. L ·a; h e r m '81: Minä yhdyn iäyd~llisesti Kuii täitä e otusta ·ei o e an                      tu· Ja · u
43561:       ed. Furuhjelmin käsitykseen siitä, että edus•kunta mielestäni esillä oleva' a'sia on käsiteltävä siinä
43562:       päättäessään kuluvan vuoden tulo- .ia menoarvion .iärjestyk,sessä, kuin vuoltuisen tulo- ja. meno-
43563:       jatkamisesta väliaikaisesti tekee sen sillä tavaUa, · Mvion käsitJtely.stä on säädetty, rawkeaa. ed. Est-
43564: ' '   että tä;mä tarkoittaa ainoastaan n:vrt; voimassa. ole- landerin ehdotus. Ed·elleen on 00:. R. ]'uruhjelm:
43565:       Yllin tulo-• (ia, men>orurvion \iatkll!mis,ta, reikä siis ed. N evanlillDJa,n ka:oora.-trtamana. ehdottanut, että
43566:       voi koskea sitä, josta' tä;män jälkeen tulee pää'heft.- nyt esillä oleva arså.:a käsitel:tä;isiin vasta sen jäl-
43567:       tiilväksi. Mutta minä en ole samaa miel.tä siinä, keen kuin valtiova.rainva;Eokunnan mietintö n :o
43568:       että tämä aiheutilruisi nyt esillä olevan kysymyk- 8 hallituksen ~sityksren johd-osta lisåyksis:tä 1919
43569:       sen lykkäämi.sen n. rs. lisä!budjetin päättämis-en vuoden tulo- ja menoarvioon on käsitelty. Kut-
43570:       jälkeen. Päin'Vastoin •ei >eduskunnan ole, joka ei sun ttätä ehdotusta ed. Furuhjelmin ehdOituksek&i.
43571:       ole vielä lisäbud.ietist!ll päättänyt, sidottava kä-
43572:       siään ja; on sen jrutketnava nykyi!Sii;ill tulo- ja me-     1Selonrtloon johdosiat :pY'Y'i;ää IJ)uheenvuoroa..
43573:       ruoamota. sellaisena, kuin se nyt on voimassa ja 1
43574:       -pääålettävä s<en .iatkamiS!esta nvt heti. ·Minä siis       Ed. E s t 1 aJ n d e r: Thit all'kr01llmer ju å ta1-
43575:       vastUIStan ·as1arulykkliiäimistä.                         mal1llen att TJröva, i viJ!ken ordnrung d~tta ärettde
43576:                                             Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                       1851
43577: 
43578: 
43579: skan behandlas. m~n lför så v.Utt herr ta.lma:nnen                keutettu, joteu 'Wsia p a u n ru a; ·n p ö y d ä: 11 e
43580: stJÖder gi,_g- på dei rSikälet, •a:fit mitt förs}a_g- icke V•RT   s•euraavaa:DJ täJysi-i&tuntoon.
43581: understött, ber ja,_g- a:tt få framhåHa, att i detta                 De anmärkning-ar, som rdgm. Estla•nder och
43582: a.vseende diskussionen icke var slutförd. Ty de-                  rd,gosm. Furuhjelm ihaVJa gjort, ä•ro berättiga.d·e
43583: !tatljbehandliu,g-en 1kommer ännu i 'fråga, ooh i                 och ärendet bordlägges tiH föl•.iande plenum .
43584: .var.ie faU va:r diskussionen i detta a'vseende icke
43585: s•Lutförd. Den a.vbröts genom rdgm. Furuhjelms                      ·Ed. E •s t l a• u d e r: Vid såda,nrt förMllande
43586: ~örslag om bordläggnå'llg, vilket om det under-                   torde hr. talma•nJIJen måhända 'finna rä!trtvist, wtt
43587: stötts, bör enlit?;t 56 § L. 0. föra.nleda, artt ären-            det förslag, som jag tidigare väickte .rörande ären-
43588: dot8 beham.dling omedelba.rt •a.vbrytes.                          dets behandling, icke betra:krt:as såsom redam: av-
43589:                                                                   gjort.
43590:    P u lh e mies: Jag her att få meddela, att jag
43591: uttr:vckligen fr~e. om aUmä:niia diskussionen
43592: var a.vslutad, och j.a;g förklarade den seda.n av-
43593: slultad.                                                                             Pöydällepano:
43594:     Omr5stning sbll således wrkställas angående
43595: rd,gom. Furuh.ielms fö11slag.                                       2) Ehdotuksen lisäyksistii 1919 'Ylloden tulo- p
43596:     On siis äänestettävä: ed. Furuhjelmin ehdotuk-                                  menoarvioon
43597: •sesta.
43598:                                                                   sisältävän .hallituksen esirtyksen johdosta laadittu
43599:                                                                   valtiova.rainvali<Ykunnarn mietintö n:o 8 esitellään
43600:   Ed. EstI a n dle r: Jag ber artt få upprepa                     ja pannaan pöydälle tänä iltana k:lo 6 alkwvaan
43601: vad j~ nyss. sade ~:utt rdgm. Furuh.ielms förslag                 ttäysi-istullltoon.
43602: innooär en sådan bordlägg-n.in1g, som, ifa,II den
43603: unde:Mtödes, enligt M § L. 0. omedelb{m-t medför
43604: att älrend'€ot Tä:gges p.å bordet.
43605: 
43606:    ·Ed. R. F u r u h' j e l m: Ja·g ber •aJtt rfå :fra:m-           SeU'ra.avlli istunto on tänä ilta.nJa k:To 6.
43607: Mlla., a tt jag i mitt yttrande uttryckligen sade,
43608: altt lirendet borde bordlä:g_g1as till eftermiddagens
43609: plenum, .så att detsamma kuude behandlas efter
43610: det tilläggssta'l;s!försla,get 1för 1919 blivit behand-             Täysi-istunto pälilttyy 'k:lo 2,25 i. p.
43611: }aJt.
43612:                                                                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
43613:   P u ·he mies: Se ·huomamtus, joDJka ed. Est-
43614: lander ja Furuhjelm ovart •a•siassa. tehneet. on oi-                                            Eino J. Ahla.
43615:                                88. Perjantaina 19 p. joulukuuta
43616:                                                       ik:lo 6 :J.. p.
43617: 
43618:                     Päiväjärjestys.                                 Sihteeri lukee:
43619: 
43620: Ilmoituksia:                                                   Eduskunnan ValtiOIVaminvaltiokunta
43621:                                                                           Helsinp;issä.
43622:                                                        Siv.        J'Ou1ukuun 19 rp :n.äJ 1919.
43623:                Ainoa kälsittely:                                            N:o 5•6.
43624:     1) Ehdotus lisäyksistä 1919 vuoden tulo-                                          Eduskum11alle.
43625: .ia menoarvioon ...................... 1853
43626:    A s i a k i r i a t:   V al tiova.rainvaliok un-                 rViitat.en   Vaitiopäiväjä:rj-estyksen 35 §:n 4
43627:  nan mietintö ·n:o 8; hallituksen esitys n:o                   .mom. saa Va.Itiovarainvaliokunta kunnioittaen
43628:  58,                                                           anoa oikeutta jatkaa toimintaan.s:a myöskin sillä
43629:     2) Ehdotus valtion tulo- ja :menoarvion                    väliajalla joksi näitten val tiopäwien istunnot
43630:  villiaikaisesta pitentämisestä . . . . . . . . . . . . 1862   ovat .päätet.yt keslkeytettaviksi.
43631:     A s i a1k i ·r i a t: Valtiovaminva1i<Ykun-                              Valtiovarai,nvaliokunnan puolesta:
43632:  nan mietintö ·n :o 9; hallituksen esitys n :o
43633:  68.                                                                                  E. Nevanlinna.
43634:                                                                                                   J. V. Minni.
43635:                                                                     Anomuks·een suostutaan.
43636:    Nimenhuudossa merkitään ·poi·ssaoleviksi edus-
43637: tajat: P. Virkkunen, Fränti, Heinonen, Helenius-
43638: Seppälä, Helle, Homen, J yske, Kauppinen, Kos-                            Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
43639: kelin, Paasi:vuori, Procope, Reinikainen, rSnell-
43640: mrun ja Ta!k1kula.                                             1)     Ehdotuksen lisäyksistä 1919 vuoden tulo- ja
43641:                                                                                     menoarvioon
43642: 
43643:                                                                sisäiltävän hrullituksen esity;ksen n:o 58 johdosta
43644:                                                                laadittu valtiovarailliVaJiokunnan mietintö n:o 8
43645:                      Ilmoitusasiat:                            esitellääm ainoaan käsi t te 1 y y n.
43646:     VapaJUtusta t-ämän ·pa1 van täysli-istunnosta                 P u h e m i e s: Ensin sal:litaan asias&a yleis-
43647: yksityisarsiain vuoksi tsaavat edustajat Koskeliu              keskustelu. Senjälkeen siirrytään mietinnön yksi-
43648: .ia Mickel:sson.                                               tyi•s'lmhtaiseen koiiJsittelyyn, jolloin mietinnön si-
43649:                                                                vuilla 8-13 ehd.otetut lisävks·et otetaan erikseen
43650:                                                                käsiteltaviksi siten että vakioo.iseen tulo- .ia meno-
43651:                                                                arvioon sekä y;limääräiseen .tulo- .ia menoarvioon
43652:                                                                 ehdotetuista lisäyksistä esitetään iku:hunkin mi-
43653:     Valtiovarainvaliokunnan työn jatkaminen.                   nisteriöön kohdistuvaan hallintohaara,a.n kuuluvat
43654:                                                                menot erikseen. Siinä tavauks.essa että muutoksia
43655:   P u h e m i •e s: V al tiova:rain valiokunnalta sa.a-        valtiovarainvaliokunnan ehdottamiin lisäyksiin
43656: punutt kirjelmä luetaan.                                       ;tehdään palautet,a,an asia valtiovarain.valiokunta:an
43657:                                                                                                               234
43658:                                                                                                                         ..
43659:     1854                                     Perjantaina 19 p. joulukuuta.
43660: 
43661: 
43662:     pä;ätöksistä ehkä aiheutuvien rrnuuuoksiten teke-         skul.le i va.r.ie annat land g-jort sig omö.ilig. J ag
43663:     mistä varten mietintö<ön. Ellei muutoksia ja lisä-        vet ioke, om vi ha.va rätt att i detta avseende visa
43664:     yksiä tehdä, esitellään täJmä:n .iälkoon valtiovarain-    oss sämre. Också vi måJste värna om ·att lag och
43665:     valiokunnan mietinnön sivulla 13 olevat ponnet            rä:tt fö1.ias a v regeringen och a·tt 'ej r:itksda.gens
43666:     kumpikin erikseen. Tämän jäl'koon esitellään              viktigaste rätt trädes för när. Det är sedran likgrl-
43667:     mietinnössä olevat perustelut. Jos yleislkeskus-          tigt, om regeringen är en höger- eller center-
43668:     telussa tehdään muutosehCLotuksi'a mietinnön, yk-         eUer väns,terreg-ering, när det rräHer sa,ker av den
43669:     sityiskoMiin ovat nämä tullakseen äänestyksen             ibärvid'd so1m den nu förevarande. Varje rättän-
43670:     a1aisiksi yksityiskohtaisessa käsittelyssä uudis-         ka,ll!de och icke 'Parliförthlindatd med'borgare måste
43671:     tettavat ja ,kannatettava,t.                              lför-edra.ga en regerirug, som ielke motsvarar eiJJS
43672:                                                               rpolitiska ås.kåJdning, men som iaktta,ger lag och
43673:       Käsittelyjärjestys hy;väksytääJn.                       rätt, 'framf'ör en som icke g.ör ·det.
43674:       Yleiskeskustelu :
43675:                                                                  Ed. N e,v a n linna: Lienee oikaistava. eräs
43676:        Ed. 8 c h a u m a n: 8tatSJUts!kottet uttalar i        V'äärinkäsitys, joka edelliselle rpu1huja.Ue ~on tul-
43677:     sitt ibetän,k,and:e, att det 'finoor nödvändigt att       lut, mitä tul,ee valtilova,rainwaliokun,nan tekemään
43678:     allvarligen framh!åJHa att regeringen ibör gXira          1ausun,toon, johon hän .viittasi. Totta on, että
43679:     ant va.d den kan, tpå det att ett ~sådant mot grund-      va.stalaus,eessa sanotaan, että hallitus on toimi-
43680:     lagen stridan.d,e förfara.nde, 'varigenom riksdag'eiils   ·nut ·perustuslain vastaisesti. Valiokunta. puoles-
43681:     bU'dgeträ:tt för:lorar sin betydelse, ic'ke IVidare       taan ei ole tätä nimenomaan V'äittänyt. Va:lio-
43682:     u1pprepoas. S.ociaJdemokraterna äm ense i sak med         ,kunta. sanoo ainoastaan, että sellaioon menettely,
43683:     uts,kottets rrna;joritet, meu föreslå ett skarpare        että määrärahoja, myönnetälä:n sivu ,edus~kunnan,
43684:     uttalande i sarrnma rilktning, ett uttalande i en         on perustns.lain vastainen. Tämän ·ei tarvitse
43685:     särskild Häm, att riksdagen. ville uttala, att rege-      tietää muuta kuin sen tosiasian konstateeraamista.
43686:     ringen vid öVterskridandet av det för inlt1evarawde       että uudessa 1raUitusmuodossa on nimenomaiset
43687:     år stad'fästa statsfövslaget 1förfarit 'g'rundlagsstri-   s'äämnöbet, jotka t'ämän kieltävät.
43688:     digt. Hela utS'kottet är såJledes ense om a.tt rege-         Yleismeskustelu julistetaan 'pä'ålttyooeksi.
43689:     ringen förfarit grundlagsstridigt. Härtill kan
43690:     äruruu tillä~as, att regeringen, icke den nuva-              Ylksityiskohtairuen käsittely.
43691:     mnd·e, men den närmast för·egående, även under               Esitdläiän ja, järjestänsä •keskustelutta hYIVä:k-
43692:     tiden m-eUan den 17 a pril, då lagen angående             sytään lisäykset va:kinaisen tulo- .ia menoarvi001
43693:     räittsgrunderna för :statlshuSthållningen stadfästes,     tpääluokkiin 10, 12, 15 .ia 16 sekä lisäybet yil.i-
43694:     och den 17 .iuli, då regering:sformeu s·bdfästes.,        määräiseen tulo- .ia menoarvioon ulkoasiainrrninis-
43695:     htar förfarit grundlagsstridigt.                          ,teriöön ja. valti·ovarainmin.isteriöön 'kohdistuvissa
43696:         Detta är .iu dock oförsvarligt. Statsutskottet        Tha.lli<nnonhaal'loissa.
43697:     hade dä;rför enlig.t min åJsikt bort i enlighet med
43698:     rurusvarig:hets.1agens § 2 mom. 2, hänsk.iuta, .frågan       Lisäykset sota:ministeriöön kohdistuvissa hal-
43699:     till grundla,gsuts'kothet. Dä:rtiU har emellertid         linn'onha.al'oi.ts·s,a esitellä:äin.
43700:     uppenbarli·gen ic.ke varit tid nu, men det hindra.r         Keskustelu:
43701:     icke, att detta sker senare. Ta:ger icke sta,tsut-
43702:     skottet initiatiiV därtill, så bör anmärkning fram-          ,Ed. P -u r o: Ehdotan, että, kaikki tälssä koh-
43703:     stälUas i riksda·gen i enlighet med § 2 mom. 3 i          'dassa, esiintyvät määrära'hai, yhteensä Smk.
43704:      arusva.ritg:hets·lagen. Det går icke för sig, att det    121,290,2,50, thytlätälän.
43705:      stannar vid ett allvarligt fr:amhållande av rege-
43706:     ringens grundla,gsvidrig.a fö.rfarande, på sätt             Ed. La h •e r :m a: Py;y,dän kannattaa. ed. Pu-
43707:      statsuWkottet föres1a,git.                               ron tekemää ehdotusta.
43708:         En amnan :fölid 3iV ·statsutskottets ibetäntkande
43709:     e1ler uta.v anta.gandet av ,statsutskottets betän-          JM. Ne V' a n 1 i n n a: Niinlkuin !Va.liokullHI,an
43710:     kande - jag föruts·äther nämli~en, att åtminstone         mietinnöstä käy ilmi, Olvat nälmä :määrärahat j.ok-
43711:     hetärukandet blir antaget i denna rpunkt - en             seerukin poikkeuksetta jo käytetyt., Kysymyk-
43712:     annan föl.id är, att den nuvarande m3:gerill~Q.'en        sell'ä on siis oi'kea.staan vaan se merkitys, että
43713:     icke läingre kan kJva,rstå. J ag hör ic,ke till dem,      eduskunta nyt joko kielt!Lä tai myöntää. hallituk-
43714:      som vilja regeringerus störtande, men å aiildra si-      selle niin sruruotun indemniteetin, ,vastuuva pauden
43715:      da.n förefaller det mig: omöjlitgt att efter detta       tästä menettelystä. V,aHokunta. on Jausunut, että
43716:     kunna stöd~a 11egerirugen. En regering, som för-          on StUuresti valitettavaa, -että ihaHitus on sivu
43717:      far såsom den n;u sitta:nde ooh dtess föregånga.re,      eduskunnan näin snucia määrärohoja myöntänyt.
43718: •
43719:                                              Lisäykset 1919 v. budjettiin.                                           1855
43720:                                                               -------                ~--------~~------------~---
43721: 
43722: 
43723: 
43724: 
43725: Mutta. valiokunta ei ole voinut -esittää selvitystä           nosta ja hallitu'l"sen menettelystä, asiallisesti täitä
43726: siitä, ettei ehkä välttäJmllittömyys olisi näitä mää-         ·rusirunkohtaa käsittänyt, .siinä suhteessa nimittäin,
43727: rära:hoja. vaatirnut. Ja kun tätä s€lvitystä €i ole,          että hän on merkinnyt sen välttämättömyyden
43728: niin ·ei eduskunta mielestäni menettelis~ a-sian              P•rukosta johtuvaksi. M·enemättä yks~tyiskohtiiu
43729: vaaravuuden arv-oisesti, jos se ilman muuta :ki.el-           tahdon todeta, että näJmä sotilasmenot, jotka tässä
43730: täisi närrnä määrärahat.                                      esiintyvät, ainakin kailkkein useimmfllt, ovat sel-
43731:                                                               laisia, että hallitus, jos on tahtonut velvollisuu-
43732:     Ed. He 1 o: Kun asia oli esilla va.ltiovarain-           tensa täyttää, ,ei ole voinut niitä ,lyk~tä. Kun
43733: ~Valiokunnas•sa,    esitettiin siellä erääJltä taholta,       nykyinen halli>tus astui toimeensa, oli armeija
43734: että eduskunnan ei ta.r•vitse kiinnittää huom~ota            siinä kunnoss,a, ·että oli hallitus mikä :tahansa, ,se
43735: siihen perustus-lain louk,kaukseen, mikä täs-sä on           olisi tehnyt velvollisuutensa ·tässä suhteessa.
43736: tamahtunut, kun valtion ·ti.lintar'kasta~iat voivat           Täällä on jossakin ko·hda.ssa tätä mietintöä sa-
43737: ottaa asian .esille. Asian laita 011 kuitenkin ni~n.          nottu, ·että hallitus olisi ainakin viime kuu!kau-
43738: että va;ltion tilinta.nkasta.ia t, jotka äskettäin va-        silla vielä ollut tilaisuuruessa eduskunnalle es~t­
43739: littiin tulevat toimimaan ainoas-taan seuraa.va.na            tämään joitakuita menoeriä. En tahdo väitellä
43740: vuonna., .iO'ten ne eivät ai•nakaan suuremmassa              siitä, koska en ole ollut tila]suudess•a mliaa tutki-
43741: määrin voi ryhtyä käsittelemään .kuluvan vuoden               maan sillä lyhyellä •aj.alla, mikä minulla on olht
43742: osalle joutuneita asioita.. Se käsi•tys,, j.olka, näytti      tilaisuus ·tähän valtiovarainvaliakunnan mietin-
43743: oleva11 valtiovarainva.Jiolkunn.a.ssa v-aHalla, että         töön käyttää, mirbenkä joka kohdassa on ll!sian
43744: siis tilintarkasta;ja.t vois-iva.t •vi-elä kä:sit.eUä tätä   1aita. Mutta truhdon mainita, mitä sota-asiain
43745: a1sia•a., ei pidä paikkaansa.. Jos näJmä mäiuärahat          suurimpiin •eriin tu}ee, että halli tukseUe oli aiv-a;n
43746: nyt hy;väksytään, edusklilnna.n !puo-lelta ei enää           välttämätöntä pääittää nämä asiat nopeasti, ikoska,
43747: voida ryhtyä toimemp.iteisiin niiden johdosta.               ·sodan uhka oli olemassa .i:a al'meija .s-ekä ampu-
43748: ·Tämän johdosta k·anna.tan €d. Puron tekemää
43749:                                    1
43750:                                                              mava:roihin -että perusvaatetuks-een j:a varu'Siturk-
43751: ehdotusta.                                                   si~n nähden oli siinä tilassa, -että välttämättö-
43752:                                                              myyden pakko oli ~edessä. S.e seikka, ettei voi•tu
43753:    Ed. Nevanlinna: Enlruule, että viimei-                    uhrata -asiaan pitemTJäiä ~eduskunna1lista käsrtte-
43754: sen arvoisan pU'hu.ian 1{äJsitys oli oikea, -nimi.t-         lyä, aiheutui sii:tä, että tilaukset olivat :tehtävät
43755: täin se väite ei luuHa,kseni ole oikea, ettei voi-           nopeas·ti ja on tod,etta.v~a, että se .silloinkaan ei
43756: taisi ry.htyä mihinkää;n toirmenpiteisiin sen jolh-          trup,ahtunut liian aiikaiseen. Tahdon siis mainita,
43757: dosta, että hallitus on sivu eduskunnan myöntä-              .että hallitusta nä~tä menoeriä myöntä.essään on
43758: nyt näin suuret määrärahat, .ios •ne ny.t •hyväksy-          .ioihtanut maan edut .ia velvollisuus sitbä kohtaa-n.
43759: tään. Vwltion ä.skettäin valitut ti:linta.rkastajat
43760: ovat tietäJäkseni valitut, ei tätä vuotta, vaan tule-            Ed. N ·e v a n 1 i n n a: Minun oli palli:Jko oiiklaista
43761: vaa vuotta varten ja niiden asiana tietenkään ei              vääri:nkäsitys jokia oli syntynyt -ed. SchaumaniUe;
43762: o1e tutkia., mitä tä•nä vuonna on tapahtunut.                 minun täyrtyy myöskin oikaista väärinkäsitys,
43763: Mutta. edel.leen ova.t voimass•a valtioTJäiwäjä:rjes-        .iolka on sytntynyt herra •pää!min~sierille. Minä
43764: tv\ksen säännökset kertomuksen antamisesta                   en ·o1-e rohjennut väittää, ·että ka~kiss-a niissä ta-
43765: eduskunnalle va.ltiova:roin tila.sta, .ia säännökset,        pauksissa, joista nyt on kysymys, ja joissa ha.Ili-
43766: jotka anta•vat valtiovarain:validkunna.lle ja. edus-         tus on omi.n;pä:in, -edus:kunta.a kuu'lemmtta, myön-
43767: ku•nna;lle oikeuden ryhtyä täJmän tarkas-tuksen              tänyt mä;äräraho.ia sotalaitosta niinkuin muiJta:kin
43768: johdosta niihin. toimenpiteisiin, jotka ka.tsotaan           tarkoitliksia v·al"ten, välttämätön pakko olisi va:a-
43769: ta.rpeellis~ksi. Kysymys, siitä, missä mä.ä.rin ha:l-        tinut hallitusta niin menettelemään. Mutta minä
43770: lituk&ella on ollut pätevää asiaUista aihetta tai            olen väittänyt, -että valiokunta ei ole voinut tässä
43771: pakkoa myöntää nämä EsäY'kset, .i·ää edie1leen avo-          •lyhyessä •aj.ass-a hankkia -selvitystä siitä, ettei
43772: naiseksi.                                                    nä1nkin olisi voinut -olla ja näin ollen minusta
43773:                                                              kieltäminen ei ol•e p:aika.Uaan. Minä pyydän sitä-
43774:    Pääministeri V en no 1 a: Ryhtymä.ttä tarkem-             paitsi, koska herra päruministerillä ei ole <>llut
43775: min koskettelemaan sitä lausuntoa, minkä ed.                 tarp-eeksi aikaa tutusima miertintöön, huomautta.a
43776: Schauman on täällä antanut, panen tyydytyrnsellä             •että hallitus on eduskunnan koossaollessa myön-
43777: me:r:kiUe, •että valtiov,anainv•aHokunnrun puheenjoh-        tå.nyrt suuria, :lisä:mä:ärärahoja. Jo.s on -sit.ä mi>eltä,
43778: taja on kuiten'kin monen niiden asiruttoma:in ja             että hallituksen olisi silloin tullut 'kääntyä edus-
43779: monessa suhteessa arvottomain väi:tteid•en ohella,           kunnan •puoleen, niin se ei suinrna:an merkitse,
43780: mitä on lausuttu sekä .rwlkisuudessa ·että myöskin           että TJiiäisi näitten määrär.aho.ien myöntämistä
43781: tässä eduskunnassa. budlietista, sen kokoonpa-               tarpeettomana. Olivatko jotikut aJSiat niin kii-
43782: 1856                                      Perjantaina 19 p. joulukuuta.
43783: 
43784: 
43785:  l'eellis>et, -ettei olisi ehditty eduS'knnnan .puoleen    'eri budjetin yhteydessä, ensrksi tämän vuoden
43786:  kääntyä -edns·knnnan kooss·a ollesH.alman, 1Se on         lisäbudjetissa. ja sitten tul·evan vuoden tulo- ja
43787:  vaikea arvostella, mutta ei sitä ilman muuta v•oi         menoarvioehdotuksess1a. Mistä tä1lainen johtuu,
43788: ;pitää selvänä.                                            oli>Ji hauska tietää.
43789:      Koska minulla on puheenvuoro, en voi o'1la                Haluaisin lyhyesti to.deta, että nykyinen. libe-
43790:  huomauttamatta seikkaa, josta mietinnössä ei ole          ralista, •en sano m.dikalista suuntaa edustava hal-
43791:  mitään sanottu, nim. siitä, •kuinka hallitus nä-          litus, jolllka olisi ta1rkoitus tässä mruassa luoda
43792:  kyy tykkänään väJärin ikJäsittäneen velv·ollisuu-         laillis•et olot, on 1tuonut mitä suurimman laitto-
43793:  tensa mitä tuh~e ;arvaamattomia menoja varten             muuden juuri sillä alalla, mikä on tärkeintä ·edus-
43794:  myönnettyihin mä!ärärahoihin. Tämä luettelo               ,kunnan o~keuksista. Minä ·ehdotan, .että määrä-
43795: osoitbaa, että :hlalli'tus on myö.n.tänyt .i<Ykseenlkin    ratha:t hylätt:äisiin, jotta eduskunnalla ja valtion-
43796:  pieniäkin summia ·eri tar'lmituksiin, sellaisiin joilta   tilintarkastaji,Ua olisi myöhemmin tilai.suus asi1aa
43797:  varten menoarviossa ·ei ole määrärahoja. Juuri            arvostella.
43798: sitä varten on arva;amattomien menoien määrä-
43799:  raha budjetissa, ·että mikäli vuoden kuluessa                 Ed. V u o k •O s k i: On varsin valitettava to·deta
43800:  esiintyy tarpeita, joita. va.rten ei määrärahoja ole,     se suuri määrärahojen ylittäminen, joka kulu-
43801: niin ne ovat otettavat sieltä. Joku 50,000 mark-           '"ana vuonna on tapahtunut. Mutta kaikilla
43802: kaa silllne ja joku samanlainen summa tänne, on            ·asioilla on toinenkin puolensa. Meidänkin on
43803: :Sellainen, j.ota ei sovi myöntää ·enna:kkomaksuna         otettava huomioon S•e kiire ja 's.e lyhyt aitka mikä
43804: .eikä myöskään lisäytksenä budjettiin, va.a..n ne pi-      käytettiin kuluvan vuoden ra:haJsäännön säätämi-
43805: tää ottaa juuri arva.amruttomien menojen •määrä-           seen. lEihän jäänyt ai1kaa. asiaJLomaisille virasto-
43806: rohasta. Niinpian kuin se mf!lhdollis·esti osoittau-       päälli:köil1e ja vi,rkamiehille enempää kuin valtio-
43807: tuu liika vähäiseksi, .on tultava pyyltämääin edu-:>-      varainvaliokunnalleka.a.n tyystin harkita lmilillria
43808: kunnalta lisää.                                            tarpeita .ia tässä nähdäikseni on suu·rin syy, minkä
43809:                                                            ty·sti ·ei 'kiellä oikeutusta arvostella ylityl>!siä niin-
43810:    Ed. IJ a he r m a.: Minä ymmärrän hyvin sen             suuressa määrin rahf!lsääntöä ylittää. Täimä tie-
43811: ;pidätiyväisyyden, joka tässä asiassa näyttää ole-         tysti ei ruuna oikeutusta arvostella ylity:ksiä niin-
43812: van oikeiston tahoUa. Mevkits•eehän päätöksen-             kuin ne tsen ansaitsevat, mutta on mainittava
43813: teko tä:ssä suhteessa .prejudikaattia tulevaisuu-          lieV~entävänä asianhaarana., kun vielä· otalffime
43814: teen nä!hden. Herrat tahtov.at pitl1itttiä vapa.a.t        huomioon, että sellai:s.ena ylimenokautena on
43815: lmdet siltä varalta, että he joskus joutuisivat kä-        melko vaikea •etukäteen mennä, va.rsinkaan :tässä
43816: sittelemään •asioita. samalla tavalla kuin nykyinen        luvussa olevien määräraho_i.en suuruutta ja tar-
43817: hallitus on tehnyt. Kun he tiiäP.ä mietinnössä             peellisuutta s·anomaan. Pääministerin huomau-
43818: meidän vasemmiston avulla ja keskustan v,aie-              tus siitä, että maa on ollut ja on ed.elleen uhat-
43819: tessa saava't sanoa verraten ank1.ria sanoja halli-        tuna .ia kun ne varustukset ja tarpeet, j.otka sota-
43820: tuksen menettelyn johdosta, e~vät he kuitenkaan            ·saaliina ~Saatiin, oliv:at enemmän tai vähemmän
43821: uskalla tehdä siitä •sitä .iohiopäätösrtä, joka tästä      huonoja .i·a käyttökelvottomia niin mi,eJ.e:stäni hal-
43822: seuraisi, ja kiel tä.ä IV•aro.ia, vaan ovat varovais~a     litus olisi tehnyt suorasiaan rikoksen ,ma;a1ta koh-
43823: eduskunnan istunnossa, niinkuin siltä taholta              taan., .ellei •se olisi varnstanut mruata ;puolustus-
43824: käytetyistä ·puheenvuormsta käy selville. M.i-             ta!J'1)e:iJla.
43825: uusila ltämä ei ansaitls·e kiitosta k'eskustan taholta.
43826: Minä näen myös sen onttouden, joka ilmenee                    Ed. I t k ·on en: Milliä pyydän !kiinnittää eri-
43827: herra 'Pääministerin :lausunnossa. Eihän ole mi-           koista huomiOita tässä kohd,a;ssa vedenalaisen ve-
43828: tään järk;eä siinä väitteessä, että hallituksen vel-       neen >korjaamista va:riJen pyydettyyn määrära-
43829: vollisuus on ollut käyttää suuria määrärahoja              rahaan 400,000 markikaan. Tämä on ·eräs sel-
43830: sotalaitoksen hyväksi, ilman ·että sillä samalla           lainen määräraha, jota pyydetään mol•emmissa,
43831: olisi ollut velvollisuutta 'PYYtää ·eduskThll.n:alta       sekä tässä lisäbudjetiss•a •että tulevan vuoden
43832: varo.i·a siihen. V:ai ow]m •asia käJSitettävä niin,        budjetissa, jossa viimeksilmainitus.sa on nimi,ttäim
43833: että 1ha1litus, vaikka ·ei sotaa ollut olemassa, kat-      samaa tarkoitusta varten pyydetty 2,500,000
43834: soo velvollisuudeks·een varustautua sotaan ja,             ma.r:Wkaa. ,Ja. mikäJli min:ä olen kuullut on tämä
43835:  Yälttäå:k&een arvostelun eduslrnnnan rtaholta, käyt-      400,000 markka·a ainoastaan etumaksua ·tuosta
43836: ·tää omav,altaisosti varoja sodan varustamis·eksi.         2,500,000 marka,sta. Jos yhden v·edenalaisen v•e-
43837: Muulla tavoin ·ei asiaa v·oi s•elittää. En myös-           neen kor.iaamisoon, -olkoon tä:mä vene suurempi tai
43838: ikään voi käsittää, mistä johtuu, että näid.en me-         pienempi, menee 2,500,000 ma11kkaa, tuntuu se
43839: nojen peittäminen on koetettu tehdä useamman               minus·ta vä-hän li~an suurelta. Kyllä kai v·e-
43840:                                              Lisäykset 1919 v. budjettiin.                                         1857
43841: 
43842: 
43843:   denalais•et veneet sotalmitoiffiselle .lienevät >tarpeel-   riöön .kohdis,tuvia ~laUintohaa.ro.ia, hyläJttäisiin.
43844:   lisia mutta jos niid·en atorjaaminen vuod.essa tu-          Kutsun tätä ehdotusta ed. Puron ehdotukSI€:ksi.
43845:   lee :maksamaan 2,500,000 markkaa, niin kyllä
43846:   minä olisin sitä mieltä 'että Suomen valtio saisi              S.elostus myönnetään oiik<;aiksi.
43847:   sellais,es·ta ylellisyydes:tä kieltäytyä. Minä en
43848:   tiedä kun ~inulla, ei ole täl.lä kertaa esillä sel-            P u h e m i e s: Asiassa on sns äiänestettävä.
43849:   laisi; asia1kirjoja, jois•ta voisi saada selville, kuin-
43850:   k!li 'Paljon tuon vedenal·aisen v·eneen •pohjasta ~os­        Äänestys ja päät<is:
43851:   tamintm ens•in on tullut v.alotioUe maksamaan, sillä
43852:   tämä on kai niitä venehaaskoja, joita kans·alais-              Ken hyväksyy valti·ov.a.rainv·a1iokunnan ehdo-
43853:   soda.n lop.pupuolel:la tänne meidäm duevesiimme             ltU:ksen :tä,s·sä kohden, äänestää ,jaa."; jos ,,.ei"
43854:   u'J)otettiin. Tämän so:tasaaliin kmjaaJ?inen )a             voittaa, on ed. Puron ehdotus hyväksytty.
43855:   kunnossapitäminen tulee Suomen valtwlle mm
43856:   lm.lliiksi, että se ·ei minun mielestäni ollenikaa111          Åätlesty-~ks:es.sä a.nneta~nn 112 ~,åaa"- ja. 68 ,,ei"-
43857:   kannata. Missä määrin tämä määräraha on sel-                ääntä.
43858:   'lainen että se on aivan välttämätön, sitä minä
43859:   en m;öskään voi mennä ta:ka.ama•an. Mutta sii-                 Puhe m i ·e s: .F~dus,lnm1a on siis tä.-sä lwh-
43860:   tä päättäJen että •suurin osa tästä ,summasta,              clen hyväksy-nyt valtiova.rainvaliokunna.'Tl. clldo-
43861:   2,500,000 markaslta tulee ensi vuoden budjettiin;           tuksen.
43862:   tuntuu minusta et,tä 400,000 markan etumaksu e1
43863:   ol·e ollut ollenkaan välttämätön niin kiireellisesti           J. . isämäärärruha:t, j.ortka koskevat maataJ.ousmi-
43864:   mruksaa, etterkö eduskunnalle olisi ·ehditty tuoda          nis,teriöön kohdis•tnvia hallinnonhaaro~ia, hyv-äik-
43865:   sii>t.ä esitystä.                                           sytään.                                         .
43866:       Jos nämä muutkin mä:ärärahat ovait olleet sa-              Lisärrnäärära;hat, jotka kosikeVIai 'kulkulaitoiks-en
43867:   !Ill'anlaatuisia, niin ei minun miel•estäni ole kovin-      ja yleisten töiden menoarvioon kohdistuvia hal-
43868:   kaan suurta painoa pa.ntava si.Ue lausunnolle               linucmhaaroja. esitellään.
43869:   jonka arv. pääministeri äsiken näitä J?ä~rärahoj·a            Keskustelu:
43870:   ja niiden maks•amista puolus-taessa esitti.
43871:       EdeUeen minä pyydän kiinnittää huomiota                      Ed. Puro: Tä1män luvun 16 momentissa esiin-
43872:   ampumatarpeiden täytehal1kinnan hirvittävää;n               tyy 1,050,000 ma:r:kan mäiiräraha nukujen hank-
43873:   16 miljoonan mä;ärärahaan. On turhaa luulla,                kimiseksi suoj.eluskuntaa.n kuuluville raUitrutieläi.-
43874:   että tämä määräraha joutuisi edes suurimm.aksi-             sille. 'liätä määräil1a.ha·a. ei ainakaan voitan<B hal-
43875:   kaan osaksi sotalaito,ksen .ta:rrpeisiin. Päinvastoin       l:i:tulksen tahol•ta perustelLa siUä, että .sen myön-
43876:   on meillä täysi syy otalksua .että suurin osa mää-          täminen oJ.i,si ollut niin kiireellinen, että ei ,olisi
43877: - rä:r+a:ha;sta käytetään ·suojeluskuntien tar<ko:iituk-      voitu odOittaa, olisiko eduS~ku:nta ottanut sen tulo-
43878:   siin. Suojelus1kunnat meillä ha.rjoit.tavat nimi.t-         ja menoarvioon 'ensi vuod·eiksi. On näet hUJO-
43879:   täin tiettävästi mitä suurinta am puhlata.rpeiden           miiOonotettava, että tämäkin määreraha on jo cin.l-
43880:   tuhlausta. Niinpä sitten moos·enduHa kaikissa               käteen käytet-ty. Rau.talti.eläis>ten taholta on ikuu-
43881:   työväoenjär.iestöjen ja työväenyhdistysten toi-             lurrut va.litrrksia siitä, että muta:tieläisiä pak{)lte-
43882:   moonp.anemissa i1rtamiesa j•a niiden ~aika:na 'täytyy       ta.an kuuluma.a.n suo.ieluskuruta.an ja nähtäväsrti-
43883:   s'llo.ioeluskuntie.n välttämättömästi ·toimitta1a. jon-     Jcin .tämä va,litu:s on todenmukainen, koska ha.lli-
43884:   kunlaista n.ara,a;diammuntaa. Kun tiedetään e.>t!tä         tus nyt esittää tällaista määrärahaa vukn_ien
43885:   j()lkaikine.n panos ma:ks.aa useina m'ar'kko~ia, niin       hankkimiseksi s-eUa.isrille ra.utatieläisiUe, jo,t'ka
43886:   s-arumme selityksen myös siitä, miten nämä am-              kuuluvat suojelus'kun:taan. Kun eduskunta ei vvi
43887:   pumatarpe.id·en lisäJmenot .syntyvät. Ne ·eivät ol.e        mielestäni ikanna•ttaa sellaista nHm.ettelytrupaa,
43888:   suurimmaksi osaksi sota,laitoksen vaan etwpää:ssä           että ra;utatieläi,siä palkotettaisiin ikuulumaillill suo-
43889:   suoj.eluskuntien menoja. Minä yhdyn niihin, jotka           jelu.skuntiin, on minusta se tämän asian yhtey-
43890:   ovat ehdottaneet kaikkien näiden nyt kysymyk-               dessä osoitettava. Ehdotan ·senlta;kia, että tämä
43891:   sessä olevien määräraho.i·en kielltämistä.                  määräraha kiel.LeAJtäisiin.
43892:     K·eskustelu julistetaan väättyneeksi.                       Ed. T u r t i a i n en: Pyydän kannattaa ed.
43893:                                                               Puron tek·emälä ·ehdotust,a.
43894:     P u h e m i e s: Kes,ku'Sitel un kuluessa on ed.
43895:  Puro ed. Laherman 'kannattamana ehdottanut,                    Puh e mies: K.eskustelun kuluessa on ed.
43896:  että li.sä;määiräraha•t, jotlm koslkevat s·ota.ministe-      Puro ed. Tul'tiais·en kanna1tta.mana ehdottanut,
43897: 1858                                              Perjantaina 19 p. joulukuuta.
43898:           - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ---·-- ------------- ·-   .   ·---------·· · - · -
43899: 
43900: 
43901: että 9 luvun 16 momentissa oleva määrära!ha hy,l-                     taan. Eikä uskoisi, että eduskunta tämän ~ouk­
43902: jättäisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Puron eh-                       kauksen myös,kin s<allisi. RJann-a,t,an ed. 'Turtiai-
43903: dotuksebi.                                                            sen tekemää ~hdotusta..
43904: 
43905:    Selostus myönnetä:än o:i!keaksi.                                      Ed. Nevanlinna: Tämä tapaus on mi-
43906:                                                                       nusta yiksi niitä, joissa hallitus voi kohtuullisesti
43907:   Äänestys ja päätös:                                                 vaatia inCLemniteettiä, v-astuwvapautta, siitä, että
43908:                                                                       se 011 sivuuttanut .myönnetvn määrärahan. Niin-
43909:    Ken hyvaksyy val:tiovaminvaliokunnan .ehdo-                        ikuin edellinen •puhuja huoma'Utti, johtuu tämä
43910: tuksen tässä lmhden, äänestää ,jaa"; jas ,ei"                         määrärahan sivuwttaminen siitä, että on havaittu
43911: v-o:i:ttrua, on ed. Puron ehdotUJS hyväJksytty.                       työn suorittamista va,rten tarpeeJlis,eksi sellaisia-
43912:                                                                       kin laitteita, joita ei ollut otettu ~lukuun, !kun
43913:   Äänesty{ksessä 1annetaan 110 ,jaa"- j:a 72 ,ei"-                    määrärarhaa pyydettiin. Ol'koon, ~että täan:ä oli
43914: ääntä.                                                                laimirulyörnti hal-lituksen 1puolelta. Kun se kerran
43915:                                                                       oli ta-pahtunut ja työ oli tehtävä, ei olisi ollut
43916:   P u h e m i e s: Eduskunta 10n siis hyväJksyny-t                    oikein, että haHitus olisi tämän 1aiminlyoönnin
43917: nyt esillä -o1eva.n kohdan sellaisena kuin se on                      tälhden jättänyt täLkeän tehtäväln suorittamatta.
43918: valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.
43919:                                                                          Keskustelu juli-stetaan 1pä:äJttyneeksi:
43920:   Lisämääräraha<t, jotka kos1kevat -kauppa- ja
43921: teollisuusministeriöön !kohdistuvia hallinnon-                          ,p u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.
43922: haaroja.                                                             'Turtiainen ed. Helon kanna tta.mana ehdOittanu t
43923:                                                                      että 10 luvun 12 momen,ti.n korhddla oleva 8 mi•l-
43924:   Keskustelu:                                                        .ioona.n mar.kan •määräralha, alennettaisiin 6 mil-
43925:                                                                      joonaan .ma.rkkaan. Kutsun fätä ehd-otusta ed.
43926:     Ed. T u r t i a i n en: Tämän -luvun 12 momen-                   Turtiaisen ehdotuks-eiksi.
43927: 'tissa 'esiintyy 8 mil:ioonan markan määräraha
43928:  miinanetsintää varten. Kun ha1litUIS 'lmsällä. :anoi                    Selostus myönnetääJn oi1kea.ksi.
43929: eduskunmal t:a ,fuhän tankoi,tukseen 8 miljoonaa.
43930: markkaa, myönsi edusrkunta silloin ainoastaan 6                         Äänestys ja päätös:
43931:  mil.ioona.a markik!lJa. Kun hallitus tässäJkin -on
43932: menetellyt -omava1taises·ti v1astoin edustkunnan                         •Ken hyväksyy v-a1tirova.rairuvaliokunoon mie-
43933: päätöstä, ja vas-toin Ralli!tusmuodon selvää mää-                    •timtl-ön rtässä kohden, äänestäJä ,l.iaa"; jos ,ei" wit-
43934: räystä ja käyttänyt 2 miljoonaa markkaa 'enem-                       taa, ·on ed. Turtiaisren eJhd-o-tus !hyväksytty.
43935: män kuin mitä edUS~kunta on tätä tar'lmå·tusta
43936: varten myöntänyt, ehdotan minä tämän 2 mil-                              Äänestyksessä ava t jaa -,äJäioot rvoitolla.
43937: joonan markan y.lityks.en hylättäväksi.
43938:                                                                         Ednskuruta on s.iis tä.ssä k<Yhden hyväksynyt
43939:     Ed. He 1 o: Kruten ed. Turtiainen m!Vinitsi,                     va-ltiOIVarainva,l:iokunnan ·ehdotuksen.
43940:  pyysi hallitus aikoinaan 8 miljoonaa markkaa
43941: tätä tarkoitusta va.vten. Mutta. lkun valtiovarain-                      Lisä:määrärahat, j.otka koskevat elintarvemi-
43942: valiokunn.a,ssa tarkistettiin niitä las~kuja, .ioita                 'llvsteriöön kohd:iJstnvia ha.Jlinnonhaaroja, hyväk-
43943: hallitus esitti pyyntönsä tueksi, huomatt-iin tä!t·ä                 S:\i:ään.
43944: inäärärahaa voitavan alenta-a. 6 miljoona.an mark-                     Valtiovarainvali•okunnan mietimliön 13 si-vulla
43945: kaan ja tämä summa osotta,utuikin sinä!än todella                    oleva ensimäinen ponsi hyväksytään.
43946: riittävärksi. Mutta hanitUJs selitti, että se la,s-
43947: keLmiss.a.an oli unohtanut kaksi postia.. Jos tä:l-                    Valtiovarainv-!Vliokunna.n mietinnön 13 sivulla
43948: lai•nen ,la:psus" hallitukselle olisi tapa:htunutkin.                oleva toinen ponsi hyväksyt&än.
43949: olisi sen velv-ollisuus ollut t-uHa lisäJmääirärarhan
43950: pyynnöllä edus,kuntaa.n .ia siirhen sillä oli tilai-                     Miet•innön p.erustelut esitel!lään.
43951: suutta. Niin se ei kuitenkaan tehnyt ja saa sen
43952: v-aikutwksen, kun siitä .huolimatta., että ·eduskunta                   Keskustelu:
43953: oli määräraohan a'lenta,nut, on hallitus sivuutta-
43954: nut ed-uskunnan selvästi esiintuoman tahdon, jo-                        E-d. N e 1V a n '1 i- n nr a.: Ed ILskunta .on suostunut
43955: ten tä•män määrärahan. käyttäminen on käsitet-                       'hai:lituksen 'PYYntöön, että kvseessäoleva.t mää-
43956: tälYä suoranaiseksi laukka ukseksi eduskuntaa vas-                   rä:raoot, jotka hallitus on omin päinsä myö!Jl,tänyt
43957:                                      Lisäykset 1919 v. budjettiin.                                             .1859
43958:                                  ------
43959: 
43960: eduskuntaa kuuJematta, otettaisiin tulo- j.a meno-          asianlaita, ole ollut aina,kin jossain määrin siten
43961: a.rvioon. Tämän jälkeen ei Vloida käsittää väärin          ikuin tässä olen viitannut. 'Täimä on IJrohtuullisen
43962: la-usuntoa, joka sisältää arvostelua siitä menette-         arvostelun mukaan luetta.va ha.llitukseHe lieven-
43963: }y,stä, '.iota, haUitus on noudattanut. Se eduskun-        täväJks>i a,sianhaamks<i.       Lis.äksi tuJee toiOO'll
43964: nan osa, joka on, auttanut :hallituksen !puolueet           seikka.
43965: enemmistöön tässä kysymyksessä, on taasen .ker-                On .kuultu viittailta.van sii1hen että, koska •kulu-
43966: ran näyttänyt, mitä Jaa,tua sen orppositsioni on.           van vuoden budjetti .laadittiin j.a vaJwistettiin
43967: Tämän jälkeen sallittakoon tältä taholta myös               ennenkuin uusi \hallitusmuoto, samoin myöskin
43968: pari kriWkin sana.a.                                        ennenkuin la.Jki valtiotalouden oikeusperusteista
43969:                                                                         1
43970: 
43971: 
43972:    :Menettely, joka on puheena, oru erpä.ilemättä          annettiin, niin Vioi panna kysy.mykseen, onko bud-
43973: V·arsin vakavaa laa.tua. Minä luulen että se •pu-           jetti, nimittäin täten aika:isenrmin syrubynyt bud-
43974: huja on oikeassa, joka jo par:Ckin kertaa on lau-           jetti, ~samalla tavoin sitova 1kuin se budjetti, jot.a
43975: sunut, että jokaisessa. muussa •mruassa. tämä asia          uusi ·haHitusmuoto srumoin 'kuin tuo laki ;vaJ.tio-
43976: olisi ohettu palj.on vakav·ammalila kannalta. Ky-          talouden oikeusperusteista eddlyttää. Minä en
43977: symys ei ole ainoos.taa.n nykyisen hallituksen me-          tiedä, onko hallitus ,ka,tsonut, että haHituksehla
43978: nettelystä, vaam, myöskin sitä edellisen. Nyt on           .täJmän nojaHa olisi ollut perustuslain mukainen
43979: kuitenkin otettava huomioon että ha:llituk&en me-           valta sivuuttaa. budjettia.. Siltä ei tosin näytä,
43980: nettely, kun &e on ominpäin niin suuressa, mää-            silllä haUitushan on monta, 'kertaa tullut lisäva-
43981: rässä myöntänyt. m'äärä;vaho.ia 'kuin on talpaMu-          rain pyynnöiHa edus,kuntaa.n, ja s,elhän viittaa sii-
43982: nut, luullakseni meLkoiselta osaltaan :ioihtuu siitä,      hen, että hallitus ·katsoo ihud.ietin sitovaksi.
43983: että meillä ei rvielä ole totuttu siihen uuteen jär-       :Mutta täJmä seikka tekee llmit.enkin ehkä ta.rpeel-
43984: _jBstelmään, jalka. uuden hrullitusfllluod·on kautta on    liseksi jonkunlaisen varovaisuuden, kun 'PUhtaasti
43985: t•ullut voimaa.n. Minulla, on sellainen tunne, että         iuridis·elta. ·kanna.lta lausutaan arvostelu,ia halli-
43986: koko ~ioukko haillituksen :pä;äiöksiä, joilla on           tuksen men~,iJUely,sltä, ·niin ,et.t,ei mennä, niinkuin
43987: myönnetty määrärahoja sivu hudjetin, on tul'osta           vastala.useessa tehdään, nimenomaan. julistamaan.,
43988: juuri tästä uuden asiaintilan ou.toudes,ta. Jo vir-        että hallitus on toiminut peDUstuslain vastaisesti.
43989: kamiehistönemme 1on jokseenkin :vaikeata nope-             :Sehän on kyllä riidatonta, että menettely ainakin
43990: asti eläytyä 1perinpohja.isiin muutoksiin julkisen         nyttemmin, kun uusi ~hallitusmuoto .on olemassa.,
43991: oikeuden alalla. Muutosten ei tarvitse olla sen             on vastoin tämän ·perustuslain s'ä!ännöksiä, .ia se
43992: radikaa1isempaa. laatua kuin esim. val1tion tilin-         sa.nota,an myöskin valiokunnan mietinnössä.
43993: pitolaitoksessa .tapahtuvia,. Menee ,vuosikausia               :Mutta oli nlyi täimän ·puhtaasti juridisen kYJSY-
43994: ennenkuin vi~kamiehi,stö tottuu muutoksiin pel-            myksen lai.ta miten tahansa, menettely, jota. on
43995: kästään !Valtiota1ouden muodollisessa. rhalilinnossa.       noudatettu, jää ,kum.millikin a'rveluttarvaksi, sen-
43996: Tästä on niillä kokemusta, jotlka .oliva,t mukana          täJhden nim., että näi'n menettelemällä ei m:ilkään
43997: silLoin, .kun nykyinen ,kassa.- ja ti,lilaitosjär,ies-     valtiotalous voi !pysyä jä!u.iestyksessä ja tasarpai-
43998: telmä, joka säädettiin v1wnna. 1899, rpiti pa:iiJta.-      nossa. Kun myönnetään 178 miljoonaa va.jaan
43999: ma.n v.oima:an. Sell!a:ati'n ·esiUeEiä:t• kir.ioibtivat    puo,len VJuoden kuluessa Iis·ä:yksia budjettiin, jo-
44000: viel'ä vuosika.usia esityksensä senaa,t,ille määrä-        hon sitten 1Vi€1lä tulee, .mikäli halLitus esitykses-
44001: raha-asioissa. vanho;ien ma,ll~en muk&an ja myös-          sään ensi vuoden menoarviosta ilmoittaa., noin 50
44002: kin -ehdotuksensa määrä.vks,eksi alaisilleen viras-       mi:lj. arviomä:äTä:rahain y lit:v:ksiå:, niin t-ämä tie-
44003: to~lle aiva.n sama.lla tavoin, s. o. vastoin sitä          tää aå:van suunnitelmaa vailla olevaa tal<>uden-
44004: uutta. järjes.telmää joka oli pantu voimaan. Mi,nä        ,hoitoa, ja täJmä 10n minusta kaikkein huolestutta-
44005: kuvittelen, että osittain mahtanee asianlaita. olla        vinta. Täs·sä ei ole kysymys siitä:, että e:duskun~
44006:  nykyäänkin samana ta,voin. Senaatissa, nyikyi-           naHe vältttäJmäM-ömäs;ti riidelilä:äin määrä:vsvulba
44007: sessä valtioneuvosto,ssa, ehkä 'sen alaisissa viras-       jokruises.sa pikkuasiassa.. .AJhsol·utistisessakaan va:l-
44008: toissa:kin on vi,elä uuden hallitusmuodon jälkeen-         tiossa, jossa, yhdellä. ainorulla henkilöllä olisi .lail-
44009:  kin el,etty enemmän tai vähemmän va.nhojen mal-           linen oikeus meruetel1ä kuin,ka hän tahtoo, ei täm-
44010: lien m.tnkaa.n, tehty alistuksia mää:rnra'hoista. ai-      möinen järjestelmä vois~i tolla muuta kuin suuresti
44011: van kuten silloin, kun bu'dietilla ei ollut mitäiän        va·h]ngollinen.
44012: sitovaa me~kitystä. Ei:kä h.aillitus myöskään ole              Mutta. minä luulen, että kohtuU!llinen arvos-
44013: vielä kun,nolla. paneutunut siiihen uuteen .iär_i.es-      telu on pakotettu myöntämään tässäkin kaikkein
44014: telmään, jos.s.a sen.aa,tilla eli va.lti,oneuvostoHa ei    arvelutta,vimmassa suht,eessa. lieventäviä asian~
44015: ole sitä vaJla•n täydeMisyyttä 1fina,nssi>hallinnon       1ha.aroja niin n:Yk:vis·elle kuin siltä edellisel,le hal-
44016: 
44017: ala1la, joka silliä oli ennen. On vaikea käsittää          litukselle. <Me olemme Suomessa 'vielä aivan tot-
44018: kaikkia niitä me]kein liukema.ttomia., rpi,eni'ä:kin       tumattomat, sekä hallitsevat ·että haHitut, siihen,
44019: bud,jetin ylittämiRiä., .ioita on ta.pa'htunut, jollei     että valtion 1kassaa, olisi ;varovaisuudella ik:äyt.el-
44020:  1860                                      Perjantaina 19 p. joulukuuta.
44021: 
44022: 
44023:  tävä. Si~hen emme 'me ole Suomessa op~pineet,             kaetuja ei ole oilkea,, ja e>ttä täJllais.ta järjestelyä
44024:  sil1lä totisesti n. ,s. Venäjän vaUan. aikana; meillä     v•astedes ·on vältettävä. :Niuutarrnat va,liokunnan
44025:  ei nay.ttänyt olevan mitään aihetta olla erittäin         jäJsenet asettuivat hyrvin jyrkästi tämän mielilpi-
44026:  val'lovaisia tässä suhteessa. Että valtio voisi           teen taakse. Luulen olevankin ta.rrpeelli<sta., että
44027:  oUa ratha pulassa, ett'ä sillä voisi olla vaikeuksia      tätä lausetta a.lleviivataan. On onnetonta, jos
44028:  saada budjettinsa menemään Ulill'Peen, se oli jota-       m€idän virk,a:miehistöömme, senjohdosta että edus-
44029:  kin, jota tässä maassa ei ollut nähty eikä kuultu.        kun,ta nyt jo toisen, kerran myöntää täHaisen
44030:  Ja että sentruhden olisi pakko elää budjeti'IL mu-        ,13 ,kuukauden" pal,ka.n, .pääsee syntymään se
44031:  kaan, se oli myös'kin aivan outo ajatus. Täm-             käsitys, että siUe vuositta.in tipamtaa ,.ioulurruha".
44032:  möiset katsa.ntotavat eivät lähde haUinnosta ei-          .Se 011 arvoton tapa pa,lkata valtion virkamiehiä,
44033:  vätkä ne lähde ka.n:sasta y~htenä wuonna, saati           mutta se on sitäpartsi menettely, joka .voipi tu]Jla
44034:  puolena. Ja vaikka nyt jo luulisi olevan jok-             edus'kuntaa ja hallitusta moraalisesti sitova.ksi,
44035:  seenkin yleisesti tu'lLnettua,, IIDitenkä suunnatto-      jos se käsitys juurtuu, että tämmöinen palkanHsä
44036:  mat vaikeudet vaHiotalouttamme 'kohtaavat, niin           säännöllisesti tulee. Sentä1hden luulisin validkun-
44037:  näkyy aivan s·elvästi, ettei viel:äkään sanoja oteta      nan olevan täysin oi,kea,s,sa, kun se ilmoittaa, että
44038:  täyden toden .kannalta, kun sanotaan, että val-           tätä järjestelyä ·ei ole enää uudistettava.
44039:  tiolla ei ole varoja. ValniovarainvaHolmnnassa-
44040:  kin on asiain lkäJSittely viimeisinäkin viikkoina             Ed. He 1 o: On v,a,]itettavaa, että tärrnän 'kysy-
44041:  vielä tehnyt tälmän vaikutuksen. <Mutta ennem-            myksen käsittely on tapahtunut sellaisessa ikii-
44042:  min tai myöhemmin ja ,luulen hyvin pian, me               reessä, että vali01kunta ~ei ole ehtinyt asiaa tM'-
44043:  saa.mme, aina,kin me täallä eduskunnassa., kokea,         'kal1een käsitellä. M. m. esim. tällainen e-pä-
44044:  että nuo vanhat kultai,set vaHiotaloudelliset ajat        !llllääräisyys, summittainen menettelytapa, esiin-
44045:  ovat ehdottomasti menneet. Ja niiden täytyy               tyy juuri siinä ik!ohd.assa kuin ·edellinen puhuja
44046:  olla menneet, sillä ne suuret vaatimukset, jotka          mainitsi. Ka;tsoen ~kuitenkin asi·an tärlmyteen,
44047: meitä kohtaan nyt asetetaan, tekevät jo edeltä-            on valiokunta ·kattsonll't olevansa pakoi·tettu puol-
44048:  käsin mahdottomlllksi sen keveyden, jolla, tähän          tamaan tä:tä 13 kuukauden palkkaa, vaikkaikoon
44049:  asti on liikuttu va.rain myöntämisessä v~altion           sillä ei ole ta,rkempaa selvyyttä siitä, mitenkä
44050:   kassasta. Niiden täytyykin tehdä loppu tästä             määräraha jaet8Jan. Se on lyhyesti esittänyrt;
44051:   keveydestä; muuten me olemme aivan hukassa.              kanna1ttavansa niitä mieli,pitei:tä, joita 'Pääminis-
44052:  Sentähden minä luulen, että m~kään vastainen              terin ~esittämäs.sä kirjelmässä on 'esitetty. Tah-
44053:  h81llitus ei tule saJl!maan yhtä 1helposti inrdemni-      toisin kuitelllkin esittää tähän vielä yhden lisäylk-
44054: teettiä budjetin sivuutubesta 178 miljoonalla,             sen siihen nä!hden, että tätä 13 kuukauden pa1k-
44055: kuin nykyinen .ha,Hitus tänä iHana on saa.nut.             ka.a ei ole jruettava mitenkä suurina hyvänsä.
44056:  Ja miniä lisäiän: sen e i p i 'd ä si ta saada. Sillä     V8Jan että siihen as·etetaan raja ylöspäin. Minä
44057:  jos hMlituksessa ja eduskunnassa yhtä keveästi            ehdottais,in sentähden, että näihin perusteluihin
44058:  vasta :liikutaan tämmöisissä asioissa, niin var-          11 ·rivillä sivulla 3 j.a•tk·etaan eteenpäin s~euroo­
44059:  m8Jsti me olemme huJmssa.                                 vas,ti: Siihen ·tapruan ikuin esityksessä ja päämi-
44060:     Koska koko mietinnön ll>'8rustelu on keskus-           nisterin edellämainitussa kirjelmässä on viitattu,
44061:  telun alaisena, niin minä käytän tilaisuutta, a,lle-      kuitenkin sillä lisäyksellä, ettei 1,000 markkaa
44062:  viiva.takseni yhtä ybityiskohtaa., joka minusta           suurem'l)a,a ka1liinajan lisäy8tä. olisi k~enrellekään
44063:  sitä vaatii. Se ~oskee virkamiesten n. s. 13 kuu-         myönnettävä.
44064: :k,auden l)aJkkaa. Tahdon en~sinnäkin 18Jusua mie-
44065:  Hpiteenäni, että jos eduskunta tänä iltana hyväk-           Ed. I.1 a h e r m a: Minä 'PYYdän ;kJannarbtaa ed.
44066: syy valtiovarainvaJiokunrum mietinnön n. s. hä-            Helon tekemää ~ehd·()imSJta.
44067: täJbud~ietista. joten tämän vuoden määrärahat 'Pi-
44068: dennetään nyt :syntyväksi rväJlikaudeksi, niin                Ed. S c h a u m 1a n: J ag anhåller om ,rutt få
44069: tämä 1päätös ei tiedä sitä, että näJmä määrärahat          förorda 'antagande a:v det i reservationen på sid.
44070: (2 +    11 milj.) olisiva,t kälytettävissä. Sillä nämä     15 i d~en svenska texten ingående uttalandet, ,att
44071: ovatjuuri niitä, j.otka ova.t myiÖn,netyt 1pelkäJstään     vegeringen vid överskr~dande av det för inneva-
44072: ykskertaiseen. tarkoitukseen, joten itse Mian luon-        rande år sta.dfästa statSinörslll!get ·förfarit 'grund-
44073: nosta seuraa, että ne eivät ole käytettävissä seu-         lrugsstrrdigt".
44074: raarvana vuonna, y,htä v~ähän kuin joku määrä-
44075: raha, joka, on osotettu jonkun, talon ostoon jolle-          Ed. E k 1 u n d: .Tag ber ,a;iJt få und.erstöda d.et
44076: kulle lälhetystölle viime vuonna. Tä:mä tästä.             senast fmmställda förslruget.
44077:    ·VaJtiovarainva.liokuruta ~ausuu mielipiteenään,
44078: että tämmöiill!en ta.pa rpa.rantaa virl!m.miesten rpalk-      Keskustelu juli'Sitetaan päättyneeksi.
44079:                                            Lisäykset 1919 v. budjettiin.                                          1861
44080:                            ------··-----·------·--------~--
44081:                                                                /
44082: 
44083: 
44084: 
44085:    P u h e m i e s: KeskusteLun kuluessa on ed.               mem står för detta försbg. Under aftonens 1o1)p
44086: Helo ~ed. La.herman k'annattamana ehdotta.nut,                har en underlig sinnesförändmng således för-
44087: että perusteluihin sivulla 3 11 rivillä lisättäisiin          sigg&tt hos soeialdemokraterna. Jag ber att få
44088: lauseen lopp·uun seuraruVJat sanat: ,kuit•eiJikin             konstwtera detta.
44089: sillä rajoituJksella, ettei 1,000 markkaa suurem-
44090: paa kallinajanlisäystä olisi kenellekään myön-                   Ed. C o 11 i a n d e r: Det börjar framgå, trots
44091: nettävä." Kutsun tätä ehdotusta ed. Helon ·ehdo-              dementier både 'här och i .tidningspressen, att jag
44092: tuk.seksi. Edelleen on ed. Schauman ed. IDklun-               antaglige.n ic'ke hade så orätt i de 1)åståenden jag
44093: din kannruttamana ·ehdottanut, että eduskunta hy-             gjorde vid ett föregående plenum, oclh ·det ga;mla
44094: väksyisi valti,ovarainvaliokunnan mietintöön liit-            ords·pråket ,g'åvor och gelllgåvtor befästa. vänska-
44095: tyvässä vastalauseessa sivulla 15 olevan ponn•en.             •pen" kommer här 'På ett ekla.tant sätt till synes
44096: Kutsun tätä ehdotuSita ~ed. Schaumanin -ehdo-                 •genom den ,politiska skandal vi från vänsterns
44097: tukseksi.                                                     sida bevi.ttnat.
44098: 
44099:   Selontek<O :myönnetään oikeruksi.                      Ed. He 1 o: Ed.. Schauma.n:Un Llllusunnon joh-
44100:                                                       iLosta pyydän 'huomauttaa että varltiovara,lnvalio-
44101:    p u he mies: Mitä meneilte1yt!lilJaam äänestyik- kunnan sosiaHdemokraa.ttinen ryhmä ja sosialide-
44102: sessä tulee, ·ehdotan meneJteltäväksri siten, että 11 mokraattinen eduskuntaryhmä ovat eri asioita.
44103:                                                           j
44104: rusetetaan ed. Helon ehdo·tus vaHokunnan mietin- Me valtiovarainvaliokunnan sosialidemokraattisf't
44105: töä vastaan ja tämän jälkeen tehdään pää>tös ed. jäsenet olemme esittäneet valtiovarainvaliokun-
44106: Schaumanin lisä>ehdotuks.esta.                        nassa, tämän ·va.stalauseen, ja, äänestäneet sen puo-
44107:                                                       lesta.
44108:    Menettelytapa hyväksytään.
44109:                                                          Ed. L a; h e r m a: Pyy•sin 11niheenvuoroa ilmoi t-
44110:    P u h e m i •e s : On siis ensiksi tehtävä 11äätös taakseni 'äänestäneeni ed. Schaumanin ehdotu:k-
44111: ·ed. Helon ehdotuksesta.                              sen puolesta.
44112: 
44113:   Äänestykset ja päätös:
44114:                                                                    Ed. T a 'n n e r: On outoa, nä'hdä oikeiston näin
44115:                                                                 suurella rakkaudella käsittelevän sosialidemo-
44116:                                                                 kraattisten edusta,iain taholta tE;jhtyjä ehdotuksia.
44117:    1) Ken hyvruksyy v·alitiovarruinvaliokunnrun 'Sitä sangen harvoin ta;pa;htuu, ja minä toivon,
44118: mietinnön iässä kohden äänestää ,jaa"; jos ,;ei" että sitä ja.tkuisi jar.iestelmällis,esti. Kyllä me
44119: voittaa on ·ed. Helon ehdotus ilissä kohden hy- silloin tässä eduskunnassa tulemme 'hyvin sopi-
44120: vä:ksy~tty. .
44121:                                                                 maan. Sosialidemokraa.ttinen eduskun.taryhmä ci
44122:                                                                 .ole ollut tässä asias•sa. sa.maHa lmnnaH.a valiokun-
44123:    Äänestyksessä ovart ja;a-•äJä.net voi<to11a. Edus- 1 truryhmänsä kanss•a senvuoksi, että se katsoo .sa-
44124: kunta on siis tässä kohden 'hyväJksynyt VJa.ltio- 1 man a.sian, m~kä ponnessa on lausuttu, aivan riit-
44125: varainvaliokunnan mietinnön.                                  1 tävällä selvyydellä t.ulleen 'lausutuksi :myös pe-
44126: 
44127:                                                                 rusteluissa.
44128:    P ui h ·e m i e s: Tämän jälkeen on t.ehtäivä 1Jäiä- l
44129: tös '6d. Scha'Umanin ehdotuksesta.                                 Ed. Puro: Yhtenä vastala.useen allekir.ioitta-
44130:                                                                 jana saan ilmoittaa, että olen äänestäJn.yt t-ämän
44131:    2) Ken hyvruksyy ed. Schaumanin ehdotwks.en, ·ponnen puol,esta.
44132: äänlf:lStää ,j,a;a"; '.i-os ,ei" rvoittaa, on sanoirlm: ehdo-
44133: tus hyljätty.                                                       Ed. Itkonen: Minä 1pyydän• todeta, että oi-
44134:                                                                 !keiston edustaja.t ovat olleet hyväksymässä kajkki
44135:    Äänestyksessä annetaan 44 ,ja;a"-ääntä j,a 129 näJmä määrärahat ään.illään, mutta nyt tämän
44136: ,ei" -ääntä. Edus:kunta on siis hyljännyt ed. ·ponnen varjolla koettiva.t epäirehellis-esti saada
44137:  Schaumanin ehdatumsen.                                         ha.lli tu'kselle epä.Jl uottwm usla useen.
44138:    Ed. Schauman: Jag ber få inlägga min                          Ed. Co 1,1 i a n d e r: Med a111ledning av herr
44139: reservation mot det nu fattade beslutet. Av deJtta            Tanners andragande ber jag att få säga, att
44140: beslut framgår, .att d.et socia.1<1emokraJtiska par-          yttersta vänstern aHtid 'kan ptåräkna ·VIårt unde:r·
44141: tiet, vars samtliga med1emmar i statsutslwttet                •stöd, då den befinner sig 1på la,g-l~ga vä.Jgar.
44142: hava underteclrna;t den reservation ooh d·et för-
44143: slag, som jag tillät mig rutt upptaga, icke nu-                    Keskustelu .i'u:listeta.a;n 'Päättyneeksi.
44144:                                                                                                                 235
44145: 1862                                         Perjantaina 19 p. joulukuuta.
44146: 
44147: 
44148:    Asia on 'loppuun käsitelty.                                muukin huom:aUJtus tehtävä. On väitetty että
44149:                                                               tämä järjestely olisi ainitkin silkiLli hallitusmuo-
44150:    Puheenvuoroa. sa,a,tuaan lruusuu                           don tar~oituks.en vastai.nen, ·että •tässä vaaditaan
44151:                                                               ·eduskunta,a harkits.em:atta hyväksymään määrä-
44152:   Ed. R a, m s a, y: Då detta. ären:de nu är sl u t-           raha.t. ·Täss-ä on 'kui.tenikin ·lu:pa huomauttaa,
44153: beha.ndla.t, ber ja,g att rfå till rprotokoHet anteck-         että eduskun:ta on ha.rikinnut ne määrärahat,
44154: nat, att .ia'g ansett .mig icke rhruva kunnat taga             joiden pidentämis.tä nyt ehdotetaan, jos kohta
44155: del i ärendets behandling och i de omröstningar,
44156:                  1
44157:                                                               se •On my-öntänyt ne va~n !kuluvan vuoden
44158: som det föranlett.                                            loppuun.        Niin että aivan harlkits·emattormia
44159:                                                               määrära.hoja tässä ei pyydetä. Eikä suinlkaan
44160: 2) Ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvion väli-               v·oitane kJatsoa, •että jos kerta tällainen väliai•kai-
44161:            aikaisesta pitentämisestä                          nen järjestely on toimitettava, oikeam-pi pohja
44162:                                                               voiftaisiin löytli!ä rkuin se, että voimassaoleva
44163: sisältäväin ha.llituksen esityben n:o 68 johdosta             asiaintila määrältään jatkumaan jonkun ·aik.a.a
44164: laadittu va1tiova,ra.inva1iokunnan mietintö n :o 9            eteenpäin. Jos ehdnteittaisiin, että hallitwksen
44165: esiteHään j a t k u v a 'a n a. i n o a a n k ·ä s i t t e-   esitystä väHaika.is·es,ti seuraiitaisiin, .niin tämä
44166: lyy n.                                                        <tietä~si kieltämättä pyyntöä, .eit;tä ·eduskunta
44167:                                                               sUJostuisi määrärahoihin, joi•ta s-e ei ole harkin-
44168:   Puh e mies: Kun asia viime kerraUa pantiin                   nut. Mutta niin ei ole rtässä laita. Minua ou-
44169: pöydälle, s3Jllitaan nyt asiassa vielä yleiskes-              doksuttaa se aamu-päivällä rlausuttu mieli-pide,
44170: kustelu.                                                      ·että jos va1iolkunnan ehdottama ponsi hyväksyt-
44171:                                                               täisiin, .se v.oisi 'tietää sitä, että rolisi annettu hy-
44172:    Keskustelu:                                                väksyminen myöskin tu.lo- ja menoarvioon mah-
44173:                                                               dollisesti perustuslain v•as-taisesti tehdyil1e muu-
44174:     Ed. N e v a n,l i n n a: Sen johdosta, eiltä eräs         tolksi.l1e tai lisäyksille. MinulLa oli tilaisuus jo
44175:  arvoisa puhuja aamulla Lausui mieli-pi!J;eensä ole-          ,lähetekeskustelussa l·ausua että näin nähdäiks.eni
44176:  van, että tämä .asia olisi, jos ymmärsin oikein,             ei mitenkään voi olla laita. Eihä:n eduskunta,
44177:   käsiteltävä rsillä ta:voin, että rp'ääilö:ksen tekoon       kun s•e puhuu yl.eisistä asetuksista ja määirä~k­
44178:  vaadittaisiin 5/ 11 :n enemmistö, pyytäisin s~aada           sisltä, v·oi otta•a lrukuun muuta 'kuin laillisessa jär-
44179:  lausua muut~~;;;_:·~- ·----~
44180:                                                               jestyksessä ·syntyneitä.
44181:     Nruhdäkseni vo~i panna lkyrsymykseen, cm1ko
44182:  iämmöinen järjes-tely hall:iltusmuodon murka;a.n                Ed. Ö s ·te T h o l m: Vid ä:r.endets beha.ndling i
44183:  mahdollinen v.ai e~kö. Mutta jos .olla:an sitä plenum på förmiddagen föreslog rdgm ESitlander,
44184:  mieltä, .että menettely on hallitusmuodon vastai- i att detta <ärende skulle behandlas i den ordning
44185:  nen, niin s'e kailketi merkitsee, rettä j,os ·tä:mä me- 1 § 60 av R. 0. föreskrivoer; jag ber att få under-
44186:  nettely tahdotaa•n toteu:ttwa, se on 1totemtetttava stöda dtetta försl.ag.
44187: ,siinä järjestyksessä, kuin on sruädebty muutos·ten
44188:  ja rpoiffik,eusten :tekemisestä -perustuslais,ta. Tätä          Ed. E s U a u d e r: I anl·edning av lhrr ord-
44189:  varten tarvitaan tietys-ti lainsäädänltötoimenpide, förandens i statsutskottet uttalan<le viU .iag ytter-
44190:  joka on toteutettav~a juuri niin, että -positiiv,isren mera framhålla attt jag tror, att man icke behöver
44191:  tuloks,en 'Saavuttamiseen •tarvitaan ~ennen uusia :soka långt tillbaJka i dksdag'ens historia för .arl;t
44192:  va,a.lej a 5 / n : n ,enemmistö, joka julistaa asian kii- finna exempel på sådana avv]kelrser från bestäm-
44193:   realliseksi, ja. sitten 2/R hyväksymiseen. Mutta melser i grundla,g, 1vilka ,afitagits r!Jl&L.5Ja majo-
44194:  tämä menettely ei kai voi rtuU.a [kysymykseen ritet, men som ing.alunda v.arit iklädda någon
44195:  muuta kuin niissä ta.pamksissa, joissa valtiopäi- la·g.:Dorm, emedan <le iok.e varit avsedda att utgöra
44196:  väjärjestys nimenomararn va.wtii sitä -noud·atetta- bestående ändringar av grundlag. E.tt ärend,e
44197:  V3Jksi. Eduskunta kai ei its•e voi pä:älttää, että ha.r behandlats ·på ~ett sMant sätt oodh detta har
44198:  j-oku rusia olisi ltällais·ella :kv.a.1ifiJs,eeratul1a .enem- un.der hän•de,lsernas tvång varit oundvikHgt, men
44199:  mi:stöl.lä ratkaist.ava. Olen jo omana mielipitee- d·etta har man ansett kunna göras, emedan där-
44200:  n:äni .lausunut että ehdo1tettu jär.ies•tely ei ol·e hal- vid samma rkvalifieering kommit ti1l användning
44201:  litusmuodon vastainen, ·että se siis ·ei vaadi l·ain- som vid rändring av gr.undla.g. J ust <letta .avses
44202:  sä;ädäntöjärjestyrstä. Näin ollen ei nähdäikseni också med uttryck·et i § 95 rav R. F. angåJende
44203:  v·oi olla mitään syy•tä täJssä menetellä ehdoltetulla avvikelse från dess stadg.anden.
44204:  tavrulla.                                                       Gen.temo·t ·ordförandems i sta'llsurtskottet an-
44205:     Olisi kyllä aa.mu-päiväl:Jiä valiokunnan mietin- märkning, attt riks<dagen varit s.att i tillfälle .att
44206:  töä va,staan tehityj·en muistutusten johdosta joku granska de anslag, som nu skuUe 1komma att in-
44207:                                          'rulo- ja menoarvion pitentäminen.                                  1863
44208: 
44209: 
44210: flyta i nödbud_g1eten för början av nä:sta år, måste          Puhemies: lfeskus1te1un ~kulueS'sa on ed.
44211: j,ag anmärk,a, ~wtt ja:g ej k:an finna, huru detJta       Estlander ·ehdottanut mietinnön 1 ponnessa lau-
44212: skuUe varit fallet. Någon utrednimg därom, näm-           suttav.a'ksi, ~että siinä maini1tuilla 1919 vuoden
44213: ligen om wtt dess-a ansla'g vore tillämpliga oekså        rahasäännön muutoksilla taTkortetaan .ainoastaan
44214: för nästa år, d. v. s., att de äro sådana, amt de till    seUaisia muutoksia, jotka ov,at syntyneet haLli-
44215: sitt innehåll horde av r~ksdagen godkännas för            tusmuodon 69 § :n mukaises,ti tai muuten johtu-
44216: näSiiJa år, har icke. såvitt jag kunnat finna, före-      vat edus:kunnan päätöksestä sekä :että asia tätä
44217: 1agts riksdag.en ~och kunurut av densa:mma pröv,as.       ta:rlwi·tusta varten pala u tettaisi:in valliokun1taan.
44218:                                                           Tätä ehdotusta ei ole ,kuitenkaan ikann,a;oottu,
44219:    Ed. Nevanlinna: .Vi~meinen arvoisa rpu-                .ioten S'e ra1ukeaa.
44220: huja on tietysti aivan oilma:ssa siinä, ettei sitä
44221: kysymystä ole harkittu 'eikä voida tässä y'htey-             p,onsi hyväJksy:tään.
44222: dessä harkita, onko Viärttämätöntä pi,ffientää mää-
44223: rämhrut juuri seU&i,sina 1kuin ne ~esiintyvät tämän          Valtiovarainvaliokunnan mieti,nnön sivulla 3
44224: vuoden menoarviossa. En tietysti ole tahtonut             oleva ·toi'n,en ·ponsi esitellään.
44225: kieltää tätä 1tos~asi,aa, olen vain truMonut aUevå.i-       Keskustelu:
44226: v,wta, ·että määrärahojen tarpeeHisuus sellaisenaan
44227: on ha11kittu ia että ainoastaan '8llsinmainitulta            Ed. N e v a n l j n n a: Minun ~tal'kortukseni oli
44228: osru]ta/ kysy~ys nyt on avonais,estJi r:a,iJkiais:tava.
44229:                                                           saada ti1aisuu:s ehdottaa tämän nyt esillä ol'evan
44230:   Ylei'Skesikustelu julistetaan 'PääiJtyneeksi.            ponnen edeHe sel,Lainen, johon minulla a:amupäi-
44231:                                                           vällä oli tilaisuus viitail;a ja roh'kenen tehdä ~&en
44232:    P u h e m i e s: Yleis'roes'kUJstelun aikruna on ed.    nyt. Ehdo:tuks@i olisi siis, ~että toiseksi ponnetksi
44233: Estlander ~ed. Österholmin kanna,ttama.na ehdot-           hyväksyttäisiin ,seuraava: .,että mikäli muut
44234: tanut että edus,kunta päättäisi ~että as~a .on r:at-      paitsi rautatiera:krennusmäärärahat ov,at hallituk-
44235: kai&tava va1tiopäiväjär.ies-tyksen 60 § :n säätä-         S'en ehdotuksessa ensi vuoden ltulo- ja IIUMoar-
44236: mässä jär.iestyks.ess-ä. Kutsun tätä ehdotusta ed.        viok~i pienemmrut 1kuin ku1uvaa vuotta varten
44237: Estlanderin ~ehdotubeksi.                                 oso>tetut, ne on suoritettava mainitun .ehdotruksen
44238:                                                           mukaan.''
44239:   Selostus myönnetään oi:kealksi.                            Viittruan siihen, mitä ,a,amupäivällä lausuin.
44240:                                                           Ta11koitus ·tällä lisäybel,lä on ainoasta:an varalta
44241:    Puhemies: Kun mielestäni esilläoleva asia              'ed,uskunnalle täysi vapaus ensi vuod·en budjetin
44242: on ktäs.iteltävä siinä järjestyksessä 'kuin vuotuisen     harkinnrussa. Jos tätä pontta ei hyväktiytä, niin
44243: tulo- ja menoarvion käsittelystä on sääd,etty, en         voi sattua, ·että määrämiha:t ma.ksetaan alkuvuo-
44244: kartso voivani ä:änestyttää ed. Estlanderin ,ehdo-        delta suurempien summien muk:a.an 1kuin mitä s~t­
44245: tuik:s-esta.                                              ten lopulta myönnetään. Asianomais,et s.aajat
44246:                                                           voivat myö&kin tulla vääJrinlkäsiftytksiin, jos he
44247:    Siirrytään mietinnön ylksityiskohtaiseen J{ä-          alkuvuodelta saavat 'enemmän kuin mitä si,tten
44248: sittelyyn.                                                myöhemmin heille annetaan. Kun minä o1,en
44249:   V:al:tiovarainvali,okunna,n mietinnön siv. 3 :Oileva    erottanut pois ramtat~erakennusmäärärahat, joilta
44250: ensimåinen ponsi ~siteUää:n.                              siis siinä tapauksessa, etrtä ne ovrut tänä vuonna
44251:                                                           suuremmat kuin ,ensi vuonna, saisi käyttää suu-
44252:   Keskustelu:                                             rempain summain mukaan, niin minä toivon, että
44253:                                                           ehdotuks,eni ·ei !kohtaa vastustusta niidenkään
44254:    Ed. E s t l a n d e r: Oberoende av den moltive-       puol,el,ta, j01t:IDa eivät tahtoneet valiokunnassa hy-
44255: ring jag givit und·er allmänna diSikussionen her          väksyä yleistä tällatilta säännös1tä.                ·
44256: jag få framställa följande förslag: att i klä:m 1
44257: av betänkandet skall utsägas att med de däri                 Ed. He l o: Sen ponnen edelle, jota ed. Netvan-
44258: åheropade ändringarna i 1919 års s.tatsförslag            linna ehdotti, pyyt,ä;isin ehdottaa uuden ponnen.
44259: åisyftms blott sådana ändringa:r, som tillkommit i        Kut.en yl,eiskeskusteluss'a jo huomautettiin, ~ei
44260: öve-!'ensstämmelse med 69 § R. F. eller anna,rs           !tulopuolella <Oleva 70 miljoonan markan määrä-
44261: föranietts av något ri:ksdag-ens beslut; och torCLe,      raha perustu mihinkään Ia~kimääräylkseen, vaan
44262: i händelse denna kläm skuJle godikännn.s, återre-         kuluV'an vuoden tulo- ja menoarvioon, ja voidaan
44263: miss av betänkandet böra sike.                            se 'siis iJä:tä meno•arv]oiJa pidentäessä lakka,uttaa.
44264:                                                           Tähän onkin .edu:s:kunnaUa syytä ja vieläipä kruk-
44265:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                    sikin eri ·syytä. Ensilksiikin tämä tulo o:n keinot-
44266: 1864                                        Perjantaina 19 p. joulukuuta.
44267: 
44268: 
44269: telulla saa1tua tuloa ja tämä keinottelu on sitälkin         nosti IVa.littu. 'l'ois·essa ~hteydessä olen huomaut-
44270: arv·eluttavampa1a, kun se tarpahtuu ·elintarpeilla.          tanut, että hamtus ei noudattanut edes tynkäedus-
44271: Ei suinkaan ole valtion arvon mU:kais,ta, että se            kunnan päätöstä siitä, millä ta.valla ylimääräinen
44272: keinottelee ·e!lintarpeiU.a srumaan ailkaan, 'kun se         tulo sokerin .ia veh,nä.iauhojen myynnistä koro-
44273: kuitenkin itse koettaa ehkäistä keinottelula säätä-          tettuun hintaan oli hankittava. Näitä elintar-
44274: mällä sitä ra.ioiJttavia määräyksiä. 'rorseksi ei            peita ·olisi tynkäeduskunnan rpäatöksen muka.an
44275: myöskään yhteiskunnalliselta näkäikannalta v·oi              ollut myytävä yksinomaan 'Wlkopuolella kortti-
44276: olla suotavaa, etJtä varUJkikarummil,le väeg.tökerrok-       järjestelmän korotettuun hintaan. Hallitus kui-
44277: sille ·tällä ta pwa tarj.o1taan tilaisuus saada ky-          tenkin ryhtyi n. s. Y'lellisyysmyynnin ohella myy-
44278: g.eessäolevia elintarpeita. y.li sen rnäärä:n, kuin          mään sokeria ja vehn.äiauhoja koroitettuun hin-
44279: muulle väestölle jrueta:an.                                  taan myös korttijäries,telmää seuraten kaikille
44280:    Ed. Nevanlinna mainitsi tämän asiau y•ht>ey-              kulnttajill•e :ja h1mkki •siis yhmääräis1.ä !Voittoa
44281: dessä, cltei valio1kunnan enemmis·tölkään ole sitä           verottamalla kaikkea kuluttavaa väestöä. Jos on
44282: miel1tä, ·että näi·tä elintarpeita olisi ulkomailta          pruheksutta.vaa :v:limääraisten annosten myyminen
44283: ·tuotava tätä keinottelua v·arten, vaan että 1tämä           korotettuun 1hintaa.n ja siten vaLrakkarummam väes-
44284: tulo jiiltetään mieluummin k,a.ntamalilta, kuin ei:ttä       tön suosiminen, niin yhtä paheksuttavaa on lJJOS-
44285: sitä varten tuontia suurennettaisiin. :Minä ha-              taa yleensä elink3Jrpeiden hintaa., kislkoa kaikilta
44286: luaisin kys:y'ä, että jos asia on todella näin, niin         väestökerroksilt.a. vruhävarais:ilta niinkuin varak-
44287: mis'tä Oitetaan silloin tämä sokerimäärä ja vehnä-           ikailta.kin, va.ltiolle tuloja myymällä eHntarpeita
44288: määrä, j.olla valti!o keino.ttelisi? En ymmärrä              tällä tavaUa. Niin~kuin sanottu, minusta rpuhee-
44289: muuta kuin että se sa1rutaisiin siten. •että muiden           naoleva tapa, valtion tuloj>Em ka11tuttamisaksi on
44290: ikansa!aisten annoksia ·pvenennetään. ja täten saa-          mitä suurimma:ssa. määrässä .paheJksuttava ja sitä
44291: duHa vähenny,ksellä valtio ryhtyisi keino't,te1e-            voi hyväJllä syyllä verrata n. s. juorpuneeseen bud-
44292: maan. Jos pidetään kiinni siittä, ettei tällaista            jettiin, johon Venäjän tsaarivallan aikuinen halli-
44293: elintarpeiden epäoilmuderrmwkaista ja,kelu:a sa·a            tus myymällä. kruunun viinaa rahataloutensa no-
44294: tapahtua, ja myös1kin si:Utä, ettei ulkomailta täl-           jasL Minä ka.n.natan ed. Helan tekemää ehdv-
44295: laista keinoiltelua varten tuOiteta rräi tä e1intar-         tusta lisäys·poniJWksi.
44296:                                                                    1
44297: 
44298: 
44299: 
44300: 
44301: :peirta, niin sen .mukais.es·ti, kun ed. Nevanlinna
44302: täällä esitti, valioilmnnan enemmis<tökin o!lisi :silllä        Puhemies: Kun on t.eJhty ehdotuksia lisä-
44303: kannalla, ·että tällainen tulomäärä voitaisiin laJk-          ponsi.ksi ja näitä ehdotuksia on kannatettu, ehdo-
44304: kauttaa. Näillä syillä ·ehdotan ·toiseksi ponneksi           tan, että rpäätettäJisiin näistä lisäponsista ennen,
44305: v.alio1kunnan ~ehdotukseen seuraavan ponnen: että            'kui,n ryihdytään käsittelemään valiokunna•n toista
44306: ylimääräinen tul.o sok;erin ja vehnäjauhoj.en myy-            pontta. Pyydän siis seuraa.via puhujia kohdista-
44307: misestä ikorotettuun hinJtaan on 1akka.ava 1920               maa.n lausunton,g.a näihin lisä.ponsiin.
44308: vuoden ·alusta.
44309:                                                                 Ed. J o u k a. 1h a i n e n: Pyysin rpu,heen.vuo-
44310:                                                              roa, kwnnatta.a.ks•eni €d. NevanEnnan tekemää eh-
44311:     Ed. T u r .t i .aine n: Kun ed. Nevanlinnan
44312:                                                              dotusta.
44313: nyt ehdottama lisäys v~rultiovarainv.aliOikunnan
44314: mietinnössä oleviin ponsiin v·astaa jokseenkin                  Rwhaministeri L u n d s on: Kun. l(>n tehty
44315: n:iirt;ä mielipilteitä, mitä vasemmiston ta:holl:a jo        kaksi ehdotusta ponsi'ksi., jotka eivät ·esiinny 'hal-
44316: valiokunnassa ·esitettiin, PY:\'"täisin saa.da si.tä ikan-   lituksen esityksessä, pyydän ilmoittaa, että hani-
44317: nruttaa.                                                     tuksella ei ole mitään sitä vastaan, että molem-
44318:                                                              mat nä.mä ponnet otetaan ehdot-ukseen. Mitä en-
44319:    Ed. H u 1 t i n: Pyysin pwheenvuoroa ikaumaJt-            siksikin ed. Neva.nlinnan 'Ponteen tulee, niin. se
44320: taakseni ·ed. Nev,anlinnan ehdotusta, joka on tar-           tarkoittaa nå.itä päälmääriä:, joihin hallituskin on
44321: peellinen, j1otta eduskunta voisi säilyttää har-             pyrkinnyt. Koskien taas ed. Helan ·ehdotusta voi
44322: kinta- ja ·päätösva,pauden tulevan vuoden budjet-            hallitus sitä mieluummin ·siilhen suostua, kun sel-
44323: tiin nähden.                                                 lmista tu.loa, ei ole otettu ensi vuoden tulo- ja
44324:                                                              menoamoon.
44325:    Ed. La !he r m a.: Minulla ei ole ti·etoa siitä,
44326: mistä trumä nerokas ajatus· on importeerattu Suo-               ·Ed. E 'S t 1 a ru d e r: Då ·den av rdgm. Heil.<>
44327: meen, mutta minun t.ekisi mieli 'luulla, että mal-           ·föreslagna kläJmmen, i sy,nnerhet med ·den dun.kla
44328: lina. on käytetty ruotsa.Iaista ta1paa jakaa ylelli-          motivering, som han för densMnma förebragt,
44329: syys'viinaa. J.os näin on asiamlaita, niin suuresti          synes mig vara. så outredd till sin innebörd, att
44330: valitan, että tämä esimerkki on ollut varsin buo-             det icke bör anses väil bet.äruH a.tt densamma utan
44331:                                        Tulo- ja menoarvion pitentäminen.                                  1865
44332: 
44333: 
44334: närmare utredni11g antages av riksda.gen, 1ber ja.g-      Ed. E s t ·1 a n d e r: J a:g- våg-ar kanhända nu
44335: för mi<n del 1Vtt få föveslå avbö.iande aw klämmen.    framställa ett förslag, so.m enJig-t min tanke hör
44336:                                                        ing'å so.m 3 Mäm i riksdagens beslut. J ag- ber
44337:   K·eskustelu julis.tetaan 'Päättyneeksi.              få föreslå att riks.dagen :måtte besluta. att till
44338:                                                        understöd åt de nurva:rande s.kydd·skårerna sk1Vll
44339:    Puhemies: Kes·kustelun fJmluessa. on ed.            anslås' 3 miljoner mank under vardera av .måna-
44340: NevanJinna. ·ed. Turtiaisen kannattamana ehdot-        derna, .ianuari ooh .februari år 1920 ·eller •sålunda
44341: tanut ·hyväksyttäväksi seurawva.n ,lisä!ponn,en:       samma.nlag-t 6 mil.ioner intill des•s sta,tsförsla.g-et
44342: .,että mikäli mm:ut paitsi rautatierrukennusmää-       för år 1920 hinner bstställas.
44343: rårruhat ovat hallituksen ehdotuksessa ensi vuo-
44344: den tulo- ja menoarvioksi pienemmät kuin kulu-           Ed. H o r n :b o r 1g: J a:g- ber att få uniderstöda
44345: vaa. vuotta varten osotetut, ne on suo11itettava       det av rd,g-m Estlander fra.mstMlda fövslaget.
44346: mainitun ehdotuksen 1mu:kaan". Kutsun tätä eh-
44347: dotusta ed. Nevanlinnan ehd.otukseksi. Edelleen           Keskustelu julistetaan rpäättyne~ksi.
44348: on ed. Helo ed. Lruhermam .kannattamalLa. ehdotta-
44349: nut ~yväksyttävälksi seuraava.n lisäponnen: ,että         P u 1h e m i ·et;: KeskusteLun kuluessa on ed.
44350: y<limääräinen tulo sokerin ja vehnäjauhojen myy-       Estlander ed. Hornborg-in kanna ttruma•na ehdot-
44351: misestä korotettuun hintaan on lakkaava. 1920          tanut hy:väksyttävälksi ·seuraavan lisäponnen:
44352: vuoden alusta". Kutsun tätä ·ehdotusta ed. Helon       ,että U}rkyisten ,suo.iel uskull!tain a:vustamiseksi
44353: ehdotukseksi.                                          on osotettava 1920 vu·oden tammi- '.ia helmikuull.a,
44354:    Selostus myönnetään oLkeaJbi.                       kumpaiseUakin 3 miljoonaa markkaa eli yhteen-sä
44355:                                                        6 miljoonaa. llllarkka.a, kunnes 1920 vuoden tulo-
44356:   P u ih e mies: Mitä menettelytapaan äänes-           ja menoawio vahvist•etaan". Kut'Sun :tätä <eihd<o-
44357: tyksessä tulee, on mielestäni kummallikin e.hdo-       tusta, ed. Estlanderin ehdotukseksi.
44358: twks-en hyväksymisestä tai hylkäämisestä erik-
44359: seen TJäätettäivä.                                       Selonteko myönnetääJn oikeaksi.
44360:   M·enettelyta1pa. hyvä:ksytäJän.
44361:                                                          Äänestys ja päätös:
44362:    P u ih ·e .mies: On siis ensin t·eht·ävä päätös
44363: ed. Nevanlinoon ·ehdotuksesta.                            Ken hy;väksyy ed. Estlanderin ehdotuksen,
44364:                                                        'äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ~sanottu ·ehdo-
44365:   Äänestykset ja päätös:                               tus hylätty.
44366:     1) Ken <hyväksyy ed. Nevanlinnan ehdotulksen,        Ään:esty:ksessä annetaan 75 ,~iaa"- ~ia 90 ,ei"-
44367: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ·sanottu ehdo-    ääntä.
44368: tus hyljätty.
44369:     Äänestyksessä ovat 'jaa-äänet voitalla. Edus-        P u h e m i e ,s,: Eduskunta on 'siis hylännyt ~.
44370: kunta on siis hyväiksyny;t ed. Nev:a:nlinnan ehdo-     Estlanderin ehdotuksen.
44371: tuksen.
44372:                                                          Pääioksen .io!hdos:t.a lausuu
44373:    'Tämä;n jälkeen on 1päältös tehtävä ed. Helan
44374: ehdotuksesta.                                             E-d. C o 1 ~ i a. n .d ,e r: Mot det nu fattade be-
44375:     2) Ken hyväksyy ed. Hel.an ehdotuksen, ä;än:es-    slutet måste jag :be få inlägga resel1Vation, då det
44376: tää ,jaa"; .ios ,·ei" !VOittaa., on ·sanottu ehdotus   är ett mycket betänklig-t beslut och alld-eles sär-
44377: hyljä!tty.                                             skilt betänkligt, om .det sk.all ang-iva den kurs
44378:     Ää,nestyks·essä annetaan 9•6 ,jaa"-ääntä .ia 76    i viiken den nya koalitionen nu s1kall styra. Det
44379: ,<ei" -ääntä. Eduskunta on 1sii's hyvälrisy•nyt ~ed.   blir för de ,samhälls:bevarande elementen att se
44380: Helon ehdotuksen.                                      up·p och för välja.rskarorna att heakta till vilka
44381:                                                        fördärvliga kons·ekvenser centerns aHt starkare
44382:   P u h e m i e s: Ed. Helan 'POnsi tulee toiseksi     beroende <!W socialdemokraterna leder.
44383: ponneksi ja ed. N evllillilinnan pons,i 'ko~manneksi
44384: ponneksi.                                                 Ed. Nevanlinna.: Koska tavaksi ·On tullut
44385:                                                        ·että TJerusteltu.ien !Vasta.lauseitt.en johdosta on
44386:   V a.ltiovarainva.liQikunnan mietinnössä oleva toi-   lupa, antaa lausuntoja, niin pyydän saada 'käyttää
44387: nen ponsi esitellääin ja hyväksytään.                  tätä oikeutta.. En tunne sitä kurssia, johon vii-
44388:   Tämän .iiillkeen ,lausuu:                            meinen' rpuhuja IViitta.a,, 'mutta. olen vakuutettu
44389: 1866                                      Perjantaina 19 p. joulukuuta.
44390:                                     -----
44391: 
44392: että taparhtunutta päätöstä ei vo~da tulkita. edus-          Keskustelu:
44393: kunnan <mielipiteen ilmaukseksi rsuo.ieluskunta-
44394: ky,sym~sessä.      Näin rvoi käydä ihelposti rkun             Ed. T u r t i a, i ne n: Kun tänä vuonna on
44395: täysi-istunnossa rtulee ehdotuksia, joita ei ole           sotalaitoksen tarpeisiin käytetty lähes 100 milj.
44396: edeltäJkäsin 'harkittu; olen vakuutettu dtä äskei-        markan suuruinen määräraha. ja sotajoutkko.ia ja
44397: nen päätös on seuraus y;ksinomaan tästä /a.sia.n-         maata v·arustettu sadan rva.ralle, ·pitäisi maassa
44398: t:Llasta..                                                 olla siksi suuret Hotavarastot sekä maan s>Otaj.ouk-
44399:                                                           kojen semmoises,sa. kuniLossa että maan turvalli-
44400:    ·Ed. E s H a n ·d e r: J ag ber att få tillbakavisa     suus lienee ainakin 2 kuukaudeksi taattu, var-
44401: påståendet, a.tt det förslarg ja.g väckt, icke skuUe      •SiiLkin nvt, kun mitään sotavaaraa. ei ole ole-
44402: varit väl överväJgt. J ag tror det är sta tsutskot-       massa. Sentähden ehdottais]n että valiokunnan
44403: tets hetänkarrudre som icke i denna punkt rvarit           mietinnössä olevan 3 ponnen edelle hyväksyttäi-
44404: väl övervagt. Det skulle varit ett farligt preiu-          siin va.sta.lauseessa; ·oleva 2 ponsi: ,·ettei g.otilaaJli-
44405: d:Lkat, om denna oodlfaJlsbudget för tvänne ·de           :siin tarkoituksiin" •j. n. e.
44406: första månaderna !liV året skulle fått till'kormma
44407: utan att d·ä:ri ingår nJågot ansl!vg å:t skyddskå-          Ed. H elo: Pyydän ka.nnattaa ed. Turt~aisen
44408: rerna.                                                    tekemää ehdotusta.
44409:    Ed. H o r ru b o r .g: I ilikhet lllled rdgm Estlan-      P u: he mies: Kun on tehty €ilrdotus lisäpon-
44410: der aJtSer ja:g, a.tt här föreli gger ett förbiseende
44411:                                 1                          neksi, ·ehdotan että !päätettäisiin tästä lisäpon-
44412: aiv statsutskottet, men jrug •fattade rdgm NevaJU-        nesta ennenkuin ryhdytään käsittelemään valio-
44413: linna s'å att 'han 'IDenra.de, att det av rdgm Estlan-    'kunnaiL mietinnössä olevaa 3 pontta.
44414: der fra.mstäJllda förslaget kom .föT 11iksda.gen nå-
44415: got överra.ska.nde. Med d.enna tolknin:g iber jag            Eid. I t fk o n e n: Pyydän my·ös.kin, yhtyä ed.
44416: få u:ttala min anslutning till det rdg.m Nevan-           'Turtiaisen tekemään ehdotukseen sitäkin suurem-
44417: linna här yttmde.                                         malla SYVillä, kun meillä millä ihetkellä tahansa
44418:                                                           on tilais·uus ryhtyä rauhanneuv.otteluihin sen
44419:    Ed. H u •l t i n: Asikeinen •päätö's on kuitenkin      va.ltion ka.nssa, jota va.staan sotalaitosta etupäässä
44420: siksi merkillinen että jos erehdyrs jolilatkin taholla    tahdotaan varus.taa.
44421: on ta.pa:htunut, siihen olisi saatarva. selitys.
44422:                                                               LEd. N e v a .n, 1l i n n a: Toivon että ed uskunnaJU
44423:    Eij. N e v a n 1 i n n a: Ed. Hornborgin lausun-        enemmistö -ei kailpaa tiilssä kysymy.ksessä puolus-
44424: non jälkeen voisin luopua. Mutta tahdon kui-               telua va.ltiova.rairuva.liokunna.n mietinnön tor.iu-
44425: tenkin nimenomaan torjua sen väärinkäsityksen,            va.Ue ika.nnalle tehtyä lisäehd·otusta vastruan.
44426: että. olisin leimannut tehdyn ehdotuksen vähän            Pyydän kuitenkin sa&da huomauttaa, että tehty
44427: tai huonosti 'haDk:ituksi. Olen ainoastaan lausu-         lisäys .io siinä kohdin on, tekisi mieleni sallloa,
44428: nut, että asiaa. ei ollut ·e rd u s kun n a ·S s a        mahdoton, että on jotenkin ,mahdotonta määri-
44429: tätä ennen harkittu. Jos vaJtiova.rainva1iokun~           tellä, mitkä ne sotilaaUis.et ta.rkoitukset ovat,
44430: nan mietintöä rva:sta.an tahdotaa.n tehdä muis:tu-        joista lailla ja yleisillä asetuksilla on nimenomaan
44431: tuksia., nii<n olen <hyvin vaJrmis myöntämään, että       sääidetty että määräraiho.ia niitä varten pitää
44432: se välhäinen aika;, .ioka oH asian käsittelyä varten,     olla. Eihän la]ssa ja as,etuksissa ol-e säädetty,
44433: ei sallinut kaikkia. kysymyksiä esilleotettavi.ksi,       että sotaväellä pitää olla rniin ja niin pa.l.ion
44434: jotka. olisi·vat sitä vaatineet. Pyydän. kuitenkin        rumpumava.roia ja selrlainen ja sellainen aseistus.
44435: huoma.uttaa, että myöskin täunän vuoden 'IDeno-           Ja. kuitenkin tämä on välttämatöntä, jos al'liDci.ia.
44436: aTviossa on suojeluskunuilla 'IDäärära:ha., ja kun        kerran on olemassa. Sa.nalla •sanoen: -ponsi on
44437: periaate oli se, että p:Uti jatkettaman nyky~stä          niin epämääräinen, että •sen hyväksyminen .io sen-
44438: asiantilaa., ei valiokunta voinut :harkita, missä         rv·uo'ksi on mahdoton.
44439: kaikissa kohdin tästä sään;nöstä ehkä oHsi ollut
44440: suotaAVaa tehdlä poikkeuksia.                                P u he mies: Keskustelun kuluessa on ed.
44441:                                                           'Turtiainen ed. Hel•on kannattamana ehdottll!nut
44442:    Ed. Koto n ·en: Ilmoita.n vasta;la.useeni sitä         thyvä:ksyttäväJksi s·euraavan lisäponnen: ,ett<ei soti-
44443: vastaa.n, että ·s,en jälkeen :kun keskustelu asiasta      laa.llisiirn ta.flkoituksiin, .ioista ei la,eilla tai ll!Se-
44444: on julistettu pä!Lttyneeksi ja päätös. on tehty,          tuksilla ole nimenomaan säädetty, ole 'IDitään
44445: siitä viritetään uusi a.iatuksenvaihto.                   varo.ia käytettävä". Kutsun tä:tä ehdotusta ed.
44446:                                                           Turtiaisen '81hdotukseksi.
44447:   Valiokunnrun .mi·et.inössä oleva ikalmas ponsi
44448: esitellään.                                                 Selonteko myönnetään oike~si.
44449:                                      Tulo~ ja menoarvion pitentäminen.                                        1867
44450: 
44451:   Äänestys ja päätös:                                      a.rviota, joka. on 1pruljon al·empana ensi vuaden
44452:                                                            'kululllkiarviota. .Jos pons.i hyväksytään tä:ssä
44453:   Ken .hyväiksvy ed. Turtiaisen ehdotuksen,                muodossa on siitä seurauksena se, että puuttuvia
44454: äänestää ,jaa"; jos ,ei" rvoirtJt,aa on sanottu ehdo-      määrärahoja varten tulla.an nähtävästikin käyt-
44455: tus hvlättv.                                               trumään näitä a.rvaamattomia. menoja varten oso-
44456:                                                            tettuja määrärruhoja. 'Tålmän estämiseksi olisi
44457:   ÄänestYJks<essä annetaan 16 5 ,jaa"- ja 91 ,;ei"-        'k·ohta. täydennettävä silJä tavalla kuin olen ehdot-
44458: ääntä. Eduskunta on ·siiJs hylänny-t ·ed. 'Turtiai-        tanut.
44459: sen tl'hdotuksen.
44460:                                                               Ed. La he r m a: Lilsäbudjetin •krusittely osoitti,
44461:   Puhemies: Esitellään vaJtiov·amin;valio-                 ettei hallituksen tarvitse ikovin 'Paljon keksiä
44462: kunnaJL mietinnössä o];eva 3 ·ponsi.                       tai vai vll!ta <på.ätänsä löytää:ks~n menoja. J 0'8
44463:                                                            se voi löytää sellaisia tarkoituksia, joihin edus-
44464:   Keskustelu:                                              kunta ei ole ed·es varo.ia osoittanut, niin voi-
44465:                                                            daan hyväl·lä syyllä myöskin epäillä, ·että s:e voi
44466:    Ed. H ·elo: Minä pel·kä:än, että sitä ta.r:koitusta,    käyttää näitäkin !Va:roja., joita eduskunta. on sille
44467: johon täHä ponnella. pyritään, ei saavuteta,               osoittanut. Minusta vuheenanleva raäoittaminen
44468: kun ponsi on esitetty ·siinä ml!odossa, kuin se            on välttrumätönliä ja <pyydän vielä ikerran saada
44469: valtiovarainvaliokunnan ehdotuksessa on. Ar-               'kannattaa ed. Helollt ehdotusta.
44470: vaamattomat menot nimittäin ova.t sellaisia, että
44471: ne eivät ja·kaannu tasan YJmpäri vuotta vaan V·Oi-           'Ed'. N e v a. •n '1 i n n a: Pyydän vielä saada huo-
44472: daan niitä käyttää vuod.en aJussa .ia siten voi olla       mauttaa, että jos tahdotaan rajoittaa ha.llituksen
44473: mahdollista. ettei ailmansaada sitä säästöä, jota          oikeutta käyttää va.roja n. s. arvaaoma.ttomiin tar-
44474: trussä on tarkoitettu. Ehdotan sentähden pontta            koituksiin, sen pitäa ta<pa:htua. sitä ti.etä, 'kuin
44475: selvenJlJettäwäksi seuraa.valla lisäyksellä:: ,ja on       va.l.tiovarainvaliokunnan enemmistö ehdottaa, ni-
44476: näitä va.roja lupa. käyttää ainoastaan suhteelli-          mittäin vruhentämällä näitten määrärahojen 'koko-
44477: sesti eli enintään 1,}6 määrärahasta 25 % :lla             naissumma. Mutta tälssä suhtees•sa vasemmisto
44478: vähennettynä".                                             yhtyy valiokunnan elltemmistöön.
44479:  Ed. L a• he r .m a.: Kannatan ·ed. Helon t~ke­              Keskustelu ~julistetaan •Päätty.11eeksi.
44480: mää ehdotusta.
44481:                                                                Puh e mies:: Keskustelun kuluessa on ed.
44482:    Ed. Neva nl i n n•a: Ed. Helo on itse huo-              Helo ed. La1hevman kanna,tta:mll!na ·ehdottanut
44483: mauttanut, mikä syy puhuu hänen ehdotustansa               nyt esillä ole.va.lJe ponnelle seuraavan sanamuo-
44484: va.staaJlJ. .Se on ·se, että näJmä määrärahat luon-        don: ,että arvaamattomia meno.ia vart<en osotetut
44485: tonsa 'PUolesta ovat selllllisia, ettei niitä voida tar-    määrärahat .on ka.tsotta.va vä'hennetyksi 25 % :lla
44486: koituksenmu'kaisesti jakaa matemaattisen tasai-             ja. on nå:itä vail'oja lulla käyttää ainoas:tarun snh-
44487: sesti eri kuu•kausia kohti. Vuoden alussa voi              liioollises!ti eli •errintä1ån 1/6 määrärahasta, 25 %:Ua
44488: esiintyä arvaamaton meno, joka vaatii enemmän              vähennettvnä". Kutsun täitä ehdotusta ed. Helon
44489: kuin suhteellisen osan •määrärahasta, ja koko               e.h(!.otukseksi.
44490: jälkivuosi voi olla sitä laatua, että täimmöisiä
44491: tarpeita tulee vruhemmän. Olisi näin oLlen 'Peri-            .Selonte1m myönnetään oikeaksi.
44492: aatteellisesti väärin hyväiksyä ed. Helon ehdot-
44493: ta.maa lisäystä. Mitään tuhlausoikeutta valtiova-            Äänestys ja päätös:
44494: rainvaliokunnan ponsi tietysti ei mitenkään anna
44495: haLlitukselle.                                                 Ken hyväiksyy V•ll!ltiova:rainvailiokwnnam. ehdo-
44496:                                                            illlksen tä•ssä kohden äänestää ,.iaa"; jos ,ei" voit-
44497:    Ed. V u o k o s k i: Sen •lisäksi mitä ed. Nevan~       ta~a on ed. Helon ehdotus hyväksytty.
44498: linna on huOI.UlauttaniUt, 'PYYdän huomauttaa., että
44499: ed. Helan ehdotu<s ·tietäisi isitä, ·että HaHituksen          Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
44500: tulisi keksiä joku arvawma.ton meno, jos ed. Helon
44501: ehdotus hyväksytään.                                         Puh .e mies: Eduskunta on siis hyväksynyt
44502:                                                            esillä oleva.n ponnen sellaisena. kuin se on valt.io-
44503:     Ed. H e 1 o: Py:källän hyväksyminen tässä m uo-        varainvaliokunnan mietinnössä.
44504: d·o•ssa on erittäin arveluttav:lia vielå lisäksi senikin
44505: tähden, että nyt ja.tketaan 'kulnrvan vuoden meno-            ~~atuaan   puheenvuoron lausuu
44506:     1868                                    Perjantaina 19 p. joulukuuta.
44507: 
44508: 
44509:        Ed. E s t l a n d: e r: Jag ihemställer, huru:vida    rain hoitoa kuluva;lta vuodelta ja siis myöskin
44510:     icke talmannen ville understä:lla utskottets tmoti-      budjetin toteuttamista kuluvalta, 'vuodelta juuri
44511:     ~ring omröstning i kammaren, då jag harr a,ntytt         silloin, ,kun se ta,rkastaa halrlituiksen kertomusta
44512:     ett förs'larg, som i händelse ,dret godkändes, skulle    valtiovarain tilasta mairnitulta vuodelta,. En siis
44513:     medföra en återremiss i och för ändring av rmoti-        voi käsittää muuta, kuin että olisi ta,rpeeton:ta
44514:     VIeringen. Om talmaJ:Lnen tillåter, ber jag att få       nimenomaan ilmoitta.a hallitukselle jotakin, j~oka
44515:     urp-pre.pa detta förslag, som jag urnder :förmidda-      nähdälkseni on joka ta,pauksessa. rselvää, koska se
44516:     gens diskussion tillåtit m:irg att antyda.               välttämättömyydellä johtuu voimrussaolevista 'Pe-
44517:                                                              rustusla.in säännöksistä.
44518:       P u ih e mies: Ersitellään      vaJtiovarra:invalio-
44519:     kunnan mietinnön perustelut.                               Keskustelu julistetaa;n päJättyneeksi .
44520:                      ..
44521:        Ed. E s t 1 a; n d e r: Med åiber01pande av de            P u h e m i e s: K~eskustelun kuluessa on 00..
44522:     motiv jag vid ,förm1ddwgens ·plenum a.ntydde, ber        Estlander ehdotta1nut, että asia palautettaisiin va-
44523:     jag att få yrka tpå återremiss av betänbn,det tiH        lio'kuntaa,n s-elvän lausunnon panemilseksi mietin-
44524:     statsutskottet för införande i betäU:kandets mo-         nön prerusteluihin siitä, että eduskunta siitä huoli-
44525:     tivering ra.v ett tydligt uttalande därom, att riks-     matta että 1919 vuoden rahasääntö 1pidennetään
44526:     da.gen, oberoende av att 1919 års sta.tsförsla,g          olemaatn vQimassa osan vuotta 1920, varaa itsel-
44527:     förläJn~es att gäJ1la under en del av år 1920, för-      leen ~o~keuden ,tutkia, 'll!e hallituksren toimittamrut
44528:     b®åller sig a tt framdeles uppta,ga till prövning        1919 vuoden budjetinhoitoa vastaan tehdyt mui:s-
44529:     de anmäclmingar arn1gående. regeringens handha-          tutukset, joihin aihetta voi olla. Tätä ehdotusta
44530:     vande a,v budgeten under år 1919, tiU vilka              ·ei ole klhliLminkaan ikannatettu, joten se raukeaa.
44531:     anledning kaJ:L förefinna.s.
44532:                                                                :Berustelu t 'hyv,älksytään.
44533:        Ed. Neva nl i UIn a: MikäJli rminä ;voin käJsit-
44534:     tåä, ei ,tätä ta~koitusta varten vaJio'kuntaan ~ä­         :Asia on loppuun käJsitelty.
44535:     hettäJmisen pitäisi olla ta.rpeen. Eduskunnan o~
44536:     keus tutkia valtiotalouden rhoitoa nyt lmluva~ta
44537:     vuodelta, toisin sanoen, kuluvan vuoden ·tulo- ja
44538:     menoarvion toteuttamista, niinkuin edellisen arrv.
44539:     puhujrun ehdotuksessa sanotaaJ:L, on tiety,sti j.oka       'Täysi-istunto päättyy k:lo 9,45 i. ;p.
44540:     taspawksessa säilytetty aina niin kauan kuin edus-
44541:     kunta ei ·ole käsitellyt hallituksen kertomusta                                  Pöytäkirjan vakuudeksi:
44542:     va.ltiovarain tilasta vuodelta 1919. Valtiopäivä-
44543:     järjestyksen mukaan tutkii ehduskunta valtiova-                                       Eino J. Ahla.
44544: 
44545: 
44546: 
44547: •
44548: 
44549: 
44550: 
44551: 
44552:     •
44553:                            89. Maanantaina 2 p. helmikuuta
44554:                                                k:lo 6 i. p.
44555: 
44556:                  Päiväjärjestys.                          Nimenhuudossa merkitääm. poi:s:saol,eviksi ed.
44557:                                                        Ande~sson,    M•. E~ich, R. ~rich, Fränti, Hupli,
44558: Ilmoituksia:                                           Juus1Jlla, Juutilamen, K01vuranta, Kokko, V.
44559:                                                .Siv.   Korhonen, Kaskelin•, Malmivaara Maunonen
44560:                                                        Palmgren, Y. p,esonen, Rint<ala, Ri~vuori Ruus~
44561:          Pöydädlepanoa va.rten                         •kam,en_, Ryti, ISaariJkivi, S&tälä, Takikula, Tbun-e-
44562:                   esit~llään:                          berg Ja Tolonen.
44563:    1) Hoti1asas,rainlvalio'kunnan mietintö n:o
44564: 5 Hallituksen Eduskunnalle antarrnan, lakia
44565: erinäisten sodanaikaisten olojen järjestämi-               Ilmoitus ministeri Luop·ajärven kuolemasta.
44566: sestä tarkoittavan esityks.en johdosta . . . . 1870
44567:    2) Ulkoasiain'Valiokunnan mietintö n:o                  'p u lh -e m i •e s: Arvoiswt ·Edustajat!    Suru-
44568: 1 a;nomu,selhdotu,Jr;sen johdosta, joka. koskee        .sanoma 'kohtilaa edms!kuntoo 1sen tämääm. kokoon-
44569: diplomaateiksi ja konsu1eiksi aikavien {)pe-            tuessa. Sinä aikama., _i.ona eduskunta ei ole oHut
44570: tusta ............................... .                !koolla., on y,k.si •s'en jäs·enistä, ministeri Mikko
44571:    ·3) Laki- ja talousvaJi:okunnan mietintö
44572:                                                  "     LuoPa .i ä r v i, kuollut. RiiV-eistälmme on ,pois-
44573: n :o 12 maanomistajain 'Vapautta,mista vel-             tunut mies, _.ioka omisti p.arhaart voiman;sa., ahk<e-
44574: vollisuudesta ra,kentaa aitoja rautatien var-          ran, tunnolhsen työnsä isänmll!alle jota hän niiJn
44575: sille koskevan anomusehdotuksen johdost8J               lämpimästi rakasti. Surren ikun~i~i~IIliiD.e kes-
44576:                                                  "     kuudestamme niin rukkiä ja odottamatta .po1stem-
44577:    4) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö              'illatun vainajan muistoa.
44578: n :o 13 .kyydinpitokustannus.t~p. kalliinajan
44579: kol'IV.altlsta vuosilta 1917-1919 koskevan
44580: anomusehdotuksen johdosta ........... .
44581:    5) LaJd- ja . talousvaliokunnan mietintö
44582:                                                 "
44583: n :o 1.4 ojituslautakuntien aseti\amista kos-                             llmoitusasiat:
44584: kevan anomus·ehdotuksen johdosta ....... .
44585:    ·6) Laki- .ia talousvaliokunnan mietintö "             :V.apautus~ eduskuntatyöstä <saavat ytksityits-
44586: n:o 15 määrärahan myöntämistä kunnal-                  aS'lB.ln vuok•Sl: edustaja Palmgren täimän kuun 9
44587: lispäivien toimeenpanemista varten koske-              päivään, 'edustajai Setälä, :Saa.rikivi, Takkula ja
44588: van .anomusehdotuksen johdosta ........ .              Thuneberg täcrnän päi.väin täysi-istunnosta, edus-
44589:     7) La,ki- ja talousvaliokunnan crnietintu
44590:                                                 "      t;ajat Fränti ja R. Eri<lh tämän kuun 7 päivään.
44591:                                                        edusta1ja Rintala •ensi keskiviiik:ko-ilta:an: ·sekä
44592: n:o 16 ma,joitusrasituksen suuruuden tutki-            tsairau.den vuoksi edustajat Korhonen, Eos·kelin ja
44593: mista ja korvaamista koskevien anomus-                 Tolonen kukin toiJstaiseksi S'ekä edusta(ia M. EriCh
44594: ehdotusten johdosta ................... .              tämän ·päivän rtäygi-isrtunnosrba.
44595:    18) TyöväenasiainvaJiokunnan crnietintö
44596:                                                 "
44597: n :o 12 anomusehdotusten johdosta,, jotka
44598: koskevart työkyvyttömyys- ja 'V'anlhuusva-
44599: kuutuksen toteuttamista .............. .
44600:     9) Kertomus Suomen Postisäästöpan·kin
44601:                                                 "                   Uusia hallituksen esityksiä.
44602: tilasta ja hoidosta vuonna 1918 ....... .                1P u h -e .m i e s: li8;1lituiksen ~dustaja saal)uu
44603:                                                "
44604:                                                        jättämään 'hallituksen esityksiä.
44605:                                                                                                        236
44606:   1870                                            Maanantaina 2 p. helmikuuta.
44607: 
44608: 
44609:      ·EduiSku'D.Ita:an ~aa.puu Minisrberi Soi n ir n re n           4) Kyydinpitokustannusten ikllllliinajan korvausta
44610:   :ka:m~l:i:stti
44611:               A. Voutilarus>en •S3Ja,ttwmama .ia lausuu:                          vuosilta 1917-1919
44612:      Kunnioirhettava       iH!erra    PUJhew.ies!      AT!Vo~sa     koskevan a:nom~sehdotulks•en johdo:srta llaiwditrtu
44613:    Suoonen edUISkunta!                                              loa:ki- .ia ta:lousvalioikunn:an llllietintö n:o 13 esitel-
44614:       1HaUi1Ju,ros•en mäiäräyksestä on minnl'lla !kunnia            lä•äin .ia ·pannaan ·pöydälle !Seura,avaan täysi-å.stun-
44615:    jäilltäiä edus,lrunna:Hre s•euraavart haUituben eSii.-           toon.
44616:    ~sret:
44617:       N :o 69 •esitys laiiksi ltasavaw1an pres:i!d•entin                      5) Ojituslautakuntien asettamista
44618:   vaalista.
44619:       N :o 70 esity,s laiksi niitten valitsi.irumies.ten            koskevan anomusehdotuksen johdosta laadittu
44620:   \Vlalliifoom:i!sesriJa, jotka toimittacvat rhas,avallan ·pre-     lruki- ja talousvalidkunnan mietintö n:o 14 esitel-
44621:   sidentin V'a:alrn.                                                lään j:a pannaan 'Pöydälle seuraavaan täysi-istun-
44622:      •N :·o 71 esilt:v:s Va~t]oneuvoston oikeuttrumi:sesta          toon.
44623:   aijotul1e Kons,erttiilalo~osaimeyhiiölle Iu1ovutta:maan
44624:   valtion omisrtJaan,a tontti N :o 8 Kacivomdun var-                   6) Määrärahan myöntämistä kunnallispäivien
44625:    rel1a }Ijelsilllgis•sä aV1UISrtuksena kons,ertti- ja :kon-                      toimeenpanemista varten
44626:   ~res:sitalon ralwentaJm:ilsta varten.
44627:       N :o 72 •es.ity:s var01.ien myöntälm:iJs,estäi Hy0nge         'koskevam . anoonusehd:otuksen johid:osta lwwdittu
44628:   Faibr]ks Alkttilebolrug-'nitm~sen yhtiön ·om~~mam                 laJki- ja trulousvrnliokulllnan m~et.intö n :o 15 esirtel-
44629:   hiwa-, ,ai!Jlmhooli-, ·ooilteri- ja clilkka;tehtaan sii;hen       Iä·än ja .pan:naan pöy.dällle •seuraavaJatn' ti:i,Ytsi-istun-
44630:   kuuluvine kiinrt.ei;miSitöineen, ra:k•enn!llksineen ja.            toon.
44631:   irtaimisioi:noon s,ekä Sa;ndviiks Spritfaibrims Alktie-
44632:   bola,g-mmis:en yihtiön li;]slaus•koneiod•en OSij;aJIDiiS eiksi
44633:                                                             1
44634:                                                                        7) Majoitusrasitusten suuruuden tutkimista ja
44635:    v,alt~oHe.
44636:                                                                                         korvaamista
44637:      N :o 73 esi:tys 1airrosi Alhv·enanma:an i!tJseihaHin-          koskeV'ien a:nOIIDusehdotust.en johdosta la.wdittu
44638:    noota.                                                           la:ki- ja rhailou:svruliokunnan miertrrutö n :o 16 •esirbel-
44639:                                                                     lruäin ia prunnaan ·pöydäl1e 'seuraa:va;an :tä:Y~s:i-li!s1nm­
44640:      p u h ·e m i Ie s: Herra ·Mini,s:beri! :Edusmu:nna;l1e         toon.
44641:    nyt jätetyrt; lhallirhuiksen ~esitykset tul,en 'esirbt:äimääin
44642:   ·eduslkunma.l:le •p:erustuslainmU'Waista kä:sj,tt,elyä                8) Työkyvyttömyys- ja vanhuusvaku'll!tuksen
44643:   varten.                                                                             toteuttamista
44644: 
44645:                                                                     lk.osikevain anomusehdotusten johdosta, laaJdittu
44646:                         Pöydällepanot:                              työ'V1äJena:si:ainv:ali:Oilmnnan mietintö n:o 12 'e!Sirtiel-
44647:                                                                     laä;n .i·a panmHtn •pö:vd:äJHe tseuraaV!IllaJD täysi-tisttun-
44648:          1) La:kia erinäisten sodanaikaisten olojen                 t.oon.
44649:                        järjestämisestä
44650:                                                                     9) Kertomus Suomen Postisäästöpankin tilasta ja
44651:   tarkoiJtiJa:v,run Hatl!lituk,Sien ·esit:vksen .iolht<Losta laa-                hoidosta vuonna 1918
44652:   dittu sotiJhl1Sa1sia:inva:li;olmnna:n m~etinrtö n :o 5 'e!Si-
44653: , ilellläiiin j1a pall'na,an pö.ydäJHe ,Sieur.wavaaru tbäysi-       esrrteltläiäJn ja .pannruan llÖ:YidäiHie .seuraaJVIaan täiysi-
44654:   istunltoon.                                                       istuntoon.
44655:   2) Diplomaateiksi ja konsUJleiksi a.ikovien opetusta                 Niin~käålll! •esitellää:n :i.a pöy·däUepa,nnoon :s:eu-
44656:                                                                     ra;ava,an ltäiYISi-rustunrtoon alempana mrui:nitu.t tä-
44657:   koskevan anomusehdotuksen johdosta laa:dittu
44658:                                                                     nä:äin Ed uskunna·He ~iäiJE%ytt Ha1Uituben esitykset,
44659:   ulikoasiainV!alliOiku,nnan mietintö n :o 1 esitellään             nimiiJt,äin:
44660:   ja 'J}annruwn pöy:däHe 1seuraa~wan truysi-istunltoon.
44661:                                                                                 Tasavallan preside:a,tin vaalia
44662:    3) Maanomistajain vapauttamista velvollisuudesta
44663:           rakentaa lllitoja rautatienvarsille                       koskeva hallituksen esitys n:o 69;
44664:   koskevan t~nomu:s>ehdotuks,en johdosta il.181rudittu              Lakia niiden valitsijamiesten valitsemisesta, jotka
44665:   laiki- da taJlonSIVa:l:ioik.unna;n miletimtö n:o 12 'eiS'irel-             toimittavat presidentin vaalin,
44666:   lääln äa prunna,an •PÖY·däJl•le ,s•euma'V!wan rtäy.si-tistlnm-
44667:   toon.                                                             koskeva1 hallituksen esitys n:o 70;
44668:                                              Pöydällepa.not.                                                1871
44669: 
44670: 
44671: V aitioneuvoston oikeuttamista aijotulle Konsertti-            Lakia Ahvenanmaan itsehallinnosta
44672: talo- osakeyhtiölle luovuttamaan valtion omistama
44673: tontti n :o 8 Kaivokadun varrella Helsingissä avus-    koskeva haHiltuksen •esitys n :o 73.
44674: tubena konsertti- ja kongressitalon rakentamista
44675:                        varten
44676: 
44677: koskeva: halli tuiks·en esitys n :o 71;
44678:                                                          iSeu:mava ltä:vsi-tisrtunJto on huomenllla, tiiJSitaina,
44679:                                                        keHo 6 i. p.
44680: Varojen myöntämistä Hyvinge FaJbriks Aktiebolag-
44681: nimisen yhtiön omistaman 'hliva-, al:kohooli-, eet-
44682: teri- ja etiikkatehtaan siihen kuuluvine kiinteimis-
44683: töineen, rak:ennuksineen ja irtai:mistoineen sekä        Täysi-istunto päättrtyy ikte1lo 6,25 i. ·p.
44684: Sandviks Spritfaihrilks A'ktiebolag-nimisen Y'htiön
44685:         tislauskoneiden ostamiseksi valtiolle                                    Pöytäkirjan vakuudeksi:
44686: koskeva ha.llituksen esitys n:o 72; .ia:                                               Eino J. Ahla.
44687:                                  90. Tiistaina 3 p. helmikuuta
44688: 
44689:                     Päiväjärjestys.                                                                                           Siv.
44690: 
44691: Ilmoituksia:                                                        Asia k i r j 'a t: Uhlroas]ainvaJliokunnll!n
44692:                                                          Siv.   mietintö n:o 1; ed. M. Emoh'in y. m. anom.
44693:                                                                 ehd. n :o 144.
44694:                     Esitellään:
44695:                                                                     9) Anom us'eh.dotus, jaka. iko~ee ,m;a;an...
44696:      1) &Hituksen esity,s n:o •69 [aiksi ~asa-                  omi•sta.jrain vaplliuttaJmista 'V!elvol:l1suudesta
44697: valla'n vresidentin vaalista ............. . 1874               rakenta1a aitojru rautatien varsille . . . . . . . . 1881
44698:                                                                     Asia; k i ~ja t: . Lruki- .ia Wou:svalio-
44699:      2) HaJliia:uben esitys n:o 70 laiksi niiden                kunnan .mieti:rutö mo 12; ed. Niukkasen y.
44700: valitsijaun[esten. 'VIBilitsemisesta, ~iotka toi-               m. :anom. ehd. n:o 72.
44701: mitts.,;at tasav.wllam rpresidentin vaalin
44702:                                                     "               10) Anomusehdotus, joka kosk<ee kyydin-
44703:     3) Hallituksen esity•s n:o 71 Vialtione~­                   pitoknstanmLsten !Jralliinada.n !kowausta,
44704: voston oi'keuttamisesta aiotu1le Konsertti-                     vuosilta 1917-1919 . . . . . . . . . . . . . . . . . .           ,
44705: taJo-<>SakeyhtiöHe 1luovuttrumaan valtion                           A. s i 1a k i r i a t: Lruki- ia talousvalio-
44706: omistaana tontti n:o 8 Kaivokadun var11el-                      kunnan mieti~tö n:o 13; •ed. Främtin' y. !lll.
44707: la Helsingtis,sä avustulk!sen1a konse11tti- da,                 anom. ehd. n:o 7·6.
44708: ilwngres.sitalon raJmntamista; varten1 ..... .      .,
44709:                                                                     11) Anomusehdotus, j.olka koskee ojitus-
44710:      4) HalJ.ituben ·esitys. n:o 72 :va~a.J.en                  lautakuntien asettrumista . . . . . . . . . . . . . . . ,
44711: myöntämisestä Hyvin~ F'rubriks Alktiebo-                           i.A. s i ra; k i r j a t: Lruki- ja talousvalio-
44712: lair nimisen yhtiön Ollllistruman ihiiva.-, •rulko-             kunnan mi'etillltö n:o 14; ed. ·Jysben y. m.
44713: holi- eetOOri- ia •etikkatehta;am siihen kuu-                   anom. e.hd. •mo 71.
44714:  Iuvi~e kiinteiJ~is,töineen, rakennuksineen ja
44715: irtaimistoineen sekä iSaJIJd<viiks Hpritfa1briks                    12) Anomus,elhdotus, ~i·dka 'ko~ee määrä-
44716:  Aktiebolag nimisen yhti·ön tislaus'koneiden                    raJhan myöntäimistä kun.na.1l.ispäivien toi-
44717:  ostamlireksi valtiolle ............... · · .                   meenpanemista va:rten ................. .
44718:                                                     "              ·A s i ,a k i rj a t: Lruki- .ia taåousvalio-
44719:       5) HaHituksen esit.y,s n:o 73 laiksi Ahv·e-               kunna.n mi€/t!inflö n :o M; ed. Liahn lia Lo-
44720: nanmaan itsehallin:nostru ............. · · .                   hen anom. 1ehd. n:o 82.
44721:      ·6) Kertomu•s 'Suomen Postisäästöpamlkin                      ri3) Anomusehdotu!kset., jotka ~o;;ke~t
44722:  til;;tsta ja hoidosta vuonna 1918 ........ . 1878              mru.ioitusrrusitu·ksen suuruuden tutki•ml!sta. .1a
44723:                                                                 kor.-aamista ..................... · · · · ·
44724:           Ensimäinen käsittely:                                    ·A s i .a k i r .i a t: Lruki- ja Wousvalio-
44725:                                                                 kunnan mietintö n:o 16; ·ed. Juneksen y. m.
44726:    7) Ehdotus l-aiksi erinäisnen sod•a:n:ailkais-               anorn. eihd. n :ot 77 .ia 78.
44727: ten olojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . .    ,         14) Anom.usehdotukset, jotka !koskevat
44728:   A s i·a k i r 1a.t:  Sotll,rusasiainvaJidkun-                 ty,ökyvyttömyYJS· .i·a !vanhuusvaikuutuben
44729: nan mietintö ··n:o 5; haHituksen esity•s n:o                    toteuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188~
44730: 24.                                                                ·A .s i a k i! r, j 'a t: Ty·öväJena;siai~alio~un­
44731:                Ainoa käsittely:                                 na.n mietintö n:o 12; 'ed. Åke11blomm •anom.
44732:                                                                 e}]d. n:o 13•6; ·ed. Procopen anom. ~d. n:o
44733:  8) Anomuseh:dotus, ~joka koslkoo diplo-                        141.
44734: maateiksi ja. konsuleiksi aikovilen o'J)etusta: 1881
44735: 1874                                                  Tiistaina 3 p. helmikuuta.
44736: 
44737: 
44738:    Nimenhuudossa merkitäJänl 'POOssaoleviliDsi ·ed.                   läJhetetäJäJlJ puhemieS~neuvoston •ehd:ot"UkiSien IIllu!kai-
44739: Ampuj·a, Ar.ho, ELovrurul'a, M. Erich, R. Erich,                      •sesti V •a l t i 0 V a r •a i ll V a 1 r •0 k 'IIn ta a; n.
44740: Fnän:!Ji, A. F11ru!hje1In, Hallsten, J. A. Reikkinen,
44741: He:Unonen, Koivuranta, V. Korlhonen, Koslmli;n,                       5) Ehdotuksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta
44742: P.a,lmgren, Y. P.esonen, Rintala, Ry:ti, Snellman,
44743: T.a,nner, Thu.neberg ja Tolonen.
44744: 
44745:                                                                           P u h .e .m .jl ·e :s: Pwhem:i•esneuvosto ehdotbaa esi-
44746:                                                                       tylk:Jsen 1lä'hetet:mvä'ksi p·erus•tws1alkiva1iolmntaan.
44747:                         Ilmoitusasiat:
44748:                                                                          Keskustelu:
44749:    v.a:p.autusta. ed ll'Sikunltruty·ösrtlä yksi ty;]sasiain
44750: vuoksi saavat seuraavat edustajat: ed. Koivuranta
44751: ja M. Erich tämiiln illa,n täY'si-istunnosta, ed. Ryti                    Ed. C o ll i a. n ·d •e ·r: Det ·synes• .som om det
44752: yhden viikon aja;ksi, •ed. ATiho ·ens•i hvu.an:tai-                   s.ku11e hlrus•a mot~ga .och dål~ga vi•ndM för atllt
44753: a·ammun; ISailraiUd.en vuolk:.si •ed. HaHsten täimä:n                 rsvensikt i Finland 'för 'n:äirv.areU1die. Rykten o:m
44754: llMIV'äin ilä,y;si-1JStunnosta ja oo. .Sne!llman .Jloi!srt:~ai­       statsutsk'Ottets ihålln:ing t~ll :Urågan om ett ,s:veMkt
44755: seik·si.                                                              biskopsstHt och •en IS'Vlensk •avdeln:i:ng aN sko}sty-
44756:                                                                       relsen lha •va.r:it egnrud•e :a>tt våila •stark ·oro Maud
44757:                                                                       svenskfolket i !hela Finland, och åstadkommes ick·e
44758:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                           rsnar ~orrigering, kUJnna inga fuflsäikringar, huru
44759:                                                                       vä:ltahga •rue än må v.ara, •öv•ertyga •oss otm •att bak-
44760:     1) Ehdotuksen laikSii tasavallan presidentin                       om tivlrtiaget ickie sikulle ligga. .et;t underlag a.v
44761:                       vaalista                                        bas.s och ibe!Maglig ,nation:ailism. Hall också s;o-
44762:                                                                       ciald.emokTaterna, s:rusom •d·et :ser ut, slku1le hava
44763: sisMtävä ihallitutkoon es~tys mo 6·9 •esitelläJän ja                  lust att stäilla •s]g lba:kom :en •srud•a.ru håJ11-ning, skulle
44764: lähetetään puhemiesneuvoston ·cll]J(lotuik•sen mukai-                 det för de svensika väJl.iaTe, :som ti.Häventyrs hava
44765: s·esti p ·e r 'lllS t 11' !S l a :k i v •ru •1 i o :k 11 n t a a n.   :stött soci:a:M·emOikl'la.tisk•a krundidartler, i ett .slrug lbli
44766:                                                                       !Mart  moo    vilkoo and.3Js ham •de ihaV'a ·mtt göira..
44767: ;!) Ehdotn'ksen laiks.i niiden valitsijamiesten valit-                    Det är med •stor:t intl'iesse man på sveniSilcl håll
44768:       semisesta, jotka toimittavat tasavallan                         molttagilt ·dlet lagföfls1ag, :som nu för:eligger i och
44769:                  presidentin vaalin                                   med regeringsp:wpositionen rö.11a:nde .själVIstyrel•se
44770:                                                                       f.ör Aland. Av d•enna la.g1s •ruvfaJttruing ikommer
44771: .si•Siälltävä ihallituikSI!lln ~ty•s n:o 70 •esi.Jtellään .i•a        icke hl-ott våJr UJP'Pf.attruin.g om f\egeringens och
44772: lähertletälän puhemi•esneuvostOIIl ·ehdldtnmsien muka,i-              ribdlagens alllvall' i frå,ga. om tiillgodos•eende a.v d·e
44773: s·esti p ·e II' u •s t 1J:IS· l a k il v a; l i o •k u n t a. a. n.   sv·ensika kr.ruven: att vara 'be11oende, utan denna
44774:                                                                        fråga lkommer ockiså jämte övriga omstän:dilgheter,
44775: 3) Ehdotuksen valtioneuvoston Oliikeuttamisesta                       som rö11a de •SV'ensikru IIDMwen, .att ibliv.a ibestrum-
44776: aijotulle Konsertti-talo-osakeyhtiölle luovuttamaan                   ma~de 1f·ör, huruvida 'Vi kunna \kä;nna os•s väl ti:ll-
44777: valtion omistama tontti n :o 8 Kaivokadun varrella                    f:red:s .Siom: medbo'l'lgall'e i deilta J.and e11er tvingrus
44778: Helsingissä avustuksena konsertti- ja ·kongressi-                     att genom forts.att kam:p för d•e ·hö,ga och rälttvis.a
44779:             talon rakentamista varten                                 idoo1 vi gjol'lt till 'Vål'a: !llenomdriva dem. V1!11
44780:                                                                       regering och :r:i:IDsd.a.g med'vel'lka :till ·ä'V'en d·et •s'Ven-
44781: sisältävä hal:l:itul!Jsen esity•s n :o 71 •esitelMäJn ja              skru folkets i Fml·rund tre'V'nrud och tili ·a:tt d:et :må
44782: lruhetetruäm pUJhem:iesnenvosr1Jon ·ehdotu:kisen m ukai-              kän:na :sig fu!llt ihemma iuär, får nj:uggthet. ] frå!ga
44783: sesti v 1a 1 t i o v .a ·r ·a i n v .rul i o :k u n t ·a a n.         om de nrutiOIIl•e!Ua ikmv •det J..ppstäl•lt icike vi1s:rus. En
44784:                                                                       mots:a;tt talktik fråJn :d.e finsktsinnades :sida vore i
44785: 4) Ehdotuksen var{)jen myöntämisestä Hyvinge                          hö,gsta gmllid okl:o'k .or.h ofosterliilllld·Sk och .S\kuUe
44786: FabriJks Aktiebolag Dlimisen yhtiön omistaman                         leda tiH •ailt d·en föl'ltryckta må.noriteten icke :slkulle
44787: hiiva-, alkohooli-, eetteri- ja etikkatehtaan siihen                  slå :Sig lt:iU ro, innan d:en 1nåltt s~tt må:l. Hänsyn~en
44788: kuuluvine kiinteimistöineen, rakennuksineen ja                        till1amdets vä~ ma:n3Jr däirlför tii11 d11äpand•e oav Vlar.ie
44789: irtaimistoineen sekä Sandviks Spritfaibriks. !A:ktie-                 för.söik ti11 naJtiona:l:iJsti:slk ch:am'V'ini:Sim oeh dien gfu
44790: bolag nimisen yhtiön tislauskoneiden ostamiseksi                      det i h.ögsta g.l'lad i frruga ocmså om Al,and'. Hrud:e
44791:                        valtiolle                                      de ta.nkar ooh de ideer, :som vi :Svenska .rik;sda,gs-
44792:                                                                       man förfäktat .j, A:land~fTåga:n, vu•nn:it ett s:n~bbt
44793:                                                                       ti:ll:mötesgä,ende, :hadoe hela frågan från börj.an }e-
44794:                                                    Ahvenanmaan itsehallinto.                                                    1815
44795: 
44796:   gait i etrl; ·~da. 'bäJttDe pl~M och riiiDets v;äiDdigiliet OOde     vil:ket j.ag i detrulj nu ioke v'i:ll göra v:idare an-
44797: bättre tillva,reta,gits.. All brmnsn:im.g och a;1lt för-               märkn:Ungar, •är § 3 7. Srusom lJ!arogl"afeu älr .ruv:fat-
44798:  halan-d•e ha;r varit lwrtsylllt ocJh s!kad~rigt för Fin-             tad i regerilrug:spropositioneru, föreligger för Ål·rurud
44799:  land:s intressen roch ~nd·a1st lk;om1måJt ·ailt und!erstöd.a          inga •som hä~·st .garantier. En vrumnde oo:tiona-
44800: seprur.ationspl•anertna och de p•laner, 1som fll"åa:L ut-             l:isti,sk vå;g ikrun, ,såJdan vår 1författmirug :nu en gång
44801:   länd;skt 'håll ,h.av8i riktats gentemot Finland.                     är, m•ed lätlthet slorpa al1lt 'V'ad S'Oim i d·enrna :pro-
44802:       Vad •åiNmruinga;rna begära ,äJr fvrumf·ör .8111Jt ,MJt          rposition 'Thtlov.alts. Utbytande av la:nrustingets b i-
44803: känn:a •si.g fullt lg.a,rantevrud·e i fråg.a. om •si·n ·SVenska        f •a ll mot l·and·stingeils !h oÖ' T a n d e iunebär en
44804:  natiorua;li,tet och i d•en punJkten hav.a de fuH ·rätt.               föväJnd!ring av det !Silrug, mot vHket idke b1ott ålän-
44805:   Ett av krigets 'l'esu'ltat har ju ov·arit, ISå inJtyga              ningarrua utam aLla •SV•en:slmr ~sikolla opporuem .sig.
44806:   också ,segooma:kter.na, tilllgodosoonde icke blott av                A1it republikens -presidents .stadfläis:OOl·se rerfordiro•s,
44807:  de 1siD'å nationernas utan äv•en •rue na!liionella .mino-            :kuDilla vi ruäimUi.gen ,efiler rumn,estifrågans 'sorgliga
44808: .riteternas rätt. Det :möter inga ISvårigheter att                     ntgång idke tillmäita någon betyde1se ®om .garanti .
44809:   med lbi'hah.ålla.nd•e .av riilmts od•el!bamhet •sik'iiJnJka de      K unde pres:iidenten twhs hög.srta •ruomstole'llis utlå-
44810:   sv·enska i land·et och d'ärmed även å1änningacr_~na                 taniJ.e icke häv.da sin up.p.fattning i amnestifrågan,
44811:  nödi·ga •nationel:la ga~a,nlti·er. Då nu eiJt oh:vgför.sbg           skall han- även om hrun tilläventyrs ogillar ett
44812:  i d!enna 1riktn~ng föveligger, handlall.' riksda,gen                 vå!ldförrund'8 på ·s.iälhnsty!l'lel.selagen för Aland, -
44813:  k1okt .och framsynt, i1f.aH 1den icke !knnsslwr, UJtan               icke kUlllllJa motstå Jtrycket ·av en Vläx!l!n:de nationa.-
44814:  tager 1Siteget lfull,lt 'ut.                                         liisti.s•k dhauvin:Usm. Det sy.rues mig som om kom-
44815:       Redan vid •en flykti:g igenomläJsning .av pl.'lopo-             mittef·öl.'lslaget, sådant det a:v:fa11ta1Js, v;ore ur fi·n-
44816: ISitionen f1iilster ma.n ·sig vid ·ailt •Degeringeru från             ·ländsk och jrug ville IS•äJga f1Jnslk Sly.Dipunkt •Siå mrutt-
44817:  okommittens förs.Lag ·ruvlägsna~ fö11slaget om ett                   fuUt avlf•ruttat, •altrt, if.all :mwn vliU!e hy•s·a någoo som
44818: å1äm.d!skt la:nrlskap oCih ta1•ar l{)lffi ett ålänruslkt läm.         hälst förhoppni,ng att .genom detta l!l!gJföDs}a;g
44819: Det är ju .så myoket onödigare .som ll'egeoogspro-                    vi•Dillia d·et rmållma.n ·av•ser, u:nan för ·a],] rue!l må und-
44820:  pos[t~oooo i ,!!Jlla ·frull trular rom land.sllmpsnäJmnd
44821:                                                                       vika att göra d'e a.vprutningar r:eg~erin.gen ibek]a,g-
44822:  och ooks.å i 6V1ri,gt lbibehå:ller term,er, d'är or.det              ligtvi'S ha;r ,aii!Jsett ·sig ibör.a .göra. Man 'Vinner in-
44823:  iandskrup går igen. Liika 'brumsilig föel'efa[•ler I"ädd,s-          genti,ng. Tvrurtom, ett swdant förfrura,ndie oroar,
44824:  la:n f.ör oro•et ISitåifuållare. Det spelar ju icke så               idke blott den ålänrusk·a opinionen, utan det oi11oar
44825: ·stor roll ·v.a.d mannen, •som s1ka:J.l ;styra Aland he-              oclr.så den 'SV"enska opin:ionen i hel•a 'larndet, ty d:å
44826: ter, •men •ruet ~ö~refaHer onödig"t ,a1Jt .stryik.a d·et ooh          det gä1ler Vlåra .natio.nella ,~a,raontier v•ave s[;g dessa
44827: ·PJCsätta det med l•rundJslhövding. Det vove ,enJi•gt min             ooröra Å].a,n,d eJl.er oa·ndra .ddar ruv det .SIV•enska
44828: merui·ng .gdtt, 1~ru1l ri®sdrugen viHe återstäJ~·a kom-               Finlrund, 'h!!!v;a vi med å!läm.ni.ngall.'na i må!nga av-
44829:  mittens 'SiäJrski:lt i •rues'sa punkter vida iydkliga,re             ooeniJ.en .sa:mma :rnppf.a.ttning. J a·g 1må.ste fordra att
44830: termi•nologi.                                                         d•essa ga;rantier ,göra,s ·så, •att iclm väx.land'e lJOliti-
44831:       Avf.ailtningen av § 19, f.ör att taga ett •exem-                ska vinru'ka.st ånyo ,slffiola :kunna slopa. ·rullt d·et man
44832:  'P'el, d. :v. s. •paragmf.en, ·som rör möjligheten att               tiHäv•entY'f's vunnit.
44833:  överfwa å :statens ,allmänna förv•altning anilwm-
44834: ma;nde u.ppgif!fier på sjiäJlvsityflel~seorgaaren och ett                :Ed. E ·s t 1 a n d ·e r: Det finnes olika sätt altt
44835:  återtagand•e a•v detta iilr i ikomm:itten•s ,fö11slrug en-           utföra. en ooh mmma iha'll!dling. Ma'n kan ;göra
44836:  ligt min ·mening vid a ~yckli•ga·ve .gj.or·d och gör ·en
44837:                            1
44838:                                                                       en sruk så, artJt l'leda'n det säJtt, ,på vi~k·et· det siiDer,
44839: kOTirigffi'ling -ön:skli,g. •S.alk .samma gä1ler § 21, där            !V'äcker f.örtroende ooh til1frerus:stäi:J.1e1se hos d'em,
44840:                                                                                                       1
44841: 
44842: 
44843:  :hmd•shövoongen 1SJartts i ,SJtäHet f.ör •larud1ska ps-              vi•lka damv näirmast berörrus. Men man kan ocikså
44844:   r..äJmnden. Att, •så.som i <§ 27 i l'egerin.g.srpropositio-         utföra samma sruk så '!lltt d'8t ·s:ker på det mö.i'li-
44845:  nen ,sJrett, pl.aoeva, finwnsministern ,såJoom ordifö-               gast trumpna, ovil.ia, misstroende väckande sät:t.
44846:  rrunde i d•en delegation, s:om 'Ska;Il <Drd!na de elkon.o-           Genom någ1on •psykologisk ~n.g tyck•es det som om
44847:  m~ka frågoma mellan Å]a,nd och riket i •dess hel-                    doen finsilro. na.tilonllli1i'telten häT i 1ani1et. så åt-
44848:   het !kan ju ur •vis•s'a •syupurukter •syrrJJrus lyokligt,           mi·nstone 'som den nu äir fö,veträJdd i 1statslirvcl. all:l-
44849:  då han ju ,n:ärma.st ansVJarar för ri.ilmts finanser,                tid ·skulle V'äJl.ia detta 's•ena:re sätt. J ag 'krun iclre
44850:   men en Vliktig omständi.gihet är, att ihrun i mywet                 u.nd,edåta att bet~kna ocks:å föreligga:nde pro-po-
44851:   ringa gva.d !kan vwa känrurure ·ruv d,e åläJrud,ska för-            sition rosom ett ,ex.emp>el lhäirpå. Uti den åbero-
44852:   hå111and•ena och det f-öref·a1ler dä:rf-ör .som om ståJt-           pas vis•serlig1en och :häJnvilsas ti1l d·e s. k. natioo a-  1
44853: 
44854: 
44855:   ltåUaren, •eller vad han ikommer ·att kaUa•s, i dcl                 litetspa:ra,grafer, som fåitt ·rnflyta i R. F. av 1919,
44856:   aVlserud.e't vida bättre ·bol!d·e kunna ful1göra upp-               meru ookslå d!et sätt vå JViJrket deruna lhäJnvilsning
44857:  gif.ten.                                                             sker gör a:tt m:an nrusta:n frå.gar sig, o~ ma.iorite-
44858:       Det betä.n.lkliga1ste •ruv allt i ·dletta. laJgfö11sla.g, mot   1Jen redan ·nu 'har begynnt ångro, också .d1es·sa na-
44859: 
44860:            ..
44861: 1876                                            Tiistaina 3 p. helmikuuta.
44862: 
44863: 
44864: tionaiJ.iwtspa~a;gra;fer.   Det ·e~nrl:iliga. argu~ID.enJt,    som sta.ten för närvamwnd'e ai~r ,på Aland, men
44865: som i ·propositionen ·runföres för den a.vprutlli.ng,          som 1komme att med ständig tb:es:i:tltnin~sriiltlt ö"\'er-
44866: som gjorts i 'kommitten:s fömlag tili la.,g om själv-          'låtas •På landskapet, SikwHe begrän:sas till vissa i
44867: s'tyrelse på Åland, är odet, 'att repwblilren:s enhet          lag1en uppräknad'e ändamål.
44868: 1sku1le heting1a dessa. inskrän:knm~ar. J•wg kan                   Ytterligare har .i'a:g odkiså uti kommitten för-
44869: i~ke se ann:at ätn artJt rma•n: här iclre har gjort sig        f·äJkta.t ·den meDJin,gEm<, arht sliiörre s.iähnSJtäudighet
44870: J'lätt ooda för begreppet teiJ.Ihei. Det ä:r icke det-         ,bovde gi'V'as åt den d·elegarti.on, som älg1er bes·tälmma
44871: ·satmma som liikform:i.ghet. Den enhet, som rman               ~eventue~ltla til1skott uti ·budg-eten tför Aland.
44872: thär åheropar ooh rSom verklig1en är nödig för att                 I iLessa av:soonden ha.r .i·ag dä:rför an:sett mig
44873: •en srtJat Silmll .håil'lws salllllman. d·en enheten v:ilar    böra ookså 1längre än vatd kOIIDJIIl!i.tten gjort det
44874: på •käns•lan 'IIN :samhöri~het, och såsom den senaste          förfäkta Aland·s inill'essen.
44875: ta1aren vedan aniydde och så.som från svenslcli h<ålll             Däremot har .i•ag fö·r min del i aVlSeende å en
44876: mångfaldiga gåin~er lhar uttwlwts, borde tdet v·ara            punkrt stkiJ..it m.ig från d:en opinion, som jag tror
44877: klart för a.Ha, ,på vi:J:ket sätt 'en ,såJdan kä:nsla arv       va•m rtådande ,på Åoomd, och ·d!etta är beträffa:nde
44878: s'amhörigh!et ilmn väcka.s inom hela na.tion·en och            !Värnpli:kten. Enligt min tan:ke är det ir!ke önsk-
44879: särskilt hos d1ess LS"\'enSJk:a minoritet.                      ligt att Alands befolknillng befria.s från utgöroode
44880:       Det är •emelle:vtid icJke min mening att nu ingå          av vamplikt. En sådan befrielse medför en .pri-
44881: på 'en gra•nskning av ·propositi!onen, tdå den kom-            viligier3!d stä:Uning, 'Som iCJke är önskvärd inom
44882: mer att vemitteras rtVll .grundla~sutskottet, •ruälr jag       srumhä:Het. Ja,g viH iolm 1såga ~att den är farlig,
44883: är i tillfällle altt d·eltaga i älvend·ets 'oohandlåJng.       men deu är icke öns.klig, emedan •OOn fö·rsva·~r
44884: Det är end·wSJt såisom rtidigare medlem i den kom-             kä:nsla!lJi av sam,hörighet med ri~~et, medan däire-
44885: mitte, virken uppgtjort fövslag tiH förevaroode                mot wligt min tanwe hevil.iand'et på a.ndra 1)unk-
44886: la.g angråiende .självstyrel,se för Aland, som jag             ter av en vittgåeude sjäJl Vlstyrelse juSJt ä:r ägnat
44887: anser mig hava. an1edning ytira några ord.                     a1Jt :Sitärka lkä:nslwn 1av samhöri,g'het med det öv-
44888:       U ti den~a kommitte föreföll det som om för-              riga .Jandet. A~Uså, beträffaude ·välmpliJr!Jen.
44889: silåiel.e och sympatier, ålilminstone ti:H en viss             :ha.r jag för min del i~e an,sett a1Jt en dylik ibe-
44890: grad skuille ha "\'a. råitt oCJkså bland företrädarena          friel,se, .som nu 1såväl i komrrnittebetänikan<Let som
44891: a.v d!en 'språikliga och ·nationel1a majoriteten i             i ·propos:itionen föreslås, vove öusklig, men däJr-
44892: land·et, ooh det hetän!kaDJde. 'som kommitten a!V-             emot att såväl ålännin~ar som också öv,riga
44893: ga.v, kunde dävför Mkså i ·iLenn,a sak fr·amträda              svenskar i ilandet slkulle vara berättiga;de att tjäna
44894:  utan reservation.. F·ör min del 1ansåg ja,g måg               icke endast, såsom redan i grundla.g är stadgat, uti
44895: dälrför oåså kunna underlata artt ibeträffaniLe en             särSJlcildta trup·pförbaDJd, samma.nsatta arv swnsk-
44896:  <Lel ön:skniu~smål frandråilila min ri kommirbten             ta.land·e, utan jämväil i tS'törre •enheter, på a~etta
44897:  uttalade avvika:nd'e meuin•g. Då .iust i i1ere av             ,sä:tt s:ammansatta, och !ll'nd,er ISV1en:S1kt komrrna:ndo.
44898: ·iLessa Pf\lUikter 1>ropositionen har .avvi:kit till ooh           Yt:terligare vill ~ia'g natuvligtvis framhål,la ooh
44899: med fråJn kommittebeiäJnka..ndet, och ,s:åilunda det           i detta av.seend·e ocks:å förena mig om vad d'en
44900:  föreli_g-gand'e förslagm aUtmera aiVIlä_g-snatt si·g från     tidi,~re tllalaren yttrade, 'att d~en ~största 1Vi1kt eu-
44901:  vad jag för :rnin d:el ans,er vara nödvändi_gi, så             ligt mW fumke ligg-er ,på a:!Jt d>en •S.i1ä:lvstyre1Jse,
44902:  finnev jag mig berälttigad a:tt nu anttY~iLa vis:s'a          som .g~enom lag nu skuHe komma a.tt bevil.ias
44903:  punkter, dä·r .iag för min d'el uti 1kommitteu IVla.rit       .Åiland, cives under •sådwna villkor, att ·den med-
44904: skiliwkti_g-, ehuru .iag på 1a'v mi_g- lhär anfövda s•käl       för fuH trygghet fäT A.Jand, därig~enom att deu
44905: ic]m önslmt reservera mig.                                      s1edermera i(Yke ikan uilloo Å:}wnds eg-et begivande
44906:      ~a_g- ber sål·eiLes att 1
44907:                              ±1å framhålla •att jag i l]min-    åte:r:tag-a1s.
44908: mitten sä11skiJ.t förfäkilat önskvälrdheten av ,stad-
44909:  ~:n:d,en, som •skulle inföm en e~en lhemortsräJtt                 Ed. iVOU w Ie n a t: I Isin not i Alanrusfråi~n
44910:  för AlaDJd, var:s förvämvatnd1e Me"\'e lberoend·e av          framhöll !Ve~eriugen S'enatsile vår a:tt dem stod i
44911: de ålälnds'ka autonoma anyndi,,gfheterna ocih med              begrepl) 'att förelägga repvesenta.tionen försla'g
44912: vars förv,ärvaniLe ookså fö,l_i,de rätten a:tt inom            tiH ·l:ag omfruttande syn:n:erligoo vidsträckt land-
44913: 'l. andska•p.et utöva kommunaJa. och ~dm" merubor-             ·skapss.iä:Iv.styvelse. ili:n tid härefter antog rib-
44914:  g1erli_g-a rä/ttigheter S1wmt besitila. fwSJtighet.           .(La•gen d·en Jl!Y'a re~eringsfonmen, i viiken .Jand-
44915:       Likrruså ·har .iag an:sett - och i detta a!V'seende      skapSJs.iähnstyrelsen föruiJsäifltes i sänskilda silatd-
44916: h!ade OCikså koJ,nmitten stä:llt :sig •på ungefärli~n          ga!Hlen, om ock i något otillfredsstäUaJn:de form.
44917: swmma 'ståndpunkt :som jag - aJtt e:xpropriation               Den JåskåJd.ning, ,gom regerin_g<eu ,e:joriLe sig tili
44918: borde kuuna :ske genom åtgäriLer arv landskaps-                to~k för i ju:st ancivna meddela:nde var 1ej :end:a.st
44919: mymdighet, medam: dä:remot SlflaJtens 'expropria-              •ur utrilkespolitisk ,syn.pun~t rilk1Jig, om man vin
44920: tionsrätt åfuninstone i aVlSeend:e å d,en fastigh•et,          hål1la :på landets värdig'het utåit, utan äiV1en ur
44921:                                                Ahvenanooaan itsehallinto.                                              1877
44922:                                                                                      -------------------------
44923: 
44924: 
44925: inri:kespoHti·sk IS-Y'llPu:n'kt :av synnerligen stor be-              A'V det tidigare fraiiU.g'lår sålrmda att själiVstY-
44926: tydelse. Riktigt ,genomförd löser ~IMI!d1skaps­ reLsefrå~an ·På Åland· i den politils:lm ilmnsekven-
44927: s.iålvstyrelsen 'V'åra nationella stridsfrågor ooh sens ocih iklokhetens namn tborde lösrus i swlliiband
44928:  berövar däl'lllied utlandet rvar.ie sikä;l till inMand- med s.iälvstyrelrefrogan i h'ela lau,det. HärtiH
44929:  ning-. Samti·digt genomgår h1ela vår fö:t'lfaJtlm.ing ikoilliill,er yttJerligare den ·OIIDIS1iändigheilen att bland
44930:  en delliokrati•sering och det hela leder tili eti upp- ruDJDJat lrugförslagets 37 § gör 1d et hela illusoriskt,
44931:  sving . för de säl'ISkilda ·lrundsä;nda.rna däri2'eD-Olli andra för:s-ämri1n~ar i det ursprungliga för-
44932:  att befolkningens lokala intressen rpå lhelt annat sla.get •att förtig<a ..
44933:  sätt än iiillförene kunna ti1lVI!LJ."atagas av dem                  1Man måJstte stå tV'ek<sa:m i h:ela frågan, ooh i den
44934:  s.iälva, så.ViäJ finnar 1SOlli svenskar dmt.ta hämv forlli IS'Olli Jagförs[a,g'l(:l!t n'u har, kan det ieik<e an-
44935:  swmllia n;vrtJta; Ja:g har ·tidigave i riksdagen frllllli- t!llgrus.
44936:  hållit detta. Jag bn •e.i 1annaJt än på d·et li'V'li-                Kommer jag så rtil1l en del l)'UJnktJer uttav mindre
44937:  gaste beklaga att den .nu:varonde reg<erimgen ej betydelse, men •som äJndå fört.iäina 'ett OllinäJID-
44938:  fol.it de tidigwe progrrullimen i denna pun:kt.. Det nande. Olli det äJr bes·tyrk;t svenJSk språikkänne-
44939:  ha.de e.i möttt -oövenstigli~a hinder 18!tt fralliläJgga dom, so.m käJnneteckna!l' förfatilaren a v ingressen
44940: ·en :proposition Olli landska,pssiälV!StyreLses genolli- til<l d·euna. proposition, är det ·sannevlig.en en bra
44941:  förande i hela republi!ken, om man ibldtt sårolli illa. styrkt sådan. Språket är dåligt ooh där fi:n-
44942:  Alandsnoten stäl1de i utsikt ~enast gripit verket nes ·enstruka försYJndelser, 1s·o:m äro ganska all-
44943:  an~ ja ,sjäJl!Va regering~sforllien had:e, Olli avsikten         v·arliga. 'Tred.ie styokets fövsta; tmening är ett
44944:  lliotsvar3!d-e.ord'6n, hunnit rona intryck däJraiV. I v·ruckert ex•em-pel därpå.
44945: .soiälva vertket 'Påskyndades a:rbetet med lagfö·rsla-                tEn :sa:k måste jag 1S1känJka 'V'a:rllit 1erkä:nnand<e
44946:  get angå.ende s.iälivlstyrelse 'På intet 1sätt, intiH åt. Det står nämlig.en i a.ndra styckets föl'ISta
44947:  dess förra ministerpresidenten Clellienceau inför menmg: ,AHtifrån d'en förhist-or:Lsilm tideu har
44948:  fredskonfevensen på hösten heröl'de A~·ands·spörs­ Fiuhmd varit bebott av tv•enne i:nvid .varandra
44949:  lliålet. Inför den hotande fara, solli då upp- bos·atta folk". Det erkännes såiunda nu öp.pet
44950:  rwllades, fick re~erin~en -plötsligt ·en u<tomordent- av regeringen det, solli .i'ag tidi~re flerfa1di~a
44951:  li·g skyndsa:mhet 'med stiälvsty>re}ls,efrå.gan, men g-åug-er har frrumhå~litt, vilket vi1ss•erligen har be-
44952:  glöllid'e dårwid aHdeies bort landetJs egen värdig- strittJs bland annat a;v rdtst.tlli. ~Setälä, men solli nu
44953:  het. M'an tog icke upp .fr1ågan Olli 1lwnds:krups~ offentligt tiUilränna:giv,es a!V d~enna pv.oposition.
44954:  s.iälvstyrels,en i Finlamd, uiJa,n endrust Olli 1and- Ja•g ooklagar bara att man ic'ke korrselwen:t hatr
44955:  skapet Alan.ds ;sjäJlvstyrels'e. Ett ut i 'V'ärlden vidare fu:Hföljt mmma tankegång.
44956:  mcr eller minldre vagt framkll!sta,t pastående,                      De siatisti:ska uppgifterna. här äro egen-
44957:  som e.i Hns då riktade .sig tili os:s, fömnlll:l!dde re- 1 domliga. Det står nälliligen att d•en svenSika
44958:  geri:ngen att .iJ!Värt lbryta. med e1it tidigare frus't- bef.ol1kuingen i Finland för nä!l'Varande utJgöres
44959:                                        1
44960: 
44961: 
44962:  slaget 'Pl'Ogra:m. därvid ·ezikännande ,rutt fog för av 340,000 personer. Med detta för närvamnd·e
44963:  uotläJnd·sk ]nJblandning sålund·a förel·egat. Detta llienar regeringen 1910. ~ ,s:tåJr villdal'e lllbt den
44964:  enkännand,e äir :så myeJket märkJligare •som det .iu 's•enruste alltmäJnna lbefol'kning1sstatits-tiken :!rivit
44965:  direkt kan frrummana 'en väJdJjan tiH utländskt 19,613 personer på Aland. 1Va.rför ~urnd·e man
44966:  forulli vid intJernationeHa intressekoruflikter av icke anföra att de,t äJr 1>recis :ooiiDima stJa.tistilk SOlli
44967:   den a:rt tsom yttJer:st -ligger 'll]ll grund för den i den fövegålende satsen ·nälliligen 1910 ål'IS· sta-
44968:   åländska rörels·en. Vid 'ett dylikt. -haudEngssäti t]s!tik. v;arför kunde man ioke •aJiliiVända sig a v
44969:   av regeringen måJSiile de tSOlli stå atnsvariga för de siffror Alandskollilliir!Jten själv 1har anfört näJm-
44970:   den politiska. l·edningen på ·sveuSJkt håiH fritagn li-glen 1917 års smfror för illlanitJa:ls:skriven namna-
44971:  sig · fråu allt ~l'll's~Var Olli utV'ec•klin_g1en s:k111lle in:- rnnde befolikni:ng 23,702 pe!'lsoner.
44972:   tvi.ng<as i ena eller andm rikiinillngen. iDet väJrsta              J ag viH icke .gå tili ,några en:skildlheter. Också
44973:   är att det nu fi.nnes föga. tid a:tt 'ViäJnda Olli. :Vår i !S·Pr'å!kligt avs·eend'e ~ider ,s;jälv:a 1agiex1Jen av
44974:   utrik-esminis-ter har 1viststerli~n låJtit försä1kra att väsentli~a. brister, men ,a,et måste vi .iu ihoppal!'
44975:   Ala:ndsfrågan 1igger väJl för oss ooh a:tt n:ågon att de 'Sv,en:s'ka l'epresentJa.ntern•a. i grundla:gsut-
44976:   fara fö·r eiJt tvung<et ·aVIsik:itliarnd,e ,ej förelåge. Jag skottet ·skola rätta.
44977:   kan häJr icke nä;rllia·re inlMa mig på 'S•aJken, men
44978:   jag måste piå det hestämd·ruste ibestrida · utJrikes-               iEd. N i x: Utan 1rutJt inlåta IIDit.t i någon lkr1tik
44979:   miinisterns -påJståend'e i tfrågan. 1Endera. är ut- av den föreligg1ande ,propositionen !Vi:lile liag end.rust
44980:   riikeslliinistern i lhög grrud iHa underrätiad ~eHer utta1}a den bes'Vrkelse, solli jag har e!'lfa.rit öv,er att
44981:   ookså :spelar man med Al:a:nd om förmenta aindra regeringen icJke har 'kunnat förlliå 1sig att sam-
44982:   förd·elar. V:ave dämned ~uru ISIOlli lhäJlsit vore det tidiglt med lagförs,la,get Olli Al·ands s.iälV'styreltse
44983:   oklokt a!V oss rutrt låtJa in'Vrtg~a. os•s i någ,on säJker- också framlä~ga, 'en proposition: Olli landsk'81Ps-
44984:   het i detta •a'Vsoonde.                                         s.iäl v.styre1se för hela la.ndet. Denna. besmels•e,
44985:                                                                                                                      237
44986: 1878                                                  Tiistaina 3 p. helmikuuta.
44987:                          ----------------------
44988: som jag nu här uttala.r, d·elrus iheH. säik•ert aHmänt                  Keskustelu:
44989: i ·den ilandsända jag föveträ.der, ocJh :iag har VJelat
44990: fra:mföra denna opi,nion.                                               Ed. :S c ih a 1u :m a n: Mi:litfurutskottet hrur ef<ter
44991:                                                                      mm rruppbttn~ng i.Oke bea.kta.t att förhål1am1ena
44992:     1Ed. H 'e l o: Ed. CoHmnder maimts•i, •että so-                   välsenr!Jligen änldra.Jhs ·seda~ den iJid, ·då ·wopositioo
44993: :sialidemokma't.tinen ry.hmä vaJltiov:a:rairuvaliokun-               i .a.etta •äJrend·e ·av1äts. tili riksda~n. Propositionen
44994:  nrus,sa olisi aJseiJtunut. vruSittu•s:tamoon ruotsa1a,is:ta          är daterod redam ·den 30 maj och av.g.av.s av en
44995:  osastoa ilmulu:hallituikJsessa. ·Täimä ·tieto •ei ole                anna:n l'egerirng an den ll!Uvatla.nde. Det föreligger
44996:  oikea. :Tosin :v·altiovam~nrva:liokunnrussa ISOS•ialli-              rng.en utrednti•ng om .att också den nuvam.rude rege-
44997: d·emokma:tti!en mi·elip·~toon mu:k•a~s,esti po:iJstettiin            ~ingen står för d•enna propositioll!. Det är ju myc-
44998: 'ka!ksi osrus:toon tilrupäJi:ses:ti •aiottJua vivkrum:Uesrtä,        ket möjligt -- lkanske rherr statsminlistem kan
44999: .kJosJm ajateltiin VJoitavrun n1e tila.päå,sesti 1koTvarta           upplysa därom - att ,regeringen, den l1Jl1var:ande,
45000: eräillä muilla virkrumiehiHä, mutta VJaltiovarain-                   mta1ger •en ·annan ,ståindpunlkt tili deruna fråJ~ än
45001: vali·Qikunta periaa1ttoos,sa •päJä;trti puolu•s•t.aa ruO'tsa-        den regering, ·som i tilden m·eriläiffilrua:d,e den~na pro-
45002: lai•sta osastoa :kouluhallitu:kseS!SJa, :ia my•Önsi S ell      1
45003: 
45004:                                                                       posit~on. Då proposiJtio,nen anländ.e tili rik:sdag.en,
45005:  perustamisila ,varten ta.rvit.fuwat lllläiärärahat.                 var t~d·en ,s,åJd;a,n, att ma.n som lbeilmnt hY"ste pla.nm
45006:                                                                       att hötrja ·ett J>,rig. Genom rilksdagsma.n Ho1mas,
45007:     Ed. R. F •u •r u h .i e ]J m: Rdsgm. Helos. uppgi!f:t            ja.g skall icke ,säga avs1-ö.i•aJnden, lsnaQ"aTe då bakäl1-
45008: om ibehrundilingen i strut,su<tslkottet •av frå•gan om               .r"elser, under den delb&tt, ·som uppstod i ·anl•edni!Ilg
45009: den •SV'en1ska a.VId·elni:ngen a:v sko'l•sty.l'els:en är a.ll-       av •en från :högerhå11 i.nläanmrud inr!JerpeUation, lhar
45010: d,eles r:iik;tJi.g. :Socia;Memokrruilerma motsatte sig               det bli~t urppenlbar:t att r•egeringen hadte för av-
45011: icke uttryddigen grnnda:ndet av en 1såJdan avd·elc                   siM a:tt invooMa landet uti ett .kr~g 1U1ll!d•er sollll-
45012: ning, men 1(Le .vol'o icke med om att bevi~.ia den                   maren eUer under :hö•sten. N u är ju tid·en h<elt .a;.n-
45013: summa, som :l'egeringen hade föres1a,git ,för ända-                  nan, lkrigslUis~en •har IS'valnat, och •det toro·e. för
45014: må:l,et., vari,genom ,(Let gesr!Jaltar sig ,s[\nål.1t a:trt reali-   ög~onblick•et åtm:Urustone icke fillilNlJS• någon S'törre
45015: sera inräJtta:ndet av 1den n~·a avde1mngen 1enligt                   krigSJiv.er i '1a;rudet pa nåJgot hrul1. Ieme heUer före-
45016: de -öns:knin:~a1r, som ,på :sv•ensk:t :skolman:nahålll               ligger -d·et någ.ot •krigshot fråln Rys1sLa.n·dts s5..da, så-
45017: hy.sas i denna frå~a. I s.iä!lva :v·erk!et iblim för-                vitt man kan .s·e. Allts:å, ·eilt omedelbart behov av
45018: hå:llandenal för ·d<e ISv•enska :sikolomws vi!dikom-                 ·d·en •l·ag, ·SJom mihtäl'utskottet f.örordtar, f•ör.efinnes
45019: ma.nd'e, om socia1liJstennas åJs~kt i :sa:lmn oogra.r,               1L'ke.
45020: älll:nu s•äJmne ä:n de för nrärViamnd•e .gestalta s~g i
45021:                                                                         En }ag, säivski'lt med d,et heronkliga irmehåll,
45022: sikolstvrel:sen. Dert mwa:rande •saJkläget är avgjort
45023: bäJttl'e än d<et som :siiDul1l•e i:nträJda, ifa;ll det sociali,s-    :som nu :Wreligg.and;e la.gföns'l,ag, tyckes mig •emel-
45024: tislka .förs1a:get kommer 1att bli godkäint.                         lert1d i<ike bÖI'a ·stittaJs föl'rän 'dten V·erlrli~en be-
45025:                                                                      höv·es. Ma:n :ka,n visser1igen gör:a .den imvändnin-
45026:    ·EesikUJstelu julisteta,an rpäätrtyn:eekisi.                      g.en -- och .i•a,g anar a.tt mili:tämtskoiltets ordfö-
45027:                                                                      rand<e koiilllmer att ,gö:ra 1denna inv.ändnli<ng - ·aJtt
45028:    EdusikuiJita !hyväiksyy •pulhemiesn:eu:vos•ton ehdo-              det då ikan vara för sent. Men det äJr icke efter
45029: tuks•en wsian •P e •r u s t u s 1 a ik i v a 1' i o k u n-           min uppfa·tining fa,l1et. Det f}nnes :ffiruap<past nå-
45030: t a a. n 'lähetiäJmi.ses:tä.                                         .got stoog111nde utii den föreslagn:a la·g.en, ,som vore
45031:                                                                      av den besik·aff.enhet, att d,et' icke vore tid·s nog
45032:                                                                      att ·efter det 1a.nd.et l1111r förklar:ats i !krig:sti!Hstrund
45033: 6) Kertomus Suomen postisäästöpankin tilasta ja                      mf·ör:a det.
45034:             hoidosta vuonna 1918                                        1Rsdan .a:et, soon jag nu ha.r anfört, gör en böjd
45035:                                                                      för att ställa sig avvisande gentemot lwgf.örslaget
45036: esiilellä:än.                                                        ä:ven i .den :modilfierll!d•e och fö:rlbättmde form, sollll
45037:                                                                      utsikottet ha.r g:ivit åt p.l'opositicmen. M·en •&vgö-
45038:   Puhemiesneuvoston ehdotubes1ta rusm läihete-
45039:                                                                      rande ffu mig, •ooh jag: kan tilläg.ga f.ör miam. me-
45040: tään p a1•n k k i v a ,] :V o k u n rt; •a a n.
45041:                                                                      ning~sfnäruder, är ·rutt ·det ä.cke äinnu fin:nes: någon
45042:                                                                      lag:stiUning: ,aDJgåJen:de .gmnd•villkoTet för de i la-
45043: 7) Ehdotuksen laiksi erinäisten sodanaikais•ten                      gen in~åiend•e unda.DJta.g:ssta.dgll!nruenas baftrträ-
45044:              olojen järjestämisestä                                  dandoe, n:äimli.gen nöran:d·e :krig.sti'Ustå;ndet, - att,
45045:                                                                      sä.ger j·ag, i Lwg:stiftni,ngsväig icke har oostämts,
45046: sisäiltävän 'haHituiks•en ~sity:ksen •n:•o 24 jQihdosta              när och huru ,1a,nd.et dJ.er vilss del aN la,ndet IS>kll!ll
45047: 1aaJd,it1m soti:lrusrusia:invaliokunnan mietintö n :o 5              e~1er :kan f.ö.r.kl·a.ra:s i :krig:stil1stånd. UtSikoiltet· har
45048: esiteillltäJn ·e •n s i m ä i •s e 1e n 1k äJ 'S i t t .e 1 y y n.   nog: ·s.iälvi ill!'Seit ~denna h11ist ·och yrkar dädö•r
45049:                                          Sodanaikaisten olojen järjestäminen.                                             1879
45050: 
45051: 
45052: också •på •en stilrsilci1d .proposition angiD,ende la;g om nu före1iggan:de. J ag hoppas därfö.r ·att ·stma ut-
45053: 'kTig1Stil1stånd, moen utskottet lhar ioke ins•ett s:va.g- skottet ska:H ,stäHa ·sig p'å en annan .stå;ndpunkt
45054:  heten i ·sin •egen 'Stånd punlkt, då d'Elt f ö [" •S t för- äin militäruils~ottet i detta, ärende ooh mnböja så-
45055: ordår en Ta,g om u•nda:DitagSJstadg·amJd.en under väl ·propoSJitionen •som utsikottets förslag, men om-
45056: krigsti'llstånd, men til1i1ka anhåller om Jlll10rposrition fatta urtskottets yr'kande •på en proposition om loag
45057: i viiken e f t e .r å t .skall bestämmas, v.a.d krigs- angoonde krig.stiHstånd.
45058: t:iiH:stånd är och huru ld·etta ta•1stånd inträid·er.
45059: R,ä,tta ordningen iäll' .na;imr.li.givi·s doen omväillda.
45060:                                                   1
45061:                                                                           Ed. A k e• r b l. o m: Mil·itärurts!kottet ha:r loeve-
45062:     Huru lbristf·älllig lorugstiftningen om krig,still- ll'erat ett betäuk:and.e, ·s1om är lli:ka odigert :som ·själ va
45063: stån;d tör •närvamnde :är fir.alllgår av följ.3.1Jl1d·e. Den vä:mpJ1ktsla.~n. Uts:kotiet h:a.r os~U.edoes .häir givit
45064: 6 juni •s•enast-e år !förlkl.a.rade rilwsföreståndoaren i 1svavet på ·en fråg.a, .som ofta bEvit framsiläll.id ti11
45065: ·stöd •av §§ 6 och 159 i ,straff1agen tö.r ktrigsm:aJr- oss, ·n:är vi kommit ihem •frå;n riksda.gen.. Den ifrå-
45066: ten vis1sa doela;r .av Vi'bor.gs län i krig.still:stånd. ga:n :har lytt: va'fför ·drö.i•er det •så läilllg'e, i•nnan
45067:  Ja.g sk·aH he att fiå lä:sa upp v·ad des.s1a para.gra" kri,gstjäniSten förkorta;s? Man har i det lålllg'a. dröjs-
45068:  fer •i stmff.la.gen för ikri~g.sm:akten innehå1la. § 6: målet ej •kunnat :se annat äin en tydlig av·sikt hos
45069:  ,Enva.r .som i krig.stid ·eHer under upp.mr uppe- dem, som inum ri,ksd.ag.en -har inf>lyta:nde på av-
45070: håller ·sig i molbiliserad' fäis:lming, å ikrigstskåid·e- göra•ndcet, nä:mli~n a;vsilkt -att förha:l:a med ändrin~
45071:  pla.ts inlom ·e!H·er utom ·ri!ket •el1er å omr.å;den, som g.en a.v d·en p.rovisori·sika ·v:äirnlpl~IHs:la:gen. N u
45072: utom ·el1er i•nom riket i 'krig.srtiliLstånd förikl.arats, finna vi, a:tt militärutsikottet '()lffrat •en god del
45073:  varde d•ö.md •enli.gt •doenna 1.ag, ändå att ha.n där- .av .sin tid åt en :lwg om krig i •stäUet föT a.tt ar-
45074: und•er iooe l:y~der" o. s. v., fo11tsllittn:i.ngen oväsent- heta mled en •lag om fred, .näimE.gen en ·lag om
45075: lig. § 159: ,I .doenna •la•g uppta.gna ibestämninga.r korta:re illri~stjänst, .och 'm.an v•i11 •a•tt ritkJSJruagen '
45076:  om bmtt i krigstid eU.er fält ·skola tiUämp.a.s å skall taga vid ·OCh :äJgna sm t:i.d åt g'rl3,:.tlJSik'lring av
45077:                                                                1
45078: 
45079: 
45080:  såJda,na fiö.nbr:yltels•er, !SiOill ':f.ö:röv,aiS ·da rikets krig.s-~ detta la:gfö.r.sla.g 10m ordnande av förh·åJHand•ena
45081:                                         1,
45082: 
45083: 
45084:  makt är mobilils•er.a:d, el1er lbegås å ort., vi1lmn bli- undler krigs1åd. Detta vo11e att ytterligal'e :slkjuta
45085:  vit ·av :sta:ts•örv•erihuvudet i lkrigstiUstånd förhla- uiJJdra.n rk,rav.et på förkortandte a:v kl'ligs:!Jjäinsten, en
45086:  rad." Forts:ätim1ingen är också ihiär o•vä.sentlig. åtgiilrd f.ör viliken vi skulle .S:kö11da 'aHt •a•nnat än
45087:  Av •dessa stwdganden, som jag nu uppläst, säger tacba;mhet :av fdket, .som nu måJste undv·ara
45088: det för,ra a.bsolut intet därom. huvu land1et ·e1ler stöll"st•a doelen :a:v ,s]na obäista ruthetskrafter, ernedan
45089: del av la:ndet .ska.ll förklaras i kr]gstillstånd. Det d·en h'Mles i l]digst.i•änst. Det bordoe till och ·med
45090: sena,r,e åter sä~r •egentligen :heN•er in:genti,ng, men fö.r ikri.g;sivr.a.rne i mtilloi:bä:rotsilmrttet ha:va b\livit
45091:  föruiiSMter, att 'det är ·srta:ilsöv.eDhuvud·et, •som [ör- källlt, ·att vår.a m~litära förhåHa.nden hlivit tryc-
45092:  klara;r landet i kirigstil1strund. Nu är d·e~·emeller­ ikande ibåde 'för ·solda:te11na ·s.iällva ·OOh ·för hemmen,
45093:  tid k1a.rt, •atlt det idlroe är i ·en dy:lilk bi,sats i ·en som m•åJste u.n•dva:va s1in:a. sö.ner, så a;tt vi •SkY'Jl.d-
45094:  pa.ragraf i ·s:braf:Hoa:gen för imrig.småkten, som r:ätts- samt böra avhjä}pa desi'la. Annars bl]r hela v·furn-
45095:  r.eglernoa för ikrigstiUståll:ds förldavande .skola ·sö- pl:i.kten förhatlig.
45096:  kas •och finna:s. Det är .na,imrligtvi·s •en lSiäil'lskild               Hä:r är ic'ke tilUätHe a:tt gå 'in på frågan om
45097:  lag, ·till:l:kommlen i d.en ·mJning 'som för .grundlag.s värnpliikilen och V•8Jd .ma,n ,ffiu:nde hav·a att ö.n'ska
45098:  stiftan,d•e ·är st!l!dga:t, :som skall ·regl~m des.sa föll'- beträffande tjänstetidiens läingd, solodaternars för-
45099:  :hå;lla.nd•en. I det ensikild<a faJ.1, :s:om .ia·g anförd·e, 1äggning ocih a;n:dra ,:föl'lhåJHanden, men då ribd·a-
45100:  in:nehäir för •övri•gt åt,gärden altt genom •ett mani- gen ·ställer .s:ig inför uppgiften att or:dna. f.örhål-
45101:  fest av hög:sta ma!ldell:S rnneha;vm.'le, i stöd 'aV rue land.ena fö.r ·kirig.siider, .så vor·e doet enligt lllin upp-
45102:  anförda pa.mgr.af·er.na i ·stvaf:Ha~en för krig!s.maik- fattnling att .sviika follkets förväntn'ing:ar, om man
45103:  ten, förkla•ra. •en del av Vrh01I'1~s län i iknigstill- nu, odå fö.rhålla:nden-a icke nödvändigt ikTäiva ·en
45104:  ståm'd ·ett ·UP'P·eniba.rt ·å!sidosätta:nd·e av ·riks·doagens dylik la,g, ·skuHe öda iJ]d på denna och d:ärigenoon
45105:  rä:tt, emedan tili riksd.a.~en lkort förut •ha;de över- fördröja .revisilon,en av d·en pr:ovi•soriska värn-
45106:  liilmnats ·en proposi1J..on •av i.huvudsaik ,samma illllle- pBktslagen. M.~:Jd trllfredlsstäillel!Se hava vi i tid-
45107:  hå;l~ .som ma:ruifiestet, vil:ken proposi:tion •eme1lerti;d           ningama erfarit, a.tt regeringen nu skridit till
45108:  icke lhadoe fbli:vit s:1uiibelhandla,d, !sannoli'kt därfö·r åtgäl!'der ,för .att snmligen ku:nna 'föveläigga riks-
45109:  att ·den icke •skulle hava hlivit a.ntagen i lbrå!d- d-agen •en proposition härom. Vi:d doenna ri:ksda,g
45110:  sk•amde ordning, om d•en 1a·Us had•e blivit ania•gen. h•ar ju :o0kså väckts en motion om kortare kri~s­
45111:      AUtnog, vad vi fö.rst behöva är ·en lag, inne- tjäinst. M:Uli:täruts'ko1Jtet bwd:e göra 'början med
45112:  håUa~JJde stadtg'anden dä!flom, när och huro •krig:s-                 d'euna under väntan på pmpos:i.tionen.
45113:  tinstånd iJnträ·d·er. Sedan kan det ibliva frå~a om                      Av ·det :sagda torde f·ramgå a:tt jag stäl1er .mig
45114:  att antag:a .ett 1la.gförslag av d!et i.nnehåll som det a:vvisande genrt:emot lagförs1a~t om orCLna:nd•e av
45115: 1880                                                Tiistaina 3 p. helmikuuta.
45116: --~~---~~---       ------~
45117: 
45118: 
45119: 
45120: 
45121: vissa för!lråHanden un<ler :krigstid, •emed;au jag                      Om herr 8chaumans uttalande präJgla,does <av en
45122: fräurust vill få en revision av vämPliktsl•ag.en. J ag              vi·ss origiJllllJlitet, prägla.d•es herr Aikerbloms a:v
45123: kommer därför ru!Jt aa11sluta mig till d.erru, soon yrka            en obestridiJ.ig albs.urdiret. Det förefaUer som om
45124: på l.a,g1fö11slagets ftmkastande.                                   her.r .ÅJmel!'b1om Taikt idille had·e någ1on fooestäJl-
45125:    En~ ändri.ng av •d<en p1'ovis01ns:ka Vlämplrikts-                ning om f.ormema. fö,r rilksd.a.gs:arlbetet. Tror han
45126: la~en •så a:ut t.iä:llJS'OOtiden iblir :korba,re, ~mser jag         verkl~gen -        ha.n äir ju d·ock med om .sin andr.a
45127: vrura den !Inest maktpåligg.a,:rud•e uppgift fö,r riks-             riksdagss<es·sion - flltt ri·ffisd:a_g~sutskotten bestäun-
45128: d.a.g.en på detta, områJ<le o~h med d·etta y.rkande                 mll!, vil'lm äl1end•en de beha:ndl1a? Tl'or han, a.tt
45129: vet ja,g, att j.ag- förebrä:der de djupa led>ens ö:ruslmn.          utskottet för mili<täll'a ang.elägenheter hade kun-
45130:                                                                     .nat utam vi<lare .skjuta åt slidan til~ wt,Sikottet .re-
45131:     Ed. H o r n: ib o r g: Herr Schaumans uttalan-                  miJtte!1ade proposition•er för att •på fa.-i ha~d bö.rja
45132: de i denna frruga utmäJr!kte sig •som va111ligt ge-                 ändl1a den •nuvarande väJropliktslag'en? Jag .måste
45133: nom viss origi·na%tet i .synpu•nkte.r.na. Det före-                 verikligen allwwsamt he herr A1Lel1blom för fram-
45134: fall<er •som om herr Schauman vo!'le av den upp-                    ti:ruen låta bli att :komma fTam med s:ådana sak<er,
45135: fattnn•ng.en, att u1Jskottet för miJ.itära ·angeläg.en-             om han vill u;ndvilka att åidralga sig a.Umtänt löje.
45136: heter hllld•e b'ort ta.ga ihänsyn tiLI det regerings-
45137: ski!fte, ·som hall' int11ä:ff.at ·S•ed·a.n d-ess praposiili.o-         ·Ed. 'Ta. k ik ula: Kuilen ·too.s·essa va.stalau-
45138: nen till riksdag.en öv•erlärmnrude.s., och 1l:iJksom känna          seessa huomauteta:a.n tuli v·a.liokunna:n toi•ses·sa
45139: .sig till, vad •ruen nuvarand-e 'l'eg.ering.en menar an-            kä·sittelyssä v·alioiku11nan jä:s•enteru tila~päJi·sen pois-
45140: g.å·end·e denna• ·p.roposition. :Min uppfattning av                 saolon trukia poistetuiksi hallituks<en •esityks>estä
45141: riiksd•agsut.s•kouten.s ·arbete är icke •d>enna. Då en              •ensilmäi:ses•sä <lukemisessa hallituksen ·e:sityks1en
45142: proposition hail.' till utskott remitterats, måste ut-              mUJkaisesti hyViä:ksytty 2 •§. ·Suoslitteli.sin suurelle
45143: s:kottet behandla d·en oberoond.e av aHa regerings-                 v·a:liokunnalle, .että halliimks1en esittäJinä 2 § sii-
45144: sklften i d·etta eUer a:ndra land. Vidare f.öTe-                    hen tak·ai.si,n :pa]iflluilettruisiin.
45145:  kommer det :mig .siQim om herr Scibauman hy.sli;e
45146: den 'll'ppfrutt:ruingen, aut 1m:i!litärutsikottet had·e bOII't         Ed. A lk e r b 1 o m: Rdgm. Horniborg •äir lycko-
45147:                                                                                     1
45148: 
45149: lä:mpa .sin beharulling ·av ifrrugavar.anrue p·l'opo-               sam, då han ]lyckats kry•pa ha:kom ry~gen på
45150: sit~on efter det förhål'landet, a•tt krigshotet för                 regerin,gen. Han bo11d·e lika .yä,} :som _i.ag hMrn
45151: n:ärvaran<le ick<e synes så över:hrunga.nde •som nagot              i minnet, a:t,t man obero·end•e a.v regerin:gens pro-
45152: 1Jidigail.'e. Det har icke varit utskotwts för mili-                positioner ~yCikas få fra:m, vflld man önskar i denna
45153:  täl1a ang.elägenheter ·aVISÖ.IDt att stift!lJ •en <lag in          riksdag, t. ex. vid reger~ngsfor.mellls s~tiftande.
45154:  casu. Denna lag !Jmmmer, i . f.all •den Jllir a.n<ta-              Det faktum, som ~i·ag påpekade som huvudsaken
45155: gen, att gälLa för a~la •eV'entuella falL Tug.en VJet,              i min al!mäirkning, visade a:tt man my~lmt tyd-
45156:  n:ä!r krig.et ·ruNa.r Ö'v·er •o:ss från öster. Det var             lig.t ·har åJdagalagt 1sin ovilia •a'tt ibefaJtt.a sig med
45157:  vis•st icke utskottets m•ening att .stifta denlllJa l.ag           revilsion a'v värnpliktgla_g~en i SYift·e att :fä värn-
45158:  för något angrepp :på P.erter:sburg.                               pliktstiden korta:re.
45159:      Det ·Siaroma:n:hang mellan :lrug.stiftning JlÖT!lJilJde
45160: :kcig.stiHstallld och <let ifTågnvarande l.a.g<för.sla,get,            Ed. S a. 1a r •e •l a i n e n: Samalla kun toivon
45161: smn herr Schauman :tyc'IDiles föru:bsätt!lJ, :e:Je:i:sterar         ·että suuri ·valio.kunta ottaisi huomioon toi:s:essa
45162:  e:aligt min uppfatt:ruing icl,w. Om det vdre så, att               ·vwsta,lauseeSJsa esi1Jetvn pykäläin otrtamista ehdo-
45163:  krig.stiUstand faktiJstkt full!nes tiU blott då därom              tuJk.see.n, srumalla tahtoi•sin ed•e:lleen mainita että
45164:  lhar l•ag.st.iftats, vor·e hemr Schaumans res:onema.ng              pidän aiv.an v·alttäimättömänä ja .oi>keude:rumu:kai-
45165:  rfuktigt, men krig.sti.Uståmdet llmn utan tvivel vaTa              sena että vaJ<talimnnan yl•eisiin tarpeisiin niinhy-
45166:  en vel'lklighet oheroon<le av all 1la.g,stif:tning.                vin ra.uoon kuin sodan aikanakin' prukkolU<nas-
45167:  Alltså :ka.n myclr.et väl ·ruen nu ifrågavarll!llde l.a-           tuk.sella otetui:sta elintarpeista y. m. kulutus•tava-
45168:  gen anrta_g~as a:tt .gä:l•la f•rån ·d·et Öig.onlblic!k, då riket   <roista maksetaan kyllin riittävä korvaus. Siksi
45169:  har förklara.ts i krig.s:tiUstå;nd, om det också icke              <ehdotan •että täiSitä ·erinäJiJsten sodalliaå.kai:s•ten olo-
45170:  ämnu har s:tiftats någ.on la.g, som nä.rmare defi-                 jen .iärjestäJIDistä :kO:skevasta ~akiehldotuiksesta
45171:  n:ier,a.r detta ibe_g~l"epp. Det hade utan tviNel varit            suuri va.lio'kunta laatisi mietintön1sä sille perus-
45172:  bä:ttre, om en >s•rud•an la·g redan hade fu:nnits, ehuru           tooll:e että ~a~lci~sta Jaina[a:Usista paJkkolunas·tuk-
45173:  det ic'ke är nödv:äniligt, att ruell!lla lagsti'frbnings.akt       si:sta ma;keetamn täy:si korva:us. T~äihäin v·elvoitiaa
45174:  skaU fö!'leg'å :den nu iifråg.a vruvand·e. Men ~såsom              m.m. ei aå.noastaan mainitsemaani valiokuntaa
45175:  utsflwttet har på'lJekat: det är logiSikt •och korrekt,            ·vaan myö1s koko •eduskuntaa me:Ud:äm. ,perustusl!a-
45176:  om vi .så snart .som möjligt rå ·en la,g Töra.nde be-              k1mme, nimittäin hallitusmuoto. Me eunme haHi-
45177:   gräm.snin._g~en av oog.repp•et krilgsti~1stånd :och for-           tusmuotoa .pa:k'kol<unastuiksitailman koskevissa wsi-
45178:  mema fö.r ci~ets f.örJdaTande i :ktilgsti.Ustån.d.                  oissa voi 1Si'Vuu.t1Ja6, jos iJahdomme oNa .iolhdorrmu-
45179:                                            Sodanaikaisten olojen järjestäminen y. m.                                        1881
45180: 
45181: ka:isi:a, ja jos :täiliilm:atintlciJ.n ilahdoonrme twyttää sano-      Eduslkunta hyväJmsyy asi.russa la;ki- ja" rta101lJSfVla-
45182: tun rperwstuslain määiräybet.                                      liokunna.n mietinnön.
45183:   >Ed. H o r n b o r g: Rdgm. Akerhloms senaste                       Asia on loppuunkäsitelty.
45184: uttahwde bäJr ytt,erlig1are vittne om att ihan icke
45185: känner tiU formen för 'riiksd!ll,gos:arbetet. Det lö-
45186: oor sig· emellertid icke a:tt söka bemöta honorm nu.               10) Kyydinpitokustannusten kalliinajankorvausta
45187: Det sker kanSike hättre und;er ·privat samt:a>l.                                  vuosilta 1917-19
45188:    :Ed. V a i n i o: Mirrä pyytäisirn suuren v:aHo-                kosli!evan ,ed. F~råintin y. m. a.nomus:eh>dotuksen n:o
45189: ku·nnan kiinnirttäimäiäin huomiota, kolmamnes,sa va1s-             76 johdosta laadittu laki- ja talousvaWioJmrma.n
45190: trulaureessa oleviin ,perusteluihin, että ko:ko lalki-             mietintö n :o 13 ·esitellään a; i n o a a n ik ä s i 11; lt e-
45191: ehdotu:s hyläitä:Usiin.                                            lyyn.
45192:   1Eesku:stelu juli:stetaa.n päiäitty.neerosi.
45193:                                                                       Eduskunta. hyväksyy ooia:ss>a 1la&i- ja :ta'lousv>a-
45194:                                                                    lio:kunnan mietinnön.
45195:     P u h ,e m i e s : Asian ensimäiruen ikåJSi>ttely ju-
45196: lis:tet!llan 'Päättyneeksi ja. a1slia läilietetään >S Ui u-
45197: r e e n v a. l i o k u n t 'a a n.
45198: 
45199: 8) Diplomaateiksi ja konswleiksi aikovien opetusta                          11) Ojituslautakuntien asettamista
45200: 
45201: lmsikeva ·ed. M. Erichin y. m. anom.usehdotuili!s,en               ,koskevan :ed. Jysik~en y. m. :anomusehdotuiks:en
45202: n :o 144 iohdos>Ua 'laadrttu ulkoasiainvaliokunnan                 mo 71 joh<iosila. 'la.8Jdi& la&i- '.ia talousv>alioku11-
45203: mieti:n:tö ·n :o 1 >esi<telläiäJn a. i no a a >n k ä s i t te-     nan mietintö n :o 14 esiteHä>äm :a i n o a, a n k ä-
45204: lyyn.                                                              s i tt e 1 y y n.
45205: 
45206:                                                                       Eduslkunt,a hYtVäJksyy H:sia:ssa 'ktlki- ja 1Jalousva-
45207:    Keskustelu:                                                     lioikun:n:an mietinnön.
45208: 
45209:    Ed. He 1 en i u 1s-:S e p p ä 1 ä: Minä py:ytäii-                  Asi'a on loppuunkäJsi.telty.
45210: sin >ehdottaa, että mietintö :saisi >jäädä PÖY'däHe
45211: vielä ~ensi :per.ianilain iSituntoon.
45212:                                                                      12) Määrärahan myöntämistä kunnallispäivien
45213:   Ed. L r akka:             Minä pyydän yhtyä täJh:än                         toimeenpanemista varten
45214: ehdotukseen.
45215:                                                                    kosk>eva'n ed. Liak.an ja Lohen a;nomusehdotu:kise11
45216:   P u 'h ,e m i e s : R:un on <telhty ehdotus asian                n:,o 82 johdosta laadittu: laki- ja ta'lousv·aliokun-
45217: pöydäl1eparnoSita ja tätä ehdotu>Sita on kannatettu,               na11 mietintö n :o 15 esirtel:lä:än a, i D! o a a: n, k ä-
45218: on asi'a fVlaliiopäiv;äJjärjestyksen 56 § :n mukruan               s i t 't e 1 y y n.
45219: pöydälle pantava. Pyydän ·siis :puheenvuoron
45220: käyttäJjiä: kohdistamaan lausuntonsa ,pöydä;ll>epa-                  Krm ei .puihee11vuoroa haluila, ili.yväks.yy edus-
45221: noon.                                                              kunta a:si!l!Ss'a hclci- .ia ta1ous~ali:okunnan mietin-
45222:                                                                    nön.
45223:    Kun kukaa.n ei PYYidä :puheenvuornaJ p a n-
45224: 11 aan asia p ö y d ä 11 e ensi :perjantain täysi-                    iAsia 011 loppuun:käisitelty.
45225: istuntoon.
45226: 
45227: 9) Maanomistajain vapauttamista velvollisuudesta                   13) Majoitusrasituksen suuruuden tutkimista ja
45228:       rakentaa aitoja rautatien varsille                                             korvaamista
45229: 
45230: koskevan :ed. Ni:uklm~en y. m. anomus>ehdo~n                       koskevien ed. J'U'l~eiksen y. m. anomusEfudotUJsten
45231: 11:0 ·72 johdosta, lallldiiltu lruki- ja tallousvalioku:n-         11:o 77 ja 78 johdosta laa,ditiu >laki- ja talousva-
45232: nan mietintö n·:·o 12 :esit-eUäJän ,a; i n: o a aJ n ik: ä-        liokunnan .mietintö n :o 16 esilflelläiän a i n: o a, a n
45233: s i tt e ~ Y' y n.                                                 käis:i:Melyyn.
45234: 1882                                                  Tiistaina 3 p. helmikuuta.
45235: 
45236: 
45237:    Kun ei puhoonVll!oroa <oolruta, ihyvälksytään                           tens a:rbclen, så hade i d€1bta nu de ~nvaJ.iditbets­
45238: la;ki- ja 1alouswl:iakunoon mcitetrnltö i]msik.usrt~lutrta.                pensioner, som kunde utg-å på ba1s,en av de då
45239:                                                                            uppstäHd·a pvemievoo, :i:ngalund:a, 'V'ltrit tiHräok-
45240:     Asia on 1opp11un'käJsi:telty.                                          liga och ens näJrme1sevirs tillfred'sstMlandre för
45241:                                                                            dem, som nu skul:1e hava få:tt dem. Mam. grund·ar
45242:                                                                            inbeta1nirn_g~srsysrtemet ,på; den tanJken att :v>ar ooh-
45243:     14) Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
45244:                    toteuttamista
45245:                                                                            en s.iäJlv g-enom Sina 'premirer '.!rÖf sin oosparin:g för
45246:                                                                                                1
45247: 
45248: 
45249:                                                                            å'Merdomen, men om ~en ~så!d:arn iiJDJd,ring i .pennin-
45250:                                                                            •g"evä.rd·et äJ,g1er r:um, som rd:en rvi nu hava bevitt-
45251: koskevan Bd. Å;]~erblomin runomusrehCLotuksen u :o                         'nalt, är den inlbeta;lning man gjort otiliväoklig.
45252: 136 ja '131d. Prooopl'm anomursehCLotu1ksen u:o 141                         Om man nu struller 'U•PP ,d·en satsen, att inva.lirdrer,
45253: johdosta laadittu työväena,sriainV~Wliokunnan mie-                         tirH viss åld<er 'komnra, s·lwla iha:va ·en ·ans·trundig
45254: tillltö U :o 12 ~esrirtJe1lä!än Ia i •n 0 a' ra, n ik ä rSi i t t e-        bä:r,g-ning, rsku:Ue, om :man nu rooEs·erad·e denJUa
45255: 1 y y n.                                                                    penrsionrering på ibrasen av tidigare gjorda inihetai-
45256:                                                                            ·ningar, inlbeta,lning-en lhwva varit :arlMel!Els oti:lil-
45257:     Keskustelu:                                                             rä!cklig och sålunda ett tiHs:kott i l)ension:sförmå-
45258:                                                                             nen måst vOitems, ett dy:vtidstillägg-, lika såJsorn
45259:     Ed. Ra rm rs :a y: Utskot:tet1s vesulta:t utav be-                      d~ :har sikett med pensio:IJ'er under de rsen:3181<e åren.
45260: hrundl>in_g1en av föreva.ranCLe rpetitioner, så:som de                      Vem skul1e då rbetala d~et? J•a, ingrulunda de iniVa-
45261: utta1lats i utsikottets förnta Miim, torde kui!Jilra arv                   'lird'er, som då hade rätt a·tt rfå sin .pension, ty de
45262: Hilla godikännms, nä!mlig"en :att l'iksd3igen mått,e låta                   i)lro r.edan ur spelet säsom betalanrde enhet•er. Det
45263: ifrl1gavarandre petitionrsförsla,g nu fö·rfa:Ha. En                         skuHe -då rbliva det .garantera.nde samhället som
45264: annan åJsiM ikan man hysra 8!ngående utta1and'et i                         skulle få träda ·emellan. Alltså ett dyrtids-
45265: den andra ik.Himmen, druri det utiJa,lrus a:tt rioosda-                    tiHä!g-g ·till förmen:t,a P'ensi'Oner, förvärvarde .genom
45266: g.en må:tte u ppmana re_g1erin~en arllt inlmiDIIU:a med                    ~egna inbetal:nin·ga.r, alltså ett ·anrspråJk på struten
45267: försla·g i rs:~em om mö.illigt rooan tili nrusta riks-                      oclh. ,ett betydande ansrpråk, som skulle kräva ~en
45268: dag. G<enom rdenna tå<drSibestäJmme1sre 'J)åskyndas                        bes'kattninrg- av de generationer, som i<l~e voro med
45269: ärendets ibeha;ndling, och ku:nde må:hända reg"erin-                        då :prensionrerna grundadres.
45270: _g'en ikomma att :srtå inför nödvä!ndighreten att utan                          Genom :denrna ärrdrirng a v p enning"eväl'idet lha;r
45271:                                                                                                                    1
45272: 
45273: 
45274: ,en tillräc'Mig förberedelse e..v. äirendet skridra till               1   hela det rsystem, som utgå;nget fråJn Tysikland iha.r
45275: utar.betande raiV ren prorposrt:ion, ty denna frålga                       uppstä;llts på d~tta amråde, fråitt rsin döds:stöt.
45276: äJr av så vittgående a:rt ooh så svårtlörst, a:tt 11!PP-               1    Man kan ioke 'J)å ett tillfredsställande sätt lösa
45277: stäJHanrd:et a,;v en anna,n losning än en lösnirng i                        denura åJlderdomsfö11säkr~ng genom fix:a 'Pl'emier
45278: dren riMn:iJng, i vilJk.en fiörarbetena hruva gått ärr"                    eHer ,pJ'emi:er, som gå ut ·procentue1lt ur aTibets-
45279: omöjlig, 'där:est man .på kort tid 1skall ®omma tilil                       lönen eliler inlkomsten. Det, rär d:en 'enra inrväJnrd-
45280: något :sorts til1fredsrsrtälla1nde r:esul1Jat. Nru är det                  nrn~n. som man kan ,gö:ra mot detta rsystem.
45281: känlt a'tt d·e förariooiJen, ISOill mva u:tför!Js i dettJa
45282: 1                                                                               Den arndra i:nvänrdningen är den att förvalt-
45283:  ärende, ä!ro grun~ruadre 'På ,en aHdelres hestäimd rbas                    nirng-skorstnarderna rbliva oerhöl't ld,yra. 40 % a.v
45284: för ·åild:e~d~oms- odh :i:nva1idr.irt~sförsälkring-, nirum~li­              rue avbetalardre •lll'Elmierna gå åt t:irlll dret rmrrus'kineri,
45285: _g~en på sys1Jemet med premier, berällmarue och :i:n-                      som s1~all sköta för'va'ltningen. 1Så lhar de.t va,rit
45286: hetalade i den form, som ·premier lbetala1s för en                          ut:räikn,a,t, ~och rså vi:sad'e erfar·enheten u:nrder de
45287: lirvränta. N u lha,r emel1lrertid erfavenheten under                       tio förs'ta 'åven i 'Tys:kla.nd. Om vi 'Il'U 1begära,
45288: de ·å:r, som gå:tt under kri~stiden, lär:t att livräJnte-                  at:t regeringen såvitt möjligt redan tilJ: nästa riiks-
45289: förs·ä~rin,g1en srusom den härintil1s ovdn:artis eHer                       dag, 31Htså till mavs skuHe ikomma fra;m moo en
45290: så, att en person begynner en livräntefö,rsäkrings-                         proposition i d•etta ärende, så skulle regerin~en
45291: i·whetarlninrg m:ed hop.p om oo viJSIS l~~vräinrlla stä1ld                  vrara Jlödrs'll!kad. O'ill ~ruen ve!'lkl>igen skwlle fäsrta, :av-
45292: så :artt den sibl'l v~ara tmilräJclmlig för utkoms,ten                     sreende vid· ett rsåJd,a,nrt uttaJ.wnrde, a:tt ·grunda, sin
45293: på rålrruersdarga,r, icke lkan uppfylla rs:iJn ihestämm.el-                l)roposition på ett föraTibete, :som numera m'ålste
45294: se, Genom penrnin_g16Värrue1Js förändring, är en liv-                       arrses va:ra förruMra:t och olämpJi,gt.
45295: ränta, :som man tänker rsig tilh-ooklig vid en viss                             Den •enda riktig:a liö:sningen a,;v ,åll,ruerdroiill!s:pen-
45296: rtid, fwktirskt otiHräcklig, då m:an i~ommer litet                          sioneri'ng"en, om man .ser den sråJsom en al1män
45297: längre frrumåt. Om vi a:nta,ga, att. ålderdoms-                            kategx>ri, rur ruå ·en övergå:ng :tiili d~et 'enl~l:ska sys-
45298: ooh inrvaliditetsfö~säJkrinr~en för t. ex. 10 rur s·edan                   temet. 1Sia:ten öv:er.1Jarg-er förplilktelrs:en att oo till
45299: Siku1le hava införts i detta lramd på den bars, som                         a1:Jt inv!lJJirder ocih tiB. vi:srs åiMer komn:a personer
45300: då iänlkloos i föraribetenra och som för ill:äirva:rande                    få ett v]sst ·årligt belopp motsv·aranrd!e alliStändig-
45301: urtgör gmndmotiyet för ruen behawdla:n:de kommit-                          bärgming. Av a:nta:l<et personer, som 1kunna kom-
45302:                                                        Vanhuusvakuutus.                                                   1883
45303: 
45304: 
45305: ma i rutn_iluiJande av deUill'a fömnån ooh a.v fövmå-          ja;g .fiWmst·ä!l:ltt, förklanvt, aJtt rifk!sda~n. icke bord·e
45306: nens storlek kam uträJknas, viilik•et helop:p •SOlli :er-      u.ppllia,na :ve,g-erimgen att hesttämma., enli_g-t vil'ka
45307: fordrad'es per år, ooh detta helopp är då,enbud~t­             princi per socialförsäikringsikommitteu 1stkal:l utar-
45308: post, solli :av •sa:mhä;lilcl Slkall täckas. Då ikommer        beta sitt fövstla~. Detta. är ju myck•et förståndi_g-t.
45309: man idke till uågro ibesvi:kel1S1er •pa _g-rund av än-         Riks•dagen bör avstå från att rhedöma. de olika
45310: dmrue förhå1la:nden, •solli slmHe .kräva dyriidls·tiU-         förslag.en, tiHs ikollillii1lten har :sitt förs~Ia~~ .fä.rdigt.
45311: J•äJgg eHer 'en _iru:s!terin_g- .av föl'lli'Wnen. .M:a:n ilronde
45312:                                                                M:eill .s'å .ans:pråkslöst är dook ioke u1isJkottet. Det
45313: d'å komllia rtihl •en reen ilö:sninlg aJV frå.goan, oclh då    tager !JJvär'tolli ·parti red:a1n nu för 1ett särskilt sys-
45314: skuUe man äJv;en kollillia att ISe klart rnnehåJHet i          telli n:rulliliJ:!,'en det, s.olli ,socialförs,rukring~skomlliit­
45315: fin&nsiellt !avseende av !hela rfrå.goan.                      ten :i>nstäilt sig för. Urtsilwttet sä~er: ,Ertt ,g-odkäJn-
45316:       Ja_g- tror .a.tt det icili:e vore ur vä_g>en att denma   naillde av .ro.g'I.Slli. Aikerblollis förs.la·~ 1sikuHe inn:e-
45317: riktnin_g- för frå_goants [ösui:ng nu_g-a ,s!k_u:lle stutde-   bära, att kommitteus nuvara•nrue arib~te. med vilket
45318: ras ooh den bör s,tuderas, innan en proposition i              ·ddsamma u:nruer två år varit sv•ssdsatt, skulle
45319: ämnet upp_g-öres. .Men od:et g>å;r i®e inolli den              avbryilas och ~omlliitten åter be~yn'Illa llied att
45320: 'korta tid, solli !IIlJan ha'r utta1at s•rusoon önts,knin~s­   U'tarheta •ett försla.~ ·entlig.t ~mdra •principer." Man
45321: må;l i utstlmttets klälli. 1En så ·aHva!'llig frå~a salli      vill ick.e be:verua ciksda·.~ren tlllfä:lle att ibedöllia fle-
45322:  denn:a, vil'k~m ·ookså numera iok·e :bör ans·es vara          ra än e'tt förslag. Utstkottet amer, wtt ilmmmit-
45323:  end.asrl; en a.v ·PdMistkt inlilresse av det •ena eUer        tens förs'la~ ka:n ,slutli,g-en :värd•esäJt,tals först se-
45324: ·rundra ']Ya.rtret framkws.t.ad fråJ_g-a, utan nulliera ut-    dan odet föreli~g_g~er ,fäJI'di~ i detaL.i. Den entMaste
45325:  gör •en fråga, solli från •al~a håJtl kan erkäunas            erfarenhet lär ·ruoC'k, a.tt en ·satk bättre •kan ;värd:e-
45326:  ega ett reelt heräJtti.gande, bör man '.iust 'l)å denna       sätta;s i detaJ'.i, am lliam lblir i tiHfrulle att jelli-
45327:  ,g-rund ta.ga. si~ tid a:tt no_g-,g'ramnt studera, irman      :föra d:en •llied andra lilkuande. En d:vliik förut-
45328: en lösning frwllidri~s. en lösning enda.st. för lö•s-          sättning kommer nu icke a;,tt tförefiu,n&s, när riks-
45329:  nin~ens oeh icike fö.r den •reeHa nyliltans skull.            dagen omsider s1ka;ll struH:a1s :för upp·giften att
45330:        M.e;l.lan de ,iJvå y.tterHg'heter, :som förefinnas i    ~raiJlls/ka d 1 e t för:s1a;~ ·till folkförsrukrin~ som den
45331:  det tyska •scvstemet, vilket äJr föråldmt och bör             tiHsa.tta kollimi:t.ten .kommer a.tt fralll'liäg_g-a. Det
45332:  övergivm~. · och odet en_g~elska svstemet, solli inne-        lffiin då hända att llian ic:ke har möjlig.het att i de-
45333:  nåHer den n·Yiktra '"e~kli~heten, ,ka'lll mwn tä:nka          taJj •beldöllia försla,g;ej; utam nö.dg8!S. anta.,g-a det på
45334:  sig många modifikationer. I synnerhet i ett land               ~od tvo, oC'kså om det •är dåJli·~t. Det Ivar jll'st
45335:  ·soon vårt., dä:r ·1störst.a delen a!V innev'ånarna äro        d:ärför a,t.t våJra %oonmitteer 1908 ooh 1919 gjort
45336:  hundna• vid jorden ooh •endast '00 !lli~ndre dd ut-            fövsla~ ti1l invaliditets- och åJMerdollisförsrukrin~
45337:   ~öres aw indrutstria~betare, ikan ruan tänlka. ~si~ lliO-     efter det ty,ska s~stelliet, srom jag framställt ett
45338:   dif~kationer, som s'k<U'l:le mö.ili~göra ·en väJsentlig      anna•t i ·ett petit:ionsförslag vid 191 7 års förra
45339:   bes,parintr i kostnad·ema och •stä:lla så tiH att d·e,       11anbd!ag och nu ·prumriDJt •oon d:etsamma.
45340:   &Olli ikollima i åtn.iutande av ·pensi-omsför:måJn s:kulle        De svag{heter, solli vid:råJda det tY'Sk6i systemet,
45341:  ikUJnna. binda.s vid s1tt !helli 1ocJh den .tidi_g-a:ve om-    horde av aUa. va.ra lätta a:tt in\S'e då man får /Vleta,
45342:   .goivnin:g, i viJoken d·e hwva vuxit upp ooh vi1ja            sålsolli .här redan a'V' rd,g-slli. Ramsa:y framihöl1s,
45343:   l·ev·a.                                                      ·a.tt ollitkring ·401 % 'a'v åvsa v~ifilerna :kollillia &tt
45344:        1På ·~rund a:v prdbl~llie'ts natur och f&mn av           ~å •å:t ti'll förva1tningskostnader oeJh vidare att
45345:   att ett p.åJsiky:ndnad·e a!v ärenruets tbe!handling skulle    endwst va.r 'tolfte •person 1eHer 8 % av folkmäng-
45346:   nöd'saika till att trampa. viodare •på d<en redan ut-         den u•p·pnrur ·en 'åMer a.v 65 år, vari.~enolli det
45347:   trrumpade tv~s:ka vw_g>en, viltken ikollimitteills Her-       •stora ,flerta'let a:v od1e försäikrad:e aldrig komllie i
45348:   t:al har in,slacit. vore doet önstkli~ a!t:t slutkl·äJmm.en   å:tn.iu.tande a•v åldevdomspensionen och att i 'var.ie
45349:   icke :sikulle inneihåJ:la t.il!lä~g·et ,Oiill möj.li~ :radan  faU alla frukter av ·50-åriga inbetaln:in_g-ar koo:nlli1B
45350:   tiH näJsta ciksdag", u:tan modificeras, ooh tiJHåter          artt ful•l<stäind·i~ födovrus, när .:fatmiL.ieförs•örjaren
45351:    ja,_g- .mi~ före.slå att doo arndra kläJlli:men i uJts·kotts-d<ött. I mitt •p.etitionsförs,la~ har jag visa.t, att
45352:   beiänkand.et s1kulle erhå:Na fö'Uande lyd,els·e: ,a:tt        om sa;mllia å11sa:v~_g-ifter ibli ins:att.a ~i ·en van:lig
45353:    ciksd·ru~n mått.e 'll'l}l)llian'a regerin~n att i sinom      bank, solli io'ke .kräver föllValtnin.~rskos•tna•ruer för
45354:   tiod överlämn·a .pmposition angående föi'!Vel'ikE·_goan-      rurud·amå:l~et, ooth Olli de förräntades drur med
45355:    de .a v in va1liditets- ·och å1doerruomsfö11säJkrin~", så-   4 1 / 2 % rä:nta, slkwlle den försäkratde famiUeför-
45356:    lunda artt ord~en ,mö.ili,~n redan tj.H nrusta riks-         ISörja.:ven twd fyHda 65 år ha:va i ba:n'ken ~ett kapi-
45357:    da~" skuille utbytas mot orden , i ~sinom ·tid".             tal, vars rän'ta stige till iclm mindlre än 73. 7 %
45358:                                                                 a v ~cten ·åJtderdomsp~ension, s·om personen skulle
45359:    Ed. A ik :e r ib l o liil: S.oci:a'l urts:kotrl;et, som har fått efter ity:s:ka 1SY•&temet, och då sikuUe han där-
45360:  behandlat ·petitionsfönsla~n om in'v'aliditets- och till hava eiJt betydande ika.pital att ,etftevläJmna
45361:  ålderdomsförsäikrin.g, hwr, heträffand·e det försla·~ som stöd årl; ef.terlevande. 1ViU denna. .pers10n an-
45362: 1884                                            Tiistaina 3 p. helmikuuta.
45363: 
45364: 
45365: vända det inibespamde ikamitalet för a:tt få lika              m:oriall såsom mer ~eller :mindre dödf'Ödda fost-er
45366: stor åloderdomspension :som efter d:et t:Y~Ska syste-          och tydHgen 1Jänlk.t $,g att odessa :frågor ISkulie
45367: met s:kuHe erhåHrus, sku1le han likv·M om ihan                 samtidigt få 'en sthlla hegvav:ninlg utan åtföljande
45368: .liBVd·e 6 :år över 65, komma :att efterlä:mna icke            grif1Jeta1. Rd.gsm. Åil>!erlblom har ·emellertid redan
45369: mi~dve än :87 % ·av sitt hopbragta :ka:pital, det              försöikt försva.ra sitt petitionsmemori:al. Må det
45370: :ka:pit.al, som iblir hol)bra.gt joot med :sådana fixa         då också ti.Uåta:s mig att yttra n:ågra orld till för-
45371: ål'Savgifter, som odoet t:vska sy:stemet kräV'm".              sv·ar lför det f.or:s1a.g, •&om jag :ha.r framstäHt.
45372:      I petiti:oDJsförslag>et a:Y 1917 har .i·ag ytterl]gar:e       Ja.g lh·!lid·e i mitt petitionsmemorial för:eslagit en
45373: ·V'i:sat, att om d:et ik.apita:l famil.ieförsöl.'jaren         ~nterimisti:s:k 'åMwdoms- och invaliditets'J)ensione-
45374: efterlämnar i :bamik vore där inoostå;ende för a,r-            ring. Att .ruetta förslag i :sig icke v&r d.ödfött be-
45375:  viJ::,garnas räkning och fördelades .till bliva.nde           visades i dag ·av rdg.sm. Ra:msay. Det •ä.r för
45376:  pensionsfonder för de.ssa, skuUe de, om de vore 5,            övri.gt också :erkänt, att den av åtmiUJstone en
45377: erlhåUa var och :en ett ka·p:ital, s:om gena:st :gå~           medlem i kommitten, som har frågan under be-
45378:  icke mindre än 76 % :s·törl'e årsränta än fadrens             hand:ling ·oc'h i rv'al's .principhetänkande en reser-
45379:  årliga medelinbeta:lningar. Ba:rn:en skulle då få             wnt - för övrigt ·utom ovdföranoden i kommitten
45380:  upphöra •att hetala .pens:ionsavgifter, om d:e :så            den :enda fa.cikmannen på försäikrin:gsområdet, så-
45381:  öns:kade. De :komme ämdå u<tam vid·are amsträng-              vitt jag åtmim:stone har mig hekrau,t - :vttrat, att
45382:  ning att IV'id ·fyUda 65 år få mycket större ål'IS-           det 1står utom ant tvivel att om statsrådet nu i
45383:  ränta än fadren fåJtt, ·oOO :ett följande :släiktled          ·princill god:krunner den av ikOiiD.mi;ttens ma~ioritet
45384:  finge äinn:u: •större ·sMan. ~Eott dylikt pensions-           omfa.ttrud'e :stå.ndpunHen, d. v. s. 1en :ståndmmkt så-
45385: system komme att lbliva :ett v;erkligt :stod för ·de           dan :S'Offi rdgSiffi. Ra.ms:ay :antydde att ocommitten
45386:  ~indre be:medlade, och d·et :säiger :sig sjäilft, att         har omf.attat, ha,ndläggnin.g;en av :soc1rulfö:rs:äk-
45387:  d'essa myCJket 'hellre sikulle underlms:ba sig •en 50         ringslrugförslaget komme att i riksdaP.:en kräva
45388:  å:rs betalni:n~s:plikt på dyl:ika. villtkor än dem odet       så 1ång tid att en tjUfreod·sställand·e :somalfövsak-
45389:  tyska :s:vst:emet bestämmer. Det iY'ska systeme~,              ring ri Fl!nla.nd 1först efter många år !kund·e f.ås till
45390:  som fkommi tten ·omfattrut, :sk·ulle döma. var.1e             ståmd. Erfar:eniheten :från ;de .skandin.aviska par-
45391:  mindre bemedla:d person till en 50-årig träldom, av           1a.m:enrben visa,r odks'å ·altt en frrug.a av denna art
45392:  vil·ken :enda:st var tolfte •per:son komme :a.tt ilm:va
45393:  ga:gn på sin ålder:dom, :men ·efter hans. .död vore            ä:r tiiJl ytterliighet •S'egsliten. I Norge till~tt~s
45394:  50 års hesparing försvunnen. Efter m1tt sy:stem                1907 ·en komm:itte, :som .11edan 19'12 blev fardl!g
45395:  fing>e var.ie person lika :stor å:bderspension .genom         med :sitt ibetänka,n.de. Regering.en behöv.doe emel-
45396:  samma :årsavgifter ooh likväil åtel'IStod•e ruv be-           l·ertid en :betänketid äinda tiH 1918 mnan den
45397:  sparingarna så s'lior del, att räntorna av d<es;s;a_           ansåg fTågan vara slutligem beh:amdlad o~h .oak-
45398:  hleV'e nog till årlig okning av ·pensionen fö·r vwr]e         trut artt 'Propos~tion 1918 ·öVJerläimna•des 'hrll stor-
45399:  barn. J ag 'har i petitionsförsla.get amhållit, a!it           tinget, har .s:a~en äiDDJu icke ·ruär, såvitt jag har
45400:  statens kommitte, som ohå:Uer på att utarheta för-             mig bekant, .slurtligen han.dl·agi;s. J?å ;är det .dess-
45401:  slag tHl ·soci:alförsäkring, måtte uppmama:s att               ntom •att :observera, '!lJtt :den ·komm1tte, .som arbe-
45402:   också pröva det.ta. :försla.g. lDetta. ha.r IS"omalut-        tar ·hos oss, 'eDJligt vad .kom:mitten ·s.iäJlv har er-
45403:  'S'ko:fJtet aVIstvrkt. Då .iag idke 1kan annat 1se, än         k.äDJt icke har :slutliga :statistis:ka ibetäJmi.ngar att
45404:  att :saken skull:e vinna ·På at.t kommitten ·även              gru~da :sitt utta.lande p'å. I ilmffilffiittens princip-
45405:  underkastade detta försla,g granskning, vill .iag             1)etänlk·and·e, :som h:är tidigare hwr omnä:mniis, iDJgå
45406:  ännu i motsats iill utskottet a;nhålla att så :sker.           rgentligen i.ng.a siff11or. Eommirtten rör ·sig med
45407:   Oheroende av om ·d,et förslag jag utvedklat är               ytter.st alllmänna ta~l. Det för:efaiUer •sålund·a. .fuH-
45408:  bättre eller :sä:mr·e äm odet tyska 'SY!stemet, bör           ;komligt !klart, arbt frrogan om .å:lderdoms~ens·I?ne­
45409:   &et vara till .gagn för riksdagen 'att rå .iemföra           'ri.n.g icke lhos oss kan lö.sa;s uti ·en handvandnmg.
45410:  ilvå förslag meod vara:ndra. .Ta.:g anhåliJ.er odärför,        M~en om ,så, är, :synes det mig :oc:kså iklart a~ vi
45411:  att riks·da.gen utta[ar :sin önskan att :sociaMö~säk­          icke utan V'idave ikunlll!a för:ffiasta talliken ·pa ett
45412:  rinO'skommitten ä:Vlell' viUe g:ra[J}Ska. det förslag         interimri·stiskt ordnand:e .av 'denDJa fråga. Enligt
45413:  till'"' folkoonsionering som fra:mställts i petitions-        sista statistiska 'll'ppgifter gives i d·etta. lan:d f?r
45414:   förslaget n:o 136.                                            närvarande i fa.ttigunderstöd un.gefär 13,1 miJ-
45415:      I övrigt vill ·.iag utta:la min a:DJslu,tning till den     ioner mark a,ntalet un.derstödslta.gar:e är emellan
45416:   ändring a v a;n:dra :kläimm'en i betäm.ka'nd,et, :som         i13,000 och 114,000 per.soner. Gram,s:kar man
45417:   rdgsm. Rrumsay framstiillde.                                 dessa två •s:ummor blir det ett ·skräm.m:a.nde r:esul-
45418:                                                                 talt :mran ~ommer till. Det är fuHilromligt :skrä:m-
45419:   Ed. P r o c o p e: Socialuts:kottet •har ty.dligen            man:d:e hurn :litet vi i :sj.älva ver:ket offra för. att
45420: heilraktat ~dg.m Aikel"bloms :och mitt petitionsme-            hjälpa de ,nöruställ:da i ·samhället. Vi hava 1dke
45421:                                                          Vanhuusvakuutus.                                                      1885
45422: 
45423: 
45424: den f•asta samhällsstru!ktur, den fr.ed i .samhäHet                  tustaatkseni .ed. RwmsaYJn tek·emää t!hdotu:sta. Työ-
45425: att vi 'kunna haV•a råid a:tt ytterlig&re i rrnåin_g1a år            väiena>S~•invarliokumta on ollut sita mi•eltä, ainaikin
45426:  vämta, innan v'i a1vhjrälpa detta mti·ssföl'lhå!Hande.              s·en sosialid·emokraattiscl jä;senet, 'että hyväikisy-
45427:       J ag ha.r i mi tt peti tionsmemoriwl i stora drag              mäHä täJmä valiokunnan ponsi, joudutett~siin
45428: s:kits:erat, hu.ru en i:ruterirrnisti,sk 'Pensi•oneri,ng 1kun-       tämäln asian käsitt:elyä, •sillä :as·iwa pide•täJän erit-
45429: ·de anor.d•na.s. Uts:Jmttet har däremot inväJl!t att                 täin tärkeämä, ei'kä, niinkuin ·ed. 'Rams•ay mai-
45430:  en sådan pensionering bleve alltför :lmstsam.                       nitsi, ettei se •ol'e :nyt :minkään puolu:ee:n ·ohj:el-
45431: 1J:t,s:kot1J.et >har kalkyl>er.at med en ·Su:mma av 90               massa erityisesti enää. Kyllä kysy.m:y~s, aiookin
45432: L 100 miljoner. Häremot m'å för d.et fö~sta in-                      työväJes:töön mähd>en on erittä:in tänkeä, .ia s·en
45433:  vända.s, att antrulet av d-e ·P·er.soner, som utsknttet             ta·kia :s•e olisi mitä lälh·eisirrnmäJssä tulevaisuudessa
45434:  rUlJSer va.ra i Jbehov a.V eller komma i fråg.a för                 saatava toteutetuksi. Sitä varten me :vfu.dy:mme
45435:  rle ifråJ_g1as•atta åM•evdoms,pe!Jllsionema rpå intet sätt          tähän va'hokuunaill! mietintöö.:n, ·että ihaUrrtus jo,
45436:  i:ix styrkt g.enom .stati·s.tisk.ru uppgif:ber ooh för det          .ios mahdollista, ensi va.Itiopäi:viUe, a.ntalisi täs>tä
45437:  ctnd·ra vilil jag •p>årpeka, a.tt rså-som ja.g ha.a.e ilänkt        a•siwsta esity,ks'8n. Täällä vailiukunnan mietin-
45438:  mi•g f11åg,a1IJ1 ·ordna.d., •s1kuUe ålde11d01ms,p•ensionerin-       nö·stä 'käy s'8lville, että •sosialivakuutu:skomit.eaUa
45439:  .:!.'en beg.ränsa.s sålunda att den Jwmme till an>Vänd-             on p.wl.ion työ•tä ja •että lmmitean jä;s.enet olisivat
45440:  ning •enda.st uti de mest trängande fall och ~ör de                  vapaut.ettavat muiS'ta tö~stä, ainakin p,ä:ä;t,ehtä-
45441:  personer, •som upp•enlha.rt •enligt v.ad kormmunal-                 vis.tä, ja :niid•en aik<a kiinnitettäNä yk•si:nomaan tä-
45442:  m y,ndi·g'heterna å dera.s hemort firrna .utreit, 1hava              män Mhtävänrsumitt1wmi:sreen. 'Täällä v•alio:ku:nn:an
45443:  ,Q"jort 1Sig' fö:d,j:än:ta av •ett •ex1Jra unde~stöd från           mietinnön lopu1ss.a trumä seilkka lkäyl.kin selviUe.
45444:  statens s:Vda för .att ick·e falla f.a:tti1gvården trll             Jia jos tåJmä sos:ia:hwvkuutuskom"i>t•ea, ainakin pu-
45445:  las:t. Med a:n.dra ord ·eit system, som nä:ra ans•lu-               heenjohtruja ja U!:enties muutiki:n jäJsenet, vapautet-
45446:  1er sig till •det .som i sna.rt 30 år ha.r ti.]lä;mpruts            tali:s:iin muista ·päätehtävis!truäJn, niin rluultavasti
45447:  i Danrrnark.                                                        kerkiäisivät valmistaa •ehdotuksen, et•t.ä se j.ou-
45448:        Jag 1k·onstarterar, ·at.t ma.n ick•e har .haft något          tuisi jo seuraaville valtiopäiviHe esitettäväksi.
45449:  intress•e för att få denna f1rå-ga •snabbt, om också                Minä vws.tustan ed. Rwmsayn tekemää ehdotusta.
45450:  ·e:nda•st interim:Ust.~skt ordnad. .Jag ikon,st.aterar att          E·d. Procopelle pyytäisin huomauttaa, että kyllä
45451:  i uts:lwtrt:.et detta intvess•e fullkomhg.t saknades •OM            työ'väienwsiainvalioku:nta., JJuuH:al'ffis.e:rri kok o:nai:suu-
45452:   _ia·g v·et dä11f.ör att ·det 'är fu:llkomJi.gt lönlöst för          d>essaan, on •sitä mirel~tä, että !aJsiaa on >kiirehdit:truvä
45453:   mig att g.öm..någ.ot srom h>fllst förshg. .Jag 'ha.r               ia että a:sia pikemmin joutuu es:Ul'le täitä iicla kuin           .
45454:   yelat :L-vamlhåHa d>es•sa 1synpu:nkber rm>flr för a:tt             valiokunt'a ehdottaa, •sirllä ti:ed•etä;än, •että !Srosiwli-
45455:   kons.twt,em ett faktum med avseende å det i:ntres•S•e,             va,kuutus1kormit•ea!lla on ijo ko!k·o lailla valmistavia
45456:   .:;om ~ ·riksdagen i >d<en:na fråga förelig.ger.                   töitä tehtynä.
45457:        Med h1ä;nsyn til>l v·ad ja.g ifö•r övriilgt om håJga;n,s
45458:   bärvidd 'har framMllit oeh då .i•ag för min                            Ed. L e i :n o n e n: Yhdyn niihin, jotka täällä
45459:   rlel icke heUer ·tror ·a.tt d·et ·tyska •e]ll•er •ett .modifi.e-   oVJa:t ·puolustaneet tvöväenasiainval1okunna:n me-
45460:   rat tyskt .system skulle vara HiJmplig.t, ber ja.g att             nettelyä täJs:sä ars•iarssa. Minulla myös•kin täissä
45461:   för min del få und•erstöda d·en rundl'i::ng i k]:älm!illen,        va.liokuriina'S·Sa on ol:lut :kunnia ol.la :käsittelemäJssä
45462:   som av hr Ramsay föreslargits.                                     tätä a.nomus·ehdotu•s'ta ja. myöskin hyväksymässä
45463:                                                                      sen lhv·lkäräimi,sen. l{.un tä;mä ~Vnomus·ehdotms tuli
45464:                                                                      työväe:nasiainva.liorlmnnwlle, .ia kun siiihen tutus-
45465:     Ed. A r a .i ä r v i: Minä '8Th kor'hdalta•ni kats·o              tu~mme, niin ai:na.kin minä olirn 1sitä mieltä!, ·että
45466: olevan •syytä tässä yhtey.d·essä l·au<Sua mitään,                    en käsittänyt, millä ta.valla edus1kunrta oli1si pääs-
45467: on:kn vanhurud.en ja työlkyvy;ttömyyd·en valkuutus-                  sy.t tä;stä asia.sta siHe ti-elle, että se olirsi voinut
45468: la.itos raJkennettav.a rsaks·arlaisen ta>i eng.hnt~l>a.isen           jonkun}aista la;kia siitä •sa:ada. /Sosialististen jä-
45469: systeemin •pohja!He. Aika::na.a:n on tul·eva esiUe •se               sent-en .ja •ehlkä kaikkie:nikin •t.yövruenrusiainiV'aHo-
45470: kysymyks:en puoli. M:Uruä pyy,sin puheenvuovoa,                      kunnan jä,se:nrten mi>elestä anomusehdutus oli niin
45471: lmslka lmtsnn ol•eva:n ailhetta kann,atta•a ed. Ram-                 perin hatamsti •JJerrusteltu ja •huonosti laadittu,
45472: ~ a yn tekemää ehdotusta muista •syistä. M~eles täni                 että minun käsit:y~kseni oli s:e, 1että ol~o sillä
45473: hallitus ei missäJäm ;bapaurms-esrsa. voine ·toteuttaa               tahdot:tu'kaa::n todlfiniteolla tätä asiaa ottaa väivä-
45474: sitä toivomusta, joka v.aliiokunna.n ehd.ottoo:nasrs•a               .iär_iestyks·een. Anomu,sehdotukisen sisällöstä sai
45475: ponnessa tuodaan •esrille, 1kos1ka meillä •ei 'ensi v·al-            'Sen 'krusitvkse:n, että se rsrittenkiu •tulisi olemaan
45476: tinpäivii:n todennäköi.sesti ·enää •oLe muuta kuin                   jonkunlai·nen vaiva:Us:avun muotoin,e:n apu .ia ~.
45477: muutama viikko aukaa.                                                .ios sitä ruvetaan toteutt;amaan siUä perns.talla,
45478:                                                                      :niin olisi täytynyt 'käyttää 'niitä ·~omitJeoita., niitä
45479:     Ed. H a l m e: Minä .pyy,sin puheenvuoroa vws-                    orgaane.ia, ~i·oita vaiv.ai•s.hoid.oHa on olema;ssa.
45480:                                                                                                                             238
45481: 1886                                              Tiistaina 3 p. helmikuuta.
45482: 
45483: 
45484:  Sillä a1siahan olisi oUwt niin, että siitä oHsiva,t rbul-        todelJlinen vanhuus- .ia työky:vyttömyysv~ukuutus
45485:  1eet vain muutrumat ,sa.aroraan tätä aVUJstus.ta, ja             kuin hylättiin nämä muuten hYJvää •tarkoitta.vat
45486:  siksi, lmSik:apa m:i:elestärrncrne ainrukin sosia1is1llisrtJen   ed. Akerblomim .ia ed. Prooopen ehd·oim!ks·et, var-
45487:  va1liok111I1!na:n jäsenten .ia uskon niin, että koko työ-        sinkin 1ws•ka ed. Aikerblomi:n ·ehdotus, jos se olisi
45488:  väJena;siainvaliokumnan jäJs•enten .m]elipide oli se,             hyväksy·tty, !olisi •repinyt aiUki lkot:lm •nykyi-sen
45489: \että täls:sä maassa läihimmässä tulevaisuudes·sa. täy-           komitean työt ja ed. P:rocop{m niin hyvää tarkoit-
45490:  tyy astua oikealle vaikuutwslaimsääldämnön tieUe ja              tava :kuin se onkin, :riippuu ilmassa tiila1stollis:ten
45491:  että iäJmäm marun on rustuttava muiden kulttuuri-                ·ti:etojen ·puutteesta. Numerot, mitkä ed. Procope
45492:  mwden rinna.Ue v.akuutwslairusäädännön alalla, on                ~on esitt:änyt, eiväJt ·ol·e tod·ellisten :numero.ien
45493:  lälrimmässä :tuh~vailisuudes,sa toteu~ttava van-                 kaUISISa yhtäpitäviä ja jos olisi hyväiksytty n:äJmä
45494:  huusVIaik.uutus .ia :toteu<tettava s1ellainen, •että siitä       väliaikaiset toimenpiteet, ol:Usi s:e •lYJkännyt tärrnän
45495:  todella on työv·äJenluoka.Lle hyötyä ja. että sillä              suuren refo11min a~kaa:nsaaJmis:en ka:wkaiseen tule-
45496:  vakuutuslainsäädännöllä lievennetään vanhojen ja                 vaisuuteen. J,a kun oed. Proco-pe ·lau:sui että ai-
45497:  työkyvyttömien ilottornia lop·pupäWiä. Sillä pe-                 nomstaa~ Jrailkik!ein sääilittäivimmi:ssä tapauiks:iJs,s,a
45498:  rwStteella •ty•övälenrusiainvalioku:nta hylkäsi tämäln            ia et:tais:iin al)ua, niin :huomasi va.lio!kunta. my.ös-
45499:                                                                     1
45500: 
45501: 
45502:  pimta:puohsen, a:nomu:sehdotuksen ja oli sitä mieltä             kin eiltä yrityts löy·tä;ä näimä ka•ikkein lsäälirbtä-
45503:  että hallitukselta olisi mahdollisimman -pian vaa-               vimmät tapaukset koko Suomessa, saattaisi niin
45504:  dittava tä,s•s:ä asia·s·sa esit:Y~s 'eduskunnalle, sillä jo      suuria !Vailkeuksia .aikaan. ·että sitä olisi mel:kein
45505:  olisi meidäm. maamme ·aika .tosiaam;kin 8!stua tälle             mahdoton .saada aika•a:n ilman la,a.io.ia tilaS'toHisia
45506:  tileHe, sillä epäikoihdat •tällä! alwlla ovat niin :sano-        tutk•rmu!ksi:a.. Twmän peru:stuks~lla toiv.on että
45507:  mattoman :suuret. Kymmooku:IJJta V'Uotta 'ta;ka.-                ·edu,s1k unta ~lYIVåJIDsyy v.a:liokurrunan mietinnön sem-
45508:  perin tä:ssä 'maassa on muilsta:aJk:seni a:setettu .ion-         m•oi:s:enaan.
45509:  kunlainen ihruLlJirtu:ksen ilmmit•ea täJtä :a,siaa tut·ki-
45510:  maan.        'TäJmä v·anihuusvakuutusa;sia on ollU't                ,Minrsteri A 1 k i o: Tätä a;sia:a on viime 'kesäJstä
45511:  eräissä hallit,umsen ikomiteoissa työskentelyn •alai-            va·lmisteltu niin suurella kiireellä kuin •s11inkin
45512:  •sena aikoinaan. 1Siitä on kymmenkunrtJa. vuotta.                on ollut mahdoUi:sta. :En uskalla m:en1l'ä takaa-
45513:  aikaa. ·M·inä toi!Voi:sim·, että nyt, ikurn hallituksen          maan, kuin1ka. .pian 'esitys sa:a;da.an eduskunnalle,
45514:  taholta ryhdytään toimenpit:ei1siin, ei viivyteltärsi            mutta että 's:ellruinen tulee, niin ,pian ikuin komitea
45515:  niin kwu·an, ettei ikävi:si niinkuin on ka}'lllyt tätä           ·ehtii sarud:a valmista, eduskunnaU:e jäiteiltäivälksi.
45516:  ennen, että ikun hall:Utuik!s:en :komitea on kymmen-             Pidä;n .puolestani rusiaa. h:Y~Vin täirkeänä ~ia kiireel-
45517:  kunnan vuotta työs1kennellyt, on täytyn~ sanoa,                  lisenä.                  ·
45518:  että! se työ on jo vanhanaikainen, ne työn tul•(jkset
45519:  iorbka sieltä on s·watu ilmoil:l:e, ovat jo vanh:entu-                Ed. R a m 1s a y: I lik:het med rikisda.gsman Lei-
45520:  ooita, ~ia täytcvy •wscltaa uUJsi komitea ta:aJs tutki-           i:tomem äJr 'ja:g my·cket intressera·d •av försälkrings-.
45521:  maan S•rumaa a·siaa. .Sirnsi me sosia:lis:tit olemme             verksamih·et o0h •ön:skar Hka. väl som hon ·att Fin-
45522:  työvoona:siaimva.Hokunna,s:sa va•atineet ma!hdolli-              land s!kall träda in tbland kulturnationerna i föT-
45523:  siroman pia31' tästä wsiasta hallitukS'elta ·edusilmn-            sälkringsrurbetet, men .iust därför skulle jag icike
45524:  nalle •es:it:vksen.                              '                önsika att detta. ;land, då det: bröte sig väJg på
45525:                                                                    försäJkring1skuHu:rens områlde, s:kulle inslå en väg,
45526:    ~d. V :u o r i m a. a : ~V·aJliokunnan yksimielinen             som sku.Ue leda vilse. Oc;h om man i åldterdoms-
45527: mielipide oli :s:e, että meid·älllkin maas1sa:mme ·niin-          och i:IIJValiditet•sföDsäikri:n~n ·s:täller sig rpå det
45528: kuin jo monessa muu:s.s.a maa:ssa. niin ,pirun :kuin              ty:ska syost:emet, kommer :man visserligen sikenibart
45529: mahdoll:iJsta :saataisiin •aiikaan twkvvY'ttömyy,s- ja.           tiH en för:s:äJkring, som :kan giva den 1summa för
45530: IV•anhuudentVaikuutus. Ja kun valiokunta tuli                     vi1ken man beialar p:remi:er, men :Siom icke giver
45531: tietoiseksi 1siitä että rnomitea jo us,eita vuosia on             ·den trygghet, som man med inva:liditets- och ål-
45532: tehnyt työtä tätä varten mutta. •että komitea,n                   d·erdoms.försäkring !Vi:ll å!sta;dkomma. Det 1äir däJr-
45533: P'llJheen.iohta.ia, v:a:ku utu:starka,staja Hal•l1sten ai-        för ja.g öns:ka.r 'en ytterligare bea·rbetn]ng •av
45534: noa,Sitaan vähäisessä määrä;ssä :ennättää ottaa osaa              sa:kem, en månwsidigare prövning o0h ioke ensi-
45535: ]wmitea:n työhön s.entähd·en .että !hänellä 'sama<;;sa.           digt ;vandrande :på den väig, som ·en •glå;ng iblev
45536: on niin monta muuta :beh.tävää va1ltion llU!Olesta,               insl.ag-en av den föriberedande kommitten. Frå-
45537: niin .valiokunta on, kuten se on mietinnös,sä lau-                gan är .iu gaJmmaJl. leike för tiö år sedan, •utan
45538: sunutkin, toivonut että hallitus va:pauttbaisi hänet              för 28 år 'sedan var .Uen först.a gången uppe och
45539: mu:iJsta töistään, niin ·että häm !Voisi yksinomaan               var.ie gång då den behandla.ts i ikommitteer har
45540: asettaa työkyky.rus.ä; pa.hel:ema:an täitä •tiirrikeätä           den drivits :framoå:t. Vi 1stå nu nära d•en slutliga
45541: .laki:ehdotusta. .Se oli :sii·tä :sy:Y~stä etta sa:ataisiim       :lö:sningen, men ju:s:t däJrför ISkola vi rc}m hoppa
45542: aikaan niin pian lkuin mahdol:liosta täyd:ell:i:nen ja            m 1 avgrun,(Len, utan fö:rs.öka nå de höjder, som
45543:                                                     Vanhuusvakuutus.                                                  1887
45544: 
45545: 
45546: ritksdagsman Leinonen önskar komma till och dit                 icke ·d:en pet:iltion salli 1888 .e:.iord:es i horgarståln-
45547: även ja_go vill sträv.a.                                        det och ~solli a:v,såg att •en lwllimitte skulle till-
45548:                                                                 sättas, ~och detta hetänkand:e ·tiHikom fö,r 28 år
45549:      Ed. P r ·o c o p e: Jag vill icke förlänga. dis-           sedan. AUtså rhar herr Procope :räJtt och jag ihaM,
45550:  kussionen, ,utan her blott i korthet att _g:enrbean<Yt         iC'ffie oräM;.
45551:  rdg1Silll. Vuorimaas påstående få frwllihåHa: att,
45552:  om ock•så uti mitt ·petitionsmelliorial :sakrruades              ~eskustelu .iulist.etaa.n päättvneeksi.
45553:  stwtiSltiska upp_goifter, vil:ket .iu är fullkollirligt na-
45554:  turligt, då icke eus s.pecialikomlliitten två :måna-              P u h e im i e s: Eeskustel un lkuluestsa on ed.
45555:  d•er senare i .sitt hetänlkande kunde infö.ra exakta           Rau:nsay ed. A:kerblolliin kannattamana. ehdotta-
45556:  sådana, så il:mJrue Hkväl en anordnin_go sådan Solli           nut, että: nyt esillä olevan mieti,nnön ·toiuen ponsi
45557:  den av lliig föreslagna utaln awltför stora svårig-            hyväJk.s:vrl;täisiin SaU8JlliuodoUeen :seurwavana: että
45558:                                                                                    1
45559: 
45560: 
45561:  heter kunnat förverklia;as på grund a•v de upp-                eduskunta kehottaisi ha:lliitu1sta a:ikanarun edus-
45562:  gifter man har Olli fa:ttigunruerstöden i 1andet.              ku:nnalle •anta.maan ·esityksen työky.vyttömv.vs-
45563: 'Vid det sys,telli, 1som jag hade föres}a.git, helhövrues       .ia rvanhuusvrukuutuik:sen toteutta:llii:sesta. Kut-
45564:  icke invecklarue utredningar ooh taiheller i •samma            sun tMä ehruotusta :ed. Rallisav·n ehdotukseksi.
45565:  lliån som 1vid övri.ga försäJkringss:y~steun. J ust
45566:  emed•a.n ja.g icille vine rutt denna sak skul1e för-             Selostus myönnetään oo'kea!k,si.
45567:  drö.i3JS utan attt vi praktrs:kt på sätt eller an-
45568:  nat farta1s:t mö.iligt finge dcl •ördnat hade .ia.e:             Äänestys ja päätös:
45569:  gjort försla.get. ~a_go erkänner att. •d•et kan beveda
45570:  myokcl stora :s·våri:g-het•er att avgöra, vilka •solli
45571:  sp•eciellt ,skulle ikollima i åtu.iutande av understöd,          Een hyrväJksyy •työvä.ena:sia;iuvaliokunnan :eh-
45572:  och j81g ä;r övevty~gad Olli art.t VJid en •sådan pröv-        dotuksen, äänestäiä ,i.i:aa"; jos ,ei" voittaa on ed.
45573:                                                                 Ramsayn ·ehdotus hyväJksyt.ty.
45574:  ning miss'tag Jätt kallime att 1ske, men jag utgå:r
45575:  för min del från dcl att 'en h.iälp, giv·en Olli ·också
45576:  i !oogrä:nsad omf·ång, iilr bäittve äm in•gen h.iiillp alls.     Åänestvbessä OV'at .ia:a-ä:än:et voitolla.
45577:      F11öken Leinonens :artia;het•er Olli lbrist8!nde moti-
45578:  vering o. s. v. kam ~jag •kvit,tJem med att pålpeka,              Puhe m i ·e s: Eduskunta on siis asiassa, ihy-
45579:  att :ett la•ntdagsutsikott 1917 på hösten med så               väJk,sy,nyt työvä:enasiainvwliokunnrun llii:eJtinnön.
45580:  .e:ott som inger1 motiV'ering aHs ansåg sig hefogat
45581:  att föreslå •en an:hållan Olli interillii,stisk ålder-           Asia on :lonpuunkäJsitelty.
45582:  domsföl'ls:äJkring.
45583:      För övrigt måste jag korri.e:era rd,e:sm. Ramsay.            ,Seuraa:va ~tävsi-i,stunto on ensi •Per.ianta-ina kello
45584:  Denoo fråga är ick'e 28 år ~g1amllial, den har några           6 illalla.
45585:  år tiill i :sin liVIslän~d, den är 31 år. Redan 1888
45586:  kolli den 1första ~ån:gen fmm i horgareståndet, i
45587:   d:etta förkälttrad~e sv•enska. lmo'ns;ervativ-a tbor,e:are-     Täysi-istunto päättyy kello 8,20 i. p.
45588:  ;;,tånd.
45589:                                                                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
45590:    Ed. R a m s a y: J·ag ville 1:1eplik,era herr Pro-
45591: eo.pe. Ja,g llläimnde Olli kommi'ttens arhete, och                                              Eino J. Ahla.
45592:                             91. Perjantaina 6 p. helmikuuta
45593: 
45594:                   Päiväjä.rjest;vs.                     'Päivän täysi-istunnosta, Lehtonen huomisaamusta
45595:                                                         elliSi torsta[rhin, Ihamu.otila •ensi tiirstaiaammrn;
45596: Ilmoituksia:                                            sairauden vuoksi ed. Kaila. täimän :päivä.n täy.si-
45597:                                                         i:stun·nosta, .ia •ed. Vuokoski 1loistais•ebi.
45598:                                                 Siv.
45599:               A i no a käsi t te 1 y:
45600:   1) Anomusehdotus, joka koskee diplo-                           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
45601: maateiksi ja kousuleiksi aikovi·en opetusta 1889
45602:   A s i a k] r ~i w t: ULkoasiainvaliokunnan            1) Diplomaateibi ja konsuleiksi aikovien opetusta
45603: mietintö n:o 1; ed. M. Erich'in y. m. anom.
45604: ehd. n:o 144.                                           koskevan ·ed. M. Erichin y. m. anom. ehdotuksren
45605:                                                         n :o 14•4 johdosta Jara,dittu u1koarsiainvaliokunnan
45606:                                                         m~etintö n :o 1 esiteHää:n a i +n: o a. t •a k å s i t te-
45607:          Pöydällepanoa va.rten                          1 y ä va:rten.
45608:               esitellään:
45609:    ·2) Laki- ~ira talowsrvaliokunnan mietintö             Keskustelu:
45610: n:o 17 hallirtuksen kohtuuttomain lhintain
45611: ehkäisremristä sodan airheuttamiss.a ·po]kkeuk-             Ed. von \V en d t: Föreliggand•e betäTiikrunde
45612: s-ellrsissa olois•sa kosk<evan esityksen joh-           ·är utri1kesuts1kottetrs betä;nka•nde mo 1. Det om-
45613: dosta ............................... . 1892            fatta.r ieke fullt två •sidor .text och representerar
45614:                                                         sållundra i0ke• nå~on alltför :konoenltremd arhets-
45615:    3) Laki- '.ia talousvarlriokunnan mietintö           börda. för u.tskottet und+er ett år. Ma;n hade +ku.n-
45616: n:o 11 23 .päiväinäi lheinäJkuuta 190r2 V·esi-          nwt vä!ll't:a rsig, a+tt här ·pres~erails ·en ut.redning i
45617: OO,lmus•lai:n 1kävttämirses1tä, annetun a:seiuk-        ·en fråga, S•om ·ä:r a.v +e.i så liten betv·<le1se, men det
45618: sen muuttamiroosta ·ta.11koittavan eduskunta-           är k:an·ske ntskottets åJsikt, att utredninrgen :am-
45619: esityksen jo:J1.dosta .................... .            ~mmma på regeringen i förevarande fall, liksom
45620:                                                  "
45621:                                                         också ut,skottet härrvirsar hela fråJga.n tihl regeri:n-
45622:                                                         ~ens slutl]ga behandling.           Utskottet framhåller
45623:                                                         sämskilda punkter vämdra att .t:ruga. vara .på. Utom
45624:      Nimenhuudossa merkitääm poi•ssaoleviksi ed.        d·en na+turliga fallenheten för dip1omafty.rik.et, iVil-
45625: · Arho, Frärrti, Holma, ]ham uoti·l•a, Kaila, Eekki,    ken nra.turligtvis. av u.tslkot,tet rsättes mvciket högt
45626:   V. Korhonen, Kosikelin, Maunonen, Palmgren,            och vi~ken vi .iu ail'l:a s+ett iSå många prov på, ihar
45627:   Paunu, Ramsay, Ryti, 1Snellma:n, Suola:Mi, Wes·-      utskottet dämiäJm1te rfrwmhållit ·den stora hetyndel-
45628:   terinen ja Wuokoski.                                  sen a.iV språikkuns:karp·er. D~t ä:r ju arUdel+es klra.:M;
45629:                                                         att S·Pråkkunskapen ha.r en mycket rstor het~rd•e1se
45630:                                                         för en ·diplormat. Det förefa.Her mr2' ·emeHerlid
45631:                                                         att d·et hadre hort li,2'ga i urhskottets intresse aJtt
45632:                    Ilmoitusasiat:                       föreslå helst någon åtgärd, som skuHe vara +eg-
45633:                                                         nad att pre}iminärt föl'lbäittra. d·et näirvara;nde för-
45634:    Vapautusta eduskuntatyöstä y.ksityirsrusiain         hålilarnd·et. Utskottet hänvisar till altt 1vid univ·er-
45635:  vuo;ksi saavat seuraavat edusta:jat: Kekiki tästä      rsitet.et ikommer att inrättas 'en :s.tatsv·etenrsika.plig
45636:  päivästä täimän •kuurn 12 päiväläin, Rrumsay träJmäm   faku:Het oeh di+v·ers·e nya prof':es,surer, vilikars un-
45637: 1890                                            Tiistaina 3 p. helmikuuta.
45638: 
45639: 
45640:  dervilsningsområ!den k!omma. a;l;t ikunna tiHgotdo- vara s:kä:l att p>l,a,sera ci:tatet dit. A'Ha d·essa ikri~g
45641:  göras a;v bEvande dicploma:ter. Vi v~eta emeller- slu~ta 'sed8Jn med Finlallltds förening med R:v>ss-
45642:  tid rutt statsu:tskottet strwkit de flesta nya cprof,es- land. Detta ·s'ker 1809, och beden in:gillks å en
45643:  'Surer, S'Oim av uniV'e11si1Jetet begärts, :så :att den mö:.i- ort, som 1bär nmmnet Fredrilkshtamn. Jag s.kall
45644:  ligheten är s1kjwten långt i frrumtitd!en. Det fin- hom>a övier •en ·del fö:r att e.i a:Utför mycket taga
45645:  nes emellertid ·ett tDäJn~ande hehov för ökatd språJk- rrksdalg•ens .tid i a:nsprålk och !kommer över til'l
45646:  kunskap särskilt på det diplomatiska områJdet. kapi tlet III ,Traide, Ind ustry and Commerce",
45647:  Vad had!e ,l,egart nä11mare till hands än rutt utskot- vi kunn:a närmaiSt över.säit·ta d~et med ,ha:ndel och
45648:  tet ,föl'esl8Jcit :stipendier och dyJJikt för att ut- industri". Däir ,står i bör.ja;n ett medd·el:a;,nde om
45649:  veckla det. hela. Overhuvud gälr hela betänkantdet a1Jt vi äro ett land som :har en ·gtansika god fertili-
45650:   intryckcl av att vara ~ett hastverk .gjort på nå- tet d. v. 1s. folkökning, ,O<fu det angiv·es ~ett me-
45651:  ~on timme. KaniSike dtet ~i ens oohövts 1                Så iänge del·tal - jmg ;skall ,ej läsa upp det på engelSika -
45652:   för ~a:tt få ilhop hetämJkandet., :som ju föl'eslår men i översä:ttn~ng lyder det att Fi:nkmds folk-
45653:   att all:t ISikaH väHras på re.Q.'eringen. Det äJr ikan- 'ökning ·under S'enare år :v,a;rit un:gefär 30 m:i:ll.io-
45654:  ·ske en ·poHtisik tanke i d-eita, men jag tyc.ker att ner pe11soner om året. Man får därav san,nerligten
45655:  ·dci hrude V1a1rit r~ktigare att förfara an:norlu:nda. föres'täillningen att fo1kökn]ng måsiJe tdri~8JS som ·
45656:       Vadör :jag särski1t ~drö~it vid 'språkkunsikamen industri här i landet. Många. a1ndra dyililka 1)0äin-
45657:   är den omständigheten a1tt ofificiellt ha prest1emts ger må läJmna.s.
45658:  .såJda1DJa underbara 1bevis på ~r]stande sr>råikkun-                 Komma vi så .t]ll kapit1et om Fin:l,and's iJmltur;
45659:  'ska>p och ÖVIerhuvu:dta.Q.'et på bristand•e humanis- d:et heter ,FiThnish" Culture och innehå11er :en
45660:   tis:k 1bildnimg, artt ~det ovil1'lmrh:g1en må:ste göra;s uppräJkning aiV företräJdare på en mä:ng'ld olika
45661:  någ1onting - 'oclh detta ganska 'sruart. Utrikes- fack. Namnen äro i många fall ganska egen-
45662:  m~nisteriet :har u:tg:]vit :sär,siki:l.Jda iböclmr för :att        domli'gt sikrivna, i li:khet :t. ex. med namn:et på
45663:  scprida ikämm:~dom om Finland i utla·ndet. Jag den ~stora deputationen, vars l~edaTe tpåståls heta
45664:   har ioke 1haft t]d att ö,gna i~enom dem dess vi- Trarieux. J,ag tänlmer franSIIllännen 'komma att
45665:   OOl'e noggra:nnt, och jwg äJr .iu ickie 'språ!kman bliva ·~la;da över up.plysningen. .Så behantdil;a,s
45666:  heHer, - 'en :språikma:n sikuille kan:ske hava et,t författarena., dcl näJmn,es att ·en d:el förfarttat på
45667:  mer odelat nöje :av tdem äJn .iag haft. .Ja1g tar en swnska och amdra 'på finska, .Jil,en delt a·nges •e.i
45668:   av de mer ibet:v>de1sefulla., den som är avselld att alls på vad språk en del skrivit. Så t. ex. Rune-
45669:   för d1en a;nglosa:ksiska väJr1den ,(}emonstrera ;vå:r:t 'berg. Bl·a;nd våm yngre förfat•tarin11or anföres
45670:   land och vad :d,et är, och gö·r några 1små axp1ock 1\fa:ila. !Talvio. Det är ofinkäns1ligt artt i iJexten
45671:   därifråln för att vilsa:, !hmu 1}a,ss tillförlitligt och, påpeka. artJt hon är född 1871, men ·v,ad engtels-
45672:   med aVJs,eendte å 'ku~skmpen i det fräJmmand'e språ- männen kunna. hava för glädje ·av att hon är ,Fru"
45673:    Jket, :väl det hela är 'll'tfört. Boken heber: ,Fin- Mi:kkola, ,dJet kan jag ic'ke fö11stå. Varför s11mll
45674:   land its country and penple, a short survey" alltså det s'tå fru i den engelsika texten. Då man vet att
45675:   ·en kort ·vägvisare med 'avseende å Fillllamd, fru Mrk1mla iCJke ville ta:}a s:vens:ka med Selma
45676:   dess land och folk. Det bör.iar med en his'to- La,ge!'löv, ikan d~et ~e.i vara roligt för henne att
45677:   rilsik ut:LäJggnictl!g av tdtet ihe}a. ,Ja;,g :skaill icke ~dröja presentera1s på detta 'S'ä:tt. En :trös.t är a:tt engtels-
45678:   v~d .den, ~ehuru· dä~r fin:nes ~en mämgd egendomliga              männen komma att tro att .,Frn" är ·ett vanligt
45679: . uppgifter, men det finnes sådana som icke oförnamn: i Finland.
45680:   borde få 1komma. i fråga.. :Bå 's:ild. 14 medd<elas                 Komma vi så tili :vår vetensikap, 'Så når verket
45681:   a·tt vi i världen regerats av en ikonung, :som ihelter kron:an >TJå området. Vi hava v~etenska·psmäJn, som
45682:   Gustav Adolf den anldra. Det står uppg~vet att äiro vä:l'h1shekanrba, säl'lsikilt 'inom den anglosa.CJh-
45683:   dtenna !konung heter Gustwv Adolf och detta i en siska världen. Jwg nämner endast w.esterma.rck
45684:   engel,sk text. Ingen eDJgelsman ä:r van a'tt se oc'h Tigerstedt; Tigerstedts fysiologi läs,es i både
45685:   n:rumDJet GThsrtav Adolf, ty han har si'tt ihisiloris!ka Engla~nd oeh Ameriika nåista1n vid va;l'enda hög-
45686:   oomn i England, ,Gustavus Adolcplms" ~det la- sko1a. Dessa finna:s e.i omnä:mnda, u't&n våra
45687:   1Ji•nska mmn:et u:ttalat på erugelskt :sätt. Det blir frä:msta ~eltenskapsmäin äro Nylander, Linruberg
45688:   .sannerHgten ej lklarol'e 'när man slkriiV'er Gu,stav och Nmdensikiöld. Är det nu ett sätt a,tt för kul-
45689:   .A!dolf II. Gå vi en bit vidare, 1skHdra's de 1sär- turvärlden 'ffiTJ,plysa om Finland och dess kultur-
45690:   skirda kri.g-, som Sverige förde under 1700-ia}et. inM:gg ·under det sena;s1Je h·alvsek1et på v~etens:ka­
45691:   Dä:r finnes iblwnd a'lllnat. .på sildan 16 twla:t om pens områ:de på ,(}etta sätt?
45692:   ,Wa.r of the Hats", och för att man skaU förstå                      1Ja:g måste an:ta.ga a'tt vi genom gran:skllling av
45693:    varl detta är ~så finnes irnom r>arentes ,Hattujen övrig1a :pulblilkationer :kunde skaffa oss forts:att
45694:   sota". Vwd för glädje en engelsma:n kan lhava därav no]e. Detta g-er os's i alla faH 'en fingerv]sn:i:ng
45695:   kan j.ag elj förstå. Men man ha.r dock ansett ~det om vad som bord'e 'göra1s. .Jiag •erlkänn,er a,tt det
45696:                                               Diplomaateiksi aikovien opetus.                                          1891
45697: 
45698: finnes stwter, s'Om hedrivit utlämtdrs'k Uipply·snirngts-         rankaa. Mreidän p]tä;isi do puolities,s:ä kUilllaT'taa
45699: verksamhet med räitt dåli•g-a broschyrer, men jag                 nrillroin rsen, milloin tämäm vrua,timu'ksen edessä,
45700: vet ej om någ-ont~ng- öve11träJffa•t detta. Men jag-              jonka tävttwmis'Bll Su01men redustajat tänne ra:por-
45701: <ka,n ej fatta varför vi på detta område skola för-               teera,avat ,raiv,an väl'ttäJmättömä:ksi". 'M'll!tta ei
45702: 'Söka hliva d·e främsta.                                          edes tähäJn tyydytä. ksrkettäin kertoi Dklka-'l,ehti
45703:                                                                   :kerrassa:an uskomat:tomalrta kuuhwa:n ta;pauksen, '
45704:      ·E:d. H e :l e n i u s-.S e ll :p ä l ä: Ulkoasiain va-      jOika kuitenkin täytyy uskoa ,siitä SYV'Stä, että
45705: liokunta on käsiteltävänä oleva•ssa mietinnössä                   niin lälhellä iha'llitusta ·o}evan lehden täytyv ti,e-
45706: huomaurttanut, ·ettåJ tähänastinen maamme 1l'll~o­                ltäJä, mitä kertoo. Dkka mainitsee luotettav;run
45707: mais1en •edusin.iain valibseminen on antanut liian                hernkilön ik'el'toneen Ruotsin valtiopäiväiin ensi
45708: suuren rsijan niiden' rs:u:bj~ktiivis:eUe a.rvostelulle,          'krumarin jä:senen Garl Ekmanin rsawneen tohtori
45709: joiden rasia on ollut ~ei •ainoastaan nimittää, vaan              Ivan Brattilta itseltään tiretää, rettä mainittua toih-
45710: :myö:skin esittää toimeen rsopiva henkilö. Niini-                 tori Bralttia oli ennen Suomeen tuloaan !kehotettu
45711: kä;ä;n varoirtoetwan mi~in;nössä vastedes jättäimästä             sruapu:maan Suomen läJhettiläJän, professori Söder-
45712: sa:ttumll!sta riip'puva:msi, kurflka joutuvll!t edusta-           hjelrmin rluo Tukholmassa. TMlöi:n oli, rs:en mu-
45713: maan :maatrumrme ulkomailla.                                      kaan kuin tohtori Bra1tt itse oli l:au:sunut valtio-
45714:       Liell'e~e todellakin :syytä kysyä, ov~atko :maamme          .päivämies ErkmaniHe, Suomen lä;hettilä:s lausu-
45715: ulkoma:irscl edurs'tajat kai,kkialla .ia jOika lmhdasrsa          nut tohtori Brattin rterveturUeeksi rSuomoon ja huo-
45716: katsoneet :asiarkseen redwsrtaa ka:nsamme ·enemmis-               mauttanut, :että on, uiinJmirnr sanat kuuluivat,
45717: tön, eduskunnan ja hallit.uksen ikantaa rsrekä ovatlko            pakko vuoden kurluessa :kumota Suomen kielto-
45718: he tehneet voita.vansa ylläpitääkseen nåJillre kuu-               lruki rsen rkartarstroofimaise:n juopottelu:n ta:kia., jon-
45719: luvaa arvonantoa. Saattaisi edelleen jatka,a kysy-                ka rs:e on rSuomesrs:a aiheuttanut. Ilkka rpuo}es-
45720: mv:biään, jopa kysyä sritäkin, ovatko kaikki                      taan jatkaa.: ,Ei ::l"oi olla hrerättä:mMtä kummas-
45721: edu:s'taj.rut aina olttaneet rdil'ekti<.rvinsä •eli ohj•ee'nsra   tusta, että Suomen virallinen edustaja saattaa
45722: kanrsarn enemmirs·töä, vailm rväJhemmistöä edus'ta-               imollaisi:a 'lausuntoja esittää, :vaikka häJnen tulisi
45723: valta tahoilta. U:sreita vuosia rsitten rlausui mi-               tietää, ~että hallitus, joka hänet on lä:hettänyt maa-
45724:  nuUe Norjan ,silloinen päruminirsteri Lövlarrd, ·että            tamme ·edustamruan, ·On ilmoittanut :tekeväJnsä
45725:  kun Norjan .edu:sikunin on jonkun a:sian p.ä;ättä-               kaaensa lujitta:wksreen kieltolain ras,emaa Suo-
45726:  nyit, sil1loirn on N ol'jarn :hrullitusmiesten asia ottaa        messa. Herra minilst,erin persoona]rli:sret mielipi-
45727:  lmnsan enemmistön rk•a:nta huomioon, oJ;koon 1sittern            teet saratta.vat olla rmitrkä hyvänsä, mutta •tä:s,sä
45728:  muun maailman mielipide arsiassa mikä ta:hans·a.                 asiwssa on hänen ·edusrettava kansaansa., eikä
45729:  Sa,attrua panna hyrv,irukin kytSY'm:V,ffis,een, onko täJmä       kirelto}ai:n Jmmorumisrta ajavaa viina!koplaa." -
45730:  ollut kai:l~kien Suomen ednrsta:.iain ·kanta uJrlm-              Näin Ilklm. Voinee .vaatia sen v·erra:n rSuomen
45731:  mailla, kun on kysymys olrlut maa.n laillisen lhaUi-             viraHisrelta edrwstajarlta:, rettä häJn ei 'pwh:u peräit-
45732:  truksren ja ~edUJskunnan teoista.                                tömiä, sinoin 1kun ihäJn:ellä olisi tila]suus saada
45733:       Mutta arwan, 81ttå kaivataan rkonkreettisia esi-            selko asiain todelli:sesta 'laardusta. Re1siug-isrsäJkin,
45734: ill'E~l'kkejä. Kukin rtruutee pa·raiteu ,lä'hinrtä al:aan-        jossa rkieltolai:n vasrtustus on ·paraiten järr.iestetty
45735:  sa. Jo siltä raioitetuHa alalta, jota. 1narmasti                 ja joss.a lainrikikoroista joissa,kin lehdissä selvästi
45736:  tunnen, voi kertoa häJmmäJs.tvttäviä ·esimel'krke.iä             kannatetaan, ·on juo-pottelu virallisen tilaston mu-
45737:  siitä, lk'll'rD'ka vä:häm joillekin .Suomen virallisiHe          kaan ·Ollut korkeintaan 1/ 4 !Siiitä, mitä se oli •enm~n
45738:  edustajille ulkomailrl,a on merkinnvi eduskumtan                 våJkijuomakieltoa, joka, rkuten tunneitua, .pantiin
45739:  mi8llipide '.ia .sen hallituiksren kanta, jolta kuitrenkin       itse asiassa toimeen jo sodan ·alussa, jolloin väki-
45740:  ovat toimensa ottaneet varstaarn. Sen sijaan, että               juomaliike lopetettiin. Trohtori Brattt rkyllä ti,esi
45741:  'l]jlikomaiUra olisi ·annettu a:sianomaisten ,s,elväJsti         Ruotsin lehdissä rkerloa, että Helrsing-in porvaril-
45742:  tietä;ä, että esi:m. Suomen kieliolaiki on niin rmOll'ta         lisissa :pel'hrei:ssä on ruvettu na.uttirmaan Tuuan
45743:  mertara 'ed u:skunnan .i oko yiksimielis,esti tai ainaJkin       oheHa rkorpirojua viinin :ja; oluen asema:srta.
45744:  vraltava1la •enemmirstc:Jlllä 'Päättamä, ettei sen ku-           Mutta maan viraHiselrfla ·edust:a.ialta täytyy tolki
45745:  moamisesta v·oi olla. puhettakruan, :lähetellään                 rparem:paa rtietoa IVla•atia.
45746:  tänne se'kä miehestä mieheen 'merrottaviiksi että                    ·Selvää on, •että ulkomrua'1aisten täytyy saarda
45747:   jul:Jrisuud,es:sra:kin ju}a]srta.viksi enemmän trui vä-         kUJmmallinen rkäJsityrs täJmän maJan oloista, ikwn
45748:   hemmän epämää:räirs±ä ~tietoja siitä, että ki·eltolaki          kuulevat :m:aarn edu1stajan ·selittävän; niinkuin
45749:   olisi kumott,ava., kos:ka se tai täJmä rpuhutelltu ullko-       erääJssä tois~essa ma1asrsa ·on ta'Pahtunut, että rkaiklki
45750:  maa,lainren henkilö on rkatrsonut sitä muka välttä"              täJåJUä muka nauravrat !kieltolaille. Muurulla maai:l-
45751:   mäiltömäJksi hyvi,en välien yilläpitä;mis:erksi ulko-           ma:ssa ei oire totuttu .tekemään 'e!'oa lain ja lain
45752:   mruan ia Suomen vä:lillä. Meil'lä täällä 'Suomessa              välillä. Ainoastaan :suomaJ.ainoo herrasbolsh~­
45753:   ei saårsi oHa mitäiän oma•a tahtoa, ·ei mitään selkä-           virkki sa:aJtta;a ~esittää rsre:Hamsen v~äitteen, että hä-
45754: 1892                                               Perjantaina 6 p. helmikuuta.
45755: 
45756: 
45757: nen ei tarvirtse totel:1a anruärält•tyä tkamsansa laki-                niaks,een toimeenp,anemassa. !iu!hla,ssa, ihän vrustasi:
45758: kirjassa oleva;a •1rukia.. Muualla. ollaan sitä mieltä,                'rret:vsti 1vettä, siUäJ mehäin 'olemme ki,el,tol<aki-
45759: niin'kuin täällällr~n e n ·n •e n opetettiin, että kai•kiki            maa,ssa, ja minä edu,stan !ldeltolaikimaata .
45760: hvki on y:htä pyhää.                                                       .Minulla, ei .puolestani ole mitään v:ali01kunnan
45761:      Oli:si 'Pi~emmi:nlkin •odottanut, <eJ;t:ä :Suomen vi-             ~hd·o'titamaa. 'Pontta 'Wi'S'taa·n.     Ohm .vain ltäs,sä
45762: ralliset edu,staljat o}:iJsiv.a:t tehneet voita1vansa nii-             :vhte:vd·essä tahtonut ktUJsua, että Suomen 'ViralE-
45763: den <Väärien tietojen roikom]s·eksi, mitä lffiaJamme                   silta ed:usta.iil!ta ulkomailla oli,si vrustaisuud,essa
45764: oloiJsta. on uiV~omaiUe levit,etty. Pienenä; esimel'lk-                va'adittava my,öskin siiä, ~että he toCLeUa ,edustavat
45765: ikinä mainittrukoon, reiJtä Nol1.ia•n ISOSialiministeriön              Suomen 'IDaJUISian •enemm]slt.ön, sen redu!skunna;n ja
45766: julkaisemassa aikakauslehdessä ,Socia1e Medde-                         hanitu1ksen ka;nta:a eiikä; .ioidenikui!den :vksit:visrten
45767: lelser" ~errottiin viime kesänä, että Helsingin po-                    ryhmien llli,eilipi1Je]tä. Ol,en otta;nut ~esimerkkejä
45768: Esimestari oli pyytänyt eroa kieltolain voimaan-                       vhd•elrtä aholta, •mu,tta lu;ul'e'n, :et1tä on muitakin
45769: a,srtJuttua, koska hämen vinkansa muka oli tullut                      alrajra, joilla ei ole tan)le~k,si 'arvoa pantu :S'en edrus-
45770: hänell1e .,'erittäin V'aJSt•enmiel~sekisi". EdeUeen tie-               kunnan i:a hallirt;wksen käisity~k,soon, <jotka ikuiten-
45771: detti~n. että Hel1si<ng-in •sanomail•ehdet totihinto-                  •kin täJtä n:Vk:vä •pitävät val,taa Suomen taiSH:val-
45772: .iensa jou~os•sa main:iJtsiJv•at luva1ttomll!sti my:vd:v•n             lla.s,s:a.
45773: viina•n 'hinnan, ria että täällä on toimoonp·amtu vi-
45774: ranisesti sama.Hainen u:rkkijajär.i·estelmä, joUa ve-                     Eeskusilelu .iu1ist.etaan' pää:tt:vneeksi.
45775: nälä·i,set aikana-an kinsasiva1t Suomea. Olilsi luul-
45776: lut, että täHais,een olti,si Suorrrien vira:Hi1sella edu,s-              Eduskunta · h:vväJks:v:v        u}~oa,s]ai•nval:Lokunnan
45777: ta.iaUa. ollut jotakin •sa,nom:Uslt.a. Milnä en täiNä                  mi•eti,nnön.
45778: taJhdo •s:v:v·ttäiä !Suomen n:vk:vistä lahettiläistä Nor-
45779: jruss.a. ,Tiedäm päinvastoin, että ih:äJn viime ~oka­                     Asia on loppuunkäsitelty.
45780: kuuss<a N.orja:s,sa 'Olless,ani oli pyytä:ny,t viralli•sia
45781: t~eto:ia 'Suomesta voidakseen ~stat1a .i'Otaikin sii-
45782: hen Norjan viinam]elils:Usrsä ilehd<is,sä levitett:v'V'U
45783: tietoon, että mutka Ranska •ol1j,si iki·eltola,in joh-
45784: dosta useita kuukausia aikaisemmin sanonut irti
45785:                                                                                             Pöydällepanot:
45786: •kianppa,sopimu:k's'en Suomen ka.nss•a, jota kauppa-
45787: sopimusta, kut,en 'ka1i1kki h:vvin ,t,ietä'Vät, ei kos-
45788: kaan ·o1e ol,lult •o}emassaHman. ~LäJhettilä1s ei ku,i-                  2) Kohtuuttomain hintain ehkäisemistä sodan
45789: tenkaan IS!aJa,fiiUt a._ioitSISa tieto_i,a, 1arva,t1Jarva1Sti sri tä        aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa
45790: syystä, ettei myö,skäJän Suomen u1koasiainlminis-
45791: t•eriöss;ä silLoin 't:ied~tt:v tä1lari!sesta irtisanomi-               ·koskevan haJllituks,em resit:vkisen johdosrta. laaldirt:tu
45792: sesrtJa. Ra:nstka oli :vksin'kertai,s,esti alkanut so-                 laiki- ja talonsvaliokunnan mietintö n :o 17 •esitel-
45793: vittaa mairosimituUe.ia Suomen ta,va.roihin, kun ei                    lään .ia panmmvn pöydäHe ,s,euraava,an tä:vsi-~stun­
45794: mitään kaupp'>aiSOpimrusiJa v]elä '<Yle olema,ssa, mo-                 toon.
45795: lempain ilasa'V'aHa•in vMiHä.
45796:      Ei ol•e ta rkoituks·eni myöskään ,syyttää n:v-
45797:                   1
45798:                                                                           3) 23 päivänä heinäkuuta 1902 vesioikeuslain
45799: k:vis't.ä ul,koatsia:inmrni•steriä, .ioka itse on halli-                        käyttämisestä annetun asetuksen
45800: turosen .iäJs:enenä ä:änestänyrt rvuonna 1917 'nyk:vi-                                    muuttamista
45801: ,s,en •kieHolaitn vahvi:stami,sen puolesta. Olen vain
45802: truhtonut osoittaa, et,tä diplomaateilta1k in pitä·]si
45803:                                                                        .kos:ke,van ha:ltlitu!ksen resirty,ksen _i.ohdosta laadittu
45804: voitama:n vnatia. '.ionkunv.erran totuudessa PV•SY-
45805:                                                                        lll!ki- ja talousvaliolkunnan mietintö n:o 11 esitel-
45806: mits:tä. Eoikonaan torsella tavalla nä:vt:tävät vam-
45807: hempien 1sivistvskanso.ien edrwsta.iat esiintyväin.                    'lärun ja panna~an pöydäJl'l'e seurmwaan :My,si-1ilsrtun-
45808: Ympäri lilla:ailman 1Sil1nomalehdilstoo kerrottii~n.                   toon.
45809: knitnlka rpresidentti WiliS'OU RaiUS'kass.a vauhan:neu-
45810: votbelujen aikana •oHeilssa .iuhl<aUi,suu:ksiss,a esiin-                  Puheenvuoron saatuaan lausuu:
45811: tyi rvesilasi käruessä, koska häm 1edu:sti kireltola1k i-
45812: lill'a'ruta. Olenp·a kwuUu:t lähempää:kin esime11kin                       Ed . .S c lh :a. u m a, n: I an1eC1nring av de iborrd-
45813: ,siitä mitä ·amerikal1a:inen diplomaatti kat,soo vel-                  läg-g-ning-a.r, som n:y~ss :hav'a 'Sikett, 1JiUåter j:a,rg mig
45814: vollisuudeks·een :ma;ataa:n 'kohtaan. Kun v,iraHi-                      frå,g-a 'h<err tallillannen, Vlarför icke alla de ut-
45815: sess·a 'a:S'emassa tääJllä ol,evaHa Yh.dv,svraH.a~n edu.s-             slkott,shetäm:ka,J:l!d.en, 1som 'inkommilt tiH ri!ks·dag-enrs
45816: taja:llta tiedUisteltiin hämen omaa mieli pidetJt,äiäm                 'kwn:sli redran föl'e a;vbrottet i .riksd:a,g-ss•essti·onen,
45817: 'siitä, •m:iJtä juomia oEs'i tarjoiltarva hämen ikun-                  änn1u blivit föl'edra.g'Ila. Det kan .iu hän:da a:tt
45818:                                                                                                                    1893
45819: 
45820: 
45821: den upp.Q"jol'da a.l'betsplanen förutsäitter att icke          men det crn'åiSte hetmkta·s som en rsol'Ma:r rsaik, att
45822: dre ärenden visrsa av rdoessra utskottsbetäm!kanden            då ren .Q"å:nrg utsik!ottens skyldighet är att så fort
45823: ·beräva sJkuHe rkomma fö,re v1d .d·enn:a riksda_g1s-           som mö~iligt iusänd:a sin·a rbetä;nikanrden, ä:v:en tal-•
45824: ses1sion. Mren nu hrar r.iu i rallia 1~a:ll ,s,edan aa,bets-   mannen åli.Q"ger ren viss förpliiktelse :att föredra.ga
45825: pla;nen uppgjorts den föräm1driug inträffart att vi            des:sra betiinlmnden.
45826: icke kunna vänta bud.Q"etbetänkandet f.rån statsut-
45827: skottet förran den 20 rdrennes, och vi !hava såsom vi            Seuraava:a ·tävsi-å:st'lmto on enrs1 tiistaina kello
45828: s~ av det ·3Jndm.Q"a;nde, som rsen~arst av~avs här,            6 1. p,
45829: synuerl]gen g.ad ·t:ird t:irll och :mred att tala om rså-
45830: drarnt ISrOID iolm hör rt.ull salken. På denna ,grund
45831: sku.Ue jag ran1s'e att d'e ä;rendren, ·som i ·de iclm före-
45832: drrugua 'utsrkottsbetän1mrnrdrena lberöra:s, till och med
45833:                          1
45834: 
45835: 
45836: srkulle .kunna blri1V1a up~tag.nra til'l behandlirng.            Täyrsi-irstu,nto pää!ttyy keHo 6,35 i. p.
45837: M!en i vaT.ire faJl'l bör rvM ett wts.ko:t:tsbret.änkande,
45838: som re_g1el:vätt irnk•ommit till rik:sda:g.en:s ka:nsli,                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
45839: föl'edrargars vid plenurm. Det finnes viss.erligen
45840: icke nå.Q"ot uttrvckli,gt rsta1d_g1ande d&rom i L. 0.,                                        Eino J. Ahla.
45841: 
45842: 
45843: 
45844: 
45845:                                                                                                                 239
45846:                                   92. Tiistaina 10 p. helmikuuta
45847:                                                          k:lo 6 i. p.
45848: 
45849:                       Päiväjärjestys.                                                 llmoitusasiat:
45850: 
45851: Ilmoituksia:                                                         Va:pautUJSta eduskuntaty,asitä yk:sityi,sasia;in.
45852:                                                           Siv.    vuoksi saa.vat seuraavat edustajrut: ed. Kontu,
45853:                                                                   Trukkul1a, Holma, Leinonen j1a Hi,lden t:älmäJn Ti'äii-
45854:                                                                   vän tä:v:si-i:s'tUinnosta, ed. ·Ma,lmiv,a:ara e'nsi per-
45855:            Ensimäinen kä,sittely:                                 jantain täysi-istunnosta, 'ed. Miemois 'ensi laua:n-
45856:                                                                   taihin, ed. Va:Ukonen täJstä il!1asta ~eusi tons·tai-
45857:     1) Ehdotus laiksi 'l~ohtuuttomain hintain                     aamuutn, ~ed. Junes ensi mruanantai~iltaan, ed.
45858: ell'käiisem]s,ernsi sodan aih~uttrumiss~a -poik-                  Eo~ko ~täJmäin vii'kon ajaksi; swimud,en vuoksi
45859: keuksellisissa oloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897   seumavat 'edus:tw.iat: ~ed. N. Virlalll!en ja J. Virta-
45860:     Asia k i r .i a t: La:ki- .ia ta~lou:svaliokun-               nen :toistta:is,eksi; .sekä ul1komaruma:tkau vuoksi ed.
45861: nan mietintö n :o 17; hallituhen ~esitY's n :o                    Sihvo täJmäJn kuun 11 'Päivästä i!stuntokauden lop-
45862: 65.                                                               puun ja ed. K~eto viikon a[ja;bi.
45863:     2) ,E,hidoi1us a1s<etukseksi Esäyiksestä 8
45864: §:ään 23 'päwämä heinäkuuta 1902 anUJettua
45865: a.ootusta si~tä mi'tä Viesioi'keusla,kia ikäy~tet­
45866: täessä on noudatettruva . . . . . . . . . . . . . . . . . 1901
45867:                                                                                Uusia hallituksen e~sityksiä.
45868:     Asiakirja' t: Laki- ja ta.lousy;a]iokun-
45869: nan mietintö n:o 11; ed. Takkulan y. m.
45870: eduslk. esit. n:o 2'4.                                               P u :h ·e mies: Hwllitubtm ,edus:baja saapuu
45871:                                                                   iättäJmääm edusk'llnnaHe hallitu1ms'8n 'esity,ffisen.
45872: 
45873:            Pöydädle-panoa varten                                     E1dusllmntaan saapuu ValtioneU1vost0111 'roanslis-
45874:                 esitellään:                                       tin A. W outilaisen saattamana ministeri E r k-
45875:                                                                   k o. .i·oka lausuu:
45876:    3) Ta,l,ousvaliokunnan mi,etintö n:o 16                           Eunnioi'teriltaiV!:t !herna .p,uh.emies!    Arvoisa
45877: anomusehdotu:kses.ta., j.olm koskee li:renssi-                    Edusiku:nta!
45878: iädestelmäm poistamista .ia tuml!nin vapa:ut-                        RaHitu1cs'en mäiäJräy~ffis,estä on minul:la kunnia
45879: ta,~ista s1ekä Kauppa- .ia teollisuu~s,komils-                    -edUiskunnaHe a:nta:a seuma:vrut fha;~lituksen ·esit~k­
45880: sioonin lakkauttamista ............· .... .                       set, uimittäin:
45881:                                                                      n:o 74, sisältävä lain muurboiksista .ia Esä~k­
45882:                                                                   sistä 8 päiivänä helmikuuta 1919 ann,ethmn Suo-
45883:                                                                   men vwltakunnan väiiaikaiseen ·asevely;ollisnU!S1,a-
45884:                                                                   kiin, .i'a
45885:    Nimenhuudossa me1'1kitää1n po]ssa~oleviksi, ed.
45886: Elovaara, Heinonen, Hilden, Holma, Lhamuotila,
45887:                                                                      n :o 7,5, ·esit~s lavksi a"'sutu1stiloista.    •
45888: Jlllnes, Kekki, Keto, Kontu, Korhonen, V. Kos-                       Puh e m i e s: Herra ministeri! Eduskun-
45889: kelin, Leinonen, K. E. Linna, Miohllsson, Ryti,                   na:He nyt. jä;bety:t halE'tu'ks'8n esityiks~et tulen esit-
45890: Silhv,o, SneHman, Tarmkula, 'Tanner, Valkonen,                    täJmäJäl:n ·edu·skun,naUe p:erustuslain mu1kaista !kä-
45891: v,enno'la., J. Virtamen, :1a N. Virtanen.                         sittelyä varten.
45892: 1896                                              Tiistaina 10 p. helmikuuta.
45893: -~~---------------------
45894: 
45895: 
45896: 
45897: 
45898:     Vapautus suuren valiokunnan jäsenyydestä.                      tettiirn tuham1siHe V'iattJomi,lJ,e ra.utati•eläisperheitten
45899:                                                                    jäs-enille. Kokona.isuudes·sa,an tämä ha:Hinno1lisen
45900:      Puhe 1m i e s: Ed. K et o pyytää vapautusta                   mielivallan kuuiumillton purkarus 'on mitä räi:kein
45901: suuren v.a:lillokun:n!an .iä,senyydJes:tä .oon p,erusteeUa,        todi:Situs valikoisen t~ervorin luonteesta ja tarkoituk-
45902: ett:ä hän on jäJsenenä ka.h<ies's'a muussa vaJ]okun-
45903:        1
45904:                                                                    sista.
45905: '!lla'S'Sa. P·uhemi,esneuvosto •puolta'a anomu1ks·oon                  Sama.nl:a~sen va1ltio\LHsen ja. yhtei~skunn:a:llisen
45906:  suosturttav a:kisi.                                                vainon a:La.i:siks,i ov:at :ka:pina.n jäl!keen .ioutuneet
45907:                                                                     valtionpahelijat monaLa muillakin va;ltion hal-
45908:    Amomus hyvruksy.tään.                                            linnon aloilla, ·kut.en posti-, tulli- 'koulu- y. rn.
45909:                                                                    lai toksi:ssa.
45910:     Puhe m i e ;s: Varajäsen •ed. A. K o s 'k i n {~ n                 Kun emme V'oi .edelly-ttää, että hallitus ·edeUeen-
45911: arsrbuf\1' suureen valiokunta,an jäseneksi •ed. :Kieclon           'kin hyväksyisi ma.rnitunlaills:en va.1tion1palverli.iain
45912: tiJlaHe.                                                           jouik.J~oerottamisen ja. va,inoami:sen tai ta:htoisi
45913:                                                                    s·iitä va,srtJata, ·sa,rumme va·ltioipä:]väjär.i·esty:ms·en
45914:                                                                     32 § :n 3 kohta:a:n nojtaten a,s:ia,nomaisen ha,lli,tuk-
45915: Ed. Turtiaisen y. m. välikysymys, joka koskee                       s•en jäsenen va1stattavak:si esi:ttää seuraavan kys:y-
45916:      eräitten valtionpalvelijain erottamista                        myks·en:
45917:                    toimistaan.
45918:                                                                               >Ti·etää:kö haJlitus, että suuria joukkoja
45919:   .p u ih Ie 'ID ·i re •S:   un~opuo~eHa
45920:                                       päivä.iäJr.i'fl's•tyksen             valtionpalvelijoita on :edellisten hallitus-
45921: esitä:n 'Pö.Ydä11ep;a:noa vart-en ed. Turtiaisen y. m.                     ten aikana miel·iv;a11Jais:i1Ia haHinnollisriH.a
45922: asianomaiJsiElHe ·hallituksen ~iäis1 enelle oso~ttamwn                     toimen,piteillä eroirtettu vira!Staa,n ja että
45923: v'älikYISYIIDViksen.                                                       heitä vi,l'anomarusten tatholta yhä vie:läiki·n
45924:                                                                            V'ai·nota,a.n, ja
45925:    Sihteeri lukee Yäli•kysy•myiksern:                                         mi'tä O'n nykyin,en haJilitus tehnyt tai
45926:                                                                            ·a]koo tehdä tämän huut:a:v1a:n valtiolHs,en
45927:                       E ;d u .s k u n n a ll e.                            ja. yhtei·s:kunnalli:Sen vä;ä:ry~d:en 'k·or.ia,ami-
45928:                                                                            ·S€•rosi?
45929:     A·setuksel1a 19 päivältä ihein[i)kuuta 19,18 silloi-
45930: nen senmartti a.ntoi 13JS'ettaa emtyi,sen kurinpitotuo-
45931: mioistu~men          tuomitsemaan 'Valtionrautateitteu
45932: pa.l v·e1u!ksleSis:a 10levia helllkilöitä kurinpitor.a;n,gailis-   T. A. Turtiainen.             Väinö Voionmaa.
45933: tuk·sriin vivkiaviJ.Ihei,s,t:ä ja vivkavelvoUisuuteen so-          J,Oiha,n Helo.                Taavetti Pöyhönen.
45934: pi:mattölmla,s:t.a käytöks'e'stä, mi:kali rik'komuikset            0. Rein~ka.inen.              V. Vainio.
45935: olhnart .t;a.pahtuneet !lmpina!Th aika1na eiv,äJtkä o1l,eet        0. W. Elfving.                K. I. Lumio.
45936: tuomioistuimen käJså.teltäviä. Kun tämä valtiolli-                 •T. Vivtll!nen.               .J. Kujala.
45937: sesti ja yM.eiskunna,Llis•es:ti yhtä epäoikeutettu ku-              Emil E. Raear.o.             .Jalmari J_,inna.
45938: rinpitotoimi 'suorutettilin piintyneen virlkavaHan ja              A. E. Michels,s·on.           V.äi·nö Lelhtola.
45939: äJäJrimmiileen kiihtyneen lmstonhimon yhtyneillä                    OJ.ga Leinonen.              Ni,kolai Virta.nen.
45940: voimirlla, :kun ,si~nä :käy't,etty oikeusmenettely                 E. L. HiMen.                  M. Pehkonen.
45941: muodo:srtui ·niin mi.e:lival'ta.]sebi, ettei syyotettyjen          I. R. V:a1av•aara.            IJeander Sir01l<a.
45942: a.icna sa:lEttu edes ·esi•ttä·äkään totdis,tuksia:nsa, kun         P. Huttunen.                  .Tuho Kana:nen.
45943: vielä l'a:ngais1mksien •aJaisi:ms.i tuliv,at :seUaisetlkin         Jussi Ra.po.                  Anni Rytkönen.
45944: teot, jo~sta .mutatieha,Lliltuben puolesta oli kilr-               Matti Laukkon en.             Hilma Valjakka.
45945: jallils:esti luvaJttu tä\Yd·eHinen unohdus j,a. kun •an-           Vilho Niemi.                  Rieti Itkonen.
45946: nettuihin· •päät.ölms,ii·n a,s:etub·en mukruan ei s1a atu           Otto Anders:s.on.            Aug-. Koskinen.
45947: ha:mea muutosta, oli tulos se'Th mukainen. Monet
45948: sadat '\r.a,kinai:set rautati:elä~set, y:limäJäräisten suu-
45949: rista joukois1ta puhumatt:aJman, •enotettiin tio:Umis-                Puhe m i e s: VaLtiopäivä.iär.iest.yik·s:en 32 § :n
45950: taan, hä.äidettii·n a:sunnoi•s.twa·Th .i·a kailkiU:a mah-          mukaan tul•ee .a:s:i:an olla pöydällä' iohonikin s·eu-
45951: d:o:Hilsilla tav,oiUa 'Vai.nJot:tiin la:inkaan välittämättä        raa.v:aan täysi-istu:nto01n.
45952: siitä, IIDliJtä ta:ppioita. V'aJtiol:l:e tuotti va,nJha'n koke-
45953: llleen ja. kullll1olliis,en henkilöikun1nan ·el'ottaminen            Asia p a. n n a a rr      ,p ö y, d ä ll e seuraavaan
45954: raubte]!ltä ja mitä puu'tetta ja hätää t.aloud:elli"               täysi-istuntoon.
45955: s·es:ti i·}maillikin va.i'kei:na ai:koina tahailli,s,esti 'tun-
45956:                                                       Keinottelula.ki.                                                 1897
45957: 
45958:          Päiväjäl'jestyksessä olevat asiat:                    gen eller, om tiJderna tillåta det, lag-stifta för nor-
45959:                                                                ma1a fö·rh'ålla·nd:en.
45960:   1) Ehdotuksen laiksi kohtuuttomain hiutain eh-                  Emot de ~äm:dri:n:gar, som ~a:g- :och ekonomiu:t-
45961:          käisemiseksi sodan aiheuttamissa poik-                skottet hM infört uti la,dörslag,et ha:r ja.g icke
45962:                      keuksellisissa oloissa                    funnilt slkräll ti:ll 'a:n:mäJrkning. 1Likvä:l förefaU.er
45963:                                                                d:et mig att d:en av l:ag- och ekon:omiu:tskottet före-
45964:  s]s·åltävän ha:lli:tu'ks·en esi:t:viiDs:en n :o 65 j:phdos~ta slamrua :s'Vlens:ka :rru:briiken icke motsvarar den
45965:   laa:dirbtu laiki- ja ta•}ousvaliokunnan mietintö n:o åJsyft:a"d'e inn:ebörd:en. Lagen heter ·på finSika
45966:   J 7 es~tellään yJ:läJmai,ni:turn laki<ehdotu1ksen e n- ,rkeinot.t:el u~wki", vi:lk:et tord.e llllots:vara 'lagen.s
45967:  s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 :v ä varten.                  in:nehåll, men på :sv:en:s'ka ,:l:a·g- 1tiU fövekomma:nde
45968:                                                                :av s:p,ekulrution". Vi:d 1a~1l hand>el,svel'ksallllhet föPe-
45969:      Keskustelu:                                               kommer en viss grrud av srpekulation. Det ligger
45970:                                                                i S'a!kens n:aJtur, a tt v:a•r och en, ;som .handl,ar med
45971:                                                                                     1
45972: 
45973:       Ed. af F o r s •e ll e s: Ifråga vamm.d:e lagför- varor, måJs:t:e kö,pa ·d:em 1b~li.21t ocJh :sälja dem
45974:   sl:wg är av:sett a.tt utgöm en ikompl:ettering tiH d:vmPe, vi:l!k,et .iu innefatbar spekula:tion, men det
45975:   g-älland·e :SitrwHlags ibes:tä<mnin_g1ar an,gående ocker. oa!kbat :en rn:ovm:al, :sund :sp.eku:lation. Det är väl
45976:   Sorn känt, ävo vi i a;v:s~l/kna<d av straffbes'tämm:el:se inga.lnnda emot d:en:na spekuhvtion s:om ~a:g- :oclh
45977:   för •såJdana hrott, som avs:e skaffande :a.v en oskä- ek:onomiu:tskottet <anser :a·tt l:a·gen :bör ri:Ma :sig-,
45978:   lig v:i:ru~t p'å gru:nd a:v :joblberi med v:aror. Det är ult1a:n 1det är mo~t det va.d man i :sV1en:Sikt språikbru:k
45979:   påtagligt att sådana straHbestämmelser uruder Jm1lla.r ·osund 'S'p:eku'lati:on. Uti :dagli,gt :t1a1l h:a:r
45980:   novmala fövhåJl:lanruen icke hwva varit av behav·et reda:n länge för :denna Ira'g- ;aJn:'"änlts ordet ,.job-
45981:   på:k:aUad·e, :e:Hersom ma:n föve :kri'Q:et ic1ke på åra- badag-".          1\f.a,n ku:nd:e dm:Q;a i :Uv~v·els:mål, om
45982:   ta'l haft :s:käl a:tt :b:eröra denn:a l:amshiftning och ord·et ,.idbheri" 'V'erkligen s:~uHe wra .ett ord, s·om
45983:   att behovet däm v :eg·entliwen up:pkommit und:er har vunni't bnrskap i IS'Wmsk:a :s:prå:ket, och å:t:a.ger
45984:   krigstid:en. l\1an kah :sålund:a ic:ke fömeka, a.tt jag- :mig- i0~e a'tt säJk,ert a:v:g·örn. d.etta, men vill
45985:   äv.en under normala fö.rhållanden man V()lfe i be- jag emellert,id :sä:_g:a, att namn>et ,jobheri" före-
45986:   hov av lagstiftning p:å detta område. Lik- kom · ·uti svensk·a a!kad:emi:ns ordlista red,an år
45987:   väl förefaller :det .som om det område, som 1903. Jag- viH :eiu:eHertid föreslå, att :s:tom ut"
45988:   lwgstiftningen omfattar, ännu icke skulle sk:o:tttet :siku:He t:ruQ.la i ·övervägrund·e, huruvi·da icikJe
45989:   vara .så begränsat a:tt man ännu kunde på- 'fJt:t hiilttre n:a:mn kunde :givas l;a.gför:slaget än ,:J.:a_g·
45990:  bör.ia den :definitiva la•gstiftningen. Unider det ti:1l förekommande av :s.p.ekul:ation".
45991:  man t. .ex. ännu fordrar strwffbestämmel-                        <Det har :em:eHert~d iCJke varit huvudsaklig1en
45992:   ser för jobberi med varor, så höjes rop orn för la:gen jag h:ar lbett om ovd•et, u:ban närma:s:t
45993:   räntans frigiva'n:r1e och att sålunidaJ bestäJm- för att påpeka ett. par förhåU,a,nd:en i motiv:erin-
45994:   melserna: a.ngående ansvar för ocker :delvis gen tiH :dellls:amm!a.                          Uti mativeringen t:i:ll
45995:   SlkuUe upphälwlis.          Strnffbestämmels·erna mot vegering:ens proposi:tion återfinn:a :vi ·på sid.
45996:   ocker oah de :S't.raffbes:tä:mme1s,er, som .föresl'åJs i 2 föband:e utta1arrud:e :att ,1:ag-e,n um oskäJliga
45997:   föreligga:nde l.a:g.förs:l.a.g, 'äro :d:essutom fullkomligt pri:s kommer frarmdel:es att urtgöra d:et huvudsalk-
45998:   oliika. Såsom käint är d:en hö.e.:sta straffpåifö1jden li.e.:a s.tö:det i 1k1amp;en mot d:vr'tid,en". Det före-
45999:  'för oeker bat:er :tiH 2,000 mark, eUer f'ängdse faller :sålunda som om re.Q:eri:ngen ha·d:e väntat sig
46000:  högs:t 1 år, vavemot det för jobheri med varor någ-ro utomord:entliga följd,er :a:v :lw.Q:enls ant:a-
46001: · föreslåJs Mter ,ti1l 200,000 mark :el1er ocbå fän- ga~nd:e. I det fwll:et ka.n j.ag em1a,s:t :b:eklaga re-
46002:                                                                                                     1
46003: 
46004: 
46005:   g-e1se äruda tiH 3 år. Det före.faH:er mig a:tt d:et g:eri:ngen, om d·en v:erklig-·en tror, att. man .g:enom
46006:   borde förefimnas en cviss k:onfovmit:et m~Han des:sa såfd:an Lrug kan hota d:v~rt:i:den. M'an kunde föruJt-
46007:   stroffbest.ä!mmel:s,er. Detta i:nnebär a:tt d:e lförhål- .säitta, a'tt re:g-·eringen skwHe ha:va lagt :sig djupare
46008:   l.andtm, varom man sikaH l:agst,ifta, ä:nnn icike lkom- in i orsakema rti.ll d:vrtiden än :att den s:kuH:e
46009:   mi:t tili jäJmviiM. Hall en laigstif:trring ~å detta förutsätta att d:vrtiden skulle förorsa;kas ·endast
46010:   område öv~erhuvud 'an:ses nöCLVlän:dig, 1bord'e ·d:en av .iobheri med varor. Ma.n vet ju att, utom många
46011:   dä:rföre varo pmvi:s:ori,sk för vis:s ti:d. Ja,g är :så- amdm omstämdig-heter, ~särskil:t staterna,s, sedel-
46012:   lunda av ~d:en åsikten att ifrågavarande lagbe- utg]v:ni,ng har v:arit d:en huvud:sa1kE.e.:a .orsruken
46013:   stämnin.ga:r i likhet med vad som föreslås uti ti:ll d:vrtiden. Då Regering'en :s~enarste ~vooka, årtJer
46014:   herra;r La,n:ne:s och Ni:kkanens res:ervrution, 'enda,s:t utgivi:t 30,000,000 :sed'lar, äJr d:et eg:endomligt att
46015:   borde fasts:bäJll'a's för en kortaPe tid eller så,som fi:n:na, :altt man viH tillsikriva d:vrt.iden end·rus:t
46016:   det i reserVlartionen föves:låis, trll u:tgången !&V detta .iobhericl med varor. Aven ulbi lag- och ekonomi-
46017:   år. Rilksdag-en blir sed:erm:er'a i tillfälle end:em utsko:ttets betänlkwnde åiterfimn:es unwefär ett li!k-
46018:  :att förläJnga gil:tig-h<eten a:v ·den provi:soriska l:a- mvnd:e u:tta:l,a:nd'e på :sid. 5, näJmlig·en :att ,d;et har
46019:  1898                                               'fiistaina 10 p. helmikuuta.
46020: 
46021: 
46022:     synts omöjligt, attlt man i detJta lamd 'kund'e under lmksteliäJ:Utä 'löytäimälän uusia menettelyta,po.ia, ja
46023:    nuvarnnde tid i högre grnd förlita s]g a11ena;s:t asiamtti1a yhä VJaan pa;hene,e. iSitärpai:tsi on huo-
46024:     på den fria tkon:mtr-ensens iruv:erkan .på 1Säffiikning mrutt,ava, 'että iJ8!va11an tarviltsiiat 1ahrbais:sa. olo]s,sa
46025:    av cprisnivåm" ·och atilt därför ifrågavamnd'e lag tkäytti:ävät k:eino:ttel,ijla;:i<n a.pwa mielestää:n välttä-
46026:    'S:kuHe varo nödvämd·~g. Undra .på a1ti den fria mättömiä tarviil~kteita Siaada:k,seen, v·a~rokapa kor-
46027:                                                                                                1
46028: 
46029:    kon:kurrensen ic'ke kam sänka .prisnivån, ~då någon kei<l:l1akin ihinnoilla. ISii~ä ·puhuu kokemus omas-
46030:    .fri konkurrens överhuvudtaget icke får existera! 'sakin :mrurus1srumme ,selvää tk~eltä. 1Bamsta ol,isi
46031:    Det förefl'_vlJ<er emeHertid 'SOm om lag- och ekono- si:Us porstrua -pa.han ,a;~lJkUJsyy, tawavan puute, ai-
46032:    miU'bsikottet s'ku1le !hava varrt lii~t geuer:ad för kaan:saada hmnruollinen kilpruilu .ia sitä ,t]fita hin-
46033:   den 1fria 'komlkurrensens kri-ngsikäJrniJlllg, i det att 1Jaim ,aJletrueminen. T'iillrä:n su'll!ntta;am oVJa:b'kin käy-
46034:    d-et f]nnes V'irl)erli_e:8!re n:ågot liironande yt·trande noot ne 1au:sunnot, joita ky:s,eena:J.a:i!sesta as-i:asta On
46035:    även på ·ett annat ställe i betänkandet.                        viime a-rko:in:a niin ihytvin liikepiireis-sä tkuin
46036:        Uti motiiVJeriu.Q.'en rtiU regering.ens proposit~on 1krulutta,iaåmtkin kesikru·udes~sa .iu}k~snuiJoon tullut.
46037:   finnes ytterligare en sa:k, som bör rbagas fa1sta på. Mutta to:Unenkin mieli p]de, nim:iJttäin :taloudeHi-
46038:   Det heter närrnligen på fö11siJa sidan, att d<Bn sen .toiminilav,apauden yhä tvuk:empi ra_ioiitainis-
46039:    min,jkade koniknrrens, som ~ä:r en föLid av det tiH•s- vatatim ns, on va,rsrn 'Voimalm:s ja,. v,edotaan pa;itsi
46040:   vidare nödvändrga licenss:y~stemet, blir i t[llfruHe ed·eHä .i:? ma:inits:eJ:?ii·ni. ~eik:koi~~n, fyös~im sii-
46041:   attt IIlllenligt rnver'ka på l)riiSS-tegrin·gen. Etit un- 'hen, ~että muUJalltakm ohs1 taa:s '\"lrme a1ko~nta läih-
46042:   gefär ili~nrunde y~tilraTiid'e åJterfinnes älven i la•g- detiy ~al,oud·eHils!t:a to~mi:ntaa uudeHeen 'Säännös-
46043:   och ekonomi'UJiJs!lmtttets ib~äTI!k1runde.                       wlemäiäirr. UsikOt8!an nä:et meiHä, niinku~n IIDU'wal-
46044:       J,ag iber i detta s•ammrunha,ng atilt få fas1t,slå a•tt lalkin, todeHa1kin 1tätä. tietä "PäälstäJväin maamme
46045:   s'åvä;l regeringen IS·om 'även :la1g- och ,eJmnomiu,t- r1a!ha-:rusiain t:Ulassa ltatsl'tlpa:inoon. Vm1sink:in on
46046:   skottet erkrunna, a,tt det huvuds1ruMigen är statens hiaUiiJUJs sa:a:man's'a v,a;ltunden 'lllo.iaH:a-. ·va:11sim laa-
46047:           1
46048: 
46049: 
46050:   reglementerande verksamhet under tkrigstiden .ia1ssa, määiräs:sä ry hJt:y~ny:t · vlalltvoma.an y,8Jl uutta-
46051:   som ·v:arit 011sruken till de osunda föret:eelsermt lmup.pata ~i'a ,s,en yhitey,des1sä tuonttia ja vientiä,
46052:   inom h:a'nde1s- och tafifäms:liVJe't. Det har ·hitti!lls niin <että tilanne täiHä hetkellä näissä tsuMeis'sa on
46053:  varit dera1s •SikYildighet, vi1ka yrlmt på r-eglemern- tiUJkempi 1rouin koskrurun 1ennen. Siten aiikrua:nsrua-
46054:  teringens urp'phäva:nd,e, att hevisa, att reglemen- daankin entistä suurempi 'ka:ilwnlai,st~m ta:va:rain
46055:  rt-eri!n~såJtgäiDd,erna 'V'arirt orsa:ken rtill jobrberi och     'Puute, siitä seurna rbaias himto_ien ITI!ousu .ia keinot-
46056:  andra litknande osum1a företeelser. !Sed:an nu re- <telruma:hdo1lisurrud,et. :Void8!amilw r,a_ioitus~toimen­
46057:  gerin~ :uti •propositioni8'Il ooh Iag- och ekonomi-              pit~iHä todeli1aJk~n ra'ha-1rusi:amme tilassa aikaa;n-
46058:  uttskott,et uti tsi1Jt hetä.Jnk:a!lllde ikonsrtate11at, att en- saada pysyväJäi .paramnusta, :sitä :s,ruatiJa:a pätevillä
46059:  l:iJg1t ,dems ·å;sigt d'es,sa regllementeringar verkligen ·sviUä 'epäiUä. Varmaa D'äiet on, 'että niin pi:a-n
46060:  hava VJa:rit o11s.ru'ken ~tiH de näJmnda förat'e'els,erna., kuin tuonti nytky:ilsten 11a1jo:Utus:ten jälkeen W'Ws
46061: :aniJa:.Q.'er jag, aiJt man för fmm:titden: ä.r befrirud jol<1oi111kin pa:wse va,p:aatksi, t8!vaT8Jn -kysyntä
46062:  från IVld!l!ve bevitsni:n.Q.'s:siky~ldighet.                     maa:ss:a on :sta:atu niin suureksi, erttä tuonnin tä:y-
46063:                                                                   tyy :taas noustla .ioks~k:im ~a~i,wbi s·r~nä mä;äJrä ssä, 1
46064: 
46065: 
46066:       ·Ed. J u u s t i l<a: E1sitHäoleva'ssa haHituks'Bll 'että s1e taa:s ail•entata rahamme osrbonk:y~kyä. Täil-
46067:  ~esitY'ks~ssä romainkuin 1aiki- ja talowsv-ruli·oiknnna:n        löin 'ei Uaa1sikru8!n nykvi,sen ;käJyltäJnnön mu1roat8!n olisi
46068:                                                                            1
46069: 
46070: 
46071:  mietinnös1sä p.erustbeHru8in 1ain ilarpoolli!suurbta ,pä,ä- muuta keinoa kuin läJM:eäi ~uontia 'll!udellteen ra-
46072:  8!SiJassa 1sii1hen, ~että :iJa,loudelHnen elärrnä vielä joittl'tlma,an. Mutta, 'S'e11ruista rta-lou-delli:sen elämän
46073: toimii -epäsäämnöl,lis,iJslsä 'oloissa, ilavkemmin s~a­ jar1J1mVIaa 1aalltoHwtihlJa ei suinlka;am :void1a pitää.
46074:  noen, <että ,;tärilmiJs,tä ltaWJarois1ta ed:elloon on :suora- taloudellisesti maa:lle ·ed'll'Hi1s:ena. Ed~llä srun0itua1
46075: 111ruinen ·puute ~i~a että Es,ens,sijär.ites·te1män a:Uheut- P'erus1JooUa ol;en· 1s:itä m:Ueltä •että ;esilläoleva esitys
46076: tatm:a kilp:arulun iheitkikoru1s voi hacirtlall]is,esti vaikut- 1laiiklsti tkohtuutiJomaim hinto_ien elvkäJi!s,emis<eksi so-
46077: taa hinnan nousuun".                Dwa:jffists1a talou:dellista 'OOn aå:heutiJa:m]ssa poit'ktkeu:ks:ellisis•sa o1oissa ·olisi
46078: :toilmi:nrllrua s1eura1avissa pii:reissä on:kin yhä ylei- hy;läJ1ltälvä.
46079: semmäJkisi käynyt aj,atms, että ainoa keino tailste-                 'Tu,ntien k1li:00ntk1m sen miel:Ua;1an, :ioka mäJä:rää-
46080: hrs,sa iiDa1li1sta a·:ilkaa vasta1an on niid·en vaH;ion to·i- vi1s'sä •p:iirei1S1Sru rtläiiJä 'IJ!yikyä on VJaJ11all1a, 1en odota-
46081: men piileiden, 1kaiken:laåJsten ,säämnös:telyjen lak- 'Wa18Jll •sata'Vlan:i täille .e:sit:v"klselleni ilarp·eellis'iJa k:am-
46082: iiDau1rtlamin,en, j.oillnli sodan aiika;n:a voitiin pitää naltus,ta. ISiklsi täytyy mimun läJhemmi:n t.ariktaiS-
46083: hyödyU:fs,en:ä. 'Eokemus on trussä swhtooss~a 'ka~k­ t.ena esi<t:y~s<tä. 'T·äJrke]mpänä i]m'htana on ihu·otmat-
46084: kialla 1sama. Sää;nnösttelyä tseuma ki'lrp,arilun heik- ta~'fJJ, -että esity.ks•estsä on pyriltty p.o]srtlamrua;n ,puut-
46085: -kous, 'Minottelu<hintoj'en nousu, eikä voida kos- teellisuus, joka oli .aik:8Ji•semma1ssa ikeinott,elu-
46086: ka:am '1ain1rua;di:nnass'a pruäisrtlä >twon kehit:vksen laissa, nimittäin määrittely siitä, mitä on 'katsot-
46087: edeUe, :siUä keinottelija:t ovaJt häi:käi:1emäJtrtömiä ja tavia 'kotMuurtJtiomaiksi. 'Muutta,en ·eräis,sä suh:teis·sn
46088:                                                                    Keinottelulaki.                                                         1899
46089: 
46090:                                               •
46091: hrulJl,iftuiksen 1es~t:vsrtä '(liiL V~a~liokrunta tullut S1ffiliDrua.-         huomaamme että se voitto, jota ~enrn'em. sotaa voi-
46092: viin 'm•äJärirtJe1miirn: ,.IR!ohtutdliSieilla P'idelttäJköön                  ~illl'   pitä·ä ikoMuu:hl,]s,erna., ei nyky,äJän mi!rlääJn ta-
46093: paiil&aJkUill!lla~1a yh~1eiliSä ma!kisalJtrua ma,ksimihin-                    vruUa 'P,eitä edes lii,kelmlu~ia, eikä tliiike'iJoiminlta,
46094: ta;a, 1laVJaDrun :lmollJt:irrrumn ma:rki'miruahintrua 'tai s'en               .ios •puheenawa:irrlJem. mäJäJräYJS. jouJimi:si lraiwsi, y}eem,s'ä
46095: V1aJlm:iJstrushinfua lis,iirl!tynä tarpeeHi:silLa ku:l uil1a                  olisi mahdollinen. Edellä koskettelemani mää-
46096: sekä ikohtuuU:iJs,e11a fV!oitoHa." Voiton suurunteem                           räy:kJs,et 'VaiikuitruisiVJat näet sen, ettciväJt li~k!keet
46097: näJhd•en määräJtäJäJn: .,Ä:Jiköön taV1BrRJsta missään                          V·OÖJsi 'eduUis:e~la 1hetkellä oslbetuista. truv:aroiJsta
46098: ta1p1auiks,es,sa ilman Va:l,tion,eu V'osrton rbali S 81ll val- 1
46099:                                                                               saada niin ·p.altion suurempaa voit!toa, 'kuin olisi
46100: turutrtamarn vi11anomai!sen lup:aa otJetta1ko suurem-                         tarpoollist'a vo~dabem.'sa, ,peiJhtäJä epäJeduHi's1esti
46101: paa ·~mht!oohlista v:oittoa. kuin            mm     :i:ruva.I1818Jn rn:äJh-   ()Jstha:mairus'a rtJa vrw11ain myYJmi:sestä aiheutu,v:an tharp-
46102:  den ennen ,el~o<lmu11> 1 .pä]Vlää 19H pid,eUiiJn kolh-                        pion, :miiDä V1a'pwrun .k:iJ~pailun ~va:Hitess'a yl~erusä on
46103: tuulliJsena, älköönikä tava11arn välhittäisikauppahim-                        aina mahdolLista. Ja meidän iflu:J•ee pitäJä li1säJksi
46104: t~uln ilman · 1a;sianoma:iJs,em. vi11a.nomai,sen lupaa si-                    miel~ssä, :että joka:Us1e1~a ,säänin öHis,esti t,oimiiVlalla
46105:                                                                                                                        1
46106: 
46107: 
46108: sältykö .pailtsi s1en .maahan tuojan tai V1aJ1mistajrun                       liikweel!lä a:i!na on .iommoim:en!kin vamsrto a]k,a.i-
46109: voirbtoo nsl8!ammarn kuin roahden v:ä1i!käd,en koh-
46110:                                       1
46111:                                                                               's'emmin tä:Hä hetkeHä 'suih:tee!Hsesti kaHiilla hin.-
46112: tuulli!nem. voitto." Eruelleen määrätään, 1että: ,jos                         .rua:11a ·O'stbe1Jt:uia tav:M~rua. Jos nyt va:J:uurtta,oouvos-
46113: siihen o:iikeu,tettu vi11runom:ainen on määrännyt ta-                         ton 'toimeiil!pit:eet V1ailkwttrai,siv:aJt :sl8!n, ·ertltä rahan
46114: v:aml1e myymtihinnarn tai tavamn omi!S'taj,a on                               a:rvo tulisi nous:emaJan da vastedes tuotavat 1Java-
46115: viramumaiseHe runtanut ~s!itoumu:k!S'en sem: hi!nmts'ta,
46116:                       1
46117:                                                                               .mt tu1j,s.iv:alt haJl:vemrmiiksi kun nyt mrua:s,sa olevat,
46118: noudaltetta koon ,s,i!flen m'ä:äJrärtrt;y,ä tai sovittua
46119:                1
46120:                                                                               mit:en'kä voirtJru:i:siin niilll oUen "Vielvoittaa liikkem
46121: hintaa". NäJmä: p'erlliSteat ikohtuul,1il818!n hinnan                         arkJais1eiD1min osrtaiiD'OOSia :tarva,rat myyrrnään !Sia!IDOI-
46122: 'niäJäJrääJmi's,eHe. niin mÖuenl1ais,et !kuin lille ovatkim,                  hin hintoihin rkuin ne fuv:amt, ]otkia myöhemmin
46123:  eivät sittenikään ole riittävät 'eiväJtikä ,selvät. 0 n                      mlaah:an ISI!t:a'puv:at, tois1in !Siall!0'8Jll! noudat<tamaan
46124: n äJ ,e :t i hn ,e i :s •t ä. e ·t t ä n i i n k a u a n k u i n              .pa[,fukakunnlrulla ylcisesrti malkscitua ma:rkkiruaJhin-
46125: 'VIarsi~nk:i:n             iku,r:ssiva,iht'e'lu,t                 O'Vat       taa. En minä myös'kään Y\IDiffiäl'rä, mil:lä ta:VJa!lila
46126: n ±i n 'h u o m a: t t 'a v a rt, k 1!1! i n n 1e v i :i: m 'e a i-
46127:                                   1
46128:                                                                               luullaan esimerkiksi maaseudulla toimivain vähit-
46129: k o i n a o v a i o H e 1e t, e i v o i d a :m u o d o s-                     täJis,Ji::Ukkieid,en voivian vwlvoa sirta, 'että :niiden os'ta-
46130: ,t a a y 1 e] :s p ä i ,e :v :ä; 'ä rt u on: rt i :m a :a 'n m a r 'k-        man ta,varan hintaan ,ei sisältyisi muuta kuin maa-
46131: kinahi,nia:a ei,kä kotimaista. mark-                                          h:arn tuo.iran Uai vallmi,staj,run :sekä ::konkei,ntaan kaih-
46132:                                                                                              1
46133: 
46134: 
46135: k i '11 :al h Tnrt Ia Ia n :i: i n k a u a n k u i: n !S. ä ä n-              d·em väJl~käden k'ohtuu1l:linen voitt:o. !Sitä VJart:en
46136: n ö is te 1 y j ä y :11 ä: p i d ,et åi 'äi n. Hinnat :pys~­                  •tra,rvittruisiin tod·eHakin ketjuilmuppa~iär.i:esteLmä jra
46137: väJt hyvirnlk:im: :erilais:i:na rii1Jplllen 1ei a~noa:staan' siitä,           taVJa:rain :aJ~kup·eräisrtodistuks'et.. Näid,en .puutt,ei-
46138: mistä mrua'sta tBJvama osltetaan', mi:Hä ku11s,siHa                           d:err var:alifla onkin tosin l'akiin SJi,säJHytetty mää-
46139: astetulla valuutana se maksetaan, vaan myöskin                                räys siitä, e!ttä vallbioneuvosto tai s'en. v:altuut-
46140: ostooja1srta: sekä rahti- .ia fV!alkuutusku:lui'Sta y. m.                     tama vimnomailllen saillsi oikeuden määirMä joko
46141:  8e mä;ä;räJys trurus, ,elbtl8!i: ltaV1ams1ta saisi otitaJa suru-             yle:ilsiä rajaihiu~oja rllai !kerta lkema;l!ta ·mäJäräJtä,
46142: Demp~aa ~strhileellis!ta v:oittoa, ikuin 'ennen g,otrua 1Ji-                  mi:kå mirs,täkin iJaVJa.msta on pidettävä koMuuJlli-
46143:  dettiin :ffi01htuuHiJsl8illlfl-. als,ettaa lii1ketoimi:mnan ker-             ISena ~:i:nta.n1a. 1T'ä:hä:n asi:ruan pyydän s1ruada :palata
46144: m's'sruan m1ahdo1ltomaan a1semaan. J,okJa. väJhänkin                          myöhemmin.
46145: tuntee liiikkei>dem toimin,trua, lti,eJtaä että 'S'e voi tto,        1            :Miain:i:tsin jo, miten 'Va~keaa v:oi :aHa swada IS'el-
46146: joka 'ell!llen :sota;a oli 'suhlteellinen ja. kohtuuH:Unen,                   viHe, kuilnka monen vä:LikäJden ikau>tbå taV1ara on
46147:  ei rn•ykyään miHääm iba:vana voi olla. riiiltäJvä peirt-                     v:oinult ku~k18!a .iourtues:sBJan :v'äh:iJttäJis1i]kk,eeseen,
46148: trumäJän ta.v:aililisimpiakaml' liikekulu.ia. 'S'Il'uri:m-                    joka :o[:iJsi tava11rua hinnoiteltwes,sa :tarp•ee1lista.
46149: missakin liikkeissä niiden liikevailli.to sota-aikana                         til8!täJä. K'iinni'tän vielä: !huomiota 'lialkiehdotuiks,en
46150: ta:p~aJhrtun,een l.aa_i.emnuksen ja, hintojen nousun                          3 § :äJäJn, .ion'kia mrulkaarn vä:hi'ttäJis:J<iik•e !V'oisi .iou-
46151: vuoks:i on ma11kois:sa :la,sik:et1nma nylt nelinke!1tm-                       trua varswn lankaraa:n re,ngnisltuikseen siiltä, että
46152: nen ja kulungit. 1sil,tä huolimaUa ovalt nouss•eert,                          hän y}eemsä on tavaJ1an väJlilkålden kautbta osltra:nut.
46153: niin että ne v-errattuna. :sodan :edeHiseen ruiJkJa;run·                      Li:i:kke,en pitäitsi .näJet voida t,ietä:ä, orrko irusiwn-
46154: ovat nyt ilähe:s 'kolmiln1mrtaiset, tariketmm!Un sa-                          omainoo myyjä s~Uainen väJlikäJsi, .ionkia kiaurtJta
46155: n'oen, lkun erääss.äJkin ~tu:kku:liik1roees,sä liiJkiekulut                   tavara ,ku,liki'ess.aan ta:rm,eettomas'ti 1kaMi!stuu, -e:n-
46156: 'ennen 'sota1a 'VJailhitelivat 2 3./ 4-3 1 / 4 % ::Ua lii!ke-                 nen'kun se .iontuu ku,lulil1Ja.ia:Ue. V'äJhittäiJSili~kiimen
46157: vaihdoslta, ~t~krvä1t ne rp:arina viimeisenedeHi,sinä                         johtajan p:i!täisi näin oliLen vielä v·oioo. tutkia .il\
46158: v:uosi:na noin 41,6--<6 3 / 4 % :åJa. Myyntilvoitto on                        'S'elvittää, ei ai1no1as'ta:an •kuialika mont~a :vrul~kättä
46159: SlailllaJIIllaikalisesti 'iJosin illYÖIS 'llOUISISUt lffiUiflta 1ei Sla-      ik~1laikin !kerralla on ik:VIS'Y'mvks'estsä:, V1aa,n myöis-
46160: mruSSia ,s,uhifloos,sa. ol:Len •s'e 'ennen 'Sortaa ,5 % :ia ·toi:ssa          k:iJn 00, kuinka. pa1Ljon juuri tämän välikädem. mah-
46161: vuonnJa ~hidoo se ainorustaam noin 10 % :i•a. TäJstä                          doHis,esti out:ama voiiJJto voi :tavaraa ka;lli,stutltaa.
46162:  1900                                                 Tiistaina 10 p. helmikuuta.
46163: 
46164: 
46165:         J.o näilstä :huollllwutuikisisila voita;n:oo TJäiätt:ää,
46166:                                                                                                  .
46167:                                                                            V'()li1Jon ottarrnista. Jos jäJt,ä:mme huomioon otta•-
46168:   mi:tä v,aiJkewksia esi:Hä ·ol:eva la~iehdotus 'VIoi tuot-                matta ne tarkoitustaan vastaamattomat lain koh-
46169:   ta1a :säännöllis:el:1e liimetoilmim:nal1e. :S.e 1t~eke>e :kia:i-
46170:                                                                  1
46171:                                                                            ·dwt, joissa on yritetty a,n,ta:a liiikJk,eid'Bill oikeruktsill:e
46172:    ken lii'ketoiminrua.n suor.tusta.am mahdottmn:alksi,                    määiri1Je1mä s'i:i'tä, rrnikä ·hin!ta on cpi:dettärvä ikoh-
46173:    jo:nka: hs:älksi seuma i1mei;s:es:t:i v:a,rsin twrm:Uollinen            <tuul:lics:ena, täytyy aino:ana pä;teväJnä hirutam'äruri-
46174:    ilmiaruto- _i.a rrwti,tn:Dklruslhrusmenettely' j()lka voi koh-          telmänä 'mei,Uiotbelu'a va:s,ilruan rpitää ra:jaihinibo.ia. tai
46175:    dis1mia u:sei!n ali.'h<eeiJt,()lmas:tik,i:n ilmrann:etltuum j.a         vi:Da:nomais'en mälärä:ä;mä:ä !]ml'kein:ta sa:1E1Jtu:w him-
46176:    si:Us epä:lu'llll:on :al:a~s:e:kisi s:arutettuun lriik:kiees:een.        taa, :tai ,g.en valtuuhta:mruHe v:i:mm:oma-:irs:elle oikeus
46177:    Mi:tä :sitt•en tu1ee sii'hen, millä l}älbevyyd:ellä mei-                mä,äJräJtä ·:mjahi,ntoja tai!kka määräJtä kUJSisailcin :eri
46178:    dåin 'buom:itoilstuimme V'oiva:t :kä:si!tel:lä 'esil:lä olevan          •tfllpau:ksess:a, m:Urlä hi:nruaHa 'ta:vara:a lko:Dkeilrrtruan
46179:    l~ru.in .peru:s'beel1a nos:te:thavi:a :syy:btertä, sietä:i:si           ,srurud:aan myydä. Tämä oi:keus on h:alliiJukis:el,l:a
46180:    myöskin ha•rikiiJa,. O.ii!mu:kisiss:amme on .nyky:ä;äm                  nV1kyäiän!kin. Elinta:rVIelaki, jonlka voimas:sao!lo-
46181:    jo siksi pruljon jut:tuja, että rusiat :niissä viipy,vät                 aika. viime vuoden lopulil:a .p]d:enruettri:im. 1 ·päJi!V'äån
46182:    aivan :an~elurbta:va:slti.          Jos nliiHe liisäiksi .i·outuu        en·si .Jruh!tilkuwta, s'ils'äiltää bmäJn oik:ewden ja on-
46183:    käis'tt•el:tävälk'S·i :lm:itnottelu:j•uttu.i:a, jo:k13i useimmi'SiSa    kin haHitu:s s1en perus:beeJ:l.a ·an'tanult määrrä.y1ksiä
46184:   ta:pla:U'kis:is:s:a voivrut oHa vars:im ·ookia:v:i:a, rv'oi :käydä       ·niinhyvi:n maik:simi- ·kuin miinimihirunois.iJa1kin ·eEn-
46185:    niinkin, ·että toiJSiet tai :toiset a:s:i:at täis:sä suhtoossa          t:arv:emin:Usteriö1n j,a kau:ppa- ~i:a teoms:uu:shallituk-
46186:    vrilväJs,t.yväJt. LiJsälk:si on huolllllart:kav:a., e~ttä oi:keu-       s:en h:im:noi:iltelutoim~slton a:vull:a.. Kun :n:yt tkuh-
46187:    t:emme eiv'ålt yleensä ol:e valmistuneet eri:lmlsestti                  •tuu:ms,et hintamäJäiri.telrmä·t .raissa ·eiväJt voi :a.n1ta.a
46188:    käJsittelemäJän liilkeasi,oita, eivätkä airua oma:a s:ittä              liiketoi:min:ruaH:e .i:a oi!keuk,s:i:H:e oi1k:ea~t:a perustetta
46189:    va:rten t:aamee1l:ista ,a,sian:twniJemu~ta. Kun rryrl;                  käsittelyyn. mi:kä kuHoim:kin on p]d:ettäväJ koih-
46190:    esirt'e'tV1sltä hils:ta ~on vi:e~lä jäJtetty pois mäJäräys              tuuHi'S'en•a h~ntana, ,pitäisi ika;Uiirr 1aJjan va,s:tusita-
46191:    siitä, että-alioikeuksiin keinottelujuttuja käsitel-                    m:i:s·eksi ,käy<fit.ää yiksinoma;an :sitä keimoa, joka Olll
46192:    l>esisä kiuulu:iJsi <rusiantu:n:ti:iaiäisoo on ilmtei's'tä cltä         .pä·tevä myi:ilsikin m:ng:ai:stulkSien .perws:teeksi, .nim.
46193:    näiden asiain käsittelyt siitä ikär~ivät, ei•kä voi olla                rajaihin,tojen mä:äräJäJmistä tai vir.a:llista hinnuit-
46194:    VJa,kuuitJettu sii~t:ä, 1etteivätkö ·twomi()lt vois'i muod!Qis-         ~telua.         Vil'alllis•ta ihinnoittelua onkin ko'k:eii!Jtu
46195:    tua ep'äloiJ]mUJtetui:ksi, Vlal'S'ilnllcin kun ·aJlioimeukisien         jommoisill!LaGd•n :tu'1oil'"s~Ha :m. 1m. Sa:ksa1ssa, niin-
46196:    p.ääJtölkisistä ei voida muuta: vedota kuim aino:astaan                 hyvin: tuonn1Js,sa :kJrui:n kotimaisessa :kiarup'a~ssa on
46197:    hovioiJmuks:iiJn. Ain:armin pitä:i:si .oHa •maih:doll1s:tl'l,            ~aiki:rua;i,s:]a.   'hrntoja; :m~tä 1~otimaa:n kau.ppaa:n
46198:    miHo•in kv~svmy::kJs,es:sä on v:a;pa'u:srangai,stus, tll'o-              Sa:ksa,s,sra :tllJil:ee, 'on :se siellä niiwkuin mei:tlä
46199:   mitu:n v>edota Eorikeim paa:n Oikeuteen. Onhan                           j:a mu uaillalkin :muodos.tnnut kaike.sta s:äJännö~s­
46200:    s:ell:ainen oikens o1:lru:t ,s]siällly:tetrty 'laikiin, jonlka
46201:                           1
46202:                                                                            iJ~hnstä ja hinno~ttelu:srta huo1i:maJtta .suuressa
46203:    perws<teeHa. on 'käis'i!t<el:ty viim:eailllmisia VJal,tiorrlms-         mä'äJrin ,sa:l:aJkrunpaksi, :m]kä tarus on ollut omi:ans:a
46204:    juttwirukin.         V1a:i •pid:etä:äinlkö ehlkä 1:kieinottel:u-        a:rvetlutbta:V'atslti thällrvenrtä;mäiäJn kia·n!sa:n o:i~eusta­
46205:    riko•ksi1a. vi:Um:ema:i:ni'biJu:jrukin m1s:ruauttwvampirua?             .iunta.a. Siitä 1huol:Umatta kun kerran kallista
46206:         Oikeus:ba;jun·iJa'a i1owkikiruavana tä}'lt.yy myös .pitäJä         ai1lma ha:l'utrua!n himto_i:a :m'äläiriltrtel~mä;~lä va:stus-
46207:    määirä:y~srt1ä, elttä :syyrbetty, tosim mi!k·äJl,i maihdol-             ila:a, lbehtälköön ne niin .selrv~kisi ~a tleh:oikkaiJksi
46208:    li<sta, heti :a1si•a,a, Jtuomi:oiiSituimessa kiäJsitelt.äiessä          kui:n ma:hdoHiJs,ta. K:fl!uppa- ja teollisuU'shaJHitu:k-
46209:   iJäJyty]si iOIFLa rv:rvru:slt:ettu:na- !kailki:Ha näytöksiJ.:lä.         sen hirunoitt~lutoi:Inis1iloa la.a.i:enneilta:lmon. tai 'Siir-
46210:    Tämä voi :su:ora1ruai:s,esti tehdä :syy'te!ty:n puolwsliJau-            rett:äJköön S<en tehtäivi!,'!tä osa :el,i.nta.rv•emimusltleriöön,
46211:   1mmiSien kerras,swan m:a<hd:oi:rtJom:aikls,i, kun voi oHa.               jotka jwkiwen työn keslk:enänls<ä ,noiva:t 1:aa.ien:iJa:a
46212:   k:y~symys·a:så.oiS1ta, jo:iden 'S'elviiJtäJminen wi1ati•si kir-          hinruoittelu:toim:Urutaa, niin ,eJttä ~Se tuli:si i]msik:le-
46213:   .i>eerrvta~h1na ·wima •valtameren ta:lmi1siim. marihin.                  ma:run kailkmea :talo'!ld:elli:sta .ltoi:minta:a. J on!kinil:a:i-
46214:        'TäJmä lakiehdotu,ksoo rtJarkrusrtJelu siis osoi!ttrua,             s:ella menestylkiSIBliLä on tälhäJn asti mäJä;räJtiJy niin-
46215:   että se nyrt; :ehdor1Je1Ju:s1sa muodoss1a ·On maJhdoiJon.                hyvin m:a:mviljel]jö:~tten 'kuin telhthai·tbenkin, 's•a-
46216:    Eos1ka •kuiJtenkin, ikutem ·edellä hwomm:utim, niin                     moiln ilmuppa[·rilkilooiilten i:kiol'kiei:mmat sall:i:tu:t
46217:   ,kJau:an kuin säiännölstelyä y~HåJpidetäJän ja ilmi:n:ot-                myynt:ithrn:nat mon:elle :täJrmeä11:e :barv:amHe. Ei rpi-
46218:   tel wmahdolliJg.uudet •s:envuo:kis:i 'lilsäärrityvät, h:a;Ui-           täisi olla mahdo·inruta La1a:.i:en1Ja:a täitä hin;ruoittelna,
46219:   tu:kisen myös t~äVityy V()l~da rvrus:tws'tala vapaan kil-                niin ~ttä 'S'e tulisi !:kJosikemaan yhä usmmpiJa va'l-
46220:   'Paå'lun puut'beiista 'ruiheurtJU:nei.rtJa •vaaroja, sHura.a             m~Sit111S-, v]enti- ja myV1nltia:J.:oj:a. r:DäJHöi•n oli:si :ehkä
46221:   täsrtJä, rei:rtJäi ila:adiiJaan laJki, joikla jos:s:ain määJrin          väil:t;t:äJmätönt:ä a:sirunoma:ilsen hinnoilttel ultoimis:ton
46222: . v,wstrua tar:kioitu:s.ta:am, el:lei mahd,ollrils•esti hallittus          yhtey,1Jeen järjestäJä •eri.tyinen :k:omi:ilea, j01kia trur-
46223:   jo V·oimrussrvo1evaiin rvruE:a;i1l:aåJs1Jen ilraik:iJen aJVU!~la VOI    ,ka'Sbicsi ·eri aloja k:os:kieva•t hilnnoitteluperirua!tteet.
46224:   käy:ilell!ä :s:itä V1a·~tala, munikä :esillä o~ev:a ~:akiehdo­          ''Dwotan:to- .ia ihrunk~nlt:rulas:melma;t mäJäJräiJsivät voi-
46225:   tus antta1~i. TrumäJn l.ain •pä:äJ-ta.rkoituts ti·etenikin               ton tuota.nruostta .ia jäJr.iestä:ilswäJt ltuikkuJ:kiauppahin-
46226:   on •estää yletön<tä h:in<bo.ien norusnra, :]mlhrtmutonrta               ·n:a•n ja våhittä:Uskwuppaihinruan eroituksen. 0 n
46227:                                                            P öydällepanot.                                                      1901
46228:          --------------------------------
46229: [ u o u no H i s ta, et t ä t äi te n saa d u t m ä ä-                2) Ehdotuksen asetukseksi lisäyksistä 8 §:ään 23
46230: r äJ h i ml .n a ,t rn'U'OdOISituisi"\nat i:IDwke:immrks~ s·alli-     päivänä heinäkuuta 1902 annettua asetusta siitä
46231: tniksi 'myynlt:i:hi,n:noiikisi, .ioitfla JmAltremlillaHaikin saa-     mitä vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettav~
46232: taisiin myydä, mutta joilta enempälä ei ·missään
46233: rflrupa:ruksesm witai:si otilara ja; :ios1 oo hiniJJat sopivana       :si'Säiltävä ed. 'l'arkama,am y. rrn. ed,uslkun,fu,esit:viksen
46234: rta~a;H:a ,sooJt~taisillin tulkkuilii,kk·eiden, viLhtittäisH'ik-      n:o 24 .i~hdosta: ~Lairuditrtu ol·aki- jta trulornsva1iokun-
46235: keide~ ja ikuluttaji.en tietoon, toisin sanoen hinto-                 nrarn mietirnrtö n: o 11 eså:telläan y Hrumamtitwn 'laki-
46236: jen koMuuttomuru:s olisi lain ensimäi'S'een pykä-                     ehidotu'ksen e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e l y ä
46237: läJä;n lyhyesti mäJäri1lelttäiv:lil -sitten, että kohtuutt.o-         varten.
46238: miksi ovaJt 1kialtsotrtJa:va,t himnrut, joina on ylit,etty
46239: viranonuvisten noteeraamaa hintata.soa.                     Siinä       Kun ei ;kukaan hrulua puhoonvum-oa ju:lils<t·etaan
46240: rflarkoiltulk1stasm tu1:isi telmtacr:"V'ffinimisileriön. ifJaiilclm   wsian: •en1simäinen ikäsitt1:€1ly päJätJtytllJookisi ja. asia
46241: !kauppa- .ia teoU~suus'hiaHituben hin:no:ittelutoi-                   menoo s ru u r e e m v a Jori o k u n ;t a a IIl.
46242: lilliston '01la apuna el~rutarwtoimistolle .ia elin-
46243: furvlelarntailmn'JW.He.          Kll!n pyrlkimy~k!sessä l1Y-
46244: b'äiäm: Olll tas/tää kruitktenilaisilen ·ylte!l[isyYJsVa'Vl'lroi-                              Pöydällepanot:
46245: den maahwn tf;uon,ti, lk:äv]si ntäi:tilen 'VirnHinen ihritn-
46246: noit,telu 1Jal"]:JJOti1loma'ksi e:iilkäJ s'e muutoinkruan olisi       3) Lisenssijärjestelmän poistamista ja tuonnin va-
46247: niin rtärkeä, joten virot}[i!sesti hlniJJmtelttavien ta-              pauttamista sekä kauppa- ja teollisuuskomissiouin
46248: VIaOOidten lUtku ts:i:ten voi!ta:isiill huomJavta:v.as.ti 'su-                           lakkauttamista
46249: pistaa. Viralliset hiniJlioittelut voitaisiin asettaa
46250: .iu~ki ws·ianomalis•eN1e myy:ntitlnlkkeisiin, elintarve-              ikoSikiEliVIan anomns~hdotlllksen .iohd:osta ll!lladittu
46251: tuianilstf.loihin, v;oitaristiilll' [ruilma ne lkunl'UJ1:,ulk>sissa   1Ja:lou:svrul~okuman mietinitä .mo 16 ·esiiel:lää.n ja
46252: 1iuJiki 1lcirkoisS~a :tai kunman ikusta:nnuik~lila; juil~             P!allllllaan •pöydäJH:e €1nsi: 'täYISi-iosrtun,toon.
46253: kruiislta pailkkaiku11Jna.n •sanomaillehdistsä. Sitten sai-
46254: sivaJt ikia.i~hl n:e, joilta wsåa kaskoo, ifli~edon kuHorin-          Ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäyksistä 8
46255: kin cv<oi:malsisa:ol,e:vatsia lk:'OIIIlmimmasta sa[:Litusta              p :nä helmikuuta 1919 annettuun Suomen
46256: hin:nwsta. Jos rnäin menetelttäisiin, ei ymmär:tääik-                               asevelvollisuuslakiin
46257: eeni ta:rvi'ttaisi n~menoma;arn uutta ~aikcia; v'atan tä-             ,sisältävä 'htaHitulks~ 'esity,s n:o 74 tetsite:llään .ia
46258: htäin rii<tt,äisi "\noima:ssa•ol,e"\na ~elirrttflaJwelaiki, eHtei     panmaan 'Pöydaill1e 'swrwavaan tä:y~si-mstfm.ntoon.
46259: m~doUises.ti ka<'Vso:ttaisi olteva·n syytä koventa:a
46260: l~i'n ot,teluriikoiksi;st:a seur!lia'VIia ran_g:aistfmsmäärär                          Ehdotuksen laiksi asutustiloista
46261:  yrosiä. Täililöinikin voivaisi~n milel,estäni hyväJHi:
46262: m€1nesty.ksteHä ikäy:t't:äa esililäJolevaa: lakiehdo;Jmstila                    haJJi:tu'ksen 'esilty1s n:o 75 €!SiteltJ.iilän .ia
46263:                                                                       ~sirs•Mtä'V'äi
46264: 1JOisrbaen siitä, miltä 'huomataan t:arpeettomaks.i                   panna.an pöydälle seuraavaan täysi-istuntoo:n.
46265:  ja tehden siithien 'ehikä .i;&rpeeH.itsia lisäyksiä.
46266:      E'deHäJmai:niltuiUa 1Jterusteålla ehdoita:rr, että
46267: suuri vai~oilmnt.a iktaikeSISia. laajuudessaan käsit.-                    Puheenvuoron sa:altuaan iransuu
46268:  wli,si e:sitHäJoltet"\nan ·la:kitehdoiru:ksen j:a; siltä tehdes-
46269:  s:älärn ottaisi hu'omioon 'edte:l!lämainittuja huomau-                   Ed. M a1!Jtere: Pyydärn suuren va:Lioku:noon
46270:  tulkisia.                                                            .iäsfflliiHe ~~lmoit!JtaJa, että va•lioikum:ta ilmkooniJUu
46271:                                                                       hm:xinenna ilrel'lo 1 'Päi:vä'ltlä •säiältynaJJoHa, .i·oillo:Un
46272:     Ed. N i: u k k a n e •n: Pyyd·äm saada kiinnittää                 otetaam käsiteltä-väksi ensimätisenä la'ki- .ia ta-
46273: su'llloon vrulidk'llnrnam huomi,ota mi:etintö1:in lii<ttä-            1ousv.atliokurn·llilll rmietinrtö :n :o 17.
46274: miiiärni wtsta[iau:seeseen, mutta kun tää:Ha ikaik3i
46275: ooeHisltä .puhncia:a on rlmllut sruma:an tulokseen, en
46276: iJaJhdo arikrua rusia;an pitemmliilltä käytjltää. Yhdyn
46277: muuten ·niihin pecrusteilhin, joita :he ovat tuoneet                     iSeul'!aa,m täyiSi-:iJstuntfio on ·enSI rper_iant1Jaina
46278: esm ja pyydärn kiinnittää SUIUI"en valiokunnan                        ~k:lo 6 i. p.
46279: :huomiota niihin.
46280:    Eeskll!Stelu jtclils,teilaan pää#vneeksi.                              Tä'Ysi-i,stJ;unto .päättyy k :lo 7 i. p.
46281:    ,p u: h :e m i e s:    Ensimäimen kiLs]ttely .i·uiHste-                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
46282: ta.an pä.ä'trtyrn:eeik<si .Ta asia. menee suuT •e en v a-
46283: 1 i o ik u n t a a. n.                                                                                     Eino J. Ahla.
46284:                                                                                                                              240
46285: •
46286:                                      93. Perjantaina 13 p. helmikuuta
46287:                                                                 k:lo 6 i.p.
46288: 
46289:                         Päiväjärjestys.                                    Nimenhuudossa merikitään 1poissaolevi1ksi •ed.
46290:                                                                          ArajäJrvi, Colliand-er, E. Hannula, Heimonen,
46291: Ilmoituksia:                                                             HeHe, HomEm, J unes, Kauppinen, Keto, Kokko,
46292:                                                                          V. Korhonen, Koskelin, Lanne, Laukkanen, Lau-
46293:                                                                 Siv.     ren, M.almiva:ara, Manner, Miemois, Nevanlinna.,
46294:                  Toi,nen käs:i!tte'ly:                                   Nix, Oja, PaasivllO'ri, Roos Ryti, Sihvo, Snell-
46295:                                                                          man, ·SäJl'kkä, Törmä, von Wendt, \Vesterinen,
46296:      1) Ehdotu:s wsetu.Jks·eksi l]sä~ksestä 8                            J. Wirta.nen, N. Wirtanen ja Östenholm.
46297: § :•äiäJn 2'3 päiv•ämä •hein·ä:ku uta 1902 ann€1ttua
46298: a:setusta siitä mitä ve,sio:iJkeus,laJkia kä:vtet-
46299: täes.sä on noudrutettava ............... . 1904
46300:     i.A: SJ :i: a; iki r j a1 t: . Suuren valiokunnan                                       Ilmoitusasiat.:
46301: .mriletintö n :o 53; laki- ja •tailoUisvaliokunman
46302: mietintö n :o 11; ed. iTalkJmlan y. m. edusk.                               Vapautusta eduSkuntatyöstä yksityisten asiain
46303: 'esilt. n :o 24.                                                         vuoksi saavat seuraavat edustajat: Heimon.en,
46304:                                                                          Särktkä, Törmä, K·au:ppinen, Österholm, J.1auren,
46305:                   Ainoa käJsitte1y:                                      Lanne, Nevanlinna, E. Hannula ja Laukkanen
46306:                                                                          tämän päi·vän täysi-istunnosta., Nix tämän kuun
46307:     2) Anomus,ehdotu,s, jCJika koskee J]s,ens,si-                        20 •p :ään, Niemi -ensi viikon •aJjaksi, Ramsay ensi
46308: iäiriesWmän •poisfutrni!sta 1ja tuonnin vap.aut-                         maanantai:ksi .ia tiistaiksi, Vesterinen ensi tiistai~
46309: ta:~i:sta sekä Kauppa- ja. t'eollitsuu.sikomis-                          a-amuun, Manner ensi tiistaiJhin, Alanen maanan-
46310: iSioonin lakka.utta.mista ................ .                             tai-aamusta tiistai-ilta:a:n, Ryti ensi perjantaithin,
46311:    A 1S1 i a ik. i r i a t: ''l'aloUJSvaliokunn•am mie-           "
46312:                                                                          Typpö ~ensi viikon aliaksi, Nybel'g lauantai-
46313: t.]ntö n:o 16; ed. AckenMomin y. m. anom.                                aamusta ensi torstai-iltaan, P. Virkilmnen tämän
46314: ehd. n :o 63.                                                            kuun 16 :p:stä tämän kuun 18 p:ään, sekä sairau-
46315:                        Esitellään:                                       den vuoksi ·ed. Roos tälksi ja .huomispäiväksi.
46316: 
46317:    3) HaHitu,:ffis,en esitys n :o 7·4 •sisältävä
46318: lain muutoksista ja lisäyksistä 8 .päivänä
46319: helmikuuta 19:19 anneitu'll!n Suomen valta-                                              Uusi hallituksen esitys.
46320: kunnan väliaikaiseen rusevelvollisuuslakiin1 1916
46321:    4) Hrullituben estit~s n :o 75 ;}lai:kJsi asutus-                        P u h e m i e s: Hallituksen edustaja saapuu
46322: tiloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,   jättämään eduskumnaUe lhallitusesi tyksiä.
46323: 
46324:                                                                            Eduskuntruan saapuu minrsteri R i t a v u ori,
46325:             PöydäHe'J)anoa vart·en                                       ka.nslisti A. Voutilaisen saattamana ja •Lausuu:
46326:                  esitellä·än:
46327:                                                                             Kunnioitettava Her·ra Puhemies! Arvoisa Suo-
46328:    15) Lakivaliokunnam mietintö n:o 17 halli-
46329: tuk!Sen esityiksen .johdOISta laiksi yrlei,si;siiä                       men Eduskunta!
46330: varoilsta rikoswsioissa. ~todistajille suori tetta-                         Hallituksen määräy'ks.estä on minulla tkunnia
46331: vau ikorv.auksen korottamis•esta ......... .                             eduskunnalle jäiitää ;hallituksen •esitys n:o 76
46332:                                                                   "      vuoml:'a-talueiden lunastamiseksi myönnetyn obli-
46333:                                                                          gationiJ,ainwn käyttöoikeuden laaje•n.tdlmi!sesta ja
46334: 1904                                        Perjantaina 13 p. helmikuuta.
46335: 
46336: 
46337: valtion takuun myöntämisestä maalaiskuntien                            Ed. Turtiaisen y.m. välikysymys.
46338: maarrhanlkinnan helpottamiseksi.
46339:                                                                  Puhemies: Ulkopuolella..päiväjärjestyksen
46340:    P u ,h e m i e s: Herm Ministeri! EduskunM11e             ilmoitetaan, että ed. Turtiaisen y. m. välikysy-
46341: nyt jätetyn lli:a1lituksen esityksen tulen esittä-           my'kseen, joka viime täysi-istunnossa 'pantiin
46342: mään ·eduskunnalle perustusla.in mukaista käsit-             pöydälle, on yhtynyt 30 edustajaa, ja tulen sa;at-
46343: telyä varten.                                                tamaan sen .asianomaisen hallituksen jäsenen
46344:                                                              t]ietoon.
46345: 
46346:                     Uusi edustaja.
46347:                                                                      Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
46348:  ,p u h e m i e s: Eduskunnalle ilmo~tetaan, että
46349: mOO;nviUelijä H 'ei ik k i P e u r a, asuva J urvan              1) Ehdotus asetukseksi lisäyksestä 8 § :ään
46350: pitäJjässä; on puhemiehelle esittänyt Vaasan lää-              23 päivänä heinäkuuta 1902 annettua asetusta
46351: nin eteläisen vaaliipiirin keskuslautakunnan hel-                siitä mitä vesioikeuslakia käytettäessä on
46352: crn:ikuun 3 päivänä antaman valtakirjan, jolla                                 noudatettava.
46353: ihäoot valtuutetaan olemaan eduskunnan jäse-
46354: nenä ed. Mikko LuopajäJrvi-vainajan sijaisena,                 ·:ffis,itellälä;n Suuren va:liokunnam m1ie,t.intö mo 53
46355: jonika jällkeen edustajapaikka on tullut avoimeksi.          ja otetaan: t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä
46356: Tämän valtakirjan on oikeusneuvosmies F. 0.                  sekä laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n :o
46357: Lilius tarkastanut ja \hyväiksynyt ja on siis ed.            11 valmisteltu ed. Takkulan y. m. edusk. esit.
46358: Peura oikeutettu ottama,an sijansa eduskunnassa.             n:o 24, lioka sisältää edellä.mainitun lakieihdo-
46359:                                                              tuksen.
46360: 
46361:                                                                Puh e m i e s: Käsittelyn :pohjana on suuren
46362:                                                              v~aliokunnan    mietintö n :o 53, josta havaitaan
46363:    Ehdotus pikakirjoitusopettajan ottamisesta.
46364:                                                              että su11ri valiokunta on yhtynyt laki- ja talous-
46365:                                                              valiokunnan OOdotu'kseen, ·että eduskunta hyl-
46366:     Puhemies: Siihen näJhd·en, että on osottau-              käisi kä:siteltävänä olevan .eduslkuntaesityksen.
46367: tunut taxpeelliseksi ryhtyä toimenpite]siin pika-
46368: kir.joittaj1en kasvattamiseksi ·eduskunta,a va!'ten,           Suuren valiokunnan mietintö hyväksytään.
46369: e!hdottaa kansliatoimikunta, että eduskunta päät-
46370: täisi otta·a 1palvelukseen:s-a pikakirjo]tukseoocpetta-        Asian     toinen    käsittely julistetaan päätty-
46371: .iarua yhden henk~lön, jonika lkanslia.toimikunnan           neeksi.
46372: antamain lä:hempien :määräysten ja ohjeiden mu-
46373: kaan tulisi antaa sekä aJ:keisOIP•etusta ,pikakirjoi-
46374: tu:ksessa että to]meenpanna nopeushrurjoitu'ksia..             2) Lisenssijärjestelmän poistamista ja tuonnin
46375: Jos iEJdUJSkunta 1hyvaksyy täJmän ehdotuksen, eh-                vapauttamista sekä Kauppa- ja teollisuus-
46376: dottrua ka:nslia,toimikunta edelleeru, että 'krurusliatoi-               komisioniu lakkauttamista
46377: m.ikunta saisi julista:a toimen ha;etta:vaksi ja täyt-
46378: tää sen vaaJrka:nd·~ksi ja irtisanomisorkeuidella.           koskeva" ed. Åkerblomin y.m. a.nomusehdotuksen
46379:                                                              n:o 63 j01hdosta laadittu talousvalidkunnan mie-
46380:   Keskustelu:                                                tintö n:o 16 esitellään a i nl o aa. n käsi t te-
46381:                                                              ly y n.
46382:     Ed. E s t 1 a n d e r: J a.g anhåller att förslag.et
46383: måtte boJJdläggas, så att man närmare ikan sätta               Keskustelu:
46384: .sig in i detsrumma.
46385:                                                                 Ed. H ä s t b a c k a: E1mru förel]ggande be-
46386:   Keskustelu julistetaan päättyneeksi.                       tänkande ger v:iJd handen att den av mig m. fl.
46387:                                                              U!ndertecknad:e petitionen om ,licenss.vstemets av-
46388:   ·P u h e m i e s: Asia p a n n a. a n 'P ö y d ä ll e      skaff.ande och importens frigivande" i~ke torde
46389: seurruavaan täysi-istuntoon.                                 hav31 stor utsikt att samla riksdagens flertal,
46390:                                                              finner jag det be~hövligt att till protdkol1et få
46391:                                                              anföra. följande:
46392:                                            Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                         1905
46393: 
46394:     Då näringsfriheten inför:des, sta·dfästes dog-             dana åtgärder, som stodo i strid med lagens ande-
46395: men om nödvändigheten att låta den megl.erad·e                 mening, och vilka åtgärder haft vittgående följ-
46396: konkurrensen bestämma arbetslönernas och v.a•ru-               der, i det desamma rubbat jämnvikten i närings-
46397: rpcisernas mini:ma. Men den gammallitberala dog-               Iivet odh bregt sta.tsfinanserna i ett kaotiskt till-
46398: men har störtats genom såväl ekonomisk som                     stånd. Lwgen tillämpades endast på jordbruks-
46399: legis.lativ p.raJktii'k. Arhetars1kyidds1.ai~Siti'ftningen     prodwkter, medan andra varor voro fria. Livs-
46400: och fackfö~eningsrörelsen !hava und·er de två se-              medelspolitiken och produktionen av livsmedel
46401: naste decennierna brutit den obundna konikur-                  stå emellertid i så nä;ra sarrn·bard med ihandel .oCih
46402: lrensen meUan .arbetl!!rna och arbetsgivarna, och              inldustri, .att vederbörande myndigheter bort
46403: industrialismens air'betare ooh arbetsgivare stå               ins·e, a.tt ett ensildigt ing.ripande i jordibit':uks-
46404:  nu under en överhetlig reglering ruv huvudgrup-               naringe.n till f'öl'mån fö.r a1ndra rubba.r hela
46405: pernas såväl ·ekonoml!ska som sociala intressen.               j älmniv~lden.
46406:     Till följd av antydda lagstiftning och därav                   J ordhruka;rna insågo sna,rt a tt deras näring
46407:  följande rurbetarkonsolideringar, ~1ar en motsva-             !hota.des genom ant:y.dda omständigheter och ge-
46408: righet u~pstått uti nutidens stom sammanslut-                  n'<>m •regerin•gens ensidiga i1ngripande i närings-
46409:  ningl!!r, för att try.gga industrins existensmöjl]g-          livet, vi:ll~et tog sig uttsyc:k i konlfiskering ·ooh
46410: het. Intill krigets ut:brott stod .emellerti,d hela            prissättning av uteslutande sådana alster, som
46411: den ekonomiska lagstiftningen ytter.st på deru                 jordbrukarne producerad~, medan innehavare ooh
46412:  fria konkurrensens grund. Men genom livsme-                   förmedbre av andra livsf'örnödenlhetsvruror fingo
46413: delslagen bröts ·den fundamentala grundprin-                   d·ebitem oskäliga pris. Dessa omständighete;r
46414:  cipen, vl!!rpå såväl varutillgången som den no!l'-            frwmkrullade hos jor:d!brukarna. ett. enhäUigt miss-
46415:  mala prisnivån vilade. Ooh med lagen inträdde                  nöje solm senare resulterade uti, att de bestäm-
46416:  ett förlrumande av vårt ekonomiska Iiv och •all               melser, som vederbörande utfärdade, endast sken-
46417:  produktiv verksamhet, vilket småningom leder                  bart respekterades.
46418: till ekonomisk ruin.                                               Det vai!" således. regeringen, som genom an-
46419:     Härmed br jrug nått frarrn till själva kärn-               tydda bestämmelser tog initiativet till överträt-
46420:  punkten: den fria konkurrensen eller monopoli-                delser av livsmedelsla.gen. Berörda omständighe-
46421:  stisk reg1ering av såväl tillgång som .efter-                 ter att regleringen icke genomföDdes på sätt li.vs-
46422:  firåga.n.                                                     medelslagen förutsåg, utan tillämpades e111dast på
46423:     Frågan är så1edes ·den: kan staten med •ekono-             livsmedelsP'l"oducelllterna, framkaHade lförutorrn
46424:  misk fördel o~dna landets 1handel, prodwktions-               anty.dda lwgöverträidels·er vid deklar.eringen a:v
46425:  och distri>butionsverksamhet? Härtill måste man               spannmål, även jobberi.
46426: sva.ra ·nej. .Er!fare:nheter från ,giåväl re:gerilltgen.s          J.ag har 'hämmed velat giva, uttyck åt de aH-
46427:  sorru komiissionernas verksllimhet under livsme-              männa missföl'lhålland,en, som :härstamma från
46428:  dels'lagens gilti•ghetstid ge vid handen a:tt ett             åsättande av maximipris å jordbruksalster, me-
46429:  dvlilkt staJtsingripande tillfört monopolinneha-              dan andra varor varit fria. I det följande sk!l!ll
46430:  varna oskä1i:g privatek1onomisk vinst, som fått be-           jag •bevisa systemets stora o·rättvisa genom att
46431:  talas av kons-umenterna i de flesta fall på be-               framlägga några exempel .på de ona turligt höga
46432:  kostnad a:v det övriga näringslivet.                          pris industriidkarna, handelsmännen och av sta-
46433:      Om detta monopol- ocih licenssystem är en följ.d          ten .sky1ddade 1mon1opola.Här·er debi·terat för va-
46434:  av, såsom afta är fallet, att de, som uppgöra rikt-           Torna i fråga.
46435: linj.erna för ett sy:stem eUer en admini·strwti\v O'l'•d-          EnliJgt den år 1915 av bomullsfabriken utgivna
46436:  ning, äiro antingen enbart industri-.eller affärs-            prisknranten, som då redan ~höjts med ca 100 %,
46437:  män, jordbrukar.e eller tjänstemän utan d.iu~are              berättigades fabr]ksbolagen år 1918 att ytterli-
46438: prakti!sk ins·iM e•lller fömnåga. at.t kunnru dra ut           .gare höja d·enna prisku~ant med 360 å. 400 % •plus
46439: kon'sltitutiva• fa:ktmer mellan 'de :olik1a näringa•r-         13 och 20 % för distributionen.
46440: nrus inve11kan• på varandra., viU jag .fö.r •denna                I slutet a;v året 1918 •:frust.stäHdes slutli•gen ma-
46441: gårug lämna osa:gt.. Er.fwrenheteu ge.r errneHertild           x:Umi:pris· iför texti,1varor, men den •fastställda· p.ris-
46442: vid /ha;nden, rutt det v·erklig!lJ 1i•ve•t ie1ke låter iböja   listan berättigade icke endast fabrikerna, utan
46443:  sig efter ·döda f.ormer.                                      älven distributio·oo1f1färerna till onatu·rliga för-
46444:      Det to!l'lde v!l!ra av behovet ~åkaUat att fram-          tjänstJer.     .Tag skall anföra blott några få
46445:  lägga. några ,detaljbevis för !l!tt 'kunna f.astslå .pe-      exempel.
46446:  titionens berätti~an:de.                                          LaJkanlärft: fabrikspriset 6/67 per meter.
46447:     lDå li·v.smedelslagen trädde i gällande baift,             Det vanliga gängse utsäljningspriset utgjorde 15
46448:  vidtog regeringen gena.st på grund av lagen så-               å. 18 mark. Detaljpriset fastställ cl eB senal'e till
46449:  1906                                        Perjantaina 13 p. helmikuuta.
46450: 
46451: 
46452:    8 ma,rk per meter, således en tillå ten vinst för           lingen en oskälig vinst uppgående till fle.r.e mark
46453:    distr~butionen 1/33 per meter.                              pr kg. Läder- och skofabrikerna hade frihet att
46454:        Moleskin: fa.briikspriset 10/08 per meter. Det          sälja. sina a1ster till obegränsa.de pris, och deras
46455:    vanliga utsäljningpriset 20 a 25 :mark per meter.           vinsit kunele beräknas i tiotal mark TJ·er !kg. Ge-
46456:    Detaljpriset fastställdes senare till 12 ma:rk, -           nom antydda ensidi1ga prissättningspolitik och
46457:    således en tillåten vinst för distributionen a:v 1i92       monopol,is•ering a:v ·ha.ndeln ·samlades stora. ka.pital
46458:    per meter.                                                  hos förmedlingsa.ffä.rerna, läder- oC!h skofabri:kan-
46459:      . Flmrell: fabrikspriset 5/52 per meter. Det              terna, och den allmänna prisnivån på fäDdi•gt .ar-
46460:    va:nli\g'a utsäl.imin gspriset var 9 a 12 mrurk. Detal,i-
46461:                        1
46462:                                                                hetat läder oc:h på skadon översteg alla rimli~he­
46463:    I)Jriset fastställdes senare till 6/60 per met.er, såle-    tens gränser .på .allmänhetens, men särskilt på
46464:    des en tillåtern vinst av 1/08 .per meter.                  .iordbrukarnas bekostna•d.
46465:        Maskintråd: fa:brikspris 2 mar1r per rulle.                Som exempel på garveriernas stora förtjänsiter
46466:    Det gängse utsäl.iningspriset var 5 a 8 marok. De-          må anföras: Enligt clet senast. faststäUda maximi-
46467:    taljpriset fastställdes senaTe till 2/92, - således         priset för rå:hudar kunele •en ga.rva:re förtjäna på
46468:                                                                en kohud vägande 20 kg ca 295 mark. J ordhru-
46469:    en tillåten vinst f•ör distributionen av en tråd-           karna voro skyldig.a att sälja 1lmden för 8/50 per
46470:    rulle 0/92 mark.                                            kg, och er'höUo således f·ör huden 170 maik. En 20
46471:        Huru mycket des.sa affärer förtljänat i netto-          kig. råhud väger som färdigbered.d, av ·det slrugs
46472:    vinst på v·ar.ie meter bomullstyg, genom sin rätt           läger, som .fövcles i clen allmänna marknaden, ca
46473:    ti;ll debitering av onaturligt höga pris, är svårt          9 kg. Garverierna varo berättigacle a1lt debitera
46474:    att fastslå. Men allt tala.r för att dessa vinster          för fär.dig vara från 60 till 80 mark per kg, såle-
46475:    varit enorma. Dämm vittna de ihö:ga dividen-                des enligt det lägst.a priset för samma. hud som
46476:    derna, trots utdelning av gratisaktieT o.s.v.               färdig ca 540 mark. Beredningskostnader plus
46477:        För trikotvaror, cheviat ·och ylletyger hava            amort.ering och räntor m. m. dylikt torde stiga
46478:    ih.andelsmännen debiterat oerh.örda. pris och er-           till högst 75 mark. Vinsten blir således ca 295
46479: '- ihållit i vinst ända urpp till 100 mark per met•er.         mark per hud.
46480:    Att även fabrilkerna; väl fått sin beskärda deL be-             Samma är för hållandet enligt uppgift be-
46481:    tygar den omständi:gheten, att •en del yllevaru-            träJffande kromlä·derfabrikationen. Ett kalvskinn
46482:    frubri!ksaiktier, som vid krigets utbrott stodo på          om ca 6 fot2 ikostar i inköp ca 40 mark. Berecl-
46483:    100 mark, gjort ett uppsving till 10,000 mark.              ningskostnader inklusive alla utgifter torde sti1ga
46484:         Genom förordningen av den 2 augusli 1917 an-           till hög·st 15 mark p·er s·kinn. Försäl.iningspriseit
46485:    gående 'handel med nöiihrudar, 'heslagtogos alla: hu-       i parti utg•ör 15 mark per fot2, eller för ett kalv-
46486:    dar som i fä:rslkt tillstånd ·vä:gde minst 12 ikg. På       skinn om 6 fot 2 90 mark. Vinsten blir således
46487:    grund •av d·enna förordning til1dela·d·es även en-          ca 35 maork per kalvskinn eller med anclra ord 35
46488:    .skilda firmor såsom Mercantil och Kreatursan-              ma.rk på eti: r·örelseka.pita1 om 55 mark.
46489:    delslaget monopolrätt att uppköpa :huelar till fast-            Garveriernas stora vinst har varit oc:h är fort-
46490:    ställ:ela :pris.                                      .     faran:d·e en direkt orsak ;till skodonens höga p·ris,
46491:        Även denna monopolrätt och ensieliga prissätt-          'en kännbar och orättvis utgift för .de mindre he-
46492:     ning å enelast råhuda.r ihar utfärdats i strid meel        medla.de.
46493:    livsmedelsla·gens andemening och verkat skadligt                Men även skofabrikema hava berättigats debi-
46494:    rpå produldionen samt h•aJt till följd en onaturlig         tera onaturliga pris. .Som exempel må anföras.
46495:    !höjning av priseit på skinnvaror samt herett oskä-          För tillverkning av ett par fruntimmerskängor
46496:    liga vinster åt monopolaffärerna, läder- oeih sko-          med lån•ga skaft åtgår enligt uppgiflt 4 1 / 2 fot 2
46497:     fabrilkerna.                                               chevreauläder a 35 mark = Fmk 157: 50, 700 gr
46498:         Livsmedelslagen av d•en 2 juni 1917 § 2 inne-           sullä:der a 40 ma.rk p.er kg = Fmk 28: ~, foder
46499:    ihåller klara bestämmelser, att maximi:pris skola            & div. tiHbehör = Fm'k 25: - , tillverkningskos•t-
46500:     fastställa1s för att förhindra stegring av bl. a. be-       nader = Fmk 20: -;summa Fmk 220:50. Fab-
46501:    Hädnadsartiklar ooh andra allmänna förnöden-                 rikspriset för ·ett par dyli:ka kängor uugör 300
46502:    heter. Således p.cis.sä:tt,ning icke enbart 'P'å rå-         mark. ,Vinsten är således 79: 50 per 1paret. Före
46503:     vara, varav beklä,dnadsartiklar förfärdigas, utan           kriget såldes .dylika kängor till 35 mark paTet,
46504:     äv•en på den fär.diga varan. J ordbrukarna förplik-         således .en vinst, som är 227 % högre än varaus
46505:    ltades att 1everera huda.rna till monopolbolagen,            värde före kriget.
46506:     t. ex. kreatursandelsl'agen, tin ett lågt fa.stställt          För manskängor, tillverkade av box.kalvläder,
46507:     TJris. Monopolbola,gen ägde debitera för förmed-
46508:                    1
46509:                                                                 ställer sig enligt up1pgift priset på föl.iande sätt:
46510:                                          Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                             1907
46511:                                    ~~~-----------~                            --   --------------------~--
46512: 
46513: 
46514: 
46515: 
46516: Boxka1vläder 3 1 / 2 fot 2 a 15 mark Fmk 52: 50               år så a1lmänt känt, att jobbarne här oekså hade
46517: 900 gr sulläder a 40 mark kg ... .        36:-                föl'eträde. De fingo stora partier tråd, l'ampor
46518: Di'v. tiUbehör stiger till ...... .    "  15:-                och installationsmaterial av staten tili billigt pris,
46519: Tillverkningskostnader . . . . . . . . ,  15:-                vilka. partier de seda.n så1de åt nödsitäUda med 200
46520:                             ----------~--------               a 300 % fört.iänst. Mörkr-et hotade och i brist på
46521:                               Summa Fmk 108: 50
46522:                                                               olja, nödga,des de flesta landskommuner imältta
46523: För.säljningspriset utgör per par Fmk 1615:-,                 el,ektrisk beily&niug, och försäl;iarna 'aN elektriska.
46524: således en 'Vinst av Fmk 56: 50. För·e kriget                 materialier hade frihet, trots berörda andelslag,
46525: såldes dyl.rka kängor till 21 mark. 8åledes en                a1lt beg-ag-na sig av den stora allmänhetens nödlä:g--e
46526: :försäljningsvinst, som är 269 % högre än skornas             och utpressa det yttersta så långt samvetet med-
46527: väl'!de fö11e krigat.                                         ga.v.
46528:     Man har 'Ullder senaste tider ryktesvis hört be-              Staten beslagtog- även olj-or och fe1lt. Mot in-
46529: rättas att skofrubrikanterna skulle ärna ytterli~ar.e         tyg från :handels- och industrikommissio·nen var
46530: höja priset med 40 a 50 %, och man får väl vara               man berättigad att inköpa •ett visst kvantum, dock
46531: beredd på att så <&:keT, .ty 1läder- och skofabrilkan•-       utan anvisning- var varan stod abt köpas och till
46532: terna tyckas under krigsåren hafit ·en synnerlig             vilket pris. Om }.yckan icke va.r god fick 'illlan:
46533:  framgång a1tt få sina d.iärva fordringar beruktade           frå!g-a: -ett tiotal affärer i olilk.a dela.r av landet
46534: av v·eiderbörande mywdigheter. Men berättig3id                förrän man träffade en hug-ad sälj-are. .Staten,
46535: är icke en förhöjning av skopriserna, - snarare               som bes'latgtog- varan, :hrude bort g-iva anvisning
46536: €ll .sänkning.     Genom fastställa.ndet a.v en Elk1ällig     var den står att köpas ooh 'till vilket :pris.
46537: vinst åt läider- ooh skofabrikerna kunde man utan                 Vi;a utdelning-en av berörda licensbevis skeii'de
46538:  att äventyra f.rubrikwtionen, nedtrycka försä:l.i-           även, särskilt sommaren 1918, en bety.dlig orätt-
46539: .ningspriset med 30 a 40 %.                                   visa. En .del li'vsmedelsnämnder odh andels1ag
46540:     En S'!hlian ·prisnedgång skulle även bli föl;iden         fing-o stora partier, varå de förtjän'ade stora 'P·en-
46541: vm alla restriktiva bestämmelser upphä:vdes och               ninga.r, - flere tiotaltusen mark per Evsm~dels­
46542: den fria konkurrensen fin:g-e g-öra sin utjämnande            nälmnd och andelsla,g-. Men jordbruka:rna fing-;o i
46543: inverkan g-älland·e.                                          allmänhet hög-st obe!tydlig-t i förhållande till fi-
46544:     De antydda omständigheterna rörande lä.d·er-              skarnru och andtra som seg-la 'På havet. Härav
46545: tillverknin>g-en, och hawdeln med läidervaror, :hava          b1erv en di,rek:t följd att växten tili ic1m så ringa
46546: djupt sårat joJ:~dbrukarna. De hava varit tvungna             del förstördes på åkrarna i brist 'På bränsle för
46547: G.tt lever-era. .sina krea·turshudar till monopolbola-        trös:kverk·smoto•rerna.
46548:  gen odh låta en mängd förädling-sindustrier för-                 Då man återkallar i minnet livsmedelsstyrel-
46549:  tjäna grova..penning-ar, och sitt behov av läder-            sens strälllg-a hestälmmelse för jordbrulkam·a, med
46550:  varor hava jord:brukarna s•edan nödgats köpa tili            ho!t om prisnedsättniug- å deras sp.annmål, :itfall
46551:  onaturligt :hö~a pris. Undra sedan om jordbru-               icke skövden skulle vara inleverad till livsmed·els-
46552:  ka.rna hava blivi't förargade på aHt vrud monopol-           nämnderna före den 1 oktober, och jämför denna
46553:  handel och industri heter. Och för visso hava ve-            utkas med huru st•atens kommissioner behandlade
46554: derbörande myndig-hete_r, förnämligast livsmedels-            .i·ovdbruka,rna vid u-tdelningen aN behövli•g-a ol'jor
46555:                                                                                                                    1
46556: 
46557: 
46558:  ministerie!t g-jort sig förtjänt av klander från jord-       för tröskverksmotorerna, så kan man lätt förstå
46559: brukarnas sida o-cJh av konsumenterna, i allmänh-et,          att livsmedelsmyndig'heternas och kommissioner-
46560:     En annan ep;endo:m:lig :monopolorganisa.tion              nas handling-ar framkallat ett missnöje, som icke
46561:  m:åste jag även nämna.. Staten besla;g-tOig elek-            så lätt .sjunker i 1g-lömskans djup.
46562:  triska materialier och gav monopol åt ett s. k.                  Härvid är .dock a.tt :märka att såväl producen-
46563:  elektris,kt ·andelslag-, som äg-.de bl. a. utdela ytttre     ternas, som konsumenteras eg-na affärer, såsom
46564:  ledningstrrud. Andelslag-et utdelade tråden åt             · andelslagen, som bort bevara deras iutress-en och
46565:  sådana;, sotm i bEihörig tid gjort anlhållan, till ett       sölk:a få varor till billig-t pris, ofta g1ått i led.et, då
46566:  "Pris a.v 2/50 per kg. Men sa;mtidig-t berättiga;des         det g-ällt a,tt åsätta varorna höga >pris. Till och
46567:  <enskiMa a•tt 'handla och sälja samma järntråd till          med livsmedelsnämnder och andelslag lha.va gjort
46568:  7/50 per kg. Den, som lyckades inom den kort                 sig skyldiga tili klandervärda jobberi·er. Det
46569:  faJstställ'da tiden få intyg av vederbörande Iicens-         stränga klander som konsumenterna så ofta uttala
46570:  utgiva:l'e att få ik>öpa tråden, fick den till 2/50 pecr     mot han'delskåren, h'ör därför någ-ot reduceras,
46571:  ikg, medan el-e, som icke h.ad·e tur att få statens          särskilt om man s.iälv :hör till •en -andelsföreniDJg,
46572:  bevis, firug-o betala 7/50 per kg. Enalhanda var             som g;jort sig slkyldig ti.ll enru'handa handling, .och
46573:  :förhållandet med snodd ooh la:mpor.                        .någon 'P~otest ieke inläJmnats. DeiJta, bör and:els.
46574:     Det behäver icke utförliga:re -relateras, ty det          människorna. fästa i minnet.
46575: 1908                                    Perjantaina 13 p. helmikuuta.
46576: 
46577: 
46578:     Av intresse är d·et kanske att med nåp;ra ord system var, som man ville efterta.ga och går nu:
46579: beröra huru monopolsystemet utv•ecklats, samt •a:tt visa hurudant d•et blev hos oss.
46580: handels- och industriko:mmissionen uppkommit                Den 16 april 1918 beslöt senaten inräi:Jta en
46581: och yitterligare granska en del av dess åt- Handels- oc:h Industrikommission. Enligt av se-
46582: göranden.                                               naten ut.f.är,da·de bestämmelser ålåg·e det ~om­
46583:     RedMl i början av oktober 1917 beslöt senaten, mnsswnen:
46584: synbarligen på initiativ av importandelsla;gets             1 :o a tt övervaka landets handel och industri,
46585: chef, att den fria handeln sikU:Ue upphöra och att export odh rmport, äivensom förfoga,ndet över Q
46586: staten skull.e sköta hela livsmedelspolitiken, var- enskild hesittning varande transportmedei, samt
46587: jämte ·de inköpsrä~ti~heter enskilda .och ikommu- utländsk valu:ta;             ·
46588: ner tidi,!!iare erhållit annullera;des. Från .den tiden     ~2:o a:tt föreslå åtgäl'lder och avgiva utlåtanden
46589: står även s-enaten ooh senare statsråJdet i mora- i uämnda .områJd·en be11öra:nde f,rågor;
46590: lisk a;nsvarigihet för såväl :handeln som livsme-           3 :o att vara verkställande myndiwhet för så-
46591: delspolitiken i alla dess många inveck1ade former .dana uppdr.a1g, med avseend·e å vilka senaten med-
46592: ooh variationer med •därav härledande förluster. .delat ·densamma särskilt ·bemyndigande, samt
46593:  MeQ. beslutet om upphävande av den fria !handeln           4:o att utfä11da närm3Jre instruktioner för den-
46594: synes även monopolsystem~ hava ta;git fart. Så- samma underl:y;d·ande inrättningar.
46595: lunda bestämdes redan i förordningen a:v d.en 13            Senaten berätti.gade vidare Handels- och In-
46596: oktober 1917., att handeln med och transport av ·dustrikommissionen att inrätta .ett ,Förrådskon-
46597: spannmå;l skaU ske genom livsmedelsimportan- tor", ·ett ,Lioenskansli" samt ,Byråer" före-
46598: delsl'aget. Enligt förordningen av den 22 vktolJer ,trädande oliika affärsområden, ävensom att oomi-
46599:  1917 och 20 april 1918 erhålla Centralandelsaffä- nistrera dess avdelninga.r.
46600:  rerna Hanklkij.a och Labor •ensamrätt att driva all        Förrådskontoret indelades sedan i sex avdel-
46601:  handel med utsädesspa.nnmål. I förordning·arna ningar med vittgående och omfattand.e up.pg'ifter.
46602:  av den 8 nov·ember 1917 bes1tämmes a.tt statens            Licenskansliet indelades i fyra avdelningar
46603: :köttkommission skall överva!ka och bestämma pri- med omfattande ooh sdälvständiga rättigl1eter.
46604: sen för s1aktdjur ooh kött och att smörkontroll-            Byråerna ·delades i fyra avdelningar med upp-
46605: ·anstalten skall utfävda föreskrifter rörande !Smör- gift ,a1Jt uppgöra förslag till av förhållandena TJå-
46606: ·hanteringen. Förordningen av d•en 5 januari 1918 ka:lla;de åtgärder i affärslivet heröra.nde frå_gor.
46607: ger ensa.mrätt åt livsmedelsimpoi.'Itandelsla,get att        Då sena:ten fillsatte Handels- och Industrikom-
46608:  handla med kra:ftfoder o: s. v.                        ,missionen och i förordningen av den 14 april
46609:     Handeln med de flesta nödvändighetsvaror var fixerade kommissionens befog,enheter synes .det
46610: emellertid fri ända tills tyska.rna anlän'de hit. .som om senaten skul1e hava överskridit sin rätt.
46611:  Man ansåg då att det system tyskarna iha.d.e skulle Sålunda bevil.iade senaten bl. a. Handels- och In-
46612:  införas även ·'här, trots rutt det då f.anns så starka .dustri!kommissionen rättighet att ta.ga i besitt-
46613:  röster som Handelskamrarna i Liibeck, Hamburg ning i enskild älgo vara.nde transportmedel och
46614: ooh Bremen, vilka höjde sina varnande ord mot utländsk valuta. Denna rätt synes icke senatelll
46615:  systemet.                                               älrl; ·enligt livsmedelsla,gen. Bestämmelserna om
46616:     Meru vmd som ·äinnu me11a verkade störande, var besittningstagande av tra.ri.sportmedel intogs förs:t
46617: det att den kopia. man ville göra a.v ·det tysl]m senar·e i den .nya livsmedelslrugen, som fastställ-
46618: systemet bortfuskades på vägen ·hit så att icke ens "des den 27 'juli 1918. Likaså ovdnades valuta-
46619:  de •L.iuspunkter Tyskland hade återfinnas hos oss, handeln först genom lagen av den 27 juli 1918.
46620:  utan endast nackdelarna och de misslyckade om- Senaten synes således v:id tillsättan<de av Han-
46621: daningarna till vårt nuvarande system.                   dels- odh Industrikommissionen hava gått de två
46622:     Importen va1r så ordnad i Tyskland a tt varje si•stnämnda lagarna i förväg.
46623:  bransch var särsikild och de ·köpmän som före kri-          Men organisationen av .en så vittomfattande
46624:  get hade importeraJt varor fingo i samma :propor- ekonomisk institution som Ha.ndels- och Industri-
46625:  tion göm import ·av fria varor och srudana varor kommissionen meMörde stora förbiseenden för •att
46626:  som importera:des för statens räkning. Inköps- icke säga fel vid I.'lekryteringen av 1tjänstemän.
46627:  ooh importrätten fördelades mellan .dessa gamla M•an 1engrugerade ·en mängd unga, obepröva.de kra.f-
46628: lropmän i nyssnälmda proportion.                         ter, vai.'Iför kommissionen fick prä:gel av en han-
46629:    iSta•ten inrotte icke :Pennin:ga.r i dessa föDetrug, delsskola. Men .det var en 1handelsskola, där lä-
46630:  utan d~ gjorde 1köpmännen i den proportion de ra:rna s.iälva icke voro fullt hemmastadda i de äm-
46631:  voro delaktiga i 'importen.                             nen, som skulle behandlas och ordnas. Elevema
46632:     J rug har velat relatera i några ord hurudant det fingo därför mer eller mindre ha.ndla ·efter eget
46633:                                         Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                     1909
46634:                             -------
46635: gottfinnande. Men Ha.ndels- och Industrikommis-           de stora enades. MaskinJhandlartrustens m1ediJ.em-
46636: sionens .slkola blev för landet en dyr lärL<in;ätt-       ma;r fingo gemensamt, enligt u:ppgift 2,700 sepa,
46637: ning, ty den hade att i verklig'heten direkt ordna        ratorer och bildade mecl den åsyfta:de firman ring:
46638: ekonomiska frrugor av såväl ·enskild som nationa1-        och höjde pris<en kolossalt.
46639: ekonom:isk beskaffenhet. Och följderna k:inna vi              Dylika exempel kunde -anföras ·i legio, men jag
46640: alla.                                                     vill icke onödig1t uppehålla tiden.
46641:     :Seda:n antydida, skola, Haudels- och Irudustri-          Det återstår då att utforska, om kommissionen
46642: !kommissionen., fick makten i sin hand, organise-         med de varor d:en direk't haft om hand förfar'it så
46643: rade den ett full<>tändigt monopolsysltem, som            att prisen därigenom gått upp elTer ned.
46644: uteslöt; d··n ,<;amla kunn:i:ga. köpmannaverksamhe-           Enlig-t krigs byileskontorets uppgi.f,t i tid:nin.gs-
46645: ten, ty den konstruerade dels aktiebolag som t. ex.       pres&en överlämna:d:es (hela försäljni111gen av nafta
46646: Akt:i:eboLa1get Manufaktur, de}s andelslag avolika        tili komm[ssionen. Således är det kommissionen
46647: slag, såsom lmportandelslaget, dels ekonomiska            som åtminstone bestäm't de :prisen. Naf.ta såld'es
46648: föreningar ·som Maskinhandlart.rusten och lä'rn-          föl'e 'kriget till 15 penni pr. illg., och steg sedan.
46649:  na,de importen i handen åt d·e:Ssa med uteslutande       obet.ydlig1t under krigsål'en, men 'hösten 1918 debi-
46650:  av andra.                                                t.er.ade lkommissionen för naftan 2/55, då .priset
46651:                                                           hos pr1vata var 1/30, •våren 1919 Fmk 3:- samt
46652:      Följden ihärav blev mycket snart synlig, ty          för petroleum 5: 80 pr ..kg.
46653: ·dessa företa[l:(', väl vetande att enda;st de kunde få
46654:  in varor, h:öjd.e prisen och ökade sina vinster tili         Då dessa varor ·e.i illllporterats under krvgstiden
46655:  förfålllg för konsumenterna. Tal om ;prinsnivåer         ihava deras inköpspris ej varit ihögl'e än förr, och
46656: upptogos av :kommiSisionen försrt seda.n ali1märuh-eten   om kommissionen v.elat, hade det .iu stått i •dess
46657:  genom tidningspressen ingripit. Men ic:ke nog            makt aitt stävja prisstegringen, men det gjorde
46658:  härmed, man bildade dessutom ringar för de in-           den ·e.i, utan tvärtom lämnade utlåtande att kom-
46659:  hemska varoma så •att dessa ej kunde enligt van-         mrssionen a.nsåg partipriset hösten 1918 vara
46660:  liga konlknrrensnormer komma i marknaden, utan           passligt vid 2:- pr. kg. för V'ara som kostat 15,
46661:  höjdes i samma prisnivå som de utländska. Som            .penni.
46662:  ex·empel vill jag anfö.ra:                                   Då senaten to.g i \V asa liggande lantbruks-
46663:      Handels- och Industrikommissionen förb.iöd           maskiner i besla.g, överlämnade Senmt.en resolutio-
46664: uppköp av ben 1oc'h övedät ensaml.'ätt till upp-          nen åt kommissionen. Det naturligaste iha·de väl
46665:  köp därav åt det redan väl understödda impoDt-           varit att dessa maskiner hade försålts på auktion
46666:  andels}a:get, som då det klandrades för att ej hava      .styckevi·s tili korusumenterna, - men så förfor
46667:  ombestyrt inköpet och tillverkat benm.iöl medd·e-        'kommissionen •e.i, utan den engagerade den skyd-
46668:  lade, att affären av Ha;ndels- och Industrikom-          dade mas'kinhandlartrusten och lämnade försälj-
46669:  missionen påtrug:ats dem och •a'tt andelslruget ej       lllingen åt denna mot ett gott försäl.rningshonorar,.
46670:  had.e intresse för sa:ken. Resultatet fflev att de       så att prisen skulle. säkert bliva dyrar·e, - och
46671:  ben, som bes],agtogos hos de gamla uppköpama,            de av kommissionen slmpade melLankedjehand-
46672:  lämnades liggande där i beslag, och jorden fick          larena skuH-e 'hållas vid Iiv och lan.tbrukarna b-e-
46673:  icke den behövl:i.ga gödseln.                             tala ka1aset.
46674:      J ag ha·r velat taga som exempel ben för att visa        Med kommissionens tillstånd har hållits en
46675:  aJtt de minsta, men dock mycket viktiga artiiklar        räcka av auktioner på i tuli förfallna varor, ocJh
46676:  under en tid, .då 1ivsmedelsproduktionen var syn-        dessa hava varit så anord:nad~ att endast d·e av
46677:  nerligen viktig, misshandlats av kommissionen.           kommissionen ska'Pade a.ffärsföretagen få tt göra
46678:     lDen in:hems.'ka industrin har även kanske mer         inrop, vilka na'turli·gtvis blivit utan konkurrens
46679:  än behövHigt gynnats. J ag vill b1ott nämna att          billiga så att staten och ägarena fått minsta mö.i-
46680:  en .a;ffärsman sökte lieens för' import av fjä;der-      liga pris och. de privilegierade köparna seda.n kun-
46681:  •llarvar odh separatorer från Sverige. V arorna          nalt hösta in stora vinst:er.                           ·
46682:  voro betald•a oeh valuta b~hövdes ej. 0l'saken till          Det torde idke kunna hestridas att licenssyste-
46683:  att denna licensansökan backades var att det              m~t hwft en menlig inverkan på prisnivån och in-
46684:   fanns en verkstad, som tillverkade harvar och se-        direkt på vår valuta.
46685:  na.ratorer, ehuru Lcke i tillrä.Okl~g :mru111gd. Kon-        En av de obetänksammaste exporträttigiheterna
46686:  lru.rrensen utestängdes, men samtidigt bevilja;de        är den som beviljades Kreaturscentralandelslag-et
46687:  lkommissionen .Jicens på munvaltten och parfymer          för 1,500 ·hästar, senaste höst.
46688:   för över tvåihundratusen mark, och licens för ett           I en t~d. som denna., då man med synnerlig om-
46689:   parVi s1denhandskar.                                    tankie bör se tili att exporten stärkes, o~h då våra
46690:      Självfrullet uteblev ej inv·erkan av monopolet,       krono- och privata skogar icke kunna utdrivas av
46691:                                                                                                             241
46692:  1910                                     Perjantaina 13 p. helmikuuta.
46693:                                     ---------------------------·---·---
46694: 
46695:    brist på hästar, hava vedcerbörande gjort sig skyl- ordnad, varför ·cless rnöjliga deficilt icke kan exakt
46696:   diga tlill en ko:rltsynt politik genom att hevilja be- fa.stsiJ:ås. Likaså skall ja•g förbi'gå att ingåerude
46697:    rörda licens. Under kriQ"såren har häststocken. beihandla Senatens beslut av clen 10 juli 1917, att
46698:    särskilt den ålders·klass .av hä.star som änvände~ av Ryska staten köTJa 4,000,000 TJUd sad. J,a;g
46699:    för produktivt arbete, i väsentlig grad decimerats. vill,endast nämna att LiV'smedelsministeriet hacle
46700:    Följden därav är att en ansenlig del av det virke, av Ryska sta:ten, den 31 aug. 1919, en fordran
46701:    som 1köpts un<1er ·de senare krigsåren, icke kunnat härför på 58,94 7,186: - .
46702:   utdrivas. Man har, som redan ant:v,tts, hoppats             Det synes m]g därernot ·behövligt, att •läirnna,
46703:    på a.tt genom exlJort av trävaror kunna uppjälp.a en summarisk översikt över Senai:tens och Livs-
46704:   viårt penningvärcle, men så vidtager regerin,2;en rne~elstyrelsens ·omfattande .dir,ekta affärer:
46705:   åtgärder, för att h.iälp.a sig ur ett fillfälligt eko-      Ar 1917 iköptes, förutom de nämnda rnjölpar-
46706:   .nomiskt ibekymmer, och minskar möjligheterna, tierna från Arnerika .ach Ryssl<and, ·varå för-
46707:   altt skapa nya värden. Indirekt har staten rv lusterna icke ännu kunna bstslås, en oförsvarlig;t
46708:  •ett års arbete med dessa il:rästar ha.ft större nytb stor mäng.cl av sv<tmskt kött, eng;elsk sill, norsk
46709:   än av den utländska valuta, Som erhålles gEmom kliip,TJ:fisk, finsk strömmin,g och estlänclsk potatis,
46710:                                             1
46711: 
46712: 
46713:   försäljnirugen. För jordbrukarna i allmänhet varå staten ·hacle en direkt födust av Fmk.
46714:   medför en sådan export större ska.da än nytta. 13,796.415: 44.
46715:   Det är blotit några få, synnerliga.st ele förmögnan-,       Ar 1918 skaffa.dce Senaten och Livsmedelssty-
46716:   .som ha flera hästar, som hava nytta. därav. De relsen, dels genorn beslagta:gande och .dels genom
46717:   övriga iha indirekt skacla clärav, enär cl2t a:l- köp alltför stora rnäng(!ier trä.dgå:vdsfrö, surroål,
46718:   :männa läJget försämras.                                 .bönor, o..s.v., som med!f·ärde st.a.ten en förlust av
46719:       Krigstiden synes ha.va g'jort ·även andelsaffä- Fmk. 11,536,793: 02.
46720:  ,rern:a, till joibber~a.ff'ärer, hvilka ·endast se på den    Ar 1919 Ki orde Li vsmedelsrninisteriets han-
46721:  ,J)erson1iga. förclelen och aUtså 'svika anlclelsprin- dels.avdelning direkta inköp från utlanclet till Btt
46722:   citpen att utjämna clet allmänna. väht•ån:clet.          inköpsvär,de av c:a Fmk. 608,000,000:-.
46723:      .Som en följd av licenssysternet och .d,en be-           Å ·de olika varusla!gen hade staten beräknat
46724:   gränsning av valutwhandeln som införc1es senaste följande vinst oeh förlustposter:
46725:   år har jordbruksministeriet sett sig pliktig-t att
46726:   giva licens åt en Vas:afirma på export av 150 ~t.                                  Vinster:
46727:   hä!st.ar. Som kä:nt, samlade statiSråclet huvu&sakli-
46728:   ga.st den utländslka valutan för att kunna betäeka Soo'ker . . . . . . . . . . . . . . Fmik                         61,000,000:-
46729:   de egna köpen.                                           A1kohol . . . . . . . . . . . . .             ,              3,000,000: _:_
46730:      ·Vedcel'börande myndigheter g-åvo seclan im-          Bisquitfa.br.   . . . . . . . . . .                           4,000,000:-
46731:   porträtt åt en ihel ·del firmor, men icke någon rätt Säd & m:iöl . . . . . . . . . .                   .,           17,000,000: -
46732:  .aU få köp.a, utländ<sk valuta. I stä'llet •uppmanades Ol:ior & Fläs'k . . . . . . . . .                                   500,000: -
46733:  ,]rnpiOrtfirrnorna, att köpa var·or 'På sex månader·s     Era.ftfoder   . . . . . . . . . . .                          3,000,000:-
46734:  kredit. Vid förfalloticlen stod ~cke utländsk va- lnihemsk säcl . . . . . . . . . .                                     2,500,000: -
46735:  luta att fås, stJaten hade be.slagta.gi.t den för eget    Kursvi•nster    ..........          _.....;.;~__;1:..;7~,0;..;0;.;;0.z.;,O;..;O;.;;O..:.:_
46736:  behov. En stor d<el av såclana firmor 'kornrno i                                                   Fmki 108,000,000:-
46737:  mycket brydsam belägenhet och ledo stom för-
46738:  luster genom vårt myntvärcl.es fall. Detta system                                 Förluster:
46739:  framkallade smyghandel med valuta. 1Sorn gott-
46740:  görelse för att kunna betäcka sina kursförluster Surkål, sop:prötter, saHa:
46741:  fick V asaf·irman 1rätt att säl.ia hästa,r ti]l Sverige.       bönormfl ....... . Frn'k                              16,000,000: -
46742:  För att 1ikställa •andra, sorn råkat i samma belä-        Träclgårclsfrön     .. ·' .... .                             7,000,000:-
46743:  genhet som V asafirman, vore ju Minister~et mora- Div. ersättnimga.r åt jorcl-
46744:                                                                                                          "
46745:  liskt TJlilktiigt att gottgöra. även de andra, orn lika       brulkare ......... .                                     4,000,000: -
46746:  sol skalllvsa öv.er aUa.                                                                               ,"
46747:                                                            Således vinst ......... --"-----...;_;~.;..;;..:.;...;...;;..;._
46748:                                                                                                                      81,000,000:-
46749:      Såsom ~edan tidigare anty:tts tog Senaten ihan-                                                Fmk '1018,000,000: -
46750: elein i sin hand genorn beslut a.v den 13 oktober
46751:  1917. Men Senatens första köp av spannmal da-                Utom nämnda a.ffärer har för statens räilming
46752: tera.r silg redan från den 1 jurui 1917,- s·å1.edes en aiV monopolbolagen clrivits om:fattand:e 'föl'Dled-
46753: .dag förrän Liv:smeddslage,n aniogs. J ag s.kall lin:gsatPfäirer, som ,kun:na •hä:nföras tiH förtroen-
46754: förbigå att närmare beröra sistantyclcla a;ffär, då deuppdmg. Det 'skuUe föra mig för långt att vid
46755: ju ·ilensamma, så vitt .iag vet, icke ännu är slutligt detta tillfälle 1gå till en ingående detaljgranskning,
46756:                                            Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                    1911
46757: 
46758: 
46759:   o0h insikrä,nker j.ag mig därlför tili a.tt, Mott nämna,       Det återstår således att fastslå om ett fortsatt
46760:   sättet för statens avtal med clem, som erhållit             statsmonopol- ooh licenssystem efter rden nugäl-
46761:   dessa förtroencleuppclrag.                                  lande affärskutymen kan föra tili landets väl-
46762:       Staten har överlämnat till firmor såsom Kontra          färd.
46763:   & Kuosmanen, V a:ltallllerentakainen mfl. att köpa             Av det redan anförda fram1går att .till följd av
46764:   t. ex. sock,er -eller spannmråil meclfl. smters varor.      att staten har koncentrerat i sin hand försäljnin-
46765:   A vtalet lyder: Staten ansvarar för alla kostnader          g.en av de viktigaste produlk:terna, och reglera.t pri-
46766:   ooh berättigar firman .att debitera 10 % av va-             sen, kommer statens behov av betalnting'sm.edel
46767:   ~rans värde för förmerlling·en. Firman har ingen            att successivt stiga. ocih giv.a direkt anledning till
46768:   soo:n helst ansvarighet eHer hegränsning beträf-            ett fortgående låne- och konfiskeringssystem, va-
46769: • fande inköpspriset. Ett sådant affärssystem kan             rav föl.ier att vårt lands betalningsmedel inom ett
46770:    ju alstra slöhet ooh lättsinne, ty .iu dyrare man          par år blir värdelöst.
46771:   köper varan dess mera förtjänar man på för-                    Den teor·etiska berälmingen att konsumenterna
46772:   medlingen. Någon som helst nedprutning av va-               er!hålla billigare Evsmedel genom statens direkta
46773:    ruprisen kan man icke tänka sig på gruncl av det           förmedling ooh att staten har större nytta av han-
46774:   anfönda avtalssy.ste:met, i en tid .som denna, då           deln genom att direkt indraga affärsvinsten ge-
46775:    profithungern ·dödat alla moraliska känslor.               nom egen drift håller icke sträck, om man mera
46776:       Det vore ännu att påpeka flera missriktade              intgående fördjupar sig i statsfinansieringens in-
46777:   statsa-ffärer, såsom inrättande a v potatis- och            verkan på myntvärdet. Sam reda.n ant.vtts har
46778:   grönsrukstorkerier. ävensom den givna garantin              icke -en p.rivat lån-etransa1rtion mellan in'hemska,
46779:    för lhalmfoderheredningen. m.m. dylikt, vilka af-          och utländska penningeinstitutioner, eller mellan
46780:    färer kostat staten över 3,000,000:- mk .. och             köpare och säliar·e av varor från ett land tili ett
46781:   som syna;s komma att 1bli ett clött kapital, - men          annat, samma inve:rikan på ett myntvärde, .so~11
46782:   jag skall iclk:e !,!:;å län1gre.                            om staten utför dessa operationer. Genom rlen
46783:       En särdeles viktig a.ffär som i vida kretsar            enskilda kö·prätten fördelas skuldsättniug;en på
46784:    väckt ett mycket obehagligt intryck ooh som kun-           flera i förhållande tili deras betalningsförmågr.t,
46785:    nat hava för landet mycffiet menliga föl.icler läm-        ooh ansträngningen att fylla förb~ndelsen blir
46786:    p'ar .sig som a.vslutning efter ele klara hevis jag        därför också genom det egna intresset inbnsivare.
46787:    frwmlagt, för att kommissionens ve:rlksamhet va-              En sta.t m-ed så begrä:nsadie •resurs1er som Fin-
46788:    rit rent skadlig för Janellet enligt det insla,gna         land kan icke utan låneoperationer fylla behnvet
46789:    systemet.                                                  av varror. Och då ett lands skuldsättning-, jäln-
46790:       I alla landets under krigstiden trafikera.de            förd med dess betalningsförmåga, genom produk
46791:    !hamnar f,anns en massa varor, 'som kommit från            tion och normala skatter har en avgörande inver-
46792:    Sverig-e 'och VeSii:.maktländerna,, och geno'm' tra.fik-   kan på penningens värde, ä;r det självfal1et at.t,
46793:    avb!'ott idke kunnat sändas vidare. Dessa varor            då ;gtatens egen ·drift minskar s.ka.tteobjekten, sta-
46794:   :agdes ti'U 1störsb de1en a.v svenska,r odh vestmak-        tens a.ffärer efter hand framkalla utländsk skuld-
46795:    terna.                                                     rsättning, 'höjande av varup,risen, med ty åtföl-
46796:       I december 1918 in~ick i tidningarna en annons          jande ökning av betalningsmedel även inom lan-
46797:   -~tt ai}la i Rauma liggande varor, uppgående till           d·ets .gränser.
46798:    många mil.ioner ma.rks värde, skulle försälja.s på            Ett typ<iskt bevis för att ihanelein ioke i läng-
46799:    tullauktion med Handel's- och Industrikommissio-           clen .kan bedriva;s av staten hava ·vi i ,i_.en handel,
46800:    nens ,begivanlde, oc'h ~s..iälvfaJilet fanns en förteck-   som Livsmed·elsministeriet bedrivit under år
46801:    ning 'På ele varor, som icke fingo inropas av andra        1919. I hör.ian av året, då pundets och ,dollarns
46802:    än Komm'issionens pDivilegierad·e; idke ens ägarna         värde stocl på en 100 % förhöjning, köpte staten
46803:    fingo bevaka sin rätt.                                     hvs- och nödvändighetsvaror för c:a 608 miljo-
46804:       Ett omhud för ägare tili varor, repres.enterande        ner mark. Tili hetalning av dessa varor hava
46805:    mycket stora vär<len, vände sirg tili Kommissio-           utnyttja.ts alla ·disponvbla medel staten ägde i ut-
46806:    nen med an'hållan att anktionen skulle inhi,beras,         lanået; uppg'ående tili c:a 443 miljoner mark;
46807:    men fick tiH sv.ar aH de ej ville _göra något tili         samt uppköpts största delen av den utländs•ka va-
46808:    saken; ocih endast genom hänvändning till Fi-              lutan, som influtit genom extJorten, upptaget lån
46809:    nansministeriet ficks auktionen inhiberacl.                o. s. v. S'taten har med andra ord utnyttjat alla
46810:       Det var nog tid på att 'en Kommission, som på           möjl1iga resurser för att kunna fuUgöra sina för-
46811:    ovan relaterat sMt ha.ndlat med .en såclan subjek~         bindelser vid sina. varuköp, och gjorde därigenom
46812:    tiv tankeoklarhet i ekonomiska och politiska frå-          vid årets slut nästan all 1privat handel omöjlig,
46813:    ~or, upplöstes.                                               Genom statens egna affärer har mar:kens köp-
46814: 1912                                    Perjantaina 13 p. helmikuu~a.
46815: 
46816: 
46817: vävd-e under året 1919 g-ått ned från 100 .% till        ner det som en moralisk plikt a tt söka beva:ra vår
46818: 400 % under dess nominella värde. Det är s.iälv-         s.iälvständ]g4het och skydda oss från andra ma:k-
46819: kla.rt att statens anskaffn<ing av så stora ibelo'P:P    ters exploatering. Världspolitiken är numera
46820: b~talningsmedel mar'kerat för utlandet, särslcilt        a']ldelesi övervägarude a:v ekonomis1k heskaJfenhet.
46821: England, .Sv·erige odh Amerika, landets brist på         Finlands förnämsta intresse bör därför vara att
46822: beta.lningsmedel. Genom anty-dda föDhållanden            bevara och stärka sin plats på marknaden. Rilks-
46823: har i regeln, då statens behov av utländsk valuta        finanspolitiken bör därför riktas efter de ekono-
46824: skulle fyllas, kurs·en stigit. Statens affärsdrrft        mis'ka laJgarna så att statens hela intresse träder
46825: har således gjort vårt lands ekonomiska läge i           ,på 'det fördoelaktigaste sättet ,j. förgrunden ooh bli:r
46826: hög grad oroväckande och försämrat möjlighe-              tillgoclos.ett. · Och utan· allt tvivel är en återgång
46827: tema f.ör ett normalt frihande1ssysten.                   till det .ga.mla frilhandelssystemet d.et viktigaste
46828:     Härtill verkar även begränsningen av vaquta-          momentet i vår ekonomiska politik. Dess sna.ra
46829: thandeln, som 'Så att säga pålägger exporten en          genomförande är ett livsintresse för Finland såväl
46830: ·extra beskattning av c :a 15 a 20 %, då .iu Fin-        i :ekonomiskt som socialt och allmänt kulturel1t
46831: lands banks noteringar vanlilgen utgöra 10 a 15           hänseende.
46832:  poäng skållnad mellan inköps- och den verkliga               Striden om världsmarkna.den omslingrar re-
46833: försäljningskursen. Det är ju själffallet att ett        ·dan V'arldens aHa. större st&ter och Hål:ler på artt
46834:                                                                                                   1
46835: 
46836: 
46837: 
46838: sådant konfiskeringssystem verkar hämmand·e på            även indra:ga småstaterna. Det är mot denna eko-
46839:  produktionen, ty mången dra:r sig för a.tt under         nomiska politi'k vi ha.va att stå på vår <vakt.
46840: sådana fö.~hållanden lägga ned stora lka,pital, och           Det kan hända att England, som för tillfäUet
46841:  följden l:Jl<ir, att de luckor, som uppstå .genom ex-   .synes vam .den europeiska mak.t, •som vill ge rikt-
46842: por1Jen, i~ke fyllas. Vi hava nu ett sa:mlwt la•ger       ning åt arudra stater, s-öker ge sitt förord för ett
46843: från krigsåren, ooh detta lager tillsammans med           sta,tshandelssystem. Det är .iu lättare för detta
46844:  de nya tillverkninga;rna kan till väsentligaste del      land att förverkliga sitt. måil, en ekonKJmi:sk
46845: .fyHa, landets belhov av valuta för ett par år fram-      exploatering, om handeln och den allmänna rpoli-
46846: åt. Men fortsätter staten med det nu insla.gna            tiken äro sammankopplade, än om .den fria köp-
46847: systemet, så äro hndets resurser s1Jut om ett par         rätten lämnas till enskHda inom handels<f'örbi'n-
46848: år, och då stå vi inför ·en katastrof, som vi knap-       delsernas gränser. Det mar alltid varit Englands
46849: ·past kunna ana. Det gäller därför Ii nuvarande           starka sida att kunna s'lå under sig världshan-
46850:  stund att se in uti framtiden, och icke handla kort-     deln. Spanien måste besegras i :d·et sextonde,
46851: synt, om vi vilja befrämja vårt lands och vårt            N.ederländerna i det sjuttonde, Frankriike i :det
46852:  folks välfärd.                                           adertonde, och Tyskland under det nittonde år-
46853:     J ag kan så ·väl förstå, att socialisterna bedriva    hundra.det, vilket, som vi .iu alla veta, ledde tili
46854: en sådan politik, som ihär åsyftats, ty det ,hör ju,      det just formellt avslntade världskri}:!:et.
46855:  s. s. professor Hasba.ck säiger, till demokratins            Nu då handelstrruktaten sikola uppgöras föl.ier
46856:  skU!ggsidor •att på det största mö.iliga sätt :anlita    kan:tpen mellan En:gland å ena sidan samt dess
46857:  de burgna klassernas inkomst och förmögenhet för         rivaler Amerika och Japan å andra sidan. Det
46858: att h ö.ia de lägr·e klassernas inkomst och förmö-
46859:        1                                                  viktigaste momentet i vår rrksfinanspolitvk är
46860: genhet,- genom ~direkta gåvor. Men att centerri,          därför att S·e till att vi uti denna tävlingskamp
46861:  förnämligast agrarerna, som ju vilja :göra. gäUan-       erhålla en fördelaktig plats -på världsmarknaden.
46862: de att• de •företräda den burgna bolldeklaS:sen i             Då vi genom det 'J)arla:mentariska styrels.esät-
46863: landet och skydda modernäringen f'ör den socia-           tet icke hava någon utsikt att få en ·fullt duglrg
46864: listiska ka.tast!"ofteorin, biträda en såJdan ;politik    statsstyrelse med praktisk erfarenh.et ooh in-
46865: kan jag icke förstå. Vi måste betänka att, om             gående känneJdom om de ekonomiska, sociala ooh
46866: Jm:pitalet och den industriella. 'J)roduktion:en även-    politislka förfållan'dena såväil i den stat, för vil1ken
46867: tyras, fa.lla slutligen alla bördor för sam'hälls- och    poHtiken föres, som även i främmande ,stater, sy-
46868:  statsinstitutionernas uppehållande på bondeklas-         nes ,d.et mig i riksintresset vara i dubbel måtto
46869:  sen. Men, kanske är det den vägen vi måste gå            nödvändligt att låta den rutinerade ihandelskåren
46870:  för ;att lkomma ti~l besinning och reaktion mot en       strida och bestämma om rikets makt 'J)å världs-
46871:  O'sund socialdemokrati, som nu gör siig ~ällande i       marknaden. Vi borde redan hava fått :tillräckijg
46872: vår statsstyrels.e.                                      erfa.renhet av vaCL det vill,sä,ga, a,tt •koncentrera
46873:     M:an ikuDJde ju t.o.m. tänka att sa.tsen: ,dess       handeln och riks:finanspolitiken i stats:styrelsens
46874: värre .iu bättre" vore riktig för att göra pina.n         hand. Man vor.e frestad att säiga att detta är ett
46875: kort. Men jag måste erkänna a tt jag icke kan             statshasards,pel, ty det är liktydigt med att lägga
46876: .omfatta ett sådant låtgå-system, ty j~g har varit        alltsammans ll)å ett kort.
46877: med om att ska.'J)a vår nybildade stat, och jag kän-          Det går icike så latt a,tt vinna de :erfarenheter,
46878:                                         Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                       1913
46879: 
46880: 
46881: .som behövas för att um:ler .ett frihandelssystem          ra,vaihdon hyväksi ja järjestämiseksi, ne ovat
46882:  vara en f~a.mstående a:ffäirs.ma~. som att bli lands-     kaikkein paraiten käytettyjä, siUä kuluttava
46883:  hävding ·eHer .minister i en .demokratisk stat.           yleisö saa tämäm kautta kaikkein viDhimmillä väli-
46884:     Tili det förra fordras, utom teoretiska kunska-        käsillä truvaroita. Tietysti yhden tai toisen liik-
46885:  per, praktisk bildning, energi och rik begåvnrng,         keen suosimisesta voi olla vaaraa, ja se ·On erittäin
46886:  - till det senare i mång1a fall blott en parlamen-        rurlmluontoista. Mutta minä käsitän niin, että
46887:  tarisk 'handling. Lyckas man således icke vid             osuustoiminnalliset liikkeet .tekevät potikkeuksen
46888:  val av .den som närmast skall sköta om statsmo-           yksityisliike-elämästä. Näillä liikkeillä pitäisi
46889:  nopolet, så utebli iclm följderna, sta·ten får träida     ol1a jonkunlaista turvaa saadakseen tavaraa omien
46890:  emellan och beta.La. fiolerna. genom .höga pris på        ke.skusjärjestöjensä kautta. Sen on valtio jo ai-
46891:  varOTila och dryg"a skatter. Det r·elater8Jde och         ka•isemmin twnnmstamut osuuskauprpoj·en sään-
46892:  årets statsibudget äro klara bevis härför.                nöissä, vaJhvisfumalla ne, jotka sisältävät sen, että
46893:     Om någon under ett frihiandelssystem hegår             ne ostruvat tavaransa omalta keskusliikkeeltään.
46894:   fel och icke kan stå ut i den ,ekonomiska tävliin-       Mutta nykyis·et. olot ovat niin muodostuneet, että
46895:   gen att hålla prisnivån nere, så får han upplåta         monet osuuskaupat ovat vain ,k,eskn.rsliiklkeiltään
46896:  sin egendom tioll sina. borgenärer och den oduglige        voineet ostaa keskimäärin 30 % :ia siitä tavara-
46897:   mönstras ut ur ledet. De smartaste ,8Jffärsmän-           määrästä, jota ne käyttävät. Lappu on 'hankit-
46898:   nen hestämma riktlinjerna och hålla prisnivån             tava yksityisten tuk-kuliikkeiden kautta, jotka
46899:   ne11e, - så ic~e genom monopolsystemet, utan              ovat armoitetut lisenssiantajain edessä. Täten
46900:   tvärtom.                                                  siis ikäänikui:n vaikutetaan siihen että osuuskun-
46901:      De ord jag här uttalat äro kanske hål'lda., men        tien, jotka palvelevat jäseniensä tavarantarvetta,
46902:   mitt intresse för rikets Viälfärd och lycka, >har för-    täytyy tavarapulassaan rikkoa sääntöjänsä sen
46903:   pliktat mig att göra. dessa anmärkningar.                 tautta, että valtioma1hti vaatii tällaista menette-
46904:      Jag vet att inom ka.mmaren finnes diametralt           lyä. Kun tä1lä kertaa lienee sillälailla ·että li-
46905:   motsatta åsikter. :Måtte de även uttalas till proto-      senssien myöntäminen, järjestäminen, on taval-
46906:   kollet. Framtiden må sedan avgöra vem s•om •hJar          laan uudistettuna niin minä tällä tahtoisin eritvi-
46907:   rätt.                                                     sesti tätä asiaa huomauttaa ja painostaa: että yi~i­
46908:      Med stöd av .det sa[glcla her jag få föreslå a tt      söni .etu rtässä tulisi huomioonotetuksi. Mon·et
46909:   riksdagen måtte urppma.na regeringen att vidta.ga         osuustoiminnalliset keskusliikkeet eivät tahtone
46910:   åtgärd tiH licemssystemets awskaffanrue och han-          anoa niin paljon lisenssejä kuin yksityis·et tuk!ku-
46911:   delns fr]givancle på alla Ollllråden.                     liikkeet, verroinkin ne yksityiset tukkuliikkeet,
46912:                                                             joissa käytetään sota-aikaisen liike-elämän me-
46913:                                                              nettelytapoja. Jos pyritään vaan samassa swh-
46914:     Ed. Raatikainen: Minä käsitän myös,                     teessa hyväksymään osuustoiminnallisten ~eskus­
46915:  ettei tällä järjestelyllä, josta tässä on kysymys,         liikikeiden l:Usensse.iä, jotka lisl8llssejä hakevat vaan
46916:  ~oskaan voi >Päästä niin hyviin tuloksiin, että sii-
46917:                                                              sille määrälle, mitä ne tarvits.evait tavarata, kun
46918:  hen yleensä voitaisiin olla tyytyväisiä. Mutta              yksityiset suurliikkeet voiva.t hakea niitä paljon
46919:  koska tunnen, ·että suhteet eduskunnassa tällä ker-        suuremmilLe määril1e, niin silloin i1lman muuta
46920:  taa ova.t .seHlliiset, että on turhaa puhua vaJpaakau-      jouduta1aill. siihen, .että keskusliikkeet ja osuuskun-
46921:  pa.sta, niin minä ta1htoisin tehdä eräitä huomau-           urut 'niiden kautta tavarruta 'hankkiessaan joutuvat
46922:  tuksia, jotka. pidän tärkeänä lisenssien antamisen          kärsimään. Sitä pahaa, mikä liike-elämän sään-
46923:  suht·een. Meillä yleisön keskuuteen asti on                 nöstelystä on, ,v.oitaisiin osittain liev.entää sillä ta-
46924:  tullut tietoja siitä että lisens.s•ejä on myönnetty         vaUa, ·että lisenssejä annetta,essa otetJtaisiin .eri-
46925:  etu'J)äässä ·sota-ajan muodostamille ~suurliik!keine,        tyisesti huomioon näitä katsomuksia., joita m:irnä
46926:  jotka: montla ·kertaa. lienevät niitä kaikkein enim-        olen tässä esit1Jänyt.
46927:  mlicrr y>hteis·kunna1le vahingollisia liikkeitä. Sano-
46928:  taanihan nimittäin •että siellä on ollut suosiossa
46929:  Transcontinental, Valtamerentakainen, Kontro                  Ed. Estlander: .Tag ber för min del aiJt
46930:  Kuosmasia, niin pa;ljon kuin niitä liikealalla on          :Bå understöda de försl1ag 1herr Hästbacka gjorde
46931:  ollut. Jos on totta että nämät liikkeet .todella           om ett petitionsyrkande att licenssystemet m:åtte
46932: -ovat olleet suosiossa, on lisenssien myöntäminen           a:vskalffas och ihandeln frigirv.as.
46933:  ollut epä;ta.rkoitukserrmukaista. Kyllä kai asia              Jrug begrugnar detta tillfälle såsom Here ltillfäl-
46934:  niin vaifkea on, ettei se koskaan voi muodostua ai-        len tillför.ene ·att uttala. mig för det omede1bara
46935:  van kiitettäväl1e kannalle. Mutta eräs asia, josta         avskaffandet av d·et mouopol- och Ecenssystem,
46936:  ta!ht.ois.in huomauttaa, on se, että Ii•senssit, jotka     som för närvarwnde existerll!r och s•om tyvärr icke
46937:  myönnetään osuustoiminnallisten liikkeiden tava·-          synes ännu komma att så snart avskad'fas. Det
46938: 1914                                     Perjantaina 18 p. helmikuuta.
46939: 
46940: 
46941: är ju kla:rt, vilka krafter och vilka ideriktlningar      ffilarraskuussa 1918 osti Valtameren-takaiselta,
46942: in:om samhället det är, som uppbäm denna stats-           joka vuorostaan oli ostanut sen Kontra & Kuos-
46943: monopolisering, ,ehuru det samtidigt borde vara           m{lseltia, Köpenhaminasta. Tästä ylhd,estä afää-
46944: klart, att et.t ,så,dant system icke kan leda ti:ll en    ristä ovat mainitut liiJ:klkeet jobbanneet no•in 3 mil-
46945:  sund utv.eckling av vare sig det ekonomiska. eller       joonaa markkaa voittoa, mutta onkin tuTJaJkk,a
46946:  det politisk~ samhällslivet. Såsom mångf.alditg.a        iJäss1ä ketjukie:r'tueessa noussut 12 markasta kilolta
46947:  gåmger ha:r visats och som nälstan dagliga händel-       60 markkaan, ennenku~n se pääsi kuluttajain kä-
46948: ser giva, vid handen, håller detta monopolsystem          siin. N. Kuosman•en keksi :kein.on, että se, joka
46949:  på a.tt växa statsmakten över huvudet. ,Vid det-         osti häneltä huma.loita a 8 marl&.aa kilo, sai tu-
46950: .samma; .anknyta s.ig var.iehanda enskiMas el11er         palk!kaa 22-25 ma.rkalla cif Suomen rannassa .
46951: .enskillda sam)häHsk1astsers intressen, S'Om stöda,       8e joika. ei ostla,nut, sai maksaa iupaka·sta ka.lliim-
46952:  detsamma, men icke i siJatens, utan i egoistiskt         man ihinlllan.
46953:  intresse. J ag vill icke djupa.re ill!gå på denna             Syy täJhäJn oli se, että Kontro & Kuosmanen
46954:  fråga., men det är, som sagt, hög tid på att röster      Köp.enhaminassa. oli osta:nu:t 90 tonnia :humaloita,
46955:  höjas för att tdetta system :så forl som möjHgt          joita se ·ei saanut kaupaksi. Mutta myynti yhdis-
46956:  måtte avvecklas.                                         tettiin tupakkaan. Kun tämä l~en.Ssi.iärjestel­
46957:                                                           män suosikki ValiJamerentalDainell' 0.-Y. sai li-
46958:     Ed. Vuori maa: Minä olen tu11haan koet-               senssin belmikuussru viime vuonna, möi ste sen seu-
46959: tanut iJäJstä valiokunnan mietinnöstä päästä toikiein     raavana päivälllä So>rtav,alan Kuosmaselle. Osta-
46960: as~am perille. Mietintö nilmittäin on niin kuiva          jat, jotka turhaan koettivat myydä lhumaluita 2
46961: ja si:sältäiä varun yleisiä lauselmia ja ajatelmia eikä   llllarkasta kilo·, josta ne monopoli,yhtiöme olivat
46962: mitään todellista asiallista, että siitä ei voi tulla:    itse ·pakotetut maks.amaan 8 markkaa, ova1t selit-
46963: sen viiJsaammalksi, miten tämän asian laita oikeas-       täneet, ettei heillä ollut muuta keinoa kuin vas-
46964: taan on. Siinä pufhutaan toisella sivulla totrsessa.      taavassa määrässä koroittaa tupaka.n !hinilrua.
46965: ]mppaleessa esimerkiksi, että s'811 jälkeen kun           Mutta Valtamerentakainen 0.-Y. pisti iästä hu-
46966: h'alli:tus julkaisi n.k. vapaalistan tavaroista, joilta   malasta taskuunsa 500,000 mk. v.oittoa., joka ~­
46967: sai tuoda mBJa;han, niin vapaalistan n•oj.alla tuli       kea:stalan on luettava tupa:l&ak.aupan voitokisi.
46968: paljon sellaista tavama, jota ei yLeensä olisi aina-      Muid·en voi:ifuojen kans.sa, joita V aitamerentakai-
46969: kaan si~Illä määrin tarvittu. Nyt olisi luonnolli-        nen 0.-Y. sai tästä 160 tonnin i:u:pa1kasta, nousee
46970: se.sti ollut vaiilokunnan otettava selvää, kuinka         se 870,000 markkaan. Kun Sortavala:n Kuosma-
46971: paljon ja minkälaista tavaraa tuli ennen, kun Vla-        sen oli vaikea 1päästä ihumaliasta, mutta kun ~ä­
46972: paalista julistettiin, ja sitten, kuinka paljoo ja        nellä oli 160 tonnia tupakkaa ja 90 tonnia huma-
46973: mitä 1iavaroita tuli enemmän 'sen jälkeen, kun v·a-       laa a 8 :markkaa s.t.s. 720,000 markan arvosta,
46974: paalistla oli julisltettu. Sen 1kautta olisi saatu jon-    niin lmro~ti hän 'tuprukan hintaa. Smk. 4: 50 kilo.
46975: kinlaista poh.ia.a tämän asian arvostelulle. Saman        Niä~den t·oimenpiteiden kautta on 0.-Y. Kontro &
46976: kappaleen lopussa va,li,okunta mi.etiskelee, että          Kuosmanen ansainnut tästä yhdestä 1afääri:stä
46977: .osa.ksi tastä on katsottava .io'htuneeksi, että Suo-      730,000 markkaa; samasta afääristä ton Va%ame-
46978: men rahan arvo ulkomaiHa on huolestuttav:asti              rentakainen ansainnut 870,000 mal'kkaa j'a Sorta-
46979: laskenut, vi·eläpä siihen määrin, ettJä 11iimä ra:han-     valan KuosmanJen lähes 2 milj. markkaa.. Kun
46980:  rurVfon la.skeminen ilekee •erittäin vaikeaksi välttä-    tJämä sitten jaettiin kymmenille jälleenmyyjiHe,
46981:  mättömien tavarain tuonnin ja varsinkin korottaa          jotka ottivat 10 tai 20 % myyntikustannu'lffiis-
46982:  niiden !hintoja omassa maassa. Tämäm lauselman            taan, niin oli tupakian hi:nta nyt noussut, niinkuin
46983:  johdosta pyydän saada esiintuoda erään eitlen            .io ma,initsim, a':Lkuperäisestään 12: 50 :stä 60 :mark-
46984:  Sv.enska Tidningenissä olleen til1asilon, josta voi-      kwan kilo.
46985:  daa.n ,päJäti:'ää, onko tämmöisessä lausunnos,sa pe-         'Iämä on nyt ainoastaan yksi ainoa afääri tällä
46986:  rää va.i ei. Svenska: Tiidningen kertoo s-eurata-         alal1a. Tämä sama kwjufi:vma on käyittä·nyt sra-
46987:  v·asti:                                                   manlaisia keill!oja. ka,hvilll ja myös muun tava;ran
46988:     Osakeyhtiö Kontro & Kuosmanen Köpenhami-               myynnissä. Tästä rräihdään, millä tavarlla tavarat
46989:  nassa, V,altamer.enta.kainen 0.-Y. Helsingissä ja         kallistuvat, niin eiltä yleisö, eniten 'Suomen vähä-
46990:  firma Kuosm'a.nen & Oinonen Sortavalassa ovat             varaisempi yleisö, ,saa maksaa miljoonia tämmöis-
46991:  muodostaneet sukulails-rengrusjärjestelmän s·a:a-         ten firmojen taskuun, jotka lis•enssi'kiomitean suo-
46992:  daks:een tavara.in hinnat nousemaan ku:1uttajiHe          siolla saa;vat ·oikeuden tuoda ta.varoit1a maahan.
46993:  sadoilla prosenteiFla. Lehti kertoo mainittujen           Jos lisoossiviranomaiset edelleenkin myöntäV'ät
46994:  firmojen rufääristä, 160 tonnin tanskalaisen lehti-       trummöisi1lle fir.moi•lile oi,keuden tuottaa maahan
46995:  tupakan tuonnista, jonka Kuosmanen & Oinonen              tavaroita, niin silläJ ne antavat niille o:iJkeuden
46996:                                             Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                        1915
46997: 
46998: 
46999: mitä hävytMmillll'min veroiUaa, yleisö·ä. Kun                   firma, men huru beskaf.fad denna firma;s solidi:tet
47000: tärrnä asia nyt kuiterukin •kokonaisuudessaan tul.ee            odh hederlighet har varit veta de, som varit i till-
47001: eshlle vielä, kun tulee l)äätettäväksi elinrt:arvdain           fä:Ile att läsa de av;s.löjand:en, som i ,g;th gjmts i en,
47002: uudistaminen, niin en talhdo täUä •kertaa tästä!                svensk tiduing och som i dag refererruts, icke ·av
47003: enemmän lausua,, vaan pidätän itsel'leni oikeuden,              de finska borgerliga ti.dningama, ty det har s/algts
47004: sittenkun el.imbrvea,sia tulee päät.että:vä·k1si, laa-          åt dessa tildninga.r: var så god ocJh tala. icke om
47005: jemmin tästä pnhua.                                             saken, den undersökes som bäst, - men a.v .Suo-
47006:                                                                 men Sosialidemokraatti; den är den enda finska
47007:     Ed. Schauman: .Ta.g anhålller om ailt få                    tidning, &om relaterar d:enna skarrdal. Det s·om
47008: rikt.a. uppmärk•samheten på den a.v rdlgm Broä11>da             tillsvidare har framdragits, är äudå icke allt, d:et
47009: och mig underteckna1de •r·eservationen, viliken, så-            torde komma mer, ,so:m visar, hurudan .a:en firma
47010: vitt .ia•g ikunna't föl.ia. med diskuss•iontm, ioke tills       vruri<t som framför andra varit gynnad av Han-
47011: vidare bliiVit understödrd. Rdg>m Hästbacka, uncler-            dels- ooo industri.kommiss:Uonen. J:a:.g gör inte n1å-
47012: stödd av rd'gm Estlander, har gjort ett yrkanlde,               got angrepp mot denna firma, ty den är a11deles
47013: som i ·huvudsak sammanfaller med reservaltionen,                likgiltiig för mig, men ja.g frwmhåller detta för
47014: men .som går något. lä.ngre, om ja.g irckie up.plfa,ttat        att visa, hurudant hela det .system är, som 1.ed:er
47015: rdgm Häst!backa" oriktigt.                                      till ·dylika missförihållanden, som ledler ltill, ·altt
47016:     J ag måste .tillika fi'alllhålla, då jag en gång            man bega;gnar sig av dylifk:a metoder, som denna
47017: har ordet, att när ekonomiutslmttet, som handlade               stora firma.
47018: saken, hade itillfäUe aljjt lhöra s·aikkunniga - och                Det skulle ju finnas ä:nnu :rnycket att säga i
47019: dess•a sakkunniga represen:terade erfarenhet på                 d·enna s.ak, men det är så lönlöst, och jag hade för
47020: många olika områden - var :det endast handels-                  min del ickre alls tänkt uppträ.da i· fråJgan. J ag
47021: ocih industrikommissionens ordförande, numera.                  var nö.id med att eleilta be~tänkainde bl.ev f·öredm-
47022: handells- oCh indus•tristyrelsens överdirektör, och             get, ty det såg ut som <Dm ·det e.i a:lls skulle bli fö-
47023: Finlrunds hanks direkti1ons ordförande, valuta:rå-              re.draget vid clenna. session. Det, var !'edan svårt
47024: dets ordfömnde tillika., •som 1försvarade hiheM!l-              att få frå(!;an slutbelhandlad i utsk<Ytltet, men det
47025: landet 'aN licenssystemelt och den nuvarande '!'egle-           lyckadles i alla f•all slutli:gen. J ag tror att denna:
47026: menitering-en. Alla. rundra sakkunniga, bland dem               fråga hrude :bort behandlas mycket grundligare
47027:  d:e socia:lisltis!ka ha,ndelsandelslagens direktör, var        oeh med mycket större allva.r. J wg ila.lar nu icke
47028:  av den åsikten att det skulle vara till fördel för             alls dm utskottsbeltänkandet, som är - om .det
47029:  a~la, i synnerhet tiU föl'del för konsumenterna,               tillåtes mig ·att säga, fast ja1g är utskottets leda-
47030:  om handeln bleve fdgiven. Det som jaJg dessutom                mot- väl skralt, utom ailt det ur nationrulelkono-
47031:  särs:kilt fäs•te mi·g vid vid hehandlingen a.v ärendet         miskt-teoretisk synpunkt innehåUer oriktigt an-
47032:  var aiit licenserna :bevill.ias med stöd av en beräik-         vända termer, alltnog ·det är ·ett betänkande, som
47033:  ning av delt till införsel tillåtna 'beloppet av va-           skuUe blivit underkä:nlt, vi skol•a säga, om det
47034:  ra.n, varvid 19•13 'å.rs faHiska i•mp•ort tjän~a.r sås om
47035:                                                          1
47036:                                                                 skulle VlaJrit ett skriv.prov för det lägsta vitsoroet
47037:  grund. Detta belopp blir naturligtvis alldeles                 i filosofielmndidatexamen. Ja, jag säger, att dl8t
47038:  för !Jma'J)'J)t, om man hetän;'krer, att un!<ler kr~get näs-   är lönlö:st att tala för lioenssystemelts avskwff.ande,
47039:  tam in:g.en jmport aUs förekom ocih att .så~edes •det          t.y i .den:na Immrnare är man av den uppfattningen,
47040:  till import trllåtna heloppet under d.en första ti-            att I8Jllt är hra s:om idet nu är och att ju längre
47041:  d.en borde vara betydiigt högl'e än· 1913. Men så              reglernenteringen får fortgå, desto bältt11e är det.
47042:  ko:mmer det tiU mot det nuvaran:de sys:t.emet., att            Utomllands :förs·iilker ma.n a.tt komma. ifrån re,gle-
47043:  en firma anihåUer om att få Hcens på hela det till             menter.ingen, och man har i vissa Iänder till och
47044:  införsel tiHåtna belorppe't eiHer åitminstone på så            med al1deles :avskaffalt densamma. När betän-
47045:  s•tor del därruv :som möj,ligt, och om d~n är en Lirrma,       kandet llwm ut ooh •.ia·g a:vf·attade :r<eserVJationen,
47046:  i smaJmn hos Hand:els- och i:ndustrikammissionen,              så kunde jag hä:nvista till aiJt åtminstone i flera
47047:  så får den licens. J ag lhade tyvärr icke tiUfäUe              Iänder reglementerin,gen försvunnit. J ag Inedger
47048:  att studera licens1istorna läng1e, ty när jag bad att          att ett ba:ksla1g nu egi rum. 1\!an har under i'll.-
47049:  få se dem andra g'å;~en för a;iit ingående under-              tryck särsHlt av d.e s·tora .fluktionerna i valuta-
47050:  söka dem, så voro de icke mer wtt finna. Men så                kurserna börjat återgå till vrssa l'estriktioner, men
47051:   mycket fann jag, att det var särslk:ilt en firma,             icke har rnan ·låtit det gå så långt och tillika varit
47052:  s:om hade fått licens på 1allt möjlrgt mellau ihim-            så slapp som i detta 1and. Här tillåtes allt, och
47053:   mel och jord, från maskiner till apelsiser, odh det           de stora rtidningama tiga när deit passar. Social-
47054:   var Valtamerentakainen 0.-Y. Jag trodde .då,                  dem1okraterna. äro de enda som tala, men de hava
47055:   att d·et var '8ll aHdeies ovanligt :;dlrid och he!derE:g      tyvärr en aHdeies oriktig uptpfattming i denna
47056: 19.1:6                                    Perjantaina 13 p. helmikuuta.
47057: 
47058: 
47059: fnåga. Socialctemokraterna inse mycket viäl, att                Puhemies: Kun on tehty ,ehdotus asian pöy-
47060: lmnsumenterna hava nytta av .att handeln fri•gi-             däl1epanosta ja :tätä ehdotusta on kannatettu, on
47061: ves, men de hava förällskat sig i detta, att staten          asra valtiopäiväjädestyksen 56 § :n mukaan pöy-
47062: driver köpenskap och bara för den teorins •s1mH              dälle pantava. Pyydän siis puheenvuoron käyt-
47063: - d·et är nu min tr.o, herrarna äro goda och veder-          täjiä kcilidi.stamaan lau1suntonsa asian pöydäl1epa-
47064: -läg.ga mig - blott för den skull hålla soci:ahlie-          noon.
47065: mokraterna på regl,emenlteringen så.d·an den nu är.
47066:     Ja.g skall inte fortsätta längre, bänka.rna. :ha re-       Ed. J u u t i l a i ne n: Minä pyydän myös kan-
47067: dan länge varit ~~anska toma, och man kommer                 nattaa pöydällepa,n'Oa.
47068: naturligtviS' att godkänna betänkandet såclant det
47069:  är. Emel1ertid anhål1er ja:g, jag uppnepar det, aitt          Keskustelu .iuli:s•tetaan päättyneeksi.
47070:  få inrre:sluta reservationen i ikamma.rens åtan'ke.
47071:                                                                 Asia p a n n 1a a n ll ö y d ·ä: ll e seuraavaan täy-
47072:    Ed. af F o r se .11 e s: I sammanhang med livs-           si-istuntoon.
47073: medelsreglementeringen Vlar jag i tillfäHe att be-
47074: 1ys•a 'Såväl ransoneringen av livsmedel som även              3) Ehdotuksen laiksi muutoksista ja lisäY'ksistä
47075: licenssystemet .och valutakontrollsystemet 'oclh vi-             8 päivänä helmikuuta 1919 annettuun Suomen
47076: sade även v~d samma tillfäl1e ·a1!t, om d<etta system            valtrukunnan väliaikaiseen asevelvollisuus-
47077: skuHe fort•sättas, 1andet skulle btliva. fatti.ga!l"e med                          lakiin
47078: varje dag. ,Vid detta ti:llfiäl1e var det icke många
47079: som röstade emot ett förny1a1I1:de av lrvsmedels-
47080: la:gen, oc<h ·d<et är därför för mig -en s:tor fröjd •att    siswlbävä hallituksen ,esitys n:o 74 esilteHään ja
47081: se, att det nedan giv·es flere som nu uppträda mot           lwhetetään pu!hemiesneuvoston 'ehdotuksen mu-
47082: licenstvånget. Jag är sålunda icke a;v .d,en UTJP-           k1aan s o t jj l a .s a s i a i n v a l i o k u n t a a n.
47083: fattnin:g, ·S!Om den senast;e talaren, a:tt diet är ·full-
47084: komligt överflödigt att belysa des:sa frågor i 'kam-                 4) Ehdotuksen laiksi asutustiloista
47085: maren. Det .synes emellertid s•om om man små-
47086: llingom sku:Ue komma underfund mecl V'ar pud<elns            sisältävä hallituksen esitys n:o 75 esitellään ja lä-
47087: kärna egentligen Hgger. Då flere av de f.ör.e-               hetetää,n puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan
47088: g"å.ende tala:rena re'da:n utförli-gt hava belyst frå-       m a: a t a l o u s v a! l i o k u n t a a n.
47089: gan a:ngående licenstvårrgets skadlig~het, är det för
47090: mig överflödigt a.tt rru vidare mda därom, och ber
47091: jag för min d-el ä.ven att få förena. mig med dem,
47092:  som ha:va gjort yrka.nde om dess upphäv:ande. Frå-
47093: .ga·n är då den, huruvida de, som önska, att :staten                             Pöydällepanot:
47094: icke mera skall fortsätta med licenstvån.e;et, 1böra
47095:  förena sig om 1den av riksdrugsman Hästbacka                      5) Ehdotuksen laiksi yleisistä varoista
47096:  för:es·lagna klämmen eller om den res·ervatiion, som               rikosasioissa todistajille suoritettavan
47097: hiar bifoga1ts utskottsbetänkandet av herr.ar Sciha.u-                    korvauksen korottamiseksi
47098: man och Broända. J ag skulle emeUertid finna,
47099: :så1än<g~e livsmedelsla:gen iännu är gällande, en
47100:                                                              sisältäVIä hallituksen •esityksen johldosta laadittu
47101: kläan i den ·rikimingen som angives i reservatio-            lakivaliokunnan mietintö n:o 17 'esitellään ja pan-
47102:  nen, iborde av riksfla,g;en antagas, .och utJoor mig        naan ·pöydälle seuraavaan ,täysi-istuntoon.
47103:  därför att få förena mig om den hetänkandet bi-
47104:  fog.aide reservationen.
47105:                                                              Ehdotuksen vuokra-alueiden lunastamiseksi myön-
47106:    Ed. W n o l i .i o k i: Minä otan sen .hansiklmian        DI'tyn obligatsionilainan käyttöoikeuden laajenta-
47107: va:s·t!llan, jonka -ed. Schauman täällä heitti sosia-        misesta ja valtion takuun myöntämisestä maalais-
47108: listeille, ja TlY:Vdän saada ensi istunnossa vastata,              kuntain maanhankinnan helpottamiseksi
47109: minkätakia 1isenssisysteemi toist.a:iseksi on välttä-
47110: mätön. Pyydän tätä vastausta varten asian pöy-               sisälltävä hallituksen esitys n:o 76, jokia täinään
47111: dälle ensi istuntoon.                                        jätettiin Eduskunnalle, esitelläiän ja pannruan pöy-
47112:                                                              dälle seuraavaan täysi-is.tuntoon.
47113:   Ed. Ta IV n e r: Pyydän saada 'kanna,ttaa ed.
47114: W uolijoen rpöydäUepam.·Oipyyntöä.
47115:                                            Pöydällepanot.                                         1917
47116: 
47117: 
47118:   ·Puheenvuoron saatuaan lausuu                         Seuraava täysi-istunto on ensi tiistaina kello
47119:                                                      6 i. p.
47120:   Ed. Mantere: Pyydän <vain ilm10ttaa, että
47121: suuri valiokunta. kokoontuu 'maanantaina JI;ello 1     Täysi-istunto pääittyy kello 7,55 i.p.
47122: päivällä eikä huomenna niin/kuin alkujaan o-li
47123: suunniteltu.                                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
47124:                                                                                  Eino J. Ahla.
47125: 
47126: 
47127: 
47128: 
47129:                                                                                                          •
47130: 
47131: 
47132: 
47133: 
47134:                                                                                                  242
47135: •
47136:                                     94. Tiistaina 17 p. helmikuuta
47137:                                                              k:lo 6 i. p.
47138: 
47139:                                                                                                                             Siv.
47140:                                                                      nilainan käY'ttöo~keuden 1~jenilamilseslta j.a
47141:                                                              Siv.    v8iltion ta~kuun my·örutälmiS€1Sltä. rmoorlaisiJrnlll-
47142: Ilmoirtuksia:                                                        tain maanhamkin:nan h~lpotta.mise'ksi . . . . 1949
47143:    Kan!Slialtoim~kun,n&n e:hdot,rus .p:i!ka!kirjoi-
47144: tuksenopetta~_ja.Ill ottalmisesta; . . . . . . . . . . . .   1920               PöydäiliJ.·e-panoa varten·
47145:                                                                                        esitellään:
47146:                K o l m a s k ä s i t ·te l y:                          5) Hallituksen kirjelmä Edusk'Uill'OO'lle,
47147:                                                                      koskeva ik·ertomusta. va1ltiovaraårn tri·laiSta
47148:     1) Ehdotus asetukseksi Hsäy::msestä 8                            vuonrna 1917 ........................ .
47149: § :ääin 2~ päivänä heinäJkuuia 190:2 annettua                                                                               "
47150: ~setrus:ta siitä mitä Vesioikernslaba ikaytert-
47151: täessä on noruda:tettava . . . . . . . . . . . . . . . . . 1923
47152:     A rS i a; lk i 1' j a t: Suuren v.a~liokunn:an                     Nimenihuudossa merkitään rpoissaoleviksi ed.
47153: mietintö mo 5'3; Ia1ki- .ia ila:lou;sva'liokun:nan                   Kotonen, P. Wirkkunen, Alanen, Andersson,
47154: mietintö 11:0 11; ed. :!Jia~ku:lialn y. rm. ooUJSik.                 Broänd•a, Colla,n, Helenelund, Hiomen Hästbacka
47155: flSirt. n:•o 24.                                   '                 Koivisto, Koskelin, Ma~D.nonen, Neva~linna Nie~
47156:                                                                      mi, Nix, Nyberg, A. P·esonen, Raatikainen, 'Ram-
47157:                                                                      ~ay, Rintala., Roos, Ryti, Sihvo, Sinklm, Snell-
47158:           En.simäinen käs!ittely:                                    man, Särkkä, Tanner, Typ'pö ja W esterinen.
47159: 
47160:   •2) Ehdotus la!illrsi yleisistä varoista rikos-
47161: 81Sioissa todista;jil,le suoriiJet;t;ava;n korvamik-
47162: sen korott8Jlllisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1924                        Ilmoitusasiat:
47163:   •A s i a; 'k i r j a rt: L~liolrunman, mie-
47164: iWnltö n :o 17; h:dliimksen ~Milt:y~s n :o 63.                          VapautuiSta eduskuntaltyöstä yksityisasiain
47165:                                                                      vuoksi saavat ed. Roos ensi :torstai-iltaan, ed. Ne-
47166:                                                                      vanlinna, Colla:n, Hästbaclka, Andersson, Ra.ati-
47167:                  Ainoa käJsitte;ly:                                  kainen ja Ya:nnonen tämän illan täysi-istunnosta,
47168:                                                                      ed. Pitkänen ensi keskiviikk.o-aamUiSta seuraavan
47169:     3) Amomus~hdotus, jroika. ikoskee Hsenssi-                       tiistain aamuun, 'ecl. Meriläinen tästä illasta ensi
47170: jäir.ieslle1mäm poi\Sta.misrta ja tuonniin IV'a,paut-                lauanta:i-ilta.an, ·ed. Koivisto tämän virikon ajraksi
47171: ta.mista \SieJkä. Kaurppa- ja, ttloollisruruskomis-                  ja ed. Koivuranta tästä päi,västä. ~ensri maranan-
47172: sioonin la:kkauttamista ................ .                           taihi•n.
47173:    .A .s i a 'k i r j a t: Ta·lousvaliolkunn:an mie-          "
47174: tinltö n:o 16; ed. Å'keiiMomilll y. m. an:oon.
47175: e'hd. n :o 63.                                                              Ed. V. Tannerin välikysymys, joka 1koskee
47176:                                                                              toimittaja 0. V. Kuusisen vangitsemis-
47177:                       Esitellään:                                                           tapausta.
47178: 
47179:    4) HaHitu®sen esitys n:o 76 :vuokra-illilu-                         Puhe m i e s: Ulkopuolella .päiväjärjestyksen
47180: fliden lunasta.mis~si myönnretyn dbligatio-                          esitellään pöydäl1epanoa varten ed. Tannerin
47181:   1920                                       Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47182: 
47183: 
47184:   asianomaiselle hallituksen j•äsenelle osottama väli-       Puhemies: Valt:iopäiväjärjesty.ksen 32 §:n
47185:   kysymy.s.                                                mukaan tulee asi·an olla TJöydällä johonkin seuraa-
47186:                                                            vaan täysi-istuntoon.
47187:      Sihteeri lukee:
47188:                                                              Asia Tl a n n a a n    p ö y d ä 11 e seurwavaan
47189:            S u o m e n Ed u s k u n n a, 11 e.             täysi-istuntoon.
47190:      Sanomalehdissä esiirrtyneiden tietojen mukaa;n
47191:   on entlnen sanomaleilnlento~mitta.j.a 0. V. Kuusi-
47192:   nen tulllut vangituksi Oravaisissa ja oli häntä tar-       Kansliatoimikunnan ehdotus pikakirjoituksen
47193:   k!otus lähteä kul.iettamaa~n Helsinkiin. Tä.hän                         opettajan ottamisesta.
47194:   päättyvät kuitenkin ·varmat tiedot as~a:sta ja j~t­
47195:   koksi on s·aatu ainoastaan epämäärä1s1ä lhuhu]a,           P u h e m i e :s: Viime täysi-istunnossa päätti
47196:   joiden muka.a·n häneit ,pakoon pyrkiessään" olilsi eduskunta TJanna pöydälle siflloin esiltetyn kans-
47197:   surmaJttu.                ·                           . liatoimikunnan ~hdotuksen pikakirjotuksen •01Jet-
47198:      ·Tämä tapaus koskee tosin yhtä ainoata henk~­ tajan ottamisesta. Tämä ehdotus tarlmitti sitä
47199:   löä, mutta on. sillä vallitsevM järjestelmää valai- että Eduskunta 1päättäisi ottaa ''Pik.akirjoittajain
47200:   sevana sang·en laaja merkitys. Jo pidemmän ai- opettajaksi yhden henkilön, jonka kanslia.toimi-
47201:   kaa on nimittäin ollut yleisesti havaittavissa e<ttä kunnan antamien lälhempien määräytsten Ja oh-
47202:   oilkeuslturva maJassa:mme on ainakin eräiilseen kan- jeiden mukaan tulisi antaa sekä alkeisopetu1sta y~­
47203:   sanosaan näihden olematon ja että me olemme kau- kakirjoituksessa että toimeenpanna nopeus•har.]Ol-
47204:   kana oi1eusva11tiossa vallitsevista oloista. , Yksi- tuksia. Jos eduskunta hyväiksyy ehdotulksen, eh-
47205:   tyiset henkilöt ja erinäis•et ryhmäkunnat kailsovat dottaa kansliatoimikunta edelleen, että kanslia-
47206:   a"ikeudekseen laillisia vimnom:aisia syrjäyttäen toimikunta saisi julistaa toimen ha:ettavak•si ja
47207:   toimia ·oman harkintansa mukaan. KansaJaisten täyttää 1sen vaaliroaudeksi ja irtisanomisoikeu-
47208:   vapaus ja henki ·eivät ole suojattuja ja varsinkin della.
47209:   valtiollisista syi•stä vangiksi joutuneet henkilöt
47210:   ovaJt alituisestsa vaarassa joutua roistoväen sur-         Keskustelu:
47211:   mattavi'ksi ennenkuin saavat asiansa tuomioistui-
47212:   men kä;siteltäväiksi. Tämmöiset tapaukset ovat              E.d. E s t 1 a n 1d e r: För att bedöma en en-
47213:   omi•aan vakiinnuttamaan sitä käsitystä että mieli- skild persons gömnde och 1åtande unCLer livets
47214:   valta edelleen relhoittaa maassa ja että ihaUrtus on varjehanda omständigheter uppställer den ro-
47215:   voimaton sitä estämään.                                 merska. rätten för jlämförelse ett sla•gs abst.ra,kt
47216:      Kun toimittaja 0. V. Kuusisen ko'htalon suih- begr8fP:p, som lkallas ,bonus et dil:Ugerus pa.ter fa-
47217:   teen on oltu 'Siksi sa.laTJeräisiä ettei viranomai'Sten milias". Det v·ore na,turligtvis orättvist att av ·en
47218:   taholta ole sa:ate1Jtu siitä .iulk]suuteen varmoja tie- 'korTJoration såldan som ri:kgsCLa~gen kräva samma
47219:   toja on mielten rauho~ttamiseksi tärkeätä saada noga specificera.de mått af eftertänks·amhet som
47220:   siitä julkisuuteen luotettava selostus. Samalla on den romerska rätten kräver ·av en dylik bonus et
47221:   välttämätöntä saada tietää miten Hallitus suhtau- diligens TJater famil:iJas. Red•an d·essa tvänne re-
47222:   tuu tämäntmpa:isiin yhä uusiint1.1Viin t'a11aihtumii~ lativt trivia,1a -epitet E<kulle väl icke uta.n vii'dar-e
47223:   varsinkin kun niihin syylliset l'oistot jatkuvasti anJses 'lämpliga ,att användas röranide vår riksdags-
47224:   ovat jäärreet rankaisematta.                       '    institut.ion. Men om .det ändå kunde antag-aiS, att
47225:       Kaikin'TJuolisen srelvyyden saamiseksi täihän hä- en omtänks.a:m 'husf·ader synnerliga:st under ekio-
47226:   märlilin a.siaan pyydän Eduskunnan suostumuk- nomiskt ootrydkta tider, då •han övervälg'ler ans,~l­
47227:   sella sa.ada 1asi•anomaisen Ha1lituksen jäsenen vws- lande av ·en ny tjänare i sitt hushåll! anser sig
47228:   tattavwksi esittää seuraava!t kysymybet:                böra hava en tilLfyllestgörande utrednmg om be-
47229:       1. Mikä on totuus ·entisen toimittaja 0. V. hö.vlig<heten, och likaså också vill va.ra någor-
47230:   Kuusisen vangitsemista koskevassa asirussa ja sen lunda TJå det klara med ·vilka ~ostnader som ge-
47231:   yhteydessä esiint:vneissä tiedoissa .ioid·en mu1a:an nom ,ett dylilkt a:nstäUa.nde skulle ådragas lhushål-
47232:   Kuusinen olisi surmattu?                                 let så synes det mig att man måhän:da också
47233:       2. Mihin toimenpiteisiin Hallitllls, siinä ta- -beträffand·e riksda•gens förfarande i nu ifråg,ava-
47234: ' pa11'k1sessa että väitetty taTJpo todella 1on tapahtu- rande ärende kunde våga en jämför.else. Det sy-
47235:   nut, on ai'[{lonut rythtyä tämän järkyttävän tapa;h- nes m]g ,a>Iltså icke sakenHgt, att riksdagen beslu-
47236:   tuman johdosta?                                         ter inrättande av ·en ny befattning utan att 'hava
47237:       Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1920.              tagit del a.v någon motivering; icke heller att
47238:                                         Väinö Tanner.      riksdagen nu f·örbinder sig till en stående utgift
47239:                                     Pikakirjoituksen opettajan ottaminen.                                     1921
47240:                    -----------------------
47241: uiian att veta, till va;d ruenna åtminstone up!p'Skatt-        I ett rspecieUt avseende önskar jag ännu uttala
47242: ningsvis belöper sig. En omtänksam husfader av             mig. Kanslikommissionens för.slag giver sig ut
47243: det slag som ,c1en romerslm rätten förut.sätter            för att omfatta !hela sta.nograffrågans orclnande
47244: skul1le sä;kerligen icke hanldl,a så.                       vid ribcla:gen. I s.iälva verket hänför sig för-
47245:     Det va:r så grund av en tanke i denna riktning         sla:g.et dock endast till den finska stenagrafin,
47246: som ~HJg vid senast:e p1enum tillät mig att hegära         ty .d~en tjänstema!Il, som nu före.slås, :skulle natur-
47247: detta ärende på hordet. Fallet 'är nämligen det,           ligtvi.s Mott kommia a:tt undervisa i finsk steno-
47248: att kanslilkommissi onens förslag icke åtföl.ies av
47249:                      1                                     grafi, errär kunsk<ap i vartdera sla1get stenogr.afi
47250: någon motiverimg ooh icke heller giver viid han-           sä1la,n totcle kunna föruilsättas hos slamma person.
47251: den något rörande a,en ntlgift riksdagen iskulle           J a,g ber då att få understryka, att också d'8ll
47252: ikläda sig. Jag tillåter mig därför nu att föreslå,        .3venska       sten.ogra.fin  vid riks:dagen kräver
47253: att ärendet för utlåt.a,nde remitteras till statsut-       beaktancle, och enligt vad jag !har .erfrurit vore
47254: kottet, s·om .iu av ka:nslikommiss~onen ka.n erhålla       också särskilt härvid åtgärd·er på .sin plats med
47255: den detaljutredning, vilken nu saknas, men som             avseende å framtid·en. De svenska stenog.rafer-
47256: tord,e finnas att tiHgå uti kanslikommis,sionens            nas urppg~ft är visserligen icke så stor som d·e
47257: protok,oll och :som enligt mi:n tanke torde vara           finska stenograferna.s, men d.e svenska st,enogra-
47258: oun'dviklig för att är.endet måtte kunna. mecl he-          fernas arbetsbörda ka.n dock inga!lunda räknas 'en-
47259: hörig s'äke>rhet ibeclöma,s. J a.g har icke ansett         bart proportionellt till anta1et. svensktalancle i
47260: mig böra föreslå återremiss till kanslikommissio-          rMsda'g-en. Först •ooh färmst är ju porotoikoll-
47261: nen, emeclan denna kommission .iu ielre är a!tt lik-        stenogrammet detSiaJIDma för såväl d.e finska. s10m
47262: .ställR med utsk·ott, som ha att. utr·eda. är.enden. men    för de svenska stenograf.erna. Men också heträf-
47263: dävemot cl·etta ärende, av vilket en viss utgift           fande det svensika diskussionsstenogrammet kan
47264: skulle åsamkas rikscla·gen, ju är till sin art jäm-         under vissa omständigheter, såsom erfarenih:eten
47265: förligt med clem, vilka höra till statsutskottet           flerfaldiga: :gånger ,givit vid handen, fö!'ekomma
47266: öv.erlämnas.                                               €:tt a.rhete, mm kräver st.örre krafter ärr. va:d
47267:     Vad själv.a förslaget beträffar, synes det mig          clet svenskla .stenogrammet i ·genomsnitt kräver.
47268: uppenbart att riksclaJg"en h1ar ett intresse .av att        Den svenskia. stenografin i riksdagen borde därför
47269: sörja för utbilida.nde av stenografer för c1ess ä;nda-      tillgodoses så liberalt, att icke svårigh'eter uppstå
47270: mål, så mycket mer :som .iu en speciell uppövning           vid dylika. tiUfällen, d:å €XC€ptionella. anspråk 1>å
47271:  till den färdighet, som härtilll erfordras, i annat        den svenska stenograferin:gen förel~gga. Och för
47272:  fall måhäncla icke alltid i tillräcklig måm stocle         a:tt erhåHa nödig tillförsel av nya kmfter horcle
47273:  till bucls. Men däremot förefaller clet mig som           antalet svenska. stewografer öka:s, ~arvid då ,aUtid
47274:  om .det ännu kanslke vore för tidigt att bestämma          någon kunele tagas så a tt säga för at.t lära.s in.
47275:  s1g, huruvicla en fast tjänst härför behöves på sätt          :l\Ied framihålllande av dessa omständigheter her
47276:  k·anslikommi,;sionen föreslår, och om icke tillatt        .iw.g att få föveslå, att åt statsutskottet jämväl
47277:  börja mecl ett vistst anslag vore för .clylik'a kursers   skulle 'lämnas i uppclmg att överväga, huruvida
47278:  avihåJllancle tillräckligt. Ka:nslikommissionen a.n-      icke antingen åt kans:lilkommissionen eller åt clen
47279:  ty,d·er att också elem~ntära kurser skulle komma          sv:enska stenografiskw föreningen skulle gi'vas
47280:  a:tt hållas. Detta synes mig alldeles otvivel,a:ktigt     ett an1s}a,g för anställa;nde av en övningslärare i
47281:  falla utom riksclagens nppgift och behov, då ju           s.vensk sten10grafi, varvicl >dock icke elemerrtära.
47282:  delta:g1arena i såc11a na kurser icke slmlle kunna        uta:n €ndast kurs1e.r i sna•bbskrivning s1kulle a.norid~
47283:  förbi!Ildas att framcleles tjänstgöra såsom riks-         nas.
47284:  dagsst·enografer. Men om å;terig-en clylrka ,e}e-             Jag antycler att d~enna: anordning kund·e tänkas
47285:  mentära kurser icke komme att ihålla.s, återstode         antingf:n, såsom 'ftärinti1Hs. t.räffacl dter över-
47286:  för ifrågavarancle n.ya tjänsteman :endast :att. för-     e.n:skommelse merl den sven:ska: stenograd:1förenin-
47287:  austJa[ta sntabbhetsövningar, och detta s.ynes mig        nen eller ock sålunda. att en särskilcl övningslä-
47288:  dock icke motivera anställa,nd:e av en sär~kild frust     rere skulle anställas mot clet ans'la.Jg, som för detta
47289:  riksdrugstjänsteman. Atminstlone förefaller det           änclamål gåves. Men cl~Btta behövcle änrnu ieke
47290:  mig a,tt tiNs vidare erfaren'he:t ioke 1finnes clärom     inMbära anställande av en fast tjänsteman för
47291:  att en så.&an tjänsteman skulle göm tillräckligt          ändamålet. .J,a,g iber därför att få på följand:e sått
47292:  skäl för sin lön.                                         f.ormulera mitt förslag:
47293:      Detta nu a.ngående förslaget i a:llmänhet. och            att kanslikomm]s,sionens förevarande förslag
47294:  har jaJg icke anledning att därpå närmare ingå,           vemitteras för utlåtande till statsutskottet oeh 1att
47295: -då dess detJaljer i själva. ve:rlket icke ens ännu äro    åt statsutskottet gives i upp.dra;g att överväga
47296:   riksdagen käuda.                                         huruvida icke ett anslag borde bestä:mmas jämväi
47297: 1922                                        Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47298: 
47299: 
47300: för anstä.Uand;e av s·nwbbhetskurs.er i s•vensk ste-       se, että asia on kansl~atoimikunnassa käsitelty.
47301: nogmfi anting.en genom en ISärskild svensk öv-             Kansliatoilmrkunta oli aivan yksimi.Jelinen tälil:a.i-
47302: ningslärare eller genom ·den .svenskta stenografiska       sen toim~henkilön tai'!p·eellisuudesta ja eh!dotti
47303: föl"ening.en.                                              asi1an yksimieliseS>ti eduskunnll!Ue. Näin ol1en
47304:                                                            tuntuu matsalaisen !kansanpuolueen johtajan
47305:     Ed. J y s .k e: 'l'iledämme, että tällä hetkellä       esiintyminen ,1Jäs.sä ·rusias1sa ko~olail1a ta;rpee'tto-
47306: V1allits•ee varSiin suuri puute kykenevis·tä pikakir-      malota. Rohkenenikin .e;hdottaa, ;että :eduskunta
47307: joittrn.iavoimista ja minä olen siinä käsitylksessä,       hyväksyisi kansliatoimikunnan :ehdotuksen, l)äät-
47308: että tämä puut•e yhä lilsääntyrrnistään lisääntyy.         tämäUä ,a,sian heti, ·lä:hettä.m:Wttä :siitä rva.lidkuntaan.
47309: Voi ·ennen pitkää msia:nlaiiia olla sellainen, :että
47310: ednskuntru ei saa riittävästi ·pikakirj.oittajavo~mia         K.es:kustelu julistetaan päättyneeksi.
47311: -prul'VIelukseensa. Sillä tavaUa kuin tähän asti on
47312: koetettu, nimittä~n yksin pilkakirjoittajayhdistyk-
47313:                             1                                 ,p u h e m i e s: Keskustelun kuluessa· on ed.
47314: sen avulla ja sen toimenpi,teillä ei ole saatu riittä- E.stla.nder :ed. Hornborgin lmnna ttamana ·ehdotta-
47315: västi p1kakir.ioittajaovoimia kehitettyä. Ilmeinen nut, ·että kansli1a:toimikunnan ehdotus lä!hetettäi-
47316: puute on .ia se on yhä suurenemassa. Mrnä en si:in valtiova.rainvaliokuntaa,n ja täUe valiolkun-
47317:  puo]estani• näe mitäJän muuta ffilahdolliiSuutta ti- . nalle annettaisi~in toimeksi harkita, eikö määrä-
47318: lanteesta :selviytyäksemme ·kuin että eduskunta raha olisi osoitettava ·nopeus:kumsien järjestämi-
47319: hyvälksyy kansliatoimikunnan ehdotuksen ythden seksi ru0'1Jsi.nkielisessäkin pik,akirjoituksessa, joko
47320: eduskunnan pi!krukirjoittajatoimen vakiinnuttami- erityis•en ruotsinffii,elisM pikakirjoi!tuSiopettaja,n
47321: s•esta; tällöin. kun uus~en pikakirjoitta:j.avoimien tai ruotsinkielisen pikakirjoitusyhdistyiks,en avul-
47322: kasvattaminen tulee yhden henk'ilön tleihtäväksi la. Kutsun tätä ,ffudotusta ed. Estlan:derin tilido-
47323: .-Fa velvollisuudeksi on eduskunna.Ua toiveita siitä, tukseksi .
47324: että piikakirj.oittajia. vastaisuudessakin :on edus-
47325: kunnan pialvelukiseen .sarutaviss,a. Tätä jotkut voi-         Selonteko myönnetään oilwaJQsi.
47326: :n:evat :ehlkä vastustaa sillä perusteena, e:i:.tä. tällai-
47327:                                            1
47328: 
47329: 
47330:  nen kasvattaminen tulee mulm ka:lliltksi. on ·epä-           P u 1h e m i e s: A'Siassa on äänestelttä:vä.
47331:  tal"koitukselllmukais;ta ja on muka mafudollista että
47332:  täten kasvrutetut -pikiakir.ioittajaVJoi.JIDat eivät tule
47333:  eduskunnan palvelukseen j.n:e. Nuo v.astasyyi                Åänestys ja päätös:
47334:  ja väitteet tuntuvat minusta kuitenkin .epäpäte-
47335:  viltä; ·en esim. näe mitään sellaist1a syytä, joka            Ken 1haluaa j1atkaa asian as~allista käsittelyä
47336:  viii:ttai:si 'siihen, että eduskunnan myötävaikutulk-      äänestää  ,j.aa"; jos .,ei" voittaa, on ed. EsUande-
47337:  s:ella kasvatetut pikakirjoittajiavoimat eiväJt tulisi rin ·ehdotus hyväksytty.
47338:  eduskunnan pah,eJ1ukseen, :edellyttäen luonnolli-
47339: .stesti, että .eduskunta työstä maksaa vastaavan               A·änestyksessä •ovat jaa-äänet voitolla .
47340:  palkan kuin yksity~set. Minä siis pyytäisin eh-
47341:  dottaa, että eduskunta hyväksyisi !lmnslilatoimi-            ,p uh em ies: Eduskunta on siis 'hyljännyt
47342:  kunnan .ehdotuksen.                                        eh1dotukslen asian läJhettämisestä valtiovarain-
47343:                                                             valiokuntaan. ~<\si1an käsittely jatkuu.
47344:    E'd. H o r n b ·o r g: J ag ber ·att få understöda
47345: r.dgm Es!tlanders förslag om remiss 'av ,föreva-             Keskustelua jatketaan:
47346: rande är:end'e.
47347:                                                                Ed. E <S t l a n d e r: Sedan rrksdagen nu för-
47348:    Puh e m ies: Kun on teihty ehdotus asian                lmst•alt bordil'äg'gnin:g oc!h övergått till sa.klig !be-
47349: läJhettlämi:sestä valiokuntaan .ia täitä e!h:dotusta on    ha.ndling av .det förel~ggande försla;get, her .ia'g :få
47350: lmmn1a.tett.u, keskeytetään rusi•an as.i1allinen käsit-    hemställa, >huru .som icke ·end'ast rätt.visa, utan
47351: tely. Pyydän pu'lreen'VUOI"'U käyttäjiä mQihdista-         iiv·en det pra.ktiska. behovet kräver, ,a;tt det förslag,
47352: ma:an pulh:eenvuoronsa asi•an valiokuntaan liihet-         som kansli.!konrmis1sionen gjort:, om a'ns•tällaonld-e av
47353: tämi.s:een.                                                en lä'rare för inövande av fin·ska steno:g-ra.fer- t.Y
47354:                                                            s•å måste deHa förs11atg f·örstå.s -- borde 1mmpl€t-
47355:    Ed. Hu p 1 i: Kun asia kansliato~mikunnassa             teras därhiän, a1Jt ock\så ett 'ans1ag skulle ställa.s
47356: oli •esillä, tuli se ammattiihenkilöiden tahOilta siellä   till ·kansli:kommissiomens förfogan:de ·för att där-
47357: täysin .päteviäs,ti pe.rustelluk.si ja kun asia on luon-   med a.nordna, s'rmibbhetsövninga:r ä:ven i sven~S'k
47358: teeltaan :1\::0:ktolailla vä!häinen, tuntuu riittäväHä     stenog!'afi, och be.r jag att ihärom få göra försla1g.
47359:                                           Pikakirjoituksen opettajan ottaminen.                                         1928
47360: 
47361: 
47362:    Ed. .S c th a u m .a n: För min del ber jag få               Puhemies: Nyt, on                    äM!estettäNä        eid.
47363: yrka på a'vslag 1på kanslikommissiionens förslag.             Estlamlerin ~ehdot.uksest•a.
47364: J a.g anser att sa!ken läm'Pligast. ordnas såsom hit-
47365: tills, genom att ~den överlämnas ~ det enskiM.a                 Åänestys ja päätös:
47366: initi,ativet. Färdighet i 'stenografr lhar 1alltmera
47367: bliivit en fordr:an t. ex. för dron, som ingå >på af-            ·K·en 1hSrväJkisyy ed. Estl-anderiin ethdo1mksen,
47368: färshrunan. I .den mån denn·a fordran blir vanli-             ääinie,s:bälä. ,1jaa"; jos ,ei" voiflta!a, 1(}11! s~anoi:tu eh-
47369: gare, kommer d~et att finnfiiS fl.el"a prhnata lärare         do:bUis hy lältty.
47370: i älmnet. Vid sådan!t fö:rMJlande, och då :iag e.i
47371: hn iDJS'e, att det skulle behövas en särskiM lärare              Å'äneS'tyfus,essä ·a·nlnetaan 33 ,jaa" -:äJäntä ja 131
47372: i .ribdrugstenografi·, yrkar jag som sa:gt, iherr             ,.ei" -~aäintä.
47373: Talma.n, på avslag på kanslikommiE>>sionens
47374: för:slag.                                                        Puhemies: Edwskunta O'n siis hylämntyt
47375:                                                               e'd. Es>tlanderin ehdlo,tulksen.
47376:    ··Ed. H o r u b o r g: Ehnru .1a.g är böjid för att
47377:   dela den av rdgm Schauman frams1Jäl1da uprpfa,tt-
47378:   ningen, ber jwg liikväl, clå ärendet lpåtaJgligen här
47379:   kommer att avgör.as i l}Q!Siltiv riktnti.ng, att få un-
47380:   derstöda det aV' mlJgm Estlander framställda
47381: ' förslaJget.                                                           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
47382:     Ed. J y s k e: Minusta kok>emus jo osoittaa,               1) Ehdotuksen asetukseksi lisäyksestä 8 § :ään
47383:  .että se väite, jonka ed. Schauman ieki, ei pidä               23 päivänä heinäkuuta 1902 annettua asetusta
47384:  paiik!kaaDJSa. Pilmkir.iottajavoimista, joita ·esim.             siitä, mitä vesioikeuslakia käytettäessä on
47385:  eduskunnalla olisi s~a:a,tavissa, on puute. Minä en                             noudatettava
47386:  ta.htoisi oHa mukan:a tätä .puutetta lisäfunässä
47387:  j31 valmis'tama.s:sa S·ellaiista situatsioon~a kenties       sisäl1täVlä ed. Ta~kik:u}a.n· y.m. eduskunrtaes.i'iiys n:o
47388:  vuod.en ·parin sisällä, .ioHoin edwskunnalla ei ole          214, .i·ota v.allmis·tele'Va.s·ti on käsi1Je1ty ~laki- j'a' ta-
47389:  oo·atavissa rii,ttävästi nikakir.ioitJtajavoimva. Jos        1ousiVa1l<iokunnan mi.etinnössä n:o n,seikä suuren
47390:  ed. Sch1awman mrenee takauks.een siitä, 'ettlä nliitä        va!lio1kunn1an mie1Jin1nös>sä n:o 53, es·iteUäJäin
47391:   Vfarm3JSti on saatavissa - sanokaamm'e - ensi               k o 1 m a ni t e ·e n k ä 1S i t t ·e 1 y y n.
47392:  syksynä tai 'ensi meJväänä, silloin olen taipuvainen
47393:  kannattamaan hänen kiel'teilsltä k>antanns.a, mutta             P u'h e mies: EdUisklllnta. p.ä'ättän1ee pysyä
47394:   en ennen, ennenkuin saan siitä vaa~mat ·takeet.             toisessa .luikemisessa ttekemä!ssä·äm· päätöksessä
47395:   Siitä syy:siiä. ·edelleen toivon, että kansliiatoimi-       nyt elsi,],l>äo,leva·n eduskuntMsityks,en ihylikäämi-
47396:  'kunnan ehdotus hyväksyttäisiin.                             s.estä.
47397:     Keskustelu juli,,;ii;ei:Jaan pä.ä:ttynJeeksi.               Keskustelu:
47398: 
47399:     P u h ·e m i e s: K'eskustelun kuluessa .on ed.              Ed. T a k k u 1 a: Minun täytyy valitellen
47400:  Sclhauman ehd!otta.nut, että kansliatoimikunna,n             todeta, e'ttäi laki- ja talousV'ruliokunlta, S'rumloin
47401:  e'hdotus hylättäilsi~n. T'ätä ehdiotusta ei ole kum-         .suuri valtidkun:ta ja vihdoin nyt .edUJs!kunrt::a hyil-
47402:  mi:nk,aan kannatettu, .iolten se raulmaa. E>d!eHeen          kää kysymy kses säo1evan lrukiehdotulk:Sien. SiUä
47403:                                                                                    1
47404: 
47405:  on ·ed. Estland'er ed. Hornborgin kannattamana               maa's>euduHa, .ios·s:a -oll,aau. teik:e.mti·s·essä ky:symyk-
47406:  ehdottanut, että kansli,a-to~mikunnan käytettä-              Siessäoleva11' •Vels,ioikews,1a.in lNvnss·a, •USiein, varsin-
47407:  väksi a.setetwan määräralha nopeuskurssien :toi-             kin sen 1mrvaan ·a,sutuis>s'a s.euduis:sa, on >se t,ulot-
47408:  meenT>a,UJem~seks] ruotsinkielisessä pikakirti·oituk-        tamut suuria fhanka,luwk,sia mla>anvibelyksen
47409:  sessa. Tämä ehdotus otetaan 11atlmi,S'tavaksi sen-           edisM.mis<8'1'1'e. Mutt>a ko.ska, edUisknlllnanl puo-
47410:  jällkeen, kim ,eduskunta on tehnyt päätöksensä               lelta, on: telhty se mikä iQll. tehty, ni,in• minä toi-
47411:  kansliatoimikunnan ehdQtuks·esta.                            voisin, että se ik·omi't,ea, jo'klll on s:aanut ieht·ävälk-
47412:                                                               s·een ikoiko v.esioik,eus.lain muuttamisen, kiinutit-
47413:     .Selostus myönnetään ~qikeaksi.                           täisi suuremp•a>a huom iota IliYt kys.ymykse·Sislä-
47414:                                                                                             1
47415: 
47416: 
47417:                                                               oleva,a.n pykäläälnlk>in.        ·
47418:     lEdtUJsktm~ !hy.väiksyy kansliatoimikunnian eth-
47419:  dl()'tuksen.                                                    Keskuste'l u julistet-.mm :päälttyneeksi.
47420: 1924                                           'riistaina 17 p. helmikuuta.
47421:                                                                     --------------------------------------
47422:    EdUJskunt.a piiJättää pysyä •tois•es,sa luke~Jnisessa       missförhällanden av den art, att utsko.ttet enli:gt
47423: takiemä:ssään rp•ääitOks.essä.                                 min å.si'kt oviUkorliglen 'hade bort skrida till att
47424:                                                                närmare unldersÖka, .sakeru, i synnerhet som d~et
47425:     P u 'h -e m i .e s: A'sia•n kolmas kä!siitely on fanns god 1Ji:d, ty frågan upptog1s redan I>å våren i
47426: pwättynyt. Asia on l>o.ppuun' kä.siteHy.                       utskott·et t1iH heihandling. Cemtrllilha·nde1skllim-
47427:                                                                ma·ren aniför blanid ann·a~t som exemp,el på mi·ss-
47428:      2) Ehdotuksen laiksi yleisistä varoista rikos-            fönhållwn1dena vi•d handihavan.de:t a v l~censsyste­
47429:      asioissa todistajille suoritettavan korvauksen            met, att en stor firma anihörl ·om •licens för-
47430:                              suorittamisesta                   1.800 säckar kwffe, men a!ll'sakning·e<Th •aNsllogs.
47431:                                                                Senare heviljaJdes dock en\ anna'n Jirma :1icens
47432: sisältävän haHit.uben esityksen n:o 63 johdos·ta för .ett tio gångter ·s·å s<tort p.art.i lkaffe, som in-
47433: lrua•dittu lalkivalliokunnan mietintö n:o 17, joka köptes tiU ,ett högre pris. Kon,sume•rut.erna blevo
47434: viime täYJsi-ist,un:nos1sa p.a·ntiin pöydä.Ue, esit,el- genom .denna inkomsekvenis ho.s licensmyn1digbe-
47435: liiJän .malinitun 1ainsäätäJmis·ll!siam             e n1 s i - terna hesikatt:ade med cirka 21 / 2 miljon mark.
47436: m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä vartelll.                      Ett •aiJina~t ·exemp,e•l som Cen:t,ralha,ndelsikamma-
47437:                                                                r.en wiJiför är: En firma inlä:m:nade den '21 m1ars
47438:      iKun ei kuk.van 'ha!lua pu'heenvuoroa., juliS'te- runls·äkan •om licens för etJt ·större parti malkaroni
47439: taan 3!Sian ensimäinen .käsirt:tely rpäättyneeksi ja oc'h beviljades HoonJS den 25 april. Under :t.iden
47440: rusia menee s· u u r e e n v a 1 i o k u n t: a a n.           hade prisset ·stigit med 21 slh. per 50 kg. Dröj:s-
47441:                                                                målet hl<e'v ga:nska dyrt, Så 1framhålll.es vidare i
47442:    3) Lisenssijärjestelmän poistamista ja tuonnin              Cent.ralhandels,kammarens utlåtande, ihuru Han-
47443:         vapauttamista sekä kauppa- ja teollisuus-              dels- oc'h InduSJtrikommissionens ornsorg om slkyd-
47444:                   komissioonin lakkauttamista                   dandet av den ·rnlhems'ka inldllistrin har gått ända
47445:                                                                 dänhäm, artit impurtlicen<S· för vissa varusl!lig i·C!ke
47446:  lmslmvan ed. Akerhl'omin y.m. antomusehldotu>k- a:lls< bevHj:a,ts. Ett säda·mt ä:r kaustiik ·s:oda; de
47447: sen 'l1:o 613 johdosta laaJdi:ttu talousva1Holkunnan i:n\hems!ka, .faibriketrna:s l)rodukt ha:r ldock varit
47448:  mietintö n:o 16, joka viime twysi-istunnossa rpan- 50 % ·dyra,:rle äm den utlä:n1dska. iLika,så har en
47449:  tiin uudeUeen p•öydä1le, ·esitellään al i n1 o a a n a'n!s·oka'n om rältt a.tt tiU land•e•t. imporbera •tvål
47450:  k äi s i t t e 1 y y n.                                        a,vs'lagits med d:en motivering·en a.tt de imhe'mska
47451:                                                                 faibri1k·errua erhåUit li'cens för imp.ont: <a,v rråäJm-
47452:       P n ih ·e iiil! i •e s: Asian ollessa vi,ime täy.si- nen. Den inlhemska tvålen var •emellertid tidi-
47453:  istunno·ss·a esrillä, esitti ed. Hws'tbao'lm ed. Es.t:lan- g;are i några .fa:l1l åtminist.one dwbhe1lt så dyr som
47454:  derin ka:nnrutta:mana, että eduskunta päätt:ä;i,si ruen! iJfrågar·aNande utländska VaTa.ill.                              En
47455:  kehottaa ha1litu<s1ta ryhtymään t·oimenpiteisiin mis·slyckad åtgärd, fo.rtsäuter Centralhandels-
47456:  lisenssijärjest·elmän la:klkautlt.a:misek·si ja kaillpan kamlmcliren, ä:r även :den atit Eeoen1s 1färvägr8Jts
47457:   vapa:uttamis,eksi kaiki<Na ,a,loiHa ja ed. Schau- för im'port av sä:r;ski1da, artikl·ar nö'dvändiga
47458:  man ed. af Fors<elleksen kannattamana, että för by,ggnads,ind.usrtrin, säsrom ,s,pi:k, cement m.m.
47459:   eduskunta rp·äattäi,si keh:ottaa <haMHus<ta lakkaut- Senare har vi!SIS€1l'ligen, .sås.om j•ag kun.nalt konsta-
47460:   tam&a<ll' li,senssijärjesi-elmän ja vapaut,tamaa•n tera, lice'DJS hevillj.ats åtminsitlone 'På cemen<t.
47461:   kaup,an. muiUa a:l.oil1a paitsi ni·illä, joilla lhallli-          Delt. fann,s ·a<IJileidnring ·för utsikoM.et att mis•siäm-
47462:   tllis voimrus·s:a1olevan e1iThta<rv·elain ruojruHa on. rpi- lm, aiJt vi,s1sa fi·rtmor ·hade blivit gyninalde med
47463:   dattwnyi y(msinoH~euden kaupan harjoiliJtamiseen. lice.ns<er 'RIV Handel,s- och Industri:kommisls'i.onen.
47464:   Nämä elhdot•ulkset otet1aan äänle.styksenallaisi1ksi Det .f,anns alllleidning t,ill den:na mi1ss-tanke reda:n
47465:   sen jä;Lkeen .ku:n kesikust•elu on päättynyt.                 dä:dör ·a•tlt ett :slådant gynnrunde är nå:got som
47466:                                                                 oviUkorlig·elll följer meld •etrt ·SIYstem, ·däJr :det be-
47467:       ·Keskustelu:                                              ror på :en myndig;het•s' ·förgotitfilllna11de, om en
47468:                                                                  fö.I"'llan ska11 .g>iva;s ·el'ler ioke. Emellertid un-
47469:        Ed. 18 c h 1a u m ru n. Ekonomiutslwtteit ihar derlät utskot:tet, såsom _ia,g redan a·nför.t, alla
47470:   omsorg,sfullt u>ndvikit att i sitt betäinkande ibe- e•ftedODskn:ing;ar, elhuru des's'a forsiknrin:ga't' ihaod-e
47471:   röra frågon om ihuru liceussysilemet ba:11dhru~t~s. kunnat UIIJanJ synlnelili•g m'öda ·för 1den, s'olm bort
47472:   Flere av de av u:tskottet ·anliltade ·s1akku:nn:iga, verk:stä.Ua; dem, hliva rätt giv.an,de eller upply-
47473:   b1and .dem .s<ärkilt Centrru]harrde1slkrummaren i s•a:nde. Deit 1igge;r 'nlaiturligtvis io'ke i ldera1s in-
47474:   sitt try~kta utlåta:nde ooh SU!omen OSIUus-Tukku- · treiSS·e, so!m ans1e '}iCJens•syst,emet böra upprrätthål-
47475:   .kauwa;s idirektör Alanen, fram!höllo doc;k talrika la,s, altt Moita d:e,Th ~erldiga. kara:kt<ären 'cliV syste-
47476:   missförlhäHanden i ha•ndhavandet arv systemet, met, men en :sallmn.J.ig, objektiv frarrnstäillning
47477:                                            Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                          1925
47478: 
47479: försv·arar dock aUtid sin 'Platts och den hradte ju där·a,v åt SnOimeru V altamerentaJ!mill'8~ Kauppa
47480: för övrigt icke heihövt lletd!a tiili att k·as<ta hart · 0/Y ti53,1375 kg. Jag niämner alltid de störs<ta
47481: delt :käira barnet med badva,ttne,t.                           imporiörerna. Jag plocka;r ieke ~ut soäirskilt Suo-
47482:     För min• del ha;r jag ·en wUde,les •wnJna,n grund- meru ValttaiiDe·rent,ruka.ineln· K·auppa 0/Y, uta'n n:är
47483: synl på saken än ut1sikott,et; j.a.g betraktlar de<tta ja,g närrniner den firmwn, ·så är de1t, emeldan :det äJr
47484: ba•rn så:som e-tlt mi>Sisfost.er. J ag 'har därför icke delll s1om fåilt: det störst•a he·Iopp,et. MaOmron:i:
47485: hwft. .s•amma hämsyn som wts.illott,et., u.t,an har på 2,1837,169 '.kg. lTnid·er tilden 1 jaruui!Jri -- 10 juli;
47486: egen hand ,gått s:aklen in. på liv•et. Särski!lt ha,r därmv •å;t Yff'j.ö SOIIDiersa:lo & Co 1 miljon kg, !Suo-
47487: d!ert i ntres·s,era.t mig art;.t få v~eta: har någon eller men VaHrumerenlilaka,inen K•aupp.a 0/Y 115,000
47488:      1
47489: 
47490: 
47491: några firmor gyrmats vid licenserna.s bort,givan- 'kg. Marmelad: 1,150,000 kg. under ii,wen 1 ja~
47492: de? J ag har under gårdag·en och ~ dag inför- nuari-1 decemher 1919; dätra1v å:t <Suo1me•n Val-
47493: g,ffialf1fat. up'Pgiifier från Ra:nd!els- oeh Indu:stri- ta:mer.ent,akai:nelli Kamppa 0/Y 550,000 kg.
47494: st~e'lsenis handelsavd!elniings, •f.d. Han'del,s- och            J ag t·wruker a1tt det av vatd s'om anlfört.s fralm-
47495: lndu•s,trikommi.ssiun·ens, statiSitiska lkonbor ö•ver går, atrt: vi'stsa firmor, och särskilt en :fir:ma, i •en
47496: a'nt.al·et ·hevilja,d:e Ecens·er inom vi'S·sa varnsla,g synlnerlig~en !hög grald befunlliit sig i en gyruna'd
47497: und!er HH9 eMer del<aor ,a;v året 1919. Materia•let stätllni•ng. Vilka äro nu die:Sisa finnor? Först
47498: är iclm fullsrt;äJndiigrt;.; (!.et me.sta som har .ståtlt till hava, vi firman Yrjö Somersalo, som bekant en
47499: mit·t förfogande är bara. såd.ant, som jag kunnat firma, vilke•ru sederme.ra uppgick i >firman Tratrus-
47500: få m>e<d Iät.ti:J.et, utan vi dare omgångar. Det är oontinen•t.al, e'ltl•e•r i alla .fall :stod •i ytters•t intin1Jt
47501:                              1
47502: 
47503: 
47504: ioke 'heHer likform'ig~, ty die :uppgi.fter •S'Om ja1g samhanld med den:na firma, som s;e:d:ermera av-
47505: erhålli.t om licens·er in,om de olika vatrus•lag.en slö,jades :som enl fulls~ändig 1mmbugs- och job-
47506: o.mfa.ttar för elfit gi•v·et varushg en idel ;av 1919, barfi,rma. Så hwv'a' vi Alfred Viltia.nen, 8'11! klä-
47507: för ett a'nnat .en li,tet större dJel av åre't. Meln •det d-esfalbrika.nt, va.rs aff.är ~cke finnes• a.nmäld tial
47508: ger i a·Ua bll ·viss'a :vesu{.wt, som ic<ke ,s•akna vä•rde hande,Js•re,gistr.et., men 1som har erhåtllit Ecen1ster,
47509: och icke :heller, tror ja,,g, inh~'S'e för ka:mmar-en.         såsom framg•ick, ·för ka>f:fe, och .des,sutom för ce-
47510:     J a,g ,sk'rull för·st ta,ga varusla'get. ri1s och ment, marmel'a1d och anlruart. Så 'ha'v·a v'i si1s·t Suo-
47511: risgryn. Av detta ha.r mella•n 1 jan:ua.ri oe'h 1 men V.altameren.t,atk.ainJen Kauppa 0/Y.
47512: juli 1919 importerats 34.1014.900 kg. De 'som                    tVilket är nu detita bolag, vi,l'ket sy[t•e thatr det
47513: fått de srbö11sia licerus•erna på 1ris' och risg·ryn äro och ~huru ha.r det arbetat? J a1g skall be för 'ka-
47514: föbanlde         firmor:       Yrjö Somersal·o & C:o ra.lderi.serande av ·holag,e:t a,t;t f.å amföra •en liten
47515: 10.000.000 kg, Suomen V.aHamerentaGminen .s.jälvpresen,tation, ISCJIDI bola:get hade i huvudsta~
47516: Kaup'Pa 0/Y 7,180,000 kg; alla amdra komma dens tidningar den 6 januari detta år. .T ag skaU
47517: lång~t, lå:ngt. e<fterr, ·oCJh det 'är e.n h.e1l mängd 'Stom   håFla mig til'l He~lsilligi•n Sa;nomats 'artilkel. Där
47518: fåt.t. Så skotlat vi taga. kaff.e: meUa~ d-en 1 .ia- vatr först :så.Js,om •en unldterru'bJ.'Iik: J ,o h lj; a v a
47519: nua•ri oe!h 1 d.ecemherr 1919 ha bevil~at·s licenser peri'a•ate: po'is ulkoma•i,set 'Väli-
47520:              1
47521: 
47522: 
47523: för S'ru1I1lllla'nlagt 10,113~,000 kg. De, som fått de k ä ·d et. Sed·atn kommer rt·exlt:en: ,Suomen Va:l-
47524: s•törSJta ·l'icen:se•rnla <äro ,följande: Suomen v,aJta- t,a•meTenrtakaisten Kaup.p•a 0. Y :n johtokunta oli
47525: melle:nnalkiainen K,au'Pp.a 0/Y 4,389,000 \k.g, A. eiliseksi •kutsuruut sa:nomaleJhdistö'n e.dust.ajoa:t 'tu-
47526: Viljamen 1,080,000 kg. Sedlan kommer .Suomen tustumaa.n tähäm jältlti•läisliiikkeeSteen ja mihin
47527:  Osuuskauppojen Kes1mskunta med 737,000 1kg. periaat,teisiin, .i•oit.a siitä jo!h!dtetitaleis•Sia noudate-
47528: Så ,gko1la vi taga te: .från 1 januari till 1 .juli ta.an. Kut:stu oli läh,in!nä aiheuttunut erinäisiSistä
47529:  19·19 ha tbeviljat~s licens:er för 302,057 kg. De:n l.eihdi,ssä nrukyn1ei·sltä 1iilk€!Hä väilililise's,tci. t·ai suo-
47530:          1
47531: 
47532: 
47533:  oj·äJmförlig~t st.örslta1 impofltören, 'Som erhå!llit li-     ran:aisesti hwlvenitla•vist!a: uut·isist:a, ciot!ka, i'lmei-
47534:  oents, är Suomen Valtame·renltaaminen Kauppa S1esti on ins~piroi'tu ki lpailijain ta:holta. Muitta
47535:                                                                                           1
47536: 
47537: 
47538: 0/Y meid 220,000 kg. För to,rkaid.e frukter ha.r tämän: li1s.äilmi hatlusi yhtiöru jo'Mokunrta: tle'hdä
47539: 1
47540: 
47541: 
47542:  meUam 1 ja:nJuari •och 1 juni 1919 bevi'lti·ats l•i- ~elik,oa liikkeen ·~sämmaallisesfa tarrkoi<tus<p·erwsttä
47543:  cens på 1,516, 760 kg. A·v den har Suomen Va,l- J. n. e.
47544: tamer.en·takainen O[Y erhåHit '1,05,3,500 kg. För                J Oihtaja. J. Kuosma,nen an·tJoi erittäin valaise-
47545:  äppel hevi•bades det meHam, 1 januari oc'h 1 ok- van lkuvanJ s·iili!ä tärk•eäist.ä ja ke:skei,sestä Me-
47546:  iobetr 1919 1-ioonls på 1,608,590 kg. Firma:n: Joihn masta,, mikä :V. K. 0. Y :llä tJosi•asiallis·esti on
47547: Nurminen & Co erhöll 1,000,000 illg. Russin matamme kaupa:lli•s'eSis•ru e·lämll!ss·ä nylkyääm. -
47548:  1,524,;880 kg. uruder t,iiden 1 j·anua·ri ti'l:l 10 juli. A'ikai.semmin ei ylksikääin ka.h~i- 'tai vitlj<ailä!he.tys
47549:  Av det,'f:<a, :be~lopp fiCik Suomen Valtamerenilaiktai- tullut suoraan tuot,runtomaasta,. Mitä häp.eliimat-
47550:  nten Kauppa O[Y 948,7 50 kg. Plommon 1,698, 762 t.ömintä pe:tkutusta harjoitetrl:Jiin. &Tienti o'li vllie-
47551:  k!g. unider 1Ed18n meUrun 1 janua,ri och 10 ju1i; läkin onnettomamlmalla. kanna1la. JVfaailma,nsota
47552:                                                                                                                     243
47553: 1926                                                  Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47554: 
47555: 
47556: on kuit'enkin J)iakosrt.alkin s~aaln:ut täs,sä swhtee,s,sa titon. För ·delt för,sta är det ori ktigt, a:tit V·a,JJta-
47557:                                                                                                                            1
47558: 
47559: ailman muutoksen. - Perusrt.eltt•iin Suome-n Kmh- merenta;kainen skulle ·g.iort sig av med de ut-
47560: vi,nliJUJo:n:t:i 0. Y., j~onlka tal'koituk:sena: oli tuoda läindsika mellanlhäindrecrna. Ge:nom ·.att stud·era :li-
47561: klahvi·a •su<oraoa.n Brm;ilialsta, mutta vuo.s,i;e:n 1917 oemslerna h1a,r \ia.g ·komrmit unlderfund mecl art:tt
47562: .i·a HH8 tunnetut levot.tom:uud•et :e.hkäi~siväit liik- t. ~ex. det tstörs't•a, kwf:f:ep'alrtitet, s,om impou::ter.a'i:ls,
47563: lmen rt.oiminlllia:n. •Liikkeen 1aajent•a'mist'a s.uun- iCke 'kommit :från 'uirsrprun:gsland,et, utan fråm
47564:  nirteHiin, ja kuru Korut'r·o j.a Kuoslma:nen hruutoi Foä.rem1ta s:ta1t1erna., holl:ätn1dsk marmelwd, ioke tfrån
47565: S'almaUai,sria :suurun·i't,elmia, :herrusi it,s;e.sltäiän· ajaltus EoU:aincl, ulta:n ,från Dmn!mark, o. s. v. Des:s·u:tom
47566: yihdistää nä:mä ~lmirnsi to~minimeä. Ni:Lin syniJ;vi ha ju a:m1ra fi:rmor äin Val1Ja.me,ren1·Wkailnen: s!tJåltt
47567: V. K 0. Y. ja a:loo:tti toi1mi'ntarusa 15/1 .191<9. i förbindelse med ursrprungsländerna. Det är ioke
47568: Os:a:Idk<eeniQimislt,a;jia .o:n 2'24, nii:st.ä maan k•ai1kki någont.ing ntytlt, oC:h de ha äve:n fått varor ~dä:ri­
47569: tuik:ku:löirnke:e:t. (Agl'os j•a Olsuuls:toiminln:a:lli:sia· 'lu- från, mten jag :sooaH ej uppe:hålla mi:g, vid clen
47570: ku:unloit\tamat.ta). Yhtio korv:a:a, 'kaiklki n!e ulk.o- s:aiken, ·eme:da'n de:n· enlda:s't hör till J)•erilferin ·aiv
47571:  mais,et vållik äldet, joilta suomalaiset tukkuliik- delmna f:råga. J ag viH enda.s't ·kon.sta1teDa:. ihull'u
47572:                   1
47573: 
47574: 
47575: keet enne'n :s101ba os'tiV'alt, ·siHä erortuksdlla vaan delt är bev~ä:nt me<d d:e:n fo:sit:erländ:s:ka 'ma·rut,el, i
47576:  atltä V'äilitylksen 'tuottamat a:nsiot :j.ääväit koti- villk•en botla'g,et s·v·ap:er sig.
47577:  miala:han." -- 8ititen 1hra; Ku:uslffiianen kehuu :t,ai                        :Etrt anna1t p.ålståe:nde, som jag ·skall 'be altt få
47578:  kertoo, eitlt<ä yhtiön myynti oli v. 1919 ll1ons:sut närma,re g'ranlska, är pås,tåen.d'et a:nt akti:nnärern1a
47579:  280 miljo(maan.                                                            ä:rlo ·de f,leis·iJa, gr,os:sislter i lan•d:et, inalles 224. Man
47580:      ,Jo'ht:aj·ru l•a!kit. k·ainlcl. R. Ryrti anit.oi lyhyen ha.r vis:s>e[''lig:ellli i •dag läJst i Hwfovudsit~ad1sblaJdet
47581:  kuvauk.s:e;n ulkoma.iiden vruluutan hankinna'sta j:a etlt mC>C1dielam:le av .en, som s1jäJlv är de1eg31l'e i
47582:  sen vaikutuksista hvaranhintoihin .sekä yhtiön bobget, en· lam:dis.orts,imrp~ortör, a!tt de:tta n10g är
47583:  si:in:ä ,sUJhteesSia• n!ouclat:tamis:ta. täys:in 1od·a:ali,si·sta riktigt,. att de 'flest.a importfirmor i }a:ndsorten
47584:  peri:a:artJte~i~st:a ta'varain hinm10i1ttelu:s:s•a. Lis,äksi               V'erklig·elllt ä:11o deJ1egare i V.a:l ta\mlerenitafk,rui!n:en.
47585: torjui hän vakuuttava•sti ,syytökset, että yhtiö De ha,va varit t.vun~nJa,, :säge.r ha.n, ath bli de:t,
47586:  oli1s>i :ollut li.Jsen·ssielll S"aannill' suhrtreen j.ollalkin ta- emeda:n de v~t.a.t eller känt J)å S'ig, artlt tde elj1ets
47587:  V'Oin ·suos:iit:u:s.sa 'a:s,e.m1a\Sisa,. ·A:si:a.n!laitia :on: pikem- icke skuH:e· ·få.ut licen.ser. Det va1r e.nd,a,st g.enl()lm
47588:  min oHut p.äi:nvmslt-oi•n. Hän huomau:t:ti myös y:h- a~t alnts,luba s•ig titl'l VaH,am'erentt.ak~a,ine'n som mwn
47589:  tiön v·alvon:ee·n, et:teivä't :s:en oslt•ajwt ·pääis1t.ä ,Ylh- kunde få licen:g.er. Så till si:s:t ·s·äges diet i Huf-       1
47590: 
47591: 
47592:  ti iill'tä .o:stami:alain' ta.v ar amä'ä riä ike.tj u:ka u p:paal:tl' ,j,a vud:slt,a:dslbla,det '3iV 'denina. CLelegare i holag-elt.
47593:  esitti o:sltajai>n itä~ssä suhtee:s:s>a a1nrtJa.mia !ki'l'ja:lli- ,An:tagligen 'ä'r äve:n bo1lagets årsrelsulta.t för det
47594:                                              1
47595: 
47596: 
47597:  sila 1si1toumukJsia :o!Ha n:iin t•e!kemättä."                              g~ålngn:a åmt glä:ns·atlllde, clå ]:aindsort:sakti·onär.er-
47598:       Tiill ·den1n1a s:j·äJlvpresreniilaiJ:.ion s!kaH li:ag be få . n:aJs .ruktier ~numerifll stå e.ftersträ,vas och iln:s,amlas.
47599:  tillä,g.ga n'åg:ra ·omsMn:dig•heter. Bola:get. gtrun- Det. föreifaUer, som ~~m de ursprungliga s:tiftarna
47600:  da:de.s :den· 18 ·d'e:cemher 1918 mecl e~!·t laktiB;ffiapi- a.v bolagelt gärn:a. sku!Ue ·Se :dem :sa.mla:de till
47601:  ta;l a·v 30 mi'l'j'o'ne.r matrk fördela.t på 30,000 a\k- hnvudsitaldem,.''
47602:  tie~r a 1,000 ma:rk, .och reda:n ·fö'ljande da g st•ad-   1                     Ja, årsresultatt·elt! .Jwg .har ·s·e:tt ·en 'UJ)pgilft i
47603:  fästes bol:a:gs'ordinin:~eill. Til1l me1dilemmar av för- tildni,ng;en .Sosia,lidemokra:atti -                                  rd.en får stå
47604:  V'a'H:n·i:nglsråld'elt• u:ttsågns•: t.iH ord.föra.n1de J. K. för .CLennaJ tidn:irrg.s räkn•i,ng- att år.svinsten för
47605:  Pa•a:sikivi, Krms;allis])lankkis buvud,d'ilre'kt.ör, f. d.                 1919 siku1llie ·ha:v'a' ntgj•ort 60 miljoner mark, me-
47606:  s:ta:tlsmi:nils.t•e.r, vic,e·o:riMörain:de K. 'E. Konit:ro, ticli- da:n a:k:<ti'eikapi1t.aJ·elt, s:om vi s~etlt, är 30 mi•l!j.on:e·r
47607:  g~a:re del,eg·are i fi:rm a:n KmJJt•ro & K uolsmianen,                     mlark. Deit är ju verik:l:igen etlt ·sådan:t :r.e·sul:tlat,
47608:  me(Hieimm ar K. H. Le>hiinen och 0. Pa'dr'kinen a:t't maln h'a;r lus:t. atlt .börj.a köpa in aktier för a>tt
47609:               1
47610: 
47611: 
47612:  f.rån. Hel:singf.ors, A. Bjt>rkl'und från Gamla:lm:r- haNa så :mtåm~a som mö,jlig<t i s:in hand. Men
47613:  le'by, K. J. Grönmos från Vihorg, L. Hallman matn må ic'ke !tro, såJsom deinnta land:Siorts:d!eliegare
47614:  fll'å:n Kuopio, T. L•a,ur.ell {:råm Va.sn :och V. ()bSia- i hola.get., aH aikti.erna varit så synnerligen 'SPliJtt.-
47615:  korp·i från Vi,borg. Dimkti o'nen s:arnma·nsatte.s ra:d~ ti!di,gar.e h-eHer. De ha, nag varit ga,niska
47616:                                          1
47617: 
47618: 
47619:  på fä'löa,nd.e s·Mt: J. Kuos>rn!a'·nen, •tildigare 1d'ele- kcmeenltr'eraicl'e '.på n:ågra. hänlder, s:almti,dJilgt som
47620:  ~ar·e i 'han:dels:bola:gert:. Kon!ho & Kuo:smanen, S.                      d:e thia; :förde[ats. på må!n.g a ihåll.
47621:  A. Hohe:n1i:lha1. tirdigare dire~ktör i Hanicl:eh::- oah                        J ag :ska.ll he ,atlt 'få li;t,e1t uprp·ehå1N:a mi'g vi:d
47622:  indust.ri!k-ommissitmeln, R Hyti, ord!fö-ran:de i vi:lka ~som ä!ro .qe :sitörstia ak't1ieägarena i .detltlili bo-
47623:  rilks:dag;en:s la:g·u trsik01tt, riksdage•ms jusJti·tie-.o•m- la:g. .kktiellmrpi:ta:let är fö,rclel,a:t. på 30,000 alktier.
47624:                         1
47625: 
47626: 
47627:  buld:smJa:ns 'suw.l.eatnt.                                                 Eniligt proltJokollet från      en        ·bolag:s.srtämma i :bör-
47628:       Ja.g sl\-lwll 1!!u gå <tiiH g:rans:kn:ingen a v doe cpå- ja.n av 1919 - prottok'01l-et är 'bi.fog.at <de handlin-
47629:  stå,enden, s:om bol:aget anlför i .sin sjä:]vpre.s:ent'a- gar, som åt:fö}jtt .a:n:mä1an till iha,rudelsr<egistret
47630:                                                     Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                                         1927
47631: ------~-~-~-~-                 --                                                                          ~-   -~--   -··--·--~~--~~   ----·
47632: 
47633: 
47634: -       Jhiatde hr K. E. Konrb,o 3,000 aktier, hr J.                         sikor, päron, foclevharv~re, benkol, automob~lrin­
47635:  Kuosman-e!ll 3,000, Kuosmanen & Oinonen för                                 ga.r, r&svavoel, bomull:s>fröol.ia, ka:r1hol,s:y-ra, banid-
47636: egeu del .och för ·e·lll alllnarn '{Hl'l',S·Oin, •Som ·eft.er aU             .i'ärn,       natriumlbika:11bonat,             äppd, stångdärn,
47637: il'aul!nolillcl:t.et rur en bulvan, 2,250 ocJh Repos•aaren                   bl.eck:pil:åt, :te.nlll.
47638: Höy~Sialha 0. Y. 2,000 'aikti,er. Det är 'de 'St.örst,a                           Men jag ·slka.U .vttenmera bestyrka påståendet
47639: alkfti;()n,äroel"na.. Kuo1smanen & Oin1on'8'n är 8'lli fir-                  art:lt :S'Uiomen Va,Itarmrereln.1a:kai,nen Kaluppa~ o.~Y.
47640:  ma. .Siom mi'mera •e.ges, en!lJi.gt •ha;nidelsregirslt;mt,                  befiunn.it Slig ri synn~er1i.gen 'gyn,nald ställning.
47641:  utes·lu'ta;nde 'a:v hr N. Kuosmanleu- jag v-et ic:ke                        ,J'alg iha,r .gått i'genom .de liceniSm, 'som finna,s re-
47642:  om'd:ett är en b!"or dl81r en kusin, mnit1agl.igen en                       g-i!str,era!clte i H'andels- 'Och I'n'du.slhrist:yr~1se~nl'>
47643: hl'lor ti1l hr .J. Kuosmanen. Repos,a·aren Höyry-                            ha:rud,elisla'vid,elnin;g.S\ s~tat,i~s1islk!ai 'klonit:or. Regis.trett
47644: sa.ha 0. Y. är icke helleT något alnn31t än1 Kontra                          lär icke i:n1ne1håHa 'alhsolurt: ·a:]il'a licens:er, me'n :diei
47645:  och Kuoslmmuen. Nä'r mwn går till ha,nld'elsre-                             som där är 'regi!Sit.remt ubisa'r at!t und'e'r •1919
47646: giislflret, vi:sa1r det .sig a;t.t denin'a gamla firma IS'Illå-              126 l~ceoniSer :bev:il'jatts O(lh 39 'ha,va wvsl:agi\t:s för
47647: nåmgom övergått - ja.g tror d1en sfiiS:t ä·gc1es av                          c1eltt.a boh.g. Nu lkan de1c vacr<a i·ntmsSia;lllt :alut :s'e,
47648: Kio:vdelin, vans a1f.fä!"e•r ,efuer 1ha,ns död utre,ddes                     huru· .andra stom :firmor ha1v,a, 'hlivii beham,dlade.
47649: av ihr RyJti i händerma :på Kont.ro och Kuolsma-                             J a•g, ,ha:r eme.Uer\ti1d ioke ha.f:t tlild a:tt tag'a .ne·da
47650:  ne>Tit. Dil!lekt;io·nen ·bes·tlår a,'v hrr Koni·I"O, .T. Kuos-              på deit•ta, men ·en uppgi ft u'E Cel!l't:r3flrhla,ndle1s:kam-
47651:                                                                                                                   1
47652: 
47653: 
47654: mrune'n •och ·M. Hcmka.juuri. Ar ick'e delll sist-                           ml~rens. utilåt'!a:nld.e visar, at.t SuoJmen Osullls'ka:u:p-
47655:  näiiil!nida en .di,re:M.ör i Kamsa.lli•s]Jia'n:k,ki?                        PO\J'en Kes.kusiOSIUuSikunt,a un:d'er ti,d!e;n meUam 1
47656:     Aill·ra mle~s~t värda, ·diskus,sion äflo emeHertild                     .i a.nuari oeh 15 maj 19119 fiåitt 9-6 liciens·er hevrill-
47657: hJr Ry.tis påståenden, först det ,att Va1t'ameren-                          .iwde oeh 64 a!vs.lag·na. Reda:n deUa ex.emip.el
47658: tak'ali,ne·n Ka.u:p:pa 0. Y. i.ck:e har gy.n•nla,ts med                      torde visa, a~'t rde t ha1r v·airi't en srki'll:niad' 1i he-
47659:                                                                                                        1
47660: 
47661: 
47662: 
47663: lic·emJs:er, u1t,alll, IS·llia,ra,re tväJrt,om. J a'g ~tr-o-r •aft 'd!et    hand1ling·en mellan dlen 'SJtora a.nclels:arfifiär·en oc!h
47664: srom (ja,g reida,n t.i,di.garie 'ha.r a.n:föl"t är e'gnat att                rlen. ·slt!ora, .iobba.rlfirma:n.
47665: tiU:åitw m:ig :a:tt från den1na triil:nm s,ä,ga, aH vå-                           Mem vard skaill mam ,s.Jwtlirge·n säga. om :herr
47666: st.å.endet icke öveDensstämmer med sauna ·fiör-                             Ryti1s. :p'åSJ~Iåemle a~tt holwget :ha,r vark,a.t ÖVJetr altt
47667: håHrundet och blot1t är egma,t a·tt :slå blå du:n~st                        ,nar\:J:nna' rcke halill:n'at ut i ke:djeiha.ndeln;? Bola-
47668:  i ·ög:on.e.nr ·på lättroiget folk. M-en .iag s:ka.ll ännu                  ge't, är nu offent:li,g.en ankla,g,ait för ·wtrt;. ~uslt' rhaiVa
47669: be:styrka mit:t pås,t.ående. ,Jag skaU he a~·t. få                          org.mniseralt. lmd\i,elhanldel. Yi ha, vi.ss·enlig.en ·icrke
47670: u1Jpräkn.a v:3!d allt· V aHa.me:r.erniflaum.inen Kau:ppa                    iinnu ,f:å;tt höm vad s·am ka.n a·nför.a:s tiU 1försvar
47671: 0. Y. fått licen:ser p;å, och ja.g ;t,irllägger m1Jt :det                    för holag'e't', -och ing,en bör -döma,s ~oihörd. Dir·eik-
47672: icke är .på s:må v.wrumämgder, utan det är i re-                            törernra. är.o borta :på re.sor, 1aUdeles· på :S'amlma
47673:  geln :på stora, •man ka.n ·sä:ga viäldiga, mängider                       ·Säl:it. :s-om nJä,r 'TI1a:nscontinent.al-:s,ka,ndalen ilnltJ'ärf-
47674: som ·d!e<tta holla:g ·h'a;r fått licen:s.er, varumäJn,g•der,                f,alde. Delt il·r d.'ör övrigt. egendomlli,g!t., jag ,tiHå-
47675: som om1öjlirgem knn'Il.a. ·mot1Sv'3,ra bo1aget,s· kun:d-                    i_,er mig alt.t 'säga\ deit, att ol'd!ffualntd,en uti ettt
47676: kret!s' beho v. J ag hoppra.s a.t\t 'kaimmarren icke
47677:                  1                                                          riks.dagsut·skott 'ha.r er'hålilit led'igih.et från rilks·-
47678: ska.H trM:tna., n.är jag n'U hör;ja:r uppläJsningen av                      da,g.sa.r'betet IJå längr-e tid,. ehuru ha:n un1cler ja.-
47679: ilim .fört•eok·n,i:ng :på v.aror, :P'å vi1ka Va;Hamere.n-                   nua-ri månlal(l ~hra:de 'haJft gott tiHfä!lrle a'ilt I1ek.r.e;e:ra
47680: talkairne'n 0. Y. .fått licenrs.e.r: ma,rmelacl, ,s'iH,                    !li.g. Huru S'Oim 1helst, odh vil'ka. förk1a:nin:g.a.r IS·Oiill
47681:  f}ä.s:k, sU!Häd-er, russin, te, risgryn. linfrö, mand·el,                 än må gi va:s från iholagsclireldionens. sicla., så s~­
47682: t.orka~d:      frukt. ka,nel, ,ka,k.aopul.ver, in:gefära,                  nes ·herr Ryfis, :s.t,äill,ni:ng s•ruslom rik,sdageniS .för-
47683: kry~dd'P'eWJar, hu'd:ar, que bracho {e~t garvämnle),
47684:                                     1                                      ':menldemaln. :ja,g :me'IJia,r sås'Om just.i,tJieombuds-
47685: ta:lg, ha.r-:1\z, kri:s-ta1ls,ooke,r, t.obak, ,ht~mla, l)lom-              mwnntenls .s:uppJ.e,ant, irc;ke förenli1g me'd ih'ants stäH-
47686: mon, k.atHe, 'kar:clemumma, ärt,er, awt01mobi·ler --                       rri'nlg 1som direktör i en firma a'v ·den art .s'om ,Suo-
47687: ocih myck•e1t; 'aut:omorbiler, ty det s·äges i Ra,nldelrs-                 men Va·lltamei1en1Jalka1i:ruen K,a,upp,a, 0.-Y.
47688: och In.dus:t:ri,srt.vrel,s,ens h,a,n:ddsavd'e l ni;ng, a.t.t                     De ileclSiamma, för.eteels'er i :s~amh~md med ai-
47689: 'k!ri:gs:mi1nirs:teriet 'il.l11Se!tt .a.tt . .d:et är bra 'Wit hava        ee•nls·sys·tetmet,s hanrdlhav·a·nlde, S'Om 'blilvi't kä:ndla
47690: myck'e't aut:omo:biler i la,nrdet- vida,re: ·st%rkels.e,                   - v~ sk·o1l.a, :komma i1håg a,t,t cleft. ,har 'föreikommiit
47691: po!t:at,i.s'rn6öl, .ma•lit, bäinor, 'ka1l(linre.rad soda·, ma:ng-          Ecenslföribls,I@il11gar och a:tt '8'11. 't.jä,nslt·en1,a,n Ii ut-
47692: l·ade :h•avregryn, honung, s•aH, kokos.olja, ma.kra-                       Ili:koesmin:ist-eriet 'har gj.ort sirg 'sk.vMig tili tvivel-
47693: ro:ni, benrz.i:n, ·ferni·s·s'a, :ko,nserver, maH'grocM,                    a.,ktiga, ma.nipula,t.ioner, som ·stått .i samma:n-
47694: ko,n:s·erv·e'r'wt :köt\ korngrym, mall'll'ag:ryn, :sira:p,                 hang med Iice:nlseris ·bevilj.amde -- aHt nog, deJt
47695: smerg·el,           'ffia,gnetståL         palrnfrölja,      nJ.:gmjiöl    som hittills iblivit ·känt 'Dm 1huru licenss:.vst-eme:t
47696:  (10.000 ton), ~vet·emjöl (2.000 :to'n), pulv.etis,era.t                   h~a:r rha.ndharCts, ooh ~de·t är .sälker't änldå 'bl:oltit ren
47697: slocker (10.000 t:on}, ,bisquit, ljuls, a}1ri.l~oser, per-                 lwak:d,el av de·t rh~la., lhar na~turligtvis icke siitlt
47698: 1928                                            Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47699: 
47700: 
47701: ;y~tters'ta u<ppihmr i s(Vsteme>t, urtrun ·r den a:v krig;et     den man, .s~om tiQ1ika är en a v Ko.timaåJsen Työn
47702: fram\lm.Ha1de 'ruHmä,nna a!ffäirsdemorla.Ji,sa;tiieyneln.        Liitto•s leda.nd·e själar.
47703: Men å w111dl'.a ,sidam' är det !klart att e.t:t .systelm 'Så-        J ag &:kall ;nu icke a1l1s på licens:s,:vstemets de-
47704: dwnt 1som licens1sysiJemet ·direkt bi,dr.alg.itt. till a bt      bet1wnto anföra. vad det 1wsta:r. Vi hava god-
47705: öka demoraHs·albionen. Det .skapaJ." bet~ng·e1lsm                k.ä:nlt en t.iHä!gg.sibud.g.e:t för 1919 odh v·tJt,a vi~ka
47706: för att de'Pl~a;va!tiCYnen triv.s, ·oc!h vald värre äJ.":        stora kost'ruader Ha>nJdel1s- oc'h Inldustri'k1CYllm'i1S-
47707: dert .d<öid,ar lbe,d,edig;heten genom altt. förlsäiJ:,a 1d·e     sionen hitti:lls dra1git, odh vi komma sn:rurt då
47708: hederliga. i en· 1ur €kon01misk syn.-punkt sämre                 v.i b,ehandla: 1920 års bud:get, att <få se va:d d~t nu
47709: stälLni,ng än jobbarna. De<t skav.ar ett gunst-                  kostar. Nylige,n s1~bd i 'ti.dninga,rn>a omta.~a.t, ait
47710: li~gsväsend,e, ·där humbugsp'altriioten, både 'den               buldgeten för Hw111del:s- ocih Indu'stri<styTelsle/ns
47711: roedv;e,tma\ och ,den omedve:\n1a, int,a.g•e,r för,sta           handel1S1a:vdeln1ing V'ar lf.aists1täilld a:v re.geringen.
47712: rummet. u.edaJn :dettja horde vara tiillräl}kli1gi               Det. k1an ic;ke vwm r.iktigt, ty re:gering.en forts,ät-
47713: skäil {ör ai!Jt 'a.vlä.g'IS!na licens:systemet. Men här-         ter väl icke 'med att fastställa budgeter utan att
47714: tilll komma. änDJU de .elmn'olmiska verkming.alrna               f:råga ribdalg·en. Men delt stod i 1aJla fiall på det
47715:  aN sy.st·emeJt. Det fördyra.r .11lla varor gen,om .atit
47716:                                                                  sä.ttet. Det var fastst.ällt 'hette d·et, -en buidget,
47717: begrän/Sia, :k1on1kurrensen. 'Licen's,er åro .a1HJi,d mo-        S'om slut,a.de på 1.600.000, 'och ~då 'jag :gra1nskrude
47718:                                                                  sif,frorna, märkte j.q.,g, at,t här .dock :i:clke .fa.nns
47719: niOIJ'Ol, och aJH mon.o'J)·Ol för.dyra>r och forsä:mrar
47720:  v·aran. Vi ha•va .g.enlom av.Silöjalnldena: 1röm,nd·e           u;p,pta.g·et a·ng.sl.a1g .för den ver k1iga arme ,a;v re,n-
47721: Va,ltann.erelnlt,alkai,nen 0.-Y. fått,s•e, ihuru vi kon-         s·kri:vertJslkor ·Odh rälknebiträden, ,s,orrn ja,g 'fiann i
47722: su'ment,er - ~det. är'o ju de flesrt:.a ·ä:ndå - preja;s         dag och i' går, n:är ja.g 'bels·älkie deilt:a å.utress•anti.a
47723:  a v d~es,s:a monorpoli:s,tier. Cellitra.l·haJ1Jde.l.slkaimma-   ä;mJbet,sver'k.
47724:                                                                      Ja., jag för min ~del lk.an ioke wnna:t .görru trun
47725:  ren .a1nrför i s'iM1 utilåt1a1n'de e:tt ·exemp.el rpå 'huru
47726:  varorna förd(V,ra's .ock.så 'På amnait ls·Mt ä1n g:eruom        yrka på liee'UISSYlS~t,eme'ts avsik!ruffa1n:de, oclh förr
47727:                                                                   eHer sen1are komma vi •n:og dit. Av ·oli·ka skäil ·s;y-
47728: kedjelhandel. Centralilla,nJde1skamlmaTein s'äger:                nes: dä.remot riks,dagen's :flert.al .ännu hålla IJå den
47729:  ,Vi'd ett tiUfäHe wnlder våren 1919 !betabd:e en
47730:                                                                  nuv•a:ran:de kur.s·e<n.
47731:  frukot:ilmtpm1tör i fra:kit från Köp<en!ham11. tNl Å!bo
47732:                                                    1
47733: 
47734: 
47735: 
47736:                                                                      Jag t.rllält mig :redaJn vi'd S<B1U.a:ste !J)lenum ffu-
47737:  för 25.000 Irådm - ej fullt 200 to:n -- a!pp:elsiner             orda: min res.erva,tion. men .ia:g ber att få tiH-
47738:  3·5.000 svensk,a krlo:nm, me>clmn V1a:nli1g rfra1ld 1då          läg.ga, at:t jiag är bere:dd aH omfa<tta: ä:v<etll! et1t a\U-
47739:  V'atr 70-7 5 !kronor per ·jiorn. Enär im'PortJfirman             nat slutyr.kande än det, som urt:i denna res,ertJva-
47740:  uiJöver a.Ua. sin1a ·on:ikolsimad,er M.njuter e:n :säke'r-       tion !har gj.orts, Motlt .det i huvuds1a.k går ut på
47741:  stäHd vinisrt:", :säger Ceu trailhandelskammJar•en,              licen:ssyis·temets aVJska:Hbn:d·e oeh han,de1nls fri..gi-
47742:  ,även om d:en åt,ruöj.er lsi:g me,d blot.t den 'alf,f.ärs-
47743:                                                                   va:nde.
47744:  vinislt harude1s- ooh i,ndus:trikommists•ioiil·en a:nse·r
47745:  sig ikunrJJa: tillå.ta, är dd. :ej för densamma nöd-               :Ed. W u o l ~ j o lk i: Pyydänr heti 1miike·n
47746:  vän:di!gt altt ilakttag'a. .spa:rs.amhe:t, vartin den           väJäJrim:krusrit,ylks,en vä.l\;tä•mise'ks·~ ~lmoit~aa, että
47747:  vor·e tivun:ge:n, om ed momiO'po~:et vore".                     ku.n 1mi,nä tulen p.wheeJs,s·a'nli plw,lustamalan .s'äiän-
47748:      Dettla mnnorpoli'sera·nide sker till :s:tor :del 1Eör       nöstelyä .ia' lisen•ssi,s.ysteemiä, niin 1se ei suinkaan
47749:  altt g;y~nna d·en i1nhemlslka imdusltrin, ·den 1in:he>mska      ole .sosialidemokratra,a, eikä sillä ole sosiali-
47750:  indns,tri, s!om icke !kan s1Jå p;å egn'a hen, med               demokr.ati•a'n 'k'a1n:s.sa oik·e,a;staa·n mitäiän t:eke-
47751:  a1ndra or,d, :var•s· 'Proldu:kter icke ·km1'lla u1Jh,ärda       mi's,tä, Via'i•kka us,ei:n: päint'vals:t.ai,st:a ~kuulee väitet-
47752:  k.on1kurren's med 'den u·tl:ämdsk·a: im'Portva.r·an.            tävän. Pik·emmin: .se on, kute'n e~räJs p.uhuti:a
47753:  Av I'dgm Hälst/ba.cilla.s' ·a·nldt.agamlde vid s•em:a;ste       Ruotsin valti,orpiäi:virrlä saJnloi, kuolinvuoteella
47754:  p}enum framg.~ck vald vi fåt!t het.a.l'a dessa: utlsu-          olev'a'l] k:api,talli,stis,en yihteis1ku11nan kei:not;e-
47755:  gare, S'om .s•e.gtla under d'elli .fa;l:ska ifla1ggan av        koista 'he,n.gity.sM. Mi,nä p:yydän: myöskiln an-
47756:  p·wt.riot,er. J a:g säger f.a1l'sk i den meni'ng a,;tt lde,     te.elksri', elttä minun t:äy·tyy vähän [l·oi:ket1a !Va.Tisi-
47757:  ulta;ru 1a tt alHi·d s.jiälva vara därr1om medvet1n1a .eHer     na:is,e;s,ta kysymy,ks.estä, li's.enJs,s~lkys(Vmyk'sestä.
47758:   märlm. 'd•et, identifie:ra sinta. ·egrua, i·ntre,s:sen med     Siilhe.n p1a'lmMaa lffiim:u,a e'd. Hastlbmckan la1UJSunto
47759:   fost1er.Lwn:deits. Av över:diT>e'ktör Vil:jameniS· u\tta-      viime isitun,D'oss'a.. Hä,n nimittä[n. alkoi p.uilmes-
47760:  landen i offentligheten framg:år för övri.g:t ihuru             satan lisens:sisy,steemi'st'ä vwhua yle'e'n•sä \kaiikesta
47761:   för::Lega.de och :oriktiga de 'heorier ä;ro, med vilka         valtion 'sä!än:nastely.stä. Hä1n' alkoi vuode,stia
47762:   sy1stemets stö.djevela.re viljra; försrvara u:pprätt~          1917 moitti,en .io .g,iilloista s'&ännö.stelyä, ja koslka
47763:  hål1am:det ~av ·den nu'V'arande :hrundelispolit<iilmn.          mi•nä kuu~uim ·s[i'hem ih:aUit:ukse·en, joku tläJmän
47764:  Det• är en ytt,errig pro1tektioni1s1m, j1<1 en 1700-            säiännöstely;n pani toimeen ja, •s•ii1s a:loititi 'sääm-
47765:   talets merkantilism, som kännetecknar denna                    nöstellyn, ni·in minun Hiytyy sriitä syystä s·alllloa
47766:   ]}olitilk, och man ikan icke heller a.n·nla,t v·ä'nt.a av      jdku .sa'n·a.
47767:                                                 Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                                1929
47768: 
47769: 
47770:     tKUJn säJärunö.stely keväällä 1917 eli•ni1:'arpeis:sa             perin tuoi:la1nruosta vietii<n 95 % VenäJjäliloe j1a ari-
47771: p·rurutiin toimeen, ni,i·rr on :mei1dän muiJs•tetbv.a,                nowsta,am 5 % !knlut.eit'tiin oma\s,s·a ma1ass·a. <Sil-
47772: -etltä S'e tarpalhtui IO'loissa, jolloin eli juuri minkään-           loiJn kä•ä:nnyin ,suurimman pap·erinrlmot.i!a!j,an,
47773: lailstru tuonJtia ollut t;oivoss,a. Olemme täs;sä                     Kymi-yhtiön j'CJihtajan knruwaHisneuV'o.s Bjönken-
47774: mJd!aJSS•a sii:nä ws·ema:slsa, että .syömme lka1ksi tker-             heimin puoleen ja pyysin sa;a.da ,neuvoieJllw hä-
47775: tiaJa" ·nii·n l)la;ljo•n :viilj·a1a, kUJi•n tuotamme. Ja :kUin        nen kam:ss'alan as<i'll!Sita.. Hä:lll .su•ost.ui1k~n. K<ävi:n
47776: siillioin' U/seamm:aln kuukauden a.ikana, venäläi'sen                 hiäiruen fk.nnJttmilsswam ja ,sel•itin, että olisi ;Siyytä
47777: sewa.aibin aikana., ,o:J.i tuonti ollut 1amas,sla, niin               heiidrun om31n i1n1tre:slsinsä tlaik:ia koettrua järje,srtää
47778: oli y.mmäJrreJttä:vää, ettiä ma:russla oli 'truv•alton                ais•ia, n:ii'n että yleen1s,ä Suomen IS'an,om31lehruet
47779: puu1ie eli,n1JaTP·eista.. J,6Js. ISåliloi'n ei .(>U,si mi·n-           sa<isiva,t 'Paperia riiUäväJsti, koska se on verrat-
47780: klääm:laisita säämm.östelyä pantu t;oime·en, oliJsi                   tain! pieni a.s,ia !heille. Sain a:iv·am jyrkä1n kieil-
47781: seuraus siitä ·oHut se, että suuri osa meidä·n                         lon. Hän ilmoitti, että heitä sitovat ko.ntrwhdit
47782:  mwd!mme a'sukilmiJs;ta oli1si kuo1lut näl1kä,ä•n. ,}os               Venäijäli1ä. P·ari tllintia koetirn jos joll!a!kin .ta-
47783:  rrimiiltäin markkinoril'la on ktilo viljaoa. j1a1 kulutus            VIaHa s•a,a!da: häJntä myö·nltymä•äin, mut.t:a turlhwan.
47784:  on 'kaiksi kilo1a, nii·n seuraUJs 'arr•na. sii:tä ·Olli s·e, että    Sa;noin lopuksi että eli·nta.rv·elaki aill!ta1a oikeu-
47785:  se·n iki,Lon .hi,nt1a 'll!ousee .swunnattomrusti. ,Sillä             den ,otlta1a tehua'!llt willtioHe, mutta hän .samoi, että
47786: rikrus, eå jäitä s·ell'aiis't'a vältMmätöntä eli,nltarv·eflt.a        häJUellä 'ei ol-e lffii,t.äJän IS,i'tä vrustaan, mutta ;niin
47787: kuin 1ei~plä, osi1ama·tt<a, v.aikka. se mwksa,isi mi1tä,              pim!J! kuin se tapaJhtuu, t:elhbat ~seisa.htuva.t.
47788: ja 1siHo~n köyihä :sitä ei jaa{;sa ma.lus.a'a. Ei ollut               Seura1avrun1a 1päi:vänä ehdoti;n Sena<a:ti,ss'a, etitä
47789: ·siis muuta mahruollisuutta kuin p.aru.:na toimeen                    ol•i:si :a;setetta·va 'toimikunta •pape11in IS'ä:ä'runtös.t.e-
47790: .säämlntötslt.ely. Se ·ei muuten! oHut mi1Jä:äin out.oa               lyä v.wrten. 'SiHoin senaattori :])hcr-nrootlh S'alliOi,
47791: m~ali!rma,ss.a, siten oE täytynyt t·eihdä .i'ok.a. ma!a.s-            e<ttä min1uUa, ei ole o~keu:t:t•a sii'hen, si<Hä e.}jmtwr-
47792:  Sia, .i'o:s:sa soda;n •aikania oli j·oUJdut1tu eri<stäyt•y-          veia.ki ei a1runa oike,utta pap.e•ri,sää!ll'nös:t.e·lyyn.
47793:  mäJän. Enlkä ole oilkeaisbaln kuullu!t a·inolata-                    Näy•tin eli'n't.arvela1in 1 pykäJlää, j•olk.a, S·anoj, ·että
47794:  kaan yiht.e•i,skuntapolit,iKko•a, .i·o:ka ~e1i .oliisi täitä         myöskin pa;p.eri !kuuluu ni<ithin, joita on oå'lreus
47795: ymmfurt.äinyt, ed. Rrusthaidlm li.ene<e jot,enlldn •ai-               sä;äJn:nö,si:e!llä. Hiäm pyysi ~että rusila lykättä1isitin
47796:  ruola,, j<oka, s:it.ä ·välttäJmättlömyytitä ei ol·e ymmär-           hu1omi'see·n j.a häm k•oettaisi järj.estiiä .sen. ~A.lså.a
47797: iäJnylt..                                                             lyikäJttii1i·n ja 'hän ,s,ai .sen järje,st,etyksi. Mutta
47798:      Ed. HäJs'tbacka. väittä!ä, ~ett.äi ·siUoin lt.eMii·n             ellei ihäin olnsi •Salaill'Ut S<O<pi:mus\ta M•k•ruan, ei ha:1-
47799: snunrua,ton vääryys ma1anviljelijöille, kosrrm ru-                    1ituffisellla olti:s,] ·oHut mitäiän keinoa ws;i,an j'ärjes-
47800:  v·etttilin sääinni:ils·tdemä,äJn Via•arn ma:anv:ilj.ellysitar-       tä:mis,ekJsi, rsillä olen va®uutett.u, eittlä j.Ots ihail<li-
47801:  vilkkeita eikä teol<li:s•u usim'oii<tei ta,. •TnoHaineln             tus •olils·i ·ottan1ut jonkUJn tehtaa1n halituu•ns!Cl, 1s·e
47802:  s.äiämnJösltely, ·että ·elrusi•n ruvetaan .stä:ärunö,S'te•l•e-       ei olisi swa'nut ai'noata!k·a~an •illliS<inMriä prulveluk-
47803:  mä<än ma:mnlvil.ielYistuotteit•a, johtuu aivan asian                 seenls;a. Se'Uaå.tsia vruifk.eUJksåa on te,oHisuuiden
47804:  iala,dusta. T·äir:kein i'hmisiUe nn lei<pä. Jihmlinen                s'äämnöst·elyssä, mut.t:a. niitä~ ei sui•n1kruam ole
47805:  ei elä nronta päivää ilma:n l•eipä,ä, mutta :se eNi;ä                maalntvill~elijäin elli·rutiarve,säännöstelyslsä.
47806: 'kolko Jmuam ilm•an vaatte·~ta. ja, i1lma1n ·kenJE·ä.                     Ed. Häs,tbaclm lkOiSkettel·i myö,s.kin 1sil1oi:st a       1
47807: 
47808: 
47809:  Silliä :nimittä:in .on entils·et vaaltteens'a. ja· ,ken-             kaiU1Jipara, ~alla<niki·n pa•ri.a kruu<ppa;a,, jotlm .si.Uoi-
47810:  känsä ja 'S·e kuhittaa •niiit.ä. .Se1ntä:hden kaik•en                ne:n sena:aJtti 10l,i pak·otettu t·eikemään. Toinen Oili
47811:  säfum]löstellyn täwtyy entsin a!lka:a Jeiv·äis,tä 1s.•o.             vi}.ja;n •ost,o Alillerikasta, joUoi;n ostettiin 50 1mi,l~
47812:  maanviljely.s•t•nottei,srfm. Että siHoi<sen :haHituk-                joonmn1 mar~an e.desi'ä vi:lj:a:a •er.äJältlä ;suurellt:a
47813:  Sien tarkoitlus oli 'Pan1na· t;oimee·n myö:sikin ite'olE.-           a.me•rik.a.lai's'flllita :fir.malta, j·osta ka1ThpaJSitru ·eld.
47814:  suu·stuottei{le<n säännöstely, n1äkyi j1o haiHituk-                  Häs'tJbacka ;smno;i, ettei 'ole v.ie1ä tullut s·elvi:lle
47815:  s-en ·elsityhes•tä elinta:rvelai'ks~. J,a että •sitilä jo            sritä tulilut tap.pio. Sii'M vilja.kJa:upa1srtJa on p·al-
47816:  koeteilt•iinkå.n 1siHoin sinä lyihyeruä ailmna j 1oHoin              jon pu!hutt;u j:a: minJUn •IJå1meni t.ruk·an•apäin <pantu
47817:  oi>i,n di'nt.arve<p<ääHi·klk:önä, VJoi;n ikeriio'a. l)la'l1i esii-   us·ei·n iikäivään yht.eyteen. Pyy~cväu tä,ssä 1s•anoa
47818:  merlkkiä. Pa·peritelhta.i:li•iat •olivat. :v,uonm1a 19117            että •s'e vi.lj,alkaup<pa tehtiin tääillä SuomeiSS!a ole-
47819:  yhä korottaJn<eet rp.arp·erin hinto~a ja: milkä vie~ä                vaiTh Gva1ce & Cnm'Panyn: a,siwmite.hen. k anssa.      1
47820: 
47821:  pmhempi, ne ei'Vlät •a•niJaneet riittäväs,ti pa<peria                K·au'P:am elht·o·na olli, et.t.ä a.si·amies ei 1S•a1i1si yhtäiän
47822:  s<runo.ma,lehdille ja. :muiiHe tarvi',s.ij•oiHe. SiHoin              p'aiLkkiiot,a 1hal1lit•ukseM'a eikä häJn s·aruruuH~ruatn,
47823:  kääJntyhnät us,eitteni ,s1an1omall<ehtien toimitftadat               Vlaan: s·enaat:ti sai o•stala' vi'Uwn ;ruoteraluiksen mu-
47824:  sekä porvaris- .e1Jtä .snsi•ali·demokraa:ttist~eru leh-              kala:n Arrnerikrusta määrättyyn hilllta.a.n, joten
47825:  tien puol•esia e1inJtarve'PäiäHi'kön p.u01leen ja v.rua-             ktaillkki vu.he 1si~tiä, 'etM olitså. suo.sittu yihtä tai
47826:  tiv,wt, •että eli·ntalrvel'ain •mukaa;n pitää !koetta,a              toi.s,ta f,irmala, on, rtuulesta temmarttu. Mitä kaup-
47827:  säännöste]lä ID\Y'ÖS'kin p'alperin Jmlutns ta. Otin  1
47828:                                                                       palan muuten tullee, u.ii·n nylky~·eltä elinrtarve.-
47829:  selikoa tila:stosiha· ja. huiomasi•n, ett.ä !Suomen rp'a-            m:Unils,terili:lä vi·imeksi ·staad'llin t,iedoo mu,kaan; Sle
47830: 1980                                                  Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47831: 
47832: 
47833:  on t:uotrtaJnlUt 17 mil'joona•n m1a,rkam voiton. Se                    siHoin ta.va•ra·1n osta.rninle:n .p,i,eJnenltyy ja twv:a.ra.a
47834:  t.ietyJSit,i riipp;uu IS<ii'tä että ralhat >Qn ma1ksettu ta-           enernlm'än valmisteta:a;rr j.a .s:]lilä t:av.oi.n i1's·e;~äJän
47835:  ka1isi111 ja dl011la;ri •o:n sillä lfl\ialla. n•ouss·ut. Että          v.a.ptwmk:amp·wn a vuHa. >hi1nrua t ta;sottuva.t ikYJS·ynnäJn
47836:  ta·Viara'a' ei .A>m~r.illmst.a sa•atu, .sekäJän •ei oll'llt            j,a. ta:rji<Yn•na,n 1lmin 11\Jautta. Minä myönllliä;n e,ttä
47837:  s>i1Ho:Usen haJllitruklsen 1syy. !Minä ilumlen1, ·että                  täJrnä ·pit.älä 1pa:ikkansa yksitvi·siin näihlden ja
47838: 'sitä 1alisi oHut ma'hdo.Uis:ta 1S!a1a1da:, jos· •a:sirua oli·sli        voipi se pitää ]Jaii:kikansa vielä valt.ioid-enkin
47839:  hloidet!tu toi:s:e:lila tavallia 'lmi:n mitä t:elhtiin.                v>ä:liUä. Mutta j:o1s me :ajwtteJ.emme •että me n;yt
47840:       1Mitä. .sitten <t.ul~ee Venäj'äMä .ost.etfuun vil,jaan,           tälll'ä .he:tkellä s:aJi,silmme tu101n:n:in 'tä!y1Sin1 v.a.palalksi
47841:   täJytyy 1m~nun mailliilta, lmska :eld. Häs.tlbaaka                    Su<Ymeen, nii1n mikä oli1si seura:ws·? Seura.rus 'Ol:i•s'i
47842:  siitä pulhui, että s.e lkaup[Jla .1;elhtii•Ili Venäj-äJn .sil-         se e:tltäJ ·kai.klci. 1s01dan aiikam:a rika!s.tuneelt, joii.a
47843:  loi,sen 1ha.Nituksen1 lmruSisa. Venä!jlän hallli1mk-                    mi~jonä'är-e.iä ei ole val:lam:kaan välhänl täs,sä
47844:  s·e<Ua. oli ,s,ililoi•rr monlop·ool:i. Ven'äjruUä sa•i v.i·edä         ma;ars:sa, tu:o.ttwiiS•iva.t kwikkea. maJhdQillista s,elkä
47845:  vill jrua: .ulos· ai•ruorustaaln ha11li:t:us eilkä olllurt 1vilj.a:a
47846:     1
47847:                                                                         Y'leJmsyy;s- että kulutustava•ma., ja, me tiedihlnlme
47848: • mruhdoHilsuus s•rua;dtru muuaUa kuin ·hallitul\Jsen                   että meidän llm111sa;mme ei Olle erilt.täin :s'äiils<t'ärvä.i-
47849:  ka.utta:. Minä ·O:len V'a!kuut•ettu ettiil Suomes.s'a ei                ne,ru, :kuu •sillä vaa•n on vmra:a IQIS,ta•ru. Ja IS'eura•u.s
47850:   ali•si ollut yhtääm 'h'a:llirtusta, joka olils:i u.sk.allta-          oli1s.i :SJe eHä mei:dän .Suomen ma:rkam. ·a~vo 'huiOruo-
47851:   ruwt jättäläl iSen k·ruu.pan tJe!k·emättä, jos :ker.na:n               nisi lhuoruon'e;mist.al!lln, se lrum]onli·s·i win1akin puo-
47852:   Venläjä:n hwliliiUJs .sii1hen ikaiUipiP'aaln s•u!os'tui. Hint~a        lerem 'mrvoon s~rtä, mitä :sillä lliYt 'On. Minä ky:Hä
47853:   ei ·olllut /kldhtuuton, mutt:a j:ok·ainen ti~esi et.tä ol:i            ti:eld:än· ett:ä siitä tu.1i1si rpa>ra.nnus j·oillkun ajan ku-
47854:   etpä(va.rmala, sa.a.d:aamilw sit'ä vilja:a V e.näj·äHä. Ja             lutltua. Mutta :m:i>nä luulen että :meillä ei olle
47855:   että J•op•ult~a· k1ä.Vli nii:n ertt•e,i, ,siltä &a,arlm, :ei ollu.t    Vla•raa! oidlot:ta:a lsitä rp·a~ran'elmi,s.ta, siiHä •silloin
47856:   sil1l101sen :h:aJUituksen syy eikä e:des 1Sillioi:sen Ve-              meildäJm :malaiSISaiiDime sinä .a>i:k.a.rua. kerki·äiiiSi t:ap.alh-
47857:   nä!j·ä•n! haJl:li1mlkse'IlJ 1syy. Ne :o-Hva;t ta!pauksret V:e-         tua. jo ;mo,uen1a,isia. p:erästä päJi1n korja1a1mmttomia
47858:   nlätiälllä, j.o•tkal kehittyivät s~ilhen •e:ttei vi1ld-ala             sei'klkoj·a. M.ehän ·ol.emme :siilliä omituisessa ws.e-
47859:   s.aa'tu. Muttta:, 1kun ei mi1s1Jään mwua,Ua.kala:n                     mals!Sa., v.a,iikka. emme oJ.e •oUeetkrua•n 'SJOidafS'S:a,, että
47860:   sa:at1u, inii:1n ei täs1sä maalsrs1a .olisi voinut olla ha:l-          me!illä on ·sama:t. i:lm~öt kui•n nii•s:slä mai.ssa, j:oltika
47861:   litrusta;, j1dka olisi uska.J.tlft,nut jä:ttää sen 'ka,upan            oiVIwt. ikäynee.t 'Siota.a. Meillä on syntynyt :suun-
47862:   tekemä:WL kosilm Ve:n:äjän haJlitUis, !IUUiclllllitus-                 ruaito.n mä!ärä äJkkiä rika:st;u;neita, jotka .o:d'ot'ta-
47863:   mi•niStteri j.a raiham~nå,stJe:ri 'V!likuutt,i:vat. että vilja         v.at, 1että: he v,ielä s:a1a•vat 1D!autt.ia niistä milj1oo~
47864:   tm1ee n1eld·än' •seura:a:va.n kuu'ka:u;den hculues:s;a                  n1sta. Ja llei'hin n:äJhden pi,tävät pai;kkansa täy-
47865:   Suo:m·een.                                                              d:elli:s:e;s,ti erään juu'ta:la;i,sen, äJs:men r:i'k·a!stuneen
47866:        Täimä näis:tä a:siloitsta:; ja 'a:in:oa;Sit·aam sentioh-          pÖI'IS'S•ikei:ndttelijam· ·Salll•a,t, että ,.n:är det g:äiHer
47867:    dO!sta että ·e:d. HäJst~ba:oka näilhin lky,symy,rns1ii1n               lyx, Slå 1sp:aratr jag int•e". Ja j!o t•äJmän •vuoik.s:i,
47868:   kiosketteli. Häruen la'll'SiU:ll'D!O•S'sa:an O!li:si momi·a             nläi·den twrpeettomi:~n ylellisyySia:rti:klkeli,e<n t·uon-
47869:   muita huamautlumsia IS·amaH.a a:ja;lt:a, mutt1w mi•nä                   llli'n! tälhden meid:än tä:y'tyy käydä tuont:ia ISiä.än~
47870:     sivuutan ne. Että: siHoin sää:nmöst.ely oli vä:lt-                    n~ös•tel e:mää:n.
47871:    tamätön s·en j:olkruimen :myöntänee. ·Mutta :saiJllot-                       lMutta se !l'it:äiä Viielä :sit'älkim· p'a.remmim pai•k-
47872:    ta:ne:e: Minkatälhden •nyt siis ·säJärunöstell'ää:n,                   ka,rus.a:, kosllm 1t1UJ0 mamka.n anvon a1lememi.nen 1ei
47873:    kos:kru :eii tila;nlnle' dle sella1rnen? Me:irHäJh:äm on               s'uilnka•a.n ole lk!a·ikille 'ka.nsailai,s:iHe tä1ssä ma·a.s,Sla
47874:     maailma,nkaup·pa, av.oinna, meillä on saatavissa                      ep;äed:ulli.st,a, >v·a,an min:ä vä.itän et.tä .suuri:n• OIS'a
47875:    kaå.ik·enl•rui1si1a •eli'IJitarpeit·a ja tarvikkei:ta:, e~iJkä         meidä:lll porvarils•tomme 10mi1s1ta<Vi'st:a ·}uolkilsta.'hy·ö-
47876:    s~iJs, ole. ky,sy.my,s enää; vilj'rukil:osta vi~lja1ma1rkki­           tyy 'Sli:itä. Siit•älhän hyöltyvät ·e>nsinnäiki.n ka~klki
47877:    n:oiUa, va.ruru 1sitä on' s.aatarva:ruru •lllii'n pa:l~on kuåm         puu.t~a~va,ra.liitkkeet: ,s,aha;t, ]Ja:perit•ethta.at, ·puu-
47878:    truhdota:a.n. Aiva'n oilkein. Mrutt.a meiltä rpiuu't-                   massa,- .i.a: seUu,l:O:os:a.teihtaa.t; sitten siitä lhyötyvä:t
47879:    tuu er:äJstlä, ci'Oilm on v•älttämätöntä vilj1a·n ostrumi-             kaikki!         p,uut,a va•r.runlomi,sta;j.l't, ma:aJJJViiJjelij:ät;
47880:    seen. Se~ miha:a:, j:a• on:ki1n ainoastaa·n t•äJmäm                     sitten siitä lhyötyvä:t !kaikki kauppia.at, km;;'ka .nte
47881:     takia kuin meillä! orr t.o~sta,ise.ksi poi'kkeu'kselli-               st:i•Hoin sma'vat nyky·i1se1stä t31Vrura.SitaJan korkearrn-
47882:    se:sti täytyruyt ilwe:tta.a ISäännös•t.eUä. Se talh:too                 maln lhillllnlan, s.illä kauppiaJs voi'ttaa aina ,silliloin
47883:    sa1noa: täJytyy järje•steUä tuo:ntia• j:a vien't;jä, .täly-            kui1n1 .tmv,a;rm ihilllnalssa •niousee, .niinkuin• 1se tie-
47884:    tyy 1siis käydä .twoiho.n vilhruthu:n j1a vihattavalmn-                 tY's.ti n1o:usis•i, jos 1Suomen ma•rkalll a·rvo l'alslk:iiSii.
47885:    kin Eis·enss[systeemiJim.                                               M•ut!ta kenen ikUJsta.n'JllukS:ell:ru tlämä !hyÖty tulee?
47886:        Milnä ky~lä 'hyvim• ymlmäJrriiln että ed. Sc'hau-                   Se cm yiksimlo!maaJnl nii•d.en .luokkie1n krust.a:nnu'k-
47887:    ma:n .i•a vapi8.1aikaup•aJJJ rpuoltaJa.t S•alllov:ait, e.Uä            .seUa, j1otlka eivät o:mi.sta mitää.n, voi:siru s1amoa
47888:     pula.kausi tasaa.ntuu j.a, k·o!'lkeat. hin1nat tasa,amtu-              työtä!telffievi•e'lli luolk~ien ja :p.ilkku s:ääs:Mji:en ku's-
47889:     vwt plmrai.te:n 1siUä ta;v.o:in, että kun kysy.nltä tu-                ta.nlnukse]la, •st:illä eilhän n'ä·i,d:e:n puutawarrufirrmo-
47890:    1ee :suureksi, 1n~in tawaroi:den ihin1n1at ·nouseva:t;                 .ien ja· ma:anvå.J,j·elijäi•n omai~nl'uldein ka!Svami1men
47891:                                                Lisenssijärjestelmän poistaminen.
47892: 
47893: 
47894: ole mitJäJä;ri. 1s•elllai,filt.a, joka j1oht1uisi uusist.a; .ar-         Mutta ;kun milliä ·Olen vallmis a•lllt·aml'a'a!n hall'li-
47895: voiJSita va:a.n se ti:ety,sti -ou VJaa1n •O'ffilai,swuJden siliir- tulmseNe ·valJt.uudan lisen&s•is·y>s.teenniä jaitlkaa:na.run,
47896: toa, joss·ru kailk~i •sruästäj1ät s·.·o. yk,sinomaa;n ra~ ru~iru minä SlaunrulJ,ai pyyd'än :siiihen DalDl1lla ·eräi:tä
47897: hrunom~sta<j·at j·a piaJlkwsta.an elä\jät h'äv~ä;vä;t ja             ehtogia. En:sinn:ätki1n m1itä tullee ta,v.ar:oihin, mitä
47898: köteiiilli:stön omistatialt rik,astuva,t. Maa:ruvilje- lilsens1sisy>steemiUä ,sa.adalan estäJä maa/ha;n tule-
47899: jä;t ihyöty:v·äi 'V'ilelä •s.iikä1i •et.tä katiklki ulosvi'enlti- ma:s.t.a, niin mi.n:u1n mielestäni - eilkä 'sititä Jien:e
47900: ta,varlli kal<listuu, .iuustot, ·v·oit tulevat 'k0l<kea•1ll- edus'k,unnas1s:a erim~eil.isyyiltä. - .täytyy s·en en-
47901: prualn hitn!fld!a:n, ja kai'klk·i, ;joillru ei ·oJ•e Mmailis.i.a sin koskea kaikkia ylellisyystavaroir!Ja. ja ylelli-
47902: ulOISiv.i·entiartitkke,lei,ta, jotllm el:ii.vält vaiill' p,aJ- Siyy.slkäis!ite otettun'aJ mit:ä }a,agimlmas·sa' merki-
47903: k•atstruan tali työ,stiruän tai vaan pi1enri's1tä sää;s,töits- tyimsessä; 1m'yöskin .~s1ota:m.i:nis~t.erirr amitomobii-
47904: taäill ne ti·etysti kämsivM., ne jouttuv,rut llllaik's·a;- li't" mimä lrnen ylellisyysta.vruroolhin. J·.a. myös-
47905: :mla'w~ ·vi.ulut. Mi•n1ä; ~py;y1dän' lkyswä, millä truvaNa· ki1n minä luen lllii'hi!n l}monelkalut, m.m. ne uel-
47906: v·altiro s·iHorn voi.Jså. järj.est.ä;ä esim. vå.r:klrumies- jäln tu1ha:nnen1 mwrklan two:li.t, j.ot~a erään rv-a-
47907: aiS·ita.ru, joka ·ny.t jo olll tavat!t.omam. rvaiikeas.ti jär- luutta.neuv.os,t.oa; lähellä ole.via.n, hen!kö.Iön IS.an'O-
47908: j•astet\truvli,ssä. J•os ralharua·nvo la!skisi ·vielå, sa- tawn Tallli'Jka,sta tuoneen. Jos tahdiOit.aa.n liisem!Sisi-
47909: niOtla:a.n, t.oisen VJerram huolllo.mmaffis,i, niin oli1si s.y>Silieemillä jota;in aikaansaad,a, ruiin· ·on StiiiS· etn-
47910: aiVlain yili'V'oi:ma~ll'elll tehtäivä järjeJstaä vilikallli·e~s­ simä<ils•enä kieUetMvä lkai!klki tseUalirnenl ylemi-
47911: te'll'. <pail!kikoja, ja. .samalla taVJall<la tyÖiV'äeln ol.iiSii syystavlrura, g10ta ilmarr me :täJssä ma•!lJssla 'Voi!m.J:ne
47912: ai\naln marhd'ot•olll.ta koro>ttaa pwlk~J...ojaa•n siiihen, tulla1 toimeen. ·Mutta ISa.'nJo·ttillJnee, että Uläimät
47913: että, se edes ik.utalkluim~kin Vla1s:t.ai.sö. •elinlkUJstan- ywe.Uisyy;sta varat muodosltavat sittenJå·n rv.arra 1-
47914:  nuiksia. :Sama,ten kaikki kassa•t, olivatpa ne t.ai•n pien:e:n osa.n meidän tuionnistrumJme, j•a s,e on-
47915: mitä ooätiöitä 'tai st~pe.ndirwhwstoj.a. truhi!Jn1sa, 'tie- kin tl()t.ta.. .Sent.äJhderr milliä fP'U'Olestrun~, vaikka
47916: tysti myöskin· kadottwisillvalt pouolet omais•uude'S- milnä tieidänkin', että 1sa1an :melkein kolk-o mies·-
47917: taJrun. Tav,alhtu~'Si si~s SIUU'runa.t.t,o:mia ·Oima.i•suu- väJe.n .et'tä rvaHankin %oiko na:ils:V·ä:em. .kimp~p·wUJnli.,
47918: denlsiill'f1oja j,a 'kaiiken täUa:]se'!l •omais'wude,rns•iir- oleur myöskin vailmis sääJnnöstelemäälll siil1tlo~
47919: Don a:i:k,ana •emilkoi1seru hyvä•sti VJoivat ik:aifklki ipÖI1S- ma.ata:varoita. Mtin:un mie1les·täni meidäJrr täytyy
47920: sikeitnlotte1ijat j•ru .iobbarit j,a 'se.rr .s1ella.i,selt. On kye.tä ol,ema,an j·oku wilka., 'Salnolk·a.almme •vuos[,
47921: s-ii•s .a:iNan IV'ält.täJmätöllJtä ·va1llti1on kan'n'alt.a 3a työ- Viä!hemm•a1l·ä turp.aikampo-ltolla., 'klaihvindnon'lli.J.la,
47922: täte'kevie:n luokkien, työstääln ~l:ävien lwdkilcien veihrräs•en.- ja. s'o~erilllls~ömilsellä. Meildä.n t.äy:tyy
47923:  krunna;1t.a. rsaia:d>a Suomen maa'kka t.a.va:Ua t1a1i t'oi- se 1eihdä sen t.aAkia että me s'ai'S:imme vuod.en
47924:  Sietla 'noUJstemaoa·n, ja. min'ä ·en ailnaiklatatn' nläie mi- päästä. loeipä:mJme 'hahne!mlmaHa. Ellemme täihäin
47925:  M:äin muuta; maihdollis,uutta ·sii·hen. ikuim me:id:ä:n pysty, niilll :varmat 'Salallllme olla siitä:, että mei-
47926:  kau~pp.a:bala.nslsimme P'a.raon1tamisen· ja s<en 'Palraln,_         dän leipäJmme 'lllia.ksaa vuoden ·päästä: ka.k.si :kert.a:a
47927:  t.rumiseru minä 1Jaa1s rnäen t&palhtuva.n vain tuun- sen, mitä se nyt ma:baa.. Mutta: täHa.iseenikin 1isen'-
47928:  t.ia, v:alvoma.M·a, 1sii,s l:its-e.fiis:sijärjest•e.lmä:n •atvulla. sili-ärjesilelmääm mi1n1ä 'suo.stu.n ainoa:sit.a1a1n Ylhdellä
47929:  Että telhtä:v•ä ·ei olle helppo, s•ern miJniä my·Öinn!än ehdol.Ia, nim. •si'l.ilä e'h10.:oUa, että iS'en Helt,äytytmi-
47930:  ja. ·OillJ ulta'V'a erilko~s,en kiitolEnen ed. Saha,uma- sen täytyy kosike:a yhtä ihyvi.n, j·olklaiJst.a k.alliSa-
47931:  n1itlle, ettäJ hän niin ·vaJ.ais·evastti •On .twonut ersiHe laJi,sta, toi'sin ISiatnloen että ku1n: ltäl'la]ffille tav-a-
47932:  ru]it'ä v,arjo~pu1ol:ia, mitä t'äUaiJse~sta lilsetnissli.sys- r:oiUe .amtnelt.aa,ni tu<mtilwpia' rwjoit·etus:sa · mäJä-
47933:  1Jete/Inilstä van,a.rukin si1lä tavloiln: •hoildett.UJllla, fk.ui,n rä;ssä, nii1n 1S>e twva:na, j.oika iffia,alha:n :tulee, ja .mi,nä
47934:  meitdäm :haillituffis.emme on hoit 1!lllliut, 01m On }iJSiä'äJru vielä., j o 'k a; n y t j o o n m a a 1S s a,
47935:  ka.uan aåka!a ulllut j.wlikiiS'en'a ISalaJi:suUJt.erua että ser täytyy ,s,alada: 1säiiillllll'ÖIStellylk1si, ~aetuksi Jta,sam
47936:  trussä lilserussis.ys'teemin· hOO.t.a:miJs,e~s·sa on tap.a:h- ka;ifkikieu lkansrul·ails1t.en ikeiS'ke,fii. 8e on vain ,siUa
47937:  tu:ruut mitä siUurimpi.a ·vä!ärimlkäytöik.siä, etftei ol.e edallytyb.el.lä, kun miruun mi.e.le:s,täni Vloi täU.ai-
47938:  ollut oi,ffioo,staJrum mitääirr syJSteemiä litsenSis'iBn •siin ,rarioituksiin käy,dä.
47939:  myörntämi,seSIS'ä. On vrui.tetty, että lkta'UiPI{JaLmii·nlhs-          Ed. Sehaumau on tää:mä rki~nnittänytt eri:kois,ta
47940:  teriHä ·sa:a lilselliS•Si'll ai•n'a, kun n'eljä:nmten 'kerran hu:omi,ota 1i·senss.i'elll myön1trumiseen. Minulla
47941:  pyytäJä j:n.e. Mutta. se, että asi.a:a. iho~detaa.n o.liisi 1sii1älkin: neuv·o hallitulkselle: lko.k;o •s1it'ä 11-
47942:  täUä talvaHa, ei :suiruk&a'n tee koko J,is,e~nisiSiis~s­ se-nls's·i:syste,emi:ä piJtää hoit.a'a: vailla.n to,ffietla. t&-
47943:  te.elmi.ä nä~s·sä, mi:mä •s:an!on .ni<menoma.an, U'MISBiä va.Hial kui•n Mh:än 1srualkika.. HY'vin .kuvaaJv.a,na
47944:  poitkk,e,ukselli,si'S:sa. ol10is.sra voi1s ihei t•että:välkisi. es•~merikkinä t·notiim' ·etsiUe, etfä ha.Ui:tUJS• on !kiel-
47945:  Mim•ä en ai:nallma.n <pys.t;y .n:ä!ke:mä:ä:n m~1tä•äm tänyt lis•emssejä osuustoiminlllallisilta keskusjäir-
47946:  muult·a: 'kei1noa. meidän .ma·rkkamme all'von 'P'a'r!l!n- j.es.töiltä,,mutta ,samaam· a~ka,a:n myö.n.täJruyt niitä
47947:   tamis,elkSii kuin juuri estämäH.ä tähän maa!ha.n eräälle liikkeeUe, josta. ei liene liian 'karkeat.a
47948:   tullema;s.t.a ta.rpeettomi:a• f,a·vwroota ..                       käytläiä saual3i ,jQibbarilfirlma". Niin kaua1n ;kui:n
47949: 1932                                          Tiistaina 17 p. helmikuuta.
47950: 
47951: 
47952: täHalistJa menette~ly;ä jatkertwan, niin tietysti li- IJY1sty hoitamatan tältä - kyllä!kin hyvää
47953: senss~iärjestelmässäJ ovat k&ikki ne varjopuolet,            kei!JlJoa.
47954: miitkä siinJä t.älhän asti •ovat olleet. Mutta 1roinä           Minä en vielä voi olla ikoslkette.lematta, ed.
47955: erillwi.ses.ti v.arudin, että hallit.ukse;n rpitää myön- Schautmanin väitettä, että kaiklk:i mrua.t :V'ähite1-
47956: tää lis·enss.ejä aina etusijalststa ja •stuurimma~lle len .lUIQipUIV'at :sääninöstelyisttä jru :J.is·enssiisystee-
47957: 01s·ruUe kulu:trustarrpeita, minun mi•e,J.estäni yksi.n- me~stä. Miluun mi·e~le1stäni me voimme täJss•ä sllllh-
47958: omaa'n •OiS'UUJstoiJmilnnlailJ.ilsiltle kes.kwslliikkeille. tees:sa :mfl!rutrumme verrata Vlain iharv.oihin mai-
47959: smoi·n on kai1kki .takeet siitä, etttei tavara j.oudu \hin. Me voimme verrata va·i·n niihin maihin,
47960: ketjulkaup.pa:an .eiikä liioin suuT.ia v·oittoja• tulla mi.ts~S~ä vwluutta todell8J on mennyt ja meno.: sa
47961: ottaJIIl'a•an. T'ällaist.en lirk•k~e,it.ten toimint a1peri- niin a:la·s kui[)J meillä, Saksaan, Itävaltaan, Un-
47962: a.a•tteeilhan .o:va:t 1siitä <taJme•n•a. Jos tällä tavaHa Jmriin. Luuleek·o herra 1Scha:uJman, että nämä
47963: l·iseiL:Ssi<järj•estelmJää hoidetaan, niin si•Hoin kaik- maat V'oivat oHa sälälnnöstelemäitt<i. :tuontia ja
47964: ki ,rue va:r:j·opuolet, mitkä sil.lä nyt on tolllut, fket- v.ilentiä? M-e emme v·oi verrata IDaatammte 0!1-
47965: j·u'kruupiiJa:, tavaran suunnattomat katlli!s•tU'mi:set lenlkaan 8ka:udinrua•viaam, Ru:ot:siin, N.orja.an ei'kä
47966: mono:polilfi,rmain kautta, ne tietysti •silLoin jää- edes Ta1n:sk8Ja.n, :silliä niiden stekä ekon10ominen
47967: vät p!oi1s. Että er:äät :kruup.'IJ.ifl!a•t tä:Höin jäälvät tila e<ttli; raJha-asia,t että nii1den vaJuuttr.. ovat niin
47968: tyytymättö:milk:si, kun he eivät t&aa lisen.stsejä, se paTjon p.a•remmrussa .t,ilrust&a<, että kaikki vertaUJS
47969: on toiita, muUta mieles·täini ei olekaan nläitä asi.oi- o:ntuu. Muitta minä 'PYyidän ed. Schaumani.Ue
47970: ta. hoidettaes:sa väJliä, 'V'aik!ka, yksi.tyitstet ika•up- sruruoa:, että iktun Trunls kan valuutta näytti rupea-
47971:                                                                                        1
47972: 
47973: 
47974: IJiarut jäävät väb:äm ViähemmäJlle •kau'IJanteolle tai va,w ailieneimaam, mi.n Tan&kaiSS•a ollaan, en tie•dä
47975: jäläväit irrma1n liJserus•sejä, p.ä:äaJStia on <Se, että me jolko •o:t:. otettu, a:inalk:tin ollalan ot~·amassa antka.na
47976: srurumme täunä:n •maan Twhat-asi•at pa.relmma:He :säännöstelyjä <tuontiin ja vientiin. Ja kuite,n-
47977: kanna.lle.                                                   ,kiu T·wrus1ka•n kruunu ·la'skee niin mitättömän vä-
47978:     Eun. oli lky,symys valuruttrukaupam säännö.ste- ihän 1sii:hen nähden, mitä :meitdlän markkamme on
47979: lY'stä, niin mrnä tSilJ.oin, 1kun aiSia ensitmäi:sen ker- JruslkeiJJut. Ei ·s,e ,s.]is maili.da; ni.in kovin huono
47980: ran oli ·eduskiumtnas•sta. esillä, olin tsiitä mielipi.- :klonsti •Oilla, 1wslka; 'se1lairuenJkin e.wnoomi•;;esti
47981: dettäJ, että v&luuttalkaupa.n säänuöstely ·on tur- kehitty,nyt ma·a lkuin Tarusika katsoo oleva,nsa pa-
47982: hata sen ta1da, että ha1litus ei .siinlä oHut mitwän kote1Jtu säännöste!lemlLlLn t.uomrtia ja vientiä. Mi-
47983: teihnyt, ei ollut oikealsita.an mitään koetta.nut- nä olen täs1sä IJ•Ol"Varillises:sa yhteiskunnassa va-
47984: katan teihdä. Sen·vu1oksi minusta: kaik:mi :s•ää n- paa.lmupam .ka.n,rualla ja tSitis tahdon poistaa kaik-
47985: näistelyla:insää,däntö oli ta:rpeeton. ·:&un !kum- ki lisen:S~sit ja .kie.Not ja estetet, kun aika on tul-
47986: minkin sillä ·vähällä a.jrulla, j:onka valuuHa- lut. Sen minä .pyydiiJl er~koitse3ti ilinroUMt herra
47987: kiaupp·a oli vapaa1na., nä.kyi, että Suomen malikika Sohamma•nille. Mut:ta minä nä~n ajan tuUeen
47988: yhä huononi, ja kun haUitUJs suunnitteli te!ho~{­ va:sta tsiUoin, kun •o:lemime tSa·aneot va:luuttalJlJma
47989: ka1itta toimenlpiieitä, niin 01li.n min:ä .sitä mieiltä, ;prurannetukisi niin rpaJljon, että meillä on Iuohoa
47990:  ettei 'Vioitruut 'hailli•twkselta kieltää vaUuutta lkoet- uilikornail,l•a, et.ttä meiiHä ton ma.hc~ollisuus saada
47991: taal järj.81stää vielä val·uuttaJlmup•IJ'aa. Ja mieli- 1ai,noja ja fkun sarrnat1la 1meidäru teol<li'Suutemme,
47992: hyvällä itäytyy tsanoa, elttä ihalli1m:s on •s1enjälkeen erikoisesti meitdtän puutruvarateo llisuutemme on
47993:  sitä lhoit.anut ainakin p.areunmin :l"ui<n :sitä ennen, siinä kunnossa, että TD:e ts,iJllä v·oimme pa:ra.ntaa
47994: ja. ·n:älhdlälk.seni siinä kutaikui·nlldn onnistunutki.n. meiidä.n tralhrumlme 3Jrvon. Me emme ehkä si1loin-
47995: Minä :s·&noi1sin sa1ma111:a. ta!Pa'a täs•sä 1isens:stikysy- ka.an tule toimeen ilman ul'komai':rta. lainaa. :Alut-
47996: mY!kis·81s•sä: .että hru1litn~s on 1hoitaruut E~s·enssikysy­ ta si~ksi yJime.noikJaudeks.i, joe·oin me taas r;,'l·n-
47997: mylkisen p·erin kelvo.ttoma.Siti. •Mut.ta, 'kaiken tä- t;ä:ä:mme maatilma.IliiDarkkiiwille tuotmt~\n sieltä
47998:  män lälksynJ jäl1keen, mi.n.kä se tänläkiu .Utama. täällä kaiMda tarpeellisia ja tarpeettomia tavaroita,
47999:  ed'llskunna:s<sa saa, ja sen jälk'Ben. ,kun on asetettu siHoiiD tarvitaan 1aina3J, siitä minä olen 'va.kuu-
48000:  valuuttaillieiuvosto, niin luul-en, eW1 •s:e asia ainak•in tettu. Murtt.a <Jiilloi·n me sen saamme toisilla eh.
48001:  JOnkun: verrau .paranee. Ei ainakaan minulla: olisi doilla, lk:uin n:~. t, jolil.)i!l emme saa sit.a luu1lalk-
48002: l'ohke·utta :kieltää ·hallitukselta valtuuttaJ koet- ~senti jumri mrilllärun ·ehd:ailla.
48003: trua vieJä j.älrjestää li:Se•nlssi.systeemin a'vullila mei-     MiUJä. ·niirn ·siits ain:oan ·keinon mei1dän ma~rk­
48004:  dän m~hta,mme rp·arrun.trumista.. Jos •se ei siinä ka.m'me arvon kOihottaJmi:s:eks•i •ole<va<ru ~&en:, etitä
48005:  näytä ouni•stuvwu, jos :saJmaUais•et epä!kohdrut va,l- meildän täytyy tä!Sisä maa.ss•a, niinkuin atina. lköy-
48006:  1itseva•t kuin tahän saakka, nii'll' minä olen val- häm mie'hen, rpa.nlna suu tS:aklkiä myöten, toilstai-
48007:  mis koetta.mwan· 1herra Schaumwn:in kei•n!oa, va- st>ksi tyytyä siihem, että :meidtä lkielletä.än meita
48008: p&alkaiupprua, ja myö.wt.äunään, eUä me M:nme elälmä.n mUJkavuuksia. Mutta minä Q}en valkuu-
48009:                                          Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                       1933
48010: 
48011: 
48012: tettu, että kuru ihmiset yrmmärtäNät, että juuri                Kuitenbn P.YY'dän vain ili<sätå •siihen s'en, että
48013: sen ka:utta mei,He va1stedes ieihdä!än e•1ämän mu-          n·e monet l]senssit, mitä on alll:nettu mni11e, paitsi
48014: kavuude.t mahdoms.imsi, ruiin ihe myös ruHstuva!t           näille s.istrurusofir:moille, jotk.a yhdessä •overeeraa-
48015: tnontimme s·ä:ännöst"lyy.n.. Kanna,ta;n valiokU71-          vatt i'hmis•ten: raJhama,s:seis,sa, että ne Jilsenssi t,
48016: lHJin ehdotusta..                                           mitä on runneHu muiUe, ovat kovin •paljoru viilhä-
48017:                                                             pätöise'mpiä, io!isilla niin •väihärpät'öis1ä, ettei ,n[it-
48018:     Puhe m ies: Täysi-istunto keskey~etään 20 teii!I .oJe oHenkaan kanrurut,tanut ruveta lkäJyttä-
48019: miwnuti.ks,i.                                               mään vaan ovat ne jääJrueet :illäyttämättä. Nämä
48020:                                                             s'uuret fi11ma:t :ovat ko·ettaneet 1lyötdä allensa illai-
48021:     Täysi-isltunto lwskeytetään lkel,lo 8,20 ilbl'la. ken kaupwn, imeä itseensä kaiikki muut ~a iS.r11ä
48022:                                                             truvallru tuJla ilmilken hinnan iiDääräruji:kisi ma;a:s-
48023:                                                              s,amme. Ed. Schauman anfioi niis1Jä esimerk'kejä,
48024:                                                             Mi,nä viime i:stunnoss•a myös;kin Sven,slka Tid:nin-
48025:                Täysi-iStuntoa jatketaan                     genin mukaan ilimoitin muutrumia;, anutta. ta!h-
48026:                                                             ·don trussä vielä litsätä muut.amia:, j•ois.ta •selviäiä
48027:                        klo 8,45 1.p.                        mitä me 1S1aamme oilkeastaan maks·aa ·elintar-
48028:                                                             ·pe<i,sta näitten firmojen hyv.äksi. Ed. Sdhaumam
48029:     Keskustelu jatkuu:                                      mai•nit,s.i jo, että Mnne ma·a:ha;n oJi tuotu yli mil-
48030:                                                              joonaa kiloa kuivatt!Uja 1he<delmiä. Viime vUJon,na
48031:     Ed. V u o ·r i m aJa: :Silloin kun :s•ota päättyi, kevä.tpuole;]l,a pyysi 6/riiJs va:n!ha firma, joiHa .on
48032: niin pää1si •Suorrnen ka:nsa:lai:s.i1ta yJeensä helrpoå.- vanlhoja, ·ka,urpp.atuttruvuulksia u•lk•omailla, että s'e
48033: tuksen ;huoika•.u•s. Ajateltiin, että ny:t on pää;s.ty M.i.s·i twolda Jmivattuja ll61delmiä, mutta li•senss•i-
48034: ka.Ueista: ajo]s.ta ja. että trurvi:s·tavarai!J, mitkä oli- virast.o.t lkiel:sivä:t s·en jyrkäJs,ti. Sitte·n Valtame-
48035: vat kovin kalliita ja; misM sitä vaitsi vi.eiJ..ä rentakainen pyy:si myös •saa:da tuoda 40.000 lrua-
48036: maa1S1sa oli •s:uuri rpuut.e, ·ha:lp.enilsivat. Mutta sen     tikkoa ja s·e myönnettiin heti. On huomattava,
48037: sijaan, että •tämä olisi toteuturuut, !ka:Llistui:VJat että •se firma, joka ensin rpyysi tuoda 'kuivatt.u1ja
48038: iruvarat vain j.a ,siHoin syytettiin, että se •oli Suo- ·hedelmiä, oli teih.ny.t ~sitoumukisen, että myy
48039: men 1ma:rkan huonton kurs•s·i·n ta,kia., kun tamvrat täiälllä Suomes:sa niitä 9 maxkasta kHo. V:a:lta-
48040:  ovat edeskinpäi.n niin ka1Iu.ita. J.w tavrnrat yhä merentaikainen ei tehny:t 1minkääntlaista seHaista
48041:  vaan kallistui1vat p.äiv.ä päivältä. Sitten .nousi Sii1Jo·UiffiUSita, ja kun Se 40.000 'laa:tikkoa a 10 ki-
48042:                                                              1
48043: 
48044: 
48045:  Snome1n mail'kaal kur·ssi, melkein ikrolmamnelks·en ilaa ta1hi 400.000 kiloa .sa;a.pui .maahan., otti se
48046:  ja, .silloin ajateltiin, että nyt winaJkin ttarvarat 1m- 12 ma.rR:Ikaa kHolta. EdeHinen firma, joka ei
48047:  levat huokeammiksi. Mutta mitä vielä. Ta;va- s.a.a.niUt lisen,ssi,ä, oli lukenut tah;än 9 marklkaan
48048:  rat ovat ka,llistuneet ihan jldka. viikl{Jo, vielläpä myös1kin raMill~ustamwu'ks·et, 10 % myynti'kus,-
48049:  joka päiväikin, .twvruroi:d•enlhinta e1i ole ol!lenkaan tannulksi.a ja 10 o/o '\Coi.ttoa. Valtamerentakai-
48050:  seurannut kurs,sia al•a'sp,äin. SiUoi:n rupe1si:vat nen li's1ä:si 3 ma~kkaa kukka:roon.s.a sen lrs.äkiså,
48051:  jo t•ois•et väihäsen aöa.ttelemaan, että mruhbneeko mitä .se tuli ,saa.maan myynt~kustanuwk·sia j.a
48052:  ta:varain k.alleus riippuaJkaam Suomen• kurs,si:n voittoprosenttia. Se truhto10 sanoa, sen jobhwus-
48053:   alenemis·esta. IDhkä siinä on ollut jo,italkin voi,tto 'Olli 400,000 lkerta.a 3 ma.l'k,ka.a = 1,200,000
48054:  muita, syitä ja sitten ruvettiin vertaa'mrua:n marl&:wa. Muuta1mia 'kuu!ka.usia myölhemmin se
48055:   mrurkkinoide•n ~llint.oda tuotan.tomais<m ja. OIS•to- s·ai uude.n li,senssin tuoda v;ielä uudet 400,000
48056:   mai•S'Sa Suomen raha.n kul'ssiin ja: siiihen hintaan, kiloa kuivattuja hedelmiä, kun ensimäinen ly-
48057:   mikä ~siitä .saatiin, varsinainen osto- ja. tuonti- kästyi niin ihyväst.i,, '.ia1 'se myi 'lliiitä myös 'sa-
48058:   hinta niihin thintoillin, mitä tääHä Suomessa maNa 'hinna,l;la ja p.isti ta.~W toi•s.et 1,200,000 kan~
48059:   vaHdittiiin ja siUoin huomattiin, että ntämä ei- sallai1sten ra1hoj•a :tas•kuunsa. Joka:inen joka an
48060:   'Viät pildakään yhtä, että sii:nä t.äytyy oma joku käynyt kau'poisrsa os,tamassa kui•vattuja ·hedeil-
48061:   erityinen vika, jolnv yhät.i kalli,s,taa. lhi•nt.oja. miä, tietää, että ka;ikkein ·huonoimma.t maksa-
48062:   Sitten ruvettiin ta.r!ka1stamaa'n .lisenssivimstojen, vat 1•8 markkaa. Yhdeik·sän markan S'ij,a.sta ·Saa.-
48063:    ilmuppa- ja te,olilisuusikomi,ssioonin ja muitten dwan malksaa. ·kaksinik·ertainen hinta. Jos 1siitä
48064:    monien eE.ntaJrvevirwstojen toiminba ta11kemmin laske,twan myynti- ja 10 o/o:n voittokus,tannuk-
48065:    ja si.Uoin huomaM.iin se, mi,stä tääillä e.ns.imäi- set pois, niin nousee jobbwus.voitto 7,000,000
48066:    nen pu:huja Soha:uman j'o ·antoi tila,ston. Minä- markkaan, jo.nika kansala.iset saavat maksa:a,
48067:    kin ·olen kerännyt tila,ston, vähän laiajemrrnam- vain näin vähäipäitöisistä t notteista. Ja :se läJh-
48068:   kin 'kuin 1hän, mutta kun hän pääas·ia:1lisesti on t•ee joikai,sen lkulkkaro•s.ta, ei yksinään tyÖ/mies-
48069:   kertonut oikean tila1s•t1on, nii.n en katso enää ole- ten, vaan talonvoikaiu ja. viikaimiesten !kukka-
48070:    vrun syytä sillä väsyttää edus,kunta:a.                     rosta ja; kaikkien, j·otka taihiovat näitä käyttää.
48071:                                                                                                                 244.
48072: 1934                                               Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48073: 
48074: 
48075:    Ed. SohWUJman lausui myöskin, kuin,ka suu-                     :pe'l."äJs,t•ä oli Valtamerentakaisen ;yhtiön huos- 1
48076: 
48077: 
48078: 
48079: ri,sta SuOilllen .firmoiSita Y'nlVäri maata, j.o,ille on ·        tassa. Ja siinä ,merkruntilistisessa nuvellissa",
48080: an:nett111 muutrumia nsalkkeita tähän ;komibinee~                 niinkuin täs·s•ä sa:ruot·aa.n, tai merikau:palli•ses<sa
48081: rattuun ke.tjuyhtiöön, j·oku oH i.ilmoiitanlllt tyy-              tarinas<s1a .o1li joukossa. m.m. e.räs puolalai,n:en
48082: tymält.tömyytens·ä t<äihän j ärjestelmään. Minä
48083:                                    1                              juutalain1en ja yksi kristity'k·si muuttunut juuta-
48084: olen myö:s :puthun:ut kaJh:d:en sella:Usen tuorutifilf-           laå.nen .tääUä Suomessa, 'kyllä 8women alalmai-
48085: man j.dhtruja:n !kanssa, jotka ilmoriUirvart s•wmaa,               nen, mutta joika o<li muuttanut nimensä ruot,sa-
48086: että ·he orva.t .suora:s.taan vaumtetut yMymä:än                  laiseksi. Lisä!ksi .san<otaan, että Merentalka:inen
48087: t·ahänt ja tottaiiDaan I~äriil.t:ä taVIarotta ja IJI1aks,a.-      swma;an ai.lkaan :sai itsel1eenikin suorastaan li-
48088: maa.n :pa.ljon lmrkeam:pia !hintoja, kuin mitä                     s-enssin 60,000 säikille ka.hvia, ci~otka se toi [ai-
48089: kau:p:p.atwttavilta uHmma.~lila muuten sai's,ivat,                 vaJlla J aTl, j<o<s•ta 'Sa,nomale'hdissäkin aikoina<an
48090: sekä ,että 'he ovat kovin 'V'a,stenmiehsesti .joutu-               main.i ttiin.
48091: neet täimmöi.sen. jobbm;i:ficr.man rii<p:puvaisuuteen                  TääJUä on jo mainittu, kutkla kuu1uvalt nä1Jhin
48092: ja että 'heidän täJytyy korottaa t.ruvaransa lhintaa               suuT-·firmoilhin, jot.ka otvat herättäneet niin
48093: ja 1sawda yleisöltä ·:paljon' moi:tetta ,s.entälhde.n,             suurta mlllnetY'stä ja melua maa.s:sa. En tahdo
48094: i•käänkuiln he olisi1vat nii:d,en tavaroiden •hinto-               s·en enem:p'i 'esimetklkejä •ottaa, vai\kka1 niitä
48095: jen ~orottajia. He ·nimi,ttäin ffivät ole ,saaneet                kyl•lä olisi kolk<o joulk!on mwit.a:kin.
48096: 1isten:ss,ej<ä ja sentähden ihei,dän on täytynyt yth-                  Jo ne tila.stot, mitkä tää:Hä ovat •esitetyt, as'ot-
48097: tyä tähä:n S'UJQisi.ttuun firma;a,n, ~'O.ka a:ina on .s.aa~        twrut, mirr{jä <Se <on, joka 1m1list.aa kaikki meidän
48098: nut Esens,sejä, rp.aitsi muutrumiJs•s•a IJ'o.ikllmusta-            trurvis,t.ava!l"rumme. Ja 's.rll1oin. 'huoma.alffime, että
48099: :paUik,si,ssa, joilssa: ·näön vuolklsi 10:n ikiellet:t,y sen-      sii1hen ei ole sinne:p.ruinkääm niin suuri syy mei-
48100: tähden, ettei näyttäisi s•iliJä, että he 'olisi'VIa.t
48101:                                                1
48102:                                                                    däin ~aluutassamme, eikä rm-eidän ra:ha.mme kurs-
48103: suosittuja ;ja muut .s.emmoi,s•ia, j•oista ei mitäiän              sissa, vaan se on tavattom&ssru joibbarijärjestel-
48104: väliä :pi<detä.                                                    mäissä, joka .on tullut ·niin rorhikeaksi, ettei se enää
48105:     'l'äählä ma.inå.t:si myös: ·e'd. :Sc;haumaJn iKesikus-        häikäile mitään. Eikä ol<e ihmekä!än, kun sillä
48106: osuu•siJmn:nan. Se ei ole niiden suos•i:t.tujen jou-               on nJiin malhtavia hoita.jia ja; :puoltajia. 'kuin ·n,e,
48107: ko<ssa, tsi:]lä se 'On satanut niinkuin sieltä on itlmoi-          joilka tänäkin pä~vänä ovart tä·ss:ä rpa1jastetut.
48108: tettu, 30 % siitä, mitä se tanvitsi,si ja:ka,a, o'suus-            Päinv.rustoin täytyy <olla. sangen <suuri ihme, g;o<s
48109: ka.u:poilleen ta.vaJma. 'llunnettu <o'n myös suuri                 Vloi:daan 'Se'l<vittää ikaikki se, mitä näiden {irmo-
48110: o.mell!ajwttu. Viime ikes:ä:puolella; ja 'SYY'Sip,uo-              je!I1 !kautta <on ·nyt <oikeas1taan yhtenä vuotena
48111: le]Jla tuli Hel;sintgiri satwmaaru <ka:ksi virolai,sta             vain toimittu. Semmoi:silla suur-firmoilla on suuri
48112: jaa<laa, jotka toivat ·omenia öa möiVlät, 2 marka1la               valt.a ja. niillä on .rahoda :paljon ja ne ·voiv<at peit-
48113:  25 :penniHä kil,on,. Ei kestänyt ,kJa.UJan, ennen-                tää jälik•en.sä ja täytyy kysyä, minikätahden nii-
48114: kuin s<e tuli ~lintarve,viranoo:naisten tietoon ja                 den johtomieihet nytkin ovat ka.ikiki ylhta~ka,a
48115: kau:pp'a ·lorp·et~ttiin lkofhta. Viahän myöhemmin                  matkustaneet          'kiireellisesti   Köveruhaminaa.n?
48116:  ha.ki Nurmisen .finma ·lucpa.a .tuoda, Vi['\ost.a suu-            (Naurua,). Syy elämän :klall:i.s•tUIIDiseen, jota sa<a-
48117:  ren mäiäl1än ome.nia, ja ku:n ne tuliivat tämne,                  vat mak,saa, eivät ainoa;sta.a.n, niinkuin, ·e•d.
48118:  niin hin•b 10li 7-8 mrurMma, niirukwi:n j.Qikainen                Vu10lilioiki twhtoi viitata, sos>ialistit, vruan myös-
48119: viime <syksynä oli til!hl.s:uudes:s·a. its·e hu<omaa-              kin po;rva,rit, ta!lon:p<oja.t ja ilmikki muut, on siis
48120:  ma•an. Kuinka monta miljoorraa ·näistä 1ome-                      jobbausjä:rljes·telmäls\Sä. Ja siinä 'On, niinkuin
48121:  ni1sta meni kansa.n taskui'sta ja. siirrettii1n å<olb-            engel:sma.nni S<a.noo, ,something rotten". Kun
48122: barifirmode'n ta,slkuun, s•en v·oi jokainen la:skea.               tää!llä on 1met.ettu :pulhua ·pa,ljon va1uuta;sta ja
48123:     Tämänpäiväisessä Svens•ka Ti<dningissä on                      :pantu :mullra sen syyksi, että ta<va.ra·n lhin:nat
48124: yhäti lisään1tY'viä :pa!ljtstuksia. rriää11ä on täJm-              n:ouse.VJat, :p.yydän saada. lausua. muuhiiDia ,sa-
48125: möinen :pääHe~kircioitus: ,Kun Matti Viljanen                      woda myöskin s[it.ä ja. 'Sen.tähd<en 'kos,ketella. Suo-
48126: lUipa:s,i t>ri,kJootelhi!ailija. Alfre.d Vi:lja:s.elle E;s<ens-    meru Pan'kkia. Jos kiinnitetään huomåJota sii-
48127: sit 18,000 säkilli S•elle ka'hvia" cia si:inä ,sanotaa,n,
48128:                      1                                             hen, !mimä ta.vailla Suomen P.arukki on hoit·anut
48129:  että ·Ma.tti Viljanen, jokla •on kau:p.:pa- ja te.olli-           maan vient[·vamja., niin ei maamme ralha:n :al-
48130:  suus.momis1s.:i!oonin pääJj.oih l aja, antoi 1isenssin            ihaineru a.rvo vuo.den 1919 lo,ppnpnolella ole en-
48131:  k!alliiJpan·euvos AHred Vifja;seUe 18,000 1säkiJle                sirukään kumma;stutt.wva. Oli~at\han viime ,ke-
48132: kruhvia. SaJmaan aikaau oli juuri .mei·dän suu-                    s'äiän. saaik!ka In1u:ta.vara>v:i.enti1iikkeemme ,suuria
48133:  rimmalta 'firmalltamme, Kes:kusosuUJskunnalta,                    lairua:not.taåia yiksit.yispa:trkei,sta. Mutta. kun yk-
48134:  kieUett.y lise.russi, j<onka. s;e ll'YY'Si 1,800 s·akiHe.         s,ityi,s[)an\kit huiOmauttivat, että lain,oja :pitäisi
48135: Mutta A. Vilja;selle, joka ,ei koskaan ·ole ollut                  ruiV·e1t.a rpienenit.ämää<n ikun ,keda nyt jo vieruti-
48136:  mikään ka·UIIJ:p'ia,s• vaan, tehtai:lija., :'hä'nelte myön-       maJhd.ollitsuu·ks,ia, on1 olemassa, niin Suomen
48137:  nettiin 'kohta liserus:si. Se Es·erus<si vähäJn •aja.n            Pankki ta·rj1outui antamaan näille eks:po<rttilii:k-
48138:                                           Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                       1935
48139: 
48140: 
48141: keille lainaa 144 milä. maxlclro:a, jolla lruinruLla         on ;pieniä menoja, ja sentäihden, on hanlåttarva
48142: h,e woivat. ma;ks1aa' v.elkansa kauppa:p.anikeille.          leivän aine itse 1ja t·wllakseen sililhen, maanNiild·e-
48143: Seru' vel'lran mitä 10n _ik,u!Thltu, on Suomen Pamikki       lys on swatettarva 'sii1hen asemaan, .että maanvil-
48144: antatUrut maJinitun l!ainan •Se'l~ta. sitoumusta             jelys v10i hmrjoriitJarji:lleen ja siinä työSikenteli-
48145: vBSta,an että vientiliikkeet luovutta,vat ~pruolet           jöiUe taat'a :sa,ma:t tulot kuin te:ollisuus. Tällllä
48146: siitä .sUJmmasta, :io·ta Jiiik!lmen viennistä ,s,aa:daan,    taasen saa•vutetaa:n vasta sitten ·kun 1kaikki keino-
48147: Suomen Panikille, jota vaJstoin liike itse saa               tekoiset mwo.dot poistetaa,n ja luonn·o1linen tarva-
48148: kä!Yttiilä toi1s,et ~puolet ;ul1komaalila saadus-ta va~      l"o~den hinnotte'l u :p.äJäsee •V'oimaansra.
48149: luutasta oman hwrk,mtansa mukaan. TäJmä;n                         Täs,tä syy.stä minä ~olen yhä enemmän tullut
48150: kautta kälvi vierutili~l&eille mah1dJolliseksi voida         siilhen krusitykse·en, että mei<dän. suurin onnett.o-
48151: pitäJä haJlussaaa:n puolet 'V'iennin kautta IS•afu-           muutemme nyt on tämä säännös·tely ja tämä
48152: dlusta ul,kiomai;sesta valuuta1sta. Eivätt ne olleet         'k•aU!pan: sritomillllen. .J'Onikinlaista säämnös.telyä
48153: pakotetm.± luovuttamalllill sitä kaarpip&p'alikieille         kyHä. ta.rvita.an, da edellinen arv,oi1sa puJhu~a jo
48154: eilkä tUJontikaup:p.iaiille, s.illä mainitut liiklke·et       mainitsi siitä, nimittäin että kaikkia semmoisia.
48155: säilyttivät tämän suiDIIllan giro-ilrou,tooHeen ul-           ylellisyystav.ruroita:, joita oikeastaan e~. maassa
48156: 1mmaisiin pa.ruklkeihrn. Jos e.ks;por±tiEiikkeet ei-          kaivruta, kiellettäisiiln kokonaan tuomasta maa.-
48157: vät olisi !käyttäneet hyväkseen tätä ainoanlaa-               han. Se nyt :ku.it.enkaan ei ole tapahtunut eikä
48158: t.uisd;.a. ti:la:i:suut.ta, siUoin olisi Su,omen PaDJkki      t:apalhdu Esenss.ijäl'lj.estelmäin kautta Valan rse on
48159: s'a;amut ullmmaista. valuutta,a nii•n ~pwljon, eUä            minun mi.elestäni kieMettärvä yhdeksi vwodelksi
48160:                                                                                    1
48161: 
48162: 
48163: välttärrnäd:tömät ulkoma.alais·e>t va,luut.ta.tatl'lpeet      tari truk:si vuodeksi ilhaJn ko'lwnaa:n :ja eUä ·luetel-
48164: olisi tyyidytetty. Mutta kun Suomen' Panlkki                  laan lk1a>iddki ne bvarart, jotka <Oiva.t ylell~syys­
48165: S•ai j10nkrunverran ul1mmaista. valuuttaa, niin eil-          talva!J.'Ioita. J ru nrii,den jouko.s·sa - ol.en sallllwa
48166: leirvät •eksrporttiliiklwet ,o.lilsi käYJttäneet tätä        ;mieltä 'ku~n e~d. Vuolijo'k~ - 1ovat e·siim. nu<o
48167: eriruomaista ti lai,suutta lhyv.rukseen, niin täyt.yy
48168:                  1                                            loistoauto't, joita. näJhdään 1Suur-:jobbati"ien1 kä,yt-
48169: sano•a, että ue •olisivat 'olleet sangen tuhmia.              tä:vän kaupungissa ja ~o·tka mahwv<a:t 75,000 ja
48170:     1Se seikk.a e~ttä 1Suomeru rahan wrvo on jonikun          100,000 markk:aa. Toi'V'on että niiden tuonti
48171: v•eT'rtan .prura.ntunut uuden vuoden wluss·a, on Iuul-        kokonaan kiellettäisiin, sillä ilman niitäkin tul-
48172: truvas'ti 'hYivin v.äJhän luettava ny.kyi·sen 'Va[uutta.-     laam .t,oilmeen.
48173: neuvoston ansioksi, vaan on tämä rahan awon                       T·oista mi<eltä ~uitenkin ol.en ·edellisen arv.
48174: pa.ra:ne'minen aivan luonnollinen1 ja jo·htuu 'ky-            pu'hujan kanssa', rmitä koskee so•ker~a, j'a; luulen
48175: synnästä. T·älhän ailka.an ·vuJCJiruest<a ·nimittäin ~pi­     että ISUUTin !OSa iS8aipUVilb IO'levista :On ,Sailllala
48176:  täisi ulkomru1st.en lainoj.en ko,vot ja. a.mort·eerauk-      mieltä, ja myöslkin sitä mieltä että lkaihvikaan
48177:  set olla ISUJoritetut. Niiihin tarkoituksiin i7ar-           ei o~re m1kään y1elli.s.yy.stava.ra. Minä 'Olen va-
48178:  vits·ee 'Selkä valltio että ka up;piaat. .hy;vin s:u uria   kuutettu, että ,sokeri on ~palt'asta ravintoa.ine;tta
48179: s•ummia, :p.whwmattallman yhtiöistä. Sa:moin •on              ja. että laipset taJrvits<eva·t •sokeria ja että nykyi-
48180: suuri osa ,syksytnon:nista· j'O suorite,t.tu, 1·ulkuun~       selläkin ja1o.Ua •sitä .saadaan liian vähä:n. !Luu-
48181:  ottruma tta. elintarve'minis,tmin vilijartuotantoa.          len .että 1ka<ikrki ·lää'kärit ovat s:amaa 'mi•eHä.
48182:  Ja 'liene,e ullmmais,en valuutan tamve hy:vin               Sitä ~paitsi on !kahvi monelle työläis,elle suor1ars-
48183:  pieni, j,otatva,stoi'ru ulk·omaisen vwluutan saanti          taarn ;särpimenä. Missä on vailkea Saarda mai11oa
48184:                                                                                                         1
48185: 
48186: 
48187:  on .normaaliruen., ~o.Uei Suomen Pankki nyt ·anna            tai mi.ss'ä s<it.ä ei kyetä tai ja'k<s,eta sen ~o.rkean
48188:  me.tsätöiden ynnä muiden :se1lais,ten lkäyntiin-             hinnarn tä!hden 'os.t,aar, niin köyrhe'Imnät sekä mma-
48189:  pa.noa vaift,en .ennak,kosuostumuks.eUa sellailsia          la,i.set .että t.e;htaalai,set kau:p.unlgissa lk:äyMävät
48190:  summia., että ullkomaalaiset sa1a ttavwt Jat::kmv'a:sti      kaJrvia S'o.kerin kan:s,sa leivän :särpi:menJä. Ja
48191:  sämyttää ulk·omais,et pan1cldJmnttons•a. Ennem-              sentäihden mimnm mi•elestäni näitä aineita .ei
48192:  min .tai myöhemmin suurenee taa1s taf'V,e, kun               olisi luettava ylellisyy;s- ja n:autintoairu·eiksi.
48193:  nykyinen 'k1ot.imainen tuotanto åa tuonti on lop-           K uit.enkin nähdään siitä tila,sfio,s,t:a., jonka erd.
48194:  puunlkäytetty. Ja .että ,s,e jo •on ,suurenema,ss·a          Sclhauman truällä esitti ·että on tuotu :paljon s<uu-
48195:  nähdään si:Utä, että, rh uolima,tta v·al uu t taneuvos-      rempia. :määriä ka:hvia nyt maahan näi,den joib-
48196:  tosta, Suomen xaihan arvo taasen ;sä!ännöl:lise.sti         bar,ifi,Dmojen 'kautta ikuin tuotiin n'o·rma.a.Ii-
48197:                                                                                               1
48198: 
48199: 
48200:  joka päivä <la,s!kee. Mi111un mielestäni ei koti-            o~oi:s,sa., da •S•e osottaa että niillä on s·uuret vams-
48201:  mais1ta elintall'IV.etuotant!Oa .täillä auteta., v<a·ai!l   t,ot, joita n1e ~piltävät ta.He:ssaan ja an.ta.vat vaan
48202:  päin.vastoi,n, ,sillä tä!män 1kautrta rSaa.daan• atkaan     jonkin ~pienen määrän 'kerra,s,saan liikkeeseen
48203:  kilpailua, kun t·eoHilsuutta suositaam hal:valla            V'oidakseen 'Pitää hinta1a niin l]mr!kealla kuin
48204:  maTkan Jmnssillla. Keino tulla rilkkaa~sri ei lkui-          ma!hdollista. Minä kuulin malka.siinimieihilt.ä
48205:  tenJman, niinkuin j•o a.ikairsemmin O'len,,huomaut-          että KatajanrolkaHa ma,ka:siin•eissä 'olisi· erittäin
48206:  tanut, riipu siirtä, että on s·uur,ia tuloja, vaan et,tä     suuret määrät ta/Va:roita, j.oita. ei ·o·l,e otettu ulos,
48207: 1936                                            Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48208: 
48209: 
48210: j:otka on tuotu jo sodan a,ilmna, jopa. vuonna                  fördyrats. J a1g vill:endast näJmna :C>rrn huru -pris-
48211: 1916. Niitä ,s,äästetä:än sieUä, jott'a voi,da:an vä-           n]våDJ i l·run!de,t 'ha.r ·&tigit s,edan 1914. Om inldex-
48212: hitellen 'Pitää hinnat llmrkeaHa ja. siUä tavalla               talet sättes år 191·4 till 100, så va;r ~det åir 1915
48213: keriä ja kääntäJä yl:eisörr tulot ja ralhat toiJsiin            120, år 19116 164,. åJr 19!17 329, år 1918 828 ocih
48214: knlkkal':oihin.                                                 1919 902. Det framgåJr hära;v att den reglemen-
48215:     Kun .a1sia on1 ·näin mutta :kun myös ·toiselta              tering :som infördes 1917 ooh 1918 låJngt id'~rån
48216: puolen! ·on brpe.en jonHmnlaillen säJä:nnlöstely,               att s:än!ka, prisnilv.ån i utomo.rdent:lig g.ra:d :hmr
48217: mutta ei lainkaan sellainen kuin nykyään o.n,                   hö.it ,(Lerusamma. S-peciellt ber .iag att få fästa u;p-p-
48218: vaan suora ja, pUihdas säänn'Ös·te.1y, ja !kun s.e              märksamheten vid de två ta.len för 191:8 ·oc:h 1919.
48219: säännöstely trurvitaa,n myö:s vi1enruis·sä, ni,in mi,nä            Re·dan vid be'handlingen a:v lirvc'ime.delsla.g.en
48220: uskallan elhdott<a:a että ::ffia:iikki niälffiä Es·ens,silvi-   vrnr ja,g i: tiU:fällie att rrne,d!de,la .en :hel mas:&a
48221: ranomais·et, jntka ovat osoittaneet, ·että lhe ruäin            exe:mpel, huru 1icerus·SY1stemet iha1de förtdyrat va,-
48222: huonto:sti ovat täy.ttäne.et terhtäväniSä ja oiVat an-          ro:rna i Firulanld. Av dessa exemp.el va:r det vik-
48223: ta,ne,et !Illalhd:oHisuuden tämmöisille j:obbar:iJfir-          _tigaste Suomen Vail.,tamerenta:kainen kaw-p:-paosa.-
48224: moille fka.Histaa ka:n1s·aJaisten tarvi:s·ainei,ta, poois-      keyihtiö. J ag :be:r att få hringa i hågilwmst n:åg-
48225: tett·aisi,in da että \hy,väksyt,täisiin tällainen:p:onsi        ra a.v dess•a exell!pel. ,Såluruda herätta:s wtt ·en
48226: trus1sä asia:s's'a:                                             firma: anihållit am licens för import av •ett p.a:rti
48227:     ~että lis,enssijärj.es:te1mä da kailkki:, joka: e.stää      kaffe a 5:60 "P· men få tt avslag då -priset e.i
48228: vrupaan twonniin ja viennin, viipymät.tä poo:ste-               fick Ölversti:ga. 4: 50 penni ikg., :men att s·a!mtiidigt
48229: ta,an, ja .tois:e~msi,                                          en .annan firmUJ av Handels- ooh industrikotm-
48230:     että hlllHitus sama1lla, ·JU1ka.isee luettel,on yle:l-      milss;ionen erhåUit licerrs för 18,000 'säcJkar ka1f1fe,
48231: li.syystavaroi.sta\ j:oita tänä vuon:na !kielletään             &Oim ,sedan e:r'bjöds •den ·fö·rra firma.n för 8: 80.
48232: maaihan tuomasb, myöslki:n' luettel:o.ru ·elintar-              Finska ·f:olket fick för denna affär betala 3 m~l­
48233: peista, joita kielletä;än mrua:s:ta vie,mä:stä.                 .ioner i öv,er-pris." Det är just ·detta exffillJpel,
48234:     Ja toivon, että nyt kerrankin' 'Päästä:iJs.iin. ~siitä      &Oiffi under ·die •senaste två plena. har anförts :mot
48235: tmvattoma.sta -pain,ostuiksesta ja siitä taJvattomasta          fimman Kontro & Kuosmanen. Dessutroon an-
48236: jobba,rijär.iestellmästä, j.olka tässä maassa on re:hoit-       förde ja:g ,flera ~exempeil rör.a,rude behan1dlimg ruv
48237: tanut ja r·eihoittaa yhä julkeammin, ,sil:lä minä               l~ce•nserr på rus:sin, p1otatismjöl oc'h ri1s:gryn, de,l-
48238: en ·ole vaikuute,ttu 1siitä, että mi,ikään j.obbruriran-        vis desamma :som fra1m1hållit·s aiV Tdgm Sehau-
48239: gaisrtuslait tässä. auttavat. Nytkin ·nsottaa lw-                man, oeh yttrade mig angående licenssystemet -på
48240: !Jr,emus, että rpienet varkaat lhirtetään, :mutta suu-          följa;nde sätt: ,Kontrollen av vinsten genom
48241: ret va,r.krua:t !käyvät vapai,na. Kerjäläi:sp.oikia,            p.ri,ssätiming aJV varor i form a'V 1hög·sta vinstp:ro-
48242: j.ot!ka ovat myyneet jonlkun 1kotelon 'Pa'Perossia,             cent hlir :syn:barligen lilka illusmisk som experi-
48243: on ve1dett.y oikeuteen ja :s,alko.tettu, kun ovat :ot-          men,ten med maximipr:iJs, synnerliga•srt :(Lå kurts-
48244: tan:e;et 50 p.enniä tai mark~n enemmän kuin :elin-              differen:serna ·vid köp 'På flere :måna,ders mre1dit
48245:                                                                                                                   1
48246: 
48247: 
48248: ta;rveviralstot :ovat katsoneet tar-p·eeHiseksi. Tori-          lkunna ·var,iera ,så hetydligt s•om :för n:ärva:ra.nde.
48249: matame.ia ja -pikiku kau-ppiaita on saJwtettu,                  DäJre:mot bere1der denwa ptri;ss,ätt:ning en .särdeles
48250: mutta suuret jo:bba·ri:t rehentelevät yläilmois-                gynnsa,m jordmån f(ilr ke:d\ie:handel, viJken man
48251: saan. eikä lheitä 'Ole k.o,sik:aan :vedetty eilkiä edes         just önislk,ar un1dvika."
48252: yritettyikään v,etää oibuteen.                                     ,Emot licenssyste'met :och för frrhallldel ·hruva
48253:                                                                 ruve·n de fl:esta. mer1kruntila s'a:mmans,lutni•ngar ut-
48254:   Ed. T a lk k u 1 a:      ·Minä kanna ta:n ed. Vuo:ri-         tah t ·sig, så:s:om Centra:lhan1dels:ka:mmaren, im-
48255: maa.n ~eh1 dntusta.                                             porta1ffä:rernrus aHilllänna \ffiöte och arudelsh11g.en:s
48256:                                                                 17 :de re:-presentantmöte. Slutlige:n utta1ade sig
48257:      Ed. a1f F o r ,s e 11 e s: I ekoruamiuts[mttets            i s:a:mma ri\Mnin1g Handels- och Indu&trillmmmi.s-
48258: betänkande :göres troligt att Handels- och indu-                si:onens ,st:ma råd." Odh anförde jag ännu, ihuru
48259: striikommi:s,silonenl s:kuHe Thpipkommit i amslut-              en av ·direktörerna. i: Ha:n:deh- ooh Industrikam-
48260: ni,ng tiH den "'· k. interaHiemd,e 1mmmissionen.                missionen, kommerserå:d.et Saihlbom, och s.enoo-e
48261: Det är emellerti1d ett sturt mis1sbg i ,det att Han-            dir,81ktör Viljanen på _g1rund 1av att ·de .sgällva
48262: de1s- och indus.t.ri.lwmmi·ssionen -lå:ngt .ti,d,ig:a:re        må·ste erkänna att tkoimm]s:sionen :han:dlat e.mot
48263: (hade irurättats av ll'egeringen i V asa, 'redan den            lan1dets intres1sen, haide an'hållit ruv .reger~ngen
48264: 16 aporil 19!18, ,o.ch efter regeringerrs ;fö.rtflyttning       a.tt bliva be1fria.de :från sina uprp:dmg~ Det är
48265: t:ii~l He1singEor.s :etrublerades den i ·vår :huvudsta'd.       med :&tm :förvåning jag lade illlärrke till a,tt dessa
48266: Allt &eda,ru ·denna, lkommis:sion ~lmmmit i :v,erk-             avslöjanden icke väekt1e synnerli1g U]Jpmär:ffisam-
48267: sa.mhet så 'ha·va, vamrnll! i laiJidet crner 'ooh mer           het oah äir de't ,för mig en til:lfl'edsställelse !lltt
48268:                                             Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                        1937
48269: 
48270: 
48271: se, vilket storrt i•ntresse arv·s'Wj•anld.ena för n.äir-            De,ssutom näJmnde r,dg.m Vuolijoki att ma,n.
48272: va•ranldie väJcka,. På s.rumma gån.g är ,dJet med för-          viille ne•dlbrin:ga den finsika va~utan meld tanlke
48273: våning ja1g &an lmnlsta,tera, att ingen a·v .reg.erin-          tpå a:tt borge.rsikatpet skulle 'ha.va; f'ördel a:v varlu-
48274: gen.s llle•dlemma.r :Eunn~t ·skrul a.tt upptrruda 1för          twns :fö·rs1äJmrimg. Rdg,m V uoli~oki harr i 1det
48275: rutt ldementera eHer tpå något 1Sätt lförkla<ra de              faUet fulllikQiffiligt glömt, att untder det att den
48276: oieflhöl'da mi,ss,brulk!en vid Ecerussystemet.                 fins1k•a. valutan 'gått n1er, ·alla blanld bor•gerskapet,
48277:                                                                                                                        7
48278:     Uti de1n till åoruomiutsikottet.s betänka:nde bi-           S·OID e.gt nålg<ot i ;penningevämie, :hwva födorat / 11
48279: f.ogwde resel'vationen f.ramhålle.s 1huru föir·dela.rn:a        a1v si:n ·fö-rmögenlhet. Icke kan: man ,dJå tänka
48280: av EoenssYJste~met mycJket väl kunna ernås utan                 sig att saliruma bo11gerska1p •S•kuHe glädja sig åt
48281: a1tt detta sys.t81ID up:prättJhålles i det •man, sås1o1m        den finslka 'Va<lutarus :fö11säJmrirug.
48282: htär äv.en a1v en senare tala;re iha.r tpåpekats, kan               Lika1så fratmst.ällde han at.t de •S·om s,kulle bli
48283: utfäflda. imrporrtförbnd för vi1s.sa lyxartilklarr eUer         mes•t lidande på rvaJuta.ns ne<lgång ut.Oill ·de som
48284: också höja tullen i väsentlig- g-.rad. En sådan fri-            [eva poå !'äntor odh tjäns•t,emämnen, •vore ail"be-
48285: harudel skulle1 dessutom icke ·ens· hi,nd•ra in:Cö-             tarn.a. J ag ber ,få fäs1ta urprpmärlms•rumlheten viid
48286: ranlde aiV. en vi.ss ransone.ring. Huvudsaken Iig-              artt •a•rbetslöllelrna hela tiden •hava åt.fö1jt. pris-
48287: g-er däri, att landet •skulle en .g-ång- stlippa d·etta         nivån och att a•rbe.ta,rna •sålunda, hava varit de
48288: •för.dä:rvliga. licens·syst em.                                 !'elarti•vt bäst avlöna,de •och sålunlda mirust 1i•di1t
48289:     iRdgm VuoHjoki lha.T ta1git till utgångspunJkt              ruv nedgång.en a1v den finsik:a tvalutan.
48290: ransorueringen aiV liv•smedel ocih sa.gt. a.M, jjfaH                Sedan berör .rd.gm V Uiolijoki hehovet a!V et t
48291: denn1a: ranls•onerimg idke skuHe ha:va hlwit ge-                lån i uHandet, vilket man ikun·d:e ·erhålla ldå lan-
48292: nomfrörd, landet,s lbefolkning skulle hava :dött a:v            det s:kulle få förtroenrde. Det är ju fwlilet a,tt
48293: •SrväJlt. Därom kan ·sägrus, att ·de·t är en sa•nning           vi,d fri 1ha:ndel va,lutorna i tvänne Iänder fö~hål­
48294: aned modifika.ti'On, t.y å an1rura sicran lkan sä,grus,         ler sig- omvänt såsom prisnivåerna, oclh om man
48295: att un'der vår rans.onlerillig en .storr c1el arv be.fol:k-     nu ta:g-er såsom •ex. kronkursen, så horde kron-
48296: nvngen odkså skuHe 'hruva dött, om man i'cke                   ik:ur.sen i Fin'lanld eg,en:tli<gen va,ra 3: 70 om vi be-
48297: skulle hava ikri.ng-g-ått densamma.- Atminstone i               räkna att prisnivån 'hos os•s sedan krigets början
48298:                                                                1ha1r stigit åtta gånger och att den i Sverige sti-
48299: Relsirr:Jig-foDs tfloT ja:g- att g-anska .få skulle finnas
48300: till, ifall de •endast skulle hava hånit sig- till ran-        .git. tre' gån,ger. Nu är ·den .emellertid 4: 85 Vil- 1
48301: 
48302: 
48303: soner~ng-en, då man g-enom denna fiok t;illfreds-              rket fakt.iskt enlig-t :min uprpfattning- ang-ifver
48304: ställd endasten sjett.edel av s•itt näring-sbehov och           ett ty.dl:Lg-t misstr,oend•e .mot Finland.
48305: resten måste skaffas i den öppna maflkna!d·en.                     ·Ma;n ka:n då fråga: Finnes det ·då någut inom
48306:  (Ed. Vuoli.ioki: Det var 1917 jag- talade om. Ta-              vål't penning.eväs,ende som m:otiverrar detta
48307: laren: Det här ·var 1918). E.i heller :kan man säg-a           miiS Stroende, oc'h Vi'd UäJ'Irnare undter,sökning [mn
48308:                                                                    1
48309: 
48310: 
48311: att denna ransonering- bör upprätthållas för bristen           man finna sådana punkter. Hdgm Vuorimaa
48312: på peng-ar. Vid b~handling- av livsmedelslag-en                lhar re.dan påp,eka.t en ,så,dan i. clet att Fi·nlands
48313: ytt.rade då minister KaHio, att lt"ansonering-en               Banik åt träv·anrfirmor givit et•t lån tpå c:a 150
48314: måste bibeihål}a,s på följarude g.runldm~: ,Kuu                 miljoner marrk. Det vail' i och föll" s•ig- icJ1w så
48315: meiHä ;puuttuu 'vielä kymmeniä miljoonid, kil•oja              iilla a.tt det.ta lån läJmna·dies, men .vad ·s,om 'Var
48316: vi<lja.a, •eilkä ,g,iis ole .elintarp.eita kyllilks.i, niin    värre, var att det öka,de •sedeJs,tiQc\k.en: i la.ntdet
48317: ,si/lloiru on tarpeellils•t.a. niitä .säämnöst.elläJ, 'sillä    med ung-eför samma belolJ'p. Arnnu betänlkli-
48318: muuten ika.ns,a.ru ~·öyhin a.ines saa siitä säännös-            g-a,re va:r d·en omständi·g<heten att lånet ruu ä.r
48319: telyn :puuttees,t.a kärsiä".                                   bokfö,rt i Finlan:ds Bank som valuta för se-
48320:     :Sås'olm orrsak tili licen.ssy.st•emets. u;ptp.rätthål-    delutgivningen, någ·ot. som i en' annan alffäJr
48321: <lan,de antfö~de;s äJven av r•dgm V uolijo'ki, attt de         knappast skulle tolel'era,s. Det är be:kla,g-lig-t att
48322: ny,bailm,de 'mildonäre,rna .sllmlle importera. •ma•ss•or       finansmini1steru. ioke närvar, men måhäntda. kan
48323: lyxa~rt.iklar och därigenom va.Iutan skulle fö•r-              statsmini1stern diement.era, eller ·fö•rklarra., huru
48324: säJmrals·. Sås,om •d.et redan tp:åp·eka,ts kan denna           ihär.med fö:r'håUer s1ig. J a.g tror att liknande faH
48325:  EN•entualitet förihiu1dims .g.enom a.tt ·denna im;p.o.rt       icke äro eg-na1de a;tt •hö.ia förtroendei för landets-
48326: f'örbjude,s eller också att tulilarna höja.s än,da tLHs        fin,anJs e·r.
48327: va:florrua bli för :dyra även ,fö:r miljonäirerna. Men             Dessutom thindra.r man bankerma a.tt g-o.ttskri-
48328: sås•om rdgm VuoEci·o'ki sj.älv måst•e erkänna sp.ela           va utländska kunldter 'dera's tillg~odohava,nden i
48329: dessa lyxa:rtikla.r icke så stor roll, i det .att              finska marlk .eller, näil" en utlä•ndslk kund har en
48330: sammrunlag1da belorp~pet :här vild ett anruat p.lenum          for.dran' på fin1slk ,firma ocfu såso.m lån s•öker ·a.tt
48331:  utraknade.s• t.ill c:a. 20 miljoner mark, sålunda t~ll        över.föra. densrumma på sitt kanto i f~nsik bank,
48332:  en: bråkdel av hela imrp.ortbelopll'et.                   ·    hindrar man det. Med :mdra ord, man försöker
48333: 1938                                        Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48334: 
48335: 
48336:   först få lån i utlandet, så.s•am man j'u hela hösten 1laisi,a, että ikoko t.ä,lla.inen säännöstely(järj•es-
48337:   ha:r förs·ökt ntan a.tt lyo~a.s, men: om en ut1än- telmä ei kelpaa .mi'hinJkään. Olen ,sitä mieltä,
48338:   ruinrg iViU gi:va ·orss lån s>å lhirndra vi honiom a.tt että molemmat nrumä •hyökkäysperiarutteet, joi-
48339:   göra •det. Res•u1tatet blir naturligtvis att uHän- hin raikennetaan, ovat vääräJt. Erus:irrnäikä;än
48340:   u]ngar draga in sina fordringar fl'ån Finlwnd vapaaikaupipa.jä,rjeste1mä ei ole klosikaa.n :voinut
48341:   och om man ej får utföra finska mark, växlas poi•staa ka.i1kki:a erpälk•olhtia olemasta eiikä myös-
48342:   beloip!pe·t i utländsk v.a1uta ooh s,kickas över till ikään tä:lla:]sess•a tila~nteessa, .misosä nykyisin ·ele-
48343:   det beträffande landet. Man minskar dessutorrn tään .ia so dan a:ikana on e1et.ty, :voi s.itä teihdä.
48344:                                                                           1
48345: 
48346: 
48347:   sålunda rden rknap'J)a till.gången på utländsk va·- J.os. tavarairuvaithto olis•i vrupaa ja rj•os tava.l'loita
48348:   luta.                                                      olisi olemassa kans:airuvälisissä liikesruhteis,sa
48349:      Vad nu FiDllwnds BaU:ks noteringar beträffar, niin, että ne j.otakuiDlkin tyy.dyttäisivät s.en ta.r-
48350:   va:röiVer valutarådet synes ha:va varit 'mycket :peen, .mitä on olema1s:sa, ja jos Eikevälineet toi-
48351:   stolt, 1så är eå rhe11er den ro.mständigiheten uågot m]siva,t n:i:in, ·ett.ä kau:piJ·a .funlktioneeraisi, niin
48352:  g.ynrsamt te,ck.en 1på att v·alutaråJdet.s verlksam:het silLoin olisi aivan se:lvää, että va:paakau1prpa; olisi
48353:   höjt den finrsika kursen. Då ba.nkeru nämligen pa:ras· muroto, ja n:o·rmaalia.ja~n kauppamuoto•na
48354:   nJOterar en vi.ss• 1kurs, få inrga1lunda tha:nCLels.män- s.e yleensä :kat•s•oen e;päilemätt·ä täyt\YY ·s:i:k,si mer-
48355:   nen till ·denna kurs ikö;pa utlänidffic vruluta. 'I'värt- <kitä. Mutt·a toinen on asia, kun eletään niin
48356:   om är det ytters•t litet som det lycka:s impor- ep.äno.r:ma,ali,slis,sa o,l,ois·sa ikuin nyt. Valiokun-
48357:   törer att körpa i Finlanrds Bank. De få lov att na:n mi·e·tirnnössä on jo viitattu siihen, että ulko-
48358:  rköpa den fråu 'J}'rivatbaruker eHer i ·den fria mi!iat ovat. srodan a.iik:ana tuotta.n·eet kai1mnlai:s.ta
48359:  marknaiden. Ej heller har sikillnade·n .me.Uan ala-r&rvoista twvaraa1, jota ei role suinkaa:n e~dul­
48360:   noteringen i dem fria handeln och Finlauds lista minkään ka:ns.an tuO'ttaa yilenrmäärin ma.a-
48361:  Baniks notering tid~g·al'e varit s>å s1Jor S·Om det rhan. Tämä on jo ybi seikka, jo:ka, va.a.tii, e.Uä
48362:  angi:fvitrs.                                                sitä tava:ravirtaa, mi'kä ma:aham tulee, sääun·ös~
48363:      J ag rpåJpekalde redan vi:d ett tidigare tiHifälle tellään :ja että tä,nne ei IJäästetä tulemaan kaik-
48364:  att de två .sista veoiko•rna Finlands Bank ytt.er- kea ala-a.rv:oista ta,varaa, .i·o·ta saisirmme ikalliiUa
48365:  :mera ihar okat imängden ilN i ·omloiJp. varande lmstannuk;siHa, •huonoa tänne ylenmäärin. Toi-
48366:  sedlar, för tv:å rvec!ko.r se:da.n merd 30 milj.oner nen seiklka •on :se, että erilaisia. tavaroita on ver-
48367:  oC'h den sena.sote veckan 13 mi1joner mark. Att rattain vä'häm olema;s,sa, ja \koska niitä; ·On vä:h·än
48368:  prisni.vån unCLer dessa o.mst:ändigheter ska.ll olema.srs.a, täytyy ne jrukaa niin, e·tteivät j•oudu
48369:  stiga ä:r vä:l idke at.t ·förvåna si.g över.                airuo·aiSta.an vissien harVIojen yhteiski:mtaluok-
48370:                                                             \kien osaksi, vaan: et:t:ä niistä r:pääsevät osallisiksi
48371:      J ag har beg.agnat tilHällert a t.t här :påJpeka marhdoillisimman laa.j.at piirit. V a.paa!ka:urpiJa-
48372:  n1ågra. omstämdirg:het.er med a.vrseende å .la·nidet•s systeemi ei :pysty tätä telhtävää toteuttamaan.
48373:  va:luta roch påminna rom några ·exemrp.el, •om li- Jos: va:pa.akauprpa •olisi vallinnut, :olisivat erp·äile-
48374:  censsystemets fördärvlighet sam redan tidiga.re mät.tä mo·net :lmnsanluokwt saape.et kärsiä ei
48375:  här hava blivi t. framdragna. I liiklhe·t me1d flera ainoastaan leivän, mutta ·va·atteitden ja muiden
48376:  f1öre.gåen'de tala,re kan \iag ie'ke finna annat än ihan välttämättömien ta.varain puutetta. Kun
48377:  att m~n borde så fort som möjligt komma i.från siis !koetetaan säämnöstelyllä jakaa näitä ta;va-
48378:  detta system. Det ha:r småningom fört oss till roitru 'ma:hdollisimman laajoille kans.ankerrok-
48379:  en fuUlmmlig försumiJning •ooh rmeMört oä·rlig- siUe tasaisesti ja :p·oista.a. kip·eintä puutett,a., ruiin
48380:  het i landet. och ber jarg •ruärrför få U"PITJimamv aUa tarlkroitta.a se yhteistä etua ja on välttämätön
48381: i ikamma.ren, sorm örus,ka återupprätta de sun'da koiko kansa:kunnan olemassaololle. Vaipaakarup'J)a-
48382:  för1hållarudenra· inom landet att förena sig om systeemin n1o.iassa tällaisissa oloissa. tulisivat
48383: rklämmen i den t.ill ekonomiutskottets ;betän- elämään ja hyötymään ainoastaan ne, jotka
48384: kande bifogade n~serva·t~onen.                              voivat niistä .ma.baa ja koota nii.tä yHin'kylli>n
48385:                                                             toi.s.ten ·kärsiessä :puut·etta. Jo tältä kannalta
48386:     Pääaninisteri V e n n •O l a: Ne :muistutukset, emme näissä ·e:päruormaa.lisissa: :oloissa voi antau-
48387: mitä tää,llä ·on te\hty liserus:sijärjestelmää ja sään- turu •siihen vapaa!ka:urpiJas,ysteemiin, jota täällä
48388: nöstelyä vastaan, kohdistuvat etup.äässä kah- on ni•in kovin ylistetty. Sen lisaks·i :o•ru 1huomat-
48389: teen seiklkaan, ensirnlll'äkin, eUä va!paaka up:pa- tava, että :meidäm ra,ha-arv!()mme on alihainren.
48390: järj-eSite}mä oru ainoa :autuaaksitelkevä ja pdas- On myös•kin vruh.ottava sitä, että täillä a;lha.isella
48391: taa lkailki,s:ta, niistä paJhoi.sta, joita lis,enssijärjes- raha1laimme voimme •OSia!a,, ei kaikkea mitä
48392: telmä tuo mu'kanaan, ja tois:eksi siihen, että ne tänllie kanWJiruat ,h.a:luavat tunda, mutta .sitä,
48393: epällmihdat, mitkä •ovat merkittävils,sä EsenrSiS:i- ja mikä meiUe ,on 1vält.tämätöntä. V•oi.daan huo-
48394: sä:ännöstebnjärjestelmä:ä s•ovitettaessa., ovat ·sel- mauttaa, että ra:ham; ala-arvois·uus jahtuu ·eHkä
48395:                                               Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                        1939
48396: 
48397: 
48398:    tästä .syst.eemistä, niin:kuin täällä cm väitetty.               sen ajan kuin se on ollut ,orlemassa, on se \kyllä
48399:    Sitä seiJkkaa ei ole millään tarvaHa täällä todis-               ymmärret.tävää kai&:kieru ka.uprpia~den kannrulta,
48400:    tettu. Meidän raha:mme ala-a:rV'oisuus, samaten                  koska se ra~uitba hei·dän ·elink.einoaan ja on
48401:    kuin meidäm ek,onoominen ~pulamme ciolhtuu suu-                  heistä ep.äilemättä ·pailla. Se on my'öskin ym-
48402:    r,eks,i osaJksi ja väitän: suur~mmafu:,si 'Os,aks.i: stiitä,     mä:rr,e.Uäiv,äiä monien kuluttagien kann8Jlta ja
48403:    että meidän vient]mme ei ,ole nii~n sm1ri, ,että s.e             kaiik:lkien\k:in, joiden t,äytyy tietysti 1Supista,a ta-
48404:    Vloisi korvata sen, mitä me tarvi ts~emme ul!kiO-                varain kulutusta ,ja 'kärsiä vi1s~sissä s,nhteessa
48405:    maå.Ita tuo'da.                                                 puutetta. Mutta S'e ei ole ymmärrettävissä 'k!an-
48406:       :Mietinmös,sä       'huomaut,eban, että ma~su-               sa,n kCJJkonais:ulJiden kannalta, joka tähtää ete,en:-
48407:    bilanssi ja kauppabilans.si ovat eri asioita ja                 päin ja Jmetta:a laskea, että tämän ikatnsan koko
48408:    että kaurppa-'b:iJlanssi on ainoasta,an yksi ~osa               talous pys.yi,si py1s·tyssä, eikä ainoastaan yks,i-
48409:    koilw maksu-!bilanlss:iJs,ta ja e~ttä talva,rain tuontia        tyist,en mieliha,lut ja mukavuudet. Näitä mo-
48410:    u1Hmma1ilta ei ma.k.set'a ai~n;oastaan sillä, mitä              lempia on u!hrattava kansan ko\konai~suu.d·en ja
48411:    sinne viedään, mutta tämäru malksubilanssin                     tulevruisuuden talkia.
48412:    imrva:a monet muut .s,eikat, lkuten esilm. laivain                  Mutta ha1llitus, ottaen huomi•oon 'hyökkäyiks,e•t,
48413:    ralht~aus, matJkailija,lii'ke, jol1oin ulkomaalaiis.et          m~tä säännöstelyä vastaam 'On tehty, teki :kokeen
48414:    luovuttavat rahaa maahan, uillmma,illa ,O'levat                 viiane s~synä, ja k~oetti, mihinkä vapa,akauppa
48415:    rainat j.n.e., j oistru :korlmcia ;Saadaan uLJmma,ilta.
48416:                   1
48417:                                                                    j,ohtaisi. J ulaistiin n..'s. vapaalisb, jolle vavaa-
48418:    Mutta on; huomattava, että meillä ei tämmöisiä                  li·staHe otettiin ei suinkaan yleUisyystavanoita,
48419:    etuuksia ole juuri 1ainlkaan. Ei meillä ole ulko-               muttru s•eUaisia taval'oib, joita kat,sottiiru tar-
48420:   mailla lainoja, joista ~voisimme sa~wda valuuttaa,               p.eeUiselk.si maaUemme, mutta; s~euraus otli s~~itä
48421:    ei meillä ole ~suurempaa laivastoa, josta me sai-               se, että näitä ta.va,roita ruvettiin tuottamaan
48422:    simme raMimaksuja, kuten on esim. Englam-                       ai valli y,leillll.äärin ei ainowstaaru meidän oma.a
48423:    nilla, jolila Eng1anti korvaa suurimmaksi ~osaks,i              taDvett~amme, vaan myöskin Venäjän ta.rvetta
48424:    sen ,kauppa- ja. maiksubila,ns:sin eron, mikä ,sen              varten. Koottiin tänne varas,toda siinä tar'koi-
48425:   ta,loudellise;ss,a budjetissa e~siintyy. Ei meiUä                trub,essa, että n~iilliil sp.ekuleerattruisiin ja, Venä-
48426:   myö~ääru ole näinä epänorma8Jlisiina, aikoina                    jän marlkkinru~den avauduttua vietäisiin rsinne.
48427:   ol~lut, ~ei:kä 'Ole, suurta matkailiJaEikenneUä, joika           Voi aivan 'hYJvin seurab monien tava11oi,den kul-
48428:   t,ois:i maa!han raihoja. Venätläiset, jotka a;ilkai-            •kua Venäjän rajalle ja Viirpuria kohti. Tästä oli
48429:   semmin ~toitvat ma:ahan varsin huotmattav:iJa sum-               myös se B•euraus että rruhamme a'rvo aina a:lene-
48430:   mia., ovat m'yö.s :poiss,a. Tulemme ,siis siihen,                mis,taan aleni viidenteen: ,osaan sen, va,r.sinai-
48431:   eUä kajjkiki nuo niin sanua:kseni näkymät,tömät                  s,esta arvosta. Puntahan meni niin että ,siitä
48432:   tulot, j'otka, tasaavat kaupp.ahilans~s~n, ova,t                mak&ettiin 127 Suomen marikkaa. Oru tietysti
48433:   meillä aivan mitättömän rpienet ja että meidän                  vai'kea yks,ityiskoihd:issaan näyttää kulloinkin,
48434:   täytyy sii,s vi~ennillämme miltei pääa.sialli~sesti,            milkä ,seikka aina, on olilut rarha;na,won vaihte-
48435:   eli kaikkein ;suuDimmaiksi osalksi s~llä, maiksaa               luun vairkuttamassa, koska tämä ilmilö on erin-
48436:   se, mittä ulmoma<il ta tuomme.                                  omairs,en komplis,eerattu, ·niin että ,yoi,daan
48437:       Kun nyt asia:n:laita ikuitenikin on, että mei-              kuulla rhyvirukin monta esitys-tä niistä .syi,stä,
48438:   dän teoUi,suutemme ja. tuotantomme on vielä                     joiJka sen ~ovat ,vaikuttaneet. MuUa, 'ka1iiken to-
48439:   tällä hetkellä ~valitettarva,sti niin vähän ke,hit-             dennaköisyyderu rperns,teella, ja, ni:Uden 'huomioi-
48440: ' tynyt, että me emme V Qi maksaa vierurrillämme
48441:                               1
48442:                                                                   den p,ernsteella, mitä silloin voi tehdä, täJmä va.-
48443:   sitä, mitä me ulkomai1lta tuomme, niin on ai;valn               paalista ja ~s~Uoin vrullitsev~a amuppa hyvin suu-
48444:   yiksinkertainen seu:mus, että me emme myös voi                  res,ti a1lensi ~meidän raihan:Lme a'rV'oa. Täimä koe
48445:   silloin tuoda kai\kikea, mitä mielemme Ihalaa,                  oli sitä laatua, eUä se taloudellisia asioita seu-
48446:   vaan että meidän täytyy säännösteUä ja. rjakaa                  raavis,sa piireis.sä herätti taa,gen aivan vastaik-
48447:   se tuonti, mitä maaihan tuoda:an, se.kä määrän                  kaisen vadimuksen, että täytyy rpa,l.a.ta säännös-
48448:   että ~la.a,dun mukaan, ruiin että voimme ma!hdolli-             telyyn. Aika: ei ole tullut, huo,mantetti,in, vielä
48449:   s~irmman suuressa määrässä .tuUa, ,omillrumane toi-             vavaan kaurp.an alottamiselle siinäik.ään mitassa,
48450:   meen. Tämä j~ohtaa tietysti myös välttämättä                    mitä hallituksen siLloin julikais~ema vaJparulista
48451:   säännö,st.e.lyyn. Jos emme tätä säännöstelyä                    edellytti. Seurauksena oli si1s ai•van välttämM-
48452:   pane toimeen, ni~n silloin on luonnto1linen ~seu­               tömyyden pakosta uuteen säännöstelyyn; pyl'1ki-
48453:   raus, ,että mei<dän rmhamme arvo alenee alene-                  minen, j'ota säännöstelyä pa:raikaa ha,rjoittrua
48454:   mi,s,taan.                                                      n.s. valuutta:neuvosio. La'kkautet.tiin myöskin
48455:       Kun niin paljon on käyty tämän säännös,te-                  n.s. K~aurp~m- ja teoUisuuskomisioni, 6~oka oE
48456:   lyn kimppuun tlwko viime vuod-en ada'n j,a kok'o                yle,isenä silmätilkkuna ja jonka synne~stä olem-
48457: 1940                                     'l'iistaina 17 p. helmikuuta.
48458: 
48459: 
48460: me ,tänä iiltana ·saameet kuulla niin <paLjon ja kaihvikauprpi<as). J\tli'kä mie.s hän •oikeas-taan oli,
48461: e<päilemM.tä erinnmai1sen JP.iJmntte•jakin ja intre- sitä minä en täillä hetkeUä voi srunoa. Mitä taa-
48462: sarr.tteja vaikka.kin va.litettavia yksityisiä ta- sen tUJlee ·siåthen, ett.ei olisi osuustoi.minnaHisille
48463: pauhra. Trumäikin la®kautettiin, mutta siinä- liikkeille a.nnet.tu li•sens·sejä, niin sinä aikana,
48464: kään ei voitu 'PYSyå, si.Ilä säänruös·t·elyä kaiva•t- kun minulla ,oli ikunm:ia olla kalll'PIJa.minilst.e,rinä,
48465: tiin da tästä samaS'ta tehtävästä 'huol·ehti'i rpait.si annoin nimenoma.i,sen määräyksen, et.tä. osuu.s-
48466: valuutt.ame,uv01sto, j•oka valuutan ika.nma1ta val- toiminna.llisille lii1k.keille on annettava ja myös
48467: voo a·sioita, myö.s'kin ki1nppa- ja teollisuuslhalE- tasa:puolisesti anlnetbva ja että sellaisi<a .suuria
48468: tlill\:sen kaup1Jruosast.o. Sama histor,ia, mikä mo- jalkoja: t,o,imeenlp.antaessa, joita .erikoi,siin tava-
48469: nis.sa muissa maissa on toteutunut, toteutui roi1hin näJhden piti ka.urpva- •j a teolllisu uslkomis-
48470: meillälkin. Koetettiin rpyrkiä varpaaseell! kaup- si•onin puolesta tehdä, eri<tyisesti otettaisiin nä-
48471: p.a.an, :mutta oltiin pakotettuja •palaamaa.n taa,- mä :huomioon, lmska niillä ol,i käsittääiDs.eni
48472: sen .tB.Jka:isin säännöste•lyyn.                           erinomaisen •suuri,a .edellytyksiä tekemää;n tä-
48473:     iMitä taas tulee siilhen vä;ittee:seen, josta huo- män jakamisen tasa1Juolisesti ja yleistä etua
48474: mautin, että lhyok'käy.kset lmhdist,uv.at niihin si1mäl·lärpi:täen.
48475: eprukd.htiin, j1oita ·säännöstelyssä on ollut ja että        8ehän on ma,hdollista ja sitä kai ei voitane
48476:                                                                1
48477: 
48478: 
48479: k•netetaan todistaa ni·iden avul·la, että koko sääm- kieltää, •että erehdyksiä ja ehikä lUJkui1sialkin
48480: nös:tely on pa·ha,sta ja aivan brpeeton, niin ta:h- erehdy!k,siä on t.ehty. Mutta .minä luulen, et.tä
48481: toi.sin ,sanoa että täs.sä y:ks·ity]s:ten tapausten pe- se hyöty, n::tikä laajoine kans&nkermksille kui-
48482: rusteella, v·edetään yleinen jo1htorpäätös ja tuo- tenkin on tullut s·ä·ännöstely,stä, ·on ollut monin-
48483: mirt:a.an <k•ok•o 1syst·eemi siitä ,syystä, että sii.nä on kerroin suuvempi, .Jmitn ne ehkä hyvin hauskalta
48484: teJhty virheitä. -Minä en .truhdo ryhtyä, enkä ~uulwvat ja intre.ssantit e:rehidykstet ja y:ksityi-
48485: voikaan ryib.tyä puolustamaan kai\kkea si•tä, set esime•rkit ketjlill\:am:poisb .j.n ..e. joita •on tuotu
48486: mitä on ehkä ·syste.emiä toimeenrpanta.es.sa ri- esiin. Minä luulisin, että j•os ryhdyttäisii<n ver-
48487: lillottu ja erehdy;ks,iä t.ehty, mutta minä t.alhd·on tail·emaan kaikkia. niHä enehdyksiä, kaurprpoja
48488: kuitenkin alleviivata sen, ett.ä jos jois·sa:k:in ta- ja nylkemisiä, mi.tä tav.alhtuu vapman järjestel-
48489: paniksi,ssa on virheitä asianomaisten viramt.oi- män vallitessa, niin minä luulisin, että näitä
48490: mittajien puoleltru tehty, niin 'Oll rkuitenkim e,s.imer.kikeijä voisi ,ffioota aivan yllin kyHi·n ythtä
48491:  otettava huomioon, •että he ratkai·sivat lisenssi- pal.jon ja luul,enlpa enemmänkin, kuin siUoin,
48492:  a;nomuksia 300 a 500 rp;äivä!SiSä ja että vuoden k.uin täJmä säännöstely on ·oll:ut valla<SS<a. Täällä
48493: pi tlkään' niistä kymmentu'hansisi a li·sen<SS·eistä on blousvaliokunnan mietinnön vastalaus,eessa
48494:  elhkä .jotkut antoivat aiihettru el'e'hty~mään. MuUa huomautettu, kui,nka tämä järjestelmä on lmrot-
48495: olisi epäilemättä väärin vetää näistä s•e joMo- bnnt 'hintoja, !kuirika se •on synnyttänyt epäter-
48496: pä.ätös, että kaik1ki Mmä on ollut lj<otakin ainoas- v,et.tä ki'lpai1lua, ~ninika se •on a,lentanut moraa-
48497: brun viranomairsten puolelta tapahtunutta levä- lia., ikui·nika se on synnyttänyt vimstoja ja
48498: peräisyy.ttä yleensäkin ja ik•oko sy.steelmin kel- lminka 1kaikki oHsi hyvin ja t<erve kilpailu oli,si
48499:  paama,ttommiJden uo'distus. Rovwsti Vuorima,a, ol•e.massa, jos vrupaa;, •järjes.tellmä ·oli·si vallaHa.
48500:  j.olka 'hyvin kyllä t.untee näJmä asia1t, i1lmoitti, että En tahdo ,vä.ittääJkään, ettei tällaisia syntejä
48501:  esimevkiksi Ka.n:ppa- ja teomsuus'komisillonin olisi ollut vanilt,semassa säännäst.ellynkin a~ka.na.
48502:  j•Oihtaja Matti Viljanen on antanut •kruupp.a.neu- Mutta, tahtoisin väittää, että :nämä synnit eivät
48503:  vos A·Hre1d Vi,l,jaselle jon1kun kaihvilisens•s<in ja suinkaan 'POisimisi, vaikka 1kaiklki oJi·si va)paana
48504:  hän ei kyllä sanoD>ut., mutta k·enties moni sai ja että 10n ai•van harihaan' i1s1ket.tyä, jos tälla:i,sis,t,a
48505:  sen !käsityksen että täs,sä ·oHsi "kysymyks.essä evä'kohdist.a,, joita rkaikissa järj,este1missä vruHit-
48506:  sUJku11ais:uussuhde ja ett.ä Kauprpa- ja teomsuus- see, julistett.ai,siiru se joht<Olp.äätö,s, että krui1kiki
48507:  momisionin jdhtaja, !Jr.oskru !heillä on ·Samat nime.t, säänruöstelytoimenpiteet -ova,t vältettävät. Ly-
48508:  suosi .iobkin su~ulaistaa:n. Tällä tavaHa kir- hy,esti sanoen tulen sii!hem, että niin kauan kuin
48509:  j,oit.ettiin da seli,tetti•in tätä as.ia·a ai;Jmin.aan. vielä .elämme evänornmaalisissa olo~ssa, jolloin
48510:  Ol·en tilais-uu:des.s.a tässä ilmoittamaan, 11msika tavarrain määmä •On vielä vähäinen·, jolloin vien-
48511:  a,sia tuli tietoonli ja pyys,in tutki:mus,ta, että tiiiD.me .ei ole vi·elä päässyt kehittymään so.dan-
48512:  näin ei o1lut laita, että nämä herrat eivät olleet a:ikai,si·stru vaurioi,sta ja joHoin 'IDa1nsainväJlinen
48513:  mi:ssään sukulaisuussu!hteiss.a keskenään, mutta liikenne ja bva•ran vaiht10 •ei ole vielä kehitty-
48514:  että to.de]lalkin oli ta'Paihturnm.t s·e erehdys 'että nyt normaalille-en, niin oli<si erehdys, jos me jät-
48515:  t·älle ViljB.Js,elle ·oli annettu liian suuri ~a:hvi­ täis:iJmme kailken vapaan ki1lpailnn ~ara.an ja
48516:  li,senss.i, enemmäll! kuin olLsi ollut •suotavaa että; .mei1tä j•o 1kall'saHinen suojelusvai'Stolmme
48517:  (Edus~unna1sta.: V a1ikka ·hän ei· ollut miikään          vaatii turvaamaan: itseämme kans.ai·nväliseltä
48518:                                            Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                        1941
48519: 
48520: 
48521: ylenmääräiseltä :ki1pati•lulta, srum:oirukuin Jhuolelli-       tyyn maaraan :kansa:n terveyd·eUe arv.elutta-
48522: pitäJmrnen eri 1kansanluokikien e•duista vruatii               vana ja s'envuoiksi ihJ.nlä:t.tävänä. Heiidän mieli-
48523: säämnöstelyä, niin että iloiset ~uolkat -eivät joudu           pilteeseensä ovat käytännöllisistä syistä y<hty-
48524: toisten ruivan mirelivaltaisen !käsittelyn alaiseksi.          neet p.erheenemän:nät ympäri maata, rperheen-
48525: HalEtus 0n 1siis sitä mi•eH.ä, että tälla.inen sään-           emän:nät, j'Oi•den te~htävänä .ia velvollisuutena lä.:
48526: nöstely ·On vid.ä tni,staiseks•i, srks1i kunnes nor-           hin'llä on huolehtia; periheitten !l'avits·emis.esta
48527: maal.isiin ol·oi<hin .päästä.ä!n, välttämätön.                 s.eikä ra•viln:nom tkelv·ollirsuudesta ja t.e.rveellisyy-
48528:                                                                dest.äJ. He voivat ikok.emu\ks·est.a sanoa että eh-
48529:     Ed. Hu 1 t i n: Ed. VuorimaJa tai•si täs,sä jo             dotetu·i11la 'vä'häpät.öisiUä Slokerianno'ksilla on
48530: dhimennen kosketella asiaa, josta minä,ki'n ta:h-              aitnaJkin, ka.u;pungeissa,, joi·ssa. maito ja 'kerma on
48531: t,oi•sin Iausua muutaman sana·n, nimiHäi'n so-                 niukkaa ja. lailhaa, hyvin va,ikea s•aada va:lmiste-
48532: kerika,U!pB.Jn säännöst,elyä. Sokerin tuonti ·maa-             tuks.i semmois.ta ruokaa, joka, va.s•taa ~hrmi,sruu­
48533: han oli sodan .e,dellä yl.i 40 .miljoona•a ikiloa rvuo-        miin tarp.eita. Varsinkin on huolestumista ihe-
48534: dessa, rvai'hdellen eri vuosina 43 mi ljoonas.ta 4 7
48535:                                             1
48536:                                                                rättämyt s•e, .että sokerin p.uutteessa ei ma.r:i'Drsta
48537: miljoonaan, mikä tekee noin 15 ki·l.oa h.erukeä ja             jBJ· 'hedelrmi:s.tä en1s.i kesänä voi kunnollisesti va,l-
48538: vuotta kohti. Viime vuonna jaettiin saamieni                   mistaa; s'äilykkeitä tulevaa tah.ea varte.n. Se
48539: tietoj.en tiDUikaaru ka!ilkJki.aa.n noin 21 mi<lj. iki·loa,    va:i•va,nnälkö ja ne lkustannu:ks:et, j.otka on ulh-
48540: miikä tekee vä!helllmän kuin rp.uolet entisa.ikain             rattu ka.svista!I"hoJ.en vil>i·elykse.en, menevät tä-
48541: ruorma1alikulutu!ksesta eli vain 7 ;kiloa· henkibä             ten osa:ksi ·humka.an. Hallitus rpe!l'usteU.ee toi-
48542: ja vuotta :kohti. Nyt näikyy .haUituiksen ta:rkoi-             menrpidettä sillä, ett.ä tuontia. on pakJlm.surpistaa
48543: t.u!ksena. oleva.n viellitkin tuntuvasti vä!hentää so-         va,luutansaanltivaikel1Jde.rr vuoksi jru .että kan-
48544: keTin tuontia ja sen kulutusta. maa,ssa. J\fi:käli             samme on rpaik•otetta·.va suur.empaan sää.stäväi-
48545: on ilmoitettu, on aikomus ja1kaa .s'Okeria1 kor-               syyte.en. Olen kuwllut tätä jä1kimäilstäkin esi-
48546: t.eillw va:in 400 graiiilJmaa henkilöä 1kolhti joka            tettävän syykså... U1komaiselll valuuta,n s•aanti
48547: toinen ikuuJkausi, mi1kä teikisi ikailkk.iwan ainoas-          ei kuitenkaan näJytä ·tuotta:van. voittarmaHomia
48548: taan 2 kiloa 400 gramma;a henkilöä ja vuotta                   vaikeuiksia ja ikuten on n.äkynyt, on saanti viime
48549: k•ohti ,eli ainoa~s~aa.n noin kolmanne.soswn s·iitä,           a:i!koina melik•ois•esti huoi.s.tunut. Mikäili olen
48550: mitä edeHi.sinä Villo,sina jaettiin. Määrä on tlo-             saanut tietää, on si>tä:paitsi .sokeritehta<issatm.me
48551:  sia,a:n niin vahäinen, eHä se I>äiväannoksiin                 nykyään melkoisi·a määriä ·raakaa sokeria jä-
48552:  jaettun:a sopivimlmin on verrattavissa arpteelk-              leUä viime vuorde.sta ja ulfuomailta onl,saattavana,
48553: ki·en I>Ulveriannoksiin. Ilmoitetaan tosin, .että              j,a •vatluut.ta•a sitä varten tiedossa, S'iks.i ·suuria
48554:  ku'P'o.nkeja 'va.rten1 •on suunniteltu jokin vä·häinen        määriä,· että jak•elu •on taaJttu us·eita ·kuuk!a:u,sia
48555:  yli1määräinen jaikelu joka toin.en kuukaus•i sillä             e.t.eentp.äin, jopa sy;ksyyn saa1kka, jos jakelu ra.-
48556:  perusteeHc11 .että .maa:serudulla on· 'lmrvauiksena           joite.taa.n siin·ä määrin ·kuin· tarlffioi•tus' näyttää
48557:  runsa.a1mpi maidon, ik•er.man ja voin saanti. Ja              olevan. Vaiba tuonni•n rajoitus, jorpa suor•aJs-
48558:  to.tta voinee ·olla, että maito s•isältää saman veT-          truan kieritoikin :sawttaa olla kireänä aiikarra rpai-
48559:  raru soJ.mria, ·kuin noissa ylimääräisi~sä ja.ke-             krullaan ylellisyystwva'l1oihin näih'den, on 'huo-
48560:  luissa on. tark•oituiksena kaupunikilaisiHe myödä,            mattavaa että mitä sokerijn tulee, ei ole v.uhe
48561:  jot.en näiJd,en ylimääräisten jwkeluåen melikitys             y1ellits.yys.ta;varms.ta, vaan suoll'a•s•tarunl ravintto-
48562:  vo.:iJdawn1 kokonais,uutta si.1mälläpitäen sivuut-            .a.ineesta. On myöskin viitattu ulikoma:itten elsi-
48563:  taa,. Mutta ,silvuut.tama:ton tosiasia on, että ja.et-        me·rkikiin. On sanottu että muisrs.aikin ma,iss•a
48564:  tavaks.i tankoirtettu mä:är.ä 2 kiloa 400 grallllllllaa       on soker.ink•ulutus kat.srottu väHtämättömruksi ra-
48565:  vu01dessru '.henke.ä1 koihti on vain 1/6 aikaisem-            joitta•a. On ilmoitettu e-ttä es1m. Englann~s.s.a
48566:  masta normaalikulutuJks,es·ta, jota siUoin ei rpi-            tätä nykyä ·Olli p.äät.etty tiaikaa rvain no~n 730
48567:  detty ylen,määrin suur.ena. Sanoma• mainitusta                grammaa kuukaudesiSa henikeä ik01hti. Jos näin
48568:  soikerr-in jaikelun anlkarra:s.ta s.mpi,s•tamises.ta on he-   on la.i.ta, osotta'a se rva:in että Engla.nnis•s.a vielä
48569:  rätrtälllyt p.alj.on1 oi!keurtettua pa!heksumista 1kaik-      jaetaan noin 3 kertaa enemmä•n !kuin meiLlä ·on
48570:  kiaUa maassa.. Solmria, jos r:ko'hta s•e on na.u-             taiilmi t•UJS j a.ka.a.. Mitä e•teläis•emi>iin 1maihin tu-
48571:  tintoaine, ei sii:n'å väilläis.e,ssä määräs,sä:, mi,ssä       lee, om: Ersäksi 'huoma:tta:va, .että niissä on sorkeria
48572:  sitä on v.iime rv·uosina voitu jak·rua., voida rpitää         saatavana mrviunoiksi muul.Ja,kin lailla kuin rpa.-
48573:  y1ellisyysta:varana, ·V'aan on se kruts.ottruva· ihm1s-       1asokerin !Illuo·dossa, nimittäin ib..edelmäisokerina.
48574:  ruumii•lle välttäJmättömälksi .ra:vinrtoaineebi. Tä-          Muuten en puoles.tani usko ·et.tä vaJ.tiovatlta v·oi
48575:  män vuoksi ovatkin 1äruketieteellis•et a1siantuwti-           sa;notta,vasti edistää ka;n1sa.n sä:ästä:väisyyttä.
48576:  jat - vi.ittaa,n tässä .esim. lääkäriseura Duode-             Ylellis•yyskieltolruk.eja on k·yl1ä mona~sti sää-
48577:  cimin }.aus:untoon - pitäneet s•upistu.sta esitet-            detty, mutta. niistä on ollut yhtä vähän \hyötyä
48578:                                                                                                                   245
48579:  1942                                         Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48580: 
48581: 
48582:    kuin iloa. J.a sitä ·olemme smaneet ·viime aikoina          en ta:hd·o sitä puolesbni pitemmrulle jatkaa.
48583:    us•ein ktokea, että tavaran !keinotekoinen •välhen-         Olen huomauttamani wsianl vu·oksi ·paihoillani
48584:    tämi·ne~ kohta on saa;nut aikaan sruunnaton,ta              siitä, ettei elintarveministeri yilitä väJhän :kuin
48585:    kaHist.umista.. Jo peUrkä illuihu k:Vellosta a~ka.an­       kauiJpa!ministeri,kään•, ole kaisoneet s'Oipivll!msi
48586:    sa•al ta.varan ihäJviämis.en avonaisesta ka•u;pasta.        o'llll! läsnä tä,s1sä ·tihvisuudes,s:a. Luulen että moni
48587:    Myöhemmin tava1ra kyHä suikelta.a esiin, mutta              muukin on teihnyt saman 'huomion, kummastel-
48588:    tarjotaain huiJreisiin hintoihin. Sokerinkirr job-          hm 'sitä, e·tt.ei niin tärkeä a.sia kuin ·kaupan. ylei-
48589:    bausta on nähty HLssä maa.ss•w, s·illoin kun sen            nen s-äänn:ös•tely ole heidän huomi,otanlsa niin
48590:    kauprpa on ·olhrt säänn·östelyn alaiS'ena. Tuon-            pal,jon kiinnittä:nyt että •o.lis.ivat tänne srurupu-
48591:    nin, mpi,staminen· ei siis tulisi merfu:itsemään            neet. Herlra: rp.äämini,steri on kyllä rus!kett.äin
48592: · säästämisen lisäämistä; yksityisten 'kaiDJS.a,laisten        anta:lllut lausunnon nii:den arv·osteluj~e:ru johdosta,,
48593:    taloudessa, vaan ehkä pikemmiru kulutuskustan-              jotka tärullä •on esitetty. Pa.nin merkille muuta-
48594:    nus,t.en lisäämis·tä, joista jO'hba·rit pis•täisivät        mi·a kohtia tä;ss'ä lausunnoSisa. Kun herra pää-
48595:    v.oitonJ taskuunsa. J,os sensijaan' lsallitt.aisii•n        ministeri puolsi lisens,si,systeemi.ä, te!ki ihälll s'en
48596:    sama,nsuuruinen tuonti kuilU ed·ellisenä vuonna             m.m. siUä cperu:steellru että sota-ai'kana on va1-
48597:   '---- ja .suuremrp.a1a ·ei näis•slä oloissa puolusteta~      mrstettu maa:ilmmssa. pa:ljon ala-arvoista ·tavaraa
48598:    ilman - s•a:atta.isi vrulti.o. ka;,ntaa tuntuvaa, tulli-    ja että1 tätä olisi est.ettäJvä meidän ma.ahamme
48599:    veroa ja muuteDikin säämnöstelemällä hintoja   1
48600:                                                                tuomas.ta. Mi~ä en 'kuitenkaa.n voi yrmanärtäiä
48601:    lisätä tu1ojaan, jotkw tällä •haia!Va1a ova.t niiru huo-    m]tenkä lisens:Siijärjestelmä V'o.isi estää tälmän
48602:    lestutta:van niuka.t.                                       ah-arvois.en tavaran tänne •Sa:a;puanista. .Sillä
48603:        Solreria .ei, kuten tietty, Jaeta. vain yksityi-        tuskinpa vain lisenssiviranomaiset vlliativat
48604:    sille. Mikäli i,J.moiteta:an, jmetaan y,ksityishen-         näytt-eitä. nii~stä tavar·oista, joille 'he tuontilupia
48605:    kilöilUe kdko iiDäärästä 91.7 %. Jäärmös 8.3 %              a;nta.vat, joka: ta<paulrse:ssra ta:vali'.a:n •v alinta j.äJä
48606:    jaetaan ·erisuuruisina osina a•pteekk1en, a:rrrneijan,      tuottarialle. Olen vakuutettu siitä, että va~paa­
48607:   rautatieravintoloi•dten, laivaston, leitpomojen, ·ka-        kaupa.slsa, tuo·tt.ada. yhtä tarkmsti ;pi·tää /huolta
48608:    rwmelEteollis.uuden, ravintolojerr ja, ldhtviloiden         siit.ä että hänen ostamans.a ta,vara on1 malhdoUi-
48609:   ke•slken .se'kä tilarpäisiin ta.rJwituksiin niinkuin         simman kunnololis,ta..
48610:   me1hiläisten ruo1kkimiseen y .m. V.aTsinkin ovat                 Vielä huomautti herra ;p.ääminis·t·eri, inli:ten•kä
48611:   kalhvi·l·oille ja,etut S·okeri<mruärät viime aikoina         tarpeelli:sta on että uUromailta 's.a:dJdut tava•ra.t
48612:    synnyttäneet ylersössä palj1on snnttumus,ta, kun            tulevat malhdoHisimman tasaisesti jaetuksi laa-
48613:    Slokerin jalkelu sen kautta yksityisill1e on su;pi,s-      .i·oille karusaniker:mksille. Se olisi to:de<lla!kin erit-
48614:    tunut. Lisruk!Si s~nt.yy sen !kautta se kohtuutto-          täin :suotruvaa. Mutta ,sitäihän1 tässä tänä .iltana
48615:   muus, että kaurpunkilaisille brjotaa:n tilarisuus            Olli juuri Vailitet.tu että näin ei tarpaihdu ja Val"sin-
48616:    sokerinnautintoon kahvil<oissa, jota tilai.suutta           kin sitä että 1isenss•ej.ä ei ole tasai.s·est.i jaettu.
48617:    ei ole ma.ruS>euduHa.. Tuo etu, m!kä ml! kahvi-             Huomautettiin myö:s, että paljon moitittu Kaup-
48618:  1-oille my'önn~tty, näkyy •rrmodostuneen niille              pa- ja teoUisuuskomisioni on: aiikoja .sitten lalk-
48619:   erinomaiselksi alfäärilksi, koskapa näkee ·kailivi-          ka utettu ja että li,s•enssia.sioi:den 'hoito on :s-en
48620:   loi•ta: syntyvän\ viime ai:lroina niinkuin ,sieniä          jäl'keen jä·tetty Kauppa- ja teollisuushallituk-
48621:   sa·teella. Tämän l.isäänrtymis1en !lienee ~jokainen         selle tai oikea1sba:n ts.iihen lis.ätylle. :Ka•u'piJa- j'a
48622:   hava.innut. Onh.a:n, lkaihviloita nykyään' useam-            te•o.lli1suusosrus.to1le. Mutta minä ~luulen että s•e,
48623:   pia joka rkwdun :varrella •ja, :sanomaleihti-ilmoi-         jo.ka. lähemmin tutkii tätä la,it.os•ta, pian on huo-
48624:   tu.lrsis:ta päättäen, ovat ne .muuttuneet samanlai-         maa.va ,että 1se oikeastaan on vain rra'a1mioitu
48625:   s~ksi kaupa.nesineiksi• k·uiru .pa.rlha.imma.t 'os.a\k-     Kawprp.a- .i.a teoHisuuskomisioni. ,Siinä Olli tällä
48626:  k.eet, mikä kalkki osoittaa •että ka.hvilan'Pito             hwavaa y~ht.ä suuri henlkilö:kunta. kui:n Komttnis-
48627:   nyikyään mahtaa oolla erinomaimen .afää:ri. K>a~­
48628:                      1                                        sionissa. E~kä sen budjettikaan ole suuresti,
48629:  viloiden liSiä:änt~minen on li:sälksi tuntuva'sti            .i.os. ollenkaan, vahentynyt. TäJmä ruowse·e n~­
48630:  käirjistäntyt alsuntojen. })uutetta. Ylei,sössä val-         kyään 1,600,000 mamkkaan, j.a •onlha.Ill tämä sie-
48631:  litsee IS:en vuo;ksi hyvin voimakas mielipi·de sii-          v:oinen summa yh1den v~ra:ston määrä.raJhaksi.
48632:  hen 'suuntaan, että se solmrimää:rä, mikä ~on jaet-          (Ed. Schauman: Ei siinä ol,e 'kai,kki.) V.oi olla,
48633:  tavi:ssa, olisi ·kruhviloi:d.en ·kustannuksella suu-         ett'ei -s.iinäQcä.än vi:elä ole kailklki. KaiUIJIJa.-os.as-
48634:  remmassa .määräss:ä jaetta:va yiksii:Jyisille henki-         ton taholta onkin :selitett.y, ·ettei täJmä tSUimma
48635:  löille. Ottrukoo·t kah!Viloi:ssa kävijät ko·rtti-            rii,tä;, ja että se ensi vuode.ksi o<lisi määrättävä
48636:  soke:rin mukruansa:, jos talhtova,t kruhvilois.sa so-        kalhdeksi milj oona<ksi !kahdeksi saodaiksi, tU:han-
48637:  keria nauttia, siHä~än se a.sia ·o.n suorirtett.u.           neksi maikaksi. RiipiJUU l;o~pullis.e:sti e-dllls'kun-
48638:       Kun 'kesllmstelu on 'kulunut Dläin myölhään,            nasta, kll!tsooko se täJmän rurvon viraston niin
48639:                                           Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                         1943
48640: 
48641: 
48642: pal.i<>n: ansaitsevan. Minulla ei ole usein ·oll~t            tunut hyllk!äävälle rkannalle anomukseen nähden,
48643: tilai,suutta olla yhtä mieltä e1d. Schau<ma;mn                 ulil tmvotta.vasti edus<kunta myös hyvälksy·y
48644: kanss·a,, mutta .tänä iltana on min111lla. ilo yhtyä          tal1ousvaliokunnan mietinnön.
48645: e·d. Scha.wma:ruin ·vasta>lauseeseen.
48646:                                                              Ed. N i u k :k aJ ne n: Päå;nvastoin kuin eräät
48647:    Ministeri K •a !ll i ·o: Kosik!lJ eEntarvemiuis- puiiJJujat olen m]nälkin sitä mi·eltä, että meid•än
48648: teri ei· ole tilaisuwdessa olemaan i,s,tunnosSia., niin liike- ja keinot.telumaailmaarrnme ron ·syytä :pi-
48649: pyytäisin minäJ e1dellisen puhu(jan la,nsunnon tää vielä toistaiseksi e.des tällä tavoin .jonkun-
48650: johdosta huomauttaa, •että häne.n tila.stonsa s.elkä verran aisoirs.sa. Minä en siis v<oi yihty.ä tuonmin
48651: van1hat e1ttä ny.kyi1set olivat häimmästyttävän täytderUiseen vavauttamiseen. •1.\.futta kos:ka kum-
48652: väärät. Ei Suomessa tdki ·ole kos1ka;a1n kulu- minikin j'ok·a ta;pauksestsa •on ilmennyt, että li-
48653: tettu, kuten 'hän saruoi, ennen sot•aa., ellen vä:ä- senssejä !ID(Yönnettä.ess.ä on ollut ikäytän1nössä
48654: rin lkuuHut, 50 iffig. henlk.eä ,kbihti, ja mitä nykyi- vansin•kiru aikaisemmin jm1kinlainen suosik&i-
48655: seen kulutuiksee:n tule.e, niin maini.ts.i puhuja järjestelmä, jossa •etuoikeutettuun a:s.emararn o:vat
48656: säädetyn vuos.iann1okseksi ·2 ,kJg. 400 gr. Tämä- pä!äss•eet eräät täällä pa.ljon puhutut sota-ai•kai-
48657: kin on erelhdyttruvä, sinä valtiorueuvostos.sa on sia erpäterveitä Iii!keperiawtteita noudattavat yih-
48658: hyväiksy.tty eli,ntarveministerin ehdotUJs 400 ty~mät ja kros1ka on näyttäruy.t lis,enssi.viranomai-
48659: gr. kuulkautta, ja henike:ä !k()ht.i, josta siis tulee silla olrevan· usein harlua syrjäyttäiä osuustoimin-
48660: kalksi vertaa suureiii::IIIli vuos]annos, kuin '{)tulbJuja na.llisia lii1k1keitä tuontilu:p.ia myön·nettäessä ja
48661: mainitsi. Minä myös voin täs.sä ylhtey,dessä Jmn epäirlemättä tuonnin se'kä kaupan jouimmi-
48662: ma<inita, että täimä määlrä ei .ole niin •s:anotta- ne.n yhä suuremma:s,sa rmääräs·sä osuus•toirminnal-
48663: va.sti pa1j.on: :pienempi lkuin viime vuot.ena ylei- listeru li.ilk:ikei,den kä.siin epäil·emättä kailklkein
48664: sölle ja.ett'u määrä. Viime vuonna ja.ettiin tosin te!hofffikaimmalla tavalla estäisi niitä vääQ'inkäy-
48665: 700 gr. kerralla, mutta jak1o toilmitettiin noin tök,siä, j1oita rkau;pan alana on niin tavattoma,sti
48666: joka 40:s tai 50:s rpäivä, mutta 1kuw nyt on suun- viime aikoina ilmennyt, ja tuonruinkin !ke.slk:it-
48667: niteHm, että .sää:nnöllise.sti kuukausittaim jaet- tämisestä siis rmaihtdoHisimman ·suuressa !mää-
48668: tailsiin 400 .gr., niin: .ero ei ole miin suuri, /kuin räs•sä osuustoiminnallisten <liil&eiden: käsiin
48669: se näennäisesti näyttää. Kun s.o<keri· mruks•aa oli·si yihteiskunnralile erittäin suuri etu, niin min:ä
48670: nykyään siksi pruljo.ll', kuin S·en tunnetaam mak- ehdotan, että e'duslkunta •hyvätk.syis'i as,ia:ssa •seu-
48671: savan, niin1 näyttelee s.en OiSt•o •valtion .valuutan raavaru rponnren ni:m.: Että edusikunt.a. a:nbisi
48672: ta.rp.eeseen nähden sik·si suurta osaa, että !kansan asian mueta •knimminkin kehrottamaHa hru.llitusta
48673: kannattaa ha.r.ioittaa itsekieltäytymystä, sillä vaste;des. myöntäJmään lisenssejä etupäässä osuus-
48674: se koituu sen omalksi hyödyksi. Kun minulla toimirnna.llisille rkeskusliikkeille.
48675: on puheenvuoro, niin täytyy minun myöskin
48676: sanoa ed. Vuorimaan lausunruon: johd:o.sta., että            Ed. M a· n n: e r: Kannatan ed. Niu'kka.s:eru te-
48677: hän tahtoi tehdä valuuttaneu'V'oston toiminnan kemää eh'dotus·ta.
48678: aivan merkityk.set.tomäJksi, va.a.n itse todellisuu-
48679: dessa 'kum1minhn la,usui sen :mielipiteen, että              ·~d. .S. c h a: u m a• rn.: Det Viar m~d. e!J v~ss förr-
48680: tuonnin vähenemis•en täih:den, on ;ra'haru arvo vanl'ng .l'a•g ·tog <del a.v rhr ,staksmiU]S,ternrs anfö-
48681:                                                                0
48682: 
48683: 
48684: 
48685: 
48686: nouS•SIUt. Ja niinhän t•odellat on a·sianla.ib, rarnrd1e i a!fton. Hr 1sta•tsmirnis-bel'n fann ]ntet
48687: mnUa ·se on juuri tä.män lisenssijärj.estelmän ja amnwt epi·t~t för •<te avsla.iandren, som ·g_i.ovtis, rö-
48688: vahutta•jä•njestelmän •kautta saatu ai kaan. Huo- na:nde misrshrwk viJd license11s hovtg'iva·nd1e, än ·P.i-
48689:                                            1
48690: 
48691: 
48692: nmu' an vaan, että meillä ·on rpäinrva.stainen es.i- kanlt roch intres,srunt. S:batsmin,~stern beklag1ar artt
48693: mel'kki siritä sy·ksyllise,stä ·vapatalistasta, joHoin miststa·g hegåJtt;s, betstrå..der dem •i<cke. Men s.tats-
48694: t.uonti sen kamtta •tavattoma•ssa. määrä,ss<ä lisään- mimåisrt~evll! fa:n:n :Un,g'ell1 anlredni:ng •a:tt ustta!l'a si.g i
48695: tyi. .Jos sitä olisi ja:tketi u, niin ed. Vuorimaa d'en riktningen a·tt ,re,g'eri•ngen 1äJr håg<ad ai:rt 1sikdda
48696: olisi saanut tammi- jw 'helrmikuulla myös ep;äile- tiH nndens•ölkning i a<nled·ning av vad •som IS'keut.
48697: mättä näihdä, että valuutan iky.syntä ~olisi oHut Nä,r :så,dana m~s•sbruk b1ottrus, s.om här och ~tidi­
48698: tavat' oman suuri ja· meidän rwhrumme a·rvo yhä gare å. t.iJdmn,g'arna, rur 1det 1re_gerin•g1en1S skyldi•gh€/t
48699: hämmästyttävästi alentunrut. Minä luulen, että ar!Jt rskr:Uda ti ]l å,tgä:vruer. ,Ja·g rrn:åls1te •s.äga, rutt. tdet
48700:                                                                             1
48701: 
48702: 
48703: meiHä ei ole vielä varaa tä!hän kokeiluun, 'va.iikka är myeket ·då:lig t:aMiJk från :rre,g'ering1ens s~da att
48704: minälkinr olen sitä mi,eltä, että .niin pi.an kuin 1säga ;såsrom s•tatsmi:n]s:tern g1jo:r:de i diag: vi ihe-
48705: ol,nsuhteet sallivat, olisi näis.tä puitteisb 1välhi- klruga va;d som har inträffat, men ·vi ·ha iu:gen a.n-
48706: tellen ·pää:srtäv·ä ·vapa<am'mille vesille. Kun ta- le!lning att göra, någ1ot. Man får öv·erallt i lan!l,et
48707: lousvwliolkunta on mellkein yksimielis.esti aset- d:em: uppfatttnirugen artt re~ringren viil<l rskydda rde
48708: 1944                                                   'riistaina 17 p. helmikuuta.
48709: 
48710:                                                                                                                           '
48711: s 1k:yldliga., vi:ll k3Jsta ·en si}öja över det <som ISikeiJt,          nå~ot      mis<Sita,g ·kan begås och Suomen Valtame-
48712: och d<et 'är väJl ändå ~cme 1re_g1eri<ngens menin.g-.                    rentatka<Unen Kaupp31 0/Y fåitt någon 11icens fö·r
48713:      I ett amnat avs<eelllde förvåna1de mig också ib.ri'                mycket, <ehuru den, 'S'åisom vi :S'ett, sY"s<temart~s,kt
48714: s:tarbsmvnis:tmnrs 1a.nföra:I11die. Näir 1CLen .I!JuvaT31nld.e          'fåJt:t det hel1a rtidiem. Men om vi ,ruu rä;lma a'tt det
48715: reg'ering,el:n:, ·meda<IlJ .riiksd31gen ieke vrur isam1'31d,            ä!r 300 all'hetstdagar och 3 a 500 l~censer <SO'ill be-
48716: bildaldes, uffar:dwe ·d'en ·ett ·slags d'eMara:bi'on, s·om               ihandlas O<ill <dagen, så ISiku}Q~e vi 'mOill'ill'a 1till 90 a
48717: riiksdagen vis1sierlig1en :3Jl<ruri;g få<tt twga känmeCLom               150,000 :J.ieens<er som <s<kul1le hehanld~ats på <et.t år.
48718: om, :eilrruru d·et 's'kuHie vara: en na·rlam•entwr~sk :re-               Det <ä:r aJldelies ,säike,rt f_ör mycket. Huru många
48719: ger]ng som brMrud<es, <men <derolarruilion1en -pubilice-                 d1ert i v•erkltig1heten ä;r, krun '.ia,g iake <säga, men nog
48720: rad<es i tvdrringaJrna, ·ocJh om .i'a<g icke :roommer                    äir s<tatsmi'n~siierns· uppfaiJiJlllrng överdrivten. J,ag
48721: orätt i!håig, irunehöH 1d1en en '-pass·us artt I.'eger~ngen              tror ruilt 1ruet av 'honom up.pgivna an:twl1et är dub-
48722: skall <söka ISit.räva till '3itrt fri,giva ~run1detln, - ldiet           belt för :stort.
48723: vrur vis:ser<ligen <rrågot , om" ·ooh något ,m•en",                          Det <V1a1r 'äln!Il;U ·en punkt i stalbsmi1niilsrberns an:d·ra-
48724: men grnn1dtomell! vwr d·en <artJt !'leg'eringen <srUr·ävwr               g<aud•e •som gjorde <ett rärtt ibesy·nn'erligt inrt>ryck,
48725: ti!Ll handelns frigi vaneLe s•om ett mål. I ·dag var                     me:n jag <äir ~cke 'all1Meles ,s,illker på a1t:t, ja•g I'~kttigt
48726: det <ein l1i·ilert 'a:n:nan tonr i åtminsone IS't3J't<sm:iJnis<berrvs    uppfa:tta;t. ·dlen.         Jag tyckte a~:t :stailsm~nåJSit.ern
48727: wttalande. EnHgt detta älr det <nru regel'~ngens                         sade a:tt, <d1en 'ti<d<en :_iag hade aran ·att va['a han-
48728: fa·sta beslut wilt driv·a <en -protek!ti'OnciJstiJsk politik.            del<s- odh indut11imin~s1ter, <lä't ~iag n'og h<and<els- och
48729:  StartsminruSJtern viiH i<clme 1veta av <rrågon fl'ihand,el.             ind,us>tr~kommissio,neln forSitå, att man bor·rue 'bie-
48730: J31g rtyckiJe artt ~ans ut:ta•}amde gi0k i ,dJen allmänn!a.              vil.•.ia Ec:e:ns i räilt vidsträJkt gratd åt a·ntdel<saiff·ärer.
48731: -principrel1a ·!'liktn:ing.en, 'a:tit med f.rrhlandeln föl:ier           Hrur .ia.g r:iJktigt uppf<artltat hr statsmå.niJstiern?
48732: <så s'Uora m:iJs1sfö•rhåJHa.Ilid<en, ~vht tiil'an öv•erhuvud              (Pä:äJmir1llis1teri: J·a.) Jag har ,såJlecves ll'i!kt~gt upp-
48733: måisre <släga :a;tt diet s:Yistem ISIO<m nu :iJnslagits, Qå;t.           faibtait statsminilstems ulttail'a<llide i denna punM.
48734: v.ara med vils·s'a :förä!ll'ruring'a,r, <ä:r !bät.tre.                   Men då •måJste .iatg •sä.ga, att. det är ,ganska mäTk-
48735:      .För a.tt •göra diet nuvaramue <s~ns'tlemet mera                    väJr(L]g't. De:tta \iust i<]1ust!'lerrur s'ystem~et. Han-
48736: sympaf~s!klt ·oclh t~H:ta:Land<e lbemöd'a'rue 1si'g hr stats-            d<el,s- 'odh ~nlruustcimilnmsiiJe!'ln civer ordier att den
48737: mir1rrs<be11n 1särsikil<t •att f,rrumhåi'Ha :betyd<el<sen eN             <hä:,r g'ån·gen gi:v·es tdcl ålt de <lJ!ä:r och ·en an'man gån:g
48738: ra~wsoneritn•gen.          Gen1om ·rrunsionlerirrge:n kommer             åJt d~e där. ·1 d:et f aJHet måJsrte .ia.g sä:ga a1tt o m det
48739: oclkså folkieiJs ibl'led'a ll1a_g1er ·att <bliva d<ela~kiliga av         g<år t1U 1så, ä1r ·dtet iciille 1Jianid'el:s-· 'OCh inldust.rikom-
48740:                                                                                                        1
48741: 
48742: 
48743: vrumr, oCih d<eit hlJir <en trälttv.ils fö11del,n:Ung av !V3.:-         !ill'Lslsioruen och ö<verdirelktör Vi<l<ja,nen oeh ail:la. Jmns
48744: xorna, sade h1an. Men 1det ä:r :.iu icke aiHs• det som                   ta1rika meda,rthetare som ·äJro skY'ldiga, utaru det
48745: ·det nu ·är :frå:ga om. Ransorueringen 'kan myCJke<t                     ä:r re•g'emmgell1 ISIOffi ibäJr all!SV31l"et.
48746: "V1äl 1 före~omma, äJven om vi fri1$va ha;ooeltn.                            ,Ma1n må •akta sig a:tt bagaltiellis,em ffien<na sak.
48747: Ra[)JS'<mer~ng ooh llicents<s:vSitem hav:a ick<e d:Urekt                 Det är •en myornet ai]l'va'rsrum S'aik, <ic'kie blott av
48748: något med <v.ara1n:dra ~att •göra.. Det inser ·hr srta,ts-                ekonomrsk åinnebörd. 'lT!Jan oc:rnså av moraJ·:Usk.
48749: ministern också s.iälv. Det. kan '.iu lhända att :det                    J ag :medgiv,er at.t denna föreileelse, som uu är
48750: o0kså wr mera <en ,tiJFLfäJHig;helt a1Jt ha1n kom att                     föremåil för d]sikus,sio!DJ, är eru ,s,å!da:n 1som 'före-
48751:  fra:mhåilla 1denna ,s,iJd·a aN det nu gäi1la1nrue reg]e-                lkommer också ·i ~:t'nidr1a •län:d<er och ·a·t.t vi ie1r.te biMa
48752: menteringssystemet. Det är som sagt. nu fråga                            lnåJgot un<d<a<nltrug, men ld1et gäUier i a;,liJ:a fall l fö•r oss
48753:                                                                                                                                1
48754: 
48755: 
48756: om licenssystemet och icke om .ra:nsonerintgen.                           att 111u ibehand[a. sa~en 1s:å!dan· <d·oo rföreligger i VJårt
48757:      En punikt i statsministerns anförande hall' !'ledan                 <eget la,md, ocJh vi få iclke rv!lim sl·wppa Ii d<enna, swk.
48758: Bl:iJvit lbiemöiJt <av II'Idgm. HU1lt~n. iStaJbsminil&tern                   J!l!g llm'r <ing'en runLedni1ng !li'tt 'S'ämsk~lt bemöta
48759:  fTa<mhö·ll - med en v]ss bel<åJteniliet, <tycMe ja.g -                  iherr m]ni<s:ber K·wll'ro, !ffilen jag måJste säga, 31-tt ja.g
48760: i 'hopp om a'tt dlet. 1sikuJHe göra <et.t viJsst i:ntryc'k,              fidk 1dcl i1I11trv·dillet aiV h:runs 'aindra,gand1e, at-t ham
48761: att Handels- och industrikommissionen nu1mera                            s<kuil!le alliS•e det va1ra ri:krti1g1t, a'tt rvi älta min·d,re
48762: hrur lin!CLragits. M1en mrun behäver ju bl:o1Jt gå tiH                   soc1mr, men i stället göda mera dessa. jobbarbolag<,
48763: samma lokal. där Handels- och industrikommis-                            :siO<m ,:få sina <licen1s1er. Det vrur <nartnrrl'ig-tvis ba:ra
48764: sioniEln frunns t~uigare, för wtt friJn:na att där bl:ott                <ett in•tryeik, OC!h :ruet ika.n 1jn IO<Ykså 'ha oorortt på
48765: <är m ny skylt, m<en •el.ieslt ·p,rec:iJs samma ämbets-                  v:Uss:a väind:nin<gar i: minislter,ms· :a:mhaga1nd<e. Huru
48766: ven'k so<m föl'IUt. Ha:r ictke IIn .srt:atsm:i!nis:tern s.iä:lv          ·som ~äll:st, 'kan o<Jrnslå jrug <skartta mig :lyc;kHg altit
48767: vaa1_t :däJr och s·eiJt? Hwndels- och indusihl'likom-                    ~en •gån~ vara· av <sa:rwma :m~:min1g •som frö'ken
48768: mislsionenls ~arbet<smetoder tycktes hr s·tatsminis-                     Rnlrt1n ooh ~ma herrn<e rätt i denna f['åga.
48769: tern ieke 'heUer rvrura fullt hekant med. Hrun ta-
48770: laldle om, altt n·är man har så mvcket a.rbetc som                         Päämini:s.teri V en no 11 a: Minun täytyy teh-
48771: den!Il;a iroommilssion, ·a<tt mamJ måiste bevilia 300 eHer              dä muuta1ma .hruomautus ed. Schatumanin lausun-
48772: 500 licenser om dagen, är det icke underligt ·om                        t<oon. Ed. Scha,wman· :väitti, että minä viiJmei-
48773:                                         Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                      1945
48774: 
48775: sessä        lausunnossani olisin osoittanut iloista        Sillä mi,täpä 'henra SchaUJma.n r.a.nsoneer!l!isi l>aa-
48776: äänensävyä 'kuin ,haHituksen puolestru julkisuu-            .i,oille kansaukerroksille, jos ·ei lisenssisysteemin
48777: teen sarutetussa hall1tuksen •ahjelmarpuiheess:a..          ruvulla kJoetettaisi pitää huolt!l! siitä, ·että jaet-
48778: Pyydän kuitenkin ed. Schaumanille joh:datba
48779:                             1                               tavaa on. Tälmä lisenssi.sys.teemi •siis myös rpwl-
48780: mieleen~ että: myös,kin t.ässä Olhj·elima:pwhees.sa         velee salillaa tarlkroitusperää.
48781: nimenomaan viitattiin siiihen, että mei,dän tkan-                EdustaJa Schanma-n myöskin 'hu~mautti .siitä,
48782: saiillime on val:mistaudutta va lkieltäymyiksiin näi·       että en tuntisi sitä seikkaa, että ka.upp.a- j.a te·ol-
48783: nä .'erpänomna;alisina a,i·k:oina, ja, että hallitus ~on·    lisuuslmmi:srsiooni on uudistettu ja että siinä on
48784: sitten koiklo tJoilminnassaan nollldattanut •täitä           toiminna,ssa ainoastaan 'otettu uusi kyltti. Mi,nä
48785: p,eria,atetta, ·että me1dän .on pidettäviä säännös-         pyydän mui,st.nrttaa, että edellisessä ,puiheessani
48786: telystä huolta, .ia katsonut sitä välttämäittömäb[           huoma'lltin, että S'ama,a toimintaa jatkaa !kauppa-
48787: niin kauan, ikuin e;pänmmaa!li:set olot ovat .ole-           ja teollisuushallit'll:s, ja nykyään valluuttaneu·
48788: mass•a. Py:r:kimys vapaa:seen ka.U'P'Paan ja i)ää-           vost·o ja että oltiin täällä niirukuin muua!llaikin
48789: semääru sääJnnöstelystä ·niin pian, kuin epänor-             pa:kot,ettu p'alautThlllaa,n samaan systeemiin.
48790:  ma.alisi·sta oloista oru päästy, on myösik:in halli-        Erehidyttävä :on rmyöslkin eidustada Schaumanin
48791: imksen 'PYrkimylks.enä. Toivottava,sti ennen ;pit-           s,e viittaus, että mi·nä kauppa- ja teollisuusmi-
48792:  kää siihen ;pää;semmekin ja· v,oimlffie siis yhtyä          nisterinä 1olle,ssani ·olisin t a!htomut jotalkin sel-
48793: iffiatselemaa;n a1sioita vi.s.sissä swhteessa, vaikikei      laista, san·oa, että tällä 1kertaa on' annettava
48794: 'kariik:is,sa, s'rumalta kannalta. kuiru -ed. 1Schauman.     myösikin osuusiknnni'lle tasa,puolises,ti lis,enssejä.
48795:  M:Utä taas tulee siiihen, että p,u'heessani en olisi        Niitä oli myöskin atkaisemmin annettu, mutta
48796:  lwskettanut ollenkaan näiden epäilmhtain tutki-             koska tehtiin muistutuksia näiden osuustoiminta-
48797: mis,ta, niin ''P·YYdän huoma\utt.aa, että tutkiminen         liikkeiden puolelta, että niitä olisi syrjäytetty yk-
48798:  tällä kertaa ei dle 1kysymyiks·essä, mutta !kysy-           sityisten rinnalla, niin annoin n~mrenomaan huo- ,
48799:  myksessä on itse sy,steemi ja· 'ha.llitukselle lu-          mautuksen, että tällainen muistutus on tehty, ja
48800:  van antaminen tälllän systeemin jrutkamis,een.               että mitään rsyrjäyttämistä ei saa tulla kysymyk-
48801:  Mitä taas itse tutki1mis·een' t~ulee, ;pyydän i1moit-       seen, koska juuri osuustoimintaliikkeillä monessa
48802:  taa ed. Schati!manille, että Kau'Ppa- j,a teollisurus-       su hteessa on edellytyksiä rpa:11emmin 1palvella täl-
48803:                                                               1
48804: 
48805: 
48806:  komilsionissa on kaiken aikaa ollut oikeudelli-              lais.essa jakamisess.a yihteistä hyvää kuin yksityi-
48807:  nen osasto ja on vielä tä:nä'Päivänä siinä laitoik-          sillä lii'kmeillä.
48808:  sessa, jo:J.\:a tätä ja~tkaa, ja tärrnä on v·oimi,ensa          :Mitä taas tulee itse näiden Iisenssia.nomns~ten
48809:  mwkaa·n lmettanut tutkia näitä asioita ja. saad.a            käsittelyyn, niin voin ilmoittaa, että valuutta-
48810:  rikk'o1jrut kiinni. Mutta •on myöskin s'alillaUa to-         neuvosto, joka tällä hetikellä käsittelee :niin ihy-
48811:  dettava, että lainsääidäntömme tässä suhteessa               vin lisen's'siamomuiksia kau·pallisessa suhteessa ja
48812:  on niin 'Puuttee>llinen, että tuottaa. koko suuria           erittäinkin valuutan !kann!l!Ha, käsittelee tätä
48813:   vaikeuksia sawda aina kiinni niitä, joita. 'Pitäi:si        IJiykyä 300-500 E~sen.B'siä päivässä ja. että va,.
48814:  sa.a;da. Sallllaten on todetta:v:Ussa, että asia,in kä-      l~uutt aneuvosto a'lotti toimintansa nime,nomaan
48815:   sitt·ely tuomioistuimissa on .kovin ;pitkäveteinen,         kieltämä:llä 'nii1n ~sanotulta Vahamerentaikais.elta
48816:   viipyy usein kuukausimääri.ä, ennerukuin saa-               4 mi lj. kilon kahvilisens,sianomulksen .. Siis va;~k­
48817:                                                                   1
48818: 
48819: 
48820:   daan asia loppuunJkäsitellyksi, jolla aikaa asia            ka mi:nä en yksityiskohdissa voi:lm.an mennä tail"-
48821:   on j.o vanhentunut ja, kadotta,nut merkitytksensä.          kastamaan, mitä täs,sä 'su1htee.ssa ka.ikkea· on
48822:   Tässä suhteessa on koetettu paoranrrusta saada              tehty, taihdo.n, kuitenkin! tämän mairrita os:oit-
48823:   a~kaan, mutta vielä ·onn:Ustumatta, siritä syystä,          ta.a,k,seni, että ne viranoimaiset, jotlka. säännöste-
48824:   että s,e vaa ti.si lainsäädänWmme perusteiden                lyä ovat ·hoi>taneet, toikko;pa s.en·tään niin s·dkeasti
48825:   muuttamista ik:o!ko suures•sa :määrässä. Että ha1-          ovat myöntäneet lisenssejä Valtamerenrtarka.iselle
48826:   litus' olisi suojellut millään tavalla niitä e'Pä-          kuin1 täällä lausunnoissa on ta,hdottu väittää.
48827:   kohtia, joita on tullut esiin, sitä tu:skin herra
48828:   Schaumankaan voi välittää. Hallituksen tietoi-              Ed. Hu l t i n: Herra :maamviljelysmi:nis.te,rin
48829:   suudessa ei 1ainakaan sella.rsta, ol·e.                   lausunnosta, huomaa.n, että lausuntoni on tullut
48830:        Mitä siihen herra, Scihaum!l!nin väitteeseen tu-     väärin: käsitety;ksi. So1keri>n tuon1tia koskevat
48831:   lee, että nyt on kysY'my,s lisenssisySiteemis·tä, ei-     numerot luetteEn vira:llisen tila.ston muika•an ja
48832:   kä rans•oneerauksesta ja että näiHä 'asioilla ei          sen mukaan tuli noin 15 'kil;oa henlkilöä ja vuotta
48833:    ole mitään toistensa kanssa. tekemistä, n~in ta:h-       kohden ennen s1otaa. Mitä tulee sitten sii'he1n
48834:    toi,sin IJmitenkin väittää, että näillä asioilla on      soke,rinjaikeluun, jolka täruä Vlllonna tuli1si twpalh-
48835:    eri•111.10maisen pwljon toistensru ikanssa tekemistä.    tumaan, ovat tietoni sanoma;lehdistä, jois,sa on
48836: 1946                                         Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48837: 
48838: 
48839:   ilmoit-ettu, että joka toinen kuukaus:i tultaisiin         mitä Va:Hamerenbkainen on tuonut, on minun
48840:   jaikamaa111 400 grammaa. Tämä tekisi 2,4 kiloa             sanorttruvaJ, että minä en ole tilai,suudessa vas-
48841: · vuodessa ihenikeä lkoothti. Olen varsin i:loinen nyt       ta1rumaa:n, mitenikä juuri niitä tavaramääriä, joita
48842:   saamastanå. tiedosta että srunl{)lffia;lelhtitieto on      Valtaunerentalkain:en on: tuonut, on ransoneerat-
48843:   väärä ja että taJ:"koitus on jailma joka !kuukausi         taiVa. Mutta olen tilaisuudessa ilmoittamaan,
48844:   e.des mainittu määrä s,ekä kaul)ungeissa että              että l1sen:srsiä on myönnett.y erin,omaisetnt pa,ljo:n
48845:   maa.seudulla. Toivon 'Vain, että annos olisi suu-          juuri sillä. ehdnlla:, että ruäitten jaJkrumises~t·a. te'h-
48846:   roonpi. Olen: esii:ntuomut ·huomautuks·eni •sen            .dään erityinen sopimus j8J että tätä nykyä va-
48847:   jolh!dos:ta, että yileensä maassa vallits:e.e suuri        luuttaneuvosto myöntää tkai;klk:i elintarrvelisens-
48848:   tyytymätt.ömyys soke·ringakelun swpistamisen               sit n]menomaarn rsillä ehdolla, rettä niitten jaka-
48849:   vuoiksi.                                                   misestar ja ran:s,on:eerauks.esta tehdään sorpimus,
48850:                                                              jott:a. ne eivät joudu aino•8Jstaan joi.Jdenkin har-
48851:                                                              vujen käsiin, vaan että ne ~joutuvat mah:dtollisim-
48852:     Ed. aif F o r se ll e s: J a1g :har med förvå-           man monille kuluttajille. Tällä ta1voin olen tar-
48853: ning hört att ihr statslffiinistJe.rn fortfa.rande           koitta:nut, että 1isenssijärj.est.elmä ja ransoneeraus
48854:  håJUer p'å att licenssystemet är n:ödvändigt :för-          ovat to]Sitensa kanssa. yhteydessä. Mitä taas siihen
48855: bundet med mns,oneringssy.stemet, och jag s:ku:lle           ed. af Forselles'in tek1emään huomautukseen tulee,
48856: i det fallet be att få fråga, huru regeri:nlgen: lhit-       että Suomen Pankin setel]määriä on viime ai-
48857: t:UHs har ra.nson:e,ra.t de varor, s:olffi Valtameren-       koina. lisätty, riippuu se yksinomaan siitä, että
48858: trukainen importerat med sina licenser?                      meidän vientimme ei riitä tuo·ttamaan niin pal-
48859:     Likaså rhar jag ,förvånat mig över, att hr               jon rahaa, kuin tarvå.tsemme ja toiseksi siitä
48860: Htatsministern icke rpå någ.ot sätt har .belt'ört den        S:yy,stä, että ulkomaille rviedään tästä iiDaa'sta
48861: fråga, som jatg t:Udi~are berörde nämligen om att            erinomaisen' rpa,ljon ,sala·teitä seteleitä ja. että
48862: sedelmängden i srå väsentlig mån ökats de 'sisrta            tämä u~komaillevieruti olisi paljon sumempi, j·os
48863: veckorna. Det är ju en sak, som egentligen rör               ei olisi valuuttasää.nmöstelyä ja lisenssisä,ännös-
48864: n:ärmast Finlands Banik, men om det inträiffa.t              telyä ja että tarrvitsisi painaa paljon eruermmän
48865: för att täHredss,täUa regeringens behov, tyek,er             Suomen Pankin seteleitä ilmatn tätä.
48866: jrug, rutt det i alla fall är .en sark sotm reg.eringen
48867: hor:de vara intress,era:d av. En ·omständig:het,
48868: som i thög gra:d bidrager till att nedsätta vär·det               Ed. G :e b h a :r d: Minusta on todennäköistä,
48869: :på valutan, det sätt regeringen använder för att            että !J.isens,s.ijärjestelimä selffimoisen.a ailkana,
48870: ska;f:fa sig utländsik vatluta. U nder rdet finska           missä me n;yt eläJmme, on periaa,tteenia hyvä. Se
48871: marlk icffie tfå föra:s a.v -p.riva.ta ut.om landet, ·ha:r   oru ihyvä teoria ja hyvä rperiaate, mutta minusta
48872: det sa,gts mig, att regeringen själv utbjuder                on myös,kin yhtä sehrä, eHä se ·on tehnyt täydel-
48873: finsrka ma,rk mot utländsk va.luta till betydande            lisen 'haaiksidkon praktiikassa. .T os lffieillä ni-
48874: belopp o:c;h ~det just omerdel'ba.r:t före de tilLfälllen,   mittäim ei oli1si :semmoista jobbari'henkeä, mikä
48875: då dern1 måste slkalf:fa sig utrlänidslk va1utar för :att    nyt on YJhteiskunn:wssa;mme, jos tällä a1lalla toi-
48876: tililfreds,ställa s:Utt behov af utländsk rvalui:a tili      mivat virastot toi!misivat puolueettoma·sti ja o:b-
48877: annuiteter eller fö-r inköp av livsmedel. Må-                j.elktiivis,esti, j.os keinott.elula!ki ja 1ka,iik1\:i sään-
48878: häJnda kan startsmini,stern deme,n.tera, föJ'IhåHarn-        nöstelymääräykset v·oitaisiin yHä,pitää eivätkä
48879: det.                                                         ne ruii:nlk:uin nyt olisi illusomisia p.arperilalkeja,
48880:                                                              .i oiden sovelluttalffiista lisaksi ei oiikeastaBJn 'Jm-
48881:                                                              1
48882: 
48883: 
48884:                                                              kaan va1lvo, niin ,e:hkä:p.ä meillä olisi jonkunlais:ta
48885:     !Ministeri K a 11 i o: Ed. Schaumanin lruu-              hyötyä myösikin lisenssijärjest.elmästä. Mutta
48886: sunnon johdosta pyytäis·in huomauttaa·, .etten               kaikki nälmät eidellytykset lisemsrsijärjestelmän
48887: o·le sanallakaan puorlJust.a.n:ut niitä väärirnikäytök-      menes.tymi,selle 1JU<uttu.vat meiltä, niitä ei ole       1
48888: 
48889: s:iä:, mitä tällä al:alla: on tarpaihtunut !Vaan olen        dlem3Jssa.
48890: huomaut.t·an,ut, että s:en kautta, että n;yt on .vielä           Niirnrpä me nyt olemme sen olotilan siåaan,
48891: valuut.ta:n:euv.os:to, jo:ka seuloo enti:stä tat.koon-       milhiru tälmä lisenssijärjestelmä PY'rkii, sa;aneet
48892: min, mitä ·olisi .maahan tuotava, on saa:tu täten            suuriru ,montopoliy~htiöitä, jotika o·vat melkein
48893: para:nuusta a:i:k,aan ja ,siitä s;yystä minusta ei           kuin trusteja maastsamme. Me ·olemme saaneet
48894: olisi trustä 'luovuttava..                                   hY'vin kehittynyttä 'ketjukauppa.a. ja erinomai-
48895:                                                              sen taitavasti ke1hitettyä tkeintottelua ja niiden
48896:   Pääiministeri V e n no 1 a: Ed. af Fmsel-                  jäljissä .olemme sraa:neet 'krulliin ihi.mta:bson, sen
48897: les'in tekemään huoma,unulks.een siitä, mitenikä             sija,a.ni rettä ikailkkien n<äitten toimenpitei·tten
48898: haHitus on rantsoneeratnn1ut .niitä twvaramääriä,            kautta rOn pyritty siihen, että 'tarvetava•roitten
48899:                                        Lisenssijärjestelmän poistaminen.                                    194-7
48900: 
48901: 
48902: hinnat a,lenisilvat. TääiHä on mainittu monta Det måste sålunda va.ra staten själv, d ..v.s. mi-
48903: t.yy·pillistä es~merklkiä nykyiselle järjesteLmälle niste:riema, solm fruktislkt ut•byta firuslka sedlar
48904: illan kuluessa. Eriiästä hyvin kuuluisasta ta- .mot utländ'sk vaJ.utru, eU:er <oökså lyckrus .det icke
48905: paukises·ta, tuosta kuuluisa;st.a ;kruhvijutusta on valutakontrollkontoret ·hindr<a att finslka sedlar
48906: pääministeri s·elittänyt, että se oli vain erehdys. a.v p·rirvata föras utormlands.
48907: Minä.·kys.~n: ?'liiko _myös~.dn se erehdys•,. kun ta~ä
48908: kahvJJpar.tm JOUtm ketJrukauppa,;an, vuanomaJ.s-             Pääiministeri V e n n o •l a: Viimeiseen t a.h-
48909: ten tiete.n ja niitten swostlllmwkseUa, joutui vä- toi.siru 'huomaill'tta;a,, e<ttä tietysti se, että .seteleitä
48910: hitellen Valtrume:rentaikaiselle, siitä tu'klkwkaurp- vi·edääm ulikormaille niin velottavassa mä:äräs,sä,
48911: ,piaille ja sitten vähitellen vähittäiskauppaan? osott.aa, että jos tämä seteleiden •vienti ulko-
48912: Tiiällä 1herra Schauman· mainitsi, että S.uome1i maille sa1isi :olla a,i:va.u va.pa1ana, olisli maamme
48913: Osuuskaup<p·oden          Ke·slmsosuuskunta, mei,dän pian j.Oiks:eenkin köylhä seteleistä. Salavienti
48914: suurin liikkeemrrne tällä alalla, oli saa,nut 96 jru j.o<bbarus tällä alalla :knkois·taa niin suuress·a
48915: lisens·siä, mut<ta 64 ba,ckia, siis 64 ,.erehdy·stä". määrässä, ni·in että hwalimatta .siitä, että rajoi-
48916: Nii,den esimerkkie.ru lrsäksi, mitä täällä on mai- tukset sitär väfuentävät, tekee se sen, että mruksu-
48917:  nittu, .pyytdän ainoastaan ilmormauUaa yihd:estä, välineiden määJrää täytyy lis.ätäJ. :Se ei edellytä
48918: menemättä ollenlkaran deta.ljei<hin.. Asia:JIItunte- sitä, että Suomen omat ministeriöt sitä tekisivät.
48919:  va.lta, talholta olen kuullut, että ikangas-liserussit
48920:  on rme<~kein ilmalllJ •poikkeus·ta an.nettu ainnas-         Ed. W u oli joki: (Ed. Oolliander: Äänes-
48921: taan yhdelle .firmalle, ja tämä on juutalarnen. tys!) Jdko ed. Collia,nder kyllästyy?
48922:  Närmä lmnlkaat jO'utuvat <VäJhitellen ul01s ketj<u-         1Minä pyydän niiden muutamien lausuntojen
48923: kawppaan ja• tällä tavoin vähitellen !kulutta- jolh'd·os<ta, jotka on 1kohdis.tettu minun la.us.un,-
48924:  jille jok•seen<kin t·oisen<l<ais:issa. ihinmoissa kui.n tOioni s.awda lausua rmuutaman sa·nan. Ensimrä-
48925:  a]kujaan 1maa1han tulles·Sa<an. Näin nlousevat kin ed. Vuorimaa 1väitti täällä, .että minä <olisin
48926:  hinna;t ja. ela.rutoku1stannukset niidBn kaiJJ.ssa. luken;ut kaihvin, sokerin ja turpalka.m ja muun sel-
48927:  Ja me kulut.tajat, me tunnemme, että me olemme lruis,eru y lellisyysta va.roilhin.. Miniä eu1 1uikenut
48928:  näi<den trustiem kä1sissä - sillä meillä on nyt ruiitä ylellisyys! a•Va['oiihin, vaaill minä luin ne
48929:  jo mahtavia tr<usteja1, jot'k.a hallits.evat tavaroita mieluisiin ikulutustavaroihin entkä .sii1s missään
48930:  monella alalla; - tai!klka, 1jo<llei sellais·ten, niin tarpauksess·a ta:hdo lukea niitä niihin t:a.va'l'oihiu,
48931:  suun)lksi osa<ksi epä.rehellisten ja •omaan voittoon jotka. ovat <kiellettävä:t, vaan niihin, joissa on
48932:  pyrkivien voimien käsissä. Ja n;te t!Unnemme, supi:stettaiVa <kulutusta ja juuri siitä syystä, et:tä
48933:  että rmeidän täytyy <pää.s.tä pois tällaisesta asian- ne muodostwvwt niin suuren os•an •meidän koko
48934:  til.asta. Sen vu01ksi minälkin, yhdyn ed. Schau- tuonmistamme. Se on :kaikil:le :meille e;p,ämie-
48935:  mamin va•stalauseeseen.                                   luista ja va.lla.n/kin ·s1dkerin vähenrtäminen var-
48936:      tMutta. <ennenkuin lorpetan, 'PYYdän 'huomaut-' sinlkin naisille on erittäin epämie1ui.stra:. M11tta
48937:  taa ,s,iitä tava.sta., rmillä halHtus k·oettaa rraulhoit- se on kerb kaiiklkiaan sillä twvaala, että meidä.n
48938:  taa ·levottomia a[alma,isiaa.n n<äiihin IiseniS•seihin täytyy ottaa se erpärmieluis.uus, mu.uten emme
48939:  ruäib:den. Yk·si niistä taukastacii·sta., jotka 'hailli- saa as<ioitamrme ljäl!"jestyikseen. Minä en malta
48940:  tus on a;settanut ta.rkastamaa.n, m.m. elinta!l've- olla lausumatrta, rm:uutrumaa san,aa. siitä .soke,ri-
48941:  säännöstelyä, lisenssijärjestelmää ja; ika!kkea, kys.ymyksestä,, josta niin paljon, on puhuttu.
48942:  mitä tälhärr kuuluu, oso+taut,uu nyt ·ole.vaJl! -         Duo1decim-seura. awktoriteetillamn selittää, että
48943:  Valtwmerenbkaisen· Kauppaosakeyhtiön, joihto- jos so\keriannoksia väihennetään, s.e on terveydel-
48944:  kunnan jäsenenä. Pieneromistäkin syistä on lisesti vaara<llis.ta t.ämän maa;n a:sujamistotle.
48945:  aivan äskettäin Ruotsissa suurpuh~distns ']!idet,ty Niin 'pätevältä taholta, kuin tämä lausunto on
48946:  vaJltiollisessa elämässä.                                 tullutkin, ·kuin - Iä:äkä:riseuran ta:holta - niin
48947:                                                            uskaUa,n vakuuttaa, että <Se· <On tavaton harlha-
48948:       Ed.. af F o r s e ll e s: J a.g måst B tyvä;rr käsitys. Kuinlka. olisi ';käynyt niiden kansojen.,
48949:  ännu urpv.e'hålla tkammaren ett ö.gorrbliek i anled- jotlka. tus'kin <o'Va·t ·sokeria tun.teneetkaan, mei-
48950:  mng 'av ,herr stat,Siffiinisterns svar me.d aruledrring dämlkin kanS'an 1840~50 luvulla, riolloin soikerin
48951:  av frågan om <d:en stora .sedelmängid:en de sista kulutus oai tavattoman vähäinen jos soikeri olisi
48952:   veckorna. Man kan ieke nöga sig med vi l'ket niin välttämätön. Fysiologisesti sokeri ei ol:e
48953:                                                   1
48954: 
48955: 
48956:   svar ·som 1hälst av statsministern, ocih det s:var i'hmisruumiiUe •välttämätön, sillä on sama ra-
48957:   s·om han ga,v vatr av egendomlig art. Ham sade, vintoa['V·O ikuin: tä.rlkkelyksellä, siis sillä a.ineella,,
48958:   rutt ökning.en! ·ruf s·eideLmäng,den uprpikom dwri- j.ota on ;leivässå, rperulllois·sa- j.<n.e. Että sillä on
48959:   genom ait så mycket sedla:r fördes utomlaruds . mieluisa ma.ku ja ett.ä .sre saruttaa vaihte,lua ruo-
48960: 
48961: 
48962: 
48963: 
48964:   •
48965: 1948                                          Tiistaina 17 p. helmikuuta.
48966: 
48967: 
48968: kaan ja että sitä vo~daan käyttää marjoihin ja                kaunattarmana ehdottanut hyväksyttäJv.ä.ksi ·seu-
48969: la~psille, on totta. Mwtta että se olisi täysi'kars-          raavan ·ponnen: ,että eduskunta T>äättäisi ke-
48970: vuis:tllle •aivan välttämfutön ei ole totta. Enkä             hottaa ihanitusta rlaikkauttamaan lirs·ernrsrSijärje.s-
48971: talhdoik:rua.n solke.ria J:r,o(konarwn !kieltää, tahdon       telmäm ja vavauttmmaam 1kaup.an muilla a!loilla
48972: va:aru väJhän väiherunettäväiksi, iJ:r,oska sillä että se     paitsi niillä, joilla hallitus voirmas·sa. olevan elin-
48973: vä!hennetään 850 gnsta 400 gr:aan lkuwkaudessa,               taFelain nojarllru on rp~d&ttänyt itseHee.n yksin-
48974: saruda·aru 70-80 miljoonan mM'karn .sääsrt'ö tuorn-           oikeuden 'kaupan ihaT.ioittamiseen." Kutsun tätä
48975: nissa vuode,ssa. Välhennettäköön tai 1opet.etta-              ehdotusta ed. Schaumanin ehdotukseksi. Ed·el-
48976: koon sen jaikelu lkaihviloille .ia lilsättäköön vas-          Leen on ed. Vuorima1a ed. ·Ta.kkulan ::kannat-
48977: t.aavrus.ti penheillle rja erikoi·ses•ti rmarjain säilytys-   trumana ehdottanut hyväksyttäväksi seura:arvat
48978: aineena.                                                      ponnet: ,että lisenssijärjestelmä cia kaikiki joka
48979:     Eid. •ruf ForseUes täällä usearmma.ssa,kin k'o;h-         estää •va~pwan tuonurin ja viennin, •viipymättä
48980: daisrsa poleanis.eera,si minun lausuntoani varstaan.          poi:stet:aan ja
48981: Mutta se tarpalhtui ilmeisesti minun lausuntoni                   erttä hallitus ·sarmarUa julka:is·ee luettelon ylel-
48982: väärin ymmärlämisestä. En tahdo sentähden                     lisyysrtava·voista., jroita tänä lVlWlllna ik:iellletään
48983: kai:k'kiin nii'hin lkolhtiin kajota.. Kun rp.uhuin            maaihan tuoma.sta ja elintmr,peista, joit.a !kielle-
48984: s:äänrnösrtelystä ja. •sen välttäJmättörmyydestä, br-         tään maa,sta viemrustä".
48985: koi tin vuotta 1917. ·Silloirn se oli vaUaru välttä-              Kutsun tätä ehdotusta ed. Vuorimaan efudo-
48986: mätörnl. Että a•siat menivät •huonosti jälikeen-              tulkserks:i. rLopulksi ·Oll ed. Niulkkallien .erd. Man-
48987: pam, siihen en kroslke. Polemi·seerrasin e;d.                 nerinl kannattam,ma elhdotta:nut hyväJksyttä-
48988:  Hästbac!kaa varsta:an, joka kävi 1917 vuoden                 välksri seurwava.n ]J.onnen: ,että eduskunta ·an-
48989: säännöstely.n !kimppuun. Pi tkittäJmäittä tätä                taisi a:sian ,raueta, !lmmminlkin kerhottama;lla
48990:  kesrkustelua kumminkin wydän y·hdessä osarssa                ha,llitusta myöntälmään vastedes lisensseciä etu-
48991:  selventää edellirstä .lausun:toani, kosrka sitä ei           paa;ssä osuusto:UminnaHisille keskusli:Ukikeille".
48992:  ole riittävän rhyvin kä•sitetty. Kun puhuin että             Kut.s.un tätä ehdotusta ed. Niukkrusen eihdotuk-
48993:  suurella osalla tälmän maarn porva·ristoa ·onr •hyö-          S·elksi.
48994:  tyä siitä että meidän valuuHamme pysyy !huo-
48995:  nona, että mar1kka pysyy a1haisena, sanoin siinä               &elos•tus myönnetään oi.keaiksi.
48996:  olevam sen vaaran, että tämä porvari,sto koettaa
48997:  pitää sitä alhaisena. Minä ta.rtkoitin erillwi:sesti            Puhe •m i e •S: Mitä mene.tt.elytwpaa:n äänes-
48998:  puutruvaran exporteeraa.iia. Ellei heidän saa-               tylksessä tulee eihdotan meneteltäväJksi seuraa-
48999:  maansa valuuttaa oteta tämän ma:an käytäntöön,               valla tavalla: erusin äänestetään ed. Vuorirma1an
49000:  niin he tulevat tekemään niin lkuin ovat tahän               ja ed. Hästbareka:nr ehdotUlsten välillä; se joka
49001:  arsti tehneet, pa.nemaran suuren os&nr u\llkomaista          voittaa asetetaam e1d. SahaUimaruin ehdotus,ta
49002:  valuuttaansa tarlteen Eng.lanrnissa keinotekoi-              vastaan, ja trussä ää,ne.styksessä voittaruut ehdo-
49003:  sesti pitäakseen meidän valuutta&mme ala-                    tus asetetaan vastaehdotuikse•ksi erd. Niukrka1sen
49004:  arV'oisenra.. Ja siinräJhän on suuri va,ara.. Toinen         ehdotusta vasta.a,n; vi'hdoiiJI se, j'Oika tässä äänes-
49005:  suuri va.a.ra on siinä että .ios laskemme tuonnin            ty,ksessä voittwa,, aseteta.anr valiokunnalll eihdro-
49006:  va~paalksi, silloin epäilemättä •saisimme hyvin              tusta vastaan.
49007:  suuret määrät Venäjälle vietävää tavaraa tänne
49008:  ostetuksi meidän valuutalla ja ·siihen rpeliirn en              J\!Ienettelyta[la ihyväJkieytään.
49009:  myösikään taihdo antaa sornieani. Pyydän saada                 Äänestykset ja päätös:
49010:  'kanna.tta.a, ed. Niukkasen tekemää e'htd·otustm.
49011:                                                                  ,p u h e m i e s: On siis ensiksi äii:nestetHirvä
49012:    Keskustelu julistetaan pääHyneeksi.                        erd. Vuor~maan ja ed. Häst:backan ehdotusten
49013:                                                               välillä.
49014:    P u h e m i e s:    KeskuStelun kuluesrs.a -on .e1d.
49015: Hws~ badka ed. Est'landerin kanrnra,tt·a,mana elhdrot-          1) Ken tässä äänestyks:essä lhyväJksyy ed.
49016: tanut että edusikunrta nyt ·esillä olevarssa arsiarssa        Hä:stbackan ehdot,ulksen äänestää ,,jaa"; jos ,ei"
49017: hyväksyisi seuraarvan ponnen: ,että edusrkunta                voittaa on ed. Vurorimaan ehdotus hyvälkisytty.
49018: päättäisi kehotta-a rhallitusta ryhtymään toirmen-
49019: pi teisiin lisanssij ärj estelmän laikka:u ttarm~seksi           Åänestyrksessä ovat ja•a-ää.net voitolla.
49020: ja kaupan vapauttamiseksi kaikilla al,oilla". Kut-
49021: sun tätä ehdotusta ed. Hä.stbackan1 e1hidotukseksi.             Puhemies: Edurslkunta on sii·s täs·sä aa-
49022: Edelleen on ed. Schawman ed. af Forselleksen                  nestyksessä hyväJksynyt ed. Häsrtbacilmn ehido-
49023: 
49024: 
49025: 
49026: 
49027:                                                                                                                     •
49028:                                                  Pöydällepano.                                                    1949
49029: 
49030: tl:Lks·en. Trumän .iällkeen oru ä;änestys tuimitet-        4) Vuokra-alueiden lunastamiseksi myönnetyn
49031: bva ed. Hä1stbaJCkwn ja eld. Sehaumwnin ehd,o-            obligatsionilainan käyttöoikeuden laajentamista
49032: tus.ten välillä.                                           ja valtion takuun myöntämistä maalaisknntain
49033:                                                                     maanhankinnan helpottamiseksi
49034:   2) Ken tässä äänestyksessä ihyväJk.syy ed.
49035: SchaU/ffia.nån :ehdotuJksen ääme1stää ,jaa"; jos ,ei"     koslkeva 'hallituks-en esitys n :0 76 esrtellään ja
49036: voittaa •on .ed. Hits·t·ba,cJkam ehdotus hyväksytty.      lähetetään puJhemiesn:euvoston efhd:otuJk,sen m.u-
49037:                                                           kaises•ti v w 1 t i o v a. r a i n ·v a1l i o lk u ru ta a n.
49038:   Aänestyksessä ovalt jrua-äänet voitolla..
49039: 
49040:   P u h e m i e s: Edus.kunta ·on siis tässä aa-
49041: nestyik:sessä hyvälksynyt :ed. .Schaumanin Je/hdo-
49042: tuksen.                                                                        Pöydällepano:
49043: 
49044:    Äänestys :ed. SchauJmani.n Ja ed. Niuikka:sen               5) Kertomusta valtiovarain tilasta vuonna
49045: e'hldotus.ten välillä.                                                               1917
49046: 
49047:    3) Ken tä•s:sä ääne.styiksessä •hyväJksyy e:d.         kioskeva ha,llituksen :kirjeilmä esitellään ja rpan-
49048: Niulklkasen elhdot•uks.enJ äänestää ,ja,a"; jos ,•ei"     naa~ pöydä:lle :Senra1avaan täysi-istuilit:oon.
49049: v·oittaa on ed. SCJhammanin eih1dotus hyvälksytty.
49050:                                                             Puhe m i e •s: .Senraruva täysi-istunto ·on errsi
49051:   Aäneslylksessä ovwt jaa-äänet voitolla.                 torstaina :klo 6 i. p.
49052: 
49053:   Puhemies: Edu1s:kunta. on siis täs,sä äänes-
49054: tyksessä.ihyväksynyt ed. Niukik:atsen eihdo.tuksen.
49055: 
49056:    Äänestys· ed. Niukkasen ja va,liokunman mie-              Puheenvuo.ronr sa.aiuaa:n lau.stu'U
49057: tinnössä olevan ehdotuksen välililä..
49058:                                                             Ed. M a n te r e: Suu!'en valiokunnan .iäseniUe
49059:    4) Ken hyväksyy talousvaliokunnan mietin-              pyydän ilmoittaa, että vB.Jliokunta lwlmontuu
49060: nön, ääne•stää ,jaa/'; jos ,,ei" voitta·a on1 ed. Niuk-   huoon.enna täsmälleen 'klo 1 / 2 11 a1.']A. Säätytalolle.
49061: ikasen ehdotus ·hyvälksyt+y.
49062: 
49063:   Aänoestylksessä 10va,t ei-äänet voitolla,.
49064:                                                              Täysi-istuntorpäättyy ildo 11.20 i. p.
49065:   Puh em i e s•: Eduskunta cm .siis asia,ssa Jhy-
49066: väJksynyt ·ed. Niukkasen ehdotuk,sen.                                                Pöytäkirja.n vakuudeksi:
49067:   · Asi<l! on loppuun kä,sitelty.                                                           Eino J, Ahla.
49068: 
49069: 
49070: 
49071: 
49072:                                                                                                                 246
49073:                                                                                                             j
49074:                                                                                                         j
49075:                                                                                                     j
49076:                                                                                                 j
49077:                                                                                             j
49078:                                                                                         j
49079:                                                                                     j
49080:                                                                                 j
49081:                                                                             j
49082:                                                                         j
49083:                                                                     j
49084:                                                                 j
49085:                                                             j
49086:                                                         j
49087:                                                     j
49088:                                                 j
49089:                                             j
49090:                                         j
49091:                                     j
49092:                                 j
49093:                             j
49094:                         j
49095:                     j
49096:                 j
49097:             j
49098:         j
49099:     j
49100: j
49101:                                 95. Torstaina 19 p. helmikuuta
49102:                                                            kello 6 i. p.
49103: 
49104:                      Päiväjärjestys.                                                                                            SiY.
49105: Ilmoituksia:                                                           7) V:altiloVJara.inv•ali:okunnan mietintö n:o
49106:                                                            Siv.   14 c :halli·tu'ksen esi,tyksen .iohdost,a, jo1ka
49107:                                                                   'sis·ä!Hä:äl ehdotuks•en !tulo- .ia menoar:vioksi
49108:              T o i n e n k ä s i t ·t e 1 y:                       vuodeille 1920. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954
49109:                                                                        8) V:altiovarainvaliokwn:nan m]etirutö ill :o
49110:     1) Ehdot111s la.i·msi Y'le.Usistä Vlarois>ba. ri:kos-          13 hta1l1lituksren !Elsity,ksen johdosta, j()lka Jws-
49111: asiois·sa ltod:Usta.i~Ue 'snoritclfia,VIarn ikorvrau'k-           kee tuUimruksu1jen :ko11ottamista rvuod,ebi
49112: sren korottamisesta.. . .................. . 1952                  1920 ............................... .
49113:    ·A s i a lk i •r j a t: 1Suuren rwilli·okunnwn m:Ue-
49114: tintö n :o 55; la:kiv:ali,oilmrururun m:Uetin tö n :o
49115:                                                1
49116: 
49117: 
49118: 17; hallitwk:s.en 'esitys n :o 63.
49119:     2) Ehdotus ,]aik,si !kohtuutlto:rn1ain hintbain                  Ni1m~m'huud01s:sa      :merkiifiäläm poirsrsaol eviksi
49120:                                                                                                                        1         oo.
49121: ehkäisemis•eksi .sodam •a•iheuiltami's,s•a. poiill:-               A. Aalto, Andersson, Arajärvi, Broända, Golla;n,
49122:  k·eukselli:si:ssa olo~ssa. . .............. .                     Colliander, M. Erich, RallstEm, Helenelund, Hol-
49123:     A .g i ,a k i r •.i a t: .Suuren ~a.il~okurunam mi'e- "        ma, Hom(m, Hästbacka, Juustila, Juutilainen,.
49124: tintö n:o 54; laki- ja talousvaliokunnan miJe-                     Koivisto, Koivuranta, Kaskelin, Maunonen, Ne-
49125: tintö n:o 17; hallituksen esitys n:o 65.                           vanlinna, Niemi, Nix, Nyberg, Patinen, Perälä,
49126:                                                                    A. Pesonen, Pitkänen, Roos, Ryti, SiJhvo, Sinkko,
49127:                                                                    Stlllell:mmn, !Särkkä, T·asiki'OOn, 'TvP'Pö, W·rulkone.n
49128:                                                                    ja W.ennola.
49129:                      Esitellään:
49130: 
49131:   3) HaHi:fiuksen k~rjelmä 'EdmskwruaHe,
49132: koskeva ik~rtomms:ta. valtiovar.a.in tliilwsta                                            Ilmoitusasiat:
49133: vuonna 1917 ......................... 1954
49134:                                                                        Vra pa;ut:Uista edns·kunta,työstä y.ksityisa,siain
49135:                                                                    v:uoiDsi rs~mrv1art seuraa<vat edustaja•t: Gollliander tä-
49136:             Pöydä~lepanoa       varten                             man .ia h'll'omis.päi'V'ä:n tä:y,si-~stunilloQISita, Ryynänen
49137:                      esitellään:                                   ·en1si lammtai-a:a;m1uun, Särl&ä, HäJsiVbacka, Ne-
49138:                                                                    vanirimllla ja. A. Aail to täm•ä,n päiiv<ä;n tä:ysi-i,stun-
49139:     4) V'aJliJJ~ovam•inv,a;lioilmnn!a:n mri.,etintö n :o           nosta, Patinen ensi maa:l]lan.tai-ilt,a!.an, J uu:tri.1airuen
49140: 10 lmHitwksen lesit.y:ffis,en johdos'ta, joka kos-                 ·erusi :.m:aa:nanltai-laa:muun, Ju uis'tila lensi 1>!eskiuk-
49141: mee kul'kula.itosra!haston 'hvkkautta:mista..                      ko-aramuun ja Vaiikonen ensi la.uantai-ilta;an.
49142:     5) v~a.lti ovavai!nJv,ruliokunnan mi•ci:irutö n :o
49143: 14 a ilml!litumsen •esirtyks•en .i,oUJdosta, joka
49144: sis,äil'tää ehdotruksen :t~o- ja. :rn~noarvrOiksi
49145: vuodelle 1920 ....................... .                            Ed. Tannerin välikysymys, joka koskee toimittaja
49146:     6) 'valtii()lvar:ai:nva~iokunruan mietin:tö n:o                      0. V. Kuusisen vangitsemistapausta.
49147: 14 b 'hal·litukse:n es1tYJms•en johdosta, joka
49148: ,sisä!ltäiäi ehdoimiksen ltUilo- .ia :rneruoar:vio•hi                 P u! h e m ·~ e rs: UHmpU10l1eHa p.ä:ivä:.iä.rj.estyksen
49149:  vuodelle 1920 ....................... .                           il:moiteta:an·, >e~ttä ed. !'Jia!Thnerin v'äJ1ilky,symyikJsreEm,
49150: 1952                                                'forstaina 19 p. helmikuuta.
49151: 
49152: 
49153: .ioka vri<ffile tä.Yisi-listunnoss•a cparutiin pöyd!li!He, ·On             sen yiiDs~tvrs'koihtiin •ovalt <1läim'ä ·ehdJoltu!kset tuHaik-
49154: y:hty•nyt 39 ·ed:ustla!iaa .ia ltiu:l:en <saaltta1m11.run s<en             <seen äiälnesttyik<sen a.lai!s·~ksi yrillsityis1mMa:irses<sa· kä-
49155: aså]amJoffilaåJs•en iha['li1mks·etn ~i'liisenen 'tietoon.                  S'~ttel:V'SS'ä UUidrirst·eiJtavrut _ia; rka:nna!t<eiJtava:t.
49156: 
49157: 
49158: 
49159: 
49160:                                                                               Y•leiskeskustelu:
49161:           Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
49162:                                                                           :E d. <af F.orseHe•s: Då behov·et av ·uruda•n-
49163:                                                                                 1
49164: 
49165:  1) Ehdotus laiksi yleisistä varoista rikosasioissa                  : t.aglsil<agsrti:ftlli.ng på d~t:t.a •områlde, ·end.ll!S t ibehöV'81s
49166:                                                                                                                                    1
49167: 
49168:       todistajille suoritettavan korvauksen                          · vid ·ett fall rav världslkrig oeh det är antagligt
49169:                   korottamisesta.                                      att e1Jt :såda.nt i en näil'a fmmtid icke iwträffar :o•Cih
49170:                                                                        sållund'a, de ;srtadga;n•den, 'SOm .den föresl•a"'Wa la01en
49171:                                                                        1
49172: 
49173: 
49174:     E:sit~liläJä•n ,suuren va.l'iokunnlan mi:etint.ö 1no 55            kommer a.tt ilnnethål~la., reda<n a:rto fö:rtleg-ade 'Olli <e~tt
49175: .ia otetaan t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä •sekä väil'h1s•kirig UJtbryter, förefwller det mig artJt d·enna
49176: lrukivrulruo:kunnJan mli:eilinnös:sä n :n 17 va:lm<ils1JeTe- la:g bo:rtde anta,gas emlast för en bestäand tid så-
49177: "'a:s:ti käisiJiJelty ha1Hitukis•en esi1tys mo 63, joka si- som det föreslå's i d:en 'll'V rreg'leringen .lwrMJ1ma pro-
49178: s1äilNi;ä yl['ärtnruinitun lruki•e!hdoi:u:lmen.                        posi·t:i>Otrren. J',ll!g ltJa1g'1er måJg raäTför fTi'rueiJen ~tlt
49179:                                                                        föres,1å, att niH h,gfö!l'Sila·geils 13 :ooe § skuH·e :i:n-
49180:     P u h ·e m i e s: Krus•iJ'bt;e[Yill po 1h.i3.~k<si .a:s;eltetaan ila!grus en rpM'ru,g'I'ia:f av samma ordalY'd,else som 1
49181: &uurern valiokUJn'wa:n m:i!eilind:Jä.        E:ns<i:n s'all<itru11111 l'eg'lering'len:s pvonos:i,tion. ,Denrua <l'a:g gäil1etr 'till
49182: wsia:s1sa yleiis!k~s:kusilelu .ia, ikun :se on j111liste!tim den 31 d:eoeffilber 1920. L1kväJL s:k!dJia d•essa strud-
49183: pä@ttyn~eksi s•ii:rrytrurun ll.alki<elhdotmk:s~m · ylrosi:tyi:s-       gan:d•etn äJven ·därefter rti'llämpa's å brott begå,ng-nra
49184: lwhtais,een ~äisitt:el:vyn.                                            under lagens gi<l!tiQ)hetstirl".
49185:                                                                                Etd. La: D! ne: Pyyd'äln kamnat.taa •etd. :E1oi:S•el-
49186:                                                                            ;Jieksen: <ehdotusta..
49187:    ::KJUn .YileiJskeskusltelus,sa ,ffi kuka.run ha1u·lli pu-
49188: h<een!VUJoroa, :si~rryilaäill ,Jaiki'Elhdotuksen :v!ks.ityi:s·-
49189: lmilrta·~s,eten lkäisitte!lyyn.
49190:                                                                                 P u :he :m i ·e •s: Y1Jeiswes.kusJt:elun 'klulmls'sa on
49191:    1 §, :laiklieh!d<otu!k:Js'ell ·.i·ohtolau:s:e .1a· '11wiJk!e 'hy-        ed. Fors:elles ed. Lantbeten lkam.!lllatta,ffilana 'ehdotta-
49192: välksytä:ä;n keskustteil'U!ilta.                                           nu;l; la;kiehdotuks•een otetta:vaksi ssuraa~an •pykä-
49193:                                                                            län 13 §:ksi: ,Trumä la!ki on V!mmassa 31 rpäivään
49194:   Puhe m: i ·e :s: :Sulll'eJn vail'i'okunnan mi<etin1ö                     .iou]ukuuta 1920. Kuitenkin 10n s;en :säJännö:k!sri<ä
49195: on s'iis muuttama~it8. hyvälksyt.ty.                                       lai!n voimasrsa:oloa.i:ka.rua <tehtvi:hin ri>koksiin .nåJh-
49196:                                                                            ·d<e'n ;Sieniklin .i ällkeen noudailettaV!a." Tämä ;e~hdotn•s
49197:                                                                                             1
49198: 
49199: 
49200:    A•sia:n toi:nen käsi<tfuly .iu~iste!taam pä:äJttyn:eeksi.                o't<eta:a,n y;ks.it.yis•kohta.i:sessa rkäJsitteily,ssä 'hwomioon ..
49201: 
49202: 2) Ehdotus laiksi kohtuuttomain hintain ehkäise-
49203:   miseksi sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa                              1-4 § :'t hyväJksytä:äin.
49204:                      Q}oissa.
49205:                                                                                                            5 §.
49206:    E:siteHäiän tSuuren .vaJhoku,nmram. m~et~ntö n':o 5"1                      Keskustelu:
49207: .ia rotetoon t o i rs 'e :e n k ä s i .t t <e lr y y n tSilinä
49208:  sekä laki- .ia ·iJalousv·aliokunnan mi•etinnöss!ä n:o                          Ed. S a r l] n: Kun minäkin olen sitä mi<eltä,
49209: 17 valmistelevats.ti käsitelt" hallituksen esitys n:o                      ku:i:n ·oo. Forse:H:es <on .esilttälnvt, cltä ilarkilin olisi
49210:  65, joka, sisältää yllämainitun la:kiehdotuksen.                          'otett<lwa 13 § :ksi sell:aå.mm pykäliä, kuin haHi:tuk-
49211:                                                                            s<e1l •esi'tyk:s<esJs•äJkiru ~on, täiy:ty:i:si y!hderumu.krui:sets,t:i
49212:     P u 'he m i :e s: Kärsitbel'y•ru poh.iaiffisli lllseteta:aJJ.
49213:                                                        1                   s•en :kanssa 5 § :n 3 momen1tti myös muut,ta:a iha:l:l~­
49214: suuren vruliolkunnarn mi,eiiintö. Ensin !Sa,l[ita;am                        rtu1kis<en .esityksen 5 § :n 3 momielntin <muik!ails~ksrr,
49215: arsirus,s:a, yil.eils:k:eskustdu .ia kun :S'e on jul]ste!ilim              ,ko,s<ka :s'e 'SUUJmn v·a:liokunn.a,n m:iet1nnön mukai-
49216: p•ää:tty;nee!ksi sirrrytä;än ·la'kiehdotU'k!s<en y ksity.~s­               •serna :iä:ttä:rsi oikooden rrang;a:ista vuoden ar.i·aJksi
49217: k!ohtais,oon •kåJsiitelyy:n,         Jos y}eis,keskutstelun                Hi>kkeen sulkemisella lain rikkojaa. Sen vuo1\:si
49218: kur1ues,sa iiJehdäräJn muutoseihdotl1krsia 1l:a<k•iehd:otuk-                rruina esit·äJn, ·eiltä 3 momenrtt'i 5 §::ss<ä :sai<Si Sleilta:i-
49219:                                                                 Keinottelulaki.                                                             1953
49220: 
49221: 
49222: s•en muodton, ku:in s~Hä 10n haiH~ttrkiS'ffil •esity:ffis€~1-                 ·E:d. K ·a ,s k ;i :n en: 1\i:in:ä :ka•nn~atllln ed. PI'IOco-
49223:  5 § :n 3 momenlti:s,sa, ,jonlka mulka~m se >tuE•si ikuu-                  pe•n 'ehdotws~a.
49224: ·l'lllm'WiiiTI•: ,Jos ka:up.pi·a;s taå:k:lrn: .ruofkn[am., ikahvi-
49225: Jan tai ra'Vintolan o!Illistaja tekee itsensä syypääksi
49226: 1äsrsä h:Vs•sa ,m:ai.ni:ttUJi·hin :ri'koksiin, voi t,uomioiis-
49227:  tu'i!n m'yö•s ki:eltää rhäJniet ·MmäJn hiu v.oimrussaoro-                     :P u h ·e m i e •s l EdEJl'leen on •ed. Bvocope ecl.
49228:  aj,atksi joko kokon:aa:n ta:i osalksi ilm.r.ioittama.s•ta                 :R!as•hs:en kwJ11ntai1tamana .eh:dto:tltanut 13 §:He ~seu­
49229:  li!i•kelttä·äm :s<ekä m ääJrä1tä hänen 'liiauehu:onrei•s•tonsa
49230:                           1
49231:                                                                            ~~wa:v'alll •SJa,l1a•m•uo:dton: ,'T'tirrntä l:alki on :voim"a!S'Sta. 31
49232:  sulljetimwaJksi.''                                                        rpä;iväJän joulukuuta 1921. Kwit.enkin on }ailln
49233:                                                                            'Siä'äJllllllöksrä l·ali:n v<oi:mais'ifaol•on a·i ka111a tehtyihin
49234:                                                                                                                            1
49235: 
49236: 
49237:                                                                            ri<ko;ks·i:in rnä!h!d,en :s'8nki'n '.ia~k~en :nondH:t-e~tltava."
49238:                                                                            Kut•su1n rtättä •ehdtotu:s:ta ecl. P•rocop{m ·ehd·otuiffis,ek,si.
49239:      P u h 'e m i .e •s: K•es'kustehm kurJtuessra on .ec1.
49240: SwrHn •e~lvdot:tanwt :ny,t tes]lläohwwn py1käi•ä;n 3 mo-
49241: menti[•]e •s>em~ruava:n s!aiTJJamurodon: ,Jos: ka;uppiws
49242: ta.ilk:ka. ru!ok:wlJa,n, ka,hvila:n tai ra:v:]nrtolan• omoilst•ajta            P :u h e 'm i e 's : Miiltä menet,teryij:Japa:an äiäines-
49243: te~koo iiils•e~rus·ä; syyp'ä:äJkisi trus:s'ä il1
49244:                                                al]s•s:a mai•n,iHuiih•i'n   tvlks•es.sä •tulee, ehdo•tran hyva:ksyttä vä:ksi senrata-
49245: nikoksiin, voi imomio]s,tuin k~:eltä:ä 'hä:n€:t t:älmän                    van •men:etJt,eryba;vwn: E·nBin :ä;ä:n:e:stetä:ätn :ed. af
49246: laffin voomassaaloa,j•a1ksi jdko ko!WOill•aan :tiai OSia~s.i               Fons•el'l>ek:sen ja •ed. Procopem .ehdot:u:s1ten v:ältiHä
49247: ha1~ioi:ttamrusta li:~kcltäiäin •sekä määrätä 'hän·en l~i­                 .ia tälmäJn .iäll'kreen t>ehd:ijtäm pä:ä!tös :s•en :ehdortnks:en
49248: h:'ih uo1neis:to11sa 'Sulr_i:etta.v:aks~.'' Tät:ä 'ehd•o:tusit:a, ei       hyväksymisestä tai 'hylkää.mis·estä, joka ensl-
49249: ol:e lkui!telllkrua:n kan,naiOOttu, .in•nka vuoksi s•e mu-                 mäi:s:es:sä ä:ärues ty:kses1s:ä tntlee hyväJk:syty:k'Si.
49250:                                                                                                1
49251: 
49252: 
49253: 1ree.
49254:                                                                               K•äJsi:ttelviärjestYJs 'h:vvaks:vtä:än.
49255:    6-12 § :t hyväJksytäii'n.
49256:                                                                               Äänestykset ja päätös:
49257:      Puhe :lll i e 1S: Yil:eis1kes,kus:t·e·lun lmlu.es•sa on
49258: ed. :ffiOTsJBUes •ed. La,lllileen ka'ILna.ttama.na ehdott~­
49259: Thll't ntyil; •es:iiHäJohNala,n [aflui·elhdoit:wkseen 13 § :'ksi              :P ·U' h .e m i e 'S : On :sii•s tni'Illi•tetitwvR äänl€.st.ys
49260: Sleuraa.van: ,!T1äimä ~aik~ 01n v:oii'mla<ssa 31 päiväiii'n                •ed. Procopen j:a; e:d. F·ovseHeks:en ·elhdoitusbe.n vä-
49261:                                                                            El:]:ä.
49262: joulukuuta 1920. Kuitenkin on sen säännöksiä
49263: J.a:i<n voima:s.saol<ua.ikama rt.elhrtyi<hin rikok:si:in n'ä.h-
49264: dien s•enkin .iä:lk'8~:m •noudatettav<a.." Ku1•snn tätä                           1) Ken täs·säi ä:än!estyks:esrsä :hyväksyy ed. Pro-
49265: ehdotusta ed. Forsellehen erhdotuheksi.                                    eopen •ehdotu:ksen, ää:nestää ,jaa"; jos ,ei" voit-
49266:                                                                            1Ja,a:, on tåJssä ä:ämeslj;y[ros•es•sä te:d. a:f Fro~s.el']icfu:s>en
49267:                                                                            ehd·otus hyväksytty.
49268:    Keskustelu:
49269:                                                                               Åän·es•byksess'ä ovat. ia'a:-ääJ~teJt v.oitro],J.a.
49270:    I~d.    p •r 0 e 0 j:J e: PtL :dle ·s:käl i rese:rvat:i101lltel1
49271: till lag- ooh ekonomiults1;::otbets ·be'tä:nkarnlcle an'fö-                    P u h re m i e ,s: E:du.s:ku:nit•a on .silis täissä ruän:es-
49272: rrus ~ooh :med hänv:isn~ n•g· •t.iH de :vtterl•rgra've g1run-              tyik:s:es•sä, hy:vä'k:syny!t •ed. Prooopen ,ehdotukrs·en.
49273: der, :sOiil1 a:v rd:gm. :a,f ForSieUes i dM!.' fmmh·gts,                   T:äJmä'n jMlmen on ään•est:ettiävä :ecl. Procopen re!hdo-
49274: ber ~j.a;g .få u1Jba1la min ansl'u:Jm:img tiiH att dennra                  tuk:s•ffil hyväkisymis:e!S'tä tai hyltkåJämis~estä.
49275: lta:g gö·ves :beg1rän.s:wd ,fi':lil ltid:en. Dook 'förefaller
49276: •d<et mig så•som :om en he•gräins1nrng· t.fH 'U'tg-ång-en                     2) Ken lhy:V'äiksyv ed. Pmcop{m :ehdotuk:sen,
49277: av dJel!ta iåJr vofie för koPt, ty :die exceP'troneUia för-                äiän:estäiä ,~jaa"; .ios ,;ei" voitta:a, on ts:aill'ott,u ;eh:d'o-
49278: hå:lihvllruen, v~l•ka gÖiro la.gren inödvämdi·g 'lmmma'                    tus hylätty.
49279: moo a11'l :s~mnoliikh~t a:tt :råda ä.v•en ~fter utgåmgen
49280:                               1
49281: 
49282: 
49283: 
49284:                                                                               Ä:ämestyik::s•essä all'nret.aa,n 63 . iaa "- ja 97 ,,ei"-
49285: a.v .d:etta &r. DäPemdt :s•y,nes d€1t mig så'ii~om hord:e
49286: Bn tidsihes:t.äJmm.·im1g •tiJlil utgåingen a:v 192•1 vara den              ä1ä:niiä.
49287: rä'llta. M~ed ihämsyn ihä;rtiH iber .i•wg få •föves:lå, a:tt
49288: såJSiom 13 § i ltwgfövs~'a'Q.'eit måtte inta.gals följantd.e                 P u h e m i e •S: Ed·uslmtn<Ua on 1siis hy län•nvt ecl.
49289: s:badgamd<e: ,,'Denn:a ~a·g gä!lller rtiH 31 d!E'eember                    P1mcopen ehdoimb>e:n.
49290: 1921; liikv•äJl IS1lmil!a d:es:s s•ta:d ga.nden äv•en dä:reft·er
49291:                                         1
49292: 
49293: 
49294:                                                                               Lakiehdotuks·en johtolause hyväksytään.
49295: tiUämprus å ·brott hegån~rna •tm:d.er lag1ens giHig-
49296: h~tSitid."                                                                   Esit:el1lä!äin 'la<kiehd·otn'ksen nimike.
49297: 1954-                                                 Torstaina 19 p. helmikuuta.
49298: 
49299: 
49300:   Keskustelu:                                                                   6) Tulo- ja menoarviota vuodelle 1920
49301: 
49302:     Ed. 'atf F o r 'se 1 i}'e s: Vid remisoon till srtora                koskevan hallituksen 'esityksen johdosta larudittu
49303: uitlskottet påpeka,de jag-, atlt tdren 'Sv~mska; ö'"ersäibt-             valtiovarainvaliokrun111an mietintö n:o 14 b, joka
49304: ID.Ii.ng-.en av trub:riken icke mots;varaJde den: f:i:ruska,             sisältää
49305: i dcl att ·lagfö,rs.}a,g-et på finrs'ka heter K~Hinrott,elu­
49306: laiki och på 'SVJensika ,Lag- lt!ll ,fö·rekormmande av                   ehdotuksen laiksi perintö- ja lahjaveron korotta-
49307: spekulrut~on". J a.g- srkuHe därfö'r föreslå, a:tt exne-                              misesta vuodeksi 1920.
49308: diitirornsutS'kottet smulle :söka ett lämplig-arl"e ,namn,
49309: möj~ig.en ,IJag- tiH förelmmmaJDJd>e av oskälig- ·prllis-                esitellään .ia pannaan pöy;dälle seuraa.vaan täysi-
49310: lstegring-' '.                                                           istuntoon.
49311: 
49312:    Eesikusrolu .iulistetaJa:n präiättyn:eelksi.                                 7) Tulo- ja menoarviota vuodelle 1920
49313: 
49314:                                                                          koskevan lhallituben ~esityks.en johdosta la.a:dittu
49315:                                                                          va:l tiovarainvaliokunnan mietin<tö n :o 14 c, joka
49316:                                                                          sisältää
49317:   P u h ·e m i: e s: Suuren rvaliokunnan m:i!eitvntö
49318: on si'is muuiltamartfua hyvälksyt:ty.                                      ehdotuksen laiksi leimamaksun korottamisesta
49319:                                                                                            vuodeksi 1920,
49320:    Asi:am toine.n ikäisirfitevy 1j~listletaan päiälttynook!Sii.
49321:                                                                          esitellään .ia pa11ina'an pöydälle seurrua.vaan täysi-
49322:                                                                          istunltoon.
49323:  3) Kertomusta valtiovarain tilasta vuonna 1917
49324:                                                                             P u :h e m :i: 'e iS': Sen johdosrtru ettei V'ailtioY'arrain-
49325: koskwa hiaJl]i1JU'k,sren ilddellmäi EdursrkrunruarlLe esi-               vaJliokunnan mietintö n·:o 13 ,o}e vielä Baal)wnwt  1
49326: 
49327: teldä:ä:n ja JäJheiletään puhemies;neuvoston ehdo'tuik-                  eduskuntaan, kes'keytetään täysi-istunto 15 mi-
49328: senr mu'lmilsesti v a l t :i; 10 v a: rr a i! :n v a} :i! o• kun-
49329:                             1
49330:                                                                          ll!Uwtiksi.
49331: t~aan.
49332: 
49333:                                                                             :Tä:y:si->ilstuiJJto i~esk>eylbetä:äln k:lo 6.50 1. p.
49334: 
49335:                        Pöydällepanot:
49336:                                                                                         Täysi-istuntoa jatketaan
49337:         4) Irulkulaitosrahaston lakkauttamista
49338:                                                                                                1keH'o 7;1>5 i, p.
49339: lms1hwam h'a11<iitiwkse:u: es~tyksen jolhdosta 1aadittu
49340: va·l'tiJovarainva,l!irokunmlm rmie.tinitö n1: o 10 es'i'tel-                8) Tullimaksujen korottamista vuodeksi 1920
49341: HiJäm .i~ 'P8•Ililli8!3Jll! pöydälle 1Seu-r.alavarrun tayrS'ir-i:stun-
49342: i:.oon.                                                                  ik!oslkevan haivlitU:k>s~n ·esityksre:n .iohd:osta 'laiardirttu
49343:                                                                          vrul:tiovatr,aill!valiokunna.n mietintö n :o 13 esi<bel-
49344:                                                                          Ntäm .ia prunna:am pöydäJ]le ,serurruarva'run tä~si-istrm~
49345:         5) Tulo- ja menoarviota vuodelle 1920
49346:                                                                          toon.
49347: koskevan hallituksen esityksen .idhdosta laa1dittu
49348: vaHiova,rainvaliokunnan mietintö n:o 14 a, joka                             Seuraava. tävsi~i,srtwnt.o on hu<omenna per.irun-
49349: sisältää                                                                 taina 1rueHo 6 i. p.
49350:  ehdotuksen laiksi osakkeita siirrettäessä suoritet-
49351:    tavan suostuotaveron korottamisesta vuodeksi                             Täy;s,i-<]s~unto pääittyy 'keHo 7,16 i. p.
49352:                        1920,
49353:                                                                                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
49354:  esitellään .ia pa:nruaan pöydälle seuraruvruan täysi-
49355:  istuntoon.                                                                                                  Eino J. Ahla.
49356:                                96. Perjantaina 20 p. helmikuuta
49357: 
49358:                     Päiväjärjestys.                                                                                      Siv.
49359:                                                               ~ee :va!lri:nikioav:u:sr!Juiklsen srworittami:sta :sodan
49360:                                                        Siv.   ja k!apina;n; :ai1mna vuonna 1918 va:hinlkoa
49361:                                                               krursineiHe ulkomaaltaisille. . . . . . . . . . . . . . 1964
49362:          Ensimäinren ikäJsittely:                               7) V:a:ltiovarn~nvruli!o'k:unnaa1 mi.etiniQ n:o
49363:                                                               12 h:a[:litukren •esityksen johdosta, .ioka kos-
49364:    1) Ehd.ot.UJs :lruiksi ik1l'~ku:l~airoosrnhas~on           kee tul.o.ien .suostullitlavevoa vuodelta 1919. 1965
49365: laik!kauttamisesta. . ................... . 1956
49366:    Asia iki r .i a t:    Val·tiovaroinvaili.okum.-
49367: na.n. mietintö n:•o 10; •ha,lMuksen esity:s n:o
49368: 52.
49369:                                                                  Nimenhu udos•sa m~:rikirtäJä;n poissaol:evri:ks:i ed.
49370:    2) Ehdotms LruiJksi osaJkkeita siirvettälesrsä             Colrr:Uan:der, Homen, .Jill:utilain:en:, Koivi:sr!Jo, Kowtu,
49371: •suori:tettav.an :suos•tun1Javevon korottami-                 K:()ISJkel'im, Lru::vo, Niemi, P.atinan, Pi:ffiräJnen, Ra~a­
49372: sesta vuodeksi 1920. . ................ .            ,        tilka~nen, RitaiVlmri, Ryti, ISihvo, Ta:kkula, Ta:s'ki-
49373:    A ·s i a iki r j a t: Va1rtio:varni:nVJall1okun-           mn, Tynuö, W•llllkonJen, 'W:Elsterioon ia A. H.
49374:                                                                       1
49375: 
49376: na.n mietintö n :o 1·4 a; Tiial[•i:twks1en esirty:s           Vi~mkunen.
49377: n:•o 64.
49378:    3) :IDhd:otus laiksi pterintö- ja [:ah.iavero.n
49379:  korottrumisesta vuodeksi 1920. . ........ . 1959                                   Ilmoitusasiat:
49380:    1A s i a iki r j a t: V:alrtiova:r:aim:valliokun-
49381: nan mietintö n:o 14 b; ih:aHiturksen esitys                      \0a.palu1msta edrusku1nltaltyöstä yksitylisiten :a!siain
49382: n:•o 64.                                                      .vawksi: sa:avat :ed. Va!ini!o ja. Weslberinen ems:i :tiis- ·
49383:    4) Eh·dotUJs laiksi 1e:Umamailtsu:n ~korotta-              tai-aamuun, ed. Puro ja Leivo ·ensi maanantai.
49384:  misesta vuodeksi 1920. . .............. .           ,        aamuun, :ed. Kontu tä:m'än l!Ha:n täly.si-~stunruos:ta,
49385:    Asia k i r j a t:     Val:tiovami:nva[iokun-               sE!kä sa.:Y.auden vuoksi ed. A. H. Virkkunen tä-
49386: nan mieltintö n:o 14 c; ilmllituikis~n esitys                 mä:n :iHam. .täYISi-li•stum:nos ta.
49387: n:·o 64.
49388:    5) Ehdottms l:aiksi tuH:Uma!ksuj:en välli-
49389:  aikaisesta korottrumisesta vuodeksi 1920. ,
49390:    A s i a k i r j a t:  Valrtiovarni:nvaJiokun-                               Uusi hallituksen esitys.
49391:  nan mietintö mo 13; ha:lli:twksen esity:s n:o
49392:  60; ed. A:rho:n y. m. edusk. esit. n:o 9; ed.                         P :u h ·e m i ·e s: Ha1~litukisen wusitatia sa1amuu
49393:  Schamma.:nin edus1k. esit. n:ot 12 ~ia 13; -ed.              .iä't:t!älmiääln edus:kiunnaUe haH:iim:ks•en esiJt."<rksliä.
49394:                                                                                              1
49395: 
49396: 
49397:  8chm1:man:in wnom. eihd. ·D::'O 14.
49398:                                                                   ·Erull'Sikuntruan s.rua;n uu Va·Ltioneuvosrtonikan1s:l:Us:ti
49399:                                                               A. Woutilaisen :sa;attamana ministeri A l k i o,
49400:        PöydäUepanoa varten                                    .iolm lausuu:
49401:            esitellään:                                             Kunnioir!Jetta.va herra •puhemies! ATIVois:a Suo-
49402:                                                                men Eduskunta!
49403:    6) ValtiovJa•vainvruliokunna.n mieiinrtö n:o                   Hallituksen määrälyksestä on minulla kunnia
49404: 11. ·hiaHiiu:illsen esity:ksen jdhdos:ta, .ioka kos-          ed:u:sku:nmdle ·.iätrtälä ha1Hituksen esitcvs ·n:o 77
49405: 1956                                                Perjantaina 20 p. helmikuuta.
49406: 
49407: 
49408: va.vo.ioen myönrtäim•i,seS'täJ AiktiebohiJ~et Tomaltm nli-               tälhden, ,ErlJtä :valioku,nta :nälnä.Jlj,n 1lope'bet:ussa toi-
49409: måsen yhtiön :ooilli:tivällciv±i<natehtmm ottrumruste'ksli               sessa lukemises,sa on tehnyt muutarrn:ia lisäyksiä
49410: va:ltion ha;ltuun. Tämä esitys annetaan s·ekä suo-                       menoihin, joiden yhteenlaskettu summa kaikk~aan
49411: men- että TuOitsimikiJelisen:ä;.                                         on noin 17 1 / 2 miljoonaa markkaa ja tämä tulee
49412:                                                                          jros:sain måä!rin muru.jj1m:m:aan 'åJsik'8iD.mainå.tsemaani
49413:   P u ih e m i: 1e s: Herva m'iniJSteril Edus:kunnaille                  menO'jen s•upistuiSisrumma,ru, 'TlalhdOlll.r iliJs·äJtä, i!Mlä
49414: ny.t .iätetyn haH;i]twksen eJsi:tyksen tulen esittämä:äin
49415:                                 1                                        menoj•en :supistus me1kdrse:l'.ta ~osal:ta o·n ·enemm'ä:n
49416: eduskunnaUe perustuslain mukaista käsi·ttelyä                            näennamen kuin asiaillinen. Siitä •mlwd'Ostaa
49417: varten.                                                                  35 mi]j. rs1e välhenny:s, .i'o,n•ka vaQ']okJunt.a ·On vo:i:nut
49418:                                                                          tehdä haUi:iJUIDs'ell' ehd<ottamaa;n ·suuvoon mä:ärä-
49419:                                                                          rahaan 180 milj. markkaa, korotetuksi kalliin-
49420:          Päiväjärjestyksesssä olevat asiat:                              ·a.ian l,iJsäymseoksi vrir:lmmieihi[ll,e. 'Tälmä väJhen:nys
49421:                                                                          on ·oil1utt malhdoHinen ISien peru:s>tee.Ua, ·Erl~Vä :varrrio- r
49422:        1) Ehdotuksen laiksi kulkulaitosrahaston                          kunna:n !Suori:t!bamaJt lH,s:kut rovat. näyt1Jä:n:eet, että
49423:                   lakkauttamisesta                                       VlaikkaJr.im ,suurnrui:teHut ika['liri:najain ilmrotuks,et
49424:                                                                              1
49425: 
49426: 
49427:                                                                          myönllletå'äin, 145 milj. ma·rkan mälä:räJrruha itrur-
49428: ro<isälltwväm h'ruHit.u"ffis:en ,esityksen n: o 52 johdosta
49429:                1
49430:                                                                          ko1<tub•een .r.i:i<iJt.ä:ä. Joiks:eenkin s:amaHaisellia pe-
49431: [a~aidi:t:tu 'Va~t~ovaraiJnw1liokunmm mietintö Mo 10                     rustu:ksel[a Oili VIO;itu :sotil:a:SipailikJJmuks1,sta vahen-
49432: esri:teliHi:äm. ma·in:itun ii'ainsääitämi·sa,sian           e n1 s i'-   t'lila 10 mild. 18uurempia tod~&His'i'a väili.enn~v]~siä,
49433: m ä i s t .ä; k ä .s i tt e } y ä va:rten.                               jotka tietysti aina ovat myöskin tarpeiden supis-
49434:    Eun ei kukaa1n '.lva;] ua puheenvuoroa julistetaan                    tuksia, ovat rautateiden uutisralkennusmäärära-
49435: enJSimäJimen 1käJSittely .pä:älttyneeksi .i.a 'asia menee                haH'n ehdotettu 12 m~L.ioonan välhennys, :mos'ka va-
49436: suur,een valiok•un:ta,an.                                                 lTdkunnan mi-el!estä :suunniteltu iSlliUl'i kaiksoi,srai-
49437:                                                                                                                              1
49438: 
49439: 
49440:                                                                          t,een ,r:alkentbamrs,työ Hel:s1m,gj.n-Piieta;rin. 1'in1ialla
49441:                                                                           olisi vielä lykättävä. Vankeinhoi·don alalla nn
49442: 2) Ehdotus laiksi osakkeita siirrettäessä suoritet-
49443:                                                                          niin[käiäm. 't.apahrtmnu't mel:koin:en menro.i,en vä;h:en-
49444:   tavan suostuntaveron korottamisesta vuodeksi
49445:                                                                          ·ruvs, knn ·vanlffii~uku täJnäJ ;v;uon:na, äiskelUärin anne-
49446:                       1920.
49447:                                                                          tun a:vmrahtdu:IDs'Em .ioihdosrta, iu,loo 'olemaa.n me1ko1-
49448:    Ha:lJlituk:s,en esityks:en n :o 64 .io,hd:os11a. iJ.ra.ruc:1it.t:u    sesti 'Pienempi ~uin esityst~ tehtruessä.
49449: varHilovarrnrunva!liJokrulllill'a:n mieiliintö mo M a esitel-                 ·Mutta va:~kkaikin nvt menot ova;t, 'täJben VJäilmn-
49450: lään ma:initun lakiehdotuksen ensi mä i ·s t ä                             ty.neet s1u:mm~vlil,a, ioka ei vielä n.Y!kY·älä:nrkäJän oJ-a
49451: kä::sit,telyä vaTten.                                                    :aivarn hail;veksiit1Ja,v·a, <jollo~n 'Uosim jo bud.ietitssam-
49452:                                                                           me tliåikwba'an ihuilffi'oo van suu·rin summin,, 'niin tu-
49453:    Keskustelu:                                                            los, i!kä'V'ä k_v~Hä, on km<itenkin ol.lut two :errti!ä:in
49454:                                                                           va,sibenmiJeEnen, ·etlta veroja. on k:orotdtava. T:ämä
49455:     ,Ed. Neva n 1 :i !ll' .n 'a: Kuben va~iakunrta mi•e-                 .iohtmu siitä cllta vruliokunna.ru ta:rkws:tms Q!Il v•ruh-
49456: tinnössä:äin :Ulmoi~:aa on se ,1Jur]1ut rbud~•etin lkäsit-                v~stanut tod,eikså: mi,tä jo heti: esitystä :s~lmä~Hess·ä,
49457: telys·sä siihen pääJtömseen, että menojen suoritta-                      s·arruti:oi ~wwi:s:ta:a, että nli.m~'t.täiin iml•op,uol,e.n Q'as·kel-
49458: miJSoon on if;ä;nä 'VUOnlll!a t•arpiOOn !Sen rr~sä!kJsi, mirtä            mat eivät, niinkuin sanohvan, rpidä ·pai:kka:ansa.
49459: esit.ylm~ssä ehdo'tetaa,Il', ki01rottaa eri1J11äi:siä v.ero~a.                EnsiniJllälkin twlee ikysymy:ks:een se yHjää!mä,
49460: Syy'klsi itmoitetaa,n, .eti1Jä :esii!Jykise!n m~nosumm:a'a               .iolra esity!ksessäJ ed,eHvte:bäräJn olQ~een kä1y1:iettäväinä
49461: 'tosin .on voi:nu melkois~estbi: :sup~strua,. mutta etJI:ä                vå'ime 'VIuoden päiältty.essä. Raili1iitus, on a.rvi:oi.nut
49462: 1Joillselta puolen on ,nläyttäy:tynyt, <etltci ed:cl:l.Ls:tlelll         sen 659 milli. ma,r1ka&si, .iosi:la on katsottu maha.n1-
49463: VJuoffi,en y:ltir.iäämäiä ~e~kä ka.~kik~a tu~·oei'iäkäa.n ole             1~s·ekJsi :os10iti:la;a tä:mä•n: vuod1en menojen pei'ttämi-
49464: voitu arvioi<da niin suu6ksi kuin esityksessä las-                        seen 506 milj. Loput noin 150 milj. eli vähän
49465: ketaan. Kun valiokunnan hudjettimietintö, josta                           'J)äiäiUe, .eivält 1ti.letenikääin miis,sää;n ilalpauks,esg.a voi
49466: kiai,kiki tä.mä käy tarrkemmin ilmi, V"asta muuta-                        olla 'mäytettävissä. Sillä niin suuressa taloud·e3sa.
49467: man ·päivän perästä voi olla eduskunnan pöydällä,                         IDUi•n 'V'Wftio:n on a[,na :meJ.'k'Olllllen .i'Ou'kiko V'aiJ"!O'ja.
49468: Henee .paikallaan, että tässä tilaisuudes·sa muu-                         kiinni, esim. ,ra;uriJat,ei:dren ~ia mu.ffi,sa v;aTrus'toissa,
49469: tama Lisätieto annetaan sen täydentä1miseksi, mikä                       .s:uU'ri osa on my.ö'Skin va·roi:na vai:n. näien:n'ä:i:ses:t:i,
49470: esillä·olrevassa mietinnössä on ~vain lyhyesti m'li.-                      niimirotäin n. :s. ~nna:kkomaJffis,lJii,na, jotka tj:etävä:t
49471: nittu.                                                                   etuikäiteen ,su'oriilettu:.ia m.en~Gj,a, .i·a vall:tio !tarvitsee
49472:     Se menoien :supi,s:tns, .ionrka vaEokunta on •saa-                     myös !ka,s1sa.vrur1oja. -         HaHitu:ksen ·ed,eHyttämä
49473: n'U.U a<rlroarn:, on: trus:a,luNmn :norim 100 må.lrjoona'a                 Y'l~jää:mä '€1d.ellytti vuoros:Ua.lliSa, eliJt.ä 'Viime v:uoden
49474:  m:a,rkkrua.; tämä niUiffilero ei olle a;iva,n :ta·rkika sen-              lopusJs.a.· ei vi<el'ä ol]s·r menrarilk,si 'm~erlriilty n1iitä
49475:                                                      Suostuntavero osakkeensiirrosta.                                                    1957
49476: 
49477: 
49478: viiJme vuoden kuluessa jo suorit.ettu.ia määräraho~ja,                        Minun 11Jäytyy anotaa: :tJäJs,sä 1seli'tVIS, \k:oslm. muu-
49479: jotka vuoden lopussa otettiin n.s. lisäbudj,ettiin.                      t•en <koko •esl:tvk:sreni v~oi <tuntua <k~rmSisa;an wivoi-
49480: N:amäJt måläräJrruha't tek,evät 'trusai:sin ~luvuin noin                 tUikse1lisEJlta. Mi,nä puhun yliiääJmäJs:t.ä, :nliin~kuin
49481: 65 miJ,j. markkaa. Krwn edurskunta kerran myömi                          !h!flllJiit,uskin puhuru. Kai'kki tämä on .ku<iifJerukin
49482: :n1äJmält varalt j~o viime ,vuonna, seura,si ,sii1tlä myö1s,             V1ai'n :fkiirjwn:p~toriiMsåoonia., ,s[l'lä tu~ot ovat ~suu­
49483: ,eJt,tä 'n'e panrlliin men:oi':kisi viime vuollln:a, i~a :ne OVIaJt      :veksi osaksi vielä kertymättömiä. Tilarpäinen
49484: si~is vähennebtävät y,J]jääJmåJs<tä.                 Jos ,s,en 1tekoo,   VJa'raJHisruulsv,ero, 1918 vu:ordien ,s:uos.tru;ntavero sa-
49485:  nii'n !lm1il'i1Ju<fus,en 1rusku.i'B'n mukaan yil~jääJmä !Yltis'i'
49486:                          1
49487:                                                                          m1oin, 'O'Vatt vielä !kialn1nma,t,t:a. Mutta ·trärmä t.ulot
49488: viime vt:toden: lorpuss<a roHut 595 mili. Mutta tämä                     on pan't:u tuiloiksi IV!iime vuod<en budjetti!in, :ia kun
49489: l<ruslke~ma, on, Ttrrrnkui!n ,srunoin, va,l]oikunnan mie-                ne 'kmrtyväJt rpann3!wn n<e myöskin kkio~hin, viime
49490:  lestä 'olilut ni<in rohkea, :ettei val,iokunt•a o:Ve kartSIO-           vuoden tuloksi. Kun on saatava selviille val-
49491: nrurt voiVJansa mlk€Jnta:a vuoden 1twlo-'filrvilo:t3! 1sen               tion asema viime 'Vuoden lorppuessa., niin se on 1ns-
49492:  permsiu:ks,ell<e.        Hailil'itm:ffis,en ra<rvi'o on lkatsotltu      1k,ettarv:a ki11jo.ien muikwau j'a ISien, mitkä todennj-
49493:  vä!ltt.amäJttömälmsi ailien't•a:a 324 mi1ll.i. m~rrik:koon.             kö,i:s,es1Ji :näistä tu1oi~s~ta kei'tyy, on 'IDa't,scMm:va oJ!b..
49494:  Syy on 'ensi,ffisi se, reit:tä h~a:Hituk.sen ~}wskel:mien               v3!n o}emH,SISJa jo vi:i:m:e vuoden p~äJä.:tty,essiä.
49495:  muiman: y~lilj'ääJmäJs•slä otettiin l1umuun myösbn                           'TäJmän seHt.vksen jäJ1ikeen v'oinen ja;tk:a;a. Se
49496:  v.ilime vuod:en budjrettiin 'otelttu 1ja silLoin .suunmi-               y,li;jä;äJmå siis, jo1ka. :syntyy vi<ime vuoden :tul,oi;s ta,
49497:  t,elltu 200 mil.ioonaJn hrn:a kullku'laitbosmhasrtnn                    ~ku!n 'UeA k;erran :ova1t lke<rlyneet, ~on vaJlio:kJunnra•n
49498:  VJruhvistami1sebi, j1ota: [1aina'a rei ilmitenrkwarn oilie              a:rvion mu:ka:an rsiis ad:noa1sia1a•n 324 mi'l:jooPcaa
49499:  voitu ottaa. Ja, kun v~al,iJokun:na,n :mi<el,esltä ~ei 101le            eikä, ntiinrku:in ha:H~tuks:tm 'al~ion muilma;n, 595
49500:  o1Hut todennälköiJS<tä. <etltä s<e voirtalisii'n täJn,ä!käiä:n          miljoonaa.. Ky,symys on sitten, kuinka suuri osa
49501:   vuonn:a :S'iJjoi:ttaa, niin on 'S'e ltä;ytynyi: jäJttää; las-          tästä 324 :stä voi:d<aan todella ottaa tä1män vuodc~n
49502:  'IDelmista ,pois. S.e on :te~huyt 200 må1joona.n Pe~.iän                menoje:n rp~eittäJm~s,een. V:al~okun1ta on ~tä;s,s,ä koh-
49503:  lbJwl'li,tulksen puoh~rr m~~iaard:iu ta.i lälhes 600 mil •              doo a:sretlturmt s~käli s~ama:Hoe ;kan;nal:le ~kuin h:aUi-
49504:   joon1an yliiå:äJmäiäln. EdeHerem 'p:erursrtmu yil1i'.iääJm'ä           ;turs, rettä se on v'äihenrtänyt s:ii:bä 153 m:i:ljoonaa.
49505:  haJN iltU'k<s,en ~esj;ty[kses,s'ä 1siihen: ~otafrnsu!mrua;n, e:ttä
49506:       1
49507:                                                                           Va!lirokunlta on s~vHä ta~voin tuHut 1siiihen, että ,-,e
49508:  ti<l<ap:ä:rmm iV'araH.UsuusVJ€!ro, joka a:lilmafllll a'rv<iloi-          on ,saanut oedeHi s>ten vuosi~en vliiäämliä 1täJmäm
49509:                                                                                                    1
49510: 
49511: 
49512:  iiin 300 m:iil.ioonlar:IDS'i, :an1Ja!isikrin: ikaikJsi IIDerlaa          VJu,ol:len burdö,etin ta1rpei:siin 'kävtetlt'ävälk'Si 120 mil-
49513:   enoemm1än <eli 600 m:rl~i. !Sirbtemmi n on dul'miiS'UU-
49514:                                                  1                        joon:a'a evkä 506 mil<.ioo!llaia, niinkuin 1haJll:i1m!s oE
49515:    dessa jo nälkynyt, etifJ tämä arvio kaikesta päät-                     a\i:alt~}llut,    ErotU!s on n:iin ~sru.uri kuin 386 rmi1l:i.
49516:   täJen on aliva'n EiaJn roili:kea. V,i:imei:set rtiedot,                 mrurkkwa.
49517:   jotka valio1kunta 'Pari päivää sitten sai vaHi'oJVa-                         iMWilt3! ei :täJs,sä kyil'l~n. MyöskäJäJn: t<äimäJn vuo-
49518:   ra:in<min.Usteriö:s:tä, :o~1itvaJt ~että v3!rovaii:s:inta oli:si        den tnl:o1jen; m'vioinni1ssa ei: va1lli'okunta ·d],e voinut
49519:   a:rvå:o1d:a trämällli veron till'otta,V'an a:Lwoa1s:twa.n 400           olla yhtä optimi:s:t:inen 'kuin ,hal:lrtu:s.. On k!a1ksi
49520:   m~li. E·l'i:ttäi:n asi,wa tuntbeva:lrba rfJalbJoillta on ,val ~o­       suu11ta tu:l,oerä:ä, jotka vaE:okunta ~on pitän:yi 'V'äilt-
49521:   ikunn:assa lau,s:u~:tu :Sie peil!Wo, diJei n'ä!inikåiän ls!llu'rrta     täJmättömänä alentaa. En:.simäinen niistä on bud-
49522:   summaa 1Jule krertvmäJan. :Vaili~o~unta on ku~t:en­                     .iettimme suurin, s.o. tulo tuontitullista. Halli-
49523:   kin, minun luullaks,eni kyllä varomattomasti ar-                        tu.k,sen esi:t'VIS ~erue:l:lvttäJä tä:nä vuonna lmrtyvän
49524:    vioinut t~lapäisen varallisuusveron tuoton 450                         tulon,t:itu<H'i,truJ.o,a 420 mi:]ij. ma:rklkaa.. 'T äimä LaJSiku
49525:                                                                                                                                 1
49526: 
49527: 
49528:    mil.i. markaksi. .Joka. ta~pa.uksessa on tästä synty-                  'J)eru1s:tuu 1siilh,en, että ~tuonti oli:si rt:äinä vuoruna ~"1J:1:å
49529:    ny.t ylijäämään :puolent:oisbsaidan miljoonan uusi                      suuri, lkui1n :se oli 'Viime vuonrrm, '.i'ol:loin 1S'e oli,
49530:   rta'V'bettruvä 111etkä leid,eliliJs,en' 200 rmiliocman iliJsrukisi.     niinkuin tunnettua, 11 / 2 :miljaardia suurempi kuin
49531:    Ain10wsta:an fk:ii:tos sen s<ei'krun, :ettläi :muutama't rva:l'-        yi:en!ti. 18en:_i:ä:likeen on ha:l,li:tus, mimm mrelestä:ni
49532:    tion !tulot, ikllltemi ~mlllhvt~e:t, tuUit ja jrok'u mnu                ja, .ios ~olen kä,sirttä:n.vt ~va.li<okun'llia'll' oi:lmin, myös
49533:   ovat om.eet noin 50 mi'l:i. mrurk:ka:a pa,remmaJt :kuin                  v:a;Li,O:kUinna.n 1tHi a'i'nak.in sen <en'Elmmist:ön miel:,estä
49534:    hallituksen esitystä tehtäessä voitiin otaksua., .ia                    oikei.n käJynyt nouda:tt:amwa~n 'ta,louEmol~:i:tiikkaa~
49535:    sen seiika.n, että valiokunta nn katsonut voivansa                      jonka ta,r:ko:tu'k:s,ema ro:n 1saada tuonlt:i tuntuva,s'ti
49536:    arvioida tuoton 1918 vuoden tuloista maksetta-                         ~supis'tumwan.          VaJl:i:oJkunta oru 'näJin:dHen lka:ts·cmut
49537:    vasta suostunbverosta, jonka on laskettu tuot,ta-                       marh:d'oifltioma'ksi odott1a'a tuon:t:ilbu;]l'iis:ta. y:lrtä rsu~urta
49538:    van 100 miljoonaa. markkaa, 30 mirljoonaa. mark-                        tnl:oa. kuin 'esitys. Ää,nestys:t,en jä:lkeen on 'Valio-
49539:    kaa rpa,remmaiksi, ainoastaan kiitos ni:tiden !kah-                    iku:nna:n ,elllemmi:stö :tu1Hut 'S~iihen, että tuon!ti:tuHi
49540:    den seikan on vaillrin'ki ylijäämässä viime vuoden                     Hi:Hä vuod,el:ta. on la'rv:io:ita:va 300 m:ili. Tämä 'l:as-
49541:    l'Opussa voinut olla tu1ematta v~eläkin suurem11i,                      k:el'ma perustuu .siilhen ede1lytyk1se:en, että tuonti
49542:    niin että väJhennys hallituksen arviosta ei ole tar-                    täJn1ä vuonna' :o:Iisi .suunniilll,een 3/, 1siitä, m.Vtä 1se
49543:    vinnut ·olla enempää kuin 595 miljoona.sta 32·1                         oli viime vuonna,, - minwn 1käJs,itvkseni muikaa'n
49544:    miljoonaan.                                                             s'eil1lrain:en otalksuma, jonka 'SO']s~ pli'h::m:min jä!ävä:n
49545:                                                                                                                                         2.tl
49546: 1958                                              Perjantaina 20 p. helmikuuta.
49547: 
49548: 
49549:  toteutumatta. Minä toiV'oisin niilet, ·että tuonti                    vtalioikunta jo p~lkäin ajan lJUUtteenJ vuoksi on o1-
49550: voisi jä;å;dä Viel'ä.kin V'äihemmäiksi. V:rul~okunnam                  l:ut prukiQtettu ehdotta:marun ·.iäJtet.tävälksi lmillituk-
49551: enl€lmmi:stöu ::kamnalt:a on 1trustä :syurtynvt uu:si •sm.urri          s,en :läJhe!Ilimän harki·ncrra;n ja. mä:äräyksen vaTaan.
49552: reikä tulol)uoleUe, n:im:ittäin 120 m]lj. ,edJellämai-                 N~mi ,vi•enJt:1tul'li" on <hyvin va1itettav:a, si1lä se
49553: nittu.i·en 386 mil.ioona:n 1i:s:ä;ksi. Se on jo 1/z mil-               synnyttää paljon käsityksiä, jotka ovat haitallis·ia,
49554: .iaJardia. TupaikJm,-aiffisiisin ihaHitus ·a,rvioilJi an ta-           y;oi.vartl)a muod·os:tua todellakin vaikeuiffisia tuo:tta-
49555:  van tänä vuonna, 120 miJl'.i. Kun ·li:!ul)akanlkin                    vik~. Onhan jo kuultu, että u1komailtwkin Olli i).au-
49556: illl!onttia täyttyy sul)li:staa, <ci vaihokunta ol<e ka:ts•o-          .suttu :pa:heks•umista :tätä aikomusta· vastaan.
49557: TI'wt oi:keaks<i odot:tlwa täJstä tuloa muulta !kuin 100               Puhumattrukaan siitä, •että '"Puutavarateollisuuden
49558:  m:iilli. !Siitä on <tuUut vielä 20 mil.i. li1säiä va.iausrtJa.        .e:dwstajrut tietleD'kin ova1t erinomaisen tyytymättö-
49559:      Jos 1S!a1isi oiHa rväJhä:n lei:lciHinen e~kä si:tä suu-           miä. MaanaJnt,ai:na me s•aamme <sen ,Jruu1la. mahta-
49560:  rt:&s:i ilk-evdeksi kruts.ottais:i, nun minä sanoiiSin                vasti, sillä .silloin he kokoutuvat.
49561: täJmä:n bnhye~sti n!fuin: VJal<i:okunnan 1suruiHisena                        Niin IS'I11U·ri 'V'aH,a. kuin. <S31noiHa. 10nikin ika~kk:oein
49562: t&.täJvämä on oHut ·lJll'ml)uta ulos hallituks1en •esi-                wseimlJain ihmi:s<ten ajrutu.J~s,een:, niin e~ sentään
49563: ty:ksen tu<lolJuole;Jt:a :iJ,maa lJ·U'ol:en miljaa:rdin                lJ:i:tä~si antrua semmoisen ·sa:nan kuin tulli ·peittäJä
49564:  edeS<tä. N:V~t tosin meno.ia on voitu vwhentäiä mvö<s                 tämän veron oikeata luonnetta. Valiokunta sanoo
49565:  100 mil~i., mutta .iäl<eHe on jää:nytt 400 milj. [i:sä-               mietinnö,s:sä:ä:n nimenomruan, millä lJ8rTIIS1tuik:.oolla
49566:  va:roja, jotka. on täytynyt hanikkia.                                 se krutsoo mahdolliseksi tahän verolajiin nyt
49567:      Minäl toivan, <että 1edus!krunt~:t .nyt .käJsittäJa n:e           •käydä. Vailioikun:ta viittaa nimittäin 1S'i:ihen ~001-
49568:  miclinnöt, jotka ovat pöydäJHä. ·400 m~l!i. ,ei                        jml'kt:ruur:iin, joka tä.Hä iha.avrua vallitsee nimen-
49569: lälh!CLe näin •pioo·El'Sitä ka:nsa:st:a i1lmau <että v~roja             oma<a.Jn juuri. '1JU:Utavarain .i:a lJUill'n~ia~ostwSftuottei­
49570: kororetwan p1tkin wirrjaa. Tosin 'ViaJliokumiUa on                     d·en Illiarkllci,noi:lla.. ''DäJmä lmn.iu:nktuuri on jo ol-
49571: voirmt •wrvi;ffidJa .ioitakwi:ta va[tion entisiä :tuloja               •lut us·e~ta kwukarusila ja. s:e 10n vileläJkin, måinku:in
49572:                                                                                      1
49573: 
49574: 
49575: •suuremmLiks·i: kui·n hru1Jlitus, oonen'k:a!i:kkea metsä-              valiokunta S'aJUIOO, nå.i.n •eduHinJen, että ei ol:e muuta
49576: tuloja on ·y;oi<tu nostruru <SlmnniHeen 30 mi!lJj. mrur-               ikm.in kohtuuHista, että ne "Piirit, jatka tfustä kon-
49577: ka11a. Va:1ioimiD.ttla on my.ösikin ka<bsonut velvoll:i-               junktun.dsta 1hyotyvät, myöskin l)anna<an ikon-
49578: S'UUI(lekls:eilllsa .ehdiotlta:a ma,ksu~ia vaM:ioLaiios1ie:n           .iunMuwriv·erotuiksen a;lais·eksi. 'Täissä on sirs
49579: ik<ä:ylttäJmis:estä 'lJ;itlldn linJj.aa lwrotetta:vaiks:i, min·kä      ky:symys kon.iunlkbuuriverosta eikä mistään
49580: 50, minkä 100 %:ia, minkä 200 %:ia, a:ina sen                          muusta. Että s~llä on tuo vanhanaikainen tulli-
49581: mrwkarun, mitä nuo malkswt ovat oHoot: ika;nava-                       ni:mi, s1e on VJain :tekniHiinen !Seikka.
49582:  ma:ksu.ia, •luotsi- ja :maåakkama~sm.j•a, 1JOstilmak-                      ·M:eitä 1on cva:liokunna:ssa oHut :montta, jotka sit-
49583: sul1a, s·älhk:ölenn·äJtinmabuja. Onpa menty :kai-                      tenllcin .Ol<emme vaåm <va1stenm~eHsesti t:äihäJn v:eroon
49584: lrenlai,siin <rek:iJs,terö:im:ismaksu.ihin ja muihln, joista           menneet, juuri .sentäJhden, ~että ;vi:en:ti on niin al]1ka
49585: usein ei ole sarutu Hsätuloa kuin joku 15,000 mark-                    a,s:ii:L ja että sitä ,e[ "Pitäisi ra:s:i!tta<a; kruikkein vä-
49586: kaa• :kustakin. Mutba me olemme leiJkitellie:n s<aniO-                 himmin sitä -pitäisi tehdä ny.t, kun meidän täytyy
49587: .DJoot, e.ttä lJi:enimmrutkin €1l'äJt oteiiaan V'Wsia;an kii-          ·lmetba kaikin m'okomin .iu:uri suurentwa ja ·edils-
49588: toHisuu,d:eUa. 'Tietenkin on kui:tenkin ·eiiwlJä~äJSisä                tä:ä vi:entiä sa•ad:aks:emme mruksu ta•sa uks:emme
49589: :tJäyttyn:yt tu:rvruurtJua s:e]lru1srten 'V1ero.i·en korotu:ros<iin,   tas,a•pa:inoon. Mutta rtois<eHa. '"PUolelta on syytä
49590:  j:oista voi odottaa k:v:mmeniin<, <iopa :sai1:10-ilb:in mil-          <ottaa; myöskin huomioon, <että :sre v·erotus, jota va-
49591: .iooni:in n:ousevaa tulojen lisäystä.                                  l~okunta on <snunnitel:lut, :wina.kin minun vrukau-
49592:     i:Me ·olemme sirtJen näitä vera.ien koJ1otuksi:a milet-            mukseni mukaan voi jä~rud'ä •erinomaisen kohtuullii-
49593: tineet .ia •ehdoteUeet ja; lJä·äJttän:eet ja. :mei:Uä o1'i              seksi. Puu,tava·ravieiäin omal:ta taholta annettu-
49594: vielä muutamia -p'iiliviä sirtt·en noi:n 200 mi~joonrun                jen tietojen nojwlla usilffi,ltaJa ihuoleti väittää, elttä
49595: aUkko, jo~ 'Oli •täivtcltåvä. Silloin oli: ky•symy.s,                  keskimääräinen <standw11tin tuota.ntokm;;:1J31nnus rba-
49596: mistä täJmä? V a1iokunnan enemmistö ·.ei katso aa t                    v·aHis•el!le lajittEJl<ema:ttoma'lle t3JV1aral,le, joka rtä-
49597: v1oivan1s:a muuta tehdä, kuin rta.rttu:a erääseen wro-                 mäin la•iva•us;kaudetn aikama. tul·ee marusta vietä-
49598: tusmuotoon, joka i·tses:sänsä ei ole .suositelta:va:                   ·väiklsi, ·ei ole 1,500 ma11•klm:a .suuremlJi. Puutava-
49599: viennin ·verottamiseen. Tulimme si~hen, että mei-                      rain viejäin taholta niinikaä:n annetun ti:edon mu-
49600: dän täJyi:yi ~hdotta~:t. laki, tai -pavemmin sanoen,                   kaan on ."Päivän •hinta tällruiselta tavaralta 27
49601: haUituJksen elhdotta:maan l<aikiin listi:pykä:lä, .ionka               pu:nt31a.. La:sk€!btuua 80 mruvlmn mukaan lJUI!J'ta,
49602: no!.iaHa voi1simme sa,ruda marun täTkleintä vieD'trä                   se on noin 2,200 marklka:a. 1,500 mrurka1sta 2,200
49603: verottamrutla noin 170 milj. ma:rkJma <S<en lisäksi,                   ma;rklman on melkoinen :marr,g-ina.ali rahamme
49604: mitä h:a:lli1JUis :sa.mas•ta tuloläJhteestä; on odottanut              ku~ssrn .pa,ra:nemi:s•enkin :vavaU.e.            Hinn,an alene-
49605: nykyä:äJn voima,ssa •ol€1Vien säännösten mukaam.                       mista maailman markkinoilla ei tarvinne odottaa,
49606: Tämä on ltuo :k:orotettu n. s. 'V'i<ent~tulli l)uutfl!va-              päinvastoin myöntävät puutruvaran viejät itse,
49607: mi:He ja •lJuunjal'ostwstuotteiUe, ionka :silluruwd:en                 :että :vhä ed~lleen 'on olemrusrsa nouseva :konirun•k-
49608:                                                    Tullimaksujen korottaminen.                                                  1959
49609: 
49610: 
49611: 1uuri. Ku'n liiSämsi tu liee, ,eiJtä va.liokum:nam ~hd,ot­
49612:                               1
49613:                                                                      va:L't~0\13/raå.·nvalilokunnwssa tod·eiHa esit~etty ja, se
49614: fla!ma:n ~ai·n mukaam haJliltums·en asiaksi .iaäpi tä-               ~iiD.o on ,sotilrusmeno.ien •S!Upistaminen ja tätä sa-
49615: män !koru.iunktuu,ri:v.eron jalkamrnen lkaimkien rpuu-               <illl!lJa. rJminoa mrnä s·nosi:troeHsin myöskin rsnu:vel!l,e
49616: truva['arin, 'sekä ja:1ostettm ,etJi;äJ jaJo,stam~:vttomwn           valiO'kunnaLle. Jos.tätä keinoa, todeHa kävt-etääm
49617: myöskin halkojen osalle, j.a Jrun ottaa lukuun, että                 niin suurin osa niistä la'kiehdotuksista, joita val-
49618: kysy:my'ksessä ·ei ole kuin 170 miljoonaa suurempi                   ti1ovarail:nvaEokrunta on esittänyt, tul1ee taTpeetto-
49619: tulo kuin nyikyäJä;n voima,srsaol:evain vientiiuHi.en                 miksi. Keho~ttaisin s·eDJtähden, että suuri valio-
49620: mukaan 'kertyy, niin voi olla vakuutettu, että                       .kunta tutustuisi va;ltilon menoihin, 'V'arsin1kin S orti- 1
49621: 
49622: 
49623: va1liokunta on ,oifueassa ~aus1uessmm 'Sen vailmu-                   ·1asmenoihin .ia nähtyään nä:i,stä menoi1s:ta 'SUurim-
49624: muksen, että tämä verotus ei ole vahingoi<ttava,                     man os~an ta·rp:e,et.tomiksi esittäis1i 1s1iinä a'.irutuk-
49625: ei!kä :koMuwt!jjomasti ·rasittav·a tätä :tär1mäiä two-               s>essa·, ·että ·nämä menot s:!lJatallisiin ·p·oistetuksi, V·8Jl-
49626: tantoa eikä maan vientiä. Mutta minä toistan                         tiovamin vailiomunDJan ·eihdottamat Vlerokorotuksat
49627: vi:elakin ·ennen:kui n lopei;,a:n: '.io1s vaE1okunn~a,11e ·oli8i
49628:                         1
49629:                                                                      hvl.iättäivikisi,
49630: voitu •esitt:ä;a mikään muu toteutBttavils1s:a ol,eva.
49631: keino 200 miljoona1n vrujaukiSI€Ill peittämiseksi niin                 [Kjesknstelu .iulislteta:an päattynee!msi.
49632: aina.kin minä olisin ollut 1hyvin ~valmis tuohon toi-
49633: seen kreino:on turVJauimmaa,n.                                           P u :h ·e m i ,e ts: E~nsimämen käsiiroely juli!ste-
49634:                                                                      ,ta,an päälttynee~ksi j,a !lJsia menee s u u r e ,e n v a-
49635:                                                                      H o lk u n t a a n.
49636: 
49637:    P u ·h e mies: Asian ensimäinen käsittely ju-                      5) Ehdotus laiksi tullimaksujen korottamisesta
49638: listetaan päättyneelksi ja asia menee s u u r e en                                   vuodeksi 1920.
49639: va:Hok:un ta an1.
49640:                                                                         Ha.llituksen ·esityksen n:o 60, ed. AI'Thon y.m.
49641:  3) Ehdotus laiksi perintö- ja ,lahjaveron korotta-                  ~d11skunfta,esityrksen n:'o 9, ed. Schlliumamin 'edus-
49642:              misesta vuodeksi 1920.                                  kuntaesitysten n:o 12 ja 13 ~ia ed. Scha!Umanin
49643:                                                                      ~:momu:s,ehdotuksen n:.o 14 johd>ost!Ja 'l:!lJadittu vaJ.-
49644:     ill'a~litu'kisen .es•irtY'klsen: mo '64 johdosta lawdililtu      :tiov>a,rainvlliliokunna'n m~eti:ntö n•:'O 13, esiteHäiän
49645: va1itiovara:inva11ilokunnan mietintö n:o 14 b ~siiflel­              mainitun ~l·akiehdotuksen ·e DJIS ·~ 1m äi i 1S Jt ·ä ik ä-
49646: ,läJäJn mailnitun laJki,ehld~otumsen ·en 1S i mä i rs rt; ä          IS i t te ,} y ä va.rten.
49647: k ä; s ~ t t e '1 y ä 'V'a,rten~.
49648:                                                                         Puhemies: Sa.malla esitellään ensi m-
49649:    KuJc8ian ei haJlma puheenvuoroa.                                  m ä i s e •e n käsittelyyn valtiovarainvalio-
49650:                                                                      kunnan mietinnön sivulla 4 oleva 'J)Onsi, mikäli se
49651:    P u h ,e m i ·e :s: Asian ensimäinen käsHtely ju-                 sisältää laUJSunnon ed. Arhon y.m. eduskuntaesi-
49652: li~St.et~a.n päå;!ltyn~eksi.                                         tyksestä n:o 9 ja ed. Schauma,nin eduskun~aesi­
49653:                                                                      tyksistä n:o 12 ja 13. Mikäli sama l)onsli sisältää
49654:                                      '
49655:    ·A'si'a' meDJee ,s 11 u 11' ,e ,en !V 8J 1 i ·o 1k! unta. a. n.   lausunnon ed. Schaumanin anomusehdotuksesta
49656:                                                                      n:o 14, esitellään ponsi siltä osaltaan ainoaan kä-
49657:      4) Ehdotus laiksi leimamaksun korottami-                        sittelyyn sittenkun la.kiehdotu'ks>en kolmas käsit-
49658:                sesta vuodeksi 1920.                                  tely on ''Päättynyt.
49659: 
49660:     HaUituben esityksen n:o 64 jo'hdosta Laadittu                      Kesltustelu:
49661:  V•ailti,ovaroinv:a1iokunna:n miretintö mo 14 c esitel-
49662: 'Hiiäm mainitun latk:~eihdJotukJs,en ·e n ,s i: m ä i s 't ä
49663:                                                                          'Ed. P '!IJ l m g 1r e n : Av motiveri1ng-en till ls,talts-
49664: 'k äi s i t t e 1 y ä varten.                                        urbskottets betänka.nde ·n :1o 13 .framg-år, a:t:t uts.kot-
49665:                                                                      tei funnit det vara omö.iligt at;t :uppnå .iämvikt i
49666:    Keskustelu:                                                       budgeten för år 1920 med min:d:r.e än att g-en,om
49667:                                                                      ti:Uskot:ts:oos.lmttning ·a.nvisas ]n'komstkä1lor, 1som
49668:    Ed. H elo: Ed~11inen puhu:ia 1lopetili. lausun-                   reg-eringen icke •ens hegä11t; artt uts:Jr,o:ttet runs,ett
49669: tonsa >siihen, että .ios· V'a'llt~ovarainva'liokunnassa              det vid så•da:nt förhåHa:nde ankomnN:t. å detsa,mma,
49670: 'OiHsi voitu esittää .ioki·n 'toin_,en kei:no tulojen ja             att så djupt ingripa i ,l:edning>en !IJV stwtshushåll-
49671:  menojen saa•tta:m:i:seksri t~ats!apainoon, olisi 'tätä k•ei-        ningen, aH wtskottet di:vekt 1sikuUe framsitälla för-
49672:  noa my·öskin käytetty. Tä.lla.Jinen keino onkin                     ,s,la.g däTtilil, huru medel till utg>ifterni!IJS bestri-
49673: 1960                                              Perjantaina 20 p. helmikuuta.
49674: 
49675: 
49676:  dmn.de sik,o1a '3!ll•soka!f1fais·; att utskottet ,såJs;om en u:t- iolm blo:bt d:essa vn>(\luskim- ntla•n ·m}rud·ets lhel'a. eko-
49677: v,älg täJnkt sig en måmgduhb1in·g aiv expo:riHnHen DJO:mlliSka, }]v. I Bv:erig1e, v•ålr f'örnäiffi'sta :monllmr- ·
49678: å a~st.er ;a,v trälförä:d!Hll'gsrll'du.s'bri:n; samt H•ilt U't- rent på trävaruma;rtk,nald,en, ha.r ett försla:g- 1)<l
49679: skottet därför velat utverka r~ksdagens bemyndi- 'expmttull på •s,in ,t,id avbö:it's. Den •os•ämerhreJt d:v-
49680: ga;ndte för Deg'eringen a:tt vi1Ma·ga IJ'ö'dig·a. åtgå:rd.er Ii'ka föDslag med:föra., fö·rsäimra.r rvår :stä11lnin_u:
49681:  förr 1äicJkarude av hri,sten i lbud'geten g·enom anli- g'entemot d1e u'hLä<nd:Sika a1vnäma:rna. I tildni:no:s-
49682: tand'e av 'a;ntydd:a utväig.                                         pressen har också dessa. ·dag!!Jr ingått meddelanden
49683:      EhnDu ja'g tiU .fu!Ho ins-er, v±1ka S!VåJri•gheter om ~a~t og,Vlnnsa:mmia, in,tryck strutsutskottets för-
49684: ,dt8inna ·gång mött ,s,taltsu't'sko:trtet vid avfatt:a11rd·et s-la.g- _g;jor.t 'På ved:ertbörande 1edamldre 'kretsar ~ En·g·-
49685: a v hudgetfö1nsi[:a•g.e;t •ooh .ia.g ·.iämväl !bea;k:bar h uru •l1and oeh Fmnkr~ke.                IfaFl träföTädEngsindu-
49686: vam:sikligt det äT aJtt nu, •n:ä.r man 1reda.n trott: 'sig stri:erna:s :ställ.ning rrubba1s. :eller försäJmms, ·å.t-~r­
49687:  ha:Va nMt .iälmvilcl i budg.eten, framkio•mma· med •V•erka,r d•etta på dreraJs mö.ili:ghret :at.t. håiUa 'prisen
49688: rp'å:m:ilnnels<er, v~l:Jm, {)lffi de booiMa,s, skuHe rpå!kall!a på råv,a:ran u·une. Däirav ISilmrlle IStaitsver.kcet, s·å-
49689: aV"S (Wä::rlt ama,rbeta:nd€ ill.'V fi,n,anslka·lkvl!erm'a, 'lmn
49690:       1                                                              som .ä;gare a.v kronoskogarna, och de enSikild:a jord-
49691:  jrug dook ick:e un1derlålta att a:nmäil>a, de<t .i•rug fin- äig.a:rnla, b1i,v:a div8'kt ·lrndanlde. Dessa i·ndustrier
49692:  ner u:tS!kott'e'ts förslw·· t:iH m'å,ng'dub'bland•e ~:~..v ex- 1S1kulle ick1e 'kunna svss;el•säJtt.a d'en mäingd •a1rbetare
49693:  porttul:Len •sYnm:~rligen: ödlei!dig'ert. Utskattet ha,r ISIO'ffi tti1digar.e. Fö.r de lkva,:rlblliv,a:ruCLe ,s:ku:ltl./8 ·en
49694:  också sjä;lvt mikänit, a:tt •en s.å;d,am form för be- löner·Bd·uiM:iJon ibl1i'V1a av nöd-en. Lrug'a'.rll'a fö:r det
49695:   1
49696: 
49697: 
49698: skruttning- i aUmälnlhet icke kan reik·ommen1doems.                  ekonom~sika: liv•et äro nu .en ·gå,ng för rulla såJthma,
49699:      'N'är f,råga;n om :export-tuHa'r under 1S!tutet. a:v att :ett hUI,a;g av dcl 1sla.g, 1Som 11111 s'äit'hes i f.rå.ga
49700:  1918 oeh .bö:rjan av 1919 upplmm, v•aT ja•g ihlaind för träiföräidli:n,g1sindllls:t:rin, icke .srt:ainl1'ar dä'rvid,
49701:  dem, .som 1ocmså 'f·r'ån ·d•enna p,lats uupträdde emot urta.n V1erika1r i 'V·~OO'I"e kretsa,r., J•ag 'tror :ioke h18ller,
49702: des,arnma. TrO'ts de mång'a 'proilesterna. från fl.0re :a:tt dre, v:iltk:a: förord·at rfrågacvcar·8ill'd,e :besikat:t:ning·,
49703: !hålH in:fö::r1d1e ·reg18lr'in,gen •emeH1 el1t~d oexpont:tull å · tä,nkt sig- a;]1l,a :kons·ekv•eruser a:v en •så:dam.
49704: sämsikiMa s lia'g a v 1trä!V:aror g1en10m f ö.roronli'l1 n·en           DeJt ka,n icke för 1oft,a framhå:Hrus, a.tt d•e stora
49705:  aJV den 5 f•ebrua'ri 1919. A'tt denna åttgärd icke vi!nsrtler man nu föTutbsäJtt1er artt 1sikola rtillifaHa. såg--
49706:  blivi't mem, ödoesld~g(W än fa,l!l.et varirt:, beror i6ke irud:u!strin· fräJmst 1-ä:rröra aiV v-a[u'ta,läget, doå för-
49707: ·d:äTa:V, att åit1gä,rd1en ~arH mtion-ell och p•rotes1Jerna säljninga.rna. ske i utländskt mynt, som indrag-es
49708: emot drems:amma obefog,a.de, ·uta.n dämav, 1a:tt oden vi1d •sk•eppning urucl:er ,s,omma:ren. Om 1emrel'l·ertid
49709:  slälnkning ,a,v d1en fin:sika marrik181rus iköpkrruft, •Siorn vlålr wtluta fö,rbättras, vi-Iillet vä:l fmvar ~ J,and,eLs
49710:  S'äk,erl'iglenr •i,nrgen och å1tminstone icke d1en dåva,- :Untress•e ihoppas, miniSikas också i ISamlffi'a. fö.:rlhål-
49711:  mnde 'la1P1St:i,fotar•en .kU'llDia!t: fö•mts•e, blivit så rbetvd- 1l'a:rude u>tsia;:tema för ·d·e ,Sftora vinstema, d. v. s.
49712:  fi,g, ·a.tt r>ri,s-en för :srågar(h_,, varor, vi]k:a. utfä1sbs i fö,r 'deit sa;:•rutbeobj,eM, ma•n nu rii!nti'gt wla;t 'ta.ga
49713:  U!UHiJ11dsik.t my,n,t, omrrälk!n·at 'tiH ifiruska mark rsiken- f,rusta: på.
49714:  bM1t g'eSitaHrud-e •Sii'g 'Så höga,' a 1tt sågindrustcin för-          Jälmte d'et. ~i1ag :därför på det ia,l'J va.rligKs,te vn-
49715:  måitt häira oc:lnså beröDda1 påJla,ga. Under· n1omna:la llia'r lf.ö,r en -förhrusbd .åJtgä:rd i demm Ti•krtning.
49716:  förihå]laarden hade ,d,et ut~:w .reg'erirugen 1då till- .bed,er .i'aog srtom utsikott,et 1Ja,ga frålga.n; om ·export-
49717:  gripnla förfamnd,et med exporttuHen, vil,k:et stod tum.rur und.er den grll'nd-lirga, omiprövnin·g •dem för-
49718: i 1strid mred de el:ementära1srtle rprineiperna för all tjänar.
49719:  s1mttelagstif·trui1lg, utaln :t.vivel rlletlt til1l örd,esdigr,a        HaH förs,]alget IQ!ffi flX!porttullrurnas oka'll'Cl 1e fij·r-
49720:  påföl1j.d1er, men såJs:om ·s·a.g-t, en oförutsecrd ti11- 'kwstrus, 'kVJall'51tår !fråg-run, v:ari·från dle rer'fnrd,ediga
49721:  fw11l~'ghret -      vår Vlai u:ta1s ned:gång - räddaJd1e den 'ffiledlten i 'så frulil ,s~olla ta1ga•s.. I dietta ·avs•eEmd·e
49722:  gången 'situatiO'nen.                                               1til'låter .iag mi,g också a:tt .antydn:illgsrvis· fra•m-
49723:      !Det finn1es vä:l 11Jl10'1.1t en ~·e111i~r.g d'äirom, a1t1t ex- ihM1la,. artt 1d,et vM i:oke VrO'rte oskäl·~g:t a:tt reglera
49724:  poDt:erus urp1pibjälpam'd'e ä'r det frä;msma medl'eJt att hudg,e;ben så, att en 1d:el ruv bri,sten 1täe'IDes g'enom
49725:  avlr.iäJ]pa d€in hr.YJdsamma ·ekonornislka. stäHnini!'. [åm. Om ilrä:r!till a'nrm:älrk-es, 1att: !låm å.c;ke nu st'[
49726:  som nu tryck1er la:nd,et.. Den ogyi1'nsaiffima han- tili bm1s, 1så ,k,a.n med fog tsvrura.s, ~att 1statsv·erikets
49727:  ~die1islba•la,ns,en, vår starkt deprreci,erade vaJlu·ta och         ekonomiska 1'8'su:rs•er äJnd'ocJk ]0ke äro IS:å li:tett rtill-
49728:  d.e•n tilltagande hrvsten på nödigt ka.pita[ måstre fredsställande, att .den omständi•gheten i och för
49729:  avlhjälpa1s. Aillt :cl·eJtta kan icke .ske på så.krar.e 1si•g 'SkuUe omö!jliggöra. 1lånepla.n•er. Ifa:H kre~dit,
49730:  V1äg äm dren antvdd:a,, ·nräimli~n gen'o.m :expot·bens tro1ts d·e lförrelig.gamdie mat,er~eH:a. ·r-eJsursrer.na, idke
49731:  upphja1pam1e.                                                       erhålles, heDor detta av att det hehövlig-a för-
49732:       Om •statsmaM>en 1s1knl1e förbise det·ta oeh i stäl- tmen!d.eJt för låmta,garen: - :r}ket - •s,a·kn1rus•. An-
49733:  1et i :strid med va1d .exportincl:Uisltrilflrnrus väJlfä,J'd strängning'a.rna böra då r}li:ta,s på s,åJcla.na, åtg'=ir-
49734:  krä ver påJ!äJQ'g-a ,såJd•ana. ·8XP 0'rttuHrur, som stats- •d,er, v•ill.lm mö.llip·g-öra clet erf ord€cr'liga förttoen-
49735:                                      1
49736: 
49737: 
49738:  u.1Js~o:tiJet fö,restla.g,it, sikuuue ·på'fö'l'.id,ema drabba       d:ets åbe!1stä:1lain.de.
49739:                                                    Tullimaksujen korottaminen.                                                        1961
49740: 
49741: 
49742:    J:a,g lkan ieke fö!'ena: mig om 'fö,nslla,g"et altt rege-         personer, som fuga lokalkännedom, ocih ha bola-
49743: rimg.en sikuHe utl'us•tas med :den uttav u:ts·k>oiltet               wen däirlför :nnd:e:r he1l:a ik.rig1sitå:d·en nödga:ts behåUa
49744: p~amerfl.dR vidlyftiga         fullmakten beträffand:e               slitt 'f.o,lk, betarJra,~ ihöga. l:ön'Elr m. m. dylikt, 101ruktat
49745: exporttuillamaJs lmånQ'dubbl•a<nd•e. Det ·V'OI"e aiH-                ~dierar& 'V'eJ.1kis,amhet va,rift ,mans:kru min~IIDia:l. HärtiH
49746: d·eles för •ti:di,.mt atJt utfäirda, såd:ana ful1LnmJk1Je:r,         kommer v~drure hm:nrd- ooh krigsrf.örsä:kringar samt
49747: innan man vet, vem som kommer att be:gagna                           rälrutor, Sika:tter t:ill :stat ~och r]mmmnn m. m. under
49748: si·g ,av d1em ocih ka1n: bei'äikn.a, •På vad s•ätt så1dant           fle~ra å;r. Läigger man h·ä:rtiltl:a:,t.t •en d·el 'a'V l:agret
49749: sker.                                                                förs~tört.s genom J,agring och 1a:ti: de flesltia· swg-
49750:                                                                      fi!rm'nr 'Uilllder kri:.mså:rren nöd.~rats under svåm li vs-
49751:       Ed. H ä s t b a eka: Då jag delvis tagit del uti               mred•el:sföi1håJlila:nlden >a'v:vterka :så:d,fllmt 1skngar, vars
49752: statsutskottets arbeten, där /förel~ggande la:g om                   1mnt:rraiktstild ut.går!Jt, ~el:Jier fö,rlänga wvv,erknirngs-
49753: temporär förhöjning av ·tullavgifterna und·er år                     t~den :mot 'höga :e:rrsä;ti::ninigar, så f:rra.mgår med all
49754: 1920 utarbeta·ts, men icJke Vla:ri:t U'äirva:ranrde vid              tydl:.irghet, rutt :l:agrets själhkosrtnadspris :s'ti~~i't um-
49755: d~en 'Sil•uit1iga be.handilingen OCih sål~e;des 1kunnUJt             .mefär i samma rmån 'som fö:rrsä:l~ini'Il:g1S'P·ri:s.et under
49756: a·nföm 11es•ervat~orr mot hes•Lutet, nöd:gaiSr j-UJg- med            å:ren 1914-1919. Anmä:rkas bör att de allra flesta
49757: :U'åg'rn. <o.:rrd fälsrtu :riks:dra,mems uppmä;rksamhe·t vid         firmor :gjo•~de :s1t:ora fö,rsäJhningarr nn:dier :rurigsåren
49758:  mirn a vvika,nde åJs,.iJkt.                                         till så 1'åg,a •pris, altt de vid 'Uts:keppnlin.gsda.gen
49759:       Uti mo·t:i'v,er.iJngen 'biU l1a:gförsliag1eli; u1Jta;lar ut-   19119 icJ~e ~ens mot1s1va:rrud:e s:.i•äJl:vkors.tnUJd•enr, iiJlklu-
49760: .skoti:elt•& f.lm1tail :srom sliu rusilM :att tul'hs:ai:,s~rna       .si:vre srrua•tlter. För måm.men h.ar icke .elliS 1919 årfl.
49761: borde höja,s så ID[YCIDei, .aM; 'WV rexporttuH:a.rna                 :export 'kunnat 1111Jjätmn.a d:es:sa ex:tra. u,t,.mi:f:t:er son1
49762: 'dclta år ikmn1de i :in~om:st 'erhå!l!J:a:s sUJmmanla.~rt             uppsilått unrd:er kri~såi'en.
49763:  omlkrill'g 200 mi1l,ion1er ma1rk.                                        U ll!d'Elr r&enrure del:en raN det tgagma ii;reJt inrt:rädc}e
49764:      I §: 4 wv lagförslaget får :regeringen Öpflen full-             t:Ul~ :d.et ~trre :ett gynnsrammarre 'föPhåM:and~e be-
49765: maikt ,ai:t förhöja expor~tu:Hall'na efter go:ttfin-                 trälff.a:nde träva,mi,ndu:s:t.rin.           ,F öl1s:äil.ini'ngspris•en
49766:  n:alllde.                                                           'På Ultlandet stego, ocih man .hopp.aJdes dä;ri,menom
49767:       Viad beträ;ff:a·r rBXPO'DirlmH:a:rna;, ä;r ja;g fuiHtt e:nse    få en gor!Jtgörellsre för 1iJd,na 1för1ust,er under 'kri·gs-
49768:  ffiled vad U'tsikortltsm.edl~emm:arn3!, sta:tsråJdett &m-            årr~~n: -      mreru rdtäirav 'hUJd·e träfö,rä,d:l'in~sindustrin
49769:  s;a;y ~och p'l.1ofessor Furuh.irelm 1säiga. ui:i re:serva-          in,g'en 1näimnvä:rd !b:estålenrde :nyvta:. :S:kogs·pris.erna
49770:  ~]Oilllen n :o 4. D~t. >är otvi:v•~lalktigt 1si:aten,s vikti-        oc:h la.rlbebsko:s;tna:dema:. ,gr!Jeg<o Ii hög!'e grad äm för·
49771:  ga:s:l:e uppgid:lt för ·tJrl:lfM1et .a:tt :sörk:a, .så !begå a.H    ,sä;]jningspri'&elt.
49772:  iclm det produrktiva a'rbetet 'Störes.                                   Mren för a:1Jt fylla :s:in rpHIIDt mot samhälllet och
49773:       :Förevrurande :exporttu:l:l: är €1me,Herlti:d av d-en          sltwten a:ilt upprehåJHa :en; knnti.nln:Urerl]g rexport av
49774:  beSik•a'Hen:h~t. :alt:t rdienl undergräver de v:iktiga!Sie          träivirlre, vild•tog1o :sågbo}a:wen det oa:kta:t med köp
49775:  prodruktiva faktorerna i avseende ratt förse Jandet                  av råvruror, ltiH mycktet hö.ma pri:s, lä:nda upp tiH
49776:  med be1,a;lruings•med.el för ~mrportelll av liv.s- och               c:a, 10 rgånger högre än Ulllder 'llOrrm:a~La tid:er.
49777:  nödviLndighebsvrumr. 'J1ag åJsyfta:r ihå:rme~d trä-                 Bö,ndema 1ha·d'e äV'en roda på l1a:n:drets dålig1a het.rul-
49778:  föTäidE:ng.s:in•dU!sltrin, :s10m ;iu •exporltu[Jren kommer           ningsmedel 1och :StMdre iclm siina 1skroga;r •wtan a tt
49779:  att trä:Ha, hårda.re än andra yik•esgrupper.                        ~komma i f:ullt 'ålun.iutainde 1a:v sin arud.el' av 'hög-
49780:       Å v1en •om lmnr.iun~turema förr :tililfäH·et äiro              koru.iunkturerna för trä:virke.
49781:  gynrm;,amma •s!å iha:r ,fräföräidE:ng:sindUistri:n und~Jr                rS'å 1mm ryGi:bet om ren :expmrttu:ll, mots,vruralllrde
49782:  kri~~såren hrem:s:äikrts så svå:rt, ,a:tt den behö1ver en            200 a 300 mru:rrk per sifld:s :ocJh ri'wla:ruvärdet had:e
49783:  god tiid f.ör ra:bt kommru ti]ll jäimvikt 1oeh s:å:lledies           då red,an :slti:git :s:å hö.~t :att •man ticke l"'.iJs,kma.de
49784:  betlrälffa.ndle :sroa:bter 1iirus:tä:l11es med randra cvrkes-        a~tt fort,s.äJt:ta imlköpen ,efter d:et ld:å ~gäm~se priset
49785:  ,mrurpp:er.                                                          på ·råvam.
49786:       ·Fö'l'säJrjnin:ws~priseit 'harr viss-erli[51en s:tig~t med          RedUin d:et ryik;te 0-ID ~exporttullren, rS'OID nu S[Yll'eS
49787:  c :1a 800 % men tiUverkn:in~s1kostnademrus ste_g-                   'förverkli'g:a,s, hrud•e ve:rika:t ~·äJmma,nde på :trä,v>aru-
49788:  ring stiger till c:a 1,000 %. Trävaruindustrin har                   hanlter.iJng1eniS: lll'Ormallra gång. Och ja;g ä1r 'fuHt
49789:  såaed·es' ic:loo :~n rså rlysand:e ·f.ramtid, ,a,tt den :skulle      överty~ad om a,tt, i,fa,lil för:ehgga·nrde 11                rug blir
49790:  :tåi1a sätta:s i en säirsiäiHning beträffande 's:katiter            ,antagem av riksld:a,.men, td:ensa:mma lkomme:r att,
49791:   och ändå 'lmnna fylla si1n hög1t s1bäHdra, uppgift i                v.erka i ·.len riM.ning, a:tt exp1arten minskas i d-en
49792:   frå:ga om pl'orduktionsmöjli.mh€1terna.                            grad, ratt vi ill'om rett .flar tre år knappt kunna
49793:        U nder krigsåren har .iu ing~en export av trä-                 u:tföra 1/2 :av den .normala vir.k:esmäniQ:'d-en, o0h
49794:   virke 'kunnrat fö:l'siggå. 'TråJVIa,rufirmorna:s skulder            föl.irden :dä1mv 'oe.höver idm heskri.vas.
49795:   hruv'a d'äirför •st:igit oerhört. En av de fömäim:li-                   En :så kortiS'Yll't p:oliti:k, som ligg•er :tiH gruml
49796:                                                                                    1
49797: 
49798: 
49799:   g'UJ&te ~ons:ak:ema, :härför ärr a:t:t träföräd:li'n,gsinldu-       för nu föTielirgga.nd:e Iag, tord•e nå:gon anm:an sta.t
49800:   strin är förena,d med behov a,v stort antail sådana                 ickre h,a;v,a gjo1rt el:ler göm 'Sig :skyldig tiH.
49801: 1962                                                    Perjantaina 20 p. helmikuuta.
49802: 
49803: 
49804:    Va.rje s:tat 'Sökoc nu befrus1ta s::in 'Plats på världs-            ·ei oHsi 'velvoitettu va·an oiJ]muiiJettu 1harkintan~a
49805: mM~kn:ad·en ocih. såJl:ed,es .stä:rka 'J)roil'uik1iioneni oeh          mUik aan kantamaam koroilettua ·trvonti'tulEa.
49806:                                                                              1
49807: 
49808: 
49809: deJt 'Produktiva arbeilet, Här 'dr .la,g1srtiftningen i                    Mitä taas tu,~oo vientituHe]hin, .ioihiln edelliset
49810:  motsa-bt riktnin•g. Vi :ha ~cke ämnu fiåJbt g-enom                    arvoisat. puh'U'jat ovaJt ,erhu päi1Sisä iki!i:ll'nitti1noot
49811: reg~emenilering-en vart my.u;tvä'rCLe Väirde]:ö,st, ihär-
49812:                                                1                       huomio'ha, niin koska, se on ;eritvi:s'en m~ka asi'i,
49813: tiH fordra;s ytterligaJDe ten sä:11hes·lmrbtnilll•g' av pro-            on s'e myöskin ilw]d,ettruva< niin kuin arka rusia hoi-
49814: ;dnkJtionen s. s. för·evaron.de exporttuH urtgör.                      ruet;aan ja ltäss:ämi<n ;si]s rmeneteltävä niin kuin
49815:     Denna s'kruilt träJN,ar ju 1direkt träföräJdlilll'gen              asianham.1at vaativat. Minun mielestäni ei olisi
49816: och häJmmar d'ädgenom i hög gmd den fömäims.ta                         .tullila]lila ,s:äiäid~ttäJvä nyt 'ky,soona:lais•eislta a1si:as't.:a
49817: k~a.pita,lslm:pMI'd'e f·a,ktorn. Tnd'Lrekte kommer d@                  vaan olisi h:aUitufkseHe ann;e.ttwva ibudj.etti päätök-
49818: ju rutt träffa jordbru'k·arna, rty skog-srpriset i!Ilåste ju           S'e1lä oikeus asettaa vienJtimaksuja ,ei puuiJa:va-
49819: ·sänkws i 'samma mån. 'TUIHen äJr såJle<h~s en extra                   noi:He ja pap,eri11e yksi1stääm v,a,an kaik·e1le mwasta
49820: ibeskattning av ·jor.il'bmkarna uppgående ~~iH 200                     vi·etä!V'ruUe 'tavarallle, j1os ia tsi·inrä mä'ärin kuin ha1-
49821: mi'lljoner mark.                                                       .Jitus havaitooe .s'en cilacrpooLlis'eksi. Kuiruka kauan
49822:     För mi,TI del iha.r .iag- icke heH'er så stont för-                nämä ma1kisut 'Ov;at karunetta'V,at :ia !kuinka, kor-
49823: troonde tiH den nuV1a1ramde .11eg-errngen, '11!~ ja.g                  iffieina ne ovat kllinlllett,a·va,t, :ri]ppuu ~tupääJs,;;ä
49824: sku11le ris!kem; läJmn a åJt doosamma i U1J·pdrag- att
49825:                           1                                            siiltä mirukä hintainen rvwluutila on. Jos asia _iä:r-
49826: fö:rihöja 'exporttuHen •efter ~~o,tJtfinmande såsom                    jesteiJwäJn ;sil•lä truvoin, kruin minä ol•en oouuden-
49827: la,g-·en a,vs;er.                                                      n>ess'a' va's'tala.us,eessa ehdoliltanut, niin thallitllliselle
49828:     StaiJsu:iJs®ottets m:Mörand~e UTJpg'av att tillverk-               jää ISIUUTiemma,t ;mahdoHiswudet ja lav.eampi pohia·
49829: n;]ng;skostilJaderna 1skuHe 'stig.a tiJ.l 1,500 ma.rk w                liikkua asianhaarain ja tarpeiden mukaan. Jos
49830: sllds. Dencrl'a tiillv•erkningslmstnrud rbord€ få höiaE                mwhdoHisuudet ovat s1ellaiset, jotka myöskin \Siaat-
49831: med minst 200 mlk per s1bds.                                           tavat 'aiucla, ,ertJtä ei t&rvitse tät:ä v~erOitusti~tä
49832:     M!ed ;stöd a,v vad ja.g häir fmmhåJHit 'ho;ppas jag                käi:v;ttä1ä 'siinä määrin kuin v,aJi;okuniJa on nyt
49833: att 'stora u1Js;JwtteJt firune1r det för•en~igt med lan-               pi:täm:yt rv'äilttäJmätJtömäJnä, niin: siinakin ta•pauk-
49834: dets bästa a,tt förka,sta l,a,giförs[~J.:g~et.                         ses.sa :minun ,ehdotta.ma:ni mene~ttely;tapa on Oltolli-
49835:     Då hr P.a,lm:gren r~edan ,angivit hu1ru ":bristen i                IS-tlm;pi. Vallokunlta onlkin, :ios minä oik,ein muis-
49836: •sila:tslkass·an ,skJa1ll f:vlLws., ber ja.g utan vida11e fii          tan, vain :vhruen läJä:nen •oo1emmisilöllä omaksunut
49837: ansluta· mi,g- .till vad 1han fram:höll i detta av-                    ,sen 'illa.nnan, joka, m:iJet•innössä 1nä!kyy. Vähem-
49838: seende.                                                                mistö a1settui v1a1srba~aus,eeni iJa,wkse.
49839:                                                                            Näistä syistä, .io~hin olen viitannut, luutisin
49840:      Ed. A 'r w.i ä r v i : Vals1ta,lausoot ,ehkä harvoin              rnin1ä suu.t~en vruJlolkunna,n ul;ev,an tällä lmrt.aJa ja
49841:  1net.a;an suu•ress:a 'Vali!okunnass~JJ. Miniä ikummiu-                täs1sä ·rusias;sa syytä knn.nittä:ä va.sta,Jauseeseen
49842:  kin kehoii:ttaisin tällä ke11taa. rsuuren vaJliokunnan                •suurempaa. ihuom]ota kuin mitä ila'V!allisesti teh-
49843:  .iäJseniä ki.iJnnittälmaän nyt käsitelt:äiväJUä oJevan                dä:än.
49844:  mietinnön 6 .v•a:stalla,us;eeseen •erityistä huomi<ofu.
49845:  Se •näJetten ol~ellilsis,sa kohdin poikkerua. vaH,okun-                  Ed. S c h a u :m a n: J !l!g' är av allCLeles rnotsatt
49846:  llalll mietinnöstä, vai!klm menoolin toisia ~teitä                    åsikt mot den föreg-ående tJa,la,ren. Att bevilja
49847:  sama.an mha;l;lis,een: tulolkrs;een, 1lm:im vaJiokun:ta.              regeringen villkorlig ·rätt att fastställa expo.rt-
49848:      'Minä olen ni:mit:täiin :sitä mi,eltä, 1että ed:uskun-
49849:                                                          1
49850:                                                                        tulla:rna, det vore ju från .riksda.gens sida ~ttt
49851:  na;n ·ei •pirbäJisi rtuontituHeihin näihden 'e h· d o t t; o-         läimn,a ifrå:n ISl'g' en ;del ,a,v 1Sika,ttelrugstifiJnin1gen.
49852:  m a; s t i lyödä 1kiinmi 1tnwntituUien ~orotu:smä!ärää                Det förvålna.T mi•g därför inte aUs, att den se-
49853: oonskulrrna;ssa :saä!det;t,ä;väJJllä lailla, vaan; on l~aki            ooste :ta~aren är den enda. reserv,ant•en i u~tskoiilet.
49854:  la;aldiitta'va. niin, että haJ.litu:){'s,ella 10n oik<ens. no:st.aa
49855:                                                     1
49856:                                                                            Men det var icke för att bemöta rdgsm. Ara-
49857:  tu1ontitulli,a .ain1a 250 % :n ;s:aaklka., jos. se s-en tar-          jäJrvi .ia·g hegä:11d'e ordet utoo fö·r att fö,rst uttala
49858:  p,eellisd~si :hatva.itiJs,ee :j;a ;sillä 'tavoin ku~n se sen          min 'förvåning över d•en sfkym:dsrumh,et. m1ed vilkw
49859: 1ta;rnoolli:seksi llravaits•ee.      T 1äJmlä ;antala ma1hdolli-       n~ de :viktig'la;ste fråg-or riksdag"en h~:vr att he-
49860:  suuden h'a!lli,tu'kise:tiJe mooeteHä sen mukarun kuin                 handla UTJptagas ooh komma att avgöras. Viihava
49861:  olot maailma,ssa yleensä ja kotona meillä vaativa;t                   koo•ppa'st fått utdelat ett hetåmk:md·e i kor11ektur
49862:  menet.oolemä!än. TäJm.än takia minä ehd:oi:a1n et,tä                  'så måste man fatta 'position tilil de frågor som
49863:  }ain 1 § tuHimalk'Suj,en ikorottam:Usesia -                  eikä     däJr 1ibeha[)Jdlas, och härti1;1 lkommer y:tterliga.re
49864:  ottamisesta, niinku~n vastalausoossa, 'Sain'o,taan -                  ·att i des;s:a beltänkand,en hanVi1S:a1s ~tiH betä:nbrnden.
49865:  tämä 'korot;tamiSita. iiDos.lmva p:vkäläJ .s!a<iBi' toisen            1Som än'Il;u idm v·o·ro u.tdel'a·CLe, när d~eso;a fö·rs1.a
49866:  muodon !kuin y,a,liolkunta 'O'n siHe ;e;hdio:ttaln'Ut, .ia            betä:nlmnden företaga.s· rbill ibehandlimg. .J ag före-
49867:  t:di:s,en sis;äJllyk:s,enkin 1siin:a mäJä:rin, että ha1litus          s:täHer mi,g-, att rruatn tänk~T sig a>tt riksda·gen
49868:                                                                                                                     1
49869:                                                     Tullimaksujen korottan~inen.                                               1963
49870: 
49871: 
49872:    med s~a~mcrn.a faTt skaTl bellm:ndla ookså bud~en                 h}()ltt rhar ·god vilrja., hrulk,aT d~et i ~al,]mä;nhet wndå
49873:   i dess helhet. J ag tror dook, att man misstager                   g-å .iämförelsevis Iätt, men aJJäT vili.an rsraknrus, går
49874:   sig, om man tx;or •at.t ribdagen skaJJ gå inr -på en              det som 1diet nu lb:ar ,gått. J a;g upprepar, sit.uatio-
49875:   såJdan pre!SitiSJSimo ibehand>ling. Ja,g viH drurför               nen ·ä:r 'S}"nnerligen olycklig: å ena. sidam d1en bor-
49876:    :för min del uppmaJil!a regeringen rutt för sä!kerhm.s           gerlr_g1a. uppfatt.nringen och å anidra sidan rd~en so-
49877:   sikuH bererua; sig på a'tt frrumläimna en ny propo-               ciald<emolkratiska.
49878:   si·fion om provisorium.                                               J,a;g her för min del .aJt.t 'få i srto'!'a urbsllwttets
49879:         iSlu!Jligen skaU jrag be 8/t;t få säga någm ord             ålt-anke i:nnes1lut.a de motioner, somr jag h.ar inläm-
49880:   i arnl,ooning ·flN ,(l<f~n behallld.Eng som \nederfarit~s         nat rörrande spaJnnmå1s:tuHarnas a,v.skaffande och
49881:   :mirn motiion om u-plphäJvandet arv SlpannmålrSitul-              nredsätt~an·dle av imr1la,rna ·på kaf1fe, ·te, ikakaro ooh
49882:   la.nna. och rredsättamdet ~w tu:Hann:a på kruff:e, ka-            ,socker.
49883:    kao, lte och socik·er. För d~enna. gån~ ska,H ja.,g-
49884:   insfffirän:ka mrig tili rartt konstra!bera, a:tt det i s~tats­        Ed. R. Fur'U!ih'.i,e1m: J.ag lber 1a,tt få rekom-
49885:   urflsuwttet icke funrnit.s en enda borgedig med1em,                mendem l storn. utsfkiottciJs rutan:roe .dren 3N herr
49886:   SIOill 'ha·r •ans,ett sig kunna •gå in på srpa:nnmåls-             Ra:msay och mig UJnderlookna•de ·reservationen n :o
49887:   tu:l1'arnas rwViska.ffandre, ·ilngen fråm srv·enrska folk-         4. Det ·äJr :häJrvid att mä;rka, rartt :d,et fö11slag, som
49888:    pa.rlirets hö.Q"er,2.1rnpp, in:gen från sa;mlingsrpa:rtiet        ingår i denna, resrervat~on, 111edan blev a,v u:bskoitot
49889:   ingen från det ändå si•g så kallande fnamstegspar-                a1nta,q;et i första ~äisningen, men 'sedran på grund
49890:   ti_,et, ingen helle:r från rmaalaislriirtio, vilket d'Ock         ·av ~en ti]llfä:lHg srammansättning av utskottet åter
49891:    förvånar mig mindre, dlå man kan tänllm sig a tt                  förka,srtat IV'id a,ndra I.äJsnill',2.1en. Herr Rrum:say och
49892:   maala;isliirtt!o företräd•esvis rew,esren·terrar s·p.ann-         jarg a1nrse, ·att en :så stor inrkomm som 200,000,000
49893:   må;ls·pmducen;hern:as intresrsren; hUJruvida. de verk-            mark från exporltullarna icke är nödvändig för
49894:   Jigen göra. ,dert; är 'eli! .a.nman sak. Följdoen hä'ra v         'bring'arnde rav .iäimvikt ~ budge.ten. Vi aJnse först
49895:    hraT rmrit att rsociauis•t>erna. hes[utii fö:resil'å iill-        och frä:mst, a.tt l:mrpo~ i rhögre grad kund'e tiUå-
49896:   s·t.yr'kande av ren motion, •som går ult på .rcke b1oit           ta)S., rså att in~omrsrten från d'enna kiiHa kund·e öka.s,
49897: · avs(lmf:f:ande rav r.srpa!lmmål's•tuHarna., urta:n ock.så         och för d 1ert and,ra att också inkomsten frå.n de
49898:    fu,l'lkomligt avslkarffan:d'e av rtuHa,rna på en :inäillgc1      oli:ka direkta. s:kattm:n•a, ikunde~ uppskartit&s högre
49899:   ·Mldra. llmnsrum:IJiornsaTilikl~,r, vii11m jag iför min d·el      •äJn urtsk,ortte:t gj ort.
49900:   ·endaSit wlalt 1ste ,nedsartta. Vi rstå nu '!iil!ltså ig:en           T·iil'l 'hrerr ·Schauman vH1e jag säga :ett parr ord.
49901:    inför Clen situation, var,i vi ofta ~är ha.va stå.tt             För d~et fö.rsta.. J a,g til1hör icke 111ågon grupp,
49902:   i ·riksrdagen, att vi hava' eli ihorgerlig up,pfattning           som kaHa,s :svenska högergruprpeu, :såJsom h.an ut-
49903:    odh en socialistisk Ar det nu lyckligt? För min                  tryeikt:e sig, Fö,r dret anrdra kan her.r Scha.uman:s
49904:    del mårsrte .ia'g :s·äiga, att iag- frukr!Jarr d:et värs.tf1     resoalemra:ng om hetydelsren aiV IS,pannrmå1s1mllarna
49905:   heträffandre nästa val ur borgedig synpunkt. Med                  ilra~a •sitt ,t•eoreti,silm berä;tt]gan:dre, men det ä:r att
49906:   :den skatteproEtik, 1som d'e ihorgerlig-a rrm :tydkas             twga i betr:akta:nde tiH vH:ka [röjligt •små bel,orm
49907:   ,så gott srom enihäJrli,gi 1nrs1å, IJmmma vi :nog där-            d1es.sa :imlbr i s.iiilva \nerket. stiga för vade enskilt
49908:    hän, att rdet blir socia.ldemokraterna, SOIIll få maåo-          kiLo.
49909:    rrteten. Det IS'åges i hetän ka,nd,et hd:t kO'rt om
49910:                                      1                                   Och ä1nn u ~n treldj,e sa1k 1t'i'U hmr Sc:ha11:man.
49911:    g01bt, .att ,srpann:mål!stu'lilrurna ik!unna icke avsrkaffas,    Ha,n a,ns,er d'ert vara· möjrlig-t, a~1t rsocialdemokm-
49912:   :d~e övri1:1;a. tulla.rna idke 1neds:ättas, d'äirför wt:t hud-     terna få mru.ioritet i ,llJäJsta ,ri:ksdag. Ja.g tmdmr
49913:    geten ick·e möjliggör det. Emellertid inbringa                   om icke han då, genom sin håJUning i en viss iidi-
49914:   .iu S'pannmålstullarna en jämförelsevis liten sum-                ga!'e 1f·råga i rd,enna rilks,dag, mrera ha·r bidm,git tili
49915:   ma, 25,000,000 mark. 18ka11 dret icllm va1m mö.i-                 de:nna majroriret än de, ,s·om hä;r ha,vra håHirt på
49916:   1å.·gt att finna. 'en anna1n s:kattekä1tl'a, från v•ilrken        ·dres,sra< run:s,prå;klslösa ·spaunmårlsrtuHrar.
49917:    man tager detta belopp. Spa,nnmål'stnlhr, bröJ-
49918:   rtwHar lförb:lhna allltid dre mes,t orättvi'sa. tullruma.             Ed. .af F 10 IT iS' •e 1} a: Ies: Oakt.rut .i'a:g u:ndeT en
49919:    Jrarg- tror a.tt dret icke sikuHe lhram. v.arit omö.iligt         anrnrarr fimJ:n~s~ell rsltiLHni.ng sikulle va.ra av srumma
49920:   att t. rex. 'geruom rutt fö11eslå en väs'enrtlig ökning-           uppfa:ttning angående :fml'tarnla. för rs<pallliirmål som
49921:    a·v sika,tt:em P:å a1rv och g<åva, få 'd,essa. mrHiO'ner.        herr Schauman, kan jarg iclre 'Va1r·a det urnder för-
49922:    Den nuvaranrdre a~rv.skatten ar, när det 'galler sido-            han<d,envamnde fö:r~håHand,en och d:~t wv orsakt:r,
49923:   'llil'V, alrMeles• för lindrig.      Ja,g m~edgiver a.trt det     som 'äiro diamet:m1t moitsa~tta. 'drem, 'som nämndes
49924:   r'krunrsrke hade varit :s.vå;rt fö,r sta;!Js,utskotte:t, om in-   av berr Furuhjelm, ~därför att :dre :sikatoobelnpp,
49925:    tet linirtiai~v förerl'å:g, .13!tt föl'es:lå ',en älndrin'g av   :som staten skulile gå m]srte om ·genO'm ·u-pphäva:n-
49926:   rdrenm:a la·g om ~skall!t för a'rv 'Ocih gåva, men utvä-          'det aN rSip\lmnrmåiJstuUarrnla oe!h rs.ociker.tuHarna,
49927:   '_g1arr iboroe nog äirudla hruva rsttåitt tiiJ,l buds. Om man     tv'ärf.om skulle vara av utomordentligt >S·tor bety-
49928: 1964                                            Perjantaina 20 p. helmikuuta.
49929: 
49930: 
49931: dlels•e för      silat~TIJS ~e'kotnomi. Det h.ar beräkna.ts       tu:'ffis,eHe, •ei mene •s•oo pitemmäJHe, ikum va.liokuu-
49932: n1 äiml:~g"len   att ett upphäJva,rude av tuHama för              nan 'ehdntuks1enkmun, :v<aa'n se .asetta.a ikvll'ä hal'li-
49933: spannmål skulle belöpa sig till 56,000,000 1m8Jrk,                ttuksen .kovemma.n ruiiin san·oa:1meni ±tsek·ritiikin
49934: och upphävandet av tullarna för soeker och kaffe                  a·la,is16'k,si, ikuin .semrmroinen ilalki!mä;ärä!YiS, _i.onka
49935: e1'ler :nedsä.'ttatntd·et 'a.v desrumma i öv'el"ems'S'tiäm-       va,l tiovraraitnVIa,liJoikUJlllta •ehdotifla,a hyvii.ThS'Y'ttäväk,i.
49936: ffilelse med herr Schruwmans ,:f;öl"slag ISkuHe me-l-
49937: för:a en mirus.kning ·av ,s.ta:tsinkomsrtenna belö,pande              ,E,J. S c h a u m .a, 1n: Ja:g ville ·endast gentemot
49938: sig äJn,da tiH H0,000,000 mm'k. U ntder des1sa för-               herr Fu,rwhj,elm IS'äga', a~t:t d'e :&Tl'annmåilstullar, som
49939: thrul:a;IJid,en skUil!lle man :mnrupprust !kiunna fylla a~m        nu ha·va ih1iVI]t: i:nförda i Ftinla,nld, ~aHrs ic1r.e äro
49940: därig·enom upp]mmna bri,st;en. Därtill ko.mmer                    ·så låJg-a 'järrnfö·rd,a m~d mOliJsvam:lllrue twl,h·r i and•ra
49941: atlt man i d1e f1es<ta: 1atndra Iänder fö.r tilHäillet har        lämCLer, men j·ag ·s!kaU återkumm:=v tiili denna sak,
49942: spannmåilsrtm1lrur. Huru valen på ·grund av sta-                  näir fråga:n företages triJl a,rudm 'heha:ndl'ing-.
49943: Jtens nuvarand'e filllalllispolittik s:kJola utfwUa åta;ger
49944:                                           1
49945:                                                                        För övrigt fö.rstod j:vg ~cke d1en snärt, som he'T
49946: jrug mig ~cke ·aitt 1säga, men e~tt ä·r 'S'äikel"t, att sta-       F'UJrwhjeLm vi1l:e ·giva mi,g. Han ha:r börjat tala
49947: ten på något 'såltt 'måiSJte fy}i].a. '1ucJh!oma i budgetert,     så i gå:tor, a.tt j:a•g måste fråga ta:laren siälv, om
49948: och dessutom ha;r jrug med .a;v:s•eende å ISka.ttepoli-            han mtåJhä,llld:a å'syf.ta,d'e mitt upptr!Ldande i frå~ta
49949: tilken fåJtt 1den upp'fat:tmingen, .ru1Jt d1et finnes en           om ·licensiSYtSitemet, då tham• trodd·e, ailt jag g-enom
49950:  grupp arv medborga;re nämlig.en a::vbetarna, som                  m~tt uppträJda,lllde ihaHe ~a:glllat socia.Memo!kra-
49951:  un,dJer nurvara,nde förhåJlkmden, ic1m 'komma a;tt               terna. Om han ·åJsy'ft<ar 'detta, ka~n ja,g mycke·t
49952:  beta;l,a. just !llJågon sllm1tt 1atHs, !&åvilda ick'e 'State~l    vä11 g~va homom rätt. Mien då ~j:a,g :s•edan fåt:t veta
49953: bihehåller konsumtroniS's:J.r,wttema.                              wtt ja,g g-enom mitt UP·pträidand'e i amnes~frågan
49954:                                                                   •S'kuUe haVIa ~ragnat srocia,ld·emokra:terna, måJs:t-e .iw!.('
49955:    Bd. P a' 1m g ·r €1 n:: Hall lförihåHand,ema vore              ·s<ä,ga, ta•tt ja,.g ä;r ytter.st förv·ånad. Det är vä'l
49956: no:rma,la, 10m .sty.rel,s,efmmen och styre1s·esä'tt~t              tväJd!om 'h·err Furulhjei1m och ~hwns meningsfräu-
49957: vore .så,dana a.tt 'sa:mma 'Pensoner 1en Iängre tid               ·d'er, som ~enom :sitt uppiJräid,ande i amnes1t'ifråga.n
49958: fin~e ooh ku,lllde 1   kvanstå ,gå;s1om med,lem:ma.r i I"e-        ga:gnatt s·ociaMemokraterna., in~a:lunda. dten, som
49959: geringen och om den re~ering, s;om :s:i:tter inne                  har •vela.t V1ara med om fri•givrand·et wv en kaiegori
49960: me~d mallden, hm1e gjort ,sig aH11:Veles' sä.rskiH för-            av ·de i upprol"et. delaktiga.
49961: tj:äni ·dåimv, •skuHe _i.a,g :f'ö·rsttå herr A.rrujärvis för-
49962: sla;g at.t r \r>egerimgenJS 'himd i]iä,gga befo~enrheter             Ed. R. F u r U' h i e ~ m: Om Jh,err Schauman
49963: av ·så vittbäralllde 'aJrt som han:s' reservation inne-           ic1m fölis:tod vaid jag menatde·, 'äT fel~et nog ut·e-
49964: bär. De förhållanden, •vi:lka, 1emellertid f.aktisJ\:t            s·lutande 1ha.ns•.
49965: råldru, och säskilt den omständigheten, att vi tyc-
49966: 1kas lev~J; i tilecknet av en :så att säga kron]sik reg-c-
49967: ringskris, om val"s utgång ingen ka.n 'J)rofetera,
49968: ma1na däremot •e.nligt mitt förmenand·e icloo till
49969: åtgärder i den riktning herr Arajärvi föreslagit.                       P u h e m i e 'S: En:siimäinen kälsitttely juliste-
49970:                                                                   taa:n pä;ä1Jtyneemsi ja, aiS:ia menee •s u n r e e n v a-
49971:                                                                   } :iJ o k u .n: rt •a a. n.
49972:    IDd. R. F u 'l" u h j 1e l m: J•a,g 1har e:tJt par ord
49973: a!tt •säg'aJ i arul<edning a~v h-err af F10rseUes ytt:rande.
49974: Jag har ieloo mena:t, att ri!Jki<Yffi's1.er~na lf.rån spmm-
49975: målstuna.rna srpela 'en ringa. ,rull i siatens budg·et.
49976: I detta aVls·eentde giver ja1g :honom fuHkomli12;t
49977: rätt. J ag har blott •velat betona, att dessa. tultu                                      Pöydällepanot:
49978: i förhåHand'e :tilil,&pannmå1s·pris,Em Ö'V•erhuvwdta,get
49979: äro .för 'konsumenterna av myClket ringa hetydelse.                  6) Vahinkoavustuksen suorittamista sodan ja
49980:                                                                         kapinan aikana vuonna 1918 vahinkoa-
49981:     1Ed.. A r a' j äJ r v i: Pa•rin aill'ruetun la:u:sunnon                   kiirsineille ulkomaalaisille
49982:  j01h:dosla minä 'PYYiVäm lhU<omautt.aa, €itltä mi,nä
49983: 'lmnnatan a;ina :hallitus.vru1'taa, v;wi:kka en 'kaikkia          koskeva.n haH1,tu!ksJen esitykisen .iohdosta la.aditt-,1
49984: hatltliturnsia. Minun ·ehdoturkseni ;täJl,lä rker,taa tie-        V'a,l:t~oV1ara:inV1alio'kun:nan mi<etintö n :10 11 esitel-
49985: tää juuri hallitusvallan kannatusta. Mutta se                     låJän ja panna:an pöy<däiHe S'eumavaam täysi-i1stun-
49986:  va:I:ta, .i~oka €1hdotta;rnalil.ani rta.valla annetaan halli-    to1on.
49987:                                                     Pöydällepano.                                                      1965
49988: 
49989:      7) Tulojen snostnntaveroa vuodelta 1919                  jäsenet oliiSivalt ihY'v·ät ja o1Jtaåslivalt ne mietinnöt,
49990:                                                               jotm· ;J;äJnäJ rpäi'V'äinä on ensi:mä:ilsestsäJ käsittelySI'3a
49991: kO\Sllrevan: h~aJ.ilituk\soo 1es.ityksen1 johdosta laadittu   .käsi:tclty, mukaansa.                                 ·
49992: 'fflilt1ovarainva1iokunnam mi€fbintö n :o 12 e:sitel-
49993: 1ä:ä:n ja pannaan rpöydäJlil·e seUJraavaan rtiäY'si-istun-
49994: toon.
49995: 
49996: 
49997:   PuheenvuQII'on saatuaan lausuu
49998:                                                                  Täy·si-i.stunto pää;ttyy kello 7,45 i.1J.
49999:    ·Ed. M 1a n Jt ·a II' <e: Min:ä ·py~ä!i!sin ilmoi'!Jtaa
50000: suuren vaJiokunnan jäJSJemHe, •että valiokunta ko-                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
50001: koonrtmu 'huolffilenaamuHa :IDelilo 9 tavallisesSia pai-
50002: lro.ssa, ja ,sa;mall'a ihumn.ruuttaa, •että v·wli:okrmnan                                       Eino J. Ahla.
50003: 
50004: 
50005: 
50006: 
50007:                                                                                                                     248
50008:                       •
50009: 
50010:                               97. Perjantaina 20 p. helmikuuta
50011:                                                     k:lo 10 iJp.
50012: 
50013:                    Päiväjärjestys.                           asian01maiselle lhallit.uk.sen jäsenelle aseitama:n
50014:                                                              väli!kysymylksen.
50015: Ihnoiillwksia:
50016:                                                      Siv.      <Sihteeri lu'kee:
50017:          Ensimäine·n !käsittely:                                             E d u s k u nn a• ll e.
50018:    1) Ehdotus laiksi vwhinikoaJVustubeDJ                         8os·ialidemokraattinen eduskuntaTyhmä on·
50019: suori11tamillresta sodan ja ilrerpim~· ruilkana              karitkissa ti,laisunk.sis,s·a tässä edusikunnwssa, mil-
50020: V'UOilllla 1918 '17Ja~oa käJI'IsinteiUe uillkomaa·           loin on su'htautrnmis.e.sta N·euvosto-VenäJjääru ol-
50021: laisille. . .......................... . 1968                lut kysymys, va,atinut rauhantekoa N euvosto-Ve-
50022:    Asiakirjat:          Vall:tiova!'lain'V18lli!okun-        nä{iän lka.nssa. Niirurpä j10 :hulhtillmun 9 väiväruä
50023: DJM1 mietintö •n :o 11; h~irtuk's'en esity:s mo              viime vuoruna välikysym3rksessä lky•syttiin: Mitä
50024: 53.                                                          Hrullitus on telhnyt poista:alkse•en• .sodan .ulhkan
50025:    2) Ehdotus :lairosi twl;ojen 'sn<mtrm:taVJe-              ·Suomen ja Ven:iiliän• välillä? rSallllan lknun 21
50026: rost<a vuodelta 1919. . .............. .                     pä]vänä tethtii:ru välikysymys suunnitellun: Au-
50027:    Asia !k i v ja t:    iVal:tiovavaimnaJliokun- "           ruulks,en 1reiJlmn: j.ohdosta. ja 1kesikustel ussru edus-
50028: nan mietimitä n :'0 12; lhwU:irtm'kSie'D. •esiiys n :o       kunnlassa 'V'a·stustettiin jyrkästi tuolhoru ikevyt-
50029: 61.                                                          mieliseen r.etkeeru ryht,yrrnä1stä selkä .vruatdittiin
50030:                                                              rauhantekoa Neuvosto-Venäjän Uranssa. Aunuk-
50031:                                                              sen. retki tp,anltiin !kuitenkin toimeen ~a lov:vni
50032:           Pö y däH e·p all!o a. v a ri .en                   se, 'kuten tunn.ettua,, sa.ll!gen surke.wsti.
50033:                  ~:n~ i t •e lil•ä ä n:                          Kuru sitten ;kesä,n aiika.na työ~äes.tö Iiitt.ola.is-
50034:                                                              maissa oli yhä jyrkemmin aJikannt varutia, im-
50035:    3) IIalilituksen esitys n:.o 77 va:rojen                  iperiallistisen rpolitiilkan 1opettallllista Ven1ä~ään
50036: m~·Ö'Iltäantsestä Aktieboia·~et  Torn1a:tor ni-              nälhden ;ja lkun: Venäj.än n1euvosto-wmeij.a trui,s-
50037: m~seJn ylhtiön sulf:iJtwäJkiviin1atehtaan 'otia-              teli Vloit,ollisesti ika.i!ki:lla rint•amilla vwnhoilli·sia
50038: miseks.i valtion haltuun. . . . . . . . . . . . . . . 1969    Valkoisen-Venäjän kenratal•eja Jndenitshia, De-
50039:                                                              ,nikiniä, Koltsehalkia y. m. vastaan, katsoiva:t
50040:                                                               n. k. reunla!VaHioiden johta:vat ha:llitusmie•het
50041:                                                               a}e,varu syytä ryhtyä neuvottelniihin keskenään
50042:    Nimewhnndon a:semes:ta merkitään läsnäale-                :ma:hdolli,s,es.t,a; raUJhante·osta Venä{jäni llmnssa.
50043: vilksi ne edustacia.t, j1o1Jka ·ottivat osa,a edelliseen      Suomenkin :haUitus oli mUikana näissä n•euvotte-
50044: täysi-istuntoon.                                              luissa, mutta 1pääasiarHsesti koettamaiSS·a estää
50045:                                                               railllha:n ·syntymistä, kuten ;pääministeri1n 16 päi-
50046:                                                               vänä J.okalkuuta eduskunnassa: a.ntrumasta. lau-
50047:                      Dmoitusasiat:                            sunnosta 'käy selville, sillä - !kuten lhän' ,srunoi
50048:                                                               - ,,Hallitus on a1ina ollut stitä mieltä, ~että rau-
50049:        Välikysymys rauhan aikaansaamisesta                    hanneuvotteluiihin Neuvosto-;Venäljän !karussa ei
50050:              N envosto-Venäjän kanssa.                        olisi ry'hdyttävä, k.uin ainoast·a,an .paikkotiloan-
50051:                                                               teissa". 1Selkä tässä i'stunn.ossa ·että edustatia
50052:   P ulh em ies: Ulkopuolella rpäiväjärjesty'k·sen             PI"ocopen väilikysymy,s1:ä N euVJosto-~enäojän Mn-
50053: esitän tpöy.dälleipalnoa. varten: ed. KedoDJ y. m.            hanta:rjoulffis,esta· eduskunnassa 29 päi•vänä 'loka-
50054: 196~8----------------------------~P~e~~~·a=n_tM_·u_a__2_0~p_._h_e_lm
50055:                                                                   __ ik_u_u_ta_.________________________~
50056: 
50057: kuutru käsiteltäJes-sä sosialidemokratit ta1as vaa-                Päiväjärjestyksesssä olevat asiat:
50058: tiva·t rauhanneuV"otteluihitnt iheti eyhtymistä.
50059: Tällöin ikuitenlkiru, kuten ennenkin, he jäivät             1) Ehdotuksen laiksi vahinko-avustuksen sooritta-
50060: edusikunnassa vii1hemmistöön.                                 misesta sodan ja kapinan aikana vuonna 1918
50061:    !Nyt näyttää kuitenkin siltä, 1kuin mei•därukin                 vahinkoa kärsineille ulkomaalaisille
50062: p10rvaristomme allkaisi vähi•teUen käsittää rau-
50063: haruteon tal"J))eeUisuUJden V entäjän k!l!nssa. Tä-         sisältävämlhallituk•sen esityksen n:o 53 johdosta
50064: hän on tietysti syynä ensinnäikiu se, että Ne~­             laa;dittu valtiov·arainva.liokunnan mieHntö n:o 11
50065: vostovalta pysyy Venäjällä yhä pyst;rssä 'ka~­              esitellään mainitun lai.nsäätälmisasian ensi-
50066: ki•sta sen kukistai!Ili·sennustu!ksista ·huolimatta Ja      m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten.
50067: varsinlkin .se, että koMa kaikki reuna.vaHiot 'OiV•at
50068: jolko tehneet a.-aulha.n tai '?:va;t ·ra~ha.nneuvotte­        Kukaan ei halua. rpuheen!vuoroa.
50069: luis.sa Venäjän !kanssa. VIl"O on JO tehnyt ~au­
50070: han ja Latvian j·a Puo'l·an rauha.nneU'vottel]lLS,ta          Ensimäin1en 'käsittely julistet arun 'Päättynee.ksi
50071: puhuvat uutiset sanomalehdissä joka tpä~vä. Eun             ja a.sia menee suur 'e e n v a 1 i o kun t '& a n.
50072:  näiiUIOlle.n on käynyt y.hä täl'lkeämmälksi rruu~an
50073:  ai;kaansaa,minen Neuvosto-Venä!jän karussa, e11kä
50074:  meillä ole tietoa mitä JJ.aUitus on täJssä ·asi·a.ssa        2) Ehdotuksen laiksi tulojen suostunta.verosta
50075:  tehnyt pyydäJmme 3;sianomatisen hallitulkseru jä-                           vuodelta 1919
50076:  senen vas.tattruva!k,si ,sa;a.da: esittää seura.ruva.n
50077:  kysymylkse.n:
50078:                                                             sisältä.'Väm•hallitukseu esityks•en mo 61 jo'hdo~ta
50079:                                                             laadi tt.u vrul tiovara.rn va:liokunnan mietintö m:o 12
50080:         Mitä haUitus otn tehnyt tai aikoo teJhdä            esitellään maci.nitun lainsäätämis.asian en· s i-
50081:      rar&an atika.arusa•ai!Iliseksi N euvosto-Ventäjän      m ä i s t ä lk ä s i t t e l y ä varten.
50082:      tkarussa;?
50083: 
50084: J. W. Keto.                  Väinö Voi,orumaa.                Keskustelu:
50085: Hannes Ryörnä.               Fan1n\Y .A:hLfors.
50086: Väinö Ta.nner.               Wäinö Wuolijolki.                 Ed. P a 1m g r en: Såsom j.ag i ett annat srum-
50087: Ola'Vi Puro.                 Oslk. Reinti.Jminen.           mam·ha.ng denna a:fton ha:ft ära;n fram'hålla, inser
50088: J101han Helo.                K. R. Heinonen.                ja.g til1fnHo, vilika s•tora svårigheter stwtsutskot-
50089: Ed!V. Helle.                  J. Lwherma.                   tet 'deuna gång hruft att övervinna, då det gällt
50090: K. E. Lehtinen.              Arttmi Aalto.                  att i~ots ·allt åst•a.dkomma jälm'Vikt i budgeten.
50091: Emil Raea.ro.                 E. Huttunen.                  Att lösandet a.v en så kräVJande uppgift skulle
50092: A. 0. Anho.                   Miina :Sillami)ää.            ta;ga i ansprålk en dryg tid är oelkså .självfallet.
50093: Hi,lma V aJljakka.            P. A. LeSikinen.              lngen kau väJl heller ann'rut än• vara .statsutskot-
50094: V. Vainio.                    J. V. Kekkonen.               tet tacJksailll. för a:tt d·et med den grundligh!et
50095: Matti Pall;Si>Vuori.          A. Halme.                     som skett gått till siu ,maktpåliggande uppgift.
50096: M. Ampuja.                    T. PöYihönen.                 Det är emellertid mycket beklagligt att följden
50097: Hil,ma EoivulaJhti-LeJhto. Ka.arle Haikala.                 blivit, att tde inedlemmaT av riksdageru, vil:ka
50098: Anna Haa.pasaJo.              Anders N wkkö.                iclke tit111höra ·statsuts1kottet, numera sy.nas få all-
50099:                   Aino Delh:tolkoski.                        deles för liten ti.d att o.rien:tera 1sig i 1\le stora
50100:                                                              frågorna. Det ser ju ut som om rnan tänkt sig, att
50101:    Puhemies: Va.ltiopäiväjärje.stylben 32 §:n               budgeten och aHa därtill rhörande utskottsbe-
50102:  muikaan tulee a;si·an' olla pöydällä jo'honlkin seu-        täntkanden, ·av vi1ka va;rje dksdagsman dook
50103:  raavaan täysi-istuntoon.                                   bol'de få tillfälle att ta,ga vrdentlig ikännedo:m,
50104:                                                              nu bo~de i riksdagens elfte timme genomtrumfas
50105:                                                              utam vidare. På de håll, ·där •de stora skattern:a
50106:    Välliky,symys tp. a .n n a. a n tp ö y ·d ä .11 e seu-    skola up.pnegocieras, ko:mmer 'man knappa;st att
50107:  naa.va.an täysi-istuntoon.                                  pri•sa ett sådant förfarande. J ag 'har ·dänföa:
50108:                                                              också velat till riksda.gens prot·OikoU uttala, att
50109:                                                              åtminstone ja1g iclke kan godlkänrna •ett ·Slilkt säJtt
50110:                                                              wtt gå till väga.
50111:                                              Tulojen suostuntavero.                                             1969
50112: 
50113: 
50114:     Un~er den stund, sotm stått till buds, sedau be-          Ed. R. F u r u: h j e 1m: J ag ber att lfå fäista
50115: tänkamdet vi:d ett Hdig·are plenum denna; rufton            stora utslmttets. uppmärksrumhet vi'd reservatio-
50116: utdela.des, har jrug föl"lsölld sätta mi·g iru i dlet-      nen n:o 4. Herr Ramsay och jag fram\hålla
50117: samma. Därv~d 'finln•er ja.g, att jag iclke ka,n            där, att vi aruse ·deru av uts:IDottet föresl·agna S1kat-
50118: förenru mig om utsikottets fö'l"sla.g att utöver 1den       ten för iru:IDomstökniD'g i fhög grad oberättigad; så
50119: skrutt regeringen begärt fastställa en tilläggs-            mycket mera oberätti:gad som ri:ksdw:gen för
50120: skatt å inkomster, allra minst enligt så oskäli-            regl:erring av bud,geteru ieke beihöver det belO'IJ[),
50121: ga g.runder som § 8 i förslaget upipta,ger. Icke            som genom denna skatt kommer att inflyta.
50122: heller ka.n jag va.ra med orm att på ·det sätt § 4
50123: dmiförmäler oskäJligt stegra grundska.ttem: å in-             Kesllmstelu julis.t.etaan '{Joäättyneeksi.
50124: lmmster i synmerh:e·t i de högre ikategorierna.
50125: Vi få icke förhise, a.tt dessa höga tSkatter skulle            Asian ensimäiruem käsittely juli:stetwa.ru rpärut-
50126: dra,bba ioke blott svin(dlare, jo;bbare och företag         tyruee:ksi ja asia menee s u u r e e 111 v a l i o-
50127: av den bekla;gliga typ, som i form •av ett utav             k unta: a. n.
50128: licensrmyn:digheterna synnerJi·gen gynnarl; stort
50129: bolag dessa <dagar låtit så :mycket ta.la orm si·g.
50130: Skatten komme att dra>hba också alla ,dJe företa<g,                             Pöydällepano:
50131: vi1ka unlder :form av aiktiebolag rmed e~n mäng.d             3) Ehdotuksen varojen myöntämisestä Aktie-
50132:  ocbå mindre bemedlade rpersoner såsom delä-                    bolaget Tornator nimisen yhtiön sulfiti-
50133: gare utöva banlkrö.rel:se, exportirudnstrier m. m.                väkiviinatehtaan ottamiseksi valtion
50134: Det är dessa föreia'g ma'n nu önskar reruslkrwpa                                haltuun
50135: på ett sätt s•om 'Poå många håll anses ic'ke vara
50136: l:ångt ifrån plurudrin,g. Om ·försla.gen 'godkäm-           s~sältävä
50137:                                                                     hrullituben esitys n:o 77 esitellään ja
50138: DI!l!S, är detta 1ik1Jydigt med åtgärd att slaikta. .dien   pannaan 'pöyiHtlle seuraavwan t&ysi-istun~oon.
50139: höna, som väTiper guldägg.
50140:     J ag uttaJlar en rullvarlig gensa.ga mot en bud-
50141: getreglerirug på den väg, som nu1beträtts. Riik:ets
50142: finansförvaltning måste finna sådana utvä-                     Seuraava täysi-i<s.tunrt.o on huomenna lauan-
50143: g•ar för budg.etregleringe.n, :s•om icke rubba bä:r-        taina lkeHo 6 i.p.
50144: kra,fteni för 'VIårt ekonomiska 1iv och \hos utlan-
50145: det ber1Wa QSS den Iilla återstod•elll av tiHit till
50146:  våra ekon10miska resurser.                                   Täysi-is,tunto .päättyy keHo 10,15 i:p.
50147:   Ed. Hultin: Pyydän sctadru pöytä:kirja,an                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
50148: menkityksi, että olen ·!lld. Ara;järven vrustalausoon
50149: kaJnne.lla, vaikka en ole sitä allekirjoitt<a.nut.                                          Eino J. Ahla.
50150: 
50151: 
50152: 
50153: 
50154:                                                                                                                         j-
50155:                                                                                          •
50156: 
50157:                                 98. Lauvantaina 21 p. helmikuuta
50158:                                                          k:lo 6 i.iJ.
50159: 
50160:                      Päiviijärjestys.                                                                                               Siv.
50161:                                                                                         EsiteHä:itn:
50162:                                                     •              7) Ha.llituksen esitys n:o 717 va.rojen
50163:                                                          8iv.    myöntäJm1SiestäJ Alktiebola:g~et Tornator ni-
50164:                                                                  mirs'en Yhtiön sulfitivälkiviinta!t~hta:a,n dtlta-
50165:                                                                  mise'k·si valtion lhaJtuun. . . . . . . . . . . . . . . 2008
50166:    1) EhdotUJS aaå!msi ku1tku:Ja,:i4lOSirahrus.ton
50167: lakkaeuttrumisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972          U l k o p u 10 [ ~ rl [ a .p ä ':i: •V! äJ j räJ r j e s-
50168:                                                                                                                             1
50169: 
50170: 
50171:    A s ·i a ik i r j ru t:     Suu::ven IVIaliokunnta.n                 ty'ksen annetaan vastaus
50172: mietintö J1 :o 56; valtiJ{)IVIrurainva,Hoknnnam
50173: mietintö n:o 10; lhallituiksen esitys n::o 52.                       ·Ed. ''l1wnUJerin y. rm. väJlikyJsymylkisoon,
50174:                                                                  j()lka crt-oskee toim~tta.ia 0. W. Ku'U'srisen Vlan-
50175:    2) :IDhdotUJs lailksi osruk~eitta siirr~äJeSISä               .!titsemi·strupans'ta. . . . . . . . . . . . . . ...... .
50176: suorirtJe'IJta.van s1mstnntav~ron ilm:voiJtlami-                                                                                    "
50177: sesta vuodeksi 1920. . .............. .
50178:    Asia ik: i r j ru •t:       Suuren !Vlalioknnntam "              Nimenihuudossa me:r!kitään poissruolevilksi :e:d.
50179: miclintö n:o 57 a; va:ltiovarainva:liokunnan                     Arlho, CoUiantder, Elfving, Haa:p•asalo, Helle,
50180: mi,etitnttö n:o 14 a; •haJHib:rkJsoo esitys tn:o 64.              Hiimläläinen, Ihamuotila, J uustila, J uuti'1ainen,
50181:    3) 'EhdntUis lailkså 1perinttö- ja. 'la:h.ia:vevon            Koivisto, .Eoivura.nta, Kontu, V. K!orhonen, Kos-
50182: korottamisesta vuodeksi 1920 ......... . 1980                    ikelin, Le:ht01k01ski, Lehtonen, Deino, Leivo, K. E.
50183:    A: s i a ik: i r .i ·!l! t: Suuren :v~ali<Yknnna.n            Lilllna, Lumio, Ma;lmivaara., Mantere, Meriläi-
50184: mietintö n :o 5!7 b'; valrtiovara:invaliokunnan                  nernl, Niemi, Niu:kk.anen, Nyrlkmö, Pitkänen, Puro,
50185: miretillltö n:to 14 b; !hJaHittuklsen esi·tYIS mo 64.            Ruuskanen, Ryti, Ryynänen, 8aaTi'Hvi, 8i'h.rvo,
50186:    4) Ehrdotus Ia~ksi leimruma:krsurn korotta-                   Särkkä, Tasrkinlen, TYJpiJÖ, W·ainio, V a;1'konen ja
50187: misesta vuodeksi 1920. . ............ .                    ,     W este.rinren. ·
50188:   ·A s ri a iki r .i ru t:     Suu:ven :v~aHokunn~n
50189: mietintö n:o 57 c; valtiovarainvaliokunnan
50190: mietintö n:o 1·4 c; ihtaUirturosren 'esitys .n:o 64.                                     Ilmoitusasiat:
50191:    5) Ehdotus laiksi tulojen suostuuttave-                          Vap.a;utusta täJmän iHa·n täysi-istuUJnrostru ylk-
50192: rosta vuo<lelta 1919. . .............. . 1987                    sityisten aisiain vuoiks·i saa!Vat seuraavat ·edusta-
50193:    Asiaiki r .i a t:           Suu:ven Vlaliokunntam             jat: ·ed. Ma.ntere, Lwmio, I-'eino, Le.htonen, Kor-
50194: mi:ltintö n:o 58; valtiovarainvaliolkunnan                       honen, Nyr!kikö, Hälmäläinen, Lehtdlms:ki; vrupa:u-
50195: mi•etilntö .n:<o 12; 'hatllit~s,en es]tys rn:o 61.               tusta eidusikunta:työstä. yksityi·sten' a<siain v·uoiks.i
50196:    6i) Ehdotus laiksi tummaksujen väli-                          saravwt seuraavat edustwja.t: Malmivaara ensi
50197: aitkaisesta korottrumises•tru vuodeksi 1920.                     ma3.1UJa:ntrui-iltaan, .Sarlin1 ensi tkeskiviikiko-•rua-
50198:    rA rs i a ik i r .i a ·t:   Su:umen valiokurrn~n              muun, Pilkka ja Elfving ensi tiistai-aa,muun,
50199: mietintö n :o 591; valtiovarainvaliokunnan                       Sruwri'ki:vi tämän illan ja ma.a,na•niain täYJsi-is,tun-
50200: mietintö n :o 13; haHituksen esitys n :o 60;                     nois,ta;, M. Erielh ensi maana,TIItai:ksi.; va'Pautnsta
50201: ed. Arhon y. :m. 1edU1Sik. tesit. ·n>:IO 9; red.                 tämän illa;n täysi-istunnosta sairauden vuoksi
50202: Schra.U'ffiamllin edus'ik. esit. n:ot 1'2 j;a 13; red.           saa ·ed. Arho.
50203: Schlaumrunin a:norm. ehd. mo 14.
50204: 1972                                       Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50205: 
50206: 
50207: Ed. Kedon y.m. välikysymys rauhan aikaansaami-                P u 'h •e :m. i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetrua.n
50208:         sesta Neuvosto-Venäjän kanssa.                     suuren 'Valiokun,nan mietintö. EDJSin sllillitaan
50209:                                                            asiassa yleis1kes'kustelu ja kun se on julistettu
50210:    P u ·h e m i .e s: U1kopuolellru rpäiväjärjest.ylk-     p.äättyneeksi siirrytään laJkiehdotuksen yksi-
50211: seru iLmoitetaan, että ed. Kedoru y.m. välikysy-           tyislkoihtais.een käsittelyyn:.
50212: mykseen,, joka. viime täysi-istunnossa :Pantiin
50213: :Pöydälle, on yhtyn\Yt 31 edustariaa, ja tulen sarut-        Käisittelyjärjestys 1hyvä:ksytä·än.
50214: tarrnaan sen asia.llJOIIllais.en hallitu:ksen däis·enen
50215: tietoon.                                                     Yleiskeskustelu:
50216: 
50217:                                                                Ed. L a h e r m a: Esityslistalla on täinä il-
50218:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                 tana koikon>aista viisi lkarpiJaletta verolakielhdio-
50219:                                                            tu!ksia. Jo tälmä luku osoittaa., että valtiomme
50220: 1) Ehdotus laiksi kulkulaitosrahaston lakkautta-           raha taloUidellinen tila on tällä hetkellä ente~m:
50221:                    misesta.                                män lk'!lin huolestuttava. Ei siinä kyllin, että
50222:                                                            hallituksen on täytynyt koettaa keksiä erinäi-
50223:    Esitellään •suuren; validkunnrun mietiwtö .n:o          siä tuloläillteitä täyttääkseen sen vaillingin, j·oka
50224: 56 ja •otetaan toi s e e n k äJ s i t te l y y n sinä      tu1o -ja menoarviossa ·on 'havaittu. V ruliokunnan
50225: selkä v.altiovruraå.nvaHolkunnan mi.etinnössä .n:o         on tärrnän lisä.Jksi ollut ~yhdyttävä aivan erikoi-
50226: 10 va.lmistelevrus.ti käsitelty hallituksen esitys         siin toimenrpiteisii.n tarvittavien va.rojen lisää-
50227: n:o 52, jaika ·sisälltää yllamainitun la~kie!hdotuk­       miseksoi, vaJltion: tulolä:hteiden ikartuttamLse.ksi
50228: sen.                                                       lisäverol,ja hanlkkimaUa.. Kun valtion menot en-
50229:                                                            nen sotaa olivat keskimäärin 150 miljoonaa
50230:                                                            vuodessa, ovat ne tällä hetkellä tlmh-onneet 1,900
50231:    lP u lh e m i e .s: Käsittelyn rp·ohjaJksi rusetetaan   miljoonaan markkaan eli 13-tkertaisiksi. Täl-
50232: suuren 'Va1iokunna.ru mietintö. Ensin sallita.run          lainen ·nous·u valtion ;meniOissa on: aivrun tavaton.
50233: asiassa• yleiskeskustelu, ja kun: se ·On julistettu        Sitä ei voi ~verrat-a edes siihen hintatas:on nou-
50234: :Päättyneeksi, siirrytään laikiehd1otu!ksen yksi-          suun, joka on ha.v.aittavissa elämän eri aloilla
50235: tyisJmdhtaiseen •käJSittelyyn.                             ja kaikissa tavaraJlaaduissa. Eikä sitä V'Oi voc-
50236:                                                            rata myMkään raih•run rurvomme sisäiseen eikä
50237:   Käisittelydäirjestys hyvä:ksytään. ·                     ulkonaiseen· ostokyikyyn. Siinä on jotakillf epä-
50238:                                                            nmunarulia, j.otalkin sellaista, jonlkru juuret ovat
50239:   Yleisllmslkustelussa ei ikulkaan halua. IJUiheen-        syvällä ja jonlka, :Pohjalla :Piilee valta,valll: suuri
50240: vuoraa.                                                    erpä'kolhila. E:Pälkohta, jtoka on kylläkin: !helposti
50241:                                                            hava;ittaviss•a. Ilmiö ei tosin ole yksin :meille
50242:   Ylksityiskolhtaisess.a kä!sitte·lyssä la·kie'hdotulk-    tunnuk,sellinen, vaan on yJeismaailmallin'en.
50243: sen lalkiteksti, joJJ.tolruuse ja nimike lhyvä!ksy-            1Mutta joslkiru maruilmansota vuonna 19118 jätti
50244: tään järjestänsä keskustelutta.                            jälke-nsä meidän valtiolliseen elämääJmme, niin
50245:                                                            kyllä tämän ta:paJhtuman, kaDJS·rulaissodan, jäl-
50246:    ·Puhe m i ·e s: :Suuren va'lio:kunnan mietintö          keinen ai!ka on jättänyt vielä suuremp.ia jälkiä
50247: o'n siis muuttamrut·ta 1hyvälksytty.                       meidän valltiotalouteemme. Sellaista tuhlausta,
50248:                                                             s~ellaista ääretöntä a.rvojen hävitystä, sellaista
50249:   Asian t•oinen !käsittely juHstetaan :Päätty-             vrur'kautta, sellaista mäldännäisyyttä kuin on ol-
50250: neeksi.                                                    lut havaitta:vis,sa näiden kalhden vuoden a:ika.na,
50251:                                                                1
50252: 
50253: 
50254:                                                            ei ole tämän maan .historia· :rnosikaan osannut lker-
50255: 2) Ehdotus laiksi osakkeita siirrettäessä suoritet-         to•a. Ja. täJmä ikai1kki se on ta1:Pruihtunut olain ja
50256:   tavan suostuntaveron korottamisesta vuodeksi             oi·kewden varjolla ja .sen takana on seisonut se
50257:                       1920.                                puoli Suomen kansaa, joka sanoo edustava:nsa
50258:                                                            lakia ja oikeutta. Se vaiJaussoilruihUtiD.rula, se
50259:    EsiteHätiin suuren vaEokunnan mietintö ru:o             itsenäi,syysrpäihtymys, jalka alkoi vuonna 19'18,
50260: 57 a ja oteta;run toi s e en käsi .t te l y y n            ei ole lorppunut. Mutta tämä humrula:, se on tul-
50261: siinä •sekä valtiovarainvaliolkunnrun• mietinnössä         lut tälle maalle ja kansalle kalliiksi, sangen
50262: n:o 14 a valmisteleva•sti käsitelty hallitulksen           krulliiksi.                        .
50263: esity.ksen n:o 64 johdosta laadittu yllämainittu                Kun !katselee valtiovaTainva,liO'kunnan ehdo-
50264: laki ehdotus.                                               tUist·a kuluvan vuoden menoarvi.olksi, 1hudmaa,
50265:                                          Suostuntavero osakk:eensiirrosta.                                   1973
50266:                                                                       ---------------------
50267: kuinkru suuren_~ po-stin muodostavat siellä sel-lai-       kin tehdään tuottavaa, työtä, siellä on sama ti-
50268: set men-ot, jotka ovat osoitetut aivan tu-ottamat-         lanne. Mutta ruiissä :p.iireissä, missä -tuotanto
50269: tomiin, hyödyttömiin, vieläpä va:hingollisiin trur-        on syfljäytetty, jossa elälmä ,otetaan toisen työstä,
50270: k'Oitu!ksiin. Ennen kaikkea pistää silmään ·suu-           jossa keinottelu, varkaus on kaiken elämisen
50271: ret sotilasmen'Ot. Siellä joukossa näkyy myös-             tulolähde, siellä eletään rennosti ja; •tu\hlaten.
50272: kin- suuria määmärahoja, joiden ta:rikoituksena                Onik·o valltiovalta tehnyt 'V'oita.vansa tilam:teen
50273: sanotaan o·leva1n edistää n.s. laillisuutta., mutta        muuttamiseksi? Kai yhtä ja toista on koetettu,
50274: joiden kärki kä;änti:yy itse laillis-uutta vastruan.       mutta lkei.not nykyisellä valtiovallalla näyttä-
50275: Siellä on kymmeniä miljoonia suojeluslkunta.-              vät olevan kovicr1 'heikot. Entiset 'Pääministerit
50276: liilklkeeUe, siellä on1 'kymmeniä miljoonia epä-           astuvat johtrumaam liikkeitä, jotka valtavasti
50277: määräiseen ra,ja.rus.uojelukseen ja siellä on mil-         huijaten ;pistäJvät taslkuun•sa suunnalitomia sum-
50278: joonia laito'kselle, jon!ka fhämä;rä:p.eräiset puuha:t     mia tä;män kansån työtätekevien kerro-sten pus-
50279: paJriastuvat joka ihetki - :tarkoitan vailtiollista        seista. Mitä voisi hallitus sellaisia herro,ja
50280: keS1kus-po1iisia.                                          va.staan. Se on voimaton. Mutta mitä on val-
50281:     Tämä on yleiskuva valtiotalou:tenmne men,o-            ti·o tehnyt SU!pist-aa;kseen suunna·ttomiin kasva-
50282: puolesta. Mutta tämä ylei•skuva soveltuu niin              via valti:omenoja, j-oita etenJkin ruiheuttaa s.ota-
50283: hyvin myöskin yleensä krurusantalouteemme,
50284:                                 1                          }ait-os, kansan- työtä kuluttava ja yihteislkuntaa
50285: yleerusä sii·hen elärrnää;h, jo.ta täJmä !kansakunta       häiritsevä suoljeluskuntala:itos ja rajansuodelulk-
50286: on a•lkanut viettää sitten vuoden 1918. Yleinen            sen nimellä /kulkeva neulanpistospoli,tiilklka
50287: rap'Peutuneisuus /kaikilla aloi-lla1, häikäillemätön       na:aprurivaltoja vastaan? Siinä suhteessa ei
50288: keinottelu, 1kiskonta,, ketjulkaup.pa, kaikki ne           näytä :olevan tarpeellisia edellytyksiä, ei halua,
50289: ovat nouss-eet kuin sienet sateella tälmän ka,n-           ei tahtoa. K-un tilwrune on tällainen, kun t·oi-
50290: san niskoille. Ja mi'stä kaikki näJmä imurit ovat          vottoma!lta näyttää voi,da saada ailkaan mitään
50291: iLmestyneet? Mi·stä kaikki näimä suunna,ttomat             järkeviä muutoksia ra!ha:t-aloutemme me.nropuolen
50292: joukot tythjäntoimittajia. ja toisten työn naut-           sU!pis.trumi·seksi, -ei v-oi reheUisenä miehenä antaa
50293:  tij·oita?                                                 suos-tumustaan uusien veroden kant-amisee-n, ve-
50294:     Mistä saa v·altio tulot suuriin men,o-i'hinsa?         rojen, jotka jo ennestään raudan raskaina rasit-
50295:  On!haru 'sillä :hyviäJ keinoja. Se :p.anee seteli-        tavart ·väestöä, jo1Jka näänn(Yttävät ·suure•t ker-
50296:  painon Suomeru Pa;nkissa pyörimään ja viskaa              ro'kset näJlkään. Ei voi, ei voi antaa uusia ve-
50297:  markkinoille :1;2 miljarardi,a seteleitä, ja nos;taa      r-oja. Niin sirkan ääni kuin tällainen ääni lie-
50298:  hintatason, alentaa1 Suomen ralhan arvon- 'kotona         neekin joukoss-a, rohkenen kuitenkin ehdottaa,
50299:  ja. ulkona. Se kor-ottrua välillisiä veroja, 1pa.nee      että tä;mä, niinkuin seuraavatkin verola:kielhdo-
50300:  kansan ma!kse-t:tava:k,si kortkeita maksuja, tuonti-       tuJkset, hylättäisiin.
50301:  tulleja, vieläpä ka~kille välttäJmättömillekin ku-
50302:  lutusesineille. Ta.nkoitan eritoten sitä tuonti-             Ed. E. H u t t u n e n: Saatan kern!l'rusti
50303:  tullia, j-oka on pantu syömävilrja.n asa'lle, puhu-       yhtyä edellisen puhujan Mvosteluun .ny.kyises-tä
50304:  mattakaa.n nyt muista. Va1ltion välilliset verot          a:sian:tilasta., -se'kä siitä rsuures·ta menojen nou-
50305:  tekevät menoaTvi.oeihdotu1ksessa tasalmvuin 600           susta, mi'kä on havaitta.visl!a valti•on rahatalou-
50306:  miljo()naa. Kun ottaa huomioon, että menojen              den -alalla. .Syyt menojen huimaavaan nousuun
50307:  puolella· on yli 400 miljo,ona,a sellai-sta meniO'a,      ovat etsittävissä monelta taholta. Viime vuo-
50308:  j-oka on havaittu myös tulopn'O'le]la, rautatie-
50309:             1
50310:                                                            sien kokemus, varsinkin viimeisten 5-6 v-uoden
50311:  lai·to'ksen :menot, niin voi tehdä j-ohtopäätöksen,       adalia, osoittaa selvästi, että menojen suureen
50312:   että valtion kaiikista tuloista; 45 % iharukitaan        nousuun on etu:p.äässä ollut vaikuttatma.ssa usein
50313:  verottamalla kuluttavaa; väestöä. Se on paljon            mainittu maailmansota. Erikoisesti meidän ko-
50314:  ja mel'lkitsee suunnatonta taakkaa kulutta~iUe.           toi.silsta ol-oistamme johtuneet syyt ovat olleet
50315:  Työtä te1kevän, yleensä tuottavaa työtä tekevän           joudutta-massa asiain kehitystä nykyis-een on-
50316:   väestön as•ema on tukala.. Ei missään pail!kat, ei       nettomaan! tilanteeseen. Suomen ylhteydestä
50317:   edes valtionlai-toksiss-a, ei virkamielhilllä, ei työ-   V enätiän kan:ssa seurasi -surullinen perintö, joika
50318:   läisillä, ole nousse.e:t sille tasolle kuin hinlta-      vaikutti tuhoisella tavalla, mruan raha.-asiain
50319:   tason; yleinen nousu .e,dellyttäisi.                     tilaan. Eduskunnalle ai1kaisetmmin esitetyistä
50320:      ,Tällais.ta ·on ·elämä ·suurin piirtein kats,oen      Suomen Pankin tiiaa kosikevista .selostuiksista ()n
50321:   tällä hetkellä. Yksit.yiselämäis.sä, siellä, mis.sä      käynw-t selville, että ailkanaan Venäjän valuutta- ·
50322:   tehdään tuotta vrua; työtä on elämä vaikeaa tai·s-       ta;rpeen tyydyiltäminen aiheutti vai-tioliemme 400
50323:   te1uru Ylhä koihaavia 'konjunktuureja vastaan.           a 500 miljoonan markan tap'Pion. Sen lisaksi
50324:   Valti<>n :pal vel u:ksessa, siinä osassa, missä myös-    useat muut sei'kat, ennen 'kaik!kea kansalaissota,
50325:                                                                                                             249
50326:  1974                                     Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50327: 
50328: 
50329:  jdb niinikään on ollut vä:liillisenä seurauksena          tåseen, niin minun, niinkuin edellisen puhu-
50330:  yihtey.destrullllme Venäjän ikans•sa. Kun asiain-         .iankin mielestä, ne ovat aivan rHttämättömiä ja
50331:  tila ·on keihittyn~t sellaå.se:ks.i, millainen se n~­     tullaa'n va1tiovarainvalioikuntary~hmäJmme ta-
50332:  kyään ·o.n, kun vrultion tiDenot ovat tkrusvaneet         holta esittämään ·ailkanaan budijetin yhtey.dessä
50333:  siinä määrin, •että veron.malksatiat Ulhkaava.t tu-       hnOillattava;mpia sUJpistuksia niiihi'n. Ottamalla
50334:  kehtua sen alle ja kun kautta. koko maan alkaa            huomioon, mi·ten .suureen määrään nyt :myö.n-
50335:  kuulua vakawia ääniä vero.rumak.sukielloista,             nettävät lisrusuostunnat nousev3!t, !Voimme vasta
50336:  ntousee vaikav3!rua kysYtiDys, onlko välttä.mäitöntä      arvostella., missä määrin v·oirta.i:siin tulla toimeen
50337:  näitten rasrkaitten suostuntoden myönt.ä.minen            ilman suostu.ntocia siinä tap.auk.sessa, jos sota-
50338:  ja: eikö valtion ta,loutta voitaisi thoitrua tsellai-     laitoksessa toimeenpa.n taisii:n mah·dollisi'Ill'Illan
50339:  sella ·tavalla, että tämä uusi odQtettavis.s•a oleva      periUJpoihjainen menojen suop.istus. Sekä n~t
50340:  verotaaklka voitaisiin välttää. Jos j·o omistavien        eduslkunnrulle jätettyjen lisrusuostuntaehdotus-
50341:  luokikien kannalt-a teihdään tällaisia tiDuistutu\k-      ten, että budj.etin s~hteydessä vielä esitettävien
50342:  sia, ntiin sitä suuremmrussa määrässä on se oikeu-        menojen lisäyksen kautta summa nousee sangen
50343:  tettua• vähävälkisen väes.tön ka.nnalta kats·ottuna.      suurek.si. Mitä tullitulojen korot.ta.miseen tulee,
50344:  Kun minä ja kenties muutamat ·tois.etkin ryhmä-           niin ne nousev3!t valiokunnan laskehnie~n mu-
50345:  tovereistani, emme· ole katsoneet vo:i!vamme e'h-         kaan tällä vuodella noin 300 milj.oonan markan
50346:  dottrua eräitten valtiovarai.n:v·aliokunrran ehtdot-
50347:                                                   1        ma3!raan. Kun ne vuo;den 1919 :päättyessä te-
50348:  tamien uusien suostunt·ojen kieltämistä, - nii-           kivät 242 mil~oonaa, niin tullitulojen ·lisäJys
50349:  hi·n kuuluvat m.m. esillä oleva osa\kesuostuuta,          budjetissa tietää 58 m~ljoonaa ma·rkkaa. Tämän
50350:  niin on tsyytä 1hieman perustella, mistä johtuu,          lisäksi on budjetissa tulosuostunb, joka on ·ar-
50351:  että näissäkin oloissa, kaiken sen huijauksen             vioitu valiokunnassa 280 miljoonaan. Sen
50352:  jälkeen., jota valtiota:louden alaUa on 'harjoitettu      ohella vientitulli 200 miljoonaan, leimll!suostun-
50353:  ja johon edellinen puhuja viittasi, kats>Cllmme           na.sta saatu !korotus 2·2,500,000 ma11kikaan, osake-
50354:  voivamme eräitä suostuntoja myöntää.                      vero 1,500,000 selkä :perintöverosta 2 miljoona.am,
50355:     Kysymyksen ollessa meruo.ien su~pis.taJmisesta,        eli yihteensä lisätty~ä suostuntaveroja; enti:sten
50356: ·on usein viita·t·tu sotalaitdkseen. Olen yksi             lisä'ks,i 564 miljoonaa; marlkkaa. Tässä ei ole
50357:  niitä, jotka ker.narusti olen :kannattanut ja kan~        vi,elä ollenkaan •otettu huolmioon niitä iHsäyk-
50358:  nata:n sotalaito•kJsen menojen mahdollisimman             siä, joita valiokunrta erinäisten IJääluok:kien koh-
50359:  suurtru supis·tamista. ja ehdottOillaJsti olen sitä       dalla, kuten rpostilaitoksen, :met,sälaitok.sen ja
50360:  mieltä, että eräi•tten suostuntain .kieltäminen           mui:den sellaisten ikoihJdalla on [katsonut v•oivrunsa
50361:  saatta:i>Si tulla kysy1my:kseen siinä tavaukse.ssa,       hyväksyä. V aliokuntaryhmärrnme talholta oli
50362:  että e>dusJkunta >Suostuu tekemään riittäviä poi.s-        esitetty tulo- ja menoarvion krusitte,lyn yhtey-
50363:  t.oj·a sotilasvääl uokasta.                                dessä ·supi:stuksiat sotilasmääräraihoihin, j.otika
50364:      ,Jos ta1hti1ota.an saada selvitystä siitä, onko nyt   nousevat Omiiken kaiklkiaan 286,162,800 maTk-
50365:  yleensä välttärrnätöntä myöntää uusia: suostun-           ka:an, ja kun nyt ·budjetin lu:klm'on sa•wmiseksi
50366:  t.oja, niin oli•si selvitettävä, miten suureen sum-       uusia: snostuntoåa. näytään tarvittavan vähin-
50367:  maan sotilasmenot nousevat ja mikä määrä                  täin 5M miltioonaa, niin jäisi ·siinä ta.paukseS'Sa,
50368:  niistä maihdollise•sti ·olisi vähennettävissä. Hal-        että valio:kuntaryihtmämme ehdottamat supistulk-
50369:  lituiksen esityks.essä eduskunnalle tulo- ja meno-        set sotilasmen:osäännässå ib.yvälksyttäi:sirin, .suo:s-
50370:  arvioksi 19t20 vuotta varten olivrut sotilatsmenot,       tunnoilla. vielä peitettävaksi 277,,837,200 mark-
50371:  se'kä vakinaiset että ylimääräiset arvioid.ut             krua. Tärrnä summa tosin jonkun verran •Supi•s-
50372:  suunnilleen 480 miljoonaan ma:r'kikaan, ehikä             tuisi siinä ta:p.auksessa, että eduskunta katsoisi
50373:  jonkun verran siitä yli. Kun eduslkunta aikai-            voivalllsa. vähentää erinäisiä muita määrärahoja,
50374:  s·emmin hyväksymällään lisäbudtj.etil1a vuotta            kuten määrära.ha& su·ojeluslkuntain av.ustami-
50375:  1919 v·arten siirsi tälle vuodelle aiottuja ·soti13!s-    selksi, erinäisiä määrä:ra:hoja r.aja:nsuojelU:ksen
50376:  määrära:hO'ja viime vuo.den :men:osääntöön, niin          varhvi•stamis~ksi j.n.e. Mutta: vansin ihuomatta-
50377:  sulp,istui tä.män kautta hallitutksen e•sity:kseen si-    vasti tuskin tästä määrästä supistuksia en·ää
50378:  sältyivät sotilastiDää.räraJhwt 410,990,350 maaJk-        v;oidaan ari1kaan•saada. Ilmei:stä on siis, että jos
50379:  kaan. V altiova,rai•nvaliokunta vnolestalllsa on          valtion rillhatal•outta. aiotaan pitää vystyssä, niin
50380:  koetbnut tehdä eräitä supistuksia näilhinkin               s·e epäilemättä ka.i!paa uusia. varoja nykyiseen r:as-
50381:  men:o~hin j.a on saanut ne supistuma:an, vakinai-         'kaase·en asiaDJtilaan ~mt.soen. Jos· .suostunuat
50382:  set 1menot           263,218,900 •se:kä ylimääräiset      kiellettäisiin, jos e·du:Skunta asettui,si sille -
50383:  81,700,200 markkaan, eli ylhteensä 344;919,100            j.os niin t&htoisi sauoa - epä.lojaa1ise:Ue kan-
50384:  mark:kaa.n. Mitä tulee näiden 1menojen supis-              nalle 'h•allituikseen n.ähden, :että kieltäisi suos~
50385:                                             Suostunta.vero osakkeensiirrosta..                                    1975
50386: 
50387: tunnart:~ niiu 1herää kysymys, joutuilsiko hallirtus           nan· .hyljätt.iiväJk.si•. Mitä tulee tulovel'losuostun-
50388: siitä pulruan? Luulen, että ny.kyinen porvarilli-              ta.an, se lruhinnä tullisuostunnan jäitkee:n ras-
50389: nen haUit.us hoitaisi asiansa :siitä ihuoli,matta,             kaimmin ilmskee myö.skin työ.väen luOik!kaa,
50390: jos sille ei riittävää määrää varO\ia osotettaisi-             mutta, jos ·edu'skulllta, suostuu maimit.tuun .suos-
50391: kaan. On hyvin luwltava1a, että Suomen Pan-                    tuntalakiin nruhden ihy·väksymään eräät sellaiset
50392: kin seteli!koneet saisivai osaiksi tyydyttää 1ka:s-            pa:rannukset, joita lillietintöön liittämäJssäJmme
50393: vruva'n rruhan tavpeen, niin/kuin, Ille ovat saameet           vastruloauseessa on esitetty, niiln täimänlkin: suos-
50394: viime vuosina use81ssa tap·amk.sessa sen .t•elhdä.             tunnan myönt.ä:minen:, ainalki1n omwlta lk:anna:l-
50395: Toiseksi, v·alt:Uon laina,t, jo~den määrä ni.ini:kään          tani, ikali:sottuna. saattaisi tulla ·kysYillly.kose-en,
50396: viilllle vuosina on tava;t.tOilllasti lisäänt.y.ny•t.          koslka se siinä tapauiksessa tulisi va:rsin s.uuressa
50397:     Jos katts·oisilllllle voivamme kieltää ik:ai'klk:i         määrässä lk·o!htaaJmaan varak,kaita eli maiksuky-
50398: suostunnat, joita valtiovrura.i.nval]oik:unt·a; nyt e'h-       kyisiä luolklkia. Viimemai,nittu.ia luokkia koih-
50399: dottaa edu•skunnan 1hyväksyttäväik:si, niin luu-               taaviai suo•stuntoja ovat ennenik:aikkea lkäsitel-
50400: len, 'että ääriillimäis•estä oikei•stosta ik:enties eldus-     tävällä oleva osakesuostunta, senlis•ruk&i p;erinrtö-
50401: ta(ja.t Hästbac.k~ Prulmgre.n ja molllet muut suu-             ja laih(javero s·elkä ennen ka.i!k:kea vientitullit.
50402: rella •kii tollisrmld·eUa •ottaisi vart •va!setilllmistol ta   Puolestani kernaasti .salli1n, että omistavat luo-
50403: vast a81n tä1lai;sen pal veluik:sen. Jos ik:iel täisim.me      ,kat osotta:vrut näitten suostuntaverojen !kruutta
50404: kairråi suostun.nat, samalla tuli,si valp,autett.a-            varoja oma.lle ihamtuksellensa ja. sillä tava.lla
50405: va.ksi m.om. ~muta1va,ravienti siitä vienti.vemsta,            ottavat krunta.aksensa· va•stuun nykyises,tä vai-
50406: milllkä valtiovarainvaliokunta on •suunni<tellut ja            ke•asta aselma·sta. Tulen siis äänes,tä:mään esi:llä-
50407: se tietäi.JSi noitn 200 lilliljoolllrull lilla11kan lahjwa     olevan suostull!nan 'hyvätksymisen puol'esta.
50408: nykyisille puutavaJ"amkkeen harjoittajille. Seu-                 :Ed. T u r tiainen: Pyydä.n !kannattaa ed.
50409: rauksena; veroik:iellosta tietysti olisi, että Suo-            Lalhe11man tekemää eh:dootu•sta.
50410: m'en Panik:in setelimäärä kasvaisi ja sen kautta
50411: elirukustannukset nowsi,siva.t, kun twas toisess·a                1Ed. alf F o r se 11 e s: Rdglill iLaihe11mrus sä;tt
50412: ta!pB~uJkse•ssa, -     jos nim. va.lti•o ottaisi uusia lai-    att sö<ka !Jw.mma åt militä11budgeten• kan ej läm-
50413: noja, se vellkartaalklka, joka tulevien• polvien lk:an~        na:s obeimöH. Det måste er,känna!S, att militäir-
50414: nJettruvaksi jäisi, ka:svaisi ja kä.visi entistä ra-           budgeten i närvaran,de stund stigeir till en hög
50415: silttavalmmaiksi. On •hyvi1n •uskottavåa, että jos             siflfrBI över 400 miljoner, men reducerad tii}l nor-
50416: salhateollisuuden 1harj.oittadat vääsisivät va-                mala "Pris gen01m att divideras med 8 skulle denn.a
50417: paa&si nyt suunruit.telun alais•ena olevasta vienti-           budget icke vis.a •så höga •S<if1fror. I .det 1falllet
50418:  verosta;, ne hyvin kernaa·sti olis1va.t arvatenikin           sJmlle man ikna"J):past !hava skäl a;tt med hänsyn
50419:  valmiit lainaamaan haJlitukselle var.oja !hyvää               till miliiärens numerär Haiga: ö'v•er för höga silf,f-
50420: korkoa ja palk.kiota vastaa.n. Kun verotien täy-               ro.r. Emellertiid s:k:ulle även jag vara meld •0/ill
50421:  d'el:linen kielto nyik:yisessä tilanteessa. mer!k:it-         altt reducera militärbu:dgeten> om det \k:unde ega
50422:  sisi valtion ralhat.alouden joutu:mista enhstä                ru:m, men 11dgnn La,herma bör själv rveta bäst, rvar-
50423:  räi•keä.mpään asemaan ja ik:un. ·se ta:va.Ilaan ·vä-          för vi behöva vår militäir och våra >skydds'kiårer.
50424:  limsesti vailkutta:i.JS•i myös1kin t y ö v ä e n· l u: •o-    Dessutolill ä.r det i lhög grad egendo.mligt, a~t.t
50425:  k a n elintasoon, ·katson minä, että eräitten                 rdgm Lailienma nu klrugar öv·er saJmhällets lum-
50426:  suastuntoje.n        myöntäminen nykyhetkelläkin              peooet och uselhet och a·tt det lever i eut .s[iäl~v­
50427:  saaHai•si olla, lillaihdoUista..                              ständigoh·etsrus, men icke för några dagmr sedan,
50428:      Kun siis o.n1 selvä:ä, että suo.stuntoja. yleell!Sä       då man från borgerli.got hå11 sökte få des·sa
50429:  on myönne,ttävä, niin ·On täl1löin: raiJkaisevana se          utväxter ·firån samhällsiivet homskaffalde, •un-
50430:  seiiklk81, lilliU:kälaisia. näi t.ten suosh.ntojen tulee      de,rs·tödode •de borgerligas försölk at.t av•ska'ffa li-
50431:  olla. Minun ja monen minun ka1nnallani olevan                 ce.nstvånget. J wg ih·op'])a·s rdgm Laherma ooo so-
50432:  lälhtökohtana on •tätä asiaa ar.voste<ltaess81 vaa-           ciali.sterna nästa gåug >det är ·fråga. om ransone-
50433:  hmus ·siitiä, että hyväksyttärvien SU'Ostuntoden              rirug och andra krigsreg-leringar, .då skola. v•a.t•a
50434:  tulee olla oi.keudenmukai,sia, niiden tulee koih-             ense med de borgoerliga och icke ta:la däremot. Harr
50435:  data oilk:eas:sa suihteessa a·sianomai1sia. rveronmak-        tala.de vidare ·om de 'höga 'ska.Her, som jämhårt
50436:  saljia !hei•dän todeHisen maik:suiky1kynsä mUikaa;n.          trycka a;rbetarue, uuder det a.tt, såsom rvi 1skola
50437:  1\fitä ll!yt ·käsiteltärvän·ä ole.viin suostunt·oilhin tu-    få se, dess.a rurbetare ·söka undandra.g.a si:g alla
50438:  lee, oQU niistä tu:llisuostunta s·elldilnen, ettei va-        s'katter överhuvud .såJväl dire1kta som ill!dilrekta.
50439:  se:mmi•stos.t.a !kukaan tule sitä hyväksymään.
50440:  Mietintöön liitetyssä vastalauseessa nakyväot ne                ;Päruminåsteri V e n n ·O ·l a: En voi oLla :kos-
50441:  perusteet, joilb ehdotwmme mainitun 'Sinostun-                kettelematta. niitä väitteitä, joita eld. iLahe11ma
50442: 1976                                    Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50443: 
50444: 
50445: toi esiin. Hänen väit•teensä :kohdi•stuivat yli-~         tamistyöt sotalaitoksen eri atloilla vaativat suu-
50446: päänsä .siihen että .meidän valtiomenois·samme            rempia, menoja; kuin ·Sen jälkeen kui<n tämä luo-
50447: on yleensä tuhlaamista ja että verrattain suuri           mistyö on tehty. Olen sii•s sitä.mieltä että närmä
50448: kevytmielisyys vallitsee valtiotalou>dessa.. Minä         menot CJIVat välttämättömiä vielä tällä !hetkellä
50449: en •ti<etysti tahdo lä-hteä .puolu.s.twma<l!n ika['kkia   ja tulevat olemaan arvosteltavana olevassa tu-
50450: niitä erehdyksiä, niitä epäkohtia, joita tässä            levaisuudessakin. Kuinka paljon niistä voi-
50451: su•hteessa on olema•ssa ja joisb i·kävä kyllä val-        druan tirukiä lithitulevaisuudes·s,a jää vas.taisuu-
50452: Hovaraimme hoito eri ministeriöiden alrulta saat-         den arvosteltavaksi ja sitä enemmän suTJis·tuvat
50453: taa antaa mui•stutuksiUe aihetta. Mutta truh-             ne kuta raruha,Uisemp.iin ·oloihin päästään. Sin-
50454: toisin Jmitenkin torjua sen väitteen että valtiro-        ne'J)äin tietääkseni 'kuljetaan.
50455: menojemme ·kasvaminen johtuisi rp.ääa·siallisesti             Mitä taa•s tulee sellai,siin menoihini kuten ra-
50456: niistä syistä, joita herra Laiherma toi esiin. Mei-       jrun su01jelemiseen, joi:hin herra Laherma viitta,si,
50457: dän täytyy !huomata että se itsenäisyy.shuu-              niin tokkopa voi väittää että niitä i•lman voida,an
50458: mau.s tai -hurmaus, jota nirrnitystä erd. Laiherma        jäärdä.. Meillä on sen.li.sä;ksi rajoillamme elätet-
50459: käyttää, on kuitenkin ·rea:liteetti, koslka meidän        tävinä ja suojelt.avina •heimolaiiskans•oja, joita
50460: vwlta!kunta1mme on i•tsenäinen. Ja minä luulen            emme v·oi jättää nä1kään kwolemarun. Ja, niin
50461: että to1clwpa tässä kamarissa •on !ketään, joka           paljon kuru erehdyksiä ·onkin rajapolitiikassa
50462: tahtoisi tästä itsenäisyydestä päästä. Tämä it-           tehty ylk:sit·yislkoih·diss•a., niin me tuskin voimme
50463: senäisyys >tuo muka.naan menoja, joita. meillä ei         jättää tätäkään asiarn puolta valvomatta myös-
50464: ole ennen 'ollut j·a josta seurauksena on ·luonnol-       kään menotaloudessa. Mitä •Suojeluskuntiin tu-
50465: lis•esti rmenoåen kasvruminen.                            lee, niin to'lillwpa ikiellett äneen että ne tällä he,t-
50466:     He~ra LaheDma viittasi <SOtila,srrnenoilhin: ja       kellä ovat vältt'ämMWmät, kun lmoihuntaa kui-
50467: väitti että ne ovat aivan suhteettomia' ja liian          tenJkin vi.elä on olemassa•, ja kun ·niitten tarko-
50468: suuria;. Voilda•an tietysti määristä lcii.stellä.         tu'ksena on jumri tä.män ~Meiskunnan suojelemi-
50469: Mutta ei suinfkaan voi ·asettua si:lle kannal,le että     nen niiltä rhyöiklJräyksiltä ja ikumouksellis.ilta
50470: n:äJmä sotilasmenot o'Vat jo>tain sella;ista, joita il-   teoilta, joista olermme sa,aneet kylläkin !katkeria
50471: man meidän valti:omme voi•si olla. Kun kaik-              kokemwksia vuosi sitten.
50472: kialla, ikaikis•sa valtioi•s•sa vielä tällä !hetkellä         En voi tällä kertaa puuttua niihin yksityis-
50473: ova.t sotajoukot olemassa ja maa:n puolustus\kun-         kohtiin, joita budjetissa on. Niistälh<äm tulee kä-
50474: toisuutta. pidetääm j(jkais.en hallituksen velv.olli-     'Sittely myÖihemmin. Mutta tahtoisin 'sa<noa, että
50475: suutena pitää 'kunnos,sa, .niin emme mekään voi           sre budjetin kasvaminen, mikä on yleensä todet-
50476: tehdä tässä yleissäännössä voi!klkeusta1, vaan rmei-      tavissa !käsiteltävänä olevana ra•ha:meno'ka•utena,
50477:  dän täytyy seurata mukama. •Mitä taa•s tulee             ei suiJnkaa,n käsitä yleensä tuhlwusta tai ·kevyt-
50478: tähän .hetkeen, niin tie.däJmme•hän ;i01kruinen että      mi•eliJstä rahataloutta., vaan .se on vissi ilmaus
50479: vaam on uhkaamassa vielä tälläkin .hetlke•llä ja          siitä meidän rkans!ljiilme tulevaisuud·en uudesta-
50480:  että meidän on .ma,hdoton tässä suthteessa •jättää       r·aikentamisesta,, dolka on tännän sukupolven
50481:  v·altaikun taaamme rrupviolle.                           osalksi langennut. Kaii:k;kialla maailmassa kä:si-
50482:     On jo toi·sessa t:Ula:isuudessa kyllä esitetty että   tet ään, kun verra1taarr vaHiotaloude.n rmenoja,
50483:  hallitwksen 'J)yrki•myks·enä tulee olem!lJan ja on       budjetin 'ka,svua vissilkisi kulttuurinousuksi, j.oka
50484:  menojen supistaminen sotala~t.olk•sessa. Halli-          on Hmauksena. niistä tarkoitusperi'stä, joihin
50485:  tus ·on jättänyt esity~ksen eduskunnalle että rp.l'e-     kansa pyrkii. Ja kuta ·erilaisempia tarkotus-
50486:  si•dentiHe myönll'ettäisiin valta. supi•staa ,s.ota~     periä .se v·oi keksiä y'hteis'kunn&lliselle ja vwltiiOl-
50487:  joukkojen 'lulkwmäärää. Tämä m1 tietysti y'ksi           liselle elämälile, sitä suurempia ulhraulksia se
50488:  py·rkimys •si~hen että voitaisiin sotilasmenoja           niihin tekee.
50489:  supi.staa. Samoin: on :myöskin kansan: voimrun               Mitä tulee ni~hi.n verolalkielhdotuksi:i•n, joita
50490:  käyttöä nä~hin tarikoituksiin tarkoitus supista;a         täällä tänä iltana on käsitelty, niin nehän ovart s~el­
50491:  sillä tavoin että .sota:pa1velusaikaa ly.hennetään.       laisia, j.oita ei voi välttää ja joilla on vain se ikä-
50492:  Mutta meidän täytyy joka ta11auk>sessa ottaa             vyys, ·että ne ovat langenneet tämän suku11olven
50493:  huromioon, että kuitenkin koko ,suuria menoja            suoritettaviksi. Kun va;ltiovarainval:Uokunnan pu-
50494:  s•ota:laitos tulee vielä vaaiimwan. Mitä siihen           heenjohtaja täällä eilen esitti numeroita ja tuli
50495:  ajanjaiksoon tulee, jdka nyt on hildaik'koin pääJt-       siihen tulokseen että valtiovarainvaliokunnan on
50496:  tynyt ja jota urutkuu kulwvana vuonna, niin se            täytynyt pU'illlJ•ata noin 1 / 2 milj.a:ardia ulos tyh-
50497:  on sotwla.itoksen alalla ollut luomi•styöHil. Suo-        jää il:m·aa valtion budjetin tulopuolesta on siihen
50498:  men armeija on täytynyt ikäänkuin l111oda maasta          huomautettava, että tästä summasta on kuitenkin
50499:  tänä arkana, tja on luonlllollista että juuri ,perus-     200 mi:ljoonaa lainaa, jota eduskunta on aikaisem-
50500:                                         Suostunta vero osakkeensiirrosta.                                      1977
50501: 
50502: min myöntänyt ja jonka hjllitus on katsonut olle-          rin kuitenkin sitä, ·että hallitus ei ole voinut tulla
50503: van mahdollisuus saada. Voidaan olla ~eri mieltä,          siinä tarkempiin tuloksiin 'kuin mitä se on tullut
50504: onko suotavaa tämän lainan ottam.inen lykätä.              ja että monesta kohdasta voidaan olla eri mieliä
50505: Hallituksella ei ole mitään sitä vastaan ~että lai-        ja kiistellä. Tulevaisuus on näyttävä, missä mää-
50506: nan ottaminen lykätään ja budjetti tois,ella tavalla       rin nämä eri tahoilla tehdyt tulolaskelmrut pitäväit
50507: täytetään.                                                 paikkansa.
50508:     ·Tahtoisin vielä tehdä toisen huomautuksen.               Niiden verojen joukossa, jotka tänä iltana ovat
50509: Niistä tullituloilsta, joita hallitus Oili lrusbnut 420    eduskunnan käsiteltävinä, on yksi, johon tahtoisin
50510: miljoonaa,, on valtiovarainvaliokunta katsonut             kosketella, se tahtoo sanoa, n. s. vientitulli, 11fllltta
50511: täytyvän supistaa 120 milj. Varovaisuusharr on             koska se tällä hetkellä ·ei ole käsittelyn alaisena,
50512: ti~tysti hyvä. Valtiov·ar.ainvaliokunta viittaa sii-        niin ehkä si~tä saan myöhemmin ilmaista kan-
50513: hen:, että koska haJ.lituiksen politiikan tarkoitus        tani.
50514: on supistaa tuontia, niin tullituLot eivät myöskään
50515: voi nousta niin ~suuri'ksi, kuin hallitus on suun-            Ed. He l o: Minä olen täyd,e1lisesti yhtä mieltä
50516:  nitellut. Mutta nn kuitenkin huomattava, ~että            herra Pääministerin kanssa siitä, •että menojen
50517: s~käli kuin raha-arvomme paranee- ja siitä kun             suunnaton kasvaminen on johtunut meidän itse-
50518: hudj·etti laadittiin se on jo parantunut koko pal-         näisyyd,estälmme, nimittäin siitä, että ,;vapaus-
50519:  jon 'niin .että punnan suhde, joka silloin oli muis-      sodan" sankarim:me ovat saaneet itsenäisyyden
50520: taakseni 120-125 markkaa yhdestä punnasta,                 käyttää valt~on va.roja kuin ~omiaan, siitä että on
50521:  nyt tällä hetkdlä on 86 markkaa - sikäli myös-            ollut vallalla täyldeWnen its,enäisyys valtion r.aha-
50522: kin on ma:hdollisuuksia tuonnille, ja se vaikuttaa         ~asioissa, ei'kä ole [ainkaan pidetty silmällä sitä,
50523:  itse tuontiin, tullituloihin ja vaJltion menoihin.        mitä valtion taloudellinen asema kestää.
50524:  Sen lisäksi on huomattava, ·että vaikka hallituk-            Mitä erikoisesti sotilasmenoihin tulee, lausut-
50525:  sen politiikka täJhtää:kin siihen, 'että tuontia v·oi-    tiin, ·että sotalaitos on vielä luomisasteessa, joten
50526:  taisiin supistaa, niin kaiken todennäköisyy-              sen menot tul·evaisuudessa vähenevä:t. Mutta ikun
50527:  den perustuksella tuontimäärää ·ei aivan suuresti         viime vuoden tulo- ja menoarviota eduskunnassa
50528:  voida supistaa. Olen vertaillut niitä tuontimä~i­         käsiteltiin, kiinnitettiin jo silloin huomiota siihen,
50529:  riä, mitä tuotiin viime vuonna, niihin kvantitatii-       että nämät menot muodostavat huomattavan erän
50530:   visiin tuontimääriin, ei arvoilhin, va:an tava,ramää-    kokonaismenoista., mutta silloin ilmoitettiin, että
50531:   ri:in, mitä tuotiin 1913, ja voin todeta, että UJSeim-   sotmlaitoksen puolelta oli tekeillä suunnitelmia
50532:  ·missa tavarala.iei,ssa, luulen voivani sanoa useim-      näid·en menojen pienentämiseksi ja tyydyttiin sil-
50533:   missa, tuonti on viime vuonna ·ollut pienempi kuin       loin vain sii'hen toivomu:kseen ~että näitä luvattuja
50534:   säännöllisinä vuosina. En 'luule ~että voimme ko-        suunnit•elmia tarmoltkaasti toteutettaisiin. Odo-
50535:   virrkaan paljon itse tuontimääriä supistaa, vaikka       tetun vähennyksen asemesta ylitettiin kuitenkin
50536:   sen arv.o voi supistua, jos rahamme arvo paranee.        ·viime vuoden sotilasmenoja 121 milj. markalla ja
50537:   Tällä ta;htoisin tulla siihen, ,etten ole aivan          ,edelleen ovat nämät menot tänä vuonna huimaa-
50538:   varma siitä, tuleeko tullitulojen vähennys mE'r-         vasti kasvaneet ja osattavat .ed,eUeen taipumusta
50539:   kitsemään niin suurta summa.a kuin valtiovarain-         kasvaa, .J.os ·eduskunnan puolelta ei ryhdytä aset-
50540:   valiokunta on tahtonut esittää. Mutta tämähä11            tamaan ikasvamiselle rajaa. Ei ole enään aika
50541:   on tietysti varovaisuustoimenTJide, eikä hallituk-        tyytyä mihinkään toivomuksiin, vaan 10n jo jyr-
50542:   sella ole mitään sitä vastaan, että koetetaan bud-        kästi kiellettävä sotilasmäärärahat.
50543:   jetti laatia niin varovaisesti lkuin suinkin.      ·         Osotubeksi siitä, mitenkä :~evytmielisesti ~so'ti­
50544:       Kolmas seikka, joka myöskin ansaitsee huo-            lasmenoja käsitellään, saattaisi mainita 'esim. sen,
50545:    miota, on n. s. tila.päinen ·varallisuusvero, jonka      että yhdellä tai parilla sotakoululla on erikoinen
50546:    hallitus oli arvostellut 600 miljoonaksi, ja va!ltio-    tarkastajansa ja tällä ta.:rkastajalla on oma kans-
50547:    va:rainvaliokunta 450 mil.ioonaJksi. Tällä 'hefkellä     liansa jolla on menoja toistasataa ~tuh!lltta mark-
50548:    on aivan mahd,otonta sanoa, mi'kä lopputulos oi-         kaa. Jos todella kaikki muutkin menot sotalai-
50549:    keastaan tulee olemaan. A~siantuntij.at ovat eri         toksessa on otettu srumaHa 'mitalla, voi siitä päät-
50550:    mieltä ja hallitus esittäessään 600 miljoonaa no-        tää, ~että jos aikanaan ei ruveta näitä määrärahoja
50551:    jautui siinä myöskin asiantuntijoihin. Aivan             kieltämään, tulevat maan v~arat käytetyiksi yksis-
50552:    tarkkoja laskelmia ei ole olemassa. Tahdon siis          tään sotila.smenoihin.
50553:    sanoa, että nykyisessä asiaintilassa on hyvin vai-          Mitä erikoisesti tullituloihin tul,ee, ~eivät ne ole
50554:    :looaa saa;da tarkkoja tietoja budjetin rakentami-       valtiovarainvaliokunnassa _täyd,ellisesti arvioitu
50555:    selle ja niiden tulojen arvioimiselle, :ioihinka se      sen mukaan, miksikä tuontia on aijottu supistaa.
50556:    perustuu, ja pU!olustanee tämä seikka jossain mää-       Jos otettaisiin huomioon se suunnitelma,, mikä ·on
50557: 1978                                     Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50558: ----------------------------------
50559:   vaillall!IJ twonnin suTJistamisessa., täytyisi nämä     sesti ja jul'kises.ti 'J)istää yksityisten :henkilöiden
50560:   tunitulot arvioida alle 250 miljoonan markan.           pus:siin, sillä -täimä saalis jo sinänsä on varaswt-
50561:   Kun ne kuiten!kin on arvioitu 300 miljoonaan            tua. Sen maksa:månen v-oi tulla tälle k-ansalle vielä
50562:   markkaan, on silloin lähdetty siitä, ~ttä tuonnin      hyvin kalliiksi ja vielä saa se ka:tkernsti ka:tua sitä,
50563:   supistamissuunnitelmaa ei toteutettaisi. Jos .tätä      että se on ennenaikojaan ryhtynyt myymään toi-
50564:   suunniteLmaa tarkkaan käydään toteuttamaan, tu-         selle 'kuuluvaa tavaraa. Eivfut myöskään suoje-
50565:   levat tullitulot alenemaan huomattavasti 300 miJ-       luskunnat tuh!laa, väittävät herrat 'hallitnsmi!fuet.
50566:   jo'OnaJSta markasta.                                    Mutta mitä varten tarvitsee varakikaaUe väestölle
50567:      '~n minä myöskin olen sitä mieltä, että nämä         ostaa vaLtion .ia 'kuntien kustannuksella hienoja
50568:   suunnattomat verot tarvitaan -pääasiassa •sotilais-     -pukuja, a 1,000 markka-a ka1Jp.ale? Eikö voi aja-
50569:   meuojen vuoksi ja nämä sotilasmenot voidaan             tella, ·että nämä herrat, jotka haluavat urheilla
50570:   saada vähenemään, en katso myöskään o1eva.n             kiväärien kanssa, voisivat os·taa itse tämän pu-
50571:   syytä, että sellainen ääretDn verotaakka, joka on       kunsa. Sillä .aikaa kun suuTi osa väestöä kulkee
50572:   valtiovarainvrulio'kunnan ·ehdotusten tarkoituk-        rapal-eissa, TJa.leltuu 'J)uiden ja vruatteiden TJuut-
50573: . sena, nyt -pantaisiin <käytäntöön. Näin <ollen täy-     teessa, sinä aikana valtio ja kunnat ikustantavat
50574:   tyy minun myöskin kannattaa ed. I.aherman 'te-          va,rakkaille hienoja pukuja. Minä pyydän ky-
50575:   kemää ehdotusta, että niin hyvin tämä kuin              syä, eikö täJmä ol-e tuhlausta?
50576:   kaikki seuraavatkin verola.kiehdotukset hylMään.           Ja -entäs sitten •se ra-.ian vartioiminen? On il-
50577:                                                          moitettu, että siitä 25 rmil.ioonasta, jota ny,t -pyy-
50578:     .Ed. L a h <e r m a: Herra pääministeri taih too      d·etään itä-rajan vartioimiseen, käytetään 12 mil-
50579: väittää, ·että <maassa ei ha.rjoi.teta tufu.lausta, ei   joona-a sisäiministeriön alaisena oLevan r-ajavartios-
50580: myöskäiän valtiotaloudessa. Katsotaan. Kadulla            ton palkkaamiseen. Mahtaa se raja tulla hyvin
50581: kiitää sotilasautomobiilejä. Niissä istuu naishen-       vartioiduksi, kun siellä on nelim:kertainen vartio-
50582: kilöitä ja matka käy Alppilaan. Minä -pyydän             ketju: sotalaitos, tulli, 'keskuspoliisi- ja sisäminis-
50583: kysyä: kenen:kä varoilla? Minä luulen: valtion           teriön rajava.rti-asto. Jo to,tta totises,ti sen rajan
50584: varoilla. Kysytään: onlko tuhlausta? Herrat tie-          takana -pitäisi pysyä lkaiikkien vihollisten.
50585: tävät, että bentsiinilitra maJksaa- jaa, en oikein           Mutta entä se 13 <miljoonaa, joka on jälellä?
50586: tiedäkään, mutta arvattavasti 4--6 markkaa.               Sanotaan, <että sillä autetaan heimoveljiämme, ra-
50587: Kysytään, kuinika -palj-on vnol1okaudessa void.aan        jamtaikaisia, lllälkää 11akeviä kansalais~a. Hauskaa
50588: sotalaitoksessa yksin pääkaupungissa käyttää yk-          on kuulla tietysti tällaisesta inhimillisestä säälis.tä
50589: sityistarkoituksiin valtion varoja. Sotalaitoksen        ja os.amotosta hädässä ja -puutteessa olevia kohta;'ln.
50590: taholta kenties huomauteta:an, että viime aikoina        Mutta minä pyytäisin huomauttaa. että meidti.n
50591: on ryhdytty kontrolloimaan, ettei sotila•sautt.oja       saloillamme on tällä hetkellä tuihansia, kenties
50592: käytetä yksityisiin ta-rkoituksiin. Pyrkimystä           kymmeniatuham:s.]a kans·aJhåsia, •jotka purevat pet-
50593: on siinä su<hteessa, sanotaan. No, !hyvä on, näih-       tua ja josta taas herra -päämini•steri voi nähdä
50594: dään, voidaanko siinä onnistua. Minä en ·siihen          minulla näytteen. Ja sitä -paitsi, ·eihän meidän
50595: usko, sillä sotalailtos on kaikissa maissa ja kaik-      tarvitse mennä kovin kauas saloille. Eilis<päi-
50596: kina aikoina hallinnut aina !hallitusta .i'a silloin     vänä näin ki.rjeen Tammisaa.r-en va<nkileiriltä, kir-
50597: kun se on kwtsonut lhyväksi k<äyttää yksityistar-        i·een, .jossa sydäntäsärkevästi rp\)lydetään maail-
50598: koituksiin vaHion varoja, se myöskin <On niitä           mall-e tllQdoittarmaan, minkälainen on iheillä ra-
50599: käyttänyt. Eikö ·ole myöskin tuhlm~sta, että mei-        vinto leirillä ja kuin_~ka siellä kulkutaudit mivoa-
50600: dän pienissä oloissa .herrat upseerit a,_iavat hie-      vat kaataen toisen toisensa jälkeen. Juuri sen-
50601: noilla englantilaisilla, arabialaisilla hevosilla?       täihden, että, paitsi kur.iia asunto-oloja, ei ole ra-
50602: Ja mitä varten heidän trurvi·tsee kulkea komp-           vintoa tarpeeksi. Eikö tätä 13 miljoonaa voitaisi
50603: paniainsa edellä juuri hevosen selässä? Ei-              käyttää näiUe hätääkärsiville? Olisivatharr he
50604: väthän he rinrt:a:mallakaan voi oHa hev'O-               läherm'J)Iänä meitä kuin rajantakaiset <ka.rja.laiset.
50605: sen -seläs.sä. Kyllä heidän täytyy, jos aikovat              Mutta pyytäisin vi•elä kysyä: ei1kö näistä. 13
50606: onnellisesti suorittaa ta:iistelun, laskeutua alas       mi:ljoonasta mene hiukan muihinikin ta:rkoituksiin
50607: juoksuhautoihin, jossa ei sovi hevosen selässä           kuin leiTJään mjanta:kaisin.e heimoveljille? Mi-
50608: istua. Minä <en puhu tietysti läiheteig,tä. Eikö         nulla on tiedbssa, että näinä ·päivinä, tämän kuun
50609: ole tuhlausta, että valltion sotalaitosvarastoja var-    aikana, on Helsingissä pidetty ~arjalaisten ko-
50610: t:iioida:an niin huonosti, että niitä joko räjäytetään   kous, nimittäin täällä S u o m ·e s <S a olevain b.r-
50611: ilmaan tai varastetaan, niinkuin on taas hiljak-         ja:laisten kokous, kääntynyt valtioneuvoston puo-
50612: koin käynyt? Minä en puhu -pa~.i-on ·sotasaaliis-ta,     leen pyytäen 60 miljoonaa markkaa ryhtyäkseen
50613: jota on nyt kaihden vuoden aikana 'koetettu salai-       tai:Siteluun V<ena.iän Neuvost.ovaJ1t.aa va,g:ta.an·, ·s:aa-
50614:                                          Suostuotavero osakkeensiirrosta..                                     1979
50615: 
50616: dak.seen kokoon noin 5,000 miestä ja käydfukseen 100 miljoonaa tuottavammabi !kuin se todelli-
50617: kahdessa kuukaudessa tällä joukolla niin rc.rnes- suu\les:s-a tul1ee olemaan. Tämän minä kohdaltani
50618: tykselli.s·en sodan, että se vapauttaa koko· Karja- koetan osoittaa ensi budjettikeskustelussa.. Ny:t
50619: lan ja Vienan Venäjän vallanalaisuudesta. Csko- olen katsonut olevani velvollinen 'sanomaan tä-
50620: koon tähän voittoon, kuka haluaa. :1\Iuttfl. minä män vaan yleisenä vakaumuksenani siitä syystä,
50621: tahtoisin sanoa, ·että jos nämä 13 m~ljoonaa me- että minun täy,tyy puoltaa niitä verolaikeja, j.ot'ka
50622: nee siilhen tarkoitukseen, niin kyllä ne. ovat huk- täällä ova.t nyt esillä ja suositella ni1tä myöskin
50623: k:aa.n viskattua pääomaa.                                    eduskunnalle.
50624:    Herra päämini·steri sanoo, 1et:tä kaikki tämä joh-          On ikävä, 1että j,o tällä asteella tahdotaan :myös-
50625: tuu osaltaan maan itsenäisyydestä. Saattaa olla. kin virittää skandaalinluontoinen keskustelu ja
50626: Mutta jos its·enäisyys on senkaltaista, että suuren puhua sillä tapa;a, ihmisistä yleensä ja valtion vir-
50627: väestönosan harlioi1le sälytetään raskaan raskas k8Jill.iehistä erittäin !kuin nyt •täällä jo on ikuultu.
50628: verokuorma, j.a trumä pääoma siirretään vailtion Kyllä minä tiedän, että on se lkäs·itys valla~la va-
50629: pussin !kautta sellais·en väestönosan taskuihin, semmistossa, että 'kaikki jot!ka tuon permanto-
50630: joka ei .tee tuottavaa työtä, vaan kul:IDee Jmduilla viivan tällä puolella ovat, •edustavat jär_i.estään
50631: kannukset helisten, miekkoja ikalistellen, - minä varoja ja varkaita ja. niistä ovat ensiiDäisiä
50632: kysyn, minkä arv.oinen on :s·e!Uainen itsenäisyys? kai:k'ki ne, jotka ovat 'Päässeet tavailla .tai toisel.la
50633: Minusta se ei ole puolen 'J)alaneen 'J)UUp,ennin ar- va[tion le]pään. Muitta että sillä tavalla ale-
50634: voinen. Ja ,sitä paitsi ei tässä ole ymsinomaan taan kohdistaa syytteet melkein nimitettyihin
50635: kysymys näistä suurrst.a vel'oista, j.o~a maksaa valtion vir.kamiehiin ja heitä lälliellä oleviin hen-
50636: kuluttav·a yleis·ö. Pahoin pelkään, että suuri poru kilöihin, kuin ·on tehty, se lhämmrustyttää. Itse-
50637: nousee myöskin siellä oikealla silloin, kun nämä näisen valtaikunna:n budjetti- ja V•erola!ki,en käsite
50638: kaikki on mabetta'Va ja ·että se kapina, jota tässä telyssä ei moinen arvoton juttelu ole suotavaa.
50639: pelätään, voi ylhtä •hyvin nousta sielbäpäin ja
50640: pikemmin sieltä päin. Minä tahtoisin vaan sanoa.,              Ed. H u l t i n: Herm Laherma, ensimäisessä
50641: että ennenkuin tämän vuoden veronkanto on suo- lausunnossaan vaHtteli m. m. että porvarillinen
50642: ritettu, niin kyllä tännän maan porvariS!toonkin on yhte~skunta truhtoo vyöryttää rasituksen köy-
50643: isketty sellainen suonenisku, että se tulee sa.no- hän kansan ni·s'koil1e. Olin muuten 'J)uäles-
50644: maa;n hallituk:seUe, ei kiitos, tämä !huusholli ,ei tanri. siinä luulos·sa, että meillä ny.t ·parastaikaa
50645: Vletele.                                                    on käsi'teltävä;nä E!hdotus laiksi osaikikeita siirret-
50646:    Ja lopUJksi ed. af ]'ol'seHes'elle l~senssijärj.estel­ ' täessä suoritettavan suostuntav·el"on koroitu'ks.esta
50647: män johdosta. Jääiköön hän uskoonsa, jos hän vuodeksi 1920. Luulisin, ettei tämä v1ero kuiten-
50648: luulee lisenssijärjestelmän poistamisclh v.oivan:sa kaan uhkaa •ensi kädessä rasittaa köyhiä vaan
50649: poistaa myös ne .tuhannet gulashit, jot!ka tässä rilKkaita, niitä, j.oiija on osrukkeita myytävänä
50650: maassa imevät kuiviin tämän kansan elämän- ja jotka niitä ostavat. Myöskin seuraava vero,
50651: nesteet.                                                    mi'kä on 'J)äivädärjesty;ksessä, tulee etusijass.a koh-
50652:                                                             taamaan varakkaita. Puhe ol:Usi senvuoksi ollut
50653:    Ed. A r a j ä r v i: Mi'nä en tahdo kuulua nii- sopi:vaJmpi siirtää vähän myöhempään ja suurin
50654: hin, .i·otka haluaisivat .erityisemmin kääntää tätä osa siitä siihen tilaisuuteen, j1ossa budjetti tu1ee
50655: keskus·telua, y'lerseksi budjetti-keskus•teluksi, joka käsineltäväk.si, sillä minä 'J)elkään, ·että ed. La-
50656: on viriävä •ensi viilkolla. Mutta niin paljon on her.ma ei silloinkaan säästä meitä niiltä hyök-
50657: minu1la puolestani kumrrnin!kin syytä lausua käyksiltä, joi,sta tänä päivänä saimme ensimäisen
50658: eräiden lausuntojen johdosta, että minuHa ·on näytteen.
50659: sruma yleinen käsitys budjetin numeroista, kuin
50660: valtiovarainva.Iiokunnan puheenjohtajallakin, jon-             Ed. I ,t k o n e n: Pääministerin maininta ra-
50661: ka hän esitti täällä ei1en. Mutta minä menen puo- jan vaJ:~tioimista. varten varatusta tmäärä;rahasta
50662: lestani vielä p:Uteunmälle. Väi:täri että se on vai- sai minut pyytämään 'Puheenvuoroa. :Viime ke-
50663: voin 'J)ai:klkansa pitävä semmoisenakin kuin se sänä, kun itähän tarkoitukseen pyydettiin ~edus­
50664: nyt 10n valtiovrurainvaliokunnas.sa 'hyväksytty ja kunnalta 25 miljoonaa markkaa, niin us'koteltiin
50665: jota valiokunnan pulheenjoMa.ja katsoo voivansa eduskunnruUe kaikellaista !kaunista, inhimillistä
50666: puoltaa. S.e on menoihinsa nähden liian suuri ja ja muuta sen sellaista tarkoitusta, joita varten
50667: ni1tä on vielä llisäJtty viimeisinä päivinä. Ja ruo- näitä rahoja •pyydettiin. Mutta jälestäpäin on
50668: kruha.lu on yhä edelleen kasvama•ssa.. Mutta mikä kuitenkin ilmennyt, ·että nämä rahat olivat .ilo ai-
50669: palhemrpi:: minulla on se vakaumus, ·että ilmdjetti k!oja sitten etuk_äteen käytetyt ja käy!tetyt surul-
50670: tulo~hinsa nähden on a.rvostel tu ainakin 75 jollei         lisen 'kuuluisaa Aunuksen retkeä ja sen laskujen
50671: 1980                                      Lauantaina 21 p. helmikuuta.
50672: 
50673: 
50674: ma:ksamista varten. Sentähd-en suota!koon p.n-            päätltyneeksi siirrytään lakiehdotu'ksen yksityis-
50675: teeksi, jos täältä vasemmiston taholrt;a sU:htauau-       kohtaiseen käsittelyyn.
50676: taan sangen e-päilevästi kaikenlaisiin raj.avadios-
50677: toa .varten pyydettäviin määrärahoihin.                     Käsittelyjärj.es.tys hyväksytään.
50678: 
50679:   Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.                 Yleiskeskustelu:
50680:   Puhe m i.e s: Yleiskeskusttelun kuluessa on                Ed. La he r m a: Minä pyydän •ehdottaa,
50681: ed. Laherma ed. Turtiai·sen kannattamana ·ehdot-          että esillä oleva la!kiehdotus hylätään.
50682: tanut, että lakiehdotus hyljättäisiin. Tämä ehdo-
50683: tus tulee huOIIllioonotJettruvaksi sitten kun yilrsi-       Ed. T u r t i a i n .e n: Minä pyydän kannat-
50684: tyiskohtainen käsittely on suoritettu.                    taa ed. Lah•erman •ehdotusta.
50685:    8e1ostus myönnetään oi'kea~si.                           Yleiskeskustelu julistetoon päättyrue~i.
50686:   Ryhdytään lakiehdotuksen y!ks:iJtyiskohtaitSeen            P u h e m i e s: Yleiskeskustelun kuluessa on
50687: käsittelyyn, jolloin lakie·hdotuksen lakiteksti,          ed. Laherma ed. Turtiaisen kannattamana ehdot-
50688: johtolause ja nimike hyväksytään .iär.iestänsä            tanut, .että nyt esillä oleva lakiehdotus hylättäi-
50689: keskustelutta.                                            siin. Tämä ehdotus otetaan huomioon sen jäl-
50690:                                                           keen kuin yksityiskohtainen käsittely on <päät-
50691:   P u h e m i e s: Tämän jälkeen on äänes'tys             tynyt.
50692: toimitettava ed. Laherman .eh•dotuksesta.
50693:                                                             Selostus myönnetään oikeaksi.
50694:   Äänestys ja päätös:                                       Siirrytään lakiehMtuksen y&sityiskohtaiseen
50695:                                                           käsittelyyn, jolloin lakiehdotuksen lakiteksti,
50696:   Ken hyväksyy •puheena.olevan laki-ehdotuksen            johtolause ja nimike hyvä:ksytään järj.estänsä
50697: ~ellaisena kuin se edellis.ellä päätöksellä on hy-        keskustelutta,.
50698: väksytty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" vo:iJttaa on ed.
50699: Laherman ehdotus hyväksytty.                                P u h e m i e s: Tämän jälkeen on 'Päiiltös .teh-
50700:                                                           tävä ed. Laherman ehdotuksesta.
50701:   Äänestyksessä an:ne'ta.an 112 ,jaa."- ia 3 7 ,•ei"-
50702: ääntä.
50703:                                 •                           Äänestys- ja päätös:
50704:   P u h e m i ·e s: Eduskunta •on sns hy~ännyrt;
50705: ed. Laherman .ehdotuksen.                                    Ken hyväiksyy puheenaolevan la!ki<ehdotuksen
50706:                                                           sellaisena kuin se on edellisellä päätöksellä hy-
50707:  Suuren valiokunnan mietintö on sus muutta-               väJksytty, äänestää ,jaa'~ jos ,ei" voittaa, on ed.
50708: matta hyväksytty.                                         Laherman ehdotus hyväksytty.
50709: 
50710:   Asill!n toinen käsittely julisteta.an -päättyneeksi.      Åänestybessä ovat jaa-äänet voitolla.
50711:                                                             P u h e m i e s: Eduskunta on siis hylännyt ed.
50712: 3) Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaveron korotta-         Lruherma.n ehdotuksen.
50713:              misesta vuodeksi 1920.
50714:                                                             P u h .e m i ·e s: Suuren valiokunnan mietini"ö
50715:   Esvtellään suuren valiokunnan mietintö n:o 57           on siis muuttamatta hyväksytty.
50716: b ja otetaan t o :i s e e n k ä s i t t-e l y y n siinä
50717: sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 14             Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
50718: b va.lmistelevasti käsitelty ·hallituksen esityk:sen
50719: n:o 64 johdosta laa;dit•tu yllämainittu lakiehdotus.        4) Ehdotus laiksi leimamaksun korottamisesta
50720:                                                                            vuodeksi 1920. ·
50721:    P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi aset>etaan
50722: suuren valiokunnan mietintö. Ensin 1sallitaan               Esitellään suuren vaHokunnan mietintö n:o 57
50723: a;siassa yleiskeskustelu, ja kun se on julis•tettu        c ja otetaan t o i s e en k ä s i tt e l y y n siinä
50724:                                            Leimamaksun korottaminen.                                         198i
50725: 
50726: sekä valti01Varainvaliokunnan mietinnössä n :o 14 c       mietinnöstä poikkeavan muodon. A8ian laiia on
50727: valmistavasti käsitelty, hallituks·en esitYksen           nimittäin niin, ·e'ttä leimaveron alaiset veroesineet
50728: n:o 64 .i·o'hdosta va..lmistettu yllämainittu lakieh-     eivät kaikki ole yhteismitallisia. On heLposti oso-
50729: dotus.                                                    tettfllvissa, että jos valiokunnan ehdottama !koro-
50730:                                                           tus s•emmoi.sena.an menee 1ävitse, korotus, jota mi-
50731:    P u h e m i e s: Käsittelyn .pohjaksi aseteta:a.n      nä!kin pääa;sias,sa, niinkuin vastalausees'tani nä-
50732: suuren valiokunnan ini~tintö. Ensin sallitaan             kyy, kannatan, ei ta·pa;hdu oikeus. Osotaal! tämän
50733: asiassa yleiSkeskThStelu ja kun se on julistettu          muutamilla esimetkleillä. Nyky~sen vevolain mu-
50734: päättyneeksi, 'Siirrytään l.aki,ehdotuksen yksityis-      kaan esim. jdku ·asiJapa:p.eri jäJtettynä virastoon
50735: kdhta.i'seen käsittelyyn. .Jos ylei,skes.kustelun ku-     maiksa.a 8 mrurkha J.eimarmaksua. Kmotettuna
50736: luessa. ,tehdään muutosehdotuksia laikiehdotuben          valiokunnan ehdotuks•en mukaan, j.on•ka minäikin
50737: yksityislkohtiin, 'Ovat nämä muutosehdotukset             hyväksyn, se olisi 12 marklka.a. J,os sen •sijaan
50738: tullakseen äänestyksenalaisiksi yk,si tyiskoh tai-        maanviljelijä oSJtaa koneen ja antaa siitä vekse-
50739: i>essa illeskustelussa uudistettavat ja kannaite1:ita-    lin a 3QO ma:&kaa, hän on si:i•tä ma!ksanut leima-
50740: vat.                                                      veroa 90 penniä, jos :korotus va.liolkunnan ehdo-
50741:                                                           tuksen mUJkaan hyväksytään, niin hän, kun sama
50742:   Käsittelyjärjestys hyväksytään.                         kone nykyään maksaa 4,000 mark'kaa, sai•si ma!k-
50743:                                                           saa veroa 12 mall:'kka.a 90 pennin as.emasta, van-
50744:                                                           han leima-asetuksen mukaan, korotettuna 50
50745:   Yleiskeskustelu:                                         % :Ha, jolten hän tulee maksamaan 18 marik!kaa
50746:                                                           vevoa Sfl.llllasta esineestä, j.onika hän ennen ma!k-
50747:    Ed. L a 'h e r m a: Pyydän ehdottaa,            että   soi 90 pennillä. 500 markan arvoinen ihevonen,
50748: a;;illä ol.eva lakiehdotus hyläJttäisiin.                 jo·s on VJekseli annettu .maksuiksi, tiesi ennen ve-
50749:                                                           r-oa 1: 50. · Ehdo:tetun 'koro•tuks,en mu'kaan olisi
50750:   Ed. Turtiainen:             Pyydän kannattaa ed.        vero 18 ma,rkkaa 1 markan 50 •pennin asemasta.,
50751: Lalherrnan ehdotusta.                                     sillä vastaava 'hinta on nyt samasta hevosesta
50752:                                                           4,000 markkaa. Ottaakseni esimerkin !lwlman-
50753:    Ed. R a m •S a y: J ag ber att få anmäla a.tt          nelta alal'ta. Kymmenen ikenkäparia ennen sotaa
50754: jag biträJder rdgm Arajänvis reservation, den             m.a'ksoi keskimäärin noin 100 ma.rkkaa, leimavero
50755: utsk.ottsbetän:kandet v:iidfogade l'eservaltionen n :o    30 penniä. Nyt tätmä arv.o un 1,500 markkaa, jo-
50756: 3; ja,g va.r frånvararude vid det tillfälle då jag kun-   ten lei.ma'vero nykyisen asetuksen mukaan 4
50757: nat i utskottet tmdertedkna denna res·ervation oC'Jl1     mwrk!ka.a 50 ·penniä, korD'tettuna •valiokunnan eh-
50758: ber nu få bitriilda densa:mma.                            dotuksen muk.aan 6 markkaa 75 P'enniä, S'en si-
50759:                                                           jaan että .s·e ennen •sotaa oli 30 p'enniä. Nämät
50760:    Yleiskeslkustelu julrstelta.an päättyn'eeksi.          esime:roki t pi täilsi joka-ainoa.He 'kouraan tuntuvalla
50761:                                                           tavaUa •osottamam, että vekseliv.eikakirja, 'kassa-
50762:    Puhe m i ·e s: Yleiskesikustelun kuluessa on           kreditiivi ja kontto.kuranttikontra:hti eivät ol1e
50763: ed. Laherma ed. Turtiailimn 'kannattamana ~hdot­          yhteismitaillisia niiden papereiden kanssa, jotka
50764: tannt. että nyt •esiHäoleva bkiehdotus hylä;ttäi-         muuten ovat .J,eifmaverton alaisia. Näin -ollen kat-
50765: s1in. Tämä ehdotus otetaan huomioon sen jäl-              son olevan enemmän kuin kohtuutonta, jos leima-
50766: keen kun lakiehdotuksen yksityiskolht.ainen kä-           Vleron 'koroltus muodostuu semmo~seksi kuin valio-
50767: sittely on päättynyt.                                      kunta ja suuri valiokunta ehdottavat, va,an py-
50768:                                                            kälä olisi saava ls·emmoisen muod.on, kuin mi,nä
50769:    Selonteko myönnetään oikeaksi.                         illolmannes.ga vasta.lauseessa ehdotan, jolloi_n epä-
50770:                                                           kohta tulee liev·ennety ksi.
50771:   Siirrytään laikie'hdotuksen y!ksi tyi•slwh taiseen
50772: käsitlte]yyn.
50773:                                                              Ed.   Nevanlinna: Minu1la on aina ollut
50774:                                                           km~kea   kä:si·tys ystäväni edellisen puhujan !ky-
50775:    Laikiehdotuksen lalkit.eksti.
50776:                                                           vystä taitavasti a(iaa a.sioi:ta. Minun täy•tyy sa-
50777:                                                           noa, että tämän hänen lausuntonsa .i·äJikleen ol,en
50778:    Kes~ustelu:                                            melkein hämmästynyt tästä samasta kyvystä.
50779:                                                           Hänen lausuntonsa~w.n tod~sti 8/ttä vekselileiman
50780:    Ed. A r a: j ä r v i: Olen valio.kunna.n mietin-       korottaminen 50· % :Ha nykyisistä suhteellisen
50781:  töön liittä/Infussäni 3 vasta.lauseessa ·ehld·ottanut    alhaisista määristä., on sitä laatua 'kuin hänen pu-
50782:  että lakiehdotus saisi j.ossain määrin valiokunnan       heensa näy1tti: 1että kysymy'ksessä oikieastaan on
50783:                                                                                  1
50784: 
50785: 
50786: 
50787: 
50788:                                                                                                            260
50789: 1982                                      Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50790: 
50791: kenkävero ja maanvi.l.iel:vskonevero ja kuka tie-           da.n, då det <v.ar frålga om saken i stora utskottlet
50792: tää mi:k.ä vero, jtoka ·keskustatSSa ja vasemmistos·sa      fram.hållit, att den beskattning, som ålä.gg•es tea-
50793: tietenkin tekee suuren vaikutuksen. En tahdo                ter och tilllställningar för väl·gömnde , änldamål,
50794: mitenkään sanoa, että ed. Arajäl'ven ehdotusta ei           är en beska.ttning, som icke tillkoffillller staten
50795: voida pätevil1läJkin ,syillä pu·olustaa. Kyllä siinä        och icke borde a.nvän:das av sta:ten för beskatt-
50796: on perää, mitä hän valtiovarainvaliokunnassa,               ningsändamål. Detta tillkommer kommunerna. I
50797: jos·sa hän tietenlkin käJ:vtti vähän toisenlaisia to-       var.ie fall anser jag- att ingen förhöjnirug bör
50798: distus'keino.ia, esitti, että nimittäin vekseliveron        komma i fråga i ifrålga:varande bll och understö-
50799: korottaminen voi pi jossain määrin lkol'otltaa korlko-      der därför II :dra reservationens tredje kläm:
50800: kanta.a. Täs·tä minun luulla.kseni on etupäässä             ,Inträdesbiljetter till offentliga nö_i.en odh före-
50801: k:vs:vm:vs. En:kä 1uule suureksi onnettomuUJdek-            ställnin•gar, ,gom föran:staltas av tea:trall", konsta.n-
50802: si, jos hän ,saisi lausunnollansa eduskunnan                stalter samt allmännyttiga sällska.p och_ föl'enin-
50803: enemmistön käännet:vksi. Mmtta en toiselta pulo-            gar".
50804: len luul~si kamheaksi onnettomuudeksi, jos edus-
50805: kunta :vhdenmukaisuuden saavruttamiselksi -                     Ed. A r a .i ä r v i: Minä olen vastala.useessani
50806: täJssä ·On :Vleensä l)a•kko !käyttää jolkseenkin tkar-      maininnut sen syyn, jo!h.on valtiovarainv.alio>kun-
50807: keita. menettelyjä - korottaisi vekseliveron niin-          nan :herra puheenj:ohtaja viit<ta,si, nimi•ttäin että
50808: kuin muutkin leimat 50 % :Ha.                               tämä v·elkselivero korottaa yleistä korkolkantaa
50809:                                                             maas·sa noin puolella prosentilla.. Minä en tah-
50810:     Ed. R a m s a :v: S1edan statsutskottets hög~t          toisi olla vaHiovarain'valiolkunnan puhe·en(idhta~ia
50811: värdera;de ordförande har fått skrattarna 'På sin           ja myötävaikuttaa ko~kokarrnan nousua 'puolella
50812: sida. är det sa,nnolikt fö.rgäves ja1g kämpa.r för den      pro:sentiUa semffiloisena aikana. kuin nyt ·on erit-
50813: a.l1varlig.a fråga, 'som herr Ara.iärvi här ta.git ucpcp.   täinkin •ffileildän maassamme. Se on arveluttava
50814: .T.ag har redan givit tiUkänna, at.t jag understi:ilder     ilmiö, jota suuressa maailmassa vältettäisiin.
50815: hans reserva tion och har .således hldragit t:i!ll att          Mutta mitä ,täJhäin Vleroon tulee, niin sehän on
50816: förslag-et åtmin:stone kommer under omröstning.             muka•va otta:a; siltä, jonka ,pittää vekseli :tai vel'ka-
50817: -      Lilksom .statsutSiklotteJts väTd.a o!'dförarud.e     ki,r.ia. ·tehdä, voi ottaa mel'kein mitä hy,vänsä, niin
50818: beundra.r också jag iherr Ara.järvi, men icke så-           että ·se, jolka tahtoo olla siinä mu;lmna ja valtion
50819: sollll s.alkförare, utan såJsom pedago.g. Han synes         kassa:an ·siltä tietä sopimattomasti rahaa. hanlk!kia,
50820: va.r.a en utmärkt elementarlärare .ocih fra1mhöll           ollk<oon 'hyvä. Minä en tailu1o kulkea siinä seu-
50821: riktigt verlknin1gar.na av den skatt här är i fråga,        rassa mukana. Minä tal:tdon verolainsäädännössä
50822: och såsom gmrumal pedag<og gläder jag mig natm-             ennen kaiikroea noudattaa. sitä, että tasai-suus ja
50823: ligtvis i ihög g~ra:d öv•er att 'det finnes dterfö1jare     oikeus 'ta'pahtuu. .Jos nyt hyväksytään val<tio-
50824: i lärwreinli;ress·et. Riksdagsm.au Ara:järvi för-           vrurainvaliokunnan .i.a suuren valiokunnan mie-
50825: glömde emellertid ett moment, som på llllig utövat          tintö S'ellaisenaa.n, niin ei nouda t.eta verolaiusää-
50826: ett infl:vtande i denna fråga. Herr Ara~iärvi fram-         dännö•ssä oikeu1tta ja kohtuutta. Tämä on !kaik-
50827: höll skattens 'verkniruglllr på de enskilda .fall diär      kein vaarallisin virhe, minlkä verolainsäätäjä te-
50828:  penni.ng.eanslmffningen göres med bil1fällig kre-          kee, vailkka. vero i,tsessään ei olisikaan raslkas.
50829:  dit i form ·av <växel, kontokurant eller kassa-
50830: kreditiv. Här bör frrumhållas a:tt ur fistkalisk s:vn-         Ed. N e v a. n l i n n .a: Pyysin pu!heen vuovoa
50831:  punkt den lägre skattesats, som herr Ara.iärvi             sen jl()hdosta, attä viimeistä ed-ellinen puhuja il-
50832:  förorda.t, icke komme att urova sådant infl:v-             moitti kannattavansa sitä vas;talausetta, joka tah-
50833:  tand·e, att den srumma, SOIIll lllv stkatten komme att     too er.dttaa huviv·eron siitä kol'otuksesta., jota n;vt
50834: infl:vta, idke skulle koomma att utgå med fullt             suunnitellaan. Ti,edän, ·että thänellä on paljon
50835:  det belopp som statsutskottelt har i sin 'lm1kyl he-       kanna1tta,jia. Sen vuoksi en voi olla toistalffiatta
50836:  räknrut. T:v ~omsättningsbeloppen på ,(lte konton,         mitä sanoin vali~J'kunnrussa: olisipa .todellakin oiva
50837:  som :herr Ara,jäJrvi här har upptagit, komma a.tt          kuva tämän kansan katsantotavasta, .ios edus-
50838:  på grruThd av penningens 1sjunkande värde bliva, så        kumta silloin, lkun sen on palkiko kor.ott.aa kaitlr'kia
50839:  myc!ket s'törre än tidigare rutt ett tillräckligt stort    Vleroj.a, tekisi yhden poikkeuksen: huviveroa ei
50840: belo-pp helt visst skall ingå. Det förefaUer mig            saa korottaa!
50841:  som såväl billighetss:ynpunkner som de in·tressen
50842:  staten h.ar i d·enna pumkt fullt äro tillgodosedda            Ed. P r o c o p e: Det är bekla:gli,gt att de
50843:  om herr Ara.iärvis förslag skulle vinna seger.             förelig<ga.nde la.gförslagen måste gen:omtTumfas
50844:                                                             med sådan fruktansvärd hast, a:tt riksdagens .och
50845:     Ed. v1on W .e n ,d t: J a1g ber a tt få under-          stora utskottetts medlemmar icke ha,va tillfäHe
50846: slilöda II reserva tionens sista ikläm. .T a.g har re-      att fullkomligt sätta sig in i fvågorna ej hel1er
50847:                                                                  •
50848:                                             Leimamaksun korottaminen.                                              1983
50849: 
50850: 
50851: att utarbeta de ändring-sförslag, till vilka må"               Ed. E. H u t t u n e n: V altiovarainv.alio-
50852: hända. skäl kunde föreligg-a. Det förefaller mig-           kunta lausuu tämän laJkiehdoturksen rperustelu:issa,
50853: som tskulle exempelvis i a:ndra r·eservationen ltill        että se ,tarka.stettuaan nykyisen leimamaiksulain
50854: det förelitgg-ande betänkandet vrura framhållet             eri säännökset ja veromäärät, on tullut sii!h·en
50855: synnerligen bea.ktansvärda syn'J)unkt&. J ag- •tror         päätökseen, että yleinen '50 % koroLtus on !katsot-
50856: exemrpelvis att bland de handlingar, som omnäm-             tava mahdolliseksi". Asianlaita on kuitenkin
50857: nas i bletänkandets första moment flel"e borde              niin, että valitakunta ei oie täydemstä nylkyisen
50858: befri!llS från ~örhöjning- av sltäilllpels'katt. men då     leimamaksulain tarkastusta suorittanut, ei aina-
50859: det har va:rit omö.ilig-t att få nlågon utredning- om       kaan asiallisesti, sillä siihen ei .ol'e ollut aikaa
50860: huru en dylik befrielse skulle fina.nS'tekniskt             eilkä tilaisuutta.. Valiolkunta on aivan summa-
50861: komma att ver'ka och saken allt.så icke har kun-            mutikassa hyväksynyt 50 % kor.otuksen ka.utta
50862: nat g-enomarbetas, måste väl var.ie ä.ndring-s-             koko linjrun, ollenkaan tutkimatta ja hartkitse-
50863: för.slag i dlenna punlkt förfalla. Däremot tror             maltt.a, kohtaaika tämä korotus olkeudenmukaiseUa
50864: jaJg i liik'hat med 'herr von W en!dt att andra reser-      tavB~lla eri vero-objtekt~ja, Ed. Ara.iärvi mieles-
50865: Vf!!tionens tred.ie momenlt utan vidare, med vrssa          täni onkin ollut ·oikeassa. siinä, kun hän lausun-
50866: mindre OlllliStiliseringar kan .godtrug-as. Det äir ·syn-   nJossaan huomautti, että ver.onkoro.tus eräissä lwh-
50867: nerligen ikarakteristigkt för statens hushåHning-,          din on ai:van ko!htuuton, .ia !kun hän katsoi, ·että
50868: att ·den taJrer från en fioka. och tplaceratr i den         se on 'lmhtuuton vekselin, !kassalkrr.editiivin ja
50869: andra, eller uttrycik'1t biblisikt aJtt den ena hand·en     koll!ttoknl"antin leimrumaksun 'korrotufksen suhrteen,
50870: icke vet vad den andra g-ör. Enlrgt uppg-ift g-er           ni:in minun •mi,elestäni ·tämä kohtuuttomuus kos-
50871: sta!ten t. ·ex, åt operan i denna stad et.t :par hundra     kee eräitä toisia lteimala.insäännök.siä. On n~m.
50872: tusen årl:lgen men ta,ger i nö1jesskatt a.v samma           kohtuutonta, että ·esim. hyväksymällä k.orotuks·en
50873: anstallt in 1,200,000 mark. Staten un.derstödoer            kautta kioko En:ian edusikunta sa1ma1la vaikeut-
50874: dive11se idr.ottsfören~ngar, men rur på ·väg-, att ge-      tai,si vierasmaa:laisten maih.dollisuukisi.a päästä
50875: nom en förhöjd nöjesskatt omöjligg-öra idrotts-             Suomen ·kansa,laisiksi, koska täUöin tarpah.tuitsi
50876: tälvHn:g-ar. Alla ~drottstäVIlingar, såfrrumt d e      1    krunsalaiskir.iastakin suoritetta:van leimamalksun
50877: icke äro förenade med dans efiteråt, g-å nämligen           korottaminen. Niinikään on epätarkoituksenmu-
50878: med oibetydlig vinst eller J'len:t ut med förlust.          kaistaJ, että .oikeudenlkäyll!ti-asiakir.iB~sta leilma-
50879: I vissa flllll ka•n denn:a förlust bliva sy.nnerlig-en      ma'ksu !korotetaan. On seilkkoja, jatka pnolus·ta-
50880: batydlig. Exempelvis var så förhållandet vi!d               vat sitä toisen vastalauseen p·erusteluiJS·sa esitet-
50881: vinterspelen senaste år, då förlusten gick upp .tiili       tyä vaatimusta, •eittä k.orotus ei tulisi l.kosilmmaa:n
50882:  65,000 mark.                                               enemmän' kansalaiskirjaa !kuin myöskään sellai-
50883:      Det förefruHer därför •såsom vor·e d·et skäl att       sia asi·a:kirjoja, j1oita asialliJSet jäJttävät tai ·esfttä-
50884: befria en .d·el för.eställning-ar från erlägganlde av       vät oikeudelle tai oilkeuslaåtoksel1e. Mitä tu~ee
50885:  förhöjd nö':iesskB~tt. Detta är ju icke såsom :herr        toisen vastalauseen 1wrmanteen :kohtaan .ios·sa
50886: N eva:nEnna sena.&t, uttrydkte sig att överhuvud            ehdl()tetaan, että myösikin >pääsyl]put julkisiin
50887:  up.P:hä va nöjess:katten, utan artt bef•ria de före-       hu:vei'hin ja näytäntöihin, joita toimeenpanevat
50888: ställning-ar, på vi'JJka denna nöje.sskatt icke är          teatterit, ta.idelaitolkset sekä ylei:shyödylliset ·S·eu-
50889:  lämplig. Ja.g tror f.ör min d:el för övrig-t, .att det     rat .ia yiludistyks.et, olisivrut myös lkor.otetusta
50890:  vore .skäl att i .detta avs1eende giva reg-eringen en      leimaJma:IDsusta va.paat, niin 1on •ensinnäkin huo-
50891:  rältt fri prövningsräitt.                                  mautettava, sitä .käsitystä va:staan, että tämä va;a-
50892:       :M:ed hänsyn till de orrns.tändi•gheter, som nn av    ti!mus olisi koMuuton, että se sulkee ulkopuol,elle
50893:  mii&;' framihållits, ber jag därför få föreslå, att så-    sellaiset laitokset, 'kuin sirkukset, va•rieteet ja elä-
50894:  som andra moment uti itfTåg'avar!llnd.e paraJgra.f         vät 1kuvat. Niitä ei va.stalauseen ·ehd10tus kos!ke.
50895:  inta:ges fiöljand·e stad•gande: ,Från denna för-           Syyt, joiden nojalla va:stala.useen a.l1e'kirj.oittaja:na
50896:  höjning- äro fritag-na inträdesbiljetter ·ti.ll offent-    olen ehd01ttanut teatt.erit ja tai.delaitok:set ja. yleis-
50897:  liga nöjen ocih föreställni'ngar, som fömnstallta;s a:v    hyödylliset seurat as-etettaiVaksi poilklkeusasemaan,
50898:   te'a,trar oeh andra anstla,lter eller ock av samma:n-     j.dhtuu siitä kohtuuttomuudesta, mikä tulisi 'kdh-
50899:  slutn:ing-.ar ·eller förening-ar för be.ford•rand·e ruv    taamaian niitä, .i'olS puheenaoleva ·ehdotettu 50 .% :n
50900:  v.etens'ka'J), litteratur, s'kön konst, allmän idrott      koroitus liyväksy:ttäisiin. Nykyisin on asian:laita
50901:  eller annat a;llmänt ändaimål, förså V'i tt reg-erin~en    sillä rä!ikeåJilä tavalla, että esim. erää!t ta~delai­
50902:  för vissa anstalter, >sammanslutni.nga:r eller före-       toks·et, jtQtka saavat valtiolta aivustusta:, joutuvat
50903:  ninga.r eller i nålg:ot ens'kilt faH finner sådan be-      leimarrnalksujlen muodossa suori,tta:maan val,tioUe
50904:   f·ri.else skälig."                                        twkai sin enemmän lkui:n mitä suoranais·ellJa avus-
50905:                                                                  1
50906:                                                   ...
50907: 1984                                       Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
50908: 
50909: 
50910: tuksena ovat na1uttineet. Niinpä on asianlaita                 Ed. Nevanlinna: Aiva:n niin summit-
50911: Kansan Näyttii;möön nähden, joka viime vuonna               tairuen kuin miksi valtiovarainvaliokunnan käsit-
50912: on saanut valtiolta 50,000 markan avustum1'1en,             telyä tässä asiassa on väitetty, se ei onneksi ole
50913: mutta on suiorittanut leimamalksuina valtioUe               ollut. Vali.okunta on kvllä ehdottanut kaiikki
50914: 80,000 marlkkaa. KansaHistea:tteri, joka on saa-            leimamalk.sut korotettavik~i 50 .?6 :lla. Mutta va-
50915: nut avustuksena 100,000 ma.rkka1a, on suoritta-             lidkunlta ron tehnyt tämän päätöksen, sen jälkeen
50916: nut leimamaksuna 180,000 markkaa. 'rällä ta-                kuin se on hylänn~t rkaikki ne ehdotukscet, jotka
50917: valla siis valtio kiskoo enemmän taikaisin ikuin            siellä tehtiin vapauden myöntämisestä tästä ko-
50918: mitä se awustwksen nim~sä tarudelaitO:ksille myön-          notuk!sesta. Valiokunta päätti elliSin hyvälksyä
50919: tää. Tämä vain yhtenä esimerkkinä osoitta-                  peria:atteeiksi 50 % :n lwr01tuksen, mutta ,lisäsi,
50920: massa, mitä epäjohdonmukaisuulksia on nykyi-                että vallriokunnan jäsenillä on tilaisuutS ehdottaa
50921: sessä Jeimalaissa. Sitä räi'lmämmäiksi kävisi tämä          tä,stä ka.ilkki ne .poiiklkenk.set., joi{ka haluavat. Eri-
50922: epäkohta, jos korotuk.s•et hyvälkJSyttäisiin myöskin        näirsiä poi:k!keUISehd.otnksia tehtiin ja tilaisuus olisi
50923: puheenaolevassa suhteessa. Niillä perusteilla.,             ollut •telhdä niitä kuinka 'J).aljon tahalliSa. Ne
50924: j·o1:1ka on esitetty miletintöön liiteityssä toisessa       harkittiin ja ne hylättiin. Omasta 1pwolestani
50925: vastalauseeSISa, ahdotan, että 2 :•s•en vastalauseen        minä sitälpaitsi olen käynyt leima-asetuksen kohta
50926:  ponnet hyväksyttäisiin lisäykseksi valtiovarain-           kdhda;lta läpi ja koettanut itiSelleni j.oka kohdassa
50927: va~iokunnan l.akiehdotukseen.                               muodo&trua käsityjksen siitä, viekö 50 %:n korotus
50928:                                                             ko!htuuttounuut.een, ja minä lisään: •suureen koh-
50929:     Ed. A. A a 1rt; o: Minä •pyydän 1kanna,tta.a.           tuuttomuuteen. Ja minä olen v.!lJstannut j.olka
50930: ed. von \Vendti:n tekemää ehd•otusta. että tämän            kohdassa. ei. Mitä erityisesti huviVleroon tulee,
50931: esillä olevan la!kie:hdotu1;:sen 2 momentik:si .ote-        niin tekee .i-o .kiusallisen vaikutu\ben, että tästä
50932: taan toisen vastalamseen viimrinen momentti sillä           niin ·p.wljon puhutaan. Siihen, mi·tä ed. Ramsay
50933: li.säylksellä, että ,,leimamaksujen korotuksesta            lausui, minä taht.oisin vaan lisätä, eHä JVoida'k-
50934: ovat vaipa.at pääsyli~ut julkisiin huveihin :ia näy-        sensa verottaa - sanokaamme - eläviä kuvia.
50935: täntöiihin, joita toi1rneenpanevat teatterit, twide-        niin valtio verottaa mvös- sanokaamme- Suo-
50936: laitJobet se'kä yLeishyödylliS'et s:eurat ja yhdis-         malaista Oop1peraa, -~a.malla kuin se rsienvuoksi,
50937: tykset".                                                    että op:peralla on myös muu 'kuin huvitark.oitus,
50938:                                                             a.ntaa sille !kannatustaan. En minä näe tässä
50939:       Ed. R a m s a :v: Den av ett pmr tala•re frarrn-      mitään epäJjohilonmukaisuutta.. M.utta minä tah-
50940:   hållna teorin om den högra ·oeh vänstra handen            don lisätä, että .minun 1räsitykseni 1muka•a.n on
50941: · håller ieke riktigt sträok. Orn staten· understö-         erinomaisen kohtuullista, ·että myös ooprperassa
50942:   der ex·etmpelvi1s en ilea:ter. så är d•et väl tea;t.erns  käJv:Ujät, tämä ,ryysyköyhälistö", maksaa :huvi-
50943:   ä;.gare som ta1ger detta underst!öd oeh använder det      veroa.
50944:   för sitt ändamål. Om stat.en pålrugger biljetter
50945:   skatt, så är det .de. som köpa i!essa bilj1etter, vilka 1 Ed. K e k k ·O n :en: Minä prwa;,;iassa yhdyn
50946:   P!rlägg.a. S'ka.H. Det är således jc'k,e a.tt giva med valtiovara.invaliokunnan mietinnön toiseen ·vasta-
50947:   ena hand~n och taga med den andra. Staten ta.- laus:eeseen. Kuiten:kaan ei minusltakaan ole
50948:   g-er denna skat.t lriksom många andra skatter.           syytä, jos rk1erran näitä leima.ma:ksuja kann1etaan,
50949:       För övri:g-t vill ja.g mot.säga dem sorrn under-     vamauttaa julkisia huveja niistä. Huvitb!lJn ovat
50950:   stöda d•en tredje klämmen. Den är obehövlig och n:\~kyään päässeet liianlkin suureen valta:an. Minä
50951:   ielm fullt med snnrda teorier överensstämmande. senvuoksi 'ehdottaisin, että toisen vastalauseen
50952:   Ett talesätt s·äger att tid är pengar. Den, som be- kalksi ensimäistä kohtaa, .ividen mukaan !kaiken-
50953:   söker nöjen måste hava gott o:m tid. Viill :ha·n .dlå laiset toimituskirjat, 'ki1r,ioitu:kset ja a,siakirjat 'oli-
50954:   0msätta en del nN denna ti{l i penningar. !k:an han si va.t leimamaksun kor.otuksesta vapa:alt.. 'hyväk-
50955:   också lätt ibetarla denna lilla ska.tt varom nn är syttäisiin.
50956:   :f.råga.
50957:                                                              E.d. ,J u n •e s: Samalla kun minä pyydän
50958:       liJd. von \V en d t: Mitt förslag var såtill- mielihyvällä saa.da yhtyä va•ltiovarainvalio'kun-
50959:   vida inlwmp~et:1, att .ia,g ej omnämde att det na- nan herra. 'PUheen.iohta,ja:n ensirrnäiseen ja myoo-
50960:   turligtvi.s bör ti.Ufogas som ett arudra moment, att kin jälikimäiseen lausuntoon samoinkuin ed. Ram-
50961:   f;örsta ·meningen ur första ·stycket i den andra re- sayn lausuntoon, mi.käili se !kos!mee ed. Huttusen
50962:   s•erva.tionen måste 'ta.gas med, förslag-et l~der så- lausuntoa.. niin en saata oTla edmskunnalle huo-
50963:   lurida: ,Fria från s·tämpels!katt äro: biljetter m.auttalmatta, ·että mitä.hän tod.ellalli::in maruseudun
50964:   o.s.v. "                                                 vaikavampi aines atia ttelisi, j1os ehd.otetulla tavaJla
50965:                                          Leimamaksun korottaminen.                                           1985
50966: 
50967: 
50968: huvivero yksinomaan jätettäisiin entiselleen ja           pyritään liialliseen huvittelun es•täJmiseen, niin
50969: kaikki muut verot korotettaisiin. Kyllä ltaidet-          olen tästä laittanut suppeamman ponnen, .j,Qika ra-
50970: taisiin silloin antaa kiviä l·eivän asemasta sille        joittuu ymsinomaan tieteen. taiteen ja urheilun
50971: kansan osalle, joka vielä a:ja·ttelee jotwkin muuta,      kar11natta.miseen. Ehdot•taisin täten tähän ']Jykä-
50972: kuin yksinomaan !huveja. Ed. Arajärven esittä-            lään kolmanneksi momerrtiksi seuraavan: ,Lei-
50973: mät se~kat tämän es~tytksen yhtey•dressä sen muu-         mama;ksun korotuksHsta ovat va!]Ja,at pääsyliput
50974: hun osaan lkuvarstavat minusta hiulkkasen pankki-         tieteellisiin e:sitelmiin. teatterien ja muidren va:s-
50975: miehen 'kantaa ky,symyksen arkaluont·oisuudesta           iaavien taidelai<tost.en näytäntöihin s·ekä urheilu-
50976: ja osottantwvat ehkä •sellai•siiksi, että sielläpäin      seura.i•n toimeenpanemiin nrhe:Vlutilaisuuiksii·n"
50977:                                                                    1                                          0
50978: 
50979: 
50980: 
50981: 
50982: on prelko liiikenteen pienenemisrestä, jos velk·selien
50983: ja. muiden velkatpaperien käyttö tulee anamra:m-              E:d. R. F u r u .h .i e l m: M·ed anledning- av
50984: malksi. Talhtonookohan hän edelleen vielä pidät-          rlen Iilla kontr·overRen mellan min f.d. lärare i
50985: tää ylks]noma:isen •oikeuden korkomääri·en määrää-        matematik, herr Ramsay och m!n f.d. elev i
50986: mirseen panikei!Ue ja pankkiyhdistykseHe eilkä tah-        'armm;a ämne, herr Procope, nödg-as jag- med alil
50987: toisi jättää myöskin si t.ä Eduslkunnalle. Nämä           res·pe.kt för min rlärare, uttala att rmin elev ändå
50988: kaiikki se~kat osottavart 'heikä:läisten tarkoitus-       torde hava rätt. Det är nämligem ·på det viset
50989: periä j.a on otettava huomioon.                           a.tt, om .sta1ten beSikatta'r intrlidesbiljetterna allt-
50990:                                                           för hög-t, så minslk.a,s nat.urlig-en antalet aiv deim,
50991:   Ed. Viljanen:           Luovun.                         som tilllösa si,g d·es.sa biljett.er, 'OCh däJrigenmn
50992:                                                           lwmma teatramrus inkomster att min.JSikas. .Tag
50993:     Ed. R yö mä: 'l'äällä ovat jo useat puhuja<t          kan således icke finna. annat än att här nu är
50994: huomauttaneet, mihinkä suoranaiseen aihsursi-             fråga om att tag-a med den !hö~a h<mil:en ·Odh ,givn
50995: toottii:n on jouduttu, '1kun val,tio toisella kädellä     med d!=Jn vänstra.
50996: avustaa tea.ttereja. ja muita taidela:Vtoksia ja toi-
50997: sella. kädellä verott.a•a niitä 150 il 200 prosentilla         Ed. 0. K o r'h on en: Minä .pyysin puheen-
50998: siitä, ruinikä ne vruMionapua nauttiva.t. Ed. Ra.m-         vUJoroa. ainonstaan 'kannattaa:kse?ni ed. E. Huttn-
50999: say rlansui, että itse asiarsrsa ei t.eattere.ia ver.oteta, s.en telkemiä lis&elhdotuksia'.
51000: vaan ainoastaan sitä yleisöä, .irolka1 niissä käy.
51001: Teoreettisesti on kyJ.lä asia näin, mutta 'käytän-             Ed. R a ~r •k i l a.: Minä puolestani yhdyn
51002: nössä se ikuirtJenkin muodosrtuu suoranaiseksi teat- kannruttaiiDruan ed. Ryöm än t·ekemää ehdotusta.
51003: terien verotukseksi slen'kautta. että teatterien on että teatterit .ia tieteelliset esitystilai,suudet 'S~kä
51004: pakiko korottaa sirsäänpääsymalksunsa jo omien llirheiluseuro.i·en toimeenpar1e:mat urheilunäyltän-
51005: affääriensä täih'den niin lkortkeiksi, kuin ne vaa:n nöt .ia juhlat vapa.utettai,siin veroista. Kun meillä
51006: V'oiva:t la:s!kea niissä •irelä yleisöä käyvän. Tea·t- kiinnitetään suurta huomiota urheilullisiin saavu-
51007: terit maks,ruvat nyt 1 / 4 tuloistaan valtioille. Tä- tuksiin, olymtpiaJaisia juhlia valmistel.Iaan .i.a ur-
51008: män muka'an se nousisi noin 1 /~:een. Nykyään heilun hyväksi tehdään pal.i'Om työtä, niin on mi-
51009: .i•o ·on tea.tteri,en ja muiden taidelaitosten asema nusta aivan luo.nnollista että ainaU(in ullk.oilmas!lH
51010: hyvin huono. Niiden taitei:Hjain pa,Ikat ovat hy- t·oimeenpannut urheiluju!hlat täytyy va·pauttaa
51011: vin alhaiset, .iotenka sellaiset ,,taidelaitdkse.t" verotuksesta. Sinoinhan saadaan a.g-itatsioonia
51012: kuin ka·baret'it, varie1Jeet y.m. rupea.vat kilpaile- urheilun hyväk·si, 1sa.adaam panna pi.enet pääJsy-
51013: maan [l.areiill'pien •pa:l!kkojen maiksamiseUa .ia hou- ma!ksnt ja suuret ilhmis.ionkr()t sru:ra.a:vat mukann
51014: kuttellevat ·tä:llä tavalla taiteiH.irut. ·tosin taiteelli- ja u:r!heilukulttuurin hyväksi tehdään pro!)JaJga:n-
51015: sesti huonolle, mutta taloudellisesti paremmin i daa kansan lkeskuud·essa.
51016: kwnnatta:va.Ile alalle. .J.os katselee asioita sil:tä
51017:  kanna1ta 'kuin täällä minusta näyttää vaJtiova-               Ed. Schauman: .Ja\({ ber endast att få un-
51018:  rainvaliokunna.n puheenj,ohtaja ja eräät muutkin de:nsltö:da •det förslaig, som g-jo:rcle.s a:v herr Kekko-
51019:  pulhu.iat te!kevän, että nämä ovat pa ljaita huvi- nen om ~godfkännande a•v de två fövsta momenten
51020:                                           1
51021: 
51022: 
51023:  tilai.suuksia, niin ,sil~oin rpitäisi myöskin luopua i ·reiservation II.
51024:  näiden taid·elaitosten kannattamisesta :kerta )mik-
51025:  kiaarn, ja sii1hen minusta onlkin se eduskunta, joka           Ed. p r 0 c ,() p e: Efter det försvar m iit Vä!r-
51026:  on nyrkyiis•fm verolain säätänyt, .pe,riarutt.eessa pyr- derade lärare rcl~m Furu'hj.el:m ,gav :mitt ut.tala:n.de
51027:  kinyt.                                                     har jag iCike nag-.on orsak a.tt rvidare yttra. mig- i
51028:      !1inä oikeasta.an kannatta.itsin t•ois•ta vastala.u- den kontrovers, srJm tidig-a!'le uppstod mella:n rdgrn
51029:  setta, mutta :kos\ka tääl,Iä erikoisesti näyitään lyö- Ramsay oC:h mig-. .Ta.g vill blott påpe.ka, att jag-
51030:  tävän raihaa 1huvivtero-nimityksestä, millä verolla har särslkilt hetona.t, att den höga nöjesslkatten
51031: 1986                                     Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51032: 
51033: 
51034: under vissa omständighete•r omöjliggör föranstal-                             Täysi-istuntoa jatketaan
51035: tamde av .de nöjen och de täNlinga.r, som i momen-
51036: tet a.wetiJs.                                                                          klo 8.55 i.p.
51037:     I a:nledning av rdgm .Junes utta.la.nde måste
51038: jll!g dock ytterligare framhålla., att lhär ju ·ioke               Puh e mies: Keskuit.elun ku}ue.ssa on ed.
51039: är frå·ga om ll!tt upphä:va nöjesstkatten såsOIIU så-         Ar.ajärvi ed. R~a•msay::J. ka:nna:ttan1ana BhdoHan.nL
51040: dan .ocih :att i mitt förslag uttrycMi~en rsä!ges, rutt       etltä nyt esillä o~·eva llllkiteksti hyväksyttäisiin
51041: regeringen skall hava fri prövnin'g a\tt avgöra, i            sarurumuodoltaan seuraavana: ,;J,oulukuun 28 päi-
51042: vilka fall en förhöj.d nöjesskatt ioke a.nses kunna           vänä 1918 leimatmaksusta atmetussa laissa sääldet-
51043: hava skäl för si:g. J a.g aniager •också a:tt rdgm            tyijä maiksu.}a on trumän lain ju1kais·emtis'J)äivästä
51044: Junes måst.e >errikänna, att det lkalll finnas såldana        vuoden 1920 lo'P.puun suloritettava ko:rotettuina
51045: nö.ien, .sam ä.ro atv så föräidla.nde na·tur, aH .det         viil<lelläikymmenellä proS'en.tilla: ensinmai'Ilitustsa
51046: icke är sikäl att försV'åra dem genom en föT sträm.g          la~sa säädetyisrtä määristä, kuitenkin siten, ·että
51047: nö~esslkrutlt.                                                vekseli, vellkakirja, kassaikreditiivi ja kon•ttolku-
51048:                                                               rarutti!kontva:hti leimataan niinkuin la:i1ssa leirrna-
51049:    Eid. N e v a n 1 i n n a: Nyt on ka;ksi mruan              mak!susta 28 päivältä joulukuuta 1918 sää;detään".
51050: etevirutä matelffia:t~kkoa joutunut vrust.alkikain tä-        Kutsun tätä oodotusrta ed. Arajä:riven .eh<lotuk-
51051: mäm huvivevon asian ratkaisemisessa.. Semmoi-                 .s.eksi. Edelleen on e,d. P•r.ocorpe ehdottanut toi-
51052: sen ~hmisen, j·ol1e matema·tii1kka aitna 1on ollut            s·aksi momerrtirksi nyt esillä o1evaan lalkitekstJiin
51053: mahdotonta, m~källi se on mennyt yksinkertaisen               1seuraa1Vaa: "Tästä korotuk,sesta ·V'oidruan va,paut-
51054: ta:bulan yläpuolel!le, olisi toiv.otonta yrittääkään          taa ·pääsyl:i,pu;t julkisiin ilmveihin ja näytänttöi-
51055: sitä !mat•emaa,ttisesti rll!tkaista. Muilta. ehkä saa-        1hin, j1oita toimeenpalll,evat tea,tterit, ;tahi trnuwt
51056: kin asiassa vedota yiklsinkerta.ffi·empiin todistll8-          laitoks,et t.ailrka .vhtymät ja yhdistykset, joiden
51057: kwprpaleisiin. Ja minä vetoan, mitä teattereilhin ja           päämää.ränä .on ti,eteen, ta:iteen. kivjalli.suuden,
51058: oopperaan 1tul>ee, siihen .minulle va!kuutettuun t.osi-       yleisen urheilun tll!hi muun y~eishyödyllisen tar-
51059: asia.a.n, että ne näyttelevät täysille huoneille               lmituspe!1än ·edistälminen, mikäli Hallitus määrä-
51060: (Eduskunnasta.: Ei ne näyttele). Mutta edus-                   ty11e laitokselle. yhtymälle truhi yhdistykselle
51061: kunt:a on .io tällä !keskust·elu1la melkein antamut            taikka jossakin yksityista1pauksessa. katsoo sellai-
51062: i1Jsesltänsä sen todi•stuksen . .iota ei ·olisi suonut s•en    sen vaJpa;utuks.en myöntäJmisC~n kohtuulliseksi".
51063: a'II!tavan.                                                    Täitä •Ellhdotusta ·ei ole kui•tenlkaan kaonnatettu, jo-
51064:                                                               ten s•e r.aukeaa. Edelleen on ed. Huttunen E. ed.
51065:     Ed. von W en d t: .Jag ber att få ta.ga ti'll-             KChl'1hosen ka;nnattamana ehd·otta:nut >nyt esil1ä ·ole-
51066: baka mitt förslrug och understöder trdgttn Ryöunäs.            vaa.n hvkitekstiin tois,eksi momenti:ksti seuraa-
51067: J ag vill tilläigga rutt äls;klingsnöjet b:ilografteatern      wta: ,LeilmamaJksun k&roitu~sesta ovat vapaat:
51068: kommer a tt öka skatten enli:gt utskotte'ts försla.g.              kansahislkir.ia, to1mituskiirjat, tuomiot, l'eso-
51069: Möjli·gen kund·e vi tänika oss, a.tt vi skulle införa         1utrsi:onit, päätökset, diaritodistukset, ·elä'kekirjalt
51070: int~äd•esskatt rpå läktarpubliken, då ·den har till-           ja haasteet;
51071: fälle att va;ra med om sliika nöjestillställningar                 kir.ioitukset .ia a.siakir.ia.t, .iotka. a,sia:lli.IS·et jättä-
51072: S()lm da1gens.                                                 vät •tai esittävät oikeudeUe tai .muulle vi1rastoUe,      1
51073:                                                               selkä
51074:   Ed. P r o c o p e: Om ookså tea•trar och ope-                    pääs~li:put julki.!siin huvei:hin ja näytäntöilhin,
51075: ror trots förbu1dslrug.en spela för fuHa hus och o:m           ioi1Ja toimeen'J)runJevat teatterit, tai.delaito'kset se'kä
51076: också idrottstävlinga•r äro bevistade av så stora              yleishyödyUiset seurat ja y hdiS'ty!kseJt".
51077: skaror, s<om det finnes plats för, 1kan ilet änd'å                 KutJsun tätä ehdotusta .ed. Huttusen eh<dotuk-
51078: häinda att tack va~e <len bö~ga ska:tten resulta tet           s~ek!så.. Edelleen on ed. K~kkonen oo. Schauma-
51079: blir ekonomiskt yttterligare ofordelaJMigt.                    nin ikannattamana ehdottanut 'n:vt esillä olevan
51080:                                                                la'k~tekS>tin toisen momentin näin kuuluvaksi:
51081:    Kes'kustelu ju1isltetaan päättyne~si.                         .Leimwmaiksun lko!'oituksHsta ovat v•apaat kian-
51082:                                                                ~a;laiskirja, toilmituslkirtiat, tuomiot, vesolutsionit,
51083:   Puh H m i e s:       Täy,si-istunto keskeytetään 15          päätökset, dim'itodistu'~et, ·eläke'kirjat ja haas-
51084: minuutiksi.                                                     teet; sekä                                              .
51085:                                                                    lkidoitulk!set ja asimkirj.wt, .l<>tk~ •asialliset. jäit-
51086:    Täysi-istunto kes'ke:vtetään klo 8.30 i.p.                   tfuvät tai esittävät ollkeudelle ta1 :muuUe 'Vl!fa.s-
51087:                                                                tolie".
51088:                                                                    Kutsun tätä eJh<lotu:sta ed. Kekikosen eh-
51089:                                             Leimamaksun korottaminen.                                           1987
51090: 
51091: dotu'ks~ksi.      Edelleen on ed. Ryömä ed. Hakki-          taa, on tässä äänestyksessä ed. Kekkosen ehdo-
51092: lam kannattaJIDana -ehdottaamt esillä olevwn laJki-         tus hy•väJksytty.
51093: telks•tin toiseimi momen tiksi seuraav•aa: "Leima.-
51094: maiksun ko~otuk.sesta ovat vapaat !pääsyliput tie-               Äämesty~ksessä ovrut jaa-äänet voitolla.
51095: teelltli1siin esitelmiin, teatterien ja muid.en vastaa-
51096: vien ·taildelaitO!Sten näytäntöihin s·ekä urlheiluseu-        Eduskunta on siis tässä ään:estykseJSsä hyväk-
51097: rojen        toimeenparnruniim. urih.eilutilaisuu:ksiin".   synyt ed. Ryömän ehdotuksen.
51098: Kutsun 'tätä ehdotusta ed. Ryömän ehdotulks~i.
51099:                                                               Äänestys ed. Ryömän ehdotuksen hyväksymi-
51100:   Selostus myönnetään o~k.eaksi.                            sestä ta.i hylkäämi•segtä.
51101: 
51102:    P u ;h e m i e s: Mitä menettelyrtapatan äänes-            4) Ken hy.vaksyy ed. Ryömän ehdotuksen ää-
51103: tyksessä tulee, .ehdota.n meueteltäväkisi siten, .että      nestää ,jaa"; jos ,ei' ,noitta.a, on sanottu ehdo-
51104: ensin ää:nes'betään mietinnön ja ed. Arajärven eh-          tus ib.ylätty.
51105: dotusten välillä. Sen jälkeen toimitetaan äänes-
51106: ty!S ed. Ryömä;n ja ed. Huttus·en eih.dotusten vä-            Äänestyksessä anmetaan 64 .,ja.a"- ja 82 ,ei"-
51107: lillä. Se, .jo'ka. tässä ääues·tykJSessä voitta1a, ase-     ääntä.
51108: tataam ed. K.akfiwlsen .ehdo·tusta vastaan, ja tämän
51109: jällkeen teih.dääm väätös :viimeisessä äänestyksessä            Eduslkunta on siis hy1lännyt redust~tja Ryömän
51110: v.oittaneen ehdotuksen hyväksymisestä ta!hi hyl-            ·Eilidotuiksen. ·
51111: kä·ämisestä.
51112:                                                               Laikiehdotuhen johtolause ja nimike hyväk-
51113:    M·ene:tte1y1Ja:pa hyvä;ksytään.                          sytään.
51114: 
51115:   Äänestykset ja päätös:                                       Puh e m i te,s: Tämä~ jälkeen on äänestys
51116:                                                             toiunitettava edustaja LaJherma.n hyllkää·västä elh-
51117:    Äänestys ed. Arajärven Ja va.IIiokunna:n mi•e-           dO'tukses·ta.
51118: tinnön vihli[lä.
51119:                                                                  Äänestys ja päätös:
51120:   1) Ken hyvålksyy suuren valiokunnan ehdo-
51121: tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa."; j~s ,ei"                 Ken hyväksyy puheenaoleVJaa la.ki,ehdotuks.oo
51122: voittaa, on ed. Ara.iärv.en ehd·otus hyvälksytty.           sellaisenta, kuin se 0111! edellisillä .pä;ä!töksillä hy-
51123:                                                             välksyrtty, äänestää ,jaa"; jos ,'ei" voiitt.aa, on ed.
51124:   Äänesty\ksessä annet.aan 117 ,jaa"-ääntä ja 31            Lahenman .ehdotus hyväJksyJtty.
51125: ,ei" -ääntä.
51126:   Edu.åunta on sii:s hylii.n,nyt ed. Arwjätwen 00.-              Äänestylksessä ova.t jaa-äänet voi'tolla.
51127: dotu®sen.                                                     Puhe m i :e s: Edus!Jmnta. on siis hylännyt ed.
51128:   Äänestys ed. Ryömän j1a ed. Hutltus.en ehdotus-           Lahooman ehld.otuksen.
51129: ten välillä.
51130:                                                                Puhemies: Suuren ·valiokunnan mietintö
51131:   2) K·en ·tässä äänestyksessä hyväiksyy 'ad. Ryö-          on siis muutta:rna!tta hyvålksytty. Asitan toiuen
51132: män ehdotuksen, ääuestää ,,i.aa"; jos ,·ei" voit-           'käsittely julistetaan päättyneeksi.
51133: taa, on ed. HuttUISen ehdotus illyvä:'ksytty.
51134:                                                             5) Ehdotus laiksi tulojen suostuotaverosta vuo-
51135:    Äänes·tylffisessä ovat jaa-äänet VIOiltolla.                               delta 1919.
51136: 
51137:    Eduskuruta. Qn siis tässä äämestyksessä hyväk-              Esitelilään suur·en vaJiokunna:n mietintö n :o 61
51138:  synyt ed. Ryömän ehdotuben.          .                     se'kä oteta.an t o i s e e n k ä s i rt te 1 y y n siinä
51139:                                                             S ekä va:Uiovarainvaliokunnan mietrnnössä n :o 12
51140:                                                              1
51141: 
51142: 
51143:    Äänestys ed. Ryömäu ja ed. Kelkkiosen ehdD-              valmistel•evasti ·käsitelty halli.tnksen esi•tys n:o 61,
51144:  tusten välillä.                                            joka sisältää yllämainitun 1a:kiehdiotuksen.
51145: 
51146:    3) Ken tässä äänestyksessä 'hyväksyy ed. Ryö-              P u h .e m i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetaan
51147:  mä.n ehdotuksen, äänestää ,jaa"; j;os ,ei" ~oit-           suuren valiolkunnan mietintö. Ensin sallitaan
51148: 1988                                            Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51149: 
51150: 
51151: asi,assa y l~eiS'keskustelu ja ikun se on julistettu på (l,en direkta beskattningens område. Det är
51152: päättyneek:si, siirrytään la.kie-hdotuksen yksityis- möjligt, a:tt a;lla dessa. sJmtter ,sJ>:oila kunna kQmrru:t
51153: ko\htaiseen käsittelyY'n. J.a,s yieiskeskustelun ku- aitt ta.ga•s ut av de ,skwbtskYJMiga., men .ia·g äir för
51154: luessa tehdään muutoseihdotUJksia laikiehdotuksen min d•el över:tygwd om att, om den:na poJiitik fort-
51155: ylksityiskohtiin, o·vat p.ämä ehCLotukset tulla!kseen : s-ättes, den kommer att leda ·därhän, a,tt ka,pital-
51156: äänesty!ksena1ai,siksi ylksityisJmhtai1sessa ikäsitte- h:Ul!dni,n~en inom l•rundet IU'Jm:hör. Rum vi'ktig
51157: lyssä uudistettavrut ja kanna tettavat.                          ·d'einna i:IDalpili.albi•ld..nling är för landets elronomilsk'a
51158:                                                                   våJ1stånd, det lhar 1på ·ett iväMaWigt S'ätt vid ett
51159:      Käsittely:jä!rjestys hyväksytään.                           tid:i:gare tiHfäili1e i <1enl1'a fö!'lsamli:ng u,ppvisats
51160:                                                                  av staisuttskott.ets ord:förande.
51161:     Yleiskeskustelu:                                                  V1i:dare kommer en f.or'ts.rutt sträng di,vekt be-
51162:                                                                  S'ka,ttnin'g ,QitvJ.vclalk:tigt rutt leda därhäin, '&tt kap'i-
51163:      Ed. La h e r m a: NiiHä perusteilla, jotka okn truret 'SÖ'ker si:g utom landeils g,rä;nsler. I Eng]a,nd,
51164: esi1ttämyt ~edeUisi:ä l·alkiehdcotu.ktsia käsiwltäes.sä. dä:r ma.n under 's:en~a,re tider lhar prula,gt. myc'ket
51165:  pyydäm :~hdattaa, että nyt esi1lläol'eva Ja,kiehdotw; ·starka :lwn.iu,nikturheskaiJtn~n~ar, ha<r man 81Hdle-
51166: ·niimuk<älän hvlält1ä]siiin.                                     ,:oos <direkta 1hevis för dkt]gheten aN dess1a far-
51167:                                                                  hågor.
51168:      Ed. R F u r n h j e !l m: Ja:g ber wtt få sa~a                   Allt.så, j.ag: kommer :tilil ldci resrul:twt.et, a~tt, om
51169: nålgra få or:d it'ill komp·1ei:ltering 8N .,det, som .vttras nn stora. utskot:bets, s:ål1edes siJaifls:u:tlslkottets 'föcrslag
51170: i resm•vaJtioll! ,n :1o 4, vi,lken i huvuds,a;k går ut p[, i huvud1sak blir godlkämt, ,rilkisda_g1eu ,.bJa•r skridit
51171:  att rrk,sda~en måtte tö:rlmslta ,aet. för,sllaJg, sorn öVier ·d:et biHig.rus gräns 'i ~wseew~e å den di·rekta
51172:  struts,ultskotbet viid hehand1l,ingen a.v förevaraude hes•ka.ttningen.
51173:  p,ropos~ti,ou ha,r gijort om ·in.fömnd·e ·av en tillägg~­            På grullld av kal<kyl!Elr, :som ~ia•g ha·r g;jort a.n-
51174: silmtt 'fö·r inkoms,tö:kning' nnld.er 1919.                       gåend:e de:n inlwm~st, som •är att påJräJkna if•rån
51175:     ,SåJsom i reservakionen 1sä~es, är CLenna ex t.ra g.ru:nds~atten - det skuHe föra fö.r låJnJtt; a1tt
51176: heskattni:n'g så 'stark, a;tt .(]en kommer att i full· •här •hörja .relrutm~a dessa. beräkninga1r - kori om
51177: komligt askäE,g mån ootunga inikomSiherna 'Under g;ottt, 'enli:gt des'sa herakn:Ung:ar 'är den inlk1omst,
51178: år 1919. Det lfram~år 1v~d en ~enomlä,snillig a': s:om ·ä,r a1tt ·påräJkna från g:ru:ntdlSkart:lten, nedan så
51179: ~stat,sUitskotJbets !bebänkam'd<e, om vi'lk,et s,tora uts~ot­    stor, att ·den i det nä~maste kollNlle U'P'P till den be-
51180:  tet i sttort s,ett ha.r förenat ,sig, a;trl; år 1919 sam- räikning-, s·om siJa,tsu:t,skottet har för t.bJela gnmd-
51181:  ma.nl,a:gt genom g•mllld:s.lrrut;ten och t:i:]l'iiJggs,skatt.~n :sk·att.em  +   'ti1lä,n-~s,slmltt,en. iStaJtsu'ilskO'ttet heräk-
51182: kwn 'komm& wbt uttagalS' äJruda t~l!l 50 % av d'en na1r för des1sa båda, ska,tter til1l:sammam en i<nkomst
51183: s:katt und'Ell'ka,s•tad-e inkoms1ben. ·Mau ·bör härvit1 av om1roring 280,000,000 ma·rk, madan jag ~enii:gt
51184:  ta:ga ·i hetraktan,Je, att •emelilerti•d dienna bevill- tve 'sä11s'ki'Ma heräknin1g;s•~rund,er bl:ott för grund-
51185:  ni:ng1ss•ka,t:t idke är den .eruda• 'Sika.t.t, 'S.Om •erlän-mes s'lmtilen nar :kommilt 1Jil}.l en S UIIlllilll3.· av 260 a
51186:                                                                                                           1
51187: 
51188: 
51189:  för ar 1919. Det :~iHlmmm!E\r ämlnU en kommu- 270,000,000 ma:rik. Det äJr ,såJl,edes en •skilln&d
51190:  nal s1katt, vilk,en i Hel,si:ng'fol'IS kommer a1tt utgöra meHa,n de två IOOräJk·ningn,nna 'Emda;slt .ruv ~en eller
51191: omlkri·ng 9 % av intkomsten. Mam ha;r såled,es· två 'tiotJal miljoner, och hel:oppet roan 'enlligi; min
51192:  i vissa. fa;ll att räJkna med en beskatt•n:ing a'v i det ålsikt lä'tte1]g,en erntåls 1så, att 1en ilmport i Sla:m ma
51193:  närma1ste 60 %. Detta vove kanske ännu icke u:t.strädkmling s•om ~ti<di~a.re tiillåt-es, va,riJgenom ·S'ä-
51194:  nålgo:t aHdiEll es för betungamde för d:e ska.Hs·kY'l- ke:digen d'et he1opp, :som stat,s.u:tslmttet ha.r he-
51195:                1
51196: 
51197: 
51198:  dig~a, m~n d•et kommm ämnu y;tJt.erliga,re hä:rtill             räknat för tullinkomsterna, 200,000,000, komme
51199:  a.tt .ius·t u'Il'der innevamnlde år komma att erlä!!- att .öv,el1Sikr:ida:s. AiJitså, också ur •syn•puillkt,en a.v
51200:  ga<s ick•e hlott ·d·es'sa ska·tt.er, utan odkså den till- hudg1etreglering'leln hrur denna tå1l:äJg~sskrut!t enligt
51201:  fälHiga förmög<enihetss1katten, 'som 'äinnu ~icke är min meni.n1g icke något h~äit:~igande.
51202:  n1iltagen. och dessutom förs,ena,de ultskvJd:er från                 Jag :vill :s1wt1igen hetona, att ri1kisdagen .en gång
51203:  tidi,gave å:r. I 'detta 'sammaillhang· ibör 11es.sllli:om förut •egentEgen reda1n lh•a•r från~ått ·konljunikitwr-
51204:  nrp.p:märksamheten fästas vid a.tt enligt ett förslag, V'Vns:bermvs flHer in:kom!Sitölkn~ng~a.rna,s heskattning .
51205: .som nu h&r 1framkommi,t i dkisda.gen, sy.nnerligm1 En ska•tt för i.n:ffiomstokning :s·tadlgatd<es såväJl 'för
51206:  hetungand·e •exp·orttuHa'r ti:li}lkomme. I_.ä;g.gas a:Ha in'komster 19•1() som 1917. I d~en rproposi:tion,
51207:  d•essa slka1hber ti,11samma,n, får man iför måug:1 som !förela.des rikStoo1gen år 1918 amgålende ·en
51208: skattsky<Vdi,,g~a så st•om belopp, ·rutt ,(l,et ,ka.n va·ra      beviUning1sskrutt för d.eltta år, ingirjk ick-e någon
51209: 'hö·gtJl:i_g-en tvrw~l und:ed~aJS,tat, •om de ih8iva förrnåga P'f'O.i,~kterad slkrutt för inkoms.tökni,ng. StaJts u't-       1
51210: 
51211: 
51212:  wtt :bäira ailila :des.sa SlkartJter. .Ja:g anser för min ·skott:et omfattrude ookså d•en ~gången regeri:ngens
51213:  del, att riksrla~en har gått för långt i sin poili•tik proposi•tion orh bes1lot. att icke införa n{igoon 1Ji;H-
51214:                                                 Tulojen suostuntavero.                                              1989
51215: 
51216: 
51217: läggsskatt. Härvid utta.Iades ut.tryckligen, rutt             ki·n IS'UThl"em.JIDraJ:la syyHä 1kUJill minä olen vakuu-
51218: denne; tiHäJ!!:gs·slmtt komme a•tt ibliva aHtför be-          tettu siitä, että kaikki ne toimet, mitä nämä lai-
51219: tungande för lde S'lmrt;tJdragan:de, i .synuerhet då          tokset ovat tässä. maassa aika.ansaaneet, ovat olleet
51220: man rtog hä:rusryn tili .att lk:on.iunkturvins<ter icke       tähdätyrt iyöväkeä vastaan. Minä valitan suu-
51221: vida.re furunos i samma mäng1d rsom under tidi-               r·esti, että tässä eduskunnassa ovat niin rvahän saa-
51222: .lrare år och då •samtidigt en •e:x:tra beska:ttning i        neet kannatusta ne hylkäysehdotu'kset, joita ed.
51223: f.orm av en förmög.enhetsskatt hade blivilt be-               Laiherma ja allekirjoittanut ovat näitä lakeja vas-
51224: sluten.                                                       ta<an vast,alia UJSOO.srsaan ,ehdrottanoot. Minä olin
51225:     Vid d·etatjg.railisknill!gen av rlr8Jgförs1arget ikom-    oCLottanut aivan kokonaan to]sta tulosta.
51226:  mm j31g a•tt fmmstäJlla förs·l.wg tiJ•l ändringar uti
51227:  den ri:IDtning jag här rha.r 3!llty.tt.                          :Ed. I .t lk o n e 1n: Vaikka suuri va1iokunrtn on-
51228:                                                               kin kohottanut tältä v•eron ala•raja·a aå.na 6,000
51229:     Ed. T u rlt; i w i rn e .n: Kun minä truas iäJssäkim      markka•a.nr sarukk•a, nli.in ei se minusta vielä ole
51230: a.sias.sa ·ka.nruarta.n •ed. Larherman •ehdotusta .ia sno-    riittävä. Mei!dän 1on päästävä :nyt :IDerta kaikkiaan
51231: sitan hyvärnsyttäväJksi aUekkioi•tta:maani vrusta-            siihen, että sellaisille veronmaksajille, joilta ei
51232: lauseHa, ieen 'sen kahdesta syys·tä. Userummat                mitään veroo voida ottaa, ei myöskään mitään
51233: näis•tä verolaei:sta, .inita ·edu~kunrJJa, on tänä il.tana    veroa pamna maJk:settavaksi. .Sellai1set veroruma;k-
51234: hyväksynyt ja tu1·ee vielä hyväiksymä!äin, kohtaa-            sajat, joid•en twlot on aUe 10,000 markkaa, _joutu-
51235: vrut :tois-et väl<illis-esti .ia toiJSet •enemmän ~tai: vä-   vat nykyi:st•en ry;ero-olo.iemme mukaan ma,kSiamaa.u
51236: h:emmän våli'ttömästi pi·eneläjiä j•a :työväestöä.            1mnnalli·swroo tavattoman T~Ws1kaarst'i.! Trä•äl1ä jo
51237: Se •ed. A>rajärven rtä:äUä tekemä väite, että nyt             ·ed. Furuhjelm huomautti, •kuinka kunna.Ilisvero-
51238: hy'Väksy·tty leimavero •ko:rottaisi mwarn korkokan-           :tus Helsingissä k10hoaa noin 9 %:iin rusianomai-
51239: taa puoJ.ella prosellltiHa., pitänee päfulsia;ss•a ·paik-     s•en henkilön tuloista.          On otettava huomioon,
51240: kansa, ·ei aina.kaan minuHa ole mitään syytä sitä             että tämä kunnallisverotus on suhteellinen, toi-
51241: e-päillä, kun niin huomattava pankkimies kuin                 sin saoo·en sitä ma:ksata 9 % niin 6,000 markan
51242: ed. Arajäirvi s•en esittää. Kun nyt näirtä pape-              .tulo.i·en nautti.ia kuin 6 miljoonankin markan tulo-
51243: reita pääasi•assa. käyttävät lii'kremiehet .i·a kau:p-         jen na:uttija.. Mutta Helsincin kwupunki on vielä
51244: "Pia:at, on selvää, ·että he eivät itse tätä korotusta        :iotakuintkin onnelliJsess a wsermass.a ktunnallisvero-
51245:                                                                                          1
51246: 
51247: 
51248:  maksa, vaan korottruva.t tuotteitrtensa hintoja, .iiO-       :tuks•een näJhden. Ainoasiaa,n harvat varsinkaan
51249: ten lopulta kuluttajat j:outuvat :tämänkin v·e:r<on            ma.a1a]s1kunnisrsa mnat säilyneet niin väiliällä ko-
51250:  ma.barmaran.        Mutta •ennenkaikkea tuontitullit          roituksella, että heidäm ve:r<onsa tekisi .ainoastaan
51251:  kohtaavat juuri kwikkein •raskaimmin työväestöä               9 %.. On sellaisia maa:laiskuntia, .iois9a verotus
51252:  ja pa.lkannaut:tijoita. Sama on laita myöskin n.v:t           tekee ,kokonaista 30 %. Ja. ajatellaan rseHaista
51253: ·esillä olevalla tuJojen suostun•taVJeroHa. Vaikka             kunnaHisveroitusta, jossa a1immis,sa tuloluokissa
51254:  suuri valiolkunta onkin korottanurt tulon lräihtö-           ·ote:taan 30% pelkästääm kunnanverona. 'T-ähän
51255:  kohdaln 6,000 markaksi, ei SJe s•uurestikaan rtule           Iask•etwan vi·elä Esälksi kunnan·v•eron pemstwkseUa
51256:  he~p·ottwmaan muutenkin raskwa.sti v•erotetun kö-.r-          otettruvat pa;pi!ll'maiksut, vaivaisnmksui ja muut
51257:  hemmän kansan v~ST<otaark.kaa, 'sillä kellänä pal-           :sen 1sel:lai\Slet s·ekä kaiken 'lmkkura·ksi tämä valtio-
51258:  krunnauHi.iaMa n:vkyää'n ei olisi 6,·000 :ma,rka.n            vero, jota aijotaan suuren valiokunnan ehdotuk-
51259:  vu'ositulroja. P.oikk·eusa·s·emassa ovat ainowstaa.n         .s,en mukaan lähteä ottamaa'll: aina 6,000 markwsta
51260:  ma•anvil i·elijät, joilLa •ei, io.s heidäm -omiin 1mloil-     lähti-en. Se on sellainen vääTY.Ys, että se olilsi
51261:  moituksiinrsa on luo.tta.mi:s,ta, 'Viime vuonna ole           ehdottomasti hylättävä. Mutta se johtaa vielä
51262:  •oiHut lainkaan tuloja, j:opa monella on ollut va-            a·rverl utta.vam piin se:urau'ksiin. 1Sre ~ioh taa :siihen,
51263:  iaustrukin, jota rhe ovat rwvtäneet kuntia itoolloon          että näitä veroja yksinkertaisesti -ei voida rperiä.
51264:  ko.rvaa:mraa.n. Minä ·en siis voi olla mukana !ko-            Tähän sailikka ova't kunnallis'\"e11otuksissa pienBD.J.-
51265:  rottamassa sella,isia. veroja, jotka laukeavat suu-          pituloiset saaneet ma-ksaa verotusta kaikkein anka-
51266:  rimmalta osalta !köyhemmän väestön maksetta-                  rimmin, s·en:tä!h den •että näid·en piernå.tul oisten tu-
51267:                                                                                 1                             1
51268: 
51269: 
51270:  vi'ksi. Toinen syy, .io:nka tähden minä työväen               lort on hyvin hel'PPO rsaad.a s·elvi:He, kun sen sijaan
51271:  -edustajana en voi näitä vero:ia :myöntää, on pe-             s'll'uri-a tuloja on pa;l'.lon Vlaikeam pi arvioida ja
51272:  riaatteellista laatua. Minä en voi parhaalla tah-             sa.ada il,mi. Nyt tämän vuoden alussa astui voi-
51273:  dollanå.kaan ol1a muka1na myöntåmässä .ia etsi-               maan laki •tulojen ilmoirttam]sv,elvollisuud·esrta.
51274:  mässä veroja ja varoja semmoiselle hallituks·elle,            kunnallisverotuksessa, jonka lain ta.rkoituksena
51275:   joka. ylläpitää suojeluskuntia ja .keskusrpoliisia.,         oli saattaa myöskin näJmä suurempituloiset vero-
51276:   va•rsin1kaa.n tätä viim~mainirttua, jonka luuli·si           tuksenalaisiksi koko hei:dän tulostaan. Mutta
51277:   olevan häpeäksi sen pitäjillekin ja joka on suora-           tämä laki on johtanut melkeinrpä vastakohtaan
51278:   nainen perintö Venäjän sruntarmilaitoksesta. Sitä-           siif, mitä sillä on tarkoitettu. Lain mukaan
51279:                                                                                                                    251
51280: 1990                                         Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51281: 
51282: 
51283: täytyy •kaikik~8!Il ikunlliia.n ja omantunnon kautta ~niskoi1le. Herutähden on kdhtuuJJ.ista veronma,k-
51284: ilmoittaa tulonsa voerotleittavaikså.. N :y:t on käy- sa~.iien ka.nna,lta ja •va'ltion verotuspolirbiikan kan-
51285: :titntö koko ma.ll/SISa OOJoittanu:t. oovru :tätä kunniaa na.lta ehdottomruslti vä.l-btämältö!ntä, että tämä !1-""t
51286: ja om:aatuntoo .meidäJn 1m.Illsal1lamme on perin vä- käisTlläJo,l•eva tuQover•o a:1etaan :periä vasrta 10,000
51287: hän ta~ ei oll:enkaan. Pienempituloiselt, joitten mark-an tu:lojsila.
51288: tuliot m'll'ut,enikoi>n ltiedebäiän. ne OV>!llt ka~kkcin us-
51289: kdllitsrmmå:n IJ:oudatta:neelt ikurun:ita>a j.a omaatuntoa,            Ed. L o ih i: V:rultiova1ra~nva1liokunruan mi-etin-
51290: !kun sen si,jaan m•e, joil1a jonkun v•erran tuloja töön liitetys.tä vastalauseesta näkyy, että tämän-
51291:  oill!si, .ne eivät ole väJhaä:käJän <Vählttäneet tästä. laatui•sen V'eron alta PY'l'kiS'i:v-ät ·pois •sekä ylä- että
51292: 'Täällä jo ed,ell:inen 'Puhuda maini:tsi, ·eiltä suurin alapääis•sä ·olevat. Kun kuiterukin ollaan siinä a:s·e-
51293:  osa •esim. huomattavien maatilojen tuloilmoituk- malssa, citä vaH:ioHe :täytyy mei:däm tuloja saa•d'a,
51294: silstakin •pää;tttyy talpnioon. On t01della!kin jätetty niin nii1tä ka~ täytyy koettaa ottaa mistä .se mah-
51295: sa>dottain j'a tuiha•rus:ibta.in s~ellaisia keskikoko:Usten dJOllis.ta näiy'ttää olevan. Suuri v.aliokunt:a on tätä
51296: ja s:Utak'i:n ·sumempien maatitlojen tuloilmoituksia v-a:ltiovarainva.liokunntan mietintöä muutt-anut,
51297: jotka. :päärl;tyvät ·talm1oon. Siis s•ellailsteru maa- muntt.anut tava.Ua, i·on~ka laa._irukantois:uutta tuskin
51298: tilojen omistajat, joissa >ti}oissa 1on kymmenkunta 1on täyd:ellisesti vo~tu arvata. Tä•äillä ·ed-ell:imen
51299: lehn:nää, ·nel.iä-IViisi hevosta ja joissa toistakym- puhuja ja 1m:ksinkin ed-elEstä puhujaa :toi es:irn
51300: mentä henk~löä on ~iota:killnkin 1ev-eästti elå.nyt sel·laisia ·esimerkk·e_iä, Eittä suurtu1ois€1t salaa--v:at.
51301: koko vuod·8!Il, 1lmnnian ja. omantunnon kamtta il- rtulo_iaan j-a kunna.Hilstaksoitukses.sa V'oidaan heitä
51302:  moittavat, että heidän tilansa. on tuottanut ta'P- vähemmän verottaa. Jos nyt >tämä vero asete-
51303:  piota ja 'PYYtävät vi•elä nöyr]mmä;sti että kunta taan Vj.elä eri,ttä;iu •korkealle, on:han siitä luonnolli-
51304: k'O'l'V-aisi tämäm truppion. Näin ltapathtuu, kun nen seuraus, etttä s·en vähemlpi :tulee olema-an nritä,
51305: uutta viinilä kaad·etaan vanhoihin leileihin. Meillä joita ltäimä v.ero •kohtaa. 1Mi1nä en kuitenkaan
51306: tiilillä kunrualtlinen tulOIVel'o:tus,lainsärudantö on •sel- tahdo <p:uhua lähemmin- iä:män vel'otuksen a1ara-
51307: ~·ainen vanha leili, joka ei näy,tä kestävän uuden                  jasta, missä -sen pitäisi olla, mutta tämän lain 3 §
51308: viNnin <pultlis:tusta.. 1Se joMaa välttämättä; siihe:J, siinä muod9ssa !kuin suuri valiokunta on sen hy-
51309: ·elttä ko~o -tämä lteilli ulb!kaa hal1eta .ia jos ei s•e vä'k:synylt, >on mimun ~m.i!elestäni iS•elJa,inen, et:tä
51310: tälmä;n ikunmaUis•en ~mil.•o_ien i1moittamislaun no;ana sitä on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa.
51311: vielä haikea, niin jos siihen pannaan vielä tällai- Kun täJmä laki pemstuu sille 'pohjall:e, jota suuri
51312: nen ankara valtiovero jo näistä allhai:sista tu- vaEokuntalkaa,n ·ei ole muuttanut, •että jokaisoon
51313: loista ·alkaen, nii.iu siHoin •se vll!rmM1Ji 'ha.U\'ooa, .ia lä;ruruiin ~ts·etetaan ainoastaan yksi V'erotuslauta-
51314: sritä ihal'keam:isesrta ci valtio hyödy mitään sillä kunta, miten aia:tel:laam olevan rrnathdol•li•sta että
51315: :s•e viini, mikä 1siitä ikloetetaam saada, valuu huk~ se voi tutkia 'kymmenientuharusien verotetta.vien
51316: kaan.                                                               perheitien suhteet, millaiset ne tod·eHisuudessa
51317:      TäaJilä oru .i:o kerra.n !tämän iHan iku<lu'e!Ssa huo- ovat. S-ellainen on kyllä mahdollista siinä järjes-
51318:  mautettu että meildän valtionverotuksemmekin telmässä, joka on ta:tkoitettu vakinaisessa tulo- ja
51319:  on selllllista, ett:ä 'S'e rrusitta.a •etupaåJsS'ä juuri väJhä- omaisuueverolaissa, jossa j01kaiseen kuntaan a1sete-
51320: vam.isia. Ainoa valtion vertomuoto, jossa. 'lmete- 1 taan erityinen verotuslautaJmnta.. Niillä on mah-
51321: :taan tai jolla. V'oiltaisi:Un :koettaa noudattaa jon- d'omsuus !tämä >turtJkia, mutta tähän lakiin ei ole
51322:  kunlai.Jsta IID'aJkiS'ukyvyn: 1m1Ulir.aista \V>el'OitUJslta, iOIIl sel1aista järjestelmää sisMlyfutty. tStentähd-e.n mi-
51323: juuri .trumä tulojen S'lllostuntav>e!'O. Mru:tt.a twmä- n'Uista. rtullltuu käytännön kannalta jo, tei;tä tämä
51324: ilrin tah>d-olta.an ilehdä niin :surkeaiks'i, että silläkään perheellisyysp:eriaate, niin oikea kuin se onkin,
51325: ei :tapahtu'i1si ollenkaan 1sitä, mitä •siHä on tarkoi- täy.tyy rtuHa pa:kosb .iät•Eit:vksi ttämän lain ulko-
51326: :OOttu. Sten pibäi1s:i minun mielesif.äni ·o>tta·a suu- puolelle. Mitä sitten tulee siilhen, mitä tämä vai-
51327: •rista ,tu}o~s:ta :ja 1sä:ä.stä:ä .pi8!Il:iä tuloja :ia pienitu- kuttaa. ~eron tuottoon, n!iin mim:ä olen silmäillyt
51328: iloisia, jl)i1la i~1mrunkin: tu-lhl1en ja, m:uiden m•rwdossa sanomalehtiä niissä osissa. :maata, joissa kunnal-
51329: on va·Ltiover-otU!ks:en •rruslmllin ta·amka !)m.nnei!tavana. J.istaksoituksia •on jo rtoim:ltettu ja minä tu•1en näi-
51330: Minä >ha,luaisin vllikavasili huomauttaa. •edusikunnan den numerO'ien p.~rustuksella .siri:hen tulotkseen, ·että
51331:  porvaTillisille jäs•eniUe, joista täanän asian rat- tulee olemaan erittäin p!llljon maalaiskun~tia, joista
51332: kailsu mppuu, :eilJtäi he ;viimeinkin luopuisivat ei tällä verolla 'siinä muodos,sa. kuin suuri v-alia-
51333:  mcillä tähtän :s•aaklm \1mmassa olloos•ta hulolunku- kunta :sen ehdottaa, sa,ada juuri anåJtäJän.
51334: ris•esta vwotusmenetltelystä. E:ritkoi.sesti juuri tä-
51335: män V'lloclen alussa voimaan-panltu tu•lojen deklara-                  Ed. N e v a n linna: Katson velvollisuu-
51336: ti:oni taD: jo omiaan lkäiy1Jännössä sys•aåJnJ:äiä:n kun- de'ks·e.ni omistaa. huomiota niille näkökohdille,
51337:  nwHisv-erotusta. entistä •enemmän :p]entu1oisten jotka ed. Furuhj.elm on tuoonrt esi~n. On tietysti
51338:                                                              lt
51339:                                              Tulojen suostuntavero.                                          1991
51340:                                                                  -------------------------------------
51341: helppo väittää, että tässälli::in ehdotuksessa ~suun­      aivan tois·ta lajia oli vuosi 1919. Tässä on nä;h-
51342: niteltu verotus on rruskas. Sitä ei ,v.oi 'kieltää.        däkseni p~ositiivinen oiilr-eutus sille vaatimu'kse.Ue,
51343: Ve:ro voi 'd1la muutamissa ta'J)auiksissa puolet koko      että juuri viime vuoden .tulosta on maksettava
51344: tulosta. LohdutThks·ena on ilmitenikin, että sen           konjuniktuuriv·oittoveroa eli lisäveroa. Jos minä
51345: tarpa.iset verolait, :kuin täJssä -on kv'symyk,sessä,      voisin ~olla yhtä optimistinen veron tuottoon näh-
51346: monessa muuss-a maassa ·on katsottu >mahdolli-             den, .kuin ed. Furuhjelm, joka tekemiensä laskel-
51347: seksi tehdä vielä paLjon raskaa:mmiksi. Englan-            mien nojalla uskoo pelkällä 'P•erusverolla, voita-
51348: nissa, jo:hon ed. Furuhjelm myös viittasi, on mel-         van saa;cla 260 ehkä 270 miljoonaa, niin silloinhan
51349: kein koko sota-aikana konjuuktuurivoitosta vero-           ehkä Vloisi ajatella suostumista siihen, ettei 'lisä-
51350: tettu 80 %. Mutta minä <en oikeastaan katso iä-            vel'oa ·kannetta.isi, vailklka se ei silloinkaan >olisi
51351: män olevan minkään erinomaisen todistu&ka'pp-a-             oi,kein .mtlmisrtu. Paras olisi srlloin tehdä perus-
51352: leen sen 'kannan tueksi, jonka kuiten'kin olen va-         veron asteiikka liev~emmälksi ja kuitenkin ottaa
51353: liokunnassa omistanut, sillä Englanti ei ole Suomi         .iolllikunlainen konjunktuurivero, va:lklkei ehkä niin
51354: ja Suomi ei ole Eng}anti. Eng•lanti on rikas maa           ankaraa. Mutta minä en >r·ohkene rakentaa bud-
51355: ja Suomi on köyhä, ja se, mikä soJVeltuu rikkaalle,        jrettia siUe optimistiselle utarksumiselle, että
51356: ei aina S'ovellu köyhälle. Mutta nyt on kuiten-            peliklkä yksinkertainen perusvero vuonna 1919 an-
51357: kin huomattava, että meidänkin maassamme on                tai;si enemmän kuin 2 kertara niin paljon ;kuin
51358: epäi1emättä vuosi 1919 ollut tärkeillä taloudelli-         V'Oidaan paraimmassaka.run tapauksessa 'olettaa
51359: sen toiminnan aloilla. sellainen, että konjunik:tuuri-     edellisen vuoden veron auta van, olkoon, että as-
51360: v.erotus on paikallaan. Valiokunnan mietilnnössä           te:i!kkoa n:vt on vähän tiukennettu. Kai~kein vä-
51361: huomautetaan ·tästä seikasta. EsimeCJ:~kilksi juuri        himmin v.oi olla näin optimistinen, jos verovelvol-
51362:  puutll!va>ra-ala;lla, on viime vuonna saavutettu hy-      lisuuden alirajaksi :pannaan iniin !korkea 'tulo-
51363:  vin suuria ikonjunktuuriv.oittoja. Nyt olisi tie-         mää;rä, Umin suuri va1iokunta nyt ehdottaa, eli
51364: tysti kyllä ikans.antaloThdellisesti edullista, jollei     6,000 markikaa. Vihdroin 'minä en antaisi sa1maa
51365:  näistälrään suuris1ta voitoista taJrvitsisi ottaa niin-   merkitystä sille ecl. Furuhjelmin huomauttamalle
51366:  kään suurta osaa valtiolle, kuin valiokunta, eh-          seikalla, että tämän vuoden porkk:euiksellisen ras-
51367:  dottaa, nimittäin juuri 'Pääoman muodostumis-en           kaakJsi muodostuva verO'taarkka, kun useat verot
51368:  kannaLta, joka 'On tärkeä yhteiskunnalle wokonai-         ovat yhtai!ka.a maksettavat, t.ekisi erittäin arve-
51369:  suudessaan erkä suinkaan vähimmän 1Sen Valratto-          luttavaiksi •tällaisen anka,ra•n ver~otuksen. Minä
51370:  malle ainelkseHe. Mutta me ·emme .ole 1siinä on-          nimittäin pelkään, olenpa jokseenkin varma siitä,
51371:  nellisessa a~sema.S'sa, että voisimme antaa täJmän        etJtä tämä vero •ei joudu kannettavaksi vielä tänä
51372:  nälkäkohdan ratkaista. Olemme päinvastoin sel-            vuonna. Minun kannaltani se on valitettava ja
51373:  lais'essa asemas,sa, että meidän 1kylmäverisesti täy-     toiv:o]sin ettei niin •kävisi. Mutta katsoen sij;h~n
51374:  tyy tyy:tyä ,siihen, että pääoman lisäytyminen            huonoon kokemukseen, mikä meillä roo viime-,
51375:  maassamme näinä aikoina ·voi olla vain suhteel-           aikaisista veronkannoista, on pa.ms valmistautua
51376:  lisesti vähäinen. Tämä on seuraus niistä onneJt-          siihenkin, että tämä vero, niinkuin, edellisetkin,
51377:  tomuuksista, jofika, meidänkin maamme yli ovat            lykkäytyvät seuraarvaan vuoteen. Vieläpä minä
51378:  käyneet, lähinnä ka1pinan 'suuresta onnettomuu-           silloinkin voisin tulla läJhemrmäJksi ed. Furuhjel-
51379:  desta. Se tuotti v.altiolle puhtaita menoja tasa-         mia, jos voisin niinkuin hän asettua sil~e 'k.a:n-
51380:  luvuin puQli >milia'!lrdia. Bernmoista ·Onnetto-          naHe että antalka.amme tav·ara:n virrata u1komaalta
51381:  muutta ei näin heikko valtio voi kestää muutoin           ja uttwkaamme tuontitullia; sillä me voimme
51382:  kuin sen hinnalla., että kanswkuwta useina vuo-           saada mitä tarvitsemme alhaisen tuloveron lisäJksi.
51383:  sina sen jälkeen VJoi, sanoakseni lievästi, rikastua      Valiokunnan arvio tuontitullin tuotosta perustuu
51384:  hitaammin kuin muu:ten.                                   siihen edrellytykseen että tuonti 'tänäkin vuonna
51385:     Sillä, mitä olen sanonut, olen myöskin luullut         tulee olemaan noin 3/4 siitä, mitä se oli vi]me
51386:  torjuneeni sen väitteen, 'ettei ~eduslkmman nyt pi-       vuonna ja viime vuonna se .oli 1 1 / 2 miljaardia suu-
51387:  täisi hyväksyä 1kon~unktuuriveroa, koska sii>tä           rempi kuin vienti. Pitäisin suurena onnettomuu-
51388:  muka luovuttiin jo ·edellisellä kerralla. Saattoi         tena., jos tällainen tuonti nytkin tulee kysylillyk-
51389:  todellakin ymmärtää, jos eduskunta ei tahtonut            s·een. En niin paljon valuutan kannalta, sillä se
51390:  ottaa mitään konjunktuuriveroa, erityis1tä veroa,         kysymys ei ole niin tärkeä kuin miksi se usein esi-
51391:  tulon lisäyksestä, ·vuodelta 1918. Se oli suuressa        tetään -- tuotteilla kuitenkin me vaihdamme
51392:  osassa Suomea ja juuri siinä osass·a, j.ossa varal-       tuotteita ja mikä on kurssi, on jotenkin yhdente-
51393:  lisuus ja lii:iketo]minta etupäässä sijaitsee, kapina-    kevää; jos :ka.hvi on kallista, ovat puutavara,t
51394:  vuosi, oli vuosi, jolloin ei muuten1kaan sanotta-         myös ,kaUilita. Minä otan asian kansamlille kulu-
51395:  vasti >kon.iunktuurivoittoja voitu tehdä. Mutta           tuksen kannalta ja säästämisen kannarrta. Jos
51396: 1992                                   Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51397:                             ----------------
51398: s~tä menoa ja1Jkuu, jota 'viime vuoden tuonti edus-      lee .itämä laJki ol,emaan sellainen, joka ~ehdottomasti
51399: taa, niin meidän kansamme velka.antuu siihen             rasittaa TJalkkatyöviilestöä pal.jon enemmän kuin
51400: määrin ulkomaille .ia 'köyhtyy ,siihen määrään,          maanviljelijäväestöä. Meidän täytyy muistaa
51401: ettemme jaJksa ylläpitää itsenäistä valtiota. Yk-        että tämä ver.otus tmpahtuu v. 1919 kunnallisve-
51402: sityinen valitettavasti harvoin ajattelee :muuta         rotuksen perusteella ja sikäli ikuten ed. Itkonen
51403: kuin mitä hänen kamnattaa, mutta eduskun-                jo huomautti, ja muutoin tiedetään, eivät maan-
51404: nan asia on katsoa mitä v a l taikunnan .ia              viljelijät yleensä ilmoita tulojaan juuri nimeksi-
51405: mitä kansan semmoisenansa s·opii tehdä. Tarko-           kään. Päinvastoin tois~et l>YYtävät vielä taTJl}ioi-
51406: tukseni ·ei ole tässä yhiey.dessä mennä yksityis-        den korvausta 'kunnilta ja rkun he silloin TJääse-
51407: k:obtiin. En kuitenkaan v.oi olla lausumatta.            vät T>ienellä kunnallisverotuikJSella, niin eivät he
51408: iloani ed. Lohen lausunnosta. Se näyttää, että           joudu maksamaan tätäkään V·eroa mutta jokaisen
51409: maalaisväestön edus'tajissa - ja se ei ollut ·mi-        palkkatyöläisen maaseudulla ja kaupungeissa
51410: nuJ.le odottama:tonta ed. Lohen suhteen - on             pal!k!ka saa,daan tarkkaan S'elville ja tämän lain
51411: niitä, jotika katsova:t asioita niinkuin isänmaan-       mukaan saavat ne, paitsi twon kor:illean kunnalli-
51412: ystävän so<pii, 'ei oman kUikka.ron kannalta, mutta      sen verotU'kisen, milkä ilmoitusvelvollisuuden pe-
51413: ei myöskään valitsijainsa, vaan ,oiJkeuden ja koh-       rusteella tulee maksettavaksi, maksaa myös tä-
51414: -tuuden ja maan yhteisen edun kannalta. Toivon           män valtiovevon. ..Mutta ne jotka ·eivät nouda,ta
51415: .että hän myöskin yksityiskäsittelyssä tulee ko-         ,kunnian ja .omantunnon" vaatimuksia, eivätkä
51416: rottamaan, kuten kuvittelen, vaikutusvaltaisen           ilmoita tuloja:an, pääsevät tästrukin verosta koko-
51417: sanansa sen puolesta, että maalaisväestö 'ei 'koeta      naan va.paaksi. Hyvin suurella osalla maaseutua
51418: vapautua kohtuullisesta osasta v·erota.alkan ikan-       maanviUelijät eivät ole iiroottaneet tulo.iaan niin
51419: taanisessa. V alitetta vrnsti suuren valiokunnan eh-     paljon, että ne nousisivat edes 10,000 markkaan.
51420: dotus, mitä tulee veron abrajaan, ikävällä tavalla       Mutta me tiedämme että jokaisen TJarkkatyöläisen
51421: viittaa toisellaisiin haluihin.                          kaupungissa täytyy päästä ainakin 10,000 :mark-
51422:                                                          kaan, muuten ei voi elää. Senhän me !kyllä tie-
51423:    Ed. E s t l a n d e r: Med hä;nsyn till de en-        däimme, etteivät :maanviljelijät voi elää ilman tu-
51424: ligt min tanke fullgoda skäl, som herr Furuhjelm         loja, mutta niiden tulot ovat vaikeampia 'kontrol-
51425: har gjort gällande beträffande förevarande skatte-       loida, kuin työläisten tuQot, joid~en tulot saadaan
51426: lrugsförslag, måste ja,g för min del hålla före att      s~elviUe työnantajan tilikirjasta. Näinollen tämä
51427: detsamma i dess nuvarande form skulle innebära           ver.otus joka tapauksessa tulee paljon raska'IIIID-
51428: en ,synnerlig obillighet. Detta lagförslag s:kuUe        min :koskemaan T>alklkatyöläisiä sekä ikauTJun-
51429: komma att drabba synnerligen ·ojä:mt och tillsam-        geissa että teollisuuskes1kuksissa lkuin myöskin
51430: mans med d·e övriga skatter, som skola· under            maaseudulla, ikuin maanomistajia, ainakin T>ie-
51431: detta budgetår inkrävas, bilda en överhövan dryg         nempiä ja keskikokoisia maanviljelijöitä, jotka
51432: Mrda. På detta slkäl och jämväl av andra skäl,           eivät ilmoita tulojaan kunnallisverotusta varten,
51433: som jag får tillfälle utlägga i annat sa:mmanill.ang,     eivätkä välitä mitään tuosta ,kunn]a,n ja oman- •
51434: anser ja•g för min del, ait hela detta la·gförslag       tunnon vaatimuks·esta, mikä ilmoittamisvelvolli-
51435: bör förkastas, och ber jag därom få väcka förslag.       suuteen sisältyy. Täytyy kysyä: millä ·T>ienipalk-
51436:                                                          kaiset palkikrutyoläiset voivat maiksaa, ~erittäinkin
51437:    Ed. P a 1 m g r e n: V~d första behandlingen           ne j.ofka erä~den ehdotusten mukaan rpitäisi ru-
51438: i ·går kväll hade _i.ag äran anmäla, a.tt jag på de av    veta maksama:an jo 3,000 markan tuloista? Ja
51439: mig då antydda srkälen fann statsuts/klottets             vaikika-pa suuren valiokunnan mietintö tällaise-
51440: förslag så betungand·e och •oskäligt, att jag icke        naankin hyväksyttäisiin, niin täytJyy lähteä ver-
51441: kunde godikänna detsa:mma. Samtidigt fram-                tailemaan, ikuinlka. paljon vailkeamTJi on sille .ioka
51442: hölljag, i vilken riktning förslaget enligt min me-       6,000 ma'rkan ·tuloista joutuu maksamaan '10
51443: ning borde ändr-as. Då stora utskottet ioke fälst         mavkikaa, 'Dll ~elää, kuin sillä, joika 60,000 marka;n
51444: avseende vid de utav mig anförda skälen och d.å           tuloista joutuu maksamaan 3,600 markkaa. On-
51445: utsikt ioke heller finnes, att nu få förslaget ändrat     han tuo 3,600 ma;,rk!kaa silloin tosin TJaljon :suu-
51446: i sådan riktning, aJtt d~et ~enligt min upTJfattning      rempi, mutta jäännös on myös monta kertaa suu-
51447: vore accephvbelt, kan jag ej annat än förena mig          rempi kuin jos 40 markkaa vähennetään 6,000
51448: med herr Estlander .och rösta för a tt hela försla-       marlkasta, ja silloin suurituloinen saa verrattain
51449: get måtte förfalla.                                       leveästikin elää. Eikä p•erhe sittenkään kuluta
51450:                                                           ka~kkia elintar<peisiin, mikä hänelle jää tuosta
51451:    ,Ed. A. Aalto: Sellaisessa muodossa kuin               60,000 marlkasta jos siitä se 3,600 markkaa vä-
51452: tämJ.ä on suuressa valiokunnassa hyväksytty, tu-          hennetään. Tässä laissa tosiasiassa tahdotaan
51453:                                              Tulojen suostuntavero.                                          1993
51454:                                                                                             ~-------
51455: 
51456: 
51457: 
51458: 
51459: asettaa pienipalkkaisten työläisten kaupungeissa          laislkunna,ssa kunnallislautalkunta ja kaupungissa
51460: ja teollisuuskeskuksissa maksettwvalksi ääll'immäi-       maistraatti, jotka jOJka tapauJksessa jo muutenkin
51461: sen raskas vero, raskaaanpi kuin tod·ella monet           tulevat •toiseksi verotuslautakunnaksi. tavallaan
51462: maanviljelijät tulevat maksamaan. Niinollen               arvostelijaksi, oniko asianomaisten ilmoitus yhtä-
51463: minä pidän erittäin kohtuullisena sen, että al~m­         pitävä todellisuuden kanssa. Siis nämä ovat
51464: maiksi rajalksi määrätään 10,000 maT!kkaa. Ei-            avullisia läänin verotuslautakunnalle ja niin ol1en
51465: hän työläiseltä, .i·oka joutuu ·kymmeniä veroäyrejä       työ käsittäwkseni tapahtuu jotakuinkin sujuvasti,
51466: maksamaan IIDaaseudulla, jossa kunnallisveron             vaikkakin kunnallislautakunnalle ja maistraatille
51467: perusta jo alkaa 100 mar'kasta ja joissa·, monissa        tulee hiukan lisätöitä. Mutta .ios 'J)•eriaate kerran
51468: maaseutukunnissa, kuten verotusla.utruk]mnat ovat         hyväksytään, niin minun mieles·täni se on lakiin
51469: illmottaneet, maanviljelijäin ilmottamien tulojen         otettaJVIa ja ]metettava saada se sellaiseksi, !kuin
51470:  perusteella heidän palvelijoilleen olisi a,setetta.va    olosuht·eet vaativat. Mielestäni tuli kyllä suu-
51471: suuremmat verot, kuin sille maanviljeli.fälle,            ressa valiokunnassa tiilillä määrä liian korkeaksi
51472: tionika paJv,eluksessa hän on, voi vaatia näin ras-       jo!ka varkuttaa vähentävästi veronhwttoon, mutta
51473: kaita veroja. On huomioonotettava, että kunnal-           toivottavasti siihen tehdään hiukan alennusta ja
51474: .:lisverotuksessa rengin palkka on laskettava tu-         VJarsinlkin, jos veron alaraja pysyy sellaisena, kuin
51475: loksi eikä nilitä voi vähentää, kosika ne ovat tu1oja•.   suuri valiokunta ,ehdotti, niin on tähän alennus
51476: .Maanviljelijältä, hänen isännältään on kuitenikin        _i.oka tapauksessa tE:lhtävä.
51477: 1valkea saa.da selville, mikä on hänen todellinen             Sen lisäksi, kun minulla on puiheenvuoro, pyy-
51478: ,tulonsa. Täytyy myös ihmetellä sitä seikkaa,             täisin huomauttaa, että 5 § :ssä ehdotettu lisävero-
51479: .että täällä vastustetaan lisäverotusta niistä suu-       tuben alin raja 80,000 mrurlkkaa on mielestäni
51480: trista lisätuloista, joista mainitaan S'ekä 5 että 8      liian k,orlmalta alotettu, ja kun nyt ·erityisemmin
51481: ,§ :ssä. Yleensä näyttää siltä, että meillä vemtuk-        on ilrysymykses·sä tulojen sa1anti valtion tarpeisiin,
51482: ,sessa pyritään siihen, että vähävaraisia koete-          niin voisi mainittua alarajaa alentaa ja minusta
51483: :taan veliottaa mahdollisimman raskaasti, niin             se olisi asetettava 50,000 markkaan. Siitä saa-
51484: :raASkaasti että niiden suora:staan täytyy nääntyä        nen y!ksityiskoihiJaisessa käsittelyssä tehdä ehdo-
51485: .näiden verojen alla, mutta .suurem:pituloisia koe-        tulksen, sillä niinkin suurten tulojen nauttijat
51486:  tetaan niin ;paljon kuin mahdollista •pelastaa tästä      voivat miel·estäni airvan hyvin sen pienen lisäve-
51487:  .verotuksesta. VeCLotaau siihen, että jollei laki-        ron kestää. Sitten vielä, jos 3 § jää sellaiseksi,
51488: ehdotusta tällaisena hyväksytä, jollei hyväksytä          kuin suuri val~okunta ~on ehdottanut, tulee pykä-
51489:  edes sellaisena ·että 6,000 1IDa11kan tulot olisivat      lään jonlk:inlainen epäselvyys siitä verOI!lläärästä,
51490:  ailin veron rruja, me emme sa-a budjettia lukkoon         mistä todella tulla.am perimä;än, ja. siinä suhteessa
51491:  menemään ,sci.Uoin, ikun tulo- ja menoarvi,o meille       tulen tekemään selventävän ehd,otuksen. Sen
51492:  .esitetääm, IID.utta ne jotka näin väittävät, •eivät      mukaan tulisi sellais·enkin, jolla. .on esim. todelli-
51493:  ollenkaan huomaa sitä, että siihen budjettiin,            suudesSia :tuloja 15,000 markkaa mutta alennuk-
51494:  mikäli nyt jo tiedetään, tulee satoja miljoonia           set veisivät alle 6,000 mrur:kan kuitenkin •maksaa
51495:  :markkoja sellaisia menoja, joista hyvällä omalla·-       veroja. Tästä teen y;ksityisikdhtaisessa kesikuste-
51496:  tunnolla irman että maa siitä kärsii, voidaan ainac-      lus.sa ehdotuksen.
51497:  !kin •puolet vä'hentää. Mikäli minä olen 'kuullut,
51498:  kuuluvat yksin sotilas- ja suojelus!kuntarnenot ole-          Ed. H ä 8 t b a c !k a: Vid behandling'en JW
51499:  .van noin 4 1 / 2 sa:taa miljoonaa. Minä ,kuiteukril     föreliggande skattelarg uti statsutskottet, ·har jag-
51500:   usikon että tämä pieni maa, josta sanotaan ,on          hävdat den åsikten att införandet av en retroruk-
51501:   maamme köyhä, siksi jää", tulee varsin toimeen          iJirv tillägsska:tt, är en åtgärd som i högre grad iin
51502:   tarvitsema;tta mitään pelätä, vai'roka näistä soti-     något annat ver'ka:r häimmande på produktionens
51503:  lasmenoista ;puolet vähennetään tai hiukan enem-         utvecikling.
51504:   mänkin.                                                      Som m•otiv för min ltsikt har jag framhållit,
51505:                                                           bland annat: ·En r.etroaktiv tilläggsskatt V·erkar i
51506:   Ed. .J u n e s: Pyysin puheenvuoroa ed. Lo-             den ri!k·tning.en, att de som !hava T•esu:rser att höja
51507: hen la'usunnon johdosta, mikäli se koskee hänen           sin "J)rodUtktion och öka inikomsterna måste till
51508: arv·osteluaan suuren valiokunnan 3 § :ään ·t~kemää        följd av skatten ifråga, hålla produkHonen inom
51509: muutosehdotusta vastaan lapsiperusteen vuoksi             vissa gränser för att kunna undgå staiJens .exploa-
51510: myönnettävästä helpotuksesta. Kun hän siinä               ter:ing.
51511: tahtoi väittää, että sellainen on !käytännössä mel-            Vi v•eta a.tt en del rträvarufirmor •ha:r ett stort
51512: kein mahdotonta toimeenpanna, niin minun mie-             fonderat ikapital i exportvaror och egna jordeg·en-
51513: lestäni se ei sitä o[·e, sillä onhan jokaisessa maa-      domar, vrurifrån skogen kunde und•er en ihögkon-
51514: 1994                                        Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51515: 
51516: 
51517: .iunktur av•verkas och förädlas ~och så:ledes skava          ligt d:en enda !källa varur möj1ig"~heterna kunna
51518: en avsevärd akniug a'v vå:rt rörelsekapital och dä-          uppstå a.tt .hö,ia vårt myntvrul'lde.
51519: rigenOIIll höja vårt myntvärde. Men ,dessa skogs-               Den fara som riksdagsman Furuhjelm betJo-
51520: äigare veta att o:m de förvandla denna fonderade             nrude, en 'ka"J)'italemigration är utan tv]vel över-
51521: egendom till ~en kapitalinkomst under året, så               härrga.nde. Häirtill kOIIDmer vidare en annan f·ara,
51522: undell'fkastas d~e först en strärug besikattning i en-       indUJStriaktiernas förflyttning utom landets grän-
51523: lighet med likställighets-princi'Pen och ytterligare         ser.
51524: en säirbeskattnirrg enligt tillägsskattelagen. V arje           1\fed stöd a1V det sagda kommer ja:g till samma
51525: berälknande affärsma;n IIDås•te därför söka hålb             slutsats so:m h<rr Ramsay och Furuhjelm isin till
51526: sina inkomster inom g,räns•en a;v den .allmänna              hetänkandet bifoga,de res•ervation.
51527: beskattning'en.
51528:     Av det sag1d·a frrumgår a.tt tiJlägsskatten ktom-           Ed. R. F u rr u h j e l m: H.enr N·evanHnna
51529: mer att hålla produktionen inom 'Vissa gränser,              har ri •sitt bemötande a.v mitt tildigare andragande,
51530: a:tt förhindra dess utveckling.                              såsom ja,g finner, rätt lyckligt karakteriserat
51531:     Sta.tsutskottets ordförande har nu, liiksom må:n-        glrund·~killnaden mellan de åsikter vi hysa i denna
51532: ga andra v]d lagens om ex11orten behandling i                fråJga., ·eUer egentligen ski1lnaden i våra grundför-
51533: utskottet, v<elat g-öra gällarude, att det är :iust d•essa   ut,sättningar, i det att han säger, att jag ser al1.tför
51534: trävarufirmor som hava stora V!irkeslag.er och               optimistiåt 'På :möjlig1heten att .reg1era stats-
51535: slmgsegendomar, som böra t,räffas av denna skatt.            finanserna.. Herr Nevanlinna är såsom han s.iä1v
51536:     Mot en sådan åskådning ikan ma·n anföra den              erkänner en oförbätt.erlig -pessimist, och han r-epre-
51537: g-am[a kända sat~sen att mau icke sikall .slakta kon         seniJeraJr i drenna. fråga den ena. polen. Den andra.
51538: som mjölka.r. I närvarande sturud kan man jä:mn-             polen den renodla.de ra-ptimismen i dess ljusaste
51539: ställa- ~dessa firmo.r, som hawa 1en fondera1d eg~en­        gesta[t, d:en repr.esenteras av vå~r regering, ocrh
51540: d•om i ex•po<rtvaror ~och skogacr', med en mjölkande         det är kansilm icke så alMeles uteslutet, att den
51541: ko. Träförädlilll.!l:sindustrin i allmänhet är i när-        S'Om söker g-å en medelvä_g mella.n ;Uessa tJVå U'P'P-
51542: vara:rude stund ·sta:tens m.iölkande lm, och vi böra         fa.ttninga.r, dock till slut ko:mmer att få rätt.
51543: därför icke slalkta den, utan i stället vårda den            Det är vi.sserligen sarnt dt jag har •en stor tenldens
51544: för a,tt den så länge som mö.iligt skall kunna ge            tillregeringens hållning i denna. fråga; jag år Olj)-
51545: den största möjliga a'Vlkastning,- med arrdra o!'la          timist, och d•es,sutom torrde rde näawara.nde medlem-
51546: sika-pa n:ya slkatteobjefkt. lnföTes d·enna skatt            ma.rna a1v statsutskottet lkunna hetyga, att ja.g
51547: kommer varenda träförädlingsfil'lma i l.andet a:tt           gauslka troget stött rege!'lingen v]d budgetbehand-
51548: nödgas ul)ptaga 1ån för att kunna. betala tilläggs-          lingen. I många frågor ha:r :min röst varit den
51549: skattJen för året 1919. Under år 1918 steg trä-              enda., rsom a.v·givits till förmån för regeringens
51550: vamexporten, nämligen sågvirke, i värde till en-             proposition. Reg>eringen ihar således dock haft
51551: dast Fmik 45,862,317, medan •ex1)ortvärdet för               ett stöd i statsutskottet, om också ·ett tämligen
51552: 1919 stiger till 554,916,581 mark. Härav                     rmga.
51553: framg-å!'l att d:e allra flesta trävarufirmor komma             Herr Nevanlinna medgiver att han skulle ko:m-
51554: under den högsta skatteskala·n och således får i             ma till ungefär samma resulta•t som jag, därest
51555: tilläg.!!,'sskatt betala. 50 .% av .det lösgjo1.1da kapi-    han vore övertygad att de beräkninga,r ja.g -prestJe-
51556: talet. Det bö1r, utau vilda,re förkla,ring, med all          ra.t äro riktiga. Min berä:kning gäl1de först och
51557: tydlighet framgå, rsåsOIID redan antytts, att trä-           fräJmst inkomsterna från g'rundskatten 1919 och
51558: varufirmorna 1lwmma att nödgas skuldsätrta sig               för .det andra. inkomsterna från im-porttullarna.
51559: för a:tt lkunna betala denna rskatt.                         Beträffande inlkomsterna för 1919 från bevrll-
51560:     J ag- har tidi:ga.re sagt att ~en betydlig d<el aJV      ningsskatten säger herr Nevanlinna, att jag upp-
51561: det •virkre, som under senaste år exporterades var           ska.ttat den dubbelt så stor som beviHning"en för
51562: såJlt urud·er lkri.!!,'såren till ett mycket lågt pris,      1918. Det är a.lldel,es rilktigt; ungefär så är för-
51563: knruppast över självkostnad:spriset, - men att ex-           hållandet, och jag vidihåller att det förefaller
51564: pmten var så mycket större und·er år 1919 än 1918            täJmligen sannolilkt att så stkall vara. 1918 vrur
51565: att nästan aala exl)o,rtörer 1wmma und'er d·en               ett gans'ka dåligt ·rur, 1919 var åter ett ganSb nor-
51566: högsta skatteska.la.n. Ännu torde finnas i laJger            malt. Det existerar en ganska stor skillnad mellan
51567: bortåt 100,000 stds sågvirke, som försål:ts under            de taxera.de in1mmsterna för dessa två år och då
51568: krigsåren t1ll ett pris icke överstigande 300 mark           man dessutom tager i betra:ktande, att skalan är
51569: pr stds. Det 'är således icke välbetänM att strypa           ofantligt myckret strängare nu än den va:r i lagen
51570: d·enna industri med ifrågavara.nde skatt, 'Plus ex-          för 1918, så kommer man utan någon •egentlig
51571: porttull, ty 1träförrudlingsindustrin är ju oemotsäg-        överdrif:t aUs till det resultatet, att inkomsten från
51572:                                                 Tulojen suostuntavero.                                            1995
51573: 
51574: 
51575:   1919 mydket väl kam up-pslkattaJS tili d·et dubbla          sittelyä eteenpäin ja eteenpäin. Sillä tuo lisävero
51576:   moi inkomsten 1918. Herr Nevanlinna lä:mnar                ·esiintyy lakkaamatta. La;kiehdotus .on 'kerta ikaålk-
51577:   för övrigt -ett stOO, för mitt uttaland:e, då han ta-       kiaan rakennettu siHe perustukselle; lakiehdotus,
51578:   lar oon att det var klart, att man 1918 icke :sta;d-        joka on rakennettu -pelkän verusvel'lon -poh-
51579:   gade någon tilHäJggsskatt, då 1918 •vrur ·ett excep-       .ia!lle, on vallan toinen a;sia, niinkuin pikainen VeQ'-
51580:   tion:ellt år bl. a. tiU följd ruv uppr.oret. Men om         taileva silmäys hallitu!ks·en esitykseen ja valtio-
51581:   d.etta ä;r sant, så är det orikti:gt, att bes'katta        varainvaliokunnan mietintöön näyttää. Tahdon
51582:   slcillnad:en mellan 1n:lwmsterna 1919 ooh dessa            !huomauttaa, että on useita pykäliä, joissa lisävero
51583:   exceptionellt låga 1918. Alltså genmn att ställa           'esiintyy välillisesti tai välillisesti. Pyikä:lässä 4
51584:   mig meHan herr Nevanlinna och regeringen kom-              'sanotaan heti alussa: Tulojen perusvero slWI'ite-
51585: . IDJer jag tili detta resultat.                             taan. Me1dän täytyy lykätä senikin käsittely
51586:      Den andra -punkten, i vilmen jag avvilker från           eteenpäin.
51587:   hevr Nevanlinna, rör tullbeskattningen. J a.g ber              Nähdäkseni olisi ainoa .oikea men'6ttely
51588:   att få fQ'amhålla att det icke ä:r ISå synnerli~en         se, että -pykälät käsitellään rsiinä järjesty~k­
51589:   mycket mera O'Pti:mistis'k ja.g är än utskottet, då        .sessä, jossa ne esiintyvät suuren vali:okunnan .mie-
51590:   jag endast opererar med ·en summa för tullintra-           tinnössä joka on ol•eva käJsittelyn pohjana. Jos
51591:   der, som är 20 millioner större än den utSikottet          suuren valiokunnan -ehdotuksen mukaan hyväksy-
51592:   berä.knar. J ag medgiver att 1herr Nevanlinna              tään 1 §, niin minun nälhdäikseni se ti·etää, että
51593:   önskrur få en något lägre ta:x:er~ng av denna tull-        jos 'myöhemmin ,eihdotetaan lisäveron rpoistamista,
51594:   in)koonst til1 stånd. Någon avsevärd ·skilln3Jd            tällainen päätös .on vasten eduskunna.n ennen te-
51595:   existerar errnellertid ic'IDe, och jag ber att S·Om slut   kemää päätöstä eilkä voi tulla äänestyksren alai-
51596:   på mitt a·nd·ra•garrde ytterliga:re .en gång få giva       •seksi, koska rvaltiopäiväjärj•estys sellaisen .ki·eltää.
51597:   stöd åt regeringen, i det jag ihänvisa·r ti:ll va;d        Eduskunta voi l: § :ää 'käsitellessään ottaa ·kannan
51598:   herr statsministern i •ett ti:digare andragande i          asia;ssa ja se on ainoa oikea menettely.
51599:   kväll yttrat om dessa tullintra·der; han var allde-
51600:   les påtrugligen ruv den meningen att utskottets be-           Ed. R. F u r u h j e 1 m: Denna tgårug ikam ja.g
51601:   räikning härvidlag va.r för låg.                           i aUo förena mig om vad herr N evarulinna yttrad,e.
51602:                                                              Jag ber dessutom få tillägga, att min hållning i
51603:     Yl.eislkeskustelu julistetaan 'Päättyneeksi.             fråga •oan § 4 är beroende på, vilket beslut riks-
51604:                                                              drugen fattar i huvudfrågan, om en tilläiggsska;tt
51605:     Puhemies: Yleiskeskrustelun kuluessa• on                 skall k·omma med i lagförslaget .eller ickoe. Skrulam
51606:  ed. La:herma ed. Turtiaisen kannattamana ·ehdot-            för grun'd9katten är beroend:e av det resultat, vid
51607:  tanut, ·että nyt 'esillä oleva lakiehdotus hylättäi-        vilket :riar.sda.gen i detta ruvseende kommer a:tt
51608:  siin. Tämä ehdotus ·otetaan huomioon sen jälkeen            stanna.
51609:  kun yUrsityiskohtainen käsittely on -päättynyt.
51610:                                                                Keskustelu käsittelyjärjestyksestä julisteta~an
51611:     P u h <e m i e s: SiiiTytään lakiehdotuksen y:ksi-       päättyneeksi.
51612:  tyi,s'kohtaiseen rkäsittelyyn. Tähän yksityislwhtai-
51613:  seen käsittelyyn näJhden ehdotan, että 1 § oteta:w            Puh e m i e s: Tehtyjen huomautusten j,o.h-
51614:  ratlkaista.vaksi vasta sen jälkeen, kun päätös 4 ja         dosta voin luQIPua tekemästäni ehdotuksesta.
51615:  8 ·pykälistä ·On tehty.                                                               1 §.
51616:                                                                Kes·kustelu:
51617:    Keskustelu:
51618:                                                                Ed. R. F u r u h .i e l m: Jag ber ått få föreslå
51619:     Ed. N e v a n 1 ti n n a: Minä 'l'())hkenisin olla       för § 1 den lydoelse 1para;grafen :har i l'\egeriiiJg'ens
51620:  tästä asiasta toista mieltä, kuin mitä herra Pu-            proposition.
51621:  hemies näkyy pitävän oikeana. Minä !kuvittelen,
51622:  että syy hra Pu'hemi1ehen e:hdotukiS,een on se, että          Ed. R a m s a y: J ag ber att få understöda he~r
51623:  ikun on ilmoitettu ailkomuksia ehdottaa n. s. lisä-         Furu:hjelms förslag.
51624:  vero kokonaan poistettavaksi, tämmöisen ehdo-
51625:  tuksen tot·euttarrniseiUe olisi saatava tilaisuus val-        Keskustelu julisteta.a;n päättyneeksi.
51626:  mistetuksi menettelemällä niin, kuin hra Puhe-
51627:  mies ehdottaa. Mutta rohk·enen huomauttaa, että               P u he m ies: Keskustelun kulU'essa on ed.
51628:  jos twmä näkokohta otetaan huomioon, me !Saamme             Furuhjelm ed. Ramsayn kannattama1na ehdotta-
51629:  melkein <pykälä <pykälältä lykätä trumän lain kä-           nut, että nyt esilläoleva pyikälä hyväksyttäisiin
51630: 1996                                   Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51631: 
51632: 
51633: sanamuodolleen sellaisena kuin se on hallituksen         Ed. I t 'kone n: Minä !kannatan ed. Aallon
51634: esityksessä. Kutsun tätä ehdotusta ed. Furu-           tekemää ehdotusta.
51635: hjelmin ehdotubeksi.
51636:                                                           Ed. N e v a n 1 i n n a: Minä olen mieliihyvällä
51637:   Selonteko myönnetääm. oikea!ksi.                     kuullut ed. Fräntin ja ed. J ouka!haisen lausun-
51638:                                                        not. Ne ovat uusi todistus siitä, että tässä edus-
51639:   Äänestys ja päätös:
51640:                                                        kunnassa osataan 'katsoa asioita maan ja kokonai-
51641:                                                        suuden tarpeitten kannalta.
51642:                                                           Minä pyydän vielä huomauttaa, että j'os se
51643:    Ken hY'Vruksyy suuren vali,okunnan ~ehdotuksen      muutos tehdään, jota suuri valiokunta ehdottaa,
51644: tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on     niin työväenluokka tulee siitä hyvin vähän hyö-
51645: ed. Furuhjelmin ehdotus hyväksytty.                    t~mään. Ed Turtiainen, jolle olen jo va.ltiova-
51646:                                                        rainvaliokunnassa oppinut panemaan arvoa asial-
51647:   Äänestyksessä annetaan 108 ,jaa"- ja 32 ,cei"-       lisena ja käytännöllisenä miehenä, on sanonut täs-
51648: ääntä.                                                 sälkin asia,ssa, kuinka asia ·on, kun hän on lausu-
51649:                                                        nut: !kenellä pal'kannauttijalla ei nykyjään olisi
51650:   Puh e mies: E duskunta on siis hyväksynyt
51651:                     1
51652:                                                        tuloja 6,000 ma:rlkkaa! Palkannauttijat joutuvat
51653: nyt esillä olevan pytkälän sellais·ena kuin S'e on     tämän veron alle yhtäläisesti kuin sen aJ1e, jota
51654: suuren valio%:unnan mietinnössä.                       valtiovarainvaHokunta ehd,ottaa. Mutta suu11en
51655:                                                        valiokunnan ehdotus voisi viedä siihen, että suh-
51656:                         2 §.                           teellisesti varakkaat, omaisuutta omistaJVat vero-
51657:   Keskustelu:                                          velvollis·et, joiden tulot ovat enemmän arvioimisen
51658:                                                        vara;ssa, vois:Vvat helposti pujahtaa tästä verosta
51659:    Ed. F r ä n t i: Minä dhdotan, ~että eduskunta      vapaiksi. On ollut erittäin ilaihuttavaa kuulla,
51660: hyväkSyisi tämän 2 § :n sellaisena kuin se on val-     että juuri niiden edustajat, jotka voisivat tästä
51661: tiovarainva.liO'kunnan mietinnössä. Tämän minä         hyötyä, ovat siitä huolimatta asettuneet vaWo-
51662: teen ensiksi siitä syystä, että silloin kun kansa-     varainvaliokunnan ehdotuksen kannalle.
51663: kunta kerran tarvitsee tuloja, niirukuin se nyt tar-
51664: vitsee, niin pienempituloistenkin on silloin syytä        Ed. He l o: Niiden näkö'kdhtain lisruksi, joita
51665: osallistua myöSikin valtion menojen suorittamiseen     täällä on esitetty verosta vapaan alirajan korotta-
51666: ja; toiselta puolen ~sikäli kuin minulla ·on ollut     miselksi 10,000 markka.an, pyytäisin vielä lisäksi
51667: vähän tilaisuutta tehdä huomioita kunnallisesta        esittää paria seikkaa. Niid·en puolelta, jotka vas-
51668: veroituksesta, joflmn tämä veroitus perustuu, niin     tustaNai tämän alirajan korottau:nista, nahtävästi-
51669: olen minä orrlut huomaruvinani, että yleensä kun-      kin ajatellaan sitä, että jos aliraja 'korotetaan, tu-
51670: nallisverot ovat aLhaisia, mikäli kysymyksessä on      lee valtio sen ,kautta meneUämään suuria määriä
51671: veroäyrien luku. Työväestö hyvin monissa ilmn-         veroja. Tällä seikalla pelotettiin m. m. silloin kun
51672: nissa meltkein 1wllwnaan vapautetaan 'kunnallisve-     valtiovarainvaliokunnassa oli käsiteltävänä tulo-
51673: l'Osta. Mikäli muuten kunnallisveroja pannaan          ja omaisuusverolaissa alirajan määrääminen. Kun
51674: veronmaksuikyikyisille, niin kaiken todennäköi-        kuitenlkin a:q.nettiin tilasto-osaston teMäväksi las-
51675: syyden nimessä täytyy 'sanoa, että sellainen hen-      kea sen ve!'omäärän suuruus, jotka ·eh·dotuks,en mu-
51676: kilö, jO'lla on 30 veroäyriä, .on jo tavallisissa      kaan tulisi koottavaksi, huomattiin, että ne ·erät,
51677: oloissa yleensä flellainen, että se noin pienen va1-   jofka. j~outuivat aiemmista tuloluokista, teHvät
51678: tion veron voi suorittaa kuin mistä tässä on kysy-     paljon pienemmän prosentin kako vexomäärästä,
51679: mys, nimittäin 10:s ~osa.                              kuin mitä olisi odottanut. Tältä 'kannalta ei siis
51680:                                                        ole mitään vakava:mpa.a estettä alirajan korotta-
51681:    Ed. Jo u lk a hain en: Kun minuntkin mieles-        miseen. T:oiseksi on myöskin otettava huomioon
51682: täni suuren valiokunnan ·ehdotus louklkaa tämän        se seilkka, että näihin aiTempiin tuloluokkiin 'kuu-
51683: lain tuottoa. sekä oikeudenmukaisuutta, niin yh-       luu suhteelHsesti suuri määrä verotettavia ja pie-
51684: dyn kannattamaan ed. Fräntin tekerrnää ·ehdotusta.     ni~en v.eroj.en kokoaminen tältä suurelta luokalta
51685:                                                        tulee käymään niin hankalaksi, että suuri osa koo-
51686:    Ed. A. A a l t o: Minä ehdotan, että tämä laki-     tuista vevoista tulee menemään verojen kokoamis-
51687: ehdotuksen 2 § hyväksytään sellaisena •kuin se on      kustannuksiin. Ei siis ole valtion edun mukwis-
51688: valtiovwrainvaliokunnan mietinnön toi,sessa vasta-     takaan, että tätä vaikerummin ;verotetta;vaa luok-
51689: lauseessa eli 'että ,yhteensä 6,000 markkaan" tulee    ha käydään ver~ottamaan. LisäJksi tahtoisin huo-
51690: kuulumaan ,y<hteensä 10,000 markkwa'n tj. n. e."       mauttaa erikoisesti siitä, että esimerkilksi Englan-
51691:                                              'rulojen suostuntavero.                                        1997
51692: 
51693: 
51694: nissa oli jo ennen sot8ia toimeentulominiminä 4,000          P u h ·e m i e s: Edus!kun ta on sus hyväksynyt
51695: ma.rkkaa .ia A;merikassa 1,000 dollaria. Jos ott8ia       ed. FTäntin ehdotuksen.
51696: huomioon rahan arvon alenemisen, niin nämä aJi-
51697: raJ.iat vaTmasti rv8istaavat meidän oloissamme tois-
51698: t81kymmentätuJhatta ma;rkkaa. Tämän nojalla kan-                                   3 §.
51699: natan tehtyä eihd.otusta, että VJerosta vmpawk:si ali-       Keskustelu:
51700: rajaksi ·määrätään 10,000 marlkkaa.
51701: 
51702:   Kes!Jrustelu julistetaan 'Päättyneeiksi.                  Ed. F tl' ä n t i: Minä .ehdotan, .että tämä 3 §
51703:                                                           hyvälksyttäisiin siinä muodossa, kuin se on valtio-
51704:                                                           varainvaliokunnan mioetinnössä.
51705:    P u h e m i e s: Keskustelun aruluessa on ed.
51706: Fränti ·ed. J ouka)haisen 1kannattamana ehdotta;nut,         Ed. Jo u k a h a i ne n: Kannatan ed. Fräntin
51707: että nyt esilläolevas·sa pykälässä •esiintyvä ,6,000       tekemää ehdotusta.
51708: m8irkkaan" muutetaan ,3,000~markkaan". Kut-
51709: sun tätä ehdotusta ed. Fräntin ·e'hdotufks.eksi. Edel-
51710: leen on ed. Aalto, A., ed. Itkosen kannattama;na             Ed. S a a •r ·e l a i n en: Ed. Ldhi äskeisessä
51711: ehdottanut, että ·pykälässä oleva ,yhteensä 6,000         lausunnossaam toi esille sen ajatuksen, että tä:män
51712: markkaan" muutettaisiin ,y:hteensä 10,000 mark-           3 § :n 4 kohdan määräykset verotettavan perhe-
51713: kaan". Kutsun tätä .ehdotusta ·ed. Aallon e'hdo-          su!hteista o·vat senlaatuiset, että on melkein mah-
51714: tuksetksi,                                                dotonta niiden perusteella ·panna. !käytäntöön mai-
51715:                                                           nitun kohdan määiräystä. Mutta minä ·en voi olla
51716:   Selonteko myönnetään oikeruksi.                         tässä kohden •niin pessimistisellä kannalla kuin
51717:                                                           ed. Lo:hi, sillä luulen, että asianomaisen orgaanrn,
51718:                                                           henkikirjoittajan tai kirkkoherravirastojen kautta
51719:   Puhe m i ·e s: Mitä menettelyrt;a.paan äänestyk-        käy suuremmitta vaikeuksitta hyvin päi1nsä saada
51720: sessä tulee, ehdotan, että ensiksi äänestetään ed.        tretää verotettruvan niistä laps·ista., jvtka eivät ole
51721: Fräntin ja ·ed. Aallon ehdotusten välillä, ja; se,        täyttäneet 15 rvuotta. Mutta vaikkapa olenkin
51722: joka tässä äänesty ks.essä voittaa, asetetaan rvasta-     sitä mi·eltä, että jos mikään niin perhesuhteet on
51723: ehdotu.kselksi rvaliokunnan mietintöä vastaan.            otettava huomioon tässäJkin verotuksessa, en kui-
51724:                                                           tenkaan voi yhtyä suuren rvaliokunnan mvetinnön
51725:    MenettelytalJa hyväJksytään.                           kannalle tässä !kohden, vaan ·ehdotan, että 3 § :n
51726:                                                           4 kohta tulisi !kuulumaan seuraa!Valla tava.lla:
51727:   Äänestykset ja päätös:                                  ,Jos verov.elvollisen tu\Lo ei nous-e yli 10,000
51728:                                                           markkaa, on 'hän ·oi•keutettu siitä vähentämään
51729:   1) Ken vastaesitykseksi suuren valiokunnan              800 mar.kkaa jokaista lasta ·kohti, jota häm ·elatus-
51730: ehdotusta vastaan tässä \kohden hyväksyy ed.              velvoHisuuJtensa nojalla OIJl elättänyt, •ja joka ve-
51731: Fräntin ehdotuksen, äänestää ,jaa"; jos ,ei" rvoit-       rotus!Vuod•en · •päättyessä ei ole täyttänyt 15
51732: taa, on vastaesitylkseksi hyväksytty 00. Aallon           vuotta".
51733: ehdotus.
51734:                                                              Ed. ,Viljanen: Minä •pyydän 3 §:n eh-
51735:   Äänestyksessä an'netaan 83 ,jaa"- ja 62 ,ei"-            dottaa sanamuodoltaan sellais·eksi, kuin se on toi-
51736: ääntä.                                                     sessa vastalauseessa.
51737: 
51738:   Eduskunta on siis tässä äänestyks·essä hYlväik-             Ed. J u ne s: Katsoen siihen, että eduskunta
51739: synyt sum·en valiokunnnan ehCLotuksen.                     äskettäin tB'ki 2 § :ään muuttavan päätöks·ensä,
51740:                                                            niin en p]dä taTpeellisena sitä lisäystä, josta yleis-
51741:   Äänestys suuren valiokunnan ehdotuksen ja                keskustelussa mainitsin ja ehdotuks·eni saa siis
51742: ed. Fräntin eihdotu.ksen välillä.                          raueta. Mu:tta ilmska minulllkin mielestäni suu-
51743:                                                            ren valiokunnan määräämä ylin raja maksupe-
51744:   2) Ken hyväJksyy suuren valiokunnan ehdotuk-             rusteen suhteen 'lapsista myönnettävästä helTJo-
51745: sen tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,,ei" voitta.a,      tuksesta on liian korkrea, ja kun kuitenkin lakiin
51746: on ed. Fräntin ehdotus hyväksytty.                         olisi sa.atava: sellainen tunnustus eduskunnankin
51747:                                                            puolelta, että ala~käisten ·elättämisestä on helpo-
51748:   Äänestyksessä ·annetaan 67 ,jaa"- ja 77 ,ei"-            tusta myönnettävä, niin pyytäisin saa.da lkamnat-
51749: ääntä.                                                     taa ed. Saarelaisen tEikemää ehdotusta..
51750:                                                                                                            252
51751: 1998                                    Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51752: 
51753: 
51754:     Ed. R a a t i >k a i n e n: E!hdotan etitä 3 §        orvatko ne oikeat, ja se on tämä tutkimistyö, jOka
51755: muodostettaisiin sillä tavalla että s.e hyväksyttäi-      käy yJivoimais,eksi ythdelle ainoalle lautakunnalle
51756: siin valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukai-             kokonaisen läänin osalta. Tästä on !kysymys.
51757: sesti rpaitsi 4 ikohdan viimeinen sana poistettaisiin     Minä luulen, ·että eduskunta tekee tämän •lain täy-
51758: si:ltä 'paikalta ja ,sen perästä asetettaisiin 5 koh-     täntöönpanon joks.ee~n mahdottom!llksi, j.os täl-
51759: daksi toisesta vastalauseesta 3 § :n 4 :n kohdan,         lainen säännös lakiin Oltetaan. Ainalkin tulee siitä
51760: sanat: ,V.el'ov.e>lvollinen osuuskunta sen osan           syntymään verotuslauta1kunnille työ, joka vaatii
51761: ylijäämästä, jonka s·e on rpa1auttanut takaisin jä-       kuukausia. Yksinomaan tämä näkökdhta on tie-
51762: senilleen hyvityksenä osuuskunnan käyttämi-               tysti ollut llllääräävänä niille, jotka ·eivät voineet
51763: sestä", sekä sen l)eräistä valtiovarainvaliokunnan        yhtyä tahän e:hdotubeen, kun se rvaHiovarain-
51764: mietinnössä oleva 5 'kohta 6 :lksi ikohdaksi. Mi-         valiokunn!llssa tEfutiin. Tämä näkyy siitä, että
51765: nusta tämä ,muodostelu olisi rpa>rannus tälle py-         valtiovarainrvaliokunta on yksillllieli'sesti hyvä.k-.
51766: kälä1le.                                                  synyt saman periaa<tteen siihen laikiin, j.ota se ai-
51767:                                                           kaisemmin näil'lä valtiorpäivillä ehdotti pysy'Väi-
51768:    Ed. W u .ori maa: Minä kannatan ed. Frän-              sestä tulo- ja omaisuusverosta. Rohkenen muu-
51769: tin ehdotusta.                                            ten huomauttaa, •että raja, 20,000 .markan tulo,
51770:                                                           kaiketi on joka t!lll)auksessa katsottav·~ meikäläi-
51771:     Ed. A r a j ä r v i: V al tiovara~nvalioikunnan       sissä oloissa kohtuuttoman kor~keaksi. Menkääm-
51772: mietintöön liittäimässäni kolmannessa va,stala:u-         me maalais·oloihimm.e! Olkoon rahanarvo kuinka
51773: seessa minä luulen QSoittaneeni pätevillä syillä,         vähäinen taihansa, tiedä.mmehän me jokainen,
51774: että suuren valio:kunna:n ehdottaman 3 § :n 3 pon-        että iken siellä on ta>ksoitettu tämmöisestä vero-
51775: nen pitäisi kuulua näin: ,V erovelvollinen osake-         äyrimäärästä, ei häin ·enää ole V'eron lievenny!ksen
51776:                                                           ta,rtpe.es~a.
51777: :v'h'tiö tai osuuskunta sen määrän, joka vastaa 5
51778:  %:ia osakeyhtiön tai osuuskunnan omille varoille
51779: 1 rpäivänä tarrnmitkuuta 1919". Asianlaita on ni-            Ed. F r ä n t i: Minä tailitoisin ed. Saarelai-
51780: mittäin sillä lailla, että l)Uheenalainen vä!hennys-      s·en lausunnon j-ohdosta huomauttaa, että minun
51781: oikeus on myönnettävä omille rva,r.oiHe eikä vain         käsitylkseni mukaan nykyis·essä kunnallisverotuk-
51782: osakepääomalle tai 'osuusrpääomalle. Minä luu-            sessa jo kunnan veroviranomaiset ottavat aina
51783: len, ettei millään tosiasiallisilla syillä rpaitsi huu-   melkein poikkeuksetta huomioon sen seikan, mi-
51784: tamalla voida osoittaa vääräksi sitä lkatsomus-           ten suuri lapsijoukko verotettruvalla on. Ja minä
51785: kantaa, jonlka minä ol.en esittänyt vasta'lausees-        luulen, että milloin tuo larpsijou'kko kenellä Qlll
51786: sani. Minä siis ehdotan, että eduskunta lhyvälk-          huomattavan suuri ja tämän lisaksi ihän on en~m­
51787: syisi sanotun ikohdan esittämässäni muodossa.             män niin sanoakseni pieneläjä, niin hän ei sil1oin
51788:                                                           joudu tämän verotuksen ·esineeksi lainkaan. On
51789:    Ed. Neva n 1 i n n a: Ed. Saarelainen a.T-             harvoja poiklkeustapauksia, jolloin hänen vero-
51790: veli, että sumen valiokunnan ehdottama lisäys             äyrinsä nousee 30 :een ·eli 'että häin tä verotetaan
51791: täihän ll~kälään ei kohtaa niitä käytännöllisiä           3,000 markan tuloista. Sentakia minusta tun-
51792: vaikeuksia toteuttamisessa, kuin ed. Loihi rväitti        tuu tässä laissa aivan turhanrpäiväisel:tä koettaa
51793: siitä jtohtuvan. Mutta jos minä ymmärsin ed.              ajaa tätä la;psiperustetta läJrvitse. Senjälkeen,
51794: Saarela.isen .oikein, niin ed. Saarelainen ei ollut       kuin meillä on tullut pysyväinen tulovero, joka
51795: ymmärtänyt ed. Lohta oitkein. Ky llälkai ed. Saa-         ei perustu enää ·kunna:llisv,erotukseen, vaan toi-
51796: relainen on 'Dikeassa siinä, ettei ole mitään vai-        siin mruhdollisesti paljon vätevä.mpiin 1perusteisiin,
51797: lceutta saa:da pätevää selvitystä siitä, kuinka           .iolloin todella,kin saadaan verotettwvan tul{)t oi-
51798: monta lasta !kukin veroV"elvollinen on elatusv,el-        kealla twvalla tietoon, silloin v·oi tätä ajatella,
51799: vollisuutensa 'nojalla ·elättänyt. Ei ed. Lohirkaan       mutta ei nyt.
51800: tietysti ole väittänyt, että selon saaminen tästä
51801: olisi mitään maihd.otonta. Mutta kysymys ·ei ole             Ed. A. A a 1 t o: Minä pyydäin kamnattaa
51802: tästä. Kysymys on, niinlkuin ed. Lohi yleiskes-           ed. Viljasen te!kemää ehdotusta. Muuten minusta
51803: kustelussa huomautti siitä, onko käytännötlisesti         tuntuu kuin ed. Fränti olisi verrattain huono
51804: toteutettavissa, että yksi ainoa lautakunta voisi         arsiantuntija v·erotusahlla, sillä kyillä se ·on 'hyvin
51805: missään säällis·essä ajassa s·euloa s·en aineistQill      väihän, mitä ikunnallisrverotusvapautta lal)siluvun
51806: kokonaisesta läänistä, joika kertyy, kun ka.ikki          perusteella myönnetään tai alennetaan. Ensinnä
51807: verovelvolliset ilmoittruvat, 1kuin1ka monta lasta        ei 'kunnallislaissa ole mitään säädöstä, jQka oi-
51808: heillä on ollut ·elätettä:vänä. Nä.mä tiedot, j.oita      keuttaisi saamaan kunnallisverotuksessa veron
51809: verovelvolliset antavat, on nimittäin tutkittava,         alennusta lapsiluvun l)erusteella. Sehän jää ko-
51810:                                                Tulojen suostuntavero.                                         1999
51811: 
51812: 
51813: lwnaan riip'})uvaJksi tarka.stuslautakunnan hycvän-        niistä useimmista aivan pätecviä -p·erusteita. Täällä
51814: tahtoisuudesta. J oissakuissa maa.laiskunnissa se          on vastustettu suuren valiokunnan hyväk:sY'män
51815: otetaan huomioon, mutta hycvin hllirvoin .on kau-          lalkiehdotuks·en 3 § :ään sisältyvää viiimeistä mo-
51816: -pungeissa saatu minkääwlaisia veronva-pautusta            menttia ja varudittu sen poistamista, sillä .-perus-
51817: sen peTusteella että verotettawalla on ollut larpsia.      teella, että läänin verotuslautakunnat eivrut cvoi,
51818:                                                            niinkuin ed. Nevanlinna tahtoo mainita, :tutkia, ei-
51819:   Ed. Pii t ula i ne n:         Kannatan .ed. Raati-       vätkä ole tilaisuudessa tutkiimaan tarkoin, ova:t'ko
51820: kaisen tek.amää ·l:lhdotusta.                              verotettruvain ilmoitukset 'heidän rperhesuhteistaan
51821:                                                            oikerut tai cväärät. Minua hämmästyttää tämmöi-
51822:     Ed. Nyberg: Pyydän kannattaa ed. Ara-                  nen väite verotuslautakunnan ili:ykenemättömyy-
51823: .iärv.en tekemää ·ehdotusta.                               destä tutkimaan tätä seiklkaa, k.os·ka •edustaja Ne-
51824:                                                            vanlinna ja varmaalllkin hänen kannallaan olevat
51825:    Ed. R a m s a y: I den tili statsutskottets             pitävät maJhdollisena, että sama läänin lautakunta
51826: betänkande f,ogade reserwation IV ihar herr Fu-            voi tutlkia nämä muut ilmoitukset, joita vero-
51827: ruhjelm :oclh jag markerat de punrkter, i IVilka vi        velvolliset saavat tehdä tuloistaan. Jos !kerran
51828: avvilka från •statsutskottets uprpfattning. Dära.v         lääninverotus1autalkunta voi tutkia, missä määrin
51829: framgår jäm'väl, i vilka punkter vår uppfattning           osakeyhtiöiden ilmoitukset heidän pääOIIllistansa
51830: arvv~ker från de synpunJkteT, som stora uts.kottet         ja varaillisuudesta.nsa ovat oikeat, sekä missä mää-
51831: i sitt nu förelilggande betäTikande framhMlit.             rin maan,viljdijäin ja lllletsänmyyjäin taholta teh-
51832: Tili dessa ;purukter hör den av herr Ara,järvi be-         dyt ilmoitulk.set pitävät paikkansa, nl.iin tottakai
51833: rö·rda, ,oCJh förenar ja;g mig därfö.r om rde acv lher·r   sama lautaJkunta voi yhtä hyvällä syyllä tutkia,
51834: ArajäJrvi uttalrude åsikterna och understöd.er hans        ocvatko työläiisten telkemät ilmoitukset heidän las-
51835: förslrug tili lydelse av rfrågavarande 4 mom. i            tensa lukumäärästä oikea;t tai ei. Enkä luulisi,
51836: .stora utsikottets förslag.                                että ne, jot'ka anocvat perheswhteittensa, lapsiluku·
51837:                                                            määränsä 'Perusteella verohelp.oitusta, tu1lisivat
51838:     Ed. E. Huttunen: Ed. Nevanlinna on                     käyttämään niin suuressa määrässä tilaisuutta
51839: tosiaan •onnistunut vetoo:muksessaan keskustan             vääriin ilmoituksiin !kuin mwhdolli!Sesti tulevat
51840: isännraalli<siin tunteisiin, sillä äsken toimitetusta      tekemään arvoisat metsänmyyjät ja ne nraanvil-
51841: äänestyksestä näkyy jäliet siitä hyvin selvästi.           jelijä.ryhmät, jotka viiilme vuosina ovat erittäin
51842: l\iutta miten venyvä tä•mä isärrmaaJlisuuskäsite           hy·västi a.nsainrreet. Y:hdyn kannattamaan ed.
51843: on, se .on sangen kuvaavaa. En tiedä, mitä valti.o-        Viljasen ehdotusta, siitä, että eduskunta hyväk-
51844: varaå.nrvaliokunnan puheenjohtalia mahtanee aja-           syisi valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitetyn
51845: tella vas•emmi!Ston isänmaaHisuudesta, mutta san-          toisen va•stalauseen ·ehdotuksen 3 § :Jr,si.
51846: gen oilllituiseen valaistukseen joutuu se isälJ.IIDaal-
51847: lisuus, jota ed. Nevanlinna täällä erinäisten kes-            Ed. von W en d t: Det har under senare ti-
51848: lmstan edustajien kanssa edustaa. Ed. Fräntin              der förekom~t 1myeket ·ofta, att såväl enskilda
51849: isänmaallisuus näyttää .olevan siinä, että hän 1ran-       s'om s'ärSkiMa a.ffärsföretag ans[ag]t en ..större
51850: natta:a metsälJ.IIDyynnistä saadun tulon -puolella         elaer mirrdre del a:v sin vinst för allmännyttiga än-
51851: verosta vapauttrumista. Sitä tietää häinen ~do­            damål och rväl tili •mänkarrd•es i stort antal fall
51852: tulksensa      valtiovarainvaliokunnan       mietinnön     på ei:t sätt, som otvivelaktigt befriar el11er minskar
51853: asianomaisen pykälän sellaisenaan 'hyväksymi-              statens s'kyldighet att bit.räda. J ag anser det
51854: sestä. Edusta.ja Majärven isänmaallisuus ·on               vara obillrgt Oilll dessa anslag för anmännyttiga
51855: osa:ke:y~htiöitten voitto-.os~ngoissa.  Hän kiistelee      ändamål skola beskattas. Med samma rätt, sonr
51856: siitä, kuin:ka suurella määräNä osakeyhtiöt voisi-         man undanta•ger de sunrmor som man nedlagt
51857: va:t sa!l!da •verohelpoitusta omille varoilleen. Edus-     på nyodilinga•r, från beskattnirrg, så bortde rde, som
51858: ta,ja Furuhjelmin isärumruallisuus on siinä, että          man anslår för allmännyttigt ändrumål vara fri-
51859: hän vastustaa konjunktuuriveroa, eli tähän liit-           tagna från beskattrring. J ag f·öreslår därför ett
51860: tyvää lisäveroa, jo'ka kohtaa ennen 'kaikkea cvi~me        femt•e moment a•v följande lydelse: ,Den summa,
51861: vuosien .keinottelijoita. Ed. Hästbacka näkee              som s.kattsky.ldig a;nsla:git för allmännyttigt än-
51862: isänmaaniseksi ehdottaa vientiveron poistamista,           da;mål" .
51863: .ia jollei suorastaan poistami•sta, n~in ainalkin tun-
51864: tuvaa supistrumista. Näån kirjava ja venycvä on               Ed. L ·e h i k o i n e n: Minä pääasialEsesti
51865: tämä isänmaallisuus. Se on kuin ilmminauha,                yhdyn ed. Huttus-en lausuntoon. Minussa myös
51866: jonka voi cvenyttää aivan mieleisellänsä tavailla.         herätti huomiota 1'se seiiktka, ·että veron aliirajaa 2
51867:     Mitä tulee niihin ·ehdotulksiin, j.oita asiano:mai-    § :ss:ä määrättäessä !kehui ·edustaja N ecvanlinna,
51868: set -pu'hujat ·ocvat täällä esittäneet, niin •puuttuu      että keskustwlaiset olisivat valmiit ot:ta•ma.an ve-
51869: 2000                                   Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51870: 
51871: 
51872: ron {)llllaan nislkaansa. Mutta miksi ei nyt ed.         taaksem ed. Ara:.iärven vll!Stalauseessaan 1Jek.emää
51873: Nevanlinna ikehu, kun tässä 3 § :ssä keskusta pois-      muodostelua tämän pykälän 3 momentiUe. Valio-
51874: taa saman veron, jonka 2 § :ssä ottivat; mi1ksei         kunnan muodostelu näJet suosii heikkopohjaisia
51875: ed. Nevanlinna ilwrota ääntänsä tätä toimen-             liilkeyrityiksiä semmoisten yhtiöitten ja osuuskun-
51876: pid·että vllistaan. Jos otetaan ed. Fräntin elhdo-       tien kustannuksella, jotka 1monompien aikojen va-
51877: tus huomioon, tietää se sitä, että suuri osa mllian-     ralle ovat koonneet va,rara.hastoja. Täimmöinen
51878: viljelijöitä tulee ehd>ottomasti rpääsemään tämän        järjestely ei ·luonnollisesti ole suotavaa. Ed. von
51879: ehdotuksen mukaan va'J)aa1ksi verosta. Ensinnä-          W endt teki äslken ·ehdotuksen, että sa:ataisiin pois-
51880: kin puolet metsäntuotteiden myyntiä sa.a vähen-          taa myösikin lalhjoitu,kset, jotlka on tehty yleishyö-
51881: tää pois ja sitten jos otetaan 'PYkälän 5 koht~,         dyllisiin ta:rikoitulks:iJin. Mutta käsitys siitä, mitä
51882: jos·sa sanotaan että se summa joa1ka verovelvolli-       on pidettävä ylei.shyödyllisenä ta.rkoituksena, on
51883: nen on pannut uutisvil.ielykseen ja tilustensa pa-       hyvin erilainen jo tässäkin huoneessa.
51884:  rantamiseen, .tietää sitä, että kaikki keskikoko~­
51885:  set ma.anvi:l.ielijät pääsevät v·erosta vapaa\ks1.           Ed. Tanner: Py<kälän ikolma,s kohta myöntää
51886:  Minä maanviljelijänä tai pikkuviljelijänä osaan         osa.keythtiöille ja. osuuskunnille oikeuden vähen-
51887: 'kirjanpi1Joni järjestää taloudessani niin, että         tää •vuoden tu1oista semmoisen .mäiilrän, j.oka vas-
51888:  kaikki minun tuloni tulee nä.kymään !käytettynä         taa 5 % osakepääomasta ,tai osuusrpääom.asta.
51889:  viljelysten parannuksiin, joten verotettavaa .ei        Tämä määräys tietää melkoista etua osake-
51890:  jää. Täten on :saatu maanv~ljelijöiltä vero pm~.        yhtiöille, joiden osakepääomat tarvallisesti ovat
51891:  Tietysti pieneläjien ja työläisten ma1ksettavaiks1.     huomruttavia niiden liiketoiminnan laajuuteen
51892:                                                          nähden. Sen sijaan se osuuskuntiin nähden on
51893:    Ed. L o h i: Täällä ·ed. Huttunen llihmetteli,        jotenkin merkityiksetön. koska näiden osuusrpä~­
51894: sitä, että miksi ei ole ma!hdoUista myös tämä per-       omat tavalllis·esti ovat sangen väJhäisiä, vähäva•ral-
51895: heellisyysperuste verolautaikunna.lta tutkia, kun        set jäsenet kun eivät ol•e jaksaneet paljoa:kllian
51896: sillä ·on m!ihclollisuus nuo muut vähenny~set tut-       osuus.maksuista.an suorittaa. Näin ollen täJmä
51897: kia. Tähän minä pyydän huomauttaa, että nuo              kohta on oilkeastaan vain kahtelia~s kumarrus
51898: muut vähenny~s·et ovat senluontoisia, että ne !koh-      osuuskunnille ilman mitään taloud-elHsta merki-
51899: taavat vain •harvo:ia verovelvollisia. Sitä vastoin      tystä, ja soe siis suosii yksityistä e~a t.a.voittavi~
51900: tämä perheenisyyskysymys ·on sellainen,. e~tä suu-        osakey.htiöitä, mutta jättää yhtmseks1 hyvruks1
51901: rin osa verovehdlisista ovat perheelhs1ä. On              työsk-entelevät osuuS/kunnat joks.een!k.in sivuun.
51902: verra tta.in rpi·eni vrosentti veron maksa~iista per--         Jos rtahtoo osuuskunnat asettaa vastaavaan ase-
51903: heettömiä. Niistäihäm kyUä selvän saa, mutta se           maan, mihin osakeyihtiöt tämän iiDääräyiksen mu-
51904: pruperin valjous ythdelle verola.utakunna~le, D?-ikä      kaan joutuisivat, täytyisi osuuskunnille myön-
51905: 'kertyy näitten verotettruvi~n veroil~o~tuk.s!tsta,       tää oikeus väJhentää vuosituloistaan sen maaran.
51906: sen tutlkiminen tuntuu mmusta yhvm:malSelta               minkä ne palauttavat ylijää!mästään jäs·enilleen
51907: tehtäväitä ja tästä syystä, kun se tu~tuu ~otta­          näi>den ostoksien tai IIDuun liö.lkkeen 'käytön mu-
51908: van käytännöllisiä vaiikeuksia, olen JO ylelskes-         ka.an. Joo tähänastinen käytäntö kunnallisvero-
51909: kuste1u~sa huomauttanut, että sitä ei voida toteut-       tuksessa olisi edelleen voimassa, ei tässä suh-
51910:  taa täss>ä laissa. Tosin tämä vaikeus kyllä vä-          teessa ikaivatta.isi mitään lisämääräyiksiä. Mutta
51911:  hentyisi ed. Saarela.i-sen ehdotwksen mukaan, tut-       kun a:iJva.n 'Viime vuosina on kunnallisissa verotus-
51912:  lkitt~via tuli-si pienempi määrä, mutta kyllä kai        viranomaisissa ja. myös niissä viQ'ruwmaisis~a.
51913:  v1elä senkin mukaan tulisi verrattain suuri määirä.       i·o,tJka ratkaisevat kunnaHisverotuksesta johtunmta
51914:  Mitä tulee metsänmyyntikohtaan, suuressa va:lio-         'valituksia.. astunut v•oi>maan sellainen käytäntö,
51915:  kunnassa me talonp~i!kain edustajat yksimielisesti       että osuus!k:untien palauttama ylijäämäkin asete-
51916:  vää timme tämän kohdan poistaa, sil~ä metsän              taan kunnamsen verotuksen alaisl:lksi. Silloin
51917:  myynnistä saatu tulo on nyt senlaa.tmsta tul·oa,          täytyy välttämättömästi tässä la'k~ehdotuksessa
51918:  että siinä harvemmin on suoranaista. vaivan-              ottaa huomioon tämä seikka ja vapauttaa osuus-
51919:  näköä ollut ja sentakia kats1om'me ve1voUi:~uude~­        kunnat ma,ksamasta tältä osalta tuloveroa val-
51920:  semm·e suorittaa myös siitä tulosta ~samom kmn            ti,olle Olisikin kohtuutonta, että niitä si~hen vel-
51921:  muusta kunnallistaJksoituksen ahi-sesta tulosta ve-        voitettaisiin. .Se merkitsisi sallllaa kuin pa!kot-
51922:  roa. Ja sentaikia minä ehdotan, että tämä vykälä           taa niitä jalkamaan ensin 'Vi·ssi määrä y:lijäämästä
51923:  hyväksyttäisiin muutoin suuren .va:liolkunna;1~ e~­        jäsenillee~ ja ·s'enlisäksi vielä samasta va.lautus-
51924:  dotta:massa muodossa, mutta 'POistettuna VIIlmm-          ~umma.sta. maksamaan veroa. Jotta tämä epä-
51925:  nen moonentti.                                             kohta. tulisi vältety:ksi, on mielestäni tärkeätä
51926:     Ed. H u 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa 1kanna t-          tähän lmhtaa;n teihdä lisäys, joka nimenomaan sel-
51927:                                              Tulojen suostuntavero.                                        2001
51928: 
51929: ventää sen, että joskin kunnallisessa verotuksessa       tamista sanoista ilmenee, on osa;ksi epätasai!'!uu-
51930: ol~si tämä jäsenille rpalautettu määrä joutunut          den sovelluttamista verolainsäädäntöön, osa.ksi
51931: verotuksen alaiseksi, ei sitä ajna1karun tässä val-      osalkeyhtiöhuligaanien suosimista kunnollisten
51932: t~olle suoritettruva.ssa tulosuostunnassa saisi verot-   osakeyhtiöilhmisten edellä. Ed. Tanner omasi mi-
51933: taa. Pyydän täJmän vuoksi ehdottaa, että kolmas          nun vastalauseestani sen ·osan, joka 'hänelle sovel-
51934: kohta laa<d]ttaisiin näin kuuluvalk!si: ,verovel-        tui mutta tetki mielestäni sen virfheen, että hän-
51935: v.ollinen ·osakeyhtiö tai osuuskunta sen määrän,         kään ei näy jailrsavan tehdä eroa niiden !Välillä,
51936: .i·oka vastaa 5 % :a ennen vuoden 1919 ~lkua lill~­      jotka pääsevät etuoikeuteen valiokunnan ja hä-
51937: setusta osakeyhtiön osakerpääomasta .ta1 osuuskun-       nenkin puoltamansa lakisäädö:ksen kautta, sillä
51938: taan suoritetuista osuusmaksuista, ja osuuskunta         että he ei.vät aino81Staan sii1r.rä vararahastoansa
51939: lisäiksi sen määrän, minkä se vuoden 1919 ai!kana        osaJkepääiOiillaksi, ·vaan vetistävät sitä ehkä vielä
51940:  on palauttanut jäsenilleen hyvityksenä osuuskun-        enemmänkin, ja niiden välillä, jotka eivät näin
51941: nan käyttämisestä." Tämä sruma ajatus sJ,sältyy          menettele, vaan koettavat noudattaa terveitä ta-
51942: kyllä ~altiovarainvaliokunnan mietintöön liitet-         loudellisia .liikeperiaatteita, m.m. kokoamalla rva-
51943:  tyyn toiseen vastalausee·seen, rmutta kun sar~as~a      rarahastoja liikkeittensä lujittrum1seksi. Ken täl-
51944:  vastalauseessa on kytkettynä yhteen usruta.km           laista suosii, .hän ei noudata kohtuullista eikä
51945:  eri asioita, en truhtoisi saattaa tätä ·ehd.otustani    oikeu:denmwkaista lainsäädäntöä.
51946: vaaranalaiseksi jättämäl.lä sitä ytksistään maini-
51947:  tun vastalauseen va.raan, vaan pyydän siitä ·eri-         Ed. Ta 1k k u 1 a: Kannatan ed.           Tannerin
51948:  koisen eJu1otuksen tehdä.                               tekemää ehdotusta.
51949: 
51950:   Ed.    Neva n 1 i n n a:    Minä luovun.                 Ed.    Tolonen:       Luovun.
51951: 
51952:    Ed. F r ä n t i: Ed. Huttuselle tahdon huo-              Ed. G ·e b ;h a 'r d: Kun sitä ylijääJmää, joka
51953: mauttaa, että minä olen voinut ehdottaa tämän            syntyy osuuskunnan liiketoiminnasta sen omien
51954: kolmannen pytkälän !kolmannen kohdan sellai-             jäJsenten kans·sa, ei voida katsoa tuloksi vaan on
51955: seksi, kuin se valtiovarainvaliokunnassa on tul-         katsottava säästöksi, niin ed. Raatikaisen ja ed.
51956: lut, sen j-ohdosta, että minä olen ollut tilaisuu-       Trunnerin asiallisesti samat ~hdotukset perustu-
51957: dessa valtiovarainvaliokunnassa toiselta puolen          vat aninusta oikealle pohjalle. Senvuoksi minä-
51958: osottamaan suurinta intoa maanviljelijäin vero-          kin tahdon kannattaa tätä ajatusta. Rumaniukin
51959: tukseen, silloin nimittäin, kun on ollut .kysymytk-      on ed. Tanner tehnyt anu:ordollisestikin uuden eih-
51960: sessä puutavaran verotus, sitä ulosvietäessä. Minä       dotuks·en, j.ota pyydän saada semmoisenaan kan-
51961: olen ollut .tässä asirussa siihen määrään innokas,       nattaa.
51962: ettei edes ed. Huttunen ole voinut seurata rminua
51963:  tässä verotushommassa mukana.                              Ed. Kojonen: Täällä ovat •eräät puhujat
51964:                                                          talhtoneet saa•da •poistetuksi 3 § :s.tä 4 ko'hdan 2
51965:  Ed. N i: x: J a'g ber att få understöda riksdlllgs-     momentin. He kylläkin pitävät kohtuullisena,
51966: man von vVendts förslag.                                 että tuollainen rverova:naus annettaisiin TJerheelli-
51967:                                    ,,                    syysseikkojen perusteella, si.llä totirsesti on työ-
51968:    Ed. Manner: Minä kamnatan ed. Loihen te-              lä]sille ja pikkuvirkamiehille, es~m. ·kansaJkoulun-
51969: kemää ·ehdotusta. Edelleen minä ·toivoisin, ·että        OTJetta;jille, siis yleensä niille, joitten lapset ovat
51970: ed. Lehikoinen, joka kieltämättä lienee rhyvin           tuossa ijässä, tämä aika äärettömän vaikea. Mutta
51971: etevä ja pa[jon tuloja saanut maanviljeHjä, myös-        he tahtovat s·en pois siitä syystä, että on <perin
51972: kin yhtyisi kannattamaan ed: Lohen ehdotusta.            työlästä saada selville näitä perheellis~rvsseik­
51973: Sillä taNalla taas saataisiin yksi verotus lisäksi       koja ja että siitä tulisi 1kovin suuri työ. Tämä ei
51974: maaa.nviljelijäin niskaan. Ed. Huttuselle pyytäi-        nvt liene niin vaikeaa, sillä voihan joku !kanslia-
51975: sin huomauttaa, että hänen esittämäänsä luett-e-         henkilö hankkia nuo tarpeelliset tiedot ja lauta-
51976: loa voisi owein !hyvin vielä jatkaa mainitsemaHa         kunta s1tten varsin lyhyessä a:ja.ssa tarkistaa nämä
51977: ed. Huttusen, joka tahtoisi va:pauttaa omat valit-       tiedonannot. Toivoisin hartaasti, että tämä kohta
51978: siljansa ko1konaan veroa ·suorittama·sta.                hyväksyttäisiin suuren valiokunnan ehdotta-
51979:                                                          massa muodossa.
51980:    Ed. A r a järvi: Ed. Huttunen eritteli täällä
51981:  useiden ennen häntä puhuneiden e·dustaja:in isän-          Ed. Saa r e 1 aine n: Tahdon mainita että
51982:  maallisuutta. Hänen oma isänmaallisuutensa, mi-         ed. Nevanlinna ja Lohi ovat lausunnoissaan vas-
51983:  käli se hänen minun antamaani lausuntoon kohdis-        tatessaan minun ehdotukseeni myöntäneet, että
51984: 2002                                        Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
51985: 
51986: 
51987: y;erotetta;van alaikäisistä la-psista on thel ppo "Vero-   malhdotonta tutlkia verotettavan ilmoitusta perlhe-
51988: lautakunnan saaJda tieto niin tämä vain va!hv.istaa        Su1hteista, tahdon vedota laikiehidotuks-en 10 ja 11
51989: minun kantaani aJSiassa. Sillä olen sitä mieltä,           § :ään, joissa nimenomaan :huoma,utetatan, että ve-
51990: että ikun alaikäisistä la•psista on !kerran helppo         rotettavan tul•ee tehdä ilmoitus tuloistansa ja
51991: sa,ada .tietoja, silloin 'myöskin lautrulmnnalla on        niistä heLpotuksista, joita tahtoo hyväksensä va-
51992: helppo ratkaista .se, kelle on vrupautusta -perhe-         rata, maalla kunnallislautakunnalle ja kaupun-
51993: sulhteitten nojalla myönnettävä. Näin ollen ed.            gissa maistraatille. Näiden .tulee tutkia, ovatko
51994: Lohen ja Nevanlinnan puhe suuresta työstä, mitä            anomu1ksissa tehdyt pyynnöt oikeutettuja ja tä-
51995: lautakunnalle tästä syntyy, on siis enemmän us-            ten tutkitut ilmoitukset lähetettävä .läänin keskus-
51996: kottelua kuin asiallista. Muuten tahdon ed.                lautakunnalle. Näinollen on riittruvän -perustel-
51997: Fräntille sanoa, ·että hän vastatessaan minulle            tua syytä •Ot3Jksua, .ettei huoma.ttruvammassa mää-
51998: unohti sen seikan, että nyt on maa.ssamme tulojen          rässä jää •väärinkäytölksille tilaa.
51999: ilmoittamisvelvollisuus-paklm, joka velvoitta;a jo-           Ed. Fräntin lausunnon johdosta kannattaa mai-
52000: kai•sen ilmoittamaan tulonsa ja jos ·ed. Fränti olisi      nita, ettei ed. Fränti äskei•sellä lausunnollaan
52001: ollut jossakin taksotuksessa viime tammikuulla             suinkaan osoittanut, ettei 1hän olisi elhdotuksel-
52002: jonka 1 1J :nä n.s. tulojen ilmoittamislaki astui          lansa aja.nut maanvi.lj.elysluokan ·etuja.. Se seikka,
52003: voimaan niin silloin olisi hän va,rrnaran tullut huo-      että ·ed. Fränti va.ltiovarainvaliokunnassa on
52004: maamaan että, esillm. työm~es, vaikika siltä on            useasti tehnyt, mikäli kysymys on ikoskenut osa-
52005: penhesuhtei.den perusteella wälh·ennetty tulojen           keyhtiöi·den ja: teollisuuskapita.listien verotusta,
52006: äyrimäärää, niin sittekin sille on tullut use3Jssa         niin hurjan rohkeita ehdotuksia, ettei ·edes va-
52007: tapauksessa 3-4 ja 5 :kin tuhannesta markasta              semmistossa ole v·oitu niitä :hyväksyä, ei suinkaan
52008: veroäy.rejä ja kun 'kerta niin on asianlaita, että         todista sitä, että ed. Fränti !koettaisi siirtää vero-
52009: kunnallisessa taksoituksessa •otetaan peTihesuh-           tuskuormaa maanviljelijäin kannettavaksi. V al-
52010: teet huomioon, niin miksi ei sitä periaatetta voida        tiovara.invaliokunnassa, on ollut sosialistien ta-
52011: valtiollisessa taiks·oi tu,ksessa noudattaa.               holta pa;kko 'Vastustaa sellaisia maanviljelijäin
52012:                                                            edustajain harrastuksia ja ehdotu1ks:Ua, joilla on
52013:    Ed. S c ·h a u m a n: J ag ber endast att få            ollut tarkoituJksena korottaa teollisundenhaa•joit-
52014: till-protokollet antecknat, att jag för min •den idke      tajain verot niin korkealle, että siitä voisi seurata.
52015: kan omfatta mom. 2, punikt 4, uti stora utskottets         vaikeuiksia tuotannon säännölliselle jatkumiselle.
52016: betäwkande, att den skattskyldiga skulle vara be-          Sosialistien tahoHa ei ole voitu aina seurata ed.
52017: rättigad att göra 8Jvdrag fö·r nyodlingar oclh od-         Fräntiä näissä e'h<lotuksissa. Näin oUen jää aina
52018: lingsförbättring-ar. J a:g står i denna saik på sam-       tosiasiaksi mitä väitin, että ed. Fränti lopuksi-
52019: ma ståndpunkt. som den sociaMemokratiska reser-            kin on tullut suos:Uneeksi mlaoanomistruja!in etuja
52020: vationen. Om man en gång får g-öra avdrag fö·r             teollisuuskarpitalistien kustannuksella.
52021: nyodlinga.r oelh odlingsförbäJttringar, så bör ju
52022: den s-om sysslrur med andra näringa.r, få göra det
52023: odkså för de förbättringar, som han gör på sitt               Ed. Horn b o r g: Beträffande 4 pun'kten i
52024: företa:g. J ag förstJår mycket väl den ömhet, s-om         § 3 hyser .ia1g samma U1Jpfattning som herr Schau-
52025:                                                            man. De bellopp, som den skattskyldiga nedlägger
52026: kalillillaren åda:galägger om 1andets mod:ernäring,
52027:                                                            på nyodlingar och ordlingsförbättningar, komma
52028: men så långt få vi ändå icke 1gå aH, när det gäl-          .iu utan 1tvivel hans egen ekonomi till godo.
52029: ler stiftande ruv skattela.g-ar, det begås UTJPenbar       Under vissa fö·rutsättningar vme detta .gynnande
52030: mannamån mot anldra näringar.                              av jordbruket måhända 'J)å sin 'J)lats, men .iordbru-
52031:                                                            •kets ställning efter ·de senaste årens e'kon01Illis1m
52032:    Ministeri R i ta vuori: Ed. Tannerin muu-               utvecJkling är väl sådan, att man ioke nu beihöver
52033: tosehdotuiksen johdosta ta!hdon mainita että ha;l-         särskilt omlhulda just jo:rdhrukarna.. Då •emeller-
52034: lituksessa •parastaikaa •on valmisteltavana ehdo-          tid riksdargsman Schauman, om jrug icke förstod
52035: dotus sellaiseiksi muutokseksi kunnallisla.kiin,           honom orätt, icke föreslog uteslutand:e av 4
52036: joka va•staa ed. Tannerin ~hdotusta. Kos1ka kui-           punkten, ber ja~ att få framställa detta förslag.
52037: tenkin on epävarmaa, milloin tälmä lakiehdotus
52038: •voi tulla eduskunnassa hyväksytyksi, on syytä ot-
52039: ta.a tähän lakiin sellainen muutos kuin ed. Tan-              Ed. S c h a u m a n: .J a:g g-jortde verkliigen
52040: ner on ehdottaonut. Kamn-atan siis tätä ehdotusta.         icke något y.Vkanrde, utan g-jorde endast ett utta-
52041:                                                            lande till pro.tdkollet, men då iherr Rornhorg har
52042:   Ed. E. H u t t u n e n: Senjohdosta., että ed.           omfattat de åsiikter jag uttalat oclh fmmställt ett
52043: Lohi suvaitsi toistamiseen vielä väittää, että •on         forme1lt yrikand:e, ber ja•g att få und:erstöda ·ho-
52044:                    Tulojen suostuntavero.      2003
52045: ------------------------------------'--- --------
52046: 
52047: nom fö.r att förslrug-et må komma under om-             ehdott8!nut, että nyt esilläoleva pykälä hY'Väik-
52048: röstnirrg.                                              syttäisiin muuten srnmallaisena, ikuin se on suu'ren
52049:                                                         valiokunnan mietinnössä, sillä eroituksella että
52050:   Keskustelu jUJlistetaan päättynerorsi.                kyseessäolevan -pykälän viimei.nen momentti pois-
52051:                                                         tettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ed. Lohen eh-
52052:       Puh e mies: Keskustelun :kuluessa on ed.          dotukseksi. Ja lopuksi on ed. Hornborg            oo.
52053: Fränti ed. J oukahaisen kannattamana ehdottanut,        Schaumanin kannatt8Jma.na ehdottanut, että nyt
52054: että nyt esilläoleva pykälä hyväksyttäisiin sana-       esilläolevan pyikälän 2 momentin 4 :s kohta pois-
52055: muodolleen sellaisena, kuin se on valtiiOvarain-        .tettaisiin. Kutsun tätä ehdotusta ·ed. Ho~rnhorgin
52056: valiokunnan mietinnössä. Kutsun tätä ehdotusta          eihdotukse!IDsi.
52057: ed. Fräntin ehtlotuks~si. Edelleen on ed. Saare-
52058: lainen ed. J uneksen 'kannattamana ·ehdottamut,           Selostus myönnetään oikeaksi.
52059: että nyt esilläolevan pykälän viimeinen momentti
52060: hyväksyttäisiin sanamuodolleen seuraavana: ,Jos             P u h ·e m i e s: Mitä menettelytapaan aanes-
52061: verovelv-ollisen tulot eivät nouse yli 10,000 mal'lk-    tyksessä tulee, ehdotan hyvä.ksyttäväik,si seuraa-
52062: lkaa, on :hän oikeutettu siitä vähentämään 800           van äänestysjärjestyksen: Ensin äänestetään mie-
52063: ma'l1kkaa jokaista lasta koihden, jota ihän elatus-      tintöä vastaan tehdyistä edusta:jain Arajärven,
52064: v-elvollisuutensa nojalla on elättänyt ja joika ve-      Tannerin, Saa-rela.i-sen, Lohen ~ia Hornborgin te-
52065: rotusvuoden päättyessä ·ei ole täyttänyt 15             :kemistä muutos-ehdotuksista. kustakin -eri1kseen
52066: vuotta." Kutsun tätä ehdotusta ed. Saarelais·en          mietintöä vastaan. Pykälä sellaisena, ik:uin se
52067: ehdotukseksi. Edelleen on ed. Viljanen ed. A.            edellisissä äänestyksissä hyväksytään, asetetaan
52068: Aallon kannattamana eihdottam,It, •että nyt esillä-      sen jälkeen ed. :Vilja,sen ehdo-tusta vastaan ja se,
52069: oleva pykälä ihyvä.ksyttäisiin sanrumuodolleen           joka ,tällöin voittaa, ·ed. Fräntin ehdotusta. vas-
52070: sellaisena, kuin se on valtiovarainvali·okunnan          taan. Lopuik:si äänestetään erikseen edustajain
52071: mietintöön liittyvässä toisessa vastalauseessa.         'VOn W endtin ja Raatikaisen ehdotusten hyväksy-
52072: Kutsun tätä ed. Viljasen ehdotukseksi. Edelleen          misestä tai 'hylkää.misestä. ,Jos ed. Viljasen tai
52073: on ed. Arajärvi ed. Nybergin kannattamana tih-           ed. Tannerin ·ehdotus tulee h~yväksytyiksi, raukeaa
52074: dottanut, •että nyt esilläolevan py!kälän 2 molillen-    ed. Raatikaisen ehdotus.
52075: tin 3 :s :k01hta 'hyväksyttäisiin sanamuodolleeen
52076:  seuraavana: ,verovelvollinen osa,keyhtiö tai             Käs1ttelyjärjestys hyväiksytään.
52077: osuuskunta sen määrän, joka vastaa 5 .% :ia osa-
52078: keyhtiön ta.i osuuskunnan omille vruroille ensimäi-
52079: sen:ä rpäivänä .tammilkuuta 1919". Kutsun tätä            Äänestykset ja päätös:
52080: ehdotusta ed. Arwjärven ehdotukseksi. Ed-elleen
52081: on ed. Raati.J>:ainen ed. Piitulaisen kannattamana          P u h e m i e s: Ed. Arajärven ja ed. Tannerin
52082: ehdottanut, että 2 momentin 3 ja 4 kohdan väliin        ehdotukset kohdistuvat molemmat nyt esilläol,e-
52083: otettaisiin lisämomenttina seuraava määräys:            v!lln ·pykälän 2 momentin ikolmanteen kohtaan,
52084: ,Verovelvollinen osuuskunta sen osan ylijää-            mutta ovat keskenään erillisiä, joten niistä on
52085: mästä, jonka se on pa:lauttanut ta.kaisin jäseni.l-     :päätös erikseen tehtävä. On siis ensiksi äänes-
52086: leen hy•vityksenä osuuskunnan käyttäJmisestä            tettävä ed. Amjärven ehdotuksesta suuren rvalio-
52087: sekä." Kutsun tätä ed. Raa.ti:kaisen ehdotukseksi.      kunnan mietintöä va•staan.
52088: Edelleen on ed. 'Von W erudt ed. Nixin 'kannatta-
52089: mana ehdottanut 2 momentin viimeiswi koh-                 1) Ken •hyväksyy suuren va.liokunnan ehdo-
52090: dalksi otetta'Vaksi s•euraa van uuden lisämOtmentin:    tuksen tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei"
52091:  ,Se •rafuamäärä, .Tonka verovelvollinen on suorit-     voittaa, on -ed. Ara.iäl'ven ehdotus hyväksytty.
52092: tanut yleisihyödyl1isiin ta!Tkoitulksiin." Kutsun
52093:  tätä eihdotusta ·ed. von W endtin ehdotukseksi.          Äänestyksessä ovat jaa-äänet voi.tolla.
52094:  Ed·elleen on ed. Tanner ed. Ta,kkulan kannatta-
52095:  mana ehdottanut, että nyt esilläolevan pykälän
52096:  2 momentin 3 ko-hdan jatkoksi hyväksyttäisiin            Edusikunta on siis hylännyt .tässä kohden ed.
52097: seuraava: ,ja osuuskunta ·lisäksi sen määrän,           Arajärven ehdotuksen.
52098:  minkä se vuoden 1919 a:ukana on palauttanut jä-
52099:  senilleen ihyvityksenä osuuslkunnan käyttämi-            Äänestys ed. Tannerin ehdotuksesta.
52100:  sestä." Kutsun tätä ed. Tannerin ehdotukseksi.
52101:  Edelleen on ed. Loihi ed. Manuerin kannattaiirtana       2) Ken •hyväksyy suuren valiolkunnan ehdo-
52102:                                                     .
52103:                                        Lauvant~na 21 p. helmikuuta.
52104: 
52105: 
52106: 
52107: tuks~n   tiilssä kohden, äänestää ,jaa"; j·os ,ei"        Äänestykses·sä annetaan 83 ,jaa" -ääntä ja 60
52108: voittaa, on ed. Tannerin ehruotus hyväksytty.           ,ei" -ääntä.
52109: 
52110:   Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.                    P u h e m i e s: Tämän jälkeen on äänestys
52111:                                                         toimitettava ed. Fräntin ehdotuksesta.
52112:     Eduskunta on siis hyväksynyt ed. Tannerin
52113: ehdotuksen.                                                Ken hyväksyy 3 § :n sellais·ena, kuin se edel-
52114:                                                         lisissä äänestyksissä päätettiin, äänestää ,jaa";
52115:   Äänestys ed. Hornborgin ehdotuk:sesta.                jos ,ei'' voittaa, on ed. Fräntin ehdotus hyväk-
52116:                                                         sytty.
52117:   3) Ken hyvä:ksyy suuren valiokunnan ·~do­
52118: tuksen tässä kohden äänestää ,ja.a"; jos ,ei" voit-       Äänestybessä annetaan 101 ,jaa"-ääntä ja 40
52119: taa on ed. Hornborgin ehdotus ib.yvä!ksytty.            ,ei' -ääntä.
52120:   Äänestyksessä ovat jaa-äänet rvoibolla.                 P u ih e .m i e s: Eduskunta on siis hy Iännyt ed.
52121:                                                         Fräntin ehdotuksen.
52122:   Eduskunta on siis hylännyt ed. Hornborgin eh-
52123: dotuksen.                                                 Tämän jälkeen on tehtävä päätös ed. von
52124:                                                         W endtin ehdotuksen hyväksymisestä tai hyllkää-
52125:   Äänestys ed. Saarelaisen viimeistä momenttia          misestä.
52126: koskevasta lffiuutosehdotuksesta.
52127:                                                           Ken hyväksyy ed. von W endtin ehdotuksen ää-
52128:   4) Ken hyviilksyy suuren valiokunnan ehd·o-           nestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on sanottu ehdotus
52129: tuksen tässä ikohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-    hylätty.
52130: taa, on ed. Sa&relaisen muutosehdotus hyväk-
52131: sytty.                                                    Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
52132: 
52133:   Äänestyks·essä annetaan 77 ,jaa"- ja 66 ,ei"            P u h e m i e s: Eduskunta on siis hylännyt ed.
52134: ääntä.                                                  von W endtin ehdotuksen.
52135:   Puhemies: Eduskunta 'OU siis hylännyt ed.               Sen johdosta että ed. Tannerin ehdotus tuli
52136: Saarelaisen ~hdotuiksen.                                hyväksytyksi, ·ei ~d. Raatikaisen ehdotus tule
52137:                                                         äänestyksenalaiseksi vaan raukeaa.
52138:   Tämän jälkeen on äänestettävä ed. Lohen eh-
52139: dotuksesta, joka sisälsi sen, että nyt esillä olervan     Kolmannen rpykälän käsittely on päättynyt.
52140: pykälän vii.rrneinen momentti poistettaisiin.
52141:    5) Ken hyväksyy suuren valiokunnan ·ehdo-                                    4 §.
52142: tulksen tässä kohden äänestää ,jaa"; jos ,ei" voit-       Keskustelu:
52143: taa on ed. Lohen •ehdotus hyväksytty.
52144:                                                           Ed. J o u k a h a i n e n: Ehdotan että 4 §
52145:   Äänestyksessä annetaan 67 ,jaa" -ääntä ja 69          hyvä!ksyttäisiin valtiovarainvaliokunnan mietin-
52146: ,ei" -ääntä.                                            nön muka.isena.
52147:   P u h e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt           Ed. F r ä n t i: Minä 'PYY'dän saada kannat-
52148: ed. Lohen ehdotuksen.                                   taa ed. JoukaJhaisen tekemää ehdotusta.
52149:    P u h e m i e s: Tämän jälkeen •on äänestys            Ed.   N e v a n 1 i n n a:   I_.~uovun.
52150: toimitettava ed. Viljasen ehdotuksen ja 3 §:n sel-
52151: laisena, kuin edellisessä äänestyksessä päätettiin,
52152: välillä.                                                   Ed. A r a järvi: Va1tiovarainvali~kunta on,
52153:                                                         va1mistaessaan mietintöä vakinaiseksi tulo- ja me-
52154:    6) Ken hyväksyy 3 § :n sellaisena, kuin se ~del­     noarvioksi hyväksynyt toisenlaisen perusveron
52155: lisessä äänestyJksessä päätettiin, äänestää ,Jaa";      asteikon. Valtiovarainvaliokunnan mainittu as-
52156: jos ,ei" voittaa on ed. Vilj!lJsen ·ehdotus hyvä!k-     teikko on kyllä suuressa valio!kunnassa. saanut
52157: sytty.                                                  semmoisen muodon, jonka valtiovarainvahokunta
52158:                                                Tulojen suostuntavero.
52159: 
52160: on. myöhemmin omistanut tätä väliaikaista tulo-            S e n  S U U r U U d e n V U 0 1k S i .hyvälk.syn~ Sen
52161: verolakia valmistellessaan. Mutta kun minä rpuo-           asteikon, jonka suuri valiokuuta :on ehdottanut."
52162: lestani olen sitä mieltä että vaJtiavarain•va1iokun-
52163: nllln tulee, ja se luultava·sti sen tekeekin, puolus-          Ed. J_, ohi: Ed. ATa\iärv·en lausunlliOn jdhidosta
52164: taa alkuperäistä eh~:Iotustaan veroa.stei:koksi, niin       pyydän !huomauttaa, että vertailu sen vakituisen
52165: minä en pidä. asiamnukaisena 1kohdaltani, että              tul·o- ja omaisuuSIV.erolain a;steitkon .ja tämän astei-
52166: tässä tilapäisessä tuloverolaissa hyväksytään il-           kon välillä ei o:ilkeast!l!an sovellu. Tämä ei tule
52167: man muuta tälmä veroastei<:kko. Se tietää samal.Ia          niin raska1a:ksi siitä huolimatta, vaikka asteikko on
52168: myös minun nälhdäJkseni lopullisesti sen veroastei-        ·samanlainen, kun täiliä.n ei ota osaa omaisuudesta,
52169: k~n hyväksymistä, joka tu}ee kerran otettavaksi             n:iinlkuin otetaan tulo- :ia oonaisuuSiveroJaissa.
52170: pysyvään verolakiin. Jotka toista luulevat, he
52171: minun hmllaikseni täydellisesti ereihtyvät. Nyt               E1d. A r a järvi: Minä 'Pyydän !huomauttaa,
52172: tehdään ennakkorpäätös siitä, minkälaiseksi vas-           että juuri ylärajan maissa tulee aina kysymyk-
52173: tainen veroasteik!ko lopullisesti muodostuu. Mutta         seen, ;kun vuosi 1919 otetaan silmämäälräiksi, tämä
52174: pysyväisessä verolaissa 25 %:iin saakka nouseva            todella korkea lisavero, joka. nousee 50 %:iin tu-
52175: veroaste~kko on ymmärtää'ks·eni kohtuuton.        .Ta      loista useimmissa. tapauksissa täällä huipuissa.
52176: kun täällä päästään parempiin oloi'hin, niinkuin           Ei siis minun nälhdälkseni ed. Nevanlinna!kaan saa.-
52177: toivottavasti päästään, niin sellainen on tarpee-          vuta veroasteikoi:ll!l!an veroa sen en•empää, kuin
52178: to:nkin. . Tästä syystä minä 1pitäi~in etrehdyksenä,       minäkään saavutan Qlmi]lani, mutta hän kyllä saa-
52179: että ne jotka ovat katsoneet •pysyväiseen vero-            vuttaa sen, että vastaisuudessa. tulee loopulJisesti
52180: lalkiin olevansa •pailwtetut äänestälmään toisen-          lyödyksi kiinni hänen nyt hyvä;ksymänsä muka
52181: l1aista veroasteikkoa, nyt äänestävät tä:hän tila-         tila:päinen veroasteikko.
52182: päiseen suostunta.verola·kiim ehdotetun a.steilkon.
52183: Tämä on sitäki.n tarpeettomampaa kun lisävero-               Ed. A. A a I t o: Minä pyytäisin vam tie-
52184: asteikko on s~ksi vä!kevä ja rasikas kuin se todelli-      dustella ·ed. Ara.iärveltä, kumTJi hänestä on hel-
52185: .~mudessa on ja jaksi se epäilemättä, kun ·se käy-         pompi ma:ksaa: kolmen tuhannen ma:clran tuloista
52186: täntöön pannaan. myöskin yleisesti tunnustetaan.           kymmenen markkaa tai kahden miljoonan mar-
52187: Minä siis ehdotan, että eduskunta hyväiksyisi pe-          kan tuloista 25 %? Kyllä minä luulen, että ed.
52188: rusveroa.steiikon 4 § :n semmoisena kuin se esiin-         A.mjärvi maksaisi kernaimmin 25 % 2 miljoonan
52189: tyy valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitetyssä          markan tuloista. kuin kymmenen mar!rukaa ilwl-
52190: 1rolmannessa vastalauseessa ja joka siinä eroaa            men tu1hannen tuloista.
52191: suuren va.Iiokunnan mietinnöstä, •että se rpäättyy
52192: 20 %:in veroon a.laraja.n kdhdalla eikä nouse 25              Ed. A r a järvi: En minä ;verota ollenkaan
52193:  % :iin niinikuin suuren valiokunnan ehtdotus tefkee.      kolmen tuhannen ma:rkan tulon nauttijaa, sillä ei
52194:                                                            semmoisia nykyään ole •muuta lkuin vaivaislhoi-
52195:    Ed. Ra m s •a y: Under förutsättning att till-          d·ossa.
52196: skottsskatten icke skulle lmmma i f.råga har ja,g
52197: varit med om · att omfatta statsutskottets försla:g          Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
52198: tili Sikatteskala. I överensstäJmmelse dälrmed itr
52199: den fjärde reservationen uppgjord. Sedan uu-                  P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.
52200: mera beslutits att tillskottssikatt jämväl shll upp-       J ollikahainen ecl. Fräntin ·kannatt!l!mana ehdQtta-
52201: tagas, förenar jag mig om den skatteslkala för             nut, että nyt esillwoleva pykälä hyväksyttäisiin
52202: grundskatten, som herr A·ra,järvi 'här har fram-           sanamuodolleen s-e1laisena, lkuin se on valtiova-
52203: stältt. Jag understöder herr Arajäirvis försla,g.          rainvalidkunnan mietinnössä. Kutsun tätä ehdo-
52204:                                                            tusta ed. J oukaohais.en ehdotuksoeksi. Edelleen on
52205:    Ed. H u l t i n: .Vaikka en ole tullut aHek]rjoit-      ed. Arajärvi ed. Ralllsayn kannattamana ehdot-
52206: taneeiksi ed. Arajärven vastalausetta ·olen vaHo-          tanut ·pykälälle sen sana:muodon, joka sillä on
52207: kunnassa äänestänyt hänen ehdiottamaansa asteik-           valtio;varainvaliokunnan mietintöön liitetyssä ikol-
52208: koa ja tulen sitä tää1lä äänelläni kannattamaan.           m•annessa vastalauseessa. Kutsun tätä ehdotusta
52209:                                                            ed. Ara.iwrven ehdotukseksi.
52210:    Ed. N ·e v a n l i n n a.: Py:y1dän vain saada ly-
52211: hyesti ilmoittaa, että minun kantailli val[okun-             Selostus myönnetään oikeaksi.
52212: n~sa on määrännyt s·e, mitä rvaliokunnan mietin-
52213: nö.n perusteluissa lausutaan, kun sanotaan: ,Mitä             P u h e m i e s: Ehd·otan äänestyksessä mene-
52214: veroasteiilåoon tulee, :on vali!Qikunta rperusveroon       teltäv.äksi siten, että ensin äänestetään ed. J ouka-
52215: näJhden w a l t i o n r a h a t a ir p e e n n y tk y i-   haisen ja  oo.  Arajärven ffildotusten välillä, ja se,
52216:                                                                                                             253
52217:                                         Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52218: 
52219: 
52220: joka tässä äänestyksessä voittaa, asetetaan vasta-         P u 1h e m i e s: Keskustelun kuluessa on ad.
52221: ellldotulkseksi suuren valiokunnan mietintöä vas-       Junes ed. Saarelaisen kannattamana ~hdottanut.
52222: taa.n.                                                  että nyt esillä <>levan pykälän altku tulisi sana,..
52223:                                                         muodoltaan s·euraavaiksi: ,Verovelv<>llisen, jolla.
52224:    ·Ed. N e v a n l i n n a: Minä rohlkenisin rpanna    vuonna 1919 ·on ollut tuloja väJhintään 50,000
52225: kys}"myksoon, <mko ollenikaan mahdollista rpi·tää       ma,Ifulkaa" j.n.e. suuren vaE'okunnan mietinnön
52226: tässä rpoihjana suuren valio0kunn:an mietintöä,         mukaan. Kutsun tätä ehd<>tusta ed. Juneksan
52227: sillä se 'ei sovellu siihen päätökseen, jolllka edus-   ehdotukseksi.
52228: kunta teki 2 § :n sulhteen. Minun nähdäkseni suu-
52229: ren valiolkunnan ehdotus, mitä tulee pykäliin 4,           Selostus myönnetään oikeaJksi.
52230: 10 ja 11, •on ilman .muuta. rauennut sen päätök-
52231: sen kautta, jonka eduskuuta teki hyovä;ksyessään
52232: 2 § :n valtiovarainvaliokunnan ehdottamassa                P u h e m i e s:   Asiassa on siis äänestettävä.
52233: muodossa.
52234:                                                           Äänestys ja päätös:
52235:    Ed. La. 'he r m a.: Minulla oli ailkomus pyy-
52236: tää :puiheeuvuoroa juuri samasta asiasta. Sillä
52237: ediellyty.ksellä, että suuren valiokunnan ehdotus         Ken hyoväksyy suuren valiokunnan ehdotu'ksen
52238: tulisi eduskunnan "Päätökseksi, olisivat nö;mät         tässä kohd1en, !äänestää ,ja:a"; jos ,ei'' voittaa..
52239: pykälät täydessä oristiriidassa toistensa k8J1Ssa.      on ed. Juneksen ehdotus hyväksytty.
52240:    Eduskunta hyväksyy ed. Nevanlinnan teke-               Aänestyksessä <>va.t jaa.-äänet voitoUa.
52241: män lhuomautulksen.
52242:                                                            6, 7 ja 8 § :t hyvälksytään keSikustelutta.
52243:    Puh ·e mies: Äänestys on siis toimitettava
52244: ed. Joukahaisen ja. ed. Ara.jä!"Ven ehdotusten vä-                               9 §.
52245: lillä.
52246:                                                           Keskustelu:
52247:   Åänestys ja päätös :
52248:                                                           Ed. R. F u r u h .i e l•m: Då mitt förslag
52249:   K1en hyväksyy ed. Joukahaisen ehdotuksen,             om att ic.ke nå,gon tilläggss'ka.tt sikulle uppbära.s,
52250: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. ArajiiJr-      blev a.v riksdagen fö:rka:stat, får ja:g till åstad-
52251: ven ehdotus hyovälksytty.                               kommande av •hälgt n:ågon .Jindring i slbttebör.dan
52252:                                                         föreslå för denna :paragraf den lyd,else, a~tt orden
52253:   Åänesty!ksessä annetaan 106 ,jaa" -ääntä ja 36        50 procent utbytas mot 40 pocent.
52254: ,ei" -ääntä.
52255:   Eduslkunta on siis hylännyt ed. Arajärven eh-              Ed. P r o c 'o rp e: J ag ber att få und•erstöda
52256: dotuksen.                                               herr Furuhjelms försla<g.
52257:                       5 §.
52258:   Keskustelu:
52259:                                                           Ed. E s t la n .d e r: .T ag ber likaledes få un-
52260:    Ed. J u n e s: Niinkuin yleiskeskustelussa jo        derstöda försla,get.
52261: mainitsin, tuntuu .minusta tämä va.ltiova:rainvalio-
52262: kunnan Efudo'ttarrna ja suuren valiokunnan lhyväk-        Ed. R a m s a y: J rug- ville li:kaså understöda.
52263: S:Yim'ä lisäverotu~n alin :ra(ia, 80,000 markkaa,       herr Furuhjelms förslag.
52264: liian koTikeliilta ja siitä syystä, 'koska llllinusta
52265: koko joukon pienemmänikin •tulomäärän sumuus               ·P u he m i e s: Kes:kustelun kulue-ssa on .ed. R.
52266: antaa. ailihaen määräitä lisäveroa, niin ipyytäisin     Furuhjelm ed. Procopen kannattamana ehdotta-
52267: ehdottaa, että mainittu summa muutettaisiin             nut, että ·pykälän alkuosa saisi seu~aaovan sana.-
52268: 50,000 ma.~kaksi.                                 •     muodon: ,Jos •perusvero ja lisävero edellämai-
52269:                                                         nittujen ·perusteiden rmukaan laskettuina ylhteensä
52270:   Ed. 8 a a r e laine n: Kannatan ed .•Junek-           ovat enemmän .kuin neljäkymmentä pros-enttia
52271: sen tekemää ehdotusta.                                  siitä tulomäärästä" j.n.•e. suu~ren valiokunnan eh-
52272:                                                         dotuksen mu1kaan. Kutsun tätä ehdotusta ed. Fu-
52273:   Ed. A. Aalto: Minä ·kannatan my·ös ed.                ruh.ielmin e'hd<>tuikseksi.
52274: Juneksen tekemää ahdotusta.
52275:   Keskustelu julistetaan 'Päättyneeksi.                   Selostus myönnetään oikea•ksi.
52276:                                              Tulojen suostuntavero.                                        200'1
52277: 
52278: 
52279:    Ed. L o ·h i: Minusta tuntuu, että voidaanko           Ed. L a; u ·r e n: J ag ber att få und-erstöda. iherr
52280: tällaisesta ehdotuksesta äänestää, rkun €dellisessä     Hornborgs förslag.
52281: pykälässä on hyväksytty asteikko, että yli 2 mil-
52282: joonan lisätulosta •kannetaan v.eroa 50 %. Eikö            Ed. Ne v a n l i n n a: Eihän tuota lisävsehdo-
52283: tämä tule ristiriitaan?                                 tusta vasta.an - nimittäin lisäysehdotu~· se on,
52284:                                                         sillä se eroaill valiokunnan mietinnössä ainoastaan
52285:    Ed. R. F u r u h j e l m: Hel'lr Lohi missta-        tuolla iälkiosa.Ua ,selkä sillä tavoin kuin kunnan
52286: ger si:g om han tror att mi'tt förslag stå:r i :Strid   kuulutuksista on säädetty" - eihän sitä vastaan
52287: med § 8. Drur är fråga om procenten av inkomst-         voisi mitään olla, ellei ehkä vaikeuksia tuota se
52288: ökniln~n; här är fflåga om :procenten av det in-        seikka, että tässä ·on kysymys l ä ä n i n vel'otus-
52289: komstbelapp, för vil1k·et rgrunds'kartt edägges,        lautakunnan 'V'elrvollisuudesta. Sille voi eh!kä tuot-
52290: alltså hela det taxerade beloppet.                      taa jonkunverran vailkewksi:a ilmoittaa sil.Jä tavoin
52291:                                                         kuin rkun.na.n kuulutuksista on säädetty.
52292: 
52293:   Xänestys ja päätös:                                     Ed. H o r n b o .r g: Det •borde väl ändå vara
52294:                                                         gansika. lätt att genom .de kommunala myndighe-
52295:   Ken ihyvä:ksyy suuren valiokunnan ehdotuksen          terna få ifråga vamnde kungörelse •med·delad ·på
52296: tässä (kohden, äänestää ,j,a:a"; jos ,;ei" voittaa,     det sätt SO'Ill bär :har föreslagi.ts.
52297: on ed. Furuhjelmin ehdotus \hyväksytty.
52298:                                                            Ministeri H a. \h l: Minä rpuolesta.ni olen tässä
52299:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet ·voitolla.              valiokunnan mietinnön ·kann,alla.. Minä luulen,
52300:                                                         että muutoksesta aiihieutuisi li.sätöitä. Isoissa kun-
52301:                                                         nis·sa tuJee 1paljon ilmoituksia ja: ne ovat monis-
52302:   Puhe 1m i .e s: Eduskunta on siis hylännyt oo.        tettavat ja. lähetettävät kirk!koiJlin ja i1moitustau-
52303: Furuh.lelmin ehdotuksen.                                luille i'lma.n vrustaava.a hyötyä. Minul'la !puoles-
52304:                                                         tani ei ole mitään valiokunnan mietintöä vastaan.
52305:                         10 §.
52306:                                                            Kes<kustelu julistetaan päättyneeksi.
52307:   P u h ·e m i e s: Eduskunnan aikaisemman pää-
52308: töksen mukaisesti muutettauee py;kälän alussa              P u ,h e m i ·e s: Keskustelun kuluessa on ed.
52309: oleva sana ,6,000 ma.l'kkaa" ,3,000 markaiJrsi".        Hornborg ed. Laurenin kanna.tta.mana ehdottanut
52310:                                                         nyt esilläolevan ·py,kälän 2 momentille seuraavan
52311:    10 § hyväksytään täten muutettuna.                   sanamuodon: ,Ai·ka, jonka !kuluessa veroluettelo
52312:                                                         on tavkastusta var.ten nähtävänä, on viipymättä
52313:                                                         saatettava yleisön tiedoksi 'kuulutuksella yhdessä
52314:                         11 §.                           tahi useammassa läänissä ilmestyvässä sanoma-
52315:                                                         lehldessä sekä tiedoksisaattamalla !kussakin kun-
52316:    P u h e :m i e s: Eduskunnan aikaisemman pää-        na;ssa sinä tavoin kuin lkunnallisista kuulutuk-
52317:  töksen ·mu!kaisesti muutetta.nee ,6,000 mamkkaa"       sista on säädetty". Kutsun tätä ehdotusta ed.
52318:  sanaksi .. 3.000 markkaan".                            Hornborgin ·eihdotukseksi.
52319:    12 § hyväksytään näin muutettuna.                       Selostus myönnetään o~keaiksi.
52320: 
52321:                         13 §.                              Xänestys ja päätös:
52322:    Keskustelu:
52323:                                                             Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuiksen
52324:                                                          tässä kohden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa on
52325:    Ed. H o r n b o r g: Paragrafens andra moment         ·ed. Hornborgin ehdotus ihyväksytty.
52326:  synes mig i någon mån ofullstärrdigt och ber jag
52327:  få ~öreslå följand·e lydelse för detsamma: , Tiden,       Åänesty,ksessä ovat jaa-äänet voitolla.
52328:  under viiken skattelängden är framlagd, skall
52329:  ofördröjligen bringrus till allmän kännedom genmn        ·Puh ·e mies: Eduskunta on siis .hyljänny.t ed.
52330:  kungörelse i en eller flere av de i länet utkom-        Horll!borgin ehd·otuben.
52331:  mande tidningarna ävensom genom tillkänna-
52332:  givande i varje kommun på sätt om llwmmunala              14-19 §:t, lakiehd·otuksen johtolause ja ni-
52333:  kun:görelser är staidgat".                              mike hyväiksytään järjestänsä keskustelutta.
52334: 2008                                     Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52335: 
52336: 
52337:   Puh ·e m i e s: Tämän jälkeen on -päätös teh-             Sittenkun välikysymykseen vastaus .on annettu
52338: tävä ed. Laher'man ehdotuksesta, että n:vt esillä        ja sen johdosta ehkä a~heuhuiut keskustelu julis-
52339: oleva lakieihdotus hylättäisiin.                         tettu :päättyneeksi, ehd·otan eduskunnalle sen päi-
52340:                                                          väjärjestyk~een siirtymisen sanamuodon, joka
52341:   Äänestys ja päätös:                                    löytyy valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ssä. Silloin
52342:                                                          on vi•elä tilaisuus niillä, jotka eivät 'hyvälksy
52343:   Ken hyväJksyy -puheena!Olevan lakiehdotuksen,          Yksinkertaiseen rpäivä\iärj es tykseen siirtymistä,
52344: sellaisena kuin se on edellisillä :päätöksillä h:n'äk-   tehdä ehdotuksensa.
52345: sytty äänestää ,jaa"; jos ..:ei" voittaa, on ed. La-
52346: hevman ehdotus hyväiksytty.                                 Saatuaan <puheenvuoron lausuu
52347:   Äänestykses-sä annetaan 84 ,jaa"- .ia 57 ,ei"-
52348: ääntä.                                                       Sisäasiainministeri R i ta vuori: Ed. Tanner
52349:                                                           on asia.nomaisen hallituksen jäsenen vastattava•ksi
52350:   Puhemies: Eduskunta on siis hylännyt ed.                esittänyt väHkysyJmyksen, jossa. tiedustellaan: 1)
52351: Laherman ehdotuks-en.                                     mikä on totuus •entisen toimittaja 0 ..V. Kuusisen
52352:                                                           vangitsemista ;koskevassa asiassa ja sen yhtey-
52353:     P u h e m ies: Kun suuren valiokunnan e:llcln-       dessä esiintyneissä tiedoissa, jonka muka;an Kuu-
52354: tusta ei ole muuttamatta hyväksytty, lähetetään           sinen olisi murhattu ja 2) mihin toimenpiteeseen
52355: la~kiehdotus semmoisena kuin se on eduskunnan
52356:                                                           hallitus siinä tapauksessa, että väitetty tavpo to-
52357:                                                           ~ella on ta:palhtunut, on aikonut ryhtyä tällllän
52358: -päätöksellä hyväksytty, taka.isin s u u r e e n v a-
52359: 1 i o kuntaan ja a·sian käsittely tulee jatku-           Jä•rkyttävän ta•palhtuman jdhdosta.
52360: maan.                                                        Ilkka-lehdessä oli helmikuun 12 päivänä uuti-
52361:                                                           nen, jossa kerrottiin 'että: eJJJtinen toimittaja ja
52362:   Puh e mies: Täysi-istunto 'keskeytetään 10             kansanvaltuuskunnan jäsen 0. V. Kuusinen olisi
52363: minuutiksi j.a sillä aikaa ikokoontnu pnhem~es­           Oravaisissa. vangittu ja vahvan vartioston .seu:raa-
52364: neuvosto.                                                 mana lähetetty HelsiiLkiin. Kun tieto tästä uuti-
52365:                                                          sesta saa!J)ui tänne, ryhtyivät täkäläiBet <polisii-
52366:                                                           viranoma.iset heti han'kkilmaan tietoja asiassa.
52367:        Täysi-istunto keskeytetään klo 2,35 yöllä.        kääntyen m. m. Vaa:san läänin viranomaisten puo-
52368:                                                          leen, mutta nämä eivät a.sia;sta silloin vielä tien-
52369:                                                          neet mitään.
52370:                                                              Vasta maanantaina 16 päivänä helmikuuta saa-
52371:               Täysi-istuntoa jatketaan                    tiin virallisia tietoja. tapahtumasta, kun Helsin-
52372:                                                          kiin saapui etsivän keskuspoliisin <palveluksessa
52373:                   kello 2,50 yöllä.                      oleva konstaapeli Koivukoski, jolle oli annettu
52374:                                                          toimelksi •seurata Kuusista, jonka tiedettiin lä'ht.e-
52375:   Puhemies: Kun a:iika on -pitkälle ·kulunut,            neen PohjaiLmaalle päin a~koen pyrkiä maan ra.jD-
52376: -poistetaan asia n:o 6 päiväjärjestyksestä.              jen ulkopuolelle Ruotsiin. Koivukoski jä.tti heti
52377:                                                          esimiehilleen kertomuksen toimistaan, ilmoittaen
52378: 7) Varojen myöntämistä Aktiebolaget Tornator-            samanlaisen 'kertomuksen kirjeessä läJhettäneensä
52379: nimisen yhtiön sulfitiväkiviinate·htaan ostamiseksi      jo edellisenä keskivii1kkona helmikuun 11 päi-
52380:                  valtion haltuun                         vänä, mikä kirje kuitenlkaan ~Bi ole tähän päivään
52381:                                                          mennessä perille saa1punut. Kertomuksensa mu-
52382: koskeva hallituksen esitys n :o 77 esitelMän ja          kaan oli Koivukoski seurannut maisteri Kuusisen
52383: lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksesta v a 1-         jälkiä Uuteenkaa~lebyylhyn, j.ossa hän sai tietää
52384: t i o v a r a i n v a 1i o k u n t a. a n.               Kuusisen hiihtäen pyrkivän Pohjanlahden :poikki.
52385:                                                          Koivnlkoski oli niinikään hiihtäen 1ä:htenyt Kuu-
52386: Vastaus ed. Tannerin välikysymykseen, joka kos-          sista tfllkaa-wjamaan Mkä saavuttanut !hänet
52387:   kee toimittaja 0. V. Kuusisen vangitsemis-             etääll:ä rannikosta Pohjanlahden jääl.lä ja siellä
52388:                    tapausta.                             Kuusisen ikieltä;y.dyttyl;L palaamasta Suomen man-
52389:                                                          nermaalle, itsepuolustnkseksi ampunut Kuusmen
52390:    Puhe m i e s: Ullmpuolella päiväjä.rjestyksen         sekä jättänyt hänen ruumiinsa jäälle ja itse pa-
52391: tulee annettavaksi vastaus ed. Tannerin y:m. väli-       lannut Suomeen. Palattuani ma•tkoilta maanan-
52392: kysymykseen koskeva toimittlt(ia 0. ,V. Kuusisen         taina. helmikuun 16 päi'Vän illalla, sain Koivu-
52393: vangitsemista-pansta.                                    kosken kertomuksesta tiedon tiistaiamrnu1la. ja
52394:                            Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                           2009
52395: 
52396: 
52397: annoin siitä julkisuuteen myöskin heti tiedon niin         vaJlitsee sellainen tila, että ,y1ksityiset 1Hmkilöt ja
52398: että siitä m. m. Suoonen 8osialid'ffillokraatti-nimi-      erinäiset ryhmäkunnat •katsovat oikeudekseen lail-
52399: sPssä l~hdessä oli ·se1ostus samana pärvänä eli 17         lisia vira.nomaisia syrjäyttäen toimia D'rnan har-
52400: päivänä helmitlmuta. Välikysymybenteki:jöillä              kinta.nsa mukaan". Minun on todettava että tämä
52401: oli siitä siis tieto jo ennen välikysymyksen teke-         väite on suuresti liioiteltu. On tosin myönnettävä
52402: mistä.                                                     että kansalll1me keskuudessa haT'.ioitetaan ki:Uhoi-
52403:     Heti ryhdyttiin myöskin toimiin tal'lkempien           tusta .ia että, eräät ,Y'ksityiset 'hen•kilöt ja ryhmä-
52404: ja. varmempien ti:et'O;ien 'hankkimiseksi asi&sta.        kunnat ika:tsovat oikeudeks·een laillisia viranOIIllai-
52405: Y ielä samana eli helrrnikuun 17 ·päivänä lähetettiin     si.a syrjäyttäen toimia oman harkintansa mu-
52406: siten retkikunta hakemaan maisteri Kuusisen ruu-          kaan". Näilhin ·henlki!löihin ja ryhmrukuntiin .kuu-
52407: mista .ia tuomaan se mannermaalle. Samana päi-             luu myös ent. toi!mittada Kuusinen, joka !Sikäli
52408: vänä määräsin niinikään erikoisen henkilön tu t-          kuin tiedetään on jolhtavana sieluna niissä 1~om­
52409: kimman tapahtumaa koko ·la.ajuudessaan. Retki-             munistisissa piireissä, jotka ovat suunnitelleet ja
52410: kunnan mukana läJhetettiin oppaaksi konstaa•peli           edelleen suunnittelevat aseellista kapinaa ja yh-
52411: Koivukoski, mutta annettiin retkikunnan päälli-            teiskunnan väkivaltaista rrnullistrumista ,laillisia
52412: kiJlle nimenomaan määiräys pitää Koivukoskea               viranomaisia syrjäy:ttäen". Toisaalta on myös sat-
52413: silmällä ja estää ~aikki maJJ.dolliset kall'lkausyri-      tunut - ei tietääkseni kuitenkaan viimeisinä
52414: t.ykset ihänen puoleltaan. Täl.lä •hetlkellä en vielä      aikoina - että lkapinapuUJhista epäiltyjä henki-
52415: ol•e saanut tal"mkoja tietoja retkikunnan paremmin         löitä on van:gittu ja sen :iä.lkeen surmattu sillä
52416: kuin tutkijainkaan työn tuloksesta. Kuitenkin             varjolla että muka ovat yrittäneet paeta. Halli-
52417: ovat via-anomaiset Vaasasta sä,hköteitse tänä päi-        tus on telmyt ja tekee voitavansa. tällaisten ilmiöi-
52418: vänä ilmoittaneet että Koivukoski on kamnnut.             den estämis-eJksi ja syyllisten asettami·seksi Iami-
52419: Tämä asian käänne·saattaa epäilemään että Koi-            s:een edesvastuuseen, knuluvatpa. ne lllihin puo-
52420: vukosken koiko kertomus on .tekaistu ja valheelli-        lueeseen tai kansan:luoikkaan tahansa.
52421: nen. I_-oq:mllisten johtopäätösten tekemiseen asiassa         Nämä il!miöt ova:t, kuten jo lausuin, melkoiseksi
52422: on 'kuitenkin välttämätöntä odottaa tutkimusten           osaksi seurauksena maassa harjoitetusta kiilhoi-
52423: tuloksia. Näy.ttää myös siltä että huhut maisteri         tuks:esta, ja täirkein eJhto ni:Uden estämiseksi niin
52424: Kuusisen vangitsemisesta ja sen jä!lkeen tekaistun        puolelta kuin toiselta on rauhallisen mielilllan
52425: pa!kenemisyrityks-en y1h teydessä tapahtuneesta           palauttaminen kansalaisten mieliin. Tätä tulosta
52426: surmaamisesta 'Ovat k!aikkea perää vailla.                ei eclistetä siten, että kylvetään vihaa ja iJmtke-
52427:     .Jos vastoin luuloa niin ei kuitenkaan olisi la~ta,   ruutta kansalaisten keskuuteen, sillä sellaiset teot,
52428: on hallitus pitävä .huolen siitä, että syy.Iliset saa-    joita •välikysynnyksen tekijät m'Oi,ttivat, useimmi-
52429: tetaan lailliseen edesvastuuseen. Hallitus ei voi         ten lälhtevät juuri tällaiselta pohjalta. Tätä       tu-
52430: s~1llia että yksityiset herukilöt tai joukkueet tuo-      losta ei edistetä sillä, <että suuresti liioitellaan toi-
52431: mioistu:Umia sivuuttaen ryhtyvät tuomiovaltaa             sen kansanlnoka·n vikoja. ja virheitä, että toi•selta
52432: käyttäJmään, olipa kysymyksessä kuinka suuret             puolen väitetään että ko~onainen kansanosa maas-
52433: rikokset taha:nsa.                                        samme olisi Jmilkkea oikeusturvaa vailla, mi'kä ei
52434:     Välikysymyksen teJki~iäin kysymyksiin vastaan         ole totta, ja että toiselta 'PUolen kiihoitetaan kan-
52435: edelläsanotun muikaisesti s·euraavasti: Ensinnmäi-        salaisten mieliä väitteellä siitä että muka koiko
52436: seen kysymykseen: että rrnikäli tähän mennessä            työväestö vain hautoisi a,seel'lisia kapinaa ja yh-
52437: saa.duista tiedoista 'VOi päättää, ent. toimitta,j·l:;t   teiskunnan väkivaltaista mullistamista, joka sekin
52438: Kuusista ei ole vangittu eikä myösikään surmattu,         on perätöntä.
52439: mutta että on 'Välttämätöntä että asiaa .tarkoin              Suurin 'Piirtein vallitsee ana.assa. rau.ihallioot
52440: edelleen tutkitaan va11man totuuden selville saa-         olot, yksityiset kansalaiset saavat nauttia oilkeus-
52441: miseksi; toiseen kysymy•kseen vastaan: Hallitus           turvaa ja mitään lllullistuksia ei ole odotettavissa.
52442: ei voi sallia että yksityishenkilöt ryhtyvät two-             Hallitus pyrkii oikeusvaltion aatteen täydelli-
52443: miovaltaa kä;yttäJmään, ja että jos vast,oin luuloa       s-een toteuttamiseen. Sitävarten on väilttämätöntä
52444: käy ilmi, että ent. toimittaja. Kuusinen on va.n-         että hallitus ankarasti lkäy kiinni niihin tekoihin
52445: gittu ja hänet senjälkeen muika ,pakoon pyrkies-          jotka sitä riikkova~t; mutta on myös välttämätöntä
52446: sään" on surmattu, hallitus on ryhtyvä toimiin,           että kansalai<;·et ja v.arsinkin eduskunta'Piirit 'PUo-
52447: että syyllinen tai syylliset saatetaan lailliseen         lueisiin katsomatta teJ~evät parhaansa mielial.m
52448: edesvastuuseen.                                           rauhoittamiseksi lillaassa ja siinä 'lwh1den avusta-
52449:     Lopuksi .tahdon lausua muutaman sanan niitten         vat 1hallitusta.
52450: väitteiden j()lhdosta., jotka esiintyvät välikysy-            Halllitus edellyttää, että eduskunta siirtyy
52451: myksen perusteluissa. Siinä l.ausutaan että maassa        yksinkertaisoon päå va.iär.iesty ksoon.
52452: 9010                                        Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52453: 
52454:     Rdgm Tanner hB~r till vederbörfmde regerings-           att leta eftJer Kuusinens lik ooh bringa det till
52455: ledamots besva<rande framställt en interpellation,          'fa:stlandet. Samma. dag förordnaide jag jäm'VäJ
52456: inMhåJllande förfråigan:                                    en särskild person f,ör sakens undersöknin~g i 1hela
52457:     1. Va~d är sanningen i saken a:ngående förre            dess omfattning. Med expeditionen skickades så-
52458: redaktören 0. W. Kuusinens häktning och i sam-              som vägvi:sare kon:sta'J}eln Koivukoski, men anbe-
52459: band därmed fram'komna meddelanden, enligt                  faldes ex.peditionens chef uttryokli,gen att hålla
52460: vilka Kuusinen skulle hava dödats, samt                     ögonen på Koi'Vuikoski ·och hindra varje eventuellt
52461:     2. Villka åtgärder 1regering.en, ifall att det på-       flyktförsök från hans sida.
52462: stltdda dmrpet verkligen ägt rum, ä:mat vidtaga                  I detta nu har ja.g ännu icke erhållit noggranna
52463: med anledning a:v denna urppskakande !händ·else?            urp~pgifter om undersökningens resultJat. Likviil
52464:     I tidningen ,Hl!Jka" ingick den 12 februari rn           hawa 'myndigheterna fmn V asa ,per telegraf i dag
52465: notis, vari fö.rmäldes, att föne redaktören och              me<ldelat, att Koivuikoski rymt. Denna sakens
52466: medlemmen av folikilwmmissariatet 0. V. Kuusi-              vändning måste väcka 1ivivelsmål om, huruvida
52467: nen Slkulle hava blivit häktad i Oravais och under           icke Koivulkoskis hela ·berättelse är up'J)diktad
52468: stark beva'kning sänd till Helsingfors. Då d:enna            och falsk. För dTagande av def1nitiva slutsats~r
52469: nJylb_et blev bekrunt 'härstädes, skredo härvaTande          i saken är ,det 1Lkväl nödvändigt att avvakta un-
52470:  polismyndi1gheter amedelbart till saJkens utred-            dersöknin,garna.s resulta.t. Det synes äv·en att
52471:  nin"g, i det d.esamma bl. a. hänrvände sig tiH ·myn-        r~ktena om Kuusinens häiktning ·och däirefter i
52472:  di~heterna i V asa län, vilka dock då ännu intet            srumhand med föregivet fly;ktförsök skoocla a v-
52473:  visstJe om samen.                                           liv,ande srukna ·va:rje grund.
52474:     F.ö,rst m:åndagen den 16 februari ~ellhöUos offi-            Skul1e det emot förmodan likväl icke så f·ör-
52475:  ciella meddelanden i saken, då till Helsingfors             hålla si,g, skall Regeringen dra:ga försorg därom,
52476:  ankom vid Detekti~a Centra!lpolisen anställde               att de skyldi,ga varda befondrade tilllaga ansvar.
52477:  kons.ta.peln Koivu!Jwski, som fått i uppdra,g att           Regeringen kan icke tillstädja, ,a:tt enskilda. per-
52478:  efters•pana. Kuusinen, ·vi1men visstJes ha,va begivit       soner eller grupper med förbigåencle av domstol
52479:  sig till Österbotten i avsikt att söka sig över             börja utöva domsrätt, hur stom brottslingar det
52480:  gränsen tiU Sverige. Koivukoski avgav omedd-                än gälld·e.
52481:  bart en redogÖTelse för sina åtgärder till sin för-             På int.erpella~nternas frågor svarar jag i enlig·-
52482:  man jäJmte anmälan, att en dylik Dedogöl'else               het med det ovananfö,rda föl~iande:
52483:  blivit avsänd av ihonom i brev reda.n onsdagen d1m               På den första. frågan, att, S'åvitt av hittills in-
52484:  11 februari, vilkct brev dock hittills ieke kmnmit          gångna wp·pgifter kan slutas, förre redaJdörr~n
52485:  fr8!m.                                                      Kuusinen 'icke ihäktats och ej heller dödats, mrn
52486:     Enligt Koivukosfk:is redogö.relse hade clen::l€          är d·et nödvändigt, att saken blir föremål för vi-
52487:  följt ma:gister Kuusinens spår tin Nykarleby,               dare noggrann undersÖikuing för erlhållande av full
52488:  där 1han 1erfor, att Kuusinen cpå skidor sökt sig            visshet. På d>en andr.a fråga:n svarar ja:g: Rege-
52489:  över Bo.ttniska viken. Koivukoski hade desslikes            ringen kan icke t.iJlåta, wtt enskilda personer utöva
52490:  skida:nde börjat eft.ersätta Kuusinen samt an-               domsriiltt., och at.t om det emot fömrwdan blir u t-
52491:  träffat honom långt f.rån kusten 'prå Bottniska              rett, att förre .redaktören Kuusinen hlivit häkta.d
52492:  vikens is och där, sedan Kuusinen vägra-t att                och tdäref.ter und·er ,flyktförook" llllöroaid, rege--
52493:  återvända tiU finska fastland,et, till s.iäl'V'försv.a.r     ringen skall v~dtruga åtgäl"d om den skyldiges eller
52494:  skjutilt Kuusinen samt, kvarlärrnnande hans lik :på          de skyldrges ställande tillla;,~a. ansl\'··a~r.
52495:  isen, själv återvänt tili Finland.                               Till slut vill jag yttra några ord med anled-
52496:      Efter det ja·g måndagen den 16 f.ehruari på              nin!g' av de 'Påståenden, vilka komma till synes i
52497:  aftonen återkom'mit från resa ~erhöll jag vetska.~p          interrpellationens moti'V·erin:g. Däri sä:ges, att i
52498:  om KoiV'Ukos'kis redogörel<se på t.isdag·s morgoiil          landet ett såida.nt tiUstånd råder, att ,enski.'lda
52499:  oc!h brrugte även ·ett meddelande därom omedelbart           personer ocl1 vissa grnpper anse sig berritti,gade
52500:  till offentlighet, så att bl. a. i tidningen Suomen          att med förbigåerude a:v de la,gliga myndigheterna
52501:  8ocia1id>Emokraatti ingick en redogörelse därfi:ir           handla enlig-t ·eget förgottfinna:nde". ·
52502:  srumma da:g eller den 17 februari. Även inter-                  J a:g måste tillstå, att detta påstående är i hög
52503:  pellant,erna ha;,de sålunda vetska!p därom redan             grad överdrivet. Det måste visserli·gen medgivas.
52504:  innan interpellationen fratmställts.                         att blanJd vårt folk bedrives upphetsningsarhet.e
52505:      Omedelhart s'kreds det dock till åtgärder för            och att, såsom intel"lpella.nterna: fmmhålla., en del
52506:  inihämtande av noggrannare och säJkrare up.plys-             ,enskilda rpel'SOill'er och gruopper a:nse ·sig berät-
52507:  ningar i sa:ken. Ännu sa.mma da1g eliler den 17              tiga,de att med förb:iJgående av de lagli!~a myn-
52508:  februari utskickad·es sålunda en expedition för              dig.heterna handQa enHgt eget föngottfinnande".
52509:                            Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                               2011
52510: 
52511:     Tili d-essa ,.personer ocll g.nrpper hör även förre       maan HeLsinkiä kohti. Samassa uutisessa luvattiin
52512: redaktören Kuusinen, vilken, såviti känt ä•r, utgör           myöskin 'Poliisin ra'J)ol'tti tapalhtumasta4 Joku IJ)ä.i-
52513: <len leda.nde själen inom de kommunistiska kretsar,           vä myöhe'llllmin saaltiin kuitenkin Vrua'Sasta telefoo-
52514: vilka planla~gt och fortfarande rplanlägga ett vä'P-          nits·e tieto, jonka murkaan Ilkan uutinen oll.i 'J)erä-
52515: nat uvpror <Jch ett våldsrumt omstörtande av sa.m-            tön ja Kuusinen oli Vaasassa tullut sunmatuksi.
52516: hället ,~med för:bigående av lagliga myndigheter".            Tämä antoi ai:Jleen tehdä asia.sta välikysymyksen
52517: A andra sidan lhar även inträffat - mig veterli-              .ia tiedustella hallitukselta tarkkoja tietO<ja asiain
52518: gen dock icke under senaste tider - a•tt för mp'J)-           kulusta, varsinkin kun lukuisat aikaisemma't ta-
52519: rorsplaner misstänkta 'J)ersoner blivit fän~slade,            paukset olivat•osoitta:neet, että valtiollisista syistä
52520: .och därefter dödade under föregivna flyktfö•r,3k.            vangiksi joutuneet henkilöt eivät laisinkaan ole
52521: Regeringen har g,jort och gör vad den kan tiiJ.l              henk·ensä .puolesta ·turvassa.
52522:  förekommande a'v dylika händelser och de skyldi-                 Senjrulkeen kun välikysymys ·on t~ehty, on saatu
52523: gas befordrande till laga ansvar, de må höra till             nä'hdä kolmas kertomust&pa tästä ta:paMu:masta
52524: vilket parti eller viiken folkklass som ihälst.               ja se on ollut v&ltiollisen keskuspoliisin taholta
52525:     Dessa företeelser äro, såsom jag 1'0dan yttrade,          annettu. Sen mukaan rpoliisin palveluksessa ollut
52526: till en star del följden av clet i ~andet bedrivna            etsivä Koivukoski olisi hi~ht01matkalla yrittänyt
52527: u-p:phetsningsarbetet, och det viktigaste ;villkoret          vangita Kuusis·en ja1 kun tärrnä ei ollut onnistunut,
52528:  för förekommande av sådana såväl från den ena                olisi hänet surmannut. Tämä kaikin 'J)Uolin risti-
52529: som den andra sidan är rutt medborgarnas sinnes-              riitainen ja epäiluottamusta herättävä kertomus ei
52530:  lugn blir återställt. Detta resultat frä.mjas ej             luultavasti ole saanut ketään vaikuutetuksi ja sen-
52531:  sålunda, att ihat och bitterhet utsås bland med-             vuoksi on suurella jännityksellä odotettu, mitä
52532:  borga;rna, •ty ·dylika handlingar, som av inter-             sisäasiainmfnisterillä olisi asiasta mainittarvaa.
52533:  pellanterna iklandras, hava oftast sin rot just i en         Nyt olemmekin saaneet kuulla neljännen s•elostuk-
52534: -sådan jordmån. Detta resultat främ~ias ej därav,             sen asiasta. Sen murkaan ~ei mitään olisikaan ta-
52535:  att man högelligen överd-riv·er en annan folkklass'          pahtunut. Kuusista ei olisi nähtykään, ei siis
52536:  fel och brister, att å ena .sidll'n 'J)åsilå:s, att en hel   myöskään yritetty vangita eikä tietenkään sur-
52537:  del arv folket i vårt lanrd skul1e vara i avsaknad           mattu.
52538: av varje rättsskydd, ·vilket icke är sant '()Ch att å             Tuntuu niinkuin arsia tämän selostuksen jälkeen
52539:  andra sidan medborgarnas sinnen n:ppeggas genmn              olisi vielä ·epäse1vempi kuin koskaan ennen. Ei
52540:  påsJtåenden, att hela arbetarklassen ruvarde ·på :väp-       todella tiedä, mitä asiassa usikoo. Se totuus, jota
52541:  nat uprpror och ett våldsamt omtStörtande a·.v sam-          välikysymyksessä pyydettiin saa.da tietää, on siis
52542:  hället, vilket även är grundl~öst. I stort s~ett råda        oikeastaan edelleen saamatta, ja omituista näyttää
52543:  i landet fredliga fö:rthållanden, de enski~da med-           olevan, että valtiollisen poliisin asioissa yleensä
52544:  borgarna få åtnjuta rättsskydd, och några om-                ei koska.an tiedä, rmikä on totuus. Siilhen ·ei näy
52545:  störtningar äro icke att förvänta.                           saavan selvää vastausta silloinkruan, kun eduskun-
52546:     Regeringen strävar att fullständigt genomföra             nassa tekee tiedustelun hallituksen jäsenelle. Nyt-
52547:  iden 'a:v en rättsstat. Därför är det nödvändigt,            kin jää jokainren ,lopuksi epätietoiseksi siitä, onko
52548:  att regeringen strängt går till rätta med ihandlin-          ])lOhjalla olemassa suuri murhenäytelmä, jota koe-
52549:  gar, som bryta däre:mot; men .det är även nödvän-            tetaan estää esilletulemasta, vai onko vain näy-
52550:  digt, att medborgarna och :i: synnethet riksdags-            tel.ty suuri Kijpeniokiadi, jossa joku rohkea seik-
52551:  kretsarna, oberoende av partiståndpunikt, göra sitt          kailija on vetänyt nenästä kaikkia, niinihyvin hal-
52552:  l:>ästa för lugnande a'v sinnes·stämningen i Jandet          lituksen jäseniä kuin suurta yleisöä. Lähemrrnät
52553:  ooh dwri giva regeringen sitt understöd.                     tiedot antanevat selvityks·en asiaan. Omituiselta
52554:     Regeringen förutsätter, att riksdagen övergår             vain tuntuu, että a~van viime hetkellä, juuri sil-
52555:  till enkel dai.gordning.                                     loin, kun asian •pitäisi tulla eduskunna'Ssa -pohdin-
52556:                                                               nanaJlaiseksi, saadaan sä·hköteitse sentrupainen
52557:    Keskustelu:                                                tieto, kuin sisäasiainministeri nyt on täällä ker-
52558:                                                               tonut, ja joka kokonaan kumoo kaikki aikaisem-
52559:    Ed. T a n n e r: Silloin kuin tästä asiasta tehtiin        mat ota;ksutma.t asiasta. Ei olisi ensi kerta, rkun
52560: V'iiJlikysymy.s, oli maisteri Kuusisen kahtalosta             eduskuntaa on ulkoarpäin yritetty johtaa harhaan
52561: kulkemassa sangen risti<riita.i,sia tietoja. Ensinnä-         tällaisten viime hetkdlä lähetettyjen Sähkösano-
52562: kin oli näkynyt sanoonairehti Hkassa se uutinen,              main kautta.
52563: jota: sisäJasiainministeri äsken selosti ja. jonika. mu-         Kun kysymys ·maisteri Kuusisen kohtalosta,
52564: kaan Kuusinen oli tullut NaJllgituksi ja !häntä oli           kuten näyttää, edelleenkin on epäselvä, lienee tarr-
52565: valhvan vartios•ton kul.ietta:mana lähdetty saa1rt:a-         peetonta jatkaa keskus,telua siitä tai arvostella
52566: 2012                                      Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52567: 
52568: 
52569: niitä eri ta'Poja kertoa tätä asiaa, joita olemme          mitään tutkimusta. tai edes syytettä liene tapaJh-
52570: sruanoot kuulla. Sensijaan [ienee syytä muutaa:nin         tunnt. - Toukokuussa rviime vuonna ammuttiin
52571: sanoin ikosketella sitä systeemiä, joka tässä itse         ·eräs muura.ri Niellllioja Orimattilasta sen vuoksi..
52572: asiassa on kaiken pohjalla, systeemiä, johon väli-         että hänkin muka yritti karata vangitsemista-
52573: kysymYksessä jo viitattiin ja doihon sisäasiainmi-         pauksen sattuessa. - Kesäkuussa viime vuonna
52574: nisteri vastaU>ksessaan rmyöskin kajOISi. Alunpe-          ammuttiin Pitkässärannassa eräs August Ailio-
52575: rinkään ei välikysymytksentekijöillä ole ollut aiko-       kas niminen mies, jroka oli tullut Venäjältä. Hän-
52576: muksena 'herättää keskustelua erikoisesti josta-           kin yritti ,karata", ja sai sen maksaa ·hengellään.
52577: kusta yksityisestä henkilöstä, olkoon hän niinkin          - Heinäkuussa viime vuonna tapahtui ffi"äs san-
52578: huorma:ttu kuin maisteri Kuusinen oli, vaan etu-           gen suurta huomiota herättänyt ta,palhtuma :Sal-
52579: päässä päästä keskus~demaan siitä järjestelmästä,          missa, jolloin kaksi vanhwsta, Vas·hiko-puolisot,
52580: jonka uhriksi 'luultiin maisteri Kuusisen joutu-            joistru mies oli 70-vuotias j'a rv-aimo 60-vuotias, pi-
52581: neen. Ei olisi nimittäin ollut ensi kerta, jolloin         dätettiin jotakin tutkimusta varten. Sittemmin
52582: valtiollisista syistä vangittu olisi saanut sur-           heirdän selitettiin yrittäneen ,karata" ja heidät
52583: mansa vangitsijainsa käsissä- jos tässä trupauk-           ammuttiin täJmän lkarkaa;misyrityksen yhtey-
52584: sessa näin olisi käyn~t. Semmoisia twpamksia                d·essä. Tämän ammuttamisen lienee toimittanut
52585: olemme saaneet kaihden vuodGn aikana nähdä san-             eräs vänrikki J..;ukkarinen, joka oli retkikunnan
52586: gen useita ja lukuisista huomautwksista ja teh-            q:Jäällikkö. Kun tästä asiasta sOISiaalidemakraat-
52587: dyistä valituksista :huolimatta ei asiaan ole tullut        tis•essa sanlOmalehdistössä 'Pidettiin elämää, väitet-
52588: minkäännäköistä paramnust-a. Ja mikä vielä ami-             tiin porvari'llisissa san:omalehdissä kaiken aikaa
52589: tuisempaa, viranomaisten taholta ei ole toden-              juttua: aivan perättömäksi, ja vasta viime vu01den
52590: teolla - ainakaan kaikissa ta:pauksissa - edes              lopulla. lienee asia:sSia ry,hdytty tutkintoa 1pitämi:i.än
52591: ry'hdytty twtkimaan asiaa, 1pulhumarttakaan siitä,          ja saatukin selville, että ta1)ahtuma oli, kuten so-
52592: että tutkimukset olisivat johtaneet rang-aistukJSeen       sia.alidemokraa.ttis,et sanomalehdet olivat sen ker-
52593: saakka. Tietääkseni ei nimittäin yhdessäkään                toneet. Tietääkseni ei tämänkään teon tekijöitä
52594: ainoassa tiilmänlaatuisessa tapauksessa vielä ku-           kuitenkflla:n vi:elä ole vangittu.- Eräs toinen sa.n-
52595: kaan henkilö ole joutunut rangaistukseen.                   gen suurta !huomiota. herättänyt trupaus sattui
52596:     .Totta ei luultaisi tämän väitteen olevan tuu-          elokuun 6 päivänä rviime vuonna, jolloin 4 :miestä
52597: lesta temmatun, pyydän mainita muutamia, to:sin             vangittiin Metsäip~J.1tissä Laatokan ra:nnalla ja
52598: aivan IhaNoja esimerkkejä swmansuuntaisista ta-             lähdettiin heitä 'kuljettamaan Käkisailmeen päin.
52599: pauksllita. En ole niitä mitenkään kerännyt, ne             Tällä matkalla miehet kuitenkin hävisivät ja;
52600: ovat vu-oden rvarrella sattullll'alta jääneet talteen.      paikkakuntalaiset ova.t väittäneet heidän tulleen
52601:     Niinpä vuosi takruperin tammikuussa 1919, rvan-         urpotetuiksi I.1aatokkaan: Tätäkin väittivät por-
52602: gittiin ilelsingin pitäjän Hiimesnkylässä eräs               varilliset sanomalehdet aivan perättömäksi ju-
52603: Örn~mark niminen mies. Hänen selitettiin sittem-            tuksi ja mitään selvyyttä ei ainakaan julkisuu-
52604: min ,karanneen" varti:jainsa käsistä, jotka siHoin          dessa ole asiassa vieläkään sawtu siitä ihuolim'atta.
52605:  am'puirvrut thaavoittaen hänet. Hänet vietiin •sen          että yli 1 / 2 vuotta on jo taJpalhtumasta kulunut.
52606: jälkeen Grankullarssa olevan lääkärin Zacharirus-               Jo tämä lyhyt poi,mintruluettelo osoittaa, että
52607: senin luokse, jonh'1 piihalla hänet aivan käsittä-          kelle .ta'hansa va.ltiollisista syistä rvangitulle sa~at­
52608: mättömistä syistä ammuttiin, niin että hänestä               taa käydä niin, että hänet ilman muuta o~tetaan
52609: lopullisesti •henki läJksi. Tällöin ei kai voinut           hengiltä. Vaikka täJmmöisessä trupauksessa esi-
52610: väittää, :että lhän rhaavoittuneena enään olisi yrit-       tetään aivan selvät todisteet, että näin on kruynyt,
52611: tänyt karkaaa:naan. Tästä murhasta ei ole ollut              ei viranomaisten puolelta asiaan 'PUututa. Ja
52612: mitään seurauksia tekijöilleen. Sen hyvin ym-                mikä vielä omituisemprua, yleinen mi~eBpide, si-
52613: märtääkin, ·etenkin kun muistaa, ~että Grankulla            käli kuin sitä l'ldustavat rporva.rilliset sanomaleh-
52614: sijaitsee kuuluisan ni'miS'Illies Trobergin valta-           det, ei myöskään ole tietääkseenkään tämmöisistä.
52615: :kunnassa, joka kyllä on .oppinut tämmöiset asiat            räikeistä ta.pahtumista. Ne koettavat niitä sili-
52616: järjestämään. - Viime vuoden ihelmikuun 4 päi-               tellä, jolleivät voi kokonaan niitä kieltää. Truval-
52617: vänä ammuttiin Terijoolla 4 ·vankia nimeltä:                 lisesti kuitenkin kielletään, vä;itetään ~peräti val-
52618:  Antti Pohjalainen, Herman Vesterinen, HermllJll             heellisiksi kaikki tämänta:paiset kertomukset.
52619:  Luukkonen ja Eemil Kirhlström. Nämä olivat                     Minä näen puolestani tässä jonkinlaista jrutku-
52620: saapuneet rajan ylitse, :heidät •pidätettiin ja van-         vaisuutta niiltä ajoilta asti, jolloin kansalais-
52621: git8amisen toimittaneet suojelwskuntalaiset otti-            sodan :päätyttyä rväQinrpitämättömyys ihmishen-
52622: ~va.t hreidät !hengiltä ilman muuta, selittäen si'lloin-     gestä näkyi saaneen niin tavattoman suuren ;val-
52623: kin karkaamisen taparhtuneeksi. Tästäkään ei                 lan silloisten voittllljien taholla. Kun silloin il-
52624:                          Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                           2013
52625: 
52626: man tuomioita ja ilman minkäänlaisia tutkinto-               Mutta samaan :henkilöön näJhden on vielä eräs
52627: jakaan telotettiin tulhansittain ihmisiä, teki sil-      sangen suuresti mielenkiintoinen rpuoli esitettä-
52628: loisessa tynkä-eduskunnassa ainoa -sosiaalid~mo­          vänä. Jo täJmä hänen karkauslhommansa osoittaa,
52629: kraa;ttisen ·puolueen edustruja, •kansanedustaja          että hän ei ole ku·likenut oikeilla asioilla. Ja ne,
52630: l\1atti Pa&sivuori välikysymyksen, jossa tiedus-         j:otka ovat· vaivau twneet ottamaan selvää tästä
52631: teli, mihin toirrnenpiteisiin haU'itus ·On aikonut       henkilöstä, ovat saaneet tietoonsa, että hän saman-
52632: ryhtyä, jotta tämmöiset mur~haamis·et '!·opetettai-       aikuisesti kuin hän on ollut valtiollisen poliisin
52633: siin. Tätä välikysymys,tä ei silloin sallittu edes       pailivelu'ksessa, on myöskin ollut kommunistien
52634: esittääkään, puhumatta:ka·an siitä, että eduskunta       palveluksessa. Hän on kuulunut niilhin kaksois-
52635: olisi taihtonut antaa joitakin ohjeita J-Jallitwkselle    olentoihin, joita aina senta!paisen systeemin val-
52636: ja silloiselle sotaväen ylipäällyställe ja si.ten hil-   litessa esiintyy, joka meillä täitä nykyä näyttää
52637: litä teloiti;ru.iain veristä toimintaa. Siitä oli tie-    olevan vallalla. On kyllä jo kauan ollut tiec1ossa,
52638: tenkin seurauksena, että samanlaista sur.maamista         että valtiollinen 'Poliisi pyrkii pitämään pa.lve-
52639: jatkettiin edelleenkin ilman, •että sitä yleisen ·mie-   luksessaan u:rlkki~ioita, jopa provoikaatto~eita, joita
52640: lipiteen truholta ensinkään moitittiin. En ole huo-      se koettaa tunkea kommunististen järjestöjen pii-
52641: mannut oikeasta.an kertaakaan vakavrummin •por-          riin urkkilmaan sieltä tietoja ja 'kiihoitta:maan
52642: variston talholta sen aikuisia, yhtä vähän kuin          siellä sekä yllyttämään jyrkkiin yhteiskuntaa
52643: jälkeenpäinkään trupahtuneita veri.tekoja moitit-        vastaan tähdättyihin tekoihin. Ja kun tämmöi-
52644: ta.van:. Sen sijaan on kyllä useasti moitittu so-        nen yllyttfujä, ·provokaattori on saanut toimensa
52645: sialidemok!raattej.a siitä, ·etteivät nämä kansalais-    lovpuun saakka suoritetuksi, silloin ve-detään
52646: s9dan aikana huomauttaneet punakaartin .teke-            sälkin suu kiinni, silloin ,keksitään" taasen uusi
52647: mistä srumanla.isista teoista. On kuitenkin san-         salajärjestö, joka pa.ljastetaa:n. J,a ne onnettomat
52648: g-en suuri ero näillä kahd.ella järjestelmälllä. Toi-    raukat, jotka ovat luottamuksessa olleet yili.teis-
52649: nen ta:palhtui riehuvan kansalaissodan aikana,           toiminnassa tämän provokaattorin kanssa, joutu-
52650: toinen aikana, jolloin rauha oli •palautettu maa-        vat siitä ·vast.aalmaan.
52651: han ja jolloin olisi voinut vaatia, että yleinen            Käy saäliksi niitä meidän maamme työläisiä,
52652: mi·elipid:e olisi ryhtynyt hillitsemään äärimmäi-        jotka työskentelevät kommunististen jär.iestöj•en
52653: siä •huligaaniaineksia keskuudessaan. Sitä ei            palveluksessa. He eivät koska,an voi olla varmoja
52654: kuitenkaan tehty. Moitteita ei ole kuu1lu.nut.           siitä, etteilkö heidän lähin työtoverinsa t:y'ös•kente-
52655: Päinvastoin on miltei luettu ansioksi niille, jotka      lisi valtiollisen poliisin palveluksessa .ia eikö •hä-
52656: ovat uskaltaneet hiema.n reirp.paammin •riehua ja        nen päälmääränsä ole tuhota koko sitä järjestöä,
52657: useammll!n ihmisen hengiltä ottaa. Siitä on ollut        jonka hyväksi ·he muka ovat työskentelevinään.
52658: &eurau:ksena, että i1l11mishenki ei vleensä ole !maas-   J,a kenen I!Jyväksi tämä valtiollis·en poliisin pal-
52659: samme ollut kovin paljon .arv~inen. Varsinkin            veluk,s·es,sa oleva ip'rovokaattori työskentelee, sitä
52660: valtiollisista syis.tä syytetyt ovat olleet :miltei      kai ei ole 'Vaikea arvata. Se tapaMuu yleensä
52661: kokonaan 'VaiUa turvaa ja milloin heidän van;git-        taantumuksellisten voirrnien hyväksi.
52662: semista·pauksiaan on sattunut, ovat rr1e useimmi-            Toiselta puolen .me taasen hyvin tiedämme että
52663: ten olleet hengenvaarassa. Ei niin ollen pidä            myöskin vatltiollisen ·poliisin sisäille on tunikeutu-
52664: paikkaansa se, mitä sisäasiainministeri äskeisessä       nut kaikenlaisia sala:liittola.isia, kommunistisen
52665: vastauksess.aan lausui, että välikysymyksen pe-          järj·estön jäseniä y Jm. vuorostaan urkkimaan tä-
52666: rusteluissa suuresti liioitellusti kuvattaisiin ~lo(ia   män toimintaa. Tällä tavoin ·on jouduttu siilhen,
52667: tällä alalla. :Valitettavasti välrkysymyiksen .pe-       että jotenkin kaikki tiedot ovat y'hteisiä. Polii-
52668: rustelut rpitävät liiankin hyvin 'Pai'kkansa ja sen-     si1l'a on etuvartiansa kollllmunistisissa järjestöissä
52669: tapaista toi'III.in:taa, jota niissä kuvataan, sattuu    ja näillä taasen miehensä valtiollisen 'J)oliis.in jär-
52670: aivan tuhk.ati'heästi.                                   jestöissä. Kumpikin koettaa pettää toisia!lln ja
52671:     Mutta minä 'PaJlaan vielä tähän yksityiseen          krumpi:kin koettaa varastaa: tietoja toisiltaan.
52672: tapaukseen, josta nyt on pohjaltaan kysymys.             'TiäJmä .on .sangen likai•st.a peliä ja se on omrunsa
52673: Sisäasia.inministerin ilmoitus, että keskuspoliisin      suuressa määrin demoraliseeraamaan koko mei-
52674: palveluksessa ollut etsivä Koivukoski on karan-          dän kansaamme. Se jdhtaa vähitellen siihen, et-
52675: nut, on omiaan !herättämään suurta kummastusta.          tei kukaan tiedä luottaa toiseen, kaikki tulevat
52676: Ihmetyttää, ettei 'henkilöä, joka ilmoittaa sangen       epäluuloisiksi ~ra kaikki ova·t tavallaan epäluo-
52677: epäilyttävissä oloissa surma.nneensa jonkun hen-         tettavia.
52678: kilön, 'panna Yksinkertaisesti kiinni siksi ai,kaa          Tämmöinen valtiollisen poliisin meillä käytän-
52679: kun asia on lopullisesti tutkittu. Se osoittaa mel-      töön ott3JID.a provokaattorisysteemi on yleensä
52680: koista leväperäisyyttä 1ja sormian läpi katsomista,      kaikkialla maailmassa tuomittu. K1okemus on
52681: kun sentarpa.is€n henkilön ann€taan edeUeen olla         osoittanut, että siitä ei koskaan ole lopulta hyvä
52682: va,paana.                                                perivä. Se johtaa lopultakin •aina. johonkin suu-
52683:                                                                                                       254
52684:      2014                                      Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52685: 
52686: 
52687:      reen :katastrofiin, joka sen 'J)a}jastaa ja tuo esiin böra tilläggas, re'klam för det röda npproret, dess
52688:      ja 'J)akotta:a yleisen 1mieli'Piteen inhoten siitä !pois ideer, personer ooh minnen. Stundom synes
52689:      'kääntymään. Muistutan mieleen vain minkälai- sojälva interpella;tionsskriften tiH och med vara
52690:      seen katastrofiin se Venäjällä jolhti. Siellähän huvudsyftelt med a•wtationen odh bär då genom
52691:      valt.i:ollisen ·-poiliisin "P'alveluksessa oleva henkilö sin avfwttrong den tydligaste :prlägel därav. Vald
52692:      lopulta otti maansa pääministerin hengiltä. Hän heträffar de fakta, med vilka den senaste talaren
52693:      oli nimittäin samalla myöskin salaliittolaisten sökte u wth.iäl,pa interrpella tionsma terialet, före-
52694:      palveluksessa.                                              fa:ller det mig so\Ill om de icke ens fron interpel-
52695:          Tässä suhteessa olisi sangen toivottaiVaa, että lanternas sida sikuUe tilläg:ga,., någou egentlig
52696:      ajoissa telhtäisiin pamnnus. Meil'lä ei kai yleensä vikt, då, såvitt ja;g åinninstone hörde, den se-
52697:      ole olilut mitään \hyötyä valtiollisesta 'Poliisista naste ta.laren icke -påyrkade motiverad övergång
52698:      tähän saaikka. Se :ei ole saanut mitään tnd·e11isia till dago11dning:en, u tan godikände det syar som å
52699:      salahankkeita julkisuuteen, joita:kin pienempiä regeringens sida givitls dem. Det kan •må:hända
52700:      kal·oj.a se on josiku:s saa.nut verkko.i:hinsa, mutta mi- i rletta :sammanhang vara av intresse att Brinra
52701:      tään hyötyä maa'lle ·ei tästä ole 'koitunut. Kun se om, att sa:mma pa:rti i deoember inlämnad·e en
52702:      su.urista. kustannuksista _lmolim:atta .ei siis ·tuot~. 1 interpellation till regeringen angåe:rude fi;rment.a
52703:      m1tään :hyötyä, mutta •pämv&stom sangen suuresti ingrep-p ;j_ den p·ersonliga fri\heten, såSIOm olagliga
52704:      vahingoittaa .ia :deomoraliseera·a ka.nsaarrnrrne, on häktningar, m:m. måhända just sådana yttringar
52705:      jyrkästi vaaditta1va, että tästä Venädältä perin- av ola:gli,g<het ·eller övergre;pv, som den senaste
52706:      nöksi saadusta järjestelmästä 1mahrlollisimrrnan tala·ren till ett siJöme antal U'J)prä:knade. Det
52707:      pian vrupaudutaan.                                          egenclomli·ga inträfbde eme1lertid, a.tt regeringen
52708:         Sisäasi'ainministeri on luvannut vastauksessaan, idke heswnad·e denna interrpeillation. Det egen-
52709:      että hallitus tullee ·pitä•mään :huolta siitä, että mit- domliga, säger ja.g, ty det är förvånans.väd, !dä.r-
52710:      kään yksityiset henkilöt eivät sa'a ryhtyä tuomio- för a:tt regeri,ngel). ju stod i en entente cordiale
52711:      vaHaa tässä maassa. kiiY'ttämään ja että jos ·sem- mecl vän'Stern. Och ehuru denn:a, såsom mun
52712:      moista esiintyy ne myöskin tulevat syytt&eseen sikulle tyeka, ,viktig.a1 interpeUa.tion i<fue blev be-
52713:      pannuksi. Minä toivnn, että sisäasiain:ministeri svarad, så har till ännu större förvåning vänstern
52714:      tämän lwpauk·sensa myöskin täysin täyttää, että icke funnit anledning i någon fonri:l :1tt åter-
52715: :>   hän ensi ltöiik:seen ·tarttuu nii,hin lukuisiin taJpa 1htu- kOIIllma. till fr&gan. Först nu i Jet senaste andra-
52716:      miin, jotka jo ovat ta:kanwpäin ja pitää hu1olta, gandet har det materirul, som måhämidru varit av-
52717:      että vas,tedes sattu,vat sama.nlaatuiset ta1pa1ltwmat sett för inte11pel'lationen i d·ecember, KQimmit till
52718:      tulevat D'o-peasti .ra tarkkaan tutkituiksi, jotta ih- mrvändning, men något synnerligt nummer sy-
52719:      misiltä rploistui.si ha.lu esiintyä itsemäärättynä nes icke lreller dä11av va.ra att göra.
52720:      tuomarina ja samalla tuomion täytäntöönpani-                   V ad åter beträffar förevarande intel'peHa tion.
52721:      jana. Ellei näin tehdä, emme todella pääse tä,ssä frågar man s]g vart undersökningens trådar !'Ö-
52722:      maassa si:Vhen sisäis,een rauhaan ja eri rythmien rande denna bed·rälgliga tilLställning, slrola led,l?
52723:      keskinäiseen Y'mmärtämiseen, josta sisä:a.siain- Ty såsom en :beclräglig tillställning måste, åt-
52724:      ministeri ·puheensa lopussa toivonsa lausui.                minstone enligt hvad 1hittils blifvit känt, de.n till-
52725:                                                                  rlra;gelse betecknas, som gi;vit anlooning till inlter-
52726:          Ed. E s ttl a n c1 e r: Om de uwlysning;H, peUa.tionen. Vilka :sikola befinnas indragna i denna
52727:      som representanten för regeri,ngem medrlelR:t i sak? IntiH ·dess att utredning föreligger, ·en mera
52728:      denna sak, ä·r :iu ioke myoket a tt säga, då rle i inO'å,ende utredning om det sorrn har skett än vad
52729:      själva verket icke innehålla någonting. V airl he- re;eringens repres·ent.ant rrnedd·elade, synes mig in-
52730:      träiffa.r de reflexioner. som därtill anknötos är hel- terpellationen sa!kna verkligt i:ntresse. Men väl
52731:      ler icke så mycket att säga. åtmins.tone ville j31g kun:de man red·run nu stäUa. til1l regeringen det
52732:      ej därollll yttra något ont. Så mycket vill !illan spörsmålet: huru övervakas rättssäker\b.ei:-en i ri-
52733:      blott .anmärka till det framhåNna att veterlig·en ket, då det .står f.ast att en notorisk landsförrädare,
52734:      i:nrtet i ·denna s.wk, •som i interrpellationen beröres, en huvud.ledare av <clet röda. U\pproret långa tider
52735:      tvd~r på a tt någon sorts gru'lJp af personer här           fått ostört vistas i landet, till och med, enligt u,pp-
52736:      skuUe svelat en roll, utan det hela rör s:i!g Oim en gioft, i lan(J.ets ihnvudsta,d, och i frihet begiva sig
52737:      person, som därtill stått i regeringens tjänst.             bort f:rån detsaffilma? Otaliga torde dessutoon de
52738:          V a;d nu i övrigt heträiffa.r interrpellatio·nen, må uppviglare vara, som ännu befi.ana sig inom rikets
52739:      densamma ägna,s pa'r ord. };fan har .vant sig vid gränser. Såsom sa'gt, inte!'lpellationen har för
52740:      interpellationer från vänste1•håll i a1lt som kan närva.ran-de intet srorre irrtresse. Men det torele
52741:      göras till föremå:l för a.git.R'tionstal, och, rlet torde änclå böm ~;.onstateras, att det icke SJtå,r 'Så väJl till
52742:                          Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta..                            2015
52743: 
52744: 
52745: i riket som inrikesministern vill lwta påi'llkina och      tetukJSi. Sama1l~a tava:lla näyttää käyneen ny·t
52746: som reg-erin:gen h01pp.as a:tt samhället i dess hel-       myös'kin tässä mais·teri Kuusisen jutussa, jos siinä
52747: 'het sklllll tro.                                          on jotakin 1)erää.
52748:                                                                Niin kauan aiklaa, kun tässä maassa oli tynkä-
52749:    Sisämi,nisteri R i t <a v u, ori:    Ed. Tanner         eduskunta, jossa ei työväellä ollut minkäänlaista
52750: ta!htJoi lwusunnossaan osottaa., ·että vir.aJfiomaisten    edustusta eikä sananvaltaa. niin kauan aikaa voi
52751: puolelta viime aikoihin sa:akka välinpitärrnättö-          jotenkin käsittää eduskunna'n vaikenemis·en tässä
52752: myydellä olisi katso.ttu poliittisista syistä bpah-        asia'ssa. Ympäri koko maailma:n ihmetellään sitä,
52753: tuneita murhia )a ettei yleensä tutkimu':IDsia nii-        että Suomes·sa yhä ed'elleen kaikesta huvlimatta
52754: den johdosta. olisi toi,meen<pantu, vaikka niistä          saa jatkua se mielivailta ja laittomuus, mitä täällä
52755: .iulkisuml'essa'kin oli<si mainittu. En voi olla lm-       aivan viiimeisiin airooihin saakka on valilinnut ja
52756: mowmatta tätä ·ed. Tannerin vä-itettä. ,Vioin va-          josta ei vieläkään näytä mitään loprpua tulevan.
52757: kuuttaa, että vira:oomaiset sinä aikana, jolLoin           Meidän vallassa ohwilta ryhmiltä, hallitubelta,
52758: olen ollut Waisuudessa asioita seuraamaan, joka            porvarillisilta eduskuntaryhmiltäikään, enempää
52759: ainoa kerta. kun tietoon on tullut sellainen ta-           kuin porva,rillis elta s'anomalehdistöltä:kään, ei ole
52760:                                                                             1
52761: 
52762: 
52763: paus, joihin ecl. Tanner on viitannut, ovat ll'yhty-       kuulunut m~nkään1aista tuO'mitsemis'en 'Sanaa. k01ko
52764: neet tarkasti tutkimaan asia1a. ja., mikäli syylli-        tätä järjesteLmää lwhta:an. Hallitusmuodon mää-
52765: siä on ha1vaittu, saattaimaan ne edesvasturuseen.          räys siitä, .että Suomen kansalaiset ova,t yihden-
52766: Ed. Tannerin mainitsemista tavauksista en tunne            verta.isia lain edessä, on muuttunut pelkäksi kuol-
52767: tarkemmin Ornm~arkin ja A'holk'kaan tmpahtmmia,            leeksi kirjai:me!ksi. Sitä on rikottu ai<Van mieli-
52768: jotka ilmoi'tettiin tapaMun'een viilrne vwod·en            valtwisesti j1opa !hallitnksenkin ta;hoHa, samalla
52769: alussa. Mitä tulee ·kaikkiin ed. Tannerin mainit-          tavalla :kuin useita muita•kin mei,dän hallitusmuo-
52770: semiin muihin tavauksiin, tunnen ne sangen 'hy-            tomrrm määräyksiä. Jos sanoi:si, ett.ei eduskun-
52771: vin ja tiedän v·a,nmuudeBa, että näiden tapausten          nassa. tai ·eduskunnan taholta ole koetettu mitään
52772: selville saalllliseksi mitä tarmokkai:rnpiin 1Joimen-      tehdä tämän mieliva1llan lopettamisebi, niin ~sa­
52773: piteisiin ryhdyttiin heti, kun niistä s1aatiin ti'eto.     noisi sentään .ionkun verran liikaa. Onhan meillä
52774: Mitä tulee ed. Ta1nnerin koskettelemaan kysy-              ainakin kauniissa sanoissa .pyritty siithen, ·että
52775: mykseen valtiollisen -p.oliisin, n.s. etsivän keskus-      kaikki kansalaiset tuntisiV'at tcdel:lakin olevansa
52776: poliisin. ta1rrpeellisuudesta .ia brpeettomuudesta,        lain suojan al:ai·sillia. Edus<kl.Lnnan 'pulhemies, sil-
52777: niin en katso ta:rpeellis<eksi :tässä yh.teydessä sii-     loin kun valtiopäivät huhtikuun 4 .p:nä 1919
52778: hen kajota. koska se ci kuulu käsiteltävään ky-            a:vruttiin, lausui ·puheessaan nimenomaan, että
52779: symybeen.                                                  .. tuleeko löytymään tie. joika vie eri 'J)nolueet
52780:                                                            sikäli yhteisymmärrykseen. ·että sn:ad'aan synty-
52781:    Ed. I t k on en: .Ed. T'anner on jo sangen              mään hallitus, joka no.iautumaJla. edus<kunnan tu-
52782: riittävästi tuonut esiin sellaisia tmpahtumia, kuin        keen voi jwrje:stää ,ma.amme hallitusa·si.at siten, että
52783: sekin, jok'a on aiheuttanut tämän välikysyllllyk-          täällä jokain1en tuntee elävänsä vakavassa oikeus-
52784: sen tekemisen. (Keskusta-sta: Eikö se rii ttäi,si?)        valtiossa". Silloin meikäläisille edustajille väl-
52785: Se k:\rlllä riittäisi, mutta vielä häneltä jäi .mainit-    kähti toivon kipinä. Luultiin todellakin, että jo-
52786: s6'lllatta aivan vi~me ailkoina -paljastunut tapaus,       takin e1hkä ruvetaan tässä· suhteessa tekemään.
52787: josta sanomalehdet ·kertoivat sa:massa numeross;a          Silloisen 'V'altionhoibjan vastau,s vatltaistuinsalissa
52788: kuin 'maisteri Kuusi,s·en vangitsemisesta. Trurkoi-        tälhän 'puheeseen ·oli kuitenkin omiaan :hällventä-
52789: mn Repolan ryösromurhaa., jossa sotilaat olivat            mään kaikki pien~lllimätkin toiV'eet. 1\'Ie luulimme
52790: surmanneet ja ryöst.ä:neet klaiksi vang-iksi otta-         silloin, että ehkä tä:mä .io'htuu siitä, että meillä on
52791: maansa venäläiistä ja, joiden murhaajien pakoon-           sellainen valtionhoitaja, joka on sa:an,ut kasvatuk-
52792: -pääsemis'essä .ia rikoksen salarumisessa .paikkakun-      sensn Venä,jän hovissa. ja joka on täältä tietysti
52793: nan nimismies oli ollut apuna.. Ne tapaukset,              perinyt hallitussystee:rn insä. Me jäimme odotta-
52794: miSisä tu:tkimuksi:a. tällaisista. surmrua:misista on      maan parerrnpila. aikoja. Sitä .aikaa, jolloin n.s.
52795: toimitettu, ovat useimmiten !päättyneet n~in, että         keslkustalpolitiikka, joka sanoi ajavansa lailli-
52796: syylliset ova't tava:lla tai toisella väittäneet lailli-   :mutta tässä maassa, •pääsisi määräämään ja rat-
52797: sen ran>gaistuklsen. V a<shl>Jo-puolisoiden murha-         kaisevasti halilitse.maan. U udeUe'en annettiin sa-
52798: jutussa, jossla kwhden tu tlkim uksen jälkeen vasta        noja j·a lupa:uksia tässä suhteessa eduskunnan
52799: saatiin selville totuus, oli näiden tutkimuks·ien          istunnOIS,sa 26 päivänä heinäkuuta 1919. Tässä
52800: aikruna. tämä surmaaja, nimittäin luutnantti Luk-          istunnossa, jossa <Silloin voimaanastuneen hallitus-
52801: krurinen, toimitettu turvalliseen pai·ldm~n, niin          muodon mukaan valitun presidentin piti astula toi-
52802: Bt.tä häntä vieläkään ei o}e saatu oikeuteen haas-         meensa, terotettiin uudelleen eduskunnan p111he-
52803: 2016                                     Lauvantaina 21 p. helmikuut1L
52804: 
52805: 
52806: mi<ehen taholta '€!hdotonta lain &uuliaisuutta ja         ton ja kuluneen laus<een, että todennäkoos·esti on
52807: laillisen y h wiskuntajäir_i.esty ksen kunnioitusta,      Kuusilllen tullut murihatuksi yrittäessään karruta.
52808: niin että ,jolminen kans•alainen, kuulU:koon mi-          Kokoomusrpuolueen lehdissä, suomenkielisissä;
52809: hinkä kanSianluokk!llan tahansa, nauttii saman-           joita minä v·oin ·s·eura:ta, ilrmoiteiltiin :ia a:nnettiin
52810: laista oikeusturvaa, joka lainalaisuutdella.an luo        ymmärtää, että oli suuri onni, pääsii helpotuksen
52811: its·elleen arvonantoa nlk:oma1denkin •silmissä". Ja       huokaus jokaiselta ,kunnon" Suomen kansalai-
52812: tä:hän puheeseen vastasi rtasavaHan silloin valittu       selta, .ios tästä miehestä on päästy. TI usi Suomi
52813: presid·entti jotenkin samaan suuntaan. Silloin •en-       kirjoitti vi>elä viime sunnuntaina., e1ttä !kymme-
52814: si!mäisen kerran ·eduskunnan rpu\hemiehen ja maan         nenkin myllynkiveä olisi höyhen-köykä:inen tä-
52815: korkeimman va11anpitäjän, valt~on pärum~elhen ·pu-        män ,my['kynikyJväjän" k01htaloksi. Tampereen
52816: heet kävivät yhteen suuntaan, silloin vori todella-       Aa:muleihti niinlikään suorin sanoin mainitsi en-
52817: kin odottaa että nyt voi jotakin toimiakin tulla          nenkuin oli mu!"harsta tietoa'kaan, että se olisi teh-
52818: tässä suhteess.a, voi tod<ellakin odottaa jotakin         tävä. Jos oikeusvaltion arvoa ·aijotaan ylläpitää~
52819: muuta 'kuin pelkkiä sanoja. Tässä toi'Vossa on            olisi hamtuksen tällaisessa asiassa syytä tarttua
52820: kuitenkin petytty. Yhä senkin jälkeen ovat täl-           asia:a.n. Ainakin se poikkeuslaki, .ionika me ol'em-
52821: laiset teot jatkuneet, niitä on esiintynyt ilman          me koettane1et saada kumotuliusi, anta~si sella>isissa
52822: että 'hallituksen taholta olisi tarJPeeksi tamnokka.i-    ta'Pauksissa haHitukselle tilaisuuden nostaa asian-
52823: siin toimenpiteisiin rylhdytty niiden <estämiseksi.       omaisia henkilöitä vastalan oikeudessa syyte. On-
52824: Yhä edelleenkin saavat aseellis-et jä!"jestöt har-        han tämä ,porvariston esiintytminen jos mikään
52825: joittaa :milloin ·pienempää milloin ·suu:re:mpaa mie-     yhteiskuntakä•sitteitä sekottava, onha1n s•e jos >mi-
52826: livaJltaa työväenluokkaa ja työväenjärjestöjä !k!oh-      kään omansa ikiihoittamaan luokkavihaa ja yllyt-
52827: taan. Sisäasiainministerin käsittelyn1alais•ena ole-      tämään aseellisia j'Oukkloja :panemaan oma valtaisia,
52828: vaan väliky,symykseen a.ntarrna va,staus oli siihen       tuomioita: !käytäntöön. Minä en •8'Päile herra sisä-
52829: määrin poiklwus edellisistä, että Sliinä edes myön-       ministeriä mieskdhtais:esti etitä eikö hän tosiaan
52830: nettiin suor.ruan mieliV'altaisuutta ta·pa1htuneen ja     ryhtyisi lmiki•ssa tälffiänlkalta.isiissa trupauksis·sa 'toi-
52831: laittomuutta esiintyneen. Mutta ;n1ielestäni ei           mittamaan tarmokkaita tutkimUJksia. Muuta hä-
52832: eduskunta. saa tyytyä si~hen, ·että sille tarjotaan       nellä epäilemättä 1on kokemusta, että näitä tutki-
52833: ainoastaan sanoja ja lupauksiia. Mielestäni on            muksia eli saa. luistamaan, että niistä yleensä ei
52834: eduskunnan myös ·pidettävä huoli siitä että todel-        ole mitään tulok·sia. Minä tiedän, että hel"lra sisä-
52835: lakin ry'hdytään s-eHaisiin toimenpiteisiin .että         ministerin wsia.na(i'Oto.imistossa on koetet<tu eräiStä
52836: laittomuus ja mielivalta täs·sä maassa saadaan            juth11a selvittää, jossa puoli tusinaa aseistettuja
52837: lalåaa.maan. Minua ei siinä suhteessa tyy,dytä            suoj:eluskunta:laisia. läihti yhtä aseetonta miestä
52838: sisäministerin vastaus. Haluaisin eduskunnan              kotoa:an viemään .ia aivan ihmisasunt,o:ien lähis-
52839: antamaan tukea. tälle sisäministerin rpyrkimyk-           töllä ta'ppoivat ihänet. l\fut1a.rherra si51imini·sterin
52840: selle, jos se todellakin ·on nyikyisen hallituksen to-    entisen to~mi:ston talho1ta ei saatu Pikiokseen syyl-
52841: tinen ja vakaiVa PY'I"kimys. Sentäihden ehc1otan          lisiä rangaistnksi.
52842: että asia läihetetään perustuslaik:ivaliokuntaan.            Vaikka siinä olisi yrittänyukin mies karata~
52843:                                                           niin vari..ijat, jotka. niin huolimattomasti kuljetta-
52844:    Ed. A iJll p u ja: Ase:ma ·on sentälhrlen perin        vat va.nkia, että tämä pääsee monien a&e·stetun mie-
52845: kiusallinen, kun ei ole va>vmuutta., ollaanko to-         hen kes'kel:tä karlmamaa.n, ova.t rangalistu'ksen a.n-
52846: sia.Jankin mitä vakav~mman ·murhenäytelmän                sa.inneet. Täs·sä maassa, aina:kin 1ennen ta vallisina.
52847: edessä tai onko 'kenties asia saanut toi>S·en kään-       aikoina trumän\ka.ltaisissa asioissa vanginva;rti.}at
52848: teen. Olkoorupa ta'Paus kumpi talhansa, olkoonpa          twomittiin. On vakiintunut käsity·s, että merillä
52849: että se snrullinen laitO'S, muisto ja jäte vanhoilta      saa suojeluskunta'lainen tehdä mitä hyvänsä, kun
52850: tsaarivallan ~joilta ·olisi menettänyt yhden hyvän        on vaan ,punikki" ky.symyk,sessä. Meillä on :mah-
52851: palvelUansa vastmpuolelle, niin on sittenkin ta-          dotonta saada l'ian!gali•stukse.en ,valkoista miestä".
52852: pa:ulrsen yhteydessä ilmennyt erittäin raska,utta.-       Ja tämmöiset •ta;pruukset kuin ny.t esillä oleva:, eivät
52853: via seikkoja. Mikä minuun teki kaikkein masen-            ole omialliSa suinkaan tätä krusitystä hävittämään.
52854: tavimman vaJi'kutuksen, oli se, että taflankSJen          Jos p:OTVa["isto a.i'koisi pyrkiä tervei:siin yhteiskun-
52855: olleStsa siinä asteessa, jolloin 18i ollut epäilystä-     :wallisiin oloiihin, he 'kavahtaisivat y J.een.sä sellaista
52856: kään, etterikö ollut mitä raskain rikos ta'PaJhtunut,     esiinty<mistä :tämän.luontoisis·sa asio]ssa. mitä on
52857: esiintyi !koko 'POrvarillinen maailma. va;rsin kyy-       Kuusisen jutun yhteydessä havaittu. Heidän IBi
52858: nillis.esti, aiVIan valpam;;s;odanai!kuisen ·kiihkon ja   pitäisi kil'j!Oittaa yksityisistä h:::nkilöistä varsin-
52859: vihan vallassa. Hallituksen 'Pää-äänenkannattaja          kaan sellaisista kuin Kuusinen jotain niin halven-
52860: mainitsi vain lyihyesti ja kuivmSJti tavallisen on-       tavaa. ja loukka.ay.a1a, että yksin hänen kasvojensa
52861:                            Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                                  2017
52862: 
52863: 
52864: ilme, hänen suuJlli-.a. •hymy saa ,kunnon kansalai-                 Ed. H e l10: Herra sisälmini•sterin vastauksessa
52865: sen" nyrkin vais·tomaise8ti puristumaan. Onihan                 pani mielihyvällä merkille, että hän pariinkin
52866: se jotain rikollista., onihan se luonnotonta. Saman             kerta•an vakuutti, että hallitus rpytrkii vailriinnwt-
52867: lehden kirjotuksista, jossa on näin :Irirjotettu, löy-          tarrnruan oikeusvaltiollisia oloja ma.assa1mme ja että
52868: täisi 10 vuotta siti:Jen mitä ylistäwimpiä kirjotruk-           sellaisissa tmpauksi,ssa, milloin esim. karkuun yri-
52869: sia saiillasta miehestä, ainalkin silloin kun .Su!otme-         teiitäeSISä allllrpumista:pauksia on tavattu, käy hal-
52870: tar suositteli Työmiestä ilta:lehtenä luettruvaksi,             litus ankarasti käsiksi tällaisiin ta1pauksiin ja
52871: jolloin Kuusinen oli sen totmittajia. I,öyty~hän                v1etää syylliset a.n'ka,raan •edesvastuuseen. Tätä
52872: tästä samasta lllliehestä ennen myös TJorva.rillisissa          mieliJhy.vää on kuitenlkiin pienentäiDässä se, että
52873: aikakauslehdissä mitä ylistäJvimpiä kirj:oitubia                samaa säveltä on täällä ennenkin soitettu ihalli-
52874: rinna;n maan;pakolaisen Gyllingin y. rrn. ka1DISsa.             tuiks·en vaJStauksisSia. Kun tehtiin :aikana;an väli-
52875: Eihän •hänen ru.vvoam:sa voi kieltää, ettei hän olisi           kySYIIllYS oloista vankileirei•SISä, vakuutti sotami-
52876: ihmis•enä mittruruma.ttomasti ylempi joi·denkuiden              nisteri, että on rythdytty tanrnokkatisiin toimen-pi-
52877: ohra;:rua-lJäälliköiJden siveellistä tasoa.                     teisiin tilanteen rpa:r:a.ntamiseksi, ja kuitenkin tä-
52878:     Väli'kysymy~sen tekijä ed. Tanner sanoi ettei               ]Jlän tapruhtuma.n jälkeen kuoli vankeja vankilei-
52879: iässä oLe kysyllllyksessä yk·sistään yhden miehen               reissä tuhan1sitta.in. Edelleen, .·kun 10li välifkysy-
52880: kohtalo vaan koko systeemi. Minä taihtoisin IIllai-             mys V!aTimises·ta terrOTi•sta, väitti oikeusministeri
52881: IIita herra. sisäministerille, että jädestelmää olisi           että on ryhdytty ja ryhdytään kaiklkiin toiJmen-
52882: parannettava ·ei ainoa:sta1a.n s[inä •suhteessa, että           pitersiin, joita oikeusvaltion as,ema. 'Vaatii, ja kui-
52883: laittomat kuolem:runta:paukset loppuisiva,t vaalll.             tenkin sen jällmen on taTJahtunut sellalis~a tarpauk-
52884:  että myö•skin syyttömien vang-it•semiset väilienisic           sia, joita tässä is·tunnoSisa :on mainittu. Vaikka-
52885:  vät tai ainakin kävisi'vät ly<'hrempiaika.isiksi. Istu-        kaan ei . voi .epäillä sisäaJSia.inunin,isterin hyvää
52886:  tetaanihan meillä luon:nottaman kanan, kunka.usi-              truhtoa, niin kuitenkin odottaisi jo enemmän kuin
52887:  määriä henkilöitä vanJkiloissat, joita lain mu'ka•an           pelk!kiä sanoja, odottaåsi k'Onkreettisia tosita;pah-
52888: on mathdoilonta tuomita. MiJkäli tunnlen esim. en-              tumia. Täällä on esitetty useita tapa:htumia, 'joita
52889:  tisen edustaja VaLppaan toimintaa, minä luu1en                 ei ole ~voitu kieltää, ja. sisäasiailliillini'steri mia.i-
52890:  että hän.essä on miltei mahdotonta löytää mitään               nrt/si, että niiden ~johdosta on ryhdytty toilffilenpi-
52891:  muu•ta syytä, kuin minkä ed. Truvastähti .esitti               teisiin. TäJmäiillrin voisi uskoa., mutta. olisi kuiten-
52892:  aikaisemmin, että nimittäin hän kenties voi tulla              kiJn fhyvin loihdullista saad·a tietää edes yksikin
52893: tänne 81duskunta;an v·rulirtuksi jos !häntä ei s:aruda          trupaus, jossa syyllinen 10n myöskin ved~tty edes-
52894:  tuomituksi. Minä olen ollut läheisissä tekemisiSISä            vastuuseen ja rang.aistu. Niiden taTJausten l~säksi,
52895:  molempien näiden henkilöiden, Kuusisen .ia Valrp-              j'Oita täällä on esitetty, •pyytä~sin vielä mainita sä-
52896:  paan kans•sa, ja vielä man·askuun la:kon aikana. v.            veltäjä Kuulan kohta:lon. T.apaMuuna.sta ti·ede-
52897:  1917, jolloin •tässä eduskunnassa oli sang-e:n. vakava        ,tään, että ilkityöntekijä on tunnettu ja kuitenkaan
52898:  hetki, nä.mä henkilöt nlivat v·akaasti :y"'Mei:skuntaa         ei häntä ole vedetty :ed·es!Vastuuseen.
52899:  säilyttävällä ka:n.na.Jlla. Vieliä niinä aikoina kun               Sisäasiainminis•terin vastauksesta käy i>el västi
52900:  punakaarti pitti 'V'eristä 1marraJSkuun l,akkoru, j•os         esiin, että vaikkakin ha;llitus ·pyrkii vakiinnutta-
52901:  kukaan niin Kuusinoo va,pisi :ia valitti niiden ta-            maan oikeusvaltiollisia oloja maahan, se tässä
52902:  pausten jo'hclos>ba .ia hän tiesi siitä seuraaiVan on-         pyrkimyksessä on voimruton. Löytyy toinen
52903:  nettomuuden ja hän valitti tältä paiiffialta<, että            maihti joka on täJmän :pyrkimyksen y[ä;puolella,
52904:  seuraukset voiva't olla tuhoisat. Hän sanoi ettei              nriunittäin keskus.poliisi ja. jotta tästä keskuste-
52905:  hänkään suinkaan tunne työmiesmaailmrua riittä-                lusta, jota täälllä on käyty, oli·si .jotain hyötyä,
52906:   väJn !hyvin, mutta hän vakuutti tuntevans•a sitä              pyytäisin että kun bud'jetissa tulee kysyunykseen
52907:  TJaremmin 1kuin si<tä tunnetalan porvruris,piir·eissä,         keskusrpoliisia :ffioskeva määräraha, niin silloin
52908:   ja hän ·oli epäilemättä aivan oikeassa.. Jos tei1ssä          eduskunta rrnäärää ·kantansa koeskuspoliisiin nölli.-
52909:  porvarit, olisi silloin ollut yMä viisa,s yhtei•skun-          den ~ia epää kysymyks•es·sä oLevan määrärahan.
52910:   taa säilyttäJVä henki kuin näissä miehissä, tämä
52911:   kansa olisi sääsltynyt niiltä suurilta kärsimyk-                Ed. V u o r i m a a: Silloin kun sanomale<'hdis·sä
52912:  siltä, 1mikiltila niiltä suurilta siveellisiltä va;aroilta,   nä:htiin ensimäinen kertomus kansanvaltuuskun-
52913:   mitkä sitä nyt ymrpäröivät karkilla aloilla,, niin           nan lmmisaarun Kuusisen surmasta Pohjanlaihd~m
52914:   taloud{lllisen lhurjauksen kuin santtvrmihuijauk-            jäällä, niin heräsi kohta kaikis·sa, joilla on vähän-
52915:  senkin alalla, jolloin g-ulasiheer!l!us ihmisten omai-        kin kritiikkiä, useita ky.symyksiä, jotka saattoi-
52916:   suudella .i•a ihmisten ·he:rugillä on 1muuttunrut            va./t heti eTJäilemään., •että tämä ·on vain bluffi.
52917:   tawa.ksi.                                                    Konstrua.Jpe1i :Koivukoski nimittäin kertoi, että hän
52918:      Minä 'kanna1tan oed. Itkosen tekemää ehdotusta,           oli thiihtänyt 8 .peninkuLmaa Pohjanlahtea sillä
52919:   että a1sia. läih1etetään vali<okuntaan.                      kohdalla, jossa Pohjanlruhti on noin 24 ·peninkul-
52920: 2018                                       Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
52921: 
52922: 
52923:   ma.a leveä ja siellä tavannut Kuusisen, 'hiihtänyt           Muuten minä epäilen :vielä lisäksi sitäkin, onko
52924:   hänen kanssaan vielä 'lmiksi tuntia ja. 'koettamut           Kuusinen •koskaan ollutkaan Pohjanlmrualla. Mutta
52925:   sa:ada häntä käänn:vtetyksi viekkaudel1a takaisin            jos ihän Poh~ianmaalla on ollut, n.i~n \hän luulta-
52926:   r&ntaan. Mutta. tkun se ei oooistunut, niin olisi hän        vasti ilmestyy vielä Ruotsissa. Taikka ehkä hän
52927:   a:mpunut 'hänet j:a pala:nnut taikaisin 8 :peninkul-         on vielä Pie.tarissa ja 'siellä hymyilee lJa.rta:ansa
52928:   maa, hii:htäen taikaisin y:htä 'kyytiä rantaan. Hii'h-       sitä suurta juttua, mikä täällä nyt on herätetty
52929:   tälminen oli nyt ta'J.}ruhttnnut hänen k·ertomuks-ensa       hänen kuolemastaan ja hänen twpostaa:n ja. :hauta;a-
52930:   muka;an keHo 7 :,gtä aa:mulla noin ·kello 5 :een asti        misestaan, jota nyt vasemmisto tällä välikysy-
52931: ..iltasella, jolloin hän ta:pa.si muka Kuusisen, ja            myksellä niin julhlallisesti :tänä päivänä on esit-
52932:   sitten ·hiihtänyt ihänen ka:nssa:an vielä kello 7 :älän,     tänyt (Ed. Ha.kkila: Koivukoski oli luotettava
52933:   jolloin oli hänet ampunut. Nyrt; täytyy jolmisen              mies!). Trumä nyt itse kansanvrultuuskunnan
52934:   a,j!llttelevan ilhmi:sen ajatella., mitenkä ilh'moollä       komiosarista Kuusisesta, joka nälhltävästi vielä on
52935:   ~'ksi mies voi lhiilitää.. ~ l]Jieninku!maa ja yhtä .~Y~­     täydessä terveydessä ja. hoen~es:sä ja josta va~an on
52936:   tiä taas l)al:ata ta:ka1sm 8 tpenmkulmaa levalhta-           toivottruva, ·että hän pysyisi ·siellä, Pietarissa tai
52937:   mälttä, että hän on arumulla ta:kaisin ranna1lla. Sitä       Ruotsi•ssa, eikä :tulisi enään milloinkaan tänne
52938:   ei voi ·hevonenkaan, vielä vähemmän voi sitä voi-            kUimmittelama,an.
52939:   mannäytettä tavallinen iJh!minen tehdä. Sitä                    Miltä sitten tulee niihin lausuntoilhi'n, joita edus-
52940:   paitsi kun tunnetaan vithänlkin Kuusista, että               tajat Tanner ja Itkonen antoivat, niin he lausui-
52941:   Kuusinen on jotenkin häi•veröinen ja heikonlainen            vrut, ·että meidän ma.assa:mme ei oltaisi, niinkuin
52942:  mies, niin täytyy myös ihmetellä, m~tenkä hän                 ed. Tanner sanoi, ,henkensä puolesta turvassa"
52943:   yhtenä päivänä oli jatksa:nut ihiihtää 8 veninkul-           tai, niin1kuin Itkonen sanoi, ,että täällä .eivät ih-
52944:   maa., viielä enemmän kun sinä päivänä tai sinä               miset tunne i fs·ensä olevan lainsuojan a1aisia ", niin
52945:  yönä, jolloin kons:trua,peli olisi palannut mereltä           täytyy •sanoa, että ·tämä ei .pi-dä paikkruansa (Ed.
52946:  takaisin ra.nt:aan, oli ankara itäinen lumiJmyrsky.           Hakkila: V a1koisiin nä!hden!), sillä ne ·trupauksi~,
52947:  Hän toli siis voinut semmoisessa lumiimymkyssä                mitä ed. Tanner täällä mainitsi, ne ovat tapauk-
52948:  vasten tuulta hi:i:htää rantaan yhdessä yössä. Se             sia, jtotka koskeva:t semlmoi.sia 'henlcilöitä, jotka
52949:   on jotakin joka osoittaa, että tällllä kert01mus on          tosia,an eivrut voi tuntea itseänsä lainsuojan alai-
52950:   pelklkää •juttua ja todelliPeräisyylttä vailla.              siksi 'sen tähden, että he ovat asettuneet ·lruin:suo-
52951:      Mutta vielä on toisia seikkoja, _jotka vaikutti-         .ian .ia yhteiskunnan järj.esty•ks:en ulkopuolelle
52952:   vat sen että sitä ei voinut uskoa. Kerrottiin ni-            (Ed. Hakkila: Uutta rrkoslakia:!), ja sentähd·en
52953:  mittäin •sanoiDial:e!hdissä, .että hän !heti maalle tul-      he eivät voi tuntea itseään myös.kään lairu:;uo.ian
52954:  tuaan olisi lä!hettänyt ra.portin, mutta ra·portti ei         alaisiksi. Muulten mitä niihin tapau\ksiin tulee,
52955:   ole saa.punut, •se oli·si muka ihävinnyt. Ja vielä          .ioita ed. Ta:nner lkertoi, niin sisäa·siainministeri
52956:  kerrottiin, että hän useita ·päiviä vii'Jlyi PDhjan-         jo on niitä seli•ttänyt .minkälaisia ne ovat. Ne,
52957:  marulla tulematta ta:kaisin kertomaan ja anta1maan           jotka. ovat tulleet täillllmöisten taipansten a'la~siiksi,
52958:  ra:porttia, kuinka hänen matka.nsa oli menestynyt.           nehän ova•t olleet nii·tä, jotka >ovat ,Jrtoettruneet
52959:  Pä!invastoin ihän siellä oh ikäänkuin piiltosilla.           kääntää nurin meidän yhtei>skunnaUista järj·estys-
52960:  Kaikki tä'mä aniloi aihetta siihen käsity\kseen, että        täm:me ja sentälhden myös lilleidän la:kia!lllime (Ed.
52961:  jos tosi~Uan Kuusinen oli koska~n Pohjanmaana                Hakkila,: Mutta".ei sO!Vellut·eta ~~ooseksen lakia!).
52962:  ollutkruan, niin kons·taa:p:eli oli yk.sissä juonissa        Semmoisia :heukilöi•tä on täällä esiintyn~t hy•vin
52963:  hänen okalllSsaan, kertonut, että thän ..oli :a:m'J)unut     suuressa määrässä. Viime Yiikolla kerrottiin sa-
52964:  häntä, antarukseen Kuusiselle tilaisuutta päästä             nomalehdessä ·esim., kuinlka niiltä semmoisia ilmes-
52965:  pakoon Ruotsinmaalle. Kun otetaan 'huomioon                  tyi ,suuri joukko Karjalan Kannaksella .muista.a!k-
52966:  vielä se, että Pohjanlahti on 'a'Voinna n!oin 3 penin-       seni Uudenkirkon :pitäjässä reräälseen ·taloon, jossa
52967:  kulmaa rannas·ta, että se ei ole :koskaan jääs:sä            sU'ojeluskunta •oli jär.i·estänyt illanvieton, ja siellä
52968:  sillä kolhdalla yltyleensä 8 veninkulmaa ranna,gta.,         a'seilla rmpesiv:at almpumruan i•h:misiä, :haavoittivat
52969:  vaan että se lain®.tii, niin tämäkin jo osottaa, että        pahasti yhtä !Vaimoa ja aan puirvat yhtä miestä vat-
52970:                                                                                              1
52971: 
52972: 
52973:  tälmän ikertOiiDuksen •täytyy olla tekaistu. Kai-            saan, niin että 1hän luultavasti nyt on !kuollut.
52974:  kesta tästä nä}11ttää siltä, että jos Kuusinen tosiaan       Siellä luonnollisesti täytyi suojeluskuntalaisten
52975:  on ollut Pohjanmaalla, niin hänen on täytynyt                ruv•eta suojel·emaan itseään täiiDmöisiä rrnurhaiiDil8-
52976:  olla tämän konsta.rupelin kanssa yksissä tuumissa            hiä vastaan ja. ll!ID'puivat takaisin jolloin yksi 'PU-
52977:  j.a konsta.rupeli on tehnyt tälmmöil&iä juttuja sen-         naisista kuoli .ia toi·set vuna>iset ituliga.anit I]Jakerui-
52978:  tälhden, etltä Kuusinen olisi väässyt vakoon, koska          valt. Tai olisiko suojeluskunnan .pitänyt antaa
52979:  ei kenkään enään olisi •häntä y:mmärtänytkään                noi·den villien ja rai'V'ojen :petojen, jloilla ei :ollut
52980:  haikea tai epäillä, ikun hän 'kerran oli !kuollut.           ihmistuntoa, aimpua rauhalliset ilhmiset 'kuo-
52981:                           Välikysymys toim. 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                                 0019
52982: 
52983:  liaaiksi? (Ed. Haikki1a: Su,o:ielus'kuntala.iset ne          tyydyttävästi. ·Minusta oli ilo kuulla ensi1mäisen
52984:  a.m puivrut toisiaan).                                       kerran sinä aikana, jonka minä olen tä:ssä edus-
52985:      Pari viikkoa sitten kun kävin kotona, niin siellä       kunnassa ollut, hallitutksen jäseneltä miehekästä.
52986:  Tavastilan myllärin vaimo ja tytär kertoi'Va!t-              ja selvää vastausta.. Täihän katsoen minusta ei
52987:  hänen miehensä ja poikansa olivat niitä, joita              näytä edustaja Ittkosen ehdotus riittävästi •perus-
52988:  punaiset aikan®an mitä kanheimmalla tavalla rää-            tellulta, vallankin kun hän perusteli sen siten,
52989:  käten swrmasivat - ·he ikertoivrut, että iheiodän           että perustuslwkivaliokunta muka voisi olla jona-
52990:  luoksensa oli tullult pari vi]kkoa srtten kiolme            kin .anmna ha1litwkselle Koivu1kosken ·retkien tut-
52991:  miestä, jotka 'Olivat :sanoneet, -että he olivat 'PääS-     kimisessa,. Minusta ei perustuslwkirvaliokunlta so-
52992: seet rajan yli Venajältä ja olivat tulleet tänn-e            vellu sellai'Soon /tehtävään, vaan .ios eduskunta e~
52993:  lliostattamaan lm:pinaa. Sanoivat, että maalis-             luota siihen, että hamtus asian tutkii, niin on
52994:  kuussa. ta'Palhtuu rynnä:kkö Suomeen ja silloin ta-         silloin perusteltava ·täimä valio/kuntaan lähettami-
52995:  petaan kaikki porv.writ ja vielä kaikki oiikeisto-          nen siten, että taihdota:an karutan hallitus. Ja jns
52996:  sosia·listit ja lrupset potki:taan jokeen. Vaillllot oli-   se tahdotaa!ll kaataa, niin B'.iinä merkityksessä voi
52997:  v1at kauiheasti <pelästyneet siitä ja pyysilvät, ettei-_    asian läh.ettää valiokuntaan. Mu:tt.a ei siinä \Iller-
52998:  vät ihe nyt vaan surmaisi heitä, he antai'Sivat             kityksessä, että asiaa siellä (\naliokunnaStSa 'tutkit- '
52999:  heille kaikki tmitä talossa oli. Ja he söiviilt ja          ta:isiin. Minmsta ei kui:tenikman ole sellaiseen toi-
53000: joi'Vat ja ottivat muka.a.nsa vielä yhtä j~ toista ja        menpiiees·een sy.ytä •tällä kenta;a, jorUoin ei lVielä
53001:  paJkenhna!t. (Ed. Hakkila: Eihän rovasti vaan '118-         oU.enkaan ti·edetä, onko ~uwsinen vangittu tai sur-
53002: lännyt? Puhuja: Kuinka.? Ed. Hakkila: ~iJhän                 ma;ttu. Sellaiset toiimen:piteet jääkööt vasta sel-
53003:  rovasti vrua:n :pelännyt?) Minä en ollurt!kaan siellä.      laisen ajan :vamlle, jolloin on saatu itse perus-
53004:  S-e oli tämä my1lärin va]mo ja tytär, jos ed. Hak-          asiaa·n vastaus. Näin ollen minä vastustaisin oo.
53005: kila. taihtoo sen tietää. En minä sarrollfll!tka.an, että    Itkosen •tekemää ehdotusta.
53006: minä itse si-ellä olin. Ne 10vat tuT'hia viisaslteluja,
53007:     :Sitten ·täällä mainitsi myös ed. Itkonen Repo-              Ed. p r 0 c 0 p e: Det vore SY'nd att säga a,tt
53008: lan trupauJu;en ja .että luutnantti Lutkkarinen oli           riksda!J];en skuUe liigna denna, 1huru än det faktiska
53009: toimitettu sieltä .pois. Kuka häntä olisi toilmi·tta-         förhålla.ndet är, ofantJi.gt alLvarliga fråga någ-Qt
53010: nut pois, ellei hän itse, kun ihän tiesi •että on             vudrure stort intresse. Efter .det herrarna hruva .a>V:-
53011: pahasti tehnyt ja sa.a la.illisen ra.l1gaistuksen,.           lägsn'll;t si-g, sedan jag bö.rjat, är väl knrup<pa•st 30
53012:     Ei kukaan sitä kiellä, enkä minäkään, ettm suo-            % av riksda~g-en näTVa.rande. Tidiga,re var det
53013: ."teluskuntain jouJkossa, jossa on s•aia!tU'ha:rrtin~n        kanske 40 %. På o1~ka ställen i :salen sova. några
53014: .rowk'ko, olisi thuonoja ihmisiä :siellä, nimkuu~             r:Lksda:gsmän. Ån flere s'ku1le sova nu, om icke
53015: muualla!kin. Ja jos joku .rriiSISä tekee l)aiha.a, e1         herr Vuorima:a g'enom sina väl tumerad•e kvick-
53016: sitä sa..a lu!kea suojeluskunnan via:ksi, vaan niid·en        heter ha,d.e väckt försaJmlingen.
53017: vksilöitten, jotka tekevät paha~a. Eihän sentä!h-                Det är errnelle>rtid mäclwär<digt att denna f·I'åga.
53018: den syytetä es~m. nykyistä sosiali:stis•ta eduskun-           icke fram'ka.ll!llr ett större intresse, ooh det för-
53019: taa punaisten 'pahojen tekojen tähden vwa1n hei!tiä           vånar m~g a•tt icke i satmba·nd med d·e o.mstänodig-
53020: itseään.                                                      heter, som a:v :herr inrikesministe>rn belys·tes och
53021:     Kun :asia nyt on näin .i.a kun täällä ~aserrnma..lla      som sedermera ha fratmhåJlits a:v olikia talare,
53022: puolella on semrrn'oisi•a, .}otka ka:ts·elevat oloja nu-     v~ssa a;nmli!rkni.ngar hawa gjorts.       Herr inTi•kes-
53023: rin käännetyillä B'.ilmillä tai niinkwin :ennen ~ansa        ministems svar var klal"t och tydligt och uttöm-
53024: tavoitteli san10a, ,:pa.!holainen on kääntänyt silmät        mande, för så:vitt som d·et icike innehöll någontingo
53025: nurin" niin täyityy heille antaa se anteeksi, •että          utöver va.d man redan känner ur tidningarna, eit
53026: heidän' silmänsä ovat ·s·emmoisi:ksi lumotut ja toi-         faktutm, som ju icke är a•tt förvåna sig öv.er, då
53027: voa, että ne kervan auikenevat, niiniku~n täällä mo-         man känner ·d·en nuvaran:d·e ·regeriugens lojalitet
53028: nen valsemmistolaisen silmät ovatkm auenneet.                för att iclre säga öppen!hjärtl:i:ghet mot :pressen.
53029: Kun asia nyt on tällä tavalla ja !Sisärusiairuminis-         Att herr inrilkesmini:sterns wttwlande IIllahända
53030: teri on antanut täy:dellisen ja hyväksyttävän vas-           rö.1de en vilss okunn1ghet beträffande s.iälva fallet
53031: t.auksen välikysymykseen, niin minä ~dottaisin,              är ju mer än förkla,rligt. Såsom sailmrna stå vill
53032: että eduskuuta kuultua~a:n vrusta,uksen siirtyisi :\nk-      jrug ingalunda därför iklandra herr inrikesmi-
53033: sinkertaisoon iPäiväJ.iärjestykseen.                         ni:stern.
53034:                                                                  Men det är en omständighet, som ~irug gäma
53035:   Ed. H u p J i: Niihin kysymyksiin, ~iotka ed.              vill hava svar på oe'h som det förvånar mig aJtt
53036: Tamner sisäJasiairuministerille teki, minun käsityk-         icke i herr inrikesminist-erllil a.ndrrugande beröl"des,
53037: seni mukaan sisäasiainministeri va.stasi täysin              nämligen det fak>tum, vilket även av herr Estlan-
53038: 2020                                       Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
53039: 
53040: 
53041: der antyddes, att herr Kuusinen vista.ts här i åt-           väl ofta ock.så .på borgerligt håll har frågat sig,
53042: skilliga mån~tder under •hötsten och vintern. Huru           om den egentligen gjorde n<ågon särskild nytta.
53043: komrrner det ·sig, ait en utlämdsk legation här re-          Särdeles senaste höst måste man i:blanld ställla si•g
53044: dan i medlet aN noveanber hade reda .på och för-             ganska 1N·e'ksacrn. EmeHertid förefa.ller det som
53045: vånade s:ilg öv•ell' att Kuusinen fiok •gå ·omkrin<g         om under .de senaste månaderna en avsevärd upp-
53046: oantast!l!d ihär i staden? Huru ,h!l!de denna lega:tion      ryckning skulle hava ägt ll'UID. Tidninga!rna hava
53047: reda •på d·enna sa:k, medan Tegeringen tr1l sy.nes           omtala·t •ett stort an:ta:l f.a:ll, där verkligen cent.ra1-
53048: intet visste om d·en, åtminstone intet lyokat gjord<e        polisen skulle 'hava lycka.ts uträita IJJågot. J ag
53049: för att få Kuusinen fast? Detta är •enligt mitt              vet icke, om det ä:r herr inrikesminister.n man har
53050: förmenande en nJågot dun'k.el punkt. J ag vore               a:tt t:Ullskriva d·enna förtjänstfwlla verksamhet.
53051: herr inrikesmin:Ustern taoksarrn för en upplysning.          Hall så äJr, skulle ja1g lyckönska ·herr inrikesmi-
53052:    Vad s~iä1va fallet Kuusinen vidkommer, så                 nist·ern. Jrug vore nog för min del crnyoket ,glad,
53053: måste det erkännas att det kan giva anledning                om -det icke skull<e behÖ!Va finna:s sådana inrätt-
53054: till rätt <egendoml:Uga reflexioner. Alltså: Kuu-            ningar som centralpolisen - om vilddjur odh får
53055: sinen hrude vistats •här i Helsind<H~ sannol~kt i            kunde levra ti}ll samman, orrn vi •hade det tnsen-
53056: tre eller fyra m:ånader. Slutligen känmer ~han               åri>g81 rilket - crnen när det nu är så att det finnes
53057: ma.Jrken bränna under fötterna IJ)å sig, ha.n skuddar        vilddjur på a.llehanda håll •ooh när det framför-
53058: &tadens stoft a!V sina fötter. Det göres ett stort           a;llt är så rutt rdet finnes •så ofantligt crnycket ko.m-
53059: nummer av ·att han s1k ulle ·hava omkommit. Han              muniJstiska stämplingar här i landet- från hö-
53060: begravas, i det lllär:maste, ;med 1JOIID·P ooh ståt, och     gers.ocialistiskt MJl e'lier vi skola säga från mo-
53061: så åt<eruiJ)pstår ihan. Huruvida han icke är and-            d-erat sociaJistiskt lhåll, vill man .iu ingalunda för-
53062: ligen död ·trots det, det ska.U .iag överläJmna åt           neka det, att ·dÖima av herrarnas tidningspress -
53063: rilksdrugsman V1.11orimaa att besva:ra. S!t~mti•d:itgt       när det nu en gång är så, måste vi håHa oss med
53064: som ·denna återurp:pstårud•el1se sker berättas det, att      ett verk sruda:nt som centralpolisen och vrura tack-
53065: några daigar t]dilg·arr: i en ick·e alldeles .obe-           srumma för de lycka:de åtgä:rder denna polis vid-
53066: kant kommunistkTets i: denna •stad s•kulle haNa              talger. J ag tror för övrigt att herr Tanner i nå-
53067: yttr!l!is wtt Kuusinen nog le;ver och ännu kommer            gon mån m:i:sstrugter sig, då han säger att dyl:i!kao
53068: att uträtta stora, ting. Det är icke utan att alla           inrättningar vore ställda •på avskrivning utom-
53069: dessa omständig1heter kun>de giva anledn:Ung till            lands. Om ja;g icke taJger aiMeles misste ha:r
53070: vissa sl1.11tsatser. .T ag skall eanellertid icke i detta    man tvärtom för rmyCJket kort tid sedan i det ultra
53071: nu ·draga dem. J a•g har nö.it mig med att konsta-           demokrrutis'ka Estla:nd företa.git s]g att gi!Va cen-
53072: teTa fakta.                                                  trail'J)olisen en synnerligen stmm organisation, ooh
53073:    Jag vill emellertid f•ramhålla, a•tt mau från so-         såvitt jwg vet finnes l:iknande inrättningar över-
53074: ciaHsthåll har ta•git detta falJ till utgångspunkt           allt i världen, icke minst nartuTli'g'wis uti bol-
53075: för ett a•ngrepp ,:>å det rådand.e systernet, ett an-        schevi'kien.
53076: gre-pp som :iu emellertid :h:ar .varit ·rätt la:mt, tro-         J a1g tr.or aHtså, aJit man ur den sy.nrpnnkt jag
53077: ligen beroende ·på den sena timmen.                          representeTlhl' kan säiga, att oentral-poli1sen 1har sin
53078:    En del u,:>-pgiifter aN dem lhe~r Tauner ga!V hruva.      stora u<ppgift förelrugtd. Jag vill icke heUer sä:ga,
53079: redan a·v herr indkesministern belysts. Det kun-             att man skulle hava orsa.k att hysa misstroende
53080: de kanske ändå va:ra skäl att Y'tterlig!l!re fram-           sä:rskilt mot centralpol:Usen. Om man med av-
53081: håila, att fa:ktiskt personer, som efter WPProrets           seende å åtgärderna a:tt skyidda samhä11et "På vårt
53082: kuvande hava gjort sig skY'ldiga till övel'!Vål.d mot        hå1l hyser något misstvoende, så är det vä1 nog
53083: röda eller före detta. ·röda, harva. blivit ,straffalde.     nä:rrma:st mot myndigheter, övel'ordnwde cenrtral-
53084: Jmg vet ·ett fa:ll, där en yngling, sollll under 'Syn-       polisen.
53085: nerligen fönmildrande orrnständigtheteT hade korrn-
53086: mit a:tt begå ·ett idTrup i hasti,gt mod 1på en noto-           Ed. ,Jo u 'k a·h a i' n ·en:: Keskustelu osa:ltaJnsa
53087: riskt fa:rlig röd a,gitator, sitte.r inne med dom            osottaa, miten t.Y'hjä:stä oikeastaan on vaikea luoda
53088: lydll!nde 1på 8 eller 10 års tukthus. Detta odh lik-         mitään. Sosiaalidemokraattien -puol~lta tämä
53089: nande fall bevisa .iu i sin mån foglösilieten ruv de         välikysymys esitettiin nä:htävästi siinä toirvossa
53090: Mftiga beskyllningar, sollll från socia:listhåll, sär-       että tästä saataisiin syntymään suuTem.moinen
53091: skilt viJd tidigalre tililfällen, ·harva ·riktats mot <det   hyölk'käysr.etki nykyrstä hallitusta ja •eritoten si-
53092: råda;nde systemet.                                           säasiainmini.steriä va1staan. Siitä •kuiien'ka:an ei
53093:    I kväll har man 'huvudsakli.,gen gått till storms         ole nähtävästi tullut mitään. Ed. Am-puja on
53094: mot centraJ:po1isen, ·och ma:n baT uttalat •en öns'k!l!ll,   tunnustanut, että asia on ·erittäin kiusallinen, kun
53095: altt den sikulle a:vs:ka:ffrus. J ag fåJr säga, artt man     ei tiedä. Minä ainoastaan pyydän iodeta että
53096:                        Välikysymys toim. 0. V. ~Uu!'lisen VI!Jlg~~Jl).istapauksesta.
53097: 
53098: 
53099: halua nruhtävästi vaJSammistolla 01lisi ollut ~erin­ omat vaatimuks·ensa. Minä valitan sHä s·eikklla,
53100: oona1sEm, paljon, mutta aiheita on sii,hen tpuuttu- ettei sosililidem<>kmattinen ryhmä, joka tähä.n
53101: nttt. Kuitenkin erään seikan minä olen tässä it- asti kuitenkin lai·ttomuuden lopettamisen vaati-.
53102: selleni saanut selville tämän tiistain kes·täessä mu'ks.essa on ollut yk~Simielinen, ole voinut tässä
53103: sekä myöskin aikaisemmin sanomalehti1keskuste- asiassa yksimielisenä esiint~ä.
53104: lu:jen kuluessa, sen nimittäin että millälailla so-
53105:                                                                                e
53106: sialidemokraatit ovat suhtautuneet Kuusiseen ja ' Ed. L ei n o n n: Kun on merkinnyt niitä
53107: hänen tapaisiin:sa. TääHä on ed. Ampuja julki- ajatuksia joita po:rvarit ovat lausuneet tämän ky-
53108: ses·ti tunnuS"tanut, että Kuusin·en on ehdottomasti symyksen suhteen, niin täytyy hyvin huolestut-
53109: paraimpia yhteiskunnan- säilyttäjiä, mitä hän tavas·ti ajatella senkin keskustelun ·perustuksella.
53110: tuntee ja rrinnasti hänet Valppaan kanssa, Mi- mihinkä tässä maassa ollaan menossa. Erikoi-
53111: nulla ei ol·e ollut' 'kunnia läheisesti näitä herroja s·esti ·00. J oukahaisen pu!heen vuoro todista1a sen,
53112: tuntea, mutta senverran 'kuitenkin tiedän, ~että se on tyypillinen maalaisliittolainen. Hänen aja-
53113: nälmä 'molemmat herrat ovat olleet ·eräänä tär- tuksensa muka;an on aivan yhdenteke'Vää, jos tässä
53114: keänä ·vissinä aikana kaikkein ensimäisellä lin- maassa ammutaan joku ihminen, j.os joku ihmi-
53115: jalla ho-rjuttamassa tämän maan yhteiskuntajär- nen tällä truvalla katoaa, jos siitä törkeäS'tä mur-
53116: j,estyS"tä ja kun minä tämän totean, niin minä sa- hasta, joka on valtiollisen poliisin tekemä tai jon-
53117: malla painan muistiini s~en tosiasian, että tfumä kun muun henkilön, jos se nimittäin on totta,
53118: edus'kuntaryhmä, joka täällä välikysymyksillä on jos siitä ta:hdotaan saada selvää, niin s·e on silloin
53119:  esiintynyt,· on ~tässä suhteessa sitt·enkin lähffill- rovasti Vuorrmaan j'a ed. J oukahaisen ,mielestä
53120:  pänä niitä asianoonai,sia henkilöHä, joista ·tässä aivan samantekevä tuleeko s·e ia:pahtuma selville
53121:  on ollut puhe. Kun minulla ei ole halua pitkit- taikka ei. Rovasti Vuorimaa sanoi täällä, että
53122:  tää tätä 'keskustelua ja kun minä 'puolestani en me katselemme nurinkurisilla ·silmillä tätä asiaa,
53123:  usko että sosialidemokraateilla olisi edes ]Senkään mutta rovasti Vuorimaa. katselee näitä asioita,
53124:  verran rohkeutta antaa epäluo-ttamuslause halli- niinkuin piru l11kee raamattua. Emmekö olisi
53125:  tukselle, kuin on oikeistolaisilla, niin minä ·puo- saaneet kysyä, jos tämä asia 'On totta ja onko sii-
53126:  lestani tuskin viitsin vaivautua kanna.ttamaan ed. hen saatu selvyyttä hallituksen taholta.
53127:  Vuorimaan tekemää ehdotusta, että asia ·päättyisi         Onhan muita'kin tapauksia tullut ilmi valtiol-
53128:  yksinkertaiseen päiväjärjestylDseen. Asia on to- lisen poliisin toimesta, ·että täytyy todella kysyä
53129:  tisesti saanut niin nolon lopun, kuin ~se ansait- mihinkä .i!:mdutaap. jos tämä tilanne jatkuu. Tämä
53130:  seekin.                                               tilaisu11s ei ole sopiva siihen että pengotaan val-
53131:                                                        tiollisen poliisin varjopuolia. Minä uskon ja ~oi­
53132:      Ed. I t k o n ·e n: Tämä välikysymys on tehty von, että 'Siihen tulee ,so1pivampi tilaisuus, että
53133:  y:litä paljon kolDo sitä järjestelmää vastaan, josta tulee tilaisuus tehdä selvälksi niitä lukemattomia
53134:  maisteri Kuusisen oletettu tai todella tehty murha vangits·81IIlisia ja kotitarlmstuksia, jotka ovat päi-
53135:  on vain yksi ep~soodi. Sisäasiainministexi vas- väjärj-estyksessä tässä maassa. Minä kerron
53136:  tauksessaan myöskin asettui tälle 1kannalle. niistä muutaman. Lieksassa joku aika takaperin
53137:  Hän vastasi ·ei ainoastaan tähän kysymykseen vangittiin useita henkilöitä erään henkilön ilmi-
53138:  vaan myöskin koko siihen tatpahtumain:sarjaan, annosta, joka ilmiauto jälkeenpäin on todistettu
53139:  jonka välikysymyksentekijä ensimäisessä puheen- perättömäksi. Porvarislehdet kertoivat tästä ta-
53140:   vuorossaan esitti. Nyt ei ainakaan minun mie- pahtumasta, ·että suuri joukko vaara;llisia kom-
53141:   lestäni näissä aikaisemmissa tapauksissa tapah- munisteja oli ,pistetty kiinni. Vangitut ovat
53142:   tuneissa tutkimuksissa, e'h tiedä mitenkä nyt ky- päässeet kaikki va.paaksi. Läskelässä ja Leppä-
53143:   symyks.essäolevassa tutkimuksessa, ole hallituk- koskella Viipurin läänissä viime syksynä ker-
53144:   sen puole1ta tehty kaikkea sitä, 'mitä oikeusva'l- rottiin olevan kommunistisia salaisia järjestöjä,
53145:   tion hallituks-en puolelta olisi ehdottomasti pitä- Sinne matkusti sortavalalainen poliisi, se tneni
53146:   nyt tehdä. Ml.nä en sentähden voi olla mukana sinne erään läskeläläisen miehen luokse, kertoi
53147:   myöntämässä tälle hallitukselle a!Vointa s~nnin­ sille, että hän on Venäjältä tullut kommuni,stien
53148:   päästöä siitä aikaisemmasta politiikasta, jota se agentti ja jos tämä mainittu mies, jota hän pu-
53149:   ja täJinän aikaisemmat hallitukset ovat tässä hutteli, rupeaisi levittelemään 1kommunisti,sta
53150:   maassa harjoittaneet. Minun mielestäni eduskun- ki-rjallisuutta ja jakamaan avustusta punakaarti-
53151:   nalla jos se tahtoo todella pitää kiinni oik·eusval- laisten perheille, niin hän olisi valmis antamaan
53152:   tion vaatimuksista ja pyrkimyksestä siihen, mi- näitä avustusrahoja.. Hän juotti. tämän miehen
53153:   nun mielestäni eduskunnalla täytyy olla velvol- juovuksiin ja juovuksissa antoi mainittu mies
53154:   lisuus myös sanoa täissä asiassa sanansa ja esittää ilmi muutamia Läskelän ja Leppäkosken työväen-
53155:                                                                                                      255
53156:                                         Lauvantaina 21 p. helmikuuta.
53157: 
53158: 
53159:  järjestöjen johtohenkilöitä. · Siitä oli s·eurauksena, asteelle, että 'käsittäälkseni on pa:NllS se lo-
53160:  että seuraavana aamuna 9 henkilöä vangittiin p·ettaa.
53161:  sortavalalaisen valkoisen poliisin toimeSita. Niitä
53162:  pidettiin 5 viikkoa Sortavalan poliisiputkassa ja         Ed. A m p u j a: Ed. J oukahaisen TJUheen-
53163:  tuotiin sitten Helsinkiin. Niitä pidettiin putkassa vuoro.n johdos·ta 1huomautan, että kun olen sano-
53164:  :Yhteensä 10 viikkoa ja päästettiin syyttöminä nut Kuusisen ja V alppoon olleen v. 1917 marraiS-
53165:  vrupail{lsi. Ei heidän asiansa edes tullut oikeu- kuussa yhteiskuntaa säilyttäviä miehiä, niin
53166:  dessa tll'tkittarvaksi. Ne laskettiin pois rtllhatto- minä pysyn ed·elleen tässä käsityksessä. Jos por- ,
53167:  mina ja piletittöminä ja täytyi heidän Helsin- varisto menee itseensä ja ajattelee va:paussooan
53168:  gin työväenyhdistykseltä lainata rahaa päästäk- kustannuksia ja tilannetta, mikä nyt vallitsee,
53169:  seen Läskelään takaisin. Tämä on senta.painen niin täytyy heidänkin tämä myöntää. Kansalais-
53170:  vangitseminen, j.oka antaa ·aihetta kysymään, sodassa he tosin ovat voittaneet, mutta kustan-
53171:  onko ollenkaan pysytty niissä rperustteissa, joissa nukset tulivat liian kalliiksi. SiHoinen sisämi-
53172:  lain mukaan on pysyttävä vangitsemisen toimit- ni~teri arveli, ·että 10 miljoonalla markalla on jär-
53173:  trumisessa, varsinkin tämäntrupais·en suuren jouk- jestys palaute!ttu mutta käydyn vaiJ)aussodan
53174:  kovangitsemisen toimittamisessa. Näitä voisi kustannukset nousivat kai satak·ertaisesti tuon
53175:  luetella vai1kka kuinka paljon. Minä en tahdo sa- määrän. Eikä porvaristo vieläkään ole tulokseen
53176:  noa si'tä, etteikö syyllisiä pidä saada rangaistuk- tyytyväinen, vaan innokkaimmart; vaiJ)a.ustaisteli-
53177:  seen, mutta minä tahdon sanoa sillä, että syyttö- jat haluavat tilaisuutta uuteen puhdistukseen.
53178:  miä i'lmnisiä rangaistaan ja pidetään luonnotto- Kun tilanne on tällainen, on esilttämäni käsi·tys
53179:  man pitkiä aikoja vankiloissa. Tilanne on tämän- oikea ja niiden käsitys, jotka ajoivat eri tavalla
53180:   tapainen täUä hetkellä. Tällä välikysymyksel- yhteiskunnallista rauhaa, o.li kaukonäköisempi
53181:  lfumme emme ole tarkoittaneet kaataa hallitusta, kuin porvariston:. Jos Kuus1sen toiminta olisi
53182:   emme ole tarlmittaneet ollenkaan järkyttää luot- julkista, voitaisiin sitä ainakin paremmalla•me-
53183:  trumusia herra sisämini,steriin. Me .olemme· ti.en- nestyksel1ä vastus·taa .meidän ta:holta kuin valtiol-
53184:   neet, että •hän on oikeudentuntoinen ja o~keurtia, linen k·es'kusp·oliisi sitä tekee, jolla 'kenties on sa-
53185:   totuutta ja laillisuutta rakastava mies. !futta moja miehiä palveluksessa, !kuin vainotuilla kom-
53186:   olemme tahtoneet tällä' sanoa, ettei paremmin val- munisteillakin.
53187:  koinen hallitus kuin punaineiJikaaJi hallitus voi
53188:   pitää kurissa huonoja aineksia. Ei tottde ny-            Ed. T o r p ll a: Sisäministerin asiallinen vas-
53189:  kyään sellaiset, kuin keskuspoliisi hallitusta, ei- taus tehtyyn välikysymykseen on .mielestäni sen-
53190:   vät tottele sisäministeriä, eivrut tottele ketää!l, laatuinen, että sen olisi luullut tyydyttävän jo-
53191:   niillä on oma oik·euden vaaka· käQ.essänsä ja ne kaista kamarin jä,sentä. Niin kuitenkaan ei näytä
53192:   käyttävät sitä sillä tavoin, kun itse taht.ovat. Me olevan kaikkiin nähtlen laita. · Tähän vastauk-
53193:   olemme siis tällä kysymyks·ellä tt11htoneat vetää s·een minä 'PUolestani olen valmis yhtymään .sa-
53194:   erään järjestelmän päivänvaloon. Minä toivon, moin kuin ·ehdotettuun y1ksinkertaiseen päiväjär-
53195:   että tulee sopivampi tilaisuus vetää päivänvaloon jes·tyks~n siirtymiseen, varsinkin siihen nähden,
53196:   sitä oilkeudenkäyntitapaa niitä henkilöitä vas- että jos kysymys uudelleen tulisi esille, toistuisi
53197:   taan, jotka ovat :ioutuneet syytteeseen kommunis- asiasta yhtä arvoton keskustelu kuin, miksi se
53198:   tisesta kii,hoituksesta. Minä uskon, että kerran nytkin on rulkanut muodostua.
53199:   tulevat tutkimuksen alaisiksi nekin asiat. Silloin
53200:   selviää, mitenkä Viipurin ja Turun hovioikeu-            Ed. S c h a u .m a n: Också jag ber rutt få för-
53201:   dessa nä~tä asioita on käsitelty. Minä toivon, että . orda enkel övergång till dagordning.en. - Herr
53202:   kerran tulevat päivänvaloon näissä jutuissa esiin- J oukahainen misstog sig, då han -trodde, ·att hö-
53203:   tyneet ammattitodistaja.t. Olemme oikeutta, rau- gern .::____ jag 'Ser för rest.en icke någon annan från
53204:   haa ja hyvää järjestystä toivoen tahtoneet tämän högern i salen än hr Prooope - då han trodde
53205: ·kin asian vetää päivä.n valoon ja siUä perustana att högern ville tilldela regeringen ett misstroen-
53206:   me olemme tämän kysymyksen tänä iltana otta- devotum i denna· sa'k. Såvitt jag förstod, har
53207:   neet emmekä sillä perus·talla, jolla ed. Joukahai- herr Proco'\:le icke velat annat än tilldela central-
53208:   sen likainen mielikuvitus ·s·en on luullut meidän polisen att förtroendevotum. Ran har gjort det
53209:   o:ttaneen.                                            på rätt eg·endomliga grunder vis.serligen. Han
53210:                                                         har klandrat regering-en för några saker; för a:tt
53211:      Ed. K o t o n e n: Koko tämä välikysymys- den låtit Kuusinen vistas i Helsingfors och för
53212:   \eskust~u on rvähitellen luisunut s•elll:aisel[e      att regeringen vet så Htet. Men aetta iklander
53213:                         Välikysymys toi~ 0. V. Kuusisen vangitsemistapauksesta.                      2023
53214: 
53215: 
53216: draboor, såvitt jag ·kan för&tå, och därom torde            Äänestyksessä annetaan 71 ,jaa"- ja 25 ,ei"-
53217: alla kunna vrura ense, det drabbar icke regerin-          ääntä.
53218: gen, utan just centralpolisen, som hr Prooope är
53219: så nö.id med.                                                P u h e m ies: Eduskunta on siis hyväksynyt
53220:                                                           puhemiehen ehdotuksen yksinkertaisesta rpäivä-
53221:   Keskust-elu julistetaan päättyneeksi.                   järjestykseen siirtymisestä.
53222:    Puhe m i e s: Kes'kus:telun kuluessa on ehdo-            Asia on l.~puun käsitelty.
53223: tetJtu että. asia lähetettäisiin perustuslakivaliokun-
53224: taan. Tämä ehdotus ot•etaan huomioon kun ky-
53225: s}'lmys päiväjärj.estykseen 1siirtymisestä otetaan                                                       ,
53226: ratkaistavaksi. Valtioapäiväjärjestyksen 32 § :n
53227: muka·an esitän nyt eduskunnan .hyväksyttäväksi              Puheenvuoron saatuaan lausuu
53228: päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuooon, joka
53229: on 1seuraa1Va: ,Kuultuaan annetun selityksen,               Ed. Lohi: Pyydän ilmoittaa, että suuren
53230: eduskunta siirtyy päiväjärjestybeen". Kutsun              valiokunnan kokous on maanantaina kello 9
53231:  tätä puhemiehen ~hdotukseksi.                            aamulla.
53232:    Keskustelu rpäivä.iäl"jestykseen siirtymis·es•tä ju-
53233: listetaan päättyneeksi.
53234: 
53235:    P u ih e m i e s: Puh·emielhen esittämää päivä-           .Seuraava täysi-1stunta on huomenna mBJanan-
53236: jä:rjestykseen siirtymismuotoa vastaan on ed. It-         ·taina kello 6 i.•p.
53237: konen ed. Ampujan kannattamana ehdottanut,
53238: että asia lähetettäisiin perustuslaki•va.Jidkuntaan.
53239: 
53240:   Äänestys ja päätös.                                       Täysi-istunto päättyy kello 5.10 aamulla.
53241: 
53242:   Ken hyväksyy puhemiehen ehdotuksen äänes-                                    Pöytäkirjan vakuudeksi:
53243: tää -,jaa"; jos ,,ei" voittaa, on ed. Itkos·en ehdo-
53244: tus hyväksytty.                                                                     Eino J. A.hla.
53245: 1       ,.
53246: 
53247: 
53248: 
53249: 
53250:     .
53251:                              99. Maanantaina 23 p. helmikuuta
53252:                                                          kello 6 i.p.
53253: 
53254:                      Päiväjärjestys.                                                                                             Siv.
53255: 
53256:                                                                      'Å s :iJ a; k i T j aJ tt: TyöväJeru:vsiaillllV'alioku.n-
53257:                                                                  nan mietintö mo 4 ed. Paasivuoren anom.'
53258:                                                          Siv.    ehd. n:o 140.                 ·
53259:                Kolmas käsittely:                                     ,6) MäålräJrruhaJl! myönt.ä1mristä ·k!ans:akau-
53260:    1). Ehd-otUJS la~ksi yleisistä ~aroista ~os­                  lrulas-ten ravinto- ja vaatet-wsavuks:i twkoit-
53261: a,sioissa. todista.iille suoritettav•an korvauk-                  tava anomusehdotus. . ..............•.•
53262: sen korottamisesta. . .. ·. . . . . . . . . . . . . . . 2026         A IS i a. ar i r j a t:       Sivistysvaliokunnan
53263:    A s i a.. ,k i r .i a t: Suuren valiokunnan                   mi•etin:tö n:o 1; ed. Silla.npään y. m. anom.
53264: mietiilttö dl :·o 55; la1cival1okunnlli-ll1 mietintö             ehd. n:o 98.
53265: n:o 17; hallitwksoo esirtys n:o 63.                                   7) }Toitmiste}un ja u:rhe:flUIIIi OO~sltämistä
53266:    ,2) Ehdotus la.rksi kohtuUittomain lh:in:tain                  tarkoittavat a.nomusehd·otukset......... .
53267: ehläisemiseks~ sodam aiheutiJrumissa poik-
53268:                                                                      A 's i a. 'k 1i r j a t:      Sivistysvaliokunnan
53269: keukse1Iisissa oloissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026   mietintö n :·o 2; 'ed. Eklundin .il:!- Ritav·uoren
53270:                                                                  ~mom. ehd. mo 100; ed. Itkosen y. m.
53271:    1A s i a' kirjat:        Suuren valiokunnan
53272: mi,etintö n:o 54; la,ki- ja talouSJVIaliokunnan                  a.nOIDl. ehd. n :o 101.
53273: mietintö n:o 17; haHituksen esitys. n::o 65.                          8) K:msaJlltajwi&ilen tiat,eeHk·teru lu~ento.ien
53274:                                                                   avustamista tarkoittava anomusehdotus.
53275:                                                                      A 1s i a' k i r .i a t:       Sivistysvaliokunnan
53276:                Toin·en k-äsittely:                               mietintö n :·o 3; ed. Hild{mi[l ja. Anderssonin
53277:    3) Ehdo'bus la:ilksi tulo.1en suosioo:bave-                   anom. ehd. n:o 90.
53278: rosta vuodelta 1919 .................. .                              9) Määrärahan my~ntäJm~Sitä nnielisa.ilras-
53279:    A s i a- k i r j a t:  1Suuren valiokunnan                    hoidon ·edist.äunisak·si kos1keva 'anomusehdG-
53280: mW11nm·öt n:ot 58 ja 58 a; valltiova.rainiV'a-                    tus. . ........... · .. · · · · · · · · · · · · · · · · ·
53281: liokunrl.atl miciimltö n:,c) 12; halrlitwksen esi-                   A s i a k i r .i a t: Tal1ou.svalio1ronnlan mi•e-
53282: tvs n:o 61.                                                      tinltö n:o 4; ~. SarlitDlin y. m. runom. ehd.
53283:    4) Ehdo~ lai1ksi tullimrubujenJ väli-                         n:o 56.
53284: aikaisesta korottamisesta vuodeksi 1920... 2029                      10) A~nomUJSehdotus, .iCJika k·OS'lree valtio-
53285:    A s ·i a: k i r ja t: Suu~n vaEokunn1an                       aVun myönlt·ämistä Sllltaku.nnan KenhkG-
53286: mietilntö n:o 59; VJaltiovaratinvatlilokunnan                    ilautipaTantola-Osa:keyhtiöUe •keuhkootauti-
53287:  mietintö n:o 13; .hallituksen esitys n:o 60;                    paTantolan ra:kentaJllista va1rlen Sata:kU11-
53288: ed. Arh()n y. m. oousk. esit. n :o 9; 'ed.                        taan ............ , ...............•...
53289: Schaumanllin edouSik. esit. n:ot 12 ja 13; ed.                       ·A s i a k i r .i a t: TaJousvaEoku,nnan mi•e-
53290: Schruumillnlin anom. ~hd. n :o 14.                               rtJintö n:o 6; .ed. Ryömän anom. ·ehd..n:o 58.
53291:                                                                      11) Esilkaupunlciolojen takia taJloudellisia                       '
53292:             Ainoa :käsittely:                                    rasituksia kärsivien tkuntain .aVli'sta.tnista'
53293:                                                                   koskeva anomusehdotus: ............. .
53294:    5) Vä~rojen iV·wraallhi'Slta töiden .iä'r.~ilJäimi­               A s i a •k i r .i a i: Laki- ja 1la1o11Svåookttn- ·
53295: S!eksi t:Vöttörti:iUe rtruhkoittam anOIDlusehdo-                 nån mietintö n:·o 3; ed. Easlci.IS!en y. m.
53296: tus.    . .............................. .                       anom. ehd. n :o 79.
53297: 2026                                           Maanantaina 23 p. helmikuuta.
53298:                                 ·------------------
53299:                                                           Si:v.            Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
53300:    12) Anl01ffi'l1JS'ehdotus j>Q~].m kos'kiee maara-
53301: :mhan m:vönltä:mistä .s•ffid,en .ia1 rä!meid'en vil_ie-               1) Ehdotuksen laiksi yleisistä varoista rikos-
53302: lyskelpoiseen .kuntoon sa:attamista varten.                           asioissa todistajille suoritettavan korvauksen
53303:    A :s i a kirja ~t: Ma~arta·lousrvalidlmn(lla.n                                     koroi'ttamisesta
53304: mietintö n:o 3; ed. Sa,arelaisen y. m. alilloon.
53305: ehd. n:o 121.                                                     sisältävä haUituksen esitys n:o 63, jota on valmis-
53306:    13) Määrärruhrun myöntä:mistäi ikaDISIMl-                      televasti lkäs~tel.ty lakivaliokunnan IIlliJetinnössä
53307: opis~o.i'en a:vu:stami:s,ekSii 1ba:rkoitt-ruva a.no-
53308:                                                                   n:o 17 .ia suuren valiokunnan mietinnössä n:o 55,
53309:  muselhdotus. . ...... : ................ .                       esitellään k o 1 m a n t e •e n k ä s i t t e 1 y y n.
53310:    A s i ru k i r j a t :    Sivi:s,t:vs:vaJliokunnan
53311: mietin'tö n:o 4; ed. Kojos'en y. m. aDJom.                           P u 'h e .mi e s: T?i.sessa käsi,ttelyssä 'hyväk-
53312: ~hd. n:o 88.
53313:                                                                   sytty laJnehd·otus vol!daan nyt hyväksyä tai hy-
53314:                                                                   lätä.
53315:                                                                     Eduskunta päättää hyväksyä .lakiehdotu'ks,en
53316:     N1menh-uudossa merkitään poissruolevi'ksi: ed.                sellaisena kun 1se on ~oisessa käsHtelyssä hyväk-
53317: · Oollan, Colliander, M. Erich, R. Erich, E. Han-                 sytty.
53318:  nula, Homen, Juustila, Juutilainen, Kekkonen,                      Asian kolmas !käsittely on päättynyt; .asila on
53319:   K. E. Linna, Malmivaara, Nikkanen, Patinen,                     loppuun käsitelty.
53320:  Paunu, Pilkka, Pitkänen, Ruuskanen, Ryti, .Ryy-
53321:  nänen, Saarikivi, Sarlin, Setälä, Sihvo, Hinkko.
53322:  Taskinen, Thuneberg, Torppa, W ainio; W alko~                    2) Ehdotuksen laiksi kohtuuttomain hintain eh-
53323:  n~n. W ennola, W es~terinen, N. Wirtanen j.a W no-               käisemiseksi sodan aiheuttamissa poikkeukselli-
53324:  koski.                       '                                                     sissa oloissa
53325: 
53326:                                                                   sisältävä ihallituksen esitys n:o 54, jota on val-
53327:                                                                   mistelev~sti käsitelty la1   ki- ja talousvaliokunnan
53328:                       llmoitusasiat:                              mietinnössä n :o 17 ja suuren valiokunnan mie-
53329:                                                                   tinnössä n :o 54, •esi tellään k o 1 m a n t e e n k ä-
53330:   Vapautusta tämän päivän täysistunnosta yksi-                    s i t t .e l y y n.
53331: tyisasiain vuoksi saavat seuraavat edustajat:
53332: Torppa, N~ Virtanen, R. Erich, Collan, E. Han-                       P u h e m i e s: Toisessa mäsittelyssä hyväk-
53333: nula ja Sin'kko. •                ,                               sytty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hy<l-
53334:                                                                   jätä.
53335: 
53336:                 Uusi hallituksen esitys.                          ~   Keskustelu :
53337: 
53338:    P u ·he m i e s: Hallituksen edustaja sa·apuu                     Ed. Es.t 1 a n d e r: Denna lag angående
53339: .iättämään eduskunnalle hallituksen esityksen.                    oskälig sp·ekula·tion limsom förbudslagen och fl.ere
53340:                                                                   ytltringar av la,gstiftningen und~r senaste tider,
53341:    Eduskuntaan saapuu Kanslisti     ' A. V•outila:isen            innebär ett förkrossande omdöme om vårt srum-
53342: seuraaman!IY ministeri H a h l, joka lausuu:                      hälle. Tyvärr tyckes den s.iälvkännedom, soon
53343:    Kunnioitettava Herra Puhemies!           Arvoisa               på sätt och vis yttrat sig i denna lagstiftning, icke
53344: Eduskunta!                                                        vara så-dan, rutt den omedelbart >Skulle leda till
53345:    Hallituksen määräyksestä Qn minulla kunnia                     det bMtre. Frustmer har det redan blivit Jdart,
53346: eduskunnalle jättää hallituksen ·esitys n:o 78 si-                att .det koonbinerade förbuds- och liceiiJSsystem,
53347: sältävä ehdotuksen ,laiksi tilusten rauhoittrumi-                 soon tillämpats och alltjä.m.t också utav regerin-
53348: s·esta kotieläinten vahiill_g~onteolta.                           gen omhuldas, icke leder och icke kan looa till
53349:                                                                   målet.
53350:   ·P u he .m ies: Herra Ministeri. Edus1kunualle                     ,V ad förevarande lag mot o~sund spe'kulation
53351: nyt jätetyn hallitu,ksen esity'rosen tulen esittä-                vidk01mmer, har d·et visserligen, exempelvis just
53352: mään ed11$kunnalle perustuslaiU'IDukaista käsitte-                genom licenssystemet, sörjts för att goda skäl
53353: lyä varten.        ·                                              i&ke sakn3Js att stifta ·en lag uti detta syfte. Icke
53354:                                                                   heller är ja.g emot ·en ·la;g av .detta slag; fastän
53355:                                               Keinottelula.ki.
53356: 
53357: jwg å andra sidan icke känner mig tillfredsställd förbiseende. Det hade ovill'korlip;en bort heta,
53358: wv föreliggande la.gförslag. Men vatd jag icke såsom i lag- ooh ekonomiutskotteti betän.kande
53359: kan . godkänna är att en lag sådan som denna ha.de föreslagits, i stället för ,före 'kri~et" ,före
53360: s'kulle godtagas nu utan tid.sbegränsning. Redan den 1 augusti 1914".                                  ,
53361: dess brister mana till denna begränsning. Riks-           J ag vill emellertid icke för denura te:kniska de-
53362: dag-en lär vi•ss·erligen sn8!rt nog få anledning a.tt tal.is skull yrka på förkastande av lagförslaget.
53363: revidera ett .alster av ·den ·OÖ'\Lerlagda och av sak- J.ag kommer nog för min del att rö•sta för ·dess
53364: kunnighet icke vägledda reglementerings•lus·ta, anta.gande.
53365: som kännetecknat den senaste lagstiftningen. J ag         J 8!g slkall emellerti>d begagna tillfället att ut-
53366: syftar här på lagen angående arbetstiden inom tala den förhop<pningen, att myndigheter och
53367: handels- och :kontorsrörelsen. Det är därför domstolar koon.ma. att tillämpa denna lag icke ml3d
53368: skäl att antaga också denna la.g mof jobberi en- slwpp-het, såsom hittills skett. utan med stränghet.
53369: dast för •en viSIS tid, så att den erbrenhet, s10m J ag skall be .att få framhålla, llitt vårt land hM
53370: under denna ti.d sa:mlas angåen.de lagens möjlighet blivit fullkommligt efter i fråga om stränghets-
53371: och verkan, kun.de tillgodogöras på ett mindre åtgärder gentemot jobbarna. T. ex. i DanmMk
53372: komprometteraride sätt än genoon att helt och hål- har man förfa.rit .så strängt emot även de stora,
53373: let uppriva en för beständigt antagen lag.             mä'ktiga jobbarna, att det har hänt för en tid se-
53374:     Att antaga ·en la·g, sådan soon denn.a, en gång dan aft en tidigare högt ansedd affärsman bli-
53375: för alla, utgör också samHdigt en nästan a:lltför vit för <k·edjehandel dömd till 200,000 kronors bö-
53376: absolut förkast.elsedom över vårt folk.s mor~l. ter. Det är ett så högt bötesbelopp, att detta be- •
53377: Då emellertid lagen, •sådan den nu föreligger tili lop<p icke ens har sin motsvarighet i den lag, som
53378: antagande ·eller förkastande, icke innehåller :1å- vi nu gå att godkänna eller förkasta.
53379: gon bestämning angående dess begränsa.de gil-             Vi måste önska, att myndigheter och do.mstolar
53380:                   a
53381: tighet i avseende tid·en, ser .ia•g mig tvung.en 8!tt skola, såsom jag redan uttalade mig, tillämpa la-
53382: nu föreslå förkastande av lagförslaget. Det iir gen utan skonsamhet, och man får 'hopp-as, att
53383: .iu för regeringen trllfälle att vid nästa ri'ksdag den allmänna opinionen, företrädd av tidnings-
53384: - således i närmaste framtid - upptaga la- · pressen i främsta rummet, skall giva myndighe-
53385: gen ånyo med iafkttagande av de nödvändiga . ~rna och domstolari:J.a understöd. Det synes mig
53386: äindringar .och inskränikningar, soon densrumma va•ra ett betänkligt ,gymptom, att vissa tidningar i
53387: kräver.                                                anledning a.v de senaste avslöjandena angående
53388:                                                        ked.iehand.el och dyli'kt intagit en hållning, SO!Ill
53389:     Ed. S c 'h a u :m a n: Jag bekla·gar, att ja.g icke ar förenlig 1med det som den offentliga mo-
53390: icke vid ärendets andra hehandling fullföljde min ralen kräver i dessa fall. J ag kan icke underlåta
53391: u11sprungliga llivsi'kt att begära ärendet på bordet. att särskilt framhålla, att ·tidningen Uusi Suomi,
53392: Vi hade då fått .motta'ga s-tora utskottet.s betän- för vars redaktion dock ansvara två ·riksdagsmän,
53393: kande, när vi infunno oss ·till plenu:m, •och i be- har nästan förtigit det som i ·d·e •andra tidniu-
53394: tänkandet hade gjorts mycket stora ändringar i garna och även här i riksdagen 1har fra.mdragits
53395: la.gförslaget, sådant lag- och ekonomå.ut.slmttet .rörande den .mäktiga firman Valtamerentakainen.
53396: ha.de utarbetat det. Det fanns då ingen tid för I stället har denna t~dning funnit läm<pligt att
53397: att ingå i en granskning av dessa ändringar. Nu 1Söika misstänkliggöra dem, vilka :hruva urppträtt i'
53398: efteråt har jag lagt märke tili att åtminstone ·an offentl!gheten och försökt bJ.otta, missförhållan-
53399: teknisk negentlighet har illS!Illugit sig i lagförsla- dena. Mot mig personligen har uttalats, att mitt
53400: get. Det tala,g i § 1 .moon. 3 oon att vinS'ten icke tidigare förhålland·e till s.anningell har varil; så-
53401:  får berä'knas proportionsvis större än den vinst dant, att 1man icke kan fästa avseende vid det
53402: so.m för varan före kriget ansetts skäHg. Nu är som ·av mig har anförts. Det ä;r ju en rätt grov,
53403:  det att märka, att från rubriken har borttagits för att icke säga kränkande beskyllning, som
53404:  det som syftade på att lagen skulle Mnföra sig utslungats, men jag skall icke fästa något av- ·
53405:  till det stora världskriget. I_Ji<kaså har la.gens seende ·vid den. V a·d s'lml är sorgligt, och d.iu11t
53406: giltighets·tid icke begränsats. Det kan således sorgligt, är det att de.t finnes tidningar, som kän-
53407:  mycket väl inträffa, att vi komma att få ännu ett na sig tili den grrud bundna aJV storkapitaJ.et och
53408: krig utom det som har varit, innan ·denna la.g storfinansen, att de i stället för att understöda
53409:  upphör att gälla. Jag vili nu icke säga, att icke den hed·erliga opinionen i denna sak, vilja för-
53410:  domstolarna skola kunna tolka ordet ,krig" rätt, söka misstänkliggöra den och sålunda undergrliNa
53411:  men i alla fall föreligger här .iu ett up:penbart ett arbete, soon av alla borde gillas.
53412:                                            Maanantaina 23 p. helmikuuta.
53413: 
53414: 
53415:    Ed. P a l m g T e n: På de av iherr Estlander          a.nta:gas i denna form, att det ingalunda är med
53416: ailförda skäl·en under.stöder jag hans yrkande a;tt       en lag enbart, som man kan uppnf de nödiga re-
53417: föreva·rande la:gförslag må:tte fö:rlkas·tas.             sultaten, allra minst ulllder sådana tider då re-
53418:                                                           geringens ·egna organ och dem · und:erordn~e ·em-
53419:       Ed. v on W en d t: Herr Schaumans anmärk-           hetsverk och myndigheter lägga hyende under
53420:  ninp; var såtiUvida oriktig, s·om 'den endrust gälller   j.obherilasten.                      ·
53421:  den · svens·ka texten, den finska texten är nog
53422:  någorlunda riktig. Icke är den 'heller alldeles               Ed. Ne v a n 1 i n n a: Minulle on ilmoitettu,
53423:  klar, men den giver i alla fall tydHgt vid handen että ·eräs edustaja matsalaisesta rY'hmästä on
53424:  vad meningen är. Att herr Schau,m.an lkom att on;lis~anut huo~iota sille sanomale:hdelle, jonka
53425:  göra sin arumär'kruing beror ej på bristande aktgiv- tOimitukseen .mmä kuulun. Hän kuuluu .väittä-
53426:  ning i stora utskottet uhm 'På att det är Olmöj- neen, jos minulle on ilmoitettu oikein, että tärrnä
53427:  ligt att få d·en svenska texten rättad. Det tili- lehti olisi •sal·annut. totuutta Valtamerentakaisen
53428:  kommer icke stora utSikottet ·eller riksda,gen att asiassa. Minun täytyy myöntää, että viime vii-
53429:  täHa felak_tig<heter i texten, utan justeringsut- ImUa minä .en ole ehtinyt paljoa varsinaista toin-
53430:  s'kottet - någon gång i framtiden. Denna dåliga -tani hoitaa, mutta' minä luulen tietäväni, että se
53431:  plägsed blir orsaken tiH siika konfusioner crned a'v- · mies, joka on sitä viime viikolla johtanut, ei dle
53432:  seemle å texter. Det skulle va:ra mycket bättre, niitä, _jotka .salaavat totuutta. Jos a~rv. edustaja
53433:  om texterna kunde göras tydliga genast från tarkoittaa sitä, että tällä lehdellä ei ole tilaa ollut
53434:  början.                                                     hänen lausunnoilleen täYidellisyydessä, niin mi-
53435:                                                              nun täytyy valittaa, että meidän voimamme ei-
53436:       Ed. Horn b o r g: Jatg ber att få ge uttryck åt vät riitä kaikkien ruotsalaisten lausuutoden kään-
53437:  min livliga anslutning tili 'Vad herr Schauman i tämiseen eikä meidän ti.lamm.e myöstkään 3-4-5
53438:  d-en allmänna delen av sitt yttrande uttalade. Den pa.lstaa pitkien lausuntoien l)ainattrumis·een.
53439: ·lag, som det nu gäller att antaga, h:u tyvärr visat
53440:  sig nödvärudig, men man må icke tro, att I.agen               Ed. S c h a u m a n: .Trug ha•r ingalunda åsyfta;t
53441:  i och för sig är tillfyHest. Allt ankommer i själv~ att :mina andragandetn borde återgi'Vas i Uusi
53442:  V·erket 'På huru den ~ommer att tillämpas. De't Suomi. Det behöva de ick~; ja·g förstår mycket
53443:  ligger i alla l)artiers och det överväldigande fler- väl, att det idke finnes l)lats för dem, i synnerhet
53444:  talet medborgares intresse, ai't man med skonings- då de skola översättas från svenska. Men jag
53445:  lös håMhet skall ingripa emot de sju'kliga före- had·e hoppa.ts ait U. S. icke skulle mot mig ut-
53446:  tee1seT på ·det ·ekonomiska livets område, som slunga en beskyllning, som ja~ måste anse vara
53447:  &enna 1ag är avsedd ·a;tt förs.öka rå.da hot på. krän'kande, nämligen beskyl1ningen att ja.g är
53448:  Endast såluruda 1kan man komma d.ärhän, att la- tidigare kärud för min bristande sanningskätlek,
53449:  g:en i fråga snart s'kall visa ·sig överflödig.             och den beskyll_ningeil har utslungats just i ~am­
53450:                                                              band •tned det uttalande, som jag 'här har gjoct
53451:       Ed. K ·o t o n ·e n: Yhdyn täydellisesti niihin, rörande Vai trumerentrukai:nen. Det är detta sotn
53452:  .jotka ovat toå.vomuJr.s·enaan lausuneet, että tätä jag finner •obiUigt, ooh opassande särskilt då man
53453:  lakia olisi käytettävä äärimmäisellä ankaruu- tager hänsyn tili att denna tidnirug redigeras av
53454:  della. Ne yhteislkun ta-ainekset, joita vastaan tvänne riksdagsmän, hrr Setälä och Nevanlinna.
53455:   tiilmä lainsäädäntötoimenpide on 'k<ohdistettu, ovat
53456:  senlaatuisia, että mikä,än •hienokätisyys heidän              Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
53457:  'kanssaan asioita selviteltäessä ei O'le pailkallaan,
53458:   eivätkä he myöskään sellaista hienokätisyyttä                P u h .e m i ·e s: Keskustelun kuluessa. o:h ed.
53459:   ansaits·e. Henkilöt, jotka häikäilemättömällä voi- Estlander ed. Palmgrenin kannattrulin,ana ehdotta-
53460:   tonhirnolLa ·ovat kiskoneet ja kislm'Vat itsellleen mit, että nyt esillä dleva lakiehdotus hylättäisiin.
53461:   miljoonia kansojen verestä ja k3Jlllssaihmistensä Kutsun tätä ehdotusta ed. Estlanderin ehdotuk-
53462:   häd.ästä, ne olisi yleisessä mielipiteessälkin leimat- se'ksi.                                           /
53463:   ta.va sellaiseksi l)arias-luokaksi, jalka •O'lisi s~l.iet­
53464:   ta-va kunnollisten Jrang,alaisten 'Piirin ulkopuolelle. ·    Selostus  myönnetään   oikeaksi.
53465:                                                                   7
53466: 
53467:    Ed. E s t 1 a n d e r: J l:ig vill ännu tillfoga ett      läiuistys ja päätös:
53468:  par ord. J•ag instiLmliner i det, som rdg-rti Horn-
53469:  borg yttrat och vill ·särskilt inskii.rpa som ett 11JV      Ken hyväksyy rpu:heenaoievan lakiehdotuksen
53470:  de skäl, varför ja;g anser denna lag nu icke böra        sellaisena., kuin se on toisessa käsittelyssä .pää-
53471:                                             Tullimaksujen korottaminen.
53472: 
53473: 
53474:   tetty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" rvoittaa, on ed. Est-        tänyt lausua pari ·samaa asian.käsittelyjärjestyk-
53475:   landerin ehdotus hyväksytty.                                 sestä.
53476: 
53477:      Äänestyksessä oV'lllt jaa-äänet voitolla.                     Ed. H ä s t b a c k a: J ag ans-er mig ännu för-
53478:                                                                pliktigwd att söka varna ribdag·en för en så ödes-
53479:     Puh e m i e s: Eduskunta on siis hylännyt ed.              diger åtgärd, som a.ntagandet av ifrågavarand·e
53480:   Estlanderin ehdotuksen.                                      exporttullar, eller som ~det nu uti en mildare fo:rtiD
53481:                                                                heter exportlicensavgifter. Förmildringen har
53482:      Asian kolmas käsittely on päättynyt.                      väl tillkommit för att icke la.gen och besiutet
53483:                                                                skuUe väcka så stor anstö-t i utiandets ögon. Men
53484:      Asia on loppuunkäsitelty.                                 utförseiavgiften må nu hava viiken benämning
53485:                                                                som häist, faktum är dock att den är en o~rättvis
53486:                                                                och obetänksam särbeslmttning, som kommer att
53487:                                                                hava öd.esdi,gra föijdex.
53488:                                                                    Det bo,rde vara, för envatr klart a.tt om man på-
53489:                Muutos päiväjärjestykseen.                      lägger vår förnäunsta kapitaiskwpand~e faktor trä-
53490:                                                                föriLdlingen, så stränga skatter, som tiilitggs-
53491:      Puhemies: Päiväjärjestykseen tehdään sel-                 skatten, viiken torde stiga till ca 150 millioner
53492:   lainen muutos, että asiat 3) ja 4) vaihtavat                 och ytterligare nu ifrågavarande tull 225 millio-
53493:   paikkaa.                                                     ner, att detta verka:r förlwmande på denna indu-
53494:                                                                strigven.             •
53495:                                                                .. M·~n skattens verknirrgar strä.Cka; silf Iängre
53496:     4) Ehdotus laiksi tullimaksujen väliaikaisesta             an tili den omedeibara träexrportindustrm. Den
53497:               korottamisesta vuodeksi 1920                     faller ytterst på den jordbrukande befolkningen
53498:                                                                och verkar omedelbart att träföräidling.sindustrin
53499:      Esitellään. suuren valiokunnan ,mietintö n:o 59           under instundande skepp.ning icke kan betala de
53500:   ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä se'kä   höga löner ·åt sina arbetare, ,som tidsläget fordvaQ".
53501:   va1Hovarailnvaliokunnan mietinnössä n :o 13 val-                 Det bo:rde även vara kiart för de 1edande pa.r-
53502:   mistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 60.            tierna, även för agrarpartiet inom riksdRJ,g-cn a1Jt
53503:   joka sisältää yllämainitun lakiehdotuks·en.                  om sta·ten uttager förenämnda skatter, tillägg-s-
53504:                                                                skatten och exporttullen, uppgående till bortåt
53505:      S~malla ~otetaan toiseen käsi t te 1 y y n                400,000,000 mark, att förrudlitngsindustrin nödg<>s
53506:   suuren valiokunnan vonsi-ehdotus, joka koskee                i motsvarande g:riad minska skogS'J)ri.sen fö·r att
53507:   ed. Arhc)n edusk. esitystä n:o 9 ja ed. Schauma-             kunna beta,Ia des.sa höga skatter, jämte de stän-
53508:   nin edusk. {lsit. n:oita 12 ja 13.                           digt stigande aTbetslönerna, m. 1m. dylikt.
53509:                                                                    Hittills har träföräidlin~sindustrin varit .iord-
53510:      P u h e m i e s: Käsittelyn pohjaksi asetetaan            bru'karnas kraftiga.ste stöd. J ordbruket oc.h trä-.
53511:   sriliren valiokunnan mietintö. Ensin sallita,an              förädiingsindustrin kunna föriiknas vid .männi-
53512:   asiassa yleiskeskustelu ja kun se on julistettu              sko:kmppens armar, de kOIID·p,J.ettera varandra. Nu
53513:   päättyneeksi, siirrytään lakiehdotuksen yksityis-            håller även riksdagens agrargru.pp på att genom
53514:   kohtaiseen käsittelyyn. Jos yleiskeskustfllun ku-            denna åtgärd bortRJmputera eller förlam.l det cnda
53515:   läessa tehdään muutosehdotu ksia lakiehdtotuksen
53516:                                     1
53517:                                                                stöd modernruringen har för att skydda ooh he-
53518:   ybityiskohtiin ova:t 'nämä eh·dotukset tullakseen            vara sin exis·ten.smöjiighet.
53519: - äänestyksen alaisiksi yksityiskGhtaisessa 'käsitte-              Vi veta av prakti.ska erfarenheter, att om trä-
53520:   lyssä tiudis·tettavat ja kannatetlia·vat. Kun suu-           förädlingsindustrin någon gång har en gynnsam-
53521:   ren våliokunnan mietinnössä olevan lakiehdotuk-              mare period, så få skogsägarne sin andei därav i
53522:   sen yksityiskohtainen käsittely on päättynyt, ·esi-          fo:rtiD av högre'pris för skogen, högre lön för hugg-
53523:   tellään suuren valiokunnan mietinnössä oleva                 nings- och ·körningsrurbeten. Det al1mrunna väl-,
53524:   poiuli.                                                      ståndet höjes ·och ska tteobjekten stär'kas båd-e för
53525:                                                                kommuner och staten. Ifrågavarande åtgärd, om
53526:                                                                en ~expioatering .av de medei, varigenom det all-
53527:                                                                                        1
53528: 
53529:     Yleiskeskustelu :                                           männa väiståndet kunde höjas och statens ställ-
53530:                                                                nihg 'På världsmarknaden kunde stärkas, verkar
53531:      Ed, Neva nl i n 11 a: Minä en httOIIDa.nnut,              häm.mande och sätter deg:enerationens stämrpel på
53532:   pöloeikE1 puhemiehen nuija jo. Minä olisin pyy-·             statsmakten.
53533:                                                                                                               256
53534:  2030                                        Mallollantaina 23 p. helmikuuta..   (
53535: 
53536: 
53537: 
53538:         Herr Laherma hrur mycket riktigt sagt att den         digare, näJmligen frågan om spannmålstu.Uarna.
53539:     nuva;rande s·katte'J)olitiken, som bedrives av cen-       U ti § 4 undanialges visserligen spannmålstullarna
53540:     terparti•erna, kommer att framtvinga en ekono-            från den allmänna förhö.ining tullsatserna un-
53541:     misk revolution från högerparillerna.                     dergå, men tullarna kvarbliva, och det är mot
53542:         Ja·g är fullt övertygad om att så kommer att          detta som ja.g särskilt ville inlågga en gensaga.
53543:     sJke, men först sedrun man genom en osund s1mtte-         Om .vi nu beräkna vad spannmålen kostar i fin-
53544:   . politik har förstört al1a krupitalskapande källor,        ländsk hamn, ·så stiger vetet ungefärligen till
53545:     närrnligen industrin, ,gami fördelat det fondeTaJde       4;83 mark per 100 kilogram och rågen tiU 371
53546:     ka'J)italet mellan löntagarne och arbetarna. Då           mark i runt tal rper 100 kilogram. Staten betalar
53547:     faller bördan för samhällets .och statens uppehåll        åt jordbrulkarna i intet fall öv·er 2 ;mark per ildlo.
53548:     på den jordbrukande befolkningen, och aå U'P·P-           U nder sådana förhållanden förebller det väl
53549:     står den revolution varom herr LaJherma antydde.          egendo:mligt att bibehå'lla några som hälst 1mll-
53550:         J ag vill ännu hop•pas att riksd!l!gen skall be-      sats·er på spannmål. Det skulle kunna finnas
53551:     tänka sig förrän den fattar detta ödesdigra beslut.       ännu 11:ågot försvar för denna tullsats, ifall detta
53552:     Förnuftiga, sunda, ekonomiska -och näringspoli-           skulle medföra ett skyodd för den irrhemska pro-
53553:     tiska princi•per få icke åsidosättas för att tillfäl-     duktionen, ett skydod, som skulle vara nödvän-
53554:     ligtvis kunna genom ·en maktkoncentration till-           digt för att göra oss berMda för ·en eventuell ny
53555:     tvinga sig medel, och således kunna hålla makten          ruvspärrning, omen ingen som hälst l:iknande moti-
53556:     i sin · hand. Samhällets välfärd bör rulltid va·ra        vering förefinnes. Vår valutas köpkraft gente-
53557:     det utslaggivande, och om så är, då måste man             moi utlänsk nol'IID.al va•luta kan öka.s tili det
53558:     söka. medel att kunna u111dgå d·e följ-der som van-       dubbla utan att s•pannmålsTJrisen därför skulle
53559:      ligen härflyta av ·en så djupgående oförnuftig           komma alltför oora det, .som regeringen betalar
53560:     ,ekonomisk politik som ifrågav·aran:de skatter.           åt lantmannen. Det finnes sålunda intet skäl
53561:         Det enda sunda medlet, atf kunna 'komma tili          att, om det ·också sikulle gäilla €tll!dast med bråk-
53562:     :iämnvikt är att upphiilva reglementeringen ooh           delar av ·en· mark, höja srpanniiDålsrprisen genoon
53563:     låta det personli:ga initiativet skapa jäJm111vikten      tullar.
53564:     mellan inkomster och utgifter såväl i samhället              J·ag vill TJå denna grund föreslå, att lagförsla-
53565:     som staten. Skulle en sådan åtgärd vidtagas vin-          g:et så omändras att det för det första icke rubri-
53566:     ner också staten förtroende och d·e som •hava me-         cera.s som en la.g angående tullförhö.ining, utan
53567:     del 'komma utan tvivel att träda emellan oeh giva         lag angående tullavgifter und'er 1920 och · att det
53568: 1
53569:     lån för att kunna uppbygga den snart sagt fa1lna          sedermera efter särskilda ändringar, vilka jag
53570:      staten. I läng:den ka111 man ändå ic!ke •reglel'la nä-   vid deta'ljgranskningen skaH framtälllt, iillfogas
53571:     ringslivet efter döda lagparagrafer.                       en särskild ·pa:ragraf varav det fraJIDgår, att tull
53572:          M.ed 'Stöd av vrud jag nu och tidigare fraJmhål-      för bl. a. SJpannmål icke upTJbäres under 1920.
53573:      lit, ber .iate: få föreslå att § 4 om ex•p'Orttullar
53574:      må;tte ur lagförsla.get utgå.                                Ed. S c 'h a u m a 11': J ag är i sak ·ense med
53575:                                                                den senaste taolaren, men är något tveksrum tö-
53576:      Ed. P a l m g r .e n: På ae vägande skäl jag              rande det a!V honom föreslagna förfarandet. För
53577:   vid ären:dets första behamHing anförde är jag                min de'l'h3!de .ia•g tä.nkt yrka på bifall till § 1 i
53578:   fortfaran:de av den livliga övertygelsen att god-            herr Arhos motion. J ag skoaU sedermera komana
53579:   kännande ruv förslaget, såvitt det gäller exporttul-         att tala am § 2. § 1 i herr Arhos motion avser .iust
53580:   len, skuHe vara liktyaig med en åtgärd, som                  avlyftande av s•pannmålstullarna. Den motion,
53581:   skulle angripa hela det ekonomiska livets livs-              som jag har inläJmnat, är icke 'längre formellt
53582:   nerver. J ag tvekar därför icke att understöda.              tillämplig, emedan den förutsätter att S'J)ann-
53583:   herr Hästbackas förslag att § 4 i förs•la.get :måtte         må-lstullarna ännu icke hruva trätt i kraft. Nu-
53584:   utgå.                                                        mera äro eanellertid spannmålstullarna gällande
53585:                                                                genom att lantda.gens borgerliga majoritet eller
53586:      Ed. v0111 W e n d t: Det är i aUmän'het så                rättare statsutskottet.s borgerliga majoritet ha;r
53587:   pass dålig luft i riksdagen att det nog är fördel-           hindrat motionernas om s·pannmålstullarnas av-
53588:   aktigt att riksda;gen själv medverkar till venti-            lyftande upptagande till behandling i tid och ge-
53589:   1ationen genom att gå ui. - -                                nom att den provisoris'ka budgeten har blivit an-
53590:      För att övergå till dagens la·gförsla.p;, som om-         ta.gen.                                          ·
53591:   fatta'r tullavgifternas generella höjand·e, är det              Det sätt, varpå spannmå:lstullarna nu fakti.Sikt
53592:   en punk-t, som kanske oberoende av regeringens               införts ;här i lalllidet, måste beteclmas såsom ena-
53593:   föl'ISlag i fråga, ha.de bort koiilma up:p redan ti-         stående i varje lands historia. Ja, det måste be-
53594:                                         Tull~maksujim korottaminen.                                       2031
53595: -------------------------------------
53596:    tecknas såsO'IIl ett icke vacker.t utslag av rea;ktio- s•allll situation, att nå•got sitrskilt skydd för dem
53597:    nen och det på den 'formella rätten grundade med hänsyn tili övergångstiden verkligen icke är·
53598:    klassväldet efter 1l!P'J)roret. Den nya tulltariffen påkallat .. Att åter skydda de jordegare, ·som un-
53599:    utfäNlades den 27 mars 1919. Den 1 arpril, så- der de rådande 'höga k.onjunkturerna och under
53600:    1-edes blott några dagar senare, skulle d·en nya nuvarande penningeförhållanden, då 'J)enninge-
53601:    fulltaliga riksdagen sallllmanträda, och den 17 värt;let är så lågt, hava köpt egendomar till högt
53602:    arpril sta.dfrustes .den av lantda~gen antagna grund- pris, .d·et kan väil ändå icke koilllilla i fråga.
53603:    la.u;en om rättsgrunderna för statshushåillnimgen,         Regeringen knnde, .då den infö.rue spannmåls-
53604:    enligt vilmen det för regeringen var omöjligt att tullarna i princip - den införd·e .dem icke fak-
53605:    på egen hand utfärda en tulltariff, emedan tull- tiskt, utan uppsköt införandet tili den 1 januari
53606:    lagstiftningen genom .den kollll a:tt tillhöra riks- 1920- regeringen, säger ja;g, kunde stöda 8ig på
53607:  . dagen. Trots detta bega.gnade sig regeringen, tulltlllriffkommitten. 'J ag såg nyligen i en il-
53608:    stö.dd på den stympa.de lantdwgen, ruv den åter- lustrera:d tidning ·en fotogra.fi av denna ko.mlillitte,
53609:    stående fristen tiH att genomföra en fullständig och den var försedd mecl rubriken ,En k.oiillmitte
53610:    förändring uti ;vår tullpolitik. ,                     som gjort något". ~edaktionen för tidningen
53611:        Det är för aHa här bekant., att. i Finland s:pann- hrude tydlig.en den uprpfattningen, att denna kO'IIl-
53612:    målstullar ick·e tj,digare funnits, och att så har mitte i motsatts till andra. okommitteer verkligen
53613:    varit förhållandet har sin mycket naturliga or- har uträttat något, och j8Jg vill icke bestrida, att
53614: ' sa:k. Det måste 'helt enkelt så vara, •om vi vilja den har uträttat något, men den har gjort ett hast-
53615:    .driva ·en demdkrwtisk ska.ttepolitik. Vi hava ju verk, ty när regeringen stöd.de .sig på tulltariff-
53616:    för det förs.ta här i landet ingen veteodling att kommittens förslag, fanns .det inga motiv ännu
53617:    tala om, så att så gott som hela behovet a·v vete frnn tullkommittens sida. Tulltariffkommittens
53618:    måste täckas genom import från utlandet. V ad rå- betänkande är daterat långt efter d•et tUlllta.rif-
53619:    gen beträffar, •Så är och förblir ookså rågproduik- fen hade trätt i kraft.
53620:    tionen aHdeies otiHräcklig. Vi illlllJ'Orterade under      TuHtariffkommith'm försöker särskilt göra gäl-
53621:    år 1913 råg tili ett kvantUilll av närnnare lande, att spanlllmålsrproduktionen skulle ökas
53622:                                                                                        1
53623: 
53624: 
53625:    400,000,000 kilo, och den egna. produlktionen för- och a.tt det vore nöd vändigt moo hänsyn till, såsom
53626:    slog blott tili något över 1 / 3 a;v det för k·onsum- jag redan framhöll, övergångsti.den att införa ett
53627:    tinoen behövliga IJrvantum." Även om den in- tullskydd. Men kommitten medgiver, att det nog
53628:    hemska sädesproduktionen skulle komma att ökrus, icke är i stort sett andra än storbrukarna, som
53629:    såsom skyddstuH-, spannmålstullvännerna .påstå skulle hruva nytta wv spanlllmålstuUa.rna. Detta
53630:    - de hava nog ick·e rätt i detta påstående --, även 1 medgivande är rätt betyodelsefullt. Det är uppen-
53631:     om S·pann:måls•produktionen här skulle komma att bart, a:tt småbmka:rna icke .hava någon förd.el a.v
53632:    betydligt ökws, så komma vi ändå alltid att bliva spannmålstullarna, ett faktum, sOIID, tyoker jag,
53633:     hänvisrude till utlandet f.ör att täcka en rätt vä- är ett mycket starkt vägmnde skäl mot Sl))ann-
53634:    .sentlig del av vårt behov av spannmål. Icke ·ens målstuHa.ruas itnförande. Påståendet att produk-
53635:    de största a:grofantaster här i landet - •och det tionen rskulle ökas är ·ett påstående, som inga-
53636:     finnes tyvärr a v det s'J)ecies oekså ,- lkunna ;väl lunda är absolut riktigt. Tvärtollll tyckas alla
53637:     moo skäl göra gällande, att Finland skuUe kunna de främsta nationalekonomer, SOilll studerat denna
53638:    själv täcka sitt behov av s:pannmåL Därför för- fråga., vara av den åsi'kt.en, att produktionen icke
53639:     blir alltid srpannmålstullar här i-landet skydtdsiml- hö.ies, men tvärto.m •produktionen antager säJmre
53640:     lar, som betungar den konsumerrunde befoJknin- former till föl.id a.v det skydd som .iordbrukarna.
53641:     gen och särskil t betunga d·e ekonomiskt sämre kunna räkna på, och jorden blir i högre gra'd än
53642:     lottrud·e, för vil'ka brödfödan spelar en större ron eljes en handelsvara. Alltså ,gynnerligen betänk-
53643:     än för de ekonomi•skt bättre ställda klasserna.       lig.a föl.ider av spann:målstuUarnas införande
53644:        Regeringen utgick sannolikt, då den införde .iust för jordbruket.
53645:    spannmålstullarna, från tanken wtt genom tull-             J ag sbll nu emellertid icke higå närmare på
53646:    skydd för jordbrukarna underlätta övergången denna tooretiska fråga., emedan det ju koilllmer
53647:     från .den under kriget råd·ande högkonjunkturen a tt trötta kammaren, som ha[" ·en mäng.d allldra
53648:     till normala, under :Unflytande av den unländska ärenden att beJhan.dla i afton, m-en jag skall be-
53649:     konkurrensen uppstående prisförhål1anden. M·en möta det påståend·e, som här tidi•ga.re gjorts a.tt
53650:     nu veta vi alla, a:tt .iordbrU:karna under denna tid spannmålstulla:rna vore obetydliga. J ag vill
53651:     till största delen blivit befriade från sina inteck- aUra först säga, att en orättvisa ingalun.da är
53652:     nitngssku'lder. De hava redan genom :pennitnge- mindre för .det att orättvisan kvantitativt så att
53653:     vänlets sjunkan.de blivit ställda uti en så •g;vnn- säga är liten. De spannmålstullar vi lhava in-
53654: 2032                                      Maa.MntiUrta. 23 p. helmikuuta.
53655: 
53656: 
53657: förda äro för övigt icke så låga som det rpåstås.             Mitä minuUa muuten on muistuttamista suu-
53658: Sådant penni:tt"gevärdet nu är, sådan valutakur-          ren valiokuuman ehdotusta vastaan, 'koskee ainoas-
53659: sen nu är,, kunna de .iu te sig jämförelswis 1åga,        twan 4 § :ää .ia lienee oikein ta., että lykkään olan"
53660: men. ännu d.en tid, t. ex. då jag inläunnade denna        suf!toni siihen~ kun tästä TJYkälästä tulee ·pu•he.
53661: motion, då riksdagoen •sammanträdde, voro våra                Edellis·elle pwhujalle olisi tietenkin -paljon sa-
53662: s•pannmållstullar, i jä!mförelse med Sveriges och         nomista, mutta en ole valmistautunut tänä iltana
53663: flere andra länders, hög.a, :kunna vi säga. Den           pitämään luentoa viljatullikysymyksestä ja ha-
53664: beskattning, som medborgarna Jwmma att åtaga              luan sentä!hden jättää jlSian käsittelemättä. Ehkä
53665: sig genom S'pannmålstullaTUa>s införand•e, skulle         on kuitenkin tor.iuttava hänen syy.töksensrä, että
53666: bliva un,l!;efär 16 a 17 mark -per individ. J.ag :kan     valtiovarainvalio:kunnan porvarillinen enemllllistö
53667: icke riktigt förstå, huru regeringen hra:r beräknat       olisi estänyt eduskmntaa a~ioissa tekemästä 'Pää-
53668: in'lmmsten från srpannmålstullarna tåll 25,000,000,       töstä ed. Arhon esitys~dotubesta, nimittäin en-
53669: då enligt 1913 års importförhållanden tullen bor-         nenkuin säädetyt viljatullit tämän vuoden alusta
53670: de komma artt utgöra ung.&fär det dubbla eller            astuivat voiJIDaan. Tä!män estiimisen laita on nyt
53671: 50,000,000. Så har också herr Lavonius, som re:-          niin, että ·valtiova.rainvaliokunta kat•soi velvolli-
53672: sery;erat sig mot tutlltariffkommitten, beräkna:t         suudebansa lykätä tullien poistamista tai alenta-
53673: surrnman.                                                 mista koskevain mlotteiden käsittelyn bu:djetin
53674:    J ag ber, såsom jag i börja.n av mitt uttaland.e       lräsittelyn yhteyteen. . Näissä alotteissa vaadi-
53675: yttmde, att få fövorda bifaU tili § .1 i herr Arhos       taan nykyisten tullilln poista.mis·ta täJmän vuo-
53676: motion.                                        ,          den alusta. Ei nähdäkseni voi pitää muuta 'kuin
53677:    D\],remot kan .iag icke omfatta § 2 i denna mo-        täysin oikeana, että valtiovarainvaliokunta y·h-
53678: tion. I denna l)aragraf yrkas -på avskaffande av          dessä yihtey.dessä käsittelee kaikki k'ysymykset,
53679: alla: t111llar för kaffe, socker, te och tyger. Det       .iotlka koskevat vuoden tulojen määräämistä.
53680: är av finansiel1a .skäl för mig åtminstone omöjlifl,"t    Tästä kannasta oli tietysti seuraus, että kun bud-
53681: att nu gå så långt, och jag kan icke riktigt för·stå,     jetin käsittely l:vkkäätntyi, - sitä ei va.ltiovarain-
53682: -på vilka finans•poHtiska kalkyler .socialdemo'kra-       valiok.unta voinut toukokuussa tietää -myöskin
53683: terna bygga sin reservation, då de tillstyrka bi-         näitten alottei tten käsittely tuli ta.pah tumaan
53684: fall til'l herr Arho.s motion i dess helhet, således      vasta sen jälmeen kuin viljatullit olivat •vuodep.
53685: f)Ckså tili § 2~ För min del skuUe jarg yrka, att         alusta ehtineet astua voimaan.
53686: § 2 i herr Arhos motion skulle ersätta.s med den
53687: n:totion, som ja;g inlä.mnat rörande änd·ring aJV             Ed. R. F u r u h .i e lrm: Sedan riksdagen
53688: tullavgifterna för kakao, karff.e och •te, motionen        beslutit att 'utom grun:dskatt f.ör år 1919 också
53689: n:o 13.                                                    uttaga en sär.skild ska tt för inkomstö'kning, så
53690:                                                            gör ja.g för .min dd gällande, att en förhöjning
53691:     Ed. N e v a n linna.: Kutem sanoin oli mi-             av det bel()l])p exporttullen uti budg.eten har be-
53692:  nun tarkoitukseni lausua pari sanaa asian käsit-          räknats komma att imbringa, helt enkelt är onö-
53693:  tlllyjäriestyksestä, jos niin tahtoo ilmaista sen        dig. Utskottet liar för exporttullarna upptag:it
53694:  kysymyksen, j.ata arvelin 'koSJketella. Minusta           ett below av 200 :mil.ioner niark. ResuHatet aN
53695:  näyttää nimittäin välttämättömältä, että jos tä-         .utskottets beräkning av hela budg.eten är errnel-
53696:  män lakiehdotuksen 4 § •hyväksytään valtiova-            lertid ett överskott av ungefär 40,000,000 emot
53697:  rainvaHokunnan mietinnön mukaisesti taikka jos-           regering·ens -proposition. Alltså kan man utan
53698:  sakin muussa lllluodossa, joka ei •sisällä säännöstä,    gensä,gelse uttaia, .att det belo.pp som behöves,
53699: kuinka suureen kokonaismäärään puheenaolevia              ioke UP'P!rår tili mer än omkring 160 mil_ioner.
53700:  ina:ksuja, olkoot ne nyt sittem vientitullien tai li-    Dessa 160 mil:j,oner k.unna på annat Sätt ihopbrin-
53701:                                                                                                  1
53702: 
53703: senS.Si- ja vientima1k•sujen n]mellä käypiä, on kan-      gas.
53704:  nettruva, niin tässä tapauksessa olisi eduskunnan            Enligt mina kalkyler kommer bevillningss!Jrat-
53705:  tehtävä päätös ·siitä, mitä valtiovarainvaliokun-         ten för år 1919, så forma.d som den nu har blivit,
53706:  nan mietinnörr pernsteluis·sa lausutaan siitä ky-        att inbringa ungefär 70 miljoner mark crner än
53707:  Symyksestä, kuinka paljon varoja näillä mak-              det utskottet kalkylerat. Där ih:ava vi sM•edes
53708:  suina on koottava. Siltä 'Varalta, että siis joko         70 miUoner. Vidare ka.n man, såsom ja;g- redan
53709:  valtiO'Varainvaliokunnan ehdotus tai joku muu,            tidigare från denna plats har framhållit, tryggt
53710:  jossa ·ei tulojen kokonaissummaa ilmoiteta, hyväk-        höja inkomsten från illllporttullarna med 20 mil-
53711: -sytään 4 §:n suhteen,., niin minä pidätän itselleni      .ioner. Vi hava ·S'åledes kommit U"P'P 'till 90 mil-
53712:  oikeuden .fa toivon, ettei sitä minulta kielletä, S·en    joner. Slutligen •kan inkomsten från tobaks-
53713: jälkeen kuin lakiehdotus ·on yksityiskohtaisesti          acciJSen ookså utan svårigihet ihö.i:as med 20 miljo-
53714: käsitelty, tehdä ehdotuksen tässä suhteessa.               ner. Där haJV:a vi 110 mil.ioner. Och .enligt min
53715:                                       T11Uima.ksujen :ti:Pro:ljl;~minen,                             2033
53716: 
53717: 
53718: beräJkniiilg giver bevillniwg,sskatten för 1918 10 nellt stora utgifter, vilka förestå, helt och ihailet
53719: milj;onn mark m:er än det utskottet har beräknat. täckas .med skattinkomster. Det är <dock unpen-
53720: Där hava vi således 120 m:iljoner mot de 160 mil- bart, att budgeten ännu detta år till god del upp-
53721: joner som fa:kt:iSkt be<höva,s. Men nu är att .märka, tlllger så att ,säga organisa'tiouskostnader, som
53722: att i dessa 160 mil.ioner redan ingår d·et beloprp · höra till grundandet och upprättthållandet ruv vår
53723: soon regeringen har föreslagit, nämligen 30 mil- statliga existens. Hit rä:knar ja,g då främst mili-
53724: joner. Det är i s.iälva verk·et •således endast en tärutgifterna och o;mkostnaderna för upprå'tthål-
53725: summa av 130 mil.ioner utöver det regeringen har landet av. skyddskårer. Till denna del av kost-
53726: föreslagit, som här behöves, och då ja.g tidigare Mderna eller utgifter.na. borde därför sakenligt
53727: kom till en summa av 120 miljoner, är det såle- bg!lls medel, soon inflyta genom lån; alltså följas
53728: des' blott ett brist av ungefär 10 mil.ioner, som · en sJtattepoliti:k gående ut på ett utjämnand·e av
53729: behövde betäck!lls för att exporttullarna över- skattebördan och dess överfö'rande på framt1den.
53730: hu'Vlldtaget icke behövde ökas aJlls. Denna rest Detta sakförhållande, som .ia·g här ber få fästa
53731: av 10 miljoner kunde tryggt ta:gas av den ka:pi- upplffiärksamheten vid, gäUde naturligtvis i ändå
53732: talbehållning av ungefär 150 mil.ioner mark, som högre grad utgifterna under de tvenne si.st för-
53733: statsutskottet har beritknat i ·sina •kalkyler. Allt- flutna åren, ooh då hrude man också blick för
53734: så, en ex·porttull skulle enligt min åsikt icke he- detta, att lånef·or.men borde 'lmmma till a.nvänd~
53735: höva utt3Jgas strängare än regeringen ha.r föresla- ning. J a.g tror man också kan säga, att menin-
53736: git.      ,-                                            gen nog var, att allt fortfarande så sfkulle ske.
53737:     Man kan mot mina beräkningar invända <a.tt de N umera har ·emellerti<d ·och närmare sa.gt från
53738: äro optimistiska. Men om man tar blott hälften ooh med den tidpunkt, då den nu bes'tående rege-
53739: av den sUJmma jag på annat sätt tror IIDig kunna ringsriktningen inslogs, denna den enda riktiga
53740: iihopbringa, så är det belopp som ihr Ramsay ooh utvägen måst uppgivas. I utbndet torde också
53741: j1a,g i vår reservatiox;t föreslagit, 130 mil.ioner numera utsikterna att erhålla lån vara a;.vgjort
53742:  mark, aHdeies tillfylles. DeS'sa 130 miljoner sämre än ·ex·emp.elvis i .s.oonras. Vad återigen
53743: mark representera mot regeringerus •proposiHon . beträffar förhållandet inom eget land, så lärer
53744: en höjning av 100 miljoner. Detta är som s.a.gt möjligheten ~att genom lån bereda staten in-
53745:  redan en alldeles tillräcklig summa för budget- komster vara på d·et intimaste förbunden med en
53746:  regleringen. J3Jg vill. 1nu alls icke tala om det ·effektiv .förarudring i regeringens politi'k, vilket
53747:  förslag som stora utskottet har gjort, då det har också torde ~räva motsvarande genomgri-
53748: höjt summan från 200 till 225 miljoner.               , pande förändring i den nuvarande regeringens
53749:     Jag ville säga ett par ord till rdg'ID Schauman. saiffi!mansät~ing. Ja·g h~·r anfö:r;t ,<detta f~r att
53750:  Han vände sig påtngligen till mig, då han påstod därmed angiVa de väsenthga .mot1ven, ·som ]'emte
53751:  att någon vid ett tidigare tillfälle i denna kam- sa'kliga skäl - bland ·annat även <de av den se-
53752: mare hade sagt att spannmålstullarna äro obetyd- naste ärade talaren anförda - tala mot flera av
53753:  liga. Detta må;ste man .iu erkänna, då exempel- de skattelagar, vilka föresla.gits och särskilt mot
53754:  vis tullen på råg utgör 5 penni per kilo und.er en de nu fövesla.gna, de motiv som föranleda mig att
53755:  tid sådan som den närvarande, då 5 penni är v-ad yr'ka på, a:tt ur dettå 1agförslag bör utgå dess
53756:  man 'kallar en negligea.ble kvantit·et. Rågmjö- fjärd·e paragraf. J ag skall därom väcka förslag
53757:  let betingar sig nu ett pris av 2: 30 å 2: 40 per då denna paragraf under deialjbehandlingen upp-
53758:  kHo. Om då 5 penni betalas i tull eller icke, spe- tages. I ett annat s'alffillllanhang skall jag väoka
53759:  lar det en underorn3Jd roll. Åhminstone är denna fö~slag om att regeringen måtte i fall av behov
53760:  tullavgift en sådan avgift att ingen, som ·erläg- bemyndigas att upptaig'a inhemska eller utländska
53761:  ger den, har någon verklig tunga av d·et. Han lån till belop.p, som erfordras för att reglera bud-
53762:  märker det åtminstone icke. På vetemjöl är -tul- g-etens inkomstsida.                                '.
53763:  len 14 å 18 penni per kg, medan vetemjölets pris
53764:  är o.mkring 3: 50. All tså också där en i ·pr()lpor-      Ed. La he rm a: Ryhtymättä uudestaan
53765:  tion till hela priset mycket obetydlig summa. esittämään niitä syitä, joilla tällä hetkellä olen
53766:  J ag anser därför att rdg-m Schauman icke har kaikkien verojen, niin uusien kuin korotettujen-
53767:  kunna·t bemöta mitt påstående om att •spann- kin, myöntämistä vastaan, pyydän vain vasta-
53768:  målstullarna i den form d·e nu föreligga, måste lauseeni mukaisesti ehdottaa., <että esillä oleva
53769:  anses vara högst obetydliga. 1                         lakiehdotus tullimaksujen korohtamisesta hyljät-
53770:                                                         täisiin. Tämän teen sitäkin suuremmalla syyllä,
53771:     Ed. E s t l a n d e r: Den skattepolitik, som kun tuontitullien korottaminen on jo sinänsä mitä
53772:  detta år följts, utmärkes genom att de exceptio- paheksuttavin keino valtion rahatalouden jär.ies-
53773:        1
53774: 
53775: 
53776: 2034                                     Maanantaina 23 p. helmikuuta.
53777: 
53778: 
53779: tämiseksi. Sitäpaitsi hyväksymällä 'lakiehdotu.s         ran hyötyvät, mutta muuta tietä, :nim. teollisuus-
53780: annettaisiin samalla siunaus kolmannessa pykä-           tuotteiden kaUistumi•sen kautta, kun teollisuuden
53781: lässä sille toimenpiteelle, jolla tähän maahan saa-      suojelustullit ovat tullel)t voimaan, ne menettäväit
53782: tettiin voimaan viljatulli, ja tämän siunauks•en         kaiken sen, minJkä viljatullilla ov.at voittaneet ja
53783: antamisessa en tahdo olla mukana.                        paljon enemmänkin. Suojelu.stulli on omiaan ai-
53784:                    !
53785:                                                          noa.staam. korottrumaan maan hintaa ja sillä ta-
53786:     Ed. H e l o: Pyydän kannatt!lJa ed. Laiher- va;lla saattrumaan maanviljelyksen lkelhittymisen
53787:  man tekemää ehdotusta.                                  yhä vaikeammaksi ja vaikeamma1ksi.
53788:                                                            Va·JJSinkin pienvHjelys kehittyy '}JaraiJten silloin
53789:     Ed. R i n ta 1 a, '}Joissa•.                        .kun maan1hinta ·ei ole kotkea. Mitä korkearrnmalle
53790:                                                          maan qinta viHatulleilla saadaan nostetuksi, siili
53791:     Ed. I t k on en: Mrnä olen ottanut vuheen- va~kearrn'}Ji on pienviljelyksen edistäminen ja
53792:  vuoron etupäässä sentähden, että tiilmän kysy- uusien viljelmien perustaminen. Toeollisuuteen
53793:  myksen yhteydessä on otettu käsiteltäväksi ed. taas viljatullit vaikuttavat vieljikin turmiollisem- '
53794:  Arhon ja Scha>umanin t~kemät esitykset viljatul- min kuin pienviljely'kseen. Teollisuudessa san-
53795:  lien poistrumi·sesta. Sentähden pyydän lausua gen huoonatta vaa os·aa nityttelevät työläisten :pal-
53796:  muutamia låuseita meillä tämän vuoden a.lus.sa kat ja. työläisten palkat O'Vat sellaisia, että niid•en
53797:  voimaan astuneista viljatulleista ja niiden mer- täytyy 'kuitenkin pysyä jotakuinkin elintas·oa vas-
53798:  kityksestä. Aivan aluksi 'PYYdän huoonauttaa, taava•s•sa määrässä. Jos elintaso vilja- ja· elintar-
53799:  että tämä tulli, mikä meille on asetettu, on tosin vetullien k·autta. korotetaan korkeaoksi, täytyy
53800:  alhainen, se on ainoastaan 5 penniä kiloa kohti. myös teollisuustyöväen työpalkkojen ainakin jos-
53801:  Mutta jo se periaa·te, mikä tässä on omaksuttu, sain .määrin •kohota. Tämä tuottaa vaikeuksia tie-
53802:  nim. suojelustullien •periaate, on sellainen, että tysti maan teöllisuudelle ja •estää sen tasaista ja
53803:  millä hetkellä tahansa . voidaan tästä 'Pienestä raulhanista kehitystä. Työväkeen taas nämät vil-
53804:  alusta lähteä ja.tk!lJmaan yhä korkeammalle ja jatullit samoin kuin kaikki tuontitullit vaikutta-
53805:  korkeammalle. Ja sentähden on tarpeellista koet- vat turmiqllisem.min kuin m~hinkään muu1hun
53806:  taa heti alussa vai'kuttaa niin paljon kuin mah- kansa.nluokkaan. Työläinen ei nii·stä ihyödy mi-
53807:  dollista estääkseen tälle turmioUiselle tielle liiih- tään, vaan se sa<a sillä kaikki tarpeensa ostaa yhä
53808:  temistä.                                                kalliimmaila ja kalliimmalla hinnalla. Mitä <lwa-
53809:     Suojelustulleja vastustavat ta<loustieteilijät se- jem:malle suojelustullijärjesteLmä ulotetaan, sitä
53810: littävät, että viljatullit ovat koiko suojelustullijär- kalliimma\ksi kohoaa työläisten ~lintaso. Yerotus-
53811: jestelmän alku. Viljatullit, kun ne 'kerran sellai- muotona tullit yleensä mat !kaikkein väärin ja
53812: sina on sarutettu voimaan, niin että ne joHakin ta- huonoin verotusmuoto, varsinkin sellaisiin kuin
53813: valla vaikuttava.t myöskin maan maatalouden ke- työläisiin j.a muihin pieneläjiin nä!hden, jotka jou-
53814: hitybeen, vaa•tivat heti parkalla säilyttruäkseen tuvat suuriilliiilan osan tuloista ·panemaan välttä-
53815: tasa:painon eri maanviljelysh!lJarojen kesken, mättömiin elintar'}Jeisiin. Saksassa, joka on suo-
53816: myöskin li'ha<tullit ja muut karjatuotteiden suo- jelustullien, erikoisesti elinta·rvetullioen luvattu '
53817: jelustullit ja sen sellaiset. Jos taa•s yksin elin- maa, on 30-vuotisen kokemuksen jä!lkeen tultu
53818: tarvetallit o!Va<t voimassa., niin se on omiaan pai- huomarumaan, että suojelm;tullit- ja vilj.atullijär-
53819: namaan maan teollisuuden maihdoHisuudet niin jestelmä e~vät ole omiaan koihotta.maan maanvil-
53820: alas, että aivan välttämättä teollisuus myös vaa- viljelystä 'Vaan päinvastoin '}Jainamaan sitä alas-
53821: tii suojelustullia. Viljatulleista kun lälhdetään\ päin. Ne korotta;vat maan hintaa ja ·vaikeuttavat
53822: niin päädytään lorpulta välttrumiittömyyden pa- sillä tavalla ma!lJllviljelyksen ikehittrumistä .ia mikä
53823: kolla täY'deHiseen suojelustullisysteemiin. On omituisinta, ne kohottavat maan hintaa aina enem-
53824: myöskin tultu huomaa.maan että viljatullit sellai- män suurtiloissa ja tästä syystä, tästä !ill!lJanarvon
53825: senaan hyödyttävät enimmäikseen suurviljeli- kohoamisesta ja silnä ilmenevästä epäsuhteesta
53826: jöitä, s•eilaisia 1 jotka kykenevät tuottrumaan vil- juuri kaikkein paraiten huomataan että suurvi11-
53827: jaa huomattavassa määrin yli oman tarpeen. Ja jelijät hyötyvät viljatulleista kaikkein enimmlän.
53828: •sellaisia suurviljelijöitä meillä Suomessa on '}Je- Saksan suoielus•tulli.iärjestelmä on myöskin ollut
53829: rin vähän. Pienviljelijät, jotka tuottaJVat viljaa sangen suurena tekijänä Saksan ulk01politiikassa.
53830: -ainoastaan omaksi tarpeekseen ja ostavat muita S.e on ollut omiaan kär.iistä<mään Saksan •suhteita
53831: elintarpeita, puhumattakaan siitä, että he •osta:vat ·• muihin suurva1toiihin. Se on ollut osalta,an myös
53832: teollisuustuotteita ja muita sen s·ellaisia, ne eivät tekijänä siilhen, että Salksa syöksyi sille niin koh-
53833: viljatulleista hyödy juuri mitään. Ne kyllä siitä ta•lokkaalksi ja onnetto!llaksi muodostuneeseen
53834: määrästä, minkä kykenevät myymään jonkun ver- maaiLmansotaan. Kaikista näistä opetuksista huo-
53835:                                         Tullimaksujen korottaminen.                                       2035
53836:                                                             ~----------------------------------
53837: 
53838: 
53839: lim.atta tai kaikki nämä opetukset varteen ottaen S'e s~unaamalla viljatullin ja· kumoama.tta niitä
53840: on saksalaismielinen monar'kistiJhallitus viillllei- nyt kun siihen on tilaisuus jättää tämän monar-
53841: s~nä hyvänä työnään tälle maalle ja kansatie ot-         kistihallituksen teon voimaan, niin se samalla
53842: tanut viljatullijärjestelmän voimaan. Ja tällllä hyväksyy myös sen epäkansanvaltais·en, rikolli-
53843: viljatullijärjestelmän voimaalllSaaitaminen on ol- sen tavan, millä ne ovat syntyneet. Asian kä-
53844: lut niin törkeä rikos kans·anvaJtaa vastaan, että sittely valiokunnissa osottaa kyllä jotakuinkin
53845: sitä ei voida tällä kertaa, jolloin erikois.esti selvästi. että on melkein turhaa vedota tässä
53846: näistä tulleista oi:t kysymys, sivuuttaa. Ennen- asiassa keskustaan, sillä keskusta näkyy olevan
53847: kuin, uusi :tulli tariffi, joka ·sisälsi myös vilja tul- sitä mieltä, että ne monarkistihallituksen teot,
53848: lit, ·astui voimaan, sääsi tynkäeduskunta 1lain v·al- joista heille on odotettavissa jotain hyötyä, ne
53849: tiatalouden orkeUS'Perusteista. Täs.sä laissa siir- kyllä voivat olla voimassa. Seosottaa vain sitä,
53850: rettiin tullilainsäädännön ratkais·eminen ja käsit- että keskustaJpuolueet eivät kovinkaan paljon vä-
53851: teleminen eduskunnalle. Siihen saakka se oli litä kansanvallan vaatimuksista, vaan uhraavat
53852: Venäjän yksinvallan perintönä ollut valtion pää- ne hyvin mielellään luulloteltu.ienkin omien etu-
53853:  miehellä, mutta tällä uudella lailla se siirrettiin jensa .täJhdoo.
53854:  eduskunnan käsittelyn 'Piiriin. Tämän lain •vah-           Tämä viljaltullien poistallllinen oli'li minun mie-
53855: vistamista lnR"manin johtama monarkistihaH. itus lestäni tällä kertaa tehtävä sitäki!! välttämättö-
53856: kuitenkin 11itkitti pitkittämistään niin lkauan, mämmin, koska ne eivät vielä ole ehtineet vaikut-
53857:  kunnes sai valmiiksi uuden tullitariffin, jo'ka si- tamaan sillä tavoin kuin ne .ehdottomasti tulevai-
53858:  sälsi myöskin 'Viljrutullit. Muutwma vii.:klko sen suudessa tulevat vaikuttamaan. Rahamme alhai-
53859:  jälkeen kun tämä sangen suureHa kiireellä valmis- sen arvon tähden on ulkomainen vilja toi:staiseksi
53860:  tettu tullitariffi oli astunut voimaan, jouti tullut maahan tuotettuna kalliimmaksi kuin koti-
53861:  myöskin la·ki valtiotalouden .t'Jikeus'Perusteista 8!S- mainen, niin •etteivät viljatullit ole vielä päässeet
53862:  tua voimaan. Mutta ennelll tuota oli ·ehditty tä- vaikuttamaan viljan hintoihin enempää ilntin
53863:  män maan suurviljelijöillet hyödyksi ja voitoksi myöskään maatilojen hintoihin. Mutta ·tulevai-
53864:  pa.nna. viljatullit toimeen epäkansa:nvaltaista tietä suudessa, maan taloudellisen elämän parantuessa
53865:  hallinnollisessa •järjestyksessä, ilman että edus- ja raha.narvon nous•tessa ne tulevat vaikuttamaan
53866:  kunnalle oli annettu tilaisuutta lausua mi:llään · sangen ·tuntuvaslti maatalouteen ja k9ko maan ta-             ,, .
53867:  tavalla asiasta miel1pidettään. Kun tiedämme loudelliseen kehit:v'kseen. Viljatullit samalla ta-
53868:  että Venäjän tsaarihallitus säätäessään ennen voin kuin suojelustullijärjestelmä yleensä ovat
53869:  maailmansotaa viljatullit ei sentään niin häikäile- siitä ominaisia että niistä ei oile yihtä hel11po
53870:  mättömästi menetellyt, se TJiti näiden viljatullioo päästä, kuin/ne ovat helppoja määrätä. Suojelus-
53871:  valmistelua tolki sen· verran vireillä, että Suomen tullijärjestelmä vwkiintuneena. on sellainen, että
53872:  kansan eduskunta eih.ti sanoa niis,tä tuomitsevan se voidaan poistaa ainoastaan väillitel1en ja 'Pitkän
53873:  sanansa, ja kun tiedämme että eduSikunta täl- ajan ku,luessa, ;ios tahdotaan väl~tää äkkinäisiä
53874:  löin jota,kuinkin yksimielisesti vastusti viljatul- heilahduksia maan taloudellisessa 'kehityksessä.
53875:  leja, niin kuvastuu tällllä Ingmanin hallituksen Sentähden -olisi meidän nyt, kun se vielä h•elposti
53876:   Yiljatn:ihen säätäminen sitäkin räikeämmässä va.- käy päinsä, palattava pois tältä suoj~lustullijär­
53877:   lossa.. Ja aivan kuin kuk'kurana tälle kansanval- .iestelmän tieltä.
53878:   lan hallveksimiselle SosiaHd·emokraatin 'Päätoimit-       Englanni:ssa, vaprurukau11an luvatussa maassa,
53879:   taja ed. Ryömä, joka uskalsi oikealla tavalla siellä on moneen otteeseen koetettu saada voimaan
53880:   arvostella tätä monarkistihallituksen viimeistä suo.ielustuHe.ia, mutta aina huonolla menestyk-
53881:   työtä, tuomittiin. tästä kirjoituksesta !istumaan sellä. Englannin riyk:v'inen TJääminiSiteri Lloyd
53882:   kolmeksi kuukaud·e'ksi vankeuteen. Minä ha- George ·on lausunut niistä arvostelunsa ja hän te-
53883:   luaisin asettaa erikoisesti eduskunnan kes- roittaa ·erikoisesti sitä seikkaa, että suojelus,tulli-
53884:   kustan asiaksi !korjata tämä kansan.vallanvas- .iärjestelmä merkitsee sodan -politiikkaa, vapaa-
53885:   tainen teko. Minä kyllä tiedän että esim. kauppa merkits•ee rauhan politiikkaa. SentäJhden
53886:   meidän maalai·sliittolaisistamme suurin osa hän erikoilsesti on !kaikkia suo.ielustulleja vastaan.
53887:   on siinä harhakäsityksessä, että tullit autta- Äskettäin on ilmestynyt Suomessakin maisteri
53888:   valt myös 'Pienviljelijöitä, ehkäpä luulevaJt että ne K. N. Rauhalan kirjoittama.na kirja ,Suo.ielus-
53889:    auttavat -etupäässä niitä, ja pitävät tätä monar- tunit vaiko va'PaakauP'Pa". Maisteri Rauhala,
53890:    kistihallituksen lahjaa sentähden heille taloudel- joika on edistyspuolueen miehiä, edistys,puolueen
53891:    li.sesti edullisena. Keskusta koettaa ainakin pää-äänenkannattajan toimittajia, lotpelttaa kir-
53892:   sanoissa noudalttaa kansanvallan vaatimuksia. jansa !Seuraavalla lauseella: ,Suojelustulliiärjes-
53893:    Teoissa se kyllä usein niistä luopuu, mutta jos telmä on tomun ja veren tahraama ja horjuu hau-
53894:     2036                                      Maanantaina 28 p. helmikuuta.
53895: 
53896: 
53897:     · taansa kohti. Uud·et ajrut ja uudet periaatteet!"      gäller direkta skaitter, så ställer .allltid venstern
53898:       TäJID.ä on todella edistysmielistä politiikkaa, se     så till, att a;rbetarena praktiskt taget gå fr~a från
53899:       on sitä, mitä voi:darun kutsua porvarilliseksi edis-    all ska1tt. Sambidigt fordra de upphävamde av in-
53900:       tysllllielisyydeksi. Mupta minä luu'len että tämä      direkta skatter och resultatet blir sålunda, att även
53901:       edistysmielisyys tuskin tästä meidän edistyspuo-       ?'m de konsumera betydligt i sa:mhället, de betala
53902:       lueestamme enempää kuin maalaisliitostaJkaan saa       mgen skatt därför. Det är sålunda en nödvändig-
53903:       y1htään ääntä ·puolelleen.                             het .att de indirekta skatterna åtminstone i detta
53904:                                                              land bibehåll81S. V ad .den praJktis!ka betydelsen
53905:         Ed. ruf F o r s e 11 ·e -s: J ag måste giv:a rdgm    av spl).nn:må•lstullarna beträffar, så var frågan re-
53906:     von W endt rätt däri att under den tid reglemen-         ~an före en gång tidigare, och n'ämnde ja·g då, rutt
53907:     teringen pågått skydd,stullarna iör sparrmmål icke       .1ag uppskattade att belo-p-pet skulle stiga till 56
53908:     ha,ft någon synnerlig bety.deJse. Men när reg;le-        mil.ioner, o0h jag; s·er att !"dgm Schauman nu haT
53909:     ringen upphör, kan d•et icke l~da något tvivel om.       bekräf.tat denna u:ppgift. Rdgm Schauman ville
53910:     att icke spannmålen också inom landet skall stiga        emellertid icke und•erstöda den andra klämmen i
53911:     ~ pris och ·då naturligtvis till samma höjd, som
53912:                                                              rdgm Arhos petition, utan förordade sin egen
53913:     rmporterad spannmå:l. J ag tror, att frågan tlå          kläm i petitionen, angående ne.dsättning av soc-
53914:      ånyo måste u.pptagas i kammaren, och att -det           ker- och kaHetullarna. Va.d kaffetullen beträffar,
53915:      blir fråga om att ytterligare hö.ia spann.målstul-      så var också fråga därom vid ett tidigare plenum,
53916:      larna. Det är nämligen fallet, att dessa spann-         och nämnde jag då, att skillnaden skulle bli 110
53917:      målstullar icke heller kunnat undvikas ens i Sve-       mil.ioner. Vid nrurmare uträkning torde belO'J)'pet
53918:      rige, i det att svenska riksda.gen under sommaren       bktiskt gå upp till 115 mil.ioner. Huru man än
53919:      antagit en ny lag, som inför s.k. glidande tullar       anser att spannmålstullarna v·erka, k:m ja.g icke
53920:     å spannmål i Sverige. Denna lag. som blev pro-           förneka, att ~de i var.ie fall i viss gra1d s!kydda vår
53921:     mulgera.J i •se.pt•ember dett.a ~\r, hestlimmer att      modernäring, och det är väl också därför man i
53922:     från den 1 .iuni 1920 till den 31 maj 1922 glidande      de f1esta Iänder bibeMllit ·dessa tullar. Om så-
53923:     tullsa.tser skola vara gällande motsvarande halva        dana tullar i .a:ngränsande Iänder ävo förhanden,
53924:     -skillna:den emellan priset på i.nhmnsk s-panThiilål     torde väl ett litet land som vårt :heller icke
53925: ~    och im-porterad spannmål, d:odk ioke övcr 3 kr. 70      kunna undgå desamma.
53926:     öre per 100 kg, :sålunrla en tullsa.ts per kg, som           Här nämndes - .jag tror det var av rdgm
53927:     efter nuvaranrle 'lmrs s'kulle stiga till mellan 16      Schauman - a•tt vi icke hava u:tsikt att kunna
53928:      oeh 20 penni, eller alltså till hö·gre vä:rrle än vår   producera vårt .eget säJdesbehov. ,Jag är ic.ke själv
53929:     nuvarande spannmå1stull. För min .del har ja:g           ]Ordbruikare, men efter vad ja.g hört, så torde det
53930:     icke varit någon beundrare av spannmålstuHa.r,           icke vara någon omö.ilighet. Red.an om våra kärr
53931:     då jag kom till ka.mmaren. och, såsom icke varan-        skulle ·oolas, säges det at.t man därigenom skulle
53932:     ele medlem av rlen förra kammaren, har jag ic'ke         kunna föda ·en befolkning bBty.dligt överstigande
53933:     någon förplikt.else ait försvara -det sätt, -på vilket   den närvarande. J ag vill ioke heller neka tiH vad
53934:     ~d:en tidigare kammaren förfarit vid antagandet av       rdgm Schauman yttrat om jordbrukarnas stä.ll-
53935:     •spannmålstullarna. I var.ie fall är den nuvarande       ning under 'kriget. Det är .iu en allmänt känd
53936:     ikrummaren i tillfälle att godkänna dem eller att        sa:k, att -de därund·er hava förtjänat s·tora rike-
53937:     .ändra eller förkasta desamma.                           domar. J ag tän:ker att detta i fram tid.en k()mmer
53938:         Såsom saken nu .står, så kan jag för .min del        att tagas i betrruktande vid utmätandet a:v s'kat-
53939:     icke vara för spannmålstulla.rnas ·slopanrl•e och det    tema. Såsom frågan nu står, k~n jag emellertid
53940:     utav tväime orsaker,. som jag lärt känna här i           idke finna, att det lmn vara orsak till slopau4e av
53941:     kammaren. Den ena är, att staten för tillfället          spannmålstullarna, varför ja:g ber att få under-
53942:     behöver dessa tullar, i det att de representera en       stöda stora utskotteJts § 3.
53943:     så stor inkomst, att ja.g icke förs:tår, huru denna          V ad exporHuHarna beträffar, så ber jag få un-
53944:     inkomst till staten nu sku,lle kunna ersättaiS. Den      derstöda rdgm. Furuhjelms försla.g, att deras
53945:     andra är -den omstänrligheten, att ja,g kommit ·Un-      värd·e S:kuUe beritknas tilll30 miljoner.
53946:     d:erfund med, att man på vensterhåll driver en
53947:     p@litik, som går ut därpå, att arbetarena i detta          Pää.ministeri :V en no 1· a: Minä -pyysin pu-
53948:     land överhuvud icke skola betala några skatter           heenvuoroa etupäässä sen lausunnon johdosta,
53949:     alls. Det finnes sådana frågor, som gå under             jonka ed. Itkonen täällä antoi, .ia minun täytyy
53950:     namn av demokratis'k sann.ing och som egentligen         koiistateera·ta, eHä ed. Itkonen •oli nielaissut ihan
53951:     äro halvsanningar; och dit höra äiv·en frågorna          täydestä kaiken sen, mitä herra Rauhala, joka on
53952:     angående dire!kta eller indirekta skatter. Om-det        tästä tullirusiasta kirjoittanut, on toimittanut pai-
53953:                                              Tullimaksujen korottaminen.                                        2037
53954: 
53955: 
53956: nosta. Näyttää niinkuin ed. ItkoseUa olisi se                ma;an niitä lausuntoja, mitä täällä on annettu esi-
53957: us·ko, että kaikki mitä •on painettu, on myöskin             merkiksi viljatullista, mutta taihtoisin kuitenkin
53958: ehdottoma,sti totta. Puheenaarrevan teJkeleen laa-          huomauttaa, etteievät ne väitteet, joita tääl'lä on
53959: tua vaJl,aisee erikoisen 1hyvin se lop'pulause, jonka        lausuttu ja. joita ed. Itkon•en viimeksi toi esiin,
53960: e1d. Hkonen itsekin esiHi, että lmko suojelus,tulli-         ole niinkään ei:ttämättölmiä totuuksia, kuin hän
53961: järjestelmä on rv~eren ja. tomun politiikkaa. Minä          näJkyy uskovan. Se s·eilkka, ett!ä ma.a.nvi·ljelystul-
53962: luulen, että eiköhän tässä ohsi koko paljon till!ki-        lit veisivät täydelliseen suoöelustullisysteemiin,
53963: misen va,raa, siHä j·o tämä seildm pan!ee lukijan            on kyllä tavallaan ·totta, mutta. varsin rp'al:ion riip-
53964: mietJtimään, onkohan kaik!ki ,se, mitä kirjassa .r•si-       puu siitä määrästä, minkälai·uen tulli tava,ro~lla
53965: tetfi;än, niinkään punni~tua.                                on, se temppo .ia se vaikutus, mikä niiHä yleensä
53966:      Mitä siilhen seikhan tulee, että aikaisempi hal-       suojelu:s<tu'llikysymyks.en muodostwmis·een nahd·en
53967: litus on sää:tänyt maallemme twllitaJksan, niin mi-          on. Minä tahdon tähän nä1hden :Jwnstateerata, että
53968: nun täytyy 'huomau~ta:a, että tämä toimen;pide oli           meidän tulli·ta•ksmmme ·siinä muodo.ssa:, kuin se
53969: siUotsissa oloissa ja silloisen 'halli:twksren käsityk-     nykyään esiintyy, on verrattain lievä ja että ne
53970: sen mukaan aiva.n välttämätön. Oliihan llmolmat-            maanviljelystullitkin, jotka siinä ova<t ·ehdotetut,
53971: tava, ·etltä meidän maamme silloinen tuUitaiksa,             ovat väihä~siä. S1ell.a.isia on useimmissa •maissa.
53972: joka 'Siihen saakka oli voimas-sa., di 50-60 vuotta         Ne eivät vielä 'suuremmassa määrässä tule ra·sit-
53973: vanha ja että tärle varuhalle perustaHe meidän ta-          ·ta,ma;an mitään y:hteiskunta'lu'okkaa.
53974: loutemme rakerutaminen karusainvälis·essä suhtees-              Mitä siihen tulee, että tällais·et suojeluS!tuHit
53975: sa, sopimust·en laatiminen ·sen 'perusteella: olisi         tai ma.anviljelystull~t tulisivat ainoastaan suurrvil-
53976: oHut ·e11inomaisen .epäedullista maalle. Jo tästä           jelijäin osruksi, niin ,selkin on aiwoasttaan osittain
53977: syystä täytyi ryhtyä ai!karunsaamaan ma,alle uutta          totta. Silti vaTsin suures•sa määrässä tulevat ne
53978: tumta.fkiswa niin ruopeasti kuin suinkin. Että ·hal-        erilaisten ka·nsanta,loudellisten olojen vaJtli,tessa
53979: litus siinä olisi odotellut, miten eduskunlta o[isi         myöskin pienviljelijäin os,aksi. Minulla •ei tässä
53980: vastaisuudessa sen asian käsitellyt, olisi viivyttä-        tilaisu111dessa. 1ole numeroita ·saatavissa, mutta täl- ,
53981: nyt msian mtka,isua. liian paljon, ·samoinkuin              laiJSes•ta vaikutuksesta voi aivan hyvin paljJn
53982: myöskään ei olisi ilman tMä tullitaksa'a voitu              tuoda esi'lle esimerkkejä. Että maanviljelystullit
53983: saada nii'tä lisätu'l.oja., mit!kä tullin kautta saa-       myö,s kohottava:t maan hintaa, on myöskin osit-
53984: daan. On huomattawa, että tällainen toimenpiide             tain totta. Riippuu tuUrmäärästä ja kansantalou-
53985: ei .suinkaan ·ole ristiriidassa kansanv.a!ltaisten !peri-   den •toi.mintwtavasta., missä 'mää·rin tämä maahin·
53986:  aatteiden kanssa, koska toimenpide oli aivan lain          nan lmrotus tul·ee yleisl€,nä ilmiönä esiintymään.
53987:  mukainen, ja vaik!ka ·toinen järjestely olikin odo-        Pienet vähä~set viljatullit eivät suuressakaan
53988:  tetta;vissa., niin oliJha.n juuri sen perusteella edus-    mää!'äs<sä maan hintaa 'kohota.
53989: kunna:Ua tilaisuus a,i:v·an pian uudestaan ottaa a1s:ia         Näistä yksityisk01hdista voidaa:n ti<etysti väi-
53990: käsittelynalaiseksi ja on tälläkin hetkel'lä tilai-         tellä !hyvinkin •p,al.ion eri ~ta•valla ja tuoda: ylimal-
53991: suus lausua mielensä ja muuttaa tuQlitaksa mie-             kaisia. todistulksia. 1s·ekä pro että contra. Väittely
53992:  lensä mukaan. Mu·tta onkin päinvastoin merkille            tästä asias-ta:han on jatkunut vuosiky:mmeniä ja
53993:  parrtaNa, että aina:kin valtiovarainvaliokunta ja          tu'lee •epäil,emättä ja.tkumaan. Mutta se totU'lR,
53994:  myöskin suuri valio'kunta ovat tuUeet siihen tu-           joka on tämän ikoko a.sian talka·na, on se, rottä eikö-
53995:  loksleen, että tältä tullitaksan korottamista on ei        hän kuitell!kin pääarsi•a ole, e!Uä •koetetaan ra.ken-
53996:  väJhennettävä, ei poistettarva, vaan <päinvas\toin         taa ka.111sa:.nta\loutta. mikäli mahdollis,ta, omiin ta-
53997:  ja·tlketta•va. Va1Wovarainvaliokunta, •samoinkuin          loudellisiin voimiin, j.a eiköhän kuitenkin työvä::ls-
53998:  suuri valioilmntakin on ~hy<väksynylt, että tuUeJja        töllelkin j.a kuluttaji:Ue, kaikilLe ka:nsanluolrille, ole
53999:  on yleensä muutalmilb poikkeuksilla ikorotettav.a          eduHi,sempi, että rva:ik:ka 'ne sarnvatikin eri ~ava­
54000:   200 % :llra. Maan finanssiasema. v·aatii tätä ko-         roista tulEn ta:kia ma:'k!sa·a. jon'kun vr<rran enem-
54001:  rotusta. ja tulevaisuuden &siana on taas·en pois-          män, ne ta.vara:t kuiten'kin tuotetaa.n omas;;a
54002:  ta.a ·tullitruksasta ja; muutella sitä 1sillä tavalLa,     maassa, kuin että tullaan rii·p,purva:ksi ulkomaista
54003:  kuin .maan finanssitilarrne j.a ikansataJloudellinen       siinä määrin, erlltä pulan sattuessa ol'lann hädän
54004:  ti'la.nne vaativat. Kullakin ajallla on oma teihtä-        partUJalla. 1\finä luulen, että 1se viimeaikainen ko-
54005:  vänsä ja työnsä, ja. ne rasitukset, jotka kansan           kemus, mi>kä meillä on olilut viime soc.takautPna.
54006:  hartioille pannaan, eå,vfut suinkaan ole ikuisia,          on tässä suhteessa koko pa:ljon 01pettanu~. .Ja var-
54007:  vaan a.in:a a,ian vaatimia ja muutoksen alaisia.           sin ki~h'keä reformisuuntaili.an on esiintvnyt siinä.
54008:  Tullitaksa ja siinä esitetyt korotu·kset ova:t myös-       että ·on koetettu l)y:rikiä TI'oj.autU!llla:an .yhä enem-
54009:  kin syntyneet tästä tarpeesta.                             män omaa>n 'ka.nsantalouteen. Kun täällä buo-
54010:      En tathdo yksityis'koihdissa ryhtyä ta:rkastele-       maut•etaan, että .me .emme pys'ty •prolduseenama<lJl
54011:                                                                                                              257
54012: 2038                                       Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54013:                                                                    ----------------------------------
54014: meidän maa.nvi1jelysoloissamme omaa ''.'iliutarvet-          den ja eri :määriä pa,peri- ja; muihin tpuutava;ra-
54015: trumme, niin tahtoisin 1Jmiten16.n s.iinä s.whtees&a         ainesta ra,aJka-aineena käyttäviin teollisuushaaroi-
54016: huOIIDauttaa, että me 1epäilemättä 'kulemme varsin           hin näJhden. Tultiin su:mmaan 30 milj. markkaa.
54017: suurta vauhtia sinnepäin. Kuirrka suuressa mää-              Nyt on esitetty, että ha:Hitus saisi vallan korot-
54018: rässä muutos siinä on ta•pa•htunut, mainitta1koon.           taa., ku•ten ISUUI'ien valiokunnan esityksestä näkyy,
54019: e'ttä vi:ljaa ja; jauhoja tuotiin: 1913 maahan 44fUOO        näitä vientitulileja harkintansa mukaan aina 225
54020: tonnia, muttru vuonna 1919 tu!!:iin toimeen                  miljoona•an asti. Minun täytyy sano.a, että ny-
54021: 246,700 tonnilla, siis ulkomaid-en ttuonti oli vuo-          kyisessä tilante·essa ei asia ole aivan s.elvä ja että
54022: desta 1913 vuoteen 1919 'vähentynyt nii,n, että me           monet, seikat, joihin viittrusin, täytyy ottaa hy-
54023: tuli.rrnme toimeen llälhes >puolta vähemmällä ulko-          vin •vaili:avasti lharkitta!Vaksi. Kuitenkin on mer-
54024: maisella twonnilla kuin aikaisemmin. Tämä on                 kittävä, että vuu tavalrain hinnan koih ollilllinen
54025: niin suuri k·arusantalmvdeUinen vo1'tto, että vaikka         on vi.ume aikoina ollut ·erinomaisen suuri ja
54026: ota!mmekin huomioon, että säästäväisyy;dellä ja              karken todenniilköisyy.den ;p·erustuksella tätä .tul•ee
54027: välhelilllmällä 'ranso·neeratulla vikiankulutuiksella        jatkUimaan- on nim. hu:omattava, että tällä het-
54028: on siinä osansa, niin joka ta1paU:ksessa on astuttu          kellä Suomi ja Ruotsi ov,at jokseenkin monopoli-
54029: a~mo a:sikel <eteenpäin oma;varaista ·ka.nsa;ntaloutta       asemassa. Venä:iän .aikais.empi tuotanto oli noin
54030: kohti. J OtS vi1:iatulili voi 1palvel~a tätä tarkoi1tusta,   1,400,000-1,500,000 standarttia.             Tä:mäkä.än
54031: niin täyttäiä se epäilemättä 1s~Uoin siinä ka;nsan-          mäJärä ei nykyoloissa Voenä.jän ootloihin näJhden kat-
54032: taloudellisessa keJhitysasteessa, jössa eläimme, tär-        s,oen voi tulla maaiLman markkinoille. Bosnia-
54033: keän tehtäJvän. Toisella[sen tilaniteen vallitessa           Herzegovina, joka ai'lmisemmin tyy;dytti Väli-
54034: on taa•s syytä ottaa harkittavaksi, missä määrin             merenmaiden puutava~atarpeen, ei myöskään ny-
54035:  o1laan jo niin 'Voimakkaaksi keJhittyneitä, et,tä me        kyisissä oloissa voi tuottaa samalla tavalla kuin
54036: voimme itulla sitä samaten kuin monen:Iaisia mui-            ennen, jotervka siis, niin!kuin mainitsin, tpohjois-
54037:  talkin tulleja i·lman aikaan.                               marut, Suomi ja Ruotsi, o,vat :miltei monoopoliase-
54038:      Tailltoisin vielä muut.ama·n sanan lausua sii:tä        massa. Hinna.n korotu:s onkin ollut niin tuntu'Va,
54039: verotus·ehd·otu:ksesta, joka. on tänä iltana. ;käsitel-       että tällä hetkellä maiks·ettanee, niinkuin tääillä-
54040:  tävänä ja joka koslkee n. s. vientitullia. Ei käyne         kin on ilmoitettu, keskimäärin noin 2,500 :mairk-
54041: kieltälminen, että 1tämä kysymys •on erinomaisen             kaa standartilta. Riirppuu •tietysti ;hyvin rpa:ljon
54042:  arkaluontoinen meille varsinkin tällä hetkeHä,               siitä, kuinka suuri on •se ma.rginaali, jonka puu-
54043: k01ska lmko !Vienti-politiikan tarkoitulksena 1:äy•tyy        tavaminviejät tällä hetkellä saawat. Jos se on
54044:  oilla sa.wda viedyksi niin .paljon kuin malhdolEsta,         kylli:ksi suuri, niin sekään verotu,s, johonlka nyt
54045:  jotta. saisimmle ulkoma.~sta valuu:ttwa käytettä-            pyritään, ei vielä suureanmassa mäfurässä !häiritse.
54046:  väksi. Viennin rasittaminen erityisinä maJksuiUa                V altiova.rainvallidkurunan lJUiheenjohta,ja. ilmoi t-
54047:  on <tietysti aina omia:nsa opelott:amaan, että tällai-       ti, että valtionvara:invaliokunnassa on arvosteltu
54048:  nen vientili.Jsämalksu tai tulli vahingoittaa tätä           standartin keskimääräinen ·valmistushinta olevan
54049: vientiä ja että siis •ei ·voiteta si·tä krunsantaloud-el-     rroin 1,500 mar'kkrua. Ed. Hästbacka, joka tässä
54050:  lista; trur'koitus'J)erää, johonka. pyriJtään. Se on tie-    suihtees1sa on esiintynyt innokkaimpana vastusta-
54051:  tysti vielä, ku:n se sä&detään y1htäk\kiä, omia'nsa          jana, iLmoitti muistaakseni, että liämä ei '!)idä
54052:  h'äiritseanään suuressa määrässä itse kaup·an :ia            pai:k'lmansa, mutta että .aina;kin 1,700 marklkaa
54053:  kansantalou:dellisen toiminnan kulkua, koska toi-            pitäisi pUJnna standartin rvalmis:tusarvoksi. EräJs
54054:  minta si!lloin tulee El"PävaY:ma:ksi ja -ehkä, .ios tulli    a:siUJnturrteva hen'kilö on 'lausunut minul1e 1,800
54055:  arukarrussUJ :muodossa, säädetään, s·e li:La.n suuressa      markkaa, mutta yhtynyt -tä'häm ilmoitulkseen
54056:  määirässä vahin:goi,ttrua sekä ulk-omaista kalllpop.aa       1, 700 markan !ValmistusUJrvoon standairtti. Kun
54057:  että myöskin kotiJmaista tuontia. Erittäin tär'keä           täJmä viimerrnainittu määrä ·on tullut puutavara-
54058:  kysymys on siis täimän sä:ät&misessä jo s1e, mis1sä          tuottajain, rpuu tavaraieksportööl'ein taihol,ta, niin
54059:  määrin 'tätä tullia on säädettävä retrogativiselksi,         täytynee sitä pitää j,otakuinkiJn luotettavana,
54060:  siis koskema1an myös niitä 'SitoUIIDulksia 1ja niitä         v·aikJka minä luulen, että ,siinäkin o•lisi hiukrun
54061:  myyntejä, joita jo ,täJhän 'saakka on te\hty. Kun            alentamisen va•raa. Kun ottaa sitten ihu10mioon,
54062:  vuosi sitten olin muka-na säätämässä ·tällaista              että kun •hinnan ero on niin .suuri, että myynti-
54063:  vi·entitullia, niin ote'ttiin silloin 'huomioon niitä        hinta on 2,500 mar1rha ja siitä yQö,slJäim standar-
54064:  epäilyksiä, .i·oitUJ tällaisen vientitulEn sääitämi-         tilta, niin lienee täJssä jon1kun sadan ma.rkan ve-
54065:  soessä aina on, sillä yleelliSähän vientitullit eiväot       rotta:misen varaa.
54066:  olte hyväksyttäJviä, ja si>lloin ei voitu .tulla sen kor-        Minulle on kyllä tlJuutaiVaraintuottaåain ja
54067:  keamp·aan ·verotukseen tässä suihteess.a kuin noin           -viejäin taholta iJlmoitettu, että verorasitukset
54068:  26-28 markkruan sta;ndartilta puuta!Varoihin näh-            ovat erinfomaisen suuret. Niin~pä opa,periteollisuu-
54069:                                             Tullimaksujen korottaminen.                                        2039
54070: 
54071: 
54072: denihirurjoitta.ja.t ov.at irmoittameet, ·että vuonna      täJmä •ehdo•tus siinä muodossa .kuin suuri vaEo-
54073: 1917 nousi heidän rveronsa noin 400 % siitä, mitä          kunta on •ehdottanut sen, hyvälksytään. Minä
54074: osakkeenomistajat sa:iv.at, joten:ka siis valtio otti      puolestani sitä ka,nnatan, koska tämä eihdotus on
54075: tfus,sä erinOilllaisen a:nka.ralla kädeHä. Vuodelta        siinä muod.ns.sa,, 'että hallitukselle jätetään ·siinä
54076: 1918 .on ilmoitettu, että verotus teki 320 5'~ siitä,      hrurkinta;ya]ta ja lkosika mieles·täni ·epäilemättä mo-
54077: mitä osaikkeenomista:iat saivat. Tällä tavalla tul-        net asian!haaira<t ovat osoittaneet eittämätti:imästi,
54078: laan .aina noin 75 % :iin verotuks.essa. Minwn             että v.eroHamis·en varaa on. Konsta1teeraan että
54079: täytyy sanoa, että ·vaikika tällaisia lei~kauksia          kaksi eldnstalja,a, joista toinen, ed. Ramsay, jonika
54080: ehtkä •joskus ·voisi tehdä, niin sekin va1atii sellaista   teollisuuso1ojen tuntemiselle minun täytyy antaa
54081:  menettelyä, .ettei näitä toimiteta yhtäkkiä, jotta        suurta arvoa, on vasta1iauseessa ilmoittanut että
54082: asia,noma:i:set liikennöitsijät ti•etäisivä:t edeltäpäin   verotettava :määrä voisi nousta 130 miljoonaan.
54083: a:l'vostel1a ja suunnitella lffiyyntinsä ja taloudelli-    TäJmälkin tunnUJs·tus osoitta:nee siis, ·että rv•eroitus
54084: sen toimintansa. Mei,dän ·veroipolitiiikassamme            on maihdoi]]inen eri muodoissa.. Toinen on sitten
54085: viime vuosina on ollut se ikävä seikka, että yiht-         kysymys, •OJnlko se pa•nta:va •toimeen tullin muo-
54086: äkkiä säädetään Vet!'oj.a u1s•eirukin jä:lkeenpäin sen     dossa,, jota pidän vähim'rnän suotavana, t1ai eri-
54087:  taloudellisen toimintalmuden, josta. on kysymys.          tyiJsten malksujen tai lisenssien muodossa. Tä.:;sä
54088:  Eikä voine olla kiel1ettävissä, BJttä tämä erin-          sulhteessa näyttää siltä että hallituiks•el1e jät-·e-
54089:  omais·en suuressa määrässä vwhrng-oitt.aa teol-           tään h•arkit.semisvaHa. Mer.kitsen, että .suu11en
54090: lisuutta ja liiketo.Umintaa. On huomautettu että           valiokunnam mietinnössä ei ~enää puhuta tulbista.
54091:  esim. niis.tä :puutavaroista, jotka erus·i kesän!ä tul-   mutta, vienti- ja lisenssimaksuista,. Talhdo<n kui-
54092:  la,an vieanään, on j-o useamm1at sadat tu:hannet          ten'kin, kun olen tämän lausunut, niinkuin sa-
54093:  standa.rtit rmyyty ja siis ,sopimulkset teihty. ,Viime    noin, aHeviivata ·että monet :sei!Jmt pa.koitta'v·at
54094:  vuod-en rma<aJsta vienti henee noussut noin 550,000       tässä harkitsema,an j·a että asian toimeempano ei
54095:  standartiin. ,Joskin jon:lmn verran voiJID'me •ensi       ole suirrkaam niin ·yksinkertainen kuin ·eri ta!hoHta
54096: 'kesänä vied!ä •enemmän niin on huomatt3!va. että          a:nnetuista lausunnoista on ·oi]]ut aihetta <päättää.
54097:  sitoumukset on jo tehty ennen tiilmän nyt !suun-          On 'Vielä enemmän ·aHeviiva ttava trumä, koska se
54098:  nitellun rvientitullin voimaanastwmista ja lienoo         verota.akka,, mikä näitten verolakiehdotus·ten mu-
54099:  hyvin vaikea 3!ja,tell:a, että näitten aikaisem-          kaan, mitkä •eduskunnassa nyt ovat olleet esillä,
54100:  pien sitoumusten perusteelLa myönnettyjä tavara-          tulee 'erinomaisen :suureksi j.a 1wska on paljon
54101:  määriä v:oita:isiin ryhtyä veroittamaan. On minulle       hellf)ompi säätää veroja kuin saada. niitä maksa-
54102:  mainittu, että noin 80,000 standa:rttia vielä -on         maan. Sellaisessa tilanteessa, jos·sa mei,dän vero-
54103:  maassa viemä!ttä sellaisia: puutav•aroitai, <j-oista      lainsäädäJn:tömme on nyt tapahtunut, nimittäin
54104:  standarteista on maksettu 27 5 a 300 :ma.rk::koo.          etJtä useat verot sääidetään jälkeenpäin, näybtä:ä
54105:  Jos näitäkin verotettaisi.in, niin saisirvat asian-        nliitten verojen saami1n1Em, j.oita. on säädetty sekä
54106:  omaiset v·erotettarvat maksaa veroina joksteenkin          ede1llisenä vuonna että nyt suunmitella:an säädet-
54107:  'kaiken sen, mitJä he niistä a•nsaitsevat. Tämä            täN'ä:ksi, tuottava.n koko suuria -V'ai1keuksi•a.. Ky-
54108:  seik'ka osoitta.a, •että tätä veroa toi!meenpa,ntaess•a    symys siis muodos·tuu hallitukselle mones.s•a suh-
54109:  esiintyy seiklkoja, jotka tekevät s•en, että on hy-        teessa vaikeasti toteutettavaksi.
54110:  vin BiPäiltävää, voidaaniko sitä määrää, mitä va1-
54111:  tiovarainv.a1i:oikun:ta on suunnitellut tästä v•erost.a       Ed. Ra m iS a y: M·ed S'pända,ste uppmärk-
54112:  saatavahi, todellakaan saada j•o tästä syystä.            sa;mhet har jrug- följt statsminis.terns andrag-anlde
54113:  Jos taas sitä säälimä tön tä poli tiikka:a nnudate-       ooh kan i dess första d-el i huvudsak ansilut:a 1Illi'g-
54114:  t3!an että ilman näiden seikkojen huomioonottoa           1Jill de synpunkter han uttalwr och anslnta: mig- ti1l
54115:  kuitenkin käydään vientimaksuja säätäJmään, tul-          .sta:tsutskottets betänkande försåvi:tt det •g-äUer
54116:  la,an •epäilemättä sellaiseen tila•nteeseen, jolka ·te-   im porttuUarna.
54117:  kee pääomallisen yrityksen niin epävarmaksi, ·että            HuvudimtrB/Sis•et i det förslag-, som nu förelig--
54118:  se ·on omiansa. mitä suurimmassa määräJssä jär-           g-er, hänför sig- dock i realt a-vs•eende till fråg-an
54119:  kyttrumään teonista toiminta:a maass:a. Täällä on         om exporttulla;rna. J ag- ·ha.de väntat av stats:mi-
54120:   viitattu, että mu1ssa:kin :maiss·a on ankaralla kä-      nisterns utläg-g-ning- i ·swken ett a:nna.t :resultat än
54121:   dellä verotettu, :mutta. minä olen ollut tilalisuu-      det, till vi·lket han :kom:mi t. Vi må erinva oss,
54122:   dessa näitten maitten edusta,jien kanssa neuvotie-       att den burdget regering-en fmmlag-t är uppby.gg-d
54123:   lemat.m ja he ovat iilmo:ittaneet, ·että vahva ten-      på helt ~andra ·.pri•ncip.er, än statsutskottets budg-et-
54124:   denssi on olemassa siitä jo näis,sälk:in maissa, että    fö~slag-. Regering-en ha,r fått 1sin budg-et i jämn-
54125:   pääomat sii:rtyvlät maasta pois.                         vikt utan att tiHgrip·a t:v.enne skatter, S'Oiffi lW
54126:      Olen twhtonut trumän mainita siltä vara1ta,, että     stattSutskottet upptag-its, näml:i:g-en .skatten på in-
54127: 2040                                        Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54128:                                                                    -------------------------
54129: kom.sttillskott oeh v~dare den exportpremie el1er            ett sto.rt f:elslut om man ser saken så. Her-r Fränti
54130: ex·portskatt, varo:ni nu närmast är fråg'a. Då så-           ta1ar o1m eXJporttuUarna och ber att man s·kall ka,l-
54131: lunda. tvenne nya skatter hava av statsutskott,et            kylera drem till 225,000,000 mark. Det inne,bär
54132: ]nförts för aH få jäJmnvikt i burdgeten, :och reg'e-         då att den post, som i regeringens praposlition är
54133: ringen utan dess.a. skaUer lhade tänkt s]g .iämnvikt         upptagen         till  30,000,000 ska:J:l hö:irus till
54134: o0h sta.tsutffiwttet icke har uteslutit ·någon bes!kaM-      225,000,000 sålunda att IJ)å exporterade träNarm
54135: ning, ·som ruv regerin.~en proponera;ts, stå må.st.e         m.rm. slkal'l lägga1s en tilläggsska.tt a:v 195,000,000
54136: ma1n komma till den slui:ledningen, a.tt •en rege-           mar'k. J ag an trug"er a tt herr Frän ti tänkt så · å t-
54137: rrng, soan står ipå sitt försla.g, vilket naturligtvis       minstone .har 'han uttryckt sig på det sittet.
54138: är grullldat på en utförlig förberec1else, saikkun-          Stora ut.slkottet föreslår 225,000,000 marlk för Ji-
54139: skarp och a1lsidig prövning a v <landets •ställlning         cens- ocih exportav;gifter. .Stora utskottet rör icke
54140: och medborgarna.s förmi\;ga ·att bära skatter, halde         v~d exporttullama. Sålunda avser stora utskot-
54141: bort vägm acceptera det bud•getförslag, som stats-           tet att hela denl?-a e:Jeport skall belä;ggas' med
54142: utskottet uppgjmt. Tvärtom finner man nu, att                2.15,000,000 i afg1ft. Det är a:ntagligen i~ke ut-
54143: regeringen ·med fö.rtjusning accepterar icke blott           s•kottets menin:g, men orden äro sådana. Det är
54144: doo ena skatten utan äJven den an!dra. Regerin-              sålunda Marhet i dessa punkter jag s·kulle åstun-
54145: gen har •S'åJ'ec1es und·er den tid budg'ei:,beham,dlin-      da. Ja,g kormmer visserlligen a tt ·rösta moi: her:r
54146: gen :pågått :i statsutskottet 1helt och hållet ändrra.t      Fräntis resrervation och herr A.rajärvis sifferbe-
54147: lliP'Pfattningen crm statsfina:nse•rrras läge och fun-       räkning ·ooh rstorra. utslmttets. Men inna:n :man
54148: nit att det •sätt, på vilket regeringen trott sig            röstar, är det dock intressant att 'V'et3', vad inne-
54149: kunna reglem budgeten ick·e bär sig·. Vi måste               hållet är i motpmpositionen och här ta.rvas för-
54150: ändå - s:vnes regering'en tänka - ta.ga bety-                kla.ring i :denna rpunkt. I sjrulva S•aiken stäHer j.ag
54151: danele ska<tter utöver dem vi proponerat. Men vi             mig på rsa:mma stånclpunkt som 'herr FuruhjeLm,
54152: göra det e.i Js.iälva., utan vi låta statsutslkott'et göra   att i händelse exporten ska.ll beläggas med arvgif-
54153: c1et och vi bocka och t.ac!lm. Detta sla.g av budget-        ter och detta siker i tullform, •exporttullen s:kall
54154: r:eglering är i ·.p·ar1amentarismens historia. tämili-       beräikna,s tiU högst 120,000,000, .cl.v.s. 100,000,000
54155: gen uni•kt. Uti de !LänJcler, som verkligen regera~          utöver ·ele 30,000,000, .som reda:n förut äro upp-
54156: af en pa.rlamentaris.k styrelse, tillåter regering.en        tagna. i propositionen. Det.ta innebär, i händelse
54157: icke ett .iot.a a;tt änclra:s i ·sina. förslag, utan att     c1et ,system, som herr Arajärvi IJ)roiponera:t 'OC:h
54158: änclrin,g-ai"na bliva av reg'eringen a.ccepteracle. Men      stora utskottet tagit upp, b:lir clet segrande, .att
54159: så ·Stora grodor, som dess·a tror .i•ag kna!p'past nå-       c1en llJVrgift, som skall uippbärars, .skall berruknas
54160: gon regering kunnat sväil.ia. Men ·vi äro .iu ett            till en summa, av 100,000,000 oC:h icke till
54161:  föregångrsfolk.                                             225,000,000 .som stom u1skottet säi,ger. Jag :un-
54162:     J a:g begärcl·e ovd·et innan jag visste att :statsmi-    derstöcler sålun:cla de synpunkter, som av :herr
54163:  nistern skuille uttala sig i frågan ocih begärde. or-       Furuhje1m ntveeklats i .clag.
54164: d·et a v en mycket min:clre orsak än clen, som j,a.g             Slutligen her jag i am'leclning av statsmi-
54165: nu berörcle. Huvu:dintresset låg, såsom j:alg recbn          nisterns ·vä!djan till clen reserv.ation, j.ag skri:vit
54166:  ni1mnrde, 'kring utgången a:V d·e ·olika förslalg, som      Ulllc1er, :vttra ett .par ord. Det är inrgaluncla e1t
54167: blivit u'ppgjovda beträffancle exportslmt·ten, e'l'ler       bevis för a:tt en rexporttuli vore för indnstrin .lätt
54168: exporttnllen, och som återfinna:s i statsutskottets          eller mö.Hi.g att bära:, att denna siffra finues uprp-
54169: betänkandes lagförslarg § 4 oc!h :i stora uts•k·ottets       tagen i rmin reserva1ion, ty, vilket .statsministern
54170: betänkancle i para1grafen med sa;mma nummer.                 a.ntalgligen förbis•rug, i min rerservation förutsrutter
54171: Det är nu a•ntagligt, om man :kan göm några                  jag, a:tt ett tiUskott till inkomstskatten icke ska:ll
54172: kOillklusioner på gruncl av sannolik:hetskalk:vl,            komma i f·råga. Om utgåmg'en blir rclen, vilken
54173: att stora utskottet kommer att gå segr:ande ige-             är att a•ntarga., att inikomsttills:lmttsskatten :kom-
54174:  nom. Det måJs:tre man åtminstone misstänka; det             me upp jämte e.xporttullen, så kommer 1samma
54175: bruka·r gå ·så, rmen då intressremr det mi:g myc'ket         skattebärare att två ·gånger beskäras och beskä-
54176: ur fol'iS1ra:r-synpunkt, att utreda huruvida synner-         Das groft. Och detta har rjarg motsatt mig.
54177: ligen ·många i denna ikammare :v•enldigen tänkt              Skulle S!kwtbelllig'en röra~ooe in:komst eller tiiH-
54178: si:g in i innebörden :av clenna par.agraf. A.ntag-           skottsska.tt för stora inikomster :bliva fa.s·tställd,
54179: l:igen tänker si,g mån.g.en, såsom rma·n lätt •kan           så förfaller behovet a:v en ihög ex-porttul'l och ,bör
54180: lmmma tiH, att § 4 i stma utslmttets förs'lag, vil-          clenna, ·d:å, om clen övenhuvu:dtaget skall beräJk-
54181: ket är en bastard .mellan herr Fräntis reserva.tion          nas till någonting, ta.grus •så lågt som 1möjhgt ·Odh
54182: ooh herr Arwjärvis reservation, innehå'ller ingen-           enliigt de förs[,ag S'OriD föreligga tiH (högst
54183:  ting annat än herr Arajä.rvi·s kläm med herr Frän-          100,000,000. Mitt förslag är i det avseen:det
54184:  tis siHror. Men då ta.ger man miste, ty det är              bäst.
54185:                                          Tullimaksujen korottaminen.                                           2041
54186: 
54187:     Ed. Lohi: 111inä pyysin :p·UJheenvuoroa ed.           mä tuonnin vä!heneminen ei vle riippunut luullak-
54188: Itkos·en 1a·usunnon aiJkana. :Minä myöskin olen           seni niinkään paljon meidän viljan tuotannon li-
54189: lukenut tuon saman maisteri Rauha'lan kirjan,             sääntymisestä kuin kulutuksen vähenemisestä.
54190: josta, e:d. Itkonen täällä mainitsi. Ja huolimatta        M·eillruhän vuonna 1913 syötettiin viljaa sioi:IJ.e ja
54191: siitä, että minä en voi kaiki,ssa kohdis,sa yhtyä         elukoille tavattoman paljon, :melkein yhtä paljon
54192: nri.ilhin ajatuksiin, mitä .kirjassa on, tunnustan,       kuin ihmisetkin sitä s~öivät. Nyt 1kun vilja on
54193: että siinä on paljon aivan oikeita :periaatteita.         noussut hinna,ssa, sitä ei kannata syöttää •elukoi1le
54194: Samalla toivon, että tulee vielä a.i<ka, että me          ja vil.iaJ:llkwlutus on vä!hentynyt. Minä luulen,
54195: voimme edu.skunnaSISa ed. Itkosen kanssa. näitä           että tuonnin väiheneminen on johtunU't enemmän-
54196: suo~jelust.Jl'leja vähentää ja poistaa ei ainoastaan      kin kulutulk:sen 1Väh1ene.misestä kun ma,anvil:ielys-
54197: vilj.aJSta, vaan sama·l·la. k·erta>a myös teollisuu,s-    t,uotannvn lisääntymisestä. :Myönnän että viljan
54198: tuotteista. Mutta minun on tällä kertaa käsi-             tuotanto on jonkun ·verra:n lisääntynyt, mu·tta ei
54199: f,eltävä tätä tu'llikysymystä sa:moilllkuin näitä         niin huoma:ttavassa määrässä kuin maahantuon-
54200: muitakin verokysymyksiä yksinomaan siltä ka.n-            nin väheneminen oso·ttaisi. Mutta vaikka tuon-
54201: nalta. että meidän surullisena ve}vollisuu:tena.m-        nin väheneminen olisikin johtunut kotimaisen
54202: me on :osottaa valtio<Uemme tul·oja, että valtiota-       tuo•tannon lisääntymisestä, niin ei s.e suo:jelustul-
54203: lous saadaan 1pystyss•ä :pysytetyk.si ja ·tu[oja täy-     lien 'PUolesta todista mitään. M·eilläihän •ei täl'lä
54204:  tyy ottaa siitä, mristä suinikin niitä on mahdoUista     väliajalla ole viljatullit olleet voimassa kuin pari
54205: ottaa. Tamä viljatuUi näin pieni, kuin se on, ei          viik!koa, nimittäin juuri ennen maailma,llSodan
54206: tuntuva,sti vaikeuta eikä k·omta elintasoa. Jos           syttymistä. Sodan aikana ei tuotu viljaa kuin
54207: laskemme :puoli 'kiloa henkeä j·a 'Päivää kohti, niin     Venäjältä, jos·ta •Sen tuonti oli tullista va1paa. Vii-
54208:  saamme tuloks·eksi, ette:i se nouse ·edes p u: oli-      .iatulli astui voima,an vasta tämän vuoden alus\Sa,
54209: väliin          toista·kymmentä mar'kkaa                  joten :s•en v,aikutus ei ol·e voinut ilmetä v. 1919.
54210: h e n k e ä :kohti vuodessa. Minä en voi aset-            Täimä suojelustulli'Bll ja erityisesti viljatullien
54211:  tua siUe maailmanlo.pun kannal'le, milae muuta-          .sanJ~en hei'kko 'PUOl usta:minen (va:se.nnna.l ta: oi-
54212:  mat edustruja:t näyttavät voivan asettua tässä ·edus-    keinl) osottautuu ·myöskin muualla meidän viral-
54213:  kunwassa .sekä tähän tumkysymyks,een, että mui-          lisessa politii'kas,salmme. Se tullikomitean m1e-
54214:  hin verotuksiin nähden että tulkoon vaikka ve-           tintö, joka tosin ilmestyi ·vasta. lähes 2 kuukautta
54215:  dell!paisu:mus, mutta ·ai vero~ja, myönnetä. Noista      sen jälkeen kuin tullitariffi oli jo .a;,stunut voi-
54216:  veroista on moni sellaisia, joita olisin hyvin lha-      maan, sisä!l,si rpääa.sia,ssa samallaisia väitt,eitä kuin
54217:  lukrus poistama:an, mutta minä katson että vel-vol-      päälministeri viljatullin .puolustamiseksi esitti.
54218:  lisuutena:ni on myöskin ·,pitää huolta siitä, että       LuulenJkin ~että tullikomitean mietintö on jolhta-
54219:  täJmän maan asiat tulevat ·hoidetui:lrni ja: silloin     nut pääministerin harhaan puhumaan viljatullin
54220:  täytyy asettua siHe kannalle eHä täytyy !hyväk-          puolesta sillä •taiPaa kuin hän nyt puihui.
54221:  syä myös!kin sellaisia veroja, jotka ovat vasten-
54222:  miehsiä.                                                    Ed. N e v a n l i ·n n a: Keskusnelussa on la,u-
54223:                                                           suttu .se mielipide, että on rväärin peittää tänä
54224:    Ed. I t k o n e n: Pyytäisin ensikrsikin paa-          vuonna !kaikki menot ilman lainoja, 'koska meno-
54225: mini,steriUe huomautta1a, että sosiaal:Udemokratia        j•en joukossa, on •sEJHaisiakin, joihin järlld1peräise.sti
54226: on vastustanut suoj.elnstulleja jo ennenkuin mais-        lainoja olisi käy.tettä:vä. Tosin se rurv. pu!hwja,
54227: teri Rauhalam kirja tai maisteri Rauil1ala on ol'lut      joka tämän mielipiteen toi esiin, tuntui myöntä-
54228: o1e.ma.ssaka,an, joten mi•nnn kantani sosiaaHdeano-       vän, että lainansaantilmahdollisuuksia ei nyt oi-
54229: kraattina t&s.sä su:hteas,sa ei ole muodostunut sen       lueastaan ole olemwssa. Näin ollen ei ole lhE!lppo
54230: jä•lJkeen, 'kun maisteri Rauha[an .kirja on luettu.       käsittää, kui11ka. voitaisiin lainaa ottaa budjetin
54231: Minä to,sin .mi·eli!hy.vällä olen tämän .kirjan luke-     tu~npuoleUe. Mutt!ll 1kun tämä ajatus ehkä sitten-
54232: nut, k·o.slka se os.oittwa, ~että tässä maassa on aina-   kin voi ,houkutella joitakuita, siihen 'käsitykseen
54233: kin muutamia edistysmielisiä :porva.reitakin, jotka       että e>si'm. ne verojen korotukset ja uudet verot,
54234: alkavat tulla tässä kysymylns•essä sosi.aalid·emo-        joita tämä hikiehdotus tarkoittaa, ~ehkä vnitaisiin
54235: kra.tian kannaHe. Muuten ,päämini'sterin vil,ja-          väQttää, niin en voi olla lausumatta., että tä\lllä kä-
54236: tulli·en 'PUolusteLu muodosti kailrlkein ·parai:mman      sitys on myöskin siltä kannalta lähtien, ·että •laina
54237: todistuksen ,siitä, kuinka löyhillä perusteina sitä       olilsi mahdollinen ·saada, ainoastaan osittain oikea.
54238: täytyy puolustaa. Pääiministeri mainitsi 'm<m.            Asirunlaita on nimittäin siten, dtä se budjetti,
54239: että vilja.n maaihantuonti on saatu vuodesta 1913         jonka va!.tiovara.irrvaliokunta ehdottaa, sisältää
54240: vuoteen 1919 rvähenemään huomattavasti ja. laslki         ainoastaan korkeintaan 270 milj. sellaisia menoja,
54241: tämän suojelustulli·en ansioksi. Ensik<sikään 1ä-         joita järlkiperäi•sesti voit.aisiin 1peittää lainoiHa.
54242: 
54243: 
54244: 
54245:                                                                                   •
54246: 2042                                       Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54247: 
54248: 
54249: Niistäkin on suurin 'erä, 130 milj. kapina,vahin-             eksportööri tavaraa vrulmistaessa:a.n ei ollut mil-
54250: kojen korvaalllliseksi, niin sanoalkseni 'etJäJp!'oduk-       läJäin tavoin tietoinen, eikä voinut 1sen syn:tylffiistä
54251: tiiv~sta 1aatua, mutta kuitenkin l&elllainen, että            aa1vista•a, jos me ,s,ellaisilla laeiHa koetaiDJme ku-
54252: lainan !käyt:tö siilhen voisi olla luonnollinen. Se           ristaa m~idän kaiJISalaisia, niin tulee val'maan
54253: peitetääJnJk'in nyt suurimmalta ·osa,Ha.an lainalla,          siitä olema,an 'hirmuisen ,pi,tkäme ulottuviru seu-
54254: nimittäin an tama;lla valtion velka<sitoulffiuksia,           rauksi,a. NäyttäJä ,siiltä niinkuin taihtoisimme yh-
54255: jofka ovat tulovuoleNe tuloksi merkityt. Ja sen-              den vuoden budjetin lukkoonsaatta~IDista va.rten
54256: lisä:ksi budj1etti<ehdatus !Sisältää vielä suuren jou-        olla valmiit ta:pprumaan ja· lheiroen:tämään niitä
54257: jon muita tuloja, jotka ava.t aivan ylimiäärä1stä             ly:psyle1hmiä, joista ed. Hästbacka puhui, a:tiat-
54258: laatua. Tällä tavoin voi sanoa, e-ttä ylimääräisiä            telematta, millä keinolla me sitten tulevana
54259: tulo:ia budjeti,ssa on 180 milj. Budljetissa ei ole           vuonna !kykenemme tal'TJeelli1sia: tuloja 'hankki-
54260: kuin noin 86 mJiljoona,a ,sellaisia menoja, joihin            maan, kun nylkyiset tuloilähteet ensi ·hätää varten
54261: oikeita periarutteita noudattruen 'SO'pisi la.inaa ottaa.     ovat saatetut aivrun kuivikosi 1pitemmäJk.si aikaa.
54262: Sen suurempi ei siis ole s'e n. 1s. ylimääräinen              On mahdotonta va;hvo~ss·akin aitauksissa vitää
54263: v.erora.si tus, jota valltiovarainvaliokunnan bud~ietti       lai1haa, nälkäistä, tyytymätöintä karjaa ihuonoilla
54264: tietää, kun 1Sffil mulkaan ·m. m. ne verot ov.at tar-         laitumilla ja ilma:n <vettä, kun taas hy'Vinvoipa
54265: peelliset, joista nyt on kysymys.                             hyvällä laitumella virtaa<van ved·en äJäressä elävä
54266:                                                               karj.a ei tarvitse milllkäänlru:isia keinotekoi<sia ai-
54267:    Ed. T h u n ·e b ·e r ~g: Eräs edustruja sano,i viime      tauksia, s~e •pyiSyy ;siinä tyytyväisenä :eikä tee min-
54268: 'istunnossa että meidän edustajain velvoUilsuu1s on           käännäköistä välkivaltaa ra.ioit~sia 'Vastaan,
54269: tääl1ä valvoa valtion etuja ,e:iJkä yksityisen ku!k-          jotka. :i·ossain !pienemmässä :mä!ärässä sille ·a:sete-
54270: ka!'on. Se näyttää ensimäisessä ,s~lmänräpäyk­                taa:n (Ed. Ha1kkila: Eikä ~puske). Sen:tälhden ja
54271: sessä aivan oikealta ja luonnollis.elta. Mutta. lllli,nä      samoista syistä on v.altionkin meno- j.a tuloar-
54272:  puolestan~ luulen että me ~elllJIIle voi ·valvoa valtion     viota t.elh:dessään .aina -pidettävä huolta. siitä ·että
54273: etu;ia pitemmäksi ajaiksi oik·ea'11a ta:valla, jo1s ·errume   yksityistenlkin edut tullevat valvotuiksi. M1eidän
54274: samailla. %ertaa ·pidä tarkkaa. :huolta myös ~sri­            täytyy !huolehtia ,siitä •että kyMnemme toiselllkin
54275:  tyisten 1hyvin'l"oinniista, onnesta ja toimeentulosta.       kermn raihoja 1hamk!kiimaan ·eikä vain y1hd·elksi ker-
54276: Ylen: suuret, kohtuuttomat verotukset ja uudet,               ra:ksi niitä <varaaJmaan. Työraulha., yksityisten
54277: ennen tuntemattomrut vero.l·ait ja verotustava:t, llllO-      kansalaisten kohtuullinen, varma, taattu toimeen-
54278: nQipoEjäriestelmät .ia muut yksityistä vapautta ja            tulomalhdollisuus, lmtimain1en j.a ulkomainen
54279: yritteliäisyyttä ra.ioitta;vat la~t ja asetukset, jotka       luotto j·a. aina kasvav~at vientimahdoHisuUJdet, ne
54280: joka hetki taasen ·aivan ilman yl:iimenoa<iiillaa tule-       ovwt ne 'kulmakiv.et, jo:i\hin terv·e kansrunta!lous on
54281: va.t käytäntöön, tekevät ·hy.vin haitallista. vaiku-          rll!kennettava. Kansan, joka, ni~nkuin meidän kan-
54282: tusta kailklkeen yritteliäisyyteen ja kauppa.an               sala1s·emrne ueein tEikevät, arna koettaa •epäi}.lä
54283: niin ko.tri:maa;ssa kuin: ulkomailla. Ja talhtoisi:n          luotta;m usmieJhiään .epäisänmaaallisistal, epäreheHi-
54284: sanoa dtä täJIDJmöinen ja senlaa~tuirren valtion              sistä teoi'sta, va1kka niihin usein ~ei 1ole syytrukä;än,
54285: edun silmällä <pitäminen ennen pitkää tekee ka:i-             sen kansan, jonka. kansailaiset aina vain riitelevät
54286: ken yksityi,sen, järkevän, terveen ja. ~eteenpäin             keskenään, kerskailev•at ja uhkailevat, juhliv,at ja
54287: pyrkivän yritteliäisyyden aivan malhdottorrnaksi.             tekevät hätä-amutyötä, ~sen kansan tulevaisuus on
54288: Mei<dän kultamme on .i·o viety u[komruiUe, meidän             erittäin a1rveluttava,ssa trla1ssa.. Koska se .ta:lou-
54289: pa1perisetEili:mme ova:t sinne menos,sa ja suure'k,si         deHinen ~ahdinJkotila1, jo,ssa me liiYt ·elämme, ~ei ole
54290: osaksi ovat nekin 'siellä ja .ennen vitkää tulevat            voon nykyisen 1hmispolven syy .erkä nykyisten :i:h-
54291: maa'n a.suikkaat ainalkin joukko niistä, joillla on           misten elämäntapojen seuraus, •vaan syy ·siå.hen on
54292: jotain omaisuutta varjeltavana, myös1kin siirty-              maailrrnansota: j.a monet muut •arvarumattomat sei-
54293: mään sella:ilsiin va'ltiorhin, joissa lheidä.n työky-         kat ja, 1historia.1liset ta,pahtuttnat \kotimaassa .ia ul-
54294: kyynsä, heidän oma~suuteensa ,j,a hyvään tah-                 komailLa, ja: 1koska näistä meno1sta, jotka tu1e-
54295: toonsa osaJtaan panna jotain arvoa.                           vanakin vuonna tule'Va:t maks.ettavruksi, suuri osa
54296:    Ed. Pa~lmgren pwhui tääl1ä vrime kerrrulla sel-            on sitä la1atua, ~että siitä tuleva.tkin rpol;v.et tule-
54297: laisista kamoista, jotka mun:ivat kultallllunia <ja ·ed.      va:t nautt~maan .etua, ni.in :katson lffiinä aivan 1lnon-
54298: Hästbacka pu'hui hy<vistä lypsY~lehrrnistä, 'he ver-          nolliseirosi, •että ne varat, jotka meno- ja tuloaiWion
54299: tasivat nimittäin ebportöörejä näihin. Viime-                 tasarumise:ksi •puuttuu, hanlkitaan lainoilla. Minä
54300: mainittua. esimerkkiä minä 1katson hyvin kuvaa-               luulen ja tiedän jo, mitä twhiän vrustataan, ,sel-
54301: vaksi ja sattuvaiffisi, ol-en usein sitä täJs,sä yhtey-       laisia lainavaroja ei o1e saa ta!Vis.s,a". Mutta ~ios
54302: dessä käyttänyt. Kun me nyt ~aikenlaisilla                    me toi<m:imme ja -eläJmme niin, että ·valtron luotto
54303: poiikkeusveroilla, etenkin ·ekS"portiv.eroiUa;, jois·ta       kotona ja ulk01mailla kasvaa, niin kyllä meHlä on
54304:                                              Tullimaksujen korottaminen.                                                2043
54305: 
54306: 
54307: srumat toiveet ja sama tilaisuus ja mruhdollisuus               ta.rka:staa sanmaistaan j.a minä luulen, että lä-
54308: ellää kui.n muillalkin kans•oillla terveitä liikeperi-          hempi tarlka,s•telu on os'oittava, •että ·s·e laiusää-
54309: aatteita nouda:ttaen. Mutta .ios me täällä edus-                diäntötoimenrpide, josta, nyt on 'kysymys, .ei ole
54310: kunna.ssa ja sanoma1Eihdistössäkin aina olemme                  yksistään moitittwva, vaan ·Se muadostRJa ai:noan-
54311: vaLmiit tois~amme, omaa •kansaamme ja omaa h.a.l-               laatuisen twpalhtuma1n 'koko •tuUiJlainsäädäunön
54312: litusta:mme ka.iJr.ella tavalla 'lllnstaaJmaan 'O'mien          historiassa.
54313: kan:s.a.laistemme .i.a ulkOiillaan silmissä vain per-               On ·ti·eten!kin •totta, että meidän aika.isetmrpi tulili-
54314: solona:lli'Si•sta ja :puoluetaktillisista rs·yistä, niin sil-   lain:sääidäntömme, joka on peräisin vuodelta 1865,
54315: loin meil:lä tätä lainansaanuin ma!hdollisuutta ei              oli vanha j,a vanhentunutkin. Seruvuoibi oli:bn jo
54316: ol-e.                                                           1ähes 30 vuoden aikana ollut vireillä yrityksiä
54317:                                                                 tullilainsäädännön ja tullitariffin ·uusimisesta.
54318:     Ed. Tanner: Oli odotettavissa, että tämän                   Onpa •asi·a ol[ut ai'kaise:mmin ainakin ohilmennen
54319: keslknstelun yhtey-d!es·sä viriäisri myöskin purhetta           edus1kunnassaki:n JmskUJstelun a!laisena. Tarkoi-
54320: siitä tavasta,, millä nykyään vo]massruo1ev.a. tulli-
54321:                                                 1
54322:                                                                 tan vuoden 1908 eduskuntaa, joka ·käsitteli rvero-
54323: taksa va1h:vistettiin. Eeskustelun täs·tä alottikin             tus'kysyunystä koko 1la•ajuudesswan. Aluksi antoi
54324: ed. It1mnen k01hdistwen moitteemcsa aiJka.isemmin               valtiovarainvaliokunta mainituilla v<aHiopäivillä
54325: v.a.lllassaoHeeseen monarkistis·een hallitukseen ·siitä         mietinnön, jossa m.m. rsang;en anka.ra;sti tuomittiin
54326: huoHmatta., että kysyrrnyksessäolevan twlliilain                sillloista tullitariffia ja 'hU'oma.utettiin, mitenkä
54327: aHe on piirtänyt nimensä myöskin kolme nykyi-                   rasittarva se välhävwraiselle kamsanluokallle on.
54328: sen edisty.smi·el:Usen halEtuksen jäsentä, nim. ny-             Myöhemmin, kun eduskunta ei hwlunnut ylksityis-
54329: h"}'inen pläruminisileri V.enn>ola sekä lisälk·si minis-        kohtaistru mi.etintöä hycväksyä ja 1a.usua. kaikista
54330: terit Soininen ~ia Erkko. Tahäm sa.a1kka onkin                  yksityisseikoista, mieliptiteitään, antoi valtiova-
54331: luultu, että nämä henkilöt, joiden nimet nyt mai-               rainv.ailicikunta uUJden mietinnön, jossa se siinäkin
54332: nitsin, ovat ilman omaa ·syytään joutuneet huo-                 verratta.in jy:r1kin. sanoin huomautti, ·että tulli!V"ero-
54333: nossa seurarslsa vahvistamaan maalle siksi turmio1-             tus on raskas vähäva;raisille, ja va;ati siirtymistä
54334: lirsen tullitariifin, kuin mikä mei'llä nyt on. Va-             yJhä enemmän välrttömään verotukseen tuloden
54335: litetta!Vasti saimme 1päärministeri Vennolan ä.skei-            ha;lllkk:iJmiseksi •valtiolle. .Jos siis jostakin •edus-
54336: ses•tä lruusunnosta kuitenkin ha·vaita, että aina.-             kunnan lausunnosta haluaa ·ottaa ohjeita tulElain-
54337: kin hän on va.kaumuksesta ollut mukana täs·sä                   sääidännön uusimiseen, niin ·olisi se ·oHut otettav•a
54338: valhvistamisessa va.stoin ailkaisempaa kam•santalou-            1908 :vuo·den •eduskunna:n lausunnosta 'ia senmu-
54339: delli<sta lkatsa•ntokantaa:msa. rSrkJäli kuin nimit-            kaisesti uusi tullitariffi :laadittmva. Hallitus kui-
54340: täin okru ymmärtänyt ,professori" Vennolaa ai-                  tenkin menetteli ai•va:n p.äinvastoi.n. Kuulerm·atta
54341: kaisemmin, on rhäm aina ollut ·suoj>E!ilustulli,systee-         lainkaan uutta eduskuntaa se btsoi ol.evan:sa oi-
54342: miä ja. vil~iaiu!Uej·a ,vastaan. ,Ministeri" Vennolla           keutettu sa:ngen suureen tulliv·erotuksen korotta-
54343: sen sijaan näyttää helposti voineen vai1htwa mieli-             mis·een. Ed. Itlkonen jo sei:kkmperäisesti kuvaili,
54344: piteitä ja tässä sn'hteessa arsettua toiselle kan-              milJä taiValla •täimä tuJrlitariffin uusiminen il:alpah-
54345: n:ml1e. (V a;semmalta: Eri ammatteja!)                          tui. Siilllällän pidettiin niin tava:tontru kiirettä,
54346:     Odotin mielenlk!iiunolla, millä pääministeri voisi          että meillä ei missään muussa asiassa liene kos-
54347: selittää ·eduskunnaUe vuosi t.a:ka,perin ta:pa:htu-             kaan vielä rsemmoista kiirettä cpideltty. TulQi-
54348: neen tulli tariffin valhvistamisen väJl ttlärmättömyy-          komitea ·oli tuskin ennättliinyt antaa tullitariffi-
54349: den. Hän koetti~in selitiää, että tulllitariffin v!lih-         e!hdotuksensa, mutta ei vielä mitään lpemsteluita-
54350: vistruminen silloin eduskuutaakin kuulematta oli                kaa.n e\hrdoi:wkselleen, va!lin 'tulivat perustelut va1sta
54351: välttämätön s·euraavista •syistä: E·nsinnäkin oli               kruhta kuukautta myöhemmin. Tynkäednskunta
54352: turllitaks.a .s.wn~e1n vanha. Se on tietenkin totuus,           ali hyvaksyn:yt [ain, jon~a mukrua.n tulliverotus
54353: jonlka me kaikki •olemme hamasta nuoruudestam-                  kuullui eduskunrnalle, lillutta, <tätä lakia :ei ihalili-
54354: ille saa<lrka tunteneet. T·oisernsi tarrvitsi rvaltio li-       tubella •ollut kiirettä vaihvist!l!a, \Va~klka se kyllä
54355: sättyjä tuloja:, ja kollmanneiksi vaativat sulhteet             esim. taantumukselliset kunnalli<slait o.li ~itä en-
54356: ulkovaltoihin, että tuillitariffi ja tulli[ainsäii.rdäntö       nen jo ennättänyt noudatettavark•si vailwistaa. Tä-
54357: samtaisiin uudistetuksi. Muita a•siallisia perus-               mä viivyttely va:ltiota:lourden orkeusperustleita kos-
54358: teita en p.a.raalla tahdollanika.arn voinut saada irti          keva.n .lain vahvistamirsessa. aiheutui ti•etenkin ylk-
54359: päämini•sterin tätä asiaa koskevarst•a se1ostuk-                sinomaran siitä •pyrkimyksestä, että 1hallitus säi-
54360: sesta. EdeHeen katsoi herra rpäärmini,steri, että               lyttäisi itselleen iillaihdoll:iJsuuden omin NaHoin,
54361: hllituks<en :sililoinen toimenpide •ei mil[ään <ta-             edusrkuntaa kuulemaltt·a, •panna toimeen tullitarif-
54362: valla olaut ·risiliriidassa •kansa.n:va:Hais·ten rperiaat-      fin korotulksen. Ja :se pantiin toimeen 4 rpäivää
54363:  teilden ka1nssa. - Näitä selityksiä ·sietää hieman             ennen kuin täimä eduskunta kokoontui. Päärrni-
54364: 2044                                         Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54365: 
54366: 
54367: nisterin huomautus, että tullitalksan vaihvistrumi-            taJriffin mu!lman olisi tuHitulo ,yaltiolle nou1ssut
54368: sella oli kiire. <"pitruä siis kyUä <paikkrunsa isiihen        407 m~lj. !markkaan, lknn se vuonna 1913 tos~­
54369: nälhd:en, että kiirettä siinä <pidettiin, :haluttiin           asiallislesti nousi vaan 51 milj. mar1rkaan. Nousu
54370: ennenkuin •eduskunta tuli koolle, saada tämä työ               on siis 8-ikertainen ja silloin ei kai ·ole 'Paikallaan
54371: suo.ritetuksi ja twpah'tuneeksi i:osia1sialksi. Ja. se         väite, •että tullin korotus oli •pieni ·ja väha<plätöi-
54372: ta,palhtui a~kana, jolloin suurimmalla osalla 'kan-            nen. Huoma.ttav.a on !lisäksi, .että useiihin tärkei-
54373: sastmmrn.e ei ollut mitääm mahdolli·suutta saada               siin kulutusta:varoihin nä!hden tullikorotukset
54374: ääntään kuuluviin vas•tustaa,kseen tätä toimen;pi-             ovat paljon arrka:rammat. Esimerkiksi kailwiin
54375: deftä, •sillä jos toisin oilisi ollut :laita, •ei tari:ffia    näihd·en tekee tullliJffiorotus 20 :k:ertaisen määrän.
54376: olisi siinä 1muodossa voimaansaatettu. Tämä ta-                    Jos siis merllä jo aikaisemmin voitiin sanoa,
54377: riffi sisältää nimittäin itse asiassa tä.y,dellisen            että maamme •tullitariffi lerpäsi .suureksi osa:ksi
54378: vallanka.rupp.auksen taloudellisella alalla. Se siir-          suojelustul'liperia.a.tteen p.ohjalla, niin ,pitäJä 1Jämä
54379: tää sa:nomattoman ·SUu11en lisäraJSitu'k,sen kuilutt.a-        moninkertaisesti pa,i:kkamsa uuteen tullitariffiin
54380: van välhävarais·en kansanluokan hartioille .ia sen-            näJhdien. Se on yrittänyt toiselta puolen hankkia
54381: kautta tietenkin :helpottaa toisten kansanluokk~en             suojelus>ta niinihyvin kotimai.selle teollisuude:lle
54382: verorasi·tus•ta.. Ja kun se kerra:n on saatu voi-              kuin kotimaiseHe ma.anviljelyksellekin ja sen
54383: ma.an, tietää ~etukä.teenkin, että sii'tä on sam'gen           o'hessa pyr.kinyt myöskin toiseen rpärumäärään:
54384: vailkea, e.llei aivan mahdotomkin, va pantua., sillä           lisäämään .suuressa määrässä veroja. väill.ävarai-
54385: oleva:t olot tietenkin mukau twva t tullitariHin               si11e 'ku!luttajille. Eun kaikesta tästä huolimatta
54386: yksityisten rrrwmenttien mukaan ja niin kiintyy                nyt ·v~elä pyritään korottamaan t11llitariffin yksi~
54387: Vlälhitellen sen ylmpärille si•ksi ,pa;ljon vooima:kkaita      tyisiä momentt.e:ia keskimäärin 200 .% :Ha eh
54388: intressejä, että ne •ei vät enään •sa.Ui ·ainakaam ilman       siis korottamaan niiden määrää ·nylkyisestäänkin
54389: suurempaa taist•ellua, muutoksia tehtäväiillsi. Ja             3-kertaiseksi, silloin täytyy ainakin kaimkien nii-
54390: niin kauan kuin lkormeiden tullien avulila voidaan             den, joi:lka halua;vat vahävaraisen ka,rusanlwokan
54391: saa1da riittäV'ästi .tulo..i•a valtiolle, ·ei tietenkään ole   etua puolustaa., a:s·ettua sitä vastaan jyrlkästi tais-
54392: olemassa riittävää 1ha.rrastusta vä.littö.mäm vero-            telwkannaUe. Jo nytkin on verotaaklka välittö-
54393: lainstäiädännön kehittämis-een, ikos~m s-uora,nainen           mä!ll tulliverotukSien muodossa sik.si ankara., että
54394: pakko ei •siilhen aja. SitäJpaitsi on tä!Ssä sekin             se •pyrkii nousemaan yli mahdolllisen kyvyn sitä
54395: vaikeutensa, että ·EJduskunnassa tarvitaan s~ihen              suorittaa. Jos tätä määrää vielä korotetaan niin
54396: ei ainoa.staa.n v:ksinkertainen ·enemmistö vaan                no'hkeasti kuin ,nyt on eihdotettu, turree veron-
54397: jO!pa 2 / ~ äänten ~~~~emmistö.                                maksukyky ilmeisesti ta,ittnmaan niillä laajoilla
54398:    Kun tä:mä a.sia nyt ~ensi k·erran joutuu eduskun-           joukoill~, ·joiden ta.skuista tulliverotus kuitenkin
54399: nassa !keskustelun alaise~si on ·si]s tod1ettava, että         pääasiallis·esti tulee otettavaksi.
54400: silloinen :hallitus on menetellyt ·ensinnälkin va,s-               Keskustelussa on kiinnitetty huomiota myös-
54401: toin eduskunna.n aikaisemmin 'lausuma·a käsi-                  kin viljatwlQeihin 'ja; niid·en •8/Päoi<keutettuun luon-
54402: tystä. T·oise'ksi 1se nn rientänyt v.aihvistarrnaan            tees·een. Se haHitus, joka viime vu10nna onnellis-
54403: täJmän 'lain juuri ·ennen, kuin uusi •eduskunta on             tutti tätä maata uud·ella tul1ita.riffi.Ua, ei nimit-
54404: kokoontunut, vaikka. eduskunnalla tietenkin olisi              täin tyytynyt yksistään ~koroittelelmaan :tullirn:ää-
54405: ollut mahdollisuus sangen nopea,sti säätää uusi                riä, vaan otti se kokonaan uusiakin artilillkeleita
54406: tullilainsääidän:tö. ,Ja ~O:Lmanne'ksi on hallitus             tul1iveDotulros·en ala]s(iksi j.a niiden .ioumo.ssa ennen-
54407: julkaissut tunita:riHirusa ·huoHma:tta !siitä, ·että           ka.i'kmea viljan, .siis leivän. Tälhän ,sa.a~k~a. o•Hmme
54408: eduskunta. tosiasi,allis•esti o•li harrlitukselta tämän        olleet mui!hin ma~hin nälhden siinä onneUisessa
54409: vallan riistänyt. Se oli siis ,sa1ngen räiikeä ja moi-         asemassa, ettei :meiUä ollut olemassa viljatullia,
54410: tittava 1-Jeko ja luulen, että s·e kuullun niihin tekoi·       mutta. uuden tullitariffin kautta tuli:mme tämän
54411: hin, joita tämä ma•nsa •viimeisilmpänä ·tul•ee anta-           onnellisen as·eman 'Illenettälll•e•E!ksi. Sitä kohtaa
54412: maa•IJJ am.teeksi viimevuotiseil1e monark:Usti·seHe            tullitariffi,ssa ·ei •kuitenkaan heti pantu 'VOi'Illa:an,
54413: hallituikselle.                                                vaan annettiin armonaikaa ·tämän vuod·en a~!lmun.
54414:    Ettei puhe uuden tullitariffin ra•sitta'Vuu-                Syynä ei ·nä.htävästi oltlut mikääm muu kuin 1pelko
54415: des,ta ole tyh~iä sana., käy ilmi siitä, että keski-           siitä että yhtäkkinen leivän verottam~nen tulisi
54416: määräinen koroitus ma.aha1n tuotavan tmvaran tul-              aikaa.nsaama•an liia.n suurta levottomuutta. Tämä
54417: lille teJkee noin 8 kertaa entisen mäiäränsä. On               pellffio ei ilmeisegti •oHut aivan aiheeton, sillä vä- •
54418: to}mitettu laskelmia siitä, mitä olisi sa.altu mak-            hem.mästäikin 'leiV'än verottamis·esta on monessa
54419: saa uuden tullitariff~n mukaan tullia., j.os maa1ha111         maassa a~heutunut suuria le~pämella:koi~a ja
54420: 1913 tuotetut ta:varat sen mukaisesti olisi tu!l-              kansanlii'kkei tä.
54421: laittu. Tämä 'La·skelma osoittaa, että uud·en tulli-              V·oisi luuHa, että 'hallitu~sella edes tässä
54422:                                               Tullimaksujen korottaminen.                                          2045
54423: 
54424: asiassa. on ollut lm,ns,an ·enemmistön tahto sel-            säksi joutuisi tietenkin joka.inen viljan ku[uttruja
54425: villä ja Eittä se on toiminut s•en muk•aa.n. Valitet-        maksama:an lmrotettua hintaa myös kotim&:isesta
54426: ta.va.sti täytyy tämäikin oletettu tuiki ottaa pois          viljasta, joten vero tosiasiaillis1e,s:ti tulee merkits·e-
54427: tältä .toimenpi<teeltä, silllä tähän suuntaan käyvää         mä:än pa,lj<on enemmän.
54428: kansa.nta'hdon ]Lmaisua ei siihen 1saakka ollut ole-             Lienee ta,rpeetorrta uudistaa :huomautrrksi.a. vil-
54429: massa.. Päinvastoin :on s'en ainoan kern11n, jolloin         jatullin turmiollisesta vaikutuksesta •eri aloilla,
54430: viljatulleista ·on eduskunnass'a kesikmsteltu, nimit-        koska. tä&Uä usea:tkin 1pu1hujat ovat jo niihin ka-
54431: täin 1914 v.alti~pä:irvillä, ·eduskunta. nmistaaks'fmi       jonne·et. Tyydynkin vaan vetämään yhteen n'e
54432: aivan yksim:ireEsesti a1s·ettunut jyrkästi tuomitse-         huomautukset, joita viljatullin soveltuvaisuntta
54433: vaUe kannalle 1ka1Jldkeen vi'ljatullilla ve.rottami-         vastaan on tääJllä •esitetty. Ne eivät ensinnäJkäiän
54434: seen nähden. Eduskunta siHoin nimenoma,a,n hal-              ole omiaan koho·ttamaan maa:nviljelystuotantoa,
54435: litsijalle lä'hettämrussään vastauksessa huOilllautti        niinkuin ma.a.nvil.i·eliåäin ta:hoHa väitetään silloin
54436: niistä .va:ikeuksista, joita viljan verottaminen tu-         kun vil.iatuHe:ja va[!Jditaan. Päinvastoin !Jien1ee
54437: lisi .a.:LheutJtamaan vähävaraisillB kansanluokille          ollut 'havaittaJVissa, että vi·1jatullien säätäminen
54438: samoinkuin ma:an iJeollisuudeHe, ja totesi, että se          useassakin· maas»a on ,ollut ·omiaan ra:ppeut:ta-
54439: olisi maalle talorudeilisesti sangen turmioUinen.            maan maanvil:ie[ystä ja väherrtä!mäiä'n 'harrastusta
54440: 8amailla todettiin myös, 'ettei ·edes maanviljelijä-         ma,an tuotannon lmhottamiseen. Kun toiseilta
54441: luokka siitä tulisi mitään !hyötyä saamaan. Kun              puol·en viljatulleilla' on tavattoman paljon suuria
54442: edus1kunta, jonka täytyy katsoa edustavaJl                   varjopuolia, kun ne vail"'euttavat väihäJvaraisen
54443: maassa vallits·evaa mieli:piidettä, yksimielisesti           ka·nsan:luokan -elämisr2<n mahdollisuu!ffisia, kun ne
54444: ja. jyvkästi on tuominnut villjatullin, sillloin on          va]keuttavat l•eol.Jisuuden toimeentulo.a ja muu-
54445: enemmän kuin omruvaltais,ta, että hanitns edus-              tenJk:in aikaansaava,t palj,on vahinikoaa,, ei niHiä ai-
54446: kuntaa uudeUeen !kuulematta menee määräämäiän                nakaan semmoisessa ·eduskunnassa, jolka tahtoo
54447: viljalle korkea,n tulliin•.                                  käy,dä edisiysmielis,estä ja vapaamielisestä, v.oi-
54448:     Tä!mä v..iljatul.Ii ·ei suinkaan ole mikään •väJhä-      tane ·ottaa 'puolustetta.vaiksi.
54449: pätöi:nen ja mitätön, niinkuin ed. Furuhjelm ja                  Kun näin on laita, on sang.en valitettruvaa, ettei
54450: viimeksi •pääministeri [ausunnoissaan hu~amtti­              eduskunta ol·e saanut käsitelläkseen niitä a.lot-
54451: vat. Ei ole nimittäin kysymy.s 5 'Pennin tullilsta           teita, joita vii,me vwonna eduskuntatyön alkaessa
54452: bloa llwhti, niinkuin joku pu!huja maimitsi, k>osika         siUe jlänettiin ja joiden tarkoituksena o1li vilja:tul-
54453: tulE iau!hamaMomalta!Jdn rui1skilolta teilme 8 pen-          lin poistarrninen. Ed. N evan<linDJa valtiOJVa,min-
54454: niä. ·Taval·lis~s.sa olloissa ei vilja sitJrupaitsi meille   va<li,dkunna;n ·puiheen.ioMaåana kyllä koetti s·elit-
54455: tule jaulhamattomana., 'vaan S·e tu,otetaa;n valmiina        tä;ä, .minkä vuolksi valiokunta ei ole voinut pääs-
54456: ja.uhoina ja täJmmöisestä on tulli 13-18 penniin             täJä niitä edusik:unnan ~räsiteltäväksi ja katsoi hän
54457: g.aaikka kiloa :kohti. Niin ko•r>keata vi[ja.tuma ei         puolestaan, •että e.nsin ·oli sa:a:ta,va. selviHe ta.rvi-
54458: tietääkseni mis:siään muutSsa maass·a kam1'eta. Ai-          taanko niitä raiha.llisesti. En kuitenkaan voi Ylh-
54459: nrukin ne tiedot, j•oita valtiovaraimvailioikunta vii-       tyä hänen käsityffiseen:sä tässä, siHä peria.atte,~lli­
54460: me keväänä ,Jr.eräsi, osoittavat; että viljatulli            si•sta: .syistä täytyy voiJd.a luOilJUa jO!strukin s.ystee-
54461: muissa maissa on huomattruva,sti ailhaiserrnpi. Niin-        mistä, 'huoQima.tta siitä, onko se valtiolle ralhalli-
54462: pä oli näiden tietotien rrnuk.aan ruikiin tulli Ruot-        sesti edullinen vaiko ·ei. Ja. jos valtion rahaJJ.
54463: sissa ·noin 5 markkaa, Saksassa 6 mark\kaa, Rans-            tavvetta vart'en olisi täytynyt etsiä uusi<a. tulo-
54464: kassa 3 markkaa ja useimmissa muissa maissa                  lähteitä, disi oHut tilaisuus lha:nlkkia niitä
54465: täJtä aioempi 100 k~loa kohti. Se on ,siis melko             muualta, sel<la.i!selta taholta, jossa. uusia VJeroja
54466: lailla alhaisempi näi·sSiä mais<sa kuin mitl\, meillä        hel:p·ommin voidaan kanta:a.
54467: tämän vuoden alusta saa'kka on 'voimassa.                        Luullakseni on käynyt l.ausunn·ostani selvi~[·e,
54468:     Tekemieni ,lalsk:Je1mi en mulka.an tuottaisi vilija-
54469:                          1                                   että ne syyt, joiJila nylkyään IVormassa 'ollutta
54470: tulli vuosittai,n noin 60 milj. markkaa, jos ma.a-           tullitariffin voimaan sa:attami:sia täälliä on puo-
54471: ha;n tuotettaisiin viljaa samassa määrässä kuin              lustettu, ovat olleet :peräti ;löyhiä ja ettei aina-
54472:  ennen .sotaa. Tämä tek]si kutakin asukasta. 'koihti         kaan niiden varassa tämmöistä tul1it.wriffia olisi
54473: vuodessa 18 mavkkoa.a ja si:is tav.a!llista keskimää-        voii:lu s~a:ttaa käytäntöön. .Jos eduskunta tä:män
54474: rä~stä 5 henkistä rperhettä koht-i noin 90 markkaa.          oiva,ltaa., toi'von s•en myöskin osattavan täm.•än
54475:  Se on sa.ngen raskas v·erotaakka yjhden 'Perhe/en           hyllkääimällä kaikki ehdotukset, joiJka 1Jäihtääivät
54476: kannetta:vaksi .varrsrnkin kun ottaa huomioon, että          n,ykyis·en tullitariffin edelleenkin korottarrnis•een.
54477:  tälällä on •pa[jon puhuttu jo siitä 10 markan ve-           Sen lisäksi olisi ·edusikunnalla .aihetta vaatia v&l-
54478:  rosta, mikä tulosuostunnan !kautta tulisi alihai-           tiovarainvaliokuntrua asianis·esti käsittelemään ne
54479: .semmilta tuloluoki.lta •kannettava:ffisi. Tämän li-         a:lotteet, joth tacr'koitta•vat vi·lja- ym1ä muiden
54480:                                                                                                                  258
54481: 2046                                        Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54482:                                                                                   --------~-------
54483: 
54484: 
54485: 
54486: 
54487: tärkel!den elintarpeiden tulli<en porsta.mista ja              •saaiatvissa. Olisiko tse sitten ikorrjunlktuwriverona
54488: ottaa myöhemmin käsitelläiks•een tääJllä eduskun-              tai vientitullina otettava, on tietysti :ha:rkinta-
54489: nassa nämätkin alotteet. Kun tällä tavaJ'la ai-                asia, mutta epäilemä:töntä on että valtion täytyy
54490: heutuisi melkoista väill.·ennyrstä niissä tuloissa,            näistä tuloista saada ·osansa, ~os·ka. valtion tavat-
54491: joi:lla valtiovarainvalilokmnta on suunnitellut me-            toman ra.sk,rus budjetti ·ei olle muuten hordetta-
54492: noja •peitettälväksi, täytyy ·ry[htyä etsimään uusi·a          vissa.
54493: tulolälhteitä, ja siinä ta:r:'lmituiksessa a;rvelisin minä         Keskustelun !kuluessa täällä on tuillut 6)Sille
54494: puolestani VtoitaNaln asettaa huoma:ttava1sti run-             myöskin viljatulli. Tiedäm ·että on ,sang·en •epä-
54495: saamman verotuksen maamme viennin kannetta-                    kiit.omsta ;puolustaa tässä eduskunna;ssa viljatul-
54496: valksi, ei vi•entituUin muodossa, va;an 1wnjunk-               lin käytäntöön otta1mistru, •sillä tunnettuaihan on
54497: tuuri1Verona ja valuuttarv·oittoVte!'ona., si~lä näitä         että meidän marus.sa ei koskaan ·o.J.e tultu oonalila
54498: vrustaan ei kai voitane esi:ttää niitä lulkui.si.a l:kaln-     viljailla tormeen eikä ;pitikään aiikaan ole myös-
54499: sa:ntaloudellisia !epäilyiksiä, joita va::r:sinaista vien-     kääln toivoa siihen päälstä. Mutta mj.nusta sitten-
54500: titullia va.staan on tääillä esitetty.                         ki:n tuntuu 1että tä:äHä ed. Ttiko:sen ja 1osaksi •ed.
54501:                                                                Ta'nner~n lausunto, joka kumminkin viimemai-
54502:     Mini!steri K a ll i o: Tääillä on la.usuttu moit-          nittu ·p'ääasiassa kdhdistui siilhen arVtosteluun,
54503: teita niitä veronkorotuksia vastaan, mitä ovrut val-           millä truvalla ·tälmä on otettu käytäntöön, nii.d.en
54504: tiovarainvaliokunta ja hallitus ·ehdottaneet. Tä-              lausuntojen heniki ei moittinut suojelustullleja,
54505: mäm rusian käsittelyssä O'Vat mJID. useat edustajat            joita teomisuwdella on, vaa1n tpäinv8J!Sto:i:n kävi [au-
54506: tuoneet julki sen mielipiteen, että meidän •SUU-               .sunnoista ilmi 1että he moittiva.t viljatuUeja siinä
54507: l'lessa budd·etissarrnme •on joukkio sellaisia menoja,          s:uhtees s·a .että ne rasittavat teollisuutta. Kum-
54508:                                                                         1
54509: 
54510: 
54511: joita oli,si syytä laino:ien kautta i]mettaa tuikkia            minlkin tuntuu että meillä olisi jo1akin •ollut sota-
54512: eikä näiden ylenmääräisien verojen kautta, joi-                 vuosista opittaiVaa. Täiällä ·ed. Itlmnen IIDainitsi
54513: hinka on ry~hdytty. Mutta eiköihän nyt ole itse                 että Salksa,ssa, joka on suoj:elustu]lien maa, on
54514: asia1ss·a niin, ·että _i.os me ralkennamme budjetin             huomattu ne tu11miollisiksi. Mut-ta eikäihän asia
54515: laino.i·en varaan, niin se on viJelälkin El!Päluotetta-         ole i:ts•e a1siassa niin ·että Sa:ksa tei olisi voi1nut ats·e-
54516: vammalla vO:hjaUa. silloin kun nämä veronikoro-                 maansa kestää ellei juuri vHjatumn kautta olisi
54517: tukset, jofta •nekin voiva•t vissei.ssä suihteis,sa             siellä .maa·nvil.i'elystä kohotettu j'O ennen Slotavuo-
54518: nousta vel1oiJ!kantrujain ka!ll:tokyvyn yli. Laino-             sia ja siten !hankittu maanvil_ilelykseHe s·eJllainen
54519: jen .s·aanti ulkomailta on luonnollisesti vailkeata             asema rmawss•a, 1että si·ellä •oonan ma:an tuotamn10n
54520: ja kotimaiset la~nat eivät •enään mene ~:kau-paksi,             kautta voitiin 'Se •mskas aika jotenkuten •kestää,
54521: siksi -paljon on lainoda viime vuoden kuluessa                  milhinikä se ioutui s•en kautta että ·siltä tuonti
54522: lasll!ettu liikkeeseen. Kun tulo- ja menoal!"Viota              suljettiin (Ed. Itlkonen: Eikä 'kuitenlkaatn kes-
54523: käsiteltiin 1haJllituiksessa, niin ei minulla ollut ti-         tänyt.) Mitä siiih•en twlee ·että 1914 valtiopä.ivillä
54524: laisuutta olla istunnossa sil~oin kuin tulorpuolen              asetuttiin viljatulLeja vastruan yksimielils1e•sti,
54525: käsittely oli •esil.lä. IJausuin 'lmmminkin halli-              minlkä •venäläinen hallitus täälilä -pani \käytän-
54526: tuksen istunnos,sa .si~loin, kun esitys ·eduskuntaan            töön, niin se tulli ei ollut oikea;staa.n varsinainen
54527: lithetettiin, e-päilykseni .sitä vastaan, että tuonti-          vilja~tulli, vrua:n Venäjän hallituksen mono'J)oli
54528: tulliJlla voisillllme sa1ada niitä määri~, mitä budjet-         hankkia:ffiseen käsiinsä ylksinoikeUJs myödä viljaa
54529: tiin oli otettu, koska rpyr'kimys .on tässä sulhteessa          Suomeen, ja siten estää vilja.n tuonti muualta.
54530: tuonnin vähentäiminen. Samalla •lausuin, että                   Silloin kun :kerran kon1e•et ja yleensä maa1nviil-
54531: minusta olisi ollut luonnollisem>paa, ·että olisi koe-          jelystarvik'll:!eet ovat raskaan tullin alaisia, v.oi
54532: tettu joku :määrä tuloja hanklkia .vientituNin eli              puolustaa myöskin epäilemättä viiJ.ja:tuHia. Sillä
54533: konjunktuurivel'on kam tta.          V a[ ti•ovarali'Iwaliv-    tällainen yksipuolituen rasittaiiDinen ja y[hden
54534: kunta onkin nyt omaksunut .sen l:kan.nan, ja mi-                eliiJ!keinoihaamn suoja-ttoonuu.s nn El!Päilemättä
54535:  nus·ta se on luonnollinen. Tääillä on kumminlkin               epäj01hdonmulkaista talo.us•po~itiikkaa. Toista on,
54536: lausuttu suuria e-päilyksiä sitä vastaan, että sen              jos voimme men:nä siithen 'että voimme luopua
54537: kautta va!hirugoitettaisiin teoll.Usnmtta ja vietäisiin         muistakin suojelustullei:st.a ja ennen kruikkea juuri
54538:  kai'kki kehitysmaJhdolli:suud-et ·siltä. Mutta sa-             niistä, ~totka rasj.ttaivat maanviljelystä. Mutta
54539:  mallla ovat useat :puhujat osottmneet, kuinka rsuuri           meillä ei oJ.e se arka että voisrmme sellaiSJen pyr-
54540:  ero tuonta·ntoku.stannusten ja •myyntihinnan vä-               kimyksen toteuttaa ja .siitä syystä minusta on
54541: liHä •on, ja siritä syy.stä näyttää, että on valla1n            väJhän toi:s~lla silunillä katsotta(va. lillyös niitä tul-
54542:  kohtuuHista, .että valtio myÖiskin saa osan niistä             leja, jat~a nyt ovat vi~ja.~le voiJmassa. Sitä väi-
54543:  voitoista, jotka kueiltälmMtä esimerkiksi -puutaJVa,           tettä ei -voi myöskään ymmärtää eilkä sitä ole
54544:  ran ja vaperin tuotannon alalla orvat t.eihtailijoilla         täJällä. todistettu, että vi·lciatullien ·voimassa.olo rarp-
54545:                                           Tullimaksujen korottaminen.                                           2047
54546: 
54547: 
54548: peuttaisi maamvil.ielys.tä. Kyllä sil1oin täytyy            käytännöllisiä e.s]metk~ejä. SaJksa •oli 1pitkat a;jat
54549: olla fl'aiprp·eutumiseen muut syyt ja tätä väitettä         suunnitellut kansantaloudellista ke!hit,ystä siihen
54550: ei ole kuten sanoin tääHä yritettykään 1Jodista-            suuntaan, että se v·oisi ~omassa maa:ssa tuottaa
54551: maa.n. Jos tehtäisiin ikuten täällä edellinen •pu-          riittävä1sti leipää. Saksan kestävyys siinä aivan
54552: huja kehortti että 1hyljättäisiin nämä lmrotu'kset,         erilmisluontois·essa kamJppailussa, johon se joutui
54553: joita nyt on ·ehdotettu, niin luulen että eduskun-          niin moneksi vuodeksi, johtui 'Pääa:sirassa .siitä,
54554: nalle tulisi verrattain ylivoimais·eksi hankkia val-        että Saksa oli 'pitkät .ajat jo pitämyt silmällä ko-
54555: ti,ol1e tuloja. sillä hvval'la, että saisimme budjetim      timais·en leiväntuotannon kohottamista. Suomen
54556: laiwoitta lukk·oon. Eduskunta .on jo koettanut              hätä ,sntavuo·sina olisi ollut verrattain rvälhäinen,
54557: ka.:Ukki keinot, .i•oiden ka.utta se 'voisi tulo~ia hank-   jos Suomi !Olilsi voirnut tuottaa omassa ma:assa riit-
54558: kia, joten nii täkä:än -ei voi ylimääräisesti 'lmro-
54559:                 1
54560:                                                             tävästi leipää. Mutta kun tääJllä oli aina ajettu
54561: tella.                                                      sitä 1poli:tiikkaa, joka esiintyy nyt myös tä:ssä
54562:                                                             eduskunnassa, että leivän pitää olla ehdotto-
54563:    Ed. R. F u rr u h .i e l m: J a.g nfumndie i mitt        masti haJpa:a rvaikka uHmma.ilta tuotua, ]mska
54564: tidigare andrwgande av misstag, att tullen på               lei·vän haLpuudesta luultiin joihtuvan köy.hä.listön
54565: r~g utgör 5 penni ·per kilo. I själva V'er'ket är           hyvinvoinnin, rSe vaikutti, että tfumä •erehdys
54566: deu1na tull no:g, såsom 'l'dg,m Tanner f,rallllihöl!l,      ai:heutti srellaisen leivän puutteen kuin on ollut
54567: 8 penni för omalen och 11 tiH 13 penni för ma-              näinä rasikaina vuosina.
54568: len råg. Detta inveT'kar d·ock icke rpå mitt reson-             Minä tahtoisin tässä y1ht.eYJdessä sa,noa, että
54569: nemang orm dessa tullars ohetydlighet.                      a.settakara leipätuHit, ja te voi·tte 'POistaa esim. ny-
54570:     Hr Tanner gör en beräkning, vars resultat är            kyis,en kauf)un!kiren asuntokurjuuden. Te >"oitte
54571: att en farrnil.i TJå fem I]Jel1soner i året betalar un-     pysyttää ihm]set maa,seudulla, kun niid·en ilmn-
54572: gefär 90 mmrk i •spanmrmålstull. Genom egna be-             nattaa; vl:Jijellä maata. Nyt te aja;tte ne kaikki
54573: rä:kninga:r i]mmmer j31g till ungefär samma resul-          kaupunkeiihin lkäl"Simääm sekä a~suntokurjuutta
54574:  tat. J ag giver sål:edes fl'dgm Tanner rätt. Det           että lei<päkurjuutta, kun teollisuuJden kunjulktuu-
54575: äJr ungefär på rdet viset. Men jag fråg:ar mig,             rit ovat muuttuneet sellaisiksi, ettei se :kykene
54576: om man k.an betrrukta denna summa., 90 mark                 ulkomaisen · llmu;ppavaihdon kautta täiliän maa-
54577: per år för en fa:milj ·på fem personer, såsom ·en           haarn saamaan sitä half)aa leipää. Se mikä tässä
54578: stor summa, .då ma.n ta,ger hänsy•n tiH, a;tt pen-          on trupalhtuuut, on suurin piirtein katsoen koko
54579: ni•ngevärclet nu så ned,gått, att d1es•sa 90 :mark          teidän entisen kansantalousjärjest.elmäune vara-
54580: ung:efär mostva.ra llmark före krig:et. En rsådan           riklko. Ennen 'Pitkää tulette te vll!kuutetuilksi
54581: summa äJr .dessuiJom så mycket lättar.e att betala,         siitä, että 1eipätu1li merkitsee maatyöläi!sen rpa.l-
54582: som rden ic'ke ·erlä:gges på en gång, utan i ,mycket        kann'ousua .ia suurteollisuuska:pitalisti-en ia por-
54583: små, omfurkliga rater. Det är utan tvr~el en ·skaM.,        varien 'Vre:rnittamista. Me tulemme taistelemaan
54584: som iclm svider, rvaremot de direkta skatterna äro          kaiki'n tavoin sen järjestelmän toteuttamiseksi
54585: någorrting som ikå'nn.es.                                   että ma1a.työmiehen .palkkaa korottama.lla, sen saa-
54586:                                                             vuttrumiseksi, samalla nousisi! korkewmmalle rteol-
54587:    Ministeri A l k i o: Onhan epäilemättä vaikea            lisuustyömie'hen ja teollisuuskrupitalistin .lei'Vfun
54588: verottaa leipää. Mutta .ios se on ainoa keino, jiOssa-      hinta. '·T,äimä rvuoroilu tuottaa tälhän ,maahan hy-
54589: kin maassa, ,saada 'köyhille rlei·pää, on sre tehtävä       vinvointia.
54590: (VasemmaHa: Huono k:eino se on). Se sota,                      Verottakaa ·leipää, .ia te vortte raivata tämfun
54591: jonka temmellyskentäiksi Suomikin joiku ai'ka ta-
54592:    1
54593:                                                             m.aa1n ikorvet vil.ielYJkselle. Minä olen va.kuutettu
54594: kalperin joutui, antoi meiHe tässä suhteessa huo-           siitä, että kohtuullisen sopiva. vi!j:atulli va:itkuttaa
54595: mattavia opetuksia. Täällä oli siihen sa,akka               su1hteel1isesti samaUa tawalla kuin äskeiJSet vilje-
54596: käyty hyvin yleisen mi1elipiteen kannattamana               lyskilpai:lut, .i10iden ·tulroksena ·on ollut uuden sa-
54597: sellaista talouspolitiidrka:a tukemaan että teolli-         ran raivaami·nen Suomen knrpiin, sa·ran jalka ulot-
54598: suutta oli maassa, 'suoj·eltava korkeilla tulleilla,        tuu HelsinJgistä K.a,jaaniin ki1lometrim le!vyisenä.
54599: mutta le]pä oli p~dettävä vapaana tuUeista. Seu-            Täunä saatiin toimeen ainoastaan senikautta, että
54600: raus oli .että, kun Suomi joutui siiihen tilaa·n, lmi-      oli luvattu 10 miljoonaa ,pwl kintoirna ,siitä, että
54601:                                                                                              1
54602: 
54603: 
54604: hin se sodan aikana j1outui; täällä tuli leivän-            täJhän raivaukseen rythdytään. Se osoitta:a kuinlika
54605: näJikä. Ja se leivännälkä sai minun luullakseni             pi•enillä railuvmäärillä voidaan sa:ll!da lei:pätuo-
54606: h:vrvi:n annrret tässä ma,assa a~ia:ttelemaan, että \ios    tanto kohoruma:an, j,os rvain y[eensä ymmärretään
54607: edelilisillä ·vuosikymmenillä olisi oNut jonilmnlai-        asettua sille kanna.lle, että on vihdoinkin pääs-
54608: nenkaan viljatulli, meillä •ei oli•si tullut näl'kä.        tävä kannattavaan lkot~mais,een karusantrulouteen.
54609:    Myöskin muualta Eurooi]Jasrsa saa;mme täJStä                Leivän verottaminen se vapauttaa ma:a;nvilje-
54610: 2048                                         Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54611: 
54612: 
54613:  lijän kannattama;sta suurkrupita1lismia. ja ,suur-           sitä, että ,pantaisiin pienoinen tulli suo:iaamaan,
54614:  krupita1ismrn työntekijöitä, mutta se samalla kan-           että IIDa.anvil.ielystyöstä <v·oitaisiin sa,ada kolhtuul-
54615:  n>a.ttaa ja 'kann:usta,a yritteliäisyyteen maaruvil'.ie-     lirren korv.:aus niiltä, jotka eläälbensä tarvitsevat
54616:  li~iö~tä, niin suur~a lkuin 1pieniä!kin, ja !heidän työ-     niin kipeästi tätä ~heidän työnsä tuotetta, lei<pää,
54617:  läisiänsä, sekä estää :k!umpi.akin siirtymästä lmu-          niin tämä on oikeutettu 'Vaatimus. J oUei se .sovi
54618:  punk!eihin li'säämään leipäilmrjuutta ja asunto-             sii[len talousnppiin, jota esimerkiksi sosialidemo-
54619:  kurjuutta.                                                   kraatit ·pi·tävät ainoama oiikeana, minä en voi sille
54620:      Minun pitäisi vielä sanoa., että le~päJver·o on          mitään. Mutta monet muut .sosialicltiilloikraatti-
54621:  tässä maas,sa: eräs kei·no, jolla täältä poistetaan          set ta~1ousopit ovat vi:Ume aikoina 'pettäneet. Minä
54622:  nälän säännöstely ja. S 2nvnoksi minä ka1nna;tan
54623:                              1                                01len vakuutettu siitä, että .ltässä1kin !suhteessa,
54624:  l·ei,päveroa. Se 'On todellisuudessa pieni vero              jos todellakin tahdotte maanviljelystyöväen etuja
54625:  niille, jotka eduHisten teomsuus- ja kamf)palmn-             valvoa, tulette :piakkoin muuttamaan mieli-
54626:  junktuurien JVa1Etessa ovat tilaisuudessa ansait-            piteitä.
54627:  semaan niistä tulonsa. 11utta, se on tärkeä tuo-
54628:  ta.ntotuki nii,l1e, joidenlka 1pitää tuottaa. leirpää sel-      Ed. H ä s t b a c k a: Statsministern a,rrgav
54629: .laisillelkin, jotka ovat cpaenneet 1e~pätuotamnon            rråa:ra siffror som tarva .J'eviderinlg. Han upp-
54630:  pa,~veluks.esta däiä:ksensä muulla työllä p a r e m-         gav att han har hört av någon att man kunde
54631:  mrn.                                                         tillverka en st:d. 'sågvirke fö.r 800 ma.rk. Det är
54632:      Etuoikeudet ima!ksavat. Ja totta!kai kaupunki-           samiilla 1ösa grund, som ·kommit till uttrycik i
54633:  laistyöväen ja teollisuustyöväen täytyy tunnus-              stora. utskottet oclh varpå exporttullen nu är ba-
54634:  taa, että iheilllä '011 e t u .o i 'k ,e u k s i a nykyis-   serad. Hurn har ma,n <kommit till denn:a summa?
54635:  ten maalarsasukkaiden rinnalla? Sentäihden täy-              (Vennola: Det var 1,800 marl;:.) Om det var
54636:  tyy hei,dän näistä etuo~keuks]staan ·hiukan mak-             så, hwr ·.irug ta:gi<t IIllisste. Ja det stämmer unge-
54637:  saa maanvil.iely.styöläisten palka.n kmottami,seksi.         fär. Men ~d<et va:r en a;nnan uprp.g:ift, sum också
54638:  Kulttuuri myöskin mak,saa. Ja kun teollisuus-                lämna;des av statsministern, att det nuvarande för-
54639:   työväki ja lkaupun!kityöväki, teoUisuuspovva.rit            säJl.iningspriset å en std. sågvir'ke utgör 2,500
54640:  pienestä suuri-mpaan kwpitalistiin, relhellisestä            mark. Det virke, s1om ,e.fter skeppningssäsm1gen
54641:  kaWp1pamiehestä aina ·aarimrnäiseen gulashiin                1919 ha,de blivit sålt :intill nuvarande datum toroe
54642:  saalkkru nauttii k u l t tuurietu j a IIllaa-                icke stiga över 2,000 mark per 'std, ·höget 2,150
54643:   työnteki:jän, !pienviljelijän ja talonpo~ia:n rinna[la      per std. Det är visserlligen ·v]ssa dimensioner som
54644:  ja kustannuksella., näistä eduista pitää malks1aa!           kunna bet]nga :sig lhögre pris, men de !Vanliga
54645:   Siitä syystä, että ·pienviljelijä, ta,lonpoika. ja          priserr gå icke över d1et a.v mig nämrrda cpris. l\'Ien
54646:   maamviljelystyöläinen voi:si vunrostaan joslkus             om ma:n ·också utgår från de siffror, ·som just av
54647:   nousta nauttimaan ·edes jonkunlaiBia kulttuuri-             statsministern up!pgåvos, nämligen L800 mark
54648:   etuja näiden rinna,lla.                                     för std. och man får för sågvirke 2,000 a 2,150
54649:      On yleensä 'Valitettava asia, että ihmisten täy-         mark, är det ·efter nnvarwnde :penningevär<d'e icke
54650:   tyy kulutuksestansa maksaa! Olisi epäiLemättä               nå•gon ofödjent förtjerrst, 300 mark per std. Vi
54651:   eduHisinta, että jokai·nen saisi kuluttaa maksa-            må tänllm att ,clet arbete, som nn nedlägges 'J)å .ska-
54652:   matta. Mutta <k3Jll'Santal,oustieteililjät eivät ole 1      pa:nclet a!V n.ya exf)ortvaror sti,ger ständigt i ;pris.
54653:   vielä meksineet, !mitenkä tämä kävrsi 1laatuun.             Det virke som man hittills har köcpt, 'har ma1n be-
54654:   Senvnoiksi täytyy y,hteiSikun:nallisra oloja y:hä           ta1at ungefär med 2 a 2 : 50 <per fot i medelta.l.
54655:   edelLeen ke!hittää niin, että ni:iJden, ·jotka jaiksavat    Jovdbrulkarena ford·ra nu härför ända illiprp till 4
54656:   maJksa,a, täytyy aina maksaa niille, jotlka tuotta-         mark. Om man icike får mer f,rån de lager som
54657:   va:t :heiJ.le kulutusbf'Peita. Maatyöväki ·epä:i'le-        finnas, 'lrar man in~en mö~jlighet att kunna sika,pa
54658:   mrättä ,on toistaiseksi 'huonoimmassa asemassa              nya Vll!DOr. U rrd.er dessa abnorma tider måste
54659:   ol,eva luokka tässä maassa, ja se johtuu siitä, että        ma111 ha·va en ·nåigot hö.gre förtjenst för att risikera
54660:   maalaisikulttuuri on jätetty rpnrvarim,sen ja so-           sätta lmpital in i nya ex:portvaror. ViJl staten
54661:   sralidemo<kraattisen vallan ,ai!kana niin vilje1e-          beskära. vinsten till <det yttersta så är det
54662:   mättä ja valvomwtta, etteivät maalaistyöläiset              också naturlitgt, att produktionen kommer att
54663:   kykene edes järkiperäi:sesti etujansa !Valvomaan            mi111skas ·odh införse'ln aJV utländsik ~vaauta miruska:s
54664:   täällä eduskunnrussa.         (Huutoja. vasemmalta.         i samma mån. Det f~nnes en utvä-g för tTävaru-
54665:   Puhemies iko,puttaa: Puhujaa 1ei saa häiritä.) Täy-         exportörer a tt rruruda sig från denna beska.ttninlg"
54666:   tyy koettaa 'Päästä siiihen, että nekin saisivat jol-       och få ett mots,vara.nde värde f.ör sina varor, och
54667:   lakin tavaUa valistusta ja etuoikeuksia. .Ta kun            det är att mins·k!a exporten och rpå lmnstlad väg
54668:   täblä kertaa ei 'PYY·detä siinä suhteessa muuta kuin        söka yttedi:gare sänka 'J)enningeväiJdet. :Thfen sta-
54669:                                            Tullimaksujen korottaminen.                                            2049
54670:                                                                   ----------------
54671: 
54672: 
54673: ten har själv större dire1de och indirekte skada            valtahmnat pääsevät ensi 1sijalle ki:lpail-emaan
54674: härwv ä.n den ny;tta de erhålla g-.enom att nu U'PP-        Suomen puutava.ra.yhtiöiden kanssa, niin että hei-
54675: bg:a. ifråg-ava,ra,nd,e exrp-orttull. .T ag- vill ytter-   dän on pakko vähentää ja supistaa tuotantoa, joka
54676: lig-are referera till vad jag- lhar sagt, och ja.g hop-     taas vaikuttaa tuhoisasti ei ainoasta1an metsän
54677: pas ännu i sista stunden, att riksdagen skall fin-         omistajiin, vaan myösikin työväestön toittneentu-
54678: na, att ilfrågavarande tull ~c:lre är herä~<cig-ad om      1-oon, joka nykyään puutwvaraliikkeistä saa ·tu-
54679: man håller bndets välfärd i si:-kte.                       lonsa (Hundaihduksia vaJSemmalta).- Minä pyy-
54680:                                                            dän huomauttaa va:semmiston mustatak1ci<selle
54681:     Ed. ·w u o r i 1m a. a: Suomen vai tion finans-         pasto.rille, -että on :minun vuoroni nyt puhua •eikä
54682: sit ovat niinkuin :muittenkin Eumo1pan maiden              hänen.- Kilpailu nimittäin ei supistu ainoasta.an
54683: nykyään -heikot. Kuitenbn Suomen vaitaikun-                siihen, m!hin <pääiministeri viittasi, Ruotsiin, vaan
54684: nan ta·loudoellinen tila on paljon 'J)Wrempi kuim          kilpailu tämä vientjlkautena varmaa•nkin tulee
54685: monien muiden suurempien ja rikikaa;m'J)ien Eu-            ylettymä:än laajemmalle. Ei ainoastaan Ruotsi
54686: roopan valta•kuntien. Syy siihen, että Suomen-             ole nyt vient]maana, vaan myöskin Norja ja en-
54687: maan finanssit niinkuin muittenkin ovat tulleet            nen kaikkea Kana,da suurilla rpuuvara.stoilla ja
54688: niin huonoiksi, ri]prpuu tietysti etupäässä s·odasta       sitten sivhen lisäJk<si tänä vuonna tulee vielä .Viro,
54689: ja siinä on mainittwva varsinikin muutamia koh-            j.oka. nn saaruut VenJäjän ,sovjettivallalta ·suu>ri:a
54690: ti<a, j·otka, ovat enin vai'kuttaneet finanssien lmo-      metsäaln:ia. Si~hen tulee luultavasti vielä ·lisä,ksi
54691: nouteen. Ensiks•ikin on venäläi·sen silloisen hal-         Liettuaikin suUII"i:lla <metsäaloiLia, niin että kilpailu
54692: lituE-sen pakikolainat, jotka nykyään t.ekevät noin        tulee sangen suureksi. Jos silloin tässä !kilpai-
54693: 700 milj. marklkaa ja. joita vastaama<ssa on aimoa•s-      lussa Suomen :puutavara.liikkeet, jotka nyt ovat
54694: taan 400 milj. arvottomia. parperirup.lia. Toiseksi        •oJJinistuneet Suomen kurssiin mata:lalla ollessa saa-
54695: vaikutti finanssien huonoon tilaan punaisten ka-           vuttama-an erinoma:isia hintoja ja sentä:hden myös-
54696: pi-na., he~dän <V•arkautensa ja ·hävitysintom:sa ja        (k:in saavuttamaan ;hyviä vientipaikkoja ja hyviä
54697: ko1ma.nnelk:si vielä vaikutti ka1pinaa seura.avan          vientituttll!vuuksia, jos he tulevat asetetuiksi sii-
54698: hallituksen tuhlaavainen ja ajattelematon talous-          !hen tilaan, että 'kilpailiJ.ia•t voittaiVat a;l,aa, niin on
54699: politii•kika. Sen lisäksi vielä on tullut sodan vai-       seuraus s•e, minkä san•oin, nimittäin •että seuraa-
54700: kutt.a1ma .elintarpeicLen .puute ja •viennin hei~kous,     vana vuonna taantuu täimä puutavarallirkkeiden
54701: joka on va~kuttanut, että on täytynyt tuoda !lro-          tuotanto ja sa1massa myöskin meidän valuuttamme
54702: vin kaUiita ·elintava.roita 1maa1han. Suomen ainoa         lwsk•ee.
54703: pela·stus tästä tila,sta on sentäihden, että saa.daan          .Sitä ·paitsi ·on 'huomioon otetta.va, että suurim-
54704: tuotanto 'lisääntymään niin paljon kuin 'lllahdol-          pien .puuta.va:rain tuontimailden niinkuin En:glan-
54705: lista ja sen j01hdosta myöskin vienti ulosPäin.            nin ja RanSikan ha.llituikset ova.t tehneet jo huo-
54706: Vienti on sentälhden mitä suurimmasta merkityk-            mautuksia puutruvaravientitulleja vastaan. Jos
54707: sestä ja sentahden on ihvvi!n arkaluontoinen asia          pannaan aivan suuria tai liikanaisia IVientituUeja,
54708: tullin asettaminen vientitavaroille. S.e on ilraiksi-      on -heillä keino, jolla. voivat hyvin suuressa, mää-
54709: teräinen miekka., joka. voi vaikuttaa aiva.n päin-         rin vahiJJigoitta.a meidän ma•ata.mme ja tehdä :mei-
54710: vastoin, ikuin mitä oletetaan. Minä tunnustan,             dän valuuttamme ·vielä huonommaiksi kuin se ny-
54711: että on välttäimätöntä saada, budjetti rpeitetylksi,       kyään <on. Ne voivat käyttää repressaliona myös-
54712: mutta täytyy ajatella., -että vii-meinen keino, jolla      kin vientitulleja meildän maahamme ja silloin
54713: s·e peitetään, on, •että va.rotaan, ettei tuota:ni:o ja    meille ei ole tullut muuta kuin puihdas <va.hinlko
54714: vienti hei.kkene maassa. Jollei tässä suhteessa            tästä.
54715:  olla ja esiinnytä :hyvin varovaisina, niin voi ta-            .SentäJhden minä olen sitä mielipi:dettä että
54716:  pahtua, että sekä tuota.nto et1;ä sen johdosta seu-       tässä täytyy olla .erinomai.sen arka, eJllkä v.oi
54717:  rannut vienti vähenee ~suuresti.                          muuta tehdä, kuin yhtyä neljänt.een va.st,alausee-
54718:     Nyt ·on suuri ·valiokunta ehdottanut, että 'PUU-       seen, jonka ed. Ramsay on tehnyt. Täytyy mi-
54719:  ttwruroille a,setettaisiin vientitullia aina 225 mi:lj.   nun mielestäni hakea muita v-ero~ia '.ia veromuo-
54720:  ma•rkkaan a<sti. Pääim]nisteri täällä jo lausui,          toja budjetin täyttäimisekJSi, jotka eivät tuota sitä
54721:  kuinka arikaluonto~nen täunä tulli on, ja minä tah-       haittaa., mitä .p:uutava1ran vientivero teikee, ja sem-
54722:  don vielä lisätä siihen, ·että se on s.iinä!kin suh-      moinen v•ero on ·esimePkiiffisi fakhmmvero. Siitä
54723:  tees.sa arkaluontoinen, että va~kika puutavaraliik-       ei val tiova.rainvaliokunta näytä olevan tietoinen.
54724:  keet nykyään ikestäisi<Vät tuo.n verotuksen, niin         Faktuuravero •on pantu tänä vuonna toimeen
54725:  Vloi:pi seurauksena olla, että ne kadotta.vat ullm-       Ranslrassa, josta on laiS'kettu, että saadaan ei vä-
54726:  maitten kilpailun tähden saavutettuja vtentiJmai-         hemmän kuin 19 miljardia maJ;kka,a. Se on veJJO,
54727:  tama ja vientituttaviaan ja sen kautta viera:at           joka sitä paitsi jakautuu paremmin varallisuuden
54728: 
54729:                                                                                                                           •
54730: 2050                                       Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54731: 
54732: 
54733: mukaan kuin mikään tulovero. Siillä tulovems.sa, on            !Ministeri Alik~on äskeisen ,puheenvuoron joll-
54734: suuret ~epäkohda,t siinä, että toisissa 1Ja:ilkoin maata    aosta olisi 'paljorrkiln sa,notta:v,aa, niin 'paljon oma-
54735: arvostellarun varallisuus paljon ,huonommaksi 1kuin         lperäisiä ja itsenäi,siä ajatuksia se sisälsi. Minulle
54736: toisissa 1paikoin ja niin tuleva't toiset maksa1maan        muistui sitä kuullessa:ni mieleen ·eräs minist,eri
54737: enemmän suhteellisesti ~kuin to~set. Mutta fak-             A~lkilon ä~skeinen kirjoite1ma., jonka hän oli lähet-
54738: tuuraverosBa ma!kseta,an kaikki sen mulman, mi-             tänyt eräälle lkanmokir.iallis~elle aikakruuslehddle.
54739: ten itse kukin ~osta,a ja käyttää ta,varoita,. Se,          Hänellä on nim. ;hallitusihuoliensa ohessa aika,a
54740: jonka .kamnatta.a, ikäyttää enemmän tavaroita, on           muistaa rrnyöskin täJmmöisiä teihtäviä ja tämä kir-
54741: tiety,sti vara.kka:ampi ja ~on sii:s velvollinen myös-      joite1ma ;oli trurikoitettu v3Jstaukseksi kysymyk-
54742: kin enemmän malksam'a;an. Failduuravem Ra,ns-               seen: ,Mitä telkiBiln, jos ~olisin 21 vuotias?" Tässä
54743: ka.ssa, kannetaan nykyään 4 k,erta,a vuodessa, ;i~ol­       vastauksessaan ministeri A1k~o i'haili seLlaista elä-
54744: loin k~aiklki kaU!ppa- ja teollisuus- ja agentti- ja        mää, jossa voidaan a1s,ettua konpeen a1sumaan ja
54745: muut ~liilkkeet ovat velvoHis~et antamaan falktuu-          siellä kaukana maailman thuo\li,sta. vi·ettää omape-
54746: ra:nsa tarkastettaviik.si ja samassa myö.sikin mak-         räistä ja itsenäistä elämää. Mini,steri Alkion äs-
54747: samaan venon. Tämä,:nlaatuinen vero voitaisiin              keinen pu'heen'Vuo,ro oli jokseenkin tämmöis,en kor-
54748: adrutella myöskin meidän maassamme ja siten                 vessaeläjän näkökulma:lta esitetty, siksi maail-
54749: päästäisiin vaaraJHsesta puutavamn v~entive­                maUe 'Vi'era:Uta a\iatuksia se sisälsi. V~aikka olen-
54750: rosta.                                                      kin sa,ttu,nnt nä!kemään .ia ~kuu1~errnaan -pa,ljon vitlja-
54751:    Mitä muuten tulee ~ed. Tannerin laskuiihin, niin         tullia ;puälusta•via esityffisiä, täytyy lausua, että
54752: ne 'Ovat, mitä ~viljatulleithin tulee, !liioiteltuja. Jos   tämäntwpaista ,puolustusta en sille ainaikaan tä-
54753: oiffiein kuulin, niin ~ed. TanneJr lausui, että vi}ja-      hän saakka: vielä ole joutunut näkemään enkä
54754: tulleista tulisi 60 miljoonaa ma['kkaa 'vuodessa.           kuulemaan. Ministeri Alkion :mielestä leiJp,äJvero
54755: Jos Lasketa:an 8 penniä kilolta tai se sama,, mikä          olisi pellon ;pa,ra~s höyste. Tähän saa'kka on höyste
54756: maksetaan esimerki!ksi viime vuonne ulkomailta              IJ)e1toon otettu aivan toiselta taholta ja jos maan-
54757: tuodusta viljasta, niin ei tule ~enemmän kuin               viljelijät oprpisivat sen hyvin käyttäJmään, niin
54758: 19,200,000 markkaa.                                         tiedemiesten laJUSIU'lltojen mukaan ei vi~jaa tulisi
54759:                                                             ma;a,ssamme koskaan -puuttumaan.
54760:                                                                 Voin 1orpuksi 'valkuuttaa; ministeri Alkiolle, että
54761:    Ed. Tanner: Ed. Furuhjelm, samal:la kun                  maanviljelystyöväestö on aivam toisella kannalla
54762: myönsi erehtyill'eensä 'Vil:iatullin määrästä, katsoi,      kuin ·hän lausunnossaan edellytti. Se kyllä ym-
54763: ettei se tullimäärä, joka viljasta nykyään :peri-           märtää, ~etteivät sen olot ja elämä siitä parane,
54764: tään ole kovin rasitta.va eikä suuri. Mi,nä olen            jos 1ei'pä joutuu veronalaiseiksi.
54765: siinä swhteessa aiva'n toista mieltä ja 'pyydän li-
54766: säksi huomauttaa, että suurin osa kamsa,stamme,                Ed. A. A a [ t o: En olisi tpyytänyt puheen-
54767: nim. ~se, joka 'maas{mduHa elää, ~ei ole pakoitet1Ju        vuoroa:, ellen olisi km.ullut sitä liikutta,van kam-
54768: ostamaan viljaansa ~eikä siis myöskään ,maJksa-             nista, saannrua maan!Viljelystyö,vwestön puolesta,
54769: maan tätä viljatullia. Näin oUen lru:nba'a lähes            jonka ministeri ALkio täällä piti. Minä huoma-
54770: kaksinkertainen määrä !kau)Jlu:n'kikulutta;jien ja          sin, ,että ,oikeuden vaaka koettaa nyt heilua sinne
54771: muiden viljaa ostaiVien väestöluolkkien hartioille.         päin, .i~otta saataisiin maanviljelystyöväestö ja
54772: Tämä tekee sii:B vuosittain ~noin 200 markkaa               myöskin tietenkin teoUisuustyöovwestö uskomaan,
54773: 5 henkistä kaurpunkilaisperhettä koihti ja se kai           että se lkaikiki, mitä ministeri Alkio tässä esitti,
54774: lienee vero, jonka ei v,oi 'väittää olevan semmoi-          todellalkin 'Pitää "Paillkkansa. Mutta marunvil.i9lys-
54775: sen, .iota. ~ei tarvitsisi huomioon ottaa.                  'työväes:tö, se ~pallkkatyöväestö nimittäin, joka
54776:    Ed. Vuorilmrua ka:tsoi voi~vansa väittää, että lrus-     maalla työskentelee ja. myöskin mams,eutujen teol-
54777: lkelnnani viljatullin ko'konaismääJr,ästä ei<Vät 'Pidä      lisuuslaitoksissa, .pUI'humattakaan 'kau'Punkityö-
54778: paik,kaansa. Hän kuitenkin otti huomioon ainoas-            väestöstä, tietää, minkälainen 01lotila tällaisen
54779: taan sen määlrän, mitä me rukiista ja vehnästä              oikeudenvaa'an heiluttam]s,esta 'On täl~e työviic.s-
54780: viimewuoti,sen maahantuonnin mukaan joutui-                 tölle tullut. Se tuntee sen siinä, kun se maksaa
54781: simme ma,ksamaan. On kuite:nlkin otetta,va hu;o-            ylksin leivästään knrotetun hinnan saamatta va,s-
54782: mioon, että viljatulli kolhdistuu myöskin pal.ioon          taruvaa palik:ankorotusta. Y:ksiln-pä viralliset tilas-
54783: muuhun. Me sarumme maiksaa kaurasta, mais-                  iJotkin ovd OS'oittruneet, että elinkustannukset
54784: sista, riisistä, hilrssistä j. n. e. tullia, ja jos ottaa   ovat tässä maassa nousseet noin 1,000 % :lla, sit-
54785: huomioon ne määrät, mitä kaikkia näitä taJV,aroita          ten maailmansodan alun, mutta työpa:1'kat keski-
54786: 1913 mwa,han tuoti}n, sii,s normaalituonnin, jou-           määrin eivät tänä aikana ole nousseet 500 :kaam
54787: dut3Jan ,pa;lmsta:kin ,siihen 60 miljoonan mf!!rkan          % :Ha. ,Ja, :se merkits~ee sitä, että työväen talou-
54788: vuotui,seen veromäärääm, jonka äslken mainitsin.            dellinen •atsema on !hunnontunut. Ja kun leivälle
54789:                                         'l'ullimaksujen korottaminen.                                    2051
54790: 
54791: asetettiin vielä vero, ei sre suinkaan sen taJoudel- poistavat asuntolkurjuuden, ne lisäävät sivistystä,
54792: lista asemaa rparantanut, päinva;stoin. Uaanvil- ·levittävät sitä maaseudulla, Imrottavat työläisten
54793: jelystyöväestö enempää kuin lpalkkatyövä·estiJ- ·pa;lkkoja., ovat omiaan tekemään tästä surkeasta
54794: kään ei tämmöistä puhetta us\ko. Se tietää kyllii, .ia kurjasta yhtei:skunnoota oikein ihanneyJht,eis-
54795: että sellainen pu'he, kuten kai!kki muutkin puheet l]mnuran. Täimä tuntuu todellakin vain rpelkältä
54796: työväestön •etujen a.jamis•esta ja ni]den toime'3111- kaunomaa:l.aukselta. Sille ei rvoi mitään vaJka-
54797: tulon huolenpitämisestä, ovat vain lwrulauseita, vaanprua huomi·ota kiinnittää. Sentä.hden on ta.r-
54798: joita edus'kunna:n rpuhujala:vwlta lasketellaan, jotta peeton:ta ]äihteä asiallisesti kumoamaan tätä lau-
54799:                                                                                       1
54800: 
54801: 
54802: rporvruris·lehdet saisivat niitä jurikaista ja kertoa, suntoa. Se on vain omi:aan yhä varmentamaa:n
54803: että itse ministerinkin suusta kehuttiin työväes- m.m. sitä kiilsitystä meidän kes'kusta:stamme, että
54804: töllä olevan niin suuria •etwia siitä, kun leipä- kun se saa omat :periaatteensa läpits·e, ta:pahtu-
54805: rviljaa verotetawn. Mui·stui mieleeni, kun tulin koon se kuinka epäkansanva:ltaista ti·etä truhansa,
54806: siiihen joihtopäätökseen, kuten edellinenkin rpu- niin se on .siUoin kiitollinen. Jra minä luul,en,
54807: huja., että ministeri Alkion käJsityskannan mu- että meidän maalaisliittomme ministeri Alkion
54808: kaam rvero leipäviil,jalle hyödyttäisi, höystäisi jo1hdolla oli•si sangen kiitollisesti ottanut vastaan
54809: maata., muistui miceleeni, että kyllä se on aiva.n vaiklka lkuninkaam, jos siHä olisi ollut vieläiki·n
54810: samwnlaista, ikuin Cajwnderin puuhat sa:adaks•een korkea:Ill!mat viljatullit housuntaskussaan.
54811: kirvilanta;hu:mpuukia.an tyrkytetyksi maJanviljeli-
54812:  jöille. Minä en .v·oi mitään eroa näiden kahden             Mini·steri A l ·k i .o: Tahdon vain ilolla todeta
54813: väitteen välillä tehdä. Melkeinpä uskoisin, että että ainakin kolme sosialidemokrraattia on ~io nous-
54814:  Cajanderin kirvilannasta maanviljelys hiukan pa.- sut mi,nun puhHeni jälkeen todistamaa.n, että he
54815:  remmin hyötyy, lku~n tästä ministeri Alkion ke- aliva:t kuulleet siinä jotakin erill!omaista, jo.ta he
54816: ;hulmRJgta. verosta., työläisten kannalta katsottuna. •eivät ole ennen kuulleet. Tämä on sangen suu-
54817:  Luonnoillisestiikin tälmä l·eipävero hyödyttää mawn- rella ilolla todettava,, Minä toivon että tulette
54818:  viljelijää niin 1pa~ljon, että hän VJoi korottaa vi·l.ian enemmän tilaisuuteen tutustumaan sella.isiin aa:t-
54819:  hintaa kot.iJmaRJss•a korlkrewmma:ksi, kun va;paa kil- teisirn.
54820:  pailu estää ulkomaista vilciaa tänne maahan tu-
54821:  lemasta. ~fntta se ei suinkaan hyödytä työläistä,           Ed. F r ä n t i: Täällä ovat teollisuuden •edus-
54822:  sillit hänen täytyy mabaa sekä maanomistrujalta tajat erityisesti taihtoneet •esittää sitä, mit,en~ä
54823:  ostamastaan viljasta että ulkomailta tuoduiSta: vil- .vientimRJksut 1puutavaroille owat aivan kohtuutto-
54824:  joota s•e •km-otettu mak.su, jonka rviljatulli lisää mat siinä määrässä, mihin .suuri valiokunta..on ne
54825:  tuo. Näin nHen lorp1putulos ·on siitä vain tse, että ,hyväiksynyt. Mutta .en maita. oJia tässä :mainitse-
54826:  työväestö 1käTsii. Maailmansodan a.i·alta •ei voida matta, minkälaisia eräät näistä asian tun ti~joista
54827:  väittää, etteikö maanomi:sta.iain tulot olisi suuren- IQ'Va,t. Ed. HästbaCJka val tiovarainvaliokunwvssa
54828:  tuneet. Sitä todistaa .io yksistään se sei,kka, että valka:va:sti s<elitti, että standertti saJhattua puuta-
54829:  kaikki ;maalaiskuntien säästöpankit, samoinkuin rvwrwta tnl·ee puuta.vamli:Ukkeille malksarrnaa:n 2,000
54830:                                                                                           1
54831: 
54832:  muutkin p·ankit, joihin IIMrunviLjelijät myöskin markkaa ja ·että nälmä sama;t puutavaraliikkeet
54833:   vievät rra.hojaan, o:vat sndan aikaura täyttyneet saavat siitä 2,000 markkaa. Mutta siitä 1huoli-
54834:   äärilmmilleen. Mutta kukaan työläinen •ei o.Le ma;tta. hän omasta punlestaa'n on tairpurva si~hen,
54835:                                                                              1
54836: 
54837:   sodan aikana ·rikastunut; lhe uvat ·päinvastoin että pannaan standerttia kohti 150 ma:dkan vienti-
54838:   lköyihtyneet. Jos on jot!llkuinkin tullut toiimeen 'ma:ksu. Myöhemmin on ed. Hästbacka laskel-
54839:   ruuasta - huonolla ravinnolla, ei ole kuitenkaan mia:nsa vähän muuttanut. Rän on selittänyt, että
54840:   voinut hankkia kunnollisia vaatteita eikä muuta- sta:ndertti tuleekin malksamaa.n vain noin 1,500
54841:   kaan itselleen. Näin ollen minusta tuntuu ih- -1.700 mark:kaa. Mutta ikun tällaisia loolkelrmia
54842:   meelliseltä, että hallituksen taholta lahdetäiiln us- kuu1ee asiantuntijain taholta, niin täytyy jonkun-
54843:   kottelemaan, että se on työväestön etu, jos lei- verran ~erpäillä näitä a:sia,ntuntijoita. Suuri ;valio-
54844:   'Pää verotetaan. Sitä ei kukaa:n työläinen tässä kunta •On päätöksessään tullut samaan, mitä alle-
54845:   maassa ole tähän saakka uskonut eikä sitä tule kirjoittanut on ehdottanut valtio.varain;valliokun-
54846:   myöskään uslmmaan vootedes.                              nan mietintöön liitetyssä ;vastalaus·eessa., nimit-
54847:                                                            täin 225 miljo10naan markkaan puutavarain vien-
54848:       Ed. I t k o n e n: Jos pääministerin viljatul~ien timaksruksi. Tä:hän summaan olen minä taa.s
54849:    puolustelu olikin jotwkin ennen kuulumatonta, päässyt senkautta, että valtiova1rainvaliokunnrussa
54850:    niin vielä ennen kuulumatto:mampa1a oli ministeri todella'kin asiantuntijain taholta esitettiin, ·että
54851:    Alkion viljatullin puo]ustelu. Me saimme kiUulla väihintäin voida·an Laskea ·ensi 1aivauskautena vie-
54852:    että viljatullit ova:t kaiken 'hy;vän lähteenä, ne tävän sa,hattua puutavaraa ulos 500,000 stand.ert-
54853: 2052                                      Maanantaina 23 p. helmikuuta.
54854: 
54855: 
54856: tia ja laslkemalla 300 markkaa standertilta vi,errti-       kom:mer ma;n upp till 2,200 mark. Det är de siff-
54857: ma:ksuksi, .ioka •käsittääkseni ei ole suinkalan km-        ror, snm jag Uip·p:givit i utskottet och vilika icke
54858: 1kea, silloin ·siitä on jo y1ksin vientimaksuina tu-        riksdagsma1n F,ränti eller andra kunnat tillbaka-
54859: lo,sta 150 miljoonaa markkaa. Kun lisäksi nii-              visa. Det är de siffror so.m vi kommit till under
54860: den vientita:varain jouknssa, :ioista. ny~yisen tulli-      de sena.ste månaderna och de stä:mma fuUko:mligt.
54861: tariffin mukaan vientimrukswa. on, on sellaisia
54862: ·huomattavia ta.varoita kuin esim. 'pa:peri, m&ssa             Pääministeri V en n o 1 a: Ed. Ramsayn lau-
54863: j·a monet muut tav:vrat, joiden .raaika-·airreena ·on       sunnon johdnsta, jossa. 'hän huomautti ·että halli-
54864: puu, -ei suinka:an ole liian korkea;ksi a.rvioitu että      tuksen pitäisi 'kieltäytyä ottamasta vastaan ta.r-
54865: nä~den muiden, kuin smhattujen puutavarain
54866:                                                             jottua vientitullia, tahtoisin huomautta,a. ettei
54867: osa.lle, asetettaisiin vientimaksut ,niin korkeiksi,        tälillä vientimaksujen ·Säätäminen puutavaroille
54868: että ne •nousisivat 75 milj. markkaan. M~eillä on           ole suinkaa•n ·hallitu1kselle vieras, vaan ·päinvas-
54869: .varmalta. taholta tietoja siitä että ne ed. Häst-          toin hallitus suunnitteli tälstä annettavak:si edus-
54870: backankaan laskelmat :Standerttituotantokustan-             kunnalle esityben hiukan myöhemmin, ja halli-
54871: nnksiin nälhden eivät aina läheskään kailkkiwlla            tus tahtoi käytettäväksi näJmä varat toisi.a tar-
54872: :pidä paikkaansa.. Ne jäävät alle 1,000 marka,n-            lmitUJksia varten, nimittäin sen lainan maksami-
54873: kin. Nythän :on 1kysymys ensi lai·v•auskautena              seksi, joka oli aijottu ottaa., sekä eräiden velkojen
54874: vientimaksujen muodog.sa verotta.a juuri ·S'ellaista        ja o.bligatsionnien suoritta.mise'ksi ja muutamii-n
54875: <puuta:varaa, joka. ei suinkaan ole tänä vuonna os-         muihin sei~koi·hin. Kun ·siis tämä vientitulliaja-
54876:  tettua •ei!kä sahattua., vaa.n useampana taalkse jää-      tus on herätetty budjetin yhtey·dessä, niin taJh-
54877: neenä vuotena ..                                            toisin vain 'huomauttaa, että ihallitu:s on :myöskin
54878:                                                             sitä suunnitellut, vailkika toisia tarkoituksia va.r-
54879:     Ed. H ä s t b a c 'k a: J ag har varit borta i          ten.
54880: börja:n ruv ri!llisdagsman Fräntis tal så att jag idke          Ed. Tanner näytti tekevän suuren numeron
54881: kunnat fö1ja med vad ha.n har saJgt, men så                 siitä -että ny-kyiset tullita,riffit ·on julai•stu haUin-
54882: myc!ket .hörde jag, a!tt han !ha.r •påstått att min         nollista. tietä ja ettei niitä ·ole annettu •eduskun-
54883: vändering i statsutskottet har :varit 2,000 maJI'k          nalUe käsiteltävik<si. TaJhdon sanoa ~että ihallitulk-
54884: 'J)er .std. Det är alldeles riktigt att ja.g ha!r saJgt     sella oli tähän täysi .oik·eus ja se on ta·paJhtunut
54885: att det virk•e, som nu för tillfäillet köp·es, komme        laillisin keinoin, ja •se seikka että jollekin intressi-
54886: att stiga till 2,000 matrk ·per std, men det virke,         ry,hmälle tämän truksa.n sä:ätälminen ja tullien iko-
54887: S'O'ill 1J.a.r tidi•gare produc.erats, det komme att        rottam]nen ei ole .midenmufkainen, ei muuta tätä
54888: kosta. ev. 1,700 a 1,800 mark per std. Det hwr              tosia;siaa.. Hwllit111s 1lllllitariffia ~sääd·ettäessä ni-
54889: blivit för aHmänheten bekant, att :vid försäljnin-          menomaan lykkäsi viJl.iatullin voimaaua~stumisen
54890: gen •pris-et gåhl up:p till 2,000 oeih 2,200 mark w.         tämän vuoden al1kuun, jotta eduskunnalla olisi
54891: std., för sågvirke oeih till följd hära:v höjde skogs-      ollut tilaisuus •viime vuoden !kuluessa lamStUa
54892: ägarna skogs•prrset med 1 a. 1,50 för fot 3 • Härav         asia,sta mielipiteensä. Mutta. eduskunta ei viime
54893:  fMj,de att priset för •det virke man under nuvaram-        vuoden kuluessa ,siihen :ryhtynyt, päimvwstoin se
54894:  de fö~ållanlden sika:ll tillverka steg till omkring        nyt •esittää tätä tullita.riffia., jota on moitittu, .ko-
54895:  2,000 :mark per sM. J a.g har icke sa,gt ahl ~det virke,   mtettava:ksi muutrumilla poikkeuk<silla vielä 200
54896: SO'm fimJ,es i la.ger har d·etta självkostnadspris,          %:i1la. Näyttää ·siis siltä että halli:tus tässä
54897:  odh därfö.r har ja.g ock,så varit ·villig att .gå in ·på   asia.ssa olisi •menetellyt valtionintressien mukai-
54898:  en lindrig exporttull för dessa virlljeslaJger, .wm        sesti. Että tulliverotus on erilaisten kiistojen ja
54899:  finna,s.                                                   arvostelujen rula.isena on tunnettu asia, mutta
54900:     J ag vill ännu u-p.prrepa de siffror, som jag har       lmnstateerattaiVa on, ·ettei mikään ma,a vielä voi
54901:  fra:mhållit i sta:tsut<Skottet. J a:g uppga.v a:tt Umgg-   ilman niitä tulla tolimeen. Jos tullitariffia ei
54902:  ningskostna.derna, -sti·ga. till 40 penni per fot 3 ,      silloin olisi rrneillä säädetty, olisi 50~60 vuoden
54903: släpning.s,kostnaderna till 1: 50, f1ottningsavgif-         va1nha tulli<ta:riffi rusetettava <pohjaksi tullisopi-
54904:  ten 70 •penni, .sågnings- och för.säljningsko:stna-        mwksi,a tehtäessä mui!den maiden kanssa j,a se olisi
54905:  derna till 1: 20, allmänna kostnader till 70 !penni        mitä epäedulli:sin maalle. Tämän tähden ,on se
54906:  allt per fot 3 , således 4: 50 •eHer de dil'ekta arbets-    ollut tarpeellinen. Valtion finans·situlojen kar-
54907: kostnruderna till 1,125 per std. Härtill kommer             tuttrumise'k·si on se myös ollut tarpeellinen vi]me
54908:  2: 50 ·per fot 3 för råva•ran •vilket gör 6: 50 mavk       vuoden budjettia laadittaessa, ja vielä enemmän
54909:  pr stds. Tillhapa 1,7 50 ma.rk. Läigger man där-            se on osottautunut tarp,eellis·eksi täJmän ·vuoden
54910:  till ytterligare en marks förhöjning å fot 3 , som         budjettia laa;ditta.essa. Mitä siihen seikkaan taa-
54911:  stegringen ·va~rit sedan .dessa ka:l1kyler gjorts så       sen tulee että tällainen kansantal·oudemnen poli-
54912:                                               Tullimaksujen korottaminen.                                       2058
54913: ----------------------------------------------------------
54914: tiikka suoj·elustullien suojassa on ainoastaan työ-            miljer bestå icke av 5 medleiiliiilar. Det finnes
54915: läisluokalle epäedullista, niin on se hyvin iky;seen-          gunås bety.dligt ta:lrikare familjer, och i krun-
54916: alainen s·eikka, koska., sikäli kuin .sillä voidaan            häruda gRill!Ska många fall bleve denna. i och för
54917: palvella omavarais•en kansantalouden aikaansaa-                sig lioo·riga beskattning dook en sten 'P'å en bör-
54918: mi•sta ja vapautusta vieraasta holhouk.sesta, siitä            da, rSOim ,också därförutan är Ö·ver höv,a;n tung.
54919: tulee hyötyä ei ainoastaan .iolle~kin kansanluo-                  F'mmfö.r allt är 1dock denna. form av beskattning
54920: kalle, 'Vaan kaikiUe. Kysymys on siitä -että tul-              ~Y'~patisk och ~nli,gt min uppfattning princip-
54921: lia säätäJessä osataJan py,syä kohtuuden rajoissa              vidrig. UruCLer VIssa förhållanden ka.n man verk-
54922: ja että si•tä ei .aseteta ra.sittwvruksi jollekin erityi-      ligen göra. ~älland·e, att Slla,nnmålstullar ligga
54923: selle luokaHe.                                                 i h·ela sa.mhällets ·intresse. Det är, då des•sa tul-
54924:    Mitä sii1hen tu1litariffiin tulee, joka .nyt on voi-        ~ar äro. egnade att bereda utv·ecklingsmöjlighet
54925: massa, niin tullitariff]r.eformi epäilemättä sai               at det mhemska, .iordbruket, vrurs ·prestation:sför-
54926: ai:kaan ·erinomaisen tuntuvan tasotuiksen eri tulli-           måga ju i vissa fall kan> bliva ·en Evsfråga för
54927: määrissä, jotka ·vanlhassa tullitariffissa olivrut             hela .nation-en. Men ma.n kan icke •påstå, att för
54928: eprujoh<lorumukaisesti jaotetut ja siinä suhteessa             nrurvaraooe de ifrågavarande tulla.rna skuHe haova
54929: vaikutti twsoitta•vasti, ·sarnoinkuin se €(J)äilemättä         ruålgon s·åldan verkan. Under nu råldande fövhål-
54930: antoi 11ohjan kansantalorwdelliselle elämälle ja               la:nden, och dessa förhållamden komma sälkerligen
54931: tuotannolliselle nousulle, ainaikin jossain määrin,            icke under d:en rnärmaste framtiden att förändras,
54932: niin !hyvin teollis~uden kuin mruanoviljelyksen                betyder ,S'pannmålstullen ur ·denna synpunkt in-
54933:  alalla. Ja tämä ·Jramsantaloudellinen nousu on                genting.
54934:  meidän maassa•mme ei ainorustaan ta.rpeellinen,                  På grund av ovad jag här i korthet antytt kom-
54935:  vaa:n välttämätön ja hyödyllinen ka.ikiHe.,                   mer jag för min del rutt rösta mot sm.amnmålstul-
54936:                                                                larna..
54937:     Ed. Horn b o r g: Sopamnmålstu,lla.r, beiraik-
54938: trude såsom skatt, kunna ur viss synpunkt vara                     Ed. S c h a u m a n: Pyydän saa:da lausua
54939: nog ·Så a1nvändbara. Ma·n ilwill!Dler genom spann-             'Pari sanaa ministeri Alkion puheen jolhdosta. 18-
54940: målstullama åt a:tt beskatta ·ett tilläventY'rs icke           vuosisadalla ·eli Ranskass<a muuan taloustieteel-
54941: ringa antal individer, som ·eljes fömtå att 1på ett             linen .kirjailija, jonka nimi oli Miraheau. Se ei
54942: eHer annat sätt ·undandraga sig allt slag a!V                   ollut ,sama Mirabeau, joka tuli niin kuuluisaksi
54943: beska ttning.                                                   Ranskan vallankumouksen ai:kwna, ,vaan toinen.
54944:    ·I egentlig meni:ng betungarude kan icke heller              Tä.mä Mira,beau jul~aisi ki·rjan, jonka nimi ·oli
54945: nu ifrågava.rande spanm:målstullar anses vara.                  ,Maalais,Eilosofia". Hän · tuli siinä kirjassaan
54946: Visserligen har rdgm Tanner räknat ut, a:tt rpå                 siihen tu'1okseen, että vilja:kau'J)pa on tehtävä va-
54947:  en frumnj om 5 'Personer skulle •komma en skatt                paaksi. Meidän maa;Jaisfilosofimme, nykyinen
54948:  på urug'efär 200 mrur'k, betald i form ruv förhöjda            sosialimin:i:steri, tulee aivan vastrukkaiseen johto-
54949:  brödpris. Ernel1erti:d g.er en ikalkyl, haserad 'På            päätöks•een; hän ,nimittäin tahtoo viljatullia, ja
54950: denna siJffra, tili resultat icke mindre än 307,7 kg.           hän 'perustaa täJmä;n vaJafi.muksen siihen IIDUtin
54951: mjöl per år och .person, vil'ket betyder 'Per da,g och          mua.B'sa, että me 'ka.upunkilailset, me elä'inme niin
54952:  individ 843 gram, vilket ju för envar är ganska                onn-ellisissa doi;ssa, ,että meidän pitää ma'ks,aa
54953:  rundJigt och i s.ynnerh·et för minderåriga barn                niistä kulttuuriedui,sta, jotka tavrutaail kaupun-
54954:  måste anses v.ara en vai strurk dosis. Denna ut-               geis,sa,, l·eipäveroa. Minä kaupunkilraisena 'PYY-
54955:  räikning är visserligen gjor.d med ett år 'På 365              täi•si,n kuitenkin, -että me saisimme maksaa tä;män
54956:  daga.r som uiJgåli!gS'ptmkt. Nu ·hava vi ju s•kottär,          veron toisessa muodossa, esimerkVksi huviveron
54957:  men skillna•den bHr ·;dock icke silor, ty räkna vi             muodossa tai jonkun muun ,veron .muodossa, mutta
54958:  m~d 366 1druga:r, 'blir det 840 g'r. J ag tror, ·att •rdg'm    ei suinkaa;n leipäNeron muodossa. Muuten mimua
54959:  Tanners beräkriing rur ung'efär dubbelt för hög.               kummwstutta.a, mitenkä ma•alais1iitto kehittYy
54960:  Felet i iha;ns kalkyl ligger däri, att han utgår               enemmän ja enemmän oikea:Ue, ja minä ennustan,
54961:  från 60 miljoner ma.ik, s01m ·dessa tullar s'kola              että se puolue tulee vielä istuimaan näillä pai-
54962:  g"1va, O<lh det är för' högt tilltaget. Vi behöv.a             koilla.. (Vwsemmalta: Onnea matkalle). Minä
54963:  icke numera importera 400 IIDilioner kg årligen.               pyydän 'll'imenomaan sa,aJda huomruutta:a, että mi-
54964:  Dels har lamdets produktion stigit, d:els slösar               käli edustaja ja ministeri Al:ID]o ,edustaa maalais-
54965:  ma;n icke numera med spannmål som föl'r. Allt-                 liittoa, niin maalaisliitto on nyt suurviljelijäin
54966:   så, betungan1de är skatten ick-e, så mycket mindre,           edustaJ.i,ana, esiintyy sellaisena täällä eduskun-
54967:   som den, såsom här ·har framhållit1s, beta.las i ett          nass·a. Tullita,rHfi!komitea, joka kuitenkin on
54968:   stort antal synnerlrgen små rater. Men alla fa-               suojelustulli·en ystävä, lausuu mietinnös,sään:
54969:                                                                                                                259
54970: ~054                                     Maanantaina 23 p. ·helmikuuta.
54971: 
54972: 
54973: ,Viljatullit etupäässä tulisivat edistämääm vil-            tavarain tuotantokustannuksista. Olen ollut ti-
54974: jrun viljelystä suurtiloilla ja l:iJSäärnään ni•iden kan-   laisuudessa. .ion:kun verran tähän teollisuuteen tu-
54975: nattava:i:suutta, joka tähän saakka on .otlut heik-         tustwmaan. Keskimäärin maksaa Viirnmin lää-
54976: ko. Mutta vaikka niinkin kävisi, että •pää;a,sialli-        nissä pyöreä puu kuut:Uojalkaa. kohti varmasti teh-
54977: sesti suurviljelijät erikoistu~sivat viljan viljelyk-       taalla nykyään 3 markka•a. Standertti~n menee
54978: seen, olisi tästä kuitenkin suurta välillistä •hyö-         235 kuutiojalkaa pyöreää puuta, raaika-aine te-
54979: tyä pienviljelijöille". Siis etupäässä suurviljeli-         kee siis 705 markkaa. standertti•a kohti. Sahaus-
54980: jät hyötyi:sivät Itäistä viljatulleista tullita.riffi-      kustannukset tehnevät korkeiml)ien laskelmien
54981: komitean mietinnön mukaan. Mutta vielä· yksi                mukaan noin 220 markikaa. Siihen lisäksi kovot,
54982: asiakirja. 1914 vuoden valtiopäivillä tulliasiain-          kuoletwbet, la;staukset y.m. ovat tuotantokustan-
54983: vali·Oikunta lausui, ja siinä oli kai maalaisliitto         nukset 250 mrurkkaa, eli yihteensä standertin
54984: mukana: ,Nykyoloissa Suomen lukuisa l)ienvil-               tuotantokustannukset :vapwasti vaunuss•a 955
54985: jeli.iäluokka ostaa leipäviljan :säännöJ.lisissä'kin        mrurkkaa, kaikki nykyisillä hinnoilla. Ennen
54986: oloissa ja silloin kun vuodentulo on huono, on              s.otaa tekivät Viipurin läänissä yleensä nämä kus-
54987: melkoilnen osa keskisuurtenlkin tilojen omistajista         tannukset· staruderttia kohti 125 a 130 markkaa.
54988: paikotettu niin tekemään". Ja ed·elleen: ,Poh-              Entisestä ·l)Uutavara:sta, josta on maksettu keski-
54989: jois-Suomen ·kö:Vhissä oloissa elävän väJestön toi-         määrin 40 rpenniä kuutiojabka, tekevät nykyisillä
54990:  meentulon telcisivät viljatullit siten nykyistäkin         työpalkoilla ja muilla hinnoilla tuotantokustan-
54991: vaikeammiksi. Ma.i:nittaNru on !Vielä, että viljatul-       nukset standerttia kohti 34o.l 350 mrurkkaa, siitä
54992: lit todennäkö~sesti kohottaisivat Suomen maata-             huolimatta, että ·ed. Hästbadka. väittää niiden te-
54993: louden tuotruntokust&nnuksia., sillä viljan kallis-         kevän 1,700 markkaa. Minä toivon, että hallitus
54994:  tuminen tekiJsi työpalkkojen 'J)Mantarni.s•en tar-         tätä vientitullia !Jmntaisi etupäässä siitä ·puutava-
54995:  peenvrua;tiJIJlak.si". Ja s:i<l1oin kun tämä lausuttiin,   rasta, mitä valmistetaan a<ikaisemmin ostetuista
54996:  ei kuitenkaan ehdotettu niin korkeata tullia, kun          ra:aka-ainevll!rastoista, tai mitä nyt on jo olemassa
54997:  nyt jo on voimassa. Ehkä tämä riittänee va.;;tauk-         valiiiliina vll!rastoi:ssa. Minäkin pelkään sitä, että
54998:  se'ksi maalaisliiton edustajiille. (Vasemmalta:            jos tullia käydään ka.ntamaan siitä sahatavarasta,
54999:  Hyvä! Hyvä!)                                                mitä tämän talven ja ensi 1kesän aikana sah..ruta!l!ll
55000:                                                              ja ensi syks:\"nä kuletetruan la:stausllalikoiUe, niin
55001:     Ed. Kekk·onen: En tahd•o pitkälti jatkaa                salhanomista:jat <ltt!llvat tullikorotuksen 'lmkonansa
55002: tätä keskustelua, joka 'Oll näin laajaksi 'J)aisunut.        metsänomistajilt.a, ja silloin tälrnä tuLli vaiklllttaa
55003: Pyysin lJuhee•nvuor.oa lausua;ks-eni vain lyhyesti          kovin epäeduUisesti. .Siihen sijaan sahanomista-
55004: kantani. Ainakin sillä väestönryhmällä, jota                 jat, joilla on vaniho!ia raalka-ainevarast<>!ia tai val-
55005: minä edustan, ·on se rnielipid,e, •ettei ·tavalli:s:iJle     miita. vax:a;stoja, jaJksaisivat kantaa monta kertaa
55006: ihmisille välttärnättömiä kulutustarpeita 'Pitäisi          korkeam;r:nan tullin ja vielä 'Paljoa korkerummat
55007: verottwa tulli1la. 'Jos tuontitullia tahd•otaan •kan-        veroiJkin, ikuin :mitä nyt esitetty tulojen suostunta-
55008: taa, niin ,sitä •olisi pitänyt ennen:ka:Ukkea lisätä         v·ero tulee 'CJilema.!l!n.
55009: niille tavaroille, joita näkyy olevan nykyäänkin
55010: hyvin,, runsaa:sti hienom:pien muotika·urppojen :i:k-           Ed. L ·e i n <l n ·e n: Omi tuisiiD, ajatuksiin joh-
55011: kunrussa. Mruanviljeli~iöillä ei ole ollenikaan syytä       taa täällä se käsitys, mikä· täällä onlausuttu siitä,
55012: sellaiseen valitteJuun, jota täällä sa·a kuulla. Hei-       että S!llksa on ~sillä voinut näytellä sitä osaa maai1-
55013: dän ·asemansa, lukuunottamatta tietysti .pienvilje-         rna.nsodan aikana, jota se on näytellyt, että sillä
55014: li.löitä ja, vuokraajia, on n~kyään •erikoisen hyvä.        on ollut suojelustullit. Sodan aikana herättivät
55015: M.m. se laki, joka vajalukuisessa eduskunnassa              suurta rauhatt01muutta jfi tyytymättomyyttä
55016: säädettiin, laiki tulolien ilmoittarnisvelvoll:isuu-        Slli'ksa1n varsinaisessa ·kansassa juuri suojelustulJ.it,
55017: d.esta, suosii erilmisesti heitä, jopa itse , Uuden         vieläipä niin ·suurta tyytyn;tättömyyttä, että kai-
55018: Suomenkin" •palstoilla. tThnnustetaan, että tämä            ken sen diktatuurin kes!kellä, mikä Sruk.sa.ssa val-
55019: laki saattaa kuluttaja.t, rpalkkatyöläiset, entistä         litsi, ·ko'hosi ääniä suoj.elustumen lJOistamiseksi
55020: vaikeaml)aan asemaan. Syytä siis on to:Uvoa, että           ja yleisen kansan €1dustu'ksen ja anäär-äämisen
55021: se välillinen v·ero, jonka he mruksaNat tulliv·e:I.'otuk-   v.awtirrnuk.se'ksi. Saksan jun'kkarit, jotka vasta~L­
55022: sen alaisia 'kulutusta:rpeita ost8Jessaan, 'POistettai-     vat lä~innä niitä mielipiteitä, joita on meidän
55023: siin. Muuten ehkä taas kiristetään jousta liia·n            maalaisliittolaisilla, vasta:sivat siihen kansa:n
55024: tiukalle. Minäkin siis yhdyn nithin, jotka vas-             vaatimukseen,         että enemmän kuula:ruisku.ia,
55025: tustavat viljatuHia.                                        enemmän sotaväkeä. Kansan ääni on tulkahutet-
55026:                                                              taiVa. Ja tämä trupahtui 'Pari kuukautta ennen-
55027:   Ed. N i u k k a n e n: Pyydän saada jorukun               'kuin Salksan val1an1kumous. Eräs Saksassa oleva
55028: verran oikaista ed. Hästbacka.n lruskeJmia saha~             tutkija lausui. että osaltaan ka·nsan:ver.oitus-, ki-
55029:                                              'l'u:llimaksujen korottamineti.                                           il055
55030: 
55031: 
55032: ristys- ja ryöstöpolitiikka ·ruuheu tij sen, ·eWt Saik-         tärkeämpää, että meillä on kotoista viljaa saruta-
55033: sas.s.a nii'n pian tuli vaJlrunkumous•. Minä luulen,            vissa, 'kuin se sei•kka, maksaako vilja jossain mää-
55034: että Salksan suo~ielu~tullin .esimeriDkiä ·olisi                rin enemmän. Jos meillä, :kuten ministeri Alkio
55035: hyvin varoin käiytettävä tämän a:sian suhteen.                  täätlä sattuvasti mainitsi, ·olisi tämä !k&sitys val-
55036: Tuntui myöskin 'Olmituiselta täällä lausuttu a:ja-              linnut ·ennen soda.n syttYilllistä, niin minä uskon,
55037: tus maalaisliittolaisen edustatian ·ed. V 1mrimaan              että meillä todellaJkaan nitl!kä ei olisi ilmennyt
55038: lausunto, kun hän asettui puolustwmaan tuonti-                  niin suurena. Tässä ei •ole k:y!symyksessä maan-
55039: tullia, joka tal)whtuu ikulutustavarain, niiden tär-            viljelijäin etu, ·vaa:n koko kansan etu, yhtä hyvin
55040: keimpäin ilmlutustavarain ve.roittarrnisella, .losta            teollisuus·työläi•sen kuin maatavilojelevän väestön-
55041: juuri työväki etupäässä tulee kärsimään ja. jonka               kin ja ·e1d. Schaumruninkin. Emme tiedä, tuleeko
55042: veron työväi'ki etupäässä tulee maksamaan. Sa-                  vielä aika, jolloin viljantuonti ulkdmailta tyreh-
55043: malla kun hän tätä iPUOlustrua, niin samalla häin               tyy. Minä uskon, että niid•en !kokemusten, joita
55044:  vastustaru vi·entituma, joka tulisi koskemaan suur-            smatiin sodan aikana kokea, olisi ~pitänyt Helsin-
55045: kapitalisteja, saha- ja pa1perikapita•listeja etu-              gissäkin asuville, llllyöskin ed. Schaumanille osoit-
55046:  päässä. Ajattelik:O'han rovasti Vuorimaa silloin               ta:a, että todella:kin ·tässä maassa jotairin tarvitaa.n
55047:  että Kotkan salhaher:r.a.t tulisivat palheksumaan              tehdä tuotannon kohottamiseksi.
55048:  ehkä, jos ed. Vuorimaa asettuisi puolustamaan
55049:  vientitullia.. Tämä vientituLli on .sen luontoinen                  Ministeri Alkio: Ed. Schaumanille ta:htoisin
55050:  tulli, joka, jos jotakin tullia sosiaJi.stit voisiva:t          sanoa, kun h&n tuo auktoriteetiks.i rarus!ka.laisen
55051:  wsettua edes sietiLmääln tai ·lJUoltannaa:n, ·On se             filosoofin 18-v'u'O'sisll!da;lta nykyistå talouselämää
55052:  vientitulli tuontapaisille tavaroille ~ui:n •ön .pa-            sen perusteella arvostellen, että se on toki liian
55053:  peri- ja puutavara. Tämän taihdon vaan allevii-                 va•niha a.uktoriteetti, varsin!kin kun tä!mä auktori-
55054:  vata sentälli:den, että hän rpa!pllJina ja lllla:alaisliiton    teetti on puhunut ranskalaisten feod(l)aliolojen
55055:  edustajana, jota Kyminlarukson ja sen puolen                    vaillitessa. Tämä yk,s.istään jo pi:täisi riiMää ·ed.
55056:  ehkä joku köyihä ob. 'erehtynyt. äänestäanään, aset-            Sdhaumanille osoittamaan, että ihän on taas täl-
55057:  tuu tällaiselle ~suurkapitalistiselle kannalle tässä            lä:kin kertaa i.stunut väärään kelkkaan. (Edus--
55058:  tärkeässi;i kysymyiks.essä.                                     kunnasta: Niinkuin ainakin). Mutta, senlisäksi
55059:                                                                   minä talhtoisim sanoa, että kun häln luulee, että
55060:      Ed. J y s k e: Ed. Schaumanin lausunnosta                    pieniUä viljatuH~lla. palveltaisiin tässä maassa.
55061:  kä;vi illllli eräs totuus, mi!kä meidän oloissallllme            ainoa;stwan suurtilallisia, niin ·minä tahdon kysyä:
55062:  on ollut vallitsemassa ·vuosikymmeniä. H,ä,n ilmo-               ketä palveliaan täällä suurilla teollisuustulleilla.?
55063:  mautti, että ennen sotaa suuri ..osa rpienvil.ieli-              Minä uskon että silloin ·ed. Schauman tulee sano-
55064:  jöistäJnme ja monet kesikiviljelijätkin ostivat kai-             maan· •sa.maa kuin hän sanoi äSken siitä, että jos
55065:  kenleirpälvi}jansa. Mutta tästä lausqntonsa allku-               vilja;tulli ·asetetaan, niin se tul·ee korott8JIDiJan ·työ-
55066:  osasta hän teki väärän johtopäätöksen;, hän sen                  väen rp.a.J:k.kloja:. Sitähän minä!kin .olen sanonut!
55067:  perusteella vastusti vil.iatullia. Minrun· ymmä.r-               Ja kun tä:ällä on teollisuustuUeja säädetty, on
55068:  täälkseni se seikka, että meidän oi.oissamme ,on to-             niitä aina ·puolustettu sillä, ·että siten saadaan
55069:  della vaWmnut seUainen tilanne, että hyvin suuri                 wollisuus kannattamaa;n ja että voidaan saada
55070:  osa its·e viljelijöistäkin on ostanrut leipäviljansa,            ~ll:isuustyöväelle pa>rempia palkkoja. Minä luu-
55071:  vie päinvastoin siihen, että ~meidän on ~oetettava               leh että me tulemrrne ed. Soh.aumanin kamssa yk-
55072:  saada yleensä kajkki viljeli,iätkin tuleml:j..ll,'ll omvl-       simielisiksi sadan 'Vuoden •perästä, nimittäin sil-
55073:  ban toimeen. Ja kun minun ·Ynn:r;tärtääkseni tä•tä               loin, •.iollroin ollaaJJ. tilaisuudessa , ~poistamaan
55074:  päämäärää läihentää se, että tehdään viljanJVilje-              ·kaikki tullit. Mutta niin kauan kuin ed. Schau-
55075:  lys kamuattavaksi, niin silloin myöskään ei voida                man ei ole täällä asettunut taistelemaan teolli-
55076:   asettua kielte~selle ·bnnaUe viljatulliin nähden.               suustuHeja, vastaan,,vaam on samalla 'Va.lmi.s ikiel-
55077:  Enmen sotaa valli~iv·a't .sellaiset viljruruhinnan suh-          täunään vilja tullit; niin kauan hän seisoo yhdellä
55078:   teet, että suOilllalaisissa oltQissa oli melk.einpä mah-      . jalalla ja minulla. ei oJe minkäänlaista syytä ede.!l
55079:   dotonta ka:nnattavaisuuden ra;joissa tuotta;a. vil-             filoso.fi:kunniani nimessä asettua häntä siinä tuike-
55080:   jaa •ka.upan. Minä uskon, että senjälkeen ovat                  maa:n.
55081:   silmät awautuneet näkemään, että meidän tuotaJJ.-
55082:   tomme on nostettava, kotoista viljatuota.ntoj} on                Ed. N i x: Som jordbrukare i allmänhet och
55083:   nostettava sikäli !kuin mahdollisuudet my•ötä an-              småbru'kare i synnerhet sku.lle även jag kunna
55084:   ta.va:t. Eräs keiuo tuotannon lisäämi•sessä, ja var-           vara med om avlyftande aV' srpannmålstullarna,
55085:   mi:m'Pia keinoja, on tehdä tuotanto ka.nnattatvaiksi.          men i detta nu anser ja;g tV'enne vi'ktiga faktorer
55086:   Viljatulli vaikuttaa tähän suuntaan. On paljon                 saknas för att göra det. J ag lämnar då alldeles
55087:                                               Maan~ta.ina 23 p. helmikuuta.
55088: 
55089: 
55090: 
55091:   åsido· gkyddstullarna på jordbruiksredskrup och för-        la produ'k.t]o~ostnaderna och amorteringen rpå
55092:   nödenheter, men j.ag fordrar, att <des,sa skola få          själva i..nrättningen, utan nödgas uttaxera. :w sta-
55093:   importems från utlandet 'och att våra f.abr~kanter          ten 48,000,000 1mark för rutt kunna fy11a.Juckorna.
55094:   på grund av de sk:y1rudstullar som :de hava                 Detta. är •ett bevis för att p11oduktionen inom sta-
55095:   s~ola träida i l]wnkurrens med utlandet. Men me-            tens inrättningaT icke bär sig. Detsa:mma är för-
55096:   dan det licenssystem existerar, som vi nu· äro              hållandet med f.ors<tstyJ:elsen. ForS'tsty-relsen !har
55097:   ber-o·ende av, •före'komuner icke ens denna ~onkur­         berällmat sin ·försäljnin-g år 1919 till cirka
55098:   rens, utan d'e inhemska tillverka·rena. få ta,ga <vi<1ka    38,000,000 mat.k, ·ooh av det har staten en .dir~kt
55099:   pris som ihälst, och då stå .io11dbrukarna fullkom-         behållning a:v endast cirka 8,000,000 unark.
55100:   ligt skyrudslösa. Den andra faktorn är d•en .rutt           SkuUe forststyrelsen noogas beta:la likadana skat-
55101:   jordbrukaren ej får för sin vara <markna;d:s·vär-           ter till kommunen och staten soro de -privata fir-
55102:   det, utan är tvungen att lämrra den till ·ett P<ris.        morna., Skulle också denna rörelse gå med .direkt
55103:   som ·varken iha;n eller marknaden bestäJmmer, utan          för.lust. J ag kan <därför icke förstå, huru rege-
55104:   SO\lll reJgeringen bestä:mmer, viiken är mycket väl-        r:ingen ka.n ·beräkna, att <de ,privata ·sågägll!rn.a
55105:   villigt stä;md mot en viss klass av befo1kningen i          s]i!ola kunna. reda sig med att nu beta.la en ex-
55106:   lanclet. Då .iordbruka.ren skall säl'ja sin råg för         porttull wv 200,000,000 ma.rk.
55107:   1: 60 per kilo, .som i öppna handeln betalas med
55108:   det ,dubbla, när ha:n får 1: 50 för kmn, sOim beta-            Ed. Lel).ikoi)len: Ed. Jyslke~n ·puheen
55109:   las med ·näst11n <det dnbbla, och för havre, som            johdosta. .pyytäisin huomauttaa, ettei ole :ketään
55110:   beta,las med 2 ~mark får 1: 20, 'Uå tycker jag, att         niin suuressa määrässä maanviljelysväe:Stön ja
55111: . jond,bru~a:rna ;slkatta mer än •tillräåligt åt sa:m-        maanviLjelijäin keskuud(lssa ;kirottu .silloisina ai-
55112:   hället. Fordras det verkligen ännu"mera?                    koin•a, jolloin maJaihan pysähtyi viljan tulo ja lop-
55113:                                                               pui lffipä, !kuin agronoomej.a, ja maooviljelysneu-
55114:       Ed. Hästba.cka: Herr Ni~kka.nen uppgav,                 vojia. siinä sulhteessa. kun uskotteli-vat, että viJ.jan-
55115:   a:tt han vi:d Kotka sågar köpt virke för 3: 00 :per         vi1jelys ei kannruta., vaa;n ~einän. Truh'dotteko
55116:   m3 • J ag vet icke vad malll betala.r .dä:~r,, moo jag      vielä sauna.a.
55117:   betv]vlar •det, ·emedan jag icke hört att någon                Ed. T •h u ne b e r g: Minä olen suhteellisen
55118:   skulle •hawa va.rit i.så gynnsam ·ställning att han         verotuben kannalla •enkä millään tavalla luule,
55119:   sk:ulle ikunnat köpa råv•a:ra för 3:00. Ja:g ba.r           että sellainen taks·o]tus, joka ta:pahtuu vi1jaltul-
55120:   sjä.lv betalat 3 iiDWI"k fot 3 på rot på 6 rom "kör-        lien kautta; Olisi ookeutettu, jos ei sellainen 1alki
55121:   väg. Det ·har ja(g' 'köpt av en pel'lson, som s~tter        jo meidän maassamme olisi olemas-sa.. Tiedän sen-
55122:   i d.enna fön;a~mling; S"kogen· steg till . 200,000          tähden, että ikun' rtätä JV>erotustaiJ)aa nyt on :käy-
55123:   mark. Alla kostnader till, steg ·det alltså till            tetty, niin ·ef ole.telhty .roitärun laillisesti epäoilkeu-
55124:   minst 4:50 'Per m 3 • Jag- kan således bestyrka             tettua:. Muuten vastustan hiikkia niitä väitteitä,
55125:   att herr Niukka:nens påståend·e är ~_o,s,aut.               että · nämä tullit olisivat omiaan kohottamaan
55126:      Vidare har herr Niukkanen sagt att man a:v               maansviJ1jelystä. Minä luulen, että löytyy mui·ta
55127:   235 fot 3 i medeltal ~an tillverka en std. I me-            pal,jon 1)aremtpi·a keinoja, joilla; v.oi<druan 1korotta.a
55128:   deltal få-r roan berä;kna 250 fot 3 av det virb,            roa:a.n'Vi1je1y-stä. Etua. vilja:tulleista on 'Vain suur-
55129:   som levereras" ti11 .sågarna. Det är visserligen            vil.ieli.iöHlä, silJ:äJ muut viljelijät,· ke.skikiokois,et ja
55130:   sant, att man teoret]skt' kan· utta•ga a.v 235 f~ 3         vienet, tubtt:wlltt viljaa vai n ·omaiklsi tarpeekseen.
55131:                                                                                               1
55132: 
55133:  •runt virke ·en standarrd, men man hir att be-               Kar.ianhöito on varma.an S•e to]minta.-·ala, <jalka vas-
55134: . räkna, då IIIJJl,n ·forädla,r råvaran i sågarna, att det    taisuUidessa tulee 'Olema.a,n maamme rorurunvi1jelyk-
55135:   finnes myomet :Såldant, 'som är •behätfta:t med · fal.      sen paras tulolähde ja ka.rja,nhoildoUe on erinOilllai-
55136:   Det föref~nnes röta, ooh det finnes krokiga. stocka.r       sen •tä&eätä, · että luonnollisissa oloissa 'Dlernme
55137:   och. allt <möjl1gt, så rutt själva. åtgången av virke       tilaisuudessa ;}m.nk!kimaan rehua 'ka;r]alle huo-
55138:   stiger i medeltal från 235 till 250 f.ot 3 •                kealla. Sitten voimme rehun ja,lostaa rvoi<ksi ja
55139:      J a•g vill ännu såsom exempel fraun'hålla, huru          ma1doksi. Minä' olen aivan va1kuutettu siitä, että ·
55140:   oberättigade ex1)orttullarna äro, oc:h til:J.ika 1göra      täJmä oll' enemmän oikeutettua, 'kuin että kiertä-
55141:   regeTingen uppanäl1ksam därvå, att dera:S eg-na in-         mällä suhteellista rverotusla!kia: mennään v·erotta-
55142:   rättninga.r icke kan bär.a tullen. Skulle man taga          ma.an leilpätullli.Jlla ,niitä, j:oita me juuri lainsää-
55143:   av strutens inrättningaJ: tull t. ex. för <de Gut-          dännön kautta olemme ta'htoneet va.pa.uttaa liial-
55144:   zeitska och strute~ •egn'a såga;rs tillverkning, ef-        lisista epäioikeutetuista veroista.
55145:   ter saunlma väl'lcle, -~ 'kunde man ju få g-a•n.ska royc-
55146:   ket penning&r. Det vore -väl rätt, men •det vis-ar            Ed. J. y ,s k e: Ed. Lehikois·en lausunnon joh-
55147:   sig- att man icke ilmn ens reda sig med att beta-           dosta pyytäisin huomauttaa, että a:grono!()lmit ja
55148:                                              TullimaksuJen korottaminen.                                        2007
55149: 
55150: maata~ousneuvojat eivät vaiikuttruneet siilhen, että        pa.a:kau'J)ankin vallitessa !kemo,ia, joilla voidaan
55151: viljanvilielys meå:llä ei ennen sotaa kannattanut.          olla varusta.utunei:ta elinta:fllleitten su!hteen myös
55152: Ne olivat rniaai1manma,rJ&:in-at, .iot'ka määräsivät        tällaisenkin tilanteen varalta. On:han maaiLman-
55153: hinnat :ia vaikuttivat.sen, ettei viljanviljelys kan-       sodan aikana meilläikin tullut tunn,etuksi ruotsa-
55154: nattanut meillä yhtä hyvin kuin muualla. Jos                laisen kansautruloustieteili~iän Heclrscherin teos,
55155: ed. Lelli.ilkoinen tahi: muut sosialidemokraatit >voi-      jossa :hä.n ehdottaa., että sodan vara:lta 'olisi ikoot-
55156: va•t tehdä kasvusulhteemme edu.llisemrrniksi, ke-           tava vil.iaJvarasto.ia .ia ·tällä tava1la varustaiUdu t-
55157: sämme pitemmiksi, toisin sanoen maanvilj•elys-              ta.va. sitä kestämään. Mutta niinkuin sanorn, tä-
55158: tuota.ntomarhdollisuutemme edullisemmaksi, vas-             mä kyllä its•essään käytännöllinen ehdotus on
55159: taa.vaksi ·niiden illlarrden tuota:ntoa, rjoissa v~ljaa     ta,rpeeton ottaa huomioon silloin kun meidän ma.a-
55160: laa.jemmassa mitassa viljellään, silloin ei tarvita         ta.louspolitiikkarumme suunnitellaan. Itse asiasta
55161: meilläkään mitään kiihoituskeinoja eiikä suojelus~          lausutta:koon senverran, että vilja:tuHi:t eivät suin-
55162: keinoja v~lliwn viljelykseen. Mutta tosiasiallisesti        ka;an aja1llllli·tta.an 'kohota maa trulous,tuotan toa,
55163: meidän ilma:stomme, meidän ·olomme, meidän tuo-             Niiden ominaisuuksiaha.n on että ne koroittavat
55164: tantomahdoUisuutemme eivät ole yhtä edulliset               maa!Perän hintaa, ajava't maatalouden ryöstövil-
55165: viljanviljelylkselle, kuin ne ovat ebeläisemmissä,          jelykseen, kii!hottavat tilQlj-en va.~htoon tja sa1avat
55166: lämpimämmissä mai·ssa. Ja tällllä asettaa minun             ai:kaan myöskin sen että ma.ataloustyö·vä!ki, jon'ka
55167: ymmärtääkseni •vaatimuksen saada. j.ärjestetyiksi           maa:han kiinnittämistä maa.laisliitto on erityi:sesti
55168: sudjelus viljauvi.1jelykselle, jotta vi,ljanvil.ielys       sanonut ajavansa., ei .pääse .maahan 'käsiksi eikä
55169: voidaa:n nostaa siitä alennustilasta, ~ossa se oli          myöskään täten maataloustuotanto pääse kohoa-
55170: edellisinä vuosina ennen sotaa, ettemme olisi 'Pa-          maan. T-alhdon siis todeta että ma.aloosliitto juuri
55171: kotettuja niin suuressa määrässä olemaan vie-               meillä acja1a sella.~sta politiikkaa, jonka kautta tt:fu-
55172: raasta vitlliastw rilirp1puvaisia.. Minusta tuntuu, ·että   däänr ma.a;taloustyöväestlölle maihdottoma.ksi pääs-
55173: sosiaal~d:emokra.ateillekwan ei ole suinkaan y'hden-        tä ma,ahan käsiksi ja tällä •järkevällä tavalla: kii-
55174: tekevää, oniko meidän maassamme maataloustuo-               hottaa S1romen maataloustuotantoa.
55175: ta•nto korkeampi ta!hi pienempi. Minä us•kon,
55176: että myöskin teonisuusväestölle on edullisl(~tm.'pa.a,         Ministeri K ·a.ll i o: Edellinen puhuja samoin
55177: että kotoinen maruperä tu,ottaa illlyös elintanpeita        kuin muutJkin va-semmiston ,puihuja.t eivät ole sa-
55178: enemmän kuin nyt on ·ollut wsianla]ta...Tältä kan-          nallaJkaam täällä taistelleet teollisuustulleja vas-
55179: nalta minä väitän, että on kdko :ka:nsam'me etujen          taan, vaan maan pääelinkei!non suojaiksi a~iottu
55180: mukaista, että tuotanto nousee. Tässä on käytet-            sa:ng·en lievä tulli, verrattuna kaikkiin muilhin
55181: tävä: niitä kein~a:, ~ioilla tuota.nto tulee lisäänty-      tulleihin nähden, on täij,llä herättänyt heidän .puo-
55182: mään. Yksi näistä keinoista on riittälvä tullisuo-          lesta vwstustusta. Se osottaa, että he tahtovat
55183: jelus.                                                      suojaJta sivuelinkeinoja maanviljelyksen !kustan-
55184:                                                             nuksella (Va;senirrna.lta: Me ehd,otamme kaikki
55185:   , Ed. Keto: Täällä ne !lllaalaisliiton vuhuja.t,             . 1)
55186:                                                             POl!S.
55187: jotka ovat viljatulleja puolustaneet, ovat lähte-
55188: neet m.m. siitä lähtökolhdasta, että viljatuUi on              Ed. M a; n n e r: Ed. K·eto ai>van oilkein totesi
55189: omiaan !kohottamaan maanviljely·stuon:tantoa ja             että jos viljatullit pysytetään, niin maan arvo
55190: tekemään maan kykeneväks;i sota-a.ika.na.kin tule-.         voisi, kun viljelysmahdollisuuidet tulisivat ,Pa-
55191: maan toimeen sen omalla vil:ia.tuotannolla. Nyt             remmiksi, kothota. Ja ih-än väitti että tämän seu-
55192: on kuitenlkin todistettu, että ·esim. Saiksa ei su&n-       rauksena oli·si, että' työväJestö ei hyvin ~pystyisi
55193: kaan viljaJtulliensa avulla erikoilsemmin suoriutu-         saamaan ma:a.ta:. Mutta se suunta, jota sosiali-
55194: nut maatilmansodan aikana·, vaan että juuri sen             demokraatit nyt ajavat suosilessaan !komeita teol-
55195: viljatulli.(iärjestelmän johdosta, joka -o:ti SaJksas•sa    lisuustuHeja, mutta va.stustwessaan suojellliStul-
55196: vallalla ennen maailma,nsotwa, olisi voinut !hel~           leja maa.twl•tmdelle (V asemmalia.: Vastustamme
55197: posti sattua siHä tavalla, että Saksa olisi ollut ko-       kaikkia ·tulleja·!) johta.a siihen että tääJllä kukaan
55198: konaalll tylhjä vilja;sta, jos maailmansota oJisi al-       ei voi .lä<'hituleva:isuudessa viljellä maata. vaan että
55199: kanut 'keväällä 1914. Mutta minun nahdäkseni                entisetkin maanviljelijät ovat prukotetut ko'hta a.m-
55200: onkin kokonaan järjetön:tä ·perustaa m.a:an talous-         ma.tis.ta luopumaan (Vasemmalta: Lä>htekää Au-
55201: politiikkaa vuositkymmeni!ksi sen ·otaksuma,n .va-          nukseen.)
55202: raalll, että meillä taasen kohta on maailmansota
55203: edessä ja. •että meidän senvuo'ksi täytyy olla ,talou-        rEd. N e v a n 1 i: n n a: Niistä kysymy~sistä,
55204: dellis,esti omavaraisia. Mutta varkka,pa tällai-            joista eduskunta on •käynyt tänä iltana kiistä-
55205: sesta otaiksumasta lälhdettäisiitn:kin, ·onihan toki va-    mään, voidaan kiistellä vuoroik.a.usia, ja vii!kkokau-
55206: 
55207: 
55208: 
55209: 
55210:                                                                                                                         /
55211:                                           Maanttntaina .2a <p. helmikuuta.
55212: 
55213: 
55214:  sia ja, kuukausia .. Ja on luonnollista, •että niiJstä 'ku~n suuri valiokunta on ehdottanut. Meillä tu-
55215:  mieli1piteet ovat erilaiset, sillä molemmin puolin l·ee oJ.la. luottamusta hallitukseen siinä mä.ärin,
55216:  voidaan esittää pätev]ä 'Perusteita. Turhaan ei s.en- että me, voirrume oikeuttaa minun ehdotta~mallwni
55217:  vuoksi 'Ole olema<Ssa kokonaista kirjallisuutta siitä tavalla hallitu'l\sen harkintansa: mukaan. nosta-
55218:  asi·asta, jonka tätmä kamari luulee voivansa tänä . maan tulleja. Asia.nlailta ·on .epäilemättä ·niin,
55219:  yönä muutamilla tunneilla selvittää. Mutta tänä että kun tull:iJkorotus •on nii'n korkea kuin sen täy-
55220:  yönä ei ole kysymys siitä, mrkä on i'hanteellinen tyy olla, niin sietää hallituksten saada vallan har-
55221:  tulliverotus ja miJkä ei. Rohkenen muistuttaa kita ta:r1peen ja olosuhteiden mu:kaan. ovatko
55222:  että nyt on kysymys siitä, millä tavalla täksi kaikki tullitaksassa ni;metyt .esineet nostettavat
55223:  vuodeksi 'hankitaan Suomen valtiolle välttämättö- juuri 200 % :lla, niinkuin valtiovarainvwliokunta
55224:  mät varrut, jotta ei tarvitsisi bolshevist1sella me- ja sen mukaisesti suuri valiokunta ·eihd•otta'V'a,t.
55225:  nettelyllä, s.o. setel~en p.ainamiselh, valtion tar- Minä ·puolestani olen vakuutettu siitä, että tulos
55226:  peita tä:yttää. Tästä on tänä yönä kysymys, hy- saa:vutetaan :parempi ja tkäivyydet ovat paljon vä-
55227:  vät herrat. Jos eri y.hteiSikuntaluO'kat aikovat häåsemmät, jos täJmä ensimä:inen ·pylkälä sa:a sen
55228:   nyt ajaa kuki.n etujansa lämi ja lyödä toisiansa, muoCLon kuin minä ahdotan, joka tietää tosin sitä
55229:  niiH iämä vaJlta:kunta menee myöskin tänä yönii että tumt erinäisissä 1kysymy'ksissä hallituksen
55230:  nurin.                                                  harkinnan mukaan saattaisivat nousta aina 250
55231:                                                          %:iin saakka, mutta to:i!sissa tapauksissa olla
55232:       Xleiskeskustelu julistetaan 'Päättynee'ksi.        huomattavasti välhemmät ·kuin t.ämä, ja joka ta-
55233:                                                          pauksessa ·olla asetetut sen muka!l!n kuin vuoden
55234:      P u h e m i e s: Yleiskeskustelun kuluessa on vailheella tilanne vaatii ja ·tekee mah:d:olliseksi.
55235:   tehty erinäisiä muutosehd·otuksia lakiehdotuksen Tämä ajatusiJranta on itseasi!l!ssa, sauna joka esiin-
55236:  yksityiskohtiin. Nä.mä ehdotuks~t ovat. tulla!k- tyy minun vastwlauseessruni, :mrkäli •se koskee
55237:  seen äänes·ty:ksen alaisiksi erikoiskesilmstelussa vilenti:tulleja. Sen osan vastalauseestani on suuri
55238:   uudistettavat ja kannatettavat. EdeUeen on kes- valiokunta omalksunut, jos'kin toisessa muodossa,
55239:   kustelun kuluessa ed. IJwherma ed. Helon kannat- mutta rperiaatteen se on Oilllruksunut. Minun .Illiilh-
55240:   ta,mana. ahdottamut, että nyt esilläoleva ehdotus däikseni olisi johdon:mu'kai'Sta jos sama iJ)eriaate
55241: · hylättäisiin. Tärrnä ehdotus tulee huomioonotet- otettaisiin käytäntöön· tuonti·tulliink~n nähden.
55242:   t!l!vaksi sittenkun y;rosiiyisko'htainen käsi·ttely on    Siihen .viJitalten, •mitä O'l•en lausunut ja. vastalau-
55243:   loppuunsuoritettu.                                     ooesswni esittänyt, rohkenen eduskunnan hyväk-
55244:                                                          syttäväksi ehdotta'a ensimäisen pykälän sanamuo-
55245:       Selostus myönnetään oikeaksi.                      don sellaiseksi kuin se ·esiintyy minun vastalau-
55246:                                                          seessanru.
55247:   Siirrytään 1aJki·ehdotuiksen ·.vksityiskohtais·een
55248: käsittelyyn.                                                   Ed. Tanner: Niillä P'erusteilla., joita yleis-
55249:                                                             klesikus,telussa esitin, ·pyydän ehdottaa, että tiilmä
55250:                           1 §.                              pykä:lä 'hylättäisiin.
55251: 
55252:    Keskustelu:                                                Ed. . W u o l i j o k i :'' Pyydän saa.da ikanna.t-
55253:        ;
55254:                                                             taa ed.' Tannerin ehdotusta:. ·                 ·
55255:    Ed .. A r a .i ä r v i: . Kun nyttemmin ,o,n ylei-
55256: nen puoiueitten kalatuuli tyynty.nyt, ·on aiJka kat-          Kes1kp.stelu julistetaa:n p.äättyneeksi.
55257: soa, mitä kaikkien yhteisen, suurimman hyvän-
55258: tekijän, valtion hyväksi on saatava kdk;oon, niin             Puhemies: K:eS1kustelun kuluessa on ed.
55259: minä 'PUOl~sta:ni ;pyytäisin eduskunnalle :suosi-           AraJ.iä:rvi ehdottanut, että nyt esilläoleva pykälä
55260: tella .va.lti'O'Vall'a.i,nvalid.kunnan mietintöön liittä-   saisi sen 1Sanao:nuodon kuin sillä on va.Uiova,rain-
55261: mässäni 6 vastalauseessa esitettyä näiköka,ntaa             valiokunna:n mietintöön liitetyssä 'kurudennessa
55262: yleensä ja tähän ensimäiseen fJ)ykälään .,näJhden           vastalauseessa. Tätä eihd'Otusta ei ole kuitenkaa.n
55263: erittäin.                                                   ka.nnatettu, joten se raukeaa. Edelleen .on. ed.
55264:    Koska. tulli:la.insäädäntö niin toisessa kuin toi-       Tanner ed. Wuolijoen kll!nna•tta.mana ehdottanut,·
55265: sessal>:in suhteessa on erittäin a'l'ka ja olevart olot     että nyt •esilläoleva pykälä hylättäisiin. Kutsun
55266: nyt ovat sellaiset kuin ne ·ovrut, niin mimun näih-         tätä ehdotusta ed. Tannerin ehJdotukseksi. ·
55267: dä:kseni ei ole otollista eilkä lll.yöskään tarrpeellista
55268: että eduskunta säätää tullikorotuksen sillä taJVoin           Selostus myönnetään oikeaiksi.
55269:                                             Tullimaksujen_ korottaminen.                                       2059
55270: 
55271:   Äänestys ja päätös :                                      ,;maanvi!ljel:v:s:koneet ja työvälineet" jälkeen seu-
55272:                                                             raavan lisäyksen: saunoin 568. (maataloudessa
55273:   K·en ~hyväksyy suuren valiokunnan ehdotu:ksen             tarvittavia eri esineitä), 546-547 (hevosenken-
55274: tässä lkoihd·en äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on        gät ja -naulat) ei•kä rmyös·kään arvon .mukaan tul-
55275: ed. Tannerin dhdotus hyväJksytty.                           la,ttavia truvaroita.
55276:   Äänestyksessä annetaan 91 ,ja:a"- ja 75 ,ei"-                Ed. El o vaara: Siitä ·huolimatta vaikka
55277: ääntä.                                                      ed. Sarurelaisen lausunto on lherättänyt kamariJSsa
55278:                                                             iloisuutta, rohkenen kannattaa tätä esitystä. Nä-
55279:   Puhemies: Eduskunta on siis hylännyt ed.                  mät pienet maa.nviJjelyskäsityökalut, joita tarvit-
55280: Tannerin ehdotuksen.                                        see maamme vä'häva.raisin mruanviljelysväestö,
55281:                                                             olisivat ehdottomasti rpäästettävät korotetusta
55282:   2 §'hyväksytään meskustelutta..                           tullista., sitä suuremmalla syyllä, kun niitä val-
55283:                                                             miJStetaan omassa maassa riittävästi. Jos niille
55284:                           3 §.                              nyt asetetaan korotettu tulli, niin s:i!llä autetaaJn
55285:                                                             ainoa,s·truan näitä kotimaisia teJhtaita eikä suin-
55286:   Kes·kustelu:                                              ka.a.n lisätä ollenkruan vai tion veroja.
55287: 
55288:    Ed. von W ·en d t: J ag ber att ur 3 § skul.le             Ed. He l en i u s-S e p p älä: Kun •ueriaat-
55289: utstrykas anoment 30-32, 34-35, 37 ·o.s.v. (olilka          teessa minäkin vastustan vil.iatullia, niin minä
55290: slag av spannmål) och 1därjämte mom. 4 76 odh               kannatan ·ed. von Wendtin ehdotusta.
55291: 4 77. J rug koonmer a tt föres.lå, att dessa uppta-
55292: ga:s i en särskild rparagraJf, som följer efter denna          Ed. Saarela i ne n: Sen johdosta, 'että
55293: paragra:f ooh sam ·a!lllgiver rutt dessa. varor äro tull-   täällä minun ehdotusta teih.dessäni on eduskun-
55294: fria.                                                       nan .iäsenissä syntynyt iloisuutta, opyytäisin vi•elä
55295:                                                             mainita, että kun suuri valiokunta mietinnössään
55296:    Ed. .S a a r e l a i n e n: Mieliihyvällä voin mai-      ehdottaa esiun. ka'hv:iJn ja kruaJka:an, iotka minun
55297: nita, ·että kun suuri valioikunta. on tehnyt valtio-        käsitykseni mukaan kuuluvat ylellisyystavaroi-
55298: varailliVaJioknnnan m~etintöön sellaisen muutok-            den j.oukkocm, tullikorotuksesta vapautettavaksi,
55299: sen, että tull:i'korotuksesta oHsivat vapaat myös-          jonka ·ehdotuksen ·eduskunta nruhtävästi ·nyt hy-
55300: kin ma;a.nviil.ielyskoneet, niiu se on enemmän kuin         väks<yy, niin tottaJkai eduskunta ilma.n muuta hy-
55301: orkea. Mutta tämä ei ole !kylliksi riittävä vähä-           väksyisi minun ehdotuikseni, sillä tässä!hän un
55302: varaiseen maa,taJouteen nähden, sillä mruatalou-            kysymyksessä niiden työvälineiden vrupamttami-
55303: dessa tarvitaan muitakin, nimittäin vienam:piä              nen tullikorotuksesta, joita köyhimmät maJainrvil-
55304: tY1övälineitä, .j.o~ta •ei myöskään pitäisi asettaa         jeli.iät, torpparit, mökkiläiset, mälkitu'J)alaiset
55305: tullikoroitu'ksen alaisiksi. Eduskunnan tulisi suo-         y .m. :pienvil.i·elijät, tarvitS"evat käyttää.
55306: jata välhävaraisia talouksia korkeilta tulleilta.
55307: Tullitari.ffissa s·:i!vu 206 uilm~kkeen 568 ikdhdalla         Ed. I t k o n e n: Minä myöskin fkannaltan oo.
55308: sisältyy s•euraavia esine~tä: Lev·eäteräiset kuokat,        von W·endtin •ehdotusta ja panen er.iikoisesti mer-
55309: talukot, lheinälhangot ja niiden'kaltaiset kooklkaam-       kille ed. Sa,arelaisen e'hdotuiksen. Hän on kyllä
55310: ma.t haarukkrumais·et työkalut, käsiharavat, lrupiot        valmis hYNäksymään viljatullit, mutta tahtoo
55311: ja; kilhvel:Ut, kerits.]met, eläinsuat, olkiveitset, vii-   pois muut suo.ielustullit.
55312: katteet, ,sirpit, sa.moin erikseen mainitsemattomat
55313: maanviljelys- ja puutarhaihoaidossa käytettävät                Ed. S c ih a urm a n: Även jag ber få un-
55314: käsityökalut Ja saman tariffin sivulla 204 ni-              derstöda herr v•on W·endts förslag.
55315: m:i!kmeen 546 IJwhidrulla sisältyy hevosenlkenkänau-           U nder den .alLmänna, dislkussionen yttrade stats-
55316: lat, hevosenkenkälh,okit sekä :hakkinaula·t. Seuraa-        utskottets ordföra:n:de, att d·et idke nu gäller att
55317: van nim.iikkeen n:o 5471kohdalla sisältyy ohevosen-         besluta sig för det ena eller andm idealis'ka tull-
55318: kell(gät. Kun mainitun tullitariffin uimikkeiden            systeanet, utan a:tt det gäller ·att ro bud·geten i
55319: k01hdaila olevia esineitä tarvitaan etenkin köy-            larrd. J ag är nog av ·samrrra åsi'kt sorm s•tatsutskot-
55320: hässä maataloud·essa. hyvinkin !paljon ja ne ovat           tets or.dföraonde i huvndsak, men j.ag föreställer
55321: aivan välttämättömät t.uota:nnonvälineet ja !kun            m~g att vi kunna ro budg-eten i 1and odh änldå
55322: ne jäisivät tullikorotuksen alaisiksi, niin ehdotan,        va;ra utan spannmålstullarna, som enligt beräk-
55323: että eduskunta hyvruksyy suuren va;liokunnan                ning giva blott25,000,000. Jag tror <visserlig-en,
55324: mietinnön 3 § :ssä viimeiselle riville sanojen              att de giva mycket mera oc'h att det är en större
55325: 2060                                       Maanantaina 23 ,p. helmikuuta.
55326: 
55327: 
55328: beskattnill!g än som beräiknats, men vi skola hålla            Eduskunta on siis hyväksynyt ed. von Wendtin
55329: oss tili de förel]ggrunde kalkylerna ..                      ehdotuks·en.
55330:    Herr Nevanlinna yttrade, att, OIIll vi icke
55331: besluta oss för att bibelhålla srpannmålstullarna,             2) Äänestys ed. Saarelaisen ehdotuksesta.
55332: så kolllllller icke blott budgeten att gå ~kull, utan
55333: även ,Suomen valtalkunta nurin". Men detta                      Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen
55334: yttra.nde har ja1g så o.fta. hört, att när nu lh·err Ne-     tässä koh1den, äänestää ,jaa"; jos ,•ei" voirtta;a, on
55335: vanlinna ta,ger saiken så tragiskt, som 'han tagit           ·ed. Sll!a:relaisen ehdotus hyväksytty.    ·
55336: den i a:fton, så verkar det ick·e på mi.Jg åtrnirustone
55337: mera. Det ·är rrninst tre a f..vrru gåu~er de två sista        Äänestyksessä a.nnetaa.n 107 ,jaa"- ~ia 60 ,ei"-
55338: åren sorrn det sagts, att riket ·går ulllder. J a.g tror     ääntä.
55339: för min del, a.tt rel)ubliken lever, även om vi tmga
55340: bo·rt sl)a.nnrrnål-stulla.rna och sta.tsutsikottet får li-     Eduskunta. ·On siis •hylännyt ed. Saarelaisen
55341: tet änd.ra O'ill. den budgetl)yramid sOIIll det nu           ehdotuksen.
55342: har uppbyg1gt.
55343:                                                                Saatuaan puheenvuoron lausuvat
55344:    Keskustelu .iulistetaa'n päättyneeksi.
55345:                                                                 Ed. v-on W en d t: Med anlednin[g' av riks-
55346:    P u 'h.e m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.             dagens beslut alljg'ående § 3 föJ,i.er som konsekvens
55347: von Wendt ·ed. Helenius-Septpälän kannattamana               en särki1d l)alrll!graf behandlande de varor, ·som
55348: ehdottanut, että nyt esilläolevasta l>Ykälästä 'J}ois-       skola bl.wa, tullfria. J 31g vill ytterligare koml)let-
55349: tettaisil1n seurwava osa: ,30-32, 34, 35, 37, 39-            tera motivering.en: Då från ·ooh m1ed· ldenna dag
55350: 45, 49 (eri.Jnäis·et vRialajit)" sekä ,476 ja 477            räknat regering-en för ldet billigaste mjölet, som
55351: (eräänlaiset jalkineet)". Kutsun tätä ehdotusta              komm.er från utrikes ort mås•te beta,la åtminstone
55352: ed. von Wendtin ehdo·tukseksi. Edelleen on ed.               3·60 penni rper kilo, vore det väl egendomligt, att
55353: Saarelainen ed. El<YVaruran kannattamana efb..dot-           ytterli•gwe sätta en tullTJå 14 l)enni rper kilo till
55354: ta.nut, ~että nyt esillä ·olevassa ·pykälässä ,mwan-         dett.a, .sarrntidi·gt sam ma:n betala!I' den inih.elllSika
55355: vil.ielyskoneet :ia: työvälineet" sanojen jälkeen li-        prod.u:kti10nen med 1,60 ma.rk för samma slrugs
55356: s·älttäisiin ,samoin 568 (maataloudessa tarvittavia          m:iöl. Det vore vida vägnar naturligare, att höja
55357: eri esin.eitä), 546 jru547 (hevosenkengät ja naulat)         priset ·plå den inom landet rproduce:r.ade vara.u, tull-
55358: ei'kä myöskään arvon mukaan tullattaJvi:a ta<va-             för:höjningen ihar i d·etta fall ingen dylik ·effeM.
55359: roita". Loprpu on sarrna. kuin suuren valiokunnan            Det är undler sådana för.hållanlden nruturli'gt rutt då
55360: mietinnössä. Kutsun tätä ehdotusta ed. Saare-                vi stifta :en 1a,g, som gäller för •ett enda år eller
55361: laisen eihdotukJSeksi.                                       närmare -från den da.g den kan 'J)r.omulgerrus i mars
55362:                                                              tili slutet ruv doetta år, vidta.ga .en åtgärd för tul-
55363:    Selostus myönnetään ·oi:kea1ksi.                          lens avSka:fbnd.e. Detta inneligger i rikJSdagens
55364:                                                              beslut wtt stryka de föreslll!gn:a l}ositionerna från
55365:     P u h e rrn i e s: Katsoen siihen, että molem•mat        § 3. Den nya l)aragrruf.en, som bHr § 4, kommer
55366: nyt esillä olevat ehdotukset ovat keskenään eril-            sålunda att lyda:
55367: liiSiiä, on "Päätös niistä erikseen t~htävä äänestä-            TuUfria äro vacror, rvilka omnä:mnas i tulltaritf-
55368: mällä niistä kUJmmastakin suuren val~oikun>nan               fen för ~åOIIllilllande varor, 1l)ositi10nerna. 30, 32,
55369: mietintöä vasta•an.                                          34, 35, 37, 39-45, 49 sarrnt 476 QCh 477.
55370: 
55371:    Menettelyta~pa hyvälksytään.                                 E.d. H '0 r n b o T g: EJmru ja>g visserligen
55372:                                                              icke •har fråJgan am skodonerus tuHfrihet riktigt
55373:    Äänestykset ja päätös:                                    klar f.ör mi'g, är jrug dook beredd att, om jrug så
55374:                                                              får uttrycka rrni:g, svälja dem med detsrumma och
55375:    1) .Ä!änestys €1d. von Wendtin ehdotuksesta.              ber j3Jg sålunda att få unders·tooa rd,gm von
55376:                                                              W•endts försla:g.
55377:    Ken ihyväksyy suuren va,liokunnan ehdotuksen
55378:  tässä ko'hden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on            Ed.   Helen i u s-S e<p l> älä:      Minäkin kan-
55379:  ed 'Von W endtin ·ehdotus hyväksytty.                       nata~n ed. von W endtin ehdotusta.       Tässä äänes-
55380:                                                              tyksessä tulev.at siis toisella 'J)uolen äänestämään
55381:     Äänestytksessä a.nnetaain 84 ,jaa." -ääntä ja 86         ne, jotka tahtovat korottaa rviljatullin 200 %:lla,
55382:  •,ei" -itäntä.                                              toils·ella puolen ne, jotka talhtovat viljatullin 'J)Ois .
55383:                                            Tullimaksujen korottaminen.                                           2061
55384: 
55385: Ne, jotka ta'hto:vat 'VHjatullin rpois, äänestävät ed.         Äänestys ja päätös :
55386: von W·eootin ehdotusta.
55387:                                                                Ken !hyväksyy ed. von W endtin ehdotuksen ää-
55388:    Ed. N e v a. n 1 i n n a: Ne jo1Jka äänestävät            nestää ,jaa"; jos ,·ei" voittaa, on se hylätty.
55389: va,stoin ed. von W endtin. ehdotusta, voivat myös-
55390: kin tarkoittaa jotakin muuta. Ne voivat esi~ner­               Äänestyksessä annetaan 86 ,;jaa"- ja 86 ,ei"-
55391: k1.kis[ ta.rk·oittaa 'Valtiovara.inv·alioikunnan ehdotu,k-   ääntä; erhll·een pamtu liJp.pu oli ei-lirp.pu.
55392: sen 'hyvruksyrmistä, silJä tämä asia menee Valti•o-
55393: pä~väjäT.iestyksen :mukaa.n äsken tehdyn rpäätök-              Eduskunli;a on sns hylännyt ed. von Wendhin
55394: sen johdosta trukaisin suureen valiokuntaan ja tu-           ehdo0tu'ksen.
55395: l~e sieltä toirvottavastii toisessa kunnossa taka.i-
55396: S'ln.                                                                                 4 §.
55397:                                                                Keskustelu:
55398:   Ed. N i u lk k a ~en: Ed. Helenius-Serp·pälän
55399: lausunnon .iO'hid·osta minä ta!hdon pöytäkirjaan
55400: merkit'å, että oo. Helenius-S.eprpälä äsken äänesti              Ed. Neva n 1 i n n a: Kos•ka ehdotetuiUa
55401: viljatulliUe 200 % :n korotusta ja hänen muka-               vientitulleilla ·on hyvin ankaJra •vastustus, niin lie-
55402: naam ka:ilkki sosialistit.                                   .nee syytä että vieläkin joku sana ,sa.notaan sen
55403:                                                              e~dotuksen puolustukseksi, jonka valtiovarainrva-
55404:    Ed. T a1 n n •e r: Ne jotka äskeises•sä äänestyk-          ho:lmnta on katsonut ·velvollisuudekseen a~iasta
55405: sessä 3 § :ään nähd~m yhtyivät ed. von Wendtin               ~ehdä. Olen jo esittänyt muutamia numeroita,
55406: ehdotukseen, eivät tehneet sitä siinä .mielessä              Jotka ovat oUeet tässä perusteena. Sanoin että
55407: kuin ed. Niu!k:kanen äsken mainitsi. He toivoi~               puutavaraviejäin antaman ti·edon nojalla voi väit-
55408: vat sillä ·pääsevänsä viljatuJlin vwpauttarrnis·een,          tää, että keskimääräinen tuotantokustannus tä-
55409: jot.a . ed. von W endtin ehdotus pohjaltaan tar-             män la:Uv.a.uskauden .aikana maasta. vietävästä kes-
55410: kmtil. Jos joi<kut tä;män eduskunnan jäsenistä                kiJaa•tuisesta saihatusta taivarasta ei ainakaan .ole
55411: ep~hellisesti äänestämällä ovat :pyrkineet toi-               korkeam/piJ kuin 1,500 markkaa sta:ridartilta. Nyt
55412: seen tarkoitusperään, niin se ei ·suinkaan ole luet-          on kysymys juuri si]tä truvarasta joka tulee täilä
55413: tarva moi•tteeksi vasemmistolle tai muille -ed. von           vuonna vietävruks•i ja se tietysti •ei. ole sitä tavaraa
55414: Wendtin ehdotuksen ka:rrnattadille, .va:an näille             joka nykyisillä tpuulhinnoilla maksetaan. Tä.mä
55415: epärehellisille äänestäjille.                                summa on kuiten!kin val!'masti liian lkorke~. Lä-
55416:                                                               hempänä tod•ellisuutta ollaan varmastii, jos keski-
55417:    Ed. Heleuius-Serppälä: Minä äsken                          hinnaiksi ·sanotaan 1,200 markkaa, sillä tänä
55418: äänestin ehdotuksen puolesta, jossa ei vielä 1o-              vuonna tulee laivattavaksi rpal.ion tavaraa, jonka
55419: pullisesti ollqt kysymys rehelliselle i~miseHe                tuotantoikustannukset ·eivät ole nousseet sinne~
55420: siitä, nosteta.arrko viljatulli vai poistetaaniko.           'Päinkään kuin täunä num·ero. Niin:iJkään ·puuta-.
55421: Minä tiesin ed. von W endti-n äskeisestä ehdotuk-             varan'Viejäin omalta taholta on 1b:noitettu, että
55422: sesta, että n~ vasta äänestetään siitä, tuleeko               nykyään hinta ·on 27 puntaa.. Tämä tieto on mi-
55423: vH.ia tulliva:p.aalksi vai korotetaanko vikiatullia           nuHa ai:V'an •ensimäisestä 'kädestä ja se ti•eto ei ole
55424: 200 % :lla. Minä 1iesin kyllä sen, mitä ed. Ne-               vie~ä viikkoklllutta vanha tai eh!kä · juud tasan 7
55425: vmnlinna sanoi suuresta valiokunnasta, senvuolksi             rpäivää. Saimana päivämä tminulle yhtäläisesti ai-
55426: minä rohkealla mielellä annoin ääneni ·ed. von                van ensimäilsestä kädestä myönnetti~n, että hiruta-
55427: Wendtin ehdotuks·en puolesta.                                 tend·enssi ma.ailmanmrurkkinoiUa edelleen on nou-
55428:                                                               seva. Tänään on kurssi kai 86 markkaa. .Sen
55429:     Keskustelu julistetaa.n rpäättyneek.si.                   mukaan 27 1puntaa tekisi 2,322 ma:r'k!kaa. Jos
55430:                                                               tuotantokustannus .pannaan 1,200 markaksi, sano-
55431:    P u •h e mies: Keskustelun kuluessa on ed.                 iimamma vaill&a 1,300 markruksi, niin on siis vielä
55432: vo0n W endt ed. Hornborgin ka.nnattamana ehdot-               erotusta 1,()00 :markka,a. Mutta ei voida laskea
55433: tanut nyt ·esilläol·evaan laHehdotukseen otetta-              eikä ainakaan phlä laskea näin kor1kealla ·punta-
55434: vaksi seuraavan lisäipykälän: ,;Tulliva.pa,ita ovat           kul1ssi1la. Mehän toiv•Oilll:me että ra'hamme al"VO
55435: ne ta'Varat, jotka mainitaan tuontitullitariffin ni-          saadaan :parrunemaa.n. Ottakaamme 80 markkaa.
55436: mi!kJkeissä 30'-'--32, 34, 35, 37, 39-45, 49, 4 76,           Silloin ·tekee hinta, vaikkei se nousisikaan, 2,160
55437: !77". Kutsun tätä eh:dotus·ta ed. von W endti.n               matk!kaa. rSiinälkin on erotusta, joka ei ole rpal-
55438: ehdotukseksi.                                                 jon alle 1,000 markkaa. Mutta menJkää'mme 75
55439:                                                               mM"l&aan rpunta, johon esim. meidän nykY'inen
55440:     Selostus myönnetään oikeaksi.                             ovaluuttapolitiikkamme johtaja arvelee että ehkä
55441:                                                                                                                260
55442: 2062                                       Maanantaina 23. p. helmj.kuuta.
55443: 
55444: 
55445:  voitaisiin paraassa tapauksessa· ;päästä. Silloin        mään tätä, mutta ei ole varma, tokko se onnistuu.
55446:  trumä sama. 27 puntaa tekee 2,025 mwrkkaa.. Jos          Jotta se onnistuisi, ·pitäisi maailman ;puutavara-
55447:  tuotantokustannuksena piruetään 1,200 markilma,          ma,rldcinoilden olla sillä kannalla, •että lllluut llllaat
55448:  on vielälkin 800, ja jos 1,300 markkaa, 700 mar-         eivät !ky{kene täyttämään tarvetta. Juuri rie jo1Jka
55449:  kan differenssi. En •ole ·puolestani ajatellut kor-      ovat moolailleet tätä ·markkinain •menetystä, väit-
55450:  keampaa vient~maksua, nykyinen vientitulli sii-          tävät että asianlaita ei suinkaan ole näin; 'he väit-
55451:  hen sisälJytettynä, kuin 200 markka.a standartti.        tävät •että muut maat, Bosni;at ja Hertzegoviinrut
55452:  J•os 500,000 stwdarttiB~ tä.nä vuonna laivataan,         ja muut. voivat •erinomaisesti täyttää tarp.een.
55453:  niin s•e olisi 100 milj. ma.r:[{lkaa. Nyt 'Pitää herra   Jos näin on laita, silloin on erehdys että meidän
55454:  ;pääminis·terin tieilonauto paikkansa, että tänä         puutarvaravie.iämme voisivrut nostaa hintaa; !hei-
55455:  rvuo.nnw tu1ee laiva;ttavruksi rmyös sellaista tavaraa,  dän täytyy itse kestää tämä vero, niin/kuin :minä
55456:  josta kaUJpat on jo aikaisemmin tehty paljon ;pie-       olenkin vakuutettu, että ne vo:i!vat kohtalaisen ve-
55457:  nemmästä kuin nyikyiJSestä hinnasta. -Hän ma.i-          ron kestää. S.e seikka, että ulkomaat ovat ruven-
55458:  nitsi 300 m'k. standartilta ja semmo:i!sta miruälkin     neet liikuttelemaan itseänsä tässä asiassa, viittaa
55459:  olen kuullut. Mutta sitä en ti·edä, onko todenn1ä-       kyllä siålhen, että m·eidän puutavaraviejäimme on-
55460:  köist! että rvielä tänä laivauskautena tulisi maasta     nistuisi vyöTyttää täimä vel'o ainrukin osaksi ulko-
55461:  vietäväksi tällaista taJvaraa kokonaista 80.000          maiden ik3JllnettaJvalksi, että puuta.varrumarkkinat
55462:  standarttia, niinkuin 'herra pää.min:isteri lausui.      ovat sitä laatua, että Suomea vailla •ei voida tulla
55463:  Juuri se, että m. m. tämä ·seikka on otettava huo-       toimeen ja että siis on ;paJklko ma.ksa;a se hinta
55464:  mioon näitä •maksuja m'äärättäessä, on vaikutta-         mitä Suomi vaatii. MuttB~ kuten sanottu, minä
55465: •nut siihen, että valtiova;rainvaJiokun>ta ei ole koet-   en tunne asiaa niin paljon, että voisin sanoa, tu-
55466:  tanutkaan antaa yiksityiskdhtaisia säännölksiä           leelm näin tod-ella. käY!mään. Joka taJpaUksessa,
55467:  mailrsuien suuTUUJ~esta, vwan on lausunut, että se       jos näin tulee iJräyiiD.ään, se on paras todistus siitä
55468:   on asia, jonka !hallitus paraiten harkitsee. Jos        että vientimme ·jaksaa veron maksaa.
55469:  siis ei voisikaan }wskea, että pelkän sahatun !pUU-         Tämä nyt mi:tä its·e asiaan tulee. Mutta minun
55470:  tavaran .vientimaksuilla· saataisiin 100 miij.oonaa      täytyy pyytää •saada .lausua •myöskin sananen
55471:  markkaa, niin l)itää toiselta puolen muistaa, että       muodosta, jossa suuri valiOkunta ·ehdottaa rptthee-
55472:  valt~ovarainrvaliokunnan ja vielä enemmän suuren         naolevat maJksut säädettäväksi. Muoto on minun
55473:  valiokunnan ehdotuksen muka3Jll näitä maksuja            nähdäkseni sikäli onnellisemvi ikui·n valtiovarain-
55474:  voidaan palnha myös mniUe vi!entå.tava.roille. Puu-      valiokunnan elhddttama, että nämä ma:ksut siinä
55475:  taivaroista :mainittakoon vain nyt halot, ja rpuun-      eivät esiinny vientitullien nimell'ä, ja puolestani
55476:  jaiostustuotteet ovat sa'massa asemassa. Niitä           olisin s·entälhden va1mis tätä muotoa lk.annatta-
55477:   on varovaisesti p~deltävä, •mutta. pa'J)erilla on myös  mawn. Mutta prkkuinen virhe tässä muoruossa
55478:   nyt verrattamat !kon.iunktuurit ja 1paperimassa1la.     kuitewkin on. En nyt m·in val_iion tlllrlmita tuota
55479:  salllloin, joten n·iillekin void'aan •panna jotakin sen- liikrua sanaa ,oman" hal'kintansa nojll!lla, kun .sa- ·
55480:   lisä:hi mikä nykyään on ·vientitullina säädetty.        notaan -,hallitus oikeutetaan oman <harkintansa
55481:  Niinollen ·pitätsi pUheenwolevilla iiDaJksuilla oUa      nojalla", rvai'kkei liika sana vle lrillritekstissä
55482:  vailiingoitta;matta tuotantoa tai vientiä, saatavi.JSsa  hauska. V aa.n minä tarkoitan sitä väihän isom-
55483:   senvertainen tulo kuin valtiovarainvaliotkunta eh-      paa- asiaa, että samalla säädetään se •korkein sum-
55484:   d:otta;a, nim. 200 ·milj. markkaa.                      ma, johon 'hallitus on oikeutettu näitä maik.suja
55485:      Nyt on väitetty, että vientitulli v;oi tulla rmeille kantwmruan. E:hkä ollen liian muodollinen,' mutta.
55486:  hyvin kalliiksi. Tässäkin keskustelussa on lau-          minä takerrun siihen lmuoldottOIID.uutee:n, että' ·sa-
55487:   suttu että seura.wksena voi olla markkinain me-         nanlmukaisesti tulkittuna hallitus tulee tekemään
55488:   net.vs meidän rv~ennillemme. Mutta jos asiaa tar-       lainrilwks:en, jos se 'J)anee niirrnä maksut niin,
55489:  kemmin taTkastaa, niin minä luulen, että tätä l)el-      että niistä lk,ertyy vähän enemmän, !kuin tässä on
55490:   koa ei ta;rrvitse pitää. Mitä tarvittailsiin siilhen,   sanottu, ja aivan niin ·srunoaks·eni 1pr~ulleen on
55491:   että meid,l;i.n vuutavaravientimme tärrn:möiJSen vien-  tietysti viis•aankin \hallituksen vaikea osata. J·o
55492:  tit~lli.n jo~dosta m_enet~äisi. mar~ki~a;~sa ul'k~~      trustä syystä olisi milleluisamp.aa, että numeroa. ei
55493:  ma1lla? Sl'JJhenhän Ilime1sestri. tarV1tta1su:n se, etta lrukiin \pantaisi. .Siinä kdhden on minusta valtio-
55494:  meidän vl.ejät voisivat täm'än vientitullin jolhdosta 1 varainvaliokunm.an ehdotus parempi. Edelleen on
55495:  nostaa nl.itä hintojru, joita maailman markkinoilla taas suumn vaHokunna.n ehdotus •siinä 'J)rurempi,
55496:  sa,av.at. Jos myyvät ·entisis:tä. hin·noista, niistä, ettei se rajoita hal1ituksen ·o:i!keutta 'Pl1heeMole-
55497:  joita ne nykyään saavat, ei tulli rvaikuta mitään vien maksujen säätämiseen, niinkuin 'Valt:Uovarailn-
55498:  ulkoma,iden markkiDJOilllaJ. Niiden täytyisi siis valiokunna.n ehdotus tekee, aillloastaan niiihin ta-
55499:  nostaa hintojansa. Ne tulerva.t tietenkin yrittä- 1 varoihin, j-oista nykyään on maksettava :vienti-
55500:                                           Tullimaksujen korottaminen.                                           2063
55501: 
55502: tullia. ,Voi o1la 1pa,rempi, että hallitukselle an;Ue-       få föreslå, att § 4 uteslutes. Med anledning av
55503: taan .valtuus sen mulkaan, kuin oitkea.ksi ja !hy-           de av statsutskottets ordförande rdgun Nevan-
55504: väksi näyttäytyy, panna näitä maksuja, ,muistalkin           lillllla .lämna.de approxilmativa ·siffrorna ber jag
55505: ta.varoista suoritettavaJksi, val'Sinkin kun tässä pu-       få läJmna nråg:r!a uppgifter. För tillfäUet finnes
55506: hutaan •myös lisenssiJmaksuista. Tulen siis ·siiihen,        på lager av .såJgade trävaror, till och med -på en
55507: ettei rrninua oikein tyYidytä va.ltiova.rainvaliokun-.       hand, c:a 50,000 standert, som äro sålda till 275
55508: nan ehdotus, (vaikka minulla ei ole ollut arkaa              mark •per s\tanidert; dessutom c:'a 80,000 sta:ndert
55509: kirjoitta:a1 vastalausetta siihen enemp-ää kuin mui-         tiH ett medelpris av c:ru 375 mar.k, 100,000 stan-
55510: hinikaan. val tiovarainva.liokunnan mietinli;öihin)          dert, som äro sålda oe'h bela•g1da rmed skatt un-
55511: eikä suuren valiokunnan ehdotus. Minä olen sen-              der kri:gstiJd:en och för vilka försäljnings:priset
55512: truhden niin ·roibJkea. että rpyydän saada .ehdottwa         idke överstitger självlwstnadspri·set. Det är dessa
55513: oman muotoni tälle rpykäläUe, ja .s•e ;kuu-                  varor, s01m na:turli[g'tvis icke kunna beläggas med
55514: luu: .,Paitsi sääJdettyjä ·vi:entitulle.ia kanne-·           exportavgift eller exporttull. , Drager man de c :a
55515: truan vuonn(!l 1920. lis•elliSsi- ja vientimak-              230,000 standert bort från d:et virkesla:ger, 'SOIID
55516: suja. Ne tavara.t, joista: näitä maksuja; on                 nu finnes c:a 600,000 standert, sååterstår 370,000
55517: suoritettava, sa:m.oin'kuinl •lfla!ksujen suuruu-            standert. Det v·irket är tillverkat under dyra för-
55518: d.en määräiä hallitus".           Jos tämä tai jOiku         Mllaniden oeh .det är d:et virket som stilger till det
55519: tämäntwpainen ehdotus tul1si eduskunnan rpää-                av nirg uppgivna medelpriset av 1,700 mark p·er
55520: tökseks•i, jota minä hyvin lrumrpitmästi soisin, nirin       standert. J ag har t~digare lä.mnat ISiffror, då
55521: olisi nähdäkseni ta11peen, kut·en yleiskeskustelussa         jag bemötte de olika opponenterna •odh jag be'hö-
55522: jo huomautin, että eduskunta teki'si erityisen ·pää-         ver därför ej upprepa d:em vidare. Det torrde så-
55523: toksen siitä kysymyksestä, jota valtiovarainva-              lun.da va.ra klart att någon exporttull icke är
55524: liokunnalll mietinnön 1perustelui.ssa tältä osalta kä-       berättiJgoo.
55525: sitellään, toi·sitn sanJOen siitä kysy.myiksoestä,
55526: kuinka suuren tuoton ·eduskunta talliJoo näillä
55527:  maksuina .aikaa,nsaatava!ksi. Se olisi hallirtu:k-             Ed. P a l m g r ·en: Det slkulle vara en in-
55528:  selle o)l:jeena näiden ·maksujen suuruutta määrä-           tressant ooh mycket tacksa:m uppgi1ft att hemöta
55529:  tessä. Tämä on tarpeen sentäJhden, että eduskun-            vrud statsutskotte:ts ärade o:r!dförrunde för en stund
55530:  nan tietysti täytyy budjetissa arvioida tämä tu1o           Sledan anförde i fråga om de merkantila förhål-
55531:  johonlkitn ~summaan. Voisi ehkä riittää, että edus-         lahden.a v~d så,gindustrin för närvarande. Men
55532: kunta tätä tarkoitusta varten ainoastaan !käsitte-           d'å tid·en lidit så långt, ·vill jag icke för tillfället
55533:  lisi va1tiovarainva.liokunnan mietinnön peruste-            taga kallllmarans tid i' anspråk med en så'dan de-
55534:  lut tältä kolhden ja., nii:n!kuin minä soi•sin, nimelll-    ta:Ljutredning, ty den skuUe ta:ga rätt rmycken tid
55535:  omaan !hyväksyisi ne julistamalla, että näållä              i alliSpråik. Det hnvndsakligaste felet i rdgm
55536:  vientimaksuillå on kerättävä 200 milj. markkaa.             Neva1nHnnas andra,gand'e var ·emeUertid, att han
55537:  Summa olisi rkuiten'kin muutettava 170 milj. mar-           talade e:t1Jdast om medelk·ostnaderna för :olika ti-
55538: kaksi, koska sm'hen tulee vientitullit li:sruksi; val-       der vid tirllverkning- av rde såga.de varor, vilka
55539:  tiovarainva]iokunnaln ehdotus 200 milj;oonaa., tar-         nästa somma.r ·skola skerp·pas, meil .att ihan :helt
55540:  koittaa 1lJli!et nykyisiä vientitulleja .plus uusia         och 'håHet lä;mnade bort en a•nnan sida av saken,
55541:  vieritilina;ksu.ia. Mutta ehkä ofi•si vielä selveiJliPää    som är minst lika viktig, nämligen den vilka pris
55542:  että eduslknnta n~menomaan p'äättäisi lausua, että          som faktiskt inflyta för varor, som tildigare sålts,
55543:  sääCtettyjen .Yientitullien lisäksi olisi määrättäNä        men icke ännu avhämtats. Den som ick·e ligger
55544:  vuonna 1920 kannettavaksi sellaisia lisenssi- .ia           närmare inne i förhållandena, vi:lket j.rug dock an-
55545:  vienti.mwksuja, •että ni~stä voidaan odottaa kerlty-        tager att ridgm Nevanlinna g-ör, skuUe möjli·gert
55546:  vän tuloja noin 170 milj. markkaa.                          ktinna misswppfa.tta ·honom därhän, att 'han skulle
55547:       OLen saanut lherra Puhemielheltä tietää, ·että hä-     draga d·en ~lutsatsen att under lllästa somllllar för
55548:  nen mielestääJn on· oikein ta, että ehdotus tällai-         allt, sorru &kep.pas, ernås de högsta topprisen .ruv
55549:  seksi lausuma.ksi tehdään kolma.nnessa käsitte-             vad för ö_g~onblicket betalas. Detta blir natur-
55550:   lyssä, ja kun mi:nun ehdotnks·eni o:n kdkona:an            ligtvis icke fallet, utan för vard som skepp3JS näJsta
55551:   riirp:puvainen si.i:tä, voittaako tässä 4 § :ssä sellai-   sommar ernås endast de wis, till vilka dessa va-
55552:   nen ehdotus, jossa. sUJmrma ei ole .määrätty, niin         ror t.Dd~gare blivit kontralherade. I det av.seenidet
55553:   minulla on sitä enemmän syytä lykätä ehdotu!k-             har ro'g'm Hästbacka redan antytt, att .i bräldgår-
55554:   sen teko ktolmanteen käsittelyyn.                          darna kvarligga stora partier, som blivit sålda
55555:                                                              för 275 .mark oeh litet däröver för standert. För
55556:    Ed. ·H ä s t b a c k a: Med stöd av vad jag un-           ungefär ett år sedan ansåg·S ·det ännu vara ett
55557: .der den al1männa diskussitmen framlhållit ber ja;g          gott rprrs att erhålla 700 rmark per strundert. St{)-
55558: 2064                                       Maanantaina 23 p. ·helmikuuta.
55559: 
55560: 
55561: ra försäljni:ngar harva också avslutats .efter detta       förverikligas, varför den därifrån inflytande i:n-
55562: pris, utan arl:t köparena ännu avhämtait varorna.          komsten beaiktats i denna kalkyJ". Det är ju
55563: J·a!g mellla•r med V'ad jrug haft äran anföra, att         mycket ·Oidiöst att be~handla de fö:rel:ilggande vik-
55564: rdg;m N evanlinna:s beräikningar ·av produktions-          tiga s'kattelaga.rna så här 1ångt efter :roid.natt i
55565: kostnalderna idke allana lremna ·en bild a,v det ut-       f.orcerat tempo, synnerlig.ast som m.an häl'IVid
55566: byte sågäJgrurna 'hafva a1tt vänta.                        boroe känna statsutskottets betänkande över bud-
55567:      J a.g har ·de sista dag.arna vi>d så många tillfäl-   geten, men .detta lhetänkande icke äJnnu emane-
55568: len uttalat min tanke an:gå..end·e exporttullar, att       rat. Efter va1d man hört 'O!ID d·etta betänkande
55569: .ial!r icke behöver göra det vidare, men rvi1l dock        drR!ger ja;g •den slutsatsen, -- men ka!n:ske den är
55570: i förbigående framihålla nåJgra omstänJdj,g'heter.         oriktrg, - att stat.sutskottet står på eri annan
55571: J ag 'ihar flera gånger förut uttalat 1mig emot att        ståndpunkt än regering-en i fråga därom, ·huru-
55572: förläna lrugar ret110a;ktiv verkan, och den1na ihar        yida ett sådant lån ka:n upptagas och huruvida
55573: en sådan. Exporttullen skulle ju tillii>mpas 1)å           ett belop!p som det, som motsvara'r denua export-
55574: icke blott allt det, som redan nu är tillverkat,           tull, behövs eller ej. 1 avsaknad a!V srtatsuts'lmt-
55575: utan dessutom vå aHt rdet, som redan f·örsålts.            tets betän.kande och ·den motivering, som där f.in-
55576: Frå~an hlir då, vem skall bära dessa tullar, för-          nes, skulle jag icke gå så långt i di,rekt misst.r:oen-
55577: säl.iaren, som v.iid försäljningen icke har kunnat         devotum mot regeringen, att jag s!kulle betrakta
55578:  tR~ga med i rälkningen en sådau €xtra belastning,         det sty0ke, soro ja.g uppläste från Tegeringens
55579: eller köparen? Om ISäljarena. här skulle prokla-           moltivering, såsom ,gä betydelselöst att .det kun-
55580: mera, att köparena i utland·et, skola vidikänna.s          de negli!geras utan måste ja1g förutsätta., ·att
55581: dessa exrportavgifter, så skulle det an:mär'lm.IS att      regeri.ngen ihaft allvarliga ruvsikter, 1då stycket
55582: de utländska kö·p:arena icke kunna hava ·reda rpå          s:kr~vits, och att •det är meningen, att man skall
55583: a.tt vi äv·en i det •avseendet äro föregångslandet,        fästa avseende därvid. J rug kan -därför ·ic~e dela
55584: rutt vi föregå vär1den med att in:föra e~porttu1lar,       tanken, att rik.sdagen skall, trots .reg.erilllgens
55585: sa.mt att det därför icke 1kan komma i fråga ·att          berörda uttalande, ami:sa skattemedel i stäl1et
55586: åvälva köparena ska;tten. Om säl.iatrena det oak-          för vad regeri:ngen tänkt U"P'J)låna.. Men ldet kan,
55587: tat ullldaDJdrog-e sig avgiften så skulle vi sanno-        som sagt, rhän:da a.tt :man kan •komma ·till en an-
55588: llkt förlora ·alla möjligheter att sälj.a oogoll!ti,ng.    nan tank€, då budgetf.örslaget emanerat.
55589: J ag tager f.ör givet, a.tt det· i praktiken måste            På d,e skäl jag nu oclh vid första behandlingen
55590: ställas så, att för.säljarena, också d·e som ·sålt för     haJft är.an an:föra understöder ja•g T'dg1m Hästbac-
55591:  225 eller 700 mark pr stan'derl, .komma att .dr.a;b-      kas förslaJg, att •pa.ragrafen måtte utgå.
55592: bas av d'essa tullär odh genom dem lid.a ib€ty-
55593: dande förluster.                                              Ed. N e v a n l i: n n a.: Pyydän saada ,lisätä
55594:      J ag kan icke heller värja ~ig för tanken, att        pari sanaa lausuntooni. T.ahtoi:sin erityis·esti huo-
55595:  om kursförhållandena .s!kulle gestalta s~~ så, .att       ma,uttaa siitä, että suuren valiokunnan ehdotus
55596:  de pris som vird s'kerp11ning-en irnflyta, i betrak-      4 § :n swhteen joka tapauksessa vaatii muutosta,
55597: tande av ·ex'Porttullen skulle ställa si<g alldel~         koska se, nii1likuin ainakin otaksuin, ere;hdyksen
55598:  ogynnsamma, mången till verkare kanske skuHe              jdhdosta on tullut panneeksi summan 225 mil-
55599:  stå inför den eventualiteten, att ha:n icke vidare        joonaksi. Ilmeisesti tarkoitetaan 195 miljoona:a,
55600: 'ka:n sälia eller kanske icke ens fortsätta med till-      ni:m. nykyisistä vientitulleista .ia uusista     mak-
55601: verkni~gen. Då Mev.e nid;urligtvis följden en              suista yhte€llsä 2•25 miljoonaa. Tämä seikka jo
55602: motsva.rande minskning i exporten. Jag -har dess-          vaatii muutosta.
55603:  uto.m för några dagar .seda:n antytt, attt j•ag icke         Viilmeilsen 1puhujan lausunnon johdosta •olisi
55604: kan dela den urp:pfattning, som fmn statsutskot-           yhtä ja toista sanottavaa. Minä en iuule, että 27
55605: tets ·sida •ha.r ikom:mit till synes, då •statsutskottet   puntaa on milkään huippuhill!ta tämän vuoden lai-
55606: näJstrun ·trugar 11å Tegeringen medel, som den icke        vauksesta, sillä minulla on auktorativinen tieto,
55607:  anhåUit om. J a:g !har för mig re,gering-ens för-         että hinta ed·elleen ·on nousemassa. Ja mitä tu-
55608: slag ·till inkomst- och utgiftbudgeten år 1920. Det        lee siihen, •että aikaisempi tuotanto on myyty vä-
55609: innehåller ingenting sådant, som här är frruga o()lm       hernmäJstä .hinnasta, ll!iå.n :minä olen myöntänyt,
55610: beträffalllde exp.orttullar. U ti detta förslag fin-       että ·hallituksen on otettava se 'huomioon. Mutta
55611: nes 'J)å sid 29 följan:de stycke: ,Vidlmmmalllde           minä taJhdon huomauttaa, että se tavara, joka on
55612:  kommun~)rationslånet av 200,000,000 mark, är              myyty 300 tai 700 maPkasta standarti, on myös-
55613: det visserli:gen ännu icke 'Plaserat, :men torde det       kin tullut vastaavassa määrässä huokearrnma;ksi.
55614: kunna .a.ntagas, att detta låneföretag åtminstone             Mitä ed. Palm~ren puhui hallituks€n la:usun-
55615:  under ti d]gare hälften •aJV nästa år skall ikunna
55616:          1
55617:                                                            nosta. budjettiesi1tykses.sä sikäli ikuin se ;koskee
55618:                                               Tullimaksujan korottaminen.                                              2065
55619: 
55620:  kulkulaitoslainaa, ·niin en oikein tiedä, lllitä olisi           Ed. E s t l a n d e r:       .J ag understöd:er herr
55621:  sanottava siitä eribomaisen lämpimästä 'hallitWk-              Hästbackas förslag.
55622:  sen kannatuks'esta, joka siinä tuotiå.n ·esiin. Ne
55623:  piirit, joita ed. Palmgren edustaa., tekisivät mie-               Ed. Lohi: Minä kannatan ed. Neva;nlinnan
55624:  lestäni suu!lemman palveluksen tiD3Jalle, jos ne               tekemää ehdotusta tämän rpykälän sanamuod:oksi.
55625:  näissä mtha-asioissa kannattaisivat hallitusta ef-             Kyllä kai se on oikeamrpaa. ettei itse lakipykä-
55626:  fektivisemmillä keilnoilla kuin kannattamalla sen              lässä mainita sitä määrää, IIDi:kä jonkun veron 'Pi-
55627:  erittäin valitettfllvia lausuntoja budjetti-esityk-            täisi tuottaa. Sellaista kai ei liene koskaan en-
55628:  sessä. jotka ovat, niinkuin tämä kulkulaitosla:i-              nenkään ta,pahtunut.
55629:  na.a koskeva, ilmeisesti vaan sanoja, joiden toteut-
55630:  tamilsta tuskin tosissaan ·on tarkoitettu. Mi:nä
55631:  olen tämän sanonut .erään keskustelun nojalla                       Ed. A r .a j ä r v i: Suuri valiokunta on vas-
55632:  joka minulla oli <ramaministerin · ja. herra pääJmi-            toin V•altiovarainvruliokunnan mretintöiä omaksu-
55633:  nisterin kanssa muutama 'Päivä ennen kuin halli-                nut mi•nun valti.ova,rainvaliokunnan mietintöön
55634:  tuksen budjetti tuotiin .ia joka. keskustelu koski              liittämästäni vastalauseesta pääaja:tu'ksem Niro.
55635:  juuri tiilmän kulkulaitoslainan sijoittamista. Ta,r-            ensiksi sen, ·ettei ole kannatettava vient:iJtulleja,
55636:  k•oitus oli, että Suomen Pankin piti ottaa laina                vaan lilsens·si- ja vi·entima;ksuja, ja toiseksi, että li-
55637:                                                                       1
55638: 
55639: 
55640: 
55641:  s.o. painaa lisää seteleitä 200 mi1ljoonan markan               senssi- jar vientimaksut ovat kannettavat kaikista
55642:  a,rvosta. Mitä tämmöis-ellä ,sijoittamisella" teb.-             maasta vietävistä tavaroista, eikä ainoastaan
55643:  därun? Herra Palmgrenin edusta:miJla !piireillä                 niis.tä, joista valtiovarainvaliokunta rni.etinnös-
55644:  olisi epäilemättä kolkolailla keinoja auttrua halli-            sään ehdottaa. Mutta minä puolestani en ja:ksa
55645:  tusta tässä laina~3Jsiassa:kin. Mutta ne keinot lei-            käsilttää, mi.stä sy~stä suuri valiokunta, ·kun se
55646:  vät ole tulleet nrukyviin.                                      kerran on tämän kamnan omaksunut, on kats·onut
55647:                                                                  tarpeellisemsi tullilaissa puhua lisenssi- j.a vienti-
55648:                                                                  maksuista. Mikä tarve on sen aiheutta.nut? Mik-
55649:       Ed. R a m s a y: Statsut.skottets ord.förande              s·ei ·suuri valiorkunta -ole yksinkertaisesti elhidotta-
55650:   har onekligen rätt uti den f.ormeUa kritik ha;n har            nut tämän 4 § :n hy]kääJmistä, sillä sehän ei ole
55651:   anställt ·Ö'Ver stora utsikottets försla:g till 4 §:s .or-     tarpeellinen enää missäiän muodossa sen ~iälkeen,
55652:   dalydels•e. Strutsutskottets ol'ldföra:nde h3Jr s.tällt        kun suuri valiokunta on oma:ksunut 1sen kannan,
55653:   silg rpå samma fovmeUa rstållld•pun:kt som stats-              jonka se on tehnyt. Tämän kanna,nomakswmisen
55654:   utskottet, närmligen därutinnan att i ·SJ.iä1va lag-           jälkeen minun h3Jvaitrukseni ei ole mitään muuta
55655:   parargra.f.en bör faststäUas .pri:nci'Pen ·om att ex-          t!l!rvi.s kuin tehdä asia>&ta tavallinen budjettirpruä-
55656: . porttuli resp. licens. och exportaMgi<fter skall               tös,' niinkuin va:stalauseessani ehdoteta.an ja siinä
55657:   uppbäras och att sedan i ett särskilt uttalande,               päätöksessä ·tavallisessa. järj~tyksessä määrä-
55658:   såsom statsutskottet gj-ort i sin rnotiJveriJng, fixe-         tään myöskin se summa, mikä katsotoon ta;upeel-
55659:   r:a,s det helopp, SOID IDiliU .m:otser att .skall i:nflyta     lis-eksi kantaa. Näin ·ollen minä puolestani ~hd:o­
55660:   genom .denna skatt. I detta avs·eende är jrug nog              ta.n, että .eduskunta hylkäisi tämärr lalkiahdotuk-
55661:   ense ;med rherr Nevanlinna~. . Meil innan · j.alg ka.n         s•en 4 § :n semmoisenaan :ia :päättäisi· •oikeuttaa
55662:   giva ett direkt U:nlruerstöd åt haris förslag, beihö-          halli·tuk.s:en rharkintansa ni.ukaan vuonna 1920
55663:   ver jag visshet om wtt :det mått för beloppets stor-           kanta1maa:n vienti- ja lilsenssima:ksuja ylhteensä
55664:   lek :iag hwr förfii:ktat och herr Fumhje1in ooh jag            170 milj. markka:a:n saaik,lka. Täimä määrä tarvita;,wn
55665:   i vår reservatiron till stat.sutskottets hetänk.11lnde         budjetin ,peittäJmiseks], mutta ·ei tarvita 225 millj.
55666:   har angi,vit, kan komma undm o.mröstning, och                  eikä 200 milj,, sillä 30 milj. a;rvion muka.i:tn tuot-
55667:   för att få detta för.e omröstnings.serien klart, mot-          tll!a vient1tulli, jos~ ~IU'llestään la•ki on ·olema:ss•a.
55668:   ser· jag- att nålgon aN stora utskottets 45 medlem-            Lisenssi- ja vientimabut, kun ne kaikista tava-
55669:   mar slkulle vara i ti1lfälle att giva SV•lllr pa den         . roosta: ka:nneta:an, eivät. luullakseni myöskruän tule
55670:   frå•ga.; som j.a,g r~da.n i aUmänna -diskussionen              koihtuuttomiksi. Hallitus luonnollisesti verottaa
55671:   framstälMe, nämlig-en huruvida 4 § skallläsws så-              ulosiVientitavaroita sillä taiValla, et.te]vät ·sellai-
55672:   so.m den är tryekt eller med .särs!kild tanke 'På nå-          set tava:rat joudu vienti- ja Hs.enssimruksujen alai- ,
55673:   got ·annat. ,J rug antag~er det senare, men det vme            siksi, jotk3J ·eivät •sitä :siedä, esi:m . .gellaiset puuta-
55674:   ölliSkli,gt, .8Jtt någ-on av utskottets många medlem-          varat, jotka -ehkä ova.t myydyt halvem:masta hin-
55675:   mar, av vilka väl någon åtminstone finnes här                  nasta., kuin monien ajattelema Hsenssima.klsu on.
55676:   närvarand·e, skulle säg.a, huruvida detta belopp               Hallitukselle jää k:vllä ma,hdollilsuus hoitaa tämä
55677:   225,000,000 mark avser endast export" :odh licens-             asia niin, että o~k~us itsekuhun1kin ulosviejään
55678:   avgifter eller huruvi:da det även i1nrklUJderar den            nähden trupalhtuu. Täällähän ei oikeastaan ole
55679:   post av 30,000,000 i exporttull, som i regerihgens             kysymys mistään muusta kuin hyvän valuutta-
55680:   prorpo·sition är n'P'J)tagen.                                  konjurrktuurin aiheuttamien voittoj-en verottami-
55681: 2066
55682:                                                                             '
55683:                                               M!ianantaina 23 ·p. helmikuuta.
55684: 
55685: 
55686: sesta, ja tämä on täysin oikeutettu verotus. Mil-              yili.tä hyvin knion valti•ovarainJVa!lidkunnan. ehdo-
55687: loin valuuttaiVoittoa on ja simä määrässä ikuin                tuksen, joka vain muutamissa :n'l'ainitsemissani
55688: sitä on, silloin ·siitä vo~da.an ottaa myöskin. Va-            suhteissa nä-hdäkseni on väihemmän edullinen.
55689: luuttaikurssien aih·euttama :voitto ei ole mitään              Muuten talhtoisin myös käyttää tätä tilaisuutta
55690: työn tuottarrna.a ·ansiovoitto.a, jonka teollisuuden-          lausuakseni, etten ainakaan ,m]nä kaipaisi kenen-
55691: harjoittaja olisi laskuissaan ottanut lukuun.                  kään suuren valinkunnan jäsenen lausuntoa siitä,
55692: Minun ehdottamani ·päätös antaa hallitukselle                  mitä 4 § tarkoittaa, sillä oli sillä ·mikä tarkoitus
55693: oikeuden hoitaa veron tarpeen ja asianhaarojen                 ta'hamsa, nykyisessä muodossaan s·e mielestäni on
55694: muka:a;n.                                                      riidaton siinä, ·että sen kautta olisi nykyisten
55695:    Minun nälhdälkseni siis tästä asi:a.sta ymsinker-           vi.enti:tullien lisaksi k!!Jnnettava uusia maksuja
55696: taiserrnmin selvitään siten, kuin olen ehdottanut,             225 milj. markkaan. Juuri tästä syystä on 'PY-
55697: että 4 § b.yljätääin ja tehdään cpäätös, jolla halli-          kälä joka ta:pauksessa korjattava. Muuten mi-
55698: tus ·oikeuteta;an kantamaan vienti- ja lisenssi-               nulta jäi vielä edellisellä kerraUa samomatta että
55699: maksuja ern•ntääm 170 milj. markkaa. Jos ei tämä               kun ed. Palmgren valitti, että cpäätö.s •on tehtävä,
55700: määrä osottaudu välttämättömälksi, voidaan sitä                tällaisista asioista ennenkuin valtiOIVara.invali'()-
55701: alentaa, silloinkun a•siasta budjettikäsittelyssä lo-          kunnan budjettiehdotus on olemassa, niin se te-
55702: pullisesti 'Päätetään, mutta se nähdään silloin,               kee ·erittäin vaikeak·si 'ratkaista nämä suuret vero-
55703: kun on cpäästy selville, millaiseksi budjetti lovul-           tuskysym~kset. _Talhdon siinä suhteessa buo-
55704: lisesti muodostuu.                                             ma.utta.a, että kaikki nämä .päätökset ovat ehdolli-
55705:                                                                sia ja ne raukeavat, jos budjettikäsittely näyttää,
55706:    Ed. Palmgren: Statsutskottets ärade ord-                    ettei tällaisiin veroihin ole aihetta.
55707: förande har uttalat sitt missnöje över vad jag se-
55708: nast yttrade oC:h särskilt däröver, ·a.tt jag givit               Ed. Nyberg: Minä ilmoita.n ka•nnattavani
55709: uttryck åt den tan'ken, .a;tt statsutskottet har 1gått         ed. Arajärven tekemää ehdotusta.
55710: vä'l långt i tjänsiaiktighet i fTåga om att åt rege-
55711: ringen anvisa medel, soon d·en icke begärt. J ag                  Ed. ·New a n l i n n a: Sittenkuin ed. Ara-
55712: slkulle icke hava brytt mi•g ·om att fästa mig ih.är-          järven ehdotusta on kannatettu, lienee e!hkä syytä
55713: vid om detta yttr.ats endast :mot mig. men då i                huomauttaa, että sen ja minun te:IDemäni ehcl:o-
55714: detta utta:lande i onödan inblandats ·också 1de kret-          tuksen välillä ei •ole mitään asi!!Jllista ·erotusta.
55715: sar, soon sta·tsutskotJtets ortlförande ansåg mig              Erotus: on va,in siinä, ·että minun ehdotukseni mu-
55716: företräda, iber j.rug att f·å .medde1a, a:tt jta)g för·eträ-   kaan; niinkuin valtiovaTainwaliokunnan'kin ehdo-
55717: der ·va.lmännen i N ylands län, oC:h blanld dem .ämo           tuksen !lllU:kaan, tämä säännös tulisi olema;än tulli-
55718: ytterst få :ilrud.ustri-ild•kiare. Av de indu:stri-idka,re,    ma;'ksuja koskevas!Sa laissa ja la.in muodossa. Ed.
55719: soon jrug ihaft. förbindelse med, ha.r jag varken              Arajärven ·e!hdotuksen mUkaan· se -olisi vain, avo-
55720: und·er ·~Hl!Illtal · eller a.nnars fått något 111p<pdra1g.     nainen 1päätös, joka ei olisi lain muotoinen. En
55721: Vad jag här··yttratt berm av att ja;g kommiot till             ota sanoakseni, kuinlka suuri merkitys tällä ero-
55722: såldan UIPP,fa;ttnin;g .. J ag :har ansett !lllig V'atra be-   tuksella on. Jos minun ehdotukseni talhi joku
55723: rättigad •att fr.a:mfhålla den.                                va.lti.ovarainvaliolkimna·n ehdotuksen tacpainen
55724:                                                                hyväksytään, on joka trupauksessa 1aii1 nimi-
55725:      Ed .. Neva n 1in n a: Ed. Ra!lllsa.y lausui,              kettä väliiän muU:tettava, ·,esimerkiksi kuul umaa·li :
55726:   että ennenkuin hälll voisi lmnnattaa !lllinun ehdo-          ,Laiki tullimaksujen korotta;misesta ja vientimak-
55727:   tu:stami, jonka hän piti asiallis·esti oikeana, lhäu         suista vuodeksi 1920".
55728:   tarvitsi val'muuden siitä.• k~a suuri tulo ai.io-
55729:   ta.an näillä mak.sui:lla .ot·taa; 1 Ed. RaJmsay ei ole          Ed. T a.n ne r: Minun myötätuntoni on: ed.
55730:   kuiten1kaan i]mtsonut tarv.itseva.nsa ·vasta;avaa sel-       Arajärv•en ehdotuksen ·puolella. P~dän ni<mittäin
55731: . vyyttä kun ·lhiin käsitteli asiaa valtiovarainvalio-         epäonnistuneena sitä, että ~a;an lakiin k·oete-
55732:   kunnassa, sillä hän on katsonut voivansa yhtyä               taan kytJkoo !lll.ääräylksiä tuontitulleista j.a samalla
55733:   v.altiovarainvaHokunnan ehdotumseen vailkka hän              lisenssi- ja vientimaJksuista. Tämä jo'hta.a siiihen
55734:   kyllä oli siellä eri mieltä valiokunnan enemmis-             vaikeaan ti!lanteeseen, että kun qsa eduslmnnasta
55735:   tön kanssa siitä, kuinka 'Paljon tällä werolla 1piti         vastustaa tuontituUeja ja toin~n osa v·astusta.a
55736:   ottaa. Se oli asia ·eriksensä, joka 1piti eriksensä          vientimaksu.ia, keräy-tyvät nämä molemma.t vas-
55737:   päättää. Minun nähdlälkseni on asianlaita sa,ma              tustajat 'kolmannessa äänestY'ksessä yhte~sesti
55738:   nyt. Ken asiallisesti on samalla ka.nnalla kuin              ka.atamaån koko lain. Olisi nä!in ·ollen eduiksi
55739:   minä mitä ,pykälän sa.na:muotoon ja sisällykseen             erottaa nämä erilaatuiset 'asi'lllt toistensa yhltey-
55740:   tulee, hän voi nähdäikseni hyväksyä sen aivan                destä ja saa1da ne kumpikin kilpaile!lllaan sillä
55741:                                            Tullimaksujen korottliminen.                                       2067
55742: 
55743: kannattajamäärällä, milkä <niillä on hyväksyttä-              Ed. A r .a järvi: Miniä s·aatan tyytyä siiJhen-
55744: väksi tulemisestansa.                                      kin, mutta minä odotan äänestysehdotuks,en ase-
55745:    En :kuitenkaan ed. Arajärven ehdotuksessa mai-          tettavaksi niim, ·että ·ehdotuk!seni jä]ki:mäimen osa
55746: nittua summaa 11idä onnistuneena. Luul-en että ·           tulee ra:tka:istava!ksi <vasta ~budjetin yihteydessä ja
55747: ne numerot, joita v.altiovarainvaliokunna'n rpu-
55748:                       1                                    edellinen nyt. :Minä luulen, että aikaisemmassa
55749: heenjohtaja .esittti TJUutruvara.n tuotantokustan-         valtiopä]vämenettelyssä löytyy esimerkkejä tä-
55750: nuksista ja myynti'hinnoista, ovat oikeita, ja aina-       mänLuontoi·sesta asian hoidosta.
55751: kin ne 'TJitävät yhtä sen kanssa., mitä omrusta 'PUO-
55752: lestani asiasta olen saanut tietää. Mutta näin               Ed. Nevanlinna: Ehkä minunkin sallit-
55753: ollen on olemassa myöskin mahdollisuus melkoi-             tanee sanoa., että uälhdäkseni ·ei voi tulla kysy-
55754: sestikil1l lmrottaa vientimaksuja yksistään jo ~sa­        mykseenkään, että tässä a;siai:n tilassa ed. Amjär-
55755: hatuUe 'TJUutavaral1e. Kun lis<äJbi tuleva;t muut          ven ehdotuksista mikään muu tul,ee ratkaista-
55756: vientrtav.arat, ennenlkaikkea 'J).!hTJeri ja selluloosa,   vaksi, kuin ~että 4 § hylätään. Ed. Ara.järvi ·voi
55757: ei pitäisi ~olla ma.hdotonta rrtuomattavasti korot-        myohemmin budjetin yhteydessä ehdottaa, ·että
55758: taa lisenSISi- ja vientimaksuja. Tästä päättäimi-          tehtäisiin päätös såJi!tä, että 'hallitus on oilkeutettu
55759: sen jättwsin ·kuiten1kin kemaasti budjetin :vlli.tey-      kantBillaan sellaisia vienti- ja Lisens8ima'ksuja,
55760: teen, jolloin v.oitai~siin 1eri suurista summista va-      kuin me .molemmat ,e!hdotamme ja cioiSISa :myöskin
55761: paammin äänestää ilman ~että itse 'J)äätös kokonai-        summasta olemm.e yihtä mieltä. Kun ed. Ara-
55762: suudessruan enää seisoisi tai kaatuisi :ionkun ;mm-        järven ja minun kantani välillä ei ole mitään
55763: man takia. Pyytläisin näillä perusteilla e\hdot-           muuta erotusta, ikuin se, että minun ehdotukseni
55764: taa, että ed. Arajärven ~ehdotus ·muuten hyväksyt-         mu!ka,an 'J)äätös tulisi tälhan lakiin, ja kun se
55765: täisiin, mutta että summa tällä !kertaa jäi,si päät-       haitta, jonika joku katsoo tästä voivan olla, näh-
55766: tämättä ja ·että se ratkai·stais[in budjetin yfu.tey-      däkseni täysin korjataan sillä, että ni:mi'k·e muu-
55767: d·essä.                                                    tetaan ~muulumaan ,Laki tullimaksujen !korotta-
55768:                                                            misesta .ja vileritimaksuista vuod,eksi 1920", niin
55769:    'Ed. H o m e n: Niistä raskaista v·eroista,             minä 1pysyn oma:ssa clldotUJksessani. Sillä on yksi
55770: joista näinä rpäivinä olemme keskustelleet, 'Osaksi        etu, ja se ei ole vähäinen. Se nimittäin, että ky-
55771: päättäneet, tuntuvat nämä vientitullit tai maksut          symys vienti<tulleista, jo:hon ol,emme 'kä.yttli:ineet
55772: ol,evan haitallisimmat. Kun en myöSkään voi                12 tuntia, tulee tätnä :illtana loppuun käsitellyksi.
55773: kannattaa finanssipolitiikkaa, äolm !kovasti ra-
55774: sitta;en kansalaisia, tyrkyttää 'hallitukselle enem-         Kes!kustelu julistetaan 1päättyneeksi.
55775: män varoja, kuin se 'PYYtää, niin minä kannatan
55776: ed. Hästbackan eihdotusta.
55777:                                                               P u h e m i e s: Keskustelun k~luessa · 'Oll 'OO.
55778:    Ed. A r ,a j ä r IV ri: Ed. Tannerin ,lausunnon joh-    N evanEnna ed. Lohen !ka.nnattamana ehdottanut
55779: d'Osta, .milmli se koskimiPcun ehdotta1maruni sum-         nyt esilläolevalle pykälälle seuraavan sa.namuo-
55780: maa, minä cpyydän 'huomauttaa, että semmoisena,            don: ,Paitsi säädettyjä vientitull~ia <kaooetaan
55781: kuin minä äslken tein ehdotukseni, tulee Sl1illma          vuonna 1920 lisenssi- ja vientimalksua. Ne ta-
55782: tällä kertaa jo!ka ta:pa.ulksessa budjettimietin:Q.ön      varnt, joista 'näitä m:aksilja on suoritetta'Va, sa-
55783: yltteydessä rrutkaistavaksi, sillä minä arvaan, että       moinkuin maksun suuruuden määrälä Hallitus."
55784: herra •puhemies asettaa asian kulun sille tolalle,         Kutsun iätä ehdotusta ed. Nevanlinnan ehdötuk-
55785: että jälkimäinen ikohta minun· e'hd<oimbesta.ni hy-        seksi.· · IDdeHeen · ö1i ed. Hästbacka ed. • Palm-
55786: väksytään, niinkuin minä olen lausunut vastalau-           grenin kannattamana Eilidottanut, että nyt esillä-
55787: seeni 'P'Brusteluiss.a, budjettrpäätöksenä. TäJmän         oleva. pykälä hyljättäisiin. Kutsun tätä <tfudo-
55788: takia minä vältin nyt 'ehdotusta tehdessäni ~sanaa         tusta ed. Hästbaok,an ehd~otukseksi. Edelleen: on
55789: ,samalla", !kun ·ehdotin, että hylätään nyt 4 §            ed. Ara.iärvi ed .. Nybergin kannattamana ·ehdot-
55790: ja 'päätetään myöhemmin vienti- ja lisenssimak-            tanut, että eduskunta hyllkäisi neljännen ·pykälän
55791: suista. Tarikoitin, •että se osa menee budjettipää-        tullimaksujen komttrumisesta ja :päiilttäisi oikeut-
55792: töksen yhteydessä ratkaisuun. Arvatenkin iherra            taa !hallituksen 19,20 ~vuoden aikana kruntrumaan
55793: puhemies tekee sellaisen äänesty·sehdotuksen, että         lisenssi- ja vi'entiinaJksujä yhteensä 170 mil.ioo-
55794: tämä voi tapahtua.                                         nru8JIJ ma.rkkaan sa;a;kika. Mitä ed. ArajäTVen eh-
55795:                                                            doturks,een tulee, en katso sitä voitVani sellaisena
55796:    P u 'he m i e ,s: Saa.rrko kysyä ,ed. Arajärveltä,      esittää tässä y~hte:vdessä vaan voidaan se uudel-
55797: tarkoittaako ed. Arajärvi tässä yhteydessä yksis-          leen esi,ttä;ä 1920 vuoden tulo- ja menQarviossa.
55798: tään 4 §:n hylkäämistä, ja perustelee eihdotusta
55799: tällä jäl!kimäisdlä osalla lausuntoa,?                       Selostus .myönnetään oiikeaksi.
55800: 2068                                    Maanantaina 23 p. helmikuuta.
55801: 
55802:    P u h ,e m i e s: Mitä 'm.enettelytmpaan äänestyk-     av tullavgifterna och licensav:gift.erna. Således
55803: sessä tulee, ehdotan meneteltäväksi siten, että en-       är rirnsda.~s<ma.n von W·endts förslag ett skilt för-
55804: sin äänestetään ed. Nevanlinnan ehdotuksen ja             slag.
55805: mj;etinnössä olevan ehdotuksen välillä ja tämän
55806: jälkeen tehdään 1päätös 00.. Hästbacka:n hyllkää-           Ed. H o 1m a.: Minä pyydän kannattaa ·ed.
55807: västä ehdotuksesta.                                       N evainlinna.n ehdotusta.
55808:   Käsittelyjärj.estys hyvaksytään.                          Ed. Helenius-S.eppälä: Minärpyy;dän
55809:   Äänestys ja päätös :
55810:                                                           nytkin lkanna.tta;a. ed. von W endtin ehdotusta.,
55811:                                                           koska oDJ vielä j1älellä se teoreettinen mahdolli-
55812:   Ken 'hyväksyy ,suuren vaHokunnan ehdotuksen             suus, että vilja,tulli poistetta.isiin kokonaan.
55813: tässä kohden, äänestää ,,joo,''; jos ,ei" voittaa, on
55814: ed. Nevanlinnan .eJhdotus hyväksytty.                        P u 'h e mies: Keskustelun kuluessa. on ed.
55815:                                                           Nevanlinna ed. Rolma.n kannattruma·na ehdotta-
55816:   Äänestytksesslä ovat ei-äänet voitolla.                 nut ni1mikkeebi: ,Laki tullim.aksu.ien korottami-
55817:                                                           sesta ~ia lisenssimaiksuista vuodeksi 1920". Kut-
55818:    Puh e mies: Eduskunta on siis hyväksynyt               sun tätä ehdotusta e!d. Neva.nlinnan ehdotukseksi.
55819: tässä äänestyk,sessä ed. Nevanlilnnan ehd~otuksen.        Edelleen on ·ed. von W endt 00.. Helenius-Sep;pä-
55820:    Äänestys ed. Hälstbackan ehdotuksesta, että            län k~a.nnattamana ehdottanut laki~hdotuksen ni-
55821: nyt esilläoleva pykälä poistettaisiin laki•ehdo-          mi!kkeeksi seuraa!Va.n,: ,Lat'ki tulli- ja lisenssi-
55822: tulks·esta.                                               mwksuista vuodeksi 19,20". Kutsun tätä ehdo-
55823:                                                           tus:ta ed. von w.endtin ehdotukseksi.
55824:    Ken 1hyväiksyy 4 § :n sellaisena kuin se on edel-
55825: lises,sä äänesty'ksessä 'Päätetty, äänestää ,jaa"; jos      Selostus myönnetään oikeaksi.
55826: ,ei" voittaa, on ,ed. Hästba'ckan· ehdotus hY'V'äk-
55827: syity.                                                       P u .h e m i e s: Mitä menettelyta1paan aanes-
55828:                                                           tykseSisä tulee ·ehdotan \ffieneteHävälksi siten ·että
55829:   Äänestyksessä annetaa.n 148 ,ja.a"- ja 22 ,ei"-         ensin äälnestetä:än ed. Nevanlinnan .ia .ed. von
55830: ääntä.                                                    W endtin ,Efudotusten välillä, .ia se mikä näistä
55831:                                                           voittaa, ·asetetaan !Vasta.ehdotu:ks·eksi suuren valio-
55832:   Puhe m i e s: Eduskunta on siis hylännyt ed.            kunnan mietintöä va.staan.
55833: Hästbackam ehdotuksen.
55834:                                                             Äänesty.sjärjestys hyvä:lksytään.
55835:    Lakiehdotuksen .iohtolamse hyväksytään.
55836:                                                             Äänestykset ja päätös:
55837:    La:ki,ehdotukse:n nimike esitellään.
55838:   Ke~usteln:
55839:                                                              1) Een vas:taesitybe!ksi suuren va.liokun'!lan
55840:                                                           ehdotusta vasta:a:n hyvä:ksyy ed. Nevanlinnan eh-
55841:   E'd. N e v a n 1 i n n a: · Minä aipin .ehdottaa ni-    .dotuks•en, äänestää ;,jaa"; jos ,ei" cvoittaa on von
55842: mikkeeksi: . ,Lruki tulHmaksujen lkoroj;tarrnises'ta      w endtin oodotus hyvaksytty vas:taesi:tY'be'ksi.
55843: ja vientimaJk,suista vuodeksi 1920'.'. Kun iku:m-            Åä,nestybessä ovat jaa-äänet voitolla. Ed.
55844:                                                                                                               '
55845: minkim · 4 §:ssä. puhutaan lis·enssi- ja IVientimak-      Nevanlinnan ·ehdotus on siis .tälssä äänestyksessä
55846: susta .ia lisenSI'ii-sana ~siis on ,etusijalla, niin on   !hyvälksytty.
55847: ehkä oikeinta ~että lain nimik.e ~on: ,Lruki tulli-
55848: m&ksu.ien ~lmrottamisesta ·sekä Hsenssimabuitsta             P u h e m i ,e s: Tämän jälkeen on äänestettävä
55849: vuod,eksi 1920" .i~a pyydän ~saada ehdottaa nimik-        ed. N ev·anlinnan ehdotuksen ja suuren valiokun-
55850: keen näin kup.luvaiksi.                                   nan mietinnöss~ä, olevan ehdotuksen välillä.
55851:    Ed. volll W en d t: J ag ber att få understö-            ·2) Keru hyväksyy suuren valiolkunnan ehdo-
55852: da,herr Nevanlinnas förslag 1endwst med d·en skill-       tuksen tä'ssä kohd,en, ä:älnestää ;,.iaa"; jos ,ei" voit-
55853: naden aH det icke up'ptages som tullför!höjnin-           taa, on .ed. N eva:nlilllnan ~ehdotus hyväksy,tty.
55854: ga,r, utan ,endast som tulla'V'gifter. Det är i denna        Ä:äinestyksessä ov;at ei-äänet ·:voitolla.
55855: lag fmga icke blott om förhöjningax, u'tan också
55856: om tullar, som M:i:va oför!höjda.                            Ed. Nevanlinnan ehdotu:s 'On siis hy:väiks.ytty.
55857:   P u ·h e m i ·e s: J ag ber a:tt få göra riks-             P u h e m i ·e s: Tämän jälkeen on teh'täivä pää-
55858: dwgsman von Wendt upp'märksalm ,på a:tt riks-             tös ed. Laiherman ehdotuksestat, ~että käsi:lläoleva
55859: dagsman N evanlinnas förslag angiek förhöjning            lakiehdotus hylättäisiin.
55860:                                        Tullimaksujen korottaminen.                                     2069
55861: -------------------------------------
55862:   Äänestys ja päätös:                                   l i o kuntaan, .io•ten asian toinen käsittely tulee
55863:                                                         jatkumaan.
55864:    Ken thyväiksyy pu!heena oLevan lakiehdotuksen
55865: sellaisenru, lkuin se on ed·ellisellä päätö~sel1ä hy-
55866: väksytty, äänestää ,jaa"; jos ,ei" vo:i:ttaa, on ed.      Puheenvuoron saatuaan lausuu
55867: Laiherma•n ehdotus hyvä!ksytty.
55868:                                                           'Ed. Lohi: Pyydän i1moittaa., .että suuren
55869:   Äänestyksessä anneta,an 83 jaa- ja. 85 .ei-ääntä.     valiokunnan kokous on·tänään kello 10 a.,p.
55870: 
55871:    P u th e m i e s: Eduskunta on siis hyväksynyt         Puh e m i e s: Kun a1k.a on näin pitkälle ku-
55872: ed. Laherman ehdotuksen ja hylännyt esilläole-          lunut lopetetaan täysi-istunto.
55873: van laki·ehdotuksen.                                      Seuraava täysi-istunto on tänä•än kello 2 päi-
55874:                                                         vällä.
55875:   Suuren valiokunnan miet:imnön sivulla 2 oleva
55876: ponsi esiiiellään ja hyväksytään.
55877:                                                           Täysi-istunto päättyy kello 2,40 a.tp. ·
55878:    P u.h elill ies: Kun suuren valiokunnan .ehdo-
55879: tusta ei ole muuttwmattomana :hyväksytty, läihe-                              Pöytäk~rjan   vakuudeksi:
55880: tetään lakiehdotus s•ana!IDuodolleen s.emmorsena.
55881: kuin se on hyväksytty takaisin s u u r e e n v a-                                   Eino J. Ahla.
55882: 
55883: 
55884: 
55885: 
55886:                                                                                                      261
55887: 1
55888: 1
55889:  1
55890:   1
55891:   1
55892:    1
55893:     1
55894:     1
55895:      1
55896:      1
55897:       1
55898:        1
55899:        1
55900:         1
55901:          1
55902:          1
55903:           1
55904:           1
55905:            1
55906:             1
55907:             1
55908:              1
55909:               1
55910:               1
55911:                                    100.     Tiistaina 24 p. helmikuuta
55912:                                                       kello 2 .päivällä.
55913: 
55914:                      Päiväjärjestys.                                                                                           Siv.
55915:                                                                      A s i a k i r j 'a t:           Sivistysvali•Oikunnan
55916: Ilmoiturksia:                                                     miretintö n:o 3; ed. Hildenin ja Andenssonin
55917:                                                            Siv.   anom. ehd. n:o 90.
55918:                Toi:n·en käsittely:                                    7) Määrärahan myö,n:bämistä mielis·aira•s-
55919:                                                                   hoidon edistäJmis>ek•si !koskeva anomusehdo-
55920:    1) Ehdotus lai:bi tlli.o.ien suosiuntave-                      tus ................................. .
55921: rosta :vuodelta 1919 ................ , . 2072                       A 1s i a• k i r .i a t: Twl•ousval]irokunnan mi!e-
55922:    A IS i a ik i r .i a: •t: ISuurren valrokunnan                 tiniö n:·o 4; ed. Sa:dini•n y. m. anom. ehd.
55923: m~·eilinlllöt n:rolt 58 .ia 58 ra; va.lrt:i!oV~arainw­            n:o 56.
55924: !l~·oikuntrm>n mietintö •n:o 12; hallituksen esi-                     8) An,omusehdotus, joka kos•lme va!lrt:io-
55925: tys n:o 61.                                                       a vun myönltäirnis>tä •Srutwkuunan Keuh:ko-
55926:     2) Ehdotu·s 1a-irksi imHima:msu.ien ;viäl~­                   .truutliparanltala -Os•a!ke:v:hti~He :kewhlkotJa uti-
55927: aikaisesta lmrottamisesta vuodeksi 1920 . . 2077                  paranlbolan mkentamista wrr1ten Saiwkuu-
55928:    A .s i a k i r j a· t: Suuren valrokunna.n                     taan. . ............................. .
55929: mierl;irmöt n:•ot 59 ja 59 a; wltiova.mlim:vali'O-                   ·A s i a·. ik i r .i a •t: Ta:Jousva[~olru'llJnOOl m~e­
55930: kunnan mi•etin'tö n :o 13; haUiim:ksen esitys                     tintö n:o 6; •ed. Ryömläin •llilliOm. ehd. n:o 58.
55931: mo •60; ed. Anhon y. m. edursk. etSi't. n:o 9;                       9) Esikaupuallkiol'o'.ieu ialk~a rtalond·eHii:sia
55932: ed. Sohaum~=min ed·ursk. resit. [J.<:ot 12 ja 13;                 msiiulffisia JräJrsi vien kunila:in a;vusta•mista
55933: ed. Schaumanin anom. ehd. n:o 14.                                 koskeva anomusehdotus ............. ~ ..
55934:                                                                      A :s å! a 'k i r .i a t: Laki- ja fu;l<ous'Vlaliokun-
55935:                A i n o a k ä s i t t e] y:                        nan, !mietintö n:o 3; ·ed. Ka;ski!sen y. m.
55936:                                                                   anom. ,efud ..n:o 79.
55937:    3) Varojen rvrumrumirs,tJa töii1d1en .iäl'jast•älmi-
55938: seksi :tY'öttömiHe .tarkoilimav>a anomusehdo-                         10) A:nom.UJsehdotrus joka ik·oskee mä:ärä-
55939: tus ................................. .                           mhaw myönt1äimi•stä S oiden ja räimeide:n vliilje-
55940:                                                                                              1
55941: 
55942: 
55943: 
55944:    A s i ·a !k i a: .i a t: 'Työv:äcenalsiainvalii(Ykun-          lyskelp.ois-een .kuntoon saattamista varten.
55945: nan mietintö n:.o 4; ed. Paa,sivuoren anom.                          •A s i a k i r j :a: •t: J\fa•aJtal}ousvall:ioikunnan
55946:                                                                   m;i:eillintö n:o 3; ed. Haa:l'elai•sEm y. m. ~mo:m.
55947: ehd. n:o 140.
55948:                                                                   ehd. n:o 121.
55949:     4) Mälar!älrah'an !IDY'öntä:mi,stä ik·ansa(l~ou­
55950: luilalsten mvillto- ja varaiiletUJs~wulk:si t8!r1mi,t-                11) Mäiä:l'ärehoo myöntiämisltä troansan-
55951: t8iv8i anomusehdotus. . ................ .                        10pi:s.t·o'.i·en avus,ta:mi•sreksi i'ta·vko:iJtbava a,no-
55952:    •A s i a ik: i r .i a t:     'Sivistysvaliokun!nwn             musehdotus. . ....................... .
55953: mietinitä n:o 1; ed. 1SiUa:n1päJä::n y. m. anom.·                    Asia :kirjat:                 1Sivisiyswlioikunuwn
55954:                                                                   mioeltin>tö •n:o 4; ed. Ko>.ios•en y. m. ·anom.
55955: ehd. n:o 98.
55956:                                                                   ehd. n:o 88.
55957:     5) Voimistelun .ia UJrh;eilun edistäimislbä
55958:  tarkoittavat anom usehd01tu!kset. . ....... .                                Pöydä!llepa.noa v•ad;1en
55959:     A s i a k i r '.i a t:      :Sivistys"'alio!kunnam                             esi,hllään:
55960: mietintö rl!:o ·2; ed. Eklundin ja Ri:taiVIU'oren
55961: ~mom. ehd. mo 100; ed. Itlwsen y. 'ill.
55962:                                1                                    12) Hrulliturksen •esit:v1s 1n:o 78 sisältävä
55963:  an1om. >ehd. n:·o 101.                                           ehdotuks~m ·laiksi  ti'l•ust•en ra:uhoiniiami.sesta
55964:     6) Kansantajui,s•ten tieteellis!ben 'lurento.ien              kotieläint.en valhing-onteolta ............ .
55965:  avustamista tavimittava anomus·ehdotus.
55966: 2072                                          Tiistaina 24 p. helmikuuta.
55967: 
55968: 
55969:    Nimenh.uudos.sa merkitään -poissa.oleviksi: Ed.           sanottu .ia lienee ehkä tarkotettukin, - on ollut
55970: von Born, E. Hannula, J uustila, Ko'kko, Mie-                sitkeä. Eduskunta, alailmone, oli hylännyt va-
55971: mois, Ryti, Sarlin, Setälä, Sihvo, Torppa. ja. W es-         liokunnan elhdotuksen, että •verovelvollisuud.en
55972: teTinen.                                                     ra.i.a olisi korotettava 6,000 lffiarkkaan. Suuri va-
55973:                                                              liolkunta on, todelli.sen ylähuoneen tavoin, anta-
55974:                                                              nut 'Pikkusen perään. Mutta hyvin vahän. Se
55975:                     Ilmoitusasiat:                           ehdottaa nyt ra,iaa koTotettaJValksi 5,000 rrnalik-
55976:                                                              kaan, sittenkun 6,000 markan korotus ei ollut
55977:   Vapautusta tä:män päivän istunnosta yksityis-              ahhuoneessa mennyt läipi. •Mitä tulee oikeuteen
55978: ten asiain vuoksi saa ed. von Born.                          välhentää tuloa la:psiluvun •perusteella niin ,ylä-
55979:                                                              huone" ka:tsoo voiva.nsa i~man muuta julistaa, •että
55980:                                                              se on hy:väiksyttävä. Ja ·viihdoin kysymyksessä
55981:    P u h e .m i e s: Katsoen siihen, että valtiova-          lisä vemvelvollisuuden a:lkaiiD]sraja.sta, on y läihuo-
55982: rainvaliokunnan mietintö n:o 14 ihallitu'kis'8ll esi-        neemme tehnyt itsenäisen uud,en -elhdotuksen.
55983: tyks.en johdosta, jdka koskee                                    Mitä ensin tahän viimeiseen ehdotukseen tulee,
55984:                                                              niin se epäilemättä on 'kysymys, josta hyvällä
55985:          tulo- ja menoarviota vuodelle 1920,                 syyllä voi ·olla eri mieliä. Mutta .ios asettuu sille
55986:                                                              kannalle kuin valt~nvar.ainvalio'kun ta - j.a se on
55987: on jo v·oitu ja:kaa eduskunnalle, esitäin sanotun            nähdäkseni oilkea - että tä:män lisäiv·eron tulee
55988: mietinnön pöydällepanoa varten.                              olla 'ennen kaikkea ikorr.iunktuurivoittovero, niin
55989:   Mietintö p a n n a a n         p ö y d ä ll e   seuraa-    silloin on va.ltiovarainvalio:kunnan ja eduskunnan
55990: vaan täysi-istuntoon.                                        viiJIDeksi :hyväksymä korkeampi raja epäi<lemättä
55991:                                                              oikeutettu, sillä ~onjunktuurivoittoj•a ei yleensä
55992:                                                              saavuteta muuta kuin niis·sä kanswlaispiireissä,
55993:         Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                    tai! paremmin sanoen, niissä liikkeissä, joiden
55994:                                                              vuositulo on suhteellis•esti suuri. Kun nyt ajatte-
55995:    1) Ehdotus laiksi tulojen suosiuntaverosta                lee, että 50,000 ma.rkan vuositulo ei nykyään ole
55996:                 vuodelta 1919.                               s~tä, mitä 'Se oli muutamia vuosia sitten, niin on
55997:                                                              epäilamättä täysin !päteviä' syitä sen mieli•piteen
55998:     Esitellään suuren valiokunna:n mietintö n:o 58 a         tueksi es~tettäJvis,sä, että kon.iunktuurivoitot eivät
55999: ja otetaan .i a ·,t k u v a a n t o i s e e n k ä. 'S ~ t-   sanottavasti esiinny semmoisissa piireis•sä, _i.oissa
56000: t -e l y y ni siinä sekä saman valiokunnan •mretm-           vuositulo on siks} alhainen kuin 50,000. Mutta
56001: nöss~ ·n:o 58 ja V1altiovarainvalioikunnan mietin-           on otettava myös toinen näkökoihta huomioon, ja
56002: nössä n:o 12 ~a1mi.stelevasti käisitelty :hall:Utuben        se on se, •että valtiovarainvaliokunnan ebJdotta:ma
56003: esitys n:o 61, joka sisältää yllämainitun laki-              j<a eduskunnankin viimeksi hyväksymä perusvem-
56004: ehdotuksen.                                                  asteikko on erinomaisen kor!kea. .ia. kansantalou-
56005:                                                              dellisesti •puolus'tetta.vissa ainoastaan sillä sei-
56006:    P u 1h e m i e s: Käsittelyn pohjana on suuren            kalla että meidän on pa:kko tänä vuonna hankkia
56007: valiolkunnan mietintö n:o 58 a. Mietinnöstä nä-              valti~n menojen ,peittämiseksi tarpeelliset varat
56008: kyy, että suuri v8Jlioimunta on y'h:tynyt muissa             voimatta turvautua, lainaan. Kun •p.erusveron a•s-
56009: kohdissa edus•kunna·n toisessa kä1sittelyssä ·teke-          teikko esimerkiksi juuri 50,000 markan tulosta on
56010: miin ipäätö!ksiin paitsi 2, 3, 4, 5, 10, ja 11 §:iin         niin aJllkara, kuin se on, niin ei ole enää oikein,
56011: nälhden, joille suuri valiokunta. ehdottaa muute-            että pienoisesta tulon:lisästä, sanokaamme 10,000
56012: tun sisällön. Eduskunnan .on ni}hin nähden ,pää-             ma,:dl~kaa, joka usein on vain näennäistä, koska
56013: tettävä, !hy.väksyykö se suuren valiokunn~n muu-             ralhan a.rvo on voinut al,entua ja alentunutkin yhtä
56014: tosehdotuJksen vai pysyykö se arkailsemimm teke-             prul.ion näinä 'kaJhtena vuonna, ei ole oikein, - sa- ·
56015: mässään päJätökses•sä. Ehdota.n, ·että päätös t.elh-         mm minä- että näin a.lhaaltajo otetaan ylimää-
56016: dään kustakin muutosehdotu'ksesta erikseen.                  räistä veroa lisäveron muodoS'sa. Toista oHsi, jos
56017:                                                              perusveron a.steikko olisi lievä. Mutta se ei taas
56018:   Käsi ttelyjär.iestys hyväksytään.                          käy päinsä, .kun meiHä on nykyinen ankara ra-
56019:                                                              haninen ta.rve. Minä luulan, että tällä kertaa
56020:                           2 §.                               ,alahuone" on oikeassa ja toi voisin . että se myös-
56021:   Keskustelu:
56022:                                                              kin tässä mieli.Jpitees.sänsä pysyisi.
56023:   Ed. Nevanlinna: Mei<län ylähuoneem-                            Mitä sitten tulee ky3:vmyksom1 tuosta ln pEi-
56024: me, - siksihän suurta valiokuntaa toisinaan on               vähennyksestä, niinkuin sitä on ruvettu lyhye~ti
56025:                                               Laki tulojen suostuntaverosta.                                        2073
56026: ·---~--         ····~·-···-·----·----·-·-··-·····-·-····             -----------·------···---
56027: 
56028: 
56029: 
56030: nimittämään, niin sen asian luulisi olleen lop-                taksoit-etaan missä viljellyri maan hehtaa.riluvun
56031: puunkäsitellyn eduskunnan viime täysi-istnn-                   mukaan, niin ~että he!MaaTia ikoihti viljeltyä maata
56032: no&S>a.. Osotettiinhan a~va.n pätevästi. ensi~•si,             katsotaan talollisella olleen tul.oja. nilin ja niin
56033: mikä on aiin:oa syy sii!hen, ettei v altiova.ra.invalio-       pa:ljon, missä lehmäluvun mukaan, niin että ta-
56034: kunta ole voiiDut ehdottaa tällaisia huojennusta               loUis-en äyrimäärä arvioidaan sen muJman, kuinka
56035: ja ettei eduskunta. voinut sitä myöntiiä. Syy oli              monta <hänellä on ollut lehmää. On myös tunnet-
56036: pelkästään käytännöllis~ssä vaik~nksiss'l, jotka               tu asia., -että tätä m-enettelyä noudatta,en yihä ·edel-
56037: eivät ole voitettarvis·sa niin kauan kuin meillä ei            l•een erinomaisen ihyvinvoivat, maa:taomistava;t
56038: ole kussakin kunnassa vel"otuslautakuntaa, jonJlm              ka'll!.Salai·set voivat tulla taksoitertuiksi ainoastaan
56039: velvollisuus olisi otta.a seikoa si·itä, kuinka suuri          5,000 •markasta, vaikka heidän na:uttimansa tulot,
56040: larpsiluku kuUakrn on ollut eläJtettävänä. Edu:s-              ma.i'kki ne ·edut, jotka heillä on, ra:ha-ariV.oltaan
56041: kunta osoittaa omituffita: kunr.outta asiallisille             ovat melkoisesti, eh'kä kaksi rkertaa. suunemmat.
56042: syille, jos se tästä selrväs•tä ja riidattomasta tosi-·        Se on täimä näkökohta, joka nälhdäkseni pakot-
56043: asi•asta huol:iJmaiJta taJhtoo pilata säätäimänsä lain         taa eduskunnan •-pitämään verovelvollisuuden ala-
56044: pa'll:emalla. siihen PY'käLän, jon:ka käytännöllinen           ral.ian suhteellisesti alhaalla. Meidän 'Pitää mu:Us-
56045: tot-euttaminen •a:i•nrukin tulee vi•ivyttämään veDon           taa, että kun me sääidäimme 3,000 markkaa, niin
56046: ma;ks.ettawalksi ·panoa useiHa kuukausillla, 'PUolella         se merkitsee meidän maa!ta. 0\Illista.vaa väestöä
56047: vnodella luultava;sti. Kun me olemme voined                    koihti aivan yleisesti 6,000 markkaa. Olisi nyt
56048: tähän asti kärsiä nykyisen asiain tilan, joss::t lap;;i-       erinomaisen .epäedullinen todistus, jonka edus-
56049: luvun noårulla ei helpvtusta ,suoda, niin monta                kunta, a;ntaisi itsestänsä, jos se silloin, kun 1se n.iin
56050: vuotta. kuin tähän asti, niin meå.dä:J. on y ksinf&er-         an!ka.rasti verottaa teollisuutta., kuin nyt .on ''J)aikko
56051: truisesti pakko kestää! .se vielä ·tämä yksi kerta.            tehdä, tahtoisi tällä tavoin va.pauttaa suuren osan
56052: Sinä to:iJvotta:vasti tfumä on viimeinen. Jos edus-            maamme hywin ·voi paa verokykyistä V·äestöä ko-
56053: kunta vaan tahtoo tämän vuoden knluessa sää-                   konaan niistä rasituksista, jotka tänä wuonna on
56054: tää 'PYSYväisen tulo- ja omaistmsverolain -- ja                -pakko pa.nna ikarusan 'ka:nnettava.ksi. Eduskunta
56055: minä toivon, että se tahto -on olemassa -- niin                antaisi ·sillä o:iikeutettua aihetta vä:Utteisiin, että
56056: trumä on viimeinen kerta kuin täJmä epäoikeuden-               s.e ei katsele näitä a:si>oiia •niinkuin voi vaatia kan-
56057: mukaisuus, jos niin ·tahtoo sanoa, tulee verovel-              sa;kunna;n <edustuks-elta. Ja eduskunnan ei 1-pitäisi
56058: vollisia kohtaalillaan.                                        minus•ta antaa. täJmmöiseen moitteeseen ailhett.a.
56059:    Tulen sitten ensiJmäiseen muutokseen, joka                  Mei-dän on :paras va.Lvoa., että ne moittee't, jotka
56060: juuri IJmslme tätä toista 'PYkälää. Ed. Aradärvi               tätä kama.ria kohtaan kohld.istetaa:n, mikä;li malh-
56061: Lausui edellisessä käsittelyssä eräälle .vasemmi,s-            dollista <pysyvät a;i:heettomien moitteitten .pii-
56062: ton puhujalle, .että ne muistutukset, jotka viime-             rissä; ne me jaksa!mme kestää. ·Mutta öikeut.et-
56063: mainittu oli tehnyt lakie.hdotusta, va;staan, mikäli           tuja. muistutuksia, •niitä on adan ·pi'tkään vaikea
56064: se kosl~ee 1pientuloisten, sanokaamme 3,000 ma.r-              kestää. Minä olen jo 'kerran •huomauttanut, ettii,
56065: kan tulon nauttijam verotusta., ampuva:t ilmruan,              vasemmisto, jO'ka ajaa eri'koisesti pienten '!)alkan-
56066: sillä ed. Arajärvi ei tahdo ollenkaa-n verottaa täl-           nauttija.in etuja, .erehtyy, jos s-e luulee niå.tä tä-
56067: lai,sia henkilöitä, siitä syystä, ·ettei niitä o1e o•l•e-      män veron korottamisella rpa:lVielevansa. Minä
56068: massa muuta kuin vaivaistalossa - taisi lhän sa~               uudistan vielä, mitä ed. Turti<ainen lausui: K·e-
56069: noa. Täissä leikiiSsä on hyvin -pa1jon 'Perää. Jos             nellä 'Palka:nnauttijalla ei nykyään ole tuloja
56070: meillä kunnan:i:-nen v-erotus olisi sillä kannalla,            6,000 markkaa? J·a .heidät taksoiteta.an jokseenkin
56071: että se VleT.oäyrimäärä, joka siinä kullekin ,pan-             tulojensa mu-kaan. Jos raja .pannaan 5,000 :een,
56072: naan, edes <Suunnilleen oikein ilmaisisi asia.n-               jää;vät si,ihen ed.ell<een kaikki p.alkannautti:jat,
56073: omaisen todella naiUttiman tulon suuTuuden, niin               myös työmiehet, sillä niid·en tulot e:Uvät ole sa-
56074: minä luulen, että me voisimme täällä joks.een:kin              nott•avasti arvioimisen varas.sa. Mutta varakas,
56075: kaikki olla valmiit menemään 5,000 markan, ken-                ainakin .hyvinvoi-pa, verokykyinen maata om-is.
56076: -päties 6,000 markan rariaan, a:i'nakin kun kerran             tava luokka, se se •Pääsee tämän summan nosta-
56077: koko a.sian käsittely ta.p.a:htuu nykyisillä -perus-           misella •vavaaiksi. Ja juuri, kun on ollut .selvää,
56078: teilla. Mutta nytlhän on tunnettu asia, että näiin             että ne maa:ta omistavan väestön edusta:jat, ·jotka
56079: ei ole laita. M·eidän kunnallisverotu;ros,emme on              ovat asettuneet valtia:vara.invaEokunnan kannalle,
56080: aivan yleisesti, 'huolima.tta myös äsken säädle-               ovat tietoisia tästä, on ollut ilahauttavaa. näihdä,
56081: tystä tulojen Hmoittamis•velvollisuudesta, sitä                että he siitä huolima;tt•a ovat tahtoneet aja:a. sitä,
56082: laatua. että siinä a:sianO'mais~lle -panna;a:n tul•oda         mikä on oikein ja ko!htuullista.
56083: jokseenkin umpimähkään, ainakin maasewdulla ja                    Minun nähdäkseni olisi siis erinomaisen tär-
56084: ainakin maata omistaville verovelvollis-ille. Niitä            keätä, että tä!mä pykälä hyväksyttäisiin valtio-
56085: 2074                                        Tiistaina 24. p. helmikuuta.
56086: 
56087: 
56088: varainval~olkunnan   ehdottrumassa muodossa, ja                 Ed. E. Huttu n.e n: R!oska minä suuren
56089: minä rohken,en tehdä sen Efudotuksen. Meidän                 va.liokunnan jäsenenä olen myös osaltani ;syylli-
56090: ylähuoneemme on ollut sitkeä, mutta minä toi-                nen siihen ,syntiin", josta vaitiovarainvaliokun-
56091: von, että alahuone on myös 1sitkeä.                          nan 'herra ;puheenjohtaja moitti eduskunnan
56092:                                                              ,ylähuonetta", eli suurta valiokuntaa sen teke-
56093:    Ed. R. F u r u h j e l m: Rdg1m Nevanlinna                mien muutosten johdosta eduskunnan aikaisem-
56094: har förliknat stom utskott.et v]d öv.er'huset och            paa.n päätökseen, niin mainittujen muutosten joh-
56095: riksdag.en v]d underhuset. J a,g vill idke bestrida          dosta pari sanaa. Ed. N1evanlinna Hiilitee siitä
56096: riktigheten aJV denna liknelse, men ja.g ber att få          käs~t:v'ksestä, että SU)Iri va.liokunta, ,ylälhuone",
56097: framhålla., att om man ookså kan betrakta stora              on iJtse'J)äis-esti ja. sitkeästi .pitänyt ailkaisemma,sta
56098: utskottet som ett slags överhus, har dock detta              kanna,stans·a kiinni. Yhdyn kernaasti tähän hwo-
56099: utskott i vår l'iksdrug en annan betydelse än den.           mautukseen, mutta sillä lisäyksellä, et1Jä suuri
56100: Det är .stora utskottets rrppgift a.tt se till att de       ·vaJiokunta on osoittautunut olevansa k a n s a n-
56101: lrugfö:vslag rilksdrugen antager nå d·en tekniska            v a l t a i ,s e m p i, ·kuin tämä ,alruhuone", siinä
56102: fulländning, att d!e verkligen kunna anses va.ra             sulhteessa nilmittäin, että Sle on koettanut estää
56103: med ri•ksdrugens värdilghet förenliga.                       tämän veron siill'täunistä vähäväkisten kannetta-
56104:                                                                                                            1
56105: 
56106: 
56107:    Denna uppgift har stora utskottet i förevaran-            va<ksi siinä määrässä, kuin ed. Nevanlinna ·.i'a edus-
56108: de faH idke kunnat fylla. Stora utskottet haJr               kunnan enemmistö •aikaisellll!ma[la päätöksellänsä
56109: ändrat § 2, om .vilken det nu är fråga, sålunda              oli tarkoittanut. Mitä tulee ed. Nevanlinnan huo-
56110: att minimigränsen höjts från 3,000 •till 5,000               mautufkseen suumn valiokunnan ehdotUJms.en joh-
56111: mårk. Denna åtgäl'ld har ,g-jort en förän:dring i            dosta, koskeva muut,osta la.kiehdoh1ksen 2 § :ään,
56112: skalan i § 4 nÖ<lvärudig, men med denna förärrd-             minkä •muk!l!an ,vevotettavan tulon •alara\ia. on ko-
56113: ring har stora utskottJet icke fullt lyclmts. J a;g          rotettu eduskunnan päättätmästä 3,000:sta 5,000
56114: vill icke säg.a, att skala,n är oriktig, det ·vore ·för      markkaan, niin on mainittava., että niiltä muis-
56115: mycket 1sagt, men den sprider i alla fa11 ett löje           tutuksilb, joita täiJä muutosta vastaan on tehty,
56116: omkrin,g ,si'g fö'r dem, •S'O'm äro va:na att läsa och       suuri'mimalta osalta. puuttuu riittäviä !perusteita.
56117: handslkas med siffror. För de tMå lägstaJ 'klrus-            Ed. N evwnlinna on itse valtiovarainva,liokunna,ssa
56118: serna, enligt stora utskottets försla•g 5 till 6,000         myöntänyt tämän 1alkiahdotuksen käsittelyn yh-
56119: ooh 6 tili 10,000, stwdgas nä'mligen för den del             te:vd·essä, että verotettavan tulon ala.ra.ia 3,000 :ssa
56120: a1v i•Il'k01ms1Jen, som överskjuter minimi•gränsen,          on liian a~hainen ja että sitä ·olisi korotettava,
56121: sa.mma 'procentsats 1,5, vilket innebär, .att en ·enda       mutta hän mainitun :kerran, niinkuin us·e:in muul-
56122: kbss för denna grupp av inkomster är fullt till-             loin!kin, esittää kauniita peria1attei·ta., joita ei kui-
56123: räckli.g. J ag vill icke göra något försl.ag, jag            tenka:an varsimaisessa äänestyksessä tule ·sitten
56124: vill icke höja •min~migränsen, såsom stora utskot-           kannattaneeksi. Suuri valiokunta :on otta.nut tä-
56125: tet har gjort det, men ja,g ber att få •på:p_eka, att        män asiam: vakavrum:mrul,ta .kanna1lta: ja kats·onut
56126: de, som hålla ·på gränsen 5,000 mark, dock borde             olevan syytä korottaa a.la,rajan 5,000 markkaan.
56127: begå så att la:gförsla.get, då det slutl:itgen blir la:g,    Jos asianlaita on niin, kuin ed. N<ev.anlinna ed.
56128: icke kommer att väcka löje utom riskldagen.                  Turtiaisen lausuntoon toistamiseen vetoamalla
56129:     J alg ber att få biträJda rdgm N ev.anlinnas för-        tahtoo •tod~staa, •ettei täs~ä korotuksesta ole ollen-
56130: slrug bet:rläfbnde •§ 2, att mi•nimigränsen faststäl-        kaan hyötyä t y ö v ä en luokalle, j.onka •palkka-
56131: les till 3,000 rrnar'k.                                      ta,so on jo nyt niin 'korkea, että se menee yli tästä
56132:                                                              määrästä, niin milllkätä!hdoen tätä korotus·ta sitten
56133:    Ed. Lohi: Minä :vhdyn kannattamaan eh-                    oikeastaa1n vrustustetaan? Minun nähdäbeni on
56134: dotusta, että eduskunta pysyisi a1ikaisemmin te-             tällä verotuksella sangen suuri •mevkitys juuri
56135: kemässään 1päätölksessä. Samalla 'PYYdän huo-                työväenluokan kannalta katsottuna. Maaseutu-
56136: mauttaa, että Sle, että suuri valiokunta niin itse-          työväiestö yleensä nauttii palkkaa, joka on 'hyvin
56137: päisesti on •py:synyt toisella ka:nnalla, jnhtuu mi-         paljon aUe 10,000 mar'klkaa vuosittain. Onpa
56138: nun käsittääkseni suureksi osaksi ,siitä, että. suu-         rusianlaita niin, että pää:kaupungissa, jossa rp·al:H:a-
56139: ren valiokunnan kokouksiin eiVIät ole katsoneet              taso työväestöllä lienee korkein, huomruttaiVissa
56140: ta.rpeelliseksi ·saa;pua karkki sen jäsenet. Porvari-        teomsuuslaitoksissa työläiset ansaitsevat 600 å
56141: jäseniä, - SJe on surullinen il:mrö, - on ollut              700 markkaa •kuukausittain. Se tietää noin 7,000,
56142: säännöllisesti aina hyvin paljon poissa.                     korkeintaan 8,000 marklkaa vuotuista tuloa. Jos
56143:                                                              edell:v·tälilllm·e, ·että tuollaisella työläisperheellä on
56144:    Ed. N e v a n 1 i n n a: Minä pyytäisin vaan              3 å 4 lasta, niin silloin veronmalksaja todella1kin
56145: saada korjata ehdotulkseni muodon. Se tarkoit-               pääsee verovapaaksi suuren valiokunnan ehdo-
56146: taa tietysti, että eduskunta 'PYSyisi päätöksessään          tuksen mukf11an. Tähän on suuri valiokunta rpy.r-
56147: täJmän pykiHän suhteen.                                      kinytkin otta'ma.Ha nimenoma,an huomi•oon, että
56148:                                             Laki tulojen suostuntaverosta.                                             2075
56149:                                                                    -------------------------------------
56150: eduskunnan käsittelemä tullisuostunta, j.oka. il-                280,000,000 markka~n. On turha1a pitää niin
56151: meisBISti tulee ,hyvä'ksytyksi, siLrtää välillisten ve-          suurta ääntä siitä, että 'myöntälmällä tälmän vero-
56152: rojen ·kautta verdkuormaa kuluttajain ja ennen                   perasteen ikorotuksen kautta kaurpunkilaistyöläi-
56153: kaikikear ·väihäivruraisten IJmlutta:jain kannettava&si.         sille erinäisiä helpoitu•bia, tultaisiin mUJka rva-
56154: TäälLä on koetettu osoitta,a, että rvähävarrainen                pauttamaa:n :suuria vliJestörylhmiä verosta ~i·a sen
56155: kuluttruja yleensä saa suorittaa verrattain vähän                kautta vallti.o menettäisi sum.iJmman osa:n tuloja.
56156: veroa. Kun .ottrua 'huomioon, .että hallituksen •esi-               Kun täällä aihisemmin mruanviLjeli.iäin edus-
56157: tyksessä ·eduskunnalle yksistään tullima&sujen                   truja.in tafholta on: ;vruadittu verotetta~Van tulon aJa-
56158: korottarrnisesta oli laskettu tullien tänä vuonna               ·rrnjan a'lentrumista 3,000 :markkaan suuren valio-
56159: tuottavan l i 's ä t u l o j a 205 milj. markkaa,               kunnan aikais•emma,s·ta päätöksestä 6,000 :mar-
56160: niin täytyyhän myöntää, että tämä kuorma mitä                   ·:kiasta, on .sitä perust·eltu sillä, että maanomisb.ia-
56161: raskaiilllmin la.nlkee juuri työväenluokan ikannet-              luokka on niin ,lojaalinen" valtiota kcfuta:run, että
56162: tava!ksi. Ainoa muistutus, joka on jossain mää-                 se truhtoisi 'ill'ruksrua täJlllän suostunta~Ver.on, mutta
56163: rin huomi:oonotettarva;a. laatua. suuren v.aliokun-             i1keämieliset s.os•ilrul]stit syystä tai toisesta twhto-
56164: nan .ehdotuksen j.ohdosta, on 'se, .että muka rrnaan-           vat verotetta~Vrun tulon a.larada;n korottaa nliin kor-
56165: viljelijäryhmät, j01pa koko maamviljelysluokka,                 'kealle, että hei'dän pa&ostalkin 'täytyy rpäästä siitä
56166: niinkuin ta:hdotaan !Paisuttaa täitä käsitettä, rpää-           vaJpaaiksi. Jos asianlaita on nyt todellisuudessa
56167: sevät verova;pa.~ksi. Väite on ·toistrumis•een ja •tois-        niin, että maata~ViUelevä väestö tahtoisi rehell~
56168: tamiseen tämän rusian lähetekeskustelussa edus-                  sesti suoritt3Ja veronsa, niin täJlllän 18Jin käsitte-
56169: 'kunn!lissa selkä sittemmiill suuressa V'ali'OkJunnassa         lyn yhteydessä olisi suurlessa rvaliokunnassa •sekä
56170: vedetty esiin. Maalarsedustajien ja rvarsin'kin                  täällä eduskunnassa maalais.edustajilla ollut tilai-
56171: maalaisl:mton edustajien talholta on l·ausuttu se                suus tehdä sel1aisia ,'ill'uutoksia la:kiin, -että vero-
56172:  käsitys, ettei heillä olisi mitään sitä vastoon, jos           tulo mruanviljelijä]n osalta olisi tuntuvasti lisäy-
56173: voitaisiin asi:a järjestää niin, että tästä edusta tu-           tynyt. Eduskunta kyllä suostu] •poistrumaan va1-
56174: lisivat os!!illis1ksi kaupunkilaistyöläiset, mutta :he          tiovarlllinrvaliokunnan mietinnön 3 §:u 3 koihda.n,
56175: eivät mitenkään sallisi, ·että :va;rsinainen maata-             jossa mainittiin, •että verotettava S'aa vä'h·entää
56176: viljelevä väestö, .eli maanomistajaluokka saisi: täitä          puolet metsän myynnistä s•aatujen tulojen mää-
56177: etua lukea hyvä'k,seen. Olisi 1syytä hieman tar-                 rästä. Siihen .suostui'VIatkin eduskunnan maan'Vil-
56178: kastaa, mitenkä suuri olisi se v~momäärä, jonka                  jelijäedustrujat. Mutta ·siltäv3Jstoirll eivät 1he ole men-
56179: valtio tässä sUhteessa ·verotuloissa, menettäisi, jos            neet sen 'Pitemmälle. Lakiehdotuksessa oli 5 mo-
56180:  edellyttäisimme, että prenvi:l.iel~iät ja keskikokoi-           menttina kohta, jossa mainittiin, että verotetta.va
56181: set viljelijät yleensä saisivat väärällä tulo.ieDISa             saa vähenftää myöskrn sen summan, ,jonika :hän on
56182: il'moitta'misella tulonsa niin alha.isi1ksi, •ettei tulo-        pannut uuJdisviljelyksiinsä :ra vil.ielystensä paran-
56183:  veron alara.i•a ·heitä !koskisi. Nykyisten tila.sto-            nUJstöihi<n". M ut•ta tätä koh ilaia, meidän vai3JtiJm uk-
56184:  tieto.ien mukaan asuu maaseudulla ylhteensä                     sistamme huolimatta., eivät ·suuren ·valiokunnan
56185:  478,142 ruo:ka:kunta.a. Näistä .on maanviljelijöitä             marulaisliittJo1aiset ole suostuneet 1poista;maan. Jos
56186: eli maa:D.omistajia ainoastaan 116,834 J.luokaJkun-              he olisiv.at suostuneet sen: rp.oista;maan, niin v·ero-
56187:  taa, nii'hin luettuna: ,myös kaup1piaat ja tehtaili-            tulo valtiolle malau>viljelijäin osaltla olisi huomat-
56188:  jat, jotka :amistavrut 1ma;ata. Jos ottaa huomi'Oon             tavassa mäiilrässä lisääntynyt. Tästä 1pääiitäen •sii's
56189:  näistä n.s. pienviljeli;järyhmät, eli sellaiset, joi-          rpufue siitä, että lbJe tahtoilsiva:t :muka suorittaa val-
56190:  den omi:sta;ma ma'a on kol'lkeinta,an 50 'ha., niin on         tiolle •verotia, :mutta .että heitä siitä estetään vero-
56191: tällaisia ruokaikuntia tilwston mu;ka;an ·ainoastaan             tetta.van tulon alarrujan korotta;misella, on väärän
56192:  31,262 eli 26,4 % kai k i s ta omaa maa!ta                      a;sian •ajamista tämän se]k3Jn varrjolla.
56193:  DlillistalVista rudkallmnnista maaseudulla. Jos nyt                Ed. Nevanlinnan muistutukset suurren valio-
56194:  olettaisimme, •että näi,ltä 'Piemviljelijöi,ltä s-ell:aisiin   kunnan ehdotuksen 3 mamenti.n suhtleen, koskeva
56195:  maanomist!lljiin sa:akka, joilla ·on maruta huostas-           määräystä :siitä, ·että ve1.1otettava, jonka tulot ovat
56196:  saan 50 ha., ·todella puuttuisi sii•nä määrässä                 alle 10,000 :mamkkaa, saa vähentää jokaista hänen
56197:  rehellistä tahtoa, että voisi,vat tulonsa väärillä              elätettä'Vänään olevaa alle 15 vuotiasta lasta. !kohti
56198:  ilmoitulksilla sMda alle 5,000 maTkkaa :ia pääsi-               1,000 markkaa 'Verotettruvasta tulos·taan. eivät
56199:  sivät tästä verosta vrupaimsi, niin :se summa, jon!ka          myöskään ole rpäteviä. Suuri valiokunta on ha,r-
56200:  vdtio täten menettä1si, ei tekisi, -- kun veno a.la-            kintansa· jälkeen tullut uudelleen tähän .päätök-
56201:  rajan kohdalla on 25 markkaa, -- mainitul'ta rpien-             s•een, mi>hin se tuli jo aikais•emmin. Enikä luule,
56202:  viljelijäluokalta kokonaisuudessaanka;an enempää                että tälli.än on V'aikuttanu:t se, .että j.oku ma;alais-
56203:  kuin 781,551 ma;rkkaa. Se on rprsara mer·essä ·tä-             liittolainen edustruja on mahdollisesti sattunut ole-
56204:  män veron tuottoon, jon!ka on la;skettu nousevan               ma:an poissa suuresta valiokunnasta, sillä tämä
56205: 2076                                      Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56206: 
56207: 
56208: päätös syntyi vasemmistorr - en muista oliko               seksi sen helpotuksen, m~nkä suuri valiokunta on
56209: oikeiston - mutta ainakin osaksi oikeiston ja              ehdottanut j•a kanna.tan täydellisesti suuren va-
56210: osaksi /keskustan ääniillä.                                liokunnan mietintöä.
56211:    Mitä tu~ee 5 § :ään, jossa suuri valiokunta .on
56212: alentanut kon.iunktuuritulon ala:mjaa., niin on :me-          Keskustelu juli,stetaan pää:ttyneeksi.
56213: nettelyynsä suurella valiokunnalla •ollut mieles-
56214: täni rpätevät syyt. On selvää, että ne muutokset,             Puh .e mies: Keskustelun kuluessa on ed. Ne-
56215: j.oita suuri valiokunta on tehnyt toiseen ja kol-          vanlinrua eJd. Furuhjelmin kanattlimana ehdotta-
56216: manteen pykälääJn, merkitsevät jonkunmoista. •ve-          nut, että ·eduskunta nyt esillä olevaan 'PYkälään
56217: rotulon vähennystä. Ja on luonnomsta sekä kolh-            nälhden pysyisi arkiaisemmi•n tekemässään päätök-
56218: tuullista!kin, että suuri validkunta osoitti tarvrt-       sessä. Kutsun tätä eihdotusta ed. N ev·anlinnan
56219: tavan lisätulon täunän varalta. AlennUJs on toi-           ehdotuks.eksi.
56220: meenp.antu siinä mielessä, ettei s·e 'mitenkään tu-
56221: hoisaJla tavalla vaikuta nii'hin vemtettavirin, jotka         Selostus myönnetään oilkeaksi.
56222: viime vuosin'a. ovat todellakin ansainneet ilmo-
56223: m.a:ttaiVia kon:junktuurivoittoja. Niihin muistu-             Äänestys ja päätös:
56224: tuksirn n·älhden, joita valtiovarainvaliokunnan
56225: iherra rpU:heerujohta\ia: ja ed. Furu1hjelm ovat edel-        Ken :hyväksyy .suuren valiokunnan ehdotuksen
56226: leen tehn.eet täunän muutoks€ll jo'hdosta, on mi-          tässä kohden, äänestää ...iaa"; jos ,ei" vD'ittaa, on
56227: nun vain mainittruva, että valtiovwrainvaliokunta          ed:u:skunta väättJi,nyt pysyä asia.ssa toisessa krusit-
56228: itse ep.siunäis·essä lukemisessa oli hyväksynyt tu-        telyssä enneu tekemässö,än :päätöksessä.
56229: lon alarajaksi 50,000 mankkaa, mutta tois1essa lu-
56230: k·e:misessa., kun 'Oli havainnut voivansa muutoin-           Äänestyksessä annetaan 96 jaa-ääntä ja 88 BI-
56231: kin täyttää va~iauksen budtietissa, korotti sen            ääntä.
56232: 80,000 markkaan, eikä :va:semmistonkaan edusta-
56233: jilla ollut erityistä rrnuistuttamista tätä tolimenpi-       :P u h e m i e s: Eduskunta .o.n si.is hyvä;ksynyt
56234: dettä vrustaan. Suuri valiokunta näinollen ei ole          nyt esillä oleva;n pykälän sellaisena kuin se <Jn
56235:  tehnyt muuta kuin ehdottanut rpalattruva:ksi sii-         suuren •vali<Jkunnan ·mietinnössä.
56236: hen, jolla kannalla valtiova.ra.inwalrolkunta oli
56237: lakie'hdotuksen ensi'mäisessä lukemi.sessa.                   3 § :n 2 mo.mentin 4 :s ko>hta esiteUään ja hy-
56238:     Kun rrninun nähdlilkseni suur·en valiokunnan            väksytään keskwstelutta.
56239:  muutosehdotukset tälhän lakiin tietävät humnat-
56240:  tavia 1parannuksi~ eduskunnan a.ilka.ise:mmasta              3 § :n vi1meinen momentti.
56241:  päätöksestä, niin suosittelen niitä hyväksyttä-
56242:  väiksi.                                                      Keskustelu:
56243: 
56244:    Ed. N i u k k a n ·e n: Päinva:s•toin kuin mitä              Ed. R. F u r u h j ·e l ;m: J a.g her att få föreslå
56245: täällä on eräissä lausunnoissa tuotu esille käytän- också härviodla.g återgång till riksda;gens tidi,ga·re
56246: töön tulleen ilmottll.misvelvollisuud~en vaikutuk- beslut.
56247: sesta kq.nna.llis'V'erotukseen, olen minä sitä mieltä,
56248: että sen vaikutus ainakin jo ensi vuonna tulee                  Ed. Ne v a n l i n: n a.: Ni•iHä syillä, jotka esi-
56249: a~va;n yleensä olemaan sellarnen, että myöskin               tin viimeksi 2 § :n kohdalla, pyydän .saruda kan-
56250: maanviljeli~iäin ja va~r.sinkin pienviljelijäin tulot        nattaa tehtyä ·ehdotusta.. Pyydän saada lisätä,
56251: tulevat !hyvin tarkkaan verotettavi>ksi. NiiUä seu- että sen 'Päätöksen .iäl<keen, jonka eduskunta nyt
56252: duilla maata, missä tätä ilmoitusv.elvol[i<Sun~ta on on tehnyt 2 § :n sulhteen, tämän kohdalll poista-
56253: asianmu'Jmisesti sovellettu, .on tul.ot nyt jo ve!l'o-· minen on sitä tarpeellisem'Paa. Sillä kun kerran
56254: tettu ai•V<a;n täyteen määräänsä. Kun me tiedämme, 'Verovel·vollisuuden raja on nostettu niin korkealle,
56255: että kunnallisverotubes·sa ei oteta ollenkaan huo- kuin 5,000 ;markka·an, niin eduskunta osoittaa
56256: mioon veronma:ksajan maksukykyä ja että kun- puolusf;a;ma,tonta kohtuutromuutt.a •verotuiksessa,
56257: ruallisverot ·ovat taiVIattoman suuret y[i'J)äi:i,nsä koko jos se vielä tämänkin säännöksen hyväksyy.
56258: m~,tassa, n'iin s~lloin on sel•vää, että •va.rsinkin 'J)ien-
56259: vil.ieJ~jät, kuin myöskin työmiehet ova.t jo rasi-              Ed. r-- 0 'h i: Jos eduskunta olisi 2 § :ssä 'PYSynyt
56260: wtut verotuksella sillä ta•valla, että rrninun kä-~ aikaisemmin eduskunnan tekemässä pää.Jtöbessä,
56261: sitf;ää:kseni ne eivät enää tätä nyt säädettävää niin minä ·olisin 1kaikest.a huolimatta tässä yhty-
56262: veroa siedä. Senvuoksi •minä ka:tson :kolhtuulli- nyt suuren val~okunnan ehdotukseen, mutta koska
56263:                                       r.aki tullimaksujen korottamisesta.                               2077
56264: 
56265: 
56266: eduskunta on hyväiksynyt suuren valiokunnan eh-         nyt eduskunnan hylkäävääm rpää'töksreen, varam eh-
56267: dotuksen 2 § :ssä, niin -minusta tuntuu, että nyt       dottaa asiaa koskevat säännökset hyvä:ksyttäviksi
56268: on pa!kosta pysyttruvä tässä § :ssä eduskunna.n en-     ja,ettuina lmhteen eri lakieJhdotukseen. Eduskun-
56269: nen tekemässä päätöksressä, j·os mireli valtiolle       nan on nyt kummankin lakiehdotu'ksen kuhull!kin
56270: saada. niitä veroja,, j.oita on välttämättömästi saa-   eri •pykälään näJhden päätettävä, hyvä'ksyyikö :se
56271: tava.                                                   suuren valiokunnan ehdo·tuksen vai rpysyykö se
56272:                                                         a,ikaisemmin telmmässään hylkää:vässä rpä:Mök-
56273:    Ed. J o u k a h a. i n e n: Samoilla rperusteilla,   sessä.
56274: kuin ·ed. LOihi täJällä mainitsi, rminunkin täytyy
56275: iLmoittaa, että minä tulen äänestä:mään täällä             Käsittelyjärjestys h.vväksytään.
56276: .suuren ·valiokunnan mietintöä vastaan.
56277:                                                           Esitellään rsuuren •valiokunnan mietinnössä ole-
56278:   Keskustelu julistetaan ·päättyneeksi.                 van ensimäisen la:kiehdotlllksen 1 §.
56279: 
56280:    P n he mies: Keskustelun kuluessa on ed.               Keskustelu:
56281: R. Furu'hdelm ed. Nevanlinnan kanna,ttamana ·eJh-
56282: rdottanut, että eduskunta nyt esillä olevaan mo-           Ed. Tanner: EiE:sessä yle1skeskustelussa
56283: menttiin nähden pysyisi •aikaisemmin t~emäs­            resittämilläni 'Perusteilla !pyy·dän ehdottaa, että
56284: sään -päätöksessä. Kutsun tätä efudotusta ed. Fu-       täJmä pykälä hylä;ttäisiin.
56285: ruhjelmin ehdotuks!eksi.
56286:                                                           rE.d. W u o 1r j ro k i: Pyydän sa.a1da kanna·t-
56287:   Selostus myönnetään oikealksi.                        taa ed. Tannerin ehdotusta.
56288: 
56289:   Äänestys ja päätös:                                      Keskustelu jrulistetaan päättyneeksi.
56290: 
56291:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen              P u h e m i e s: Keskustelun kuluessa. on ed.
56292: tässä kohden äänestää ,jaa"; ios ,ei" voirttaa, on      Tanner ed. Vuolij.oen rkannattarmama ehdottanut,
56293: eduskunta :päättänyt pysyä asiassa toisessa. kä-        että eduskunta pysyisi aikaisemmin tekemäJs•sään
56294: sittelyssä ennen teroemrussään rpäätäksessä.            päJätökses.sä pykälän hylkääm~sestä. Kutsun tätä
56295:                                                         ehd·otusta ed. Tannerin e:hdotukseksi.
56296:   Äänestyksessä annetaan 94 ,jaa"- ja 87 ,ei"-
56297: ääntä.                                                     Selostus myönnetään oikeaksi.
56298: 
56299:    Puh e m ies: Eduskunta on ,siis hyväksynyt             Äänestys ja päätös :
56300: asiassa suuren valiokunnan ehdotuksen.
56301:                                                            Ken hyväksyy suuren va.liokunnan ehdotuksen
56302:   LakieihdotUiksen 4, 5, 10 ja 11 §:t hy.väksy-         tässä kor'hrden, äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa,
56303: tään 'keslkustelutta.                                   on ·eduskunta ·päättänyt pysyä asiasta toiSiessa
56304:                                                         \käsittelyssä ennen tekernässään päätöksessä.
56305:    Asian toinen 'käsi1tely on pää<ttynyt.
56306:                                                           Äänestyksessä annetaan 101 ,jaa"- ja 87 ,ei"-
56307:                                                         ääntä.
56308:   2) Ehdotus laiksi tullimaksujen väliaikaisesta
56309:          korottamisesta vuodeksi 1920.                     P u 1h e m i e rS: Eduskunta on siis hyväksynyt
56310:                                                         suuren valvokunnan mietinnössä ole,van ensirnäi-
56311:     Esi tellään suuren valiokunnan mietintö n :o
56312:       1
56313:                                                         sen 1a,kifehdotuksen 1 § :n sellaisena, kuin se on
56314: 59 a ja otetaan j a t kuvaan t o i s .e en k ä-         :suuren v.aliOfkunnan mietinnössä.
56315: s i t t e l y y n siinä sekä .saman valiorkunnan mie-
56316: tinnössä n:o 59 ja valtiovarairuva1iokunnan mie-          Suuren 'Valiokunnan mietinnössä olevan ensim-
56317: tinnössä n:o 13 vahnistelevasti käsitelty hallituk-     :mäisen lakiehdotuksen 2 § hyväksytään.
56318: sen esitys n:o 60, joka sisäUää yllämainitun laki-
56319: ehdotwksen.                                                                      3 §.
56320:                                                           Keskustelu:
56321:   Puhe m i e s: Käsittelyn pohjana on suuren
56322: valiokunnan mietintö n:o 59 a.. Suuren valiokun-           Ed. von W en d t: Då riksdag-en i g-år, eller
56323: nan mietinnöstä näkyy, ettei valiokunta ·ole yhty-      rättaxe sa.g-t i da.g- på mnrg-onen :beslöt förkasta
56324:                                                                                                       262
56325: 2078                                       Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56326: 
56327: 
56328: la1g;en om tullförhöjning för år 1920 betingades st.ora flerta.let av dessa forna torpa.r.e och baok>stu-
56329: detta av rutt vänstern •genom föl"kastande ville g-usittare ·disp,onera emellertid så små områden,
56330: opponera mot ett lagenli•gt f·astställande .ruv tull- att de nälp)p•eligen kunna producera S'Pannmål för
56331: srutserna sä11skilt 'På brö.d-spannmål ooh hö- det egna behovet. De 1måste köpa bröd, och
56332: gern åter motsatte sig exporttullarna. Då nu la- skuldsatta som •de ä:r.o, 'komma spannmålstullar
56333: gen i ·drug fö•reli~~er till fömya1d behandling ha1r att kännas för dem synnerligen tryckande. Vid
56334: riskdrugen att välia mellan att v·~dlhålla sitt se- den polirtlliska krumpen om .deras röster mellan •so-
56335: naste beslut om förlkast•ande oCJh däTilled omöjlig- dalisterna å ·ena s:i!dan och >den borg:erliga.
56336: göra ·en ba.lans i budgeten eUer oek att anta:ga en vänstern å den andra, ilwmma s']Jaillnmålstulla.rna
56337: la.g aJngående importtulla:r innehållande bl. a. av därför ,a;~t spela en rstor och avogörande mll. Den
56338: riksdagen bstslagna spannmålstullar srumt en, f.insika borgerliJga r:i!skdrugsvänstern, som doku-
56339: angående exmorttul1ar.                                    menterat allt anna.t än vänsteråJsikter i ~detta. f.a;ll,
56340:    Detaristora utskottet denna UPipdelning .g_jorts       har       skänkt ,s,osialistema spannmålstuJ.larnas
56341: och väl ti1l'mälrkandes 'På det •socialistiska :pacrtiets tJrumrf i str:i!den, u tan att .däDmed i ri~aste mån
56342: förslag. Det sllldes att gmppen enhälHgt fattrut gagna tden in:hemska SlJannmålsrproduktionen.
56343: beslut däJrom. Detta va;,r det enda sätt genom 'Vil- Socia1isterna ha'v'a ~enom grupvbeslut visat vä-
56344: ket llllgen och däl'!med span'llllllålstulla.rna kunde gen 1huru genom lagförslagets ,delning detta kun-
56345: bliva antagen, ty hade import och exporttull e.i de bliwa. möjligt rutt genomföra. Från s·ocialilstisk
56346: skiljts åt, lb.a1de 1det !hela o1Ni'Velaktigt bort leda s.ida är :detta taktiskt synnerligen s:kiokli'gt -
56347: till en kompromiss, ·genom 'Vilken spannmålstul- siLrskilt kanske nu 'av voär.de vid snart stundande
56348: lama a;vskaffats.                                         kommunala val. J ag är fullt beredd på ~att man
56349:    J aJg vill hä:r f·11ånse ·det tvivelakti>gt .1agliga i från •soc1alistisikt håll 'kommer att. S'Vara a.tt här
56350: spa:nnmålstulla.rnas fustställande. .Såsom sky.dds- e.i varit fråga om trukti>k - •enda.st om staten:s fi-
56351: tul1ar för en svag ~ uppsving 'befintlig spannmåls- nanser ooh ri·ksdlllg1Siillru.ioritetens rätt att besluta
56352: produktilon inom landet kunna de för.svara.s, om ell!ligt öv•ertyg:e1se. I så fall måste >det vara ibra
56353: än andra medel för l)roduktionens upphjälpande ang·enämt när taktiik och 'Praktiskt förfarande .så
56354: äro att föredraga, men i ett ög.onbli0k ·då >priset nära överensstälmma och .ia·g kan ,ej anna.t än
56355: på utländSik spannmål med 50-100 ja t.o.m. 150 lyckönska rti11 resultatet.
56356:  % överstilger den inlheanslm sl)annmålens ·pris -            Det står för mig alldeles >klart att vi måste 11å
56357: då levnadskostnruderna fö·r saJmhällets små hota          allt   sätt söka främ.ia modernäringens utveckling
56358: att bliva en öve11mänsklig bö11da, äro de rubsolut        och    särs,kilt 'spannmå1sproduktionen. J wg: kom-
56359: oförsvarliga odh böra avlägsnas ur finanssyste-           mer    emellerti!d  aMrig: att kunna med'Ver'ka till .en
56360: met. Att sätta en tullruvgift till,de 3,60 mark ett lrugstiftning:, som låter ,detta ske 'J}a de smås och
56361: importkilo idag illlköpt rog"illjöl kosta:Jr, då .ior.d-1 svagas i srumlb.ället be1wstna.d ooh allra min,st lkan
56362: bruka111en här hemm·a får >kanske 1, 70 för tilli sta- det falla miJg: in att utan ·ringaste nytta för lwn:t-
56363: ten lev·ererad ·Va:Jra av samcrna sl31g, är en skriande bruket fördyra det födoälmne, som utg:öll' och ~alltid
56364: orätt.                                                    måste utg:öra hwvud,best.ånds>delen i de bttig:a.ste
56365:    Det ha,r på det högsta för>våmat mig att de folkkla.StSernas föda.
56366: finska s.ik. vänste!'lpartierna v·arit med om nlåigon-        J ag: kan emellertid icke yrka 'På ,att den före-
56367: ting dylikt, vars p.olitiska verkning3ir nog i frrum- ligg:arude paraJgraf,en ~skall a;,vläg:snas ur lag:försla-
56368: tiden bliNa svåra att över>vinna.                         get, ty då ikomma •alla. Slpannmålstulla.r att bli för-
56369:     Genom de nya l.a1garna om inlösen av torop 010h hö.ida med 200 %. J ag krun icke heller ib1draga
56370: backstuguområJden bli'Va;, en mängd mediborgare till antaga.nde av .den:na :paragraf, ty då kommer
56371: i 'detta land besuttna, vilka tidiJgare varit ·oibesutt- .i·ag a:tt bidraga till anta;gande aN spannmålstul-
56372: na ocih i stor utsträc!kning rälknat sig till det so- lrur. Genom uppdelning av förslag:et .på detta
56373: cialist:Uska 'Pall"tiet. Vid det stora torparmötet i sätt :ha sålunda de som intaga samma l)osit1on
56374: Trummerfor·s ruvstodo sosi1a listerna i många rpun:k- som ja.g blivit ställda i en obchag:lig mellan-
56375: ter från .sitt tidi:gare pmgram för att kunna urpp- hand.
56376: taga torpa:renas stora ·välja,rska.ra bland s1na t.rog-
56377: na. Nu iblriva alla dessa många besuttna och frå-             Ed. H .o r n b •o r g: J ag: ber •enda,st att med
56378: g.an gäller sknla de bliva a;vfällingar .eller stamn:a a.nledning a'v rdtg1m 'VOn Wendts ,siJsta ord få
56379: de inom den ·socialdemo.IDratiska modersfamn>en. konstatera, att man genom antrug:ande a:v nu ifrå-
56380: Fairan för ett mfall är no>g ej så liten •och det få- gmaJr.ande ·para;grruf gtk ·s>pannmålstullarna så
56381: tal, som få tt tillösa sig större odlingsområden, små, som de under nuva,rande för'hållanden kunna
56382: ekall väl no<g :gå förlorat för socialisterna. Det bliva. Hans slutsats var icke ri>ktitg:. Genom att
56383:                                      Laki tullimaksujen korottamisesta.                                  2079
56384: 
56385: 
56386: läJmna bort pruragrllifen ökar man SIPannmålstul-      väksytään. Suuren ,valiokunnan tois•en l~rukiehdo­
56387: larna, det är r~ktigt, men genom att antaga den        tuksen 1 §, .iohtolau:se ja nimilke hy·väiksytään.
56388: gör man rdem så små de nu kunna bli. Den, rsom
56389: tWigare va.rit mot Hpannmålstullarna, bör ,själv-        Puhemies: Asian toinen 1käsittely on •päät-
56390: lt1let vara för denna pamgraf.                         tynyt.
56391: 
56392:    Ed. Tanner: Ed. von W endt teki! aivan
56393: väärän jdhtopääitökrsen vrusemmiston menettely-          P u ~h e m i e s: Kun aika on näin pitkälle ku-
56394: tavasta. Jos kukaan niin vas·emmisto on kruikin        lunut, lopetetaan täysi-istunto.
56395: voilmin täimän eduSikunnan a~ka,na työskennellyt
56396: saadabeen viljrutulHt ·poistetuiksi. Syy, että siinä
56397: ei ole onnistuttu, on ykcsinoma;an tämän eduskun-
56398: nan powariston, jok,a ei ole sallinut a;siaa edes
56399: vaivakunnassa käsiteltäväksi. Minä toirvon, että          Puhemies: Seuraava täysi-istunto ron tä-
56400: ed. •von W·endt käyttäisi ailkansa seuraavaan is-      nään kello 7 i.rp. Tässä täysi-istunnossa tuil.ee m.m.
56401: t~tokauteen mennes-sä agiteera;takseen porvari,s-      ens.Umäiseen rkfusilttelyyn val tiovarainv.aliokunnan
56402: ton .kes•kuudessa lisä-ääniä villjatullien poista-     mi·etinnösrsä n:o 14 sivulla 89 oleva ehdotus valtio-
56403: mista v·rurlen. Koetetaan sitten yksissä voimin        I.ainan ottauni·sesta.
56404: ajaa ne tullitariffistamme po]s.
56405:   Keskustelu .iulistetaarn päättyneeksi.
56406:                                                           Täysi-istunto tpäättyy kello 3.50 i:p.
56407:   Pykälä 1hyvätksytään.
56408:                                                                                Pöytäikirjan vakuudeksi:
56409:   Suuren vali.okunnan mietinnössä olevllin ensi-
56410: mäisen laJki·eJhdotuksen j.ohtolause ja nimike hy-                                    Eino J. Ahla.
56411:                                      101. Tiistaina 24 p. helmikuuta
56412:                                                                  kello 7 i.p.
56413: 
56414:                         Piiiväjärjestys.                                                                                        Siv.
56415: 
56416:                                                                               6) Määräirahan myöntämistä mielisairas-
56417: I l m o i t u k s i 1a:                                                    hoildon edistäJmi,seksi koskeva a:nomusehdo-
56418:                                                                            tu,s ................................. .
56419:                                                                   Siv.        Asia k i r .i a t: Talousvaliokunnan mie-
56420:                                                                            tintö n:o 4; ed. Sarlinin y. m. anom. eihd.
56421:            Ensimäinen ,käsittely:                                          n:o 56.
56422:                                                                               7) Anomusehdotus, joka koskee ·valti!o-
56423:   1) Ehdotns Halli!tuksen valtuuttrumisesta                                avun myöntiilmi!Stä Satakunnan Keuh:ko-
56424: vuonna 1920 !käyttämään lyhytaikaista                                      tautiprurantola-Osrukey h tiöUe keuhkota u'ti-
56425: luottoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2082   parantolan rakentamista varten S'atakun-
56426:   Asia k i r .i a t: ValtiO!Varainvaliokun-                                tawn................................ .
56427: nan mietintö mo 14; ha.llituksen esi~y's n:o                                  Asia k i r .i a, t: TalO'Ilsrvaliokunnan mie-
56428: 64.                                                                        tintö n:o 6; ed. R.yömän anom. ehd. n:o 58.
56429:                                                                               8) Esrkau,punkiolojen takia taloru:dellisia
56430:                   Ainoa ,käsittely:                                        msitubia kärsivien ikuntain avustam.is;ta
56431:                                                                            koskeva anomusEiliidotus ............... .
56432:    2) Va.rojen vmarumista tö]den järjestiilmi-                                Asiakirjat: Laki- j•a talousvaliokun-
56433: seksi työttömine tarkoittava anomuselh-                                    nan mietintö n:o 3; ed. Kaskisen y. m.
56434: dotus ............................... .                                    anom. e'hd. n:o 79.
56435:    A s i a k i r j a t: Työ•väenasiainval~okun­                               9) Anomusehdotus, jo:ka koskee määrä-
56436: nan mietintö mo 4; ed. Paasivuoren anom.                                   rahan myöntämistä soiden ja rämeiden vi:l-
56437: ehd. n:o 140.                                                              .ielyskelpoiseen !kuntoon saattamista va-rten
56438:    3) Määräratha.n lffiyöntämistä kansakou-                                   A s i a k i r .i a t: Miaata.lous,valiakunnan
56439: lulasten rruvinto- ja V'aatetusavuksi tarko:it-                            mietintö n:o 3; ed. Saarela.isen y. m. anom.
56440: truva a.nomus,ehdotus. . ................ .                                ehd. n:'o 121.
56441:    'A s i a k i r j a t: ~Sivistysvaliokunnan                                 10) Määirärwhan myöntämistä !kansan-
56442: mietintö n:o 1; ~ed. Sillalllpään y.m. 'alllom.                             opistojen a.vustamiseksi tarkoittruva anomus-
56443: ehd. n:o 98.                                                               ~dotus ............................. .
56444:    4) v~o~mistelun ja uriheilun edistämistä                                   A :s i a k i r .i a t: Sivistysvaliokunnan
56445: tarkoittavrut 8in01ffius€lhdo.tuikset. . ....... .                          mietintö n:o 4; ed. Kojosen y. :m. a.nom.
56446:    1A :s i a k i r j a t:  Sivistys:valiokunnan                             ehd. n:o 88.
56447: m~etintö n:.o 2; ed. Eklundin ja R.itavuoren
56448: anom. ehd. n:o 100; ed. Itikosen y. m.                                                        Esitellään:
56449: anom. ehd. n:o 101.
56450:     5) Kansanta.juisten tieteellisten luento-                                11) Hallituksen esitys n:o 78 sisältävä
56451:  jen avustamis,ta tarikoittava anomusehdotus.                              ehdotuksen la.ibi tilusten ranhoitttvmisesta
56452:     A s i a k i r j a t: Sivistysvaliokunnan                               katieläinten vahing;onteolta, . . . . . . . . . . . . 2082
56453:  mietintö n:o 3; ed. Hildenin ja Anderssonin
56454: anom. ehd. n :o 90.
56455: 2082                                      Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56456: 
56457: 
56458:    Läsnäo1eviksi merkitään ne edustadat, jotka. ot-           Asian ensimiilinen käsittely julisteta.an päätty-
56459: tivat os111a ed·elliseen täysi-ilstuntoon sekä sitä-        neeksi ja asia menee suureen v a 1 i o kun-
56460: paitsi läsnäoleviksi ~lmoitta;utullleet ed. E. Han-         ta an.
56461: nula ja Setälä.
56462:                                                                P u •h e mies: Päiväjärjestykseen tehdään sel-
56463:                     Ilmoitusasiat:                          lainen 1muutos, että asiat n:ot 2-10 poistetaan
56464:                                                             päi'Väjärjestyk·sestä.
56465:               Uusi hallituksen esitys.
56466: 
56467:    Puhemies: Hanitulk.sen edusta;ja saarpuu                                   Pöydällepanot:
56468: jättä!Dlään eduskunnalle hallituksen esii;ylksiä.
56469:                                                             11) Ehdotuksen laiksi tilust~n rauhoittamisesta
56470:   Eduskuntarun saanmu Y,altioneuvostonkanslistin                      kotieläinten vahingonteolta
56471: A. Woutilaisen saattamana ministeri S .o i n i-
56472: n e n, joka lausuu:                                         sisältävä hallituben esitys n:o 78 esiteJ.lään ja
56473:   Kunnioitetta!Va Herra Puhemies! Anv. Suo-                 panna.an pöydälle seuraa'Vaan täysi-istuntoon,
56474: men Eduskunta!                                                 sekä samoin
56475:   Hallitwben .määiräyksestä on minulla, kunnia
56476: jättää eduskunnalle hadlitu.ksen esitys n :o 79             12) 1919 vuoden tulo- ja menoarvion voimassaolo-
56477: 1919 vuoden tulo- j1a menoa.rv]on voimassa;olorujan                       ajan pitentämistä
56478: edeUeen pitentämisestä.
56479:                                                             tarkoittava. hrullitukJsen esitys n:o 79.
56480:    Puhemies: Herra Ministeri! Eduskun-
56481: nalle nyt jätetyn hallituksen esityksen tulen esit-
56482: tämään ·eduskunnalle perustuslain mukaista kä-                Puheenvuor.on s'a.a:tuaan lausuvat
56483: sittelyä vaden.
56484:                                                               Ed. M a n te •r e: Minä pyydän suuren va}io-
56485:                                                             kunnan jäsenille ilmoittaa, että suwri valiokunta
56486:         Päiväjärjestyksesssä olevat asiat:                  kOkoontuu nyt heti välittömästi tässä eduskunta-
56487:                                                             huoneessa.
56488: 1) Ehdotus hallituksen valtuuttamisesta vuonna
56489:      1920 käyttämään lyhytaikaista luottoa.                   Ed. N e v a n l i n n a: Minä pyydän että .val-
56490:                                                             t~ovM"ainvaliokunnan jäsenet suvaitsevat kokoon-
56491:    Hallituiks•en esityben n:o 64 j01bJdosta laadittu        tua huomenna kello 12 tavalliseen rpaikkaan.
56492: va.ltiovrurruin'Va:liokunnan mietinnössä n:o 14 ISi-
56493: vuHa 89 esiintyvä ebJd.otus edellällilllinitussa a.sia,s-
56494: sa esitellään ·e n s i m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä
56495: varten.                                                       .Seuraruva täysi-i.stunto on tänä iltana keillo
56496:                                                             8 i:p.
56497:   P u 'h e m i e s: Pulheenaoleva ehdotus, \ioka on
56498: käsiteltävä ·valtiopäiväjärjestyksen 61 § :n säätä-            Täysi-istunto .päättyy rkello 7.10 i:p.
56499: mässä järjestyksessä, löytyy valtiovarainvalio-
56500: kunnan mietinnön sivulla 89.
56501:                                                                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
56502:    Kukaa.n ei halua ;pulheenvuoroa.                                                      Eino J. Ahla.
56503:                                        102. Tiistaina 24 p. helmikuuta
56504:                                                                    kello 8 i. p.
56505: 
56506:                           Päiväjärjestys.                                                                                                   Siv.
56507:                                                                                   'A ~s i 'W k i r '.i aJ,t: Tia,J'outsw:J,:itoku:nuan m1e-
56508: Ilmoi·tutksia:                                                                tillltö u:o 4; ed. ~s~rlimin y. m. runom. ehd.
56509:                                                                      Siv.    n:o 56.
56510:                    Toinen käsittely:                                               7) Alll!ooniUJse!htdotws, joka !koSilme wLtio-
56511:                                                                              avnn myöntäim]stäl Saifla:kunm:run Keuh!ko-
56512:   1) Ehdotus Ha~llituksten vrultuu1Jtamrisesta                               ta'll!t:iJpta:rantto}a-OsaJmyhtiöHte lmuth'kota:uti-
56513: vuonna 1920 1käyttälmä:ä'lll ;Jyhytati:kaista                                Pa11a.nrliollan reJmntam:ilsta voarrllen 1Sa1t:akun-
56514: luottoa ................. ·. . . . . . . . . . . . . 2084                    taan ................................ 2107
56515:   tA s i a !k i '1' .i ,ru t: Suuren rv<aliotkumman                              lA s i ·a tk i r j ia ,t: fuliou:sval'i'dku:nnrun mie-
56516: mwtitntö ll :~o 60; Vai]Viovam.invaJiiokunntan                               tintö n:o 6; ed. Ryömäm anom. ~ehd. mo 58.
56517: mietintö n:o 14; haHitU'ksten esitys n:o 64.                                     8) E'si:lmupuntkio:lo.i'etn truk]a 'tatloui1e1liJS,ia
56518:                                                                              rasiJllukisira kä:rsiviffil' tkuntain ta;rvwstalillistru
56519:                    Ainoa käsitte~y:                                          koskeva anomusehdotus ................ 2109
56520:                                                                                  rA ,s i a~ lk i ~ja' t: Lruki- .ia tail:ou:s'Valritokun-
56521:     2) Via!rojen IVI8.iffitatm:iJs.ioa tö:itd!en .iäTjestälmi-               ntan mietiJnttö ~n:o 3; ed. Karslkis1en y. m.
56522: s,ek:si työttätmiHe ,ta.rkoittaV1a. runomustehdo~                            atnl{)lm. ehd. :n:o 79.
56523: tu:s.................................. 2084                                      9) AnomUJs,ehd~orl;u,s jä:kta koskee mäiäl'ä-
56524:    A rS tl a, k i T .i a; t: :Työvä:eml.ISiaim~V~ali<okun~                   'vruhan tmytönttäJmitstä so~dten ja räimreitd,en vr]jte-
56525: nan mietintö n:o 4; ed. Paa.sivuoren anom.                                    lyskelpois<een kuntoon saa:ttalill:Lsta varten 2109
56526: ehd. n:o 140.                                                                    A :s i :a k i 'r .j ,a t: Maa,trulou:sva!liokunntan
56527:    3) MäJäJräJm:han myön'täJm]s'liä kansarkou-                               miretintö ~mo 3; e-d. l~r'Eilaisren y. m. ~a:nom.
56528: lula:sten rav~nto- l.iia y,rurut;etu,savou'kis:i: tiJrul'koit-               -ehd. fi':IO 121.
56529: tava anomusehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2092                     10) M·åläJriämwha.n myönltälmtistä kaus,run-
56530:    A ,s i ru k i r .i at t:   SivistYISV'aJ,]okunniaill                      n'prstojen <iliVWSrta,mri.;stetrnsi ta:r!ktoittlJawa arntO-
56531: mietilutö n :o 1; ed. tSiHanpä:ätn y. m. anom.                               musehdotrus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2112
56532: ehd. MO 98,                                                                     A tS i ·ru k i r j 1a; t:     SivitstY!sval,iokuntuan
56533:    4) V:orimis:telun ja rwrhtei'lUtn ted~itstämristä                         m1etintö n:o 4; ed. Kojosten y. tm. amom.
56534: tarlwittavat anomusehdotukset .......... 2098                                ·ehd. n :o 88.
56535:    A ,s], ru k i r j ~ t: SivistYISVl!dt~okunnan
56536: mietintö n:10 2; ed. Eikthmd:i:n ja Rrtavuoren                                                      Esitellä:än:
56537: ~anom. ~ehd. n:o 100~; ed. Itkosen y. rm.
56538: an1om. ~ehd. u:o 101.                                                          11) RwH~trurksten esittys n :o 78 :sitstä:l:trävä
56539:                                                                              ehd:atutksen laiksi tilu:st~en ra:uhoittrwmis:esta
56540:    5) K<ausantaju~sten tieteelrlistt,en luentojen                            lwtieläinten va:hing-onteolta. . ........... 2112
56541: avustamista ta:rk,oittava a~nomuseJhdotus ... 2103
56542:    A ,s i ru k i r j ta: t: Sivist·YISV'a:ltiokunntan
56543: mite'tim•tö mo 3; ~ed. H~lden!in ja Arnderssonrin
56544: am)lm. ~ehd. n :o 90.                                                          Läsnäioleviksi merkitään ne edustajat, j.otkia
56545:    6) M;ää:räm:han 1myöntäJmist.ä ;mitelisairats-                            ottivat osaa. edelliseen täysi-i<Stuntoon.
56546: horitdon ediJSJtä/misernsi iffiostk~va raJlliO'mUsrehd·O-
56547: tus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2104
56548: 2084                                           Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56549: -----------------------------------
56550:          Päiväjärjestyksessä olevat asiat:                     2) Varojen varaamista töitten järjestämiseksi
56551:                                                                                työttömille
56552: 1) Ehdotus Hallituksen valtuuttamisesta vnonna
56553:      1920 käyttämään lyhytaikaista luottoa.                   ta:rkoittavan ed. Paasivuoren anomnsehdotUJks,en
56554:                                                               n:o 140 johdosta laa.di<ttu työväenrusia.invaliokun-
56555:    Esit<ellään suuren rvaliokunnan mietintö n :o 60           nan mietintö n:o 4 ·es]t.ellään jatkuvaan a i-
56556: ja ~oteta~an t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä        n o a a n k ä s i t t e 1 y y n.
56557: selkä valtiovaminvalioilmnnan mietinnös,sä n :o 14
56558: valmistelevasti käsitelty hallituksen esityksessä               Puhe ·rh ies: Muutosehdotnkset, mikaE niitä
56559: n:o 64 tehty y{lläma:irrittu ehdotus.                         on tehty asian ai:kaisemman ·käsrttelyn yhtey-
56560:                                                               dessä, ova:t, tullaksensa ääMstyksen ala,isiksi, uu-
56561:   Puh e mies: Käsittelyn -pohjana on suuren                   delleen tehtä-vät ja kanna:tettavat.
56562: valiokunnan mietintö n:o 60, jonka s~hteeri lukee.
56563: 
56564:   Si1hteeri lu,kee mietinnön suomeksi .ia ruotsiksi.            Keskustelu:
56565: 
56566:                                                                    Ed. N e v a n l i n n ,a: lVIelkein kaikki ne
56567:   Keskustl'lu:                                                 määrära!ha.esityks,et, jotka OVlat tänä:än päi:väjäT-
56568:                                                               _jestyksessä, ovat olleet valtiovarainrv.aliokunnassa
56569:    Ed. I-' a he r m a: Sirhen nä1hden. että tulo-              käsiteltävänä budjetin yhteydessä. Mick'äli olen
56570: ja menoarvion menopuolta ei vielä ole käsitelty                voinut huomata, on tästä ainoastaan 1kaksi poik-
56571: eikä senvuoksi o1e vi,elä tiedossa., missä määrässä            keUJsta.; nyt esilläoleva asia .ia se, jota laki- ja ta.-
56572: eduskunta tulee SUfPistamaan erilnäi,sissä hallin-             loustValiokunnan <mietintö n:o 3 ~koskee, s.o. esi-
56573: nonhaa'!'lo}ssa liiallisimsi rpa.isuneita. llilenoja, niin-    kaupunkien arvustrumista koskeva asia. Nyt. esillä-
56574: kuin mie1estäni ol:iJsi tehtärvä, kats,on olevani ·pa:ko-      olevasta asiasta. ei ~valioikunnas~sa ole ehdotusta
56575: tettu ääTIJestäJmään tätä ·välia.ikai!Sta luottoa vas-         tehty eikä rv·a:liokunnan mietintö 'sentäJhden si-
56576: taan. Ehdota.n senvuoksi että ehdotus siitä ihylät-            sällä mitään lausuntoa asiasta, rvielä ;väJhemm'än
56577: täisiin.                                                       tiet:y1sti mitään määrära!haa tarkortukseen. 1Sama
56578:                                                                on tietenkin l<aita myö,s'kin t·oisen mainitsemani
56579:    Ed. l t k o n e n: Minä ipyydän             kannattaa       asia,n, joka kosmee esikaupuJllkien ~avustrumista,
56580: ed. Laherman ehdotusta.                                        kuitenkin niin, että halHtuben 'esityksessä ·On
56581:                                                                pari määrärahaa, jotka tark"Dittarvat esikau.'Punlki-
56582:   Keskustelu julilsteta.an päättyneeksi.                      olojen järjestäm~stä; ne on va:liokunta hyväksy-
56583:                                                                nyt, :y1hdistäen ne yhde.ksi, mutta se on toinen
56584:    P u lh e m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.              !llsi'a kuin täJmä. Nyt on minusta hyvin luonno-
56585: Laihevma, ed. Itkosen kannattamana ehdottanut,                 tonta, jos eduskunta sen jälkeen kun se rvalio-
56586: että suuren V'aliokunnan ehdotus ·hylättäisiin.               kun:ta, jonka asiana on tutHa IIDinkä verran me-
56587: Kutsun tä:tä ehdotusta ed. La:herman ehdotUJk-                 noja voida.an vuoden menoaw~oon sisäl1yttää, on
56588: seksi.                                                        täJmän asian käsitellyt, menisi •päättämään mä1ä-
56589:                                                               räraJho.ia vielä otettwva·ksi, olkoon että P,äätökset
56590:   Selostus myönnetään oikeaksi.                               tulevat olemaan ehdo.llisia.. Joka ta,pauksessa
56591:                                                               ehdollisetkin myönteiset päätökset IVa<a!tisirvat, että
56592:   Äänestys ja päätös:                                         valtiova•rainvrulio.lmnnan tulisi uudestaa.n tutkia
56593:                                                               asiaa siltä kanmaJlta., onko va1roja saatavissa li-
56594:   Ken 1hyväksyy suuren ·valiokunnan ehdotuksen                säyksiin ja. ,millä tavoin. Trummöiseen tUJtkimi-
56595: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Laiherman            seen olisi valiokunnan näillä valtiopäivilQä vai-
56596: ehdotus hy,väksytty.                                          kea löytää arkaa.. Ainoa oikea menettelytapa täl-
56597:                                                               la1sessa asi1assa. olisi se, että edUJskunta, sikäli
56598:   Äänestyksessä annetaan 111 ,j.aa"- ja 65 ,ei"-              kuin se on ehdollisesti hyväJksynyt jonkun alat-
56599: ääntä.                                                        teen, .ioka tarkoi tta·a määrärahan ottamista vuo-
56600:                                                               d·en tulo- ja menoa.rvioon, tekicsi ;päJätöksensä si-
56601:   Eduslkunta on siis hylännyt ed. La!herman eh-               ten, 'että valtiovaminval:Uokun.ta budjetti1a ,käsitel-
56602: dotuksen j'a hyväksynyt asiassa suuren valiokun-              les,sä;än vielä olisi tilaisuUJdessa. hall'kitsemaan ky-
56603: nan mietinnön.                                                s:yimyksen uudestaan taJ.'Ipeellisten 'V<alrain hankki-
56604:                                                               misen kannalta. Kun nyt näin ei ole tapahtu-
56605:   Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.            nut, niin olisi nähdä:kseni hyvin v>aEtettaJVaa, jos
56606:                                          Töitten järjestäminen työttömille.                                        2085
56607: 
56608: 
56609: eduskunta menisi särkemään valtiovar·ainvaJio-                om ledning·en av drurmed i srumman:han:g ,stående
56610: kunnan suu:vella 'vaivalla aikaansaalillan menojen            åtgrurder icke handhavas rpå det sätt, •som fö,r än-
56611: järjestelyn, 1panemalla siihen lisäimeno'ja, ennen-           drumåilet erfo.rd-ras. Det .äJr s.atmhällets pli!kt .a,.tt
56612: kuin eduskunta on 1hla:rkinnut tulojen iha.nkinta.-           i mån a.v råd och lägenJhet försöka ij,vlägsna ~ller
56613: ma:hdollisuutta.                                              åiJminstone till tdess v.erkningtatr a:-Hduee'm såldan
56614:     Tahdon ilmoittaa, että kun kerran kaik-                   arbetslöshet, 1som det icke varit möjli.gt att före-
56615: kein us,eimmat näiSttä a1sioiJsta ovat jo ol-                 byg-ga. Swmtidigt måste ;emelle:vtid oekså tilLses
56616: leet .valtiova:vainval~okunnassa ha.rkittaviua, niin          att statens medel iclm anlitas i högre 'grad än ·SChlll
56617: '"aliokunnan m~etin:tö, budjettimietintö, myös,kin            nödigt är; att de penningar, s·om härför utgivas,
56618: sisältää useimmista ehCLotukset. Ne eivät kaikki              användas 'På ett så att säga ·p.rodukti'vt sätt; samt
56619: ti,eterukään voi pitää yihtä niiden tka.nssa, mitä            att ·staten icke genom arbeten, .sCJIIn främst va:rit
56620: asianomainen ammattivaliokunta ehdottaa, sillä                .aJvsedda till undsättning åt arbetslösa, eta<blera.r
56621: valtiovaraimv,a:liok1mnan 'surullisena tehtävänä on           en oskälitg konkur·rens .med anCLra allmänna. avbe-
56622: yleensä ja tänä vuonnla varsinkin ollut 1koettaa              ten eller med CLen enskilda företa,gsamneten.
56623: saada menoja surpistetuksi. Sentähden meidän                      Det :är icke min a:vsikt att nn ånyo U!pprulla
56624: budjetti,mietintömme useissa kohdin ehdottaa vä-              de missta:g, vil'Jm, under år 1917 begin1gos, men
56625: hän vähemmän, 'kuin rummBJttiv.aliokunnan mie-                det äir vår ·plikt att !hämta lä:rldom från dem. So-
56626: tintö. Osittain me ehdotamme samaa. .lmin halE-               sialutskottets hetän:kande ä1r a.vfatta.t med beaik-
56627: tus, 'Osittain väJhäm enemmän, joissa:kuissa ainoissa ·       tande härav. Det är .iUJSt drurför fört.iänt a·tt i dess
56628: ta;pauksis:sa. voähän välhemmän. Toivoisin että               helhet godkännas. Detta gäller icke minst det
56629: eduskunta voisi tyytyä kussa,kin eri .asiassa. teke-          sista mOiillentet av förslaget. Druri awgives tyd-
56630: :m'ään sellaisen päätoksen, joka ·pitää yhtä valtio-          l:iJgt nÖJr och på vrud sätt aUmänna medel få ·an-
56631: vrurainvaliokunnan        ·budjettiJmietin:nön kanssa.        vändas i undsättning;ssyfte.
56632: Sitten!kuin bud-j,etti on esillä, olisi paremmin ti-              Det ha.r v;äckt ioke ringa förvåninp;, att detta
56633: laisuus, jos vama n:äyttäytyi;si nlevan, korottaa             sista moment rönt så starkt mots·tånd fl'ån social-
56634: määrärahaa a$iano:maista budjetin momenttia kä-                demokratitskt håll srumt .att utskottets stiu medlem-
56635: siteltäessä. Laskin 'hätäisesti yihteen, llllitä nämä         m:ar från den socialdemok·ratiska grup;pen i sån
56636: mietinnöt, j.os ne hy,väiksyttäisiin, tietäisivät li-          res-tfvation kunnat stä!m:pla den ,såsom för taTbe-
56637: säystä valtiovarainvaliokunnan budljetti,Bhdotuk-              tarrna: ogynns3Jm". I fall 1ett sådant sätt att se
56638:  seen. Lisäys ei ole ·sen vähäisempi kuin 11,57 5,000         saken vore liktydigt med att de tilläventyrs just
56639:  ma::r~kkaa. (Vasem:ma:lta: Se ei ole 'Paljon). Niin,          avse att genom statens nödh:iä1psarbeten etrublera
56640:  mitä se olisi pa;ljon rikka.illle, niille, joilla. on mil-   konku:vrens om arbetskraft med den ensikilda fö.re-
56641:  joonia jaella kuinka :paljon ta;hansa, koska ihe ei-          ta~s'rumheten eller ait inverka på 'avlönin:g.sför-
56642:  vät katso olevan ·tarpeellista. ylläpitää semmoista          hållandena, så bevisar detta så mycket mera ilmru
56643:  suo~ielusta maalle, jota me muut luulemme tois-               nödvä.nd]gt 5 :te rmom. är. Om en a:vsikt i sådan
56644:  taiseksi voälttäJmättötmäkisi. (E.d. HaJkkila: Käyt-          riktniwg icike föreli:g-.ger, v~lket ja,g gerna skulle
56645:  tää ·ne miljoonla:t). Tämän numeron minä .olen               hoppas, så finnes heller intet ,s;käl a~tt motai-beta
56646:  esittänyt ainoastaan osottaa;kseni, että jos kukin            5:te ,m,om.
56647:  yksityinen summa näistä näyttääkin .pieneltä, ne                 J ag uwderstöder den 1allmänna riktningen i so-
56648:  kuitenkin yhteensä tekevät selllaisen määrän,                 cialutskottets förs1ag. - Beträffande fråg8Jll om
56649:  että luullakseni v>alti01vareinvaliokunnan budjetti,          anvisande av ·de behövli!ga, medlen, förenrur jag
56650:  joka on äärrmmilleen 1pingoitettu, ja. joihon on koe-         mig OIIll :CLet u ttala.nde rikistdagsman Nevanlinna
56651:  tettu saa,da -kaikki a.i·ateltavissa olevat tulot koo-        här ,avgrvit.
56652:  turksi, .ei a.inakaan sen päätöksen jälkeen, jonka
56653:  eduskunta teki atmmuUa. tulojen suostunta,verojen               Ed. H a l me: Lä:hetekeskustelussa minä j.o
56654:  suhteen, salli tällaista lisäystä.                           ehdotin valtiovarainvaliokunnan huomioon otetta-
56655:                                                               vaksi työväenasiruinvaliokunnan mietintöön n :o 4
56656:                                                               liitetyn v.a;sta:lauseen. Kun valtio·varainvalio-
56657:    Ed. Palmgren: Även om samhäillsmaski-                      kunta ei o1e tätä evästyskeskustelUJSs.a lau:suttua
56658: neriet funktioner&r no:vmalt, kan det dook - en-              ehdotusta ottanut huomioon, rehdotan nyt, että
56659: ligt vad erfarenheten tyvärr givit vid handen -               eduskunta hyväksyisi ikäisilläolevaan mietintöön
56660: icke förekommas a:tt arbetslös!het då och då in-              n:o 4 liitetyn vastalauseen, sinä oikaisulla, jO:ka
56661: tradeT. Denna företeelse, sdm arrl.a rättsinnade              täällä esitetään: N el.iäs valiokunnan mietinnössä
56662: bek1a,ga ·och iså gerna. skulle önska undanrö:ia, lkan        oleva .'Ponsi, 'Pitää ·olla 5 :s ponsi.
56663: emellertid få 1mera än nödigt omfattan:de dimen-
56664: sioner, ifall .den utnyttj1as i tillo;ja.lt syfte eller          P u ih e m i e s: Kylläkai ed. Halme tarkoittaa,
56665:                                                                                                                  263
56666: 2086                                        Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56667:                                                                    - - - - - - - - - - - ------------
56668: 
56669: että kun v'a1sta~a11Seessa ·Sanotaan ,kolmannen               on hyvä truhto. Mutta tässä niinkuin kaikessa
56670: ponnen ehdotamme &euraa.va:ksi", se on oleva                  muussakin näyttää p.uuttuvan ·por<Va;riston taholta
56671: 4:nnell! ponnen, <ei:kä 3:nnen ·ponnen?                      hyvää talli.toa. työttömyyden lieventäJmiseksi,
56672:                                                               vaikma asia on niin 'että suu,ri: työttomyy.s 'On t.yö-
56673:    Ed. H a l me: Niin.                                        väen keskuUJdessa., mutta sehän on vaan <pOO'Varis-
56674:                                                               toHe hyädyksi. Siitä huolimatta minä rpyydän
56675:    Ed. A. A a 1 t o: Minä valitan ensin, että                ehdotta;a että tä!män työväen•asiainvaliokunnlan
56676: valtiovarain'V.aliokunta ei ole ottanut tätä ano-             mietinnön 3 :s TJonsi tuli,si kuulumaan s~ellaisena
56677: musta ensinkään huomioon kuten 'Valiokunnan pu-              kuin se on työväienasiairuvaliokunnan sosialide-
56678: heenj,olhta.ian se1ostuksesta kävi selville. En ·tie-         D}okraatttien vasta1ausees.sa, joka kuuluu: Että
56679: dä :mistä syy!stä se lienee ni[n menetellyt :kun täl-        eduskunta 'päättä:iJsi vamta; 2 milj. marmmaa j.n.e.
56680: lainen tärkeä juttu, että työttömyyden poista.rni-           .ia .että työväenasiainvaliokunnan mietinnön pon-
56681: s.ek,si olisi ryhdyttävä kaikkiin maihdollisiin toi-         sista n:o 5 ilmkonaan poistettaisiin työväesrtöll6
56682: menrpiteisiin, va.rattava riittävästi <varO'j.a yle~sten     va hingollis-ena.
56683:                                                                1
56684: 
56685: 
56686: 
56687: töiden tekemiseen .iotteiwät sellaiset yk.sityista-
56688: p.aukset, jotka viime vuonna. .ocvat olleet, p.ääsisi          P u h e m i e s: Saanko ,ed. Aallol ta kysyä, kan-
56689: uusi1:1tuma.an, on jäänyt unohdukisirn. Sillä sel-           nattaalko ·ed. Aalto ed. Ha1meen ehdotusta?
56690: l'aisia tamruuksia ·tulee olemaan, jolloin täytyy suv-
56691: ranatisesti ·antaJa av.ustuksiakin niille, jotka vas-          Ed. A a 1 t o: Kannatan.
56692: toin omaa. tahtoaan ov.a:t joutuneet työttömiksi.
56693: Minusta tuntuu ·siis se s-eiJi,ka perin kummalli-               Ed. N 'e v a. n 1 i n n a: Ehkä minun on lausun-
56694: selta, mutta ffitä tietenkään ei enää 'Voi !l!uttaa.         tooni, joka oli yleistä la,atua, lisättäJvä rpari sanaa
56695: Mielestäni ,ei valtiova.rainvaliokurrta olisi ollen-         erikoisesti täJstä asiasta. Kuten jo sanoin ei val-
56696: kaan tulo- ja menoarviota laahessaan joutunut                timarainvaliokunna;ssa kukaan ole ehdottanut
56697: mi'hinkään rah8!1mlwan, otta;essaJa:n huomioon sen,          määräraiha<a täJhän tarko:iJtukseen otettava<k.si. V1al-
56698: mitä tässä mietinnÖssä 'esj,tetään avustuksina jaet-         tiovarainvaliokunna1la .on tsiis ollut sitä vähem-
56699: ta'Va,ksi. Työväenasiainvaliokunnan sosia[id,wno-            män syytä r>uolustaa s~tä. Nahdäkseni olisi siis
56700: kmatit -ehdotta<vat 'Vasta1lauseessaan 3 :nnen po1Pnen       valiokunnan ehdotuksen 4:s ponsi ilman muuta
56701: kuuluvaksi siten ~että menoarvioon otettaisiin 2             hylättävä.
56702: milj. <markkaa, josta 1 milj. käytettäisiin suora-              Mitä toiseen panteen tulee, niin ei ;vtaltiolla ole
56703: naisina avustu:ksina, toinen miljoona ,siten että            nykyään mitään varoja l:ainattavaksi, kun se itse
56704: puolet käytettäisiin matkakuluihin niille jotka              joka päivä elää .pitk'ku-lainoilla, jos nyt niin ·Saa
56705: tu1eV"at ~rukemaa.n toisilta p.ailkkakunnilta työtä ja       suoraan sanoa. J·a welä r>U:hemp.i: se elää tällä
56706: puolet työttömyyskassojen a.vustrumi,seksi. On               haruvaa !setelien .painattamisella; se oli esim. eilen
56707: otettava. huomioon ·että tämä 2 milj. markkaa on             ylittänyt 1pano- ja ottotiliänsä Suomen Pankissa
56708: perin <pieni ·summa 'sii1hen verrattuna mitä tu1o- ja        13 milj. markalla, .ia se merkitsee että se ta;asen
56709: rnenÖal'IViossa on ·käytetty ra;ho:ia sellaisiin tarkoi-     oli i:Jainanut set•eleitä 13 milj. markkaa, otettuaan
56710: tuksiin, joista jo usein .on huomautettu ja tullaan          muutamia 'Viikkoja •Sitten 10 millj. marJrka a; vekse-
56711:                                                                                                            1
56712: 
56713: edelleetrkin huomauttamaan, ta.rkotuksiin, jotka             lillä. Olilsi luonnotonta että tällainen valtio ru-
56714: tulevat olemaa.n suorastaan työväenliikkeelle,               p.eai·si a:ntamaa.n lain01ja muille. Toinen p.onsi
56715: ja siten kansan suuvelle osa:lle vaihingoUisia.              olisi siis hylättä;vä. Puolestani ei minulla ole mi-
56716: Minä vain ,pyydän huolffiauttaa että sikäli kuin             tään sitä vastaa.n että ihallitUJsta kehotetruan <entsi
56717: tulo- .ia <menoarviota. e:hdin vilkais-ta, riittää :Siitä    vuoden tulo~ ja menoa["Vioon ott:mmaån tällai·nen
56718: yksin sotilasmenoihin yli 426 miljoOlllaa, sen li-           määräraha. Ensimäinen vonsi voi siis tulla hy-
56719: säksi suo.ieluskunnille 20 'milj. ·i.n.•e. Tästäkin kyl-     vä:ksytyksi. Kolmanteen panteen en tahdo qmut-
56720: lä 'VOi myöhemmin 1pulhua.. Mutta. 'vaikkei ottaisi          tua; en ole voinut a,giaan 'kyllin pexehtyä. Kol-
56721: huomioon näitäMän lukuja, niin tällainen 2 mi.l\i.           mas ponsi tulee tarpeettomaksi, kun toistaiseksi
56722: markan luO!Vut·taiminen sci.ihen tarkotu,ks,een ei sit-      ei ole kysymystä tälla,isi:sta töi,sta. E!hdotukseni
56723: tenkään o1e mruhdotonta, kos:ka näyttää 1siltä että          olisi siis että valiokunnan mietinnön 2, 3 ja 4
56724: sääistä'Varoja vielä on 37 1 / 2 milj. markkaa jalellä,      ponsi hylä ttäisiin.
56725: josta summa;sta vallan hyvällä syyllä voitaisiin
56726: otta:a ainaikin tuo 2 milj. markan suuruinen erä,               Ed. P a a s i v u o r i: TäJmän anomuksen kcfu-
56727: jonk'a sosia1idelillokrtaattiset .iä:senet vastalausees<Sa   talosta; 'V.oi :hyväUä syyllä sanoa,, että ·ennen
56728: ehdo:tta:vat. Mrikään maihdottQimuus ei såis oleva-          kmnki kuolee ku~n suo sulaa. Viime keväänä tein
56729: rojelltkaan suhteen tätä ottaa huomioon, j.os vam            tämän am.omuben sen joh!dosta, että silloin oli
56730:                                           Töitteu järjestäminen työttömille.                                     2087
56731: 
56732: 
56733: runsM:sti työttömyyttä ja eräät kunnat ollen ko-              sia, on kokonaan •hukkaan viska,ttu. Minä vie-
56734: vassa mha\pula,ssa kääntyivät !hallituksen puo-               läkin kermn valitan, että näin on trupaihtunut ja
56735: leen .pyytäen siltä varo,ja, ja kun •ei sillä ollut,          senvuoksi a:sia on joutunut siitä kärsimään.
56736: pyy.siväit ta1kausta, jollaista sillä ei ollut oi'keus
56737: myöntää. Tätä asiwa ei silloin kä~itel ty. Se ~n                 Ed. V u o k •o s k i: Minunkin mielestäni on
56738: nyt saanut .odottaa läJhes vuoden a.1an ennenkmn              aiheetonta. moittia valtiovarainvaliokuntaa siitä,
56739: s~ on j.outunut kä:siteltäJväksi. Nyt on kokonaan             että valiokunta ·ei ole ottanut rahasääntöön näitä
56740: toinen til•anne, vaikka,kin työttömyyttä ·on ny-              anomusmietintöjä. Sehän on ollut, niinkuin
56741: kyäänkin, niinkuin ·sitä oli viime tahena. Kii-               täällä jo on aikaisemmin sanottu, ma!hdotonta. tle-
56742: r~ellisenä ei tätä käsitelty, niinkuin se olisi sil-          tää etukäteen. Minä pyydän :saa:da kannattaa ed.
56743: loin vaatinut.                                                Neva.nlinn:a.n tekemiä eh'dot~sia..
56744:     •Sittenkun täJmä nyt ehti tulla tänne käsiteltä-
56745: väJksi, niin tuo rahamäärä, jota valiokunnan enem-               Ed. A. A a 1 t o: Minun täytyy vielä lausua
56746: mistö ehdottaa, 1 mil.i. markkaa, on mielestäni               ihmetykseni valtiova.rain'Va,liokunnan ,puheenjoh-
56747: aivan liian vähäinen. V aliakunnan mietinnössä                tajan selostukisen johdosta, ettei täJstä ole ollut val-
56748: va;stustetaan snoranai·sen raiha-avustuksen anta-             ti~'Varain:va:liokunnassa tietoa., sillä täimä mietintö
56749: mista muka sillä syyllä, että raha-avustuksen an-             on •ollut eduskunrrassa krusiteltävänä joten tämä
56750: taminen ei •ol•e tarkotuksenmuka.inen keino työt-             ei ole <ainoastaan työ.väenasiainvaJiokunnass•a ollut
56751: tömä,in avustwmis·effisi. Mutta kuitenkin tosiasia            esillä. Ellen väärin muista niin toukokuun 20
56752: on se että raiha-a;vus·tus on ainoa, joka karkille            pä<i:vänä ·s·e oli eduskunnassa käsiteltävänä, mutta
56753: työläisille so'Vleltuu. Valtio enemmän kuin kun-              lykättiin luulta,vasti kuten kaiikki muutkin, ri~p­
56754: t~:han .ffi koskaan .pysty järjestämään työtä •kai-           puvaksi budjetista, niin että täJmä mietintö ei pi-
56755: kille eri a:loiUe, kaikkiin eri ammatteihin, •eten-           täisi olla niin tietymäitön 'Valtiovarainvaliokun-
56756: kään naistyöläisille se ·ei ·pysty työtä järjestä-            nallekalan, jos sitä olisi vain hyvällä tahdolla kä-
56757:  millin i•a ai.noa •a.vustusmunto, mikä kaikille sovel-       sitelty. Missä lienee vika, en tiedä sanoa, mutta
56758:  tuu o~· raha-aovustuksen antaminen (Vasemmalta:              edUJskunnlan :pöytäJkirjat osnitta•vat myös valtio-
56759: Ja niin helppo). Helpoin kyllä. Ja jos olisi hä-              varainvaliokunnam puheenjohtajalle, minä päi-
56760:  peä työläisille ottaa sitä vastaan, niin kerättiin-          vänä tämä on eduskunnassa käs•itelty. Mitä tu-
56761: hän Ma:nner.heimillekin yli 7 miljoonaa ja otti               lee itse asiaJa.n, täytyy sanoa, etten ·ed. Halmeen
56762:  hänkin sen va,staan. Ja kaikki eläkkeennauttija;t            ehdotusta trurkoin 'kuullut .ia pyytäisin puolestani
56763:  sa1si:vat luopua eläikkeestään jos tuota siveyso,ppia        sen ')Jerusteella esittää, ·kun olen hiukam sii:mäil-
56764:  noudatettaisiin, että kaikki raha-avustus on hä-             lyt tulo- ja menoa.rviota, ·että täällä on otettu
56765:  peällistä ja. olisi 'hylättävää, .io•s katsotawn työläi-     eräitä summia yleisten töid,en jäcr:-jestämiseen :ia
56766:  selle niin valliralliseksi ja va:hing>oUiseksi sitä vas-     kun on aivan maJhd•otonta saada 60 miljoona:a käy-
56767:  taanottaa.                                                   tettäväksi, että työväenasiainvaliokunnan 1, 2 ja
56768:     Sitten valiokunnan viimeinen ponsi nimittäin              3 'J)onsi hyväksyttäi•siin sellaisiksi, 4 'POnnen ti-
56769:  5 :s, :se on suorrustaam semmoinen että talhdotaan           lalle otettaisiin vasiJa:lausees·ta kolmas rponsi ia
56770:  yksityistenkin töi·stä pitää palkat mahdollisim-             työ:väenasiainvaliokunnan mi·etinnön 5 ponsi hy-
56771:  man all11aisina;; v·altio ei saa missään twpa.uksessa        lättäisiin työvä;elle suorrustaan valhin,golJi,sena..
56772:  maksa:a töi,stään edes semmoisia rpallåo:ia. kuin
56773:  ykosityis,et malk:savat, ettei 'vaan mitenkään syn-
56774:  tyi,si ki~pailua työvoiman saamisesta. •Tfumä va-                Ed. ruf F o r s e ll e s: Fråg·an ang-&en'de ar-
56775:  linkunna:n viimeinen ponsi on ehdottom'a·sti työ-            betslöshetsunderstöd är en käTJphäst, Mm sooi,a-
56776:  läisille vahing-ollisena rpoistetta:va.. Minä puoles-        listerwa: under sena;re år här i landet ofta harva
56777:  tani kanna:tan ed. Halmeen tekemää ehdotusta,                beha:g-at r]da 1på. Speciellt inträfflvde det under
56778:  että 'Va:stalause hyväJksytään.                              olycksåren 1917 'Och 1918 flere gån,ger och
56779:                                                               hrur i 1m:vudstaden •var man i tillfälle att konsta-
56780:                                                               terla •det föTdäTVli-,ga inflytan:det av de unlderstöd,
56781:    Ed. L-a :h e :r m a: Ed. Ara;jä!rven 'elhdotus,            som då ,ga.vs under na:mn av understö•d fö.r ar-
56782: että trumä niinkuin muutkin .anomuseihdotukset                bets,löshet. Också från andra delarr av landet har
56783: käsiteltäisiin budjetin yhteydessä ja eduskunnan              man hört :kla•,gas över samma sak. Arbetslö-s.hets-
56784: siitä ·tekemä 1päätös oli mielestäni onneton. Nrumä           uDJderstöden hava i huvudsa:k a,v socialisterna a:n-
56785: a·si,at eivät ole tulleet asiallisesti :käsitellyi'msi val-   vänts för a:tt reg-lera ·a~betslönerna så högoa som
56786: tiova:rainvaliokuunassa. kun niitä sinne ei 10le lä-          mö.ili,gt odh däri,genom inverka på rpriva;ta företa:gs
56787: hetetty, ja ,senvuoksi se työ, jonka a,siamomaiset            avlöning-sförhåUand:en. .T:ag- måste därför g']va
56788: va:liokunnat ·ovat t~hneet krusitellessään ·anomulk-          ulilskottet ·a:l lt erkännande att det i viss måm lhaT
56789:                                                                           1
56790:  2088                                       Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56791: 
56792: 
56793: blottat detta fö:rihållanlde. Särskilt är ·det de di-      kapinoiida sitä kantaa vastaan, mikä hänellä on.
56794: rekta understöden, som v·erka i hög grad demol.'a.ili-     Mutta llllinusta tuntuu, •että se kanta on kUJmmi:n-
56795: serande. I and,ra Iänder ä:gna· sosialisterrra självta     kin lievimmin sanoen omituinen. Näiden asiain
56796: stor urprpmärksa:mlhet åt arbetslös'hetska.ssor, och       käsittely on epäilemättä kummallinen. Käsillä
56797: det föref.al1er mig som om även ri•ksdwgsman Paa-          olevia: mietintöjä on osrttain annettu viilme toumo-
56798: sivuori hade bort fäs>ta u-p.-pmärbam'heten därvid.        kuuss1a, lälhemrmäs vuosi takruperin, eikä .eduskun-
56799: De s1a:mla stora medel till desa:mma, och .sknlle det      nalla vi:elä ole ollut ti1aisuutta niitä •asiallises·ti
56800: vara allt skä'l för riksdagsman Paasivuori •att taga       käsitellä, ·ennenkuin nyt tällaisessa mahdotto-
56801: exemrpel aw insamlingen av medel för Marrner-              massa tilanteessa, jolloin sanotaan, että vaikka
56802: heimsk~ f.ond·en.                     .                    a:sia d:iJsi kuinka; hyvä, .ra:hoja ·ei ole olemassa.
56803:    Att den femte kl~men utgör en nagel i ögat              Kun asia lälhetetään johonkin fa:kkivaliokuntaan
56804: för socialisterna är icke ovän1Ja:t, men skulle jaJg      va1misteltavruksi, tapa.htuu se tietenkin sii:nä mie-
56805: för min del finna, att särskilt denna kläm bol'de         lessä, että sitten sen vali>okunnan jäsenet myöskin
56806: ägnas uppmä:rks.a:mhet.                                    olisivat tilaisuudessa eduskunnassa ·esi-ttämään
56807:   För min del är ja.g av samma UPTJfattnin:g som           a:siaa. Minä tiedän, että valtiovarainvaliokun-
56808: her.r Nevanlinna, a:tt ri:ksda;g.en borde förka:sta       nassa on paljon viisautta olemassa, se on .epäile-
56809: den 2, 3 odh 4 klänmnen, och ber jag att få un-           mättä monipuolis]mmin kokoonpantu valiokunta,
56810: derstöda herr NeV'anlinnas förslag.                       mutta esitettänee sentäiän 'V'rursinaisissa allllma:tti-
56811:                                                           vail]okunrrissa .ioitrukin nakökohti.a, jroita kenties
56812:     Ed. N e v a n l i n n a: Viimeistä edelliselle        ei esiinny V'a:ltiova·ra.inv.aliokunnassa. Näin ollen
56813:  arv. vnhujal1e minä voin iLmoittaa, että ·kyllä          minusta olisi ;paikalla.a;n - ja; pitäisi ainaki:n .
56814:  ,vllJltio·varain rTJuheenj,oihtaja" 'hyvin on tiennyt,   vastedes täl1ai:sia rusioita käJsitellä niinkuin
56815:  että tällainen m~etintö on olemassa. Mutta hän           niitä ennen on käsitelty, - että eduskunta asial-
56816:  on pitänyt välttäJmättömänä tehdä voita:vansa me-        lisesti saa niistä 1p.äättää asianomaisen wdiokun-
56817:  nojen supistamiseksi siitäkin, mitä ne OIV~tt halli-     nan mietinnön sarutua.an. Sitten tietysti a·sia on
56818: tuksen esityksessä, ja s'entähiden hän ei ole e'hdot-     lähetettävä ·valtiovarainvaliokunnan käsiteltä-
56819: tanut tä·s,sä mietinnössä ahdotettu.ia määrärailioja      väirosi, mitä puhta:asti .raJhalliseen puoleen tulee.
56820: budj-ettiin otettava:k.si. Mistä syystä :muut eivä:t      Minä olen truhtonut sanoa täJrnän siitä syystä, että
56821: myöskään ole eihdotusta tehneet, se 'On :minulle          tänä iltana käsiteltävänä ·olevien .a.sioiden jon-
56822: tuntemratnnta. Tulos on joka; tmpauks·es,sa ollut         kossa on useampia sellaisia, joiden tahtoisin tu-
56823: se, että valtiovarainval~okunna:n mietintö budje-         levan ·eduskunna,ssa asiallusen käsittelyn alai-
56824: tista ei sisällä mitään määräralhaa. tätä tarkoi-         s·eksi.
56825: tusta va;rten eikä sitä asian tässä vaiheessa •olisi
56826: .iärk:Uperäistä ::lmettaa siiilien siiSään puristaa.         Ed. Lohi: Minun mielestäni on kanssa sel-
56827:                                                           vää, että nä~den a.nomusmietintöjen käsittely,
56828:   Ed.    L·eskinen:       Luovun.                         kun nällllä nyt •vasta tul.evat eduskunna:ssa asi•a:lli-
56829:                                                           sesti ·esille, on ihyvin vaj.kea. Näissä mietinnöissä
56830:   Ed. K ·e k 'k o n e n: Pyysin ·puheenvuoroa             epäilemättä •on sellaisia, joi t.a mielellään vuolus-
56831: vain ilmoi:ttaakseni, että kannatan ed. A..allon te-      taisi:, mutta sen jälkeen, kun valtiovarainvalio-
56832: kemää ehdotusta.                                          kunna:n budjettiehdotus on nyt nahtäJvissä ja tä-
56833:                                                           mä budj•etti täytyisi saada meillä kälsitellyksi tä-
56834:    Ed. A. A ·a l t o: Minä kyllä puhuin valtio-           män vi~kon kuluessa, kyllä minun täytyy arsettua
56835:                                                                        1
56836: 
56837: 
56838: varainva,liokunnan herra puiheenjohta.iasta, .i•a         kans•sa sille kannalle, että meidän täytyy koettwa
56839: hunm:aan nyt hänen "PUheestaan, että sitä määrä-          seurata tätä ovaltiov·arain:va.Hokunnan budjetti-
56840: r~haa ei ole tahdottu muka ottaa. bud.i·ettiin pel-       ehdotusta eikä sisällyttää ainailman suuresti me-
56841: hstä säästfuväisyyssyistä. Minun täytyy vaan              n~eriä, .ioita ei ole otettu täJs•sä budjetissa ·huo-
56842: sen johdosta il1'metel1ä, ettei valtiovarainvaliokun-     m:Icooon.
56843: nan herra .puheenj01hta,_ia. ole myös velkistä sääs-         Mitä tilihän kysy;myroseen tulee, joika nyt 'Oll
56844: täväisyyssyistä koettanut pienentää niitä suurem-         esillä, niin minä luulen, että tällä hetkellä .ei
56845: pia menoeriä, niitä, jotka nouseVIat sato:iJh~n mil-      esiinny työnlpuutetta erittäin pal·joa. ainakaan
56846: jooniin ja ovat työväelle ·vahing'oksi.                   maa·seudulla. Nyt on käsittääkseni .asema sellai-
56847:                                                           nen, että varsinkin muutamissa osissa, maata on
56848:   Ed. H ·e l en i u s-S e p p ä l. ä: Kaiken sen          työtä aivan riit.tävästi. Ma:hdollisesti joissakin
56849: työn jälkeen, minkä valtiovruminvaliokunta. ja sen        kaupungeissa työttömyyttä ·esiintyy, mutta kyllä
56850: arv. puheenjohtaja on suorittanut, ei tebsi mieli         kai ·kaupungit kykenevät vaneroaan toimeen •sen
56851:                                           Töitten järjestäminen työttömille.                                       2089
56852:                                                                                ---
56853: 
56854: 
56855: verran hätä-a.putöitä, että pahin hätä tulee tor-            tellyt leväperäisesti, niin että tuo asetus on lähe-
56856: jutukJSi. Minä kannatan ed. Nevanlinnan eihdo-               tetty va,sta tammikuun lopussa tänä vuonna val-
56857: tusta sellaisena kuin hän sen esitti. ·Minusta tun-          tioneuvostoon, joten koko apuk•assa-a:setuksen
56858: tuu, ·että niin kauan kuin meillä budjetti ei ole            muutos on jäänyt ra.ukerumaan. Ei tuo apukassa-
56859: lopullisesti täällä käsitelty, tähän budjettiin ei           a,setus semmois·enaan, joka on aiV'an toisia oloja
56860: uusia menoeriä pitäisi kovinkaan paljon •Sisällyt~           varten säädetty, vasta<a tlarkoitustaan e]kä kehoita
56861: tää. Tässä ny-t ·pikkuinen :säästö näikyy ·valti'()-         työväen:iär.i·estöjä rupmkassoja perustamaan.
56862: va.rainv.aliokunnan ehdotuksen •jäljiHä, mutta. sen
56863: päätöik.sen jälkeen, minkä eduskunta on tänä päi-                Ed. A. Aalto: Ed. Lohen puheenvuoron
56864: vänä ·tehnyt tuloojen suostunta;veroasiassa, se vie           i·01hdosta minä .pyy•dän !huomauttaa, että kyllä
56865: sen säästön niin pois, •että tuskin mitään ·uusia             kunnilla nykyään on siksi •paljon rasituksia hätä-
56866: menoeriä tähän enää mahtuu.                                   avutöiden teettäJmisessä, ettei olisi k ai liiJaksi va·a-
56867:                                                                                                        1
56868: 
56869: 
56870:                                                               dittu, jos valtio edes itälla]sessa ia1pauksessa an-
56871:    Ed. H a l m e: Ed. Forselleksen lausunnon                  taisi a.vustul~siin puolitoiJSta miljoonaa maikkaa.
56872: johdosta pyytäisin huomauttaa, mikäli •se koski               Minä kehoiitaisin ed. Lo:hea tutustumaan työläi,s-
56873: työttömyys.aprukassain perus.tamista., että kyllä             ten pialk!koihin esim. •täällä Helsingissä; tiedus-
56874:                                                               telemaa'll rminkäla.ise•t palkat on niiUä, j.otka Hel-
56875: työläisillä on ilmlu tällaisia kassoja perustaa. Tä-
56876: män yihteydessä s•en lausunnon jo•hdosta; 1momaut-           singin ka.urpungin hätäaputöissä ovat. Ni~lle,
56877:                                                              .ioltka ·tekevät hätäarputöitä, täytyy kau•pungin
56878: taisin, .että eduskunrrmssakin hy·väksyttii:n jo työt-
56879:                                                               vaivaishoiJdon varoista maksaa avustusta. Ja mi-
56880: tömyysmpukasso~i·a. koskevan lain muutos, mutta
56881: missä lienee syy, että sitä .ei ole vahvistettu, vaik-       nä kefh.oitfai1sin ed. Lohea iSosialihalli\tuksen lau-
56882:                                                              sunnoist•a ottalmaa.n sehää, minkälainen työttö-
56883: ka sen olisi p:Utänyt astua voima.an tämän vuoden
56884:                                                              myyssuhde nykyään on ma.ass•a o181IDassa. Sieltä
56885: aluss•a. Tällaiset ta,1Jahtumat vai·keuttava•t työt-
56886: tömyysrupuka:ssa.in perustamista.                             ed. Loihi kyllä saisi tietää työttömyyden laajuu-
56887:                                                               den. Työttömyys näyi:ltää !päinvastoin ·eräissä
56888:                                                              paikoin vain lisääntyvän ja, kuten vi1Irneiset tie-
56889:     Ed. Paasi vuori: Mikäli ed. af Forsel-                   dot osoittavat, ailmo valtio vielä lisätä tMä :suurta
56890: leksen [ausunnon •tulki tsemisesta pääsin ;sel'ville,        tyäittömyyttä, lmskava minä oQen saanut 1k uulla,
56891: niin hän lausui jotakin siihen tmpaa.n, .että työn-          että esim. Haa1pamäen rautatierakennuksella on
56892: tekijäin paikat ovat jo niin kO'I'Ikeat, että työna.n-       s·a:nottu ja Hi'.ioban vielä sanoa työväkeä irti.
56893: -taj•at siitä syystä •eivät voi •teettää ·töitä. Minä        Valtin näin oUen on siis lisääJmässä työttömiä,
56894: pyydän kysyä ed. Fo11sellekselta, saa.vatko työn-            mut•ta. kun tulee kysymys pienesitä avustuksesta
56895: te:ki~jä;t ny.t niillä korkeilla palkoiHa ed·es senkään      työttömäin hyvälksi, niin silloin ei ole muka val-
56896: vertaa elintarpeita kuin vuonna 1914 tai 1913                tiolla varo.ia käyttää tähän. Mutta kyllä niitä
56897: maJksetuilla palkoilla. Minä väitän, etteivät ne             silloin on käyttää, kun täytyy niiitä käyttää työ-
56898: sa;a nykyi•siNä 'J)alkoilla s•allllaa. vertaa elintarpeita   väenjä·rjesiöjen to.~minnan \hä~ritsemiseksi ja eh-
56899: ostettua kuin mainittuina vuosina. Sillä työnteki-           käisemiseksi, ja kun niitä täytyy käyttää sellais-
56900: jäin palkat tosia1siassa ovat laskeneet •eivätkä ko-         ten hYIVäksi kuten suojeluskuntalaisten, jotka,
56901: honneet. Elinkustannukset ovat nousseet enem-                kun valtion virkamies - amma.ttitarkastaja -
56902: män kuin mitä pallmt. Se on nyt tun@ttu tosi-                lähtee ma.tkoil.le, kivääri käd•es.sä vangitsevat hä-
56903: a.sia. Pitäisikö nyt kaikki tämä ihintain korotus            net ja kulettavat 10 km. •saadakseen .selville, onko
56904: tapa;htua yksinomaan työntekijäin kustannuk-                 tämä rherra muka :maini:ttu valtion virkamies.
56905: sella, että niiden velvollisuus on kiristää suoli-           Silloiru ei tule !kysymykseen varojen kieltämi-
56906: vyötään ja tulla toi!meen p·aljon vähemmällä kuin            nen, kun tämmöisille lhulikaaneille annetaan
56907: ennen. Sama.ten .pyydän huomauttaa samasta                   a.seita, joihin kuluu valtion 1varoja..
56908: asvasta, mistä tässä ed. Halo:ne huomautti. Työt-
56909: tömyysapukassa-ase.tuksessa            määrätään,     että      Ed. ruf F 0 r s e ll e s: Med anledning a V
56910: avustus päivää koihti ei saa ol'la 3 markka·a :suu-          rdgm Paas~vuoris UJttalarude ber ja1g .att få fästa
56911: rempi. Mitä :s•emmois·ella..a;vustuksella nykyi-             uppmärksamheten ·vid att man .kan kons·tatera att
56912: senä aikana tehdään? Saada 3 •markkaa kor-                   arbetslönern'a mycket. noggra.nnt hava ,ansluitit
56913: keintaan rpäiväissä .ruvustusta, se on melkein sa-           sig till rp1ris•nivån och att de sålunda stigit i
56914: maa kuin ei mitääm. Eduskunta käsi•tteli täällä              motsv•a,ra.nde gTad .so'm 1ivsmedlen.
56915: syksyllä eduskunta.esityksen, että tuo ltVUJstus                V a1d ambetslöshetskassorna beträffar, förefaller
56916: sa:isi kohota korkeintaan 10 :markkaan :päivässä.            det nödvändigt att tde också följa med penningens
56917: Se a.setus on jätetty vahvistamatta.. J o1m toimi-           sjunkande vär.de odh att det i det fallet 1måste gö-
56918: tusvaliokunta tai eduskunnan kanslia on mene-                ras .större inbeta.lninga.r.
56919: 2090                                        Tiistaina 24 p. helmikuuta.
56920:        --------------------------------
56921:   Annu ber jag a:tt få fästa uppmäDksiamheten              niä määriä, että näi1lä l'ahoilla ei olisi voitu pitää
56922: vid aU ma:n från s·ocialistiskt håll lllycket litet        minkäänlaisia ·töitä käynnissä, muuta kuin kor-
56923: har intres.serat s~g fö.r ·arbetslösheitskassorna och      keinvaran palkata työnjohtajia. Tästä syy,stä oli
56924: de medeil, som från partiet uppburits, ha.va i hu-         meidän mielestämme tarpeetonta myöntää määTä-
56925: vuclsaik använts för a,gitations- eller andra lik-         rah:o·.i·a muutamiin maantier.a:kennuksiin. Ra:uta-
56926: nande ändramål.                                            tierakennuksille myönnettiin sitäva,sto~n auliisti,
56927:                                                            vieläpä lisättiin1kin.
56928:     Ed. F •r ä n t i: Kyllä ne hyökkäyks•et, jotka
56929: täällä V'asemmistossa on tehty va:ltiovaraintva'lio-         Keskustelu julistetaan päättyne,eksi.
56930: kmitaa; vastaan, ova·t aivan ailheettomat ainakin
56931: sikäli kuin •on kysymys 'valt]oV'a.rai•nvaliokunnan           Puhe m i e s: Keskustelun kuluessa on ed.
56932: porva:rilli.sista jäJs.enistä. Va1tio,va,minvaliokun-      Halme ed. Paasivuoren kannattamana ehdotta.-
56933: na.ssa on ollut kysymyks·essä .työttömyyden tor-           nut, että nyt esilläolevran mi•Btinnön 1 ,ponsi 'hy-
56934: juminen siinä muodossa, että olisi :koetettu vrurata       väksyrt;täisii:n sellais.ena kuin se on työväenasian-
56935: ma:l11do1llisi<mman pa.ljon määräraihoja sellaisi]n        vali:Oikunnan mietintöön lii.ttyvässä vastalauseessa
56936: kuin ,maantierarkenn:uksi:a. ja muta,ti•emkennuksia        muutettruva:ksi ehdotettu. Kutsun tätä ehdotusta
56937: varten. Mutta ·siellä on asia en:simäisessä luke-          ed. Halimeen 'ensimäiseksi ehdotu:kJseksi. Edelleen
56938: misessa jo saa,nut sellaisen ·vailheen, mitä ma:a.n-       on EJd. Halme ·ed. Aallon ka:nna.ttwmana •ehdotta-
56939: tei:JJ.in nimenomaisesti .tulee ja vieläpä vasemmis-       nut, että 4 :s ponsi saisi sen sanamuodon, joka sillä
56940: ton suosiollisella a.vuUa, että on määrärah:ara alen-      on kyseessruo1evassa va:stalauseessa. Kutsun tätä
56941: nettu siitä, mitä •halli'tus on ehdottanut. Ensi-          ehdotusta ed. Ha1meen ·toiseksi ehdotukseksi.
56942: mäi·sessä lnkemis·essa vasemmiston myötävaiku-             Edelleen ·on ed. Ha>lme ed. A·allon ·kannatta:mana
56943: tuksella ra:uta.tierakennuksia varten yleensä vail-        ehdotta:nut, että viirrneilllen ponsi vali,okunnan
56944: ti·ovarainvaliokunnas's'a: tehtyjä lis.äehdotuksi:a        mietinnöstä ·poistettaisiin. Kutsun tätä ehdo-
56945: asetuttiiri V'a:Situstamaarn, jos'kin niitä si.Uen vii-    tusta .ed. Halmeen 1m1manneksi ehido:tukseksi.
56946: meksi vähän korotettiin. Si.tä.paitsi menoarviossa         Edelleen ·on ·ed. Nevanlinna ed. Vuolmsken kan-
56947: on. varattuna melkoisen suuri ,määrär.aiha uuti,s-         natbmana ehdottanut, et•tä toi<nen ponsi mietin-
56948: rakennu:ksia •va,rten rautateillä, kokonaista 25           nöstä p·oi.stettaisiim. Kutsun tältä ehdotusta ed.
56949: miljoonaa ma111kikaa.. Ei 'V'altiovaminvaliokunta          Nevanlinnan ensilmäiseksi ehdotukseksi. EdeUeen
56950: ol·e niinkään hwonoSiti koetta,nut tätä työttömyy.s-       on ed. Nevanlinna •ed. Vuokosken !kannat:taJmana
56951: puolta poista:a vavaamralla määrärahoja:.. Jos ·si·inä     ehdottanut, että mietinnön kolmas .ponsi voistet-
56952:  on j.ota:kin, mihin voi vasemmisto hyökätä, niin          tais]in. Kutsun tätä ehdotusta ed. Nevanlinnan
56953: se voi hyökätä juuri vasemmistoon.                         to]seksi ehdotuksebi. Ja lopuksi on ed. Nev.a:n-
56954:                                                            linna ed. Vuokosken kannattamrana ehdottanut
56955:    Ed. P a a s i v u ori: Ed. Forselleks·elle pyy-         että neljäs ponsi mietinnöstä po·istettaisiin. Kut-
56956: dän s•anoa, että kun hän sanoi, että sosia:ludemo-         sun tätä eih:CLoltusta ed. N evan.Jinnan kolmamne'ksi
56957: kraatit ei;vät Olle rha.rra:staneet työttömyysa,pukia:s-   eihdotukseksi.
56958: sojen pemsbmist•a, niin kutkahan niitä ovat tässä
56959: eduskunnassa •harrastameet. Minä olen tehnyt                 Selostus myönnetään oikea1ksi.
56960: anomuksen ja minä >Olen tehnyit eduskuntaesityk-
56961: sen kolme kertwa jia minun eduSikumtaesity;kseni              P u h e m i e s: Katsoen siihen, että eri :ponsia
56962: on lormlta joih ta:nut asetuksen hyväksymiseen. Ei-        koskevat elhdotukset o'v.at 'keskenään erillisiä, on
56963: vät porva,rit. ole olLeet suuria rharrastajia tä,ssä       mielestäni niistä kustakin 'eriheen päätös teh-
56964: a,siassa. Korkeintaan ovat huo non1.aneet ja vas-
56965:                                     1
56966:                                                            tävä, ja tämän mukaisesti ·olisi ensin äänestettävä
56967: tusta-neet pal'empi~a. ehdotuks:Va ja l•o,puksi viivyt-    ed. HaLmeen ensi'mäis·en ehdotuksen ja valiokun-
56968: täneet niin että se kor.i'auserbdotuskin, minkä tein,      nan mietinnössä olevan ·ensimäisen ponnen välillä.
56969: raukesi.                                                   Tämän jälkeen on äämestettävä ed. N ev.anli:nna.n
56970:                                                            ensi:mäisen ·ehdotuksen ja valiokunnan mietin-
56971:    Ed. T u r tiainen: Eld. Fränti väittää va-              nössä olwan toiS'en ponnen ;välillä. Tämän jäl-
56972: semmiston valtiovarainvaliokunna,ssru vastus.ta-           keen o111 äänestettävä ed. Nevanlinnan t.oisen eh-
56973: neen työmääräralhoja.. Tämä ei pirdä siinä mer-            dotuksen .ia V'ailiokunnan mietinnössä olevan 3
56974: kityksessä ·pai:kka.ansa, että näitä määrämhoj1a           ponnen ·välillä. TäJmän jälkeen on äänestettävä
56975: olisi vastusteiltu siitä syystä, ettei olisi tahdottu      ed. Halmeen ,toisen ehdotuksen ja valiokunnan
56976: työmääräralho.ia yleensä myöntää, mutta määrä-             mietinnössä olevan ponnen välillä, ja sen jälkeen
56977: rahoja maantierakennuksiin oli anottu ruiin pie-           tehtävä .päätös ~ed. Nevanlinnan hylkäävästä eli
56978:                                             'röitten järjestäminen työttömille.                                          2091
56979:                                                                             -------
56980: 
56981: kolmamnesta ehdotuksesta. LOIPuksi on äätnestelt-              voitta1fl,, on ed. Ha•lmeen toin:en ehdotus hyvruk-
56982: tävä ed. Halmeen kolmannesta. ehdotuksesta, jok·a              sytrty.
56983: tarkoittaa valiokunnan mietinnössä olevan vii-
56984: meisen ponnen ·poistamista.                                       'Aänoes:ty~ses•sä .amn:etatan 104 ,ja:a"- j.a 7 9 ,ei"-
56985:                                                                ääntä.
56986:   Äänestysjärj·estys hyväksytälän.
56987:                                                                   Puhemies: Eduskunta on siis 1h.y.vä:ksynyt
56988:                                                                täs•sä ää;nestyks·essä 4 pon:m:m ·selila:Usen:a., !ku~n s•e
56989:   Äänestykset ja päätös:                                       on työväen!llsi•ainvnll~okumnan 'mietinnössä.
56990: 
56991:    1) Äänes:tys .työväenasiainva1iokunna.n mi:e-                   Puh oe m i •e s: Täimä.n jätlJkoon on p.äätös. teh-
56992: tinnös:sä ·o[evasta 1 porrnesta.                               tävä: €id. Nevan[rimnan kolmannesta •ehruotutks,esta,
56993:                                                                'etta nel.iäis ponsi ·tvövätena:si•a.inva(liokunn!lln mi!e-
56994:   Ken hyväksyy työväenasilainwdiokunnan ehdo-                   trnnö,stä poistettaisiin.
56995: tuksen tässä kdhd:en, äänestää ,jaa"; .i•os ,ei" voilt-
56996: taa, on ed. Halmeen ensilmäin•en eh1dotus hyvälk-                  5) Ken ihyväikstyv :työväienaJs'i:a:invaliaku:nna:n
56997: sytty.                                                         .efbtdotnks•en 'täissä kohden, ään:estä:ä ,ja~a."; jos ,ei"
56998:                                                                voilttaa., on :ed. •NeV1a.n:li1nn:a:n ko~mats •ehdotu•s hy-
56999:  · Ää.neslt.yikses•sä ·ovat .i!lla-äänet voitoHa.              väilnsytty.
57000: 
57001:    Edu:s:kunfa, on tstiis täls•sä ikohd•Em hyväikisynyt           Aänestylks:essä ovat ei-äänet voitolla.
57002: ty•öväientalsi:a•i,nva Hokunnan ehdotulksBtn.
57003:                                                                  P u h •e m i e s: Eduskunta on siis tässä äänes-
57004:                                                                tyksessä hyvä!ksynyt ed. N etvanlinnan 'lmlmannen
57005:    2) Äänestys Btd. Nevanilinn:a.n •eh:dio'bUiks•esta,         ehdotuksen.
57006: ettli mietinnJössä ol·eva toinen .ponsi poistettaisiin.
57007:                                                                  'T•rumäm .iä:ltl~een on 1pä:äMs :tehtävä ·ed. Ha~lmeen
57008:    Ken h!yväJlmyy rtyöväienwsi:ainvalioikunna:n ehdo-          kolmann1estru <e~hdtartu'ksesta, että. työväienwsia·inva-
57009: tuks,en täs,sä kohd€in, ää,nest.ääJ ,,jaa"; jos ,ei"           h·okunnan mi,etinnön tvi]mteimm ponsi 'POi,stett.a·i-
57010: v,oittaa., on ed. Neva:n:linnan ·en1simäirren ·ehdotu's        S'l1n.
57011: hyvälks.ytrty.
57012:                                                                   16) Ken hyväiks.yy t.yöväJenwsia:inv:aEotkunnan
57013:   Ääinest:VkJsBtssä ovat 1ei-äämet voitdUa.                    :ehd:oimlksten täJssä :koh!d•en, äänestääi ,ja,a"; jos ,ei"
57014:                                                                voittlaa, on ed. Hallffileen tkolma!S ·ehdntrus ih'yväik-
57015:    Eduskumta on siis lhy.väksynyt ed. Nevanlinnan              sytty.
57016: ensirmäisten 1ehidotuksen.
57017:                                                                   Äänes1Jykses!Sä amneta:an 102 ,.jaa"- •.ia. 80 ,ei"-
57018:    3) Äämtesty•s ed. Neva:nl.Unnan •toils•en :eJh:do:tulksen   ä<anJtä.
57019: ja työvä:ena·siainvaJiokmJJnan mi1etinnön 'VäliHä.
57020:                                                                   P u: h ·e m i :e 1s : Ed u:sJkutn•ta on soii•s' hyvälksytnyi
57021:    Ken hyväiksyy rtyöväenastiainvaEokunnan 'eh'do-             .nyt esilffiäJol·ev;an ponnen s€1Haitstena ikuitn• s·e on
57022: tu1ksoen täissä :kohden, •äänesrtääi ,jaa"; jos ,ei"           tvöväJen!llsi,arnv1a:liokunna:n mieti.nnöstsä.
57023: voitt!lla, on ed. N·evawlitnnan toi•nen oehdo•tus hy-             Pä:äitoksen jo!hdtosh ]tausu vat
57024: väil~sytty.
57025: 
57026:                                                                   Ed\. P a a. 1s i v u· o T i: Minä •pan·en wstatl!aus•eeni
57027:   Åä;nest:viks•essä ovat •ei-.ää•n:et vo~to:l'la.              tehrtyä .päältöstä va:staa.n. 'Tämän a.nomutks:en joh-
57028:                                                                dosta ei <Ole työntekijäin as'l.Oima tullut •pikkuista-
57029:   ·Edusikun:ta ton 1siis hyväik:s,y:nyt ·ed. Nevanlin-         ka:an •pa!'emm!liksi, vaan pahemma:ksi.
57030: nan t·o]sem •ehdotuiksten.
57031:                                                                   Ed. A. 'Å a'l•t o: Mi!niä. yhdy•n ·ed. Paasi vuoren'
57032:    4) Äämtets:tys ed. Halmeen to~s<en <e~hdotutk•s:en ja       t·ekem'ä;än vatsta•lausees•een.
57033: työvä1enasiainvalrokunna.n mietinnön nel.iännieln
57034: ponnen vä;li11lä.                                                 Ed. H a•l me:          Minä myös yhdyn vastalau-
57035:                                                                S·8ieseen.
57036:    K:en ihyvruksyy tvöväenn1siai:ruvaEdkU1nnan ehdo-
57037: tuksten täJs1sä kohdten, äänestää ,•jaa;"; jos ,ei"               Asia •on ·l'appuun käsitelty.
57038: 2092                                              Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57039: -------------------------------------
57040:   3) Määrärahan myöntämistä kansakoululasten                        kaJILSa:koululasten aNus:tusra:hasta., kun samaan ai-
57041:            ravinto- ja vaatetusavuksi                               kaan kymlilleniä miljoonia rmarrkkoja on otettu
57042:                                                                     valtion budjettiin suojeluskuntien y. m. avusta-
57043: ta!1koit:twvan red. :SiUa:npäiäm: y. lffi. a,nomrUIS{l!hrdoturk-    miseksi.         Jos tämä valti:o;varainvaliokunnan
57044: sen n :o 98 joh:dos:ta :larudilttu vwltiovara,:iJnvalio-            tekemä ehdotus hyväksyttäisiin, niin näyt-
57045: kunnan mi.retintö n :ro 1 esitellään a i n o a. a n                 täisi sirltä kuin täällä olta.isiirn rsivistysvihol-
57046: k ä slrtt~el y:_y n.                                                lisia. Jos me aja~ttelemme tulevaisuutta Suo-
57047:                                                                     messa rakenta8J, niin täytyy kai meidän ensi
57048:    Keskustelu:                                                      kädessä ry,htyä :avus:tam3!an la:prsri.a, jotta. ne :ova.t
57049:                                                                     t:iJlaisuU!dres:s:a koulurnkä:ymJtiin. N yky]s,enä ·kal-
57050:    ~E:d.   N ~V :3J n :} i rn n ra::Halllitus on tbud.ietti-        liirna ailkarna eivält :köryJh:äit rtyöläisvamhremmat mi l-        1
57051: 
57052: 
57053:                                                                     1läiän taV'oirn, 1k:y1'kene ha:nikkim!llaTh la-p:siHreen va,ate-
57054: &hdotukseelliSa otta,nut tä,hän tail'lwi.rtuksreen 2 milj.
57055:                                                                     turstru ja rravintoa, rsiinä rnä:äri,n että n1e voisivat
57056: ma·nkka:a. Vraltiovararinvwli.rokunna:stsa on 'tehty
57057:                                                                     :krou:liurukäyll!tiä ja,1Jkaa. rv ailtiovarrairnv;aEoilmn,narn
57058: ehdotus •määrärruha:n· nostrumits:esta s~iihren, mitä
57059:                                                                     ~lrdoturs ~tietäisi, :että suuret :.iou!lwt kamsruko:ulu-
57060: asianomainen eri:ko]sva:liokunta: täJs:sä mietinnösrsä
57061:                                                                      lrupsia täytyisi jättää 'koulunsa ~kesken:. Sivistys-
57062: ehdottaa eli 41IDiljoonaksi. Rahallisista syistä 1Val-
57063:                                                                      valirokunnwn rmietinnös:säJ main.itaan, että 'S'e mä<ä-
57064: t:i:oval1ainv:ailiroikunman renemm.irstö rei rolre ilmtsonurt       ·räraha, rmi.rkä r{fli myönne'tty :viime vuotta varten,
57065: voivans:a tä,h'äin suostua. Valiokunnan 'budjetti-                  oli jo :ffievääillä tyyten lopr-puun tkäywtty. Koul)l-
57066: reh:d1otus -pää:ttyy :kyiltläJ näJenn·äJirsreen 30'----'34 mriJj.
57067:                                                                      hallituskin ehdrotta.a. 2 1 / 2 mil:j. mrurkkaa ja, s~vis­
57068: ma;~_rkan yliiääanä:än. !Miu;bta, ~kuten :sarnrOittu, :tämä
57069:                                                                     tYISvaliokurnta Yrksimiel~s•esti on tullnt rsiih:en. ikäsi-
57070: y l~iää:mä on todeirunäköisesti: :vaan näennäinen.
57071:                                                                     ·tyikseen, ·€1ttä 4 mi:l.i. määJräraha dlis:U vru1'ttåimättä
57072: Si:ltlä .ios tilratpäinen vrura!ltl:i:suusvrer•o rei runnaili:aan
57073:                                                                      tähäm t.arrkoit:uikrs.een :my,önnettävä. Eh:dorta,n että
57074: 450 mri!l.i. marrnka:a ___., .illl rrticim. arVieHa:run vaJJ:tio-    Hivistysya,}i:okuunan rehdotu;s 4 milj. m air.kan :mäå-
57075:                                                                                                                          1
57076:  varainministeriössä todennäköirseksi -- niin tämä                   räraha,:n rmyöntä:m:Use<srtä hyväJhy:ttä:isiirru, rs,irllä
57077: yli.iääJmrä lill'uruttuu 10-20 mitlj. rmavlmn vru.iauk-
57078:                                                                      eduskunnalla on tilaisuus myöhemmin käsitelies-
57079: rSfllksi. J~ :kun ~edu!skumta tänä :pfLiiVäinä vi.relä on
57080:                                                                     ISään hudr.i·ett:Ua vähentää .ioi:s:taikin mur:Usta määrä-
57081: ~päättä:nyt. va,paurttaa suumn .iouJkon valioikurnnam
57082:                                                                      rarho]sta, jntka. :eivät ole niin, ta.rp:erellisi,a; kuin
57083: verovei voHi:s:ilksi rehdorttrumm :suos,tuntavemvel vol-
57084:                                                                      tä:mä.
57085: lisuud~sta,, rniin on va!l]o:rnumnan bud~iretti:eh:d·otuk­
57086: seSSiar S'itä: väJh:emmrän rrnirtää:n V!llraa tmäära/raJhJOjen
57087: TIIOsiJa:mirseen. Sen vuoksi :täytyy min~nr rahnot-                     Ed. P ö Y' h ö 'n e n: Yh:dyn tä:ycMlisesti rsiihen
57088: ~a:a, että ~duJslkuntJa, täJhä:n ~arlkoi:turkseen päwttäisi         :mirtäJ red. SiUa,npää la,ursui. Mi,nä pyydäin saada
57089: ·osottaa tälle vuod;el:l:e alinoa:si!Jaan, 2 tmi!lj. mankil.ma.     ikrunnattaar rhämen tek~emääin:sä eh:d:otUlS:ta. 1Samalla
57090:                                                                     rhuomau~an, että, jors tämä menoarvioon otettu 2
57091:    E'd. 1S i '1 il a nr p äi ä: Kun mui:srta:a että ed. Ara-        mill.i. markan tmääJrä:raha tul~e rhyvä~sy:tylks:i sel-
57092: järvi tsil1oirn, kun rems:i: !lmrrarn esilteltiin ikäJsirteltä-     :lais,elliaan, t.iretä:ä S•e rkonluJkrf:):irttO'toirminn:a·n mri.:ltei
57093: väksi ne 8Jnromuks~et jori:srs<a oli kYSY'ill'YiS määrä-            tä:vdrelli:st~ rpy,säiMYimirst.ä. J·o!lm::Unren ikäsittäin<ee,
57094: rahan lm:v'Ö'nt'äimis·es:tä, ehd·otti et:tä: nre ika:Ukki siir-     miten täJr'keä täJmä :laitos on nyrkY'o~oissra, Minä
57095: retään siksi kunnes tulo- ja menoarvio tulee edus-                  valitan :sy:väJsti, .ios tälm'ä 2 m~rl.i. markika'a ihyvä:k-
57096: kunnassa lopulliseen käsittelyyn, n1in ymmärtää                     rsytää:n. !Toivon ikuirtren:killi, että redus:krunta. ikäs:Ut-
57097: että ed. Aira:järvi aikoi yksinään hylätä kai~ki                    tää aJSiran tärnkeyden ja. ottaa ~ed. :Sil:lan:pään teke-
57098: näanä ehdotubet, 'ruoska nyt ilmoitetaan että niitä                 män ehd:oturksren huomioon.
57099: on mahdoton enää ottaa. 1huo:m:ioon kun ker-
57100: ram tulo- .ia menoarvio on lyöty lukkoon. Edus-                        rEd. H H d ern: Ookså j!l!g 'titllåter lmig r!l!tt på
57101: kunta antoi silloin ed. Arajärven yksinlrrertai-                    ~dret vwrma:stie urnd,ensrtörda 'rdgm. Sillarnpää1s för-
57102: sesti <vetäJä itseänsä nenä;stä. Es:irlläolevassa                   slag. Om rriksda.gen omfatta:r startsutskottres be-
57103: anom usehdotuksessa,             rSivistysvaliokun ta. aivan        :shvt at't :såm'rna. det rförres11a_g1nra ans[,ag1et .til:r 2 mil-
57104: yksimielisesti ron !hyväksynyt 4 miljoonan                          joner, rhetyd·er :det icke :endarst en rkurltm1f]entlig
57105: markan määrära:han vail'attomi'en kansakoulu-                       .ha.rud:ling, dret hetydrer ockrså ren handrli:ng mot hu-
57106: lasten rarvinto- ja vaatetusavuksi. Kun tämäkin                     marnirteten:s :pr1unitivarsie krav. Då s:kolstyrelsen
57107: mä:äräil'alha, jonka :si:v:Us:tys~va1iokunt·a ehdottaa, on          föres:l,org 2,.500,000 mamk :för äind,a:må:l:et -poäJngte-
57108: valtirovarainva'liokunnas:sa ra:lrennetltu 2 milj. mark-             mdes uttryc'krl:Ug1t att d:esrsa. prenlllinga'r :skulle an-
57109: kaan, tuntuu tä.mä lievimmin sanoen -perin kum-                     rvä:nd:as för larndisikommunerna. N u har d·et emel-
57110: ma1liselta,. En olisi uskonut että säästöjä ruve-                   l<ertid vi:sat :sig, att :stadsrkommunerna: äv:en äro
57111: taa tekemään etupiiiässä köyhiren, vara.ttomien                     i 'behov a~v ,ganska s·to,m :medrel. ~Då rkulturutskot-
57112:                                              Kansakoululasten ravinto ja vaatetus.                                                     2093
57113: 
57114: 
57115: tet, efter .att hava hört e~rp·erter, bstlo•g summan                      Ed. P :r o c o ,p e: U tan a;tt vilja göra något
57116: 4,000,000 gjo:rd e utskottet 'det väil veta,nde a;tt
57117:                      1                                                lärugne inlägg i drsikus,siooon her jag, 'l.mder lhän~
57118: det va.r clen tm:i!nåimitsumma s'om :Vordrwcles, clet                 visa•rude till die sikäil·. som av ku l'turut•slmottet åbe-
57119:                                                                                                                     1
57120: 
57121: 
57122: minsta som behövd,es. E;~nHig<en tskuHe mycket                        ropat.s och med häJnsvn rtiH d~en uprp•rörancle •nöd,
57123: stö,r:re helopp ,}m.VJa• hort ans,lås .för de,t'ta ä:rud·amåil,       som i måmg;a fallrl råJd,er :bland ·folks[lml,eba::rn sär-
57124: men a'v rs,pa:rs,rum:hl8tshärus:vn hes,löt kulrturutstkottet          skilt i .d1e ,stö•rre rstäJdenrua, at:t få u:ttratl:a. mi!n an-
57125: att d'enua gång nö.ia 'S:ig med •eruclast 4 mil,joner.                tslu1ming tiM de:t :för:sla:g, SIOtm ruv :rd_g1Siffi'. Siilla,ntpää;
57126:     J acg anhåller, att ribda1gen måtte allvarligen                   här framställts om godkänna.nde aN utskottets
57127: beaikta. det behjärtamJsvärda ä:ndamål, tiH vilket                    frrumstäJHnå.rng i saiken.
57128: dessa P'enmingar komma· rutt lanvändars, och hes'para
57129: s.ig rsjäJlv !S•kammen a:tt 1hava Sl'oTJat medel för ifrå-
57130:                                      1
57131:                                                                           Ed. vo'n W: en d t: Kll.l,tu:rutskottet iha·r före-
57132: gla!V'a•ra'rude syftie.                                               n:at s•i1g Oilll 4 milliorll!er. I tbudgeten finn>es u:pp-
57133:                                                                       ·ta_g1et 2 m~boner, ,gåJs,om :redarn tidigarne framhåtHits.
57134:    E.d. Lohi: Minä tunnusrtam a•ivan, tä:vd·elli,..                   J 81g 'täink<er mig, umd hämsry:n •tirll de 'Stora beV'~l:l­
57135: ses,t.i ne nätkö:kohdat oikeiksi, mita ed. SiHa,nrpä:ä                ninglar rilbdagen på:trugitt tsig, a~t det go:tt :sikall
57136: toi :esiin. •Mutta 00 '!S~]kka, mitäJ juuri va,semtmisto              förslå att giva de 4 mil.joner, som av flere tala-
57137: teki täJlt}e hud1jetitHe muuttaes1s.aa'n tuiojen !Slmstnn-            :re äs~ruts för detta ända.må,l, varför ja:g också
57138: ta Vleroa, näy,ttää tekevän mathdo'ttomalksi tätmän                   för .min ,del 1her a.tt få unde:rsMda r.d,gsm. Sillan-
57139: toteuttamis en.
57140:               1                                                       pä:äs föl1s'l'aJr.
57141: 
57142:     ·Mi,mstmi ,Soi fJJ! i n: en' ·Viime vtuoden meno-                     E,d. K o ik lk ·O: V·a;iJklkapa va:lttioovamain:v:aihOikun-
57143: arviossa oli määräJra:,ha ka,nsa'koull.ulatsten rav]nto-               n:a;n :arv. ·PU heenjohtaja varoitti!kin, 'että budjettiin
57144:                                                                                       1
57145: 
57146: 
57147: 
57148: ia vaatetusavuksi llh miljoonaa. Sle ei rii,ttä-                      'W rpitäJisi mitää:n li:sä:ä ~nää: ti:n:kiä, mirtä s:U~hen
57149: nvt. •Edusikunta 'nälki tarpeeN~s,eksi myöntää: Iisä-                 JO ei ole pantuna.~utta siJt1Je1JJkin, tknn täJmä asia
57150: budj·etitssa vuod'en lopuHa 1 milj. 1Ji.säJä. Täihän                  on n~in 'tärkeä ja :sumesti va·ilkurt·tava va:rsim:kin
57151: perusirll'en on kaiketikin tkouluihallitws täik,si vuo-                hrurvaamrusutuirJ.,la soeud·uiNa ikoll.lulrusten edistätmi-
57152: dekisi ,arvi!oinnt taTpeen 21;2 m]ljoontaiksi. Kun                    srekrs:U, uit~n minä va·rotutksi,st.a huo!lima.tta katson
57153: hallitus ·esitylksess·ä!än ·on ·sup]stannt ipuheenalai-                velvo1lisuud~krseni ehdottaa, rettä ainakin tl mil-
57154: sen määJ:räJmhwn 2 m:Uljoonaau, on 1se tamahtunut                      joona tl:Usät:täi,sivn v~a,ltitOIVa,rainvaltio!kllnn;a:n·mvön­
57155: :v~ksi,nomaa.n •siitä •s.yy;stäJ, <että on ikwhsot:tu väJlttä-        täJmään summaam ja; 1eihdot:m sii,s, ~että myönnet-
57156: mättötmä!ksi ;supistaa menosä!ämtö välhimpäå.n mah-                   täisiin 3 mi}j. mar~ka'a esitllläJo:l,eVIaa'n ta•rtkortu:k-
57157: dol:lis,een. Niinlku:i!n n:vt olemme näJlmeet ron va'l-               •s'oon. kä:vtet'täväksi.
57158: tiovamiuvruliotkutn'ha jäit:tämyt mä:äräJraha,n samaksi
57159: kuirn hwllirtus 1esitykSies,sään.                                           1Ed. L ·e h t o k o s rk i: Minua ilhemetyttää suu-
57160:     :Mi!eles,täni '0[]; lk:\nlilä · ai"VCam, toden,näiköi!Sttä että    resti, <että täJllaises,s:a nä:in täJiikeäJsrsä tky,svm:viksessä
57161: 2 mili. ei täJhän tartkoi!tuOI:seen riitä, ja sen vuoksri               ai.i'o'ta•8ill ·ti:nJkiä juuri rnä;~den väJhävarai·s:t•en työ-
57162: o}]s]ki.n eri•ttäin ISIUOtruvrua., jos <eduslJmnta ,näJkisi            läi1sten ·lmsten kusilantnll.ks·eHa. Kun tä:mäJ ~ailote­
57163: mruhdoUirsebi korottaa täJm:äm määlrälmh'an Bi:iih,en                  ·O·n tehty, •on se fehty. ,s]i:nä: vatkaa,ssa miel1essä,
57164: määräJä!n, fkuj.n s•ivitstvs•m,l:iJokunta on ·ehCLottan·ut,           että näid:en 4 :mil.ioona:n myöntä1mi's'en avu:lla voi-1
57165: 
57166: 
57167: tai a.inatkin 'siilhen mä:äräJän, minkä kou~uihallitus                 tarsii,n redes 'OiSI!llksi työväJemluokwn l~a:sten tsivis·tys-
57168: on ehd,otta.nut. Mutta. jos 's'e n:vt täl,lä; ihetikellä:              tasoru, .s~kä henkistä että ruumiillista tasoa kolhot-
57169: on va;i'k'eata -        ja täytyyhätn myö,n:Mi!ä, 1että S'e             tara. SiJvi:stysa:siaw:valiokunta. on myös ai va;n
57170: tilatnne, johonka nyt o}emme joutuneet, itekee tä-                     YikS'i!mi'eEsesti i:lman :minkääml,aista, vas:ta,lans,etta
57171: män hvvri·n vai:kJeaiktsi. - niin wrv>el,en, ·että; a:sia              h:vväJksymtyi täJmäJn 4 :mil'.i. maTikan mäå.rä:mhan.
57172: eh:kä ol]si ihoid,ettavissa sama.I:la 'taNal>La ikuin tänä-            Ny't ikuitenikin vaHvovarainva:Ho!kmnta on 1ehdotta-
57173: kin vuonna, ,nimittäin. nirin, 1että edus:ku:nrta •saisi                nu:t, että a:Unoa,st~a,a:n 2 miljoonaa täik:si vuodek'Si
57174: l:i:sä'budj.etin :muodosrsa' tS'YVS'PUOh:Jen hankitakts!Ben,          1Va':ra:ttairsiin näiden lkansalk~oll.lulrus'ten v:aatetta.mi-
57175: sa1l:V.Uko Vial>tion rahalliruen a•sema eh!kä s~Hlo]n li-               seen ja ruuan avustamiseen. Tämä ma:ara-
57176: sä:vkisen myöntämilstä. Onlhan mahdo~lista, että                        rah.a on kuitenkin tavattoman rpieni ja. kun kat-
57177: a!S,ema •siltloin on •eduHi'S,empi !kui'n ,nyt. 'Tästä                  soo maa:s1euduHa, jos,sa 'On tavattoma,n pit.kät mat-
57178: .svvts'ta ja rottaen 'huomioon ts,en ~erittäim. vaike8in               :kat tkou'luun, niirn työ!läJis•et eiväJt vroi varutettaa
57179:                                                                                                                 1
57180: 
57181: 
57182: mhaHits~:m atsreman, mih:i:nJkä V'a·l·t·io ny!t on joutu-              1-atP'Slta:aill ri~ttävälssä :mä:äiräJssä .i·a hte 1eiväJ't voi rii:t-
57183:  nut, voitaisiin mielestäni tällä kertaa tyytyä                         tä:väiä mv1nit.oa. heiNe a'llita,a. 8eu,raurs tästä on,
57184: haillitu:ks:en ja V'atl'tiova:raimV'aJlirakunnam ·ehdotta-             •että :suuri jouklko tkou:lui~iäJssä ·oltevia lrupsia jäiä
57185: ma,wn määJrääJn.                                                        pois rlmu[•u:sta. 'T!ä1m'äl ~ei suinrkaan ole mi·ksiJkään
57186:                                                                                                                                      264
57187: 2094                                                       Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57188: 
57189: 
57190: h:vödy~ksi Suom~m :vMe:USikull:tajärjestelmMle. Kun                      täJminen jatkuvana• lu1kuvuotena :aiu,a siirtyy Jmh-
57191: tä1män a,sian ottaa siltä "lliannalta, p~täen si·1mällä                  d,en iktall·ent>erivuod,en osa1l:e. Ol<en vi]me touko-
57192: lasten ja nuorison siv~stystasoa, henkistä ja: ruu-                      kuussa sivistysvaEokumnrus·s•a kannartta:nut 4 tmi}j.
57193: m~iUrs:t:a truso~. s~lloin min111n m~e1estani 'eduskun-                  mwJJka.n mää:räiraJha,n myöntäJmi:stä. S<en .iä.Jlikeen,
57194: nan yiksimie~lils<e·sti pitäi,s:i myöntää tämä; 4 milj.                  nii::nJkuim, hevr:a op•etusmini:steri tääJHa huomamtti,
57195: markkaa tahäJn tarkoi'tu1ruseen.                                         on ·eduskunta viime VUJoden tlopuU'a käisittel,emäJs-
57196:                                                                          :sään l]säbudjeti•ssa myöntänyt 1 m~l~ioonan s·a,maa
57197:    E·d. A. F u r u: h .i te 1m: Ehuru ja.g myc.ket väJl                  :tamktoitnsrta: vra'rten. Niistä ti<edoista. pä:älttäen1
57198: förstår 1den vädi.ian, som statsutskottets ord-                          .iotm o~en tsawrmt viåJme .ioul<un a-iikwna, saattoi
57199: föm•nd~e ] !kväll rilkta.t ttill~ rilk<sdag1en tmed wprpma-              ta,silanomainen vivasto my<äntaä a,vnstu:sta 60 %:ia
57200: nin:g a,iJt icke genom •nya ~a;ns}ag ruJbba den upp-                     haikemums:]ssa ~esitetvis1 tä ikonlu!keitto_i.en lffilenoar-
57201: gjorda ·budge~en, .a;nser jag i likhet meJd så många.                    vioiJsta.. Nyt :on 'ehdotettu 2 rrnil.i. määJrä:ra1han
57202: a:ndra !tahJ;J:1e, att lhär iftalk'titskt äJr lfrålg-a. •<Ym •ett nöd-   myöntäJmiJstä. Ol'ffilltme ,siils 3 mithoonaa to:si-
57203: vä:ndigt ans'lag, ·då ma.n tta;r ~ betmk~and,e den                       ·rus~allisesti myö:ntäneet, :kun ikQillllutoimiJnrram käy-
57204: d:vrtid, 1S'om råJdier och den tsVIåir~_g~het, tsoun de                  :täintöä ottaa hu!otm~oon. Kun vitelä, uiin1kuin 'herra
57205: mindre hemet]}ade ha:va ,a,tlt; a,ns1kaffa ,k}äJder åit                  opetusmin:]s,t>eri :myöskin vi,itttrusi, tämän vuod·en
57206: sina ba,rn. På grund hämv förenar jag mig <Ym                            lopns'S'a •esiinty<väs1sä ll.is.äibudjeti,ss:a. 'edusiku:nnaHa
57207: d•et a.v .r,agsm.. 1Sci.1lrunrpä1ä ,gjo:vd•a, föns•1ag;et, :artt         on tilla:iJs,uu:s täihäm tarkoituJktsoon, :ios ta.rve vaa•tii,
57208: d·etta <:ms,lwg •skutl1e utgå med 4 mi1l_ion1er marlk.                   myöntää vielä 1 mäioonan, niim 1sm~oin :on ~käy­
57209:                                                                          tettä.vämä lkolko se rah~., .iota :sivi1stY1S<va<liokunta
57210:    Ed. S i l1l a n p äJ äi: Vra,ltiovwra~nva·liokunna.n                  läihes vnosi sitten on ipuo1ta:nut. Eun täJlttä ikäy-
57211: puheenjohtaja ma•i1mtsi äsilren, että tul<Q- ja meno-                    tännöltlisen torminnain m.nnal ta :ka,'ts·~l~ee •aJSiJa:a., ei
57212: arviossa on ik:villä muu:twm1<a ikymmenrä m~l,ioonia                     mile1estäni ole mlitäJä:n oilmutta 1käy.ttä;ä tSeltla•i!sta
57213: marrk:ko.ia y~lilt.:y~stä. 'Tä!mäi ti~ t-ekee ma:hdoHf-                   karkeata puhetta, .iota täällä eräät ·va,sHmmiston
57214: seksi sen, että ehdiotettu 4 miljoonan marka.n                            puJhuja,t ovat viljelleet. Minä katson, että jokainen,
57215: mää:rälraiha volda,a,n i~:man mi tää,n vai!k•eu!ksi~                     .ioka 'läimlp]mäsi:i tsuosii tätä terittäJin. ·täJJkteä:tä kou-
57216: tää:Uä myöntää. Muuten mi:nä i:hmettelien 'edus-                         lwkeittoto1miruta:a, v·oiJPi olla tyytyväinen vwltio-
57217: taja Kloilckoa, .ioka itse on ollut siv~stvtsvailitolkun­                 va,rainv·aJlio1kunman ja, :ha,]liw:ks,en :esity~k;seen hy-
57218: nalssa as~oita ·päättäJmäissä, •ja joka n.ytt täälllä on                 vin luottaen :siihen. ,että :tämä! toiminta on m<e-
57219: ruvennut tinkimääin sriitä mi}.ioonrua rp·ois. Mi-                        nestyvä ,säännöllisesti .ia että jos jota:kin <vajalllSta
57220: nusta tutntuu täimä 'P'erin ikumlUl~illi•s,elila, näin vä-               sy.nrbyy, se V!oidata·n tälyttää tälmän <vnod,en QopuHa.
57221: hä:Unen ikuin täJmä :mhraterä onikin :siihen suuretm
57222: ta:vp:eeseen, ·rräthd•en ioka on olema<Sisa.                                  Ed. J u1 n ,e s: Niilhiu tuloksiin nähd-en, joita
57223:                                                                          tä:mäJnlnontoisil!la :määlrärahio:iJUa ted~l<Hs:Lnä vuo-
57224:     Ed. I .t ik ·on e '11: Täimän ·asi&n käsittely ja ne                 si·llla on ~w:ilkaa[)Js·watu .,v•errrutta:iJn !pnultiJee]l~sissa
57225: huomautukset, mi:tä edustaja Neva:n!linna .ia Lohi                        oloissa, erittäinkin maaseudun vähävaroosissa
57226: ovat tehn1eet, osoittwa, miHä kyynil,lisy:vd•ellä      1                 ka,nsaikouil,npiiti'eissäi, :katson velv otlliistu•tJid•ek,semi
57227: täJssäi edusikunnas1sa ikohd•el:laan 'puutteenatlaishm                   krunnat·taa :siv]sty,svaJli,olkunnan mietinttöä mäJäJrä-
57228: asioita.. Vedetä:äJn s•ellai·nen 'S•eilkka tmu!ka estä-                  ralha,n korottamises:ta, 4 mili. markJk,a;a,n. Vailikka
57229: mä·äin täimäln määräir·ahan myö.nltämi!stä 4 milj.                       bu.d.i·ett]mi,etintö 'Uätennä:]sesti osott:aa:kin joniluen
57230:                                                                          1
57231: 
57232: 
57233: 
57234: ma,rkan suuruis,ena., ·eitrtä tänä aamu;na os:a täJman                   vermn m,ei:kJkoutta mäJä;rära:han korotta,misteen,
57235: ma:alfl.' ku,r.iimm,rus·sa as<ematsS!a <o<levista veronmak-               niin minun mielestäni tänä päivänä tehdyllä edus-
57236: sa.i.Usta ·on vapau'tettu vaJliio'n tulojen ·suo:stunta.-                :knnnan päiätökse1lä on ihaJHitwksel:le annettu sel-
57237: verosta. TäimäJhäin on iu'll'fi nä~d,en' sa:mo.ien. ikur-                'lai:s,et va,ltund•et, joilla :s'e :aivrun hyv~n voi tulo-
57238: .i~mpa:in 1a.vusta:mi,sta.      Jos ·se ei voi lta pafutrua              <puoilta rii!tttävästi ~orottaa .ia saa<d:a 'ko:koon trumän-
57239: muuten kuin heitä rv~erottam~J~a, niin mitä hyö-                         luontoisiin ila:r'pe.Lsim •taiWitta'Vat .määrärah&t.
57240: tyä nä]Ue si:Uoin täis:tä avustamlli:esta on. Muut~ri                        .M~tä muuten. tu[tee ted:. VirkJkus:en huomautuk-
57241: tä!mä syy on ,perkkä t·ekog.yy. Mi,nä halu,aisin                         seen a~sian !käy;täJnnöHlli:estä; puolesta, niiln minusta
57242: n:ändä, ovatko näJmä tedusta.ja.t tuomassa täta :syytä                   trunibuitsi, ~että .iuu1ril tkäJ:vtäJntö vaartii :nyt .io teke-
57243: esi:He :s~l:lo~n, ku·n ltätssä <etiTUJSikunnas'S·a tu1ee <käsi-          mään pääitörns,en mahdtoUiJsimmau ikorlke:Udlen mää-
57244: t,elrtäväJksi suojelustkunrriUe ,ehd•otetun 20 mi:ljoo-                   räDaho.ien :myöntäm:Usestä tS·en rv·a~JCa~ta, 'että ikun
57245: na;n ma11kam mäJäräiraha.n korottaminen 30 miJj.                         'ensi i}uknvUiOSi ta:rus en .alkaa ,sty!ksyiHä, auulilllNas.ti
57246:                                                                                                   1
57247: 
57248: 
57249: ma:rka:k<si.                                                             <e·nnen, kun eduslkunt:a on tilaisuudeSis.a tek<emään
57250:                                                                           lisälbu:d.i,eti'n on ni~nollen a,S'ianomai<sille kunnine
57251:    Ed. P. V :i r k kun en:              Pyydän huoma:uttaa,              .ia ,ka~nsalkouilrun johtokrunnillte ta::rrpooHilsta· tietää
57252: d:tä kouluto:ilminnas•sa täJUaisen mää:rära!han kä:Vt-                   m rnikä verra,n ·he voiw1:t luikuvuonna od:ottwa a·pu-
57253:                                                                              1                          1
57254:                                            Kansakoululasten ravinto ja vaatetus.                                              2095
57255: 
57256: 
57257: :ra:hoja valtiol.ta ja nä]n oHoen ,jäJ6estää maih'dolli-          nassa' o'l.ti:.Un 'niin liiJkurHa,van 'v:ks.Umidi:s·i'ä siitä,
57258: simm~m lfal.ion ikourr·uk.eittiöitä.     Kun nälin 'on,           •että 4 mi!lj. summa mailidolil!is-esti on Iiia:n :p~eni,
57259: nliirn minun anioelestämi on ·ed·u:s:kunnan vellvollisuus         niin herältitäJä :i:hmety1stäi €lttä rsiJvi:s'ty:svaJio:kunruan
57260: ma,hdoNisimma1n 'pa;ljon mlyöutää määrärahoja., ja                plorvarillisist.ru jäsenistä ainoastaa:n ymsi on
57261: sirtä svvstä toivon ·että se t·ehd<ään.                           •ryhtv:rrvt p:uol,urstamaa·n, siltä; ehdotu'Sta, josta. oli-
57262:                                                                   V•at 'niinJ 'Vaikru•ut,ettuj:a, :sivistv:sva.J.i,olkunrras:sa.. .Jns
57263:    Ed. K o j o ne n: Kun täJmä.J a·sra ·oli esiHä si-             määlrämha, nyt 'hyvälksvltälän, 'n:i:Un pJ,enrenä 1kuin
57264: vis,tvsva:l:i:okuniJJass•a, niin 'kävi siel~lä ·s·elvi!He, että   se on ·ha.H'ituks,Em. esityksessä, nii:n 'On siitä: va,r-
57265: kaifkiki .kunnat 'eivält vi elä tietäneci, että täil,laisia
57266:                              1                                    maruao ;seurau:ks,ena .s•e, johon 'tä;ä!Hä: viitattiin, ni-
57267: mää.Jräirwhoj.a oli 1saata.vi<ssa. Ott·ruen huomioon tä-          mittäin että (hallituksen täytyy tulla. lisämäärä- •
57268: mäJlli sekä :sen, mirtJenkä. näitåJ raho_ja, oli tarvittu,        rahramvvnnollä: edus'wrutwa:n. Mutta ei 'suin:kaa·n
57269: tuli si•v]sty,SJVaiTidkullita yirns]mielirsesti S'ellais•een
57270:                                                    1              v1oiJnre oTla. o:iikea.a raha-ra:sia:i.n fkäJs:ittelyä, se, että
57271: lopputnlciksoon, että tarvitaarn vä:l'ttä.mättömäJsti 4           vailkka nvt oHaarn t:Uetoisia sii~tä, että rmaäräraha
57272: mirlj. mar1k:krua. Kui•tenlkiln on otetta.va huomioo-n,            on iliia:n 1pi!eni, niin ikui1Jenikin :s:en.:tä:hden, 't'Mä lhaHi-
57273: että: siitä a.iaSita., joil[oin 'Sivistysvalirokunka, tälmän      ·.tuiks,eHa, on oikeus ·.tu'lilra, l}isä;mää:räJrruha·p~y:n:IJJöllH
57274: ·päält.oksren teki, W!Jatetavarat ja. ja;llkirneet ovat hin-      ·edusikun~taan, tätä ·summaa, p]d,etaän :näiu •p]enenä.
57275: nassa yhä nousseet, ,joten siltäkin !kannalta kat-                Ei' o1e 1siirs mitäiäm syytä, j·oka, o~keu:ttaisi vä:hentä-
57276: soen .tätä määrärahaa. ei voida 1pitäJä liian suurena,            mä:än ·tätä mää:rämJioa:a ia nrrrrä vielä ·odottaisin,
57277: vaa'n .päinva,s;toin voi rkäJy,däJ •niin, ·että saa:mme           •että si vis'tvsvalliiCikunna·n muu tikin :p orv.ariHise>t
57278: ensi IS:\~ksy:nä lisäJm€<noarvioon 10ttaa vielä jonJblll           jäis'en:et, iku:Un ~edustru.ia I~ojoiJJen, ka,nn:attai:shnat •si-
57279: v~ervan tärmä.Jru liisruksi. Näin olilen katson olevan             vi,sty,sv:ailiokunnan ~hdotusrta.
57280: täysin riittäviä syitä täJmän määräJraha'n otta.mi-
57281: seksi tulo- ja. meiJJoarv~oon si,v]stvsV1arr'i·!Ykunnan               Ed. P ä v 1h ö n :e 'n: lYiinä 'P'VVrSin :puhoeen,vuo-
57282: ·esittämä!ssä määlräiSisä.                                        roa ed. Vii'lclmsen la:usun:n1on johdosta. Hä:n mai-
57283:                                                                        1
57284: 
57285: 
57286:                                                                   'ni·tsi, 'että s·e :miil.ioo-nan rma•Iika,n rli:sä:mää·räl1a.ha,
57287:     Ed . .Ja u'k arh aine n: Minä mvönnä:n, että                   joka s~msvlrlä rmvö·nneiJtiin viime vuod•en ·1vsäJmreno-
57288: va:l ti,ovaminvali,okunta si vi\Sfty,svruliokwntaa.n ja            arvi•oon, mulka. on :l]sälnä tä:H:e vuodeUe, j:a. nvt, kun
57289: lm~kiHi'n V'h'teis:h:vvä.Jn vailioikuntiin verraten o-n            2 rmi:]ijoonaa Iisättä::Usiillll, 'tekisi 'S'e 3 m:i:ljoronaa ja
57290: kokO rhuilila· ha;rbaaritnen VaJlioikun'ta, IS•e •kUn ,Jeik-      SVIksvUä :voisi vi<EJlä myöntää 1 miljoonan, j:o1Jen s·e
57291: kaa, rsiivet monel:ta 1hyvä:lttä ja kaurniillta ~ehdiotru·k­       tekisi vhteensä.J 4 milljooiJJa:a.. 18en .iohdosrta, minä
57292: selta. siitä huolima.tta, että ~sdlaisen 'eh'dotulksen            h uomruuta:n, 'että s.e 1 m:Ul.ioon:a:n rma.rrna,n määrä-
57293: ta;J>,ana, saattaa olla l.wvirnJkin l'lal]jon vlreistä mi,eli-     raiha, joika .ioul un. ·ede]l'ä mvönnettiin, tuai viime
57294: 'Pi.diettä ja 1hyvinrkin :p'a'l,ion: oikeutusta.. Niin on          vuod:en menoihin :eikä si~1tä 1Hene jälämvt mitään
57295: epäilemä:ttä 'kä,y,nyt myös' irumän puhe.enaoleva.n               täHe vuod'EJHe.
57296: määrrurwha;n. Kun m:ilnä a•soetun 'edeJ.,J.oeen ikanna.t·
57297: tamaa!ll! valltiov,a.rainvaJiolmnnan mi:etintöä täs;sä                 Ed. T ·h u n ·e b e r g : Minäl 1kan1n:at:a.n sivistvs-
57298:  asia,ssa, tee.n sen samoilla, .verusteiUa, kuin herra            vali:okunn:a,n 'ehdotusta.             'Karusaikouil u:läälkärin.ä
57299:  opetusmirui1st,eri ,tä,äiHä lausu,nnos'oo'a:n mairnitsi.         :minul!}a on •kokemusta siiltä, mitenkä :suuresta.
57300: Milkä:än ·ei ·estä 'haJlitusta ,a,ont.amasta esitySitä, lisä-     merkityksestä näimä kansrukoulula,sten 'keittiöt
57301: ty·,stä mäiliräraha:sta. ia edus:kun·n,an ottama:sta s1tä         ovat. Us1ei•n lääJkäJriiJJä ol,en .huolma,nn:ut sen, että
57302:  huomioron. Si'tä ;pa<iltsi minäJkään en voi 'oil1a <puo-         ilaJp,oot, jotka •ovat pois koulusta, ovat VJksrnikertai-
57303: lesbll'i huomauirtama,tta siittä suo,uen.i•s,kurst,a., jo:n;ka    ;s:est] s'iirtä sy:y1stä po]s;sra, :et1tä uii11Yä •ei ole j.alki-
57304: tämä pa·bon parjattu bud1j•etti tänä! rpäli!Vrunä sai.            rueita. N vt jos kermn ti1ed'etääm, 'että.J mälärära,ha.t,
57305:  Se tulee epäi,}emättä va.iikutta:ma:a;n hyvin anon€n             .iotka viime vuonna myönnettiin ja, joiJka nouse-
57306:  lmntaa:n .tä:mä.Jn:kin kvsy;mVJkS'en .ra:tkai,sussa.             va,t 3 rmilboonaa.n a1sti, •eiväJt role rilit.tän1eet, niilll on
57307:                                                                   ai:va'n vllirma:a, •että 1Beiu•ra.av.ana, vuonna tarvi taan 1
57308: 
57309: 
57310:    Ed. H 'U p 1} i: Luovun.                                       vielä enemmän. Täytyy ottaa huomi:oon S'e seik-
57311:                                                                   ka, että näinä aikoina on ·ollut sangen vaikeata
57312:   Ed. H •e :J.: •o: Mirrä ihra1U'aisin virelä !kerran pai-        ha·U:kkia !Va~atrteita ia, ke~iä ikövihiHe :ka:rusa;koulu-
57313: nostaa siitä;, että tärmä mä:ä!rälra:ha,, jota. viime             ;laipsifl.e. Uusia ei ole voiltu ha,nk'kia., 'entis•et ovat
57314: vuonna käytettiin 2 1 / 2 mi.l,j., on käytetty miltei             LO!p!puun kulutetut; seuraus on, että nyt tulevana
57315: vksi,IJJomaan ma•as,euduiJJ ta,rV'eHa V~arten. Mutta               vuonna ova.t uudet ha,nkitta,vat. Seura:avana vuon-
57316: vi~me a,ikoina' on oHut palkkio n~htyäl a:vu:stwma<w               na on ·vai'll'erumpi vaatettaa näitä rpieniä, kuin tä;tä
57317: mvö.skin :kaupunikiikun:tia täJsrsä 1sa:mrusrsa. ·tarkoirturk-    ennen. Sentähden 1hvväJHä: ,orma1lil'atuwnolla ka.IJJna-
57318: s~ssa ja jos näin tehdään, ·tulee rrnääräralha huo-               ·taiJJ t·eMvä •ehdotu:sta, k.oslka ny1t ti:edä:mme, ·ettei
57319: matta va.s.ti 1ka,svamaa:n. Kun ·si vilstysvoa,liokun-             viimevuoti.nen rmäärä.raha riittänyt, niin 4 •mil-
57320:  2096                                           .'l'iistaina 24 p. helmikuuta.
57321:   -----~~---~
57322: 
57323: 
57324: 
57325: 
57326:  .ioonaa ma,r1kkaa ei •nvt ·ole liikaa. 8ää:stälä köy-            En myös voi olla ihmettelemättä, että ed. J_,ohi
57327:  hiJen last•en:llloi•dossa.. :se oDJ ka:ns:a.ntalouuen tkan-   tahtoo kostaa ed. J oukahaisen kanssa kans:akoulu-
57328:  na>lta ikaksottuna 1lm.i'kimein huonoin trupa tSäiäJstää.     lrupsille tä;ällä meidän vaJSemmistolaisten menet-
57329:                                                                telyjä, jdtka midestämme ov•at ha.rbttuja: tekoja
57330:      Ed. 0. Korhonen: Tätä määJräralhaa kä-                    budjetin järjestelyssä.
57331:   siteltäessä ·pitäisi myös muistaa., että melhän :olem-
57332:   me läJhestymässä oppiv·elvolli•su u tta, kouluv aikmoa.         Ed. Pilkka.: Minä kannatan ed. Kokon
57333:   Ja aäaitelkaa nyt, että la'J)set :paikotet:aan käymään       tekemää eh!dotu·sta, että tärrnä määrä•raha korote-
57334:   koulussa puutteellisella. ravinnolla ja puutteelli-          taan 1 miljoonalla. Teen sen aivan hyvällä
57335: • seUa vaatetwksella. Voi .i·oka:inen käsittää ja              syyllä senjälkeen, kurin opetusministeri on asian
57336:   ymmärtää, ku~nka tunnoton on se, joka tässä                  selostanu,t.
57337:   asiassa voi oUa su;pistelemass•a va:ro.ia itäs1tä ·tar-
57338:   koituksesta. En v·oi käsittää sitä huolimatto-                  Ed. R o o s: Ja.g för min ,del anhålleT att få
57339:   muutta y,hteiskunnan puolelta, että sillä kehitys-           understöda försla.get dä:rom, att hel'a .cLet av kul-
57340:   asteella o1evia lapsia, kui•n kansakoulu1apset ovait,        turuts1mttet föresla.grua, anslruget .s•kul1e oförkor-
57341:   pakotetwa:n menemään esim. täällä Helsingissä                tat bevilja,s för det än.damål·et 1här är i fråga.
57342:   kansakouluun 5, 6 .io'Pa 7 tuntia työskentelemään
57343:   koulutyössä ilman evästä mukana ja ilman mi-                    Ed. T u r tiainen: Kun tätä asiaa :käsitel-
57344:   tään ravintoa sillä a.ikaa saama.tta. Mitä odote-            tiim     valtiovarainvaliokunnassa,        vastustettiin
57345:   twan sellaisesta ·koulutyöstä? Sen tietävät •O'pet-          maanrvil_i,eli.iäin talholta tämän määrärahan korot-
57346:   tajrut, jotka ova.t olleet työskentelemässä vuut-            ta:mista sillitä syystä, että kuten ihe sanoivat, maan-
57347:   teellisesH ravittujen lasten kanssa, miten jaksa-            vi}.ielijät :pitävät kunnia-asianaan pitää kansa-
57348:   vat nämä nälkää .känsivät .i'a. heikot, nälän :riudut-       koulukeittiöt runsaasti ·varustettuina Taaka-
57349:   ta.mat !Jwpset seum:ta opetusta ja koulutyötä.               aineilla. Kun eduskunta kuitenkin 1saa usein
57350:      Kou:lukeittoasira. on vielä alkeelli.sella •asteella,     kuulla kuinka puutteenalais·es:sa asemassa maan-
57351:   ja •S•ellaisena pysyy, jos sellaista menettelyä nou-         viljeli.iM it,sekin ov•ait ja kuinka budjettiin on täy-
57352:   drutetaan, kuin täällä on ehdotettu va.ltiovarain-           tynyt otta.a kymmeniä miljoonia markkuja valtio-
57353:   valiokunnan •puolelta. Seilaisena s:e silloin 'PY-           va!l"oja heidän itsensä avustam]seksi, olisi mieles-
57354:   syy ja yihä ·enemmän ba:ntuu. Tässä ei ole                   täni varovaisiruta, että täJmäkilll asia turvattaisiin
57355:   enää SJallitta.va sellaista menettelyä, vruan sitä on        riittävillä v.aLti:ovaroilla ja myönnettäisiin 4 mil.i.
57356:   kehitettävä. Ja sitä vo~daan kehittää -ainoastaan            m•wrkan määräraiha.
57357:   runsaa,mpiR valtion varoja myöntämällä. Täällä
57358:   mai·nittiin, että maJaseudulla on enemmän käy-                   Ed. K o k k o: V astauks·eksi ed. Sillanrpään
57359:   tetty niiltä va·noja. Mutta eikölhän olisi ta.rvis           väiHeeseen että olisin tinkimässä omaa ehdotus-
57360:   niitä IDYÖ•s 'ka:upnnkien kansakouluissa. Täällä             tani ·pyydän huomauttaa, että :silloin kun ,täJmä
57361:   Helsingin kaupungin kansakoulujen lasten kes-                mietintö toukokuussa 1919 valmiste'ttiin •ajateltiin
57362:   kuudessa on kuulunut valituksia, että larp-                  niinkuin sivistysvaliokunnan puheen!iohtaja .io
57363:   set sanovat, ·etteivät ole a1a:musella kotoa lahtiessä       huomautti, että koulurahat käsiteUään lukuvuo-
57364:   saaneeit mitään syötävää, ·ei ollut mitään evästä            sittain. Tätä ·t•a•rkoitusta varten on jo, kuten orpe-
57365:   mukana ja epätietoista on, •on:k•o äiti smanut mi-           tusministeri hnomautti, a:nnettu 1 miljoona ja
57366:   tään syötävää siksi, kun mennään kotiin. Täl-                siiltä si:Us uupuu 3 miljoonaa. En ole siis tinkinyt
57367:   laisia kuvauksia kuulee. Kun täUaista kuulee,                mietinnöstä, sillä 1 .ia 3 miljoonaa ovat yhteensä
57368:   niin kuinka voi mennä supistelemaan tälstä tar-              4 miljoonaa. Siis valiokunnan myöntämä ·sumnm.
57369:   koituksesta varoja.
57370:      En malta olla 'tämän yhteydessä iihmettele-                  Ed. P. V i r k kun en: Ed. Pöyhöselle pyy-
57371:   mä,ttä sitä, että lllrullitus rtipee tällaisessa asiassa     dän huomauttaa, että kyllä hän el'ehtyy tuon vii-
57372:   tarkikuutta hacrjoitta:maan, .sellainen haillitus, jossa     me syksynä myönnetyn miljoonan käyttiilmisesltä.
57373:   on edustettuna lmsvatusasioissa niin lmrkeas:ti              On tosiasi>a, että ·tuntuva, todennäJköisesti suurin
57374:   oprpinei ta: henkilöitä. -~ kuitenkin tällaisessa            osa ·siitä mil.ioon3Jsta on myönnetty tänä kulu-
57375:   asia.ssa ruvetruan ·tarkkuutta ·harjoittamaan. Tä-           vana lukuvuonna, tänä talvena toimivien koulu-
57376:   mä on k:erra•ss•aan iihmeellistä! Kyllä sitä rpitäisi        keittolain arvusta:mis·eksi. Olen its•e viime joulun
57377:   mui:ssa koihdin •olla sääs·täväisiä, .ios vä,}ttä;mMöntä     aika.na ollut rooulurhallitulmessa, asiamielhenä erääl-
57378:   on. Sillä tämä ,säästäväisyys" johtaa suurta                 le koulukeittolalle, joka esittämänsä .kuluniki-
57379:   kmnsall:Usta: tulhoa ~kiohti, jos Ua:pset 'pakoteta:an       arvion perustuksella sai koko avustusmääränsä
57380:   ja vehoiteta:an nälkää ja vilua kärsimään koulu-             tästä miljoonasta myönnetyksi. On sy.ytä edus-
57381:   tiellä ja koulussa.                                          kunnankin . kun .se tänä iltana. tekee päätöksensä,
57382:                                       Kansakoululasten ravinto ja vaatetus.                                    2097
57383: 
57384: 
57385: ottaa huomioon, ·että sen jä.lkeen kun siwis.ty.s-         kouluke:Uttiö'iUe. On täyty.nyt pitää ilt.amia nii-
57386: vaEokunnan :mietintö val>mistettiin, ·on jo 1 mil-         den hyväksi .i•a yksityisiä iroeräyslistoja •on <Ollut
57387: joona myönnetty. Aiva.n todennäköistä .on, että            myös liikkeellä ja niillä ensi rvuosirua. ISaatrinkin
57388: niistä mil:ioon~sta, j~otka, •eduskunta tänä iltana        jonkunverran varoja. rrnutta nyt ei niillä enä;ä
57389: myöntää, ainoastaan vahäisempi 'OSa tulee käytet-         sa.a.da. Eivät ta:hdo k,eräy.sl:Ustait •enä:ä tuoHa;a mi-
57390: täväksi enää tiilmän kuluvam kevätlukukauden              tään. Sellaiset puheet ova.t ·turhia että myönne-
57391: aikana toim~vain koulukeitto;ien hyrväksi; suurin         tääln tai •annetaa.n joitakin: suuria raruka-aineva-
57392: osa .siirtyy syksyyn ja käytetään tulevan luku-           roja lmuluiUe. Ei niitä juuri enää anneta, .se
57393: vuoden lwuluk,eittojen ka.nnruttami.seks.i. Ei ole        aika on ollut .ia mennyrt. On ikävä huomauttaa
57394: syytä meidän täällä törmätä yhteen; olemme                siitä ed. Lohelle ja. J ouika.hai:sel1e, että he •taih.to-
57395: kaikki yhtä mieltä siitä, että tätä lwulukeitto-          vat kostraa juuri la'Psine, että l•apsert saisivat olla
57396: a.siaa. ·on kaikin voimin •kannatettava. Tässä on         syömä:ttä sentähden, kun nämä 3,000-5,000 mar-
57397: ky~Symys enemmän kiilytännöllisen avustuksen              kan välillä •olevat ansiotyöläiset ·vavm~tettiin
57398: järjestelystä. Olen •vakuutettu, että a.sia •hyvin        näistä suostuutuveroista ·trunään. Nä]den luok-
57399: v.oidaan .käytännöllisesti järj.estää sillä tavalla,      kien lJapset ne ·ovat, :iotka ·tuleva.t. .eturpäässä tar-
57400: kuin hallitus ja va1ti!ovmrairrvaliokunta on tehnyt.      vits.ermaan koulukei'i:.tojen .avustus<ta, jotenlm !tun-
57401:                                                           tuu kummalliselta. että juuri tahdotaan tähän suo-
57402:    Eid. Perä: l ä: Minun mielestäni on tässä ky-          neniskuun vedota. Minä tahtoisin main:Uta erttä
57403: symykseS'sä niin pieni summa ja •toiselta -puolen         ottiva,than •palkka.työläiset ja köyhemmä:t ainaikin
57404: niin suuri asia kuin koulua käyvät nälkää näik!e-         ma:alaiskumniss•a nykyisen tuloilmoituslain •perus-
57405: vät lapset •vas'tattain, eiJtä sivistysvaliokunnan eh-    teella .kantaa:kseen vara:kkaiden lnokkain vero-
57406: dotukseen voidaaJn 1suostua. Ovat ikyllä jotkut           määJrästä aina:kin :puolet. Te myöntänette ka'i tä-
57407: vanhat edustrujat nurkka.keskustelurssa neuvoneet         män todeksi ·että s~mmoinen on ·suonenisku juuri
57408: ensiker.tala.]s~a, että politiikassa ei saa antaa tun-    näiden köy.hien kansa:IDoululasten rva1nhemJmille ja
57409: nesy·iltten Vlaikuttaa, mutta .en aina:ka:an minä rvoi    se tuli teidän hyväik!senne.
57410: tässä asiassa .anta.a tunteide.a ·vaieta, rvaan minun
57411: täytyy hnnattaa ed. Sillanrpään :t;elmmää :(!hd<o-           Ed. Jo u k a ·h a i n e n: Edellisen puheen
57412: tus.ta.                                                   johdosta •pyydän va1an huom.auiJtaa, •että minä
57413:                                                           olin valtiova11ai·ll'valiokunnassa a.iv.an samalla ka.n-
57414:    Ed. H u p l i: On ·tunnettu asia, että kult-           nalla, millä olen ny kyänsä, joten I'Päätös, ,mikä
57415: tuuri- ja sivistys;py.rkimyksille eivät voi: anta.a       täällä on tänä ·päivänä tehty, ei ole minkään ver-
57416: arvoa ne, jotka eiväit itse omaa jorrkinlaisi•a edel-     ran vaikuttanut rrninun kant.ara,ni. Sentä:hden voin
57417: lytyksiä sivistyk,seen ja kulttuuriin. J•a 1sentah-       rauJhallisella mi.elellä kestää ne 'hyökkäykset, joita
57418: den ei .ol•e oUenka:an sa•ttuma, •että tä•män .eduskun-   vasemmistosta. on te'hty.
57419: kunnan o:i:keislto, niin vanhoillrnen ja •taantumuk-
57420: sellinen 'kuin se muis:S'a asioissa onkin, ky.kenee          Ministeri S o i n i n e n: Minun luullakseni
57421: ymmäirtämään tälmän kysymyk,sen kulttuurimer-             koulut kyllä anovat mitä tarwitseva.t, ottama:tta
57422: kity:ksen. Mutta si·tä ei ikävä kyllä voi sanoa           lukuun sitä mitä budjetissa on. Senvuoksi rme
57423: maalaisliiton puheenj.olhtajaJSta J·oukaihaisesta,        vuoden lOipulla ·sa•amme näilidä, miten 'Paljon on
57424: Ko.lwsta y.m.                                             anottu ja miten 1paljon koulut .tarvitS'evat. Silloin
57425:                                                           meillä on tilaisuus harki.ta myöskin, kuinka suuri
57426:    Ed. He ll·e: Vaikkei p.llliluttaisikaan tunne-         on se lisä. joka :minun ymmämtääkseni varma,sti
57427: syistä, niin täyrtyy huomioonottaa että ·on monta         tulee vuolden lo'PuHa myönnettä:väksi. Ehkä S'e
57428: ma1alaiskuu.taa, joiis,sa ei ole koulukeittiöitä ensin-   tulee olemaan •suu11empi kuin tässä on ehd·otettu.
57429: kään ja on kuntia, jois.s'a ·on muutrumien koulujen       Minusta tuntuisi jä·rkiperäiseltä myöntää tä:mä
57430: yhteydessä keittiöitä j.a muutamien yhtevid•essä          määräraha kahdessa eräs!Sä, sillä ·tavoin voitaisiin
57431: ei ole niitä. Siis tähänasti·sert avustusrahat ja         paremmin t01dellisen tarp.een mukaan myöntää.
57432: niiden jakami:sp<emsteet eivä!t 1pidä •paikkaansa
57433: tänä vuonna enää. Sitten on huom~oonotettava                 Ed. H e l o: J•o•s näitä määrälra.hoja ei nyt
57434: että on kouluja. j,oissa yksityiset kaTtan01t ·kyllä      myönnetä, niin kyllä on jokseenkin turhaa toivoa,
57435: pitäivät lmulureittiöitä ja. tämä <On huono tarpa,        että syksyn tulLen valtion raha-asiajt olisivat siksi
57436: että tälla~sta hyvää asiaa ylläpidetään yksityi-          pa•remma.t että niitä silloin v•oitaisiin myörutää.
57437: sin va·roin, sillä se kuuluu yhteiskunnalle. Sitten       On monta kertaa huomautettu, että varalli.suus-
57438: on vielä nii'n •että nrumä rahat mitä valtio ja kun-      veron tuotto on laskettu 50 mil;iO'onaa markkaa
57439: nalt ovat myön:täneet, eivä.t ol·e ri:rttäneet näille     liian suul'eksi ja ,sent.ä:hiden ei liene toivoa että
57440: 2098                                       Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57441: 
57442: 
57443: syksyllä liikenisi '\nalroj.a tälla~siin tarkoituksiin,     P u 'h H m i e ,s: Ed. Pöyhöselle täytyy minun
57444:  jos niitä ,ei nyt liikene. 11uuten <pyydän ihuo-         ilmoittaa että ed. Silla.npääm ehdotus on .sama
57445: :IDJauttaa, että kamsakoulua on pidetty varsinai-         kuin :si,vistysvaliokunnan ehruotus.
57446: sena. .kansan sivistyslaitoksena ja od.ottaisi ·että
57447: kansan eduskunta pitäisi siitä hyvää huolta.                .SeLostus myönnetään oikeaksi.
57448: Mutta niin täällä kuin v.altiova.rainvaliokunnassa-
57449:  kin on osoi1ttautunut että vain vasemmisto 'Vlaalii         P u he tm i e s: Ehidotan äänestyksessä niin
57450:  tätä laitosta, jota. vastoin lmskusta ja varsinkin       meneteltävä:ksi, 1että ensin äänestetään ·ed. N eva.n-
57451:  maalaisliitto tekee kaiken voita.van·sa vaikenttaak-     linna:n ~hdo.tukg.en ja ed. Ko,kon 'ehdotuksen 'vä-
57452:  seen ,tä:män ·kotdulaitoks<en toimintaa.                 l~llä, ja se, joka. voittaa, ,asetetaan \Vastae!hdotuk-
57453:                                                           sekså sivistysvaliokunnan mieti111:töä va,sta:an.
57454:   Ed. Nevanlinna: Ed. Helo on la.usun-                      Menett.elytapa hyväksytään.
57455: noUa.nsa paljastanut, että, jos tätä määräntha.a
57456: koroltet1aan, korotus myönnetään tyhjästä.
57457:                                                             Äänestykset ja päätös :
57458:    Ed. El ov a ar a: Olen ,sitä mieltä, että Imu-
57459: san varo:ia ei voida. sen paremmin .käyttää .kuin            1) Ää~estys red. Nevanlinnan .1a ed. KokDn
57460: kansanlasten huoltamiseksi, kouluttrumiseksi.             ehruotusten ·välillä.
57461: Täällä on vasemmalta tehty syytöksiä maalaislii-
57462: ton rvhmää vastaan ·kokonaisuUid,essaan, eiltä :Se          Ken vas.taesitykseksi sivistysvaliokunna·n eh-
57463: on näitä rmäärära!hoja. va.staa,n. Sitä se ei suin-       dotusta va·staan hyväksyy ed. Kokon ehdotuksen,
57464: kaan ole. Voipi olla että <muutamia miehiä on             ää:nestää ,jaa"; j01s ,ei" voitta-a, ·on ·va.staesityk-
57465: v,astaan. Pyydän lrumpimästi kannattaa unäärä-            seksi 'hyväk.sytty ed. Nevanlinnan ehdotus.
57466: rarrlaa.
57467:                                                             ÄänestykS'essä annetaan 120 ,jaa"- ja 61 ,,ei"-
57468:                                                           ääntä.
57469:    Ed. T 1a k k u l a: Se lausunto minkä ed.
57470: Hurpli täällä a·ntoi meihin ma<alaisHititolaisiin nälh-     Eduskunta m1 siis tässä äänes.tyksessä :hy,väk-
57471: den, :koski tietysti minuaikin, joka henen vahim-         synyt ed. Kokon ehdotuksen.
57472: m]n koulua käynyt. Pyydän huomauttaa ;että
57473: mimä tu1en kannattamaan korotetun lisämäärä-                 2) Äänesty.s si.vi.stysvaliokunna.n mieti!llllÖn ja
57474: rahan rmyöntämisitä kansakoululasten 'avustrumi-          ed. Kokon ehdotu'k&en välillä.
57475: seksi juuri siitä syystä että rminä -en ule saanut
57476: käydä lmul ua. Minä toiJv.oisin että ne· .maalais-          Ken ihyväksyy ·si<vistysvaliokunnan ehdotuk-
57477: lavset, jotka nyt ovat siinä ijässä, ·saisirvat siih·en   sen, äänestää ,jaa."; jos ,ei" voittaa., on .ed. Kokon
57478: til1aisuuden.                                             ehdotus hyväksytty.
57479:    Keskustelu julistet,aan päättyneeksi.                    Äänrestyksessä annetaan 116 ,jaa"- ja 64 ,ei"-
57480:                                                           ääntä.
57481:   Puh e mies: Keskustelun kuluesrsa on ed.
57482: Nevanlinna eld. Soinilsen kamnattamana 'ehdotta-            Puh e m i e s: Eduskunta ·on siis asiassa hy-
57483: nut asirus.sa hyväJksyrttäväksi seuraavan :ponnen:        väksynyt sj.visty,sasiainvali<okunnan mietinnön.
57484: ,että vuodek.si 1920 myönnetään kansakoululas-
57485: ten ravinto- .ja va,atetusavuksi koulullmllituksen           V. J :n 60 § :n mukaisesti on nyt tehty päätös,
57486: lähemmin määrättävällä tavalla jaettavaksi 2              sikäli kuin se koskee määrärahan myöntiilmistä
57487: miljoonaa markkaa". Kutsun ,tätä ehdOitrusta ed.          katsottav.a ehdolliJseksi ja. lapullinen rpäätös
57488: Nevanlinnan ~~hdotukrseksi. Erd.elleen OlD. ed.           asiasta tehtävä käsi,teltäes.sä valtiovarainvalio-
57489: Kokko ed. Pilka.n kanna:ttamana ,ehdo'ttanut .pon-        kunnan mietintöä, joka koskee hallituksen 'esi-
57490: nelle seurrua.vaa san·amuotoa: ,·että vuodebi 1920        tystä vaLtion tulo- ja menoa.rviosta.
57491: myönnetään kansakoululasten ravinto- 'ja 'vaate-
57492: tusavuksi ikoulu:hallituben läJhemmin mäiilrättä-            Asia on [Oippuun käsitelty.
57493: vällä taN,alla. .jaettavaksi 3 miljoonaa markkaa".
57494: Kutsun tätä elhdotusta ed. Kokon ·ehdotukseksi.                 4) Voimistelun ja urheilun edistämistä
57495: 
57496:     Ed. Pöyhönen: Ellen väärin kuullut, jäi               trurkoittav.an ed. Eklu:ndin ja RitavuoDen anomus-
57497:  ed. Silla.nrpään ·elhidotus mainitsematta.               ehruotuks,en n :o 100 -sekä ed. Itkosen y.m. anomus-
57498:                                             Urheilun edistäminen.
57499: 
57500: 
57501: ehdotumsen n :o 101 johdos,ta laa;dittu sivistys-           ,valtiovarain herra pUiheenjohtajan" eteen :ia tä-
57502: valiokunnan mietintö n :o 2 <esi,tellään a 1 n o a a n      män nuorison :puolesta ka.uniisti pyy.dän, ·niin toi-
57503: k ä .s i t t e 1 y y n.                                     von, että hänkin hetlmksi ihellirttäiä ankJaruu,tensa.
57504:                                                                Tämä avustusmäärä olisi jaettav.a :pääasialli-
57505:                                                             sesti ·sillä taval1a, j·oka ehdotetaa.n sivistysvalio-
57506:   Keskustelu:
57507:                                                             kunnan mietintöö,n .Iiitetyssä .iJois.ess,a vas:ta1au-
57508:                                                             seessa, ja <avustusta :olisi :hordettwva ta:valla, j.oka
57509:     Ed. P. V i r k kun 'en: On hyvin epäkii-                ehdotetaan siviJstysva.liokunnan kä,siteLtävänä o•le-
57510: tollista ryhtyä puolustamaan mietintöä, jossa E!h-          va:n mietinnön perusteluissa.. Hyvässä luotta-
57511: dotetut määJrärahat esiintyvät ne sitt.en joko mie-         muks,essa eduskunnan vali.stuneeseen myö.tämieli-
57512: tinnössä tai va,stalauseesiSia, valtiovarainwalio-          syyteen varpa,ata voimistelua ja urhei'lua. 1kohtaan,
57513: kul1ta on a•mnottomasti jä;ttäney,t ihuomiloonotta-         pyydän siis kunnioitta:en ehdottaa, että va1paan
57514: matta. Ei:kä 'elldotuksentekijän a,semaa ole omian-         voi!mistelun ja urheilun edistämis,eksi myönn·e>t-
57515: s•a vruh vi:stamaan valtiovarainvaliokunnan h<err.a         täisiin kuluvaksi vuodeksi 60,000 ma:rklma jaet-
57516: pu!heenjohtajan tältä ,paikalta anta;ma wskeinen            tavaksi :siten, että :Suomen Voimistelu- ja Urheilu-
57517: lausunto, jok·a ta·rkoitti jo ennakolta torjua lmik-        liitto saa 30,000 mark'ka_,a, jos•ta Svenska Fin-
57518: kien lisäeh<lotusten ilmestymistä bnd.iettiin, pan-         lands Idrottsförbullld nimiselle jä:rjestölle ·on .an-
57519: na salvan niilden ,eteen. }finä ,rohkenen kuiten-           nettava 4,000 mwrkkaa, Suomen N ai's.ten Liikun-
57520: kin yrittää, koska mielestäni olisi valitettavaa,           tokrusvntus 5,000 markkaa, Työväen Urheiluliitto
57521: jos voimistelun ja urheilun edistämiseksi edus-             10,000 1markkaa, Suomen Uima.liitt.o 4,000 mark-
57522: kunta ei ka.tsoisi voivansa tällä kertaa myöntää            kaa, ja Suomen P·alloliitto 2,000 ma.rkkaa sekä
57523:  penniäkään. Annan näet sum·en meil'kityksen                että määrärah<an !käyttämisen vai vonta jä.tetliän
57524:  voimistelu- ja urheiluiliarrastuksen kJehityks<elle        sivis.ty·s•valiokunnan mietinnössä n :o 2 mainitulle
57525:  ka:llJsamme nuorison keskuudessa. Minä 'Pidän              Valtion urheilul auta_,kunualle, joka _iärjestely-
57526:                                                                                 1
57527: 
57528:  sen .edistämistä arvok<maa:na keinona nuoil"isomme         y.m. tarkoituksiin käytettäväksi edelläJmainitun
57529:  sekä ruumiillisen 'että s:i:v<eellis,en kunnon kehittä-     mietinnön 'Perusteluissa mainitulla. tavalla saa
57530:  miseksi. Sentä!hden en haluaisi siinäkään anka-             mainitusta määrä;paJhasta 9,000 markkaa.
57531:  ra.ssa puristuksessa., mitssä valtion ,tulot ja menot
57532:  tämän vuoden budjetis,sa :nyt järjestetään, jättää
57533:  näitä hyviä harra~stuksia koko·na,an •osattomiksi             Ed. Neva •n 1 i n n a: Minun sydäntäni ei
57534:  eduskunna:n hyväntahtoisuudesta. Tässä tulee               tosin ed. Vir.kkusenkaan kauno1pulheisuus näissä
57535:  ottaa huomioon, että eduskunta jo 6 vuotta ·sitt<en        asioi>ssa voi taivuttaa, mutta. sillä ei ole mi,tään
57536:  on 'myöntäny.t vrupaitten voimistelu- ja urheilu-          merki,tystä, sen on m.m. viimeinen ä:älllestys osoit-
57537:  harrastusten elvyttämiseksi 45,000 ma.rkkaa ja             tanut, niinkuin monet llllUnt tänä päivänä, ja minä
57538:  että vuoden 1917 ensimäisten valti~opäivien ·si-           olen vakuutettu, että ,e!d. Vi,rkkunen on löytävä
57539:  vi!stysva:liokunta ehdotti .samaa .ta:rkoitusta va:r-      sen ,,vaHstuneen myötämi,elisyyden", johon hän
57540:  ten 60,000 markkaa, vaikka silloisissa. oloå:s·sa tä-      vetosi. Pyysilll puheenvuoroa i1moittaakseni. että
57541:  mä ehdotus ei tullut eduskunna_,ssa käsiteltä:v.äiksi      ffudotus tästä asi,asta. on telhty valtio,va>:Dainva1io-
57542:  eikä saanut ratkaåJsuansa. J·os niin olisi tapah-          kunna1Ss'a, niin että ne, jotka. "Pelkäävät ,ettei valio-
57543:  tunut, on todennäköistä, että 1siitä läJhtien vaJ,tion     kunta ole näitä a:sioita harkinnut, voivat olla
57544:   tulo- ja menoa:rvio,ssa olisi tämä vaatimaton mää-        tällä kertaa rrauhalhsiua. Mutta niis,tä syistä,
57545:   räraha. Sentahiden ei mielestäni ~ole liiaksi pyy-        jotk,a aikailSerumin olen maininnu·t, ei va:liJokunta
57546:   dettyä, jos ehdotan, •että <eduskunta tällä kertaa        ole katsonut 'voi:va.ns<a myöntää .tätä enempää kuin
57547:   ky llakin .niukoista vruroista:an. myöntäisi täiliän      epälukuisia muitakaan samantapaisia mäfårära-
57548:   tarkoitukseen :srurnan mäålrän eli 60,000 markkaa.        hoja. erinäisille. seuroille ja yhdistyksi>Ue.
57549:   T·ålmä määrä on va;a:timatou kolman11es, eikä siitä-
57550:   kään, siitä; a1vustuksesta, minkä sivistysvalio-              E.d. Hu p 1 i: Sen jälkeen kun arv. edustaj,a:t
57551:   kunta on ehdottanut ja jota .ehdotusta minäkin             Virkkunen ja Nevanlinna julhla,lliseUa. vuoropu-
57552:   viime .keväänä olen kannattanut. Minä ymmäJr-              heella ikäänkuin ov·at so~pirreet siiltä, että 60,000
57553:   rän ·hyvin, että tästä alkuperäisestä ~eh,dotu'ks·es·ta    markkaa m1 myönnet·tävä, niin 'on 'ehkä toivotonta
57554:   on pitkälle 'p.eräydyttävä ja minä olen senkin teih-       yrittääkään 'puolustaa valiokunnan mi•etintöä,
57555:   nyt, mutta en kuitenkaan suostuiJsi täydelliseen           mutta teen sen kuitenkin p.rurilla sanaUa. Minä
57556:   tyhjyyteen. Sallittakoon minun las,kea eduslmn-            huomautJan, että ,tämä 'On ensi'mäin1en !ker.ta kun
57557:   nan sydämeUe, että kysymyksessä on Suomen                  eduskunna<lla on tilai'SUU!S tukea vo~mistelu- j.a
57558:   kasrvava:n nuorison terveen kehity~sen ·edi.stämi-         UiiheilutoiJmintaa. Niinä aikoina, j.olloin maamme
57559:   neu. Kun minä tfu.ssä hyvässä seura:ssa saa.vun            oli riippuvainen v~enäläisestä sortovallasta', ei sil-
57560: 2100                                          Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57561:                                                                    --------------------~
57562: 
57563: 
57564: 
57565: 
57566: loinen .hall:Utus antanut arv.oa •eduskunn•a,n tätä          villi l:Ukhet med 11dgm Hu-pli Mlila -på, att 1den ur-
57567: trurkoitttavi11e rpäätö'ksille eivätkä .siis eduskun-        s:prungligen föresla,gnra summam 200,000 maTk
57568: nan -päätökset .-päässeet toteutumaan. . M~ ~ta       m:-    skuU.e i ·sin helhet utanoiidnas.
57569: heiluväen rpiirissä od<otettiin :hrurtaasiti nntä al-
57570: k,oja., jolloin ISU'omala.isilla itse~lää!l oli~i. valt~o­     Ed. K o .i o n.e n: Vaikka allekirjoitta>mas-
57571: valta :käs:i:ssääm, .toivoen, .että s1llom vms1 myos-        sani toisessa •vas·talauseessa olen puoltanut myön-
57572: kin saada urheilutarkoituksiin valtion varoja.               nettäväksi tähän tarkoitukseen 120,000 markkaa,
57573: Se 60.000 markan •erä, jonka sivistysvwliokunnan             niin ottaen 'huomioon sen vaikeuden, rrnillä meno-
57574: -puiheenjoh:'taj•a nyt esittää, on .aivan mitätön, ,kl!'~    wrv~o o>n järjestettävissä, o1en va1mis krumm.tta-
57575: otetaa,n huomioon, että kuusi järj.estöä täytyl•Sl           ma.an ed. Virkkus•en e'hdotusta, .i:onka jaka.mis•essa
57576: ottaa. mukaan, joille ·täJmä summa ja·ett!Visiin.            on ta,rkkaan seurattu sitä •samaa su~detta, miru'kä
57577: Siitä tulee niin mitättö'mält sUJmm!at kullekin, että        sivistysvaliokunta yks'imieEsesti on hyyä;ksyny,t.
57578: se ei luultavasti ol1en1man ·vastaa trudmitustaan .i.a
57579: silloin on -parempi jättää kaikki myöntä.mättä.
57580: On muistelttava, että anomukset tekevät yhteensä                 Ed. H i 1 ·d e n: Det förefaller S•Orrn Olll ldet
57581:                                                               skulle vara någ.onting kavaktärist:i:s'kt för s.ta.ts-
57582: 300,000 markka,a. ja ovat ne jo sangen su-pistet-
57583: tu•.i•a. Kun sivistysv.aJliokunta on 1siitä 100,?00           utskottet .då det går att göra 1atv;prutningar •på bud-
57584: markkaa väihentämyt, ni1n ;pitäisi sen riittää, sl!llä        geten, att des:sa av-prutningar rikta sig ·i första
57585:                                                               hand på de s.ik. kultwrutgi:fterna, och det förefal-
57586: la-pulta'kin 200,000 mar:kkaru'kin on ..niin . -pieni        ler mig såsom om statsutskottets lhögt&rarle mld-
57587: määrä meiJdäJn 1mdi•etissamme, että snnä e1 luu-
57588: lisi olevan eduskuu'nalla syyttä ·Jmy.dä tinkimään.           föralllde me.d en ganska st.or entusiasrrn skul1e an-
57589:                                                               g.ri;pa alla ikulturanslrug. (Ed. Nevanlinna,: Väm
57590: Toivon, •että eduskunnan jäsenille umheilun mer-              a v ·barbari). Befrälmjandet av idrotten är •säker-
57591: kitys sekä siv·eellisessä ·että tervey;dellisessä sulh-      lig)en ett kulturföretag. Uts:kottet, :dN.s. kultur-
57592: tee8sa on niin tunnettu, ettei SVtä tarvitse TUVeta
57593: esiiJtämään. Sen sija·an huomauta•n siitä, •että              ut.s1wttet säger rrnycket träffand·e i sin moti~e­
57594: -p]akkoinr lähestyvät kansainväliset voimanmitte-             ring: ,Otvivelruktigt .erb.iuda gymnastik- och :ud-
57595:                                                               ~ottsintressena sta,ten •ett Y'P'Perlrgt medel a.tt ut-
57596: lvt urheilun ja ruumiin kll!Svatuks•en alalla, olym-
57597: pialaiset, ja kaikki muut maat V'a:rustautuvat nä.i-         veckla alla folkbgers bop~psli:ga ocJh momlis'ka
57598: hin voimakkaa•sti, myöntäen tuntuvia avustu~.s1a             -stvrka,. Redan ur synpu1lkten a•v d·en allmänna
57599:                                                              hlilsovården •och .arlbetsdwgli:gfuetens biJbelhåUarude
57600: v•altiontvaroista. Niinpä Ruotsissa on telhty sunä
57601: su'hteessa huomruttavia uhrauibia. Jos .ei :meidän            är deras direkta uytta stor, och 1den 'är desto
57602: maassamme myönnetä tätakään natsiJonalistista                 grurrdligare, ju s.törre m!l!ss.or och ju f,1ere rå1ders-·
57603:                                                              kla.ss·er 'kunnra inJdirrug.as i dema:s k,rets". Hålla vi
57604: tarkoitus-perää ·~ilmä1lä>pitäen urhei lutarkoituksiin        d<etta utfala'll!de för ögonen, så •kan jrug icke beteck-
57605: varoja, !kuinka voildaa:n luuJla, että otettaisiin huo-       na det a:tt väJgTa a.ns~a.g för sl~ka ändamål annat
57606: mioon niitä muita näkökohtia, joi•d<en •suhteen Ulr-
57607:                                                               än so:m en kulturfientlig hamtdling. J ag förstår
57608: heilulla. on merkityksensä. Näin ollen mhkeuen               väl .a,tt det är svårt >att ho'J) bringa ·de medel SOIID
57609: ehdottaa, että eduskunta, katsoen summan vähiä-              belhövas för olilm. 1mltursträvanlden, men då det
57610: pätöisyy:teen, myöntäisi kokonaisuud•es•sansa si-
57611: vistys:valiaku•nrnan ehdottaman 200,000 mar~a                gäHer rutt 'Pruta så 'hava vi helt :sakert många
57612: siten jaettarva:ksi, 'kuin si•vistysva.Hokumm•n mJ!e-         rundra. o•mråden, 1dä:r en nedprutning a,v utgifte11na
57613: tinnössä on esitetty.                                        skulle va-ra betyd[i:gt :mer motiverad. Kulturut-
57614:                                                              s'kottet ih,a.r ju ocmså .i stort ·sett varit en:Ugt att
57615:                                                               200,000 maTk bo.rde betvil.ia•s. M•eningsskiljruktig-
57616:       Ed. E k 1 w n d: Ä ven ja:g rvill föro~rda a tt        het hrur endast y:ppat s]g vad vidkommer fördel-
57617:   i ,statsförslaget rrnåtte ·på utgiftssidan uprpta-         nin:gen .av .dessa 1-pell\gar. Reservanterna :hruva mot-
57618:   gas ett unde:rstöd för gymnastrk och :i:drott.             satt sig utskottets försla.g att åt arbetarenll!S id-
57619:   Efter de yttra,nden SO\m fhär gjorts av ro'g"m             rottsförbuiJid runslå 1den ·summa som utskottets ma-
57620:   Virkkunen och :11dgm Hwpli behöver jag knalp-              .ioritet a.nsåg som läJmlJlåg. Emellertid ha.r just ar-
57621:   pll!St moiJiv.era dennru ståndpunkt. Det är all-           betmrenas :iJdrottsförbu.nd vis•a:t si•g vara •en ytterst
57622:   mäillt in.sett och •erkä;nt, att idrotten har en uto-      livskra.ftig idrottssrummamslutu1n:g. 130 förenin-
57623:   mordentligt stor bety•delse båide som medrel a,tt          gar •exi.s:tera redan nu inom detta fötr'bun!d och dess
57624: ' fr'ämja folkets ,hälsa · orih moral och som en viss        medlemsantal up:pgår till 15,000. Jag vill ho-p-
57625:   kulturell .e~ponent, som ett medel a tt 1göra ett          -pa.s det !kamma:ren, trots staten:s dåliga finanser,
57626:   folk a-ktwt. ansett och känt ut•e i vä!rlden. .T ag är     även skall understöda. ovannämnda fö.rbunds id-
57627:   ic:k!e böjd för att i lik'het med rdg'm Virkkunen          rottssträvam:den, som halVa en stor betydelse för
57628:   a:v-pruta densumma kulturuts'kottet förorda:t, utan        vå!rt folks fysiska och •moralisk.a urppfostran, och
57629: __________________________________u__rh_e_i_lu_n__e_dl_·s_ta_·m_I_·n_e_n_._________________________________~2101
57630: 
57631: icke nedprutar det anslag, som kulturutskottet                           Ed. Li akka: Olen pyylli!nyt •puheenvumoa
57632: har arnsett för uödigt, utan g.odkänin<er detsa:mma                  oed. H:Uldenilli 181U•sulhiiDn .iohd:osta, kun hän 'Sa:noi
57633: enligt utskottets hetäukand•e.                                       että va.H:i:ov8ira:Unvruli01kunta. on osoitta•nut sivis-
57634:                                                                      tysvi,hoiLli<suutta. Mielestäni 1s>e •loppu!fmlos, joka
57635:     IDd. H 'e 1 o: Kun eduskunta ennen myönsi                        on .nävtettäväinä va~lfiova~Tainvru1iokuTIJna,n mietin-
57636:  varo.iaJ urheilutarkoituksiin, .pyyhkäisi silloinen                 nös:sä, ~ei :iururi tä:häJn. oikeuta., 1siUä 1harriitu'k:sen esi-
57637:  vooäläismielillJen &enUJatti tfumän määräraihan sa-                 tyksessä 10li, 10 tpä!äll.•uOkan meooja ~yhteensä 89
57638:  moinkuin muutkin sivistysmäärära'hat. Syys.tä                       mi:hoonaa, 'valtiovara:invaJ!iJokunnan :mietinnöissä
57639:  esi1Jettiin silloin edu:skunta si'vistysharra:stajana,              nilitä on 94 miljoonaa. Va:liokun!ta. on sii;s [isän-
57640:  jota, va:stoin senaatti leimattiin kulttuuri.viiholli-              nyt •5 lffi'i!l~ioona,a. Olen ilrärsintv•t :monta ta:ppiota
57641:  seksi. . N y.t tätä est,että, joka. oli silloin, ei enää           ·nä:Udien a;si•aJin käJsittelvssåi IVaJlti~ova,roinvailiokun­
57642:  ole olemassa. Eduskunta: voi v.a:paasti määrätä                     nass•a, muttru >en 1ka>tso että :se aiJheutta,i,si ikälyttä-
57643:  tämän mä!ärärahan ja nyt se voi todella osotta:a,                   mälän s•elila:ista pulh~ta lku~n •täällä on 'käyietty
57644:  onko se siksi edistySJmielinen, jona. se s~lloin it-                ~edteH~sissä a.sioils:sa tja. tä,ssä:. .Sil1lä: lffi'1na ikehoit-
57645:  seään piti, vai ryhtyykö .se sama1la tavoin kui1n                   tai.s'~n,a.rv. edu:staji,a tutkimaan tätä tul•o- .ita m:eno-
57646:  senaatti ja samastaJ syystä, nimittäin muka fi-                    airvioohdotu!S'ila ja lkats~omalwn, missä mä/arin 1siinä
57647: na:nssisyistä vastuSJta:maan tehtyä ehdotUtsta.                      voi:da,81J.L [iilkkua ,sillä H;vomieli·gyy•dtellä ~ia rUtrusas-
57648: Mi·nä aina:kin rohken~en luottaa sii:hen että edus-                  kät~syyd-el.lä, lffi'is:tä •täiä!llä on !kel'skaittu. MinUtsta
57649:  kunta ei v•oi tehdä saJmaUa .ta1valla: kuin ~v.enälläis­           tuntuu •se llmrsikaus hyvin ha;l'P'aJhinrtJaiiselta, lffiitä
57650:  mitelinen senaatti •vaan tulee hyvä'ksymään mää-                    tä:äJlläJ on 'knul'tu. Srumoin tunituu 'hatlpaJhintai-
57651: räralhat. 60,000 ma,rkan mä:ärära1ha täJhän tarkoi-                 ,s-el1ta 1sivistYisth•arra1stu:s, johon ei rba1rvita muuta.
57652:  tukseen on aåvam mitä;tön, Slillä sivisty~sv•aliokunta             kuin ·~no.ta. N :vt'hä'n on asi•aiHiisuus ikys}'iffiyk-
57653: oli ~Mottanut yhtei\s~H'e jäJrjest}'isl•a;ulbakunnaJie              ,ses,sä,, ]ai •s.11ltä ka.nnaJ:ta 'Pi,täJisi n.:viJkm, asioo !kat-
57654: .io .vlk's,istään 20;000 m:al!'kika,ru ja, täistä summa1sta         soa. OHsi!ha:n hwusk<em1pi, ·että :siviisil}'iShar:rm'3tuk-
57655:  ei •voida kovinkamu rpaljon väillentää. Jäilelle jäisi             ses:sa·., jos.ta, älä!nltä pi.d•etääin, osoitefttais,i<i'll. jonJkun-
57656: silloin va1rsinaisesti yihdisty~k'siHe 40---'50.000                 verffiJI1 .si vistyn:ylttä mieltä, •eiikä tlä!hd•ettälisi v~al­
57657: markikaa..                                             .            ja;stamruan ISUOrlliS'taan ,sivistvmä'ttömyyttä ttäJ11'a.i-
57658:     K•atsoen :s~i:hen, ·etta •eduiSikullllta jo ennen: on           s1ssa .aiSilois'sa. Se •olisi pwljon lkanmiimpaa kuin
57659: hyväiksyny!t tä!hän t•arkotuik:JSie!en 60,000 ma11kkaa,             t.Yihjii;Hä sa:nioiHa 1kerska'itlu va.roist•a, joi'ta ei ole
57660: sa•ma1n •summan jonJka edrusta•ja Virkikunen nyt                    olemwssa.
57661: E~hdottaa, ei 200,000 •mall'kkaa; katsoen r.aha-arv~n
57662: alenemiseen ole lainka.am ;pidettälvä korkeana.                         Etd. P e r ä: ,} äJ: 'J.'.äJmäJn. ikVIsYi.m:v!ksen esitltle tul-
57663: :Ka1nna·ta.n 1sivistvsvarrtiokunna•n ~elhdotusta.                   lessa täytyy mi'Illun oHa ,isivistV!sv~hoHi:nen" ja
57664:                                                                     as,et'tua va,ltiovaralinva:I~okun:nlwn ika,nnaJ<le,. ttäyt-
57665:         Ed. K o lk k ~o: Pywin puheenvruoroa. ika.n-                tä:äJkseni •ed•es ·osan niistä •syy'töksistäi, minkä mei-
57666: na tta,~:seni •s.ivisty,svaliokunnlan •puhoon~iohiifujaa            dän maa1la~sTiiiitola.isten 1päJä!lle edellisen lkysy-
57667:  P. V1·rk'lmsta,, va,ikka se tuDJtuu noloHe, kun oma                m~sen yhteVIdes,sä va;s'elmill'iston •puo'Lelta 'on i:l-
57668:  v•aJStaJl,ausoon:i 1ehd'O·tta,a. ta.rfroOitiuihJs,oon ·m~önnettä­  man ruih:etta t:YIÖIDJDJetty. ISi'tä paitsi ~on tilla,Ime
57669:  välksi 120.,000 ma1rk kaa,. Mutt:a, :kun on ruvettu
57670:                           1                                         me~däin lffialalssa•mme :muut'tun:ut niin p:a[·jon voi-
57671: tinkilffiå·än, niin!ku:itri i]muiin V8iltiovrurai:nrv.a1iokun-      .miisteluun .ia u•rh•eiluun näJhd:en, et'ten IIUi~ä !katso
57672: naru ptrheen.iohtadailta, ·e't!tä rruikemattomi'ltiia tyhdis-       tä:Haiisel,la 'llli,amiJ.,ohda!l:fu, joil:loin •l'laJh:a!Vara.t meillä
57673: tylkslliltä ja. 1seuroi:l•tru, jo>tk:a ovat ylhJt;äi !S'll~l'ren ra-ovat ·niin täipärä!1la, •tarpeelli,Sielksi my-önftää va-
57674: ha,n, iJa,vp·OOS'S<a., ,kuin voimistelu .ia urheilu, on a,pu-       ro,i•a ollen:k:aa.n täJhäJn tilatt~koitrukJs,een. M•ettHä on
57675: rahat lki€1Hetty :niin IP:VYdän ehdottaa p11<olet vais'ta-          maa,seuduHa suojeluskun:na.t, joissa 1nuoret saJaJVa.t
57676: lauseeni ·s~säJliLv'kses'täJ ·eli •siis BO,OOO .ffii8ifl:mka.a. .Ja vo:Umis'tella, sotaväki on o:lema;ssla, jossa niinilkärun
57677: kun tietälä ~että vo:Umi,stelu· da uvheilu on en:ruenikin           on nuarisolTa tiilaisuus voim~stella ja: uTheiHa.
57678:  elänyt asiianharrastajain \hammasta ja rahan-
57679: ha,n:klkeesta, niin tälmä 60,000 markkaa on a~:i!ka                       ,p u :Ili >em i •e 1s: Es1ttääikö ed. Peralä 1siis .nyt
57680: suuri avustussumma, yarsi.rukin fkun se on airL- esillä oLeva1n mietinnön hy;lälttäivälksi?
57681:  teltu sillä talpaa käiytettäväksi, kuin .si;v~stysvalio­
57682: kunta esittää, nilmittäin voimistelun ja ~·rhcilun                        Ed. P •e r äJ ~ ä: ''l'ietwti.
57683: johtajien ka,sva.ttamiseksi. Kyllä jo 60,000 mar-
57684: kaUJa, ikuibmik:Un •s•a•adaan jOilikunrmoi,sia kurissei·a                 E& Hu 1 t il n.·: Ed. Hilde.n väi11ti äiskoo että
57685: urhei•lun ja. vo1mis'telun hytväJksi 'toilm~enpta,nruuksi va:ltiova,raitnva;lio'kurut.a on erityrsteslti vainon:nut
57686: .i-a .iohta.jaå.n ~asmttamiiS·e'ksi.                                 1 sivistVIs:maäJrälrahoja..     ''11ämä ~ei 'Pidä pa.ikikaamJsa.
57687:                                                                                                                                  265
57688: 2102                                                Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57689: 
57690: 
57691: Jos ·ed. Hillden kats•eloo valtilova~ainvali'Oilmnma.n                .ia urheilua h;arra:stav.at, tulevat tämän vuoden
57692: 1mi·etintöä •niin hä11JJ ihuoma•a si.inä toiJs•eHa sivni:la           toimeen. Ne OIVat :maan .parasta .ia. l'eippaim.ta ·vä-
57693: että •snurimma t vähen:n(Yik,set on tehty :sotilas-                   ikeä, .ioten .niid•en ei tarvitse turva,ntua valtion
57694: mäläirä:rahoi.sta, ·eilkä suin:kaan ISiv:Ustjllsmä;äirära-            almu,~hin.      Niinollen minusta .tuntJmu siltä, ;että.
57695: hoi.sta. Itse puoll•esta:nå. olen vaE•ok•un:na:ssa ä:äm-es-           e.Hei tahdota kääntääJ kokonansa va[tion kukka;roa
57696: tänyt määräralhaa. urheiluseuroille ja tulen ·sitä                    criiWrin, täyty~ :io.nikin:lais.ta sälis:tävä'isyyttä nou-
57697: edelleen tälällä ikanmaHamaan.                                        da:ttaa..ia 1säästäväis•y.vttä •s·e on •P~err~k:iln säJäJstär
57698:                                                                                               1
57699: 
57700: 
57701:                                                                       vä.i:syy•s. Jos :sivis1tysviiholiitsnutta ta~ -'Y'stävyyttä'
57702:    'Ed..Ji u: •Th ·e s: NiiHä :p•e.ru:s,teiHa. ikui.n •ed. Peräila    mitrutaa,n yiksin!omaan ·s.en muka.a:n 'kuinka prulion
57703: täräll~ä mainiilsi      tu len 'ka11nattamaa-n 'häinteTh oehdo-
57704:                         1                                             mäJäräraho.ia !sitä varten ikäiytetäan, niin j-oudn-
57705: tustaam.                                                              ta.an huono:tl'e poh.iaHe. (Ed. Ha::Wkila: Laui1eta.an
57706:                                                                        suohon.) Minnekä? (Ed. Ha!kkila: Niinkuin J ou-
57707:     Ed. I t :k o rn en: Minusta 1ei näissä tälla:Usiss1                ka:hainen.) Jos täällä ruvetaan nimileilkkeiihin,
57708: rrnälålrära:ho:Ussa tarvitJ:,s;e oltla ·niim, erikoi,sen ,säJlistä-    niin minä kehoitan ~dusku•nta:a. .sovi ttruma81ll -ed.
57709: väilnen, varsinkin kun .ne ova•t ni.in tava,t.torrna.n                 Ha kkila:n nim·en alkukir.iaimeksi vuoronJperään
57710:                                                                           1
57711: 
57712: 
57713: 
57714: tp]eniä: Ed,eHi:sen wsian kiis:Uttelys,sä tämä edusc                  rkai1k<ki .a:apioston keralkik·eet j.a 'v.a:kuutam;, etitä! siitä
57715: 'kunta, 'Osotti iloaihduttava:n suurta: rusi81ll :ha,rras-            tul•ee hanska:a..
57716: fusta '\Carattomien lka;nsaJwulruol'asten avusta.mi-
57717: rseksi. Mutta. yhtä tämkeä'tä 'kuin ed1elliisen mää-                      .Ed. Hei 1m o ne; n: ·Minä ka;nnatam 'ed. Berä-
57718: räirahan rrnyö.ntäiminen ol:U [:a:psi•Ue, yhtä tä:nkeäta              lää. Mitä tulee työtehon kasvamiseen, niin orlen
57719:  on myös voimi1stelu- ja, u11he~lu!liiikkeen aNu:stami-               tuHut :aivaJtlpäinvaJStai:s,een lkokemu'ks'81en kui:n ed.
57720: nen täysi:kasvui:siffil:e. T:äJs1sä ei ol'e 'kYiSYlffiYiks·essä
57721:                               1                                       Itlko'Illen. ·Senkin vi~me~s.en väJhäln työha,lun ja
57722:  ainoastaan tavrullisten edistyshall'rastusten avus-                  .työtehon, miikä vi16lä on meid•äin ka.n·sruss,a;mme .ia-
57723: 'taminen varun täissä on kysymyib•es·sä: 1suuri kan-                  lellä, sen vievät voiJIDistelu- ja urheiluharrastuk-
57724: 'sa•nta:l'O'ud;eNiruen kysy!IDYIS. Jos täJHaisi:ssa pie-              set, niinkuin lukemruttomat kokemukset o.sott.avat.
57725: ·nitssä •summi1ssa säiä:s,t.EJtää:n, nii:n 1sre sä:äJSitäiväis(Yy:s
57726:  on 'Pa,l'.ion ~memmäin twhilaaJJsta. iSe työvo~mam. .ia                   Ed. A m rp u· '.i a: Jos maa,1aislii ttolais,et a,i,ko-
57727: työt·ehon l:i:säiälmiruen •tervey•ruen ja hyvinvoinnin                 vat myöskin äänestää ehdotuksensa !puolesta, niin
57728:  kasvaiiD'iruen, mitä ·voimirstelu .i·a ur'heilu ikans~:ts•sa         voisiva·t hvvin ,s,iirtyä ·o~'kei,ston o~keatlle sivus~
57729:  merkitsevät, se •k,ortvaa kyllä kymmen- ja. srutaker-                 talle. HeidäJn ehdotuksensa .on ta.al!rtumulkseUi.sin,
57730:  tais•esti ne ~ieruet määrärahat mitä siilhen meidän                  mitä tehdä voidaan. He näJkevät suojeluskunnat
57731:  valtiolta nyt tälläJkin kerrall.a vaa.ditaa,n. Minusta               :a.i:ruoaksi :autuaabitelmväJksi voilmaiksi !kaikissa
57732:  tälmä tar'looitm~ on soeJ1Qainen, .iollon kru11Dla,ttaa hiu-         'eri a,siJoilssa. Ne •ei'Vält kUJll]mi'llkaa•n :tule ty.öväen-
57733: kan uhrata. On muistettava, •että meillä vuimis-                      taholta :koska:run tuno11us:tetuksi sell:ais•eksi. ISuo.ie-
57734: telu- .ia u11he:itluliike on sa-anut täb.ä:n IS'8a1kka, rpon-          lnskunnilla ei ole yleensä ur heilnlli,sta merkitystä,
57735:  rnisrileHa ta;vrutiJoman vaiik,eilss'a 1ol'oissa,, •aiv·run omin     niilTä ·oiTli '1Ja.nh818issa rta'Panfk:s,essa. poliisin merkitys,
57736:  voim:iJll'sa., ilman ~että 1sittä :v>hteis:kunm:a.n rpuolelta        mutta täJhälll '81s'ti nii:Uä ei ·oile oHut 'Si,tälkään.
57737: ·o:lisi m:i!Uaäin tav·oin tuettu. Nyt ikun 'eduslk:un-                 U seiiiDmissa. ta:pauksi.ssa ne ovat olleet jälrljestyk-
57738:  nrulle .erusi,mäiiS"en kermn ta,r.ioutuu tirla:isuus 1sii:hen        sen häirits:U.iöinä. AinaJkin työväen kolmus- ja il-
57739:  .ia ku•n on niin va:a.tiiiD'aton sumlill'a ik.V'SYimviksessä,         trumatilaisuuksissa on näiden .iär.iestyksenpitä.iäin
57740:  nii11 olisin s.itä m~eltä että si:vistystvaliokurman                  talholta ·pahirrnlmin .iärjesty,stä häiritty. Sitä
57741:  mietintö •olisi nyt hvvälksvttävä.                                    paitsi ne eivät käytä a;vustnsva.ro.ia ruumiillis'en
57742:                                                                        liikunnan .ia •kunnon edistämiS1e!ksi vaan koTeisiin
57743:     :Ed. J o u :k a UI a; i n •e n :1 Mirn;ä; ikyHä myönnän            puikuihiln .ia ars,eirsi,in. Ne IPYJSYväit inho~tta,va.na
57744: u•:rlheirlun ja voimi,s1telun •s,uuren 1merkiiJy1ksen .ia              laitoffisena, santarmil,aitoksena työväen taholta ja
57745: ollisin hyvin haluikrus myöntälmäiäin siH'e mäiäirä-                  TIJe eivät muuksi muutu. J•os te aiotte aj-aa, ~dis­
57746: rahOI.ia, .ios ·ei ylrpäänsäl 'sääistävä~sy.yttä oli:si nou-           ty:S'mit:ilisyyttä •täJ11ä tavaiL1'a, ·ei se .tu,1e piltlkäl,le
57747: daiJettava 1sii:nä mä:ärin kuin sitä on criiOUdaltettava.              meoos'tymään. Ei 'työväiki 1oile vå•eilä niin rp.aha,sti
57748: Minä vaan 1pyydä:n 1l:momautta.a niine, jot.ka tais-                  ilyöty että! rse tu:l~si :suojelus'knnta:komen:toon alis-
57749: ·t·elevat sivistY!sva:Hokunna•n tehd·otusten puolesta,                 tumaan.
57750:  ettei Suomen urheilu ja. voimistelu yihden vuo-
57751: den ai,ka·ua., .iolloiDJ :me~dåm n.:vrt näJhtaväJsti 'täytyy              Ed. Hi U' p i: i: Kun po•rvariston: ta:hoHa vrustns-
57752: ·noudattaa, viel'äJ 'S'!lll'rempaa :sä.äJstäväisyyttä kuin            ·ileta•an ul'heilnlile näi,nikin pientä määrä;raha,a., niin
57753: ;eruruen ja toiVIotta,va:sti; !kosiJm<a.n täJmäJn jäJllkoon, ehdi     mrnua •Se hä,mrmåistyi;tälä, iiJrosika ainaibn. 'S•e ur'h.ei,Ju-
57754: mennä hunnin~oliloe. KyHä ne, jotka. 1V'oim•is1tielua'                }J:a;rrrus1JUS·, joka minun.a on oHut, on ·P'Or'\C8'riston
57755:                                                      Urheilun edistäminen.                                                     2103
57756: 
57757: synn:vttäJmää. Vuosikymmen taikaperin •ei työ- •ka.nna ttama.na •ehdottruwut, •että si'VilstV'S•rusiain va-
57758: välen. truhoJ'ta mitäiäJn melik~tYJStä mheilruiHe a,n- l:Uo:kun.n,a,IlJ ehdotus asia,s·sa hylättäii:siin. Kutsun
57759: n•ettu, mutta pol'1Variston puolelta a.giteerattiin. tätä ~e~hdotust•a ed. Perälän, 1ehdotuik!s,eksi.
57760: Nyt nä~tälä: :si:ltä, oet:tä: IPiOrvaa-it ovat 1]w:konaa;n
57761: hvlänJneet ur·heiluih~vrmstu:kse~t, ,sillä ihte oJVat s3Jli,-  Selostus myönn:e;tä:än oiikeatksi.
57762: rue·et .nyt toi:sen urheilUJmuodon. Nyt ihie u:r:hiei:le-
57763: vat 1pi•stim:i.nä, i·hmisten: veven vuodaltu:kSJel<la, ja       P u h e m i e s: On •s:iis ·ensi•ksi äänes·tettävä ed.
57764:  teu!I'a:stamisella. Mutta sellaiselle kauniille ur- 1 Vrrkkus·en ·ehdotu:k's,en .ia sivisty:sa:si•airuvaEokun-
57765:                        1
57766: 
57767: 
57768: theiiluUe, jotta va:paa voimi<enmit1Jely ihmi,s:tie<n, kes- ·na.n mi,eti•n,nössä ol>ev:a.Th ethdotutksen kesken ja. tä-
57769: ken merkits€1e, sille he ,ei,vat mitään mer:kitystä mä.n .iäJLmeen tehdää.n pääJtO,s ·ed. P•eräläin hrv:lkää-
57770: <enää mmna. M·inä :en viitsi ·enempää a:sia;n, pu1o·lesta vä!s•tä ~dotuiksesta.
57771: •puhua, s:i:Hä :se on toivotonta. Minusta on :pamsta,
57772: ett:ei sitä •60,<000:katlW myön:netä; a1nt3Jli asian            Käsittely.iälr:iesty,s hvvälksyrtaäm.
57773: i ä:äldäJ sii:IDseen.                                          Äänestykset ja päätös:
57774:    .Ed. C o •11} i: a •n •d •e r: F.ör aJtt n111 al:la, •slko.la       1) K·eru hyväiksyy s•iJVi:stysval:Uokunna.nt ehdotuk-
57775: :vttra, •si:g i d.enna s:vnnerlig1en vi.kti•g1a frå:ga her          sen, ää:nestää ,jaa"; jos ,ei" voi:tt3Ja, on •ed. Virk-
57776: oekså .ia"g aibt få säga mlugrw ord. ,J,ag sikaH be                 ikus•en •ehdotus 'hyväikisytty.
57777: att få :a:ns1uta mig tiili •Ytter:sta, väJUJs11ern för artt
57778: viJsa att vi :hor.ga.r:e kunna, :såsom ljag •eTh gång ut-              Äruruest:vks•es,sä ann,etaan 92 ,ja.a"- j.a 83 ,<ei"-
57779: tryokte mig, u:llid<erstöd·a den, 1om den .går .goda                ää1ntä.
57780: rvä:ga·r. I de~tt•a fruH ·gör jag d•et i ihOIPP om att
57781: d•ess~ idrottsa.nislla,g icke :sikol!a bliv:a. a.nvända .på            P u: h e lffii i •e 'S: EdiU!sikunta on siis täJs•sä •ä,änes-
57782: •samma sätt •Som .tidi·grure :iJdrotts.aaJJsla:g tili u:pp-         •tvks·essä hyvälksy.n.yrt :sivi:stysva11i•o'kun:nu1n ehdo-
57783: fostrandoe :a,v organ,isatroner, vi:lka ic:k•e ibidrogo             tuksen.
57784: tiH' ordning.ens. uppräJttili.å;llande. Ja1g viH tro att
57785: d~e~ssa .an:sla,g 1sllwla ·b'liva, 'P'W .ett bäittr·e •sä.tt a,n-      2) Ärunestys .sivis1Jy,sva.li•okunnan •ehdotuimsen ja.
57786: 'Vända ·och på d·ennw grund ;kam. .iag för under.s                  ed. Peräflä1n hy;l.kääväJn ehdotuksen väiliillä.
57787: sku:H :stäU:a :m:Ug !på !S>atmma" •p•lrun •som herr ·Am-
57788: -puja •et consortes.                                                   Ken •hyväksyy siJVistysva1iokunnan ·ehdotuik~­
57789:                                                                     s-en, äänes1tää ,,ja.a"; .ios ,ei" voi tta.a, on •ed. Perä-
57790:    K!eskuswlu .iulistetaam pälät:ty•nooksi.                         län ehdotus 'hyväksytty.
57791: 
57792:   P U' !}J! •e m i e •s: Kes!kusilel un .ku~ ues•sa on ed.             Ä:ä:nestyiks•es•s1ä .anruei::aan 97 ,,j.a.a"- ja, 716 ,•ei"-
57793: Vi·rkikunen, P. e!}. Eojo•s·en ikau:ua.ttwma.na, •ehdotta-          äruntä.
57794: nut, että ·edus,kunita nyt •esilläol~e~vas•sa a:sias•sa· hy-
57795: väksyisi •seura,avan -ponnen:                                          P u h e •m i •e •s: Ed uslkn1JJta, on sii•s hyväJksynyt
57796:                                                                     :s~vis.tysvaliokunnan mietinnön.
57797:    ,että vamwa;n voimiswlu:n ja urheilun ·edistämi-
57798: seksi myöunetää:n ikuluvaikosi vuod•eksi 60,000                        VaJtio'Päiväjärjes.tyiksem, ·63 § :n mwkais;es·ti orr.
57799: markk.aa ja1ettavatksi sliten, että SUJomen iV oimi:s-              n:vt :tethty •päätö·s, •s~källi ikuin .s<e ikosk•oo mä!ärä-
57800: telu· .ia U r:hei[u[<iitto saa, 30,000 ma:r:kikaa, josta.           <r8!ha,n myöntämistä, kats·ottava ,ehd-oHiseksi j.a lo-
57801: Sv-enska. Finlan,ds IdJ.1dttsföribund~n:im.iJSJ&He järjes-           pullinen .päätös a•sia:ssa tehdään käsiteltäessä val-
57802: töl:le on 8!nnettta,va 4,000 mal'lk1kaa, :Suomen Nais-              ti•ov•araim..val:Uakun:ruan. mietintöä, jdka, ikoskee ihaHi-
57803: ten Lij,ku•nta.ka:svtatus[ii.tto 5,000 ma:r'kkaa., Työ-             ·tUiks•en ·esitystä valtion tulo- ja. menoarvio•st.a.
57804: väen U:riheiluliitto 10,000 ma1rkka.a, Suomen Ui-                      A!s•ia o•n !loppuun käJsitelty.
57805: maliitto 4,000 .mwrkkaa ja Suomen PaHaliitto
57806: 2,000 mark~aa; sekä                                                      5) Kansantajuisten tieteellisten luentojen
57807:    •että määJräiraJm:n lkäytt.äJmisen va.lvoruta, .iäJtetään                           avustamista
57808: sivistYJsasi•ainvalidkun:na.n mietinn,äSs•ä! n :o 2 mai-
57809: cituUe ,;Va:ltion urheilu[,auta<kunna;l'le", .iotka, .iär-.         tarkoittavan ed. Hildenin ja Anderssonin anomus-
57810: .iestel'y- y. •m. ta•r:koitulksiin kävtettiwäJksi ·edieillä~        •ehdotuiksen n :o 90 johdosta ~a:a;drit·tu sivis.tyisvaJio-
57811: mai•ni•turu mi~in.nön :p•erusliielu]ssa. .mari:nitu<lla ta-         'kunna.n mietirutö n :·o 3 esiteHään a i .n, <o a a. 'I1 lk ä-
57812: va:lla saa myönnetystä määräralhasta 9,000 mark-                    sitrt•e•lyyn.
57813: kaa". Kutsun tätä ehdotusta, .ed. Virlkkusen e!hdo-
57814: tuikstt:Jksi. EdeUoon on ed. P·eräilä          oo.
57815:                                                 Ju•nelksen
57816: 2104                                             Tiistaina 2-! p. helmikuuta.
57817: 
57818: 
57819:    Ed. Li a k :k a: Minäi ~pyydän mai.mlita, että                 ;korjata sillä ta.valla, että :kunna,t !Yhtyisivät pe-
57820: tämä määiräirwha 150,000 mwrkka.a on kokonai.-                     rustamaan ;piirimieli;sairaaloita. Hanike oli hy-
57821: suud€1s'saan o~ettu menoarvioon, ja, sell(iohdosta                 vällä alulla; 14 kuntruyhtymää oli 'Päättänyt -pe-
57822: minä esittäi:sin, •että si'VistY~SvaJ'iokun:naJ< -porusi           msta;a täiHaisen rpi.i,fi.mielisaira:atlan, mutta kun
57823: hyvaksYJttäisiin.                                                  senaatti kielsi 'Valtioa.vun 'Vuonna 1915, niin
57824:                                                                   .tnUJma •ra;ukesi, da ;senljäJllkoon ovat :nännä !kunnat,
57825:                                                                    jotka ova.t tun:ten:~ tuT1eens:a ·åäämkuin na.rra-
57826:                                                                   tu:Vksi!, ·ol:Jieet •peilJSeita :rujatu'kseHe. Kuitenkin on
57827:    Sivisty,sval'iiok>unnan mietintö ihyvälksytään.                'olem~Wslsa. :vhä edeJ1een:kin •aim~aJrin .6 ikuntayihty-
57828:                                                                   mä!ä, jotk'a olils·i'Va:t va1lmiit kohta !lll!ka.marun toi-
57829:    iV. J :n 63 § :n mukaisesti on päätös ehdollinen.              tmia •piirimioelisa.iraa:loiden •peru:stamis.ek:si, .ios Vlain
57830:                                                                    olisi toiveita vrultioavusta,. Jotta; meilidäm olomme
57831:    Asra on <h:mpuun kälsiteHy.                                     tällä alaUa sa;ataisiin viiihänkin vastaarrnaan•nYJky-
57832:                                                                   :a:.ia.n vaatilffilulksia,, tuli;si tältä toimintaa ltu1kea.
57833: 6) Määrärahan          myöntämistä mielisairashoidon              Minäl olen va:ltiova!I'Iainva[iolkunna;n. p.uJfh.eenjuhta-
57834:                        edistämiseksi                              .ian lausunmosta, tu1lut vaJk'll'utetuk>si 'siitä, •että on
57835:                                                                    vaikea, mellmilllJpä .malhdGton, saada -tätä määirä-
57836: koskeva:n ·ed. Sa.rlinin 'Y· 1m. a,IlJO'mUJsehdotU!ksen            rahaa täJmäar vuoden bud.Mtiiln .ei!kä 'se ·eih<dotto-
57837: ·n :'0 •5:6 johd!osta la:wdittu ttrul•ousva,lio:kum:nan mie-       ma'Sti olekaan vällttälmäit.öntä. Kulllhtan vaJWn 'kun-
57838: tintö •n :o 4 esitelilääm. a, i n o a a n ik äi s ri: t t ·e-     tavhty.mäit t~etäivät, €!itä ne Vloivat v!Vltioalpllla tar-
57839: •1 y y n.                                                         kotusta varten sa~ad,a, ni·in ne kyJiläi toimiin ryihty-
57840:                                                                    vät. Pyydän sentähden ehdottaa, että eduskunta
57841:                                                                   h 'nväk'syisi s'tmrruava:t .ponnet:
57842:    Keskustelu :
57843:                                                                        että ikuntay:h<tylllien atlotteesta, valtion tai ttar-
57844:                                                                   .koitulki&eensa soveltuvien ;kunna:Ui:sten mielisaira.a.-
57845:     Ed. N ·e v a. n 11 i .n ·n: •a: Ky,sylill'yls on täJHä ker-   laosastoj·en ;selkä ta~koi•tlllkseillmuk:a~'sesti 'SUIUillni-
57846: ta.a :v•h1iooills'ä 2,.27•5,000 marikan mäiärärrah~a:sta..        tel.tujen mielilsairaall:oid,en ralkenta.mis-, ;s]su:s•tamis-
57847: 'Dahdon iimoittaa., 'että ,s~tä 'ei budjetis,sa ole.              j a y Hämililokusialnn:u!k!slli. 'Varten m,yön:oottäisiitn
57848:  Hallituksella <ei •ole ollut .siitä esity1stä, ei•kä val-         valtion Vllll'O~sta •riittäJvän 'Suurta avustUJs.ta, s.ekä
57849: tiova,rainva:hokunnassa. myöskääin ole asiraa. viri-              että haillitu!s 'tarkoitrukseen 'käiy·tettä!välksi vuoden
57850: tetty. Ymmärtääll~seni •on täimä •asia 'si'bi •1a,a;ja             1921 meruoa.rviooh<dotuik·s•een w:raisi riittätvän
57851: ja suuri, <ettei 100 .myÖ:sikäJän voi tt.lilniä v~onna tulla       määrärahan;
57852: 'siihen asteeseen:, .ettäJ nä~täl va.roja v·oi:ta.i•siin ikäyt-        •että kunta:y~htYJmäillle a:nnetta.i•s,iin. 'Valtion va-
57853:  taä. Ja. vaikka. ~o~<en~kin näJhnyt, ·ettei ·eduskunta            roista ;eduililisia kuoleimJSlaino.ia !mrurni<ttujen ;lMtos.-
57854: :a:n:na va,ru.ien TJU:utteen its·eensä va:iikut t!Va, niin
57855:                                                    1
57856:                                                                    t.err jär.iestälmistä varlen •sekä ·etitäl hta:Uitus tätä
57857:  olen truhtonut sentään tuoda esiin tämän näkö-                    ta·I'koitu:sta varten vra1ra.rsi .uiin:~kälan 19•21 vuoden
57858: kohdam ·näfu.dä:kseni 'Vaikuttai,siko se jotalkin.                menoa•wioehd·otulkiseen ·riirttävän .m'äläJrälrnha:n,
57859:       Ed. •T a v a"s 'tähti: Ni~nJkuin ta:loUisvruHokun-               V ai:l&a, en .a:stutkaJaJJJ ed uSikunnan <eteen :lliiiiiJI hy-
57860: . na:n a.si•a1a koskevasta: m~etinm.ötstä i1menee, on              väissä •seurwssa. ikuin ed. ~il'lkikun~en ·äJs<ken, toivon,
57861:  ;ma,assailllme jon:kun v.ervan YJli 10,000 m'iielisai-            että täimä .ehdortms hYJVäiksyttäiis·iin.
57862:  msta, ja. näitä VJa,riJen ;on va11sinaillia. faiiJos,paik-
57863:  koj.a no]n 2,500, .joka ·ei tiedä 1aitospa:ikkoja täy-              Ed. R .e iJ 'llt i lk a ~ n ·e n: 'Täällilä on valltiova-
57864:   deHe 25 % :Ue. VeriaUJk:s•eksi 'mainittakoon, että              railruva:liokunna.n herra ;puJheenjoh:tatia ikes'kustan.,
57865:  es:Um. Ru'Otsiss:a jo vuonna 1·900 oli 1a:itospai~koja           etenk~n ma;a.lai!sli:ltiJOlai·srten avustamana tai,ste!Hut
57866:   46 % :ia v·avten mielistaim:Usta. Vll'oa•en 1889 vai-           väihälpätöisia ikulttuurimääl:rä:raho.ia v•as:t:aan. Tä:llä
57867:   va.]s!hoitoa.s~tuiks;en 1mu1lm:a;n tul·ee jok•a.isessa, pe-     kertaa ihäJn taillswlee t'erveyd,en:hoitoa wsrta.an,
57868:  rustettavrussa, va.ivaiostailosm ;ol'la. 3 tai useampi•a         va.ikka täJmä terv·eydenhoidonJmara:, josta, nylt on
57869:  'Pa.iklko:ia mi<el:Usai:rruitiJen !hoi trumista. varten. Täil-   kYJSYJmYIS, lkai!pa13. .erittäi:n 1ki:peälsti täitä av'll's:t,UJsta,
57870:   lai>nen on ajkoinaan tietänyt .pararrnus•ta oJ.oih:Un,          s~Hä •ei mis;saä:n IIDJaa;ssa, -        maJhtdollisesti. vielä
57871:  1mutta. nYJky.a:jan va,a;timu'bia ei tälllainen hoito            Bosniassa tai Hertze.u;oviina.ssa - , mi·elisairasten
57872:  }a.inkaan va.strua,. Näi;s,sä staira;ssi.iois·sa mi·elisa.i      hoito ol•e 1n1iin lkuvja;lla lmn•oo1lila. !kuin se on :m;ei-
57873:  l'aa.t tosin eiväit ·ole kurjuu:d-ess•a ·eivätkä ol'e 'Vaa-      dän maas.sannm•e. Mawssamme on. 'llJiinikuin tietty,
57874:  rana y,m'päri;s•töHeen, mutta m~stään a;sia•nmwkai-              a~ooki.n 12 :tai :13 tuha<t1ia mieHs:aivrusta ja. 'Pai!klkoja
57875:  ;s.eSit.a. hoi·d•osta ei u&e~missa tapa,uk>siiS•Sa ole ·pu-      on vaiu •noin •4,000 :He, vdka •l'ueta:an vai'Vai:S-
57876:  hetbailm,a;n. Tätä epäikoM.aa on toiv:ottu voitavan              hoidon y:hteydessä ole~V.at sairastuva1t ·ltrkuu.n. Eri-
57877:                                                          Mielisairashoito.                                                       2105
57878: 
57879: 
57880: tyis.esti tä!stä :käirsiväJt kövhå!t m:Uelisaira.at. Niistä          velan ma:ksamisest,a.. Se o.n .niin monta kertaa
57881: 6,000 miel:Usa:irruwsta, jotka. ova,t köyhäli:nihoi•don              luvattu tuo v.el,ffia <maks18:a, niin 'Pia.n. ikuitm 1Jul·ee
57882: hall111ssa., 1saa. a:inoalstruwn 2 % :ia lf;i•lai:suuden :hoi-       paremma:t, o!toHise:mma,t olot, :niin pia.:n rkuin
57883: twa its,eänsä. 'Täimä arpu ·on ä!ärettömäm: ·p;}eni.                 sarumme itse ,päJä'ttää H'S'ioi,s.tamme, ·ettei, sopi:si täl-
57884: ~oska minun .näJhdälks,eni :tä;mä mäJäir~rn}lm. l•opul-              laista vel'k'a'a 'nyt un.oihta.a. Kunnon ihminen ei
57885: ta:kin: •panisi arlun täHe pii•rimieli:saimrsho:ild:on jär-          nno:hda 'kun.n.iavelika•a<nlsa: isilloinlkaa,n, ~un ihälnellä
57886: jestämiselle, niin toivon, että eduskunta hYIVä!k-                   on muita. polttl'tvia ta.rpei~a.
57887: syisi ta:lous.vaU.iokunn:an yksimielisen rpäätö.ksen                      On mona:sti rsrunottu, et·tä; mieE1sairasten· &uttf1-
57888: ja myöntäisi nämä määrärahat s~llä ·tavalla, kuin                    minen :l•äJhinn.ä kuuluu valti:oHe. ·Mi,näJ VIOin. sa-
57889: ta1ousva.lioku:nnan ·mieti.nnössä ehdotetaan.                        noa.,, ·että. itse oh:enikilörk~MaiiS•esti olen, kvlHä sillä
57890:                                                                      ikwnnaHa. M'utta. vaM·ion puol•elta ·ei näytetä .saa-
57891:     !Ed'. H •e 'l e n i u' s~S •e rp p ä: rl1 ä: Minä 1Qil:en jo     ta1van 1t.älssä a•sias1sa. •mitä:äm toimeen - muuta
57892: ennen •tämäJn v·on lkuluessa, huomau:tta.nut kuinka.                 kuin til'wston 'tt:lkemi,stä i·a si•tä, •että on, voitu osoit-
57893: luonnottomilssa •o:loi,ssa, n&mä a,nomu:k<set •erinäi-               ta:a .tälrle 'knlt·tuurima:a:Jile. •e'ttä: se<n rk~skuu•derssa
57894: sistä mäiäirälrah•oi,sta käls.i!OOHään.. Edrmslkunta; on             on, nii,rukuin jo toMori Reinilka.in:en rsa:noi, 'ky:m-
57895: to'sin päiäJttäJnyt, että ne ovat käisiteltävät rbu&i·etin           menriäi tuha.nsi·a noita onrn<ettomia. usein v'ailla
57896: vhtey;d·essä, mutta o:liisilh:an •se voillllllt tamaihtua            a•lkeeHisinta:kiJn s e •1 :l .a i 's t· a h:oitoH,, mikä sivis-
57897: .sen verran ai:ka;is:emrmirn., •että nre olisivat &ruaneet           tYismaissa 'Pi·tä.isi noiden raU:~kojren OSHiksi tUiHa .
57898: kumminikirn kunnolTis,en käJsittelyu, osHikJs,een, ja                Siihen o.n 'PY'säihdvt!tv, että. on voi,tu' osoittaa.,
57899: että: vallti<ova:rai,nvwli:aikunt.a olirsi 1s;aanut enllllen l:o-    että välttälmä:ttömästi olisi a;pua. annettava. V a.l-
57900:  pu]Esta ibudjeti.n jär_i.es:telyä tie'tää edu1sikunnan              tion puol~lta ei ·nruv'teJtä, nirim kuin sarnloin, ~saata­
57901: asia1lEs•en päätöks•en nä'ilstä l&Si·oi:s'ta. · ..'                  van m~tään .toimeen: •tä·s's.ä a:sirusrsa.. Näin ·ollen
57902:     ·Nv:t ikäisi,teltävänä ·o1evarss:a ,asiras,sa tarvitaan          ovat Suomen muutruma.t kunn:a,t ryht,y.noot toi-
57903: milj~onia, ja me olemme JkuuN'Elet, ·eH1ä miljoonia                  m.enJpitei·si.in, ja näiid•an1 'mnu1Jamain ku:nta.in. esi-
57904: ei 'ole. Joilra' iia:pa,uks•eSSH· tä;ssäJ on ky:s.y:my;s niim.       merkkiä tulisiovat vamna,sti usea!m1IDalt kunnat seu-
57905: tärlkeä:stä asiaJsta, että <on •suoms:taan•, telkiJs.i mieli         rarumaan, jos vilhdo<in!kin pidettäisiin rhuolta siitä,
57906: sanoo, silmndara,li, tios as,]a i!llman muutw nyt saisi             että; nii,s:tä; 1urpa.urk,si!sta, joita, •edu,skun ta, kerta toi-
57907: :sellaisen 'kohrtelun osakseen, jota. rsen aSH:ks1i jo on            S'Elll:Sa 'pieräJstäJ vi]{s]mi•eliiS•eSt'i •on täissä; kohden a:n-
57908:  ennä!tet,tv ehdootta.a. A,sia, on •oHut 1pä:iväåärjes-              tanuJt, tuli's·i tä.yttä tot'ba.
57909: tylkrs:e!ss1li 'edurskunrruassa jo vuod:es·ta 1907 a.l;kaen.             ·Minä: Iuuiloo, .että 1jos .Suomen tkunn:iHe sano-
57910:  Etinäisiä kertoja on edus,kunta. •viks•i!ID'ielts.esti              taaln jäHeen, .että ensi vuod~n- 1921 vuoden-
57911:  k:am:na:tta,n:ult rm>e!l1koistkL mälä1råraiha,a niidien onnet-      budjettii:n ot.etaan 'tätä va•rten mää•rä~aih&, n.e ei-
57912:  tmnai.n a.utta,miS'elk.si, .joils:ta tä:ssä 1on ikvrsyJIDys.        vä:t usko 1si1ä:, enemrpä.ä! !kuin on totuttu tähän
57913:  LäakäJri on itä:ä!lrlä rma,ininnu,t. rmirnikähis•essa a.;;e-        asti noita 'ed·us,kunnla'lll yksimiel]siä päJälti5rlrsiä
57914:  malssa nuo onnettomat lähimmäi:seiDime ov:at, joille               U!sikoiDiruan. A•s\ia,srsa ·oilisi •sili1s tehtälvä j•otaikin
57915:  tärs,sä .pyy:detäälni ·apua, ja hoiva.a. Ne ovat sel-               muu'tJa,.
57916:  laista jouikkoo., ·llle onnettomat, et•teivät ne kyiken:e               Ed. Neva:nlinna huomauttaa, että ei voitaisi
57917: .p;uOilestaran puhumaaJll:, mutta• ei :si•l'ti heidän hä-           klllmminikaan käyttäiä \hyvästi määrärahaa tä:nä
57918:  tänsäi ole pi·eruam,pi,, va~kkeiväJt voi häidäJstään               vuonna, va.rkka se myönrtettäisiin. Minä olen jo
57919: huutara. rSuunni·telJmia on. •edu1skum.nws'sa' tt:lhtv.             :sanonut, että a.sia on ollut 'vuodes:ta 1907 asti päi-
57920:  Yks.i:miel·ils·esti on ikerii;a nois,ens:a 'Peräsltä ·eduskun:ta   väjärjestyksessä. Kyllä kai se nyt jo on ni,in sd-
57921:  asia;nomai·sen val:Vokunnan rmie'timnön ja 'ehd:otu'k-             villä tämä asia, että osatta.~siin käyttää ,yam.Ja
57922: set hy•v•äJksvn·vt. Luprauksia~ :on annettu, rrnutta                kunhan niitä vaan ·saataisiin.
57923: sita, mitä ta·rvita~w,, jotta. rus~1ast:a tulis~ •t:ä;yttä              :M:inä oii:sin toirvonut, ·että va:liokunnan taholta
57924:  tot:ta,, nimitt.ä:in mhaa, ei •ole alllinet'tu. Ei ole             oJi,si esitetty yksimielisemmin, kuin on tapahtu-
57925:  ihme, että näin 1saa:ttoi IJiamahtua v·enä,låii,seen ai-           nut, sitä, että nuo va:mt koetettaisiin saada:. Minä
57926: kaan. Edruslmnta. h}'lväiksvi kerta 'toi'S'ensa pe-                 -puohJstani olen si'llä kannra.lla, että nämä varat
57927:  rä:stä määrä:rahan täls.säJ kohden, rmu•tta :venäläinen            o.vrut löydettä;vät ja, •että ne myöskin voida.an löy-
57928:  tai VElniäläismielinen haHitUis piti !huolta rsi:iltäi, että       .tää.
57929:  varat •eiväit j.outunreet a1sia,noma:isten 1kun:tai•n ikäy-            En tässä tietysti vi1erä ry,hdy eri'ko>isemmin bud-
57930:  tettä:vilffisi. Nv•t näikyy jatkuvan sama asia, v&ikka             jetin jä,rjestelya;si.aoa.n. Minä vain mainits•en, että
57931:  luulisi. että nyt olisi aikar korjata se, mitä venä-               JIDikäli olen 'havainnut, valtiOIVaminvaliokunta on
57932:  lä:Useen aika:a,n tä•s,sä on 1a.i:min,l•vöty. E:U ol'e ik~·sy­     kumminkin tehnyt yihd•en poikkeuksen siit'ä sään-
57933:  IDVIS• a:inroastaan huma:ani;sista •syistä:, vaan ·0'11 kv-        nöstä, jon:ka kuulin arv. valiokunnran ip.uheen.io.h-
57934:  sv:mYis .iostaikin muustakin, 1on kysymys kunnia-                  ·ta.ian .täällä mainits•evan joku iHa taka.perin, siitä.
57935: 2106                                        Tiistaina 24 p. helmikuuta.
57936: 
57937: 
57938:  säännöstä nimittäin, että Imikkia 'tul,oj,a on 'koe-       sii:hen, että tulevat saamaan valtiolta avustusta,
57939:  tettu k~ristää niin korkealle kuin 'on suinkin voitu       j.a. ovat anomuksia. kyllä asiassa haLlitukselle 'teh-
57940:  otaksua ni~den nousev,an. Tästä ,säännöstä on              neet ·kuitenkaan saamatta, ;penniäkään. Kuntia
57941:  yksi poikkeus. VaHion harjoittrnmasta. al::lmhooli-        on <täten 'suorastaan navrattu tä!hän rusti. Sentälh-
57942:  ja hiiv.al~ikkeestä tulevat tulot on valtiova,rain-        den on täth~ätä, •että rusra eduskunnan t.aholta
57943:  vailiokunta .arvioinut ,alemmaksi kuin hallitus            sa:a!pi tälläkin kertaaJ sella.isen 'Päätöksen ·osakseen,
57944: 'Elrino:rnaisen ·v.amvasti laskien on sen tehnyt. Minä      mi,nkä s~en 'Vlä1ttäimättömästi tulee .sa3Jda. M:Unä
57945:  o1en va111ma siitä, että tällä kohdalla v1oitaisiin ai-    rohkenen uskoa, ·että Suomen eduskunta .ei enää
57946:  nakin 1 miljoona, tuloja nostaa, ja silloin ·olisi         jätä tätä asia,a sellaisen nukutuks,en varaan, .io-
57947:  jonkun vermn pohjava;h3Ja sille ehdotubelle, min-          ihon:ka s~e tähän a,sti aina. on kytketty.
57948: 'kä tässä taloUJsvaliokunta on <tehnyt. Viina on
57949: tehnyt .nriin paljon ilhmisiä 'hulluksi, että ·hnnat-         Ed.    N e v a. n 1 i n n a:   Luovun.
57950:  taisi kerran· alkoihoolivaroilla myö·skin niitä onnet-
57951:  tomia auttaa, jotka viinan trukia ·ovat käJrs~nee,t.           E1d. A. H. V i r k kun en: Kun v~a~tio­
57952: Minä toivoisin, :että ne, jotka. välittävät tässä           vaminv.aliokunnan .ehdottamaan menoarvioon on
57953:  eduskunnassa ·Irärsi:V~en asemasta, .tod,ella hädässä      'Vaikea ajatella. mitään lisäyksiä, niin minä rpyy-
57954: olevi,en auttamisesta, 'Pitäis~vät huolen siitä, että       .täi•sin saada ·kannattaa ed. Ta.v,astähden ehdotusta.
57955: se määräraha rtul~si, jota asianomainen talous:va-
57956: liokunta. on eihdottanut, huom]oonotetu'ksi tä:män            KeskUIStelu .iuHstetaan päättyneeksi.
57957: vuoden bUJdjetissa, ettei 1mentäisi tu11hila lupauk-
57958: sia tulevaisuuteen nähden antamruan.                            Puhemies: K'eskustelun kuluessa cm ed.
57959:                                                             Ta.vastähti ed .. A. H. Virkkusen ka:nnatta.ma.na
57960:                                                             ehdottanut,· että eduskunta :hyväksyisi s~eura.a.van
57961:     Ed. Kaskinen: On arveluttava·a läihteä                  ;p:onnen: ,'että kuntayhtymäin alotteesta valtion
57962: •tekemään huomautuks]a valtiavarainVJalrokunnan              ja taiTkoitulkseen s'oveltuvain kunnallisten mieli-
57963: mietintöön. Mutta, koska täJmän iHan istUJnnossa            'saira.sosa:stojen S1ekä tarkoituk,sell!mukaisesti suun-
57964: tapa.htunut keskustelu kuitenkin osoittaa, että             niteltujen ,erinäisten .piirimielisai:r:aaloi tten raken-
57965: useassa asiassa on silttenkin muutosehdotuksia              tamis-, sisustus- .ia yllä:pitdkustannuksia v•airten
57966: mainittua :rnietinWä Vlastaa.n tehty, niin rolhk<e-         myönnettfuisiin valtion va!roista riittävän suurta
57967: nen minrukin n:yt ~esinäolevan taaousvaliokunnan             avustusta, sekä et~ä 1lanitus ·tarkoitukseen käy-
57968: mietinnön johdosta. huomautta.a, että mielisairas-           tettäväksi vuoden 1921 menosäämtöefudotuk!seen
57969: hoito on meillä seUaisessa asemassa, että sitä ei            varaisi riittävän määrärruhan; 'Slekä että kunta-
57970: v.oida va,]trololla sivuutta,a. tällaisessa. \tihisuu-      yhtymille an.nettai1siin valtion varoist-a 'eiduUisia
57971: dessa.. Vuosi/kymmeniä on trumä •a,sia. ollut esillä        kuoletuslain<oja mainittujen la;Jt,osten mk,enta-
57972: edus'kunnassamme ja aina saanut osallensa miJl-             mista v:arten sekä että 'hallitus tä~JJän ta,rkoituk-
57973: t,ei jaikamattoman kannatuksen eduskunna.n ta-              seen varaisi ni:i:nikään 1921 •vuoden meno.s'ääntö-
57974: hoLta. Mutta entisen !hallitusvallan aika.na tännä          ~ehdotukseen rii ttäJvän määrärahan". Ku·tsun tätä
57975: kysymys aina joutui ,sa1man koihta:lon alai·seksi           'ehdotusta. ·ed. 'T,ava.stähden eh'dotu.beksi.
57976: ·kuin niin monet muutikin eduskunnan tekemät
57977: päätöbet. Tälläkin .kertaa on talousvaliokunta                Selostus myönnetään oikeaksi.
57978: ~ollut yksim]elinen kysymykseen nruhden, ja. mi!nä
57979: ~oleta.n, ettei ,eduskunta nykyisess.äkään kokoon-            Ä~nestys ja päätös:
57980: panoss.aa.n ta,h:d:o asettua toisen1aise11e kannalle
57981: tähän ky:symyk!seen nä:h,!len kuin aikails:emmin-             Ken hyväksyy tarlousVJa1i,olmnnan eihdo,tuksen,
57982: kaan. Li.säik!si pyy-dän viitata niihin iperustelui-        äänestää ,jaa"; .i:os ,ei" voittaa, on ed. Tavastäh-
57983: Mn, mitä ta.lousva.liokunta on mietinnössään •esit-         den ehdotus hyväiksytty.
57984: tänyt ja. rolhkenen e:hdottaa, että eiduskunta hy-
57985: väksyi:si 'talousvalio'kunnan m:i:etinnös.sä ol,evat          Åänes.tyksessä annetaan 90 ~,.ia.a''- j.a 73 ~~ei''­
57986: 11onnet.                                                    ääntä.
57987:     Ed. Nevanlinna huomautti, että näitä varo~ia
57988: tä.nä vuonna. ei tan·i ta. Niin •ei :asianlaita kui-          Puhemies: E~duskunta on siis a.siassa hy-
57989: tenkaan .ole. Se ·sei:kka, <et.tei hal.lituksen meno-       väksynyt talousvaliokunnan mietinnön.
57990: ja, tu~oalrv~os.sa tälstä asiasta ole mai:nittu, ~ei muu-
57991: ta. a,siftla. Totta :on kuitenkin, että on kunt,ayhty-        v,a[tiopäiväJ.iädestyksen 63 §:n muk'a~sesti op.
57992: milä ma:a.ssa:mme, .iotkia ova.t lai,ttaneet omalla kus-    nyt telhty 'Päätös sikäli :kuin s'e kosk~ee määrärahaa,
57993: tannuksel:1aan mielisairaghoitoloita luott3Jmalla           katsott-ava ehdolliseksi ja lopullinen ,päätös :a.s~as-
57994:                                 Keuhkotautiparantolan rakentaminen Satakuntaan.                                  2107
57995: 
57996: sa tehtävä käsi teltäJessä valtiova.ra.]nvalidkunna.n          on suUJressa mälärässä lisännyt tätä lukua. J,a
57997: mietintöä, \koskeva ,hallituksen •esitystä valtion            v•a:liokuntakin on sitä mieltä että olisi Jl:O.'J)easti
57998: tulo- ja, menoa:rvioksi vuodelle 1920.                         to]mittava sii<hen suunta.an että ·Saata~siin perus-
57999:                                                               tetuksi .parantolo:i'ta, etupäässä väJhäJvaraisia keuh-
58000:   Asia on Loppuun käis~telty.                                 kota;utisia varten. Srumalla. valiokunta tekee sell-
58001:                                                               v.ää tästä lmu1lkotautiikomitea:il ~ehdotuksesta., että
58002:                                                               maa.ssa .tal"Viliitaisiin ainakin kuusi suurempaa
58003: 7) Valtioavun myöntämistä Satakunnan Keuhko-                  ka:nsanparantolaa 'keuhkot.aut~sia va;rten, j1a sa-
58004: tautiparantola-Osakeyhtiölle keuhkotautiparanto-              mana ka:nnalla myös ai1koinaa.n on eduskunta ol-
58005:        lan rakentamista varten Satakuntaan                    lut asiassa. Mutta valiokunta toteaa tosiasran
58006:                                                                että täs:sä suhteessa on :meiUä olevi:en olojen
58007: koskevan ed. Ryömiiin 1anomuselidotulksen n :o .58            vuoksi hyvin vithän tehty j'a ·että kaill!ki on ollut
58008: johdosta lwadittu talousvaliokunnan mietintö n :o              enimmäikseen yksityisen yritteliäisyyden varassa.
58009: 6 esitellään a. i n o a a n ·k ä s i :t t e 1 y y n.           Minä ta:htoisin lisätä, <että en minä puolestani ai- ·
58010:                                                                nflikaan ,pidä tätä 'tilamnett.a minään epäno])maa-
58011:                                                                lirua, vaan ~päinvastoin luulen, että sillä ta~v.a11a
58012:                                                                nopeimmin ,tullaan tuloksiin ja myös hielpommil.la
58013:   Keskustelu:                                                 ku:stannuksil1a tuloksiin. Si~s olisi se jotenkin
58014:                                                               sa:mansuuntaista, kuin on m]elisaJi:raalain p•erusta-
58015:    Ed. R yö m a: Hallitus <oli ottanut •OOUS-                 'minen, johon :on jo:hduttu. K<flitson siis, •että ti_.
58016: kun:ta!esitykseen tulo- ja menoarvioksi 500,000                Lanne on sellainen, ·ettei :pidä käidet ristissä rUJVeta
58017: ma.rk!kaa: tässä kysymy ksessäolevawn tarkotuk-                odottamaan aikaa, jolloin 'kustannukset iparranto-
58018: seen. Tämä oli johtunut 'hallituksen ·esitykseen              loista ja muut olot palaavat ncmmaalis]ksi, v8Jan
58019: Sa·ta~kunnan keuih:kot.auti:paJDantolan johtokunnan            että on hyvinkin 1Jäi1keätä rientää tällä a,laUa työ-
58020: mJiOmU:ksesta täimän summam: myöntämiJs.estä mai-              hön tuon mte]dän ma-assamme nriin :suuren tuber-
58021: nitulle pa.rantolal1e. Tämä anomus oli ,oHut 1m.m.            kuloosikuolleisuuden 'estämiseksi ja. ylipäänsä tä-
58022: lääkintähallituksen hark:i!ttwv•ana ja. oli läJäkintä-        män taudin vrustus,ti3Jmiseksi. Tämä yritys, Sa.ta~
58023: haUitus sitä rpuolustaml't. Tämä anomus ·on ,iJelhty           kunnan keuhk·otaut~parantolan yritys, :on yksi
58024: kui•tenkin j.o ennen kapinaa, jotenka olosuhteet              täilla:inen muodoltaan yksityinen, mutta asi,alli-
58025: ovat senjälkeen tuntuvasti muuttuneet ·eikä se                 sesti kui'tenkin yl,einen yritys. Se on nimellisesti
58026: nykyoloissa enää vastaa .s~tä, jota oli ajateltu               osakeyhtiö, mutta toimii täydellisesti Satakun-
58027: anomusb tehtäJessä. Tä:män asiantiJ.an muutta-                 nan kunti en valvonna.n a.la:iJSena,, wjateltu toimi-
58028:                                                                          1
58029: 
58030: 
58031: miseksi laati aUekrvjoitta.nut nyt kysymyksessä-              van, ja myös sillä on ta,attun•a. Satakunnan kun-
58032: olevan anomusehdotu'ksen, komttaen tä,män sum-                tien ka:nna~tus. Eriikois·esti vielä mitä tämän t•ar-
58033: man 500,000 mar:kasta, 1,500,000 markkaan. Tä-                'Peeseen tulee, niin Sa.takunnan marukunnassa ·on
58034: män anomus,ehdotuksen talousv·aliokunta ehdot-                PO'hja,IJlmaan jälkeen tuiberkuloosi enimmin levin-
58035: taa hylättäväksi. Perusteluissaan talousvalio-                 nyt ja. se on myös niitä seutuja, iois:sa tuberku-
58036: kunta tekee selvää siitä kurjasta tilasta missä                loosi on os·oittanut yhä leviämistä. Tämä yhtiö
58037: ~euhkotauti.sten !hoito nykyään maassamme :on.                 on toiminut jo us:eita, vuosia, va:ikka ei se ole pääs-
58038: V.a:li:okunta selosta;a m.m. mitenkä maa,ssa on ole-           syt tarkoitrusten:sa. p·erille, mutta sillä on kuiten-
58039: massa ainoastaan noin 500 sairassijaa keulhkotau-              kin :päJäomia .ia sillä on ennen kai'kkea talo paran-
58040: tisia varten, jot•enka siis tulisi 'a·inoastaan yksi          •tolaa varten, josta se saa kaikkia ta.rpeita, ja yh-
58041: sairassija. 6,500 asukasta kohti. V ertai[un •vuoksi          tiön johta'kunta on ajatellut ryhtyä para-ntolan
58042: valiokunta esittää mi'tell'kä Ruotsissa ja Tans-               peru:staJmiispuuhiin, niim pian kuin sillä •on taat-
58043: kassa. on •ol,e.massa saim1ssija 1,000 hen'keä ko1hti.         tuna, jossain määrin riittävä pää;oma valtion a.vus-
58044: On vielä huomioon otettava että näistä •sairassi-              tuksen varassa. Luulisin voivani vakuuttaa, että
58045: joista, .i:o:i!ta tässä on otettu lukuun, on niiid,en k,al-    parantolan jo.hto<hmta ryhtyy täJhän .puu:ha:an niin
58046: leuden vuoksi suuri joukko täytetty ei 'k:otimai-              pian 'kuin sillä on tiedossa, että saa riittäviä
58047: silla lJOti,lailla, vaan venäläisillä :poti,lailla ennen      valtion apuja.. Ja luulisin juuri: tälilä v~altion
58048: nykyistä 1aiilllaa, jotenka tämä numevolwku ei s~is            avulla, jota. ol,en .anonut, sen voi,van ltahtJeä toimi-
58049: vastaa silloista. tilannetta. Senjälkeen on joutu-             maan. Nyt on kuitenkin ta:lousva:liokunta a~set­
58050: nut v.altion 'haltuun Halilan 'Pa,rantola ·ja siinä            tunult sille kannalle, ettei .pitäisi ruveta avusta-
58051: suhteessa. ovat olot väihän paremmat. V aliakunta             mwån tällaisia y,ksityisiä yrityksiä, vaan tp>itäisi
58052: myös esittää mitenkä maassa on •olema.ssa norn                 avustustoiminnan trupahtua. kiinteän järjestel-
58053: 8,000 å 9,000 keu:hkotautis.ta ja todennäköistä               män mukaan. Valiokunta kun on täimän lau-
58054: on että tämä so.ta-aika huonoine ravinto-alaineen              sunnon antanut, ei todennäköisesti ole ollut
58055: 2108                                           Tiist&ina 24 p. helmikuuta.
58056: 
58057: 
58058:  tietoinen siitä, josta alussa lausuin, et<tä hallitus        tanut talous,valiokurrnan 'eihdotusta, vaan se on
58059:  on tä!IDän asian käsitellyt, 0 ttanut siitä .a,sian-
58060:                                     1                         asettunut hallituksen esitystä vas:taan. Ei tämä
58061:  omaisen viraston, lääJkintähallitulksen. 1a.Uisunnon         asetu ainootstara.n tämän anomusehdotuksen hy 1-
58062:  ja tä;män rp'erusteella sitä puolustalllut. Voi siis         käämis,een, tätä anomusehdotusta ei oikea.staan.,
58063:  sanoa. ·ettei tämä ole enään seUainen harkitsema-            taJrvita sen jälkeen, kun halEtus on sen 'ilman
58064:  ton yksityinen yr:i!tys, vaan että s•e hyvinkin so-          muuta uiltanut huomioon. Se on siis oikerusta:an
58065:  veHuu 'hal!lituJi:S'en yleisiin suunnitel:mici-n ·tässä      ri1entänyt siinä ta,pausten edelle.
58066:  rnsirussa. Minua ilhmetyt.tää, että nyt va.ltiovarain-
58067:  valinkunta on tällais,en talousvaliokunnan mietin-
58068:  nön ;p.ems,teella :poistanut tulo- ja. menoa,rvios.ta          Ed. N e v a n 1 i n n a: Minä o·l,en luullut, että
58069:  hallituksen ehdotta,man 500,000 :markankin sulrn-            oo. Ry.öma on lääkäri ja s~a:noma.lehtimies, muilta
58070:  :ma.n, joka .päinvastoin, otta.en huomioon ne ol:ot,         mellkein minä 'ru;,pea•n epäilemään, että hänellä on
58071:  joilhin on tultu senjälkeen, kun anomus alunperin            vielä kol:ma,s'kin a!IDmatti, nim. asian:aliajan. Mutta
58072: ·on tehty, olisi ollut korotettav:a. Minä katson.             ei se asianajo sentään menesrty. Talousva,liokun-
58073:  että tämä taJlousva.liokunnan mietintö ei suin'kaian         nan mietintö on sel'Vä ·siinä - minä oil.en äsket-
58074:  asiaillisesti ·vastusta tälla:i!sia yrityksiä y'ksityi-      tä,in tänä ilta'na lukenut sen uudestaan - , että
58075:  sinäJkin, f\Ta:an vaa1tii ainoastaan järjestelmää, :ja       talousvaliokunnrun mielestä ei ol'e myönnettävä
58076:  sentähden ka:t.soo, ettei ·eduskunnan alotteesta             tällruisia tilapäisesiili tElhtyjä, si1eltä täältä tulevia
58077:  'Pidä tällai:s,een lähteä. Mutta. :minä käsitän ta-          hakemuksia, ·vaan asia.ssa on ensin saatava suun-
58078:  lousvaliokunnan mi,etinnön, 1ettei se :suinkaan              nitelma. sille. miten va:lt~on tulee toimia. N y.t ,on
58079:  vastusta, jos ha,Uituksen suunnitelma.n :muka>an             h!aHituksen esityks,een otettu juuri tuoillainen eri-
58080:  lähdetään •tällairsta yksityisluontoista y.ritystä           tyinen a.puraha s~entähden, että tästä •osaS!ta maata
58081:  kannattamaan, j.a. ·minä tunnen näitä 'oloja, että           on jouduttu •Si tä pyytämään. ,V al tiova:rainvalio-
58082:  nä:mät piirit tulisivat muodostamaan aiv,a.n jälr-           kunta on ka.tsonut oikeaksi menetellä juwi niin,
58083:   jeSitetyrr 'Piirin, Satrukunnan piirin, ja Etelä-·Poh-      kuin talousf\Taliokun:ta ~~hdotta~a.: ettei ole tällaisiin
58084:   janmaalla ma\hldolli:sesti rp,erus,tetaan valtion va-       tnapäi·sesti il:meneviin ihakemuk.siin suostuttava.
58085:  roilla pa.rantola. Yksi ta:i ,toinen tulee olemaan
58086:  paåkallis-yksityi<siä intresse,jä va.rten, varll!n ne .tu-       Ed. Li akka: Pyydän 'Vielä huomruuttaa
58087:  levat 'Palvelemaan kolm maa.ta j1a mmm tarpeita.             sen lisä'ksi, ·mitä on mainittu, että valtiovarain-
58088:   Minä siis ehdotta:isirr, 'että trulousvaliokunnan eh-       valiokunnrun ;päätökseen 'tässä a·s~assa vaikutti se,
58089:  dotus hylättäJisiin, ja. hy·väksyttäisiin •alrlekirjoit-     että hallitus oli esittänyt vain 500,000 markkaa
58090:   ta.neen anomus huomioonotettavaksi tulo- ja.                tätä ta11koitusta. var.ten, ja se oili sangen suuri su-
58091:   menoarviota hyväksytilä:essä.                               'Pistus siitä suunnitelmasta, minkä ed. Ryömii oli
58092:                                                                anomusehdotubessaillJsa tehnyt. Näytti siltä, että
58093:  ·Ed. Le i v o: Minä 'J)yy,dän kanmattaa ed.                  hallituksen oli ollut :paikko 11aihaUisis,ta ,syistä ·esit-
58094: Ryämän ;iJe'klemää 'ehdotusta.                                tää ,tämä määräraha niin 'Pienenä, ettei se 'kuiten-
58095:                                                               'ka.a,n olisi tänä vuonna ·vai'kuttanut sitä, mitä oli
58096:     Ed. N e v a. n l i n• n a: Valtiovarainva.liokun-          tarkoitettu, jonka vuoksi näytti siltä, että tämä
58097: na.'n nälkyy oleva·n mahdoton tyydyttää eduskun-              a1si1a: ei asiallises-ti kovin suuressa määrässä kärsi,
58098: taa. Sitä on ka:iken iltaa moitittu siitä, että se ei         jos ·se jäisi tulevaa:n 'Vuoteen.
58099: ole tehnyt niinkuin erikoi!S'valiokunn:at :eihdortta-
58100: vat. Nyt yhden kerran ihmeeksi ·se on ,te~huyt                   K~eskustelu   julistetaan päättyneeksi .
58101: .iuuri sillä ilavalla, ja nyt se on taas päin s!einiä.
58102: Tietysti asianomaisen ,aJotteen tekijälle, joka 'PU-
58103: huu ehdotukseus.a. 'puolesta, tämä on erinomai-                 P u h ,e m i 'e s: Keskustelun kuluess~a on ed.
58104: sen onrrelli:sta:, silliä ·nyt hän voi olla vakuutettu        Ryömä ed. Leivon k1a.nnattama.na ehdottanut, että
58105: s~itä, että eduskunta hyvä!ksyy hämen ehdotuk-                eduskunta hy[käisi asiassa talou!sva<liokunnan
58106: s'en's'a:., kun se käy juuri 'Va,sten sen valiokunnan         mietinnön      ja    hyväksyisi anomuksen, että
58107: mirelipidettä, .i·ol1e eduskunila on antanut teMä-            Sata:kunnrun Keuihkotautipa,rantola.-Osakeyhtiölle
58108: väJi:si elhdottaa, mitkä menot pitäisi ntettra:ma:n           myönnetruän vuodeksi 1920 keuh'kotautirpa.ran:to-
58109: budjettiin.                                                   lan perustamista va,rten Saitakuutaan 1,500,000
58110:                                                               mar:k:ka1a. Kutsun tätä ehdortusta ed. Ryörrnän
58111:    Ed.    R yö mä:       Valtiovarainvaliokunnan :pu-         ehdotuksekisi.
58112: heenjohta~ialle tahdon vaa•n hlll(Hmanttaa, ~ettei val-
58113: ·tiova:rainvaliokunta tässä suhteessa ole nou1clat-              Selostus myönnetään oikeaksi.
58114:                                          Soiden kuntoon saattaminen.                                         2109
58115: 
58116: 
58117:   Äänestys ja päätös:                                   jälkoon on hyviilksytt.v uudet ohjeet, joiden mu-
58118:                                                         karun v~altio nyt ottaa osaa niiden kuivau:störhin,
58119:   Ken hyväksyy talous·valiokunnan ·ehdotuksen,          mitä tämä mietintö ·edellyttää. Mutta ka;utta:al-
58120: äänestää ,jaa"; jos ,ei" voittaa, on ed. Ryömän         taan ne näkökohruat, mitä mietinnössä tuodaan
58121: ehdotus hyväksytty.                                     esille ja jossa m.m. esitetään sen a.silantunt~iako­
58122:                                                         misionin miJeliiPide, joka valmisti näitä uusia oh-
58123:   ...~ä.nestyksessä OWlit jaa-äänet voitolla.           ieita, on omaksuttu valtioneuvoston 'Päätökseen,
58124:                                                         jonka ·mttkaan nyt näitä avustuksiJa jaetaan.
58125:   Puhe m ies: Eduskunt,a on siis a;siassa. hy-          Nämä monessa su:hteessa eroruv.at entisistä perus-
58126: vä;ksynyt talousvaliokunnan mietinnön.                  teista.. Entisten a•pura;hain jaossa •ei ollut m.m.
58127:                                                                             1
58128: 
58129: 
58130:                                                         pidetty huolta siitä, että kun valtion toimesta oli
58131: 8) Esikaupunkiolojen takia taloudellisia rasituksia     näitä kuivaustöitä toimitettu, että ne olisi myös
58132:          kärsivien kuntain avustamista                  pidetty 'kunnossa. Näihin uusiin ohjeihi'Il on nyt
58133:                                                         otettu nimenomaan tämä määräys. Mutta nä~hin
58134: koskevan ed. Ka,skis,en y.m. anomusehdotuksen           uusiin ohjeihin sisältyy vielä eräs .toinenkin 'Peri-
58135: n :o 79 johdosta laa,dittu laki- ja, tal.ousvaliokun-   a.rute, nim. se, että nämä maat, joita v.alltion toimen-
58136: min mietintö n :o 3 es~tellä!än 'a i no a a n 'k ä-     pi:,teen kautta •kuiv~ruta,a!n, pitää myöskin villjellä.
58137: s i 1: te l y y n.                                      Ja S'e on äärettömän tär~eä •peri'aate, ja on senltä1h-
58138:                                                         den pantu avustusten suoranaiseksi ehdoksi, että
58139:   Keskustelu:                                           osa.lliset sitoutUJva.t 'Pi,tamään suunnitelman nm-
58140:                                                         kaiseS<sa kunnossa av,attuja vesi.teitä ja yrityksto'~n
58141:    Ed. N e v a n ,} i n n a: Mi:nä pyydän saa.da        kuuluvat muut laitteet, niin että milloin yrityk-
58142: ilmoittaa., että V!aUiovarainvaliokunnan ehdotus        sissä on 'trurkoituksena kui:vatta.a vil_i.elyskeLpoisia
58143: tässä asiassa, jos niin saan sanoa, nim.' ~esikau­      soita ta.hi veden vai'Vaamia maita, os:alliset suoTit-
58144: punkia koskevassa kysymyksessä on se, ~että esi-        tavat viljelystyöt siten, että niitty- ja laidun-
58145: kau punkiyhdy.skunn:a·t velvoitettaisiin ottamaan       maista otetaan vuosi,ttain vil~ielykseen k!eskimää-
58146: osoo. poliisilaitoksensa aiheuttamiin suuriin kus-      rin 'Vähin1täin niin suuri osa, joka 'Vastaa sitä alaa,
58147: ta.nnuksiin.                                            joka saadaa·n, kurr koko kysymyksessäolev·a pinta-
58148:                                                         al'a ja.etaa'n kuoletusvuosien luvulla, joten vn-
58149:   Eeskustelu juli,stetaan ipäät.tyneeksi.               heenaolwa maa-:ala tul,ee väiliitellen Iwkonaisuu-
58150:                                                         desswan viljeliyksi ja että viljelyskelpoi:si·slta
58151:   Eduskunta 'hyväksyy laki- ja talous,valiokun-         soista .ja muista sen a1rvoisi·sta 'Viljelemättiimistä
58152: nan mietinnön.                                          ma:i<sta välhintäin puol<et tul.ee samana. tavoin
58153:                                                         vil_i,elykseen otetuksi. Trumä on twvallaan pakko-
58154:   V. J :n 63 § :n mukaan on päätös ehdollinen.          viljelystä niillä alueilla, missä vai tio kerran on
58155:                                                         ryhtyny:t autt!l!ma<a•n vil_i.elystä eteenpäin.
58156:   Puhemi,es:        A·sia on loppuunkäsitelty.
58157:                                                             Mutta lisäksi on huomattaNa että pääa.siassa
58158:                                                         tämä ruvu1srtwmistyö käy 1maanvibelijäin o:malla
58159: 9) Määrärahan myöntämistä soid•en ja rämeiden           kustannuksella. Sillä näissä uusisii.t. ohjeissa on
58160:   viljelyskelpoiseen kuntoon saattamista varten         asetuttu sille 'kiannalle, että 1 / 4 kustannuksista
58161:                                                         tulee maanviljeli<.iäin itsensä etukäteen
58162: koskevain ed. Samelaisen y.m. anomus·ehdotuksen         h a n 'k k i a ja että ,työn.1oill'to, työaseet annetarun
58163: mo 121 j01hdosta. laadittu maata•lousvalioJmnnan        valtion •puolesta ja 3 / 4 muista kustannuksista
58164: mietintö n:o 3 esi1tellään a 1 n oa a n käsi t-         l a i n a k s i, ~i ·O k a ·on m a k s e t t aJ v a v a l-
58165: telyyn.                                                 t i o ll e t a k a i s i n sellai,sissa. lmivawsvri-
58166:                                                         tyksi:ssä kuten esim. niittymaan kuivatuks~~sa,
58167:   Keskustelu:                                           josta hyöty tul,ee verratta.i'n :pian lyh:.:llrnmär1 kuo-
58168:                                                         letnsajan kuluttua ja <ta.as varsinaisi.a :momaib
58169:    Ministeri Kallio: Tuntuu 'Vähläin ·va~kealta         kui'v·attaessa on lainalle säädetty 'Pitempi ikuole-
58170: näin a:amupuol,een yötä ruveta pulhumann tämän          tusa:ika. Valtion tulo- ja menoarviossa tätä tar-
58171: maatalousvalio:kun'llan mietinnön puolesta,, koska      koitusta. 'varten on ollut !pitkän ,a.i~ka'a ip]eni rm:ää-
58172: vrultiovarainva1iokunta. on as,ettunut ;toiselle kan-   rära.ha. ja llllyöskin on ollut valtiokonttori,ssa va-
58173: nall<e kuin tämä mietintö edellyttää. TäJmä mie-        remmin erikoinen raJha:sto tätä tarkoitusta va.r-
58174: tintö ei ole tosin enlää aikansa tasalla. Maata-        ten. Tämä erikoinen rahasto on nyttemmin lai)r-
58175: lousv,a.liokunta sen vaimisti jo toukokuussa ja sen     kau:tet.tu, mutta se ei merkitse sitä, ett,ei :tählän
58176:                                                                                                            266
58177: 2110                                          Tiistaina 24 p. helmikuuta.
58178: 
58179: 
58180: tarkoitukseen olisi ra(jateltu v.asta~suud·essakin           aiv.an vaatiimaton .ia. kun va:ltioneuvostossakin jo
58181: säännöllises·ti v·a.roja ·pa:ntavaksi. Maatailousva-         on ,tämä määräraha -supistettu 4 rmil.i. markkrua:n
58182: liokunta on yksimielisesti asettunut siUe kan-               .ia koska tiedän, että on to!dellisira vaikeuksia
58183: nalle, että tähän tarkoitukseen olisi nyt varat-             sal&da tulot ·tasa:painoon menojen kanssa 'Valtion
58184: tava täiksi vuodeksi· 4 1 / 2 milrj. Kun va.ltioneu-         budjetissa, niin ·katsoisin voiiVani y:htyä srelJJaiseen
58185: vostossa V'&1mistettiin tulo- ja menoarviota, niin           muutokseen, että rmatalousvaliokunnan ehdottama·
58186: otettiin sre myös rensimäiseen meno- ja tuloarvio-           4 1 / 2 milj. ma:rkkaa muutettaisiirn 4 milj. mllir-
58187: ehdotukseen 4 1 / 2 miljoonana, mutta kun s~ellä oli         ka,ksi. Tämä on a,rviolaskelman mukaa~ v ä-
58188: sa:mat vastukset, vamjren rpuute, edessä, m~kä va:l-         h i n m ä ä r ä, millä me voimme auttaa nyt
58189: tiovarainvaliokunnalla!ki•n, niin supistettiin se            tätä tarkoitusperää, tehtyjen suunnitelmien mu-
58190: puolella mil.ioon:al.la, jot.en valtioneuvoston ehdo-        kaan. Lis'aksi 'V·Oin vielä mainita, että nyt on j,o
58191: tuksessa 'Oli tämä 'määräraha 4 miljoonana. Minä              ehdoolli:sesti silmällä pitäen tätä määrärruhaa rat-
58192: o~-en ·h!ämmäJS.ty kse'kseni nyt nä'hny.t että budje-        kaistu valtioneuvostossa niin paljon anomuksia,
58193: tissa on tätä määrärahaa vielä su;pistettu yhdellä            ettei mitenkään !VOi tällä valiokunnan ehd·otta-
58194: miljoonalla perusteUen siHä. että valtion rahalli-            malla 3 milj. markalla niistä suoriutua.
58195: seen asemaan ka,ts·oen näyttää •välttä.mä..ttömä1tä
58196: vähentää täm:ä määräraha. miljoonalla. Muuta                   Ed. Ta k k u 1 a: Minä kannruta,n tehtyä ehdo-
58197: perustetta siihen ei ole. IGeltämättä s·e onkin              tusta.
58198: tärkeä •peruste, mutta. :hallituksen esityksessä
58199: oli tämä määräraha jaorteltu siksi tarkoi~ tämän               Ed. J u u tila i ne n: LUJo!Vun.
58200: vuoden mäyttöä varten, että tunt:uu !hyvin kum-
58201:          1
58202: 
58203: 
58204: ma.lliselta että ·valtiovarainvaliokunta. on ryhty-             Ed. Nevanlinna: Se on aiva~n oikein,
58205: nyt tätä .io cval.tioneuvostossa supistettua. määrä-         että valtilovarainvali•okunta on täs-sakin wrutsonu.t
58206: mhaa rvieläkin alentamaan. Asianlaita tässä                  velvollisuude'ksensa supistaa rha:llituksen esitystä,
58207: suhteessa on nimittäin rSe, että tähän määrära-              joka rmuista1aikseni on juuri 4 mil.i. markkaa, niin-
58208: haan nähden on viime vuodelta jo todellisesti                kuin rmaata,lousministeri truhtoisi tämän määrära-
58209: vaillinki.a olemassa 456,000 markkaa. Ja edelli-             han olevran. Tämä ei suinkaan ole ainoa 'Paikka.,
58210: senä vuonna työn alla olleit1a: töitä on siirtynyt ·tä-      jossa. tällainen ,supistus on toimit,ettu. N yit se
58211: hän cvuoteen 1,341,800 markan kustannuksiin                  sattuu ·oleima:an maatalousministeriön kohdalla ja
58212: nouseva määrä. J1os nyt ajatellaa.n, ettlä samassa           eduskunnassa :sattuu istulffira:a:n maa/talousminis-
58213: suhteessa jatketa.an näitä töitä, kuin viime ·vuo-           teri. Senvuoksi cvalvota1an tässä eriJtyisesti halli-
58214: den työsuunnite1ma.an oli otettu, joka. nousi noin           tuksen esitystä. Mutta jos ,eduskunta yleensä
58215:  2,700,000 ma:ikkaan, niin tulisi tähän saada cva-           asettuu siUe kan:na.Ue, ettei mitään al·enn'Uksia
58216:                                                              saa .tehdä !hallituksen esityksiin, niin se merkiotsee
58217: roja cvielä paitse mainitsemarni määrä:t noin                sitä, että 90 IIDilj. markkaa on hankittava raihaa
58218:  2,000,000 mruikkaa lisäksi. Valtioneuvostossa oli           lisää, sillä niin pa1l.ion valtiovarainvaliokunta on
58219: ja?'teltu nämlä 2 milj. markkaa siten, -että vesirpe-        supistanut ha.Uituksen esitystä.
58220:  rärsten maitten kuivaamiseen olisi kävtettä.vä
58221:  1,300,000 markkaa ja. noin 700,000 ma:rk'k:a:a sala-           Ed. R a a t i k a i n e n: V ai'kkapa ;o.nkin tukala
58222:  ojitusten töiden avust3Jmiseksi lainoina, jotka             ai1m, niin minusta tuntuu myös siltä, että ta-
58223:  myöskin ovat nyt omaksutut nykyisreen a.vusta-              loU!ddlista ·elämää on tällä lailla 'P·erustalv.a.sti
58224:  mi·Sio:hjelmaan, j.oka. viime kesänä valtioneuvos-          tuettava. 1\.inoaiStaa:n sitä tietä 'Päästään ulas
58225:  tossa hy·väks-y.ttiin. Mutta sen lisäksi tarvitararn        a1htaasta aja.sta. Minä puolestami kannatan teh-
58226:  myö,skin uusia työnjohtajia ja insinöörejä ja niit-         tyä e~hdotusta.
58227:  ten palkkaamiseen tavvitsi,si olla noin 150 000
58228:  markkaa: Minusta tuntuu, että tällaiseen vh.ie-                Ministeri K a 11 i o: Va.ltiJovarainvaliokunnran
58229: lystä ed1:stävään työhön, joka ei sitäpaitsi ole             puheenjo:htalian lausunnon jofudosta :pyytäisin
58230:  lopullinen meno lairsirukaan va.ltioltru, koska täissä      vain lausurutoni lisäksi mainita, että v!arl:irokunn.an
58231:  on suurin osa lainana, täytyisi rvaltion varata va-         ehd1otus tietää petty~mystä tällä alall3J, jos sen
58232:  roj,a., sillä se laa:jentaa viljelystä, 'Pienentää vas-     mietintö .tulee hyväksytyksi, sillä niin paljon
58233:  taisuudessa elintarvepulaa.. TäUaisia näkökohtia            al:otteita. on trussä sU!hteessa tehty. Ja :minusta
58234:  täytyy aina eriJk,oisella huolella valtion :puolelta        eduskunnalla olisi syytä juuri 'tärhän ·varata mää-
58235:  kohdella. Siitä syystä minä toivon, ·että edus-             rävanoja n]Ihenom.aran siitä syystä, että se ei lai-
58236:  kunta. hyväksyisi maatrulousval]okunnan yksimie-            sinkaa.n ole lopullinen meno, .i·a kun tämän kautta
58237:  li~en mietinnön. Siinä on kuten sanoin ehdotettu            juuri 'edistetäiiln sam3Jlla 'Viljelystä .ia vä!henne-
58238:  tätä tarkoitusta var:ten 4 1 12 milj., mut;ta. olla'kseni   tään elintarv,epula1a.
58239:                                               Soiden kuntoon saattaminen.                                        2111
58240: 
58241: 
58242:    Ed. N e v a n l i n n a: On selvää, että kun me-          ten". Kutsun tätä ministeri Kallion ehdotuk-
58243: noja. on ollut 1paikko vähentää 90 mil1joonaa tai            seksi. Edelleen on ed. Nevanlinna ed. Hultinin
58244: oikeastruam 100 miljoonaa", niin siitä syntyy n. s.          kannattamana ehdotta.nut ponnelle seuraaV:atn sa-
58245: pettymyksiä. Ei sille mitään voi. Niitä tulee                na;muodon: ,että ·edus·kunta ·päättäisi vuoden 1920
58246: milloin yhd·ellä, milloin toisella taholla.. Ja niin         menoa.rvioon ottaa 3 miljoonan markan määrätra-
58247: vähän toiveita, 'kuin näyttää olevankin nläissä              han veden vai varum:ien maiden kui<vattaimista sekä
58248: kysymy.ksissä, niin minä katson kuitenkin velv?l~            salaojit.us- ja v•es-ittysyri•tysten toimeenpanemista
58249: lisuudeheni elhdottaa, että tämä määräraha ohs1              varten". Kutsun tätä ehdotusta ed. Nevanlinnan
58250: 3 miljoona:a millrk'kaa., niirrkuin s•e on ·valtiova·rain-   ehdotukseksi.
58251: '"a!liokunna·n ehdotu'k·s<essa.                                  Esitän äänestyksessä meneteltäväksi siten, että
58252:                                                              ensin äänestetään minisihlri Kallion ja ed. Nevan-
58253:     Ed. S a a r e 1 a. i n e n: Mielestäni valtion vavo-     lillln·an ehdotusten. välillä ja sen joka tä.ssä äänes-
58254: jen 'myöntätminen maan ipMarrnustöi.den, soiden ja           tvks·essä ·voittaa ,a•setan va.liokunnan mietinnön
58255: räJmeiden kuivaa:m]seen, johon .tar1witukseen <vaJ-          ehdotusta; vastaan.
58256: tiovarainvaliokurrta. tulo- ja menoarviomietin-
58257: nössäiän ·eh!d.otta1a. 3 miljoonaa markkaa, on ·erit-           Käsittelyjärjestys hyväksytään.
58258: täin ,suuren tarpeen vaatima ·ei ainoa;staan sen-
58259: tälb:d·en, että työttömät .sa'arva.t työtä, v.a:an senkin      Äänestykset ja päätös:
58260: täilrden, että kysymyksessä olevien maiden kui-
58261: vattamista tarkoittavilla :toimenpiteillä on laaj.a-           1) Reen •vasta.esitykseksi maatalousvaliokun-
58262: kantoinen, maatalondellinen sekä sa:malla. kan-              nan ·ehdotusta ·vastaan hyväksyy ed. Nevanlinnan
58263: santaloudellinen merkitys. Tämän tärkeyden ;on-              ehd1otuksen, ä!änes.tää ,jaa"; jos ,ei" voittiaa, on
58264: kin 1maatal,ousva.liokunta. oiv,altanut, kun se on           vastaesitykseksi hyväksytty ministeri Kallion
58265: ehdotta:nut mietinnössään tähän tarlmitukseen                ehdotus.
58266: 4 1 / 2 mi,ljoonaa markkaa, j·ota minäkin kannatan.
58267: Mutta ·kun täällä ministeri Kal,lio ·on tehnyt eh-              Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
58268: dotuksen, että myönnettäisiin täihän tarkoi:tuk-
58269: s·een ainoastaan 4 miljoonaa markkaa, niin mi-                  Puhe m i ·e s: Eduskunta on siis tässä aanes-
58270: nä!kin ol•en tullut nyt sille kannalle, ja sitä kan-         tyks·essä hyväksynyt minist·eri Kallion ehdo-
58271: natan. Tässä •on otettava vielä huomioon se                  tuks,en.
58272: puoli asiassa., että maata1ous•vali,akunnan mietin-
58273: nön ponsielhdotuksen mukaan va.roja käytettäisiin              Åänes.ty.s !ffi'aatalousvaliokunnan mietinnön ja
58274: myöskin sala·ojituksen ja vesitysyritysten ;toi-             ministeri Kallion ehdotuksen välillä.
58275: meenparuemiseen. Näinollen sopii toivoa, että
58276: eduskunt,a myöntää ehdotetun :pienen summan                     2) Ken hyväksyy maatalousvaliokunnan eh-
58277: tä!hlän brkoitukseen. Truhän velvoittaa eduskun-             ·dotuksen, äänestäJä ,ja,a"; jos ,ei" •voittaa, on mi-
58278: taa myöskin elinta:rvetuotannon lisäämisen •vält-            nisteri Kallion ehdotus 1hy·väksyt ty.
58279:                                                                                                   1
58280: 
58281: 
58282: tämätiölmyys, sillä tä:mäkin vaatii eduskunnan
58283: taholta tarmoka.sta toiminta.a. Mu:tta myöntä-                 Åärtestyks-essä ovat ei-äänet v-oitoUa.
58284: mällä varat kysymyksena1ais•een tark'oi1t~kseen
58285: edistetään samalla suuressa mää!rässä elinta.rve-               Puh e m i ·C s: Eduskunta on siis 'asia.s.sa hy-
58286: tuotannon lisäämistä maasswffiime.                           väksynyt ministelri Kallion ehdotuksen. V a.ltio-
58287:                                                              päiväjärjestyksen 63 §:n mu:kaises,ti <OU nyt telhty
58288:   Ed. H u 1t i n: Minä        pyydän kann:aUaa eid.          päätös, sikäli kuin se koskee määräraihan lmyön-
58289: Nevanlinnan ·ehdotust<a.                                     tä!mistä, !katsottava ehdoilliseksi ja lo·pullinen pää-
58290:                                                              tös tehtävä yhteydessä valtiovarainval:iokunnan
58291:   Kes•kustelu julistetwan päättyneeksi.                      mietinnön kanssa, joka koskee tulo- ja menoar-
58292:                                                              viota. vuodelle 1920.
58293:    Puhemies: Keskustelun kuluessa on mi-
58294: nisteri K·allio ed. Takkulan kannatbmana ehdot-                Päätöksen johdosta. lausuu
58295: tanuk asiassa hyväksyttäväiksi seuraav;an 'POnnen:
58296: ,'että eduskunta p:ä!ättäisi <vuoden 1920 menoa~­              Ed. Horn b o r g: J ag ber att få, ·då 'denua.
58297: vioon ottaa 4 miLioona.n marJmn määräraihan ve-              sak nu blivit slntbehanidlad, omnämna t!tt egen-
58298: den vaiva.arrnien ma~den kuivattamista sekä sala-            domligt förhåUande, som ja:g just nu konstaterat.
58299: ajitus- .ra vesitysy,rity.st,en toimeen:panemista var-       I det exemrplar av a.grarutskottets betän kande 1
58300: 2112                                        Tiistaina 24 p. helmikuuta.
58301: 
58302: 
58303: n:o 3, som j.ag har i mm hand, ha.r klrummen               varainvalio'kunnan mietintöä, joka koskee tulo-
58304: följande lydelse: a:tt Lruntdrugen måtlte besluta          j.a menoa:rviota.
58305: höja det till Lantbruksstyse}sens förfogandoe
58306: ställda anslaget fö·r torrläggning av vattensju'ka           Asia on lop,puunkäsiltelty.
58307: markeJr sa:mt fö·r dräneri:ngs- och bevattnings-
58308: företrug )till 3 :mil.ioner mark i året .. Emellertid
58309: ha,r det just meddel,a:ts crnig .a.tt finska UlJiplrugan
58310: a,v •sa.m~a hetärukande UlllJtar belopiJ)et 4 1 / 2 mil-                      Pöydällepanot:
58311: .i.on ma.rk i året. Detta förändrar sa:ken ga:nslka
58312: betydli~t, och ja.g och flera med mig 'hava vid            11) Ehdotuksen laiksi tilusten rauhoittamisesta
58313: de senaste omröstningarna ·ut.gått från oriktig:a                    kotieläinten vahingonteolta
58314: förutsättningar.
58315:                                                            sisältävä hallituksen esitys n:o 78 esitellään ja
58316:   Puh e mies: Beslutet är villk,orligt. (Päätös            lä.het:etään puhemiesneuvoston ·e\hdotuksen mukai-
58317: on ehdollinen).                                            sesti 1 a k i- .i a ·ta 1 o u s v a: 1 i o kunta a n.
58318:   Asia on lorpTJunnkäsitelty.                              1919 vuoden tulo- ja menoarvion Voimassaoloajan
58319:                                                                            edelleen pidentämistä
58320:   10) Määrärahan myöntämistä kansanopistojen
58321:                 avustamiseksi                              koskeva ha:llituksen esitys n :o 79 esitellään ja
58322:                                                            läihetetään TJU!hemiesneuvoston ·ehdo:tuks·en mukai-
58323: tarkoittavan ·ed. Ko.ios,en y. m. anomusehdotuk-           sesti v a. l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a ;a. n.
58324: sen n:o 88 johdosta, laadittu sivistysvalioikunnan
58325: mietintö n:o 4 esitelläiän ainoaan käsi t-
58326: t e 1 y y n.
58327:                                                              Seuraruva täysi-istunto on tänään klo 6 i.p.
58328:   Kun kuka.an ei halua •puiheenvuoroa, hyväksy-
58329: tä~n sivistysvali•okunnan mietintö kesffius,telutta.
58330:                                                              Täysi-istunto pää.ttyy klo 2 yöllä.
58331:    P u h e m i e s: Valtioväiväjärj•estyksen 63 § :n
58332: mukaisesti on teJhty TJäätös, sikäli kuin s•e koskee                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
58333: määrära.han myöntälmistä, ·katsotta.va ·ehd·olliseksi
58334: ja l01pullinen päätös tehtävä käsiteltäes·sä valtio-                                      Eino J. Ahla.
58335: